1 Perus- ja tunnistetiedot

KERAVA 5. AHJO
KETJUPUISTO
(2217)
ASEMAKAAVAN MUUTOS
Asemakaavan selostus
Tämä selostus koskee 12.5.2015 päivättyä kaavakarttaa
KERAVAN KAUPUNKI
MAANKÄYTTÖPALVELUT
Kaupunkikehitysjaosto
20.5.2015
2
1 Perus- ja tunnistetiedot
1.1 Tunnistetiedot
Ketjupuisto (2217) asemakaavan muutos
Asemakaava koskien 5. Ahjon kaupunginosan kortteleita 1002 ja 1006
ja yleistä aluetta.
Asemakaava on tullut vireille 18.3.2015.
Asemakaava on hyväksytty
Kaupunkikehitysjaostossa
Kaupunginhallituksessa
Kaupunginvaltuustossa
-
Keravan kaupunki
Maankäyttöpalvelut
Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava
Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija:
Kaava-arkkitehti Marja Pelo
Puhelin: 040 318 2316
Sähköposti: marja.pelo@kerava.fi
3
1.2 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Ahjossa noin kolmen kilometrin päässä itään
Keravan kävelykeskustasta ja asemalta. Alue rajautuu pohjoisessa Ahjontiehen sekä asuinkerrostaloalueeseen, idässä Ketjutiehen. Alueen
eteläpuolella on teollisuuskiinteistö ja lännessä Ketjupuiston viheralue.
Alueen itäpuolella sijaitsee Ahjon koulu ja päiväkoti. Asemakaavan
muutos koskee kortteleita 1002 ja 1006 sekä yleistä aluetta. Suunnittelualueen rajoja täsmennetään tarvittaessa työn kuluessa.
Rajaus opaskartalla
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Ketjupuisto (2217) asemakaavan muutos.
Asemakaavatyössä tutkitaan päiväkodin ja asuinrakentamisen sijoittamista alueelle sekä tarkistetaan muinaismuistoalueen suojelutaso.
Tavoitteena on sijoittaa alueen pohjoisosaan päiväkoti ja alueen eteläosaan pienkerros-, rivi-, ja/tai pientaloja. Kaavamuutosalueen pintaala on noin 2 ha.
4
1.4 Selostuksen sisällysluettelo
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .............................................................................................. 2
1.1 Tunnistetiedot ....................................................................................................................... 2
1.2 Kaava-alueen sijainti .......................................................................................................... 3
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ................................................................................................... 3
1.4 Selostuksen sisällysluettelo ............................................................................................ 4
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista ...................................................................................................................... 5
2 TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................... 5
2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................................. 5
2.2 Asemakaava ........................................................................................................................... 6
2.3 Asemakaavan toteuttaminen .......................................................................................... 6
3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................ 6
3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista ............................................................................ 6
3.2 Suunnittelutilanne ............................................................................................................... 8
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................... 10
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
Asemakaavan suunnittelun tarve ................................................................................ 10
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset................................. 10
Osallistuminen ja yhteistyö ........................................................................................... 11
Asemakaavan tavoitteet ................................................................................................. 12
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ................................. 14
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ..................................................................................................... 14
5.1
5.2
5.3
5.4
5.5
5.6
Kaavan rakenne .................................................................................................................. 14
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ................................. 15
Aluevaraukset ..................................................................................................................... 16
Kaavan vaikutukset........................................................................................................... 16
Kaavamerkinnät ja -määräykset.................................................................................. 17
Nimistö ................................................................................................................................... 18
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ................................................................................................. 18
5
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1. Seurantalomake (liitetään aineistoon ehdotusvaiheessa)
2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä
3. Maanomistus
4. Maakuntakaava
5. Yleiskaava
6. Ajantasakaava
7. Asemakaava
- luonnos 12.5.2015 ja havainneaineisto
8. Vastineet;
- osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
1.
2.
3.
4.
