Asemakaavan muutos (2271) Tehtaanmäen asuinalue

LIITE 2
Osallistumis- ja arvointisuunnitelma
1(9)
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
(OAS) (MRL 63 §)
Maankäyttöpalvelut
13.3.2014, päivitetty 30.7.2015
Asemakaavan muutos (2271) Tehtaanmäen asuinalue
Aloite
Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty kaupungin ja maanomistajien
välisten neuvottelujen perusteella arvokkaan kulttuuriympäristön ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden suojeltujen rakennusten säilymisen edellytysten parantamiseksi.
Suunnittelualue
Suunnittelualue on osa Savion teollisuusympäristön maakunnallisesti arvokasta
kulttuuriympäristöä. Alue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Keravan
keskustasta Tehtaanmäen vanhan kumitehtaan, nykyisen Klondyken yrityskiinteistön eteläpuolella Savion rautatieseisakkeen vieressä lähellä Savion liikekeskusta.
Alue rajoittuu lännessä rautatiehen ja etelässä Kercan logistiikka- ja tuotantolaitosten alueeseen.
Suunnittelualueeseen kuuluu osa Alikeravan 9. kaupunginosan korttelista 350,
korttelit 372 ja 373, Tehtaanmäenkatu ja Tehtaanpolku sekä Tiilitehtaankatuun ja
Kumitehtaanpolkuun rajoittuva puistoalue ja kaavassa autopaikoitukseen osoitettu
korttelialue 347. Alueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Suunnittelualueen rajoja
täsmennetään tarpeen mukaan työn kuluessa.
OTE OPASKARTASTA
LIITE 2
Osallistumis- ja arvointisuunnitelma
2(9)
Suunnittelun
tavoite
Kaavamuutoksen tavoitteena on, että voimassaolevan asemakaavan rakennusoikeus voidaan käyttää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin alueen ja rakennusten
ominaispiirteet säilyttävällä tavalla, ja että alueella käynnissä oleva uudisrakentaminen ja korjaustyö voivat jatkua keskeytymättä. Asemakaavan ajantasaistaminen on tarpeen, koska se ei kaikilta osin tue em. pyrkimystä eikä ohjaa rakentamista riittävästi.
Tavoitteena on luoda edellytykset asuintilojen rakentamiseen niin, että korjaus- ja
uudisrakentaminen soveltuu mm. piirteiltään, kooltaan ja sijainniltaan alueen suojeltavien rakennusten tyyliin sekä ympäristön kokonaisuuteen.
Kaavatyössä tutkitaan myös nykyisessä asemakaavassa lähimpänä rataa olevien
korttelialueiden rakennusoikeuden siirtämistä alueen sisällä, jotta uudisrakentaminen radan puolella voisi olla hahmoltaan ja kooltaan samankaltaista kuin radan
puolella jo korjatut rakennukset ovat. Samalla voidaan varautua rautatiealueen
mahdolliseen laajentumiseen ja asuinrakentamisen suojaamiseen melulta.
Lisäksi arvioidaan korttelialueiden nykyisessä kaavassa suojeltujen rakennusten
tulevaisuuden suojeluaste huomioiden niiden korjauskelpoisuus, rakennushistoriallinen merkitys sekä merkitys ympäristön kokonaisuudessa. Samalla selvitetään
katujen ja muiden yleisten alueiden sijainnit ja ulottuvuudet alueen historiallinen
ilme säilyttäen.
Jotta em. asioita voidaan kaavatyössä arvioida riittävällä tarkkuudella, kaavatyön
pohjaksi on laadittu rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys.
Kaavasta laaditaan maankäyttösopimus ehdotusvaiheessa.
RAJAUS POHJAKARTALLA
LIITE 2
Osallistumis- ja arvointisuunnitelma
3(9)
Nykytilanne
Alueella on säilynyt viisi alkuperäistä asuinrakennusta. Muut pitkään käyttämättöminä ja lämmittämättöminä olleet rakennukset eivät ole kestäneet ajan hammasta ja ovat tuhoutuneet myös tulipaloissa ja ilkivallan seurauksena. Alueella on
lisäksi jäljellä muutamia puisia, osin huonokuntoisia ulkorakennuksia ja 1960luvulla rakennettu betoninen autotalli.
Alueen keskellä Tehtaanpolun ja Tehtaanmäenkadun välisessä korttelissa 373 on
säilynyt kumitehtaan virkailijoiden yhtenäinen kolmen asuinrakennuksen ryhmä
1930-luvulta. Isot rakennukset, joista yksi on puurakenteinen ja kaksi kivirakenteista, ovat olleet pitkään tyhjillään ja ne ovat pahasti rapistumassa. Rakennukset
on suojeltu asemakaavassa sr-merkinnällä.
Radan puolella korttelin 372 eteläosassa kaksi puista asuinrakennusta 1940luvulta on peruskorjattu. Muut 1940-luvulla sodan jälkeen rakennetut ja pitkään
käyttämättöminä olleet huonokuntoiset puurakennukset korttelin pohjoisosassa
ovat saaneet purkuluvan vuonna 2013. Toinen rakennuksista on purettu ja toinen
on palanut. Niiden tilalle on suunnitteilla kaksi paritaloa aiempaa etäämmälle radasta.
Samassa tulipalossa tuhoutui vuonna 2013 myös korttelin 350 pohjoisosassa
korjauskelvottomaksi luokiteltu asuinrakennus 1920-luvulta. Viereiset muut puiset
asuinrakennukset samalta ajalta sekä kivinen pesularakennus 1930 -40-lukujen
taitteesta olivat tuhoutuneet jo aiemmin.
Alueen eteläosaan kortteliin 350 on valmistunut vuoden 2014 alussa kolme rivitaloa ja autokatoksia. Ajoneuvoliikenne alueelle on vain Tiilitehtaankadulta alueen
eteläosasta. Vanhat kapeat katulinjat pohjoiseen kumitehtaalle ja alueen muut sisäiset reitit ovat osa yhtenäistä aluekokonaisuutta. Alueella on lisäksi kaupunkikuvallisesti merkittävää vanhaa puustoa, ja kadut ovat hiekkateitä.
Alueen etelälaidassa on rakentamaton autopaikkojen korttelialueeksi osoitettu
alue, jolla kasvaa nuorta lehtipuuta. Etelälaidassa on puistomuuntamo. Alueen
kaakkoiskulmassa on puistoalue, jolla kasvaa melko harvaa lehtipuuvaltaista sekametsää. Alueella on aikaisemmin sijainnut tenniskenttä, jonka kohdalla kasvillisuudessa on aukko. Puiston itälaidassa virtaa Nissinojan puro.
LIITE 2
Osallistumis- ja arvointisuunnitelma
4(9)
Maanomistus:
Korttelit 350, 373 ja 372 sekä Tehtaanmäenkatu ja osa Tehtaanpolusta ovat yksityisomistuksessa. Osan radan varressa sijaitsevasta Tehtaanpolun kevyenliikenteen väylästä, alueen etelälaidan rakentamattoman tontin ja kaakkoiskulman
puistoalueen omistaa Keravan kaupunki.
Maakuntakaava:
Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue
on taajamatoimintojen aluetta, joka rajautuu lännessä päärataan. Alue on lisäksi
kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde.
Alue on osittain lentomelualueella lme-1, Lden 55-60 dB.
Ote vahvistettujen Uudenmaan
maakuntakaavojen yhdistelmästä
Yleiskaava:
Oikeusvaikutteisessa valtuuston 14.6.2004 hyväksymässä ja 2007 tarkistetussa
Keravan yleiskaavassa 2020 kaava-alue on asumiselle varattua aluetta (A). Alue
on myös kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue, jonka rakennuskulttuurin inventoinnissa mainittujen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kohteiden suojelu ratkaistaan asemakaavassa. Alueen luoteisosa on lentomelualueella me-1, yli Lden 55dB, jolle ei tule suunnitella uutta asutusta eikä muuta melulle
herkkää toimintaa. Asutuksen vähäinen täydennysrakentaminen on sallittua. Luoteisosan kautta kulkee myös meriviemärin linjaus. Radan puoleisella osalla on
merkintä meluntorjuntatarpeesta. Saviolle on osoitettu rautatieasema. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Yleiskaava 2035
luonnos on ollut nähtävillä 30.4. - 4.5.2014. Luonnoksessa suunnittelualue säilytetään kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaana alueena, minkä lisäksi alue on osoitettu pienin toimenpitein kehitettäväksi asuntoalueeksi.
LIITE 2
Osallistumis- ja arvointisuunnitelma
5(9)
Otteet yleiskaavasta
Asemakaava:
Kortteleissa 350, 372, 373 ja 374 sekä yleisellä alueella on voimassa asemakaava
1567 vuodelta 1988. Alueelle on osoitettu asuinrakennusten, asuin-, liike- ja toimistorakennusten, asumista palvelevien huoltorakennusten ja autopaikkojen korttelialuetta sekä puisto- ja katualuetta. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä
5950 kem2. Rakennusten sijoitus korttelialueilla on osoitettu rakennusalamerkinnällä ja rakennusoikeus kokonaislukuina rakennusalakohtaisesti.
Osassa kortteleita on /s-merkintä, joka tarkoittaa aluetta, jolla ympäristö säilytetään, ja olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että korttelin rakennusten yhteinen ilme ja alueen luonne säilyvät. Sr- merkinnällä osoitettuja rakennuksia ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa. Julkisivuista, kattomateriaalista ja -muodosta sekä ympäristön hoidosta on annettu määräyksiä. i-18-merkinnällä on osoitettu kortteleissa 372 ja 350 korttelialueen osat,
joiden luonnonvarainen puusto on säilytettävä ja tarpeellisin osin täydennettävä.
Ote ajantasa-asemakaavasta
LIITE 2
Osallistumis- ja arvointisuunnitelma
6(9)
Kortteli 372 on A-14/s -asuinrakennusten korttelialuetta, jolla on rakennusoikeutta on 250 kem2 / tontti, yhteensä 1000 kem2 ja kerrosluku on I 2/3 ja 1/2 I 2/3.
Korttelialueen ympäristö tulee säilyttää ja korttelialueelle saa rakentaa enintään
neljän asunnon rakennuksia. Autopaikkoja on varattava 1 ap/80 m² kerrosalaa.
Korttelin eteläosassa on säilynyt kaksi rakennusta. Pohjoisosan tonttien kautta
kulkee radan puolella kevyen liikenteen reitti Savion asemalle.
Kortteli 373 on AL-33/s -asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolla
on rakennusoikeutta 250 - 400 kem2/ tontti, yhteensä 1050 kem2. Korttelialueen
ympäristö tulee säilyttää ja olemassa olevat asuinrakennukset on osoitettu suojeltaviksi sr-merkinnällä. Korttelialueelle saa rakentaa enintään neljän asunnon
asuinrakennuksia, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia toimistotiloja sekä asumiseen liittyviä lähipalveluja. Julkisivuista, kattomateriaalista ja -muodosta on annettu määräyksiä. Autopaikkoja on varattava 1,5 ap/asunto ja 1 ap/50 m² liiketai toimistotilojen kerrosalaa. Korttelissa on säilynyt kolme rakennusta.
Kaava-alueen korttelin 350 osassa on AL-33, A-13/s-, AH-7 ja LPA-1 korttelialuetta.
AL-33-asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella rakennusoikeutta on
400 kem2 ja sallittu kerrosluku II. Aluetta koskevat samat määräykset kuin korttelia 373 lukuun ottamatta suojelumääräyksiä. Tontilla ei ole rakennusta.
A-13/s-asuinrakennusten korttelialueella rakennusoikeutta on 750 - 1050 kem2 /
tontti, yhteensä 3400 kem2 ja kerrosluku on 2/3 I, I 2/3, II ja 2/3 II. Korttelialueen ympäristö tulee säilyttää ja eteläosan tontille on osoitettu suojeltava rakennus, jota ei enää ole. Korttelialueelle saa rakentaa asuinrakennuksia ja asuntoloita
sekä niihin liittyviä yhteis- ja palvelutiloja. Autopaikkoja on varattava 1 ap/80 m²
asuntokerrosalaa ja 1 ap/150 m² asuntola- tai muiden tilojen kerrosalaa. Alueen
eteläosan tontilla on uusia rivitaloja, pohjoisosan rakennukset ovat tuhoutuneet
korjauskelvottomiksi.
AH-7-asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialueelle saa rakentaa asukkaiden virkistystarkoituksiin soveltuvia pelikenttiä, leikkivälineitä sekä huoltorakennuksia yhteensä enintään 100 m².
LPA-1 on autopaikkojen korttelialue. Pohjoisemmalla autopaikkojen korttelialueella
on vanha autotalli, eteläinen korttelialue on rakentamaton.
Kadut ovat lohkomatta yleisiksi alueiksi ja ne ovat rekisterissä korttelin 336 tonttia 2 jäänteenä aiemmasta kaavasta.
Alueen koillisosan kevyenliikenteen alueella on voimassa asemakaava vuodelta
2005. Alue on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/tieksi.
Rakennuskielto:
Alueella ei ole rakennuskieltoa.
Alueen pohjoispuolella Klondyken alueella on voimassa rakennuskielto.
Selvitykset
Laadittavat tai tarkistettavat selvitykset
 alueelta on laadittu melu- ja tärinäselvitys (Promethor Oy, 2015)
Muut selvitykset
 Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy, 2003
 Keravan kaupunki, Nissinojan laakson lisätutkimukset, Jaakko Pöyry Infra,
Maa ja Vesi, 2002
 Kiinteistö Oy Rata-asema Tehtaanmäen kaatopaikka-alueen kunnostus ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi,
2004
 Rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys, Tehtaanmäki, Kerava, Arkkitehtitoimisto Arkit Oy, 2014
 Rakennusten korjattavuusselvitys, Keravan Tehtaanmäki, Vahanen Oy, 2010
 Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys 2012,
 Uudenmaan liitto
 Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Sito, 2014
LIITE 2
Osallistumis- ja arvointisuunnitelma
7(9)
Vaikutusten
arviointi
Tärkeimmät arvioitavat vaikutukset:
Ympäristövaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön, muuhun
rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan, maisemaan ja maaperään.
Taloudelliset ja tekniset vaikutukset kunnan talouteen, palvelutarjontaan, kunnan
palveluihin, yhdyskuntatekniikkaan ja -talouteen sekä liikennemääriin.
Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset alueen turvallisuuteen, terveellisyyteen,
lähialueiden asuinoloihin ja liikenneyhteyksiin.
Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa
suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman
laatua.
Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä.
Osalliset
Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat, haltijat ja asukkaat, toimipaikat,
yritykset ja niiden työntekijät
Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet






Keravan Omakotiyhdistys ry
Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry
Kerava Seura ry
Keravan Yrittäjät ry
Keravan Vammaisneuvosto
Keravan Vanhusneuvosto
Yhdistykset ja muut viranomaiset ja yhteisöt


















Savion kyläyhdistys ry
Savion Koti ja Koulu ry
Uudenmaan ELY-keskus
Uudenmaan liitto
Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
Museovirasto
Liikennevirasto
VR-Yhtymä Oy
Finavia Ilmailulaitos
Elisa Oyj
Sonera Carrier Networks Oy
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä
Keravan Energia Oy
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Turvatekniikan keskus (TUKES)
Oy Sinebrychoff Ab
Stowe Woodward Finland Oy
Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset ja lautakunnat









Kaupunkitekniikka
Sosiaali- ja terveysvirasto
Vapaa-aikavirasto / museo
Kasvatus- ja opetusvirasto (tiedoksi)
Rakennusvalvontatoimisto
Asuntopalvelut (tiedoksi)
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Rakennuslautakunta
Keravan kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta
Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana. Osalliseksi voi ilmoittautua maankäyttöpalveluihin kaavan suunnitteluvaiheen aikana.
LIITE 2
Osallistumis- ja arvointisuunnitelma
8(9)
Tiedottaminen
Suunnittelun etenemisestä sekä suunnitteluun osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan:
 kuuluttamalla Tuusulanjärven viikkouutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja Keravan kaupungin kotisivuilla (www.kerava.fi)
 lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille.
Osallistuminen
ja vuorovaikutuksen
järjestäminen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on asiakirja, joka laaditaan
kaavoitustyön alkaessa ja sen tehtävänä on kertoa osallisille siitä:
 mitä kaavoitus koskee ja mihin sillä pyritään
 mitä vaikutuksia kaavalla on ja miten vaikutukset arvioidaan
 ketkä ovat osallisia
 miten ja milloin voi osallistua ja miten siitä tiedotetaan
 kuka valmistelee kaavaa ja mistä saa lisää tietoa
Mielipiteiden esittäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollistaa
paremmin niiden huomioimisen suunnittelutyössä.
Viranomaisneuvottelu
Alustava
käsittelyaikataulu
Kaavan laatimisesta järjestetään viranomaisneuvottelut Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
on pidetty 30.4.2014.
Aloitusvaihe / maalis-huhtikuu 2014
Kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS)
nähtävilläolosta tiedotetaan ja OAS asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä
varten kahden viikon ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi esittää
muutoksia ja täydennyksiä vielä suunnitteluprosessin aikana ja siitä saa lisätietoja
suunnittelijalta.
Valmisteluvaihe / syys-joulukuu 2014
Kaavaluonnos laaditaan ja se hyväksytetään kaupunkikehitysjaostossa asetettavaksi nähtäville ja lausunnoille. Luonnos on nähtävillä kuukauden mielipiteiden
esittämistä varten ja siitä tiedotetaan sovitulla tavalla.
Ehdotusvaihe / tammi - syyskuu 2015
Luonnoksesta saatujen mielipiteiden, lausuntojen ja selvitysten pohjalta laaditaan
muutosehdotus, jonka kaupunkikehitysjaosto hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan ja mahdolliset
muistutukset tulee jättää kirjallisena nähtävillä olon aikana. Samaan aikaan ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot. Annetut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupunkikehitysjaostossa ja mikäli mahdollista ne pyritään ottamaan huomioon laadittaessa lopullista ehdotusta. Kaikille muistutuksen tehneille, jotka ovat antaneet yhteystietonsa, lähetään kaupungin perusteltu kannanotto
kaupunkikehitysjaoston käsittelyn jälkeen.
Hyväksymisvaihe marraskuu 2015
Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunkikehitysjaoston
ja kaupunginhallituksen esityksestä. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä
tiedotetaan kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksella Tuusulanjärven viikkouutisissa sekä kaupungin kotisivuilla internetissä www.kerava.fi.
Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaavamuutos on nähtävillä Keravan kaupungin
maankäyttöpalveluiden kotisivuilla. Tässä vaiheessa kirjeellä tiedotetaan vain niille, jotka ovat sitä erikseen ehdotuksen nähtävilläolon aikana pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa.
Päätöksen voimaantulo / tammikuu 2016
Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua
hyväksymisestä, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Kaavamuutos tulee voimaan, kun siitä on kuulutettu Tuusulanjärven viikkouutiset
-lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla, kirjastossa ja internetissä (www.kerava.fi).
LIITE 2
Osallistumis- ja arvointisuunnitelma
9(9)
Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto seuraavilta:




























Asemakaavan
muutoksen
valmistelija
Yhteystiedot
Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat
Keravan Omakotiyhdistys ry
Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry
Kerava Seura ry
Keravan Yrittäjät ry
Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö
Keravan Vammaisneuvosto
Keravan Vanhusneuvosto
Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry
Savion kyläyhdistys ry
Savion Koti ja Koulu ry
Uudenmaan ELY- keskus
Uudenmaan liitto
Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
Liikennevirasto
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
VR-Yhtymä Oy
Finavia Ilmailulaitos
Gasum Oy, Maakaasu
Helsingin seudun liikenne HSL
Elisa Oyj
Sonera Carrier Networks Oy
Keravan Energia Oy
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Oy Sinebrychoff Ab
Turvatekniikan keskus
Stowe Woodward Finland Oy
Valmistelija
Asemakaavan valmistelusta vastaa:
kaava-arkkitehti Marja Pelo
puh. 040 318 2316
sähköposti: marja.pelo@kerava.fi
Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut
Postiosoite: PL 123, 04201 Kerava
Käyntiosoite: Sampolan palvelukeskus, 4. krs.,
Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava
Puhelin *09-29491