Päätös - Lempäälä

1
LEMPÄÄLÄN KUNTA
Ympäristöjaosto
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Antopäivä
24.6.2015
ASIA
Kallion louhintaa ja murskausta koskeva ympäristölupahakemus.
HAKIJA
Juha Kallonen
Tervajärventie 73 as 2
37570 Lempäälä
Yhteyshenkilö
Juha Kallonen, puh. 0400 562 630
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kiviainesten louhintaan ja murskaukseen haetaan toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa.
Toimintaan käytetään pääasiassa alueelta otettavia maa-aineksia. Laitokselle tuodaan lisäksi
käsiteltäviä raaka-aineita (max. 9 500 t/a).
Suunniteltu toimintapaikka sijaitsee Lempäälän kunnassa, Pappilan kylässä sijaitsevalla
Karhumäen tilalla (418-444-6-2).
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 7c
ja 7e mukaan (kallionlouhinta, kiinteä tai tietylle alueella sijoitettava siirrettävä murskaamo).
Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin 7a ja 7b ja 13 c kohtien nojalla kivenlouhimoa
ja murskaamoa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Lempäälän kunnassa 21.2.2013.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ
Toiminnalle ei ole myönnetty aiempia ympäristönsuojelulain mukaisia lupia. Hakijalla on vireillä
Lempäälän kunnassa maa-aineslain mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottoon.
Suunnitelma-alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on vahvistettu
29.3.2007. Maakuntakaavassa suunnitelma-alue on pääasiassa MU-aluetta (maa- ja
metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta). Alueen itäreuna on
osoitettu merkinnällä V (virkistysalue) ja alueen koillisnurkka on osoitettu merkinnällä A
(taajamatoimintojen alue). Alueella on voimassa myös 25.11.2013 vahvistettu Pirkanmaan 2.
vaihemaakuntakaava, jossa alueelle osoitetaan maakunnallisesti ja valtakunnallisesti
merkittävä liikenteen ja logistiikan solmukohta (ls2). Kehittämisperiaatemerkintään ls2 liittyy
erityismääräys (em14), missä alueelle on annettu suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen
kehittämisessä on varmistuttava siitä, etteivät alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai
yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Pulkajärven
Natura-alueen suojelun perusteena olevia arvoja.
Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavassa toiminta-alue sijaitsee MU-3 -alueella
(maa- ja metsätalousvaltainen alue, jossa on ulkoilunohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja).
Pirkanmaalla on vireillä Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka on ollut luonnoksena
nähtävillä. Tämä maakuntakaava tulee korvaamaan voimaan tullessaan Pirkanmaan 1.
maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavan 2040 luonnoksessa hakemuksen
2
kohteena oleva alue sijaitsee itäreunaa lukuun ottamatta maa- ja kiviainestenottamisalueella
(EO/k).
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTO
Yleiskuvaus
Suunnittelualueen kokonaispinta-ala noin 17 ha, josta ottamisaluetta on 12 ha. Suunnittelualue
on luonnontilaista metsätalousvaltaista aluetta. Ottamisalueen läheisyydessä kulkee ulkoilu- ja
retkeilyreittejä, joista Birgitan polku kulkee ottamisalueen halki koillinen-lounas –suuntaisesti
sekä toiminta-alueen luoteiskulmassa. Luontainen maanpinnan korkeus ottamisalueella on
+159…+141.
Suunnitellun hankkeen kallioaluetta ei ole mainittu Hämeen läänin luonnon- ja
maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden väliraportissa. Lähin
luonnonsuojeluohjelmiin ja strategioihin sisällytetty alue on toiminta-alueen kaakkoispuolella
noin 200 metrin etäisyydellä sijaitseva valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi luokiteltu
Siisjärvenkukkula. Ottamisalue sijaitsee 4 km:n etäisyydellä Pulkajärven Natura-alueen
(FI0337002) kaakkoispuolella. Lempäälän kunnan arvokkaat luontokohteet 2014 –julkaisussa
mainittu Muurajärvien vesistö- ja suoalueet ulottuvat ottamisalueen eteläosaan. Alueella tai sen
lähiympäristössä ei ole muita merkittäviä tai erikoisia luontokohteita tai –arvoja.
Alueen pohjoispuolella, lähimmillään noin 350 metrin päässä sijaitsee maakaasulinja.
Asutus
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat louhinta-alueesta noin 800 metrin etäisyydellä
koilliseen/itään Kuljun Asemakylässä ja lähimmät loma-asunnot 900 metrin etäisyydellä
länteen.
Vesistöt ja pohjavesi
Lähin vesistö on Sorvalammi alueen itäpuolella noin 400 metrin päässä. Toiminta-alue ei
sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. Ottamisalueen
vaikutusalueella ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja. Lähin pohjavesialue on noin 6,5 km:n
etäisyydellä ottamisalueen eteläpuolella. Karttatarkastelun perusteella toiminta-alueen maaperä
on moreenia ja kalliomaata. Moreeni on heikosti vettä johtavaa, joten alueella sadannasta
muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen. Alueen kalliopohjaveden pinnan tasoa ei ole
tutkittu. Louhinnan pohjataso (+141) on noin 1 metrin lähiympäristön soistuneita
kalliopainanteita ylempänä, joten louhinnalla ei ole merkittävää vaikutusta kalliopohjaveden
virtaussuuntiin kohti lähiympäristön alavampia painanteita. Koska kalliopohjaveden pinta
noudattaa kalliopinnan tasoa, louhinnan loppuvaiheessa kalliopohjaveden taso toiminta-alueella
noudattanee toiminta-alueen eteläpuolella sijaitsevan kosteikkonotkon (Muurannotko)
korkotasoa (noin +140). Louhinnasta aiheutuvat vaikutukset kalliopohjaveden pinnan tasoon
rajautuvat toiminta-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen, muutamien kymmenien metrien
etäisyydelle toiminta-alueen rajasta. Hakemuksessa on esitetty sijoituspaikka
pohjavesiputkelle.
Luonto
Alueelle on tehty luontoselvitys kesällä 2011. Selvityksen mukaan suunnittelualue kuuluu
eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja siinä edelleen vuokkovyöhykkeeseen. Ottoalueen
luontoarvot ovat tavanomaiset ja alueen vähälukuiset metsät ovat pääasiassa ylispuustoista
taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Hakkuukypsää metsää on niukasti alueen
lounaiskulmassa. Puustoltaan alueen pohjoisosa on mäntyvaltaista, alueen eteläosa
kuusivaltaista. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevan ojitetun korven puusto on
lehtipuuvaltaista.
Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten eliölajien
esiintymiä eikä uhanalaisista lajeista tehty havaintoja maastokäynnin yhteydessä.
Suunnittelualueella ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista. Alueella on
3
jonkin verran haapaa, mutta karut kallionlakimetsät eivät muilta ominaispiirteiltään ole
liito-oravalle elinympäristöksi sopivia.
Maisemallisten vaikutusten voidaan katsoa jäävän vähäisiksi, sillä ottoalueelta ei ole
näköyhteyttä vakituiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Suunnittelualueen läpi kulkee
patikointireitti Birgitan polku. Maanomistajan ja kunnan välillä ei ole sopimusta polun
sijoittamisesta nykyiselle paikalleen. Birgitan polku ehdotetaan siirrettäväksi ottotoiminnan
ajaksi kiinteistön länsireunaan, jonne jätetään ottoon nähden 30 metrin suojavyöhykkeet.
Metsäautotien eteläpuolella Birgitan polku yhtyy vanhaan polkuun. Suunnittelualueella ei
sijaitse tauko- tai nuotiopakkoja, luontopolkutauluja tai muita rakenteita, jotka tulisi siirtää
ottotoiminnan johdosta. Hiihtoreitti voitaneen siirtää tien reunaan kulkevaksi.
Suunnittelualue on pääasiassa ylispuustoista taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Alueen
luontoarvot ovat tavanomaiset. Myös hankkeen maisemalliset vaikutukset ovat vähäiset, eikä
hanke myöskään ole ristiriidassa kaavoissa esitettyjen aluevarausten kanssa.
Suunnitelma-alueen etelä- ja lounaispuolella on hajuheinäesiintymiä noin 500–900 metrin
etäisyydellä. Hajuheinä on luontodirektiivin II laji ja se on myös rauhoitettu. Suunniteltu
maa-ainesten ottoalue ei sijoitu hajuheinäesiintymien välittömään läheisyyteen ei esiintymien
valuma-alueille. Tämä perusteella voidaan todeta, että maa-aineksenotto ei vaikuta lajiin.
Myöskään pölyvaikutukset eivät ulotu kasvupaikoille. Kasvupaikkojen ekologiset ominaispiirteet
eivät muutu.
Kalliokiviaines ja arseeni
Kallioperäkartan perusteella louhittava kivilaji on ottamisalueen etelä- ja pohjoisosissa mafista
vulkaniittia ja alueen keskiosassa biotiittiparagneissiä. Suunnittelualueen kiviaineksesta on
otettu palanäyte arseenipitoisuuden määrittämiseksi. Palanäytteistä tehtyjen rinnakkaisten
näytteiden arseenipitoisuuden keskiarvo oli 15,5 mg/kg. Karhumäen alueelta otettu näyte on
otettu kallion rakoilleesta pintakerroksesta, joten myös ko. kivinäyte on otettu potentiaalisesta
arseenin esiintymiskohteesta. Analyysitulos ylittää PIMA-asetuksen arseenin kynnysarvon (5
mg/kg), mutta alittaa alemmankin ohjearvon (50 mg/kg). Analyysitulos alittaa myös
Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssialueen moreenimaiden suurimman suositellun maaperän
taustapitoisuuden (26 mg/kg).
LAITOKSEN TOIMINTA
Louhinta ja murskaus
Kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle haetaan toistaiseksi voimassaolevaa ympäristölupaa.
Arvioitu vuotuinen otto on 89 000 m3 ja vuosittainen kiviainestuotantomäärä on keskimäärin
noin 240 000 t/a ja maksimi 270 000 t/a. Laitokselle on lisäksi tarkoitus tuoda muualta
kiviainesta murskattavaksi max 9 500 tonnia/a.
Ottotoiminta aloitetaan ottoalueen kaakkoisnurkasta ja edetään sieltä kohti pohjoista.
Ottoalueen louhintatasoksi on määritelty +140- +141.5.
Alueelta louhitaan kalliokiviaineksia ja louhe murskataan siirrettävällä kalustolla eri
murskelajitteiksi. Seulaylite siirretään murskaimeen kauhakuormaajalla ja jalostetut tuotteet
välivarastoidaan alueella varastokasoissa poiskuljetusta varten. Murskauslaitoksen paikkaa
siirretään ottorintaman etenemän mukaisesti. Toiminnassa käytetään siirrettävää
murskauslaitosta.
Varastokasat sijoitetaan toiminnan alkuvaiheessa alueen eteläosaan. Ottamistoiminnan
edetessä myös varastointi siirtyy alueella. Varastointiaika on 5-12 kk vuotuisesta
toiminta-ajasta riippuen. Muualta tuotava louhe ajetaan ottorintauksen viereen, josta se
kuljetetaan murskattavaksi. Muualta tuotavan kiviaineksen määrät ovat pieniä, joten niitä ei
erotella alueella louhittavaksi kiviaineksesta.
Laitoksen toiminta-aika
4
Laitos on toiminnassa 6-12 kk/vuodessa kestoltaan vaihtelevina ajanjaksoina.
Poraaminen suoritetaan arkipäivisin kello 7-21 välisenä aikana. Räjäytykset suoritetaan arkisin
8-18 välisenä aikana. Murskausta tehdään arkipäivisin klo 7-22 ja rikotusta arkipäivisin klo
8-18. Tuotetun kiviaineksen kuormausta ja kuljetusta voidaan suorittaa arkisin klo 6-22 välisenä
aikana. Toiminnan kellonajat ovat muraus-asetuksen mukaisia.
Tuotannossa käytettävät polttoaineet, muut tuotannossa käytettävät aineet ja niiden
varastointi
Toiminta-alueella muualta tuotettavan puhtaan kiviaineksen määrä on noin 9 500 t/a.
Toiminnassa käytetään kevyttä polttoöljyä keskimäärin 240 t/a ja muita öljyjä 500 l/a.
Voiteluaineita käytetään yhteensä vuodessa 120 l/a.
Alueella tullaan käyttämään yleisesti käytettyjä räjähdysaineita. Räjähdysaineiden valintaan
vaikuttaa louhintatöiden tärinävaikutusten tarkastelu.
Liikenne
Kuljetukset alueelta suuntautuvat ensin Muurannotkontietä pitkin Sorvalammentien ja
Kylmäkorventien risteykseen, josta liikenne jakautuu kysynnän mukaisesti. Kylmäkorventien
kautta Kuljun Asematielle sekä Sorvalammentien ja Vanattarantien kautta edelleen suurille
valtaväylille. Reittien käyttö määräytyy pitkälle sen mukaisesti, onko kuljetus suuntautumassa
pohjoisen vai etelän suuntaan. Suunnitelluilla tuotantomäärillä kohteesta lähteviä
murskekuljetuksia olisi keskimäärin 30–60 vuorokaudessa.
Vedenhankinta ja viemäröinti
Toiminnassa käytettävä vesi otetaan alueella sijaitsevasta kosteikkopainanteesta tai muusta
käyttöön soveltuvasta pintavesilähteestä. Tarvittaessa alueelle tuodaan vesisäiliö. Veden
kulutus on noin 6 m3/päivä (noin 2 190 m3/a).
Alueelle sijoitettaviin sosiaalitiloihin tulee kuivakäymälät, joten sosiaalitiloista ei muodostu
jätevesiä.
TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Melu ja tärinä
Toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu alueelle laaditussa meluselvityksessä (Taratest Oy
25.9.2012). Melumallinnus on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmistolla. Ottotoiminnan
aiheuttamia melutasoja ympäristössä on tarkasteltu kahdessa vaiheessa, joihin on sijoitettu
suunnitelmien mukaisille sijainneille pintamaa-aineskasat ja murskatun kiviaineksen
varastointikasat. Ensimmäinen tarkastelu on ottotoiminnan alkupuolesta (V1), jossa toiminta on
edennyt alueen lakipisteen tasalle. Toinen tarkastelu (V2) on ottotoiminnan loppupuolelta.
Laskentamalleissa on pyritty mallintamaan ns. täyden toiminnan tilanne. Toiminnasta aiheutuu
melua louhinnasta (poraus), rikotuksesta, murskauksesta, maa-ainesten siirroista työmaalla
sekä kuorma-autojen kuljetuksesta työmaa-alueella. Lisäksi on mallinnettu hakemuksen
kohteena oleva toiminta samanaikaisesti noin 1 kilometrin etäisyydellä olevan Hämeen
kuljetuksen Niinivuoren ottoalueen kanssa. Melumallinnus on tehty maastomallin mukaan, eikä
siinä ole otettu huomioon esimerkiksi mahdollista puuston melua vaimentavaa vaikutusta.
Selvityksen mukaan melulaskentamallien perusteella toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuta
rajoituksia suunnitelmien mukaisen kiviainestuotannon toteuttamiselle kohteessa.
Melulaskentamallien perusteella toiminnasta aiheutuvat melutasot lähimpien asuinkiinteistöjen
piha-alueella oli päiväaikaan alle 45 dB, joka on alle Valtioneuvoston päätöksen 993/1992
ohjearvojen. Kohteessa ei ole merkittävää toimintaa yöaikaan, joten siitä ei myöskään aiheudu
merkittäviä yömelutasoja. Kohteen ympäristössä on virkistys- ja retkeilykäytössä olevia reittejä,
joista johtuen on toiminnassa suositeltavaa kiinnittää huomiota toiminnasta aiheutuviin
melupäästöihin. Riittävä meluntorjunta saavutetaan suunnitelmien mukaisella toiminnalla ja
käyttämällä kiviainestuotannon parhaita käyttökelpoisia tekniikoita. Suunnitelman mukaan
toiminta-alueen toimintojen sijoittelulla torjutaan melun leviämistä ympäristöön. Louhoksen
5
rintaukset, varastokasat ja toiminta-aluetta ympäröivä metsämaasto toimivat meluesteinä
louhinnan edetessä.
Louhinta aiheuttaa tärinää räjäytysten yhteydessä. Räjäytyksistä aiheutuva tärinä on hetkellistä
ja lyhytkestoista. Lähimpään asutukseen on noin 800 metriä, joten louhinta ei aiheuta
tärinähaittaa asutukselle.
Liikennöinnin aiheuttama melu- ja tärinähaitta
Liikennöinnin aiheuttamasta meluhaitasta on tehty selvitys (FCG 2.6.2015), joka sisältää
melumallinnuksen. Melulaskelmat on tehty SoundPLAN 7.3-melulaskentaohjelmalla.
Kylmäkorventien liikennemäärä on noin 410 ajoneuvoa vuorokaudessa (Lempäälän kunnasta
saatu tieto). Konsultin suorittamassa liikennelaskennassa Sorvalammitiellä liikennemääräksi
saatiin 210 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaiden osuudeksi 3 %. Mallinnus on tehty siten,
että 120 raskasta ajoneuvoa on lisätty Muurannotkontielle sekä Kylmäkorventielle ja
Sorvalammintielle kummallekin 50 % hankkeen maksimiliikenteestä eli 60 ajoneuvoa per tie.
Liikenne tulee jakautumaan todellisuudessa kysynnän mukaan. Melumallinnuksen mukaan
kaikille tutkittujen teiden välittömässä läheisyydessä olevilta kiinteistöiltä löytyy oleskelualueita,
joilla ohjearvo 55 dB ei ylity. Hankkeen aiheuttama lisäys keskiäänitasoihin verrattuna
nykytilanteeseen on vähäinen ja ilmenee pääosin teiden välittömässä läheisyydessä.
MML:n maaperäkartan perusteella Kylmäkorventie ja Sorvalammintie hiekkamoreenia tai
soramoreenia. Sorvalammitien eteläpäässä maaperä on savea. Värähtelyyn vaikuttaa
oleellisesti ajonopeus ja maaperä. Ajonopeuden vähentäminen vähentää värähtelyä. Arvion
perusteena VTT:n ”Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta”, joka perustuu
standardin NS 8176 [1999] värähtelyluokan D rajaan. D raja on suositus vanhoille asuinalueille.
Sorapohjaisilla mailla tärinää esiintyy raskaiden ajoneuvojen liikennöinnistä 40 km/h nopeudella
töyssyyn ajettaessa alle 10 m etäisyydellä tiestä. Sitkeä savipohjaisilla mailla tärinää esiintyy
raskaiden ajoneuvojen liikennöinnistä 40 km/h nopeudella töyssyyn ajettaessa noin 10 - 15 m.
Jos tiessä ei ole töyssyä, ei värähtelyä esiinny pelkästä ohiajosta.
Kylmäkorventie sijaitsee sorapohjaisella maalla ja häiriintyvät kohteet sijaitsevat lähimmillään
noin 10 m etäisyydellä tiestä. Tielle on rakennettu yksi hidastetöyssy Muurannotkontien
liittymän itäpuolelle. Töyssystä on matkaa lähimpään häiriintyvään kohteeseen noin 35 m.
Kylmäkorventien alueella ei esiinny hankkeen liikenteestä aiheutuvaa tärinää. Sorvalammintien
eteläpää sijaitsee savipohjaisella maalla ja häiriintyvät kohteet sijaitsevat lähimmillään noin 15
m etäisyydellä tiestä. Tiellä ei ole rakennettuja töyssyjä. Tiellä on 30 km/h nopeusrajoitus, mikä
pienentää edellä mainittuja tärinähaitta alueita. Sorvalammintien alueella ei esiinny hankkeen
liikenteestä aiheutuvaa tärinää.
Päästöt ilmaan
Laskennalliset toiminnan ilmapäästöt ovat seuraavat: hiukkaspäästöt (sis. pölyn) 2,5 t/a, typen
oksidi (NOx) päästöt 7 t/a, rikkidioksidi (SO2) päästöt 0,005 t/a ja hiilidioksidi (CO2) päästöt
700 t/a. Päästöt muodostuvat pääasiassa työkoneista ja murskauslaitoksen
energiantuotannosta. Pölyn osalta päästöt muodostuvat lähinnä murskauksesta. Päästöt
keskittyvät työmaa-alueelle, eikä niillä ole merkitystä alueen ilmapäästöjen kannalta. Pääosa
pölystä jää ottoalueelle. Ottorintaukset ja varastokasat sekä kaivualuetta ympäröivä
metsämaasto estävät pölyn leviämistä ympäristöön. Työmaa-alueiden liiallista pölyämistä
ehkäistään tarvittaessa kastelemalla.
Liikennöinnin aiheuttamaa pölyämistä vähennetään Muurannotkontiellä kuivana aikana
pölynsidonnalla, kastelemalla ja suolaamalla. Kuljetuksien aikana lastattu kiviainesmateriaali ei
aiheuttane merkittävää pölyleijumaa. Vastaavissa kohteissa tehtyjen pölymittauksien
perusteella on havaittu, että lähinnä ajoneuvojen renkaissa oleva hienoaines irtoaa
kestopäällysteisellä tiellä ensimmäisten 30 m matkalla, tällöin voi tien välittömässä
läheisyydessä ilmetä lieviä pöly haittoja. Tämän jälkeen pölypitoisuuksien on todettu olevan
6
taustapölyn tasoa. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat noin 50 m etäisyydellä Muurannotkontien
risteyksestä. Etelään suuntautuva liikenne ei aiheuta häiriintyville kohteille pölyhaittaa, sillä
lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat lähimmillään n. 35 m etäisyydellä tiestä. Häiriintyvät
kohteet sijaitsevat etelän suunnassa Sorvalammintien eteläpäässä. Sorvalammintien liikenne
voi aiheuttaa sorapintaisella osuudella kuivina aikoina lievää pölyhaittaa. Päällystämättömien
teiden pölyvaikutus ulottuu noin 30 m etäisyydelle ajoradasta. Pohjoiseen suuntatuessaan
liikenne ei todennäköisesti aiheuta pölyhaittoja häiriintyville kohteille. Lähimmät häiriintyvät
kohteet sijaitsevat lähimmillään noin 10 m etäisyydellä tiestä, mutta tiet ovat kestopäällysteisiä,
joiden pölynmuodostus on selvästi hiekkatietä vähäisempää. Liikenteen on ennustettu
suuntautuvan pääasiassa etelään, mikä vähentää edelleen pölyhaittoja.
Pohjavesi, pintavedet ja maaperä
Murskaustoiminnalla ei normaalitilanteessa ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, sillä
toiminta-alue ei sijaitse tärkeällä tai muuten pohjaveden hankintaan soveltuvalla alueella.
Kallion louhiminen muuttaa pinnanmuotoa tasaisemmaksi ja siten veden imeytyminen kallion
rakoihin lisääntynee jossain määrin. Louhinnalla ei juuri ole merkitystä ympäröivien alueiden
mahdolliseen kalliopohjaveden tasoon, sillä ottamistoiminta ulottuu nykyisen maanpinnan
tasolle.
Toiminnalla on vain vähäisiä vaikutuksia alueen pintavaluntatilanteeseen, sillä alueella
muodostuvien valumavesien määrä on vähäinen. Alueella muodostuvien hulevesien käsittely
toteutetaan louhintatöiden aikana alueen itäreunaan rakennettavalla laskeutusaltaalla. Allas
toteutetaan kun louhinta alueella on edennyt siten, että altaan sijoittaminen on mahdollista.
Hulevedet johdetaan laskeutusaltaaseen kallistuksin. Mikäli hulevesien vapaa virtaus kohti
laskeutusallasta on työteknisistä seikoista johtuen ajoittain estynyttä, voidaan hulevesien
johtaminen altaaseen järjestää tarvittaessa myös pumppaamalla. Altaan päätyyn asennetaan
mittapato, josta vesi johdetaan hallitusti putkea pitkin Muurannotkontien alitse asennettavan
rumpuputken kautta Muurannotkon kosteikkopainanteeseen. Kevättulvia ja muita mahdollisia
ohivuototilanteita varten altaan laskuputken puoleinen pää vahvistetaan kestävällä
kivi-/sorapenkereellä ja altaan yläreunaan asennetaan ylivuotoputki. Laskeutusallas
tyhjennetään, kun sen tilavuudesta 70% on laskeutunutta kiintoainesta. Alueella muodostuvien
hulevesien mukana kulkeutuva hienoaines pidättyy ottamisalueen rakoihin sekä
laskeutusaltaaseen. Ohivuototilanteissa Muurannotkoon kulkeutuva hienoaines pidättyy
tehokkaasti alueen maaperään vesien laskupisteen läheisyyteen.
Työkoneet tankataan ja niitä huolletaan niille erikseen varatulla tankkauspaikalla.
Kuljetuskalustoa ei tankata tai huolleta alueella. Työkoneiden tankkauspaikka tiivistetään siten,
että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Polttoaineet säilytetään suoja-altaallisissa tai
kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja voiteluaineet allastetussa lukitussa tilassa. Toiminta-alueella
on käytettävissä imeytysainetta mahdollisen vahingon varalle.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat mm. jäteöljyt ja voiteluaineet sekä sosiaalitilojen jätteet.
Tuotannossa syntyy talousjätettä vähäisiä määriä, jäteöljyä ja -voiteluaineita syntyy noin 450
kg/a. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet kerätään välivarastoon ja kuljetetaan muualle
käsittelyyn. Sosiaalitilojen jätteet kerätään keräysastiaan ja toimitetaan asianmukaiseen
käsittelypisteeseen. Laskeutusaltaasta tyhjennettävä hienoaines käytetään luiskatäyttöön.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
Alueelta arvioidaan tulevan pintamaita noin 68 000 kiinto-m3. Jätehuoltosuunnitelman mukaan
pintamaa käytetään maisemointiin välivarastoinnin jälkeen. Pintamaiden varastointi painottuu
toiminta-alueen koillisosaan. Alueelta syntyvät kannot ja hakkuutähteet varastoidaan
toiminta-alueella aumoihin ja kuljetetaan hyödynnettäväksi.
7
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Polttoaineiden varastoimiseen liittyy riski öljytuotteiden pääsemisestä maaperään. Alueelle
varataan imeytysturvetta tai vastaavaa imeytysmateriaalia vahingon varalle. Murskauslaitoksen
melu- ja pölysuojausten rikkoontuminen aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä. Laitoksen käyttäjä
tarkkailee laitoksen toimintaa jatkuvasti ja häiriötilanteessa pysäyttää laitoksen kokonaan tai
tarvittaessa laajuudessa. Koneet ja laitteet pidetään jatkuvasti työturvallisuusmääräysten
mukaisessa kunnossa.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Murskauslaitoksen hoitaja tarkkailee silmämääräisesti ja aistinvaraisesti laitoksen toimintaa.
Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan lupaviranomaisen esittämällä tavalla.
Tulokset raportoidaan tarvittaessa.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAT
KÄYTÄNNÖT (BEP)
Hakemuksen mukaan pölystä ei aiheudu merkittävää haittaa louhoksen ulkopuolelle, sillä
pääosa pölystä jää ottoalueelle. Tarvittaessa toiminnasta aiheutuvia pölypäästöjä vähennetään
kastelemalla murskauslaitoksen pölyäviä vaiheita sekä aluetta ja sen tiestöä. Toiminta-alueen
hyvällä suunnittelulla ja toimintojen sijoittelulla torjutaan melun leviämistä ympäristöön.
Louhoksen rintaukset, varastokasat ja toiminta-aluetta ympäröivä metsämaasto toimivat
meluesteinä louhinnan edetessä. Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on paikallista eikä ole
kestoltaan jatkuvaa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksen täydennykset
Hakija on 29.5.2013 täydentänyt hakemustaan luontoselvityksellä, meluselvityksellä,
selvityksellä alueen pohjaveden pinnan tasosta, selvityksellä pintavesien käsittelystä ja
johtamisesta, tiedoilla varastokasojen sijainnista ja varastointiajasta sekä sosiaalitilojen
jätevesitiedoilla. Hakemusta on täydennetty 19.7.2013 selvityksellä kallioperän
arseenipitoisuudesta ja lisäksi luontoselvitystä on täydennetty 5.12.2013. Täydennyksien tiedot
on esitetty kertoelmaosassa.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lempäälän kunnan julkisten kuulutusten
ilmoitustaululla 5.8.2013 –3.9.2013. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu
Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 5.8.2013. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä 5.8.2013
–3.9.2013. välisenä aikana Lempäälän kunnan teknisessä toimistossa (palvelupisteessä). Niille
asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta.
Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta hankkeeseen
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 10.1.2014 antanut
päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Lempäälän Karhumäen
kiviainesotto- ja murskaushankkeeseen. Päätöksen mukaan hankkeeseen on sovellettava
ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään
13.11.2014 kumonnut Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen eikä hankkeeseen siten
sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Lausuntopyynnöt
Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja
ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta ja Lempäälän kunnan
kaavoituspäälliköltä.
Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet
Tiivistelmä lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä esitetään erillisenä liitteenä (liite 1).
8
Hakijan kuuleminen; hakemuksen täydentäminen ja vastine
Hakijalle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi annetuista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä.
Vastineen lisäksi hakija korjasi hakemustaan 30.8.2013 Kylmäkorventie lähtötietojen
liikennemäärätietojen osalta sekä täydensi hakemustaan 5.12.2013 luontoselvityksen
täydennyksellä. Täydennyksen tiedot on esitetty kertoelmaosassa.
Hakijan vastine lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin:
Kaavoitus ja maankäyttö
Hakija toteaa, että louhinta ei vaikeuta oikoradan toteuttamista. Oikoradan Pirkanmaan 2.
vaihemaakuntakaavaan merkitty yhteystarve sijoittuu alueen pohjoisreunalle. Tarkka sijainti
voinee muuttua tästä huomattavastikin. Lisäksi on odotettavissa, että oikoradan toteuttaminen
tulee vaatimaan alueella louhintoja, jotta rata voi liittyä olemassa olevaan verkostoon. Myös
muut liikenteen solmukohdan edellyttämät rakenteet voivat vaatia esirakentamisvaiheessa
alueen tasoittamista louhimalla. Kuten ottamissuunnitelmassa on todettu, siirretään alueella
sijaitseva retkeilyreitti louhittavan alueen ulkopuolelle. Hiihtoreitti on merkitty kulkevaksi alueen
viereisellä tiellä. Toiminta ei aiheuta sellaista haittaa, joka estäisi alueen käytön sille
kaavoituksessa varattuun tarkoitukseen.
Liikenne
Hakemuksessa esitetyt kuljetusmäärät perustuvat keskimääräisen vuotuiseen ottoon. Tämä on
arvio ja on todennäköistä, että kuljetusten määrä vaihtelee kysynnän mukaisesti. Kuljetukset
alueelta suuntautuvat ensin Muurannotkontietä pitkin Sorvalammentien ja Kylmäkorventien
risteykseen, josta liikenne jakautuu kysynnän mukaisesti ko. teille. Kuljetukset liikennöidään
Kylmäkorventien kautta Kuljun Asematielle sekä Sorvalammentien ja Vanattarantien kautta
edelleen suurille valtaväylille. Näiden reittien käyttö määräytynee pitkälle sen mukaisesti, onko
kuljetus suuntautumassa pohjoisen vai etelän suuntaan.
Melu
Lounaiseen suuntaan esitetyt pintamaavallit on tarkoitus toteuttaa jo louhintaa valmistelevien
töiden yhteydessä ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. Toiminnan alussa kalliopinnan
puhdistuksessa kuorittavat pintamaat sijoitetaan lounaiskulmaan valliksi. Melumallinnuksessa
ei ole otettu huomioon alueen puustoa vaimentavana tekijänä, joten alueen ympäristössä
tehdyt hakkuut eivät vaikuta toiminnasta aiheutuviin mallinnuksessa esitettyihin melutasoihin.
Impulssimaisuuden osalta todettakoon, että konsultin vastaavissa kohteissa tekemissä
mittauksissa on havaittu, että impulssimaisuutta ei enää esiinny yli 600 metrin etäisyyksillä.
Tarvittaessa melutilanne alueella voidaan tarkistaa mittauksin toiminnan alettua ja ollessa
normaalisti käynnissä. Lähimmät häiriintyvät kohteen sijaitsevat kaikki yli 600 metrin
etäisyydellä (lähin asutus noin 800 metrin etäisyydellä).
Vedet
Alueelle on esitetty rakennettavaksi allas hulevesien kokoamiseksi. Hakija on suostuvainen
siihen, että hulevesien laatua tarkkaillaan. Hakija ehdottaa, että hulevesiä tarkkaillaan
laskeutusaltaasta pois johtavasta uomasta kerran vuodessa kolmen ensimmäisen
toimintavuoden ajan. Tämän jälkeen tarkkailun jatkotarpeesta neuvotellaan viranomaisten
kanssa.
Pöly
Vallitsevat etäisyydet ja laitteistojen sijoittuminen huomioon ottaen toiminnasta aiheutuva
pölyleijuma ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilmanlaadulle annettuja raja-arvoja.
Tärinä
Toiminnasta aiheutuvaa tärinää tullaan mittaamaan. Myös rakennekatselmuksia alueen
ympäristössä tullaan tekemään tarvittavassa laajuudessa. Vallitsevat etäisyydet ovat verrattain
pitkiä, joten ennalta arvioiden tärinänhallinta kohteessa on hoidettavissa tavanomaisin
louhintateknisin menetelmin eli nallien hidasteajoin. Murskauksesta ei aiheudu tärinää lähimpiin
häiriintyviin kohteisiin. Liikenteen aiheuttama tärinä on normaalia raskaan liikenteen
aiheuttamaa tärinää.
9
Tarkastus
Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti on tehty 21.5.2015. Tarkastuskäynnistä
tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
YMPÄRISTÖJAOSTON RATKAISU
Ympäristöjaosto myöntää Juha Kalloselle määräaikaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja
murskaukseen tilalle Karhumäki (418-444-6-2), Lempäälän kunnan Pappilan kylässä
lupahakemuksen mukaisesti siten muutettuna kuten lupamääräyksistä ilmenee.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Kapasiteetti ja raaka-aineet
1. Louheen murskausta saa suorittaa siten, että vuotuinen murskattavan aineksen tuotto
on keskimäärin 240 000 tonnia vuodessa (max. 270 000 t/a).
Toiminta-ajat
2. Kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta saa alueella tehdä ajalla 1.9.–30.4. arkisin
arkipyhät pois lukien. Toiminnassa on noudatettava seuraavia kellonaikoja:
Kallionporausta saa tehdä arkipäivisin klo 7.00–21.00
Murskausta saa tehdä arkipäivisin klo 7.00–22.00
Räjäytyksiä saa tehdä arkipäivisin klo 8.00–18.00
Kalliokiviaineksen rikotusta (iskuvasararikotus) saa tehdä arkipäivisin klo
8.00–18.00
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa etukäteen Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun
louhinnan ja murskauksen arvioitu kestoaika aina, kun uusi louhinta/murskausjakso
aloitetaan.
3. Kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen liittyvää aineksien kuormaamista ja
kuljetuksia saa tehdä arkipäivisin klo 6.00–18.00. Valmiiden tuotteiden kuljetus ja siihen
liittyvä toiminta on sallittua 12 kuukautta vuodessa.
Päästöt ilmaan
4. Laitoksen kaikessa toiminnassa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa
lähimpiin häiriintyviin kohteisiin eikä Birgitan polun käyttäjille. Louhimolta ilmaan
pääsevien hengitettävien hiukkasten (PM10) pölypitoisuus ei saa lähimpien
asuinrakennusten pihoilla ylittää raja-arvoa 50 µg/m3 vuorokauden keskiarvona
määritettynä.
5. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen
alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä
sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen
estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja
murskauslaitteiston kuljettimelta putoavan kiviaineksen pudotuskorkeus on säädettävä
mahdollisimman pieneksi käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja on tarvittaessa ehkäistävä kastelulla tai
koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käytettävä pölyn torjumiseksi muuta
parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
6. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen
ajoneuvoista on estettävä.
Melu
7. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo
7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50
dB (LAeq). Loma asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää päivällä klo 7-22
10
ekvivalenttimelutasoa 45 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 40 dB
(LAeq).
8. Melun osalta on huomioitava lähialueen muut toiminnassa olevat kalliokiviaineksen
ottotoiminnat (Hämeen Kuljetuksen ottoalue Niinivuoressa). Luvansaajan on osaltaan
järjestettävä toimintansa siten, että kalliokiviaineksen ottotoiminnasta aiheutuva
yhteismelu ei ylitä melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä
(993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.
9. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen
alimmalle kohdalle ja kalliorintauksen suojaan. Raaka-aine-, pintamaa- ja
tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina
ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy.
Toiminnassa tulee käyttää parhaita käyttökelpoisia tekniikoita. Koneiden ja laitteiden
kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on
suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.
Tärinä
10. Ennen räjäytystöiden aloittamista kohteelle on laadittava louhintatöiden
ympäristöselvitys (riskianalyysi), jossa tarkastellaan mm. tärinän ja
ilmanpainevaikutusten suuruuksia sekä vaikutuksia, kun käytetään suurinta
momentaanista räjähdysainemäärää. Selvityksessä on huomioitava myös alueen
pohjoispuolella kulkeva maakaasulinja sekä alueen läheisyydessä kulkeva ulkoilureitti
(Birgitan polku).
Louhintatöiden ympäristöselvityksessä tulee määritellä sopivat räjäytysainemäärät,
tärinän heilahdusnopeuksien raja-arvot ja kiinteistöt, joihin räjäytyksillä voi olla
vaikutuksia. Ympäristöselvityksessä on määritettävä alue, jossa suoritetaan
kiinteistökatselmukset ja esitettävä tärinänmittaussuunnitelma. Ympäristöselvitykseen
tulee sisältyä myös toimintaohje siitä, miten räjäytyksistä tiedotetaan etukäteen melun ja
tärinän vaikutusalueen asukkaille, toimijoille ja valvontaviranomaiselle.
Louhintatöiden ympäristöselvitys siihen liittyvä valvonta on teetettävä ulkopuolisella
puolueettomalla asiantuntijalla, jolla on riittävä kokemus ja asiantuntemus mm.
tärinämittauksista. Ympäristöselvitys on toimitettava heti valmistumisen jälkeen tiedoksi
Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun.
Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään
11. Laskeutusallas on rakennettava ensimmäisen louhintajakson aikana. Laskeutusallas on
tyhjennettävä tarvittaessa sinne laskeutuneesta kiintoaineesta, kuitenkin viimeistään
siinä vaiheessa kun se on 60 % täynnä hienoainesta.
12. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy
maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä
aiheudu pintavesien eikä talousvesikaivojen pilaantumista.
13. Työkoneiden tankkaukseen sekä polttonesteiden, voiteluaineiden ja vaarallisten
jätteiden säilytykseen tarkoitetun tukitoiminta-alueen suojarakenteen on oltava
alustaltaan nesteitä läpäisemätön, tankattavan kaluston aiheuttamaa mekaanista
kulutusta kestävä sekä reunoiltaan korotettu.
14. Murskauslaitoksen huolto- ja tankkaustoimissa (tukitoiminta-alueen ulkopuolella) on
käytettävä imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, joilla estetään haitallisten aineiden
pääsy maaperään ja pohjaveteen.
11
15. Polttonestesäiliöiden on oltava rakenteeltaan tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja
kemiallista rasitusta. Polttoaine on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä tai säiliössä,
jossa on kiinteä valuma-allas. Säiliöt on oltava suljettuja ja ne on varustettava
ylitäytönestimellä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä.
16. Voiteluaineet ja muut nestemäisiä kemikaaleja sisältävät astiat, kuten tynnyrit ja
nestekontit on varastoitava lukittavassa ja katetussa tilassa, suoja-altaissa, jotka on
mitoitettu vähintään suurimman irtosäiliön tilavuuden mukaan tai varastointiin on
käytettävä kaksivaippaisia säiliöitä. Säiliöissä ja pakkauksissa on oltava asianmukaiset
varoitusmerkinnät ja kemikaalin nimi.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
17. Jätteiden käsittelystä ja varastoinnista ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. Luvan
saajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on
kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava hyötykäyttöön.
18. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa. Erilaiset
vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Vaaralliset jätteet on säilytettävä
lukittavassa ja katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne
siten, että vuototapauksissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen.
19. Jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitokseen, joka on
hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaisella tavalla. Vaarallista jätettä
luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee
valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:n mukaiset tiedot jätteistä.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
20. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä
(190/2013) annettuja säädöksiä. Luvan saajan on huolehdittava, että alueelta
kuorittavat ja kaivettavat maa-ainekset varastoidaan siten, ettei niistä aiheudu
ympäristön pilaantumista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos
kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt
muuttuvat merkittävästi.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
21. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat
niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua, on laitoksen
päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö
poistettu.
22. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista
häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava
Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden
seurauksena joutuneista öljyistä, polttoaineista ja kemikaaleista on välittömästi
ilmoitettava Pirkanmaan hätäkeskukseen (112) sekä ryhdyttävä välittömästi
toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi.
23. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueelle varattava riittävästi
imeytysmateriaalia sekä tarvittavaa kalustoa vuotojen leviämisen estämiseksi. Vuotoina
ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä
välittömästi talteen.
Vastuuhenkilö
24. Luvan saajan on nimettävä louhinta- ja murskaustoimintaan vastuuhenkilö, jolla on
kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilö vastaa toiminnasta
mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisystä ja torjunnasta sekä
asianmukaisista toimenpiteistä poikkeustilanteissa.
12
Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun
ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedoissa tapahtuneista muutoksista on
ilmoitettava.
Tarkkailu
Käyttötarkkailu
25. Kaluston kuntoa, polttoaineiden tankkaus- ja varastointipaikan sekä vesien keräys- ja
käsittelyjärjestelmien kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Muulta tuotavaa kiviaineksen
tarkkailu on järjestettävä sen puhtauden varmistamiseksi.
Pohja- ja pintavesi
26. Luvansaajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia pohjaveteen. Ennen
ottamistoiminnan aloittamista on selvitettävä pohjaveden pinnan taso alueelle
asennettavasta pohjaveden tarkkailuputkessa.
Ennen ottamistoiminnan aloittamista on selvitettävä pohjaveden laatu pohjaveden
tarkkailuputkessa. Vesinäytteestä tulee määrittää: lämpötila, haju, sameus, väri, pH,
happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, nitraatti, sulfaatti,
kloridi, arseeni, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt,
koliformiset bakteerit ja E.coli-bakteerit.
Ottamistoiminnan aikana pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla alueelle
asennetusta pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.
Ottamistoiminnan aikana pohjaveden laatua tulee tarkkailla pohjavesiputkesta kahden
vuoden välein syksyllä. Vesinäytteistä tulee määrittää: lämpötila, haju, sameus, pH,
happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, nitraatti ja arseeni.
27. Pintavesivaikutusten tarkkailemiseksi alueelta poisjohdettavan veden laatua on
tarkkailtava syksyn tai kevään ylivirtaamakautena toteutettavalla näytteenotolla ennen
toiminnan aloittamista ja laskeutusaltaan rakentamisen jälkeen vuosittain. Näytteenoton
yhteydessä on mitattava virtaama.
Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet:
sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammonium- ja nitraattityppi, pH, kloridi,
sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti, arseeni ja öljyhiilivedyt (C10-C40).
28. Näytteet tulee ottaa ja tutkia puolueeton asiantuntija. Tarkkailun tulokset, joista ilmenee
myös näytteenottopaikat on toimitettava välittömästi valmistumisen jälkeen tiedoksi
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Mikäli tulosten perusteella havaitaan, että maa-ainesten ottamisesta aiheutuu pohja- tai
pintaveden laadun heikkenemistä tai pohjaveden määrän olennaista vähenemistä on
toiminnanharjoittajan ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin sanottujen haittojen
poistamiseksi. Valvontaviranomainen voi tarkkailutulosten perusteella tarvittaessa
muuttaa tarkkailusuunnitelmaa.
Melu- ja pöly
29. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa valvonnan ja/tai lähimpien
häiriintyvien asuinrakennusten valitusten perusteella edellyttää tarkkailutoimenpiteitä
melun ja pölyn osalta.
Tärinä
13
30. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä mahdolliset kiinteistökatselmukset ja tärinämittaukset
valvontaviranomaisen hyväksymän louhintatöiden ympäristöselvityksen (riskianalyysin)
mukaisessa laajuudessa.
Arseeni
31. Kiviaineksen keskimääräinen arseenipitoisuus tulee varmistaa kuningasvesiuutolla
kivituhkasta moniosanäytteenottomenetelmään perustuen. Näyte tulee ottaa vähintään
30 osanäytteen kokoomanäytteenä ennen kivituhkan toimittamista alueen ulkopuolelle
ja viimeistään vuoden kuluttua toiminnan käynnistymisestä. Näytteenottamiseen tulee
käyttää asiantuntijaa (geokemiallinen koulutus) ja näytteen tutkimiseen akkreditoutua
laboratoriota. Näytteenoton tulokset tulee toimittaa viipymättä Lempäälän kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulosten perusteella valvontaviranomainen voi
edellyttää hakijalta toiminnan riskienarviointia.
Kirjanpito- ja raportointimääräykset
32. Luvan saajan on pidettävä toiminnastaan kirjaa. Laitoksen toiminnasta on vuosittain
maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Lempäälän kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva ympäristönsuojelun
vuosiyhteenveto, josta ilmenee:
tiedot louhitun ja murskatun kiviaineksen määrästä
muualta tuodun kiviaineksen määrä ja alkuperä
tiedot louhinnan ja murskauksen toiminta-ajoista ja työpäivien
määristä
polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot
laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt ilmaan
selvitys sellaisista toimintahäiriöistä, jotka ovat aiheuttaneet päästöjä
ympäristöön ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet
yhteenveto syntyneistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä ja niiden
toimituspaikasta
pohja- ja pintavesitarkkailujen tulokset
Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa
koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, jätekirjanpito ja jätteiden
siirtoasiakirjat, kemikaali- ja polttoainetoimitukset tulee säilyttää vähintään kolmen
vuoden ajan ja ne tulee voida pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle.
Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen
33. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan
muuttamiseen on haettava ympäristölupa. Toiminnan muunlaisesta muuttamisesta,
toiminnan supistamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan
vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Lempäälän kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
34. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan
lopettamista, esitettävä lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma
vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen
liittyvistä toimista. Suunnitelman tulee sisältää tiedot maaperän mahdollisesta
puhdistamistarpeesta ja puhdistamisesta. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee
toimintaan liittyvät rakenteet poistaa tontilta.
LUVAN VOIMASSAOLO
Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa 10 vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta.
Tarvittaessa Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulain 58
ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai peruuttaa luvan.
14
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Kun otetaan huomioon suunnitelma-alue ja sen ympäristön tila ja käyttö, kallion louhinnasta ja
murskauksesta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen
esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa,
kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden
huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden
vaarantumista eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 § 1 momentissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta.
Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.
Lupa myönnetään määräaikaisena, jotta sillä ei vaikeuteta Pirkanmaan 2.
vaihemaakuntakaavan mukaista raideliikenteen yhteystarpeen (Läntinen oikorata) suunnittelua
ja mahdollista toteutumista alueelle.
Toiminnan sijoittuminen
Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 § mukaan kivenlouhimo ja kivenmurskaamo on
sijoitettava siten, että niiden etäisyys mm. asuinrakennukseen on vähintään 300 metriä.
Lähimmät vakituisen asumisen kiinteistöt sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä
suunnitelma-alueen koillis- ja itäpuolella. Lähin vapaa-ajan kiinteistö on alueen länsipuolella
noin 900 metrin etäisyydellä. Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen
(993/1992) mukaiset melutason ohjearvot eivät melumallinnuksen mukaan ylity lähimmissä
häiriintyvissä kohteissa. Melumallinnuksen mukaan toiminnan eri vaiheissa toiminnasta
aiheutuva keskiäänitaso LAeq ei ylitä 55 dB vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla eikä 45
dB loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Melun leviämisen estämiseksi on annettu
meluntorjuntaa koskevat määräykset ja pölyn leviämisen estämiseksi on annettu pölyntorjuntaa
koskevat määräykset.
Birgitan polku, joka on maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti, kulkee tällä hetkellä
suunnitelma-alueen läpi. Polku on esitetty siirrettäväksi suunnitelma-alueen reunalle. Vaikka
kyseessä on tärkeä ulkoilureitti, ei sitä voida pitää sellaisena virkistysalueena, johon olisi
mahdollista soveltaa Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992)
mukaisia melutason ohjearvoja virkistysalueelle. Suunnitelma-alueen läheisyydessä ei ole
asemakaavan tai yleiskaavan mukaisia virkistysalueita, joilla melutason ohjearvot ylittyisivät
toiminnan vaikutuksesta.
Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavassa toiminta-alue sijaitsee MU-3 -alueella
(maa- ja metsätalousvaltainen alue, jossa on ulkoilunohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja).
Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnitelma-alue on pääasiassa MU-aluetta (maa- ja
metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta). Maa-aineksen otto ei
vaikeuta alueen käyttöä kaavan mukaiseen tarkoitukseen, sillä MU-alue on laaja ja ulkoilua
voidaan ohjata suunnitelma-alueen ulkopuolelle.
Liikenteen vaikutukset
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2014:115 mukaan liikenteen huomioon
ottaminen ympäristölupaharkinnassa on mahdollista vain siltä osin kuin kysymys on liikenteestä
aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta. Teiden ja katujen käyttäjien liikenneturvallisuus ei liity
toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen, eikä liikenneturvallisuutta voida tämän
vuoksi ottaa huomioon lupaharkinnassa. Edelleen päätöksen mukaan, kun liikenne yleisellä
tiellä aiheutuu suurelta osin vain luvanvaraisesta toiminnasta, on lupaharkinnassa liikenne
otettava tapauskohtaisesti huomioon varsinaisen toiminnan lähialueella. Suunnitelman
mukainen toiminta lisää liikennemääriä ja liikenteestä aiheutuvia haittoja Kylmäkorventiellä ja
Sorvalammitiellä. Kuitenkin, kun otetaan huomioon Kallosen toimittama selvitys liikennöinnin
aiheuttamista ympäristövaikutuksista lähiasutukselle, liikenteen lisääntymisestä ja tästä
aiheutuvasta melutason noususta ei voida katsoa syntyvän eräistä naapuruussuhteista annetun
lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
15
Toiminnan vaikutukset alueen luontoarvoihin
Tuotantoalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti
suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Suunnittelualueen ulkopuolella oleviin luontodirektiivin
liitteen II mukaisiin hajuheinäesiintymiin toiminnalla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta.
Louhosalueen hulevedet johdetaan kallistuksella alueen kaakkoisosaan rakennettavaan
laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaasta vesi johdetaan putkea pitkin Muurannotkontien alitse
asennettavan rumpuputken kautta Muurannotkon kosteikkopainanteeseen. Hankkeesta tehdyn
vesistövaikutusten arvioinnin mukaan hankkeen pintavesikuormituksen merkitys on vähäinen
eikä kuormituksella arvioida olevan vaikutuksia alueen luonto- tai suojeluarvoihin.
Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia, jotka vaikuttaisivat
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa
esitettyyn hyvän tilatavoitteen saavuttamiseen.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräyksellä on asetettu toiminnan kapasiteettirajat toiminnanharjoittajan hakemuksen
mukaisesti, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. (lupamääräys 1)
Kesäaikaista toimintaa on tarpeen rajoittaa vilkkaimpaan retkeilyaikaan Birgitan polun
läheisyyden vuoksi. Birgitan polku on maakuntakaavaan merkitty seudullisesti merkittävänä
ulkoilureittinä. Toiminta-ajat on myönnetty hakemuksen mukaisina. Hakemuksen mukaiset
toiminta-ajat ovat Muraus-asetuksen mukaiset ajat sellaiselle toiminnalle, jossa melulla alttiita
kohteita on alle 500 metrin päässä. (lupamääräys 2).
Kuljetuksia on tarpeen rajoittaa Muraus-asetuksen mukaisista kellonajoista, sillä kuljetukset
joudutaan tekemään asutuksen läpi. Lisäksi hakija on ilmoittanut kuormauksen ja kuljetuksen
tehtäväksi klo 6-18 välillä. (lupamääräys 3).
Määräykset pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen
ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että poraamisesta,
louhinnasta, murskauksesta ja työmaaliikenteestä aiheutuvat pölypäästöt pidetään
mahdollisimman pieninä. Pölyntorjuntaa koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston
asetuksen 800/2010 4 §:ään. Määräyksessä annettu päästöraja-arvo perustuu valtioneuvoston
asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011), jossa on annettu mm. hiukkaspitoisuudelle raja-arvo
terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 4-6)
Kallion poraus, räjäytykset, räjäytyksen varoitusäänet, ylisuurten lohkareiden rikotus,
murskaus, työkoneiden peruutusäänet sekä kuljetukset aiheuttavat ympäristöön melua, tärinää
ja pölyä. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi
lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Valtioneuvoston asetuksen
800/2010 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää melutason ohjearvoista
annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.
Meluntorjuntaa koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston asetuksen 800/2010 6 §:ään
sekä laadittuun meluselvitykseen. Louhinnan etenemisen suunnittelulla sekä
iskuvasararikotuksen ja murskaimen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus
melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. (lupamääräykset 7-9)
Räjäytyksiä koskee oma lainsäädäntönsä eikä ympäristöluvassa ole mahdollisuutta antaa
määräyksiä esim. räjäytysaineen määristä tai räjäytettävien kenttien enimmäiskoosta.
Louhintatöiden räjäytyksistä aiheutuu maapohjan kautta välittyvää tärinää ja osin ääni- ja
ilmanpaineilmiöitä. Kallio- ja maaperässä välittyvä tärinä vaimenee nopeasti etäisyyden
kasvaessa. Sen sijaan ilman kautta välittyvät ilmanpaine- ja äänivaikutukset ulottuvat
etäämmälle. Ympäristöluvassa on katsottu tarpeelliseksi antaa määräys louhintatöiden
ympäristöselvityksen tekemisestä, koska toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnasta
aiheutuvista haitallisista vaikutuksista. Kallion räjäyttämisestä aiheutuu ympäristöön äkillistä
16
melua ja tärinää, joten räjäytyksistä ennakolta ilmoittamista pidetään tarpeellisena.
(lupamääräys 10)
Louhinta- ja murskausalueen hulevesistä saattaa aiheutua ravinne- ja kiintoainekuormitusta
valuma-alueiden pintavesiin. Lisäksi hulevesivirtaamien vaihtelut voivat olla luonnontilaista
aluetta suurempia. Johtamalla hulevedet laskeutusaltaan kautta vähennetään toiminnan
vaikutuksia alueen pintavesiin. Altaan tyhjentäminen hienoaineksesta aiheuttaa
kiintoainespulssin, jonka vuoksi sitä ei tule tyhjentää liian usein. Altaan mitoitus katsotaan
riittäväksi, mikäli se tyhjennetään siinä vaiheessa, kun se on 60 %:sesti täynnä hienoainesta.
(lupamääräys 11)
Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi- ja käsittelymääräykset on annettu maaperän sekä
pinta- ja pohjavesien puhtauden säilyttämiseksi. (lupamääräykset 12–16)
Jätteiden käsittelyä koskevat määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja
roskaantumisen estämiseksi. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta
sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn
estämiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa vaarallisten jätteiden varastoinnista.
Jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä annetut määräykset perustuvat jätelakiin ja valtioneuvoston
asetukseen jätteistä. Jätteen siirroista laadittavista asiakirjoista on määrätty jätelain 121 §:ssä.
Siirtoasiakirjojen avulla viranomaisilla on mahdollisuus valvoa jätteiden kuljetuksia tuottajalta
asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (lupamääräykset 17–20)
Laitteiden ja varusteiden hyvä kunto ja virheetön toiminta vähentävät oleellisesti päästöjä
ympäristöön. Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava, jotta
tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät
mahdollisimman vähäisiksi. (lupamääräykset 21–23)
Laitoksen toiminta ja päästöjen tarkkailu edellyttää, että toiminnasta on vastuussa riittävän
ammattitaitoinen henkilökunta. (lupamääräys 24)
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön.
Tarkkailumääräykset ovat tarpeen myös valvontaa varten. Käyttötarkkailuun kuuluu
huolehtiminen siitä, että tekniset laitteet ja järjestelmät, joilla toiminnasta aiheutuvia päästöjä
vähennetään, ovat käyttökunnossa. Pintavesien vuosittainen tarkkailu on tarpeen, koska
alapuolinen vesistö- ja suoalue on arvokas luontokohde. Ympäristönsuojelulain 209 §:n
mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja
tarkoituksenmukaisin menetelmin. (lupamääräykset 25–30)
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön.
Luvan hakuvaiheessa otettu arseenimittaus on tehty yhdestä palanäytteestä 13.6.2013.
Arseenipitoisuuden määrittäminen yhdestä palanäytteestä ei ole täysin luotettava.
Näytteenoton jälkeen on ilmestynyt Kiviainesten otto arseenialueilla -opas (Geologian
tutkimuskeskus, 2014), joka on syntynyt ASROCKS-hankkeen pohjalta. Oppaan mukaan
luotettavin tulos alueen arseenipitoisuudesta saadaan asiantuntijan tekemällä
moniosanäytteenottomenetelmällä. Mikäli tutkimustulokset viittaavat uuden selvityksen jälkeen
korkeisiin arseenipitoisuuksiin, tulevat toimintavaihtoehdot punnita riskiperusteisesti.
(lupamääräys 31)
Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi.
(lupamääräys 32)
Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tai toiminnan olennaista laajentamista tai supistamista tai
lopettamista koskeva määräys on annettu valvonnallisista syistä. (lupamääräykset 33-34)
VASTAUS LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN
Vastaus lausuntoihin
17
1. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa
sekä lupamääräyksissä 4, 7, 11, 15, 27 ja 29.
2. Kaavoituspäällikö lausunto on otettu huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa. Hakija on
esittänyt vaihtoehtoiset reitit Birgitan polulle ja latureitistölle.
Vastaus muistutuksiin ja mielipiteisiin
3. Mielipiteiden ja muistutusten osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluihin sekä
annettuihin lupamääräyksiin.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia
säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti
on noudatettava asetusta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Lupaan sovelletaan ympäristönsuojelulakia 86/2000, sillä lupahakemus on tullut vireille ennen
uuden ympäristönsuojelulain 527/2014 voimaantuloa.
Ympäristönsuojelulaki 5, 6, 7, 8, 28, 31, 41–43, 45, 45a, 46, 55, 56, 90, 103a, 105 ja 108 §
Jätelaki 8, 12,13, 15, 16, 17, 118–120, 121 §
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen
ympäristönsuojelusta 800/2010
Valtioneuvoston päätös ilmanlaadusta 38/2011
Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 190/2013
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Käsittelymaksu on 2750 euroa.
Hakemuksen käsittelyssä noudatetaan Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen
taksaa TELTK § 103, 16.11.2010, koska hakemus on tullut vireille ennen uuden taksan
voimaantuloa. Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan lupa-asian
käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalliimman toiminnan
lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksusta. Tietylle
alueelle sijoitettavan murskaamon, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää,
ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 2 000 euroa. Kivenlouhimon tai
muun kuin maanrakennustoimintaan liittyvän kivenlouhinnan, jossa kiviainesta käsitellään
vähintään 50 päivää, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1500 euroa.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ote päätöksestä
Hakijalle
Tiedoksi
Lempäälän kunnan kunnanhallitus
Lempäälän kunnan kaavoituspäällikkö
Pirkanmaan ELY –keskus, kirjaamo.pirkamaa@ely-keskus.fi (sähköisessä muodossa)
Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, ymparistoterveys@pirkkala.fi
(sähköisessä muodossa)
Pirkanmaan pelastuslaitos, aluepelastuslaitos@tampere.fi (sähköisessä muodossa)
Laskutus / toimistosihteeri Tuire Kaasalainen
Ilmoitus päätöksestä
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen
jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai
vaatimuksia.
18
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Päätöksestä kuulutetaan Lempäälän kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Tieto
päätöksestä julkaistaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
LIITTEET
1. Tiivistelmä lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä sekä vastaukset niihin.
2. Sijaintikartta
3. Asemapiirros
19
Liite 1 Sijaintikartta
20
Liite 2 Asemapiirros