Keravan yleiskaava 2020, 14.6.2004
Keravan kaupungin rakennusjärjestys 1.2.2011
Kerava, Ali-Kerava, Ahjo Röykkiökaivaus, 1970
Ketjupuiston asemakaavan muutosalueen tarkkuusinventointi,
5.- 6.7.2010, Museovirasto
5. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Sito, 2014
6. Palvelujen järjestämissuunnitelma, Kasvatuksen ja opetuksen toimiala,
2015
2 Tiivistelmä
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Kaupunkikehitysjaosto 27.1.2011
 Ketjupuiston asemakaavoituksen lähtökohdat
Kaupunkikehitysjaosto 29.3.2012
 keskustelu eri vaihtoehdoista ja evästykset jatkovalmistelulle
Kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015
 asemakaavamuutoksen käynnistäminen
 osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen asetettavaksi
nähtäville mielipiteiden esittämistä varten (MRA 30 §)
Asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman
nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä 18.3.2015
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 23.3. 7.4.2015.
Kaupunkikehitysjaosto 20.5.2015
 asemakaavan muutosluonnoksen käsittely ja hyväksyminen asetettavaksi nähtäville mielipiteiden esittämistä varten
6
Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä 1.6. - 26.6.2015
Kaupunkikehitysjaosto x.x.2015
 asemakaavan muutosehdotuksen käsittely ja hyväksyminen asetettavaksi nähtäville mielipiteiden esittämistä varten
Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä x.x. - x.x.2015
2.2 Asemakaava
Asemakaavalla muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta (A, AP)
noin 0,9 ha, jolla on rakennusoikeutta yhteensä noin 2743 k-m2. Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) muodostuu noin 0,6 ha, ja sille on
osoitettu rakennusoikeutta 900 k-m2.
Muinaismuistoaluetta (SM) muodostuu noin 2128 m2.
Lähivirkistysaluetta muodostuu noin 1088 m2.
Katualuetta muodostuu noin 1229 m2.
2.3 Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavan toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan.
3 Suunnittelun lähtökohdat
3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on Ahjontien ja Ketjutien risteyksen lounaispuolella. Alueen länsipuolella on Ketjupuiston viheralue
ja etelässä teollisuusrakennus. Kaakossa Ahjontien varressa on asuinkerrostaloja. Idässä Ketjutien vastakkaisella puolella on Ahjon koulu ja
päiväkoti Aarre.
7
3.1.2 Luonnonympäristö
Alue sijaitsee metsäisen mäen itäpuolella. Maasto kohoaa etelään ja
länteen, ja laskee alueen länsiosassa melko jyrkästi Ketjutielle. Alueella kasvaa harvaa sekametsää. Alueen pohjois-, itä- ja eteläpuoli ovat
rakentuneet.
3.1.3. Rakennettu ympäristö
Alueen pohjoisosassa, korttelin 1006 tontilla 6 on sijainnut kaksi teollisuuden varastorakennusta, jotka on sittemmin purettu. Alueen eteläosa on rakentamaton.
Suunnittelualueella ei tällä hetkellä ole asutusta. Alueen koillispuolella
on asuinkerrostalojen korttelialue, jossa on noin 340 asukasta. Pääosa
asukkaista on nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä, alle kouluikäisiä on hieman yli 30, eläkeikäisiä alle 20. Ahjontien pohjoispuolella on laajemmat asuinkerrostalojen korttelialueet, joissa asuu hieman yli 200 asukasta. Valtaosa asukkaista on nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä, alle kouluikäisiä on alle 20 ja eläkeikäisiä parikymmentä.
Lähimmät palvelut sijaitsevat Ahjon keskustassa noin 500 metrin
päässä, jossa palvelee mm. päivittäistavarakauppa, apteekki ja posti.
Keravan keskustan palvelut ovat noin kolmen kilometrin päässä.
Alueen länsipuolella on Ketjupuiston viheralue, ja etelässä avautuu Ollilanlaakson laaja viheralue, jossa on mm. Ahjon kuntorata.
Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee muinaisjäännösalue Ahjo (mj.
rek. nro 245010004), jonka kiinteä muinaisjäännös muodostuu kiviröykkiöstä. Alue on suojeltu muinaismuistolain nojalla.
Alueen länsipuolella suunnittelualueen ulkopuolella, lähellä suunnittelualuetta sijaitsevat muinaisjäännökset Inkilä (mj. rek. nro
1000010006), Ahjo 2 (mj. rek. nro 1000016500) ja ÖstersundomSkafvaböle landsväg (mj. rek. nro 1000010007). Muinaisjäännös Ahjo
2 on kivilatomus, Inkilä kiviröykkiö. Östersundom-Skafvaböle landsväg on muinainen kulkutie, joka ei kuitenkaan ole riittävän huomattava ollakseen varsinainen muinaisjäännös, vaan se on luokiteltu muuksi
kulttuuriperintökohteeksi.
