Kaavaselostus_Tuulivoima

Transcription

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
KAUHAVAN KAUPUNKI
Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston
osayleiskaava
Kaavaselostus
LUONNOS
FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
3.8.2015
P24345
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Kaavaselostus
1 (92)
3.8.2015
1
1.1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Tunnistetiedot
1.1.1 Kunta
Kauhavan kaupunki
1.1.2 Kaavan nimi
Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston osayleiskaava
1.1.3 Laatija
1.1.4 Vireilletulo
19.9.2014
1.1.5 Käsittelypäivämäärät

1.2
03.03.2014 kunnanhallitus päätös kaavan laatimisesta, § 76
Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Kauhavan pohjoisosassa, Uudenkaarlepyyn (n. 4 km yhteistä
rajaa) ja Pedersören (n. 2 km yhteistä rajaa) kuntien rajalla, pääosin Purmon yhteismetsän alueella. Etäisyys Kortesjärvelle on noin 10 Kauhavalle 25 km. Suunnittelualue
sijoittuu Perkiömäentien pohjoispuolelle.
Kaavoitettavan alueen koko on 570 hehtaaria. Alue saattaa tarkentua kaavaprosessin
aikana.
Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti.
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi on Fräntilän – Salon tuulivoimapuiston osayleiskaava.
Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen ja rakennuslupien myöntäminen enintään 8 tuulivoimalalle.
Frantila-Salo_Selostus_016.docx
Kaavaselostus
2 (92)
3.8.2015
1.4
1
Selostuksen sisällysluettelo
Perus- ja tunnistetiedot .................................................................................................... 1
1.1
2
3
Tunnistetiedot ......................................................................................................... 1
1.1.1
Kunta .......................................................................................................... 1
1.1.2
Kaavan nimi ................................................................................................. 1
1.1.3
Laatija ......................................................................................................... 1
1.1.4
Vireilletulo.................................................................................................... 1
1.1.5
Käsittelypäivämäärät ..................................................................................... 1
1.2
Kaava-alueen sijainti ................................................................................................ 1
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................... 1
1.4
Selostuksen sisällysluettelo ....................................................................................... 2
1.5
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista .......................................................................... 6
1.6
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista . 6
Tiivistelmä ...................................................................................................................... 7
2.1
Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 7
2.2
Osayleiskaavan sisältö.............................................................................................. 7
2.3
Osayleiskaavan toteuttaminen ................................................................................... 7
Lähtökohdat .................................................................................................................... 8
3.1
3.2
3.3
Selvitys suunnittelualueen oloista .............................................................................. 8
3.1.1
Alueen yleiskuvaus ........................................................................................ 8
3.1.2
Luonnonympäristö ...................................................................................... 11
Alueen käyttö ........................................................................................................ 23
3.2.1
Maa- ja metsätalous .................................................................................... 23
3.2.2
Turvetuotanto............................................................................................. 23
3.2.3
Rakennettu ympäristö ................................................................................. 23
3.2.4
Sähköverkko .............................................................................................. 29
3.2.5
Viestintäyhteydet ........................................................................................ 29
3.2.6
Muinaisjäännökset....................................................................................... 29
3.2.7
Maanomistus .............................................................................................. 31
Suunnittelutilanne ................................................................................................. 32
3.3.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ....................................................... 32
3.3.2
Maakuntasuunnitelma 2040 .......................................................................... 33
3.3.3
Etelä – Pohjanmaan maakuntakaava ............................................................. 33
3.3.4
Pohjanmaan maakuntakaava ........................................................................ 38
3.3.5
Yleiskaavat ................................................................................................. 40
3.3.6
Asemakaavat .............................................................................................. 40
3.3.7
YVA –menettely .......................................................................................... 40
3.3.8
Muut tuulivoimahankkeet ............................................................................. 40
Kaavaselostus
3 (92)
3.8.2015
3.3.9
4
5
6
Tavoitteet ..................................................................................................................... 42
4.1
Tuulivoimatuotannon yleiset tavoitteet ..................................................................... 42
4.2
Hanketoimijoiden tavoitteet .................................................................................... 42
4.3
Kunnan asettamat tavoitteet ................................................................................... 42
4.4
Tuulivoimapuiston perusrakenne ............................................................................. 42
4.5
Yleiskaavan tavoitteet ............................................................................................ 43
4.6
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................. 44
Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................................. 45
5.1.1
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ............................................................. 45
5.1.2
Osalliset..................................................................................................... 45
5.1.3
Vireilletulo.................................................................................................. 45
5.1.4
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................... 45
5.1.5
Viranomaisyhteistyö .................................................................................... 46
5.1.6
Tiedotustavat ............................................................................................. 46
Yleiskaavan suunnittelun vaiheet ..................................................................................... 47
6.1
Yleiskaavan laadinnan tarve .................................................................................... 47
6.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................ 47
6.2.1
Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös................................................. 47
6.2.2
Kaavoitussopimus ....................................................................................... 47
6.2.3
YVA – menettely ......................................................................................... 47
6.3
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu........................................................................ 48
6.4
Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot .............................................................................. 48
6.5
6.4.1
Nollavaihtoehto........................................................................................... 48
6.4.2
Tuulivoimavaihtoehdot ................................................................................. 48
6.4.3
Sähkönsiirto ............................................................................................... 50
6.4.4
Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet ......................................................... 50
Osayleiskaavaluonnos ............................................................................................ 50
6.5.1
6.6
Palaute kaavaluonnoksesta .......................................................................... 50
Osayleiskaavaehdotus ............................................................................................ 51
6.6.1
7
Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ................................................................ 41
Palaute kaavaehdotuksesta .......................................................................... 51
6.7
Viranomaisneuvottelu............................................................................................. 51
6.8
Osayleiskaavan hyväksyminen ................................................................................ 51
Yleiskaavan kuvaus ........................................................................................................ 52
7.1
Yleiskaavan rakenne .............................................................................................. 53
7.1.1
Metsälain 10 §:n mukaisen elinympäristökohteen huomiointi ............................ 53
7.1.2
Radiohäiriöt ................................................................................................ 53
7.1.3
Tuulivoimaloiden suurin sallittu korkeus ......................................................... 53
7.1.4
Yleiskaavamerkinnät ................................................................................... 53
Kaavaselostus
4 (92)
3.8.2015
7.1.5
8
Yleiskaavamääräykset ................................................................................. 53
Osayleiskaavan vaikutukset............................................................................................. 54
8.1
Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset ......................................................... 54
8.2
Yhdyskuntarakenne ............................................................................................... 55
8.3
Rakennettu ympäristö ............................................................................................ 55
8.4
Luonto ................................................................................................................. 55
8.5
8.6
8.4.1
Tarvittavat maa-ainesmäärät ja ottopaikat ..................................................... 55
8.4.2
Pohjavesialueet........................................................................................... 55
8.4.3
Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin .............................. 56
8.4.4
Vaikutukset linnustoon ................................................................................ 56
8.4.5
Vaikutukset muuhun eläimistöön .................................................................. 56
8.4.6
Vaikutukset natura-, suojelu- ja suojeluohjelmien alueisiin ............................... 57
8.4.7
Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen ................................................... 57
Maisema ............................................................................................................... 57
8.5.1
Näkyvyysanalyysi ........................................................................................ 57
8.5.2
Näkyvyysanalyysin tulokset .......................................................................... 57
8.5.3
Vaikutukset maisemaan ............................................................................... 58
8.5.4
Havainnekuvat............................................................................................ 61
8.5.5
Lentoestevalojen vaikutukset ....................................................................... 64
Liikenne ............................................................................................................... 64
8.6.1
Rakentamisvaihe......................................................................................... 64
8.6.2
Erikoiskuljetukset ........................................................................................ 65
8.6.3
Kuljetusreitit .............................................................................................. 65
8.6.4
Turvallisuus ................................................................................................ 67
8.6.5
Toiminta-aika ............................................................................................. 68
8.6.6
Toiminnan päättyminen ............................................................................... 68
8.6.7
Tieverkosto ................................................................................................ 68
8.6.8
Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen ................................................................. 68
8.6.9
Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan ....................................... 70
8.6.10 Vaikutukset säätutkiin ................................................................................. 71
8.6.11 Vaikutukset viestintäyhteyksiin ..................................................................... 71
8.7
Talous .................................................................................................................. 73
8.7.1
8.8
8.9
Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ................................................. 73
Terveys ................................................................................................................ 74
8.8.1
Melu .......................................................................................................... 74
8.8.2
Varjostus(välke)vaikutukset ......................................................................... 80
8.8.3
Yhteenveto ................................................................................................. 82
Sosiaaliset olot ja kulttuuri...................................................................................... 83
8.9.1
Vaikutukset muinaisjäännöksiin .................................................................... 83
Kaavaselostus
5 (92)
3.8.2015
8.10 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ..................................................................... 83
8.11 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ..................................................... 83
8.12 Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ja vaikutukset toiminnan jälkeen ... 83
9
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa .................................................................... 84
9.1
Liikenne ............................................................................................................... 84
9.2
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö .......................................................................... 84
9.3
Maisema ............................................................................................................... 84
9.4
Sähkönsiirto yhteisvaikutukset ................................................................................ 84
10 Kaavan suhde voimassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin ................................................ 85
10.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin .......................................... 85
10.1.1 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu ...................................... 85
10.1.2 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat ............................ 85
10.1.3 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto ..................................................... 85
10.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ................................................................. 86
10.3 Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavaan I ........................................................ 86
10.4 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan yleisiin sisältövaatimuksiin ..................................... 86
10.5 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin
sisältövaatimuksiin ................................................................................................ 88
11 Yleiskaavan toteutus ...................................................................................................... 89
11.1 Lentoesteluvat ...................................................................................................... 89
11.2 Melumallinnuksen päivitys tarvittaessa ..................................................................... 89
11.3 Kuljetus- ja huoltoreitit sekä pelastussuunnitelma ..................................................... 90
11.4 Puolustusvoimien kaapelinjojen sijainnin tarkistaminen .............................................. 90
11.5 Seurantasuositus ................................................................................................... 90
11.5.1 Muuttolinnusto ............................................................................................ 90
11.5.2 Pesimälinnusto ja lähialueen suuret linnut ...................................................... 91
11.5.3 Lepakot ..................................................................................................... 91
11.5.4 Riistalajisto ja metsästys.............................................................................. 91
11.5.5 Muu seuranta ............................................................................................. 91
11.5.6 Viestintäyhteydet ........................................................................................ 91
11.6 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat................................................ 91
12 Yhteystiedot .................................................................................................................. 92
Kauhavan kaupunki ....................................................................................................... 92
Kaavakonsultti .............................................................................................................. 92
Hankevastaavat ............................................................................................................ 92
Kaavaselostus
6 (92)
3.8.2015
1.5
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Tämä selostus liittyy 3.8.2015 päivättyyn osayleiskaavaluonnokseen. Kaavaselostuksen
liitteitä ovat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
1.6
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun 20.8.2014 muistio
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty 3.8.2015)
Yhteenveto 15.9.2014 päivätystä OAS:sta saadusta palautteesta
Arkeologinen inventointi, Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu 2014)
Luontotyyppiselvitys, FCG 4.2.2015
Melu- ja välkevarjostusmallinnus, Numerola 12.3.2015
Radiohäiriöselvitys, Digita 2015
Havainnekuvat
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista


Ympäristöselvitys, Numerola 21.2.2014
Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1 ja sen selvitykset:












1
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys.
Etelä-Pohjanmaan liitto & FCG (2012)
Maakuntakaavan linnustovaikutukset.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaava I - tuulivoima. EteläPohjanmaan liitto (2014) (pdf)
Tuulivoima-alueiden maisemavaikutukset Etelä-Pohjanmaan arvokkaille maisema-alueille. Maisemaselvitys. ProAgria Etelä-Pohjanmaa & Etelä-Pohjanmaan
liitto (2014) (pdf)
Tuulivoimaloiden näkymävaikutukset Etelä-Pohjanmaalla.
Etelä-Pohjanmaan liitto (2014) (pdf)
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset.
Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
& Ramboll (2013) (pdf)
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen täydennys - Jalasjärven Ilvesnevan ja Kauhavan Voltti-Kakkurin alueet.
Etelä-Pohjanmaan liitto & FCG (2013) (pdf)
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen täydennys - Kauhajoen Säärenkankaan-Eteläkankaan ja Kurikan Kukkookallion-Möhkäleenmaan alueet.
Etelä-Pohjanmaan liitto & FCG (2012) (pdf)
Tuulivoimaloiden vaikutus tutkien toimintaan – tutkimus1
Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 – maakuntaohjelma 2014 - 2017
Kauhavan kaupungin kaavoituskatsaus 2014
Maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet, Yleisselvitys, EteläPohjanmaan liitto, 2001, Motiivi Oy
Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotukset Pohjanmaan,
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, ELYraportteja 83|2013.
Viestintävirasto tilannut VTT:ltä, julkaistaan 2015
Kaavaselostus
7 (92)
3.8.2015
2
TIIVISTELMÄ
Kauhavan kaupunki on käynnistänyt Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen yritysten Tuuliveikot ja Ilmatar aloitteesta.
2.1
Kaavaprosessin vaiheet







2.2
03.03.2014
08.04.2014
20.08.2014
19.09.2014
24.09.2014
03.04.2015
03.08.2015
kunnanhallituksen päätös kaavan laatimisesta, § 76
Kauhavan kaupungin kaavoituskatsaus 2014
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
Vireille tulon kuulutus
OAS nähtävillä 24.10.2014 asti
YVA – päätös; ei tarvitse
Kaavaluonnos
Osayleiskaavan sisältö
Osayleiskaavalla osoitetaan tuulivoimaloiden rakennuspaikat, niiden tarvitsemat huoltoreitit ja sähköjärjestelmän tarvitsemat maa-alueet. Lisäksi osoitetaan muun alueen
maankäyttö ja selvitysten yhteydessä todetut arvokkaat luontokohteet.
Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen tapaa ja toteutuksessa huomioitavia seikkoja.
2.3
Osayleiskaavan toteuttaminen
Kaavan hyväksyy Kauhavan kaupunginvaltuusto.
Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. Rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella sen saatua lainvoiman.
Rakennusluvan lisäksi tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää myös muita lupia ja
päätöksiä.
Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, koneistoja uusimalla
käyttöikää voidaan jatkaa noin 50 vuoteen asti.
Kaavaselostus
8 (92)
3.8.2015
3
3.1
LÄHTÖKOHDAT
Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Maasto on talousmetsäaluetta, joka rajautuu idässä Saukkonevaan ja lännessä Rajanevan suoalueeseen. Rajanevan suon Kauhavan kunnan puolinen osa on turvetuotantokäytössä. Suunnittelualueen eteläpuolelle jäävä Salonneva sekä Rajanevan länsiosa
ovat avosoita. Suunnittelualueen länsipuoliset metsät ovat laajasti kuivatusojitettuja.
Kuva 2: Maaperäkartta (GTK), suunnittelualue ja alustavat voimalapaikat
Suunnittelualue on melko tasaista pohjamoreeni- / kumpumoreenialuetta, josta yli puolet on soistunutta. Korkeuserot ovat keskimäärin 1 – 3 m / 100, alueen pohjoisosassa
harjanteet kohoavat 5 – 7 m ympäristöstään. Alueen halki kulkee ryhmä kaakko-luodeja etelä-pohjoissuuntaisia moreeni-/soraharjanteita, joiden ympärillä on laajat turvekerrostumat. Paikoin on yksittäisiä pieniä kallioesiintymiä.
Kaavaselostus
3.8.2015
Kuva 3. Kaava-alueen rajaus ortoilmakuvassa (MML).
9 (92)
Kaavaselostus
10 (92)
3.8.2015
Kuva 4: Vinovalovarjostettu peruskartta (MML), suunnittelualue ja suunnitellut voimalapaikat.
Kaavaselostus
11 (92)
3.8.2015
3.1.2 Luonnonympäristö
Ilmasto
Kauhava sijoittuu Suomen keskiboreaaliselle ilmastovyöhykkeelle. Vuodessa sataa keskimäärin 600 – 650 mm ja vuoden keskilämpötila on 3 – 4 astetta.
Kuva 5: Tuulen suhteelliset osuudet eri suunnista vuoden aikana2.
Vallitsevat tuulet puhaltavat etelälounaasta kohti pohjois-koillista.
Maisema
Hankealue kuuluu Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä 1992 tehdyssä maisemamaakuntajaossa Pohjanmaan maisemamaakuntaan. Maisemamaakunnalle on tyypillistä
suurehkot joet ja niiden selvärajaiset jokilaaksot sekä niiden väliset laajat tasaiset selännealueet, jollaiseen myös hankealue sijoittuu.
Hankealue on Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien aluetta, jolle on tyypillistä jokivarsien
horisontaalinen lakeusmaisema, jossa tuulivoimalat helposti erottuvat tasaista horisonttilinjaa rikkovina. Alueen ensisijainen asutus on keskittynyt jokivarsille ja jokilaaksojen
loiville kumpareille. Myöhäisempi asutus on painottunut laaksoja rajaavien metsäselänteiden reunoille.
Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on 22 km päässä etelässä (Lapuan Kauhavan Alajoki; Lapua, Kauhava, Ylihärmä, Alahärmä).
Kuva 6: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöhallinto)
2
http://tuuliatlas.fmi.fi/fi/#
Kaavaselostus
12 (92)
3.8.2015
14 km suunnittelukohteen pohjoispuolella on Purmonjokilaakson kulttuurimaisema (Pedersöre), jota on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Rajaukset
eivät ole vielä lainvoimaisia, ELY-keskus ja Ympäristöministeriö kuulevat ensin kuntia ja
vasta sen jälkeen valtioneuvosto tekee päätöksen uusista alueista, mahdollisesti vuoden 2015 aikana.
Kuva 7: Purmonjokilaakson, jota on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaalueeksi, sijainti suhteessa suunnittelualueeseen.
Lähin Pohjanmaan maakuntakaavassa huomioitu maisemallisesti arvokas alue on Åvistin kylä ja vanha raitti 4 km päässä luoteessa.
Kuva 8: Etäisyydet Pohjanmaan maakuntakaavaan merkittyihin maisemallisesti arvokkaisiin kohteisiin.
Vesistöt
Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole järviä, lampia eikä luonnontilaisia virtavesiä. Selvitysalueen purot ovat uomiltaan kauttaaltaan muuttuneita ja
yhdistyvät kiinteästi alueen suo-ojituksiin.
Pohjavesialueet
Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita.
Kaavaselostus
13 (92)
3.8.2015
Hankkeen alustava sähkönsiirtoreitti kulkee Makkaruksen ja Kainuunkankaan pohjavesialueiden kautta.
Kuva 9: Suunnittelukohde, alustava sähkönsiirtoreitti ja pohjavesialueet.
Kainuunkangas kuuluu alueluokkaan I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.
Pohjavesialueelle on tehty suojelusuunnitelma 1999. Kohteessa on yksi vedenottamo.
Hydrogeologisen kuvauksen mukaan Kainuunkangas sijaitsee Kauhavalta Pietarsaareen
kulkevan harjujakson lähistöllä. GTK:n tulkinnan mukaan se on rantakerrostuma. Muodostuman paksuus kairausten perusteella on paikoin yli 10 metriä ja aines vaihtelee
Hk:sta kiSr:aan. Aines on kohtalaisen hyvin lajittunutta eikä hienoainesta ole paljon.
Muodostuman kokonaislaajuutta on vaikea arvioida. Muodostuman länsilaidalla sijaitsee
moreenimäki, muutoin se on soiden ympäröimä. Muodostuman rakenne vedensaannin
kannalta on hyvä. Muodostuman laajuuden tarkempi selvittäminen on syytä tehdä ennen vedenoton aloittamista.
Makkarus kuuluu myös alueluokkaan I Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.
Pohjavesialueelle ei ole tehty suojelusuunnitelma. Kohteessa on yksi vedenottamo.
Hydrogeologisen kuvauksen mukaan muodostuma on tasoittunut hiekkavaltainen harjumuodostuma, joka kuuluu samaan harjujaksoon Kainuunkankaan ja Haarakankaan
kanssa. Muodostuman reunaosat ovat soistuneet. Pohjaveden etäisyys maanpinnasta
on 1,5-3 metriä. Pohjavesi purkautunee ojiin länsi- ja eteläosissa.
Osayleiskaavalla ei ratkaista sähkönsiirtoreitin lopullista sijoittumista.
Kaavaselostus
14 (92)
3.8.2015
Kuva 10: Lähimmät pohjavesialueet (sinisellä).
Kasvillisuus- ja luontotyypit
Alue kuuluu Pohjanmaan keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen.
Kaava-alueet ovat voimakkaan metsätalouden aluetta. Tästä johtuen puuston keskimääräinen ikä alueen kivennäismailla on varsin nuorta. Yleisin kuviotyyppi on nuori tai
varttuva kasvatusmetsä. Kuivahko kangas on vallitseva kasvupaikkatyyppi. Selkeä valtapuu on mänty.
Tuoretta kangasta esiintyy myös yleisesti. Näillä alueilla valtapuu on kuusi. Tuoreet
kankaan painottuvat alueen pohjoisosiin. Lehtomaisia kankaita on hyvin vähän pienialaisina kuvioina ja lehdot puuttuvat kokonaan.
Huomattava osa alueesta on ojitettua suota, joka on eriasteisesti muuttunut turvekankaiden suuntaan ja kasvaa nyt mäntyä. Alueella on laajoja tuotannossa olevia turpeennostoalueita.
Alueella ei luontotyyppiselvityksen yhteydessä havaittu vanhoja metsäkuvioita. Liitoorava- ja kanalintukartoitusten yhteydessä alueelta löytyi muutama vanhan/varttuneen
metsän kuvio.
Arvokohteet
Selvitysalueelta todettiin yksi luontoarvoiltaan huomioitava kohde, pienehkö suoalue
(saraneva) selvitysalueen itäosassa (Saukkojärvi). Kohde on paikallisesti merkittävä.
Kohde jää juuri kaava-aluerajauksen ulkopuolelle.
Kaavaselostus
15 (92)
3.8.2015
Kuva 11: Paikallisesti merkittävä luontokohde.
Linnusto
FINIBA-alueet
FINIBA-alueet ovat Suomen tärkeitä lintualueita, jotka on valittu Suomen Ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen suorittamassa kartoituksessa (Leivo ym. 2001). FINIBAhanke ei ole suojeluohjelma, mutta suuri osa FINIBA-alueista kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan tai Natura 2000-verkostoon.
Kohteeseen ei sisälly FINIBA – alueita.
Metsäkanalinnut
Metsäkanalintujen esiintymistä alueella kartoitettiin yhteensä viitenä päivänä





19.04.2014
27.04.2014
01.05.2014
07.05.2014
20.05.2014
Kartoituspäivät aloitettiin kanalintujen kartoituksella aamun sarastaessa, jatkuen
09:ään. Aamupäivällä pääpaino oli liito-oravareviirien etsinnässä aina klo 12 - 13 saakka. Kartoituksessa keskityttiin kunkin lajin tyypillisiin pesimäympäristöihin.
Metso
Metso on silmälläpidettävä EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji ja Suomen erityisvastuulaji. Linnuista ei tullut havaintoja. Jätöksiä oli kohtalaisesti pohjoisosassa Rönnklubbenmäkialueen kaakkoispuolelta Saukkojärven länsipuolelle asti ulottuvalla kuusikkoisemmalla osalla. Mahdollinen soidinpaikka oli mäntymetsässä (jätöksiä ja sulkia) Saukkojärven ja Vistin metsäautotien puolivälissä, KKJ-koordinaatit P:7035279, I:3299736.
Muualla selvitysalueella ei jälkiä metson esiintymisestä löytynyt.
Teeri
Teeri on silmälläpidettävä EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji ja Suomen erityisvastuulaji.
Laji on alueen runsaslukuisin kanalintu. Selvitysalueen ulkopuolelta löytyi kaksi soidinpaikkaa Rajanevalta ja Salonnevalta. Molemmissa paikoissa oli n.15 lintua soitimella
Kaavaselostus
16 (92)
3.8.2015
27.4.2014. Yksittäisiä lintuja oli soitimella kahdessa peltopaikassa ja turvesoiden reunamänniköissä puiden latvoissa. Naarasteeristä tuli useita havaintoja eri puolilta aluetta. Ryhmäsoitimien ja pelloilla havaittujen soidintavien lintujen paikat on esitetty alla
Kuva 12.
Pyy
Pyy on EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji. Havaintoja tehtiin selvitysalueella yhteensä
viisi, painottuen eteläosaan. Pyylle sopivaa elinympäristöä alueelta löytyy runsaasti.
Riekko
Riekko on silmälläpidettävä laji. Merkkinä riekon liikkumisesta alueella löytyi jätöksiä
aivan turvesoiden pohjoisimmalta reunalta viitasammakkopaikan P:7035534,
I:3299133 lähistöltä. Selvitysalueen ulkopuolinen Rajaneva lännessä on todennäköisin
riekon elinalue. Idässä Salonneva, Ämppisaaren länsipuolinen avosuo ja umpeenkasvaneen Saukkojärven ympäristö vaikuttavat riekolle sopivilta elinympäristöiltä, mutta
riekkoa tai jätöksiä ei havaittu.
Kaavaselostus
17 (92)
3.8.2015
Kuva 12: Kanalinnut ja vanhan metsän kuvio.
Johtopäätökset kanalintujen osalta
Suunnittelualueella elää kohtalaisen kokoinen kanalintukanta. Suunnittelussa on huomioitava metso, jonka mahdollinen soidinpaikka todettiin alueen pohjoisosassa. Muiden
kanalintulajien kannalta tuulivoimahankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia.
Kaavaselostus
18 (92)
3.8.2015
Pesimälajit
Hankealueen pesimälinnustoa on havainnoitu kaikkien luontokartoitusten yhteydessä.
Selvitysalueella havaitut lintulajit kanalintu - /liito-orava - ja viitasammakkokartoituskäynneillä3 ovat:
















































3
harakka
harmaasieppo
hernekerttu
hippiäinen
hömötiainen
järripeippo
keltasirkku
kirjosieppo
kiuru
kivitasku (turvesoiden pohjoispäässä, viitasammakkopaikassa)
korppi
kulorastas
kuovi
kurki (reviiri Saukkojärvellä, selvitysalueen rajalla)
käki
käpytikka
laulurastas
lehtokerttu
lehtokurppa
leppälintu
metso
metsäkirvinen
metsäviklo
mustarastas
naakka
niittykirvinen
närhi
pajulintu
pajusirkku
palokärki
peippo
peukaloinen
pikku/isokäpylintu
pikkusieppo (liito-oravapaikassa)
punakylkirastas
punarinta
punatulkku
pyy
rautiainen
räkättirastas
sepelkyyhky
sinitiainen
taivaanvuohi
talitiainen
tavi
teeri
tiltaltti
töyhtötiainen
Thermopolis 2014
Kaavaselostus
19 (92)
3.8.2015





urpiainen
varis
viherpeippo
vihervarpunen
västäräkki
Mahdolliset pesimälajit
(pesivät varmasti viereisillä Raja- ja Salonnevalla tai eteläpuolen pelloilla):









harmaalokki
isolepinkäinen
kalalokki
kapustarinta
laulujoutsen
liro
pikkukuovi
riekko
töyhtöhyyppä
Muuttolinnusto
Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä suurten muuttolintujen levähdysalueita tai muuttoreittejä. Kts. myös kohta Käynnissä olevat, täydentävät
luontoselvitykset, sivu 21.
Muu eläimistö
Uhanalainen ja arvokas lajisto
EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja,
jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Niiden lisääntymis- ja levähdysalueiden
hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Lsl 49 §). Näitä ovat esimerkiksi liitoorava ja kaikki lepakot.
Aktiivisen metsätalouden ja maaston yleispiirteiden vuoksi alueen ei lähtökohtaisesti
oletettu olevan otollista ko. lajien esiintymiselle.
Liito-orava
Selvitysalueelta tutkittiin liito-oravien esiintymistä lajille soveltuvilla alueilla. Kartoitukset tehtiin aamuisten kanalintukartoitusten yhteydessä. Kartoitus keskitettiin lajin tyypillisiin pesimäympäristöihin. Selvitykset on tehty liito-oravakartoituksien kannalta soveltuvana ajankohtana:





19.04.2014
27.04.2014
01.05.2014
07.05.2014
20.05.2014
Liito-oravalle soveltuvia biotooppeja löytyy selvitysalueen eteläosasta Isonnevanmäen
eteläpuolelta, josta löytyi pari papanaa yhden haavan juurelta, KKJ-koordinaatit
P:7029988, I:3300176. Tuolla metsäalueella (rajaus kartalla) on vanhaa/varttunutta
kuusikkoa ja isoja haapoja vielä jäljellä. Papanalöydös oli niin vähäinen, että pesimäreviiriksi siitä ei vielä ole, mutta ainakin siellä liito-oravia liikkuu. Ko. alue jää kaavaalueen ulkopuolelle.
Kaavaselostus
20 (92)
3.8.2015
Kuva 13: Liito-oravalöydös Isonnevanmäen olevan voimalan eteläpuolella.
Rannanmaasta Isonnevanmäelle tehdyn uuden tien pohjoispuolelta löytyy liito-oravalle
sopivaa metsää, mutta sieltä ei jätöksiä löytynyt.
Alueen pohjoisosassa, metson elinympäristön yhteydessä, on liito-oraville sopiva alue
josta papanoita ei kuitenkaan löytynyt. Muualla selvitysalueella metsät ovat liitooravalle sopimatonta, lahopuutonta nuorempaa metsää. Alueen ulkopuolisella Salonnevan Pökkäsaarilta havaituilta kolohaavoilta ei myöskään löytynyt lajin jätöksiä.
Johtopäätökset liito-oravien osalta
Selvityksessä löydettiin liito-oravalle soveltuvia biotooppeja, mutta varsinaisia liitooravan levähdys- tai lisääntymisalueita ei todettu. Lajille soveltuvat alueet on merkitty
kartalle, ja ne voidaan huomioida suunnittelun yhteydessä.
Viitasammakot
Viitasammakkojen kartoitukset suorittiin kutuaikaisena kuunteluna toukokuun 2014
puolen välin molemmin puolin. Lajille soveltuviksi arvioidut kohteet (riittävän märät
ojat tai painanteet) oli tunnistettu aikaisempien kartoitusten yhteydessä. Tavallisesti
sopiva ajankohta viitasammakkoselvityksiin on huhti-toukokuun vaihteessa, mutta kuluneella keväällä koleus viivästytti ja mahdollisesti myös pitkitti lajin kutuaikaa. Siten
ajankohtaa voidaan pitää kartoitukselle sopivana. Kartoituskäyntien aikana viitasammakkoa havaittiin yhteensä neljässä eri kohteessa.
Kartoituskäynnit 2014:



11.5. klo 20:30 – 24
16.5. klo 20:30 – 23:45
22.5. klo 21:30 – 00:30
Kaavaselostus
21 (92)
3.8.2015
Kuva 14: Viitasammakkohavainnot
Johtopäätökset viitasammakkohavainnoista
Viitasammakkoa löytyi yhteensä neljästä eri kohteesta, joista yhdellä saattaa olla merkitystä tuulivoimaloiden tarvitseman tierakentamisen suunnittelussa. Havainto 3 on
suhteellisen lähellä tuulivoimalan suunniteltua sijoituspaikkaa. Metsätien ojan varren
paikkaa saattavat uhata tietyöt ja myllynpaikan rakentaminen. Toisaalta lajin kutuedellytykset voidaan tiedon ja suunnittelun avulla turvata myös tällä paikalla hankkeesta
huolimatta, huolehtimalla että alueen vesitaloutta ei muuteta olennaisesti. Turvesuon
pään havaintopaikat (1 ja 2) säilynevät ennallaan, eikä turvetuotanto muutenkaan näytä niitä haittaavan.
Käynnissä olevat, täydentävät luontoselvitykset
Linnustoselvitys
Salonnevan linnustoselvitys on käynnissä ELY:n asettamilla kriteereillä. Selvityksiä on
tehty keväällä ja kesällä 2015. Tarvittaessa avosuoalueen pesimä - ja levähdysaikaista
selvitystä jatketaan myös syksyllä 2015.
Linnustoselvitysten yhteydessä on havaittu kaksi hiirihaukan reviiriä ja yksi mehiläishaukan reviiri.
Kaavaselostus
22 (92)
3.8.2015
Linnuston kevätmuuttoa on seurattu keväällä 2015. Kevätmuuton seurannan yhteydessä on havaittu ennakkotietojen mukaan kohtuullisen paljon (satoja yksilöitä) metsähanhimuuttoa alueen ylitse. Muuttorintama on hankealueeseen verrattuna leveä ja
hanhet osaavat myös väistää voimaloita, joten törmäysriski arvioidaan tässä vaiheessa
suhteellisen pieneksi.
Pesimälinnustoselvitystä on täydennetty seurantojen yhteydessä. Pesimälinnuston suhteen lisäselvityksissä ei ole ilmennyt erityistä uuttaa tietoa.
Lepakkoselvitys
Lepakkojen esiintymistä on selvitetty kesä- heinäkuussa 2015. Ennakkotietojen mukaan alue ei ole lepakoiden kannalta erityisen houkutteleva. Lepakkoseurannan yhteydessä on tarkkailtu myös linnustoa ja niiden suhteen on tehty mm. seuraavat havainnot:



Kehrääjä 1p (istui 22.6. tiellä Palanutmäen risteyksessä)
Palokärki 1p (lensi tien yli voimalapikan I4 kohdalla)
Metso 1/0p (lähti lentoon puusta voimalalle I1 menevän voimajohdon kohdalta)
Kuva 15: Hankealueella kesä- (punainen ympyrä) ja heinäkuussa tehdyt pohjanlepakkohavainnot
(sininen ympyrä) sekä SM2-lepakkodetektorin asennuspaikat (vihreä tähti)
Käynnissä olevien täydentävien luontoselvitysten lopulliset raportit valmistuvat kaavaehdotukseen mennessä.
Kaavaselostus
23 (92)
3.8.2015
Luonnonsuojelualueet
Alueen kaakkoispuolella on SCI/SAC perusteinen Natura 2000 – alue Pökkäsaaret
(FI0800156), perustettu luonnonsuojelualue. Kohde käsittää kaksi aapasuoalueen reunassa sijaitsevaa tuoreen kankaan metsäsaareketta (VMT-MT) ja niiden välisen puustoisen suon. Suojellut luontotyypit alueella ovat boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot.
3.2
Alueen käyttö
3.2.1 Maa- ja metsätalous
Suunnittelualue on pääosin metsämaata, jolla harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta
merkittävin on metsätalous, maatalouden osuus on vähäinen. Aluetta käytetään tavanomaiseen virkistäytymiseen kuten marjastukseen, sienestykseen, luonnon tarkkailuun
ja metsästykseen.
3.2.2 Turvetuotanto
Etelä – Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu turvetuotantovyöhykkeelle (tt-1).
Kuva 16: Turvetuotantoalueet ja suunnittelualue.
Alueen länsireunalla (Rajanevan suon Kauhavan kunnan alueella oleva itäosa) ja kaakkoiskulmauksessa on turvetuotantoalueita.
Etelä – Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava tulee käsittelemään turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja kulttuurimaisemia.
Vaihemaakuntakaava on laitettu vireille 2013.
3.2.3 Rakennettu ympäristö
Hankealueella ei sijaitse asutusta. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan
voimaloita lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Salon hankkeen ympäristössä Salon,
Mirkunmäen ja Tuhkasaaren alueilla. Lähin tiiviimmän asutuksen alue on yli viiden kilometrin etäisyydellä voimaloista Kortesjärven keskustassa. Lähimmät merkittävät loma-asutusalueet selvitysalueen ympäristössä sijaitsevat hankealueen itäpuolella Saarijärven Narssjön ja Purmojärven rannoilla. Etäisyyttä voimaloilta näille alueille on 6-10
km.
Kaavaselostus
24 (92)
3.8.2015
Pienin etäisyys asuinrakennuksen ja suunnitellun voimalapaikan välillä on noin 1200
metriä. Alle 2 km:n etäisyydellä voimaloista on 12 vakituista asuinrakennusta ja 1 lomarakennus.
Kuva 17: Suunnittelualue, rakennuskanta ja etäisyysvyöhykkeet. Lomarakennukset on esitetty
punaisella, asuinrakennukset sinisellä.
Kaavaselostus
25 (92)
3.8.2015
Liikenne
Liikenneverkko
Maantiet jaetaan liikenteellisen merkityksensä mukaan valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin.




Valtatie 19 (Jalasjärvi – Uusikaarlepyy) on 10 km päässä lännessä.
Kantatie 63 (Kauhava – Ylivieska) on 10 km päässä kaakossa.
Seututie 741 (Pietarsaari – Lappajärvi) kulkee 2 km suunnittelualueen itäpuolella
pohjois-eteläsuunnassa. Seututie 738 (Voltti – Kortesjärvi) kulkee 3 km suunnittelualueesta etelään länsi – itäsuunnassa.
Yhdystie 17899 (Storbacka – Dalabacka) kulkee 2 km suunnittelualueen pohjoispuolella länsi – itäsuunnassa. Yhdystie 17897 (Härmälä – Nars)kulkee 2 km
suunnittelualueen itäpuolella pohjois – eteläsuunnassa. Yhdystiet 17877 (Kojola –
Åvist) ja 17875 (Perkiömäki – Pelkkala) kulkevat 4 km suunnittelualueen länsipuolella pohjois – eteläsuunnassa.
st 741
19
st 738
kt 63
Kuva 18: Tienumerokartta (Liikennevirasto)
Kaavaselostus
26 (92)
3.8.2015
Kuva 19: Tieverkko suunnittelualueella ja sen ympäristössä (MML).
Hankelualueella on yksityinen metsäautotie, jota voidaan hyödyntää tuulivoimapuiston
huoltotiestön runkolinjana. Tietä on todennäköisesti parannettava kuljetuksia varten.
Kaavaselostus
27 (92)
3.8.2015
Liikennemäärät
Seuraavat kuvat esittävät Liikenneviraston ilmoittamia liikennemääriä vuosina 2013 ja
2014. Luvut kuvastavat vuoden keskimääräistä vuorokausiliikennettä (KVL, ajoneuvoa/vuorokausi).
Kuva 20: Liikennemäärät 2013
Kuva 21: Liikennemäärät 2014
Kaavaselostus
28 (92)
3.8.2015
Raskas liikenne
Kuva 22: Raskaan liikenteen määrät 2014 (Liikennevirasto).
Yleiskaavakartalla erotellaan kunnostettavat (olevat) ja uudet tiet. Olevat kunnostettavat tiet esitetään paksulla yhtenäisellä mustalla viivalla ja ohjeellisesti merkityt uudet
rakennettavat tiet punaisella paksulla katkoviivalla.
Kaavaselostus
29 (92)
3.8.2015
3.2.4 Sähköverkko
Noin 2 km:n etäisyydeltä selvitysalueen länsipuolelta kulkee Fingridin 220 kV:n Alajärvi-Ventusnevan suurjännitelinja. Korteisjärvellä sekä Alahärmän Voltissa ja Myllymäessä, noin 7-10 km:n etäisyydellä voimalapaikoista, on olemassa olevat suurjänniteverkon sähköasemat.
Kuva 23: Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 2014
3.2.5 Viestintäyhteydet
Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antenni-TV-vastaanotto tapahtuu Lapuan
lähetysasemalta (n. 41 - 46 km asemalta puistoon) tai Kruunupyyn lähetysasemalta (n.
48 - 52 km asemalta puistoon).
3.2.6 Muinaisjäännökset
Hankealueiden läheisyydestä tunnetaan 5 kiinteää muinaisjäännöstä:




Kaksi kivikautista asuinpaikkaa: Kauhava / Kortesjärvi Lammi (Museoviraston muinaisjäännöstunnus 281010004) 2,8 km itään ja Kauhava Mustaisneva (4010033)
2,2 km lounaaseen.
Röykkiökohde Kauhava Haarakangas (401001) 1,6 km länteen. Kohde on merkitty
pronssikautiseksi hautaröykkiöksi. Ajoitusta olisi harkittava uudelleen sijaintikorkeuden (60 m mpy) ja sen perusteella, että kohde sijaitsee kaukana vesistöistä.
Kaksi uuden ajan tervahautaa: Kauhava Haarakangas 2 (1000012426) 1,8 km länteen ja Heikkilä Mustaisnevankangas (4500008) 2,4 km lounaaseen.
Hankealueesta 1,8 km pohjoiseen on lisäksi kivikautinen irtolöytöpaikka Pedersöre
Purmo-Kauhajärvi (621010010).
Kaavaselostus
30 (92)
3.8.2015
Kuva 24: Tunnetut muinaisjäännökset hankkeen ympäristössä (punaiset pisteet)
Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista inventointia Kauhavan Fräntilän-Salon tuulivoimapuiston hankealueella 2014.
Kenttätyöt tehtiin 19.8.2014 - 21.8.2014 yhteensä 4 maastotyöpäivän aikana. Hankealueilla inventoitiin voimalapaikat lukuun ottamatta Isonnevanmäen voimalan lähiympäristöä, jonka rakentaminen oli tuolloin jo alkanut, tielinjat ja tilaajan pyynnöstä kaikki
kuivat kankaat.
Kuva 25: Arkeologisen inventoinnin alueet (violetti).
Suunnitelman layout on muuttunut selvityksen laatimisen jälkeen. Yksi uusista voimalapaikoista (T2) ei sijoitu selvitysalueelle. Kohta on avohakattu ja äestetty. Selvityksen
tehneen arkeologin arvion mukaan ei ole todennäköistä, että ko. paikalta löytyisi muinaisjäännöstä.
Kaavaselostus
31 (92)
3.8.2015
Kaikki kiinteät muinaisjäännökset ovat lain suojelemia kohteita, niin löydetyt kuin löytymättömätkin jäänteet. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Mikäli
rakennustöiden tai muun maankäytön yhteydessä löytyy muinaisjäännös, jota aikaisemmin ei ole tunnettu, on työ heti keskeytettävä ja otettava yhteyttä Museovirastoon
tai maakuntamuseoon (muinaismuistolaki 14 §).
Inventoinnissa löytyi Fräntilän alueelta yksi uusi muinaisjäännöskohde: tervahauta (visti). Kohde huomioidaan kaavassa.
Kuva 26: Tervehaudan sijainti. Muut kohteet sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle.
Muut havainnot olivat rakennuksen perustus (Lavamäki, mahdollinen eläinsuojan perustus, talli) ja lähihistoriaan ajoittuva metsäkämpän paikka (Tuurnuspakanmäki). Kohteita ei ole tarpeen huomioida osayleiskaavassa.
Arkeologinen inventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä.
3.2.7 Maanomistus
Kaava-alue on yksityisessä maanomistuksessa. Hanketoimijat ovat sopineet maanomistajien kanssa maan vuokraamisesta. Kaikki voimalat sijoittuvat vuokratuille maille.
Kuva 27: Vuokrasopimusalueet (vihreä), rajat (sininen) ja kaava-alue (punainen rajaus).
Kaavaselostus
32 (92)
3.8.2015
3.3
Suunnittelutilanne
3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain
(MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat periaatteellisia linjauksia sekä
erityistavoitteita, jotka ovat velvoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan
1.3.2009.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää
myös kuntien kaavoituksessa. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat
seuraavat asiakokonaisuudet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet:
Toimiva aluerakenne

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen tarpeet.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu



Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien
haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen.
Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja
niiden vaikutuksia ehkäistään.
Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä.
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat


Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto







Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään
uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset.
Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet.
Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet.
Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.
Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä
maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja – alueet sekä maiseman erityispiirteet.
Kaavaselostus
33 (92)
3.8.2015
3.3.2 Maakuntasuunnitelma 2040
Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan 2040 on kirjattu:
Haasteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja uusiutuvan energian lisäämiselle
ovat suuret. Kansalliset tavoitteet vaativat toimia myös Etelä-Pohjanmaalla. Uusiutuvan
energian osuus ja energiaomavaraisuus etenkin sähköntuotannossa ovat pienet EteläPohjanmaalla. Energiantuotanto perustuu vahvasti ulkopuolelta tuodun sähkön ja öljyn
varaan. Jälkimmäisen osuutta nostavat liikenteen polttoaineet. Energiapotentiaali alueella on kuitenkin merkittävä erityisesti bioenergian suhteen. Panostus tuulivoimaan on
huomattava ja suunnitteilla on useita tuulivoimapuistoja. Toimenpiteitä tarvitaan myös
energiatehokkuuden edistämiseksi. Uusiutuvan energian lisääminen yhdessä kestävää
kehitystä edistävien liiketoimintaratkaisujen kanssa luovat uusia työmahdollisuuksia.
3.3.3 Etelä – Pohjanmaan maakuntakaava
Kauhava kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Suunnittelualue rajautuu Uusikaarlepyyhyn ja Pedersöreen, jotka kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan.
Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta
otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole
voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005.
Kuva 28: Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon hankealue on rajattu punaisella varjostetulla viivalla.
Maakuntakaavan kaavamerkinnät selvitysalueen lähialueella ovat (sulkeissa merkintätavan kuvaus ja kohteen etäisyys suunnittelualueesta):

Natura 2000 -luonnonsuojelualue (punainen rajaus, 1 km)
Kaavaselostus
34 (92)
3.8.2015








Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (sininen pystyviivoitus, 8 km)
 Välimäen talot Fräntilässä
 Tuomaalankylä ja Harjumäen mäkitupa-asutus
 Saarijärven kylä selvitysalueen itäpuolella
 Härmän aukea Alahärmässä
Turvetuotantovyöhykkeen aluerajaus (sininen hammasviiva, 2 km)
Kortesjärven palvelujen alue (oranssi ympyrä – p, 9 km)
Kortesjärven teollisuus- ja varastoalue (harmaa ympyrä – t, 9 km)
Kortesjärven kuntakeskuksen keskustoimintojen alue (punainen ympyrä – c, 9 km)
Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde (sininen pallo, 9 km)
 Kortesjärven kirkko
Virkistys- / Matkailukohde (vihreä kolmio, 8 km)
 Saarijärven ulkoilualue
 Haarusjärven ulkoilualue
Moottoriurheilurata (punainen kärkikolmio – mu, 9 km)
 Kalmoonkangas.
Suunnittelualue sijoittuu turvetuotantovyöhykkeelle, tt-1.
Suunnittelualueen lounaispuolelle sijoittuu pohjavesialue (2 km) sekä merkittävä muinaisjäännös (3 km), jonka alueella on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus. Alueen
eteläpuolelle 6 km:n päähän on osoitettu 110 kV:n voimajohto.
Kaavoitettavan alueen kaakkoispuolelle (8 km) on osoitettu kulttuuriympäristön tai
maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, teollisuus- ja varastoalue, palvelujen alue sekä kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue.
Kaavaselostus
35 (92)
3.8.2015
Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla.
Maakuntakaavan uudistamisen teemoina laajasti ottaen ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat,
kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys
ja maaperä. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta.
Vaihemaakuntakaava I
Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan tavoitteena on tukea Etelä-Pohjanmaan kehittymistä merkittäväksi tuulivoiman tuotantoalueeksi. Kaava on ollut ehdotuksena
nähtävillä 1.12.2014 – 9.1.2015. Maakuntavaltuusto on 11.5.2015 hyväksynyt kaavaehdotuksen lähetettäväksi Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.
Kuva 29: Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Suunnittelualue on merkitty punaisella.
Kaavaselostus
36 (92)
3.8.2015
Kaavassa ei ole osoitettu aluevarauksia nyt laadittavalle Fräntilän – Salon tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle.
Lähin kaavaehdotukseen merkitty tuulivoima-alue (tv-3) oli 6 km:n päässä lounaassa.
Kyseinen Voltin tuulivoimaloiden alue päätettiin kuitenkin poistaa vaihemaakuntakaavasta alueelta saatuun runsaaseen kielteiseen palautteeseen pohjautuen.
Kuva 30: Vaihemaakuntakaava I:ssä osoitetut tuulivoima-alueet. Suunnittelukohde on merkitty
punaisella.
Kaavaselostus
37 (92)
3.8.2015
Vaihemaakuntakaava II
Vaihemaakuntakaava II on vireillä. Vaihemaakuntakaava II koskee kauppaa, liikennettä
ja maisema-alueita. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä.
Valmisteilla oleva kaava muuttaa voimaan tullessaan tällä hetkellä lainvoimaisen maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä keskustoimintojen alueilta siltä osin, että vähittäiskaupan mitoitusluvut huomioidaan uudessa kaavassa keskustamerkintöjen suunnittelumääräyksissä. Niin ikään tämä kaava kumoaa nyt lainvoimaisen maakuntakaavan liikenneinfrastruktuuriin liittyvät vanhentuneet merkinnät. Maisema-alueiden osalta kumoutuvat maakuntakaavan aikaisemmat merkinnät maiseman vaalimisen kannalta tärkeistä alueista.
Vaihemaakuntakaava III
Vaihekaava III on vireillä ja koskee turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä.
Vaihemaakuntakaava III
Vaihemaakuntakaava tulee käsittelemään turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja kulttuurimaisemia. Vaihemaakuntakaava
on laitettu vireille 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu.
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita sekä turvata maakunnallisesti arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen. Lisäksi tavoitteena on edistää energiapuun logistiikkaketjun toimivuutta ja tehokuutta, sekä tarpeen mukaan osoittaa maankäyttöratkaisu uusille vähintään seudullisesti merkittäville bioenergialaitoksille.
Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on myös osoittaa päivitetyt valtakunnallisesti ja
maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja antaa ohjeistus alueiden maisemaarvojen säilyttämiseksi. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää voimassa olevan maakuntakaavan osalta maisema-alueiden, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja muinaismuistokohteiden välistä eroa.
Kaavaselostus
38 (92)
3.8.2015
3.3.4 Pohjanmaan maakuntakaava
Suunnittelualue rajautuu Pohjanmaan liiton alueeseen. Kaavan vaikutukset (melu, välke), ulottuvat Pohjanmaan maakuntakaavan puolelle.
Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 29.9.2008 Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 21.12.2010.
Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät hankealueiden läheisyydessä ovat ohjeellinen
ulkoilureitti, virkistys-/matkailukohde (patikkapolku llvestupa-llveskivi, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue (Åvistin kyläraitti) ja pyöräilyreitti.
Kuva 31 Suunnittelualue suhteessa Pohjanmaan maakuntakaavaan.
Suunnittelualueen koillispuolelle on osoitettu at-alue kohdemerkintä. Merkinnällä on
osoitettu Vilobackan kyläalue.
Pohjanmaan maakuntakaavaa täydentävissä vaihemaakuntakaavoissa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueen läheisyyteen.
Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2
Vaihemaakuntakaava 2 sisältää 30 seudullisesti merkittävää tuulivoimaloiden aluetta,
joiden pinta-ala on yhteensä 430 km². Seudullisesti merkittävä tuulivoimaloiden alue
sisältää vähintään 10 tuulivoimalaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan
12.5.2014, ja se lähetettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi toukokuun lopulla.
Maakuntavaltuuston hyväksymässä vaihemaakuntakaavassa II on lähimmät seudullisesti merkittävät tuulivoimaloiden alueet osoitettu yli 15 km päähän.
Kaavaselostus
39 (92)
3.8.2015
Kuva 32: Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan II merkityt lähimmät seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet lännessä ja luoteessa.
Kuva 33: Yhdistelmäkuva Pohjanmaan ja Etelä - Pohjanmaan maakuntakaavoista.
Kaavaselostus
40 (92)
3.8.2015
3.3.5 Yleiskaavat
Hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Kauhavan Kortesjärven taajaman osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Osayleiskaavan uusiminen Kortesjärvelle on suunnitteilla vuodelle 2017.
3.3.6 Asemakaavat
Suunnittelualueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja.
3.3.7 YVA –menettely
Tuulivoimahankkeen koko ei ylitä ympäristöhallinnon määrittämää 10 voimalan tai 30
MW:n tuulivoimapuiston kokorajaa, jolloin hankkeelle tulisi toteuttaa YVA-lain mukainen menettely ympäristövaikutusten arvioimiseksi.
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 28.5.2015 antanut päätöksen (Dnro EPOELY/16/07.04/2014) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Ilmatar Windpower Oyj:n Purmo-Salo tuulivoimapuistohankkeeseen Kauhavan kaupungissa. Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun
lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä.
3.3.8 Muut tuulivoimahankkeet
Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin jo toiminnassa oleva tuulivoimala on Isonnevanmäen (Tuuliveikot) voimala
n. 2 km:n päässä etelään. Voimala on mukana meluja välkemallinnuksissa.
Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa ei ole tuulivoimaaluevarauksia selvitysalueen läheisyydessä. Lähin kaavaan määritetty tuulivoima-alue
on Lapuan eteläpuolella noin 40 km:n etäisyydellä selvitysalueesta.
Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotukseen määritetyt tuulivoima-alueet sijaitsevat lähimmillään noin 15 km:n etäisyyksillä selvitysalueesta länteen ja luoteeseen.
Kuva 34: Tuulivoimapuiston sijainti suhteessa tiedossa oleviin lähialueella sijaitseviin tuulivoimapuistojen hankkeisiin (lähde: Tuulivoimayhdistys).
10 km:n päässä suunnittelukohteesta itään on vireillä Suolinevan tuulivoimapuistohanke. Hankkeen tavoitteena on yhteensä 6 tuulivoimalayksikön puisto, n. 20 MW:n
tuotantoteho. Suolinevan yleiskaavan tavoitteellinen valmistumisaika hyväksymiskäsittelyyn on maalis – huhtikuu 2016. Hanketoimijana on Windfellows Oy.
Kaavaselostus
41 (92)
3.8.2015
Kuva 35: Suolinevan tuulivoimapuistohankkeen sijainti
3.3.9 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu
Hankkeesta vastaavan lähtökohtana on ollut sijoittaa tuulivoimalat alueille, joissa ne
aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle ja ympäristölle. Tuulivoimaloiden alustavat sijainnit on pyritty löytämään siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta haittaa melun tai varjostuksen muodossa.
Ympäristöselvitys 2014
Hanketoimijat ovat teettäneet alustaviin teknisiin suunnitelmiin perustuvan ympäristöselvityksen (Numerola 2014). Selvityksessä on tarkasteltu aluevarausten ja olemassa
olevien yhteiskunnallisten toimintojen mahdollisia vaikutuksia tuulivoimapuiston toteuttamiselle. Lisäksi on analysoitu tuulivoimapuiston vaikutuksia alueen ympäristöön. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on selvityksessä arvioitu olemassa olevan taustatiedon perusteella. Selvitys sisältää suositukset tarvittavista lisäselvityksistä.
Alue soveltuu selvityksen perusteella tuulivoimatuotannolle hyvin. Voimaloiden aiheuttamat melu-, välke - ja maisemavaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Voimaloiden alueilta
ei ole viitteitä merkittävistä luontoarvoista. Läheinen luonnonsuojelualue tulee selvityksen mukaan huomioida hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Melu- ja välkevarjostusmallinnukset 2015
Hankkeen layout (voimaloiden sijoittelu) on muuttunut selvityksen teettämisen jälkeen.
Ympäristöselvityksen yhteydessä tehdyt meluja välkevarjostusmallinnukset on päivitetty muuttuneen layoutin mukaiseksi.
Kaavaselostus
42 (92)
3.8.2015
4
4.1
TAVOITTEET
Tuulivoimatuotannon yleiset tavoitteet






Suomen kansainvälisiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin vastaaminen ja niiden saavuttamisen edistäminen
Kansallisen, energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi asetetun tavoitteen
toteuttaminen ja uusiutuvan energian tuotannon lisääminen
Lähiympäristön sähkön toimituksen vakauttaminen ja sähköverkon vahvistaminen
Tuotannollinen ja taloudellinen kannattavuus
Asutuksen, ympäristön ominaispiirteiden säilymisen ja luonnon arvokohteiden huomioiminen
Verotulojen, työllisyyden ja yritystoiminnan kasvattaminen
Hankkeen toteuttaminen edellyttää suunnittelualueen kaavoittamista.
4.2
Hanketoimijoiden tavoitteet
Hanketoimijat pyrkivät tuotannolliseen kannattavuuteen. Voimaloiden toiminnan rajoittaminen heikentää kannattavuutta, mistä syystä hanketoimijat pyrkivät toteutukseen,
joka ei ole ristiriidassa ympäristön kanssa.
4.3
Kunnan asettamat tavoitteet
Kunnanhallitus on arvioinut hanketoimijoiden aloitteen mukaisen hankkeen tässä vaiheessa kunnan etujen mukaiseksi, päättänyt kaavan laatimisesta sekä kuuluttanut
osayleiskaavan vireille panosta. Kaavan laadinnan kustannuksista on sovittu kaavoitussopimuksella hanketoimijoiden kanssa. Kaavoitussopimuksella ei ole sovittu kaavan sisällöstä.
Kunnalla ei ole alueelle hankkeen kanssa ristiriitaisia tavoitteita. Alueelle ei ole rakennuspainetta.
Kaavan rajauksen suhteen kunnan tavoitteena on keskittyä tuulivoimatuotantoon liittyvien toimintojen osoittamiseen. Rajaus pyritään pitämään mahdollisimman suppeana.
Kunnan tavoitteena on kaavaprosessin läpivienti MRL:n mukaisesti osallisia kuullen ja
kunnan edusta huolehtiminen.
4.4
Tuulivoimapuiston perusrakenne
Tuulivoimapuisto muodostuu enintään 8 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kV
maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista
(20 kV maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110
kV ilmajohdoista ja sähköasemista.
Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta
roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai
betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena.
Kaavaselostus
43 (92)
3.8.2015
Kuva 36: Periaatekuva tyypillisestä tuulivoimalasta. Kuvan tuulivoimalan teräslieriötornin korkeus
on noin 140 m ja lapa 60 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimikorkeus on yhteensä noin 200
metriä.
Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköasema aidataan. Tuulivoimapuiston
alue on käytettävissä käyttöön oton jälkeen lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista.
Tuulivoimalat varustetaan lentoestemerkinnöin. Lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten määritellään kullekin voimalalle vaadittavassa lentoesteluvassa.
Voimalaitosten rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet
tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin
kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja
valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin.
4.5
Yleiskaavan tavoitteet
Kaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttaminen siten, että


Ympäristön muutosten toteutuksessa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon viranomaisten ja osallisten antamassa palautteessa esille tulleita seikkoja.
Tuulivoimapuisto rakennetaan luonnonympäristön ja maiseman ominaispiirteet
huomioiden, luonnonympäristöä säästäen ja maiseman monimuotoisuus turvaten
Kaavaselostus
44 (92)
3.8.2015


Maankäytössä sopeutetaan uudet rakentamistoimenpiteet luonnonympäristöön ja
maisemaan. Rakentamisen ja toiminnanaikaisia haitallisia vaikutuksia lievennetään
ja ehkäistään osana alueen monipuolista kehittämistä.
Otetaan huomioon muut aluetta koskevat suunnitelmat ja maankäyttötarpeet sekä
kaavoitusmenettelyn aikana mahdollisesti ilmenevät, suunnittelualueeseen kohdistuvat muut tavoitteet.
Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena.
Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) muutettiin 2011 siten, että tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntäminen voi perustua aikaisempaa laajemmin yleiskaavoitukseen.
Lakimuutos on tullut voimaan esitetyn mukaisena 1.4.2011. MRL:ssa yleiskaavan käyttämisestä tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä säädetään uudessa 10 a luvussa; tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset säädetään lain 77 a, 77 b ja
77 c §:issä.
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 §:n yleiskaavassa huomioon otettavista asioista
tämän kaavan laadinnan lähtökohtia ovat erityisesti:






yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
mahdollisuudet energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön,
luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla
kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
ympäristöhaittojen vähentäminen
rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen
virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
MRL:n tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset tulivat voimaan 1.4.2011.
MRL:n 77 b § mukaiset tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset ovat:



yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella
suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja
ympäristöön
tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää
Osayleiskaava laaditaan MRL 77 §:n mukaisesti siten että sen perusteella voidaan myötään tuulivoimaloille rakennusluvat.
4.6
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Suunnittelualueen ominaisuuksia sekä suunnittelutilannetta on käsitelty edellä luvussa
Lähtökohdat. Selvityksissä todettujen arvojen huomioiminen sekä ylempien kaavaasteiden (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava) määrittelemien
tavoitteiden toteuttaminen ovat yleiskaavan tavoitteita.
Kaavaselostus
45 (92)
3.8.2015
5
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
5.1.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Hankkeeseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS:n
tarkoituksena on selvittää osayleiskaavan merkitykseen nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 §).
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat,
tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu, osalliset ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavoitusmenettelyn
aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka.
15.9.2014 päivätty OAS laitettiin vireille tulon kuulutuksen yhteydessä erikseen nähtäville 24.9 - 24.10.2014 väliseksi ajaksi. OAS:sta annettiin nähtävillä olo aikana 6 lausuntoa ja 16 mielipidettä, joissa muutamissa oli useita allekirjoittajia. Palautteesta laadittiin raportti. Palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Palautteissa ei esitetty
neuvottelun pitämistä ELY:ssä OAS:n riittämättömyyden vuoksi.
Uusi OAS on päivitetty 3.8.2015 ja se korvaa edellisen OAS:n. OAS on selostuksen liitteenä.
OAS:ia koskevaa palautetta voi antaa siihen asti kun kaavaehdotus asetetaan nähtäville.
5.1.2 Osalliset
MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja
yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset on kuvattu tarkemmin
OAS:ssa.
5.1.3 Vireilletulo
Yleiskaavan vireille tulosta on ilmoitettu 19.9.2014. Yleiskaavasta on ollut mainintoja
myös kaavoituskatsauksissa 2013 ja 2014.
Kauhavan kaupungin kaavoituskatsauksessa 2013 (8.4.2014) hankkeesta on maininta
sivulla 10: ”Kortesjärvi, Salon metsäautotien seudun tuulivoimayleiskaava vireillä”.
Kauhavan kaupungin kaavoituskatsauksessa 2014 (20.3.2015) hanke on sivulla 14 kuvattu seuraavasti: ”Fräntilä-Salon tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen aloitettu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 24.9. – 24.10.2014.” Kaavoituskatsauksessa on lisäksi esitetty kuva suunnittelualueen rajauksesta.
5.1.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä. Tiivistetysti osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on jatkossa seuraava:
Valmisteluvaiheen kuuleminen
Yleiskaava asetetaan luonnoksena nähtäville (valmisteluvaiheen kuuleminen). Luonnoksen nähtävillä olo aikana järjestetään yleisötilaisuus.
Yleiskaavaluonnoksesta voi sen nähtävillä olo aikana antaa mielipiteen.
Kaavaehdotus
Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen laaditaan yleiskaavaehdotus joka asetetaan vähintään 30 vrk ajaksi nähtäville. Nähtäville panosta kuulutetaan. Maanomistajia tiedotetaan viikkoa ennen nähtäville panoa kirjeitse.
Kaavaselostus
46 (92)
3.8.2015
Kaavaehdotuksesta voi sen nähtävillä olo aikana jättää muistutuksen. Muistutuksiin
laaditaan kirjalliset vastineet.
Hyväksymisvaihe
Yleiskaavan hyväksymisestä päättää Kauhavan kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä voi valittaa hallintooikeuteen.
Ilman valituksia kaava tulee valitusajan (1 kk) päätyttyä voimaan kuulutuksella.
5.1.5 Viranomaisyhteistyö
Hankkeeseen liittyen Kauhavan kaupunki ja hanketoimijat ovat neuvotelleet EteläPohjanmaan ELY-keskuksen kanssa ensimmäisen kerran 18.3.2014 (työneuvottelu).
MRL 66§ ja MRA 18§:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa 20.8.2014. Neuvottelusta laadittu muistio on kaavaselostuksen liitteenä.
Viranomaisilta on pyydetty ja saatu lausunnot 15.9.2014 päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä (kaavaluonnos).
Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotuksesta.
Tarvittaessa järjestetään MRL 26§:n mukainen viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksen
toisen nähtävillä olon sen jälkeen, kun lausunnot ja muistutukset on saatu.
Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten
kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Tarvittaessa kaavaa käsitellään työneuvotteluissa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään.
5.1.6 Tiedotustavat
Fräntilän – Salon tuulivoimapuiston osayleiskaavan vireille tulosta ja vaiheista ilmoitetaan lehdissä ”Komiat” ja ”Järviseudun Sanomat” sekä Kauhavan kaupungin teknisellä
osastolla osoitteessa Päämajantie 6, 62375 Ylihärmä.
Kaavoituksen eri vaiheissa pyydetään tarvittaessa lausuntoja eri viranomaisilta ja yhteisöiltä, sekä käydään tarvittaessa työneuvotteluja. Osallisille järjestetään tarvittaessa
tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia.
Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan edellä mainituissa lehdissä ja Kauhavan kaupungin kotisivuilla (www.kauhava.fi). Asiakirjat ovat nähtävänä Kauhavan kaupungin teknisellä osastolla.
Kaavaselostus
47 (92)
3.8.2015
6
6.1
YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
Yleiskaavan laadinnan tarve
Tuulivoimapuisto edistää niitä ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut.
Tuulivoiman
osalta
tavoitteena
on
nostaa
asennettu
kokonaisteho
2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä.
Kaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuiston rakentaminen. Kaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena (MRL 77a§).
Hankkeeseen liittyen Kauhavan kaupunki ja hanketoimijat neuvottelivat EteläPohjanmaan ELY-keskuksen kanssa ensimmäisen kerran 18.3.2014 (työneuvottelu).
6.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
6.2.1 Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös
Tuuliveikot Oy sekä perustettavan Ilmatar Kauhava Oy:n puolesta toimitti Kauhavan
kaupungille hakemuksen koskien tuulivoimaa ohjaavan yleiskaavan laatimista Kortesjärven kaupunginosaan, tarkemmin Fräntilän seudulle, Purmon yhteismetsän ja Salon
metsätien alueelle.
Kauhavan kaupunginhallitus hyväksyi hakemuksen ja päätti kaavoitustyön aloittamisesta 3.3.2014 § 76.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti että kaavoituksesta aiheutuvat kulut, sisältäen vaadittavat selvitykset, veloitetaan Maankäyttö- ja rakennuslain 77c a§:n perustuen hakijoilta. Kulujen jakautumisesta hakijoiden kesken sovittiin tarkemmin myöhemmin solmitulla kaavoituksen käynnistämissopimuksella.
6.2.2 Kaavoitussopimus
Kaavan laatimisesta on neuvoteltu yhtiöiden ja kaupungin välillä ja sovittu, että kaupunki tulee perimään hakijoilta kaavoituskustannukset Maankäyttö- ja rakennuslain 77
c§:ään perustuen: ”Jos 77c a§:n mukainen tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava
laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän
taikka maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunta voi periä tältä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi. Kunta hyväksyy kaava-alue kohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan sekä -ajan.”
6.2.3 YVA – menettely
YVA - tarveselvityspyyntö 1
Ilmatar Windpower Oyj pyysi 3.3.2014 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) YVA-yhteysviranomaisen päätöstä ympäristövaikutusten
arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Purmo-Salon tuulivoimapuistohankkeeseen, laki 468/1994 (YVA -laki). Kyselyn liitteenä oli ympäristöselvitys.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus päätti (EPOELY/16/07.04/2014), että Purmo-Salon tuulivoimapuistoon ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994
mukaista arviointimenettelyä.
YVA - tarveselvityspyyntö 2
Koska tuulivoimapuiston layout4 muuttui päätöksen jälkeen, lähetettiin maaliskuussa
2015 ELY-keskukselle uusi YVA-tarveselvityspyyntö.
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päätti 28.5.2015 (Dnro
EPOELY/16/07.04/2014), että hankkeeseen ei edelleenkään sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä.
4
Tuulivoimapuiston tekninen suunnitelma; voimalat, sijainnit, huoltoverkosto
Kaavaselostus
48 (92)
3.8.2015
6.3
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
MRL 66 §:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 20.8.2014. Neuvottelusta laadittu muistio on selostuksen liitteenä.
6.4
Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot
6.4.1 Nollavaihtoehto
Nollavaihtoehtona hanketta ei toteutettaisi, jolloin vastaava energiamäärä tuotettaisiin
muilla tuotantokeinoilla tai tarvittava energia ostettaisiin muualta.
Nollavaihtoehdossa alueen maankäyttö ja yhdysrakenne pysyisivät nykyisen kaltaisina.
Hankealuetta koskevia tuulivoimapuiston osayleiskaavoja ei laadittaisi. Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreitin alueiden maankäyttö jatkuisi nykyisen kaltaisena metsätaloudessa sekä virkistyskäytössä ja kehittyisi muun suunnitellun tai alueelle tulevaisuudessa kohdistuvan uuden maankäytön mukaisesti.
Nollavaihtoehdossa alueen luonto ja maisema jatkaisivat luontaista kehitystään. Muutoksia nykytilaan voisi tapahtua muiden hankkeiden tai toimintojen seurauksena. Alueella metsähakkuut ovat mahdollisia ja näiden seurauksena suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle kohdistuisi samankaltaisia vaikutuksia kuin tuulivoimapuiston rakentamisen aikana tehtävistä raivauksista.
Nollavaihtoehdossa tuulivoimapuisto ei aiheuttaisi vaikutuksia linnustoon tai muuhun
eläimistöön. Hankealueella metsänkäsittelytoimet tulisivat luultavasti jatkumaan nykyisellään ja vaikuttamaan alueen pesimälinnustoon rakenteeseen jatkossakin. Muuttolinnuston osalta alueen nykytila todennäköisesti säilyisi, koska lintujen törmäysriski ei
kasvaisi. Alueen kautta muuttavaan linnustoon ja sen läheisyydessä lepäilevään linnustoon vaikuttaisivat kuitenkin mahdolliset lähialueen muut hankkeet.
Nollavaihtoehdossa eivät toteutuisi hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiset haitalliset tai myönteiset ympäristövaikutukset, eivätkä positiiviset vaikutukset aluetalouteen. Nollavaihtoehdossa jäisivät toteutumatta tämän hankkeen osalta pyrkimykset
Suomen tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa sekä vähentää siten haitallisia päästöjä ja ilmastovaikutuksia.
6.4.2 Tuulivoimavaihtoehdot
Hanke on syntynyt kahdesta erillisestä hankkeesta. Purmon hanke (Ilmatar) käsitti 6
voimalaa ja Salon hanke (Tuuliveikot) kolme. Viranomaisten suosituksesta ja kaupungin
päätöksellä hankkeet yhdistettiin. Ensimmäinen ympäristöselvitys (Numerola) tehtiin
Kuva 37 mukaisella layuotilla.
Selvitysten tuloksena todettiin, että eteläisemmän, Salon alueen, voimalat sijoittuvat
liian lähelle rakennuksia. Tästä, sekä sopimusteknisistä syistä layout:ia muutettiin siten, että Salon kaksi voimalaa siirrettiin Purmon koillisosaan.
Salon alueelle jää jo toiminnassa oleva Isonnevanmäen voimala. Voimala on saanut rakennusluvan suunnittelutarveratkaisuna. Voimala jää selvästi muista erilleen (etäisyys
yli 2 km) eikä sitä enää sisällytetä kaava-alueeseen.
Kaavaselostus
3.8.2015
Kuva 37: 1. vaiheen layout 2014
Kuva 38: Layoutin muutos; kaksi eteläisintä voimalaa siirrettiin pohjoiseen.
49 (92)
Kaavaselostus
50 (92)
3.8.2015
6.4.3 Sähkönsiirto
Sähköyhteys on suunniteltu toteutettavaksi Kojolan sähköasemalle. Tuulivoimapuiston
sisäiset sähkölinjat toteutetaan pääasiassa teiden yhteyteen sijoitettavilla maakaapeleilla, joiden ympäristövaikutukset muodostuvat lähinnä rakennusvaiheen maanmuokkauksesta.
Kuva 39: Layout 2015 ja alustava suunnitelma sähkökytkennästä Kojolan sähköasemalle
6.4.4 Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet
Yleiskaavaratkaisu toteuttaa asetetut tavoitteet paremmin kuin aiemmin esillä olleet
vaihtoehdot.
6.5
Osayleiskaavaluonnos
6.5.1 Palaute kaavaluonnoksesta
Yhteenveto valmisteluvaiheen kuulemisen aikana (kaavaluonnos) annetusta palautteesta sekä miten se on huomioitu kaavaehdotuksessa, raportoidaan kaavaselostuksessa
ja/tai erillisellä liitteellä.
Kaavaselostus
51 (92)
3.8.2015
6.6
Osayleiskaavaehdotus
6.6.1 Palaute kaavaehdotuksesta
Täydentyy kun palaute on saatu. Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan kirjalliset vastineet.
6.7
Viranomaisneuvottelu
Yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, kun lausunnot ja muistutukset on saatu,
järjestetään MRA 18§ mukainen viranomaisneuvottelu tarvittaessa.
Neuvottelusta laaditaan muistio.
6.8
Osayleiskaavan hyväksyminen
Osayleiskaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää Kauhavan kaupunginvaltuusto. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä alkaa kuukauden valitusaika. Valitusajan päätyttyä
yleiskaava tulee voimaan kuulutuksella.
3.8.2015
7
YLEISKAAVAN KUVAUS
Kuva 40: Kaavakartta
Kaavaselostus
52 (92)
Kaavaselostus
53 (92)
3.8.2015
7.1
Yleiskaavan rakenne
Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M1) jolle on osoitettu rakennusalat enintään 8 tuulivoiman sijoittamiselle.
Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tv-merkinnöin on rajattu alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa.
Tuulivoimaloiden paikat on osoitettu ohjeellisin kohdemerkinnöin.
Osayleiskaavassa osoitetaan tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä maakaapeleiden
sijainnit. Huoltoteinä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä.
7.1.1 Metsälain 10 §:n mukaisen elinympäristökohteen huomiointi
Kohde jää kaava – alueen ulkopuolelle.
7.1.2 Radiohäiriöt
Yleiskaavassa on annettu seuraavayleiskaavamääräys:
Tuulivoimapuiston toteuttamisen yhteydessä tulee viestintäverkon ylläpitäjän yhdessä
tuulivoimatoimijan kanssa varmistaa, ettei tuulivoimapuisto heikennä olevien rakennusten viestintäyhteyksiä. Viestintäyhteyksiin kuuluvat mm. tiedonsiirto, puhelut, radio- ja
televisiovastaanotto.
7.1.3 Tuulivoimaloiden suurin sallittu korkeus
Tuulivoimaloiden suurin sallittu korkeus on määritelty tv-aluemerkinnän selityksen yhteydessä: ”Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 279 mpy.”
Kaava-alue sijaitsee Kauhavan lentoaseman lähestymisalueella ja valvontaminimikorkeusalueella. Valvontaminimikorkeusalueen korkeusrajoitus on 279 m merenpinnasta.
Koska maanpinnan korko alueella vaihtelee mutta lentoestekorkeus on vakio, on voimaloiden maksimikorkeus määritelty korkeutena merenpinnasta, 279 mpy.
Kunkin voimalan maksimikorkeus tulee yhtälöstä (279 – maanpinnan korko). Kaavaalueen korkein maapinnan kohta on +64,147 ja matalin +48,833. Voimaloiden maksimikorkeus maanpinnasta voi vaihdella välillä 214 – 230 m. Voimalan korkeudella
maanpinnasta 214 m pysytään joka paikassa maksimilentoestekorkeuden alapuolella.
Finavian sallimalla maksimikorkeudella 279 mpy este aiheuttaa muutoksia Ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistaviin tietoihin. Finavian on julkaistava muuttuneet tiedot AIRAC-menettelyn mukaisesti ennen kuin esteen pystytyksen saa aloittaa.
7.1.4 Yleiskaavamerkinnät
Yleiskaavamerkinnät ja niiden selitykset ovat kiinteästi kaavakartan yhteydessä.
7.1.5 Yleiskaavamääräykset
Yleiskaavamääräykset ovat kiinteästi kaavakartan yhteydessä.
Kaavaselostus
54 (92)
3.8.2015
8
8.1
OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET
Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset
Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla
ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin.
Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tarkastellaan erityisesti luonto-, maisema-, meluja varjostusvaikutuksia.
Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle
alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset).
Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja
viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun sekä varjovälkkeen vaikutukset n. 2 km:n
etäisyydelle tuulipuistosta.
Rakentamisen aikana meluhaitat, ympäristön muutokset ja liikenteelliset vaikutukset
ovat suurimmat. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden.
Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat
tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon mahdollisesti
kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni
sekä tuulivoimalan roottorin aiheuttama varjostus. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia
aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä.
Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön.
Kaavaselostus
55 (92)
3.8.2015
8.2
Yhdyskuntarakenne
Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä nykyisin maa- ja metsätalouskäytössä olevaa
maata poistuu metsätalouskäytöstä suhteellisesti vähäisessä määrin voimaloiden ja uusien huoltoteiden alueelta. Rakennusvaiheen jälkeen pystytyskentät palautuvat metsätalouskäyttöön. Parannettavat ja uudet huoltotiet edesauttavat maa- ja metsätalouden
harjoittamista.
Uusia loma- tai asuinrakennuksia ei voida rakentaa voimaloiden melualueelle. Rajoite
koskee käytännössä koko kaava-aluetta. Kaavoitettava alue kehittyy maa- ja metsätalousalueesta myös energiantuotantoalueeksi.
8.3
Rakennettu ympäristö
Vaikutukset olevaan rakennettuun ympäristöön välittyvät erityisesti maisemavaikutusten kautta. Voimalat muodostavat maisemassa merkittävän uuden elementin.
Kaava-alueella ei sijaitse olevia rakennuksia. Voimaloiden lisäksi kaava-alueelle rakennetaan muuntamoasema.
Voimaloille rakennetaan tai kunnostetaan vähintään 4,5 levyiset tieyhteydet.
kuljettamiseen kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän.
Osien
Sähkö johdetaan voimaloilta tuulipuiston sähköasemalle maakaapeleita pitkin. Maakaapelit upotetaan huoltoteiden yhteyteen, muuntoasemalta kantaverkkoon liityntä toteutetaan ilmajohdolla.
8.4
Luonto
Voimaloiden perustuksen kohdalta ja ympäristöstä raivataan puusto kokonaan ja pinta
tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä
edellyttää, raivataan puusto lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten raivataan puusto lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta.
Luontoselvityksen5 perusteella alueelta tehdyt kanalintu-, liito-orava-, ja viitasammakkohavainnot eivät muodosta estettä tuulivoimaloiden sijoittamiselle alueella. Metson ja
viitasammakon esiintymisalueet on kuitenkin huomioitava.
8.4.1 Tarvittavat maa-ainesmäärät ja ottopaikat
Alue on maastoltaan tasaista, mikä vähentää voimaloiden perustuksiin, pystytykseen ja
kuljetusväyliin tarvittavia maansiirtotöitä. GTK:n maaperäaineiston 1:1 000 000 mukaan voimalapaikat ovat hyvin voimalan perustuksille soveltuvaa sora- ja hiekkamoreenia.
8.4.2 Pohjavesialueet
Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita, joten hankkeella ei ole niihin välittömiä vaikutuksia. Katso kohta Pohjavesialueet sivu 12.
Sähkönsiirron mahdolliset vaikutukset pohjaveteen syntyvät voimajohdon ja erityisesti
voimajohdon perustusten rakentamisen yhteydessä. Tässä vaiheessa asennetaan pylväspaikoille betoniperustus noin kahden metrin syvyyteen. Tarvittaessa maapohja vahvistetaan paalutuksella tai massanvaihdolla kantavaan kerrokseen saakka. Mikäli käytetään portaalipylväitä, on yhteenlaskettu kaivuala alle 200 m2 pylvästä kohden. Pylväiden maadoittamiseksi kaivetaan huonosti sähköä johtavaan maahan voimajohtokadulle
1-4 kappaletta noin 20–50 m pitkiä maadoituselektrodeja (Fingrid Oyj 2008).
Ainoat pohjavesialueelle asennettavat rakenteet ovat ilmajohdon pylväät ja niiden perustukset 200–300 m välein. Pylväissä tai niiden perustuksissa ei käytetä sellaisia haitallisia materiaaleja tai aineita, jotka voisivat liueta maaperään ja siten vaikuttaa pohjaveden laatuun.
5
Thermopolis 2014
Kaavaselostus
56 (92)
3.8.2015
Voimajohdon rakentamisen yhteydessä aiheutuu työkoneista käytettävistä öljyistä ja
polttoaineista vuotoriski. Riski on hetkellinen, sillä rakennustyö siirtyy jatkuvasti voimajohtolinjalla eteenpäin. Tavallisesti rakennetaan 1-2 pylvästä päivässä. Mahdollisia vuototilanteita varten rakennuspaikalle varataan imeytysturvetta tai vastaavaan imeytysainetta.
Rakentamisen aikaisen mahdollisen vahinkotilanteen öljy- tai polttoainevuotoriskiä lukuun ottamatta voimajohdon rakentamisella ja käytöllä ei arvioida olevan vaikutuksia
pohjaveden määrään tai laatuun pohjavesialueella.
8.4.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin
Alue muodostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsistä, ojitetuista suoalueista
ja turvetuotantoalueista, joilla ei esiinny erityisiä luontoarvoja.
Voimaloista ei aiheudu suoria vaikutuksia alueen ainoalle (paikallisesti) arvokkaalle
luontokohteelle, Saukkojärven suoalueelle.
Hankkeen vaikutukset alueen luontotyyppien säilymisen kannalta arvioidaan vähäisiksi,
alue sopii tuulivoimatuotantoon hyvin.
8.4.4 Vaikutukset linnustoon
Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ilmenevät elinympäristön muutoksina, rakentamistöistä sekä tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvana häiriönä sekä este- ja törmäysvaikutuksina.
Suuressa mittakaavassa tarkasteltuna hankealueiden ympäristö ei anna viitteitä alueen
suuresta merkityksestä linnustolle, koska alueella on suhteellisen vähän vesistöjä,
avosoita, peltoalueita ja vanhaa metsää. Läheisillä avosuoalueilla voi olla merkitystä
paikalliselle linnustolle.
Hankealueella esiintyvä pesimälinnusto on pääasiassa Suomessa yleisenä ja runsaana
esiintyvää metsälintulajistoa, jonka ei arvioida olevan erityisen herkkää tuulivoimahankkeen aiheuttamille vaikutuksille. Peruslajistoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan
vähäisiksi.
Suojelullisesti arvokkaan pesimälintulajiston yksilömäärät hankealueella ja sähkönsiirtoreittien varrella ovat alhaisia, joten myös niiden populaatioihin kohdistuvat vaikutukset jäävät melko vähäisiksi.
Kevät- ja syysmuutto
Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä suurten muuttolintujen levähdysalueita tai muuttoreittejä.
Keväällä 2015 tehdyn muuttoseurannan tulokset ovat käytettävissä kaavan ehdotusvaiheeseen mennessä.
8.4.5 Vaikutukset muuhun eläimistöön
Alueen eläimistö koostuu tavanomaisesta Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnalle tyypillisestä nisäkäslajistosta.
Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät elinympäristöjen muutoksena sekä ajoittaisena ihmistoiminnasta aiheutuvana häiriönä.
Vaikutukset ovat pieni-alaisia ja paikallisia, muutoksia kohdistuu vain muutamaan prosenttiin hankealueesta.
Vaikutukset alueen yleisimmälle nisäkäslajistolle arvioidaan vähäisiksi.
Vaikutukset muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (lepakot, liito-orava, viitasammakko, suurpedot) arvioidaan vähäisiksi.
Kaavaselostus
57 (92)
3.8.2015
Sähkönsiirtoreittien vaikutukset eläimistöön ovat vähäisiä, koska muutokset elinympäristöissä ovat pieniä ja rakentamisen aikainen häiriö lyhytaikaista.
8.4.6 Vaikutukset natura-, suojelu- ja suojeluohjelmien alueisiin
Hankkeesta tehdään Natura-arvioinnin tarveharkinta.
8.4.7 Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen







8.5
Hirvi on hankealueella metsästettävästä riistasta merkittävin
Tuulipuiston rakentamisen aikainen häiriö todennäköisesti karkottaa riistaa, mutta
vaikutus ei ulotu laajalle alueelle ja on väliaikainen
Rakentamisen aiheuttama metsäkanalintujen elinympäristön metsärakenteen muuttuminen saattaa heikentää lajien paikallisten populaatioiden kokoa, mutta vaikutukset jäävät lieviksi
Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsäkanalintuihin,
jotka voivat peitteisessä maastossa törmätä voimajohtoihin
Hirvieläimet todennäköisesti tottuvat tuulivoimaloiden aiheuttamaan ääneen
Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat lieviä
Tuulipuiston rakentaminen ei estä alueen käyttöä metsästykseen
Maisema
8.5.1 Näkyvyysanalyysi
Voimaloiden maisemavaikutusten arvioinnin tueksi on laadittu näkyvyysanalyysi (Numerola Oy, 2014).
Näkyvyysanalyysissä on selvitetty, mistä kohdin ympäröiviä alueita suunnitellut tuulivoimalat on mahdollista havaita.
Analyysissä on käytetty 172 metrin korkeuspisteen näkyvyyttä Vestas V126:n ja 160
metrin korkeuspisteen näkyvyyttä Lagerwey L100:n tuuliturbiinien paikoilla. Vestaksen
voimaloita on käytetty Purmon kuuden voimalan kohdalla (pohjoisemmat voimalat).
Korkeuspiste on määritetty kaavalla: voimalan tornikorkeus + puoli roottorin lavan pituutta. Analyysissä siis vaaditaan, että lavan ollessa pystyasennossa, siitä tulee näkyä
korkeussuunnassa yli puolet, jotta turbiini oletetaan maisemassa näkyväksi. Tarkastelukorkeutena on käytetty 1,65 m maanpinnasta.
Maaston muotojen lisäksi analyysissä on otettu huomioon metsien näkyvyyttä peittävä
vaikutus. Metsien osalta lähtötietoina on käytetty Corine Land Cover 2006 paikkatietoaineistoa (CLC 2006 © SYKE, EEA) siten, että seka- ja havumetsien keskimääräiseksi korkeudeksi on arvioitu 17 metriä ja lehtimetsän keskimääräiseksi korkeudeksi 10 metriä.
Todellisuudessa metsän korkeus riippuu monista tekijöistä kuten kasvupaikasta ja metsän kehitysluokasta. Lisäksi on huomioitava, että nk. Corine-aineisto ei välttämättä ole
täysin ajantasaista: metsänhoidolliset toimenpiteet aiheuttavat poikkeamia todelliseen
tilanteeseen. Analyysissä oletetaan, että metsän sisälle turbiinit eivät näy, vaan puusto
peittää näkyvyyden. Tästä syystä lopullisesta analyysituloksesta metsäalueet ovat määriteltyjä alueiksi, joilta ei ole näkyvyyttä tuuliturbiineille. Tämä ei välttämättä vastaa
todellisuutta, sillä varsinkin metsän reunaa lähestyttäessä voimalat alkavat näkyä myös
puiden ja kasvillisuuden lomasta.
8.5.2 Näkyvyysanalyysin tulokset
Analyysin perusteella alueen metsät rajoittavat voimaloiden näkyvyyttä ympäristöön
merkittävästi ja voimalat ovat nähtävissä pääasiassa peltoaukeilta ja avosoilta.
Alle 3 km:n etäisyydellä tuulivoimalat pääsääntöisesti dominoivat maisemaa. Näkyvyysanalyysin mukaan tällä etäisyydellä voimaloiden merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat lähinnä Salon hankealueen ympäristössä olevalle maaseutuasutuk-
Kaavaselostus
58 (92)
3.8.2015
selle. Salon hankealueen kaakkoispuolella Fräntilän alueella on kulttuuriympäristön tai
maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi maakuntakaavoituksessa määritelty Välimäen talojen alue, jonne voimalat näkyvyysanalyysin perusteella näkyvät.
3 - 7 kilometrin etäisyyksillä tuulivoimalat näkyvät vielä maisemassa selkeästi ja mittasuhteiltaan suurina. Tiiviimmin asutuista alueista selvitysalueen voimalat näkyvät osittain Kortesjärveä ympäröivien peltoalueiden asutukselle, Porkholman, Vilobackan alueille, Perkiömäelle sekä luoteessa Åvistin kyläraitin alueelle. Jokihaudan alue ja osittain
Kortesjärven alueet ja Saarijärven kylä etäisyysvyöhykkeen rajalta ovat maakuntakaavoituksessa määritetty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi
alueeksi.
Yli 7 km:n etäisyyksillä tuulivoimaloiden suuri koko suhteutuu maisemassa lähempänä
näkyvien yksityiskohtien kokoon, eivätkä turbiinit korostu maisemassa. Näillä etäisyyksillä merkittävimmät näkyvyysalueet sijaitsevat Lapuanjokilaakson viljelysalueilla Alahärmä-Voltti-Suurholma -alueilla. Jokilaakson alueella on maakuntakaavoituksessa
määritettyjä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita.
Yli 12 kilometrin päästä tuulivoimaloita on vaikea hahmottaa horisontista.
8.5.3 Vaikutukset maisemaan
Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat yleensä turbiinien maisemaa
muuttavaan vaikutukseen. Maiseman yleisluonteen vuoksi tuuliturbiinit saattavat korostua maisemasta sitä dominoivana elementteinä alle 5-7 kilometrin etäisyyksillä tuulivoimaloista. Etäisyyden lisäksi maiseman sietokykyyn vaikuttavat maiseman luonne,
mittakaavat ja käyttöön liittyvät tekijät.
Näkyvyysanalyysin perusteella hankkeiden voimaloiden merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Åvistin (Jokihaudan) kyläraitin kulttuurimaisemaan ja Välimäen talojen kulttuurihistorialliseen ympäristöön Fräntilässä sekä vähäisessä määrin Tuomaalan
kylän ja Harjunmäen mäkitupa-asutusalueelle.
Maisemavaikutus näitä etäämmällä sijaitseville maakunnallisesti merkittäville alueille on
etäisyyden johdosta vähäisempi. Näitä ovat Voltin Knuuttilan ja Isontalon raitti, Alahärmän kirkon kulttuurimaisema ja Pedersören Sandnabba.
Kaavaselostus
59 (92)
3.8.2015
Sandnabba
Åvistin (Jokihaudan) kylä
ja vanha raitti
Tuomaala ja
Harjunmäki
Voltti
Alahärmän
kirkon klttuurimaisema
Välimäen
talot
Kortesjärven
keskustan
kirkon alue
Kuva 41: Maakuntakaavoituksessa määritetyt tärkeät kulttuuriympäristöt tai maisema-alueet selvitysalueen ympäristössä. Kuvassa on myös esitetty näkyvyysanalyysissä määritetyt voimaloiden
näkyvyysalueet.
Välimäen talot
Kortesjärven alueella on Salon kohteen voimaloita lähinnä maakunnallisesti arvokas
Välimäen talojen kulttuurihistoriallinen ympäristö Fräntilässä. Välimäen talot ovat
kaksi 1850-luvun puolitoistakerroksista hirsitaloa. Talojen alueen maiseman keskeisin
näkemäalue on talojen koillispuolelta kulkevalta Fräntilän tieltä länteen. Hankealueiden
voimalat näkyvät tässä maisemassa lännen ja luoteen puolella. Maisema muodostuu
Välimäen talojen lisäksi peltoalueista, maalaisasutuksesta sekä maatalouteen liittyvistä
rakennuksista eri aikakausilta. Voimaloiden näkyvyyttä rajoittavat talojen pihapuustot
sekä rakennukset itsessään, joita ei ole näkyvyysanalyysin tarkkuudella huomioitu.
Etenkin pihapiirien puut muodostavat maisemaan suuria lähimaiseman elementtejä,
joiden kokoon verrattuna kauempana sijaitsevat voimalat eivät ole mittasuhteiltaan
maisemaa hallitsevia. Paikoitellen alueen maisema avautuu esteettömästi peltoaukeiden yli, jolloin metsähorisontin yli nousevat voimalat ovat maisemassa erottuvia ja sitä
hallitsevia elementtejä.
Tuomaala ja Harjunmäki
Kortesjärven keskustan pohjoispuolella on maakuntakaavoituksessa maakunnallisesti
merkittäväksi kulttuurimaisemaksi ja rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritetyt
Tuomaalan kylä ja Harjunmäen mäkitupa-asutus. Tuomaalan kylässä kulttuuriym-
Kaavaselostus
60 (92)
3.8.2015
päristön muodostavat on 1800-luvun alkupuolella rakennettu puolitoistakerroksinen
Tuomaalan hirsitalo, Hietalan talot ja Tuomaantien pienasutus. Harjunmäessä alun perin seurakunnan palvelusväelle rakennetut kymmenkunta pientä mökkiä ovat alueen
arvokasta kulttuurimaisemaa. Etäisyyttä suunnitelluille voimaloille näiltä paikoilta on
viidestä kilometristä ylöspäin eivätkä näkyvien voimaloiden mittasuhteet merkittävästi
maisemassa korostu. Näkyvyysanalyysin perusteella voimalat Tuomaalan kylän alueelle
voimaloista on nähtävissä vain osa kylän asutuksen ja sen läpi kulkevan tien alueella.
Ilmakuvan perusteella alueen metsät sijaitsevat analyysissä käytettyä metsäaineistoa
lähempänä asutusta ja tiestöä, joten voimaloiden näkyvyys on todennäköisesti analyysituloksia rajoitetumpaa. Harjunmäen mäkitupa-asutuksen kohdalla vastaavasti ilmakuvan ja Googlen Street View -näkymässä asutusta ympäröivä ja tienvarsilla sijaitseva kohtuullisen tiheä puusto puuttuu näkyvyysanalyysin tausta-aineistosta, ja voimaloiden näkyvyys alueella on siten analysoitua merkittävästi vähäisempää. Voimaloiden
maisemavaikutus näille alueille on voimaloiden vähäisen näkyvyyden vuoksi pieni.
Kortesjärven keskustan kirkon alue
Kortesjärven keskustan kirkon alue on maakuntakaavassa määritetty maakunnallisesti tärkeäksi kulttuuriympäristöksi tai maisema-alueeksi. Lisäksi kirkko on Museoviraston aineistossa määritetty suojeltavaksi rakennukseksi. Näkyvyysanalyysin mukaan
kirkolla ja sen ympäristössä voimaloita näkyy 0-3 kpl paikan mukaan. Ilmakuvan ja
Googlen Street View -näkymän perusteella keskustan alueella on tausta-aineistosta
poiketen runsaasti puustoa, joka peittää käytännössä voimaloiden näkyvyyden keskustan alueella, ja siten voimaloilla ei ole merkittävää vaikutusta kirkon seudun maisemaan. Etäisyys lähimpään voimalaan on yli 7 km.
Åvist
Åvistin-Jokihaudan alue Pedersöressä noin 4-8 km selvitysalueesta on Pohjanmaan
maakuntakaavoituksessa määritetty valtakunnallisesti tärkeäksi kulttuuriympäristöksi
tai maisema-alueeksi. ELY-keskuksen selvityksessä 2013 kyläraitin alue on määritetty
maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Åvistin alueen voimaloita läheisin
kaakkoisosa on pääasiassa metsäistä aluetta tai rakentamatonta peltoa. Kylän raitin
alueen etäisyys lähimmistä voimalapaikoista on noin 6 km, ja kylää ympäröivien metsien sekä asutuksen ja kyläraitin varren puusto rajoittavat voimaloiden näkyvyyttä etenkin kylän kaakkoisosassa. Kyläraitin maisema muodostuu tienvarren rakennuksista ja
pihapiireistä. Kylätien varrella ei avaudu laajoja esteettömiä maisemanäkymiä, ja kaukomaisema peittyy suurelta osin lähiympäristön rakennusten ja puiden taakse. Voimaloiden vaikutus kyläraitin maisemaan on siten vähäinen.
Kaavaselostus
61 (92)
3.8.2015
Kuva 42: Museoviraston ylläpitämään kulttuuriympäristöaineistoon kirjatut kohteet
8.5.4 Havainnekuvat
Hankkeeseen liittyen on laadittu havainnollisia panoraamakuvia, jotka ovat tarkasteltavissa internet-osoitteessa http://360.ilmatarwind.fi/kauhava.
Palvelu koostuu panoraamakuvista, jotka kattavat 360-asteen näkymän. Kuvat liikkuvat painamalla hiiren vasen painike pohjaan kuvan päällä ja ohjaamalla hiirtä haluttuun
suuntaan. Mobiililaitteilla katsominen tapahtuu pyyhkäisemällä näytön näkymää haluttuun katselusuuntaan. Ympäristössä eteneminen tapahtuu käyttöliittymässä näkyvien
ohjeistavien painikkeiden avulla.
Kartalta voit nähdä panoraaman sijainnin, katselusuunnan, sekä tuulivoimaloiden sijainnit. Kuvissa on mukana voimaloiden lapojen liike, mikä tuo erityistä havainnollisuutta.
Kaavaselostus
62 (92)
3.8.2015
Taulukko 1: Panoraamakuvat internetissä
Panoraamakuvista on koottu myös perinteisiä still – kuvia, jotka ovat tarkasteltavissa ja
ladattavissa internet-osoitteessa: http://1drv.ms/1PwwkGU.
Kuva 43: Kauhajärvi
3.8.2015
Kuva 44: Salo
Kuva 45: Tuhkasaari
Kuva 46: Ilmakuva
Kaavaselostus
63 (92)
Kaavaselostus
64 (92)
3.8.2015
8.5.5 Lentoestevalojen vaikutukset
Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein
kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä
myöskään lentoestevaloja.
Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun
valot erottuvat selkeästi korkealla ilmalla, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole
muita valonlähteitä. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen.
Valojen maisemallinen vaikutus on merkittävintä pimeinä aikoina, jolloin säännöllisesti
välähtävät valot luovat jatkuvasti liikkeessä olevan maiseman.
Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa
ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Tiheämmin asutuilla alueilla, joissa erilaisiin valoihin on totuttu, ei lentoestevaloja koeta yhtä merkittävänä muutoksena.
Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana maisema, joka on totuttu näkemään
ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien
lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut 12.11.2013 ohjeen tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen. K.o. ohjeessa annetaan mahdollisuus käyttää yöllä vilkkuvan valkoisen valon sijasta myös kiinteää punaista lentoestevaloa. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän
sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin.
Tuulivoimalapuiston pystyttäjä tekee suunnitelman valojen ryhmittelystä sekä rakennusaikana että valmiin puiston osalta ja toimittaa suunnitelman lentoestelupahakemuksen yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Olemassa olevan tuulivoimapuiston
osalta voidaan voimaloiden lentoestevalovaatimuksia muuttaa hakemuksesta vastaavalla periaatteella jälkikäteen.
8.6
Liikenne
8.6.1 Rakentamisvaihe
Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamisvaiheeseen.
Määrällisesti suurin liikennöinti syntyy huoltoteiden, asennuskenttien, sähkönsiirron ja
voimaloiden perustusten rakentamisen aikana materiaali- ja henkilöstökuljetuksista.
Teiden ja asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Yhden
voimalan ja 700 m uuden / kunnostettavan tien rakentaminen edellyttää n. 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee.
Yhden tuulivoimalan teräslieriötornin perustuksen valaminen edellyttää noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoimala perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi
ja myös kuljetukset vähenevät.
Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Yhden perustuksen valu kestää 1 – 2 vrk. Jos alueelle tuodaan
Kaavaselostus
65 (92)
3.8.2015
betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu.
8.6.2 Erikoiskuljetukset
Tuulivoimalat koostuvat suurista komponenteista jotka kuljetetaan paikoilleen maanteitse erikoiskuljetuksina. Pääkomponentit ovat torni, roottorin napa, siivet sekä konehuone. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää 12 - 14 erikoiskuljetusta.
Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimmat vaikutukset liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan joutua mm.
rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko
kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisesti lyhytkestoisia. Kuljetusten aiheuttamat
häiriöt ajoittuvat voimaloiden pystytysajalle.
Kuva 47: Kuva: Silvasti
Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita
vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua.
Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus
pienempi.
8.6.3 Kuljetusreitit
Etelä-Pohjanmaan tuulivoima-alueiden saavutettavuutta erikoiskuljetusten näkökulmasta on tutkittu Etelä-Pohjanmaan liiton teettämässä selvityksessä ”Etelä- ja KeskiPohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset” 2013. Työssä tutkittuja rajoitteita ovat
siltojen kantavuudet, kuljetusten korkeuteen ja leveyteen vaikuttavat rajoitukset kuten
portaalit ja ylikulkusillat sekä teiden yleiseen käytettävyyteen liittyvät tekijät kuten tien
päällystetyyppi, mutkaisuus ja mäkisyys sekä näkemät.
Etelä-Pohjanmaan maakunnan satamaksi mainitaan Kokkola, lähin satama on Pietarsaari. Tuulivoimalat kuljetetaan alueelle todennäköisesti valtateiden 8 ja 19 kautta. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät valittavan sataman ja rakennusaineiden lähteiden
mukaan.
Kaavaselostus
66 (92)
3.8.2015
Suunnittelukohde
EteläPohjanmaa
Kuva 48: Ote autoilijan tiekartasta
Etelä-Pohjanmaan tuulivoima-alueiden saavutettavuus on suhteellisen hyvä. Suunnittelukohdetta lähin Liiton selvityksessä tarkasteltu kohde, Voltti-Kakkuri, sijaitsee n. 7 km
suunnittelukohteesta lounaaseen. Alueen saavutettavuutta valtatien 19 suunnasta hankaloittaa Voltin matala rautatiesilta.
Kuva 49: Voltin rautatiesilta Perkiönmäentiellä (seututie 738)
Vajaan kilometrin etelämpänä on yksityistieverkolla toinen alikulkupaikka, jonka matalin alikulkukorkeus oli vuonna 2010 4,90 m. Uusi alikulku on kuitenkin jonkin verran
notkossa, mikä rajoittaa kuljetuskorkeutta pitkillä ajoneuvoyhdistelmillä. Mikäli kummankaan alikulun käyttö ei kuljetuskorkeuden vuoksi onnistu, on komponentit tuotava
perille Kortesjärven suunnasta. Siltojen kantavuuksien osalta seututiellä ei ole ongelmia, sillä kaikki sillat Voltin iso vesistösilta mukaan lukien kestävät lähtökohtaisesti raskaimmatkin komponenttikuljetukset. Tie soveltuu muiltakin osin hyvin erikoiskuljetuksille, joskin sen päällä kulkee jonkin verran ilmajohtoja.
Kaavaselostus
67 (92)
3.8.2015
Suunnittelukohde
Voltti-Kakkuri
Kuva 50: Tuulivoimaloiden kuljetusreitit ja satamat (Etelä-Pohjanmaan Liitto, julkaisu B:54),
suunnittelukohde merkitty punaisella.
8.6.4 Turvallisuus
Rakennusvaiheen työmaaliikenne kasvattaa liikenneonnettomuuksien riskiä paikallisesti. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Lähitiestön varrella ei
kuitenkaan ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja.
Suunnittelukohde
Kuva 51: Kauhavan koulut (vas.) ja päiväkodit (oik.).
Onnettomuusriskiä voidaan vähentää nopeusrajoituksin ja varoituksin sekä tiedottamalla rakentamisen kriittisimmistä vaiheista.
Kaavaselostus
68 (92)
3.8.2015
Kuva 52: Seututie 741 (Pietarsaari – Lappajärvi), 2 km suunnittelualueen itäpuolella
8.6.5 Toiminta-aika
Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen.
8.6.6 Toiminnan päättyminen
Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin
rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan
pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän.
8.6.7 Tieverkosto
Tuulivoimapuistojen rakentamisen yhteydessä rakennettu tieverkosto tulee myös alueen asukkaiden käytettäväksi ja voi näin ollen parantaa asukkaiden käyttämiä tieyhteyksiä.
8.6.8 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen
Hankkeeseen liittyen on pyydetty lentoestelausuntoja Finavialta. Salon alueen kolmelle
voimalapaikalle (Isonnevanmäki 2, Rannanmaa ja Vesakoski) on myönnetty lentoesteluvat 10.10.2015 asti. Olevalla Isonnevanmäen voimalalla on lentoestelupa.
Kaavaselostus
69 (92)
3.8.2015
Lentoestelausuntojen mukaan voimaloilla, joista lausunot on pyydetty, ei ole vaikutuksia Finavian lentoasemien korkeusrajoituspintoihin, mutta ne vaikuttavat lentoliikenteen
sujuvuuteen.
Esteet aiheuttavat muutoksia Ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistaviin tietoihin. Finavian on julkaistava muuttuneet tiedot ennen kuin esteiden pystytyksen saa aloittaa.
Esteet korottavat Kauhavan ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien minimisektorikorkeuksia sekä Ilmailukäsikirjan kartoilla julkaistavia alueminimikorkeuksia.
Esteen vaikutus lentoturvallisuuteen
Finavia totesi, että lentoestelausuntopyynnön mukaisella voimalalla ei olisi vaikutuksia
Finavian lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajoituspintoihin.
Esteen vaikutus lentoliikenteen sujuvuuteen
Esteen todettiin vaikuttavan lentoliikenteen sujuvuuteen. Este sijaitsee Kauhavan lentoaseman lähestymisalueella ja valvonta minimikorkeusalueella. Valvonta minimikorkeusalueen korkeusrajoitus on 279 m merenpinnasta. Edellä mainitun johdosta Finavia
sallii esteelle hakemuksen mukaisessa paikassa maksimikorkeudeksi 279 metriä merenpinnasta (219 metriä maanpinnasta). Kohteen korkeuden rajoittaminen perustuu
yhteistyössä Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin
kanssa sovittuihin lausuntoperiaatteisiin.
Kauhavan lentoasema
Kauhavan lentokenttä on Kauhavalla noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen sijaitseva lentokenttä. Finavia Oyj lopetti Kauhavan lentoaseman ylläpitämisen
31.12.2014 sen jälkeen, kun lentoaseman asiakkaana toiminut Puolustusvoimat vetäytyi Kauhavalta. Lentokentän omistaa nykyään LSK Business Park Oy ja ylläpitää Il-
Kaavaselostus
70 (92)
3.8.2015
masotakoulun Lentokerho ry. Lentoaseman tavoitteena on erikoistua lentokoulutukseen.
8.6.9 Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan
Lausunto 9.6.2014
Ilmatar Kauhava Oy on pyytänyt Pääesikunnalta lausuntoa Kauhavan Purmon Yhteismetsän tuulivoimahankkeesta, jossa suunnitelman mukaan on tarkoitus rakentaa yhdeksän (9) kappaletta maksimissaan 230 metriä korkeaa tuulivoimalaa Kauhavan ja
Purmon rajan alueelle. Pääesikunnan lausunto on valmisteltu Pääesikunnan operatiivisella osastolla.
Tuulivoimaloiden tiedetään yleisesti aiheuttavan haittaa erityisesti ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat edustavat suuria kohteita. Puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän (Laki puolustusvoimista 551/2007 ja aluevalvontalaki
755/2000) toteuttamisen kannalta saattaa valvontasensoreihin kohdistuvilla häiriöillä
olla merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia, jotka tulee aina selvittää puolustusvoimien hyväksymällä tavalla. Vaikutusten selvittämisvelvollisuus on kaavoittajalla tai tuulivoimatoimijalla.
Ilmavoimien esikunnan asiantuntija on tarkastellut tuulivoimahanketta annettujen tietojen sekä VTT:n aiempien tutkimustulosten perusteella. Ilmavoimien arvion mukaan
tuulivoimahanke sijoittuu ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle. Ilmavoimien esikunta
vaatii, että tuulivoimahankkeen tuulivoimaloiden haittavaikutukset tulee selvittää Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä.
Ilmavoimien esikunnan asiantuntijan antaman lausunnon mukaisesti Pääesikunnan
operatiivinen osasto edellyttää, että tuulivoimaloiden haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin tulee selvittää puolustusvoimien hyväksymällä toimijalla Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Tutkavaikutusselvityksen valmistuttua Pääesikunta voi antaa lausuntonsa hankkeen lopullisesta hyväksyttävyydestä.
Lausunto 10.7.2104
Tuuliveikot Oy on suunnittelemassa tuulivoimahanketta, jossa tarkoituksena on rakentaa enintään kolme (3) kappaletta maksimissaan 203 metriä korkeaa tuulivoimalaa
Kauhavan Kortesjärvelle. Viiteasiakirjalla on annettu jo aikaisemmin lupa rakentaa yksi
(1) vastaava tuulivoimala alueelle.
Pääesikunnan operatiivisella osastolla on valmisteltu puolustusvoimien lopullinen kanta
hankkeen hyväksyttävyydestä. Lausunnossa on arvioitu hankkeen vaikutukset puolustusvoimien joukkojen ja järjestelmien käyttöön. Lausunnossa on otettu huomioon puolustushaarojen ja Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen laatimat alueelliset
tarkastelut, joissa arvioidaan vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin ja sotilasilmailuun sekä puolustusvoimien radioyhteyksiin.
Suunniteltu tuulivoimahanke sijoittuu ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle.
Ilmavoimien Esikunnan asiantuntijan antaman arvion ja aikaisemman voimalan VTT:n
laskeman tutkaestelausunnon mukaan, kyseisen hankkeen tuulivoimaloista aiheutuvien
tutkavaikutusten arvioidaan olevan kuitenkin niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa aluevalvonnalle. Lisäksi puolustusvoimien eri organisaatioiden laatimien
topografisten tarkastelujen perusteella hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin, sotilasilmailuun eikä puolustusvoimien
kiinteän linkkiverkon yhteyksiin.
Tuulivoimahankkeen rakentamista koskevassa suunnittelussa on selvitetty hankkeen
vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Tämän perusteella Pääesikunta toteaa, että
hankkeen suunnitelman mukaisilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta
Kaavaselostus
71 (92)
3.8.2015
suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Kauhavan Kortesjärven alueelle.
Lausunto 15.10.2014
Kauhavan kaupungin lausuntopyyntöön (MK27524, 22.9.2014), koskien Fräntilä-Salon
tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, Länsi-Suomen
sotilasläänin esikunta lausui seuraavaa:
Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE) aluehallintoviranomaisena toteaa, että se
on osallinen osayleiskaavan laatimisessa 31.12.2014 asti, jolloin LSSLE lakkautetaan.
Sen jälkeen lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää tapani.rantio@mil.fi ja kai.hyytiainen@mil.fi sekä tiedoksi eero.ruotsila@mil.fi puh vaihde
0299 800. Kirjaamon sähköpostiosoite ei ole vielä tiedossa.
LSSLE esittää, että kaavan yleismääräyksiin lisätään oikeusvaikutteinen kaavamääräys,
jonka mukaan tuulivoimaloiden maanpäällisiä osia ei saa rakentaa ilman puolustusvoimien hyväksyntää. LSSLE edellyttää, että määräystä ei muuteta pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja.
LSSLE toteaa, että kun tuulivoimarakentamisen suunnitelmat tarkentuvat (voimaloiden
määrä, korkeus ja sijoittuminen), tulee Pääesikunnalta pyytää lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Arvion tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta saatuaan tarkemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista.
LSSLE toteaa, että puolustusvoimien virallisen kannan tuulivoimarakentamiseen antaa
Pääesikunnan operatiivinen osasto, yhteyshenkilönä Kari Salin, p. 0299 800 ja Tomi
Böhm, p. 0299 800.
8.6.10 Vaikutukset säätutkiin
Suojaetäisyys säätutkiin on riittävä, ei vaikutuksia.
8.6.11 Vaikutukset viestintäyhteyksiin
Linkkijänteet ovat asemien välisiä suoria säteitä. Jos säteen eteen sattuu voimala, datasiirto linkkijänteessä katkeaa. Tuulivoimaloiden lopullista sijaintia suunnitellessa pitää
olla yhteydessä viestintäverkon ylläpitäjään (v. 2015 Digita) ja matkapuhelinoperaattoreihin linkkijänteiden sijaintien tarkistamiseksi. Linkkijänneongelmat ratkeavat yleensä
melko pienillä voimaloiden siirroilla.
VTT on v. 2015 tehnyt selvityksen tuulivoimaloiden vaikutuksista antennitelevision
vastaanottoon sekä matkaviestinverkkoihin. TV-verkon tarkastelujen perusteella
tuulivoimalat aiheuttavat katvealueen, jos tuulivoimala sijaitsee lähettimen ja vastaanottopaikan välissä. Vastaanotto-ongelmat ilmenevät lähettimestä katsottuna tuulivoimapuiston takana sekä vähäisessä määrin tuulivoimaloiden edessä ja sivuilla. Mahdollisen häiriön varmistaminen tuulivoimalasta johtuvaksi ei ole aivan ongelmatonta, koska
signaalin voimakkuus vaihtelee mm. sääolosuhteista riippuen.
Viestintävirasto on kaikkea tietoliikennettä, joka sisältää langattoman ja langallisen
dataliikenteen, matkapuhelinliikenteen, radio- ja TV-asemat sekä erillisverkot ja radiopuhelimet (VHF, PMR 446, LA jne) valvova viranomainen.
Viestintäviraston määräys M65 asettaa kiinteistönomistajalle velvoitteen pitää kiinteistön antennijärjestelmä tietyllä teknisellä tasolla, jotta televisiolähetysten häiriötön
vastaanotto olisi mahdollista.
Tuulivoimalan aiheuttaessa häiriötä vastaanottoon Viestintäviraston kanta on, että kiinteistön omistaja vastaa kustannuksista, ellei kiinteistön antennilaitteisto ole M65 tasol-
Kaavaselostus
72 (92)
3.8.2015
la6. Suurin osa tuulivoimaloiden aiheuttamista häiriöistä saadaan tällaisilla kunnostustoimilla eliminoitua. Mikäli kiinteistön antennilaitteisto on M65 tasolla ja häiriöitä edelleen ilmenee, siirtyy vastuu häiriön aiheuttajalle eli tuulivoimatoimijalle. Vastaava menettely on käytössä myös esim. 4G - tukiasemien aiheuttamissa häiriöissä.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osayleiskaava on julkisoikeudellinen maankäytön ohjauksen väline. Osayleiskaavassa ei MRL:n nojalla voida antaa yksityisoikeudellista korvausasiaa koskevaa määräystä, sillä korvauksista määrääminen edellyttäisi nimenomaista laintasoista sääntelyä. Vastuunkannon varmistamiseksi kaavaan on lisätty
asiaa koskeva määräys:
”Tuulivoimapuiston toteuttamisen yhteydessä tulee viestintäverkon ylläpitäjän yhdessä
tuulivoimatoimijan kanssa varmistaa, ettei tuulivoimapuisto heikennä olevien rakennusten viestintäyhteyksiä. Viestintäyhteyksiin kuuluvat mm. tiedonsiirto, puhelut, radio- ja
televisiovastaanotto.”
Mahdollisissa häiriötilanteissa tuulivoimatoimija joutuu siten neuvottelemaan viestintäverkon ylläpitäjän7 kanssa tarvittavista toimista ja näiden kustannuksista. Pääsääntöisesti sekä teleoperaattorit että tuulivoimatoimijat ovat osallistuneet kustannuksiin vapaaehtoisesti.
Digitan lausunto
Hanketoimijat ovat pyytäneet Digita Networks Oy:lta (Digita) lausuntoa suunnitellun
tuulipuiston arvioiduista vaikutuksista Digitan maanpäällisten tv-lähetysten näkyvyyteen. Lausunto on saatu 1.12.2014.
Koska Lapua on pääsääntöisesti alueella vastaanotettu asema, niin eniten ongelmia on
lausunnon mukaan ennustettavissa alueelle, jossa antenni-TV-vastaanotto tapahtuu
sieltä suoraan suunnitellun tuulivoimapuiston läpi. Tällä alueella, noin 1-7 km etäisyydellä tuulivoimapuiston takana, on 8 vakituista asukasta ja 3 kesämökkiä.
Kuva 53: Voimalat (mustat pystykolmiot) ja mahdolliset häiriösektorit (Digita)
6
7
Viestintäviraston kanta seminaarissa (talvella 2015) jossa käsiteltiin tuulivoimaloiden aiheuttamia häiriöitä viestiliikenteelle.
2015 Digita
Kaavaselostus
73 (92)
3.8.2015
Digita arvioi lausunnossaan, että on mahdollista, että suunnitellut tuulivoimalat tulevat
aiheuttamaan häiriöitä tv-signaaliin yksittäisissä kiinteistöissä. Tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä (linkkejä).
Digita suhtautuu myönteisesti tuulivoiman käyttöön energianlähteenä. Jo toteutetut
tuulivoimalat ovat kuitenkin osoittaneet, että tv- lähetysasemien jälkeen rakennetut
tuulivoimalapuistot voivat aiheuttaa olennaisia ongelmia tv- vastaanottoon. Siksi mahdollisten häiriöiden korjaamiseen kannattaa varautua jo puiston suunnitteluvaiheessa.
Tuulivoimaloista aiheutuvat häiriöt pystytään korjaamaan joko kiinteistökohtaisella antennikunnostuksella tai ns. täytelähettimellä.
8.7
Talous
Tuulivoimapuiston rakentaminen hyödyttää sijoituspaikkakuntaa samalla tavalla kuin
teolliset investoinnit ylipäätään. Rakentamisen aikana syntyy työpaikkoja, etenkin jos
paikalliset rakennusliikkeet ovat aktiivisia tarjoamaan palvelujaan. Kaupallisen toiminnan aikana tulee kunnalle verotuloja (kiinteistövero ja mahdollisesti yhtiöveroja).
Pienelle kunnalle suuren tuulivoimapuiston kiinteistöverotulot voivat olla varsin merkittäviä. Kaikkiin tuulivoimapuistoihin tarvitaan lähiseudulle sijoittuva huolto-organisaatio.
Vaikka tuulivoimapuiston varsinainen käyttö- ja kunnossapito usein hoidetaankin kaukovalvonnalla ja keskitetysti, useimmiten vikapäivystystä varten paikallisen sähköyhtiön tai teollista huoltoa tekevän yhtiön kanssa tehdään sopimus. Isommille tuulivoimapuistoille voidaan perustaa paikallinen huoltokeskus. Myös maanomistajat saavat korvauksen tuulivoimapuistolle vuokraamastaan maa-alueesta8.
Tuulivoiman tuotantokustannukset koostuvat investointi- ja käyttökustannuksista.
Muuttuvia (tuotetusta energiamäärästä riippuvia) kustannuksia ei tuulivoiman kohdalla
juuri ole; vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat lähes vakiosuuruiset tuotannosta riippumatta.
Tuulivoiman energiatuotannon kannattavuuteen vaikuttavat





Tuuliolot
Muut säätekijät, esim. kylmien toimintalämpötilojen aiheuttamat modifikaatiotarpeet,
Rakentamisolosuhteet (maasto ja maapohjan laatu, etäisyys olemassa olevaan
sähköverkkoon ja verkon mahdolliset vahvistustarpeet jne.)
Hankkeen kokoluokka
Huollon ja ylläpidon edellytykset
Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana,
mutta työllisyysvaikutukset ovat kohtalaisia myös tuulivoimapuiston toiminnan aikana;
alueelle kohdistuvat työllisyysvaikutukset ovat noin 110 henkilötyövuotta. Arvio perustuu samankokoisen hankkeen 9 työllisyysvaikutusarvioon.
Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia elinkeinojen harjoittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen hankealueella tai sen lähialueella.
8.7.1 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen
Hankkeen vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen on arvioitu suurelta osin ihmisiin kohdistuvina vaikutuksina, sillä merkittävimmät alueen hyödynnettävät luonnonvarat muodostavat pohjan alueen virkistyskäytölle (marjastus, sienestys, metsästys).
Tuulivoimatuotanto ei ole esteenä alueen virkistyskäytölle.
8
9
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Merikarvia, Korvenneva 2015
Kaavaselostus
74 (92)
3.8.2015
Turvetuotantohankkeiden yhteisvaikutukset tuulivoimapuiston kanssa aiheutuvat lähinnä liikenteestä. Turvetuotantoalueet eivät käytä samoja alemman tieverkon teitä kuin
tuulivoimapuistojen rakentamiseen käytetään, mutta valtatiet ovat sekä turverekkojen
että tuulivoimakuljetusten käyttämä liikenneväylä. Toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden aiheuttama raskaan liikenteen liikennesuoritteet ovat mukana Liikenneviraston
tilastoissa.
8.8
Terveys
Tuulivoimapuiston asumisviihtyisyyteen ja virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset liittyvät pääosin maisemaan, meluun ja varjostukseen liittyviin vaikutuksiin.
Tuulivoimalat muuttavat asukkaiden arkipäiväistä ympäristöä ja niiden toiminta voidaan
kokea elinympäristön laatua heikentävänä.
Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueilla liikkumista eikä virkistyskäyttöä jatkossakaan, mutta tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, lapojen liike sekä varjostus voidaan
kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä.
Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Tuulivoimapuiston mahdolliset terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden
meluvaikutusten kautta. Vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään, voidaan tuulivoimapuistolla silti kokea olevan vaikutuksia ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen. Myös tuulivoimaloihin liittyvät pelot voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen.
Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tästä huolimatta asukkaat voivat kokea tuulivoimapuiston heikentävän turvallisuutta hankealueella ja lisäävän pelkoa hankealueella liikkuvien keskuudessa.
8.8.1 Melu
Rakentamisen aikainen melu
Voimakkainta melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden
pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa
työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia
nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle.
Rakentamisvaiheen meluvaikutus on paikallista ja kestoltaan suhteellisen lyhyttä.
Voimaloiden tuottama melu
Tuulivoimalaitosten melu aiheutuu pääosin lapojen tuottamasta aerodynaamisesta laajakaistaisesta (60 - 4000 Hz) melusta10,11. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat (esim. vaihteisto ja generaattori), jotka tuottavat pääosin
mekaanista melua. Tätä on pystytty tehokkaasti vaimentamaan, kun taas lapojen aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa vaikuttaa. Aerodynaaminen melu on hallitseva
varsinkin suurilla turbiineilla, ja se on lapojen pyörimisen vuoksi jaksottaista ja sisältää
myös matalataajuisia komponentteja. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun voimakkuuteen, taajuuteen ja ajalliseen vaihteluun vaikuttavat erityisesti voimalatyyppi, voimaloiden lukumäärä, niiden etäisyys tarkastelupisteeseen ja tuulen nopeus. Melun leviäminen ympäristöön riippuu paikallisten maasto-olosuhteiden lisäksi hetkellisistä sääoloista kuten tuulen nopeudesta ja ilmakehän tasapainotilasta. Tarkempia taustatietoja
tuulivoimaloiden aiheuttaman melun syntymekanismeista, luonteesta ja vaikutuksista
on koottuna mm. alaviitteiden julkaisuihin10, 11, 12.
10
11
12
C. Di Napoli: Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Suomen Ympäristö 4, 2007
S. Uosukainen: Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT Tiedotteita 2529, 2010
D. Siponen: Noise Annoyance of Wind Turbines, VTT Research Report VTTR-00951-11, 2011
Kaavaselostus
75 (92)
3.8.2015
Melumallinnusohjeistus
Ympäristöministeriö on julkaissut 28.2.2014 ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamiseen. Ohjeessa on annettu tietoja mallinnusmenettelyistä arvioitaessa tuulivoimaloiden
aiheuttamaa melukuormitusta ympäristösuojelulain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa, sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Ohjeissa määritellään
yksityiskohtaisesti käytettävät mallit, niiden parametrit ja lähtötiedot sekä tulosten
esittämistavat. Yksityiskohtainen ohjeistus on koettu tarpeelliseksi, jotta mallinnustulokset olisivat aina tekijöistä riippumatta vertailukelpoisia keskenään. Tämän osayleiskaavaan liittyvä melumallinnus on toteutettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti.
Melumallinnuksen lähtötietona käytetään standardin IEC TS 61400-1 mukaisten mittausten perusteella määritettyjä ja valmistajan ilmoittamia äänitehotason tunnus- tai takuuarvoja (valmistajan ilmoittama ”declared value” tai ”warranted level”, jossa varmuus melupäästön mahdollisessa verifioinnissa on noin 95 %). Äänitehotasot on ilmoitettava 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla 20 - 10 000 Hz ja oktaaveittain keskitaajuuksilla 31,5-8 000 Hz, ja ne tulee olla saatavilla 10 m:n referenssikorkeutta vastaavilla tuulen nopeuksilla 8 m/s ja 10 m/s. Melumallinnuksen epävarmuus on tarkastelussa ja ohjeistuksessa sisällytetty laskennassa käytettyyn tuuliturbiinien melupäästön
arvoon, jolloin mallinnustuloksia voidaan suoraan verrata suunnitteluohjearvoihin ilman
erillistä epävarmuustarkastelua, ja äänen etenemisen ja ympäristö-olosuhteiden mallinnukseen voidaan käyttää vakioituja sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Molemmille
turbiinityypeille käytetyt lähtömeluarvot ovat valmistajan ilmoittamia takuuarvoja.
Lisäksi tiedossa tulee olla melupäästöön mahdollisesti liittyvät erityisen häiritsevät melukomponentit: melun kapeakaistaisuus, melun impulssimaisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän
vaikutukset oletetaan sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin,
eikä mallinnusohjeistuksessa edellytetä niiden erillistä tarkastelua. Mikäli tuulivoimalan
melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisia komponentteja, laskennan lähtöarvoihin voidaan lisätä sanktio.
Käytettävien turbiinityyppien melupäästöjen ei tiedetä sisältävän tonaalisia komponentteja, joten lähtöarvoina käytetään valmistajan ilmoittamia kokonaisäänitehotasoja ja
taajuusjakaumia.
Äänen etenemislaskennassa käytetään ohjeen mukaisia ISO 9613-2 -standardiin perustuvia sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Maaston pinnan laatu ja muoto otetaan mallinnuksessa erillisinä huomioon. Lisäksi pienitaajuisen äänen eteneminen tulee mallintaa
erikseen ohjeistuksessa määritellyn erillislaskennan avulla, joka perustuu Tanskassa
annettuun ohjeistukseen, jonka parametreja on mukautettu Suomen olosuhteisiin13.
Laskennassa otetaan huomioon geometrinen etäisyysvaimennus sekä ohjeistuksen mukaiset ilmakehän absorption ja maastovaikutuksen parametrit. Pienitaajuisen äänen
tarkastelu tehdään erikseen 1/3-oktaaveittain taajuusalueella 20-200 Hz melulle merkittävimmin altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella. Laskennan tarkoituksena
on tuottaa tieto ulkomelutasoista terssikaistoittain, ja niiden perusteella voidaan arvioida rakennuksen sisämelutaso oletetulla ääneneristävyydellä.
13
J. Jakobsen: Danish regulation for low frequency noise from wind turbines, Journal of Low Frequency Noise, Vibration and
Active Control 31(4), 2012.
Kaavaselostus
76 (92)
3.8.2015
Ohjearvot
Valtioneuvosto
Valtioneuvosto on antanut päätöksessään 993/1992 melutason yleiset ohjearvot 14. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot määritetään melun A-painotettuina päivä- (klo 07 - 22) ja yöajan (klo 22 - 07) ekvivalenttimelutasoina ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla.
Valtioneuvoston päätös on lainvoimainen.
Ympäristöhallinnon suunnitteluohjearvot
Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoiman suunnittelulle15 on määritelty vastaavat ohjearvot tuulivoimatuotannon suunnittelulle. Ympäristöhallinnon antamat suunnitteluohjearvot eivät ole lainvoimaisia.
Asetus tuulivoiman melutasoista
Asetus tuulivoiman melutasoista on ollut valmisteilla vuodesta 2013. Ympäristöministeriön työryhmä on ehdottanut yöajan ohjearvon asettamista 40 dB:iin luonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Luonnos on lähetetty lausunnoille 18.11.2014. Ehdotuksen mukaan ohjearvo koskee niin pysyvää kuin vapaa-ajan asutusta, mutta ei esimerkiksi luonnonpuistoja tai muita luonnonsuojelualueita.16 Myös ympäristöministeriön Tuulivoiman suunnitteluopas on tarkoitus päivittää tulevan asetuksen mukaiseksi.
Sanktio
Sekä valtioneuvoston päätöksen että ympäristöhallinnon antamissa ohjearvoissa määritellään, että mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai että se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin lisätään 5 dB ennen ohjearvoon vertaamista. Uuden melumallinnusohjeistuksen
mukaan näiden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niihin liittyvää sanktiota edellytetä tehtäväksi.
Mallinnustulosten arvioinnissa sovellettavat ohjearvot
Päivä 07-22
Yö 22-07
LAeq[dB]
LAeq[dB]
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä
hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla (VNp993/92)
55
50
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla,
taajamien ulko-puolella olevilla virkistysalueilla ja
luonnonsuojelualueilla (VNp993/92)
45
40
45
40
40
35
Asumiseen käytettävät alueet, loma-asumiseen käytettävät alueet taajamissa, virkistysalueet (Ympäristöhallinnon ohjeita 4|2012)
Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet, luonnonsuojelualueet (yöarvoa
ei sovelleta) (Ympäristöhallinnon ohjeita 4|2012)
Taulukko 2: Mallinnustulosten arvioinnissa sovellettavat ohjearvot.
14
VNp 993/92. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Annettu 29.10.1992.
Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4|2012, Ympäristöministeriö, 2012
16
Ympäristöministeriön internet-sivut, kohta Ajankohtaista, Lausuntopyyntö valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden
melutason ohjearvoista 18.11.2014
15
Kaavaselostus
77 (92)
3.8.2015
Melumallinnus
Tuulivoimaloiden tuottaman melun arviointi17 on tehty laskennallisten menetelmien
avulla. Tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso on laskettu valmistajan ilmoittamalla
turbiinityypin melupäästön taajuusjakaumalla (oktaaveittain). Melumallinnuksessa on
noudatettu ympäristöministeriön julkaisemaa mallinnusohjeistusta. Tuloksien arvioinnissa käytetään ympäristöhallinnon esittämiä ohjearvoja tuulivoimarakentamisen suunnitteluun.
Tuulivoimaloiden
kokonaismelun
mallinnus
on
suoritettu
ISO
9613-2
laskentastandardin mukaisesti (Numerola Oy:n implementoima malli). Mallinnuksessa
tuuliturbiineina on käytetty yhden turbiinin (L1) osalta 2,5 MW:n Lagerwey L100 turbiinia napakorkeudella 135 m (roottorin halkaisija 100 m), jonka lähtömelutaso on
106 dB(A) tuulen nopeudella 11 m/s 10 m referenssikorkeudella, ja muiden kahdeksan
turbiinin osalta 3,3 MW:n Vestas V126 -turbiinia (serrated trailing edges) napakorkeudella 137 m (roottorin halkaisija 126 m), jonka lähtömelutaso on 106 dB(A) tuulen nopeudella 10 m/s 10 metrin referenssikorkeudella. Näyttöä turbiinityyppien melun kapeakaistaisuudesta, impulssimaisuudesta tai amplitudimodulaatiosta ei ole tiedossa, joten siihen liittyvää sanktiota ei ohjeistuksen mukaan tule huomioida.
Mallinnuksessa käytetyt voimaloiden sijainnit vastaavat kaavakartalla ohjeellisten voimaloiden sijaintipaikkoja:
Turbiini
L1
T1
T2
I1
I2
I3
I4
I5
I6
E
299934
299575
300175
298944
299205
299001
299306
299033
299364
N
7027699
7032971
7033087
7033054
7032330
7031657
7031124
7030533
7029900
tyyppi
L100
V126
V126
V126
V126
V126
V126
V126
V126
Taulukko 3: Turbiinien sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN - koordinaatistossa ja turbiinityypit
Maaston korkeusaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen aineistoa Korkeusmalli 25
m, jonka pystysuuntainen tarkkuus on 2 m ja vaakasuuntainen resoluutio 25 m. Melutasot tuulivoimaloiden ympäristössä laskettiin hilapisteistöön, jonka korkeus on (ohjeistuksen mukaisesti) 4 m maanpinnasta ja vaakaresoluutio 10 m. Ilmakehän absorption
aiheuttama vaimennus, äänen suuntaavuus ja sääolosuhteiden vaikutus äänen etenemiseen on määritetty ympäristöministeriön ohjeistusten mukaisesti. Tuulivoimalan sijoituspaikan ympäristössä maaston vaikutuskerroin on ollut maa-alueilla 0,4 ja vesialueilla
0,0. Korkeuserot tuulivoimaloiden ja melulle altistuvien rakennusten välillä on alle 60
m, joten maanpinnan muotoon liittyvää korjausta ei ole tehty.
17
Numerola 12.3.2015
Kaavaselostus
78 (92)
3.8.2015
Tulokset
Turbiinien aiheuttama mallinnettu A-painotettu kokonaisäänitaso on esitetty karttakuvana (Kuva 54).
Alueen rakennustieto perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoon,
jossa on eritelty alueen asuinrakennukset ja loma-asunnot. Karttakuvaan on merkitty
A-painotettujen äänitasojen 35 dB, 40 dB, 45 dB ja 50 dB mukaiset vyöhykkeet. Nämä
ovat tulosten arvioinnissa käytettäviä ohjeellisia melutasoja.
Tuulivoimalan läheisyydessä olevien asuin- ja lomarakennuksien kohdilla melutasot
jäävät alle 35 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa asetetut ohjearvot eivät ylity. Äänitasot määriteltyjen vertailukiinteistöjen kohdilla on esitetty kuvan alla (Taulukko 4). Korkein äänitaso 34 dB(A) saavutetaan kiinteistön K1 kohdalla.
Kuva 54: A-painotetut äänitasot tuulivoima-alueen ympäristössä. Kuvaan on lisätty kaava-alueen
rajaus ja vertailukiinteistöjen sijainnit.
Kaavaselostus
79 (92)
3.8.2015
Taulukko 4: Kokonaismelun äänitasot vertailukiinteistöjen kohdilla.
Tuulivoimalan läheisyydessä olevien asuin- ja lomarakennuksien kohdilla melutasot
jäävät alle 35 dB(A), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa asetetut ohjearvot eivät ylity.
Matalat taajuudet
Tuulivoimaloiden aiheuttaman matalataajuisen melun arviointiin ei ole Suomessa annettu ohjearvoja. Asumisterveysohje antaa ohjeelliset enimmäisarvot pienitaajuiselle
yöaikaiselle melulle sisätiloissa18. Ohjearvot on annettu terssikaistoittain painottamattomille tunnin keskiäänitasoille, ja ne on lueteltu alla (Taulukko 5). Ohjeistuksen mukaiset mallinnustulokset vastaavat pienitaajuisen melun tasoa ulkotiloissa, joten ne eivät ole suoraan verrannollisia Asumisterveysohjeen arvoihin. Ulkomelutasojen avulla
voidaan kuitenkin arvioida sisämelutasoja, kun rakennuksen vaipan ääneneristävyys
tunnetaan riittävällä tarkkuudella.
Taajuus
[Hz]
Äänitaso
LAq,1h
[dB]
20
25
31,5
40
50
63
80
100
125
160
200
74
64
56
49
44
42
40
38
36
34
32
Taulukko 5: Asumisterveysohjeen ohjearvot sisämelulle terssikaistoittain. Desibeliarvot ovat taajuuspainottamattomia.
Mallinnusten perusteella matalataajuisen melun ohjearvot eivät ylity lähialueen asunnoilla.
18
Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003.
Kaavaselostus
80 (92)
3.8.2015
8.8.2 Varjostus(välke)vaikutukset
Välkevarjostuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa aurinko paistaa tarkastelupisteeseen
pyörivän roottorin läpi. Tällöin katselija havaitsee välkkyvän varjon, joka voi ulottua pisimmillään 1-3 km etäisyydelle voimalasta. Välkevaikutuksen etäisyyteen ja kestoon
vaikuttavat tuulivoimalan korkeus ja roottorin halkaisija, vuoden- ja vuorokaudenaika,
maaston muodot sekä näkyvyyttä rajoittavat tekijät kuten kasvillisuus ja pilvisyys. Välkevaikutuksen kohdistuminen tiettyyn kohteeseen voidaan ajoittaa tarkasti, joten välkevaikutusta voidaan rajoittaa ohjelmoimalla tuulivoimala pysähtymään välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi.
Suomen sijainnin vuoksi yksittäisen tuulivoimalan välkevaikutus kohdistuu valtaosin
voimalan pohjoispuolelle (päiväaika) sekä lounais- ja kaakkoispuolille (aamu- ja iltaajat). Voimala aiheuttaa välkevaikutusta eteläpuolelleen vain, jos voimala sijaitsee joko
Kravun kääntöpiirin eteläpuolella tai pohjoisen napapiirin pohjoispuolella.
Välkevarjostuksen laskenta voi perustua joko ns. astronomisen maksimivälkkeen (worst
case) tai todennäköisen tilanteen (real case) mallinnukseen.

Astronomisen maksimivälkkeen laskennassa oletetaan, että päiväaikaan aurinko
paistaa jatkuvasti, tuulivoimalan roottori pyörii jatkuvasti ja roottori on aina kohtisuorassa aurinkoa kohden.

Todennäköisen tilanteen mallinnuksessa otetaan huomioon paikallinen tilastollinen
aineisto auringonpaisteen määrästä ja ajoittumisesta sekä tuulen suuntien ja nopeuksien jakautumisesta.
Yleiskaavaa varten tehdyn selvityksen välkelaskenta perustuu todennäköisen tilanteen
mallinnukseen.
Ohjearvot
Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulipuiston suunnitteluun suositellaan käytettäväksi muiden
maiden ohjeistuksia välkemäärien osalta.
Tanskassa on määritetty vuotuisen välketuntimäärän raja-arvoksi 10h. Ruotsissa käytettävä suositusarvo on 8h ja korkeintaan 30 min päivässä 19. Näiden ohjearvojen käyttö
edellyttää todennäköisen välketilanteen laskentaa.
Mikäli välketuntien arvioinnissa käytetään laskennallista maksimituntimäärää, voidaan
välkevaikutuksien ohjearvona käyttää Saksassa käytettävää 30 h raja-arvoa.
Tätä yleiskaavaa varten tehdyssä raportissa analysoitu välkevaikutus vastaa todellista
odotettavissa olevaa välketuntimäärää, ja näin ollen suunnitteluohjearvona käytetään 8
tai 10 tuntia.
Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto
Tuulivoimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostus (shadow flicker) on arvioitu geometrisella laskentamallilla, joka huomioi auringon paikan vuoden eri aikoina, tuulipuistoalueen maastonmuodot sekä tuuliturbiinien dimensiot (Numerola Oy:n implementoima
malli). Laskennan tuloksena on saatu tieto siitä, kuinka monta tuntia vuodessa alueen
eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Tulosta on havainnollistettu tasaarvokäyrästöllä, jonka perusteella voidaan arvioida varjostusvaikutusta tarkastelualueella. Laskennassa on käytetty samoja turbiinityyppejä ja –mitoituksia kuin melumallinnuksessa.
Tarkastelualueen maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen aineistosta
Korkeusmalli 25 m. Korkeusdatan resoluutio on 25 m ja tarkkuus 2 m. Laskennassa on
19
Boverket: Vindkraftshandboken, Planering och prövning av vindkraftverk på land och i kustnärä vattenområden, 2009.
Kaavaselostus
81 (92)
3.8.2015
huomioitu korkeuserot siten, että jos auringon, turbiinin ja tarkastelupisteen kautta
kulkeva jana leikkaa maanpintaa, niin varjostusta ei esiinny. Varjostusvaikutus on laskettu 1,5 m korkeudelle maanpinnasta sekä 3000 m etäisyydelle jokaisesta turbiinista,
mikä on riittävän suuri etäisyys tässä tarkasteltujen turbiinien tapauksessa. Auringonpaistekulman rajana horisontista on käytetty kolmea astetta, jonka alle menevää säteilyä ei ole otettu huomioon varjostuksessa.
Turbiinin lapojen aiheuttama varjo heikkenee asteittain liikuttaessa etäämmälle turbiinista ja tietyn etäisyyden jälkeen varjo ei ole enää ihmissilmin havaittavissa. Tämä
etäisyys riippuu turbiinin lavan leveydestä, ja esimerkiksi Ruotsin tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa määritellään, että välkevarjostus huomioidaan, mikäli lapa peittää vähintään 20 % auringosta. Käytännössä tämä asettaa lavan leveydestä
riippuvan maksimietäisyyden yksittäisen turbiinin aiheuttamalle välkevaikutukselle,
jonka ulkopuolella välkevaikutusta ei ole. Tätä kaavaa varten tehdyn selvityksen laskennassa on käytetty maksimietäisyyttä 3000 m, mikä tarkoittaa, ettei varjon heikkenemisen vaikutusta ole käytännössä huomioitu mallinnuksessa lainkaan. Tämän vuoksi
mallinnustulokset todennäköisesti yliarvioivat todellista välkevaikutusta.
Todelliseen välkevaikutukseen vaikuttavat turbiinien käyttöaste, puusto ja paikallinen
säätila (pilvisyys ja tuulisuus). Jos esimerkiksi tuulen suunta on kohtisuorassa Auringon
ja tarkastelupisteen välistä linjaa vasten, ei varjostusvaikutusta esiinny. Varjostuksen
laskennassa turbiinin orientaatio voidaan määrittää, jolloin roottori oletetaan tiettyyn
suuntaan asetetuksi ympyrätasoksi. Laskenta on suoritettu kuudella eri turbiinien orientaatiolla. Tämä vastaa 12 tuulen suuntasektorin varjostustuloksia, sillä vastakkaiset
tuulensuunnat aiheuttavat välkkeen kannalta efektiivisesti saman roottorin orientaation. Kullakin tuulen suunnalla laskettua välketuntimäärää on skaalattu Suomen tuuliatlaksesta saatavan suuntasektorin esiintymisfrekvenssillä ja suuntakohtaisesta nopeusjakaumasta määritellyn turbiinin käyntinopeuksien ajallisella osuudella. Käynnistysnopeutta alemmissa tai pysäytysnopeutta korkeammissa tuulissa turbiinit ovat paikallaan,
jolloin roottorin pyörimisestä aiheutuvaa valon välkkymistä ei esiinny. Suomen tuuliatlaksen tuulisuusestimaatti on otettu tuulivoima-alueen keskeltä korkeudelta 150 m, ja
sen perusteella lasketut suuntasektorikohtaiset osuudet turbiinin käyntinopeusvälille
osuville tuulille on lueteltu selvityksen taulukossa 8.
Paikallinen pilvisyys on huomioitu skaalaamalla eri roottoriorientaatioilla laskettuja varjostusaikoja Pelmaan mittausasemalta mitattujen auringonpaistetuntien suhteellisella
osuudella teoreettisesta maksimipaistetuntien määrästä20. Pelmaan mittausten perusteella lasketut kuukausittaiset auringonpaisteen todennäköisyydet on koottuna selvityksen taulukkoon 9. Suuntakohtaisesti skaalatut välketuntimäärät yhteen laskien saadaan
arvio todellisesta, säätilan huomioonottavasta välketuntimäärästä tarkastelualueella.
20
P. Pirinen et al.: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010, Ilmatieteen laitos, Raportteja 2012:1.
Kaavaselostus
82 (92)
3.8.2015
Varjostusmallinnuksen tulokset
Kuva 55: Tuulivoimaloiden aiheuttama välketuntien määrä (Numerola 12.3.2015)
Mallinnuksessa ei ole huomioitu paikallisen puuston vaikutusta turbiinien näkyvyyteen
ja välkevaikutukseen. Suomen olosuhteissa puusto rajoittaa merkittävästi näkyvyyttä
turbiineille ja vähentää vuotuista välkevaikutusta.
Todellisten välketuntien määrä jää alle 8 tunnin kaikilla alueen rakennuksilla.
8.8.3 Yhteenveto
Mallinnusten perusteella kokonaismelun, matalataajuisen melun ja välkevaikutuksen
ohjearvot eivät ylity lähialueen asunnoilla.
Kaavaselostus
83 (92)
3.8.2015
8.9
Sosiaaliset olot ja kulttuuri
Tuulivoimapuistolla ei ole juuri vaikutuksia sosiaalisiin oloihin, koska se sijoittuu asumattomalle alueelle.
8.9.1 Vaikutukset muinaisjäännöksiin
Hankkeella ei ole vaikutusta muinaisjäännöksiin. Inventoinnissa kartoitetut kulttuuriperintökohteet eivät ole lain suojelemia kohteita.
8.10 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon
Tuulivoimatuotanto ei aiheuta haittaa ilmanlaatuun tai ilmastoon.
Hanke vähentää toteutuessaan kasvihuonepäästöjä ja hiukkaspäästöjä nollavaihtoehtoon eli korvaavaan sähköntuotantoon verrattuna.
8.11 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
Vaikutuksia maa- ja kallioperään aiheutuu rakentamisen aikana maanpinnan poistosta
ja massanvaihdoista voimalanpaikoilla sekä uuden tiestön alueella.
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesialueisiin eikä hankealueen ympäristössä mahdollisesti sijaitseviin yksityisiin kaivoihin.
Pintavesissä voi rakentamisen aikana esiintyä pientä sameuden lisääntymistä.
Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisriski on hyvän rakennustekniikan ja
valvonnan vuoksi erittäin vähäinen.
Alueella ei ole pohjavesialueita.
8.12 Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ja vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimapuiston käyttöikä on 25 – 50 vuotta. Purku käsittää samoja työvaiheita kuin
rakentaminen. Perustukset, voimajohdot ja maakaapelit voidaan jättää paikoilleen.
Purkutöistä aiheutuu meluvaikutuksia ja liikennettä. Kuljetuksia tarvitaan vähemmän
kuin rakennusvaiheessa. Purkutöillä on työllistävä vaikutus. Purkutyö voidaan kustantaa purettavasta materiaalista saatavalla tuotolla.
Maa-alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Maisema ja luonto palautuvat toiminnan päätyttyä vähitellen lähes entiselleen.
Kaavaselostus
84 (92)
3.8.2015
9
YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA
Lähimmät muut tuulivoimapuistohankkeet sijaitsevat niin kaukana kohteesta, että yhteisvaikutuksia niiden kanssa ei synny. Lähimmät toiminnassa olevat tuulivoimapuistot
sijaitsevat yli 30 kilometrin etäisyydellä. Lähin vireillä oleva hanke on Suolineva 10
km:n päässä idässä. Näkyvyysmallinnuksen mukaan Fräntilä-Salon voimalat eivät näy
Suolinevalle asti.
Melu- ja välkevarjostusmallinnuksissa sekä vaikutusten arvioinnissa on huomioitu Isonnevanmäen (Tuuliveikot) toiminnassa oleva tuulivoimala 2 km hankealueen eteläpuolella.
9.1
Liikenne
Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden
suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa, mikäli niiden rakentaminen ajoittuu samaan
aikaan. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki puistot rakennetaan täysin samanaikaisesti, mm. riittävän suorituskykyisen kuljetus- ja pystytyskaluston määrän rajallisuuden takia.
9.2
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Tuulivoimapuistojen vaikutustavat yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ovat samankaltaiset. Puistojen vaikutusalueet ovat laajat ja niiden maankäyttöä rajaava vaikutus kasvaa suoraan suhteessa pinta-alaan. Vaikutus kohdistuu pääosin asumis- ja loma-asumiskäyttöä vastaan meluja välkevaikutusten takia.
Vaikutukset maankäyttöön eivät ole pysyviä. Tuotannon loputtua alueet ovat jälleen
käytettävissä ja niillä on uutta maankäyttöä tukeva valmis tieverkko.
Myönteinen vaikutus on yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen. Myönteistä
on myös energiaomavaraisuuden kasvu ja tuotantovarmuuden lisääntyminen hajauttamisen myötä.
9.3
Maisema
Suuren etäisyyden johdosta tuulivoimapuistolla ei ole maisemaan liittyen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa.
9.4
Sähkönsiirto yhteisvaikutukset
Tuulivoimahankkeissa pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään sähkönsiirron osalta yhteistyötä niin, että erillisiä rinnakkaisia voimajohtoja ei tarvitsisi rakentaa. Mikäli
hankkeiden vaatimat sähkönsiirtoreitit toteutetaan erillisinä, muodostuu yhteisvaikutuksia maisemaan ja maankäyttöön. Erilliset voimajohtoreitit tarvitsevat leveämmät
puustosta vapaana pidettävät voimajohtoalueet ja aiheuttavat siten vaikutuksia lähinnä
metsätalouteen.
Kaavaselostus
85 (92)
3.8.2015
10 KAAVAN SUHDE VOIMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN
10.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa
alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on
ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella.
Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava
osayleiskaava ja sen suunnittelussa sovelletaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita.
Seuraavassa on kuvattu tätä osayleiskaavaa koskevat VAT -erityistavoitteet ja miten ne
on huomioitu yleiskaavassa:
10.1.1 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu


Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä.
Tuulipuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulipuisto
sijoittuu rakentamattomalle metsätalousalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei
ole asutusta. Osayleiskaava edistää uusiutuvan energian käyttöedellytyksiä (tuulivoima) ja näin luodaan samalla edellytykset ilmastonmuutokseen sopeuttamiselle.
10.1.2 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat




Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja
herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä.
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava
siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja
toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan.
Hanketta varten on selvitetty alueen ja lähiympäristön kulttuuri- ja luontoperintökohteet, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Tuulivoimapuiston suunnittelussa on huomioitu
todetut arvot. Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse pohjavesialueita.
10.1.3 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto



Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava
huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet.
Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet.
Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Tuulipuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulipuisto
sijoittuu rakentamattomalle metsätalousalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei
ole asutusta. Osayleiskaavoituksen pohjaksi on selvitetty alueen luonto-, maisema- ja
Kaavaselostus
86 (92)
3.8.2015
kulttuuriarvot sekä laadittu meluja varjostusmallinnus. Tuulivoimaloiden sijoittelun
suunnittelussa on huomioitu alueella tehtyjen selvitysten tulokset.
Hanketta suunniteltaessa on selvitetty lentoestekorkeudet. Kutakin tuulivoimalaa varten haetaan rakennuslupavaiheessa lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta.
Lentoestelupahakemukseen liitetään kaavaprosessin yhteydessä hankittu Finavia Oyj:n
lausunto.
Tuulivoimalat muodostavat useammasta koostuvan yksikön.
10.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä.
Maakuntakaavan keskeisiin periaatteisiin kuuluu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoiminen. Osayleiskaava toteuttaa monia VAT:n tavoitteita. Yleiskaava ei
ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa.
10.3 Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavaan I
Vaihemaakuntakaavaa I ei ole vielä vahvistettu. Maakuntavaltuuston hyväksymän vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ilmoitetaan alueelle MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Kaavaehdotuksen yleiset suunnittelumääräykset, jotka koskevat vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitettuja tuulivoimaloiden alueita, ovat seuraavat:



Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja
käytön aikaiset vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin,
maisemiin, pohjavesiin, luontoarvoihin ja linnustoon. Voimalat on sijoitettava niin,
etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa luonnonarvoille, pohjavesille tai muulle alueidenkäytölle.
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien turvaamisesta, johtuvat rajoitteet.
Tuulivoimaloiden alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä
hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä.
Vaihemaakuntakaava I:ssä on tunnistettu ja osoitettu kohteet, joille voi rakentaa pääsääntöisesti yli 10 voimalaitoksen kokonaisuuksia. Vaihemaakuntakaavassa ei vastaavasti ole huomioitu tätä pienempiä alueita, joihin voi rakentaa vähemmän kuin 10 voimalaitosta.
Fräntilän – Salo käsittää vain 8 voimalaa eikä sitä siten ole vaihemaakuntakaava I:ssä
huomioitu. Hanketta varten tehdyt selvitykset ja laskelmat osoittavat sen kuitenkin soveltuvan esitetyssä koossa ja sijoittelulla tuulivoimatuotantoon.
10.4 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan yleisiin sisältövaatimuksiin
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä
energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön,
luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
ympäristöhaittojen vähentäminen;
rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
Kaavaselostus
87 (92)
3.8.2015
9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 § mukaiset sisältövaatimukset.
Osayleiskaava tukeutuu tiestön osalta pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin.
Osayleiskaava perustuu maisemaa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, varjostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Alueelle
sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita merkittävästi alueella liikkumista, eivätkä heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueilla nykyisin harjoitettava maankäyttö
(maa- ja metsätalous) voi jatkua pääosin ennallaan. Kaikilla maanomistajilla on edelleen mahdollisuus käyttää omistamiaan kiinteistöjä nykyisellä ja alueelle tavanomaisella
tavalla. Kaavaan on merkitty tuulivoimaloiden ja muuntoaseman vaatimat alueet ja
huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet.
Kaavaselostus
88 (92)
3.8.2015
10.5 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin
Laadittaessa MRL:n 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että:
1. yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;
2. suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja
ympäristöön;
3. tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää
Tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset. Osayleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on
laadittu yleiskaavan ohjausvaikutukset huomioiden. Osayleiskaavan mitta-kaava on
1:10 000. Kaavakartalle on rajattu tuulivoimaloiden alueet, jotka ohjaavat suoraan rakennuslupamenettelyä. Hankkeen ympäristöselvityksen yhteydessä on selvitetty kattavasti tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemakuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Hankkeen suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu
teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja
sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet.
Sähköverkkoon liittymiseksi on laadittu suunnitelma. Edellytyksiä sähköverkkoon liittymiselle on selvitetty sekä ympäristöllisestä että teknisestä näkökulmasta.
Kaavaselostus
89 (92)
3.8.2015
11 YLEISKAAVAN TOTEUTUS
Kaavan hyväksyy Kauhavan kaupunginvaltuusto. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman kuulutuksella.
Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. Rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella sen saatua lainvoiman.
Rakennusluvan lisäksi tuulivoimapuiston toteuttaminen yleensä edellyttää tai saattaa
edellyttää myös muita lupia ja päätöksiä. Näitä voivat olla:












Maankäyttöoikeudet ja – sopimukset
Voimajohdon johtoalueen lunastuslupa
Sähkömarkkinalain mukainen lupa
Liittymissopimus sähköverkkoon
Liittymälupa maantiehen
Erikoiskuljetuslupa
Lentoestelupa
Ympäristölupa21
Vesilain mukainen lupa
Luonnonsuojelulain poikkeamislupa
Lupa kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle
Muinaismuistolain poikkeamislupa
Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, koneistoja uusimalla käyttöikää
voidaan jatkaa noin 50 vuoteen asti.
11.1 Lentoesteluvat
Lentoesteluvat tulee hakea Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Hakemukseen tulee
liittää Finavian tuulivoimahankkeesta antama lausunto liitteineen.
Lentoesteluvat haetaan osoitteesta:
Postiosoite: Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi
Kirjaamo
PL 320
00101 Helsinki
Puhelin: 029 534 5000
Sähköposti: kirjaamo@trafi.fi
Julkaisutoimenpiteiden käynnistämiseksi on Finavian tietopalveluun (tietopalvelu@finavia.fi) annettava kirjallinen ilmoitus viimeistään 12 viikkoa ennen pystytyksen
aloittamista.
Tuulivoimalat tulee varustaa lentoesteluvan mukaisilla lentoestemerkinnöillä.
Julkaisutoimenpiteiden käynnistämiseksi annettavassa kirjallisessa ilmoituksessa on ilmoitettava tuulivoimalaan tulevat lentoestemerkinnät.
11.2 Melumallinnuksen päivitys tarvittaessa
Etelä-Pohjanmaan ELY – keskus on esittänyt, että ennen hankkeen toteuttamista on
melumallinnus uusittava käyttäen toteutettavaksi suunniteltujen myllyjen oikeaa kokoa
ja niiden lopullista sijaintipaikkaa.
21
Esim. mikäli voimaloista saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920, naapuruussuhdelaki) 17.1
§:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, vaatii tuulivoimala ympäristöluvan (YSL 28.2 §). Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä tuulivoimalalle on, ettei sen toiminnasta aiheudu kohtuuttomia melu- tai välkevaikutuksia naapureille tai lähialueen
asukkaille.
Kaavaselostus
90 (92)
3.8.2015
Yleiskaavassa on yleismääräys, jonka mukaan rakennuslupa voidaan myöntää suoraan
yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä tyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja välkkeen sekä muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja.
Kaavan liitteenä on meluja välkevarjostusmallinnus josta käy ilmi käytetty layout ja
voimalatyypit. Kaavamääräys varmistaa, että melumallinnus tulee uusittavaksi tarvittaessa.
11.3 Kuljetus- ja huoltoreitit sekä pelastussuunnitelma
Tuulivoimaloiden erikoiskuljetusluvat haetaan Pirkanmaan ELY – keskukselta. Samassa
yhteydessä kuljetusreitti selvitetään ja määritetään.
Mikäli todetaan maantieverkon muutos – tai parannustarpeita hankkeen toteuttamiseksi, tulee hanketoimijan olla hyvissä ajoin yhteydessä ELY- keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri – vastuualueeseen.
Tuulivoimapuiston alueella rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden
rakentamisella.
Mikäli yksittäisen voimalan rakentamisen vuoksi joudutaan kaavaan merkitty tie sulkemaan muutaman päivän ajaksi, tulee järjestää korvaava kulkureitti.
Alueen kulkuyhteyksien varsille on toteutettava riittävästi levikkeitä pysäköintiä ja väistöjä varten, näin vältytään tiestön tukkeentumiselta onnettomuustilanteen aikana.
Tuulivoimapuiston rakentamis- ja toimintavaiheissa on laadittava ja huomioitava pelastuslain mukaiset pelastussuunnitelmat.
11.4 Puolustusvoimien kaapelinjojen sijainnin tarkistaminen
Kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen rakentamissuunnitelmien
valmistumista ja rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta 0299 818 080.
11.5 Seurantasuositus
Yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset kuvaavat tilannetta ennen tuulivoimapuiston rakentamista ja niiden avulla on selvitetty ja arvioitu tuulivoimahankkeen tulevia vaikutuksia. Jatkoseurannan avulla voitaisiin lisätä tietoa tuulivoimaloiden rakentamisen ja
toiminnanaikaisista vaikutuksista.
Seurantaohjelman toteutus ja eri osa-alueiden seurannan ajoitus tulisi tarkentaa esimerkiksi tuulivoimapuiston rakennuslupaprosessin yhteydessä, jolloin hankkeen tekniset yksityiskohdat ja rakentamisen ajankohta ovat tiedossa. Seurantaohjelma olisi suositeltavaa koordinoida muiden alueelle mahdollisesti rakennettavien tuulivoimapuistojen
kanssa hankkeiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi.
Seurantojen tulokset antaisivat arvokasta lisätietoa kunnalle ja Etelä - Pohjanmaan
ELY-keskukselle.
Suositukset seurantamenetelmiksi:
11.5.1 Muuttolinnusto
Muutonseurantaa olisi suositeltavaa tehdä kahdella peräkkäisillä kevät- että syysmuuttokausilla tuulivoimapuiston valmistumisen jälkeen. Muuttolinnustonseurannan yhteydessä alueen tuulivoimaloiden lähiympäristöä haravoidaan tuulivoimaloihin mahdollisesti törmänneiden lintujen etsimiseksi.
Kaavaselostus
91 (92)
3.8.2015
11.5.2 Pesimälinnusto ja lähialueen suuret linnut
Pesimälinnuston sekä lähiseudun mahdollisten suurten lintujen seurannassa on suositeltavaa keskittyä suojelullisesti arvokkaiden lajien pesimäkantaan ja niissä tapahtuviin
muutoksiin hankealueen linnustollisesti arvokkaimmilla osilla. Suositeltavaa on toistaa
seuranta 1-3 vuotena.
11.5.3 Lepakot
Muuttolinnustoseurannan yhteydessä voidaan etsiä myös mahdollisia kuolleita lepakoita
tuulivoimaloiden lähiympäristöstä.
11.5.4 Riistalajisto ja metsästys
Tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueen riistakantoihin ja metsästyskäytäntöihin voidaan seurata haastattelemalla alueella toimivan metsästysseuran jäseniä ja vertailemalla tuulivoimapuiston rakentamista edeltävän ja sen jälkeisen ajan saalistilastoja,
mikäli sellaisia on saatavilla.
11.5.5 Muu seuranta
Lähialueen asukkaille voitaisiin osoittaa asukaskysely tuulivoimapuiston vaikutusten kokemisesta tuulivoimapuiston toiminnan aloittamisen jälkeen. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan seurata lisäksi tuulivoimapuistosta ja sen mahdollisista häiriöistä
mahdollisesti annettavien palautteiden perusteella.
Tarvittaessa voidaan suorittaa melumittaukset, joissa tulee ottaa huomioon ympäristöhallinnon ohjeet 3/2014 ”Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla” ja
4/2014 ”Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa”.
11.5.6 Viestintäyhteydet
Yksittäisissä tapauksissa tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriöitä antenniTVvastaanottoon. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM
10/2014 vp – HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriön aiheuttaja
huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista.
11.6 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Hankkeesta on laadittu kuvasovitteita, jotka havainnollistavat tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan.
Lisätietoa tuulivoimasta ja sen vaikutuksista on saatavilla mm. Suomen tuulivoimayhdistys ry:ltä.
Kaavaselostus
3.8.2015
12 YHTEYSTIEDOT
Kauhavan kaupunki
Kauhavan kaupunki
Kaavoitus ja mittaustoimisto
Päämajantie 6
62375 Ylihärmä
Jari Leivo
vt. kaavoituspäällikkö
p. 050 384 8285
jari.leivo@kauhava.fi
Anna-Liisa Huhtala
kaavoitusavustaja
p.040 179 8130
anna-liisa.huhtala@kauhava.fi
Kaavakonsultti
Tuomo Järvinen
arkkitehti
p. 040 753 1524
Puistokatu 2 A
40100 Jyväskylä
tuomo.jarvinen@fcg.fi
Hankevastaavat
ILMATAR WINDPOWER OYJ
Erkka Saario
hankekehityspäällikkö
p. 040 355 7007
Bulevardi 7
00120 Helsinki
erkka.saario@ilmatarwind.fi
TUULIVEIKOT OY
Osmo Kokko
toimitusjohtaja
p. 044 830 700
Mattilantie 34
62420 Kortesjärvi
osmo@tuuliveikot.fi
92 (92)

Kaavaselostus_Tuulivoima

Transcription

Similar documents

2015-5-25 Vihisuo kaavaehdotus

Sähköinen dokumentointi erityistyöntekijöiden palveluissa

Matkalasku 2015 ()

Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksia

SohviTellu_2015 200.9 KB

HIRVIONNETTOMUUDET KESÄLLÄ Hirvionnettomuuksia sattuu

osa 2 - Mäntyharju

STORBACKENIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Lausunto maakuntakaavaluonnoksesta/KH 9.2.2015