Kaavaselostus

SUISTO KIINTEISTÖT
Karjarannan (21.) kaupunginosan kortteleita 20 (osa) ja
21 koskevan asemakaavan muutoksen selostus 609 1493
Porin kaupunkisuunnittelu
28.1.2015
Asemakaavan tunnus
Asemakaavan diaari
Vireillä
Luonnos nähtävillä 1. kerran
Luonnos nähtävillä 2. kerran
Kaavaehdotus nähtävillä
Kaupunginhallitus
Kaupunginvaltuusto
609 1493
KAUS/186/2015
23.3.2006
31.05.2007 - 18.06.2007
14.12.2012 - 07.01.2013
1.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1
Tunnistetiedot
Asemakaavalla muodostuu:
Porin kaupungin
Karjarannan (21.) kaupunginosan
vesialuetta
Hanhiluodon (58.) kaupunginosan
vesialuetta
Asemakaavan muutos koskee:
Porin kaupungin
Karjarannan (21.) kaupunginosan
korttelia: 20 (osa) ja 21
Katuja: Karjarannantie (osa), Puunaulakatu
Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu:
Porin kaupungin
Karjarannan (21.) kaupunginosan
korttelit: 20 (osa), 21, 47 ja 48
kadut: Karjarannantie (osa), Puunaulakatu, Puunaulapolku, Puunaulakuja, Naulakuja
ja Makasiiniranta (osa)
puistot: Puunaulapuisto ja Naulapuisto
vesialuetta
Hanhiluodon (58.) kaupunginosan
vesialuetta
Kaavan laatija: asemakaava-arkkitehti Risto Reipas
Asemakaavan vireilletulo:
Kaavamuutos on tullut vireille Suisto Kiinteistöt Oy:n 2.2.2006 päivätyn kaavamuutosanomuksen johdosta.
Kaavahankkeen alkamisesta ilmoitettiin sanomalehdissä kuulutuksella sekä osallisille
kirjeitse.
2
1.2 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualueen muodostavat Karjarannan (21.) kaupunginosan kortteli 21 ja korttelin 20 tontti 28. Aluetta rajaavat Kokemäenjoki, Karjarannantie ja Puunaulakatu.
Suunnittelualue on Kiint. Oy Lasituvan ja Suisto Kiinteistöt Oy:n ja omistuksessa.
Suisto Kiinteistöt Oy:n omistavat Hollming Oy ja Porin kaupunki.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
SUISTO KIINTEISTÖT
Karjarannan (21.) kaupunginosassa korttelien 20 (osa) ja 21 toimisto-, teollisuus- ja
pysäköintikäytössä olevien korttelialueiden muuttaminen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi ja pysäköintialueeksi.
1.4 Luettelo liiteasiakirjoista
1
2
3
4
5
6
7
8
Tilastolomake
Ote Maakuntakaavasta
Ote Kantakaupungin yleiskaavasta 2025
Ajantasakaavaote
Pienennös asemakaavaehdotuskartasta määräyksineen
Havainnekuvat
Pysäköintijärjestelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
3
1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista lähdemateriaaleista
- Porin kaupungin kaavoituskatsaus 2014-2016.
- Kantakaupungin yleiskaava 2025. Porin kaupunkisuunnittelu 8.11.2007.
KV 10.12.2007
- Karjarannan korttelin 20 rakennusinventointi,
Inventointiraportti Mikko Helminen 1.9.2006
- Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:n rakennussuunnitelmat Suisto Kiinteistöjen
alueelle
- Maakuntakaava, Satakuntaliitto.
- Karjarannantien toimivuustarkastelu. Traficon Oy 2013.
- Ympäristömeluselvitys, Karjaranta Pori. Promethor Oy 19.1.2008.
- Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus. Promethor Oy, lausunnot PRTÄR1063
22.1.2008 ja PR-TÄR1073 9.4.2008.
- Karjarannan pohjavesialueen riskikartoituksen loppuraportti. Jussi-Pekka Kinnunen
ja Ismo Lindfors 14.6.2000.
- Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto, Sarja A:177, Pori 1990.
- Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteista. Maankäyttöja rakennuslaki 2000. Opas 5, Ympäristöministeriö 2001.
- Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta,
13.11.2008.
- Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesta
rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnista, 22.12.2009, RKY 2009.
- Suistolaisten puisto: Porin kansallisen kaupunkipuiston historia ja maisema.
Maunu Härynen (päätoim.), Taneli Eskola, Päivi Granö, Olli Mattila, Jouni Sotka-Siira
(toim.). Porin kaupunkisuunnittelusarja C 55/2004. Finepress Oy, Turku 2004.
- Luotojen alue, johon suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan kuuluu Porin
kansalliseen kaupunkipuistoon. Porin kansallinen kaupunkipuisto on perustettu
6.5.2002. Se on noin kymmenen neliökilometrin laajuinen Kokemäenjoen suistossa
ja rannoilla sijaitsevien sekä rakennettujen että yhä viljelykäytössä olevien kulttuuriympäristöjen, puistojen ja puistokatujen, kaupunkimetsien ja jokivarsiluonnon yhdessä muodostama kansallisesti arvokas kokonaisuus.
Kansallisen kaupunkipuiston tarkoitus on säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön
kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä
- Suunnittelualue kuulu SURE –hankkeen aluerajauksen sisään.
Porin kaupunki osallistuu vuosina 2009-2013 Euroopan aluekehitysrahaston Urbact II
-ohjelman temaattisten verkostojen toimintaan. SURE -verkoston vetäjä on Porin
ystävyyskaupunki Eger. Hankkeessa tutkitaan taantuvien ja suhdanneherkkien
kaupunkialueiden sosio-ekonomisen elvyttämisen malleja.
Verkostossa yhdeksän eurooppalaista keskisuurta kaupunkia hyödyntää toistensa
kokemuksia omien kohdealueidensa kehittämisessä. Keskinäinen tiedonvaihto perustuu raportointiin ja hyviä käytäntöjä esiin nostaviin opintomatkoihin ja uusiin menetelmiin perehdyttäviin kansainvälisiin työpajoihin. Verkosto vahvistaa poikkihallinnollista työskentelyä. Yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa laaditaan paikallinen toimintasuunnitelma, joka sisältää kohdealuetta koskevia toimenpide-ehdotuksia. Porin
kohdealue on Karjarannan kaupunginosa. Paikallisen toimintasuunnitelman laatimisessa keskitytään maankäytön suunnittelun strategiseen kehittämiseen. Osallisryhmät visioivat sellaisen kokonaisvaltaisen mielikuvan alueesta, joka ilmentää ympäristön ja toimintojen monipuolisuutta ja toimenpiteiden toisiaan tukevaa vaiheittaista
yhteen sovittamista.
4
2. TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Suunnittelualue on kaavoituskatsaus 2014–2016 kohde 8.
Kaavakohteen suunnittelu on ollut monivaiheinen ja se on ollut vireillä vuodesta 2006 lähtien.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 23.3.2006 ja se on ollut nähtävänä 31.5. 18.6.2007.
Alueen suunnittelua on tehty alkuvaiheessa yhteistyössä Suisto Kiinteistöt Oy:n ja Kiint. Oy
Lasituvan konsultin arkkitehtitoimisto Küttner Ky:n kanssa
Asemakaavan muutosluonnos oli ensimmäisen kerran nähtävillä 31.5. - 18.6.2007.
Asemakaavan muutosluonnos 31.5. - 18.6.2007.
Suunnittelun edetessä alueesta tehtyjä useita luonnoksia on esitelty KH:n suunnittelukokouksissa säännöllisesti vireilletulosta lähtien. (Alla muutamia pidemmälle vietyjä versioita. )
5
Havainnekuvauonnos vuodelta 2008
Kaavaluonnos vuodelta 2010
Asemakaavan muutostyö keskeytyi omistajan toiveesta luonnosvaiheeseen. Kiint. Oy Lasitupa
jättäytyi kaavahankkeesta luonnosvaiheen 2010 jälkeen.
Suisto Kiinteistöt Oy ja Skanska tekivät 18.4.2011 keskenään esisopimuksen, jolla Suisto Kiinteistöt Oy sitoutui myymään alueelta tontteja Skanskalle asuntorakentamista varten sen jälkeen, kun alueen asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Esisopimus antaa mahdollisuuden Karjarannan alueen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Karjarannan alueen rakentamista on
tarkoitus jatkaa ensisijaisesti rantakortteleista.
6
Suunnittelun käynnistyttyä uudelleen, aluerajausta ja kaavan sisältöä muutettiin.
Vuoden 2011 loppupuolella Suistokiinteistöt Oy:n konsultiksi rakennussuunnitteluun ja kaavarungon laatimiseen nimettiin Skanskan toimesta Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Espoosta. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä Pori kaupunkisuunnittelun, konsultin ja kaupungin
eri hallintokuntien edustajien kanssa.
Alustava luonnos vuodelta 2011
Suunnittelualueesta asetettiin nähtäville kaksi vaihtoehtoista luonnosta
14.12.2012 - 07.01.2013 väliseksi ajaksi.
VE 1
7
Kaavaluonnos VE1
Illustraatio VE1
Ilmakuvasovitus VE1
8
VE2
Kaavaluonnos VE2
Illustraatio VE2
9
Ilmakuvasovitus VE2
Asemakaavaluonnoksista saatiin kaupunkisuunnitteluun kaksi kirjallista mielipidettä ja kaksi
ennakkolausuntoa. Palautteissa ei ollut asetettu kumpaakaan vaihtoehtoa etusijalle. Kaavamuutoksen hakijan toiveesta jatkotyön pohjaksi valittiin vaihtoehto 1, josta laadittiin alustava
kaavaehdotus vuoden 2013 alussa.
alustava kaavaehdotus 2013
Kaavasta annetuissa mielipiteissä ja Satakunnan Museon sekä Satakuntaliiton ennakkolausunnoissa esitettiin, että kaavan tehokkuutta ja rakennusmassojen korkeutta tutkittaisiin lisää.
Pysäköintipaikkojen lukumäärää on myös esitetty lisättävän.
Metso Paper Oy ja Suisto Kiinteistöt Oy ovat käyneet luonnosvaiheen jälkeen neuvottelut
suunnittelualueelta poistuvien pysäköintipaikkojen korvaamiseksi muualta suunnittelualueen
läheisyydestä.
Satakuntaliiton ennakkolausuntojen mukaisesti kaavaselostukseen on lisätty maakuntakaavan
mukaiset merkinnät ja tärkeimmät suunnittelumääräykset. Satakuntaliiton ennakkolausunnos-
10
sa on viitattu myös Karjarannan pohjavesialueeseen. Neuvotteluissa Satakuntaliiton kanssa on
sovittu, että pohjavesialueesta mainitaan selostuksessa, mutta sitä ei lisätä asemakaavamääräyksiin. Karjarannan pohjavesialue on laaja ja kattaa suuren osan kaupungin keskustaalueesta. Pohjavesialue ei koske erityisesti ko. Suisto Kiinteistöt Oy:n aluetta. Pohjavesialue
tulee huomioida kaikissa alueella tehtävissä toimenpiteissä.
Mielipiteet ja ennakkolausunto ovat nähtävänä kokonaisuudessaan kaava-asiakirjojen liitteenä.
Liikennesuunnitelmaa on Karjarannan tien osalta kehitetty luonnosvaiheen jälkeen. Karjarannantien (ja radan) alitse on lisäksi esitetty kevyenliikenteen alitus, jonka vuoksi kaava-aluetta
on laajennettu etelään.
Luonnosvaiheen (14.12.2012 - 07.01.2013) jatkotyönä on alueesta laadittu edelleen
useita vaihtoehtoisia luonnoksia, joilla on pyritty ratkomaan asuin-, pysäköinti- ja puistoalueiden suhdetta toisiinsa siten, että kokonaisuus olisi toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti, liikenteellisesti ja kaavataloudellisesti mahdollisimman toimiva, osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.
Korttelirakenteesta pyrittiin saamaan avoimempi ja nykyiseen rakennuskantaan soveltuvampi
sekä näkymiltään parempi. Rakennusten etäisyyttä toisistaan haluttiin myös lisätä asumisviihtyvyyden parantamiseksi.
Vuoden 2013-14 luonnostelua
Suunnittelun aikana todettiin, että Kiint. Oy Lasituvan mukana olo on tarpeellinen kaavamuutoksen tavoitteiden toteutumisen kannalta.
Vuoden 2014 aikana toteutui Suisto Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Lasituvan välillä maanvaihto korttelin 609-21-21 sisällä siten, että kaavaehdotuksen mukainen kaavaratkaisu saatiin
toteutettua. Samalla Kiinteistö Oy Lasituvan alue liitettiin uudelleen kaava-alueeseen.
11
Vaihdettavat alueet korttelissa 609-21-21
2.2 Asemakaava
Suunnittelukohteella on pitkä historia teollisuus- ja yritysalueena.
Suunnittelualue osoitetaan tässä asemakaavan muutoksessa asuntotuotanto-, liike- ja
palvelutoimintaa varten, tuotannollisen toiminnan väistyttyä alueelta.
Suunnittelualueen pinta-ala on n. 6,7 ha ja rakennusoikeutta on suunnittelualueelle
osoitettu tässä asemakaavassa AK-, AL-, K- TK- ja LPA- korttelialueille yhteensä 48
607 kam2. Suunnittelualue on pääosin asemakaavan muutosaluetta. Kokemäenjoen
vesialueelle osoitetaan uutta asemakaavaa n. 0,77 ha vesialueena (W).
nykyinen asemakaava
Suunnittelualueella on voimassa 22.9.1986 vahvistunut asemakaava AS 924 ja
22.9.1986 vahvistunut asemakaava AS 490.
12
Asemakaavassa kaavamuutosalueen korttelialueet on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-8) ja teollisuuden huollon korttelialueeksi (TH1) (Alueelle saadaan sijoittaa lähistöllä sijaitsevan teollisuuden sosiaalitarpeita sekä pysäköintiä palvelevia laitoksia. Tontista on vähintäin 10% istutettava).
2.3 Asemakaavan toteuttaminen
Luonnosmaista rakennussuunnittelua on tehty samanaikaisesti kaavasuunnittelun
kanssa hankkeen alusta lähtien.
Tämän asemakaavan alueella tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Tarvittaessa rakentaminen on mahdollista aloittaa heti kaavamuutoksen tultua
lainvoimaiseksi.
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1
3.1.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
Alueen yleiskuvaus
Jokirannanpuoleinen osa suunnittelualueesta on vanhaa teolliseen tuotantoon liittyvää
aluetta. Alueelta on purettu suurikokoinen Hollming Oy:n teollisuushalli tuotannollisen
toiminnan loputtua.
Vanhaan teolliseen tuotantoon liittyvän alueen luonto on pääosin ihmistoiminnan
muokkaamaa.
Luonnollinen maanpinta vaihtelee suunnittelualueella tasovälillä +2,2…+3,2.
Tulvavaaran ja pohjaolosuhteiden takia maanalaisia tiloja ei saa osoittaa.
Tulvavaara on otettava huomioon alueen rakenteita suunniteltaessa.
3.1.2
Luonnonympäristö
Suunnittelualueella ei ole luonnonympäristöä vesialueen lisäksi.
3.1.3
Rakennettu ympäristö
Yhdyskuntarakenne
Asemakaavan muutosalue sijaitsee kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti
merkittävällä alueella.
Suunnittelualue liittyy Porin kansallisen kaupunkipuiston rantamaisemaan ja on jatkeena ruutukaava-alueen Kivi-Porin kortteleille Hankkijan ja Teurastamon alueiden välityksellä. Suunnittelualueella ympäristöineen on pitkä historia teollisuusalueena.
13
Vieressä oleva Hankkijan asuinalue on rakentunut valmiiksi ja Teurastamon rantaalueen 13:sta asuin- ja liikerakennuksen tonteista kaksi on aloittamatta. Kaupunkikeskusta laajenee edelleen länteen.
Suunnittelualueen eteläpuolella on 11.06.2012 hyväksytty veturitallien ja kaupunginsairaalan alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (609 1489), jossa rataliikenteeltä vapautuvia alueita on osoitettu asuin-, verstas- ja toimitilakäyttöön sekä palveluasumis-, sairaala- ja terveyskeskustoimintaan. Samalla alue on lisätty luontevasti
osaksi keskustarakennetta.
Kaupunkikuva
Karjaranta on pitkään ollut teollinen keskittymä, jossa on sijainnut muun muassa Satakunnan osuusteurastamo ja meijeri. Nykyään alueella toimivat vielä mm. Metso Oyj
ja Hollming Works. Alueella on ollut viime vuosina suuria muutoksia, kun vanhoja tehdaskiinteistöjä on purettu keskustatoimintojen laajentuessa länteen.
Väestö, asuminen ja palvelut
Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä asukkaita. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat
kaupungin keskustan suunnassa sekä Tikkulan alueella. Keskustan läheisyydestä johtuen palvelujen saavutettavuus on hyvä.
Virkistys
Kokemäenjoen varteen on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu katu (Makasiiniranta). Makasiinirannasta halutaan viihtyisä, elävä ranta-alue. Kevyenliikenteen yhteys Makasiinirannasta jatkuu molemmista suunnista, mikä tekee rannasta yleisölle tulevaisuudessa helpommin saavutettavan. Nykyisin kevyenliikenteen väylä päättyy
suunnittelualueeseen. Tulevaisuudessa kevyenliikenteen väylä jatkuu myös pitkin jokivartta länteen.
Suunnittelualueelta on lyhyt matka Kirjurinluodolle ja kävelykeskustan Promenadin
väyläverkostoon.
14
Suunnittelualue ydinkeskustan tuntumassa, Kokemäejoen varrella, liittyy kiinteästi Porin kansalliseen kaupunkipuiston maisemaan.
Liikenne
Karjarannantien liikennejärjestelyistä on suunnitteilla toimivuustarkastelu (Traficon Oy).
Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön väylillä on parhaillaan vireillä toimivuustarkastelu.
Suunnitelma on kesken, mutta pääasiallinen selvitystyö on tehty.
Suunnittelutyössä on selvitetty Karjarannantien liittymien toimivuutta. Työssä on kartoitettu
nykytilanteen pahimmat ongelmat ja vertailtu keinoja niiden poistamiseksi.
Tarkasteluun on otettu mukaan Karjarannan uusi asuntoalue ja sen edellyttämät uudet liikennejärjestelyt. Suunnitelmassa on esitetty näkemys eri liittymäratkaisujen toimivuudesta ja turvallisuudesta. Työn tuloksena esitetään suositus toimivimmasta ratkaisusta sekä ehdotus sen toteuttamisen ajoituksesta.
Toimivuustarkastelut on tehty Synchro/Simtraffic –ohjelmistolla. Simuloinnit tehtiin pelkästään
iltahuipputunnin liikenteellä, koska aamuhuipputunnin liikennemäärät olivat huomattavasti pienemmät.
Jotta on saatu käsitys koko katujakson toimivuudesta, on toimivuustarkasteluun otettu mukaan
Karjarannantien kaikki liittymät (väli Tikkulantie - Vapaudenkatu). Alla on lueteltu tutkitun alueen liittymät sekä niistä tutkitut ennakkoon sovitut vaihtoehdot. Kaikkia kombinaatioita ei ole
tutkittu, vaan vain järkeväksi katsotut kokonaisuudet.
Tikkulantien liittymä
•
valo-ohjaus
•
kiertoliittymä
Rauhanpuiston / Lestikadun liittymä
•
valo-ohjattu 4-haarainen
•
valo-ohjattu 3-haarainen (Lestikatu poikki ja kulku Puunaulakadun kautta)
Puunaulakadun läntinen liittymä
•
nykyisellään
•
suuntaisliittymä
Puunaulakadun / Radanvarren liittymä
•
valo-ohjattu
Ratamestarinkadun liittymä
•
nykyisellään
•
katkaistu (kulku Radanvarren kautta)
Vapaudenkadun liittymä
mukana tarkastelussa nykyisillä valo-ohjausperiaatteilla.
Suunnitelman alustavana suosituksena on suunnittelualueen risteyksille seuraavat toimenpiteet:
Rauhanpuiston / Lestikadun liittymä
Liittymän sivuhaaran ylittää teollisuusraide, minkä johdosta liittymien väistämisvelvollisuus ei
ole tavanmukainen ja on aiheuttanut autoilijoille yllättäviä vaaratilanteita. Lisäksi sivusuunnalta
liittyminen Karjarannantien liikenteeseen on koettu vaikeaksi ruuhka-aikana. Uudelle asuinalueelle tuleva asutus vaatii myös turvallisia suojatieylityksiä. Lestikadun suunnan liikenne vähäistä, mutta tulee kasvamaan uuden maankäytön myötä.
15
VE 1, valo-ohjattu 4-haarainen
Toimivuustarkastelujen pohjalta valo-ohjatussa liittymässä on ongelmana suuri vasemmalle
kääntyvien virta ja vastasuunnan suuri suoraan menevien liikennevirta, joita ei voida valoohjata samanaikaisesti. Tilanteessa, jossa Karjarannan alue on rakennettu valmiiksi, liittymässä
on ajoittain jonoutumista. Tämän vuoksi liittymä Karjarannan alueelle Rauhanpuiston liittymän
länsipuolelle on suositeltava.
Valo-ohjattuna liittymässä voidaan huomioida rautatien tasoristeyslaitteiden aiheuttamat vaikutukset auto- ja kevyt liikenteeseen. Junan tullessa valo-ohjauksessa toteutetaan ns. juna-vaihe,
jolloin autoja ei ohjata Karjarannantieltä eikä Lestikadulta Rauhanpuiston suuntaan. Valoohjattu liittymä vaatii Karjarannantielle omat kääntymiskaistat Rauhanpuiston suuntaan, jotta
suunnat voidaan ohjata omilla opastinryhmillä. Nykyään liittymässä on yhteinen kaista lännestä
suoraan ajaville ja oikealle kääntyville. Oikealle kääntyville tulee varata oma kaista. Mikäli tulosuunnalle ei mahdu kolmatta kaistaa, tulee vasemmalle kääntymiskaista poistaa. Tällöin vasemman puoleiselta kaistalta ajetaan vain suoraan ja vasemmalle kääntyminen tapahtuu seuraavassa liittymässä.
Valo-ohjatussa liittymässä tulee toteuttaa Rauhanpuiston suunnasta vapaa oikea.
Liittymä kannattaa yhteenkytkeä Radanvarren liittymän kanssa. Myös yhteenkytkentä Tikkulantien liikennevaloihin ja mahdollisesti väliin tulevaan valo-ohjattavaan Karjarannan uuteen liittymään on suositeltavaa ainakin ruuhka-aikana.
VE 2, valo-ohjattu 3-haarainen (Lestikatu poikki ja kulku Puunaulakadun kautta)
Toimivuus lähes sama kuin 4-haaraisena. Lestikadun suunnalle voidaan näyttää vihreää yhtaikaisesti Rauhanpuiston suunnan sekä Karjarannantien ylittävän suojatien kanssa, minkä johdosta Lestikadun haaran säilyttäminen ei mainittavasti vie kapasiteettia valo-ohjauksessa muilta suunnilta. Lestikadun liikenne kasvaa uusien asuntojen myötä, ja tämä ulosajo alueelta on
järkevä säilyttää.
Puunaulakadun läntinen liittymä
Nykyisellään / suuntaisliittymä
Puunaulakadun läntinen liittymä sijaitsee vain noin sadan metrin päässä Rauhanpuiston/Lestikadun liittymästä. Rauhanpuiston/Lestikadun liittymän liikennevalot heijastuvat ajoittain tähän liittymään. Liikennevaloliittymän jonot saattavat ylettyä tähän liittymään etenkin junavaiheen aikana.
Toimivuuden parantamiseksi Puunaulakadulta vasemmalle kääntyminen kannattaa kieltää. Mikäli Rauhanpuiston liittymästä ei pääse kääntymään lännestä Karjarannantietä vasemmalle, tulee se tässä liittymässä sallia. Mikäli Rauhanpuiston liittymään mahtuu lännestä vasemmalle
kääntymiskaista, voidaan vasemmalle kääntyminen tässä liittymässä kieltää ja liittymä toimii
vain suuntaisliittymänä.
Puunaulakadun / Radanvarren liittymä
Puunaulakadun / Radanvarren liittymän valo-ohjaustarve todettiin työn alussa. Liittymän geometria on kuitenkin valo-ohjauksen kannalta hankala, koska liittymä koostuu kahdesta hyvin
lähekkäin olevasta liittymästä. Valo-ohjaaminen nykyisillä kaistajärjestelyillä toimisi kankeasti,
minkä johdosta liittymään ehdotetaan kaistamuutoksia.
Liittymä kannattaa yhteenkytkeä Rauhanpuiston liittymän kanssa. Myös yhteenkytkentä Vapaudenkadun liikennevaloihin on suositeltavaa ainakin aamuruuhka-aikana. Vaikka liittymäväli on
pitkä, välissä ei ole liittymiä joihin/joista kääntyisi suuria liikennevirtoja. Mikäli Vapaudenkadun
liikennevalo-ohjelmien nykyiset kiertoajat eivät sovi hyvin Karjarannantien optimaalisiin kiertoaikoihin, yhteenkytkentää ei kannata tehdä.
Ratamestarinkadun liittymä
VE 1, nykyisellään
VE 2, katkaistu (kulku Radanvarren kautta)
Liikenteen toimivuuden ja Karjarannantien kokonaisuuden kannalta liittymää ei ole syytä poistaa.
Vapaudenkadun liittymä
Liittymä oli mukana tarkastelussa nykyisillä valo-ohjausperiaatteilla.
16
Karjarannatien liittymien liikennemäärät iltahuipputuntina 2012
Liikennemelu
Alueen eteläpuolella korttelin päässä suunnittelualueesta kulkee vilkkaasti liikennöity pääkatu
Karjarannantie ja rautatie Mäntyluotoon. Teknisen palvelukeskuksen toimesta alueella on tehty
liikennelaskentaa vuonna 2011. Tällöin Karjarannantietä ajoi enimmillään 13419 ajoneuvoa
vuorokaudessa.
Liikennemäärät Karjarannantiellä ovat noususuunnassa asutuksen ja palvelujen lisääntyessä
Karjarannan suunnalla.
Mäntyluodon radalla kulkee VR Gargo Oy:n mukaan päivittäin keskimäärin
17 tavarajunaa, joista 4 yöaikaan. Ajonopeus radalla on noin 40 km/h, nopeusrajoitus
on 60 km/h. Rata-alue on aidattu pitkältä matkalta Karjarannantien
ja Radanvarren puolelta. Kuitenkin suunnittelualueen kaupungin
puoleisessa päässä ja lähellä Rauhanpuiston tasoristeystä on aitaamattomien
osuuksien kohdille muodostunut polkuja yli radan. Ajoneuvoliikenteen järjestelyt
on toteutettu niin, että tasoristeykseen ei jää seisovia ajoneuvoja, nopeudet
ovat alhaisia ja näkymät ovat riittäviä.
Suunnittelualueella asuintoiminnot on sijoitettu siten, että ajoneuvo- ja raideliikenne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa.
- Ympäristömeluselvitys, Karjaranta Pori. Promethor Oy 19.1.2008.
- Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus. Promethor Oy, lausunnot PRTÄR1063
22.1.2008 ja PR-TÄR1073 9.4.2008.
Ote ympäristöselvityksen liitteestä 1A. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22.
Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu. Nykyinen tilanne v. 2007.
17
Rakennettu kulttuuriympäristö
Suunnittelualueella on rakennustaiteellisesti ja –historiallisesti arvokas konttorirakennus, joka
suojellaan asemakaavassa (sr-20)
Työpaikat ja palvelut
Suunnittelualueella toimivat VäriÄssät Oy ja Maku Ravintola sekä Metso Paper Oy:n Ja Hollming
Works Oy:n Porin toimipisteet. Kaikki nykyiset toiminnot on mahdollista säilyttää kaavamuutoksen tultua voimaan.
Tekninen huolto
Suunnittelualueen ympäristössä on kattavasti teknisen huollon verkostoja.
Pohjavesialue tulee huomioida kaikissa alueella tehtävissä toimenpiteissä.
18
Viereisen Karjarannan teollisuusalueen SEVESO II-direktiivin mukaisten vaarallistet
aineiden käsittely ja varastointi ovat kaavatyön kuluessa loppuneet, eikä teollisuustoiminnoista
enää aiheudu turvallisuusriskejä suunnittelualueelle (TUKES 30.8.2010).
3.1.4
Alueen historia
Entisen Rauma-Repolan, nykyisen Metso-konsernin käytössä olevan Porin kaupungin omistaman tontin 21-20-20 alue Karjarannan kaupunginosassa maatui muinaisen Hirsipuunmäen
edustalle silloisen kaupungin länsipuolelle 1700-luvun lopulla (ks. esim. Lehtinen 1967, 510).
Vuoden 1801 kaupunkipalon jälkeen alkaneen jälleenrakentamisen ja kaupunkikuvan uudelleenjärjestämisen yhteydessä osia Karjarannan alueesta liitettiin ensi kerran osaksi kaupunkia.
(Ruuth 1897, 324.) Tästä lähin myös ”vanhan kaupungin” jokirannassa sijainneet rantapuodit
pyrittiin siirtämään, ja uudet rakentamaan Karjarantaan (Ruuth 1897, 316-317). C. Cederin
1857 laatimassa kartassa Karjarannan ladot (ladu) tai rantapuodit, joita kartassa on merkitty
60 kappaletta 5 kappaleet riveissä, sijaitsivat nykyisen tontin 20 itäreunalla rannan kaarteessa
n. 600 m matkalla.
Vielä 1800-luvun alussa Karjarannan seutu oli syksyisin ja keväisin veden vallassa, ja siellä sijainneet rakennukset kärsivät tulvista ja maan pehmeydestä (Ruuth 1897, 324). Alue olikin
pääasiassa maatalouskäytössä; eteläosissa Hamppustenmäen tienoilla (nyk. vesitornin alue)
viljelysmaana ja joen rannan läheisyydessä nimenmukaisesti laidunnuskäytössä. Karjaranta oli
1800-luvun lopulla yksi kaupungin viidestä yhteislaitumesta. Tuolloin se oli hevoshakana ja jäi
sellaisenaan lopulta pois laidunkäytöstä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. (Nummelin 1988,
93.) Viljely alueella jatkui oletettavasti kuitenkin vielä toiseen maailmansotaan asti.
Suunnitelma vuodelta 1845, ”Plan öfver tilläsnad utvidgning af 6 statsdelen i
Björneborg 189. Etelärantaan jatkuvan radan kohdalla kulkee nykyään Karjarannantie.
Tontin länsipuoli
Rautatien rakentaminen Tampereelta Poriin ja edelleen Mäntyluotoon 1890-luvun lopulla muutti
Karjarannan alueen merkitystä huomattavasti. Aivan tontin äärimmäisessä länsilaidassa, tuolloisen kaupungin länsirajalla sijaitsi vuosina 1896-1903 Pihl & K:n saha, jonka eteläpuolelle,
19
nykyisen Tikkulan alueelle F.A.Juselius siirsi Porin Tulitikkutehdas Oy tuotantotilat 1903 (EKK,
Nummelin 1987, 81; ks. myös Rautakorpi 1953, 123-124).
Sahan jouduttua vararikkoon vuonna 1903, Juselius osti vähitellen sahalle kuuluneet rantaalueet ja yhdisti näin 1904 valmistuneen tulitikkutehtaan teollisuusrakennukset rantaan perustettavaan satamaan (Rautakorpi 1953, 124-125). Sahaa käytettiin 1910- ja 20-luvuilla tehtaan
sahaustöihin. Saha-alueen lisäksi rannassa sijaitsi kaksi työväenasuntorakennusta, sauna, talleja ja vajoja. Asuinrakennukset oli rakennettu hirrestä aivan 1900-luvun alussa ja niissä oli kuusi
asuntoa. Pihlin sahan rakennusryhmä säilyi rannassa tulitikkutehtaan vuokra-alueella aina
1970-luvun alkuun asti, jolloin se tontin vuokrasopimuksen päätyttyä purettiin. (Nummelin
1987, 81.) Rantaa sekä tehtaan ja sataman välistä kulkenutta rautatietä käytettiin raakaaineiden, mm. pääasiassa lähialueilta hankitun haavan tuontiin ja tehtaan tuotteiden vientikuljetuksiin (Rautakorpi 1953).
Nykyisen tontin 20 länsipuolelle syntyi 1910-1930-luvulla öljysatama, jossa sijaitsi aluksi vuodesta 1912 Nobelin Öljytuonti Oy:n omistuksessa olleet ns. öljypätkät eli –säiliöt (Kartta B1219. SatM.).
Myöhemmin Nobel vaihtui Oy Esso Ab:ksi ja Suomalainen Shell Oy perusti sen naapuriin vuonna
1937 oman öljyntuonti- ja varastointialueensa. Vuonna 1939 otetuista valokuvista (SatM. 3634,
3631) voi havaita, että alue öljysataman ympärillä oli avointa peltomaata aina entisen Pihlin
sahan rakennusten tietämiltä nykyisen tontin keskivaiheille. Öljysäiliöt hallitsivat selkeästi alueen maisemaa jokaiseen ilmansuuntaan.
1940- ja 1950-lukujen taitteessa aluetta reunustivat tuolloin laaditun asemakaavakartan mukaan pohjoisessa rannanmyötäinen Hirsipuunrantakatu, länsipuolella Piilinkatu ja itäpuolella
suoja-alueeksi merkitty kevyt kasvustoalue ja etelässä tuolloinen Öljysatamantie, nykyinen Karjarannantie. Shellin ja Esson välissä kulki Piilinkadun ja Hevosluodontien suuntaisesti Öljykuja.
1940-luvulla laadittuun asemakaavakarttaan on myös merkitty Mäntyluotoon johtavasta rautatiestä kaartuen kohti jokirantaan erkanevia pistoraiteita, joista ensimmäinen johtaa tulitikkutehtaan rantakiinteistöjen alueelle ja yksi Esson tontille. Esson, silloisen Nobelin tontille johtava
raide on piirretty jo vuoden 1928 asemakaavakarttaan.
Joen mataloitumisen ja siitä aiheutuneen vaikeakulkuisuuden takia satamatoiminta kutistui ja
loppui kokonaan kaupungin keskusta-alueella 1950- ja 60-luvuilla (Koivunen 2004, 131). Öljyyhtiöiden polttoainevarastot siirrettiin 1960-luvun lopussa kokonaan Tahkoluodon kymmenen
vuotta aiemmin perustettuun öljysatamaan (Koivunen 2004, 131). Öljypätkät ja muut rakennukset purettiin. Jäljellä on yhä entisen Shellin tontin kaksi tiilirakennusta (ks. rakennusinventointi).
Tällä hetkellä tontin 20 länsipuolella sijaitsee edellä mainitut kaksi tiilirakennusta, joen rannassa
kookas pellillä vuorattu, Rauma-Repolan ammattikouluksi ja työhalliksi vuonna 1975 rakennettu
teollisuusrakennus, sekä samoihin aikoihin rakennettu yksikerroksinen parakkimainen rakennus.
Alue on eritoten länsireunalla, entisen Pihlin sahan alueella peittynyt tiheään lehtikasvustoon.
Maa-aines on 1900-luvun loppupuolella päällystetty tai osin korvattu karkealla soralla.
Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että tontin 20 länsipuoli on siis ollut tähän päivään
saakka harvaan rakennettu ja maisemaltaan avoin. Aluetta 1900-luvun alusta toiselle puoliskolle halkoneet kulkureitit ja rautatiekiskot ovat hävinneet. Alueen vanhimpia yhä pystyssä olevia
rakennuksia ovat Suomalainen Shell Oy:n entiset tiilirunkoiset rakennukset, joista etenkin
asuin- ja autovajarakennus on säilynyt sekä julkisivultaan, että sisätiloistaan lähes autenttisena. Nämä rakennuksen edellyttäisivätkin toista maailmansotaa edeltävälle ajalle ajoittuvina ja
öljysataman historiasta kertovina säilyttämistä.
Tontin itäpuoli
Tontin itäpuolella, osin aiemmin paikalla sijainneiden rantapuotien (ks. edellä) sekä nykyisen
Metson konttorirakennuksen alueella toimi 1800-luvun viimeiseltä neljännekseltä 1900-luvun
alkupuolelle viinanpolttimo. Polttimon tontilla sijaitsi vuosisadan vaihteen tienoilla viisi rakennusta, joista kolme kookasta ja pitkää asettuivat tontille kohtisuoraan suhteessa joen rantaan.
Vuosina 1897-1932 alueella toimi myös Porin Puuteollisuus Oy, jonka yksi pääasiallisista tuotteistaan on antanut nimen alueelta alun perin etelään johtaneelle Puunaulakadulle. Samalla
20
alueella toimi myös lukuisia muita pienteollisuusyrityksiä. Näiden yritysten rakennuksista, joista
useat nähtävästi olivat peräisin jo viinanpolttimon perustamisen ajoilta, ainakin osa sijaitsi tontilla yhä 1940-luvun lopulla.
Nobelin öljytuonti Oy:n ja polttimon välisellä alueella sijaitsi vuodesta 1896 Eriksson & Lundgrenin omistamat höyrysaha varasto- ja sahausalueineen ja puunjalostus- ja viljanjauhatusliike.
Toiminnot haettiin konkurssiin jo 1904-1905, jonka jälkeen niiden uusi omistaja Antti Ahlström
”purki tehtaan”. (EKK; Kartta B12-19, SatM.) Tie sahalle ja polttimolle kulki 1800- ja 1900lukujen vaihteessa kunnallisen sairaalan itäpuolelta kohtisuoraan joen rantaa kohti polttimolle.
Sota-aika ja sen jälkeinen sotakorvausteollisuus mullisti tontin 20 itäpuolen alueen maankäyttöä suuresti. Jatkosodan aikana vuonna 1942 alueelle perustettiin Teljän Tehtaat Oy:n edeltäjä
Suojarakenne Oy, joka aloitti toimintansa vuonna 1943 (Alpo Tuomi, kirjallinen tiedonanto).
Myös Saksan armeijalla oli toimintaa Suojarakenteen tehtaalla ja se mm. rakensi yhtiön kaarikattoisen konepajahallin, joka purettiin 1980-luvun alussa (Alpo Tuomi, suullinen tiedonanto
16.8.2006). Suojarakenne valmisti sodan aikana väestönsuojelulaitteita- ja rakennelmia sekä
muita konepajatuotteita, myös sotatarvikkeita. (EKK; Koivunen 2004, 80; esim. Leena Tuure,
ks. lähteet.)
Teljän Tehtaat Oy perustettiin vuonna 1944 ja Suojarakenne muutti nimekseen Oy Teljän Tehtaat – Teljeverken AB vuonna 1945 (Alpo Tuomi, kirjallinen tiedonanto). Tehdas valmisti sotakorvaukseksi komposiittiproomuja. Ensimmäiset kaksi sotakorvausproomua tehtaan telakalta
valmistui vuonna 1946. Yhteensä proomuja valmistui vuosina 1946-52 31 kappaletta. (EKK,
Koivunen 2004, 80-81.)
Teljän Tehtaiden teollisuusaluekompleksi ulottui koko nykyisen tontin 20 itäpuolen alueelle. Kesäkuussa 1947 maistraatin hyväksymien rakennuspiirrosten mukaan alueelle rakennettiin tuolloin puusta lukuisia kevyitä, puupaaluperusteisia väliaikaisrakennuksia, joista mainittakoon mm.
tervaamo, tervavarasto, ruokasali 168-240 henkilölle, parakkitalleja sekä 4 asunnon tilapäinen
kaksikerroksinen asuinrakennus. (Rakennuspiirustukset. Porin kaupungin rakennusvalvonta.)
Varsinaisia teollisuusrakennuksia olivat rannanmyötäinen venetelakkahalli, sekä kolme hallin
vieressä sijaitsevaa rantaan kohtisuoraan asettuvaa pitkää työhallia, joista kaksi on yhä pystyssä. Kolmas halleista, saksalaisten jatkosodan aikana rakentama entinen Suojarakenteen konepajahalli sijaitsi levypajan ja nykyisen Metson konttorirakennuksen välissä. Lisäksi hallien itäpuolella sijaitsi kaksi rintamamiestaloa muodoltaan muistuttavaa konttori tai sosiaalitilarakennusta, jotka on sittemmin purettu nykyisten massiivisten teollisuushallien tieltä 1960- ja 1970lukujen vaihteessa.
Pian sodan jälkeen 1940-luvun lopulla valmistui myös ns. Hätilän tilapäisasuinalue tontin 20
eteläpuolelle nykyisten Lestikadun ja Tikkulantien liittymien väliselle, Karjarannantien sekä
Mäntyluodon radan rajaamalle alueelle. Hätilän alueella toimii nykyään mm. puutavaraliikkeitä.
Sotakorvaustuotannon päätyttyä tehdas jatkoi proomujen ja konepajatuotteiden valmistusta ja
siirtyi Rauma-Repolan omistukseen vuonna 1956. Rauma-Repola valmisti Karjarannassa mm.
siltojen metallielementtejä, lähetysmastoja ja kanavien sulkuportteja. Vuonna 1959 RaumaRepolan sellukoneiden valmistus siirtyi Karjarantaan. Idänkaupalla oli suuri merkitys RaumaRepolan toiminnalle ja vaurastutti Porin tehtaita. (Alpo Tuomi, kirjallinen tiedonanto.) Telakka ja
konepaja kasvoi 1960-luvun mittaan lähes Rosenlewin konepajan kokoiseksi työllistäjäksi. Samaan aikaan tehdasta laajennettiin alueella useasti. Uusi asennushalli valmistui vuonna 1959,
toinen asennushalli vuonna 1964. Lisäksi alueelle valmistui mm. ruokala, levy- ja hitsaushalli,
nosturi- ja pakkaushalli ja maalaamo. Asennushallia ja konttorirakennusta laajennettiin, jälkimmäistä useita kertoja.
Vuonna 1970 Rauma-Repola perusti telakan Mäntyluotoon ja toimintojen keskittäminen keskustasta sinne alkoi. (Koivunen 2004; 81, 97.) Lukuisat muutokset 1990-luvun mittaan vähensivät
Karjarannan toimintojen työntekijämäärän noin 500 henkeen (Koivunen 2004, 331). Tällä hetkellä työntekijöitä on noin 280 (Alpo Tuomi, kirjallinen tiedonanto). Nykyisin entisen RaumaRepolan Karjarannan teollisuusalueella ts. tontin 20 alueella toimivat Metso Paper Oy sekä
Hollming Works.
21
Konttorirakennus
Arkkitehti Toivo Jäntin suunnittelema pyöreä konttorirakennus (rakennusvaihe 1) valmistui
vuonna 1949 Teljän tehtaiden Karjarannan laivatelakan ja konepajan uudeksi konttoriksi.
Aiemmin telakan ja konepajan konttoritilat olivat sijainneet 1980-luvun alussa puretun nykyisen
konttorin länsipuolella sijainneen kaarihallin koillissiivessä.
Suurin osa konttoritilojen väliseinien paikoista on muutettu ja huoneiden pinnat on uusittu. Rakennuksen kaikki ikkunat on uusittu 1990-luvulla entisten kaltaisiksi lukuun ottamatta kattoikkunoita, jotka ovat alkuperäiset. Alkuperäinen kierreportaikko puukaiteineen, sekä alkuperäisen
oviaukon molemmin puolin sijaitsevat wc-tilat ovat säilyneet. Rakennuksen koilliskulman ulkoseinään on puhkaistu aukko toimistorakennuskokonaisuuden kolmanteen rakennusvaiheeseen
johtavaan käytävään uutta konttorirakennusta rakennettaessa vuonna 1961. Rakennusvaiheen
alkuperäinen asu on kuitenkin säilynyt pääpiirteittäin hyvin.
Nykyisen rakennuksen järjestyksessä toinen rakennusvaihe (rakennusvaihe 2), samaten Toivo
Jäntin suunnittelemat tehtaan työntekijöiden ruokailu- ja sosiaalitilat valmistuivat vuonna 1952,
erilleen muista rakennuksista. Alun perin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat rakennuksen
itäpäädyssä naisten ja miesten wc-tilat, joihin oli kulku rakennuksen itäpäädystä erillisistä ulkoovista. Itäpäädyn kulmissa sijaitsivat myös toiseen kerrokseen johtavat porraskäytävät, joista
oletettavasti ainoastaan lounaiskulman porraskäytävä toteutettiin kokonaisuudessaan. Porraskäytävistä on kulku myös julkisivuiltaan rapattuun, korkein ikkunoin varustettuun suureen pesu- ja pukuhuonetilaan. Toinen kerros oli lukuun ottamatta porraskäytävien viemää tilaa kokonaisuudessaan betonipilareilla tuettua yhtenäistä ruokasalia.
Molempien kerroksien sisätilat on muokattu avoimiksi kevyin sermein jaetuiksi toimistotiloiksi
1970-luvulla tai myöhemmin. Oletettavasti tässä yhteydessä myös wc-tiloihin johtaneet ulkoovet on peitetty muurauksella ja korvattu yläosastaan ikkunoin. Rakennusvaiheen ikkunat on
uusittu vanhojen kaltaisiksi muun edellä mainitun muutostyön yhteydessä. Rakennusvaiheen
julkisivut ovat säilyneet kohtalaisen alkuperäisessä asussa.
Rakennusvaihe 3 valmistui nähtävästi vuonna 1961 Rauma-Repolan Porin tehtaan uudeksi
konttoriksi toisen rakennusvaiheen sosiaalitilarakennuksen kylkeen ja vanhaan konttorirakennukseen käytävällä yhdistettynä. Rakennus on arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema, kuten
myös kaikki muut Rauma-Repolan Karjarannan rakennukset 1960- ja 1970-luvulla. Rakennusvaiheen ensimmäisen kerroksen pohjoispäätyyn sijoitettiin erillinen pukuhuone- ja peseytymistila, johon on kulku rakennuksen pohjoispäädystä. Muuhun osaa ensimmäistä kerrosta sijoittuivat keskikäytävällä jaettuja konttoritiloja, sekä rakennuksen pääsisäänkäynti itäjulkisivussa.
Rakennusvaiheen 2.-4. kerros valmistuivat piirustuskonttoritiloiksi.
Rakennusvaiheen julkisivu on säilynyt ensimmäisen kerroksen itäjulkisivua lukuun ottamatta alkuperäisenä. Sisätiloissa tehdyistä muutoksista kerrotaan seuraavassa.
Arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema rakennusvaihe 4, edelliseen rakennusvaiheeseen kohtisuorassa oleva 3-kerroksinen sekä näiden välissä sijaitseva 2-kerroksinen konttorirakennuksen laajennusosa valmistui vuonna 1970. Samassa yhteydessä edellisen rakennusvaiheen konttorirakennukseen tehtiin muutoksia 1. ja 2. kerroksessa.
Laajennusosan ensimmäiseen kerrokseen valmistui työhuoneita, joita jakava keskikäytävä johtaa 3. ja 4. rakennusvaiheen yhdistävään kaksikerroksiseen laajennusosan aulatilaan. Rakennusvaihe 3:n ensimmäisen kerroksen itäseinä purettiin kokonaan ja yhdistettiin käytävin aulatilaan. Niin ikään rakennusvaihe 3:n ensimmäinen kerros jaettiin lukuun ottamatta pohjoispäädyn tehtaan työntekijöiden sosiaalitiloja kokonaan uudelleen eteläpäädyssä tehtaan johdon työtiloiksi ja sosiaalitilojen sekä johdon työtilojen välissä arkistotilaksi. Laajennusosan 2. ja 3. kerrokseen valmistui piirustussali ja erillisiä työhuoneita ja aulatilan katolle 2. kerroksen tasolle ilmastointikonehuone.
3.1.5
Tulvasuojelu
Luonnollinen maanpinta vaihtelee suunnittelualueella tasovälillä +2,1…+2,8.
pohjaolosuhteiden takia maanalaisia tiloja ei saa osoittaa.
Tulvavaaran ja
Yleiskaavassa on yleinen suunnittelumääräys: Yleiskaava-alue on alavaa tulvavaaran alaista jokisuisto-aluetta. Suunnittelussa on otettava huomioon tulvavaara ja riskien hallinta.
22
Tulvavaaraa pyritään ehkäisemään kaupungin toimesta koko kaupungin alueella.
Kokemäenjoen tulvapatojen kunnostustyö on parhaillaan käynnissä. Lisäksi kuivatukseen
liittyviä ojia perataan, kuivatusjärjestelmän pumppuja uusitaan ja lisätään.
Porin tulvatorjuntaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia on tehty yhteistyössä
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa jo vuosien ajan.
Suunnittelualueelle merkitään tulvapenkereen paikka yhtenäisesti koko jokirannan
matkalle ja sen korkeusasema on N2000 +3.30.
Alueen rakentamisessa pitää tulvavaara ottaa huomioon. Uusia rakennuspaikkoja ei saa ottaa
käyttöön ennen kuin tulvasuojelun kokonaisjärjestely asemakaava-alueella on toteutettu tai tulvavahinkojen vaara rakennuspaikalla on muilla toimenpiteillä poistettu
3.1.6
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Suunnittelualueen ympäristössä on vireillä useita kehittämishankkeita, joiden tuella voidaan
tutkia myös tälle suunnittelualueelle sijoittuvia toimintoja ja niiden liittymistä kaupunkirakenteeseen.
Suunnittelualue rajautuu Porin kansallista kaupunkipuistoa, joka perustettiin .5.2002. Porin
kansalliselle kaupunkipuistolle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma (Ympäristöministeriö
5.11.2008).
Suunnittelualueen koillispuolella Kirjurinluodolla on vireillä asemakaavan muutos 609 1614.
Suunnittelualue sijoittuu Kirjurinluodon puistoalueen eteläreunaan, Pelle Hermannin puiston ja
palvelurakennuksen eteläpuoliselle puistoalueelle, hiekkakentälle ja pysäköintialueelle. Alue on
asemakaavoitettu arkkitehtuurikilpailun voittaneelle Musiikkitalolle (Kjaer & Richter 1984, Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 15.6.-15.7.2013
Porin Jokikeskus –hanke käynnistyi kesällä 2010 ja Jokikeskuksen alueen asemakaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä 9.11.-10.12.2012.
Porin kaupungin keskuspuisto Kirjurinluoto on vakiinnuttanut paikkansa suurten yleisötapahtumien sijoituspaikkana. Jokikeskus-hankeen avulla kartoitetaan Kokemäenjoen, Kirjuriluodon,
Etelä- ja Pohjoisrannan alueiden, tilojen ja palveluiden kehittämisen tarvetta mm. suuria yleisötapahtumia.
Porin kaupunki on käynnistänyt mittavat uudistamistoimenpiteet Jokikeskukseen liittyvillä yleisillä alueilla. Kehittämistoimet ovat jatkoa kävelykadun ja Promenadi-Porin toimille ja samalla
Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteutusta.
Porin Puuvillan uuskäyttö ja Porin Oluttehtaan Karhu kortteliin kohdistetut odotukset ovat tuoneet jokiympäristön yhä merkittävämmäksi osaksi Porin ydinkeskustaa, Promenadi-Poria. Kirjurinluodon tapahtumat ja virkistyskäyttö ovat laajentuneet ja saavat yhä uusia muotoja. Porin
kaupunginhallitus korostaa hallitusohjelmassaan Poria tapahtumakaupunkina, jonka ensisijaisia
kaupunkirakenteellisia kehittämiskohteita ovat Eteläranta ja Kirjurinluoto.
Jokirannan kehittämistyössä kaupunkisuunnittelussa on ollut vireillä Karjarannan kaupunginosassa URBACT II -ohjelman SURE –yhteistyöhanke. Euroopan Alue-kehitysrahaston tuella toteutettavan SURE -verkostohankkeessa Pori on yhdeksän muun eurooppalaisen keskisuuren
kaupungin rinnalla tutkinut valitun kohdealueensa kokonaisvaltaista kehittämistä.
23
Porissa on käynnissä Kokemäenjoen tulvasuojeluhanke, joka parantaa riskinhallintaa. Tulvasuojeluun voi tutustua tulvasuojelu -hankkeen kotisivuilla osoitteessa
http://www.pori.fi/tpk/tulvasuojelu.
3.1.6
Maanomistus
Suunnittelualue on pääosin Suisto Kiinteistöt Oy:n omistuksessa. Suisto Kiinteistöt Oy:n omistavat Hollming Oy ja Porin kaupunki. Suunnittelualueen lounaisosassa on Kiint. Oy Lasituvan
(VäriÄssät) omistama tontti 609-21-21-3.
3.2
Suunnittelutilanne
3.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava
Ympäristöministeriö on vahvistanut 30.11.2011 Satakunnan maakuntakaavan (N:o
YM1/5222/2010). Ministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n perusteella
maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Samalla ympäristöministeriö on vahvistanut maankäyttö- ja rakennuslain 210 §:n 1 momentin nojalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena maakuntakaavana voimassa olevien Satakunnan seutukaava 5:n
ja Satakunnan seutukaava 2:n sekä Kiikoisten kunnan alueella voimassa olevan Pirkanmaan 3.
seutukaavan kumoamisen.
Ote maakuntakaavasta
Karjarannan asemakaavan muutos sijoittuu maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia
koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita.
Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluerakenteeltaan monikeskuksisia vyöhykkeitä
kehitetään eheyttämällä olemassa olevien keskusten ja taajamien yhdyskuntarakennetta sekä
turvaamalla viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä palvelujen saatavuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä rakennettuja verkostoja, vähentämällä liikennetarvetta sekä edistämällä joukkoliikenteen
ja kevytliikenteen edellytyksiä. Alueen arkeologiset kohteiden, valtakunnallisesti arvokkaiden
maisema-alueiden sekä merkittävien kulttuuriympäristöjen tulee olla alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
24
Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä koskee myös seuraava kehittämissuositus: Alueen
maankäytön kehittämistarpeet tulisi tutkia ja ratkaista yksityiskohtaisemmalla seudullisella
maankäytön suunnitelmalla.
Merkinnällä -kk1 osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke, jolle kohdistuu työpaikka- ja teollisuustoimintojen, taajamatoimintojen, joukkoliikenteen ja palvelujen sekä virkistysverkoston pitkän aikavälin alueidenkäytöllisiä ja toiminnallisia yhteensovittamis- ja kehittämistarpeita. Aluetta koskee seuraava
suunnittelumääräys: Alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvua edistetään korostamalla
alueen keskuksien kehittämistä. Suunnittelulla tulee edistää alueen ominaispiirteitä ja liikenne-,
energia- ja virkistysverkkojen toiminnallisuutta seudullisena kokonaisuutena.
Suunnittelualue sijoittuu myös matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv). Merkinnällä osoitetaan
vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Merkinnällä -mv2 osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet.
Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja
asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden
säilyttäminen.
Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa myös selvitysalueelle (se). Merkinnällä osoitetaan
sellaiset alueet, joiden käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka
merkittävyytensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Merkinnällä -se1 osoitetaan Kokemäenjoen jokisuiston tulvariskin selvitysalue.
Suunnittelualue sijaitsee osittain keskustatoimintojen alueella (C). Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten ja vastaavien seudullisten keskusten ydinalueet, joihin sijoittuu keskustahakuisten palvelu, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä.
Alueita koskee seuraava suunnittelumääräys: Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen arkkitehtuuriin, ympäristökuvaan, ominaispiirteisiin, viihtyisyyteen ja toimivuuteen, jalankulku-, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen sekä häiriöttömyyteen. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelu- ja liiketilatarjontaan. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava
huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien luonto-,
maisema ja kulttuuriarvojen säilyminen myös eheyttävän suunnittelun yhteydessä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vähittäiskaupan suuryksiköt tulee suunnitella siten, että ne arkkitehtuuriltaan ja sijoitukseltaan sopeutuvat ympäristöön ja mitoitukseltaan täydentävät keskustan palvelutarjontaa.
Merkinnällä –C1 osoitetaan maakuntakeskuksen ydinalue, johon sijoittuu koko maakuntaa palvelevia keskustahakuisia kaupan, hallinto-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja ja asumista.
Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytyksiä kansainvälisen, kaupallisesti ja kulttuurisesti vetovoimaisen ja merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvokerrostumia kaupunkirakenteessa korostavan kaupunkikeskuksen edelleen
kehittämiselle.
Suunnittelualueen länsiosa sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita.
Taajamatoimintojen aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluetta suunniteltaessa tulee
kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava
suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuuri-
25
historialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja -kuvallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä silloin, kun kyseiset yksiköt ovat
merkityk-seltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen kaupan suuryksikkö on Porissa kooltaan alle 5000 k-m2 ja muissa kunnissa
alle 3000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen ja ostovoiman kasvun perusteella.
Suunnittelualueen pohjoisosa (vesialueen pohjoisreuna) kuuluu maakuntakaavassa kansalliseen
kaupunkipuistoon (kp). Merkinnällä osoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 68 ja 69 §:ien mukaisesti ympäristöministeriön päätöksellä perustettu kansallinen kaupunkipuisto.
Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon
puiston erityisominaisuudet perustamispäätöksen mukaisesti.
Suunnittelualue rajoittuu pohjoisosastaan (vesialue) myös valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh1). Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät
rakennetut kulttuuriympäristöt. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja
ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan
lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäris-töarvot sekä
huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.
Suunnittelualueella sijaitsee myös pohjavesialueen kohdemerkintä (pv). Merkinnällä osoitetaan
yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesialueet.
Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen.
Maakuntakaava, teemakartta
(Kulttuuriperinnön vaaliminen, Porin keskusta-alue)
26
Yleiskaava
Kantakaupungin yleiskaavassa 2025 suunnittelualue on osoitettu suunnittelualue on osoitettu
moninaiskäyttöalueeksi (P-1). Alueen teollisen toiminnan loppuessa tulevaa käyttöä tutkitaan
entisen ohella palveluja, hallintoa, asumista ja virkistystä varten. Aluetta koskevia suunnitelmia
ja päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon alueen käytön soveltuminen rantamaisemaan, teollisuudesta vapautuvien tilojen käyttö ja alueen ympäristöhygieeniset olosuhteet.
LIITE 3.
Asemakaava
Suunnittelualueella on voimassa 22.9.1986 vahvistunut asemakaava AS 924 ja 22.9.1986 vahvistunut asemakaava AS 490.
Asemakaavassa kaavamuutosalueen korttelialueet on osoitettu teollisuuden huollon korttelialueeksi (TH1).Alueelle saadaan sijoittaa lähistöllä sijaitsevan teollisuuden sosiaalitarpeita sekä pysäköintiä palvelevia laitoksia. Tontista on vähintäin 10% istutettava.
LIITE 4.
Pohjakartta
Alueen pohjakartta MK 1:1000 on Porin kaupungin mittaustoimen laatima. Kartta täyttää
23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset.
Rakennusjärjestys
Porin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 13.6.2011.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Asemakaavan suunnittelutarve
Porin kaupunkikeskusta on laajenemassa länteen. Teurastamon alueen toteutuminen etenee
hyvää vauhtia.
Suunnittelutehtävänä on ratkaista, miten suunnittelualueesta toteutetaan kaupunkikuvallisesti
korkeatasoinen asuinalue, johon kuuluu myös liike- ja toimistotiloja. Alueen sijainti asettaa erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia ja toisaalta ainutlaatuinen ympäristö antaa mahdollisuuden toteuttaa viihtyisiä ja vetovoimaisia asuntoratkaisuja.
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
27
Kaavamuutos on tullut vireille Suisto Kiinteistöt Oy:n 2.2.2006 päivätyn kaavamuutosanomuksen johdosta.
Suunnittelualue on kaavoituskatsaus 2014–2016 kohde 8.
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1
Osalliset
-
kiinteistön omistajat
tekninen lautakunta
aluepalopäällikkö
ympäristölautakunta
Pori Energia Sähköverkot Oy
Pori Energia Oy Lämpöyksikkö
Porin Vesi
DNA Oy, Länsi-Suomi
Satakunnan Museo
Satakuntaliitto
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Osalliset (kaavan postituslista) LIITE 8.
4.3.2
Vireilletulo
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut
nähtävänä 23.3.2006-10.4.2006. Suunnitelman nähtävilläolosta tiedotettiin kaupungin verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin osallisille.
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely
-
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on
päivätty 23.3.2006 ja se on ollut nähtävänä 23.3.2006-10.4.2006.
Asemakaavan muutosluonnos oli ensimmäisen kerran nähtävillä 9.11.2006-27.11.2006 ja
muutettuna uudelleen 14.12.2012 - 07.01.2013.
Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ja ennakkolausunnot ovat kaava-asiakirjojen liitteenä.
Asemakaavan tavoitteet
4.4.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Asemakaavaehdotuksen tavoitteet on johdettu luonnosvaiheen suunnittelun, luonnoksista saadun palautteen ja asianosaisten kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta.
Kaupungin asettamat tavoitteet
Kaupungin asettamat tavoitteet liittyvät tarkoituksenmukaisen ja kaupunkikuvallisesti harmonisen kaavaratkaisun löytymiseen.
Tavoitteen on luoda elävä solmukohta ydinkeskustan ruutukaavan, Teurastamon rakenteilla
olevan asuinalueen, vanhan teollisuusympäristön sekä arvokkaan kansalliseen kaupunkipuiston
liittyvän monipuolisen luonnonympäristön välille.
Alueesta tulee muodostua oma kaupunkikuvallinen kokonaisuutensa, jota tarkastelevat sekä
alueella asuvat, että ulkopuoliset. Kokonaisuuden tulee olla tasapainoinen ja hallittu.
Asunnoista tulee avautua avarat näkymät ympäristöön, joelle, aukioille ja puistoihin. Julkisten
ja yksityisten alueiden tulisi olla viihtyisiä, turvallisia sekä yhteisöllisyyttä lisääviä.
28
4.5
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
4.5.1
Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Suunnittelualueesta on tehty lukuisia vaihtoehtoisia suunnitelmia, joista osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti on arvioitu vaikutuksia.
- alueen liittyminen kaupunkirakenteeseen
- ratkaisujen vaikutukset kaupunkikuvaan mm. massoittelun, materiaalien ja kerrosluvun
kannalta
- rakennusten yksikkökoon vaikutukset mm. vaiheittain rakentamiseen
- erilaisten toimintojen sijoittelu
- alueen liittyminen ympäristön liikennejärjestelyihin
- alueen sisäiset järjestelyt, piha-alueet, pysäköinti ja liikkuminen
- julkisten ja yksityisten alueiden ratkaiseminen ja suhde toisiinsa
- rantarakentaminen ja rantarakenteiden toteuttamismahdollisuudet
- alueen liittyminen ympäröivään kuntatekniikkaan
- alue osana Kokemäenjoen rantamaisemaa ja liittyminen kansalliseen kaupunkipuistoon
- ratkaisun suhde nykyiseen rakennuskantaan ja suojelunäkökohdat
- viereisen teollisuusalueen ja liikennemelun huomioon ottaminen ratkaisussa
- maaperä, tulvasuojelu rakennettavuus ja mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset
Suunnittelualueesta on laadittu suunnittelun aikana useita rakennussuunnitelma- ja
kaava vaihtoehtoja joiden toimivuutta on alustavasti arvioitu omistajan, konsultin ja
kaupunkisuunnittelun edustajien kanssa. Ehdotusvaihtoehtoja on esitelty säännöllisesti
myös kh:n suunnittelukokouksissa.
Luonnosvaiheiden jälkeen, palautteesta satua aineistoa apuna käyttäen, on laadittu
useita erilaisia kaavallisia versioita, joita on esitelty hankkeen eri osapuolille. Varsinaiseksi kaavaehdotukseksi on muotoutunut vaihtoehto, jonka myös suunnittelualueen
pääasiallinen omistaja ja kaavamuutoksen anoja Suisto Kiinteistöt Oy on hyväksynyt.
4.5.2
Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Asemakaavaehdotuksessa suunnittelualue on jaetta kahteen osa-alueeseen, puistokortteliin ja
rantakortteliin.
PUISTOKORTTELI
Kortteli koostuu seitsemästä VII-kerroksisesta pistetalosta. LPA-3-alue jakaa korttelin
itä-länsi-suunnassa kahteen osaan. LPA-3-alueen pysäköintipaikat on tarkoitettu korttelin länsipuolen rakennuksille. Idänpuoleisen osan pysäköinti on esitetty omille tonteille LPA-3-alueen
yhteyteen. Kummassakin tapauksessa osa autopaikoista on katoksissa. LPA-3 alueen lisäksi
29
korttelin halkoo Puunaulakadulta Karjarannantielle kulkeva kevyenliikenteenväylä. Korttelin itäpäädyssä on Puunaulakatua sivuava Naulapuisto.
Korttelin länsipuolen asuintonttien väliset VP-10-alueet ovat puistoalueita, jonne on
mahdollista sijoittaa asuinrakennusten leikki- ja oleskelutoimintoja. Itäpuolen asuinrakennusten
pihatoiminnot on jaettu tonttien kesken ja piha-alue on yhtenäinen ja avoin. Asuinrakennusten
maantasokerroksessa sijaitsevat tarvittavat aputilat sekä mahdollisesti yksi asunto. Osaan rakennuksista on esitetty myös pysäköintiä maantasokerrokseen. Ylemmät kerrokset ovat asuinkerroksia, joissa asunnot avautuvat kaikkiin ilmansuuntiin. Jokaisella asunnolla on oma parvekkeensa tai maantasopihansa. Korttelin länsipuoleisten rakennusten jätehuolto sijaitsee LPA-3
alueen pohjoispäässä. Idänpuoleisten rakennusten jätehuolto on tontilla. Viitesuunnitelmassa
on esitetty jäteauton tarvitsema kääntötila sekä pelastamiseen tarvittavat nostopaikat sekä pelastustiet. Asuntojen varateinä ovat ensisijaisesti parvekkeet.
LAAJUSTIEDOT:
KERROSALA: n. 18200 kem2
ASUINHUONEISTOALA: n. 14000 hum2
(n. 2000 hum2 per rakennus)
AUTOPAIKKALASKELMA:
LPA-ALUEELLA: 71 ap
MAANTASOSSA TONTILLA: 62 ap
AUTOTALLEISSA: 14 ap
KADUN VARRESSA: n. 14 lisä-ap
YHTEENSÄ: n. 147 ap ja 14 lisä-ap
PYSÄKÖINTINORMI: 1 ap/95 hum2
AUTOPAIKKATARVE: 14000/95 = 147 ap
RANTAKORTTELI
Kortteli koostuu neljästä VIII-kerroksisesta pistetalosta, joista kaksi keskimmäistä on
yhdistetty I-kerroksisella aputilaosalla. Rakennusten sijoittelu jatkaa rannan
asuinrakennusten olemassa olevaa rytmiä ja mahdollistaa rannan jatkokehityksen
länteen samaan tapaan. Rakennusten kehystämä puistomainen piha avautuu pohjoispuolella
olevalle Kokemäenjoelle. Piha on valtaosin omalla AH-tontillaan ja asuinrakennukset omillaan.
Piha-alue on yhtenäinen ja avoin, tontteja ei aidata.
Korttelin eteläpuoli on pysäköintiin tarkoitettu LPA-3-alue, jolla olevaan II-kerroksiseen pysäköintilaitokseen pääosa rakennusten pysäköintipaikoista sijoitetaan. Muutamia paikkoja on
myös maantasossa asuinrakennusten sisäänkäyntien yhteydessä. LPA-3-alueella on myös mahdollisesti liiketilaa kadun puolella Puunaulakadun päätteenä sekä korttelin keskitetyt jätehuollon
tilat.
Asuinrakennusten maantasokerroksessa sijaitsevat tarvittavat aputilat. Ylemmät kerrokset ovat
asuinkerroksia, joissa asunnot avautuvat kohti Kokemäenjoen näkymiä ja
suotuisia ilmansuuntia. Jokaisella asunnolla on oma parvekkeensa, jotka ovat myös
varateinä.
LAAJUSTIEDOT:
KERROSALA: n. 10050 kem2
HUONEISTOALA: n. 8000 hum2
LIIKETILOJEN HYÖTYALA: n. 90 hym2
AUTOPAIKKALASKELMA:
PYSÄKÖINTILAITOKSESSA: 99(-148)* ap
MAANTASOSSA: n. 13 ap
YHTEENSÄ: n.112 (-161)* ap
*(suluissa ilmoitettu III-kerroksisen laitoksen autopaikkamäärä)
PYSÄKÖINTINORMI: 1 ap/85 asuin-hum2
1 ap/70 liike-hum2
AUTOPAIKKATARVE: 8000/85 = 94 ap, lisäksi n. 1 ap liiketiloille
30
Kaavaehdotuksen illustraatio, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy
Kaavaehdotuksen havainnollistaminen
Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy on laatinut suunnittelualueesta toimivuustarkasteluja ja havainnekuvia suunnittelun avuksi ja perusteluiksi.
31
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1.1 Mitoitus
Suunnittelualueen pinta-ala on n. 6,71 ha ja rakennusoikeutta on suunnittelualueelle
osoitettu AK-, AL-, K-, TK- ja LPA- korttelialueille yhteensä 48 607 kam2. Suunnittelualue on pääosin asemakaavan muutosaluetta. Kokemäenjoen vesialueelle osoitetaan
uutta asemakaavaa n. 0,77 ha vesialueena (W).
5.1.2
Palvelut
Alue tukeutuu keskustan jo olemassa oleviin ja lähinnä kävelyetäisyydellä sijaitseviin
palveluihin.
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Suunnittelualue on nykykäytöltään tuotanto-, liike , toimisto- ja varastotilaa sekä pysäköintikenttää. Rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä ja tasoista. Ylaisilmeeltään alue on keskeneräisen oloinen. Suunnittelualueen yleisilme muuttuu oleellisesti, kun alue rakentuu kaavaehdotuksen esittämällä tavalla. Alueesta muodostuu, tiivis pääasiassa asumiseen tarkoitettu alue Karjarannan nykyisten asuinalueiden jatkoksi. Alueella säilyvä liike- ja toimistorakennuskanta tuo
vaihtelevuutta elävöittää aluetta.
5.3
Aluevaraukset
YLEISET MÄÄRÄYKSET:
Asemakaava-alueella on tulvavaara. Uudisrakennusten tulvaherkkien rakenteiden tulee olla vähintään N2000+3.30 tasossa. Alueen rakentamisessa pitää tulvavaara ottaa huomioon. Uusia
rakennuspaikkoja ei saa ottaa käyttöön ennen kuin tulvasuojelun kokonaisjärjestely asemakaava-alueella on toteutettu tai tulvavahinkojen vaara rakennuspaikalla on muilla toimenpiteillä
poistettu. Ennen pohjarakennustöiden aloittamista on tutkittava maaperän pilaantuneisuus ja
tehtävä tarvittavat maamassojen vaihdot. Kaikissa toimenpiteissä tulee huomioida sopivuus Kokemäenjoen maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeään rantamaisemaan.
32
5.3.1
Korttelialueet
AK-20
Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten kaupunkikuvaa muodostaviin piirteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ylimmän kerroksen, kattojen ja aukotuksen sekä materiaalien, värien
tulee täydentää rakennus sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Erityisesti maantasokerroksen katujulkisivun tulee sisältää kiinnostavia yksityiskohtia. Parvekkeet ja niitä tukevat rakenteet saavat ylittää rakennusalan rajan.
Rakennuslupahakemukseen tulee liittää korttelin kaikkia tontteja koskeva kokonaissuunnitelma
hankkeen toteutuksesta sisältäen julkisivujen materiaalit, värityksen ja valaistuksen sekä pihojen käytön, autopaikkojen osoittamisen tonteilla ja LPA-alueella. Tontteja ei saa rajata rakenteellisilla aidoilla.
Korttelialueen tonttien autopaikkoja saadaan sijoittaa K-, T-, LP- ja LPA –korttelialueille, joiden
jalankulkuetäisyys tontilta on enintään 300 m.
AL-57
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Rakennusten kaupunkikuvaa muodostaviin
piirteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ylimmän kerroksen, kattojen ja aukotuksen sekä
materiaalien, värien tulee täydentää rakennus sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Erityisesti
maantasokerroksen katujulkisivun tulee sisältää kiinnostavia yksityiskohtia. Parvekkeet ja niitä
tukevat rakenteet saavat ylittää rakennusalan rajan.
Rakennuslupahakemukseen tulee liittää korttelin kaikkia tontteja koskeva kokonaissuunnitelma
hankkeen toteutuksesta sisältäen julkisivujen materiaalit, värityksen ja valaistuksen sekä pihojen käytön, autopaikkojen osoittamisen tonteilla ja LPA-alueella. Tontteja ei saa rajata rakenteellisilla aidoilla.
Korttelialueen tonttien autopaikkoja saadaan sijoittaa K-, T-, LP- ja LPA –korttelialueille, joiden
jalankulkuetäisyys tontilta on enintään 300 m.
AH
Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.
K
Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
TK
Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue
LPA-3
Autopaikkojen korttelialue. LPA-alueelle on osoitettu rakennusala tasopysäköintiä varten.
Kattopaikoitusalueen ylimmän kerroksen autopaikat, ajoluiskat ja portaikot saa kattaa. LPAalueelle saaa sijoittaa jätehuoltoon liittyviä tiloja. Rakennusten kaupunkikuvaa muodostaviin
piirteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ylimmän kerroksen, kattojen ja aukotuksen sekä
materiaalien, värien tulee täydentää rakennus sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Erityisesti
maantasokerroksen katujulkisivun tulee sisältää kiinnostavia yksityiskohtia.
Rakennuslupahakemukseen tulee liittää korttelin kaikkia tontteja koskeva kokonaissuunnitelma
hankkeen toteutuksesta sisältäen julkisivujen materiaalit, värityksen ja valaistuksen sekä pihojen käytön, autopaikkojen osoittamisen tonteilla ja LPA-alueella.
5.3.2
Muut alueet
VP
Puisto
VP-10
Kortteleiden 609-21-21 ja 48 pihasuunnittelussa puistoalue voidaan huomioida leikki- ja oleskelualueena.
W
Vesialue
33
5.4
Kaavan vaikutukset
Karjarannan alueella on monivaiheinen historia osana Porin kaupungin vaiheita. Aina kaupunkiin
kuuluneena, mutta asemakaavan ulkopuolisena alueena Karjaranta on ollut kaupunkilaisten
nautinta-alutta. Sitä on hyödynnetty niin karjan laidunnukseen kuin tavaroiden varastointiin.
Viimeiset sata vuotta teollinen toiminta on leimannut aluetta. Tämä kaavamuutos on osa kehitystä, missä Karjarannan aluetta otetaan kaupunkikeskustatoimintojen käyttöön. Alueelle osoitetaan korttelialueita asuin-, toimisto- ja liikerakennuskäyttöön.
Suunnittelualueen pinta-ala on n. 6,71 ha ja rakennusoikeutta on suunnittelualueelle osoitettu
AK-, AL-, K-, TK- ja LPA- korttelialueille yhteensä 48 607 kam2. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusoikeus lisääntyy suunnittelualueella yhteensä 25 007 kerrosalaneliömetriä.
Väestö
Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueelle osoitetaan asuinrakentamiskäyttöön rakennusoikeutta 28 250 kerrosalaneliömetriä. Uusia asuntoja valmistuu alueelle yhteensä n. 350 kpl.
Liikenne
Kaava-alueen liikennejärjestelyistä on laadittu alustava liikennesuunnitelma teknisen palvelu
keskuksen liikennesuunnitteluosaston kanssa.
Kokemäenjoen varteen on osoitettu jatke jalankululle ja pyöräilylle varattu kadulle (Makasiiniranta), jota pitkin myös huoltoajo on sallittu. Makasiinirannasta halutaan viihtyisä, elävä rantaalue, johon rantakorttelien maantasokerroksien asuin- ja liiketilat voivat avautua. Kevyenliikenteen yhteys Makasiinirannasta jatkuu tulevaisuudessa molemmista suunnista, mikä tekee rannasta yleisölle helpommin saavutettavan. Tällä hetkellä viereinen alue länsipuolella on teollisuustuotannon käytössä.
Karjarannantien ali on esitetty varaus kevyen liikenteen alikäytävälle veturitallien alueelle ja
edelleen 6. kaupunginosaan sekä urheilukeskukseen. Alitus on teknisesti vaikea toteuttaa runsaasta maanalaisesta kunnallistekniikasta johtuen Karjarannantien varressa. Myös pohjavesi
tällä alueella aiheuttaa ongelmia nykyisen maanpinnan alaisia rakenteita suunniteltaessa.
Tehokkaasta maankäytöstä johtuen autopaikkojen tarve kasvaa varsin suureksi verrattaessa
käytettävissä olevaan maapinta-alaan.
Luonto
Kaavaehdotuksessa rantamaiseman huomioimista ja monipuolista hyödyntämistä, on pidetty
ensisijaisen tärkeänä, koska alue liittyy Porin kansallinen kaupunkipuistoalueeseen. Rantaan on
osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu rantakatu (Makasiinikatu).
Varsinaiselle vesialueelle ei ole osoitettu muuta rakentamista kuin venelaiturien paikkojen sijoittaminen asuin- , liike- ja toimistokorttelien eteen.
Vesialueen ulkopuolella ei suunnittelualueella ole luonnonvaraista maa-aluetta.
Maisema ja kulttuuriympäristö
Keväällä 2002 perustettu Porin kansallinen kaupunkipuistoalue pitää sisällään kaupunkiluonnon
monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita luotojen alueella ja Porin
metsässä, arvokasta rakennusperintöä Etelä- ja Pohjoisrannassa, vuosisadan vaihteen huvilakulttuuria Luotojen alueella sekä puistoarkkitehtonisesti ja esteettisesti merkittävät keskustan
puistoakselit. Alue muodostaa yhtenäisen viherkäytävän kaupunkirakenteen sisälle ja sitä pitkin
on mahdollisuus siirtyä Kokemäenjoen suistosta läpi ydinkeskustan Isonmäen virkistysalueelle
ja edelleen kaupunkia ympäröivälle maaseudulle.
Suunnittelualue ydinkeskustan tuntumassa Kokemäejoen varrella liittyy kiinteästi Porin kansalliseen kaupunkipuistoon.
34
Näyttävintä ympäristöä kansallisessa kaupunkipuistossa on 1800-luvun loppupuolella uusrenessanssin henkeen rakennettu Kivi-Pori, Pohjoisrannan historiallinen teollisuusmiljöö ja Jazzjuhlistaan tunnettu Kirjurinluoto, joiden yhteyteen uusi alue visuaalisesti liittyy.
Kaupungin läpi virtaava Kokemäenjoki tuo jokiluonnon aivan ydinkeskustaan saakka. Luotojen
pohjoiskärjestä avautuu linnustostaan ja kasvillisuudestaan tunnettu Pohjoismaiden laajin jokisuisto.
Melu ja päästöt
Ajoneuvoliikenne vilkasliikenteisellä Karjarannantiellä ja rautatieliikenne sen eteläpuolella ovat
liikennemelua aiheuttavia tekijöitä, jotka on otettu huomioon korttelialueiden sijoituksessa ja
suuntauksessa.
Asemakaava laaditaan entiselle teollisuusalueelle. Tämän vuoksi ennen varsinaisiin rakennustöihin ryhtymistä tulee selvittää mahdolliset pilaantuneet maa-alueet ja korjata vauriot säädösten mukaisesti.
Pohjavesialue tulee huomioida kaikissa alueella tehtävissä toimenpiteissä.
5.6
Kaavamerkinnät ja -määräykset
Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 5.
5.7
Nimistö
Suunnittelualueelle syntyy kolme uutta kadun nimeä. Kevyenliikenteen väylien nimiksi tulevat
Puunaulapolku, Puunaulakuja, Naulakuja viereiseen Puunaulakatuun liittyen. Lisäksi suunnittelualueelle syntyy kaksi uutta puiston nimeä Puunaulapuisto ja Naulapuisto viereiseen Puunaulakatuun liittyen.
6
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Kaavasuunnittelun yhteydessä alueen toteuttamisesta on laadittu rakennussuunnittelua. Liitemateriaalina on alueesta laadittuja havainnekuvia.
6.2
Toteuttaminen ja ajoitus
Rakennussuunnittelua on tehty samanaikaisesti kaavasuunnittelun kanssa. Rakennustoimenpiteet on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi.
6.3
Toteutuksen seuranta
Toteutusta ohjataan kaupunkisuunnittelun, teknisen palvelukeskuksen ja rakennusvalvonnan,
neuvonnalla ja valvonnalla.
Porissa 28.1.2015
Olavi Mäkelä
Kaupunkisuunnittelupäällikkö
35
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
609 Pori Täyttämispvm
07.01.2015
Kaavan nimi
Suisto Kiinteistöt
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
23.03.2006
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
609 1493
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
6,7061 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
0,7827
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 5,9234
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
6,7061
1,3713
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
48607
0,72
20,4
28250
2,06
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,7827
1,3713
Kerrosalan muut. [km² +/-]
25007
28250
0,6798
0,6524
0,4063
10,1
9,7
6,1
13595
3262
2,00
0,50
0,6798
-3,5556
0,4063
13595
-20338
2,8301
42,2
3500
0,12
1,1147
3500
0,7662
11,4
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
0,7662
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AK
AL
AH
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
K
T yhteensä
T
TK
V yhteensä
VP
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
Kev.liik.kadut
LPA
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
W
Pinta-ala
[ha]
6,7061
1,3713
1,0996
0,1737
0,0980
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
48607
0,72
20,4
28250
2,06
80,2
25650
2,33
12,7
2600
1,50
7,1
0,6798
0,6798
0,6524
10,1
100,0
9,7
13595
13595
3262
2,00
2,00
0,50
0,6524
0,4063
0,4063
100,0
6,1
100,0
3262
0,50
2,8301
1,7057
0,4363
0,6881
42,2
60,3
15,4
24,3
3500
0,12
3500
0,51
0,7662
0,7662
11,4
100,0
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,7827
1,3713
1,0996
0,1737
0,0980
Kerrosalan muut. [km² +/-]
25007
28250
25650
2600
0,6798
0,6798
-3,5556
-4,2080
0,6524
0,4063
0,4063
13595
13595
-20338
-23600
3262
1,1147
-0,0097
0,4363
0,6881
3500
0,7662
0,7662
3500
LIITE 2
Sat akunnan maakunta kaava, o te
Ympäristöministeriö v ahvistanut 30.11.2011
LIITE 3
OTE KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVASTA 2025
102
Liite
4
17
1
w
22
1
24
25
25
23
23
21-20-20-M501
26
2 34
27
23
26
24
27
222
3
22
26
+30.00
219
26
220
17
24
16
20
24
2
25
+25.00
217 218
16
24
20
24
1
25
pp
25
26
22
32
14
8
II
40
29 30
32
33
38
40
3
2
40
51
VETURITALLINPUISTO
28
III
34
87
7
6
8
9
hi
33
k p-1
28
31
TEUR AST
AM
PUISTTeO urastamONon puisto
P50 21
MakMas
AKiinAipSIolk
INuIPOLKU
35 dB
35
LR35
40
11
33
K ATU
VETURITALLIN
I t
28
43
4
2500
3
45
yk
13
6
40
41
37
35
13
k p-1 3 7
14
35
1
AK-1735d
36
38
38
B
IV
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA
1:2000
e=1.10 42
m e-db
609 1493 / 28.1.2015
1ap/100
1:16 II
39
IV
80 00
pp/h
VE TU
53
t
Ra danvarsi
12
40
38
71
OLKU
36
35
35
33
10 t
35
111
10
4
21-9901-5021-M502
5
35
m e-db
35dB
4
34
36
25
46
58
37
29
30
43
35dB
32
28
30
ajk
33
39
e=1.82
l,to 10%
14
34
34
4
V
15
30
39
39
40
AL-44
32
32
34
6
VP
Ka rjarann antie
32
33
31
1
38
K5021
30
31
31
31
29
32
33
162 7
15
38
30
8
38
36
43
p
5
38
16
p
11
6
5
1
14
l,to10%
12
26
30
33
1
26
6
35dB
1
4
7
+12.00
13
2
6
38
5
3
15
16
39
2 as
tu
12
21-21-3-M501
31
1ap/100t, 200v, 70to
VI
13300
3
32
AL-4417
11
4
7
37
AL-65
Karjap ihap
3
37
4 27
9
26
p
5
3
32
7
21
21
e=0.5
34
e=0.1
3 10 38 00
52
18
5
26
430-1-18-M611
26
18
19
TH 1
32
T-8
20
21-3-10-M5013 1
Sp
13
pp/h
20
30
PUU
N AU
LAK
A
216
25
tu
17
kp-1
27
Porin kylä
14
25
10
4
26
p
5
27
25
1
MAKASIIN
IP
P uun
au la k
atu
117 63
6
25
12
1:18
27
TU
T
13
3
25
27
34
AL15
1
ajo
VIII
pp
47
k II
114
20 TV
e=0.8
28
14
Makas iinip olku
25
3
64
et
15
26
23 25
til le 3 1
27
1
P UUNA
ULAK AT
U
k
23
27
18 00
12
11
28
1
12
kulku
10180
ton
108
26
24
3
109
25
28
24
2
kp-1
II
110
172 5
V
VI
37
P-7
90
sr -20
1ap/100 l,to,p
k p-1
+20.002 8
5
31
k
2 1
ajo
28
VP-tu
22
128
104
14
5
26 2 8
25
vl
15
5
221
35 dB
23
41
42
sr-20
su
kp
1
7
Liite 5
102
17
11
w
22
1
24
25
25
23
23
21-20-20-M501
26
HANHILUOTO 58.
243
27
23
W
26
24
26
29 30
VP
pp/ h
NAULAKUJ A
26
VP
NAULAPUISTO
1
5
ajk
31
31
ajk
33
32
37
29
30
34
87
7
6
33
8
9
hi
2
10
33
33
11
VP-tu
pp
Te urastam
on puisto
TEUP
RAS5T0
AM2ON1PU IS
TO
Makasiinip
olku
OLKU
MAKASIIN
IP
pp
4
35
LR35
40
10
t
14
34
13
Ra danvarsi
5
36
6
40
41
37
35
35
111
25
28
34
36
39
35
35
K ATU
VETURITALLIN
k p-1 3 7
12
35
13
0
50
100
14
35
1
38
38
ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS 609 1493
28.1.2015
1:1000
4
21-9901-5021-M502
15
34
4
AL-44
32
32
39
39
V
38
K5021
30
32
33
5
38
e=1.82
l,to 10%
15
30
Ka rjarann antie
34
40
4
6
PUUNAUL
APOLKU
pp
32
p
38
30
33
28
k p-1
p
11
6
31
51
30
l,to10%
35dB
AL-65
Karjap ihap
14 162 7
16 1
6
13300
13
17
AL-44
VI
12
26
30
40
VETURITALLINPUISTO
28
2
et
3
2
31
29
a
35
1ap/95as m-kt 7 %
6
33
38
40
6
pp
pp/t
PU UNAULAKUJA
pp/t
AK-20
dBA
3
5
pp/h
40
4
7
Makas iinip olku
I
430-1-18-M611
11
1
3
37
17
4 27
9
26
37
P UUNA
ULAK AT
U
TU
PUU
N AU
LAK
A
5
P uun
au la k
atu
4
43
32
12
3 10 38 00
52
18
5
VIII
3
AL15
ajo 1
3
1
25
26
8
38
36
4
3
25
VP4
28
V
VI
18 00
12
11
et
15
KA RJAP 2 6
IHA
1
5
7
26
TIE
KARJARA NNAN 3 3
38
2600
8
39
VP-10
VII
21-21-3-M501
2600 3 1
15
16
et
25
12
2 1
28
3500
k-100 1ap/70m
NAULAPUISTO
VII
ajo
7
8
II
m-kt 7 %
le
9
32
14
LPA-3 ajo
AK-20 Ia
1ap/95as
2600
32
21
l, to 20 %
e=0.5
1ap/70l, to
200 t, v
2 as
1ap/as
32
34
VII
7
TK
18
19
Porin kylä
2600
14
le -ol-1
14
ajo
21
22
20
21-3-10-M501
31
I
32
III
Sp
13
120
48
25
VII
AK-20
1ap/95as
1:18
6
30
216
lli
10
25
10
27
117 63
VP-10
le
VII
I
1ap/95as m-kt 7 %
27
p
2600
2475
II
13
3
3
27
VII
2475
LPA-3ajo
26
ajo
TTV 6
e=0.8
20
AK-20
2600
1
14
1
VIII
75
ajo
25
2325
25
2
114
VII
2600
AL-57
27
PUUNAU
LA KA T2U3
ajo
64
47
k II
27
24
et
1
k
27
l le 3 1
108
26
2
1
12
kulku
10180
ton ti
24
3
109
28
PUUNAULAPUISTO 28
kp-1
+20.00
II
17 2 5
3
k
2475
25
vl
15
5
VIII
I
75 I
5
31
110
32
25
26
VIII
24
20
VP
tu +3
. 30
le-ol-1
1ap/85as
24
20
AK-20 AH
30
m-kt 7%
221
22
e=2.0
1ap/70m
16
2
16
47
5
III
sr-20
217 218
28
2475
24
17
NT A
5
1
VIII
pp /t
KARJARANTA 21.
23
K
25
128
104
MA K
A SIIN
IRA
24
20
26 2 8
25
22
3
220
219
pp/h
26
35 dB
3
+30.00
35 dB
222
5
27
vl
36
t
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET- JA MERKINNÄT
AK-20
AL-57
Säilytettävä/istutettava puurivi.
Liite 5b
Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten kaupunkikuvaa muodostaviin piirteisiin tulee kiinnittää
erityistä huomiota. Ylimmän kerroksen, k attojen ja aukotuksen sekä materiaalien, värien tulee
täydentää rakennus sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Erityisesti maantasokerroksen katujulkisivun
tulee sisältää kiinnostavia yksityiskohtia. P arvekkeet ja niitä tukevat rakenteet saavat ylittää
rakennusalan rajan.
Rakennuslupahakemukseen tulee liittää korttelin kaikkia tontteja koskeva kokonaissuunnitelma
hankkeen toteutuksesta sisältäen julkisivujen materiaalit, värityksen ja valaistuksen sekä pihojen
käytön, autopaikkojen osoittamisen tonteilla ja LPA-alueella. Tontteja ei saa rajata rakenteellisilla
aidoilla.
Korttelialueen tonttien autopaikkoja saadaan sijoittaa K-, T-, LP- ja LPA –korttelialueille, joiden
jalankulkuetäisyys tontilta on enintään 300 m.
Katu.
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue . Rakennusten kaupunkikuvaa muodostaviin
piirteisiin tulee kiinnittää erityistä h uomiota. Ylimmän kerroksen, kattojen ja aukotuksen sekä
materiaalien, värien tulee täydentää rakennus sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Erityisesti
maantasokerroksen katujulkisivun tulee sisältää kiinnostavia yksityiskohtia. Parvekkeet ja niitä
tukevat rakenteet saavat ylittää rakennusalan rajan.
Autopaikkavaatimus on 1ap/95 huoneistosalaneliömetriä. Korttelialueen tonttien autopaikkoja
saadaan sijoittaa K-, T-, LP- ja LPA –korttelialueille, joiden jalankulkuetäisyys tontilta on enintään
300 m.
TK
Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
AH
Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.
K
Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
VP
Puisto.
pp/h
Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, j olla huoltoajo on sallittu.
pp/t
Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu.
ajo
Ajoyhteys.
pp
Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa.
p
Pysäköimispaikka .
Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.
ajk
Kadun tai liikennealueen alittava jalankulkukatu.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
m-kt 7%
1ap/as
1ap/70m
1ap/95as
1ap/70 l,to, 200t,v
sr-20
VP-10
Puisto.
Kortteleiden 609-21-21 ja 48 pihasuunnittelussa puistoalue voidaan huomioida leikki- ja
oleskelualueena.
LPA-3
Autopaikkojen korttelialue. LPA-alueelle on osoitettu rakennusala tasopysäköintiä varten.
Kattopaikoitusalueen ylimmän kerroksen autopaikat, ajoluiskat j a portaikot saa kattaa. LPA-alueelle
saaa sijoittaa jätehuoltoon liittyviä tiloja. R akennusten kaupunkikuvaa muodostaviin piirteisiin tulee
kiinnittää erityistä huomiota. Ylimmän kerroksen, kattojen ja aukotuksen sekä materiaalien, värien
tulee täydentää rakennus sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Erityisesti maantasokerroksen
katujulkisivun tulee sisältää kiinnostavia yksityiskohtia.
Rakennuslupahakemukseen tulee liittää korttelin kaikkia tontteja koskeva kokonaissuunnitelma
hankkeen toteutuksesta sisältäen julkisivujen materiaalit, värityksen ja valaistuksen sekä pihojen
käytön, autopaikkojen osoittamisen tonteilla ja LPA-alueella.
W
Katutasoon voi sijoittaa palvelu-, liike- tai asukastilaa 7% rakennusalalle osoitetusta
kerrosalaneliömäärästä, varsinaisen kerrosalaneliömäärän lisäksi. Ko. tilaa varten ei ole tarpeen
osoittaa pysä köintipaikkoja tontilla.
Merkintä os oittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava.
Merkintä os oittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka.
Merkintä os oittaa, kuinka montaa huoneistoalaneliömetriä kohden on rakennettava yksi autopaikka.
Merkintä os oittaa kuinka monta (l) liike-, (to) toimisto-, (t) työ- ja (v) varastokerrosalaneliömetriä
kohti on rakennettava yksi autopaikka.
Kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 pykälän 2 momentin
nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa
suoritettav ien muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvallisesti merkittävä
luonne säilyy.
YLEISET MÄÄRÄYKSET:
Asemakaava-alueella on tulvavaara. Uudi srakennusten tulvaherkkien rakenteiden tulee olla
vähintään N2000+3.30 tasossa. Alueen rakentamisessa pitää tulvavaara ottaa huomioon. Uusia
rakennuspaikkoja ei saa ottaa käyttöön ennen kuin tulvasuojelun kokonaisjärjestely
asemakaava-alueella on toteutettu tai tulvavahinkojen vaara rakennuspaikalla on muilla
toimenpiteillä poistettu. Ennen pohjarakennustöiden aloittamista on tutkittava maaperän
pilaantuneisu us ja tehtävä tarvittavat maamassojen vaihdot. Kaikissa toimenpiteissä tulee
huomioida sopivuus Kokemäenjoen maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeään
rantamaisemaan.
Vesialue.
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Kaupunginosan raja.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Osa-alueen raja.
Eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja.
Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu
10
21.
KARJARANTA
21
PUUNAULAK ATU
3500
2as
l,to 20%
VIII
e = 2.0
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
Kaupunginosan numero.
Kaupunginosan nimi.
Korttelin numero.
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
Merkintä osoittaa tontille sallittujen asuntojen lukumäärän.
Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusoikeudesta saadaan käyttää liike- ja
toimistotiloja varten.
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun
kerrosluvun.
ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU
PORIN KAUPUNGIN
KARJARANTA 21. KAUPUNGINOSAN
VESIALUETTA
HANHILUOTO 58. KAUPUNGINOSAN
VESIALUETTA
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta- alaan.
Rakennusala.
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE
PORIN KAUPUNGIN
KARJARANTA 21. KAUPUNGINOSAN
KORTTELEITA: 20 (OSA), 21
KATUJA: KARJARANNANTIE (OSA), PUUNAULAKATU
Rakennusala.
k-100
a
Rakennusala, jolle saa sijoittaa kerrosalaltaan enintään 100m2 suuruisen liiketilan.
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
PORIN KAUPUNGIN
KARJARANTA 21. KAUPUNGINOSAN
KORTTELIT: 20 (OSA), 21, 47 ja 48
KADUT: MAKASIINIRANTA (OSA), KARJARANNANTIE (OSA),
PUUNAULAKATU, PUUNAULAPOLKU, PUUNAULAKUJA, NAULAKUJA
PUISTOT: PUUNAULAPUISTO, NAULAPUISTO
Auton säilytyspaikan rakennusala.
Rakennukseen jätettävä kulkuaukko.
35 dBA
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja
muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dBA.
le
Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.
et
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa rakennusta tai laitosta varten varattu alueen osa
vl
tu +3.30
TONTTIJAOLLA JA TONTTIJAON MUUTOKSELLA MUODOSTUU
PORIN KAUPUNGIN
KARJARANTA 21. KAUPUNGINOSAN
KORTTELIN 20 TONTTI 32
KORTTELIN 21 TONTIT 4-5
KORTTELIN 47 TONTIT 1-6
KORTTELIN 48 TONTIT 1-10
Vesialueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitur eita.
Tulvapenger, jonka tulee olla vähintään tasossa N2000 +3.30.
Istutettava alueen osa.
le-ol-1
Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa, jolla tonttirajoja ei saa aidata. Leikki- ja
oleskelualueeksi osoitetut tonttien osat tulee suunnitella siten, että ne palvelevat kaikkia korttelin
asukkaita korttelisuunnitelmassa osoitetulla tav alla.
Tähän asemakaavakarttaan liittyy asemakaavan selostus ja tonttijako.
Tämän asemakaavan alueella tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan.
Käsittelyt:
Luonnos näht. 09. 11.2006
MR L 63 oas 16. 03.2007
Luonnos näht. 31. 05.2007
MR L 63 oas 23. 03.2013
Luonnos näht . 14.12. 2014
PORIN KAUPUNKI
KAU PUNKISU UNNITTELU
Kaupunkisuunnittelupäällikkö
Suunnittelija
Suunn.avustaja
RR
SL
Kaavatunnus
Säil.nro
Pvm.
609 1493
28.1.2015
Pohjakartta täyttää 23.12.1999 annetun k aavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset.
Koordinaattijärjestelmä ETRS GK-22
Korkeusjärjestelmä N2000
Olavi Mäkelä
Kaupungingeodeetti
Pvm. 28.1.2015
Ta rk as ta nu t
Kalervo Salonen
LIITE 6
HAVAINNEKUVAT
LIITE 7
PYSÄKÖINTIJÄRJESTELYT
Dnro KAAV/259/2006
VP § 22 / 16.3.2006
KARJARANNAN (21.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIEN 20 (OSA) JA 21 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASUIN-,
LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUEIDEN TOTEUTTAMISEKSI (Suisto Kiinteistöt Oy)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSOITE TAI
MUU PAIKANNUS
ALOITE TAI HAKIJA
SUUNNITTELUALUE
Karjarannan Puunaulakadun ympäristö
Suisto Kiinteistöt Oy
Suunnittelualueen muodostavat Karjarannan (21.)
kaupunginosan korttelin 21 tontti 10 ja kiinteistö
609-430-1-18 sekä korttelin 20 tontti 20. Aluetta
rajaavat Kokemäenjoki, Karjarannantie ja Puunaulakatu. Suunnittelualue on Suisto Kiinteistöt
Oy:n omistuksessa. Suisto Kiinteistöt Oy:n omistavat Hollming Oy ja Porin kaupunki.
LÄHTÖTIEDOT
Seutukaava
Satakunnan seutukaavassa 5, vahvistunut 11.1.1999, alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A).
Yleiskaava
Maa-Porin osayleiskaavassa 1993 suunnittelualue on osoitettu moninaiskäyttöalueeksi (P-1)
Alueen teollisen toiminnan loppuessa tulevaa käyttöä tutkitaan entisen ohella
palveluja, hallintoa, asumista ja virkistystä varten. Aluetta koskevia suunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon alueen käytön soveltuminen rantamaisemaan, teollisuudesta vapautuvien tilojen käyttö ja alueen
ympäristöhygieeniset olosuhteet.
Asemakaava
Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat: as 924, joka on vahvistunut
22.9.1986 ja as 490, joka on vahvistunut 9.5.1975.
SUUNNITTELUTEHTÄVÄ
Suunnittelukohteella on pitkä historia teollisuusalueena. Suunnittelualueen
rakennukset ovat viimeksi olleet Hollming Oy:n konepajan käytössä.
Kehitysnäkymät
Porin kaupunkikeskusta on laajenemassa länteen. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä olevien Hankkijan ja Teurastamon asuinalueiden toteutuminen on etenemässä hyvää vauhtia. Suisto Kiinteistöt Oy:n alue on erinomainen ja looginen laajentumiskohde kaupunkikeskustan asunto-, liike-, ja
toimistotilojen tuotannolle. Se on Teurastamon alueen rakenteilla olevien rantakortteleiden jatke, joka sijaitsee vastapäätä Hanhiluodon näyttelypuutarhaa.
Tavoitteet
Suunnittelutehtävänä on ratkaista, miten suunnittelualueen tonteista toteutetaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen asuinalue, johon kuuluu myös liikeja toimistotiloja. Alueen sijainti asettaa erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia ja toisaalta ainutlaatuinen ympäristö antaa mahdollisuuden toteuttaa viihtyisiä ja vetovoimaisia asuntoratkaisuja.
www.pori.fi/kaavoitus
etunimi.sukunimi@pori.fi
Postiosoite:
puh. 02 621 1600 PL 95
faksi 02 621 1607 28101 Pori
Porin kaupunki
Kaavoitusosasto
Valtakatu 4
2
ARVIOITAVAT
VAIKUTUKSET
Vaikutusten arvioinnissa tutkitaan mm. seuraavia asioita:
alueen liittyminen kaupunkirakenteeseen
ratkaisujen vaikutukset kaupunkikuvaan mm. massoittelun, materiaalien
ja kerrosluvun kannalta
rakennusten yksikkökoon vaikutukset mm. vaiheittain rakentamiseen
erilaisten toimintojen sijoittelu
alueen liittyminen ympäristön liikennejärjestelyihin
alueen sisäiset järjestelyt, piha-alueet, pysäköinti ja liikkuminen
julkisten ja yksityisten alueiden ratkaiseminen ja suhde toisiinsa
rantarakentaminen ja rantarakenteiden toteuttamismahdollisuudet
alueen liittyminen ympäröivään kuntatekniikkaan
alue osana Kokemäenjoen rantamaisemaa ja liittyminen kansalliseen
kaupunkipuistoon
ratkaisun suhde nykyiseen rakennuskantaan ja mahdollinen suojelu
viereisen teollisuusalueen ja liikennemelun huomioon ottaminen ratkaisussa
maaperä, tulvasuojelu rakennettavuus ja mahdolliset pilaantuneet maaainekset
Ehdotukseksi valmisteltavan ratkaisun valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota
OSALLISET
-
viihtyisien ja vetovoimaisten asuinkorttelien ominaisuuksiin
erilaisten asukasryhmien hyvinvoinnin edistämiseen
kaupunkikuvan eheyttämiseen ja parantamiseen
toimintojen jäsentelyyn, yhteensovittamiseen ja vaiheittain toteutukseen
-
kaavamuutoksen anojat
naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset
teurastamon alueen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt
-
tekninen lautakunta
aluepalopäällikkö
terveyslautakunta
rakennuslautakunta
Porin Jätehuolto
Satakunnan Museo
ympäristölautakunta
Pori Energia
Porin Vesi
Satakunnan Puhelin Oy
Satakuntaliitto
VR-Yhtymä Oy
Ratahallintokeskus
Lounais-Suomen ympäristökeskus
VUOROVAIKUTUS JA
AIKATAULU
Hankkeen alku
Hankkeen vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella sanomalehdissä, internetissä ja osallisille kirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä
kaupungin kaavoitusosastolla, jossa hanketta koskevat kirjalliset ja suulliset
mielipiteet voi esittää.
Luonnosvaihe
Eri osapuolten kanssa käydään neuvotteluja kaavoitusprosessin aikana. Asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan alustavasti nähtäville vuoden 2006
syksyllä. Luonnoksesta tiedotetaan kaupungin julkisissa tiedotusvälineissä ja
internetissä ja se lähetetään myös kiinteistöjen omistajille. Luonnos on nähtävillä myös kaavoitusosastolla, jonne siihen liittyvät kirjalliset mielipiteet tulee osoittaa.
Asemakaavan muutosehdotus
Palautteen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus. Tavoitteena on,
että se olisi valmis keväällä 2007. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen
asemakaavan muutosehdotus pidetään virallisesti nähtävillä 30 päivän ajan
lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Lau-
3
suntojen, muistutusten ja neuvottelujen perusteella tehdään tarvittavat korjaukset asemakaavaehdotukseen.
Asemakaavaehdotuksen
hyväksyminen
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus tehdä valitus
Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
YHTEYSHENKILÖ
Kaavoitusarkkitehti Risto Reipas
puh. 621 1609
Kaupunkisuunnittelujohtaja
Olavi Mäkelä