Alueen sisällä ei ole kunnallisia yhdyskuntateknisiä verkostoja. Aivan
alueen pohjoisreunassa kulkee vesijohto.
Junarata kulkee alueen pohjoispuolella noin 100-300 metrin päässä.
Keravan yleiskaavan yhteydessä tehdyn koko Keravaa koskevan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvän meluselvityksen perusteella
junaliikenteen melu ei ulotu suunnittelualueelle. Selvityksen mukaan
alueen melutasot jäävät alle 55 dBA, vain aivan suunnittelualueen
pohjoisreunassa melutaso voi olla 55 - 60 dB.
Suunnittelualueen pohjoisosa on voimassa olevassa asemakaavassa
osoitettu liike- ja toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa
palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien
teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Alueella on toiminut mm. vaatetehdas, erilaista harrastetoimintaa sekä antiikkiliike. Rakennukset
8
on purettu vuonna 2013. Purkutöiden yhteydessä alueella ei ole havaittu maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa.
3.1.4 Maanomistus
Suunnittelualueen omistaa Keravan kaupunki.
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
1. toimiva aluerakenne
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kaavamuutoksen aluetta
koskee erityisesti "eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu". Ketjupuisto (2217) asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.
Maakuntakaava
Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa (liite 4) alue
on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, ja 30.10.2014 vahvistetussa
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (liite 4) alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoispuolella kulkee yhdysrata.
Yleiskaava
Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 (liite 5) kaavaalueen pohjoisosa on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi
(AK) ja eteläosa teollisuus- ja varastoalueeksi (TA-1). Alueelle on
merkitty kaksi muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä (SM). Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt
keväällä 2013.
Asemakaava
Korttelin 1006 tontilla 6 on voimassa asemakaava 2075 vuodelta 1994
(liite 6). Tontin pohjoisosa on osoitettu liike- ja toimistorakennusten,
harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi
(KYTY-2). Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 1800 k-m2. Suurin
sallittu kerrosluku on II. Aivan tontin pohjoislaidassa Ahjontien varressa on pysäköimispaikaksi osoitettu alue (p).
Tontin eteläosa on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK51). Rakennuspaikat on osoitettu rakennusalamerkinnällä, joista pohjoisemmalle on osoitettu rakennusoikeutta 600 k-m2, ja jonka suurin
sallittu kerrosluku on II. Eteläisemmälle rakennusalalle on osoitettu
rakennusoikeutta yhteensä 1200 k-m2 ja suurimmaksi sallituksi ker-
9
rosluvuksi II 2/3 - IV. Alueen itälaidassa on ohjeellinen pysäköimispaikaksi osoitettu alue.
Tontin itälaitaan on sijoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen
osa, jolla osin on tontilleajo tai huoltoajo sallittu.
Yleisellä alueella on voimassa asemakaava 2109 vuodelta 1996 (liite
6). Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja muinaismuistoalueeksi (SM).
Korttelin 1002 tontilla 11 on voimassa asemakaava 1684 vuodelta
1990 (liite 6). Alue on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien
teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5). Aluetehokkuudeksi on
osoitettu e=0,85. Suurin sallittu kerrosluku on III.
Rakennusjärjestys
Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011.
Pohjakartta
Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut.
Rakennuskiellot
Alueella ei ole rakennuskieltoja.
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Alueen eteläpuolella on voimassa asemakaava vuodelta 1990. Alue on
osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten
korttelialueeksi (TY-5).
Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten eteläpuolella on Ollilanpuiston laaja lähivirkistysalueeksi osoitettu alue, jolla on
voimassa asemakaava vuodelta 2109.
Suunnittelualueen länsipuolella on Ketjupuiston viheralue, jolla on
voimassa asemakaava vuodelta 1996. Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Ketjupuiston länsipuolella on voimassa asemakaava
vuodelta 1983, jossa alueelle on osoitettu laaja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Ketjupuiston lounaispuolella on vireillä asemakaavan muutos 2256 Saviniementie (Metos), jolla alueen teollisuustoimintaa laajennetaan, luodaan toimiva katuverkosto sekä tutkitaan asuinrakentamisen sijoittamista alueen eteläosaan.
Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee päiväkoti Aarre sekä Ahjon koulu.
Muut selvitykset
Alueella on tehty useita alueen muinaisjäännöksiä koskevia selvityksiä
ja inventointeja. Keravalla on laadittu vuonna 2003 valmistunut "Keravan muinaisjäännösinventointi ja historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 1007-2003". Ketjupuiston asemakaavan muutosalueella suoritettiin arkeologinen tarkkuusinventointi vuonna 2010, "Ketjupuiston asemakaava-alue, inventointi".
Länsipuolella Ketjupuiston viheralueella sijaitseva muinaisjäännös Ahjo
(mj. rek. nro 245010004) on tyypiltään kivirakenne, röykkiö. Se on
tarkastettu vuonna 1964 ja inventoitu ensimmäisen kerran vuonna
10
1965. Vuonna 1970 on alueella suoritettu kaivauksia. Alue on inventoitu uudelleen vuonna 2003 Keravan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä sekä Ketjupuiston asemakaavatyön yhteydessä tehdyn arkeologisen tarkkuusinventoinnin vuonna 2010.
Suunnittelualueen itäosassa sijaitseva muinaisjäännös Ahjo 2 (mj.
rek. nro 1000016500), joka on tyypiltään kivirakenne, kivilatomus. Se
on inventoitu vuonna 2010 silloisen Ketjupuiston asemakaavatyöhön
liittyvän tarkkuusinventoinnin yhteydessä.
Lähellä muinaisjäännös Ahjo 2:sta sijaitsee Inkilän muinaisjäännös
(mj. rek. nro 1000010006), joka on tyypiltään kivirakenne, röykkiö.
Se on inventoitu Keravan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä
vuonna 2003 sekä uudelleen arkeologisen tarkkuusinventoinnin yhteydessä vuonna 2010.
Östersundom-Skafvaböle landsväg (mj. rek. nro 1000010007) sijaitsee etäämmällä suunnittelualueesta lounaaseen. Se on tyypiltään kulkuväylä, tarkemmin tienpohja. Lajiltaan Inkilä on muu kulttuuriperintökohde. Se on paikallistettu Keravan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä vuonna 2003 sekä uudelleen tarkkuusinventoinnin yhteydessä vuonna 2010.
4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin ja asuinrakennusten sijoittaminen Ketjupuiston koillisosaan. Tavoite on luoda edellytykset pienkerros-, rivi-, ja/tai pientalorakentamiselle.
Asemakaavan muutoksella pyritään osaltaan vastaamaan varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvuun.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavan muutoksen laadinta on aloitettu kaupungin aloitteesta
sellaisten rakentamiseen soveltuvien kohteiden käyttöön ottamiseksi,
joiden kunnallistekniikan kustannukset ovat vähäiset.
Kaupunkikehitysjaosto on käsitellyt Ketjupuiston asemakaavoituksen
periaatteita ja lähtökohtia ensimmäisen kerran 27.1.2011, jolloin päätettiin, että Ketjupuiston alue suunnitellaan omakoti- ja rivitaloalueena. Kaupunkikehitysjaosto käsitteli Ketjupuiston alueen asemakaavoitusta uudelleen 29.3.2012, jolloin jaosto päätti käydä keskustelua eri
vaihtoehdoista ja antaa evästyksiä jatkovalmistelulle.
Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi asemakaavan muutoksen käynnistämisen 11.3.2015.
Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus.
11
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat
Yhdistykset ja yhteisöt (osallisiksi ilmoittautuneet)
 Keravan Omakotiyhdistys ry
 Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry
 Kerava Seura ry
 Keravan Vammaisneuvosto
 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
 Ahjon Koti ja Koulu ry
 Keravan Vanhusneuvosto
Muut viranomaiset ja yhteisöt
 Uudenmaan ELY- keskus
 Uudenmaan liitto
 Museovirasto
 Helsingin seudun liikenne HSL
 Gasum Oy, Maakaasu
 Elisa Oyj
 Sonera Carrier Networks Oy
 Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä
 Keravan Energia Oy
 Fortum Oyj
 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
 Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu
Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset
 Kaupunkitekniikka
 Vapaa-aikavirasto / museo
 Kasvatus- ja opetusvirasto (tiedoksi)
 Rakennusvalvontatoimisto
 Asuntopalvelut (tiedoksi)
Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana.
4.3.2 Vireilletulo
Kaupunkikehitysjaosto päätti asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 11.3.2015.
Asemakaavan muutos on tullut vireille vireilletulo- ja osallistumis- ja
arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä 18.3.2015.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden
esittämistä varten 23.3. - 7.4.2015.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista
lausuntoa varten seuraaville:
12




















kaava-alueen kiinteistöjen omistajat ja haltijat
kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja haltijat
Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat
Keravan Omakotiyhdistys ry
Kerava Seura ry
Keravan Vammaisneuvosto
Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
Ahjon Koti ja Koulu
Keravan Vanhusneuvosto
Uudenmaan ELY- keskus
Uudenmaan liitto
Museovirasto
Helsingin seudun liikenne HSL
Gasum Oy, Maakaasu
Elisa Oyj
Sonera Carrier Networks Oy
Keravan Energia Oy
Fortum Oyj
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kunnan asettamat tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa rakentamiseen soveltuva kohde, jonka kunnallistekniikan kustannukset ovat vähäiset.
Kaavatyössä on tavoitteena tutkia alueen soveltuminen asuinrakentamiseen ja päiväkotitoimintaan.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osaltaan vastata varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvuun mahdollistamalla uuden päiväkodin
rakentaminen alueelle.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Maakuntakaavassa alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi.
Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Alueelta on tehty arkeologisen tarkkuusinventointi vuonna 2010. Alueen itäosassa on muinaisjäännösalue (SM). Lisäksi alueen länsipuolella
olevalla harjanteella on muita kohteita. Tavoite on tarkistaa suunnittelualueella sijaitsevan muinaismuistoalueen kaavamääräystä. Länsipuolen inventoinnin kohteet sijoittuvat rakentamiseen suunnitellun alueen
ulkopuolelle.
Keravan varhaiskasvatuksen palvelutarveselvityksen (Palvelujen järjestämissuunnitelma, 2015) mukaan Keravan varhaiskasvatuksen palvelutarve kasvaa lähivuosina. Päivähoitopaikkojen tarve kasvaa mm.
väestömuutosten sekä päiväkotien lakkauttamisen, peruskorjaustarpeiden ja tilamitoitusten seurauksena, mikä luo tarpeen toteuttaa uusia päivähoitotiloja palvelutarpeen turvaamiseksi. Varhaiskasvatuksen
tavoite on tuottaa optimaalisen kokoisia yksiköitä. Palvelutarveselvi-
13
tyksen investointiesitykseen on sisällytetty uusi neliryhmäinen päiväkoti vuodelle 2016.
4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
Kaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Lausuntojen referaatit ja annetut vastineet ovat liitteenä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRA 30 §) 23.3. 7.4.2015
Tiedoksi/Lausuntopyynnöt:
Pyydetty
Keravan Omakotiyhdistys ry
Kerava-seura ry
Keravan Vammaisneuvosto
Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
Keravan Vanhusneuvosto
Ahjon Koti ja Koulu ry
Uudenmaan Ely-keskus, tiedoksi
Uudenmaanliitto, tiedoksi
Museovirasto
Helsingin seudun liikenne HSL
Gasum Oy, Maakaasu
Elisa Oyj
Sonera Carrier Networks Oy
Keravan Energia Oy
Fortum Oyj
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Kaupunkitekniikka
Vapaa-aikavirasto (museo), tiedoksi
Rakennusvalvontatoimisto
Asuntopalvelut, tiedoksi
Saatu
8.4.2015
7.4.2015
10.4.2015
25.3.2015
1.4.2015
1.4.2015
7.4.2015
2.4.2015
Saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. alueen turvallisiin
kulkuyhteyksiin sekä alueen muinaisjäännöksiä koskevan kaavamääräyksen tarkentamiseen ja niiden mainitsemiseen asemakaavamuutoksen selostuksessa. Alueella ei ole muita rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Alueen kehittäminen tukee joukkoliikenteen palveluita tuomalla niiden pariin lisää käyttäjiä. Riittävä etäisyys ja mahdolliset suojavyöhykkeiden tarve etelänpuoliseen teollisuustonttiin tulisi tarkistaa.
Luonnosta laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon
lausunnon antajien esille tuomat asiat.
14
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Alueelta on laadittu luonnos, jossa havainneaineiston perusteella on
tutkittu rakennusten ja piha-alueiden sijoittelua sekä pysäköinnin järjestämistä.
Rakennusoikeus on määritelty alueelle tehtyjen alustavien suunnitelmien mukaan.
4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
Kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015
 asemakaavoituksen käynnistäminen
 osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtävilleasettaminen
Asemakaavan vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman
nähtävilläolon kuulutus 18.3.2015.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo 23.3. - 7.4.2015
(MRL 62 §, 63 § ja MRA 30 §)
Asemakaavan
(12.5.2015).
muutoksesta
on
laadittu
käsittelyyn
luonnos
5 Asemakaavan kuvaus
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus
Voimassa olevassa asemakaavassa alueen pohjoisosassa on liike- ja
toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KYTY-2) noin 0,25 ha. Rakennusoikeutta on
alueelle osoitettu 1800 k-m2. Alueen keskiosa on asuinkerrostalojen
korttelialuetta (AK-51) noin 0,72 ha, jolla on rakennusoikeutta yhteensä 1800 k-m2.
Alueen eteläosassa on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY-5), jonka aluetehokkuudeksi on
osoitettu e=0.85. Alueen rakennusoikeudeksi muodostuu 5456 k-m2.
Koko suunnittelualueen voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 9056 k-m2.
Yleistä aluetta on yhteensä noin 5765 m2, josta suunnittelualueen itälaidassa 2269 m2 suuruinen osa on osoitettu muinaismuistoalueeksi.
15
Asemakaavan muutoksella muodostuu yleisten rakennusten korttelialuetta, asuinrakennusten korttelialuetta, lähivirkistys- ja katualuetta.
Asuinrakentamisen korttelialuetta (A, AP) muodostuu noin 9142 m2.
Aluetehokkuudeksi on osoitettu e=0.30, jolloin rakennusoikeutta
muodostuu yhteensä 2743 k-m2. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi
on osoitettu II.
Yleisten rakennusten korttelialuetta muodostuu noin 5974 m2. Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 900 k-m2. Suurimmaksi sallituksi
kerrosluvuksi on osoitettu II.
Koko suunnittelualueen asemakaavamuutoksen mukainen rakennusoikeus on noin 3643 k-m2. mikä on 1813 k-m2 vähemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa.
Muinaismuistoaluetta (SM) muodostuu noin 2128 m2, mikä on noin
141 m2 vähemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Muinaismuistoalue ja osa lähivirkistysaluetta kaventuvat uuden katualueen
takia.
Lähivirkistysaluetta muodostuu noin 1088 m2.
Katualuetta muodostuu noin 1229 m2.
5.1.2 Palvelut
Asemakaavamuutosalueelle ei synny uusia kortteleita palveluille. Alueelle muodostuu julkisten rakennusten korttelialue, jolle on tavoitteena sijoittaa päiväkoti.
Uusien korttelialueiden muodostaminen ei edellytä uusia palveluita
alueelle. Ahjon keskustasta, noin 500 metrin, päästä löytyy mm. lähikauppa, postin palvelut ja apteekki.
Keravan keskusta monipuolisine palveluineen on noin kolmen kilometrin päässä.
Ahjontien varressa on linja-autopysäkkejä, josta kulkee linja-autoja
Helsingin suuntaan ja Keravan keskustaan.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Alueelta on teetetty Museoviraston toimesta vuonna 2010 muinaisjäännösten tarkkuusinventointi, ja ne on merkitty pohjakartalle. Alueen kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu asemakaavamuutoksen
laadinnassa. Muinaismuistoalue jää varsinaisen kaavamuutosalueen
ulkopuolelle, mutta suunnittelualueen toimintojen sijoittamisessa on
huomioitu riittävät etäisyydet muinaisjäännösalueeseen ja pyritty turvaamaan alueen säilyminen.
Alueen rakentumisen myötä metsäalue muuttuu rakennetuksi, mikä
osaltaan heikentää alueen luonnonarvoja, mutta lisää samalla alueen
kaupunkikuvallista arvoa ja selkeyttää alueen kaupunkirakennetta.
Alue rakentuu melko pienellä tehokkuudella, mikä edesauttaa väljän,
16
vehreän ja puutarhamaisen ympäristön muodostumista alueelle. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja.
5.3 Aluevaraukset
Asemakaavalla muodostuu yleisten rakennusten ja asuinrakennusten
korttelialueita sekä lähivirkistys- ja katualuetta.
5.3.1 Korttelialueet
Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) muodostuu noin 5974 m2, jolle
on osoitettu rakennusoikeutta 900 k-m2.
Asuinrakentamisen korttelialuetta (A) muodostuu noin 7297 m2. Aluetehokkuudeksi on osoitettu e=0.30, jolloin rakennusoikeutta muodostuu yhteensä noin 2189 k-m2. Alue on jaettavissa tontteihin.
Omakotitalojen tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AP) muodostuu noin 1846 m2. Aluetehokkuudeksi on osoitettu e=0.30, jolloin alueen kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu
yhteensä noin 554 k-m2. Alue on jaettavissa tontteihin.
Alueelle ei ole osoitettu korttelialueita palveluille. Asemakaava voi
synnyttää uusia palveluita, jotka suuntautuvat alueen ulkopuolelle.
Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Ahjossa.
5.3.2 Muut alueet
Muinaismuistoaluetta (SM) muodostuu noin 2127 m2 ja lähivirkistysaluetta noin 1088 m2.
Katualuetta muodostuu noin 1229 m2.
5.4 Kaavan vaikutukset
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Asemakaava
 mahdollistaa toteutumattoman alueen käyttöönoton vähäisin kustannuksin
 asemakaavan mukainen rakentaminen parantaa alueen ja lähiympäristön kokonaiskuvaa ja monipuolistaa alueen asuntotarjontaa
 mahdollistaa asuinrakennusten tonttien muodostamisen ja asuinrakennusten rakentamisen
 lisää väestön määrää alueella
- 2,5 as / asunto = n. 95 asukasta
- 3 as / asunto = n. 114 asukasta
 edellyttää katujen ja kunnallistekniikan rakentamista
 tarkentaa muinaisjäännös Ahjo 2 suojelutasoa
 pienentää muinaismuistoaluetta
17
5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Asemakaava
 olemassa oleva puusto poistetaan
 luo alueelle hoidettua ja huoliteltua ympäristöä
 pienentää lähivirkistysaluetta
5.4.4 Vaikutukset talouteen

edellyttää kadun ja kunnallistekniikan rakentamista
5.4.5 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen

lisää ajoneuvoliikennettä alueella
5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset
Asuinrakennusten korttelialueet.
A-10 Asuinrakennusten korttelialue
Tontille merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa tontille rakentaa asukkaiden varasto- ja yhteistiloja enintään 10 % tontin rakennusoikeuden
määrästä.
Rakennus on sijoitettava vähintään 2,5 metrin päähän ja asuinhuoneen pääikkuna vähintään 5,5 metrin päähän naapuritontin rajasta.
Naapuritontin omistajan suostumuksella rakennuslautakunta voi hyväksyä rakennuksen sijoitettavaksi lähemmäksikin naapuritontin rajaa.
Autopaikkoja on varattava 1 ap/kerrostaloasunto, 1,2 ap/rivitaloasunto
ja 1,5 ap/omakoti- ja paritaloasunto.
AP-9 Omakotirakennusten tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen
rakennusten korttelialue
Tontille tulee varata autopaikkoja 1,5 ap/asunto.
Y-8 Yleisten rakennusten korttelialue
Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää joko
vaaleaa rappausta, vaaleaa sileää tiiltä tai vaaleilla sävyillä peittomaalattua laudoitusta.
Katemateriaalin värin tulee olla punainen.
Tontille tulee varata 1 ap / 100 m2 kerrosalaa.
SM-1 Muinaismuistoalue
Alueella on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös.
Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja
muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta
koskevista tai siihen liittyvistä toimenpiteistä ja suunnitelmista on
pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
18
5.6 Nimistö
Alueelle muodostuu uusi katu, Kettinkikuja.
6 Asemakaavan toteutus
Suunnittelualue on valmis rakentamiseen, kun asemakaavan muutos
on saanut lainvoiman ja tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin.