24.2. - Mikkeli

Transcription

24.2. - Mikkeli

Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Tekninen lautakunta
24.02.2015
Kokoustiedot
Aika
24.02.2015
Tiistai klo 16.30-17.50
Paikka
Kaupungintalo, Lautakuntien kokoushuone 2 krs.
Saapuvilla olleet jäsenet
Puhakka Paavo, puheenjohtaja
Puikkonen Tero, varapuheenjohtaja
Rasola Nina
Strandman Jaana
Kauppi Marja, saapui kello 17,17 § 17 aikana
Siiriäinen Jukka
Hokkanen Marita
Liukkonen Seppo
Ruotsalainen Raimo
Heinänen Raimo
Puntanen Pia
Lausas Pekka
Muut saapuvilla olleet
Seppälä Arto, kh:n edustaja
Riihelä Jouni, tekninen johtaja, esittelijä
Ruuth Juha, hallintopäällikkö, sihteeri
Tarkkanen Ilkka, kaavoituspäällikkö
Rissanen Timo, projektijohtaja
Hämäläinen Marja-Liisa, taloussuunnittelija
Poissa
Heikkilä Pekka
Paasonen Leena
Asiat
10-24 §:t
Nro 2 / 2015
Sivu 1
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Nro 2 / 2015
Sivu 2
Allekirjoitukset
Puheenjohtaja
Sihteeri
Paavo Puhakka
Juha Ruuth
Pöytäkirjan tarkastus
Pöytäkirja tarkistettuna ja oikeaksi todettuna hyväksytään.
Tero Puikkonen
Jaana Strandman
Pöytäkirjan nähtävänäolo
Teknisen toimialan asiointipisteessä 26. päivänä helmikuuta 2015.
Hallintokoordinaattori
Sari Helanen
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Nro 2 / 2015
Sivu 3
Käsitellyt asiat
1 / 10 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
2 / 11 §
Pöytäkirjantarkastajien valinta
3 / 12 §
Ilmoitusasiat
4 / 13 §
Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
5 / 14 §
Liite 1
6 / 15 §
7 / 16 §
Teknisen lautakunnan toimintakertomus 2014
Henkilökuljetusten logistiikkakeskuksen (Kyytineuvo)
käyttötalous- ja investointimääräraha v. 2015
Liite 2
Tekninen lautakunta, käyttösuunnitelma 2015
8 / 17 §
Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17.
koskeva asemakaavan muutosehdotus / Anttolan Kirkonmäki
9 / 18 §
Valtuustoaloite Otavan taajama-alueen kaavoituksen
käynnistämisestä
10 / 19 §
Katujen päällystystyöurakka vuonna 2015 - 2017, optio 2018
11 / 20 §
Linnantie, Linnanniementie ja klv:n PLV 0-770 katujen ja
vesihuollon rakentaminen sekä Ristiinan
vesiasema-Linnanniementie vesihuollon saneerausurakka
12 / 21 §
Ylläpidon alueurakat keskusta 2015 - 2019 ja kehä 2015 - 2020
13 / 22 §
14 / 23 §
15 / 24 §
Liite 3 - 8
Mikkelin kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta Kirkonkyläntien
(m 409) jalankulkuja pyöräilyväylä välille Suomenkyläntie (m
14717) - Hovintie, Suomenniemi, Mikkeli
Teknisen lautakunnan jaoston puheenjohtajan valinta
Liite 9 - 10 Ympäristönhoito- ja puunkaatopalvelujen hankinta
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
24.02.2015
10 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Ehdotus
Päätös
Tekninen lautakunta:
Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Listan asianro 1
Sivu 4
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Tekninen lautakunta
Listan asianro 2
Sivu 5
24.02.2015
11 §
Pöytäkirjantarkastajien valinta
Ehdotus
Päätös
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tero Puikkonen ja Jaana Strandman
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
Listan asianro 3
Sivu 6
24.02.2015
12 §
Ilmoitusasiat
Lautakunnalle on toimitettu seuraavat ilmoitusluontoiset asiat:
Kaupunginvaltuusto 19.1.2015 § 11
Kirkonvarkauden asemakaava
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Mikkelin kaupungin 29. kaupunginosan
(Annila) asuinrakennusten kortteli-, asuinpientalojen kortteli-,
lähivirkistys-, maantien-, venesataman/venevalkaman-,
energiahuollon-, yhdyskuntateknisen huollon-, suojaviher- ja
vesialueiden asemakaavan / Kirkonvarkauden asemakaavan
pohjoisosan.
Kaupunginhallitus 2.2.2015 § 50
Kaupunginhallituksen edustajat lautakunnissa ja johtokunnissa
2015-2016
Kaupunginhallitus nimesi edustajakseen tekniseen lautakuntaan Arto
Seppälän.
Kaupunkisuunnittelu:
Kirje 12.2.2015, Rantaosayleiskaava muutos / Yöveden ja
Louhiveden alue, tila Palonen 491-516-10-2
Kaupunginvaltuusto 16.2.2015 § 19
Eron myöntäminen Pirkko Valtolalle teknisen lautakunnan
jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen
valitseminen hänen tilalleen ja puheenjohtajan nimeäminen.
Kaupunginvaltuusto myönsi eron Pirkko Valtolalle ja valitsi hänen
sijaansa teknisen lautakunnan jäseneksi filosofian maisteri Pia
Puntasen ja nimesi puheenjohtajaksi diplomi insinööri Paavo Puhakan
jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Merkitään tiedoksi.
Päätös
Merkittiin.
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
Listan asianro 4
Sivu 7
24.02.2015
13 §
Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
Lautakunnalle on toimitettu seuraavat viranhaltijoiden tekemät
päätöspöytäkirjat:
Projektijohtaja:
§ 3 Luistelutapahtuma jäätorilla 2.2.2015 / Mikkelin Seudun
Monikkoperheet ry
§ 4 Hyväntekeväisyystapahtuma jäätorilla 11.2.015 / Aalto yliopiston
Mikkelin kampuksen opiskelijayhdistys Probba ry
§ 5 RekryON 2015 -tapahtuma Hallitustorilla 2. - 6.2.2015
§ 6 Hallitustorin toripaikkahakemus 14.2.2015/JHL
Kaakkois-Suomen aluetoimisto
§ 7 Maalismarkkinoiden toripaikka/SML:n Suur-Savon piiri ry
§ 8 Julkisen todistamisen esittelypiste keskustan alueella, 30.10.2015
saakka
§ 9 JääTori -tapahtumat talvella 2015
§ 10 Tapahtuma kävelykadulla 6.3.2015, kansanedustajaehdokkaan
esittelypaikka / Antti Häkkänen
§ 13 Kaakkois-Suomen verotoimiston hakemus
Veroilmoitusrekkakiertueesta Hallitustorilla 17.4.2015
§ 14 Nestle-Pingviini- jäätelön 80-vuotiskiertue Hallitustorilla
6.8.2015
§ 15 SDP:n Mikkelin kunnallisjärjestö ry, tapahtuma kävelykadulla
21.2.2015
§ 16 Mikkelin Ammattikorkeakoulun Opiskelijakunta MAMOK:n
tapahtuma kävelykadulla 18.3.2015
Kaupungingeodeetti:
§ 9 Määräalojen 775-408-18-37 M602, M604, M605, M606 ja M607
(Lastrannantie) ostaminen takaisin kaupungille
§ 10 Omakotitontin 14-12-7 (Kelotie 20) myyminen
§ 11 Omakotitontin 31-347-3 (Rantavuolingonkatu 6) varaaminen ja
vuokraaminen
§ 12 Omakotitontin 20-100-2 (Luoti 4) varaaminen ja vuokraaminen
§ 13 Omakotitontin 31-347-2 (Rantavuolingonkatu 4) varaaminen ja
vuokraaminen
§ 14 Kerrostalotonttien 5-22-399 ja 400 (Nuijamiestenkatu 25-27)
uudelleenvuokraus Asunto-osakeyhtiö Kivinuijalle
Yhdyskuntatekniikan päällikkö:
§ 3 Mikkelin satama-alueen käyttölupa 27.2. - 28.2.2015, LC Mikkeli
Savon Jousi
§ 5 Mikkelin kansainväliset Suurmarkkinat 18. - 21.6.2015
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 4
Sivu 8
§ 6 Kalamarkkinat 2015
§ 8 Päämajakadun kevyen liikenteen väylä, katusuunnitelma
§ 9 Polttimonkadun kevyen liikenteen väylä, katusuunnitelma
Maankäyttöinsinööri:
§ 6 60. Kaupunginosan (Ristiina) korttelin 293 tonttijaon muutos
§ 7 60. Kaupunginosan (Ristiina) korttelin 275 tonttijaon muutos
§ 8 Peltoalueiden vuokraaminen / Kenkäveron pellot
§ 9 Peltoalueiden vuokraaminen / Vuolingon ja Rantakylän kylien eri
tilat
§ 11 3. Kaupunginosan (Kalevankangas) korttelin 6 tonttijaon muutos
Kaavoituspäällikkö:
§ 2 Mikkelin Marskinaukion suunnitteleminen asuinkäyttöön
§ 3 Kaavoituskatsauksen 2015 taitto
§ 4 Kirkonvarkauden asuntomessualueen tonttisuunnitelma,
perspektiivikuvat ja animaatio
Metsätalousinsinööri:
§ 1 Lupa nuotion pitämiseen lähimetsässä / Päiväkoti Rölli
§ 2 Maastonkäyttölupa / Suunnistuskilpailut 31.5.2015 Anttolan
Urheilijat ry
§ 3 Rataonkimestaruuskilpailut 10.6.2015 Kaihulla / Mikkelin
Eläkkeensaajat ry
§ 4 Hankintaerien myynti / Tarjouspyyntö 8.1.2015
§ 5 Kuljetuspalvelusopimuksen tarkistaminen 1.1.2015 alkaen
§ 6 Puutavaraleimikoiden myynti / tarjouspyyntö 27.1.2015
Paikkatietoinsinööri:
§ 1 Kiinteistön 491-430-10-52 osoitteen vahvistaminen Otavassa
§ 2 Osoitteen vahvistaminen tilalle Lepuusaari RN:o 10:42
§ 3 Kaatopaikantien nimen muuttaminen Väinöläntieksi Ristiinassa
§ 4 Kukonpesäntien ja Hakaroivantien osoitenumerointien
korjaaminen
§ 5 Kontiolammentien nimeäminen osoitejärjestelmään
Kunnossapitopäällikkö:
§ 1 Maalismarkkinat 10. - 12.3.2015, liikenne- ja pysäköintijärjestelyt
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Lautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan, koska
pöytäkirjoista ei ole havaittu mitään sellaista mikä olisi esteenä
päätösten täytäntöönpanolle.
Päätös
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Hyväksyttiin.
Listan asianro 4
Sivu 9
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
Listan asianro 5
Sivu 10
24.02.2015
14 §
2273 / 040 / 2013
Teknisen lautakunnan toimintakertomus 2014
Valmistelijat: Tekninen johtaja Jouni Riihelä, puhelin 044 794 2515 ja
taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen, puhelin 044 794 3201.
Talouspalveluiden ohjeiden mukaan on lautakuntien, johtokuntien ja
taseyksiköiden annettava toimintakertomustiedot talouspalveluille
tilinpäätöksen kokoamista varten 28.2.2015 mennessä.
Toimintakertomuksen rakenne:
- palvelusuunnitelman toteutuminen
- talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat
- talouden tasapainottaminen
- selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä
- valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden raportointi
- tunnusluvut ja maisema -tilaustaulukot.
Talousarviovuoden aikana kaupunginvaltuusto myönsi teknisen
lautakunnan alaisille tulosalueille lisämäärärahaa seuraavasti:
l Kv 26.5.2014/§ 55 Lisämääräraha kaupunkisuunnittelun
asiantuntijapalveluihin (ulkopuolisilta tilatut kaavatyön
selvitykset) 200 000 euroa, syynä Moisio-Kyyhkylä alueen
kaavoitus. 350 000 euron lisämääräraha liikenneväylien
päällysteiden kunnostukseen kaupunkiympäristö –tulosalueelle.
l Kv 8.12.2014/§ 136 Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen
liikenteen väylän rakentamiseen liittyviä huoneiston
käyttöoikeuden kustannuksia ja tulot maaomaisuuden hallintaan,
tulot 768 000 euroa ja menot 449 000 euroa.
Alla olevassa taulukossa talouden toteutuma verrattuna
lisämäärärahat huomioituun talousarvioon. Tarkempi analyysi
taloudesta sisältyy toimintakertomukseen ja käydään läpi
kokouksessa. Talousarviomenoja kasvatti tilinpäätökseen tehdyt
ympäristövastuuvaraukset 210 000 euroa. Varsinaisen toiminnan
menojen ylitys kokonaisuutena oli n. 100 000 euroa. Määrärahat
ylittyivät kaupunkisuunnittelussa, ympäristövastuissa sekä
energiapuun hankinnassa. Nämä pystyttiin kattamaan hallinnon
projekteista säästyneistä määrärahoista. Tulot alittuivat budjetoidusta
49 000 euroa ja omavalmistus alittui n. 68 000 euroa.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 5
Sivu 11
Koska lopulliset tilinpäätöstiedot investointien osalta eivät ole
valmiina, toteutumataulukko sekä analyysit esitellään kokouksessa ja
liitetään toimintakertomukseen.
Talouspalveluille toimitetaan valtuustotason toimintakertomustiedot.
Liitteenä oleva toimintakertomus on edellistä laajempi kuvaus
teknisen lautakunnan vuoden 2014 toiminnasta.
Teknisen lautakunnan toimintakertomus vuodelta 2014 Liite 1
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta hyväksyy vuoden 2014 toimintakertomuksen.
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
Listan asianro 6
Sivu 12
24.02.2015
15 §
449 / 040 / 2015
Henkilökuljetusten logistiikkakeskuksen (Kyytineuvo) käyttötalous- ja
investointimääräraha v. 2015
Valmistelijat: Kyytineuvon ma. projektipäällikkö Arja Brotkin, 044 794
2330, projektijohtaja Timo Rissanen, 040 748 8168, taloussuunnittelija
Marja-Liisa Hämäläinen 044 794 3201.
Tausta
Kaupunginhallitus on 20.1.2014 § 24 päättänyt, että vammais- ja
sosiaalihuoltolain sekä erityishuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen välitys
ja yhdistely tuotetaan omana toimintana. Kaupungin johtoryhmä on edelleen
linjannut kesäkuussa 2014, että osana sosiaali- ja terveystoimen matkojen
yhdistelytoiminnan aloittamista käynnistetään laajempi kaupungin
henkilökuljetuksista vastaavan yksikön suunnittelu. Kaupunginhallitus on
kokouksessaan 3.11.2014 § 419 päättänyt Matkojen yhdistelyohjelman
hankinnasta Semel Oy:ltä. Kaupungin johtoryhmä on kokouksessaan
12.11.2014 päättänyt Kyytineuvon perustamisesta 1.1.2015 alkaen.
Kyytineuvo kuuluu teknisen toimen organisaatioon.
Toiminta
Kyytineuvon toiminta, erityisesti matkojen välitys ja yhdistely, ovat uutta
toimintaa Mikkelin kaupungilla. Kyytineuvo vastaa Mikkelin kaupungin
henkilökuljetusten järjestämisestä kokonaisuudessaan sisältäen
sivistystoimen koulukuljetukset, sosiaali- ja terveystoimen vammaispalvelusosiaali- ja erityishuoltolain kuljetukset sekä kaupungin järjestämän
joukkoliikennepalvelun työ-, asiointi- ja koulumatkavuoroina
kaupunkiliikenteessä.
Kyytineuvon henkilöstömääräksi on arvioitu toiminnan aloitusvaiheessa 7
henkilöä, jotka kaikki siirtyivät sisäisin siirroin nykyisestä henkilöstöstä
lukuun ottamatta sivistystoimen eläkkeelle siirtyvän tilalle palkattavaa
henkilöä. Toiminnan käynnistämiseen on nimetty ma. projektipäällikkö ajalle
1.12.2014 – 30.6.2015. Kyytineuvon vakituisen esimiehen rekrytointi
tehdään keväällä 2015.
Siirtyvä henkilöstö
Kaupunginhallituksen päätöksellä 18.12.2014 § 455 Kyytineuvoon
siirtyvien kahden toimistosihteerin toimen nimikkeet ja yhden lähihoitajan
toimen nimike muutettiin matkasihteeriksi. Kahden toimistosihteerin toimen
nimike muutettiin kuljetuskoordinaattoriksi. Liikenneinsinöörin virka
muutettiin joukkoliikenneinsinööriksi. Kuljetuskoordinaattorin rekrytointi on
tehty helmikuussa 2015.
Kyytineuvo sijaitsee kaupunginvirastotalon kolmannessa kerroksessa.
Huoneistojen kalustaminen, atk-laitteistojen sekä puhelinjärjestelmän
hankinta ja asennukset on tehty tammikuussa. Ohjelmistoasennusten jälkeen
on aloitettu henkilöstön koulutukset sekä asiakasprofiilien tallentaminen
matkojen välitysohjelmaan. Samoin on ryhdytty tallentamaan autoilijoiden
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 6
Sivu 13
sopimustietoja, hakuketjuja sekä hakuruutuja.
Teknisen toimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa on huomioitu
joukkoliikenteen tarvitsema määräraha sekä joukkoliikenneinsinöörin
palkkamenot.
Sivistystoimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa on huomioitu
koulukuljetusten tarvitsema määräraha sekä kahden kuljetuskoordinaattorin
palkkamenot.
Sosiaalitoimen vuoden 2015 käyttötalouden määrärahoissa on huomioitu
vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain sekä päivätoimintojen mukaisten
kuljetusten määräraha sekä kolmen matkasihteerin palkkamenot.
Joukkoliikenteen, asiointiliikenteen, koulukuljetusten sekä soten matkojen
kuljetuskustannukset maksetaan tänä vuonna ao. toimialojen talousarvioihin
varatuista määrärahoista joita ei siis siirretä tekniseen toimeen.
Sivistystoimen ja sosiaalitoimen määrärahoista siirretään
kuljetuspalveluita hoitavien henkilöiden palkkakulut sivukuluineen
Kyytineuvoon seuraavasti:
Sivistystoimesta 92 500 euroa
Sosiaali- ja terveystoimesta 146 500 euroa.
Lisäksi lisätään käyttötalouteen Kyytineuvon esimiehen
palkkakustannuksiin ja toiminnan käynnistämiseen liittyviin kuluihin
80 000 euron määräraha. Ohjelma- ja laitehankintoihin lisätään 88 000
euron investointimääräraha.
Yhteisten kustannusten osuus vyörytetään aiheutumisperiaatteen
mukaisesti toimialoille talousarvion raportointiaikataulun mukaisesti
ja tarpeen mukaan jatkossa kuukausittain
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen
kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi seuraavat lisämäärärahat ja
määrärahamuutokset sekä hyväksyy yhteisten kustannusten
vyörytyksen aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille:
Määrärahamuutokset käyttötalouteen:
Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) siirretään sivistystoimesta
92 500,00 euroa ja sosiaalitoimesta 146 500 euroa, yhteensä 239 000
euroa.
Teknisen toimen hallintoon (Kyytineuvo) lisämääräraha Kyytineuvon
esimiehen palkkauskustannuksiin sekä käynnistyskustannuksiin 80
000 euroa.
Lisämääräraha investointeihin:
Kyytineuvon ohjelma- ja laitehankintoihin 88 000 euroa.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Kaupunginhallitus
Listan asianro 6
Sivu 14
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
Listan asianro 7
Sivu 15
24.02.2015
16 §
395 / 040 / 2015
Tekninen lautakunta, käyttösuunnitelma 2015
Valmistelijat: tekninen johtaja Jouni Riihelä, puhelin 044 794 2515 ja
taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen, puhelin 044 794 3201.
Lautakuntien, johtokuntien ja kaupunginhallituksen alaisten
tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion
mukaiset käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää
kaupunginvaltuuston hyväksymiä kokonaistuloja ja kokonaismenoja
eikä toimintakatetta. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa
viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen.
Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2015 mennessä.
Jatkoaikaa saatiin 28.2.2015 saakka uuden taloushallinnon ohjelman
ongelmien vuoksi.
Vuonna 2015 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään
kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen
ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa
seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden
kehityksestä kuukausittain. Kaupunginhallituksen kuukausittaisessa
raportoinnissa kukin toimialajohtaja selvittää, miten talouden
tasapainottamiseksi päätettyjä toimenpiteitä on viety toimialalla
eteenpäin.
Käyttösuunnitelman sisältö:
1. Kaupungin strategian mukaisesti kaupunginvaltuustoon nähden on
määritelty vaikuttavuusindikaattorit ja niille tavoitteet ja
tavoitteiden toteuttamiseksi on tehty strategiset toimenpiteet.
Strategisilla toimenpiteillä tähdätään vaikuttavuusindikaattoreiden
kehittymiseen, jotta tavoitetaso saavutetaan. Kaupunginvaltuuston
hyväksymässä kirjassa on vain kaupunginvaltuustoon nähden
sitovat toimenpiteet. Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet
esitetään käyttösuunnitelmassa toiminnan ja ohjauksen kannalta
tarvittaessa tulosyksiköihin saakka.
2. Käyttösuunnitelmarakenne yksiköittäin (toimielimen
organisaatiokaavio ja vastuuhenkilöt)
3. Käyttösuunnitelmaan liittyvät toimivaltuudet
4. Tositteiden hyväksyjät ja heille varahenkilöt sekä asiatarkastajat
5. Tulosalueiden menot ja tulot siinä laajuudessa kuin on johtamisen
kannalta tarpeellista. Kuntamaisema-taulut muodostavat
palveluiden seurantapohjan vuodelle 2015.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 7
Sivu 16
Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma 2015 Liite 2
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta hyväksyy vuoden 2015 käyttösuunnitelman.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Kaupunginhallitus, talouspalvelut
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Tekninen lautakunta
Listan asianro 8
Sivu 17
24.02.2015
17 §
336 / 611 / 2013
Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan
muutosehdotus / Anttolan Kirkonmäki
Valmistelija kaavoitusinsinööri Kalle Räinä p. 044 794 2525
Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 24. päivänä
helmikuuta 2015 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen teknisen
lautakunnan käsiteltäväksi.
Taustaa
Kaavanmuutosalue sijaitsee Mikkelin Anttolassa kirkonkylän
keskustan tuntumassa Saimaan Harvion ja Vitjasen välisellä
kannaksella Mikkelintien varrella.
Anttolan kirkonmäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu
kulttuuriympäristö. Alueella on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja
maisemallisia arvoja.
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on osana kiinteistöstrategiaansa
myynyt seurakunnalle tarpeettomaksi käyneen pappilan rakennuksen.
Pappilan rakennuspaikka erotetaan kaavassa omaksi tontiksi, samoin
terveystalo, ja samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia
tarkistetaan ja osoitetaan tonteille tarvittavien talousrakennusten
rakennusalat. Maankäyttömerkinnät muutetaan uusiutuneiden
käyttötarkoitusten mukaisiksi. Arvorakennukset ja miljöö suojellaan,
liikennettä jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan
kaavamääräykset. Anttolan Kirkonmäen kaavamuutoksella
säilytetään arvokas kulttuuriympäristö ja mahdollistetaan alueen
käyttö mm. asumiseen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ja
kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimukset.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä, ja
siitä on voinut jättää huomautuksen 24.1.2012- 25.2.2012 välisenä
aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin viisi
lausuntoa.
Kaavatilanne
Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Siinä Anttolan
kirkonkylä ja satama on kulttuuriympäristön ja/tai maiseman
vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue.
Suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa on
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 8
Sivu 18
otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta
arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet
taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun
kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun
säilyttämiseksi.
Suosituksena on, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavista
toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja
alueelliselta ympäristökeskukselta.
Yksittäisiä suojelukohteita ovat Anttolan kirkko ja museo (entinen
lainajyvästö) (valtakunnallisesti arvokkaat) sekä seurakuntatalo
(maakunnallisesti arvokas).
Anttolan kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty Mikkelin
kaupunginvaltuustossa 17.11.2003. Siinä suojeltaviksi rakennuksiksi
on merkitty kirkko, museo, seurakuntatalo ja seurakunnan
taloustoimisto (pappila) ja terveystalo.
Kaavanmuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava.
Kirkonmäen kaavanmuutosalue on yleisten rakennusten korttelialue
(Y), kerrosluku ½II ja tehokkuus 0,10. Kirkonmäen alarinteessä on
1870-luvun kivinen lainajyvästö merkitty suojeltavaksi rakennukseksi
(sr). Rakennusalaa ympäröivä korttelialue on istutettava alueen osa.
Kaavaratkaisu
Asemakaavan muutoksella Kirkonmäen alueelle muodostuu
asuinrakennusten ja yleistein rakennusten korttelialue. Voimassa
olevaan asemakaavan verrattuna kaavamuutos ei aiheuta
lähiympäristöön suuria näkyviä muutoksia. Olemassa olevat
rakennukset suojellaan lukuun ottamatta päiväkodin rakennusta, jolle
on osoitettu lisää rakennusoikeutta. Asemakaavan toteutuessa
Kirkonmäen alueesta muodostuu luonteva osa Anttolan
keskustaajaman yhteyteen.
Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,7 hehtaaria, josta korttelialueita on
1,8 hehtaaria ja loput virkistys- tai katualueita.
Entisen pappilarakennuksen ja terveystalon rakennuspaikat muutetaan
asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueiden
pinta-ala on yhteensä 3 622 m² ja rakennusoikeutta on osoitettu AP ja
AL korttelialueille yhteensä 1 306 k-m². Merkityille rakennusalueille
on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat
suojelumääräyksiä. Pappilan ja terveystalon rakennuspaikat ovat
osoitettu suojelluiksi merkinnällä sr-2. Y korttelialueiden
rakennusoikeus on
2 543 k-m2, mikäli kaikki rakennusoikeus toteutuu.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 8
Sivu 19
Alueelle laaditun suunnitelman mukaan päiväkotitoiminta laajenee
noin 430 k-m2 verran. Kerrosluvuksi on osoitettu 1/2k II. Päiväkodin
korttelin saattoliikenne ja saattopaikka on osoitettu korttelialueelle.
Osayleiskaavan aluevarauksista poiketen nuorisotalo säilytetään
kaupungin kannan mukaisesti julkisten rakennusten korttelialueena
yhdessä päiväkoti- ja museorakennusten kanssa.
Asemakaavan muutosehdotus liitteineen on luettavissa ohessa
Asemakaavan muutos 40. kaupunginosan Anttolan korttelin 17 osaa Anttola Kirkonmäki.pdf
.
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se
hyväksyy alustavasti 40. kaupunginosaa (Anttola) korttelia 17.
koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (Anttolan Kirkonmäki),
asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot
rakennusvalvonnalta, Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluilta,
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta,
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta,
Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä,
Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä,
yhdyskuntatekniikka ja ympäristö-yksiköltä ja Mikkelin
Vesiliikelaitokselta, Museovirastolta ja Savonlinnan
maakuntamuseolta sekä Anttolan aluejohtokunnalta ja
Anttola-Seuralta.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Kaupunginhallitus.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Tekninen lautakunta
Listan asianro 9
Sivu 20
24.02.2015
18 §
2581 / 611 / 2010
Valtuustoaloite Otavan taajama-alueen kaavoituksen käynnistämisestä
Valtuutettu Martti Lokka ym. esittivät 15.11.2010
valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:
"Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Mikkelin kaupunki
käynnistää Otavan taajama-alueen kaavoituksen vuoden 2011 aikana.
Mikkelissä 15.11.2010
Martti Lokka ja 31 muuta allekirjoittajaa
Tekninen lautakunta 24.2.2015
Valmistelija: kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen p. 050 311 7130
Kaupunki on käynnistänyt Tokeron alueen asemakaavoituksen
12.6.2012 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) yhteydessä
esitettiin kaavahahmotelma ja järjestettiin asukastilaisuus 6.9.2012.
Saadun palautteen perusteella suunnitelmaa on viety eteenpäin ja
kaava on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi
vuoden 2015 aikana. Uudella kaavalla mahdollistetaan n. 50
omakotitalotontin toteuttaminen Otavaan.
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta antaa oheisen kaupunkisuunnittelun lausunnon
kaupunginhallitukselle.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Kaupunginhallitus
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
Listan asianro 10
Sivu 21
24.02.2015
19 §
423 / 660 / 2015
Katujen päällystystyöurakka vuonna 2015 - 2017, optio 2018
Valmistelija vs. yhdyskuntatekniikan päällikkö Pekka Kammonen p.
044 794 3222
Tekninen toimi kaupunkiympäristö on pyytänyt tarjouksia
päällystystöistä vuosille 2015 - 2017, optio 2018. Tarjouspyyntö on
julkaistu Hilma - Julkiset hankinnat tietokannassa 28.1.2015. Tarjous
on pyydetty toimittamaan 19.2.2015 klo 12.00 mennessä. Tarjous
pyydettiin verottomalla hinnalla (alv 0). Kaupunki kuuluu käännetyn
arvonlisäveron piiriin 1.4.2011 alkaen.
Avauspöytäkirja esitellään kokouksessa.
Tarjouspyyntö liitteineen on tarvittaessa nähtävänä lautakunnan
sihteerillä.
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta päättää, että päällystystyöurakka vuonna 2015 2017, optio 2018 tilataan edullisimman tarjouksen tehneeltä
Lemminkäinen Infra Oy:ltä hintaan 771 090,00 euroa (alv 0 % ).
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
Listan asianro 11
Sivu 22
24.02.2015
20 §
424 / 061 / 2015
Linnantie, Linnanniementie ja klv:n PLV 0-770 katujen ja vesihuollon rakentaminen
sekä Ristiinan vesiasema-Linnanniementie vesihuollon saneerausurakka
Valmistelija yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen p. 044
794 3222
Tekninen toimi, kaupunkiympäristö on pyytänyt tarjouksia 30.1.2015
päivätyllä ilmoituksella Linnantie, Linnanniementie ja klv:n PLV
0-770 katujen ja vesihuollon rakentamisesta sekä Ristiinan
vesiasema-Linnanniementie vesihuollon saneerausurakasta.
Tarjouspyyntö on julkaistu kauppa ja teollisuusministeriön
HILMA-järjestelmässä sekä Mikkelin kaupungin internetsivuilla.
Tarjousten vertailutaulukko esitellään kokouksessa.
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta päättää, että Linnantien, Linnanniementien ja
klv:n plv 0 - 770 katujen ja vesihuollon sekä Ristiinan vesiasema Linnanniementie vesihuollon saneerauksen (Ristiina)
rakentamisurakka tilataan edullisimman tarjouksen tehneeltä
Maarakennus Talpa Oy:ltä hintaan 646 439,10 euroa (alv 0 % ).
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Tarjouksen jättäneet
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
Listan asianro 12
Sivu 23
24.02.2015
21 §
436 / 063 / 2015
Ylläpidon alueurakat keskusta 2015 - 2019 ja kehä 2015 - 2020
Valmistelija vs. yhdyskuntatekniikan päällikkö Pekka Kammonen p. 044
794 3222.
Tekninen toimi, kaupunkiympäristö on pyytänyt tarjouksia Ylläpidon
keskusta- ja kehäalueiden alueurakoista (keskusta 1.10.2015 – 30.9.2019,
optio 1.10.2019 – 30.9.2020; kehä 1.10.2015 - 30.9.2020, optio 1.10.2020
– 30.9.2021) 1.12.2014 päivätyillä asiapapereilla. Tarjouspyynnöt
julkaistiin kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämillä internetsivuilla
HILMA -järjestelmässä sekä Mikkelin kaupungin internetsivuilla.
Määräaikaan 16.1.2015 klo 12.00 mennessä saapui kaksi (2) tarjousta
kehäalueesta ja kolme (3) tarjousta keskusta-alueesta. Yksi tarjous saapui
myöhässä eikä sitä voitu ottaa huomioon. Laatukuoret avattiin 16.1.2015 ja
kaikki tarjoajat ylittivät asetetun minimipistemäärän ja hintakuoret avattiin
3.2.2015. Laatu- ja hintapisteet yhdistettiin.
Vertailutaulukko esitellään kokouksessa.
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta päättää tilata ylläpidon alueurakat keskusta
2015-2019 ja kehä 2015-2020 edullisimman kokonaishinnan
tarjonneilta seuraavasti:
Keskusta-alue: Viherpalvelut Hyvönen Oy hintaan 4 432 044 euroa
(alv 0 %)
Kehäalue: YIT-Kuntatekniikka Oy hintaan 9 623 726 euroa (alv 0 %)
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Tarjouksen jättäneet
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
22 §
Pöytäkirja
Listan asianro 13
Sivu 24
24.02.2015
427 / 662 / 2015
Mikkelin kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta Kirkonkyläntien (m 409) jalankulkuja pyöräilyväylä välille Suomenkyläntie (m 14717) - Hovintie, Suomenniemi, Mikkeli
Valmistelija: liikennesuunnittelijat Ulla Vanhakartano, p. 044 794 5722
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lähettänyt
asiakohdassa mainitun tiesuunnitelman maantielain 27 §:n mukaista
käsittelyä varten ja pyytää Mikkelin kaupunkia antamaan lausunnon
kyseisestä tiesuunnitelmasta, siitä tehdyistä muistutuksista sekä
kustannusjakoehdotuksesta.
Hanke on paikallinen parannuskohde, jonka tavoitteena on kevyen liikenteen
olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Kirkonkyläntie (m 409)
on toiminnalliselta luokaltaan seututie. Nykytilanteessa kevyt liikenne
käyttää kapeaa 6,0 metriä leveää maantietä, jonka sorapientareen leveys on
0,25 m. Jalankulku- ja pyöräilyväylä alkaa Suomenkyläntien liittymästä (m
14717) ja päättyy pohjoispäässä Hovintien liittymään. Suunnitellun väylän
pituus on noin 1,1 km ja se esitetään toteutettavaksi Kirkonkyläntien
länsipuolelle. Perusteluina puolen valinnalle ovat asemakaava-alueen varaus
länsipuolella, turvallinen liittyminen suunnittelualueen alkupäässä
Suomenkyläntiehen, maantien valaistus on pääosin länsipuolella ja väylän
puolen vaihto toisi turvallisuusongelmia.
Jalankulku- ja pyöräilyväylän päällysteleveys on 3,0 m ja väylä toteutetaan
suurimmalta osalta välikaistalla erotettuna, välikaistan leveys on 3,5-7
metriä. Ahtaimmissa paikoissa (paaluvälillä 23-53 ja 210-400)väylä tehdään
korotettuna, reunatuellisena ratkaisuna. Kevytväylän lisäksi
Suomenkyläntien liittymää selkeytetään, Opinraitin liittymään lisätään
korokkeellinen saareke ja Opinraitin ylityskohta merkitään pyörätien
jatkeena. Kirkonkyläntielle tehdään korotetut suojatiet Osuuskaupan
ajoliittymän viereen (pl. 133) sekä Opinraitin liittymän pohjoispuolelle (pl.
427) hillitsemään ajonopeuksia sekä turvaamaan tienylitystä. Joitakin
kiinteistöjen ajoliittymiä katkaistaan välillä Suomenkyläntie-Opinraitti ja
korvaavat ajoyhteydet järjestetään. Tieympäristön kannalta lähtökohtana on
säilyttää olemassa olevaa kasvillisuutta mahdollisimman paljon, luiskat
nurmetetaan nykyisen ympäristön mukaisesti. Esitetyt toimenpiteet on
pyritty sovittamaan mahdollisimman hienovaraisesti ympäristöön ja
maisemaan. Väylää varten lunastettava tiealuetarve pyritään minimoimaan
ja lunastamaan vain rakenteen vaatimassa välttämättömässä laajuudessa.
Kuivatus hoidetaan väylän alkuosalla sivuojilla johtaen vedet imuputkeen.
Korotetulla osuudella kuivatus toteutetaan hulevesiviemäröinnin, imuputkien
ja hulevesikaivojen avulla. Uusi hulevesiviemäri yhdistetään Opinraitin
hulevesiviemäriin. Opinraitin liittymästä pohjoiseen välikaistallisella
osuudella vedet johdetaan sivuojissa pohjoiseen päin ja rummuilla väylän
alitse nykyisiin laskuojiin lännen suuntaan. Tarvittavat laitesiirrot ja
mahdolliset routaeristykset tarkentuvat rakennussuunnitelman laadinnan
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 13
Sivu 25
aikana.
Jalankulku- ja pyöräilyväylän toteuttaminen on ELY-keskuksen ja Mikkelin
kaupungin yhteistyöhanke, ja se kuuluu Suomenniemen ja Mikkelin
kaupungin väliseen kuntaliitossopimukseen. Hankkeen
kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 329 000 € (mr-ind. 112.8, 2010=100,
alv 0 %), josta lunastus- ja korvauskustannuksia on 15 000 €.
ELY-keskuksen kustannusjakoesityksessä jalankulkuja pyöräilyväylän
rakentamiskustannukset paaluvälillä 0-430 jakautuvat ELY-keskukselle 33
% ja kaupungille 67 %, samoin liittymän siirto maanteillä 1/2 ja
suojatiejärjestelyt, tonttiliittymät sekä johto- ja laitesiirrot. Paaluvälillä
430-1075 kevytväylän sekä lyhyiden yksityistieosuuksien Y3-5
rakentamiskustannukset ovat kokonaisuudessaan kaupungin kustannuksia.
Tietoimitus- ja lunastuskustannukset ovat valtion kustannettavia. Esityksen
mukainen koko hankkeen kustannusjako on ELY-keskus 77 600 € (24 %) ja
kaupunki 251 400 € (76 %). Hanke on mahdollista toteuttaa vuonna 2015.
Rakennettavan jalankulkuja pyöräilyväylän kunnossapidosta vastaa
Pohjois-Savon ELY-keskus. Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta tieverkolla
hallinnollisia muutoksia.
Kaupunkiympäristön lausunto:
Kaupungin edustajat ovat osallistuneet tiesuunnitelman laatimiseen
yhteistyössä ELY-keskuksen edustajien kanssa. Suunnittelualueella on
vahvistettu Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus (v. 2000) ja
lisäksi Kirkonkylän rakennuskaava (v. 1992) sivuaa pieneltä osin aluetta.
Suomenniemen kirkonkylän osayleiskaava (v. 1987) ei ole
oikeusvaikutteinen. Tiesuunnitelma on laadittu noudattaen nykyistä
asemakaavaa. Asemakaavan maantien liikennealueen määrittämisessä
jalankulkuja pyöräilyväylän toteutukseen on varauduttu. Maantien
suoja-alue ulottuu asemakaavoitetulla alueella liikennealueen rajalle ja
asemakaava-alueen ulkopuolella 20 metrin etäisyydelle ajoradan
keskiviivasta. Suunnittelualueella ei ole vireillä kaavamuutoksia tai
kaupungilla muita hankkeita, jotka olisivat ristiriidassa tiesuunnitelman
kanssa.
Kaupunki on pitänyt tiesuunnitelman yleisesti nähtävänä 15.12.2014–
16.1.2015. Tiesuunnitelmasta on jätetty kaksi muistutusta
nähtävilläoloaikana.
Muistutus 1. Kiinteistöllä 25:21 harjoitetaan maaja metsätaloutta ja uuden
liittymän tulee mahdollistaa liikennöinti täysperävaunullisella rekalla.
Kevyen liikenteen väylään rajautuvan pellon kuivatusvesien tulee päästä
virtaamaan esteettömästi pois. Kiinteistöstä mahdollisesti otettava maa
väylän rakentamisen tarpeisiin tulee korvata täysimääräisenä.
Kaupungin vastine. Kiinteistön 25:21 liikennöinti on järjestetty
yksityistietä (Y1) pitkin, ratkaisu on asemakaavan mukainen. Yksityistien
liittymä Suomenkyläntiehen (M2) ja linjaus tulee varmistaa
rakentamisvaiheen yhteydessä täysperävaunullisen rekan liikennöinnin
kannalta. ELY-keskuksen tulee huomioida muistutuksen kuivatusasia.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 13
Sivu 26
Korvausten käsittely toimitetaan maanomistajien ja valtion kesken.
Muistutus 2. Kiinteistön 9:41 (Simontalo) kohdalla jk- ja pp-väylä tulee liian
lähelle pihapiiriä. Kiinteistön omistaja esittää väylän siirtoa lähemmäksi
maantietä ja kiinteistön puoleista ojaa poistettavaksi. Korjaus antaisi noin
kolmen metrin lisäsuojan pihapiirin ja väylän väliin, pyrkimyksenä on
varjella myös väylän alle jäävää koivikkoa.
Muistutuksen liitteenä on esitys, jossa on käsitelty myös
tiesuunnitelma-alueen ulkopuolista aluetta. Siinä on tuotu esille mm.
Kirkonkyläntien nopeusrajoituksia, kevytväylän ulottamista pappilan
kortteliin saakka, jalkakäytävätarve välille Sale-Härkintupa, jalankulkuja
pyöräilyväylän sijoittamista suhteessa ajorataan sekä hidasteita ja
taajamaportteja.
Kaupungin vastine. Kiinteistön piha-/navettarakennuksen etäisyys kevyen
liikenteen väylän reunasta on lyhimmillään noin 17 metriä. Ajoradan ja
jk- ja pp-väylän välisen erotuskaistan leveys kiinteistön kohdalla on
5-7-m, joka on muuallakin suunnittelualueella erillisen väylän osuudella
käytetty leveys. Jk- ja pp-väylän sijainti erillään ajoradasta sopii
paremmin kylämaisemaan kuin ajoradassa kiinni oleva, korotetulla
reunatuella erotettu väylä. Se on myös kevyen liikenteen kulkijalle
miellyttävämpi ja turvallisempi. ELY-keskuksen tulee huomioida
muistutuksen kuivatusasia. Suunnitelman laadinnassa on ollut tavoitteena
säilyttää nykyistä kasvillisuutta mahdollisimman paljon.
Kevyen liikenteen väylä alkaa pappilan kohdalta Suomenkyläntiestä,
jonka liittymäaluetta parannetaan. Suunnitelman mukaiset korotetut
suojatiet vaikuttavat ajonopeuksiin taajamassa 40 km/h –
nopeusrajoitusalueella ja turvaavat jalankulkijoiden Kirkonkyläntien
ylityksiä. Suojateiden sijainnin suunnittelussa on huomioitu yleisimmät
asiointipaikat. Päällystettyä piennarta levennetään Opinraitin
liittymäalueelle tulevan suojatien ja seuraavan liikekiinteistön ajoliittymän
välillä tien itäpuolella.
Mikkelin kaupunki hyväksyy lausuntopyynnön liitteenä olevan
kustannusjakoehdotuksen, joka on suunnitelman laadintavaiheessa sovitun
mukainen. Kaupungin osuus hankkeen kokonaiskustannusarviosta on 251
400 €. Kaupunki luovuttaa jalankulkuja pyöräilyväylän tekemiseen
tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin.
Tiesuunnitelmaan sisältyviin asemakaava-alueella oleviin laskuoja-alueisiin
tai laskujohtoihin ei ole huomauttamista.
Tiesuunnitelma on nähtävillä kokouksessa.
Liitteet: Yleiskartta, asemakaavakartta, rakennuskaavakartta,
nähtävilläolotodistus, muistutukset 2 kpl
Yleiskartta, asemakaavakartta, rakennuskaavakartta,
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 13
Sivu 27
nähtävilläolotodistus, muistutukset 2 kpl Liite 3 - 8
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta esittää, että kaupunginhallitus antaa
tiesuunnitelmasta ”Kirkonkyläntien (m 409) jalankulkuja
pyöräilyväylä välille Suomenkyläntie (m 14717) - Hovintie,
Suomenniemi, Mikkeli” oheisen lausunnon Pohjois-Savon
ELY-keskukselle.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Kaupunginhallitus
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
Listan asianro 14
Sivu 28
24.02.2015
23 §
433 / 013 / 2015
Teknisen lautakunnan jaoston puheenjohtajan valinta
Valmistelija hallintopäällikkö Juha Ruuth, puh 044 7942622
Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.1.2015 § 6 myöntänyt eron
Pirkko Valtolalle kaupunginvaltuuston jäsenyydestä vaalikelpoisuuden
menettämisen vuoksi.
Kuntalain 36 § 1 momentissa todetaan, että
Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen
valtuustoon, ei kuitenkaan:
1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva
henkilö;
2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella
toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön
palveluksessa; eikä
3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen
jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen
rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos
kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa
tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan
olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Samoin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 16.2.2015 § 19
myöntänyt Pirkko Valtolalle eron vaalikelpoisuuden menettämisen
johdosta teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan
tehtävästä sekä valinnut uudeksi jäsenen hänen tilalleen Pia Puntasen
ja nimennyt teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi
toimikaudeksi Paavo Puhakan.
Pirkko Valtola on toiminut myös teknisen lautakunnan jaoston
puheenjohtajana. Vaalikelpoisuuden menettämisen jälkeen hänen
tilalleen on valittava uusi jäsen myös jaostoon ja jaostolle nimettävä
uusi puheenjohtaja.
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Tekninen lautakunta päättää myöntää Pirkko Valtolalle eron
vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta teknisen lautakunnan
jaoston jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valitsee uuden
jäsenen hänen tilalleen ja nimeää jaostolle puheenjohtajan jäljellä
olevaksi toimikaudeksi
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 14
Sivu 29
Päätös
Asia päätettiin jättää pöydälle, koska vielä ei ollut esittää kaikki ehdot
täyttävää ehdokasta.
Tiedoksi
Pirkko Valtola, valitut henkilöt, tekninen lautakunta, teknisen
lautakunnan jaosto, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut,
Kunnan Taitoa/palkanlaskenta
Mikkelin kaupunki
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja
Listan asianro 15
Sivu 30
24.02.2015
24 §
444 / 063 / 2015
Ympäristönhoito- ja puunkaatopalvelujen hankinta
Valmistelija metsätalousinsinööri Annamari Huttunen p. 044 794
3295
Mikkelin kaupungin hankintapalvelut on pyytänyt avoimella
tarjousmenettelyllä tarjouksia taajamametsien ja rakennettavien
alueiden ympäristönhoito- ja puunkaatopalveluista metsät ja
vesialueet yksikön käyttöön. Tarjouspyyntö on julkaistu HILMA –
järjestelmässä ja Mikkelin kaupungin internetsivuilla. Määräaikaan
9.2.2015 klo 11.00 mennessä oli saapunut neljä (4) tarjousta.
Tarjouspyyntö ja avauspöytäkirja liitteinä.
Hankintaan sisältyy neljä työskentelyaluetta ja tarjouspyynnön
mukaisesti osatarjoukset otetaan huomioon.
Hankintaan liittyy mahdollinen optio vuodelle 2016.
Hankintapalvelut on tehnyt tarjousvertailun tarjouspyynnössä
mainittujen valintaehtojen mukaisesti
ja tarjoajien yhdistetyt hinta- ja laatupisteet ovat seuraavat:
Kohde 1. Mikkeli, Otava, Rantakylä:
Tallyman Oy, 98 pistettä
Kohde 2. Anttola:
Kohde 3. Haukivuori:
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo 96 pistettä
Kohde 4. Ristiina, Suomenniemi:
Puunkaato Kettunen Ky, 98 pistettä
Tmi H J Ahonen, 95 pistettä
Tarjousvertailu on nähtävänä kokouksen sihteerillä.
Tarjouspyyntö ja avauspöytäkirja
Tarjouspyyntö ja avauspöytäkirja Liite 9 - 10
Ehdotus
Tekninen johtaja:
Metsät ja vesialueet -vastuuyksikön tarvitsemat ympäristönhoito- ja
puunkaatopalvelut ajalle 1.3. – 31.12.2015 hankitaan Mikkelin,
Otavan, Rantakylän ja Anttolan taajamissa Tallyman Oy:ltä,
Haukivuorella Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolta sekä Ristiinan ja
Suomenniemen taajamissa Puunkaato Kettunen Ky:ltä.
Mikkelin kaupunki
Pöytäkirja
Listan asianro 15
Sivu 31
Hankinnan kokonaishinta on 35.500 euroa (alv 0 %), lisäksi
mahdollinen optio vuodelle 2016.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo/Veli Manninen, Tallyman Oy/ Tapio
Manninen, Puunkaato Kettunen Ky/ Heikki Kettunen, Tmi H J
Ahonen/ Hannu Ahonen, metsät ja vesialueet
Tekninen lautakunta 24.2.2015 § 14, liite 1
MIKKELIN KAUPUNKI
TEKNINEN LAUTAKUNTA
TOIMINTAKERTOMUS
2014
1
SISÄLLYSLUETTELO
Teknisen johtajan katsaus
3
Teknisen lautakunnan tehtävät ja kokoonpano
4
Palvelusuunnitelman toteutuminen
4
Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat
5
Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä
5
Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen
6
Tuloskortit
7
Henkilöstö
12
Hallinto
13
·
·
·
Torit
Pysäköintipalvelut
Projektit
13
14
14
Maankäyttö
15
·
·
·
·
·
15
19
20
21
22
Kaupunkisuunnittelu
Mittaus ja kiinteistöt
Metsät ja vesialueet
Energiapuun hankinta
Joukkoliikenne
Kaupunkiympäristö
·
·
·
·
24
Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö
Lentoasema
Ympäristövastuut
Palvelut tuotteittain
Investoinnit
24
25
25
26
28
2
Kannen kuva:
Näkymä torille ja kaupungintalolle (Kirsi Aalto)
3
Teknisen johtajan katsaus
Kaupungin kehittymisen edellytysten luominen jatkui vahvana. Valtatien remontti kaupungin kohdalla alkoi yhdessä Liikenneviraston kanssa. Urakka on edennyt reippaasti ja hallitusti. Kaavoja valmistui. Jäteveden puhdistamon kaava sai lainvoiman. Laaja-alaisin kokonaisuus oli Moisio Tuukkala osayleiskaavan valmistuminen. Kaava mahdollistaa alueen tasapainoisen kasvun matkailun ja asumisen alueena.
Asuntomessuja projektina vietiin vahvasti eteenpäin. Asuntomessuprojektissa luodaan uusi houkutteleva asuinalue osana
nykyistä kaupunkirakennetta ja samalla edelläkävijäksi tulevaisuuden asuinalueesta aktiiviselle asukkaalle. Alueen asemakaavan laadinta yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa sekä infran suunnittelu olivat merkittävimmät työrupeamat. Asuntomessuorganisaation tehtiin ensimmäinen rekrytointi.
Kuntaliitossopimuksen toinen vuosi jatkui aktiivisena eteläisissä kaupungin osissa. Rakentaminen näkyi erityisesti kiinteistöjen korjauksissa (Ristiinan koulukeskus merkittävämpänä), laajoissa vesiverkon saneerauksissa ja katutöissä. Ristiinan ja
Pelloksen välinen kevyenliikenteen väylä valaistiin. Vuoden 2015 katu ja kevyenliikenteen urakoiden valmistelua jatkettiin
suunnitelma- ja kilpailutusvalmiutta nostamalla.
Asiointipalveluja digitalisoitiin, joista rakennuslautakunnan lupapalvelut on merkittävin edistysaskel. Asiointi siirrettiin
muodostettuun Asiakaspalvelupisteeseen, jossa asiakkaita ensikontaktina palvelee teknisen sektorin hyvin tunteva asiantuntija. Asiantuntijoiden palvelun saatavuutta pyrittiin varmistamaan asiakkaille varattavilla asiointipalveluajoilla.
Tekninen sektori organisoitiin uudelleen. Linjaorganisaatiota madallettiin, muodostettiin uusia kokonaisuuksia hallitsevia
organisaation osia ja esimiehiä vaihdettiin. Muodostettiin hallinnon alle tukipalvelut koko sektorille tarjoava yksikkö. Henkilöstö oli kaikessa muutokseen liittyvässä epävarmuudessa ja työpaineessa erittäin sitoutunutta työtehtäviinsä, aikaansaapaa ja osallistui aktiivisesti kehittämiseen. Uusrekrytoinnit onnistuivat.
Kaupungin strategian ja sektorin tavoitteiden toteuttamisessa onnistuttiin hyvin, josta iso kiitos henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille.
Jouni Riihelä
tekninen johtaja
4
Tekninen lautakunta
Teknisen lautakunnan tehtävänä on tuottaa kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle viihtyisän elin- ja toimintaympäristön
puitteet suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä yhdyskuntateknisiä verkostoja sekä viher- ja virkistysalueita.
Lautakunnan toimialaan kuuluvat kaavoitus, mittaus- ja kartastopalvelujen tuottaminen sekä maan hankinnan ja luovutuksen suorittaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tekninen lautakunta vastaa toimialansa viranomaistehtävistä,
omistajahallintatehtävistä sekä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.
Teknisen lautakunnan tulosalueet ovat:
hallinto (tekninen lautakunta, hallinto, projektit, torit, pysäköintipalvelut)
kaupunkiympäristö (yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, lentoasema, ympäristövastuut)
maankäyttö (kaupunkisuunnittelu, mittaus ja kiinteistöt, joukkoliikenne)
Teknisen lautakunnan kokoonpano:
Varsinainen jäsen:
Valtola Pirkko, puheenjohtaja
Rasola Nina
Puhakka Paavo
Heikkilä Pekka
Puikkojen Tero, varapuheenjohtaja
Strandman Jaana
Kauppi Marja
Siiriäinen Jukka
Paasonen Leena
Hokkanen Marita
Liukkonen Seppo
Ruotsalainen Raimo
Heinänen Raimo
Varajäsen:
Manninen Jyrki
Kankkunen Tarja
Korhonen Leena
Lausas Pekka
Ylönen Päivi
Panula-Ontto-Suuronen Anni
Kurvinen Minna
Viitikka Jari
Hokkanen Outi
Riekkinen Tapio
Härkönen Keijo
Juopperi Topias
Tissari Markkku
Kh:n edustajat:
Arto Seppälä
Seija Kuikka
Esittelijänä toimi tekninen johtaja Jouni Riihelä. Lautakunta kokoontui 14 kertaa ja käsitteli yhteensä 168 asiaa.
Palvelusuunnitelman toteutuminen
Tekninen toimi vastaa viranomaistehtävistä, omistajahallintatehtävistä sekä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.
Palveluihin kuuluvat mm. yhdyskuntateknisten- sekä kiinteistöpalveluiden ylläpito ja rakentaminen, joukkoliikenteen palvelujen organisointi, kaavoitus-, mittaus- ja kartastopalvelut, lentokentän ylläpito, torien hallinnointi ja palveluiden järjestäminen sekä pysäköintipalvelut ja pysäköinninvalvonta. Palvelut pysyivät ennallaan läpi vuoden ja ne saatiin hoidettua.
Kunnallistekniikan rakenteiden korjausvelka kasvoi. Korjausvelan määrittelyn ja laskemisen suhteen tehtiin yhteistyötä
Kuntaliiton kanssa. Uusien asuinalueiden viimeistelyä ja viihtyisyyden lisäämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana. Keskustan
viheralueiden ja puistojen osalta jatkettiin hyvätasoisen kunnossapidon perinteitä.
Liikenneväylien ja viheralueiden ylläpito on edelleen vähintään tyydyttävällä tasolla. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannettiin rakentamalla hidasteita ja päällystämällä kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi liikennetilan esteettömyyttä parannettiin etenkin kaupungin ydinkeskustassa madaltamalla kadun reunakiviä suojateiden kohdilta. Valtatien remontin yhteydessä kevyenliikenteen verkon turvallisuus paranee oeellisesti. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi erityisesti koulujen ja
tonttikatujen osalta hankittiin siirrettävä nopeusnäyttö. Esteettömyyskohteita valmistui 12 kpl.
Valtatien parantaminen yhteistyössä Liikenneviraston kanssa alkoi kaupungin kohdalla. Sen yhteydessä korjataan kaupungin hulevesijärjestelmää, kevyen liikenteen verkkoa ja katuja. Eteläisissä kaupunginosissa jatkettiin laajaa vesiverkoston ja
katuverkoston saneeraamista. Kevyenliikenteen väylä valaistiin Pelloksen ja Ristiinan väliltä.
Yritystoimintaa tuettiin valmistuneilla ja vireille tulleilla kaavoilla ja infran rakentamisella. Yritystoimintaa varten on tekeillä
ollut asemakaavat kolmella eri alueella: Pellos, Visulahden pohjoisosa ja Tikkala. Kaavojen oletetaan valmistuvan vuoden
2015 aikana.
Pientalotontteja on kaavavarannossa numeerisesti laskettuna riittävästi useille vuosille. Kaupungin omistuksessa olevia
luovutusvalmiita pientalotontteja koko Mikkelin alueella on noin 138 kpl. Kaavavarannossa oleville tonteille rakennetaan
infraa sen mukaan, miten tonttien rakentaminen ja uusien tonttien kysyntä etenee.
5
Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat
TEKNINEN LAUTAKUNTA 2014
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTATUOTOT + OMAVALM.
Palkat ja palkkiot
·
Eläkekulut
·
Muut henkilöstösivukulut
·
Henkilöstökorvaukset, muut
henk.korjauserät
Henkilösivukulut
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
TA + LMR 2014
-1 630 700
-1 444 700
-679 000
-3 410 100
-7 164 500
-228 000
-7 392 500
2 866 200
1 078 100
155 000
TOT 2014
-1 438 408
-1 680 878
-705 457
-3 290 746
-7 115 489
-159 342
-7 274 831
2 637 445
1 031 108
137 650
Jäljellä
-192 292
236 178
26 457
-119 354
-49 011
-68 658
-117 669
228 755
46 992
17 350
Käytetty %
88,2
116,3
103,9
96,5
99,3
69,9
98,4
92,0
95,6
88,8
0
1 233 100
4 099 300
8 080 800
1 272 800
2 100
1 055 000
14 510 000
7 117 500
-25 477
1 143 281
3 780 726
8 634 566
1 297 369
2 050
1 114 872
14 829 583
7 554 752
25 477
89 819
318 574
-553 766
-24 569
50
-59 872
-319 583
-437 252
0,0
92,7
92,2
106,9
101,9
97,6
105,7
102,2
106,1
Taulukon luvut sisältävät lisämäärärahat:
·
Kv 26.5.2014/§ 55 Lisämääräraha kaupunkisuunnittelun asiantuntijapalveluihin (ulkopuolisilta tilatut kaavatyön
selvitykset) on 200 000 euroa, syynä Moisio-Kyyhkylä alueen kaavoitus. 350 000 euron lisämääräraha liikenneväylien päällysteiden kunnostukseen kaupunkiympäristö –tulosalueelle.
·
Kv 8.12.2014/§ 136 Porrassalmenkatu 17:a koskevan kevyen liikenteen väylän rakentamiseen liittyviä huoneiston
käyttöoikeuden kustannuksia ja tulot maaomaisuuden hallintaan, tulot 768 000 euroa ja menot 449 000 euroa
Talousarviomenoja kasvatti tilinpäätökseen tehdyt ympäristövastuuvaraukset 210 000 euroa. Varsinaisen toiminnan menojen ylitys kokonaisuutena oli n. 100 000 euroa. Määrärahat ylittyivät kaupunkisuunnittelussa, ympäristövastuissa sekä
energiapuun hankinnassa. Nämä pystyttiin kattamaan hallinnon projekteista säästyneistä määrärahoista. Tulot alittuivat
budjetoidusta 49 000 euroa ja omavalmistus alittui n. 68 000 euroa. Tulot eivät toteutuneet mm. siitä syystä, että myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia siirtyi seuraavalle vuodelle yhteensä 8 400 m³.
YLITYKSET/ALITUKSET YKSILÖITYNÄ:
Pysäköintivirhemaksut
Muut myyntituotot
Valmistus omaan käyttöön
Joukkoliikenne, palv. ostot
Ympäristövastuut, palv. ostot
tulot - 128 000
tulot – 210 000
tulot – 69 000
menot – 169 600
menot – 330 000 (sis. ympäristövastuuvarauksen 210 000 euroa)
Määrärahamuutokset olivat tiedossa ja raportoitiin lokakuun raportoinnin yhteydessä. Suurin osa ylityksistä pystyttiin
kattamaan sisäisesti. Pakollinen varaus tehtiin tilinpäätöksen yhteydessä ja siihen ei ole budjetissa varauduttu.
Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä
Teknisen toimialan sisäisen valvonnan ohje ja tavoitteet vuodelle 2014 vahvistettiin teknisessä lautakunnassa. Sisäinen
valvonta toimi muun työn ohessa toimialajohtajan ja johtoryhmän ohjauksessa.
Sääntöjen ja päätösten noudattaminen; toiminnassa noudatettiin lainsäädäntöä, kaupungin omia hallinto- ja toimintasääntöjä sekä muita velvoittavia ohjeita. Tarvittaessa pyydettiin lakimiehen kantaa asiaan. Päätökset pidettiin nähtävillä
viikoittain ja vietiin tiedoksi lautakuntaan ja tarvittavassa laajuudessa kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon.
Tavoitteiden toteutumista ja varojen käyttöä valvottiin kerran kuukaudessa kokoontuvassa johtoryhmässä, jossa käytiin
läpi käyttötalouden toteutumaseuranta samalla tarkastellen toiminnan toteutumista ja mahdollisia muutoksia. Tekninen
johtaja yhdessä taloussuunnittelijan kanssa seurasi määrärahojen käyttöä tiiviimminkin. Muutoksiin on reagoitu välittömästi. Investointimäärärahojen käyttötarkoituksen muutokset sekä lisämäärärahaesitykset on viety tarvittavassa laajuudessa luottamuselimien päätettäväksi. Kuntaliitosinvestoinneista on tehty erillisseuranta.
6
Henkilöstömenot ja hankinnat, etenkin palveluiden ostot, olivat erityishuomion kohteena. Vapautuvien vakanssien täyttämisessä noudatettiin välttämättömyysharkintaa ja tarkkaa lupamenettelyä. Palveluhankinnoissa mm. kaupungin kustantamat koulutukset edellyttivät perusteltua tarvetta. Hankintarajoja ja toimivaltuuksia sekä kilpailutusta koskevia määräyksiä
noudatettiin tarkasti. Henkilökuntaa koulutetaan hankinta-asioissa jatkuvasti.
Maksut ja taksat tarkistettiin. Laskutukset tehtiin nopealla aikavälillä ja perintä toimi ohjeiden mukaisesti.
Sopimusten valvonta kuului tulosalueiden ja –yksiköiden päivittäiseen toimintaan. Sopimusten noudattamista valvottiin
normaaliin toimintaan liittyvissä kokouksissa ja katselmuksissa, joita pidettiin säännöllisesti sopimuskumppaneiden kanssa.
Riskienhallinta; ympäristövastuisiin on varauduttu tekemällä varauksia mm. pilaantuneiden maiden ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostusta varten. Ympäristövarauksia tehtiin yhteensä 210 000 euroa Tikkalaan ja Suomenniemelle.
Kehittämiseen liittyvät projektit ja hankkeet käytiin läpi kerran kuukaudessa kokoontuneessa johtoryhmässä.
Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen
Kaupunginvaltuuston tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman mukaisesti kaupunki hillitsee ja priorisoi investointeja
siten, että absoluuttinen velkamäärä ei kasva. Kaikissa investoinneissa pyritään – 10 prosentin toteumaan suhteessa valtuuston hyväksymään investointimäärärahaan. Puun myynnissä ollaan 10 % aktiivisempia, kuin perustasossa. Kiinteistöjä
realisoidaan.
Kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat nousseet ennustamattomasti kunnostusohjelmasta esiin. Erityisesti koulujen kohdalla
ja kouluissa tehdyissä remonteissa on välttämättömiä muutoksia ohjelmiin tapahtunut. Tämä on tuonut lisähaastetta investointiohjelman toteuttamiseen. Investoinneissa on saatu aikaan investontitason alapuolisia toteumakustannuksia,
mutta vastaavasti joitakin ylityksiäkin on syntynyt työn laajentuessa. Metsistä on myyty puuta perustasoa enemmän. Heikot pakkastalvet ovat aiheuttaneet ongelmia talvileimikoiden korjuussa ja myynnissä. Kaupan olleet kiinteistöt ovat pääsääntöisesti olleet melko huonokuntoisia. Kiinteistökauppoja on tehty, mutta osa lähes valmiista kaupoista on myös peruuntunut. Vuoden 2014 puunmyyntitavoite ei toteutunut, koska myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia siirtyi seuraavalle vuodelle yhteensä 8 400 m³/ 230 000 euroa.
Henkilöstökuluissa saatiin säästöjä ja henkilömäärän vähentämistavoite on toteutunut.
7
ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori kaupunkistrateToimenpide
giasta
Sairastavuusindeksi (KV)
Vesihuollon kehittämissuunniTavoite 100
telman päivittäminen vastaamaan nykytarvetta ja kunnan
koko maantieteellistä aluetta.
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
Yhdyskuntatekniikan päällikkö
Vesihuollon kehittämissuunnitelma on valmistunut 2014
koko kaupungin alueelle
Kevyenliikenteen väylien ja
jalkakäytävien rakenteiden ja
päällysteiden uusiminen (tavoite 5-7 km/vuosi) sekä riittävästä kunnossapitotasosta
huolehtiminen.
Erityisesti keskeisten puistojen
viihtyisyydestä huolehtiminen
sekä tunnistettujen virkistysalueiden (ranta-alueet, puistot) sosiaalisesta turvallisuudesta huolehtiminen.
Kunnossapitopäällikkö
Kevyenliikenteenväylille on
tehty kunnossapidollisesti
kestopäällysteen paikkauksia.
Kaupunginpuutarhuri, metsätalousinsinööri
Leikkipaikkastrategian laatiminen (verkon tiheys, toiminnallisuus, laatu) ja sen toteuttaminen.
Liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrän kasvattaminen.
Kaupunginpuutarhuri
Ranta-alueiden raivaaminen
on aloitettu Launialassa, Urpolassa, Rantakylässä Orijärvelle,
Otavan venesatamassa ja
Ristiinassa taajamametsien
hoitokohteiden käsittelyn
yhteydessä.
Ohjelmaa valmisteltiin 2014.
Päätöksentekoon leikkipaikkaohjelma tulee keväällä 2015.
Liikenneinsinööri
Kattavasta ja toimivasta joukkoliikennejärjestelmästä huolehtiminen.
Joukkoliikenneinsinööri
Mahdollistetaan torilla kulttuuri- ja liikuntatapahtumat
perinteisen markkinatorin
rinnalla.
Hallintopäällikkö
8
Toimenpiteet kohdennettu
kustannuksiltaan edullisiin
toimenpiteisiin. Hankittu
siirrettävä nopeusnäyttö.
Joukkoliikennesuunnitelmalla
ennakoidaan tulevaisuuden
tarpeita. Palvelutaso vuorojen
ja reitistön osalta on pystytty
säilyttämään. Joukkoliikenteen
suunnittelua on tehty yhteistyössä sivistystoimen kanssa
sekä Pohjois-Savon Elykeskuksen kanssa. Haukivuoren junaliikenteen lakkauttamista on paikattu linjaautoliikenteen ostoilla. Edunvalvontatoimenpiteenä on yhä
ajettu junien pysähtymistä
Haukivuoren asemalla.
Torilla on torikaupan ohella
järjestetty paljon erilaisia
yleisötapahtumia liikunnan,
kulttuurin ym alalta sekä
infotilaisuuksia.
ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA
giasta
Yritysten nettolisäys (KV)
Lupa- ja päätösprosessin
Tavoite 140 yritystä/vuosi
selkeyttäminen ennakoitavaksi, nopeaksi ja selkeäksi asiakkaan näkökulmasta
Taajamien elinvoimaisuutta
tuetaan huomioimalla elinkeinopoliittista näkökulmaa
yritystonttien hinnoittelussa.
giasta
Työpaikkakehitys (KV)
Kaavoitetaan laaja-alaisesti
Tavoite 24 500 työpaikkaa
yritystoimintaa mahdollistavia
yrityskortteleita ja muodostetaan näistä volyymin mukaisia
tontteja
Toteutuma
Tekninen johtaja
Valmisteltiin uusi teknisen
sektorin organisaatio, jolla
pyritään vastaamaan muuttuviin haasteeseen.
Kaupungingeodeetti
Taajamiin kohdistui vähän
yritystonttikyselyjä, mutta
näissä toimitaan aktiivisesti ja
mahdollistetaan houkuttelevalla hinnoittelulla hankkeiden
syntyminen.
Toteutuma
Kaavoituspäällikkö
Kaavoituksen painopistettä on
siirretty asuinrakentamisesta
liike-, teollisuus- ja kaupan
kohteiden kaavoittamiseen.
Etelässä Pelloksen osayleiskaava on parantanut huomattavasti teollisuuden toiminta
mahdollisuuksia. Oravinmäellä
Näverikadun kaava paransi
tonttivarantoa. Keskeneräisessä kantakaupungin
osayleiskaavassa varantoa
lisätään idässä ja lännessä.
Tonteille, joille yritystoiminta
on aktivoitumassa tai aktivoitunut, on pystytty rakentamaan projektien aikataulussa
kuntainfraa.
Pellokselta on hankittu tontti
kaupungin omistukseen.
Miktech Oy on teettänyt
kannattavuusselvityksen
hankkeesta. Hankkeen etenemistä on tuettu.
Rakennetaan yritystoiminnan
kehityksen mukaisesti luovutettaville tonteille kuntainfra.
Yhdyskuntatekniikan päällikkö, Vesiliikelaitoksen johtaja
Mahdollistetaan Biohiilipellettitehtaan rakentuminen
Pellosniemelle
Projektijohtaja
giasta
Mikkelin mainekuvan kehitys
Keskustan kehittämisen ja
(KV)
tiivistämisen jatkaminen toTavoite:
teutetaan uuden keskustan
imagotutkimuksen 4. sija
yleiskaavan ja erillisten projekyleinen yritysilmasto 3,5
tien, kuten City2020 projektin,
yhteydessä.
Asuntomessuprojekti hoidetaan laadukkaasti ja tehokkaasti yhdessä Osuuskunta
Suomen Asuntomessut kanssa
9
Toteutuma
Ydinkeskustassa Mikonkatu
6:n kaava valmistui ja siirtyi
rakennuslupavaiheeseen.
Projektijohtaja
Asuntomessualuetta koskeva
yleiskaava ja asemakaava
olivat kaavaehdotuksina
nähtävänä. Moiso-Kyyhkylä
alueen osayleiskaava on vahvistunut. Kirkonvarkauden
asuinalueen seuraavan osan
asemakaava on vuoden lopussa kaavaehdotusvaiheessa.
Porrastetun liittymän tie-
Satamalahtiprojektin edistäminen kaavoittamalla ja yksittäisiä ohjelmia tukevia projekteja edistämällä
Projektijohtaja
Kaupungin sisääntuloväylien,
keskeisten keskusta-alueen
puistojen rakenteista ja ylläpidosta huolehtiminen.
Kaupunginpuutarhuri,
Palvelusatamaverkoston kehittäminen ja sen rakenteista ja
ylläpidosta huolehtiminen
Yhdyskuntatekniikan teknikko
(satamavastaava)
giasta
Mikkelin väkiluvun kehitys
Varmistetaan kaavoituksella ja
Tavoite: +250
rakentamisella monipuolinen
Lähtötaso +65
ja laadukas tonttitarjonta
Tonttikadut ja kunnallistekniikka rakentamalla varmistetaan monipuolinen, laadukas
ja strategian mukainen tonttien vuosittainen luovutusmäärä.
giasta
Matkailun yöpymisten määLuodaan Moisio-Tuukkalan
rä/vuosi (KV)
alueelle matkailua ja hyvinTavoite 280 000
vointipalveluja tukevaa kaaLähtötaso 216 500
voitusta
Perustetaan Kenkäveroon
isojen tapahtumien järjestämisen mahdollistava tapahtumapuisto.
10
suunnitelma (Kt62) ja alueen
katusuunnitelmat valmistuivat. Maanrakennuksen urakat
saatettiin kilpailutusvalmiuteen.
Satamalahden BusinessPlan
valmistui syyskuussa. Alueen
avaavaa toimitalohanketta
kehittämään valittiin kiinteistökehitys Naistinki Oy.
Käynnistettiin erillinen projekti sisääntuloväylien varsien
maisemahoidosta, jonka
tarkoituksena on näkymien
avaaminen. Keskeisistä puistoista on huolehdittu pitämällä ne luokituksen mukaisessa
kunnossa.
Mikkelin sataman (Savilahti)
vierasvenepaikoille on rakennettu sähköpistokkeet. Otavan, Lotjasaaren, Saksalan ja
Ritvalan pienvenesatamiin on
hankittu yhdessä Navio Satamapalveluiden kanssa tallentava kameravalvontajärjestelmä. Anttolan sataman
laiturirakenteita on uusittu.
Toteutuma
Kaavoituksen lähtökohta on
mahdollistaa 65 000 asukkaan
kaupungin toteutus, joka
tarkoittaa monipuolista tonttitarjontaa. Kirkonvarkauden
kaavoituksen eteneminen tuo
uusia tontteja markkinoitavaksi.
Kunnallistekniikkaa on rakennettu tonttien tarjonnan ja
luovutuksen tahdissa. Tontteja on tarjolla kysyntää enemmän.
Toteutuma
Moisio-Kyyhkylän mm. matkailua palveleva yleiskaava on
saanut lain voiman tammikuussa 2015.
Tapahtumapelto perustettiin
ja käyttöönotettiin. Pilottitapahtuman (Jurassic Rock 2014
18 200 kävijää) perusteella
alue todettiin erittäin hyvin
toimivaksi.
Kaupunginpuutarhuri
LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI
giasta
Asemakaavoitetuilla alueilla
Kaavaprosessien yhteydessä
virkistysalueiksi (VL) merkitty- kaavoittaja varmistaa tojen alueiden pinta-alan osuus
teuman.
(%)
Tavoite 70
Lähtötaso 69
giasta
Vesistöistä hyvässä tai erinOsallistutaan Mikkelin eteläomaisessa kunnossa olevien
puoleisen Saimaan vesistön
luokiteltujen vesimuodostukunnostamisen suunnitteluun
mien määrä % -osuus
ja toimenpiteisiin ELY- johtoiTavoite 90
sesti. Toimenpiteitä ovat mm.
Lähtötaso 90
uusi jätevedenpuhdistamo ja
VT-5 rakentamisen yhteydessä
käyttöön otettavat hulevesien
laskeuma-altaat
Pienempien ns. omien vesistöjen kunnostamistoimenpiteet
suunnittelemalla ja kohdistamalla rakentamistoimenpiteitä mm. Laihalampeen.
giasta
Luokitelluista pohjavesimuoKaupunki toimii aktiivisesti
dostumista hyvässä tai erinomissa kohteissaan PIMA omaisessa kunnossa olevien
maiden puhdistamiseksi (ns.
muodostumien osuus (%)
Shell-tontti, Veturitallit, jne.)
Tavoite 50
ja rakentamisen mahdollistaLähtötaso 33
miseksi. Veturitallien osalta
kaupunki on ottanut itselleen
kaikki pimavastuut.
Kaupunki osallistuu Vapon
kloorifenoli -ongelman ratkaisemiseksi ja rakentamisen
mahdollistamiseksi
11
Toteutuma
Tapahtunut kaavatalouden ja
käyttötalouden puitteissa.
Kirkonvarkauden asemakaava
on hyvin väljä (tehokkuus).
Toteutuma
Tekninen johtaja, suunnitteluinsinööri
Valmistelu on tehty yhteistyössä Mikkelin kaupungin ja
liikenneviraston välillä. Vt5
hulevesijärjestelyjen (sis.
kaupungin ja vt 5 hulevesijärjestelyt) rakentaminen on
aloitettu syyskuussa 2014.
Kaupunginpuutarhuri
Laihalammen kunnostamisvaihtoehdoista on tehty selvitys. Toteutumisen tapa ja
aikataulu on investointiosassa
tulevissa talousarviopäätöksissä. Vuolinko ja PieniVuolinko järvien tarkkailua
pohjapadon asentamisen
jälkeen on jatkettu.
Toteutuma
Kehitysinsinööri
Vt5 rakentamisen yhteydessä
poistetaan Rinnekadun ja
Setrikadun pilaantuneet maat.
Kaihunlahden ja Veturitallinlahden massanvaihtojen
Pimoilla on tehty kustannusvaraus (100 000 €). Laiturikadun Shellin/St1:n tontin puhdistaminen on käynnistynyt ja
tontilta on poistettu hylkyrakennus. Pursialassa (sahan
kuivaamon tontti) on tehty
pilaantuneiden maiden kunnostustyöt.
Vapo on jättänyt ympäristölupahakemuksen AVI:lle pahimman pilaantuman kunnostamisesta. Kaupunki on antanut hakemuksesta lausunnon
AVI:lle 27.6.2014. Lausunnossaan kaupunki puoltaa ympäristöluvan myöntämistä, mutta esittää lupaan otettavaksi
monia ehtoja. Hakemus on nyt
siirretty ELY:n ratkaistavaksi.
Kehitysinsinööri
giasta
Kasvihuonepäästöt (KV)
Helposti ja keskeytymättö(t CO2-ekv./as)
mästi ajettavalla kevyenliikenTavoite 5,5
teen verkostolla lisätään
Lähtötaso 6,2
koulu- ja työpaikkaliikennettä.
Riittävän kattavalla joukkoliikennepalvelulla mahdollistetaan pienempi oman auton
käyttö alueella.
Satamalahtiprojekti suunnitellaan ja rakennetaan kasvihuonepäästöjä ja ekologista jalanjälkeä pienentäväksi.
giasta
Ekologinen jalanjälki
Satamalahti projekti suunni(gha / as)
tellaan ja rakennetaan kasviTavoite 5,5
huonepäästöjä ja ekologista
Lähtötaso 5,9
jalanjälkeä pienentäväksi.
Varmistetaan katurakenteissa
käytettävien materiaalien
uusiokäyttö (esim. vuosittain
syntyvä jäteasfaltti uusiokäytetään).
Toteutuma
Liikenneinsinööri
Liikennejärjestelmätyön yhteydessä suunnitellaan säteittäin torilta lähtevien pyöräteiden sädeverkko. Kaavoituksen mm. kantakaupungin
osayleiskaavan yhteydessä
huomioidaan kattavat jalankulkuja pyöräily-yhteydet.
Pyöräilyn laatukäytävien
EAKR-hankehakemus vähähiilisyysteemaan on jätetty.
Kaavoituksen lähtökohta on
kaupunkirakenteen tiivistäminen, joka mahdollistaa hyvien
palveluiden tarjonnan riittävällä asukaspohjalla. Yleiskaavassa pyritään ydinkeskustassa helpottamaan lisärakentamista kevyemmillä autopaikkavaatimuksilla.
Satamalahden yleiskaavoitus
on aloitettu 2014 näillä periaatteilla.
Toteutuma
Esitetyt tavoitteet ovat alueen
kaavoituksen lähtökohtia.
Yhdyskuntatekniikan insinööri
Syntyvä asfalttijäte on käytetty kokonaisuudessaan hyödyksi katujen rakennekerroksissa ja asfaltin uusioraakaaineena. Murskatun pintamaan käyttämisestä katujen
luiskissa on tehty koealue ja
sen käyttäytymistä on seurattu aktiivisesti.
Elohopealamppujen vaihto
(100 000 € pilotti) korvaavilla
tuotteilla on valmistunut
vuoden loppuun. Elohopealamppujen poistamista
koko valaistusverkosta on
aloitettu kartoitus- ja suunnittelutyöllä.
Latauspisteitä ei ole kaupungin toimesta rakennettu.
Toriparkki oy on toteuttanut
muutama.
Energiasäästöhankkeet esim.
energiasäästöinvestoinnit,
vaihdetaan katuvaloverkostosta 400 kpl/vuosi elohopealamppuja energialamppuihin.
Kunnossapitopäällikkö,
Kaupunki rakentaa muutamia
sähköautojen latauspisteitä
kaupunkialueelle, paikat
suunnitellaan yhdessä energiayhtiöiden kanssa.
12
giasta
Asiakastyytyväisyystutkimus
Vastuu keskustan talvi- ja
(KV)
kesähoidosta otetaan kauTavoite: liikenneväylien hoito
pungin haltuun ja kilpailute4 (asteikko 1-4)
taan kokonaisuutena. Periaate
Lähtötaso 3,29
kustannusjaosta kiinteistöjen
kanssa sovitaan. Pohditaan
saman periaatteen käyttöä
muilla alueilla tietyissä vastuutyypeissä.
Kaupunginosaseurojen ja
puistojen hoito
muiden toimijoiden aktiiviTavoite 4 (asteikko 1-4)
suutta oman alueensa ja
Lähtötaso 3,51
erityisten kaupunginosakohteiden siistimistalkoissa tuetaan. Kaupunki osallistuu
osaltaan tarpeen mukaan
siistimis- ja raivausjätteiden
pois kuljetukseen kustannuksellaan.
giasta
Hoidetut kevyenliikenteen
väylät Mikkelin kaupungin
alueella (km)
Tavoite 200
Lähtötaso 184
Toteutuma
Keväällä kiinteistönomistajia
ja palvelun tuottajia on asiassa kuultu. Toimenpidettä
vastustettiin. Kuulemisen
yhteydessä sovittiin keskustaalueelle yhtenäisistä laatu- ja
toiminta-ajoista. Liikenneväylien ylläpitotyytyväisyys on
3,30
Keväällä toteutettiin mukaan
ilmoittautuneiden tahojen
kanssa siistimiskampanja.
Lähiympäristön siistimiseen
on kannustettu kaupungin
2013 hyväksymän ohjeen
mukaisesti. Kaupunginosaseurat ovat vaihtelevasti ottaneet
vastuuta omasta ympäristöstään. Raivausjätteitä on kuljetettu kaupungin kustannuksella talkoiden jälkeen.
2014, puistojen hoito 3,55.
Kaupunginpuutarhuri
Green lines -tähtiverkon
(strateginen valinta) luominen
ja strategian laatiminen sekä
kevyenliikenteen väylästön
lisääminen rakentamalla.
Toteutuma
Liikenneinsinööri
Kaupunkiseudun joukkoliikenteen ja niihin tukeutuvien
jalankulkuja pyöräilykäytävien laatukäytäväselvitys valmistui. Vt 5 ratkaisuna Ristiinan suuntaan rakennetaan
alikulkutunneli, jolloin nopea
ajettavuus ja liikenneturvallisuus paranevat nykyisestä.
Tuloskorteissa sinisellä merkityt kohdat ovat valtuustoon nähden sitovia, muut kohdat lautakuntaan nähden sitovia.
HENKILÖSTÖ
Henkilöstömenoja oli budjetoitu 4,1 milj. euroa, mikä on 30 % kokonaismenoista. Henkilöstömenojen toteutuma oli 3,8
milj., mikä oli 28 % budjetoiduista kokonaismenoista.
TEKNISEN TOIMEN HENKILÖSTÖ 31.12.2014
Vakinaiset
Tekninen toimi yhteensä
Määräaikaiset
Yhteensä
213
14
227
Tekninen lautakunta *)
72
2
74
Tilakeskus
18
1
19
Rakennuslautakunta
Maaseutu- ja tielautakunta
11
-
11
112
11
123
*)Teknisen lautakunnan luvuissa täytetyt ja rekrytoinnissa olevat vakanssit sekä tuntipalkkaiset (7 henk.)
Lisäksi palkattiin tukityöllistettyjä henkilöitä 3,1 htv (11 henkilöä) sekä koululaisia 9,4 htv (98 henkilöä), heistä suurin osa
oli palkattu YIT Kuntatekniikka Oy:lle edellisten vuosien tapaan.
13
HALLINTO
Teknisen toimen hallinto vastasi sisäisten hallinto-, talous- , oikeus- ja henkilöstöpalveluiden tuottamisesta, torien hallinnoinnista ja ylläpidon tilaamisesta sekä pysäköinnin ja joutokäynnin valvonnasta ja maksullisen pysäköinnin ylläpidosta.
Hallintokoordinaattorin virka täytettiin syksyllä paikkaamaan pienentynyttä henkilömäärää. Hallinto vastasi teknisen toimen osuudesta kaupungin yhteisessä asiakaspalvelupisteessä .
Teknisen toimialan johtoryhmä, johon kuuluvat tulosalueiden esimiehet, kokoontui 11 kertaa. Johtoryhmässä käsiteltiin
hankkeiden etenemistä, talouden ja toiminnan toteutumista, henkilöstöasioita sekä lautakuntien päätettäväksi meneviä
asioita.
Talouden toteutuma
HALLINTO YHTEENSÄ 2014
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
TA 2014
0
-237 000
-174 000
-606 000
-1 017 000
1 289 500
744 200
57 000
115 800
2 206 500
1 189 500
TOT 2014
Jäljellä
Käytetty %
-2 934
2 934
0,0
-219 928
-17 072
92,8
-117 959
-56 041
67,8
-473 138
-132 862
78,1
-813 959
-203 041
80,0
1 138 424
151 076
88,3
355 683
388 517
47,8
34 910
22 090
61,2
90 811
24 989
78,4
1 619 828
586 673
73,4
805 868
383 632
67,7
Torit
Vilkkaan kauppapaikan lisäksi uusittu tori on muodostunut suosituksi järjestämispaikaksi erilaisille tapahtumille. Torilla
nähtiin mm. luistelukenttä, kansalliseen veteraanijuhlaan liittynyt kalustonäyttely, Vaakuna-rallin lähtö- ja maali, Eurooppalainen herkkutori, viikon mittainen urheilutapahtuma ToriSport ja museoautojen näyttely. Kesällä perinteinen Jättikirppis
oli torilla lähes joka viikonloppuna. Joulutori toteutettiin Mikke ry:n ja kaupungin yhteistyönä.
Torisääntöä, -karttaa ja –taksaa uudistettiin edellisten vuosin kokemusten perusteella. Vuosikauppiaille tarjottiin mahdollisuus vapautua paikkamaksuista talvikaudeksi menettämättä etuoikeutta vakituiseen paikkaansa. Puolueiden kanssa sovittiin uusista käytännöistä poliittisten esittelypisteiden sijoittelussa erityisesti markkinoiden aikana.
Varsinaisia kahvilapaikkoja torilla oli neljä. Muilla yrittäjilläkin oli lupa pienimuotoiseen kahvilatarjoiluun. Kävelykadun
terassit vievät osan asiakkaista. Kevään Maalismarkkinat ja syksyn Mikkomarkkinat täyttivät koko torin sekä osan Maaherrankadusta ja Hallituskadusta.
Palvelu: Hallinto ja torit
Vastuuhenkilö: Juha Ruuth
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
TEKNISEN TOIMEN HALLINTO
Teknisen toimen henkilöstö
kpl
73
73
73
72
98,6
Lautakunnan ja jaoston kokoukset, kpl
kpl
26
23
23
24
104,3
Hallinnon kulut yhteensä
€
34 681
41 800
41 800
35 235
84,3
Hallinnon tuotot yhteensä
€
-25 157
-24 000
-24 000
-35 235
146,8
Hallinnon netto
€
9 524
17 800
17 800
0
0,0
Torit
Kulut
€
181 416
228 825
228 785
175 301
76,6
Tuotot
€
-113 199
-126 000
-126 000
-109 231
86,7
Netto
€
68 217
102 825
102 785
66 069
64,3
Viesti tilaajalle:
Teknisen toimen hallinnon kulut on vyörytetty tuoteryhmille. Torin menot ja tulot alittuivat, netto toteutui hieman budjetoitua parempana.
14
Pysäköintipalvelut
Pysäköintivirhemaksujen määrä laski edellisvuodesta, mikä voi johtua osaksi liikennekurin parantumisesta, mutta osaksi
myös valvontahenkilökunnan vajeesta. Virhemaksuja jouduttiin antamaan yhteensä 10 700 kappaletta ja eniten niitä tuli
yllättäen tammikuussa. Rengaslukko maksujen perinnän tehostajana sai edelleen huomiota, mutta ongelmaksi tuli se, että
omistaja saattoi jopa hylätä lukitun ajoneuvonsa, jos sen arvo oli vähäinen rästissä oleviin maksuihin verrattuna.
Vuoropysäköinti tuotti edelleen ongelmia monille autoilijoille, vaikka asiasta välitettiin tietoa lehtien kautta ja mm. Auton
Päivä -tapahtumassa.
Katualueen maksullisten pysäköintipaikkojen maksutuotto laskee edelleen. Osaksi tähän on syynä Toriparkin suosion kasvu, mutta myös maksullisten pysäköintipaikkojen väheneminen liikennejärjestelyjen ja erilaisten rakennustöiden seurauksena. Vuonna 2014 tuotto oli verollisena 239 894 euroa (vuonna 2013 260 298 euroa). Matkapuhelimella suoritettujen
pysäköintimaksujen määrä kasvaa jatkuvasti kätevyytensä ansiosta. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 35 %, mutta kokonaissumma on vielä alle 10 000 euroa vuodessa.
Sähköautojen latauspistehanke ei edennyt autojen pienen lukumäärän takia, mutta kysyntä on selvästi kasvamassa.
Palvelu: Pysäköintipalvelut
Vastuuhenkilöt: Juha Ruuth
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Pysäköinninvalvonta
Pysäköintivirhemaksut (kpl)
kpl
13 201
14 000
14 000
10 700
76,4
Pysäköintivirhemaksutulot (€)
€
515 253
480 000
480 000
351 617
73,3
€ / asukas
€/asukas
5,0
4,7
4,7
3,4
72,9
Yhteensä (€)
€
271 741
255 343
255 300
186 270
72,9
Tuotot
€
-755 473
-717 000
-717 000 -571 493
79,7
Netto
€
-483 732
-461 657
-461 700 -385 223
83,4
Viesti tilaajalle:
Pysäköinnin palveluja on kehitetty mm. remontteja ja muuttoja helpottavalla lupamenettelyllä. Liikennettä haittaava tai
vaarantava väärinpysäköinti on ollut erityistarkkailussa. Maksujen perintää on tehostettu rengaslukkojen käytöllä. Toisaalta
henkilökuntavaje on näkynyt virhemaksujen määrässä ja on hidastanut perintää.
Projektit
Palvelu: Hallinto, projektit
Vastuuhenkilö: Timo Rissanen
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Projektit
Kulut
€
357 425
293 213
294 539
187 012
63,8
Tuotot
€
0
-150 000
-150 000
-98 000
65,3
Netto
€
357 425
143 213
144 539
89 012
62,2
Asuntomessut
Kulut
€
1 210
206 300
206 300
54 076
26,2
Viesti tilaajalle:
Kaukaanrannan torin rakentaminen sekä rannan kunnostus ja laiturin rakentaminen valmistuivat siten, että avajaiset pidettiin toukokuussa 2014. Hankkeeseen saatiin EAKR-rahoitusta.
Satamalahden BusinessPlan valmistui syksyllä 2014. Hankkeella selvitettiin miten digitaalinen ja ekologinen kaupunkiympäristö tulisi suunnitella. Samassa hankkeessa selvitettiin mahdollisuutta miten imujätejärjestelmä olisi rakennettavissa ko.
alueelle ja miten se järjestelmänä tukisi alueen ekologisuutta. Hankkeessa esiin tulleet seikat otetaan huomioon paitsi
Satamalahden kaavoituksessa, myös tulevien muiden alueiden kaavoituksessa. Hankkeeseen saatiin 70 % EAKR-rahoitusta.
Asuntomessuille varatusta määrärahasta jäi käyttämättä n. 150 000 euroa johtuen mm. projektipäällikön rekrytoinnin
siirtymisestä vuodelle 2015. Tarkempi analyysi messujen vaiheesta on kerrottu johdanto-osiossa sivulla 3.
15
MAANKÄYTTÖ
Tulosalue tuottaa kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle viihtyisän elin- ja toimintaympäristön puitteet suunnittelemalla ja
ohjaamalla maankäyttöä kestävän kehityksen mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslakia noudattaen. Tulosalueen esimiehenä toimii kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa.
Tulosalue jakaantuu kolmeen tulosyksikköön:
·
Kaupunkisuunnittelu, vastuuhenkilö kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen
·
Mittaus ja kiinteistöt, vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa
·
Joukkoliikenne, vastuuhenkilö liikenneinsinööri Liisa Heikkinen
Talouden toteutuma
MAANKÄYTTÖ 2014
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT
TOIMINTAKULUT + OMAVALMISTUS
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
TA+ LMR 2014
-1 585 400
-1 109 000
-355 000
-2 737 600
-5 787 000
-5 000
-5 792 000
1 696 400
2 615 000
263 500
200
646 600
5 221 700
-570 300
TOT 2014
-1 417 231
-1 199 748
-422 498
-2 743 696
-5 783 173
-3 199
-5 786 372
1 577 919
3 165 898
334 345
200
647 253
5 725 614
-60 757
Jäljellä
-168 169
90 748
67 498
6 096
-3 827
-1 801
-5 628
118 481
-550 898
-70 845
0
-653
-503 914
-509 543
Käytetty %
89,4
108,2
119,0
100,2
99,9
64,0
99,9
93,0
121,1
126,9
100,0
100,1
109,7
10,7
Kaupunkisuunnittelu
Vuonna 2014 aikana 18 kaavaa sai lainvoiman. Rantaosayleiskaavoja oli viisi, kaksi ranta-asemakaavaa ja 11 asemakaavaa.
Asemakaavojen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 293 000 k-m2 ja keskimääräinen tehokkuusluku 0,13. Ohessa muutamia
poimintoja valmistuneista kaavoista.
Kalevankankaan länsiosan asemakaava
Arkistolaitoshahmotelma, APRT (Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Architects)
Kaavalla muutettiin alueen alkuperäinen käyttötarkoitus asumisesta toimitilarakentamiselle sopivaksi. Länsiosaan on suunniteltu päiväitäistavarakauppaa palvelemaan mm. Tuskun taajamaa. Itäosassa on osoitettu täydennysrakentamista raviradan eteläpuolelle esim. urheilutoimintaan ja Esedulle laajenemismahdollisuuksia. Kaavassa on suojeltu alueelta löytyneet
liito-oravat ja pistiäisten ympäristö, joka on syntynyt raviradan varapysäköinnin alueelle. Rakennusoikeutta kaavassa on
165 000 k-m².
16
Metsä-Sairilan osayleis- ja asemakaavat
Metsä-Sairilan osayleiskaava ja asemakaava turvaavat jäteaseman toiminnan ja mahdollistavat kaupungin jätevedenpuhdistamon siirron Pursialasta Metsä-Sairilaan maanalaiseen puhdistamoon.
Graanintie 29 asemakaava:lla muutettiin rivitalotontti kerrostalolle sopivaksi Graanissa. Saimaan rantanäkymillä olevalle
tontille nousee n. 1 800 k-m² kerrostalo.
Näverikatu 9 asemakaava tuo pari uutta tonttia Oravinmäelle
teollisuuden käyttöön ja samalla laajennetaan olemassa olevia
tontteja sekä turvataan käytöstä poistetun kaatopaikan maisemointi ja hoito.
Mikonkatu 6:n asemakaava korvasi
vuoden 2008 asemakaavan, joka ei
ollut toteutunut. Kaavaan on merkitty
keskustatoimintojen alue ja maanomistajan näkemyksen mukainen
asuinkerrostalo tulee täydentämään
Mikkelin keskustan kaupunkikuvaa,
osana valtakunnallisesti arvokasta
kulttuurimaisemaa.
Arkkitehti Jaakko Merenmies.
17
Pelloksen osayleiskaava turvaa Pelloksen teollisuusalueen toiminnot ja tuo huomattavan lisän alueen jatkokehitysmahdollisuuksiin. Nykyiset asuinalueet on säilytetty ja rantarakentamista kehitetty, mutta merkittävämpi asumisen kehittäminen
keskittyy tulevaisuudessa Ristiinan keskustaan, kaava-alueen pohjoispuolelle.
18
Palvelu: Kaavoituspalvelut
Vastuuhenkilö: Ilkka Tarkkanen
TP 2013
TA 2014
TA 2014
+lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Yleiskaavoitus
Bruttokulut / asukas
€
8,2
4,6
7,2
7,0
152,3
Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl)
€/kpl
448 575
125 313
196 617
76 350
60,9
Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha)
€/ha
40 780
835
1 311
254
30,4
Hyväksytyt kaavat (kpl)
kpl
1,0
2,0
2,0
5,0
250,0
Hyväksytyt kaavat (ha)
ha
11,0
300,0
300,0
1 501,0
500,3
Yhteensä (€)
€
448 575
250 626
393 234
381 749
152,3
Tuotot
€
0
0
0
0
Netto
€
448 575
250 626
393 234
381 749
152,3
Asemakaavoitus
Bruttokulut / asukas
€/asukas
9,2
9,0
10,9
15,1
169,0
Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl)
€/kpl
56 084
48 934
59 581
63 599
130,0
Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha)
€/ha
36 054
16 311
19 860
2 942
18,0
Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (k-m2) €/k-m²
13,0
7,0
8,5
2,7
38,7
Hyväksytyt kaavat (kpl)
kpl
9,0
10,0
10,0
13,0
130,0
Hyväksytyt kaavat (ha)
ha
14,0
30,0
30,0
281,0
936,7
Hyväksytyt kaavat (k-m2)
k-m²
38 816
70 000
70 000
305 611
436,6
Yhteensä (€)
€
504 759
489 337
595 809
826 792
169,0
Tuotot
€
0
0
0
0
Netto
€
504 759
489 337
595 809
826 792
169,0
Muut palvelut
€ / asukas
€/asukas
4,2
6,0
5,1
3,5
58,1
Yhteensä (€)
€
230 778
325 303
276 058
188 961
58,1
Tuotot
€
0
0
0
0
Netto
€
230 778
325 303
276 058
188 961
58,1
Kaavoituspalvelut yhteensä
Kulut yhteensä
€
1 184 112 1 065 266 1 265 100 1 397 502
131,2
Kulut yhteensä / asukas
€/asukas
21,7
19,5
23,2
25,6
131,2
Tuotot
€
0
0
0
0
Netto
€
1 184 112 1 065 266 1 265 100 1 397 502
131,2
Viesti tilaajalle:
Kaavoituksen lukuihin liittyy paljon vaihtelevuutta. Ennustettavuutta haittaa kaavavalitukset jotka voivat viivyttää kaavojen
lain voimaisuutta keskimäärin kaksi vuotta.
Yleiskaavoja valmistui hiukan ennakoitua enemmän. Tähän vaikutti korkeimman hallinto-oikeuden päätös jolla MetsäSairilan osayleis- ja asemakaavat saivat lain voiman sekä kuntaliitoksen seurauksena esim. Ristiiinan Pelloksen osayleiskaavan valmistuminen. Yleiskaavoihin ei yleensä merkitä rakennusoikeuksia, paitsi rantarakentamiselle.
Asuntomessuja varten laadittiin kaksi kaavaa; Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava ja Kirkonvarkauden asemakaava. Kaavoitusta
varten laadittiin hyvin tiukka aikataulu ja painotettiin korkeaa ammattitaitoa kaavakonsultin valinnassa, jälkimmäisellä
vaatimuksella minimoitiin riskejä joita nopea kaavoitustyö aiheutti. ELY:n puolelta ymmärrettiin hyvin alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot joita ansiokkaasti selvitettiin kaavoitustyön aikana. Työn aikana tuli esille tarvetta lisäselvitysten tekoon mm. pohjaveden sekä pilaantuneiden maiden osalta. Lopputuloksena saatiin kaksi erinomaista kaavaa, mutta joiden kustannukset olivat ennakkoarvioita huomattavasti korkeammat.
Asemakaavoja valmistui enemmän kuin arvioitiin. Metsä-Sairilan asemakaavan saatua lain voiman tilastot kaunistuivat n.
100 000 k-m² lisäyksellä. Pinta-alat ovat vain suuntaa antavia sillä laajan metsämaan kaavoittaminen ei ole yhtä vaativaa
kuin keskustan ydinkorttelin.
19
Mittaus ja kiinteistöt –yksikön tuotevastuut:
·
Mittaus ja kiinteistöt, maanhankinta ja –luovutus sekä sopimustoiminta, vastuuhenkilö kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, kiinteistönmuodostus, mittaus ja paikkatietopalvelut vastuuhenkilö maankäyttöinsinööri Jukka Piispa
·
Metsät ja vesialueet, vastuuhenkilö metsätalousinsinööri Annamari Huttunen
·
Energiapuun hankinta, vastuuhenkilö metsätalousinsinööri Pekka Halonen
Merkittäviä tavoitteita vuodelle 2014 olivat:
·
Paikkatiedon parantaminen (aineiston parantaminen sekä järjestelmät, jotka mahdollistavat helpomman tiedon
analysoinnin ja esittämisen)
·
Maanhankintavarojen säästäminen
·
Tontinluovutuksen turvaaminen, vaikka uudisalueiden investoinnit minimoidaan
Tavoitteiden toteutuminen:
·
Rekisteriaineiston perusparannus suoritettiin
·
Otettiin käyttöön uusi järjestelmä, jolla voi toteuttaa paikkatietoanalyysejä nopeasti ja helposti sekä tehdä sovelluksia nettisivuille (ArcGisOnline)
·
Uusi Mikkelin karttapalvelu avattiin nettiin
·
Raakamaata ei hankittu
·
Tontinmyyntiodotuksista jäätiin selvästi, luovutettiin vain 32 tonttia asumiseen ja 6 muuta tonttia (teollisuus- ja
varastokäyttöön)
·
Tontinmyynti alitti selvästi vuoden 2013 tason
·
Merkittävin yksittäinen tontinluovutus oli Tenholankatu 10 kerrostalotontin luovuttaminen Mikalolle hintaan
300 000 euroa
Palvelu: Mittaus ja kiinteistöt
Vastuuhenkilö: Hannu Peltomaa
TP 2013
Maastotietopalvelut
€ / kunnan maapinta-ala
€/km²
€ / asukas
€/asukas
Yhteensä (€)
€
Tuotot
€
Netto
€
Paikkatietopalvelut
€ / ylläpidettävä alue
€/km²
€ / asukas
€/asukas
Yhteensä (€)
€
Tuotot
€
Netto
€
Kiinteistöinsinööripalvelut
€ / rekisteröidyt kiinteistöt
€/kiinteistö
€ / asukas
€/asukas
Yhteensä (€)
€
Tuotot
€
Netto
€
Tonttipalvelut
€ / operoidut kiinteistöt
€/kiinteistö
€ / asukas
€/asukas
Yhteensä (€)
€
Tuotot
€
Netto
€
Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä
Kulut yhteensä
€
Kulut yhteensä
€/asukas
Tuotot
€
Netto
€
TA 2014
TA 2014
+lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
193,7
9,0
493 989
-35 016
458 973
187,1
8,7
477 019
-42 000
435 019
155,9
7,3
397 505
-42 000
355 505
154,8
7,2
394 774
-28 463
366 312
82,8
82,8
82,8
67,8
84,2
2 144,1
6,0
325 899
-95 202
230 697
2 475,3
6,9
376 241
-80 000
296 241
2 062,7
5,7
313 525
-80 000
233 525
2 097,8
5,8
318 870
-98 451
220 420
84,8
84,8
84,8
123,1
74,4
4 720,9
4,5
245 485
-49 067
196 418
4 644,4
4,3
232 222
-260 000
-27 778
3 870,3
3,5
193 513
-260 000
-66 487
2 346,8
3,7
199 476
-43 772
155 705
50,5
85,9
85,9
16,8
-560,5
831,4
3,1
169 602
-2 741 069
-2 571 466
385,9
1,4
77 178
-2 560 000
-2 482 822
3 544,4
13,0
708 877
-3 328 000
-2 619 123
5 280,8
14,6
797 396
-3 644 271
-2 846 875
1 368,5
1 033,2
1 033,2
142,4
114,7
1 234 975
16,9
-2 920 353
-1 685 378
1 162 659
15,9
-2 942 000
-1 779 341
1 613 420
22,0
-3 710 000
-2 096 580
1 710 517
23,4
-3 814 956
-2 104 439
147,1
147,1
129,7
118,3
20
Viesti tilaajalle:
Paikkatietojärjestelmää uudistettiin rakentamalla uusi Mikkeli.fi-sivustolta löytyvä, myös mobiilikäyttöön soveltuva Mikkelin karttapalvelu. Karttapalvelussa tavoitteena on, että siinä esitettävät palvelukohteet pysyvät hajautetun ylläpidon johdosta hyvin ajan tasalla. Rekisteriaineiston perusparantamista jatkettiin. Laadukas ja monipuolinen tonttitarjonta turvattiin, vaikka raakamaata ei hankittu. Luovutettavien tonttien ja muiden operoitujen kiinteistöjen lukumäärä laski johtuen
talouden yleisestä heikosta kehityksestä, mutta muutoin toiminnassa ei ollut merkittäviä poikkeamia verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Paikkatietojärjestelmää uudistettiin rakentamalla uusi Mikkeli.fi-sivustolta löytyvä, myös mobiilikäyttöön soveltuva Mikkelin karttapalvelu. Karttapalvelussa tavoitteena on, että siinä esitettävät palvelukohteet pysyvät hajautetun ylläpidon johdosta hyvin ajan tasalla. Rekisteriaineiston perusparantamista jatkettiin. Laadukas ja monipuolinen tonttitarjonta turvattiin, vaikka raakamaata ei hankittu. Luovutettavien tonttien ja muiden operoitujen kiinteistöjen lukumäärä laski johtuen
talouden yleisestä heikosta kehityksestä, mutta muutoin toiminnassa ei ollut merkittäviä poikkeamia verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Metsät ja vesialueet vastuuyksikkö vastaa kaupungin metsätaloudesta ja taajamametsien hoidosta. Yksikkö huolehtii tonttija rakennusalueiden puiden poistosta, metsästys- ja kalastusasioista sekä valmistelee kaupungin omistamien viljeltävien
peltoalueiden vuokrasopimukset.
Kaupungin metsäomaisuuden käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2014 -2021 hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 10.6.
ja kaupunginhallituksessa 17.11.2014. Kaupunki omistaa metsiä yhteensä 6 750 ha, mistä talousmetsiä on 5 030 ha, taajamametsiä 1500 ha ja erillisillä päätöksillä suojeltuja metsiä 220 ha. Talouskauden kestävä hakkuusuunnite on 25 500 m3/v
ja hakkuista riippumattomien taimikonhoitotöiden, uudistamisen varmistamistöiden ja taajamametsien pienpuustonhoitotöiden tarve n. 200 ha/v.
Metsätalousinsinööri Hanna Kangasaho valittiin metsäpalveluesimiehen toimeen ja hän aloitti kaupungin palveluksessa
1.4.2014.
Talousmetsissä uudistusalueita raivattiin 16 ha, muokattiin 21 ha ja viljeltiin 8 ha. Varhaisperkausta ja taimikonhoitotöitä
tehtiin yhteensä 48 ha ja hakkuualueiden ennakkoraivauksia 64 ha.
Taajamametsien hoitotöissä pyritään säännölliseen hoitokiertoon kaupunginosittain. 2014 keskeiset kaupunginosat olivat
Launiala, Tuppurala, Urpola ja Kattilansilta. Työt aloitettiin myös Laajalammella, Otavassa, Rantakylässä ja Ristiinassa.
Porrassalmen taistelun 225-vuotistapahtumaan liittyen raivattiin muistomerkkialueen näkymiä ja osana MAMA-hanketta
tehtiin metsänhoitotöitä kaupungin museotien varrella omistamilla alueilla. Taajamametsiä harvennettiin ja pienpuustoa
hoidettiin yhteensä 56 ha. ELY – keskuksen ja Vartti – hankkeen kanssa tienvarsimetsien raivaus jatkui Rantakylässä ja
Jyväskylän suuntaan Karkialammelle saakka.
Rakennettavien kohteiden, katulinjojen ja muiden kunnallisteknisten hankkeiden edellyttämiä hakkuutöitä tehtiin mm.
Otavassa, Rantakylässä, Rokkalassa, Tuskussa, Ristiinassa ja Suomenniemellä.
Asemakaava-alueiden vuokratonteilta ja puistoista poistettavien yksittäisten puiden kaatotilauksia tehtiin koko kaupungin
alueella.
Metsästysseuroille vuokrattuja metsästysalueita oli 4 917 ha, lisäksi Haukivuorella myytiin kausilupia pienriistan metsästykseen.
Kaupungin omistamille vesialueille myytiin pyydysmerkkejä virastotalon yhteispalvelupisteessä.
Viljelykäyttöön vuokrattuja peltoja oli vuoden lopussa 157 ha.
Etelä-Savon koulutus Oy:n ja kaupungin välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti tarjottiin opetuskohteiksi konekorjuutyömaita 1300 m³ ja uudistusalojen muokkausta 21 ha.
Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitoksen kanssa aloitettiin yhteistyöprojekti, jossa opiskelijat valmistelevat
Peitsarin ja Länsi-Tupalan taajamametsissä aloitettavia hoitotöitä.
Puutavaraa luovutettiin pysty- ja hankintakauppasopimuksilla 18 234 m³ ja toteutuneet myyntitulot olivat 752 253 €. Loppuvuoden 2013 myrskytuhojen puunkorjuu ja vahinkoarvio valmistuivat (2 120m³), kaupungille maksettu vakuutuskorvaus
oli 31.931 €.
Vastuuyksikön vuosikate oli 453 364 € ja se jäi 140 000 € talousarviossa asetetusta tavoitteesta, koska myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia siirtyi seuraavalle vuodelle yhteensä 8 400 m³/ 230 000 €.
21
Palvelu: Metsät ja vesialueet
Vastuuhenkilö: Annamari Huttunen
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Talousmetsät
Metsät, ha
ha
5 030
5 112
5 112
5 112
100,00
€/ha
€/ha
24,61
30,29
30,28
20,19
66,7
Yhteensä (€)
€
123 805
154 832
154 807
103 219
66,7
Tuotot
€
-825 449
-896 000
-896 000
-675 554
75,4
Netto
€
-701 643
-741 167
-741 192
-572 334
77,2
Taajamametsät
Metsät, ha
ha
1 720
1 647
1 647
1 647
100,0
€/ha
€/ha
152,8
183,6
183,6
128,6
70,0
Yhteensä (€)
€
262 808
302 452
302 403
211 763
70,0
Tuotot
€
-139 952
-154 000
-154 000
-182 191
118,3
Netto
€
122 856
148 452
148 403
29 572
19,9
Palvelut ja monikäyttö
Yhteensä (€)
€
154 572
111 050
111 032
182 021
163,9
Tuotot
€
-60 641
-48 000
-48 000
-53 145
110,7
Netto
€
93 931
63 050
63 032
128 876
204,4
Metsät ja vesialueet yhteensä
Metsät, ha
ha
6 750
6 759
6 759
6 759
100,0
€/ha
€/ha
80,2
84,1
84,1
73,5
87,4
Yhteensä (€)
€
541 186
568 334
568 243
497 004
87,4
Tuotot
€
-1 026 042
-1 098 000
-1 098 000
-910 891
83,0
Netto
€
-484 856
-529 666
-529 757
-413 887
78,1
Viesti tilaajalle:
Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät kaupungin metsäomaisuuden käyttö- ja hoitosuunnitelman vuosille
2014-2121.Talousmetsien lakisääteisiä uudistamistöitä tehtiin 30 ha, taimikoiden hoitotöitä 50 ha. Taajamametsien harvennukset ja pienpuuston hoitotyöt painottuvat Launialaan, Tuppuralaan, Urpolaan ja Kattilansiltaan. Hoidettujen alueiden pinta-ala oli yhteensä 56 ha. Yhteistyö Mikkelin metsäalan oppilaitosten kanssa jatkui sovitusti. Myytyjen leimikoiden
hakkuusopimuksia ja puun myyntituloja siirtyi seuraavalle vuodelle 230 000 euron arvosta.
Maanomistajilta ostettiin käteiskaupoilla hakepuuta tienvarsivarastoissa 20 324 i-m3. Energiapuuksi kelpaa riittävä erä
karsimatonta kokopuuta, rankaa, hakkuutähdettä, sahapintaa tai muuta ainespuuta toimitukseen soveltuvalla varastopaikalla. Metsät ja vesialueiden hankkimana kaupungin omilta mailta tulee vuosittain huomattava määrä taajamapuujaetta,
jossa on vaihtelevan kokoista korjuussa tullutta kokopuuta ja hakkuutähdettä.
Riittävän toimitusmäärän takaamiseksi solmittiin pystykaupoin metsänomistajien kanssa 19 metsänhakkuusopimusta.
Yksikön suorittama pystykauppojen korjuu suoritettiin v. 2014 pelkästään koneellisena hakkuuna. Vapailta markkinoilta
liikenevä metsuriyrittäjien työpanos suunnattiin leimikoiden ennakko-/näkemäraivaukseen. Kyseistä työtä tehtiin 41 ha.
Toimitusmäärä hakepuulajeittain v.2014
3
i-m
Kokopuu
32 331
Ranka
6 394
Taajamapuu
7 397
Hakkuutähde
9 196
Sahapinta
1 285
Yhteensä
56 603
%
57,1
11,3
13,1
16,2
2,3
100,0
Sääolot vuodenvaihteesta kevääseen vaikeuttivat merkittävästi energiapuun korjuuta ja hakkeen menekkiä voimalaitokselle. Ajanjakso oli poikkeuksellisen lämmin, mikä yhdistettynä vähälumiseen talveen muutti suunniteltujen talvileimikoiden
hakkuun kesäleimikoiden korjuuseen ja aikaisti kelirikkoleimikoiden aloituksen. Vallinneet olosuhteet ja tehdyt muutokset
vaikuttivat taloudelliseen tulokseen niin korjuuketjuilla kuin raaka-aineen hankkija yksiköllä. Kesäkaudella onnistuttiin
korjaamaan kantavuudeltaan heikkoja leimikoita vanhimmasta päästä. Hyönteistuhojen estämiseksi havupuuvaltaisissa
leimikoissa jouduttiin tekemään kantokäsittely. Tuholaisongelma periytyi leudon talven mukana jo edelliseltä kesältä.
Toivomuksena olisi, että jatkossa voitaisiin nauttia kunnon talvista. Toive lienee yhteinen koko metsäsektorilla.
22
Lämmin kesä ja alkusyksy merkitsivät ymmärrettäviä katkoksia hakkeen vastaanotossa. Loppuvuodesta toimitusmäärä
saatiin kirittyä kiinni sahaavista sääoloista huolimatta. Määrällinen tulos ei kuitenkaan ole koko totuus, koska keliolojen
vaatima haketusjärjestyksen muuttaminen aiheuttaa ongelmia hakevarastojen säilyvyyteen. Ylivanhaksi menevä puu pätkiytyy ja kasat imevät vettä. Hakkeen laatu ja lämpöarvo putoavat merkittävästi.
Reilusti vanhentuneet tienvarsivarastot ja epävarmuus kestävän metsätalouden rahoitustukien uusissa ratkaisuissa on
hillinnyt haluja hankkia energiakäyttöön pienpuuta eri toimijoilla. Hakkuutähteen ja kantojen saatavuus puolestaan noudattaa sopivien ainespuuleimikoiden hakkuurytmiä.
Kaikkiaan näyttää siltä nykytiedon pohjalta, että pienpuun käyttö tulevaisuudessa lisääntyy valtakunnassa; suunnitteilla on
monia mittavia investointeja. Toteutuessaan ne mahdollistavat tietyille toimijoille jatkossa mahdollisuuden lisätä pienpuun
hankintaa. Perinteisten, yksinomaan polttopuuta hankkivien, yritysten tie näyttää loppuunkuljetulta. Hankinta tulee keskittymään suurille monialaisesti puuta hankkiville yrityksille. Kokonaisvaltaisella lämpöyrittäjyydellä on jatkossakin oma
merkittävä sijansa niin Mikkelin talousalueella kuin muuallakin maassamme lämmön tuotannossa.
Palvelu: Energiapuun hankinta
Vastuuhenkilö: Pekka Halonen
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Projektit
Kulut
€
712 694
612 844
611 363
752 272
122,8
Tuotot
€
-710 838
-610 000
-610 000
-637 166
104,5
Netto
€
1 857
2 844
1 363
115 106
4 047,3
Viesti tilaajalle:
Yksikkö toimitti energiapuuta Etelä-Savon Energia Oy:lle sopimuksen mukaisesti 56 260 i-m3 ja yksityisille lämpöyrittäjille
343 i-m3. Varastossa oleva energiapuumäärä vuoden lopussa oli 46 500 i-m3, arvo 488 820 euroa.
Joukkoliikenne
Joukkoliikennelain ja PSA:n (palvelusopimusasetus) mukaisesti Mikkelin kaupungin toiminta toimivaltaisena lupaviranomaisena jatkuu. Kaupunki on tehnyt päätöksen järjestää joukkoliikennepalvelut PSA -mallin mukaisesti. Toimivalta-alueena on
Mikkelin kaupunki. Joukkoliikenne noudattaa ja toteuttaa laissa määriteltyjä toimivaltaisen lupaviranomaisen tehtäviä.
Toimivaltainen viranomainen myöntää alueelleen hakemuksesta liikenteen harjoittamiseen oikeuttavat luvat.
Toimivaltainen viranomaisen määrittää toimivalta-alueensa hintavelvoitteet sekä joukkoliikenteen palvelutason. Palvelutason tarkastelua tehdään määritettyjen tavoitteiden mukaisesti. Palvelutasomäärittelyssä otetaan huomioon eri väestötyhmien tarpeet, joukkoliikenteen määrä ja laatu sekä yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten sekä kuntien ja maakuntien
liittojen kanssa.
Yhteistyössä Pohjois-Savon ELY -keskuksen sekä seudun kuntien kanssa on tehty Mikkelin seudun joukkoliikennesuunnitelmaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Joukkoliikennesuunnitelmaan yhdistettiin Mikkelin paikallisliikennesuunnitelma
sekä Moppe -palveluliikenteen suunnittelu. Lopullinen hyväksyminen tapahtuu vuoden 2015 puolella. Joukkoliikenteen
seudullinen suunnittelu sekä joukkoliikenteen viranomaistoiminnan mahdollinen seudullinen organisointi on noussut esillä
seudullisen joukkoliikennesuunnitelman yhteydessä. Kaupunki teki omassa organisaatiossaan hallintokuntien yhteisen
projektisuunnitelman henkilökuljetusten organisoinnista ja keskittämisestä teknisen toimen hallintoon, joka toteutetaan
2015 vuoden alussa.
Mikkelin kaupunki on mukana valtakunnallisessa Liikenneviraston vetämässä Lippu- ja maksujärjestelmäprojektissa Waltti
(aikaisempi nimi PILETTI), jonka tavoitteena on toteuttaa valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä toimivaltaisten viranomaisten hankkimaan joukkoliikenteeseen. Toimivaltaisten lupaviranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän ei ollut käyttöönotettavissa vuoden 2014 aikana vaan siirtyy edelleen jopa vuodelle 2016.
Pohjois-Savon Ely:ltä on siirtynyt aina kuntien yhtymisen myötä kaupungin lupaviranomaistoimintaan siirtymäajan sopimuksia sekä ostoliikennesopimuksia, jotka päättyivät vuonna 2014, joten kaupunki vastaa suurelta osin kaupungin joukkoliikennepalvelusta ostoliikenteenä. Joukkoliikenne on peruspalvelutasoa, joka mahdollistaa työmatka- asiointi ja koulumatkaliikenteen. Tavoitteena on toteuttaa kaupungin olosuhteisiin mahdollisimman hyvin soveltuvat toimintamallit liikenteen
järjestelyissä sekä lippujen asiakashinnoittelussa ottaen huomioon toimintaympäristön asettamat vaatimukset. Kustannustaso nousee, koska joukkoliikennepalvelua siirtyi muilta sopimuksilta kaupungin vastuulle. Kaupungin joukkoliikennerahoitukseen kuuluvat avoimen joukkoliikenteen ostoliikenteenä paikallisliikenteen vuoroja, Moppe – palveluliikenne sekä muita
ostoliikennevuoroja palvellen koko kaupungin alueella työmatka- asiointi ja koulumatkaliikennettä. Myös liikennöinnin
ostohinnat nousevat koko ajan.
Lipputuotteiden osalta joukkoliikenteen rahoitukseen kuuluvat Kaupunkilippu ja Seutulippu. Seutulipussa on käytössä myös
toinen vaihtoehtoinen 30pv/90 pv -lipputuote. Kaupunkilippu on vyöhykkeellistetty ja II-vyöhykkeenä on Rantakylä –Otava.
23
Kaupunki-lipputuotteen hinnoittelua uudistettiin huhtikuussa 2014 alkaen ja lipputuotteessa on nyt huomioitu lapset,
nuoret, eläkeläiset sekä opiskelijat.
Lipputuotteiden osalta joukkoliikenteen valtionapurahoitukseen kuuluvat Kaupunkilippu ja Seutulippu. Muut kaupungin
tukemien lipputuotteiden: lastenvaunut/rattaat+saattaja 0 euroa sekä sotaveteraanit 0 euroa toiminta ja tuki pysyi ennallaan.
Kaupunkilippu
* Otavalippu
Seutulippu
* 30/90-lippu
Yhteensä
2009
kpl
2010
kpl
2011
kpl
2012
kpl
2013
kpl
2014
kpl
4 443
4 672
4 723
5 567
2 099
1 905
2 012
1 980
6542
6577
6735
7547
5987
258
2235
82
8562
6891
326
2221
86
9524
Palvelu: Joukkoliikenne
Vastuuhenkilö: Liisa Heikkinen
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Joukkoliikenne
Korttilatausten lukumäärä
kpl
22 536
23 750
23 750
24 380
102,7
€/korttilataus
€
65,0
63,4
63,4
70,0
110,4
Joukkoliikenteen kulut yhteensä/asukas
€
26,8
27,5
27,5
31,2
113,3
Yhteensä (€)
€
1 465 612 1 505 050 1 504 811 1 705 462
113,3
Tuotot
€
-267 781
-295 000
-295 000 -372 036
126,1
Netto
€
1 197 832 1 210 050 1 209 811 1 333 427
110,2
Kutsutaksi
asiakasmäärä
kpl
2 600
4 000
4 000
4 750
118,8
€/asiakas
€
16,1
14,1
14,1
8,6
61,1
Kutsutaksin kulut yhteensä/asukas
€/asukas
0,8
1,0
1,0
0,7
72,5
Yhteensä (€)
€
41 988
56 496
56 487
40 962
72,5
Tuotot
€
0
0
0
0
Netto
€
41 988
56 496
56 487
40 962
72,5
Joukkoliikennepalvelut yhteensä
Joukkoliikennepalveluiden kulut yhteensä
€
1 507 600 1 561 546 1 561 298 1 746 424
111,8
€/asukas
27,6
28,6
28,6
32,0
111,8
Tuotot
€
-267 781
-295 000
-295 000 -372 036
126,1
Netto
€
1 239 820 1 266 546 1 266 298 1 374 388
108,5
Viesti tilaajalle:
Lipputuotteiden uudistuksen myötä lipputuotteiden myynnin kasvu oli noin 16 %.
Kutsutaksiliikenteen matkustajamäärä kasvoi, kuitenkaan liikenteiden määrä ja tarjonta ei kasvanut.
Osassa joukkoliikennepalvelua sopimuskaudet päättyivät ja siirtymäajansopimuksia siirtyi kaupungin hallintaan. Nykyisen
joukkoliikenteen palvelutason sälyttämiseksi liikenteiden ostomäärä kasvoi ja hintatason noustessa kustannustaso nousee.
24
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ
Tulosalue vastasi viihtyisän ja turvallisen yhdyskuntatekniikan ja ympäristön suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tilaamisesta, kaupungin vastuisiin kuuluvien pilaantuneiden maiden puhdistamisesta, jätehuollon viranomaistehtävistä sekä
lentoasemasta. Tulosalueen esimiehenä toimii yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen ( 25.8 alkaen vs. Pekka Kammonen).
·
Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, vastuuhenkilö yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen ( vs Pekka Kammonen)
·
Lentoasema, vastuuhenkilö lentoaseman päällikkö Sakari Silvennoinen
·
Ympäristövastuut, vastuuhenkilö kehitysinsinööri Hannu Rautio ( 1.10 alkaen vs Juha Rautio)
Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö- yksikön tuotevastuut:
·
Suunnittelu: suunnitteluinsinööri Antero Cederström
·
Rakennuttaminen ja satamat: yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen
·
Liikenneväylien ylläpito: kunnossapitopäällikkö Päivi Turkki
·
Puistojen ja virkistysalueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito: kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen
Tulosalueen toiminta noudattelee edelleen edellisistä vuosilta tuttua kaavaa. Tulosalueelle toimintasuunnitelman kehittämistavoitteiden osalta saatiin tehtyä parannuksia yksikön prosesseihin ja toimintoihin. Lisäksi toimintasuunnitelman kehittämistavoitteiden toteutumista seurataan yksikön yhteispalavereissa. Henkilöstön hyvinvointia ja työyhteisön ilmapiiriä
