Hyvää eläm ää m aaseudulla

Huhtikuu 2010
Anttolan Sanomat
Tarkastaja Mikko Ukkonen Etelä-Savon
elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksesta
ennustelee, että maitotilojen lukumäärän väheneminen voi hiukan
hidastua, koska suurin
osa pienistä tiloista on
jo lopettanut. -Toisaalta
suurten ikäluokkien viljelijöitä on vielä paljon
mukana ja jos heillä ei
ole maidontuotannosta
kiinnostunutta tilanpidon
jatkajaa, niin tällaisia ti-
Pesosten tilalla aloitetaan aamulypsy hyvissä
ajoin.- Neljältä aamulla
soi kello ja siitä riennetään navetalle. Lypsy
aloitetaan hieman ennen
viittä, kertoo Sari. Varhaiseen lypsyaikaan on
aikoinaan ryhdytty, koska
tankkiauto saapui jo seitsemän tienoissa aamulla.
loja lopettaa seuraavan
viiden vuoden kuluessa
vielä runsaasti, tuumii
Ukkonen.
kaiken lehmiä ja muita
nautaeläimiä. - En osaa
ajatella itseäni toimistotyössä, pohtii Sari. Maatilan työ on monipuolista,
jokainen päivä on erilainen, työtehtävät vaihtelevat, ja työt sisältävät
paljon ulkotöitä. - Minun
on vaikea löytää tästä
ammatista kielteisiä puolia, vakuuttelee Sari.
Sari ja Martti viihtyvät
maalla vaikka aina ei
elämä sujukaan kuin on
suunniteltu:Auto saattaa
reistata kesken Anttolan
matkaa, joskus isännän
hevoset karkaavat aitauksesta pihamaata sotkemaan ja pikkukattiakin on
noudettava autolla kotiin
huonoa tietä myöten, liki
viidentoista kilometrin
päästä.
Ruskosalmen Tilly. Yksi Sari Pesosen silmäteristä.
Kuva:Sari Pesonen
Sari viihtyy todella hyvin
maatilan töissä. - Tämä- Uskottavahan se on. Kaihän on minulle unelma- kesta Ruskosalmen tilan Teksti ja kuvat:
ammatti, rakastan yli elämästä huomaa, että Pertti Eerikäinen
Autoon pumpattava maito piti jäähdyttää ja sen
takia täytyi nousta ylös
hyvissä ajoin. Aikaisesta
aamulypsystä seuraa, että
iltalypsyn aika on jo iltapäivällä neljän aikoihin.
Aikaisen lypsyn hyvänä
puolena se, että ilta on
vapaata ja silloin on aikaa
harrastuksille.
vain puolenkymmentä.
Maitotilojen määrä onkin
vähentynyt jatkuvasti ja
suuntauksen ennustetaan
jatkuvan. Maidontuotannon lopettamiseen
on monia syitä: Kalliit
investoinnit uusiin rakennuksiin, sitova työ, sekä
tietynlainen epävarmuus
maidon tuottajahinnasta.
Tilojen määrä onkin ollut
tasaisessa laskusuunnassa. Viime vuoden lopulla
Etelä-Savossa oli 776
lypsytilaa. Monella lypsykarjatilalla tuotannon
lopettamisen syynä on
jatkajan puuttuminen.
Monet nuoret eivät ole
kiinnostuneet maatilan
töistä ja he hakeutuvatkin
opiskelemaan ja töihin
muualle. Pesosten tilan
tulevaisuus näyttää turvatulta. Martin ja Sarin
poika Erik on opiskelemassa Otavassa ja tulee jatkamaan tilanpitoa.
- Tänne saa maitoauto
ajella tulevaisuudessakin,
uskoo Sari.
Sari Pesonen viihtyy hyvin navetassa lehmien parissa.
Sari ja Martti Pesonen Ruskosalmen tilan emäntä ja isäntä.
Hirvensalossa Juvan
puolella, lähellä Anttolan rajaa asuvat Martti
ja Sari Pesonen kuuluvat yhä harvenevaan
lypsykarjasta elantonsa
saavien joukkoon. Entisen Anttolan kunnan
alueella heitä on enää
Pesosten navetassa ammuu 30 lypsylehmää ja
nuorta karjaa. Lehmät
ovat Holstein-rotua, jonka
hyviä ominaisuuksia Sari
kuvailee innostuneesti.Holsteinia pidän luonteeltaan leppoisampana
ja rauhallisempana, kuin
ayshirea. Se on helpompi jalostaa, sen rakenne
on parempi, sen tuotos
on parempi ja se pysyy
terveenä. Siinähän niitä
hyviä puolia onkin, kehuu Sari kasvattejaan.
Sarin tullessa Pesosen
taloon emännäksi tilalla
oli kymmenkunta lypsylehmää. Pesosten tilalla
kasvatetaan myös hiehoja
myyntiin. Muuta eläinkantaa edustavat kolme
hevosta, kissat ja kaksi
koiraa; ajokoira ja hirvikoira, isännän metsästyskavereita kumpikin.
- Siinähän ne ovat seinällä, esittelee Sari Pesonen
kolmea kunniakirjaa, jotka on myönnetty yli 50
000 kilon määrän maitoa
tuottaneille lehmille. Parhaan tuloksen on saavuttanut Pinja-lehmä, 71640
kg, R.Rita on tuottanut
63265 kg, ja R.Shakira
51489 kiloa maitoa.
Hyvää elämää maaseudulla
8