Pirjo Aunio EMK syksy 2015

EMK-matemaattiset
oppimisvaikeudet
Syyskuu 2015
Pirjo Aunio
Erityispedagogiikka
Sisältö
 Kenellä on matemaattisia oppimisvaikeuksia?
2

johdantovideo (30 min)

käsitteistä

Millaisia heikkouksia?

Oppimisvaikeuksien taustoista

Arviointi ja interventiot
24.9.2015
Videolinkki
 http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis
Pirjo Aunio
3
Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan?
matemaattiset
oppimisvaikeudet
dyskalkulia
matemaattisesti heikot
laskemiskyvyn häiriö
tavallisesti + erittäin
hyvin osaavat
10-15 %
ICD-10:5-7%
10 persentiili
20 persentiili
Harjoituksen intensiteetti, tarkkuus ja ajallinen pituus kasvaa
Berch & Mazzocco (2007) Why is math so hard for some children? The nature and origins of mathematical learning difficulties and disabilities.
Geary (2013) Learning Disabilities in Mathematics. Recent advances. In Swanson H.L., Harris, K. & Graham, S. Handbook of Learning Disabilities. Guilford
Press, New York. pp.239-255.
4
Oppimisvaikeuksien 3-tasoinen selitysmalli
(Frith, 2001) -> mitä on oppimisvaikeuksien taustalla
Ympäristö
Biologinen taso
Kognitiivinen taso
Toiminnan ja käyttäytymisen
taso
Pirjo Aunio
24.9.2015
Käyttäytymisen taso
 Heikot lukujono- ja laskemisen taidot (hidasta, virhealtista)
(Hassinger-Das, Jordan, Glutting, Irwin & Dyson 2014;
Navarro et al. 2012; Stock et al. 2009a; Toll & Van Luit
2014)
 Perusaritmetiikka on vaikeaa (faktojen muistaminen, hitaat
ja työläät strategiat) (Jordan, Hanich & Kaplan 2003;
Geary, Hamson & Hoard 2000; Mazzocco et al.2008;
Ostad 1998).
 Vaikeus ymmärtää ja soveltaa lukujen rakennetta (paikkaarvo) ja 10-järjestelmää koskevaa tietoa
Pirjo Aunio
24.9.2015
Kognitiivinen taso
Ei yhtenäistä käsitystä matematiikan oppimisvaikeuksien taustalla
olevista kognitioissa:
 Potentiaalista heikkoutta ei-verbaalisessa lukumäärien
ymmärtämisessä

(Geary 2013)
magnitude comparison (De Smedt et al. 2013; Desoete, Ceuleman, De
Weerdt & Pieters, 2012; Mazzocco et al. 2011; Rouselle & Nöel 2007; Stock
et al. 2009a; Toll & Van Luit, 2014)
 Puutteita yhdessä tai useammassa kognitiivisessa kyvyssä (esim.
muisti, kielelliset vaikeudet)
Pirjo Aunio
24.9.2015
Kognitiivinen taso
Matematiikan ja muiden kognitioiden väliset yhteydet
 Yleinen älyllinen taso
 Kielelliset taidot
 Visuo-spatiaaliset taidot
 Muisti
 Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus
 Metakognitio
Pirjo Aunio
24.9.2015
Neurobiological
päälakilohkon alue
1. The left angular gyrus (AG) 2 + 3
=?
2. The left intraparietal sulcus (IPS)
3. The right intraparietal sulcus (IPS)
9
3 vs.
8
24.9.2015
Matemaattisten
oppimisvaikeuksien taustasta:
Emotionaaliset tekijät
Emotionaaliset tekijät vaikuttavat oppimisen ongelmiin:
Kuinka kiinnostunut lapsi on matematiikasta?
Millainen käsitys hänellä on omista taidoistaan ja
osaamisestaan?
Ovat yhtenä tärkeänä tekijänä määräämässä
oppimisvaikeuksien ilmiasua
Pirjo Aunio
24.9.2015
Emotionaaliset tekijät
 Motivaatioon liittyvät tekijät korostuvat erityisesti
juuri matematiikan oppimisvaikeuksissa:
 Motivaation
on havaittu erottelevan jo
ensimmäisellä luokalla ne lapset, joilla on
matematiikan oppimisvaikeuksia, niistä
ikätovereistä, joilla vaikeuksia ei ole
 Vastaavasti
koulusuoriutumisen ja
motivaation kehitystä seuranneista
tutkimuksissa on havaittu, oppilaiden
matematiikkaan suuntaaman kiinnostuksen
olevan erityisen altis laskulle jo
alkuopetuksessa
Pirjo Aunio
24.9.2015
Vuorovaikutteinen malli
Kiinnostuneisuus
Käsitys
itsestä
osaajana
Akateeminen
osaaminen
12
24.9.2015 Käyttäyt
Miksi lapsi ei opi laskemaan?
 Neurologinen tausta
 Kognitiiviset tekijät taustalla
 Taitojen harjoittelemiseen ei
ole ollut mahdollisuutta

Perhe

Päiväkoti

Koulu

Lapsi
 Syytä ei aina tiedetä
13
Oppimisen arviointi: Varhainen tunnistaminen &
kehityksen seuraaminen
 Heikkojen löytäminen Lukimat/oppimisen
arviointihttp://www.lukimat.fi/lukimat-bedomning-avlarandet/material/identifiering-av-stodbehov.
 Kehityksen ja oppimisen seuraaminen riittävän usein
 Monipuolisen arviointitiedon kerääminen
 Arviointityö on moniammatillista
14
24.9.2015
Pirjo
Interventio
 Interventio-ohjelma (= Erityispedagoginen opetuksellinen
tuki):
o
Suunniteltu opetus- ja oppimisympäristön muokkaus, jonka
tarkoituksena on muuttaa oppimista alussa määritellyllä
tavalla (Riley-Tillman & Burns, 2009)
o
harjoitusohjelma, harjaannuttamisohjelma,
kuntoutustusohjelma
 Interventio-tutkimus:
Pirjo Aunio

Tutkimusdesign, missä tutkitaan interventio-ohjelmien
vaikuttavuutta

ThinkMath-verkkopalvelu blogs.helsinki.fi/thinkmath
15
Pirjo Aunio
3.12.2014
16
Oppimisvaikeus lapsille/nuorille hyödylliset
opetukselliset elementit
Gersten, Chard, Jayhanthi, Morphy & Flojo (2008)
 Eksplisiittinen opetus (suurimpia efektejä)
 Hyvä opetuksen suunnittelu

Opetuksen jaksottaminen (etenkin kun opitaan uusia taitoja)

Valikoima esimerkkejä (tukee etenkin siirto-vaikutusta)
 Monipuoliset ja heuristiset opetusstrategiat (l. useita strategioita, joista valitaan
sopivin)

Tarjoaa lapsille/nuorille mahdollisuuden keskustella ja pohtia, miten
ratkaisevat matemaattisia ongelmia

Voi tukea auttaa lasta/nuorta nostamaan ajattelunsa tasoa
 Visuaalisten tukimateriaalien käyttö

Kun käytetään riittävän tarkasti
 Yhteistoiminnallinen (kaverin kanssa) oppiminen
 Jatkuva palaute oppimisesta
Pirjo Aunio

Hyödyllistä silloin kun palaute annettiin yleisopetuksen opettajille
lapsen/nuoren oppimisesta

Ei niinkään hyödyllistä antaa palautetta lapsille/nuorille, joilla on
oppimisvaikeuksia
17