Ötökkäinfo
Transcription
Ötökkäinfo
KENEN VIERESSÄ NUKUT? Torakka Torakka • Torakat ovat muodoltaan litteähköjä ja äärimmäisen sitkeitä hyönteisiä • Muodostavat pieniä yhdyskuntia lämpimiin paikkoihin, kuten seinänraot, patterien taustat, lämpöputkistot jne • Leviävät huoneistossa nopeasti • Liikkuvat mieluiten öisin ja syövät viljatuotteita, kasviksia, lihatuotteita, käymistuotteita jne Torakka Haitat • Pilaavat ulosteillaan elintarvikkeita, levittävät mm. salmonellaa, ripulia ja sairaalabakteereita • Torakoiden ulosteet, nahka ja oksennus voivat aiheuttaa voimakkaita allergisia reaktioita • Torakan esiintyminen vähentää asuintalon arvostusta huomattavasti Torakka Torjunta • Torjunta kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi heti ensimmäisestä havainnosta • Koko talo täytyy myrkyttää kerralla • Torakat ovat selviytyviä ja sopeutuvia eläimiä, joita on ollut vaikea hävittää ihmisten kodeista, kun ne ovat kerran niihin asettuneet Sokeritoukka Sokeritoukka • Sokeritoukan ruumis on litteä ja suhteellisen pitkulainen, ja sen takapää suippenee huomattavasti. Täysikasvuisen yksilön ruumiin pituus ilman tuntosarvia ja takasukasia on 7–12 millimetriä • Rakenteeltaan hento, mutta voi elää 5-6 vuotiaaksi • Elävät kosteissa tiloissa, putkistoissa ja kaakeleiden alla keittiöissä ja kylpyhuoneissa • Tulevat esiin yöllä etsien leivänmuruja tms Sokeritoukka Haitat • Leviävät nopeasti rivi- ja kerrostaloissa huoneistosta toiseen • Voivat nakertaa kosteaa paperia ja maistella likaisia mattoja tai muita tekstiilejä • Varsinaista terveydellistä haittaa ei ole, mutta aiheuttavat inhotusta varsinkin, jos vilistävät astiakaapissa • Kuorien jäänteet voivat suurina määrinä aiheuttaa allergiaa sekä vaikuttaa ihrakuoriaisten lisääntymiseen Sokeritoukka Torjunta • Jos esiintyy haitaksi asti, voidaan torjua pyretriinisumutteella (esim. Raid) • Voi olla tarpeen tehdä torjunta koko talossa, sillä sokeritoukat leviävät mm. putkistoja pitkin • Leviävät nopeasti rivi- ja kerrostaloissa huoneistosta toiseen • Lämpötilan alentaminen alle 15 °C:n hidastaa sokeritoukkien lisääntymistä • Sokeritoukat tarvitsevat yli 60 % ilmankosteuden elinkaarensa täyttämiseksi, jolloin eräs yksinkertainen ratkaisu niiden torjuntaan on lämpötilan nosto huonetilan kuivaamiseksi ja ilmastoinnin parantaminen Turkiskuoriaiset Turkiskuoriaiset • Turkiskuoriainen on noin viisi millimetriä pitkä, tummanruskea ja pyöreähkö kovakuoriainen • Kolme lajia: pilkkuturkiskuoriainen, ruskoturkiskuoriainen ja vyöturkiskuoriainen • Luonnonvaraisia, vaeltavat syksyllä sisätiloihin ja voivat lisääntyä lämpimissä huoneissa • Leviävät tehokkaasti esim. kerrostaloissa hormistoja pitkin Turkiskuoriaiset Haitat • Toukat voivat vioittaa villaa, mattoja ja muita tekstiilejä • Voivat aiheuttaa allergisia oireita • Yleensä tuhot jäävät kuitenkin varsin vähäisiksi kuoriaishavainnoista huolimatta Turkiskuoriaiset Torjunta • Yleinen siisteys ehkäisee hyönteisten esiintymistä • Toukkien ja aikuisten kuoriaisten hävitys ja huolellinen siivous vähentävät allergisia oireita • Vyöturkiskuoriaiset saa tuhottua vaatteista ja tavaroista joko pitämällä niitä viikko pakkasessa −20 asteessa tai vähintään +70-asteisessa saunassa noin kaksi tuntia • Vyöturkiskuoriainen on varsin vaikea hävitettävä • Kerrostalon ollessa kyseessä, on syytä myrkyttää koko talo • Keväällä siirtyvät takaisin luontoon Lutikka Lutikka (seinälude) • Lutikka on noin 5 mm pitkä ja siivetön, väriltään vaalea tai tummanruskea ja aterian jälkeen tummanpunainen. Nuoremmat lutikat ovat aikuisen kaltaisia, mutta pienempiä • Elämänsä aikana ne luovat nahkansa 5 kertaa ja joka vaiheessa niiden on saatava veriateria • Naaras munii 1 - 12 munaa päivässä, kaikkiaan n. 200 kpl esim. seinäpapereiden halkeamiin, huonekaluihin tai vuoteisiin • Ihmisistä verta imevien luteiden kanta on moninkertaistunut 2000-luvulla ja niitä tavataan mm. kesäasunnoissa, joissa ne ilmeisesti talvehtivat lepakoiden pesissä Lutikka Haitat • Lutikat voi huomata tummista ulosteläikistä lakanoissa • Puremajäljet ovat kutisevia näppylöitä, rakkuloita tai laajempia punaisia läiskiä riippuen henkilön herkkyydestä • Lutikka käy imemässä verta yöllä ja oireita ei aina osata yhdistää näihin piilotteleviin hyönteisiin, ennen kuin asunnosta löydetään esim. kuollut yksilö • Lutikoiden esiintyminen vähentää talon arvostusta merkittävästi Lutikka Torjunta • Lutikkamyrkytykset ovat lisääntyneet huomattavasti • Lutikkamyrkytys on syytä toteuttaa heti ensimmäisen havainnon jälkeen • Alle −15 celsiusasteen lämpötiloja lutikat kestävät vain muutaman tunnin • Asunnon pitäminen siistinä voi ehkäistä luteita ja ahkera imurointi voi pitää niiden määrää kurissa • Lutikoita torjutaan käsittelemällä niiden piilopaikat sopivalla pyretriiniä sisältävällä hyönteismyrkyllä (esim. Raid) Lutikan vaiheet Kirppu Kirppu • Kirppuja on useita lajeja, mutta useimmat ovat 2-3 mm pitkiä ja väriltään punaisia tai ruskeita • Kirput ovat yleisiä ongelmia kodeissa, erityisesti niissä joissa on kissoja tai koiria • Löytyy myös usein muutettaessa kotiin, jossa on aiemmin ollut lemmikkejä • Aikuiset kirput purevat nisäkkäiden tai lintujen ihon läpi syödäkseen verta Kirppu • Toukat syövät orgaanista ainesta matoilta tai vuodevaatteista, joten korkea hygieniataso voi hidastaa kirppujen elinkiertoa • Kirppujen kotelot voivat pysyä lepotilassa kaksi vuotta tai kauemmin ja askelten aiheuttama värinä herättää ne • On hyvin yleistä, että kirppupesiytymä pysyy lepotilassa tyhjässä talossa, mutta herää toimintaan ihmisten muuttaessa sinne asumaan Kirppu Ihmiskirppu • Ihmiskirput ovat kehittyneet hyödyntämään muita eläimiä • Varsinaiset ihmisessä elävät ihmiskirput ovat erittäin harvinaisia tässä maassa, poikkeuksena maatilat, joissa sioissa elävät ihmiskirput saattavat hypätä ihmisen iholle • Ihmiskirput voivat purra mihin kohtaan tahansa ja niiden ryömiminen iholla aiheuttaa kutinaa Kirppu Lemmikkieläimen kirppu • Lemmikkieläinten kirput purevat ihmisiä lemmikkejä käsiteltäessä, mutta ne eivät elä ihmisen ruumiilla • Yleisimpiä kirppujen puremien paikkoja ovat sääret ja jalkaterät • Yleensä matoilla ja lemmikkieläinten vuodevaatteissa on enemmän kirppuja kuin eläimissä itsessään, ja lattialta kirput hyppäävät lähelle tulevien ihmisten kimppuun puremaan heitä Kirppu Kirpunpurema • Kirpunpuremaa merkitsee pieni tumma piste, jota ympäröi punertava alue. Turvotus on kuitenkin vähemmän huomattavaa, kuin muiden hyönteisten puremissa Kirppu Kirpunpurema • Yksi kirppu puree usein kaksi tai kolme kertaa samalla alueella etsiessään verta • Vauvoilla on korkeampi riski joutua kirppujen puremaksi, erityisesti leikkiessään lattialla. Ne ovat myös yleensä herkempiä kuin aikuiset kirppujen puremille • Useiden kirppujen puremien jälkeen joillekin ihmisille kehittyy yliherkkyys puremille, jolloin niistä seuraa kutiava ihottuma tai rohtuma. Keskustele hoidosta apteekin henkilökunnan kanssa • Vaikka kirput aiheuttavat ihmisille ahdistusta, lemmikkieläimiin kirpun puremat yleensä vaikuttavat paljon enemmän Kirppu Torjunta • Kirppujen ja niiden munien poistamiseksi kannattaa imuroida matot ja kalusteet, joissa lemmikit nukkuvat • Kalusteita imuroitaessa käytä suurinta imutehoa, joka ei vaurioita kangasta • Pölypussia poistaessa on oltava varovainen, sillä kirput ovat yhä elossa • Lemmikkien vuodevaatteet on tampattava kunnolla, että kirput ja niiden munat putoavat pois Kirppu Torjunta • Vuodevaatteet on pestävä mielellään yli 50ºC lämpötilassa vähintään kerran viikossa • Vuodevaatteita siirrettäessä kirppujen munat voivat levitä • Lemmikkien vuoteet kannattaa siirtää alueille, joissa ei ole mattoja, kuten puulattialle Lähteet • http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Blattodea._Cascuda._Santiago_de_Compostela_2.jpg • http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/87/Bed_bug%2C_Cimex_lectularius.j pg/800px-Bed_bug%2C_Cimex_lectularius.jpg • http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c0/Lepisma_saccharina.jpg/800pxLepisma_saccharina.jpg • http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Fleabite.JPG • http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Macskabolha.png • http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3APuce_rat_adulte.jpg • http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Adult_bed_bug,_Cimex_lectularius.jpg • http://www.tuholaistorjunta.com • http://www.uku.fi/~holopain/stt/sttkok.htm#asunto • www.uku.fi/~holopain/stt/sttkok.htm#syopalaiset • http://www.tuholaistorjunta.com/lutikat.html