Espoon kaupunki Pöytäkirja § 90 Ympäristölautakunta 22.10.2015

Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 1 / 1
184/10.02.02/2015
§ 90
Ympäristölautakunnan lausunto Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta, alue nro
840300
Valmistelijat / lisätiedot:
Laura Lundgren, puh. 046 877 3498
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Päätösehdotus
Ympäristöjohtaja Tarja Söderman
Ympäristölautakunta antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle KaitaaIivisniemi osayleiskaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon:
Kaupunkirakenne
Ympäristölautakunta katsoo, että maankäytön painottaminen
kävelyetäisyydelle tulevista metroasemista sekä uusien rakennusalueiden
ryhmittäminen yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi keskustoimintojen
läheisyyteen tukee Espoon kestävän maankäytön tavoitteita ja
ilmastonmuutoksen huomioimista.
Kaavassa uusi kaupunkimainen rakentaminen on onnistuttu sijoittamaan
niin, että merkittävimpiin luontoarvoihin kohdistuvat maankäytön haitalliset
vaikutukset jäävät kohtalaisiksi. Suurimmat haitalliset vaikutukset
kohdistuvat Hannusmetsään, jonne on osoitettu laajin uusi
kaupunkimainen asuntoalue (A1) sekä asumista ja keskustoimintoja
sekoittavia alueita (A1/C, A2/C).
Ympäristölautakunta katsoo, että Bondaksen uusien asuntoalueiden pintaalat ovat niin laajoja, että ne tulevat vähentämään Hannusmetsän
monipuolisuutta, lajirikkautta ja eri metsäalueiden kytkeytyneisyyttä vaikka
rakennettavien alueiden sijoittelussa on pystytty lieventämään
haitallisimpia vaikutuksia merkittäviin luontoarvoihin.
Hannusmetsän, Kaitaanlaakson, Hyljelahden ja Rullavuoren viher- ja
virkistysalueiden ominaispiirteet säästyvät nykyisenkaltaisina ja uusi
kaupunkimainen rakentaminen limittyy olemassa olevan rakenteeseen
tavalla, joka yhdistyy Finnoon kehitykseen.
Kaavan kolme yhtenäistä virkistysaluetta Hannusmetsässä,
Kaitaanlaakso-Iivisniemenpuiston ja Hyljelahti-Rullavuoren alueilla tukevat
paremmin moniarvoisen kaupunkiluonnon säilymistä pitkällä aikavälillä
kuin pienemmät, toisistaan irti sijaitsevat virkistysalueet. Kaavan
verkostomainen viherrakenne parantaa kaupunkiluonnon edellytyksiä
puskuroida maankäytön haitallisia vaikutuksia.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 2 / 2
Hannusmetsän uudet asunto- ja keskustoimintojen alueet
Ympäristölautakunnan mielestä on hyvä, että Hannusmetsä on kaavassa
jaettu selkeästi tehokkaasti rakennettuun itäosaan ja pelkästään
virkistystoiminnaltaan kehitettävään länsiosaan. Lautakunta katsoo, että on
ekologisesti ja yhdyskuntarakenteen kannalta kestävämpää sijoittaa
rakentaminen Bondaksenmäelle ja Bondasbergetille. Näin koko
Hannusjärven ympäristö, liito-oravien ydinalueet, lepakoiden II-luokan
alueet, huomattava osa Hannusjärven valuma-alueesta ja yhtenäinen osa
nykyisestä luontopolusta on voitu jättää rakentamisen ulkopuolella.
Hannusmetsän V- ja EV -aluemerkinnöillä on ympäröity rakennettavat
asunto- ja keskustoimintojen alueet ja maksimoitu yhtenäisen metsän
pinta-ala. Tämä ratkaisu mahdollistaa jatkossakin järviluonnon kokemiseen
ja Hannusmetsän hyödyntämisen päiväkotien ja koulujen lähimetsänä.
