Kokousasia PDF

Rakennus- ja
ympäristölautakunta
§ 77
10.06.2015
Ympäristölupa, Sannuk Gravel Oy, louhimo ja murskaamo, Kiikalan Saari, Holma, 734-706-3-2,
lupa 4-2015
1795/11.01.00.00.01/2013
Rakennus- ja ympäristölautakunta 10.06.2015 § 77
Valmistelija: ympäristöinsinööri Sirpa Sorsa, sirpa.sorsa@salo.fi, (02) 778
7806.
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kivenlouhintaa ja murskaamoa. Kyseessä on olemassa
olevan luvan tarkastaminen. Samalla haetaan lupaa aloittaa toiminta ennen
lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. (YSL 101 §)
Hakija
Sannuk Gravel Oy
Suomusjärventie 330
25390 Kiikala
Toiminta ja sen sijainti
Laitosalue sijaitsee Salon kaupungin Kiikalan Saaren kylässä tilalla Holma
3:2 Kitula-Seppälä-yhdystieltä noin 300 metriä itään. Ottamisalue sijoittuu
Holman tilan pohjoisosassa olevalle Harjakallion kallioalueelle. Muilta osin
alue rajoittuu naapuritilojen metsä- ja viljelyalueisiin. Suunnittelualue on
noin 300 metrin päässä lähimmän soranottamisalueen reunasta ja noin
800 metrin päässä Kiikalan tiilitehtaan laajasta ottamisalueesta. Oheismateriaalina on lähestymiskartta. Hakemukseen ja muuhun asiakirja-aineistoon voi tutustua ympäristönsuojelussa ja lautakunnan kokouksessa.
Lupaa haetaan vuosittain paikalta louhittavan yhteensä enintään noin
80.000 m3 suuruisen kiviainesmäärän murskaukseen, varastointiin ja kuljetukseen. Laitostoimintaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana. Laitoksen
yhteyshenkilönä toimii Heikki Kuparinen.
Luvan hakemisen peruste
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1
§:n 1 momentin kohtien 7 c ja e mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa
aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa, kun kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja murskaamon toiminta-aika on ylittänyt 50 päivää.
Lisäksi toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 2
momentin kohdan 3 mukaan, koska toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 § 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Lupaviranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulain 31 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 mo-
mentin kohtien 7 a ja b nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristölupa-asian.
Asian vireille tulo
Lupahakemus luvan tarkastamiseksi on saapunut Salon kaupungin
ympäristönsuojeluyksikköön 13.6.2013. Alueella on toistaiseksi voimassa
oleva Kiikalan kunnan 30.8.2004 myöntämä ympäristölupa louhimolle ja
murskauslaitokselle. Lupahakemus jäi odottamaan maa-ainesluvan käsittelyä, koska ottamisalueeseen ja ottomäärään tehtiin muutoksia. Rajaukset
vaikuttivat myös louhimon sijoittamiseen ottamisalueelle.
HAKEMUKSESSA ESITETYT ASIAT
Toimintaa koskevat luvat
Kyseessä on vanha toiminta, jolle haetaan luvan tarkastamista. Lupa käsitellään uutena lupana, koska suurin osa lupamääräyksistä on vanhentunut
ja lainsäädäntö on muuttunut. Kallion irrottamiseen on Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta myöntänyt maa-aineslain mukaisen
maa-ainesluvan 6.5.2015 § 66.
Laitoksen sijainti, sen ympäristöolosuhteet, asutus ja kaavoitus
Murskauslaitos sijoittuu Salon kaupungin Kiikalassa Saaren kylään tilalle
Holma 3:2 (734-706-3-2). Hakija omistaa tilan. Alueelta louhitaan kalliota,
joka murskataan eri raekokoihin, varastoidaan alueelle raekokojen mukaan, kuormataan ja kuljetetaan pois kysynnän mukaan.
Toiminta sijoittuu luonnonolosuhteiltaan alueelle, jonka itäosa on pääosin
vanhaa louhosaluetta ja muilta osin paljaaksi hakattua kangasmetsää. Alueen halki kulkee tilan omassa käytössä ollut tilustie. Paikoin pienet avokalliot työntyvät maanpintaan asti. Varsinaisella ottamisalueella kallio kohoaa
korkeimmillaan noin +106 metrin korkeuteen.
Lähin loma-asunto on kaivualueesta 300 metrin päässä lounaaseen ja lähin ympärivuotinen asunto noin 340 metrin päässä koilliseen. Hakija asuu
itse lähimpänä louhosaluetta.
Pohjavesi
Suunnittelualue sijoittuu Saarenkylän I-Iuokan pohjavesialueen lounaiskulmaan. Vuonna 2013 ottamisalueen itäreunaan asennettiin pohjaveden havaintoputki. Putkessa vedenpinta on vaihdellut välillä +83,67 - +84,06. Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole kaivoja eikä muita vedenottopaikkoja. Lähin vedenottamo on Kiehuvanlähteen pohjavedenottamo, joka sijaitsee noin 1,5 km päässä ottamisalueesta kaakkoon.
Ottamisalueen vieressä olevalla Härjänvatsan maa-ainesoton yleissuunnitelma-alueella on useita pohjavesiputkia, joista suoritettujen mittausten perusteella pohjaveden pinta vaihtelee välillä +67,5 - +89,9. Noin 500 metrin
päässä yleissuunnitelma-alueen lähimmässä havaintoputkessa pohjavedenpinta on ollut tasolla +81,3 - +81,6.
Kaavallinen tilanne toiminta-alueella
Salon seudun maakuntakaavaan suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen läheisyyteen on myös merkitty
pohjavesialue (pv). Muita aluevarauksia tai yksittäisiä kohdevarauksia ei
alueelle ole.
Someron-Kiikalan harjuseutukaavaan alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M 228) ja sen eteläpuolinen alue suojeltavaksi
pohjavesialueeksi (pv 466). Suunnittelualuetta ei ole merkitty Varsinais-Suomen maa- tai valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Alueella ei ole Natura 2000 -aluevarauksia. Lähin Natura-alue (Hyyppärän harjualue, F10200010) on noin 400 metrin päässä kaivualueesta itään.
Ottamisalueen kaakkoispuolelle on tehty Härjänvatsan maa-ainesoton
yleissuunnitelma vuonna 2002. Yleissuunnitelman pohjalta on Härjänvatsan alueelle laadittu maa-ainesoton ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
kesäkuussa 2003. Suunnittelualue jää yleissuunnitelman ulkopuolelle, mutta on sen välittömässä läheisyydessä.
Alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa. Lähin asemakaava-alue on noin kilometrin päässä Härjänvatsassa.
Laitoksen toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Toiminta sijoittuu noin 4,7 ha kokoiselle ottamisalueelle. Alueella porataan,
räjäytetään, louhitaan, rikotaan, murskataan ja seulotaan kalliokiveä. Laitoksen vuotuinen maksimituotanto on 50.000 t/a. Keskimääräinen vuosituotanto on 40.000 t/a.
Murskauksessa käytetään siirrettävää murskauslaitosta. Laitteisto koostuu
aggregaatista, syötinosasta, etu- ja jälkimurskaimesta, seulastosta ja siilo-osasta sekä kuljettimista. Louhinnassa käytetään kompressoria, vaunuporakonetta, iskuvasaraa, kaivinkonetta ja pyöräkuormaajaa. Louhosalueelle sijoitetaan toiminnassa kulloinkin tarvittavaa irrotus- ja murskaus- sekä kaivu- ja kuormauskalustoa.
Laitoksen toiminta-ajat
Poraus
Räjäytys
Rikotus
Murskaus
Seulonta
Kuormaaminen ja
kuljetus
15 pv/vuosi
5 pv/vuosi
20 pv/vuosi
45 pv/vuosi
ei esitetty
ympäri vuoden
ma-pe klo 6-22
ma-pe klo 6-22
ma-pe klo 6-22
ma-pe klo 6-22
ei esitetty
arkisin klo 6-22, la klo 7-18
Poraus, räjäytys, louhinta, rikotus, murskaus ja seulonta kestävät enintään
kaksi kuukautta.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Alueen liikenne johdetaan tilus- tai rasitetietä pitkin Kitula-Seppälä-yhdystielle. Pihan kautta kulkevaa omaa tilustietä ei käytetä maa-aineksen kuljetuksiin. Raskaan liikenteen määrä on 10 käyntiä/vrk. Tiet ovat murskepintaisia ja pölyä torjutaan tarvittaessa kastelulla.
Polttoaineet ja muut tuotannossa käytettävät aineet
Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä enintään 25.000 l/a. Voiteluaineiden määrää ei ole arvioitu hakemuksessa. Räjähdysaineita kuten dynamiittia, aniittia ja anfoa käytetään enintään 1,5 t/a. Sähkö tuotetaan aggregaateilla ja polttomoottorit ovat murskaimissa. Vettä käytetään 200 - 250
m3/a. Vesi otetaan omasta selkeytysaltaasta.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Kallion louhinta ja murskaus siirrettävällä laitoksella on yleisesti käytössä.
Lokotrack-tyyppinen tela-alusteinen murskausasema on alan uusimpia innovaatioita.
Päästölähteet ja päästöt
Arvio päästöistä ilmaan
Ilmaan tulevia päästöjä ei ole laskettu tai arvioitu. Syntyvä pöly poistetaan
imurilla ja sekoitetaan louheen sekaan ja tarvittaessa myös kastellaan kasoja ja laitosta.
Tiedot melusta ja tärinästä
Meluavia vaiheita ei ole kuvattu hakemuksessa. FCG Oy, Infra ja ympäristö
on tehnyt melumittauksen vuonna 2008. Mittaus tehtiin murskaamon toimiessa. Mittauspisteitä oli viisi, joista ottamisalueen koillispuolella olevien
kahden talon pihalla melutaso oli 56 - 57 dB. Pohjoispuolella olevan talon
pihalla melutaso oli 52 dB. Muiden eteläpuolella olevien talojen pihalla melutaso oli alle 35 dB.
Mittaustulokset ylittyvät kahdessa mittauspisteessä. Ylitys aiheutui pyörökuormaajasta, joka kuljetti valmista mursketta varastoon ylämäkeä louhimattoman kallion päälle. Melutasojen ylitys poistuu louhinnan edetessä sen
verran, että varastokasat saa tehtyä louhitun alueen pohjalle. Mittausten
perusteella on myös harkittava meluvallin rakentamista pohjoisen suuntaan, jotta suojellaan riittävästi häiriintyviä kohteita.Varastokasat on siirrettävä pohjalle mahdollisimman pian. Jos kasoja ei voida siirtää alas, tulee
tehdä suojaustoimia melun estämiseksi.
Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön
Toiminnasta ihmisille aiheutuvat haitat jäävät pieniksi ottamisalueen syrjäisen sijainnin takia. Suunnitelman mukaisella kiviaineksen ottamisella ei
katsota olevan merkittävää vaikutusta alueen pinta- ja pohjavesioloihin eikä
kasvillisuuden kannalta tärkeisiin kosteusolosuhteisiin. Toiminta ei myöskään vaaranna Naturaan merkityn Hyyppärän harjualueen luontoarvoja.
Vaikutukset ottamisalueen kasvillisuuteen ja eläimistöön jäävät suhteellisen vähäisiksi, koska olosuhteet ovat jo muuttuneet suurimmalla osalla
suunnittelualuetta aikaisemman ottamistoiminnan ja metsähakkuiden seurauksena.
Kaivualueen reunoilla oleva puusto, reunaluiskat, vallit ja alhaalla pohjalla
olevat varastokasat toimivat tehokkaina melu-, pöly- ja näkösuojina.
Maa-ainesoton jälkeen kaivualue maisemoidaan tarpeellisilta osin, mikä
nopeuttaa kasvillisuuden ja eläimistön palautumista. Puuston kasvaessa
maiseman muodonmuutokset vähitellen häviävät ja alueen pintakasvillisuuden uusiutuessa pohjavesien suojelu paranee. Louhosalueen koillis- ja
kaakkoiskulma on jo maisemoitu. Suunnitelman mukaisen ottamistoiminnan aiheuttamat haitat jäävät vähäisiksi. Haitat eivät ole pysyviä alueen
pohjavesille, eikä ottamisen katsota vaarantavan lähialueen maisema- tai
luontoarvoja.
Selvitys ja arvio maa-ainesoton vaikutuksista pohjavesioloihin ja maisemaan sekä mahdollisista vaikutuksista Hyyppärän harjualueeseen
Vuonna 2004 Pelto-Timperi Ky on tehnyt ottamisaluetta koskevan arvioinnin ja todennut, että pohjavesioloihin kiviaineksen otolla tai murskauksella
ei ole vaikutusta, koska
-
nykyisen pohjavesipinnan yläpuolelle jää vähintään 8 metrin kerros
kallioaluetta
alueella ei tulla käsittelemään pohjaveden pilaantumista aiheuttavia
aineita
pintavedet johdetaan laskeutusaltaan jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle
alue maisemoidaan puhtailla maa-aineksilla
pohjaveden imeytysalueen pienentymisellä louhosalueen osalta ei
ole käytännön merkitystä pohjaveden määrälle.
Kiviaineksen otolla ei ole merkittäviä maisemallisia eikä Natura-alueeseen
liittyviä vaikutuksia, koska Natura-alue on lähes 400 metrin päässä. Alueelta ei ole löytynyt maastokatselmuksilla luontodirektiivin mukaisia lajeja kuten pyytä, kehrääjää, palokärkeä yms.
Liito-oravaselvitys
Suomen Luontotieto Oy on tehnyt Salon Kiikalan Harjakallion liito-oravaselvityksen vuonna 2014. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV
lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu. Tutkittava alue sijoittuu länsi-, itä- ja
pohjoisosiltaan peltoon ja eteläosiltaan laajaan soranottoalueeseen. Sannuk Gravel Oy:n ottamisalue on tutkimusalueella. Jätöskartoituksen
perusteella tutkitulla alueella asuu yksi liito-orava, joka todennäköisesti
viettää talven alueella.
Kaivokartoitus
Ennen louhinnan aloittamista lähialueen kaivot on selvitetty vuonna 2007.
Lähimmät kaivot ja lähteet sijaitsevat noin 150 metrin päässä ottamisalueen rajasta. Tutkituista kaivoista kolme on rengaskaivoa ja yksi porakaivo.
Kaivoista mitattiin pinnan korkeus, jota ei ole sidottu korkoon N60-järjestelmässä. Kaivojen vesi on täyttänyt laatuvaatimukset pääosin.
Tarkkailutoimenpiteet
Ottamistoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja seurataan ja raportoidaan lupapäätöksen ja eri viranomaisten esittämien vaatimusten edellyttämällä tavalla. Tarvittaessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten ympäristöhaittojen pienentämiseksi yleisesti hyväksyttävälle tasolle.
Valvovilla viranomaisilla on esteetön pääsy ottamisalueelle.
Jätteet
Toiminnassa syntyy enintään 0,1 t/a kiinteää yhdyskuntajätettä, joka varastoidaan katettuun jäteastiaan. Se toimitetaan Rouskiksen jäteasemalle.
Metalliromua tulee toiminnasta 0,5 t/a. Se kerätään vaihtolavalle, josta ro-
mu toimitetaan Metallivälitys Lähdemaa&Aarniolle. Jäteöljyä ei synny.
Muut vaaralliset jätteet toimitetaan Ekokemille. Työaikaisessa asumisessa
syntyy myös vähäisiä määriä jätevettä, joka johdetaan septitankkiin.
Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma
Suunnitelman mukaan alueelta syntyy jätteenä pintamaata 7.000 m3, joka
hyödynnetään ottamisalueen maisemoinnissa. Kivipölyä tai kivituhkaa syntyy 100 m3, vesiseulonta- ja selkeytysaltaan hienoainesta 3 m3. Kantoja ja
hakkuutähteitä syntyy arviolta 200 m3, ja ne kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on kuulutettu Salon kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä
29.7. - 27.8.2013. Salon Seudun Sanomissa hakemus on julkaistu
29.7.2013. Asiakirjat on pidetty nähtävillä Salon kaupungin ympäristönsuojelussa Halikon virastotalossa edellä mainitun ajan viraston aukioloaikoina.
Asianosaisille (31 kpl) on lähetetty tiedoksianto luvan vireilläolosta tavallisena kirjeenä.
Luvan käsittely jäi odottamaan liito-oravaselvitystä ja maa-ainesluvan muutoksia.
Muistutukset ja mielipiteet
Okko Hämälistö on jättänyt muistutuksen 20.8.2013. Hän toteaa, että liito-oravia on ollut lähialueella jo pitkään, myös Hämälistön pihapöntössä.
Aikaisempina vuosina maa-ainesten ajo alkaa kello 4.00 ja jatkuu kello
23.00 seitsemänä päivänä viikossa. Ajoaikoja tulee tarkistaa. Valituksessa
esitetään, että ajoajat olisivat arkisin kello 7.00 - 21.00 ja lauantaisin kello
8.00 - 14.00. Sunnuntaisin ei tule sallia ajoa eikä muutakaan toimintaa ottoalueella. Hämälistön pihaa ei saa kuvata ja kameravalvonta tulee lopettaa. Talon vierestä kulkeva tie tulee asfaltoida tai kulkureitti tulee muuttaa
kulkemaan toista kautta Peab Industri Oy:n vaa´alta Suomusjärven tielle.
Lähitalot tärisevät, kun Sannuk Gravel Oy:n louhimolla räjäytetään. Melututkimus on ollut tekemättä edellisen luvan aikana.
Tarkastukset
Vuositarkastukset vuosina 2013 ja 2014 on tehty ottamisalueelle. Lisäksi
alueelle tehtiin liito-oravaan liittyvä katselmus vuoden 2015 alussa.
Lausunnot
Lausuntoja on pyydetty Salon kaupungin kaupunkisuunnittelulta ja ympäristöterveydenhuollolta, Liikelaitos Salon Vedeltä, Varsinais-Suomen liitolta
sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta.
Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto (19.9.2013) toteaa lausunnossaan, ettei ottamisalueella ole voimassa oikeusvaikutteista
yleis-, asema- tai ranta-asemakaavaa. Alue on M-alueella ja sitä koskee merkintä pohjavesialue (pv). Lähin kaava-alue Härjänvatsan asemakaava-alue on n. 900 metrin päässä. Osayleiskaavan alue on 600
metrin etäisyydellä.
Alueella ei ole vireillä uusia kaavahankkeita. Ottamisalueella ei ole
muita suojelukohteita kuin pohjavesialue, Saarenkylän 1. luokan pohjavesialue. Ottamisalueen itäpuolella n. 400 metrin päässä on Natura
2000 -verkkoon kuuluva Hyyppärän harjualue ja valtakunnallisesti arvokas harjualue. Kaupunkisuunnittelu toteaa edellä esitetyn perusteella, että ympäristölupaa haetaan vakiintuneessa toiminnassa olevalle kivenlouhimolle ja murskauslaitokselle.
Suunniteltu kiven jalostustoiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Kaupunkisuunnittelu kiinnittää huomiota lähellä olevien
asuin- ja vapaa-ajan rakennuksien sijaintiin lähellä murskaamoa ja
louhimoa. Asetuksen 800/2010 perusteella saattaa olla tarpeen asettaa toiminnalle tavanomaisia lupaehtoja tiukempia ehtoja, joilla voidaan ohjata, välttää tai ainakin minimoida toiminnasta asumiselle, ympäristölle ja pohjavedelle aiheutuvia haittavaikutuksia. Lisäksi alueen
jälkihoitotyöt tulisi käynnistää ja toteuttaa ottamistoiminnan etenemiseen nivellettynä jatkuvana toimintona. Kaupunkisuunnittelu katsoo,
että luvan myöntäminen on mahdollista edellä esitetyin varauksin.
Salon kaupungin ympäristöterveydenhuoltoyksikön (9.8.2013) lausunnossa todetaan, että murskaus- ja louhintatoiminnasta voi aiheutua
haittaa melusta, pölystä, tärinästä tai talousveden laadun heikkenemisestä.
Ympäristömelua on mitattu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melun
ohjearvot ovat ylittyneet mittauksissa. Mikäli lähimmät asukkaat kokevat melun haitalliseksi, on alueella tehtävä uudet melumittaukset ja
mahdollisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin melun ehkäisemiseksi.
Maa-ainesottoalue sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella. Hakemuksessa on kerrottu, että pohjaveden ylin korkeusasema on + 81,6 m ja
maa-aineottamissyvyys +91 - +92 m. Näin ollen pohjaveden päälle
jää noin yhdeksän metrin suojaava maakerros. Hakemuksessa ei ole
esitetty, miten pohjaveden laatua tarkkaillaan.
Asetuksesta 800/2010 murskaus- ja louhintatoiminnalle tulevat aikarajoitukset tulee huomioida lupaa myönnettäessä, koska lähin asutus
on alle 500 m päässä toiminta-alueesta. Pölyn leviäminen on estettävä siten, ettei siitä aiheudu terveys- tai viihtyvyyshaittaa lähimmille
asukkaille.
Liikelaitos Salon Veden (8.7.2013) lausunnossa todetaan, että hakemuksessa pohjaveden pinnantaso on +81 - +82. Suojaavaa kerrosta
jää n. 8 m. Pohjavesialueen tärkeyden johdosta pohjaveden pinnan
päälle tulee jäädä vähintään 8 metrin suojaava kerros eikä alueelle
saa perustaa maankaatopaikkaa. Poltto- ja voiteluaineita ei saa säilyttää alueella. Kaluston paikoitusalue on rakennettava siten, että se ei
läpäise nesteitä ja on varustettu katoksella. Laitteiden huoltoa ei saa
suorittaa alueella. Asiaton pääsy alueelle on estettävä.
Toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomioita pohjaveden suojeluun
ja veden käyttökelpoisuuden säilymiseen.
Varsinais-Suomen liitto ei ole antanut lausuntoa ympäristölupaan.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö
ja luonnonvarat (10.9.2013) ensimmäinen lausunto
Ensimmäinen lausunto koskee ympäristölupahakemusta, jossa alkuperäisen maa-aineslupahakemuksen louhimisalue on huomattavasti
laajempi.
Lähimmät asuinrakennukset ovat n. 250 metrin päässä, kun asetus
kivenlouhimoista 800/2010 edellyttää, että louhimoiden ja asutuksen
väliin jää vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamon ja asutuksen väliin
voidaan tarvita 500 metriä, jollei luvan haltija esitä teknisiä keinoja
käyttäen ja ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla, etteivät meluarvot ylitä ohjearvoja. Toiminnasta ei myöskään saa aiheutua ilmanlaadusta annetun asetuksen 711/2001 raja-arvojen ylittymistä. Alueelta on tehty liito-oravahavaintoja.
ELY-keskus katsoo, että hakemuksen mukainen kiviaineksen louhinta
ja murskaus on mahdollista pohja- ja pintavesien ja maa-kallioperän
suojelemisen kannalta. Kuitenkin huomioiden etäisyys lähimpään
asutukseen, edellytykset luvan myöntämiselle saattavat mahdollisesti
puuttua. Luonnonsuojelun osalta tulisi harkita seuraavaa:

Jotta hakemusta voitaisiin tarkastella luonnonsuojelun kannalta,
tulisi kunnan pyytää hakijaa selvittämään liito-oravan esiintyminen ottamisalueen lounaiskulmassa. Varsinais-Suomen
ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö antaa tarvittaessa lisätietoja selvityksen laadinnasta ja sen tulosten tulkinnasta.
Hakija muutti hakemuksia ja korjasi ottamisalueen rajausta siten, että asutuksen ja louhinta-alueen väliin jää vähintään 300 metriä. Murskauslaitos
on siirrettävä ja uusinta tekniikkaa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus / Luonnonsuojelu (23.12.2014)
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojelulta pyydettiin lausunto liito-oravaselvityksestä. ELY-keskus ei antanut lausuntoa, vaan lähetti
asiasta muistion. Mikäli alueelle suunniteltu kaivostoiminta heikentää tai
vaarantaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan, tarvitaan lupa poiketa luonnonsuojelulain 49 § 1 momentin kiellosta. Jotta voidaan antaa lausunto hankkeen toteuttamisesta, tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, kohdistuuko kaivostoiminta liito-oravan käyttämille alueille.
Ympäristönsuojelu lähetti pyydettynä ELY-keskukselle uusitut suunnitelmat, hakemuksen ja suunnittelijan 19.1.2015 tekemän uuden karttapiirroksen, johon liito-oravahavainnot sekä uudet otto- ja ottamisalueen rajat on
yhdistetty samaan karttaan. Ympäristönsuojelu pyysi tarkastuskäyntiä Sannuk Gravel Oy:n ottamisalueelle ELY-keskukselta ja uutta lausuntoa.
Maastokäynti 30.1.2015
Ympäristönsuojelu, hakija ja ELY-keskuksen tarkastaja tekivät alueelle katselmuksen. Otto- tai ottamisalueelta ei tehty liito-oravahavaintoja, eikä ottamisalue ulotu liito-oravan asuin- tai levähdysalueelle.
Varsinais-Suomen ELY-keskus / Luonnonsuojelu toinen lausunto
(2.2.2015)
ELY-keskus toteaa uudessa lausunnossaan, että Sannuk Gravel Oy:n
hanke ei vaikuta liito-oravaan. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue on
maastokäynnin perusteella uuden louhintasuunnitelma-alueen ulkopuolella. Hankkeen toteutus ei vaikuta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja heikentävästi. Välimatkaa liito-oravan elinpiiristä läjitysalueeseen on
n. 45 metriä.
Hakijan vastine 15.1.2015
Hakijalta on pyydetty lausunnoista ja muistutuksesta vastinetta. Vastineessa todetaan, että louhosalueen rajausta on tarkastettu ja muutettu. Louhimon etäisyys lähimpään asutukseen on vähintään 300 metriä. Ottomäärä
on vähentynyt 80.000 kuutioon.
Naapurikiinteistöjen rajoihin on eteläpuolella vähintään 300 metriä. Pohjoispuolella alue rajoittuu hakijan omistamiin kiinteistöihin. Pohjaveden havaintoputki on asennettu vuonna 2013. Vastineessa hakija esittää pohjaveden
tarkkailuohjelmaksi seuraavaa:
-
Pohjaveden pintaa tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-,
elo- ja marraskuu).
Veden laatua tutkitaan kerran vuodessa esim. syksyllä. Vesianalyysit
tehdään siten, että joka toinen vuosi tehdään laajempi analyysi ja joka
toinen vuosi suppeampi.
Lähellä olevia talousvesikaivoja ei tarkkailla muuten kuin poikkeustilanteissa, koska etäisyys on pitkä ja ottomäärä vähäinen. Vaikutusalueella olevista talousvesikaivoista on olemassa lähtötiedot edelliseltä lupakaudelta. Kaivojen vedenpinnankorkeudet tai vedenlaatu eivät
ole muuttuneet tai heikentyneet edellisen lupakauden ottamisen aikana.
Louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuvan melun osalta todetaan, että
FCG Planeko Oy on tehnyt melumittauksen ottamistoiminnan aloittamisen
aikaan vuonna 2008. Louhimistoimintaa aloitettaessa korkeimmat meluarvot ja ohjearvojen ylitykset johtuivat siitä, että pyörökuormaajat kuljettivat
mursketta varastokasoihin louhimattoman kallion päälle. Nyt olosuhteet
ovat muuttuneet sikäli, että louheen murskausta, varastointia kasoihin ja
murskeen poiskuljettamista voidaan tehdä 10 - 15 metriä syvemmällä louhoksen pohjalla. Nykyisin melun ohjearvot eivät ylity lähimmissä
häiriintyvissä kohteissa, kun varastokasat siirretään louhoksen pohjalle ja
murskauslaitos sijoitetaan optimaalisesti rakennettavaan meluvalliin
nähden. Toiminnan aiheuttamasta melusta ei ole tullut valituksia edellisen
lupakauden aikana.
Liito-oravasta tehdyn selvityksen perusteella louhimistoiminta ei ulotu oravien levähdys- tai asuinalueelle eikä heikennä tai vaaranna lajin lisääntymistä.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ensimmäisestä lausunnosta todetaan,
että ottamisalueen rajausta on korjattu. Pohjaveden suojeluun ja maisemointiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.
Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston antamaan lausuntoon todetaan, että samat asiat ovat tulleet esille aikaisemmissa kohdissa vastineessa. Massamäärän ja ottamisalueen pienentymisen vuoksi toiminnalle ei
tule asettaa tavanomaisia tiukempia lupaehtoja. Kaikkia Härjänvatsan alueella toimivia tahoja tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
Ympäristöterveydenhuollon antamaan lausuntoon todetaan, että
melukysymyksiin on jo vastattu edellä. Lisäksi murskauksessa käytetty kaluston tekniikka on myös äänieristys- ja pölykoteloinnin osalta kehittynyt
huomattavasti äänettömämmäksi ja pölyttömämmäksi aikaisempiin lupakausiin verrattuna. Mikäli asiallisia meluvalituksia tulee uudella lupakaudella, melua tullaan mittaamaan. Pohjaveteen ja tiukempiin lupamääräyksiin
on jo otettu kantaa.
Liikelaitos Salon Veden antamaan lausuntoon todetaan, että suunnitelmissa esitetyn pohjan tason ja pohjaveden väliin jää riittävä suojakerros. Louhosalueelle ei olla perustamassa maankaatopaikkaa eikä siellä ole myöskään tarkoitus säilyttää poltto- ja voiteluaineita tai huoltaa koneita. Polttoaineet ja kalusto säilytetään ja huolletaan hakijan talouskeskuksen hallissa.
Muistutukseen ei oteta kantaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
2.2.2015 lausuntoon ei ole annettu uutta vastinetta.
VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET
Vs. rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö:
Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva rakennus- ja
ympäristölautakunta myöntää hakemuksen mukaisesti Sannuk Gravel
Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Salon kaupungin Kiikalan Saaren kylässä sijaitsevalle tilalle Holma 3:2
(734-706-3-2) louhimolle ja kiviaineksen murskaamolle.
Toiminta on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei jäljempänä olevissa lupamääräyksissä
toisin määrätä.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja perusteluissa ilmenevällä tavalla.
Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston lausunnossa mainitut kaavatilanteet on huomioitu ympäristöluvan käsittelyssä.
Salon kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja kaupunkisuunnittelun sekä
Liikelaitos Salon Veden lausunnoissa mainitut asiat on huomioitu lupakäsittelyssä ja lupamääräyksissä. Pienentyneen ottamisalueen ja yli puolella vä-
hentyneen massamäärän vuoksi hakija ei ole muuttanut ympäristölupaan
liittyvää hakemustaan. Todellisuudessa massamäärän pieneneminen vaikuttaa louhimis- ja murskaamistarpeeseen ja liikuteltavan murskaimen
käyttötarpeeseen. Tällöin ympäristöön tulevat haitat myös pienenevät.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti ottamisaluetta on
rajattu siten, että 300 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen täyttyy. Erillinen liito-oravaselvitys liito-oravan elinpiiristä on tehty ottamisalueen läheisyydessä. ELY-keskus on antanut lupaa puoltavan lausunnon. Ottaminen
ei ulotu liito-oravan elinpiiriin. Muut lausunnossa esitetyt asiat on huomioitu
lupamääräyksissä.
Vastaus ympäristölupahakemusta koskevaan muistutukseen
Okko Hämälistön muistutuksessa olevaan liito-oraviin ja niiden pesintään
ottamisalueen läheisyydessä on otettu kantaa lupaa käsiteltäessä. Liito-oravan pesintä- ja levähdysalueet on selvitetty ottoalueen läheisyydessä
ennen luvan myöntämistä. Ottoaluetta on rajattu siten, että ottotoiminta ei
ulotu liito-oravien elinpiiriin. Erityistä häiriötä aiheuttaville toiminnoille on annettu toiminta-ajat, jotka ovat yhteneväiset muiden Härjänvatsan alueen
toimijoiden kanssa.
Viikonloppuisin ja arkipyhinä ei kuljetuksia, kuormausta eikä muutakaan
toimintaa sallita ottoalueella. Tietä koskevat vaatimukset on huomioitu siltä
osin kuin ne on katsottu tarpeelliseksi kohtuuttoman haitan estämiseksi.
Tärinä on huomioitu lupamääräyksissä. Melumittaus on tehty edellisen luvan aikana ja luvassa annettu tarvittavat määräykset meluhaitan estämiseksi tai pienentämiseksi.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Laitoksen sijoittaminen alueelle ja toiminta-aika
1. Murskauslaitos tulee sijoittaa louhoksen pohjalle paikkaan N60 +91.
2.
Laitoksessa saa toimintavuoden aikana murskata ottamisalueelta irrotettua kiveä enintään 24.000 tonnia vuodessa. Alueella ei saa käsitellä eikä varastoida muualta tuotua kiviainesta.
3.
Laitoksen toiminta-aika on arkisin maanantaista perjantaihin:
Murskaus ja seulonta klo 7.00 - 22.00
Poraaminen, räjäytykset ja rikotus klo 8.00 - 18.00
Kuormaus ja kuljetus klo 7.00 - 22.00
Murskaamista, poraamista, räjäytyksiä, rikotusta tai seulontaa ei saa
tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Murskausta tai louhintatöitä ei
saa tehdä kesä-, heinä- eikä elokuussa. Kuormaamista tai kuljetuksia
ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä.
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa kunkin kiviaineksen murskaustoimintajakson ajankohta kirjallisesti viisi (5) työpäivää ennen kyseisen toimintajakson aloittamista 500 metrin säteellä laitosalueesta sijaitsevien kiinteistöjen omistajille, haltijoille sekä kuljetusreitin varrella
oleville asuinrakennuksille ja maa-ainesviranomaiselle.
4.
Asiaton pääsy laitosalueelle on estettävä lukittavin portein tai puomein sekä aitaamalla laitosalue tarpeellisilta osin.
Pöly ja päästöt ilmaan
5.
Alueelle voidaan sijoittaa murskauslaitos, jossa pölyn leviäminen
ympäristöön on päästölähteissä estetty kattavasti ja tiiviisti rakennelmien, kotelointien ja pölynerottimien avulla sekä kastelemalla tai
käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasojen sijoittelulla tulee mahdollisuuksien mukaan tehostaa pölyntorjuntaa.
6.
Kuormattavan ja kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen
pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä kuljettimien päähän pölyämistä estävät
suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta
parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
7.
Murskaamon pölynpoistojärjestelmä on pidettävä hyvässä toimintakunnossa. Sen kunto on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin.
8.
Käsiteltävän kiviaineksen on mahdollisuuksien mukaan oltava kosteaa. Kiviainesvarastot ja ajoneuvojen kuormat tulee tarvittaessa
kastella tai peittää siten, ettei niistä aiheudu ympäristölle haitallista
pölynmuodostusta. Kasteluun käytettävän veden tulee olla sellaista,
ettei siitä aiheudu haitallista pintavesien imeytymistä maaperään eikä pohjaveden pilaantumista.
9.
Alueet, joilla työkoneet liikkuvat ja on kuljetusliikennettä, on hoidettava siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Kuljetuksen aiheuttamien pölyhaittojen estämiseksi on käytettävä sellaisia
keinoja, jotka eivät vaaranna tien varrella asuvien kiinteistöjen talousvesikaivoja.
10.
Porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä porausvaunuihin sijoitetuin pölynkeräyslaittein tai käyttämällä muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
11.
Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osoittaa luotettavasti ja ympäristönsuojelun hyväksymällä tavalla, että valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) ilmanlaadulle annetut raja-arvot eivät ylity häiriöille
alttiissa kohteissa ja valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996) täyttyy. Päästöjä on mitattava häiriintyvissä kohteissa
tarvittaessa, jos haitoista tulee valituksia valvovalle viranomaiselle.
12.
Työkoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla
enintään 0,10 painoprosenttia ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus
saa olla enintään 1,0 painoprosenttia.
Melu
13. Laitoksen toiminnoista aiheutuva melu liikenne mukaan lukien ei saa
ympärivuotiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla
ylittää A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo7 22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22 - 7) 50 dB. Mikäli melu sisältää
iskumaista ääntä, lisätään ohjearvoihin 5 dB.
14.
Vastaavasti loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla
melutaso ei saa ylittää A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Mikäli melu sisältää iskumaista ääntä, lisätään ohjearvoihin 5 dB.
15.
Varastokasojen sijoittelulla tulee mahdollisuuksien mukaan ehkäistä
melun leviämistä häiriintyviin kohteisiin.
16.
Laitoksen aiheuttamaa melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin,
sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen
osoittamaan luotettavasti ja ympäristönsuojelun hyväksymällä tavalla, etteivät melutason arvot ylity häiriölle alttiissa kohteissa. Melumittaukset on teetettävä häiriintyvissä kohteissa puolueettomalla asiantuntijalla, mikäli haitoista tulee valituksia valvovalle viranomaiselle.
Tärinä
17. Ennen louhintaräjäytysten aloittamista toiminnanharjoittajan tulee
järjestää katselmus, joka koskee 500 metriä lähempänä louhinta-aluetta sijaitsevia kiinteistöjä sekä kuljetusreitin varrella olevia
asuinrakennuksia.
Tärinän vaikutuksia tulee mitata kiinteillä tärinämittareilla näissä samoissa rakennuksissa.
18.
Toiminnanharjoittajan on tehtävä edellä esitettyihin mittauksiin perustuva tärinäselvitys ja selvitys mahdollisuuksista vähentää tärinästä aiheutuvia haittoja. Louhintaräjäytyksistä aiheutuvia haittoja on
ehkäistävä räjäytysteknisin toimenpitein kuten esim. käyttämällä räjäytyksissä aikahidastenalleja. Selvityksen tulee olla valvontaviranomaisella seuraavan louhinnan jälkeen kohtuullisen ajan kuluttua,
kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua luvan lainvoimaiseksi tulosta.
19.
Katselmus on teetettävä puolueettomalla ulkopuolisella asiantuntijalla. Katselmuksen ja seurantamittausten tekemisestä on sovittava
kohteen omistajan tai haltijan kanssa.
Jätteet
20. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava
käsiteltäviksi asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen. Muut jätteet
vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta voidaan toimittaa yhdyskuntajätteen loppusijoituspaikkaan. Jätteiden lajittelussa ja varastoinnissa
tulee noudattaa Salon kaupungin jätehuoltomääräyksiä.
21.
Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä
alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä, ja
ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Vaaralliset jätteet on
toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hy-
väksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely.
22.
Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Laitoksen toiminta-alueella ei saa varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai maisemointiin soveltumatonta maa-ainesta eikä muualta tuotua jätteeksi
luokiteltavaa tavaraa. Alueelle ei saa perustaa maankaatopaikkaa.
Maaperän sekä pohja- ja pintaveden suojelu
23. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ei saa
päästä öljytuotteita eikä muita haitallisia aineita.
24.
Työn ajaksi varastoidut säiliöt tulee varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta
vastaavalla katetulla suoja-altaalla sekä sulkuventtiilillä ja ylitäytönestimellä. Säiliöiden tulee olla lukittavia.
Öljysäiliöiden, koneiden ja laitteiden kuten seulan ja murskaimen
käyttö-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava reunoiltaan korotetuiksi, tiiviiksi ja öljytuotteita sekä muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita läpäisemättömäksi siten, että valumavesiä ei pääse maastoon.
25.
Ottamisalueella tulee olla pohjavesiputki, josta voidaan tarkkailla
pohjaveden pintaa. Putken tulee olla sellainen, että se soveltuu laadun tarkkailuun. Tarkkailuputkesta tulee tehdä putkikortti, joka esitetään aloituskokouksessa.
Vedenpinnan korkeus tulee mitata neljää kertaa vuodessa (helmi-,
touko-, elo- ja marraskuussa). Pinnan korkeudet tulee kirjata ylös ja
esittää valvontaviranomaiselle vuositarkastuksella.
Vedestä tulee vuosittain analysoida lämpötila, pH, sameus, happi,
kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, koliformiset ja E.coli bakteerit ja aistinvaraisesti
haju ja maku. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan hakijan kirjallisesta esityksestä muuttaa, mikäli tulokset sen sallivat.
26.
Mikäli havaintoputkessa todetaan veden laadussa tai pinnan korkeudessa muutoksia, tulee ottaa lähimmistä naapureiden talousvesikaivoista pinnan korkeus ja laatunäyte.
27.
Louhosalueen kuivatusjärjestelyistä ei saa aiheutua kuivatusveden
virtausreitin varrella oleville maanomistajille maiden vettymistä tai
muuta vahinkoa.
28.
Kalliokivialueelle rakennettavan selkeytysaltaan tulee olla riittävän
suuri valuma-alueen kokonaisvesimäärälle. Tarvittaessa altaita pitää
rakentaa useampia ja porrastaa veden kulkua siten, että siitä ei synny haittaa ympäröiville alueille eikä ojitukselle.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
29. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa par-
haan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon.
Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt
30. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella on oltava
saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön
päässeet polttoaineet ja muut ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on välittömästi kerättävä talteen ja toimitettava
asianmukaiseen käsittelyyn pelastusviranomaisten avustuksella.
31. Määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluun ja Varsinais-Suomen
Aluepelastuslaitokselle.
32. Rikkoutumisen ja muun häiriön sattuessa laitoksen päästöjä aiheuttava toiminto on keskeytettävä, kunnes laitteisto on korjattu ja toimintakuntoinen.
Käyttötarkkailu, kirjanpito ja raportointi
33. Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Muistiinpanot on pyydettäessä
esitettävä valvontaviranomaiselle. Muistiinpanot, mittaukset ja näytetulokset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle vuositarkastuksen yhteydessä.
34. Toiminnanharjoittajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä
toimitettava kaupungin ympäristönsuojeluun edellisen vuoden toimintaa koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot: laitoksen toiminta-ajat, laitoksen tuotantotiedot, tiedot alueelta poiskuljetetun
murskeen määrästä, tiedot varastossa olevasta murskeen määrästä,
polttoaineiden käyttö- ja laatutiedot sekä niiden perusteella lasketut
päästötiedot (NOx, SO2, CO2 ja hiukkaset), yhteenveto veden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailutuloksista. Raportin tulee sisältää
arvio ottotoiminnan vaikutuksista pohjaveden pinnankorkeuteen ja
laatuun. Mikäli melua tai pölyä on jouduttu mittaamaan, tulee tulokset
liittää vuosiraporttiin.
Lisäksi on toimitettava tiedot syntyneistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä, niiden laadusta, määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta. Lisäksi on annettava tiedot ympäristönsuojelun kannalta
merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kesto, arvio
päästöistä ilmaan, maaperään ja vesiin, arvio niiden ympäristövaikutuksista sekä niiden johdosta tehdyt toimenpiteet). Lisäksi on annettava tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista.
35. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvaa melutasoa ja pölypitoisuuksia sekä laitosalueella että häiriintyvissä kohteissa. Lisäksi toiminnasta aiheutuvia melu- ja pölypäästöjä on mitattava
häiriintyvissä kohteissa aina, jos haitoista tulee toistuvia valituksia
valvovalle viranomaiselle. Tulokset esitetään vuosittain Salon kau-
pungin ympäristösuojelulle tammikuun loppuun mennessä.
36. Ennen aloitustarkastusta toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava henkilö ja toimitettava yhteystiedot Salon kaupungin ympäristönsuojeluun.
Toiminnan muutokset ja lopettaminen
37. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa kaupungin
ympäristönsuojeluun.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
38. Toiminnanharjoittajan on noudatettava hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaista kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Suunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään viiden
vuoden välein ja ilmoitettava tästä kaupungin ympäristönsuojeluun.
Jos kaivannaisjätteiden määrä tai laatu taikka kaivannaisjätteiden
käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, ympäristölupaa on muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 45 a
§:ssä säädetään.
Ratkaisun ja lupamääräysten perustelut
Lupaharkinnan perusteet
Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että edellä mainitut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta kiviaineksen murskaus sekä siihen
liittyvät hakemuksessa esitetyt toiminnat täyttävät ympäristönsuojelulaissa
ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa em. toiminnoille
asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja
sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että toimittaessa
tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän
tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä
annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen
todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.
Yleiset perustelut
Laitosalue on Salon seudun maakuntakaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä pohjavesialueella. Maa-ainesten otto ja kivituotteiden valmistus
murskaamalla hakemuksen mukaisella laitosalueella on otettu huomioon
lupamääräyksiä annettaessa mm. rajoittamalla laitoksen toiminta-aikaa ja
antamalla määräyksiä suojelusta ja tarkkailusta laitoksen toiminta-alueella
ja sen lähiympäristössä.
Kivenmurskaus ja laitosalueen muut toiminnot eivät aiheuta vaaraa tai hait-
taa terveydelle eikä ympäristön pilaantumista, kun toiminnanharjoittaja menettelee hakemuksessa ilmoittamallaan tavalla ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia lupamääräyksiä.
Toiminnanharjoittaja on velvollinen toimimaan suunnitelmallisesti laitoksen
aiheuttamien häiriövaikutusten rajoittamiseksi. Raportointi palvelee toiminnanharjoittajaa, mahdollisia haitankärsijöitä ja valvontaviranomaista. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä mahdollisimman tarkasti toiminnan vaikutuksista.
Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, kesto,
vaikutusalueen ominaisuudet sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet
toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat
määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi
on otettu huomioon varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja pilaantumisriski.
Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa
edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Luvan voimassaolosta on säädetty uudessa ympäristönsuojelulaissa 87 §
(527/2014). Ennen 1.5.2015 vireille tullut lupa-asia käsitellään noudattaen
ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Uutta tarkistamisajankohtaa ei kuitenkaan enää määrätä (Kuntaliiton yleiskirje 8/2015).
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Määräykset 1-4
Lähimmille melulle ja pölylle alttiille kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on
tarpeen rajoittaa murskauslaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen vuotuista
toiminta-aikaa rauhoittamalla kesäkuukaudet. Murskausmäärä määräytyy
myönnetyn maa-ainesluvan mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen 50.000
tonnin vuotuinen murskausmäärä on laskettu alkuperäisen 180.000 m3
maa-ainesluvan mukaisesti. Maa-aineslupa myönnettiin 80.000 m3, joten
murskattava määrä 24.000 tonnia vastaa tätä massamäärää.
Kuormaaminen ja kuljetus on mahdollistettu arkisin ympäri vuoden maanantaista perjantaihin. Kuljetukset kulkevat aivan asutuksen vierestä, joten
toiminnan kelloajat ovat tarpeen kohtuuttoman haitan estämiseksi. Samoin
kesäaikaan murskaaminen, louhinta, rikotus, räjäytykset ovat kielletty läheisen asutuksen vuoksi.
Asiattomien pääsy laitosalueelle on mahdollista estää valvonnalla, varoittamalla ja rakenteellisin keinoin kuten aitaamalla alue tarpeellisilta osin.
Määräykset 5-12
Pölyä ei ole selvitetty tai mitattu aikaisemman luvan aikana eikä hakemuksesta selviä, mihin aineistoon suunnitelman päätelmät perustuvat. Täten
on tarpeen antaa riittävät määräykset toiminnan aiheuttamista haitoista.
Määräykset pölyhaittojen ehkäisemiseksi on annettu sekä terveys- että ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Määräyksillä laitteistojen suojauksista, pölynpoistojärjestelmän kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toiminnan keskeyttämisestä mahdollisten häiriöiden sattuessa vähennetään haitallisten
pölypäästöjen määrää ratkaisevasti.
Kivituotevarastojen ja kuormien kastelu tai peittäminen sekä kuljetusreitin
kastelu ehkäisevät pölypäästöjä. Toiminnanharjoittaja on velvollinen noudattamaan ilman laadusta annettuja asetuksia 38/2011 ja 480/1996. Hengitettävien hiukkasten osalta (PM10) noudatetaan 24 tunnin laskenta-aikaa ja
pienhiukkasten osalta (PM2,5) kalenterivuotta.
Määräyksillä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai elinympäristön terveellisyyden vähenemistä sekä ihmisille että eläimille.
Käytettävien polttoaineiden tulee olla rikkipitoisuudeltaan standardin mukaisia.
Määräykset 13-16
Laitoksen aiheuttama melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä
993/1992 annettuja melun ohjearvoja. Murskaimen ja varastokasojen sijoittamisella ja laitteiston suojauksilla vähennetään melun leviämistä laitosalueelta häiriintyviin kohteisiin. Tarvittaessa tulee mittauksin osoittaa melun
taso.
Määräykset 17-19
Tärinää ei ole selvitetty tai mitattu aikaisemman luvan aikana eikä hakemuksesta selviä, mihin aineistoon suunnitelman päätelmät perustuvat. Ennen toiminnan aloittamista tehtävä selvitys ja katselmus palvelevat mahdollisten haitankärsijöiden lisäksi myös toiminnanharjoittajaa, joka selvityksen
avulla saa käyttöönsä tiedot ennen laitoksen käynnistämistä vallinneesta tilasta. Katselmukset ovat tarpeellisia mahdollisten korvausvaatimusten arvioimiseksi ja rakennusten omistajien oikeusturvan varmistamiseksi.
Määräykset 20-22
Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätelain tavoitteiden toteuttamiseksi. Jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman
vähän eikä niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.
Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Ne on toimitettava käsiteltäviksi asianmukaisen viranomaisluvan omaavaan laitokseen. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata vaarallisten jätteiden kulkua käsittelypaikkaan.
Määräykset 23-28
Toiminnan seurauksena ei saa aiheutua maaperän tai pinta- ja pohjavesien
pilaantumista. Öljytuotteiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden
huolellinen säilytys ja käsittely on varmistettava riittävin teknisin ratkaisuin,
joilla estetään pilaavien aineiden pääsy pohjaveteen ja maaperään. Pohjaveden ja maaperän pilaamiskielto on ehdoton. Vesientarkkailu ja sen mukaisesti toimiminen on välttämätön toimenpide suhteellisen pitkäkestoisen
toiminnan vaikutusten selville saamiseksi.
Määräys 29
Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 §:n nojalla velvollinen käyt-
tämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja seuraamaan sen kehittymistä
toimialalla. Toimintaa on harjoitettava ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita työmenetelmiä
käyttäen.
Määräykset 30-32
Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja
mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Toiminnan tulee perustua varovaisuuteen, huolellisuuteen ja ennalta ehkäisyyn.
Määräykset 33-36
Tarkkailumääräykset perustuvat toiminnanharjoittajan velvollisuuteen olla
riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Laitoksen valvonnan järjestämiseksi on annettu määräys käyttöpäiväkirjan pidosta ja raportoinnista
valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelusta vastaavan henkilön nimeäminen on tarpeen valvonnallisista syistä, yhteydenpidon helpottamiseksi ja
tiedon kulun turvaamiseksi erityisesti poikkeuksellisissa tilanteissa tai nopeaa reagointia edellyttävissä vahinkotilanteissa.
Määräykset 37
Viranomaisvalvonnan turvaamiseksi toiminnassa tapahtuvista olennaisista
muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Salon
kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Määräys 38
Kaivannaisjätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on tarpeen kaivannaisjätettä koskevan valtioneuvoston asetuksen valvomiseksi.
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Tämä päätös kumoaa Kiikalan kunnan 30.8.2004 tekemän ympäristölupapäätöksen. Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi, kunnes uusi lupa
on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava uusi lupa.
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain nojalla jo myönnetyn luvan
määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan
voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
Päätöksen täytäntöönpano
Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei
haeta muutosta.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) § 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 45 a, 46,
52-56, 96, 97, 100, 101,105,108
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) § 1, 7-10, 16-19, 30, 37
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 87
Luonnonsuojelulaki (1096/1996) § 49
Luonnonsuojeluasetus (160/1997) § 23
Jätelaki (646/2011) § 29, 118, 119, 121, 148, 149
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) § 7-9, 20, 22, 24, 37, liite 4
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) § 17
Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) § 3 ja 4
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)
Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996)
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) § 1-4
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994)
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
(713/2006)
Salon kaupunginvaltuuston 27.1.2014 § 11 hyväksymä ympäristösuojeluviranomaisen taksa
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Lupahakemuksen käsittelymaksu on 3.950 €. Maksu perustuu Salon kaupunginvaltuuston hyväksymään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3
§:n liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
Päätöksen julkipano
Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä ilmenee valitusosoituksessa.
Lupapäätöksestä tiedottaminen
Ote päätöksestä
Hakija
Jäljennös päätöksestä
Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja
luonnonvarat
Salon kaupunginhallitus
Salon kaupunkisuunnitteluosasto
Salon ympäristöterveydenhuolto
Liikelaitos Salon Vesi
Muistutuksen jättänyt
Ilmoitus päätöksestä
Asianosaiset
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Salon kaupungin ilmoitustaululla, os. Tehdaskatu 2, Salo. Asiakirjat valitusosoituksineen pidetään nähtävillä Salon
kaupungintalolla osoitteessa Tehdaskatu 2, Salo. Lisäksi päätös löytyy Salon kaupungin internet-sivuilta.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan
hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä.
Päätös:
Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.