Varsinais Suomi.fi Images Tiedostot Extranet Maakuntahallitus

Transcription

i
SISÄLLYSLUETTELO
MH, 23.3.2015 10:00, Esityslista 1
§ -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ................................................................................................................................. 1
§ 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen ................................................................ 3
§ 2 Pöytäkirjan tarkastaminen ................................................................................................................................................ 4
§ 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ......................................................................................................................... 5
§ 4 Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjen toimenpiteiden jatkokäsittely .......................................................................... 6
§ 5 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 ............................................................................................................. 10
Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 ................................................................................................................................... 12
Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus ..................................................................................................................... 32
§ 6 Varsinais-Suomen koulutustarve 2020 (KESU) - valmistelun ajankohtaiskatsaus ........................................................ 81
Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 .................................................................... 83
§ 7 Varsinais-Suomen liiton edunvalvonnan painopisteet 2015, hallitusohjelmatavoitteet .................................................. 93
§ 8 Työnantajaa edustavat paikallistason neuvottelijat ........................................................................................................ 96
§ 9 Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet .................................................................... 97
§ 10 Henkilöstökertomus 2014 .......................................................................................................................................... 100
Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 ................................................................................................................. 101
§ 11 Maakuntahallitusten puheenjohtajien matka Viroon ja Latviaan 23. - 25.9.2015 ...................................................... 125
§ 12 Maakuntahallituksen neuvotteluja tutustumismatka Ahvenanmaalle ja Ruotsiin 30.9.-2.10.2015 ........................... 126
§ 13 CPMR:n Baltic Sea Commission yleiskokous 7.5.2014, Vaasa ................................................................................ 127
§ 14 CPMR:n meriasioiden kokous 21. - 22.9.2015 Brysselissä ....................................................................................... 128
§ 15 European Maritime Dayn, Ateena 28. - 29.5.2014 .................................................................................................... 129
§ 16 EAKR-ohjelman (2007-2013) hankkeet, myönteiset päätökset ................................................................................. 130
§ 17 Maakunnan kehittämisraha, kielteiset päätökset ........................................................................................................ 133
§ 18 Maakunnallinen Eurooppa-päivän vastaanotto .......................................................................................................... 135
§ 19 Lausunto elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1393/2014)
muuttamisesta ................................................................................................................................................................ 136
Pykälän liite: Oheismateriaali, aluek232015 ........................................................................................................... 137
§ 20 Varsinais-Suomen luonnonvarafoorumityön käynnistäminen .................................................................................... 142
§ 21 Viranhaltijapäätökset .................................................................................................................................................. 143
§ 22 Tiedoksi annettavat asiat ............................................................................................................................................ 144
Pykälän liite: Matkaraportti_Hogblom .................................................................................................................... 145
Pykälän liite: Matkaraportti_Klap ........................................................................................................................... 147
Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen ..................................................................................................................... 149
§ 23 Kokouksen päättäminen ............................................................................................................................................. 151
§ -1, MH 23.3.2015 10:00
Sivu 2
§ -1, MH 23.3.2015 10:00
Sivu 3
Maakuntahallitus
Esityslista
KOKOUSAIKA
KOKOUSPAIKKA
ASIAT
23.03.2015 klo 10.00
Maakuntatalo
SAAPUVILLA
Kanerva Ilkka, pj.
Alatalo Juuso, 1. vpj.
Haijanen Pauliina
Heikkilä Lauri
Kiviranta Esko
Koskinen Talvikki
Kurvinen Jani, 2. vpj.
Lehtinen Riitta
Kattelus Lauri
Massinen Aimo
Nieminen Raimo
Nummentalo Juhani
Perho Tiina
Pilpola Juhani
Saario Mari
Söderlund Nina
Virolainen Anne-Mari
Vuola Hanna
Wallin Stefan
Siren Saara-Sofia
Hamunen Ilkka
Skyten-Suominen Irja
Aso Janne
Kaunisto Timo
Virtanen Petri
Halkilahti Jaakko
Virtanen Pirjo
Aaltonen Niko
Vehniäinen Marjatta
Nurmi Eija
Munter Hanna
Mäki-Punto-Ristanen Tarja
Ketonen Tuija
Andersson Janina
Rasi Jarmo
Rantanen Matti
Koivisto Anna-Liisa
Rinne Tarja
ESITTELIJÄ
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ
Häkämies Kari
Roto Markku
Maakuntajohtaja
Hallintojohtaja
MUUT SAAPUVILLA
OLLEET
Myllymäki Pekka
Antola Jouko
Siren Saara-Sofia
Andersson Li
Mv:n puheenjohtaja
Mv:n I varapuheenjohtaja
Mv:n II varapuheenjohtaja
Mv:n III varapuheenjohtaja
KUTSUTTUINA
ASIANTUNTIJOINA
Nuotio Tarja
Palmunen Lauri
Saarento Heikki
Ålgars-Åkerholm Jessica
Aluekehitysjohtaja
Edunvalvontajohtaja
Suunnittelujohtaja
Viestintävastaava
LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
Asia 1
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUSTAPA
Asia 2
3/2015
1 - 23
ALLEKIRJOITUKSET
Ilkka Kanerva
puheenjohtaja
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUS
Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.
Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme.
Maakuntavirasto
PÖYTÄKIRJA ON OLLUT
YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
Todistaa
Markku Roto
sihteeri
Maakuntavirasto
Hallintojohtaja
§ 1, MH 23.3.2015 10:00
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN
Asia
Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 17.3.2015. Maakuntahallituksen
jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen
sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille.
Kuntalain 58 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun
enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.
Kuntalain 86 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty
edellä mainitussa kuntalain pykälässä.
Valmistelija
MR/mk
Maakuntajohtajan ehdotus
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista.
Päätös
Sivu 4
§ 2, MH 23.3.2015 10:00
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN
Asia
Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.”
Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti
seuraavasti:
1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten.
2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään.
3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan
tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille.
4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja
allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti.
Valmistelija
MR/MK
Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Raimo Nieminen ja Juhani Pilpola.
Päätös
Lisätietoja
hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Sivu 5
§ 3, MH 23.3.2015 10:00
MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS
Asia
Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus.
Valmistelija
KH/ml
Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.
Päätös
Sivu 6
§ 4, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 74/2015
ARVIOINTIKERTOMUKSESSA 2013 ESITETTYJEN TOIMENPITEIDEN JATKOKÄSITTELY
Asia
Vuoden 2012 arviointikertomuksessaan Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunta toivoi konkreettisempaa arviointikertomuksessa esitettyjen asioiden jatkokäsittelyä maakuntavaltuustossa.
Maakuntahallitus vastaa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2013 (mv 16.6.2014 § 12)
esittämiin asioihin ja vie asiakohdan tiedoksi maakuntavaltuustolle (tarkastuslautakunnan asiat on
esitetty kursiivilla).
Valmistelija
MR/mk
Maakuntahallitus
1. vastaa tarkastuslautakunnan esiin nostamiin asioihin.
2. vie vastaukset edelleen tiedoksi maakuntavaltuustolle.
1. Muutokset kuntayhtymän tehtävissä
Tarkastuslautakunta:
”Kuntayhtymän tehtävät ovat merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää johdon huomion kiinnittämisen strategian mukaisten tavoitteiden priorisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen.”
Maakuntahallitus:
Varsinais-Suomen maakuntastrategia (mv 16.6.2014 § 13) nimettiin kumppanuusstrategiaksi. Sen
keskeinen toimenpide on kumppanuusfoorumi ja neljä arvokärkeä ovat:1) Vastuullisuus – tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt, 2) Yhteistyötaidot – Yhdessä rajat ylittäen, 3) Saavutettavuus –
Lähestyttävä Itämeren portti ja 4) Resurssiviisaus – Innovoivaa edelläkävijyyttä
Strategian jalkauttamista edistettiin mm. muuttamalla erikoissuunnittelijan toimenkuva seuraavan
muotoon (mkj 19.8.2014 § 147): 1) Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan (2014 - 2017) liittyvän
kumppanuuden, edistäminen, toteutus ja seuranta, 2) kumppanuusfoorumitoiminnan määrittely,
toimijoiden kartoittaminen, organisointi ja ajankohtaisten painopisteiden suunnittelu, 3) liiton sisäisen kumppanuustyöryhmän vetäminen, 4) yhteydenpito hanketoimijoihin ja järjestökenttään ja 5)
maakuntaohjelmaa tukevien hankkeiden edistäminen, myös kansainvälisesti.
2. Yhteiset toiminnot ja hallinto
”Tarkastuslautakuntaa toteaa, että uusien hallinnon ja talouden menettelytapojen käyttöönotossa
on saavutettu asetetut tavoitteet. Tarkastuslautakunta toivoo, että liitto suuntaisi tiedotustaan ja yhteydenpitoaan enemmän erityisesti kuntien luottamushenkilöille, jotta liiton rooli ja tehtävä tunnettaisiin kunnissa selkeämmin. Tarkastuslautakunta kannustaa edelleen sähköisen viestinnän laajempaa hyödyntämistä.”
Maakuntahallitus
Maakuntajohtaja Häkämies tulee alkuvuoden 2015 aikana vierailemaan kaikissa jäsenkunnissa ja
tapaamaan sekä viranhaltija että luottamushenkilöjohtoa.
Maakuntahallituksen ja -valtuuston tiedotteet lähetetään paitsi medialle myös kuntien virkamies- ja
luottamushenkilöjohdolle, suomeksi ja ruotsiksi.
Liitolla on käytössään sähköinen mediaseuranta. Liiton Facebook-sivuja ja Twitteriä on hyödynnetty aktiivisesti (kansalais)viestinnässä. Liitto on järjestänyt mediatapaamisia sekä lehdistötilaisuuksia (aiheena mm. maakuntastrategia). Liiton videotuotannon suunnitteluun ja koulutukseen on panostettu. Maakunnan markkinointikäyttöön tilattiin englanninkieliset Saariston Rengastie-videot sekä maakuntalaulun uusi sovitus ja video. Ne ovat tavoittaneet tuhansia ihmisiä ulkomaita myötä.
Sivu 7
§ 4, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 74/2015
3. Aluekehittäminen
”Tarkastuslautakunta toteaa, että rakennerahasto-ohjelmien ja maakunnan kehittämisrahoituksen
suunnitelmissa vuodelle 2013 asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet.
Varsinais-Suomen liittoa kehotetaan panostamaan edelleen erityisesti alueen edunvalvontaan, jotta rakennemuutoksesta aiheutuvat ongelmat ovat paremmin ratkaistavissa. Keskeisimmät rakennemuutoshaasteet ovat liiton alueella meri- ja telakkateollisuudessa sekä Salon seudulla. Myös
toimintakertomuksessa mainitun matkailualan kehittäminen ja merkitys on huomioitava alueen
kasvavana elinkeinona. Tarkastuslautakunta toteaa, että hankkeiden vaikutusarviointi on oikea tie
viedä eteenpäin hanketoiminnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointia. Profiilihankkeen avulla on saatu aikaan uusi hankeverkosto, joka on tarkoitus ottaa käyttöön
uutena, vuonna 2014 alkavana ohjelmakautena. Tarkastuslautakunta toteaa, että hanketoiminnan
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Tarkastuslautakunnan mielestä VarsinaisSuomen liiton tulee aktiivisesti panostaa EU-hankerahoituksen kilpailuun ja kehittää uusia kilpailukykyisiä hankkeita. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että liitto on aktiivisesti puuttunut Central
Baltic Interreg IV ohjelman maksatusviiveisiin. Viiveiden reklamointi on johtanut maksatusten nopeutumiseen. On ilahduttavaa, että ohjelman toimeenpano näyttää sujuneen suunnitellusti”
Maakuntahallitus
Turun telakan olemassaolon varmistuminen uusien omistajien, Meyer Werft ja Suomen valtio myötä oli edunvalvonnan erittäin merkittävä saavutus vuonna 2014. Lisäksi EU:n liikennepolitiikkaan
vaikuttamisessa onnistuttiin, kun maakuntamme on aivan keskeisen TEN-T ydinverkkokäytävän
varrella. Ydinverkkokäytävän toteuttamista on jatkettu Turku-Helsinki ratayhteyden parantamiseen
liittyvällä vaikuttamistyöllä. Keväällä 2014 tästä lanseerattiin Tunnin juna -markkinointinimi. Valtatien 8 investointihankkeessa ja siihen saadussa jatkohankkeessa alueen edunvalvonnalla oli keskeinen vaikutus. Edunvalvontatyöllä on ollut vaikutusta myös Teijon kansallispuisto -statukseen ja
Örön saaren kehittämisresursseihin.
Salon ja myös Kemiönsaaren äkillisen rakennemuutosalueita on tuettu ÄRM-EAKR-tuen kautta yli
kahdella miljoonalla eurolla mm. Invest In-toimintaan. Myös maakunnan kehittämisrahoitusta on
suunnattu Salon seutukunnalle mm. Teijon kansallispuiston matkailun ja yrittäjyyden edistämiseen.
Matkailuun liittyen on perustettu laajapohjainen matkailun yhteysverkosto, jonka tavoitteena on
edistää maakunnan matkailua kehitysvyöhykeajatteluun perustuen niin saaristossa, kaupunkialueilla kuin sisämaassakin (matkailun toimenpideohjelman mukaisesti). Matkailu, erityisesti vapaa-ajan
matkailu ja kulttuurimatkailun edistäminen on nostettu myös maakuntastrategian yhdeksi toimenpiteeksi (TP S6). Alueella on vireillä useita matkailun edistämiseen liittyviä kansainvälisiä hankeesityksiä.
Profiilihankkeella (mh 20.10.2014 § 171) selvitettiin mitä tuloksia ja vaikutuksia vuosien 1995 1999 sekä 2000 - 2006 hankkeilla on ollut alueella ja mitä niistä on jäänyt jäljelle. Lisäksi uudistettiin vuodesta 2000 asti käytössä ollut Varsinais-Suomen hankeverkko, jonne kerätään VarsinaisSuomen rahoitusviranomaisten rahoittamat hankkeet ja saadaan viranomaiset käyttämään uudistettua hankkeiden seuranta- ja arviointijärjestelmää. Haasteeksi on noussut se, että ELYkeskuksen hankkeita ei toistaiseksi kirjata tietokantaan. Asiaa koskevia neuvotteluja jatketaan.
Maksuliikenne komissiosta on sujunut moitteettomasti vuonna 2014.
3, Maankäyttö ja ympäristö
”Tarkastuslautakunta toteaa maakuntakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutuneen.”
Sivu 8
§ 4, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 74/2015
Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi
4. Edunvalvonta ja yhteistyö
”Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että Varsinais-Suomen liitto seuraa aktiivisesti kunta- ja soteuudistuksen etenemistä alueellaan ja tukee osaltaan uudistusten tasa-arvoista toteutumista maakunnassa. Tarkastuslautakunta toteaa kansanedustajayhteistyön ja muiden sidosryhmäkontaktien
toteutuneen suunnitellulla tavalla. Keskeistä on myötävaikuttaa valtiovallan riittäviin tukiin rakennemuutostoimialoille ja -paikkakunnille. Valtion myötätunto, lupaukset ja tuki ovat vain osittain toteutuneet.”
Maakuntahallitus
Vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 kariutuivat lopullisesti kuntapuolen rakenneuudistukset. Sosiaalija terveydenhuolto-, kuntajako- ja metropolihallintouudistus epäonnistuivat. Maakunnan liitot eivät
olleet keskeisesti mukana kuntapuolen rakenneselvityksissä. Jatkossa liittojen alueellinen asiantuntemus tulee ottaa paremmin huomioon.
5. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta
”Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja
ohjeet ovat ajan tasalla. Liiton vakuutukset ovat ajan tasalla ja suoritettujen omaisuus- ja henkilöriskien näkökulmasta vakuutukset ovat riittävän kattavat. Kuntalain 69 §:n mukaan toimintakertomukseen tulee vuonna 2014 sisällyttää maininta riskienhallinnan järjestämisestä (15.6.2012/325).
Useissa kunnissa riskienhallinnasta on vuonna 2013 tehty valtuustopäätökset. Tarkastuslautakunta
suosittaa, että riskienhallinnan perusteet käydään läpi ja harkitaan, aiheuttaako se uusia maakuntavaltuuston päätöksiä tai ohjeistuksia. Tarkastuslautakunta edellyttää pidemmän aikavälin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä maakuntahallituksessa.”
Maakuntahallitus
Maakuntavaltuusto 16.6.2014 § 14) muutti Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 27 § ”Riskienhallinta ja sisäinen valvonta” seuraavaan muotoon ”Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja antaa ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta.
Maakuntahallitus antaa raportin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille.”
Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen viedään
kesäkuun 2015 valtuustoon, jonka jälkeen päivitetään sisäisen valvonnan ja taloudenhoidon ohjeistus (mh 22.1.2007 § 7) siten, että se valtuuston asettamien perusteiden mukainen.
6. Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta
“Tarkastuslautakunta toteaa, että lautakunnan suorittama tavoitteiden arviointi on ollut haastavaa.
Tavoitteiden asettamista ja niiden arviointia on kehitetty vuonna 2013. Tosin mittarit ovat osin viittauksia raportteihin, mutta ei niiden sisältöön tai määrään. Mittareita ja tavoitearvoja tulee vuoden
2015 talousarviossa edelleen kehittää ja konkretisoida. Toimintakertomuksessa on vuoteen 2012
verrattuna yksityiskohtaisemmin esitetty, mitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty.
Toiminnallisten tavoitteiden määrä on edelleen mittava. Yksi vaihtoehto on asettaa vähemmän tavoitteita ja valita sellaisia, jotka ovat selkeästi mitattavissa. Lautakunnan mielestä toimintakertomuksen yhteenvedoissa esitetyt tiivistelmät toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumi-
Sivu 9
§ 4, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 74/2015
Sivu 10
sesta parantavat luettavuutta ja mahdollisuuksia arvioida Varsinais-Suomen liiton toiminnan toteutumista. Kuntayhtymän toimintaa on pääsääntöisesti toteutettu talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimintakertomuksessa esitettyjen selvitysten pohjalta ja lautakunnan saamien
selvitysten perusteella voidaan todeta, että pääsääntöisesti maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet on tilikaudella saavutettu.”
Maakuntahallitus
Varsinais-Suomen liiton toimintakertomuksessa 2015 ja toimintasuunnitelmassa 2015 -2017 (mv
8.12.2014 § 36) on selkeytetty valtuuston asettamaa tavoitteistoa, jolloin toimintakertomuksen luettavuutta voidaan jatkossa parantaa. Vuoden 2014 toimintakertomukseen laaditaan tiivistelmä liiton
keskeisestä toiminnasta.
7. Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta
Tarkastuslautakunta
”Tarkastuslautakunta toteaa, että liiton budjetoidut kulut kokonaisuudessaan ovat alittaneet talousarvion 632.733 euroa. Vastaavasti toimintatuotot ovat olleet 547.476 euroa budjetoitua pienemmät.
Kuntien maksuosuudet ovat säilyneet budjetoidulla tasolla. Talousarvion ja tuloslaskelman poikkeamat johtuvat pääosin ohjelma- ja hanketoimintojen vähenemisestä. Tarkastuslautakunta pitää
saavutettua tulosta oikean suuntaisena ja tulevien vuosien toimintaympäristössä tapahtuvia haasteita ennakoivana. Tarkastuslautakunnan mielestä liiton tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämätaso on oikea ja riittävä. Uusi EU:n ohjelmakausi 2014 - 2020 uusine hankkeineen edellyttää
kassavirtapuskureita kasvavan hanketoiminnan rahoituksen turvaamiseksi.”
Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi.
8. Yhteenveto
Tarkastuslautakunta
”Tarkastuslautakunta katsoo, että maakuntavaltuuston vuoden 2013 talousarviossa asettamat
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu maakuntavaltuuston tarkoittamalla tavalla.”
Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi.
Päätös
Lisätietoja
hallintojohtaja Markku Roto. p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 5, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 134/2013
Sivu 11
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014
Asia
Kuntalain 68 §:n mukaan kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Maakuntahallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä
talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät
tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten
tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa (15.6.2012/325).
Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet sekä maakuntajohtaja.
Maakuntavaltuusto (mv 8.12.2013 § 45) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 ja
taloussuunnitelman 2014 – 2016 siten, että talousarviossa 2014 jäsenkuntien maksuosuudet ovat
3 799 900 euroa ja talousarvion 2014 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden.
Vuosien 2002 - 2009 ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2014 voitiin
tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (-90 000 euroa). Alijäämä suunniteltiin katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2014 investointiosaan varattiin 20 000 euron määräraha,
jota käytetään tietoja toimistojärjestelmien kehittämiseen.
Maakuntahallitus (mh 24.2.2014 § 18) päätti vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014
käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot
ovat seuraavat: 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso sekä 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa).
Varsinais-Suomen liiton tarkastussäännön 9 §:n mukaan tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä
vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista
sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Lautakunta
esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.
Tilikauden 2014 tulos osoittaa ylijäämää 59 437,20 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna
on 149 437 euroa. Talousarvion 2014 investointiosaan varattu 20 000 euron määräraha toteutui 17
358,40 eurona.
Kuntalain 70 §:n mukaan maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.
Oheismateriaali 1: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014
Oheismateriaali 2: Varsinais-Suomen liiton toimielimet ja edustukset sekä henkilöstöluettelo vuodelta 2014
Muu tasekirjaan sisällytettävä aineisto on nähtävillä kokouksessa.
Valmistelija
MR/EP/MK
Maakuntahallitus päättää
§ 5, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 134/2013
Sivu 12
1. hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2014 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun 1.1.2014 - 31.12.2014 ja investointiosan toteutumisvertailun 1.1.2013 - 31.12.2013 tiedoksi.
2. esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2014 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja ylijäämän 59
437,20 euroa siirtämistä oman pääoman ylijäämätilille.
3. allekirjoittaa vuoden 2014 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi.
4. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston
käsiteltäväksi.
Päätös
Lisätietoja
hallintojohtaja Markku Roto, p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
Maakuntahallitus 23.3.2015
Sivu 12
Oheismateriaali 2
LUOTTAMUSTOIMET JA EDUSTUKSET SEKÄ HENKILÖSTÖLUETTELO VUODELTA 2014
Sivu 13
2
Sivu 14
3
LUOTTAMUSTOIMIELIMET
1.1 Maakuntavaltuusto
kokouksia 2 kpl
Aura
Kaarina
Kemiönsaari
Koski Tl
Kustavi
Laitila
Lieto
Loimaa
Marttila
Masku
Mynämäki
Naantali
Nousiainen
Oripää
Paimio
Parainen
Pyhäranta
Pöytyä
Raisio
Valkama Marko
Toivonen Toni
Merivuori Tuulia
Hukkanen Sari
Suutari Anneli
Rautanen Hannu
Leppänen Tommi
Kallio Pentti
Leppänen Jorma
Wretdal Inger
Jalli Marja
Koskinen Sirpa
Haijanen Pauliina
Kuusisto Pekka
Aalto Juha
Kuokkanen Jukka-Pekka
Katajamäki Mira
Katajainen Timo
Kaasalainen Pekka
Pietilä Sirpa
Ala-Nissilä Olavi
Gustafsson Hannu
Heikkilä Lauri
Ylhäinen Taito
Rautalin Outi
Vanhanen Juha
Myllymäki Pekka
Saksi Anita
Aho Kimmo
Junnila Vilhelm
Saarinen Juhani
Kolhi Susanna
Kössi Päivi
Turpeinen Heikki
Mäentaka Asko
Lehikoinen Jouni
Friis Christer
Karlsson Kaj-Johan
Orell Markku
Lindell Maria
Junkola Iivo
Keloniemi-Hurttila Elina
Flemmich Mirjami
Vuorinen Elisa
Sulonen Raimo
1
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
1
2
2
2
2
2
2
2
2
2
1
2
2
2
2
2
2
1
1
2
1
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
Haapanen Ari-Pekka
Seivästö Ismo
Vauranoja Sanna
Gustafsson Irja
Eriksson Terttu
Kurkilahti Tomi
Seppälä Mikko
Savo Seija
Vilander Bo
Jansson Johanna
Niemelä-Laaksonen Anne
Leino Hannu
Mäkelä Soile
Laurila Juha
Ala-Nissilä Simo
Loponen Auli
Lankila Raimo
Heikkilä Juha
Kallio Erkki
Laitila Marja-Liisa
Rautavuori Paavo
Tyyskänen-Mäkilä Eveliina
Ojaniemi Yrjö
Tikakoski Seppo
Eloranta Merja
Setälä Marko
Lehto Ari-Pekka
Gustafsson Hanna
Hagsberg Sirpa
Haanpää Leena
Santalahti Samuli
Paananen Petteri
Ojanperä Taru
Valkonen Ville
Lahti Tapani
Nurmi Satu
Karlgren Fabian
Ekström Kurt
Abrahamsson Petri
Henriksson Carita
Vainio Heikki
Lindgren Hilkka
Viiri Reijo
Allén Pipsa
Parantainen Vesa
-
1
1
1
-
Sivu 15
4
Rusko
Salo
Sauvo
Somero
Taivassalo
Tarvasjoki
Turku
Lehto-Laurila Hannele
Haavisto Erkki
Nurmi Eija
Rannikko Outi
Rand Jorma
Aalto Ari
Punta Juha
Hyttinen Marjatta
Suonio-Peltosalo Elina
Ahonen-Ojala Leena
Varajärvi Matti
Tamminen Laura
Leivonen Sanna
Kanerva Tauno
Mwegerano Andi
Ruska Antti
Tuominen Marita
Ervelä Risto
Kotti Antti
Kyyrä Juha-Matti
Kurkilahti Pauli
Kleimola Satu-Maija
Tavio Ville
Niinivirta Pirjo
Lampi Pirjo
Aaltonen Niko
Arve Minna
Perho Maija
Kossila Pauli
Harjanne Aila
Kanerva Ilkka
Sirèn Saara-Sofia
Kattelus Lauri
Vierimaa Ulla-Maija
Massinen Aimo
Puisto Virpa, -16.6.2014
Mikkola Jukka, 16.6.2014Lehtinen Seppo
Maaskola Mika
Engdahl Raili
Eklund Toni
Eloranta Eeva-Johanna, -16.6.2014
Elo Pia, 16.6.2014Vornanen Jukka
Sarlund Katri
Ollikkala Tuija
Hassan Roda
Ilvessalo Saara
Saarikko Annika
von Frenckell-Ramberg Christel
2
2
2
2
2
2
2
1
2
1
2
2
2
2
2
2
2
2
1
2
2
1
2
1
2
2
2
2
1
2
2
1
2
2
2
2
1
2
2
2
2
1
1
1
1
2
1
2
Ek Sirpa
Myllymäki Kalle
Lehtonen Aarre
Järviö Riitta-Liisa
Kankaanpää Pasi
Liede Heikki
Friberg Osmo
Lundström Sanna
Passi Anne
Keto-oja Piia
Kymäläinen Pekka
Koskinen Eeva
Hemanus Klaus
Määttänen Asko
Lehti Timo
Halkilahti Jaakko
Huittinen Ulla
Laaksonen Perttu
Lehtinen Riitta
Nurmi Janne
Uotila Juha
Suominen Nina
Laakso Jouko
Miikkola Mikael
Laihinen Timo
Lindholm Lasse
Aholainen Anne
Alanen Satu
Azizi Mohammad
Hartiala Kaija
Viljamaa Tuomas
Karttunen Marjukka
Orpo Petteri
Manni Olli
Kantola Ilkka
Elo Piia, -16.6.2014
1
1
1
1
1
Rosenlöf Jarmo
Lundahn Kjell
Koivusalo Mari-Elina
Hellsten Jorma
1
Pietari Päivi
Laaksonen Mikko
Andersson Janina
Sundqvist Mikaela
Rantanen Elina
Ratilainen Niina
Ali Alas
Vörlund-Wallenius Terhi
1
1
-
Eloranta Eeva-Johanna, 16.6.2014-
Sivu 16
5
Uusikaupunki
Vehmaa
Andersson Li
Rinne Pirjo
Sandelin Elina
Lähteenmäki Alpo
Järvinen Timo A
Antola Jouko
Nummi Veijo
Kontu Mauri
Virtanen Simo
2
2
2
2
1
2
2
2
Muukkonen Mirka
Saarinen Sauli
Yrittiaho Johannes
Heikkilä Pasi
Junkola-Lehtonen Maija
Rosten Mauri
Salminen Ritva
Laivo Olli
Laine Tino
1.2 Tarkastuslautakunta 2013–2016
kokouksia 4
Varsinainen jäsen
Jalli Marja, pj., 4
Orell Markku, 3
Laatta Kimmo, 4
Vuorinen Elisa, 4
Varajäsen
Keloniemi-Hurttila Elina, Kangas Tarmo, Sulonen Raimo, Saksi Anita,-
1.3 Maakuntahallitus 2013–2016
kokouksia 12
Orpo Petteri, pj., 5, -8.12.2014
Kanerva Ilkka, pj., 1, 8.12.2014Alatalo Juuso, 10
Alatalo Juuso, 1. vpj., 1, 8.12.2014Haijanen Pauliina, 10
Heikkilä Lauri, 11
Kiviranta Esko, 12
Koskinen Talvikki, 9
Kurvinen Jani, 2. vpj., 12
Lehtinen Riitta, 12
Kattelus Lauri, 11
Maaskola Mika, 1. vpj., 11, -8.12.2014
Massinen Aimo, 1, 8.12.2014Nieminen Raimo, 11
Nummentalo Juhani, 12
Perho Tiina, 10
Pilpola Juhani, 12
Saario Mari, 8
Söderlund Nina, 10
Virolainen Anne-Mari, 9
Vuola Hanna, 11
Wallin Stefan, 9
Siren Saara-Sofia, 5
Hamunen Ilkka, 1
Skyten-Suominen Irja, 2
Aso Janne, Kaunisto Timo, Aalto Tino, 2
Halkilahti Jaakko, Virtanen Pirjo, Aaltonen Niko, Vehniäinen Marjatta, Nurmi Eija, 1
Munter Hanna, Mäki-Punto-Ristanen Tarja, 3
Ketonen Tuija, Andersson Janina, 4
Rasi Jarmo, 1
Rantanen Matti, 1
Koivisto Anna-Liisa, Rinne Tarja, 3
-
Sivu 17
6
1.4 Muut luottamustoimet
Maankäyttöjaosto 2013–2016
- Kokouksia 10
Varsinainen jäsen
Maaskola Mika, pj., 9
Virolainen Anne-Mari, vpj., 6
Halkilahti Jaakko, 9
Lehtinen Riitta, 10
Nummentalo Juhani, 10
Nurmi Eija, 8
Pilpola Juhani, 10
Varajäsen
Hamunen Jukka, Siren Saara-Sofia, 2
Koivisto Anna-Liisa, Virtanen Pirjo, Kattelus Lauri, Rasi Jarmo, 1
Ketonen Tuija, -
Läsnäolo- ja puheoikeudella
Kurvinen Jani, 10
Saario Mari, 6
Andersson Janina, 1
Kanerva Ilkka, 1
Alatalo Juuso, 1
Hankerahoitusjaosto
kokouksia 3
Perho Tiina pj.
Aalto Tino, vpj.
Heikkilä Lauri
Nieminen Raimo
Kattelus Lauri
Virtanen Pirjo
Vuola Hanna
läsnäolo- ja puheoikeudella
Wallin Stefan
Saario Mari
muut saapuvilla olleet
Maaskola Mika
Kurvinen Jani
Valintatoimikunta 2013–2016
kokouksia 3 kpl
Rantasaari Juha, 3
Vuola Hanna, 3
Koskinen Talvikki, 3
Lindholm Linda, 2
Nieminen Raimo, 3
Pilpola Juhani, 3
Välke Olli, 3
3
3
3
3
1
3
3
3
1
2
3
Skyten-Suominen Irja
Alatalo Juuso
Aso Janne
Söderlund Nina
Rantanen Matti
Vehniäinen Marjatta
Kiviranta Esko
Sivu 18
7
Saaristotoimikunta 2013–2016
Kokouksia 4
Junnila Vilhelm, pj.
Engblom Henry
Friis Christer
Huhta Catrine
Jokinen Arita
Kaita Janina
Kronehag Kurt
Lauren Heli-Päivikki
Lehti Merja
Leino Hannu
Liede Heikki
Mattson Tove
Nyman Nina-Maria vpj.
Päivärinta Anssi
Rosenqvist Anna-Liisa
Saarinen Heikki
Vaiste Marja
3
4
4
1
2
4
3
4
2
3
3
2
3
3
2
4
2
Haukka Lauri
Wilson Daniel
Söderlund Jimmy
Jylhä Miia
Eriksson Jan
Penna Mirja
Melen Henry
Lamberg Seppo
Saarinen Pasi
Koskinen Sirpa
Kirves-Järvinen Taina
Lundell Lilian
Häggman Madelene
Lehtonen Jorkka
Hoffström Elin
Pihlasto Eeva
Hurme Hannu
1
1
2
Maakunnan yhteistyöryhmä MYR -31.3.2014
kokouksia 1
Kuntajäsenet
Orpo Petteri, pj.
Alatalo Juuso
Haijanen Pauliina
Kaunisto Timo
Lampi Pirjo
Saario Mari
Savo Juho
Söderlund Nina
Virtanen Jarkko
1
1
1
1
Antola Jouko
Perho Tiina
Luotonen-Virtala Minna
Koivisto Mika
Andersson Janina
Roto Markku
Katajainen Timo
Savolainen Sami
Valtion alueviranomaiset
Varsinais-Suomen ELY -keskus
Varsinais-Suomen TE -keskus
Varsionais-Suomen ELY -keskus
Timonen Risto, 2. vpj.
Lindholm Hanna
Gustafsson Esko
Puolitaival Kimmo
Skyttä Risto
Lindqvist Esa
1
1
1
1
1
Laurila Else-Maj
Vehviläinen Matti
Triipponen Juha-Pekka
Nieminen Ullakaisa
Levola Tuija
Mäkelä Timo
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Kärpijoki Kirsi
Hurskainen Raija
1
1
Nokka Teija
Aaramo Sirpa
Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus
STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta
AKAVA Varsinais-Suomi
Turun Kauppakamari
MTK Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomen Yrittäjät
Alvesalo Piia
Rannikko Outi
Tuominen Kirsti
Leinonen Kalle
Knifsund Ulla
Lähteenmäki Jari
Myllymäki Paavo, 3. vpj.
Wibom Henri
1
1
1
1
Virta Teppo
Laulumaa Janne
Vepsäläinen Pekka
Salo Niina
Kuparinen Eero
Heinonen Jarkko
Fabritius Helena
Munter Hanna
Asiantuntijat
Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus
Loimaan kaupunki
Region Äboland
Salon seutu
Salon seutu
Turun Seudun Kehittämiskeskus
Ukipolis
Ukipolis
Salminen Pauli
Rantala Jari
Granberg Gunilla
Salminen Hannu
Mannervesi Mika
Kyynäräinen Niko
Rintama Eeva
Kallio Ulla
1
1
1
1
1
1
Pulli Pertti
Brande Christjan11
Haltsonen Leo
Raninen Teija
Rantanen Raimo
1
1
1
1
Sivu 19
8
Turun ammattikorkeakoulu
Turun yliopisto
Åbo Akademi
Turku Science Park Oy
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli
Pro Agria Länsi-Suomi
Finnvera Oyj
Suomen metsäkeskus/Lounais-Suomi
Taiteen edistämiskeskus/Varsinais-Suomi
Suomen riistakeskus/Varsinais-Suomi
Työ- ja elinkeinoministeriö
Kettunen Juha
Väänänen Kalervo
Ilmonen Otto
Lehtonen Erik
Rauma Kaisa
Isosaari Heikki
Pelkonen Seija
Teittinen Arto
Terho Henri
Savolainen Mikko
Kainulainen Kari
1
1
1
Mertanen Olli
Pyykkö Riitta
Heinistö Tiina/Holmgren Siv
Levomäki Rikumatti
1
Ali-Sippola Vesa
Karlsson Henna
Savolainen Mikko
Nurminen Hanna
Hägglund Martin
Orpo Petteri, pj.
Alatalo Juuso
Haijanen Pauliina
Kaunisto Timo
Lampi Pirjo
Saario Mari
Savo Juho, 1 vpj.
Söderlund Nina
Virtanen Jarkko
1
5
3
3
3
3
4
1
4
Antola Jouko
Perho Tiina
Luotonen Minna
Koivisto Mika
Andersson Janina
Roto Markku
Katajainen Timo
Savolainen Sami
Kimmo Puolitaival, 2vpj
Kärpijoki Kirsi
Skyttä Risto
Lindholm Hanna
Timonen Risto
Hurskainen Raija
Pelkonen Seija
4
4
1
3
4
2
1
Nokka Teija
Lindqvist Esa
Vehviläinen Matti
Gustafsson Esko
Mikael Luukanen
Karlsson Henna
Rannikko Outi
Leinonen Kalle
Kuparinen Eero, 3 vpj.
Myllymäki Paavo
Alvesalo Piia
Lähteenmäki Jari
Wibom Henri
Habib Hasan
2
4
3
3
4
1
Maakunnan yhteistyöryhmä MYR 31.3.2014kokouksia 5
Kuntajäsenet
Valtion alueviranomaiset
Finnvera oyj
Työmarkkina, -elinkeino- ja kansalaisjärjestöt
SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus
AKAVA Varsinais-Suomi
MTK Varsinais-Suomi
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Turun Kauppakamari
Varsinais-Suomen Yrittäjät
Sondip Varsinais-Suomen
monikulttuuristen yhdistysten liitto ry
Pysyvät asiantuntijajäsenet
Turun seutukunta
Åboland
Salon seutukunta
Vakka-Suomen seutukunta
Loimaan seutukunta
Turun ammattikorkeakoulu
Turun yliopisto
Åbo Akademi
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät
Opiskelijajärjestöt
Turku Science Park Oy
Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli
Pro Agria Länsi-Suomi
Suomen metsäkeskus/Lounais-Suomi
Taiteen edistämiskeskus/Varsinais-Suomi
Suomen riistakeskus/Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomen Leader -ryhmät 2014–2015
(MYR elinkeinojaoston pj.)
Uudenmaan liitto
3
1
Kyynäräinen Niko
Eklund Tomas
Mannervesi Mika
Kallio Ulla
Tunkkari Matti (-20.10.)
Joki Mika (20.10.-)
4
Kettunen Juha (-20.10.)
Taatila Vesa (20.10.-)
Pyykkö Riitta
1
2
Ilmonen Otto
Taipale Maria
Kiviharju Mira
Piispanen Tero
Rauma Kaisa
Ali-Sippola Vesa
Teittinen Arto
Terho Henri
Toivola Mikko
Poikonen Pia
Lindqvist Esa
Kuparinen Mari (20.10.-)
5
3
4
1
2
4
3
2
2
4
2
Laulumaa Janne
Dalen Jaana
Knifsund Ulla
Fabritius Helena
Virta Teppo
Mäkikalli Jaana
Munter Hanna
Ahonen Minttu
Raninen Teija
Granberg Gunilla
Suikkanen Sami
Rantanen Raimo
Maisala Carita (20.10.-)
Tunkkari Matti (20.10.-)
Soini Juhani
1
1
4
1
2
1
1
1
2
4
1
1
Reponen Tapio (-20.10) 1
Suominen Kalle-Antti(20.10-)
Kallio Pia-Maria
2
Virtanen Antti
1
Koivisto Jukka
1
Puhtila Marko
2
Junnila Timo
Sievänen Markku
Marttinen Tittamari
Hägglund Martin
Oljemark Emil
1
1
Sivu 20
9
Kielellisten palvelujen toimikunta 2013–2016
kokouksia 3
Lindstedt Kim, pj.
Lindholm Linda, vpj.
Andersson Mikael
Mai Palmberg
Franzen Hans
Henriksson Carita
Huhta Catrine
2
2
2
1
2
Hongisto Tuija
Wennströn Kjell
Koski Silvia
Nurmela Risto
Ahonen Arja
Wikström Gustav
Jylhä Miia
1
1
1
2
1
Kulttuuritoimikunta 2013–2016
kokouksia 4
Terho Henri, pj.
Syrjäsuo Kristiina, vpj.
Isaksson Ann-Sofie
Kivirinta Jouko
Kärki Kimi
Lemmetyinen Liisa
Lilja-Viherlampi Liisa-Maria
Mattila Liisa
Myllynen Taina
Raaska Petja
Vehmas Jukka
4
4
3
4
4
3
4
2
4
2
3
Turku
Turkuseura
Parainen
Salo
TY humanistinen tiedekunta
Turku Touring Oy
Turun Taideakatemia
Varsinais-Suomen yrittäjät
Pöytyä
Turku
Vakka-Suomi
Varsinais-Suomen suurpetoneuvottelukunta 2013–2018
- Kokouksia 2
Juho Savo, pj.
Timo Juvonen, siht.
Tapio Palmu
Jouko Högmander (varaj.)
Tapio Rintala (varaj.)
Mikko Ääri
Madeleine Nyman
Juha Hiedanpää
Antti Härkälä
Matti Salo (varaj.)
Hannu Aalto
Martin Hägglund
Mikko Toivola (siht.)
Jorma Laiho
Matti Karppinen
Anne Savolainen
Lilli Jokela
Pälvi Salo
Tiina Katila
Risto Skyttä
Marko Setälä
Hannu Klemola
Vesa Pihajoki
Reijo Pennanen
Varsinais-Suomen liitto
Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut
MTK-Varsinais-Suomi
Länsi-Suomen merivartioston esikunta
Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut
RKTL
RKTL
RKTL
Suomen Metsästäjäliiton V-S:n piiri
Suomen riistakeskus, V-S Suomi
Suomen riistakeskus, V-S Suomi
Taajamasusi ry.
Taajamasusi ry.
Turun Sanomat
Turun Sanomat
Turun yliopisto, biologian laitos
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen Kennelpiiri ry
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri
Varsinais-Suomen poliisilaitos
Varsinais-Suomen poliisilaitos
Sivu 21
10
Uskelanjoen tulvaryhmä
- Kokouksia 2
Heikki Saarento, pj. 1
Timo Juvonen, vpj.2
Maria Timonen, siht. 2
Olli-Matti Verta 2
Markus Rautio 1
Timo Alhoke
1
Petri Virtanen
2
Lauri Ahopelto 2
Tommy Nyman 2
Tarja Pennanen 1
Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Salon kaupunki
Salon kaupunki
Suomen ympäristökeskus
Ramboll Finland Oy
Rakentamisen Konsultointi RI Tarja Pennanen Tmi
Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvaryhmä
- Kokouksia 2
Heikki Saarento, pj. 1
Maria Timonen, siht. 2
Timo Juvonen
1
Lauri Ahopelto 2
Tommy Nyman 2
Juha Virola
2
Juha Eskolin
2
Olli-Matti Verta 2
Juha Virto
1
Olavi Ahola
2
Olli-Pekka Mäki 1
Asmo Leskinen 1
Eila Kesti
1
Antti Kokkomäki 2
Leena Ruusu-Viitanen 1
Jukka Heikkilä 2
Suomen ympäristökeskus
Ramboll Finland Oy
Raision kaupunki
Rauman kaupunki
Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Turun kaupunki
Turun kaupunki
Turun kaupunki
Turun kaupunki
Rauman kaupunki
Rauman kaupunki
Alueidenkäytön yhteistyöryhmä
- Kokouksia 3
Saarento Heikki, pj.
Hannu Olli-Pekka 3
Rautavuori Kalle 3
Pärnä Seppo
2
suunnittelujohtaja
aluearkkitehti
kaavoittaja
aluearkkitehti
Heimo Jarmo
3
Alhoke Timo
2
Virtanen Jyrki
1
Aromäki Pasi
2
Niemi Markku
1
Mäki Juha
3
Niemeläinen Jukka 2
Österberg Seija 1
Oja Timo
1
Lehikoinen Elise Junttila Kirsti
Kylämäkilä Juhani Suominen Juha 1
Arvola Olli
Pekkala Outi
3
kaupunkisuunnittelujohtaja
kaavoitusinsinööri
maankäyttöinsinööri
kaupunginarkkitehti
kaavoitusjohtaja
kaavasuunnittelija
maankäyttöinsinööri
kunnanjohtaja
tekninen johtaja
maankäyttöpäällikkö
kaupunginarkkitehti
kunnanjohtaja
kaavoitusinsinööri
kaupunginarkkitehti
maankäyttöpäällikkö
Aura, Pöytyä
Loimaa
Koski Tl, Marttila, Oripää,
Tarvasjoki
Salo
Salo
Somero
Kaarina
Lieto
Lieto
Masku
Mynämäki
Mynämäki
Naantali
Naantali
Nousiainen
Paimio
Raisio
Raisio
Sivu 22
11
Oikarinen Arto Paloposti Niko 2
Allen Seppo
3
Hintsanen Timo 1
Hovi Christina
1
Toivonen Markku 3
Andrei Panschin 2
Lindeberg Åke 1
Saaristo Heidi
1
Michelsson Turkka 1
Katara Veijo
Kokemäki Tapani 3
Sarilo Pauliina 1
Rantala Vesa
Arvela-Hellen Leena 1
Pohjola Hannu -
kunnanjohtaja
rakennustarkastaja
kunnanjohtaja
asemakaavapäällikkö
kaavoituspäällikkö
kaavoitustoimenjohtaja
yleiskaavainsinööri
kaavoitusarkkitehti
kaavoituspäällikkö
kaavoitusarkkitehti
kunnanjohtaja
tekninen johtaja
kunnanjohtaja
kunnanjohtaja
kaupunginarkkitehti
tekninen johtaja
Rusko
Rusko
Sauvo
Turku
Turku
Turku
Turku
Kemiönsaari
Parainen
Parainen
Kustavi
Laitila
Pyhäranta
Taivassalo
Uusikaupunki
Vehmaa
Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea
kokouksia 5 kpl
Jäsen
Varajäsen
Juvonen Timo
Kauppinen Veli-Matti
Gunell Carola
Kanerva Kirsi
Karlström Leena
2
5
2
5
4
Talve Linda
Nurmi Lasse
Pekonen Elena
Tyyskänen Heli
Kottonen Satu
3
2
-
Työnantajan edustajat:
Varsinainen jäsen
Kurvinen Jani
Koskinen Talvikki, pj.
5
5
varajäsen
Kiviranta Esko
Lehtinen Riitta
-
Varsinais-Suomen liiton työsuojelutoimikunta
kokouksia 1 kpl
Jäsen
Roto Markku, pj.
Gunell Carola
Kuitunen Marja
Roslakka Ville
1
1
Kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n 2 momentin edustajat Varsinais-Suomen liitossa
kokouksia - kpl, (työnantajaa edustavat paikallistason neuvottelijat)
2013–2014:
Jäsen
Orpo Petteri, pj.
Savo Juho
Varajäsen
Talvikki Koskinen
Markku Roto
Sivu 23
12
2. EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET YHTEISTOIMINTAELIMISSÄ
2.1 Edustukset yhteistoimintaelimissä 2014
Pohjoismaiden ministerineuvoston saaristoyhteistyö
Saaristoyhteistyön yhteistyöneuvosto
Jäsen
Varajäsen
Wallin Stefan, Turku
Brander Christjan, Parainen
Granberg Gunilla, Kemiönsaari
Donner Benjamin, Kemiönsaari
Björkskog Tommy, Naantali
Rinne-Kylänpää Tiina, Naantali
Savo Juho, V-S liitto
Nuotio Tarja, V-S liitto
Saaristoyhteistyön hallitus
Sami Heinonen
Etelä-Suomen maakuntien liittouman valmistelutoimikunta
Juho Savo
CPMR (Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto)
Talvikki Koskinen (Itämerikomissio, varapj.) -> kevät 2014
CPMR:n Itämerikomission liikennetyöryhmä
Janne Virtanen
CPMR:n Itämerikomission merityöryhmä
Petteri Partanen
CPMR:n TEN-T liikennetyöryhmä
Janne Virtanen
Varsinais-Suomen ja Mecklenburg-Etupommerin yhteinen valiokunta
Juho Savo
Sonja Palhus
V-S liiton ja Luoteis-Venäjän yhdistyksen yhteinen työryhmä
Juho Savo
Sonja Palhus
Varsinais-Suomen ja Puolan Pommerin maakuntien yhteinen työryhmä
Juho Savo
Sonja Palhus
Europe Direct –hankkeen ohjausryhmä
Jessica Ålgars-Åkerholm
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta
Juho Savo
Tarja Nuotio
Etelä-Suomen rakennerahastotyön koordinaatioryhmä 2014 - 2020
Tarja Nuotio
Etelä-Suomen rakennerahastotyön johtoryhmä 2014 - 2020
Juho Savo
Central Baltic -ohjelman seurantakomitea 2007 - 2013
Juho Savo
Carola Gunell
Central Baltic -ohjelman yleinen hallintokomitea 2007 - 2013
Carola Gunell
Petteri Partanen
Sivu 24
13
Central Baltic -ohjelman Etelä-Suomi - Viro alaohjelman hallintokomitea
Sonja Palhus
Esa Högblom
Central Baltic -ohjelman Saaristo ja saaret alaohjelman hallintokomitea
Sami Heinonen
Esa Högblom
Elinkeinokalatalouden rakenneohjelman seurantakomitea 2007 - 2013
Sami Heinonen
Petteri Partanen
Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR)
Savo
Roto
Alatalo
Antola
Haijanen
Perho
Saario
Andersson
Söderlund
Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö (MYRS)
Nuotio
Partanen
Kauppinen
Högblom
Heinonen
Roslakka
Siirtolaisuusinstituuttisäätiön hallitus
Lauri Palmunen
Siirtolaisuusinstituuttisäätiön valtuuskunta 2013 - 2016
Tarja Nuotio
Heikki Saarento
Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen johtoryhmä (Valonia)
2008 - >
Heikki Saarento
Timo Juvonen
Varsinais-Suomen maahanmuuttoasioiden toimikunta
Veli-Matti Kauppinen
Suomen Kotiseutuliitto (Valtakunnalliset kotiseutupäivät), vuosikokous
Hannele Hartikainen
Pro Saaristomeri -ohjelman johtoryhmä
Sami Heinonen
Timo Juvonen
Centrum Balticum Säätiön hallitus
Juho Savo
Tarja Nuotio
Varsinais-Suomen Yrittäjien YES-tiimi
Petteri Partanen
Central Baltic 2014 - 2020 (Joint Programming Committee JPC) ohjelmointikomitea, syksyyn 2014 saakka
Heikki Saarento
Varsinais-Suomen hankeryhmä, 05/2014 saakka
Carola Gunell, Timo Juvonen Petteri Partanen
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palkka-asiamies, työsuojelupäällikkö ja eläkeasiamies
Markku Roto
Sivu 25
14
LOURA:n valmisteluryhmä
Petteri Partanen
Varsinais-Suomen hyvinvointiklusterin johtoryhmä
Petteri Partanen
Turun Ylioppilaskyläsäätiön valtuuskunta 2013 - 2014
Heikki Saarento
Lounais-Suomen hylje- ja merimetsoneuvottelukunta (varajäsen)
Timo Juvonen
Heikki Saarento
KASTE II Länsi-Suomen aluejohtoryhmä
Veli-Matti Kauppinen, varajäsen
Itämeren (Interreg IV B) ohjelman kansallinen työryhmä
Ville Roslakka
Meriteollisuuden rakennemuutoksen Kompassi työryhmä
Petteri Partanen
Carola Gunell
MYR:n maaseutujaosto
Sami Heinonen
MYR:n koulutusjaosto
Esa Högblom
Petteri Partanen
MYR:n elinkeinojaosto
Petteri Partanen
Carola Gunell
Selkämeren kansallispuiston yhteistyöryhmä
Heikki Saarento
Timo Juvonen
Metsähallituksen perustama Selkämeren kansallispuiston Vakka-Suomen suunnitteluryhmä
Heikki Saarento
Timo Juvonen
Bryggman-säätiön valtuuskunta
Heikki Saarento, pj.
Keskiaikaisten linnojen neuvottelukunta
Lauri Palmunen
Meriteollisuuden / Turun työllisyyden ja rakennemuutoksen johtoryhmä
Juho Savo
Varsinais-Suomen alueidenkäytön yhteistyöryhmä
Heikki Saarento
Kaisa Äijö
Etelä-Suomen maakuntien (ELLI) alueidenkäytön liikenteen yhteistyöryhmä
Heikki Saarento
Laura Leppänen
EAY -yhteysverkosto (TEM)
Tarja Nuotio
Merike Niitepõld
Varsinais-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 2010 - 2015
Timo Juvonen
Sivu 26
15
Turun kaupunkiseudun rakennemalli 35 -ohjausryhmä
Juho Savo
Turun seudun MAL-työryhmä
Heikki Saarento
Laura Leppänen
Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunta 2013 Timo Juvonen
Pietarin Turku-keskus -hankkeen ohjausryhmä
Tarja Nuotio
Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksikön alueneuvottelukunta
Heikki Saarento, varajäsen
Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto
Juho Savo
Timo Juvonen
Varsinais-Suomen suurpetoneuvottelukunta
Juho Savo, pj.
Timo Juvonen, sihteeri
VT 8 Turku – Pori ohjausryhmä
Janne Virtanen
Laura Leppänen
2.2 Kutsuttuina jäseninä yhteistoimintaelimissä 2014
Maakuntajohtaja Juho Savo:
Turun Kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta
Turun Suomalainen Yliopistoseuran valtuuskunta
Turun yliopistosäätiön Bengtskärin neuvottelukunta
Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE), Etelä-Suomen maakuntien edustajana
Tarja Nuotio
VN:n asettaman Koheesio 2014+ -työryhmän varajäsen (ohjelmakauden 2014 - 2020 valmistelu)
Koulutuskeskus Brahea’n neuvottelukunta
Kasvusopimus -seurantaryhmä
OKM:n valtakunnallisten ESR-hankkeiden ohjausryhmä
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja:
Varsinais-Suomen kulttuuriympäristön hoidon yhteistoimintaryhmä (2010-2012)
Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja alueellinen ympäristöohjelma, työryhmä (ELY)
Lauri Palmunen, edunvalvontajohtaja:
Kasitieyhdistys ry:n hallitus
Carola Gunell:
Åbo Akademin fortbildningscentralin hallituksen jäsen
Sami Heinonen:
Åbo Akademin Saaristoinstituutin (SIÅA) johtoryhmän varajäsen
Pro Saaristomeri -ohjelma: Saaristomeri-vesistöalueryhmän puheenjohtaja
Varsinais-Suomen ELY-keskus: Saaristoliikenteen neuvottelukunnan jäsen
Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelman seurantakomitean jäsen
Saaristoasiainneuvottelukunnan (SANK/TEM) sihteeristö
Sivu 27
16
Timo Juvonen:
Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja alueellinen ympäristöohjelma, työryhmä (ELY)
VELMU (vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma) - alueellinen yhteistyöryhmä
ja työjaosto
Pro Saaristomeri: Ympäristötietoisuus ja -kasvatus –teemaryhmä
Aleksis Klap:
ELSU - Lounais-Suomen yhteistyöryhmä
Laura Leppänen
Varsinais-Suomen ELY-keskus: Saaristoliikenteen neuvottelukunta, Sami Heinosen varajäsen
Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuustyön ohjausryhmä, jäsen
Lasse Nurmi:
Kuntaliiton kuntien paikkatietoyhteistyöryhmä (maakuntaliittojen edustaja)
Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry. sihteeri
Janne Virtanen:
Pro Ysitie yhdistyksen hallitus, varajäsen
Kasitie ry:n hallitus, sihteeri
Kaisa Äijö
Kulttuuriympäristötyöryhmä (KULTU)
Sivu 28
17
3. Standaarit ja muistamiset 2012
3.1 Jaetut standaarit
190
191
192
193
194
195
196
197
198
16.1.2014
16.1.2014
31.1.2014
25.4.2014
15.8.2014
8.9.2014
15.10.2014
20.10.2014
21.11.2014
Heimo Välimäki
Terhi Isotalo
Länsi-Suomen merivartiosto
Bo Storrank
Siirtolaisuusinstituutti
Hanna Vuola
Heikki Juurinen
Raimo Nieminen
Leena Karlström
3.2 Muistamiset palveluvuosista
40 v.
30 v.
Leena Karlström
Hannele Hartikainen
3.3 Kunniamerkit ja arvonimet
19.12.2014
Juho Savo
Maakuntaneuvoksen arvonimi
Eläkkeelle siirtyminen
10-vuotis juhlavastaanotto
Työsuhteen päättyminen
40 vuotta
50 vuotta
60 vuotta
40 v. palvelusaika
Sivu 29
18
4. HENKILÖKUNTALUETTELO 1.1.2014 - 31.12.2014
Yhteiset toiminnot ja hallinto
Maakuntajohtaja
Johdon assistentti
Juho Savo 98
Lempinen Minna 09
Hallintojohtaja
Hallintosihteeri
Toimistosihteeri
Siistijä
Virastomestari
Talouspäällikkö
Asianhallintasihteeri
Controller
Ts. virastomestari
Ts. siistijä
Markku Roto 87
Marja Karttunen 86
Irma Laaksonen 11
Ulla Lindfors 86
Tua Nilovaara 10
Elena Pekonen 03
Jaana Salonen 06
Suvi Tanhuanpää 12. (50 %)
Juuli Tarvainen 13
Niilo Valtonen 14
15.8.2013–31.12.2022
11.8.2014 - 31.5.2015
1.6. - 8.8.2014
Maankäyttö ja ympäristö
Suunnittelujohtaja
Heikki Saarento 99
Sihteeri
Erika Niskasaari 12
Ts. sihteeri
Heli Mäkynen 14
Harjoittelija
Risto Anttonen 14
Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen 05
Luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap 08
TET-harjoittelija
Jutta Kottonen 14
Suunnitteluavustaja
Satu Kottonen 11
Liikennesuunnittelija
Laura Leppänen 12
Kaavasuunnittelija
Lasse Nurmi 02
Graafinen suunnittelija Antti Vaalikivi 08
Maakunta-arkkitehti
Kaisa Äijö 12
äitiysloma 20.5.2014 - 31.3.2015
14.4. - 28.5.2014, 2.6.2014 - 26.5.2015
4.3. - 31.7.2014
23. - 27.5.2014
Edunvalvonta ja yhteistyö
Edunvalvontajohtaja
Tietopalvelusihteeri
Erityisasiantuntija
Erikoissuunnittelija
Työhön tutustumisjakso
Tutkimusavustaja
Kehittämispäällikkö
Viestintävastaava
Lauri Palmunen 87
Leena Karlström 74
Hannele Hartikainen 84
Veli-Matti Kauppinen 11
Mikko Koskinen
Tiina Rantanen 81
Janne Virtanen 02
Jessica Ålgars-Åkerholm 08
1.8.2014 9. - 26.6.2014
Sivu 30
19
Aluekehittäminen
Aluekehitysjohtaja
Osastosihteeri
Saaristo- ja maaseutuasiamies
Toimistovirkailija
Taloustarkastaja
Tarja Nuotio 07
Kirsi Kanerva 82
Carola Gunell 99
Sami Heinonen 13
Esa Högblom 02
Mervi Kylmälä 03
Tapio Penttilä 04
Petteri Partanen 96
Ville Roslakka 06 (50 %)
Pasi Sirkiä 13 (50 %)
Heli Tyyskänen 76 (50 %)
Antti Vasanen 13
Marika Bogel-Leino 11
Financial Manager
Sanna Erkko 14
Project Coordinator
Tiina Keinänen 08
Communication Officer Kersti Karu 14
Financial and Administrative
Coordinator
Marja Kuitunen 08
Financial officer
Pia-Marja Kunnari 12
Assistant/
Travel Manager
Project Manager
Pille Laaksonen
Financial officer
Ari Linna 12
Head of Managing
Authority
Liina Luup 13
Head of Managing
Authority
Merike Niitepõld 11
Project Manager
Samu Numminen 14
Assistant
Liisa Piipponen 10
Programme writer
and budget planner
Plesanova Aiga 13
Financial Controller
Annika Põldma 12
Audit Authority
Roberts Jansons 12
Toimistovirkailija
Programme Manager Bo Storrank 08
IT-officer
Veli-Pekka Suuronen (50 %)
Communication Manager Linda Talve 08
Controller
Financial officer
Leena Telkkinen 11
Project Manager
- 31.7.2014
vuorotteluvapaa 7.10.2013 - 30.9.2014,
opintovapaa 1.10.2014 - 30.9.2016
Sonja Palhus 04
Central Baltic -ohjelmat
Project Manager
Ülari Alamets 13
Assistant
Assistant/
Travel Manager
vuorotteluvapaa 2.6.2014 - 26.5.2015
Ivo Volt 14
eläkkeelle 1.2.2014 7.10.2013 - 30.9.2014
14.1.2013 - 31.12.2021
19.4.2011 - 31.12.2014,
hoitovapaa 16.7.2013 - 14.1.2014,
1.1.2015 - 31.12.2021;
äitiysloma 28.3.2014 - 10.2.2015,
hoitovapaa 11.2. - 15.9.2015
9.6.2014 - 31.12.2021
9.6.2014 - 31.12.2017
20.5.2013 - 19.9.2014
1.1. - 22.9.2015
9.6.2014 - 31.12.2021
20.8.2012 - 31.12.2014
18.11.2013 - 31.12.2015
1.9.2013 - 31.12.2015
9.6.2014 - 31.12.2021
1.8.2013 - 17.1.2014, 26.3. - 31.12.2014
28.1.2013 - 30.6.2014
3.4.2012 - 31.12.2015
13.1.2012 - 31.12.2015
7.10.2013 - 30.9.2014
1.8.2008 - 30.6.2014
25.2.2014 - 31.12.2021
15.8.2013 – 31.12.2022
1.1.-31.12.2014,
äitiysloma 1.10.2013 - 15.8.2014
9.6.2014 - 31.12.2021
Sivu 31
20
Kansallisten ohjelmien hallinnointi
EAKR -kilpailukyky ja työllisyysohjelma
Controller
Taloustarkastaja
15.8.2013 – 31.12.2022
Hanketoiminta
Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen kehittämishanke Lounaispaikka
Paikkatietoyhteistyökoordinaattori
Sanna Jokela 07
Projektityöntekijä
Esa Halsti 13 (60 %)
1.10.2013 - 31.1.2014
Hankesuunnittelija
Juha Pulmuranta 14
6.3. - 14.11.2014
Ohjelmistosuunnittelija /
IT-officer
Veli-Pekka Suuronen (50 %) 25.2.2014 - 31.12.2021
Lounais-Suomen aluetietopalvelun mallin luonti ja palvelukehitys
Hankesuunnittelija
Juha Pulmuranta 14
15.11. - 31.12.2014
6Aika
Projektisuunnittelija
Hankesuunnittelija
Esa Halsti 13
Juha Pulmuranta 14
Maakuntamuseon inventointiportaali
Esa Halsti 13
1.1.2015 - 31.8.2016
1.1.2015 - 30.9.2016
1.2. - 30.4.2014
1.5. - 31.12.2014
Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset kuntakaavoituksessa
Marie Nyman
1.5. - 30.6.2014, 1.8.-31.8.2014
Profiili
Ilona Mäkinen 10
Heikki Juva 12 (40 %)
11.10.2010 - 10.1.2014
1.1. - 31.1.2014
Europe Direct
EU-tiedottaja
Kirsi Stjernberg 02 (80 %)
1.1.2013 - 31.12.2016
Henkilön nimen perässä oleva numero viittaa työsuhteen alkamisvuoteen.
§ 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus
Sivu 32
1
Oheismateriaali
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
VUODELTA 2014
Sivu 33
2
ISBN
Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014
PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku
Puh. (02) 210 0900
Faksi. (02) 210 0901
kirjaamo@varsinais-suomi.fi
www.varsinais-suomi.fi
Sivu 34
3
SISÄLTÖ
1. VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND 2014
5
2. MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
8
2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA ......................................................................................................................... 8
2.2 MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA................................................................................................... 9
3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN
11
3.1 TILIKAUDEN TULOS ............................................................................................................................................. 11
3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN .............................................................................................................. 12
3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ ................................................................ 14
4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN
15
4.1 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................................................... 15
4.2. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO ........................................................................................................................... 17
4.3 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ...................................................................................................................... 18
4.4 ALUEKEHITTÄMINEN............................................................................................................................................ 21
4.5 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ .............................................................................................................................. 28
4.6 EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ.................................................................................................................. 34
5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA
38
6. TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN
40
Sivu 35
4
Sivu 36
5
1. VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND 2014
Varsinais-Suomen vuotta 2014 leimasi taloudellisen laskusuhdanteen jatkuminen. Työttömyysaste jatkoi jo vuoden 2012 puolivälissä alkanutta kasvua, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi
nopeasti. Ainoastaan Vakka-Suomen seudulla työttömyysaste aleni selvästi, mutta sielläkin vain vuoden alussa kääntyen kesästä alkaen jälleen kasvuun. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys
jäikin vuoden 2014 aikana jälkeen koko maan tasosta, joskaan selvää tuotannon romahdusta ei havaita millään toimialalla.
Työttömyyden kasvu jatkui sitkeänä koko vuoden. Vaikka alkuvuodesta kehitys näytti valoisammalta
työttömyysasteen kasvun tasaisesti hidastuessa, pysähtyi kasvun hidastuminen toukokuussa, ja työttömyysaste vakiintui noin yhden prosenttiyksikön korkeammalle tasolle kuin vuonna 2013. Vuoden
2014 lopussa työttömiä oli maakunnassa yhteensä yli 30 000, ja työttömien määrä kasvoi 2 700:lla.
Itse asiassa työttömyyden kasvun hidastuminen vuoden alussa ei johtunut niinkään työllisyyskehityksen elpymisestä, vaan ennemmin vuoden 2013 alun hyvin nopeasta työttömyyden kasvusta. Työttömyyskehitys oli siis vuoden 2013 vertailukuukausina niin synkkää, että vuoden 2014 alun kehitys näyttäytyi tilastoissa valoisammalta.
Työttömyyden kasvu oli suurelta osalta rakenteellista, sillä suurin osa työttömyyden kasvusta selittyy
pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisellä. Vuoden 2014 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi noin 1 500:lla, muiden rakennetyöttömien (esim. palveluista työttömäksi jääneillä) määrä kasvoi lähes tuhannella, mutta alle vuoden työttömyysjaksot kasvoivat vain noin 400:lla. Alueittain tarkasteltuna työttömyyden kasvu on ollut nopeinta Turun seudulla. Jopa Vakka-Suomessa, jossa työttömyys laski nopeasti vuoden alussa, on työttömyysaste kääntynyt taas kasvuun. Autotehtaan rekrytoinnit eivät näytä riittävän pitämään seudun työttömyyskehitystä jatkuvalla lasku-uralla etenkin, kun rekrytointeja on viime aikoina suunnattu enenevissä määrin seutukunnan ulkopuolelle. Viime kuukausina
työttömyyden kasvu on ollut hitainta Salon seudulla, jonka työttömyysaste on kuitenkin yhä VarsinaisSuomen seutukunnista korkein.
Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys jäi vuoden 2014 aikana jälkeen koko maan kehityksestä. Päätoimialojen kehitystrendit seurasivat kuitenkin melko tarkasti koko talouden kehitystä, eikä
millään toimialalla tapahtunut selvää käännettä nousuun tai laskuun. Teollisuustuotannossa vuonna
2012 tapahtunut voimakas notkahdus näyttää pysähtyneen, ja teollisuusyritysten liikevaihto itse asiassa kasvoi vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Tämä tosin johtuu muutamasta heikosta kuukaudesta kesällä 2013, eikä liikevaihdon kehitystrendissä näy vielä käännettä ylöspäin.
Muista toimialoista kaupan liikevaihdon kehitys on ollut hitaasti ja tasaisesti laskevaa, mutta palvelujen
ja rakentamisen liikevaihdon kehityksessä on ollut enemmän vaihtelua. Pitkän aikavälin trendi on kuitenkin rakentamisen osalta selvästi laskujohteinen, kun palvelujen liikevaihdon kehitys on maakunnan
kokonaistilanteeseen nähden valoisin.
Varsinais-Suomen haasteena on ollut teollisten toimialojen rakennemuutoksen hallinta, erityisesti Salon elektroniikkaklusterissa ja Turun seudun meriteollisuudessa. Näiden alojen supistuminen on luonut
tuotannon ja työvoiman kysynnän kuopan, jolla on ollut merkittäviä kerrannaisvaikutuksia koko maakuntaan. Yritysten suhdannenäkymät ovat kuitenkin viime aikoina parantuneet etenkin teknologiateollisuuden osalta, joskin kotimainen kysyntä on vielä normaalia heikommalla tasolla. Erityisesti Turun
telakan omistajanvaihdos ja uudet laivatilaukset poistivat epävarmuutta maakunnan meriteollisuuden
tulevaisuudesta, mikä on heijastunut myönteiseen ilmapiiriin laajemminkin Turun seudulla. Maakunnassa on myös käynnissä tai käynnistymässä merkittäviä investointeja, kuten valtatie 8:n parannus ja
Naantalin uusi voimalaitos.
Valonpilkahdukset vientiteollisuuden kehitysnäkymissä näyttäisi heijastuvan myös maakunnan satamien liikennemääriin. Vaikka ostovoiman heikkeneminen näkyi tuonnin supistumisena, kasvoi Varsinais-Suomen suurimpien satamien yhteenlaskettu vienti yli 10 prosenttia vuonna 2014. Sama ilmiö
näkyy matkailussa: kotimaisten yöpyjien määrä laski maakunnan majoitusliikkeissä, mutta ulkomailta
6
tulevien matkailijoiden määrä kasvoi. Turun lentoaseman matkustajamäärät laskivat selvästi johtuen
koko heinäkuun kestäneistä lentoaseman toiminnan pysäyttäneistä uudistustöistä. Muina kuukausina
matkustajamäärissä ei kuitenkaan tapahtunut selvää käännettä suuntaan tai toiseen, ja Finavian merkittävät investoinnit valavat joka tapauksessa uskoa Turun lentoaseman tulevaisuuteen.
Varsinais-Suomessa asui vuoden 2014 lopussa 472 900 ihmistä, mikä oli noin 2 000 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestömuutos vaihtelee kuitenkin merkittävästi alueittain. Viime vuosina
valtaosa väestönkasvusta on tapahtunut Turun seudulla, erityisesti Turussa. Turun seudun kehyskuntien väestönkasvu onkin hiipunut tasaisesti vuoden 2014 kuluessa. Sen sijaan Vakka-Suomen väestökehitys kääntyi vuoden aikana selvään kasvuun, ja myös Salon seudulla matkapuhelinvalmistuksen
loppumisen käynnistämä väestökato hidastui merkittävästi. Loimaan seudulla väestömuutokset ovat
viime vuosina olleet vähäisiä, mutta Turunmaalla väestön väheneminen kiihtyi vuoden 2014 aikana.
Suurin osa Varsinais-Suomen väestökasvusta selittyy maahanmuutolla. Koko maakunnan väestönkasvusta jo lähes 80 prosenttia johtuu maahanmuutosta, ja kaikki seutukunnat saivat muuttovoittoa
ulkomailta. Ehdottomasti suurin osa maahanmuutosta suuntautui Turun kaupungin alueelle, jonne tuli
myös valtaosa kotimaisesta muuttovoitosta.
Sivu 37
Sivu 38
7
EGENTLIGA FINLAND 2014
Täydentyy maakuntavaltuuston aineistoon.
Sivu 39
8
2. MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA
Luottamushenkilöorganisaatioon ei tehty muutoksia vuonna 2014. Tarvasjoen kunta yhdistyi Liedon
kuntaan 1.1.2015, josta seurauksena jäsenkuntien lukumäärä ja maakuntavaltuuston jäsenmäärä vähenevät yhdellä.
Luottamushenkilöorganisaatio
JÄSENKUNNAT (28) EDUST AJAINKOKOUS
MAAKUNT AVALT UUST O (100)
TARKASTUSLAUTAKUNTA (4)
MAAKUNT AHALLIT US (19)
Hankerahoitusjaosto
(7)
Maankäyttojaosto (7)
Saaristotoimikunta (16)
Kielellisten palvelujen
toimikunta (6)
Valintatoimikunta (6)
Kulttuuritoimikunta (11)
Suluissa ovat toimielimien jäsenten lukumäärät. Toimielimien jäsenet ja pöytäkirjat ovat nähtävissä
sivustolla www.varsinais-suomi.fi.
Virasto-organisaatio
MAAKUNT AJOHT AJA
Aluekehittäminen
Edunvalvonta ja
kuntapalvelu
Maankäyttö ja
ympäristö
Yhteiset toiminnot ja
hallinto
Central Baltic ohjelmat
Hanketoiminta
Virasto-organisaatioon ei tehty muutoksia vuonna 2014. Varsinais-Suomen liiton yhtenäisvirastoa johtaa maakuntajohtaja apunaan johtoryhmä, johon hänen lisäkseen kuuluvat osaamisryhmien johtajat
ja henkilökunnan edustaja. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti viikoittain. Johtoryhmän kokouksista laadittiin muistiot, jotka lähetettiin sähköpostilla henkilökunnalle tiedoksi. Maakuntajohtaja toimi
maakuntahallituksen kokousten esittelijänä. Maakuntajohtaja Juho Savo jäi eläkkeelle 1.1.2015 alkaen
ja uudeksi maakuntajohtajaksi valittiin varatuomari Kari Häkämies (mv 8.12.2014 § 35). Muutokset
luottamustoimielimien ja henkilökunnan kokoonpanoissa on esitetty liiteasiakirjassa ”Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2014”.
Sivu 40
9
2.2 MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA
Toiminta-ajatus
•
Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen
laatu on Suomen parasta.
•
Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja
päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen.
•
Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu
toimija koko Itämeren alueella.
Avaintehtävät
Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan (1.1.2015 lähtien) muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden
kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968. Aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994
alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista.
Kansallista alueiden kehittämistä ohjaavat lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan
hallinnoinnista (7/2014) ja rahoittamisesta (8/2014) sekä em. lakeja koskevat valtioneuvoston asetukset (356/2014 ja 357/2014). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999.
Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A
-ohjelman 2007 - 2013 hallintoja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen
2015. Varsinais-Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic 2014 - 2020-ohjelman
hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Uuden
ohjelman toimeenpanossa liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät.









vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten
kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa;
vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy
MYR (maakunnan yhteistyöryhmä);
osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja
toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa.
edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa;
hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä;
vastaa mm. alueellisen pitkän- ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja yhteen sovittamisesta
vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta,
vastaa alueellisen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä
laaja-alaisten vesi- ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä
hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät.
10
Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset
maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten
yhtäpitävillä päätöksillä.
Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat
muodostivat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistui elinkeino, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY) strategisten tulossopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käytiin myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa.
Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkui Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin
vuorossa oleva puheenjohtajaliitto, vuonna 2014 Varsinais-Suomen liitto ja vuonna 2015 Kymenlaakson liitto.
Maakuntavaltuusto (mv 16.6.2014 § 15) hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntastrategian ja sen toteuttaminen aloitettiin välittömästi mm. kumppanuusfoorumien ja liiton sisäisen kumppanuustiimin
kautta.
Maakuntahallitus (mh 15.12.2014 § 214) päätti siirtää Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän
kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnat Varsinais-Suomen liiton yhteyteen. Valonian
toiminta voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1) kuntarahoitteiseen perustoimintaan, 2) kunnille, yrityksille ja muille sidosryhmille myytäviin ostosopimuspalveluihin sekä 3) hanketoimintaan. Salon kaupunkia lukuun ottamatta kaikki Varsinais-Suomen kunnat osallistuvat Valonian perusrahoitukseen 45 senttiä/asukas.
Varsinais-Suomen liitto seurasi tarkasti kuntarakenteiden ja sote-palvelujen uudistamista koskevan
lainsäädännön valmistelua ja varautuu uuden lainsäädännön liiton toiminnalle asettamiin kehittämistarpeisiin.
Sivu 41
Sivu 42
11
3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN
3.1 TILIKAUDEN TULOS
Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto (mv 8.12.2013 § 45) hyväksyi:
1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 - 2016 siten, että talousarviossa 2014 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa.
2. että, talousarvion 2014 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden.
Vuosien 2002 - 2009 ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2014 voitiin tehdä
vastaavasti alijäämäinen budjetti (-90 000 euroa). Alijäämä suunniteltiin katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.
Talousarvion 2014 investointiosaan varattiin 20 000 euron määräraha, jota käytetään tietoja toimistojärjestelmien kehittämiseen.
TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT ulkoinen/sisäinen
TULOSLASKELMA
TP2014
TA2014
Tilinpäätös
Talousarvio
TA/TP2014
TP2013
Tilinpäätös
_Toimintatuotot
6 232 145
6 340 931
-108 786
6 200 087
_Toimintakulut
-6 163 720
-6 425 931
262 211
-6 201 830
TOIMINTAKATE
68 426
-85 000
153 426
-1 743
VUOSIKATE
75 803
-75 000
150 803
4 084
TILIKAUDEN TULOS
59 437
-90 000
149 437
-8 842
Tilikauden 2014 tulos osoittaa ylijäämää 59 437,20 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on
149 437 euroa.
Talousarvion 2014 investointiosaan varattu 20 000 euron määräraha toteutui 17 358,40 eurona.
Sivu 43
12
3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN
Maakuntahallitus (mh 24.2.2014 § 18) päätti vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014
käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat
seuraavat: 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso sekä 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla
kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa).
Kuntarahoitteiset kustannuspaikat
Kuntarahoitteisen toiminnan kustannuspaikat katetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla ja ne
ovat maakuntahallitukseen nähden nettositovia tiliryhmätasolla.
Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 talousarvion käyttötaloussuunnitelman toteutuminen
tiliryhmätasolla kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen osalta.
KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA
ulkoinen/sisäinen
KÄYTTÖTALOUS
TP2014
TA2014
TP/TA 2014 TP/TA2014 TA2015
Tilinpäätös
Talousarvio
%
€
Talousarvio
TUOTOT
Kuntien maksuosuudet
Myyntituotot
Muut tuotot
3 799 900
3 799 900
0,00
0
3 799 900
73 965
75 000
-1,38
-1 035
70 000
2 950
3 000
-1,68
-50
63 000
3 876 815
3 877 900
-0,03
-1 085
3 932 900
Henkilöstökulut
-2 435 658
-2 560 220
-4,87
124 562
-2 536 346
Palvelujen ostot
-879 717
-887 980
-0,93
8 263
-960 355
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-103 816
-96 600
7,47
-7 216
-106 600
Vuokrat
-249 843
-249 300
0,22
-543
-247 800
Muut toimintakulut
-139 355
-168 800
-17,44
29 445
-154 800
-3 808 389
-3 962 900
-3,90
154 511
-4 005 900
68 426
-85 000
-180,50
153 426
-73 000
TUOTOT YHT.
KULUT
YHTEENSÄ
TOIMINTAKATE
Käyttötalouden toimintakate osoittaa 68 426 euron ylijäämää, jolloin kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen toimintakate toteutui talousarvioon (alijäämä 85 000 euroa) verrattuna 153 426 euroa alle suunnitellun.
Käyttötalouden toteutuminen tiliryhmätasolla
Tiliryhmän ”Henkilöstökulut” toteutuma alle suunnitellun (124 562 euroa) perustuu pääosin vuorotteluvapaa- ja äitiyslomajärjestelyistä saavutetuista säästöistä (50 000 euroa) sekä eläkemenoperusteisten
eläkemenojen suunniteltua pienemmästä toteutumasta (30 000 euroa). Toinen henkilöstökulujen toteutumaan vaikuttanut tekijä oli se, että pitkäaikaisiin sairaslomasijaisuuksiin (henkilöstökorvaukset
30 000 euroa) käytettiin henkilöstövuokrausyrityksen palveluja, jotka kustannukset toisaalla lisäsivät
tiliryhmän ”Palvelujen ostot” toteutumaa.
Tiliryhmän ”Muut toimintakulut” toteutuma alle suunnitellun (29 445 euroa) johtuu pääosin siitä, että
toimintavuoden tilaisuudet kyettiin järjestämään suunniteltua edullisemmin yhteistyössä sidosryhmien
kanssa.
Sivu 44
13
Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat
Central Baltic ohjelmien sekä Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman 2007 – 2013 (EAKR) hallinnointikulut
katetaan pääosin ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jolloin ko. kustannuspaikat ovat liiton tilinpidossa omakatteisia (toimintakate 0 euroa). Rakennerahastokaudella 2014 - 2020 ei teknistä
tukea ole käytettävissä lukuun ottamatta maakunnan yhteisryhmän (MYR) kuluja (5 000 euroa/vuosi).
EU-ohjelmien teknisten tukien kustannusarviot ja vuosittaiset käyttösuunnitelmat perustuvat ko. ohjelmien seurantakomiteoiden päätöksiin. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet sekä
päättää niiden tilivelvolliset ja tiliryhmäkohtaiset talousarviot siten, että ko. kustannuspaikat ovat omakatteisia (toimintakate 0 euroa).
OHJELMA- JA HANKETOIMINTA
ulkoinen/sisäinen
KÄYTTÖTALOUS
TA2014
TP2014
TP/TA 2014 TP/TA2014 TA2015
TUOTOT
Tuet ja avustukset
2 355 330
2 463 031
-4,37
-107 701
2 252 900
Henkilöstökulut (V-S liitto)
-1 245 540
-1 293 377
-3,70
47 837
-1 168 100
Muut toimintakulut
-1 109 790
-1 169 654
-5,12
59 864
-1 084 800
YHTEENSÄ
-2 355 330
-2 463 031
-4,37
107 701
-2 252 900
0
0
KULUT
TOIMINTAKATE
0
Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat toteutuivat suunnitellusti omakatteisina, jolloin niillä ei
ollut vaikutuksia tilikauden tulokseen.
Sivu 45
14
Tilinpäätöksen tunnusluvut
Henkilöstön tunnusluvut
Henkilöstökulut/henkilötyövuosi
Henkilötyövuosimäärä (htv)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut %
2014
58 432
58 824
55 587
64
63
2014
2 013
2012
101,12
99,97
101,02
8,04
8,04
7,88
Vuosikate euroa/asukas
Taseen tunnusluvut
2012
63
Jäsenkuntien maksuosuudet /asukas
Vuosikate/Poistot %
2 013
0,16
0,01
0,14
463,17
31,59
568,65
2 014
2 013
2012
Current ratio (maksuvalmius; hyvä yli 2)
1,71
1,58
Vieras pääoma % :a omasta pääomasta
136,84
166,35
148,03
59,37
54,39
57,47
1,70
1,58
1,62
18,44
20,67
19,38
484 179
424 741
433 583
Omavaraisuusaste (hyvä yli 40 % )
Rahoitusvarallisuus €/asukas
Suht. velkaantuminen (hyvä alle 40 % )
Kertynyt yli-/alijäämä €
Kertynyt yli-/alijäämä € /asukas
Asukasmäärä
Omavaraisuusaste =
1,03
0,90
472 346
470 941
1,66
0,92
468 890
100*(oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) /
(koko pääoma - saadut ennakot)
Rahoitusvarallisuus =
(saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) (vieras pääoma - saadut ennakot)) / asukasmäärä
Suhteellinen velkaantuneisuus =
100* (vieras pääoma - saadut ennakot)/käyttötulot
3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ
Maakuntahallitus päättää:
1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2014 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset
ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun 1.1.2014 - 31.12.2014 ja investointiosan toteutumisvertailun 1.1.2014 - 31.12.2014 tiedoksi.
2) esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2014 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja ylijäämän 59 437,20
euroa siirtämistä oman pääoman ylijäämätilille.
3) allekirjoittaa vuoden 2014 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi.
4) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi
Sivu 46
15
4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN
4.1 TIIVISTELMÄ
Aluekehitys
Maakuntastrategia hyväksyttiin ja sen toteuttaminen alkoi aktiivisesti mm. kumppanuusfoorumien ja
liiton sisäisen kumppanuustiimin kautta. Toiminnan tuloksellisuutta seurataan kumppanuusbarometrin
avulla. Prosessi on aidosti koko viraston yhteinen ja se on vahvistanut yhtenäisvirastoajattelua. Maakunnan kehittämisrahoitus suunnattiin strategiaa tukeviin hankkeisiin.
Kansainvälisen toiminnan painopisteinä olivat mm. Itämeri-teemaan liittyvät tapahtumat ja konkreettisen yhteistyösopimuksen/toimintasuunnitelman allekirjoitus Puolan Pommerin alueen kanssa. EU:n
rahoitusohjelmatiedotuksen fokuksena oli keskitettyjen ohjelmien (mm. Horizon 2020) rahoitusmahdollisuuksien tiedotus ja kumppanuuksien edistäminen alueella.
Kansallisten rakennerahasto-ohjelmien osalta pääpaino oli edellisen ohjelmakauden (2007 - 2013)
päättämisessä ja samalla uuden ohjelmakauden 2014 - 2020 aloittamisessa. Uusi, entistä enemmän
keskitetty hallintomalli (Rakennerahasto-elyt ja koordinoivat maakunnan liitot) otettiin käyttöön. Hankkeiden vaikuttavuusarviointia maakunnallisesti tukeva hankeverkko saatiin valmiiksi.
Ennakointitoimintaan panostettiin voimavaroja ja sitä tehtiin tiiviissä yhteistyössä alueen muiden viranomaisten, työelämän ja koulutusorganisaatioiden kanssa.
Rajat ylittävien ohjelmien osalta pääpaino oli Central Baltic 2007 – 2013 -ohjelman päättymiseen liittyvissä toimenpiteissä ja samalla uuden ohjelman (2014 - 2020) valmistelussa ja hyväksyttämisessä..
Ohjelma on temaattisemmin vahvemmin fokusoitu, käytettävissä oleva myöntövaltuus on kasvanut ja
ohjelman hallinto keskitetty Turkuun.
Maakuntastrategia hyväksyttiin ja sen toteuttaminen alkoi aktiivisesti mm. eri teemasisältöisten kumppanuusfoorumien ja liiton sisäisen kumppanuustiimin kautta. Strategiaprosessi oli aidosti koko maakunnan yhteinen ja vahvisti myös yhtenäisvirastoajattelua liiton sisällä. Sidosryhmät ovat sitoutuneet
hyvin maakuntastrategian toteuttamiseen, mikä näkyi mm. alueen muissa strategiaja ohjelma-asiakirjoissa sekä aktiivisena hankkeiden valmisteluna.
Ympäristöministeriö vahvisti Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan. Ensimmäinen kokonaismaakuntakaavakierros sai päätöksensä KHO:n hylätessä kaikki Loimaan seudun, Turunmaan,
Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavoja koskeneet valitukset. Maakuntakaavan tarkistus – Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava eteni suunnitellusti selvitysten ja luonnoksen laatimisella yhteistyössä kuntien kanssa.
Varsinais-Suomen liikennestrategia ja Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuivat syksyllä ja ne toimivat vahvoina kehyksinä muulle suunnittelulle ja edunvalvonnalle
sekä maakunnan elin- ja vetovoiman kehittämiselle.
Varsinais-Suomen liiton ylläpitämä Lounaispaikka on ollut merkittävässä roolissa suurten kaupunkiseutujen yhteisen 6Aika-hankkeen valmistelussa ja on saanut tehtäväkseen alueen avoimen datan
koordinoinnin ja jakelun osana kehitettävää aluetietopalvelua.
Sivu 47
16
Edunvalvonta ja kuntapalvelu
Maakunnan edunvalvonnassa nousi esille kaksi isoa asiaa. Turun telakan olemassaolo varmistui, kun
sen omistajiksi tulivat Meyer Werft ja Suomen valtio. Tunnin juna lanseerattiin julkisuuteen ja saatiin
mukaan suomalaisehdokkaana eurooppalaiseen liikenneverkkoon. Edunvalvonnan kannalta vuosi
2014 oli menestysvuosi.
Vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 kariutuivat lopullisesti kuntapuolen rakenneuudistukset. Sosiaali- ja
terveydenhuolto-, kuntajako- ja metropolihallintouudistus epäonnistuivat. Maakunnan liitot eivät olleet
keskeisesti mukana kuntapuolen rakenneselvityksissä. Jatkossa liittojen alueellinen asiantuntemus tulee ottaa paremmin huomioon.
Hallinto ja yhteiset toiminnot
Viraston hallinnon kannalta vuonna 2014 tehtiin seuraavat merkittävät päätökset: 1) maakuntahallituksen puheenjohtajan valinta, 2) maakuntajohtajan valinta, 3) viraston toimitilan järjestelyt ja lisätilojen
vuokraus sekä 4) Valonian toimintojen siirto liiton yhteyteen.
Henkilöstöhallinnon kannalta merkittäviä toimenpiteitä olivat viraston koulutussuunnitelman ja palkkausjärjestelmän päivitykset
Yksityiskohtaisempi kuvaus maakuntavaltuuston asettamista tavoitteista ja osaamisryhmien toiminnasta on luvuissa 4.3. – 4.6.
Sivu 48
17
4.2. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO
Toiminta-ajatus
Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi.
Luottamustoimielimet
Kattava luettelo luottamustoimielinten jäsenistä ja kokousmääristä on liiteasiakirjassa ”Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2014”. Luottamustoimielimien pöytäkirjat
löytyvät sivulta www.varsinais-suomi.fi.
Edustajainkokous
Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin ja sen tehtävänä on
valtuustokausittain valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset
varajäsenet. Edustajainkokous ei kokoontunut vuoden 2014 aikana.
Maakuntavaltuusto
Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontui toimintavuoden aikana 2 kertaa: 1) Tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat 16.6.2014 ja 2) Talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat sekä
maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan valinnat 8.12.2014. Maakuntavaltuuston
puheenjohtajana toimi Pekka Myllymäki.
Tarkastuslautakunta
Tarkastuslautakunta työskenteli laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja
tilintarkastaja arvioivat ja tarkastivat toimintavuoden 2013 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden. Tarkastuslautakunta laati kokouksessa 6.5.2014 arviointikertomuksen ja tilintarkastaja tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Marja Jalli.
Maakuntahallitus
Maakuntahallitus toimeenpano- ja hallintoelimenä kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa. Maakuntahallitus seurasi ja ohjasi maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman
tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päätti maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Maakuntahallitus toimi
liiton edunvalvojana ja edusti liittoa ulospäin. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi Petteri Orpo
8.12.2014 asti ja Ilkka Kanerva 8.12.2014 lähtien.
Muut luottamustoimielimet
Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto,
valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta.
Seuraavassa on taulukkomuodossa esitetty osaamisryhmittäin 1) toiminta-ajatus, 2) valtuuston asettamat tavoitteet, 3) toiminnan painopisteet 2014 (mh 24.2.2014 § 18), 4) toiminta 2014 sekä 5) seuranta ja mittarit.
Sivu 49
18
4.3 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO
Toiminta-ajatus
Liiton hallinto huolehtii viraston hallintoja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että
luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät.
TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014
TOIMINTA 2014
SEURANTA JA MITTARIT
Toteutetaan Varsinais-Suomen
liiton henkilöstösuunnitelmaa
2013 - 2016 (mh 17.6.2013 §
120). Erityistä huomiota
kiinnitetään henkilöstön
terveydelliseen toimintakykyyn
ja työhyvinvointiin.
Henkilöstöpolitiikan painopisteet 2013 - 2014
ovat (ytk 19.11.2013):1) liiton tehtävät ja
toimintamallit (strategiatyö), 2) tasa-arvo ja
yhdenvertaisuus (palkkausjärjestelmän
päivitys), 3) työhteisötaitojen kehittäminen, 4)
terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi
(taukoliikunta) ja 5) sisäinen viestintä
Maakuntahallitus (mh 31.3.2104 § 41) merkitsi
tiedoksi henkilöstökertomuksen 2013.
Henkilöstökertomus 2014 käsitellään
maaliskuun 2015 maakuntahallituksessa.
Kehityskeskustelut on käyty huhti-toukokuussa
kaikkien työntejöiden kanssa ja tulokset on
purettu osaamisryhmittäin ja johtoryhmässä.
Maakuntahallitus (mh 25.8.2014 § 126) päivitti
viraston palkkausjärjestelmän.
Kehityskeskustelujen
yhteenveto virastotasolla
muodostaa kokonaiskuvan
henkilöstöpolitiikan
kehittämistarpeista.
Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan
henkilöstökertomuksessa
Jatketaan viraston strategiatyötä siten, että kaikilla liiton
työntekijöillä on yhtenäinen tieto
ja ymmärrys sekä liiton
yhteisestä että osaamisryhmien
erityisistä toiminta-ajatuksista ja
arvoista. Lisäksi tavoitteena on
liiton toiminnan painopisteiden,
strategisten tavoitteiden ja
kriittisten menestystekijöiden
tunnistaminen ja tiedostaminen.
Kehitetään perjantai-infojen menettelytapoja
sisäisen viestinnän parantamiseksi. Kootaan
yhteen johtoryhmässä, osaamisryhmissä ja
kehityskeskusteluissa esiin nostetut
näkökulmat liiton arvoista ja toiminnan visioista.
Puretaan kehityskeskustelut sekä
osaamisryhmä- että virastokohtaisina
yhteenvetoina.
Osaamisryhmien kehittämispäivillä on lisätty
tietämystä ja yhteisymmärrysta liiton toiminnan
tavoitteista ja painopisteistä. Tpd-päivillä
29.10.2014 purettiin kehittämiskeskustelujen
virastokohtainen yhteenveto sekä käytiin läpi
viraston toiminnan kehittämisen painopisteet.
Valonian toimintojen siirrosta liittoon päätettiin
juolukuussa (mh 15.12.2014 § 214)
Osaamisryhmien kehittämispäivillä ja syksen
2014 tpd-päivillä vedetään
yhteen viraston strategiaja painopistetyön saavutetut tulokset.
TAVOITTEET
Henkilöstöpolitiikka
Sivu 50
19
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Tehdään liiton hallintosääntöön kuntalain ja
uuden ohjelmankauden hallinnoinnin
edellyttämät muutokset. Tarkistetaan
vakuutusturva ja kilpailutetaan vakuutusyhtiö.
Kootaan yhteen sisäisen tarkastajan,
tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien ja
hanketarkastajien kehittämissuositukset.
Päivitetään ohjelmahallinnoinnin
riskienarviointikaavio.
Maakuntavaltuusto (mv 16.6.2014 §) hyväksyi
kuntalain edellyttämät muutokset liiton
hallintosääntöön. Ohjelmahallinnon (Central
Baltic ohjelma) riskienarvointi päivitettiin..
tasalla. Vakuutusturvaa parannettiin
oikeusturvan osalta. Vakuutusyhtiöitä ei
kilpailutettu keskeneräisen
vahingonkorvausoikeudenkäynnin takia.
Tarkastusraporteissa ei ole nostettu esiin
kriittisiä korjaus- tai kehittä-mistarpeita.
Maakuntahallitus (mh 23.6.2014 § 104)
hyväksyi viraston koulutussuunnitelman.
Seurannan mittareina ovat
tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastuksen raportit.
Uusien hallinnon ja talouden menettelytapojen
käyttöönotossa saavutettiin asetetut tavoitteet.
Hankittiin henkilöstöhalllin tietojärjestelmä.
Vuoden aikana hallintoasioissa tehtiin yhteensä
573 viranhaltijapäätöstä, joista 252 päätöstä
koski henkilöstöasioita. Henkilöstön palkkaa ja
palkkausta koskevia maakuntajohtajan
päätöksiä tehtiin 41 kpl ja koulutuspäätöksiä 37
kpl. Kirjattuja asiakirjoja (käsittelyvaiheita) oli 2
440 ja uusia kirjattuja asioita diaarissa oli 573
kpl. Maakuntahallituksen ja jaostojen paperiton
kokousmenettely toimi hyvin ja pöytäkirjan
tarkastus sähköistettiin (mh 31.2.2015 § 37).
Edetään askel askeleelta
ottaen huomioon
hallintokulttuurin ja
käyttäjien sopeutuminen
uusiin menettelyihin.
Toimintakertomuksessa
raportoidaan käyttöön
otetut uudet menettelyt.
Sisäinen valvonta ja tarkastus
Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä
riskienhallinnan ja työsuojelun
menettelytapoja. Sisäisen
tarkastajan toimintasuunnitelma tehdään vuosittain ja
tarkastukset kohdennetaan
riskianalyysiin perustuen. Eri
toimintojen ja ostopalvelujen
kustannuksia seurataan sekä
pidetään kilpailuttamisten ja
sopimusjärjestelyjen avulla
kustannukset kurissa.
Tietojärjestelmien hyödyntäminen
Ylläpidetään ja kehitetään
asianhallinnon, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon
tietojärjestelmiä siten, että
hallintoja tukitoiminnoissa
saavutetaan riittävä laatu ja
kustannustehokkuus.
Maakuntahallituksen
kokouksissa vakiinnutetaan
paperiton kokousmenettely.
Lisätään sähköisiä
menettelytapoja myös maakuntavaltuuston ja liiton muiden
luottamustoimielimien kokousmenettelyissä.
Otetaan käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään kytkeytyvät henkilöstöhallinnon ja
myyntilaskutuksen osajärjestelmät. Henkilöstöhallinnon, tietojärjestelmien, työympäristön ja
sähköisten tietopalvelujen ylläpito- ja kehittämistoimia toteutetaan jatkuvana toimintana
sisäisen ja ulkoisen palautteen pohjalta. Liiton
toimilelimien paperiton kokousmenettely edellyttää tietojärjestelmien ylläpidon varmistamista 7/24 tasolle. .
Sivu 51
20
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Ergonomiatarkastukset on tehty ja suositukset
on toteutettu. Työterveyshuollon suosituksiin
perustuen on työntekijöille hankittu säätöpöytiä.
Helmikuussa 2015 toteutuva muutto viraston 2.
kerroksen uusiin työtiloihin parantaa
työympäristön tilaa ja tuo synergiaetuja
yhtenäisviraston toimintaan (mh 22.9.2014 §
147). Työterveyshuollon raporteissa ei ole
ilmennyt kriittisiä kehittämistarpeita.
Ergonomiatarkastusten
suositusten toteuttaminen
ja työterveyshuollon
raportit.
Työympäristön ylläpito ja kehittäminen
Ylläpidetään työympäristön ja
siihen liittyvän tekniikan taso
riittävän korkealla tehokkaan ja
innostavan työilmapiirin
luomiseksi. Seurataan
yhteistyössä työterveyshuollon
kanssa työympäristön tilaa ja
puututaan välittömästi
havaittuihin epäkohtiin.
Kaikille yli 12 kk työsuhteisille hankitaan
työterveyshuollon kautta ergonomiatarkastukset. Toimistokalusteita säädetään ja
uusitaan ergonomiatarkastuksien suositusten
mukaisesti. Työympäristöön tehdään suositellut parannukset. Jatketaan varhaisen
puuttumisen ja välittämisen malliin liittyviä
toimenpiteitä.
Sivu 52
21
4.4 ALUEKEHITTÄMINEN
Toiminta-ajatus
Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan
aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä
kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta
ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön
jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat
määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä
käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Aluekehityksen keskiössä on kaupunki-, maaseutu ja
saaristoalueiden kehittäminen käytettävissä olevien instrumenttien, yhteistyön ja kumppanuuden kautta. Temaattisesti keskitytään mm. älykkään
erikoistumisen määrittelemiin toimialoihin (meriklusteri, bio- ja lääkeklusterit, elintarvikeklusteri jne.) sekä matkailuun ja koulutusasioihin.
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Helmi-maaliskuussa järjestetään laaja
lausuntokierros strategiasta, jonka jälkeen
strategiaa täydennetään ja muokataan
saatujen lausuntojen perusteella.
Maakuntastrategian hyväksyminen 10.6.2014
valtuustossa. Strategian jalkauttaminen
maakuntaan. Liiton henkilökunnan ja eri
toimijoiden sitouttaminen toimenpiteiden
toteuttamiseen ja kumppanuusstrategian
periaatteisiin (mm.
kunta/seutukuntakierrokset). Käytettävissä
olevan maakunnan kehittämisrahoituksen
suuntaaminen maakuntaohjelmassa
määriteltyihin painopisteisiin ja
toimenpiteisiin.
Maakuntastrategiaan liittyvällä lausuntokierroksella saatiin 69 palautetta eri sidos- ja
toimijaryhmiltä. Strategia hyväksyttiin
valtuustossa 16.6.2014.
Kumppanuusfoorumityöskentely käynnistyi
7.11. pidetyn laaja-alaisen seminaarin
jälkeen. Maakunnan kehittämisrahoituksella
tuettiin seitsemää ohjelman toimenpiteitä
tukevaa hanketta yhteensä n. 314 000 eurolla.
Aluetietopalveluhanke käynnistyi maakunnan
kehittämisrahoituksella.
Saatu palaute/lausunnot,
strategiaviestintätilaisuude
t (kpl) esim. kuntakierrokset. Maakunnan kehittämisrahoituksella tuetut
hankkeet (kpl).
Maakuntastrategia
Maakuntastrategian
(maakuntasuunnitelma 2035+
ja maakuntaohjelma 20142017) viimeistely saatujen
lausuntojen perusteella. Eri
toimijatahojen sitouttaminen
kehitystyöhön.
Sivu 53
22
Aluekehittäminen
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Voimassa olevan
maakuntaohjelman
toimenpiteiden toteutumisen
seuranta.
Maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumisen
seuranta hoidetaan perinteiseen tapaan liiton
ja ELY:n asiantuntija-arvioiden pohjalta.
Raportti toimitetaan valtuustolle. Uuden
strategian 2014-2017 toteutumista tullaan
seuraamaan osana aluetietopalvelua ja
käyttäen hyväksi strategiaprosessissa
mukana olleiden työryhmien asiantuntemusta
(kumppanuusfoorumi). Perustetaan liiton
sisäinen valmisteleva kumppanuustyöryhmä,
jonka vetäjäksi edunvalvontaan valitaan
virastosta erikoissuunnittelija (toimenkuvan
tarkistus). Kehitetään maakuntastrategian
seurantamenetelmiä.
Päättyneen maakuntaohjelman 2011-14
viimeinen seurantaraportti esitettiin
maakuntavaltuustolle 16.6.2014.
Kumppanuusbarometri toteutettiin
ensimmäisen kerran loka–marraskuussa
2014. Verkkokysely lähetettiin yhteensä noin
400 varsinaissuomalaiselle asiantuntijalle, ja
kyselyyn vastasi yhteensä 130 henkilöä.
Maakuntavaltuustoa ja hallitusta informoitiin
kyselyn tuloksista.
toimenpiteiden toteutumisen seuranta/ arviointi,
raportointi mh:lle ja valtuustolle. Kumppanuusfoorumien toiminnan käynnistyminen. Maakunnan
keskeisten toimijoiden
keskuudessa tehtävä verkkokysely, joka toteutetaan
osana aluetietopalvelua.
InnoAura-palkinnon jakaminen
InnoAura-Luovaa innovoimaa VarsinaisSuomesta kilpailu järjestetään kolmannen
kerran. Palkinto (8 000 €) jaetaan Eurooppapäivän vastaanotolla 9.5.2014. Toimenpide on
kirjattu maakuntaohjelmaan 2011-2014.
Keväällä 2014 ei kilpailuun oteta erillistä
teemaa, vaan pyritään yleisesti tekemään
luovia toimialoja tunnetuksi sekä nostamaan
kilpailua aiempaa tutummaksi VarsinaisSuomen luovien toimialojen yrityksissä.
Valintaraati on kuitenkin halukas näkemään,
miten luovien toimialojen ja perinteisten
tuotannonalojen yhteistyöhön on löydetty
uusia näkemyksiä.
Hakemuksia InnoAura kilpailuun saatiin
yhteensä 26 kpl. Palkinto myönnettiin
turkulaiselle oppimispelejä tekevälle
ohjelmistoyritys NordicEdu:lle ja
kunniamaininnan sai Art Teatron Cirque
Dracula-produktio. Kilpailu sai laajaa
huomiota tiedotusvälineissä ja palkittu yritys
oli hyvin esillä alueen medioissa.
Hakemusten määrä ja
laatu, kilpailun ja sen
tulosten näkyvyys eri
viestimissä. Palkinnon
jakaminen.
Sivu 54
23
Aluekehittäminen
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Rakennerahasto-ohjelmat ja maakunnan kehittämisrahoitus
Uuden rakennerahastoohjelmakauden 2014-2020
käynnistäminen
TEM toimittanut ohjelma-asiakirjan ja kumppanuussopimuksen EU:n komissiolle hyväksyttäväksi joulukuussa 2013. Ohjelma käynnistettäneen keväällä 2014 ja ensimmäiset
rahoituspäätökset voidaan tehdä EURAjärjestelmässä 5.5.2014 alkaen. Aktiivinen
tiedottaminen sekä kansallisesta EUrahoituksesta, että EU:n keskitetyn haun
rahoituslähteistä. Uuden rakennerahastohallintomallin (Uudenmaan liitto koordinoivana
liittona Etelä-Suomen alueella) sisäänajo.
Uuden MYR:n ja MYRS:n asettaminen ja
niiden työjärjestysten hyväksyminen.
Eri rahoitusohjelmakohtaisia
tiedotustilaisuuksia järjestettiin Eurooppatoimiston ja Europe Direct-toiminnon
tukemana yhteistyössä mm. korkeakoulujen
kanssa. Ensimmäinen hakukierros käynnistyi
kesäkuussa 2014 ja siihen liittyen järjestettiin
2 tiedotustilaisuutta yhdessä ELY:n kanssa.
Hakukierroksella saatiin 32 kpl VarsinaisSuomeen kohdistuvia hakemuksia, joista
pystyttiin rahoittamaan vain kaksi
maakunnallista hanketta, Hankkeiden
käsittelyaika hakukieroksen päätymisestä
varsinaiseen, Uudenmaan liiton tekemään
rahoituspäätökseen oli n. 3 kk.
Varsinais-Suomeen
kohdistuvien hankehakemusten määrä, MYR:n
käsittelyyn menevät
hankkeet (kpl) ja sidottu
rahamäärä (€). Hakemusten käsittelyaikaa seurataan (vrk) mm. EURA
2014-järjestelmän kautta.
2007-2013 ohjelmakauden
rahoituksen täysimittainen
sitominen ja maksatusten
hoitaminen, ohjelman
sulkemistoimenpiteiden
käynnistäminen
Pääosa rahoitetuista hankkeista päättyy
vuoden 2014 aikana. Varmistetaan, että
hankkeet voidaan sulkea (=kaikki
seurantaraportit toimitettu, loppuraportti
saapunut ja hyväksytty, maksatushakemus
hyväksytty/maksettu).
Liiton käytössä oleva EAKR-myöntövaltuus oli
alkuvuonna 2014 sidottu täysimääräisesti.
Hankemaksatuksia tehtiin kansalllisesta
rahasta 55 kpl, yhteisummaltaan n. 1,4 M€.
EAKR-maksatushakemuksia käsiteltiin 50
kpl, maksettu summa oli n. 3,2 M€.
Loppuvuonna vapautui päättyneistä
hankkeista vielä n. 155 000 €, joka sidotaan
jatko- ja täydentäviin pienehköihin hankkeisiin
alkuvuonna 2015.
Ohjelmakauden aikana
rahoitettujen hankkeiden
vaikuttavuusarviointi on
tehty keskitetysti
hallintoviranomaisen
johdolla (Työ- ja elinkeinoministeriö) osana uuden
ohjelmakauden valmisteluprosessia.
Sivu 55
24
Aluekehittäminen
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Hankkeiden
vaikuttavuusarvioinnin
tehostaminen
Uuden hankeverkon tekninen viimeistely
keväällä 2014. Hankeverkko valmiina
viimeistään toukokuussa 2014, jolloin
ensimmäiset rahoituspäätökset uudesta
ohjelmakaudesta on mahdollista tehdä.
Hankeverkko on osa Lounaispaikkaan
sijoitettavaa Aluetietopalvelua ja hankeverkon
ylläpidosta vastaavat sopimuksen mukaisesti
sekä VSL että Varsinais-Suomen ELYkeskus.
Hankeverkko oli toimintavalmiina kesällä 2014
Nykyisellään vain maakunnan liitolle osoitetut
hakemukset kirjataan järjestelmään. Elykeskukselle osoitettuja hankkeita ei
toistaiseksi kirjata tietokantaan, joten
hankeverkon lisäarvo hankkeiden
vaikuttavuuden ja tulosten arvioinnin kannalta
on osoittautunut marginaaliseksi. Neuvotteluja
tilanteen muuttamiseksi jatketaan.
Hankeverkko toimintavalmiina ja käytössä
viimeistään kesällä 2014.
Uuden ohjelmakauden
rahoitettavien hankkeiden
vaikuttavuusarviointi
toteutetaan hankeverkon
kautta,
Ennakointitoiminnan
vahvistaminen
Lakisääteinen keskipitkän ja pitkän aikavälin Kevätkaudella järjestettiin kolme ennakointi- Järjestetyt tilaisuudet
koulutusennakointityö on jatkuvaa.
ja yhteistyöfoorumia, toimialoina kaupan ala, (kpl), osallistujamäärä
Järjestetään yhteistyössä muiden
korkeakoulutettujen työmarkkinat sekä
ennakointitoimijoiden kanssa maakunnallisia logistiikka-ala. Syksyn ennakointifoorumien
ennakointifoorumeja mm. SoTe:n, matkailun, teemoina oli rakennus- ja kiinteistöala, luovat
ICT:n ja luovien alojen osalta. Maakunnallinen alat sekä matkailutoimi. Osallistujia eri
ennakointiseminaari "Vipua ja Vetoa"
tilaisuuksissa oli yhteensä useita satoja.
järjestetään 11.3.2014. Aloitetaan KESU 2016- Horisontti-palvelun käyttöönotto laaja-alaisena
2020 valmistelu (=Koulutuksen ja tutkimuksen ennakointia tukevana teknisenä alustana jäi
kehittämissuunnitelma). Ennakointia tukevan toteutumatta vuonna 2014 teknisten
sähköisen Horisontti-palvelun viimeistely ja
ongelmien vuoksi, ja sen toteuttaminen
käyttöönotto yhteistyössä muiden palvelua
siirrettiin osaksi aluetietopalvelun myöhempää
käyttävien tahojen kanssa (.. ja käytettävissä kehitystyötä. Ennakointia tukevaa
olevien resurssien puitteissa).
taustamateriaalia tuotettiin säännöllisesti ja
maakunnan tilaa koskevat katsaukset
julkaistiin liiton nettisivuilla.
Sivu 56
25
Aluekehittäminen
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Kansainvälisen yhteistyön
painopisteenä Pohjois-Saksa,
Puolan Pomerania , Baltian
maat sekä Pietarin alueet.
Osallistuminen Turku Baltic Sea Daystapahtuman 2.-6.6.2014 järjestelyihin, oman
rinnakkaisseminaarin järjestäminen
tapahtuman yhteydessä, painopisteenä
Pietarin alueen / Luoteis-Venäjän yhteistyö.
CPMR:n Itämerikomission hallituksen
kokouksen isännöinti 20.-21.3.2014.
Yhteistyösuunnitelma laaditaan yhteistyössä
Puolan Pomeranian ja Varsinais-Suomen
välillä, painopisteinä mm. ammatillinen
koulutus, matkailu ja yritysyhteistyö.
Maakuntahallituksen neuvotteluja
yhteistyömatkan valmistelu ja toteuttaminen
Puolan Pomeranian alueelle syyskuussa
2014. Yhteistyö Baltian maiden kanssa
toteutetaan ensisijaisesti Central Balticohjelmayhteistyön kautta. CPMR = Euroopan
perifeeristen merellisten alueiden komitea
Kesäkuun alussa järjestettyyn Turku Baltic
Yhteistyökontaktit ja
Sea Days-tapahtumaan osallistui n. 1300
tilaisuudet (kpl,
henkilöä. Osana ko. tapahtumaa järjestettiin osallistujamäärät)
liiton oma workshop (n. 40 osallistujaa).
Samassa yhteydessä isännöitiin mm.
kaliningradilaista vierailijaryhmää, BSSSC:n
(Baltic Sea States Subregional Committee)
hallituksen kokousta sekä muutamaa
pienempää tapaamista. Maaliskuussa liitto
isännöi CPMR:n (=Euroopan perifeeristen
merellisten alueiden komitea)
Itämerikomission (BSC) hallituksen kokousta.
Maakuntahallituksen syyskuisen
vierailumatkan yhteydessä allekirjoitettiin
liiton ja Puolan Pomerin alueen kanssa.
Tarkastuslautakuntaa informoitiin kv-toiminnan
painopisteistä ja aktiviteeteista joulukuussa
2014.
Yhteistyön tiivistäminen
Tukholman ja Ahvenanmaan
maakunnan alueilla mm.
Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan kautta.
Pohjoismaiden ministerineuvosto myönsi
kahden vuoden tauon jälkeen tukea
saaristoyhteistyötoimintaan (53 000 €), joten
toiminta-aktiviteetteja voitaneen tätä kautta
lisätä ja toisaalta paineet yhteistyöosuuksien
kasvattamiseen vähenevät. Toukokuussa
järjestetään Tukholmassa hanketoimijoiden
tapaaminen, jossa pyritään aktivoimaan
saaristoasioihin liittyviä toimijoita uusien
rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Muita saaristoyhteistyön yhteistyöteemoja
ovat mm. lähiruoka, paikallinen yrittäjyys,
nuoriso ja vapaa-aika. Näihin liittyen
järjestetään erilaisia yhteistyötapaamisia ja
seminaareja. Tuetaan Pohjoisen
kasvuvyöhykkeen kehittämistä.
Pohjoismaisen saaristoyhteistyön käytännön
tavoitteena oli järjestää seminaareja ja
kokouksia, joiden kautta tuetaan alueen
toimijoiden verkostoitumista, yhteistyötä.
Keskeisin tilaisuus oli toukokuussa järjestetty
"Match-making" tilaisuus Tukholmassa (70
osallistujaa). "Smaka på Åland"-tilaisuus
eduskunnassa keräsi yli 200 osallistujaa.
Yhtenä temaattisena aiheena oli tukea
saariston nuorten opintojen jälkeistä
toimeentuloa mm. hankeyhteistyön kautta
(PM:n erillisrahoitus hankkeelle "Egna
pengar"). Viestintää saaristoyhteistyön
tavoitteista tehostettiin. Liiton suora rahallinen
tuki yhteistyötoimintaan oli v. 2014 18 000 €.
Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan puitteissa järjestettävät tapahtumat (kpl), raportointi
osana ministerineuvostolle
annettavaa vuosiraporttia.
Toiminnan vaikuttavuutta
arvioidaan myös liiton kvtyöryhmän kokousten
yhteydessä.
Sivu 57
26
Aluekehittäminen
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Europe Direct tiedotuspisteen
toiminta
Vuoden 2014 pääteemoina ovat EU-vaalit
toukokuussa 2014 sekä informaatio uuden
rakennerahasto-ohjelmakauden
rahoitusmahdollisuuksista. Järjestetään
erilaisille kohderyhmille suunnattuja
informaatio- ja tiedotustilaisuuksia sekä
osallistutaan yhteistyötahojen järjestämiin
tilaisuuksiin. Osallistuminen kirjamessuille
lokakuussa 2014.
Toiminnasta ja aktiviteeteista raportoidaan
kuukausittain komission Suomen
edustustolle. Vuonna 2014 järjestettiin
yhteistyökumppanien kanssa 7 tilaisuutta
mm. EU-vaaleihin liittyen. Lisäksi valmisteltiin
yhteensä 7 eri rahoitusinfoa eri
rahoituslähteisiin liittyen. Yhteensä järjestetyt
tilaisuudet tavoittivat satoja ihmisiä.
Sosiaalista mediaa hyödynnettiin
tiedotuksessa (facebook).
Osallistujamäärät eri
tilaisuuksissa, saavutetut
kontaktit, yhteydenotot
jne. Kuukausittainen
raportointi komission
Suomen edustustolle
Brysselin Eurooppa-toimiston
ja Pietarin toimiston hyödyntäminen
Brysselin Eurooppa-toimiston painopisteenä
on toimintavuonna ja EU:n uuden
ohjelmakauden rahoitusinformaation
jakaminen. Toimisto lähettää säännöllisesti
varsinaissuomalaisille toimijoille suunnatun
ajankohtaistiedotteen sekä hanketiedotteen
EU-rahoitusmahdollisuuksista. Edunvalvonta
ja sidosryhmätapaaminen järjestetään
yhdessä Turun kaupungin kanssa
marraskuussa 2014. Pietarin toimiston
keskeisenä tavoitteena on tiivistää edelleen
yhteistyötä Luoteis-Venäjän ja VarsinaisSuomen välillä.
Brysselin toimiston vuosikertomus ja
toimintasuunnitelma on käsiteltiin
maakuntahallituksessa keväällä 2014.
Toiminnan pääpaino on ollut uusista EU:n
rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisessa
sekä TEN-T-verkkoon ja meripolitiikkaan
liittyvien asioiden edunvalvontakysymyksissä.
Pietarin toimiston toimintaa on arvioitu osana
maakunnan kehittämisrahoitukseen liittyvää
raportointia. Vuoden 2014 toiminta painottui
elinkeinoelämän yhteyksien kehittämiseen
sekä erilaisten vierailujen ja tapahtumien
järjestämiseen/osallistumiseen. Maakunnan
kehittämisrahoitus ko.toiminnalle päättyi
joulukuussa 2014.
Brysselin toimiston
toiminnasta ja työn
vaikuttavuudesta
raportoidaan vuosittain
maakuntahallitukselle.
Pietarin toimiston työn
vaikuttavuutta arvioidaan
myös osana maakunnan
kehittämisrahoitukseen
liittyvää raportointia.
Toimintoja arvioidaan
myös liiton kv-työryhmien
kokouksien yhteydessä.
Sivu 58
27
Aluekehittäminen
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Central Baltic Interreg IV-ohjelma, uusi Central Baltic-ohjelma 2014-2020
Nykyisen ohjelman 2007-2013
sulkemistoimenpiteet
Sulkemistoimenpiteet jatkuvat, kaikki vielä
käynnissä olevat hankkeet päättyvät vuoden
2014 aikana. Loppuraportit käsitellään ja
loppumaksatukset hoidetaan ripeästi.
Maksatuksia käsiteltiin vuoden 2014 aikana
161 kpl ja hankkeille maksettiin n. 20,1 M €.
De Commitmet-riski ei ole käytännössä
realisoitunut.
Maksatukset on hoidettu
niin, ettei myöntövaltuuksien leikkaus realisoidu (de commitment).
Central Baltic-ohjelman
tulosten levittäminen
Sekä vanhan että uuden Central Baltic
ohjelman tiedottamistoimet linkittyvät
toimintavuoden aikana vahvasti toisiinsa.
Monet järjestettävät tapahtumat (verkostotilaisuudet ja CB IVA-kauden päätösseminaari
2.6.2014) tulevat käsittelemään sekä vanhan
ohjelmakauden hankkeiden tuloksia että
uuden kauden temaattisia painopisteitä ja
tavoitteita. Erilaisten ohjelmaesitteiden ja
koosteiden tuottaminen.
Central Baltic 2007-2013-ohjelman
päätösseminaari järjestettiin onnistuneesti
osana Turku Baltic Sea days-tapahtumaa
(osallistujia n. 100).Järjestettiin kaksi
verkoistumistilaisuutta, joissa kussakin
käsiteltiin yhtä 2007-2013 -ohjelman
prioriteeteista ja valmisteltiin uusia
hankeideoita. Projektien tuloksia esittelevä
tietokanta julkaistiin ohjelman kotisivuilla
(projects.centralbaltic.eu ).
Järjestetyt tilaisuudet
(kpl), tuotetut materiaalit
(kpl) ja osallistujamäärät
raportoidaan vuosittain
osana EU:n komissiolle
toimitettavaa
vuosiraporttia. Aktiivinen
mediaseuranta.
Uuden ohjelmakauden 20142020 käynnistäminen
Uuden ohjelman ohjelmointikokomitean
kokous 6.2.2014 käsittelee osaltaan ohjelmaasiakirjaluonnoksen. Tämän jälkeen asiakirjan
kansalliset käsittelyt/ hyväksymisprosessit
jokaisessa jäsenvaltiossa. Asiakirja
toimitetaan komission hyväksyttäväksi
keväällä/kesällä 2014. Ensimmäinen
hakukierros käynnistyy loppusyksyllä 2014 ja
siihen liittyen aktiivinen tiedottaminen
rahoitusmahdollisuuksista. Ohjelman uuden
hallintorakenteen sisäänajo, toimintojen
vahvempi keskitys Turkuun. Kansallisten
kontaktipisteiden käynnistäminen yhdessä
isäntäorganisaatioiden kanssa. Hallinto- ja
valvontajärjestelmäkuvauksen toimittaminen
komissioon toimintavuoden aikana. Ohjelman
kansallisen vastinrahoituksen keskitetty
hallinnointi liitossa (tehtävä varmistuu kevään
2014 aikana).
Ohjelma-asiakirja jätettiin komission
hyväksyttäväksi kesällä 2014 ja
hyväksyminen saatiin joulukuussa 2014.
Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen
laadinta käynnistyi, asiakirja hyväksyttäneen
keväällä 2015. Ensimmäinen haku
käynnistettiin joulukuussa. Kansalliset
kontaktipisteet (6 kpl) aloittivat työnsä
kaikissa ohjelma-alueen maissa syksyn 2014
aikana. Uudet nettisivut ja sähköinen
hanketietojärjestelmä (eMS) otettiin käyttöön.
Uuden ohjelman rahoitusmahdollisuuksista
tiedotettiin aktiivisesti kaikissa ohjelmaalueen maissa. Kansallisen vastinrahoituksen
hallinnointi siirtyi kokonaisuudessaan liittoon
ja ensimmäinen hakukierros käynnistyi
joulukuussa (16 hakemusta).
Ohjelma-asiakirja
hyväksytty, ensimmäinen
haku käynnistetty, hallintoja valvontajärjestelmän
kuvaus valmis.
Sivu 59
28
4.5 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ
Toiminta-ajatus
Maakunnan suunnittelun tavoitteena on maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille
rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä. Suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Maakunnan
tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan
tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueiden käytön
suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri
sektoreiden yhteistyöelimiin aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien
suunnittelussa tarvittavaa tietoa ja sitoutetaan alueen toimijoita.
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Maakuntastrategia
Seurataan ja edistetään nykyisen / voimassa olevan maakuntastrategian toteuttamista liiton
aktiivisten tietopohjaan ja osallistavaan ennakointiin tukeutuvien seurantamenetelmien avulla. Työssä on keskeistä maakunnan toimintaympäristön ja
sen muutosten tuntemus sekä
eri toimijoiden välinen yhteistyö.
Ollaan vahvasti mukana maakuntastrategian
Osallistuttu aktiivisesti eri teemojen sidosteemoihin liittyvissä sidosryhmätapaamisissa ja - ryhmätapaamisiin sekä työ- ja
keskusteluissa. Kehitetään alueellisen tiedon
ohjausryhmäkokouksiin. Hyödynnetty
seurantamenetelmiä osana Lounais-Suomen
keskusverkkoselvityksen tuloksia mm.
aluetietopalvelun kehittämistä (ks.
maakunnan kehitystä ja tilaa kuvaavissa
Lounaispaikka).
tietoiskuissa. Kehitetty
kumppanuusfoorumitoimintaa. Toteutettu
aluetietopalvelun kehittämishanke.
Viimeistellään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi maakuntastrategia, joka sisältää
alueiden kehittämislain ja
maankäyttö- ja rakennuslain
mukaisen maakuntasuunnitelman (ks. myös 3.3 Aluekehittäminen).
Maakuntastrategian viimeistely sidosryhmätyön
ja luonnosvaiheen palautteen pohjalta.
Strategian toteuttaminen, ks. aluekehitys.
Kumppanuusajattelun ja kumppanuustoimintatavan (myös liiton sisäisen kumppanuustoiminnan painopisteiden) määrittely.
Perustetaan liiton sisäinen valmisteleva
kumppanuustyöryhmä, jonka vetäjäksi
edunvalvontaan siirretään virastosta
erikoissuunnittelija Kehitetään
maakuntastrategian seurantamenetelmiä.
Esitelty maakuntastrategialuonnosta useissa
sidosryhmätapaamisissa. Maakuntastrategiaan liittyvällä lausuntokierroksella
saatiin yhteensä 69 palautetta.Palautteet
otettiin huomioon strategian viimeisessä
versiossa. Strategia hyväksyttiin valtuustossa
16.6.2014. Edistetty strategian toteuttamista
useissa kumppanuusfoorumitilaisuuksissa ja
hankevalmisteluissa.
Sidosryhmäpalaute. Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan menestystä ja kestävää alueja yhdyskuntarakennetta
edistävät suunnitelmat,
kaavat ja hankkeet.
Onnistuminen maakunnan
luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessa maakunnan
vetovoiman kehittämisessä.
Strategian esittelytilaisuudet. Kumppanuusfoorumien toiminnan käynnistyminen. Kumppanuustoimijoiden ja -tilaisuuksien
määrän seuranta. Kumppanuusbarometri: maakunnan keskeisten toimijoiden
keskuudessa tehtävä verkkokysely, joka toteutetaan
osana aluetietopalvelua.
Sivu 60
29
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Maakuntakaava ja liikennejärjestelmätyö
Laaditaan ja asetetaan
nähtäville luonnos VarsinaisSuomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen
vaihemaakuntakaavaksi. Vaihekaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa, vuosina 2004, 2008, 2013 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa.
Seurataan ja edistetään maakuntakaavojen ja liikennejärjestelmätyön toteuttamista ja
tarkistustarpeita mm. annettavien lausuntojen ja viranomaisyhteistyön avulla.
Vaihemaakuntakaavatyön tavoitteiden ja
sisällön tarkentaminen. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelman laatiminen ja julkaisu
(OAS). Vaihemaakuntakaavaluonnoksen
valmistelu yhteistyössä mm. kuntasektorin
asiantuntijoiden kanssa. Järjestetään
työpajoja ja laajempi sidosryhmäseminaari.
Kootaan vaihekaavatyötä varten laadittu
keskusverkkoselvitys.
Tammikuussa kuulutettiin vaihemaakuntakaavatyön aloittamisesta sekä osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta. Kaavan sisällöstä ja
tavoitteista on keskusteltu kaikki kunnat
kattaneella kuntakierroksella. Kaavaluonnoksen ja keskusverkkoselvityksen laatiminen
on edennyt suunnitellusti ja niitä on käsitelty
mm. kahdessa alueidenkäytön yhteistyöryhmän kokouksessa. Vaihemaakuntakaavaluonnoksen valmistelu on edennyt suunnitellusti.
Laadittu kolme liikenteen erilliselvitystä (Örö,
Parainen-Kemiönsaari, VT10). Marraskuussa
pidettiin sidosryhmille maakuntakaavafoorumi, jossa käsiteltiin vaihekaavan sisältöä
ja periaatteita.
Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön
Osallistuttu lukuisiin kaavojen viranomaisneualueellisella ja valtakunnallisella tasolla.
votteluihin ja työkokouksiin. Oltu aktiivisesti
Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä mukana Turun kaupunkiseudun MAL-yhteismuista suunnitelmista ja hankkeista.
työssä. Maankäyttöjaosto ja maakuntahallitus
ovat käsitelleet yhteensä 85 (75+10) osaamisryhmässä valmisteltua lausuntoa/asiaa.
Ympäristöministeriö vahvisti 9.9.2014 tuulivoimavaihemaakuntakaavan. KHO antoi
valitukset hylkäävät päätöksensä Salo-Lohja oikoradan vaihemaakuntakaavasta kesäkuussa ja Loimaan seudun, Turunmaan,
Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen
maakuntakaavoista lokakuussa.
Valmisteluvaiheessa
saatava palaute.
Maankäyttöjaoston ja
maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden
vaikuttavuus. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alueja
yhdyskuntarakennetta
kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön
vaalimisessa ja hyödyntämisessa maakunnan vetovoiman kehittämisessä.
Sivu 61
30
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Valmistellaan Varsinais-Suomen liikennestrategia sekä Turun seudun (rakennemallialue)
liikennejärjestelmäsuunnitelma
kuntien ja maakuntahallinnon
hyväksymisprosessia varten.
Jatketaan Turun kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä.
Viimeistellään Varsinais-Suomen liikennestrategia sekä Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma kunnissa ja maakuntahallinnossa hyväksyttäviksi. Viedään liikennejärjestelmätyön sisältö soveltuvilta ja tarvittavilta osin vaihemaakuntakaavaprosessiin.
Arvioidaan ja valmistellaan liikennejärjestelmätyön jatkuvan työn toimintamallin käynnistämistä eri aluetasoilla. Laaditaan VarsinaisSuomen paikallisjunaliikenteen
kehittämispolku -raportti.
Laadittiin Varsinais-Suomen liikennestrategia
ja Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Ehdotukset olivat
nähtävillä ja lausunnoilla kesäkuussa.
Maakuntahallitus hyväksyi liikennestrategian
syyskuussa ja strategian toteuttamissuunnitelman joulukuussa. Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma
hyväksyttiin marraskuussa, suunnitelma on
hyväksytty myös kaikissa alueen kunnissa.
Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen
kehittämispolku -raportti valmistui. Laadittiin
Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön vuoden 2015 työohjelma.
Valmisteluvaiheessa
saatava palaute.
Hyväksytty strategia ja
suunnitelma.
Lounaispaikkaan vietyä palveluverkkotietokantaa on hyödynnetty selvityksissä ja Turun
seudun joukkoliikenteen FÖLIn
palveluaineistona. Jatkettu yhdessä Paraisten
kaupungin ja Varsinais-Suomen
maakuntamuseon kanssa Paraisten
inventointeja. Rannikon ja Uskelan joen
tulvaryhmät ovat kokoontuneet kumpikin
kolme kertaa. Yhteistyössä Uudenkaupungin
kaupungin kanssa toteutettiin "Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset kuntakaavoituksessa" -hanke.
Järjestettävät tapahtumat
ja tilaisuudet, osallistuvien
toimijoiden määrä.
Valmisteltavat hankkeet.
Maakunnan kehitystä
kuvaavat seurantaraportit.
Yhteistyöryhmien
kokoukset.
Yhteistyöhankkeet ja selvitykset
Valmistellaan ja toteutetaan
yhteistyöhankkeita ja tuotetaan
selvityksiä maakuntasuunnitelma-, maakuntakaava- ja
maakuntaohjelmatarkistuksia
varten. Toimitaan alueellisten
yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä,
tulvatyöryhmät sekä
luonnonvarafoorumi) vetä-jänä
ja koordinoijana.
Maakuntastrategian kumppanuushengessä
kootaan yhteen toimijoita ja tuetaan
aktiivisesti alueellista yhteistyötä osana
Kumppanuusfoorumia. 2014 painopisteitä ovat
maakuntamakaavaluonnoksen sekä uuden
ohjelmakauden hankevalmistelua tukevat
toimet. Osallistutaan Turun kaupunkiseudun
MAL-aiesopimuksen seurantaan ja
toteuttamiseen. Osallistutaan saariston
kulttuuriympäristöinventointeihin (YM:n
vahv.päätöksen jatkosuunn.ohje 20.3.2013
sis.Parainen).
Sivu 62
31
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Vastataan alueidenkehittämislain mukaisesti alueellisten
laaja-alaisten luonnonvaroja ja
ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistämisestä, niihin liittyvän yhteistyön
johtamisesta ja niiden suunnittelun yhteensovittamisesta
maakunnan muun suunnittelun
kanssa, samalla edistäen vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Vuonna 2014 keskeistä on materiaali- ja resurssitehokkuuden edistäminen, jota
koordinoidaan pääosin
luonnonvarafoorumin kautta.
Luonnonvarafoorumin puitteissa järjestetään
vuoden 2014 aikana tapaamiset/työryhmäpalaverit seuraavien teemojen osalta:
uusiutuva energia, maa-/rakennusaineiden
saatavuus ja käyttö sekä
jäte/kierrätystoiminnan mahdol-lisuudet.
Vuoden 2014 aikana aloitetaan laa-jalla
osallistamisella ja tavoitteiden selvittä-misellä
Varsinais-Suomen luonnonvarastra-tegian
laadinta. Tavoite on saada yksityis-kohtaisia
toimintaan tähtääviä hankkeita käyntiin
yhteistyöverkostojen kautta erilaisten
rahoitusten ja rahoituskumppanuuksien turvin
ja tukea jo vahvoja yhteistyöverkkoja mm.
TurunAMK, Turku Science Park, Turun
yliopisto, Åbo Akademi toimintaa luonnonvaraCleantechin kehittämisessä. Yhteistyötä
rakennetaan 2015 käynnistyvän valtak.
luonnonvarakeskuksen kanssa aktiivisesti.
Resurssi- ja materiaalitehokkuutta on
edistetty ”Kierrätysliiketoiminta ja
resurssitehokkuus Varsinais-Suomen
voimavaraksi” -hankkeessa. Valtakunnallisen
resurssitietokannan sekä teollisten
symbioosien kehittämiseen on osallistuttu
SYKEn ja Sitran järjestämissä tilaisuuksissa.
Kiertotalouden edistämistä on tehty
valtakunnantasolla ottamalla osaa
julkilausuman valmisteluun. Kiertotalouden
kehittämiseen laajasti tähtäävän LIFE IPhankkeeseen Lounais-Suomen alue valittiin
yhdeksi ydinalueeksi. Luonnonvarafoorumi
järjesti yhteistyössä Valonian kanssa
maakunnallisen energiaryhmän tapaamisen.
AMK:n vetämä energiapotentiaaliselvitys
valmistui syksyllä 2014. Luonnonvarastrategia
on muotoutumassa kierto- ja biotalouden
tavoitteiden jatkuvaksi hallinta- ja
edistämissuunnitelmaksi. Maakunnan
maatalouden ja metsien bioenergiapotentiaali
selvitettiin LENGO-hankkeessa, joka valmistui
loppuvuodesta.
Järjestettävät tapahtumat
ja tilaisuudet, osallistuvien
toimijoiden määrä.
Käynnistyvien hankkeiden
määrä.
Sivu 63
32
TAVOITTEET
Kehitetään Lounaispaikkapaikkatietoyhteistyötä kohti
laajempaa alueellista
tietopalvelua Varsinais-Suomen
ja Satakunnan kattavalla
yhteistyöalueella. Vahvistetaan
Varsinais-Suomen liiton ja
Lounaispaikan asemaa
alueellisen tiedon hallinnoijana
ja välittäjänä. Kehitetään liiton
Lounaispaikan kautta tarjoamia
palveluita alueen toimijoille
sekä teknisesti että
sisällöllisesti. Selvitetään
Lounaispaikan toimintojen ja
liiton IT-hallinnon integroimista
osana tietopalvelujen ja hallinnon kehittämistä.
Vuoden 2014 määritellään laajan
aluetietopalveluhankkeen sisältö, laajuus,
yhteistyökumppanit sekä
rahoitusmahdollisuudet. Rekrytoidaan
yhteinen IT-tukihenkilö yhdessä Central Baltic
ohjelmahallinnon kanssa. Varmistetaan
palvelinresurssien riittävyys suhteessa
aluetietopalvelun käyttöön.
TAVOITTEET
Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin
kansallisiin ja kansainvälisiin
yhteistyöhankkeisiin ja niiden
valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella.
Painopisteinä ovat maakunnan
tavoitellun kehityksen visiointi,
aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvukäytävä / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja
logistiikka, yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys sekä ympäristö- ja vesiensuojelutoiminta.
Valvotaan maakunnan etua valtakunnallisen
aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyössä
(ALLI) yhdessä muiden ELLI-maakuntien
kanssa (V-S liitolla Etelä-Suomen maakuntien
liittouman puheenjohtajuus 2014). Edistetään
uusien maakunnan kehityksen kannalta
tärkeiden ohjelmien ja edelleen hankkeiden
(mm. Central Baltic 2014-20) valmistelua.
TOIMINTA 2014
Tammikuussa järjestettiin Lounais-Suomen
Lounaispaikan yhteistyöaluetietopäivä. Palveluita (Ympäristö Nyt, MIP kumppaneilta saatu palauja Hankeverkko) kehitettiin ja uudistettiin
te, toimintojen ja palveluisuunnitellusti. Aluetietopalvelun määrittelyä
den määrä. Aluetietopalve- varten toteutettiin yhdessä Turun yliopiston
luhankkeen käynnistymiTRC-yksikön kanssa. Yhdessä Turun kaunen. Palveluiden toimintapungin kanssa valmistellun laajan 6Aika-hank- varmuus.
keen päätös saatiin joulukuussa. Järjestettiin
ensimmäinen Lounais-Suomen Apps4Finland aluekilpailu. Kunnille suunnattiin tiedotusta
INSPIRE-direktiivistä. Lounaispaikan
karttapalvelun uudistamista jatkettiin koko
vuosi. Valmisteltiin kaikkien maakuntien
liittojen edustajana yhdessä Suomen
ympäristökeskuksen kanssa maakuntakaavaaineistojen harmonisointi-hankehakemus
ympäristöministeriölle.
TOIMINTA 2014
Osallistuttu ALLI-valmisteluun painottaen
varsinaissuomalaista näkökulmaa. ELLI:n
aluerakenteen työryhmä on kokoontunut
kaksi kertaa. Osallistuttiin uuden Central
Baltic 2014-2020 -ohjelman valmisteluun sekä
lukuisien uusien, Varsinais-Suomen
maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden
ideointiin ja valmisteluun.
Maakunnan menestystä ja
kestävää alueja
yhdyskuntarakennetta
kaavat ja hankkeet.
Onnistuminen maakunnan
luonnon ja
kulttuuriperinnön
vaalimisessa ja
hyödyntämisessa
maakunnan vetovoiman
kehittämisessä.
Sivu 64
33
Syksyllä 2013 käynnistyy
kolmivuotinen Baltic Flows projekti, jossa kehitetään
virtaavan veden arviointiverkostoa sekä reaaliaikaiseen purojen ja jokien monitorointiin että
kaupunkien tulvavesien hallintaan. Tavoitteena on kehittää
menetelmiä havaita saasteet
ennen kuin ne päätyvät mereen. Varsinais-Suomen liitto
edustaa projektissa julkista
alueellista näkökulmaa ja toimii
linkkinä muiden julkisten
tahojen suuntaan.
Varsinais-Suomen liiton rooli EU:n seitsemännen puiteohjelma hankkeessa on alueen
toimijoiden ja alueellisen tiedon koordinoija.
Turku Science Park, Turun yliopisto ja Turun
AMK ovat hankeen hankkeen keskeisten
työosien vastuutahoja ja yliopisto toimii koko
hankeen koordinaattorina. Vuoden 2014
aikana järjestetään vähintään neljä yhteistyötapaamista hankepartnerimaissa. Vuoden
aikana järjestetään alueilla laaja sidosryhmäkysely vesienhallinnan toimijaverkon näkökulmien selvittämiseksi ja yhteistyöverkostojen ja
kumppanuuksien rakentamiseksi, mukana
tässä niin alan yritykset, julkinen sektori kuin
tutkimus. Varmistetaan alueittain vesienhallinnan huomioon ottaminen älykkään osaamisen
strategioissa.
Liitto on osallistunut hankesuunnitelman
Tuloksia seurataan
mukaisesti eri työpakettien valmisteluun.
rahoittajalle toimitettavan
Hankkeessa on järjestetty tapaamisia vuonna hankeraportoinnin kautta.
2014 tammikuussa Virossa, keväällä
Latviassa, kesällä Saksassa, syksyllä
Ruotsissa ja Virossa.
Sivu 65
34
4.6 EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ
Toiminta-ajatus
Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä
edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija.
TOIMINTA 2014
Hyväksytään (MH:n huhtikuun kokous)
edunvalvonnan painopisteet. Laaditaan
jokaisen painopisteen osalta yhteistyötaho- ja
kohdentamissuunnitelma. Maakuntastrategian
(mv 16.6.2014 § 15) keskeinen teema on
kumppanuus. Tähän liittyvät keinoina ja
edistettävinä asioina yhteistyötaidot,
vastuullisuus, saavutettavuus ja
resurssiviisaus.
Laadittiin edunvalvonnan painopisteet. Näitä
tavoitteita on tuotu esille valtion talousarvion
valmisteluun, alueellistamiskysymyksiin ja
muihin maakunnan kannalta keskeisiin ja
ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Vaikuttamistyössä vahvimmin esillä ovat olleet vt 8:n
Masku - Nousiainen osuus, Turun
meriteollisuus ja Tunnin juna.
Kumppanuusbarometrin kautta saadaan
yhteistyötahojen palaute. Kumppanuusideaa
saatiin kohtuullisesti tehtyä tunnetuksi ja
kumppanuusbarometrin ensimmäinen kysely
toteutui hyvin.
Laaditaan painopisteittäin
edunvalvonnan
plus/miinuslistaus.
Maakuntahallitus
käsittelee edunvalvonnan
toteutumisen.
Edunvalvonnassa on
onnistuttu vt 8:n osalta
hyvin, telakkaratkaisun
osalta erinomaisesti.
Kehitetään edelleen edunvalLisätään tiedottamista koskien liiton roolia
vontatoimintaa proaktiivisuupoliittisessa edunvalvonnassa. Edunvalvonnan
teen, suunnitelmallisuuteen ja ennakoitavuutta lisätään johtavien
ajantasaiseen tietoon perusviranhaltijoiden aktiivisella yhteydenpidolla
tuvana vaikuttamistyönä. Paran- päätöksenteon valmisteluun.
netaan vaikuttamistyön oikeaaikaisuutta ja kohdentamista.
Edunvalvontatyötä on kehitetty edelleen.
Tavoitteena on ollut vaikuttamistyön parempi
ajoitus ja kohdentaminen. Lisäksi
edunvalvontayhteistyötä on syvennetty
sidosryhmien kanssa
(kumppanuusmenettely).
Arvioidaan
sidosryhmäpalautteet.
Toteutunut normaalisti.
TAVOITTEET
Edunvalvonta
Asetetaan maakunnan keskeiset edunvalvontatavoitteet ja
painopisteet sekä edistetään
niiden toteutumista yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vaikuttamistyö kohdistuu valtion
talousarvion valmisteluun, maakunnan kannalta keskeisten
kansallisten strategioiden
valmisteluun, alueellistamiskysymyksiin ja muihin maakunnan kannalta keskeisiin teemoihin. Edunvalvontanäkökulma sisältyy myös sidosryhmätyöskentelyyn sekä lausuntojen antamiseen.
Sivu 66
35
TOIMINTA 2014
Järjestetään kansanedustajien yhteisryhmän
kokoukset ja koordinoidaan maakuntatapaamiset. Käytetään kansanedustajia täysimääräisesti hyväksi edunvalvonnassa.
Järjestetään eduskunnan valiokuntavierailut
(mahdollisesti tulevaisuus- / ympäristö- /maaja metsätalousvaliokunta) VarsinaisSuomeen.
Kansanedustajaryhmän toiminta on jatkunut
vakiintuneita muotoja noudattaen. Ryhmä
kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa.
Näiden lisäksi järjestettiin yli 20 liiton
koordinoimaa kansanedustajaryhmän sidosryhmätapaamista.
Eduskuntavaalikauden
päätteeksi tehdään
kansanedustajille kysely
yhteisryhmän työstä.
Tehdään aktiivista kuntayhteistyötä sidosryhmäyhteistyönä
mm. järjestämällä jäsenkuntien
kuntajohdon tapaamisia ja
muita tilaisuuksia
ajankohtaisista teemoista.
Ollaan aktiivisia liiton toiminnan
ja maakunnallisten tavoitteiden
esittämisessä jäsenkunnille.
Edistetään jäsenkuntien
yhteistyötä.
Järjestetään kuntajohdon tapaamiset 4 - 5
kertaa vuodessa, kuntatalousristeily sekä
muita kuntapuolen asiantuntijatapaamisia,
esim. kuntien sivistystoimen teemapäivä.
Kuntatalousryhmän merkitystä asiantuntijaelimenä vahvistetaan.
Järjestettiin kuntajohdon tapaamiset (23.1.,
14.3. ja 16.9. sekä kuntien elinkeinofoorumi
10.6. ja kuntatalousristeily 26.8. Osanotto ja
palaute oli hyvä (valtionosuusneuvottelu 23.1.)
ja kohtalainen (muut tilaisuudet). Kuntatalousryhmä kokoontui kolmesti.
Arvioidaan tilaisuuksien
onnistumista
osanottajamäärän ja
saadun palautteen
perusteella.
Kehitetään edelleen liiton
tarjoamia asiantuntijapalveluja
varsinaissuomalaisille kunnille.
Ollaan aktiivisia näiden
palvelujen tarjoamisessa
jäsenkunnille. Tehostetaan
viraston sisäisiä IT-palveluja
sekä liiton jäsenkunnilleen ja
muille maakunnan toimijoille
tarjoamia tietopalveluja.
Erityishuomio kohdistetaan maakunnan
alueella tehtäviin kuntarakenneselvityksiin.
Lisätään kuntakentän yhteistoimintaa
alueellisen tietopalvelun kanssa.
Asiantuntijapalvelut esillä mm. kuntatalousryhmässä. Sote- ja kuntarakenneuudistusten
toteutus ollut takkuista. Liiton rooli ollut
vähäinen. Liitto oli mukana Turun seudun
kuntarakenneselvityksen viestintäryhmässä.
Kuntaliitoksista toteutuu tässä vaiheessa
Tarvasjoen liittyminen Lietoon.
Arvioidaan tilaisuuksien
onnistumista
osanottajamäärän ja
saadun palautteen
perusteella.
Vaikutetaan Varsinais-Suomen
kansanedustajaryhmän kautta
vakiintuneita toimintamalleja
käyttämällä.
Kuntapalvelut
Sivu 67
36
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Korostetaan maakuntahallinnon
roolia osana kuntahallintoa ja
pyritään vahvistamaan
maakuntahallintoa.
Annetaan lausunnot valtionosuusuudistuksesta, kunta- ja aluerakenteesta sekä
alueellisista palveluista. Pyritään
vaikuttamaan aluehallinnon uudelleen
järjestämistä koskevaan valmistelutyöhön
ajatellen tulevaa hallitusohjelmaa.
Valmisteltiin kuntien valtionosuuslain muutos- Arvioidaan lausuntojen ja
esitys, jota lobattiin yhdessä Satakuntaliiton kannanottojen vaikutus
kanssa. Noin neljän miljoonan euron vaikutus päätökseen.
maakunnan kuntien valtionosuuksiin. Valmisteltiin kuntalakiin maakunnan liittoja koskeva
maininta. Valtionosuuslakiin saatiin piehenkö
korjaus koskien vanhusväestön painoarvoa.
Maakunnan tunnettuus ja markkinointi
Lisätään maakunnan ja liiton
Julkaistaan neljä Viiri-lehteä. Viestinnän
tunnettuutta aktiivisella viesvolyymi pidetään suunnilleen entisellään.
tinnällä eri kanavissa ja maaKehitetään verkkoviestintää ja uudistetaan
kunnan markkinoinnilla. Viestin- visuaalista ilmettä. Liiton Facebook-ryhmää
nässä käytämme tiedotteiden, aktivoidaan. Toimitetaan videoaineistoa
esitteiden ja internet-sivujen
nettiin. Tiedotusvälineyhteyksien taso
lisäksi sähköistä uutiskirjettä, pidetään korkeana. Viestinnässä painotus on
markkinointituotteita ja sosiaa- laadussa ja vuorovaikutteisuudessa.
lista mediaa. Viestintä on avoin- Oikeakielisyys nähdään osana hyvää
ta ja vuorovaikutteista.
viestintää. Toteutetaan tähän liittyvää
Viestintä tukee liiton tavoitteita koulutusta. Maakunnan markkinointiin
ja kertoo toiminnastamme ja
etsitään uutta mallia.
sen tulok-sista. Visuaalinen
ilme tukee liiton viestintää.
Jatkuva lehdistö- ja tiedotusvälineseuranta,
myös sähköinen. Kaikki liittoa koskeva
aineisto otetaan talteen. Julkaistiin neljä Viirilehteä. Liiton Facebook-sivuja hyödynnettiin
aktiivisesti. Järjestettiin mediatapaamisia
sekä lehdistötilaisuuksia (aiheena mm.
maakunta-strategia). Aloitettiin liiton
videotuotannon suunnittelu ja koulutus sekä
opeteltiin videoiden tekemistä. Maakunnan
markkinointikäyttöön englanninkielinen
Saariston Rengastie-video sekä
maakuntalaulun uusi sovitus ja video.
Jatkuva lehdistö- ja
tiedotusvälineseuranta.
Kaikki liittoa koskeva ja
sivuava aineisto otetaan
talteen.
Sivu 68
37
TAVOITTEET
TOIMINTA 2014
Käynnistettiin kulttuuristrategian laatiminen.
Työn yhteydessä mm. työpajoissa luotiin
laaja kontaktiverkko alan toimijoihin.
Järjestettiin vuotuinen kotiseutuyhdistysten
tapaaminen ja valittiin edustaja Suomen
kotiseutuliiton valtuustoon. Aurora-mitali
luovutettiin Loimaan kulttuurisihteeri Juhani
Heinoselle.
Tehdään arvio
yhteistyökontaktipalauttee
sta.
Yhteydenpito Taiteen edistämiskeskuksen ja
taidetoiomikunnan kanssa oli aktiivista.
Aulagallerian näyttelytoiminta on ollut
jatkuvaa. Näyttelyissä yhteistyötä on tehty
mm. TUAMK:n oppilaiden ja Bryggmansäätiön kanssa. Lähiruokakulttuuria tuettiin
osallistumalla hankkeisiin. Järjestettiin
säätyvaltiopäivät 150 vuotta -juhlaseminaari ja
Eurooppa-päivän vastaanotto. Käynnistettiin
seitsemän kirkon reitin elvytys.
Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta kokoontui
kolme kertaa.
Arvioidaan järjestöyhteyksien määrä ja laatu saadun palautteen perusteella. Tavoitteet saavutettiin
kohtullisesti/hyvin
Maakunnan kulttuuri- ja kansalaisjärjestöyhteistyö
Vaalitaan modernia maakuntahenkeä ja vahvistetaan paikallisuutta yhdessä sidosryhmien
kanssa. Edistetään kulttuurialaa alueen kehittämisen
elementtinä ja luovaa taloutta
yhteistyössä maakunnan
kulttuurilaitosten kanssa.
Otetaan huomioon maakuntastrategian laadinnassa yleisen
kulttuuritoiminnan lisäksi kulttuuriyrittäjyys ja kulttuuriympäristö.
Kulttuuritoimikunnan kautta lisätään yhteydenpitoa kulttuuritoimialaan. Ollaan edistämässä kuvaa Varsinais-Suomesta luovien alojen kulttuurimaakuntana mukaan lukien lähiruokakulttuuri. Otetaan toiminnassa huomioon
uuden aluekehityslain kohta :"maakunnan
liitto vastaa kulttuuria koskevien suunnielmien
ja kehittämistoimenpiteiden
yhteensovittamisesta osana
maakuntaohjelman toteuttamista". Jaetaan
Aurora-mitali maakunnan hyväksi tieteen ja
taiteen alalla tehdystä työstä.
Yhteydenpitoa kansalaisjärjes- Kotiseutu- ja eläkeläisjärjestöyhteyksien
tökenttään jatketaan mm.
lisäksi selvitetään mikä on luonteva tapa pitää
neuvottelukuntamuotoisesti
yhteyttä nuorisoon ja nuorten organisaatioihin.
eläkeläisjärjestöjen kanssa.
Sivu 69
38
5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA
Kuntalain 50 § 1 mom. kohtaan 15 tehty lisäys sisältää velvollisuuden sisällyttää hallintosääntöön määräykset
hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lakilisäyksen perusteluissa mainitaan, että hallintosääntöön tulisi sisällyttää lähinnä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvä
tehtävien ja vastuun jako kunnan/kuntayhtymän sisällä.
Maakuntavaltuusto (mv 16.6.2014 § 14) muutti hallintosäännön 27 §: ”Riskien hallinta ja sisäinen valvonta” seuraavaan muotoon: ”Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja antaa ohjeet sisäisestä
valvonnasta ja riskien hallinnasta. Maakuntahallitus antaa raportin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille.” Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen (Kuntalaki 13 §) viedään maakuntavaltuuston käsittelyyn kesäkuussa 2015.
Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on tukea liittoa sen perustehtävien laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä asiakkaiden, henkilöstön
ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä lisätään tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Riskienhallinta tukee liiton ja sen toimintayksikköjen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytketään olemassa olevaan johtamisjärjestelmään sekä talousarvio- ja päätöksentekoprosesseihin.
Vastuualueiden (osaamisryhmien) johtajien on raportoitava maakuntajohtajalle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta ja merkittävistä riskeistä, niiden hallinnasta sekä mahdollisesti jo toteutuneista riskeistä
sekä muista olennaisista sisäisessä valvonnassa esille tulleista havainnoista. Maakuntajohtaja raportoi maakuntahallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vuositasolla toimintakertomuksen yhteydessä sekä puolivuosittain osavuosikatsauksessa. Maakuntahallitus päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista maakuntavaltuustolle. Se tapahtuu pääsääntöisesti toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä, ellei maakuntahallitus olosuhteiden johdosta muuta päätä.
Vastuualueiden johtajilla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta sekä merkittävimpien riskien raportoinnista. Esimiesten velvollisuutena on toteuttaa
sisäistä valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havaittuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai liiton ohjeita rikkovia taikka lainvastaisia
tekoja.
Jokainen liiton palveluksessa oleva on velvollinen omalta osaltaan noudattamaan toimintaa koskevaa lainsäädäntöä, maakuntavaltuuston hyväksymiä sääntöjä ja päätöksiä, maakuntahallituksen ja johdon tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita.
Kuntayhtymän perussopimusta on viimeksi päivitetty marraskuussa 2009. Hallintosääntöä on muutettu vuonna
2014 ja tarkastussääntöä vuonna 2008 vastaamaan liiton nykyisiä toiminnan ohjaustarpeita.
Sisäisen valvonnan tehostamiseksi maakuntahallitus on vahvistanut seuraavat ohjeistukset: 1) sisäisen valvonnan ja taloudenhoidon ohjeistus (mh 22.1.2007 § 7), 2) arkistotoimen toimintaohje (mh 22.5.2006 § 106), 3)
yleiset hankintaohjeet (mh 25.6.2007 § 119) 4) kansallisen kynnysarvon (nykyisin 30 000 euroa) alittavien tavaroiden ja palvelujen hankintaohjeet (mh 25.1.2010 § 5) ja 5) varhaisen tukemisen malli (mh 24.10.2011 § 161).
Maakuntahallitus on vahvistanut seuraavien kehittämisohjelmien hallintoja valvontajärjestelmän kuvaukset: 1)
Etelä-Suomen työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR -ohjelma 2007 - 2013 (mh 25.8.2008 § 147), 2) Central
Baltic INTERREG IV A -ohjelma 2007 - 2013 (mh 17.11.2008 § 224) ja 3) Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007 - 2013 valtion vastinrahoitus (mh 15.12.2008 § 253). Hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset
Sivu 70
39
perustuvat Euroopan Unionin sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeistukseen ja niissä on kuvattu mm.
ohjelmien toteuttamiseen liittyvät tehtävät ja niiden eriyttäminen siten, että estetään vaaralliset työyhdistelmät.
Kuvauksia on päivitetty vuonna 2014.
Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007 - 2013 toteuttamisesta on tehty kattava riskienhallinnan arviointi
(Risk Assesment). Arvioinnin kohteina ovat ohjelman: 1) rahoitus, 2) tavoitteet, 3) decommitment (rahoituskehyksen leikkaantuminen), 4) toimijatahot, 5) henkilöstö ja 6) hallinto. Kansallisen rahoituksen hallinnoinnin ohjeena on edelleen isäasiainministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö) alueiden ja hallinnon kehittämisosaston 14.1.2004 antama ohje alueellisen kehittämistuen käytöstä. Tällöin rahoituspäätöksentekijä ja maksatuspäätöksentekijä ovat aina eri henkilöitä ja mikäli yhteyshenkilö on ollut osana päätöksentekoprosessia, ei hän
voi olla maksatuspäätöksentekijä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti vuonna 2012 Maakunnan kehittämisrahan käyttöön ja hallinnointiin liittyviin menettelyt. Vuonna 2013 hallintoviranomainen (TEM) suoritti ohjaus- ja valvontakäynnin Varsinais-Suomen liitossa koskien Etelä-Suomen työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR -ohjelmaa 2007 – 2013. Tarkastusviranomainen (AA) Roberts Jansons on vuosittain suorittanut Central Baltic INTERREG IV A ohjelmaa koskevia järjestelmätarkastuksia. Tarkastusraporteissa ei ole ollut ns. kriittisiä havaintoja ja ehdotetut kehittämissuositukset on toteutettu.
Maakuntahallituksen ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat erityisvastuuvakuutuksen (hallinnonvastuu) piiriin. Vuonna
2013 vakuutussopimukseen lisättiin oikeusturva-asiat. Liiton omaisuus- ja henkilöriskit on kartoitettu vakuutusten näkökulmasta ja työsuojelun näkökulmasta ja suositetut toimenpiteet on tehty. Sopimuksien voimassaoloa
ja sopimusehtoja seurataan KuntaToimisto -ohjelmiston asiakirjahallinto-osiolla.
Turun maakunta-arkiston tarkastuslausunnon mukaan ”Liiton arkistotointa on pääpiirteissään hoidettu arkistolain ja sen nojalla annettujen määräysten edellyttämällä tavalla” ja että ”päätearkiston hoito on ollut huolellista
ja asianmukaista”. Tarkastuksen keskeiset havainnot ja toimenpide-esitykset sekä tarkastuksen perusteella tehtävät toimenpiteet on raportoitu maakuntahallitukselle (mh 29.1.2009 § 9). Toimenpiteiden toteuttamiseen liittyi
mm. sähköiseen asiakirjahallintoon siirtyminen.
Maakuntahallitus (mh 29.6.2009 § 141) merkitsi tiedoksi linjauksen koskien yhteisöjääviyssäännösten soveltamista maakuntahallituksen päätöksenteossa sekä (mh 23.11.2009 § 268) linjauksen koskien yhteisöjääviyssäännöksen soveltamista maakuntakaavaan jätettyjen muistutusten käsittelyssä. Maakuntahallitus (mh
23.11.2009 § 269) täsmensi ohjeistustaan matkoista päättämisestä Varsinais-Suomen liitossa. Lisäksi liitossa
on erilliset tiedotteet ja ohjeistukset seuraavista aihepiireistä: 1) tietoaineistojen käsittely ja tietosuoja, 2) kirjaaminen ja arkistointi, 3) hankinnat ja asiakirjahallinto, 4) päihdehaittojen ehkäisy, 5) työpaikkakiusaamisen ehkäisy 6) henkilöstöopas uusille työntekijöille ja 7) viraston henkilöstön työmatkat.
Tilinpäätöksiin 2012 - 2013 kirjattu 60 000 euron vapaaehtoinen varaus perustui Oy Filmkompaniet Alpha Ab:n
vahingonkorvausvaatimuksiin koskien hankkeen ”Produktion av restaurerade Mumin-filmer” tuki- ja maksatuskäsittelyjä. Varaus arvioitiin suhteessa mahdollisten oikeustoimien ja liiton kannalta kielteisten ratkaisujen aiheuttamiin kuluihin.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus ratkaisi 30.1.2015 Oy Filmkompaniet Alpha Ab:n vahingonkorvauskanteen yhteissummaltaan 644 489 €. Tuomion mukaan kanne hylättiin ja kantaja velvoitettiin korvaamaan Varsinais-Suomen liiton oikeudenkäyntikuluina käräjäoikeudessa 36 187,26 € (alv 0 %). Kantaja ei määräaikaan mennessä
ole hakenut muutosta hovioikeudesta, joten käräjäoikeuden ratkaisu on tältä osin lopullinen ja lainvoimainen.
Näin ollen varaus (60 000 euroa) voidaan purkaa vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelmaan, mutta oikeudenkäyntikuluja koskeva saatava on epävarma.
Sivu 71
40
6. TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN
Liite 1. Toteutumavertailu: Kuntarahoitteiset kustannuspaikat
Liite 2. Toteutumavertailu: Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat
Liite 3. Tuloslaskelma
Liite 4. Investoinnit ja poistot
Liite 5: Rahoituslaskelma
Liite 6. Tase
Liite 7. Henkilöstötiedot
41
42
43
44
45
46
48
Sivu 72
41
LIITE 1. TOTEUTUMAVERTAILU
Talousarvio 2014 Toteutuma 2014
Poikkeama
Käyttö %
KUNTARAHOITTEISET KUSTANNUSPAIKAT
ulkoinen/sisäinen
3010 TOIMINTATUOTOT
3310 MYYNTITUOTOT
3310 MYYNTITUOTOT
3 864 900
3 859 762
5 138
100
10 000
14 104
-4 104
141
3 000
2 950
50
98
3 877 900
3 876 815
1 085
100
-1 919 461
-1 861 314
-58 147
97
-571 712
-540 983
-30 729
95
-69 047
-63 815
-5 232
92
30 454
-30 454
-2 560 220
-2 435 658
-124 562
95
3540 Muiden palvelujen ostot
-887 980
-879 717
-8 263
99
3538 PALVELUJEN OSTOT
-887 980
-879 717
-8 263
99
-96 600
-103 816
7 216
107
3330 TUET JA AVUSTUKSET
3350 MUUT TOIMINTATUOTOT
3010 TOIMINTATUOTOT
3500 TOIMINTAKULUT
3501 HENKILÖSTÖKULUT
3502 Palkat ja palkkiot
3505 Eläkekulut
3510 Muut henkilösivukulut
3520 Henkilöstökorvaukset
3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR
3551 Ostot tilikauden aikana
-96 600
-103 816
7 216
107
3590 VUOKRAT
-249 300
-249 843
543
100
3595 MUUT TOIMINTAKULUT
-168 800
-139 355
-29 445
83
-3 962 900
-3 808 389
-154 511
96
3600 TOIMINTAKATE
-85 000
68 426
-153 426
-81
3699 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ
-85 000
68 426
-153 426
-81
3500 TOIMINTAKULUT
Sivu 73
42
LIITE 2. TOTEUTUMAVERTAILU
OHJELMA- JA HANKETOIMINNAN KUSTANNUSPAIKAT
ulkoinen/sisäinen
Talousarvio 2014 Toteutuma 2014
Poikkeama
Käyttö %
3010 TOIMINTATUOTOT
3310 MYYNTITUOTOT
3310 MYYNTITUOTOT
3330 TUET JA AVUSTUKSET
370 741
508 247
-137 506
137
2 092 290
1 828 358
263 932
87
18 725
-18 725
2 463 031
2 355 330
107 701
96
-1 074 465
-1 041 662
-32 803
97
-176 602
-175 708
-894
99
-42 310
-40 356
-1 954
95
12 186
-12 186
-1 245 540
-47 837
96
3350 MUUT TOIMINTATUOTOT
3010 TOIMINTATUOTOT
3500 TOIMINTAKULUT
3502 Palkat ja palkkiot
3505 Eläkekulut
3510 Muut henkilösivukulut
3520 Henkilöstökorvaukset ja mu
-1 293 377
3523 TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut)
3524 Teknisen avun hallintokulu
3525 Kokoukset,järjestelyt,matkat
-109 150
-82 046
-27 104
75
3526 Tilat, toiminta (koodi 411
-563 830
-506 748
-57 082
90
3527 Tarkastukset (koodi 411)
-7 000
-784
-6 216
11
-679 980
-589 579
-90 401
87
3531 Selvitykset (koodi 413)
-16 900
-11 082
-5 818
66
3532 ATK (ml.FIMOS) (koodi 413
-73 200
-58 885
-14 315
80
3534 Tiedotus (koodi 415)
-114 300
-70 380
-43 920
62
3529 Muu tekninen apu
-204 400
-140 347
-64 053
69
3523 TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut)
-884 380
-729 926
-154 454
83
3540 Muiden palvelujen ostot
-231 733
-348 965
117 232
151
-231 733
-348 965
117 232
151
3551 Ostot tilikauden aikana
-20 360
-13 844
-6 516
68
-20 360
-13 844
-6 516
68
-8 668
-11 534
2 866
133
-24 513
-5 521
-18 992
23
-2 463 031
-2 355 330
-107 701
96
3600 TOIMINTAKATE
0
0
0
0
3524 Teknisen avun hallintokulu
3529 Muu tekninen apu
3530 Arviointi(ulkopuolinen)
3590 VUOKRAT
3595 MUUT TOIMINTAKULUT
3500 TOIMINTAKULUT
Sivu 74
43
LIITE 3. TULOSLASKELMA
1.1 - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013
ulkoinen
TOIMINTATUOTOT
MYYNTITUOTOT
4 296 420
4 454 752
TUET JA AVUSTUKSET
1 842 462
1 742 586
21 675
2 749
6 160 556
6 200 087
-2 902 976
-2 966 580
Eläkekulut
-716 691
-738 261
Muut henkilösivukulut
-104 172
-108 719
42 640
48 825
-3 681 198
-3 764 734
Teknisen avun hallintokulut
-589 579
-576 781
Muu tekninen apu
-140 347
-121 691
TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut)
-729 926
-698 472
Muiden palvelujen ostot
-1 157 093
-1 225 616
PALVELUJEN OSTOT
-1 157 093
-1 225 616
Ostot tilikauden aikana
-117 661
-102 501
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
-117 661
-102 501
VUOKRAT
-261 377
-269 107
MUUT TOIMINTAKULUT
-144 875
-141 399
-6 092 130
-6 201 830
68 426
-1 743
7 256
5 745
128
96
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT
TOIMINTAKULUT
HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot
Henkilöstökorvaukset ja muut HK
HENKILÖSTÖKULUT
TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut)
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
RAHOITUSTUOTOT JA KULUT
KORKOTUOTOT
MUUT RAHOITUSTUOTOT
KORKOKULUT
RAHOITUSTUOTOT JA KULUT
VUOSIKATE
SUUNNITELMAPOISTOT
TILIKAUDEN TULOS
-7
-14
7 378
5 827
75 803
4 084
-16 366
-12 926
59 437
-8 842
Sivu 75
44
LIITE 4. INVESTOINNIT JA POISTOT
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista
Maakuntavaltuuston päätös 9.6.1997 § 29: tasapoisto, poistoaika 3 vuotta (Tilintarkastan ohje 20.5.1999:
hankintavuonna poistoista huomioon vain puolet ja toinen puoli siirretään neljännelle vuodelle)
Toimisto-kalusteet Tieto- ja to-mistokoneet
Yhteensä
Investoinnit
17 358
17 358
Myynnit
Poistoarvo
0
17 358
17 358
2014 erä1/4
0
2 893
2 893
2015 erä 2/4
0
5 786
5 786
2016 erä 3/4
0
5 786
5 786
2017 erä 4/4
0
2 893
2 893
Yhteensä
0
17 358
17 358
POISTOKIRJAUKSET 31.12.2014
Yhteensä
6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista an 1002 Tietokoneohjelmistot
2012 poistoerä 3/4
629,91
629,91
6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista an 1165 Toimistokalusteet
2013 poistoerä 2/4
583,83
583,83
6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista an 1170 Tieto- ja toimistokoneet
2011 poistoerä 4/4
1 397,83
2012 poistoerä 3/4
4 215,31
2013 poistoerä 2/4
6 646,68
_2014 poistoerä 1/4
2893,07
Kirjaukset yhteensä
15 152,89
16 366,63
Sivu 76
45
LIITE 5. RAHOITUSLASKELMA
2 014
2 013
TOIMINNAN RAHAVIRTA
_Vuosikate
75 803
4 084
-17 358
-22 692
58 445
-18 608
-68 873
72 916
_Korottomien velkojen muutos
-146 030
128 043
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
-214 903
200 959
RAHAVAROJEN MUUTOS
-156 458
182 351
_Rahavarat 31.12
1 186 787
1 343 245
_Rahavarat 1.1
1 343 245
1 160 894
-156 458
182 351
_Tulorahoituksen korjauserät
INVESTOINTIEN RAHAVIRAT
_Investointimenot
_Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Muut maksuvalmiuden muutokset
_Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos
_Vaihto-omaisuuden muutos
_Saamisten muutos
RAHAVAROJEN MUUTOS
RAHAVAROJEN MUUTOS
Sivu 77
46
LIITE 6. TASE
2 014
2 013
Muutos %
1005 Tietokoneohjelmistot
315
945
-66,7
1002 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
315
945
-66,7
1160 Koneet ja kalusto
27 419
25 797
6,3
1099 AINEELLISET HYÖDYKKEET
27 419
25 797
6,3
1201 Osakkeet ja osuudet
1 228
1 228
1200 SIJOITUKSET
1 228
1 228
28 962
27 970
3,5
1311 VALTION TOIMEKSIANNOT
1 071 560
2 516 713
-57,4
1333 CENTRAL BALTIC TOIMIEKSIANN
4 106 641
5 855 076
CB 2014-2020 TOIMEKSUI
1 491 491
ulkoinen
1000 VASTAAVAA
1001 PYSYVÄT VASTAAVAT
1002 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
1099 AINEELLISET HYÖDYKKEET
1200 SIJOITUKSET
1001 PYSYVÄT VASTAAVAT
1310 TOIMEKSIANTOJEN VARAT
1350 MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT
1310 TOIMEKSIANTOJEN VARAT
-29,9
100,0
9 084
9 067
0,2
6 678 776
8 380 856
-20,3
1400 VAIHTUVAT VASTAAVAT
1470 SAAMISET
1471 Myyntisaamiset
30 296
96 543
-68,6
1700 Muut saamiset
719 230
584 110
23,1
1470 SAAMISET
749 526
680 653
10,1
1785 Osakkeet ja osuudet
435
435
1780 RAHOITUSARVOPAPERIT
435
435
1800 RAHAT JA PANKKISAAMISET
1 186 787
1 343 245
-11,6
1400 VAIHTUVAT VASTAAVAT
1 936 749
2 024 334
-4,3
1000 VASTAAVAA
8 644 486
10 433 160
-17,1
1780 RAHOITUSARVOPAPERIT
Sivu 78
47
LIITE 6. TASE
2 014
2013 Muutos %
ulkoinen
2000 VASTATTAVAA
2001 OMA PÄÄOMA
2002 PERUSPÄÄOMA
345 784
345 784
2040 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI/
424 741
433 583
-2,0
59 437
-8 842
-772,2
829 963
770 525
7,7
666 617
754 036
-11,6
2001 OMA PÄÄOMA
2100 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
2105 Maakunnan kehittämisrahat
2110 Osaamiskeskus
8 190
423 380
-98,1
349 225
1 014 819
-65,6
47 528
324 478
-85,4
1 071 560
2 516 713
-57,4
2196 CB projektit EAKR
2 778 983
4 137 256
-32,8
2197 CB tek.tuki kansallinen
1 327 658
1 717 820
-22,7
2195 CENTRAL BALTIC PÄÄOMAT
4 106 641
5 855 076
-29,9
9 084
9 067
0,2
6 678 776
8 380 856
-20,3
2370 Ostovelat
322 460
361 513
-10,8
2990 Siirtovelat
813 288
920 265
-11,6
2300 LYHYTAIKAINEN
1 135 748
1 281 778
-11,4
2200 VIERAS PÄÄOMA
1 135 748
1 281 778
-11,4
2000 VASTATTAVAA
8 644 486
10 433 160
-17,1
2132 EAKR-kilpailukyky pr.20072135 CB PROJEKTIT KANSALLINEN
2195 CENTRAL BALTIC PÄÄOMAT
CB 2014-2020 PÄÄOMAT
CB 2014-2020 projektit
CB 2014-2020 tekn. tuki kansallinent
CB 2014 -2020 PÄÄOMAT
2199 MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA
2100 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
1 223 604
267 887
1 491 491
2200 VIERAS PÄÄOMA
2300 LYHYTAIKAINEN
Sivu 79
48
LIITE 7. HENKILÖSTÖTIEDOT
HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ
2014
2 013
2 012
1
1
Maakuntajohtaja
1
Hallinnon osaamisryhmä
9
9
9
Aluekehittämisen osaamisryhmä
9
11
11
Maankäytön ja ympäristön osaamisryhmä
9
9
8
Edunvalvonnan osaamisryhmä
7
6
6
Projektit & tekniset tuet
28
28
28
Yhteensä
63
64
63
2 014
2 013
2 012
2 902 976
2 966 580
2 753 692
-41 340
-45 020
-43 675
-1 300
-3 805
-8 448
2 860 336
2 917 754
2 701 569
Eläkekulut
716 691
738 261
699 512
Muut pakolliset henkilösivukulut
104 172
108 719
100 915
3 681 198
3 764 734
3 501 996
HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot
Sairausvakuutuksen päivärahat
Muut henkilöstömenojen korjauserät
HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ
€
Tilikaudella huomioitu lomapalkkavaraus:
lomapalkkavelka
431 044
413 740
405 366
89 482
84 214
82 732
2 014
2 013
2 012
Maakuntajohtaja ja hallinnon osaamisryhmä
484 809
475 320
473 996
Aluekehittämisen osaamisryhmä
476 345
522 589
523 309
Maankäytön ja ympäristön osaamisryhmä
439 416
451 525
413 054
Edunvalvonnan osaamisryhmä
318 330
278 436
292 295
Projektit
212 139
381 581
253 550
sosiaalikulut
MAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT
Tekninen tuki
61 167
59 630
58 233
Kansainvälinen tekninen tuki
768 355
619 377
624 643
Luottamushenkilöt
142 415
178 123
114 613
2 902 976
2 966 580
2 753 692
Sivu 80
49
§ 6, MH 23.3.2015 10:00
ALUEK: 32/2015
Sivu 82
VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUSTARVE 2020 (KESU) - VALMISTELUN AJANKOHTAISKATSAUS
Asia
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM asetti 17.9.2014 koulutustarpeiden ennakointi- ja valmisteluryhmän viemään eteenpäin vuosien 2016–2020 koulutuksen ja tutkimuksen KESU:n määrällistä ja
laadullista koulutustarpeiden valmistelua. Ryhmällä on myös erillinen alue-ennakointijaosto. Työryhmän tehtävänä on:
1.Koordinoida koulutustarpeen ennakointijärjestelmän uudistamista, seurata uudistuksen etenemistä ja tehdä mahdollisia täsmennyksiä uudistamista koskeviin yksityiskohtiin.
2.Tehdä 29.5.2015 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2020.
3.Suorittaa muut mahdolliset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannot.
Työryhmän toimeksianto kattaa ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Työryhmän tulee laatia arvio myös tohtorikoulutuksen
tarpeesta. Työryhmän on otettava työssään huomioon nuorisoikäluokan kehitys ja arvioida koulutustarjonnan määrän riittävyyttä suhteessa nuorisoikäluokkaan. Tässä yhteydessä toisen asteen
tutkintoon johtavaa koulutusta tarkastellaan kokonaisuutena. Työryhmän toimikausi päättyy
31.12.2015.
Osana valtakunnallista KESU – valmistelua on ao. alue-ennakointijaosto opetushallituksen toteuttamana pyytänyt 10.2.2015 maakuntien näkemyksiä pitkän aikavälin koulutustarpeista valmistelun
tueksi ja aluenäkökulman varmistamiseksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan
hallinnointia koskevan lain mukaisesti. Vastaukset on pyydetty 6.3.2015 mennessä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään osana valtakunnallista koulutustarjontaa koskevaa esitystä vuodelle 2020. Valtakunnalliseen esitykseen ei sisällytetä alueiden määrällistä koulutustarjontaa koskevia tavoitteita
eikä kyselyn tulosten perusteella tehdä alueellista koulutustarjontaa koskevia ratkaisuja. Maakunnista ei tämän hetken tiedon mukaan pyydetä varsinaista esitystä alueellisista koulutuspaikoista
aiempien kierrosten tapaan. Kevään 2015 OKM:n asettama työryhmä toteuttaa myös muita kyselyjä ja lisäksi järjestetään erityyppisiä sidosryhmätilaisuuksia alueellisen vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Varsinais-Suomen vastaus ao. kyselyyn on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien
kanssa maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa sekä alueellisia ennakointityöryhmiä hyödyntäen.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) toimesta yhteistyössä OKM:n ja OPH:n sekä alueiden kanssa on samanaikaisesti laadittu vuodesta 2014 alkaen toimialaennusteen perusuraa (28
toimialaa) työllisten määrän kehityksen arvioimiseksi valtakunnallisesti ja alueellisesti vuoteen
2030 asti sekä ammattirakenteen ja poistumien ennakointia koko maan tasolla. Mallin ja ennusteiden laadinta ja erityisesti niiden alueellistamisen on ollut haasteellista. VATTin Varsinais-Suomea
koskevat ennusteet ovat pääosin myönteisiä. Ennusteet toimivat lähtökohtaisesti koulutuspaikkamäärittelyn perustana valtakunnallisesti ja niiden tulisi valmistua kevään 2015 aikana.
Opetushallitukselle toimitettu Varsinais-Suomen vastaus ao. kyselyyn on oheismateriaalina.
Erikoissuunnittelija Esa Högblom esittelee asian kokouksessa.
Valmistelija
TN/EH/AV/kk
Maakuntahallitus päättää merkitä Varsinais-Suomen koulutustarve 2020 (KESU) - valmistelun
ajankohtaiskatsauksen tiedoksi.
Päätös
§ 6, MH 23.3.2015 10:00
Lisätietoja
ALUEK: 32/2015
erikoissuunnittelija Esa Högblom, 040 7760 310, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
erikoissuunnittelija Antti Vasanen, 050 4102 294, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Sivu 83
§ 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312
Sivu 83
1
KESU KYSELY 10.2.2014 – VASTAUS 12.3.2015 VARSINAIS-SUOMI
1. Alueen elinkeinorakenteen kehitysnäkymät ja niihin liittyvät osaamistarpeet (tutkintokoulutus ja sitä
täydentävä koulutus)
a) Miten arvioitte alueenne toimialojen ja/tai klusterien työllisyyden kehittyvän vuoteen 2030 mennessä1? Mitkä
ovat näiden keskeisimmät osaamisalat koulutusasteittain?
Nykytasolla säilyvät
toimialat/klusterit
Osaamisalat
Ammatillinen peruskoulutus
Ammattikorkeakoulutus
Yliopistokoulutus
1)Teknologia-alat
(ml. meri, -konepajateollisuus
sisältäen kulkuneuvojen
valmistuksen ja ICT-teollisuus)
sähkö- ja automaatioalat, tietoja
tietoliikennetekniset alat,
kemianteollisuuden alat,
metalliala
Insinöörikoulutus ja YAMKinsinöörikoulutus sekä insinööri
(erityisesti
laivanrakennussuunnittelu)
DI-taso sekä tohtorikoulutus
DI-tasoinen meriteollisuuden
täydennyskoulutus
2) Kaupan ala
(vähittäiskauppa,tukkukauppa,
erikoistunut kauppa, myynti ja
markkinointi, b2b,
hankintaosaaminen)
Liiketalouden, -myynnin ja
kaupan ammatti –ja
esimieskoulutukset
Yritysmyynti (b2b), insinöörien
myyntiosaaminen
Kauppatieteen maisteri (KTM)
(mm.markkinointi,
laskentatoimi, kansainvälinen
liiketoiminta)
3) Elintarvikeketju (Alkutuotanto
kokonaisuutena ml.
kotieläintalous, kasvinviljely sekä
elintarvikkeiden valmistus)
maatalous, hevostalous,
metsätalous, puutarhatalous,
kalatalous, luonto- ja
ympäristöala, elintarvikeala
Bio- ja elintarviketekniikka
Prosessi- ja materiaalitekniikka (ins.
AMK)
Kemiantekniikka ja bioteknologia
(ins. YAMK)
FM elintarvikekemia
DI elintarvikekehitys
4) Luovat alat (arkkitehtitoimiala,
käsityöala, muotoilu, esittävät
taiteet ja peliala) ja
kulttuuriyrittäjyys
Käsi- ja taideteollisuus,
audiovisuaalinen viestintä,
kuvallinen viestintä, tanssi,
musiikki yhdistyneenä muihin
aloihin
Kuljettajakoulutus, varastoala,
merenkulku
musiikki, tanssi ja teatteri ( AMK,
YAMK)
Yhdistyneenä muihin aloihin
Taiteiden tutkimus
Digitaalinen kulttuuri
Yhdistyneenä muihin aloihin
Merenkulkuala (merikapteenikoulutus)
Merenkulkualan,insinöörit,
Työnjohto/suunnittelu,
Liiketoiminnan,
logistiikka (tradenomi),
hankinnat, kuljetustensuunnittelu,
toimitusketjun hallinta, julkiset
hankinnat
Tutkimus (Turun
kauppakorkeakoulu/logistiikka
ja hankinnat,
TY/Merenkulkualan
tutkimuskeskus)
5) Logistiikka (meri- ja tieliikenne,
lentoasemapalvelut sekä
logistiikka)
Kaupan alalla tarvitaan myös
huomattava määrä myytävien
tuotteiden ja palveluiden
asiantuntijoita, joilla on kyseisen
subtanssialan koulutus
Perustelut klustereittain:
Alueella ei kaiken kaikkiaan ole tarvetta suuriin muutoksiin koulutusalojen ja määrien suhteen. Työvoiman tarve kasvaa alueella väestökehityksen,
eläköitymisen ja työllisyystilanteen parantumisen myötä. Alueella tehdään aktiivista ennakointityötä maakuntaliiton ja ELY:n sekä koulutuksen
järjestäjien, sidosryhmien ja työelämän edustajien kesken.
Teknologia-alat
Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Varsinais-Suomen elinkeinorakenteessa ja työllisyydessä. Keskeiset tunnusluvut ja kehitysarviot
osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa tekniikan ylemmän korkeakoulutason osaamista maakunnassa alueen kilpailu- ja uusiutumiskyvyn
varmistamiseksi. Esimerkiksi meriteollisuudessa on käynnissä merkittävä sukupolvenvaihdos (mm. insinööriosaajien eläköityminen) mutta myös
merkittäviä kasvunäkymiä alan globaalin luonteen vuoksi. Meriteollisuuteen panostaminen edellyttää asiantuntijoiden kouluttamista hyvinkin
erilaisiin klusteria ja sitä lähellä oleviin tehtäviin (ml. alihankintaketjun tarpeet) samalla, kun konepajateollisuuden kilpailukyvyn säilyminen
Pyydämme pohtimaan tässä kysymyksessä enintään viittä keskeisintä nykytasolla säilyvää, kasvavaa ja supistuvaa toimialaa ja/tai
klusteria.
1
Sivu 84
2
varmistetaan. On huomattava, että meriteollisuudessa on kokonaisuutena kysymys hyvin globaalista klusterista, jossa merkittävä osa kasvua
tapahtuu kansainvälisessä suunnittelussa että alihankintatoiminnassa. Kilpailukyky perustuu vahvaan osaamiseen ja yhä enemmän T&K –
pohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin (meriteollisuusklusteri on kokonaisuutena nähtävä kasvualana).
Lyhyellä aikavälillä on tarpeen varmistaa insinöörikoulutuksen tarjonta ylimaakunnallisesti korkeakoulujen yhteistyöllä. Pidemmällä aikavälillä
tavoitteena on tekniikan alan DI-koulutus Turussa. Samalla myös muun kulkuneuvoteollisuuden tarpeet tulee huomioida (esim. autoteollisuus).
Myös uusi hybridi –ja sähköautoteknologia muuttaa alan osaamisvaatimuksia. Koko sektorilla on myös vahva yhteys logistiikkatoimintoihin.
Alueella tarvittaisiin lisää modernien tuotantotekniikoiden osaamista ja liiketalousosaamista palvelukonseptien kehittämiseksi ja perinteisen
teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Informaatio- ja viestintäpalveluiden osaajia tarvitaan alueella digitalisoinnin kehittämiseksi.
Työnjohtajien tarve erilaisiin työnjohdollisiin tehtäviin on hyvin suuri. Pohjakoulutuksena voi olla joko ammatillinen peruskoulutus tai
ammattikorkeakoulututkinto. Korkeatasoinen ja monipuolinen ammatillinen peruskoulutus on koko teknologiaklusterin perusta. Teknologia-aloilla
tapahtuu siis voimakas eläköitymisen kasvu, jonka johdosta korvaavan työvoiman tarve kasvaa merkittävästi. Vuotuinen eläköitymisten
korvausrekrytointitaso kasvaa Varsinais-Suomessa viime vuosien n. 500 henk./v. tasosta n. 800 henk./v. tasoon (60%). Lisätietoja:
http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/elinkeinopolitiikka_osaaminen_osaamistarpeet_henkilostoselvitys_2016.pdf
(erityisesti s. 9-10).
Voimakkaimmin eläköityminen näkyy kone- ja metallitekniikan ammatillisessa koulutuksessa, jossa vuosittainen rekrytointitarve tulee olemaan n.
300 henk./v., kun esim. syksyllä 2014 tällä sektorilla aloitti opiskelun kaikissa Varsinais-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa yhteensä n. 110
nuorta. Kone- ja metallitekniikan ammatillisessa koulutuksessa tämä edellyttää toimialan koulutuksen vetovoiman kasvattamista, koulutuksen
läpäisyasteen merkittävää parantamista sekä teknologiateollisuuden aloituspaikkojen säilyttämistä nykytasolla ja valmiutta tarvittaessa
aloituspaikkojen kasvattamiseen tarkastelujakson aikana.
Kaupan ala
Myyntiosaaminen on alueen elinkeinoelämän keskeisiä kehittämiskohteita. Kasvuyrityksillä korostuu tarve yleisesti vaativampaan kaupalliseen
osaamiseen (etenkin kansainvälistymis- ja myyntiosaamiseen liittyvät tarpeet). Moniosaajien tarve sekä toisaalta erikoisalojen osaajien tarve
korostuvat. Kaupan alan kehitys seuraa kuluttajien ostovoiman kehitystä, ja tämänhenkisen taantuman jälkeen on odotettavissa kasvua.
Päivittäistavarakauppa on myös lähitulevaisuudessa vahvasti myymäläpainotteista, eikä päivittäistavarakaupan siirtymistä merkittävissä määrin
verkkoon ole nähtävissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Kaupan alan ammatillisella peruskoulutuksella on kysyntää jatkossakin, joskin alan
kasvukehitystä voidaan pitää hyvinkin maltillisena. Merkittävämpi kasvupaine on kuitenkin yleisemmän myyntiosaamisella (b2b-myynti).
Valmistuvista liiketalouden tradenomeista vain pieni osa sijoittuu varsinaisesti vähittäiskaupan aloille, sillä suurin osa sijoittuu palvelualoille
toimistotehtäviin. Teknisen myynnin merkitys on suuri vientivetoisessa Varsinais-Suomessa, ja insinöörien osaamiseen pitäisi jatkossa kuulua
myös myyntiosaamista. Vähittäiskaupassa on osattava myyntiä, asiakaspalvelua ja kassapalvelua mutta myös kyettävä suoriutumaan osasta
varastotehtäviä ym. Monissa eri ammateissa on myös osattava myydä sekä ymmärrettävä taloutta ja bisnestä. Lisäksi tuotetietouden
kasvattaminen sekä sähköiset palvelut, digitalisaatio ja monikanavaisuus korostuvat kaupan alalla. Hankintaosaaminen korostuu yhä enemmän
läpileikkaavasti eri aloilla.
Elintarvikeketju
Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija (vaikutus sekä bruttokansantuotteeseen että työllisyyteen) Varsinais-Suomessa tällä hetkellä ja
ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa. Ruokaketju työllistää alkutuotannossa ja jalostuksessa yhteensä noin 8 500 henkilöä. Eri
ennusteiden mukaan ruokaketju on maltillisessa kasvussa vuoteen 2020 saakka (VATT ja Varrun aluetalousselvitys 2012 ”Varsinais-Suomen
ruoantuotannon aluetaloudelliset vaikutukset”). Elintarvikejalostajien kasvuennusteet lupaavat Varsinais-Suomeen vuoteen 2020 mennessä noin 3
000 uutta työpaikkaa ja 344 miljoonan euron lisäyksen bruttokansantuotteeseen. Perusmaataloustuotannon määrä sekä elintarvikkeiden valmistus
on Varsinais-Suomessa kasvussa. Maataloustuotannon kasvu johtuu tilakoon kasvamisesta sekä tuotannon tehostumisesta. Elintarvikkeiden
valmistuksessa kasvun vetureina toimivat lähinnä pk- ja mikroyritykset. Ruokaketju tarvitsee monipuolisia osaajia koulutuksen eri tasoilta ja aloilta.
Elintarvikkeiden valmistuksessa korostuu työn polarisoituminen eli tarvitaan sekä isomman teollisuuden automaatio- ja prosessiosaajia sekä
pienten yritysten käsityövaltaisten ammattiryhmien osaajia. Markettien paistopisteissä korostuvat leipomo- ja myyntiosaaminen sekä ravintola-alan
erikoisosaajat, joissa yhdistyy esim. konditoriaosaaminen. Suorittavan työn lisäksi tarvitaan osaajia tutkimukseen, kehittämiseen sekä hallinnon eri
aloille tukemaan ruokaketjun mahdollisuutta kehittymiseen. Työn automatisoinnin ja tuotannon tehostumisen johdosta ala nähdään kuitenkin
nykytasolla säilyvänä kuin suoraan kasvavana alana riippuen kansainvälisen taloustilanteen kehityksestä.
Luovat alat
Varsinais-Suomessa on tarve edistää kulttuurivientiin liittyvää liiketoiminta- ja yrittäjäosaamista sekä tuottaja- ja manageriosaamisen kehittämistä
sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on lisätä ja edistää kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista sekä vahvistaa
luovien alojen elinkeinotoiminnan ja viennin mahdollisuuksia. Lisäksi luovien alojen toimialarajat ylittävän kansainvälisen liiketoiminta- ja
suunnitteluosaamisen kehittäminen korostuu.
Luovien alojen keskeisenä erityispiirre on se, että ne kehittyvät ennen kaikkea linkittymällä muihin aloihin. Luovan talouden kasvupotentiaali on
nimenomaan juuri toimialat ylittävässä toiminnassa ja kulttuuriyrittäjyyden edistämisessä. Tämä korostaa tarvetta luovien alojen
opintokokonaisuuksien monipuolistamiselle. Kulttuuri- ja viihdeala ovat itsessään kasvavia aloja. Kulttuuri- ja viihdealan työpaikkamäärä on
kasvanut Tilastokeskuksen mukaan 20 % vuodesta 2007. EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 % Suomen työvoimasta
(toiseksi eniten EU:ssa) ja tuovat 4,8 % BKT:sta (EU:n kolmanneksi suurin). Kulttuurilla ja taiteella on myös vahva alueellinen vaikutus. Ne
Sivu 85
3
syntyvät paikallisesti ja vahvistavat Suomen alueiden elinvoimaisuutta.
Alueella on merkittävää arkkitehtitoimialan toimintaa, mutta ei koulutusta. Alueella olisi tarve järjestää arkkitehtuuriin liittyviä tukikoulutuksia, kuten
arkkitehtuurikasvatukseen ja arkkitehtuuriin täydennyskoulutukseen liittyviä koulutuksia, ja ammattikorkeakoululla voisi olla tässä keskeinen rooli.
Käsityön, muotoilun ja esittävien taiteiden koulutuksen nykytaso on säilytettävä, jotta maakunnassa säilyy riittävä osaaminen. Tämä on tärkeää,
koska aikaisemmalla KESU -kierroksella koulutusta karsittiin merkittävästi, jolloin monialaisen luovien alojen osaamisen takaamiseksi
koulutustarjontaa ei saa enää vähentää.
Käsityöalan koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota mm. verkostoitumiseen, osaamisen tuotteistamiseen ja matkailuyhteyteen. Muotoilualan
yrityksissä alueella on kansainvälisiä toimijoita, jotka näkyvät vähän alueella. Muotoilualalla alueella ei kuitenkaan ole vahvaa koulutusta, vaikka
on vahvoja alan toimijoita. Käsityöalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot korvaavat tätä puutetta osittain.
Esittävien taiteiden (musiikki, tanssi, teatteri) ammattilaiset liikuttavat suurta joukkoa harrastajia. Lisäksi heillä on selkeä tehtävä taiteen ja
hyvinvoinnin kentällä. Esittävien taiteiden koulutusjatkumossa (taiteen perusopetus – ammatillinen koulutus – korkea-asteen koulutus)
koulutusjärjestelmän rakenteita on tarpeellista kehittää tukemaan alakohtaisia koulutusjatkumoita. Oppilaitosverkosto on tällä hetkellä melko
hajanainen.
Alueella oleva vahva visuaalisten alojen koulutuskeskittymä luo pohjaa viestintä ja media-alan kehitykselle. Koulutuskeskittymää on vahvistettava
edelleen mm. korkeakoulujen välisellä monialaisella yhteistyöllä. Animaatioala kehittyy voimakkaasti mm. sektorit ylittävien yhteistöiden toimesta.
Ala tarvitsee toimintaa tukevia palveluja esim. välittäjäporrasta, jolla on myyntiosaamista. Alan toimijat tarvitsevat lisäosaamista mm. peleistä,
mainonnasta, markkinoista, viestinnästä. Pelialan osaamisen käyttö laajenee mm. oppimispelien, markkinoinnin ja journalismin kautta. Lisäksi
lisätuloja tuovat pelien oheistuotteet ja -palvelut. Pelialan kehitys edellyttää poikkialaista yhteistyötä mm. visuaalisuuden, tarinallisuuden ja
äänimaailman osalta. Elokuva- ja tv-ala tarvitsee alueelle tuotantopalveluja. Tarpeiden ja olemassa olevien palvelujen ja osaamisen kohtaaminen
on heikkoa.
Kuvataide on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Turku on kohonnut varteen otettavaksi toimijaksi pääkaupunkiseudun rinnalle, ja alueelle on
muuttanut viime vuosina valmiita kuvataitelijoita. Kuvataiteen kentälle on tarve maisterikoulutukselle. YAMK koulutus käynnistyy Turun AMK:ssa.
Alueen taidealan välittäjäporras on heikko. Välittäjäportaan ja kuvataitelijan ansaintalogiikan kehittäminen ja täydennyskouluttaminen on tärkeää.
Mainonnan- ja markkinoinnin sekä viestinnän kenttiä haastavat viestinnän ja median kentällä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset mm.
digitaalisuus, tarinallistaminen, liikkuvan kuvan ja animaation lisääntyminen, yhteisöllisyys ja yleisön osallistaminen, yritysten strateginen viestintä
sekä palvelujen tuotteistaminen ja myynti. Ammattikentällä tarvitaan myös jatkuvasti sisällön tuottajien osaamisen kehittämistä vastaamaan
viestinnän ja median kehitystä. Luovien alojen koulutusohjelmien sisältöjä tulisi myös sisällyttää muiden alojen opintoihin.
Uutena nostona eri koulutusaloille poikkileikkaavasti voidaan mainita tarve saattaa digitaaliset palvelut ihmisten arjen tueksi (nostettu esille tässä
yhteydessä). Tällöin kohteena ovat innovatiiviset palveluyhdistelmät ja digitalisaation ihmiskeskeinen hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa.
Tavoitteena olisi mm. tunnistaa nuorten, työikäisten ja vanhusten jokapäiväiset tarpeet uusien palvelujen kehittämiseksi. Olennaista on eri
palveluntuottajien välisten kokeilujen innovointi ja oppiminen uuden arvon tuottamiseksi.
Logistiikka
Logistiikka-alan koulutustarpeita määriteltäessä tulee ensin nähdä maakunnan asema Itämeren ytimessä, osana pohjoista kasvuvyöhykettä.
Varsinais-Suomi kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen pääkaupunkiseudun, sisämaan ja rannikon suuntaisten pääyhteyskäytäviensä kautta teitse
ja rautateitse. Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun rooli korostuu erityisesti porttina Skandinaviaan sekä läntiseen Eurooppaan meri- ja
lentoliikenneyhteyksien yhdistämänä. Alueen tavoitteena on mahdollisimman runsas henkilöliikenteen tarjonta alueen elinkeinoelämälle ja myös
matkailulle. Volyymien kasvu ei välttämättä aiheuta merkittäviä paineita koulutusjärjestelmälle. Merenkulun ja satamatoimintojen osaajien sekä
henkilö- ja tavaraliikenteen kuljettajien ja varastoalan osaajien saatavuus on kuitenkin turvattava.
Meriliikenteen osalta tonnistoveron muutokset johtavat lyhyellä aikavälillä työllisten määrän kasvaa. Eläköityminen aiheuttaa lisäksi työvoiman
tarvetta. Kuljetusalan ammattipätevyys aiheuttaa tilapäisesti työvoiman poistumista työmarkkinoilta. Logistiikka-alalla työpaikat ja koulutustarve
reagoivat yleiseen talouselämän kasvuun nopeasti. Mahdolliset tekniikan tuomat muutokset saattavat vaikuttaa työvoiman tarpeeseen.
Ammatillisen peruskoulutuksen osalta logistiikan perustutkinto ja ammattitutkinto palvelevat logistiikan aluetta.
Ammattipätevyyskoulutuksen (meri-, tieliikenne) tarjonnan ja saatavuuden kansallinen soveltaminen yritysten tarpeiden mukaisesti tulisi varmistaa.
Pätevyyskirjojen vanheneminen (5 v.) lisää tarvetta täydennyskoulutukselle. Kaupan rakenteen muutokset vaikuttavat välittömästi myös
kuljetusalaan ja sen koulutuksen määrään ja laatuun. Turun telakan mahdolliset laivatilaukset vaikuttavat koko talousalueen toimintoihin kasvua
lisäävästi. Eri alojen kasvuyrityksillä on erityisesti globalisaation myötä tarvetta vaativampaan logistiikkaosaamiseen sekä huolinta- ja
ulkomaankaupan osaamiseen.
Turun ammattikorkeakoulussa saatava logistiikkaosaaminen palvelee lähes kaikkia alueen aloja, myös edellä mainittuja teknologia-aloja ja
elintarvikeketjuja. Turussa voi opiskella kuljetus- ja logistiikka-alaa sekä insinööri- että tradenomiopinnoissa. Insinööriopinnoissa tämä on
mahdollista etenkin ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä tuotantotalouden koulutuksessa. Tradenomiopinnoissa alan opiskelu mahdollistuu
puolestaan liiketoiminnan logistiikan koulutuksessa. Meriteollisuuden elpyminen lisää hankinta- ja alihankintaosaamisen tarvetta alueella.
Liiketoiminnan logistiikan koulutuksessa osaaminen keskittyy hankintoihin, kuljetuksiin, varastointiin, huolintaan, toimitusketjuihin ja
informaatiologistiikkaan. Globaalissa taloudessa toimitusketjut ovat entistä monimutkaisempia. Julkisten hankintojen osalta on osaamisvajeita
kunnissa, samoin kilpailuttamisessa.
Sivu 86
4
Lähes kaikkia klustereita koskevana asiana voidaan todeta lisääntyvä tarve vahvistaa ja lisätä yrittäjyysopintoja niin II asteen ammatillisessa
koulutuksessa kuin korkeakoulujen opinto-ohjelmissakin.
Kasvavat
toimialat/klusterit
Osaamisalat
1)Teknologia-alat (cleantech,
hyvinvointiteknologia, robotiikka,
hajautettu energiatuotanto)
Life Science ja biokemia
(kemianteollisuus,
prosessiteollisuus,
rakennusaineteollisuus,
elintarviketeollisuus,
lääketeollisuus ja diagnostiikka
sekä biotekniikka)
Biotalous
2) Elintarvikeketju ja biotalous
(metsätalouden uudet tuotteet,
uusiutuva energia, luomu,
suoramyynti, green care,
kalatalous. Tuotekehitys ja
innovaatio-osaaminen sekä
yrittäjyyspainotukset)
3) Sosiaali- ja terveysala
Opetus- ja kasvatusala
Sosiaali- ja terveysala, lapsi- ja
perhetyö, viittomakielinen ohjaus
Yliopistokoulutus
Prosessiteollisuuden alat,
laboratorioala sekä asentaja ja
huoltopuoli sekä mekatroniikka,
älyjärjestelmät ja robotiikka
Insinöörit/suunnittelijat (YAMK),
esimies-valmentaja
Materiaali ja prosessitekniikka
Ohjelmointiosaajat,
mekatroniikka, robotiikka,
älyjärjestelmät
(ins. YAMK)
DI-koulutus (erityisesti kemia –ja
biotekniikka
Teollisuustalous
Kemian, fysiikan ja biokemian
alan maisterit ja tohtorit
Luonto- ja ympäristöala,
elintarvikeala
Liiketalous,
Palveluiden tuottaminen ja
johtaminen,
Bio- ja elintarviketekniikka
Prosessi- ja materiaalitekniikka
(ins. AMK),
(ins. YAMK)
Sairaanhoitajat
Erikoissairaanhoito
Sosionomi
Sote-alan YAMK
FM elintarvikekemia, DI
elintarvikekehitys
4)Rakennus- ja kiinteistöala
Maanmittaus, maanrakennus,
asvalttiala, talonrakentaminen,
talotekniikka, kiinteistöpalvelut,
pintakäsittely. Painopiste uudis-,
korjaus- ja infrarakentamisessa
Nykyisten lisäksi LVI- ja
sähköinsinööri- sekä
rakennusarkkitehtikoulutus
Kiinteistönvälitys- ja isännöinti
5)Matkailuala
Matkailu-, hotelli-, ravintola- ja
cateringala
Matkailu- ja ravintola-alan
palveluiden tuottamisen,
kehittämisen ja johtamisen
osaaminen (restonomin tutkinto)
Maisteri- ja tohtoritutkinnot
(esim. lääke –ja terveystiede,
johtaminen, sosiaalityö,
psygologia jne.)
opettaja- ja lastentarhaopettajan
koulutus,erityisopetuksen tarpeet
ja täydennyskoulutus
Rakennusalan yliopistokoulutus
Matkailuliiketoiminnan
opintokokonaisuus
Kulttuuri- ja elämysmatkailu
Maantiede (matkailuopinnot)
Perustelut klustereittain:
Teknologia-alat sekä Life Science (erityisesti biokemia) sekä biotalous
Bio- ja kiertotalous, cleantech sekä ns. vihreä kasvu (green growth) ovat merkittävän kasvupotentiaalin aloja, jotka edellyttävät merkittäviä
panostuksia myös koulutukseen yritysten tarpeisiin vastaamiseksi. Varsinais-Suomessa on käynnistetty laaja yhteistyö vihreän talouden
edistämiseksi (mm. Turun AMK, maakuntaliitto, ELY ja yritykset) ja esimerkiksi älykkään sähköisen liikenteen kehittämiseksi. Hyvinvointiteknologia
on potentiaalinen kasvuala erilaisten henkilön hyvinvoinnin tarkkailuun liittyvien laitteiden kysynnän lisääntyessä. Ala tarjoaa myös
vientimahdollisuuksia. Alan kehittyminen edellyttää ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja näiden tarpeiden välittämistä tuotekehitykseen. Tarvitaan
monialaista yhteistyötä ja osaamista. Robotiikkaan ja digitalisaatioon liittyvä osaaminen edellyttää lisäpanostuksia teknologiateollisuuden
kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Lisäksi tulee huomata 3-D teknologian kehittyminen millä on vaikutuksia useille toimialoille.
Kemian alan osaamista tarvitaan usealla toimialalla, ja se toimii kierto- ja biotalouden mahdollistajana. Tavoitteena on, että vahva tutkimus muuttuu
liiketoiminnaksi uudenlaisen prosessiteollisuuden muodossa perustuen kierto- ja biotaloudelle ja luoden uusia teollisia työpaikkoja.
Kemianteollisuuden kasvulla on myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille aloille, kuten kone- ja metalliteollisuuteen sekä suunnittelutoimintaan
(insinööritoimistot). Kasvavia aloja ovat myös voimalateollisuus, korkean lämpötilan kemian alat energiatekniikka sekä elintarviketeollisuus (osa
prosessiteollisuutta). Tutkimus tällä saralla biokemia mahdollistaa uudentyyppisten elintarvikkeiden synnyn ja sitä kautta elintarviketeollisuuden
kasvun. Lisäksi myös suorittavan tason osaamistarpeisiin tulee vastata varmistamalla mm. prosessi- ja laboratoriotekniikan perustutkinnon
määrällinen ja laadullinen kapasiteetti.
Sivu 87
5
Elintarvikeketju
Kasvavia osa-alueita koko ruokaketjussa ovat luomutuotanto sekä laajemmin biotalous ja ympäristöosaaminen sekä ennen kaikkea näiden
tuotteistaminen. Kuluttajat arvostavat yhä enenevissä määrin ympäristöystävällisiä tuotteita ja toimintatapoja, joiden tuotteistamisessa on suuri
potentiaali koko ruokaketjun yrityksille. Suoramyynnin erilaiset toimintamallit kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Kuluttajat haluavat ostaa
elintarvikkeet suoraan maatalousyrittäjältä ja tämä luo yrittäjälle mahdollisuuksia parempaan kannattavuuteen. Yrittäjät tarvitsevat tähän myös
kokonaisvaltaista osaamisen lisäämistä (asiakastyö, liiketoiminta jne.). Varsinais-Suomen markkinat ovat isot ja asukkaiden maksupotentiaali on
hyvä, mikä luo hyvän pohjan elintarvikkeiden suoramyynnille.
Kotimaisten marjojen, kasvisten ja vihannesten sekä uusien viljelykasvien suosio on kasvussa erityisesti uusien ravitsemussuositusten myötä.
Näiden viljelyyn, tuotteistamiseen ja jatkojalostukseen tarvitaan koulutusrajat rikkovaa yhteistyötä. Lisäksi erityiset ”niche-tuotteet” ovat
kuluttamisen polarisoitumisen mahdollisuuksia. Maatalouden oheispalveluiden tuotteistaminen on todellinen lisäansion mahdollisuus tiloille.
Tällaisena toimii esimerkiksi Green Care -palveluiden tarjoaminen ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen. Koko ruokaketjun ymmärryksen
lisääminen, eli moniosaamisen lisääminen sekä koulutuksen rajapintojen rikkominen koko ruokaketjussa on koulutuksen kehittämisen keskiössä.
Työelämässä vahvuutena on koko ketjun ja prosessien tunnistaminen, esimerkiksi askel eteen- ja taaksepäin (maatila-jalostajakauppa/ammattikeittiö-kuluttaja). Lisäksi vieläkin vahvempi työelämälähtöisyys on koko ruokaketjun koulutuksen edellytys. Kalatalous on merkittävä
elinkeino, sillä neljännes Suomen meri- ja sisävesikalastajista toimii Varsinais-Suomen alueella. Kalatalouden elinkeinoelämän mukaan VarsinaisSuomessa tulee panostaa kala-alan osaamisen lisäämiseen, jotta elinkeinolla on ammattitaitoisia työntekijöitä myös jatkossa (mm. alan
erikoisammattitutkinnot).
Varsinais-Suomessa on yli 300 elintarvikkeita jalostavaa yritystä (Ruoka-Suomi 2014), joista 75 % työllistää alle 5 henkilöä. Lisäksi suuri osa
alkutuotannon yrityksiä ovat pieniä perheyrityksiä. Näille yrityksille on tyypillistä tuotteiden alhainen jalostusaste ja riittämättömät resurssit
jalostusasteen nostoon. Tuotekehitys osaaminen on tuotteiden jalostusasteen nostamisen keskiössä, johon tähdätään koulutuksenjärjestäjien
välisellä yhteistyöllä (ammattioppilaitokset, AMK, yliopisto). Kotimaan markkinat ovat melko stabiilissa tilanteessa ja todellista toimialan kasvua
olisikin haettava elintarvikkeiden ja siihen liittyvän osaamisen viennin kautta. Yritykset tarvitsevat kansainvälisyys ja vientiosaamista sekä
markkinoiden tunnistamista. Vihreän talouden kasvun myötä yrityksille tulee osaamisvajetta ympäristöasioiden hallitsemisessa, kehittämisessä
sekä tuotteistamisessa (biotalouden liiketoimintamahdollisuudet). Ruokaketjun asiakkaiden kulutustottumukset ovat jatkuvassa muutoksessa, jonka
vuoksi kulutustottumusten tunnistamiseen sekä asiakaslähtöisyyden ja ajanhermolla pysymiseen tarvitaan lisää osaamista. Kasvuhakuisten
yritysten menestymisen takeena on monialainen ja prosessit tunnistava henkilöstö, joka tuntee oman ammattinsa sidokset muuhun
toimintaympäristöön laajemminkin. Liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen (ml. sisäinen yrittäjyys) lisääminen on keskeistä työelämän jatkuvan
muutoksen vuoksi.
Sosiaali- ja terveysala
Eläkepoistumat tulevat kasvamaan Varsinais-Suomessa tulevina vuosina. Esimerkiksi hoitoalalla vuoteen 2025 mennessä ennakoidaan jäävän
eläkkeelle merkittävä määrä, jopa 40–50 % alan ammattilaisia. Sosiaali- ja terveysalan kasvuun vaikuttavat erityisesti väestön ikääntyminen,
odotettavissa olevan eliniän piteneminen ja yleinen elintason kasvu. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sosiaalija terveysalan ammateissa
avautuu Suomessa vuoteen 2025 mennessä 227 000 työpaikkaa poistuman ja työvoiman kysynnänkasvun vuoksi. Työvoimatarpeeseen vaikuttavat
myös uusien teknologioiden kehittyminen.
Tulevaisuudessa tarvitaan vahvaa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Siihen vastauksena ovat sosiaalija terveysalan YAMK-tutkinnot sekä
tiedekorkeakoulujen maisteri- ja tohtoritutkinnot. Sosiaali- ja terveysalan osaamista tullaan tarvitsemaan kasvavassa määrin sote-yhteistyön sekä
potilaiden/asiakkaiden oman vastuun ja valinnanvapauden näkökulmista. Vanhustyö ja ikääntyneiden hoitotyö tulevat tarvitsemaan uusia
innovaatioita ja toimintatapojen uudistamista. Terveyden- ja sosiaalihuollon koulutuksissa tulee lisätä huomattavassa määrin hyvinvointi- ja
terveysteknologian osaamista, jota tullaan vaatimaan huomattavasti enemmän tulevaisuuden työssä. Osaamisen tulee olla enemmän kuin
käyttäjäosaamista – siis esim. suunnittelu-, kehittämis-, käyttöönotto- ja arviointiosaamista). Myös palveluja yrittäjäosaamista tulisi lisätä. Sosiaalija terveysalalla ei ole näkyvissä supistamisen tarvetta. Henkilöstön tarve on kasvava ja alalle tarvitaan uusia erikoisaloja.
Lisäksi sosiaalija terveysalalla korostuvat erikoissairaanhoidon osaamisen tarve (esim. lastensairaanhoitaja, jalkaterapeutti, tehohoito, työterveys,
kuvantamisen ja leikkaussalihoitaja), erilaisten terapeuttien tarve (esim. puhe-, fysio- ja toimintaterapeutti sekä ravitsemusterapeutti, jonka koulutus
puuttuu alueelta kokonaan) sekä lääkintävahtimestarin osaamisen tarve (erityisesti erikoissairaanhoidossa). Tulevaisuudessa sosiaalija
terveysalalla tarvitaan myös enemmän hyvinvointiteknologiaan liittyvää osaamista (etähoidot lisääntyvät), asiakaspalveluosaamista ja vanhustyön
erikoisosaamista. Hoitajien itsenäiset vastaanotot lisääntyvät, ja osaamisen tarve tällä alueella kasvaa. Hoitotyön johtamisen osaamisen tarve on
suuri tulevaisuudessa. Myös lääkäreistä, psykologien ja sosiaalityöntekijöistä on pulaa jo nyt ja tarve kasvaa edelleen jatkossa.
Opetus- ja kasvatusala
Opetus-, kasvatus- ja ohjausalan koulutus- ja työvoimatarve Varsinais-Suomessa tulee jatkumaan, ellei jopa kasvamaan. Maakunnan asukasluku
kasvaa tasaisesti erityisesti siirtolaisuuden seurauksena. Maahanmuuton vaikutukset näkyvätkin kuntien arjessa jo päivähoidon järjestämisestä
alkaen jatkuen opetustoimen riittävän ja osaavan työvoiman saamisen haasteina. Kyse on pitkälti yliopistotason koulutuksesta, minkä vuoksi on
tärkeää varmistaa yliopistojen, erityisesti Turun yliopiston opettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksien toimintaedellytykset. Näiden lisäksi on
tärkeää lisätä erityisopetuksen pätevyyden antavaa täydennyskoulutusta. Myös ohjaukseen liittyvä koulutustarve on tunnistettava: elinikäisen
ohjauksen periaatteita noudattamaan tarvitaan osaavia ohjaajia niin lapsityöhön, kouluihin ja kerhoihin, eri vammais- ja kieliryhmille, nuorisotoimeen
ja etsivään työhön kuin opinto-ohjaukseen perusasteella ja siitä eteenpäin.
Humanistinen ja kasvatusala kouluttaa ohjauksen ammattilaisia mm. päiväkoteihin lastenohjaajiksi, koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjaajiksi ja sekä viittomakielisen ohjauksen osaajia sosiaalija terveysalalle. Koulutetuille ohjaajille on jatkuva ja kasvava tarve.
Sivu 88
6
Rakennus- ja kiinteistöala
Suomen kansallisvarallisuudesta yli 70 % on rakennetussa ympäristössä, ja sen ylläpito työllistää rakennus- ja kiinteistöalaa myös tulevaisuudessa.
Rakentamisen euromääräisestä volyymistä tällä hetkellä noin puolet on uudisrakentamista ja toinen puoli korjausrakentamista, ja
korjausrakentaminen on kasvanut jo pitkään noin 2 % vuodessa. Tämä tulee jatkumaan, esimerkiksi 1970- ja 1980-luvuilla rakennuttu erittäin suuri
asuntokanta on vasta tulossa putkiremonttivaiheeseen. Uudisrakentaminen puolestaan on tällä hetkellä niin alhaisella tasolla, ettei oikeastaan ole
enää muita suuntia kuin ylöspäin. Viime aikojen vähäinen uudisrakentamisen määrä on patouttanut paljon hankkeita, jotka jossain vaiheessa
purkautuvat liikkeelle. Myös kiinteistöjen ylläpidon merkitys kasvaa, ja erilaisia kiinteistöjen ylläpidossa toimivia toimijoita tulee lisää. Ihmisten
kulutustottumukset muuttuvat, kun kasvava vanha väestönosa ei enää jaksa ja nuorempi ei osaa, ehdi tai halua käyttää aikaansa kiinteistöjen
huoltoon ja ylläpitoon. Lisäksi sisustuksen arvostus on kasvanut, mikä lisää erilaisten rakennusalan tekijöiden tarvetta.
Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan tavallisen talonrakentamisen lisäksi rakennusalaan liittyviin tehtäviin (esim. rakennusmaalaukseen,
kiinteistönhoitoon ja sisustukseen) työvoiman tarpeen kattamiseksi. Automaatiosta ja koneellistumisesta huolimatta rakentaminen on edelleen hyvin
käsityövaltainen ja raskas toimiala. Tämä tarkoittaa sitä, että läheskään kaikki eivät jaksa 65 vuoden eläkeikään saakka, mikä edelleen kasvattaa
työvoiman tarvetta. Työntekijätehtävissä tarvetta on mahdollista tyydyttää ulkomaisella työvoimalla, mutta pohja tulee aina olemaan kotimaisessa
työvoimassa. Ulkomainen työvoima tasaa kapasiteettihuippuja ja kenties joitakin tiettyjä erityisosaamisalueita. Rakennusmestari ja insinöörikoulutuksen Turun AMK:ssa suorittaneet työllistyvät heti alueella jo nyt, mikä tarkoittaa, että toimialan elpyessä taantumasta tulee amk tutkinnon suorittaneista Varsinais-Suomessa heti pulaa. Toimihenkilötehtäviin osaavaa työvoimaa ei tulla myöskään saamaan ulkomailta tai
riittävästi muualta Suomesta. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulusta ei valmistu LVI-insinöörejä tai sähköinsinöörejä, ja myös
rakennusarkkitehtikoulutuksella sekä yliopistotasoisella rakennusalan koulutuksella olisi maakunnassa tarvetta.
Erityisiä tulevia osaamistarpeita on kiristyvien energiamääräysten johdosta talotekniikan (LVIS) alalla sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien
käyttämisessä. Myös rakentamisen laadun nostaminen tulee edellyttämään entistä tarkempaa asioiden kirjaamista ja dokumentointia, ja erilaiset
digitaaliset järjestelmät tuovat osaamistarvevaatimuksia, mitkä yhdessä lisäävät teknisten toimihenkilöiden tarvetta. Lisäksi uutena osaamisalana
nähdään älytalot ja niihin liittyvä teknologia, kehittäminen, asentaminen, korjaus ja ylläpito.
Tänä vuonna Turun AMK aloitti ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa kiinteistönvälityksen opetuksen yhteistyössä Kiinteistönvälittäjien
Keskusliiton kanssa. Suunnitelmissa on myös isännöintialan koulutuksen aloittaminen. Tämän toteutuessa yhdessä rakennustekniikan ja myynnin
koulutuksen kanssa saataisiin alueelle varsin kattava rakennus- ja kiinteistöalan osaamisklusteri, josta kuitenkin jää siis silti puuttumaan
arkkitehtuuri- ja LVIS-koulutus.
Matkailu
Keskeisten matkailupalvelualojen perusosaamisen tarve pysyy vähintäänkin nykyisellään, ja Varsinais-Suomen kattavalle ammatillisten
perustutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tarjonnalle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Erittäin tärkeänä nähdään ylioppilaspohjainen
matkailun perustutkintokoulutus. Ammattikorkeakoulutuksen osalta matkailupalveluiden tuottamisen, kehittämisen ja johtamisen osaaminen pitää
sisällään matkailualan erityispiirteiden (esim. brändin johtaminen, elämyshakuisuus, kv-asiakkaiden erityistarpeet) ymmärtämisen yhdistettynä
liiketalousosaamiseen, jossa korostuvat kannattava liiketoiminta, vuorovaikutteinen markkinointi sekä henkilöstöjohtaminen. Esimiestyövoimaa
tarvitaan erityisesti hotelleihin, ravintoloihin, henkilöliikennepalveluihin, matkailupalveluiden myyntiin, markkinointiin ja tuotekehitykseen.
Suomenkielisen restonomikoulutuksen päättyminen aiheuttaa pulaa matkailu- ja ravintola-alan asiantuntijoista ja esimiehistä. Matkailuliiketoiminnan
suomenkielisen ammattikorkeakoulutuksen palauttamisen on tärkeää. Englanninkieliselle alan koulutukselle on myös kysyntää niin toisella asteella
kuin ammattikorkeakoulutasollakin.
Matkailukysynnässä on havaittavissa voimistuvia trendejä, jotka vaativat erikoistunutta osaamista, jota voitaisiin tuottaa lisäämällä esimerkiksi
valinnaisia osioita ammatillisen ja ammattikorkeakoulutason tutkintoihin. Kasvavaa kysyntää on seuraavanlaisille osaamisille:

Hyvinvointimatkailupalveluiden tuottaminen, markkinointi, myynti ja johtaminen (matkailupalveluiden ja hoito-/liikunta- yms. hyvinvointia
edistävien palveluiden moniosaamisen tarve)

Henkilöliikennepalveluiden tuottaminen, markkinointi ja myynti (erityisesti liikennepalveluihin sovellettu asiakaspalvelu- ja
myyntiosaaminen sekä kielitaito)

Kokonaiselämyksen tuottaminen matkailijalle vaatii verkosto-osaamista eli miten yhdessä yrittäjät/toimijat tuottavat matkailupalveluita ja
miten tällaista verkostoa johdetaan. Tähän osaamistarpeeseen liittyen kaivattiin esimerkiksi matkailupalveluiden tuottajakoulutusta
yrittäjyyspainotteisesti, mahdollisesti erikoisammattitutkintoa ja/tai erikoistumismoduulia ammattikorkeakoulutasolla.
Lisäksi koulutuksiin tarvitaan moniosaamista ja poikkialaisuutta, eli esimerkiksi kulttuuri-, tapahtuma- ja urheilumatkailuosaamisen mahdollistavia
joustavia koulutuspolkuja sekä matkailualakohtaista IT-osaamista (digitaalinen markkinointi, varaus- ja myyntijärjestelmät). Majoituspalveluiden
kirjon kasvu vaatii ainakin pidemmällä aikavälillä monipuolisempaa majoituspalveluiden koulutusta kuin nykyinen hotelli-, ravintola- ja cateringalan
perustutkinnon vastaanottovirkailijan koulutus.
Yliopistokoulutuksessa tulisi lisätä mm. matkailun yrittäjäosaamisen koulutusta ja eri matkailutoimintoihin liittyvää kansallista ja kansainvälistä
tutkimusta. Määrällisen tutkimuksen (esim. matkailun aluetaloudellinen vaikutus) lisäksi tarvitaan erityisesti laadullista tutkimusta esimerkiksi
asiakastarpeista, asiakaskokemuksista, palveluiden käytön esteistä jne. Myös seurantutkimukset ovat tarpeen – keskeistä on saada konkretisoitua
tutkimustuloksia alempien koulutustasojen sisältöihin sekä elinkeinon täydennyskoulutukseen.
Sivu 89
7
Turvallisuusala
Yksittäisenä näkökulmana koulutustarpeiden osalta nousee esille turvallisuusala ja siihen liittyvä koulutus.
Lähes kaikkia klustereita koskevana asiana voidaan todeta lisääntyvä tarve vahvistaa ja lisätä yrittäjyysopintoja niin II asteen ammatillisessa
koulutuksessa kuin korkeakoulujen opinto-ohjelmissakin.
Supistuvat
toimialat/klusterit
Osaamisalat
Yliopistokoulutus
Perustelut:
Myönteisen työllisyyskehityksen ja kiihtyvän eläkepoistuman aiheuttaman tulevan työvoimatarpeen kasvun vuoksi Varsinais-Suomessa ei ole
koulutustarjontaa, jonka tarve olisi merkittävästi vähenemässä. Koulutustarjonnan määrällisen vähenemisen sijaan tiettyjen alojen
osaamistarpeessa tapahtuu merkittäviäkin laadullisia muutoksia, jotka johtavat koulutustarjonnan sisällölliseen kehittämistarpeeseen (esimerkiksi
Naantalin jalostamon tuotannon muutosten vaikutus koulutustarpeeseen). Näitä osaamistarpeen muutoksia yksilöidään tarkemmin kyselyn muissa
vastauksissa.
b) Mitä osaamisen kehittämistarpeita on alueenne kasvuyrityksillä, joihin koulutuksen määrällisessä ja
laadullisessa suunnittelussa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota?
Alueen kasvuyritysten keskeisiin tarpeisiin on viitattu jo aiemmin kysymyksen 1a perusteluissa. Tarpeet liittyvät mm. markkinoinnin kehittämiseen,
myyntiosaamisen vahvistamiseen, kansainvälistymiseen, logististen ketjujen ja palvelumallien kehittämiseen, alakohtaisten sähköisten
järjestelmien osaamisen kehittämiseen, ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseen, digitalisaation haasteisiin vastaamiseen,
erilaisten prosessien hallinnan kehittämiseen sekä robotisaatioon. Lisäksi osaamisketjujen hallinta ja moniosaajuuden (uudet oppimisyhdistelmät)
tarpeet korostuvat alalla kuin alalla. Yrittäjyys- ja yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen ja osaamisen kehittäminen korostuu eri koulutustasoilla.
c) Mikä alueellanne järjestettävä koulutustarjonta vastaa keskeisimmin alueenne elinkeinorakenteen kilpailukyvyn
ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä erityisesti työvoimapoistuman korvaamiseen myös pitkällä aikavälillä?
Ammatillinen
peruskoulutus
Osaamisalat
Alojen määrälliset ja laadulliset kehittämistarpeet
Sähkö- ja automaatioalat,
tietoja
tietoliikennetekniset alat,
kemianteollisuuden alat,
metalliala
Alojen määrällisiä ja laadullisia kehittämistarpeita on käsitelty kysymyksen 1a
perusteluissa.
Prosessiteollisuuden alat
sekä laboratorioalat
Elintarvikealan (koko
ketju) ammatillinen
peruskoulutus
Rakennus- ja
kiinteistöalan (mm.
maamittaus,
rakentaminen,
talotekniikka)
Logistiikka-ala
(Kuljettajakoulutus,
varastoala, merenkulku)
Sivu 90
8
Tekniikan (mm. materiaali,
- prosessi- ja
elintarviketekniikka)
insinöörikoulutus (ml.
YAMK)
perusteluissa.
LVI- ja
sähköinsinöörikoulutus
sekä
rakennusarkkitehtikoulutus
Yliopistokoulutus
Logistiikka-alat
(Merenkulkuala
(merikapteeni-koulutus)
Merenkulkualan insinöörit
Työnjohto/suunnittelu
Liiketoiminnan logistiikka
(tradenomi):
hankinnat,
kuljetustensuunnittelu,
toimitusketjun hallinta
julkiset hankinnat)
Tekniikan, kemian,
elintarvikekemian- ja
biotekniikan DI-koulutus
perusteluissa.
Logistiikka- ja hankintaalan koulutukset sekä
tutkimus
Liiketalouden ja
johtamisen
koulutusohjelmat
Muu koulutus
d) Järjestetäänkö alueellanne koulutustarjontaa, jonka tarve on vähentynyt ja jota voitaisiin tästä syystä supistaa
tai josta voitaisiin luopua kokonaan alueenne erikoistumisen tukemiseksi tai elinkeinorakenteen ylläpitämisen
sekä kehittämisen kannalta kriittisten osaamisalojen työvoimatarjonnan turvaamiseksi?
Koulutuksesta ei voida enää supistaa määrällisesti eikä laadullisesti esimerkiksi opetusta yksipuolistamalla. Alue kykenee
tunnistamaan lisääntyviä koulutustarpeita ja myös koulutuksen kysynnän muutoksia laskevaan suuntaan. Maakunnassa on lakkautettu
mm. II asteen ammatillisessa koulutuksessa koulutusohjelmia taloustilanteen muuttuessa ja osaajien kysynnän supistuessa
(esimerkkeinä elektroniikka-ala, muoviala, puuala, vaatetusala).
2) Lukiokoulutuksen määrällinen kehitys vuoteen 2020
a) Mikä on lukiokoulutuksen tavoitteellinen aloittajamäärä alueellanne vuonna 2020?
Aloittajamäärä vuonna 2020
Perustelut
Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen tarve säilyy nykyisellään. Vaikka 16vuotiaiden ikäluokan koko pienenee hieman 2010-luvun loppupuolella,
kompensoituu se lukion aloittaneiden ikäluokkaosuuden kasvulla.
Kaiken kaikkiaan odotettavat muutokset Varsinais-Suomen lukioiden
aloittajapaikkamäärissä ovat vähäisiä.
Aloittajamäärä: 2 650
b) Mikä on lukiokoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen aloittaneiden tavoitteellinen
jakautuminen alueellanne vuonna 2020 (%)?
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
peruskoulutus (%)
60 %
Lukiokoulutus (%)
Perustelut
40 %
Vuonna 2013 suhde oli 59/41 %. Suhdetta
muuttaa hieman ammatillisin koulutuksen
aloittajamäärien suuremmat kasvuodotukset
lukiokoulutukseen verrattuna.
Sivu 91
9
c) Millaisia tarpeita koette toisen asteen koulutuksen kehittämiselle pitkällä aikavälillä?
Keskeiset kehittämistarpeet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa koskevat mm. opetuksen työelämälähtöisyyttä ja työssä oppimista,
ohjaustoimintaa, oppimispolkujen ja jatko-opintomahdollisuuksien kehittämistä sekä asiakaslähtöisyyden sisällyttämistä opintoihin
kattavasti/poikkileikkaavasti. Ohjauksellisuuden vaatimus on yhä merkittävämpi jatkossa.
Ohjauksellisuuden vaatimus on yhä merkittävämpi, ja on huomioitava, että koulutus- ja nuorisotakuun velvoitteet koskevat pääsääntöisesti
ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Lähitulevaisuuden tarpeita ovat myös ammattialoja leikkaavien opintojen kehittäminen sekä eri alojen yhteen
saattamista ja erikoistumista jo opintojen aikana lisäävät toimet (moniosaajuus). Opintojen joustavoittamista kaiken kaikkiaan tulee edelleen lisätä.
Erityinen tarve lähes alasta riippumatta on myynti- ja yrittäjyysosaamiselle sekä kansainvälistymisosaamiselle. Sosiaalisten taitojen ja
esiintymistaitojen kehittäminen korostuu yhä enemmän.
II asteen koulutuksen valtionrahoituksen muutokset ja järjestäjäverkkoihin liittyvät lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat koulutuksenjärjestäjien
toimintaan mutta vastauksenantohetkellä asia on täysin avoin lainsäädäntöprosessin pysähdyttyä eduskunnassa. Maakunnan II asteen
ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskinäinen yhteistyö ja koulutussuunnittelu sekä yhteistyö lukioiden kanssa tulee korostumaan yhä
enemmän jatkossa. Koulutuksen rakenteiden (ns. koulutusinfra) säilyttäminen on tärkeää, koska kaikkea opetusta ei voida siirtää esimerkiksi
verkkopohjaiseksi. Monilla aloilla kaksoistutkintojen merkitys kasvaa (esim. rakennus- ja hoiva-alat).
Lukiokoulutuksen osalta aloituspaikkojen määrä riippuu paljolti toisen asteen koulutuksen järjestämislupa- ja rahoituslakien mahdollisesta
jatkovalmistelusta (Vastauksen antohetkellä järjestämislupalaki-esitys on kaatunut eduskunnassa). Jos lait (tai vastaavat) tulevat voimaan jossain
vaiheessa, kuntien omat päätökset rahoituksen ohjaamisesta lukiokoulutukseen vaikuttavat koulutuksen tulevaan saatavuuteen maakunnassa.
Lukiokoulutuksen osalta ennuste aloituspaikkatarpeista tulee perustua ikäluokkien kokoon ja väestöennusteisiin sekä siihen, ollaanko tietoisesti
ohjaamassa nykyistä suurempi osa ikäluokista yleissivistävän toisen asteen koulutuksen sijasta ammatillisiin koulutuksiin.
3) Aikuisväestön osaamisen kehittämishaasteet
a) Mitä aikuisväestön osaamistason nostamiseen tähtäävää koulutusta alueellanne tarvitaan vuoteen 2020
mennessä?
Elinkeinoelämän jatkuva muutos ja osaamisten päivittämistarpeet heijastuvat vahvasti aikuiskoulutukseen. Tarjonnassa tulee huomioida sekä
ammatissa toimivien jatko- ja täydennyskoulutus että alaa vaihtavien ammatillinen perus-, lisä –ja täydennyskoulutus. Monilla aloilla erilaiset
erikoistumistarpeet lisäävät jatkuvasti lisäkoulutuksen tarvetta mm. teknisen kehityksen ja lainsäädäntöjen muutosten vuoksi. Asiakkuuksien ja
asiakaspalvelun vaatimukset kasvavat palvelualoilla ja esimerkiksi matkailussa. Myös yrittäjyysosaamisen vahvistaminen korostuu
aikuiskoulutuksessa mm. mikroyrittäjyyden lisääntymisen kautta. Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus on olennainen osa aikuiskoulutusta
koko maakunnassa mutta erityisesti Turun seudulla. Alasta riippumatta digitalisaation lisääntymisen kautta tulevat osaamistarpeet ja edelleen
myös perustietotekniikan hyödyntäminen sekä myyntiosaaminen, asiakaspalvelu korostuvat kunkin alan substanssiosaamisen lisäksi. Teknologiaalan täydennyskoulutustarpeet on syytä nostaa esille maakunnassa erityisesti. Korkeakoulujen osalta uutena asiana ja mahdollisuutena nousevat
esille erikoistumiskoulutukset.
b) Mitä pitkän aikavälin aikuisväestön osaamistasoon liittyviä haasteita on alueellanne?
Aikuisväestön osaamistason kehittämiseen liittyy pitkällä aikavälillä entistä voimakkaammin maahanmuuttajaväestön koulutustarpeiden huomiointi.
Väestönkasvu tulee alueelle pitkälti juuri maahanmuuttajien kautta. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ammattitaito pitäisi pystyä
hyödyntämään nykyistä paremmin. Varsinais-Suomessa aikuisväestön alhainen koulutustaso tulee ottaa huomioon koulutuksen mitoituksissa ja
sisällöissä. Jatkossa erilaisten osaamisyhdistelmien hallinta ja muuntokoulutuksen tarve korostuvat yhä enemmän. Koulutuksen työelämäyhteistyö
ja yhdessä elinkeinoelämän kanssa toteutettavien koulutusten määrä tulee kasvamaan. Myynti- ja kansainvälistymiskoulutuksien tarve pysyy
suurena myös pitkälle tulevaisuuteen. Myös alueellisen ennakoinnin tulisi kyetä vastaamaan aikuisväestön osaamistasoon liittyviin haasteisiin.
c) Mitkä ovat alueenne nykyisen aikuisväestön keskeisimmät osaamisvajaukset tavoitteellisen elinkeino- ja
palvelurakenteen kehittämiselle pitkällä aikavälillä? Miten nämä osaamisvajaukset kohdistuvat eri väestö- ja
ikäryhmiin?
Osaamisvajeet liittyvät yleisesti tietotekniikkaosaamiseen, yrittäjyysosaamiseen, muutoksen hallintaan sekä eri alojen erikoisosaamisten tarpeisiin.
Teknisen kehityksen nopeus ja rakennemuutos aiheuttavat kasvavia haasteita aikuisväestön osaamiselle, ja alan vaihtamisesta on tullut
arkipäivää irtisanomisten myötä. Vanhemmissa ikäluokissa työn kuormittavuuden huomioiminen tulee korostumaan. Karkeasti yleistäen erilaiset
teknologiseen osaamiseen liittyvät haasteet korostuvat yli 40-vuotiaiden ryhmässä. Tätä nuoremmilla voidaan jälleen yleistäen nostaa esille
esimerkiksi sisäiseen yrittäjyyteen ja vastuunkantoon liittyviä teemoja. Maahanmuuttajien koulutustarpeisiin on viitattu jo aiemmin, ja
maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen on todennäköisesti merkittävin yksittäinen myönteinen haaste tulevaisuudessa.
Sivu 92
10
4) Mitkä ovat alueenne ruotsinkielisen koulutustarjonnan merkittävimmät muutostarpeet vuoteen 2020
mennessä koulutusasteittain?
Arbetslivet är inte indelat enligt språk och behoven av ny arbetskraft inom branscherna är ungefär desamma i de svensk- och tvåspråkiga
regionerna som i de finskspråkiga regionerna och i landskapet överlag.
Inom den svenskspråkiga yrkesutbildningen på andra stadiet i regionen är för närvarande inga behov av förändringar i utbildningsutbudet aktuella.
På uppdrag av UKM har minister en utredning gjorts (Ole Norrback) om den svenskspråkiga yrkesutbildningen i landet och där diskuteras
eventuella sammanslagningar av utbildningsanordnare. I rapporten föreslås att ansvaret för utbildningen Handel och Data i Åbo yrkesinstitut
överförs till en svenskspråkig utbildningsanordnare där bl.a. nuvarande Axxell ingår och att utbildningen blir kvar i Åbo. Om denna omstrukturering
sker påverkar detta således inte utbildningsutbudet i regionen.
I Egentliga Finland ordnar Yrkeshögskolan Novia svenskspråkig yrkeshögskoleutbildning. YH Novia har ett nationellt ansvar för utbildningarna till
Samhällspedagog, Restonom, Sjökapten samt Ingenjör inom sjöfartsbranschen, eftersom dessa utbildningar ordnas på svenska endast i Åbo.
Detta betyder att man inte enbart kan utgå ifrån Egentliga Finlands behov av arbetskraft inom dessa branscher utan måste ta hela landets behov i
beaktande. En väldigt stor andel av de graduerade blir inte kvar i EF. Det här bör tas i hänsyn med tanke på den allmänna
studieplatsdimensioneringen i Egentliga Finland. Vidare är det med tanke på den svenskspråkiga servicen viktigt att det finns ett tillräckligt utbud
av utbildningsplatser inom social- och hälsovårdsbranschen (socionom, sjukskötare, hälsovårdare) samt inom det humanistiska området
(samhällspedagog). Inom Västra Nyland, som har en betydande andel svenskspråkiga, anordnas ingen svenskspråkig yrkeshögskoleutbildning
inom dessa branscher, vilket betyder att utbildningsansvaret också till denna del är hos Novias utbildningsenhet i Åbo.
Åbo Akademi är landets enda svenskspråkiga universitet och har därmed ett nationellt utbildningsansvar. Behovet av utbildningsplatser bör i detta
fall ses ur ett nationellt perspektiv.
5) Mitä muita näkemyksiä alueellanne on koulutuksen ja osaamisen kehittämistarpeista pitkällä aikavälillä?
Pitkällä aikavälillä on syytä korostaa että talouden syklit ja ennakoimattomat toimialakohtaiset muutokset tulevat edellyttämään a) lisääntyvää
joustavuutta aloituspaikkojen muutoksiin toimialojen välillä myös tarkasteluajanjaksojen aikana ja b) nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen yhteistyön
oleellista lisäämistä. Monialaisuuden tarpeet koulutuksissa sekä loogisten koulutusketjujen säilyminen ovat ensiarvoisen tärkeitä maakunnan
elinkeinojen kehittymiselle. Myös opettajien ammattitaidon kehittämiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja lisätä ammattikunnan
työelämäkiertoa. Yleisesti yliopistokoulutuksen monialaisuuden ja laajan oppiainetarjonnan säilyttäminen on tärkeää korkeatasoisen ja
monipuolisen osaamisen varmistamiseksi maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Lisäksi yrittäjyysosaamisen kehittäminen ja
lisääminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tärkeä painopiste nyt ja tulevaisuudessa.
Varsinais-Suomen maakuntastrategia 2035+ määrittelee useita koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä painopisteitä kuten läpileikkaavan
työelämäyhteistyötavoitteen, ennakoinnin kehittämisen, elinikäisen oppimisen, erilaiset työharjoittelumallit sekä mm ammatillisen koulutuksen ja
erilaisten oppimisympäristöjen kehittämisen. Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ määrittelee ennakoinnin yhdeksi keskeiseksi strategiseksi
tavoitteeksi maakunnassa tarjottavan koulutuksen ajantasaisuuden varmistamisen ja tulevaisuuden tarpeiden määrittelemisen. Alueellinen
tavoitteellinen ennakointi edellyttää, että ennakointitiedon tuottajilla ja käyttäjillä on verkostomainen toimintatapa, ennakointitietoa tuotetaan
systemaattisesti ja käytössä on tarkoituksenmukaiset tiedonvaihtoalustat. Perustoimintamuotona ovat klusteriperusteiset työryhmät ja niiden
puitteissa tehtävä ennakointityö. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän kiinteän yhteistyön kehittäminen on yksi keskeisimmistä
ennakointitoiminnan tavoitteista. Lisäksi elinikäisen ohjauksen merkityksen jatkuvasti kasvaessa painotetaan myös tätä puolta maakunnassa yhä
enemmän. Asian organisointia ja toimintaa on pyritty tehostamaan hiljattain sekä linjaamaan alueellisia konkreettisia tavoitteita. Koulutusviennin
kehittäminen tulee säilymään yhtenä keskeisenä yhteistyön osa-alueena niin maakunnallisesti kuin ylimaakunnallisestikin ja nostettu mm.
maakuntastrategiassa vahvasti esille. Maakunnassa on yhteenliittymä (Finnwaylearning) painottuen ammatilliseen koulutusvientiin sekä
yliopistojen muodostama koulutusvientiyhtiö yhdessä Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen kanssa.
http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/maakuntastrategia
http://www.koulutustajayhteistyota.com/
§ 7, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 73/2015
Sivu 94
VARSINAIS-SUOMEN LIITON EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2015, HALLITUSOHJELMATAVOITTEET
Asia
Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatyöllä pyritään osaltaan edistämään ja konkretisoimaan maakunnan kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä edunvalvonnan ja vaikuttamisen näkökulmasta.
Edunvalvonnan painopisteillä pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmiin sekä muihin maakunnan kannalta keskeisiin ja ajankohtaisiin teemoihin.
Varsinais-Suomen liitto yhdessä Turun kaupungin kanssa järjesti 10.2.2015 Suomen tulevaisuus edunvalvontaseminaarin Helsingissä. Seminaarissa esiteltiin viisi edunvalvontateemaa, jotka sisältyvät maakunnan hallitusohjelmatavoitteisiin. Maakuntahallitus hyväksyi 15.12.2014 VarsinaisSuomen liikennestrategian käsittelyn yhteydessä liikennepoliittiset hallitusohjelmatavoitteet.
Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelma tehtäneen uudella tavalla. Uusi hallitusohjelma on linjaava, ja siinä vältettäneen yksityiskohtaisten toimien määrittämistä. Valtion ohjausjärjestelmän kehittämistä selvittäneen ns. OHRA-hankkeen suosituksissa on todettu hallitusohjelman
olevan strateginen, ja sen ydinsisältö muodostuu vain 3-5 keskeisestä politiikkatavoitteesta.
OHRA-suositusten mukaan maan hallituksen aloittaessa, käynnistyy välittömästi kolmen kuukauden poliittisesti ohjattu hallituksen toimintasuunnitelman valmistelu, joka yhteen sovitetaan julkisen
talouden suunnitelman valmistelun kanssa. Hallituksen valitsemille, 3-5 keskeiselle politiikkatavoitteelle ns. politiikkapaketeille määritellään kullekin kuva lähtötilanteesta, voimavarat, toimenpiteet,
niiden aikataulut ja vastuut sekä onnistumisen mittarit ja tietotarpeet. Politiikkapaketille nimetään
ministerityöryhmä, joka ohjaa sen toimeenpanoa. Hallituksen toimintasuunnitelmasta päätetään
syksyn alussa budjettiriihessä yhdessä julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen kanssa. Toimintasuunnitelma annetaan syyskuussa eduskunnalle selontekona samanaikaisesti valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen kanssa. Hallitus tarkistaa toimintasuunnitelmaa vuosittain kevätkaudella samaan aikaan julkisen talouden suunnitelman kanssa. Tarkistus annetaan
eduskunnalle selontekona. Hallituksen toimintasuunnitelmasta erillisiä valtioneuvoston strategiatyyppisiä ohjausasiakirjoja vähennetään reilusti seuraavalla hallituskaudella. Hallituskauden vaihtuessa 2015 valtioneuvoston strategiatyyppisten ohjausasiakirjojen voimassaolo lakkaa, jos ei toisin päätetä.
Valmistelija
LP/JV
Maakuntahallitus hyväksyy seuraavat Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet:
Tunnin junalla kohti Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta
Tunnin juna on osa EU:n TEN-T-ydinverkkokäytävää. Tunnin junalla toteutetaan yhtenäinen eteläsuomalainen työssäkäynti- ja talousalue, joka mahdollistaa laajan ja monipuolisen työvoiman tarjonnan sekä tuotanto- ja yritysrakenteen. Suomen tulee tavoitella uuden Turku-Helsinki ratayhteyden jatkosuunnitteluun TEN-T-osarahoitusta sekä laatia vaalikaudella 2015–19 ratayhteyden yleis- ja ratasuunnitelmat.
Liikennejärjestelmästä on huolehdittava
Suomen väyläverkkojen yli kahden miljardin euron korjausvelan kasvu tulee saada pysäytettyä ja
lieventäminen käynnistettyä. Parlamentaarinen työryhmä esitti tämän korjaamiseen 200 milj. euron
vuotuista lisäystä perusväylänpidon rahoitukseen. Lisäksi uusien rahoitusmallien käyttö väyläverkon kehittämishankkeiden toteutukseen tulee saada entistä monipuolisemmin hyödynnettyä.
Valtatien 8 Turku-Pori yhteysvälin toisen vaiheen toimenpiteet, valtatien 9 liikenneturvallisuutta
parantavat toimet sekä Turun kehätien kehittäminen osana E18-moottoritietä ovat VarsinaisSuomen tieverkon keskeiset kehittämiskohteet. Parainen-Nauvo kiinteä yhteys on keskeisin saaristoliikenteen kehittämiskohde.
MAL-hankerahoituksella on perusteltu jatkaa pienten, kustannustehokkaiden liikenneturvallisuutta,
joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien toimenpiteiden toteuttamista Turun kaupunkiseu-
§ 7, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 73/2015
Sivu 95
dulla. Rahoituksen joustavuutta on lisättävä helpottamalla valtion ja kuntien rahoituksen kohdentamista yhteisesti sovittuihin vaikuttavuudeltaan parhaisiin kohteisiin hallintorajoista riippumatta.
Meriklusteri – suomalaista huippuosaamista
Suomen on tärkeää säilyttää ja vahvistaa erinomaista teknistä ja tuotannollista kilpailuasemaansa
laivanrakennuksessa ja meriteollisuudessa erityisesti tietyillä fokusalueilla (risteilijät, autolautat,
jäänmurtajat, erikoisalukset). Varsinais-Suomi on teknologiateollisuuden kolmanneksi merkittävin
keskittymä Suomessa. Teknisen alan ylemmän korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen puuttuminen alueelta vaikeuttaa osaajien saatavuutta meri-, metalli- ja konepajateollisuuden yrityksiin.
Suomen tulee laatia meriklusterin kilpailukykystrategia 2016–2022, ja käynnistää sen edellyttämät
pitkäjänteiset kehittämisohjelmat rahoitusinstrumentteineen. Laajaan yhteistyöhön perustuen tulee
vahvistaa varsinaissuomalaisen teknologiateollisuuden tarvitsemaa teknisten alojen osaamispohjaa, insinöörikoulutusta ja t&k&i-toimintaa.
Kiertotalous – kestävää kasvua ja energiaa
Kierto- ja biotalouden toteutus etenee useilla poluilla niin energian, materiaalien, ravinteiden kuin
teollisten symbioosien kautta. Varsinais-Suomi on näissä vahvasti ja monialaisesti mukana, paremman lähiympäristön, kuntien resurssiviisaiden ratkaisujen, julkisten hankintojen ja innovatiivisen yritystoiminnan tukena.
Materiaalikierron, erityisesti rakennusmateriaalien ja maarakennusalan kiertotalous tarvitsee uusien toimintatapojen ja yhteistyön lisäksi muutoksia maa-ainesten käytön ohjauksessa lainsäädännön kautta sekä sivuvirtojen lupaprosesseissa. Ylijäämämaiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä Suomi on jäljessä EU-tavoitteista. Näitä tulee edistää valtion toimenpiteiden kautta.
Esimerkiksi lupakäytäntöjen kautta uusiomaa-aineksille annettava etuajo-oikeus tai muu kannustin
verrattuna maa-ainesluvituksen kautta otettaviin harju- tai kallioaineksiin. Varsinais-Suomi on valmis kansalliseksi pilottialueeksi uusien toimintatapojen ja lupaprosessien testaamiseksi.
Matkailuala viennin kärkialaksi
Matkailu on nopeasti kasvava ala. Varsinais-Suomessa on matkailuun liittyvää kasvupotentiaalia,
jolla myös Suomen vetovoimaa voidaan parantaa. Matkailun toimialan kehittäminen on nostettava
merkittäväksi politiikkatavoitteeksi. Suomen tulee valmistella monialainen matkailun toimenpideohjelma, joka tulee resursoida riittävästi. Matkailun markkinoinnin ja kehittämisen painopisteiksi tulee
asettaa Suomen saaristo yhdessä Lapin, Helsingin ja Järvi-Suomen kanssa.
Life Science – viennin vauhdittaja
Suomen tulee tukea uusia yliopistoinnovaatioita suoraan hyödyntävien tutkimuskeskusten perustamista. Varsinais-Suomi on johtavassa asemassa lääkekehityksessä Suomessa. Lääkekehityksessä on edelleen valtava taloudellinen potentiaali, joka tulee hyödyntää. Olennaista on, että
saamme säilytettyä paikkamme korkeatasoisen tutkimuksen kärjessä ja kanavoitua osaamisemme
tulevaisuuden menestykseksi. Terveysala on meille strateginen valinta.
Varsinais-Suomeen on perustettava yliopiston, yliopistollisen keskussairaalan ja alan huipputoimijoiden kanssa yhteistyössä toimiva valtakunnallinen lääkekehityskeskus, joka panostaa uusien yliopistoinnovaatioiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen.
Aluehallintouudistus maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla
Koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on tarpeen karsia hallinnon päällekkäisyyksiä sekä yhdistää
toisistaan riippuvaisten asioiden päätöksentekoa. Sekä keskushallinnon että aluehallinnon uudistusta on katsottava ja toimenpiteitä valmisteltava kokonaisuutena, jossa maakunnat otetaan yhdenvertaisina tarkasteluun. Aluehallintoa tulee kehittää demokratialähtöisenä, kansanvaltaan perustuvana aluehallintona. Koko maan kattavan aluehallinnon uudistuksen on lähdettävä parlamentaarisen valmistelun pohjalta.
Saaristomeren tilan parantaminen Itämeren suojelun keskiöön
§ 7, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 73/2015
Sivu 96
Lounais-Suomen ympäristöohjelman viitoittama vesien tilan parantamiseen tähtäävä aktiivinen ja
laaja-alainen kansalaisiin sekä yrittäjiin liittyvä vesistöaluetoiminta tarvitsee lisää näkyvyyttä, uusia
avauksia ja resursseja toiminnan kehittämiseen. Nykyiset rahoitusinstrumentit eivät ole riittäviä
paikallisen ja kuntatason vesienhoitotyön koordinoinnin rahoittamiseen koko valuma-alueen näkökulmasta. Siirtoviemärien ja yhdysvesijohtojen rakentamiselle valtion osarahoitus on ratkaiseva.
Tämä rahoitus on mahdollistettava ja resursoitava.
Alueellisen kehittämisen resursoinnista huolehditaan
Kansallisen rahoituksen loputtua maakunnan kehittämisrahan tilalle tarvitaan uusi rahoitusinstrumentti. Uuden rahoitusinstrumentin on oltava monipuolinen, joustava ja helposti hallinnoitava rahoitusväline maakuntastrategioiden toteuttamiseen. Sitä käytetään maakuntastrategioiden kärkiteemoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Kyse ei ole elinkeinollisesta
tuesta, vaan rahoituksesta, jolla kyetään saamaan aikaan alueiden kehityspotentiaalissa ja kilpailukyvyssä tavoiteltavia muutoksia erityisesti Etelä-Suomessa.
Uuden rahoitusinstrumentin on kohdennuttava Etelä-Suomeen, jossa on väestön, osaamisen ja
yritysten painopiste, eikä Itä- ja Pohjois-Suomeen, johon rakennerahastoista suurin volyymi kohdentuu. Uuden instrumentin avulla pystytään käynnistämään innovaatiotoimintaa ja parantamaan
t&k-hanketoiminnan edellytyksiä.
Koulutusvienti – merkittävä suomalainen vientipotentiaali käyttöön
Koulutusvienti mahdollistaa kannattavan palveluliiketoiminnan, tuottaa vientituloja sekä tarjoaa
uudentyyppisiä kansainvälisiä työtehtäviä akateemisesti koulutetuille, joiden työllistyminen perinteisiin asiantuntijatehtäviin on entistä vaikeampaa. Koulutusviennissä ei ole kysymys yleisestä lukukausimaksujen käyttöönottamisesta, vaan kysymys on mahdollisuudesta periä maksua opiskelusta
EU/ETA-maiden ulkopuolisten maiden kansalaisilta.
Maksun periminen ei kuitenkaan ole kaikkien koulutusvientihankkeiden esteenä. Koulutusviestihankkeiden ohessa syntyy tyypillisesti luotettavia kansainvälisiä kumppanuuksia kohdemaan toimijoiden kanssa. Yhteistyöprojekteja toteutettaessa syntyy kysyntää myös tutkintokoulutukselle. Kansainvälisistä koulutusvientimarkkinoista valtaosa on nimenomaisesti tutkintoon tähtäävää koulutusta. Suomalaiset toimijat voivat kilpailla aidosti merkittävässä mittaluokassa kansainvälisillä koulutusvientimarkkinoilla. Koulutusvienti on kansantaloudelle merkityksellinen palveluliiketoiminta vasta, kun lainsäädännölliset rajoitteet poistetaan. Lisäksi korkeakoulutuksen vienti tulisi saada Suomen kehitysyhteistyötuen piiriin.
Elinvoimainen maaseutu ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto
Elävä maaseutu, kannattava maatalous ja ruokaturva ovat Suomen kasvun ja tasapuolisen ympäristöpolitiikan perusedellytys. Suomalaisen maatalouden ja maaseutuyrittäjien toimintaedellytykset
on turvattava ja yrittäjyyden syntyä on edistettävä. Laadukkaan ja korkeatasoisen kotimaisen ruuan
vientiä ulkomaille on edesautettava.
Elintarviketeollisuus on biotaloutta. Elintarviketeollisuuden kilpailukykyyn on panostettava parantamalla kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä ja kilpailukykyä. Tutkimus on keskitettävä tuottavuutta parantaviin kohteisiin koko ruokaketjussa. Sääntelyä järkevöittämällä tuetaan elintarviketeollisuuden työtä maukkaan, terveellisen ja turvallisen ruuan hyväksi.
Päätös
Lisätietoja
kehittämispäällikkö Janne Virtanen, puh. 040 5836 950; etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 8, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 64/2015
Sivu 97
TYÖNANTAJAA EDUSTAVAT PAIKALLISTASON NEUVOTTELIJAT
Asia
Kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n 2 momentissa mainitaan paikallistason neuvotteluja sopijaosapuoleksi työnantajan puolelta ”asianomainen kunnallinen viranomainen”, joka Varsinais-Suomen liitossa on maakuntahallitus. Neuvottelujen käymistä varten maakuntahallituksen tulee määrätä
edustajansa.
Työnantajaa ovat edustaneet paikallistason neuvottelijat kaudella 2013 - 2014 (mh 25.3.2013 §
53):
Jäsen
Petteri Orpo
Juho Savo
Valmistelija
varajäsen
Talvikki Koskinen
Markku Roto
MR/MK
Maakuntahallitus määrää kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n 2 momentin tarkoittamat edustajansa.
Päätös
Lisätietoja
hallintojohtaja Markku Roto, p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 9, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 63/2015
Sivu 98
VARSINAIS-SUOMEN LIITON SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
Asia
Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.
Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on kuntalain säännösten lisäksi voimassa mitä Varsinais-Suomen liiton perussopimuksessa, hallintosäännössä, tarkastussäännössä sekä sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja talouden hoidon ohjeistuksessa on mainittu.
Valmistelija
MR/mk
Maakuntajohtajan ehdotus:
Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet seuraavasti.
Varsinais-Suomen liiton valvontajärjestelmä ja käsitteet
Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta
yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Ulkoista valvontaa voivat harjoittaa myös maakunnan kuntien kuntalaiset.
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan liiton toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Sisäinen valvonta on osa johtamisjärjestelmää sekä johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa maakuntahallitus ja maakuntajohtaja.
Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan ja kuvataan kuntayhtymän toimintaan liittyviä
riskejä, arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, seuraamiseksi ja raportoimiseksi.
Riskillä tarkoitetaan tavoitteiden saavuttamista heikentäviä epävarmuustekijöitä, seikkoja, tapahtumia tai tapahtumaketjuja, joiden toteutuessa liitto tai sen toimintayksikkö ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja/tai kokee huomattavia menetyksiä. Riskit voivat tarkoittaa myös avautuneiden toimintamahdollisuuksien menettämistä.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet
Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on tukea liittoa sen perustehtävien laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä
asiakkaiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä lisätään tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Riskienhallinta tukee liiton ja sen toimintayksikköjen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
kytketään olemassa olevaan johtamisjärjestelmään sekä talousarvio- ja päätöksentekoprosesseihin.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla tulee saada kohtuullinen ja riittävä varmuus siitä, että
1. liiton toiminnassa noudatetaan lakeja, säännöksiä ja toimielinten päätöksiä ja ohjeita,
2. kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta ja esitetään ne todenmukaisina määräaikaisissa raporteissa,
§ 9, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 63/2015
Sivu 99
3. edistetään liiton tehtävien mukaisesti toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta,
4. jatkuvasti kehitetään ja parannetaan liiton toimintaa,
5. toteutetaan hyvää hallintotapaa liiton kaikessa toiminnassa ja
6. turvataan liiton resurssit menetyksiltä, joita voi aiheutua asioiden huonosta hoidosta, virheistä ja
muista epäsäännönmukaisuuksista.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut
Maakuntavaltuusto päättää liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja hyväksyy
hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Se myös hyväksyy toimintakertomukseen sisältyvän selostuksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä
sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Maakuntajohtaja vastaa operatiivisesta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta.
Tilintarkastajan on kuntalain nojalla kuntayhtymän hallintoa ja taloutta tarkastaessaan arvioitava,
onko liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetty asianmukaisesti.
Vastuualueiden ja yksiköiden johtajilla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta sekä merkittävimpien riskien raportoinnista. Esimiesten velvollisuutena on toteuttaa sisäistä valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havaittuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai liiton ohjeita rikkovia taikka lainvastaisia tekoja.
Jokainen liiton palveluksessa oleva on velvollinen omalta osaltaan noudattamaan toimintaa koskevaa lainsäädäntöä, maakuntavaltuuston hyväksymiä sääntöjä ja päätöksiä, maakuntahallituksen ja
johdon tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita.
Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toimeenpano
Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toimeenpano edellyttää tarkkaa riskien kartoittamista, vastuunjakamista sekä järjestelmällistä työtä riskien arvioinnissa, seurannassa ja hallitsemisessa. Riskienhallintaan kuuluu myös toimintaympäristön muutosten systemaattinen ja säännöllinen tarkastelu
sekä vahvuuksien ja mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen.
Kokonaisvaltainen riskienhallinta koostuu viidestä osatekijästä:
1. Riskien tunnistaminen
2. Riskien arviointi
3. Riskien hallinta
4. Riskien seuranta ja raportointi
5. Toteutuneista riskeistä oppiminen
Liiton toimintayksiköiden tulee toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä analysoida
toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja
toteutumisen todennäköisyyttä. Maakuntajohtaja päättää näiden perusteella koko kuntayhtymää
koskevista keskeisistä riskeistä sekä tarvittavista suunnitelmista ja toimenpiteistä riskien hallitsemiseksi. Kaikkien riskianalyysien tulee perustua dokumentoituun aineistoon.
Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta raportointi
Vastuualueiden johtajien ja yksiköiden päälliköiden on raportoitava maakuntajohtajalle sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta ja merkittävistä riskeistä, niiden hallinnasta sekä
mahdollisesti jo toteutuneista riskeistä sekä muista olennaisista sisäisessä valvonnassa esille tul-
§ 9, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 63/2015
Sivu 100
leista havainnoista. Maakuntajohtaja raportoi maakuntahallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vuositasolla toimintakertomuksen yhteydessä sekä puolivuosittain osavuosikatsauksessa. Maakuntahallitus päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista
maakuntavaltuustolle. Se tapahtuu pääsääntöisesti toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä,
ellei maakuntahallitus olosuhteiden johdosta muuta päätä.
Mikäli liiton toiminnassa havaitaan merkittäviä riskejä, tulee jokaisen liiton palveluksessa olevan
välittömästi raportoida asiasta esimiehelleen tai muutoin valvontavastuussa olevalle. Valvontavastuussa olevien tulee välittömästi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi.
Päätös
Lisätietoja
hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 10, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 111/2013
Sivu 101
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
Asia
Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea seuraa henkilöstösuunnitelman toteutumista.
Henkilökertomuksella seurataan henkilöstön henkisen ja fyysisen tilan ja niissä tapahtuneiden
muutosten sekä henkilöstökustannusten kehitystä. Seuranta tehdään johdon ja henkilöstön yhteistyönä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta hyväksikäyttäen. Henkilöstökertomuksen
avulla on mahdollista analysoida toimintaa vuosittain ja suorittaa vertailuja samankaltaisten yksiköiden kesken.
Henkilökertomuksen laadinnassa Varsinais-Suomen liitto noudattaa kunta-alan henkilöstöraportointisuositusta (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 8/2013).
Keskeistä huomioitavaa:
Henkilöstökertomus on strategian toteutumisen ja arvioinnin työkalu.
Henkilöstökertomus on viraston virallinen kuvaus henkilöstövoimavaroista ja
niiden kehittymisestä.
Henkilöstökertomus antaa realistisen kuvan henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä.
Henkilöstökertomus ohjaa viraston strategista ja operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään henkilöstöresursseja oikein.
Henkilöstökertomus on esitystavaltaan suppea ja kokoava.
Tietoja kerätään säännöllisesti.
Tieto on helposti ymmärrettävässä muodossa ja samaa muotoa käytetään kaikkialla virastossa.
Yhteistyökomitea on käsitellyt asiaa kokouksessaan 9.3.2015.
Oheismateriaalina on Varsinais-Suomen liiton henkilöstökertomus 2014.
Valmistelija
MR/MK/EP
Maakuntahallitus merkitsee henkilöstökertomuksen vuodelta 2014 tiedoksi.
Päätös
Lisätietoja
hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014
Sivu 101
Oheismateriaali
HENKILÖSTÖKERTOMUS
vuodelta 2014
Sivu 102
Sivu 103
SISÄLLYSLUETTELO
Sivu
Johdanto
5
1. Henkilöstön määrä ja rakenne
7
Palvelussuhteen luonne
Sukupuolijakautuma tehtäväalueittain vuoden 2014 aikana
Päätoimisuus
Henkilöstön määrä sopimusaloittain
Henkilöstön ikärakenne
Työsuhteiden pituudet ja henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen
Henkilöstön palvelussuhteen pituus Varsinais-Suomen liitossa
2. Työaika, työpanos ja kustannukset
Poissaolot
Sairauspoissaolot
Työaikajoustot ja ylityöt
Matkapäivät
Henkilöstökustannukset
Palkat
12
3. Osaaminen ja sen kehittäminen
Osaamisen kehittäminen
15
4. Sisäinen viestintä
Tiedonkulun ja vuorovaikutuksen tasot
16
5. Aloitetoiminta ja parhaimpien käytäntöjen kehittäminen
16
6. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi
Henkilöstöruokailu
Työterveyshuolto
Työilmapiirikartoitukset
Kuntoremonttitoiminta
Liikunnan ja opiskelun tukeminen
Virkistystoiminta
17
Liite 1: Henkilökuntaluettelo 1.1.-31.12.2014
Liite 2: Henkilöstöasioita hoitavat yhteistoimintaryhmät
20
20
Sivu 104
5
VARSINAIS-SUOMEN LIITON HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014
Johdanto
Visio: ”Varsinais-Suomen liitto on turvallinen ja esimerkillinen työnantaja, joka arvostaa yhteistoimintaa työyhteisön kehittämisessä. Yhteistyö on toimivaa ja henkilöstöpolitiikka johdonmukaista ja läpinäkyvää. Liitolla on pitkän aikavälin strategia henkilöstörakenteen kehittämisessä.
Viraston sisäinen johtaminen on oikeudenmukaista ja kannustavaa. Työhyvinvoinnista pidetään
erityistä huolta. Henkilöstöllä on taito ja tahto edistää maakunnan hyvinvointia ja kehittää
osaamistaan. Osaamisen kehittämiseen on riittävät ja monipuoliset resurssit.”
Henkilöstökertomuksella seurataan henkilöstön henkisen ja fyysisen tilan ja niissä tapahtuneiden muutosten sekä henkilöstökustannusten kehitystä. Seuranta tehdään johdon ja henkilöstön
yhteistyönä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta hyväksikäyttäen. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida toimintaa vuosittain ja suorittaa vertailuja samankaltaisten yksiköiden kesken. Asiakirja on viraston virallinen kuvaus henkilöstövoimavaroista ja
niiden kehittymisestä. Se antaa realistisen kuvan henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. Henkilöstökertomuksessa tieto on helposti ymmärrettävässä muodossa ja sen
tietoja päivitetään säännöllisesti. Henkilökertomuksen laadinnassa Varsinais-Suomen liitto noudattaa kunta-alan henkilöstöraportointisuosituksia (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje
8/2013).
Henkilöstökertomuksen sisältämät kuntien henkilöstöä koskevat tiedot ovat luonteeltaan tilastotietoja. Henkilötietolain (523/1999) 15 §:n mukaan tilastotarkoituksia varten saa henkilötietoja
käsitellä, jos: tilastoa ei voida tuottaa tai sen tarkoituksena olevaa tiedontarvetta toteuttaa ilman
henkilötietojen käsittelyä, tilaston tuottaminen kuuluu rekisterinpitäjän toimialaan, sekä tilastorekisteriä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin eikä siitä luovuteta tietoja siten, että tietty henkilö on niistä tunnistettavissa, ellei tietoja luovuteta julkista tilastoa varten.
Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työpaikalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma.
Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen
toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan
olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Liiton työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty v. 2010 Turun Työterveyshuollon sekä Lääkäriasema Pulssin kanssa.
Työterveyshuoltolaissa on säädelty palvelujen tuottajan neuvonta- ja tietojenantovelvollisuus
(17 §). Sen mukaan työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla
on oikeus saada työterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta.
Yksityisyyden suojaa työelämässä (759/2004) koskevan lain mukaan työntekijältä on hankittava
suostumus tietojen keräämiseen, mikäli työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja
työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi (4 §).
Sivu 105
6
Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelma päivitettiin vuosille 2013 - 2016 (mh 17.6.2013 §
120).
Yhteistyökomitea (YTK 14.11.2014 § 40) hyväksyi henkilöstösuunnitelman toteuttamisen painopisteiksi vuosina 2015 - 2016 seuraavat toimenpiteet:
Kumppanuuteen perustuvan toimintamallin käyttöönotto viraston työtehtävissä
Jatketaan viraston strategiatyötä siten, että kaikilla liiton työntekijöillä on yhtenäinen tieto ja
ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toiminta-ajatuksista ja arvoista.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Parannetaan henkilöstöä koskevien tietojen saavutettavuutta ja hallinnon läpinäkyvyyttä
Osaaminen
Päivitetään koulutussuunnitelma.
Jatketaan työyhteisötaitoja kehittäviä koulutus- yms. toimenpiteitä.
Jatketaan kielitaitojen (suomi, ruotsi ja englanti) ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä (mm. sisäiset
keskusteluryhmät)
Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi
Tehdään ergonomiakartoitukset kaikille yli vuoden työsuhteisille ja toteutetaan suositellut toimenpiteet (mm. säätökalusteet).
Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin
(istumatyön vaarat ja taukoliikunta).
Kannustetaan työntekijöitä liikunnan lisäämiseen.
Sisäinen viestintä
Aktivoidaan aloitetoimintamenettelyä (mm. aloitelaatikko) ja parhaiden käytäntöjen esille nostoa.
Korostetaan yhtenäisvirastomenettelyjä viestintäasioissa (viestintätiimi).
Sivu 106
Sivu 107
7
1. Henkilöstö määrä ja rakenne
MAAKUNTAJOHTAJA
Aluekehittäminen
Edunvalvonta ja
kuntapalvelut
Maankäyttö ja
ympäristö
Yhteiset toiminnot ja
hallinto
Central Baltic ohjelma
Hanketoiminta
Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2)
edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto.
Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita osaamisryhmärajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä.
Vuoden 2014 aikana täytettiin eläköitymisen takia maakuntajohtajan virka (mv 8.12.2014 § 35).
Maakuntajohtaja Kari Häkämies aloitti virassaan 1.2.2015.
Kattava luettelo henkilöstöstä ja sen muutoksista vuonna 2014 on liitteenä 1.
Hallintoasioita koskevat viranhaltijapäätökset/kpl vuoden 2014 aikana:
Viranhaltijapäätökset yht.
Henkilöstöasiat:
- palkka ja palkkaus
- koulutus
Kirjatut asiakirjat
(käsittelyvaiheet)
Uudet kirjatut asiat
diaarissa
v. 2011
540
405
50
36
v. 2012
805
460
41
32
v. 2013
1021
516
45
44
v. 2014
573
252
41
37
2885
2833
2641
2440
499
517
563
573
Sivu 108
8
Palvelussuhteen luonne
v. 2010
38
40
78
- vakinaiset
- määräaikaiset
yht.
v. 2011
40
40
80
v. 2012 v. 2013
36
40
40
31
76
71
v. 2014
43
31
74
Henkilö tilastoidaan vakinaiseksi, vaikka hän hoitaisi toisen vakanssin sijaisuutta, mutta alkuperäinen palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva (vakinaisuus liittoon nähden).
Sukupuolijakautuma tehtäväalueittain vuoden 2014 aikana (vakinaiset ja määräaikaiset)
14,5
16
14
12
10
8,5
8
6
6
3
4
7,5
7
5
6
5
Naiset
5
3
3,5
Miehet
2
0
Hallinto
Johtajat
Päälliköt
Muut
Aluek.
Miehet
4
1
25
Maank.
Edunv.
EU-ohj.
Hankkeet
Naiset
1
1
43
Koko vuoden 2014 aikana naisia on ollut palveluksessa 44 henkilöä ja miehiä 30 henkilöä.
Päätoimisuus
Henkilöstöstä oli viisi osa-aikaisessa työsuhteessa vuoden 2014 aikana.
Henkilöstön määrä sopimusaloittain
- KVTES
- TS
v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012
62
70
70
69
9
8
8
7
71
78
78
76
v. 2013
62
9
71
v. 2014
67
7
74
Sivu 109
9
Henkilöstön ikärakenne vuosina 2010-2014 (31.12.2014 – 64 hlöä)
18
16
14
12
v. 2010
10
v. 2011
v. 2012
8
v. 2013
6
v. 2014
4
2
0
20-24
25-29
30-34
35-39
40-44
45-49
50-54
55-59
60-64
65-
Henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 – 64 hlöä
keski-ikä
- naiset
- miehet
20-24 v.
25-29 v.
30-34 v.
35-39 v.
40-44 v.
45-49 v.
50-54 v.
55-59 v.
60-64 v.
65- v.
%-jakautuma
1,5 %
4,6 %
9,3 %
28,1 %
14,0 %
14,0 %
9,3 %
6,2 %
10,9 %
1,5 %
v. 2009
47 v 6 kk
43 v 6 kk
v. 2010
45 v 10 kk
44 v 10 kk
hlö
1
3
6
18
9
9
6
4
7
1
v. 2011
43 v 7 kk
44 v 3 kk
v. 2012
43 v 9 kk
44 v 2 kk
v. 2013
43 v 9 kk
45 v 5 kk
Koko henkilökunnan keskimääräinen ikä vuonna 2014 oli 44 v 4 kk 19 pv.
v. 2014
43 v 8 kk
45 v 8 kk
10
Työsuhteiden pituudet ja henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen
Määräaikaisten työntekijöiden määrä vaihtelee vuoden aikana, sillä erillisprojekteihin ja sijaisuuksiin palkataan henkilöstöä tarpeen mukaan talousarvio- ja hankemäärärahojen puitteissa.
Central Baltic -ohjelmien tehtävät (16 henkilöä) ja työsuhteet jatkuvat pääosin vuoteen 2020. Lisäksi varaudutaan tarjoamaan harjoittelupaikkoja 3 - 4 henkilölle vuodessa.
Maakuntahallitus (mh 15.12.2014 § 214) päätti käynnistää Valonian toimintojen siirron liittoon,
mikä jatkossa merkitsee noin 10 uuden henkilön ottamista liiton työsuhteeseen. Valonian toimintojen perusrahoitus ulottuu vuoteen 2020.
Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset.
Maakuntahallitus (mh 23.6.2014 § 104) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi 1.9.2014 alkaen.
Liiton henkilöstöpolitiikan haasteena on se, että kuntarahoitteisen toiminnan työntekijöistä 6
henkilöä saavuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on hyödyntää eläköitymisten seurauksena avautuvat virat ja toimet siten, että toimenkuvat ja resurssit vastaavat liiton muuttuvaa toimintakenttää.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ei kunnan/kuntayhtymän työntekijöillä enää ole varsinaista eläkeikää. Henkilö voi lähteä vanhuuseläkkeelle oman valintansa mukaan täytettyään 63
vuotta. Toisaalta hän voi jatkaa työssä oman harkintansa mukaan 68 vuoden täyttämiseen
saakka ja vielä senkin jälkeen, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.
Vuoden 2014 eläkeuudistus astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Muutokset eivät koske jo eläkkeellä olevia henkilöitä, eikä maksussa olevia eläkkeitä. Ikärajojen muutokset koskevat vuonna
1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkkeiden karttumiseen liittyvät muutokset koskevat kaikkea
vuonna 2017 ja sen jälkeen tehtävää työtä. Sopimuksen mukaan eläkeiän alaraja nousee portaittain 65 ikävuoteen.
Eläkkeelle siirtyminen ennen 68 vuoden ikää tapahtuu normaalin irtisanoutumismenettelyn mukaisesti. Pääsääntöisesti irtisanoutumisaika on yksi kuukausi. Työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68
vuotta, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta.
Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmassa 2013 - 2016 henkilöstöltä toivotaan epävirallista ilmoitusta jo vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä. Tämä koskee myös muita työtehtävien keventämiseen / työ-ajan lyhentämiseen liittyviä toiveita ja järjestelyjä. Tällöin liitolle jäisi aikaa
suunnitella, järjestää julkinen tai sisäinen haku ja siirtää tehtävien hoito seuraajalle. Seuraajasuunnitelmat on tarpeen tehdä tapauskohtaisesti. Jokaisessa tapauksessa suunnittelu tehdään
ajoissa kaikki osapuolet huomioiden.
Esimiesten ja työntekijöidenväliset kehittämiskeskustelut käytiin keväällä ja keskusteluissa esiin
nousseet näkökohdat ja tarvittavat jatkotoimenpiteet käsiteltiin osaamisryhmittäin ja virastota-
Sivu 110
Sivu 111
11
solla TPD-päivän seminaarissa 29.10.2014. TPD päivän muuna aiheena oli Miten tunnistaa
työn henkistä kuormitusta ja tämän kautta vaikuttaa myönteisesti omaan työssäjaksamiseen.
Henkilöstön palvelusuhteen pituus Varsinais-Suomen liitossa
30
26
25
20
16
15
14
hlö
10
4
5
5
4
5
0
alle 2
2-4
5-9
10 - 14 15 - 19 20 - 24 25 - 29 yli 30
Sivu 112
12
2. Työaika, työpanos ja kustannukset
Poissaolot
Työpäivät/v
v. 2010 v. 2011 v. 2012
- palkaton virka/työvapaa
- vanhempainloma
- äitiysvapaa
- hoitovapaa
- yksityisasiat
- vuorotteluvapaa
- palkallinen virka/työvapaa:
- äitiysvapaa
- tilapäinen hoitovapaa
- vanhempainloma
- kuntoremontti
- työmarkkinakoulutus
- muut
- sairasloma/tapaturma
(kalenteripäiviä)
243
253
401
179
46
162
41
50
13
135
10
4
526
897
772
v. 2013
v. 2014
974
239
29
286
155
265
153
92
52
7
2
773
921
306
79
8
191
337
119
64
6
2
734
Kaksi henkilöä oli vuorotteluvapaalla.
Palkalliset virka/työvapaat (ei sairaslomat/tapaturmat):
- poissaolotapahtumia
- palkat/euroa
v. 2013
55 kpl
23 567
v. 2014
62 kpl
21 096
Sairauspoissaolot (kalenteripäivät)
Sairauslomapäivät
yhteensä
- naiset
- miehet
josta
1 – 3 päivän pituisia/kpl
4 – 60 päivän pituisia/kpl
yli 60 päivän pituisia/kpl
v. 2010 v. 2011
526
897
141
26
6
161
51
2
v. 2010 v. 2011
Sairauslomia/-tapauksia
yhteensä kpl
miehet
naiset
167
52
115
214
60
154
v. 2012 v. 2013 v. 2014
772
773
734
121
29
1
670
103
662
72
105
30
2
111
43
1
v. 2012 v. 2013 v. 2014
150
33
117
137
32
105
151
22
129
Sivu 113
13
Sairaslomapäiviä hlö/vuosi
- miehet
- naiset
v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014
5,7
16,6
17,1 7,3
4,5
10,9
16,9
15,0 22,3
21,3
Sairaslomapäiviä henkilö/vuosi yhteensä oli 15,6 päivää vuonna 2014.
Sairausloma-ajan palkat:
v. 2010
v. 2011
v. 2012
- naiset
44 228 euroa 60 322 euroa 66 200 euroa
- miehet
Yhteensä
v.2013
v. 2014
67 934,58 euroa 57 265,81 euroa
13 067,23 euroa 11 667,95 euroa
81 001,81 euroa 68 933,76 euroa
Työaikajoustot ja ylityöt
Liitossa on käytössä työaikajärjestelmä, jossa on mahdollisuus päivittäiseen liukumaan, joka
koskee työhön tuloja lähtöaikoja. Kunta-alalla työskentelevistä 66 prosenttia on tällaisten järjestelmien piirissä. Liukumien ylitysten antaminen vapaa-aikana on mahdollista silloin, kun liukumamäärien tasoittaminen ei ole mahdollista liukuma-aikojen puitteissa ja työtuntien kertymä
johtuu työnantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä. Kertymää voidaan vähentää
osaamisryhmän johtajan määräyksellä lyhentämällä päivittäistä työaikaa tai, jos osaamisryhmän työtilanne huomioon ottaen on mahdollista, voidaan maakuntajohtajan päätöksellä antaa
vapaa kokonaisena päivänä. Vuoden 2014 pidettiin 5 saldovapaapäivää. Kokonaisista vapaapäivistä on aina sovittava lähimmän esimiehen kanssa ja niitä voi olla yksi kerrallaan enintään 3
päivää/vuosi. Työtunteja ei saa omaehtoisesti kerätä vapaapäiviksi.
Etätyöpäiviä oli 234 päivää vuonna 2014.
Työaikaa seurataan kuukausittain.
Ylityöt korvataan ensisijaisesti vapaana. Vuonna 2014 vapaana korvattavia ylitöitä tehtiin 171
tuntia. Ylityövapaita kertyi 19 henkilölle:
- aluekehitys 6 hlöä
- CB 2 hlöä
- edunvalvonta 2 hlöä
- hankkeet 4 hlöä
- maankäyttö 5 hlöä
Matkapäivät
Vuosi
Kotimaan matkapäivät/pv
- luottamushenkilöt
- liitto
Ulkomaan matkapäivät/pv
- luottamushenkilöt
- liitto
2011
394
20
374
264,5
113
151,5
2012
415
18
397
212
68
144
2013
482
79
403
266,50
72
194,50
2014
368
37
331
228
87
141
Sivu 114
14
Vuosi
2011
CB, kotimaan matkapäivät/pv 110
CB, ulkomaan matkapäivät/pv199,5
2012
71
213,5
2013
122
145
Ateriakorvaukset
41
45
38
2014
82
237
36
Henkilöstökustannukset
v. 2010
v. 2011 v. 2012
v.2013
v. 2014
Palkat ja palkkiot
2 736 677 2 869 635 2 753 691,59 2 966 579,73 2 902 975,93
Eläkekulut
659 715 699 125 699 511,99 738 260,84 716 691,02
Muut henkilöstösivukulut
101 739 107 292 100 915,08 108 719,23 104 171,56
Sairasvakuutuskorvaukset (+) 14 230
51 468 - 43 674,68 - 45 019,92 - 41 340,12
Korjauserät palkkoihin (+)
6 038
3 725 - 8 448,02 - 3 805,43 - 1 300,00
Työterveyshuolto
33 814
48 593 42 712,29
48 998,42 49 844,13
Lounassetelit
18 797
19 585 17 934,64
15 155,95 14 829,75
Henkilöstön koulutus
23 417
31 300 24 198,19
31 000,55 36 895,92
Henkilöstökustannukset yhteensä v. 2014 olivat 3 681 198,39 euroa.
v. 2010
Henkilöstökulujen osuus
toimintakuluista %
60,8
v. 2011
v. 2012
v.2013
v. 2014
64,1
59,4
60,70
60,43
Palkat
31.12.2010
Palkat
2 592 133,78
- naiset
1 300 160,74
- miehet
1 291 973,04
- johtajien palkat
440 099,59
31.12.2011
2 712 255,84
1 377 340,00
1 334 915,84
31.12.2012
2 641 781,43 euroa
1 384 716,22 euroa
1 257 065,21 euroa
31.12.2013
2 787 817,63 euroa
1 495 283,99 euroa
1 292 533,64 euroa
31.12.2014
2 744 611,99 euroa
1 480 788,40 euroa
1 263 823,59 euroa
433 239,75
405 436,48 euroa
417 883,45 euroa
426 790,84 euroa
Maksetut palkat ja palkkiot
2014
Maakuntajohtaja ja hallinnon osr. 484 808,76
Aluekehittämisen osr.
476 345,15
Maankäytön ja ympäristön osr.
439 415,50
Edunvalvonnan osr.
318 329,58
Projektit
212 139,15
Tekninen tuki
61 167,22
Kansainvälinen tekninen tuki
768 355,20
Luottamushenkilöt
142 415,37
Yhteensä
2 902 975,93
2013
2012
475 320,30
473 995,54
522 588,73
523 308,61
451 525,00
413 053,96
278 435,96
292 294,58
381 580,61
253 549,97
59 629,93
58 232,75
619 376,60
624 643,02
178 122,60
114 613,16
2 966 579,73 2 753 691,59
2011
2010
503 404,49 492 333,45
539 454,11 439 711,40
400 110,47 411 887,43
298 112,73 318 733,95
355 134,37 305 677,71
58 315,59
58 367,99
597 765,58 564 914,71
117 337,79 145 051,09
2 869 635,13 2 736 677,73
Sivu 115
15
Yleistä
Kunnallisen yleisen (KVTES) ja teknisten (TS) työehtosopimusten piirin kuuluvien työntekijöiden
palkkoja korotettiin 1.7.2014 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 euroa ja henkilökohtaisten lisien osuus on 3,2 % tehtäväkohtaisesta palkasta vuonna 2014.
3. Osaaminen ja sen kehittäminen
Varsinais-Suomen liitto on asiantuntijaorganisaatio. Liiton henkilöstöstä noin 85 %:lla on ylempi
korkeakoulututkinto.
Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön ammattitaidon parantaminen työnantajan kustantaman koulutuksen kautta on yleistä kaikilla liiton toimialoilla.
Pyrkimys elinikäiseen oppimiseen koskee kaikkia työyhteisön jäseniä, alimmasta portaasta aina
johtoon asti. Henkilöstöä kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan
v. 2010 v. 2011 v. 2012
v. 2013
v. 2014
141
45 hlö
419
57
seminaari- ja koulutuspäiviä
koulutettuja yhteensä
120
30 hlö
224
36 hlö
85
27 hlö
Henkilökunta osallistui myös maksuttomiin seminaareihin ja koulutuspäiviin, jotka eivät sisälly
yllä oleviin tietoihin.
Prosenttijakautuma sukupuolen mukaan v. 2014
Koulutettuja henkilöitä
Koulutuspäiviä
Miehet
24 hlö/42,1 %
191 pv
Naiset
33 hlö/57,9 %
228 pv
Koulutuspäivien määrä kasvatti ruotsin kielen kurssi, joka suoritettiin kevään 2014 aikana.
Koulutuskorvaus vuoden 2014 alusta
Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamien kehittämistoimiin. Koulutuskorvaus perustuu
lakiin koulutuksen korvaamisesta. Koulutuskorvausta haetaan Työttömyysvakuutusrahastolta.
Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu
koulutussuunnitelmaan (mh 23.6.2014 § 105).
Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta
palkkaa. Korvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden vuodessa.
Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu
kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivän muodostavien koulutusten ei
tarvitse liittyä samaan kokonaisuuteen tai aihepiiriin.
16
Koulutuskorvausta haettiin vuodelta 2014 seuraavasti:
1 päivän koulutuksia
11
7
27
Yhteensä korvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli 106.
4. Sisäinen viestintä
Tiedonkulun ja vuorovaikutuksen tasot
Virastotaso
luottamushenkilötoimielimien (mm. maakuntahallitus) esityslistat ja pöytäkirjat ovat nähtävillä intranetissä
johtoryhmäpalaverien muistio lähetetään kaikille tiedoksi (henkilöstön edustus mukana)
infotilaisuudet
liiton toimintaa tai taloutta koskevia tiedotustilaisuuksia
kalenterit pidetään ajan tasalla
Outlookin yleisissä kansioissa ovat keskeiset henkilöstöä koskevat asiakirjat
vuosittainen TPD-päivä
yhteistoimintamenettelyt (yhteistyökomitea, työsuojelutoimikunta ja henkilöstöryhmä)
suunnitelmat ja ohjeistukset (henkilöstösuunnitelma 2013-2016)
tehtävien vaativuuden ja työsuoritusten arvioinnit vähintään kerran vuodessa
henkilökuntayhdistyksen järjestämä virkistystoiminta
yhteiset juhlat ja retket
Osaamisryhmätaso
vuosittainen kehittämispäivä
viikottaiset osaamisryhmäpalaverit (muistio)
tiimi- ja työryhmäpalaverit
koulutustilaisuuksien raportoinnit ja purkupalaverit
henkilöstön osallistuminen talousarvion käyttösuunnitelman laatimiseen
Henkilötaso
vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelut ja muut esimies-alaiskeskustelut
muut henkilösuhdekeskustelut (suora palaute)
uusien työntekijöiden perehdyttäminen.
5. Aloitetoiminta ja parhaimpien käytäntöjen kehittäminen
Osaamisryhmissä on keskusteltu uusista mahdollista aloitteista sekä parhaimmista käytännöistä. Vuoden 2014 aikana ei johtoryhmälle asti tuotu aloitteita.
Sivu 116
17
6. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi
Henkilöstöruokailu
Henkilöstöruokailu on järjestetty tarjoamalla henkilöstölle lounasseteleitä. Lounassetelin arvo oli
8,20 euroa, josta työnantajan osuus oli 2,05 euroa. Työnantajan kokonaispanos henkilöstöruokailuun oli noin 14 829,75 euroa vuonna 2014.
Työterveyshuolto
Työterveyshuollon palvelut ostetaan Terveystalo Pulssilta. Henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää yleislääkäritasoista tutkimusta ja hoitoa, tarvittaessa erikoislääkärin konsultaatiota sekä tarvittavia laboratorio- ja röntgentutkimuksia sekä fysikaalista hoitoa.
Sairaanhoidon kustannuksia vastaava toiminta. Käynnit vastaanotolla (kpl):
- lääkärit 192 kpl
- terveydenhoitajat 14 kpl
- erikoislääkärit 23 kpl
- fysioterapeutit 21 kpl
- laboratoriotutkimukset 211 kpl ja kuvantaminen 37 kpl
Työpaikkaselvityksiin on terveydenhoitaja käyttänyt aikaa 4 h ja tietojen antamiseen sekä ohjaukseen 24,5 h. Terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seurantaan on terveydenhoitaja käyttänyt aikaa 19 h. Lääkäri on vastaavasti käyttänyt aikaa työpaikkaselvityksiin 3 h, tietojen antamiseen sekä ohjaukseen 26 h sekä terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seurantaan 12 h..
Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2014 olivat 49 844,13 euroa.
Yhteistyössä työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa toteutettiin varhaisen tukemisen ja välittämisen mallia (mh 24.10.2011 § 161) sekä julistusta virasto savuttomaksi työpaikaksi (mh 25.3.2013 § 45). Tavoitteena on edistää työntekijöiden terveydellistä toimintakykyä ja
työhyvinvointia.
Maakuntajohtajan päätöksen § 53/28.3.2013 mukaan liiton henkilökuntaa kannustetaan savuttomuuteen ja savuttomuutta toteutetaan tupakkalain säädösten lisäksi seuraavin toimenpitein:
Sitovat toimenpiteet
1. Savuttomuus mainitaan liiton työpaikkailmoituksissa.
2. Savuttomuudesta ilmoitetaan viraston sisäänkäyntien ovilla
3. Tupakoinnin lopettajille tarjotaan tukipaketti työterveyshuollon ohjauksessa.
4. Savuttomuus koskee myös sähkötupakan käyttöä.
Ohjeelliset toimenpiteet
5. Tupakointi tapahtuu työajan ulkopuolella
6. Liiton järjestämät tilaisuudet ovat savuttomia
Työilmapiirikartoitukset
Viimeisin koko henkilöstöä koskeva ilmapiirikartoitus on tehty syksyllä 2012 ja sen tulokset on
hyödynnetty henkilöstösuunnitelman 2013 – 2016 (mh 17.6.2013 § 120) laadinnassa.
Sivu 117
18
Kuntoremonttitoiminta
Kuntoremonttitoiminta käynnistyi liitossa vuonna 2004 maakuntahallituksen päättämissä puitteissa ja työterveyshuollon kanssa on sovittu menettelytavat kuntoremonttitoimintaan.
Liikunnan ja opiskelun tukeminen
Varsinais-Suomen liitto tukee työnantajana henkilökunnan kuntoliikuntaa siten, että kukin kuntoilija voi saada harrastuksesta aiheutuviin kustannuksiin korvausta 50 % aiheutuneista kuluista, kuitenkin enintään 100 euroa vuodessa. Henkilökunnasta 43 henkilöä vuonna 2014 on käyttänyt etua.
Varsinais-Suomen liitto tukee työnantajana henkilöstön omaehtoista opiskelua korvaamalla
henkilökunnan työajan ulkopuolella tapahtuvan vapaaehtoisen kurssi- ja opintopiiritoiminnan
kustannuksista 50 %, kuitenkin enintään 100 euroa vuodessa henkilöä kohden. Henkilökunnasta 5 henkilöä vuonna 2014 on käyttänyt etua.
Korvauksen edellytyksenä on, että opiskelu tukee siihen osallistuvan henkilön osaamista, työkykyä ja työssä selviytymistä eikä ole päällekkäistä työnantajan kustantaman henkilöstökoulutuksen kanssa.
Sivu 118
19
Virkistystoiminta
Työhyvinvoinnin keskeinen ylläpitäjä on liiton henkilökuntayhdistys, jonka toimintaa tuetaan liiton varoista henkilöstön yhteisten virkistystapahtumien järjestelyjä varten. Projektit suorittavat
oman osuutensa kustannuksista liitolle.
Opastettu pubikierros Turun kuuluisimpiin pubeihin 30.1.2014
Laskettelumatka Ellivuorelle Sastamalaan 28.2.2014
Jääkiekon mm-kilpailujen kisastudio pelissä Suomi–Ruotsi 21.2.2014
Jääkiekon mm-kilpailujen kisastudio pelissä Suomi–Venäjä 19.2.2014
Linnateatteri: Mieletön Turun tulevaisuus 27.3.2014
HKY:n kevätkokous 29.4.2014
Moonlight Dreaming -pianokonsertti 8.5.2014
Siisti Biitsi -talkootempaus ja saunailta 16.5.2014
Teatteri Emma: SUOMI – Hulluu touhuu! 7.8.2014
Maakuntagames 28.8.2014 Tammelassa
Liikuntailtapäivä – Info suunnistuksesta (Janne Virtanen) ja kaupunkisuunnistus 19.9.2014
Vierailu Rauhankadulle liiton entisiin toimitiloihin ja nykyisen toiminnan esittely (Ulkomaalaisvirasto)
HKY:n syyskokous 22.10.2014
Pikkujoulut Submarinassa 29.11.
Juho Savon eläköitymisjuhla 12.12.2014
Lisäksi liiton henkilökunnalla oli varattu yksi salivuoro/viikko erilaisten sisäpelien harrastamiseen.
Vuoden 2014 aikana palveluvuosia tuli täyteen
40 v.
30 v.
Leena Karlström
Hannele Hartikainen
Aleksis Klap sai maakuntajohtajan tunnustuksen vuoden 2014 työstä.
Maakuntajohtaja Juho Savolle myönnettiin 19.12.2014 maakuntaneuvoksen arvonimi.
Sivu 119
20
Liite 1:
HENKILÖKUNTALUETTELO 1.1.2014 - 31.12.2014
Maakuntajohtaja
Johdon assistentti
Juho Savo 98
Lempinen Minna 09
Hallintojohtaja
Hallintosihteeri
Toimistosihteeri
Siistijä
Virastomestari
Talouspäällikkö
Asianhallintasihteeri
Controller
Ts. virastomestari
Ts. siistijä
Markku Roto 87
Marja Karttunen 86
Irma Laaksonen 11
Ulla Lindfors 86
Tua Nilovaara 10
Elena Pekonen 03
Jaana Salonen 06
Juuli Tarvainen 13
Niilo Valtonen 14
15.8.2013–31.12.2022
11.8.2014 - 31.5.2015
1.6. - 8.8.2014
Suunnittelujohtaja
Heikki Saarento 99
Sihteeri
Erika Niskasaari 12
Ts. sihteeri
Heli Mäkynen 14
Harjoittelija
Risto Anttonen 14
Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen 05
Luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap 08
TET-harjoittelija
Jutta Kottonen 14
Suunnitteluavustaja
Satu Kottonen 11
Liikennesuunnittelija
Laura Leppänen 12
Kaavasuunnittelija
Lasse Nurmi 02
Graafinen suunnittelija Antti Vaalikivi 08
Maakunta-arkkitehti
Kaisa Äijö 12
äitiysloma 20.5.2014 - 31.3.2015
14.4. - 28.5.2014, 2.6.2014 - 26.5.2015
4.3. - 31.7.2014
23. - 27.5.2014
Edunvalvonta ja yhteistyö
Edunvalvontajohtaja
Tietopalvelusihteeri
Erityisasiantuntija
Työhön tutustumisjakso
Tutkimusavustaja
Kehittämispäällikkö
Viestintävastaava
Lauri Palmunen 87
Leena Karlström 74
Hannele Hartikainen 84
Mikko Koskinen
Tiina Rantanen 81
Janne Virtanen 02
Jessica Ålgars-Åkerholm 08
1.8.2014 9. - 26.6.2014
Sivu 120
21
Aluekehittäminen
Aluekehitysjohtaja
Osastosihteeri
Toimistovirkailija
Taloustarkastaja
Tarja Nuotio 07
Kirsi Kanerva 82
Carola Gunell 99
Sami Heinonen 13
Esa Högblom 02
Mervi Kylmälä 03
Sonja Palhus 04
Tapio Penttilä 04
Petteri Partanen 96
Antti Vasanen 13
Central Baltic -ohjelmat
Project Manager
Ülari Alamets 13
Assistant
Assistant/
Travel Manager
Financial Manager
Sanna Erkko 14
Project Coordinator
Tiina Keinänen 08
Communication Officer Kersti Karu 14
Coordinator
Marja Kuitunen 08
Financial officer
Assistant/
Travel Manager
Project Manager
Pille Laaksonen
Financial officer
Ari Linna 12
Head of Managing
Authority
Liina Luup 13
Head of Managing
Authority
Merike Niitepõld 11
Project Manager
Samu Numminen 14
Assistant
Liisa Piipponen 10
Programme writer
and budget planner
Plesanova Aiga 13
Financial Controller
Annika Põldma 12
Audit Authority
Roberts Jansons 12
Toimistovirkailija
Programme Manager Bo Storrank 08
IT-officer
Veli-Pekka Suuronen (50 %)
Communication Manager Linda Talve 08
vuorotteluvapaa 2.6.2014 - 26.5.2015
- 31.7.2014
vuorotteluvapaa 7.10.2013 - 30.9.2014,
opintovapaa 1.10.2014 - 30.9.2016
eläkkeelle 1.2.2014 7.10.2013 - 30.9.2014
14.1.2013 - 31.12.2021
19.4.2011 - 31.12.2014,
hoitovapaa 16.7.2013 - 14.1.2014,
1.1.2015 - 31.12.2021;
äitiysloma 28.3.2014 - 10.2.2015,
hoitovapaa 11.2. - 15.9.2015
9.6.2014 - 31.12.2021
9.6.2014 - 31.12.2017
20.5.2013 - 19.9.2014
1.1. - 22.9.2015
9.6.2014 - 31.12.2021
20.8.2012 - 31.12.2014
18.11.2013 - 31.12.2015
1.9.2013 - 31.12.2015
9.6.2014 - 31.12.2021
1.8.2013 - 17.1.2014, 26.3. - 31.12.2014
28.1.2013 - 30.6.2014
3.4.2012 - 31.12.2015
13.1.2012 - 31.12.2015
7.10.2013 - 30.9.2014
1.8.2008 - 30.6.2014
25.2.2014 - 31.12.2021
Sivu 121
22
Controller
Financial officer
Leena Telkkinen 11
Project Manager
Ivo Volt 14
15.8.2013 – 31.12.2022
1.1.-31.12.2014,
äitiysloma 1.10.2013 - 15.8.2014
9.6.2014 - 31.12.2021
Kansallisten ohjelmien hallinnointi
EAKR -kilpailukyky ja työllisyysohjelma
Controller
Taloustarkastaja
15.8.2013 – 31.12.2022
Hanketoiminta
Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen kehittämishanke Lounaispaikka
Paikkatietoyhteistyökoordinaattori
Sanna Jokela 07
1.10.2013 - 31.1.2014
Hankesuunnittelija
Juha Pulmuranta 14
6.3. - 14.11.2014
Ohjelmistosuunnittelija /
IT-officer
Veli-Pekka Suuronen (50 %) 25.2.2014 - 31.12.2021
Lounais-Suomen aluetietopalvelun mallin luonti ja palvelukehitys
Hankesuunnittelija
Juha Pulmuranta 14
15.11. - 31.12.2014
6Aika
Hankesuunnittelija
Esa Halsti 13
Juha Pulmuranta 14
Maakuntamuseon inventointiportaali
Esa Halsti 13
1.1.2015 - 31.8.2016
1.1.2015 - 30.9.2016
1.2. - 30.4.2014
1.5. - 31.12.2014
Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset kuntakaavoituksessa
Marie Nyman
1.5. - 30.6.2014, 1.8.-31.8.2014
Profiili
Ilona Mäkinen 10
Heikki Juva 12 (40 %)
11.10.2010 - 10.1.2014
1.1. - 31.1.2014
Europe Direct
EU-tiedottaja
Kirsi Stjernberg 02 (80 %)
1.1.2013 - 31.12.2016
Henkilön nimen perässä oleva numero viittaa työsuhteen alkamisvuoteen.
Sivu 122
23
Liite 2:
Henkilöstöasioita hoitavat yhteistoimintaryhmät
Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea
kokouksia 5 kpl
Yhteistyökomitea toimii liitossa ”Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa” tarkoittamana yhteistoimintaelimenä ja käsittelee ko. lain mukaiset asiat. Yhteistyökomitea koostuu työantajan ja henkilöstön edustajista ja sen toimikausi on neljä vuotta. Maakuntahallitus nimeään omat edustajansa yhteistyökomiteaan ja Varsinais-Suomen liitossa toimivat työntekijäjärjestöt nimeävät omat edustajansa
jäsenmäärien mukaisessa suhteessa, kuitenkin vähintään yksi edustaja työntekijäjärjestöä kohti. Yhteistyökomiteassa tulee olla edustettuna edustaja molemmista työehtosopimuksista. Yhteistyökomitean puheenjohtajaksi valitaan vuorotellen työnantajan ja henkilöstön edustaja, kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yhteistyökomitea antaa lausunnon talousarviosta ja taloussuunnitelmasta ennen kuin se viedään maakuntahallituksen päätettäväksi.
Jäsen
Varajäsen
Juvonen Timo
Kauppinen Veli-Matti
Gunell Carola
Kanerva Kirsi
Karlström Leena
Talve Linda
Nurmi Lasse
Pekonen Elena
Tyyskänen Heli
Kottonen Satu
Työnantajan edustajat:
Varsinainen jäsen
Kurvinen Jani
Koskinen Talvikki, pj.
Varajäsen
Kiviranta Esko
Lehtinen Riitta
Karttunen Marja, siht.
Varsinais-Suomen liiton työsuojelutoimikunta
kokouksia 1 kpl
Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista säädetään laissa
työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Työsuojelutoimikuntaan kuuluvat työnantajan nimeämät ja työntekijöiden valitsemat edustajat. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan
jäseniä. Työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa on työnantaja itse tai sellainen edustaja, jonka
tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen. Työsuojelutoimikunnan sijasta voidaan sopia sitä korvaavasta yhteistoimintajärjestelystä.
Jäsen
Roto Markku, pj.
Gunell Carola
Kuitunen Marja
Roslakka Ville
Karttunen Marja, siht.
Sivu 123
24
Henkilöstöryhmä
Henkilöstöryhmän jäseninä ovat ammattijärjestöjen (JUKO, JYTY ja JHL) luottamusmiehet , esittelijänä
hallintojohtaja ja sihteerinä hallintosihteeri. Henkilöstöryhmässä voidaan nopealla aikataululla ottaa käsittelyyn kaikki liiton toimintaan liittyvät asiat. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Ryhmä on
epävirallinen ja sen tehtävänä on informoida muuta henkilöstöä käsittelyyn tulevista asioista sekä valmistella asioita yhteistyökomitealle ja työsuojelutoimikunnalle.
Roto Markku, pj.
Kanerva Kirsi (JHL)
Karlström Leena (JYTY)
Kauppinen Veli-Matti (JUKO)
Nurmi Lasse (JUKO)
Talve Linda (JUKO)
Karttunen Marja, sihteeri
Sivu 124
§ 11, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 72/2015
Sivu 126
MAAKUNTAHALLITUSTEN PUHEENJOHTAJIEN MATKA VIROON JA LATVIAAN 23. - 25.9.2015
Asia
Maakuntahallitusten puheenjohtajakokous päätti 14.1.2015 kokouksessaan Viroon ja Latviaan
suuntatuvasta opintomatkasta. Matkan ajankohdaksi sovittiin ke 23.9.- pe 25.9.2015. Matka on tarkoitettu pelkästään hallitusten puheenjohtajille (1 / liitto) tai heidän estyneenä ollessaan kunkin sijaiselle.
Valmistelija
KH/ml
Maakuntahallitus päättää osallistumisesta maakuntahallitusten puheenjohtajien matkalle Viroon ja
Latviaan 23. - 25.9.2015.
Päätös
Lisätietoja
johdon assistentti Minna Lempinen p. 0400 157 520, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 12, MH 23.3.2015 10:00
EDUNV: 7/2015
Sivu 127
MAAKUNTAHALLITUKSEN NEUVOTTELU- JA TUTUSTUMISMATKA AHVENANMAALLE JA RUOTSIIN 30.9. 2.10.2015
Asia
Maakuntahallituksen neuvotteluja tutustumismatkan kohteeksi on valmisteltu vierailua Maarianhaminaan ja Tukholmaan. Matkan ajankohta on 30.9. - 2.10.2015 (lähtö keskiviikkona 30.9. aamulaivalla Maarianhaminaan, lähtö torstaina 1.10. laivalla Tukholmaan, josta paluulento perjantaina
2.10.2015 Turkuun). Matkan aikana tutustutaan mm. aluehallintoviranomaisiin, teemoina mm.
aluesuunnittelu ja sosiaalija terveysasioiden maakunnallinen organisointi. Ohjelma suunnitellaan
yhteistyössä Suomen Tukholman suurlähetystön kanssa. Matkaohjelma tarkentuu kevään aikana.
Valmistelija
TN/SP/ml
Maakuntahallitus päättää tehdä neuvotteluja tutustumismatkan Ahvenanmaalle ja Ruotsiin
30.9. - 2.10.2015.
Päätös
Lisätietoja
erikoissuunnittelija Sonja Palhus, 040 534 3865; etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 13, MH 23.3.2015 10:00
ALUEK: 31/2015
Sivu 128
CPMR:N BALTIC SEA COMMISSION YLEISKOKOUS 7.5.2014, VAASA
Asia
Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton CPMR:n Baltic Sea Commission pitää tänä
vuonna yleiskokouksensa Vaasassa 7.5.2014. Varsinais-Suomen liitto on järjestön jäsen.
Kokouksen teemat keskittyvät yleisten asioiden ohella ajankohtaisiin teemoihin Itämeren alueella.
Valmistelija
TN/SP/kk
Maakuntahallitus päättää edustuksestaan CPMR:n Baltic Sea Commissionin yleiskokoukseen
7.5.2014.
Päätös
Lisätietoja
erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p. 040 534 3862, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 14, MH 23.3.2015 10:00
ALUEK: 33/2015
Sivu 129
CPMR:N MERIASIOIDEN KOKOUS 21. - 22.9.2015 BRYSSELISSÄ
Asia
Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto (CPMR) järjestää Brysselissä 21.-22.4.2015
merellisiin asioihin keskittyvän temaattisen kokouksen. Tiistaina 21.4. teemana on
meriteollisuustoimialaan liittyvä kokous ja tapaaminen Euroopan parlamentin jäsenten kanssa
liittyen merisektorin erityiskysymyksiin. Keskiviikkona järjestetään erilliset kokoukset merellisestä
bioteknologiasta, kalastuksesta ja vesiviljelystä, merialueiden suunnittelusta sekä matkailusta.
CPMR:n edustaja on toivonut, että Varsinais-Suomen liitosta yksi luottamushenkilö voisi osallistua
erityisesti MEP-tapaamiseen ja kokoukseen.
Valmistelija
TN/kk
Maakuntahallitus päättää edustuksestaan CPMR:n meriteemaan liittyvään kokoukseen ja MEPtapaamiseen Brysselissä 21.-22.4.2015.
Päätös
Lisätietoja
§ 15, MH 23.3.2015 10:00
HALL: 65/2014
Sivu 130
EUROPEAN MARITIME DAY, ATEENA 28. - 29.5.2014
Asia
Euroopan Komissio järjestää vuosittain European Maritime Dayn, joka tänä vuonna järjestetään
Ateenassa, Kreikassa 28. – 29.5.2015. Ohjelma koostuu asiantuntijoiden puheenvuoroista, paneeleista ja hanke-esittelyistä. Euroopan Meripäivät järjestetään Turussa vuonna 2016.
Valmistelija
TN/SP/kk
Maakuntahallitus päättää mahdollisen edustajan osallistumisesta European Maritime Day tapahtumaan Ateenassa, Kreikassa 28. – 29.5.2015.
Päätös
Lisätietoja
§ 16, MH 23.3.2015 10:00
Sivu 131
EAKR-OHJELMAN (2007- 2013) HANKKEET, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET
Hankerahoitusjaosto 23.2.2015 §7
Asia
Varsinais-Suomen liittoon on saatu EAKR-ohjelmaa 2007- 2013 koskevia hakemuksia
(oheismateriaalina):
2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen
23/2012, Invest in Salo 2 (JATKOHANKE) (hakija: Salon kaupunki)
Hankkeen kuvaus: Jatkohankkeen toimenpiteinä 2015 on kansainvälistyminen ja markkinointimateriaalin monipuolistaminen mm. kokoamalla salolaista elinkeinoelämää esittelevä showroomkonsepti. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2012–30.6.2015.
Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Lähestyttävä Itämeren portti – saavutettavuus.
Perustelut päätösesitykselle: Hanke on edennyt suunnitellusti, lisätoimenpiteet ovat perusteltuja.
19/2015, Living Lab Laser (hakija: Ukipolis Oy)
Hankkeen kuvaus: Hankkeessa kartoitetaan teollisuuden, erityisesti PK- yrityksistä potentiaalisia
tuotteita tai tuotantoa robotiikan, automatisoinnin, laser-ja/tai hybridihitsauksen kehittämiskohteeksi. Hankkeen aikana kokeillaan kehittämispolkua ja jatkokehitetään sitä saadun palautteen ja kokemuksen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä uusien teknologioiden tietämystä yrityksissä
ja oppilaitoksissa. Hankkeen toteutusaika on 2.2.2015–30.6.2015.
Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Yhdessä rajat ylittäen – yhteistyötaidot.
Perustelut päätösesitykselle: Idea on hyvä ja hanke tukee hyvin alueen elinkeinoelämää.
3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen
27/2015, Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (hakija:
Pyhäjärvi-instituutti)
Hankkeen kuvaus: Hankkeessa selvitetään Yläneenjoen valuma-alueella kunnostettujen vesiensuojelutoimenpiteiden tila ja vaikuttavuus, käydään läpi altaiden, kosteikkojen ja suodattimien kunto. Arvioidaan altaisiin ja kosteikkoihin kertyneen aineksen määrä, tehdään arviot kunnostustarpeesta ja toteutetaan tarvittaessa pienimuotoisia kunnostuksia.
Hankkeessa seurataan toimenpiteiden toimivuutta ja ojavesistöjä vesinäytteiden ja automaattisten
vedenlaatumittareiden avulla. Hankkeen toteutusaika on 1.2.2015–30.6.2015.
Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt
– vastuullisuus.
Perustelut päätösesitykselle: Hankkeessa on selkeät ja konkreettiset, mitattavat toimenpiteet.
29/2015, Smarta Kimitoön -Älykäs Kemiönsaari 2 (JATKOHANKE) (hakija: Kemiönsaaren kunta)
Hankkeen kuvaus: Projektets målsättning förbättrar områdets tillgänglighet i och med förstärknin
av elnätet samt stöder kraftigt utvecklingen av Cleantech-branschen. Elförsörjning är bland de
viktigaste infrastrukturerna för industriell verksamhet. Energieffektivitet hämtar också med sig lösningar som kommer att skapa en marknad inom Cleantech-branschen. Målet är att projektet har en
starkt sysselsättande verkan på lång sikt. Projektet marknadsför miljövänliga energilösningar och
jobbar aktivt med attitydarbete för en bättre och hållbarare miljö. Projektet används också starkt i
§ 16, MH 23.3.2015 10:00
Sivu 132
kommunens marknadsföring av Kimitoön som Finlands Gröna Ö. Hankkeen toteutusaika on
13.2.2015–30.06.2015.
Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Innovoivaa edelläkävijyyttä – resurssiviisaus.
Perustelut päätösesitykselle: Luonteva jatko hyvin edenneelle hankkeelle, esitetyt toimenpiteet
täydentävät hyvin edellisessä ÄRM -hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä.
4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen
25/2015, Bisnestä elokuvista (hakija: Turun Seudun Kehittämiskeskus)
Hankkeen kuvaus: Projektin aikana kasvatetaan Länsi-Suomen elokuvakomission yhteyteen muodostettua yritysverkostoa laajemmaksi ja monipuolisemmaksi kartoittamalla ja kontaktoimalla yrityksiä. Alueen yrityksiä tiedotetaan laajasti elokuvayhteistyön mahdollisuuksista ja eduista sopivin
keinoin ja kanavissa viestintäasiantuntijan avulla. Projektissa myös kasvatetaan yritysten osaamista yhteistyöstä ja siitä hyötymisestä järjestämällä niille koulutustilaisuuksia ja asiantuntijasparrausta
ja tarjoamalla konkreettisia mahdollisuuksia tarjoutua ja lähteä av-tuotannon kumppaniksi. Hankkeen toteutusaika on 1.2.2015–30.6.2015.
Perustelut päätösesitykselle: Kannatettava hanke, joka tukee hyvin alueen elinkeinoelämää ja
verkottaa elokuvaproduktiolle palveluja tarjoavia yrityksiä.
Hankkeet on käsitelty Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 13.2.2015.
Valmistelija
TN/VR/kk
Ehdotus
Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että
Salon kaupungille myönnetään projektille ”Invest in Salo 2” (23/2012) Rakennerahastot (yhdistetty)
-rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (35 543 euroa), kuitenkin enintään
24 880 euroa.
Ukipolis Oy:lle myönnetään projektille ”Living Lab Laser” (19/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (40 000 euroa), kuitenkin enintään
28 000 euroa.
Pyhäjärvi-instituutille myönnetään projektille ”Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus” (27/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (55 350 euroa), kuitenkin enintään 38 745 euroa.
Kemiönsaaren kunnalle myönnetään projektille ”Smarta Kimitoön -Älykäs Kemiönsaari 2”
(29/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (29 800 euroa), kuitenkin enintään 20 860 euroa.
Turun Seudun Kehittämiskeskukselle myönnetään projektille ”Bisnestä elokuvista” (25/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (48 700
euroa), kuitenkin enintään 34 090 euroa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
__________
§ 16, MH 23.3.2015 10:00
Sivu 133
Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi.
Maakuntahallitus päättää, että
Salon kaupungille myönnetään projektille ”Invest in Salo 2” (23/2012) Rakennerahastot (yhdistetty)
-rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (35 543 euroa), kuitenkin enintään
24 880 euroa.
Ukipolis Oy:lle myönnetään projektille ”Living Lab Laser” (19/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (40 000 euroa), kuitenkin enintään
28 000 euroa.
Pyhäjärvi-instituutille myönnetään projektille ”Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus” (27/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (55 350 euroa), kuitenkin enintään 38 745 euroa.
Kemiönsaaren kunnalle myönnetään projektille ”Smarta Kimitoön -Älykäs Kemiönsaari 2”
(29/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (29 800 euroa), kuitenkin enintään 20 860 euroa.
Turun Seudun Kehittämiskeskukselle myönnetään projektille ”Bisnestä elokuvista” (25/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (48 700
euroa), kuitenkin enintään 34 090 euroa.
Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan
osalta kokouksessa.
Päätös
Lisätietoja
erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 17, MH 23.3.2015 10:00
Sivu 134
MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA, KIELTEISET PÄÄTÖKSET
Hankerahoitusjaosto 23.2.2015 §6
Asia
Varsinais-Suomen liittoon on saatu seuraava maakunnan kehittämisrahahakemus (oheismateriaali):
Maakuntaohjelma
Arvokärki
Yhdessä rajat ylittäen – yhteistyötaidot.
24/2015 Sanataide tutuksi voimavaraksi – kumppanuushanke Varsinais-Suomessa (Hakija Kirjan
talo – Bokens hus ry)
Hankekuvaus: Hankkeella pyritään nostamaa Varsinais-Suomi sanataiteen mallimaakunnaksi.
Hanke painottaa ja tukeutuu yhteistyöhön sekä aktivoi kumppanuudet, jotta Varsinais-Suomi nousisi kirjallisuuden, sanataiteen, tarinoiden ja digitaalisen tarinankerronnan teräväksi kärjeksi. Tavoitteena on koko Varsinais-Suomen kattava sanataideosaajista ja -palveluista muodostuva sanataideverkko.
Hankkeen tuloksena syntyy koko Varsinais-Suomen alueen kattava sanataideverkosto, jossa
osaaminen kiertää maakuntaa luoden paikalliset taitokeskittymät tulevaisuuden töitä varten. Kirjan
talo vahvistaa rooliaan sanataiteen instituuttina maakunnassa sekä Kirjan talo ja Turun sanataideyhdistys voivat sanataiteen osalta viedä päätökseen Varsinais-Suomen kirjallisuusstrategiaan Yhdessä kirjoitetut tulevaisuudet kirjatut tavoitteet.
Hankkeen toteutusaika on 1.8.2015 – 31.5.2016.
26/2015 Scene – elokuvaa kaikille (Hakija Turun kaupunki / Turun seudun kehittämiskeskus)
Hankekuvaus: Elokuvakomission tarkoituksena on entisestään nostaa Turun imagoa elokuvakaupunkina ja tehdä samalla Turusta merkittävä pohjoismainen av-alan keskittymä. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi Turun kaupunki, Turun Ammattikorkeakoulu Oy sekä Linnateatteri ry perustivat
viime vuonna Elokuvakaupunki Turku -kannatusyhdistyksen, joka kantaa julkisuudessa nimeä
Scene. Scene -elokuvaa kaikille -hankkeen avulla yhdistys lanseerataan ja sen toiminnasta tiedotetaan. Yhdistyksen tavoitteena on tuoda lisää elokuvakulttuuria ja elokuvaelämyksiä varsinaissuomalaisille kuntalaisille mm. tapahtumien avulla.
Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu keskeisesti Scenestä ja sen toiminnasta tiedottaminen ja jäsenien
hankinta asiantuntijoiden avustuksella. Yhdistyksen onnistuneen tiedotuksen ja tapahtumien myötä
kuntalaiset pääsevät osalliseksi paikalliseen elokuvatoimintaan ja Turun ja Varsinais-Suomen maine elokuvakaupunkina ja -alueena vahvistuu.
Hankkeen toteutusaika on 1.2.2015 – 31.12.2015.
Hankkeet 24/2015 ja 26/2015 on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 13.2.2015
Valmistelija
TN/PP/kk
Ehdotus
Hankerahoitusjaosto päättää esittää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä maakunnan kehittämisrahaa:
§ 17, MH 23.3.2015 10:00
Sivu 135
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
___________
Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi.
Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä maakunnan kehittämisrahaa:
Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan
osalta kokouksessa.
Päätös
Lisätietoja
erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630 etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 18, MH 23.3.2015 10:00
EDUNV: 5/2015
Sivu 136
MAAKUNNALLINEN EUROOPPA-PÄIVÄN VASTAANOTTO
Asia
Suomi on ollut 20 vuotta Euroopan unionin jäsen. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt vuodesta
1997 lähtien Eurooppa-päivän vastaanoton ja paikka on vuosittain vaihdellut.
Toukokuun 9. päivä on tänä vuonna lauantai. Juhlapaikaksi on varattu Uittamon paviljonki Turussa.
Puhujaksi on lupautunut ministeri Pertti Paasio.
Valmistelija
LP/lk
Maakuntahallitus päättää järjestää Eurooppa-päivän vastaanoton yhteistyökumppaneille lauantaiiltana 9. toukokuuta 2015 Uittamon paviljongilla Turussa.
Päätös
Lisätietoja
edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, puh. 0400864 604, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 19, MH 23.3.2015 10:00
ALUEK: 23/2015
Sivu 137
LAUSUNTO ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON
ASETUKSEN (1393/2014) MUUTTAMISESTA
Asia
Työ- ja elinkeinoministeriö on 4.3.2015 päivätyllä kirjeellään pyytänyt lausuntoa ELY-keskuksista
annetun valtioneuvoston asetuksen (1392/2014) muuttamisesta (oheismateriaali). Maakuntahallitus on lausunut kyseisestä asetusmuutoksesta edellisen kerran helmikuussa 2015.
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt uutta lausuntoa, koska pykälien 5, 8, 12 ja 17 muuttamista
koskeva esitys ei keskeneräisenä ehtinyt samalle lausuntokierrokselle edellisellä kerralla lausuttavana olleen ohjausjärjestelmäuudistuksen kanssa. Asetusmuutosluonnos sisältää myös 20.2.015
päättyneellä lausuntokierroksella olleet ELY-keskusten ohjausjärjestelmän uudistamista koskevat
pykälät 19 ja 20, joita on muutettu edellisen lausuntokierroksen perusteella. Tällä lausuntokierroksella ei pyydetä enää lausuntoa ohjausjärjestelmästä. Nyt lausuttavana olevien pykälien muuttamisella toteutettaisiin maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankintojen ja sopimuksenaikaisen
toiminnan keskittäminen neljään ELY-keskukseen, jotka ovat Varsinais-Suomen, KaakkoisSuomen, Keski-Suomen ja Lapin ELY-keskukset.
Valmistelija
TN/LL/hm
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:
Nyt lausuttavana oleva luonnos valtioneuvoston asetusmuutokseksi koskien ELY-keskuksia
(1392/2014) on Varsinais-Suomen kannalta myönteinen. Asetusluonnoksen mukaan VarsinaisSuomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus hoitaa jatkossa oman toimialueensa lisäksi Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueilla maanteiden
kunnossapidon ja rakentamisen hankintaan sekä sopimuskauden aikaiseen toimintaan liittyvät,
elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta liikennevirastosta
annetun lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä. Varsinais-Suomen liitto pitää
asetusmuutosta oikeansuuntaisena ja kannatettavana, mutta korostaa että ko. ELY-keskusten resursoinnin tulee vastata lisääntynyttä tehtäväkenttää. Liitolla ei ole muuta huomautettavaa asetusluonnoksesta.
Lausunto lähetetään: kirjaamo@tem.fi, elina.isoksela@tem.fi
Päätös
Lisätietoja
liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p. 040 767 4364, laura.leppanen@varsinais-suomi.fi
§ 19, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Oheismateriaali, aluek232015
Valtioneuvoston asetus
elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen
muuttamisesta
Annettu Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 2015
—————
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
kumotaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen
(1392/2014) 7 § 2 momentti, 10 §:n 1 momentti ja 15 §:n 2 momentin 4 kohta sekä
muutetaan 5, 8, 12, 17, 19 ja 20 § seuraavasti:
§
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä
ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun
toimialueen lisäksi kaikkien elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueella
seuraavat elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät:
1) yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta
annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o
320/2006 6 artiklassa ja maaseudun yritystoiminnan tukemisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (632/2007) tarkoitetut sokerin monipuolistamistukeen liittyvät tehtävät;
2) Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta
ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003,
(EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja
(EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o
1255/2011 kumoamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o
508/2014 76 80 artikloissa tarkoitettujen
toimenpiteiden rahoittamiseksi myönnettävien tukien myöntämiseen, maksamiseen,
seurantaan, valvontaan ja takaisinperintään
liittyvät tehtävät;
3) Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa
koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1093/
2014) 4 §:n 2 momentin nojalla elinkeino-,
liikenne-, ja ympäristökeskukselle siirretyt
tehtävät;
4) laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2874/93,
(EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004
muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o
1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o
1005/2008 mukaiset saalistodistusten varmentamiseen ja tarkastamiseen liittyvät tehtävät;
5) maantielaissa (503/2005) tarkoitetut
maantielauttaliikenteen hankintaan ja palvelutason määrittelyyn liittyvät tehtävät;
6) saariston kehityksen edistämisestä annetussa laissa (494/1981) tarkoitetut saariston
yhteysalusliikenteen hankintaan ja avustuksiin sekä palvelutason määrittelyyn liittyvät
tehtävät;
7) tieliikennelaissa (267/1981) tarkoitetut
lauttojen ja yhteysalusten etuajo-oikeuteen
liittyvät tehtävät;
8) luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tarkoitetut 40 §:n, 45 §:n ja 49 §:n 4 momentin
mukaiset lajisuojelua koskevat lupatehtävät
sekä 49 §:n 3 momentin mukaiset lintuja
koskevat lupatehtävät.
Sivu 137
toimialueen lisäksi Uudenmaan, Satakunnan,
Kaakkois-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja
Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten
toimialueilla
kalastuslaissa
(286/1982), Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetussa
laissa (1139/1994), Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista
annetussa laissa (1447/2006), Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetussa laissa, merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä
annetussa laissa (690/2010), yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetussa laissa (1188/2014), yhteisaluelaissa
(758/1989),
vesilaissa
(587/2011), vesienhoidon ja merenhoidon
järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004)
ja ympäristönsuojelulaissa (86/2000) säädetyt kalatalouteen ja yleisen kalatalousedun
valvontaan liittyvät tehtävät.
toimialueen lisäksi Satakunnan, Hämeen,
Pirkanmaan Keski-Suomen ja EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueilla tulvariskien hallinnasta annetussa laissa (620/2010) tarkoitetut
Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien
hallinnan yhteensovittamiseen liittyvät tehtävät.
toimialueen lisäksi Uudenmaan, Satakunnan
ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueilla julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa
tarkoitetut elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat maanrakennus- ja kuljetusalan koulutushankinnat.
toimialueen lisäksi Pirkanmaan ja EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueilla maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankintaan sekä
sopimuskauden aikaiseen toimintaan liittyvät, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta liikennevirastosta annetun lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä.
toimialueen lisäksi Satakunnan elinkeino-,
liikenneja ympäristökeskuksen toimialueella kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetut maahanmuuttajien kotouttamisen ja laajamittaisen maahantulon alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ja muut erikseen määrättävät
tehtävät.
§
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä
toimialueen lisäksi kaikkien elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueella
seuraavat elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät:
1) maantielaissa tarkoitetut tienvarsiteknologiaan liittyvät valmistelu-, suunnittelu- ja
valvontatehtävät sekä näihin liittyviä puiteja huoltosopimuksia koskevat asiat;
2) ympäristönsuojelulain
täytäntöönpanoon liittyvät metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemian teollisuuden ympäristökysymysten asiantuntijatehtävät.
toimialueen lisäksi Uudenmaan, Hämeen,
Etelä-Savon,
Pohjois-Savon,
PohjoisKarjalan ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueilla tulvariskien hallinnasta annetussa laissa tarkoitetut Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden
tulvariskien hallinnan yhteensovittamiseen
liittyvät tehtävät sekä valtiolle vesilain
(587/2011) mukaisen säännöstelyluvan haltijana kuuluvat tehtävät Päijänteen ja sen alapuolisen Kymijoen vesistöalueen osalta.
toimialueen lisäksi Hämeen ja Etelä-Savon
elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten
toimialueilla julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetut maanrakennus- ja kuljetusalan koulutushankinnat.
toimialueen lisäksi Uudenmaan elinkeino-,
Sivu 138
liikenneja ympäristökeskuksen toimialueella maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankintaan sekä sopimuskauden aikaiseen toimintaan liittyvät, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät
lukuun ottamatta liikennevirastosta annetun
lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle
kuuluvia tehtäviä.
ympäristökeskus hoitaa Suomen ja Venäjän
väliseen rajavesistöjä koskevan sopimukseen
(SopS 26/1965) sekä Suomen ja Venäjän väliseen Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntöä
koskevaan sopimukseen (SopS 91/1991) liittyvät toimeenpanotehtävät.
12 §
Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä
Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi kaikkien elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueilla ympäristökasvatusta tukevat elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat yhteensovittamis- ja asiantuntijatehtävät siten kuin
ympäristöministeriö tarkemmin määrää.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja
Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueilla, lukuun ottamatta
Ahvenanmaan maakuntaa, seuraavat elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät:
1) alueiden kehittämisestä annetussa laissa, rakennerahastolaissa sekä alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa säädetyt välittävän
toimielimen tehtävät; sekä
2) yritystoiminnan tukemisesta annetussa
laissa ja valtionavustuksesta yritystoiminnan
kehittämiseksi annetuissa laeissa tarkoitetut
tehtävät, lukuun ottamatta edellä 7 §:n 1
momentin 2 kohdassa tarkoitettuja avustuksia
keksintöasioissa;
3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta
annetun lain (916/2012) 8 luvun 5 §:ssä tarkoitetut yritystoiminnan kehittämispalvelutehtävät.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Pohjois-Savon elinkeino-,
liikenneja ympäristökeskuksen toimialueella maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankintaan sekä sopimuskauden aikaiseen toimintaan liittyvät, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät
lukuun ottamatta liikennevirastosta annetun
17 §
Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä
Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen
lisäksi kaikkien elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueilla seuraavat elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle
kuuluvat tehtävät:
1) maantielaissa tarkoitetut tien kunnossapitoon liittyvät vahingonkorvausasiat lukuun
ottamatta valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetussa laissa (978/2014) tarkoitettuja
vahingonkorvausasioita;
2) ajoneuvojen siirtämisestä annetussa
laissa (828/2008) tarkoitetut omistajatietojen
selvittämistä sekä siirto- ja korvauspäätöksiä
koskevat tehtävät maanteille jätettyjen ajoneuvojen osalta;
3) arktisten alueiden ympäristöyhteistyön
yhteensovittamistehtävät siten kuin ympäristöministeriö tarkemmin määrää;
4) Etelämantereen ympäristönsuojelusta
annetun lain (28/1998) mukaiset lupa- ja valvontatehtävät.
lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimialueilla kalastuslaissa, Euroopan yhteisön
yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta
annetussa laissa, Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista annetussa laissa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen
kansallisesta täytäntöönpanosta annetussa
laissa, merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetussa laissa,
yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetussa laissa, yhteisaluelaissa, vesilaissa, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa ja
ympäristönsuojelulaissa säädetyt kalatalou-
Sivu 139
teen ja yleisen kalatalousedun valvontaan
liittyvät tehtävät.
lisäksi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen toimialueella
maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen
hankintaan sekä sopimuskauden aikaiseen
toimintaan liittyvät, elinkeino-, liikenneja
ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta liikennevirastosta annetun
lisäksi Suomen, Norjan ja Venäjän välillä
Inarijärven säännöstelemisestä Kaitakosken
voimalaitoksen ja padon avulla tehtyyn sopimukseen (SopS 39/1959) sekä Suomen ja
Norjan välillä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehtyyn sopimukseen
(SopS 94/1989) sekä Suomen ja Ruotsin välillä tehtyyn rajajokisopimukseen (SopS
91/2010) liittyvät toimeenpanotehtävät.
19 §
Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten
strategisen suunnittelun ja tulosohjauksen sisältö ja menettelytavat
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun strategisen suunnittelun ja tulosohjauksen järjestämisestä
osalta ja siitä, että keskuksille laaditaan aluehallintovirastojen kanssa yhteinen strategiaasiakirja sekä keskuskohtaiset tulossopimukset.
Strategia-asiakirjassa esitetään hallitusohjelmasta, hallituksen strategia-asiakirjasta,
valtioneuvoston kehyspäätöksistä, valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä, maakuntaohjelmista, hallituksen politiikkaohjelmista, muista poikkihallinnollisista
ohjelmista sekä lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista johdettavat elinkeino-,
liikenneja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen strategiset tavoitteet.
Tulossopimus laaditaan kullekin elinkeino, liikenneja ympäristökeskukselle hallituskaudeksi, ja sitä tarkistetaan vuosittain ottaen
huomioon valtiontalouden kehykset ja talousarvio. Tulossopimus perustuu strategiaasiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin
ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin
ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Tulossopimuksessa määritellään keskukselle keskeiset toimintalinjat, tulostavoitteet ja yhteistyökysymykset sekä määrärahapuitteet vastuualueittain ja yksiköittäin. Erityisestä syystä tulossopimuksessa voi olla hallinnonalakohtaisia tavoitteita sisältävä erillinen osuus.
20 §
johtoryhmä ja valmisteluryhmät
strategisen suunnittelun ja tulosohjauksen toteuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö asettaa elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten johtoryhmän neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Johtoryhmän tehtävänä on käsitellä keskusten strategia-asiakirja, keskusten kanssa käytävien tulosneuvottelujen pohjaksi laaditut
tulossopimukset, keskuksia koskeva kehysja talousarvioesitys, sekä muut strategiset linjaukset, laajat kehittämishankkeet ja valtioneuvoston ja ministeriryhmien käsiteltävät
asiakirjat. Johtoryhmässä ovat edustettuina
elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksista
annetun lain 8 §:ssä säädetyt ministeriöt tai
keskushallinnon virasto, jolle ministeriö on
antanut edustamisen tehtäväksi, sekä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksille asetetaan yksi yhteinen edustaja, joka edellä 1
momentissa säädetystä poiketen voidaan
asettaa vuodeksi kerrallaan.
Johtoryhmässä käsiteltävät asiat valmistellaan ja yhteen sovitetaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamissa valmisteluryhmissä.
Valmisteluryhmissä ovat edustettuina elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksista annetun lain 8 §:ssä säädetyt ministeriöt ja siinä
tarkoitetut keskushallinnon virastot, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset sekä
henkilöstöä edustavat järjestöt. Henkilöstöä
edustavilla järjestöillä voi olla kussakin valmisteluryhmässä yksi tai useampi yhteinen
edustaja.
———
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015. Kuitenkin asetuksen 7 §:n 2
momentti, 10 §:n 1 momentti ja 15 §:n 2
Sivu 140
momentin 4 kohta kumotaan ja 5, 8, 12, 17 §
tulevat voimaan vasta 1 tammikuuta 2016.
Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 2015
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Neuvotteleva virkamies Elina Isoksela
Sivu 141
§ 20, MH 23.3.2015 10:00
MAANK: 47/2015
Sivu 143
VARSINAIS-SUOMEN LUONNONVARAFOORUMITYÖN KÄYNNISTÄMINEN
Asia
Varsinais-Suomen luonnonvarafoorumityön tavoitteena on toteuttaa keskeisiä luonnonvara- ja
kiertotalousteemaan kohdistuvia selvitystöitä ja yhteistyötoimia eri toimijoiden kanssa maakunnan
alueella.
Vuoden 2015 toiminnan tavoitteena on mm. ylijäämämaamassojen ja uusiomaa-ainesten käytön
edistämiseen tähtäävän yhteistyöhankkeen käynnistäminen yhteistyössä alueen kuntien ja yritysten kanssa. Kiertotalouden tavoitteiden toteuttamisen keskeisenä toimena on Kiertotalouden Life
IP valmistelu ja käynnistys. Luonnonvarafoorumin puitteissa edistetään luonnonvarastrategian laadintaa yhteistyössä eri toimijoiden ja aluetietopalvelun kanssa.
Varsinais-Suomen liiton osuudeksi luonnonvarafoorumityön vuoden 2015 kustannuksista on esitetty 4 000 euroa. Muut rahoittajatahot ovat tällä hetkellä: kunnat (Raisio, Salo ja Turku) sekä yrityksistä Fortum ja Nordkalk.
Valmistelija
HS/AK/hm
Maakuntahallitus päättää
- osallistua Varsinais-Suomen luonnonvarafoorumityön vuoden 2015 kustannuksiin enintään
4 000 eurolla (alv 0 %).
- perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteinen kustannuspaikkaa.
- valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään hankkeen edellyttämät sopimukset.
- nimetä suunnittelujohtaja Heikki Saarennon hankkeen tilivelvolliseksi.
Päätös
Lisätietoja
luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap, 040 721 3137, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 21, MH 23.3.2015 10:00
Sivu 144
VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET
Asia
Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset:
Maakuntajohtajan päätökset:
- hankepäätökset A § 3
- muut B § 59
- kokemuslisät F § 3-4
Hallintojohtajan päätökset:
- projektien maksatushakemusten maksuunpano K § 5-12
Valmistelija
MK
Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.
Päätös
Lisätietoja
hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
§ 22, MH 23.3.2015 10:00
Sivu 145
TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT
.1 JUKON PÄÄLUOTTAMUSMIES
Asia
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ilmoitti kirjeellään 5.3.2015, että luottamusmiessopimuksen mukaiseksi JUKOn pääluottamusmieheksi on ajalle 1.8.2015 – 31.7.2018 valittu
Veli-Matti Kauppinen ja varapääluottamusmieheksi Lasse Nurmi. Luottamusmieheksi on valittu
Linda Talve.
.2 MATKARAPORTIT
Esa Högblom
Smart Specialisation Strategy: New approaches for Partnerships among Education, Research and
Industry in Regions
12.-13.2.2015 Riika, Latvia
Petteri Partanen
Towards Blue Growth in the Baltic Sea Region
24.-26.2.2015 Bryssel, Belgia
Aleksis Klap
Realizing the Bioeconomy in the Baltic Sea Region - Workshop III
4.-5.3.2015 Varsova, Puola
.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULU 25.3.2015
Maakuntahallituksen iltakoulu koskien Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja
liikenteen vaihemaakuntakaavaa pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00.
Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.
Päätös
§ 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Hogblom
Sivu 145
§ 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Hogblom
Sivu 146
§ 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap
Sivu 147
§ 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap
Sivu 148
§ 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen
Sivu 149
§ 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen
Sivu 150
§ 23, MH 23.3.2015 10:00
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
Puheenjohtaja päättää kokouksen.
Päätös
Sivu 152

Varsinais Suomi.fi Images Tiedostot Extranet Maakuntahallitus

Transcription

Similar documents

Meluilmoituksen johdosta annettu päätös

ma 19.10.2015 klo 10.00 pöytäkirja - Varsinais

Tehtävänä Suomi nousuun jatkuu... - Olavi Ala

PARAS LAUSUNTOPOHJA.docx

Finanssialan Keskusliitto

Saalismäärät alueittain

Pöytäkirja PDF-muodossa

KUTSU Tervetuloa valmistelemaan aluehallintovirastojen ja