Mahdollisimman laaja ja yhtenäinen metsäalue, joka sisältää
Hannusjärven rakentamattomineen rantoineen vahvistaa luontoarvojen
säilymistä ja ekologisen verkoston elinvoimaisuutta kaava-aluetta
laajemmalla alueella. Kaavan mukaisessa ratkaisussa Hannusmetsästä
löytyy vielä rauhaisampia kolkkia ja vaihtoehtoisia elinympäristöjä niille
eliöille, joihin uudis- ja täydennysrakentaminen on vaikuttanut haitallisesti
Kaitaalla, Iivisniemessä ja Finnoossa.
Hannusjärven rantojen rakentamattomuus ja Hannusmetsän viheralueiden
hyvä kytkeytyneisyys muuhun ekologiseen verkostoon ovat jatkossa
avainasemassa luonto- ja virkistysarvojen säilymisessä.
Toinen merkittävä luontoarvojen reservialue kaavaluonnoksessa
muodostuu Rullavuoren ja Hyljelahden rantaraitin alueelle. Näiden kahden
välillä tulisi toimia laadukas ekologinen yhteys. Sen vuoksi kaavassa tulee
turvata etelä-pohjoissuuntaisten viheryhteyksien jatkuvuus ja riittävä
leveys Hannusmetsästä Kaitaanlaakson poikki merenrantaan asti.
Hannusjärvi
Uusi kaupunkimainen rakentaminen tulee vaikuttamaan haitallisesti
Hannusjärven ekologiseen tilaan ja pohjaveden muodostumiseen.
Hannusjärven päätyvät hulevedet tulisi viivyttää ja suodattaa jo
rakentamisen aikana kiintoaineskuormituksen minimoimiseksi.
Hannusjärven tilan kannalta on sitä parempi, mitä enemmän veden
määrän vaihteluita järvessä pystytään tasaamaan viivyttämällä järveen
lopulta päätyviä hule- ja sadevesiä. Ympäristölautakunnan mielestä on
hyvä, että Hannusjärvensuo ja Puntalansuo on merkitty virkistysalueiksi,
sillä suot luontaisesti viivyttävät ja suodattavat Hannusjärveen laskevia
vesiä. Hannusjärven suojelua edistäisi virkistysalueen laajentaminen
Puntalansuon ympäristössä A1-alueen länsireunaan. Tällöin alueen
luontaista kosteikkoympäristöä pystyttäisiin hyödyntämään hulevesien
viivytykseen ja Hannusjärven veden tasaamiseen. Sen vuoksi
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 3 / 3
ympäristölautakunta esittää, että Bondaksen A1-aluerajausta
pienennetään sen länsireunasta ja V-aluetta laajennetaan.
Ympäristölautakunta huomauttaa, että kaavaluonnoksen Bondaksen A1aluerajaus on esitetty Espoon eteläosien yleiskaavassa osittain
virkistysalueena (V) sekä Tiivis- ja matala - asuntoalueena (A2).
Bondaksen A1-aluetta tulee pinta-alaltaan pienentää, jotta se vastaa
enemmän Espoon eteläosien yleiskaavan asuntoaluerajauksia.
Uusi ulkoilureitti Hannusjärven rannassa ja uimaranta vastaavat
ympäristölautakunnan mielestä hyvin Kaupunginhallituksen 25.3.2013
hyväksymään Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteeseen (4) tehostaa
Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttö luontoarvot
huomioiden.
Ekologiset yhteydet ja virkistysalueiden verkosto
Kaavan virkistysalueet muodostavat itä-länsisuuntaisen viherverkoston,
joka liittyy toimivasti kaava-alueen ulkopuoliseen viherrakenteeseen ja
tarjoaa asukkaille erityyppisiä virkistysalueita.
Kaavaluonnoksessa etelä-pohjoissuuntaiset virkistysalueet ovat jääneet
kapeiksi ja katkeileviksi. Kaavan viheralueet toimivat myös paikallisina
ekologisina yhteyksinä, joihin muodostuu kaavaluonnoksessa huomattavia
pullonkauloja Kaitaantien ja Hyljelahdentien varrella.
Nykyisin eliöillä, etenkin lepakoilla ja liito-oravilla, on tarve liikkua
Hannusmetsästä Hyljelahden rannalle ja sieltä rantaa pitkin
Kaitaanlahteen tai Finnovikenin kosteikolle. Tämän ekologisen yhteyden
säilyminen edellyttää etelä-pohjoissuuntaisten viheralueiden vahvistamista
kaavassa ja pullonkaulojen lieventämistä, mikä myös parantaisi
viheralueiden virkistyskäyttöä.
Ympäristölautakunta esittää, että Kaitaantien varresta Iivisniemen AKalueesta osa muutetaan V-alueeksi, niin että Iivisniemen virkistysalueen
leveys vastaa Hannusjärven virkistysalueen leveyttä Kaitaantien
pohjoispuolella. Kyseinen kohta on syvä pehmeikkö, jota pystyttäisiin
hyödyntämään Hannusjärveen laskettavien hulevesien viivyttämiseen.
Iivisniemen koulun kenttien vieressä ei ole riittävästi puustoa
virkistysalueen leventämiseksi, joten etelä-pohjoissuuntaisia ekologisia
yhteyksiä tulee vahvistaa Hyljelahdetien ylittävällä viheryhteystarve merkinnällä. Ympäristölautakunta esittää, että viheryhteystarve osoitetaan
osayleiskaavassa tarkalla sijainnilla ja yhteystarveviivan
kaavamääräykseen lisätään tavoite viheryhteyden laadusta. Nuoliviivalla
osoitetun viheryhteyden tulisi sisältää vähintään olemassa oleva puustoa
ja sen tavoiteleveys tulisi olla 20–30 metriä, jotta viheryhteys toimisi
ekologisen verkoston jatkeena.
Samat viheryhteystarpeen tarkennukset koskevat Hannusjärvensuon
aluetta kaavan luoteisosassa, josta paikallinen ekologinen yhteys yhdistää
Hannusjärven ja Järvikorven metsät.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 4 / 4
Kaavan viherverkoston toimivuutta parantaisi viheryhteystarveviivan
lisääminen nykyisen Hyljepuiston läpi merkityn ulkoilureittiviivan rinnalle.
Merkintä tukisi nykyisen puuston säilymistä Rajaojan varrella sekä liitooravien yhteyksien toimivuutta.
Kaavaan merkityillä tiivistyvillä asuntoalueille (A3) on kaupunkimetsiä,
jotka ovat merkityksellisiä asukkaille ja joissa on metsälain 10 § mukaisia
kohteita, joiden säästämistä on suositeltu kaavan luontoselvityksessä
(Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan luontoselvitys, taulukko 3-2 Iivisniemen
arvokkaat luontokohteet, kohteet 13, 14 ja 15 taulukossa).
Ympäristölautakunta ehdottaa virkistyskohdemerkintöjä näille metsäisille
alueille takaamaan luonto- ja virkistysarvojen huomioimisen kaavoituksen
edetessä.
Liito-oravan suotuisan suojelutason edellytykset
Kaavaluonnoksessa liito-oravien tunnetut lisääntymis- ja levähdyspaikat on
osoitettu s-1 -aluerajauksilla, jotka on sijoitettu virkistys- ja
suojaviheralueille kahta lukuun ottamatta.
Ympäristölautakunta katsoo, että suojaviher- ja virkistysalueille sijoitettu s1 -merkintä ovat osayleiskaavassa riittävä merkintä osoittamaan liitooravan suojelutarvetta, mutta lautakunta kokee, että s-1 -merkintöjen
päällekkäinen merkintätapa keskustoiminta-alueiden (C) ja uusien
kaupunkimaisten asuntoalueiden (A1) kanssa ei riittävän selkeästi ohjaa
maankäyttöä ratkaisuihin, jossa liito-oravan suotuisia suojelutaso
turvataan.
Etenkin keskustoimintojen osalta ympäristölautakunta ei pidä mahdollisena
toteuttaa kaavamerkinnän edellyttämää kaupunkirakennetta ilman
luonnonsuojelulain 49 § mukaista poikkeamislupaa vähintään liito-oravan
lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiseen.
Ympäristölautakunta ehdottaa, että Iiviskallion A1 -alue jaetaan liitooravalle elinympäristöksi soveltuvan metsän mukaan kahteen osaan. Liitooravalle huonosti soveltuvalle osalle jätetään A1 -merkintä. Liito-oravalle
paremmin soveltuva osa sisältää s-1 -rajauksen ja A1 -merkintä muutetaan
kaavamerkinnäksi, joka osoittaa virkistysalueiden ja kaupunkimaisen
asuntoalueen sekoittumista esim. kaavamerkinnällä V/A1. Uuden
kaavamerkinnän tavoitteena olisi osoittaa, että suotuisan suojelutason
turvaamiseksi Iiviskalliosta tulee rajata rakentamisen ulkopuolelle riittävän
laaja liito-oravan ydinalue sekä sitä tukeva elinympäristörajaus, niin että
liito-oravalle elinympäristöksi soveltuvaa metsää säilyy vähintään 4 ha.
Iiviskallion metsät ovat päiväkotien ja koulujen aktiivisessa opetuskäytössä
sekä asukkaille tärkeitä lähimetsiä. Lepakoille Iiviskallion metsät ovat
tärkeitä ruokailualueita ja siirtymäreittejä (luokka II), joille ei ole suoraa
luonnonsuojelulain suojaa.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 5 / 5
Aiemmin alueelta selvitetyt liito-oravien yhteydet on huomioitu kaavassa
sijoittamalla virkistysalueet liito-oravien yhteyksien kohdalle sekä liitooravan kulkuyhteys -viivamerkinnällä.
Ympäristölautakunnan mielestä V-merkinnän kaavamääräystä tulisi
täydentää niin, että määräyksessä on mainittu velvoite huomioida liitooravien yhteydet. Liito-oravien yhteydet tulisi säilyttää virkistysalueilla
vähintään 20–30 m leveinä yli 10 m puuston muodostamina
katkeamattomina puustokäytävinä. Esimerkiksi Kaitaanlaakson
virkistysalueella on viljelyspalstoja, jotka puuttomina muodostavat
liikkumisesteen liito-oravalle.
Selvityksessä liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta
Espoonlahden ja Matinkylän alueilla on Kaitaa-Iivisniemen alueelle
suositeltu säilytettävän enemmän yhteyksiä kuin kaavaluonnoksessa on
esitetty. Ympäristölautakunta esittää selvityksen mukaisten liito-orava
kulkuyhteys -viivojen lisäämistä Iiviskallion s-1 -rajauksesta Kaitaalaakson
länsikulmaan kohden Kaitaanniittyä ja Iivisniemenpuiston s-1 -rajauksesta
Hyljelahdentien yli Hyljelahden V-alueelle.
Ympäristölautakunta esittää, että liito-oravan kulkuyhteydet esitettäisiin
kaavassa tarkkoina sijainteina, koska kyseisissä kohdissa yhteys riippuu
yksittäisistä puista ja yhteyksien sijainti pystytään tarkasti määrittämään.
Merkinnän kaavamääräykseen tulisi lisätä tavoitteet laadukkaalle liitooravayhteydelle.
Liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ajantasainen tilanne on
syytä tarkistaa ennen asemaakaavoitettavan alueen rajauspäätöstä eikä
vasta asemakaavoituksen alettua.
Muut luontokohteet
Ympäristölautakunta katsoo, että kaavassa on riittävällä tarkkuudella
huomioitu alueen muut luontokohteet. Maakunnallisesti arvokkaalle
Kaitaalahden lintuvedelle on tehty Espoon eteläosien yleiskaavan
mukainen luonnonsuojelualuerajaus (SL). Laaja yhtenäinen virkistysalue
Hannusmetsässä sekä Hannusjärven rannan säästäminen rakentamiselta
turvaavat sopivaa elinympäristöä lepakoille, linnuille ja sudenkorennoille.
Kaavan rajaukset ja merkinnät säästävät Hannusmetsän LUMO-kohteet eli
luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät kohteet
rakentamiselta (Hannusmetsän koilliskulman vanha metsän alue ja
lehtipuuvaltainen lehtoalue Länsiväylän varressa).
Hannusmetsän suojaviher- ja virkistysalueiden lisäksi kaava säästää
rakentamiselta Rullavuoren metsäalueet ja Hyljelahden ranta-alueet, jotka
ovat tärkeitä ruokailualueita sekä kulkureittejä eri eliölajeille.
Arvokkaat geologiset kohteet
Ympäristölautakunta katsoo, että on riittävää, että kaava-alueen
geologisesti paikallisesti arvokas rapakivilohkare Bondaksenmäellä ja
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 6 / 6
maakunnallisesti arvokas Rullavuori mainitaan kaavaselostuksessa.
Geologisesti arvokkaat kohteet eivät edellytä omia kaavamerkintöjä
osayleiskaavassa, mutta niihin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida
kaikissa maankäytön vaiheissa.
Kaavassa suojelemattomat Bondaksenmäen paikallisesti arvokas
rapakivilohkare sekä Litorinameren aikainen rantakivikko ja silokallioita
jäävät uusien rakennettavien alueiden alle.
Ilmanlaatu ja tieliikenteen melu
Kaavassa Hannusmetsän keskiosaan osoitetun A1-alueen pohjoisreuna
on Länsiväylän yli 55 dB meluvyöhykkeellä. Alueen tulevassa
suunnittelussa tulee huomioida A1-alueen asukkaiden riittävä suojelu
tieliikenteen typen oksidi- ja pienhiukkaspäästöiltä sekä melulta.
Maisema-arvot ja kulttuuriperintö
Ympäristölautakunta katsoo, että kaavassa käytetyt merkinnät ovat riittäviä
turvaamaan alueen maisema-arvot ja kulttuuriperinnön.
Ympäristönsuojelu
Ympäristölautakunnan mielestä Fortum Power and Heat oy:n Suomenojan
voimalaitoksen konsultointivyöhykkeen raja tulisi näkyä osayleiskaavassa
kaavamerkintänä, jotta se tulee asianmukaisesti huomioitua
asemakaavoituksessa.
Käsittely
Asia käsiteltiin pykälän 86 jälkeen.
Esittelijän kokouksessa tekemät korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.
Päätös
Ympäristölautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Oheismateriaali
-
karttakuva KaitaaIivisniemi OYK
Selostus
Espoon kaupunginhallitus on 10.6.2015 päättänyt asettaa Kaitaa Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksen nähtäville maankäyttö- ja
rakennusasetuksen 30§:n perusteella. Kaava oli julkisesti nähtävillä 17.8. 15.9.2015. Kaupunkisuunnittelukeskus on pyytänyt ympäristökeskuksen
lausuntoa osayleiskaavasta 1.10.2015 mennessä. Ympäristökeskukselle
myönnettiin lisäaikaa seuraavaan lautakunnan kokoukseen asti, sillä
ympäristökeskuksen henkilövaihdoksista johtuen lausuntoa ei ehditty
valmistella ajoissa.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 7 / 7
Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaluonnokseen ja sen selostuksena toimivaan
vaikutusten arviointiin voi tutustua kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa:
http://www.espoo.fi > Asuminen ja ympäristö >Kaavoitus >Yleiskaava >
Vireillä olevat osayleiskaavat > Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava >
Kaavaluonnos 26.3.2013-15.9.2015.
Alueen kuvaus
Osayleiskaavaluonnoksen alue on noin 250 ha ja sijaitsee Espoonlahden
ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue rajautuu
pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen,
etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen.
Kaitaantie kulkee alueen läpi.
Kaava-alue sisältää Hannusmetsän ja Hannusjärven, Kaitaan tulevan
metroaseman, Hannuspellon pienteollisuusalueen, Iivisniemen
keskusalueen ja pientaloalueita sekä Kaitaan ja Iivisniemen koulujen
alueet. Kaava-alueen eteläkärjessä on Rullavuori, Villa Rulludden ja
Hyljelahden rantaraitti.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 8 / 8
Suunnittelutilanne
Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, jonka mitoitus
mahdollistaa alle 2 000 uutta asukasta eli yhteensä noin 5 600 asukasta
koko osayleiskaava-alueelle.
Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu, lukuun ottamatta
Hannusmetsän aluetta Hannusjärven pohjoispuolella. Rakennetut alueet
on kaavoitettu pientaloalueiksi tonttitehokkuuksilla 0,1- 0,3. Ainoastaan
Iivisniemen keskustan alue on kaavoitettu tehokkaammin pääosin
kerrostaloalueeksi.
Osayleiskaavaluonnoksen alueella on vireillä Kaitaan metroaseman
asemakaava, jolla tutkitaan täydennysrakentamista ja tulevan
metroaseman yhteyksiä samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa.
Alueen suurimmat maanomistajat ovat Espoon kaupunki ja Helsingin
kaupunki, joka omistaa Hannusmetsän alueella noin 52 ha. Rakennetut
pientaloalueet ja Hannuksenpellon alueet ovat pääasiassa yksityisten
omistuksessa.
Suunnittelun tausta
Kaitaa–Iivisniemi osayleiskaava on todettu tarpeelliseksi, koska alueella
tällä hetkellä voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus tai
tarkkuus ei vastaa tulevan Kaitaan metroaseman ympäristön maankäytön
kehittämisen tavoitteisiin ja tarpeisiin.
Kaitaa–Iivisniemi alueen maankäytön tehostamistavoitteiden taustalla on
länsimetron ja sen jatkeeseen liittyvät sopimukset ja päätökset.
Osayleiskaavan maankäytön suunnitteluun on vaikuttanut myös Valtion ja
Helsingin seudun kuntien sopimus suurten infrahankkeiden tekemiseksi ja
asumisen edistämiseksi. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ko.
sopimuksen 29.9.2014. Ehtona Valtion osallistumiselle metron jatkeen
kustannuksiin on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen
kasvattamiseen. Lisäksi asuntotonttien lisäys tulee sijoittaa
joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti
nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin.
Osayleiskaavaluonnoksen ratkaisut
Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla
jäsennetään alueen rakenne asemakaavoituksen pohjaksi ja ohjataan
asemakaavoitus pitkällä aikavälillä. Osayleiskaavaluonnoksessa ei esitetä
yksityiskohtaisesti rakentamisen tehokkuutta, korkeuksia tai
korttelityyppejä vaan ne ratkaistaan asemakaavoissa. Tämän
osayleiskaavaluonnoksen ja siitä saatujen palautteiden perusteella
laaditaan osayleiskaavaehdotus.
Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaluonnoksessa on lisätty asumista tulevan
metroaseman läheisyydessä osoittamalla uusia kaupunkimaisia
asuntoalueita (A1) Bondaksenmäelle, Iivisniemen keskustan länsipuolen
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 9 / 9
kallioille ja Kaitamäen nykyisen asuinalueen pohjoispuolelle. A1 -alueille
saa rakentaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Alueelle voidaan lisäksi
sijoittaa liike-, työskentely- ja palvelutiloja.
Uutta kaupunkimaista asumista ja kaupunkirakenteen tiivistämistä on
esitetty Kaitaantien pohjoispuolelle tulevan metroaseman
keskustoimintojen alueen (C) viereen keskustoimintoja ja asumista
sekoittavilla kaavamerkinnöillä (A1/C, A2/C).
Oleva Iivisniemen keskustan 60-luvun yhtenäinen kerrostalovaltainen alue
on merkitty kerrostalovaltainen asuntoalueeksi (AK). Alueen
täydennysrakentaminen on toteutettava siten, että kaupunkikuvan kannalta
arvokas kokonaisuus säilyy.
Kaavaluonnoksessa A2 -merkinnällä on ehdotettu osan
Hannusjärvenrannan, Kaitaantien varren ja Hyljemäen pientaloalueiden
rakenteen muuttamista vaiheittain mahdollisuuksien mukaan väljistä
pientaloalueista kaupunkimaisiksi asuntoalueiksi.
Kaavassa on esitetty olemassa olevien pientaloalueiden tiivistämistä (A3)
Kaitaanmäelle, Hyljemäelle ja Hyljelahteen. Osayleiskaavaluonnoksessa
on lähdetty siitä että kunkin pientaloalueen ominaispiirteet ja tehostamis- ja
täydentämispotentiaalit pystytään parhaiten tutkimaan asemakaavalla.
Kaitaa–Iivisniemi alueelle ei esitetä uusia työpaikka-alueita. Kaava-alueen
koillisreunaan on osoitettu Hannuspellon nykyinen työpaikka-alue ja
kaupallisten palveluiden alue (TP/kma), jonka eteläpuolelle on merkitty
kehitettävä työpaikkojen ja asumisen sekoittunut alue (TP/A).
Nykyiset Kaitaan koulu ja lukio sekä Iivisniemen koulu urheilukenttineen on
PY -merkinnällä merkitty kaavaluonnokseen. Yleiskaavan
yleispiirteisyyden vuoksi asuntoalueen sisällä sijaitsevat lähipalvelut
sisältyvät asuntoaluemerkintään. Myös keskustatoimintojen alueelle on
mahdollista toteuttaa tarvittavia julkisia lähipalveluita. Kaitaan tulevan
metroaseman keskustatoimintojen alue (C) muodostaa kaava-alueen
kaupallisten palveluiden keskuksen.
Villa Rulludd ja sen ympäristö on P -merkinnällä kaavaluonnoksessa
varattu yksityisille ja julkisille palvelutiloille. Rullavuoren aluetta koskee
myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaan alueen
päällekkäismerkintä.
Virkistys- ja suojaviheralueita on yhteensä noin 84 ha eli 34 prosenttia
koko kaava-alueesta. Länsiväylän varren melualue on merkitty
suojaviheralueeksi (EV). Virkistysalueiksi (V) on osoitettu Hannusmetsän
keskeiset alueet, Hannusjärven pohjois- ja itäranta, Kaitaanlaakso,
Hyljelahden rantaraitti ympäristöineen ja siihen liittyvä Rullavuori.
Hannusjärvi on pääosin merkitty yleiseen virkistyskäyttöön. Lisäksi sekä
Hannusjärven että meren rantaan on esitetty uimaranta.
Osayleiskaavan virkistysreittiverkosto muodostuu ulkoilureiteistä,
jalankulku- ja pyöräilyväylistä sekä Kaitaanlaaksoa pitkin kulkevasta
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 10 / 10
pyöräilyn laatureitistä. Kaikkia ulkoilureittejä ei ole esitetty yleiskaavassa
vaan tarkemmassa suunnittelussa tullaan osoittamaan niitä täydentäviä
yhteyksiä.
Osayleiskaavan mukainen ajoneuvoliikenteen verkko perustuu suurilta
osin nykyiseen liikenneverkkoon. Kaitaantie säilyy alueellisena
kokoojakatuna. Etelä-pohjoissuunnassa uutena alueellisena
kokoojakatuna toimii Hannuksenpelto ja sen suunniteltu jatke Länsiväylän
alitse Martinsillantielle. Muut alueen uudet kadut ovat asuinalueita
palvelevia tonttikatuja.
Liito-oravien ydinalueet on merkitty kaavaan alueen osana, jolla sijaitsee
luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan suojeltuja liito-oravien lisääntymis- ja
levähdyspaikkoja (s-1). Liito-oravien yhteydet elinympäristöjen välillä
sijaitsevat kaavaratkaisussa virkistysalueilla ja niitä on täydennetty
muutamassa kohdassa liito-oravan kulkuyhteysmerkinnällä. Kaavaan on
merkitty myös kaksi viheryhteystarvetta olemassa olevien pientaloalueiden
kautta.
Kaava-alueen rajalla sijaitseva maakunnallisesti arvokas lintuvesi,
Kaitalahti on merkitty Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti
luonnonsuojelualueeksi (SL).
Tiedoksi
-
Espoon Hannusjärven Suojelu Ry
Kaupunkisuunnittelukeskus
Suur-Espoonlahden kehitys c/o Harri Peltoniemi
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 90
Ympäristölautakunta
22.10.2015
Sivu 11 / 11