OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

14.2.2014, 7.5.2015 (1)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LYSEO
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 18 TONTEILLE 1 JA 8,
KORTTELIN 19 TONTILLE 4 SEKÄ KATUALUEELLE
Kaavatunnus 02:120
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § 1 momentin
mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan
tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen
suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
1. Kaava-alueen sijainti
Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän
ydinkeskustassa keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa. Suunnittelualueena on korttelin 18
tontit 1 ja 8, korttelin 19 tontti 4 sekä Harjukadun
ja Lyseonkadun katualuetta. Suunnittelualuetta
rajaavat Harju, Harjukatu, tori, Harjunkulman kerrostalokortteli, Yliopistonkatu sekä Fredan kulman
kerrostalokortteli.
2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet
Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt
liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Alueella pitkään toimineen Lyseon lukion toiminta on
siirtynyt muualle rakennukseen liittyvien sisäilmaongelmien vuoksi. Lukiokoulutuksen päättyminen
alueella on avannut mahdollisuuden alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksien ja käyttötarkoituksen muuttamisen tarkasteluun.
3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset
ja aiemmat suunnitelmat
Kaavoitustilanne:
- Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009)
suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta
(C). Suunnittelualue ja sen lounaispuoleinen kortteli on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi
rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Jyväskylän
lyseo ja Fredrikssonin entinen lakkitehdas).
Suunnittelualueen länsipuoli on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Jyväskylän Harju ja Vesilinna).
- Jyväskylän yleiskaavassa 1982 (Kv hyväksynyt
4.6.1984 oikeusvaikutuksettomana) suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta
(PY).
- Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt
10.11.2014 oikeusvaikutteisena, ei ole tullut voimaan) suunnittelualue strategista keskustatoimintojen aluetta (ydinkeskusta Cy).
- Asemakaavoissa (yht. 4 kaavaa, vahvistettu
1970, hyväksytty 2005 ja 2006) suunnittelualue on
opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO4), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK-2), liike- ja
toimistorakennusten korttelialuetta (K) sekä katualuetta. YO4 -korttelialueella rakennusoikeutta on
5000 kem², YK-2 -korttelialueella 2160 kem² ja K korttelialueella 1300 kem² (yhteensä 8460 kem²).
Kerrosluvuiksi on osoitettu I ja II. YO4 ja YK-2 korttelialueilla on osoitettu Lyseonkadun varren
rakennusaloille ehdottomasti käytettävä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema (+111,25). YK-2 -korttelialueelle on osoitettu
maanalaisen autonsäilytyspaikan rakennusala
(ma/a). K -korttelialueelle on osoitettu maanalaisen liiketilan rakennusala (ma/l).
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia
alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja
sen myötä mahdollistaa alueen kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan sopivaa monimuotoista täydennysrakentamista.
Asemakaavamuutoksella
määritellään myös olemassa olevien rakennusten
suojelutarve.
Tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen
yhteydessä.
Ote ajantasa-asemakaavasta
Suunnittelualue on YK-2 -korttelialuetta lukuun
ottamatta Jyväskylän kaupungin omistuksessa.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
02:120 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt
päätökset:
- Arkkitehtuuritoimisto AT on laatinut alueelle suppean tarkastelun täydennysrakentamisen mahdollisuuksista elokuussa 2012.
- Alueella on järjestetty kansainvälinen arkkitehtuurin kesäkoulu 2013. Kesäkoulun tehtävänä oli
ideoida alueen tulevaa toimintaa ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia.
- Keski-Suomen museo on inventoinut suunnittelualueella olevan rakennuskannan (Jyväskylän
modernin rakennusperinnön inventointi 20122014 ja Jyväskylän täydennysinventointi 19901999).
- Keski-Suomen museo on laatinut rakennushistoriaselvityksen Jyväskylän Lyseon vanhasta päärakennuksesta syksyllä 2013.
- Keski-Suomen ELY -keskus on antanut 5.6.2014
päätöksen, jonka mukaan Lyseorakennuksen
vanha osa suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.
Suunnittelualueen nykytilanne:
Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan suhteellisen tasainen. Alue on kokonaisuudessaan rakennettua, eikä siellä ole juurikaan kasvillisuuspeitteisiä pintoja.
Suunnittelualueella Yliopistonkadun varrella sijaitsee 1902 valmistunut vaalea rappauspintainen
Lyseon päärakennus. Lyseota on laajennettu
1959 Lyseonkadun suuntaisella vaalealla rappauspintaisella lisäsiivellä. Lyseonkadun ja Harjukadun kulmassa sijaitsee 1971 valmistunut julkisivuiltaan vaalea kirkollinen rakennus (Siiontemppeli). Torin ja Lyseokadun välissä sijaitsee
1988 valmistunut liikerakennus (ent. kauppahalli).
Lyseokadun alla on maanalaisia liiketiloja sekä
ajo maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,55 hehtaaria.
Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa ja lähiympäristön rakennuskanta on monimuotoista käyttötarkoituksen ja rakennusarkkitehtuurin suhteen. Lähiympäristö on tiiviisti rakennettua kaupunkiympäristöä. Alue sijoittuu ruutukaavakeskustan reuna-alueelle Harjun kupeeseen.
Suunnittelualue sijoittuu toteutetun yhdyskuntarakenteen (kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto, kaukolämpö jne.) keskelle. Suunnittelualue
tukeutuu keskusta alueen palveluihin.
Suunnittelualueella sijaitseva Lyseon rakennus on
maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä kuten myös suunnittelualueen lounaispuolelle jäävä Fredriksonin entisen lakkitehtaan kortteli. Suunnittelualueen länsipuolelle jäävä
Harju ja Vesilinna ovat valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä.
14.2.2014, 7.5.2015 (2)
4. Maankäyttö- tai muut sopimukset
Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi.
5. Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden
asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat:
Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat
Viranomaiset:
Keski-Suomen ELY-keskus
Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö
Jyväskylän Energia Oy / Vesi
JE-Siirto Oy
Liikenne ja viheralueet
Rakentaminen ja ympäristö
Maankäyttö
Keski-Suomen museo
Museovirasto
6. Viranomaisyhteistyö
Kaavan laadintaan liittyy sellaisia valtakunnallisia,
seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden
selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja
Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 § 2 mom.)
7. Vaikutusalue
Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on
lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa.
8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät
Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun
kuluessa. MRL 9 §:n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset,
kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 §:n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat:
- vaikutukset kaupunkikuvaan
- vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
- vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön
- vaikutukset liikenteeseen
- sosiaaliset vaikutukset
- yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin
tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden
kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
02:120 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
9. Alustava aikataulu ja osallistuminen
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta
mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin
myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot
kaavan ehdotusvaiheessa.
14.2.2014, 7.5.2015 (3)
- Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n
nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja
arviointisuunnitelman riittävyydestä.
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.
11. Yhteystiedot
Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2015)
Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen.
Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja
asiantuntijoiden kanssa.
Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä
kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti.
Luonnosvaihe (syksy 2015 – kevät 2016)
Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30§:n
mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua
mielipiteensä luonnoksesta.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan
Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi
ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle.
Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.
Ehdotusvaihe (kevät – syksy 2016)
Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute
huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30
päivän ajaksi.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan
Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee
osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan
perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan
niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste,
joka liitetään kaavaselostukseen.
Hyväksymisvaihe (syksy 2016 – kevät 2017)
Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen.
Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §).
Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa.
Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija
Jyväskylän kaupunki
Asemakaavoitus
Postiosoite
PL 233, 40101 Jyväskylä
Käyntiosoite
Hannikaisenkatu 17
(Rakentajantalo, 3. krs)
Puh.
(014) 266 5034
email
mauri.hahkioniemi@jkl.fi
internet
www.jyvaskyla.fi/kaavoitus
Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisen suunnasta
Viistokuva suunnittelualueesta idän suunnasta
10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta
Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto.
- Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen
nähtävillä oloon saakka.
Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI