Yleisissä saunoissa SAUNAT

6
Keskiviikko 15.4.2015
Yleisissä saunoissa
KAUNEUSMYYMÄLÄ JA
Haapaniemenkatu 28, Kuopio
Puh. 017 261 9550
KAUNEUSHOITOLA
AVOINNA:
• ultraääni ihonpuhdistukset
ma-pe 10–18, la 10–15
• kestovärjäykset • kasvohoidot • jalkahoidot
SAUNAT: Kuopion keskustan alueella toimi 1900-luvun puolivälissä yhtäaikaisesti 20 yleistä saunaa.
Kuhmu
Permanentti
+leikkaus+kampaus
Hiusten värjäys
Naisten hiustenleikkaus
Miesten hiustenleikkaus
Lasten hiustenleikkaus
77€
LAURA TÖYRÄS
alk. 37 €
alk. 23 €
alk. 20 €
alk. 18 €
alk.
ampoot
Kuninkaankatu 21, puh. 017 261 3887 sh
ot
www.parturikampaamohelli.com / hoid
Ma–pe 9–17
TERVETULOA!
w w w. bjornce de rbe rg . f i
BJÖRN CEDERBERG
Maksaja: Kuopion KD
työterveyslääkäri, pastori
to 16.4. klo 16-19
Päivärannan Citymarket
pe 17.4. klo 9-14 Kuopion tori
Tule tapaamaan ehdokasta!
69
ÄÄNESTÄ
MARJAANA
MIKKONEN
EDUSKUNTAAN.
Saunat olivat
kivirakenteisia
Varhaiskasvatus, hoito -ja opetus,
lastensuojelu, eläkeasiat,
sosiaaliturva, myös pienyrittäjänäkökulmaa!
Ilmoituksen maksaa ehdokas.
Pieneläkeläisille ja pienituloisille
lisää ostovoimaa.
Vanhuksille hyvää hoitoa.
Verotus oikeudenmukaisemmaksi.
Lapsiperheille ajoissa tukea.
Pienyrittäjyys kannattavaksi.
Tiet kuntoon!
Suomessa yleisten saunojen kulta-aika oli 1800-luvun
puolivälistä 1960-luvun alkuun. Kuopiossa yleisiä saunoja oli yhtä aikaa eniten toiminnassa juuri 1900-luvun
puolivälin tienoilla. Tuolloin
Kuopiossa toimi samanaikaisesti 20 yleistä saunaa. Yleisiä
saunoja tutkinut ja yhteissaunomisesta gradunsakin tehnyt
yli-intendentti Tapio Laaksonen on selvittänyt, että Kuopion keskustan alueella on eri
aikoina toiminut yhteensä 25
saunaa.
– Kuopion ehdottomasti
suurin sauna oli Dahlströmin
sauna, joka toimi osoitteessa Maaherrankatu 29, vuosina 1854–1974, Laaksonen
kertoo.
Nykyisin yksikään Kuopion entisistä yleisistä saunoista ei ole uimahallin saunaa lukuunottamatta enää käytössä.
Myös useimmat rakennukset saunoineen on jo purettu,
mutta muutama niistä on vielä tallella. Näitä ovat esimerkiksi osoitteessa Lapinlinnankuja 2 sijainnut Kolehmaisen
saunarakennus, Walentinin
saunat osoitteessa Linnanpellonkatu 19 ja Sauna Ilmarisen
rakennus Sepänkatu 4:ssä.
12
KUOPIOSTA EDUSKUNTAAN.
VIIME VAALEISSA n. 3000 ääntä - NYT LÄPI!
Katso lisää:www.marjaanamikkonen.fi
!!
Laaksonen kertoo, että yleiset
saunat eivät yleensä tarjonneet muita palveluita. Saunoissa oli omat pukuhuoneensa sekä miehille että naisille.
– Ensimmäiseksi tultiin
vastaanottotilaan, jossa saunamaksu maksettiin. Eräässä kuvassa näkyy, että saunamaksu on ollut 8 markkaa.
Vastaanottotilasta oli yleensä
myyntiluukut molempiin pukuhuoneisiin, joiden kautta
saunojat pystyivät ostamaan
saunajuomia ja vastoja.
Pukuhuoneesta mentiin
!!
❞ Kuopiolainen
piirre oli, että perhe myös
omisti saunarakennuksen
ja tontin, jolla sauna oli.
pesuhuoneeseen, joihin suihkut tulivat vasta yleisten saunojen lopputaipaleella. Pesuhuoneesta oli käynti saunaan.
Laaksonen lisää, että vaikka
yleisten saunojen kultakausi osuu puutaloaikaan, olivat
saunatilat aina kivirakenteisia.
Kaupunkilaisten vanhat puiset pihasaunat oli juuri kielletty paloturvallisuuden takia,
joten ihmiset alkoivat käyttää
yleisiä saunoja.
– Myös saunojen lauteet olivat betonia. Niiden päällä oli
puuritilä, jolla istuttiin.
Puhdistautuminen oli toki tärkeä asia saunojen suosion takana, mutta saunat olivat
Laaksosen mukaan jo tuolloin myös rentoutumista varten. Saunominen oli eräänlainen siirtymäriitti arjesta pyhän viettoon.
– Nykyisinkin saunotaan
usein työviikon tai työpäivän
päätteeksi, jolloin voi jäädä puhdistautuneena ja rentoutuneena vapaan viettoon,
Laaksonen selittää.
Ihan tavalliselle
väelle
Laaksonen kertoo, että yleisiä
saunoja käyttivät ihan tavalliset ihmiset. Myös varakkaammat saunoivat, mutta yleensä
niin sanotuissa ”numerosaunoissa”. Numerosaunat olivat pienempiä saunoja, jotka
pystyi vuokraamaan hetkeksi omaan käyttöön. Tällöin
ei tarvinnut saunoa yleisesti
kaikkien muiden seassa. Oikeastaan kaikki Kuopion ylei-
!!
Tunnetuin kuopiolaisista yleisistä saunoista oli Dahlströmin sauna, jota kutsuttiin Talstin saunaksi. Dahlsrömillä oli myös limonaditehdas, jonka tuotteita myytiin useissa Kuopion yleisissä
saunoissa.
Laura Töyräs
Tapio Laaksonen on kerännyt paljon tietoa kuopiolaisista yleisistä saunoista. ”Vaikka saunominen on kuulunut suomalaisten kulttuuriin jo hyvin pitkään, on sitä loppupeleissä tutkittu vain vähän.”
set saunat olivat perheyrityksiä, ja kansankielessä saunan
nimeksi muotoutui aina omistavan perheen sukunimi.
– Kuopiolainen piirre oli,
että perhe myös omisti saunarakennuksen ja tontin, jolla
sauna oli. Muualla saunat toimivat ainakin yleensä vuokratontilla.
Yleiset saunat hävisivät
melkein täysin vuosien 1960–
1980 aikana. Yksi syy suosion
hiipumiseen olivat uudet kerrostalot, joihin rakennettiin
omia saunatiloja.
– Taloyhtiön saunassa perheet pääsivät saunomaan yhdessä, eikä naisten ja miesten enää tarvinnut mennä eri
puolille, kuten yleisissä saunoissa.
Saunottajat pesivät
kylpijät
Yleisiin saunoihin kuuluivat
!"#$%
#$%
&
'&
'"
!"