parannettiin yhteisillä tapahtumilla. Koko yksikölle pidettiin YSE koulutusta ja yksikön henkilöitä kävi tutustumassa Jyväskylän asuntomessu -alueeseen ja hakemassa kokemuksia tulevia Mikkelin asuntomessuja varten. Työpaikan yhteisiä kokouksia pidettiin säännöllisesti.
Talouden toteutuma
Kv 26.5.2014/§ 55 Lisämääräraha kaupunkisuunnittelun asiantuntijapalveluihin (ulkopuolisilta tilatut kaavatyön selvitykset)
200 000 euroa, syynä Moisio-Kyyhkylä alueen kaavoitus. 350 000 euron lisämääräraha liikenneväylien päällysteiden kunnostukseen kaupunkiympäristö –tulosalueelle.
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ 2014
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT + OMAVALM.
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
TA + LMR 2014
-45 300
-98 700
-150 000
-66 500
-360 500
-223 000
-583 500
1 113 400
4 721 600
952 300
1 900
292 600
7 081 800
6 498 300
TOT 2014
-18 243
-261 202
-165 000
-73 909
-518 354
-156 144
-674 497
1 064 383
5 112 960
928 114
1 850
377 962
7 485 269
6 810 771
Jäljellä
-27 057
162 502
15 000
7 409
157 854
-66 856
90 997
49 017
-391 360
24 186
50
-85 362
-403 469
-312 471
Muutos %
-59,7
164,6
10,0
11,1
43,8
-30,0
15,6
-4,4
8,3
-2,5
-2,6
29,2
5,7
4,8
Käytetty %
40,3
264,6
110,0
111,1
143,8
70,0
115,6
95,6
108,3
97,5
97,4
129,2
105,7
104,8
Toimintakulujen ylitys tulosalueella johtuu tilinpäätökseen tehdyistä ympäristövastuiden pakollisista varauksista (210 000
euroa) sekä Misawan tontilla tehtyyn pilaantuman kunnostamiseen käytetystä 160 000 euron kustannuksesta, johon ei
voitu ympäristövarauksia käyttää.
Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö
Kunnallistekniikan suunnitelmat tilattiin pääosin konsulttitoimistoilta. Omaa suunnittelua käytettiin vain pienissä kiireellisissä hankkeissa ja viheralueiden suunnittelussa. Kaupunkiympäristö on avainasemassa asuntomessualueen katujen ja
vesihuollon suunnittelussa sekä muun ympäristön suunnittelussa ja suunnitteluttamisessa.
Vt-5 rakentaminen Pitkäjärven ja aseman välillä käynnistyi syksyllä 2014. Kaupunkiympäristö osallistui aktiivisesti Liikenneviraston ja kaupungin yhteishankkeen suunnitteluun ja rakentamisen valvontaan.
Yleisten alueiden ylläpidosta valmisteltiin ja kilpailutettiin syksyllä 2015 alkavat keskustan ja kehän 4 ja 5-vuotiset alueurakat. Käynnissä olevia alueurakoita jatkettiin sopimuksella YIT-Kuntatekniikan kanssa syyskuun 2015 loppuun saakka, koska
alueurakoiden urakoitsijoiden vaihtumisaika haluttiin työteknisistä syistä syksyyn.
25
Ristiinan ja Suomenniemen liittyminen Mikkeliin vaati erityisesti ylläpidossa suuren työpanoksen toiminnan niveltämiseksi
osaksi kaupungin kokonaisuutta.
Katuvalaistuksen säästöjä haettiin saneeraamalla ohjausjärjestelmiä. Kaupunkiympäristössä korjausvelkaa pienennettiin
viimeistelemällä uusia alueita ja saneeraamalla vanhoja alueita. Uuden korjausvelan kasvua ehkäistiin oikea-aikaisella
hoidolla ja kunnossapidolla.
Kokonaisuudessaan katupäällysteitä rakennettiin vuonna 2014 yhteensä 76 955 m2, joista pintauksia nykyisille kaduille
yhteensä 41 589 m2. Esteettömyyttä parantavia pienkohteita mm. reunakivien alentamista tehtiin keskustan ydinalueella
yhteensä noin 20 kohteessa. Liikenneturvallisuutta parannettiin rakentamalla keskisaarekkeita ja töyssyjä yhteensä noin
40 000 eurolla.
Hyvää kaupunkikuvaa ja viihtyisää sekä turvallista ympäristöä suunniteltiin yhteistyössä eri hallintokuntien ja asukkaiden
kanssa. Katujen, leikkipaikkojen sekä puistojen rakentamisessa ja ylläpidossa kehitettiin käyttäjälähtöisiä toimintatapoja
yhdessä alueen asukkaiden kanssa.
Satamien ylläpidosta vastasivat yksityiset tahot: Ristiinassa Pursiseura ja muissa satamissa Navio Satamapalvelut Oy.
Lentoasema
Mikkelin lentoasema kuuluu Suomen lentoasemaverkostoon, EU:n TEN lentoasemaverkostoon ja toimii tullilentoasemana.
Lentoasema on turvannut nykyisellä toiminnallaan maavoimien esikunnan yhteyslennot ja elintensiirtolennot. Lentoasemaa on käytetty myös ammattilentäjien koulutuslentojen järjestämiseen. Kentälle on tullut kansainvälisiä tilauslentoja
erilaisten tilaisuuksien yhteydessä. Erilaiset musiikki- ja ravitapahtumat tuovat myös kansainvälisiä lentoja kentälle.
Vuonna 2014 siirrettiin ILS GPn aitaa kauemmaksi GP lähettimestä koska liian lähellä oleva aita vaikeutti GP-alueen lumitöitä. Lisäksi rakennettiin kiitotien pään turva-alueen tiejärjestelyt parantamaan pelastuspalvelun toimintaa. Skiddometrin
keskiarvopiirturi uusittiin koska entiseen ei saanut enää varaosia. Loppuvuodesta aloitettiin lukkojen ja kulunvalvonnan
uusiminen. Vuonna 2014 valtionapu investointeihin oli 135 000€ ja ylläpitoon 165 000€.
Kansainvälisiä tilauslentoja oli 10 kpl joissa matkustajia 50 kpl, kotimaisia tilauslentoja oli 3 kpl joissa 34 matkustajaa, yleisilmailussa oli 631 laskeutumista ja sotilasilmailussa 109 laskeutumista.
LENTOASEMAN MATKUSTAJAMÄÄRÄT JA LASKEUTUMISET V 2014
LASKEUTUMISET
Kansainvälinen tilausliikenne
Kotimainen tilausliikenne
Yleisilmailu
Sotilasilmailu
Purjelento
Laskeutumisia yhteensä
LKM
10
3
631
109
0
753
MATKUSTAJAT
Kansainvälinen tilausliikenne
Kotimainen tilausliikenne
Yleisilmailu
Sotilasilmailun matkustajia ei tilastoida
Matkustajamäärä yhteensä
LKM
50
34
816
900
Ympäristövastuut
Pursialan kloorifenolitutkimuksia jatkettiin yhteistyössä Vesilaitoksen ja ELY -keskuksen kanssa. Lisätutkimuksilla on varmennettu kloorifenolin kulkeutumisreittiä sahalta vedenottamolle. Suojapumppausta jatkettiin yhteistyössä Vesilaitoksen
kanssa. Suojapumppauksella on saatu alennettua vedenottamolle menevän pohjaveden kloorifenolipitoisuutta oleellisesti.
Tikkalan kaatopaikalla tehtiin selvityksiä siitä, miten kaatopaikan suotovesiä voidaan pumpata ylös suoraan jätepenkasta ja
johtaa ne jätevedenpuhdistamolle. Laiturikatu 6 kiinteistön puhdistamisesta käytiin neuvotteluja St1:n kanssa ja sopimus
syntyi vuona 2014. Laiturikatu 6:n puhdistus on alkanut. Kaupunki purki kiinteistöllä olleen rähjäisen terminaalirakennuksen. Metsä-Sairilassa on toteutettu vanhan kaatopaikan sulkemisen toinen vaihe 2013 joulukuussa. Jätepenkka painuu yhä
voimakkaasti ja jälkihoitotöille on haettu lisäaikaa vuoteen 2018 asti. Vastuu sulkemistyön kustannuksista kuuluu kaupungille.
Ympäristövastuuvarausten lisäykset:
Tikkalan kaatopaikalle tehtiin 80 000 euron lisävaraus suotovesien kunnostukseen.
Suomenniemen liimapuutehtaan pakolliseen kunnostukseen tehtiin 130 000 euron varaus.
26
Palvelut tuotteittain/Kaupunkiympäristö
Palvelu: Suunnittelu ja rakennuttaminen
Vastuuhenkilö: Maini Väisänen ja Pekka Kammonen
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Suunnittelu
Kadut
€
210 496
260 860
260 820
248 901
95,4
Puistot ja leikkikentät
€
112 339
133 618
133 597
115 175
86,2
Suunnittelun kulut yhteensä/kpl
€/kpl
6 235
7 382
7 381
11 556
156,5
Suunnittelun kulut yhteensä/asukas
€/asukas
6,5
7,7
7,7
7,4
96,1
Yhteensä (€)
€
355 400
420 777
420 712
404 443
96,1
Tuotot
€
-55 702
-81 000
-81 000
-97 970
121,0
Netto
€
299 698
339 777
339 712
306 474
90,2
Rakennuttaminen
Kadut
€
206 736
207 732
207 700
203 612
98,0
€
63 057
68 004
67 994
68 743
101,1
Rakentamisen kulut yhteensä/asukas
€/asukas
5,4
5,5
5,5
5,4
99,2
Yhteensä (€)
€
294 458
299 378
299 332
297 040
99,2
Tuotot
€
-60 927
-135 000
-135 000
-61 201
45,3
Netto
€
233 531
164 378
164 332
235 839
143,5
Suunnittelu ja rakennuttaminen yhteensä
Kulut yhteensä
€
649 858
720 155
720 044
701 483
97,4
€/asukas
11,9
13,2
13,2
12,8
97,4
Tuotot
€
-116 629
-216 000
-216 000
-159 170
73,7
Netto
€
533 229
504 155
504 044
542 313
107,6
Viesti tilaajalle:
Suunnittelutyö kilpailutettiin ja ostettiin pääosin konsulteilta. Omana työnä suunniteltiin pieniä kiireellisiä kohteita, puistokohteita ja virkistysalueita. Rakennusurakat kilpailutettiin vapailla markkinoilla. Vuosi oli viimeinen, jolloin YIT Kuntatekniikka Oy:llä oli vielä kumppanuussopimuksen mukaisia rakentamishankkeita. Vuoden aikana toteutettiin etenkin asuinalueiden viimeistelyä. Lisäksi panostettiin esteettömyyskohteisiin ja liikenneturvallisuuskohteisiin. Asuintontteja luovutettiin
kysyntää vastaava määrä.
Palvelu: Liikenneväylien ylläpito
Vastuuhenkilö: Päivi Turkki
TP 2013
Liikenneväylien kunnossapito
Hoidetut liikenneväylät (m²)
m²
Kesäkunnossapito (€ /m²)
€/m²
Talvikunnossapito (€ / m²)
€/m²
Kunnossapito yhteensä (€ / m²)
€/m2
Liikenneväylien kunnossapito yht.
€
Tuotot
€
Netto
€
Katuvalaistus ja liikenteen ohjauslaitteet
Valaisimet (kpl)
kpl
€ / valaisin
€/kpl
Ohjauslaitteet (kpl)
kpl
€ / ohjauslaite
€/kpl
Yhteensä (€)
€
Tuotot
€
Netto
€
Muut palvelut
€/asukas
€/asukas
Yhteensä (€)
€
Tuotot
€
Netto
€
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
2 432 000
0,3
0,6
1,2
2 863 723
-40 510
2 823 214
2 432 000
0,4
0,7
1,3
3 264 470
-39 700
3 224 770
2 432 000
0,3
0,7
1,5
3 631 655
-39 700
3 591 955
2 556 294
0,4
0,7
1,4
3 689 081
-33 893
3 655 188
105,1
117,2
98,6
107,5
113,0
85,4
113,3
11 600
91,3
26,0
5 950
1 213 650
-294
1 213 356
11 600
94,8
26,0
10 613
1 375 754
0
1 375 754
11 600
93,6
26,0
10 482
1 358 786
0
1 358 786
11 640
96,9
26,0
4 775
1 252 403
0
1 252 403
100,3
102,2
100,0
45,0
91,0
1,1
58 925
-56 842
2 084
1,4
77 203
-47 000
30 203
1,4
76 251
-47 000
29 251
0,1
7 474
-4 759
2 715
9,7
9,7
10,1
9,0
27
91,0
Liikenneverkot yhteensä
Kulut yhteensä
€
4 136 298
4 717 428
5 066 692
4 948 958
104,9
€/asukas
75,7
86,3
92,7
90,6
104,9
Tuotot
€
-97 646
-86 700
-86 700
-38 652
44,6
Netto
€
4 038 653
4 630 728
4 979 992
4 910 306
106,0
Viesti tilaajalle:
Kaupungille on siirtynyt kaikkien katuvalojen omistus ja huoltovastuu. Katuvalojen ohjausjärjestelmien nykyaikaistamisella
sekä elohopealamppujen vaihtamisella korvaaviin etsitään säästöjä valaistuksesta. Vuoden aikana panostetaan katujen
pintauksiin ja uraremixiin sekä katurungon kuivatuksiin ojituksin. Alueurakan kaikki alueet on kilpailutettu vuoden 2015
alussa uudelleen. Ristiina kilpailutetaan kevään 2015 aikana.
Palvelu: Viheraluepalvelut
Vastuuhenkilö: Viljo Muuronen (puistot) Annamari Huttunen (metsät)
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Puistojen hoito ja ylläpito
m²
913 880
906 000
906 000
902 901
99,7
1. hoitoluokan puistot
m²
€/m²
m²
299 728
300 000
300 000
286 271
95,4
€/m²
1,7
1,7
1,7
1,9
111,6
m²
614 152
606 000
606 000
616 630
101,8
€/m²
0,3
0,3
0,3
0,3
115,6
Puistojen hoito ja ylläpito yhteensä
€/m²
1,0
1,1
1,1
1,1
99,1
Muu maisemanhoito
€/m²
0,0
0,1
0,1
0,0
38,3
Yhteensä (€)
€
895 383
988 760
988 611
976 880
98,8
Tuotot
€
-10 990
-13 500
-13 500
-26 900
199,3
Netto
€
884 393
975 260
975 111
949 981
97,4
Metsät
Metsät
ha
6 750
6 759
6 759
6 759
100,0
€/ha
€/ha
80,2
84,1
84,1
73,5
87,4
Yhteensä (€)
€
541 186
568 334
568 243
497 004
87,4
Tuotot
€
-1 026 042
-1 098 000 -1 098 000
-910 891
83,0
Netto
€
-484 856
-529 666
-529 757
-413 887
78,1
Muut palvelut
€/asukas
€/asukas
1,0
1,0
1,0
0,6
54,2
Yhteensä (€)
€
53 308
56 040
56 032
30 399
54,2
Tuotot
€
-1 920
-1 300
-1 300
-607
46,7
Netto
€
51 388
54 740
54 732
29 791
54,4
Viheraluepalvelut yhteensä
Kulut yhteensä
€
1 489 877
1 613 134
1 612 886 1 504 283
93,3
Kulut yhteensä/asukas
€/asukas
27,3
29,5
29,5
27,5
93,3
Tuotot
€
-1 038 952
-1 112 800 -1 112 800
-938 398
84,3
Netto
€
450 924
500 334
500 086
565 885
113,1
Viesti tilaajalle:
Puistot: Palvelujen priorisointiohjelma on laadittu koskien leikkipaikkoja. Siinä on otettu kantaa leikkipaikkojen määrään ja
varustelutasoon käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta. Ohjelma tullaan käsittelemään keväällä 2015, mutta sitä
jouduttanee täsmentämään vuosittain todellisiin resursseihin suhteutettuna.
Lähialueiden siistimisessä on kaupunkilaisia kannustettu omatoimisuuteen teknisen lautakunnan vuonna 2013 periaatepäätöksen mukaisesti. Asukaspalautteen perusteella on tarkistettu lisäksi muutamien keskeisten ranta-alueiden luokitusta
niin, että alueiden hoitotaso vastaa paremmin asukkaiden toiveita.
Metsät: Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät kaupungin metsäomaisuuden käyttö- ja hoitosuunnitelman
vuosille 2014-2121.Talousmetsien lakisääteisiä uudistamistöitä tehtiin 30 ha, taimikoiden hoitotöitä 50 ha. Taajamametsien harvennukset ja pienpuuston hoitotyöt painottuvat Launialaan, Tuppuralaan, Urpolaan ja Kattilansiltaan. Hoidettujen
alueiden pinta-ala oli yhteensä 56 ha. Yhteistyö Mikkelin metsäalan oppilaitosten kanssa jatkui sovitusti. Myytyjen leimikoiden hakkuusopimuksia ja puun myyntituloja siirtyi seuraavalle vuodelle 230 000 euron arvosta.
28
Palvelu: Satamat
Vastuuhenkilö: Maini Väisänen, Pekka Kammonen
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Venepaikat
Venesataman kulut yhteensä
€/asukas
1,5
1,8
1,8
1,5
84,6
Yhteensä (€)
€
82 543
98 239
98 224
83 083
84,6
Tuotot
€
-37 871
-34 000
-34 000 -40 737
119,8
Netto
€
44 672
64 239
64 224
42 345
65,9
Viesti tilaajalle:
Yksityinen yritys tuottaa kotisatamapalveluja Mikkelissä, Anttolassa, Haukivuorella ja Otavassa. Lotjasaareen on valmistunut uusi kotisatama nostolaitureineen ja luiskineen. Talvisäilytys on siirtynyt Lotjasaareen Mikkelistä. Ristiinan kotisatamapalvelut tuottaa paikallinen pursiseura. Kaupungin hoidossa ovat vierasvenepaikat ja laivalaiturit (85 paikkaa).
Palvelu: Lentoasema
Vastuuhenkilö: Sakari Silvennoinen
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Lentoasema
Kulut
€
526 229
522 743
522 743
519 836
99,4
Tuotot
€
-158 738
-161 000
-161 000
-190 186
118,1
Netto
€
367 490
361 743
361 743
329 650
91,1
Viesti tilaajalle:
Lentoaseman valtionavustuksesta saatiin käyttömenoihin 165 000 euroa ja investointiin 135 000 euroa. Investointiavustus
tulee käyttää turvallisuusinvestointeihin. Investointiavustusta voidaan käyttää kolmena vuotena. Vuodelle 2015 siirtyi
avustuksesta käytettäväksi n. 83 000 euroa.
Palvelu: Ympäristövastuut
Vastuuhenkilö: Hannu Rautio
TP 2013
TA 2014
TA 2014 +
lmr
TP 2014
Toteuma %
TP2014/
TA2014
Ympäristövastuut
Kulut
€
290 434
261 605
261 605
569 474
217,7
Tuotot
€
-8 129
0
0
-10 583
Netto
€
282 306
261 605
261 605
558 891
213,6
Viesti tilaajalle:
Kuluissa on mukana 160 000 Misawan tontilla tehtyyn pilaantuman kunnostamiseen. Hanke liittyy Misawan uuden kuivaamon rakentamiseen. Kaupunki on vastuussa pilaantuman kunnostamisesta suhteessa Misawaan. Lopulta vastuu kuitenkin
kuuluisi Vapolle, jolle tullaan tekemään korvausvaade hankkeen kustannuksista. Hanke ei ole ollut mukana talousarviossa,
koska kohteesta ei vielä tiedetty siinä vaiheessa. Osa kustannuksista katettiin varauksilla, joiden purku tehtiin tilinpäätöksen yhteydessä. Uusia varauksia tehtiin 210 000 euroa.
29
INVESTOINNIT
Koko kaupungin nettoinvestoinnit olivat 17,9 milj. euroa (v. 2013 27 milj. euroa). Alkuperäinen talousarvion nettoinvestointi oli 16 milj. euroa.
Investoinnit jakaantuivat seuraavasti:
Investoinnit 2014 (1 000 €)
PERUSKAUPUNKI
·
Uusinvestoinnit
·
Peruskorjaus-/korvausinvestoinnit
·
Koneet ja kalusto
·
Maa- ja vesialueet
·
Rakennukset
·
Osakkeet, osuudet
TULOT
MENOT
NETTO
6 667
8 915
-2 248
0
4 940
-4 940
52
1 378
-1 326
19
752
-733
1274
395
879
352
0
352
4971
1 449
3 522
VESILIIKELAITOS
427
4 843
-4 416
TILAKESKUS
423
10 781
-10 359
0
61
-61
397
10 720
-10 323
26
0
26
·
Uusinvestoinnit
·
Peruskorjaus-/korvausinvestoinnit
·
MYYNNIT
E-S PELASTUSLAITOS
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
484
1 411
-927
8 001
25 949
-17 949
Nettoinvestointitason kasvu johtuu pääosin vuoden aikana investointeihin tulleista lisämäärärahatarpeista, jotka on aikaisemmin kaupunginvaltuustossa myönnetty seuraavasti:
Lisämäärärahatarpeet vietiin välittömästi kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Valtuusto myönsi lisämäärärahoja vuoden aikana
seuraavasti:
-
Uusi toiminnanohjausjärjestelmä (KuntaERP) 1 milj. euroa kv 1.9.2014/§88
SVOP-sijoitukset 1,29 milj. euroa kv 10.11.2014/§122
Miset Oy:n osakkeiden hankinta 41 200 euroa kv 3.11.2014/§402
Anttolan yhtenäiskoulu 1,1 milj. euroa 16.6.2014/§71
Anttola-talo 450 000 euroa 16.6.2014/§71
Päämajakoulu 850 000 euroa 1.9.2014/§91
Etelä-Savon pelastuslaitos 350 000 euroa 17.2.2014/§20
Muiden hankkeiden ylitystarpeet on katettu hankkeiden välisillä määrärahasiirroilla sekä tilakeskuksessa että peruskaupungilla. Myös näistä siirroista on kaupunginvaltuusto tehnyt päätökset.
Tulojen alittumiseen vaikuttivat eniten maanmyyntitulot, jotka jäivät 1,3 milj. euroa alle tavoitteen. Syynä maanmyyntitulojen alhaisuuteen oli yleinen talouden alavire ja epävarmuus, joka voimakkaasti heijastuu rakentamisen investointien
määrään. Kun rakentamista tapahtuu vähemmän, on vaikea saada tontteja kaupaksi, sillä rakennusliikkeet eivät osta tontteja ”varastoon”, vaan ainoastaan tarpeen mukaan.
Rakennusten myyntitulot kirjattiin tilakeskukseen, myyntivoitot peruskaupungille. Myyntivoittojen/-tappioiden osuus
investointien tulosta oli 5 milj. euroa, josta suurimmat olivat asunto-osakkeiden myyntivoitto 3,6 milj. euroa ja maaomaisuuden myyntivoitto 1,2 milj. euroa.
Kuntaliitosinvestoinnit
Kuntaliitosinvestointeja tehtiin kahden vanhan kunnan alueella yhteensä 2,6 milj. eurolla. Kuntainfran investointeihin
käytettiin 0,35 milj. euroa, vesihuollon investointeihin 1,15 milj. euroa, kiinteistöjen investointeihin 1,1 milj. euroa.
Kahden vuoden aikana kuntaliitosinvestointien toteutuma on yhteensä 6,9 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon on
varattu n. 4,5 milj. euroa. Kuntaliitoskauden (3 vuotta) aikana arvioidaan kumulatiivisen kuntaliitosrahasumman (11,56
milj. euroa) kertyvän sovitun suuruiseksi.
Vaarinsaaren rakennusprojekti (kustannusarvio 1,2 milj. euroa) ei ole kuntaliitosinvestointia.
30
Kunnallistekniikan investointien toteutuminen 2014
Kaupunkiympäristössä korjausvelkaa pienennettiin viimeistelemällä uusia alueita ja saneeraamalla vanhoja alueita. Uuden
korjausvelan kasvua ehkäistiin oikea-aikaisella hoidolla ja kunnossapidolla.
Poimintoja investointikohteista:
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
Valtatien 5 parantaminen aloitettiin Pitkäjärven ja aseman välillä. Kaupungin kustannus vuoden 2014 töistä oli
1,0milj. euroa.
Kenkäveron alueen ja Mikkelipuiston aluetta kehitettiin rakentamalla alueelle ns. tapahtumapelto ja infraa
Satamalahden ruovikon ruoppaus Saksalan puolella aloitettiin syksyllä 2014 ja se jatkuu kevääseen 2015 saakka
Graanin rantaan rakennettiin rantaväylää rannan kerrostalojen väliin
Raviradan alueen ja kuplahallin alueen valaistusta parannettiin lisäämällä valaisimia
Koy Mikkelin Porrassalmenkatu 17 kevyen liikenteen väylän rakentaminen saatiin päätökseen. Kustannukset olivat 717 000 euroa.
Uusia asuinalueita rakennettiin Tuskuun (Haulipussi, Kuula ja Luoti) ja Rantakylään (Niilonkaari, Rantavuolingonkatu ja Keijonkatu).
Uusien omakotialueiden laatutasoa parannettiin viimeistelemällä alueiden kadut viheralueineen. Asukkaiden toivomuksista huolimatta asemakaavan mukaisten puistoalueiden kunnostamiseen ei ollut mahdollisuutta.
Viimeistelyä suoritettiin Rantakylässä (mm. Ylännetie, Metsälaidantie ja Huhtatie) ja Itäharjussa ( mm. Satukirjankatu, Tähtisilmä ja Adalmina)
Ristiinassa aloitettiin Otto von Fieandtintien peruskorjaus
Valtaosin ympäristönhoidon ja uimarantojen investointimääräraha käytettiin olemassa olevien kohteiden kunnostamiseen.
Naisvuoren alaleikkipaikka saneerattiin kokonaisuudessaan
Lentoasemalle rakennettiin kiitotien pään turva-alueen tiejärjestelyt parantamaan pelastuspalvelun toimintaa
Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit
Merkittävimmät talonrakennusinvestointikohteet v. 2014 olivat:
·
Ristiinan terveyskeskuksen muutos- ja korjaustyöt
·
Ristiinan Vaarinsaaren muutos ja laajennus
·
Ristiinan koulukeskuksen muutos- ja laajennus
·
Haukivuoren yhtenäiskoulun peruskorjaus ja laajennus
·
Päämajakoulun kosteusvaurio- ja sisäilmakorjaus
·
Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjaus
·
Anttolan yhtenäiskoulun sisäilmakorjaus/Anttolan kirjaston ja Anttolan yhtenäiskoulun kotitaloustilojen rakentaminen Anttola-talolle
·
Kalevankankaan päiväkoti Taitolaan
·
Wisa-areenan IV-korjaus
·
Pelastuslaitoksen katokset (alkanut 2013)
·
Suomenniemen koulun tekniset käsityötilat (alkanut 2013)
·
Otavan opiston ruokalan korjaus
·
Energiataloudellisen Kets-sopimusten mukaiset investoinnit, useita kohteita
Lisämäärärahaa jouduttiin hakemaan Anttolan yhtenäiskoulun, yhteensä 1,55 milj. euroa ja Päämajakoulun (entisen Yhteiskoulun), 0,85 milj. euroa, sisäilmakorjauksiin. Lisäksi investointiohjelman sisällä jouduttiin tekemään sisäisiä määrärahasiirtoja, joista isoimmat olivat Päämajatalon/Päämajamuseon sisäilmakorjauksien ja Wisa-areenan IV-korjauksen lisärahoitus.
Heinäkuussa 2013 palaneen Peitsarin koulun palokorjaus valmistui maaliskuussa 2014, korjauskustannukset väliaikaistilojen vuokrakustannuksineen yhteensä n. 0,94 milj. euroa.
Lisäksi valmisteltiin ja kilpailutettiin yhteistyössä Mikalo Oy:n kanssa keskusta-alueen uuden päiväkodin KVRurakkakilpailutus. Kohde valmistuu marraskuussa 2015.
31
Investointien toteutuminen
(1000 euroina)
s=sitovuustaso
Kustannusarvio ja
sen
muutokset
KAUPUNKI
Muut pitkävaikutteiset menot
Laajakaistahanke
Talouden toimintaohj.jär. KuntaErp
Ed.
vuosien
käyttö
s
s
Alkuperäinen
talousarvio
0
0
100
Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueiden myynti*
s
Maa- ja vesialueiden hankinta
s
Maanjalostus (rakennusten purkamiset)
s
*sis. Myyntivoitot/-tappiot netto
1.181.393 euroa
0
889
-45
-111
0
2 500
100
1 274
208
-1226
108
200
188
-13
2200
879
300
300
352
52
300
300
352
52
1 177
1 426
249
720
25
720
25
258
14
-462
-11
1 000
100
1 000
100
570
20
20
20
31
998
1
570
4
5
21
45
-2
-99
0
-16
-15
1
14
12
0
200
5
10
8
135
-7
10
8
-66
800
150
717
189
-83
39
100
250
155
50
300
5
30
20
150
100
236
155
70
170
0
30
20
58
0
-14
0
20
-130
-5
0
0
-92
2200
1 700
0
-523
570
20
20
20
0
0
0
4 700
25
200
800
18
800
100
100
250
150
50
300
150
30
20
150
1 900 1 364
300
350
521
32
Poikkeama
(-) alle
(+) yli
45
1000
200
2 000 2 084
400
475
5 100
68
Talous- Toteuarvio
tuma
muutosten
jälkeen
-55
1000
2 500
100
Rakennukset
Rakennusten myynnit
s
*Myytyjen rakennusten myyntivoitot/-tappiot netto
146.607 euroa
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Kadut/menot
Kadut/Uudet asuinalueet, tonttien
luovutus
Raviradan alue/menot
Raviradan alue/tulot
VT5 rakentaminen
Keskustan kehittäminen
Graanin alue
Sepäntie ja Tiitus-Matintie
Kitereentie
Ristiinan leikki- ja liikuntapaikat
Otto von Fieandtintie ja klv
Kissalammentie/Vanha Suurlahdentie
Ristiinan katuvalot
Kaukaanranta
Asuntomessualueen infra
Koy Mikkelin Porrassalmenkatu 17
kevytväylä
Katuvalot
Katuvalojen saneeraukset, elohopealamput
Puistot ja leikkipaikat
Mikkelipuisto ja Kaihun alue
Matonpesupaikka
Satamalahden ruoppaus
Satamalahti (strateginen proj.)
Satamat/laiturit
Uimarannat
Lentoasema/menot
Talousarviomuutokset
31
12
50
5
0
-145
Kustannusarviosta
käytetty
31.12.
2 098
475
1 066
160
735
1 519
521
Lentoasema/tulot
Tonttien kunnostus
Liikuntapaikat
Suomenniemen koulun piha
Korvaavat kentät (Laajalampi, Pankalampi)*
Monitoimikenttä
Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä
Menot
s
Tulot
s
Netto
*) alkuper. Talousarviossa kaavavirhe, poistettu
investoinneista
kv 26.5.2014 §55
Koneet ja kalusto
Valtuusto/äänentoistolaitteet
Keskushallinto/Ruoka- ja puhtausp.
Keskushallinto/Asiointipiste
Sosiaali- ja terveystoimi
Sivistystoimi
Yhteensä
Menot
Tulot*
*Traktorin myyntivoitto 19.214
euroa
Osakkeet ja osuudet
Tulot
Koy ja asunto-osakkeiden myynti *
*) sis. Myyntivoitot -tappiot netto
3.657.786 euroa
Menot
Miset Oy:n osakk. Hankinta
Koy Kaituenhaka (SVOP)
As Oy Hirvipari
As Oy Tuppura
Menot
Tulot
Netto
135
25
100
75
52
12
91
73
-83
-13
-9
-2
75
0
0
10
10
6 105
135
5 970
5 429
52
5 377
-676
-83
-593
0
75
16
225
-20
2
-240
6 105
135
5 970
0
0
s
s
s
s
20
75
465
20
75
14
465
s
450
450
436
-14
14
1 010
14
1 024
752
19
-272
19
4 000
4 000
0
4 000
4 000
4 971
4 971
971
971
41
1 297
63
1 297
41
1 291
s
s
KAUPUNGIN INVESTOINNIT yhteensä
Menot
s
Tulot
s
Netto
LIIKELAITOKSET
Vesilaitos
Menot
Tulot*
Netto
*sis. myyntivoiton 3.225 euroa
135
25
100
75
s
s
0
4000
4000
1332
0
-1332
1332
4000
2668
48
1449
4971
-3521
48
1345
971
-853
7 515
6 935
580
2 291
0
2 291
9 806
6 935
2 871
8 915
6 667
2 248
-891
-268
-623
5 900
220
5 680
4 843
427
4 416
-1 057
207
-850
5 900
220
5 680
33
TASEYKSIKÖT
Etelä-Savon pelastuslaitos
Menot
s
Tulot*
s
Netto
* sis. Myyntivoitot tappio neton 51.987 euroa
Tilakeskus
RAKENNUKSET
Menot
Tulot
Netto
Käyttöomaisuuden myynnit
Omaisuuden myynnit
Myynnit yhteensä
1 158
791
367
s
s
9 490
60
9 430
1 158
791
367
2 400
340
2 740
100
INVESTOINNIT kaikki yhteensä
Menot
Tulot
Netto
34
253
-307
560
11 890 10 781
400
397
11 490 10 384
-1 109
-3
-1 106
100
s
TILAKESKUKSEN INVESTOINNIT yhteensä
Menot
Tulot
Netto
1 411
484
927
26
26
-74
26
9 490
160
9 330
2 400
340
2 060
11 890 10 781
500
423
11 390 10 359
-1 109
-78
-1 032
24 063
8 106
15 957
4 691
340
4 351
28 754 25 949
8 446 8 001
20 308 17 949
-2 805
-446
-2 359
0
TASEYKSIKÖT JA LIIKELAITOKSET
TILAKESKUS
TA 2014
LMR 2014 +
muutokset
MÄÄRÄRAHA YHT.
TOTEUTUMA
EROTUS
100
171
-71
RAKENNUKSET
Otavan ruokalan ja asuntolan korjaus
100
Taitola tilamuutokset (mm päiväkoti)
1 000
50
1 050
1 042
8
250
-50
200
0
200
Siekkilän päiväkodin peruskorjaus (purku+pihat)
Tikanpellon päiväkodin peruskorjaus
0
Rantakylän koulu (peruskorjaus ja laajennus)
Haukivuoren yhtenäiskoulu
40
0
40
37
3
4 150
4 048
102
250
450
443
7
4 150
Päämajakoulu (sisäilmakorjaus)
200
Yhteiskoulu (Yhtäri) muutostyöt
100
850
950
965
-15
Vanhalan koulu
480
-317
163
32
131
Urheilupuiston koulun piha
Koulu- ja esiopetus (siirto) kiinteistöjen muut
muutos- ja peruskorjaustyöt MENO
0
100
-40
Koulu- ja esiopetus (siirto) kiinteistöjen muut
muutos- ja peruskorjaustyöt TULO
Koulukeskus, Ristiina (KLR/R)
450
Anttolan yhtenäiskoulu (TULO)
Anttolan yhtenäiskoulu (MENO)
Anttola-talo (kirjasto, yht.koulu)
0
60
53
7
0
4
-4
450
410
40
340
340
340
0
1 100
1 100
1 261
-161
450
450
313
137
Suomenniemen koulun tekn. luokka (KLR/S)
70
70
83
-13
Urpolan huoltorakennus
10
10
9
1
Wisa-areena MENOT
30
97
93
4
Wisa-areena TULOT
0
18
18
Kallioniemen huvila (ELY, eu-av.) TULO
0
-31
-31
940
940
498
442
Vaarinsaari
Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen muutos/peruskorjaustyöt
860
860
733
127
150
83
67
Julkisten rakennusten muutos/peruskorjaustyöt
250
-20
230
233
-3
50
20
Terveyskeskus (KLR/R) ,
sis. Suomenniemen 300 000 euroa
67
150
Suunnittelumääräraha
70
52
18
Omaisuuden myyntitulot TULO
100
100
26
-74
Energiataloudelliset investoinnit MENOT
300
300
204
96
Energiataloudelliset investoinnit TULOT
60
60
66
6
0
17
-17
ALV-korjaukset / rakennukset
TILAKESKUS YHTEENSÄ
TULOT
0
160
340
500
423
-77
MENOT
9 490
2 400
11 890
10 781
1 109
NETTO
9 330
2 060
11 390
10 359
1031
35
36
MIKKELIN KAUPUNKI
TEKNINEN LAUTAKUNTA
KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015
SISÄLLYSLUETTELO
Johdanto
3
Organisaatio
4
Yleistä
5
Talousarvion rakenne, sitovuus ja muut ohjeet
5
Tositteiden hyväksyjät ja asiatarkastajat
8
Käyttösuunnitelmarakenne
15
Toiminta ja tuloskortit
17
Henkilöstö
25
Talous
27
Hallinto
28
Kaupunkiympäristö
31
37
Kaupunkisuunnittelu
40
Investoinnit
42
Kannen kuva: Näkymä Saimaalle Kirkonvarkauden sillalta
2
Johdanto
Mikkeli on maantieteelliseltä pinta-alaltaan hyvin iso ja toiminnoiltaan hyvin monipuolinen maaseutumainen
kaupunki. Maantieteellinen painopiste on ruutukaavassa, kaupunkiympäristössä. Monipuoliset ja identiteetiltään omaperäiset pitäjät luovat tähän monipuolisuutta. Laaja haja-asutusalue luo yrittämiselle ja asumiselle
monipuolisia mahdollisuuksia. Mikkelissä on vahvasti elinvoimaisen maaseudun ympäröimä kaupunkikeskusta.
Teknisen toimen ensisijaisena tehtävänä on kaupungin strategian ja talousarvion tavoitteiden toteuttaminen.
Teemme tätä työtä talousarvion puitteissa. Sen sitovuuden ja tavoitehakuisuuden tulee olla kaikille itsestään
selvää. Me suunnittelemme, rakennamme ja ylläpidämme keskeisen infran kaupungissa ja pitäjillä. Maaseudulla kehittymisestä ja maatalousyrittäjien tukemisesta huolehtii seudullinen maaseutuhallinto. Tämän teknisen
sektorin luoman perustan päälle muu kaupunkiorganisaatio rakentaa palvelutuotantoaan.
Tulevat vuodet Mikkelissä ovat rakentajan ja kehittämisorientoituneen kannalta positiivisia haasteita sisältäviä.
Valtatien remontti jatkuu vilkkaana. Asuntomessuprojekti siirtyy konkreettisen tekemisen vaiheeseen. Ristiinassa saneerataan voimakkaasti katuja kunnallisteknistä infraa. Arkistolaitoksen ja jätevedenpuhdistamon
rakentaminen käynnistyy. MAMK Areenan hankepäätöstä valmistellaan. Lukuisia pienempiä mm. liikenneturvallisuutta edistäviä kohteita valmistuu. Kiinteistöjen rakentaminen mm. Rantakylän koulu osalta käynnistyy.
Kaiken uuden rakentamisen rinnalla on iso käyttötalouden ja korjausvelan paine olemassa olevassa infrassa.
Mikkelin kaupungin laaja-alaisempaa vetovoimaisuutta vahvistaa asumisen monipuolisuus, elämisen väljyys ja
liikkumisen ruuhkattomuus. Maankäytöllä on ratkaiseva merkitys elinvoimaisuuden ja yrittämisen edellytysten
luojana. Aloitamme tänä kevään Kirkonvarkauden uuden asuinalueen konkreettisen rakentamisen maanrakennustöillä. Osa tästä alueesta lohkaistaan Asuntomessujen käyttöön kesällä 2017. Messujen tavoitteena on
kirkastaa kansallisesti kuvaamme ja imagoamme aitona Saimaan rantakaupunkina.
Tulevaisuus edellyttää meiltä ja koko palveluja tuottavalta ketjulta tuotantotapojen, kustannustehokkuuden,
osaamisen ja digitaalisuuden kehittämistä. Henkilökohtaiset asiakaskohtaamiset alkavat monipuolisen palvelutarjoaman sisältävästä Asiointipisteestä virastotalolla ja pitäjillä etäpisteissä. Osaava, motivoitunut ja sitoutunut oma henkilöstö on varmin tae tavoitteessa onnistumisessa. Esimiesten vastuu onnistumisessa ja muutoksessa navigoimisessa korostuu.
Mikkelin menestys edellyttää kaupunkilaisten ja teknisen sektorin vahvaa ja aitoa vuorovaikutusta, poliittisen
ja virkamiesjohdon vahvaa yhteistä tahtotilaa sekä virkamiesten ja palvelutuottajien yhdessä kehittymistä. On
löydettävä vahva yhteinen sävel kaupunkikonsernin sisällä – joukkueen etu on osa-optimointia merkittävämpää.
Tässä käyttötaloussuunnitelmassa esitetyt asiat antavat hyvän mahdollisuuden Mikkelille kehittyä.
Jouni Riihelä
tekninen johtaja
3
YLEISTÄ
Lautakuntien, johtokuntien ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän
talousarvion mukaiset käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa toimielin tarkistaa tulosalueiden määrärahat
ja tuloarviot tileille ja eri tulosyksikkötasoille siinä laajuudessa kuin on tarpeen.
Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa siihen, mikä on sen ja viranhaltijoiden toimivalta kesken vuotta
tapahtuvien talousarviomuutosten suhteen siltä osin, kun siitä ei ole talousarviossa annettu ohjetta. Samassa
yhteydessä tulostavoitteet ja tunnusluvut tarkennetaan siihen tarkkuustasoon, jonka mukaan niitä seurataan
ja raportoidaan. Mahdolliset talousarvion kaupunginvaltuuston valmistelun jälkeen ilmenneet yllättävät muutokset on pyrittävä ottamaan huomioon käyttösuunnitelmassa. Käyttösuunnitelmat on vahvistettava lautakunnissa 31.1.2015 mennessä.
Kaupungin tavoitetila (visio) on: Digitaalinen Mikkeli – kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla
Mikkelin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Näkökulmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Näitä konkretisoidaan yhdeksällä päämäärällä:
Asukkaiden osallistaminen ja hyvinvoinnin tuottaminen:
1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimarajojen vahvistaminen
2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla
3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen
Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima
1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen
2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen
3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu
Luonnon ja ympäristön hyvinvointi
1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen
2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen
3. Rakennetun ympäristön laatu
Mikkelin tavoite on lisätä hyvinvointia ja vähentää pahoinvointia.
TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA MUUT OHJEET
Käyttötalousosa
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät ovat budjettirahoitteisilla yksiköillä bruttobudjetoituna tulojen ja
menojen määrärahat.
Tavoitteiden sitovuudesta poikkeaminen tai niiden tarkistaminen edellyttävät valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toimintaan myöntämiä varoja. Jos
määräraha ei riitä menoon, on toimielimen haettava valtuustolta lisämäärärahaa. Toimielin ei ole velvollinen
käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Talousarviota
on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen määrä toteutuu. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menoylitysten
tapaan valtuustossa lisätalousarviona tai erillisenä asiana.
Seurantavastuu
Jokaisen lauta- ja johtokunnan sekä tulosalueen on valvottava, ettei vahvistetussa talousarviossa myönnettyjä
menomäärärahoja ylitetä. Määrärahojen käyttöön liittyy myös velvoite toteuttaa toimintaa yhteistyössä eri
toimielinten kanssa ja hakea tällä tavoin kaupungin kokonaistalouden kannalta edullisempia ja tehokkaampia
ratkaisuja palvella kuntalaisia. Kunkin tulosalueen tai tulosyksikön päällikkö on vastuussa määrärahojen riittävyydestä sekä tulojen kertymisestä. Laskut tulee aina hyväksyä siltä menokohdalta, jolle ne kuuluvat, eikä siltä
menokohdalta, jolla olisi vielä määrärahaa jäljellä. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa
kaupunginvaltuustolta. Lisämäärärahaa on anottava ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha-anomukseen
on aina sisällytettävä esitys myös lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja sen merkityksestä vuosikatteen
kehitykseen, velkaantumiseen tms. Talouspalveluilta on aina pyydettävä lausunto ennen määrärahaesityksen
käsittelyä.
Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen hyväksymiä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeita.
Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta
ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 75 §:n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausuntosisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet,
kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus.
TEKNINEN TOIMI
Hallinto (johtamisen tukipalvelut,
projektit ja kyytineuvo)
Kaupunkisuunnittelu
Kaupunkiympäristö
Rakennusvalvonta ja jätehuolto
Maaseutu- ja tietoimi
- lomituspalvelut
- tietoimi ja vesiosuuskunnat
Toimialajohtaja
Tekninen johtaja
Jouni Riihelä
Tulosalueen päällikkö
Projektijohtaja
Maankäyttöinsinööri
Johtava rakennustarkastaja
Maaseutupäällikkö
Lomituspalvelupäällikkö
Yhdyskuntatekniikan insinööri
Timo Rissanen
Ilkka Tarkkanen
Jukka Piispa
Maini Väisänen
Risto Mikkola
Kari Mikkonen
Sari Häkkinen
Markku Suomela
Mikkelin vesiliikelaitos
Liikelaitoksen johtaja
Vesilaitoksen johtaja
Reijo Turkki
Tilakeskus
Tilakeskuksen johtaja Kiinteistöjohtaja
Riitta Väänänen
Pysyväisohjeet
Kaupunginhallitus on antanut seuraavat talouden hoitoon liittyvät erillisohjeet:
Perinnän toimintatapaohje 2010
Kassanhoito- ja alitilitysohje Kh § 22/8.1.2001
Hankintaohje Kh § 24/14.1.2013
Sisäisen valvonnan ohje Kh § 431/24.11.2014
Hankintaohjeet ja hankintarajat
Kilpailutuksista tehdään valituskelpoinen hankintapäätös, oikaisuohje ja valitusosoituksineen. Mikäli kevytkilpailutuksen arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, ei oikaisuohjetta ja valitusosoitusta markkinaoikeuteen lähetetä hankintapäätöksen liitteenä, vaan oikaisuvaatimusohje. Hankintapäätöksiä ovat oikeutettuja tekemään seuraavat viranhaltijat:
kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja hankintapäällikkö; Liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja rinnastetaan toimialajohtajaan.
Hankintarajat (alv 0 %) ja valtuudet määritellään seuraavasti:
1.
2.
3.
4.
Yli 1 000 000 euron hankintapäätökset, jotka koskevat kahta tai useampaa toimialaa tekee kaupunginhallitus valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa.
Hankintapäällikkö voi tehdä useampia toimialoja koskevat alle 1 000 000 euron hankintapäätökset
ja -sopimukset.
Yli 300 000 euron hankintapäätökset tekee toimialojen lauta- ja johtokunnat valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa.
Kaupunginjohtajalla ja toimialojen johtajilla hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on
300 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa.
6
5.
6.
Tulosalueen esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 200 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa.
Tulosyksikön esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 50 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Mikäli hankinta kohdistuu useammalle talousarviovuodelle, hankintapäätöksen tekee kaupunginhallitus (toimialat ylittävät hankinnat ja konsernipalvelujen hankinnat) tai lauta- ja johtokunnat omissa toimialojaan koskevissa hankinnoissa.
Teknisen toimen toimintasäännön kohdan 5.1.2 mukaan kaupungingeodeetilla on oikeus päättää maaja vesialueiden ostamisesta, myymisestä ja lunastamisesta 20 000 euron kauppahintaan, vaihtoarvoon
tai lunastussummaan saakka.
Delegointirajat maaomaisuuden ja irtaimen omaisuuden hankinnasta ja myymisestä:
Maaomaisuuden hankinnat hyväksyy kaupunginjohtaja, varalla hallintojohtaja. Asiatarkastuksen tekevät kaupunginlakimies tai kaupungingeodeetti.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
kaupunginhallitus päättää kiinteän omaisuuden vaihdannasta 500 000 euron myynti-, osto- tai lunastushintaan taikka vaihtoarvoon saakka
kaupunginhallitus päättää irtaimen omaisuuden vaihdannasta 500 000 euron myynti-, osto- tai lunastushintaan taikka vaihtoarvoon saakka
kaupunginhallitus päättää vahingonkorvausten myöntämisestä 150 000 euron määrään saakka
kaupunginhallitus päättää käyttöomaisuuden myymisestä 500 000 euron myyntihintaan saakka
kaupunginhallitus päättää maankäyttösopimuksista 500 000 euron sopimuskorvaukseen tai sopimuksen arvoon saakka
tekninen lautakunta päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden vaihdannasta 150 000 euron myynti-, osto- tai lunastushintaan taikka vaihtoarvoon saakka
tekninen lautakunta päättää maankäyttösopimuksista 150 000 euron sopimuskorvaukseen tai sopimuksen arvoon saakka
lautakunnat päättävät vahingonkorvausten myöntämisestä 30 000 euron määrään saakka, viranhaltijataso 15 000 euroon saakka
Projektiohje
Projektitoiminnan osalta määrärahojen käytössä noudatetaan erikseen annettuja projektiohjeita soveltuvin
osin.
Projektiohje löytyy kaupungin Mintrasta: Yhteiset tiedostot/hanketoiminta/projektitoiminnan ohje.
Teknisen toimialan projekteihin liittyvät asiakirjat allekirjoittavat tekninen johtaja sekä hänen lisäkseen projektijohtaja tai hallintopäällikkö.
Avustukset
Kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen
avustus sisältyy voi maksaa avustuksen vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus
sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2014 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä.
Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta
Lautakuntien, johtokunnan ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän
talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston
hyväksymiä määrärahoja, vaan käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja
laskujen hyväksymiseen. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2015 mennessä.
Vuonna 2015 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan
ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Kuukausiseuranta käsitellään teknisen toimen johtoryhmässä ja viedään tarvittaessa tiedoksi rakennuslautakunnalle.
7
Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien (asukkaiden hyvinvointi, yritysten hyvinvointi, Lupaus 2016 ja tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma) toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteen, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo
tiedossa.
Heinäkuun lopun toteutuman mukainen seurantaraportti on lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion
valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut (talousarviokirjassa esitetyt ohjeelliset toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen suhteessa annettuun määrärahaan).
Lokakuun toteutuman mukaan raportoidaan keskeisimpien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat
hakevat mahdolliset lisämäärärahat viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Menoihin osoitettua määrärahaa ei tule käyttää kokonaisuudessaan, jos talousarviovuoden aikana näyttää siltä, että määrärahaa jää käyttämättä.
8
LASKUJEN JA PALKKAILMOITUSTEN HYVÄKSYJÄT JA ASIATARKASTAJAT 2015
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tekninen johtaja hyväksyy alaistensa tulosalueiden johtajien laskut.
Teknisellä johtajalla ja projektijohtajalla on oikeus hyväksyä kaikkien tulosalueiden laskut ja palkkailmoitukset varsinaisen hyväksyjän ollessa estynyt.
Teknisellä johtajalla on oikeus hyväksyä kaikki investointikohteiden laskut varsinaisen hyväksyjän ollessa estynyt.
Taloussuunnittelija asiatarkastaa laskut, mikäli kukaan varsinaisista asiatarkastajista ei ole paikalla. ENSISIJAINEN ASIATARKASTAJA LIHAVOITU
TUA/TY/Hanke
Hyväksyjä/ t
Varahyväksyjä/t
Asiatarkastajat
HALLINTO 1402TE Tulosalueen päällikkö voi hyväksyä kaikki tulosalueensa laskut varsinaisen hyväksyjän ollessa estynyt.
140261001
Tekninen lautakunta
Marja-Liisa Hämäläinen
Jouni Riihelä, Timo Rissanen
Sari Helanen, Merja Pönniö
140261002
Hallinto ja talous
Jouni Riihelä, Timo Rissanen
Merja Pönniö, Sari Helanen
140261003
246910 (144100022902)
140261004
Torit, hallinto
Takuuvuokrat/toripaikat
Maankäyttö
Timo Rissanen, Jouni Riihelä
Hannu Peltomaa
Timo Rissanen, Jouni Riihelä
140261011
Projektien hallinto
Timo Rissanen
Jouni Riihelä, Marja-Liisa Hämäläinen
140261012
Strategiset projektit
Timo Rissanen
Jouni Riihelä, Hannu Peltomaa
140261013
Asuntomessut
Timo Rissanen
Heikki Manninen, Jouni Riihelä
140261101
Kyytineuvo, hallinto
Arja Brotkin (30.6.2015 saakka)
Liisa Heikkinen, Timo Rissanen
140261021-14261026
Kyytineuvo, joukkoliikenne
Liisa Heikkinen
Arja Brotkin, Timo Rissanen, Jouni Riihelä
140261201
Kyytineuvo, koulukuljetukset Arja Brotkin (30.6.2015 saakka)
140261301
Kyytineuvo, sote -kuljetukset Arja Brotkin (30.6.2015 saakka)
140261001
Työterveyshuollon laskut
Marja-Liisa Hämäläinen, Timo Rissanen
Marja-Liisa Hämäläinen, Merja
Pönniö, Sari Helanen
Merja Pönniö, Marja-Liisa Hämäläinen, Sari Helanen
Marja-Leena Nuutilainen, Tuija
Lampinen, Anna Pylkkänen, Johanna Jääskeläinen
Tuija Lampinen, Anna Pylkkänen,
Johanna Jääskeläinen, Marja-Leena
Nuutilainen
Sari Helanen, Merja Pönniö
Jouni Riihelä
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ 1402TE2
Tulosalueen päällikkö voi hyväksyä kaikki tulosalueensa laskut varsinaisen hyväksyjän ollessa estynyt.
TUA/TY/Hanke
Hyväksyjä/ t
Varahyväksyjä/t
140262001
Hallinto ja yhteiset kustanMaini Väisänen (virkavap.
Pekka Kammonen (22.6.2015 alkaen)
nukset
21.6.2015 saakka )
Viljo Muuronen, Päivi Turkki
Pekka Kammonen 21.6.2015 saakka
140262022-140262023
Katujen suunnittelu, muu
Antero Cederström,
Pekka Kammonen, Viljo Muuronen,
suunnittelu
Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen)
140262031, 140262033
Kunnallistekniikan rakennut- Pekka Kammonen
Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen),
taminen, muu rakennuttamiViljo Muuronen
nen
140262021
Puistojen suunnittelu
Viljo Muuronen
Timo Kumpulainen, Sirpa Vesanen
140262032
Puistojen rakennuttaminen
Viljo Muuronen
Timo Kumpulainen, Sirpa Vesanen
140262011
Satamat
Olli Horn
Pekka Kammonen, Päivi Turkki
140262041-140262045
Puistot ja virkistysalueet
Viljo Muuronen
Päivi Turtiainen, Timo Kumpulainen, Sirpa
Vesanen
140262046
Uimarannat
Viljo Muuronen
Päivi Turtiainen, Timo Kumpulainen, Sirpa
Vesanen
140262051-140262060
Liikenneväylien ylläpito
Päivi Turkki
Osmo Nikka, Pekka Kammonen
140262061
Torit, ylläpito
Päivi Turkki
Osmo Nikka, Pekka Kammonen
140262068
Lentoasema
Sakari Silvennoinen
140262071-140262072
Ympäristövastuut
Hannu Rautio (18.4.2015 alkaen),
Pekka Kammonen (17.4.2015
saakka)
Mikke Hernetkoski, Pekka Kammonen
(21.6.2015 saakka), Maini Väisänen
(22.6.2015 alkaen)
Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen),
Viljo Muuronen
10
Asiatarkastajat
Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen
Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen,
Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen
Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen,
Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen,
Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen
Virpi Kuokkanen, Hannele Hiljanen, Pirjo Kääriäinen
Päivi Turtiainen
Päivi Turtiainen
Päivi Turtiainen
Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen
MITTAUS JA KIINTEISTÖT 1402TE3
Tulosalueen päällikkö voi hyväksyä kaikki tulosalueensa laskut varsinaisen hyväksyjän ollessa estynyt.
140263001-140263005
Jukka Piispa
Osmo Hurri, Pertti Vuorivirta
258801 (144100023301)
Tasetili tontinvarausmaksut
140263011-140263014
Annamari Huttunen
Hanna Kangasaho, Jukka Piispa
Saimi Lahti, Kaarina Lotti
140263021
Kaarina Lotti, Saimi Lahti
Pekka Halonen
Heikki Marttinen, Jukka Piispa
Saimi Lahti, Kaarina Lotti
Ilkka Tarkkanen
Tuija Mustonen, Jari Ahonen
Kirsi Avelin, Lea Torn
KAUPUNKISUUNNITTELU 1402TE4
140264001-140264005
Kaupunkisuunnittelu
11
INVESTOINNIT
TY/Hanke
146500000001
146500000002
146500000003
146300002001
146300002002
146300002003
146300002104
146300002105
146300002201
146300002202
146300002203
146300002204
146300002301
146300002302
146300002303
146300002304
146300002305
146300002306
146300003001
146300003002
146300003003
146300003004
146300003005
146300003006
Hyväksyjä/ t
Varahyväksyjä/t
Asiatarkastajat
Maanjalostuksen yhteydessä tapahtuvat
Jouni Riihelä
rakennusten purkukust.
Maankaatopaikan kunnostus, Kirkonvarkau- Pekka Kammonen
den asuinalue
Luovutettavien tonttien kunnostus
Pekka Kammonen
Timo Rissanen, Hannu Peltomaa
Kadut hankkeittain
Arkistokatu
Tuulastie
Liuskekatu päällyste ja viimeistely
Yleinen kuivatus
Hulevesien käsittely
Kev.liik.väylien saneeraus
Päiviönkatu ja Talaskatu jkpp
Pienet liikenneturvallisuushankkeet
Liikennevalot
Siltojen saneeraus
Meluvallit
Pysäkkikatokset
Liikenneväylien viherkunnostus
Pienet järjestelyt
Keskeneräiset kadut 2014
Uudet asuinalueet (kadut):
Kattilansillan koulun alueen suunn.
Itäharjun al. päällyste ja viim. (Tähtisilmä,
Kultakutri ja Adalmina ym.)
Rinneahontie, päällystys
Polttimonkatu ja Ristimäenkatu jkpp
Pursialankadun ja jkpp-tien parantaminen
Ylännetie, Kaskirauniontie ja Rantavuolingontie
Pekka Kammonen,
Antero Cederström
Olli Horn, Antero Cederström
Marja-Liisa Hämäläinen,
Pirjo Kääriäinen, Virpi Kuokkanen,
Hannele Hiljanen
Virpi Kuokkanen, Pirjo Kääriäinen,
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
Pekka Kammonen,
Antero Cederström
12
Hannele Hiljanen
TY/Hanke
Hyväksyjä/ t
146300000001
146300000002
Raviradan alueen katuja pysäköintijärjeste- Pekka Kammonen
lyt
Antero Cederström
VT 5, kaupungin osuus
Antero Cederström
146300000003
Kirkonvarkauden asuinalue
146300000004
Ristiinan kadut, kohdentamaton
Antero Cederström
Pekka Kammonen
Pekka Kammonen
146300000005
Sepäntie ja Tiitus-Matintie
Pekka Kammonen
146300000006
Kitereentien peruskorjaus
Pekka Kammonen
146300000007
Linnnantie-Linnanniementie
Pekka Kammonen
146300000008
Otto von Fieandtin tie ja klv
Pekka Kammonen
146300000009
Kissalammentie/Vanha
Suurlahdentie
Suomenniemen keskusta klv
Pekka Kammonen
Pekka Kammonen
Katuvalojen investoinnit ja
saneeraukset
Pekka Kammonen, Päivi
Turkki
Osmo Nikka, Pekka Kammonen,
Antero Cederström
146300000010
146300001001
Varahyväksyjä/t
13
Asiatarkastajat
Pekka Kammonen, Olli Horn
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
Hannele Hiljanen
TY/Hanke
Varahyväksyjä/t
Asiatarkastajat
Puistot ja leikkipaikat hankkeittain:
Timo Kumpulainen
Sataman teemapuisto
Lampeinpuisto, peruskorjaus
Naisvuoren alaleikkip. viimeistely
Pienet viherrakennuskohteet
Leikkipaikkojen käyttötark. muutos
Leikkivälineiden ja kasvillisuuden uusiminen
Keskeneräiset puistot 2014
Viljo Muuronen, Sirpa Vesanen
Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen,
Pirjo Kääriäinen
Kaihun ja Kenkäveron
matkailualueen kehittäminen:
Mikkelipuisto
Tapahtumapelto
Suomenniemen koulun
elinkaaripiha
Viljo Muuronen
Timo Kumpulainen, Sirpa Vesanen Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen,
Pirjo Kääriäinen
Viljo Muuronen
Timo Kumpulainen, Sirpa Vesanen Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen,
Pirjo Kääriäinen
146300004501
146300004502
146300004503->
146300005001
Uimarantojen kunnostukset:
Kaihun uimaranta
Orijärven uimaranta
Avoinna, avataan myöh.
Satamat/laitureiden kunnostus
Timo Kumpulainen
Viljo Muuronen, Sirpa Vesanen
Olli Horn
Pekka Kammonen, Maini Väisänen Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen,
(22.6.2015 alkaen)
Virpi Kuokkanen
146300005101
Savilahden ruoppaukset
Pekka Kammonen
Hannele Hiljanen
146300005102
Haukivuori, satama-alueen keh.
Pekka Kammonen
Hannele Hiljanen
146300006001->
Liikuntapaikat/Ristiina ja Suomenniemi
Pekka Kammonen, Antti
Mattila
Viljo Muuronen, Maini Väisänen
(22.6.2015 alkaen)
Hannele Hiljanen
146300006021
Korvaavat luistelukentät
Laajalampi, Pankalampi
Pekka Kammonen, Antti
Mattila
Viljo Muuronen,
Maini Väisänen (22.6.2015 alkaen) Hannele Hiljanen
146300007001
Lentoasema
Pekka Kammonen
Sakari Silvennoinen, Pekka Kammonen (21.6.2015 saakka), Maini
Väisänen (22.6.2015 alkaen)
146300004001
146300004002
146300004003
146300004004
146300004005
146300004006
146300004007
146300004031
146300004032
146300004041
Hyväksyjä/ t
14
Hannele Hiljanen, Virpi Kuokkanen,
Pirjo Kääriäinen
Pirjo Kääriäinen, Hannele Hiljanen
Virpi Kuokkanen,
PALKKAILMOITUKSET 2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA
TULOSALUE
Maankäyttö
Kaupunkiympäristö
TY / Hanke
Hyväksyjä
Varahyväksyjä
140263002
Kaupunkimittaus
Seppo Lemettinen
Jukka Piispa
140263011-140263014
140263021
Annamari Huttunen
Pekka Halonen
Jukka Piispa
Heikki Marttinen, Jukka Piispa
140262068
Lentoasema
Sakari Silvennoinen
Mikke Hernetkoski, Pekka Kammonen
15
KÄYTTÖSUUNNITELMARAKENNE TA 2015
1402TE Tekninen lautakunta
1402TE1 Tekninen hallinto
1402TE11 Johtamisen tukipalvelut
TE= 6
140261001
140261002
140261003
140261004
Tekninen lautakunta
Hallinto ja talous
Torit, hallinto
Maankäyttö
1402TE12 Projektit
140261011 Projektien hallinto
140261012 Strategiset projektit
140261013 Asuntomessut
1402TE13 Kyytineuvo
1402TE131
Hallinto
140261101
1402TE132 Joukkoliikenne
140261021
140261022
140261023
140261024
140261025
140261026
1402TE133 Koulukuljetukset
140261201
1402TE134 Sote-kuljetukset
140261301
Kyytineuvon hallinto ja yht. kust.
Joukkoliikenteen hallinto
Valtionapuliikenne
Muut lipputuotteet
Muut ostoliikenneprojektit
Kutsutaksitoiminta
Aikatauluinformaatio
Koulukuljetukset
Sote-kuljetukset
1402TE2 Kaupunkiympäristö
1402TE21 Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö
1402TE211 Hallinto ja yhteiset kustannukset
140262001 Hallinto ja yhteiset kustannukset
1402TE212 Satamat
140262011 Satamat
1402TE213 Suunnittelu
140262021 Puistojen suunnittelu
140262022 Katujen suunnittelu
140262023 Muu suunnittelu
140262024 Liikennesuunnittelu
1402TE214 Rakennuttaminen
140262031 Kunnallistekniikan rakennuttaminen (kadut)
140262032 Puistojen rakennuttaminen
140262033 Muu rakennuttaminen
1402TE215 Puistot
140262041 Puistot ja virkistysalueet
140262042 A2-luokan puistot
140262043 A3-luokan puistot
140262044 B-luokan puistot
140262045 Muu maisemanhoito
140262046 Uimarannat
1402TE216 Liikenneväylät
140262051
140262052
140262053
140262054
140262055
140262056
140262057
140262058
140262059
140262060
140262061
1402TE22 Lentoasema
140262068
1402TE23 Ympäristövastuut
140262071
140262072
1402TE3 Mittaus ja kiinteistöt
1402TE31 Mittaus
140263001
140263002
140263003
140263004
140263005
1402TE32 Metsät ja vesialueet
140263011
140263012
140263013
140263014
1402TE33 Energiapuun hankinta
140263021
1402TE4 Kaupunkisuunnittelu
140264001
140264002
140264003
140264005
17
Liikenneväylien ylläpito
Kesähoito
Talvihoito
Puhtaanapito
Ulkovalaistus
Päällysteiden kunnossapito
Liikenneväylien viheralueet
Liikenteen ohjauslaitteet
Muu kunnossapito
Erillistehtävät
Torit, ylläpito
Lennonvarmistuspalvelut
Ymp.vastuut hallinto
Ympäristön kunnostus
Hallinto ja yhteiset kustannukset
Kaupunkimittaus
Paikkatietopalvelut
Kiinteistöt
Maaomaisuuden hallinta
Talousmetsät
Taajamametsät
Yleiskaavoitus
Asemakaavoitus
Muut palvelut
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tekninen lautakunta tuottaa kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle viihtyisän elin- ja toimintaympäristön puitteet suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä yhdyskuntateknisiä verkostoja sekä viher- ja virkistysalueita.
Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimivan Tilakeskuksen johtokuntana toimii teknisen lautakunnan jaosto.
Teknisen lautakunnan alaiset tulosalueet ovat:
- hallinto (johtamisen tukipalvelut, projektit, maankäyttö, Kyytineuvo)
- kaupunkisuunnittelu (kaavoitus)
- mittaus ja kiinteistöt (mittaus, metsät ja vesialueet, energiapuun hankinta)
- kaupunkiympäristö (yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, lentoasema, ympäristövastuut)
- Tilakeskus (taseyksikkö)
Palvelusuunnitelma
Tekninen lautakunta vastaa toimialansa viranomaistehtävistä, omistajahallintatehtävistä sekä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Teknisen lautakunnan tavoitteena on tuottaa kaavoitus- mittaus ja kartastopalveluja sekä hankkia ja luovuttaa maata taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Lisäksi teknisen lautakunnan palveluihin kuuluvat yhdyskuntateknisten palveluiden ylläpito ja rakennuttaminen, joukkoliikenteen palveluiden organisointi, lentoaseman ylläpito ja kauppatorin hallinnointi sekä palveluiden järjestäminen.
ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN
Indikaattori kaupunkistrategiasta
Toimenpide
Sairastavuusindeksi (KV)
Huolehditaan kevyenliikenteen väylien ja
jalkakäytävien kunnosta ja kunnossapidosta. Edellyttää rakenteiden ja päällysteiden uusimista (tavoite 5-7 km / vuosi) ja
riittävästä kunnossapitotasosta huolehtimista.
Lautakunnan toimialan palveluja suorituskyvyn kehittäminen
Lautakuntatasoinen resurssin varmistaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen.
Palvelut ja niiden laatu
Rakenteet ja prosessit
Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi
Parantaa osaltaan myös kaupungin
henkilöstön työmatkaliikenteen siirtymistä hyvinvointia parantavaksi.
Mahdollistaa koulu- ja työpaikkaliikenEi vaikutusta
teen nykyistä suuremmin siirtymän kevyenliikenteen käyttäjiksi. Asukkaiden ja
matkailijoiden liikkumisedellytykset
paranevat.
Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Hankitaan keskitetty karttapohjainen palautejärjestelmä ja palautteita (heikkojen kohtien tunnistaminen) käytetään hyödyksi suunnittelussa
Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Edellyttää lisäpanosta kevyen liikenteen pintausrahaan (100 000 – 300 000 euroa vuodessa).
Toimenpide
Huolehditaan
keskeisten
(tunnistettujen)
Kaupunginpuutarhuri ja metsätalousinSairastavuusindeksi (KV)
puistojen viihtyisyydestä. Pusikoiden ja
sinööri
puuston raivaamisella varmistetaan käyttäjäkokemus sosiaalisesti turvallisesta tilasta
aktiivisimmin käytössä olevien virkistysalueiden (ranta-alueet, puistot, siirtymät)
osalta.
18
Lautakunnan asiantuntijaosaamisen ja verrokkikohteiden tunnistaminen.
Tuetaan henkilöstöä positiivisen ja
negatiivisen palautteen käsittelyssä.
Eräiden puistojen ja virkistysalueiden
Ei vaikutusta
viihtyvyys ja sosiaalinen turvallisuus
paranee, mutta joidenkin puistojen ja
yleisten alueiden viihtyvyys heikkenee.
Hankitaan keskitetty karttapohjainen palautejärjestelmä ja palautteita käytetään hyödyksi suunnittelussa
Määrärahojen ja toimenpiteiden kohdistaminen valittuihin alueisiin ja kohteisiin.
Toimenpide
Sairastavuusindeksi 100
Kasvatetaan yksittäisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrää.
Liikenneinsinööri
Järjestetään ja optimoidaan toimiva
Joukkoliikenneinsinööri
joukkoliikennejärjestelmästä.
(Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palveluja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan)
Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen
ja hyvinvointi
Pienentää liikenneturmia ja niistä aiheuJoukkoliikenne siirretään osaksi mahdolli- Tuetaan henkilöstön panostamista jouktuvia kustannusvaikutuksia.
sesti perustettavaa MYK keskusta.
koliikenneosaamiseen.
Aikaansaadaan kustannustehokas ja
asiakasystävällinen joukkoliikennejärjestelmä.
Hankitaan keskitetty karttapohjainen palautejärjestelmä ja palautteita käytetään hyödyksi suunnittelussa
Edellyttää lisämäärärahaa liikenneturvallisuuskohteiden toteutukseen ja MYK keskuksen perustamiseen.
Toimenpide
Projektijohtaja
Sairastuvuusindeksi
Mahdollistetaan torilla nykyistä runsaammin kulttuuri- ja liikunta-tapahtumia
perinteisen markkinatorin rinnalla ja
tueksi.
(Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palveluja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan)
ja hyvinvointi
Torin tehokkaampi markkinointi
Monipuolisten tapahtumien lisääminen
torille parantaa viihtyvyyttä ja luo kauYhteistyö eri järjestäjätahojen kanssa
punkilaisille mahdollisuuksia osallisuuteen kaupunkikulttuurista. Luo osaltaan
edellytyksiä torikaupalle.
19
Muodostetaan torin varausjärjestelmä digitaaliseksi.
Sähköinen varausjärjestelmä aiheuttaa kustannuksia. Tapahtumien määrän lisääminen kasvattaa tuloja.
ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA
Toimenpide
Yritysten nettolisäys (KV)
Selkeytetään ja nopeutetaan lupa- ja päätösprosesseja
Tavoite 140 yritystä
huomioiden erityisesti asiakkaan näkökulma.
Ollaan aktiivisena neuvotteluosapuolena ja mahdollistajana yrityksiä ja työpaikkoja synnyttävissä projekteissa.
Yritysten lokalisointi varmistetaan.
Tekninen johtaja
On vaikutusta, mutta se selviää prosessien läpikäynnin
ja työstämisen yhteydessä.
Ei vaikutusta.
Toimenpide
Yritysten nettolisäys
Tuetaan taajamien elinvoimaisuutta
huomioimalla elinkeinopoliittinen näkökulma yritystonttien hinnoittelussa.
Kaupungingeodeetti
ja hyvinvointi
Ei muutoksia
Mahdollistetaan kaupungin keskusten
Ei muutoksia
(Anttola, Haukivuori, Ristiina, Suomenniemi) sekä maaseudun työpaikka ja
yritystoiminnan kehittyminen.
Tonttien esittelyä ja markkinointia tehostetaan karttapalvelun kautta. Sähköistä asiointia tonttien hakemisessa ja varauspäätösten
teossa lisätään.
Tonteista saatava tulomuodostus on laskennallista arvoa pienempi, mutta toisaalta esim. rakennuslupamaksut ja vesilaitoksen
liittymismaksut lisääntyvät.
Toimenpide
Työpaikkakehitys (KV)
Kaavoitetaan laaja-alaisesti yritystoiminKaavoituspäällikkö
Tavoite 24 500 työpaikkaa
taa mahdollistavia yrityskortteleita ja
muodostetaan näistä yritystarpeen mukaisia tontteja.
20
ja hyvinvointi
Uusi yleiskaava valmistuu.
Asemakaavoituksessa muodostetaan
isompia kokonaisuuksia, jotka voidaan
tontituksella muodostaa yritystoiminnalle
sopiviksi.
Aikaansaadaan yritystoiminnalle mahdollisuuksia kehittyä ja lokalisoitua.
Paikkatietovarantojen tehokas ja oikea käyttäminen tärkeää
Lopputuloksena tontinluovutuksen tulot lisääntyvät.
Toimenpide
Mikkelin mainekuvan positiivinen kehitys
Asuntomessuprojekti hallitaan laaduk(KV)
kaasti ja tehokkaasti yhdessä Osuuskunta
Suomen Asuntomessut kanssa.
Projektijohtaja
ja hyvinvointi
Messuorganisaation vahvistaminen ja
työn edistäminen.
Alueen kaavat vahvistuvat, katusuunnitelmat valmistuvat ja kunnallistekninen
urakointi alueella alkaa
Tonttien tehokas markkinointi käynnistyy
ja luovutus alkaa.
Messualueen rakentamisessa ja markkinoissa hyödynnetään ICT:tä esim. Internet-sovelluksilla ja animaatioilla. Talotekniikassa
huomioidaan ICT:n mahdollistamat uusimmat innovaatiot.
Vuosien 2015-2017 talousarviossa varaudutaan kaupunginosaa koskeviin investointeihin, alueen tonttien markkinointiin sekä messuorganisaation palkkaus- yms. kuluihin.
Toimenpide
Mikkelin mainekuvan kehitys
Luodaan kaavoittamalla mahdollisuus
Projektijohtaja
Satamalahtiprojektin käynnistymiselle ja
edistetään yksittäisiä alueen hankkeita ja
projekteja.
21
ja hyvinvointi
Hyödynnetään kehityspolkuja valitsemalla ja edistämällä Satamalahden
BusinessPlan suunnitelmaa.
Satamalahden alueen yleis- ja asemakaavoitus etenevät.
Satamalahden ruoppaus jatkuu eri kohteissa.
Haetaan uusia, innovatiivisia digitaalisia sovelluksia jotka otetaan käyttöön Satamalahden alueella.
Satamalahtea ruopataan v. 2014-2105 TA kustannusarvio noin 600 000 €.
Toimenpide
Mikkelin mainekuvan kehitys (KV)
Keskustan kehittämisen ja tiivistämisen
Tavoite:
jatkaminen toteutetaan uuden keskustan
imagotutkimuksen 4. sija
yleiskaavan ja erillisten projektien yhteyyleinen yritysilmasto 3,5
dessä.
ja hyvinvointi
Keskustan kehittyminen jatkuu asukasluvun, palveluiden ja aktiivisen toiminnallisuuden ruokkiessa kehitystä.
Kohteita esitellään virtuaalimallien ja animaatioiden avulla kaupungin nettisivuilla.
Toimenpide
Mikkelin väkiluvun kehitys
Varmistetaan kaavoituksella ja rakentamisella monipuolinen ja laadukas tonttitarjonta
Tonttikadut ja kunnallistekniikka rakentamalla varmistetaan monipuolinen, laadukas ja strategian mukainen
tonttien vuosittainen luovutusmäärä
Huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta kaavavarannosta.
Kaupungin tonttitarjonta vastaa
strategista tavoitetta ja osaltaan
varmistaa tiiviin kaupunkirakenteen
jatkumon.
Kehitetään uusien ja vanhojen alueiden identiteettiä ja haetaan niille
omat vahvuudet joita tuodaan esille
markkinoinnissa.
Pientalotuotanto elpyy kaupungissa.
22
Investointilistalla on tonttikatujen rakentamiselle erillisraha, jonka suuruus tulee olla noin 1,0 miljoonaa euroa vuodessa.
LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI
Toimenpide
Asemakaavoitetuilla alueilla virkisKaavaprosessien yhteydessä kaavoittaja varmistaa
tysalueiksi (VL) merkittyjen alueiden toteuman.
pinta-alan osuus (%)
Aikaansaadaan riittävän väljää kaupunkiympäristöä, jossa asukkailla on
mahdollisuus nauttia vihreydestä ja
lähimetsistä.
Toimenpide
Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa Osallistutaan Mikkelin eteläpuoleisen Saimaan vesiskunnossa olevien luokiteltujen vesitön kunnostamisen suunnitteluun ja toimenpiteisiin
muodostumien määrä % -osuus
ELY -johtoisesti. Toimenpiteitä ovat mm. uusi jätevedenpuhdistamo ja VT-5 rakentamisen yhteydessä
käyttöön otettavat hulevesien laskeuma-altaat.
Alapuolisen vesistön kunto paranee
pysyvästi mm. uuden jätevedenpuhdistamon toiminnan myötä.
Ei vaikutusta
Uuden jätevedenpuhdistamon investointi.
23
Tekninen johtaja ja suunnitteluinsinööri
Toimenpide
Luokitelluista pohjavesimuodostuKaupunki toimii aktiivisesti omissa kohteissaan PIMA mista hyvässä tai erinomaisessa
maiden puhdistamiseksi (ns. Shell-tontti, Veturitallit,
kunnossa olevien muodostumien
jne.) ja rakentamisen mahdollistamiseksi.
osuus (%) (KV)
Kaupunki osallistuu Vapon kloorifenoli -ongelman
ratkaisemiseksi ja rakentamisen mahdollistamiseksi
Alueet voidaan hyödyntää rakennusmaana.
Kehitysinsinööri
Kehitysinsinööri
Yhteistyö ja edunvalvonta
Pohjaveden laatu säilyy hyvänä.
Toimenpiteet edellyttävät investointeja kaupungin omistamissa kohteissa. Varaudutaan tuleviin Pima -maiden puhdistumistoimenpiteisiin tekemällä varauksia tilinpäätöksissä, mikäli kaupungin taloudellinen tulos sen sallii.
Toimenpide
Kasvihuonepäästöt (KV)
Helposti ja keskeytymättömästi ajettaval- Liikenneinsinööri
Tavoite 5,5
la kevyenliikenteen verkostolla lisätään
koulu- ja työpaikkaliikennettä.
Green lines -tähtiverkon (strateginen
valinta) luominen ja strategian laatiminen
sekä kevyenliikenteen väylästön lisääminen rakentamalla.
ja hyvinvointi
Kaavoituksella synnytetään uudenlaista
kaupunkiympäristöä, joka asettaa kevyen
liikenteen ajoneuvoliikenteen rinnalle tai
edelle.
Osoitetaan kaduista erillään olevia kevyen liikenteen reittejä , jotka houkuttelevat liikkumaan kävellen/pyöräillen.
Suunnitelmaratkaisujen yhteydessä tehdään valintoja nopeasti polkupyörällä
ajettavien liikenneverkkojen edistämiseksi.
Satamalahti projekti suunnitellaan ja
(gha /as)
rakennetaan kasvihuonepäästöjä ja ekologista jalanjälkeä pienentäväksi
Hyödynnetään EcoCityEvaluator hiilijalanjäljen laskuria kaavoitusvaiheessa. Kehitetään ekologisuuden ja digitaalisuuden
pohjalta business plan joka voi toimia
Otetaan paikalliset toimijat mukaan heti
suunnittelun alkuvaiheessa ja yhdessä
heidän kanssaan työstetään business
plan.
24
ja hyvinvointi
valtakunnallisena esimerkkinä uusien
kaupunkialueiden suunnittelussa.
Synnytetään markkinat digitaalisille palveluille.
Toimenpide
Käynnistetään katualueiden ja liikunta-alueiden ener(gha / as)
giasäästöhankkeet (vaihdettavia valoyksikköjä noin
9 000 kpl).
Kaupunki rakentaa muutamia sähköautojen latauspisteitä kaupunkialueelle, paikat suunnitellaan yhdessä
energiayhtiöiden kanssa
Järjestelmän osia päivittämällä
Osaamiskumppanuutta ESEn kanssa tiivistetään.
saadaan aikaan energiasäästöjä.
Luodaan edellytyksiä sähköautojen
Yhteistyö energiayhtiöiden kanssa
yleistymiselle.
Kasvattaa käyttötalousmenoja, mutta pienentää energian ostoa.
Rakennetaan katuihin varatusta määrärahasta.
Toimenpide
Asiakastyytyväisyystutkimus (KV)
Kaupunginosaseurojen ja muiden toimijoiden aktiivipuistojen hoito tavoite 4 (asteik- suutta oman alueensa ja erityisten kaupunginosakohko 1-4), lähtötaso 3,55
teiden siistimistalkoissa tuetaan. Kaupunki osallistuu
osaltaan tarpeen mukaan siistimis- ja raivausjätteiden
pois kuljetukseen kustannuksellaan.
- liikenneväylien hoito 4 (asteikko
Urakkakokonaisuuksien muuttaminen ja urakka1-4), lähtötaso 3,30
alueiden työn aloittaminen.
Kaupunkilaiset innostuvat osallistumaan ja ottamaan vastuuta oman
lähiympäristönsä huolehtimisesta
Kaupunkilaisia osallistava työmuoto muodostuu osaksi
organisaation perustekemistä.
Ympäristön turvallisuus (liukkauden- Edellyttää tilaajaosaamisen kehittymistä.
torjunta) ja viihtyisyys lisääntyy.
Toiminta nykyistä hieman runsaammalla volyymillä voidaan tehdä määrärahan puitteissa.
Käyttötalouden budjetoinnissa huomioitava alue-urakan kilpailutuksen tulos.
Kaupunginpuutarhuri
Ajatusmaailman muuttaminen ja
mahdollisuuksien näkeminen
perinteisen toimintatavan ulkopuolelta.
Henkilöstön osaamisen tukeminen.
Tuloskorteissa tummennetut kohdat ovat valtuustoon nähden sitovia, muut kohdat lautakuntaan nähden sitovia.
25
HENKILÖSTÖSUUNNITELMA
TOIMIALOJEN HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2014 - 2017
Toteutuma
Henkilöstö-
31.12.2013 määrä
1.1.2014
Toimielimen ilmoituksen mukaan
Tekninen toimi
Tekninen lautakunta, yht.
Vakituiset yht.
Hallinto
Maankäyttö
Kaupunkiympäristö
Kaupunkisuunnittelu
Määräaikaiset, yht
Hallinto
Maankäyttö
Kaupunkiympäristö
Kaupunkisuunnittelu
Toteutuma
Tavoite 2015
Tavoite 2016
Tavoite 2017
arvio
31.12.2014
Toimialan
asettama
Toimialan
asettama
Toimialan
asettama
Muutos
247
224
-23
Muutos
217
-7
Muutos
216
-1
Muutos
211
-5
210
Muutos
Yhteensä
Muutos 2014-17
-1
-37
74
74
0
69
-5
64
-5
62
-2
62
0
-12
73
14
73
14
0
-5
-1
62
10
-6
-3
60
10
-2
0
60
10
0
0
-14
-1
68
13
35
35
0
33
-2
19
-14
17
-2
17
0
-18
24
24
0
22
-2
24
2
24
0
24
0
0
0
9
9
9
0
9
0
9
0
0
2
2
1
2
2
2
0
0
2
2
0
0
1
2
-1
1
0
1
0
0
0
1
1
1
1
0
0
0
0
-5
0
-1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-30
Maaseutu- ja tielautakunta yht
143
120
-23
118
-2
115
-3
113
-2
113
0
Vakituiset
106
97
106
97
0
104
95
-2
103
94
-1
103
94
0
103
94
0
-3
0
-3
Lomitustoimi
Maaseutu
Tietoimi
0
-2
-1
0
8
8
0
8
0
8
0
8
0
8
0
0
1
1
0
1
0
1
0
1
0
1
0
0
Määräaikaiset
37
14
-23
14
0
12
-2
10
-2
10
0
-27
Lomitustoimi
Maaseutu
Tietoimi
37
14
-23
14
0
12
-2
10
-2
10
0
-27
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Rakennuslautakunta, yht
11
11
11
11
0
0
Vakituiset
Määräaikaiset
Tilakeskus, yht.
Vakituiset
Määräaikaiset
0
0
0
19
19
18
1
18
1
0
0
0
11
11
19
18
1
0
0
7
18
17
6
0
1
0
0
19
18
1
0
0
-1
17
16
0
6
0
5
17
16
-1
1
1
0
1
0
1
0
19
0
18
-1
-1
0
18
1
0
18
0
0
0
-1
-1
8. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2015 – 2017
8.1 Toiminnan ja toimintaympäristön muutos
Jokaisella teknisen toimen henkilöstöön kuuluvalla on 1-2 asiantuntijuutta vaativaa tehtävää sekä lisäksi yleisluontoisia tehtäviä.
Tekninen toimi
Koko teknisen sektorin henkilöstömäärä oli heinäkuun 2014 lopussa yhteensä 224 henkilöä. Luvut sisältävät
sekä vakinaiset, että määräaikaiset henkilöt.
Toimialalta on eläköitynyt tai eläköitymässä 2014 - 2017 yhteensä 31 henkilöä.
Kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymästä johdettuna on tekniselle sektorille annettu
säästötavoitteita henkilöstökulujen osalta. Tekniselle sektorille asetettu 9 henkilön vähentämistavoite vuosille
2013 – 2016 on jo saavutettu.
Yleislinjauksena tekninen sektori pidättäytyy korvausrekrytoinneista. Kaikista korvausrekrytoinneista ei tulla
luopumaan, eikä korvausrekrytoinneista pidättäytyminen tapahdu poistumisjärjestyksessä. Jokaisen rekrytoinnin kohdalla tarkastelu lähtee aina tulevaisuuden ja asiakaspalvelun tarpeesta.
Tuleva kuntalain muutos edellyttää vuoden 2014 jälkeen kuntien yhtiöittävän läpinäkyvyyden varmistamiseksi
kunnan ulkopuolisille toimijoille harjoitetun liiketoiminnan.
8.2 Ostopalvelut ja ulkoistaminen
Tekninen lautakunta
Teknisellä sektorilla iso osa varsinaista tuotannollista tekemistä on siirretty ulkoisilta palveluntuottajilta ostettavaksi ns. tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tästä johtuen iso osa resurssia ja liikevaihdon volyymiä on ja
tulee jatkossakin olemaan ostopalveluina.
Omaan palvelutuotantoon jätetyssä osuudessa ostopalveluina hankitaan tasaamaan henkilöresurssivajetta
sekä hankitaan asiantuntijaosaamista, jota omassa organisaatiossa ei ole, eikä kannata ylläpitää. Kaupungin
strategisten projektien etenemisen myötä on ulkopuolisten ostopalveluiden määrä kasvanut.
Pitkällä aikavälillä henkilöresurssin vähentäminen lisää ostopalveluvolyymiä.
26
8.3 Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti
Tekninen lautakunta
Jäteviranomaisen tehtävää on hoitanut kaupunginpuutarhuri osa-aikaisesti. Jatkossa on tällaisen kahden täysin
eri osaamisalueen koulutuksen saaneen henkilö rekrytointi lähes mahdotonta. Työmäärästä ja osaamisalueista
johtuen jatkossa tehtäväkuva jaetaan kahteen osaan ja sijoitetaan kahdelle toiminnan alalle.
8.4 Tehtävät, joihin voi sijoittaa kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä
Tekninen lautakunta, rakennuslautakunta
Osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen edellyttää lähes aina tarvittavaa ammatillista osaamista tehtävään.
Tekninen sektori on osaamiseltaan kuitenkin niin laaja, että olemme kyenneet työllistämään osatyökykyisiä
henkilöitä. Myös jatkossa osatyökykyisille henkilöille löytyy joitakin työmahdollisuuksia. Osatyökykyisten henkilöiden opastaminen ja kouluttaminen tehtävään edellyttää muilta henkilöiltä resursointia. Volyymi on tästä
syystä rajallinen.
8.5 Työkykytavoite
Tekninen lautakunta
Koko teknisen sektorin tavoitteena on sairauslomapäivien vähentäminen. Sairauslomatilastot käydään läpi
Työterveyshuollon ja teknisen johdon välisissä neuvotteluissa 2 kertaa vuodessa. Tilastojen analysoinnissa on
todettu, että syy pitkiin sairauslomiin on pääosiltaan muissa kuin työperäisissä sairauksissa tyyppeinä kansakunnan krooniset sairaudet esim. sydäntaudit, syöpä jne. Pitkiin sairauslomiin vaikutetaan ennakoivasti Aktiivisen varhainen välittäminen ja uudelleensijoitus -ohjeella sekä lain vaatimilla esimies-alaiskeskusteluilla. Lyhyisiin sairauslomiin vaikutetaan puuttumisrajojen kautta.
Teknisen lautakunnan alaisuudessa on pitkiä, ei työperäisiä sairauslomia. Nämä ovat yksilöllisiä, eikä niihin voi
löytää ratkaisua työmaalta. Lyhyissä sairauslomissa ei ole yksiä yksittäisiä perusteita, vaan ne hajoavat hyvin
moninaisiin perusteisiin. Työtehtäviä pyritään räätälöimään henkilön yksilöllinen työkyky huomioiden, jos se
todetaan heikentyneeksi.
8.6 Määräaikainen henkilöstö
Tekninen lautakunta
Strategiset projektit, kuten Asuntomessut 2017, tulevat lisäämään määräaikaisten henkilöiden käyttöä. Vuonna 2015 projektilla on töissä ainakin kaksi henkilöä, projektipäällikkö ja projektikoordinaattori. Muiden henkilöiden rekrytointi tapahtuu projektin tarpeen ja messujen järjestelysopimuksen mukaisesti. Erityisesti määrällisenä henkilömääräkasvuna se näkyy itse messuvuonna.
Muun teknisen lautakunnan alaisuudessa määräaikaisen henkilöstön käyttö kohdistuu vakinaisen henkilöstön
pidempiaikaisiin poissaoloihin ja projektitoimintaan esim.
8.7 Rekrytointitarve v. 2015 – 2017 (myös mahdolliset nimikemuutokset)
Tekninen lautakunta
Teknisessä toimessa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa 10 henkilöä vuosina 2015-2017.
8.8 Teknisen toimen koulutussuunnitelma
Mikkelin kaupungin koulutussuunnitelma perustuu osaamistarvearvioon. Osaamisen tarvetta arvioidaan kahdesta eri näkökulmasta. Pitkän aikavälin osaamistarve perustuu strategian toteuttamisen mukanaan tuomaan
henkilöstön kehittämistarpeeseen. Lyhyen aikavälin osaaminen on nykyisen palvelutuotannon laadun varmistamiseksi tarkoitettua ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus voi olla sekä
lakisääteistä että työnantajan vapaaehtoisesti kustantamaa.
Strategian toteuttamista edistävää koulutusta (konsernipalveluissa) ovat:
(Koulutus merkitty henkilömäärä/koulutuspäivät)
Tekninen lautakunta
Johtamis- ja esimieskoulutukset/valmennukset
· Johtamisen erikoisammattitutkinto
· Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto
· Muut erikoisammattitutkinnot
· HHJ –koulutus, Hyvä hallitustyöskentely
· Yliopistotasoiset, ei tutkintoon valmistavat, pitkäkestoiset koulutusohjelmat
27
·
Oman yhteistyöverkostomme antama koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva,
Kela). Pitkäkestoiset koulutukset.
Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus on esimerkiksi:
· Kaikki lakisääteinen täydennyskoulutus
· sivistystoimen veso –päivät, siltä osin kun ne ovat koulutusta
· Kaikki muu ammatillinen koulutus. 46/43
Muuhun osaamisen kehittämiseen luetaan kuuluvaksi esim.
• paremman palvelun passi – koulutus
• esimiespassi
• valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset
• mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto)
• työkierto
• perehdyttäminen
• riskikoulutukset
• työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset
• Oman yhteistyöverkostomme antama ajankohtais-koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Lyhytkestoiset kurssit. 5/10
• muut mahdolliset toimialakohtaiset koulutukset, joita tässä ei ole mainittu. 2/6
TALOUS
Teknisen lautakunnan raamiin esitettiin lisäystä mm. alueurakan kilpailutuksen ennakoituun tasokorotukseen,
katuvalojen energiamaksujen nousuun, katujen pintauksiin sekä asuntomessujen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Raamiin saatiin lisäystä vuoteen 2014 verrattuna em. tarkoituksiin.
Teknisen lautakunnan talousarvioraami on kaupungin johtoryhmän 13.6.2014 kokouksessa käsiteltyjen raamin
menoleikkausten jälkeen:
(1 000 €)
Tulot
6 764
Menot
15 260
Netto
-8 496
Teknisen toimen organisaatiota tarkennetaan vastamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin vuoden
2015 alusta. Tästä seuraa joitakin vastuiden uudelleenjärjestelyjä mm. pysäköintipalvelut siirretään rakennuslautakunnan alaisuuteen. Tämä aiheuttaa raamiin muutoksia teknisen lautakunnan ja rakennuslautakunnan
välillä. Yksittäiset henkilöstöjärjestelyt ovat vaikuttaneet raamiin.
Organisaatiomuutoksen sekä tehtäväjärjestelyjen jälkeen teknisen lautakunnan raami muodostui seuraavaksi:
(1 000 €)
Tulot
6 029
Menot
14 960
Netto
-8 931
EuP-direktiivi (nyk. EcoDesing) poistaa markkinoilta vanhoissa katuja liikuntapaikkavalaisimissa käytetyt valonlähteet (elohopeahöyrylamput) huhtikuussa 2015. Mikkelin kaupungilla on kaikkiaan 13 500 valaisinyksikköä, joista 8 700 valaisimessa on elohopeahöyrylamppu. Kaupunki on valmistellut elohopeahöyrylamppujen
vaihtamista energiatehokkaisiin LED-valaisimiin. Vaihtaminen kestäisi useamman vuoden ja rahoitusratkaisuna
olisi oma investointi tai leasing menetelmä. Asia valmistuu päätöksentekoon talven 2014-15 kuluessa.
28
MÄÄRÄRAHAT (Ilman Kyytineuvon aiheuttamia muutoksia)
TEKNINEN LAUTAKUNTA KTS 2015
MYYNTITUOTOT
1402TE
-1 653,500
MAKSUTUOTOT
-490,900
TUET JA AVUSTUKSET
-464,000
MUUT TOIMINTATUOTOT
-3 132,600
TOIMINTATUOTOT
-5 741,000
Valm. om.käyt Mli
-238,000
Valm. om.käytt vesil
VALMISTUS OMAAN KÄYT
TOIMINTATUOTOT + OMAVALMISTUS
-50,000
-288,000
-6 029,000
Palkat ja palkkiot
2 700,800
Eläkekulut
1 079,900
Muut henkilöstösivuk
142,000
Henkilösivukulut
1 221,900
HENKILÖSTÖKULUT
3 922,700
PALVELUJEN OSTOT
9 117,000
AINEET, TARVIKKEET J
1 312,600
AVUSTUKSET
2,100
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
582,100
14 936,500
8 907,500
HALLINTO
Teknisen toimen hallinto keskittyy teknisen lautakunnan, rakennuslautakunnan sekä maaseutu- ja tielautakunnan hallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluiden tukipalveluihin, torikaupan hallinnointiin sekä kyytineuvon toimintaan. Tulosalueen esimiehenä toimii projektijohtaja Timo Rissanen. Hallinto koordinoi koko teknisen toimialan toimintaa.
Hallinto jakaantuu kolmeen tulosyksikköön/kustannuspaikkaan:
§
§
§
Johtamisen tukipalvelut (tekninen lautakunta, hallinto ja talous, maankäyttö)
Projektit (strategiset projektit, asuntomessut)
Kyytineuvo (joukkoliikenne, koulu- ja sotekuljetukset)
Johtamisen tukipalvelut
Teknisen toimen hallinto huolehtii asiantuntijapalveluiden tuottamisesta kaikille teknisen toimen toimialoille,
teknisen toimen lainopillisista palveluista, talouden hallinnasta ja koordinoinnista, tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kehittämisestä, tilaajavalmennuskoulutuksesta koko organisaatiolle, teknisen toimen henkilöstöpalveluista, sähköisten palvelujen kehittämistyön koordinoinnista, sisäisen valvonnan ohjeistuksesta ja toteutuksesta sekä teknisen lautakunnan ja rakennuslautakunnan kokousjärjestelyistä.
Hallinnon organisaatiomuutoksen jälkeen projektijohtaja Timo Rissasen alaisuuteen siirrettiin koko teknisen
toimen tukipalvelujen (toimisto- ja talouspalvelut) henkilöstö.
Kaupungin maanhankintaa ja –luovutusta sekä maapolitiikan ja strategisten hankkeiden toteuttamista optimoidaan organisaatiomuutoksella, jossa kaupungingeodeetti siirtyi teknisen toimen hallintoon. Kaupungingeodeetin vastuualueeseen kuuluu maapolitiikka ja erilaisiin kehityshankkeisiin osallistuminen.
Maan hankinnalla ja asemakaavoitukseen liittyvällä sopimustoiminnalla turvataan sekä yksityisten maanomistajien että kaupungin intressit erilaisissa maankäytön muutostilanteissa.
29
Kyytineuvo
Talousarvion hyväksymisen jälkeen on päätetty Kyytineuvon siirtymisestä tekniseen toimeen yhdistämällä
koulu- ja sote -kuljetukset sekä teknisessä toimessa aiemminkin toiminut joukkoliikenne. Tämä vaikuttaa teknisen lautakunnan määrärahoihin ja niistä on tehty erillinen esitys. Osa määrärahoista siirretään sivistyksen ja
sosiaali- ja terveystoimen budjeteista (yht. 239 000 euroa). Kokonaismääräraha uusille toiminnoille käyttötalouteen on yhteensä 319 000 euroa. Investointiin tullaan tekemään lisämäärärahaesitys 88 000 euroa.
Torit
Mikkelissä on neljä varsinaista toria, Hallitustori sekä Anttolan, Haukivuoren ja Ristiinan torit. Niiden ylläpito
siirrettiin kaupunkiympäristö –tulosalueelle. Viranomaispalveluista huolehtii teknisen toimen hallinto. Myös
kävelykadun hallinnointi siirrettiin hallintoon.
Osa-aikainen torikaupanvalvoja hoitaa pelkästään toriasioita kuten myyntipaikkojen jakoa ja rahastusta. Muilta
osin torin tehtävistä vastaa toimistosihteeri ja päätökset tekee projektijohtaja
Torilla on kuukausimarkkinat joka kuun ensimmäinen lauantai ja suuret Maalis- ja Mikko-markkinat keväällä ja
syksyllä. Kesäaikana ja joulun alla torilla järjestetään erilaisia teemamarkkinoita ja erityisesti panostetaan lähiruokaan. Joulun alla torilla toimii erityinen joulutori tapahtumineen.
Torit toimivat paitsi perinteisinä kauppapaikkoina myös erilaisten yleisötapahtumien järjestämispaikkoina.
Suurten kirpputorien pitäminen siellä on jo vuosia vanha perinne. Talvella osa hallitustorista jäädytetään luistelukentäksi. Suunnitelmien mukaan torilla tullaan näkemään myös musiikkiesityksiä, ralli- ja museoautoja, jalkapalloa, hiihtoa ym. Sääntöjä ja menettelytapoja kehitetään niin, että torikauppa ja lisääntyvät tapahtumat
tukevat toisiaan.
Projektit
Palvelu: Projektit
Vastuuhenkilö: Timo Rissanen
Projektien hallinto
Kulut
Tuotot
Netto
Strategiset projektit
Kulut
Tuotot
Netto
Asuntomessut
Kulut
Tuotot
Netto
Projektit yhteensä
Kulut
Tuotot
Netto
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2014
(valtuusto)
Talousarvio
2015
(valtuusto)
Muutos
2015-2014
0
-225 715
150 000
-75 715
357 425
0
357 425
293 213
-150 000
143 213
67 498
0
67 498
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
284 751
0,00
284 751,29
1 211
0
1 211
206 300
0
206 300
318 609
0
318 609
284 751
0,00
284 751
0
112 309
0
112 309
358 635
0
358 635
499 513
-150 000
349 513
670 858
0
670 858
171 345
150 000
321 345
30
Muutos %
20152014
23,0
0,0
47,1
154,4
154,4
134
0
192
Viesti tilaajalle:
Hallinnon projekteihin kuuluvat:
Satamalahden digitaalisen ja ekologisen kaupunginosan suunnittelun jatko. EAKR-hanke päättyi vuoden 2014
lopussa, ja hanke etenee kaupungin omalla rahoituksella yhdessä Kiinteistökehitys Naistinki Oy:n kanssa.
Asuntomessut Mikkelissä 2017 –projekti vauhdittuu v. 2015 jolloin tonttien markkinointi ja Kirkonvarkauden
asemakaava-alueen infran rakentaminen alkaa. Messuorganisaatioon palkataan projektipäällikkö. Vuonna 2015
messutoimistossa on kaksi päätoimista työntekijää joiden johdolla messujen valmistelu, markkinointi ja rakentaminen jatkuvat. Messutonttien markkinointiin ja esittelyyn panostetaan. Tonttien ja messualueen esittelyyn ja
rakentamisen seurantaan kehitetään ja hankitaan digitaalisia sovelluksia. Messutalojen rakentajiin sekä yhteistyökumppaneihin luodaan toimivat ja aktiiviset kumppanuussuhteet.
Palvelu: Joukkoliikenne
Vastuuhenkilö: Liisa Heikkinen
Valtionapuliikenne
Korttilatausten määrä
€/korttilataus
Yhteensä (€)
Tuotot
Netto
Muut lipputuotteet
Korttilatausten lukumäärä
€/korttilataus
Yhteensä (€)
Tuotot
Netto
Korttilatausten lukumäärä yhteensä
€/korttilataus
Kulut yhteensä e/asukas
Yhteensä (€)
Tuotot
Netto
Kutsutaksi
asiakasmäärä
€/asiakas
Kutsutaksin kulut yhteensä €/asukas
Yhteensä (€)
Tuotot
Netto
Joukkoliikennepalvelut yhteensä
Joukkoliikennepalveluiden kulut yhteensä
Kulut yhteensä €/asukas
Tuotot
Netto
Tilinpäätös Talousarvio
2013
2014
(valtuusto)
Talousarvio
2015
(valtuusto)
Muutos
20152014
Muutos
%
20152014
8 562
71,3
11,2
610 455
-242 781
367 674
8 250
78,1
11,8
644 053
-295 000
349 053
9 500
69,5
12,1
660 173
-260 000
400 173
1 250
-8,6
0,3
16 120
35 000
51 120
115,2
89,0
102,5
102,5
88,1
114,6
13 974
3,0
0,8
41 943
0
41 943
22 536
65,0
26,8
1 465 612
-267 781
1 197 832
15 500
2,9
0,8
45 197
0
45 197
23 750
63,4
27,5
1 505 050
-295 000
1 210 050
15 400
4,0
1,1
62 166
0
62 166
24 900
67,5
30,8
1 680 064
-260 000
1 420 064
99,4
138,4
137,5
137,5
2 600
16,1
0,8
41 988
0
41 988
4 000
14,1
1,0
56 496
0
56 496
4 000
15,1
1,1
60 516
0
60 516
1 507 600
27,6
-267 781
1 239 820
1 561 546
28,6
-295 000
1 266 546
1 740 580
31,9
-260 000
1 480 580
-100
1,1
0,3
16 970
0
16 970
1 150
4,1
3,2
175 014
35 000
210 014
0
0
1,0
0,1
4 020
0
4 020
0
179 034
3,3
35 000
214 034
31
137,5
104,8
106,5
111,6
111,6
88,1
117,4
100,0
107,1
107,1
107,1
107,1
111,5
111,5
88,1
116,9
Viesti tilaajalle:
Mikkelin kaupunki on mukana valtakunnallisessa Liikenneviraston vetämässä toimivaltaisten viranomaisten
osakeyhtiössä, joka toteuttaa uuden valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän.
Toimivaltaisten lupaviranomaisten valtakunnallinen Waltti lippu- ja maksujärjestelmä todennäköisesti otetaan
käyttöön vuoden 2015 aikana. Nykyiset seutu-, kaupunki- ja työmatkalippusopimukset liitettiin siirtymäajan
liikennöintisopimuksiin. Siirtymäajan liikennöintisopimukset ovat voimassa 2016 saakka paikallisliikennealueella.
Pohjois-Savon Ely:ltä siirtyi kuntien yhtymisen myötä kaupungin lupaviranomaistoimintaan siirtymäajan sopimuksia, jotka päättyivät vuonna 2014, joten kaupunki vastaa suurelta osin joukkoliikennepalvelusta ostoliikenteenä. Joukkoliikenne on peruspalvelutasoa, joka mahdollistaa työmatka- asiointi ja koulumatkaliikenteen. Tavoitteena on toteuttaa kaupungin olosuhteisiin mahdollisimman hyvin soveltuvat toimintamallit liikenteen järjestelyissä sekä lippujen asiakashinnoittelussa ottaen huomioon toimintaympäristön asettamat vaatimukset.
Kustannustaso nousee, koska joukkoliikennepalvelua siirtyi muilta sopimuksilta kaupungin vastuulle. Kaupungin
joukkoliikennerahoitukseen kuuluvat avoimen joukkoliikenteen ostoliikenteenä paikallisliikenteen vuoroja,
Moppe palveluliikenne sekä muita ostoliikennevuoroja palvellen koko kaupungin alueella työmatka- asiointi ja
koulumatkaliikennettä. Myös liikennöinnin ostohinnat nousevat koko ajan. Lipputuotteiden osalta joukkoliikenteen rahoitukseen kuuluvat kaupunkilippu ja seutulippu. Seutulipussa on käytössä myös toinen vaihtoehtoinen
30pv/90 pv -lipputuote. Kaupunkilippu on vyöhykkeellistetty ja II-vyöhykkeenä on Rantakylä –Otava. Kaupunkilipputuotteen hinnoittelussa on huomioitu lapset, nuoret, eläkeläiset sekä opiskelijat.
MÄÄRÄRAHAT/HALLINTO
TEKNINEN HALLINTO
KS 2015
1402TE1
Tekninen
hallinto
1402TE11
1402TE12
Johtamisen Projektit
tukipalvelut
140261011
Projektit
140261013
Strategiset
projekti
140261012
Asuntomessut
1402TE13
Joukkoliikenne
TOIMINTATUOTOT
-334,000
-24,000
0,000
0,000
0,000
0,000
-310,000
HENKILÖSTÖKULUT
1 302,000
997,000
167,800
28,800
0,000
139,000
56,500
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA
TAVARAT
MUUT TOIMINTAKULUT
2 190,400
211,900
361,600
27,200
250,400
35,300
19,000
16,100
0,700
0,000
126,100
70,400
49,200
5,500
12,000
TOIMINTAKULUT
3 653,800
1 298,300
594,700
62,200
262,400
270,100 1 651,600
TOIMINTATKATE
3 319,800
1 274,300
594,700
62,200
262,400
270,100 1 341,600
84,000 1 588,400
15,400
0,200
31,700
6,500
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ
Tulosalue vastaa viihtyisän ja turvallisen yhdyskuntatekniikan ja ympäristön suunnittelun rakentamisen ja ylläpidon tilaamisesta, kaupungin vastuisiin kuuluvien saastuneiden maiden puhdistamisesta ja lentoasemasta.
Tulosalueen esimiehenä toimii yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen ( vs Pekka Kammonen)
§ Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö
Lentoasema
§ Ympäristövastuut
Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, vastuuhenkilö Maini Väisänen ( vs Pekka Kammonen)
Hallinto
Yhteistyötä asukkaiden ja muiden hallintokuntien kanssa tiivistetään. Talkootoimintaa ja asukkaiden omaaloitteisuutta ympäristön hoitotöissä tuetaan. Nettipalveluja kehitetään helppokäyttöisiksi ja asiakasystävällisiksi. Sähköinen asiointi on otettu käyttöön yleisten alueiden lupien hakemisessa. (lupapiste.fi)
Osallistutaan kaupunkiympäristön kannalta tärkeisiin yhteistyöhankkeisiin.
Keskustaa kehitetään yhdessä kuntalaisten ja Mikke ry:n kanssa (City 2020 projekti). Korkeatasoisella ylläpidolla lisätään keskustan vetovoimaisuutta.
Hyvää työilmapiiriä ylläpidetään säännöllisillä tyky- tapahtumilla ja työpaikkakokouksilla. Toiminnan ja proses-
32
sien kehittämistä jatketaan yhdessä sovittujen toimenpiteiden mukaisesti.
Suunnittelu ja rakennuttaminen, vastuuhenkilöt: kunnallistekniikan suunnittelu suunnitteluinsinööri Antero
Cederström, rakennuttaminen yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen, viheralueiden osalta Viljo
Muuronen.
Suunnittelu käsittää katujen ja yleisten alueiden suunnittelun. Suunnittelu ostetaan pääosin ulkoa ja omaa
suunnittelua käytetään viheralueiden suunnitteluun sekä saneerauksiin ja kiireellisiin hankkeisiin. Yleissuunnitteluun satsataan edelleen ja yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa tiivistetään koko prosessin aikana.
Terveyden ja viihtyvyyden edistäminen otetaan huomioon yleisten alueiden kaavoituksessa, suunnittelussa,
rakentamisessa ja ylläpidossa. Alueiden luontaiset arvot ja lähtökohdat pyritään säilyttämään suunnitteluprosessin aikana.
Suunnittelun ohjauksella pyritään laadukkaisiin, rakentamista palveleviin ja kustannustehokkaisiin suunnitelmiin. Maanalaisten johtojen ja rakenteiden ohjauksella valvotaan katualueiden tehokasta käyttöä. Osallistutaan ELY- keskuksen yhteishankkeisiin. VT 5 rakentaminen välillä Pitkäjärvi-asema on hyvässä vauhdissa.
Viheralueiden suunnitelmat tehdään pääosin omana työnä. Kaavoitusvaiheen yleissuunnitelmia teetetään
ulkopuolisella konsultilla.
Selkeillä ja tarkoilla tarjouspyyntöasiakirjoilla helpotetaan valvontaa ja vähennetään lisätöiden määrää. Ostamisosaamista parannetaan koulutuksella ja hankkimalla tietoa hankintamenettelyistä muissa kunnissa. Urakoitsijoilta edellytetään omavalvontamenetelmien kehittämistä. Sähköinen työmaapäiväkirja on yleisesti käytössä.
Viheralueiden rakentaminen toteutetaan osittain puitesopimuksen kautta ja osittain avoimen kilpailun kautta.
Satamat, vastuuhenkilö yhdyskuntatekniikan teknikko Olli Horn
Kotisatamapalvelut tuottaa kilpailun kautta valittu ulkopuolinen toimija. Satamapalvelujen tuottaja rakentaa
laituripaikkoja ja talvisäilytyspaikkoja. Talvisäilytys Mikkelin satamassa on loppunut ja talvisäilytyspaikat on
siirretty Lotjasaareen, lukuun ottamatta laivalaiturissa vedessä säilytettäviä suuria aluksia.
Laivalaiturin laivapaikat ovat edelleen kaupungin hallinnassa ja laskutuksessa. Suomenniemen venepaikat ovat
kaupungin hallinnassa ja laskutuksessa. Ristiinan venepaikat ovat Ristiinan Pursiseuran hoidossa.
Anttolan sataman huoltolaituri ja vierasvenelaituri, sekä Ristiinan Kaukaanrannan torin edustalla oleva laituri
on kaupungin hallinnassa.
Satamalahden ruovikon ruoppausta ja rannan pengerrystä nuoriso-opiston kohdalla jatketaan.
Viheraluepalvelut, vastuuhenkilö kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen
Viheralueiden luokituksen mukainen ylläpito mahdollistaa alueen tarkoituksenmukaisen käytön ja pidentää
kohteen elinkaarta. Panostamalla nykyistä enemmän rakenteiden kunnon ylläpitoon, voitaisiin lisätä alueen
käyttöikää ja pidentää peruskorjausväliä. Peruskorjauksen tarpeita varten jatketaan alueiden kuntokartoitusta.
Uimarannoista ja leikkipaikoista laaditaan palvelujen priorisointiohjelma, jossa määritellään mm. tarvittavien
leikkipaikkojen ja uimarantojen määrä ja laatu.
Viheralueiden ja katujen rekisteröinti digitaaliseen muotoon on valmis lukuun ottamatta Ristiinan ja Suomenniemen alueita, joiden osalta työ on käynnissä.
Hyvin hoidettu ja viihtyisä ympäristö vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Asukkaita kannustetaan lähiympäristön omatoimiseen siistimiseen. Vuonna 2013 tekninen lautakunta hyväksyi ”Lähiympäristö siistiksi omatoimisesti” ohjeen.
Yleisten alueiden ylläpidossa panostetaan kaupunkikuvan ja asumisviihtyisyyden kannalta keskeisimpien kohteiden ylläpitoon niin, että ne ovat aina luokituksen mukaisessa kunnossa. Keskusta ja kehäalueiden ylläpito on
kilpailutettu ja uusi urakka-aika alkaa syksyllä 2015. Ristiinan kesäylläpidon osalta kilpailutus on käynnissä.
Keskeisimpiä alueita ovat:
*Mikkelipuiston ja Kaihun alue kokonaisuutena. Alueesta kehitetään kaikkien mikkeliläisten käytettävissä oleva
vetovoimainen virkistys- ja vapaa-ajanviettokohde ( mm. raivauskierto keskimäärin 2 vuoden välein), Suntiolan
tilan umpeen kasvaneiden peltojen raivaus ja hoitaminen avoimina alueina, polkuverkoston moitteettoman
kunnon varmistaminen, levähdyspaikkojen lisääminen ja puiston yleisilmeen pitäminen vetovoimaisena.
*Vanhan Mikkelin sisääntuloväylien ( vanha Juvantie, vanha Kangasniementie / Savilahdenkatu, vanha Otavankatu, Pursialankatu ja pitäjien läpi kulkevien keskusväylien (Haukivuori, Anttola, Otava, Ristiina, Suomenniemi)
”kasvojen kohottaminen” ylläpito- ja kunnostustoimenpitein kaupungin hallussa olevien alueiden osalta.
*Ydinkeskustojen ja sisääntuloväylien varsien ranta-alueiden yleisilmeen kohentaminen pääosin raivauksin
niin, että vesistöt tulevat näkyviin.
33
*Ydinkeskustojen ylläpito niin, että kaikki mahdolliset vauriot korjataan välittömästi ja paikat ovat koko ajan
luokituksen mukaisessa kunnossa.
*Velvoitetaan yleisillä alueilla toimijat kunnostamaan työnsä jäljet välittömästi työn suorittamisen jälkeen.
Mikäli keskeisten alueiden ylläpidolla ei saavuteta luokitusten mukaista tasoa, joudutaan pieniä saneerauksia
tekemään investointeina.
Liikenneverkkopalvelut, vastuuhenkilö kunnossapitopäällikkö Päivi Turkki
Katujen rekisteröintiä digitaaliseen muotoon jatketaan edelleen omana työnä. Ristiina ja Suomenniemi ovat
vuorossa seuraavina.
Liikenneväylien ylläpito on kilpailutettu tammikuussa 2015 keskustan ja kehän osalta. Ristiinan kilpailutus keväällä 2015.
Lisäksi tilataan uusien keskeneräisten alueiden ylläpitotöitä erillisellä tarjouspyynnöllä.
Kadut on luokiteltu kunnon mukaan ja kuntokartoitus päivitetään vuosittain. Korjausvelan kasvua ehkäistään
määrärahojen puitteissa oikein kohdistetuilla pintauksilla ja urapaikkauksilla sekä saneerauksilla.
Keskusta-alueen rakentuminen aiheuttaa uusia haasteita kunnossapidolle ja liikennejärjestelyille. Ydinkeskustojen ylläpito hoidetaan niin, että kaikki mahdolliset vauriot korjataan välittömästi, ja paikat ovat koko ajan
luokituksen mukaisessa kunnossa. Katuvalaistuksen energiatehokkuutta lisätään uusilla katuvalojen ohjausjärjestelmillä sekä elohopealamppujen vaihtamisella korvaaviin. Elohopealappujen vaihtamisesta korvaavilla
suunnitellaan aikataulullisesti ja rahallisesti kevättalven 2015 aikana.
Palvelut tuotteittain (Maisemataulut)
Palvelu: Kunnallistekniikan suunnittelu
Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio
Muutos
Muutos %
ja rakennuttaminen
2013
2014
2015
2015-2014
2015-2014
Vastuuhenkilö: Pekka Kammonen
(valtuusto) (valtuusto)
Suunnittelu
Kadut (sis. liikennesuunn.)
210 496
260 860
450 620
189 760
172,7
112 339
133 618
129 802
-3 816
97,1
Suunnittelun kulut yhteensä €/asukas
6,5
7,7
11,3
3,6
146,5
Yhteensä (€)
355 400
420 777
616 124
195 347
146,4
Tuotot
-55 702
-81 000
-101 970
-20 970
125,9
Netto
299 698
339 777
514 154
174 377
151,3
Rakennuttaminen
0
Kadut
206 736
207 732
198 910
-8 822
95,8
63 057
68 004
65 538
-2 466
96,4
Rakennuttamisen kulut yhteensä
€/asukas
5,4
5,5
5,1
-0,4
93,5
Yhteensä (€)
294 458
299 378
279 877
-19 502
93,5
Tuotot
-60 927
-135 000
-165 000
-30 000
122,2
Netto
233 531
164 378
114 877
-49 502
69,9
Suunnittelu ja rakennuttaminen yhteensä
Kulut yhteensä €/asukas
11,9
13,2
16,4
3,2
124,4
Yhteensä (€)
649 858
720 155
896 000
175 845
124,4
Tuotot
-116 629
-216 000
-266 970
-50 970
123,6
Netto
533 229
504 155
629 030
124 875
124,8
Viesti tilaajalle:
Suunnittelutyö kilpailutetaan ja ostetaan pääosin konsulteilta. Omana työnä suunnitellaan puistoja ja kiireellisiä
pieniä hankkeita. Suunnittelun puitesopimus kilpailutetaan vuosille 2015-2016. Rakennusurakat kilpailutetaan
vapailla markkinoilla. Työohjelman laadinnassa otetaan huomioon saneeraustarpeet, vesilaitoksen tarpeet, uudet
asuinalueet, liike-elämän tarpeet sekä kevyen liikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittäminen. Liikennesuunnittelu on siirretty kaupunkisuunnittelusta kaupunkiympäristöön.
34
Palvelu: Liikenneväylät
Vastuuhenkilö: Päivi Turkki
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2014
(valtuusto)
Talousarvio
2015
(valtuusto)
Muutos
2015-2014
Muutos %
20152014
Liikenneväylien kunnossapito
Hoidetut liikenneväylät (m²)
2 432 000
2 432 000
2 556 294
124 294
105,1
Kesäkunnossapito (€ /m²)
0,3
0,4
0,4
0,1
125,6
Talvikunnossapito (€ / m²)
0,6
0,7
0,7
0,0
99,0
Kunnossapito yhteensä (€ / m²)
1,2
1,3
1,6
0,3
120,1
Liikenneväylien kunnossapito yhteensä
2 863 723
3 264 470
4 121 629
857 159
126,3
Tuotot
-40 510
-39 700
-39 700
0
100,0
Netto
2 823 214
3 224 770
4 081 929
857 159
126,6
Katuvalaistus ja liikenteen ohjauslaitteet
0
Valaisimet kpl
11 600
11 600
11 640
40
100,3
€ / valaisin
91,3
94,8
126,8
31,9
133,7
Ohjauslaitteet (kpl)
26,0
26,0
26,0
0,0
100,0
€ / ohjauslaite
5 950
10 613
8 282
-2 331
78,0
Yhteensä (€)
1 213 650
1 375 754
1 690 720
314 965
122,9
Tuotot
-294
0
0
0
Netto
1 213 356
1 375 754
1 690 720
314 965
122,9
Torit
€/asukas
5,0
5,0
Yhteensä (€)
181 416
228 825
272 805
43 980
119,2
Tuotot
-113 199
-126 000
-125 000
1 000
99,2
Netto
68 217
102 825
147 805
44 980
143,7
Muut palvelut
€/asukas
1,1
1,4
6,4
5,0
453,4
Yhteensä (€)
58 925
77 203
350 051
272 847
453,4
Tuotot
-56 842
-47 000
-155 000
-108 000
329,8
Netto
2 084
30 203
195 051
164 847
645,8
Liikenneverkot yhteensä
Kulut yhteensä
4 136 298
4 717 428
6 162 399
1 444 971
130,6
75,7
86,3
112,8
26,4
130,6
Tuotot
-97 646
-86 700
-194 700
-108 000
224,6
Netto
4 038 653
4 630 728
5 967 699
1 336 971
128,9
Viesti tilaajalle:
Kaupungille on siirtynyt kaikkien katuvalojen omistus ja ylläpitovastuu. Katuvalojen ohjausjärjestelmien uusimisella ja elohopealamppujen vaihtamisella korvaaviin valaisimiin etsitään säästöjä valaistukseen. Alueurakan kaikki
alueet kilpailutetaan vuoden 2015 alussa. Tämän on arvioitu nostavan kustannuksia ja se on huomioitu budjettiesityksessä. Huonokuntoisten ajoratojen ja jalkakäytävien pintojen kunnostamiseen on varauduttu, kustannusten
nousu näkyy pintausmäärärahoissa. Kustannusten nousu valaistuksen osalta johtuu mm. elohopealamppujen
vaihdon aiheuttamasta kustannuksesta. Torin ylläpito on siirretty hallinnosta liikenneväylille, maisemassa on torin
hallintokustannukset vyörytetty torin ylläpitoon.
Myös torin tulot on budjetoitu liikenneväylille.
35
Palvelu: Viheralueet
Vastuuhenkilö: Viljo Muuronen (puistot),
Annamari Huttunen (metsät)
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2014
(valtuusto)
Talousarvio Muutos
Muutos %
2015
2015-2014 2015-2014
(valtuusto)
Puistojen hoito ja ylläpito, m²
913 880
906 000
902 901
-3 099
99,7
1. hoitoluokan puistot, m²
0
0
0
0
1. hoitoluokan puistot (€/m²)
0
0
0
0
299 728
300 000
286 271
-13 729
95,4
1,65
1,74
2,15
0,4
123,6
614 152
606 000
616 630
10 630
101,8
0,30
0,29
0,33
0,0
115,4
Puistojen hoito ja ylläpito yhteensä
(€/m²)
1,0
1,1
1,2
0,1
112,9
Muu maisemanhoito (€/m²)
0,0
0,1
0,1
0,0
98,3
Yhteensä (€)
895 383
988 760 1 112 875
124 115
112,6
Tuotot
-10 990
-13 500
-14 300
-800
105,9
Netto
884 393
975 260 1 098 575
123 315
112,6
Metsät
Metsät, ha
6 750
6 759
6 759
0
100,0
€/ha
80,7
84,1
88,3
4,2
105,0
Yhteensä (€)
544 977
568 334
596 849
28 515
105,0
Tuotot
-1 029 833
-1 098 000 -1 188 500
-90 500
108,2
Netto
-484 856
-529 666
-591 651
-61 985
111,7
Muu maisemanhoito
0
€/asukas
0,98
1,03
1,07
0,04
104,3
Yhteensä (€)
53 308
56 040
58 465
2 425
104,3
Tuotot
-1 920
-1 300
-1 300
0
100,0
Netto
51 388
54 740
57 165
2 425
104,4
Viheraluepalvelut yhteensä
0
Kulut yhteensä
1 493 668
1 613 134 1 768 189
155 055
109,6
27,3
29,5
32,4
2,8
109,6
Tuotot
-1 042 743
-1 112 800 -1 204 100
-91 300
108,2
Netto
450 924
500 334
564 089
63 755
112,7
Viesti tilaajalle:
Puistot: Palvelujen priorisointiohjelma on laadittu syksyllä 2014 leikkipaikoista ja uimarannoista. Palveluja kehitetään priorisointiohjelman mukaisesti. Kuntalaisten omatoimisuuden aktivoimiseen ympäristön siistimisessä
panostetaan edelleen. Kustannusten nousuun on vaikuttanut varautuminen alueurakkakilpailutuksen vaikutukseen.
Metsien viesti sisältyy mittaus ja kiinteistöt -tulosalueen taulukoihin, joissa metsien hoito on jaoteltu tarkemmin.
Palvelu: Satamat
Vastuuhenkilö: Olli Horn
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2014
(valtuusto)
Talousarvio
2015
(valtuusto)
Muutos
20152014
Muutos
%
20152014
Pienvenesatamat
0
Venesataman kulut yhteensä/asukas
1,5
1,8
1,6
0,2
87,0
Yhteensä (€)
82 543
98 239
85 512 -12 727
87,0
Tuotot
-37 871
-34 000
-37 800
-3 800
111,2
Netto
44 672
64 239
47 712 -16 527
74,3
Viesti tilaajalle:
Yksityinen yritys tuottaa kotisatamapalveluja Mikkelissä, Anttolassa, Haukivuorella ja Otavassa. Ristiinan kotisatamapalvelut tuottaa paikallinen pursiseura. Kaupungin hoidossa ovat vierasvenepaikat ja laivalaiturit (85 paikkaa).
Talvisäilytys on Lotjasaaressa.
36
Palvelu: Lentoasema
Vastuuhenkilö: Sakari Silvennoinen
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2014
(valtuusto)
Talousarvio
2015
(valtuusto)
Muutos
2015-2014
Muutos %
2015-2014
Lentoasema
Kulut
526 229
522 743
608 467
85 724
116,4
Tuotot
-158 738
-161 000
-164 582
-3 582
102,2
Netto
367 490
361 743
443 885
82 142
122,7
Viesti tilaajalle:
Mikkelin lentoasema kuuluu Suomen lentoasemaverkostoon sekä EU:n TEN lentoasemaverkostoon. Lentoasema
saa valtionavustusta sekä ylläpitoon että investointeihin. Avustusten määrä varmistuu talousarviovuoden aikana.
Käyttötalouden avustus on budjetoitu vuoden 2014 tasolla.
Tavoitteena on matkustajamäärän ja suorien ulkomaanlentojen lisääminen.
Palvelu: Ympäristövastuut
Vastuuhenkilö: Hannu Rautio
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2014
(valtuusto)
Talousarvio
2015
(valtuusto)
Muutos
2015-2014
Muutos %
2015-2014
Ympäristövastuut
Kulut
290 434
261 605
290 514
28 909
111,1
Tuotot
-8 129
0
-970
-970
Netto
282 306
261 605
289 544
27 939
110,7
Viesti tilaajalle:
Suurin muutos vuoden 2014 talousarvioon on, että Misawan alueella on jouduttu tekemään uuden kuivaamon
rakentamisen yhteydessä pilaantuneen maan kunnostustyö, jonka kustannukset olivat noin 160 000 euroa. Kaupunki on vastuussa puhdistamistyöstä suhteessa Misawaan päin. Koska pilaantuman on aiheuttanut Vapo, kaupunki tekee korvausvaateen Vapolle. Suomenniemellä on liimapuutehdas, jossa on ollut useampi yrittäjä ja tehtaan piha-alueelle ja myös viereiselle kaupungin omistamalle tontille on haudattu jätteitä, pääasiassa purua. Tehdas on päätynyt konkurssien jäljiltä Osuuspankille. Nyt on tarkoitus puhdistaa kohde ja kaupunki vastaa hankkeesta niiltä osin, kuin jätteitä on sen omalla maa-alueella.
Pursialan pohjavesialueen kloorifenoliongelman selvittelyä ja seurantaa jatketaan. Vapolla on vireillä hakemus
entisen tonttinsa kloorifenolilähteen puhdistamiseksi AVI:ssa ja kaupunki on antanut hakemuksesta lausuntonsa
AVI:lle. Lausunnossa on tuotu esille kaupungin ja vesilaitoksen näkemyksiä puhdistamisesta. Kaupunki on valmistelut korvausvaadetta Vapolle koko kloorifenoleiden aiheuttamista kustannuksista.
MÄÄRÄRAHAT/KAUPUNKIYMPÄRISTÖ
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ
KTS 2015
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT
Valm. om.käyt Mli
Valm. om.käytt vesil
VALMISTUS OMAAN KÄYT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
1402TE2
1402TE21
YHTEENSÄ
Yhdyskuntatekniikka
-27,800
-27,800
-124,400
-110,400
-150,000
-195,300
-195,300
-497,500
-333,500
-233,000
-233,000
-50,000
-50,000
-283,000
-283,000
1 196,300
946,500
5 730,100
5 359,600
1 022,000
980,500
1,900
1,900
294,500
155,900
8 244,800
7 444,400
7 464,300
6 827,900
37
1402TE22
Lentoasema
1402TE23
Ympäristövastuut
-14,000
-150,000
-164,000
213,900
191,500
41,500
35,900
179,000
103,300
550,200
386,200
35,300
250,200
250,200
38
MITTAUS JA KIINTEISTÖT
Mittaus ja kiinteistöt tulosalueen vastuuhenkilönä vuoden 2015 alusta on maankäyttöinsinööri Jukka Piispa.
Tulosalue jakaantuu kolmeen eri yksikköön:
· Mittaus
· Metsät ja vesialueet
· Energiapuun hankinta
Mittaus ja kiinteistöt vastuukokonaisuudet ovat maastomittaukset, kiinteistönmuodostus sekä paikkatieto ja
kartat.
Tulosalue vastaa kaupungin omistaman maaomaisuuden hallinnoimisesta mukaan lukien metsä- ja peltoalueet, mutta pois lukien Tilakeskuksen ja Kiinteistökehitys Naistinki Oy:n hallinnassa olevat rakennukset ja kiinteistöt. Tulosalue hallinnoi koko kaupungin paikkatietovarantoa.
Metsät ja vesialueet vastaa kaupungin omistamien metsien metsätaloudesta, taajamametsien hoidosta sekä
tonttija rakennusalueiden puiden poistosta. Yksikön tehtäviin kuuluu metsästys- ja kalastusasiat sekä pellonvuokraussopimusten valmistelu kaupungin omistamilla maaja vesialueilla.
Metsien hoitotyöt järjestetään sekä kaupungin omana työnä että kilpailutetaan ostopalveluina.
Palvelut tuotteittain (Maisemataulut)
Palvelu: Mittaus ja kiinteistöt
Vastuuhenkilö: Jukka Piispa
Kiinteistö- ja mittauspalvelut
Maastotietopalvelut
€ / kunnan maapinta-ala (km²)
€ / asukas
Yhteensä (€)
Tuotot
Netto
Paikkatietopalvelut
€ / ylläpidettävä alue (km2)
€ / asukas
Yhteensä (€)
Tuotot
Netto
Kiinteistöinsinööripalvelut
€ / rekisteröidyt kiinteistöt
€ / asukas
Yhteensä (€)
Tuotot
Netto
Tonttipalvelut
€ / operoidut kiinteistöt
€ / asukas
Yhteensä (€)
Tuotot
Netto
Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä
Kulut yhteensä
Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen asukas
Tuotot
Netto
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2014
(valtuusto)
Talousarvio
2015
(valtuusto)
Muutos Muutos %
2015-2014 2015-2014
194
9,0
493 989
-35 016
458 973
187
8,7
477 019
-42 000
435 019
170
7,9
432 359
0
432 359
-17,5
-0,8
-44 661
42 000
-2 661
90,6
90,6
90,6
0,0
99,4
2 144
6,0
325 899
-95 202
230 697
2 475
6,9
376 241
-80 000
296 241
2 773
7,7
421 516
-90 000
331 516
298
0,8
45 275
-10 000
35 275
112,0
112,0
112,0
112,5
111,9
4 720,9
4,5
245 485
-49 067
196 418
4 644,4
4,3
232 222
-260 000
-27 778
6 014,8
5,5
300 738
-260 000
40 738
129,5
129,5
129,5
100,0
-146,7
831,4
3,1
169 602
-2 741 069
-2 571 466
385,9
1,4
77 178
-2 560 000
-2 482 822
384,4
1,4
76 881
-2 820 000
-2 743 119
1 234 975
16,9
1 162 659
15,9
1 231 494
16,8
1 370
1,3
68 517
0
68 517
0
-1,5
0
-297
-260 000
-260 297
0
68 835
0,9
-2 920 353
-1 685 378
-2 942 000
-1 779 341
-3 170 000
-1 938 506
-228 000
-159 165
107,7
108,9
39
99,6
99,6
99,6
110,2
110,5
105,9
105,9
Viesti tilaajalle:
Rakennusrekisteriaineiston perusparantamistyötä jatketaan. Kehitetään kuntalaisten käyttöön mobiili, paikkaan
sidottua tietoa käsittelevä sähköinen palautteenantofoorumi. Sähköinen rakennusluvan hakeminen on otettu
käyttöön ja ollaan mukana kehittämässä myös muita alustaan pohjautuvia palveluita (yleisillä alueilla tehtävät
työt, poikkeusluvat, ympäristöpalvelut). Tonttihakupalvelua kehitetään sähköisempään suuntaan. Vuoden 2014
lopulla käyttöön otettavaa karttapalvelua kehitetään edelleen. Maapolitiikan toteutus siirtyy teknisen toimen
hallintoon vuoden 2015 alusta lukien.
Talousarvioesityksessä on tarkennettu eri tuotteiden välisiä jakoperusteita.
Palvelu: Metsät ja vesialueet
Vastuuhenkilö: Annamari Huttunen
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2014
(valtuusto)
Talousarvio
2015
(valtuusto)
Muutos
2015-2014
Muutos %
2015-2014
Talousmetst
Metsät, ha
5 030
5 112
5 112
0
100,0
€/ha
14,1
30,3
33,3
3,0
109,8
Yhteensä (€)
70 677
154 833
170 031
15 198
109,8
Tuotot
-825 449
-896 000
-996 000
-100 000
111,2
Netto
-754 773
-741 167
-825 969
-84 802
111,4
Taajamametsät
Metsät, ha
1 720
1 647
1 647
0
100,0
€/ha
87,2
183,6
204,9
21,2
111,6
Yhteensä (€)
150 029
302 452
337 407
34 955
111,6
Tuotot
-139 952
-154 000
-144 000
10 000
93,5
Netto
10 077
148 452
193 407
44 955
130,3
0
Yhteensä (€)
88 240
111 050
89 411
-21 639
80,5
Tuotot
-60 641
-48 000
-48 500
-500
101,0
Netto
27 599
63 050
40 911
-22 139
64,9
Metsät ja vesialueet yhteensä
Metsät, ha
6 750
6 759
6 759
0
100,0
€/ha
80,7
84,1
88,3
4,2
105,0
Yhteensä (€)
544 977
568 334
596 849
28 515
105,0
Tuotot
-1 029 833
-1 098 000
-1 188 500
-90 500
108,2
Netto
-484 856
-529 666
-591 651
-61 985
111,7
Viesti tilaajalle:
Talousmetsien puun myynti edellyttää panostuksia myös metsien hoitotöihin ja siihen varaudutaan.
Taajamametsien kaupunginosakohtaiseen hoitokiertoon siirtyminen edistyy ja samalla hoitotöiden kustannustehokkuus paranee.
Aloitettu yhteistyö Mamkin metsätalouden laitoksen kanssa jatkuu ja painopiste on taajamametsien hoidon
opetuksessa. Kaupunki antaa käytännön opetuskohteita ja on toimeksiantajan roolissa harjoitustöissä.
Rakentamiseen liittyvien puiden poistojen erikoiskohteena on asuntomessualue, missä työt aloitetaan yksityiskohtaisten suunnitelmien valmistuttua.
Metsävaratiedot siirretään uuteen, ajanmukaiseen metsätietojärjestelmään.
Palvelu: Energiapuun hankinta
Vastuuhenkilö: Pekka Halonen
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2014
(valtuusto)
612 844
-610 000
2 844
Talousarvio
Muutos Muutos %
2015
2015-2014 2015-2014
(valtuusto)
650 131
37 287
106,1
-530 000
80 000
86,9
120 131
117 287
4 224,0
Kulut
712 694
Tuotot
-710 838
Netto
1 857
Viesti tilaajalle:
Energiapuuta hankitaan pystykaupoin omana hankintana sekä yhteisöjen mailta miestyönä ja koneurakointina.
Haketta toimitetaan Etelä-Savon Energia Oy:lle kolmivuotien runkosopimuksen mukaisesti 60 000 i-m3 vuodessa. Muutos kustannuksissa johtuu hallintokulujen vyörytyksestä, jota ei aikaisempina vuosina ole energiapuun hankintaan tehty.
40
MÄÄRÄRAHAT/MITTAUS JA KIINTEISTÖT
KAUPUNKISUUNNITTELU
Kaupunkisuunnittelu eriytettiin organisaatiomuutoksessa omaksi tulosalueeksi. Tulosalueen vastuuhenkilö on
Ilkka Tarkkanen.
Tulosalue jakaantuu neljään yksikköön:
·
·
·
·
Hallinto
Yleiskaavoitus
Asemakaavoitus
Muut palvelut
Kaupunkisuunnittelu vastaa kaupungin maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta ja maa-ainelupien käsittelystä sekä antaa lausuntoja ja myöntää poikkeuslupia.
Palvelu: Kaupunkisuunnittelu
Vastuuhenkilö: Ilkka Tarkkanen
Kaavoituspalvelut
Yleiskaavoitus
Bruttokulut € / asukas
Bruttokulut / hyväksytyt kaavat €/kpl
Bruttokulut / hyväksytyt kaavat €/ha
Hyväksytyt kaavat kpl
Hyväksytyt kaavat ha
Yhteensä €
Tuotot
Netto
Asemakaavoitus
Bruttokulut €/asukas
Bruttokulut / hyväksytyt kaavat €/asukas
Bruttokulut / hyväksytyt kaavat €/ha
Bruttokulut / hyväksytyt kaavat €/k-m²
Hyväksytyt kaavat kpl
Hyväksytyt kaavat ha
Hyväksytyt kaavat k-m²
Yhteensä €
Tuotot
Netto
Muut palvelut (mm. maa-ainesluvat,
poikk.luvat)
€ / asukas
Yhteensä €
Tuotot
Netto
Kaavoituspalvelut yhteensä
Kulut yhteensä
Tuotot
Netto
Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio
2013
2014
2015
(valtuusto) (valtuusto)
8,2
448 575
40 780
1,0
11
448 575
0
448 575
4,6
125 313
835
2,0
300
250 626
0
250 626
8,1
445 205
96
1,0
4 650
445 205
0
445 205
9,2
56 084
36 054
13,0
9
14
38 816
504 759
0
504 759
9,0
48 934
16 311
7,0
10
30
70 000
489 337
0
489 337
4,2
230 778
0
230 778
1 184 112
21,7
0
1 184 112
Muutos
2015-2014
Muutos %
2015-2014
177,6
355,3
11,5
50,0
1 550,0
177,6
7,2
79 078
3 163
4,9
5
125
80 000
395 392
0
395 392
3,6
319 892
-740
-1,0
4 350
194 580
0
194 580
0
-1,7
30 145
-13 148
-2,0
-5
95
10 000
-93 945
0
-93 945
6,0
325 303
0
325 303
1,2
65 380
0
65 380
-4,8
-259 923
0
-259 923
20,0
20,1
1 065 266
19,5
0
1 065 266
905 977
16,6
0
905 977
-159 289
-2,9
0
-159 289
85,0
85,0
177,6
80,8
161,6
19,4
70,7
50,0
416,7
114,3
80,8
80,8
20,1
85,0
Viesti tilaajalle:
Yleiskaavan työstö jatkuu, kaupungin keskeisten alueiden kaupallisia mahdollisuuksia yritetään parantaa selvittämällä liito-oravien elinpiirien monipuolistamista tavalla, joka antaa mahdollisuuden ns. kompensaatiomallia käyttäen vapauttaa VT5 varresta alueita liike-elämän käyttöön. Selvitys liitetään osaksi ns. ekosysteemipalveluita,
joiden avulla tarkastellaan kaupunkialueen luonnon ihmisille tuottamia ilmaisia palveluita. Ekosysteemipalveluilla
tarkoitetaan luonnossa käynnissä olevia toimintoja, joista ihminen hyötyy tavalla tai toisella. Tällä hetkellä ekosysteemipalvelut jaetaan tuotantopalveluihin, säätelypalveluihin, kulttuuripalveluihin ja ylläpitopalveluihin. Yleiskaavassa otetaan kantaa myös ns. lokkilutakon alueen mahdolliselle hyötykäytölle.
Keskusta-alueen täydennysrakentamista jatketaan avaamalla Marskin aukion suunnittelu; tavoitteena on saada
kortteliin n. 10 000 k-m2 asuinrakentamista maanalaisella pysäköinnillä. Otavan Tokeron alueelle tulee nelisenkymmentä uutta omakotitalotonttia. Kirkkopuiston ravintolan kaavoitus herättänee vilkasta keskustelua.
Ristiinan Pelloksen yleiskaava-alueelle asemakaavoitetaan teollisuusalue torrefiointilaitoksen käyttöön, kohteen
rakentaminen mahdollistaisi biopolttoaineen myynnin mm. pääkaupunkiseudun käyttöön. Tikkalan Syvänniementien teollisuusalue saa jatkoa, kun alueelle kaavoitetaan lisätilaa erityisesti elintarvike- ja lääketeollisuutta varten
n. 13 ha verran. Metsä-Sairilan ns. Ecosairilan konsepti mahdollistetaan kaavoittamalla sitä varten tilaa olemassa
olevan jäteaseman ympäriltä.
Liikennesuunnittelu on yhdistetty kunnallistekniikan suunnitteluun.
MÄÄRÄRAHAT/KAUPUNKISUUNNITTELU
KAUPUNKISUUNNITTELU
1402TE4
140264001
140264002
140264003
140264005
KTS 2015
Kaupunkisuunnittelu
Hallinto ja yhteiset
Yleiskaavoitus
Asemakaavoitus
Muut palv.
-8,000
-3,000
-11,000
470,600
310,700
5,100
58,600
845,000
834,000
-8,000
-3,000
-11,000
182,700
133,000
5,100
58,600
379,400
368,400
108,600
120,200
150,700
52,500
28,600
5,000
228,800
228,800
203,200
203,200
33,600
33,600
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
43
Talousarviovuoden 2015 ja suunnitelmavuosien 2016-2018 investoinnit
Kaupungin investoinneista merkittävin osa on kuntalaisten peruspalvelutuotannon järjestämiseksi kohdistettuja investointeja. Osa investoinneista on kaupungin kasvua ja kehittymistä energisoivia investointeja, joilla erotutaan ulkopuolisten investointien ohjautumisissa eri kaupunkeihin. Näitä molempia investointiryhmiä tarvitaan strategisen tavoitteen mukaiseen tasapainoiseen tavoitetilan suuntaiseen kaupungin kehittymiseen ja
kaupunkien välisessä kilpailussa pärjäämiseen.
Ohjelman laadinnan pohjatietona on monia aiemmin laadittuja selvityksiä, joita ovat mm. Seudullinen rakennemalliselvitys, liikuntapaikkarakentamisen Monitoimihalliselvitys, opetustoimen kouluverkkoselvitys ja kiinteistökannan salkutus. Eräitä muita selvityksiä, mm. liikuntapaikkaverkkoselvitys ja läntisen alueen kouluverkkoselvitys ovat parhaillaan valmistumassa. Kiinteistökohtaisia esim. koulurakennusten ja muiden kiinteistöjen
kunto- ja ongelmaraportteja on valmistunut tai valmistumassa. Kiinteistöjen perusparannusten hanke- ja rakennussuunnitelmia valmistuu.
Osa projekteista on rakennussuunnitelma- ja kilpailutusvalmiudessa, jolloin investoinnin suuruus on melko
tarkasti tiedossa. Osasta projekteista ei ole olemassa pitkälle vietyjä selvityksiä ja rakennusosalaskentoja, vaan
talousarvioluvun arvioinnissa on käytetty hankeosalaskennan kaltaisia arvioita. Kaiken kaikkiaan tiedossa olevia investointikohteita on runsaampi joukko, kuin voidaan suunnitelmakauden kestävän poistotason mukaisella investointimahdollisuudella kaupungin toimesta toteuttaa.
Rakenteellisesti investointiohjelma on laadittu siten, että peruspalveluihin investoidaan segmenttikohtaisesti
peräjälkeen. Esimerkiksi lasten, koululaisten ja vanhusten palveluihin tullaan investoimaan samanaikaisesti,
mutta esim. koululaisten tarvitsemiin koulurakennuksiin merkittävät investoinnit tehdään pääsääntöisesti
peräjälkeen. Tällä halutaan turvata se, että segmenttien kriittisimmät ja keskeisimmät kohteet tunnistetaan ja
toimenpiteet etenevät. Koulukohteiden kriittisyys ja turvallisuusnäkökulma on johtanut kuitenkin useiden
kohteiden samanaikaisiin toteutuksiin. Kauttaaltaan kaikkien sektoreiden saama investointiraha kalusteisiin ja
irtaimistoon on niukka tunnistettuihin tarpeisiin nähden.
Investointiesitys sisältää liitossopimuksessa sovitun kumulatiivisen loppusumman mukaiset investoinnit jakautuen kolmelle sopimuksen toteutusvuodelle. Liitossopimusinvestoinnit on erikseen merkitty (KLR = liitossopimuksen mukainen raha) ja ovat kokonaisuudessaan ns. sopimuksen mukaista liitosrahaa. Kuntaliitosrahaksi
kirjattuja investointeja vuonna 2013 oli 4,2 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 arvioidaan toteutuvan kuntaliitosrahaksi kirjattavia investointirahoja noin 3,0 miljoonaa euroa. Kuntaliitoskauden (3 vuotta) aikana arvioidaan
kumulatiivisen kuntaliitosrahasumman (11,56 miljoonaa euroa) kertyvän sovitun suuruiseksi. Kolmen liitossopimuksessa mainitun ja tarkastellun sopimusvuoden jälkeen kaikkia kaupunginosia edelleen kehitetään osana
kaupungin normaalia investointisuunnitelmaa, joka näkyy jo taloussuunnitteluvuosille kohdistuvissa esityksessä.
Tasapainoinen talous edellyttää, että vuosikatteella, eli kunnan tulorahoituksella, on kyettävä rahoittamaan
poistonalaiset investoinnit tuotantovälineisiin, joilla kunta tuottaa palvelunsa. Kaupungin poistosuunnitelma
on uusittu vuonna 2012 suosituksen mukaiseksi. Suunnitelman mukaan vuosittainen poistotaso tulee olemaan
n. 20 milj. euroa. Taloussuunnitteluvuosille 2016-2017 poistotasoksi on valittu 20 milj. euroa. Vastaavaan investointitasoon pääsemiseksi on investointeja jouduttu siirtämään jopa suunnitelmakauden jälkeiseen ajankohtaan. Sote -uudistuksen mahdollinen vaikutus kaupungin organisaatioon ja poistotasoon ajoittuu vuodelle
2017.
Investointiohjelmassa poistonalaiset investoinnit on jaettu Kuntaliiton talousarviosuosituksen 2011 mukaisesti
uus-, laajennus-/peruskorjaus- sekä korvausinvestointeihin. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden käyttötalousvaikutukset ovat n. 120 000 euroa vuodessa ja poistojen vaikutus vuodelle 2016 on noin. 0,9 milj. euroa. Talonrakennushankkeissa vuodelle 2016 tulevat käyttötalousvaikutukset ovat n. 196 000 euroa ja poistojen vaikutus n. 195 000 euroa.
Keskeisimmät vuodelle 2015 kohdistuvat investoinnit:
· Maan ja kiinteistöjen myynti (TULO 5,76 milj. euroa)
o tulojen hankkiminen edellyttää merkittävän kokoisen omaisuuserän myyntiä
· Kirkonvarkauden asuinalueen perustaminen ja maankaatopaikan perkaaminen (4 milj. euroa)
44
Investoinnilla käynnistetään uuden asuinalueen rakentaminen (porrastettu liittymä Kt 62 ja
kokoajakatu maansiirtotöineen) ja puhdistetaan alueella oleva maankaatopaikka. Turvataan
pidempiaikainen asiakaskysynnän mukainen tonttitarjonta ja Asuntomessujen syntyminen
alueelle.
Vt5 rakentaminen välillä Pitkäjärven eritasoliittymä Savilahden silta (2,2 milj. euroa)
o Liikenneviraston valtatien parantamishanke Mikkelin kohdalla on käynnistynyt. Hankkeen
kustannusjakosopimuksesta ja kaupungin urakkaa sisällyttämistä omista töistä muodostuu
2,2 milj. euron maksuposti vuodelle 2015. Lopullisesti koko hankkeesta Mikkelin kaupungille
aiheutuva maksuosuuden on arvioitu olevan noin 5 milj. euroa.
Katujen perusparannuskohteet (1,74 milj. euroa)
o Katujen perusparannuskohteet sijaitsevat Ristiinassa liitossopimuksen mukaisesti. Kitereentien alku, Linnaniementie ja Otto von Fieandintie ovat merkittävimpinä perusparannuskohteita.
Suomenniemen keskustan kevyenliikenteen väylä (KLR) (0,5 milj. euroa)
o Keskustan liikenneturvallisuutta parannetaan kevyen liikenteen väylällä.
Satamalahden ruoppaus (0,3 milj. euroa)
o Savilahti ruovikoituu ja liettyy erityisesti itäisen rannan osalta mm. ravinnepäästöistä ja heikosta virtaamasta johtuen. Vapaan vesialueen osuus pienentyy vuosittain. Savilahden (Nuoriso-opiston edusta) ruoppaus tapahtuu talven 2014-2015 aikana. Savilahdessa on useita ruopattavia kohtia.
Puistot ja leikkipaikat (jakamaton sis. 0,15 milj. euroa)
o Satamaan rakennetaan leikkipaikka, joka palvelee kevyen liikenteen risteyskohdassaan kaupungin keskustaan liikkuvia lapsiperheitä. Lisäämällä sataman toiminnallisuutta mahdollistetaan muiden palvelujen tarjontaa alueella ja samalla leikkipaikka tulee toimimaan Asuntomessujen vierailijoiden kohteena.
Rantakylän koulu (0,1 milj. euroa)
o Rantakylän koulun perusparannuksen alkaminen vuonna 2015 mahdollistetaan rakennussuunnittelulla ja kilpailutusaineiston valmistelulla. Kokonaiskustannusarvio on 10,0 milj. euroa sisältäen irtaimiston investoinnin.
Vanhalan koulu (0,5 milj. euroa)
o Vanhalan koulun perusparannus ja siirtokelpoisen pihaosan rakentaminen ajoittuu vuosille
2015-16. Koko hankkeen kustannukset ovat 1,1 milj. euroa.
Yhteiskoulurakennuksen muutostyöt Päämajakoulun tarpeisiin (1,95 milj. euroa)
o Vanhan graniittikiviosan peruskunnostuksen loppuun saattaminen ja vaiheen 2. toteutus
keskustan alueen koulun tarpeisiin. Kokonaiskustannusarvio on 3,3 milj. euroa.
Koulukeskus, Ristiina (KLR), (0,55 milj. euroa)
o Ristiinan koulukeskuksen korjaus-, muutos- ja laajennustyön edistäminen. Hanke loppuunsaatetaan vuonna 2015. Kokonaiskustannusarvio on 2,1 milj. euroa.
Urheilupuiston saneeraus (huoltotilat, katsomo, aita) (0,3 milj. euroa)
o Urheilupuiston käyttäjien huolto- ja sosiaalitilat ovat erittäin heikkokuntoiset. Investoinnilla
perusparannetaan välttämättömiä osia talven 2015-16 aikana. Urheilualueiden perusparannus toteutetaan myöhemmin.
Ristiinan alueen vesihuollon uusiminen (Vesiliikelaitos, 1,5 milj.euroa, KLR) .
o Ristiinan kirkonkylän vesihuoltoverkoston 1960-luvulla rakennettu runkolinja on teknisesti
erittäin huonokuntoinen. Jätevesiverkostoon sekoittuu erityisesti kevätsulamisaikaan runsaasti hulevesiä, mikä kuormittaa jätevedenpuhdistamoa yli sen toiminnallisen kapasiteetin.
Myös vesijohtoverkostossa on vuosittain useita vuotoja, jotka aiheuttavat katkoksia vedenjakeluun. Linjaston uusiminen jatkuu vuonna 2015.
o
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
Investointiesitys vuodelle 2015 (1 000 €)
Tulot
7 035 euroa
Menot
- 26 735 euroa
Netto
- 19 700 euroa
Investoinnit 2015 jakaantuvat seuraavasti (1 000 €)
45
Peruskaupunki
Tulot
3 045 euroa
Menot
- 13 091 euroa
Netto
-10 046 euroa
Menoista 3,5 milj. euroa peruskorjaus-/korvausinvestointeja ja 9,5 milj. euroa uusinvestointeja.
Liikelaitokset ja taseyksiköt yhteensä
Tulot
3 990 euroa
Menot
-13 644 euroa
Netto
- 9 654 euroa
Tilakeskus
Tulot
3 090 euroa
Menot
-5 245 euroa
Netto
-2 155 euroa
Menoista 3,7 milj. euroa on korvausinvestointeja, 1,3 milj. euroa, laajennus-/peruskorjausinvestointeja ja
0,2milj. euroa uusinvestointeja.
Etelä-Savon pelastuslaitos
Tulot
900 euroa
Menot
-1 784 euroa
Netto
- 884 euroa
Otavan opisto
Menot
-15
Mikkelin vesiliikelaitos
Tulot
0 euroa
Menot
-6 600 euroa
Netto
- 6 600 euroa
46
KUNNALLISTEKNIIKAN TYÖOHJELMA
€
KADUT JAKAMATON
600 000
VESIHUOLLON JA KADUN SANEERAUS
Arkistokatu
Tuulastie saneeraus
185 000
Liuskekatu päällyste ja viimeistely
VESIONGELMAT/KUIVATUS
Yleinen kuivatus
40 000
Hulevedet ja hulevesien käsittely
KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄT
Kevyen liikenteen väylien saneeraus(mm. Issuntie saareke ja puistoväylä )
60 000
Päiviönkatu ja Talaskatu jkpp päällyste
LIIKENNETURVALLISUUS
Pienet liikenneturvallisuush. hidasteet, portit ja saarekkeet
60 000
Liikennevalot
PIENET JÄRJESTELYT JA MUUT HANKKEET
Siltojen saneeraus
Meluvallit viimeistely yms.
Pysäkkikatokset 2kpl
Liikenneväylien viherkunnostus (Graanin liittymäalue)
Pienet järjestelyt
Kesken jääneet kohteet 2014
205 000
Haukivuori entisen torialueen siistintä
SUUNNITTELUHANKKEET 2014
50 000
Jakamaton summa
UUDET ASUNTOALUEET JAKAMATON
Kattilansillan koulun alue (Kasaritie)
Tähtisilmä, Kultakutri ja Adalmina yms päällyste ja viimeistely (Itäharju)
Rinneahontien loppupään päällyste
Polttimonkatu ja Päämajankatu jkpp-tiet
Pursialankadun ja jkpp-tien parantaminen
500 000
Ylännetie ja Kaskirauniontie päällyste ja viimeistely
PUISTOT JA LEIKKIPAIKAT JAKAMATON
400 000
Pienet viherrakennuskohteet
Leikkivälineiden ja kasvillisuuden uusiminen
Sataman teemapuisto (leikkipuisto)
Leikkipaikkojen käyttötarkoituksen muuttaminen
Naisvuoren alaleikkipaikan viimeistely
Lampeinpuiston peruskorjaus
UIMARANTOJEN RAKENTAMINEN
40 000
Uimarantojen kunnostus (Kaihu, Orijärvi ja laitureiden kunnostus yms)
47
ERILLISHANKKEET
SUOMENNIEMI KLR yht
500 000
Suomenniemen keskusta, kevyen liikenteen väylä ja elinkaaripiha
500 000
RISTIINA KLR yht
1 340 000
Jakamaton summa
Sepäntie-Tiitus-Matintie peruskorjaus
200 000
90 000
Otto von Fieandtintie peruskorjaus
Kissalammentie/Vanha Suurlahdentie peruskorjaus
Linnantie- Linnanniementie peruskorjaus
200 000
100 000
500 000
Kitereentien peruskorjaus
250 000
MUUT ERILLISHANKKEET
7 501 000
VT 5 rakentaminen ja kaupungin liitännäiset osaprojektit
Luovutettavien tonttien kunnostus
Raviradan alueen katu ja pys. järjestelyt (Tyrjäntie, arkistointilaitos )
Kirkonvarkauden asuinalue
Maankaatopaikan kunnostus, Kirkonvarkauden alue (maaja vesialueet)
2 200 000
26 000
500 000
1 600 000
2 400 000
Kaihun ja Kenkäveron matkailualueen kehittäminen
Katuvalojen investoinnit ja saneeraukset
Lentoaseman investoinnit
Liikuntapaikkarakentaminen ja kunnostus
150 000
150 000
250 000
125 000
Korvaavat luistelukentät
100 000
SATAMIEN RAKENTAMINEN
330 000
Satamien saneeraus (laiturit yms)
Savilahden ruoppaukset
YHTEENSÄ KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET
30 000
300 000
11 211 000
48
0922
MIKKELIN KAUPUNKI
tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu
PL 278, 50101 Mikkeli
Kalle Räinä
puh. 044 794 2525, fax. (015) 194 2613,
e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi
ANTTOLA KIRKONMÄKI
ASEMAKAAVAN SELOSTUS
VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU
TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT
KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI
NÄHTÄVILLÄ
KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT
KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT
LAINVOIMAINEN
24.1.2013
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................ 3
Tunnistetiedot ................................................................................................................... 3
Kaava-alueen sijainti ......................................................................................................... 3
Kaavan nimi ja tarkoitus .................................................................................................... 3
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ................................................................................ 4
TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................... 5
2.1 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................... 5
2.2 Asemakaava ..................................................................................................................... 5
2.3 Asemakaavan toteuttaminen............................................................................................. 5
LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................... 5
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 5
3.1.1
Alueen yleiskuvaus........................................................................................................ 5
3.1.2
Ympäristön tila, luonnonympäristö ................................................................................. 6
3.1.3
Rakennettu ympäristö ................................................................................................... 6
3.1.4
Yhdyskuntarakenne....................................................................................................... 6
3.1.5
Asuminen ...................................................................................................................... 6
3.1.6
Palvelut ......................................................................................................................... 7
3.1.7
Työpaikat, elinkeinotoiminta .......................................................................................... 7
3.1.8
Virkistys......................................................................................................................... 7
3.1.9
Liikenne......................................................................................................................... 7
3.1.10 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ........................................................... 7
3.1.11 Tekninen huolto ........................................................................................................... 10
3.1.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ......................................................................... 10
3.1.13 Sosiaalinen ympäristö ................................................................................................. 10
3.1.14 Väestön rakenne ......................................................................................................... 10
3.1.15 Maanomistus ............................................................................................................... 11
3.2 Suunnittelutilanne ........................................................................................................... 11
3.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................... 12
3.2.2
Rakennusjärjestys ....................................................................................................... 13
3.2.3
Tonttijako- ja rekisteri .................................................................................................. 13
3.2.4
Pohjakartta .................................................................................................................. 13
3.2.5
Rakennuskiellot ........................................................................................................... 13
3.2.6
Suojelupäätökset......................................................................................................... 14
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ..................................................................... 14
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................... 14
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................................................. 14
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö.............................................................................................. 15
4.3.1
Osalliset ...................................................................................................................... 15
4.3.2
Vireilletulo.................................................................................................................... 15
4.3.3
Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................................... 15
4.3.4
Viranomaisyhteistyö .................................................................................................... 17
4.4 Asemakaavan tavoitteet .................................................................................................. 17
4.4.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ...................................................................... 17
4.4.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen .............................. 18
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset................................................. 18
4.5.1
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ................................................................ 18
4.5.2
Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet................................................................ 18
4.5.3
Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ................................................................ 18
ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................. 19
5.1 Kaavan rakenne.............................................................................................................. 19
1.1
1.2
1.3
1.4
0922 Anttolan Kirkonmäki
Asemakaavan selostus / Ehdotus
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
5.1.1
Mitoitus........................................................................................................................ 19
5.1.2
Palvelut ....................................................................................................................... 19
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet ........... 20
5.3 Aluevaraukset ................................................................................................................. 20
5.3.1
Korttelialueet ............................................................................................................... 20
5.3.2
Muut alueet ................................................................................................................. 21
5.4 Kaavan vaikutukset ......................................................................................................... 22
5.4.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ........................................................................ 22
5.4.2
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön............................................................... 23
5.5 Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 23
5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset ...................................................................................... 23
5.7 Nimistö............................................................................................................................ 23
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.............................................................................................. 23
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat..................................................... 23
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................. 23
6.3 Toteutuksen seuranta ..................................................................................................... 23
2
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Kuva1. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (2011).
1.1 Tunnistetiedot
Mikkelin kaupungin 40.kaupunginosan, Anttolan, kortteli 17.
1.2 Kaava-alueen sijainti
Kaavanmuutosalue sijaitsee Mikkelin Anttolassa, vanhan kirkonkylän keskustassa Saimaan
Harvion ja Vitjasen välisellä kannaksella Mikkelintien varrella.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Anttolan kirkonmäen kaavamuutoksella säilytetään arvokas kulttuuriympäristö ja
mahdollistetaan alueen käyttö mm. asumiseen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ja
kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimukset.
3
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
Kuva2. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (2011).
1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1.
2.
3.
4.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ote ajantasa-asemakaavasta
Asemakaavan muutosehdotuskartta
Tilastolomake
4
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan muutos on käynnistetty syksyllä 2012. Asemakaava muutos on laitettu
vireille 24.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 24.1.2012- 25.2.2012.
Tavoitteena on hyväksyä asemakaavan muutos vuoden 2015 aikana.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on Liitteenä 1
2.2 Asemakaava
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle
tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi
tontiksi, samoin terveystalo, ja samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja
osoitetaan tonteille tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Maankäyttömerkinnät
muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi, arvorakennukset ja miljöö suojellaan,
liikennettä jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan määräykset.
2.3 Asemakaavan toteuttaminen
Alueen toteuttamisesta vastaa Mikkelin kaupunki, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta ja
yksityiset maanomistajat.
LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1
Alueen yleiskuvaus
Alue sijaitsee Anttolan kirkonkylän keskustassa noin 17 kilometrin päässä Mikkelin
keskustasta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria.
Anttolan kirkonkylä ja sataman alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu
kulttuuriympäristö. Alueella on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja.
Luettelointiperusteena on pääasiassa kahden kauden, kirkonkylän syntyvaiheen ja
sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden, leimaama kirkonkylän keskusta perinteisine julkisine
rakennuksineen.
Anttolan tyypilliselle savolaiselle järvenrantakirkonkylälle antavat leimansa voimakkaasti
kumpuileva maasto, kirkkotarhan ympäröimä puukirkko, joukko vanhoja julkisia rakennuksia
sekä sataman puutaloasutus.
Kirkonmäki on kallioisella mäellä puistomaisen mäntymetsän ympäröimänä. Alueen halki
kulkee vanha Mikkelintie, joka rakennettiin vv. 1871-74.
Kirkonmäelle ja sen rinteille on rakentunut pitäjän keskusta, seurakunnan ja kunnan
hallintorakennukset: Anttolan kirkko, pitäjän viljamakasiini (nykyinen paikallismuseo), vanha
hautausmaa, entinen pitäjäntupa ja kunnanhuone (nykyinen nuorisotalo), seurakuntatalo,
kirkkoherranvirasto, terveystalo, lääkärintalo ja edellisiä paljon nuoremmat päiväkoti
(alunperin hammaslääkärin asunto ja vastaanotto, rakennettu 1974, peruskorjattu
5
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
päiväkodiksi v. 1990) ja uusi kunnantalo. Mäen alarinteillä on vielä joitakin kirkonkylän
vanhimpaan rakennuskantaan kuuluvia asuinrakennuksia.
Anttolan kirkonmäki on pitäjän kirkon ympäristöön 1870-luvulla ja 1940- 50-luvuilla syntynyt
kokonaisuus, joka kuvastaa pienen pitäjän itsehallintoa ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä.
Sodanjälkeisen rakennuskauden kunnantalo, lääkärintalo, terveystalo, seurakuntatalo ja
pappila muodostavat nykyisellään yhtenäisen kaaren kirkonmäelle
3.1.2
Ympäristön tila, luonnonympäristö
Anttolan kirkonmäki sijaitsee Saimaan lahdelta jyrkästi nousevalla, mäntymetsää kasvavalla
rinteellä. Korkein kohta on noin + 97,0 metriä mpy ja matalin kohta lähellä Anttolantietä on
noin + 79,0 metriä mpy. Kirkko on rakennettu Harvion ja Vitjasen väliselle kannakselle,
Anttolan kartanon maalle. Kirkonmäki on säilynyt poikkeuksellisen pitkään
maisemarakenteeltaan samanmuotoisena. Alueen luontoarvot liittyvät vahvasti vanhaan
mäntyvaltaiseen puustoon. Maisemametsä ja maisemallinen avoimuus on kuitenkin nopeasti
häviämässä kirkon ympäristöstä vesakoitumisen myötä. Kirkko on aiemmin ollut keskeinen
maamerkki Anttolan kirkonkylän maisemassa,
3.1.3
Rakennettu ympäristö
Rakennetusta ympäristöstä kerrotaan enemmän kappaleessa (3.1.10)
3.1.4
Yhdyskuntarakenne
Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on väljää ja matalaa sekä hyvin
metsäistä. Alueen yhdyskuntarakenne on tyypillistä pienelle taajamakeskustalle.
3.1.5
Asuminen
Suunnittelualueella on vähän asukkaita, mutta Anttolan kirkonkylän keskustaajaman
asukasmäärä on noin 900. Anttolassa yleisin asumismuoto on omakotitaloasuminen.
Kuva 3. Mäntyinen kangasmetsä hallitsee alueen maisemaa. Etualalla paikoitusalue ja
taustalla nuorisotalo (2012)
6
3.1.6
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
Palvelut
Asemakaavan muutoksen alue on osoitettu julkisten palveluiden korttelialueeksi, jolla
nykyisin toimii seurakuntatalo, päiväkoti ja nuorisotalo. Suunnittelualue sijaitsee Anttolan
keskustassa joten se tukeutuu myös keskustan muihin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin.
Lähin koulu Anttolan yhtenäiskoulu sijaitsee noin 200 metrin päässä suunnittelualueesta.
Mikkelin keskustan palvelut ja työpaikka-alueet sijaitsevat 17-20 km päässä.
3.1.7
Työpaikat, elinkeinotoiminta
Anttolan taajama tukeutuu työpaikoissa pääsääntöisesti Mikkelin keskustaajamaan.
3.1.8
Virkistys
Suunnittelualue sijaitsee viheralueiden tuntumassa, joihin tosin ei ole rakennettu
virkistysreittejä. Alueen virkistysarvot liittyvät Paljaveden ja Luonterin vesistöihin, joista on
yhteys Saimaaseen. Lähellä sijaitsee myös Anttolan yhtenäiskoulun kenttä- ja Anttolan
urheilukenttä sekä useita uimarantoja.
3.1.9
Liikenne
Ajoyhteys suunnittelualueelle on Anttolan Kirkonkylän halki kulkevalta Mikkelintieltä. Tonteilta
on nykyisin suora ajoyhteys tielle. Mikkelintiellä kulkee liikennemäärällisesti noin 700
ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen etelä puoleisella Anttolantiellä ajoneuvoja
kulkee vuorokaudessa hieman yli 3000 kpl. Joukkoliikenteen osalta alueelle liikennöi
paikallisliikenteen linja (Anttola I). Lähin paikallisliikenteen bussipysäkki sijaitsee
Mikkelintiellä Kirkon tuntumassa ja Anttolan keskustassa.
Suunnittelualueelta on hyvät liikenneyhteydet Mikkelintie ja Anttolantien kautta.
Kaavamuutosalueen pohjoisreunalta alkaa kohtalaisen hyvät kevyenliikenteenyhteydet
Anttolan taajamaan.
Suunnittelualueen sisäinen liikenne on nykyisin melko jäsentymätön. Päiväkodin
saattoliikenne ajetaan alueen pohjoisreunasta Mikkelintieltä noin 3 metriä leveää soratietä
pitkin. Alueen liikennejärjestelyjen selkeyttäminen parantaa liikenneturvallisuutta.
3.1.10 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Anttolan päätytornillinen ristikirkko on rakennettu 1870-71. Kirkonmäen alarinteessä on
1870-luvun kivinen lainajyvästö pitäjän itsenäistymisen ajalta ja sen alapuolella ensimmäinen
hautausmaa. Sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden kunnantalo, pappila, seurakuntatalo,
terveystalo ja lääkärintalo muodostavat arkkitehtuuriltaan yhtenäisen rivistön kirkonmäelle.
Korttelialueen itälaidassa on 1970-luvun päiväkotirakennus.
Kunnanhallinnon ja terveyspalvelujen rakennukset rakennettiin 1940-luvun ja 1950-luvun
lopun välisenä aikana. Vuonna 1949 valmistuneen terveystalon rakentamisesta aloitteen teki
Mannerheim-liiton Anttolan osasto, ja rakentamiseen saatiin lahjoitusvaroja Ruotsista.
Terveystalon yhteydessä toimi alun perin lääkärin asunto, neuvola ja kirjasto. Varsinainen
lääkärintalo, jossa oli sekä lääkärin että eläinlääkärin vastaanottotilat, valmistui 1958.
Arkkitehti Annikki Virtasen suunnittelema seurakuntatalo ja arkkitehti Eino Tuompon
suunnittelema pappila ovat 1950-luvulta. Useimmat rakennukset on muutettu asuinkäyttöön.
7
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
Ensimmäinen hautausmaa perustettiin ns. kirkkotontin toiseen päähän ja vihittiin käyttöönsä
v. 1871.
Anttolan keskustan maisemasuunnitelman mukaan Anttolan kirkonmäki edustaa kahden
aikakauden muovaamaa kirkonkylän keskustaa perinteisine julkisine rakennuksineen. Eri
aikakausien rakennukset sulautuvat kokonaisuudeksi, koska 1950-luvun talot ovat
arkkitehtuuriltaan toistensa kaltaisia. Lisäksi niitä yhdistää salskeaksi kasvanut
mäntymetsikkö. Alue on säilyttänyt kirkkaana aikansa tyylin, sen voima on yhtenäisyydessä,
yksinkertaisuudessa ja harkituissa yksityiskohdissa.
Kuva 5. Ortokuva alueesta.(2011)
8
Kuva.6 Nuorisotalo(2012)
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
Kuva 7. Pappila(2012)
Kuva 8.Lääkärintalo (2012)
Kuva 9 Nuorisotalo etualalla ja
päiväkodin rakennus taustalla.(2012)
Kuva 10.Anttolan kirkko(2012)
Kuva 11. Seurakuntatalo(2012)
9
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
3.1.11 Tekninen huolto
Kaavoitettavan alueen eteläiselle laidalle ulottuu kunnallistekniikan verkosto, mutta
kaukolämpöä alueella ei ole. Alueen hulevedet imeytyvät kuivaan kangasmetsään ja
ohjautuvat metsäalueiden kautta suoraan vesistöön. Alueen eteläosassa Mikkelintien varrella
kulkee 20 kv voimalinja. Alueella sijaitsee vanha vesijohto, joka on yhdistetty Toukolantien
vesijohtoverkostoon.
3.1.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Suunnittelualueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja eikä
ympäristönsuojelua uhkaavia toimintoja. Kirkonmäen alueen lähiympäristö on
pääsääntöisesti rauhallinen taajamakeskusta.
3.1.13 Sosiaalinen ympäristö
Suunnittelualueella ja sen välittömässä vaikutuspiirissä on Mikkelin
tuomioseurakuntayhtymän toimintoja, jotka vaikuttavat alueen sosiaaliseen luonteeseen ja
ympärivuotiseen toimintaan. Kaupungin nuorisotalolla on aktiivista toimintaa varhaisnuorille,
3.1.14 Väestön rakenne
Kaava-alue kuuluu Anttolan keskustaajamaan, joka asumismuodoltaan on pääosin pien- ja
rivitalo painotteinen. Kerrostaloja alueelta löytyy vain kolme. Palvelu- ja liikerakennukset
sijaitsevat tiiviisti suunnittelualueen tuntumassa. Anttolan kirkonkylän kokonaisasukasmäärä
on noin 900 (17.1.2013). Nuorten ja työikäisten osuus on noin 56 %. Eläkeläisten ja
eläkeikään lähestyvien lukumäärä on melko huomattava kokonaisasukasmäärään nähden.
Kuva 4. Anttolan kirkonkylän väestörakenne.
10
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
3.1.15 Maanomistus
Mikkelin seurakuntayhtymä omistaa kirkonmäen keskeisen alueen eli kirkon tontin ja
hautausmaan sekä seurakuntatalon ja pappilan ja paikoitus- ja viheralueen. Mikkelin
kaupunki omistaa vanhan kunnantalon ja terveystalon sekä museon ja päiväkodin
korttelialueet. Lääkärintalo tontteineen on yksityisomistuksessa.
Kuva 9. Harmaalla on osoitettu kaupungin omistamat maa-alueet (2012)
3.2 Suunnittelutilanne
Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT)
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista maankäyttö ja rakennuslain 22 §:n mukaisista
alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat
lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan
1.3.2009.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhtenä erityistavoitteena on valtakunnallisesti
merkittävien kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja taajamakuvan sekä alueilla jo olevien
rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Alueiden käytössä on varmistettava, että
täydennysrakentamisen ja muiden muutosten tulee sopeutua kulttuuriympäristön
ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin.
11
3.2.1
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Kuva 10. Ote maakuntakaavasta.
Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010. Siinä Anttolan kirkonkylä ja
satama on kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti
merkittävä alue.
Suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon
alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät,
puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot.
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja
rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun
säilyttämiseksi.
Suosituksena on, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää
lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta.
Yksittäisiä suojelukohteita ovat Anttolan kirkko ja museo (entinen lainajyvästö)
(valtakunnallisesti arvokkaat) sekä seurakuntatalo (maakunnallisesti arvokas).
Kuva 11. Ote osayleiskaavasta.
12
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
Anttolan kirkonkylän osayleiskaava on hyväksytty Mikkelin kaupunginvaltuustossa
17.11.2003. Siinä suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty kirkko, museo, seurakuntatalo ja
seurakunnan taloustoimisto (pappila) ja terveystalo.
Kaavanmuutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Kirkonmäen
kaavanmuutosalue on yleisten rakennusten korttelialue (Y), kerrosluku ½II ja tehokkuus
0,10. Museo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Rakennusalaa ympäröivä
korttelialue on istutettava alueen osa.
Kuva 12. Ote ajantasakaavasta
3.2.2
Rakennusinventointi. Etelä-Savon maakuntaliitto 2000.
Rakennusjärjestys
Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 9.3.2009.
Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.4.2009.
3.2.3
Tonttijako- ja rekisteri
Asemakaavan muutos koskee tiloja 491-429-1-959, 491-482-18-0, 491-429-1-878, 491-4291-868, 491-429-1-932, sekä 491-482-5-82.
3.2.4
Pohjakartta
Pohjakartan on laatinut Mikkelin kaupungin mittaus ja kiinteistöt yksikkö. Mittakaavassa
1:1000 oleva pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksen vaatimukset
3.2.5
Rakennuskiellot
Alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa.
13
3.2.6
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
Suojelupäätökset
Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön.
Kaava-alueella sijaitseva seurakuntatalo on maakunnallisesti arvokkaan rakennetun
kulttuuriympäristön kohde, joka on maakuntakaavassa merkitty suojelluiksi.
Valtakunnallisesti suojeltuja ovat museo (ent. Lainajyvästö) ja seurakuntatalo Koivula
Alueella ei ole asemakaavallista suojelumerkintää.
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Asemakaavaan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Mikkelin
tuomiokirkkoseurakunta haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle
tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Myös kaupungin omistama entinen terveystalo
on myytävänä. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi tontiksi, samalla koko
korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja osoitetaan tarvittavien talousrakennusten
rakennusalat. Arvorakennukset suojellaan, maankäyttömerkinnät uudistetaan muuttuneiden
käyttötarkoitusten mukaisiksi, liikenne jäsennellään ja ympäristön hoidosta annetaan
määräykset.
Asemakaavan laatiminen käynnistyi syksyllä 2012 ja kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin
24.1.2013.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavanmuutostyö käynnistyi kesällä 2012 Mikkelin seurakuntayhtymän (nykyisin
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta) - päätettyä sisällyttää pappilarakennus myytäviin
kiinteistöihinsä.
Kuva.13 Pappilan rakennus (2012)
14
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1
Osalliset
Osallisia ovat alueen ja viereisten ja vastapäisten alueiden maanomistajat ja vuokraoikeuden
haltijat, asukkaat (naapurit), kaupungin viranomaiset, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö
Oyj, teleoperaattorit, Mikkelin Vesilaitos, Museovirasto, Savonlinnan maakuntamuseo,
Anttola-seura, Anttolan Maa- ja kotitalousseura
4.3.2
Vireilletulo
Kaavanmuutos on tullut vireille kesällä 2012 maanomistajien aloitteesta. Kaavan
vireilletulosta on ilmoitettu 24.1.2013.
4.3.3
Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavoitusprosessin aikana ja ennen asemakaavan muutosehdotuksen esille asettamista
huomioidaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet, sekä osallisten
kanssa käydyissä neuvotteluissa todetut muutostarpeet ja toiveet. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin palvelupisteessä, ja siitä on voinut jättää
huomautuksen 24.1.2012- 25.2.2012 välisenä aikana.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 5 lausuntoa. Edellä on esitetty kaavasta
saadusta palautteesta vastineineen.
Museovirasto Lausunto Mikkelin Anttolan
Kirkonmäkeä koskevan
asemakaavamuutoksen osallistumis ja
arviointisuunnitelmasta.
Asemakaavan muutos koskee 40.
kaupunginosan (Anttolan) korttelia 17
(Mikkelintie 31-35). Asemakaavan
muutoksessa tavoitteena on säilyttää arvokas
kulttuuriympäristö ja mahdollistaa alueen
käyttö mm. asumiseen.
Kaavoittajan vastine
Lausunto aiheuttaa korjauksia ja muutoksia
kaavaselostukseen ja osallistumis- ja
arviointisuunnitelmaan, Savonlinnan
maakuntamuseo lisätään osalliseksi.
Suunnittelualue sisältyy voimassa olevaan
valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen
kulttuuriympäristöjen RKY 2009 –
inventointiin (www.rky.fi) osana Anttolan
kirkonmäkeä. Inventoinnissa kirkonmäkeä
kuvaillaan pitäjän kirkon ympäristöön 1870luvulla ja 1950-luvulla syntyneeksi
kokonaisuudeksi, joka kuvastaa pienen
pitäjän itsehallintoa ja hyvinvointipalvelujen
järjestämistä. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelman lähtötietoja on syytä
täsmentää sen mukaisesti, että RKY 2009inventointi on maankäyttö- ja rakennuslakiin
perustuvien valtakunnallisten
15
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama
inventointi rakennetun kulttuuriympäristön
osalta.
Anttolan kirkonmäkeä luonnehditaan myös
maakunnallisessa
rakennuskulttuurininventoinnissa (EteläSavon maakuntaliiton inventointijärjestelmä),
On tärkeätä, että kaavahanke perustuu
valtakunnallisista ja maakunnallisista
inventoinneista tarkentaviin ja ajantasaisin
tietoihin rakennusperinnöstä. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelman osallisiin on aiheellista
lisätä Savonlinnan maakuntamuseo
arkeologisen kulttuuriperinnön
asiantuntijaviranomaisena. Museovirasto on
kaavahankkeessa osallinen rakennetun
ympäristön suojelun osalta.
Savonlinnan maakuntamuseo
Savonlinnan maakuntamuseo toteaa, ettei
sillä ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta
huomautettavaa asemakaavan muutoksesta
Mikkelin Anttolassa korttelissa 17.
Lausunto ei aiheuta muutoksia
asemakaavaan.
Mikkelin kaupungin museot museotoimi
Asemakaavan alustavassa luonnoksessa
Anttolan kirkonmäen arvorakennukset ovat
saaneet sr -merkinnän lukuun ottamatta
nuorisotalon vieressä sijaitsevaa
terveystaloa. Olisiko terveystalollekin syytä
lisätä sr-merkintä? Koska kyseessä on
valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitu
rakennettu kulttuuriympäristö, voisi
kirkonmäen rakennuksista tehdä
rakennusinventoinnin.
Suunnittelualue sisältyy voimassa olevaan
valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen
kulttuuriympäristöjen RKY 2009 –
inventointiin (www.rky.fi) osana Anttolan
kirkonmäkeä. Etelä-Savon
kulttuuriperintötietokannasta löytyy
inventoinnit suunnittelualueen rakennuksista.
Olisiko kaavamuutosalueen rajaukseen syytä
ottaa mukaan myös vanha hautausmaa ja
Anttolan kirkko, kuten Etelä-Savon
maakuntaliiton inventointikortissa on tehty
Anttolan kirkonmäen osalta? Myös vanha
tielinjaus kirkonmäeltä alas hautausmaalle on
kulttuurihistoriallisesti merkittävä.
Kirkonmäelle voisi myös laatia ympäristön
hoitosuunnitelman.
Kaavallisesti Anttolan kirkko on osoitettu srmerkinnällä, joten kaavahankkeen ei ole
katsottu tarpeelliseksi ottaa mukaan kaavaalueeseen. Vanha tielinjaus ja hautausmaa
on huomioitu kaavahankkeen yhteydessä.
Hautausmaa otetaan mukaan kaavaalueeseen. Asemakaavan pääasiallisena
tarkoituksena on osoittaa alueen nykyiset
rakennukset asumiseen ja suojelumerkinnät
olemassa oleville rakennuksille.
Terveystalolle osoitetaan suojelumääräys sr2. Lausunto aiheuttaa muutoksia kaavaan.
Ympäristön hoitosuunnitelman osalta on
alueelle laadittu Anttolan keskustan
maisemasuunnitelma myös kaavassa on
annettu määräyksiä ympäristön hoidon
16
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
osalta.
Tekinen toimi/ kaupunkiympäristö
Parkkipaikan merkinnäksi LPA
(kunnossapitovastuu kiinteistöille),
koska pysäköintialue palvelee
asumisen tarpeita (asemakaavan
muutoksen tavoite oli yleisten
rakennusten korttelialueen
muuttaminen asumiseen)
4.3.4
Pysäköintialue palvelee asumisen
ohella myös julkisia kirkollisia
palveluita, kuten seurakuntataloa ja
Anttolan kirkkoa. Pysäköintialueelle
osoitetaan tarkentava kaavamääräys.
Viranomaisyhteistyö
Asemakaavanmuutoksesta on kuultu Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta
ja Museovirastoa. Korjauksia ja tarkennuksia on tehty OAS:siin Savonlinnan
maakuntamuseo on lisätty osallisiin. Viranomaisneuvottelua ei ole katsottu tarpeelliseksi
järjestää.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaupungin asettamat tavoitteet
Mikkelin kaupunki haluaa myydä alkuperäisestä käytöstä tarpeettomaksi jääneen
terveystalon ja järjestellä alueen liikenteen.
Asemakaavan muutos mahdollistaa yleisten kirkollisten palveluiden järjestämisen ja
asuintoimintojen sijoittamisen alueelle asemakaavan muutoshakemuksen mukaisesti.
Arvokkaalle rakennetulle kulttuuriympäristölle laaditaan sen arvot turvaava asemakaava
määräyksineen.
Maanomistajien tavoitteet
Mikkelin seurakuntayhtymä haluaa osana kiinteistöstrategiaansa myydä seurakunnalle
tarpeettomaksi käyneen pappilarakennuksen. Pappilan rakennuspaikka erotetaan omaksi
tontiksi, samoin terveystalo, ja samalla koko korttelialueen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja
osoitetaan tonteille tarvittavien talousrakennusten rakennusalat. Maankäyttömerkinnät
muutetaan uusiutuneiden käyttötarkoitusten mukaisiksi.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Kirkonmäki on keskeisiä Anttolan kirkonkylän identiteetin luojia. Vastaavanlaiset sotien
jälkeistä kirkonkylien julkista arkkitehtuuria, hillittyä 1950-luvun rationalismia edustavat
rakennukset ovat muualta lähes täysin kadonneet. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää
alueiden käytön suunnittelun aktiivisesti edistävän rakennetun ympäristön kauneutta ja
kulttuuriarvojen vaalimista sekä rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja
kunnossapitoa. Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava ei turvaa alueen arvokkaan
rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä.
17
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
Kirkonmäen arvokas rakennuskanta ja miljöö tulee suojella ja maisema-arvot tuoda
paremmin esille. Kirkonmäen tonttiliikenne vaatii jäsentelyä osan rakennuksista siirtyessä
yksityiseen käyttöön.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Anttolan kirkonmäki kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun
kulttuuriympäristöön (RKY 2009), Asemakaavan muutoksessa on varmistettava alueen
arvojen säilyminen.
Osallisten tavoitteet
Maanomistajien tavoitteena on muuttaa yleisessä käytössä olleet rakennukset
asumiskäyttöön ja osoittaa kortteleiden 17 ja 300 käyttöön venevalkama. Vesihuollon
kannalta tärkeä putkirasite osoitetaan alueelle.
4.4.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Kaavaprosessin aikana ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä vaihtoehtoisia
maankäyttövertailuja. Viranomaisten ja maanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen
pohjalta on päädytty esillä olevaan ratkaisuun.
Suunnittelun lähtökohtana olleet reunaehdot on huomioitu tarkoin kaavaprosessin aikana.
Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen ja
päiväkodin tilantarpeet sekä liikenteelliset ratkaisut ovat ohjanneet asemakaavassa
esiteetettyyn lopputulokseen.
Asemakaavan muutos turvaa arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen
mahdollistaen samalla seurakunnan vaatimat toiminnot ja asumismahdollisuudet.
Vaikutukset eivät ole alueen käytön kannalta merkittäviä. Asemakaavan muutoksen
tarkemmat vaikutukset on esitetty kappaleessa (5.4)
4.5.1
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Kaavaprosessin aikana on päädytty yhteen asemakaavaratkaisuun,
4.5.2
Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet
Kaavaprosessin aikana on päädytty yhteen asemakaavaratkaisuun,
4.5.3
Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
-Tekninen lautakunta 24.2. 2015 asemakaavaehdotus.
-Kaupunginhallitus xx.xx.2015 asemakaavaehdotus.
18
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Asemakaavan muutoksella Kirkonmäen alueelle muodostuu asuinrakennusten ja yleistein
rakennusten korttelialue. Voimassa olevaan asemakaavan verrattuna kaavamuutos ei aiheuta
lähiympäristöön suuria näkyviä muutoksia. Olemassa olevat rakennukset suojellaan lukuun
ottamatta päiväkodin rakennusta, jolle on osoitettu lisää rakennusoikeutta. Asemakaavan
toteutuessa Kirkonmäen alueesta muodostuu luonteva osa Anttolan keskustaajaman
yhteyteen.
5.1.1
Mitoitus
Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 4,7 hehtaaria. Alueelle muodostuu
asuinpientalojen korttelialue (AP) asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL),
yleistenrakennusten korttelialue (Y), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten
korttelialue ja puistoa (VP/s). Rakennusoikeutta asemakaavan muutoksessa on osoitettu
yhteensä 3849 k-m². Rakennusoikeus vähenee1 622 k-m². Päiväkodille osoitetaan
laajennusmahdollisuus.
Aluevaraus
AL/s
Merkinnän selitys
Rakennusoikeus /m2
Pinta-ala/m2
Asuin-, liike ja
toimistorakennusten
korttelialue.
906 k-m²
3 622 m²
AP/s
Asuinpientalojen
korttelialue
400 k-m²
1 599 m²
YK/s
Kirkkojen ja muiden
rakennusten
korttelialue
Yleisten rakennusten
korttelialue
Puisto
870 k-m²
6572 m²
1673 k-m²
6691 m²
Y
VP/s
L
EH/s
Yhteensä
5.1.2
19 831 m²
Katualue/tie/paikoitus
Hautausmaa
3 849 k-m²
3 341 m²
5 455 m²
47 111 m²
Palvelut
Alueelle ei kaavassa osoiteta uusia palveluja nykyisten seurakuntatalon,
nuorisotalon, museon ja päiväkodin lisäksi. AL-korttelialueilla merkintä
mahdollistaa kuitenkin asumisen yhteydessä pienimuotoisen liike- tai
19
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
yritystoiminnan.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet
Asemakaavamääräyksessä edellytetään, että kirkonmäen alueelle laaditaan
hoitosuunnitelma. Kirkonmäeltä avataan vesakkoa valituissa sektoreissa ja myös näkymät
kirkonmäen muuhun asuttuun kehään. Viheralueilla korvataan käyttönurmea varvikolla,
mäntymetsään luontaisemmin kuuluvalla kenttäkerroksella.
5.3 Aluevaraukset
5.3.1
Korttelialueet
YK/s
Seurakuntatalolle rajataan kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue
nykyisen toiminnan mukaisesti. Alueen pinta-ala on 6 572 m² ja rakennusoikeutta on
osoitettu yhteensä 870 k-m². Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat
rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Seurakuntakeskus on osoitettu
asemakaavassa suojelluksi rakennukseksi merkinnällä sr-2. Alueelle toteutettavien
talousrakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan, mittasuhteiltaan, väreiltä ja muotokieleltään
arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopusointuisia. Piha-alueiden rakentamisessa tulee
säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemalliset ominaispiirteet,
Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti. Kirkkoa palveleva pysäköinti osoitetaan keskelle
suunnittelualuetta.
AL/s
Entisen pappilarakennuksen ja terveystalon rakennuspaikat muutetaan asuin-, liike- ja
toimistorakennusten korttelialueeksi. Alueiden pinta-ala on yhteensä 3 622 m² ja
rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 906 k-m². Merkityille rakennusalueille on piirretty
myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat suojelumääräyksiä. Pappilan ja terveystalon
rakennuspaikat ovat osoitettu suojelluiksi merkinnällä sr-2. Alueelle toteutettavien
talousrakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan, mittasuhteiltaan, väreiltä ja muotokieleltään
arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopusointuisia. Piha-alueiden rakentamisessa tulee
säilyttää valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemalliset ominaispiirteet.
Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti.
AP/s
Merkityille rakennusalueille on piirretty myös tarkat rakennusalan rajat, jotka vastaavat
suojelumääräyksiä. Pysäköinti hoidetaan tonttikohtaisesti.
Y/s
Alueelle laaditun suunnitelman mukaan päiväkotitoiminta laajenee noin 430 k-m 2 verran.
Kerrosluvuksi on osoitettu 1/2k II. Päiväkodin korttelin saattoliikenne ja saattopaikka on
osoitettu korttelialueelle. Osayleiskaavan aluevarauksista poiketen nuorisotalo säilytetään
kaupungin kannan mukaisesti julkisten rakennusten korttelialueena yhdessä päiväkoti- ja
museorakennusten kanssa.
20
5.3.2
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
Muut alueet
Yleinen pysäköintialue (LPA)
Yleistä pysäköintialuetta (LPA) muodostuu yhteensä 667 m². Pysäköintialue sijoittuu
suunnittelualueen keskiosaan ja se palvelee sekä seurakuntatalon että kirkon
pysäköintialueena.
Puisto (VP/s)
Seurakuntatalon tontin ulkopuolelle jäävä, seurakunnan omistuksessa ollut istutettava alueen
osa muutetaan puistoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Suunnittelualueesta noin 48 % on
puistoaluetta VP/s. Alue on säilytettävä luonnontilaisena, mutta alueelle sallitaan vain
maisemanhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet.
Hautausmaa EH/s
Alueen osa jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään.
KATUALUEET
Katualueiden määrä lisääntyy kaavassa yhteensä noin 2 46 m², josta jalankululle ja
polkupyöräilylle on varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu osuus on noin
40 m²..
KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
Kaavasuojelulla edistetään kirkonmäen rakennetun ympäristön
kulttuuriarvojen vaalimista ja rakennuskannan suunnitelmallista hoitoa ja
kunnossapitoa. Uusien piharakennusten avulla voidaan jäsennellä tonttien käyttöä ja
ratkaista autonsäilytyspaikkojen ja jätehuollon tilakysymykset.
Alueen valtakunnallisten arvojen säilyminen on turvattava yksityiskohtaisessa suunnittelussa
laatimalla alueelle yhtenäinen hoitosuunnitelma.
Alueen miljöö, tilanmuodostus ja maisemallinen avoimuus tulee säilyttää.
Alue tulee suunnitella ja rakentaa siten, että aikaan saadaan kaupunkikuvaltaan
korkeatasoinen, kulttuurihistoriallista rakennetta täydentävä ympäristö.
Rakennusten käytön tulee olla sopiva niiden rakenteisiin ja luonteeseen.
Uudisrakentamisen sopeuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Alueelta hävinneiden rakennusten paikalle uudisrakennettaessa on noudatettava korvattavan
rakennuksen mittasuhteita, materiaaleja, aukotusta ja kattomuotoa. Uudet talousrakennukset
(autokatos, varasto, jätekatos) on toteutettava puurakenteisina, pulpettikattoisina ja
punamullan sävyllä maalattuina.
Alueelle suunnitelluista hankkeista on pyydettävä museoviranomaisilta ja
ympäristökeskukselta lausunto ennen toimenpideluvan myöntämistä.
Alueen hoidon määrittely tulee tehdä erikseen laadittavan ja hyväksyttävän
hoitosuunnitelman mukaisesti. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota sen
vanhan puuston ja puistomaisen luonteen säilymiseen ja näkymien avaamiseen. Yli-ikäistä ja
vaurioitunutta puustoa uusittaessa tilalle on istutettava riittävän isot korvaavat puut.
Käyttönurmen tilalle tulee vaihtaa varvikkoa mäntymetsälle luontaisemmaksi
kenttäkerrokseksi.
21
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
5.4 Kaavan vaikutukset
Asemakaavan muutoksen vaikutusten arviointi on tehty lähtötietoaineistojen perusteella ja
asiantuntija-arvioina.
5.4.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Asemaakaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen on arvioitu vähäisiksi. Uuden
päiväkodin tontille osoitetun lisärakentamisen määrä on maltillinen, minkä vuoksi vaikutus
kokonaisuuteen on vähäinen.
Vaikutukset taajamakuvaan
Asemakaavanmuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen taajamakuvaan, Voimassa
olevan asemakaavan rakennusoikeus on mahdollistanut saman rakentamisen määrän kuin
laadittu asemakaavan muutos. Suunnitelma ohjaa alueen rakentamista arvokkaan
rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen osalta.
Vaikutukset asumiseen
Asemakaavan muutos ei merkittävissä määrin lisää alueen asuntokantaa. Asukasmäärän
lisääntyminen on vähäistä.
Vaikutuksen palveluihin
Päiväkodin laajennus vahvistaa alueen palveluiden tarjontaa. Asukasmäärän vähäinen
lisääntyminen ei vaikuta merkittävästi alueen palveluihin.
Vaikutukset työpaikkoihin
Asemakaavan vaikutukset alueen työpaikkoihin elinkeinotoimintaan ja palveluihin ovat
vähäiset. Olemassa olevat julkiset palvelut on mahdollista säilyttää alueella
asemakaavanmuutoksesta huolimatta.
Vaikutukset viheralueisiin ja virkistykseen
Asemakaavoituksen vaikutukset virkistysalueiseen ovat olemattomat tai vähäiset. Alueen
kaavoittaminen ei loukkaa alueen virkistyskäytöllisiä mahdollisuuksia. Puistoksi osoitettujen
alueiden määrä kasvaa noin kahdella hehtaarilla.
Liikenteelliset vaikutukset
Ajoneuvoliikennöinti alueella on Mikkelintien kautta. Pysäköinti on osoitettu LPA – alueelle ja
tonteille. Asemakaavan vaikutukset liikennemääriin ovat vähäiset. Päiväkodin mahdollinen
laajennus voi lisätä päivittäistä liikennettä alueella. Päiväkodin saattoliikenne lisää aamu- ja
iltapäiväliikennettä. Alueen LPA – paikoitusalue on suurempien tapahtumien aikaan täynnä.
Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin
Asemakaavamuutoksella on merkittävät vaikutukset rakennetun kulttuuriympäristön suojelun
kannalta. Valtakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristölle osoitetaan sen arvoja säilyttävät
ja suojelevat kaavamääräykset.
Sosiaaliset vaikutukset
Asemakaava ei mahdollista alueella asumista varten lisää kerrosalaneliömetrejä.
Asukasmäärän lisäys on erittäin vähäinen eikä sillä ole vaikutusta Anttolan taajaman
22
Mikkelin kaupunki
24.2.2015
sosiaaliseen rakenteeseen. Päiväkodin ja koulun sijainti tukevat lapsiperheiden asumista
suunnittelualueella. Seurakunnan toiminnat pysyvät ennallaan.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Asemakaavanmuutosalueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Anttolantieltä kantautuva melu
ei ulotu häiritsevästi suunnittelualueelle.
5.4.2
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Kaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Maisemanhoidolla ja
näkymien avaamisella kohennetaan ja korostetaan alueen yhteyttä ympäröivään luontoon.
Asemakaavassa osoitettu lisärakentaminen ei loukkaa alueen maisemaa tai
luonnonympäristöä.
5.5 Ympäristön häiriötekijät
Alueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä kantatien 62 ajoittaista liikennemelua lukuun
ottamatta.
5.6 Kaavamerkinnät- ja määräykset
Liite 3 näyttää asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön
ohjeita.
5.7 Nimistö
Asemakaavan muutoksessa annettu kadunnimi Pappilankatu pohjautuu alueella olleeseen ja
yleisesti tunnettuun pappilan rakennukseen.
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Asemakaavan muutoksesta ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia havainnekuvia.
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Asemakaavan muutos pyritään saamaan lainvoimaiseksi vuoden 2013 aikana. Alueen
täydennysrakentamisen on arvioitu ajoittuvan vuoden 2013 jälkeen.
6.3 Toteutuksen seuranta
Seuranta tapahtuu Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan toimesta.
23
LIITE 1.1
LIITE 1.2
LIITE 1.3
LIITE 1.4
LIITE 1.5
LIITE 1.6
LIITE 1.7
LIITE 3.1
LIITE 3.2
LIITE 3.3
LIITE 3.4
LIITE 4.1
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
491 Mikkeli Täyttämispvm
02.02.2015
Kaavan nimi
40. kaup.osa Anttola kortteli 17, Mikkelintie 31-35, Anttolan kirkonmäki
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
24.01.2013
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
922
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
4,7111
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
4,1655
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
4,7111
0,5221
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
3849
0,08
11,1
1306
0,25
-2,8393
-1622
1,9831
42,1
1,9831
0,3341
0,5455
7,1
11,6
0,3341
Rakennussuojelu
Pinta-ala
[%]
0,19
Kerrosalan muut. [km² +/-]
-316
1306
28,2
Pinta-ala
[ha]
2543
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,5221
1,3263
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
LIITE 4.2
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AP
AL
P yhteensä
Y yhteensä
Y
YK
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
V
VP
R yhteensä
L yhteensä
L
Katuauk./torit
LT
LPA
LV-1
E yhteensä
EH
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
4,7111
0,5221
0,1599
0,3622
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
3849
0,08
11,1
1306
0,25
30,6
400
0,25
69,4
906
0,25
1,3263
0,6691
0,6572
28,2
50,4
49,6
1,9831
42,1
1,9831
100,0
0,3341
0,0243
0,1364
0,0769
0,0667
0,0298
0,5455
0,5455
7,1
7,3
40,8
23,0
20,0
8,9
11,6
100,0
2543
1673
870
0,19
0,25
0,13
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,5221
0,1599
0,3622
Kerrosalan muut. [km² +/-]
-316
1306
400
906
-2,8393
-3,4965
0,6572
-1622
-2492
870
1,9831
1,9831
0,3341
0,0243
0,1364
0,0769
0,0667
0,0298
Markus Nirkko
Partakoskentie 846
52830 Suomenniemi
Pohjois-Savon ely-keskus
PL2000
29.12.2014
01. fl, (fl
70101 Kuopio
Muistutus, Suomenniemen Kirkonkyläntien kevyenliikenteentiesuunnitelmasta.
Kiinteistön 25:21 omistajan Marjatta Saaren valtuuttamana, pyydän huomioimaan kevyenliikenteenväylää
rakennettaessa seuraavaa:
1.
Kiinteistön tieliittymä. Kiinteistöllä harjoitetaan maaja metsätaloutta. Uuden liittymän tulee
mahdollistaa liikennöinti kiinteistölle täysperävaunullisella rekalla. Kiinteistölle suuntautuvat
raskaat kuljetukset liittyvät peltoviljelyn tarpeisiin sekä tiestön- ja rakennustenylläpitoon.
Kiinteistöltä poispäin kuljetetaan peltojen satoa, sekä puutavaraa metsästä.
2.
Kevyenliikenteenväylä rajautuu kiinteistö kohdalla osittain peltoon. Väylää rakennettaessa tulee
huolehtia, että pellon kuivatusvedet pääsevät virtaamaan esteettömästi pois.
3.
Mikäli kiinteistöstä otetaan maata väylänrakentamisen tarpeisiin, tulee se korvata täysimääräisenä.
Markus Nirkko
puh. 0504097589
markus.nirkko@gmail.com
Liitteet: Valtakirja
VALTAKI RJA
Muistutuksen jättäminen, liittyen kevyenliikenteenväylän rakentamiseen.
Lappeenranta 30.01 .2014
/
( ( c.
‘Marjatta Saari
( C C. >-

24.2. - Mikkeli

Transcription

Similar documents

Hyvää eläm ää m aaseudulla

Huuto.net mobiili

Keljon koulu, 12.8.2015 yleisötilaisuuden muistio

kaavaselostus 758 - Kangasalan kunta

Kampanjaesite

Kaivokatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tuloselvitys maksukyvyn mukaan määrättävää maksua varten

17.04.2015 - Puolangan kunta

KIRJASTOAUTON AIKATAULU 5.1. – 30.6.2015

ASEMAKAAVAN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE