Kaavaselostus

Transcription

Kaavaselostus

1
Dnro KAUS/103/2014
VP § 47/21.10.2014
28.10.2014
tark. 25.5.2015
SELOSTUS
HEVOSLUODON (59.) KÄRKI JA KARJARANNAN (21.) LÄNSIOSA, PORIN ASUNTOMESSUT 2018
ASEMAKAAVAN MUUTOS, 1. ASEMAKAAVA 609 1632
Vireille:
KH hyväksynyt:
KV hyväksynyt:
29.11.2013
HEVOSLUODON (59.) KÄRKI JA KARJARANNAN (21.) LÄNSIOSA, PORIN ASUNTOMESSUT
2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS, 1. ASEMAKAAVA 609 1632
2
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
TUNNISTETIEDOT
ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU
PORIN KAUPUNGIN
KARJARANTA 21. KAUPUNGINOSAN
KATUA: REPOLANRANTA (OSA), NIITTÄJÄNSILTA (OSA)
VESIALUETTA
HEVOSLUOTO 59. KAUPUNGINOSAN
KORTTELIT: 2 JA 3
ALUETTA: VENESATAMA/VENEVALKAMA (OSA)
KATUA: HEVOSLUODONTIE (OSA), NIITTÄJÄNSILTA (OSA), LILJANSILTA
(OSA)
PUISTO: HEVOSLUODONPUISTO (OSA), LANAJUOVANPUISTO (OSA), RUOKAPUISTO (OSA), SOUTURANNANPUISTO (OSA)
VESIALUETTA
HANHILUOTO 58. KAUPUNGINOSAN
KATUA: HEVOSLUODONTIE (OSA), LILJANSILTA (OSA), POLSANSILTA (OSA)
VESIALUETTA
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE
PORIN KAUPUNGIN
KORTTELIA: 20 (OSA)
KATUA: KARJARANNANTIE (OSA), TIKKULANTIE (OSA)
PUISTOA: PIILINRANTA (OSA)
ALUETTA: RP-1, RP-2 JA RP-3
KATUA: HEVOSLUODONTIE JA LANAJUOVANTIE
PUISTOA: HEVOSLUODONPUISTO, HEVOSLUODONPUISTO I, LANAJUOVANPUISTO JA LUODONPUISTO
KATUA: HEVOSLUODONTIE (OSA)
PUISTOA: HANHIPUISTO (OSA)
VESIALUETTA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
PORIN KAUPUNGIN
KORTTELIT: 49-62
KATU: KARJARANNANTIE (OSA), TIKKULANTIE (OSA), REPOLANRANTA
(OSA), REPOLANKATU, HÄTILÄNKATU,
JOKINIITYNTIE (OSA), HITSAAJANKATU, LAIKKAAJANKATU, TEROITTAJANKATU, KONEISTAJANKATU, PEITTAAJANKATU,
KOEKATU, VERSTASKATU, NIITTÄJÄNSILTA (OSA)
PUISTO: PAJAPUISTO, KOEPUISTO
VESIALUETTA
KORTTELIT: 1 JA 4
3
KATU: LANAJUOVANTIE, HEVOSLUODONTIE (OSA), JOKINIITYNTIE (OSA),
NIITTÄJÄNSILTA (OSA), LILJANSILTA (OSA)
ALUE: VENESATAMA/VENEVALKAMA (OSA)
PUISTO: LANAJUOVANPUISTO (OSA), HEVOSLUODONPUISTO (OSA), RUOKAPUISTO (OSA), SOUTURANNANPUISTO (OSA)
VESIALUETTA
KATU: HEVOSLUODONTIE (OSA), LILJANSILTA (OSA), POLSANSILTA (OSA)
VESIALUETTA
ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU
PORIN KAUPUNGIN
KORTTELIA: 20 (OSA)
PUISTOA: HEVOSLUODONPUISTO (OSA), HEVOSLUODONPUISTO I (OSA)
ALUETTA: RP-2 (OSA)
KATUA: LANAJUOVANTIE (OSA)
KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
Suunnittelualue sijoittuu Hevosluodon kaakkoiskulmaan ja Karjarannan kaupunginosan länsiosaan. Alueen halki kulkee Raumanjuopa ja sitä sivuavat
Huvilajuopa sekä Lanajuopa. Alueen itäpuolella sijaitsee Kirjurinluodon alue.
Etäisyys kauppatorilta on n. 2 km.
4
KAAVAN NIMI JA TARKOITUS
HEVOSLUODON (59.) KÄRKI JA KARJARANNAN (21.) LÄNSIOSA, PORIN
ASUNTOMESSUT 2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS, 1. ASEMAKAAVA 609 1632
Asemakaavan muutos laaditaan Porin kaupungin aloitteesta.
Suunnittelualueen koko on n. 72 ha.
Karjarannan vanhaa teollisuusaluetta muutetaan uuteen asuinkäyttöön. Hevosluotoa kehitetään erityisesti vapaa-ajantoimintojen alueena.
Asemakaavalla toteutetaan Karjarannan rantakaupungin laajentumista länteen. Asemakaava on osa läntisen keskusta-alueen ja rantojen kehittämistä,
johon sisältyvät Jokikeskus, Karhukortteli, Karjarannan fyysisen ympäristön
kehittämishankkeet ja Kirjurinluodon monitoimiareena.
Karjarannan alueella tavoitteena on urbaani pientaloyhteiskunta, jonka viihtyisyyttä luovat moni-ilmeinen arkkitehtuuri, kaupunkimaiset puistot ja kaupunkitaide sekä kytkentä joen yli Hevosluotoon. Uuden siltayhteyden osoittaminen Karjarannan ja Hevosluodon välille lisää erityisesti kaupungin läntisen keskusta-alueen asuinalueiden mahdollisuuksia hyödyntää luotojen virkistysmahdollisuuksia.
Suunnittelualue kytkeytyy vuonna 2002 perustettuun Porin kansalliseen
kaupunkipuistoon. Kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksena on alueen erityisarvojen vaaliminen, hoitaminen ja kehittäminen. Suunnittelussa otetaan
huomioon kansallisen kaupunkipuiston erityisarvot.
Porin kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY -keskuksen kesken on käynnissä
Porin tulvasuojeluhanke. Sillä parannetaan alavassa jokisuistossa olevien
asuin- ja työpaikka-alueiden tulvasuojelua. Kantakaupungin yleiskaavan mukaan kaava-alueella on suunnitteluvaiheessa arvioitava turvallisuusriskit.
Tarkoituksena on luoda valmius toteuttaa Porin asuntomessut vuonna 2018.
Karjaranta – Hevosluoto alueen yleiskaavan mukainen asemakaavoitus on
sisältynyt kaavoituskatsauksiin.
Asemakaavan muutoksella kumotaan Karjarannan kaupunginosan korttelin
20 osa sekä Hevosluodon Lanajuovantien varrella sijaitseva pääosin palstaviljelyaluetta koskeva asemakaavan osa.
LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA
1. Asemakaavan seurantalomake
2. Ote maakuntakaavasta
3. Ote yleiskaavasta
4. Ote ajantasa-asemakaavasta
5. Asemakaavaehdotus määräyksineen
6. Alueen yleissuunnitelma
7. Mallinnusnäkymiä alueelta
8. Suosituksia
maisema- ja luontotekijöiden huomioimiseksi suunnittelu-
alueella, maisemaselvitys, Porin kaupunkisuunnittelu 2014
9. Melukartta - Karjaranta, Promethor 19.1.2008. Päiväajan melutaso
LAeq, 7-22, tie- ja raideliikenteen aiheuttama melutaso, ennustetilanne
2030
5
10. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 28.10.2014
LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA
•
Porin kaupungin kaavoituskatsaus 2015 - 2017, KH 13.4.2015
•
Satakunnan maakuntakaava, YM vahv. 30.11.2011, KHO 13.3.2013
•
Kantakaupungin yleiskaava 2025, KV 10.12.2007
•
Maisemaselvitys, Hevosluodon kärki ja Karjarannan länsiosa, Porin kaupunkisuunnittelu 2014
•
Porin Jokikeskus, jokiympäristön vetovoiman ja käytön kehittäminen,
Multiprint Oy, Pori 2013
•
Porin Jokikeskus, taustaselvitys 2010
•
Porin kansallinen kaupunkipuisto, yleisesite, 2013
•
Porin kansallinen kaupunkipuisto, hoitoja käyttösuunnitelma, Porin
kaupunkisuunnittelu 2008
•
Suistolaisten puisto, Porin kansallisen kaupunkipuiston historia ja maisema, Porin kaupunkisuunnittelusarja C 55/2004
•
Satakunnan kulttuuriympäristöt - eilen, tänään, huomenna, Satakunnan
museon julkaisu 19/2012
•
Luotojen alueen käyttökysely 2011, Porin kaupungin puistotoimi
•
Niinikoski, Janne: Kokemäenjoen deltan maaperämuodostumat ja niiden
vaikutus Porin tulvasuojeluun, 2011, Porin tulvasuojeluhankkeen tutkimuksia
•
Rajala, Juha: Kokemäenjoen tulvasuojelun historia, 2013, Porin tulvasuojeluhankkeen tutkimuksia
•
Saarinen, Juhani (1972). Porin kaupungin historia: osa III 1809 - 1939.
•
Karjarannan vaihtuvat rytmit – Teollisuusalueesta vaiheittain monipuoliseksi kaupunginosaksi, paikallinen toimintasuunnitelma Karjarannan
kaupunginosankehittämiselle 2012 – 2025, Porin kaupunki.
•
Helminen, Mikko (2006). Porin Karjarannan korttelin 20 tontin 20 maankäyttö– ja rakennushistoria. Satakunnan Museo.
•
Nummelin, Liisa (1988). Maatalous kaupungissa – Maanviljelys ja Karjanhoito Porin kaupungissa 1880 –luvulta 1940 – luvun lopulle, pro gradu – tutkielma, Turun yliopisto.
•
Nummelin, Liisa (1987). Porin teollisuusympäristöt, Satakunnan museon
julkaisuja 6.
6
1. TIIVISTELMÄ
KAAVAPROSESSIN VAIHEET
- Kuulutus vireilletulon nähtävilläolosta SK, UA, www.pori.fi, 29.11.2013
- Vireilletulon nähtävilläolo: 29.11. – 23.12.2013
- Tiedotustilaisuus Hevosluodon toimijoille, 15.1.2014
- Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, www.pori.fi
- Luonnosvaiheen nähtävilläolo: 1.11. – 1.12.2014
- Yleisötilaisuus, 25.11.2014
- Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu
-
Kuulutus
ehdotusvaiheen
nähtävilläolosta
SK,
Satakunnan
Viikko,
www.pori.fi
- Ehdotusvaiheen nähtävilläolo
- Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi
- Asemakaavan muutosehdotus kaupunginvaltuustossa
ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUMINEN
Karjarannan vanhaa teollisuusaluetta muutetaan asuinkäyttöön. Alueen itäpäähän osoitetaan tiivistä pientaloaluetta ja länsipäähän kerrostalovaltaista
osaa. Alueen sisääntulon yhteyteen sijoittuu liike- ja toimistotiloja. Alueella
tavoitellaan kaupunkimaista pientaloyhteiskuntaa.
Hevosluotoa kehitetään erityisesti vapaa-ajantoimintojen alueena. Siirtolapuutarhan alueen kaavaa päivitetään, läjitysalueelle osoitetaan uusi erityistoimintojen alue ja olemassa olevien vapaa-ajan aktiviteettien toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Alueen pysäköintikapasiteettia lisätään.
Suunnittelualueen rannat osoitetaan yleisiksi alueiksi. Hevosluodon alueella
pyritään rantojen vehreyden säilyttämiseen. Karjarannan alueella rantaalueesta muodostuu rakentuneempi kaupunkitila.
Karjarannan ja Hevosluodon välille osoitetaan uusi siltayhteys. Kaavalla osoitetaan mahdollisuus uuden sillan rakentamiseen Hevosluodon ja Kirjurinluodon välille, jonka linjaus kulkee nykyisen sillan eteläpuolella.
Asemakaavan muutoksella kumotaan Karjarannan kaupunginosan korttelin
20 osa sekä Hevosluodon Lanajuovantien varrella sijaitseva pääosin palstaviljelyaluetta koskeva asemakaavan osa.
Aluetta rasittaa Kokemäenjoen tulvavaara. Yleiskaavan mukaan alueen
suunnittelussa on arvioitava käyttöönoton vaikutukset Kokemäenjoen tulvariskiin. Tulvavaara on huomioitu asemakaavan laadinnassa.
7
2. LÄHTÖKOHDAT
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
Alueen yleiskuvaus
Hevosluoto on osa Kokemäenjoen luotojen kokonaisuutta, jonka on synnyttänyt maankohoaminen ja jokilietteen maatuminen. Hevosluoto on jokisuiston toiseksi suurin luoto.
Hevosluodon puoleinen kaava-alue muodostuu peltoalueista, siirtolapuutarhasta ja rantojen virkistysalueista. Lisäksi alueen länsireunalle sijaitsee
ruoppausmaiden läjitysalue. Hevosluodontien päässä sijaitsee Porilaisen melontaseuran tukikohta.
Kuva: näkymä Hevosluodon peltoaukealta.
Kuva: näkymä Hevosluodon peltoaukealta.
8
Kuva: näkymä Hevosluodon siirtolapuutarha-alueelta.
Kuva: siirtolapuutarha-alueen matonpesupaikka ja yleinen ranta-alue.
Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Kirjurinluoto, joka on toiminut jo
pitkään kaupunkilaisten virkistäytymisalueena. Englantilaistyylisen puistoalueen historia alkaa noin vuosisadan takaa ja vuosien saatossa sinne on
kertynyt monenlaisia toimintoja, kuten Pelle Hermannin leikkipuisto, Kirjurinluoto Arena –konserttipaikka, pienoisgolfkeskus, lasten liikennepuisto, uimaranta, Hanhipuiston näyttelypuutarha jne. Pori Jazz –festivaalien aikaan Kirjurinluodolla on merkittävä rooli pääkonserttipaikkana.
9
Kuva: melontaseuran laiturit Hevosluodossa.
Kokemäenjoen luodoilla on jo pitkään harjoitettu maanviljelystä. Luotojen
pellot ovat edelleen pääasiassa kaupungin omistamia ja vuokrattu viljelijöille.
Hevosluodossa toimii idyllinen Luodon siirtolapuutarha. Alue on perustettu
vuonna 1946 ja siellä sijaitsee 95 palstaa. Palstojen yhteyteen on rakennettu
yhdenmukaisia noin 35 k-m2 puutarhamökkejä. Siirtolapuutarhan yhteydessä sijaitsee myös urheilukenttä. Lisääntynyttä viljelytoimintaa varten palstoja on vuokrattu myös pohjoispuolen peltoalueelta. Puutarha-alue on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa.
Kulku Hevosluodon kaava-alueelle tapahtuu Hevosluodontien siltoja pitkin
Kirjurinluodon ja Hanhiluodon kautta.
Suunnittelualueen
pohjoispuolella
sijaitsee
Huvilajuovan
vapaaajanasuntoalue. Alueella sijaitsee pitkälti toista sataa huvilaa, jotka ovat rakentuneet 1900 –luvun alusta alkaen.
Karjaranta on saanut nimensä historiallisesta käytöstään karjan laidunmaana. Vuonna 1899 valmistunut Mäntyluodon rautatie aloitti Karjarannan kehittymisen teollisuusalueena. Alueen teollinen toiminta on hiljalleen väistynyt
uusien toimintojen tieltä ja jo toimintansa lopettaneista on jäljellä muutamia
rakennuksia muistoina historiasta. Messukohteeksi kaavaillun alueen suurin
säilynyt ja yhä Metso Paper Oy:n käytössä oleva rakennus on maisemaa hallitseva kellertävä Rauma-Repolan ammattikoulun työpajahalli. Hallia on laajennettu matalalla toimistorakennuksella. Punatiiliset Shell Oy:n käyttöön aikoinaan rakennetut varasto sekä asuin- ja autotallirakennus on arvioitu rakennushistoriallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiksi. Tiloja on yhdistysten
käytössä. Pääasiassa varastokäytössä tai tyhjillään olevat entiset sementtivalimo ja varastomakasiini, kuorma-autotallit, puinen varasto, RaumaRepolan ammattikoulu ja pieni valkeaksi rapattu asuinrakennus ovat kunnoltaan vaihtelevia.
Etelälaidalla suunnittelualuetta rajaa vilkasliikenteinen Karjarannantie.
10
Kuva: viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä
Kuva: viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä
Luonnonympäristö
Maisemarakenne
Hevosluoto kuuluu kansallisen kaupunkipuiston luotojen alueiden eteläisimpään päähän. Luotojen alue koostuu Kokemäenjoen suistoalueen, Kirjurinluodon, Polsanluodon, Liljanluodon, Hanhiluodon, Kvistinluodon ja Hevosluodon kaupunkipuistoon kuuluvista alueista.
Luotojen alueen maisemaa ovat aina hallinneet avoimet viljelykset. Joen
muokkaamat suistosaaret jaettiin kaupungin historian alkuvaiheessa virkamiesten niittymaiksi ja maaperän kohotessa niillä alettiin viljelemään viljaa.
Suistoalueen laajentuminen jatkuu edelleen, johtuen joen mukanaan kuljettamasta hienojakoisesta maaperästä ja maanpinnan kohoamisesta. Lisäksi
joen perkaukset ja ruoppaukset ovat muokanneet maisemaa ja jatkuvat
edelleen. Johtuen alueen muodostumistavasta on Hevosluodossa hyvin vähän korkeuseroja.
11
Karjarannan puoleinen suunnittelualueen osa on nimensä mukaisesti ollut alkujaan laidunmaata. Nykyisin alue on lakanneen teollisen toiminnon jäljiltä
jäänyttä varastoaluetta, jolla sijaitsee vielä hiljentyneitä halleja.
Suunnittelualueella maisema on alavaa. Alavinta aluetta ovat Hevosluodon
peltoalueet. Maanpinnan korkeus Hevosluodossa on keskimäärin + 1,9 m ja
Karjarannassa +2,9 m merenpinnasta. Pienet maanpinnan korkeusvaihtelut
ovat entisiä juopia eli jokiuomia. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsevat läjitysalueen reunavallit erottuvat korkeimpina kohteina alueella. Karjarannan
puolella maanpinnan korkeudet kasvavat joesta etelään päin mentäessä.
Maisemarakenteessa dominoivat Kokemäenjoen juovat rantalehtoineen, joiden verkosto ympäröi aluetta. Aluetta sivuavat Rauman-, Huvila- ja Lanajuovat. Joki virtaa Porin kaupunkikeskustan kaakkoispuolella nykyisin yksiuomaisena ja jakautuen Porin keskustan kohdalla neljään eri haaraan, jotka
jälleen yhtyvät kahdeksi uomaksi lähellä merta.
Kaava-alueelle on laadittu luontoja maisemaselvitys, joka on liitteenä / LIITE 8.
Luonnonolot
Suunnittelualueen alava maaperä on muodostunut joen mukanaan tuomasta
hienojakoisesta maa-aineksesta. Kaava-alueen pintamaalajit ovat sora ja
hiekka.
Pääasiallisesti suunnittelualue on ihmisen muokkaamaa ympäristöä. Pääosa
Hevosluodon kaava-alueesta on peltoa. Myös siirtolapuutarhan palsta-alueet
muodostavat siitä suuren osan. Alkuperäisempää luontoa jää uomien varsille
rantalehtoihin. Rantojen puusto on koivuvaltaista, tervalepät ja pihlajat ovat
harvalukuisia ja tuomea sekä vaahteraa on vähäisesti joukossa.
Hevosluodon suunnittelualueen länsireunaa pitkin kulkee isohko pumppaamotoimintaan liittyvä kuivatusoja.
Karjarannan alue on varastokenttää, jolla kasvaa heinää ja nuorta puustoa.
Kuva: näkymä Karjarannan kaava-alueen rannasta.
Kaava-alueelle on laadittu luontoja maisemaselvitys, joka on liitteenä / LIITE 8.
12
Vesistöt
Suunnittelualueen halki virtaa Kokemäenjoen Raumanjuopa. Porin kaupungin
perustamisen aikoihin Kokemäenjoen suu on sijainnut Kirjurinluodon kohdalla. Nykyisin Kokemäenjoki levittäytyy pohjoismaiden laajimpana jokisuistona
kohti merta. Kokemäenjoella on suuri historiallinen merkitys kaupan ja kulttuurin leviämisessä sisämaahan.
Maannousun ja jokilietteen maatumisen johdosta Kokemäenjoen suu siirtyy
vauhdikkaasti länteen. Myös ihmistoiminta, kuten ruoppaukset ovat muokanneet jokea merkittävästi keskustan läheisyydessä.
Joen vedenlaatu on vaihdellut riippuen siitä, kuinka paljon teollisuus on siihen laskenut jätevesiään. Nykyisin jokivesi on puhdasta.
Kokemäenjoen valuma-alueen järven ovat pääosin Pirkanmaalla ja Hämeessä. Porin kohdalla olevan virtaaman osalta ratkaisut tehdään pääosin järvialueen säännöstelyssä; Harjavallan voimalaitoksesta on laskettava läpi se,
mikä ylävirralta tulee. Lähes järvettömästä Loimijoesta tulee Kokemäenjokeen joskus hyvinkin iso virtaama.
Rakennettu ympäristö
Väestön rakenne ja kehitys
Karjarannan kaupunginosan väestölle on ominaista neljän elämäntavaltaan
ja arkisen tilankäytön kannalta erilaisen asukasryhmän läsnäolo. Karkeasti
jaoteltuna asukkaista runsas 2/5 kuuluu ikäryhmään 25 - 64 -vuotiaat, joka
edustaa ensisijaisesti työssäkäyvää väestöä. Eläkeikäisten osuus on toinen
2/5 väestöstä ja loput väestöstä koostuu opiskelijoista. Karjarannan asuinalueen erityispiirre on viereisiin kaupunginosiin verrattuna asukkaiden korkea keski-ikä ja lapsiperheiden puuttuminen.
Yhdyskuntarakenne
Kaava-alue kuuluu keskusta-alueen läntiselle laajentumisvyöhykkeelle. Teollisuuden rakennemuutoksen ja alueen houkuttelevan sijainnin ansiosta Karjarannasta on muodostumassa uusi asuinpainotteinen rantakaupunginosa.
Uusien asuinkortteleiden rakentaminen on aloitettu 2000 –luvun alussa alueen itäpäästä ja se jatkuu alueiden hitaalla kehittämisellä kohti kaavaaluetta.
Tällä hetkellä kaava-alueen yhdyskuntarakenne on väljähköä. Hevosluodon
alueella suuri osa pinta-alasta on viljelykäytössä ja Karjarannan puolella alueen pääasiallinen toiminta on hiljentynyt jo vuosia sitten.
Karjarannan alueen muuttaminen asumiseen ei synnytä suuria yhdyskuntataloudellisia investointeja. Aluetta palveleva infrastruktuuri, julkiset palvelut
ja liikenneverkko ovat jo pääosin olemassa. Alueella täydennetään olemassa
olevaa yhdyskuntarakennetta.
Asumisen ja muiden toimintojen lisääminen synnyttää Karjarantaa enemmän
yhdyskunnallisia kustannuksia. Alueen uusi käyttö vaatii investointeja siltayhteyksiin sekä muun infrastruktuurin ja tulvasuojelun toteuttamiseen.
Alueen sijainnista, keskustan läheisyydessä, johtuen työ- ja asiointimatkojen
pituudet jäävät todennäköisesti melko pieniksi.
Kaupunki- /taajamakuva
Suunnittelualueen Hevosluodon ja Karjarannan puoleiset osat ovat kaupunkikuviltaan erilaisia. Hevosluodon alueella yhdyskuntarakenne on väljästi rakentunutta, vehreää ja avoimien peltoaukeiden muodostamaa maisemaa.
Rakennuskanta on pienimuotoista. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Huvilajuovan vapaa-ajanasuntoalue. Alueella sijaitsee pitkälti toista sataa huvilaa, jotka ovat rakentuneet 1900 –luvun alusta alkaen. Kaavaalueella sijaitsee siirtolapuutarha, jossa palstojen yhteyteen on rakennettu
pieniä noin 35 k-m2 mökkejä.
13
Karjarannan puoli on teollisuusaluetta, jolla sijaitsee laajoja varastokenttiä ja
isoja halleja. Teollinen toiminta on kuitenkin hiljalleen vähentynyt ja tilalle
on tulossa uusia toimintoja. Aluetta rajaa selkeästi Karjarannantie.
Myös rantakasvillisuuden kätköön monissa paikoin jäävät Kokemäenjoen
uomat ovat yhdyskuntarakenteen elementtejä, jotka rajaavat alueita. Samalla ne yhdistävät alueita kaupungin keskustaan ja luotojen alueeseen.
Kuva: näkymä Karjarannan kaava-alueen rannasta Karjarannantielle päin.
Palvelut
Maantiekadun varrella, noin 1 km:n etäisyydellä, sijaitsee kaupunginsairaala.
Samalla etäisyydellä kaupunginsairaalan naapurissa sijaitsevat myös Päärnäisten ja Veturitallin päiväkodit.
Kaava-alue kuuluu Käppärän ala-asteen ja Länsi-Porin yläasteen koulupiiriin.
Suunnittelualueen lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Tikkulan alueella.
Kaava-alueella ei ole palveluita.
Virkistys
Suunnittelualueen virkistystoimintoja ovat uiminen, melominen, oleskelu,
lenkkeily, ulkoilu ja viljely.
Kirjurinluodossa, aivan suunnittelualueen läheisyydessä, sijaitsevat Pelle
Hermannin leikkipuisto, lasten liikennepuisto, ravintola, uimaranta, pienoisgolfradat, frisbeegolfradat ja Kirjurinluoto Arena. Kirjurinluodosta löytyvät
myös monipuoliset ulkoilureittiverkostot.
Suunnittelualueella sijaitsee myös melontaseura Melamajavien vaja sekä laituri. Seura järjestää retki- ja kilpamelontaa, sekä erilaisia koulutuksia ja leiritoimintaa.
Liikenne
Hevosluodon suunnittelualueelle saavutaan Kirjurinluodon kautta Hevosluodontien siltoja pitkin. Siltojen hyötyleveys on 4 metriä. nykyisin liikennöinti alueelle on vähäistä. Alueella kulkee lähinnä ulkoilijoita, palstaviljelijöitä ja melojia.
Kaava-alueen kautta kulkeva Karjarannantie muodostaa yhden keskustaalueen merkittävistä lähestymiskaduista. Se välittää valtatie 8:n ja MeriPorin suunnasta kohti keskustaa suuntaavaa liikennettä.
14
Karjarannan aluetta lähestytään Karjarannantietä pitkin idästä tai lännestä.
Karjarannantie on keskusta-alueen pääkatu, jonka vuorokausiliikenne on
vuonna 2003 ollut noin 6500 ajoneuvoa. Vuoteen 2020 mennessä liikennemäärän odotetaan kasvavan 1,25 kertaiseksi. Karjarannantie kuuluu myös
keskusta-alueen raskaan liikenteen suositeltaviin reitteihin.
Karjalantietä pitkin liikennöi linja-autolinja 10, joka kulkee alueen ohi arkisin
tunnin välein.
Suunnittelualue liittyy jouhevasti olemassa oleviin kevyen liikenteen reittiverkostoihin. Karjarannantietä ja Kirjurinluodontietä pitkin kulkevat ajoradasta erilliset asfaltoidut jalkakäytävät.
Kuva: ote kaupungin pyöräilykartasta.
Rakennettu kulttuuriympäristö
Porin kaupungin perustamisen aikoihin luotojen alue oli vielä merenlahtea.
Hiljalleen joen mukanaan tuoma liete on laskeutunut joen suupuolelle ja
muodostanut luotoja. Aluksi luotojen alueita käytettiin karjan laidunmaina ja
peltoina, joissa kasvoi heinää eläimille. Luotojen maaperän kuivuessa alettiin
niillä viljellä viljaa. 1700 –luvun lopulle asti luotojen alueet kuuluivat kaupungin virkamiesten luontaisetuihin. 1800 –luvulla sahateollisuuden voimakkaana kasvukautena Kirjurinluoto palveli varastoalueena. 1800 –luvun loppupuolella Kirjurinluodosta alettiin suunnitella kaunista puistoaluetta. Englantilaistyylisen maisemapuiston suunnitelmat laati forssalainen puutarhuri
Anders Fredrik Rydberg. Luotojen alue on aina sen olemassa olon aikana
toiminut kaupunkilaisten virkistysalueena. Nykyisin alueella on runsaasti aktiviteetteja, kuten lasten leikkipuistoja, golfratoja, uimaranta, vihertietokeskus, siirtolapuutarha, kesäteatteri ja melontakeskus. Kesäisin Kirjurinluoto
toimii Pori Jazz –festivaalin pääesiintymispaikkana.
Sodan jälkeen luotojen alueella yleistyi palstaviljely ja kaupunginpuutarhurin
aloitteesta Hevosluotoon alettiin muodostaa siirtolapuutarhaa. Siirtolapuutarhan taustalle perustettiin yhdistys, johon liittyi 80 henkilöä. Alue on osa
Kokemäenjoen luotojen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Lisäksi alue on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa.
Nykyisin siirtolapuutarha käsittää liki 100 puutarhapalstaa mökkeineen. Palstan yhteyteen sallitaan enintään 35 k-m2 kokoisen mökin rakentaminen.
15
Siirtolapuutarhan alue on myös maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.
Huvilajuovan alue on osa kansallista kaupunkipuistoa sekä Kokemäenjoen
luotojen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä
(RKY). Hanhiluodon ja Kvistinluodon erottavan Huvilajuovan molemmille
rannoille
on
rakentunut
pitkäksi
nauhaksi
huvilaja
vapaaajanasuntoyhdyskunta. Alueen rakennuskanta on pääosin 1900-luvun alkupuolelta. Huvilajuovan alue on myös maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.
Karjarannan kaava-alueen maankäytön historia ja rakennuskanta
Alavaa Kokemäenjoen ranta-aluetta on alkujaan käytetty kaupunkilaisten
niittynä, viljelypalstoina ja laidunmaana.
1800 – luvulla Karjarannan alue toimi hevosille tarkoitettuna yhteislaitumena, jossa eläimet saivat laiduntaa kaupungin ylläpitämällä laitumella pientä
maksua vastaan. Tuolloin kaupungissa sijaitsi viisi yhteislaidunta, joista kaksi oli tarkoitettu lehmille ja kolme hevosille. Karjarannan käyttö laidunmaana
kuitenkin lopetettiin vuosisadan vaihteessa.
1800 –luvun loppupuolella Karjarannan alueella toimi myös viinapolttimo. Se
sijaitsi suurin piirtein kaava-alueen itäpuolella. Polttimolle johti tie 6. kaupunginosasta.
Ensimmäistä teollista toimintaa Karjarannan alueella edusti Pihl & K:n saha,
joka sijaitsi kaava-alueen länsilaidalla. Sahatoiminta sijoittui vuosille 1896 –
1903, jonka jälkeen F.A. Juselius lunasti vararikkoon ajautuneen sahaalueen ja liitti sen tulitikkutehtaaseensa.
1800 -1900 –lukujen vaihteessa perustettiin rautatieyhteys Porista Mäntyluodon satamaan. Tämä johti Karjarannan kehittymiseen kaupungin merkittävänä teollisuusalueena. 1900 –luvun alussa alueella oli sahatoimintaa ja itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä ranta-aluetta ottivat haltuunsa öljysataman toiminnot sekä teurastamo- ja lihajalostustoiminta. Sotien jälkeisenä aikana alueelle kehittyi myös monipuolista konepajatuotantoa. Alueella
on valmistettu proomuja, siltaelementtejä, kanavien sulkuportteja ja sellukoneita. 1970 – luvulla Rauma-Repola (alun perin Teljän Tehtaat Oy) alkoi
kuitenkin siirtää toimintojaan Mäntyluotoon ja 1990 – luvulle tultaessa alue
kohtasi tuotantorakenteen muutoksen. Tämän seurauksena alkoi alueen konepajatuotannon alasajo, joka jatkuu vielä nykypäivänäkin. Pelkästään suuryritykset Metso Paper Oy ja Hollming Works Oy ovat säilyttäneet asemansa
Karjarannassa nykypäiviin saakka.
Porin keskustan asemakartassa 1928 suunnittelualueen kohdalle on merkitty
kaupungin öljysatama, jonne johtaa rautatieyhteys. Ensimmäiset öljysäiliöt
alueelle rakennutti Nobelin Öljytuonti Oy, jonka nimi vaihtui myöhemmin Oy
Esso Ab:ksi. Vuonna 1937 Shell Oy perusti sen naapuriin Öljykujan länsipuolelle oman öljyntuonti- ja varastointialueensa. Öljy-yhtiöiden varastot siirrettiin Karjarannasta 1960 – luvun lopulla tarkoitukseen paremmin soveltuvan
Tahkoluodon öljysataman yhteyteen.
16
Kuva: ote vuoden 1943 asemakaavasta
1940 - 70 – luvulla kaava-alueen kohdalla, Karjarannantien vastakkaisella
puolella, sijaitsi tilapäisasutukseen tarkoitettu alue, joka käsitti yhteensä parikymmentä taloa.
1940 – 50 – luvulla kaava-alueen itälaidalla on sijainnut myös kaupungin
teknisen toimen toimipiste. Alueelle rakennettiin autotallivarikko, sähköverstas, betonivalimo sekä varastomakasiini.
Karjarannan muutos jatkuu edelleen. Nykyisin Karjaranta on keskustan jokirantaa hyödyntävä läntinen laajentumissuunta. Tonteilta poistuvat teollisuushallit ja niiden tilalle rakentuvat uudet asuinkorttelit muodostavat alueelle uuden kaupunkikuvallisen ilmeen.
Kuva: Karjarannan kaava-alueen rakennuskantaa
17
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Shellin asuin- ja autovajarakennus, rak. aika: 1937
Shellin varastorakennus, rak. aika: 1937
Rauma-Repolan ammattikoulu ja työhalli, rak. aika: 1975
Rauma-Repolan toimistorakennus, rak. aika: 1975
Porin kaupungin entinen sementtivalimo, rak. aika: 1949 – 50
Varastomakasiini, rak. aika: todennäköisesti 1940 – luvun loppu
Kauppavarasto, rak. aika: 1964
Teollisuusvarasto, rak. aika: 1968
Entinen asuinrakennus, rak. aika: 1920
Kuva: asuin- ja autovajarakennus kuvattuna luoteesta. Foto: Mikko Helminen 2006. Rakennusinventointi, Satakunnan museo.
Kuva: asuin- ja autovajarakennus kuvattuna lounaasta. Foto: Mikko Helminen 2006. Rakennusinventointi, Satakunnan museo.
18
Tekninen huolto
Karjarannantien vartta pitkin, sen pohjoispuolella, kulkevat kaukolämpö-,
vesi- ja viemäriverkostot.
Hevosluodon alueelle tulevat ilmasähkö- ja vesijohto kirjurinluodon kautta.
Suunnittelualueelle tullaan rakentamaan nykyisen vaatimustason mukainen
kunnallistekniikka.
Liikennemelu ja pilaantuneet maat
Karjarannantien vieressä sijaitsevat korttelit altistuvat selvitysten mukaan
ohjearvot ylittävälle liikennemelulle. Liikennemelu otetaan suunnittelussa
huomioon.
1900 –luvun alkupuolella Karjarannan kaava-alueella on sijainnut kaupungin
öljysatama. Alueen pilaantuneita maaperiä on kartoitettu vuosien 2007 ja
2011 aikana ja kartoituksen pohjalta on tehty pilaantuneiden maiden vaihtoja sekä kapselointeja. Asemakaavassa annetaan määräykset tontin maaperän pilaantuneisuuden tarkistamisesta.
Maanomistus
Kaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Karjarannan kaava-alueen
itäreunan omistusjärjestelyistä neuvotellaan maanomistajan kanssa.
SUUNNITTELUTILANNE
Asemakaavat
609 1026, voimassa 27.7.1989:
Asemakaavassa alue on:
- Ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyaluetta (RP-2)
Alueelle saa rakentaa enintään 3680 m2 yksikerroksisia kesäkäyttöön tarkoitettuja puutarhamökkejä, joiden pohjapinta-ala varastoja kuistitiloineen on
enintään 39 m2. Lisäksi alueelle saa rakentaa enintään 700 km2 alueen toimintaa palvelevia huolto- ja vapaa-ajantiloja, kioski-myymälän ja enintään
yhden huoltohenkilökunnan asunnon. alueelle tulee järjestää keskitetty autopaikoitus ja varata yksi autopaikka kutakin puutarhamökkiä kohden.
- Puistoa (VP)
609 851, voimassa 24.11.1984:
- Puistoa (VP)
- Katualuetta
609 1071, voimassa 9.7.1991:
- Puistoa (VP-4)
- Katualuetta
609 924, voimassa 2.10.1986:
- Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-8)
609 490, voimassa 10.6.1975:
- Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV6)
19
Yleiskaava
Kantakaupungin yleiskaava 2025, hyväksytty 10.12.2007:
Yleiskaavan mukaan alue on asuntoaluetta (A-1), kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK) ja moninaiskäyttöaluetta (P-1). Alueen suunnittelussa on arvioitava käyttöönoton vaikutukset Kokemäenjoen tulvariskiin (/tu-ri) ja maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ennen rakentamista (!). Alueen eteläpuolella on Karjarannantien ajoneuvoliikenteen ja rautatieliikenteen meluntorjuntatarvetta. Hevosluodon eteläkärki on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa (kp). Kokemäenjoen luotojen alue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi (S-1), jonka yhtenä kohteena on Hevosluodon siirtolapuutarha-alue (20).
Hevosluodon etelärantaa pitkin kulkee pääkatuverkkoa täydentävä kevyen
liikenteen reitti.
Karjarannan puolella rantaviivaa pitkin kulkee jokirantareitti. Joen suuntainen ulkoilureitti, joka osoittaa yleisen rantaan pääsyn ja rannan suuntaisen
virkistysreitin muodostamistarpeen.
Kuva: ote kantakaupungin yleiskaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella.
Maakuntakaava
Satakunnan maakuntakaava, vahvistettu 30.11.2011, lainvoimainen (KHO)
13.3.2013:
Maakuntakaavassa alue on kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä (kk1).
Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia
koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä
osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke.
Suunnittelualue
sijoittuu
myös
matkailun
kehittämisvyöhykkeelle
(mv2).Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen.
20
Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa myös selvitysalueelle (se1).
Alueen käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta,
jotka merkityksensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua.
Suunnittelualueeseen sisältyy myös kansallisen kaupunkipuiston (kp) aluetta. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon puiston erityisominaisuudet.
Suunnittelualue rajautuu myös jatkumona maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh2, Kokemäenjoen kulttuurimaisema).
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen
kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet.
Kuva: ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)
Osa Hevosluodon suunnittelualueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin
rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kokemäenjoen suuhaarojen väliset
luodot muodostavat monipuolisen virkistys- ja vapaa-ajan alueen teollisuusmaiseman ja Kivi-Porin välittömässä tuntumassa. Kirjurinluoto on varhainen kaupunki- ja kansanpuisto. Puisto liittyy kiinteästi teollistuvien kaupunkien kasvuun, jonka tuottamia ongelmia pyrittiin lievittämään puistoilla
ja erilaisilla vuokrapalstoilla ja -tonteilla.
21
Kuva: valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin
kuuluva Kokemäenjoen luotojen alue.
Muut suunnitelmat ja päätökset
Kokemäenjokilaakson maisema-alue
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun
kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Suomessa on 156 maisema-aluetta, jotka ovat valtioneuvoston vuonna
1995 tekemän periaatepäätöksen mukaan valtakunnallisesti arvokkaita.
Koko Suomessa on meneillään valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys- ja täydennysinventointi, jota tehdään maakunnittain ympäristöministeriön Mapio-työryhmän laatimien ohjeiden mukaisesti. Nykyisten alueiden rajauksia ja arvoluokkia on tarkistettu sekä myös kokonaan uusia alueita on etsitty.
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset vahvistetaan valtioneuvoston päätöksellä kaikkien maakuntien osalta vuonna 2015.
22
Kuva: ehdotus Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi
Porin kansallinen kaupunkipuisto
Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon, joka on perustettu
6.5.2002. Hevosluoto on osa luotojen aluetta. Vuoden 2000 alusta voimaan
tuleen maankäyttö- ja rakennuslain (myöhemmin MRL) 9 luvun mukainen
kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa alueelle, jossa on säilynyt ja
jossa myös vastaisin kaavoitustoimin on tarkoitus säilyttää valtakunnallisesti
arvokkaita viheralueiden ja historiallisten ympäristöjen muodostamia kokonaisuuksia. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa
alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan
ensisijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö.
Kaavatyössä otetaan huomioon kansallista kaupunkipuistoa koskevat, hoitoja käyttösuunnitelman yhteydessä annettavat määräykset.
23
Kuva: kansallisen kaupunkipuiston pohjoispään kohteet
Porin asuntomessut 2018
Porin kaupunki päätti hakea asuntomessujen järjestämistä Karjarannan ja
Hevosluodon alueelle kesällä 2017. Edellisen kerran Porin Pormestarinluoto
1975 oli jaetun tapahtuman kohdealueena. Yhtenä kaavatyön tavoitteena on
luoda valmius Porin asuntomessujen toteuttamiseen 2018.
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 11.2.2013 käynnistää Porin Karjarannan ja Hevosluodon vuoden 2017 asuntomessuihin tähtäävän suunnittelun Hevosluodon ja Karjarannan väliselle rantavyöhykkeelle.
Porin asuntomessuhanke ei ole irrallinen kohde kaupunkirakenteen ulkopuolella, vaan päinvastoin osa kaupunkikeskustan kehittämisen kokonaisuutta,
johon kuuluu monia kohteita mm. Kirjurinluodossa ja Kokemäen pohjois- ja
etelärannoilla. Asuntomessuhanke tuo toivuttua monipuolisuutta ja vivahteikkuutta asuntotarjontaan. Kaupunkirakenteellisesti edullisen sijainnin
vuoksi toteuttaminen ei vaadi suuria kynnysinvestointeja, vaan verkostot ja
palvelut ovat lähietäisyydellä. Päämääränä onkin asukkaiden kirjo, joka hyödyntää keskustapalveluja ja luonnonympäristöä sekä virkistys- ja ulkoilupaikkoja. Keskusta laajenee jokivartta pitkin ja arvostetulla alueella yleiset
tilat ja rantarakenteet toteutetaan korkeiden laatuvaatimusten mukaan.
Asuntomessuhanke on osa kaupunkikeskustan kehittämisen kokonaisuutta,
johon kuuluu monia kohteita mm. Kirjurinluodossa ja Kokemäenjoen pohjois- ja etelä-rannoilla. Puuvillan ja Oluttehtaan alueiden kehittämishankkeet
ovat keskeisiä kohteita. Messualue kytkeytyy Porin kansalliseen kaupunkipuistoon ja Porin kävelykeskustan Promenadi - Poriin. Porin Jokikeskus HEVOSLUODON (59.) KÄRKI JA KARJARANNAN (21.) LÄNSIOSA, PORIN ASUNTOMESSUT
24
hanke mittavine ranta- ja sillanrakennustöineen yhdistää isot kaupunkiteemat ja rakennushankkeet.
Porin tavoitteena on kehittää Karjarantaa vetovoimaisena kaupunkimaisena
asuinalueena, joka tarjoaa monipuolisen kirjon erilaisia asumisen vaihtoehtoja erillisistä omakotitaloista kerrostaloihin. Messujen uskotaan herättävän
yhä laajempaa kiinnostusta monipuolistuvia asumisen vaihtoehtoja kohtaan.
Pori tunnettaan mm. Pori Jazz ja SuomiAreena -tapahtumista, joiden näyttävinä puitteina toimivat tori ja kävelykatu sekä vehreä Kirjurinluoto. Luonnonläheistä kaupunkielämää henkivät myös välittömästi alajuoksulla sijaitsevat
Kalafornian Golf-kenttä sekä Kokemäenjoen Natura-luonnonsuojelualue ja
Selkämeren kansallispuisto.
Porin asuntomessujen teemaksi on kehittymässä ajatus tiiviistä kaupunkiasumisesta, kestävän kehityksen mukaisesta elämästä, jossa sekoittuvat
vaihtoehtoiset rakentamisen tavat ja vihreät kaupunkiasumisen muodot.
Teeman luonnonläheisyyttä korostavat messualueen sijainti vehreässä jokisuistossa, Kirjurinluodon naapurissa ja kansallispuistojen välittömässä yhteydessä. Valintojen monet mahdollisuudet täydentävät vastuullisen kaupunkielämän teemoja.
Kaavatyön alkuvaiheessa asuntomessujen painopistettä on suunniteltu Hevosluodon alueelle. Kaavaprosessin ehdotusvaiheessa on kuitenkin päädytty
ratkaisuun, jossa messujen pitopaikka sijoittuu Karjarannan kaava-alueelle
ja muuttuu kaupunkimaisempaan suuntaan.
Suomen Asuntomessut on syksyllä 2014 hyväksynyt Karjarannan alueen
vuoden 2018 asuntomessualueeksi.
Asuntomessujen valmistelussa ja toteutuksen ohjauksessa tehdään yhteistyötä Aalto –yliopiston kanssa.
Kuva: otteita kaupungin asuntomessuhakemuksesta.
25
Kuva: alustava suunnitelma messualueen järjestelyistä.
Karjarannan Sure –hanke
Pori oli mukana vuosien 2009–2012 aikana kahdeksan partnerikaupungin
muodostamassa kansainvälisessä SURE -verkostossa, jossa etsittiin keinoja
taantuvien kaupunkialueiden kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Euroopan
aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelman tukemassa kaupunkikehittämisen
verkostohankkeessa keskityttiin lisäämään vuorovaikutusta paikallisella ja
kansainvälisellä tasolla. Ongelmien ja ratkaisumallien yhteinen analyysi ja
kokemusvaihto kannustavat hyödyntämään muualla hyväksi koettuja toimintatapoja oman kohdealueen eheyttämiskeinojen kehittelyssä.
Porin kohdealue oli Karjarannan kaupunginosa. Kolmen vuoden aikana hankkeen tukiryhmän avulla kohdealueen asukkaiden, yritysten ja kolmannen
sektorin toimijoiden ja oppilaitosten kanssa luotiin monitahoinen yhteistyö.
Oppilaitosyhteistyön tuottamien aineistojen, asukaskyselyjen, yleisötilaisuuksien ja tukiryhmätapaamisten kautta kiteytyivät Karjarannan tulevaisuuskuvan tärkeimmät linjaukset.
Karjaranta eroaa muiden partnereiden kohdealueesta monestakin syystä.
Alueella ei ole suoraan havaittavissa minkään asukasryhmän syrjäytymisen
tai ympäristön fyysisen heikentymisen merkkejä. Karjaranta ei edusta varsinaista esimerkkiä sosiaalisesti heikentyneestä asuinalueesta. Kyseessä on
kaupunkirakenteen pitkän aikavälin fyysisen eheyttämisen tehtävä. Tarkoituksena oli luoda suhdannemuutoksiin joustavasti sovitettava koko kaupungin kehittämisen kannalta kestävä linjaus muutoksen hallinnalle.
Parin vuosikymmenen kuluttua voidaan nähdä visio Karjarannan uudesta
rantakaupungista toteutuneena. Vireillä olevan Jokikeskushankkeen tuottaman mallin mukaan Karjaranta on osa modernia urbaania rantavyöhykettä.
Työskentelyn tuloksena syntyneen Karjarannan tulevaisuuskuvan voi tiivistää seuraavasti:
26
- Luodaan omaleimainen, eri osa-alueita hyödyntävä eheä ja elävä kaupunginosa, jossa on laaja palvelutarjonta ja kaikkien kaupunkilaisten käyttöön
soveltuva Kokemäenjoen ranta-alue.
- Uudisrakentamisessa ja ympäristön muotoilussa on tuotava esiin alueen
teollisuushistoria sekä sovittaa yhteen monipuolista yritystoimintaa ja asumista.
Kuva: Porin kohdealue kaupunkirakenteessa ja kehittämisen vaiheistus, Sure
-hanke.
Porin kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY – keskuksen tulvasuojeluhanke
Kokemäenjoen vesistö on Suomen neljänneksi suurin valuma-alueeltaan ja
yksi eteläisen Suomen kolmesta suuresta vesistöstä. Järvisyysprosentti on
11, mikä on likimain sama kuin koko Suomen keskimääräinen järvisyys.
Porin kaupungin ja valtiota edustavan Varsinais-Suomen ELY -keskuksen yhteistyönä on meneillään tulvasuojeluhanke , jossa Porin suojelua vesistötulvalta pyritään tehostamaan merkittävästi.
Hanke on käynnistetty vuonna 2003 ja sen tärkein tavoite on estää joen tulviminen ennakoivilla toimenpiteillä.
Merkittävin Porin tulvasuojelua koskeva laki on patoturvallisuuslaki ja sitä
täsmentävä asetus; Pori on patojen suojassa. Säädöksiä tarkentavat patoturvallisuusohjeet ja noin 25 vuoden aikana muotoutunut patoturvallisuuskäytäntö.
Asemakaavassa määrätään tarvittavat viranomaisten kesken kartoitetut tulvasuojelutoimenpiteet. Karjarannan alueelle tulee toteuttaa tulvapenger, vähintään tasoon N2000 +3.30. Karjarannan alueelle muodostetaan vaiheittain
yhtenäistä tulvapatoa.
Karjarannan taidesuunnittelu
Asemakaavassa annetaan määräys taiteen liittämisestä alueen arkkitehtuuriin ja ympäristöön.
Karjarannan alueella on vuoden 2015 alusta lähtien ollut meneillään julkisia
ulkotiloja koskeva suunnittelukilpailu.
Satakuntalaisille kuvataiteilijoille suunnatun ideakilpailun tavoitteena on laadukas, viihtyisä, elämyksellinen ja yhteisöllinen ympäristö.
Kilpailualueena on Karjarannan uudisrakentamiseen liittyvät viher- ja katualueet, rantabulevardi sekä ruokapuisto.
Kilpailu on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on ideakilpailu. Kilpailussa etsitään ehdotuksia Karjarannan julkisille alueille, kuten viheralueille, rantabulevardille ja katualueille. Ehdotukset voivat liittyä esimerkiksi leikkipaikkoiHEVOSLUODON (59.) KÄRKI JA KARJARANNAN (21.) LÄNSIOSA, PORIN ASUNTOMESSUT
27
hin, rantojen muokkaamiseen, valo- ja katusuunnitteluun, tulvasuojelurakenteisiin, materiaaleihin, väreihin tms.
Kilpailun toiseen vaiheeseen osallistuvat vain ideakilpailussa jatkoon valittujen ehdotusten tekijät. Toisessa vaiheessa laaditaan tarkemmat suunnitelmat ja kustannusarvio teoksesta.
Osa toiseen vaiheeseen hyväksytyistä luonnoksista pyritään lunastamaan
myöhemmin toteutettaviksi.
Hanke on saanut tukea Taiteen edistämiskeskukselta. Prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen -avustuksen tavoitteena on, että taidehankinnat
otettaisiin mukaan rakennusten ja ympäristön suunnitteluun jo varhaisessa
vaiheessa.
Rakennusjärjestys
Porin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa
13.6.2011 ja tullut voimaan 1.9.2011.
Pohjakartta
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a §:n vaatimukset.
3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
SUUNNITTELUN TARVE JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
Karjarannan teollisuusaluetta muutetaan kaupunkimaista asutusta sekä kaupallisia palveluja varten. Hevosluotoa kehitetään erityisesti monipuolisena
vapaa-ajantoimintojen alueena.
Kaavan sisältöä määrittelee osaltaan asuntomessujen järjestäminen vuonna
2018.
Kaavoituksen käynnistämisestä
63/26.11.2013.
on
tehty
viranomaispäätös
VP
§
Suunnittelualue on Porin kaupungin kaavoituskatsauksen 2015 - 2017 kohde
14.
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
Osalliset
Osallisia ovat suunnittelu- ja lähialueen:
• maanomistajat ja asukkaat
• yritykset ja yhteisöt: Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry, Melamajavat ry,
Porin yrittäjät ry, Karjarannan asukasyhdistys, Huvilajuopayhdistys ry, Hevosluodon palstaviljelijät ry, Metso Paper Oy
• Satakunnan Museo, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY -keskus, Porin
tulvasuojeluhanke
• Porin Vesi, Pori Energia Sähkönsiirto Oy, Pori Energia Oy Energiayksikkö,
Satakunnan vihertietokeskus
• tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, vapaa-ajanlautakunta, sivistyslautakunta, kulttuurilautakunta
• Satakunnan pelastuslaitos
• Osuuskunta Suomen Asuntomessut
• matkailu, markkinointi ja viestintä, Porin seudun matkailu Oy MAISA, konsernihallinto
• Ympäristöministeriö / kansallisten kaupunkipuistojen valvonta
• Aalto -yliopisto
28
Sekä muut, joiden oloihin kaavamuutos saattaa vaikuttaa.
Vireilletulo
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 29.11. – 23.12.2013.
Suunnitelman nähtävilläolosta ilmoitettiin kuulutuksella sanomalehdissä Satakunnan Kansa ja Uusi Aika, kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla sekä kirjeillä osallisille.
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavatyö on aloitettu 28.11.2013 pidetyllä lehdistön tiedotustilaisuudella.
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 29.11. – 23.12.2013.
Kaavatyön aloitusvaiheessa lausuntonsa antoivat: kulttuurilautakunta, Pori
Energia Sähköverkot Oy, Satakunnan museo, puistotoimi ja Satakuntaliitto.
Lisäksi mielipiteensä antoivat: Huvilajuovan asukas sekä Luodon siirtolapuutarhayhdistys ry.
Kulttuurilautakunta:
Suunnittelun eri vaiheissa tulee huomioida julkiseen rakentamiseen kohdistuva nk. prosenttiperiaate, jossa hankkeen talousarviossa on varat taiteelliseen suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnittelussa otetaan huomioon heti
alusta lähtien taiteen rooli alueiden viihtyvyyden, sosiaalisen, itsenäisen selviytymisen ja turvallisuuden tunteen lisäämisessä.
Pori Energia Sähköverkot Oy:
Ei huomautettavaa asemakaavasta. Kaavan tarkentumisen jälkeen voidaan
varata muuntamoita varten et–alueet.
Satakunnan museo:
Museo toivoo osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennettävän kaavan
lähtötietojen osalta. Hevosluodon kärki kuuluu siirtolapuutarhan ja vesialueen osalta valtakunnallisesti merkittävään Kokemäenjoen luotojen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Lisäksi lähtötietojen maakuntakaavaa koskevassa
kappaleessa on hyvä mainita myös Kokemäenjoen maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, johon asemakaavassa mukana oleva vesialue kuuluu kokonaisuudessaan. Se on huomioitu maakuntakaavassa merkinnällä
kh1-62. Museo huomauttaa vielä, että Porin kansallisen kaupunkipuiston hoitoja käyttösuunnitelman ja kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen tulee lisätä kaavan tavoitteisiin. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon
tulvasuojelun alueen rakentamiseen aiheuttamat maisemavaikutukset. Alustavan kaavaluonnoksen osalta museo pitää rakentamisen tehokkuutta Karjarannan puolella tarpeettoman suurena. Soveltamalla selkeästi matalampaa
rakentamistapaa voisi syntyä viihtyisämpää ympäristöä ja alue voisi liittyä
luontevammin alavaan maisemaan. Hevosluodon siirtolapuutarha-aluetta
koskevaan korttelimerkintään tulee liittää alueen säilymiseen ohjaava /s –
merkintä sekä soveltuvat määräykset. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta
Satakunnan museolla ei ole huomautettavaa.
Puistotoimi:
Puistojen määrä on riittävä. Puistojen sisältö tarkentuu vihersuunnittelun
myötä. Hevosluodon alueelle kannattaa osoittaa pysäköintialueet, jotta alueella joka tapauksessa tapahtuva pysäköinti on järjestelmällistä. Palstaviljely
tarvitsee huoltoalueen esim. kompostointilavaa ja wc –järjestelyjä varten.
Siirtolapuutarha tarvitsee myös alueen jätehuoltoonsa.
29
Satakuntaliitto:
Porin kantakaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025 tuli voimaan 2007
ja tämän jälkeen valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (30.11.2000) tarkistamisesta 13.11.2008. Tällä tarkistuksella lisättiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteisiin tulvavaara-alueet. MRL:n 24§n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
otetaan huomioon niin että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite
koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Siten tavoite koskee myös Porin
uutta asuntomessualueen asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Lähtökohtaisesti tulvavaara-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava
huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä
ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja
vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Hevosluodon
kärki ja Karjarannan länsiosa 1. asemakaava ja asemakaavan muutos, Porin
asuntomessut 2018 sijoittuu alueelle, jolle ja jonka pääsyteihin ja infraan
yleisesti voi kohdistua merkittäviäkin tulvia. Satakunnan maakuntakaavassa
Kokemäenjoen alaosan ja jokisuiston tulvariskin selvitysalue on yksi merkittävimmistä tulvariskikohteista Suomessa ja merkintä tuo esille että suiston
alueella on tulvariskien ehkäisyyn liittyviä selvitystarpeita. Alue kuuluu myös
Satakunnan maakuntakaavan tulvaselvitysalueelle, jonka käyttöä ei ole voitu
maakuntakaavaa laadittaessa ratkaista ja alueidenkäytön ratkaiseminen
edellyttää lisäselvityksiä ja/tai jatkosuunnittelua. Tältä osin Hevosluodon
alueen käyttöä asuntoalueena ei voi pitää lähtökohtaisesti selvitettynä.
Vaikka tulvasuojeluhanke pyrkii parantamaan koko alajuoksun tulvasuojelua
ja suunnittelualueen todetaan olevan Kokemäenjoen rannalla, jolla tehdään
tulvasuojelutoimenpiteitä, voi itse suunnittelualueen rakentaminen nostaa
tulvariskiä veden leviämisen estyessä alueen rakentamisen johdosta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta alueelle rakentamisessa olisi kyse poikkeuksesta, joka on mahdollinen vain perusteellisten
tarve- ja vaikutusselvitysten perusteella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tuotu esiin, että asemakaavan toteuttaminen mallinnetaan ja rakentamisen vaikutukset virtaukseen ja tulvariskiin arvioidaan yleiskaavamääräyksen mukaisesti. Kaikki selvitykset ja mallinnukset tulee liittää myös
asemakaavan valmistelumateriaaliin ja asemakaavassa tulee osoittaa, että
tulvariskit pystytään hallitsemaan.
Yleiskaavan aluetta koskeva /tu-ri määräys, jonka mukaan kyseinen asuntoaluevaraus on aluevaraus, jonka suunnitteluvaiheessa tulee arvioida turvallisuusriskit, tulee liittää oas:iin.
Alimmat rakentamiskorkeudet alueelle saattavat asettaa myös haasteita rakentamisen ja ympäristön laadun osalta. Näiltä osin tulee huomioida alueen
sijoittuminen osaksi kansallista kaupunkipuistoa sekä maakunnallisesti merkittävää Kokemäenjoen kulttuurimaisemaa.
Tulvariskiin varautuminen ja tulvan estämistoimenpiteet itse suunnittelualueella tulevat vaatimaan myös lisäkustannuksia tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Kaavan laatimisen yhteydessä tuleekin arvioida myös
hankkeen yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia.
Myös Kokemäenjoen eteläpuolisen rannan kerrostalorakentamisen laatuun
tulee kiinnittää erityistä huomiota osana Kokemäenjoen kulttuurimaisemaa.
Huvilajuovan asukas:
Ehdotan, että kaavan LV/LU –alueelle tai sen välittömään läheisyyteen varataan alue pienimuotoiselle kahvilatoiminnalle. Se palvelisi alueen asukkaita,
veneilijöitä, melojia, ulkoilijoita jne. Kahvilalle varattavan tontin tulisi olla
sellainen, että se mahdollistaisi terassialueen rakentamisen sen yhteyteen,
n. 500 – 600 m2.
Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry:
Suunnittelussa tulee ottaa huomioon mm. kompostointimahdollisuudet,
parkkipaikkojen riittävyys, Hevosluodontien siltojen pieni leveys, pallokentän
alue kaavoitetaan uusille siirtolapuutarhapalstoille, havutien kuusiaita huo-
30
nokuntoinen, huoltorakennukselle paikka, Hevosluodontieltä jätettävä riittävä etäisyys Orvokkitien mökkeihin.
15.1.2014 pidettiin asuntomessujen tiedotustilaisuus siirtolapuutarhan väelle
ja palstaviljelijöille. Tilaisuudessa puhuttivat teiden ja siltojen kunto, liikenteen ohjaaminen Hevosluodossa, juovan ylitys kevyen liikenteen sillalla,
kunnallistekniikan rakentaminen, sillan siirtäminen lähemmän Terraa, pelko
tulvista, tulvavallit ja huoli lisääntyvästä liikenteestä Hevosluodossa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen kaavaluonnos on ollut nähtävänä 1.11. – 1.12.2014.
Kaavatyön luonnosvaiheessa lausuntonsa antoivat: perusturvakeskus, Pori
Energia Sähköverkot Oy, puistotoimi, ympäristövirasto, kulttuurilautakunta
ja Satakunnan museo.
Lisäksi mielipiteensä antoivat: Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry ja 4 yksityishenkilöä.
Perusturvakeskus:
Ei huomautettavaa.
Pori Energia Sähköverkot Oy:
Osoitettu alustavat paikat muuntamoille alueen sähkönsyötön mahdollistamiseksi.
Puistotoimi:
BMX polkupyöräradan sijoittamisen mahdollistaminen E17 erikoistoimintojen
korttelialueelle. Toivottavaa, että Hevosluodon P palvelurakennusten voitaisiin osoittaa melonta, BMX ja viljelypalstatoimintaa palvelevia pysäköintialueita. Ei huomautettavaa siirtolapuutarha ja palsta-alueelle. Hevosluodon lähivirkistysalueiden puistomainen toteuttaminen lienee kaukana tulevaisuudessa. Hevosluodon uusien asuinkortteleiden viheralueet voi muuttaa katualueeksi. Siirtolapuutarha ja palsta-alueesta RP-6 ei huomautettavaa. VP13
ruokapuiston alueella toimivia monivuotisia palstaviljelmiä, joiden jatkuminen on toivottavaa. Puistoa halkovan reitin linjaus tulee olla ohjeellinen, joka
tarkentuu vihersuunnittelun myötä. Hevosluodon rannan katuaukio voisi olla
VL –aluetta, joka mahdollistaa ranta- ja tapahtuma-alueen rakentamisen.
Karjarannan pieni VP kolmiopuisto voisi olla osa lähitontteja istutettavana
alueena. Yleisten katu- ja ranta-alueiden mitoituksen tulisi mahdollistaa runsaiden viheristutusalueiden toteuttamisen. Karjarannan tietä koskeva kaavan
tiemitoitus on maiseman kannalta toimimaton. Olisi suotavaa, että mitoitus
mahdollistaisi leveämmän viheralueen tien messualueen puoleiseen laitaan.
Ympäristövirasto:
Ympäristövirasto pitää tarpeellisena kaavamääräysten terävöittämistä. Hulevesien käsittelyä pitäisi ohjeistaa tarkemmin. Liiteaineistoon sisältyy luontoja maisemaselvitys. Muutoin kattavasta työstä puuttuu linnustoa ja muuta
eläimistöä koskevat tiedot. Virasto esittää selvityksen täydentämistä ainakin
linnuston osalta. Virasto pitää tärkeänä kaupunkipuiston hoitoja käyttösuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden huomioon ottamista ja erityisesti
juopien varren kasvillisuusvyöhykkeiden luonnontilaisuuden säilyttämistä.
Kaava-aluetta koskevien määräysten mukaan kaava-alueen energiatehokkuuden tulee olla tasoltaan hyvä. Tätä hyvää tasoa ei ole kuitenkaan kaavaselostuksessa tarkennettu. Määräysten tulee olla konkreettisia.
Karjaranta:
Kaava mahdollistaa kaikkiin jokirantaa lähinnä oleviin asuinrakennusten ja
erillispientalojen kortteleihin ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien liike- ja
työtilojen rakentamisen. Ympäristövirastossa on vuosien saatossa ollut lukuisia valitusasioita, jotka ovat johtuneet siitä, että kaava sallii asuntoalueella
pienimuotoisen verstas- ja työpajatyyppisen liiketoiminnan. Toiminnalla ja
31
esimerkiksi siihen liittyvällä liikenteellä saattaa kuitenkin olla asumisviihtyisyyttä heikentäviä vaikutuksia.
Karjarannan osalta yleisiin määräyksiin tulee lisätä maininta maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta.
Raideliikenteen, Karjarannantien vilkkaan autoliikenteen ja sen varrella olemassa olevan teollisuuden mahdollisesti aiheuttamat haitat (melu, tärinä,
pöly, visuaalinen ilme) tulee ottaa huomioon alueen / kiinteistöjen suunnittelussa.
Kaavaluonnoksessa lähivirkistykseen ja puistoon varattua aluetta on esitetty
niukasti. Erityisen suotavaa olisi jättää viheralue jo sen suojaviheralue –
merkityksen takia Karjarannantien eteläpuolista teollisuutta vastaan niin alueen visuaalisen ilmeen vuoksi kuin melu- ja pölyvaikutustenkin takia.
Ympäristövirasto ei pidä hyvänä ratkaisua väliaikaisesta messusillasta Raumanjuovan yli. Pysyvä kevyenliikenteensilta on oleellinen elementti urbaanin
asumisen ja luotojen saavutettavuuden kannalta.
Kontrasti kaava-alueen itäreunalle rakentuvien pientalojen ja olemassa olevan teollisuusalueen rajakohdassa tulee olemaan huomattava.
Kaava-alueella tulisi olla mahdollisuus ja tilat tehokkaaseen jätteiden lajitteluun.
Hevosluoto:
Ekologista näkökulmaa on hyvä laajentaa mahdollistamalla myös kuivakäymäläratkaisut.
Kaavaselostuksessa mainittu ruoppausmassojen läjitysalueen jatkuvan maisemoinnin määräys puuttuu kaavaluonnoskartasta.
Hevosluotoon osoitettua ruokapuistoaluetta ympäristövirasto pitää oivallisena asiana.
Hevosluodon pitkäaikaiset kompostointi- ja roskaamiskysymykset huomioiden, virasto pitää tärkeänä, että kaavassa varataan keskitetty alue jätehuollolle ja kompostoinnille.
Asuntomessuhanke:
On toivottavaa, että energiatehokkuusasiat olisivat selkeästi esillä myös
vuoden 2018 Karjarannan asuntomessuilla. Energiamääräykset kiristyvät
vuoden 2021 alusta, jolloin vuoden 2018 messuilla on sopiva ajankohta esitellä uusia ratkaisuja. Mikäli messualueella tavoitellaan rakennusmääräyksiä
korkeampaa energiatehokkuutta, tulee rakennuksilta edellyttää lähes nollaenergiatasoa. Kaavassa tulee mahdollistaa muun muassa aurinkoenergian
hyödyntäminen.
Erityisesti asuntomessu –hanketta ajatellen ympäristövirasto esittää, että
rakennusvalvonnan rooli kaavoituksessa ja jatkosuunnittelussa huomioitaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kulttuurilautakunta:
Asemakaava-alueella huomioidaan saavutettavuus ja esteettömyys alueen
veto- ja pitovoimaisuutta sekä elinvoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Aluetta
rakentavia toimijoita, julkisia ja yksityisiä, kannustetaan käyttämään taiteen
prosenttiperiaatetta kaikessa rakentamisessa ja yhdistämään taiteellinen
suunnittelu muuhun suunnitteluun alusta lähtien.
Satakunnan museo:
Satakunnan maisema-alueiden inventointi ja Kokemäenjokilaakson maisema-alue tulee esitellä kaavaselostuksen kohdassa Suunnittelutilanne ja samalla pohtia sen vaikutukset kaavaratkaisuun Hevosluodon osalta.
Museo suhtautuu suurella varauksella asuntorakentamiseen maisemallisesti
arvokkaalla Hevosluodon alueella. Nykyistä tehokkaampi rakentaminen tulisi
vaikuttamaan Hevosluodon kärjessä lisääntyvän liikenteen ja sen myötä levennettävän tiestön kautta. Asuntorakentaminen toisi alueelle myös ympärivuotisen liikenteen vaatimuksineen. Koko kaava-alue on tulvariskialuetta.
Rakentaminen alueelle edellyttää tulvasuojelutoimia, joilla niin ikään on vaikutuksia maisemaan.
Hevosluodon siirtolapuutarha-alueen osalta museo pitää melko onnistuneena
aluevaraukseen RP-6 liittyvää uudisrakentamisen ohjausta. On kuitenkin
syytä pohtia, tarvitaanko tarkempia määräyksiä esim. katemateriaalien, laudoituksen tyypin ja värityksen osalta. Lisäksi on syytä ottaa kantaa alueen
32
nykyisen luonteen säilyttämiseen ainoastaan kesäkäytössä. Museo kehotti jo
aiemmassa lausunnossaan liittämään siirtolapuutarhan aluevaraukseen RP-6
rakennusten ja rakennetun ympäristön säilyttämistä ohjaavan /S –
merkinnän. Näin ei ole vielä tehty. Olemassa olevien rakennusten säilyttämiseen velvoittaa toisaalta jo Porin kantakaupungin osayleiskaavan ohjaus ja
toisaalta Porin kansallisen kaupunkipuiston erityisten arvojen säilyttämisvelvoite. Museo pitää siirtolapuutarha-alueen kohdalla välttämättömänä RP-6 /S
–merkintää.
Karjarannan alueen aiemmasta käyttöhistoriasta on enää vähän jäljellä. Museolla ei sinänsä ole huomautettavaa alueen siirtymisestä uuteen käyttöön.
Museo pitää ansiokkaana sitä, että funkkistyylinen, alueen teollisesta menneisyydestä kertova rakennus on osoitettu suojelukohteena. Rakennus tuo
arvokkaan kerrostuman muuten kokonaan uusiutuvaan alueeseen. Kaavan
sisällön osalta museo piti jo aiemmassa lausunnossaan rakentamisen kerroskorkeuksia osittain tarpeettoman suurina. Kerrostalojen rantakorttelissa kerroskorkeutta on entisestään lisätty. Museo ei näe perusteita ympäristöään
ratkaisevasti korkeammalle, illalla majakkamaiseksi muodostuvalle 12 –
kerroksiselle tornille, alavassa jokimaisemassa. Korkean rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi tulee vielä laatia kattava havainnemateriaali. Myös rantabulevardin mahdollisimman luonnonmukaista toteutusta tulee ohjeistaa.
Asemakaavaan sisältyy kaksi siltavarausta. Varsinkin kokonaan uusi silta on
maiseman kannalta merkittävä elementti, jonka toteutukselle tulee kaavassa
asettaa reunaehdot.
Siirtolapuutarhayhdistys:
Yhdistys toivoo, että kaavassa osoitetaan paikka uudelle 100m2 huoltorakennukselle sekä mahdollisuus rakentaa uusia siirtolapuutarhamökkejä. Alueella on tarvetta uudelle keskitetylle kompostointipaikalla, jonka paikka tulisi
osoittaa asemakaavassa. Myös nykyiset parkkipaikat ja Lanajuovan saunamökki tulisi osoittaa asemakaavassa. Ruokapuisto ja sen alueen siisteyden
sekä huollon kunnossapito on huomioitava.
4 yksityishenkilöä:
Hevosluodon alue on ELY –keskuksen mukaan tulvapuskurialuetta. Alueella
on tulvinut -07/08 vuodenvaihteessa.
Vastustetaan Hevosluodon puolen suunnitelmaa seuraavin perustein: viljelypalstojen poistuminen, siirtolapuutarha-alueen ruohopelikentän häviäminen
uusien siirtolamökkien alle, läjitysalueen toiminnan myötä liikenne lisääntyy,
jo toimivia palstaviljelyalueita muutetaan ruokapuistoksi. Merihevosalue yhä
kaavassa, samoin epämääräiset painanteet? Palstojen siirtely ei helppoa.
Hevosluotoon ollaan kaavoittamassa pientaloaluetta. Tällä hetkellä alueen
rakentamisen aloittaminen ei kuitenkaan ole ajankohtaista. Ehdotan, että
pientaloalue poistetaan kaavasta seuraavista syistä:
- alueen toteuttaminen vaatii mittavia ja kalliita tulvasuojelutoimenpiteitä,
joita ei tulla tekemään lähivuosina eikä rakentamista voida käytännössä
aloittaa, joten alueen kaavoitus on tarpeetonta
- Pientaloalue tulisi sijaitsemaan aivan Porin kansallisen kaupunkipuiston vieressä. Rakennusliikenne ja muu autoliikenne tulevat lisääntymään kaupunkipuiston alueella. Vaikka Karjarannasta rakennettaisiin autoille soveltuva silta
Hevosluoteen, se ei kuitenkaan poistaisi haittaa. Yksi kaupunkipuistolle asetetuista kriteereistä on se, että kaupunkipuiston tulee liittyä välittömästi
kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.
Pientaloalueen rakentaminen rikkoisi kriteeriä.
- Virkistyskäyttöä alueella on jo runsaasti ja se liittyy nimenomaan luonnonläheiseen ja ympäristöystävälliseen harrastustoimintaan (melonta, viljely,
ulkoilu, siirtolapuutarhamökit). Alue on erityislaatuinen juuri sen vuoksi. Mikäli alueelle rakennetaan asuinalue ja autoliikenne alueella kasvaa, Hevosluodon luonne luonnonläheisenä alueena muuttuu.
Puutarhapalsta-alueen rajat pitää säilyttää suunnitelmassa ennallaan.
Kokemäenjoki, sen rannat, luodot ja suisto ovat keskeinen ympäristö Porin
identiteetin kannalta. Kerrostalot, joissa on nouseva korkeus aina kahteentoista kerrokseen saakka, tuntuvat esitetyssä paikassa korkeilta ja irralliselta
kaupunkirakenteeseen ja alavaan ympäristöönsä nähden. Eikö olisi parempi
33
kaavoittaa kerrostalot teollisuusalueen jatkoksi ja korvata kauimpana oleva
kaistale pientaloilla. Kun alueelle halutaan ekologista leimaa, niin matalammat (3-5 kerrosta) talot voitaisiin toteuttaa uusilla puurakentamisen ratkaisuilla. Kaava-alueen nykyinen rakennuskanta on vaatimaton, mutta kytkentä
vanhaan voidaan saada näkyviin säilyttämällä ainakin tiilinen asuin- ja autovajarakennus, vaikka uudessa käytössä. Tärkeä tavoite on säilyttää myös
maisemaselvityksessä mainittu ranta-alueiden vihreys kokonaisuutena. Kaavakarttaan ja merkintöihin on hyvä merkitä vielä selvemmin rannassa kulkeva puistokaistale ja kevyen liikenteen väylä/polku niin yleisen kulun kuin
alueelle rakentavien kannalta. Luotojen alueen osalta asuntomessujen alkuperäisen ajatuksen kannalta pientalo-osuuden poisjättö merkitsi oleellisia
muutoksia, niin tulevaisuudessa poisjättö osoittautunee viisaaksi kaupunkipuiston kehittämisen ja luotojen omaleimaisuuden kannalta. Muutoin kaavaan sisältyvät suunnitelmat; virkistys-, siirtolapuutarhalaajennus, palstaviljely keveine rakenteineen, melontakeskus, vesiuomat, ruoppausvallien käyttö (virkistys, taide), ruokapuisto ym sopivat hyvin luotojen luonteeseen. Virkistystoimintaan painottuvassa mallissa myös silta voitaisiin toteuttaa halvempana kevyenliikenteen ratkaisuna. Messujen oheisteeman mainittu Ruokapuisto vaikuttaa osin kaavaankin mahdollistaen ja linjaten tulevaa käyttöä.
Kun kaavassa puhutaan ekologiasta, tulvista ja ruoppauksista ym, niin tavoitteisiin tulisi lisätä vesiensuojelunäkökulma. Viljelyyn liittyvä lannoitteiden
käyttö edellyttää ravinnevalumien pääsyn estämistä jokiveteen etenkin Hevosluodon nokassa. Suunniteltuihin vesiaiheisiin voi toteuttaa ravinteita pidättäviä kosteikkoja tai laskeutusaltaita, mutta niiden toteutus täytyy tarkoin
tutkia virtaamien ja maaston muotojen mukaan. Ne soveltuisivat hyvin myös
kaupunkipuiston sisältöön ja messujen oheiskohteeksi.
25.11.2014 pidettiin yleisötilaisuus Satakunnan museolla, jossa esiteltiin
nähtävillä olevaa kaavaluonnosta.
Asemakaavamuutos on ollut laajasti esillä julkisuudessa. Kaavatyön liittyminen asuntomessuihin on lisännyt kaavatyön kiinnostusta mediassa.
Kaavamuutoksesta on kirjoitettu Satakunnan kansassa noin 8 kpl lehtijuttuja
ja mielipidekirjoituksia. Lisäksi kaavatyöhön liittyviä lehtijuttuja on ollut Porin Sanomissa, Satakunnan Viikossa ja Uudessa Ajassa.
Lehtikirjoittelussa esille nousseita asioita, näkökulmia ja kysymyksiä:
- loma-asuntomessujen 2008 kävijäennätys
- palstaviljely ja asuinrakennukset
- talojen paalutus
- ruokapuisto
- imagoasiat
- kustannukset
- Kokemäenjoen tulvat
Viranomaisyhteistyö
Kaavatyön aloitusvaiheessa, esim. kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY –
keskuksen välisissä kehityskeskusteluissa, on käyty tiivistä yhteydenpitoa
koskien kaavatyön lähtökohtia.
Kaavatyön vireilletulon 29.11.2013 jälkeen pidettiin 6.3.2014 aloitusvaiheen
viranomaisneuvottelu. Paikalla olivat Varsinais-Suomen ELY – keskuksen,
Satakuntaliiton, Satakunnan museon ja Porin kaupungin edustajat.
Keskustelu koski mm. yhteyksiä, tulvariskiä, rakentamiskorkeuksia ja vaikutuksia virtaukseen tulvatilanteessa.
Porin tulvasuojeluhankkeen projektipäällikkö selvitti tulvariskin hallintaa ja
virtausten esteitä Luotojen alueella.
ELY – keskus ilmoitti, että kohdetta ei voida toteuttaa niin, että siitä aiheutuu tarve tulvasuojelun tason korottamiseen toisaalla. ELY –keskus korosti
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lähtökohtaa; tulvavaara-alueelle
ei tule sijoittaa uusia asuinalueita. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve ja
vaikutusselvityksin osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan. Hevosluodon alueeseen kohdistuu Porin kantakaupungin yleiskaavassa määräys
34
tu-ri. Tämä edellyttää, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa arvioidaan turvallisuusriskit. Asemakaavaa laadittaessa riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnin kautta tulee kyetä osoittamaan, että tulvariski suunnittelualueella hallitaan ja että alueen rakentaminen ei aiheuta haittaa tulvariskin
kokonaishallintaan suunnittelualueen ulkopuolella.
Satakunnan museo korosti maisemaselvitystä ja rakennusten sovittamista
ympäristöönsä.
20.5.2014 pidettiin kaavatyön viranomaisneuvottelu, joka koski tulvariskin
hallintaa ym. Paikalla olivat Varsinais-Suomen ELY – keskuksen, Satakuntaliiton, Satakunnan museon ja Porin kaupungin edustajat.
Kaupunkisuunnittelupäällikkö ilmoitti, että kaavaan sisältyy tulvariskin hallintaan liittyviä elementtejä. Niitä ovat mm. maanpinnan korkeus, rakentamiskorkeus, rakentamisen ohjaus, maisemallinen ohjaus, läjityksen ja luonnonarvojen yhteensovittaminen. Samanaikaisesti on vireillä Porin Jokikeskuksen asemakaava, jossa on tarkasteltu Raumansillan virtauksen parantamista. Hevosluoto - Karjaranta kaavan valmistelun yhteydessä on tarkasteltu
Huvilajuovan ja Lanajuovan avaamista ja siltaratkaisuja. Vapaa-alueille on
sijoitettu painanteita.
Esitysten pohjalta päätettiin, että:
- Asemakaava-aluetta laajennetaan. Ruoppausmassojen massojen läjitysalue
otetaan mukaan ja maisemoinnista annetaan määräykset.
- Rantojen muotoilua mm. madaltamista/loiventamista määritellään asemakaavassa.
- Maan pinnan korkeus veden kuljettamisen näkökulmasta yleisillä alueilla
määritellään.
- Maanpinnan korkeudesta tonteilla ja rakentamiskorkeudesta ja perustamistavasta annetaan määräykset.
- Tonteille pääsyn kannalta katujen korkeuden tavoitetaso määritellään.
- ELY- keskus edellytti, että maisemallisiin asioihin kiinnitetään erityistä
huomiota.
28.10.2014 pidettiin kaavatyön työneuvottelu. Neuvotteluun osallistuivat
ELYn sekä kaupungin edustajat. Neuvottelussa käsiteltiin nähtäville asetettavaa kaavaluonnosta.
ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaupungin tavoitteet
Asemakaava toteuttaa Kantakaupungin osayleiskaavaa. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan rantakaupungin laajentuminen länteen. Karjarannan
alueella tavoitellaan arkkitehtonisesti korkeatasoista tiivistä kaupunkimaista
asuinaluetta, joka mahdollistaa monipuolisen asuinrakentamisen. Tavoitteena on rikas ja virikkeinen ympäristö, joka tukee sosiaalista kanssakäymistä.
Tarkoituksena on luoda valmius toteuttaa Porin asuntomessut vuonna 2018.
Hevosluodon aluetta kehitetään vehreänä vapaa-ajantoimintojen alueena.
Alueen suunnittelussa huomioidaan tulvariskin hallinnan näkökulma.
Maakuntakaavan tavoitteet
Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk1). Aluerakenteen monikeskuksisia vyöhykkeitä kehitetään
eheyttämällä olemassa olevien keskusten ja taajamien yhdyskuntarakennetta sekä turvaamalla viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä palvelujen saatavuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä rakennettuja verkostoja,
vähentämällä liikennetarvetta sekä edistämällä joukkoliikenteen ja kevytliikenteen edellytyksiä. Alueen arkeologisten kohteiden, valtakunnallisesti arHEVOSLUODON (59.) KÄRKI JA KARJARANNAN (21.) LÄNSIOSA, PORIN ASUNTOMESSUT
35
vokkaiden maisema-alueiden sekä merkittävien kulttuuriympäristöjen tulee
olla alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä koskee myös seuraava kehittämissuositus: alueen maankäytön
kehittämistarpeet tulisi tutkia ja ratkaista yksityiskohtaisemmalla seudullisella maankäytön suunnitelmalla.
Suunnittelualue sijoittuu myös matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv2).
Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun
kehittämisen kohdevyöhykkeet. Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava
huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen.
Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa myös selvitysalueelle (se1).
Merkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, joiden käyttöä ei ole voitu ratkaista
maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkittävyytensä vuoksi katsotaan tarpeellisiksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai
jatkosuunnittelua. Merkinnällä –se1 osoitetaan Kokemäenjoen jokisuiston
tulvariskin selvitysalue.
Suunnittelualueeseen sisältyy myös maakuntakaavassa osoitettua kansallisen kaupunkipuiston aluetta (kp). Alueen suunnittelussa on otettava huomioon puiston erityisominaisuudet perustamispäätöksen mukaisesti.
Suunnittelualue rajautuu myös jatkumona maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh2, Kokemäenjoen kulttuurimaisemaan).
Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava
huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että
edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien
arvokkaat viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee
museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja
siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luontoja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä
mainittujen arvojen säilymistä.
Yleiskaavan tavoitteet
Kantakaupungin yleiskaavan yleisiä tavoitteita, jotka koskevat asemakaavatyötä, ovat muun muassa taajamien täydennysrakentaminen, muodostetaan
viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia, säilytetään ympäristön ajallinen
kerroksellisuus, rakennusperinnön säilyttäminen, virkistysmahdollisuuksien
parantaminen, jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman
ja luonnontalouden erityispiirteisiin.
Kantakaupungin yleiskaavassa kaava-alue on asuntoaluetta, jonka suunnittelussa on arvioitava tulvariskit. Lisäksi alue on siirtolapuutarha- / palstaviljelyaluetta. Hevosluodon kaava-alueella on runsaasti virkistyskäyttöön varattuja alueita, joilla risteilee ulkoilureittejä. Yleiskaavassa Hevosluodon alueella
on tavoiteltu vehreän asuinalueen muodostumista, jossa on huomioitu tulvariskit. Alueella halutaan mahdollistaa monipuoliset virkistysmahdollisuudet
asumisen rinnalla.
Karjarannan ja Hevosluodon välille on osoitettu yhdystie. Kirjurinluodon ja
Hevosluodon välinen yhteys on sen sijaan ajateltu olevan kevyempi jalankulkupainotteinen.
Karjarannan kaava-alue on osoitettu kaupunkimaiseksi, tiiviisti rakennetuksi,
asuinalueeksi, joka muodostaa keskustan läntisen laajentumisalueen. Raumanjuovan rannalle on suunniteltu muodostettavan yhtenäinen ulkoilureitti
aina keskustasta Pihlavanlahdelle saakka.
Alueella on huomioitava tulvariski.
36
Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteet / hoitoja käyttösuunnitelma
Kansallinen kaupunkipuisto on vetovoimatekijä Porille ja elämyksellinen arkiympäristö. Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena on turvata kaupunkikeskustassa laajoja yhtenäisiä luontoalueita, arvokkaita kauniita puistoja ja
rakennettuja alueita sekä kulttuurihistorian ja rakennustaiteen perintöä.
Kansallisen kaupunkipuistonhoidon hoidon ja käytön yleisenä tavoitteena on
viherrakenteiden jäsentäminen, vahvistaminen ja eheyttäminen sekä visuaalisen laadun parantaminen koko puiston alueella. Erityistä huomiota halutaan
kiinnittää kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseen, vapaa-ajanalueiden ylläpitämiseen ja parantamiseen, arvokkaiden luontoalueiden säilyttämiseen
mahdollisimman luonnonmukaisina, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja lisäämiseen ja yhteyden säilyttämiseen kaupunkia ympäröivään
maaseutuun.
Porin kansallinen kaupunkipuisto on toimintojensa ja sijainnin perusteella jaettu kolmeen aluekokonaisuuteen. Luotojen alue, johon kaava-alue kuuluu,
käsittää pääsääntöisesti luontoja virkistysalueita.
Luotojen alueen päätavoitteita ovat:
- Alueen nykyisten erityisarvojen säilyttäminen
- Muutosten mahdollistaminen erityisarvoja vaalien ja niitä arvostaen
- Maisemakuvan vaihtelun säilyttäminen ja lisääminen
- Alueen säilyttäminen ja kehittäminen ekologisena käytävänä suistosta
kaupungin keskustaan
- Luonnonympäristöjen - erityisesti juopien varren kasvillissuusvyöhykkeiden luonnontilaisuuden säilyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen
- Tulvansuojelu ja eroosion esto sekä maisemallisten että ekologisten tavoitteiden huomioiminen näissä asioissa
- Avoimen maisemakuvan säilyttäminen ja hyödyntäminen peltoalueilla.
Peltoalueiden säilyttäminen soveltuvin osin viljelykäytössä tai niiden hoitaminen niittyinä
- Jokirantojen saavutettavuuden parantaminen
- Virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen ja kehittäminen
- Suurtapahtumien kehittymisen mahdollistaminen ja sovittaminen kansallisen kaupunkipuiston tavoitteisiin
- Palvelutarjonnan monipuolistaminen
- Avoin suhtautuminen taidetoimintaan
- Huvilajuovan vaaliminen eheänä kulttuuriympäristökokonaisuutena
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Asemakaavan tärkeänä tavoitteena on turvata arvokkaiksi todettujen Hevosluodon virkistys- ja siirtolapuutarha-alueiden säilyminen sekä uuden rakentamisen ja toimintojen sovittaminen luotojen maisemaan. Hevosluodon monipuolisia toimintamahdollisuuksia pyritään parantamaan liikenneyhteyksiä
kehittämällä.
Karjarannan alueella tavoitteena on mahdollistaa keskustan läntisen rantakaupungin laajentuminen. Tavoitteena on muodostaa tiivistä pientalovaltaista aluetta, josta muodostuu omaleimainen kokonaisuus. Suunnittelussa säilytetään viitteitä alueen teollisuushistoriasta.
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet
Karjarannan kaava-alueen puolella tavoitellaan kaupunkimaista ja tiivistä
pientaloasuinaluetta. Modernia ”kuukkaria” tai ”viikkaria”. Alueelle on mahdollista rakentaa erillisiä pientaloja, kytkettyjä pientaloja, rivitaloja, pienkerrostaloja tai korkeampia kerrostaloja. Korkeampi rakentaminen painottuu
alueen länsireunalle. Karjarantaan osoitetaan myös pientalotontteja, jotka
mahdollistavat elinkeinotoiminnan harjoittamisen samalla tontilla.
Hevosluodossa sijaitseva ruoppausmaiden läjitysalue on päätetty liittää mukaan kaava-alueeseen ja mahdollistaa alueen käyttö vapaa-ajantoimintojen
alueena. Alueelle osoitetaan jatkuvan maisemoinnin määräys.
37
VAIHTOEHDOT
Asuntomessujen hakuprosessin ja kaavatyön aloitusvaiheen aikana on kaava-alueelle laadittu useita vaihtoehtoisia luonnoksia.
Kaavan aloitusvaiheessa kaava-alue on ollut Karjarannan ja Hevosluodon
alueilla pienempi. Hevosluodon alueella kaava-alue on luonnosvaiheessa laajentunut ruoppausmaiden läjitysalueelle, joka sijaitsee alueen länsilaidalla.
Myös Karjarannan alueella kaava-alue on luonnosvaiheessa laajentunut länteen. Aloitusvaiheen alustavassa kaavaluonnoksessa Karjarannan alueelle on
osoitettu kerrostalovaltaisempaa rakentamista. Asuntomessualueen vaihtuessa Hevosluodosta Karjarantaan on alueen rakentaminen muuttunut paremmin messukäyttöön soveltuvaksi pientalovaltaisemmaksi alueeksi. Aloitusvaiheessa Karjarannan alueelle on osoitettu hajautetusti lähipalveluiden
kortteleita. Luonnosvaiheessa palveluita on keskitetty alueen sisääntulon yhteyteen ja alueelle on osoitettu myös kaupan kortteli.
Luonnosvaiheessa Hevosluodon kaava-aluetta on kasvatettu länteen. Hevosluodon laajennusosalle on osoitettu erityistoimintojen korttelialue, jota on
mahdollista käyttää monipuoliseen harrastustoimintaan. Alueelle saa rakentaa vain keveitä rakennelmia.
Kuva: kaava-alueen ideointia asuntomessujen hakuvaiheessa.
38
Kuva: aloitusvaiheen alustava kaavaluonnos.
ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET
Karjaranta
Kuva: mallinnusnäkymä kaakosta, 3Dee Oy.
39
Karjarannan alue on kehittämispotentiaalinsa ja kaupunkikeskustan läheisyyden takia keskustan laajenemisen ja asuntotarjonnan monipuolistamisen
kannalta strategisesti tärkeä.
Karjarannan alueelle osoitetaan tiivis pientalovaltainen asuinalue, joka mahdollistaa asumisen kaupunkimaisesti keskustan tuntumassa. Alueelle sijoittuu erilaisia asumisen muotoja. Alueelle toivotaan syntyvän uudenlaisia
asumismalleja, joissa esimerkiksi erilaiset toiminnot yhdistyvät samalla tontilla. Kaavan laadinnan tavoitteena on myös ollut, että se mahdollistaa joustavasti erilaisten yhtiömuotoisten asuinhankkeiden toteuttamisen.
Rakentamisen alueella halutaan olevan arkkitehtonisesti korkealaatuista.
Alueelle suunnitteluun toivotaan myös kansainvälisyyttä.
Neliömäiset korttelit ovat saaneet mallia Porille tyypillisistä symmetrisistä ja
tiiviistä 5. ja 6. osan puutalokortteleista. Asemakaavalla tavoitellaan saman
kaupunkimaisen pientaloalueen tunnelmaa joen äärellä.
Alue sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta, joka
mahdollistaa vähäisen autotarpeen. Erillispientalojen korttelialueilla onkin
osoitettava vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti. Polkupyöräpaikkoja on
osoitettava 2 kpl/asunto.
Yhdyskuntatalouden kannalta Karjarannan alueen toteuttaminen voidaan
katsoa taloudellisesti kestäväksi, koska se sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien
ja olemassa olevan kunnallistekniikan piirissä. Alueen merkittävimmät kustannukset syntyvät rantojen ja siltojen rakentamisesta. Rantojen kunnostamisessa huomioidaan tulvasuojelun vaatimukset.
Ranta-alue
Ennen Karjarannan rantakortteleiden käyttöönottoa tulee joen ranta toteuttaa puistomaisena raittina, jonka korkeusasemissa huomioidaan tulvasuojelun vaatimukset. Raitti on rakennettava vähintään tasoon N2000 +3.30.
Rantaan rakennetaan alempi märkä taso N2000 +1.60 ja ylempi taso, jolla
rantaraitti kulkee. Ranta-alueella hoidetaan mahdollisesti alueen hulevesiä.
Alueelle osoitetaan vähäisesti rakennusoikeutta, joka mahdollistaa esimerkiksi huolto- / varastorakennuksen rakentamisen.
Karjarannan alueelle on tarkoitus muodostaa koko alueen mittainen kevyen
liikenteen reitti, joka jatkaa rakennettujen ranta-alueiden sarjaa kaupungin
keskustasta länteen. Raittia toteutetaan Karjarannan alueen maankäytön
kehittämisen myötä.
Kuva: rantaprofiili Karjarannan pientalokortteleiden kohdalla / periaatepiirros.
40
Kuva: alustava rantasuunnitelma, TPK katu- ja puistosuunnittelu
Kuva: mallinnusnäkymä Karjaranta, 3Dee Oy.
Puistoalueet
Karjarantaan osoitetaan kaksi kolmiomaista puistoaluetta. Suuremmalle
puistoalueelle sijoittuu säilytettäväksi osoitettava Shellin vanha toimisto- ja
autovajarakennus. Rakennus on osoitettu P – korttelialueena puiston sisään,
joka mahdollistaa omaksi tontin muodostamisen ja monipuolisen yksityiskäytön. Palvelukorttelin paikoitus osoitetaan sen lähellä sijaitsevalta LP-1 – korttelialueelta. Palvelukorttelin toiminta ei saa haitata puistoalueen muuta käyttöä. Huoltoajo sallitaan puistoalueen kautta.
Asemakaavassa annetaan määräys taiteen liittämisestä alueen arkkitehtuuriin ja ympäristösuunnitteluun. Karjarannan alueella on meneillään ideakilpailu, jossa suunnitellaan ympäristötaidetta julkisiin ulkotiloihin. Kilpailualueena on Karjarannan uudisrakentamiseen liittyvät viher- ja katualueet, rantabulevardi sekä ruokapuisto.
41
Kuva: alustavat puistosuunnitelmat, TPK katu- ja puistosuunnittelu
Rantakorttelit (AO)
Karjarannan rantakorttelit mahdollistavat tiiviin pientalorakentamisen. Rantakortteleiden pienemmän tontin koko on noin 550 m2 ja isomman 750 m2.
Tonttien rakennustehokkuus on 0,5, joka on perinteistä pientalotonttia korkeampi. Rantakortteleiden kaavamääräyksiin on tarkoituksella jätetty joustovaraa, joka mahdollistaa messukohteiden ohjaamisen myöhemmässä vaiheessa. Rakennusten kerroslukua on ohjattu siten, että kortteleiden päihin
tulee rakentaa kaksikerroksiset päärakennukset ja korttelin keskelle voi rakentaa myös yksikerroksisen. Kortteleiden kulmatonteilla päärakennus tulee
sijoittaa korttelin kulmaan, jolla halutaan jäsentää kaupunkikuvaa. Kaikilla
tonteilla päärakennus tulee sijoittaa 0.5 metrin etäisyydelle tontin kadunpuoleisesta rajasta. Rakennusten sijoittelulla halutaan muodostaa samanlaista
selkeää katutilaa kuin Porin vanhoista puukaupunginosista löytyy. Rakennusten sijoittelua tontilla ei ole muuten rajoitettu. Rakentamisen paloturvallisuutta koskevat määräykset tulee ottaa huomioon. Alueelle on tarkoitus laatia lähiympäristösuunnitelma, jossa esitetään tarkemmat ohjeet tonttien aitaamisesta jne.
42
Kuva: mallinnusnäkymä Karjarannan rantakortteleiden väliseltä pihakadulta,
3Dee Oy.
Kuva: Karjarannan rantakortteleiden katuleikkaus / periaatepiirros
43
Kuva: Karjarannan rantakortteleiden katuleikkaus / periaatepiirros
Palvelu- ja asuinrakennusten korttelit
Karjarannan kaava-alueen korttelit 54 ja 57 osoitetaan palveluja asuinrakennusten kortteleiksi, jotka mahdollistavat monipuolisen liiketoiminnan ja
asumisen samalla tontilla. Korttelit eivät kuitenkaan salli merkittävää tuotanto- tai myymälätoimintaa.
Korttelialueilla on osoitettu mahdollisuus ”Hybridirakentamiseen”, jossa esimerkiksi liike-, työ- ja asuintiloja yhdistetään saman katon alle.
Townhouse / kaupunkipientalo
Karjarannan alueella sijaitsevat korttelialueet A-27 mahdollistavat monenlaisten talotyyppien toteuttamisen tai erilaisten talotyyppien toteuttamisen
samalla tontilla.
Korttelialueet antavat mahdollisuuden myös Townhouse –rakentamiseen.
Kortteleihin on mahdollista rakentaa toisiinsa kytkettyjä kaupunkipientaloja,
jotka sijaitsevat omalla tontillaan. Sisäänkäynti järjestetään kadulta.
Kortteleiden tonttijako voidaan laatia vasta, kun rakennussuunnitelmat ovat
tarkentuneet.
44
Hevosluoto
Kuva: mallinnusnäkymä Karjaranta, 3Dee Oy.
Siltayhteydet
Kaavatyön yhteydessä on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja Hevosluodon alueen
saavutettavuuden parantamiseksi. Vaihtoehtoina ovat olleet uuden sillan rakentaminen Karjarannan alueelta Hevosluotoon, Hevosluodontien vanhojen
siltojen perusparannus tai Hevosluodon siltojen uusiminen. Kaava on laadittu
siten, että jättää mahdolliseksi erilaisten vaihtoehtojen toteuttamisen tulevaisuudessa. Hevosluodon uusien toimintojen myötä tarve liikenneyhteyksien parantamiseen tulee jollain edellä mainituista tavoista vastaan. Nykyisten
kapasiteetti ja ikä alkavat rajoittamaan liikennettä. Hevosluodon nykyisten
siltojen virtausaukkojen pieni koko rajoittaa myös Huvilajuovan virtausta ja
vaikuttaa näin tulvasuojelun kokonaisuuteen.
Uuden siltayhteyden osoittaminen Karjarannan ja Hevosluodon välille lisää
erityisesti kaupungin läntisen keskusta-alueen asuinalueiden mahdollisuuksia
hyödyntää luotojen virkistysmahdollisuuksia. Uusi siltayhteys mahdollistaa
kevyen liikenteen yhteyden luotojen halki.
Siirtolapuutarha
Hevosluodon siirtolapuutarhan kaavamääräyksiä on päivitetty ja yhtenäistetty kaupungin muiden siirtolapuutarha-alueiden määräyksien kanssa.
Palstalle saa rakentaa kesäkäyttöön tarkoitetun enintään 35 m2 kokoisen
päärakennuksen ja lisäksi enintään kaksi talousrakennusta yhteensä 10 m2.
Hevosluodon siirtolapuutarha-alueelle on alueen koillispäähän osoitettu uusia
palstoja 14 kpl. Uudisrakentamisessa on huomioitava alueen kulttuurihistorialliset arvot. Uudisrakentamisen sovittamisesta olemassa olevaan rakennuskantaan on annettu kaavamääräykset.
Lisäksi alueelle osoitetaan mahdollisuus uuden huoltorakennuksen rakentamiseen, joka sijoittuu alueen keskellä olevan nurmialueen reunalle.
45
Kuva: havainnekuva, Hevosluodon siirtolapuutarha.
Ruoppausmaiden läjitysalue
Hevosluodossa sijaitseva ruoppausmaiden läjitysalue on kaavaprosessin viranomaisneuvottelun palautteena päätetty liittää kaava-alueeseen. Alue on
osoitettu vapaa-ajantoimintoja varten. Alueelle on annettu jatkuvan maisemoinnin määräys. Maisemoinneilla alue sovitetaan Luotojen maisemaan.
Alueelle sallitaan huoltoa varten pysyvää rakentamista. Muutoin toimintaa
palvelevien rakennusten ja rakenteiden tulee olla kevyitä.
Alueella
sovitetaan
yhteen
ruoppausmaiden
läjitystä
ja
vapaaajantoimintoja. Alueelle on mahdollista perustaa esimerkiksi BMX – pyöräilyyn tarkoitettu rata huoltotiloineen. Alue voi palvella monenlaista harrastustoimintaa. Alueella pyritään hyödyntämään kertyviä ruoppausmaita. Alueen
yhteyteen osoitetaan pysäköintialueita, jotka toimivat osana puistoalueita.
46
Kuva: havainnekuva, Hevosluodon erityistoimintojen alue.
Ruokapuisto
Kuva: havainnekuva, Hevosluodon ruokapuisto.
Asuntomessujen alkuvaiheen valmisteluista lähtien yhtenä pääajatuksena on
ollut ruokapuiston osoittaminen Hevosluotoon. Alueelle osoitettavan puistoalueen pääkäyttötarkoituksena on lähiruoan tuotanto ja esittely. Ajatus on,
että viheralue toteutetaan hyötykasveihin perustuvaksi. Asemakaava mahdollistaa ruokapuiston tarkemman suunnittelun. Hevosluodon ja Karjarannan
välisen siltayhteyden myötä ruokapuisto tarjoaa Karjarannan asuinalueiden
asukkaille mahdollisuuden lähiruoan tuottamiseen kävelymatkan etäisyydellä. Puistoaluetta on mahdollisuus käyttää myös opetustarkoituksiin.
47
Hevosluodon ranta-alueet
Hevosluodon ranta-alueet osoitetaan virkistysalueiksi, jotka mahdollistavat
niiden monipuolisen käytön.
Melontakeskuksen ranta-alue osoitetaan monikäyttöiseksi ranta-alueeksi, joka palvelee melontakeskusta, veneilijöitä, siirtolapuutarha-alueen asukkaita
jne. Alue muodostaa rakennetumpaa puistoaluetta.
Hevosluodon nokassa on luonnontilainen reheväkasvuinen korpialue, jonka
alueen kasvillisuus osoitetaan säilytettäväksi.
Huvilajuovan varrelle osoitetaan myös venevalkama ja uusi uimaranta. Venevalkaman yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös pienimuotoista liiketoimintaa, joka ei saa rajoittaa satamatoimintaa.
Tulvasuojelu
Suunnittelutyön yhteydessä on arvioitu vaikutuksia Kokemäenjoen tulvariskiin. Kokemäenjoen alaosaan, Porin alueelle on Varsinais-Suomen ELY keskuksen toimesta määritetty alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet.
Rakentamiskorkeudet pohjautuvat virtaus- ja jokijäämallinnusten avulla tutkittuihin tilanteisiin.
Suositusten pohjalta on kaavassa annettu määräys uudisrakentamisen
alimmasta rakentamiskorkeudesta, joka on N2000 +3.30 tasossa. Tämä tarkoittaa, että rakennusten tulvaherkkien rakenteiden, kuten eristeiden, tulee
sijaita kyseistä korkeusasemaa ylempänä. Hevosluodon tilapäistä kastumista
kestävät rakenteet voidaan rakentaa alemmaksi.
Uusia rakennuspaikkoja ei saa ottaa käyttöön ennen kuin tulvasuojelun kokonaisjärjestely asemakaava-alueella on toteutettu tai tulvavahinkojen vaara
rakennuspaikalla on muilla toimenpiteillä poistettu.
Karjarannan ranta-alueella on tulvapatoa koskeva erityismääräys. Asuntomessualueen kohdalla on tarkoituksenmukaista rakentaa tulvapato määräysten mukaiseen tasoon.
Hevosluotoon on osoitettu tulvapainanteita, jotka tulvatilanteessa ohjaavat
vettä pois alueelta.
Hevosluodon ja Kirjurinluodon väliselle sillalle on kaavassa osoitettu uusi linjaus, joka sijaitsee nykyisten siltojen eteläpuolella. Nykyisten siltojen virtausaukkojen on todettu rajoittavan Huvilajuovan virtausta. Uudella sillalla/silloilla, joiden virtausaukot ovat nykyisiä isommat, voidaan Huvilajuovan
välityskykyä kasvattaa ja kaava-alueen tulvaherkkyyttä vähentää.
Muuta
Karjarannan kumoutuvan kaava-alueen osan tiimoilta on käyty neuvotteluja
Suisto Kiinteistöt Oy:n kanssa. Jäljelle jäävän teollisuustontin lohkomista
hoitaa kaupungin teknisen palvelukeskuksen kiinteistövarallisuus.
Kaavatyön valmisteluvaiheen materiaalit löytyvät kaupunkisuunnittelun sivuilta:
http://www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu/asemakaavat/vireillaolevat/1632.ht
ml.
Mallinnusnäkymät löytyvät osoitteesta:
http://www.3dee.fi/pori2018/360_sovite.swf
48
4. ASEMAKAAVAN KUVAUS
KAAVAN RAKENNE
Mitoitus
Käyttötarkoitus
Pinta-ala
Rak.oik
A yhteensä
4,6 ha
33524
P yhteensä
1,7 ha
5945
K yhteensä
0,5 ha
2268
V yhteensä
16,3 ha
R yhteensä
12 ha
5105
L yhteensä
11,5 ha
4100
E yhteensä
6,9 ha
W yhteensä
11,0 ha
0
8,0 ha
0
Kumoutuu
Yhteensä
72,5 ha
200
691
51867
Palvelut
Karjarannantien varteen osoitetaan liike- ja toimistotiloja.
Hevosluodossa melontakeskuksen tontti osoitetaan palvelutoimintaan, joka
mahdollistaa esimerkiksi erilaisten virkistyspalveluiden tuottamisen.
Hevosluodon erityistoimintojen alue pystyy palvelemaan esimerkiksi monenlaisia tapahtumia ja vapaa-ajantoimintoja, kuten BMX -ajoa.
Hevosluotoon osoitetaan uusi venevalkama, jonka yhteyteen voi sijoittaa
pientä liiketoimintaa.
Karjarannan alueelle osoitetaan palveluja asuinrakennusten kortteleita,
jotka mahdollistavat liiketoiminnan ja asumisen yhdistämisen.
Julkisten palveluiden osalta kaava-alue tukeutuu keskusta-alueen olemassa
oleviin palveluihin.
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Asemakaavamääräyksillä ja -merkinnöillä sekä kaavaratkaisuilla on pyritty
laadukkaan ja vaihtelevan kaupunkikuvan syntymiseen alueella.
Karjarannan alueen toteutusta ohjaamaan laaditaan lähiympäristösuunnitelma.
Hevosluodon läjitys- / erityistoimintojen alueelle on annettu määräys jatkuvasta maisemoinnista.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Hevosluodon siirtolapuutarha-alueelle on
annettu määräykset, joilla edesautetaan alueen arvojen säilymistä.
Kaava-alueen rannat on osoitettu yleisiksi alueiksi, jotka mahdollistavat luotojen omalaatuisten rantojen säilyttämisen ja Karjarannassa yhtenäisen rantaraitin rakentamisen.
Katualueille on osoitettu istutettavia puita ja ohjattu pienempien katujen rakentamista pihakaduiksi. Karjarannan katuverkon mitoituksessa on huomioi-
49
tu kaupunkimaisen asuinkorttelin luonne. Katuverkolla on pyritty välttämään
läpiajoliikennettä.
Hevosluodon alueelle on osoitettu luonteeltaan erilaisia puistoalueita. Hevosluodon kärkeen osoitetaan lähiruoan viljelyyn painottuva ruokapuisto.
Karjarannantien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi asemakaavassa on
annettu määräykset julkisivujen ääneneristävyydestä ja suojavyöhykkeen
muodostamisesta aitojen sekä talousrakennusten avulla. Karjarannantielle
osoitetaan myös matala melueste.
Alueelle on osoitettu tulvasuojelun kokonaisjärjestelyn mukaiset tulvasuojelutoimenpiteet.
Asuntomessualueella on oma ohjausjärjestelmä, jonka takia kaavamääräykset ovat suhteellisen väljät.
ALUEVARAUKSET JA MÄÄRÄYKSET
Aluevaraukset ja määräykset on esitetty kaavaselostuksen liitteessä / LIITE
5.
KAAVAN VAIKUTUKSET
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön
Karjarannan teollisuustoimintojen väheneminen jatkuu ja kaupunginosan väestön määrä kasvaa. Asuminen levittäytyy perinteisen teollisuusalueen itälaidalle, jonka ympäristössä sijaitsee vielä pääasiassa pienteollisuustoimintoja, varastoja ja kaupallisia palveluita.
Keskustan läntiseen kasvusuuntaan tulee lisää pientaloasumisen mahdollisuuksia. Pientaloasumisen muoto houkuttelee todennäköisesti alueelle nuorta väestöä, joka vaikuttaa kaupunginosan väestörakenteeseen. Karjarannan
uudisrakentaminen on ollut vahvasti kerrostalopainotteista ja alueelle muuttavat asukkaat keskimäärin iäkkäämpiä.
Karjarannan kaupunginosan erilaisten asumismuotojen määrä kasvaa. Karjarannan kaava-alue mahdollistaa asumisen erillisistä pientaloista kerrostaloihin ja melkein kaiken siltä väliltä.
Kaavalla on merkittävä kasvattava vaikutus Karjarannan asuntojen määrään.
Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristön työpaikkojen lukumäärään.
Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta palvelujen määrään ympäristössä.
Uudet asukkaat lisäävät olemassa olevien lähipalveluiden asiakasmääriä.
Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta virkistysalueiden määrään. Hevosluodon osalta alueella on jo voimassa olevassa kaavassa laajoja virkistysalueita, joiden käyttöä kehitetään.
Karjarannan puolella virkistysalueiden määrä kasvaa vähäisesti. Ranta-alue
muodostaa suuremman julkisen ulkotilan. Karjarannan rantaraitin rakentaminen etenee kaava-alueen verran.
Asemakaavan muutoksella muutetaan yhdyskuntarakennetta toimivampaan
suuntaan osoittamalla Karjarannan jo hiljentynyttä teollisuusaluetta monipuoliseksi asuinalueeksi ja parantamalla kulkuyhteyksiä jokiuomien yli luotojen alueelle. Luotojen puolella alueita kehitetään virkistyspainotteisina.
Asemakaavalla tiivistetään ja tehostetaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen käyttöä.
Vaikutukset liikenteeseen
Asemakaavan myötä Karjarannantien liikennekuormitus kasvaa. Liikenne
kaava-alueelta suuntautunee pääosin keskustan suuntaan. Uusi siltayhteys
Karjarannan ja Hevosluodon välille lisää Karjarannantien kautta tapahtuvaa
50
kulkua luodoille. Hevosluodon puolella asemakaava mahdollistaa monipuolisten vapaa-ajantoimintojen järjestämisen, joka myös synnyttää liikennettä
Karjarannantielle.
Asemakaava lisää joen suuntaisen joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia.
Karjarantaan osoitetaan asemakaava kerrallaan yhtenäistä rantaraittia, joka
valmistuessaan parantaa joen rantoja pitkin tapahtuvaa jalankulkua ja pyöräilyä.
Asemakaavassa osoitettavien siltayhteyksien myötä luotojen tavoitettavuus
paranee ja siltayhteydet mahdollistavat luotojen halki tapahtuvan kevyen liikenteen Karjarannan ja Pormestarinluodon välillä.
Karjarannantielle aiotaan toteuttaa valo-ohjaus asuntomessuihin mennessä.
Vaikutukset yhdyskuntatalouteen
Karjarannan kaava-alue tukeutuu olemassa olevaan infrastruktuuriin. Alueen
suurimmat kustannukset syntyvät silloista ja rantarakenteista. Nämä kuitenkin palvelevat koko luotojen saavutettavuutta ja tulvasuojelun kokonaisjärjestelyä.
Alueen käytöstä ja kunnossapidosta ei synny erityisiä vaikutuksia.
Alueen julkiset palvelut ovat jo olemassa, joten niiden yhdyskuntataloudelliset kustannukset jäävät vähäisiksi.
Alue sijoittuu jo olemassa olevan kaukolämpöverkoston yhteyteen.
Alueen sijainnista keskustan läheisyydessä johtuen, päivittäiset asiointimatkat jäänevät lyhyiksi.
Vaikutukset luontoon
Ei merkittäviä vaikutuksia maaperään, ilmaan tai veteen.
Hevosluodon rannat osoitetaan virkistysalueiksi, joilla juovan varsien tyypillinen vehreys ja luonnon monimuotoisuus on mahdollista säilyttää. Hevosluodon nokassa on luonnontilainen reheväkasvuinen korpialue, jonka alueen
kasvillisuus osoitetaan säilytettäväksi.
Karjarannan kaava-alue on hiljentyneen teollisuustoiminnan jälkeisessä tilassa, joten alueen rakentamisen vaikutukset luontoon jäävät vähäisiksi.
Alueen pilaantuneita maita on puhdistettu ja tonttien maaperän pilaantuneisuuden tarkistamisesta on annettu määräys.
Hevosluodon alueella sijaitsee ruoppausmaiden läjitysalue, jonka alueelle
osoitetaan virkistystoimintoja. Ruoppausmaita pystytään tällä tavoin hyödyntämään uudella tavalla.
Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Karjarannan kaupunkikuva tiivistyy ja monipuolistuu. Alueen uudisrakentaminen on aikaisemmin ollut kerrostalovaltaista. Kaava-alueen myötä rakennuskanta monipuolistuu esimerkiksi erillispientaloilla.
Hevosluodon alue säilyy väljästi rakennettuna vehreänä ja virkistyspainotteisena alueena
Uusi siltayhteys Karjarannan ja Hevosluodon välille muodostaa merkittävän
muutoksen jokimaisemaan.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan siirtolapuutarhan alue osoitetaan säilytettäväksi. Alueen uudet rakennukset tulee sovittaa olemassa olevaan rakennuskantaan. Aluetta on mahdollista kehittää olemassa olevat arvot säilyttäen.
Karjarannan alueen vanha rakennuskanta puretaan Shellin toimisto- ja autovajarakennusta lukuun ottamatta. Suojeltavaksi osoitettava toimisto- ja autovajarakennus jättää alueelle viitteitä sen entisestä toiminnasta ja rikastuttaa ympäristöä.
Vaikutukset ihmisten elinoloihin
Alueen monipuolinen rakennuskanta, ranta-alueet, palvelut ja hyvät liikenteelliset yhteydet luovat mahdollisuudet sosiaalisesti rikkaan ympäristön
syntymiseen. Kaava-alueella on positiivinen vaikutus ympäristön sosiaaliseen
luonteeseen. Alue muodostaa tiiviin pientalopainotteisen yhdyskunnan, joka
51
erottuu ympäristöstään. Alueelle on mahdollista muodostua oma identiteetti
”modernina kuukkarina”.
Alueen suunnitteluun tulee liittää taide, joka rikastuttaa ympäristöä ja luo
paikalle omaa persoonallisuutta.
Alueen omaleimaisuudella on positiivinen vaikutus yhteisöllisyyden muodostumiseen.
Alue sijaitsee hyvien kevyen liikenteen yhteyksien varrella, joita pitkin pääsee kätevästi esimerkiksi keskustaan. Karjarannan julkista rantaraittia rakennetaan kaava kerrallaan. Valmistuessaan raitti tarjoaa kätevän ja maisemallisesti hienon väylän kävelijöille ja pyöräilijöille. Uudet siltayhteydet
parantavat merkittävästi yhteyksiä luodoille ja mahdollistavat kevyen liikenteen poikkikulun luotojen halki.
Hevosluodon alueen virkistysmahdollisuudet kehittyvät. Alueelle osoitetaan
uusia vapaa-ajantoimintojen mahdollisuuksia perinteisten säilyessä.
Kaava-alueen palvelut lisääntyvät. Karjarannan alueelle tulevat palvelut ovat
kaupallisia ja Hevosluodon puolella ne keskittyvät vapaa-ajantoimintoihin.
Alueen kulttuurihistoriallisille kohteille osoitetaan määräykset, joiden avulla
niiden arvot saadaan säilymään. Yksittäisille kohteille osoitetaan suojelumääräyksiä, joilla alueelle saadaan jäämään viitteitä sen historiasta ja luomaan
monikerroksista ympäristöä.
Alueen julkisten ulkotilojen suunnittelussa otetaan huomioon esteettömyys.
Ulkotiloille laaditaan lähiympäristösuunnitelma, jolla edesautetaan ympäristön laadukasta toteutusta.
Vaikutukset tulvariskiin
Suunnittelutyön yhteydessä on arvioitu vaikutuksia Kokemäenjoen tulvariskiin. Kokemäenjoen alaosaan, Porin alueelle on Varsinais-Suomen ELY –
keskuksen toimesta määritetty alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet.
Rakentamiskorkeudet pohjautuvat virtaus- ja jokijäämallinnusten avulla tutkittuihin tilanteisiin.
Edellytyksenä ELY –keskuksen antamille alimmille rakentamiskorkeuksille on
ollut, että virtauksesta huolehditaan. Asemakaavassa on annettu erityismääräyksiä ja Huvilajuovan virtausta edistävät mahdollisuudet.
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT
Melu
Aluetta rasittavat Karjarannantien aiheuttama liikennemelu sekä Mäntyluodon radan aiheuttama raideliikenteen melu.
Vuonna 2008 on laadittu selvitys, jossa on määritetty tie- ja junaliikenteen
aiheuttama melutaso Karjarannan alueella sekä tarpeelliset meluntorjuntatoimenpiteet ohjearvojen mukaisten melutasojen saavuttamiseksi oleskeluja
piha-alueilla. Lisäksi talojen julkisivuihin kohdistuvat melutasot on selvitetty
julkisivun ääneneristävyysvaatimusta varten.
Selvitys laadittiin nykytilanteelle ja vuoden 2030 ennustetilanteen mukaiselle
ennusteliikenteelle. Saatuja tuloksia verrattiin Valtioneuvoston päätöksessä
993/1992 [1] esitettyihin ympäristö- ja sisämelun ohjearvoihin.
Karjarannantien liikennemäärä kaava-alueen kohdalla oli vuonna 2007
12838 ajoneuvoa/vrk. Vuonna 2030 liikennemäärän arvioitiin olevan 16140
ajoneuvoa/vrk.
Meluhaitat on otettu huomioon antamalla asemakaavassa melulle altistuvien
kiinteistöjen rakenteille määräys ääneneristävyydestä sekä ohjeistamalla rakennusten sijoittelua tonteilla. Karjarannantielle on myös määrätty rakennettavaksi melueste.
Tulvavaara
Aluetta rasittaa lisäksi Kokemäenjoen tulvavaara. Yleiskaavan mukaan alueen suunnittelussa on arvioitava käyttöönoton vaikutukset Kokemäenjoen
tulvariskiin. Tulvavaara on huomioitu asemakaavan laadinnassa.
52
KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
Kaavamerkinnät ja –määräykset on esitetty kaavaselostuksen liitteessä /
LIITE 5.
NIMISTÖ
Uusia kadunnimiä ovat: Koekatu, Verstaskatu, Jokiniityntie, Hätilänkatu, Repolankatu, Repolanranta, Hitsaajankatu, Koneistajankatu, Teroittajankatu,
Leikkaajankatu, Peittaajankatu
Uusia puistojen nimiä ovat: Koepuisto, Pajapuisto, Souturannanpuisto, Ruokapuisto
Uusia siltojen nimiä ovat: Niittäjänsilta, Liljansilta, Polsansilta
5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT
Asemakaavasta on laadittu havainnemateriaalia, joissa on ideatasolla esitetty ratkaisuja korttelialueista, kaduista ja kulkuväylistä sekä pihoista ja rakennuksista.
Karjarannan kaava-alueen toteutusta ohjaamaan laaditaan lähiympäristösuunnitelma, jossa ohjeistetaan julkisten ulkotilojen ja pihojen toteutusta.
Asuntomessujen toteutusta valvomaan perustetaan työryhmiä, jotka valvovat toteutusta.
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun lainvoiman saaneesta
kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
Asemakaava-alueen toteutus aloitetaan messualueen ja messuihin liittyvien
oheiskohteiden rakentamisella. Varsinainen messualue muodostuu Karjarannassa Jokiniityntien itäpuoleisista kortteleista, ranta-alueesta sekä muista
yleisistä alueista. Jokiniityntien länsipuoli palvelee asuntomessujen aikana
huoltoalueena. Yksi saapumisreitti asuntomessualueelle toteutetaan Hevosluodontietä pitkin. Reitti ja sen varrella olevat oheiskohteet, kuten ruokapuisto, uudet siirtolapuutarhamökit, melontakeskus, ranta-alueet ja läjitysalueen vapaa-ajantoiminnot ovat myös alueen toteuttamistoimenpiteiden
kärkipäässä messuihin liittyvinä.
Liite 1
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
609 Pori
Täyttämispvm
Hevosluodon (59.) kärki ja Karjarannan (21.) länsiosa, Porin asuntomessut
asemakaavan muutos, 1. asemakaava 609 1632
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
Kunnan kaavatunnus
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala
72,4934
[ha]
Maanalaisten tilojen
pinta-ala [ha]
19.05.2015
2018
19.05.2015
29.11.2013
6091632
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
25,2583
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
47,2351
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
64,5062
4,5974
1,7157
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
89,0
51867
0,08
7,1
33522
0,73
2,7
5946
0,35
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
30,0375
4,5974
1,7157
Kerrosalan muut. [km² +/-]
43597
33522
5946
0,4536
0,7
2268
0,50
0,4536
2268
16,2796
12,0120
11,5287
6,9073
25,2
18,6
17,9
10,7
200
5105
4135
691
0,00
0,04
0,04
0,01
3,8700
-6,6748
8,1564
6,9073
200
-3165
4135
691
11,0119
17,1
0
11,0119
0
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
A
AK
AO
AL
P yhteensä
P
PA
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
K
T yhteensä
V yhteensä
VP
VL
VU
VV
R yhteensä
RP
L yhteensä
Kadut
Pihakadut
LV
LP
LPA
E yhteensä
E
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
W
Pinta-ala
[ha]
64,5062
4,5974
1,4216
0,9275
1,7948
0,4535
1,7157
0,6385
1,0772
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
89,0
51867
0,08
7,1
33522
0,73
30,9
7108
0,50
20,2
12000
1,29
39,0
8973
0,50
9,9
5441
1,20
2,7
5946
0,35
37,2
2175
0,34
62,8
3771
0,35
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
30,0375
4,5974
1,4216
0,9275
1,7948
0,4535
1,7157
0,6385
1,0772
Kerrosalan muut. [km² +/-]
43597
33522
7108
12000
8973
5441
5946
2175
3771
0,4536
0,4536
0,7
100,0
2268
2268
0,50
0,50
0,4536
0,4536
2268
2268
16,2796
4,0424
11,5033
0,5436
0,1903
12,0120
12,0120
11,5287
9,4848
0,8404
0,4122
0,2566
0,5347
6,9073
6,9073
25,2
24,8
70,7
3,3
1,2
18,6
100,0
17,9
82,3
7,3
3,6
2,2
4,6
10,7
100,0
200
100
50
0
50
5105
5105
4135
35
0
100
0
4000
691
691
0,00
0,00
0,00
3,8700
-8,3672
11,5033
0,5436
0,1903
-6,6748
-6,6748
8,1564
6,1125
0,8404
0,4122
0,2566
0,5347
6,9073
6,9073
200
100
50
0
50
-3165
-3165
4135
35
0
100
0
4000
691
691
11,0119
11,0119
17,1
100,0
0
0
11,0119
11,0119
0
0
0,03
0,04
0,04
0,04
0,00
0,02
0,75
0,01
0,01
Liite 2
OTE SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVASTA
Ympäristöministeriö vahvistanut 30.11.2011
Liite 3
KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2025
Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.12.2007
Liite 4
AJANTASA-ASEMAKAAVAOTE
20.5.2015
20
14
5
29
115
27
23
11
25
45
36
23
32
74
II
e=0.4
23
15
89
63
46
24
17 2
25
32 192 3
18
kt
19
2
14
51
8
e=0.4
II
30
41
64
65
He
vos
75
haa
nka
tu
47 2 6
86
74
21
TVY
10
18
20
18
19
59
48
26
38
9
21
31
30
30 22 21
23
31
30 21
22 78
24
18
876:1
3
21
3 01
37
PIILINRANTA
VP
2276
20
21
16
30
31052 0
2
31
30
18
14
83
9
30
20
17
19
27 30
TVY
18
P14
7
87
3
73
93
K3
70
73
R
Y
P5024
Piilinranta
26
18
00
30
21
29
6
55
48
2
20
18
66
7
2
6
10
20
11
20
20
II
e=0.4
4
4
26
51
11
25
29
19 19
3
41
2
31
24
73
2 62 7
30
2 42 9
30
40
38
21 20
ntie
24
69
21
23
23
70
Karjaran
na
29
29
VL
22
30
2 93 0 2 9
40
18
14
24
26
68
23
21
22
14
38
243
5
1:18
71
HEVOSLUODONPUISTO
14
21
27
15
40
27
67
72
30
25
38
41
61
29
25
7580
90
27
2 5 81
30
26
54
2 95
6
101
107
25
105 46
34:0
24
55
EV
36
56
24
11
30
32
31
30
30
27
15
32
41
TIKKULANTIE
Tikkulantie
5
27
27
39
29
39
38
27
45
26
26
31
32
23
31
e
31
28
17
29
24 28
23
106
2 104
5
21
2 44
30
30 34
32
1:18
28
6
6 250
30
et
2166
84
29
23
26
28
32
9
2383
81 3 1
33
31
3 1 82
30
28
1:18
30
26
26
EV
3 1 434-6-5-M603
6:5
434-6-5-M601
434-6-5-M603
6:5
3 02 6
5747
357
38
27
215
ajo
29
30
29
Rauman 1:18
kylä
Porin kaupunkikylä
LRT
17:0
25
24
693215
52
28
19
30
29
3 13 1
31
3344 3
30
1
6:5
434-6-5-M603 42
41
41
18
17
28
5
2 1356
33
48
102
28
26
41
TIKKULA 24.lt
50
10
12
29
19
17
14
434-6-27-M602
6:27
434-6-27-M601
25
6
852 434-6-5-M601
6:52 4
3749
6:27
434-6-27-M602
40
5
21
3310
29
28
28
TVY
29
29
1
22
10
31 31
20
21
2 29 2
30
22
434-6-27-M601
39
31
19
17
HEV
78
OSH
AAN
49
KAT
U
8850
9
24
3 31 2
19
25
21
2 10 8
18
13
76
19
18
17
22
2 82 2
2929
2 02330
21
19
16
12
24
32
30
26
29
27
28
29
2 25 4 2 8
21
28
26
e=0.4
II
5
28
18
et
25
24
2
TVY
16
25
25
25
e=0.01
I
E-17
3
30
38
24
23
25
28
29
32
11
24 23
24
4000
(62)
l, to 502 7 %
7
e=0.4
II
1 ap/as
1 26
1 ap/150 t, v as
80 l, to
23
7
26
25
24
222 4
24
LPA
III
1ap/100m²
24
(20%)
HÄTILÄNKATU
20
62
38
38
VII2 4
12
29
39
19
13
214
25
TK-18
30
27
25
61
REPOLANRANTA
vl
ajo
39
41
20
41
38
AK-20 2400
25
W
38
42
41
VIII
2800
TK-18
26
LR
26
27
18
16
tu-al +3.30
ajo
18
62
19
38
38
1
1ap/50m²
38
42
2 92 9 2 8
XII
4800
29
40
101
17
1
kt
26
24
3
30
8
II
26
e=0.5
1ap/70m²
II
K
41
ajo
8
kt
27
21
26
40
43
29
38
25
43
aw
a
25
a
41
29
l, to 20 %
e=0.4
1 ap/150 t, v
2 7 80 l, to
27
28
27
6
31
40
09
60
20
16
28
42
30
I
P
2
et
21
5
09
a
26
29
32
II9
I
2
101
1
6
05
140
4
21
08
3
22
tu-al +3.30
42
26
26
et
26
e=0.5
30
17
T TV 16
43
(60,
59)
28
9
II
30
18
25
II
23
et2 9
LP-1
26
22
03
7
1
11
et
II
43
09
26
35
VU
22
20
3
vl
52
20
23
13
1
30
II 350
sr-37
43
kt
10
30
II
le
II2 7
kt
II
I
10
t 2,5
2 3112
II
19
15
II
II
II
27
II
II
213
40
5
4
8
m
10
43
35 dB
26
45
30
19
II
II
vl
II
27
16
22
II
19
10
9 522
e=0.5
1ap/as
27
14
37
A
e=0.5
29
1ap/as
II
24
12
2
102
vl
66
2
30
2 53
29
II
p
18
II
m
23
14
29
II
29
3
VP
PA-2
35
34
II
e=0.4
43
13
40
10
TVY
26
31
II
29
50
II
62
136
13
kt
vl
61
104
18
et
21
5
2
BA
31
Karja
rannan
tie
212
31
29
e=0.5
1ap/as
A-27
II
49
23
30
13
31
104
II
23
28
11
12
et
12
II
54
30
31
2
27
31
e=0.35
1ap/70m²
BA
103
31
1
22
TI
ODON
200
E
31
11
10
11
32
24
5
5/2
112
/4
180
RP-6/s
31 VOSLU
HE
19
86
11
VL
30
4
31
15
NTIE
20
31
31
28
211
TTV 6
e=0.5
31
21-20-4-M501
KARJA
RANNA
27
32
30
2
p
10
27
224
00
10
33
00
94
20
00
34
T-8
20
9
208
30
3
28
207
+30.00
36
31
28
29
9
7
30
8
2
96
/20
900
101
88
LANAJUOVANPUISTO
9
00
e=1.0
1ap/100t, 200v, 70to
3as
KARJARANTA 21.
2
21
PA-2
202
35 d
30
II
60 12
/10
450
AO-117II
30
55
II
II
tu-al +3.30
13
le
4
0/2
108
e=0.5
1ap/as
31
II
30
29
14
2
35 d
32
28
26
et
KOEPUISTO
e=0.5
1ap/as
VL
105
135
HEVOSLUOTO 59.
e=0.35
1ap/70m²
+4.0
0
57
1
16
50
28
15
/21
945
20
tu-pa
9
22
106
79
134
63
AO-117 II
27
10
107
8
KOEK
ATU
e=0.5
1ap/as
II
A-27
56
II
11
64
t 2,5
29
29
43
33
AO-117
29
A-27
58
17
21
51
1817
2526
REPOLA
NKATU 2 8
P VP
59
28
PAJAPUISTO
e=0.5
1ap/as
19
14
21 5 102
11
REPOLA 2 1
NRANTA
44
1
24
16
13
103
HEVOSLUODONPUISTO
7
tu-pa
AO-117
II
vl
19
RP-7
SOUTURANNANPUISTO
e=0.5
a
1ap/as
II
53
41
NANTIE
19
KARJAR
AN
A
28
e=1.22 6
1ap/90m²
III-V
6
21
20
e=0.3
1ap/20m²
4
5
A-27a
35
22
27
26
41
AL-75
23
42
06
17
23
35 dB
26
26
26
22
41
p
132
ajo
HEVOSLUODONPUISTO
25
26
213
26
42
39
42
00
25
39
00
VI
23
p
4
2000
39
42
26
26
38
42
39
39
20
141
19
18
2
18
18
138
2
37
2
rn
62
25
3
2
92
1
27
17
35:16
21
18
p
19
29
30
209
+8.00
25
119
29
1
5
27
18
8
111
2
23
25
k
24
103 7
112
29
118
29
21
38
5
1
42
5
59
vl
4
23
19
58
35
kt
Kaarihalli
27
4
64
7
s-3
102
52
25
101
4
114
e=0.8
31
26
109
26
27
27
27
108
26
21-20-20-M501
24
3
168
k II
25
12
+20.002 8
28
30
47
13
22
10
27
27
50
Sp
32
27
1
10
27
2
219
26
21-3-10-M501 3 1
172 5
25
25
23
102
43
217 218
+30.00
16
101
96
15269
95
92
49
220
25
44
24
LS
PO
TH 1
e=0.1
14
1:18
89
34
88
25
23
243
22
44
23
22
45
w
35:47
19
kt
23
430-1-18-M611
26
3
24
24
w
11
25
44
237
37
235
84
85
86
87 36
150
Porin kylä
143
35:68
35:69
kt
aw ILTA
46 NS
A
29
144
14570 93
14664 94
90
35:70
35:71
35:72
47
24
25
45
26
23
w
48
91
35:48
14748
148 55149
15156
35:73
35:49
35:74
15370 154
15544
15699 157
97
35:50
35:51
35:75
100
HANHILUOTO 58.
15813
15989 161
35:21
35:76
109
19
IE
ONT
UOD
OSL
H42EV
REPOLA
NRANTA
tille 31
216
kulku
ton
II
128
104
27
5
51
16310
102
35:77
35:78
35:52
16483 110
23
165 111
43
166 112
aw 41
ILTA
LILJANS
1
2
53 1
20TTV 6
k
110
167
111 101
262 8
25
117 63
k
2
W
3
26
108
54
40
55
56
57
W
109
18
VL
3
27
26
10
23
27
2
25
24
25
39
VP-13
206
4
65
rn
4964
35:20
35:22
VV
LV-8 6
7
35:105
37
64
35:23
RUOKAPUISTO
17
6
/5
225
36
22
19
35
95
89
8
140
63
16
112000
3
23
21
13
4
28
1
12
2 32 5
110
2
31
2
30
25
22
21
22
22
2 32 3 2 3
22
13300
6
37
5
p
+25.00
1
2,1
AL-4417
VI
25
25
37
14
25
24
222
3
2
W
49
18
26
tu
43
23
7
VI
17
14
20
20
21
26
22
1
22
22
p
w
21
VP
2
4
28
NTIE
52
26
3
14 162 7
16 1
20
16
2
OD O
SLU
1,7
25
23
22
20
1149
22
O
HEV
1
23
20
21
23
16
32
23
24
23
19
29 27
1,6
23
I
e=0.1
m 10%
30 ap
i
Loss
1
26
3
23
32
20
48
1,8
47
E-5
33
25
221
24
20
24
1,7
21
1,7
34
1,7
35:106
1
14
24
2
1
1
8
JOKINIITYNTIE
NIITTÄJÄNSILTA
JOKINIITY
NTIE
1
TIKK644
KUL
ANT
IE
JANKAT
U
15
VERSTA
SKATU
silta
LEIKKAA
JANKAT
U
21
TEROITT
AJANKA
TU
28
9
AJANKA
TU
KONEIST
2
2
35 dB
A
HITSAAJ
ANKATU
LANAJUOV
ANTIE
2
50
1
3
PEITTAA
10
1
1
t 2,5 m
16
2
2
p
3
2
1
2
TU
LESTIKA
Lestikatu
atu
3
26
3
10
3
3
7
2
3
2
1
2
2
ajo
pp/h
3
Puu
naul
ak
2
3
2
1
2
2
2
2
1
1
1
2
2
TO
1
AUL
AKA
TU
1
TU
pu
rum
Liite 5
PUUNAU
LAKA
2
2
2
1
1
1
LANAJUOVANPUIS
3
1
1
0
2
100
50
1
TEURASTA
ras MON
PUISTTeu
O tamonp
ui t
P5
1
1
3
50
3
5
1
1
1
2
2
1
1
2
UR
MAKASIIN
IPOLKU
2
2
1
1
VP
2
2
2
2
NTIE
DO
UO
INL
JU R
KIR
7
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET- JA MERKINNÄT
A-27
AK-20
AO-117
Asuinrakennusten korttelialue.
Asuinrakennusten tulee olla satula- tai pulpettikattoisia. Satulakattoisen asuinrakennuksen
vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema saa olla enintään +14,0 m, pulpettikattoisen +12,0 m.
Talousrakennusten tulee olla yksikerroksisia ja pulpettikattoisia. Talousrakennuksen vesikaton
ylimmän kohdan korkeusasema saa olla enintään +8,0 m.
Asuinkerrostalojen korttelialue.
Rakennusten kaupunkikuvaa muodostaviin piirteisiin tulee kiinnittää
erityistä huomiota. Ylimmän kerroksen, kattojen ja aukotuksen sekä materiaalien, värien tulee
täydentää rakennus sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Erityisesti maantasokerroksen katujulkisivun
tulee sisältää kiinnostavia yksityiskohtia. Parvekkeet ja niitä tukevat rakenteet saavat ylittää
rakennusalan rajan.
Rakennuslupahakemukseen tulee liittää korttelin kaikkia tontteja koskeva kokonaissuunnitelma
hankkeen toteutuksesta sisältäen julkisivujen materiaalit, värityksen ja valaistuksen sekä pihojen
käytön, autopaikkojen osoittamisen tonteilla ja LPA-alueella. Tontteja ei saa rajata rakenteellisilla
aidoilla.
Korttelialueen tonttien autopaikkoja saadaan sijoittaa K-, T-, LP- ja LPA – korttelialueille, joiden
jalankulkuetäisyys tontilta on enintään 300 m.
Erillispientalojen korttelialue.
Tontille saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisen pientalon talousrakennuksineen. Enintään 20 %
sallitusta kerrosalasta saa rakentaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaksi liike- ja työtilaksi.
Asuinrakennusten tulee olla satula- tai pulpettikattoisia. Satulakattoisen asuinrakennuksen
vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema saa olla enintään +12,0 m, pulpettikattoisen +11,0 m.
Asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema kadulle päin saa olla
+8,0 – 11,0 m. Asuinrakennuksen päämassa tulee sijoittaa 0,5 m etäisyydelle tontin kadun
puoleisesta rajasta. Kulmatonteilla asuinrakennus on sijoitettava korttelin kulmaan.
Talousrakennusten tulee olla yksikerroksisia ja pulpettikattoisia. Talousrakennusten ulkoseinien
tulee tontin rajojen puoleisilla sivuilla olla kiviaineisia. Talousrakennuksen vesikaton ylimmän
kohdan korkeusasema saa olla enintään +7,5 m.
Ohjeellinen rakennusala.
/5
t 2,5 m
a
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Tontin kerrosalasta on vähintään 1/10 käytettävä katutasoon sijoitettavia liike- ja toimistotiloja
varten. Rakennusten maantaso- ja kattokerroksen kaupunkikuvallisiin ja arkkitehtonisiin piirteisiin
tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista
vaikutelmaa.
Auton säilytyspaikan rakennusala.
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja
muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dBA.
le
Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.
et
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa rakennusta tai laitosta varten varattu alueen osa.
vl
Vesialueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitureita.
rn
Rantaniitty.
tu-pa
rumpu
silta
P
Rakennusala, jolle saa rakentaa autotallin, talousrakennuksen tai aidan. Niiden tulee yhdessä
muodostaa yhtenäinen vähintään 2,5 metrin korkuinen korttelin pihaa suojaava melueste.
Rakennukseen jätettävä kulkuaukko.
35 dBA
tu-al +3.30
AL-75
Rakennusalalle sallittujen päärakennusten lukumäärä.
Tulvapainanne.
Alueen osa, jolla tulee rakentaa tulvapenger esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä noudatellen,
vähintään tasoon N2000 +3.30.
Ohjeellinen siltarummun paikka.
Alueen osa, jolle saa sijoittaa sillan.
Palvelurakennusten korttelialue.
Istutettava alueen osa.
PA-2
K
VP
VP-13
Palvelu- ja asuinrakennusten korttelialue.
Vähintään 25% tontin sallitusta kerrosalasta tulee rakentaa asuintiloiksi. Rakennusten tulee olla
pulpettikattoisia. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema saa olla enintään +12,0
m. Rakennusten etäisyys naapuritontin rajasta on oltava vähintään 4 m.
Säilytettävä/istutettava puurivi.
Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Katu.
Puisto.
Katuaukio/tori.
Pihakatu.
Lähiruoan kasvattamiseen ja esittelyyn tarkoitettu puisto.
VL
Lähivirkistysalue.
ajo
VU
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue.
pp/h
VV
Uimaranta-alue.
RP-6
RP-7
Siirtolapuutarhan korttelialue.
Siirtolapuutarhapalstalle saa rakentaa yksikerroksisen kesäkäyttöön tarkoitetun enintään 35 k-m²
suuruisen päärakennuksen ja enintään 2 talousrakennusta yhteensä enintään 10 k-m².
Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaaliltaan puuta. Rakennusten ja rakenteiden
korkeus saa olla maanpinnasta enintään 5 metriä. Päärakennukset on rakennettava 3 metrin
päähän palsta-alueen rajasta.
Palstaviljelyn korttelialue.
Korttelialueelle tulee laatia korttelisuunnitelma, jossa esitetään alueen palstoitus kulkuteineen ja
aluetta palvelevat yhteiset huoltorakennukset enintään 200 k-m² sekä palstoille esitetyt
huoltorakennukset enintään 10 k-m². Rakennusten päämateriaalina tulee käyttää puuta.
Rakennusten ja rakennelmien yksityiskohtien, väritykseen ja sovittamiseen ympäristöön tulee
kiinnittää erityistä huomiota.
LV-8
Venesatama/venevalkama. Alueella saa satamatoimintojen lisäksi harjoittaa pienimuotoista
liiketoimintaa. Liiketoiminta ei saa rajoittaa satamatoimintaa.
LP-1
Yleinen pysäköintialue.
Alueen autopaikoista enintään 50% saadaan käyttää enintään 200 metrin etäisyydellä sijaitsevien
AK-, AL-, K- ja P -korttelialueiden autopaikkoja varten.
LPA
Autopaikkojen korttelialue.
E-17
Erityistoimintojen korttelialue.
Alueella sovitetaan yhteen vaiheittaista ruoppausmassojen läjitystä ja käyttöä vapaa-ajanpalveluja
ja pysäköintiä varten. Alueelle saa rakentaa käyttötarkoituksia tukevia huoltotiloja. Alueella voidaan
harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa. Liiketoimintaa varten saa rakentaa vain kevyitä
rakennelmia. Rakennukset ja rakennelmat tulee materiaaleiltaan ja väreiltään sovittaa ympäröivään
maisemaan. Alueella on jatkuvan maisemoinnin määräys.
/S
Alue,jolla ympäristö säilytetään.
W
Vesialue.
Ajoyhteys.
Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu väylä, jolla huoltoajo on sallittu.
Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa.
p
Pysäköimispaikka.
z
Sähkölinjaa varten varattu alueen osa.
a
Kadun tai liikennealueen alittava jalankulkukatu.
aw
Kadun tai liikennealueen alittava vesiliikenteelle varattu vesialueen osa.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
+4.00
1ap/70m²
1ap/as
Alueelle on rakennettava melueste. Merkintä osoittaa esteen likimääräisen sijainnin ja lukuarvo sen
yläreunan likimääräisen korkeusaseman.
Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka.
Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava.
(60)
Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa.
(20%)
Asemakaavamääräyksissä vaadituista autopaikoista saadaan tontille sijoittaa suluissa olevan
prosenttiluvun osoittama osuus. Muut autopaikat on sijoitettava LPA-korttelialueelle enintään 300
metrin etäisyydelle tontista.
s-3
Suojeltava alueen osa.
Alue tulee säilyttää luonnontilassa. Alueelle saadaan rakentaa ainoastaan toiminnan kannalta
välttämättömiä ulkoilureittejä. Muuten alueella saadaan suorittaa ainoastaan luontotyypin kannalta
tarpeellisia toimenpiteitä.
sr-37
Rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Maankäyttö -ja rakennuslain 57
pykälän 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa
suoritettavien korjaus -ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että ne sopivat rakennuksen
kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Rakennusta muuttavista korjaus -ja muista toimenpiteistä on
hankkeeseen ryhtyvän pyydettävä Satakunnan Museon lausunto.
Alue, jota asemakaavan kumoaminen koskee.
YLEISET MÄÄRÄYKSET:
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia ja korostaa yhteyttä maisemaan.
3 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota asemakaavan kumoaminen koskee.
Tontin kaikkien rakennusten ja rakennelmien tulee muodoltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään
muodostaa yhtenäinen kokonaisuus.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
AO 117 -korttelialueilla liike- ja työtilat tulee sijoittaa kadun varteen maantasokerrokseen.
Sisäänkäyntiä ei liike- ja työtiloja lukuun ottamatta saa järjestää suoraan kadulta. Jokaiselle tontille
on istutettava vähintään yksi kukkiva pienpuu. Tontin kadunpuoleisille rajoille on jätettävä 0.5 metriä
leveä vyöhyke, joka päällystetään kenttäkiveyksellä. Tontit aidataan pensain tai rakenteellisin
aidoin, joiden periaatteet esitetään lähiympäristösuunnitelmassa.
Osa-alueen raja.
Katualueilla, jotka rajautuvat kortteleihin 49-53, tulee tontin rajalle rakentaa vähintään 0.5 metriä
leveä kaista kenttäkiveyksellä.
Kaupunginosan raja.
Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.
Avo-oja tai painanne
Merkintä osoittaa tontilla / alueella likimääräisen sijainnin kaupunikipurolle tai painanteelle, joka
tulee rakentaa sadetulvan varalta pintavesien johtamiseksi avo-ojaverkostoon.
Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu
Ohjeellinen tontin raja.
A - ja PA -korttelialueilla talousrakennusten tulee olla sijoittelullaan pihoja suojaavia ja rajaavia.
Jokaista A-, AK-, AL-, K- ja P-korttelialueen tonttia vasten tulee osoittaa vähintään yksi
pysäköintipaikka, joka on varattu liikuntaesteiselle.
RP-6 -korttelialueella uudisrakentaminen tulee sovittaa olemassa olevaan rakennuskantaan.
Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinnasta ja johtamisesta.
Hulevesien imeytymistä tulee edesauttaa materiaalivalinnoilla.
AK -, AL -ja A -korttelialueilla toisiinsa rajautuvia tontteja ei saa erottaa aidoin.
Taide tulee liittää alueen arkkitehtuuriin ja ympäristösuunnitteluun.
21.
KARJARANTA
3
HEVOSLUODONTIE
Kaupunginosan numero.
Kaupunginosan nimi.
Rakennusten toteutuksen tulee edistää energiatehokkuutta, kestävää kehitystä ja tilojen
muunneltavuutta sekä tukea uusiutuvia energiamuotoja. Energiantuotantoon ja talotekniikkaan
liittyvät tekniset laitteet tulee integroida luontevasti arkkitehtuuriin.
Korttelin numero.
Tontin maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä.
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
Rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei leviä helposti naapurirakennuksiin
ja aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee
rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta.
500
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
II
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun
kerrosluvun.
e=0.35
II
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.
Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden,
kattokaltevuuden tai muun määräyksen.
Rakennusala.
Rakennusala.
Pysäköintiin tarkoitetuilla korttelialueilla pysäköinti on maisemoitava puu- ja pensasistutuksilla
pienempiin osiin. Pysäköintilaitosten tulee olla luonnonvaloisia. Lisäksi autojen pysäköintilaitoksiin
on varattava vähintään 100 k-m2 varastotilaa pyörien pitkäaikaissäilytykseen.
Asemakaava-alueella on tulvavaara. Uudisrakennusten tulvaherkkien rakenteiden tulee olla
vähintään N2000+3.30 tasossa. Alueen rakentamisessa pitää tulvavaara ottaa huomioon. Uusia
rakennuspaikkoja ei saa ottaa käyttöön ennen kuin tulvasuojelun kokonaisjärjestely
asemakaava-alueella on toteutettu tai tulvavahinkojen vaara rakennuspaikalla on muilla
toimenpiteillä poistettu.
Polkupyöräpaikat: 2pp/asunto.
Alueen toteutusta varten laaditaan lähiympäristösuunnitelma.
ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU
PORIN KAUPUNGIN
KATUA: REPOLANRANTA (OSA), NIITTÄJÄNSILTA (OSA)
VESIALUETTA
KORTTELIT: 2 JA 3
ALUETTA: VENESATAMA/VENEVALKAMA (OSA)
KATUA: HEVOSLUODONTIE (OSA), NIITTÄJÄNSILTA (OSA), LILJANSILTA (OSA)
PUISTO: HEVOSLUODONPUISTO (OSA), LANAJUOVANPUISTO (OSA), RUOKAPUISTO (OSA), SOUTURANNANPUISTO (OSA)
VESIALUETTA
KATUA: HEVOSLUODONTIE (OSA), LILJANSILTA (OSA), POLSANSILTA (OSA)
VESIALUETTA
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE
PORIN KAUPUNGIN
KORTTELIA: 20 (OSA)
KATUA: KARJARANNANTIE (OSA), TIKKULANTIE (OSA)
PUISTOA: PIILINRANTA (OSA)
ALUETTA: RP-1, RP-2 JA RP-3
KATUA: HEVOSLUODONTIE JA LANAJUOVANTIE
PUISTOA: HEVOSLUODONPUISTO, HEVOSLUODONPUISTO I, LANAJUOVANPUISTO JA LUODONPUISTO
KATUA: HEVOSLUODONTIE (OSA)
PUISTOA: HANHIPUISTO (OSA)
VESIALUETTA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
PORIN KAUPUNGIN
KORTTELIT: 49-62
KATU: KARJARANNANTIE (OSA), TIKKULANTIE (OSA), REPOLANRANTA (OSA), REPOLANKATU, HÄTILÄNKATU,
JOKINIITYNTIE (OSA), HITSAAJANKATU, LEIKKAAJANKATU, TEROITTAJANKATU, KONEISTAJANKATU,
PEITTAAJANKATU, KOEKATU, VERSTASKATU, NIITTÄJÄNSILTA (OSA)
PUISTO: PAJAPUISTO, KOEPUISTO
VESIALUETTA
KORTTELIT: 1 JA 4
KATU: LANAJUOVANTIE, HEVOSLUODONTIE (OSA), JOKINIITYNTIE (OSA), NIITTÄJÄNSILTA (OSA), LILJANSILTA (OSA)
ALUE: VENESATAMA/VENEVALKAMA (OSA)
PUISTO: LANAJUOVANPUISTO (OSA), HEVOSLUODONPUISTO (OSA), RUOKAPUISTO (OSA), SOUTURANNANPUISTO (OSA)
VESIALUETTA
KATU: HEVOSLUODONTIE (OSA), LILJANSILTA (OSA), POLSANSILTA (OSA)
VESIALUETTA
ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU
PORIN KAUPUNGIN
KORTTELIA: 20 (OSA)
PUISTOA: HEVOSLUODONPUISTO (OSA), HEVOSLUODONPUISTO I (OSA)
ALUETTA: RP-2 (OSA)
KATUA: LANAJUOVANTIE (OSA)
Tämän asemakaavan alueella tonttijako laaditaan sitovana ja erillisenä.
Käsittelyt:
Aloituspvm. 26.11.2013
MRL 63 oas 29.11.2013
Luonnos näht. 01.11.2014
PORIN KAUPUNKI
KAUPUNKISUUNNITTELU
Kaupunkisuunnittelupäällikkö
Suunnittelija
Suunn.avustaja
Otto Arponen
TB
Kaavatunnus
Säil.nro
Pvm.
609 1632
25.05.2015
Pohjakartta täyttää 23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset.
Koordinaattijärjestelmä ETRS GK-22
Korkeusjärjestelmä N2000
Olavi Mäkelä
Kaupungingeodeetti
Pvm. 25.05.2015
Tarkastanut
Kalervo Salonen
Liite 6
Liite 7
39 (40)
Kuva 59.Suosituksia maisema- ja luontotekijöiden huomioimiseksi suunnittelualueella.
Liite 8
Liite 9
Liite 10
Dnro KAUS/103/2014
VP § 47/21.10.2014
609 1632
tark. 28.10.2014
HEVOSLUODON (59.) KÄRKI ja KARJARANNAN (21.) LÄNSIOSA,
Porin asuntomessut 2018, asemakaavan muutos, 1. asemakaava
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Maankäyttö- ja rakennuslain 63§ mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kuvataan kaavatyön
tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat, osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri
vaiheissa tarvittaessa.
www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu
etunimi.sukunimi@pori.fi
puh. 02 621 1600
faksi 02 621 1607
Postiosoite:
PL 95
28101 Pori
Porin kaupunki
Kaupunkisuunnittelu
Valtakatu 4
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 609 1632
1. OSOITE
2. ALOITE
2/12
Karjarannan teollisuusalue, kortteli 20 (osa) ja osa Hevosluotoa.
Asemakaavan muutos käynnistetään kaupungin aloitteesta.
3. SUUNNITTELUALUE
Kohdealue sijoittuu Karjarannan ja Hevosluodon alueelle, kävelyetäisyydelle kaupungin keskustasta ja megaluokan tapahtumapaikasta Kirjurinluodon Areenasta. Porin kävelykadulta on
alueelle pari kilometriä.
Suunnittelualueen pinta-ala on n. 72 ha. Kaava-alue on Karjarannan pientä osaa lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Kaupunki aikoo hankkia kaava-alueen maat omistukseensa.
Karjarannan alueen vanhoissa teollisuusrakennuksissa toimii yrittäjiä ja yhdistyksiä. Korttelin
20 tontin 20 osalla on Metso Paper Oy:n toimintaa. Hevosluodon siirtolapuutarhan kortteli on
vuokrattu Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry:lle. Lisäksi virkistysalueen peltoalueita on vuokrattu maanviljelijöille ja palstaviljelyyn. Raumanjuovan varrella sijaitsee melontaseuran tukikohta.
Karjarannan vanhaa teollisuusaluetta muutetaan yleiskaavan mukaisesti uuteen asuinkäyttöön. Hevosluodon siirtolapuutarhan ympäristöä kehitetään erityisesti monipuolisena vapaaajantoimintojen alueena. Lisäksi alueelle osoitetaan uusia pientalokortteleita, joissa tulee kiinnittää huomiota kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin.
Siirtolapuutarhan kortteli on vuokrattu yhdistykselle. Siirtolapuutarhan laajennukseksi pohjoispuolelle asemakaavoitetut korttelit eivät ole toteutuneet vaan ne ovat edelleen rakentamatonta peltoa. Siirtolapuutarhan kortteli on mukana asemakaavassa, koska yhdistyksellä on
toiveita kaavan tarkistamiseksi. Alueen sisällä tutkitaan uusien puutarhapalstojen muodostamista. Hevosluodon kärki on mukana tulvasuojelun ja maisemallisesti ainutkertaisen sijaintinsa takia ja osana joen pohjoisrannan rantareittiä. Hevosluodon kärkeen tutkitaan myös mahdollisuutta perustaa erityinen lähiruoan kasvattamiseen ja esittelyyn tarkoitettu puisto.
Kaava-alueeseen kuuluvat rannat muodostavat yhtenäisen ketjun. Uomia tarkistetaan myös
tulvasuojelun näkökulmasta.
3/12
4. LÄHTÖTIEDOT
4.1.
Maakuntakaava
Satakunnan Maakuntakaavassa (YM vahv. 30.11.2011, KHO 13.3.2013) alue on kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä (kk1). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden
osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke.
Suunnittelualue sijoittuu myös matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv2).Merkinnällä osoitetaan
merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä
huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen.
Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa myös selvitysalueelle (se1). Alueen käyttöä ei ole
voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkityksensä vuoksi katsotaan
tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua.
Suunnittelualueeseen sisältyy myös kansallisen kaupunkipuiston (kp) aluetta. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon puiston erityisominaisuudet.
Suunnittelualue rajautuu myös jatkumona maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh2, Kokemäenjoen kulttuurimaisema). Alueen yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet
viljelyalueet.
Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella.
4.2.
Yleiskaava
Kantakaupungin yleiskaavan 2025 (KV 10.12.2007) mukaan messualue on asuntoaluetta (A-1), kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK) ja moninaiskäyttöaluetta (P-1). Alueen suunnittelussa on arvioitava käyttöönoton vaikutukset Kokemäenjoen tulvariskiin (/tu-ri) ja maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ennen rakentamista (!). Alueen eteläpuolella on Karjarannantien ajoneuvoliikenteen ja rautatieliikenteen meluntorjuntatarvetta. Hevosluodon eteläkärki
on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa (kp). Kokemäenjoen luotojen alue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi (S-1), jonka yhtenä kohteena on Hevosluodon siirtolapuutarha-alue (20).
4/12
Ote kantakaupungin yleiskaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella.
4.3.
Asemakaava
Kohdealueella ovat voimassa asemakaavat 609 924 (YM vahv. 22.9.1986), 609 851 (YM
vahv. 16.11.1984), 609 1026 (YM vahv. 20.7.1989), 609 1071 (LH vahv. 31.5.1991)
ja 609 490 (SM vahv. 9.5.1975). Niiden mukaan alueet on määritelty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-8 ja TTV6) sekä ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP-1,
RP -2, RP-3) ja virkistysalueiksi.
Vesialueen ja ruoppausmassojen keräysaltaan aluetta ei ole asemakaavoitettu.
Ote ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella.
4.4.
5/12
Porin kansallinen kaupunkipuisto
Suunnittelualue kytkeytyy vuonna 2002 perustettuun Porin kansalliseen kaupunkipuistoon.
Kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksena on alueen erityisarvojen vaaliminen, hoitaminen ja
kehittäminen. Luotojen alue kertoo merkittävällä tavalla Kokemäenjoen kehityshistoriasta.
Kokemäenjoki rantoineen on keskeinen maisemallinen, ekologinen ja toiminnallinen elementti
kansallisessa kaupunkipuistossa. Luontoarvoiltaan arvokasta on koko jokirannan eliöyhteisö.
Se on jatkuvan muutoksen alaisena ja toimii ekologisena käytävänä kaupungin keskustan
merialueen välillä. Luonnonoloiltaan ja maisema-arvoiltaan arvokkaita ovat myös alueen
ympäröivät avoimet viljelysmaat. Alueen koillispuolella Huvilajuovan varrella on
kulttuurihistoriallisesti ja valtakunnallisesti arvokas 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt
omaleimainen huvila-alue. Hevosluodon eteläkärjessä sijaitseva Luodon siirtolapuutarha-alue
perustettiin vuonna 1946 ja se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Tiheästi palstoitetulla
yhtenäisellä siirtolapuutarha-alueella on lähes sata puutarhapalstaa rakennuksineen. Alue on
kaupunkilaisille tärkeän Kirjurinluodon kupeessa, jossa yhdistyvät rakennettu ympäristö,
luonto-, harrastus- ja tapahtumatoiminnat. Kirjurinluodon ulkoilureittejä laajennetaan
suunnittelualueeseen kuuluvalle Lanajuovantien ja Lanajuovan väliselle jokivarsiosuudelle
Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kansallisen kaupunkipuiston erityisarvot.
4.5.
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)
Osa Hevosluodon suunnittelualueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin
kulttuuriympäristöihin. Kokemäenjoen suuhaarojen väliset luodot muodostavat monipuolisen
virkistys- ja vapaa-ajan alueen teollisuusmaiseman ja Kivi-Porin välittömässä tuntumassa.
Kirjurinluoto on varhainen kaupunki- ja kansanpuisto. Puisto liittyy kiinteästi teollistuvien
kaupunkien kasvuun, jonka tuottamia ongelmia pyrittiin lievittämään puistoilla ja erilaisilla
vuokrapalstoilla ja -tonteilla.
4.6.
Porin tulvasuojeluhanke
Porin kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kesken on käynnissä Porin
tulvasuojeluhanke. Sillä parannetaan alavassa jokisuistossa olevien asuin- ja työpaikkaalueiden tulvasuojelua. Joen rannalla olevan padon harjan tasona käytetään Länsi-Suomen
vesioikeuden vuonna 1983 Porin kaakkoisosien pengerryshankkeelle antaman luvan mukaisia
harjan tasoja ja niiden perusteella määritettäviä tasoja alavirralla. Tulvasuojeluratkaisut sekä
Porissa että ylävirralla esimerkiksi järvialueen säännöstely mitoitetaan näiden tasojen
mukaan.
Tulvien
leviämisalueena
toimiville
luodoille
rakentaminen
vaatii
korvaavia
tulvasuojelutoimenpiteitä. Maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että tulvavaara ei
lisäänny. Korvaavat ratkaisut tulee osoittaa joen moniuomaisella osalla välillä Kirjurinluoto Kivinin – Kahaluodon kapeikko. Uomia ja virtaamaa muutettaessa otetaan huomioon eroosio
ja sedimentoituminen sekä rantojen stabiliteetti ja kunnossapitoruoppaukset.
Karjarannan tulvapadon rakentaminen etenee.
Asemakaavan
arvioidaan.
4.7.
toteuttaminen
mallinnetaan
ja
vaikutukset
virtaukseen
ja
tulvariskiin
Lähialueen muut kaavahankkeet
Karjarannan alueella itään korttelissa 20 on vireillä asemakaavan muutos 609 1612 ja
korttelissa 20 ja 21 asemakaavan muutos 609 1493. Kirjurinluodon alueella on
luonnosvaiheessa kaksi asemakaavamuutosta, Event Arena 609 1614 ja Jokikeskus 609 1605.
6/12
5. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET
Asemakaava toteuttaa Kantakaupungin osayleiskaavaa ja kehittää Karjarantaa sekä Hevosluotoa vaihtoehtoisia asumismuotoja tarjoavana vetovoimaisena ja ekologisena alueena.
Karjarannan alueella tavoitteena on urbaani pientaloyhteiskunta, jonka viihtyisyyttä luovat
moni-ilmeinen arkkitehtuuri, kaupunkimaiset puistot ja kaupunkitaide sekä kytkentä joen yli
Hevosluotoon.
Hevosluodon kaupunginosassa painopisteenä on luonnonmukaisuus, ekologisesti kestävä rakentaminen ja vesien hallinta.
Tarkoituksena on luoda valmius toteuttaa Porin asuntomessut vuonna 2018 osana kokonaisuuden vaiheittaista toteutusta.
Tavoitteena on tehokas vuorovaikutus, joka hyödyntää paikallisten toimijoiden asiantuntemusta ja verkostoja ja kokoaa kaupungin hallintokuntien, yrittäjien ja eri alojen ammattilaiset
yhteistyöhön. Kaavatyössä hyödynnetään Karjarannan alueelle toteutetun SURE –hankkeen
tuloksia.
Tavoitteena on uudistaa suunnittelun, vuorovaikutuksen, havainnollistamisen ja toteutuksen
toimintamalleja. Käyttäjät osallistuvat eri suunnitteluvaiheisiin.
Asemakaavassa säilytetään väljyyttä ja innostetaan ideointiin lähellä toteutusta.
Tavoitteena on luoda korkeatasoinen, rikas ja virikkeinen ympäristö, joka tukee sosiaalista
kanssakäymistä.
Tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti osallisten asiantuntemus ja suunnata paikan moninaiset ominaisuudet hyvinvoinnin edistämiseen.
Porin kansallisen kaupunkipuiston hoitoja käyttösuunnitelman ja kulttuuriympäristön arvojen
huomioiminen.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman rinnalla kulkevat alustavat kohdealueen luonnokset, joita on käsitelty hakemuksen valmisteluvaiheessa sekä päätöksen jälkeen ja niiden valmistelun
yhteydessä esiin nousseet ja suunnittelua jatkossakin johdattelevat aiheet ja teemat.
Viimeisenä luonnossarjassa on ”merihevonen” ja alueen laajentuminen. Luonnos toimii Aalto
Yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden kurssien pohjana.
Tarkoitus on luonnosten ja esiin nousseiden teemojen avulla virittää keskustelua ja löytää
kumppaneita.
Luettelo ja linkit suunnitelmista, muista valmisteluasiakirjoista ja päätöksistä ovat verkossa ja
nähtävänä kaupunkisuunnittelussa.
7/12
8/12
9/12
6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIMENETELMÄT
Keskeiset selvitykset ja toimintaketjun valmiuden kehittäminen:
Kohde osana toiminnallista kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa ja maisemaa ja kaupunkikulttuuria.
Luontoselvitys ja maisemaselvitys ja niiden analysointi ja hyödyntäminen.
Rakennuskannan inventointi ja arvottaminen. Satakunnan museossa tehtyjen inventointien ja
selvitysten hyödyntäminen.
Kokonaisvaltainen kohteen ja ympäristön geologinen ja tekninen tarkastelu:
Tulvariski ja toimenpiteet, pato, korkeudet, ruoppaukset, läjitys
Maaperä, rakennettavuus ja perustaminen
Liikenne, yhteydet, sillat, rantarakenteet
Kunnallistekniikka, verkostot
Toteutuksen valmiudet:
Markkinat / tuotteet, asuntotyypit, palvelut ym.
Palvelut
Asiakkuudet, kumppanuudet
Ohjelmointi ja resursointi
Organisointi ja laadun varmistaminen
Suunnittelutyön keskeinen prosessi on tehokkaan vuorovaikutuksen järjestäminen
Vaikutusten arviointi
Vuorovaikutuksen vaikutukset ovat olennaisia. Vaikutukset arvioidaan hyödyntäen osallisten
asiantuntemusta. Ideointi- ja yhteistyöverkostot kytkeytyvät kaavan valmisteluun ja toteutukseen.
Osallistumisen onnistumiseksi suunnitelmat havainnollistetaan monipuolisesti mm. 3Dmallinnoksena.
Yhteistyö Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa parantaa toteutuksen valmiutta.
Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään Aalto – yliopiston rinnakkaiset kurssit, joiden teemaat
koskevat mm. kohteen maisemaa, kaupunkitilaa, kaupunkisuunnittelua, asumista ja julkisten
tilojen rakentamista.
Vaikutuksia arvioidaan muutoksina paikan ekologiaan, luontoon, maisemaan, äänimaisemaan,
tulvariskiin, kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikkumiseen, sosiaaliseen ympäristöön,
hyvinvointiin, palveluihin, teknisiin verkostoihin, energiatalouteen, tehokkuuteen, hyvinvointiin, vetovoimaan, uudistumiseen.
10/12
7. OSALLISET
Osallisia ovat suunnittelu- ja lähialueen:
maanomistajat, asukkaat ja yritykset
yritykset ja yhteisöt: Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry, Melamajavat ry, Porin yrittäjät
ry, Karjarannan asukasyhdistys, Huvilajuopayhdistys ry, Hevosluodon palstaviljelijät ry,
Metso Paper Oy
muut, joiden oloihin kaavamuutos saattaa vaikuttaa
tulevat asukkaat, toteuttajat, käyttäjäryhmät, Karjarannan vuorovaikutusverkostot
(SURE)
Lisäksi osallisia ovat:
viranomaiset: Satakunnan Museo, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin
tulvasuojeluhanke
alueen toimijat ja teknisen huollon hoitajat: Satakunnan Vihertietokeskus, Porin Vesi, Pori
Energia Sähköverkot Oy, Pori Energia Oy Energiayksikkö
asianosaiset lautakunnat: tekninen lautakunta, Satakunnan pelastuslaitos, ympäristölautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, perusturvalautakunta, vapaa-aikalautakunta,
kulttuurilautakunta
Osuuskunta Suomen Asuntomessut
matkailu, markkinointi ja viestintä, Porin seudun matkailu Oy MAISA, konsernihallinto
Ympäristöministeriö / kansallisten kaupunkipuistojen valvonta
Aalto - yliopisto
8. VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU
8.1.
Hankkeen alku
Asuntomessut vaikuttavat kaavoitusprosessiin mm. tuomalla koko hankkeeseen jo asemakaavan valmistelusta lähtien projektimaisuutta, koska tähtäimessä on aikataulutettu päämäärä.
Alueen toteutuksessa ja elinkaaressa asuntomessut on lyhytetapinomainen jakso. Se tuo mukanaan haasteita ja mahdollisuuksia, jotka pyritään hyödyntämään monipuolisesti ja parhaalla
mahdollisella tavalla. Asemakaavan valmistelu ja käsittely sisältää samat vaiheet kuin tavanomaiset kaavoituskohteet. Asuntomessujen takia yleinen mielenkiinto on kuitenkin tavanomaista suurempi.
Heti kaavoitusprosessin alkuvaiheessa tuotetaan materiaalia, jonka toivotaan innoittavan korkeatasoiseen paikan ominaisuudet hyödyntävään suunnitteluun. Työtä havainnollistetaan monipuolisesti. Tavoitteena on saada toteuttajat mukaan jo asemakaavan valmisteluvaiheessa.
Vireilletulo
Kaavahankkeen vireilletulosta ilmoitetaan v. 2013 aikana kuulutuksella sanomalehdissä, kaupungin verkkosivuilla sekä kirjeellä osallisille. Samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma
(OAS) julkistetaan. Kaavahankkeen aikana osalliset voivat esittää hanketta ja OAS:aa koskevia suullisia ja kirjallisia mielipiteitä kaupunkisuunnitteluun. Samalla asetetaan nähtäväksi
valmistelussa syntynyt aineisto.
Mikäli osallinen katsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaikutusten arviointi ei ole riittävä
tai on puutteellinen, voi hän esittää asian tarkistamista ja korjaamista OAS:aan. Osallinen voi
esittää myös pyynnön ympäristökeskukselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, kunnan ja
ELY-keskuksen kesken, jos neuvottelu kunnan kanssa ei tuota tulosta.
Palautetta tästä OAS:sta voi antaa kaavan laatijalle joko suullisesti tai kirjallisesti luonnosvaiheen nähtävilläolon loppuun mennessä.
Potentiaalisia kumppanuuksia haarukoidaan koko kaavoitusprosessin ajan.
Aalto Yliopiston arkkitehtuurikurssit ovat tehneet töitä asemakaava-alueen kohteisiin ja tuottaneet runsaasti ideoita kaavoitustyön pohjaksi. Aineistosta on järjestetty Karjarannassa näyttely heinäkuussa 2014.
11/12
Porin asuntomessuja on kevään ja kesän 2014 aikana valmisteltu aktiivisesti. Asemakaavan
muutosta ja laajennusta on valmisteltu yhdessä osallisten kanssa. Resurssien niukkuudessa
tulvariskin hallinta on noussut kynnyskysymykseksi.
Hevosluodon asuntomessualueen korvaamiseksi on valmisteltu varsinaisen messualueen rajaamista Karjarannan kaupunginosaan. Alustavissa luonnoksissa kerrostalovaltaiseksi valmisteltu alue on muutettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Alueen länsireunaan sijoittuu myös
kerrostalojen ryhmä. Muuten asemakaava ja asemakaavan muutos messujen oheiskohteineen
Hevosluodossa, on säilynyt lähes ennallaan.
Porin kaupunginhallitus päätti 25.8.2014 esittää Osuuskunta Suomen asuntomessuille varsinaisen messualueen siirtoa Karjarantaan. Osuuskunta Suomen asuntomessut on hyväksynyt
täsmennyksen.
Kaavan vireilletulon jälkeen on viranomaisten kesken käyty neuvotteluja, joissa on käsitelty
mm. yhteyksiä, tulvariskiä, vaikutuksia joen virtauksiin ja rakentamiskorkeuksia. VarsinaisSuomen ELY –keskuksen julkaisemien suositusten pohjalta on kaavassa annettu määräys uudisrakentamisen alimmasta rakentamiskorkeudesta, joka on N2000 +3,40 tasossa. Tämä tarkoittaa, että rakennusten tulvaherkkien rakenteiden, kuten eristeiden, tulee sijaita kyseistä
korkeusasemaa ylempänä.
Edellytyksenä ELY –keskuksen julkaisemille alimmille rakentamiskorkeuksille on ollut, ettei
tulvaveden leviämisalueelle, kuten Luotojen alueelle, rakenneta veden leviämistä estäviä rakenteita. Kaavaprosessin valmisteluvaiheen aikana käydyissä viranomaisneuvotteluissa on todettu, että tulvien leviämisalueen pienenemisen johdosta Hevosluodon uudisrakentaminen
vaatii korvaavia tulvasuojelutoimia. Tämän johdosta on asemakaavassa esitetty tulvasuojelutoimenpiteitä, joiden toteuttamisella voidaan asemakaava-alueen tulvasuojelun kokonaisjärjestely katsoa hoidetuksi. Viranomaiset antavat lausuntonsa kaavaluonnoksen pohjalta.
Aalto – yliopiston ja kaupungin kesken on pohdittu mahdollisia yhteistyökuvioita liittyen asuntomessujen valmisteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on yhteistyön avulla pyrkiä nostamaan
toteutuksen rimaa ja onnistua kehittämään uudenlaisia näkökulmia, jotka herättävät mielenkiintoa.
8.2.
Luonnosvaihe
Valmistelu tehdään jatkuvassa vuorovaikutuksessa järjestämällä välineet mielipiteiden esittämiseen ja –vaihtoon. Tarpeen mukaan järjestetään yleisö- ja tiedotustilaisuuksia. Sopivassa
vaiheessa aineisto kootaan yhteen valintoja varten. Luonnosvaiheessa kaupunkisuunnittelu
asettaa asemakaavan valmisteluaineiston nähtäväksi vähintään 14 vrk:n ajaksi ja ilmoittaa
nähtävilläolosta kuulutuksella paikallisissa lehdissä, kaupungin verkkosivuilla sekä kirjeellä
osallisille. Luonnosvaiheen aikana osalliset voivat esittää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä
kaava-aineistosta.
Luonnosvaiheessa, marraskuun 2014 aikana, järjestetään yleisötilaisuus.
8.3.
Ehdotusvaihe
Ehdotusvaiheessa kaupunkisuunnittelu valmistelee asemakaavaehdotuksen ottaen huomioon
luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville vähintään 30 vrk:n ajaksi ja nähtävänäolosta ilmoitetaan kuulutuksella paikallisissa lehdissä sekä Porin kaupungin verkkosivuilla.
Ehdotusvaiheen nähtävänäolon aikana osalliset voivat tehdä kirjallisia muistutuksia asemakaavaehdotuksesta. Ehdotuksesta pyydetään myös tarvittavat lausunnot. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka toimitetaan asianosaisille ja liitetään kaava-asiakirjoihin.
Muistutusten ja lausuntojen perusteella tehdään myös tarvittavat korjaukset asemakaavaehdotukseen.
8.4.
Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen
Hyväksymisvaiheessa kaupunginhallitus esittää asemakaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunginvaltuustolle.
Asemakaavaehdotuksen valtuustokäsittelystä annetaan kirjallinen ilmoitus niille kunnan jäsenille, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa ko. tiedon saamiseen sekä muistuttajille. Valtuuston
hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä korkeimpaan
hallinto-oikeuteen. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on haettava lupa valitusta varten, mikäli
12/12
asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella ja hallinto-oikeuden asemakaavavalituksesta tekemä päätös ei ole muuttanut kaupunginvaltuuston päätöstä.
8.5.
Arvioitu aikataulu
Alustava maankäytön ja rakentamisen tutkinta ja luonnostelu kesä-syksy 2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2013
Kuulutus vireilletulosta SK, UA, www.pori.fi
Vireilletulon nähtävilläolo 11-12/2013
Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, www.pori.fi
Luonnosvaihe nähtävänä 11-12/2014
Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu
Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävänälosta SK, UA, www.pori.fi
Ehdotus nähtävänä kevät 2015
Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi
Asemakaavan muutosehdotus kaupunginvaltuustossa v. 2015 aikana
Aikatauluarviota tarkistetaan, mikäli kaavaan kohdistuu muistutuksia, valituksia tai muita vastaavia lisäselvityksiä vaativia seikkoja.
9. PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT
Suulliset ja kirjalliset palautteet sekä kaavoituksen etenemisen tiedustelut voi osoittaa kaupunkisuunnitteluun, kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä, puh (02) 621 1601, kaavoitusarkkitehti Otto Arponen, puh (02) 621 1606 tai kaupunkisuunnittelun neuvontaan puh. (02)
621 1608, osoite Valtakatu 4 (7 krs), 28100 Pori.
Suunnitteluavustaja Tea Bogdanoff, puh. (02) 621 1972 valmistelee ja kokoaa asemakaavoitukseen liittyvää aineistoa ja huolehtii tiedon ajanmukaisuudesta verkossa.
Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaavan laatijalle nähtävilläolon loppuun mennessä. Valmistelun edetessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan
tarkistaa. Vuorovaikutus jatkuu kaavaprosessin ajan.
Porissa 28.10.2014
Olavi Mäkelä
Kaupunkisuunnittelupäällikkö

Kaavaselostus

Transcription

Similar documents

KARJARANTA – TYÖN JA MUISTOJEN MAISEMA Valokuvia

Kaavaselostus

Keljon koulu, 12.8.2015 yleisötilaisuuden muistio

kaavaselostus - Kangasalan kunta

kaavaselostus 758 - Kangasalan kunta

ASEMAKAAVAN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE

Kaivokatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

25 KYYNIJÄRVI - Nokian kaupunki

2515 Asemanseudun asemakaava ja

Veturitallien Townhouse, kaupunkipientalokortteli keskellä