Peruspäiväraha

Transcription

Peruspäiväraha

Peruspäiväraha
21.09.2016
KELA Peruspäiväraha 21.09.2016
Sisällysluettelo
1 Etuusohje ................................................................................................................................................... 1
1.1 Hyvä hallinto ....................................................................................................................................... 1
1.2 Tavoite ................................................................................................................................................ 2
1.3 Etuuden osat ...................................................................................................................................... 2
1.3.1 Peruspäiväraha ......................................................................................................................... 2
1.3.2 Lapsikorotus .............................................................................................................................. 2
1.3.3 Korotusosa ................................................................................................................................ 3
1.3.3.1 Korotusosa työttömyyden alkaessa kolmen vuoden työhistorian perusteella 1.1.201031.12.2013 .......................................................................................................................................... 3
1.3.3.2 Korotusosa pitkän työuran päätyttyä ..................................................................................... 5
1.3.3.3 Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ........................................................... 9
1.3.3.4 Korotusosien ja muutosturvalisän maksamisjärjestys .......................................................... 10
1.3.4 Muutosturvalisä 1.1.2010 - 31.12.2013 .................................................................................. 12
1.3.5 Kulukorvaus ............................................................................................................................ 14
1.3.6 Korotettu kulukorvaus ............................................................................................................. 14
1.3.7 Ulkomaan kulukorvaus ............................................................................................................ 14
1.4 Oikeus ja edellytykset ......................................................................................................................
1.4.1 Työvoimapoliittiset edellytykset ...............................................................................................
1.4.1.1 Työtön työhakija ...................................................................................................................
1.4.1.2 Työmarkkinoilla olon esteet .................................................................................................
1.4.1.3 Päätoiminen yritystoiminta ...................................................................................................
1.4.1.3.1 Kuka on yrittäjä? ...............................................................................................................
1.4.1.3.2 Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen ........................................................................
1.4.1.4 Päätoiminen opiskelu ...........................................................................................................
1.4.1.4.1 Opiskelun keskeytyminen ja päättyminen .........................................................................
1.4.1.5 Työmarkkinoilta poissaolo ....................................................................................................
1.4.1.6 Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet .............................................................
1.4.1.7 Koulutusta vailla olevat nuoret .............................................................................................
1.4.2 Yleiset edellytykset .................................................................................................................
1.4.2.1 Suomessa asuminen ...........................................................................................................
1.4.2.2 Ikä ........................................................................................................................................
1.4.2.3 Työmarkkinoilla olon esteet .................................................................................................
1.4.2.4 Työkyvyttömyys ....................................................................................................................
1.4.2.4.1 KEL 12 § 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke .....................................................
1.4.2.4.2 Ulkomaan työkyvyttömyyseläke ........................................................................................
1.4.2.4.3 Enimmäisaika sairauspäivärahaa .....................................................................................
1.4.2.4.4 Sairauspäivärahan omavastuuaika ...................................................................................
1.4.2.5 Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset ..........................................................................
1.4.2.5.1 Irtisanomisajan palkka ......................................................................................................
1.4.2.5.2 Vuosiloma-ajan palkka ......................................................................................................
1.4.2.5.3 Lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuva työajan lyhentäminen ........................
1.4.2.6 Jaksotukset ..........................................................................................................................
1.4.2.6.1 Lomakorvaus .....................................................................................................................
1.4.2.6.2 Taloudellinen etuus ...........................................................................................................
15
15
15
16
16
17
21
24
24
25
25
26
27
28
28
28
30
31
31
31
32
35
35
36
36
37
37
39
i
1.4.2.6.3 Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen ................................... 40
1.4.2.6.4 Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely ......................................... 45
1.4.2.6.5 Rahakorvaus ..................................................................................................................... 47
1.4.2.6.6 Rahakorvauksen jaksotusmenettely ................................................................................. 47
1.4.2.6.7 Yritysomaisuuden myyntivoitto .......................................................................................... 48
1.4.2.6.7.1 Milloin myyntivoitto jaksotetaan? ................................................................................... 48
1.4.2.6.7.2 Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? ................................................................................. 49
1.4.2.6.7.3 Myyntivoiton selvitys ...................................................................................................... 51
1.4.2.6.7.4 Tasetarkastelu ................................................................................................................ 52
1.4.2.6.7.5 Myyntivoiton määrittely .................................................................................................. 52
1.4.2.6.7.6 Myyntivoiton jaksotusmenettely ..................................................................................... 54
1.4.2.6.7.7 Jaksotuksen alkamisajankohta ...................................................................................... 55
1.4.2.6.7.8 Jaksotuksen enimmäisaika ............................................................................................ 55
1.4.2.7 Työriita ................................................................................................................................. 56
1.4.3 Erityiset edellytykset ............................................................................................................... 56
1.4.3.1 Palkansaajan työssäoloehto ................................................................................................ 57
1.4.3.1.1 Työssäoloehdon täyttyminen ............................................................................................ 57
1.4.3.1.2 Työssäoloehtoon luettava työ ........................................................................................... 58
1.4.3.1.2.1 Työn vakuutuksenalaisuus ............................................................................................. 61
1.4.3.1.2.2 Työaika ........................................................................................................................... 61
1.4.3.1.2.3 Palkka ............................................................................................................................ 65
1.4.3.1.3 Työssäoloehdon tarkastelujakso ....................................................................................... 66
1.4.3.1.3.1 Tarkastelujakson alkamisajankohta ............................................................................... 66
1.4.3.1.3.2 Tarkastelujakson pidentäminen ..................................................................................... 66
1.4.3.2 Yrittäjän työssäoloehto ......................................................................................................... 69
1.4.3.2.1 Työssäoloehtoon luettava yritystoiminta ........................................................................... 71
1.4.3.2.2 Työssäoloehdon tarkastelujakso ....................................................................................... 72
1.4.3.2.2.1 Tarkastelujakson alkamisajankohta ............................................................................... 72
1.4.3.2.2.2 Tarkastelujakson pidentäminen ..................................................................................... 72
1.4.3.3 Työssöoloehdon voimassaolo .............................................................................................. 74
1.4.3.3.1 Työmarkkinoilla vai ei? ..................................................................................................... 75
1.4.3.3.2 Hyväksyttävä syy poissaololle .......................................................................................... 76
1.4.3.3.3 Poissaolon yhdenjaksoisuus ............................................................................................. 77
1.4.3.3.4 Työmarkkinoilta poissaolon selvittäminen ......................................................................... 77
1.4.3.4 Omavastuuaika .................................................................................................................... 77
1.4.3.4.1 Omavastuuajan alkaminen ............................................................................................... 79
1.4.3.4.2 Omavastuuajan täyttyminen .............................................................................................. 79
1.4.3.4.3 Omavastuuaikaan luettavat päivät .................................................................................... 80
1.4.3.4.4 Päivät, joita ei lueta omavastuuaikaan ............................................................................. 81
1.4.3.4.5 Omavastuuajan voimassaolo ............................................................................................ 82
1.4.3.4.6 Ei omavastuuaikaa ............................................................................................................ 83
1.4.3.5 Työllistymistä edistävät palvelut .......................................................................................... 83
1.4.3.5.1 Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta .................................................. 86
1.4.3.5.2 Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta ................................................................. 91
1.4.3.5.2.1 Oma sairaus ................................................................................................................... 92
1.4.3.5.2.2 Lapsen sairaus ............................................................................................................... 96
1.4.3.5.2.3 Muu syy ......................................................................................................................... 97
1.4.3.5.3 Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset ............................................................ 101
ii
1.4.3.6 Kulukorvaukset ................................................................................................................... 101
1.4.3.6.1 Kulukorvaus .................................................................................................................... 101
1.4.3.6.2 Korotettu kulukorvaus ..................................................................................................... 103
1.4.3.6.3 Ulkomaan kulukorvaus .................................................................................................... 105
1.4.3.7 Enimmäismaksuaika .......................................................................................................... 105
1.4.3.7.1 Peruspäiväraha ............................................................................................................... 105
1.4.3.7.1.1 Päivärahakauden alkaminen alusta ............................................................................. 105
1.4.3.7.2 Lisäpäiväoikeus ............................................................................................................... 106
1.4.3.7.2.1 Ennen vuotta 1950 syntyneet ...................................................................................... 106
1.4.3.7.2.2 Vuonna 1950-1954 syntyneet ...................................................................................... 107
1.4.3.7.2.3 1955-1956 syntyneet ................................................................................................... 110
1.4.3.7.2.4 1957 tai sen jälkeen syntyneet 1.1.2014 lukien ........................................................... 110
1.4.3.7.2.5 Maksaminen enimmäisajan estämättä palvelun ajalta 1.1.2014 lukien ........................ 111
1.4.3.7.3 Korotusosa kolmen vuoden työhistorian perusteella ...................................................... 111
1.4.3.7.4 Korotusosa pitkän työuran päätyttyä .............................................................................. 111
1.4.3.7.5 Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta .................................................... 112
1.4.3.7.6 Muutosturvalisä ............................................................................................................... 112
1.4.3.8 Kv-säännökset ................................................................................................................... 113
1.4.3.8.1 Työttömyysturvalain soveltamisala ................................................................................. 114
1.4.3.8.2 Työttömyysturvasta vastuussa oleva maa ...................................................................... 115
1.4.3.8.3 Vakuutus- ja työskentelykausien lukeminen työssäoloehtoon ........................................ 118
1.4.3.8.4 Perheenjäsenen huomioon ottaminen ............................................................................ 122
1.4.3.8.5 Työttömyysturvan säilyttäminen haettaessa työtä EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta
......................................................................................................................................................... 123
1.4.3.8.5.1 Työnhakija Suomesta toiseen EY-lainsäädäntöä soveltavaan maahan ....................... 124
1.4.3.8.5.2 Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta .............................................................. 129
1.4.3.8.6 Yhteyslaitokset työttömyysturva-asioissa ........................................................................ 130
1.5 Suhde muihin etuuksiin ..................................................................................................................
1.5.1 Estävät etuudet .....................................................................................................................
1.5.2 Vähennettävät etuudet ..........................................................................................................
1.5.2.1 Etuoikeutetut etuudet .........................................................................................................
1.5.3 Lasten kotihoidon tuki ...........................................................................................................
1.5.3.1 Esimerkkejä ........................................................................................................................
1.5.3.2 Puoliso ...............................................................................................................................
1.5.4 Ulkomailta maksettavat etuudet ............................................................................................
130
130
131
133
134
135
136
138
1.6 Hakeminen .....................................................................................................................................
1.6.1 Vireilletulo ..............................................................................................................................
1.6.1.1 Lähettäjän vastuu ...............................................................................................................
1.6.1.2 Asiakirjan siirto ...................................................................................................................
1.6.2 Kuka voi hakea etuutta? .......................................................................................................
1.6.2.1 Henkilö itse ........................................................................................................................
1.6.2.2 Edunvalvoja ........................................................................................................................
1.6.2.3 Edunvalvontavaltuutettu .....................................................................................................
1.6.2.4 Asiamies eli valtuutettu ......................................................................................................
1.6.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö .............................................................................................
1.6.2.6 Kunta ..................................................................................................................................
1.6.2.7 Kuolinpesä .........................................................................................................................
139
139
141
141
141
141
142
143
143
143
144
144
iii
1.6.3 Hakuaika ...............................................................................................................................
1.6.4 Lisäselvitysten pyytäminen ...................................................................................................
1.6.4.1 Lisäselvitykset peruspäivärahassa .....................................................................................
1.6.5 Hakemuksen peruminen .......................................................................................................
1.6.6 Hakumenettely EU/ETA-työnhaun aikana ............................................................................
144
145
147
148
148
1.7 Määrä .............................................................................................................................................
1.7.1 Peruspäiväraha .....................................................................................................................
1.7.2 Lapsikorotukset .....................................................................................................................
1.7.3 Korotusosa ............................................................................................................................
1.7.4 Muutosturvalisä .....................................................................................................................
1.7.5 Kulukorvaus ..........................................................................................................................
1.7.6 Korotettu kulukorvaus ...........................................................................................................
1.7.7 Ulkomaan kulukorvaus ..........................................................................................................
149
149
149
149
149
149
149
149
1.8 Määräytymisperusteet ....................................................................................................................
1.8.1 Vähennettävät sosiaalietuudet ..............................................................................................
1.8.1.1 Lasten kotihoidon tuki ........................................................................................................
1.8.2 Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu ...................................................................................
1.8.2.1 Sovitteluperusteet ..............................................................................................................
1.8.2.1.1 Osa-aikatyö .....................................................................................................................
1.8.2.1.2 Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide .............................................................................
1.8.2.1.2.1 Viikoittaisen työajan lyhentäminen ...............................................................................
1.8.2.1.3 Satunnainen kokoaikatyö ................................................................................................
1.8.2.1.4 Yritystoiminnasta saatu tulo ............................................................................................
1.8.2.2 Sovittelujakso .....................................................................................................................
1.8.2.2.1 Tavanomainen sovittelujakso ..........................................................................................
1.8.2.2.2 Erityinen sovittelujakso ...................................................................................................
1.8.2.3 Työaikatarkastelu ...............................................................................................................
1.8.2.3.1 Työaika ............................................................................................................................
1.8.2.3.2 Työajan tarkastelujakso ..................................................................................................
1.8.2.3.2.1 Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö .....................................................................
1.8.2.3.2.2 Työajan lyhentäminen lomautuksella ...........................................................................
1.8.2.3.2.3 Jaksotyö .......................................................................................................................
1.8.2.4 Soviteltava tulo ...................................................................................................................
1.8.2.4.1 Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla ..............................................................................
1.8.2.4.2 Tulo erityisellä sovittelujaksolla .......................................................................................
1.8.2.5 Tulojen kohdentaminen ......................................................................................................
1.8.2.5.1 Ansaintaperiaate .............................................................................................................
1.8.2.5.2 Maksuperiaate .................................................................................................................
1.8.2.5.3 Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle ..................................................................
1.8.2.6 Määrän laskenta ja suojaosa .............................................................................................
1.8.2.7 Työttömyysetuuden ennakkomaksu ...................................................................................
1.8.3 Tulot ja vähennykset .............................................................................................................
1.8.3.1 Palkkatulot ..........................................................................................................................
1.8.3.2 Elinkeinotoiminnan tulot .....................................................................................................
1.8.3.2.1 Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen .............................................................
1.8.3.2.2 Tulojen selvittäminen ......................................................................................................
1.8.3.2.2.1 Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa .................................................................
150
150
150
150
150
152
153
155
160
161
163
163
163
165
165
167
167
167
167
168
169
169
170
170
170
172
172
175
176
176
177
177
177
178
iv
1.8.3.2.3 Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin ............................................
1.8.3.2.4 Yritystoiminnan tulojen tarkistaminen .............................................................................
1.8.3.2.5 Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi .................................................................................
1.8.3.2.6 Uusi hakemus ja yrittäjä .................................................................................................
1.8.3.3 Maatalouden tulot ..............................................................................................................
1.8.3.4 Metsätalouden tulot ............................................................................................................
1.8.3.5 Osinkotulot .........................................................................................................................
1.8.3.6 Korkotulot ...........................................................................................................................
1.8.3.7 Vuokratulot .........................................................................................................................
1.8.3.8 Kuolinpesä ja perintö .........................................................................................................
1.8.3.9 Sosiaalietuudet ...................................................................................................................
182
186
186
188
188
189
190
191
191
191
192
1.9 Ratkaiseminen ................................................................................................................................
1.9.1 Käsittelypaikka ......................................................................................................................
1.9.1.1 Kv-asioiden käsittelypaikka ................................................................................................
1.9.2 Esteellisyydestä ....................................................................................................................
1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto ..................................................................................................
1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen .................................................................................................
1.9.3 Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet ............................................................................
1.9.3.1 Lausunnon piiriin kuuluvat asiat ........................................................................................
1.9.3.2 Lausunnon voimassaolo ....................................................................................................
1.9.3.3 Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita ...................................................................................
1.9.3.4 Tiedotteet ...........................................................................................................................
1.9.4 Lisäselvitykset .......................................................................................................................
1.9.5 Kuuleminen ...........................................................................................................................
1.9.5.1 Milloin asiakasta on kuultava? ...........................................................................................
1.9.5.2 Miten kuullaan? ..................................................................................................................
1.9.6 Päätöksen antaminen ...........................................................................................................
1.9.6.1 Käsittelytakuu .....................................................................................................................
1.9.6.2 Päätöksensaajat .................................................................................................................
192
192
196
198
199
199
199
200
201
201
205
206
207
207
207
208
209
209
1.10 Maksaminen .................................................................................................................................
1.10.1 Maksuosoite ........................................................................................................................
1.10.1.1 Ulkomaan maksuosoite ....................................................................................................
1.10.1.2 Kuolinpesä .......................................................................................................................
1.10.2 Etuuspäivien määrä viikossa ..............................................................................................
1.10.3 Maksujaksot ........................................................................................................................
1.10.4 Ennakkomaksumenettely ....................................................................................................
1.10.5 Maksaminen muulle kuin hakijalle ......................................................................................
1.10.5.1 Edunvalvoja ......................................................................................................................
1.10.5.2 Edunvalvontavaltuutettu ...................................................................................................
1.10.5.3 Kunta ................................................................................................................................
1.10.5.3.1 Elatuksen turvaaminen .................................................................................................
1.10.5.3.2 Ennakkona myönnetty toimeentulotuki .........................................................................
1.10.5.3.3 Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella ...................................................
1.10.5.4 Kela ..................................................................................................................................
1.10.5.4.1 Perittävän määrän laskeminen .....................................................................................
1.10.5.5 Työttömyyskassa .............................................................................................................
1.10.6 Maksaminen ulosottoviranomaiselle ...................................................................................
209
209
210
210
210
211
212
212
213
213
214
214
216
217
217
220
221
221
v
1.10.7 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet ...............................................................................
1.10.7.1 Ennakonpidätyksen perusteet ..........................................................................................
1.10.7.2 Tietojen saanti ja käyttöönotto .........................................................................................
1.10.7.2.1 Suorasiirtotiedot ............................................................................................................
1.10.7.2.2 Tiedot maksunsaajalta ..................................................................................................
1.10.7.2.3 Ennakonpidätyksen tallennus .......................................................................................
1.10.7.2.4 Kelan selvitettävä ..........................................................................................................
1.10.7.3 Toimittaminen ...................................................................................................................
1.10.7.3.1 Työttömyysturva ja koulutusetuudet .............................................................................
1.10.7.4 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus ..........................................................................
1.10.7.5 Takaisin maksetut etuudet ...............................................................................................
1.10.7.6 Regressisuoritukset ..........................................................................................................
1.10.7.7 Vuosi-ilmoitukset ..............................................................................................................
1.10.7.8 Kuukausivalvonta .............................................................................................................
1.10.8 Maksaminen EU ETA-työnhaun aikana ..............................................................................
1.10.8.1 Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta ..................................................................
1.10.8.2 Työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan .................................................................
221
221
223
223
224
224
225
225
225
225
226
227
227
228
228
228
228
1.11 Ilmoitusvelvollisuus ....................................................................................................................... 229
1.12 Tarkistaminen ...............................................................................................................................
1.12.1 Muutokset perhesuhteissa ..................................................................................................
1.12.2 Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa ..............................................................................
1.12.3 Muutokset yritystoiminnan tuloissa .....................................................................................
1.12.4 Muutokset muissa sosiaalietuuksissa .................................................................................
1.12.5 Muita tarkistustilanteita .......................................................................................................
230
230
230
231
232
232
1.13 Liikamaksu ....................................................................................................................................
1.13.1 Takaisinperintä ....................................................................................................................
1.13.2 Regressimenettely ..............................................................................................................
1.13.2.1 Sairauspäiväraha .............................................................................................................
1.13.2.2 Kuntoutusraha ..................................................................................................................
1.13.2.3 Kansaneläke ja työeläkkeet .............................................................................................
1.13.2.4 Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki ...................
1.13.2.5 Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke .....................................
1.13.2.6 Työttömyyskassan myöntämät etuudet ...........................................................................
1.13.2.7 Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ..................................................................................
1.13.2.8 Pienin perittävä määrä .....................................................................................................
1.13.2.9 Palautusten valvonta ja virheellisten palautusten oikaiseminen ......................................
1.13.2.10 Liian suuret palautukset .................................................................................................
1.13.2.11 Liian pienet palautukset .................................................................................................
235
235
235
236
236
236
238
238
240
241
241
241
241
241
1.14 Päätöksen oikaisu ja poistaminen ................................................................................................ 242
1.15 Keskeyttäminen ............................................................................................................................ 242
1.16 Lakkauttaminen ............................................................................................................................ 243
1.17 Muutoksenhaku ............................................................................................................................ 243
vi
1. Etuusohje
Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa.
Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu
automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta
johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan.
Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin.
Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet
• päätöksen oikaisu ja poistaminen
• takaisinperintä
• muutoksenhaku.
Näistä on tehty omat pdf-ohjeet.
1.1. Hyvä hallinto
Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa
myös Kelassa.
Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus
• saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman
aiheetonta viivytystä
• tulla kuulluksi
• saada perusteltu päätös ja
• hakea muutosta päätökseen.
Hyvään hallintoon kuuluu myös
• hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan
käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle
on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin
kysymyksiin ja tiedusteluihin.
• asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen
toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle
viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa
asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa
täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin.
• käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen
toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö
on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta.
Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla
esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja
objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta
ulkopuolisenkin silmin.
• selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta
selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja
muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.
Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin
1
• hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa
• etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen.
Lue lisää hallintolaista (434/2003).
1.2. Tavoite
Peruspäivärahan tavoitteena on turvata työttömän työnhakijan toimeentulo työnhaun aikana.
1.3. Etuuden osat
Perusetuutena maksettavaan peruspäivärahaan voidaan liittää lapsikorotus sekä tiettyjä
työsuhteen päättymisen, työhistorian tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen
perusteella maksettavia osia. Peruspäivärahan lisäksi voidaan maksaa myös kulukorvausta.
1.3.1. Peruspäiväraha
Peruspäiväraha on Kelan työttömälle työnhakijalle maksama työttömyysetuus.
1.3.2. Lapsikorotus
Työnhakijalle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, työttömyysetuus maksetaan
korotettuna lapsikorotuksella. (TTL 6 luku 6§)
Huollettavana lapsena pidetään työttömyysetuuden saajan biologista lasta. Huollettavana lapsena
pidetään myös:
•
•
•
•
saajan adoptiolasta;
lasta, jonka saaja on antanut kasvattilapseksi;
lasta, joista saaja on velvollinen maksamaan elatusapua; tai
avio- tai avopuolison lasta, jos tämä asuu saajan kanssa samassa taloudessa.
Adoptiolapsella tarkoitetaan lasta, jonka adoption tuomioistuin on vahvistanut. (Adoptiolaki
22/2012 51 §) Adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen ja lapsikorotus maksetaan kuten
biologisesta lapsesta.
Kasvattilapsella tarkoitetaan yksityisesti sijaiskotiin sijoitettua lasta.Kasvattilapsen
kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/2007 81 §)
Lapsen katsotaan olevan vanhempiensa huollettavana myös silloin, kun sosiaalihuollon toimielin
on huostaanottanut lapsen. Huostaan otetun perhehoidossa olevan lapsen sijaisvanhemmilla ei
ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/2007 40 §)
Lapsen huostaanotto tai kasvattilapseksi antaminen eivät automaattisesti katkaise
elatusvelvollisuutta. Näissä tilanteissa lapsikorotus maksetaan sille, joka on elatusvelvollinen eli
lähtökohtaisesti vanhemmalle.
Tuomioistuimen määräämälle oheishuoltajalle ei lähtökohtaisesti makseta lapsikorotusta, koska
oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.
2
Jos molemmat huoltajat ovat työttömyysetuuden saajia, lapsikorotus maksetaan kummallekin.
Lapsikorotus maksetaan myös lapsen syntymä- ja kuolinpäivältä sekä siltä päivältä, jona lapsi
täyttää 18 vuotta.
Lapsikorotus voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta lapsesta, jos hakijan elatusvelvollisuus
on selvitetty, riippumatta siitä, asuuko lapsi EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa vai ns.
kolmannessa maassa. Ohjeen kohdassa Perheenjäsen huomioon ottaminen) kerrotaan lisää
lapsikorotuksen myöntämisestä muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista
huollettavista lapsista.
Lapsikorotuksen hakeminen/lapsi asuu ulkomailla
Kun hakija hakee ensimmäistä kertaa lapsikorotusta ulkomailla asuvasta lapsesta, lapsikorotus
myönnetään työttömyysturvalaissa säädetyn hakuajan puitteissa (kolmen kuukauden takautuva
hakuaika, erityisen painavasta syystä pidemmältä) siitä lukien, kun elatusvelvollisuus on
luotettavasti selvitetty.
Kun hakijan oikeus ulkomailla asuvasta lapsesta maksettavaan lapsikorotukseen on aikaisemmin
hylätty ja hakija esittää sellaista uutta selvitystä, jonka perustella aikaisemmin annettua päätöstä
voidaan oikaista hakijan eduksi, hakijalle myönnetään lapsikorotus takautuvasti siitä lukien, kun
asia voidaan oikaista uuden selvityksen perusteella. Hakijan on aina esitettävä luotettava selvitys
elatusvelvollisuudestaan, esim. pelkkä syntymätodistus ei osoita elatusvelvollisuutta.
Esimerkki
Etuudensaajan lapsikorotushakemus on hylätty 1.6.2013 annetulla päätöksellä,
koska hän ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä elatusvelvollisuudestaan
ulkomailla asuvasta lapsestaan. Etuudensaaja toimittaa 1.6.2014 Kelaan
ulkomaan tuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan hänet on määrätty
maksamaan lapselle elatusta 1.1.2014 alkaen. Päätöstä, joka on annettu
1.6.2013, voidaan oikaista 1.1.2014 lukien ja myöntää etuudensaajalle
lapsikorotus ulkomailla asuvasta lapsesta 1.1.2014 alkaen.
1.3.3. Korotusosa
Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna korotusosalla. Korotusosaa voidaan maksaa
1.1.2014 lukien joko pitkän työuran perusteella ja työllistymistä edistävään palveluun
osallistumisen ajalta.
31.12.2013 asti voimassa ollut 20 päivän korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella
voidaan maksaa siirtymäajan 31.3.2014 saakka jäljempänä mainituilla perusteilla.
Peruspäivärahan korotusosat ja muutosturvalisä
1.3.3.1. Korotusosa työttömyyden alkaessa kolmen vuoden
työhistorian perusteella 1.1.2010- 31.12.2013
1.1.2014 lukien kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa 20 päivän korotusosaa
koskeva lainkohta (TTL 1290/2002 6 luku 3 § 22.12.2009/1188) kumotaan. Kuitenkin, jos
työnhakijan työttömyyspäivärahakauden enimmäisaika alkaa viimeistään 31.12.2013 tai sitä
ennen, hänelle voidaan maksaa jäljellä olevia 20 päivän korotusosapäiviä kolmen vuoden
työhistorian perusteella vielä 31.3.2014 saakka, mikäli edellytykset muuten täyttyvät.
3
Esimerkki 1
A:n enimmäisaika on alkanut 2.12.2013 ja hän on täyttänyt työttömyyden alkaessa
maksettavan korotusosan saamisen edellytykset. A:lle maksetaan korotusosaa työttömyyden
alkaessa 13.12.2013 saakka 10 päivältä. A menee työllistymissuunnitelmassa sovittuun
työllistymistä edistävään palveluun 15.12.2013 - 15.2.2014 väliseksi ajaksi, jolloin
hän saa korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta. A:lle maksetaan jälleen
17.2.2014 lukien jäljellä olevat 10 päivää korotusosaa työttömyyden alkamisen perusteella
1.1.2010 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan korotusosaa voidaan maksaa työnhakijalle,
joka on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden
alkamista (TTL 1290/2002 6 luku 3 §). Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella
voidaan maksaa työttömyyspäivärahakauden 500 päivän enimmäisaikana enintään 20 päivältä
(ks. Enimmäismaksuaika).
Työssäolovaatimus täyttyy, kun henkilö on ollut työsuhteessa yhteensä vähintään kolme vuotta
yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työsuhteiden kestolle tai työajalle työsuhteen
aikana ei ole asetettu mitään edellytyksiä. Myöskään sillä ei ole merkitystä, milloin työ on tehty
tai miksi työsuhde päättyi. Vaadittavaan kolmen vuoden työhistoriaan voidaan lukea kaikki työtai virkasuhteessa tehty työ ilman mitään rajoituksia. Myös ulkomailla tehty työ voidaan lukea
työssäoloedellytykseen, jos työ on ollut vakuutettua ja hakija esittää työstä todistuksen. Sen sijaan
YEL- tai MYEL-vakuutettua työtä ei voida lukea työhistoriaan.
Työskentelyyn rinnasteisia aikoja ei voida ottaa huomioon laskettaessa työhistorian täyttymistä.
Erilaisista vapaista, kuten perhevapaista, johtuvat poissaolot luetaan työssäolovaatimukseen, jos
henkilöllä on sinä aikana voimassa oleva työsuhde.
Maksaja tutkii työhistorian täyttymisen. Koska kyseessä on lyhytaikainen, vain 20 päivältä
maksettava etuus, tulisi työssäoloajan selvittämisessä pyrkiä siihen, että se ei tarpeettomasti
viivästytä hakemuksen käsittelyä. Voit selvittää työssäoloaikaa esimerkiksi työtodistuksilla tai
muulla työnantajan laatimalla luotettavalla selvityksellä sekä eläketurvakeskuksen rekisteritiedoilla.
Mikäli työ- ja elinkeinotoimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi, että henkilö
kuuluu muutosturvan piiriin, ja henkilö itse on hakemuksessaan ilmoittanut kolmen vuoden
työhistorian täyttyneen, voit katsoa työhistoriaedellytyksen selvitetyksi. Muutosturvan piiriin
kuulumisen edellytyksenä on aina vähintään kolmen vuoden työhistoria. Työ- ja elinkeinotoimisto
tutkii työssäoloajan työnhakijan tai työnantajan esittämän luotettavan selvityksen perusteella,
joten kolmen vuoden työhistoria voidaan katsoa luotettavasti selvitetyksi. Jos asiakas itse ei ole
hakemuksessaan ilmoittanut kolmen vuoden työhistorian täyttyneen, mutta työvoimapoliittisesta
lausunnosta käy ilmi muutosturvan piiriin kuuluminen, tarkista asiakkaalta, onko työhistoria
täyttynyt.
Kolmen vuoden työhistorian tulee täyttyä silloin, kun työttömyyspäivärahan 500 päivän
enimmäisaika alkaa. Jos työhistoriaedellytys täyttyy päivärahakauden jo kuluessa, oikeus
korotusosaan alkaa vasta, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen ja 500 päivän enimmäisaika alkaa
alusta.
Kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettava korotusosa on tarkoitettu lähtökohtaisesti
työttömyysajan alkuun, mutta jos työnhakija saa korotusosaa sen perusteella, että hän on
työllistymissuunnitelman mukaisessa työllistymistä edistävässä palvelussa, voidaan kolmen
vuoden työhistorian perusteella maksettavat korotusosapäivät maksaa myöhemminkin
työttömyyden jatkuessa.
Jos työnhakija täyttää työttömäksi jäädessään pitkään työuraan perustuvan korotusosan
maksamisen edellytykset, hänellä ei ole oikeutta kolmen vuoden työhistorian perusteella
maksettavaan korotusosaan. Tämä koskee vain sitä työttömyysjaksoa, jonka alkaessa työnhakija
on täyttänyt pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset eli kun hänet
4
on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän ollut työssä vähintään 20
vuotta. Tällainen henkilö tulee kuitenkin oikeutetuksi kolmen vuoden työhistorian perusteella
maksettavaan korotusosaan sen jälkeen, kun hänelle ensin on maksettu korotusosaa pitkän
työuran perusteella vähintään yhdeltä päivältä ja hän sen jälkeen on täyttänyt uudelleen
palkansaajan työssäoloehdon.
Esimerkki 1
A irtisanotaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. A on ennen työnsä menettämistä
hankkinut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta, joten hän täyttää
pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan edellytykset. A:lla ei siten ole
oikeutta kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan.
A:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran perusteella ainoastaan yhdeltä päivältä
ennen kuin hän työllistyy uudelleen. A täyttää palkansaajan työssäoloehdon ja jää uudelleen
työttömäksi. A:lle syntyy nyt oikeus korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella
20 päivän ajalta. Lisäksi hänellä on oikeus 200 korotusosapäivään työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta ja vielä jäljellä oleviin 99 korotusosapäivään pitkän työuran perusteella.
Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa henkilölle, joka on täyttänyt
palkansaajan työssäoloehdon. Yrittäjälle kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa
korotusosaa ei voida maksaa. Korotusosaa voidaan maksaa myös lomautetulle henkilölle.
Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa 1.1.2010 alkaen.
Korotusosaa voidaan maksaa henkilölle, jonka päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2010
tai sen jälkeen. Jos henkilön peruspäivärahan 500 päivän enimmäisajan ensimmäinen maksettu
päivä on 1.1.2010 tai sen jälkeen, hänellä on oikeus korotusosaan. Vaikka hakija olisi jäänyt
työttömäksi jo ennen lain voimaan tuloa 1.1.2010, mutta ensimmäinen peruspäivärahapäivä
maksetaan vasta lain voimassa ollessa, voidaan korotusosaa maksaa. Merkitystä ei ole sillä, mistä
syystä päivärahaa ei ole maksettu heti työttömyyden alettua.
1.3.3.2. Korotusosa pitkän työuran päätyttyä
Korotusosa pitkän työuran päätyttyä 1.1.2014 lukien
1.1.2014 voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan korotusosaa maksetaan yhteensä
enintään 90 päivältä työnhakijalle, jonka työsuhde on päättynyt 1.1.2014 tai sen jälkeen. (ks.
Enimmäismaksuaika).
Korotusosan maksamisen edellytyksenä on (TTL 6 luku 3 a §), että työnhakija on jäänyt
työttömäksi sen vuoksi, että:
• hänen työsopimuksensa on irtisanottu ja irtisanominen ei ole työttömyysturvalain 2 a luvun 1
§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hänen syytään; tai
• hän on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 §:n mukaisesti lomautuksen
kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää; tai
• hän on jäänyt työttömäksi määräaikaisesta työsuhteesta, jonka hän on aloittanut hänet
irtisanoneen työnantajan palveluksessa välittömästi työsuhteen päätyttyä työsopimuksen
irtisanomiseen eikä irtisanominen ole hänen syytään.
Edellytyksenä on siten, että työntekijä ei ole ilman pätevää syytä eronnut työstään tai itse
aiheuttanut työsuhteen päättymisen (TTL 2 a 1 § 1 mom.).
Korotusosan edellytyksenä ei ole työn menettäminen tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Työsuhteen irtisanomisen riitauttaminen ei vaikuta korotusosan maksamiseen.
5
Oikeus korotusosaan määräaikaisen työsuhteen päätyttyä säilyy, vaikka määräaikaisia työsuhteita
on peräkkäin useita. Kun työntekijä on jatkanut hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa
määräaikaisessa työsuhteessa välittömästi työsuhteen päätyttyä, katsotaan hänen jääneen
työttömäksi, kun määräaikainen työsuhde päättyy.
Lisäksi korotusosan maksaminen edellyttää, että:
• työttömäksi jäänyt ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen
päättymisestä; ja
• hänellä on työsuhteen päättyessä vähintään 20 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa tai
siihen rinnastettavaa aikaa.
Korotusosan myöntämisen edellytyksenä olevaan 20 vuoden työssäoloaikaan ei lasketa sellaista
aikaa, jonka perusteella työnhakijalle on aiemmin myönnetty korotusosaa.
Jos työnhakija on työsuhteen päättyessä estynyt olemasta työmarkkinoilla hyväksyttävästä
syystä (sairaus, asevelvollisuus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan
lapsen hoito, apurahakausi, muu hyväksyttävä syy), aletaan 60 päivän työttömäksi työnhakijaksi
ilmoittautumisaikaa laskea vasta esteen päättymisestä. Asiasta tulee ohjelmallisesti tieto TE toimistosta. )
Korotusosa pitkän työuran päätyttyä 1.1.2010 - 31.12.2013
Pitkän työuran päätyttyä maksettavaa korotusosaa voidaan maksaa enintään 100 päivältä, kun
työnhakijan työsuhde on päättynyt 1.1.2010 - 31.12.2013 (ks. Enimmäismaksuaika).
Pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan (TTL 1290/2002 6 luku 3 a §) edellytyksenä on,
että henkilö:
• on menettänyt työnsä työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 §:ssä tarkoitetuista taloudellisista tai
tuotannollisista syistä; ja
• on ennen työn menettämistä hankkinut vähintään 20 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa
tai siihen rinnastettavaa aikaa; ja
• on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.
Henkilön katsotaan menettäneen työnsä tuotannollisista tai taloudellisista syistä myös silloin, jos
hän on irtisanonut työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää.
Korotusosaa ei makseta ennen asian lopullista ratkaisua silloin, kun irtisanomisperuste on
riitautettu. Jos työnantaja riitautusasian lopullisella ratkaisulla määrätään maksamaan työntekijälle
vahingonkorvausta, työnantajan katsotaan myöntävän, ettei työ- tai virkasuhteen päättämiselle ole
ollut lain edellyttämää tuotannollista tai taloudellista syytä. Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta pitkän
työuran päättymisen perusteella maksettavaan korotusosaan.
Selvitä työsuhteen päättymisen syy hakijan toimittaman selvityksen perusteella. Selvitä
eläkevakuutettu työhistoria työsuhderekisteriotteen perusteella.
Yrittäjän peruspäivärahaan ei makseta korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella.
Korotusosaa koskevaa säännöstä sovelletaan henkilöön, jonka työsuhde on päättynyt vuonna
2005 tai sen jälkeen. Korotusosaan ei kuitenkaan ole oikeutta henkilöllä, jolle on myönnetty
erorahaa sellaisen työsuhteen perusteella, joka on päättynyt viiden vuoden aikana laskettuna
taaksepäin sen työsuhteen päättymisestä, jonka perusteella työttömyysetuutta haetaan.
Työssäoloajan laskeminen
Korotusosan edellytyksenä oleva työssäolo lasketaan joko työssäoloaikojen tai työntekijän
eläkelain 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien mukaisten ansioiden perusteella. Laskutapa riippuu
siitä, koska työ on tehty.
6
Ennen vuotta 2007 tehty työ
Työ luetaan työssäoloedellytykseen Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin tai Kuntien
eläkevakuutuksen antaman työsuhderekisteriotteen työssäoloaikojen perusteella.
Rekisteriotteesta ilmenevät myös mahdolliset vapautukset vakuuttamisvelvollisuudesta sekä
työeläkelisäpäivistä. Näitä aikoja ei lueta työhistoriaan.
Jos rekisteritiedot ovat työnantajan virheen tai laiminlyönnin johdosta jääneet puutteellisiksi,
voidaan hyväksyä muu luotettava selvitys työsuhteen olemassaolosta
Ennen vuotta 2007 tehty TEL:n, YEL:n tai MYEL:n piiriin kuuluva työ ilmenee rekisteriotteesta
kalenteriaikoina. Vajaat kuukaudet lasketaan mukaan siten, että kuukauteen katsotaan sisältyvän
30 päivää.
Esimerkki 1
Rekisteriotteen mukainen TEL-jakso on 25.1.–5.11.2001. Täysiä kuukausia ko. ajanjaksolla
on yhdeksän kappaletta ja ne luetaan henkilön työhistoriaan. Kahdelta vajaalta kuukaudelta
(tammi- ja marraskuu) jääneet "irtopäivät" luetaan työhistoriaan, kun niiden lukumäärä yhdessä
myöhemmistä työskentelyjaksoista mahdollisesti kertyvien irtopäivien kanssa on yhteensä 30.
LEL-aloilla ansiot ilmoitetaan työsuhderekisteriin kalenterikuukausittain. Jos ansiot vuodessa
ylittävät vuosittaisen rajatulon, ne oikeuttavat eläkkeeseen. Työhistoriaa laskettaessa TELvakuutuksen piiriin kuulumisen alarajan katsotaan vastaavan yhden kuukauden työssäoloaikaa.
Karttumisaika kuukausina saadaan, kun kalenterivuonna ansaittujen LEL-ansioiden määrä jaetaan
kunkin kalenterivuoden TEL-rajamäärällä. Huomioon otetaan vain täydet kalenterikuukaudet.
Esimerkki 2
LEL-ansioiden määrä vuonna 2002 on ollut 2 308,75 euroa. Vuoden 2002 TELalaraja on ollut 219 euroa. 2 308,75 : 219 = 10,54. Työhistoriaan luetaan 10 kuukautta.
Kalenterivuotta, jona henkilö on ansainnut TaEL:n piirissä eläkkeeseen
oikeuttavan vähimmäismäärän, pidetään kokonaisuudessaan
työsuhteeseen rinnastettavana ja se lasketaan työssäolovuodeksi.
Esimerkki 3
Hakijan TaEL ansiot vuonna 2003 ovat olleet 1 650 euroa. TaEL
vähimmäismäärä vuonna 2003 on ollut 707,45 euroa. Koska TaEL-ansiot
ylittävät TaEL:n vähimmäismäärän, työhistoriaan voidaan lukea 12 kuukautta.
Työssäoloedellytykseen hyväksytään myös 18–22-vuotiaana
tehty työ. Alle 18-vuotiaana tehtyä työtä ei hyväksytä.
Vuonna 2007 ja sen jälkeen tehty työ
Vuonna 2007 tai sen jälkeen tehty työ luetaan työssäoloaikaan Eläketurvakeskuksen todistuksella
ilmoitettujen kalenterivuosikohtaisten ansioiden perusteella. Ansioina otetaan huomioon TyEL 3
§:n tarkoittamien työeläkelakien alaiset ansiot. Myös yrittäjän eläkelain mukaan vakuutettuna tehty
yritystoiminta voidaan lukea työssäoloaikaan.
Vuoden 2016 ansiot jaetaan luvulla 528 (vuoden 2007 ansioissa jakajana luku 423, vuoden
2008 ansioissa 432, vuoden 2009 ansioissa 458, vuoden 2010 ansioissa 473, vuoden 2011
ansioissa 482, vuoden 2012 ansioissa 496, vuoden 2013 ansioissa 510, vuoden 2014 ansioissa
519,14, vuoden 2015 ansioissa 524,14). Saatu osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään
kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kokonaistyössäoloajan pituus saadaan laskemalla eri
7
kalenterivuosien osamäärät yhteen (esim. työssäolokuukausia eri kalenterivuosilta yhteensä 120 =
10 vuotta).
Esimerkki 1
Henkilön työeläkelakien alaiset ansiot ovat olleet:
vuonna
2007
25
000
euroa
25
000
:
423
=
59,10
12
kk
vuonna
2008
4
000
euroa
4
000
:
432
=
9,25
9
kk
vuonna
2009
2
000
euroa
2
000
:
458
=
4,36
4
kk
vuonna
2010
2
000
euroa
2
000
:
473
=
4,23
4
kk
Alaspäin pyöristetyt osamäärät ovat yhtensä 29 kuukautta,
joten kokonaistyössäoloaika on kaksi vuotta ja 5 kuukautta.
Koska työntekijän eläkelakia sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin
henkiöihin, myös työssäoloedellytykseen hyväksytään
vain ansiot, jotka on ansaittu henkilön täytettyä 18 vuotta.
Työhön rinnastettava aika
Työssäoloaikaan voidaan lukea enintään 1/4 työssäoloon rinnastettavaa aikaa. Tällaista aikaa on
aika, jona henkilö on:
•
•
•
•
saanut vanhempainpäivärahaa tai erityishoitorahaa;
ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla;
suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta; tai
ollut työkyvytön saaden työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien perusteella eläkettä,
kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä.
Rinnastettavana aikana otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet. Kalenterikuukautta,
jolta henkilö on saanut esim. vanhempainrahaa vain osalta aikaa, ei voida rinnastaa
työssäoloaikaan.
Esimerkki 2
Henkilölle on maksettu vanhempainrahaa ajalla 16.1.–14.7. Hänen työssäoloaikaansa voidaan
lukea rinnasteisena aikana täydet vanhempainrahakalenterikuukaudet, ts. helmi-kesäkuu.
Tammi- ja heinäkuuta ei vajaina kalenterikuukausina voida rinnastaa työssäoloaikaan.
Ulkomailla tehty työ
Pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan edellytyksenä olevaan työssäoloaikaan
voidaan tietyin edellytyksin lukea myös ulkomailla tehty työ. Työhistoriaan voidaan lukea
sellainen ulkomailla tehty työ, johon sosiaaliturva-asetuksen tai -sopimuksen perusteella
sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Työhistoriaa siis kartuttaa työskentely sellaisessa massa,
jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvaa koskeva sopimus. Lisäksi työhistoriaan voidaan lukea
myös muissa kuin sopimusmaissa lähetettynä työntekijänä tehty työ tai muuten suomalaisen
8
työnantajan vakuuttama työ. Myös ulkomailla tehdyn työn tulee olla eläkevakuutettu työtä. Pyydä
työskentelykaudet sopimusmaasta E 301 -lomakkeella tai SED-lomakkeella U002.
1.3.3.3. Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen
ajalta
Peruspäivärahaan voidaan maksaa korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen
perusteella (TTL 1290/2002 6 luku 3 b §). Korotusosaa maksetaan enintään 200 päivältä (ks.
Enimmäismaksuaika).
Palvelut, joiden ajalta korotusosaa voidaan maksaa, ovat 1.1.2013 alkaen:
•
•
•
•
•
•
•
työvoimakoulutus
työnhakijan omaehtoinen opiskelu
maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu
työnhakuvalmennus
uravalmennus
kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä
kuntouttava työtoiminta.
Korotusosaa voidaan maksaa myös viimeistään 31.12.2012 alkaneen työelämävalmennuksen
sekä työ- ja koulutuskokeilun ajalta.
Korotusosan maksamisen edellytyksenä on, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa
tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mitä työllistymissuunnitelmasta on säädetty, sovelletaan
myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työllistymissuunnitelmaa korvaavalla
suunnitelmalla tarkoitetaan aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumissuunnitelmaa.
Korotusosan saaminen ei edellytä mitään tietyn mittaista työhistoriaa, eikä työsuhteen
päättymissyyllä ole merkitystä.
Korotusosaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotusosaa maksetaan myös
palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen välissä on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen
väliseltä ajalta korotusosaa voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen
työttömyysetuuteen.
Korotusosaa maksetaan myös esimerkiksi työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun
lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että
koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana
työvoimakoulutuksessa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään korotusosaa, paitsi
jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää.
Korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta voidaan maksaa sekä palkansaajan että
yrittäjän työssäoloehdon täyttäneelle henkilölle.
Työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon siitä, että hakija on
työllistymistä edistävässä palvelussa. Lausunnoista ilmenee palvelun alkamis- ja päättymispäivä,
mistä palvelusta on kysymys ja onko palvelun ajalta etuusoikeutta.
Korotusosaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voidaan maksaa päivärahoihin, jotka
kohdistuvat aikaan 1.1.2010 alkaen. Jos henkilö on 1.1.2010 kesken olevassa, jo aiemmin
alkaneessa työllistymistä edistävässä palvelussa, hänelle maksetaan korotusosaa palvelun
ajalta 1.1.2010 alkaen, ellei hänellä ole oikeutta muutosturvalisään tai ellei muutosturvalisän
tai työllistymisohjelmalisän enimmäisaika ole täyttynyt saman päivärahakauden enimmäisajan
kuluessa.
9
Jos työllistymistä edistävää palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu
ennen 1.1.2010, korotusosan maksamiseksi ei edellytetä, että palveluista on sovittu
työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mikäli palvelua koskeva
työvoimapoliittinen lausunto on annettu lain voimassa ollessa 1.1.2010 tai sen jälkeen,
korotusosan maksaminen edellyttää palvelusta sopimista suunnitelmassa.
Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa palvelun sisältymisestä suunnitelmaan työvoimapoliittisessa
lausunnossa. Jos lausunnossa on tieto, ettei palvelu sisälly suunnitelmaan, maksa etuus ilman
korotusosaa. Etuuden saaja saa tiedon puuttuvasta korotusosaoikeudestaan päätökseen
lisättävällä fraasilla, jossa kerrotaan, ettei oikeutta korotusosaan ole, koska palvelusta ei ole sovittu
suunnitelmassa.
1.3.3.4. Korotusosien ja muutosturvalisän
maksamisjärjestys
Maksamisjärjestys 1.1.2014 lukien
Korotusosien maksamisjärjestyksestä säädetään TTL 6 luvun 3 e §:ssä. Työnhakijalla on
ensisijaisesti oikeus korotusosaan työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta (enintään 200
päivää) ja vasta toissijaisesti pitkän työuran perusteella (enintään 90 päivää).
Palvelun ajalta ja pitkän työuran perusteella maksettavat korotusosat ovat itsenäisiä siten,
että palvelun perusteella maksetut korotusosapäivät eivät vähennä pitkän työuran perusteella
maksettavia korotusosapäiviä eivätkä pitkän työuran perusteella maksetut korotusosapäivät
vähennä palvelun ajalta maksettavia korotusosapäiviä.
Esimerkki 1
Simon työsuhde on päättynyt 2.2.2014. Simo on passiivinen ja eikä osallistu
työllistymistä edistävään palveluun. (Mahdollisten karenssien jälkeen) hänelle
maksetaan korotusosaa pitkän työuran edellytysten täyttyessä enintään 90
päivää. Simo lähtee tämän jälkeen palveluun, jolloin hänelle voidaan maksaa
200 päivän korotusosan enimmäismäärä. Korotusosia tarkastellaan itsenäisesti.
Maksamisjärjestys 31.12.2013 asti
Korotusosaa ei makseta työnhakijalle, jolla on oikeus muutosturvalisään. Koska muutosturvalisää
maksetaan ainoastaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, voidaan työnhakijalle maksaa
korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella tai pitkän työuran päätyttyä niiltä ajoilta, joina
hän ei ole työllistymistä edistävässä palvelussa.
Jos henkilö on saanut 200 päivää muutosturvalisää, ei hänellä ole tämän jälkeen oikeutta
saada korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella saman
työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan kuluessa. Työnhakijan ei siis ole mahdollista
saada saman enimmäisajan kuluessa 200 päivää muutosturvalisää ja sen jälkeen 200 päivää
korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella. Muutosturvalisä on
vaihtoehtoinen etuus työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaan korotusosaan
nähden.
Sen sijaan työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka saatuaan
enimmäisajan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa tai
muutosturvalisää tulee työmarkkinatuen saajaksi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä.
Työmarkkinatuen korotusosan maksaminen edellyttää tällöin, että henkilö aloittaa työllistymistä
edistävän palvelun ennen kuin on saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä työttömyyspäivärahan
enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Työmarkkinatuen korotusosan enimmäisaika on 200 päivää.
10
Korotusosien etusijajärjestys
Henkilö voi samanaikaisesti täyttää useamman kuin yhden korotusosan maksamisen edellytykset.
Tällöin ensisijaisesti maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa
korotusosaa. Jollei henkilöllä ole oikeutta korotusosaan työllistymistä edistävään palveluun
osallistumisen perusteella, hänelle maksetaan toissijaisesti kolmen vuoden työhistorian perusteella
maksettavaa korotusosaa. Pitkän työuran perusteella maksettavaa korotusosaa maksetaan vasta
sitten, kun henkilöllä ei ole oikeutta saada korotusosaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai
korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella.
Eri korotusosien etusijajärjestystä sovellettaessa tulee muistaa, että kolmen vuoden työhistorian
perusteella maksettavaan korotusosaan ei ole oikeutta, jos työnhakija täyttää työttömäksi
jäädessään pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset. Tämä koskee
vain sen työttömyysjakson alkamista, jonka alussa työnhakija on täyttänyt pitkään työuraan
perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset eli kun hänet on irtisanottu tuotannollisilla tai
taloudellisilla perusteilla ja hän ollut työssä vähintään 20 vuotta. Tällainen henkilö tulee kuitenkin
oikeutetuksi kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan sen jälkeen, kun
hänelle ensin on maksettu korotusosaa pitkän työuran perusteella vähintään yhdeltä päivältä ja
hän sen jälkeen on täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon.
Esimerkki 2
A irtisanotaan tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän jää työttömäksi.
A on ennen työn menettämistä hankkinut eläkevakuutettua työaikaa vähintään
20 vuotta. A kuuluu muutosturvan piiriin ja hänelle on laadittu työllistymisohjelma.
A:lle maksetaan muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Siltä ajalta,
jolla A:lle ei makseta muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai
palvelujen väliseltä ajalta, A:lle voidaan maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen
perusteella. Korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella A:lla ei ole oikeutta.
A:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella 20 päivältä
ennen kuin hän työllistyy uudelleen. A täyttää työssäoloehdon ja jää uudelleen
työttömäksi. Tällöin muutosturvalisän enimmäisaika alkaa alusta. A:lle maksetaan
muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Siltä ajalta, jolla A:lle ei
makseta muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai palvelujen väliseltä
ajalta, A:lle voidaan maksaa korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella 20
päivältä ja toissijaisesti korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella. Pitkän
työuran perusteella maksettavaa korotusosaa on vielä jäljellä 80 maksupäivää.
Esimerkki 3
B irtisanotaan tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän jää
työttömäksi. B on ennen työn menettämistä hankkinut eläkevakuutettua
työaikaa vähintään 20 vuotta. B ei kuulu muutosturvan piiriin.
Koska B työttömäksi jäädessään täyttää pitkään työuraan perustuvan korotusosan
maksamisen edellytykset, hänelle maksetaan ensisijaisesti korotusosaa työllistymistä
edistävän palvelun ajalta ja toissijaisesti korotusosaa pitkän työuran päätyttyä. Korotusosaan
kolmen vuoden työhistorian perusteella hänellä ei sen päivärahakauden aikana ole oikeutta.
B:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella 20 päivältä
ennen kuin hän työllistyy uudelleen. B täyttää työssäoloehdon ja jää uudelleen
työttömäksi. Koska B:lle on maksettu korotusosaa pitkän työuran päätyttyä, ja hän
korotusosan maksamisen alettua tulee uudelleen oikeutetuksi päivärahaan täytettyään
työssäoloehdon, maksetaan hänelle ensisijaisesti työllistymistä edistävän palvelun
11
ajalta maksettavaa korotusosaa, toissijaisesti työttömyyden alussa maksettavaa
korotusosaa ja viimesijaisesti pitkän työuran päätyttyä maksettavaa korotusosaa.
1.3.4. Muutosturvalisä 1.1.2010 - 31.12.2013
Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna muutosturvalisällä 1.1.2010 - 31.12.2013.
Muutosturvalisää maksetaan enintään 200 päivältä (ks. Enimmäismaksuaika).
Työllistymisohjelmalisä on muutettu 1.1.2010 voimaan tulleella lailla muutosturvalisäksi.
Työllistymisohjelmalisän maksaminen loppui 31.12.2009 ja sen sijasta alettiin maksaa
muutosturvalisää 1.1.2010 alkaen.
Muutosturvalisän maksaminen loppuu 31.12.2013 1.1.2014 voimaan tulevalla lailla, jonka
mukaan muutosturvaa koskevat lainkohdat työttömyysturvalaissa kumotaan. Muutosturvan
toimintamalli säilyy myös 1.1.2014 jälkeen, mutta TE-toimisto ei enää anna muutosturvan
piiriin kuulumisesta lausuntoa. Jos työnhakijan oikeus muutosturvalisään on alkanut eikä
muutosturvalisän enimmäismaksuaika ole täyttynyt ennen 1.1.2014, muutosturvalisä muutetaan
korotusosaksi 1.1.2014 alkaen ajalta, jona työnhakija on työllistymistä edistävässä palvelussa.
Työttömyyspäivärahat, joilta on maksettu muutosturvalisää tai muutosturvan ansio-osaa, lasketaan
1.1.2014 lukien mukaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavan korotusosan 200
päivän enimmäisaikaan.
Muutosturvalisää maksetaan työnhakijalle, joka kuuluu muutosturvan piiriin, jolla on
voimassa oleva työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma ja jolla on oikeus
työttömyyspäivärahaan täytettyään palkansaajan työssäoloehdon. Työllistymissuunnitelmasta
säädettyä sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan.
Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa työvoimapoliittisessa lausunnossa muutosturvan piiriin
kuulumisesta, eikä Kelan tarvitse tutkia sitä.
Muutosturvan piiriin kuuluu työnhakija:
• joka on menettänyt työnsä työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3, 7, tai 8 §:n tarkoittamista
taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja on ennen irtisanomisajan päättymistä hankkinut
vähintään kolmen vuoden työhistorian saman tai eri työnantajien palveluksessa;
• joka on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan
keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai on ollut määräaikaisissa työsuhteissa samaan
työnantajaan yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana;
• jonka työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden takia ja jolle työsuhteen
päättyessä on kertynyt työhistoriaa saman tai eri työnantajien työssä yhteensä vähintään viisi
vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana;
• joka lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja jolla on lomautusilmoituksen saadessaan
kolmen vuoden työhistoria. Tällöin otetaan huomioon 1.1.2009 tai sen jälkeen annettu
lomautusilmoitus ja 180 kalenteripäivän täyttymiseen voidaan lukea toteutunut lomautusaika
1.1.2009 alkaen;
• joka on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja jolla tällöin on kolmen vuoden
työhistoria. Tällöin 180 kalenteripäivään voidaan lukea toteutunut lomautusaika 1.1.2009
alkaen; tai
• joka on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 §:n mukaisesti lomautuksen
kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja jolla on työsuhteen päättyessä kolmen
vuoden työhistoria.
12
Henkilö kuuluu muutosturvan piiriin sinä aikana, kun hän on työnhakijana. Muutosturvan piiriin
kuuluminen lakkaa, kun työnhakijan oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan
täyttymisen vuoksi.
Muutosturvalisää ei makseta, jos henkilöllä on oikeus peruspäivärahan lisäpäiviin. Jos ennen
vuotta 1950 syntynyt työnhakija 60 vuotta täytettyään palaa työttömyysturvajärjestelmän piiriin,
muutosturvalisä maksetaan edellytysten täyttyessä.
Muutosturvalisää ei makseta ennen asian lopullista ratkaisua silloin, kun irtisanomisperuste on
riitautettu. Jos työnantaja riitautusasian lopullisella ratkaisulla määrätään maksamaan työntekijälle
vahingonkorvausta, työnantajan katsotaan myöntävän, ettei työ- tai virkasuhteen päättämiselle ole
ollut lain edellyttämää tuotannollista tai taloudellista syytä. Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta pitkän
työuran päättymisen perusteella maksettavaan korotusosaan.
Yrittäjän peruspäivärahaan ei makseta muutosturvalisää.
Muutosturvalisään oikeuttavat työllistymistä edistävät palvelut
Muutosturvalisää maksetaan työllistymisohjelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen
ajalta. Palvelut, joiden ajalta muutosturvalisää voidaan maksaa, ovat 1.1.2013 alkaen:
•
•
•
•
•
•
•
työvoimakoulutus
työnhakuvalmennus
uravalmennus
Muutosturvalisää voidaan maksaa myös viimeistään 31.12.2012 alkaneen työelämävalmennuksen
tai työ- ja koulutuskokeilun ajalta.
Muutosturvalisää maksetaan myös palvelujen väliseltä ajalta, jos niiden välinen aika on enintään
seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta muutosturvalisää voidaan maksaa vain, jos
henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen.
Muutosturvalisää maksetaan myös esimerkiksi työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun
lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että
koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana
työvoimakoulutuksessa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään muutosturvalisää,
paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää.
Työllistymissuunnitelmaan voi sisältyä myös sellaisia toimenpiteitä, joiden ajalta henkilö ei ole
oikeutettu muutosturvalisällä korotettuun etuuteen. Näiden toimenpiteiden ajalta henkilölle
maksetaan etuus ilman muutosturvalisää. Työllistymisohjelmalisää on maksettu myös
omatoimisen työnhaun ajalta enintään 20 päivältä sekä työnhakuun liittyvän valmennuksen
ajalta. Muutosturvalisää maksetaan kuitenkin ainoastaan TTL 10 luvun mukaisten työllistymistä
edistävien palvelujen ajalta, joten sitä ei makseta omatoimisen työnhaun tai työnhakuun liittyvän
valmennuksen ajalta.
Jos työnhakijalle ennen 1.1.2010 laadittuun työllistymisohjelmaan kuitenkin sisältyy omatoimista
työnhakua, maksetaan muutosturvalisää niiltä omatoimisen työnhaun päiviltä, jotka ovat ennen
1.4.2010. Muutosturvalisää omatoimisen työnhaun ajalta voidaan maksaa enintään 20 päivältä.
Työllistymisohjelmalisänä maksetut omatoimisen työnhaun päivät sekä työllistymistä edistävien
palvelujen väliseltä ajalta maksetut muutosturvalisäpäivät vähentävät 20 päivän enimmäisaikaa.
Muutosturvalisää ei makseta myöskään työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta. Jos
muutosturvan piiriin kuuluva henkilö on työnhakuun liittyvässä valmennuksessa, joka jatkuu
13
1.1.2010 ja sen jälkeen, voidaan hänelle tällöin maksaa työllistymisohjelmalisällä korotettua
peruspäivärahaa 31.12.2009 asti, jonka jälkeen hänen etuuspäätöstään tulee tarkistaa.
1.1.2010 alkaen peruspäiväraha maksetaan työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta ilman
muutosturvalisää. Päätös ei ole virheellinen, jos olosuhteiden muutos on tapahtunut päätöksen
antamispäivän jälkeen eikä muutos ulota vaikutustaan etuuden alkamisajankohtaan. Kyseessä
on siten päätöksen tarkistaminen. Koska päätös ei ole virheellinen, asiakkaalta ei tarvitse pyytää
suostumusta eikä ryhtyä päätöksen poistomenettelyyn.
1.3.5. Kulukorvaus
Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi 1.1.2013 alkaen. Kulukorvauksen ja
ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ovat pääosin yhteneväiset. Kulukorvauksesta
säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa.
Kulukorvausta maksetaan työttömyysetuutta saavalle työnhakijalle työllistymistä edistävään
palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi.
Kulukorvausta voidaan maksaa työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun,
maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun, työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja kokeilun
eli työkokeilun ja koulutuskokeilun ajalta.
Jos ylläpitokorvaukseen oikeuttava työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna
järjestettävä työnhakuvalmennus on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, maksetaan palvelun tai
työnhakuvalmennuksen ajalta ylläpitokorvausta 31.12.2012 asti voimassa olevien säännösten
mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Ylläpitokorvaus ei siten muutu
kulukorvaukseksi kesken palvelun.
1.3.6. Korotettu kulukorvaus
Korotettua kulukorvausta maksetaan henkilölle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella
järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan
omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli
työkokeiluun tai koulutuskokeiluun. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös henkilöllä, joka
osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työllistymistä
edistävään palveluun ja hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta majoituskustannuksia.
Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, henkilölle maksetaan
palvelun ajalta korotettua ylläpitokorvausta.
1.3.7. Ulkomaan kulukorvaus
Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on oikeus saada
koulutuksen ajalta aiheutuvien yöpymis- ja muiden kustannusten korvauksena 50 prosenttia valtion
virkamiesten kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta.
Jos henkilö osallistuu muuhun ulkomailla järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun kuin
työvoimakoulutukseen, hänelle maksetaan palvelun ajalta korotettua kulukorvausta.
14
Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työttömyysetuuteen
oikeutetulle henkilölle maksetaan omaa kulukorvausta.
1.4. Oikeus ja edellytykset
Saadakseen oikeuden peruspäivärahaan työnhakijan on täytettävä samanaikaisesti sekä
työttömyysetuuden työvoimapoliittiset että muut edellytykset.
1.4.1. Työvoimapoliittiset edellytykset
Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden työvoimapoliittiset
saamisedellytykset. Edellytykset tutkii työ- ja elinkeinotoimisto, joka antaa Kelalle työnhakijaa
koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto on Kelaa sitova.
Tietyissä tilanteissa työvoimapoliittisen lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu. TEtoimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista
harkintaa.
1.4.1.1. Työtön työhakija
Peruspäivärahaan on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva työnhakija voi halutessaan hakea vain osa-aikatyötä.
Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti
yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös kokoaikaisesti lomautettua ja
soviteltuun peruspäivärahaan oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu
ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä.
Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä
työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen
työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana
syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta
pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen
ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan
kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai
terveydentilatietojensa antamisesta.
1.1.2015 lukien lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään perhepäivähoitajan työnteon
ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan sen vuoksi, ettei hänellä ole lainkaan lapsia
hoidettavanaan hänen itsestään riippumattomasta syystä (esim. koulujen loma-ajat, jolloin
lapset usein hoidetaan kotona) työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lisäksi lomautukseen
rinnastettavana syynä pidetään itse haettua työ- tai muuta vastaavaa vapaata, kun henkilön
tarkoitus oli olla vapaan aikana muussa kokoaikatyössä, mutta hän on jäänyt työttömäksi ilman
omaa syytään.
Työnhakijana pidetään henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työhallinnon
tietojärjestelmään, pitänyt työnhakunsa voimassa, ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle
yhteystietonsa ja joka asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla.
15
1.4.1.2. Työmarkkinoilla olon esteet
Työnhakija ei ole oikeutettu peruspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla
•
•
•
•
•
asevelvollisuuden;
siviilipalveluksen;
vapausrangaistuksen;
sairaala- tai muun laitoshoidon; tai
muun näihin rinnastettavan syyn takia.
Jos työmarkkinoilla olon este alkaa 1.1.2015 tai sen jälkeen, Kela ratkaisee työmarkkinoilla
olon esteiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Yleiset edellytykset/
työmarkkinoilla olon esteet TE-toimisto ratkaisee työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen
työmarkkinoilla olon esteen ajalta, jos este on alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.
Se, onko henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon
perusteella. Lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu.
1.7.2012 asti myös ulkomaanmatka on ollut työmarkkinoilla olon este. Työnhakijan on kuitenkin
katsottu olevan työmarkkinoilla ennakkoon työ- ja elinkeinotoimistolle ilmoittamansa, lyhytaikaisen
ja satunnaisen ulkomaanmatkan aikana. Tällaisen matkan aikana oikeus työttömyysetuuteen on
säilynyt.
1.7.2012 alkaen ulkomaanmatka ei enää ole työmarkkinoilla olon este. TE-toimisto ei anna
ulkomaanmatkoista työvoimapoliittista lausuntoa eikä seuraa matkojen lukumäärää tai kestoa.
Ulkomaanmatka ei kuitenkaan ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta, vaan
työnhakijalle voidaan ulkomaanmatkankin aikana tehdä työ- tai palvelutarjouksia normaaliin
tapaan.
Vaikka ulkomaille matkustamisella ei ole enää vaikutusta henkilön oikeuteen saada
työttömyysetuutta, työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on edelleen, että työnhakijaa
pidetään Suomessa asuvana. Työnhakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle, jos Suomessa
asumisessa tapahtuu muutoksia. Suomessa asumista ei kuitenkaan edellytetä viimeksi Suomessa
työskentelynsä perusteella vakuutetulta EU-työntekijältä, jolle maksetaan työttömyyspäivärahaa.
Jos asiakas ilmoittaa työttömyysetuushakemuksessaan olevansa ulkomaanmatkalla, matkapäiviä
ei 1.7.2012 jälkeen saa vähentää maksussa. Lyhytaikaista ulkomailla oleskelua ei tarvitse seurata.
Jos ulkomailla olo kuitenkin jatkuu ilman tietoa päättymisestä, kirjaa tästä lisätieto cics:iin, jotta on
mahdollista seurata, aiheuttaako ulkomailla oleskelu muutoksia henkilön Suomessa asumiseen.
Jos matka on aloitettu ennen lain voimaantuloa 1.7.2012, on henkilö siirtymäsäännöksen
mukaan estynyt olemasta työmarkkinoilla matkan loppuun asti, vaikka matka päättyisi vasta lain
voimaantulon jälkeen. Näissä tilanteissa vähennä työnhakijan ilmoittamat matkapäivät maksussa
ja pyydä TE-toimistolta työvoimapoliittinen lausunto päätöksen antamista varten.
1.4.1.3. Päätoiminen yritystoiminta
Yritystoiminnassa työskentelevä henkilö voi olla päätoiminen, sivutoiminen, kausiluontoinen
tai palkansaajaan rinnastettava yrittäjä. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa yritystoiminnassa
työllistymisestä Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.
Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti
yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Päätoimisella yrittäjällä voi
kuitenkin olla oikeus työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta (katso työvoimakoulutusta
koskevat erityissäännökset).
16
Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta siitä saatu tulo sovitellaan.
(TTL 1290/2002 4 luku 1 § 4 kohta)
1.1.2014 lukien yritystoimintaa harjoittava tai omaa työtä tekevä voi osoittaa toimintansa
sivutoimisuuden työskentelemällä yritystoimintaan liittymättömässä työssä entistä lyhyemmän
kauden. Aiempi päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa ei estä työttömyysetuuden saamista,
jos henkilöllä on riittävä yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen aikainen muu työhistoria.
Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole työttömyysturvalain soveltamisen kannalta
merkitystä 1.1.2013 lukien. Jos asiakas vetoaa yritystoiminnan keskeyttämiseen( esim.
pöytälaatikkoyritykseen), on ratkaisutoiminnassa selvitettävä, onko yritystoimintaa olemassa
(TTL 2 luku 5§) vai onko yritystoimintaa pidettävä lopetettuna (TTL 2 luku 6-8 §). (Yritystoiminnan
aloittaminen ja lopettaminen)
Yritystoiminta tai siihen rinnastettavalla tavalla oman työn tekeminen on päätoimista, jos sen
vaatima työmäärä estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Ratkaisevaa on siis työmäärä eikä
se, miten paljon tai vähän tuloja toiminnasta on. TE -toimisto antaa estävän lausunnon Y2, jos
hakijalle ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa.
Estävä lausunto Y3 annetaan, jos hakija työllistyy päätoimisesti omassa työssään.
Yritystoimina on sivutoimista, jos sen edellyttämä työmäärä ei estä kokoaikaisen työn
vastaanottamista. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos asiakas
on vähintään 6 kuukautta harjoittanut yritystoimintaa muun kokoaikatyön ohella ja jää
tästä päätyöstään työttömäksi yritystoiminnan jatkuessa entisen laajuisena. Yritystoiminta
maataloudessa voidaan katsoa sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos tuotantosuunta tilalla muuttuu.
Tuotantosuunnan muuttumisesta voi olla kyse silloin, kun karja myydään ja pellot vuokrataan tai
vain osa niistä jätetään omaan viljelyyn. Myös alkava yritystoiminta voi joskus olla työ määrältään
niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. TE-toimisto antaa esteettömän lausunnon Y4,
jos hakijan yritystoiminta tai oma työ on sivutoimista.
Kausiluontoinen yrittäjä on henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaansa luonnonolosuhteista
johtuen vain osan vuotta. Kausiluontoisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin
mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Yritystoiminnasta
saatavilla tuloilla ei ole enää 1.1.2013 lukien merkitystä yritystoiminnan kausiluonteisuutta
arvioitaessa. Kausiluontoisia yrittäjiä voivat olla esimerkiksi eräät torikauppiaat, puutarhaviljelijät ja
kalastajat. TE-toimisto ratkaisee yritystoiminnan kausiluontoisuuden ja antaa henkilön oikeudesta
työttömyysturvaan Kelalle sitovan lausunnon.
Omaa työtä ei ole tarkemmin määritelty lainsäädännössä. Omaa työtä voivat olla erilaiset
itsenäisen työskentelyn muodot, joita varten ei ole velvollisuutta ottaa YEL- tai MYEL -vakuutusta,
ja joita ei muutoinkaan tehdä työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjäasemassa eikä työ- tai
virkasuhteessa. Tyypillisesti omaa työtä voivat olla tieteen ja taiteen harjoittaminen ja muu
sellainen itsenäinen omaan lukuun työskentely, jota ei tehdä minkään yhtiömuodon kautta
tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana rekisteröidyllä toiminimellä. Omassa työssä työllistyviä
henkilöitä ovat usein esimerkiksi kielenkääntäjät, tulkit ja freelancerit. (TTL 1290/2002 1 luku 6 §)
1.4.1.3.1. Kuka on yrittäjä?
Yrityksen osaomistajat Perheenjäsenet
yrittäjinä
Yrittäjä vai
palkansaaja
Palkansaajaan
rinnastettava yrittäjä
Työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä määritellään, ketä pidetään työttömyysturvalakia
sovellettaessa yrittäjänä.
17
Pelkkä yrittäjämääritelmän täyttäminen ei ratkaise henkilön työttömyysturvaoikeutta vaan se toimii
”esikysymyksenä” työttömyysturvalain säännösten valitsemiselle ja soveltamiselle.
TE-toimisto tutkii aina työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. TE-toimisto
arvioi, onko henkilö yrittäjä ja työllistyykö hän yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Myös
Kela voi joutua välillä selvittämään, onko henkilöä pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna
yrittäjänä vai onko hän palkansaaja. Näin voi käydä esimerkiksi ratkaistaessa henkilön oikeutta
soviteltuun työttömyysetuuteen tai selvitettäessä työssäoloehdon täyttymistä tai myyntivoiton
jaksottamista.
Yrittäjämääritelmä
Yrittäjäksi katsotaan yrittäjän eläkelain 3§:ssä tai maatalousyrittäjän eläkelain 3—5 §:ssä
tarkoitettu henkilö.
Jos henkilöllä on velvollisuus ottaa yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain
(MYEL) mukainen vakuutus, hän on aina (MYEL-vakuutettuja apurahansaajia lukuun ottamatta)
yrittäjä.
Yrittäjänä pidetään yrittäjän eläkelakia koskevan viittauksen perusteella myös henkilöä, joka tekee
ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa. Tällaisia ovat esimerkiksi aiemmin voimassa olleen
työttömyysturvalain mukaiset ansaintatarkoituksessa omaa työtä tekevät henkilöt.
Esimerkki
A toimii freelancerina tekemällä toimeksiantosopimuksia eri
toimeksiantajien kanssa. Koska A tekee ansiotyötä olematta työ- tai
virkasuhteessa, hänet katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi.
31.12.2015 asti voimassa olleen suppeamman työttömyysturvalain yrittäjämääritelmän mukaan
yrittäjäksi katsottiin henkilö, joka oli yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti
velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen.
Tarkennuksia
Jos asiakas on elinkeinonharjoittaja tai jos asiakkaalla on yhtiömuotoinen yritys (KY, AY, OY) tai
toiminimi, hän kuuluu pääsääntöisesti YEL-vakuutuksen piiriin.
MYEL-vakuutettuja ovat maatilatalouden harjoittajien lisäksi ammattikalastajat ja poronomistajat.
MYEL-vakuutuksen ottanutta apurahansaajaa ei pidetä MYEL-vakuutuksen perusteella yrittäjänä.
Asiakkaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaoloajan sekä vakuutuksen työtulon määrän näet
valitsemalla asiakkaan HEKY:ltä jatkotoiminnon 'Työeläkkeet ja korvaukset' -> YEL/MYEL-työtulot.
Yrittäjäksi katsotaan myös työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettu asiakas, jos hänellä on
asemansa tai oman tai perheenjäsentensä omistuksen kautta määräysvaltaa yrityksessä niin, että
hän voi merkittävästi vaikuttaa työllistymiseensä yrityksessä.
Yrityksen osaomistajat
Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain mukaan myös yrityksen osaomistaja.
Osaomistajana pidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä tai
muussa yrityksessä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheenjäsenillään tai
hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 % osakepääomasta tai osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä.
18
Samoin osaomistajaksi katsotaan asiakas, joka ei ole johtavassa asemassa, mutta työskentelee
osakeyhtiössä tai muussa yhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai
hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden
tuottamasta äänimäärästä.
Esimerkki 1
Raili työskenteleeOY:ssä palkanlaskijana eikä näin ollen ole johtavassa asemassa. Hän
kuitenkin omistaa yhtiön osakkeista 50 % ja hänet katsotaan tällä perusteella yrittäjäksi.
Asiakasta pidetään yrittäjänä vain siinä tapauksessa, että hän tosiasiallisesti työskentelee
yrityksessä. Pelkkä omistaminen tai samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei
tee henkilöstä yrittäjää, jos hän todistettavasti ei työskentele yrityksessä. Asiakasta ei voida pitää
yrittäjänä esimerkiksi silloin, kun hän omistaa 100 % osakeyhtiöstä, mutta esittää selvityksen siitä,
että kyseessä on ns. pöytälaatikkoyritys, jolla ei ole minkäänlaista toimintaa.
Toisaalta asiakas, jolla itsellään ei ole lainkaan omistusosuutta yrityksestä, mutta joka
työskentelee siinä, katsotaan yrittäjäksi, jos hänen perheenjäsenellään on yrityksessä edellä
kerrottu omistusosuuteen perustuva määräämisvalta.
Johtavassa asemassa osakeyhtiössä ovat ainakin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen.
Kommandiittiyhtiössä määräysvaltaa käyttää vastuunalainen yhtiömies ja avoimessa yhtiössä
kaikki yhtiömiehet yhdessä.
Esimerkki 2
Liisa työskentelee OY:ssä talousjohtajana. Liisa omistaa 49 % yhtiön
osakkeista ja on yrityksen hallituksen varajäsen. Liisa ei osallistu
säännöllisesti yrityksen hallituksen kokouksiin. Liisaa ei pidetä yrittäjänä.
Esimerkki 3
Tuomas työskentelee OY:ssä , jonka osakkeista hän omistaa 15 %. Tuomas on OY:n
toimitusjohtaja. Tuomas on yrittäjä, koska hän on työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla
johtavassa asemassa, jolloin yrittäjyyden määritelmä täyttyy 15 prosentin omistusosuudella.
Perheenjäsenet yrittäjinä
Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso sekä samassa
taloudessa asuva lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi. Aviopuolisoon rinnastetaan myös
avopuoliso sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö.
Jos lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi muuttaa eri talouteen, ei häntä enää pidetä tässä
tarkoitettuna perheenjäsenenä.
Aviopuolisoita, jotka välien rikkoontumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina.
Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä puolisoina, jolleivät he itse ilmoita
avoliiton jatkuvan.
Lue lisää siitä, keitä työttömyysturvalakia sovellettaessa on pidettävä puolisoina kappaleesta
Puoliso.
Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysetuusoikeuteen on tullut muutoksia 1.1.2013. Muulla kuin
YEL- tai MYEL-vakuutetulla perheenjäsenellä voi olla oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen
19
tai työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen ajalta. Lue lisää yrittäjän perheenjäsenen
etuusoikeudesta ohjeen kohdasta Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen.
Yrittäjä omaa työtä tekevä vai palkansaaja
Aina ei ole selvää, pidetäänkö asiakasta palkansaajana vai yrittäjänä tai omaa työtä
yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevänä. Perinteisen yritystoiminnan ja palkkatyön välillä
on harmaa alue, jolla työskentelevät voivat olla joko itsenäisiä yrittäjiä tai ammatin¬harjoittajia
taikka vaihtoehtoisesti palkansaajia.
Oman työn erottaa yritystoiminnasta ja palkkatyöstä siitä, ettei sitä lähtökohtaisesti tehdä
ansaintatarkoituksessa (esim. omaishoito).
Yrittäjänä toimivan henkilön erottaminen palkansaajasta on tärkeää, koska pienimuotoinen
yrittäjänä toimiminen ei kerrytä yrittäjän tai palkansaajan työssäoloehtoa. Lisäksi yritystoiminnassa
saadun tulon sovittelussa soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva enimmäistyöaika ja edellytys
työajan valvomisesta koskevat vain palkansaajaa, eivät yrittäjää (ja omaa työtä tekeviä).
Jos asiakkaalla on YEL- tai MYEL-vakuutus, ei tulkintaongelmaa ole, vaan asiakas on yrittäjä.
Muussa tapauksessa pitää selvittää, tekeekö asiakas ansiotyötä olematta työ-, virka- tai toimisuhteessa.
Arvioitaessa, onko kyseessä työsopimussuhteinen työ, huomiota kiinnitetään ensinnäkin siihen,
onko työnantajalla direktio-oikeus eli mahdollisuus työntekijän johtoon ja valvontaan. Direktiooikeuden puuttumisesta voi olla osoituksena esimerkiksi se, ettei kiinteästä työajasta ole sovittu.
Palkansaajiksi katsotaan esimerkiksi ravintola-alalla toimivat ekstraajat sekä taksirengit. Tällöin
työnantajalla katsotaan olevan direktio-oikeus. Ekstraajat tekevät työtä työnantajan johdon ja
valvonnan alaisina tämän toimipaikassa edeltä käsin laadittujen työvuorolistojen perusteella. Myös
taksinkuljettajien kohdalla työnantajan valvontamahdollisuus on yleensä selvä.
Merkitystä on myös palkan ennakonpidätyksen ja sivukulujen maksamisella. Työnantajan
hoitamaa ennakonpidätystä ja varsinkin palkan sivukulujen maksamista voidaan yleensä pitää
osoituksena palkkatyöstä. Asiakkaan oleminen ennakkoperintärekisterissä tai alv-velvollisten
rekisterissä ovat merkkejä mahdollisesta yritystoiminnan harjoittamisesta.
Sitä, että henkilö käyttää omia tai itse vuokraamiaan työvälineitä, voidaan kokonaisharkinnassa
pitää viittauksena siihen, että henkilö on yrittäjä. Näin on etenkin silloin, kun kyse on arvokkaista
työvälineistä. Yksistään tällä perusteella rajanvetoa ei kuitenkaan voida tehdä, koska tietyillä aloilla
on tavallista, että työsuhteisetkin työntekijät käyttävät omia kalliitakin työvälineitään.
Taiteilijoiden, kääntäjien ja toimittajien kohdalla on usein kyse siitä, että asiakas myy oman,
itsenäisesti valmistamansa suoritteen olematta työsuorituksen aikana mitenkään työnantajan
työnjohdollisen määräysvallan alaisena. Kun toiminnassa yleensä vielä käytetään omia
työvälineitä, edellä mainittujen henkilöiden on yksittäistapauksissa usein katsottu olevan
yritystoimintaa harjoittavia.
Yrittäjänä tai omassa työssään työllistyneen henkilön työvoimapoliittiset edellytykset saada työttömyysetuutta ovat muuttuneet 1.1.2013.
Yritystoiminnassa tai omassa työssään työllistyneen katsotaan työllistyvän ko. toiminnassa yritystoiminnan aloittamisesta sen kokonaan lopettamiseen saakka. Toiminnan keskeyttämisellä ei ole
merkitystä työttömyysturvaetuuden kannalta.
Epäselvissä tilanteissa ratkaisu siitä, onko kysymyksessä oma työ vai palkansaajana tehty työ vai
yrittäjyys, on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella.
20
Huomiota tulee kiinnittää muun muassa työsopimuslain mukaiseen työnantaja-asemaan ja
työn johto- ja valvontavaltaan. On kuitenkin huomattava, että tietyt työt ovat sellaisia etteivät ne
edellytä päivittäistä työn johto- ja valvontavallan käyttämistä ja tämän työsuhteen tunnusmerkin
täyttymiseksi riittää mahdollisuus tosiasialliseen työn johtamiseen ja valvontaan. Työsopimuslain
mukaan työsuhteen olemassa oloa ei estä sekään, että työ tehdään työtekijän kotona ja hänen
työvälineillään (kotityöntekijä). Palkan ennakonpidätystä, otettuja työntekijän lakisääteisiä
vakuutuksia ja palkan sivukulujen maksamista voidaan pitää osoituksina työsuhteesta ja
palkkatyöstä, mutta ne eivät yksin ratkaise asiaa. (linkki Palkanmaksu omasta työstä osuuskunnan
tai muun yrityksen kautta) Se, että henkilö on verottajan ennakkoperintä- tai alv-rekisterissä, viittaa
puolestaan yritystoimintaan.
Jos työnsuorittaja kantaa itse yrittäjänriskin (maksaako asiakas vaiko ei), solmii tilaajan kanssa
erillisiä toimeksiantosopimuksia omaan lukuunsa, hallitsee tai omistaa itse työvälineet ja/tai
työtilat (vaikka ei ole kotityöntekijä), järjestää työnsä ja työaikansa itsenäisesti, tai päättää työn
tilaajalta perimästään vastikkeesta itsenäisesti (hinnoittelu), puhuvat ko. seikat sen puolesta,
että työnsuorittaja ei ole palkansaaja, vaan pikemminkin yrittäjä. Näitä kriteerejä voidaan käyttää
kokonaisharkintaa tehtäessä.
TE-toimisto harkitsee, täyttääkö henkilö työttömyysturvalain 2 luvun 5–9 §:ssä mainitut työvoimapoliittiset edellytykset. Mikäli taas on kyse yrittäjänä työllistyneen henkilön työttömyysetuuden
sovittelusta tai myyntivoiton jaksottamisesta, harkinnan tekee Kela.
Epäselvissä tilanteissa voidaan pyytää työvoimapoliittinen lausunto TE-toimistolta, jotta voidaan
ratkaista onko henkilö palkansaaja, vaiko päätoimisesti (Y2 tai Y3) vai sivutoimisesti (Y4) omaa
työtä tekevä tai yrittäjä.
Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä
Palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä pidetään yrittäjää,
•
•
•
•
joka itse osallistuu työsuoritukseen toimeksiantajan määräämällä tavalla
jolla on vain harvoja toimeksiantajia
jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa yritystoiminnan harjoittamista varten ja
jolla ei työnhakijaksi ilmoittautumista edeltäneen vuoden aikana ole ollut palkattuja
työntekijöitä muuten kuin satunnaisesti.
Määritelmällä on merkitystä arvioitaessa, onko henkilön työskentely yrityksessä päättynyt ja hän
hakee työttömyysetuutta. Jos henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä,
ja hän vetoaa työskentelynsä päättymiseen, hänen täytyy esittää selvitys toimeksiantosuhteen
päättymisestä. Hän ei myöskään saa työllistyä päätoimisesti mahdollisten muiden toimeksiantojen
tekemiseksi, jotta saisi työttömyysetuutta. ( TTL 2 luvun 6 § 1 momentti ja 6 § 3 momentti)
1.4.1.3.2. Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen
Henkilön katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa tai omassa työssä siitä lähtien, kun yritystoiminta
tai oma työ on aloitettu, aina siihen saakka, kun henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt tai
yritystoiminta tai oma työ on todistettavasti lopetettu. Yritystoiminnan keskeyttämiselle ei 1.1.2013
alkaen anneta merkitystä.
Yritystoiminta/oma työ katsotaan aloitetuksi pääsääntöisesti silloin, kun yritys on
•
•
•
•
aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toimintansa
merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
merkitty ennakkoperintärekisteriin tai
merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin.
21
Päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän
päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä siihen ajankohtaan asti, jona henkilön työskentely
yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminta tai oma työ on lopetettu 6-9 §:ssä tarkoitetulla tavalla
taikka henkilö osoittaa, että hänellä on riittävä yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen
aikainen muu työhistoria. (TTL 2 luku 5 § 4 momentti)
Työttömyysetuuden maksamiselle ei ole yritystoiminnasta johtuvaa estettä enää sen jälkeen, kun
henkilön työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen. Yritystoiminnan lopettamista ei tällöin
edellytetä.
Henkilön työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen (ellei muuhun arvioon ole aihetta),
jos
1. henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti;
2. henkilö on palkansaajaan rinnastettava yrittäjä, jonka toimeksiantosuhde on päättynyt ja jonka
ei katsota työllistyvän 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla päätoimisesti mahdollisten
muiden toimeksiantojen tekemiseksi; tai
3. yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt.
Henkilön työkyvyn katsotaan alentuneen pysyvästi ja olennaisesti, jos hän on saanut
enimmäisajan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista päivärahaa, hänen katsotaan
edelleen olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä yrityksessä ja hänen
työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.
Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota luonnonolosuhteista johtuen on mahdollista
harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa.
Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen yrityksessä (TTL 2
luku 7 §)
Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen, ellei muuhun arvioon ole
aihetta, jos
1) henkilö täyttää 6 §:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa säädetyt edellytykset (työkyky on alentunut
pysyvästi ja olennaisesti; tai yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on
päättynyt)
2) henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja hän on työllistynyt päätoimisesti
yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan kahden vuoden tarkastelujakson aikana;
3) henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja työskentely on johtunut yksinomaan
työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä
harjoittelusta;
4) henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta;
5) henkilö on lomautettu kokoaikaisesti ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista
tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole
yrittäjän perheenjäsen;
6) henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan siksi, että työntekijä on estynyt
tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai
muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi (TSL 2 luku 12 §:n
2 momentin 1 virke) ja yrityksessä on myös vähintään yksi muu työntekijä, joka ei ole yrittäjän
perheenjäsen ja jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä; tai
7) (voimassa 31.12.2014 saakka): henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten
pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä
22
kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin 5 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu yritystoiminnan
olennaisuutta osoittava työtulon määrä eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän
perheenjäseniä.
7) (sovelletaan 1.1.2015 alkaen): henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten
pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti
syntyvä tulo on vähemmän kuin 1000 euroa kuukaudessa eikä yrityksessä työskentele muita kuin
yrittäjän perheenjäseniä.
7-kohdassa mainittua määrää tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän eläkelain
96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella (palkkakerroin). (TTL 14 luku 1 a §) Vuonna
2016 sovellettava enimmäismäärä on näin ollen tosiasiassa 1 035 euroa.
Yrittäjän perheenjäsen voi työllistyä yrityksessä aidosti palkansaajan asemassa. Perheenjäsen
on palkansaajan asemassa, jos hän ei ole YEL- tai MYEL-vakuutettu eikä hän omista vähintään
15 % yrityksen osakkeista tai muutoin omaa vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Palkansaajan
asemassa olevan perheenjäsenen osalta olisi kohtuutonta vaatia samoja työskentelyn päättymisen
edellytyksiä kuin varsinaisen yrittäjän kohdalla. Yrittäjän perheenjäsenellä voikin olla oikeus
työttömyysetuuteen esimerkiksi lomautusajalta tai työnteon ja palkanmaksun keskeydyttyä
esimerkiksi työpaikkaa kohdanneen tulipalon vuoksi. Edellytyksenä työttömyysetuuden
maksamiselle kuitenkin on, että yrityksessä on myös muita samassa asemassa olevia
työntekijöitä, jotka eivät ole yrittäjän perheenjäseniä.
Yritystoiminnan lopettaminen
Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, jos henkilö ilmoittaa tuotannollisen ja taloudellisen
toiminnan lakanneeksi, ja hän on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamisesta
ennakkoperintärekisteristä ja työnantajarekisteristä. Yrittäjä on voinut tehdä myös ALV-rekisterin
keskeyttämisilmoituksen. (TTL 1290/2002 2 luku 8 §) Yksin kaupparekisterimerkinnät eivät
ratkaise asiaa.
Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos:
1.
2.
3.
4.
tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt päätöksen konkurssiin asettamisesta;
osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan;
muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus;
tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on
• luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta
eläkevakuutuksesta;
• jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi
ennakkoperintärekisteristä;
• jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi
työnantajarekisteristä; ja
• jättänyt Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi
arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä; tai
5. muiden 1–4 kohdassa mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että
tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 8 §)
Jos kyse on yksityisestä elinkeinonharjoittajasta, hänen kohdallaan yritystoiminnan lopettamiseen
sovelletaan lievempiä vaatimuksia. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan
lopetetuksi (ellei muuhun arvioon ole aihetta) kun:
1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen
mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
23
2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta
eläkevakuutuksesta.
Työ- ja elinkeinotoimisto toteaa taloudellisen ja tuotannollisen toiminnan päättymisen
lähtökohtaisesti henkilön oman ilmoituksen perusteella. Jos yksityisen elinkeinonharjoittajan
yritystoimintaa pidetään päättyneenä, hän voi etsiä uusia työmahdollisuuksia ilman, että hän
menettää oikeutensa työttömyysetuuteen. Jos mahdollinen uusi toimeksianto suoritettaan
yrittäjänä, työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuuden 5 §:n
mukaisesti uuden toimeksiannon alkamisesta lukien.
Päätoimisesti omassa työssään työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen
ajankohtaan asti, jona työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen perusteella tai muuten on
ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa. (TTL 2 luku 9 §)
Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole enää merkitystä työttömyysturvalain kannalta, vaan
yritystoimintaa tai omaa työtä tarkastellaan joko toiminnassa olevana taikka lopetettuna, sen
mukaan täyttyvätkö lopettamisen edellytykset (TTL 2 luku 8 §).
Myyntivoittolaskelman jättämistä ei 1.1.2013 alkaen edellytetä työttömyysetuuden saamisen
työvoimapoliittisena edellytyksenä. Kelan ei tarvitse 1.1.2013 jälkeen antaa asiakkaalle
todistusta myyntivoittolaskelman vastaanottamisesta TE-toimistoa varten. Kela tarvitsee
myyntivoittolaskelman kuitenkin myyntivoiton jaksottamista varten.
1.4.1.4. Päätoiminen opiskelu
Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen. Oikeutta työmarkkinatukeen ei ole
myöskään opiskelun välisiltä lomajaksoilta.
TE-toimisto arvioi opintojen päätoimisuuden tutkintotavoitteellisuuden ja opintojen laadun
perusteella. 1.1.2013 alkaen opintojen päätoimisuutta ei enää arvioida kokonaisharkinnan
perusteella.
Päätoimisia opintoja ovat tutkintoon tähtäävät korkeakoulu- tai ammattikorkeakouluopinnot,
vähintään 75 kurssia sisältävät lukio-opinnot ja muut opinnot, joiden keskimääräinen laajuus
on vähintään viisi opintopistettä, kolme opintoviikkoa tai (1.8.2015 alkaen) 4,5 osaamispistettä
opiskelukuukautta kohti sekä muut opinnot, joiden opetusohjelman mukainen laajuus on
keskimäärin 25 tuntia viikossa. Muut kuin edellä luetellut opinnot ovat sivutoimisia.
Sivutoimiset opinnot eivät estä työmarkkinatuen saamista. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena
opiskelijana, jos hän kykenee osoittamaan vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan
harjoittamisen perusteella, että opiskelu ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.
Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana jaksotetun työvoimakoulutuksen, työnhakijan
omaehtoisen opiskelun tai maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun jaksojen välisenä aikana.
Jotta henkilölle voidaan maksaa työttömyysetuutta jaksojen väliseltä ajalta, hänen tulee täyttää
muut työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset.
1.4.1.4.1. Opiskelun keskeytyminen ja päättyminen
Päätoimiset opinnot estävät työmarkkinatuen saamisen, kunnes henkilö on todisteellisesti
päättänyt opintonsa. Opintojen päättyminen osoitetaan joko tutkintotodistuksella tai
erotodistuksella oppilaitoksesta.
24
Lukio-opintojen tai perusopetuksen koko oppimäärää suorittavaa pidetään päätoimisena
opiskelijana lukukauden loppuun asti. Muut kuin lukio-opinnot katsotaan yleensä päättyneiksi, kun
opiskelija on valmistunut, eronnut tai erotettu oppilaitoksesta tai menettänyt opinto-oikeutensa tai
kun opinnot ovat olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden.
Henkilöä, joka on todisteellisesti keskeyttänyt opintonsa vähintään vuodeksi, ei pidetä
päätoimisena opiskelijana. Henkilön opinnot voidaan katsoa päättyneiksi TTL 2 luvun 11 §:n 3
momentin 6 kohdan mukaan, kun opinnot ovat olleet keskeytyneenä vähintään vuoden. Säännös
koskee kaikkia opintoja oppilaitoksesta riippumatta eikä keskeytymisen syyllä ole merkitystä.
31.12.2012 asti voimassa olleen lain mukaan yliopisto-opiskelijaa, joka on todisteellisesti
keskeyttänyt opintonsa vähintään vuodeksi, ei pidetä päätoimisena opiskelijan keskeytysaikana.
Poikkeussäännös kumottiin 1.1.2013 lukien.
Työvoimakoulutuksena suoritetut opinnot ovat päättyneet, kun koulutus päättyy, eikä henkilö jatka
opintojaan.
1.4.1.5. Työmarkkinoilta poissaolo
Työttömyysturvalain 2 luvun 11 §:n säännös työmarkkinoilta poissaolon seurauksena
asetettavasta 60 päivän korvauksettomasta määräajasta kumotaan 1.1.2013 lukien. Kela tutkii
mahdollisen työmarkkinoilta poissaolon kuitenkin edelleen, sillä aiheeton työmarkkinoilta poissaolo
johtaa työssäoloehdon menettämiseen TTL 5 luvun 10 §:n perusteella.
Korvaukseton määräaika on 31.12.2012 asti voitu asettaa työnhakijalle, joka on työnhakijaksi
rekisteröitymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana ollut työmarkkinoilla vähemmän
kuin kuusi viikkoa eikä ole esittänyt poissaololleen hyväksyttävää syytä. Työnhakija on tällöin
menettänyt oikeutensa työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta rekisteröitymisestä alkaen.
Työnhakijan katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa
työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työttömänä työnhakijana työja elinkeinotoimistossa tai osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin
kuntouttavaan työtoimintaan.
1.4.1.6. Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet
Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan määräajaksi
asettamalla hänelle korvauksettoman määräajan. Määräaika voidaan antaa, jos työnhakija on
ilman pätevää syytä:
•
•
•
•
•
eronnut tai erotettu työstä (määräaika 90 tai 30 päivää);
kieltäytynyt työstä (60 tai 30 päivää);
eronnut, erotettu tai kieltäytynyt koulutuksesta (60 päivää);
kieltäytynyt työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta (60 päivää);
laiminlyönyt työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteuttamisen (60
päivää);
• kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttänyt palvelun (60 päivää)
Tietyissä tilanteissa työnhakija voi itse vaikuttaa korvauksettoman määräajan kestoon. Jos
työnhakija ilman hyväksyttävää syytä jättää saapumatta työllistymissuunnitelman tai sitä
korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, hänellä ei ole oikeutta etuuteen 15
25
päivän ajalta. Etuusoikeus palautuu kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä, jona suunnitelma on
laadittu tai tarkistettu, ellei viivästyminen johdu TE-toimistosta.
Vastaavasti, jos työnhakija ilman pätevää syytä kieltäytyy työllistymissuunnitelman laatimisesta tai
tarkistamisesta, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 30 päivän ajalta kieltäytymisen jälkeen.
Oikeus etuuteen palautuu tällöinkin aikaisintaan siitä päivästä, jona suunnitelma on laadittu tai
tarkistettu, jollei suunnitelman laatimisen tai tarkistamisen viivästyminen johdu TE-toimistosta.
Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan myös toistaiseksi
asettamalla hänelle työssäolovelvoitteen. Velvoite voidaan antaa, jos työnhakija on toistuvasti
ilman pätevää syytä kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai muuten menetellyt työvoimapoliittisesti
arvioituna moitittavasti. Oikeus etuuteen alkaa uudestaan vasta, kun työnhakija on ollut
työssäoloehtoon luettavassa työssä tai koulutuksessa, osallistunut työllistymistä edistäviin
palveluihin tai työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä yhteensä vähintään 12
kalenteriviikon ajan.
Kun työnhakija on menetellyt toistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti, hänen
myöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei selvitetä eikä menettelystä aseteta
korvauksettomia määräaikoja tai uusia työssäolovelvoitteita.
1.4.1.7. Koulutusta vailla olevat nuoret
Alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa,
ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, on tullut 1.1.2013 alkaen hakea syyslukukaudella
alkavia opintoja koskevassa haussa vähintään kahta opiskelupaikkaa, jonka opiskelijaksi
ottamisen perusteet nuori täyttää. Koulutus voi olla muutakin kuin yhteishakuun kuuluvaa
koulutusta.
Velvollisuus hakea koulutukseen laajentui 1.1.2013 lukien koskemaan myös työttömyyspäivärahaa
saavia koulutusta vailla olevia alle 25-vuotiaita nuoria.
Jos nuori laiminlyö hakuvelvollisuuden tai itse aiheuttaa sen, ettei tule valituksi koulutukseen,
taikka kieltäytyy koulutuksesta, hän menettää oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan
työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan. Oikeus työttömyysetuuteen evätään tällöin
syyslukukauden alkamisesta eli 1.9. lukien. Hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä annetaan lausunto
K6.
Vaikka koulutusta vailla olevalla nuorella ei olisi oikeutta työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen
ammatillista koulutusta koskevan rajoituksen vuoksi, hänellä voi olla kuitenkin oikeus
työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Ammatilliseen koulutukseen
liittyvä rajoitus syrjäytyy työllistymistä edistävien palvelujen ajalta kuitenkin vain silloin, kun
este maksamiselle oli olemassa jo palvelun alkaessa. Jos työvoimapoliittinen este syntyy
vasta palvelun alkamisen jälkeen, estää se työttömyysetuuden maksamisen palvelun ajalta
työvoimakoulutusta ja työnhakijan omaehtoista opiskelua lukuun ottamatta (ks. seuraava
poikkeus!). Ratkaisevaa on esteen syntymisen ajankohta. Lainmuutoksesta 1.1.2015 johtuen,
jos nuori on syyslukukauden alkaessa työllistymistä edistävässä palvelussa, hän ei aina menetä
oikeutta etuuteen 1.9. alkaen, vaan vasta työllistymistä edistävän palvelun päättymisestä lukien.
Tämä poikkeus koskee kahta tilannetta: 1) nuori on jättänyt hakematta opiskelupaikkaa tai 2) hän
on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei tullut valituksi koulutukseen (ks. esimerkki 2).
Työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa voidaan sopia opiskelupaikan
hakemisesta edellä kerrotusta poiketen. Jos nuori laiminlyö hakea opiskelupaikkaa
26
suunnitelmassa sovitulla tavalla, hän menettää oikeutensa työttömyyden perusteella maksettavaan
työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan laiminlyönnistä lukien. Laiminlyönnin johdosta
annetaan tällöin lausunto K8.
Jos koulutusta vailla oleva nuori keskeyttää aloittamansa opinnot, hänellä ei ole oikeutta
työttömyyden perusteella maksettavaan työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan
keskeyttämisestä lukien. Koulutuksen keskeyttämisestä annetaan jatkossa lausunto K7.
Koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyysetuuteen palautuu, kun hän on täyttänyt 25
vuotta, suorittanut tutkintoon johtavan, ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen tai ollut työssä,
osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opiskellut tai työskennellyt yrittäjänä tai omassa
työssä vähintään 21 kalenteriviikon ajan.
Jos henkilö on menettänyt työttömyysetuusoikeutensa laiminlyötyään hakuvelvollisuuden tai
kieltäydyttyään tai keskeytettyään koulutuksen, hänen mahdollisesti myöhemmin tapahtuvaa
työvoima-poliittisesti moitittavaa menettelyään ei tutkita. Jos koulutusta vailla olevalla nuorella on
voimassa toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä annettu työssäolovelvoite,
hänen myöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei tutkita.
Alle 18-vuotiaalla nuorella, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon
johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, ei ole ollenkaan oikeutta saada
työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Rajoitus ei kuitenkaan koske työttömyyspäivärahaan
oikeutettuja eli työssäoloehdon täyttäneitä nuoria. Työttömyysaikaisen työmarkkinatukioikeuden
epäämisestä annetaan lausunto K1.
Esimerkki 1
A on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori. A on
työllistymistä edistävässä palvelussa ajalla 15.9.-31.10.2013. A laiminlyö hakea
opiskelupaikkaa syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. A:lle annetaan
lausunto K6 1.9.2013 lukien. Koska este etuuden maksamiselle oli olemassa
jo palvelun alkaessa, A:lle voidaan maksaa peruspäivärahaa palvelun alusta
alkaen.
Esimerkki 2
B on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori. B on
palvelussa ajalla 1.2.-30.11.2015. B laiminlyö hakea opiskelupaikkaa
syyslukukaudella alkavaan koulutukseen. B:lle annetaan lausunto K6
1.9.2015 lukien. Koska B on menettänyt työttömyysetuusoikeuden
palvelun aikana, estää K6-lausunto etuuden maksamisen vasta
palvelun päättymisestä.
Jos koulutusta vailla oleva nuori syyllistyy muuhun työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn,
hänelle asetetaan sanktio TTL 2 a luvun perusteella samoin perustein kuin muillekin etuuden
saajille.
1.4.2. Yleiset edellytykset
Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden yleiset saamisedellytykset.
Nämä edellytykset tutkii Kela.
27
1.4.2.1. Suomessa asuminen
Työttömyysetuudet ovat osa asumisperusteista sosiaaliturvaa ja niitä maksetaan Suomessa
asuville henkilöille. Jos työttömyysturvalakia sovellettaessa tulee ensin ratkaistavaksi kysymys
siitä, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana, asia ratkaistaan asumiseen perustuvan
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) perusteella.
Soveltamisalalaissa tarkoitettua vakinaista Suomessa asumista ei kuitenkaan voida edellyttää, kun
ratkaistaan viimeksi Suomessa työskennelleen ns. EU-työntekijän oikeus peruspäivärahaan EYasetusten 1408/71 ja 883/2004 perusteella. Työmarkkinatuki on EY-asetusten soveltamisalaan
kuuluva etuus, mutta se on listattu ns. maksuihin perustumattomaksi erityisetuudeksi, jota voidaan
maksaa vain soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla vakinaisesti Suomessa asuvalle henkilölle.
Viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä ei siten ole oikeutettu työmarkkinatukeen, ellei
hänen katsota asuvan vakinaisesti Suomessa. Kun viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä
ei soveltamisalalain mukaan asu Suomessa vakinaisesti, hylätään työmarkkinatuki -hakemus
käyttämällä fraaseja RYBAL ja RYBBO.
1.4.2.2. Ikä
Työttömyysetuutta voidaan maksaa 17 vuotta täyttäneelle henkilölle.
Työttömyysetuutta maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65
vuotta. Jos työttömyysetuuden saaja kuolee, etuuden viimeinen maksupäivä on kuolinpäivä.
Työttömyysetuutta maksetaan kuitenkin 65–68-vuotiaalle henkilölle ajalta, jona:
• hänen työntekonsa on estynyt lomautukseen rinnastettavasta syystä;
• hän on kokonaan lomautettu;
• hänen päivittäistä tai viikoittaista työaikaansa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen
rinnastettavan syyn johdosta;
• työnteko on estynyt sääesteen takia; tai
• työnteko on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia.
Työttömyysetuutta maksetaan em. tilanteissa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona
henkilö täyttää 68 vuotta.
1.4.2.3. Työmarkkinoilla olon esteet
Työnhakija ei ole oikeutettu peruspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla
• asevelvollisuuden (varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja
liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden
tarkastukseen);
• siviilipalveluksen;
• vankeusrangaistuksen;
• sairaala- tai muun laitoshoidon; tai
• muun näihin rinnastettavan syyn takia (esim. tutkintavankeus).
TE-toimisto ratkaisee työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen työmarkkinoilla olon esteen ajalta,
jos este on alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. Se, onko henkilö estynyt olemasta
työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella.
Jos työmarkkinoilla olon este alkaa 1.1.2015 tai sen jälkeen, Kela ratkaisee työmarkkinoilla
olon esteiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta itsenäisesti ilman
28
työvoimapoliittista lausuntoa. Ratkaisu tehdään työnhakijan työttömyysetuushakemuksessa
ilmoittamien objektiivisesti havaittavien seikkojen perusteella arvioimatta sitä, onko työnhakijan
ilmoittama seikka myös tosiasiallisesti esteenä työmarkkinoilla ololle (esimerkiksi työn
vastaanottamiselle tai työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiselle).
Työnhakija ei ole estynyt olemasta työmarkkinoilla silloin, kun hän toimii käräjäoikeuden
lautamiehenä tai hoitaa muuta vastaavaa luottamustehtävää. Myöskään avomuotoisen
kuntoutuksen aikana työnhakija ei ole estynyt olemasta työmarkkinoilla.
Asevelvollisuus tai siviilipalvelus
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen hänen suorittaessaan asevelvollisuutta tai
siviilipalvelusta. Asevelvollisuuslain (1438/2007) 2 §:n mukaan asevelvollisuuden suorittamiseen
kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon
aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen.
Asevelvollisuus on este työmarkkinoilla ololle, eikä henkilöllä ole asevelvollisuuden aikana oikeutta
Siviilipalveluslain (1446/2007) 3 §:n mukaan siviilipalvelukseen kuuluu peruskoulutusjakso,
yhteiskunnalle hyödyllinen siviililuonteinen työpalvelu, täydennyspalvelus, ylimääräinen palvelus ja
liikekannallepanon aikainen palvelus. Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon,
opetus- ja kulttuuritoimen, pelastustoimen, väestönsuojelun tai ympäristönsuojelun tehtävissä.
Siviilipalvelus on este työmarkkinoilla ololle eikä henkilöllä ole siviilipalveluksen aikana oikeutta
Vankeusrangaistus
Työnhakijalla ei ole etuusoikeutta hänen suorittaessaan vankeusrangaistusta. Vankeus voidaan
suorittaa joko suljetussa vankilassa tai avovankilassa. Suljetun vankilan vanki sekä avolaitoksen
vanki voivat ilmoittautua vankeusaikana työttömäksi työnhakijaksi, mutta suljetun vankilan tai
avolaitoksen vanki ei voi saada työttömyysetuutta, sillä he ovat työttömyysturvalaissa tarkoitetulla
tavalla estyneet olemasta työmarkkinoilla. Tutkintavankeus ja sakon muuntorangaistus ovat lain
4-kohdan mukaisia vankeusrangaistukseen rinnastettavia syitä eikä henkilöllä ole niiden ajalta
oikeuta etuuteen. Sen sijaan yhdyskuntaseuraamukset (nuorten ehdollisen vankeuden valvonta,
nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu), valvontarangaistus, valvottu koevapautus tai ehdonalainen
vapauttaminen eivät ole työmarkkinoilla olon esteitä. Vankilailmoitusten ja vankikeskeytysten
käsittely on keskitetty Kelassa Länsi-Uudenmaan vakuutuspiirin. Keskittämisyksikkö hoitaa
useimmissa tapauksissa ilmoitusten perusteella vankilaan joutuvan henkilön maksussa olevien
etuuksien keskeyttämisen, lakkauttamisen ja näihin liittyvän takaisinperinnän sekä vapautumisen
yhteydessä etuuden maksuunpanon. Ulkomailla asuvien henkilöiden vankeuteen liittyvät asiat
hoidetaan Ulkomaan yksikössä.
Sairaala- tai muu siihen verrattava laitoshoito
Henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen sairaala- tai muun siihen verrattavan laitoshoidon ajalta,
sillä sairaala- tai laitoshoito on este työmarkkinoilla ololle. Sairaalahoitoon rinnastettavaa
laitoshoitoa on esimerkiksi päihdekuntoutuksen laitosjakso. Sairaala- tai muusta laitoshoidosta on
erotettava esimerkiksi sairaalassa tapahtuvat tutkimukset, joiden ajalta henkilöllä voi olla oikeus
Sairaalahoito tai muu siihen verrattava laitoshoito ei kuitenkaan estä työttömyysetuuden
myöntämistä sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos työttömyysetuuden myöntämiselle 3 luvun 3
§:n 4 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Esimerkki 2
Henkilö sairastuu ja joutuu sairaalaan hoidettavaksi 1.-15.4.2015.
Sairauspäivärahan omavastuuaika on 1.-10.4.2015. Sairaalassa tai siihen
29
verrattavassa laitoshoidossa olo on työmarkkinoilla olon este, mutta se ei estä
työttömyysetuuden maksua asiakkaalle sairauspäivärahan omavastuuajalta.
Henkilölle voidaan maksaa etuus ajalta 1.-10.4.2015. 11.-15.4.2015 asiakas on
estynyt olemasta työmarkkinoilla.
Työmarkkinoilla olon esteet ja työllistymistä edistävä palvelu
Työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana
ei sovelleta työmarkkinoilla olon esteitä koskevaa TTL:n 3 luvun 1 §:n 3 momenttia. Näin ollen jos
asiakas on työvoimakoulutuksessa tai työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa,
hänelle voidaan maksaa etuus vaikka hänellä olisi jokin työmarkkinoilla olon este.
Esimerkki 3
Henkilö on työvoimakoulutuksessa 1.2.2015-31.5.2015. Hän suorittaa
asepalveluksen kertausharjoituksen 1.4.-15.4.2015. Henkilölle voidaan maksaa
työttömyysetuus, vaikka hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla tänä aikana.
Muiden työllistymistä edistävien palvelujen aikana sen sijaan sovelletaan
työmarkkinoilla olon esteitä koskevaa työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n 3
momenttia.
1.4.2.4. Työkyvyttömyys
Työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työkyvyttömyyden arvioi Kela.
Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa:
• sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa;
• kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea; tai
• muuhun lakiin perustuvaa etuutta täyden työkyvyttömyyden perusteella.
Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain
perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty tai
maksettu. Työkyvyttömänä pidetään siten esimerkiksi henkilöä, jolle sairauspäiväraha on
myönnetty, mutta sitä ei, päivärahan perusteena olevien työtulojen vähäisyyden vuoksi ole jäänyt
maksettavaksi.
Työkyvyttömyys ei estä työttömyysetuuden maksamista ajalta, jolta henkilö ei saa
sairauspäivärahaa tai muuta työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä etuutta. Jos työnhakija
ilmoittaa hakemuslomakkeella olevansa sairas, hänen työttömyysetuutensa maksetaan
normaalisti. Etuuden maksaminen lakkaa vasta sitten, kun hänelle myönnetään estävä
työkyvyttömyysetuus tai hänet todetaan sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain perusteella
annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi.
Esimerkki
A on ilmoittanut työttömyysaikaa koskevassa ilmoituksessa (TT2) olleensa sairas ajalla 3.–
31.3.2004. A odottaa päätöstä sairauspäivärahasta. Koska A:n oikeutta sairauspäivärahaan ei
ole ratkaistu, peruspäivärahan maksamista jatketaan A:n ilmoittamasta sairaudesta huolimatta.
Sairauspäiväraha myönnetään 8.4.2004 annetulla päätöksellä takautuvasti omavastuuajan
jälkeen 17.3.2003 alkaen. A:lle aiheettomasti maksettu peruspäiväraha ajalta 17.3.–8.4.2004
peritään sairauspäivärahasta regressinä TTL 11 luvun 14 §:n 1 momentin mukaisesti.
perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty esim.
sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi.
30
Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei estä työttömyysetuuden saamista.
1.1.2010 alkaen työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi
ja enintään kahdeksi vuodeksi, jos eläkkeensaaja aloittaa työn ja ansaitsee yli 600 euroa
kuukaudessa. Työttömyysturvajärjestelmässä henkilöä ei pidetä työkyvyttömänä sinä aikana,
kun hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on lepäämässä. Jos henkilö täyttää työttömyysetuuden
työvoimapoliittiset ja muut edellytykset, hänellä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen
lepäävän työkyvyttömyyseläkkeen ajalta.
1.4.2.4.1. KEL 12 § 4 momentin mukainen
työkyvyttömyyseläke
Työttömyysetuus voidaan myöntää työkyvyttömyyden estämättä henkilölle, joka saa
työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella. Eläkettä maksetaan
mm. pysyvästi liikuntakyvyttömille tai näkövammaisille henkilöille, jotka rajoitteestaan huolimatta
pystyvät toimimaan työelämässä. (KEL 568/2007 12 § 4 momentti)
Eläkettä saavan henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää muut työttömyysetuuden
saamisedellytykset (esim. työnhakijaksi rekisteröityminen ja työmarkkinoiden käytettävissä
oleminen).
1.4.2.4.2. Ulkomaan työkyvyttömyyseläke
Työttömyysetuus voidaan myöntää työkyvyttömyyden estämättä henkilölle, joka saa
toisen valtion lainsäädännön perusteella myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Muun maan
maksama työkyvyttömyyseläke vaikuttaa kuitenkin vähentävästi Suomen työttömyysetuuteen.
Työttömyysetuusoikeus edellyttää, ettei henkilö ole hakenut työkyvyttömyyseläkettä Suomesta tai
että hakemus on hylätty.
Ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen
täyttää muut työttömyysetuuden saamisedellytykset (esim. työnhakijaksi rekisteröityminen ja
työmarkkinoiden käytettävissä oleminen).
1.4.2.4.3. Enimmäisaika sairauspäivärahaa
Henkilöllä, joka on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa ja joka on lääkärinlausunnossa
katsottu edelleen työhönsä kykenemättömäksi, on oikeus työttömyysetuuteen edellyttäen, että
hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Säännöksen tarkoitus on turvata
henkilön toimeentulo aikana, jona sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt, mutta oikeutta
työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole vielä ratkaistu.
Jos työttömyysetuutta on maksettu eläkehakemuksen vireilläoloajalta ja hakemus sittemmin
hylätään, henkilö katsotaan lääkärinlausunnoista riippumatta työkykyiseksi ja työttömyysetuuden
maksamista jatketaan normaalisti. Jos eläke myönnetään, peri aiheettomasti maksettu
työttömyysetuus takautuvasta eläkkeestä. (TTL 1290/2002 11 luku 14 §)
Mikäli henkilö on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön määräajan, ja hän haluaa vedota
työkyvyttömyyteen, hänen tulee esittää uusi lääkärinlausunto siitä, onko hän edelleen työkyvytön
vaiko ei.
31
Vaikka henkilö olisi työkyvytön, hänelle voidaan maksaa työttömyysetuutta ( muiden edellytysten
täyttyessä) jos hän ei saa sairauspäivärahaa tai muuta työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä
etuutta.
Voimassa oleva työsuhde
Jos enimmäisajan sairauspäivärahaa saaneella henkilöllä on voimassa oleva työ- tai virkasuhde,
hänen tulee paitsi rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, myös selvittää, onko
hänen työnantajallaan tarjota hänen terveydentilaansa nähden soveliasta työtä. Hakijan tulee
esittää Kelalle asiasta työnantajan todistus.
Jos enimmäisajan sairauspäivärahaa saanut henkilö, jolla on voimassa oleva työsuhde, saa
työnantajalta kokoaikatyöhön perustuvaa sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta,
oikeutta työttömyysetuuteen ei ole. Osa-aikatyöhön perustuva sairausajan palkka tai sitä vastaava
korvaus ei estä työttömyysetuuden maksamista, mutta se otetaan huomioon soviteltavana tulona.
Työnhakijaksi ilmoittautuminen
Riippumatta siitä onko työsuhde voimassa vai ei, henkilön tulee työttömyysetuutta saadakseen
rekisteröityä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Hakijaa informoidaan mahdollisuudesta
saada työttömyysetuutta sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymistä koskevan päätöksen
perusteluissa. Muista informoida hakijaa muutenkin tästä mahdollisuudesta ja korosta erityisesti
työ- ja elinkeinotoimistoon rekisteröitymisen tärkeyttä.
Jos eläkehakemus laitetaan vireille vasta työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen, työttömyysetuus
maksetaan hakemuksen tultua vireille takautuvasti siitä ajankohdasta, jona oikeus
työttömyysetuuteen sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen on alkanut.
Työsuhteessa olevan työnhakijan ilmoittaessa työvoimaviranomaiselle saaneensa enimmäisajan
sairauspäivärahaa, TE-toimisto antaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon F5, jossa
kerrotaan henkilön olevan työnhakijana, mutta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset
edellytykset eivät täyty, koska työnhakija ei ole 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla työtön. Kelan
tehtävänä on ratkaista, voidaanko työttömyysetuutta maksaa sairauspäivärahan päättymisen
ja työkyvyttömyyden jatkumisen perusteella. Näiden edellytysten täyttyessä työttömyysetuutta
voidaan maksaa voimassaolevaa kokoaikaista työsuhdetta koskevasta etuuden maksamisen
estävästä työvoimapoliittisesta lausunnosta (”ei työtön”) huolimatta. Jos estävä työvoimapoliittinen
lausunto on annettu jollakin muulla perusteella (esimerkiksi päätoimisten opintojen tai
yritystoiminnan perusteella), työttömyysetuutta ei voida maksaa.
Työvoimapoliittinen lausunto F5 annetaan hakijan ilmoittamien tietojen perusteella. Työnhakijalta
ei pyydetä päätöstä 300 pv täyttymisestä, eläkehakemusta eikä kielteistä eläkepäätöstä eikä
työnantajan selvitystä siitä, ettei muuta työtä ole tarjolla. Kela pyytää tarvittavat selvitykset ja
ratkaisee oikeuden etuuteen.
1.4.2.4.4. Sairauspäivärahan omavastuuaika
Jos työnhakija tulee työkyvyttömäksi työttömänä ollessaan, hänelle maksetaan työttömyysetuutta
siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hän ei sairauspäivärahan omavastuuajan (yleisimmin
työkyvyttömyyden alkamispäivä + 9 arkipäivää) johdosta saa sairauspäivärahaa.
Henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta sairauspäivärahan omavastuuajalta siitäkin
huolimatta, että hän ei tänä aikana ole työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa tai
työmarkkinoiden käytettävissä. Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen sairauspäivärahan
omavastuuajalta myös silloin, jos hän sairauden takia ei hae kokoaikatyötä tai on estynyt
32
olemasta työmarkkinoilla. Siten esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston sairaalahoidon johdosta
antama lausunto A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla) tai A2 (ei hae kokoaikatyötä) ei estä
työttömyysetuuden maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta. Jotta henkilö voi saada
työttömyysetuutta sairauspäivärahan omavastuuajalta ilman, että hän on työnhakijana tai
työmarkkinoiden käytettävissä tai jos hän on sairauden takia estynyt olemasta työmarkkinoilla
tai hakemasta kokoaikatyötä, hänen tulee hakea sairauspäivärahaa ja saada päätös, jossa
sairauspäivärahan omavastuuaika todetaan.
Työttömyysetuuden maksaminen sairauspäivärahan omavastuuajalta edellyttää kuitenkin
aina sitä, että henkilö on välittömästi ennen sairauspäivärahan omavastuuajan alkamista
ollut työttömänä työnhakijana ja lisäksi täyttää muut työttömyysetuuden saamisen normaalit
edellytykset. Esimerkiksi lomakorvauksen jaksotusajalta tai työttömyysetuuden omavastuuajalta ei
voida maksaa työttömyysetuutta, vaikka kyseinen aika olisikin sairauspäivärahan omavastuuaikaa.
Työttömyysetuuden maksamista välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista ei sen sijaan
edellytetä.
Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen edellä mainituin edellytyksin myös sairauspäivärahan
omavastuuaikaa lyhyemmän sairauden ajalta. Mikäli henkilö on sairauspäivärahan
omavastuuaikaa lyhyemmän sairauden aikana sairaalahoidossa ja saa tällä perusteella estävän
työvoimapoliittisen lausunnon A5, sairauspäivärahan hakemista ei kuitenkaan edellytetä, koska
omavastuuaikaa lyhyemmältä ajalta sairauspäivärahaa ei voida myöntää ja hakeminen olisi siten
turhaa.
Esimerkki 1
A ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi maanantaina ja hänelle asetetaan seitsemän
päivän omavastuuaika. A tulee työkyvyttömäksi keskiviikkona, ja hänelle asetetaan
sairauspäivärahan omavastuuaika torstaista alkaen. A:lle ei voida maksaa peruspäivärahaa
sairauspäivärahan omavastuuajalta ennen kuin työttömyyspäivärahan seitsemän
päivän omavastuuaika on kulunut loppuun. Työttömyyspäivärahan omavastuuaika
täyttyy seuraavan viikon tiistaina, joten A:lle voidaan alkaa maksaa peruspäivärahaa
sairauspäivärahan lopuilta omavastuupäiviltä seuraavan viikon keskiviikosta alkaen.
Työttömyysetuutta ei voida maksaa sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos henkilö saa tänä
aikana muuta vastaavaa lakisääteistä etuutta tai työnantajaltaan kokoaikatyöhön perustuvaa
sairausajan palkkaa. Sairauspäivärahaa vastaava muu lakisääteinen etuus on esimerkiksi
maatalousyrittäjien eläkelain mukaan maatalousyrittäjille sairausajalta maksettava päiväraha
(MELA-päiväraha). Työnhakijan työnantajaltaan saama osa-aikatyöhön perustuva sairausajan
palkka ei estä työttömyysetuuden maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta. Tällöin
työttömyysetuus maksetaan soviteltuna.
Esimerkki 2
A on osa-aikaisessa työsuhteessa työnantaja B:hen saaden soviteltua työttömyysetuutta.
A sairastuu ja B jatkaa palkan maksamista sairauspäivärahan omavastuuajalta.
Koska kyse ei ole työkyvyttömyysajalta maksettavasta kokoaikatyöhön
perustuvasta sairausajan palkasta, se ei estä työttömyysetuuden maksamista
omavastuuajalta. Omavastuuajalta työttömyysetuus maksetaan soviteltuna.
Jos hakijan työkyvyttömyys jatkuu kestettyään 10 arkipäivää, selvitä, onko hänellä
lääkärintodistusta työkyvyttömyydestään ja onko sairauspäivärahaa haettu. Maksa
työttömyysetuus kuitenkin normaalisti. Etuuden maksaminen lakkaa vasta sitten, kun
henkilölle myönnetään estävä työkyvyttömyysetuus tai hänet todetaan sairausvakuutuslain tai
kansaneläkelain perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi.
33
Jos henkilö ei hae tai hänelle ei myönnetä sairauspäivärahaa eikä häntä todeta
sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, ei kyse ole työkyvyttömästä
henkilöstä. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, mikäli muut saamisen edellytykset täyttyvät.
Tällöin edellytetään, että henkilö on normaalisti työnhakijana ja työmarkkinoiden käytettävissä.
Sairauspäivärahan omavastuuaika ja työllistymistä edistävät palvelut
Työnhakijalla on oikeus kulukorvaukseen työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen
opiskelun ja maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta kaikilta päiviltä, myös sairaus- tai
muiden poissaolojen ajalta. Työkyvyttömäksi todetulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen
eikä kulukorvausta puolestaan voida maksaa työkyvyttömyysajalta, koska henkilö ei tällöin saa
työttömyysetuutta.
Sairauspäivärahan omavastuuajalta voidaan sekä koulutusaikainen perusetuus että kulukorvaus
maksaa normaalisti. Jos henkilö työttömyysajan ilmoituksessaan kertoo olevansa sairas yli
sairauspäivärahan omavastuuajan ja tiedossa on, että hän on hakenut sairauspäivärahaa
tai aikoo varmuudella sitä hakea, voidaan kulukorvauksen maksaminen tarvittaessa lopettaa
sairauspäivärahan omavastuuajan päätyttyä. Tällöin maksetaan pelkkä perusetuus siihen asti, että
sairauspäiväraha myönnetään. Maksettavan määrän vähentämisestä tulee ilmoittaa asiakkaalle.
Päätös annetaan kuitenkin vasta, kun henkilön työkyvyttömyys on ratkaistu.
Kulukorvauksen vähentäminen perustuu työttömyysturvalain 11 luvun 6 §:ään, jonka mukaan
maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai maksettavaa määrää vähentää, jos on ilmeistä,
ettei hakijalla olosuhteiden muuttumisen takia ole oikeutta etuuteen tai maksettavaa määrää
tulisi vähentää. Ilmeisyyden vaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän, jos on tiedossa, että henkilö
hakee sairauspäivärahaa. Tällöin on ilmeistä, että olosuhteiden muuttumisen takia henkilöllä
ei ole oikeutta työttömyysetuuteen tai kulukorvaukseen sairauspäivärahan omavastuuajan
ylittävältä ajalta. Kulukorvauksen vähentämisellä voidaan tarvittaessa estää mahdollinen
takaisinperintätilanteen syntyminen, jos kulukorvauksen ja perusetuuden yhteenlaskettu määrä
ylittää sairauspäivärahan määrän.
Kun sairauspäiväraha myönnetään, tulee työttömyysetuudesta ja kulukorvauksesta antaa hylkäävä
päätös. Jos sairauspäivärahaa ei myönnetä eikä henkilöä muutoinkaan todeta sairausvakuutuslain
tai kansaneläkelain perusteella työkyvyttömäksi, tulee asiakkaalle niin ikään antaa päätös ja
maksaa kulukorvaus vähennetyltä ajalta.
Työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, työkokeilun, koulutuskokeilun ja kuntouttavan
työtoiminnan ajalta työnhakijalla on oikeus kulukorvaukseen vain osallistumispäiviltä. Työnhakijalla
ei ole oikeutta myöskään perusetuuteen niiltä päiviltä, joina hän on poissa toimenpiteestä ilman
hyväksyttävää syytä. Työkyvyttömyys on hyväksyttävä syy olla pois palvelusta. Kela voi ratkaista
asian ilman työvoimapoliittista lausuntoa. Tarvittaessa asiakasta pyydetään toimittamaan lääkärin
tai terveydenhoitajan todistus.
Jos työnhakija ilmoittaa tt2-lomakkeessa olevansa muun työllistymistä edistävän palvelun
kuin koulutuksen tai opiskelun aikana sairas, vähennetään kulukorvaus maksussa. Päätöstä
ei tällöin tarvitse erikseen antaa. Jos sairauspoissaolo kestää enemmän kuin kolme palvelun
järjestämispäivää, etuus maksetaan kolmelta ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ilman
kulukorvausta. Lopuilta sairauspoissaolopäiviltä sekä etuus että kulukorvaus vähennetään
maksussa, ja asiakasta pyydetään toimittamaan sairaudesta lääkärin tai terveydenhoitajan
todistus. Lausunnon saavuttua asiakkaalle annetaan päätös ja maksetaan vähennetty perusetuus
poissaolon ajalta. Kulukorvausta ei makseta sairauspäiviltä. Kun sairauspäiväraha lopulta
myönnetään, tulee työttömyysetuuden lakkauttamisesta niin ikään antaa päätös ja kuitata liikaa
maksettu perusetuus regressinä sairauspäivärahasta.
34
1.4.2.5. Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset
Tietyt työ- tai virkasuhteeseen perustuvat, työnantajan työntekijälle maksamat palkat ja korvaukset
estävät työttömyysetuuden myöntämisen. Työttömyysetuusoikeutta ei synny myöskään sellaisissa
tilanteissa, joissa henkilö työstä poissaolo perustuu lain tai työehtosopimuksen säännöksiin eikä
kyse ole lomautuksesta tai työsuhteen osa-aikaistamisesta.
1.4.2.5.1. Irtisanomisajan palkka
Työttömyysetuutta ei makseta siltä ajalta, jolta henkilöllä on oikeus saada työnantajalta lain, työtai virkaehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaista irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa
korvausta.
Irtisanomisajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, jonka työnantaja on joko työsopimuslain tai työ- tai
virkaehtosopimuksen nojalla velvollinen maksamaan työntekijälle tämän työsuhteen päättyessä.
Työttömyysetuuden maksamisen estää sekä työnantajan maksama, että palkkaturvana maksettu
irtisanomisajan palkka.
Jos työnhakija on työsuhteen päättyessä sopinut lain tai työehtosopimuksen edellyttämää
irtisanomisaikaa lyhyemmästä irtisanomisajasta ja siten luopunut oikeudestaan myös
irtisanomisajan palkkaan, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole työsopimuslain mukaiselta
irtisanomisajalta. Jos lyhyemmästä irtisanomisajasta on kuitenkin sovittu jo työsuhteen alkaessa
siten, ettei sillä ole ollut tarkoitusta vaikuttaa henkilön työttömyysetuusoikeuteen, työttömyysetuus
evätään pääsäännön mukaisesti vain siltä ajalta, jolta henkilö saa irtisanomisajan palkkaa.
Jos työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan lyhyemmästä irtisanomisajasta
sopiminen on kielletty, työnantajan ja työntekijän lyhyemmästä irtisanomisajasta tekemällä
sopimuksella ei ole merkitystä. Tällöin oikeus työttömyysetuuteen evätään työehtosopimuksen
mukaiselta irtisanomisajalta.
Silloin, kun irtisanomisajan palkkaa maksetaan kokoaikatyöstä, henkilöllä ei ole
työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n 1 kohdan perusteella oikeutta työttömyysetuuteen.
Kun irtisanomisajan palkkaa maksetaan sovittelun piirissä olleelle henkilölle, soviteltua
työttömyysetuutta maksetaan irtisanomisajaltakin, jolloin irtisanomisajan palkka kuuluu
soviteltavaan tuloon.
Jos työntekijälle maksetaan irtisanomisajalta muuta korvausta (esimerkiksi korvausta henkisestä
kärsimyksestä), ei se ole sellaista palkkaa joka otettaisiin sovittelussa huomioon.
Irtisanomisajan palkkaa vastaavana työttömyysetuuden maksamisen estävänä korvauksena
pidetään korvausta, jonka työnantaja maksaa:
• päätettyään työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa (TSL 55/2001 6 luku 4 §);
• työntekijän irtisanottua työsuhteensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200
päivää (TSL 55/2001 5 luku 7 § 3 mom); tai
• irtisanottuaan työntekijän lomautuksen aikana (valtion virkamieslaki 750/1994 29 § 3 mom),
(Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 32 § 3 mom).
TSL 6 luvun 4 §:ssä tarkoitettu korvaus tulee erottaa työnantajan työ- tai virkasuhteen suhteen
perusteettoman päättämisen johdosta maksamasta vahingonkorvauksesta (katso "Korvaus
työsuhteen tai kunnallisen virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä"). Vahingonkorvaus
perusteetta aiheutetun työttömyyden vuoksi johtuvasta ansionmenetyksestä ei estä
työttömyysetuuden maksamista. (Työsopimuslaki 55/2001 12 luku 2 § ja 3 § sekä Kunnallisesta
viranhaltijasta annetun lain 44 §)
35
Irtisanomisajan palkkana tai sitä vastaavana korvauksena ei pidetä työsuhteen päättymiseen
liittyvän palkan myöhästyessä työnantajan maksamaa odotusajan palkkaa tai virkasuhteessa
olevalle henkilölle laittoman irtisanomisen johdosta takautuvasti maksettavaa palkkaa.
Jos henkilö saa irtisanomisajan palkkaa vastaavaa korvausta, työttömyysetuus evätään siltä ajalta,
jolta se olisi evätty, jos irtisanomisajan palkkaa olisi maksettu.
1.4.2.5.2. Vuosiloma-ajan palkka
Henkilö ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada
kokoaikatyön palkkaan perustuvaa vuosiloma-ajan palkkaa. Työttömyysetuutta ei tällöin makseta
vuosiloman keston ajalta.
Vuosiloma-ajan palkalla tarkoitetaan työsuhteen kestäessä vuosiloman ajalta maksettua
palkkaa. Jos vuosiloman ajalta maksetaan osa-aikatyön palkkaa, se ei estä työttömyysetuuden
myöntämistä, vaikka loma olisi ansaittu kokoaikatyöstä. Tällöin henkilölle maksetaan vuosiloman
ajalta soviteltua työttömyysetuutta, jos sovitellun etuuden edellytykset muutoin täyttyvät.
Myöskään kokonaan lomautetulla henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hänellä on
lomautuksen kestäessä oikeus kokoaikatyön palkkaan perustuvaan vuosiloma-ajan palkkaan.
1.4.2.5.3. Lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen
perustuva työajan lyhentäminen
Työttömyysetuutta ei makseta sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai
virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan
työajan lyhentämiseen.
Lakiin perustuva työajan lyhentäminen on esimerkiksi osittainen hoitovapaa. Kela maksaa alle
kolmivuotiaan tai ensi- tai toisluokkalaisen lapsen vanhemmalle osittaista hoitorahaa, kun tämä
tekee lapsen hoidon vuoksi lyhennettyä työaikaa. Osittaisen hoitovapaan ajalta ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen. Työehtosopimukseen perustuvasta lyhentämisestä on kyse esim. ns.
Pekkas-vapaapäivissä. Jos työajan lyhentäminen perustuu lomautukseen tai työsuhteen osaaikaistamiseen, sovelletaan, mitä sovitellusta työttömyysetuudesta säädetään. (TTL 1290/2002 4
luku 1 § 1 ja 2 kohdat)
Myös työsopimuksessa on mahdollista sopia työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta
keskeyttämisestä, ja henkilöllä voi olla tästä huolimatta etuusoikeus. Tällaisia työsopimuksia
on erityisesti koulunkäyntiavustajilla ja tuntiopettajilla, joiden työnteko ja palkanmaksu
keskeytyvät koulujen loma-ajoiksi. Jos työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä on sovittu
työsopimuksessa riittävällä tarkkuudella, määriteltynä esimerkiksi koulujen loma-ajaksi, työnteon
ja palkanmaksun katsotaan keskeytyneen lomautukseen rinnastettavasta syystä, ja työnhakijalla
on tällöin oikeus työttömyysetuuteen muiden edellytysten täyttyessä. Työnteon ja palkanmaksun
keskeytymisen katsotaan johtuvan lomautukseen rinnastettavasta syystä vain silloin, kun asiasta
on sovittu työsuhteen alkaessa ja keskeytys johtuu työnantajan vakiintuneista vuotuisista toimintaajoista. TE-toimisto tutkii, onko työnhakijan työnteko ja palkanmaksu keskeytynyt lomautukseen
rinnastettavasta syystä, ja antaa maksajalle asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon.
36
1.4.2.6. Jaksotukset
Tietyt työnhakijan työsuhteen päättyessä työnantajalta saamat etuudet jaksotetaan. Myös
työaikapankista nostettu rahakorvaus jaksotetaan tietyin edellytyksin. Oikeus työttömyysetuuteen
voi alkaa vasta jaksotusajan kuluttua.
1.4.2.6.1. Lomakorvaus
Lomakorvauksen jaksottamisesta luovutaan 1.1.2013 lukien.
Jos asiakas on ollut kokoaikaisessa työsuhteessa, joka on päättynyt 1.1.2013 tai sen jälkeen,
työstä maksettua lomakorvausta ei jaksoteta.
Sen sijaan aikaisempia säännöksiä lomakorvauksen jaksottamisesta sovelletaan, jos asiakkaan
kokoaikainen työsuhde päättyy 31.12.2012 tai sitä ennen.
Lomakorvauksella tarkoitetaan työnantajan työsuhteen päättyessä tai myöhemmin vuosilomalain
perusteella maksamaa korvausta työ-, virka- tai muusta palvelussuhteesta ansaitusta, käyttämättä
jääneestä lomasta. Jaksotettavasta lomakorvauksesta voidaan käytännössä käyttää muitakin
nimikkeitä. Esim. rakennusalan lomapalkka katsotaan lomakorvaukseksi ja jaksotetaan.
Lomakorvaus työsuhteesta, joka päättyy 31.12.2012 tai sitä ennen
Vuoden 2012 loppuun asti voimassa olevan TTL 3 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan yli 2
viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden
maksamisen ajalta, jolle lomakorvaus jaksotetaan.
Lomakorvaus jaksotetaan, jos työsuhde päättyy viimeistään 31.12.2012. Jaksotus voidaan tehdä
myös 1.1.2013 tai sen jälkeen maksetun lomakorvauksen perusteella, jos lomakorvaus perustuu
31.12.2012 tai sitä ennen päättyneeseen työsuhteeseen.
Enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön (työaika enintään 80 %)
päättyessä maksettu lomakorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta se otetaan
huomioon etuuden viimeisen sovittelujakson tulona.
Jaksottaminen ei koske lomarahaa, lomaltapaluurahaa tai käyttämättömistä lomarahavapaista
maksettua korvausta. Rakennusalan lomapalkkaan sisältyy 1/3 lomaltapaluurahaa.
Lomaltapaluurahan osuutta ei jaksoteta.
Lomakorvaus jaksotetaan vain silloin, kun se on maksettu yli kahden viikon kestoisen
kokoaikatyön päätyttyä. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä:
• joka tehdään työ- tai virkasuhteessa ja
• jossa työaika ylittää 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen
työntekijän enimmäistyöajasta. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 4 kohta)
Jos alalla ei ole määritelty kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa, työaikaa verrataan
työsopimuslain mukaiseen enimmäistyöaikaan, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia
viikossa. Henkilön viikoittaisen työajan ylittäessä 80 % (31.12.2011 asti 75 %) 40 tunnista,
kyseessä on kokoaikatyö.
Opetusalalla enimmäistyöaikana pidetään yleensä opetusvelvollisuuden määrää.
Opetusvelvollisuus vaihtelee opetusalasta ja oppilaitoksesta riippuen tavallisimmin 16–
25 viikkotunnin välillä. Opetusvelvollisuuden määrä selviää yleensä joko kunnallisesta
opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES) tai yksityisen opetusalan
työehtosopimuksesta. Jos opetusalalla ei ole opetusvelvollisuutta, työaikaa verrataan työaikalain
37
mukaiseen 40 viikkotuntiin. Tällöin henkilön tekemään työaikaan luetaan myös muut, kuin
varsinaiset opetustunnit.
Enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön (työaika enintään 80 %,
31.12.2011 asti 75 %) päättyessä maksettu lomakorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista,
mutta se otetaan huomioon etuuden viimeisen sovittelujakson tulona. (TTL 1290/2002 4 luku 1 §
1 ja 3 kohta) Arvioitaessa, onko työ osa-aikainen vai kokoaikainen ja tuleeko lomakorvaus siten
jaksotettavaksi vai ei, lähtökohtana pidetään työsopimuksessa sovittua työaikaa. Osa-aikaiseksi
sovittua työsuhdetta ei pidetä työttömyysturvajärjestelmässä kokoaikaisena pelkästään sillä
perusteella, että työaika lisätöiden vuoksi väliaikaisesti vastaa kokoaikatyön työaikaa.
Eräiden työehtosopimusten mukaan lomakorvausta maksetaan jokaisen palkanmaksun
yhteydessä. Näissä tapauksissa jaksotetaan vain viimeisen palkanmaksun yhteydessä maksettu
lomakorvaus. Jos menettely ei kuitenkaan perustu työehtosopimukseen, vaan esim. työntekijän
ja työnantajan välisen sopimukseen, palkanmaksun yhteydessä maksetut lomakorvaukset on
laskettava yhteen ja jaksotettava työsuhteen päättymisestä lukien.
Jaksottaminen ei edellytä sitä, että lomakorvausta olisi tosiasiassa maksettu. Vaikka henkilö
luopuisi lomakorvauksestaan, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole siltä ajalta, jolle henkilölle
vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukaan kuuluva lomakorvaus voidaan jaksottaa.
Myös palkkaturvana maksettu lomakorvaus jaksotetaan normaaliin tapaan. Jaksotus tehdään
tällöin maksamisesta lukien.
Joskus lomautetulle henkilölle maksetaan lomakorvausta tai etuutta lomakorvauksen nimellä. Jos
kokonaan lomautetulle henkilölle maksetaan lomakorvausta lomautuksen aikana, lomakorvausta ei
jaksoteta, koska lomautetun henkilön työsuhde ei ole päättynyt. Näin menetellään riippumatta siitä,
perustuuko lomakorvauksen maksaminen työehtosopimukseen vai ei.
Lomakorvauksen jaksottaminen tehdään yleensä jokaisesta työsuhteesta erikseen. Joskus
työnhakija ottaa lomakorvauksen jaksotusaikana kuitenkin vastaan uuden työn, jonka päättyessä
hänelle maksetaan lomakorvausta. Tällöin lasketaan uusi jaksotuspalkka myöhemmän työsuhteen
perusteella ja myöhemmästä työsuhteesta saatu lomakorvaus jaksotetaan tämän työsuhteen
päättymisestä lukien. Kahdesta tai useammasta eri työsuhteesta saatujen lomakorvausten
jaksotusajat voivat siis kulua päällekkäin, jos aiemman työsuhteen jaksotusaika ei ole vielä
päättynyt silloin, kun myöhemmän työsuhteen perusteella tapahtuva jaksotus alkaa.
Lomakorvaus työsuhteesta, joka päättyy 1.1.2013 tai sen jälkeen
Jos työsuhde päättyy 1.1.2013 tai sen jälkeen, sen perusteella maksettua lomakorvausta ei
jaksoteta. Tällöin työttömyysetuutta voidaan maksaa työttömyyden alusta lukien omavastuuajan
jälkeen myös niille henkilöille, joille on työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvausta.
Työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen,
työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää
työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksotetaan. (Ks. jäljempänä kohta
Taloudellinen etuus)
1.1.2013 ja sen jälkeen päättyvän työsuhteen perusteella maksettavaa lomakorvausta ei
myöskään lasketa yhteen mahdollisen työnantajalta saadun, työsuhteen päättymiseen liittyvään
sopimukseen perustuvan taloudellisen etuuden kanssa.
Esimerkki 1
Henkilön työsuhde päättyy 31.12.2012. Lomakorvaus estää etuuden
maksamisen 1.1.2013 alkaen.
Esimerkki 2
38
Henkilön työsuhde päättyy 30.11.2012. Lomakorvaus maksetaan 15.1.2013.
Lomakorvaus jaksotetaan, koska työsuhde on päättynyt ennen lain
voimaantuloa. Jaksotus voidaan tehdä joko työsuhteen päättymisestä
tai lomakorvauksen maksamisesta lukien, edellyttäen, että henkilö on
maksuhetkellä edelleen työttömyysetuuden hakijana.
Esimerkki 3
Työsuhde päättyy 15.12.2012. Lomakorvauksen jaksotusaika on
16.12.2012–13.1.2013. Lomakorvaus estää etuuden maksamisen koko
jaksotusajalta.
1.4.2.6.2. Taloudellinen etuus
Työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen,
työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää
työttömyysetuuden maksamisen ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksotetaan.
Etuuksille on tyypillistä, ettei niiden maksaminen perustu lakiin, vaan joko työnantajan tahtoon
tai työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Etuutta kutsutaan usein esim. tukipaketiksi,
erorahaksi tai kultaiseksi kädenpuristukseksi ja se voi olla rahaa, esine tai muuta omaisuutta.
Jaksotettavan etuuden tulee liittyä työsuhteen päättymiseen. Esimerkiksi provisio, bonus tai
tulospalkkio, joka olisi maksettu työsuhteen aikana (sen päättymisestä riippumatta) vaikka se olisi
maksettu työsuhteen päättyessä tai sen jälkeen, ei ole jaksotettava etuus. Se olisi maksettu vaikka
työsuhde olisi jatkunutkin.
Ainoastaan etuuden nimeäminen vahingonkorvaukseksi ei ratkaise sitä, onko kysymyksessä
jaksotettava vai jaksottamatta jätettävä etuus. Sisältö ratkaisee.
Taloudellisen etuuden jaksottaminen tehdään yleensä jokaisesta työsuhteesta erikseen. On
mahdol-lista, että työnhakija ottaa taloudellisen etuuden jaksotusaikana kuitenkin vastaan uuden
työn, jonka päättyessä hänelle maksetaan uudestaan taloudellista etuutta. Tällöin lasketaan
uusi jaksotuspalkka myöhemmän työsuhteen perusteella ja myöhemmästä työsuhteesta
saatu taloudellinen etuus jakso-tetaan tämän työsuhteen päättymisestä lukien. Kahdesta tai
useammasta eri työsuhteesta saatujen taloudellisten etuuksien jaksotusajat voivat siis kulua
päällekkäin, jos aiemman työsuhteen jaksotus-aika ei ole vielä päättynyt silloin, kun myöhemmän
työsuhteen perusteella tapahtuva jaksotus alkaa.
Jaksotettavana etuutena ei pidetä työnantajan työsuhteensa päättävälle henkilölle hankkimaa tai
järjestämää koulutusta. Jos työnantaja ei itse hanki tai järjestä koulutusta, vaan antaa henkilölle
rahaa, jotta tämä voisi itse hankkia koulutuksen, kyseessä on jaksotettava taloudellinen etuus.
Jaksotettavana etuutena ei myöskään pidetä korvausta, joka työnantaja velvoitetaan tai
sopimuksella sitoutuu maksamaan vahingonkorvauksena työntekijälle siksi, että työnantaja on
päättänyt työsuhteen ilman työsopimuslain mukaisia perusteita. ( ks. Työsuhteen ja kunnallisen
virkasuhteen perusteeton päättäminen. )
39
1.4.2.6.3. Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen
perusteeton päättäminen
Työsuhde ja korvaus sen perusteettomasta päättämisestä (TSL 12 luvun 2 – 3 §)
Työsopimuslain TSL 12 luvun 2 §:n mukaan tuomioistuimen on määrättävä työnantajan
maksamaan työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä silloin, kun
työnantaja on päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti
Mikäli työnantaja on päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti, korvauksena on yleensä
suoritettava 3–24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työsopimuslain mukaan korvauksen
suuruutta määrättäessä otetaan huomioon – työsopimuksen päättämisen syystä riippumatta työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut
kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai
koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän
itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä
muut näihin rinnastettavat seikat.(TSL 12 luku 2 §)
Työsuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettava korvaus voi perustua
tuomioistuimen tuomioon, tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon, työsuhteen osapuolia
edustavien järjestöjen väliseen neuvotteluun taikka työsuhteen osapuolten väliseen sopimukseen.
Työnantajan TSL 12 luvun 2 §:n perusteella maksettavaksi määrätty korvaus työsuhteen
perusteettomasta päättämisestä ei ole jaksotettava taloudellinen etuus vaan vahingonkorvausta.
Vahingonkorvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ei jaksoteta. Henkilöllä on oikeus
saada työttömyysetuutta korvauksen maksamisesta huolimatta.
Tuomioistuimen päätös tai osapuolia edustavien järjestöjen välinen sopimus on aina riittävä
osoitus siitä, että kyse ei ole jaksotettavasta etuudesta vaan Työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä
tarkoitetusta vahingonkorvauksesta. Muuta selvitystä korvauksen luonteesta ei tällöin tarvita.
Sen sijaan, jos kyseessä on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus tai tuomioistuimen
vahvistama sovinto, ei pelkkä asian sopiminen riitä: Vahvistaessaan osapuolten tekemän
sopimuksen tuomioistuin ei tutki sopimuksen perusteita, vaan ainoastaan toteaa asian tulleen
sovituksi, ja vahvistaa osapuolten yhteisen tahdon. Myös työnantajan ja työntekijän välisten
sopimusten osalta tulee varmistaa vahingonkorvauksen tai maksettavaksi sovitun suorituksen
perusteet.
Hakijan tulee jaksottaminen välttääkseen esittää riittävä selvitys siitä, että työnantaja todella on
päättänyt työsuhteen työsopimuslain vastaisesti ja että hakija on tällä perusteella oikeutettu TSL
12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työttömyyden aiheuttaman ansion menetyksestä. Pelkkä
työnhakijan oma väite siitä, että työsuhteen päättämisen peruste ei ole ollut lainmukainen tai
että asia on riitainen, ei riitä perusteeksi sen jaksottamatta jättämiselle. (Ks.Vakuutusoikeuden
ratkaisujen kommentit jäljempänä).
Lähtökohtaisesti korvauksen jaksottamatta jättäminen edellyttää, että tuomioistuimen
vahvistamassa sovinnossa tai osapuolten tekemässä sovintosopimuksessa ilmenee työnantajan
laiton menettely. Toisaalta selvästi työsopimuslain vastaisesti menetelleen työnantajan
perusteeton kiistäminen ei voi johtaa aina korvauksen jaksottamiseen. Kelan asia ei ole kuitenkaan
tutkia työsuhteen päättämisperusteiden lainmukaisuutta vaan ratkaista, jaksotetaanko etuus vai
ei.
Oikeuskäytännössä on kokonaisharkintaan perustuen tarkasteltu seikkoja, joiden perusteella on
riittävästi viitteitä työsopimuslain vastaisen menettelyn perusteella maksetusta korvauksesta, joka
40
tulee jättää jaksottamatta. Vakuutusoikeus on tuoreissa ratkaisuissaan linjannut perusteita, joissa
työsuhteen päättämisen johdosta maksettu vahingonkorvaus on tullut jättää jaksottamatta.
Vakuutusoikeus Dnro 505/2011/1781: Osapuolet ovat tehneet sovintosopimuksen
työsopimuslaissa säädetyssä muodossa, sopimuksella jolla on päättynyt pitkän ajan jatkunut
ja selvä erimielisyys siitä, oliko työsuhteen päättämisen peruste lainmukainen. Käräjäoikeus
on vahvistanut sovintosopimuksen. Kokonaiskorvauksesta osa on korvausta menetetyistä
työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, osa aineettomasta vahingosta. Asiaa kokonaisuutena
arvioiden sopimuksen mukaisen määrän on katsottava olleen työsopimuksen perusteettoman
päättämisen vuoksi maksettavaa korvausta, jota ei tule jaksottaa TTL 3 luvun 6 § 1 momentin
perusteella. (samoin Vakuutusoikeus Dnro 7041/2010/308 ja Dnro 1142/2012/323.)
Vakuutusoikeus Dnro 1142/2012/323: Työntekijä oli irtisanottu henkilökohtaisilla
perusteilla ja hän oli riitauttanut irtisanomisen. Työntekijän ja työnantajan välillä on ollut
selvä erimielisyys työsuhteen päättämisen perusteen lainmukaisuudesta. Riitaisuus
on päätetty noin neljä kuukautta irtisanomisen jälkeen solmitulla sovintosopimuksella.
Työnantaja on myöntänyt irtisanomisprosessiin ja –perusteisiin liittyvän puutteellisuuksia.
Asiaa kokonaisuutena arvostellen kyse on ollut korvauksesta, jota ei jaksoteta.
Jos työnantaja on tuomiossa määrätty tai sopimuksella velvoitettu maksamaan vahingonkorvausta
aineettomasta vahingosta (henkinen kärsimys) työsuhteen perusteettoman päättämisen vuoksi,
ei korvausta jaksoteta. Aineettomasta vahingosta suoritettavan korvauksen peruste ei ole
ansionmenetys, joten siltä osin korvauksesta ei myöskään vähennetä työttömyysetuutta (eikä
työnantajalle muodostu maksuvelvoitetta).
Vakuutusoikeus Dnro 809/2011/308
Työntekijä oli irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, ja hän oli riitauttanut
työsuhteen päättämisen perusteen. Osapuolten välinen selvä erimielisyys on päätetty
yli puoli vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen solmitulla sovintosopimuksella
työsopimuslaissa säädetyssä muodossa. Kokonaiskorvauksesta osa on korvausta
menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista, osa aineettomasta vahingosta.
Työttömyysetuuden maksamisesta johtuva vähennys on jätetty kokonaan
tekemättä. Asiaa kokonaisuutena arvioiden kyse on korvauksesta, jota ei jaksoteta.
Sopimuspuolilla saattaa olla intressi käyttää sopimusta irtisanomisajan palkan tai ns. kultaisen
kädenpuristuksen maksamiseen. Mikäli kyse onkin todellisuudessa irtisanomisajan palkasta
tai muusta taloudellisesta etuudesta, henki¬lön oikeutta työttömyysetuuteen harkitaan samalla
tavalla kuin yleensäkin erilaisten työsuhteiden päättymiseen liittyvien oikeustoimien luonnetta
arvioitaessa.( Ks. edellä)
Tuomioistuin vähentää pääsäännön mukaisesti Kelan maksamat työttömyysetuudet (80 %
peruspäivärahasta ja 100 % työmarkkinatuesta) siitä vahingonkorvauksesta, jonka työnantaja
määrätään maksamaan työsuhteen perusteettomaan päättämisen vuoksi. Vähennys tehdään
työttömyyden johdosta maksettavasta korvauksesta siltä osin, kuin se on korvausta työntekijälle
ennen tuomion julistamista tai antamista työttömyyden johdosta aiheutuneesta palkkaetujen
menetyksestä ( ei siltä osin kuin se olisi korvausta aineettomasta vahingosta). Korvauksesta
vähennetään työntekijälle kyseiseltä ajalta maksettu työmarkkinatuki tai 80 % kyseiseltä ajalta
maksetusta peruspäivärahasta.
Vähennyksen tekee tuomioistuin, joka voi harkintavaltansa nojalla myös sovitella vähennystä tai
jättää sen kokonaan tekemättä, jos se on työntekijän taloudelliset olosuhteet ja sosiaaliset olot
sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista. Myös sopimukseen perustuvasta
41
korvauksesta on tehtävä mainittu vähennys. Työnantaja on veloitettava sopimuksessa
maksamaan työntekijälle ko. ajalta maksettu työttömyysetuus Kelalle. (TSL 12 luvun 3 § 4 mom.)
Hakijalla on oikeus työttömyysetuuteen, vaikka vähennys olisi jätetty suorittamatta tai vähennys
olisi tehty säädettyä pienempänä.
Menettely
Vakuutuspiiri huolehtii tuomion tai sovinnon hankkimisesta Kelalle seuraavasti:
Kun työsuhteen perusteetonta päättämistä koskeva riita-asia on vireillä tuomioistuimessa,
tuomioistuin pyytää viran puolesta Kelan vakuutuspiiriltä lausuntoa Kelan maksamista
työttömyysetuuksista, jotta tuomioistuin voi määrätä oikean suuruisen vähennyksen.
Jos asia ei ole vireillä tuomioistuimessa, mutta työsuhteen päättämisen perusteesta on
riitaa, osapuolet voivat sopia TSL 12 luvun 2 §:n mukaisesta, työnantajan maksettavasta
vahingonkorvauksesta. Tällöin Kelalle tulee toimittaa sovintosopimusluonnos asian arvioimiseksi ja
mahdollisten työttömyysetuuksien ilmoittamiseksi.
Vakuutuspiiri ilmoittaa lausunnossaan työttömyysetuudet eriteltyinä:
• maksetut peruspäivärahat ja työmarkkinatuet (cics > maksetut etuudet vuosittain työsuhteen
päättymisestä lukien euromäärineen sekä bruttona ja nettona)
• ilmoitus toimiston tiedossa olevista mahdollisesti olevista seikoista, jotka saattavat johtaa
etuuden epäämiseen ajalta, jolle se on aiemmin myönnetty (esim. vireillä oleva eläkehakemus, esteellinen työvoimapoliittinen lausuntoa tms.), ja
• ilmoitus toimiston tiedossa olevista seikoista, jotka saattavat johtaa etuuden myöntämiseen
ajalle, jolta se on aiemmin evätty (esim. vireillä oleva muutoksenhaku tms.).
Vakuutuspiiri pyytää tuomioistuinta toimittamaan päätöksensä ja tekemään päätökseen merkintä
lainvoimaisuudesta. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuimen on
velvoitettava työnantaja maksamaan korvaus työttömyysetuuden maksajalle.
Jos osapuolet neuvottelevat sopimuksesta, vakuutuspiiri pyytää / osapuolia / työttömyysetuuden
saajaa / työnantajaa toimittamaan sille sopimusluonnos lausunnon antamista varten.
Tuomioistuimen/ sopimus osapuolten tulee lähettää lopullinen ratkaisu / päätös / sovintosopimus
vakuutuspiiriin.
Vakuutuspiiri ilmoittaa lausumassaan työnantajalle välitettävänä tietona mahdollisen saatavan
maksamista varten Kelan Perintäkeskuksen yhteystiedot: (Kelan Perintäkeskus, PL 31, 00232
Helsinki, puh. 020 634 4940).
Salassapitosäännökset tulee ottaa huomioon, jos työnantaja pyytää lausuntoa Kelalta, eikä etuutta
ole maksettu kenellekään. EOA on 2.12.2009 todennut: ”Julkisuuslaissa ei ole nimenomaisesti
säädetty, että jo pelkkä tieto Kelan asiakkuudesta olisi itsessään salassa pidettävä.” Koska
ulkopuoliselle ei voida ilmaista edes siitä, onko henkilö Kelan (työttömyysturva-)asiakas, taikka
Kela-asiakkuuden puuttumista, voidaan työnantajalle lausua ainoastaan, että Kelalla ei ole
vaatimuksia asiassa (tai että Kela ei lausu asiasta).
Sopimuksessa on erikseen mainittava sovittu kokonaiskorvaus ja kokonaiskorvaukseen sisältyvä
työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista
maksettava (ansiomenetyksen) korvaus. Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty
rahamäärä (työttömyysetuudet) suoritetaan Kelalle ja että sopimusjäljennös toimitetaan sille
tiedoksi. (TSL 12 luku 3 § 4 mom.)
Kelassa arvioidaan, onko sopimusluonnoksessa tai lopullisessa sopimuksessa mainittu vahingonkorvaus korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä (ansion¬menetyksestä tai
aineettomasta vahingosta joita ei jaksoteta) vai jaksotettavaa taloudellista etuutta (esim. kultainen
kädenpuristus tms.)
42
Kela ottaa myös kantaa, jos osapuolet pyytävät, että Kela vapauttaa työnantajan suorittamasta
työmarkkinatukea tai 80 % osuutta peruspäivärahasta. Lähtökohtaisesti pyyntöihin ei tule suostua.
Jos osapuolet ovat jo tehneet sitovan sopimuksen (sopimusvapaus), sitoo se heitä, vaikka
osapuolten järjestöt tai tuomioistuin eivät olisi sitä vahvistaneetkaan. Kela ei yleensä vaadi
muutoksia valmiisiin sopimuksiin. Kela lausuu näkemyksensä sopimuksen luonteesta ja
jaksotukseen sekä ilmoittaa työnantajan maksuvelvoitteen täyttämiseksi Kelalle suoritettavien
työttömyysetuuksien määrän.
Seuranta
Vakuutuspiiri huolehtii siitä, että sille toimitetaan tuomioistuimen ratkaisu, vahvistettu sovinto, tai
järjestöjen tai pelkästään osapuolten välinen sovintosopimus.
Oiwaan luodaan työttömyysetuuden saajalle Seuranta -työ: Etuus: peruspäiväraha tai
työmarkkinatuki, Tarkenne: Perinnän seuranta, Tarkenteen lisätieto:TSL 12 luku 3 §.
Seuranta -työ pidetään Oiwassa voimassa niin kauan kunnes ratkaisu tai sovintosopimus on
toimitettu Kelaan (tai osapuolet ovat ilmoittaneet, että asia on rauennut.) Seuranta -työlle tulee
asettaa riittävän pitkä määräaika.
Vakuutuspiiri tiedustelee ratkaisua tarvittaessa tuomioistuimelta tai työnantajalta. Seuranta -työ
pidetään voimassa kunnes ratkaisu/päätös/sopimus saapuu Kelaan.
Jos henkilö on saanut työsuhteen perusteettoman päättämisen jälkeen työttömyysturvaa, tuomioistuin vähentää vahingonkorvauksesta henkilölle maksetusta peruspäivärahasta 80 % ja maksetun
työmarkkinatuen kokonaan (100 %). Työnantajan tulee suorittaa korvauksen työntekijälle
vähennettynä em. työttömyysetuuksilla.
Jos asia ratkaistaan tuomioistuimen päätöksellä, tuomioistuin toimittaa Kelalle lainvoimaisen
päätök-sen tiedoksi. ( Päätös tai tuomio) Vakuutuspiirin tehtävä on pyytää tuomioistuimelta päätös,
jollei sitä ole automaattisesti lähetetty.
Jos asia ratkaistaan sopimuksella, työnantajalla on velvollisuus toimittaa sopimusjäljennöksen
Kelaan. ( Näin myös jos kyseessä on tuomioistuimessa vahvistettu tai järjestöjen välinen sopimus.)
Asia on seurannassa Kelassa, kun sopimusneuvottelut ovat tulleet Kelan tietoon. Vakuutuspiirin
tehtävä on pyytää työnantajalta sopimusjäljennös, jollei työnantaja sitä lähetä.
Kun maksuun velvoittava tuomio tai sopimus tulee Kelalle, lopputulos kirjataan Seuranta –työn
kommenttiin ja tuomio tai sopimus skannataan työn asiakirjoihin. Vakuutuspiiri siirtää asian
Perintäkeskukseen muuttamalla työtyypiksi Toimeksianto -työn (Tarkenne: Selvitettävä asia,
Tarkenteen lisätietona TSL 12:3 §) sekä siirtämällä työn Perintäkeskuksen Tuomiolla perittävät
saatavat -työjonoon. Toimeksianto -työn kommenttiin kirjataan tuomion tai sovinnon sisältö ja
työhön lisätään kaikki jutun asiakirjat.
Helsingin käräjäoikeus 15.10.2013, Työsopimuslain mukainen perintä,
Työnantaja: xxx xxx Oy,Xxxxxtie xx, 00xxx HKI,– Työmarkkinatuki 1000,00 e
Jos tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä on todettu, että kanne on rauennut, hylätty tai että
työnantajaa ei muuten ole velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta TSL 12:3 §:n perusteella
Seuranta –työ suljetaan Oiwassa. (Samoin toimitaan järjestöjen välisen sopimuksen suhteen.)
Jos asia on sovintosopimuksella päätetty, Kelassa arvioidaan sopimuksen sisältö ja mahdollisesti
sovitun vahingonkorvauksen luonne sen suhteen, onko kyseessä todellisuudessa jaksotettava
korvaus ja olisiko työnantaja velvollinen suorittamaan Kelalle työttömyysetuutta sopimuksen
sanamuodosta huolimatta. ( Ks. edellä kohta Vahingonkorvauksen luonteen arviointi)
Perintäkeskus perii Kelan saatavat työnantajalta:
43
Perintäkeskus huolehtii valtakunnallisesti TSL 12 luvun 3 §:n mukaisten saatavien perinnästä ja
yhteydenotoista ulosottoon, työnantajiin jne. ja huolehtii asianmukaisista tilityksistä vakuutuspiirille.
Työnantajan Kelalle maksama suoritus ei anna aihetta etuuspäätökseen puuttumiseen eikä sitä
kirjata henkilölle etuuden palautuksena.
Jos vakuutuspiiriin tulee samasta asiasta vielä yhteydenottoja asiasta, ne välitetään
Perintäkeskukselle. Tarvittaessa Perintäkeskus pyytää tarkennusta vakuutuspiiristä tuomion
sisällöstä tai saatavien määristä.
Perintä alkaa, kun Toimeksianto –työ saapuu Tuomiolla perittävät saatavat -työjonolle ja
Perintäkeskus lähettää perintäkirjeen työnantajalle ilmoittaen yhteystietonsa ja käytettävän
tilinumeron.
Työnantajan maksamat rahaerät kirjataan Kelassa LM-järjestelmään lajille TT9,
Takautumissuoritukset työnantajilta. Lajissa on yksi tili, jolle tilitetään sekä työnantajien suorittamat
työmarkkinatuet että peruspäivärahat. Maksu ohjataan tilille FI60 8000 1401 3750 77. Käsittelijä
informoi etukäteen tekemällä Toimeksianto-työn (tarkenteena Selvitettavä asia ja tarkenteen
lisätietoja TSL 12:3 ja työnantajan nimi) Palautusten käsittelytiimin Etuuspalautukset-työjonolle.
Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työttömyysetuuden suorittamisesta ja yhteydenotosta
Kelan perintäkeskukseen. Jos työnantaja ei suorita perittävää työttömyysetuutta Kelalle, menettely
jatkuu Perintäkeskuksessa perintäprosessin mukaisesti.
Ne saatavat, joiden perintää vakuutuspiirit ovat tähän saakka hoitaneet, siirretään myös
Perintäkeskuksen perittäväksi edellä kerrotulla tavalla, jos tuomio tai sovinto on jo saatu Kelaan.
Työn kommenttiin kirjataan tuomion tai sovinnon sisältö, perinnässä toteutetut vaiheet sekä
siihenastiset tulokset. Lisäksi työhön lisätään kaikki jutun asiakirjat.
Kunnallinen virkasuhde ja vahingonkorvaus sen perusteettomasta päättämisestä
Kunnallisen virkasuhteen ja valtion virkasuhteen perusteeton päättäminen eroavat osittain
seurauksiltaan osittain toisistaan.
Kunnallinen viranomainen (työnantajana) voidaan määrätä maksamaan kunnalliselle viranhaltijalle
korvausta virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä silloin, kun virkasuhteen irtisanominen tai
purkaminen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomistai purkamisperustetta. Kunnallinen virkasuhde jatkuu katkeamattomana. (Laki kunnallisesta
viranhaltijasta 44 § (11.4.2003/304).
Virkasuhteen perusteettoman päättämisen johdosta maksettava korvaus voi perustua
lainvoimaiseen tuomioistuimen päätökseen (hallinto-oikeus tai KHO), tuomioistuimen
vahvistamaan sovintoon, osapuolia edustavien järjestöjen väliseen neuvotteluun taikka
virkasuhteen osapuolten väliseen sopimukseen.
Myöskään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 44 §:n mukaan maksettavaksi määrätty
vahingonkorvaus ei ole jaksotettava taloudellinen etuus. Henkilöllä on oikeus saada
työttömyysetuutta vahingonkorvauksen maksamisesta huolimatta.
Kunnallinen viranomainen on viran puolesta velvollinen korvaamaan viranhaltijalle virkasuhteen
lainvastaisen päättämisen johdosta saamatta jäänyt säännöllinen työajan ansio. Ansiosta
vähennetään viranhaltijan mahdollisesti saamat muut sellaiset ansiotulot, joita hän ei olisi
ansainnut, jos hän olisi hoitanut virkaansa, Kelan maksama peruspäiväraha ja työmarkkinatuki,
molemmat kokonaisuudessaan (100%) sekä sairauspäiväraha sekä äitiysraha.
Toisin kuin työsuhteen osalta, tuomioistuin ei kysy Kelalta maksettujen etuuksien määrää, vaan
korvausta saava viranhaltija velvollinen esittämään työnantajalle viipymättä luotettavan selvityksen
saamistaan muista ansiotuloista, ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta sekä
sairausvakuutuskorvauksista, jotta vähennys voidaan tehdä. Kunnallisen viranhaltijan saamien
44
ansiotulojen ja (mm. Kela maksamien työttömyys-) etuuksien määrä vähennetään kokonaan (100
%) viranhaltijalle maksettavasta korvauksesta.
Kunnallinen viranomainen (työnantaja) on velvollinen viipymättä ja viran puolesta maksamaan
Kelalle viranhaltijalle maksetun työmarkkinatuen tai peruspäivärahan taikka sairauspäivärahan ja
äitiysrahan kokonaisuudessaan. (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 44 §)
Kunnallisen viranomaisen (työnantajan) maksamat rahaerät kirjataan Kelassa LM-järjestelmään
lajille TT9, Takautumissuoritukset työnantajilta. Lajissa on yksi tili, jolle tilitetään sekä työnantajien
suorittamat työmarkkinatuet että peruspäivärahat. Maksu ohjataan tilille FI60 8000 1401 3750
77. Käsittelijä informoi etukäteen tekemällä Toimeksianto-työn (tarkenteena Selvitettavä asia ja
tarkenteen lisätietoja TSL 12:3 ja työnantajan nimi) Palautusten käsittelytiimin Etuuspalautuksettyöjonolle.
Kunnan velvollisuutena työnantajana on huolehtia työttömyysetuuden suorittamisesta
ja yhteydenotosta Kelaan. Tarvittaessa kuntatyönantaja ohjataan ottamaan yhteyttä
Perintäkeskukseen, joka huolehtii saatavan perinnästä edellä kerrotulla tavalla.
Valtion virkasuhde ja vahingonkorvaus virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä
Valtion virkamieslain 55 §:n mukaan virkasuhteen perusteetonta päättäminen on muutoin
säännelty kuin kunnallisen virkasuhteen päättäminen perusteetta, mutta työttömyysetuutta ei ole
säädetty vähennettäväksi mahdollisista korvauksista. (Valtion virkamieslaki 55a §)
Mikäli on kyse siitä, että valtio on työnantajana päättänyt virkasuhteen perusteettomasti,
ja sittemmin lainvoimaisella ratkaisulla on todettu menettelyn olleen valtion virkamieslain
perusteiden vastainen, jatkuu virkamiehen virkasuhde katkeamatta. Tuomioistuimen ratkaisu
riittää nytkin osoitukseksi virkasuhteen päättämisen perusteettomuudesta ja korvauksen syystä,
eikä mahdollista vahingonkorvausta jaksoteta. Menettely eroaa työsuhteen ja kunnallisen
virkasuhteen menettelystä siten, että mahdollisesti maksettua työttömyysetuutta ei vähennetä
siitä vahingonkorvauksesta, jota maksetaan valtion virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä
aiheutuvasta ansionmenetyksen korvauksesta. (Valtion virkamieslaki (19.8.1994/750) 55 § ja 55a
§)
Jos virkamieheltä on jäänyt saamatta säännöllistä työajan ansiota, maksetaan se virkamiehelle
viipymättä, sitten kun siitä on vähennetty samalta ajalta saadut ansiotulot, sairauspäiväraha ja
äitiys-raha. Työttömyysetuutta ei ole mainittu vähennettävänä eränä. Vähennettävät ansiotulot
ovat voineet syntyä muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä tulona, jota
virkamies ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Maksetut sairauspäiväraha ja äitiysraha vähennetään
vastaavalta ajalta, siltä osin kuin työnantajalla on oikeus kyseiseen etuuteen Sairausvakuutuslain 7
luvun 4 §:n nojalla.
1.4.2.6.4. Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden
jaksotusmenettely
Lomakorvaus/taloudellinen etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien henkilön
viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella.
Lomakorvaus jaksotetaan kuitenkin vain, jos se perustuu 31.12.2012 tai sitä ennen päättyneeseen
kokoaikaiseen työsuhteeseen. Sen sijaan 1.1.2013 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen
perusteella maksettavaa lomakorvausta ei jaksoteta.
Jos lomakorvaus/taloudellinen etuus maksetaan vasta työsuhteen päättymisen jälkeen, se
voidaan jaksottaa myös maksamisajankohdasta lukien. Jos lomakorvaus/taloudellinen etuus
maksetaan työsuhteen päättymisen jälkeen siinä tarkoituksessa, että jaksotukselta vältyttäisiin, se
45
tulee kuitenkin jaksottaa työsuhteen päättymisestä lukien. Palkkaturvana maksettu lomakorvaus
jaksotetaan maksamishetkestä lukien.
Jaksotus tehdään jakamalla lomakorvaus/taloudellinen etuus henkilön päiväpalkalla. Päiväpalkka
saadaan jakamalla viimeisimmän työsuhteen kuukausipalkka luvulla 21,5 ja lyhyemmältä
ajalta maksettu palkka laskennallisten työpäivien määrällä (5 päivää/viikko). Palkkaan ei lueta
lomarahaa, eikä korvausta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Jaksotus tehdään vastaamaan
täysiä työttömyysetuuspäiviä, jolloin tarvittava pyöristys suoritetaan alaspäin.
Kalenteriviikkoon voi sisältyä enintään viisi jaksotuspäivää.
Esimerkki 1
A on työsuhteessa ajalla 1.8.2002–31.1.2004. Hänen kuukausipalkkansa
on 1 505 euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan
palkkaa ajalta 1.–31.1.2004 ja lomakorvausta 1 000 euroa.
A:n päiväpalkka on 1 505 : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa lomakorvaus (1 000 euroa) päiväpalkalla
(70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 14,28 päivää. Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten
oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 14 päivältä. Jaksotusajan ensimmäinen päivä on 2.2.2004.
Koska jaksotuspäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on 19.2.2004.
Esimerkki 2
A on työsuhteessa ajalla 1.8.2002–31.1.2004. Hänen kuukausipalkkansa
on 1 505 euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan palkkaa
ajalta 1.–31.1.2004 ja työnantajaltaan 1 200 euron arvoisen tietokoneen.
A:n päiväpalkka on 1 505 : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa saadun etuuden arvo
(1 200 euroa) päiväpalkalla (70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 17,14 päivää.
Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 17
päivältä. Jaksotusajan ensimmäinen päivä on 2.2.2004. Koska jaksotuspäiviä
kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on 24.2.2004.
Jos henkilö on saanut sekä työnantajan maksamaa taloudellista etuutta että lomakorvausta,
etuudet lasketaan ennen päiväpalkalla jakamista yhteen ja muodostetaan yksi jaksotusaika.
Esimerkki 3
A on työsuhteessa ajalla 1.8.2002–31.1.2004. Hänen kuukausipalkkansa on 1 505
euroa. Työsuhteen päättyessä A saa irtisanomisajan palkkaa ajalta 1.–31.1.2004.
A saa lisäksi lomakorvausta 1 000 euroa ja 1 200 euron arvoisen tietokoneen.
A:n päiväpalkka on 1 505 : 21,5 = 70 euroa. Jaettaessa lomakorvaus ja taloudellinen
etuus(1 000 + 1 200 euroa) päiväpalkalla (70 euroa) saadaan jaksotusajaksi 31,43 päivää.
Jaksotusaika pyöristetään alaspäin, joten oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 31 päivältä.
Koska jaksotuspäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, jaksotusajan viimeinen päivä on 15.3.2004.
Jaksotusaika kuluu samanaikaisesti korvauksettoman määräajan tai muun työvoimapoliittisen
esteen aikana.
Jos asiakas jättää työttömyysetuushakemuksensa palkkatietoineen heti työttömäksi jäätyään
siten, että lomakorvauksen/taloudellisen etuuden jaksotus kohdistuu reilusti hakemuksessa
ilmoitettuja päiviä pidemmälle, voit antaa jaksotusajasta asiakkaalle hylkäävän päätöksen. Lähetä
päätöksen mukana asiakkaalle tt2-lomake omavastuuajalle. Kerro asiakkaalle päätöksessä, että
päätöstä tullaan tarkistamaan jaksotuksen päättymisestä lukien hakijan toimitettua työttömyysajan
ilmoituksen omavastuuajalta. Tämä lyhentää käsittelyaikaa. Jos lomakorvauksen jaksotus
46
kohdistuu takautuvaan aikaan tai vain joitakin päiviä hakemuksessa ilmoitettua aikaa pidemmälle
ajalle, ei erillistä hylkäävää päätöstä jaksotusajasta tule tehdä. Pyydä tällöin asiakasta täyttämään
seuraava tt2-lomake omavastuuajan määrittämiseksi ja myönnön aloittamiseksi. Ilmoita samalla
asiakkaalle, että päätös työttömyysetuudesta annetaan, kun työttömyysajan ilmoitus on toimitettu.
Esimerkki 4
A jää työttömäksi 7.6.2010 lukien ja jättää työttömyysetuushakemuksen Kelalle heti
ilmoittauduttuaan työttömäksi työnhakijaksi. Hakemuksen liitteinä olevista palkkatodistuksista
käy ilmi työssäoloehdon täyttyminen ja lomakorvauksen määrä sekä päiväpalkka.
Lomakorvauksen jaksotusajaksi tulee 22 päivää eli aika 7.6. – 6.7.2010. Hakemus
otetaan työjonolta käsittelyyn 10.6. Käsittelijä antaa lomakorvauksesta hylkäävän
päätöksen jaksotusajalle ja lähettää päätöksen liitteenä tt2-lomakkeen omavastuuajalle.
1.4.2.6.5. Rahakorvaus
Kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai sen aikana
työaikapankista maksettu rahakorvaus estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle
rahakorvaus jaksotetaan.
Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista rahana nostettua suoritusta, jota vastaavaa vapaaaikaa ei ole pidetty.
Rahanoston lisäksi rahakorvauksena pidetään sitä osaa nostetusta vapaa-ajasta, joka ylittää
alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajan. Jos esimerkiksi työntekijä, jonka
viikkotyöaika on 40 tuntia, pitää viikon työaikapankkivapaata ja nostaa työaikapankista 60 tuntia
aikaa ja sitä vastaavan palkan, katsotaan 20 tunnin palkka jaksotettavaksi rahakorvaukseksi.
Rahakorvauksena pidetään myös vapaa-aikaa ja sitä vastaavaa palkkaa silloin, kun vapaaaikaa nostetaan ajalle, jolle työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos työntekijä on
esim. kokoaikaisesti lomautettu, hänen lomautuspäivinään pitämäänsä vapaata ja sitä vastaavaa
palkkaa pidetään rahakorvauksena.
1.4.2.6.6. Rahakorvauksen jaksotusmenettely
Työaikapankista nostettu rahakorvaus jaksotetaan henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman
päiväpalkan perusteella.
Päiväpalkka saadaan jakamalla viimeisimmän työsuhteen kuukausipalkka luvulla 21,5 ja
lyhyemmältä ajalta maksettu palkka laskennallisten työpäivien määrällä (5 päivää/viikko).
Palkkaan ei lueta lomarahaa, eikä korvausta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Jaksotus tehdään
vastaamaan täysiä työttömyysetuuspäiviä, jolloin tarvittava pyöristys suoritetaan alaspäin.
Jaksotus kohdennetaan lomautusilmoituksen mukaisille lomautuspäiville. Jos työntekijä on esim.
joka toinen viikko työssä ja joka toinen viikko lomautettuna, kohdistetaan jaksotettavat päivät
lomautusajoille, mutta ei työviikkojen ajalle.
Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen
maksamisajankohdasta lukien.
Jos jaksotettavia päiviä on enemmän kuin lomautuspäiviä, nämä päivät eivät siirry jaksotettaviksi
mahdollisen uuden lomautuksen aikana, ellei rahakorvausta ole nostettu kahden kuukauden
kuluessa uudesta lomautuksesta.
47
Jaksotusaika kuluu samanaikaisesti korvauksettoman määräajan tai muun työvoimapoliittisen
maksamisen esteen aikana.
1.4.2.6.7. Yritysomaisuuden myyntivoitto
Päätoimista yritystoimintaa harjoittaneella henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jolle
yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan (TTL 1290/2002
3 luku 7 § ja työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annettu asetus 1330/2002 3 luku). Siitä,
ketä pidetään työttömyysturvalain tarkoittamassa mielessä yrittäjänä ja milloin yritystoiminta on
päätoimista, kerrotaan kappaleessa Päätoiminen yritystoiminta.
1.4.2.6.7.1. Milloin myyntivoitto jaksotetaan?
Myyntivoitto jaksotetaan päätoimista yritystoimintaa harjoittaneiden henkilöiden lopettaessa
yritystoimintansa tai myydessä yritystoiminnan lopettamiseen liittyen yrityksensä omaisuutta.
Myyntivoitto jaksotetaan silloin, kun:
•
•
•
•
yritysomaisuus on myyty
osuus yrityksestä on myyty
koko maatila on luovutettu (myös sukupolvenvaihdokset)
yritystoiminta on lopetettu, vaikka yritysomaisuutta ei ole myyty.
Myyntivoitto jaksotetaan myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies myy osuutensa
yrityksen jatkaessa toimintaansa.
Maatalousyrityksen osalta myyntivoitto jaksotetaan vain siinä tapauksessa, että koko yritystoiminta
eli tila luovutetaan.
Myyntivoiton jaksottaminen liittyy aina yritystoiminnan lopettamiseen. Yritystoiminnan lopettamisen
edellytykset ovat muuttuneet 1.1.2013 lukien. Yritystoimintaa tarkastellaan työttömyysturvalain
näkökulmasta joko toiminnassa olevana (aloitettu tuotannollinen ja taloudellinen toiminta jatkuu)
taikka lopetettuna. Vaikkakin edellytykset ovat luonteeltaan työvoimapoliittisia, niitä voidaan
käyttää hyväksi myös arvioitaessa, onko yrittäjän työskentelyä ja yritystoimintaa pidettävä
lopetettuna. (TTL 2 luku 6–9 §)
Yritystoiminta katsotaan pääsääntöisesti lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos
•
•
•
•
tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on:
a) luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta;
b) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; c)
jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja d) jättänyt
Verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai
yritystoiminnan keskeytymisestä; tai
• muiden edellä mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja
taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 6 §)
48
Omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevän toiminnan lopettamisen edellytykset
ovat väljemmät, koska omaa työtä tekevä ei ole välttämättä velvollinen rekisteröitymään
Verohallinnon rekistereihin eikä ottamaan eläkevakuutusta. Päätoimisesti omassa työssään
työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, jona
työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa.
(TTL 2 luku 9 §)
1.4.2.6.7.2. Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta?
Myyntivoittoa ei jaksoteta, kun kyseessä on:
•
•
•
•
•
•
maatilan osamyynti
konkurssiin päättynyt yritystoiminta (paitsi jos tulee jaettavaa omaisuutta)
avioerotilanne, jos yritystä ei myydä kolmannelle osapuolelle
yritystoiminta, joka on kestänyt enintään 18 kuukautta
myyntivoitto joka on saatu ennen yrityksen lopettamista edeltävää 6 kuukauden aikaa tai
tilanne, jossa yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan
veloilla on enintään 20 000 euroa, kun yritystoiminta päättynyt ja yrittäjän työttömyys
alkanut 1.1.2014 tai sen jälkeen (31.12.2013 saakka raja-arvo on enintään 10 000 euroa,
kun yritystoiminta päättynyt ja yrittäjän työttömyys alkanut 31.12.2013 tai sitä ennen; ks.
jäljempänä uuden raja-arvon voimaantulosäännöksestä).
Myytäessä ainoastaan osa maatilasta, esim. karja- tai maitokiintiöt, myyntituloa ei jaksoteta, vaan
se otetaan työttömyysetuudessa huomioon soviteltavana tulona edellyttäen, että henkilöllä on
oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Maatalousyrityksen osittaiseen luovuttamiseen liittyviä
muita soviteltavia tuloja voivat olla esim. luovutuskorvaukset sekä peltojen vuokratulot.
Jos yritystoiminta on päättynyt konkurssiin, ei yleensä ole jaksotettavaa myyntivoittoa eikä
asiakkaalta edellytetä myyntivoittolaskelman tekemistä. Konkurssituomion jälkeen saattaa tulla
sellaista jaettavaa omaisuutta, joka tulee ottaa huomioon jaksotuksessa, jolloin tehdään jaksotus
konkurssituomion antamisajankohdasta lukien.
Myyntivoittoa ei jaksoteta tilanteessa, jossa puolisot ovat yhdessä omistaneet yrityksen ja toinen
puoliso lähtee yrityksestä (esim. maatila) saaden avioeron yhteydessä tasinkoa. Mikäli yrityksestä
lähtevä puoliso myy osuutensa kolmannelle henkilölle, myyntivoiton jaksotus tehdään. Jos
yritys on ollut avoliitossa olevien yhteisomistuksessa ja puoliso myy osuutensa erotilanteessa,
myyntivoitto tulee jaksotettavaksi.
Myyntivoiton jaksotusta ei suoriteta, jos yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta. Arvioitaessa
yritystoiminnan kestoa, yritystoiminnan katsotaan alkaneen, kun varsinainen taloudellinen ja
tuotannollinen toiminta on alkanut. Jos yritystoiminnan valmisteluun liittyy poikkeuksellisen
työllistäviä seikkoja, yritystoiminnan voidaan katsoa olevan päätoimista jo ennen varsinaisen
yritystoiminnan alkamista.
Myyntivoittoa ei jaksoteta myöskään silloin, kun yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma
vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa. Taseen loppusumma
tarkoittaa yrityksen lopettamista edeltäneen viimeisen tilikauden taseen loppusummaa. Tästä
loppusummasta vähennetään yritystoimintaan kohdistuvat velat. Tasevertailussa ei oteta
huomioon käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista kuuden kuukauden aikana
ennen lopettamista tai todisteellista keskeytymistä saatua myyntivoittoa.
31.12.2013 saakka voimassa ollutta enintään 10 000 euron raja-arvoa sovelletaan, jos
yritystoiminta on päättynyt ja yrittäjän työttömyys on alkanut viimeistään 31.12.2013 tai
49
sitä ennen. Se, koska hakijan yritystoiminta on päättynyt, ilmenee TE- toimiston antamasta
työvoimapoliittisesta lausunnosta.
Jos yritystoiminta on loppunut ja työttömyys alkanut 1.1.2014 tai sen jälkeen, sovelletaan
korkeampaa 20 000 euron rajaa. Myyntivoittoa ei silloin jaksoteta, mikäli yrityksen viimeisen
tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000
euroa. Korkeampaa rajaa sovelletaan aina silloin, kun yritystoimintaa harjoittaneen työnhakijan
yritystoiminnan on työvoimapoliittisessa lausunnossa katsottu päättyneen aikaisintaan 1.1.2014
alkaen. Jos yritystoiminnan päättymisajankohta ei ilmene työvoimapoliittisesta lausunnosta,
Kelan tulee tiedustella sitä TE-toimistolta. Voimaantulosäännöksessä puhutaan yritystoiminnan
päättymisestä ja työttömyyden alkamisesta, jotka eivät ole sama asia kuin työttömäksi
työnhakijaksi rekisteröityminen. Siten tosiasiassa aiemmin yritystoimintansa lopettanut työnhakija
ei voi tulla uusien säännösten piiriin siirtämällä työnhakijaksi rekisteröitymistään uuden lain
voimaan tuloon asti.
Yrityksen osaomistajan saaman myyntivoiton tasevertailu 1.1.2014 lukien suoritetaan siten, että
jaksotettavan myyntivoiton rajana pidetään osaomistajuutta vastaavaa suhteellista osuutta 20 000
euron enimmäismäärästä. (ks. esimerkit 3 ja 5)
Esimerkki 1
Työttömyysetuuden hakija on aloittanut yritystoimintansa 1.1.2010 ja
lopettanut sen 20.3.2011. Yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukautta, joten
mahdollista myyntivoittoa ei jaksoteta, eikä myyntivoittolaskelmaa tehdä.
Esimerkki 2
Työttömyysetuuden hakija on aloittanut yritystoimintansa (toiminimi A) 1.9.2010. Hän poistaa
toiminimen kaupparekisteristä 31.8.2011 ja jatkaa yrittämistä kommandiittiyhtiön muodossa
1.9.2011 lähtien. Yritystoiminta lopetetaan 15.4.2012. Henkilön yritystoiminta on kestänyt yli 18
kuukautta, joten mahdollisen myyntivoittojaksotuksen selvittämiseksi on suoritettava tasetarkastelu eli selvitettävä jääkö viimeisen tilikauden taseen loppusumma enintään 20 000 euroa.
Esimerkki 3
Työttömyysetuuden hakija on toiminut yrittäjänä yli 18 kk työskentelemällä johtavassa asemassa
osakeyhtiössä, josta hän on omistanut 50 %. Osakeyhtiö on myyty 15.3.2012. Tilikaudelle
1.1.–31.12.2011 vahvistetun taseen loppusumma on 37 000 euroa. Taseesta ilmenee, että
yrityksellä on lyhyt- ja pitkäaikaisia velkoja yhteensä 17 000 euroa. Kun taseen loppusummasta
vähennetään velkojen määrä, saadaan tulokseksi 20 000 euroa. Hakijan omistusosuuden
(50 %) mukainen osuus taseen loppusummasta on 10 000 euroa, mikä on samansuuruinen
kuin hänen suhteellinen osuutensa (50 %) 20 000 euron enimmäismäärästä (10 000 euroa),
joten mahdollista myyntivoittoa ei jaksoteta eikä myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.
Esimerkki 4
A on lopettanut pitkäaikaisen ja päätoimisen yritystoimintansa 15.4.2014 ja hakenut
työttömyysetuutta 15.5.2014 alkaen. Viimeisen vahvistetun tilikauden 1.1.- 31.12.2013 taseen
loppusumma on 18 000 euroa. Yrityksen pitkäaikaiset velat ovat 6 000 euroa. Erotus 12
000 euroa ei ylitä raja-arvoa 20 000 euroa, eikä yritystoiminnan myyntivoittoa jaksoteta.
Esimerkki 5
B omistaa 30 % X Oy:n osakekannasta. Yritystoiminta lopetetaan. Yrityksen
viimeisen vahvistetun tilikauden taseen loppusumma vähennettynä
yritystoiminnan veloilla on 30 000 euroa. Myyntivoitto on selvitettävä. B:n
omistusoikeuden (30%) mukainen jaksotettava myyntivoitto on 9 000 euroa.
50
1.4.2.6.7.3. Myyntivoiton selvitys
Myyntivoiton selvityslomaketta tarvitaan myyntivoiton jaksottamisen selvittämiseen.
Myyntivoiton selvityksen tekeminen on 31.12.2012 asti edellytys myös sille, että TE-toimisto voi
katsoa henkilön työttömäksi, joten saadakseen työttömyysetuutta hakijan on tehtävä myyntivoiton
selvitys, vaikka mitään myyntivoittoa ei muodostuisikaan. Kelan on aina otettava vastaan
myyntivoiton selvityslomake ja annettava asiakkaalle todistus lomakkeen vastaanottamisesta.
1.1.2013 alkaen myyntivoittolaskelman jättämistä ei edellytetä työttömyysetuuden saamisen
työvoimapoliittisena edellytyksenä. Kelan ei siten tarvitse 1.1.2013 jälkeen antaa asiakkaalle
todistusta myyntivoittolaskelman vastaanottamisesta TE-toimistoa varten.
Myyntivoittolaskelma on kuitenkin jätettävä etuuden maksajalle silloin, kun myyntivoitto voi tulla
jaksotettavaksi. Laskelmaa tarvitaan myyntivoiton jaksottamisen selvittämiseen.
Kun henkilö hakee työttömyysetuutta yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä, pyydä asiakkaalta
myyntivoiton selvityslomake riippumatta siitä, onko yritysomaisuus myyty vai ei. Jos Kelassa
olevista tiedoista käy kuitenkin ilmi, että yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai
päättynyt konkurssiin, ei myyntivoiton selvityslomaketta tarvitse pyytää. Jos em. seikat eivät
käy ilmi Kelan tiedoista tai työvoimapoliittisesta lausunnosta, pyydä asiakasta toimittamaan
myyntivoiton selvityslomake yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä.
Myyntivoiton selvityslomakkeen lisäksi voit tarvita myyntivoiton jaksottamista varten muitakin
asiakirjoja. Pyydä selvitykset asiakkaalta vain, mikäli ne eivät selviä Kelassa olevista tai Kelan
saatavissa olevista tiedoista, tai asiaa täytyy muuten selvittää tarkemmin.
Myyntivoiton selvittämiseksi tarvittavia asiakirjoja ovat:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
myyntivoiton selvityslomake
konkurssihakemuksen kopio
viimeisimmän täyden päättyneen tilikauden tuloslaskelma ja tase
viimeisimmän tilikauden (vajaa) tuloslaskelma ja tase
kauppakirja yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä
selvitys mahdollisista omaisuuden myyntikuluista (jos asiakas haluaa ne esittää)
luotettava selvitys omaisuuden reaaliarvosta (tarvittaessa)
eläkelaitoksen todistus YEL-/MYEL-vakuutuksen päättymisestä (YEL-/MYEL-vakuutuksen
vuositulo on nähtävissä järjestelmästä)
selvitys yritystoiminnan kestosta (ei tarvita välttämättä, jos selviää esim. YTJ-rekisteristä)
selvitykset lopettamistoimenpiteistä (tarvittaessa voidaan pyytää selvitys, esim. että yritys
poistettu ennakonperintä-, kauppa- tai alv-rekisteristä)
selvitys hakijan vastattavaksi jääneistä yritystoimintaan kohdistuvista veloista (osakeyhtiössä
ei ole välttämättä taseessa oleva velka)
verottajan kiinteistöverotiedot (maatalousyrittäjät lähinnä)
Lisäksi avoimesta, kommandiitti- tai osakeyhtiöstä pyydetään tarpeen mukaan
•
•
•
•
selvitys, jossa näkyy hakijan osuus yhtiöstä (yhtiösopimus, verolomake 35, veroilmoitus)
kauppakirja yhtiöosuuden/osakkeiden myynnistä
selvitys palkasta, jos on ollut TEL-vakuutettu
selvitys osakkeiden hankintahinnasta ja myyntikuluista (asiakkaan halutessa).
51
1.4.2.6.7.4. Tasetarkastelu
Tasetarkastelussa selvitetään yritystoiminnan laajuus viimeisen täyden tilikauden taseen
perusteella.
Hakija toimittaa myyntivoiton selvityslomakkeen liitteinä tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelman
ja taseen avulla lomakkeen tietojen paikkansapitävyyttä voidaan epäselvissä tilanteissa
arvioida. Lomakkeella ilmoitettuja tietoja verrataan esim. silloin, kun yritysomaisuutta ei ole
myyty ja jaksotus tehdään netto-omaisuuden perusteella. Taseesta voidaan tällöin varmistaa
poistamattoman hankintamenon määrä. Taseesta voidaan yleensä määrittää myös se, onko
yritysomaisuutta edelleen myymättä ja tulisiko tämä huomioida myyntivoiton ohella. Myös yrityksen
velkojen määrä voidaan tarkistaa taseen "vieraasta pääomasta".
Tuloslaskelma kertoo, mitä tilikauden aikana on myyty ja ostettu, sekä sen, onko yrityksen tulos
ollut voitollinen vai tappiollinen. Myös myyntivoitto kirjataan tuloslaskelmaan.
Taseesta voidaan todeta, mitä omaisuutta ja velkoja yrityksellä on tilikauden päättyessä. Taseen
"vastaavaa puolelle" on kirjattu varallisuus, joka yrityksellä on käytössään. Taseen "vastattavaa
puolelle" on kirjattu ne menot, joista yritys on vastuussa varallisuudellaan sekä oma pääoma.
Jos yrityksellä ei ole tasetta sen vuoksi, että yrityksellä ei ole velvollisuutta pitää kahdenkertaista
kirjanpitoa (esim. ammatinharjoittajat ja maatalousyrittäjät), tai tasetta ei muusta syystä ole
tosiasiallisesti laadittu, taseen loppusumma tarkoittaisi yrityksen omaisuusluettelosta vastaavana
ajankohtana ilmeneviä varoja. Omaisuusluettelo laaditaan viimeisimmän tilikauden päättyessä
vallinneiden olosuhteiden mukaisena. Esim. jos tilikausi on kalenterivuosi ja yritystoiminta loppuu
toukokuun alussa, käytetään edellisen vuoden 31.12. tilanteen mukaan vahvistettua tasetta.
Tarkastelu tehdään vähentämällä varoista yritystoiminnan senhetkiset velat.
Kun yritys myy omaisuuttaan, mahdollinen myyntivoitto kirjataan tuloslaskelmaan joko
"liiketoiminnan muihin tuottoihin" tai "satunnaisiin tuottoihin". Tuloslaskelmaan kirjattu myyntivoitto
on laskettu vähentämällä kauppahinnasta omaisuuden poistamatta oleva hankintameno.
Taseessa yrityksen omaisuus on kirjattu "vastaavaa puolelle". "Käyttöomaisuudella" ja muilla
pitkäaikaisilla sijoituksilla tarkoitetaan samaa kuin taseen pysyviin vastaaviin kuuluvalla
omaisuudella. "Käyttöomaisuus" sisältää mm. yrityksen liikearvon, rakennukset, koneet sekä
kaluston. "Vaihto-omaisuuteen" on kirjattu yrityksen varaston arvo. "Rahoitusomaisuus" sisältää
mm. yrityksen myyntisaamiset, jotka kertovat paljonko yritys on vielä saamassa asiakkailtaan
sekä rahatilit (ei jaksotettavaa). Taseen "vastattavaa puolelle" on kirjattu yrityksen vastuut; eli
ne sitoumukset, jotka yritystoiminnan päättyessä on katettava ennen kuin yrityksen varallisuus
voidaan jakaa osakkaiden kesken. "Oma pääoma" sisältää osakkaiden yritykseensä sijoittamat
varallisuuserät, joilla ei ole merkitystä myyntivoiton määrittämisessä. "Vieraspääoma" sisältää
yrityksen lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset velat.
Jos taseen loppusumman ja velkojen erotus on enintään 20 000 euroa, katsotaan yritystoiminta
niin vähäiseksi, ettei yrityksen lopettamiseen liittyvää myyntivoittoa oteta huomioon eikä laskelmaa
tarvit-se tarkemmin tehdä. Asiakkaan on kuitenkin vahvistettava antamansa tiedot oikeiksi
allekirjoittamal¬la myyntivoiton selvityslomake. Liitteenä tulee toimittaa viimeisen täyden tilikauden
tase tai jos sellaista ei ole tehty, oikeaksi vahvistettu sen hetkinen omaisuusluettelo. (ks. raja-arvon
voimaantulon soveltamisohje.)
1.4.2.6.7.5. Myyntivoiton määrittely
Kun omaisuus on myyty, myyntivoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta:
52
• oletettuna hankintamenona 50 %; tai
• omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden
kulujen yhteismäärä, jos se on suurempi kuin hankintameno-olettama.
Käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään
yritystoiminnan lopettamiseen liittyvänä tulona myös silloin, kun se on saatu yritystoiminnan
lopettamista edeltävien kuuden kuukauden aikana. Näin on myös silloin, kun omistaja on nostanut
myyntivoiton yksityiskäyttöön. Jos käyttöomaisuuden myynnistä saatu tulo sisältyy yrityksen
rahoitusomaisuuteen, sitä ei oteta huomioon myyntivoittoa laskettaessa, jotta myydyn omaisuuden
arvo ei tule otetuksi huomioon kahteen kertaan.
Myös verovapaat myyntivoitot esim. sukupolvenvaihdosluovutukset jaksotetaan myyntivoittona.
Myyntivoittona ei kuitenkaan oteta huomioon yrittäjän- tai maatalousyrittäjän omana asuntona
käyttämän rakennuksen arvoa.
Jaksotettavana yritysomaisuutena ei pidetä yrityksen rahoitusomaisuutta. Rahoitusomaisuutta
ovat rahat, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit sekä muut vastaavat rahoitusvarat. (Laki
elinkeinotulon verottamisesta 360/1968 9 §)
Saadusta myyntivoitosta vähennetään myyjän vastattaviksi jäävät yritystoimintaan kohdistuvat
velat ja velkojen erääntyneet korot. Velat voidaan vähentää myös siinä tapauksessa, että yrittäjä
on henkilökohtaisesti joko velka- tai takaussitoumuksen perusteella vastuussa yritystoimintaan
liittyvästä velasta. Velan luonteesta yritystoiminnan velkana on tällöin kuitenkin esitettävä
luotettava selvitys esim. pankin todistus velan käyttötarkoituksesta. Yrityksen taseesta ilmenevää
velkaa voidaan yleensä pitää yritystoiminnan velkana.
Myyntivoitto jaksotetaan myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies myy osuutensa
yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään ja omistajia on useampia, myyntivoitto
jaetaan omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa. Yhtiömiehen tai osakkaan
myydessä osuutensa pidetään myyntihintana kauppahintaa. Jos henkilö myy osuuksia ja osakkeita
yrityksen jatkaessa toimintaansa, myyntivoitto lasketaan hankintameno-olettaman avulla, ellei
todellinen hankintahinta ja myynnistä aiheutuvat kustannukset ole suuremmat kuin hankintamenoolettaman mukainen määrä.
Esimerkki 1
Henkilöt myyvät puoliksi omistamansa avoimen yhtiön sekä sen käyttöomaisuuden 100 000
eurolla. Yritystoiminta on aloitettu vuonna 1980. Taseesta ilmenevä käyttöomaisuuden
verotuksessa poistamatta oleva määrä on 8 500 euroa. Myyntihinnasta vähennetään
hankintameno-olettaman mukainen määrä, koska tämä johtaa hakijalle edullisempaan tulokseen
eli 100 000 – (100 000 x 50 %) = 50 000. Saatu myyntivoitto puolitetaan omistajien kesken.
Esimerkki 2
Henkilöt myyvät puoliksi omistamansa avoimen yhtiön sekä sen käyttöomaisuuden
100 000 eurolla. Yritystoiminta on aloitettu vuonna 1980. Käyttöomaisuuden
taseesta ilmenevä verotuksessa vielä poistamatta oleva määrä on 8 500 euroa.
Hakijoilla on yritystoiminnasta aiheutunutta velkaa, jonka suorittamisesta he ovat
henkilökohtaisesti sitoutuneet vastaamaan yhteensä 50 000 eurolla. Myyntivoitto
lasketaan seuraavasti: 100 000 – (100 000 x 50 %) = 50 000 – 50 000 = 0 euroa.
Esimerkki 3
Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Käyttöomaisuutta (metsätyökoneita) ei saada myydyksi heti.
Käyttöomaisuuden taseesta ilmenevä poistamatta oleva hankintameno on 60 000 euroa.
Hakija esittää koneet myyneen maahantuojan selvityksen koneiden takaisinostohinnasta,
53
jonka mukainen arvo on enintään 43 000 euroa. Reaaliarvosta voidaan vähentää omaisuuden
poistamatta oleva hankintahinta tai hankintameno-olettama. Koska poistamatta oleva
hankintameno johtaa hakijalle edullisempaan tulokseen, voidaan tätä määrää käyttää.
Myyntivoittoa ei muodostu, koska poistamatta oleva hankintameno on suurempi kuin reaaliarvo.
Esimerkki 4
Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Hän myy yrityksen käyttöomaisuuteen
kuuluvan pakettiauton 5 000 eurolla. Yrityksen varastoa, arvoltaan 17 500
euroa, ei myydä. Myyntivoitto lasketaan siten, että sekä myyntivoitto myydystä
omaisuudesta että myymättä olevan omaisuuden nettoarvo jaksotetaan.
Myytäessä osakkeita tai osuuksia myyntivoitto lasketaan hankintamenoolettaman avulla, elleivät hankintahinta ja myynnistä aiheutuneet todelliset
kustannukset ole suuremmat, kuin hankintameno-olettaman mukainen määrä.
Esimerkki 5
Henkilö myy 50 %:n osuutensa osakeyhtiön osakepääomasta 50 000 eurolla osayhtiön
jatkaessa toimintaansa. Henkilölle on aiheutunut kuluja myynnistä 1 700 euroa.
Osakkeiden hankintahinta on ollut 10 000 euroa. Yritystoiminta on aloitettu 1990.
Myyntihinnasta vähennetään hankintameno-olettaman mukainen määrä, koska tämä johtaa
hakijalle edullisempaan loppu-tulokseen eli: 50 000 – (50 000 x 50 %) = 25 000 euroa.
Kun omaisuutta ei ole myyty tai jos se on myyty vain osittain, myyntivoitto lasketaan nettoomaisuuden perusteella. Netto-omaisuus saadaan vähentämällä omaisuuden reaaliarvosta joko
hankintameno-olettaman mukainen määrä taikka omaisuuden poistamatta oleva hankintameno.
Omaisuuden reaaliarvolla tarkoitetaan todellista, esim. kirjanpitäjän arvioon perustuvaa, määrää.
Hakijan tulee esittää luotettava selvitys omaisuuden arvosta. Netto-omaisuudesta vähennetään
yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen erääntyneet korot.
1.4.2.6.7.6. Myyntivoiton jaksotusmenettely
Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella tai täysimääräisen peruspäivärahan määrän
perusteella, jos sen määrä on kuukaudessa suurempi kuin työtulo. Työtulona pidetään henkilön
yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa. Jos henkilöllä ei ole
yritystoimintaa koskevaa eläkevakuutusta, tai jos eläkevakuutuksen suuruus on ollut ilmeisessä
epäsuhteessa yritystoiminnan suuruuteen, käytetään jaksotuksessa sitä työtuloa, jonka perusteella
henkilön olisi tullut eläkevakuutus ottaa. Jos eläkevakuutuksen ottaminen on laiminlyöty, voidaan
yleensä käyttää vakuutusmuodon vähimmäismääriä. YEL-työtulon alaraja vuonna 2013 on 7
303,99 euroa vuodessa (vuonna 2012 7105,84 €/v, vuonna 2011 6 896,69 €/v ja vuonna 2010 6
775,60 €/v).
Esimerkki 1
Henkilön eläkevakuutus on lakannut vuonna 2009, koska hänelle on myönnetty vapautus
vakuuttamisvelvollisuudesta sillä perusteella, että vakuutusturva on ollut riittävä TEL:n
mukaisen eläkevakuutuksen perusteella. Hakija myy palkkatyön ohella hoitamansa yrityksen
ja saa myyntivoittoa 12 000 euroa. Yrityksestä hakijalle kertynyt tulo on ollut keskimäärin
1 200 euroa kuukaudessa. Saatu myyntivoitto voidaan jaksottaa tämän tulon perusteella.
Esimerkki 2
54
Henkilön eläkevakuutus on 840 euroa/kk. Hän esittää selvityksen siitä, että vakiintunut tulotaso
on ollut 2 500 euroa/kk. Myyntivoitto voidaan jaksottaa esitetyn selvityksen perusteella.
Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella ja lasketaan, kuinka monen kuukauden
työtuloa myyntivoitto vastaa. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan
sisältyvän 21,5 työpäivää. Jaksotus tehdään siten, että myyntivoitto jaetaan vakuutuksen
kuukausimäärällä. Erotukseksi jäävä vajaan kuukauden myyntivoitto muunnetaan päiviksi
jakamalla määrä eläkevakuutuksen päiväkohtaisella määrällä. Jaksotus tehdään vastaamaan
täysiä työttömyyspäivärahapäiviä, jolloin tarvittava pyöristys tehdään alaspäin.
Esimerkki 3
Henkilö lopettaa yritystoiminnan. Hän myy yrityksensä käyttöomaisuuden 1.10.2011
saaden tästä myyntivoittoa 12 000 euroa. Henkilön yritystoimintaan liittyvän
eläkevakuutuksen määrä on 740 euroa kuukaudessa. Myyntivoitto jaksotetaan
1.10.2011 lukien siten, että henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 16 kuukauteen.
1.4.2.6.7.7. Jaksotuksen alkamisajankohta
Myyntivoitto jaksotetaan yrityksen lopettamisesta lukien. Jos yritystoiminnan laatu tai muut erityiset
seikat sitä puoltavat eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus hakijan pyynnöstä
luotettavan selvityksen perusteella suorittaa myyntihetkestä lukien. Erityisenä syynä voidaan
yleensä pitää esim. myymättä olevan omaisuuden korkeaa arvoa, jonka johdosta oikeudeton aika
muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi.
Yritystoiminta katsotaan pääsääntöisesti lopetetuksi, ellei muuhun arvioon ole aihetta, jos
1.
2.
3.
4.
tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja henkilö on:
a) luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta
eläkevakuutuksesta; b) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen
poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä; c) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen
yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja d) jättänyt Verohallinnolle joko
ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai
yritystoiminnan keskeytymisestä; tai
5. muiden edellä mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen
ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt. (TTL 2 luku 8 §)
Myös hakijan oma ilmoitus ja ajankohta, josta työ- ja elinkeinotoimisto katsoo yritystoiminnan
päättyneeksi, ovat viitteitä lopettamishetkestä, josta myyntivoiton jaksotus voidaan aloittaa.
Jos yritystoiminta on päättynyt konkurssiin ja työttömyysetuuden saajalle tulee konkurssituomion
jälkeen sellaista jaettavaa omaisuutta, joka tulee ottaa huomioon jaksotuksessa, tehdään jaksotus
konkurssituomion antamisajankohdasta lukien, ei yrityksen lopettamisajankohdasta lukien.
1.4.2.6.7.8. Jaksotuksen enimmäisaika
Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle.
55
Jos hakija täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon myyntivoiton jaksotusaikana, hän
saa oikeuden työttömyyspäivärahaan. Jaksotus ei siten estä työttömyyspäivärahan saamista
työssäoloehdon täyttymisestä lukien.
Palkansaajan työssäoloehdon täyttyminen kumoaa aikaisemmin vahvistetun myyntivoiton
jaksotuksen. Myyntivoiton jaksotus ei keskeydy vaan sitä ei tässä tapauksessa enää jatketa.
Esimerkki
X Oy:n toimitusjohtaja A myy 14.6.2012 kaikki omistamansa yrityksen osakkeet, yhteensä 30 %
osakekannasta B:lle ehdoin, että omistus- ja hallintaoikeus siirtyy kun kauppahinta on kokonaan
maksettu. Samalla A sitoutuu toimimaan edelleen yrityksen toimitusjohtajana 31.12.2013 saakka.
B saa maksettua kauppahinnan A:lle 31.12.2012, mistä lähtien A:lla ei ole enää yrittäjän
asemaa. A jää työskentelemään yrityksessä toimitusjohtajana ja hänen palkansaajan
työssäoloehtonsa täyttyy 1.1.2013 – 30.8.2013. A saamaa myyntivoittoa ei jaksoteta, koska
hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon, vaikka hän jäisi 1.1.2014 lukien työttömäksi.
1.4.2.7. Työriita
Työriidan aikana työttömyysetuutta ei makseta työnhakijalle, joka on:
• joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta; tai
• joutunut työttömäksi välillisesti työlakon tai työsulun johdosta, jos voidaan päätellä, että
työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia myös hänen työ- ja palkkasuhteisiinsa.
Välittömästi lakon tai työsulun johdosta työttömäksi joutunut on henkilö, joka kuuluu lakon
tai työsulun osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön. Välillisesti työttömäksi joutunut on
esimerkiksi henkilö, joka tekee samaa työtä kuin lakossa olijat kuulumatta kuitenkaan samaan
työntekijäjärjestöön.
Esimerkki
A työskentelee rakennustyömaalla, jossa työnteko on keskeytynyt työnseisauksen
vuoksi. A ei kuulu työriidan osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön, mutta hän tekee
samaa työtä, kuin lakossa olevat työntekijät. A:n voidaan katsoa joutuneen työttömäksi
sellaisen työlakon johdosta, jonka tarkoituksena on saada muutoksia myös hänen työ- ja
palkkaussuhteisiinsa. A ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen työnteon estymisen ajalta.
Jos henkilö on ennen työsuhteisiinsa vaikuttavan lakon alkamista ollut kokonaan lomautettu,
työttömyysetuutta maksetaan myös lakon ajalta edellyttäen, että lomautusilmoitus on annettu
ennen lakkovaroitusta tai työsulkuilmoitusta.
Jos henkilön työnteko estyy sellaisen lakon takia, jolla ei ole välitöntä eikä välillistä vaikutusta
hänen työ- tai palkkasuhteisiinsa, työttömyysetuus maksetaan lakon ajalta tilanteesta riippuen joko
täytenä tai soviteltuna. Omavastuuaikaa ei oteta.
1.4.3. Erityiset edellytykset
Työvoimaviranomaisen tutkimien työvoimapoliittisten edellytysten ja Kelan tutkimien yleisten
saamisedellytyksien (esim. työkykyisyys, estävät etuudet) lisäksi peruspäivärahan hakijan tulee
56
täyttää peruspäivärahalle asetetut erityiset saamisedellytykset. Keskeisimmät peruspäivärahaa
koskevat saamisedellytykset ovat työssäoloehdon ja omavastuuajan täyttyminen.
1.4.3.1. Palkansaajan työssäoloehto
Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Kun henkilö hakee
työttömyysetuutta, Kelan tulee selvittää työssäoloehdon täyttyminen. Kelan on myös seurattava
työssäoloehdon kertymistä päivärahakauden aikana.
1.4.3.1.1. Työssäoloehdon täyttyminen
Työssäoloehdon täyttyminen 1.1.2014 lukien
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana
(tarkastelujakso) ollut 26 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. Työssäoloehdon
pituus lyhentyy siten 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon.
Uutta 26 viikon työssäoloehtoa sovelletaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työssäoloehdon
täyttävässä työssä 29.12.2013 jälkeen vähintään yhden (1) kalenteriviikon. Pääsääntöisesti
tämä tarkoittaa 18 tunnin työtä kalenteriviikon aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että jos työnhakija on maanantaina 30.12.2013 alkavalla viikolla työssä vähintään 18 tuntia,
sovelletaan häneen uutta 26 viikon työssäoloehtoa. Tällöin vältytään työssäoloehdon takautuvalta
selvittämiseltä niiden työnhakijoiden kohdalla, joita ovat olleet lain voimaantuloa edeltävänä aikana
(29.12.2013 ja sitä ennen) työssä vähintään 26 viikkoa mutta vähemmän kuin 34 viikkoa.
Työssäoloehdon täyttävällä kalenteriviikolla tarkoitetaan työtä, joka täyttää muun muassa työaikaa
ja palkkaa koskevat edellytykset. Kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon, vaikka työsuhde
ei kestäisi koko kalenteriviikkoa, kunhan työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät (työtä esimerkiksi
vähintään 18 tuntia).
Esimerkki 1
A:n kokoaikainen työsuhde on päättynyt 13.1.2014. Koska A on työskennellyt työssäoloehdon
täyttävässä työssä myös 30.12.2013 alkavalla kalenteriviikolla, häneen sovelletaan
uutta 26 kalenteriviikon työssäoloehtoa. Koska A on ollut työssä uuden lain voimassa
ollessa vähintään yhden kalenteriviikon, hänelle on syntynyt oikeus peruspäivärahaan.
Palkansaajan työssäoloehdon täyttymistä tarkastellaan päiväkohtaisesti siten, että palkansaajan
työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyneen jo sinä päivänä kun 18 viikkotyötuntia tulee täyteen.
Tällöin omavastuuaikaa voidaan laskea seuraavasta päivästä lukien. (omavastuuaika).
Työssäoloehdon täyttyminen 31.12.2013 saakka
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana
(tarkastelujakso) ollut 34 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä.
Palkansaajan työssäoloehdon täyttymisen vaadittavan työn kestoa ja työssäoloehdon
tarkastelujakson pituutta koskevat säännökset muuttuivat 1.1.2010 alkaen. Uusien säännösten
mukaan työskentelyjakson ja tarkastelujakson pituuteen ei vaikuta se, onko henkilö saanut
aikaisemmin työttömyyspäivärahaa vai ei, vaan työssäoloehto on kaikille palkansaajille sama.
Sen sijaan uusien säännösten voimaatulon kannalta on merkityksellistä, onko työnhakija saanut
aiemmin työttömyyspäivärahaa vai ei.
1.1.2010 voimaan tulleeseen lainmuutokseen asti palkansaajaan sovelletaan kahta eri
työssäoloehtoa riippuen siitä, onko hän saanut aikaisemmin työttömyyspäivärahaa vai ei.
57
Alkuehtoa sovelletaan henkilöön, joka hakee peruspäivärahaa ensimmäistä kertaa tai joka
ei ole saanut palkansaajan tai yrittäjän perus- tai ansiopäivärahaa 1.1.1997 tai sen jälkeen.
Alkuehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 43
kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä.
1.1.2010 alkaen ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahan piiriin tulevien työssäoloehto lyhenee
43 kalenteriviikosta 34 viikkoon. Uutta 34 kalenteriviikon työssäoloehtoa sovelletaan työnhakijaan,
joka ei ole saanut työttömyyspäivärahaa 1.1.1997 tai sen jälkeiseltä ajalta, kuitenkin vasta sen
jälkeen, kun hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä 1.1.2010 alkaen vähintään yhden
kalenteriviikon. Työssäoloehdon täyttävällä kalenteriviikolla tarkoitetaan työtä, joka täyttää muun
muassa työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset. Kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon,
vaikka työsuhde ei kestäisi koko kalenteriviikkoa, kunhan työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät
(työtä esimerkiksi vähintään 18 tuntia). Jollei ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahan piiriin
tuleva työnhakija ole ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä 1.1.2010 alkaen vähintään yhtä
kalenteriviikkoa, vaaditaan työssäoloehdon täyttymiseen hänen kohdallaan edelleen 43 työviikkoa.
Voimaantulosäännöksellä on haluttu välttää se, että työssäoloehdon täyttyminen jouduttaisiin
selvittämään takautuvasti niiden työnhakijoiden osalta, jotka ovat uuden lain tulessa voimaan olleet
tarkastelujakson aikana työssä vähintään 34 viikkoa, mutta kuitenkin vähemmän kuin 43 viikkoa.
Paluuehtoa sovelletaan 1.1.2010 voimaan tulleeseen lainmuutokseen asti henkilöön, joka on
saanut palkansaajan tai yrittäjän perus- tai ansiopäivärahaa 1.1.1997 tai sen jälkeen. Yhdeltäkin
päivältä täysimääräisenä tai määrältään alennettuna maksettu työttömyyspäiväraha riittää
paluuehdon soveltamiseen. Paluuehto täyttyy, kun henkilö on 24 lähinnä edellisen kuukauden
aikana (tarkastelujakso) ollut 34 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. Henkilöllä,
joka on toiminut aiemmin yrittäjänä yli 16 mutta enintään 18 kk, paluuehdon tarkastelujakso on 26
kuukautta.
1.1.2010 alkaen aiemmin työttömyyspäivärahaa saaneen osalta työssäoloehdon tarkastelujakso
pitenee 24 kuukaudesta 28 kuukauteen. Vaikka uuden lain mukainen tarkastelujakso
on 28 kuukautta, sovellettaessa uutta työssäoloehtoa työnhakijoihin, jotka ovat saaneet
työttömyyspäivärahaa 1.1.1997 tai sen jälkeen, työssäoloehdon tarkastelujakso ulottuu
kuitenkin enintään 1.1.2008 asti, jollei tarkastelujaksoa tule pidentää. Voimaantulosäännös
ei siten rajoita tarkastelujakson pidentämistä tavanomaiseen tapaan hyväksyttävän syyn
johdosta 1.1.2008 edeltävään aikaan. Säännöksen tarkoituksena on se, ettei takautuvasti
jouduttaisi selvittämään työskentelyjaksoja, jotka ajoittuvat vanhan lain mukaisen 24 kuukauden
tarkastelujakson ulkopuolelle mutta uuden lain mukaisen 28 kuukauden tarkastelujakson
sisälle. Voimaantulosäännös vaikuttaa siten, että uuden lain tullessa voimaan tarkastelujakso
on aikaisemmin päivärahaa saaneiden osalta vanhan lain mukainen 24 kuukautta (1.1.2008 31.12.2009). Tästä seuraa se, ettei synny tilannetta, jossa työssäoloehto täyttyisi pelkästään
lain voimaantulosta johtuen. Käytännössä tilanne muuttuu täysin uuden lain 28 kuukauden
tarkastelujakson mukaiseksi 2010 toukokuun alussa, jolloin 28 kuukauden tarkastelujakso ilman
pidennyksiä olisi 1.1.2008 - 30.4.2010.
1.4.3.1.2. Työssäoloehtoon luettava työ
Yhdistelmätukityön lukeminen työssäoloehtoon
Palkkatukityön lukeminen työssäoloehtoon
Palkansaajan työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joina työ on:
58
• ollut vakuutuksenalaista;
• täyttänyt työaikaa koskevat edellytykset; sekä
• täyttänyt palkkaa koskevat edellytykset.
Jotta työ voidaan lukea työssäoloehtoon, kaikkien em. edellytysten tulee täyttyä samanaikaisesti.
Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan 1.1.2017 alkaen lukea myös muuta kuin
palvelussuhteessa tehtyä työtä. Työnhakijan täytettyä 60 vuotta työssäoloehtoon voidaan
lukea myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina henkilö on ollut 60 vuotta täytettyään julkisesta
työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (JTYPL) 11 luvun 1 § 2 momentin perusteella TE –
toimiston järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa. ( TE – toimiston velvoite järjestää
palvelua 60 vuotta täyttäneelle).
Työssäoloehtoon luettava aika lasketaan palvelun keston perusteella, eikä päivärahaoikeuden
mahdollisella puuttumisella palvelun ajalla ole merkitystä. Toisaalta sellainen kahden palvelun
välinen, enintään seitsemän kalenteripäivän pituinen aika, jolta maksetaan korotettua etuutta
( korotusosa työllistymistä edistävän palvelun ajalta TTL 6 luvun 3 b §:n nojalla) ei kerrytä
työssäoloehtoa. Työllistymistä edistävän palvelun katsotaan kestäneen kalenteriviikon, jos
palvelun on kestänyt vähintään maanantaista perjantaihin, riippumatta siitä, onko palvelua
tosiasiallisesti järjestetty jokaisena päivänä viikon aikana.
Esimerkki
61 vuotta täyttänyt A on työllistymistä edistävässä palvelussa 9.1.2017 – 15.1.2017
maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Hänen työssäoloehtonsa ei kerry tältä
viikolta. 63 -vuotias B on palvelussa kolmena päivänä siten että palvelu ajoittuu
ajalla 9.1.2017 – 15.1.2017 maanantaihin, keskiviikkoon ja perjantaihin. Koska
palvelua katsotaan kestäneen kalenteriviikon, viikko luetaan B:n työssäoloehtoon.
Palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn tulee perustua työ-, toimi- tai virkasuhteeseen.
Yritystoimintaa ei voida lukea palkansaajan työssäoloehtoon. Yritystoimintaan rinnastettava oma
työ ei myöskään kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Myöskään omaishoidon tuella tehtyä
työtä, perhehoitajana toimimista, vapaaehtoistyötä tai vankilassa tehtyä vankityötä ei voida lukea
työssäoloehtoon. Työssäoloehtoon voidaan sen sijaan hyväksyä vangin vankilan ulkopuolella
tekemä ns. siviilityö.
Toimitusjohtajan työ voidaan lukea palkansaajan työssäoloehtoon vaikka toimitusjohtaja ei ole
työsuhteessa yritykseen. Työssäoloehdon kertyminen edellyttää aina sitä, että toimitusjohtaja on
palkansaaja-asemassa. Jos toimitusjohtajaa on pidettävä työttömyysturvalain mukaisena yrittäjä,
palkansaajan työssäoloehto ei tällöin kerry. Toimitusjohtajan asema poikkeaa palkansaajasta siltä
osin, että oikeuskäytännössä on katsottu, ettei toimitusjohtajaa voi lomauttaa eli lomautusajalta
toimitusjohtajalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan.
Jos henkilö harjoittaa samanaikaisesti yritystoimintaa ja on työsuhteessa johonkin toiseen
yhteisöön, työsuhteessa tehty työ voi kuitenkin kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa.
Yritystoiminta ei siis estä palkansaaja-asemassa tehdyn työn lukemista työssäoloehtoon, mutta
omalle tai perheenjäsenen yrityksellä TTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetussa yrittäjäasemassa tehtyä
työtä ei siis voida lukea palkansaajan työssäoloehtoon.
Palkansaajan työssäoloehtoon ei voida lukea työtä, joka tehdään yritystoimintaan rinnastettavana
omana työnä ja palkanmaksu laskutetaan osuuskunnan kautta. Ko. tilanteissa osuuskunta välittää
tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista,
laskutuksesta ja kirjanpidosta, mutta työntekijän ja osuuskunnan välillä ei synny työsuhdetta. Kun
osuuskuntaa tai laskuttajaa ei katsota työnantajaksi, kyse ei ole työntekijänä suoritettavasta työstä
ja työsuhteen olemassaolosta eikä tällaista työtä hyväksytä palkansaajan työssäoloehtoon. (TTL 2
luku 5 §).
59
Työssäoloehtoon ei voida lukea työtä, jota henkilö on tehnyt osa-sairauspäivärahaa saadessaan.
Työssäoloehtoon ei voida lukea sitä työaikaa, joka on säästetty työaikapankkiin.
1.1.2010 alkaen työssäoloehtoon ei voida lukea aikaa, jolta henkilölle on maksettu työ- tai
virkaehtosopimuksen mukaan alennettua sairausajan palkkaa. Jos henkilö tekee työtä, jonka ajalta
hänelle maksetaan työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa, työ
luetaan työssäoloehtoon 31.12.2009 asti, ja sen jälkeen työ on tarkastelujaksoa pidentävää aikaa,
jota ei lueta työssäoloehtoon.
Kukin kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Rajoitusta ei sovelleta
peruspäivärahaan oikeutettuun henkilöön, joka täyttää työttömyyskassan jäsenyysehdon.
Tällaisessa tapauksessa kertaalleen peruspäivärahan työssäoloehtoon luettu työ voidaan lukea
ansiopäivärahan työssäoloehtoon.
Vaikka työttömyyspäivärahaa ei voida myöntää alle 17-vuotiaalle henkilölle, alle 17-vuotiaana tehty
palkkatyö voidaan lukea työssäoloehtoon.
Peruspäivärahan työssäoloehtoon hyväksytään vain 1.1.1994 tai sen jälkeen tehty työ.
Yhdistelmätukityön lukeminen työssäoloehtoon
Ajalla 1.1.1998–31.12.2005 työmarkkinatuki voitiin myöntää osana yhdistelmätukea työnantajalle,
joka työllisti työmarkkinatukeen oikeutetun työttömän työnhakijan. Yhdistelmätukityön lukemisen
työssäoloehtoon ratkaisee se, milloin yhdistelmätukityö on tehty.
Ennen vuotta 2002 tehdystä yhdistelmätukityöstä työssäoloehtoon luetaan 1/3, enintään kuitenkin
16 kalenteriviikkoa.
Vuonna 2002 tehdystä yhdistelmätukityöstä työssäoloehtoon luetaan puolet.
Vuonna 2003 ja myöhemmin työssäoloehtoon luetaan puolet sellaisesta työstä, jonka
palkkauskustannuksiin työnantajalle on maksettu samalta ajalta sekä työmarkkinatukea että
työllistämistukea (yhdistelmätuki). Työ, jonka palkkauskustannuksiin työnantajalle on maksettu
vain työmarkkinatukea, luetaan työssäoloehtoon kokonaisuudessaan.
Yhdistelmätukityön ajalta työssäoloehtoon luettavien kalenteriviikkojen tulee täyttää normaalit
palkka- ja työaikaedellytykset.
Kun yhdistelmätukityön aika puolitetaan, kalenteriviikot pyöristetään tarvittaessa alaspäin:
Esimerkki
A:n yhdistelmätukityö on kestänyt 33 kalenteriviikkoa. Työsuhteen ajalta
työnantajalle on maksettu sekä työmarkkinatukea että työllistämistukea. Puolet 33
kalenteriviikosta on 16,5 kalenteriviikkoa. Työssäoloehtoon luetaan 16 kalenteriviikkoa.
Palkkatukityön lukeminen työssäoloehtoon
1.1.2014 voimaan tulevan työttömyysturvalain muutoksen mukaisesti kaikki palkkatuettu työ
kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Siten TE - toimiston myöntämällä korkeimmalla korotetulla
palkkatuella tuettu työ luetaan 30.12.2013 lukien kokonaan työssäoloehtoon.
Aikaisemmin voimassa olevan lain mukaan TE -toimiston 1.1.2006 alkaen myöntämästä
korkeimmasta korotetusta palkkatuesta (perustuki + 61 – 90 %:n lisäosa) on luettu
työssäoloehtoon vain puolet. Muulla kuin korkeimmalla korote¬tulla palkkatuella tuettu työ
on kerryttänyt työssäoloehtoa kokonaisuudessaan riippumatta siitä, onko tuki rahoitettu
työmarkkinatukimäärärahoista vai ESR-rahoista.
60
Kela saa tiedon korkeimman korotetun palkkatuen tai muun työmarkkinatukimäärärahoista
rahoitetun palkkatuen maksamisesta työvoimapoliittisesta lausunnosta.
29.12.2013 saakka korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehdyn työn tulee täyttää normaali
palkkaa, työaikaa ja vakuutuksenalaisuutta koskevat edellytykset, jotta puolet viikoista voidaan
lukea työssäoloehtoon. Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä kuitenkin aina on, että työnantaja
sitoutuu maksamaan palkkatuella palkatulle henkilölle työehtosopimuksen mukaisen palkan
tai, jollei alalla ole työehto¬sopimusta, tavanomaisen ja kohtuullisen palkan. Koska TEtoimisto tutkii palkkatukityöstä maksetta¬van palkan työehtosopimuksenmukaisuuden, voidaan
palkkatukityön lähtökohtaisesti katsoa täyttä¬vän työssäoloehtoon lukemisen palkkaa koskevat
edellytykset. Jos palkkatukityöstä saatu palkka kuitenkin on huomiota herättävän pieni, tulee
palkan työehtosopimuksenmukaisuus tutkia.
TTL 7 luvun 1 §:n 4 momentin säännös siitä, että mukaan henkilö ei ole oikeutettu
työttömyysetuuteen siltä ajalta, jolta hänen työnantajalleen maksetaan korkeinta korotettua
palkkatukea tai muuta työmarkkinatukimäärä¬rahoista rahoitettua palkkatukea, kumotaan.
Esimerkki
B on työllistynyt kokoaikaisesti ajalla 1.7.2013 – 31.1.2014. B:n työnantaja
on saanut hänen työllistämisekseen korkeinta korotettua palkkatukea
1.7.2013 lukien. Koska B:n työsuhde on jatkunut 30.12.2013 lukien vähintään
yhden (1) kalenteriviikon, häneen sovelletaan 26 viikon työssäoloehtoa.
1.4.3.1.2.1. Työn vakuutuksenalaisuus
Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta saadusta palkasta työnantaja on
maksanut sosiaaliturvamaksut, kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä toimittanut
ennakonpidätyksen.
Työ voidaan lukea työssäoloehtoon sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnistä huolimatta, jos henkilö
ei ole tiennyt, eikä hänen voida kohtuudella olettaa tienneenkään siitä, että työnantaja ei ole
maksuja maksanut.
Palkansaajan työssäoloehtoa laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös yli 65-vuotiaana tehty
työ, vaikka työstä ei makseta työttömyysvakuutusmaksua.
Ennakkoperintälain 9 §:n 3 momentissa säädetyissä poikkeustapauksissa työnantajana toimivan
luonnollisen henkilön tai kuolinpesän ei tietyin edellytyksin tarvitse toimittaa ennakonpidätystä,
eikä maksaa sosiaaliturvamaksuja. Tällaisissa tapauksissa ennakonpidätyksen suorittamista ja
sosiaaliturvamaksujen maksamista ei edellytetä myöskään luettaessa työtä työssäoloehtoon.
1.4.3.1.2.2. Työaika
Työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun henkilön työaika yhdessä tai useammassa
työsuhteessa on yhteensä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Kalenteriviikkona pidetään
aikaa maanantaista sunnuntaihin. Jokainen sellainen kalenteriviikko, johon sisältyy vähintään 18
työtuntia yhdestä tai useammasta työsuhteesta, lasketaan yhdeksi viikoksi työssäoloehtoon. Jos
työtunteja on ollut alle 18, jätetään koko kalenteriviikko huomioon ottamatta.
61
Jaksotyössä edellytetään, että työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on
tasoittumisjakson aikana keskimäärin yhteensä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa.
Tasoittumisjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka aikana tehdyn työajan tulee tasoittua
tiettyyn enimmäistyöaikarajaan. Jos työaikaedellytys täyttyy tasoittumisjaksolla, se luetaan
työssäoloehtoon kokonaisuudessaan.
Työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 2 momentin 2 lause kumotaan. Työssäoloehtoa ei enää lasketa
lukemalla työssäoloehtoon sellaista neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjaksoa, jossa työaika on
yhteensä vähintään 80 tuntia jakautuneena kullekin kalenteriviikolle, jos henkilö on tätä kirjallisesti
pyytänyt. Työssäoloehdon työaikaedellytys täyttyy yksinkertaisesti edellä mainitulla tavalla 18
tunnilla kalenteriviikkoa kohti.
Työssäoloehtoon luetaan pääsääntöisesti vain sellaiset kalenteriviikot, joina henkilö on ollut
tosiasiallisesti työssä. Joissakin tapauksissa työssäoloehtoon voidaan lukea myös aika, jona
työntekovelvollisuutta ei ole, mutta työnantaja on lain tai työehtosopimuksen mukaan velvollinen
maksamaan palkkaa. Tällaista työssäoloehtoon luettavaa aikaa on esimerkiksi aika, jolta henkilö
saa työnantajaltaan vuosiloma-ajan, irtisanomisajan tai sairausajan palkkaa.
Ajalta, jolta henkilö saa varallaolokorvausta, voidaan työssäoloehtoon lukea se jakso, jolta
henkilölle maksetaan palkkaa varallaolosta.
Esimerkki 1
A:n palkka varallaolon ajalta on 50 % hänen normaalista palkastaan.
Varallaoloajasta tulee työssäoloehdossa huomioida 50 %.
Työaikaedellytyksen täyttyminen eräillä aloilla
Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (TPA) 4–7 §:ssä säädetään työaloista,
joilla poiketaan työssäoloehdon viikoittaisesta työaikaedellytyksestä. Poikkeavia säännöksiä
sovelletaan opettajiin, kotityöntekijöihin, taiteilijoihin, luovaa ja esityksellistä työtä tekeviin
henkilöihin sekä urheilijoihin.
Asetus muuttuu 1.1.2014 lukien. Opetusalalta poistuu neljän viikon tarkastelujakso kuten muiltakin
palkansaajilta.
Työn vakuutuksenalaisuuden ja työstä saadun palkan osalta sovelletaan näilläkin aloilla
normaalisäännöksiä.
Opettajat
TPA 4 §:ää sovelletaan opetusalaan, ts. henkilöihin, jotka tekevät opetustyötä esim.
peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, teknillisessä oppilaitoksessa,
kansalaisopistossa, aikuislukiossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa tai yliopistossa.
Opetusalalla työssäoloehtoon luetaan jokainen kalenteriviikko, jona henkilön työaika on ollut
vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta
viikoittaisesta työtuntimäärästä. Päätoimisen tuntiopettajan alin viikoittainen työtuntimäärä on
peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa yleisesti 16 tuntia. Teknisissä oppilaitoksissa alin
viikoittainen työtuntimäärä on 18 tuntia, sekä yliopistoissa, korkeakouluissa ja aikuislukioissa 14
tuntia.
Jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, työssäoloehtoon luetaan jokainen kalenteriviikko,
jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia.
31.12.2013 asti henkilön pyynnöstä työajan tarkastelussa voidaan ottaa huomioon myös sellainen
neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä ollut vähintään 34 tuntia
62
jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle. Työskentelyä tulee olla vähintään yksi tunti jokaisena
neljänä kalenteriviikkona.
Jos opettajan palkkaus perustuu tuntipalkkaan, hänen vähimmäistyöaikaan verrattava työaikansa
muodostuu kunakin kalenteriviikkona tosiasiallisesti tehdyistä työtunneista. Jos palkkaus perustuu
kuukausipalkkaan, tosiasiallista työaikaa ei tarvitse selvittää, vaan työaika on se keskimääräinen
viikkotyöaika, johon hänen kuukausipalkkansa perustuu.
Esimerkki 1
• A toimii opetustehtävissä alalla, jossa päätoimisen tuntiopettajan alin viikoittainen työaika on
18 tuntia. A:n palkkaus perustuu tuntipalkkaan. A:n tosiasiallinen työaika on kalenteriviikon
aikana ollut yhdeksän tuntia. Koska A:n työaika kalenteriviikolla on ollut vähintään puolet
päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työajasta, kalenteriviikko voidaan työajan
puolesta lukea työssäoloehtoon.
Esimerkki 2
• B toimii opetustehtävissä alalla, jossa ei ole päätoimisia tuntiopettajia. B:n palkkaus
perustuu tuntipalkkaan. B:n tosiasiallinen työaika on kalenteriviikon aikana ollut seitsemän
tuntia. Koska alalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, B:n työaikaa verrataan kahdeksaan
tuntiin kalenteriviikossa. Koska B:n työaika on ollut vähemmän kuin kahdeksan tuntia,
kalenteriviikkoa ei voida lukea työssäoloehtoon.
Esimerkki 3
• C toimii opetustehtävissä alalla, jossa päätoimisen tuntiopettajan alin viikoittainen työaika
on 14 tuntia. C:n kuukausipalkka perustuu keskimääräiseen 36 tunnin kuukausityöaikaan.
Keskimääräinen viikkotyöaika on 8,40 tuntia (36 : 21,5 x 5). Koska C:n keskimääräinen
viikkotyöaika on vähintään puolet päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta
työajasta, työ voidaan työajan puolesta lukea työssäoloehtoon.
Esimerkki 4
• D toimii opetustehtävissä alalla, jossa ei ole päätoimisia tuntiopettajia. D:n kuukausipalkka
perustuu keskimääräiseen 26 tunnin kuukausityöaikaan. Keskimääräinen viikkotyöaika on
6,00 tuntia (26 : 21,5 x 5). Koska alalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, D:n työaikaa verrataan
kahdeksaan tuntiin kalenteriviikossa. Koska D:n keskimääräinen viikkotyöaika on vähemmän
kuin kahdeksan tuntia, työtä ei voida lukea työssäoloehtoon.
Kotityöntekijät
TPA 5 §:ää sovelletaan työsuhteiseen kotityöhön. Kotityöntekijällä tarkoitetaan työsuhteessa
olevaa henkilöä, joka tekee kotonaan pääsääntöisesti urakkaluonteista työtä ulkopuoliselle
työnantajalle. Kotityössä palkkaus ei perustu työaikaan, vaan yleensä työssä tuotettuun
kappalemäärään. Kotityötä tehdään yleisesti tekstiili- ja vaatetusalalla. Etätyö ei ole kotiyötä, koska
siinä palkkaus perustuu yleensä työaikaan.
Kotityöntekijällä työssäoloehtoon luetaan jokainen kalenteriviikko, jona hänen palkkansa on ollut
vähintään 3/4 alan työehtosopimuksen mukaisesta 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle työntekijälle maksettavasta vähimmäispalkasta tai jollei työehtosopimusta alalla ole, vähintään 3/4
TTL 5 luvun 4 §:n 3 momentin mukaisesta määrästä, joka vuonna 2016 on 1 173 euroa (1 1 65
vuonna 2015 1 154 vuonna 2014, 1 134 euroa vuonna 2013, 1 103 euroa vuonna 2012, 1 071
euroa vuonna 2011, 1 052 euroa vuonna 2010 ja 1 019 euroa vuonna 2009).
Esimerkki 5
• C on työsuhteessa A:han. Työsopimuksen mukaan C ompelee kotonaan A:lle
vaatekappaleita. C saa palkkaa 16 euroa / vaatekappale. C ompelee kalenteriviikolla
63
5 vaatekappaletta saaden palkkaa 80 euroa (5 x 16). Vähimmäispalkka alalla on 100
euroa ja siitä 3/4 75 euroa. Koska C:n kalenteriviikolla saama palkka on vähintään 3/4
alalla maksettavasta vähimmäispalkasta, kalenteriviikko voidaan työajan puolesta lukea
työssäoloehtoon.
Luovan työn tekijät
TPA 6 §:ää sovelletaan luovan ja esityksellisen työn aloihin. Luovaa tai esityksellistä työtä tekeviä
henkilöitä ovat työsuhteessa toimivat muusikot, näyttelijät, tanssijat ja muut esiintyvät taiteilijat,
ohjaajat, dramaturgit, koreografit, pukusuunnittelijat, lavastajat, sanoma-, aikakauslehti-, radio- tai
televisiotoimittajat, toimitustyöhön liittyvät toimitukselliset tai taiteelliset avustajat, kielenkääntäjät,
tulkit, oppaat, valo- tai elokuvaajat, leikkaajat ja kuvaukseen liittyvät taiteelliset avustajat.
Luovaa taikka esityksellistä työtä tekevällä henkilöllä luetaan työssäoloehtoon alle kuukauden
kestävästä työsuhteesta jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama verotettava
tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on vastannut vähintään TTL 5 luvun 4 §:n 3 momentin
mukaista määrää, joka vuonna 2016 on 1 173 euroa (1 165 euroa vuonna 2015, 1 154 euroa
vuonna 2014, 1 134 euroa vuonna 2013, 1 103 euroa vuonna 2012, 1 071 euroa vuonna 2011, 1
052 euroa vuonna 2010). Jos kyse on kuukauden tai pidempään kestävästä työsuhteesta, työssäoloehtoon sovelletaan normaalia viikoittaista työaikaedellytystä.
Koska työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikkoja, kuukauden tarkastelujakson tuloedellytyksenä
oleva 1 173 euroa on suhteutettava kalenteriviikolle. Tämä tapahtuu jakamalla 1 173 euroa 21,5:llä
ja kertomalla näin saatu luku viidellä. Jos kalenteriviikon aikana saatu tulo ylittää näin saadun
viikkokohtaisen tulominimin, kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon.
Esimerkki 6
A on muusikko, jolla on kalenteriviikolla kaksi keikkaa. Toisesta keikasta
hän saa palkkaa 100 euroa ja toisesta 170 euroa. Kalenteriviikkokohtainen
tulominimi vuonna 2013 tehdystä työstä on 263,70 euroa (1 134 : 21,5 = 52,74 x
5 = 263,70 euroa). Koska A:n yhteenlasketut palkkatulot 270 euroa ylittävät
kalenteriviikkokohtaisen tulominimin 263,70 euroa, kalenteriviikko voidaan lukea
työssäoloehtoon.
Esimerkki 7
B on lavastaja, joka saa kaksi kalenteriviikkoa kestävästä työsuhteestaan
palkkaa 600 euroa. Viikkokohtainen tulominimi vuonna 2013 tehdystä työstä
on 263,70 euroa (1 134 : 21,5 = 52,74 x 5 = 263,70). Kahden viikon tulominimi
on 527,40 euroa. Koska B:n kahdelta kalenteriviikolta saama palkka 600
euroa ylittää kahden kalenteriviikon tulominimin 527,40 euroa, molemmat
kalenteriviikot voidaan lukea työssäoloehtoon.
Urheilijat
TPA 7 §:ää sovelletaan urheilutoimintaan. Urheilijana pidetään henkilöä, joka on urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa säädetyn vakuuttamisvelvollisuuden piirissä. Urheilijalla
tulee olla vakuutus tapaturman ja vanhuuden varalta, jos hänen urheilusta saamansa veronalainen
tulo vuonna 2016 on vähintään 10 980 euroa vuodessa tai vuotta lyhyemmässä pelikaudessa (10
870 vuonna 2015 10 690 vuonna 2013, 10 400 euroa vuonna 2012, 10 090 euroa vuonna 2011, 9
910 euroa vuonna 2010 ja 9 600 euroa vuonna 2009).
Urheilutoiminnassa työssäoloehtoon luetaan jokainen kalenteriviikko, jona urheilemisesta saama
verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on vastannut vähintään TTL 5 luvun 4 §:n 3
momentin mukaista määrää, joka vuonna 2016 on 1 173 euroa (1 165 euroa vuonna 2015, 1 154
vuonna 2014, 1 134 vuonna 2013, 1 103 euroa vuonna 2012, 1 071 euroa vuonna 2011 ja 1 052
euroa vuonna 2010). Koska työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikkoja, kuukauden tuloedellytys
64
1 173 euroa on suhteutettava kalenteriviikolle. Tämä tapahtuu jakamalla 1 173 euroa 21,5:llä
ja kertomalla näin saatu luku viidellä. Jos kalenteriviikon aikana saatu tulo ylittää näin saadun
viikkokohtaisen tulominimin, kalenteriviikko voidaan lukea työssäoloehtoon.
Esimerkki 8
A on saanut kolme kalenteriviikkoa kestäneestä urheilutoiminnasta palkkaa 800
euroa. Vuonna 2013 viikkokohtainen tulominimi on 263,70 euroa (1 134: 21,5 =
52,74 x 5 = 263,70). Kolmen kalenteriviikon tulominimi on 791,10 euroa. Koska
A:n saama palkka 800 euroa ylittää kolmen kalenteriviikon tulominimin 791,10
euroa, kaikki kolme kalenteriviikkoa voidaan lukea työssäoloehtoon.
Urheilutoiminta voidaan lukea ainoastaan peruspäivärahan työssäoloehtoon.
1.4.3.1.2.3. Palkka
Palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun palkka on työehtosopimuksen mukainen. Palkka
on työehtosopimuksen mukainen silloin, kun se on vähintään työehtosopimuksessa sovitun
vähimmäispalkan suuruinen. Tietoja työehtosopimuksista ja niiden mukaisista palkoista saa
esimerkiksi osoitteesta www.finlex.fi (viranomaiset / ministeriöt / työehtosopimusratkaisut /
yleissitovat työehtosopimukset).
Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan tulee vuonna 2016 olla vähintään 1
173 euroa kuukaudessa (1 165 euroa vuonna 2015, 1 154 euroa vuonna 2014, 1 134 euroa
vuonna 2013, 1 103 euroa vuonna 2012, 1 071 euroa vuonna 2011, 1 052 euroa vuonna 2010,
1 019 euroa vuonna ja 961 euroa vuonna 2008). Määrää muutetaan vuosittain työntekijän
eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Tarkasteltaessa sitä, onko palkka riittävän suuruinen, sitä
verrataan työskentelyvuoden (joka ei ole välttämättä sama kuin työssäoloehdon täyttymisen tai
palkanmäärityksen ajankohta) rajapalkkaan.
Jos työ on tehty ennen vuotta 2007 eikä alalla ole työehtosopimusta, tulee kokoaikatyön palkan
vastata vähintään työskentelyvuoden peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa.
Esimerkiksi vuonna 2006 peruspäivärahan määrä oli 23,50 euroa, joten vuonna 2006
kokoaikatyön palkan on sopimuksettomalla alalla tullut olla vähintään 940 euroa, jotta työ voidaan
lukea työssäoloehtoon.
Esimerkki
A työskentelee alalla, jossa ei ole työehtosopimusta. Kalenteriviikossa hänen työaikansa on 18
tuntia ja palkkansa 126 euroa. Vuonna 2015 kokoaikatyön palkkaminimi kuukaudessa on 1 165
euroa, päiväminimi 54,19 euroa (1 165 : 21,5) ja tuntiminimi 6,77 euroa (54,19 : 8). A:n palkka
126 euroa jaetaan 18 viikkotunnilla, jolloin hänen tuntipalkakseen saadaan 7 euroa. Koska
A:n tuntipalkka ylittää palkkaminimin 6,70 euroa/tunti, kalenteriviikko luetaan työssäoloehtoon.
Palkkana pidetään pääsääntöisesti vain sellaista työnantajan maksamaa palkkaa, josta on
toimitettu ennakonpidätys. Palkkana ei pidetä työsopimuslain mukaista työsuhteen päättymiseen
liittyvän suorituksen viivästysajalta maksettavaa odotusajan palkkaa eikä verottomia päivärahoja,
kulukorvauksia tai muitakaan sellaisia eriä, joista ennakonpidätystä ei ole toimitettu. Palkkaturvana
maksettu palkka voidaan ottaa huomioon, jos se olisi tullut ottaa huomioon työnantajan
maksamana.
65
1.4.3.1.3. Työssäoloehdon tarkastelujakso
Työssäoloehdon tulee täyttyä tietyn ajanjakson kuluessa. Tätä ajanjaksoa kutsutaan
työssäoloehdon tarkastelujaksoksi.
1.4.3.1.3.1. Tarkastelujakson alkamisajankohta
Työssäoloehdon tarkastelujaksoa ulotetaan taaksepäin pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneen
työsuhteen päättymispäivästä lukien.
Esimerkki 1
A:n työsuhde päättyy 10.3.2004 ja hän ilmoittautuu työnhakijaksi seuraavana päivänä 11.3.2004.
Työssäoloehdon tarkastelujakson ensimmäinen päivä on työsuhteen päättymispäivä 10.3.2004.
Jos henkilö ei ilmoittaudu työnhakijaksi välittömästi työsuhteen päätyttyä, tarkastelujakso alkaa
työnhakijaksi ilmoittautumista edeltävästä päivästä.
Esimerkki 2
B:n työsuhde päättyy 17.3.2004. Työnantajalta saamansa taloudellisen etuuden
vuoksi B ilmoittautuu työnhakijaksi vasta 6.4.2004. Työssäoloehdon tarkastelujakson
ensimmäinen päivä on työnhakijaksi ilmoittautumispäivää edeltävä päivä 5.4.2004.
1.4.3.1.3.2. Tarkastelujakson pidentäminen
Palkansaajan työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään sillä ajalla, jona henkilö
on hyväksyttävästä syystä estynyt olemasta työmarkkinoilla.
Tarkastelujaksoa pidentäviä hyväksyttäviä syitä olla poissa työmarkkinoilta ovat:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
sairaus;
laitoshoito;
kuntoutus;
asevelvollisuus / siviilipalvelus;
päätoimiset opinnot;
lapsen syntymä;
enintään 3-vuotiaan lapsen hoito;
apurahakausi; tai
muu näihin rinnastettava hyväksyttävä syy.
Sairaus ja kuntoutus pidentävät tarkastelujaksoa ajalla, jolta henkilö on saanut sairauspäivärahaa,
kuntoutustukea, kuntoutusrahaa tai muuta täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa
määräaikaista etuutta. Sairauspäivärahan omavastuuaika pidentää tarkastelujaksoa, jos
omavastuuajalta ei ole maksettu työttömyysetuutta.
Asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen lisäksi tarkastelujaksoa pidentää naisten vapaaehtoinen
asepalvelus sekä kertausharjoitukset.
Opiskelu pidentää tarkastelujaksoa vain silloin, kun se on päätoimista. Opiskelu on aina
päätoimista silloin, kun työ- ja elinkeinotoimisto on antanut opiskelun johdosta henkilöstä
esteellisen työvoimapoliittisen lausunnon. Jos työvoimapoliittista lausuntoa ei ole annettu, Kelan
66
toimiston tulee arvioida opiskelun päätoimisuus itsenäisesti TTL:n 2 luvun 10 §:n perusteella.
Tarkastelujaksoa pidentää myös ulkomailla tapahtunut opiskelu, jos sen arvioidaan olevan
päätoimista. Työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen koulutuksen ajalta tarkastelujaksoa
pidennetään työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella.
Muuna hyväksyttävänä tarkastelujakson pidentämisperusteena voidaan pitää esimerkiksi aikaa,
jona henkilö on:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
ollut kansainvälisen järjestön palveluksessa;
työskennellyt "au pairina" ulkomailla;
toiminut omaistai perhehoitajana;
ollut kertausharjoituksissa;
saanut vanhempainpäivärahaa;
saanut erityishoitorahaa;
saanut vuorottelukorvausta;
saanut osatyökyvyttömyyseläkettä;
saanut osa-aikaeläkettä;
odottanut ensimmäisen asteen työkyvyttömyyseläkepäätöstä; tai
ollut vankilassa.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä oleminen pidentää tarkastelujaksoa
niiltä osin, kuin eläkkeellä tehtyä työtä ei voida lukea työssäoloehtoon (esim. työaika alle 18
tuntia/kalenteriviikko). Jos osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeen aikana tehty työ luetaan
työssäoloehtoon, henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla eikä tarkastelujaksoa voida pidentää.
Pääsääntöisesti tarkastelujaksoa ei pidennä aika, jona henkilö on ollut työmarkkinoilla. Henkilö
on työmarkkinoilla työllistyessään työssäoloehtoon luettavassa työssä, yritystoiminnassa tai
sitä vastaavassa omassa työssä, ollessaan työllistymistä edistävässä palvelussa tai työttömänä
työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Pääsääntöisesti tarkastelujakson pidentäminen
edellyttää siis työmarkkinoilta poissaoloa laissa mainituista hyväksyttävistä syistä, eikä
työmarkkinoilla olevan ja joskus myös työttömyysetuuksia saavan henkilön tarkastelujaksoa voida
jäljempänä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta pidentää.
On kuitenkin tilanteita, joissa työmarkkinoilla olevan ja joskus myös työttömyysetuutta saavan
henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää. 1.1.2010 voimaan tulleen lain
mukaan tarkastelujaksoa pidentää:
1) työskentely, jota ei voida TTL 4 §:n 4 momentissa olevan rajoituksen perusteella mukaan lukea
työssäoloehtoon eli
• työ, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan;
• aika, jolta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua
sairausajan palkkaa.
2) aika, jolloin henkilö on 10 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisessa työllistymistä edistävässä
palvelussa, jolla tarkoitetaan 1.1.2013 alkaen
•
•
•
•
•
•
•
työvoimakoulutusta
työnhakijan omaehtoista opiskelua
maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua
työnhakuvalmennusta
uravalmennusta
kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä
kuntouttavaa työtoimintaa.
67
On huomattava, että korkeimmalla korotetulla palkkatuella tuettu työ ei enää 30.12.2013 alkavalta
viikolta pidennä tarkastelujaksoa enää osaksikaan, koska palkkatukityö luetaan työssäoloehtoon
kokonaisuudessaan 30.12.2013 lukien.
Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta työkokeilua,
työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään 31.8.2011
alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen
aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun.
Tarkastelujaksoa pidentäviksi syiksi tulivat 1.1.2010 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä myös
aika, jolta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan
palkkaa sekä aika, jona henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa. Voimaantulosäännöksen
mukaan näitä uusia säännöksiä sovelletaan 1.1.2010 alkaen.
31.12.2009 asti voimassa olleen lain mukaan työ, jonka ajalta henkilölle on maksettu työ- tai
virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa, on ollut mahdollista lukea
työssäoloehtoon, eikä tarkastelujaksoa ole pidennetty. Tältä osin voimaantulosäännös merkitsee
sitä, että jos henkilö tekee puheena olevaa työtä, se luetaan työssäoloehtoon 31.12.2009 asti,
jonka jälkeen tällainen työ on tarkastelujaksoa pidentävää aikaa, jota ei lueta työssäoloehtoon.
Työllistymistä edistävistä palveluista ei ole säännöksiä asti 31.12.2009 voimassa olleessa laissa.
Näitä 1.1.2010 voimaan tulleen lain mukaisia palveluita on kuitenkin ollut olemassa jo vanhan
lain mukaisina työvoimapoliittisina toimenpiteinä, joiden osalta tarkastelujaksoa ei yleensä ole
pidennetty. Näiden palvelujen osalta voimaantulosäännös merkitsee sitä, että tarkastelujaksoa
voidaan alkaa pidentää 1.1.2010 alkaen.
1.1.2010 voimaan tulleen lain mukaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin sisältyy myös muun
muassa omaehtoinen koulutus, joka vastaa sellaista 31.12.2009 asti voimassa olleen lain
mukaista koulutusta, jonka aikana henkilö sai koulutuspäivärahaa. Vanhan lain aikana on katsottu,
että tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös koulutuspäivärahalla tapahtuvan päätoimisen
opiskelun ajalta. Kun henkilö lain muuttuessa 1.1.2010 alkaa omaehtoisen koulutuksen ajalta
saada koulutuspäivärahan sijasta peruspäivärahaa, ei uusi laki tai voimaantulosäännös tuo tältä
osin muutosta tilanteeseen. Tarkastelujaksoa voidaan siis pidentää sekä 31.12.2009 asti voimassa
olleen lain aikaisen koulutuspäivärahalla opiskelun ajalta että 1.1.2010 voimaan tulleen lain
mukaisen omaehtoisen opiskelun ajalta.
Myös työvoimakoulutus (ennen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus) on 31.12.2009 asti voimassa
olleen lain aikana pidentänyt tarkastelujaksoa. 1.1.2010 voimaan tulleessa laissa työvoimakoulutus
on tarkastelujaksoa pidentävä työllistymistä edistävä palvelu, joten tarkastelujaksoa pidennetään
työvoimakoulutuksen ajalta riippumatta siitä, saako henkilö koulutuksessa ollessaan koulutustukea
vai työttömyyspäivärahaa.
Työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella.
Työssäoloehdon tarkastelujakso on siten pisimmillään yhdeksän vuotta ja neljä kuukautta (28 kk +
7 vuotta).
Peruspäivärahassa työssäoloehdon tarkastelujaksoa ei voida pidentää 1.1.1994 aikaisemmalle
ajalle.
Jotta tarkastelujaksoa voitaisiin pidentää, täytyy kysymyksessä olla aina hakijan henkilökohtainen
hyväksyttävä syy. Työttömyysturva ei seuraa esimerkiksi avio- tai avopuolison työttömyysturvaa.
Siten esimerkiksi pelkkä oleskelu ulkomailla aviopuolison työn takia ei ole hyväksyttävä
syy pidentää tarkastelujaksoa. Tällaisessa tilanteessa henkilöllä saattaa toki olla myös
henkilökohtainen hyväksyttävä syy, esimerkiksi apurahakausi tai alle 3-vuotiaan lapsen
hoitaminen.
68
1.4.3.2. Yrittäjän työssäoloehto
Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Kun henkilö hakee
työttömyysetuutta, Kelan tulee selvittää työssäoloehdon täyttyminen. Kelan on myös seurattava
työssäoloehdon kertymistä päivärahakauden aikana.
Yrittäjänä pidetään TTL 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettua henkilöä. 1.1.2016 voimaan tulevan
lakimuutoksen myötä yrittäjinä voidaan pitää myös henkilöitä, jotka eivät ole velvollisia ottamaan
eläkevakuutusta yritystoimintaa varten. Yrittäjän työssäoloehdon täyttyminen on kuitenkin edelleen
alla kerrotulla tavalla sidottu eläkevakuutukseen ja sen tasoon.
1.1.2010 voimaan tulleen lain (sovelletaan 31.12.2014 saakka) mukaan yrittäjän työssäoloehto
täyttyy, kun henkilö on 48 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) työskennellyt
yhteensä 18 kuukautta laajuudeltaan olennaisessa yritystoiminnassa. Samaa työssäoloehtoa
sovelletaan siitä riippumatta, onko henkilö saanut aiemmin työttömyyspäivärahaa vai ei.
1.1.2015 voimaan tulevan lain mukaan yrittäjän työssäoloehto edellyttää vähintään 15 kuukauden
yrittäjänä työskentelyä lähinnä edellisten 48 kuukauden (tarkastelujakso) aikana.
31.12.2014 saakka yritystoiminnan olennaisuus määritellään työttömyysturvalain
täytäntöönpanoasetuksen (TVA) 8 §:n mukaan. Yritystoiminta on pidetty TTL 5 luvun 7 §
1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisena niinä kuukausina, jolloin henkilöllä on ollut
voimassa YEL:n mukainen vakuutus toiminnasta, josta määritelty työtulo on vähintään 710 euroa
kuukaudessa. Maatalousyrittäjien osalta vakuutetun työtulon määrä on 400 euroa kuukaudessa.
31.12.2009 asti voimassa olleen lain mukaan yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on
48 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) työskennellyt yhteensä 24 kuukautta
laajuudeltaan olennaisessa yritystoiminnassa. 1.1.2010 voimaan tulleessa laissa työssäoloehdon
täyttymiseksi vaadittavan yrittäjyyden kesto siis lyhenee 24 kuukaudesta 18 kuukauteen. Uutta
18 kuukauden työssäoloehtoa sovelletaan niihin henkilöihin, joiden yritystoiminta päättyy ja
työttömyys alkaa 1.1.2010 tai sen jälkeen. Uusinta 15 kuukauden työssäoloehtoa sovelletaan
henkilöihin, joiden yritystoiminta on päätynyt uuden säädöksen tultua voimaan 1.1.2015 alkaen.
Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan (1.1.2010 lukien ja edelleen 1.1.2015 lukien) vain vähintään
neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot. Säännös liittyy siihen, että yrittäjän työssäoloehtoon
kelpaa pääsääntöisesti vain sellainen työ, joka on vakuutettu yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai
maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti. Yrittäjien eläkelakien piiriin voi kuulua vain
vähintään neljä kuukautta kestänyt yritystoiminta. Yrittäjien työttömyysturvan piirissä voi kuitenkin
olla myös työntekijän eläkelain (395/2006) mukaisesti vakuutettuja henkilöitä. Heidänkään osalta
yrittäjän työssäoloehtoon ei voida lukea alle neljä kuukautta kestäneitä työskentelyjaksoja.
Kukin yrittäjänä työskennelty jakso luetaan yrittäjän työssäoloehtoon vain kerran.
Kun yrittäjä päivärahakauden kestäessä täyttää työssäoloehdon uudestaan, enimmäisajan
laskeminen aloitetaan alusta. Tarkasteltaessa työssäoloehdon täyttymistä ensimmäistä kertaa,
on 31.12.2009 asti voimassa olleen lain mukaan työssäoloehtoon luettu kaikki työskentelyjaksot.
Kun kyseessä taas on ollut työssäoloehdon täyttyminen uudelleen päivärahakauden kestäessä,
on tähän työssäoloehtoon luettu vain vähintään 12 kuukautta kestäneet työssäolojaksot. Jos
työttömyyspäivärahan enimmäisaika on ehtinyt täyttyä, uuteen työssäoloehtoon on luettu myös
alle 12 kuukauden yrittäjyysjaksot.
1.1.2010 voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen yrittäjän työssäoloehto täyttyy samalla
tavalla riippumatta siitä, onko yrittäjälle jo maksettu työttömyyspäivärahaa vai ei, eli yrittäjän
työssäoloehtoon voidaan aina lukea vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot.
Työskentelyjaksojen vähintään neljän kuukauden kestoa koskevaa vaatimusta sovelletaan niihin
työnhakijoihin, joiden yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa 1.1.2010 tai sen jälkeen.
69
Jos henkilö on aiemmin saanut työttömyyspäivärahaa alle enimmäisajan ja työllistynyt sitten
yrittäjänä uudelleen, häneen sovelletaan vanhaa 24 kuukauden työssäoloehtoa, jos hän jää
työttömäksi ja yritystoiminta päättyy vuoden 2009 puolella. Tällöin työssäoloehtoon voidaan
lukea vain vähintään 12 kuukautta kestäneet työskentelykaudet. Jos taas henkilön uusi
yritystoiminta päättyy ja hän jää työttömäksi vasta 1.1.2010 tai sen jälkeen, häneen sovelletaan
uutta 18 kuukauden työssäoloehtoa, johon voidaan lukea kaikki vähintään 4 kuukautta kestänyt
yritystoiminta, myös ajalta ennen 1.1.2010. Uusinta 15 kuukauden työssäoloehtoa sovelletaan
henkilöön, jonka yritystoiminta on päättynyt uuden säännöksen tultua voimaan 1.1.2015 alkaen.
Esimerkki 1
A:n yritystoiminta päättyy 31.12.2009. Hän on työskennellyt yrittäjän työssäoloehtoon luettavassa
työssä 18 kuukautta 48 kuukauden tarkastelujakson aikana. Hän ilmoittautuu työnhakijaksi
4.1.2010, josta lukien hän hakee työttömyyspäivärahaa. Koska yritystoiminta on päättynyt
ennen uuden lain voimaantuloa, asiassa ei sovelleta uuden lain säännöksiä eikä A:n yrittäjän
työssäoloehto täyty. A aloittaa yrittäjän työssäoloehtoon luettavan yritystoiminnan uudelleen
vuonna 2010 maaliskuun alussa ja harjoittaa sitä kesäkuun loppuun asti. Yritystoiminta on
kestänyt vähintään neljä kuukautta, joten se voidaan lukea A:n työssäoloehtoon. Uutta ja
aikaisempaa yritystoimintaa ajoittuu (kesäkuun lopusta taaksepäin ulotettavalle) 48 kuukauden
tarkastelujaksolle 22 kuukautta. A:n uudempi yritystoiminta on loppunut uuden lain aikana,
joten uuden lain säännökset tulevat sovellettaviksi ja hän täyttää yrittäjän työssäoloehdon.
A:n työssäoloehtoon voidaan lukea vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot.
Esimerkki 2
B on harjoittanut yritystoimintaa, ja lopetettuaan sen hän on alkanut saada peruspäivärahaa
vuoden 2007 alussa. Saatuaan peruspäivärahaa vuonna 2007 tammikuun ja huhtikuun
välisenä aikana B aloittaa yritystoiminnan uudelleen vuonna 2007 toukokuun alussa
ennen peruspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. B harjoittaa uutta
yritystoimintaansa yhteensä 11 kuukautta siten, että yritystoiminta päättyy vuonna
2008 maaliskuun lopussa. Koska vanhan lain mukaan työssäoloehtoon voidaan
tässä tilanteessa lukea vain vähintään 12 kuukautta kestänyt yritystoiminta, B saa
peruspäivärahaa edelleen saman työssäoloehdon perusteella. Peruspäivärahaa
maksetaan vuoden 2009 elokuun loppuun, jolloin B aloittaa yritystoiminnan jälleen.
B:n uusin yritystoiminta päättyy 2.4.2010 kestettyään vähän yli seitsemän kuukautta.
Koska B:n viimeisin yritystoiminta on päättynyt ja työttömyys alkanut 1.1.2010 tai sen jälkeen,
hyväksytään työssäoloehtoon uuden lain mukaisesti kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet
työskentelyjaksot. Uuden lain työskentelyjaksojen vähintään neljän kuukauden kestoa
koskevaa vaatimusta sovelletaan siten sekä vanhan lain aikaiseen yrittäjyysjaksoon (11 kk)
että uuden lain aikana päättyneeseen jaksoon (7 kk). Päivärahaoikeuden alkamisen jälkeistä
yritystoimintaa on huhtikuun alusta 2010 taaksepäin ulotettavan tarkastelujakson aikana siten
kertynyt työssäoloehdon täyttymiseen vaadittavat vähintään 18 kuukautta (11 kk + 7 kk = 18
kk) ja B:n työssäoloehto täyttyy uudelleen. Tällöin maksaja joutuu takautuvasti selvittämään
tarkastelujaksolle ajoittuvat alle 12 kuukauden mutta vähintään 4 kuukauden yrittäjyysjaksot.
70
1.4.3.2.1. Työssäoloehtoon luettava yritystoiminta
Yrittäjän työssäoloehtoon on luettu ja luetaan 31.12.2014 saakka laajuudeltaan olennainen
yritystoiminta. Yritystoiminnan laajuuden olennaisuus on määräytynyt yksinomaan
yrittäjän eläkevakuutuksessa määritellyn työtulon perusteella ja työttömyysturvalain
täytäntöönpanoasetuksen 8 §:n mukaan.
1.1.2015 lukien yritystoiminnan lukeminen työssäoloehtoon määräytyy ainoastaan seuraavien
eläkelakien mukaan vakuutetun työtulojen tai työansioiden perusteella: yrittäjän työssäoloehtoon
luetaan sellaiset kuukaudet, joina henkilön yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain
(MYEL) mukainen vakuutettu työtulo taikka työntekijän eläkelain (TEL) mukaiset työansiot ovat
yhteensä vähintään 1 000 euroa kuukaudessa.
Määrä on vuoden 2013 tasossa ja sitä korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Kun yritystoiminnan
lukeminen työssäoloehtoon määräytyy ainoastaan mainittujen eläkelakien mukaisten työtulojen tai
työansioiden mukaan, ei merkitystä ole yrityksen liikevaihdolla, yritystulosta maksettavalla verolla
tai yritystoiminnan tosiasiallisella laajuudella.
Yrittäjän työssäoloehtoa tarkasteltaessa on tärkeä huomata, että eläkevakuutuksen alarajaa
korotetaan yllä mainitun tavoin vuosittain palkkakertoimella. Näin ollen lakiin kirjoitettu 1 000
euron vähimmäistyötulo ei siis tosiasiassa riitä täyttämään työssäoloehtoa, vaan vuonna 2016
työtulon on oltava vähintään 1 035 euroa. Työtulossa voidaan laskea yhteen kaikki hakijan eri
yrittäjäasemassa tehdyn työn alaiset eläkevakuutustyötulot (YEL, MYEL ja TyEL). Jatkossa
työssäoloehtoa kerryttävä vähimmäistyötulo on sama riippumatta siitä, minkä eläkelajin mukaan
yrittäjä on vakuutettu.
31.12.2014 saakka yritystoiminta on työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun asetuksen
8 §:n mukaan laajuudeltaan olennaista niinä kuukausina, joina henkilöllä on ollut voimassa
yrittäjien eläkelain mukainen vakuutus toiminnasta, josta määritelty työtulo on vähintään 710 euroa
kuukaudessa. Myöskään 31.12.2014 saakka eri eläkejärjestelmien edellyttämiä työtuloja ei voida
laskea yhteen arvioitaessa yritystoiminnan olennaisuutta.
31.12.2014 saakka työntekijäin eläkelain mukaan vakuutetun yrittäjän toiminta on laajuudeltaan
olennaista niinä kuukausina, joina eläkelain mukainen työansio on vähintään 710 euroa
kuukaudessa. Työntekijäin eläkelain mukaan vakuutettuja yrittäjiä ovat esimerkiksi osakeyhtiössä
työllistyvät osaomistajat. Maatalousyrityksen toiminta on laajuudeltaan olennaista niinä
kuukausina, joina henkilöllä on ollut voimassa maatalousyrittäjien eläkelain mukainen vakuutus
toiminnasta, josta määritelty työtulo on vähintään 400 euroa kuukaudessa
Esimerkki
A:lla on sekä YEL:n että MYEL:n mukainen eläkevakuutus. YEL-vakuutuksessa määritelty
työ-ansio on 600 euroa kuukaudessa ja MYEL-vakuutuksessa määritelty työansio 300 euroa
kuukaudessa. Lisäksi A on työskennellyt sivutoimisena työntekijänä ansaiten 200 euroa
kuukaudessa. Vuonna 2014 A:n tulot ei täytä YEL:n mukaista tulorajaa (710 euroa) eikä
MYEL:n mukainen tulorajakaan (400 euroa), joten vuonna 2014 hänen yritystoimintaansa
ei voida katsoa laajuudeltaan olennaiseksi, eikä sitä voida lukea työssäoloehtoon. A
jatkaa yritystoimintaansa vuonna 2015. Niiltä kuukausilta, joina A:n vakuutetut työtulot tai
työansiot yhteensä yltävät 1000 euron määrään, hän täyttää yrittäjän työssäoloehdon.
Työssäoloehdon täyttymisessä on ratkaisevaa minimitulorajojen ylittävien vakuutuskuukausien
määrä. Kelan toimiston ei tarvitse selvittää sitä, onko eläkevakuutuksen edellyttämät
vakuutusmaksut maksettu vai ei. Vaikka yritystoiminnan lukeminen työssäoloehtoon onkin
sidottu yrittäjän eläkevakuutuksessa määritellyn työtulon suuruuteen, ei pelkkä YEL- tai MYELvakuutuksen voimassaolo riitä, vaan työssäoloehdon kertyminen edellyttää myös tosiasiallista
71
työskentelyä. Esimerkiksi pelkkä vahingossa voimaan jäänyt YEL-vakuutus ei kerrytä yrittäjän
työssäoloehtoa, jos yritystoimintaa ei kyseisenä aikana ole ollenkaan harjoitettu.
Peruspäivärahassa yrittäjän työssäoloehtoon luetaan myös lähinnä edellisen 28 kuukauden aikana
tehty, palkansaajan työssäoloehtoon luettava työ (31.12.2004 asti 24 kuukautta). Palkansaajana
tehtyä työtä voidaan lukea yrittäjän työssäoloehtoon enintään 34/26 viikkoa.
Vaikka peruspäivärahaa ei voida myöntää alle 17-vuotiaalle henkilölle, alle 17-vuotiaana harjoitettu
yritystoiminta voidaan lukea työssäoloehtoon.
Peruspäivärahan työssäoloehtoon hyväksytään vain 1.1.1994 tai sen jälkeen harjoitettu
yritystoiminta.
Työssäoloehtoon ei voida lukea aikaa, jona henkilö on työllistynyt osa-sairauspäivärahaa
saadessaan.
1.4.3.2.2. Työssäoloehdon tarkastelujakso
Työssäoloehdon tulee täyttyä tietyn ajanjakson aikana. Tätä ajanjaksoa sanotaan työssäoloehdon
tarkastelujaksoksi.
1.4.3.2.2.1. Tarkastelujakson alkamisajankohta
Työssäoloehdon tarkastelujaksoa ulotetaan taaksepäin pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneen
yritystoiminnan päättymispäivästä lukien.
Esimerkki 1
A:n yritystoiminta päättyy 10.3.2004 ja hän ilmoittautuu työnhakijaksi 11.3.2004. Työssäoloehdon
tarkastelujakson ensimmäinen päivä on yritystoiminnan päättymispäivä 10.3.2004.
Jos henkilö ei ilmoittaudu työnhakijaksi viipymättä yritystoiminnan päättymisen jälkeen,
tarkastelujakso aloitetaan työnhakijaksi ilmoittautumista edeltävästä päivästä.
Esimerkki 2
B:n yritystoiminta päättyy 10.3.2004, mutta hän ilmoittautuu yritysomaisuuden myyntivoiton
jaksottamisen johdosta työnhakijaksi vasta 11.5.2004. Työssäoloehdon tarkastelujakson
ensimmäinen päivä on työnhakijaksi ilmoittautumista edeltävä päivä 10.5.2004.
1.4.3.2.2.2. Tarkastelujakson pidentäminen
Yrittäjän työssäoloehdon 48 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään sillä ajalla, jona henkilö on
hyväksyttävästä syystä estynyt olemasta työmarkkinoilla.
Tarkastelujaksoa pidentäviä hyväksyttäviä syitä ovat:
•
•
•
•
sairaus;
laitoshoito;
kuntoutus;
72
•
•
•
•
•
päätoimiset opinnot;
lapsen syntymä;
enintään 3-vuotiaan lapsen hoito;
apurahakausi; tai
Sairaus ja kuntoutus pidentävät tarkastelujaksoa ajalla, jolta henkilö on saanut sairauspäivärahaa,
kuntoutustukea, kuntoutusrahaa tai muuta täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa
määräaikaista etuutta. Sairauspäivärahan omavastuuaika pidentää tarkastelujaksoa, jos
omavastuuajalta ei ole maksettu työttömyysetuutta.
Asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen lisäksi tarkastelujaksoa pidentää naisten vapaaehtoinen
asepalvelus sekä kertausharjoitukset.
Opiskelu pidentää tarkastelujaksoa vain silloin, kun se on päätoimista. Opiskelu on aina
päätoimista, kun työ- ja elinkeinotoimisto on antanut opiskelun johdosta henkilöstä esteellisen
työvoimapoliittisen lausunnon. Jos työvoimapoliittista lausuntoa ei ole annettu, Kelan
toimiston tulee arvioida opiskelun päätoimisuus itsenäisesti TTL:n 2 luvun 6 §:n perusteella.
Tarkastelujaksoa pidentää myös ulkomailla tapahtunut opiskelu, jos sen arvioidaan olevan
päätoimista. Työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen koulutuksen ajalta tarkastelujaksoa
pidennetään työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella.
Muuna hyväksyttävänä tarkastelujakson pidentämisperusteena voidaan pitää esimerkiksi aikaa,
jona henkilö on:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
ollut vankilassa.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä oleminen pidentää tarkastelujaksoa
niiltä osin, kuin eläkkeellä harjoitettua yritystoimintaa ei voida lukea työssäoloehtoon. Jos
osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeen aikana harjoitettu yritystoiminta luetaan työssäoloehtoon,
tarkastelujaksoa ei voida pidentää.
Yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakson pidennysajaksi voidaan lukea aika, jolta hakija on
saanut yrittäjäksi ryhtyvälle henkilölle maksettavaa työllistämistukea (ns. starttiraha).
Pääsääntöisesti tarkastelujaksoa ei pidennä aika, jona henkilö on ollut työmarkkinoilla. Henkilö
on työmarkkinoilla työllistyessään työssäoloehtoon luettavassa työssä, yritystoiminnassa tai
sitä vastaavassa omassa työssä, ollessaan työllistymistä edistävässä palvelussa tai työttömänä
työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Pääsääntöisesti tarkastelujakson pidentäminen
edellyttää siis työmarkkinoilta poissaoloa laissa mainituista hyväksyttävistä syistä, eikä
työmarkkinoilla olevan ja joskus myös työttömyysetuuksia saavan henkilön tarkastelujaksoa voida
lähtökohtaisesti pidentää.
Yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidennetään kuitenkin ajalla, jona henkilö on
työskennellyt osasairauspäivärahaa saadessaan sekä ajalla, jona henkilö on ollut työllistymistä
edistävässä palvelussa, vaikka hän olisikin työmarkkinoilla. Työllistymistä edistävällä palvelulla
tarkoitetaan 1.1.2013 alkaen:
73
•
•
•
•
•
•
•
työvoimakoulutusta
työnhakijan omaehtoista opiskelua
maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua
työnhakuvalmennusta
uravalmennusta
kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä
kuntouttavaa työtoimintaa.
Yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentäviksi syiksi tulivat 1.1.2010 voimaan tulleen
lainmuutoksen myötä myös aika, jona henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa.
Voimaantulosäännöksen mukaan uutta sääntelyä sovelletaan henkilöön, jonka yritystoiminta
päättyy ja työttömyys alkaa lain voimaan tultua 1.1.2010 tai sen jälkeen.
Työllistymistä edistävistä palveluista ei ole säännöksiä asti 31.12.2009 voimassa olleessa laissa.
Näitä 1.1.2010 voimaan tulleen lain mukaisia palveluita on kuitenkin ollut olemassa jo vanhan
lain mukaisina työvoimapoliittisina toimenpiteinä, joiden osalta tarkastelujaksoa ei yleensä ole
pidennetty.
1.1.2010 voimaan tulleen lain mukaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin sisältyy myös muun
muassa omaehtoinen koulutus, joka vastaa sellaista 31.12.2009 asti voimassa olleen lain
mukaista koulutusta, jonka aikana henkilö sai koulutuspäivärahaa. Vanhan lain aikana on katsottu,
että tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös koulutuspäivärahalla tapahtuvan päätoimisen
opiskelun ajalta. Kun henkilö lain muuttuessa 1.1.2010 alkaa omaehtoisen koulutuksen ajalta
saada koulutuspäivärahan sijasta peruspäivärahaa, ei uusi laki tai voimaantulosäännös tuo tältä
osin muutosta tilanteeseen. Tarkastelujaksoa voidaan siis pidentää sekä 31.12.2009 asti voimassa
olleen lain aikaisen koulutuspäivärahalla opiskelun ajalta että 1.1.2010 voimaan tulleen lain
mukaisen omaehtoisen opiskelun ajalta.
Myös työvoimakoulutus (ennen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus) on 31.12.2009 asti voimassa
olleen lain aikana pidentänyt tarkastelujaksoa. 1.1.2010 voimaan tulleessa laissa työvoimakoulutus
on tarkastelujaksoa pidentävä työllistymistä edistävä palvelu, joten tarkastelujaksoa pidennetään
työvoimakoulutuksen ajalta riippumatta siitä, saako henkilö koulutuksessa ollessaan koulutustukea
vai työttömyyspäivärahaa.
Työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella. Yrittäjän
työssäoloehdon tarkastelujakso on siten pisimmillään 11 vuotta (48 kuukautta + 7 vuotta).
Peruspäivärahassa työssäoloehdon tarkastelujaksoa ei voida pidentää 1.1.1994 aikaisemmalle
ajalle.
1.4.3.3. Työssöoloehdon voimassaolo
Sekä palkansaajan että yrittäjän työssäoloehto pysyy voimassa peruspäivärahakauden ajan, ellei
henkilö työmarkkinoilta poissaolollaan menetä sitä.
Jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänelle
ei myönnetä peruspäivärahaa, ennen kuin hän on poissaolon jälkeen täyttänyt uudelleen joko
palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa tällöin siitä, kun
henkilö on poissaolon jälkeen mennyt työhön tai aloittanut yritystoiminnan.
74
Yli kuuden kuukauden poissaolo työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä aiheuttaa sen, että
työnhakija menettää ne etuuspäivät, jotka hänellä mahdollisesti on jäljellä peruspäivärahan
enimmäismaksuajasta. Lisäksi hän menettää sen työssäoloehtoon luettavan työssäolon, joka on
kertynyt ennen työmarkkinoilta poissaoloa.
1.4.3.3.1. Työmarkkinoilla vai ei?
Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla, kun hän on ollut:
• työssäoloehtoon luettavassa työssä;
• työllistynyt yritystoiminnassa tai tätä vastaavassa omassa työssä;
• ollut TTL 1 luvun 5 §:n 15 kohdassa tarkoitetussa työllistymistä edistävässä palvelussa tai
työvoimapoliittisessa toimenpiteessä; tai
• ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö on työmarkkinoilla silloin,
kun hänen eläkkeellä ollessaan tekemänsä työ tai harjoittamansa yritystoiminta luetaan
työssäoloehtoon.
Korkeimmalla korotetulla palkkatuella tai yhdistelmätuella työllistetty henkilö on työmarkkinoilla
koko työsuhteen ajan, vaikka työtä ei kokonaisuudessaan luettaisikaan työssäoloehtoon.
Henkilön katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa tai sitä vastaavassa omassa työssä silloin, kun
kyse on TTL 2 luvun 5 §:n tarkoittamasta päätoimisesta, työttömyysetuuden saamisen estävästä
yritystoiminnasta tai omasta työstä. Jos toiminta on niin vähäistä ja satunnaista, ettei se estä
työttömyysetuuden saamista, henkilö ei ole työmarkkinoilla, jollei hän ole työttömänä työnhakijana
työ- ja elinkeinotoimistossa.
Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla kaikkien työllistymistä edistävään palvelujen, myös
kuntouttavan työtoiminnan aikana:
•
•
•
•
•
•
•
työvoimakoulutus
työnhakuvalmennus
uravalmennus
kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu, sekä
31.12.2012 saakka henkilön on katsottu olevan kuntouttavan työtoiminnan aikana
työmarkkinoilla vain, jos hän samaan aikaan on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja
elinkeinotoimistoon.
Muissa tapauksissa henkilön katsotaan pääsääntöisesti olleen poissa työmarkkinoilta.
75
1.4.3.3.2. Hyväksyttävä syy poissaololle
Työmarkkinoilta poissaolo ei johda työssäoloehdon menettämiseen, jos poissaololle on
hyväksyttävä syy. Hyväksyttävän syyn työmarkkinoilta poissaololle muodostavat samat tilanteet,
joiden perusteella työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
sairaus;
laitoshoito;
kuntoutus;
päätoiminen opiskelu;
apurahakausi;
lapsen syntymä;
enintään 3-vuotiaan lapsen hoito; tai
Muuna hyväksyttävänä syynä työmarkkinoilta poissaololle voidaan pitää esim. aikaa, jona henkilö
on:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
saanut koulutuspäivärahaa;
ollut vankilassa.
Sellaisen työn tekeminen tai yritystoiminnan harjoittaminen, jota ei voida lukea työssäoloehtoon,
voidaan tietyin edellytyksin pitää hyväksyttävänä syynä olla poissa työmarkkinoilta. Edellytyksenä
tälle on se, ettei työn tai yritystoiminnan määrä ole aivan vähäinen.
Esimerkki 1
A tekee työtä 15 tuntia viikossa. Koska työtä ei voida lukea työssäoloehtoon,
A:n on katsottava olevan poissa työmarkkinoilla. Ottaen huomioon A:n tekemän
työn määrän, voidaan kuitenkin katsoa, että poissaololle on hyväksyttävä syy.
Esimerkki 2
B tekee työtä viisi tuntia viikossa. Koska työtä ei voida lukea työssäoloehtoon,
B:n on katsottava olevan poissa työmarkkinoilla. Ottaen huomioon B:n tekemän
työn vähäisen määrän, työmarkkinoilta poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä.
Jotta työssäoloehto säilyy voimassa, tulee työmarkkinoilta poissaololle olla aina hakijan
henkilökohtainen hyväksyttävä syy; työttömyysturva ei seuraa esimerkiksi puolison
työttömyysturvaa.
Väite viranomaisen virheellisestä neuvonnasta ei yleensä ole hyväksyttävä syy työmarkkinoilta
poissaololle. Jotta virheellinen neuvonta voitaisiin katsoa hyväksyttäväksi syyksi olla pois
76
työmarkkinoilta, tulee neuvonnan sisältö ja antaja selvittää luotettavasti. Luotettava selvitys voi olla
esimerkiksi virheellistä neuvontaa antaneen viranomaisen selvitys; sen sijaan pelkkä hakijan väite
neuvonnan virheellisyydestä ei riitä.
1.4.3.3.3. Poissaolon yhdenjaksoisuus
Yli kuuden kuukauden työmarkkinoilta poissaolon tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen.
Joissakin tapauksissa myös muu, kuin yhdenjaksoinen poissaolo aiheuttaa työssäoloehdon
menettämisen.
Esimerkki 1
A on ollut viisi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä.
Hän ottaa vastaan kolmen viikon määräaikaisen työsuhteen. Työn jälkeen
työmarkkinoilta poissaolo jatkuu. Koska kyse ei ole yli kuuden kuukauden
yhdenjaksoisesta poissaolosta, ei uuden työssäoloehdon täyttämistä edellytetä.
Esimerkki 2
B on ollut viisi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä. Hän ilmoittautuu
työnhakijaksi viikon ajaksi, jonka jälkeen työmarkkinoilta poissaolo jatkuu. Olosuhteista voidaan
päätellä, että työnhakijaksi ilmoittautuminen on tapahtunut työssäoloehdon säilyttämiseksi.
Kun työmarkkinoilta poissaoloa on jatkunut kuusi kuukautta ja yksi päivä, B:n voidaan katsoa
olleen yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta, vaikka poissaolo ei ole ollut yhdenjaksoinen.
1.4.3.3.4. Työmarkkinoilta poissaolon selvittäminen
Koska TE-toimisto ei enää 1.1.2013 alkaen anna työmarkkinoilta poissaolon johdosta lausuntoa
A6, joutuu Kela selvittämään työmarkkinoilta poissaolon ja sen vaikutuksen työssäoloehdon
voimassaoloon itsenäisesti. Jos poissaolon kesto tai sen syy ei käy selville Kelassa jo olevista
tiedoista, tulee asiakkaalta pyytää lisäselvityksiä.
1.4.3.4. Omavastuuaika
Peruspäivärahaa maksetaan omavastuuajan täyttymisen jälkeen. Omavastuuaika täyttyy, kun
henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viisi (5) täyttä
työpäivää vastaavan ajan. Omavastuuajan tulee täyttyä enintään kahdeksan peräkkäisen
kalenteriviikon aikana (tarkastelujakso).
Peruspäivärahan omavastuuajan pituus on viisi (5) päivää, jos omavastuu alkaa 1.1.2014 tai sen
jälkeen. Peruspäivärahan omavastuuajan pituus on seitsemän (7) päivää, jos omavastuuaika
alkaa 31.12.2013 tai sitä ennen.
Omavastuuaika asetetaan kerran peruspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaa kohti. (TTL 5
luvun 13 § 1 mom.)
77
1.1.2014 alkaen voimaan tulevan TTL 5 luvun 13 luvun 2 momentin mukaisesti omavastuuaikaa
ei kuitenkaan aseteta, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaisi yhden (1) vuoden kuluessa
edellisen enimmäisajan alkamisesta, ja jos omavastuu on otettu edellisen päivärahakauden
enimmäisajan alkaessa. (TTL 5 luvun 13 § 2 mom.)
Jos uusi peruspäivärahakausi alkaa yli yhden vuoden kuluttua siitä, kun edellinen päivärahakausi
on päättynyt, omavastuu otetaan, riippumatta syystä miksi päivärahakausi nyt alkaa yli vuoden
kuluttua.
Estävänä seikkana voi olla korvaukseton määräaika, taloudellisen etuuden jaksottaminen,
soviteltavien tulojen huomioiminen tai työaikasäännös taikka se, että työnhaku ole voimassa.
Toisaalta, vaikka työttömällä työnhakijalla ei olisi oikeutta etuuteen omavastuuajan vuoksi,
osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun hän voi saada oikeuden työttömyysetuuteen:
jos peruspäivärahakausi alkaa palveluun osallistumiseen ansiosta alle vuoden kuluessa edellisen
päivärahakauden alkamisesta, ei omavastuuta aseteta.
Esimerkki 1
A:lle on myönnetty peruspäiväraha 14.3.2013 lukien ja hänelle on asetettu tämän
päivärahakauden alkaessa seitsemän (7) päivän omavastuuaika. A työllistyy uudelleen ja
täyttää työssäoloehdon. Kun A jää työttömäksi, ja uusi päivärahakausi alkaa 13.3.2014.
Uuden päivärahakauden ensimmäinen päivä 13.3.2014 on alle 1 vuoden kuluessa
edellisen päivärahakauden ensimmäisestä päivästä (14.3.2013), ja 1.1.2014 tai sen
jälkeen, ja koska omavastuuaika on asetettu edellisellä kerralla, ei omavastuuta
uudelleen aseteta, vaikka päivärahan enimmäisajan laskeminen alkaa alusta.
Esimerkki 2
B:n peruspäivärahakausi on alkanut 11.2.2013. Hänelle oli asetettu omavastuuaika. B työllistyy
ja täyttää työssäoloehdon, keskeyttää työn ja saa karenssin. Uusi päivärahakausi odottaa
karenssin päättymistä, eikä omavastuuaika kulu karenssin kanssa yhtä aikaa. Koska uusi
päivärahakausi alkaa vasta 10.3.2014 karenssin vuoksi, omavastuuaika, viisi päivää, otetaan
Esimerkki 3
E:n peruspäivärahakausi on alkanut 1.2.2013. Hänelle oli asetettu omavastuuaika.
E työllistyy ja täyttää työssäoloehdon, keskeyttää työn 1.1.2014 ja saa
60 päivän karenssin. Uusi päivärahakausi odottaa karenssin päättymistä.
E kuitenkin ohjataan työllistymistä edistävään palveluun, mihin hän osallistuu ja minkä
ajalta hänellä on oikeus peruspäivärahaan. Koska uusi päivärahakausi alkaa nyt
15.1.2014 ja siten alle vuoden kuluessa edellisen alkamisesta, omavastuuta ei oteta.
Esimerkki 4
G:n päivärahakausi on alkanut omavastuun jälkeen 14.3.2014. Hän on tehnyt osa-aikatyötä
niin, että työssäoloehto täyttyy uudelleen. G:n uusi päivärahakausi ilman omavastuuaikaa
ja estävää seikkaa alkaisi 1.3.2015. G on kuitenkin maaliskuun 2015 sovittelujaksolla
tehnyt työtä niin paljon, että työaikarajan ylittymisestä johtuen hänellä ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen maaliskuulta 2015. G:n uusi päivärahakausi ei ehdi alkaa yhden vuoden
kuluessa edellisen päivärahakauden alkamisesta, joten omavastuu 5 päivää otetaan.
ks. myös Ei omavastuuaikaa ( jossa käsitellään TTL 5 luvun 13 §:n 4 momenttia : työnteon
estyessä työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla ei pyritä vaikuttamaan työnhakijan työehtoihin tai
työoloihin. )
78
1.4.3.4.1. Omavastuuajan alkaminen
Omavastuuajan laskeminen alkaa siitä päivästä, jona henkilö on ilmoittautunut työttömäksi
työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos ilmoittautuminen on tapahtunut ennen työttömyyden
alkamista ja henkilö on tämän ilmoittautumisen perusteella ensimmäisenä työttömyyspäivänään
edelleen työnhakijana, aloitetaan omavastuuajan laskeminen ensimmäisestä työttömyyspäivästä.
Palkansaajan työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyneen jo sinä päivänä, kun 18 viikkotyötuntia
tulee täyteen, ja omavastuuaikaa voidaan alkaa laskea seuraavasta päivästä alkaen.
Esimerkki 1
A:lla on 33 työssäoloehdon täyttävää viikkoa. Seuraavalla viikolla hän on
töissä maanantaina, tiistaina ja keskiviikkoa 6 tuntia päivässä. Työssäoloehdon
katsotaan täyttyneen keskiviikkona, ja omavastuuaikaa voidaan alkaa laskea
torstaista alkaen.
Omavastuuaika alkaa aikaisintaan 17 vuoden iän täyttämistä seuraavasta päivästä.
1.4.3.4.2. Omavastuuajan täyttyminen
Peruspäivärahan omavastuupäivien, työpäivien sekä työttömyysetuus- ja muiden korvauspäivien
lukumäärä saa kunakin kalenteriviikkona olla yhteensä enintään viisi.
Jokainen täysin työtön päivä kerryttää omavastuuaikaa yhdellä päivällä. Vajaata työaikaa
tekevän henkilön työttömyysaika lasketaan vähentämällä työalalla sovellettavan työ-, toimi- tai
virkaehtosopimuksen mukaisesta enimmäistyöajasta kalenteriviikolla tehdyt työtunnit. Kun näin
laskettu työttömyysaika vastaa viittä täyttä työpäivää ( omavastuuajan alkaessa 1.1.2014 tai
sen jälkeen, seitsemään täyttä työpäivää, jos omavastuuaika alkaa 31.12.2013 tai sitä ennen),
omavastuuaika on täyttynyt. Mahdollisia enimmäistyöajan ylittäviä työtunteja ei kuitenkaan
kohdisteta muille päiville, eli yhdeltä päivältä otetaan omavastuuajan laskemisessa huomioon
enintään alan enimmäistyöajan verran työtunteja.
Varallaoloajasta otetaan omavastuuaikaa laskettaessa työtunteina huomioon vain se osuus, jolta
henkilölle maksetaan palkkaa varallaolosta.
Esimerkki
A:n palkka varallaolon ajalta on 50 % hänen normaalista palkastaan. A:n työttömyysaika
lasketaan vähentämällä työehtosopimuksen mukaisesta enimmäistyöajasta
kalenteriviikolla tehdyt työtunnit. Varallaolotunneista otetaan työtunteina huomioon
vain puolet, koska varallaolokorvaus on 50 % normaalista palkasta. Kun näin
laskettu työttömyysaika vastaa viittä täyttä työpäivää, omavastuuaika on täyttynyt.
79
Esimerkkejä
Tilanteessa, jossa asiakas jättää työttömyysetuushakemuksen, johon hän on merkinnyt
työttömyyspäiviä alle omavastuuajan, hakemusta ei lähtökohtaisesti tule suoraan hylätä
sen vuoksi, ettei omavastuuaika täyty. Hylkäämisen sijaan pyydä asiakasta toimittamaan
työttömyysajan ilmoitus lopuistakin omavastuupäivistä. Tämän jälkeen anna asiakkaalle päätös,
jossa toteat omavastuuajan täyttymineen ja myönnät työttömyysetuuden. Jos omavastuuaika
kohdistuu tulevaan aikaan esimerkiksi lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden pitkän
jaksotusajan vuoksi, voit antaa asiakkaalle myös suoraan hylkäävän päätöksen jaksotusajalta.
Lähetä päätöksen mukana asiakkaalle tt2-lomake omavastuuajalle.
1.4.3.4.3. Omavastuuaikaan luettavat päivät
Omavastuuaikaan luetaan työttömyyspäivät, joina henkilö on työtön työnhakija ja täyttää muut
peruspäivärahan saamisen edellytykset.
Työttömyyspäivä luetaan omavastuuaikaan, vaikka työttömyyspäivärahaa ei etuuden sovittelun tai
siitä vähennettävän sosiaalietuuden johdosta jää maksettavaksi.
Koska osa-aikatyöstä ansaittu vuosiloma-ajan palkka ei estä työttömyysetuuden saamista,
omavastuuaika voi kulua myös osa-aikatyön perusteella ansaitun vuosiloman aikana.
Omavastuuaika kuluu tällöin samalla tavoin, kuin se kuluisi sen osa-aikatyön aikana, jonka
perusteella loma on ansaittu.
Arkipyhäpäivät luetaan omavastuuaikaan. Jos henkilöllä on voimassa oleva työsuhde (esim.
lomautus) edellytetään arkipyhäpäivän omavastuuaikaan lukemiselle, ettei työnantaja ole
velvollinen maksamaan henkilölle kyseiseltä arkipyhäpäivältä palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta.
Esimerkki 1
A lomautetaan kokoaikaisesti ja hän ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi.
Lomautusjakson alkuun osuu arkipyhäpäivä. A:n työnantaja ei maksa hänelle
kyseiseltä arkipyhäpäivältä arkipyhäkorvausta. Arkipyhäpäivä voidaan lukea A:n
omavastuuaikaan.
Pohjoismaissa sekä ETA- ja EU-maissa hankittu omavastuuaika luetaan peruspäivärahan
omavastuuaikaan.
Jos henkilö täyttää peruspäivärahaa saadessaan työttömyyskassan jäsenyysehdon ja saa
oikeuden ansiopäivärahaan, peruspäivärahassa hankittu omavastuuaika luetaan ansiopäivärahan
omavastuuaikaan. Vastaavasti, jos henkilö esimerkiksi erottuaan työttömyyskassasta siirtyy
kesken työttömyyspäivärahakauden ansiopäivärahalta peruspäivärahan piiriin, luetaan
ansiopäivärahassa hankittu omavastuuaika peruspäivärahan omavastuuaikaan.
Esimerkki 2
A on saanut peruspäivärahaa 300 päivältä. Hän täyttää työttömyyskassan
jäsenyysehdon ja tulee oikeutetuksi ansiopäivärahaan. A:lle maksetaan
ansiopäivärahaa omavastuuaikaa asettamatta 200 päivältä. Työttömyyskassa
asettaa uuden omavastuuajan vasta, kun työttömyyspäivärahan 500 päivän
enimmäismaksuaika täyttyy.
80
Henkilöllä, joka tulee työttömyyden alkamisen jälkeen työkyvyttömäksi, omavastuuaikaan
luetaan sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan omavastuuaikaan sisältyvät päivät edellyttäen,
ettei henkilö saa kyseiseltä ajalta muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta tai työnantajaltaan
työkyvyttömyysajan palkkaa. Omavastuuaikaan luettavista työkyvyttömyyspäivistä henkilön on
esitettävä lääkärintodistus, ellei hän ole ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa.
Omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta TTL
10 luvun työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella. Työllistymistä edistäviä
palveluita ovat 1.1.2013 alkaen:
•
•
•
•
•
•
•
työvoimakoulutus
työnhakuvalmennus
uravalmennus
Omavastuuaika ei estä peruspäivärahan saamista työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
Lisäksi omavastuuaika kuluu ajalta, jolta henkilölle maksetaan työttömyyspäivärahaa työllistymistä
edistävien palveluihin osallistumisen perusteella. Jos henkilön osallistuminen työllistymistä
edistäviin palveluihin kestää vähemmän kuin omavastuuaikaan vaadittavat seitsemän työpäivää,
henkilön palvelun jälkeen työttömyyden perusteella saama työttömyyspäiväraha tulee evätä
päiviltä, joita omavastuuajasta on jäljellä.
Omavastuuajan kuluminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta edellyttää sitä, että henkilölle
on maksettu työttömyysetuutta työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella.
Työttömyysetuutta voidaan TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan maksaa työllistymistä
edistävän palvelun ajalta, vaikka työnhakijalla ei työttömänä ollessaan olisi oikeutta etuuteen
johtuen muun muassa korvauksettomasta määräajasta, työssäolovelvoitteesta , omavastuuajasta,
ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta, odotusajasta tai tarveharkinnasta.
Omavastuuaika kuluu myös tänä aikana. Omavastuuaika kuluu myös tänä aikana.
Esimerkki 1
A:lle on hänen työttömäksi jäädessään asetettu korvaukseton määräaika,
joka ei ole ehtinyt kulua loppuun ennen työelämävalmennuksen aloittamista.
A:lle voidaan maksaa työttömyysetuutta työelämävalmennuksen ajalta
korvauksettomasta määräajasta ja omavastuuajasta huolimatta, ja palvelun
ajalta maksetut päivät voidaan lukea A:n omavastuuaikaan.
1.4.3.4.4. Päivät, joita ei lueta omavastuuaikaan
Peruspäivärahan omavastuupäiviksi ei lueta työssäoloehdon täyttymistä edeltäviä
työttömyyspäiviä eikä työmarkkinatuessa hankittuja omavastuupäiviä.
Omavastuupäiviksi ei lueta työttömyyspäiviä, joina henkilöllä ei ole oikeutta peruspäivärahaan.
Tällaisia päiviä ovat:
• päivät, joina henkilö ei täytä työvoimapoliittisia edellytyksiä; (TTL 1290/2002 2 luku)
81
• päivät, joina henkilöllä ei ole oikeutta päivärahaan muiden rajoitusten vuoksi (TTL 1290/2002
3 luku); ja
• päivät, joina henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun päivärahaan työaikarajan ylittymisen vuoksi.
Sovittelun työaikaraja on 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla sovittelujaksoilla 80 %. Jos
sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011, työaikaraja on 75 %.
Omavastuuaika alkaa aikaisintaan esteen päättymistä seuraavasta päivästä.
Omavastuuajan kuluminen edellyttää pääsääntöisesti, että henkilö on työttömänä työnhakijan
työ- ja elinkeinotoimistossa ja täyttää muutkin työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset
edellytykset. Omavastuuaika ei siten kulu esimerkiksi korvauksettoman määräajan kanssa
päällekkäin, paitsi silloin kun henkilölle maksetaan samaan aikaan peruspäivärahaa työllistymistä
edistävään palveluun osallistumisen perusteella.
Omavastuu ei kulu myöskään sinä aikana, jona henkilöllä ei ole oikeutta peruspäivärahaan TTL
3 luvun rajoitusten takia. Omavastuuaikaan ei siten lueta päiviä, joina etuutta ei voida maksaa
esimerkiksi irtisanomisajan palkan, kokoaikatyöstä ansaitun vuosiloma-ajan palkan tai estävän
sosiaalietuuden vuoksi. Myöskään taloudellisen etuuden tai myyntivoiton jaksotusaikaa ei voida
lukea omavastuuaikaan.
Omavastuuaikaan ei lueta myöskään aikaa, jona 80 % / 75 % työaikarajan ylittyminen estää
sovitellun peruspäivärahan maksamisen. Sovittelun työaikaraja on 1.1.2012 tai sen jälkeen
alkavilla sovittelujaksoilla 80 %. Jos sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011, työaikaraja
on 75 %. Työaikaa tarkastellaan osa-aikatyössä sovittelujakson ajalta ja lomautustilanteessa
kalenteriviikoittain. Jos osa-aikatyössä 80 % / 75 % työaikaraja ylittyy neljän viikon tai kuukauden
sovittelujakson ajalta, ei omavastuuaikaan voida lukea sovittelujaksolta yhtään päivää, vaikka
työaikaraja jonain viikkona alittuisi. Työaikarajan ylittyminen osa-aikatyössä yksittäisellä viikolla ei
puolestaan estä omavastuuajan kulumista tältä viikolta, jos työaikaraja alittuu koko neljän viikon tai
kuukauden sovittelujakson ajalta.
Lyhennetylle työviikolle lomautetun henkilön työaikarajaa tarkastellaan siis kalenteriviikoittain.
1.1.2010–31.12.2011 voimassa olevan väliaikaisen lainmuutoksen mukaan niissä tilanteissa,
joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla
kokonaisella päivällä viikossa, työttömyysetuutta ei makseta soviteltuna, vaan kokonaan
työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus (TTL 4 luku 4 a §). Edellytyksenä
työttömyysetuuden maksamiselle tällöin on se, ettei työntekijän työaika kalenteriviikon
tarkastelujaksolla ylitä 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos
alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan.
Niissä tilanteissa, joissa henkilön työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta kokonaisilla
päivillä, sovelletaan siten 75 % työaikarajan sijasta 80 % rajaa. Tätä väliaikaista säännöstä
sovellettaessa 4 luvun 3 §:ssä mainittu 75 % työaikaraja ei siten estä omavastuuajan kulumista.
Omavastuuaika voi kulua, jos henkilöllä olisi 4 luvun 4 a §:n 80 % työaikaraja huomioiden
oikeus peruspäivärahaan. Väliaikaista lainmuutosta sovelletaan lomautuksiin, jotka toteutetaan
4.1.2010 ja 1.1.2012 välisenä aikana. Jos sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen, sovittelun
työaikaraja on kaikissa tilanteissa 80 %.
1.4.3.4.5. Omavastuuajan voimassaolo
Kolmen kuukauden takautuva hakuaika ei koske omavastuuaikaa. Jos peruspäivärahaa haetaan
esim. kesäkuussa, saman vuoden tammikuussa hankittu omavastuuaika on edelleen voimassa,
vaikka peruspäivärahaa ei tuolloin olisi haettukaan.
82
1.4.3.4.6. Ei omavastuuaikaa
Työnhakijalla on oikeus 5 luvun 13 §:n 1 – 3 momenteissa säädetyistä huolimatta
peruspäivärahaan, jos henkilön työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla
ei pyritä vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai –oloihinsa ja hän muuten täyttää peruspäivärahan
saamisen edellytykset. Peruspäiväraha maksetaan työsopimuslain mukaisen työnantajan
palkanmaksuvelvollisuuden päätyttyä ilman omavastuuaikaa. Jos henkilö hakee peruspäivärahaa
työnteon estymisen jälkeiseltä ajalta, omavastuusäännöksiä sovelletaan normaalisti. (TTL 5 luku
13 §).
Tiedon sellaisesta työnteon estymisestä, jonka johdosta omavastuuaikaa ei aseteta, Kela saa työja elinkeinotoimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta.
1.4.3.5. Työllistymistä edistävät palvelut
TTL 10 luvussa säädetään henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta. Työllistymistä edistävät palvelut määritellään TTL 1 luvun 5 §:n 15-kohdassa.
Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuvan työnhakijan toimeentulo turvataan
työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.
Työllistymistä edistävillä palveluilla tarkoitetaan 1.1.2013 lukien:
1. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvussa tarkoitettua työvoimakoulutusta
2. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvussa tarkoitettua työttömyysetuudella
tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua
3. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitettua
työhakuvalmennusta
4. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitettua
uravalmennusta
5. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettua kokeilua
(työkokeilu ja koulutuskokeilu)
6. kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22–24 §:ssä tarkoitettua
maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua; sekä
7. kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettua kuntouttavaa
työtoimintaa.
Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.12.2012 alkanutta JTPL
8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työkokeilua, työelämävalmennusta ja työharjoittelua sekä JTPL
6 luvussa tarkoitettua työ- ja koulutuskokeilua. Lisäksi työllistymistä edistävänä palveluna
pidetään viimeistään 31.8.2011 alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on
rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen
taikka työharjoitteluun.
Työvoimakoulutus
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen nimi muuttuu 1.1.2013 alkaen työvoimakoulutukseksi.
Työvoimakoulutuksella parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa sekä edistetään työllistymis- ja
työssäpysymisvalmiuksia. Työvoimakoulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia parantavaa
koulutusta. Koulutus voi olla myös yleissivistävää, jos sen puute on työllistymisen esteenä.
Työvoimakoulutuksen tuottajia ovat perus- ja lisäkoulutusta järjestävät yhteisöt, yliopistot,
ammattikorkeakoulut ja muut vastaavat koulutuksen järjestäjät.
83
TE-toimisto antaa työvoimakoulutuksenaikaisesta etuusoikeudesta maksajalle E-sarjan lausunnon
(lausunnot E1, E7, E8).
Työnhakijan omaehtoinen opiskelu
Työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisella parannetaan aikuisväestön ammattitaitoa ja
mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä turvataan ammattitaitoisen työvoiman
saantia.
Työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukeminen työttömyysetuudella edellyttää, että henkilö
on työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja täyttänyt 25 vuotta viimeistään
opiskelujen alkamishetkellä. Lisäksi edellytetään, että työnhakijalla on työ- ja elinkeinotoimiston
toteama koulutustarve, että opiskelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa
suunnitelmassa ja että opinnot ovat päätoimisia.
Työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, voidaanko opintoja pitää työnhakijan omaehtoisena koulutuksena
ja antaa asiasta maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.
Työnhakijan omaehtoista opiskelua voidaan tukea työttömyysetuudella opintojen muodostamaa
kokonaisuutta kohti enintään 24 kuukauden ajan. Työ- ja elinkeinotoimisto seuraa enimmäisajan
kulumista.
TE-toimisto antaa työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemisesta maksajalle D-sarjan lausunnon
(lausunnot D1. D2, D3 ja D4).
Työnhakijan omaehtoista opiskelua on 31.12.2009 asti voimassa olleiden säännösten mukaan
tuettu koulutuspäivärahalla. Koulutuspäivärahaa koskevista siirtymäsäännöksistä kerrotaan
koulutuspäivärahan ohjeessa.
Työnhakuvalmennus
Työnhakuvalmennus on työllistymistä edistävä palvelu 1.1.2013 alkaen. Työnhakuvalmennuksen
tavoitteena on tukea ja ohjata asiakasta työn hakemisessa.
TE-toimisto antaa työnhakuvalmennuksesta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BA.
Jos työnhakuvalmennus on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, kyseessä ei ole työllistymistä
edistävä palvelu, mutta valmennuksen ajalta voidaan tietyin edellytyksin maksaa ylläpitokorvausta.
Uravalmennus
Uravalmennus on työllistymistä edistävä palvelu 1.1.2013 alkaen. Uravalmennuksen tavoitteena
on selkiyttää asiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja, kehittää työelämävalmiuksia sekä
tukea ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa.
TE-toimisto antaa uravalmennuksesta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BB.
Työkokeilu
Työkokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea
paluuta työmarkkinoille. Työkokeilu tapahtuu aina työpaikalla.
TE-toimisto antaa työkokeilusta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BC, jos työkokeilu on
alkanut 1.1.2013 tai sen jälkeen. Jos työkokeilu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen, TE-toimisto
antaa lausunnon B3.
Koulutuskokeilu
Koulutuskokeilun tavoitteena on selvittää asiakkaan soveltuvuus tiettyyn koulutukseen tai tietylle
alalle. Koulutuskokeilussa asiakas pääsee kokeilemaan koulutusalaa oppilaitoksessa.
TE-toimisto antaa koulutuskokeilusta maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon BBD.
84
Palvelut 31.12.2012 asti
Työllistymistä edistäviin palveluihin tulee muutoksia 1.1.2013 alkaen. Jos työllistymistä edistävä
palvelu on alkanut 31.12.2012 tai sitä ennen ja jatkuu yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna 1.1.2013
jälkeen, sovelletaan 31.12.2012 asti voimassa olleita säännöksiä palvelun loppuun asti.
Edellä mainittujen palvelujen lisäksi työllistymistä edistävänä palveluna pidetään siten viimeistään
31.12.2012 alkanutta JTPL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua työkokeilua, työelämävalmennusta
ja työharjoittelua (työmarkkinatoimenpiteet) sekä JTPL 6 luvussa tarkoitettua työ- ja
koulutuskokeilua. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään 31.8.2011
Jos työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu tai työ- ja koulutuskokeilu on alkanut 31.12.2012
tai sitä ennen, TE-toimisto antaa maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon B1, B2, B3 tai B4.
Kotoutumista edistävien toimenpiteiden rinnastamismahdollisuudesta on luovuttu 1.9.2011
voimaan tulleella lainmuutoksella. Muut maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet
kuin koulutus toteutetaan työllistymistä edistäviä palveluita koskevien normaalisäännösten
mukaisesti. Kotoutumiskoulutus järjestetään työvoimakoulutuksena tai maahanmuuttajan
omaehtoisena opiskeluna.
Viimeistään 31.8.2011 aloitettujen rinnasteisten kotoutumistoimenpiteiden osalta noudatetaan
vanhaa sääntelyä toimenpiteiden loppuun saakka. Näistä toimenpiteistä TE-toimisto ilmoittaa
maksajalle H-sarjan lausunnoilla. Rinnastetun toimenpiteen ajalta henkilöllä on samat oikeudet ja
velvollisuudet kuin hänellä olisi silloin, jos hän osallistuisi työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
tai työmarkkinatoimenpiteeseen. Rinnastettu kotoutumiskoulutus tai työmarkkinatoimenpiteeseen
rinnastettu kotoutumistoimenpide voi jatkua ja kotoutumistukea voidaan maksaa rinnastetun
toimenpiteen ajalta 1.9.2011 jälkeenkin, jos rinnasteinen toimenpide on alkanut viimeistään
31.8.2011. Uusia rinnasteisia toimenpiteitä ei enää aloiteta 1.9.2011 tai sen jälkeen.
Maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu
Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena.
Kotoutumiskoulutus voidaan 1.9.2011 alkaen kuitenkin järjestää myös maahanmuuttajan
omaehtoisena opiskeluna, josta säädellään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa
(1386/2010).
Maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus kotoutumistukena maksettavaan
työmarkkinatukeen 31.12.2014 asti. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua voidaan tukea
myös työttömyyspäivärahalla 1.1.2015 lukien. Maahanmuuttajalla tulee olla jos hänellä on TEtoimiston toteama koulutustarve, TE-toimisto arvioi koulutuksen tukevan hänen kotoutumistaan,
opinnoista on sovittu kotoutumissuunnitelmassa ja muut opinnoilta vaadittavat edellytykset
täyttyvät. Opintojen tukeminen edellyttää lisäksi, että kyse on suomen tai ruotsin kiellä järjestetystä
opiskelusta. Opiskelun tukemisen edellytykset tutkii ja arvioi TE-toimisto, joka antaa Kelalle sitovan
työvoimapoliittisen lausunnon.
Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua voidaan tukea opintojen muodostamaa kokonaisuutta
kohti enintään 24 kuukauden ajan. Enimmäisajan kulumista seuraa TE-toimisto samalla tavalla
kuin JTYPL 6 luvun mukaisen työnhakijan omaehtoisen opiskelun osalta. Myös omaehtoisesta
opiskelusta sopiminen, opintojen etenemisen seuranta, maahanmuuttajan opintojenaikaiset
velvollisuudet sekä tiedonantovelvollisuus määräytyvät samoin kuin työnhakijan omaehtoisissa
opinnoissa.
TE-toimisto antaa maahanmuuttajan omaehtoisista opinnoista maksajalle G-sarjan lausunnon.
Kuntouttava työtoiminta
85
Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella
työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön mahdollisuuksia työllistyä avoimilla
työmarkkinoilla. Kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua myös työttömyyspäivärahan saaja.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestää henkilön kotikunta.
Kuntouttavan työtoiminnan sisältö määritellään aktivointisuunnitelmassa. Työtoimintaa voivat olla
avustavat tehtävät esim. sairaaloissa, päiväkodeissa tai kiinteistönhuollossa.
Kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluiin osallistuvien, myös kuntouttavaan työtoimintaan
osallistu¬van katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos palvelu alkaa 1.1.2013 tai sen jälkeen.
Työtoimintajakson pituudeksi voidaan sopia 3–24 kuukautta. Jakson aikana henkilö osallistuu
työtoimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä kalenteriviikossa (30.6.2015 asti
enintään viitenä päivänä viikossa). Työtoimintapäivän pituus on vähintään neljä tuntia.
Henkilöllä on velvollisuus osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, jos sellaista hänen
aktivointisuunnitelmaansa sisällytetään.
Työnhakijalla, joka pitkään jatkuneen työttömyytensä perusteella on oikeutettu
työmarkkinatukeen, on oikeus yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan kanssa laadittavaan
aktivointisuunnitelmaan.
Aktivointisuunnitelma on laadittava alle 25-vuotiaalle työmarkkinatukeen oikeutetulle henkilölle,
joka on saanut:
• työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 180 päivältä viimeisen 12
kalenterikuukauden aikana; tai
• työttömyyspäivärahaa 500 päivältä.
Aktivointisuunnitelma on laadittava 25 vuotta täyttäneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle
henkilölle, joka on saanut:
• Työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä; tai
• 500 työttömyyspäivärahapäivän tai lisäpäivien jälkeen työmarkkinatukea työttömyyden
perusteella vähintään 180 päivältä
• Aktivointisuunnitelma voidaan pyynnöstä laatia myös työttömyyspäivärahan saajalle.
Kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ei sovelleta maahanmuuttajaan, jolla on oikeus
kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumistuen saajalle ei siten laadita aktivointisuunnitelmaa eikä
häntä ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Aktivointisuunnitelman laatimisen edellytyksenä
olevia työttömyysaikaisia työmarkkinatukipäiviä laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon myös
kotoutumistukena maksettu työmarkkinatuki.
Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää eri toimenpiteitä, sosiaali-, terveys- ja
kuntoutuspalveluja sekä viimesijaisena toimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa.
Oikeudesta etuuteen kuntouttavan työtoiminnan ajalta annetaan lausunto BE tai BF (31.12.2012
asti B5 ja B6).
1.4.3.5.1. Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän
palvelun ajalta
Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä olisi
työttömänä ollessaan oikeus. Tämä tarkoittaa, että henkilölle maksetaan joko ansiopäivärahaa,
peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
86
Työttömyysetuutta työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksetaan vain siltä ajalta, jona
henkilö on työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Vaatimus työnhaun voimassaolosta
työttömyysetuuden maksamisen edellytyksenä koskee kaikkia työllistymistä edistäviä palveluita.
Oikeus etuuteen työvoimapoliittisten esteiden, omavastuuajan ja tarveharkinnan estämättä
TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta, vaikka työnhakijalla ei ole työttömänä ollessaan oikeutta etuuteen, jos se johtuu:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
korvauksettomasta määräajasta
työssäolovelvoitteesta
työmarkkinatuen odotusajasta
ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta
työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen omavastuuajasta tai
työmarkkinatuen tarveharkinnasta.
Työttömyysetuutta ei kuitenkaan makseta 31.12.2012 tai sitä ennen alkaneen kuntouttavan
työtoiminnan ajalta, jos se, että oikeutta työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen ei ole, johtuu
työssäolovelvoitteesta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta tai odotusajasta. Tällöin
TE-toimisto antaa estävän lausunnon B6. Jos kuntouttava työtoiminta on alkanut 1.1.2013 tai sen
jälkeen, työssäolovelvoite, ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus ja odotusaika eivät estä
etuuden maksamista työtoiminnan ajalta.
Korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite, ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoitus tai
odotusaika syrjäytyvät työllistymistä edistävien palvelujen ajalta vain silloin, kun maksamisen
este oli olemassa jo palvelun alkaessa (koskee myös palvelun kanssa samana päivänä alkavaa
maksamisen estettä, esimerkiksi karenssi alkaa samana päivänä kuin palvelu, jolloin karenssi
syrjäytyy). Jos este syntyy vasta palvelun alkamisen jälkeen, estää se työttömyysetuuden
maksamisen palvelun ajalta työvoimakoulutusta ja työnhakijan omaehtoista opiskelua lukuun
ottamatta. Ratkaisevaa on esteen syntymisen ajankohta.
Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret.
(Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Työvoimapoliittiset edellytykset >
Koulutusta vailla olevat nuoret).
Jos henkilöllä on voimassa jokin sellainen työvoimapoliittinen este, joka ei väisty palvelun
alkaessa, ei TE-toimiston tule antaa Kelalle esteetöntä lausuntoa vaan ainoastaan tiedote F2
palvelun aloittamisesta. Tällainen este voi olla esimerkiksi se, että hakija ei ole työtön (lausunto
A3) tai hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla (lausunto A5). Teknisistä syistä TE-toimisto joutuu
kuitenkin aina antamaan lausunnon E1 työvoimakoulutuksen alkaessa, vaikkei henkilöllä olisikaan
etuusoikeutta koulutuksen ajalta. Tällaisen lausunnon perusteluihin on kirjattu "Tekninen lausunto".
Teknisen lausunnon E1 jälkeen TE-toimiston tulee antaa maksatuksen estävä, ko. tilannetta
koskeva työvoimapoliittinen lausunto, jonka perusteluissa ilmoitetaan teknisen E1-lausunnon
kumoamisesta.
Työvoimakoulutuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun aikana ei sovelleta TTL 2 ja 2 a
luvun työvoimapoliittisia säännöksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilön on oltava
työnhakijana saadakseen koulutusajalta työttömyysetuutta, mutta työnhakijan työvoimapoliittisesti
moitittavasta menettelystä ei tänä aikana aseteta esimerkiksi korvauksetonta määräaikaa
tai työssäolovelvoitetta eikä hän menetä oikeuttaan etuuteen koulutusaikana mahdollisesti
aloittamansa yritystoiminnan tai muiden opintojen takia.
Muiden työllistymistä edistävien palveluiden eli työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen,
työkokeilun, koulutuskokeilun, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ja kuntouttavan
työtoiminnan aikana sovelletaan TTL 2 ja 2 a luvun työvoimapoliittisia säännöksiä normaalisti. Jos
työmarkkinaoikeuden menettämisen aiheuttanut rike on tapahtunut palvelun alkamisen jälkeen,
kesken palvelun annettu esteellinen työvoimapoliittinen lausunto estää etuuden maksamisen
87
palvelun ajalta. Sen sijaan jos rike on tapahtunut kokonaan ennen palvelua, rike ei estä etuuden
maksamista.
Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret
Esimerkki 1
Ennen työllistymistä edistävän palvelun alkamista asetettu työssäolovelvoite ei
estä työttömyysetuuden maksamista palvelun ajalta (poikkeuksena 31.12.2012
tai sitä ennen alkanut kuntouttava työtoiminta). Jos työssäolovelvoite asetetaan
alkavaksi kesken palvelun, se estää etuuden maksamisen kaikkien muiden
palveluiden kuin työvoimakoulutuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun
ajalta.
Esimerkki 2
A on alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori. A:lle on
asetettu 60 päivän korvaukseton määräaika työstä kieltäytymisen perusteella
5.2.2013 alkaen. A aloittaa 6 kuu-kautta kestävän työkokeilun 10.3.2013
alkaen. Koska este etuuden maksamiselle oli olemassa jo kokeilun alkaessa,
A:lle voidaan maksaa peruspäivärahaa kokeilun alusta lukien. Työkokeilussa ollessaan A laiminlyö hakea opiskelupaikkaa syyslukukaudella
alkavaan koulutukseen. TE-toimisto antaa A:lle lausunnon K6. A menettää
peruspäivärahaoikeutensa syyslukukauden alusta eli 1.9.2013 alkaen. Koska
A on menettänyt peruspäivärahaoikeuden palvelun aikana, estää K6-lausunto
peruspäivärahan maksamisen 1.9.2013 alkaen.
Lue yleisen hakuvelvollisuuden laiminlyönnistä kohdasta Koulutusta vailla olevat nuoret.
Esimerkki 3
B on maahanmuuttaja ja hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.
B osallistuu maahanmuuttajan omaehtoiseen koulutukseen 1.10.2012 alkaen.
Koulutuksen aikana TE-toimisto antaa B:lle työvoimapoliittisen lausunnon
A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla) ajalle 14.–28.12.2012. Lausunto estää
kotoutumistuen maksamisen maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta
14.–28.12.2012.
Esimerkki 4
C on maahanmuuttaja ja hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. C
osallistuu työvoimakoulutuksena järjestettävään suomen kielen koulutukseen
ajalla 1.10.2012–28.2.2013. Koulutuksen aikana C on estynyt olemasta
työmarkkinoilla ajalla 14.–28.12.2012. Koska työvoimakoulutuksen aikana ei
sovelleta TTL 2 ja 2 a luvun työvoimapoliittisia säännöksiä, ei TE-toimisto anna
lausuntoa A5 (estynyt olemasta työmarkkinoilla).
Esimerkki 5
C on 17-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori. Hän on keskeyttänyt
ammatillisen koulutuksen ja ilmoittautunut työnhakijaksi 25.2.2013.
TE-toimisto on antanut C:lle lausunnon K1, jonka mukaan C:llä ei ole
työmarkkinatukioikeutta työttömyysajalta. C aloittaa työkokeilun 2.5.2012.
C:lle voidaan maksaa työmarkkinatukea työkokeilun ajalta K1-lausunnosta
88
huolimatta. C täyttää 18 vuotta 14.8.2013, kun työkokeilu on edelleen
kesken. Koska C on 17-vuotiaana keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen,
antaa TE-toimisto C:lle lausunnon K7 18-vuotispäivästä lukien. Koska
työmarkkinatukioikeuden menettämisen aiheuttanut rike on tapahtunut ennen
työkokeilun alkamista, ei kesken työkokeilun annettu K7 lausunto kuitenkaan
estä työmarkkinatuen maksamista kokeilun ajalta. Rikkeen ajankohta on
ratkaiseva. TE-toimisto kirjoittaa lausunnon perusteluihin tiedon siitä, ettei
lausunto estä maksamista työkokeilun ajalta.
Työttömyysetuutta voidaan maksaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta omavastuuajan
estämättä. Työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaikaan luetaan ne päivät, joina
työnhakijalle maksetaan työttömyysetuutta työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen
perusteella.
Työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei ole oikeutta, jos henkilö ottaa
vastaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön.
Oikeutta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei ole myöskään silloin, jos
työttömyysaikaisen työttömyysetuuden maksaminen on estynyt hakemuksen myöhästymisen
tai etuuden sovittelun tai vähentämisen takia. Työllistymistä edistävien palvelujen aikana
sovelletaan normaaliin tapaan myös TTL 3 luvun yleisiä rajoituksia, eli esimerkiksi taloudellisen
etuuden jaksotus, irtisanomisajan tai vuosiloma-ajan palkka taikka estävä sosiaalietuus estävät
työttömyysetuuden maksamisen myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
Työssäoloehdon täyttyminen palvelun aikana
Työnhakijan omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta TTL 6
luvun 8 §:n säännöksiä päivärahaoikeuden alkamisesta alusta. Työttömyyspäivärahan
enimmäisaika ei siten ala alusta, eikä päivärahan tasoa määritellä uudelleen, vaikka henkilö olisi
työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon uudelleen
koulutuksen aikana. Jos henkilö on koulutuksen päätyttyä työtön ja työttömyyspäivärahaan
oikeutettu, 500 päivän enimmäisaika alkaa alusta vasta koulutuksen päätyttyä. Jos
työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy kesken koulutuksen, henkilölle maksetaan
koulutuksen loppuajalta työmarkkinatukea, vaikka hän olisi täyttänyt uuden työssäoloehdon
koulutuksessa ollessaan. Koulutuksen loputtua etuus vaihtuu taas työttömyyspäivärahaksi ja 500
päivän enimmäismaksuaika alkaa alusta.
Kun työvoimakoulutus on järjestetty jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että
koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä
aikana työvoimakoulutuksessa. Jaksojen väliseltä ajalta etuutta maksetaan työttömyyden
perusteella. Jos henkilö on jaksotetussa työvoimakoulutuksessa perus- tai ansiopäivärahalla ja
täyttää työssäoloehdon uudelleen koulutusjaksojen välisenä aikana, alkaa työttömyyspäivärahan
enimmäisaika tällöin normaalisti alusta. Jos työssäoloehto täyttyy jaksotetussa koulutuksessa
koulutusjakson aikana, enimmäisaika alkaa alusta vasta kyseisen koulutusjakson päätyttyä, kun
henkilön päivärahaoikeus perustuu jälleen työttömyyteen.
Myös työnhakijan omaehtoinen opiskelu voidaan järjestää jaksotettuna. Jos omaehtoinen opiskelu
on TE-toimiston kanssa sovittu järjestettäväksi jaksoissa siten, ettei jaksojen välinen aika ole
opiskeluaikaa ja jaksojen välillä etuusoikeus perustuu työttömyyteen, menetellään jaksotetussa
omaehtoisessa opiskelussa enimmäisajan laskemisen osalta samalla tavalla kuin jaksotetussa
työvoimakoulutuksessa.
Jos henkilö, joka on aloittanut työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella,
täyttää koulutuksen aikana työssäoloehdon, tulee hän oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan
työssäoloehdon täyttymisestä lukien, vaikka koulutus olisikin kesken. Samaa sovelletaan muissa
työllistymistä edistävissä palveluissa. Työssäoloehdon täyttymisestä lukien työmarkkinatuen
89
sijasta aletaan maksaa työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäivärahaan asetetaan omavastuuaika,
mutta omavastuuajalta voidaan koulutuksen aikana kuitenkin maksaa työttömyyspäivärahaa,
koska kyse on työllistymistä edistävästä palvelusta.
Myös peruspäivärahalla opintonsa aloittanut voi saavuttaa ansiopäivärahaoikeuden opiskelun
aikana, jos hän kesken opintojen täyttää työttömyyskassan vakuutusehdon.
Maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun 1.1.2015 lukien sovelletaan TTL 6 luvun 8:n
säännöksiä päivärahakauden alkamisesta alusta. Samoin, jos henkilö, joka on aloittanut
maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella, täyttää koulutuksen aikana
työssäoloehdon, tulee hän oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon täyttymisestä
lukien, vaikka koulutus olisikin kesken.
Esimerkki 6
A on saanut peruspäivärahaa 260 päivältä työttömyyden perusteella ja sen
jälkeen aloittanut omaehtoisen opiskelun. Kun A on saanut peruspäivärahaa
omaehtoisen opiskelun ajalta 140 päivältä, hän täyttää työssäoloehdon
uudelleen. Koska koulutus on kesken, peruspäivärahan enimmäisaika ei ala
alusta työssäoloehdon täyttymisestä huolimatta.
Työssäoloehdon täyttymisen jälkeen omaehtoinen opiskelu jatkuu vielä 160
päivän ajan. A:lla on oikeus saada peruspäivärahaa koulutuksen ajalta kuitenkin
enää vain 100 päivältä, ja tämän jälkeiseltä koulutusajalta A:lle voidaan
maksaa työmarkkinatukea. Kun omaehtoiset opinnot päättyvät, A on edelleen
työtön. Tällöin peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta ja A:lle asetetaan
omavastuuaika.
Esimerkki 7
B on työkokeilussa ja hänelle maksetaan peruspäivärahaa muutosturvalisällä
korotettuna. Työkokeilun ollessa vielä kesken B täyttää työssäoloehdon.
Koska kyseessä ei ole työnhakijan omaehtoinen opiskelu tai työvoimakoulutus,
peruspäivärahan 500 päivän ja muutosturvalisän 200 päivän enimmäisaika
alkavat alusta normaalisti. B:lle asetettava omavastuuaika ei estä
peruspäivärahan maksamista työkokeilun ajalta.
Esimerkki 8
Peruspäivärahan saaja C osallistuu työvoimakoulutukseen, joka järjestetään
jaksotettuna koulutuksena siten, että koulutus on jaettu kahteen erilliseen
koulutusjaksoon. Koulutusjaksojen välisellä ajalla C työllistyy ja hänen
työssäoloehtonsa täyttyy. Koska työssäoloehto täyttyy koulutusjaksojen
välisenä aikana, alkaa peruspäivärahan enimmäisaika alusta ja C:lle asetetaan
omavastuuaika. Jos omavastuuaika ajoittuu koulutusjaksojen väliselle
ajalle, estää se etuuden maksamisen omavastuupäiviltä. Siltä osin kuin
omavastuuaika ajoittuu koulutusjakson ajalle, maksetaan etuutta koulutuksen
ajalta omavastuuajan estämättä.
Esimerkki 9
D aloittaa omaehtoisen opiskelun työmarkkinatuella. D työskentelee koulutuksen
aikana ja hänen työssäoloehtonsa täyttyy. D saa työssäoloehdon täyttymisestä
lukien oikeuden joko perus- tai ansiopäivärahaan riippuen siitä, onko hän kassan
jäsen ja täyttääkö hän jäsenyysehdon. Työttömyyspäivärahaan asetetaan
omavastuuaika, mutta se ei estä etuuden maksamista koulutuksen ajalta.
Esimerkki 10
90
Peruspäivärahan saaja E osallistuu jaksotettuun työvoimakoulutukseen. E
työskentelee ensimmäisen koulutusjakson aikana ja työssäoloehto täyttyy
uudelleen. Peruspäivärahan enimmäisaika ei kuitenkaan ala alusta kesken
koulutusjakson. Kun ensimmäinen koulutusjakso päättyy, E on edelleen työtön
ja peruspäivärahaan oikeutettu. Peruspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta ja
E:lle asetetaan omavastuuaika.
Esimerkki 11
F osallistuu työvoimakoulutukseen peruspäivärahalla. Hän työskentelee
opintojensa ohella ja täyttää työssäoloehdon kesken koulutuksen.
Peruspäivärahan enimmäisaika ei kuitenkaan ala alusta, koska koulutus on
kesken. Työvoimakoulutus päättyy, ja koulutuksen päättymistä seuraavana
päivänä F aloittaa heti uuden työvoimakoulutuksen. Peruspäivärahan
enimmäisaika alkaa alusta, vaikka uusi koulutus alkaakin heti edellisen
koulutuksen päättymistä seuraavana päivänä.
1.4.3.5.2. Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta
Työttömyysetuutta maksetaan muiden edellytysten täyttyessä työllistymistä edistävän palvelun
ajalta kaikilta päiviltä, myös niiltä kyseiseen ajanjaksoon sisältyviltä päiviltä, joina palvelua
ei järjestetä. Etuutta maksetaan siten palveluun osallistumisen perusteella viideltä päivältä
viikossa, vaikka palvelua järjestettäisiin viikossa tätä vähemmän. TTL 10 luku 3 §:ssä säädetään
työttömyysetuuden maksamisesta silloin, kun henkilö on poissa työllistymistä edistävästä
palvelusta silloin, kun palvelua on järjestetty ja siellä olisi pitänyt olla läsnä.
Työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolo tarkoittaa siten vain sellaista päivää, jona
palvelua järjestetään ja jona työnhakijan olisi tullut osallistua palveluun. Poissaolopäiviä eivät
ole esimerkiksi sellaiset päivät, joina palvelua ei järjestetä, eivätkä arkipyhät. Arkipyhä voi olla
poissaolopäivä vain, jos palvelua jostain syystä järjestetään arkipyhänä. Tämä on kuitenkin
harvinaista. Jos työnhakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun vain osan päivästä, ei
kyseistä päivää pidetä poissaolopäivänä. Työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä ja työnhakija
voivat myös sopia osallistumispäivän siirtämisestä siten, että työnhakija korvaa poissaolonsa
saman kalenteriviikon sisällä. Tällöin ei ole kyse poissaolosta.
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen niiltä päiviltä, joina hän ei osallistu palveluun, jos
palvelua järjestetään kyseisenä päivänä, ellei poissaolo johdu:
1.
2.
3.
4.
työkyvyttömyydestä;
kerrallaan enintään neljän työpäivän ajalta alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta; tai
työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä; tai
julkisen luottamustoimen hoitamisesta.
Luettelo hyväksyttävistä poissaolosyistä on tyhjentävä. Hyväksyttäviä poissaolosyitä ovat
työhaastattelujen lisäksi esimerkiksi työnhakuun ja opiskeluun liittyviin soveltuvuuskokeisiin
osallistuminen sekä oppilaitosten pääsy- ja valintakokeet. Asiakasta voi tarvittaessa pyytää
esittämään selvitys poissaolon syystä, esimerkiksi kutsu valintakokeeseen. Työllistymiseen
liittyvä syy voi olla myös esimerkiksi lyhytkestoinen, enintään kaksi viikkoa kestävä työ joko
palvelun järjestäjän tai muun työnantajan palveluksessa, tai avomuotoiseen kuntoutukseen
osallistuminen. Julkisella luottamustoimella tarkoitetaan kunnallista, kirkollista, valtiollista tai muuta
91
julkisoikeudellista luottamustoimea (esim. käräjäoikeuden lautamies), ei yksityisoikeudellista
luottamustoimea..
Jos työnhakija on poissa palvelusta muusta syystä kuin siksi, ettei palvelua järjestetä jonakin
päivänä, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen palveluun osallistumisen eikä työttömyyden
perusteella, ellei hänellä ole luettelossa tarkoitettua syytä poissaololle. Jos työnhakijalla on
poissaololle luettelossa tarkoitettu syy, hänelle maksetaan työttömyysetuutta työllistymistä
edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Tällöin hän on oikeutettu poissaolon ajalta myös
mahdolliseen korotusosaan tai muutosturvalisään. Lisäksi esimerkiksi korvaukseton määräaika
ja muut TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentissa luetellut maksamisen esteet syrjäytyvät poissaolon
ajalta kuten työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Osallistumispäiviin sidottua ylläpitokorvausta ei
kuitenkaan voida maksaa poissaolon ajalta, vaikka poissaololle olisikin hyväksyttävä syy.
Poissaolosäännös koskee työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, kokeilua eli työkokeilua
ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Poissaolosäännöstä sovelletaan myös
31.12.2012 tai sitä ennen alkaneeseen työkokeiluun, työelämävalmennukseen, työharjoitteluun ja
työ- ja koulutuskokeiluun sekä 31.8.2011 tai sitä ennen alkaneeseen työmarkkinatoimenpiteeseen
rinnastettuun maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteeseen Poissaolosäännöstä ei sovelleta
työvoimakoulutukseen eikä työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun. Poissaolosäännöstä ei
sovelleta myöskään maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun eikä työvoimakoulutukseen
rinnastetun maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteen ajalta.
1.1.2015 alkaen TE- toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon 1.1.2015 jälkeen alkavista
työllistämistä edistävistä palveluista vain palvelun aloittamisesta ja palvelun päättymisestä.
TE- toimisto ei anna lausuntoa poissaoloista, vaan asiakas ilmoittaa itse poissaoloistaan
työttömyysetuuden maksajalle hakiessaan etuutta. Etuus maksetaan maksajan harkinnan mukaan
asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella. Työllistymistä edistävän palvelun järjestäjällä on
velvollisuus ilmoittaa poissaoloista työttömyysetuuden maksajalle.
1.1.2013 alkaen TE-toimisto ei anna sitovaa työvoimapoliittista lausuntoa poissaolosta silloin,
kun poissaolon syynä on hakijan oma työkyvyttömyys tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Muissa
tilanteissa poissaolon hyväksyttävyyden arviointi kuuluu TE-toimistolle, joka antaa Kelalle sitovan
työvoimapoliittisen lausunnon poissaolon vaikutuksesta henkilön etuusoikeuteen. Uutta menettelyä
sovelletaan poissaoloon, joka ajoittuu 1.1.2013 tai sen jälkeiseen aikaan riippumatta palvelun
alkamisajankohdasta.
Palvelun järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan TE-toimistolle, jos asiakas on ollut pois
palvelusta. JTYPL 4 luvun 10 §:n mukaan TE-toimisto tekee päätöksen valmennuksen tai
kokeilun keskeyttämisestä poissaolojen perusteella, jos henkilöasiakas on ollut luvatta poissa
yhdenjaksoisesti viisi valmennus- tai kokeilupäivää tai jos poissaoloja muutoin on niin paljon,
etteivät valmennukselle tai kokeilulle asetetut tavoitteet täyty. Luvattoman poissaolon lisäksi myös
sinänsä hyväksyttävästä syystä (esimerkiksi pitkä sairausloma) johtuva poissaolo on peruste
valmennuksen kokeilun keskeyttämiselle.
1.4.3.5.2.1. Oma sairaus
Poissaolon syynä on asiakkaan oma sairaus
Jos asiakas ilmoittaa hakemuslomakkeella olleensa pois palvelusta ja että poissaolon
syynä on hänen oma työkyvyttömyytensä, TE-toimistolta ei pyydetä lausuntoa poissaolon
hyväksyttävyydestä. Näin toimitaan, jos poissaolo ajoittuu 1.1.2013 tai sen jälkeiseen
aikaan, riippumatta siitä, milloin palvelu on alkanut. Kela ratkaisee asiakkaan etuusoikeuden
sairauspoissaolon ajalta tällöin itsenäisesti.
92
Jos asiakas on oman sairautensa vuoksi pois palvelusta enintään kolmena peräkkäisenä palvelun
järjestämispäivänä, on asiakkaan oma ilmoitus lähtökohtaisesti riittävä selvitys poissaolon
hyväksyttävyydestä. Etuus maksetaan ilman kulukorvausta sairauspoissaolopäiviltä. Päätöstä
sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa erikseen. Jos päätös tulee annettavaksi muusta syystä,
todetaan siinä etuusoikeus myös sairauspoissaolojen ajalta.
Kolmella peräkkäisellä palvelun järjestämispäivällä tarkoitetaan päiviä, jona palvelua järjestetään
ja jona asiakkaan olisi tullut osallistua palveluun, mutta jona hän oli poissa palvelusta. Kyseessä
ei siis välttämättä ole kolme peräkkäistä kalenteripäivää. Jos asiakas on ensin poissa palvelusta
sairauden vuoksi, sen jälkeen osallistuu palveluun ja sitten on uudelleen poissa sairauden
vuoksi, katsotaan työkyvyttömyyden katkenneen ja kyseessä olevan eri sairaudet. Tällöin kolmen
ensimmäisen sairauspoissaolopäivän laskeminen alkaa alusta. Sillä, että asiakas kahden
peräkkäisen sairauspoissaolon välisenä aikana, jona palvelua ei järjestetä, ilmoittaa olevansa
työssä, ei ole merkitystä laskettaessa kolmea peräkkäistä poissaolopäivää.
Jos asiakas on poissa palvelusta sairauden vuoksi pidempään kuin kolme peräkkäistä palvelun
järjestämispäivää, asiakkaan tulee toimittaa poissaolon syystä lääkärin tai terveydenhoitajan
todistus, jos poissaolo jatkuu. Etuus voidaan kuitenkin aina maksaa kolmelta ensimmäiseltä
sairaudesta johtuvalta poissaolopäivältä ilman todistusta.
Jos asiakas ei toimita lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta oma-aloitteisesti työttömyysajan
ilmoituksen yhteydessä, asiakasta pyydetään toimittamaan todistus. Pyyntö tehdään ensisijaisesti
suullisesti, noudattaen, mitä lisäselvitysten pyytämistä koskevasta menettelystä on ohjeistettu.
Todistuksen toimittamiselle asetetaan normaali 14 päivän määräaika. Pyyntö tulee dokumentoida
huolellisesti. Asiakkaalle kerrotaan, että jos hän ei toimita pyydettyä todistusta määräajassa, etuus
voidaan joutua hylkäämään poissaolopäivien ajalta neljännestä poissaolopäivästä lukien.
Etuus voidaan tällöinkin maksaa kolmelta ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä, vaikkei
todistusta sairaudesta ole vielä toimitettu. Kulukorvausta ei makseta poissaolopäiviltä. Lopuilta
sairauspoissaolopäiviltä sekä etuus että kulukorvaus vähennetään maksussa. Asia ratkaistaan
vasta, kun asiakas toimittaa todistuksen tai todistuksen toimittamiselle varattu määräaika on
umpeutunut.
Kun asiakas toimittaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen, hänelle annetaan päätös, jossa
etuus myönnetään sairauspoissaolopäiviltä ilman kulukorvausta.
Jos asiakas ei toimita todistusta pyynnöstä huolimatta, etuus ja kulukorvaus hylätään
poissaolopäiviltä neljännestä sairauspoissaolopäivästä lukien. Päätöksessä kerrotaan, että
poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, koska asiakas ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut
lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta.
Esimerkki 1
A on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja
perjantaisin. A ilmoittaa tt2:ssa olevansa sairaana koko viikon ja siksi poissa
palvelusta maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Seuraavana maanantaina
A ilmoittaa osallistuvansa työkokeiluun.
Koska A on ollut pois palvelusta sairauden vuoksi enintään kolmena päivänä, ei
sairaudesta tarvita todistusta.
Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantain, keskiviikon
ja perjantain poissaolopäiviltä A:n oman ilmoituksen perusteella.
Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen. Tt2:sta ei tarvitse
lähettää skannattavaksi.
Esimerkki 2
93
B on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja
perjantaisin. B ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairaana
maanantaista seuraavan viikon tiistaihin asti ja siksi poissa palvelusta
maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja maanantaina. B ei toimita
lääkärintodistusta tt2:n mukana.
Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantain, keskiviikon ja
perjantain poissaolopäiviltä. Jälkimmäisen maanantain osalta maksaja vähentää
etuuden ja kulukorvauksen maksussa ja lähettää tt2:n skannattavaksi.
Tt2 tulee työjonolle maksuedellytysten selvittäminen -työnä etuuskäsittelijän
käsiteltäväksi lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen pyytämistä varten.
Etuuskäsittelijä muuttaa maksuedellytysten selvittäminen -työn hakemustyöksi,
koska asiakkaalle tullaan antamaan päätös poissaolopäivistä.
Etuuskäsittelijä pyytää B:tä toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan
todistuksen. Pyyntö tehdään ensisijaisesti suullisesti noudattaen, mitä
lisäselvitysten pyytämistä koskevasta menettelystä on ohjeistettu.
Todistuksen toimittamiselle annetaan normaali 14 päivän määräaika. Pyyntö
dokumentoidaan yhteydenottona.
Jos asiakas ilmoittaa jo puhelimessa, ettei aio toimittaa pyydettyä todistusta,
asiakkaalle annetaan päätös ja etuus hylätään poissaolopäiviltä neljännestä
sairauspoissaolosta lukien. Jos asiakas lupaa toimittaa todistuksen,
häntä pyydetään merkitsemään todistuksen oikeaan yläkulmaan teksti
’työttömyysturva’, jotta yksittäisenä saapuva lääkärintodistus ohjautuu
indeksoinnissa työttömyysturvan työjonolle. Ilman merkintää todistus
ohjautuu sairauspäivärahojen työjonolle, mikä viivästyttää asian ratkaisua.
Sairauspäivärahan käsittelijöitä on ohjeistettu, kuinka toimitaan ko. tilanteessa.
Jos B ei vastaa puhelimeen, etuuskäsittelijä pyytää lääkärintodistusta
asiakaskirjeellä. Pyyntö kirjataan työn kommenttiin. Asiakaskirje liitetään ko.
työhön. Työ laitetaan odottamaan lisäselvitystä.
Jos B toimittaa todistuksen sairaudestaan, etuuskäsittelijä antaa B:lle
päätöksen, jonka mukaan poissaoloille on sairaudesta johtuva hyväksyttävä syy,
mutta poissaolopäiviltä ei ole oikeutta kulukorvaukseen. Etuus maksetaan ilman
kulukorvausta myös jälkimmäiseltä maanantailta.
Jos B ei pyynnöstä huolimatta toimita todistusta sairaudesta, etuuskäsittelijä
antaa päätöksen, jossa etuus ja kulukorvaus hylätään jälkimmäisen maanantain
osalta, koska poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä. Edellisen maanantain,
keskiviikon ja perjantain osalta päätöksessä todetaan, että poissaololle on
hyväksyttävä syy, mutta poissaolopäiviltä ei ole oikeutta kulukorvaukseen.
Esimerkki 3
C on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja
perjantaisin. C ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairaana koko
viikon ja vielä seuraavan viikon maanantain. C on siksi poissa palvelusta
maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja vielä maanantaina. C lähettää tt2:n
mukana terveydenhoitajan todistuksen sairaudesta.
Tt2 ja terveydenhoitajan todistus lähtee skannattavaksi ja indeksoitavaksi.
Indeksoinnissa tt2:n tarkenteen lisätietoon merkitään tt2:n aika ja iso Akirjain, jotta kyseiset tt2:t pystytään erottelemaan muista maksuedellytysten
94
selvittäminen -töistä. Tällöin kyseiset A-kirjaimella merkityt työt voidaan hakea
työjonolta lisätarkenteella ’*A’ esimerkiksi maksajan maksettavaksi.
Etuuskäsittelijä tai maksaja maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman
kulukorvausta. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä erikseen.
Maksuedellytysten selvittäminen -työ suljetaan.
Esimerkki 4
D on työkokeilussa, jota järjestetään maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin.
D ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa sairauden vuoksi pois
palvelusta maanantain ja tiistain. Keskiviikkona D osallistuu työkokeiluun. D on
jälleen poissa kokeilusta seuraavan viikon maanantaina.
Koska D on kahden sairauspoissaolon välillä osallistunut kokeiluun,
voidaan katsoa, ettei hänen sairautensa ole kestänyt yli kolmea peräkkäistä
osallistumispäivää, vaan jälkimmäisen maanantain poissaolon osalta kyse on eri
sairaudesta.
Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta sairauspoissaolopäiviltä pelkän
D:n oman ilmoituksen perusteella. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa
päätöstä erikseen. Tt2:sta ei tarvitse lähettää skannattavaksi.
Esimerkki 5
E on työkokeilussa, jota järjestetään viitenä päivänä viikossa maanantaista
perjantaihin. E palauttaa tt2:n ajalta maanantai 4.3.2013 – sunnuntai 31.3.2013.
E ilmoittaa olevansa sairauden vuoksi pois palvelusta perjantaina 29.3.
Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta perjantain poissaolopäivältä E:n
oman ilmoituksen perusteella. Maksaja kirjaa cicsin lisätietoriville tiedon siitä,
että E on ollut poissa palvelusta sairauden takia työttömyysajan ilmoituksen
viimeisenä osallistumispäivänä. Tt2:sta ei tarvitse lähettää skannattavaksi.
Kun E palauttaa seuraavan tt2:n ajalta 1.4.–28.4.2013, tulee maksajan tarkistaa,
onko sairaudesta johtuva poissaolo jatkunut.
E ilmoittaa olevansa poissa palvelusta sairauden vuoksi vielä maanantaista
keskiviikkoon 1.–3.4. Maksaja maksaa etuuden maanantain ja tiistain
poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta, vähentää keskiviikon poissaolon ajalta
etuuden ja kulukorvauksen maksussa ja lähettää tt2:n skannattavaksi.
Etuuskäsittelijä pyytää E:tä toimittamaan lääkärin tai terveydenhoitajan
todistuksen ja antaa päätöksen.
Jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakkaan toistuvissa lyhyissä sairauspoissaoloissa on kyse
väärinkäytöksestä, voidaan asiakkaalta poikkeuksellisesti edellyttää lääkärin tai terveydenhoitajan
todistusta jo alle kolme päivää kestäneestä sairauspoissaolosta. Asiakkaalle tulee ilmoittaa
etukäteen, jos näin aiotaan jatkossa menetellä. Kyseistä menettelyä tulee kuitenkin käyttää vain
hyvin poikkeuksellisesti.
95
1.4.3.5.2.2. Lapsen sairaus
Poissaolon syynä on alle 10-vuotiaan lapsen sairaus
Palvelusta poissaololle on hyväksyttävä syy alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi kerralla
enintään 4 peräkkäisen palvelun järjestämispäivän ajalta (arvioidaan lapsikohtaisesti). Asia
voidaan lähtökohtaisesti aina ratkaista asiakkaan oman ilmoituksen perusteella: lääkärin tai
terveydenhoitajan todistusta lapsen sairaudesta ei tarvita. Jos asiakas on pois palvelusta lapsen
sairaudesta johtuen enemmän kuin neljä peräkkäistä palvelun järjestämispäivää, ei poissaololle
ole viidennestä poissaolopäivästä lukien hyväksyttävää syytä, vaikka asiakas toimittaisikin
todistuksen lapsen sairaudesta.
Neljällä peräkkäisellä palvelun järjestämispäivällä tarkoitetaan päiviä, jona palvelua järjestetään ja
jona asiakkaan olisi tullut osallistua palveluun, mutta jona hän oli poissa palvelusta. Kyseessä ei
siis välttämättä ole neljä peräkkäistä kalenteripäivää.
Jos asiakas on poissa palvelusta lapsen sairauden takia enintään neljänä peräkkäisenä palvelun
järjestämispäivänä, maksaja vähentää kulukorvauksen maksussa poissaolopäivien osalta.
Päätöstä poissaoloista ei tarvitse antaa erikseen.
Jos asiakas on poissa palvelusta lapsen sairauden takia enemmän kuin neljä palvelun
järjestämispäivää, maksaja vähentää maksussa kulukorvauksen ensimmäisen neljän
poissaolopäivän ajalta. Viidennestä poissaolopäivästä lukien maksaja vähentää poissaolopäiviltä
sekä etuuden että kulukorvauksen ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä antaa
asiakkaalle päätöksen, jolla etuus ja kulukorvaus hylätään poissaolopäiviltä viidennestä
poissaolopäivästä lukien, koska poissaololle ei tältä osin ole hyväksyttävää syytä.
Lapsen sairaudesta ei lähtökohtaisesti tarvitse missään tilanteessa pyytää lääkärin tai
terveydenhoitajan todistusta. Vain, jos on perusteltua syytä epäillä, että asiakkaan toistuvissa
lapsen sairaudesta johtuvissa poissaoloissa on kyse väärinkäytöksestä, asiakkaalta voidaan
poikkeuksellisesti edellyttää lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta lapsen sairaudesta.
Asiakkaalle tulee ilmoittaa etukäteen, jos näin aiotaan jatkossa menetellä. Kyseistä menettelyä
tulee kuitenkin käyttää vain hyvin poikkeuksellisesti.
Jos asiakas, joka on viimeistään 31.12.2014 alkaneessa palvelussa, ilmoittaa poissaolon
johtuvan lapsen sairaudesta, mutta lapsi ei ole alle 10-vuotias, poissaolon syystä tulee pyytää
lausunto TE-toimistolta. Tällöin maksaja vähentää poissaolopäiviltä maksussa sekä etuuden
ja ylläpitokorvauksen ja lähettää tt2:n skannattavaksi. Etuuskäsittelijä pyytää TE-toimistolta
lausunnon poissaolon hyväksyttävyydestä. TE-toimisto antaa tällöin estävän lausunnon BG.
Lähtökohtaisesti asiakkaan ilmoitukseen lapsen iästä kuitenkin luotetaan, eikä lapsen ikää tarvitse
normaalitilanteessa tarkistaa asiakkaan perhetiedoista.
Esimerkki 1
A on työkokeilussa, jota järjestetään viitenä päivänä viikossa maanantaista
perjantaihin. A ilmoittaa olevansa alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi
poissa palvelusta koko viikon. A:lla on hyväksyttävä syy poissaololle
maanantaista torstaihin. Perjantaina lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on
kestänyt jo yli 4 päivää, eikä poissaololle ole siten hyväksyttävää syytä, vaikka A
toimittaisikin todistuksen lapsen sairaudesta.
Maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta maanantaista torstaihin.
Perjantain osalta maksaja vähentää maksussa etuuden ja kulukorvauksen. Tt2
lähetetään skannattavaksi.
96
Tt2 tulee työjonolle maksuedellytysten selvittäminen -työnä etuuskäsittelijän
käsiteltäväksi. Etuuskäsittelijä muuttaa maksuedellytysten selvittäminen -työn
hakemustyöksi, koska asiakkaalle tullaan antamaan päätös poissaolopäivistä.
Etuuskäsittelijä antaa A:lle päätöksen, jossa etuus ja ylläpitokorvaus hylätään
perjantain osalta, koska poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä. Aiempien
poissaolopäivien osalta päätöksessä todetaan, että poissaololle on hyväksyttävä
syy, mutta kulukorvaukseen ei ole oikeutta.
1.4.3.5.2.3. Muu syy
Poissaolo johtuu muusta syytä tai asiakas ei ilmoita poissaolon syytä
Jos asiakas, joka on viimeistään 31.12.2014 alkaneessa palvelussa, ei hakemuksessaan il-moita
poissaolon syytä tai ilmoittaa poissaolon johtuvan jostain muusta kuin omasta tai alle 10-vuotiaan
lapsen sairaudesta, maksaja vähentää poissaolopäivät maksussa TE-toimisto selvittää poissaolon
syyn kuulemalla asiakasta.
1.1.2015 lukien TE- toimisto ei anna lausuntoa poissaoloista, vaan asiakas ilmoittaa itse
poissaoloistaan työttömyysetuuden maksajalle hakiessaan etuutta. Etuus maksetaan maksajan
harkinnan mukaan asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella.
1.1.2014 lukien voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta TTL 12 luvun 4 b §:n mukaan asiakkaalta
ei tarvitse pyytää suostumusta asian oikaisemiseen eikä päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi
siinä tapauksessa, että hakija on virheellisesti ilmoittanut olleensa työllistymistä edistävässä
palvelussa, vaikka hänellä onkin poissaoloja, joille ei ole hyväksyttävää syytä. Tätä menettelyä
sovelletaan, kun etuuden aiheeton maksaminen johtuu hakijan antamasta ilmeisen virheellisestä
tiedosta koskien palvelussa oloa.
TE-toimisto antaa tiedotteen BI (palvelu alkanut viimeistään 31.12.2014)
Jos TE-toimisto saa selville, että poissaolo johtuu asiakkaan omasta työkyvyttömyydestä tai alle
10-vuotiaan lapsen sairaudesta, se ilmoittaa asiasta tiedotteella BI työttömyysetuuden maksajalle.
Jos asiakas on toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen sairaudesta,
TE-toimisto ilmoittaa tästä lausunnon BI perusteluissa. Tällöin Kelan ei enää tarvitse pyytää
lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta erikseen, vaan asia voidaan ratkaista heti myös yli
3 päivää kestäneen sairauspoissaolon ajalta. Sinänsä TE-toimisto ei ota kantaa poissaolon
hyväksyttävyyteen tai erikseen pyydä asiakkaalta todistusta sairaudesta, vaan lausunto BI
on pelkästään tiedottava. Etuusoikeuden ratkaiseminen ja mahdollinen lääkärintodistuksen
pyytäminen poissaolon ajalta kuuluu Kelalle.
Kun tiedote BI saapuu, lausuntojen käsittelijä tarkistaa, onko tt2 ko. ajalta jo tullut Kelaan.
Jos tt2 on tullut ja tiedotteessa mainitun poissaolopäivän osalta on jo vähennetty maksussa
kulukorvaus ja maksettu pelkkä perusetuus, on asia jo ratkaistu ja lausunto voidaan kuitata
käsitellyksi.
Jos tt2 on jo saapunut Kelaan ja poissaolopäiviltä on ehditty vähentää maksussa sekä etuus että
kulukorvaus, koska asiakas ei ole ilmoittanut Kelalle poissaolon syytä, toimitaan seuraavasti:
• Jos omasta tai lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt enintään 3 tai 4 peräkkäistä
palvelun järjestämispäivää tai jos lausunnon BI perusteluista käy ilmi, että asiakas on
toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen, lausuntojen käsittelijä
antaa poissaoloista asiakkaalle kirjallisen päätöksen ja maksaa etuuden poissaolopäiviltä
ilman kulukorvausta.
97
• Jos asiakkaan omasta sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt yli 3 järjestämispäivää,
lausuntojen käsittelijä ei tee päätöstä tai laita etuutta maksuun, vaan pyytää asiakasta
toimittamaan todistuksen sairaudestaan. Päätös annetaan vasta sen jälkeen, kun todistus on
toimitettu tai sen toimittamiselle varattu määräaika umpeutunut.
• Jos alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva poissaolo on kestänyt yli 4 järjestämispäivää,
lausuntojen käsittelijä antaa asiakkaalle kirjallisen päätöksen, jolla se myöntää etuuden 4
ensimmäiseltä poissaolopäivältä ilman kulukorvausta ja epää etuuden 5. poissaolopäivästä
lukien. Samalla lausuntojen käsittelijä maksaa etuuden ilman kulukorvausta 4 ensimmäisen
poissaolopäivän ajalta.
Jos tt2 ei ole vielä saapunut Kelaan eikä poissaolopäiviä ole siten vielä ehditty vähentää
maksussa, toimitaan seuraavasti:
Lausuntojen käsittelijä rekisteröi poissaolopäivät ei kulukorvausta -päiviksi tarkistusratkaisulla
ilman kirjallista päätöstä, jos
• sairauspoissaolo kestää enintään 3 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää
• sairauspoissaolo kestää yli 3 päivää, mutta lausunnon BI perusteluista käy ilmi, että asiakas
on toimittanut TE-toimistolle lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen
• alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva poissaolo kestää enintään 4 peräkkäistä palvelun
järjestämispäivää.
Tällöin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa cics:n lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt
merkinnällä ”väh. päivät xx.xx-xx.xx/BI”. Tämä helpottaa maksajan työtä.
Jos sairauspoissaolo kestää yli kolme päivää eikä tiedotteen BI perusteluissa ole mainintaa siitä,
että todistus olisi toimitettu TE-toimistoon, lausuntojen käsittelijä pyytää asiakasta toimittamaan
todistuksen sairaudesta. Pyyntö dokumentoidaan yhteydenottona sekä silloin, kun pyyntö tehdään
suullisesti että silloin, kun asiakkaalle joudutaan lähettämään kirje. Tällöin yhteydenottoon lisätään
maininta siitä, että pyyntö on tehty kirjeellä. Kirje löytyy asiakaskirjeistä. Lausuntojen käsittelijä
kirjaa cics:n lisätietoriville maksajaa varten BI-lausunnossa ilmoitetut sairauspäivät ”xx.xx-xx.xx Atod. pyydetty, saa maksaa 3 sairauspoissaolopäivää”.
Jos tt2 saapuu ennen todistusta, maksaja maksaa etuuden ilman kulukorvausta kolmelta
ensimmäiseltä poissaolopäivältä ja vähentää etuuden ja kulukorvauksen maksussa 4.
poissaolopäivästä lukien. Tt2 menee skannaukseen. Päätös annetaan vasta sen jälkeen, kun
todistus on toimitettu tai sen toimittamiselle varattu määräaika umpeutunut.
Jos tt2 ja todistus saapuvat samaan aikaan, ne menevät skannattaviksi. Indeksoinnissa
tt2:n tarkenteen lisätietoon merkitään tt2:n aika ja iso A-kirjain, jotta kyseiset tt2:t pystytään
erottelemaan muista maksuedellytysten selvittäminen -töistä. Etuuskäsittelijä tai maksaja maksaa
etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta. Sairauspoissaoloista ei tarvitse antaa päätöstä
erikseen.
Jos alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuva lausunnolla BI ilmoitettu poissaolo kestää yli
4 peräkkäistä palvelun järjestämispäivää, lausuntojen käsittelijä antaa asiakkaalle kirjallisen
päätöksen, jolla etuus myönnetään 4 ensimmäisen poissaolopäivän ajalta mutta hylätään 5.
poissaolopäivästä lukien. Tällöinkin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa maksajalle vinkiksi cics:n
lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt merkinnällä ”väh. päivät xx.xx-xx.xx /BI”.
TE-toimisto antaa sitovan lausunnon BG tai BH (palvelu alkanut viimeistään 31.12.2014)
Jos TE-toimisto selvittää poissaolon johtuvan jostain muusta syystä kuin asiakkaan omasta tai
alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta, TE-toimisto antaa maksajalle sitovan lausunnon BG tai BH
henkilön etuusoikeudesta poissaolon ajalta.
Kela antaa lausunnon perusteella asiakkaalle päätöksen poissaolopäivästä alkaen aina, kun
poissaolopäivä on ehditty vähentää maksussa ennen lausunnon saapumista tai kun poissaololle
98
ei ole ollut hyväksyttävää syytä. Jos poissaolo on tapahtunut etuuspäätöksen antamishetken
jälkeen eikä muutos ulota vaikutustaan etuuden alkamisajankohtaan, kyseessä on etuuden
tarkistaminen. Tällöin asiakkaalta ei tarvitse pyytää suostumusta. Jos poissaolo on tapahtunut jo
ennen etuuspäätöksen antamista, mutta poissaolo ei ole ollut päätöksen antamishetkellä tiedossa,
kyseessä on päätöksen oikaisu.
Oikaisu etuuden saajan vahingoksi edellyttää suostumusta. Jollei asiakas anna suostumusta,
pyydetään päätöksen poistamista työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Jos
poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä eikä henkilöllä siten ole oikeutta työttömyysetuuteen eikä
kulukorvaukseen poissaolon ajalta, on kyse aina vahingoksi oikaisusta. Jos taas poissaololle
on lausunnon mukaan hyväksyttävä syy ja maksussa jo vähennetyt päivät voidaan lausunnon
antamisen jälkeen maksaa, ei kyseessä ole vahingoksi oikaisu, vaikka poissaolopäiviltä ei
makseta kulukorvausta. Alkuperäisenkin etuuspäätöksen mukaan kulukorvaus maksetaan
ainoastaan osallistumispäiviltä, joten päätöstä ei kulukorvauksen osalta oikaista eikä suostumusta
muun päätöksen oikaisuun tarvitse pyytää.
Jos poissaololle on lausunnon BH mukaan hyväksyttävä syy, eikä tt2 ole vielä saapunut eikä
poissaolopäiviä ole vähennetty maksussa, ei asiakkaalle tarvitse antaa uutta päätöstä poissaolon
johdosta. Tällöin etuutta maksetaan edelleen työllistymistä edistävän palvelun ajalle annetun
päätöksen perusteella. Päätöstä ei tarvitse tällöin antaa myöskään sillä perusteella, että
poissaolon ajalta vähennetään maksussa kulukorvaus, koska jo alkuperäisessä etuuspäätöksessä
on todettu, että kulukorvaukseen on oikeus vain osallistumispäiviltä. Lausuntojen käsittelijä
rekisteröi poissaolopäivät ei kulukorvausta -päiviksi tarkistusratkaisulla ilman kirjallista päätöstä.
Tällöin lausunnon tekijän on hyvä kirjoittaa cics:n lisätietoriville, mitkä päivät hän on vähentänyt
merkinnällä ”väh. päivät xx.xx-xx.xx/BH”.
Jos tt2 on jo saapunut Kelaan ja poissaolopäivät on ehditty vähentää maksussa, lausuntojen
käsittelijä antaa poissaoloista asiakkaalle kirjallisen päätöksen BH-lausunnon perusteella ja
maksaa etuuden poissaolopäiviltä ilman kulukorvausta.
Jos hakija ei ole ilmoittanut poissaolosta hakemuksessaan ja hänelle on ehditty maksaa
poissaolon ajalta sekä perusetuus että kulukorvaus, asiasta tulee antaa työvoimapoliittisen
lausunnon saavuttua päätös, vaikka poissaololle olisikin ollut hyväksyttävä syy. Liikaa maksettu
kulukorvaus aiheuttaa liikamaksun. Jos poissaolo johtuu omasta sairaudesta, joka kestää yli 3
poissaolopäivää, lausuntojen käsittelijän tulee pyytää asiakkaalta lääkärin tai terveydenhoitajan
todistus. Päätös annetaan vasta, kun todistus on saapunut tai todistuksen toimittamiselle annettu
määräaika umpeutunut. Päätöksessä tulee todeta, ettei henkilöllä ole oikeutta kulukorvaukseen
poissaolopäivältä ja että aiheutuneen liikamaksun mahdollisesta takaisinperinnästä päätetään
myöhemmin. Se, onko kysymyksessä oikaisu vai tarkistus, riippuu normaaliin tapaan siitä, onko
poissaolo tapahtunut ennen vai jälkeen etuuspäätöksen antamisen. Kyseessä ei kuitenkaan
ole vahingoksi oikaisu, koska jo alkuperäisessä etuuspäätöksessä on todettu, että oikeus
kulukorvaukseen on vain osallistumispäiviltä. Etuuden saajan suostumusta oikaisuun ei siten
tarvita.
Poissaolosta tulee antaa päätös aina, kun TE-toimiston lausunnon mukaan poissaololle ei ole
hyväksyttävää syytä (lausunto BG).
Poissaolotilanteet voivat aiheuttaa useita määrältään vähäisiä liikamaksuja. Takaisinperintää
harkittaessa lähtökohtana on, että liikaa maksetun määrän ollessa vähäinen takaisinperinnästä
voidaan luopua. Liikamaksua pidetään vähäisenä, jos se on enintään 150 euroa. Liikamaksun
määrän vähäisyydestä huolimatta sen perinnästä ei kuitenkaan luovuta, jos etuudensaajalle
on hänestä johtuvasta syystä toistuvasti maksettu liikaa etuuksia tai jos asiassa käynnistetään
väärinkäytösasian selvittely.
TTL 11 luvun 2 §:n mukaan etuuden saajan on annettava Kelalle etuuden myöntämiseksi tai
maksamiseksi tarvittavat tiedot. Pykälän 18-kohdan mukaan etuuden saajan on välittömästi
99
ilmoitettava maksajalle päivät, joina hän on osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Koska
liikamaksu poissaolotilanteissa johtuu yleensä siitä, että hakija on vastoin hänelle säädettyä
tiedonantamisvelvollisuutta jättänyt ilmoittamatta poissaolosta, on liikamaksun syy tällöin
hakijasta johtuva. Jos liikamaksu lisäksi on toistuvaa, ei perinnästä luovuta, vaikka liikamaksu
jäisi alle 150 euron. Toistuvana voidaan pitää kahta kertaa. Eroa ei ole sillä, vaihtuuko palvelu
liikamaksutilanteiden välissä, vaan kaksi eri palveluiden ajalle kohdistuvaa poissaoloista johtuvaa
liikamaksutilannetta voidaan katsoa toistuvaksi liikamaksuksi. Jos poissaoloista johtuvien
liikamaksujen välinen aika on pitkä, voidaan kuitenkin katsoa, ettei kyseessä ole toistuva
liikamaksu.
Palvelusta poissaolo ja soviteltu työttömyysetuus
Jos henkilö, joka on työllistymistä edistävän palvelun aikana sovittelun piirissä, ilmoittaa
hakemuksessaan palvelusta poissaolosta, riippuu etuuden määrä ja käytettävä sovittelujakso siitä,
onko poissaololle hyväksyttävä syy vai ei.
Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen poissaolopäiviltä.
Lisäksi joudutaan käyttämään erityistä sovittelujaksoa ja tulo muuttamaan laskennalliseksi, koska
sovittelujaksolle sisältyy ajanjaksoja, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta etuuteen. Poissaolopäiviltä
mahdollisesti ansaittua palkkaa ei oteta tällöin sovittelussa huomioon.
Jos taas poissaolopäiviltä on oikeus etuuteen, käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä tuloa
muuteta laskennallisesti. Työssäolo on työhaastatteluun rinnastettava työllistymiseen liittyvä
hyväksyttävä syy palvelusta poissaololle.
Koska etuuden määrä myös muilta kuin poissaolopäiviltä riippuu poissaolopäivien
etuusoikeudesta, voidaan niissä tilanteissa, joissa henkilö on työllistymistä edistävän palvelun
aikana sovittelun piirissä ja jaksoon sisältyy hakijan ilmoittamia poissaoloja, käyttää TTL 11 luvun 8
§:n mukaista ennakkomaksumenettelyä, mikäli asian ratkaisemiseksi tarvitaan työvoimapoliittinen
lausunto eikä lausuntoa poissaolopäivien etuusoikeudesta ei ole vielä käytettävissä. Tällöin
etuuden maksaminen ei viivästy siitä syystä, että lausunnon saaminen poissaoloista viipyy.
Lisäksi ennakkomaksun käyttämisellä vältetään mahdollinen asiakkaan suostumusta edellyttävä
oikaisumenettely tai, jos suostumusta ei saada, poistomenettelyyn ryhtyminen.
Ennakkomaksumenettelyä voidaan tarvittaessa käyttää myös silloin, kun asian ratkaisemiseksi
tarvitaan asiakkaan toimittama lääkärin tai terveydenhoitajan todistus.
TTL 11 luvun 8 §:n mukaan työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle voidaan maksaa ilman
päätöstä hänen hakemuksensa perusteella työttömyysetuutta ennakkona. Maksaminen
edellyttää, että hakija ilmoittaa hakemuksessaan ennakon maksamiseksi tarvittavat tiedot
(selvitys sovittelujakson palkoista), joiden perusteella voidaan riittävän luotettavasti selvittää
etuuden todennäköinen määrä. Lisäksi henkilöllä tulee olla esteetön työvoimapoliittinen lausunto
etuuden maksamiseksi työllistymistä edistävän palvelun ajalta muiden kuin poissaolopäivien
osalta. Ennakkomaksu on aina mahdollista, kun maksaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, ja
maksajalla on aina päätösvalta siitä, maksetaanko ennakkoa ja kuinka paljon. Ennakkomaksusta
tulee aina sopia asiakkaan kanssa.
Kun työvoimapoliittinen lausunto poissaolon ajalta tulee, annetaan asiasta lopullinen päätös.
Maksettu
ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta etuutta maksettaessa.
Jos ennakkomaksua on maksettu liikaa, voidaan se kuitata myöhemmin maksettavasta
työttömyysetuudesta ilman hakijan suostumusta.
100
1.4.3.5.3. Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset
Työvoimakoulutukseen osallistuvalle maksetaan koulutuksen ajalta työttömyysetuutta, vaikka:
• hänet on katsottava päätoimiseksi yrittäjäksi; tai
• hän ei ole työtön tai lomautettu, jos hän on työttömyysuhanalainen.
Jotta päätoiminen yrittäjä tai työttömyysuhan alainen henkilö voi saada työttömyysetuutta
työvoimakoulutuksen ajalta, tulee hänen täyttää muut 10 luvun 2 §:ssä säädettävät
etuuden saamisen edellytykset, eli oltava oikeutettu työttömyysetuuteen muiden kuin
työttömän määritelmästä johtuvien esteiden osalta. Hänen on oltava työnhakijana työ- ja
elinkeinotoimistossa. Häneen sovelletaan myös mitä TTL 10 luvun 2 §:n 3 momentissa säädetään
eräistä työttömyysetuuden saamisen esteistä, eli hänellä on oikeus työttömyysetuuteen
työvoimakoulutuksen ajalta, vaikka hänelle olisi asetettu esim. korvaukseton määräaika.
Yritystoiminnasta tai työstä saatu tulo sovitellaan koulutuksen aikana normaaliin tapaan.
Henkilön päätoiminen yritystoiminta tai työttömyysuhan alaisuus sekä oikeus työttömyysetuuteen
tästä huolimatta käyvät ilmi työvoimapoliittisesta lausunnosta.
Työvoimakoulutus voidaan järjestää myös jaksotettuna. Silloin, jos työvoimakoulutus järjestetään
jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhdenjaksoisina toisiinsa,
opiskelija ei ole jaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa eikä jaksojen väliseltä ajalta
voida maksaa työttömyysetuutta työllistymistä edistävään toimenpiteeseen osallistumisen
perusteella. Siten työnhakija, jolla on oikeus työttömyyden perusteella maksettavaan
työttömyysetuuteen, saa työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa myös koulutusjaksojen
väliseltä ajalta. Sen sijaan työnhakija, jolla ei ole oikeutta työttömyysaikaiseen etuuteen
esimerkiksi työssäolovelvoitteen takia, ei saa työttömyysetuutta koulutusjaksojen välisiltä ajoilta.
1.4.3.6. Kulukorvaukset
Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu 1.1.2013 alkaen kulukorvaukseksi. Kulukorvauksesta säädetään
julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (JTYPL) 9 luvussa. Kuntouttavan työtoiminnan
ajalta maksettavasta kulukorvauksesta säädetään TTL 10 luvun 6 §:ssä.
Kulukorvaus on korvausta matka- ja muista ylläpitokustannuksista, joita aiheutuu matkoista,
majoittumisesta ja aterioinnista kodin ulkopuolella työllistymistä edistävän palvelun aikana.
TE-toimisto toimittaa Kelalle kulukorvauksen maksamiseksi tarvittavia tietoja. TE-toimiston
Kelalle ilmoittamat tiedot eivät kuitenkaan sido Kelaa. Kela ratkaisee itsenäisesti, täyttyvätkö
kulukorvauksen maksamisen edellytykset. Kulukorvauksen maksamisen edellytysten selvittäminen
kuuluu kokonaisuudessaan Kelan toimivaltaan.
1.4.3.6.1. Kulukorvaus
Työvoimakoulutus, työnhakijan omaehtoinen opiskelu ja maahanmuuttajan omaehtoinen
opiskelu
Työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoisiin opintoihin tai maahanmuuttajan omaehtoisiin
opintoihin osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena
työnhakijalla on oikeus saada kulukorvausta 9 euroa päivältä. Kulukorvausta maksetaan koko
koulutusajalta viideltä päivältä viikossa, eli sitä maksetaan myös muilta kuin osallistumispäiviltä.
101
Oikeutta kulukorvaukseen ei ole työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun
tai maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun osallistuvalla opiskelijalla, joka ei saa
työttömyysetuutta. Siten esimerkiksi työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla, joka ei
saa työttömyysetuutta taloudellisen etuuden jaksotuksen tai sovittelun vuoksi, ei ole oikeutta
kulukorvaukseen.
Opiskelijalle ei makseta kulukorvausta koulutuksen lomajaksoilta, jollei opiskelija lomajakson
aikana osallistu koulutukseen kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun. Kulukorvaus evätään
vain nimenomaisilta lomajaksoilta, jolloin opiskelu ei ole mahdollista. Kulukorvausta sen sijaan
maksetaan esim. yliopistojen opetuksettomilta jaksoilta.
Työnhakuvalmennus, uravalmennus ja kokeilu
Oikeus kulukorvaukseen on myös työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli
työkokeiluun tai koulutuskokeiluun osallistuvalla työttömyysetuuden saajalla.
Kulukorvauksen maksaminen työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen tai kokeilun ajalta
edellyttää, että henkilö saa työttömyysetuutta. Siten työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen
tai kokeiluun osallistuvalla työnhakijalla, joka ei saa työttömyysetuutta esimerkiksi taloudellisen
etuuden jaksotuksen tai sovittelun vuoksi, ei ole oikeutta kulukorvaukseen.
Alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori voi saada kulukorvausta työkokeilun ajalta
vain, jos hän on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan tai työmarkkinatukea työttömyyden
perusteella vähintään 500 päivältä. Ammatillista koulutusta vailla olevalla alle 25-vuotiaalla
nuorella ei siten koskaan ole oikeutta kulukorvaukseen työkokeilun ajalta, jos hänelle edelleen
maksetaan peruspäivärahaa eli peruspäivärahan enimmäisajan kertymä on kesken.
Työkokeilua koskeva rajoitus koskee vain alle 25-vuotiasta nuorta. Rajoitusta ei voida soveltaa sen
jälkeen, kun henkilö täyttää 25 vuotta. 25-vuotissyntymäpäivästä lukien henkilölle voidaan alkaa
maksaa kulukorvausta, vaikkei hänellä olisi ammatillista koulutusta.
TE-toimiston antamasta työkokeilua koskevasta lausunnosta käy ilmi, jos työkokeiluun osallistuva
henkilö on ammatillista koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori.
Esimerkki
A on alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori, joka on oikeutettu
peruspäivärahaan. A aloittaa työkokeilun ollessaan 24-vuotias. A:lla ei ole
oikeutta kulukorvaukseen työkokeilun ajalta. A täyttää 25 vuotta työkokeilun
aikana. A tulee oikeutetuksi kulukorvaukseen syntymäpäivästään lukien.
Kulukorvausta työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen tai kokeilun ajalta maksetaan vain
osallistumispäiviltä eli niiltä päiviltä, jolloin palvelua tosiasiallisesti järjestetään ja työnhakija myös
osallistuu palveluun. Koska kulukorvauksen tarkoituksena on korvata ylimääräisiä kustannuksia, ei
kulukorvausta ole tarkoituksenmukaista maksaa päiviltä, joina henkilö ei osallistu toimenpiteisiin,
eikä ylimääräisiä kustannuksia synny. TE-toimiston antamasta työnhakuvalmennusta,
uravalmennusta tai kokeilua koskevasta lausunnosta tulee ilmetä, kuinka monena päivänä viikossa
ja mahdollisuuksien mukaan myös tieto minä päivinä (esim. ma–ke) palvelua järjestetään.
Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa.
Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työttömyysetuuden saajalle maksetaan kulukorvausta
9 euroa aktivointisuunnitelman mukaiselta osallistumispäivältä. Aktivointisuunnitelman mukainen
osallistumispäivä tarkoittaa osallistumispäivää, joka on aktivointisuunnitelman mukainen ja jona
henkilö on myös todellisuudessa ottanut osaa kuntouttavaan työtoimintaan. Kulukorvaukseen
oikeuttavana osallistumispäivänä pidetään päivää, jona henkilö on osallistunut kuntouttavaan
työtoimintaan vähintään 4 tuntia.
102
Ylläpitokorvaukset
Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi 1.1.2013 alkaen. Kulukorvauksen
myöntämisedellytykset vastaavat suurimmaksi osaksi ylläpitokorvauksen myöntämisedellytyksiä.
Jos työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna järjestetty työnhakuvalmennus on alkanut
31.12.2012 tai sitä ennen, maksetaan sen ajalta ylläpitokorvausta 31.12.2012 asti voimassa
olleiden säännösten mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Näin
toimitaan vaikka, palvelu tai työnhakuvalmennus jatkuu yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna 1.1.2013
jälkeenkin. Ylläpitokorvaus ei siten kesken palvelun muutu kulukorvaukseksi. Ylläpitokorvausta
ryhmäpalveluna järjestettävän työnhakuvalmennuksen ajalta voidaan tietyin edellytyksin maksaa
myös henkilölle, jolle ei makseta työttömyysetuutta.
Kulukorvauksen myöntäminen ja päätöksen antaminen
Kela myöntää kulukorvauksen viran puolesta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea hakevalle
työnhakijalle ilman, että hakijan erikseen hakee kulukorvausta.
Kelan tulee antaa kulukorvauksen myöntämistä, epäämistä, tarkistamista, lakkauttamista ja
takaisinperintää koskevassa asiassa asiakkaalle kirjallinen, valituskelpoinen päätös.
Kun kulukorvausta myönnetään, päätöksestä tulee käydä ilmi oikeus kulukorvaukseen,
kulukorvauksen määrä sekä aika, jolta kulukorvaukseen on oikeus.
Jos jo myönnetty kulukorvaus myöhemmin evätään, tulee epäämisestä antaa päätös.
Kulukorvauksesta tulee antaa valituskelpoinen päätös aina silloin, jos asiakas vaatii kulukorvausta
maksettavaksi.
Päätös tulee antaa myös silloin, kun asiakas osallistuu sellaiseen työllistymistä edistävään
palveluun, jonka ajalta kulukorvaus voi periaatteessa tulla maksettavaksi, mutta kulukorvauksen
maksamiselle on olemassa jokin este. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun
• työttömyysetuutta ei jää sovittelun vuoksi maksettavaksi, jolloin oikeutta kulukorvaukseenkaan
ei ole
• alle 25-vuotias osallistuu työkokeiluun, mutta ei ole saanut riittävän pitkään työttömyysetuutta
• kyse opintojen loma-ajasta.
Päätös tulee antaa myös, jos asiakas on esittänyt selvitystä majoituskustannuksia tai vaatinut
korkeampaa kulukorvausta, mutta hänelle myönnetään vain 9 euroa päivältä. Määrältään
korkeamman 18 euron kulukorvauksen maksaminen edellyttää jatkossakin tietyissä tilanteissa
selvitystä majoituskustannuksista.
1.4.3.6.2. Korotettu kulukorvaus
Jos työnhakija osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen,
työnhakijan omaehtoisiin opintoihin, maahanmuuttajan omaehtoisiin opintoihin,
työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun,
maksetaan kulukorvausta korotettuna 18 euroa päivältä. Korotetun kulukorvauksen maksaminen
työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävän palvelun ajalta ei edellytä toteutuneita kustannuksia,
joten selvitystä mahdollisista kuluista ei edellytetä.
Korotettuna maksettavaan kulukorvaukseen on oikeus myös työnhakijalla:
• joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään
työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan omahtoiseen
103
opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai
koulutuskokeiluun
• jolle toimenpiteeseen osallistumisesta aiheutuu todistettavia majoituskustannuksia ja
• joka esittää vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuvista
kustannuksista.
Luotettavana selvityksenä aiheutuneista majoituskustannuksista voidaan pitää esimerkiksi kuittia
hotelli- tai matkustajakotimajoituksesta.
Kuntouttavan työtoiminnan ajalta ei makseta korotettua kulukorvausta.
Palvelun järjestämispaikka
Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelan toimistolle siitä, järjestetäänkö palvelu kotikunnan tai
työssäkäyntialueen ulkopuolella. Asia ei välttämättä ole vaivatta todettavissa, koska palvelua
voidaan järjestää useassa järjestämispaikassa tai työnhakija voi samankin päivän aikana osallistua
palveluun sekä työssäkäyntialueellaan että sen ulkopuolella.
Jotta kulukorvauksen määrään vaikuttava järjestämispaikka on ratkaistavissa yhdenmukaisesti,
palveluun osallistuminen työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella ratkaistaan sen mukaan,
missä palvelu pääasiallisesti järjestetään. Pääasiallisena järjestämispaikkana pidetään paikkaa,
jossa palvelusta järjestetään arviolta yli 60 prosenttia. TE-toimisto tekee arvion palvelun
alkamisajankohtana käytettävissä olevien tietojen perusteella, eivätkä myöhemmät muutokset
vaikuta asiaan, ellei siihen ole erityistä syytä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi järjestämispaikan
muuttuminen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen perusteella.
Kulukorvaus maksetaan siten lähtökohtaisesti tasasuuruisena koko palvelun ajan. Tämä voi
tarkoittaa sitä, että työnhakija saa kulukorvausta 18 euroa päivässä myös siltä ajalta, jona hän
osallistuu palveluun työssäkäyntialueellaan, tai että hän saa kulukorvausta ainoastaan 9 euroa
päivässä myös ajalta, jona hän osallistuu palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella.
Jos työllistymistä edistävän palvelun pääasiallinen järjestämispaikka ei ole ratkaistavissa eli
jos palvelua ei järjestetä yli 60 %:sti työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella, kulukorvausta
maksetaan sen mukaan, osallistuuko työnhakija palveluun tosiasiallisesti työssäkäyntialueellaan
vai sen ulkopuolella. Kulukorvauksen määrä voi tällöin vaihdella päiväkohtaisesti. Jos työnhakija
esimerkiksi käy osallistumispäivän aikana työssäkäyntialueeltaan sen ulkopuolella tai toisinpäin,
palvelu on kyseisenä päivänä järjestetty lähtöpaikassa.
Esimerkki 1
A osallistuu työkokeiluun viitenä päivänä viikossa. Kokeilu järjestetään maanantaista torstaihin
A:n työssäkäyntialueella ja perjantaisin työssäkäyntialueen ulkopuolella. Koska kokeilu
järjestetään yli 60 %:sti A:n työssäkäyntialueella, maksetaan kulukorvausta 9 euroa päivässä koko
työkokeilun ajalta eli myös niiltä päiviltä (perjantait), joina kokeilua järjestetään työssäkäyntialueen
ulkopuolella.
Esimerkki 2
B osallistuu työkokeiluun viitenä päivänä viikossa. Kokeilu järjestetään siten, että joka toinen
viikko järjestämispaikka on B työssäkäyntialueella ja joka toinen viikko työssäkäyntialueen
ulkopuolella. Koska kokeilun pääasiallinen järjestämispaikka ei ole ratkaistavissa, kulukorvausta
maksetaan 9 euroa päivässä niiltä viikoilta, jona B osallistuu kokeiluun työssäkäyntialueellaan.
Niiltä viikoilta, joina kokeilu järjestetään B:n työssäkäyntialueen ulkopuolella, kulukorvausta
maksetaan korotettuna 18 euroa päivältä.
104
1.4.3.6.3. Ulkomaan kulukorvaus
Työttömyysetuutta saavan henkilön osallistuessa ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen
hänelle maksetaan ylläpito- ja majoituskustannusten korvauksena 50 % virkamiehille
maksettavasta kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta.
Ulkomaan kulukorvaus maksetaan myös ajalta, jona henkilö on Suomessa järjestettävään
työvoimakoulutukseen liittyvässä, ulkomailla toteutettavassa työharjoittelussa tai opinto- tai
tutustumismatkalla.
Ulkomailla työvoimakoulutukseen osallistuvalle voidaan maksaa kulukorvausta enintään
seitsemältä päivältä kalenteriviikossa. Jos henkilö majoittuu koulutuksen aikana kotonaan, hänelle
maksetaan korvausta viideltä päivältä viikossa, muuten seitsemältä päivältä viikossa.
Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työmarkkinatukeen
oikeutetulle henkilölle maksetaan ylläpitokustannusten korvauksena omaa kulukorvausta.
Majoitus koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle on maksuton.
Koulutuksen ajalta ylläkuulukorvaus on 16,82 euroa päivältä. Jos Pohjoiskalotin koulutussäätiön
työvoimakoulutukseen osallistuva työnhakija asuu koulutuksen aikana Suomessa, hänelle
maksetaan kulukorvausta 5 päivältä.
Henkilön osallistuessa ulkomailla toteutettavaan työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun,
maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai
kokeiluun, kulukorvauksena maksetaan korotettu kulukorvaus.
1.4.3.7. Enimmäismaksuaika
Peruspäivärahalla samoin kuin sen yhteydessä maksettavalla korotusosalla ja muutosturvalisällä
on omat enimmäismaksuaikansa. Tietyissä tilanteissa peruspäiväraha voidaan kuitenkin maksaa
enimmäismaksuajan täyttymisestä huolimatta (lisäpäivät).
1.4.3.7.1. Peruspäiväraha
Peruspäivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Enimmäismaksuaikaan
luetaan myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetut työttömyyspäivärahapäivät.
Koulutustukena maksetut päivät eivät kerrytä enimmäismaksuaikaa.
Päivät, joilta on maksettu soviteltua peruspäivärahaa, muunnetaan 500 päivän
enimmäismaksuaikaa laskettaessa täysiksi peruspäivärahapäiviksi.
Enimmäismaksuaikaan luetaan mukaan 1.1.1994 lukien maksetut päivärahapäivät.
EU/ETA-maissa ja Sveitsissä sekä maissa, joiden kanssa Suomi on solminut työttömyysturvaa
koskevia säännöksiä sisältävän sosiaaliturvasopimuksen, maksetut päivärahapäivät luetaan
mukaan 500 päivän enimmäismäärään, edellyttäen, että henkilölle syntyy Suomessa oikeus saada
työttömyyspäivärahaa.
1.4.3.7.1.1. Päivärahakauden alkaminen alusta
Kun henkilö peruspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen täyttää uudelleen joko palkansaajan
tai yrittäjän työssäoloehdon, 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen aloitetaan alusta.
105
Kummassakaan tapauksessa ei ole merkitystä sillä, onko uusi työssäoloehto täytetty
päivärahakauden aikana, vai osittain tai kokonaan enimmäismaksuajan täyttymisen jälkeen.
Kun henkilön työssäoloehto täyttyy lisäpäivien aikana, peruspäivärahan enimmäismaksuaika ei ala
alusta. Enimmäismaksuaika alkaa alusta vasta, jos henkilö
lisäpäiväoikeuden
päätyttyä tulee uudelleen työnhakijaksi (koskee käytännössä vain ennen vuotta 1950 syntyneitä
lisäpäiväläisiä).
Työnhakijan omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen aikana ei sovelleta TTL 6 luvun 8
§:n säännöksiä päivärahaoikeuden alkamisesta alusta. Työttömyyspäivärahan enimmäisaika ei
siten ala alusta, vaikka työssäoloehto täyttyy koulutuksen aikana. Jos työttömyyspäivärahan 500
päivän enimmäisaika täyttyy kesken koulutuksen, henkilölle maksetaan koulutuksen loppuajalta
työmarkkinatukea, vaikka hän olisi täyttänyt uuden työssäoloehdon koulutuksessa ollessaan.
Jos henkilö on koulutuksen päätyttyä työtön ja peruspäivärahaan oikeutettu, peruspäivärahan
enimmäisaika alkaa alusta vasta koulutuksen päätyttyä. Tällaisessa tilanteessa omavastuuaika
asetetaan normaaliin tapaan.
1.4.3.7.2. Lisäpäiväoikeus
Vaikka henkilö lisäpäivillä ollessaan täyttää uudelleen työssäoloehdon, ei 500 päivän
enimmäiskesto ala alusta eikä henkilölle määrätä uutta omavastuuaikaa. Enimmäismaksuaika
alkaa alusta vasta, jos henkilö hakee työttömyysetuutta lisäpäiväoikeuden päätyttyä (koskee
käytännössä vain ennen vuotta 1950 syntyneitä lisäpäiväläisiä). Tällöin työssäoloehtoon,
tarkastelujaksoon, enimmäisaikaan ja omavastuuaikaan sovelletaan normaaleja säännöksiä.
Työssäoloehdon voimassaoloa koskevia säännöksiä ei sovelleta lisäpäivien aikana. Jos henkilö
lisäpäivillä ollessaan on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, on
hänellä yhä oikeus lisäpäiviin työmarkkinoille palattuaan, koska lisäpäivillä olevan henkilön oikeus
työttömyyspäivärahaan perustuu lisäpäiviin eikä työssäoloehtoon. Tällöin työvoimaviranomainen
kuitenkin antaa henkilölle korvauksettoman määräajan, koska hän on ollut työmarkkinoilla
vähemmän kuin kuusi viikkoa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Korvauksettoman määräajan
jälkeen henkilöllä on kuitenkin oikeus jatkaa lisäpäiviään. Jos henkilö lisäpäiväoikeuden päätyttyä
on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänen työssäoloehtonsa
voimassaolo lakkaa ja hän menettää päivärahaoikeutensa, koska lisäpäivien jälkeen henkilön
oikeus työttömyyspäivärahaan perustuu jälleen työssäoloehtoon.
1.4.3.7.2.1. Ennen vuotta 1950 syntyneet
Ennen vuotta 1950 syntyneelle työnhakijalle, joka on täyttänyt 57 vuotta ennen
työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä, maksetaan palkansaajan
peruspäivärahaa enimmäismaksuajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun asti,
jona hän täyttää 60 vuotta (lisäpäivät). Lisäpäiviä ei makseta, jos henkilö on 500 päivän
enimmäismaksuajan täyttyessä ollut oikeutettu yrittäjän peruspäivärahaan.
106
Lisäpäivien päätyttyä henkilöllä on mahdollisuus hakea joko työttömyyseläkettä tai
työttömyysetuutta. Jos henkilö hakee työttömyysetuutta, myönnetään peruspäiväraha, jos henkilö
täyttää työssäoloehdon ja muut päivärahan saamisedellytykset. Muussa tapauksessa myönnetään
työmarkkinatuki.
Jos ennen vuotta 1950 syntynyt työnhakija on täyttänyt 60 vuotta ennen työttömyyspäivärahan
enimmäismaksuajan täyttymistä, työttömyyspäivärahaa maksetaan sen kalenterikuukauden
loppuun, jona 500 päivän enimmäismaksuaika täyttyy. Myös yrittäjän työssäoloehdon täyttäneellä
henkilöllä on tässä tilanteessa oikeus saada peruspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun,
jonka aikana 500 päivää on tullut täyteen. Muissa tilanteissa yrittäjän työssäoloehdon täyttäneellä
henkilöllä ei ole oikeutta lisäpäiviin.
1.4.3.7.2.2. Vuonna 1950-1954 syntyneet
Vuonna 1950–1954 syntyneelle työnhakijalle maksetaan peruspäivärahaa enimmäismaksuajan
estämättä sen kalenterikuukauden loppuun asti, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hän on:
• täyttänyt 59 vuotta ennen peruspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä; ja
• ollut enimmäisajan täyttyessä työssä vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana.
Peruspäivärahan lisäpäiviä saava henkilö voi valita, jatkaako hän lisäpäivillä 65-vuotiaaksi, vai
siirtyykö hän vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Eläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä.
Lue lisää eläkeoikeudesta ja eläkehakemuksen liitteeksi vaadittavasta lisäpäivätodistuksesta
kappaleesta ”Todistus peruspäivärahan lisäpäivistä”.
Lisäpäiviä ei makseta, jos henkilö on 500 päivän enimmäismaksuajan täyttyessä ollut oikeutettu
yrittäjän peruspäivärahaan.
Vuonna 1950–1954 syntyneitä koskeva lisäpäiväsäännös tulee sovellettavaksi ensimmäisen
kerran vuonna 2009, jolloin vuonna 1950 syntyneet henkilöt täyttävät 59 vuotta.
Työssäoloajan selvittäminen
Työssäoloedellytys lasketaan kuten pitkän työuran päättyessä maksettavan korotusosan
työssäoloedellytys eli joko työssäoloaikojen tai työntekijän eläkelain 3 §:ssä tarkoitettujen
työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella. Laskutapa riippuu siitä, koska työ on tehty. Kelan
toimisto selvittää työhistoriaedellytyksen täyttymisen Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin tai
Kuntien eläkevakuutuksen työsuhderekisteristä. Tarvittaessa työnhakijan on täydennettävä
selvitystä esim. viimeisimmän työnantajansa antamalla todistuksella.
Työssäoloon rinnasteisia aikoja ei oteta huomioon laskettaessa lisäpäiväoikeuden edellytyksenä
olevaa työssäoloedellytystä.
Ennen vuotta 2007 tehty työ
Ennen vuotta 2007 tehty työ luetaan lisäpäivien työssäoloedellytykseen Eläketurvakeskuksen,
Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen antaman työsuhderekisteriotteen työssäoloaikojen
perusteella.
Rekisteriotteesta ilmenevät myös mahdolliset vapautukset vakuuttamisvelvollisuudesta sekä
työeläkelisäpäivistä. Näitä aikoja ei lueta työhistoriaan.
Jos rekisteritiedot ovat työnantajan virheen tai laiminlyönnin johdosta jääneet puutteellisiksi,
voidaan hyväksyä muu luotettava selvitys työsuhteen olemassaolosta.
107
Ennen vuotta 2007 tehty TEL:n, YEL:n tai MYEL:n piiriin kuuluva työ ilmenee rekisteriotteesta
kalenteriaikoina. Vajaat kuukaudet lasketaan mukaan siten, että kuukauteen katsotaan sisältyvän
30 päivää.
Esimerkki 1
Rekisteriotteen mukainen TEL-jakso on 25.1.–5.11.2001. Täysiä kuukausia ko. ajanjaksolla
on yhdeksän kappaletta ja ne luetaan henkilön työhistoriaan. Kahdelta vajaalta kuukaudelta
(tammi- ja marraskuu) jääneet "irtopäivät" luetaan työhistoriaan, kun niiden lukumäärä yhdessä
myöhemmistä työskentelyjaksoista mahdollisesti kertyvien irtopäivien kanssa on yhteensä 30.
LEL-aloilla ansiot ilmoitetaan työsuhderekisteriin kalenterikuukausittain. Jos ansiot vuodessa
ylittävät vuosittaisen rajatulon, ne oikeuttavat eläkkeeseen. Työhistoriaa laskettaessa TELvakuutuksen piiriin kuulumisen alarajan katsotaan vastaavan yhden kuukauden työssäoloaikaa.
Karttumisaika kuukausina saadaan, kun kalenterivuonna ansaittujen LEL-ansioiden määrä jaetaan
kunkin kalenterivuoden TEL-rajamäärällä. Huomioon otetaan vain täydet kalenterikuukaudet.
Esimerkki 2
LEL-ansioiden määrä vuonna 2002 on ollut 2 308,75 euroa. Vuoden 2002 TELalaraja on ollut 219 euroa. 2 308,75 : 219 = 10,54. Työhistoriaan luetaan 10 kuukautta.
Kalenterivuotta, jona henkilö on ansainnut TaEL:n piirissä eläkkeeseen oikeuttavan
vähimmäismäärän, pidetään kokonaisuudessaan työsuhteeseen rinnastettavana ja se lasketaan
työssäolovuodeksi.
Esimerkki 3
Hakijan TaEL ansiot vuonna 2003 ovat olleet 1 650 euroa. TaEL
vähimmäismäärä vuonna 2003 on ollut 707,45 euroa. Koska TaEL-ansiot
ylittävät TaEL:n vähimmäismäärän, työhistoriaan voidaan lukea 12 kuukautta.
Työssäoloedellytykseen hyväksytään myös 18–22-vuotiaana tehty työ. Alle 18-vuotiaana tehtyä
työtä ei hyväksytä.
Vuonna 2007 ja sen jälkeen tehty työ
Vuonna 2007 tai sen jälkeen tehty työ luetaan työssäoloaikaan eläketurvakeskuksen todistuksella
ilmoitettujen kalenterivuosikohtaisten ansioiden perusteella. Ansioina otetaan huomioon TyEL 3
§:n tarkoittamien työeläkelakien alaiset ansiot. Myös yrittäjän eläkelain mukaan vakuutettuna tehty
yritystoiminta voidaan lukea työssäoloaikaan.
Vuoden 2016 ansiot jaetaan luvulla 528 (vuoden 2007 ansioissa jakajana luku 423, vuoden 2008
ansioissa 432, vuoden 2009 ansioissa 458, vuoden 2010 ansioissa 473, vuoden 2011 ansioissa
482, vuoden 2012 ansioissa 496, vuoden 2013 ansioissa 510, vuoden 2014 ansioissa 519,14,
vuoden 2015 ansiot 524,14). Saatu osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun,
joka voi olla enintään 12. Kokonaistyössäoloajan pituus saadaan laskemalla eri kalenterivuosien
osamäärät yhteen (esim. työssäolokuukausia eri kalenterivuosilta yhteensä 120 = 10 vuotta).
Esimerkki
Henkilön työeläkelakien alaiset ansiot ovat olleet:
vuonna
2007
25 000
euroa
25 000
: 423 =
59,10
12 kk
vuonna
2008
4 000
euroa
4 000
: 432 =
9,25
9 kk
108
vuonna
2009
2 000
euroa
2 000
: 458 =
4,36
4 kk
vuonna
2010
2 000
euroa
2 000
: 473 =
4,23
4 kk
Alaspäin pyöristetyt osamäärät ovat yhtensä 29 kuukautta, joten kokonaistyössäoloaika on kaksi
vuotta ja 5 kuukautta.
Koska työntekijän eläkelakia sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin henkilöihin, myös
työssäoloedellytykseen hyväksytään vain ansiot, jotka on ansaittu henkilön täytettyä 18 vuotta.
Ulkomailla tehty työ
Lisäpäiväoikeuden edellytyksenä olevaan työssäoloaikaan voidaan tietyin edellytyksin lukea myös
ulkomailla tehty työ. Työhistoriaan voidaan lukea sellainen ulkomailla tehty työ, johon sosiaaliturvaasetuksen tai -sopimuksen perusteella sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Työhistoriaa siis
kartuttaa työskentely sellaisessa massa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvaa koskeva
sopimus. Lisäksi työhistoriaan voidaan lukea myös muissa kuin sopimusmaissa lähetettynä
työntekijänä tehty työ tai muuten suomalaisen työnantajan vakuuttama työ. Myös ulkomailla tehdyn
työn tulee olla eläkevakuutettu työtä. Pyydä työskentelykaudet sopimusmaasta E 301 -lomakkeella
tai SED-lomakkeella U002.
Todistus peruspäivärahan lisäpäivistä
siirtyykö hän vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Eläkkeeseen ei tällöin tehdä varhennusvähennystä.
Vanhuuseläkkeen voi saada pitkäaikaisesti työtön henkilö, joka täyttää kaikki alla mainitut
edellytykset. Hän on
• syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen
• täyttänyt 62 vuotta ja
• saanut ansiopäivärahaa työttömyyskassasta tai peruspäivärahaa Kelasta lisäpäiviltä eläkkeen
alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä.
Eläkepäätöksen tekeminen edellyttää, että asiakas pyytää työttömyyspäivärahan maksajalta
todistuksen lisäpäivien maksamisesta. Todistus tulee toimittaa eläkkeen maksajalle
vanhuuseläkehakemuksen liitteenä. Kun todistuksen antaja on Kela, se toimittaa todistuksen
työeläkelaitokselle asiakkaan puolesta.
Työttömyysturvan asiakaspalvelija kirjaa todistuspyynnön tekemällä OIWAssa Toimeksiantotyön ja
määrittämällä etuudeksi Peruspäiväraha.
Todistuksen täyttää työttömyysetuuden ratkaisija:
Ota toimeksiantotyö käsittelyyn OIWAn työjonolta.
Tarkista työn tiedoista, että täytät todistuksen oikealta ajalta. Todistuksesta tulee käydä ilmi, että
asiakas on saanut peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana
vähintään yhdeltä päivältä. Todistusta ei siksi tule täyttää liian aikaisin. Laita työ tarvittaessa
odottamaan oikeaa ajankohtaa. Ilmoita tarvittaessa asiakkaalle, ettei todistusta kannata vielä
kirjoittaa.
Todistus annetaan täyttämällä lomake ETK2110. Täytä todistus sähköisessä muodossa. Vastaa
jokaiseen kysymykseen huolellisesti.
Merkitse todistuksen kohtaan 2 (Tiedot työttömyyspäivärahasta) eriteltynä kaikki ne ajanjaksot,
joilta henkilölle on maksettu peruspäivärahaa lisäpäiväoikeuden perusteella.
109
Todistuksen kohdassa 3 todetaan, että jos vanhuuseläkettä tulee suoritettavaksi takautuen,
eläkelaitoksen on maksettava takautuva eläke Kelalle siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta
maksettavaa työttömyyspäivärahaa. Tämä perustuu TTL 11 luvun 14 §:ään. Tästä huolimatta
myös erillinen ennakkoilmoitus mahdollisesta regressiperinnästä täytyy lähettää eläkelaitokselle
normaaliin tapaan.
Tulosta todistus kahtena kappaleena. Leimaa ja allekirjoita molemmat kappaleet.
Lähetä toinen kappale asiakkaalle. Liitä asiakkaalle menevään kappaleeseen saatekirje TTT02.
Liitä saatekirje todistuksen antamista koskevaan Toimeksianto-työhön ja/ tai, jos asiakas on
toimittanut eläkehakemuksen Kelaan, eläkettä koskevaan Hakemus-työhön.
Toimita toinen kappale skannattavaksi. Kirjoita skannattavan kappaleen ylälaitaan ’Työeläke
ja Vanhuuseläke’, jolloin indeksoija osaa valita molemmat etuudet. Lomake ohjautuu
indeksoinnin perusteella Kansaneläkkeet-työjonoon, josta kansaneläkkeen ratkaisija lähettää
todistuksen työeläkejärjestelmän keskuspisteeseen Santraan. Sieltä todistus ohjautuu oikeaan
työeläkelaitokseen.
1.4.3.7.2.3. 1955-1956 syntyneet
Vuonna 1955-1956 syntyneelle työnhakijalle maksetaan peruspäivärahaa enimmäismaksuajan
estämättä sen kalenterikuukauden loppuun asti, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hän on:
Viiden vuoden työhistoriaan luettavasta työstä ja työssäoloajan selvittämisestä kerrotaan
kappaleessa "Vuonna 1950–1954 syntyneet".
siirtyykö hän vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Eläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä.
Lue lisää eläkeoikeudesta ja eläkehakemuksen liitteeksi vaadittavasta lisäpäivätodistuksesta
kappaleesta ”Todistus peruspäivärahan lisäpäivistä”.
1.4.3.7.2.4. 1957 tai sen jälkeen syntyneet 1.1.2014 lukien
1.1.2014 voimaan tulleella lailla vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneelle työnhakijalle maksetaan
peruspäivärahaa enimmäismaksuajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun asti, jona hän
täyttää 65 vuotta, jos hän on:
Viiden vuoden työhistoriaan luettavasta työstä ja työssäoloajan selvittämisestä kerrotaan
kappaleessa "Vuonna 1950–1954 syntyneet".
Ennen vuotta 1958 syntynyt peruspäivärahan lisäpäiviä saava henkilö voi valita, jatkaako hän
lisäpäivillä 65-vuotiaaksi, vai siirtyykö hän vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Eläkkeeseen ei tehdä
varhennusvähennystä. Lue lisää eläkeoikeudesta ja eläkehakemuksen liitteeksi vaadittavasta
lisäpäivätodistuksesta kappaleesta ”Todistus peruspäivärahan lisäpäivistä”.
110
1.4.3.7.2.5. Maksaminen enimmäisajan estämättä palvelun
ajalta 1.1.2014 lukien
Palkansaajan peruspäivärahaa maksetaan enimmäisajan estämättä työnhakijalle työllistymistä
edistävän palvelun ajalta, jos työllistymistä edistävä palvelu on järjestetty julkisesta työvoima- ja
yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentin mukaisen velvoitteen perusteella.
Tämä velvoite koskee:
1. henkilöä, jonka päivärahaoikeus päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 mutta ei
vielä 60 vuotta, ja
2. sellaista 60 vuotta täyttänyttä työtöntä työhakijaa, jolle kunta on velvollinen tarjoamaan
mahdollisuuden työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun
tai palkkatuettuun työhön ennen kuin päivärahaoikeus päättyy enimmäisajan johdosta
(sovelletaan vasta 1.1.2017 lukien).
1.4.3.7.3. Korotusosa kolmen vuoden työhistorian
perusteella
1.1.2014 lukien, jos työnhakijan työttömyyspäivärahakauden enimmäisaika alkaa viimeistään
31.12.2013 tai sitä ennen, hänelle voidaan maksaa jäljellä olevia 20 päivän korotusosapäiviä
kolmen vuoden työhistorian perusteella vielä 31.3.2014 saakka, mikäli edellytykset muuten
täyttyvät.
Ajalla 1.1.2010-31.12.2013 voimassa olleen lain mukaan korotusosaa työttömyyden alkaessa
kolmen vuoden työhistorian perusteella maksetaan työttömyys¬päivärahakauden 500 päivän
enimmäisaikana yhteensä enintään 20 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun
työnhakija on uudelleen täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.
Enimmäisaikaan luetaan sekä Kelan että työttömyyskassan kolmen vuoden työhistorian
perusteella maksamat koro¬tetut työttömyyspäivärahapäivät. Soviteltuja korotusosalla korotettuja
peruspäivärahapäiviä ei muunneta 20 päivän enimmäisaika¬laskuria varten täysiksi päiviksi.
Korotusosalla korotetut sovitellut peruspäivärahapäivät kerryttävät kuitenkin työttömyyspäivärahan
500 päivän enimmäismaksuaikaa normaalisti, joten 500 päivän laskuria varten etuudet
muunnetaan vastaamaan täysiä peruspäivärahapäiviä.
1.4.3.7.4. Korotusosa pitkän työuran päätyttyä
1.1.2014 voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan korotusosaa maksetaan yhteensä enintään 90
päivältä työnhakijalle, jonka työsuhde on päättynyt 1.1.2014 tai sen jälkeen.
Ajalla 1.1.2010-31.12.2013 voimassa olleen lain mukaan pitkän työuran päätyttyä maksettavaa
peruspäivä¬rahan korotusosaa maksetaan enintään 100 päivältä. Korotusosan enimmäisaika
1.1.2010 alkaen on 100 päivää, kun se 31.12.2009 asti voimassa olevan lain mukaan on 150
päivää. 100 päivän enimmäisaikaa sovelletaan niihin henkilöihin, joiden työsuhde päättyy 1.1.2010
tai sen jälkeen. Henkilöllä on oikeus saada korotusosaa pitkän työuran päätyttyä yhteensä
enintään 150 päivältä, jos hänen työsuhteensa on päättynyt 31.12.2009 tai sitä ennen.
111
Enimmäismaksuaikaan luetaan sekä Kelan että työttömyyskassan pitkän työuran
päätyttyä maksamat korotetut työttömyyspäivärahapäivät, mutta ei korotettuina maksettuja
koulutuspäivärahoja tai koulutustukia.
Soviteltuja korotusosalla korotettuja peruspäivärahapäiviä ei muunneta korotusosan
enimmäisaika-laskuria varten täysiksi päiviksi.
Korotusosalla korotetut sovitellut peruspäivärahapäivät kerryttävät työttömyyspäivärahan
enimmäis-maksuaikaa normaalisti, joten 500 päivän laskuria varten etuudet muunnetaan
vastaamaan täysiä peruspäivärahapäiviä.
Jos henkilö työllistyy kesken korotusosan enimmäismaksuajan, korotusosan maksamista jatketaan
työsuhteen päätyttyä ja henkilön tultua uudelleen työnhakijaksi. Samoin menetellään, jos kyseessä
on muu peruspäivärahaoikeuden katkos, kuten esim. korvaukseton määräaika tai työnhaun
katkea-minen.
Pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan enimmäisaika alkaa alusta vain silloin, kun
henkilö uudelleen täyttää 20 vuoden työhistoriaedellytyksen ja hänet on uudelleen irtisanottu
taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä.
1.4.3.7.5. Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen
ajalta
Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävään palveluun
osallistumisen perusteella yhteensä enintään 200 päivältä. Enimmäisaikaan luetaan sekä Kelan
että työttömyyskas-san työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella maksamat
korotetut työttömyys-päivärahapäivät.
1.1.2014 lukien voimaan tulevan lain mukaan työttömyyspäivärahat, joilta on maksettu
muutosturvalisää tai muutosturvan ansio-osaa, lasketaan 1.1.2014 lukien mukaan työllistymistä
edistävän palvelun ajalta maksettavan korotusosan 200 päivän enimmäisaikaan.
31.12.2013 asti voimassa olleen lain mukaista muutosturvalisää voidaan maksaa myös
työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta. Palvelu¬jen väliseltä ajalta maksetut päivät
kuluttavat 200 päivän enimmäisaikaa.
Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun työnhakija on uudelleen täyttänyt palkansaajan tai
yrittäjän työssäoloehdon.
Soviteltuja korotusosalla korotettuja peruspäivärahapäiviä ei muunneta 200 päivän enimmäisaikalaskuria varten täysiksi päiviksi. Korotusosalla korotetut sovitellut peruspäivärahapäivät kerryttävät
kuitenkin työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaa normaalisti, joten 500 päivän
laskuria varten etuudet muunnetaan vastaamaan täysiä peruspäivärahapäiviä.
1.4.3.7.6. Muutosturvalisä
Muutosturvalisän maksaminen loppuu 31.12.2013 1.1.2014 voimaan tulevalla lailla. Jos
työnhakijan oikeus muutosturvalisään on alkanut eikä muutosturvalisän enimmäismaksuaika ole
täyttynyt ennen 1.1.2014, muutosturvalisä muutetaan korotusosaksi 1.1.2014 alkaen ajalta, jona
työnhakija on työllistymistä edistävässä palvelussa. Työttömyyspäivärahat, joilta on maksettu
112
muutosturvalisää tai muutosturvan ansio-osaa, lasketaan 1.1.2014 lukien mukaan työllistymistä
edistävän palvelun ajalta maksettavan korotusosan 200 päivän enimmäisaikaan.
Työllistymisohjelmalisä muuttuu 1.1.2010 alkaen muutosturvalisäksi. Muutosturvalisää
maksetaan enintään 200 päivältä. Enimmäisaikalaskuriin luetaan sekä työttömyyskassan
muutosturvan ansio-osalla että Kelan muutosturvalisällä korottamat työttömyyspäivärahapäivät.
Lisäksi muutosturvalisän enimmäisaikaan luetaan työttömyyskassan ja Kelan maksamat
työllistymisohjelmalisällä korotetut työttömyyspäivärahat ja koulutustuet.
Työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa 31.12.2009 asti. Työllistymisohjelmalisän
enimmäismaksuaika on 185 päivää. Muutosturvalisän uutta 200 päivän enimmäisaikaa sovelletaan
kaikkiin niihin työnhakijoihin, joiden oikeus työllistymisohjelmalisään ei ole päättynyt ennen
1.1.2010. Jos henkilön työllistymisohjelmalisän 185 päivän enimmäisaika ei ole täyttynyt ennen
1.1.2010, sovelletaan häneen siten muutosturvalisän uutta 200 päivän enimmäisaikaa.
Muutosturvalisää voidaan maksaa myös työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta.
Palvelujen väliseltä ajalta maksetut päivät kuluttavat 200 päivän enimmäisaikaa.
Soviteltuja muutosturvalisällä korotettuja peruspäivärahapäiviä ei muunneta 200 päivän
enimmäisaikalaskuria varten täysiksi päiviksi. Muutosturvalisällä korotetut sovitellut
peruspäivärahapäivät kerryttävät työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa normaalisti, joten
500 päivän laskuria varten ne muunnetaan vastaamaan täysiä peruspäivärahapäiviä. Jos 500
päivän laskuri täyttyy ennen 200 päivän täyttymistä, muutosturvalisän maksaminen lakkaa.
Omatoimisen työnhaun ajalta ei makseta muutosturvalisää. Aikaisemmin työllistymisohjelmalisää
on kuitenkin voitu maksaa työllistymisohjelmaan merkityn työsuhteen päättymisen jälkeisen
omatoimisen työnhaun ajalta. Jos työnhakijalle ennen 1.1.2010 laadittuun työllistymisohjelmaan
sisältyy omatoimista työnhakua, maksetaan muutosturvalisää niiltä omatoimisen työnhaun
päiviltä, jotka ovat ennen 1.4.2010. Muutosturvalisää voidaan maksaa omatoimisen työnhaun
ajalta enintään 20 päivältä. Omatoimisen työnhaun ajalta maksetut muutosturvalisäpäivät
kuluttavat muutosturvalisän 200 päivän enimmäismaksuaikaa. Työllistymisohjelmalisänä
maksetut omatoimisen työnhaun päivät sekä työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta
maksetut muutosturvalisäpäivät vähentävät omatoimisen työnhaun ajalta maksettavan 20 päivän
enimmäisaikaa.Toimenpiteiden väliseltä ajalta muutosturvalisää kuitenkin maksetaan, vaikka
henkilölle olisi maksettu muutosturvalisällä korotettua peruspäivärahaa jo 20 omatoimisen
työnhaun päivältä.
Jos henkilö työllistyy saatuaan muutosturvalisää esim. 100 päivältä, mutta hänelle ei uuden
työsuhteen perusteella vielä täyty palkansaajan paluuehto, voidaan uuden työsuhteen päätyttyä
jatkaa muutosturvalisän maksamista vielä 100 päivältä. Samoin menetellään, jos kyseessä on muu
peruspäivärahaoikeuden katkos, kuten esim. korvaukseton määräaika tai työnhaun katkeaminen.
Muutosturvalisän enimmäisajan laskeminen alkaa alusta, kun henkilö täyttää uudelleen
palkansaajan työssäoloehdon, jolloin myös työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan
laskeminen alkaa alusta. Muutosturva on voimassa sen ajan, jonka henkilö on työnhakijana.
Muutosturva lakkaa, kun työnhakijan oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy 500 päivän
enimmäisajan täyttymisen vuoksi.
1.4.3.8. Kv-säännökset
EY:n sosiaaliturva-asetukseen 883/2004 sisältyy säännöksiä myös EY-lainsäädäntöä
soveltavien maiden välillä liikkuvien henkilöiden työttömyysetuuksista. Asetus on tullut vaiheittain
sovellettavaksi 1.5.2010 lukien, ja se on eräitä kolmansien valtioiden kansalaisia koskevia
poikkeuksia lukuun ottamatta korvannut asetuksen 1408/71.
113
Asetus 883/2004 koskee EU-maiden lisäksi ETA-maita (Norja, Islanti, Liechtenstein) 1.6.2012
lukien, sekä Sveitsiä 1.4.2012 lukien.
Asetusta 883/2004 sovelletaan EU-maiden, ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisiin, jotka liikkuvat
näiden EY-lainsäädäntöä soveltavien maiden välillä. Asetusta sovelletaan 1.1.2011 lukien myös
EU-alueella laillisesti asuviin kolmansien valtioiden kansalaisiin, ei kuitenkaan silloin kun lähtö- tai
kohdevaltiona on Tanska, Iso-Britannia, ETA-maat tai Sveitsi.
Esimerkki
Suomessa asuva
Somalian
kansalainen lähtee ns. EU-työnhakijaksi Isoon-Britanniaan. Asetus 883/2004 ei
kansalaisuusrajoituksen vuoksi sovellu. Sen sijaan sovelletaan asetukseen 1408/71 sisältyviä
määräyksiä EU-työnhausta. Eri asetusten määräykset poikkeavat mm. tavassa, jolla
työttömyysetuus maksetaan työnhaun aikana.
1.4.3.8.1. Työttömyysturvalain soveltamisala
EY-asetusten työttömyysturvamääräykset koskevat sellaisia työttömiä henkilöitä, jotka ovat
olleet aikaisemmin työssä. Suomessa työttömyysetuuksiin luetaan työttömyysturvalain mukainen
peruspäiväraha ja ansiopäiväraha, sekä työmarkkinatuki.
Työttömyysturvalain 1 luvun 8 §:n mukaan oikeus työttömyysetuuksiin on työttömällä, joka
asuu Suomessa ja täyttää etuuden saamisen edellytykset. Suomessa asuminen ratkaistaan
soveltamisalalain mukaan. Jos työttömään kuitenkin sovelletaan EU:n sosiaaliturvaasetusta 883/2004, tai pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta, voi hänellä olla oikeus
työttömyyspäivärahaan, vaikka hän ei asu Suomessa. Tällöin oikeus työttömyyspäivärahaan
voi perustua myös muussa jäsenmaassa täyttyneen vakuutus- ja työskentelykauden
hyväksilukemiseen työssäoloehdon täyttämiseksi.
Oikeus työmarkkinatukeen edellyttää kaikissa tapauksissa aina sitä, että työnhakijaa pidetään
Suomessa soveltamisalalain mukaan asuvana. Työmarkkinatuen saaja ei voi EY-asetukseen
perustuen lähteä työnhakuun muuhun jäsenmaahan siten, että rekisteröityisi Suomesta saadulla
U2-asiakirjalla enintään kolmen kuukauden ajaksi työnhakijaksi toisessa EY-asetusta soveltavassa
maassa.
Työttömyysturvalakiin 1.7.2012 tehdyn muutoksen perusteella TE-toimistossa rekisteröitynyt,
Suomesta työtä hakeva henkilö ei ole estynyt olemasta työmarkkinoilla ulkomaanmatkan vuoksi.
Myös työmarkkinatuen saaja voi 1.7.2012 lukien oleskella ulkomailla menettämättä oikeuttaan
etuuteen. Edellytyksenä on, että hänet katsotaan edelleen soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla
Suomessa asuvaksi, ja että työnhaku Suomessa pysyy voimassa.
Suomessa työskennellyt kolmannen maan kansalainen 1.1.2014 lukien
Viimeksi ennen työttömyyttä Suomessa työskennelleellä kolmannen maan kansalaisella voi
EU-työntekijän tavoin olla oikeus työttömyyspäivärahaan siinäkin tapauksessa, että hänen
ei katsota asuvan Suomessa soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla. Oikeus perustuu EU:n
ns. yhdistelmälupadirektiiviin, jonka vaatimusten mukaisesti työttömyysturvalakia on muutettu
1.1.2014 voimaan tulleella muutoksella. EU-direktiiviin perustuen suoraan kolmannesta maasta
työntekijänä Suomeen tullut kolmannen maan kansalainen saa työskentelyynsä perustuen laajasti
oikeuden asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, vaikka hän ei muuttaisi Suomeen vakinaisesti.
114
Oikeus Kelan etuuksiin voi myös jatkua työskentelyn päätyttyä henkilön jäädessä edelleen
Suomeen. Tämä koskee myös oikeutta Kelan maksamaan peruspäivärahaan.
Kolmannen maan kansalaisella (”direktiivityöntekijä”), joka ei asu Suomessa, on oikeus
peruspäivärahaan, jos hän on ollut Suomessa työssä yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana
vähintään kuusi kuukautta. Työn tulee olla työssäoloehtoon luettavissa. Lyhytaikainen lomamatka
tai muu käynti ulkomailla ei katkaise kuuden kuukauden oleskelua Suomessa. Kuuden kuukauden
työskentelyedellytykseen luetaan Suomessa 30.12.2013 lukien tehty työ.
Peruspäivärahan maksaminen edellyttää, että kaikki normaalit etuuden maksamisen edellytykset
täyttyvät. Työssäoloehdon tulee täyttyä, ja henkilön pitää olla rekisteröity työnhakijaksi TEtoimistossa. Rekisteröinti ja siten myös peruspäivärahan maksaminen edellyttävät, että henkilöllä
on edelleen ulkomaalaislain mukainen työnteko-oikeus Suomessa. Henkilön tulee lisäksi oleskella
Suomessa työnhaun aikana.
Direktiivityöntekijän oikeus peruspäivärahaan ei perustu EU-asetuksen 883/2004 määräyksiin.
Suoraan kolmannesta maasta Suomeen työhön tulleeseen kolmannen maan kansalaiseen ei
sovelleta asetusta, joten kolmannessa maassa täyttyneitä vakuutus- ja työskentelykausia ei
voida huomioida Suomen työssäoloehtoon. Sen sijaan toisesta EU-asetusta soveltavasta maasta
Suomeen työhön tulevaan kolmannen maan kansalaiseen sovelletaan EU-asetusta.
1.4.3.8.2. Työttömyysturvasta vastuussa oleva maa
Työntekijällä tai yrittäjällä on oikeus työttömyysturvaan yleensä siinä jäsenmaassa, joka oli hänen
viimeksi työskennellessään toimivaltainen, ja jossa hän asettuu työmarkkinoiden käytettäväksi.
Oikeus työttömyysturvaan määräytyy tämän toimivaltaisen maan lainsäädännön mukaan. EYasetuksia sovellettaessa ei kuitenkaan yleensä voida edellyttää työnhakijan asuvan tässä maassa
vakinaisesti, vaikka maan kansallisessa lainsäädännössä olisikin työttömyysturvaetuuden
maksamisen edellytyksenä maassa asuminen. Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että Suomen
ollessa työttömyysetuudet maksava viimeisin työskentelymaa ei peruspäivärahaa voida evätä
yksinomaan sillä perusteella, että hakija ei asu soveltamisalalaissa tarkoitetulla tavalla Suomessa.
Viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä, jonka ei kuitenkaan vakuuttamisasiaa
ratkaistaessa ole katsottu muuttaneen Suomeen soveltamisalalain tarkoittamalla tavalla
vakinaisesti asumaan, on työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuessaan oikeutettu Kelan
peruspäivärahaan muiden kuin maassa asumiseen liittyvien työttömyysturvalain edellytysten
täyttyessä. Työssäoloehdon täyttymistä tutkittaessa voidaan EY-asetusten perusteella lukea
mukaan muun EY-lainsäädäntöä soveltavan maan edeltäviä kausia.
Esimerkki
Suomeen Virosta yhden vuoden määräaikaisella työsopimuksella työhön
tullut henkilö on ollut työskentelyn perusteella vakuutettu (SovAL 3 b §)
mutta hänen ei ole katsottu muuttaneen Suomeen vakinaisesti asumaan.
Vakuuttamishakemuksessa hän ei ole ilmoittanut palaavansa Viroon viikoittain,
joten kyseessä ei ole asetuksen määritelmän mukainen rajatyöntekijä.
Peruspäivärahaoikeutta ei voida evätä sillä perusteella, että henkilö ei asu
Suomessa. Myöskään pitkäaikainen oleskelu Virossa (ulkomaanmatka) ei estä
päivärahan maksamista, kun työnhaku pysyy voimassa.
Työmarkkinatuki on EY-asetusten soveltamisalaan kuuluva etuus, mutta se on listattu ns.
maksuihin perustumattomaksi erityisetuudeksi, jota voidaan maksaa vain soveltamisalalaissa
115
tarkoitetulla tavalla vakinaisesti Suomessa asuvalle henkilölle. Tällöin Suomessa asuminen on
todettu henkilölle annetussa vakuuttamispäätöksessä, jossa lakiperusteena on soveltamisalalain 3
ja 3 a §. Viimeksi Suomessa työskennellyt EU-työntekijä ei siten ole oikeutettu työmarkkinatukeen,
kun myönteinen vakuuttamispäätös on perustunut ainoastaan työskentelyyn Suomessa (SovAL 3
b §) ilman, että henkilön on katsottu asuvan vakinaisesti Suomessa.
Työttömät, jotka asuivat muussa jäsenvaltiossa kuin työskentelyvaltiossa
Poikkeuksellisesti työttömyysturva voidaan EY-asetuksen 883/2004 perusteella maksaa myös
muusta kuin viimeisimmästä työskentelymaasta.
EY-asetukseen 883/2004 sisältyy säännös (65 art.) työttömyysetuuksien maksuvastuun
määräytymisestä tilanteessa, jossa työttömäksi jäänyt henkilö on viimeisimmän työskentelynsä
aikana asunut muussa jäsenvaltiossa, kuin missä hän on työskentelynsä perusteella ollut
vakuutettu (”työskentelymaa”). Tällöin työttömyysetuus voi tulla maksettavaksi joko asuinmaasta
tai työskentelymaasta.
Asetuksen 65 artiklan sääntöjä sovelletaan vain tiettyihin henkilöryhmiin. Nämä
hallintotoimikunnan päätöksessä U2 listatut ryhmät ovat:
• varsinaiset rajatyöntekijät, jotka ovat työskentelynsä aikana palanneet asuinmaahansa
vähintään kerran viikossa. Kelan vakuuttamishakemuksessa kysytään tätä tietoa.
• merimiehet, jotka ovat työskennelleet muun kuin asuinmaansa lipun alla
• kahdessa tai useammassa maassa työskentelevät, kun henkilö on työskentelyn aikana ollut
vakuutettu muussa kuin asuinmaassaan (mm. rekkakuskit).
• henkilöt, jotka ovat asetuksen 16 artiklaan perustuvalla poikkeusluvalla olleet työskentelyn
aikana muun kuin asuinmaansa vakuutuksessa
Esimerkki
Suomeen Virosta yhden vuoden määräaikaisella työsopimuksella työhön tullut
henkilö on ollut työskentelyn perusteella vakuutettu eikä hänen ole katsottu
muuttaneen Suomeen vakinaisesti asumaan. Vakuuttamishakemuksessa
hän on ilmoittanut palaavansa Viroon viikoittain. Kyseessä on varsinainen
rajatyöntekijä ja EY-asetuksen 65 artiklan määräykset soveltuvat.
Esimerkki
Suomalaisen kuljetusyrityksen työntekijä asuu Virossa ja ajaa kuormia useassa
maassa. Hänellä on ETK:n todistus A1 Suomen lainsäädännön soveltamisesta.
Työntekijän jäädessä työttömäksi oikeus työttömyysetuuksiin määräytyy EYasetuksen 65 artiklan perusteella.
Asetuksen 65 artiklan sääntöjä ei sovelleta muihin henkilöryhmiin. Näin on siinäkin tapauksessa,
että Suomessa työskentelyperusteisesti vakuutetun henkilön on työskentelyn aikana katsottu
asuvan muualla kuin Suomessa.
Esimerkki
Suomeen Virosta yhden vuoden määräaikaisella työsopimuksella työhön
tullut henkilö on ollut työskentelyn perusteella vakuutettu (SovAL 3 b §)
mutta hänen ei ole katsottu muuttaneen Suomeen vakinaisesti asumaan.
Vakuuttamishakemuksessa hän ei ole ilmoittanut palaavansa Viroon viikoittain,
joten kyseessä ei ole asetuksen määritelmän mukainen rajatyöntekijä, eikä 65
artiklan sääntöjä sovelleta.
”Kokonaan” työttömäksi jääneen työntekijän kuuluessa edellä mainittuihin henkilöryhmiin ja
65 artiklan soveltuessa, maksetaan työttömyysetuudet lähtökohtaisesti työskentelyn aikaisen
116
asuinmaan lainsäädännön mukaisesti, kun henkilö asuu edelleen tässä maassa tai palaa sinne.
Henkilö voi kuitenkin olla samanaikaisesti työnhakijana myös viimeisimmässä työskentelymaassa.
”Kokonaan” työtön on kyseessä silloin, kun työntekijän työsuhde on päättynyt.
Esimerkki
Henkilö asuu Suomessa käyden rajan yli päivittäin työssä Ruotsissa. Työsuhde
päättyy ja henkilö hakeutuu työttömäksi työnhakijaksi Suomessa. Varsinainen
rajatyöntekijä, joka jää kokonaan työttömäksi, saa työttömyysetuudet
asuinmaansa Suomen lainsäädännön mukaisesti.
Muu 65 artiklan piiriin kuuluva kokonaan työtön (esim. merimies tai rekkakuski) kuin varsinainen
rajatyöntekijä, joka ei palaa asuinvaltioon voi rekisteröityä työnhakijaksi viimeisimmässä
työskentelyvaltiossa ja saada työttömyysetuuksia tämän maan lainsäädännön mukaisesti. Tämä
valintaoikeus myös etuuksien maksajan suhteen koskee ainoastaan kokonaan työttömäksi
jäänyttä ns. epävarsinaista rajatyöntekijää, mutta ei varsinaista rajatyöntekijää.
Esimerkki
Virossa asuva rekkakuski on työskentelynsä perusteella kuulunut Suomen
sosiaaliturvaan ennen jäämistään työttömäksi työsuhteen päättyessä. Hän voi
olla palaamatta Viroon ja rekisteröityä työnhakijaksi Suomessa. Epävarsinaisena
rajatyöntekijänä hänellä on tällöin oikeus työttömyysetuuksiin Suomen
lainsäädännön mukaisesti.
Artiklan 65 piiriin kuuluva ”osittain tai ajoittain” työtön varsinainen tai epävarsinainen rajatyöntekijä
(esim. merimies tai rekkakuski) saa työttömyysetuudet maasta, jonka sosiaaliturvaan hän on
työskentelynsä perusteella kuulunut.
Työntekijä on ”osittain tai ajoittain työtön”, kun työsuhde jatkuu, vaikka henkilö on lomautettu tai
hänen työaikaansa on lyhennetty.
Esimerkki
Virossa asuva mutta Suomen lippua käyttävällä laivalla työskentelevä merimies
lomautetaan toistaiseksi. Työsuhteen jatkuessa hän saa työttömyysetuudet
Suomesta, jonka sosiaaliturvaan hän kuuluu työskentelyn perusteella.
Myös viimeksi yrittäjänä työskennellyt, vähintään viikoittain asuinmaahansa palannut rajatyöntekijä
(”rajayrittäjä”) saa työttömyysetuudet pääsääntöisesti asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti.
Rajayrittäjänä toimineen, muussa kuin asuinvaltiossaan työttömyysvakuutuksen piiriin kuuluneen
henkilön työttömyysetuudet maksetaan kuitenkin viimeisimmästä työskentelyvaltiosta, mikäli
asuinmaassa ei ole yrittäjille tarkoitettua työttömyysvakuutusjärjestelmää. Esimerkiksi Virossa ei
tällaista yrittäjien työttömyysturvajärjestelmää ole.
Työttömyysetuuksien laskutus valtioiden välillä
Rajatyöntekijän tai ns. epävarsinaisen rajatyöntekijän työttömyysetuuksista EY-asetuksen 65
artiklan perusteella vastaava asuinmaa voi velkoa maksamansa etuudet kolmen kuukauden
ajalta siitä maasta, jossa työtön on viimeisen työsuhteensa perusteella ollut vakuutettu
(”työskentelymaa”). Laskutettava aika on viisi kuukautta, jos henkilö on edeltävän 24 kuukauden
aikana työskennellyt vähintään 48 viikon ajan. Uusi Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus tuli
voimaan 1.5.2014, minkä johdosta 65 artiklan mukaisesta työttömyyspäivärahan kustannusten
korvaamisesta Pohjoismaiden välillä luovuttiin.
Työttömyysturvan valtioiden välinen laskutus hoidetaan KV-keskuksessa.
117
Käytännössä valtioiden välinen laskutus tapahtuu SED-liikenteenä (U-SEDit U020-U027).
Varsinainen asuinmaan lähettämä lasku on SED U020. Kela vastaanottaa kaikki Suomeen
osoitetut SEDit U020-U027.
Sekä velkojana esiintyvä asuinvaltio, että velallisena esiintyvä edellinen työskentely-/toimivaltainen
valtio soveltavat omaa työttömyysturvaa koskevaa etuuslainsäädäntöään valtioiden välisen
laskutuksen taustalla. Suomen osalta tämä tarkoittaa työttömyyspäivärahan myöntämisen
edellytysten selvittämistä Suomen ollessa etuutta maksava asuinmaa (velkoja). Käytännössä
kyse on työssäoloehdon täyttymisestä ja tarvittaessa muun maan hyväksiluettavien kausien
selvittämisestä.
Suomi ei asuinvaltiona laskuta edellistä työskentelyvaltiota maksamastaan työmarkkinatuesta.
Suomen ollessa etuutta maksanut/maksava asuinmaa (=velkojamaa) on työssäoloehdon
selvittäminen ja työttömyysetuusratkaisun tekeminen KV-keskuksen tehtävä, samoin tarvittaessa
vakuuttamisasian selvittäminen.
Suomen ollessa edellinen työskentelymaa (velallinen) ei työssäoloehdon täyttymistä Suomessa
selvitetä, eli ei selvitetä olisiko asuinmaassa (velkojamaa) etuuksia saanut/saava henkilö Suomeen
työnhakijaksi jäädessään ollut oikeutettu työttömyyspäivärahaan Suomessa.
Suomen ollessa velallismaa KV-keskus selvittää, onko henkilöllä vähintään yksi työssäoloehtoon
luettavissa oleva kalenteriviikko työskentelyä Suomessa, ja että vakuuttamistiedot ovat ajan
tasalla.
Työttömyysturvan laskutus - Suomi velkojana
Työttömyysturvan laskutus - Suomea laskutetaan, työntekijä työskennellyt viimeksi Suomessa
1.4.3.8.3. Vakuutus- ja työskentelykausien lukeminen
työssäoloehtoon
Todistus E 301, SEDit U 001 002 ja esitettävä asiakirja U1
Suomessa täyttyneiden kausien vahvistaminen
Muun maan kausien
hyväksilukeminen Suomessa
Päivärahakauden enimmäisaika /
omavastuuaika
Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan tietyin edellytyksin lukea työskentely palkkatyössä muussa
EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa. Työttömyysturvalaki ei kuitenkaan mahdollista muun
maan yrittäjäkauden lukemista Suomessa palkansaajan työssäoloehtoon. Sen sijaan muussa
maassa täyttynyt yrittäjäkausi voidaan Suomessa lukea yrittäjän työssäoloehtoon EY-asetuksen
883/2004 perusteella.
Yleensä muun maan kausien hyväksilukeminen edellyttää, että hakija on välittömästi
ennen työttömyyttä, eli työskentelyn päättymistä työskennellyt Suomessa palkansaajan
työssäoloehdon täyttävässä työssä vähintään neljä viikkoa, tai asetusta 883/2004 sovellettaessa
harjoittanut yritystoimintaa vähintään neljä kuukautta (TTL 5 luku 9 §). Neljän viikon tai neljän
kuukauden jakson ei tarvitse olla yhdenjaksoinen, mutta edellytys on täytettävä työssäoloehdon
tarkastelujakson aikana. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa ulotetaan taaksepäin pääsääntöisesti
työttömyyttä edeltäneen työsuhteen päättymispäivästä lukien. Jos henkilö ei ilmoittaudu
118
työnhakijaksi välittömästi työsuhteen päätyttyä, tarkastelujakso alkaa työnhakijaksi ilmoittautumista
edeltävästä päivästä.
Palkansaajan neljän viikon tai yrittäjän neljän kuukauden työskentelyä Suomessa ei kuitenkaan
vaadita, kun kyseessä on varsinainen tai ns. epävarsinainen rajatyöntekijä (esim. merimies), joka
saa työttömyysetuuksia asuinmaansa Suomen lainsäädännön mukaisesti.
Esimerkki
Henkilö asuu vakinaisesti Suomessa, mutta työskentelee Saksan lippua käyttävällä
laivalla, minkä vuoksi häneen sovelletaan ns. lippusäännön perusteella Saksan
lainsäädäntöä. Hän on epävarsinainen rajatyöntekijä, joka voi kokonaan työttömäksi
jäädessään asettua työttömäksi työnhakijaksi joko asuinmaassa Suomessa tai
"työskentelyvaltiossa" Saksassa. Jos henkilö valitsee työnhaun Suomessa, luetaan
työskentely Saksan lipun alla työssäoloehtoon edellyttämättä neljän viikon työskentelyä
Suomessa. Edellytyksenä on, että Saksa vahvistaa työskentely- ja vakuutuskaudet.
Palkansaajan neljän viikon tai yrittäjän neljän kuukauden työskentelyä Suomessa ei vaadita
myöskään, jos henkilön voidaan katsoa olleen Suomessa asuva sinä aikana, jolloin hän työskenteli
muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijän
tarkoituksena on jo Suomesta lähtiessään ollut tilapäinen, enintään yhden vuoden oleskelu ja
työskentely muussa maassa. Tällöin kyseessä on soveltamisalalain mukainen tilapäinen, eli
enintään yhden vuoden kestävä oleskelu ulkomailla
(SovAL 4 §)
.
Esimerkki
Henkilö lähtee neljäksi kuukaudeksi Saksaan työskentelemään. Häntä voidaan kuitenkin
edelleen pitää vakinaisesti Suomessa asuvana. Jos hän työsuhteen päätyttyä palaa
Suomeen, Saksan työskentely voidaan hyväksyä palkansaajan työssäoloehtoon
edellyttämättä neljän viikon työskentelyä Suomessa. Henkilön voidaan yleensä katsoa
asuneen Suomessa toisessa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tapahtuneen
työskentelyn aikana, kun oleskelu ulkomailla on kestänyt enintään yhden vuoden.
Palkansaajan neljän viikon tai yrittäjän neljän kuukauden työskentelyä Suomessa ei vaadita
myöskään, kun kyse on ns. pohjoismaisen paluuoikeuden käytöstä. Tämän pohjoismaiseen
sosiaaliturvasopimukseen sisältyvän säädöksen nojalla henkilö saa Suomeen palatessaan
lukea hyväkseen toisessa Pohjoismaassa täyttyneet kaudet ilman neljän viikon työskentelyä
palkansaajana Suomessa, tai neljän kuukauden työskentelyä yrittäjänä Suomessa. Edellytyksenä
on, että toisesta Pohjoismaasta palaava henkilö on viimeisen viiden vuoden aikana saanut
työttömyyspäivärahaa Suomesta, tai kuulunut Suomen työttömyysturvalainsäädännön
piiriin. Jälkimmäinen edellytys täyttyy, kun henkilö on ollut Suomessa vähintään yhden
viikon työssäoloehtoon luettavassa palkkatyössä, tai harjoittanut vähintään neljä kuukautta
työssäoloehtoon luettavaa yritystoimintaa.
Muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tehty työ voidaan hyväksyä työssäoloehtoon, jos
henkilö on ulkomailla oleskellessaan ollut EY-asetuksen 1408/71 tai 883/2004 perusteella Suomen
sosiaaliturvan piirissä lähetettynä työntekijänä tai suomalaisena virkamiehenä, ja henkilöllä on
asemastaan Eläketurvakeskuksen todistus A1 tai E101 Työskentelyn hyväksilukeminen näissä
tilanteissa perustuu siihen, että henkilöstä on maksettu pakolliset vakuutusmaksut Suomeen. Siitä
seikasta, että henkilö on vakuutettu ulkomailla oleskellessaan soveltamisalalain mukaisesti, ei
yksin voi päätellä voidaanko työskentely hyväksyä työssäoloehtoon.
119
EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa toimivan kansainvälisen järjestön, kuten Euroopan
unionin toimielimen tai viraston palveluksessa täyttynyt työttömyysvakuutuskausi voidaan
työnantajan vahvistamana hyväksyä Suomen työssäoloehtoon ilman palkansaajan neljän
viikon tai yrittäjän neljän kuukauden työskentelyä Suomessa, vaikka kyseessä olisi työnantajajärjestön järjestämään sosiaaliturvaan perustuva vakuutuskausi. Pelkkää työskentelyaikaa
Euroopassa toimivan kv. järjestön palveluksessa ei voida hyväksyä Suomen työssäoloehtoon,
jos henkilö ei ole ollut työttömyyden varalta vakuutettu. Osoituksena työttömyysvakuutuksesta
voidaan pitää oikeutta työnantajajärjestön työttömyysetuuteen. Peruste kv. järjestössä
täyttyneen työttömyysvakuutusajan huomioimiselle on EY:n perustamissopimuksen
vapaan liikkuvuuden periaate ja EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Perusteena ei voi olla
sosiaaliturva-asetus 883/2004 tai 1408/71, koska ne mahdollistavat ainoastaan jäsenvaltioiden
lakisääteisissäsosiaaliturvajärjestelmissä täyttyneiden työskentely- ja vakuutuskausien
hyväksilukemisen.
Jos EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa
työskenneltyä aikaa ei voida lukea Suomen työssäoloehtoon, pidetään työskentelyaikaa
työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävänä perusteena.
Kun Euroopan unionin toimielimen tai viraston palveluksessa ollut henkilö saa EU:n maksamaa
työttömyysturvaetuutta ja hakee myös Suomessa työttömyysturvaa, vähentää EU myöntämästään
työttömyysavustuksesta Suomesta myönnetyn peruspäivärahan. Mikäli henkilö ei täytä
peruspäivärahan saamisen edellytyksiä, ei hänelle myönnettävässä työmarkkinatuessa oteta EU:n
maksamaa työttömyysetuutta huomioon tarveharkinnan tulona.
Todistus E 301, SEDit U 001 - 002 ja esitettävä asiakirja U1
Toisessa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa palkansaajana tai yrittäjänä tehty työ
voidaan Suomen työttömyysturvalakiin perustuvin rajauksin hyväksyä palkansaajan tai yrittäjän
työssäoloehtoon, mikäli ulkomaantyöstä on käytettävissä edellisestä toimivaltaisesta valtiosta
saatu selvitys.
Työskentely- ja työttömyysvakuutuskaudet vahvistetaan 1.5.2010 lukien edellisestä
toimivaltaisesta maasta saatavalla asiakirjalla, joka voi olla
• Todistus E301
• Esitettävä asiakirja U1, jolloin työttömyysetuuden hakija on itse pyytänyt asiakirjan edellisen
toimivaltaisen maan laitoksesta ja toimittaa sen laitokseen, josta hakee etuutta.
• SED U002, jolla edellisen toimivaltaisen maan laitos vahvistaa tässä maassa täyttyneet
kaudet sen jälkeen, kun laitos, josta etuuksia haetaan, on ensin esittänyt kausien
vahvistamista koskevan pyynnön käyttäen SEDiä U001.
EY-asetusta 883/2004 sovellettaessa voidaan vahvistaa ja hyväksilukea sekä palkansaajana,
että itsenäisenä ammatinharjoittajana (yrittäjänä) täytettyjä työskentely- ja vakuutuskausia. EYasetusta 1408/71 sovellettaessa voidaan vahvistaa ja hyväksilukea vain palkattuna työntekijänä
täytettyjä työskentely- ja vakuutuskausia, mutta ei yrittäjänä täytettyjä kausia.
Muun maan kausien hyväksilukeminen Suomessa
Peruspäivärahan työssäoloehtoon luetaan muun maan vahvistama työttömyysvakuutuskausi
tai vakuutuskauteen rinnastettava kausi (period of insurance and period treated as such).
Vakuutuskauteen rinnastettava kausi muussa EY-asetusta soveltavassa maassa voi perustua
esimerkiksi vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon, sairauteen tai opiskeluun. Muun maan
vakuutuskautena tai siihen rinnastettavana kautena ilmoittama aika huomioidaan Suomen
työssäoloehdossa, vaikka Suomessa täytettynä kyse olisi tarkastelujaksoa pidentävästä ajasta,
eikä työssäoloehtoon luettavasta vakuutusajasta.
120
Pelkkää muun maan ilmoittamaa työskentelykautta (period of employment / self-employment) ei
voida lukea Suomen työssäoloehtoon, jos se ei ole samalla vakuutuskausi.
Jos Suomen työssäoloehdon täyttymistä ei voida muussa maassa täyttyneitä vakuutuskausia
koskevan asiakirjan viipymisestä johtuen kohtuullisessa ajassa todeta, henkilölle tulee muiden
edellytysten täyttyessä myöntää työmarkkinatuki. Jos työssäoloehdon todetaan muusta maasta
saatavan asiakirjan myöhemmin saavuttua täyttyvän, myönnetään henkilölle peruspäiväraha
takautuvasti etuusoikeuden alusta lukien ja samalta ajalta maksettu työmarkkinatuki peritään
takaisin regressinä.
Suomessa täyttyneiden kausien vahvistaminen
Suomessa täyttyneet työskentely- ja vakuutuskaudet vahvistaa asianomainen työttömyyskassa
silloin, kun henkilö kuuluu tai on Suomessa työskennellessään kuulunut työttömyyskassaan. Muille
henkilöille kaudet vahvistaa Kelan KV-keskus.
Työttömyysturvassa Kelan vahvistamia Suomen vakuutuskausia (periods of insurance) voivat olla
vain ne työskentelykaudet, jotka Suomessa luetaan työssäoloehtoon niillä edellytyksillä, joista
säädetään työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:ssä (palkansaaja), ja 7 §:ssä (yrittäjä).
Palkansaajan työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joina henkilö on ollut vakuutuksenalaisessa
työssä, joka täyttää työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset. Työajan on pääsääntöisesti oltava
kunakin kalenteriviikkona vähintään 18 tuntia tai työajan tasoittumisjakson aikana keskimäärin
vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Lisäksi työstä maksetun palkan on oltava työehtosopimuksen
mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 165
euroa kuukaudessa vuonna 2015. Vuonna 2014 vähimmäismäärä oli 1 154 euroa kuukaudessa,
vuonna 2013 vähimmäismäärä oli 1 134 euroa kuukaudessa, 2012 vähimmäismäärä oli 1 103
euroa kuukaudessa ja vuonna 2011 1 071 euroa kuukaudessa.
Suomesta voidaan vakuutuskausien lisäksi vahvistaa erikseen työskentelykausina sellaiset
kaudet, joita ei pidetä työttömyysturvalain mukaisina vakuutuskausina sen vuoksi, että ne eivät
täytä työssäoloehtoon lukemisen edellytyksiä (periods of employment and self-employment, which
are not insurance periods).
Soveltamisalalakiin perustuvaa asumisaikaa Suomessa ei tule vahvistaa työttömyysturvan
vakuutuskaudeksi. Lisäksi on huomattava, että vaatimus vähintään neljän kuukauden
työskentelytarkoituksesta Suomessa EU-työntekijän vakuuttamisen edellytyksenä koskee
soveltamisalalain ja sairausvakuutuslain mukaista sosiaaliturvaa, mutta ei työttömyysturvaa. Näin
ollen palkansaajan osalta työttömyysturvan vakuutus- ja työskentelykausina tulee Suomesta
vahvistaa myös alle neljän kuukauden jaksot, jotka täyttävät työssäoloehtoon hyväksyttävän
vakuutuksenalaisen työskentelyn kriteerit, tai ovat pelkkiä työskentelykausia.
Työssäoloehtoon luettavia kausia koskevat tiedot voidaan selvittää esim. työnantajan täyttämällä
lomakkeella TT4, josta ilmenee mm. viikoittaiset työtunnit ja palkkatiedot. Ainakin Viron
osalta on huomattava, että heidän kysyessään vakuutuskausia ja työsuhdetietoja on lisäksi
selvitettävä työsuhteen päättymisen syy Suomessa. Lomakkeen tai muun selvityksen hankkii
ex-työnantajaltaan työttömyysetuutta muussa maassa hakeva henkilö, tai Kelan asiaa hoitava
yksikkö. Tietoja voidaan tarvittaessa hankkia samoin kuin hakijan ilmoittamat tiedot tarkistaa
Eläketurvakeskuksesta tai verottajalta.
Eläketurvakeskukselta pyydetään työsuhderekisteriote (ilman arviota tulevan eläkkeen määrästä),
josta selviää mm. työnantaja ja palkan määrä. Pelkkä ETK:n antama vakuutustodistus ei riitä.
Tiedot pyydetään kirjallisesti ja pyynnössä mainitaan, että tiedot tarvitaan työttömyysturvaa varten.
Oikeus saada tiedot perustuu TTL 13 luvun 1 §:ään.
121
Päivärahakauden enimmäisaika / omavastuuaika
Muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa maksetut työttömyyspäivärahat otetaan
huomioon perus- ja ansiopäivärahan maksamisen 500 päivän enimmäisajassa. Jos muu
maa ilmoittaa maksukautena ainoastaan tietyn ajanjakson yksilöimättä maksettujen päivien
lukumäärää, otetaan Suomessa huomioon kunkin kalenteriviikon ajalta viisi päivää.
Kun 500 päivän enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta työssäoloehdon täyttyessä
päivärahaoikeuden alkamisen jälkeen, huomioidaan työssäoloehtoon myös muun EYlainsäädäntöä soveltaman maan ilmoittamat vakuutuskaudet ja vakuutuskausiin rinnastettavat
kaudet.
Huomioitaessa muun maan maksupäiviä Suomen 500 päivän kertymässä katsotaan
työssäoloehdon täyttyneen jo sitä päivää edeltävänä päivänä jolloin henkilö on alkanut saada
työttömyysetuutta toisessa jäsenvaltiossa ennen Suomeen tuloaan. Ts. peruspäivärahan kertymä
ei nollaudu, kun henkilö Suomeen tultuaan hakee päivärahaa ja huomioidaan muun maan
vakuutuskausia. Suomeen paluun jälkeen työskennelty aika luetaan uuteen työssäoloehdon
kertymään. Omavastuuaikaa ei enää määrätä Suomessa.
Esimerkki
Työntekijä on työskennellyt Virossa 31.10.2011 asti, minkä jälkeen hänelle on maksettu Virossa
työttömyysetuutta 50 päivän ajalta. Tämän jälkeen hän on työskennellyt Suomessa 1.1.–
31.3.2012, kunnes jää työttömäksi ja hakee peruspäivärahaa. Viron aikaisempi työskentelyhistoria
huomioiden työssäoloehto täyttyy. Sen katsotaan täyttyneen jo 31.10.2011.
1.4.3.8.4. Perheenjäsenen huomioon ottaminen
Jos perheenjäsenillä on vaikutusta työttömyysetuuden määrään, otetaan etuuksia myönnettäessä
huomioon myös muissa EY-asetuksia soveltavissa maissa asuvat perheenjäsenet. Siten
Suomessa työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen myönnetään lapsikorotus myös muussa
EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista hakijan huollettavista lapsista. Lapsikorotusta
ei kuitenkaan makseta, jos perheenjäsenten asuinvaltiossa asuvalla toisella huoltajalla on oikeus
työttömyysetuuksiin, jotka on niin ikään laskettu perheenjäsenten lukumäärän perusteella.
Lapsikorotus maksetaan kuitenkin Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella siitä huolimatta,
että lapsikorotusta ei yksinomaan asetuksen 883/2004 perusteella tarvitsisi myöntää. Suomessa
asuvana vakuutetulle huoltajalle voidaan maksaa lapsikorotus toisessa jäsenvaltiossa asuvasta
lapsesta, vaikka toinen huoltaja saisi tässä maassa työttömyysetuutta, jonka määrään lapsi
vaikuttaa.
Jos perheenjäsenten tuloilla on vaikutusta työttömyysetuuden määrään, otetaan etuuksia
myönnettäessä huomioon myös muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvien
perheenjäsenten tulot. Suomessa työmarkkinatuen tarveharkinnassa ei 1.1.2013 lukien oteta
huomioon puolison tuloja.
Tiedot muussa maassa asuvista perheenjäsenistä ja perheenjäsenten tuloista saadaan joko
perheenjäsenten asuinvaltion laitoksen antamalla todistuksella E 302, tai SEDillä U006 sen jälkeen
kun maa, josta työttömyysetuuksia haetaan, on ensin näitä tietoja pyytänyt SEDillä U005.
122
1.4.3.8.5. Työttömyysturvan säilyttäminen haettaessa työtä
EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta
EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 perusteella työtön säilyttää oikeutensa työttömyysturvasta
vastuussa olevan maan työttömyysetuuksiin vähintään kolmen kuukauden ajan hakiessaan työtä
toisesta EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta. Oikeus etuuksiin määräytyy toimivaltaisen maan,
eli lähtömaan lainsäädännön mukaisesti. Työnhakuun liittyvät menettelyt poikkeavat jossain
määrin riippuen siitä, sovelletaanko asetusta 883/2004 vai 1408/71.
Edellytyksenä oikeuden säilyttämiselle on, että työtön on ennen lähtöään ollut lähtömaassa
työttömänä työnhakijana ja työmarkkinoiden käytettävissä vähintään neljä viikkoa. Hakijalle
voidaan poikkeuksellisesti antaa lupa lähteä jo tätä aikaisemmin. Siirtotyöläisten sosiaaliturvan
hallintotoimikunnan suosituksen mukaan lupa lähteä ennen neljän viikon määräajan päättymistä
tulisi myöntää työntekijälle, joka täyttää muut edellytykset, ja joka seuraa muusta kuin
toimivaltaisesta valtiosta työtä saaneen puolisonsa mukana. Myös kohdemaahan sovittu
työhaastattelu voi olla tällainen peruste.
Työttömän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi työnhakumaassa seitsemän
päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän lakkasi olemasta työmarkkinoiden käytettävissä
työttömyysturvasta vastuussa olevassa lähtömaassa. Mikäli hän ilmoittautuu työnhakijaksi vasta
tämän määräajan jälkeen, voidaan etuuden maksu aloittaa vasta ilmoittautumispäivästä lukien.
Oikeus työttömyysturvaan säilyy vähintään kolmen kuukauden ajan. Sovellettaessa asetusta
883/2004 voi lähtövaltio harkinnanvaraisesti pidentää työnhakuajan enintään kuuteen kuukauteen.
Asetuksessa 883/2004 ei tarkemmin säädetä edellytyksistä, joiden täyttyessä työnhakuaikaa
voidaan jatkaa yli kolmen kuukauden. Mahdollisuus pidentää työnhakuaikaa kolmesta
kuukaudesta, ja tällaisen pidennyksen edellytykset ovat yksinomaan jäsenvaltioiden kansallisessa
päätösvallassa. Oikeus päättyy jo ennen kolmen-kuuden kuukauden työnhakuajan täyttymistä, jos
työttömyysturva muusta syystä, esimerkiksi päivärahakauden enimmäisajan täyttymisen vuoksi,
päättyy jo aikaisemmin.
Jos henkilö muuttaa työnhakumaahan vakinaisesti, voidaan työttömyysturvaa maksaa muutosta
huolimatta vähintään kolmen kuukauden ajalta edellyttäen, että henkilö on maksukauden ajan
työttömänä työnhakijana maassa, jonne muuttaa.
Jos kolmen-kuuden kuukauden aika on ylittynyt, kun hakija palaa takaisin lähtömaahan, menettää
hän oikeutensa lähtömaan työttömyysturvaan, ellei kansallinen lainsäädäntö mahdollista etuuksien
maksamista edelleen. Paluun määräaikaa voidaan pidentää, jos työnhakija ei sairauden tai muun
ylivoimaisen esteen vuoksi ole voinut palata lähtömaahan.
Asetusta 1408/71 sovellettaessa voi oikeutta lähteä työnhakuun käyttää vain kerran kutakin
työttömyysjaksoa kohden. Henkilöllä alkaa uusi työttömyysjakso hänen oltuaan Suomessa
kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa. Asian ratkaiseminen kuuluu TE-toimistolle. Lisäksi henkilön on
oltava työsuhteen päätyttyä vähintään neljä viikkoa työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
Asetusta 883/2004 sovellettaessa ei työnhakumahdollisuutta toisessa jäsenvaltiossa ole
rajattu yhteen kertaan yhden työttömyysjakson aikana. Henkilöllä alkaa uusi työttömyysjakso
hänen oltuaan Suomessa kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa. Lisäksi henkilön on oltava
työnhakijana Suomessa uudelleen vähintään neljä viikkoa ennen uutta työnhakumatkaa.
Asian ratkaiseminen kuuluu TE-toimistolle. Työtön voi siten saman työttömyysjakson aikana
käyttää työnhakumahdollisuutta useammin kuin kerran, mutta Suomesta maksettavan
työttömyyspäivärahan enimmäiskesto yhden työttömyysjakson aikana on kolme kuukautta.
Asetusta 1408/71 sovellettaessa työnhakumaan laitos maksaa työttömyysetuuden sen suuruisena
kuin sitä on maksettu lähtömaassa ja perii kustannukset jälkikäteen lähtömaan laitokselta. Etuudet
123
ovat veronalaista tuloa lähtömaassa. Pohjoismaiden kesken on kuitenkin sovittu, että työnhaun
kustannuksia ei laskuteta maiden välillä.
Asetusta 883/2004 sovellettaessa työnhakijan etuudet maksetaan suoraan toimivaltaisesta
laitoksesta. Tämän seurauksena valtioiden välinen työnhakuun liittyvä laskutus päättyy, kun
työnhaun perusteena on EY-asetus 883/2004.
Työnhakijalle annetaan lähtömaasta asiakirja, jolla tämä rekisteröityy työnhakijaksi
työnhakumaassa. Lisäksi työnhakuun liittyviä tietoja vaihdetaan lähtömaan ja työnhakumaan
viranomaisten välillä. Menettelyt poikkeavat jossain määrin riippuen siitä, sovelletaanko asetusta
883/2004, vai asetusta 1408/71.
1.4.3.8.5.1. Työnhakija Suomesta toiseen EY-lainsäädäntöä
soveltavaan maahan
Lomake E 303
Toimenpiteet
työnhakumatkan aikana
Paluu Suomeen
Erityistilanteita
Maksun päättyminen
Työttömyyspäivärahaan Suomessa oikeutettu henkilö voi EY-asetukseen 883/2004 perustuen
päivärahaoikeuttaan menettämättä hakea työtä toisesta EY-lainsäädäntöä soveltavasta
maasta enintään kolmen kuukauden ajan. Suomi ei sovella asetukseen 883/2004 sisältyvää
harkinnanvaraista mahdollisuutta pidentää työnhakuaika enintään kuuteen kuukauteen (TTL 1 luku
8 a §).
EY-lainsäädännön perusteella oikeus hakea työtä muusta maasta on henkilöllä, joka ennen
lähtöään on ollut työttömänä työnhakijana ja työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa
vähintään neljä viikkoa. Suomen osalta poikkeusluvan lähteä jo tätä aikaisemmin antaa työ- ja
elinkeinotoimisto.
Henkilön, joka ei saa työtä toisesta EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta, on palattava
Suomeen ja ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijaksi kolmen kuukauden
kuluessa siitä, kun hän lähti työnhakuun. Mikäli myöhästyminen kolmen kuukauden määräajasta
ei johdu hyväksyttävästä syystä (esim. sairaus tai työskentely työnhakumaassa), tulee
työnhakijalle Suomessa uudelleen oikeus työttömyyspäivärahaan vasta sen jälkeen, kun hän
on ollut työssä tai koulutuksessa neljä viikkoa (TTL 5 luku 11 §). Työttömällä työnhakijalla on
kuitenkin omavastuuajan jälkeen oikeus työmarkkinatukeen ajalta, jolloin hänellä ei ole oikeutta
työttömyyspäivärahaan kolmen kuukauden paluuajasta myöhästymisen vuoksi.
Mikäli paluulle asetetun määräajan viimeinen päivä on viikonloppu tai arkipyhä, voi
työtön työnhakija määräaikalain perusteella Suomeen palatessaan ilmoittautua työ- ja
elinkeinotoimistossa seuraavana arkipäivänä ilman oikeuksien menetystä.
Esimerkki
Työnhakijan matkustaessa Suomesta ulkomaille työnhakuun kuukauden
10. päivä, on hänen ilmoittauduttava Suomeen palanneena työ- ja
elinkeinotoimistossa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua seuraavan kuukauden
9. päivänä.
Oikeus työttömyysetuuksiin työnhaun ajalta määräytyy toimivaltaisen lähtövaltion lainsäädännön
mukaisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työnhakijan työllistyessä osittain on hänellä oikeus
Suomen soviteltuun työttömyyspäivärahaan työttömyysturvalain mukaisesti.
124
Kun työtön ei täytä muussa maassa tapahtuvaa työnhakua koskevia edellytyksiä, on
hänelle annettava asiasta kirjallinen päätös. Tähän päätökseen henkilö voi hakea muutosta
työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Työnhakuvaltuutusta ei voida antaa esimerkiksi
lomautetulle, koska toiseen EY-lainsäädäntöä soveltavaan valtioon työnhakuun lähtevän henkilön
työsuhteen tulee olla päättynyt. Kirjallinen päätös muutoksenhakuosoituksineen annetaan myös,
kun kyseessä on työmarkkinatuen saaja (TTP97).
Suomesta työnhakijaksi toiseen EY-lainsäädäntöä soveltavaan maahan lähtevä pysyy
työnhakunsa ajan vakuutettuna Suomessa. Työnhakijaksi lähtevälle annetaan vakuuttamispäätös
vakuuttamisasioiden tietojärjestelmässä. KV-keskus laittaa työnhausta palanneen
vakuuttamistiedot ajan tasalle viemällä vakuuttamisasioiden tietojärjestelmään Suomeen
paluupäivän.
Menettely sovellettaessa EY-asetusta 883/2004
Asetusta 883/2004 sovelletaan 1.5.2010 lukien tilanteissa, joissa jonkin EU:n jäsenvaltion
kansalainen liikkuu EU:n jäsenvaltioiden välillä työnhakijana.
Suomesta toiseen asetusta 883/2004 soveltavaan maahan työnhakuun lähtevälle etuuden
maksaa aina Suomen toimivaltainen laitos. Suomesta lähteville perusturvan piiriin kuuluville
työttömyyspäivärahan maksaa Kela. Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan maksaa työnhaun
ajalta työttömyyskassa, kun työnhakuun lähtevä on kassan jäsen.
Työttömyysturvan tietojärjestelmän EU/ETA-työnhaku-toiminnossa tallennetaan työnhakuun
liittyvät lähtötiedot ja Suomeen työnhakijaksi paluun tiedot. Työnhakuun lähtöpäivä muodostaa
maksuesteen, joka voidaan poistaa työnhakumaan viranomaisen ilmoittaessa työnhakijaksi
rekisteröitymisestä. Työnhakuun lähtevälle annetaan päätös peruspäivärahasta työnhaun ajalle.
Suomesta työnhakuun lähtevälle annetaan ns. esitettävä asiakirja U2. Suomessa asiakirjan antaa
työttömyyskassan jäsenelle asianomainen työttömyyskassa ja muille KV-keskus. Tieto työnhaun
edellytysten täyttymisestä välittyy työ- ja elinkeinotoimistosta Kelaan sähköisellä tiedotteella.
Ahvenanmaalta työnhakuun lähtevälle työttömälle asiakirjan U2 antaa Ålands arbetsmarknadsoch studieservicemyndighet (AMS).
Työnhakija esittää asiakirjan U2 työnhakumaan työvoimaviranomaiselle ('työvoimatoimisto')
rekisteröityessään työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän lakkasi olemasta
työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa. Kelan antaessa työnhakijalle asiakirjan U2 sille
täytetään, ja työnhakumaan laitokselle välitetään seuraavia tietoja:
a) päivä, mistä lukien henkilö on EU-työnhakijana oikeutettu Suomesta maksettaviin etuuksiin;
Työnhakijan matkustaessa Suomesta ulkomaille esimerkiksi kuukauden 10.
päivä, merkitään tämä matkustuspäivä (=10. päivä) työnhaun ajalta maksettavan
jakson ensimmäiseksi maksupäiväksi.
Jos työnhakija ilmoittautuu työnhakumaassa myöhemmin kuin seitsemän päivän aikarajan
puitteissa, tallennetaan ilmoittautumispäivä EU/ETA-työnhaku-näytölle ja etuuden maksamisesta
tehdään tarkistusratkaisu. Asiakasta ei ole tarpeen kuulla.
b) määräaika rekisteröityä työnhakijaksi siinä jäsenvaltiossa, johon työtön on siirtynyt;
Työnhakijan matkustaessa Suomesta ulkomaille esimerkiksi kuukauden 10.
päivä, on tämän kuukauden 16. päivä seitsemän päivän määräajan viimeinen
rekisteröitymispäivä työnhakumaassa.
c) enimmäisaika, jonka ajan oikeus etuuksiin voidaan säilyttää;
Työnhakijan matkustaessa Suomesta ulkomaille esimerkiksi kuukauden 10. päivä, on kolmen
kuukauden kuluttua seuraavan kuukauden 9. päivä työnhaun ajalta maksettavan etuuden
125
viimeinen maksupäivä. Koska kolmen kuukauden enimmäisajassa tulee huomioida Suomen
kansallisessa lainsäädännössä asetetut enimmäisajat työttömyysetuuksien maksamiselle, voi
oikeus päivärahaan päättyä jo ennen kolmen kuukauden määräaikaa 500 päivän enimmäisajan
täyttymisen vuoksi.
d) seikat, jotka saattavat vaikuttaa etuusoikeuteen.
U2-lomakepainatukseen sisältyy lista seikoista, joiden ilmenemisestä
työnhakumaan laitoksen on välittömästi informoitava etuudet maksavan
lähtömaan laitosta. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi työskentelyn
aloittaminen, työstä kieltäytyminen, työkyvyttömyys tai työnhakuun liittyvien
valvontamenettelyiden laiminlyöminen
Työnhakijaksi ilmoittautuva rekisteröidään työnhakumaassa työnhakijaksi, ja hän on velvollinen
noudattamaan tässä maassa sovellettavia sääntöjä ja menettelyitä työnhaun ylläpidosta.
Työnhakumaan työvoimaviranomainen lähettää Suomeen vahvistuksen rekisteröitymisestä (SED
U009).
Työnhakumaan työvoimaviranomaisilla on velvollisuus raportoida kolmella eri perustella lähtömaan
työvoimaviranomaisille työnhakijan tilanteesta, ja siinä mahdollisesti tapahtuvista muutoksista.
Ensimmäinen yhteydenotto Suomeen vahvistaa henkilön ilmoittautuneen työnhakijaksi
kohdemaassa (’rekisteröitymisilmoitus’). Ilmoitus työnhakumaasta tehdään käyttämällä
SEDiä U 009, joka lähetetään asiakirjan U2 Suomessa antaneelle Kelan KV-keskukselle
tai työttömyyskassalle. Tämän ilmoituksen perusteella Kela voi jatkaa työttömyysetuuden
maksamista, ja tietojärjestelmän maksuedellytykset-näytöllä tai EU/ETA-työnhaku-näytöllä
tallennetaan ilmoittautumispäivä työnhakumaassa. Tallennus poistaa maksuesteen. Työnhaun
aikana työttömyyspäiväraha maksetaan asiakkaan lähettämien TT2-lomakkeiden tai sähköisten
eTT2-ilmoitusten perusteella. Työnhakumaasta Kelaan saapuneesta SEDistä U 009 otetaan kopio,
joka välitetään tiedoksi TE-toimistolle. Saatteeksi lisätään kirjepohja TPI03.
Toinen yhteydenotto työnhakumaasta Suomeen tapahtuu, mikäli ilmenee seikka, joka saattaa
vaikuttaa etuuksien maksamisen jatkumiseen. Tällainen seikka on esim. työllistyminen, tarjotusta
työstä kieltäytyminen tai työkyvyttömyys. Esitettävänä asiakirjana tässä tilanteessa käytetään
työnhakijalle annettavaa asiakirjaa U3, jonka työnhakumaan työvoimaviranomainen antaa
työnhakijalle ennakkotietona siitä, että saattaa olla tapahtunut jotain, joka vaikuttaa etuuden
maksuun. Samalla tieto välitetään SEDillä U010 työnhakumaan laitoksesta Suomeen. Mikäli
SED U010 tulee etuutta maksavalle Kelalle, tulee se välittää työ- ja elinkeinotoimistolle, joka
antaa Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon työnhakumaassa ilmenneen seikan vaikutuksesta
etuusoikeuteen. Lausunnon perusteella Kela lähettää työnhakumaahan SEDin U011, jossa
työnhakumaan laitokselle kerrotaan ilmenneen seikan vaikutus etuusoikeuteen.
Kolmantena yhteydenoton perusteena on lähtövaltion viranomaisen ennakkopyyntö saada
kuukausittainen raportti työnhakijan tilanteesta, ja siitä, noudattaako tämä työnhakuun liittyviä
menettelyitä. Lähtövaltion viranomainen voi pyytää näitä kuukausiraportteja ilmaisemalla tahtonsa
esitettävässä asiakirjassa U2, jonka työnhakija saa lähtömaasta mukaansa, ja jonka avulla
hän rekisteröityy työnhakijaksi. Kelan ollessa toimivaltainen laitos ei pyyntöä kuukausittaisesta
raportoinnista ole kuitenkaan tarpeen esittää työnhakumaan työvoimaviranomaiselle.
Asetusta 1408/71 sovelletaan edelleen 1.5.2010 jälkeenkin tilanteissa, joissa asetus 883/2004 ei
sovellu sen vuoksi, että kyseessä ei ole EU:n jäsenvaltion (tai 1.1.2011 lukien myös kolmannen
maan) kansalainen, joka liikkuu työnhakijana EU:n jäsenvaltioiden välillä. Toisin sanoen asetusta
1408/71 sovelletaan edelleen henkilöihin, jotka kansalaisuudestaan riippumatta liikkuvat ETAmaan/Sveitsin ja EU-maan välillä.
126
Lomake E 303
Työttömälle, joka haluaa lähteä toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin hakemaan työtä,
annetaan todistus oikeudesta työttömyysturvaan lomakkeilla E 303/0–E 303/5. Todistuksen
antaa perusturvan piiriin kuuluville KV-keskus ja työttömyyskassan jäsenille asianomainen
työttömyyskassa. Todistusta ei voida antaa työmarkkinatukea saavalle, koska työmarkkinatukea ei
ns. maksuihin perustumattomana erityisetuutena voida maksaa toiseen jäsenvaltioon.
Todistuksessa ilmoitetaan:
•
•
•
•
•
maksettavan etuuden määrä;
päivä, jona työtön lakkasi olemasta työskentelymaan työvoimaviranomaisten käytettävissä;
määräaika työnhakijaksi ilmoittautumiselle;
etuuden maksamisen enimmäisaika; sekä
seikat, jotka saattavat aiheuttaa etuuden lakkauttamisen tai etuuden määrän muuttumisen.
Maksettavaksi määräksi ilmoitetaan päivärahan nettomäärä euroissa päivää kohti. EU/ETA-maan
tai Sveitsin laitos maksaa päivärahan hakijalle nettomääräisenä ja ennakonpidätys toimitetaan
jälkikäteen Suomessa.
Todistusta pyytäessään hakijan on ilmoitettava päivä, jona aikoo matkustaa. Työttömyyskassa
ja KV-keskus lakkauttavat päivärahan maksamisen siten, että viimeinen maksupäivä on
matkustuspäivää edeltävä päivä. Todistukseen merkitään maksun alkamispäiväksi ensimmäinen
matkustuspäivä. Lisäksi todistukseen merkitään päivä, jona hakijan on viimeistään ilmoittauduttava
työnhakijaksi toisessa jäsenvaltiossa. Ilmoittautumisaika on seitsemän päivää siitä, kun maksu
Suomessa lakkasi. Tätä aikaa voidaan pidentää poikkeuksellisissa tapauksissa, esimerkiksi
sairastumisen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi. Suomessa pidentämisestä päättää
työttömyysturvan maksaja; työttömyyskassa tai KV-keskus.
Hakijalle annetaan lomakkeet E 303/1–E 303/5, lomake E 303/0 jää KV-keskukseen.
Kopio lomakkeesta E 303/0 on lähetettävä Eläke- ja toimeentuloturvaosastolle ja työ- ja
elinkeinotoimistoon.
Työttömyyspäivärahan maksu Suomessa keskeytetään siitä päivästä lukien, jolloin maksu toisessa
maassa merkitään alkavaksi. Työttömyysturvan tietojärjestelmään kirjoitetaan Maksuedellytysnäytölle EU/ETA-maahan tai Sveitsiin lähtöpäiväksi ensimmäinen matkustuspäivä sekä
työnhakumaa.
Toimenpiteet työnhakumatkan aikana
Kun työtön on ilmoittautunut työnhakijaksi toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä, toimivaltainen
laitos lähettää KV-keskukselle ilmoituksen työnhakijaksi ilmoittautumisesta ja etuuden maksun
alkamisesta lomakkeella E 303/2. KV-keskuksen tulee lähettää jäljennös lomakkeesta työ- ja
elinkeinotoimistoon. ETT-osasto sen sijaan ei tarvitse jäljennöstä tästä lomakkeesta.
Jos ilmenee jokin seikka, joka saattaa aiheuttaa muutoksia työttömyyspäivärahan maksamiseen,
toisen EU/ETA-maan tai Sveitsin laitos keskeyttää maksamisen ja ilmoittaa siitä KV-keskukselle
tai työttömyyskassalle. Tiedusteluun on vastattava mahdollisimman pian. Jos asia koskee
työvoimapoliittisia edellytyksiä, asiasta on pyydettävä työ- ja elinkeinotoimiston lausunto.
Maksun päättyminen
Kun työttömyyspäivärahan maksaminen toisessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä on päättynyt,
toimivaltainen laitos täyttää lomakkeet E 303/4 ja E 303/5. Lomakkeen E 303/5 laitos antaa
127
hakijalle itselleen ja lomakkeen E 303/4 laitos lähettää KV-keskukselle tai ETT-osastolle. Jos
lomake on ensin tullut ETT-osastolle, osasto lähettää sen vastuuyksikölle.
Paluu Suomeen
Kun työnhakija palaa Suomeen, hänen on esitettävä Kelan toimistolle EU/ETA-maan tai
Sveitsin laitoksen täyttämä lomake E 303/5. Lomakkeelta käy ilmi työnhakumaassa maksetun
työttömyyspäivärahan määrä, maksun päättymisaika ja päättymisen syy. Samat tiedot käyvät ilmi
myös lomakkeesta E 303/4.
Kelan kansainvälisten asioiden vastuuyksikkö laittaa työnhausta palanneen vakuuttamistiedot ajan
tasalle viemällä vakuuttamisasioiden tietojärjestelmään Suomeen paluupäivän.
Työttömyysturvan tietojärjestelmään on saatava ulkomailla oloajalta kaikki tarvittavat tiedot,
kuten peruspäivärahan suorituspäivät enimmäisajan seurantaa ja työnhakumaahan maksettavaa
laskua varten, sekä ennakonpidätystiedot verottajaa varten. Peruspäivärahan saajan
palautettua lomakkeen E 303/5 tai työnhakumaan laitoksen toimitettua lomakkeen E 303/4,
maksuedellytykset-näytölle kirjoitetaan päivärahan viimeinen maksupäivä EU/ETA-maassa tai
Sveitsissä.
Tämän jälkeen peruspäivärahaan tehdään EU/ETA-työnhakuun lähtöpäivästä lukien
tarkistusratkaisu, jossa sairausvakuutusrahasto tallennetaan maksunsaajaksi. Maksuvaatimuksen
ajaksi kirjoitetaan se aika, jolta peruspäivärahaa on maksettu EU/ETA-maassa tai Sveitsissä
tapahtuneen työnhaun ajalla.
Tällöin seuraavassa maksuunpanossa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä työnhaun ajalla maksettu
peruspäiväraha maksetaan sairausvakuutusrahaston tilille ja henkilön maksuhistoriaan ja kertymiin
saadaan tiedot työnhaun ajalla maksetusta peruspäivärahasta.
KV-keskus lähettää ulkomaan viranomaisen palauttaman lomakkeen E 303/4 ETT-osastolle. Jos
lomake kuitenkin on tullut ensin ETT-osastolle, sieltä lähetetään kopio vastuuyksikköön. Kopion
saatteena on pyyntö maksaa peruspäiväraha sairausvakuutusrahastoon.
Työnhakijan on Suomeen palattuaan ilmoittauduttava uudelleen työ- ja elinkeinotoimistoon
työnhakijaksi. Maksamista työnhakumatkan jälkeen ei voida aloittaa ennen kuin työ- ja
elinkeinotoimistosta on saatu uusi sitova lausunto.
Erityistilanteita
EU/ETA-maiden tai Sveitsin viranomaiset maksavat työttömyyspäivärahan yleensä vain omassa
maassaan eikä maksua ole mahdollista saada Suomeen palaamisen jälkeen. Tämän vuoksi
viimeinen maksuerä jää usein saamatta, kun hakijan on palattava Suomeen kolmen kuukauden
määräajan kuluessa. Tällaisissa tapauksissa Kelan toimisto voi maksaa hakijalle saamatta jääneet
päivärahat jälkikäteen. Edellytyksenä on, että hakija esittää asianmukaisesti täytetyn lomakkeen
E 303/5 työnhakijana olosta ja päivärahan maksamisesta sekä todistuksen siitä, että päivärahaa ei
ole ehditty maksaa ennen Suomeen palaamista.
Myös joissakin muissa tilanteissa päiväraha voidaan harkinnan mukaan maksaa jälkikäteen
Suomessa, jos päivärahat ovat työnhakumaassa jääneet saamatta hakijasta riippumattomista
syistä. Tällöinkin on edellytyksenä, että hakija esittää asianmukaisesti täytetyn lomakkeen E 303/5.
Päivärahan maksamista harkittaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on
ollut nimenomaan työnhakumatka eikä lomamatka tai siihen verrattava. Harkinnassa on otettava
huomioon myös oleskelun pituus.
128
1.4.3.8.5.2. Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta
Ulkomailta Suomeen tuleva työnhakija rekisteröityy työttömäksi työnhakijaksi valitsemassaan
työ- ja elinkeinotoimistossa ja esittää lähtömaastaan saamansa esitettävän asiakirjan U2. Työja elinkeinotoimisto lähettää toimivaltaiseen maahan SEDin U009. Koska työttömyysetuus
maksetaan suoraan toimivaltaisesta lähtömaasta, ei Suomeen työnhakijaksi tuleva henkilö enää
EU-työnhakuunsa liittyvässä tarkoituksessa ilmoittaudu Kelan toimistossa.
Asetusta 1408/71 sovellettaessa Suomeen tuleville työhakijoille työttömyysturvan maksaa Kelan
toimisto. Kustannusten korvaamisesta huolehtii Kela.
Muusta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä tullut työnhakija ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi työja elinkeinotoimistossa valitsemallaan paikkakunnalla ja esittää siellä toimivaltaiselta laitokselta
saamansa lomakkeet E 303/1–E 303/5. Työ- ja elinkeinotoimisto ottaa hakijan työnhakijaksi ja
tekee siitä merkinnän lomakkeelle E 303/2.
Hakija esittää lomakkeet E 303/1–E 303/5 ao. paikkakunnan Kelan toimistossa. Kelan toimisto
täyttää lomakkeelle E 303/2 työnhakijaksi ilmoittautumista ja maksun alkamista koskevat tiedot ja
lähettää lomakkeen todistuksen antaneelle laitokselle.
Suomeen toisesta jäsenvaltiosta E 303 -työnhakuun tulevaan ei työnhaun aikana voida soveltaa
Kelan hoitamaa sosiaaliturvalainsäädäntöä, eikä työnhakijaa näin olleen vakuuteta työnhaun
aikana Suomessa. Vakuuttamisesta annetaan hylkäävä päätös, mikäli sellaista lomakkeella Y 77
haetaan.
Etuus maksetaan jälkikäteen neljän viikon välein todistuksessa ilmoitetusta päivästä lukien.
Maksamisen edellytyksenä on, että hakija palauttaa työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen (TT2)
aivan kuten työttömyyspäivärahan saajat yleensä.
Päiväraha muunnetaan tarvittaessa euroiksi siten, että etuus maksetaan koko työnhakuajalta
ensimmäisen matkustuspäivän kurssin mukaan. Maksussa olevaa etuutta ei siis tarvitse tarkistaa
kurssin muutoksen vuoksi.
Ulkomailta Suomeen tulevaa työnhakijaa ei rekisteröidä työttömyysturvan tietojärjestelmään.
Työnhakijoiden päivärahat maksetaan nettomääräisinä LM-systeemillä. Maksut kirjataan lajina
RT8 (tili 8800). LMLA-tapahtuman lisätieto-riville toimiston tulee kirjata saajan henkilötunnus
tai syntymäaika sekä maa, josta työnhakija on tullut (esim. Jürgen Müller, 15.11.62, Saksa).
Päivärahat maksetaan tavallisesti pankkiin, mutta päiväraha voidaan maksaa myös käteisellä
tilapäisesti Suomessa oleskelevalle työnhakijalle, jolla ei ole täällä pankkitiliä. LM-systeemistä
kerrotaan tarkemmin käsikirjassa 'Toimistojen kirjanpito'.
Päivärahan ei katsota olevan Suomesta saatua tuloa eikä siitä sen vuoksi toimiteta
ennakonpidätystä.
Jos ilmenee jokin seikka, joka todistuksen mukaan saattaa aiheuttaa muutoksia etuuden
maksamiseen, Kelan toimiston on heti ilmoitettava siitä todistuksen antaneelle laitokselle. Etuuden
maksaminen on välittömästi keskeytettävä siihen saakka, kunnes laitokselta on saatu vastaus
tiedusteluun.
Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelan toimistolle tietoonsa tulleista seikoista kuten
työllistymisestä ja työstä kieltäytymisestä.
Kun etuuden maksu lakkaa, Kelan toimisto täyttää lomakkeet E 303/4 ja E 303/5. Lomake E 303/5
annetaan hakijalle ja E 303/4 lähetetään ETT-osastoon.
129
Kun EU:n palveluksessa ulkomailla ollut henkilö palaa takaisin Suomeen ja hakee täältä
työttömyysturvaa, vähentää EU myöntämästään työttömyysavustuksesta Suomesta myönnetyn
peruspäivärahan. Mikäli henkilö ei täytä peruspäivärahan saamisen edellytyksiä, ei hänelle
myönnettävässä työmarkkinatuessa oteta EU:n maksamaa työttömyysavustusta huomioon
tarveharkinnan tulona.
1.4.3.8.6. Yhteyslaitokset työttömyysturva-asioissa
Työttömyysturva-asioita hoitavien ulkomaisten yhteyselimien yhteystiedot löydät täältä.
1.5. Suhde muihin etuuksiin
Tietyt muut sosiaalietuudet voivat joko estää työttömyysetuuden myöntämisen tai vähentää sen
määrää.
1.5.1. Estävät etuudet
Samalta ajalta voidaan maksaa vain yhtä työttömyysetuutta; ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa
tai työmarkkinatukea. Peruspäivärahan korotusosia ei makseta ajalta, jolta henkilöllä on oikeus
muutosturvalisään.
Tietyt etuudet estävät työttömyysetuuden saamisen. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä:
• joka saa 31.12.2004 tai sitä ennen myönnettyä kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista
varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä tai täyteen eläkkeeseen
oikeuttaviin palvelusvuosiin perustuvaa vanhuuseläkettä;
• joka saa 1.1.2005 tai sen jälkeen myönnettyä kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista
vanhuuseläkettä;
• joka saa takuueläkettä (estävä 31.12.2011 asti);
• joka saa työttömyyseläkettä;
• jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai
vanhempainrahaa tai jolle on myönnetty lomaa raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon
vuoksi tai joka saa erityishoitorahaa;
• siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain
mukaista luopumistukea;
• joka saa kuntoutusrahalain tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa tai
ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain
kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; tai
• siltä ajalta, jolta hän saa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea.
Työeläkejärjestelmä muuttui vuoden 2005 alusta siten, että varhaiseläkkeitä karsittiin ja
vanhuuseläkkeiden eläkeikä muutettiin joustavaksi. Työeläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle
voi jäädä 63 – 68 vuoden iässä ja kansaneläkelain mukaiselle vanhuuseläkkeelle 65 vuoden iässä.
Vanhuuseläke voidaan myöntää varhennuttuna jo 62-vuotiaalle. Tällöin eläkkeeseen tehdään
varhentamisesta johtuva vähennys. 1.1.2005 tai sen jälkeen myönnetylle vanhuuseläkkeelle
siirtyminen estää aina työttömyysetuuden saamisen, myös silloin, jos eläkkeestä on tehty
varhennusvähennys.
Täyteen eläkkeeseen oikeuttaviin palvelusvuosiin perustuvana täysimääräisenä eläkkeenä
pidetään pääsääntöisesti vanhuuseläkettä, jonka suuruus sitä myönnettäessä on ollut vähintään
60 % palkasta. Jos 31.12.2004 tai sitä ennen myönnetty vanhuuseläke perustuu vajaisiin
130
palvelusvuosiin, se ei estä työttömyysetuuden saamista, vaan vanhuuseläke vähennetään
työttömyysetuudesta. (TTL 1290/2002 4 luku 7 §)
1.1.2008 alkaen vanhuuseläkkeen saaminen ei estä työttömyysetuuden saamista silloin, kun eläke
on myönnetty valtion eläkelain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisiän saavuttamisen johdosta.
Poikkeusta sovelletaan mm. puolustusvoimien, rajavartioston ja poliisihallinnon virkamiehiin.
(Valtion eläkelaki 1295/2006 8 § 1 mom.) Näissä tehtävissä työntekijä ei voi itse päättää eläkkeelle
jäämisestään, vaan eläkeikä määräytyy kyseiselle tehtävälle määrätyn eroamisiän mukaan.
Tällainen eläke kuitenkin vähennetään työttömyysetuudesta TTL 4 luvun 7 §:n perusteella
Estävä etuus, kuten vanhuuseläke, voidaan maksaa myös kertasuorituksena. Kertasuorituksena
maksettava estävä etuus estää työttömyysetuuden maksamisen kertasuorituksen
maksukuukautena.
1.3.2011 tuli voimaan laki takuueläkkeestä. Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien
eläkeläisten toimeentuloa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke jäävät alle laissa
määritellyn eläketulorajan, puuttuva osa maksetaan takuueläkkeenä. Takuueläke voi vain
harvoin tulla kyseeseen työttömyysetuuden saajalle, koska suurin osa takuueläkkeeseen
oikeuttavista eläkkeistä estää työttömyysetuuden saamisen. Työttömyysetuuteen oikeutettu
henkilö voi kuitenkin olla oikeutettu myös takuueläkkeeseen silloin, kun hän saa KEL 12:4
§:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä toisen EU- tai ETA-maan
lainsäädännön mukaan. 31.12.2011 ja sitä edeltävältä ajalta maksettava takuueläke estää
työttömyysetuuden maksamisen. 1.1.2012 ja sen jälkeiseltä ajalta maksettava takuueläke
vähennetään työttömyysetuudesta.
On huomattava, että muista etuuksista poiketen perhe-etuuksissa pelkkä oikeus etuuteen estää
työttömyysetuuden myöntämisen. Perhe-etuuteen oikeutettu henkilö ei siten voi saada oikeutta
työttömyysetuuteen jättämällä hakematta perhe-etuutta. Vanhempainrahan osalta vanhemmat
saavat päättää, kummalle etuus maksetaan. Sillä puolisolla, joka ei saa vanhempainrahaa, on
oikeus saada työttömyysetuutta, jos hän muuten täyttää etuuden saamisen edellytykset. Jos
vanhempainraha maksetaan esim. äidille, isällä on oikeus työttömyysetuuteen. Erityishoitorahan
osalta edellytetään etuuden saamista.
Maatalousyrittäjälle voidaan myöntää paitsi luopumistukea, myös maatalousyrittäjien
luopumiskorvausta. Luopumiskorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista, vaan se vähennetään
työttömyysetuudesta. (TTL 1290/2002 4 luku 7 §)
Täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnetyt etuudet estävät työttömyysetuuden saamisen,
koska työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työkyvyttömänä pidetään
henkilöä, joka saa:
• sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa;
• kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea; tai
• muuhun lakiin perustuvaa etuutta täyden työkyvyttömyyden perusteella.
perusteella annetulla päätöksellä työkyvyttömäksi, mutta jolle etuutta ei ole myönnetty esim.
sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä,
jolle sairauspäiväraha on myönnetty, mutta sitä ei esimerkiksi päivärahan perusteena olevien
työtulojen vähäisyyden vuoksi ole jäänyt maksettavaksi.
Sosiaalietuudet työttömyysturvassa
1.5.2. Vähennettävät etuudet
Täysimääräisen työttömyysetuuden määrää vähentävät:
131
•
•
•
•
muut, kuin työttömyysetuuden saamisen estävät lakisääteiset etuudet:
toisen valtion lainsäädännön perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke;
KEL:n 12 §:n 4 momentin perusteella maksettava kansaneläke; ja
työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke.
Täysimääräistä työttömyysetuutta vähennetään muun etuuden määrällä.
Vähennettävä etuus voidaan maksaa myös kertasuorituksena. Kertasuorituksena maksettava
vähennettävä etuus vähentää työttömyysetuuden määrää kertasuorituksen maksukuukautena.
Lakisääteisellä etuudella tarkoitetaan etuutta, joka on lain mukaan myönnettävä kaikille
sen saamisedellytykset täyttäville henkilöille. Jos etuuden myöntäminen riippuu yleisten
saamisedellytysten lisäksi myöntäjän harkinnasta ja se tämän harkintavallan perusteella voidaan
jättää myöntämättä esimerkiksi tarkoitukseen varattujen määrärahojen puuttumisen takia,
kyseessä ei ole lakisääteinen etuus, joka tulisi vähennettäväksi työttömyysetuudesta. Tällaisia
harkinnanvaraisia etuuksia, joita ei vähennetä työttömyysetuudesta, ovat esim. omaishoidosta ja
perhehoidosta saadut palkkiot sekä ylimääräinen taiteilijaeläke ja ylimääräinen urheilijaeläke.
Toisen valtion lainsäädännön perusteella maksettava työkyvyttömyyseläke vähennetään
työttömyysetuudesta riippumatta siitä, onko kysymys EU-maan, muun sopimusmaan vai ns.
kolmannen maan lainsäädännön mukaan myönnetystä eläkkeestä. Jos henkilö saa ulkomaan
työkyvyttömyyseläkkeen ohella vastaavaa etuutta myös Suomesta, oikeutta työttömyysetuuteen ei
ole. (TTL 1290/2002 3 luku 3 § 1 mom.)
Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella maksettavalla ja työttömyysetuudesta
vähennettävällä kansaneläkkeellä tarkoitetaan etuutta, joka myönnetään pysyvästi sokealle tai
liikuntakyvyttömälle henkilölle. Saadakseen työttömyysetuutta tällaisen henkilön tulee muilta
osin olla oikeutettu työttömyysetuuteen, eli täyttää etuuden saamisen työvoimapoliittiset ja muut
edellytykset.
Työnantajan järjestämä lisäeläke vähennetään työttömyysetuudesta riippumatta siitä, onko
se rekisteröity vai rekisteröimätön. Työnantajan ottamaa lisäeläkettä pidetään työnantajan
järjestämänä, vaikka vakuutuksen ottamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä ja
työntekijä on tosiasiassa rahoittanut eläkkeen. Työntekijän itse itselleen ottamaa vapaaehtoista
eläkettä ei vähennetä työttömyysetuudesta.
Esimerkki 1
Työnantaja on ottanut A:lle eläkkeen, jonka rahoitus on sovittu tapahtuvaksi siten, että
vakuutusmaksut maksetaan alentamalla A:n kuukausipalkkaa 50 kuukauden ajalta.
Työnantajan ja A:n tekemästä sopimuksesta huolimatta kyseessä on työnantajan järjestämä,
työttömyysetuudesta vähennettävä lisäeläke.
Jos henkilö, jolle vakuutus otetaan, on TTL 1290/2002 1 luvun 6:ssa tarkoitettu yrittäjä, ei yrityksen
hänelle järjestämää lisäeläkettä vähennetä hänen työttömyysetuudestaan, koska henkilö ei ole
työsuhteessa yritykseen eikä kyseessä siten ole työnantajan järjestämä eläke.
Esimerkki 2
L Ky, jonka vastuunalainen yhtiömies L on, on ottanut L:lle eläkevakuutuksen. Koska L ei ole
työsuhteessa yritykseen, vaan TTL:n mukainen yrittäjä, kyseessä ei ole työnantajan järjestämä
lisäeläke.
Tapaturmaeläkettä ja elinkorkoa koskevalla kertakorotuksella tarkoitetaan korvauksensaajan iän
mukaan määräytyvää kertaluonteista korotusta. Kertakorotukselle tuli tarvetta, kun lakisääteisen
tapaturmakorvausjärjestelmän siirtyminen yhdenmukaisten indeksien käyttöön vuonna 2005
heikensi varsinkin nuorina työkyvyttömäksi tulleiden korvaustasoa. Kertakorotuksia voidaan
132
maksaa 1.1.2010 lukien. Lähtökohtana on, että kertakorvaus vaikuttaa työttömyysetuuden
määrään samalla tavoin kuin sen pohjana oleva etuus, eli jos pohjalla oleva etuus on
vähennettävä (esim. tapaturmaeläke, joka ei johdu täydestä työkyvyttömyydestä), on myös
kertakorotus vähennettävä.
Elinkoron kertakorotus tehdään määrään, joka sisältää peruskoron, täydennyskoron ja
lapsikorotuksen. Tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron peruskorkoa ja täydennyskorkoa
vastaavat osat vaikuttavat kuitenkin työttömyysetuuteen eri tavoin: peruskorkoa vastaava
osa ei vaikuta etuuden määrään kun täydennyskorko sen sijaan vähentää etuuden määrää ja
otetaan huomioon myös tarveharkinnassa. Tällöin kertakorotuksen vaikutus työttömyysetuuden
katsotaan määräytyvän elinkoron peruskorkoa vastaavan osan mukaisesti, eli se ei vaikuta
työttömyysetuuden määrään.
Opintotuki on periaatteessa työttömyysetuudesta vähennettävä lakisääteinen etuus. Opintotukilain
mukaan työttömyysetuuden saaminen kuitenkin estää opintotuen maksamisen. Jos huomaat,
että työttömyysetuuden hakija saa opintotukea, varmista asiakkaalta, kumpaa etuutta hän
haluaa opintojensa ajalta saada ja selitä, ettei opintotukea ja työttömyysetuutta voida maksaa
samalta ajalta. Jos asiakas kertoo haluavansa saada opintojensa ajalta opintotuen sijasta
työttömyysetuutta, ota ennen etuuspäätöksen tekemistä yhteys opintotuen ratkaisijaan.
Työttömyysetuus voidaan tällöin myöntää täysimääräisenä ja opintotuki taas periä takaisin samalta
ajalta.
Jos opiskelija valmistuu tai keskeyttää opintonsa ennen kuukauden 18. päivää, opintotuki
lakkautetaan valmistumis- tai keskeyttämiskuukauden alusta lukien. Jos opinnot päättyvät tai
keskeytyvät kuukauden 18. päivä tai sen jälkeen, opintotuki lakkautetaan vasta seuraavan
kuukauden alusta lukien. Muun olosuhteissa tapahtuneen muutoksen kuin opintojen
keskeyttämisen tai valmistumisen perusteella tuki tarkistetaan sen kuukauden alusta lukien, jonka
aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähintään 18 päivää.
Jos henkilö valmistuu tai keskeyttää opintonsa kuukauden 18. päivä tai sen jälkeen, hänelle
maksetaan siis opintotukea koko kuukaudelta. Jos henkilö opintojensa päättymisen jälkeen
täyttää heti työttömyysetuuden saamisen edellytykset ja hänelle maksetaan työttömyysetuutta
loppukuun ajalta, vähennä opintotuki (opintoraha ja asumislisä) samalle ajalle myönnetystä
työttömyysetuudesta.
Joustava hoitoraha on lakisääteinen sosiaalietuus. Jos työttömyysetuuden saaja saa joustavaa
hoitorahaa, se vähennetään hänen työttömyysetuudestaan.
Esimerkki
Isä tekee osa-aikatyötä, jonka säännöllinen työaika on 25 h/
vko. Hän on lisäksi kokopäivätyön työnhakijana ja saa soviteltua
työttömyysetuutta. Lapset ovat kunnan järjestämässä päivähoidossa.
Isällä on oikeus joustavaan hoitorahaan, mutta se vähennetään isän
saamasta työttömyysetuudesta.
Sosiaalietuudet työttömyysturvassa
1.5.2.1. Etuoikeutetut etuudet
Seuraavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia ei vähennetä työttömyysetuudesta:
•
•
•
•
perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huoltoeläkkeitä;
vammaisetuuksista annetun lain mukainen eläkettä saavan hoitotuki;
tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha (elinkoron peruskorkoa vastaava osa);
sotilasvammalain mukainen elinkorko (peruskorko) ja täydennyskorko;
133
•
•
•
•
•
•
•
vammaisetuuksista annetun lain mukainen vammaistuki;
eläkkeensaajien asumistuesta annetun lain mukainen asumistuki;
asumistukilain mukainen yleinen asumistuki;
lapsilisälain mukainen lapsilisä;
toimeentulotuesta annetun lain mukainen toimeentulotuki;
sotilasavustuslain mukainen sotilasavustus; ja
tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset.
Edellä mainittuja etuoikeutettuja etuuksia ei vähennetä myöskään silloin, kun ne on maksettu
toisen valtion lainsäädännön perusteella.
Vähennettäviä sosiaalietuuksia eivät ole myöskään:
•
•
•
•
•
•
•
•
itse rahoitetusta henkivakuutuksesta maksettavat korvaukset;
liikennevakuutuksesta maksettavat erityisten kustannusten korvaukset
Kelan toimeenpaneman kotihoidon tuen kunnallinen lisä;
kunnan järjestämä kotihoidon tuki tai kunnallinen lisä;
ylimääräinen taiteilijaeläke;
perhehoitajan palkkio;
omaishoidon tuki; tai
tapaturmavakuutuslain ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisiin vapaaehtoisiin
vakuutuksiin perustuvat korvaukset. (Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 7 luku 57 §)
(Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1026/1981 21 §)
1.5.3. Lasten kotihoidon tuki
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen lasten kotihoidon tuki
vähennetään työttömyysetuudesta. Kotihoidontuki vähennetään työttömyysetuudesta myös silloin,
kun sen saajana on etuuden saajan avio- tai avopuoliso. Jos molemmat puolisot ovat työttöminä,
vähennys tehdään tukea saavan puolison työttömyysetuudesta.
Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos
tukea saava puoliso hoitaa itse lasta, eikä hänellä lapsen hoidon tai samanaikaisesti maksettavan
äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahan takia ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Työttömyysetuuden hakemista sekä hakemuksen hylkäämistä ei edellytetä, vaan lapsen hoidon
vaikutus puolison työttömyysetuusoikeuteen arvioidaan muun selvityksen perusteella.
Jos se, että hakijan puolisolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, johtuu jostain muusta syystä kuin
lapsenhoidosta, vähennetään lasten kotihoidon tuki hakijan työttömyysetuudesta. Tällainen muu
syy voi olla esimerkiksi hakijan puolison työsuhde (huom! myös vuosiloma-aika), yritystoiminta,
opiskelu tai työkyvyttömyys.
Työttömyysetuuden saajan puolison vähäinen työskentely kodin ulkopuolella ei vielä osoita, ettei
hän hoitaisi lasta itse.
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaan hoidon tuottajalle voidaan
myöntää hoitorahasta ja/tai hoitolisästä koostuvaa lasten yksityisen hoidon tukea. Tämä ei ole
lapsen vanhemman työttömyysetuudesta vähennettävä etuus. Lasten kotihoidon tukeen liittyvää
kunnallista lisää ei myöskään vähennetä työttömyysetuudesta, koska se ei ole lakisääteinen etuus.
Osittaisen hoitorahan saajalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen TTL 3 luvun 5 §:n 3-kohdan
perusteella, koska kyse on lakiin perustuvasta työajan lyhentämisestä.
Joustava hoitoraha on lakisääteinen sosiaalietuus (ei kotihoidontuen muoto).
Jos työttömyysetuuden saaja saa joustavaa hoitorahaa, se vähennetään hänen
työttömyysetuudestaan.
134
Esimerkki
Isä tekee osa-aikatyötä, jonka säännöllinen työaika on 25 h/
vko. Hän on lisäksi kokopäivätyön työnhakijana ja saa soviteltua
työttömyysetuutta. Lapset ovat kunnan järjestämässä päivähoidossa.
Isällä on oikeus joustavaan hoitorahaan, mutta se vähennetään isän
saamasta työttömyysetuudesta.
Työttömyysetuuden saajan puolison saamaa osittaista hoitorahaa ja joustavaa hoitorahaa ei
vähennetä työttömyysetuudesta.
Esimerkkejä
1.5.3.1. Esimerkkejä
Esimerkki 1
Äiti työskentelee kodin ulkopuolella yhtenä päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Koska
äidin työskentely on vähäistä, hänen voidaan edelleen katsoa hoitavan lasta itse. Äidin saamaa
lasten kotihoidon tukea ei vähennetä hänen puolisonsa työttömyysetuudesta.
Esimerkki 2
Äiti työskentelee kodin ulkopuolella yhtenä arkipäivänä viikossa kahdeksan tuntia päivässä.
Äidin työskentelyä ei voida pitää vähäisenä, joten hänen ei voida katsoa hoitavan lasta itse. Äidin
saama lasten kotihoidon tuki vähennetään hänen puolisonsa työttömyysetuudesta.
Esimerkki 3
Isä saa työkyvyttömyyseläkettä ja lasten kotihoidon tukea. Äiti saa työttömyysetuutta. Koska isä
ei ole menettänyt oikeuttaan työttömyysetuuteen lapsen hoidon, vaan työkyvyttömyyseläkkeen
takia, hänen saamansa kotihoidon tuki vähennetään äidin työttömyysetuudesta.
Esimerkki 4
Äiti saa äitiys- ja vanhempainrahaa sekä lasten kotihoidon tukea. Isälle maksetaan
peruspäivärahaa. Koska äidillä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen lapsen hoidon ajalta
maksettavan äitiys- ja vanhempainrahan takia, hänen saamaansa kotihoidon tukea ei vähennetä
isän peruspäivärahasta (lainmuutos 1.1.2006 alkaen, ajalla 1.1.–31.12.2005 ko. tapauksissa
lasten kotihoidon tuki vähennettiin työttömyysetuudesta).
Esimerkki 5
Äiti on virkavapaalla ja saa erityishoitorahaa ja lisäksi lasten kotihoidon tukea. Isä saa
työttömyysetuutta. Erityishoitoraha estää työttömyysetuuden saamisen TTL 3 luvun 4 §:n
3-kohdan nojalla, ja sitä voi saada vanhempi, joka hän osallistuu alle 16-vuotiaan lapsen
sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen niin, että hän joutuu tilapäisesti
olemaan pois töistä kokopäiväisesti. Kun äiti saa erityishoitorahaa, hänellä ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen lasten hoidosta johtuen. Tällöin äidin saamaa kotihoidon tukea ei
vähennetä isän työttömyysetuudesta.
Esimerkki 6
Isä on jäänyt työstään hoitovapaalle ja saa hoitovapaan ajalta lasten kotihoidon tukea. Perheen
äiti on työttömyysetuuden saaja. Isälle maksettavaa kotihoidon tukea ei vähennetä äidin
135
työttömyysetuudesta, koska hoitovapaalla oleva isä itse hoitaa lasta eikä hänellä ole oikeutta
työttömyysetuuteen lapsen hoidon takia.
1.5.3.2. Puoliso
Työttömyysturvalain TTL 1290/2002 1 luku 7 §:n mukaan puolisoina pidetään aviopuolisoita sekä
henkilöitä, jotka asuvat avoliitossa. Työttömyysturvassa avoliitolla tarkoitetaan tilannetta, jossa
mies ja nainen, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa ja
muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Jos mies ja nainen väestörekisterin tietojen mukaan asuvat samassa osoitteessa, heidän
katsotaan lähtökohtaisesti myös elävän yhteisessä taloudessa, jollei muuta näytetä.
Avioliitonomaisten olosuhteiden käsite kuitenkin on joissain määrin tulkinnanvarainen, eikä siitä
ole tarkemmin säädetty. Tilanteelta edellytetään aina olosuhteiden vakiintuneisuutta ja jatkuvuutta.
Jatkuvana olotilana voidaan pitää esimerkiksi yhteistaloutta, joka on kestänyt useamman
kuukauden ajan. Jos kyseessä on selvästi väliaikaiseksi tarkoitettu asumisjärjestely, ei henkilöiden
katsota olevan avoliitossa, vaikka he asuisivatkin väliaikaisesti samassa osoitteessa.
Joskus samassa osoitteessa asuvat eri sukupuolta olevat henkilöt kiistävät avoliiton olemassaolon
ja väittävät kyseessä olevan esimerkiksi pelkän vuokrasuhteen tai alivuokrasuhteen. Jotta
kyseessä voitaisiin todeta olevan avoliiton sijasta puhdas vuokrasuhde, tulisi henkilöiden esittää
selvitystä vuokrasuhteen olemassaolosta. Tällaisena selvityksenä voidaan pitää esimerkiksi
samassa asunnossa asumisen alkamishetkellä tehtyä vuokrasopimusta ja lisäksi näyttöä siitä,
että vuokraa on tosiasiallisesti maksettu säännöllisesti koko vuokrasuhteen ajan. Painoa voidaan
antaa myös esimerkiksi asumisjärjestelyille: esimerkiksi selkeästi erilliset asuintilat yhdessä muun
selvityksen kanssa voivat viitata siihen, ettei kyseessä ole avoliitto vaan puhdas vuokrasuhde.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisuja:
Kela oli myöntänyt A:lle työmarkkinatukea ajalta 1.9.2009–31.10.2010.
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa oli otettu huomioon A:n avopuolison tulot
ajalla 1.9.2009–31.10.2010. A vaati päätöksen muuttamista, kiisti avoliiton
olemassaolon sekä kertoi asuvansa naispuolisen vuokranantajansa X:n
alivuokralaisena. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta kumosi
valituksenalaisen päätöksen aikaa 1.9.2009–31.10.2010 koskevin osin
ja palautti asian tältä osin Kelan toimistolle uudelleen käsiteltäväksi.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan pyytämänä lisäselvityksenä A
toimitti kopion vuokrasopimuksesta ja tiliotteet, joista ilmenivät vuokra- ja vesisekä sähkölaskujen maksaminen X:lle 1.9.2001 alkaen. Työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n ja X:n asuminen samassa asunnossa
perustui vuokrasuhteeseen eikä avoliittoon. Näin ollen X:n tuloja ei tullut
huomioida A:n työmarkkinatuen tarveharkinnassa valituksenalaisena aikana.
Kela oli myöntänyt B:lle työmarkkinatukea 1.9.2009 alkaen. Työmarkkinatuen
määrässä oli otettu huomioon B:n avopuolison tulot. B ilmoitti
tyytymättömyytensä päätöksen ja vaati täyttä työmarkkinatukea, koska
hän ei ole avoliitossa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta
muutti valituksenalaista päätöstä siten, että B:lle määrättiin maksettavaksi
työmarkkinatukea täysimääräisenä 1.9.2009 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää
mainitun etuuden saamisen edellytykset. B oli muuttanut samaan osoitteeseen
Y:n kanssa 1.9.2009. B oli esittänyt vuokrasopimuksen, jonka mukaan kyseisen
65 neliömetrin kolmen huoneen asunnon vuokralainen oli Y. Lisäksi K oli
136
toimittanut alivuokrasopimuksen, jonka mukaan hän asuu asunnossa Y:n
alivuokralaisena. B oli edelleen toimittanut tilitapahtumatositteet, joiden mukaan
B oli maksanut 26.8.2009 Y:lle takuuvuokran ja vuokran sekä 2.10.2009
vuokran. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että B oli esittänyt
riittävän selvityksen siitä, ettei hän asu TTL 1 luvun 7 §:n tarkoittamalla tavalla
avoliitossa Y:n kanssa, ottaen huomioon erityisesti asunnon koko sekä esitetyt
selvitykset vuokrasopimuksista ja maksetuista vuokrista. Näin ollen B:n
työmarkkinatukea maksettaessa ei tullut huomioida Y:n palkkatuloja.
Kela oli hylännyt C:ltä oikeuden työmarkkinatukeen 6.9.2009 alkaen, koska C
ei ollut toimittanut häneltä pyydettyjä etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi
tarvittavia tietoja puolison D tuloista. C:n valituksen mukaan hän ei ole
avoliitossa D:n kanssa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi
valituksen. Saadun selvityksen mukaan C asui samassa osoitteessa D:n
kanssa. Asiakirjoihin oli liitetty C:n ja D:n välillä 1.9.2009 tehty vuokrasopimus,
jonka mukaan C maksaa D:lle vuokraa 400 euroa kuukaudessa. Ottaen
huomioon C:n taloudellisesta tilanteesta saatu selvitys sekä se, että
asiassa ei ole esitetty selvitystä vuokranmaksusta tehdystä sopimuksesta
huolimatta sekä yhdessä asumisen olosuhteet muutoin, työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunta katsoi C:n ja D:n asuvan yhdessä avioliiton
omaisissa olosuhteissa. Koska D:n tuloilla näin ollen voi olla merkitystä C:n
työmarkkinatuen määrää laskettaessa, ja kun C ei tulotietoja ole esittänyt, ei
C:llä ole oikeutta työmarkkinatukeen 6.9.2009 alkaen.
Samaa sukupuolta olevat henkilöt, jotka ovat rekisteröidyssä parisuhteessa, rinnastetaan
aviopuolisoihin (L rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001 8 § 3 § ja 4 mom.). Sen sijaan samaa
sukupuolta olevia henkilöitä, jotka asuvat yhdessä mutta joiden parisuhdetta ei ole rekisteröity, ei
pidetä työttömyysturvalain tarkoittamina avopuolisoina.
Erilleen muutto
Aviopuolisoita, jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat jatkuvasti erillään, ei pidetä
työttömyysturvalaissa tarkoitettuina puolisoina. Jos aviopuolisoiden erillään asuminen johtuu
jostain muusta syystä kuin välien rikkoutumisesta, esimerkiksi toisen puolison työstä tai
opiskelusta eri paikkakunnalla taikka puolison laitoshoidosta, henkilöitä pidetään edelleen
puolisoina. Merkkinä aviopuolisoiden välien rikkoutumisesta voidaan pitää esimerkiksi
avioerohakemuksen vireilläoloa. Vaikka avioero olisikin tullut jo voimaan, katsotaan henkilöt
edelleen puolisoiksi niin kauan kunnes toinen puolisoista muuttaa pois yhteisestä taloudesta.
Työttömyystuvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu:
E oli hakenut työmarkkinatukea 31.8.2009 alkaen. Kela oli ottanut
työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon E:n aviopuolison tulon. E:n
mukaan hänen puolisonsa ei asu Suomessa eikä ole Suomen kansalainen.
Puoliso asuu toisessa maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta. Työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen ja katsoi, ettei E ollut osoittanut,
että puolisot asuisivat erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Se, että E:n puoliso
asuu eri maassa eikä heillä ole yhteistä taloutta, ei muuttanut asian arviointia.
Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä enää puolisoina, jolleivät he itse
ilmoita avoliiton jatkuvan erilleen muutosta huolimatta.
Jos henkilö, joka on aiemmin asunut avoliitossa, ilmoittaa muuttaneensa pois yhteisestä
taloudesta ja osoitteekseen pelkän Poste Restante- eli noutopostiosoitteen eikä
väestötietojärjestelmässä asiakkaalle ole merkitty muuta osoitetta, lähetä asiakkaalle asiakaskirje
TML13/TIL08. Kysy kirjeellä selvitys asiakkaan todellisista asumisolosuhteista. Jos asiakas
137
ilmoittaa, ettei hänellä ole vakituista osoitetta ja että hän esimerkiksi majoittuu eri tuttavien
luona, voit merkitä avoliiton päättyneeksi. Asumistilannetta ei tarvitse erikseen seurata, koska
asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa, mikäli hän esimerkiksi muuttaa uudelleen avoliittoon. Kela
saa väestötietojärjestelmästä tiedon, jos henkilö on ilmoittanut väestötietojärjestelmään uuden
osoitteen.
1.5.4. Ulkomailta maksettavat etuudet
EY-asetus 883/2004 mahdollistaa toisen EU/ETA-maan tai Sveitsin maksamien erilaisten
sosiaaliturvaetuuksien huomioimisen Suomesta maksettavan työttömyysturvaetuuden määrässä
samalla tavalla kuin Suomen kansallisen etuuslainsäädännön perusteella maksettava vastaava
etuus. (EY-asetus 883/2004 5 artikla)
Ns. kolmansien maiden maksamat etuudet huomioidaan estävinä tai vähentävinä etuuksina vain,
jos niin on TTL:ssa erikseen säädetty tai jos Suomen ja etuuden myöntäneen maan välillä on
sosiaaliturvaa koskeva sopimus, joka sisältää etuuden huomioimisen mahdollistavan säännöksen.
Työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioidaan tulona myös kolmansien maiden maksamat
sosiaalietuudet.
Estävät etuudet
TTL 3 luvun 4 §:ssä mainitut etuudet estävät työnhakijan oikeuden työttömyysturvaetuuksiin
myös silloin, kun vastaavia etuuksia maksetaan toisesta EU/ETA-valtiosta tai Sveitsistä. Siten
esimerkiksi Viron maksama vanhuuseläke tai äitiyspäiväraha estää työttömyysturvan saamisen
Suomessa.
Vähentävät etuudet
TTL 4 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan, jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä toisen
valtion lainsäädännön mukaan, eläke vähennetään työttömyysetuudesta. Tämä koskee sekä
sopimusmaiden että kolmansien maiden myöntämiä työkyvyttömyyseläkkeitä.
Esimerkki
A:lle myönnetään Venäjältä työkyvyttömyyseläkettä, joka vähennetään
työttömyysetuudesta TTL 4 luvun 7 §:n 1 momentin perusteella. A:n
työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Koska Suomen ja Venäjän
välillä ei asiasta kansainvälistä sopimusta, ei Venäjältä maksettu vanhuuseläke
vaikuta työttömyysetuuden määrään muutoin kuin tarveharkinnan tulona.
Muut TTL 4 luvun 7 §:n mukaiset etuudet otetaan Suomen työttömyysturvaetuuksia vähentävinä
huomioon myös silloin, kun vastaavaa etuutta maksetaan toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä.
Siten esimerkiksi Ruotsin maksama työkyvyttömyyseläke huomioidaan sekä täyden, että osittaisen
työkyvyttömyyden perusteella myönnettynä. (TTL 1290/2002 4 luku 7 §)
Toisen EU-maan tai muun sopimusmaan 31.12.2004 tai sitä ennen, mutta kyseisen maan EUjäsenyyden alkamisen jälkeen, myöntämä vanhuuseläke katsotaan aina vähentäväksi etuudeksi
riippumatta siitä, onko se perustunut täysiin vai vajaisiin palvelusvuosiin. Jos EU-maan tai muun
sopimusmaan myöntämä vanhuuseläke on myönnetty 1.1.2005 tai sen jälkeen ja kyseinen maa on
ollut jo tällöin sopimusmaa, vanhuuseläke on aina työttömyysetuuden estävä etuus. EU-maan tai
muun sopimusmaan myöntämä varhennuttu vanhuuseläke ja yksilöllinen varhaiseläke ovat estäviä
etuuksia riippumatta siitä, onko eläke myönnetty ennen vai jälkeen 1.1.2005. Vanhuuseläkkeet,
jotka toinen EU-maa on myöntänyt ennen EU-jäsenyytensä alkua, ovat tarveharkintatuloa
työmarkkinatuessa, mutta eivät estäviä tai vähentäviä etuuksia.
138
Etuoikeutetut etuudet
Jos etuutta ei TTL:n mukaan vähennetä työttömyysetuudesta, ei vähennetä myöskään vastaavaa
toisen valtion lainsäädännön perusteella myönnettyä etuutta.
1.6. Hakeminen
Peruspäivärahaa haetaan Kelan lomakkeella TT1 tai sähköisesti asiointipalvelussa. Hakemukseen
on liitettävä selvitys:
• työssäoloehdon täyttymisestä;
• työttömyysaikaisista ansiotuloista; ja
• lapsikorotukseen oikeuttavista lapsista, jos oikeus lapsikorotukseen ei selviä Kelan
tietokannasta.
Jos henkilö jättää toimittamatta sellaisen työsuhdetta koskevan selvityksen, jolla
saattaa olla vaikutusta hänen etuusoikeuteensa tai sen alkamisajankohtaan, hänen
työttömyysetuushakemuksensa hylätään kyseisellä perusteella. (TTL 1290/2002 11 luku 2 §)
Esimerkki 1
A ei toimita selvitystä työttömyyttä edeltäneestä työsuhteesta. Kelan tulee voida selvittää mm.
se, onko henkilölle maksettu työttömyyttä edeltäneen työsuhteen päätyessä jaksotettavaa
lomakorvausta tai taloudellista etuutta. Koska selvitys viimeisimmästä työsuhteesta on
etuusoikeuden alkamisajankohdan määrittämiseksi välttämätön tieto, hakemus hylätään,
eikä hakijalle siis myönnetä sen enempää peruspäivärahaa kuin työmarkkinatukeakaan.
Jos henkilö jättää toimittamatta selvityksen sellaisesta työsuhteesta, joka mahdollisesti luettaisiin
työssäoloehtoon, mutta jolla ei voida olettaa olevan merkitystä itse työttömyysetuusoikeuden
kannalta, hakemusta ei hylätä, vaan se ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. Jos työssäoloehto
täyttyy sellaisen työsuhteen perusteella, joista selvitys on esitetty, myönnetään peruspäiväraha.
Jos työssäoloehto ei selvitetyn työsuhteen perusteella täyty tai jos selvitystä työsuhteista ei ole
esitetty lainkaan, myönnetään työmarkkinatuki.
Esimerkki 2
B ei ole toimittanut selvitystä työsuhteesta, joka on päättynyt vuotta ennen työttömyyden
alkamista. Koska ei voida olettaa, että vuosi sitten päättyneellä työsuhteella olisi enää vaikutusta
henkilön työttömyysetuusoikeuteen esim. jaksotuksen takia, hakemus ratkaistaan käytettävissä
olevin tiedoin. B ei täytä työssäoloehtoa, joten hänelle myönnetään työmarkkinatuki.
Työttömyysetuuden hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisen
voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen on suullinen, kirjaa yhteydenotto OIWAan ja
tee Toimeksianto-työ. Poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto. Jos ilmoitus hakemuksen
perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelun kautta, lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että
hakemus on hänen pyynnöstään peruttu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39.
1.6.1. Vireilletulo
Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim.
lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai
muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun
139
hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta
tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta.
Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla
postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi).
Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna
Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava.
Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa
pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi
postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen
alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen.
Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta
asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä.
Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta.
Sähköisen asiointipalvelun kautta
Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista
käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien
verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä
hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle.
Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa).
Sähköpostitse tai faksilla
Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia
koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot.
Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan
tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin
saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake
myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä
sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus
viestin saapumisesta.
Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa
oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan
alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse
toimittaa myöhemmin.
Suullisesti
Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko.
etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu
asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo
tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen.
Lue lisää
• Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo)
140
• Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi)
1.6.1.1. Lähettäjän vastuu
Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on
ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas
vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan
päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta.
Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen
vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai
hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on
kuitenkin oltava luotettava selvitys.
1.6.1.2. Asiakirjan siirto
Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja
• tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä
• siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan
viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä
päätöstä asian tutkimatta jättämisestä
• tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä
• ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä.
Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on
saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen
kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen.
Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön.
1.6.2. Kuka voi hakea etuutta?
Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa.
Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä
ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen.
1.6.2.1. Henkilö itse
Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet
henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut
heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen
hakemaan etuutta puolestaan.
Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin,
ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin,
mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa).
Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?)
141
Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi.
Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan
hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista
asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva
asia.
Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?)
Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia
hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea
etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt.
Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt
etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan.
1.6.2.2. Edunvalvoja
Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan
hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka
puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole
rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen
oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on
julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja.
Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon:
•
•
•
•
onko henkilölle määrätty edunvalvoja
edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista
henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta
onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi
Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen
osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää,
vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää.
Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit
tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään
Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee
kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin
Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä.
Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun
hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että
henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta.
Lue lisää
• edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta >
Mikä on edunvalvoja?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
142
1.6.2.3. Edunvalvontavaltuutettu
Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on
asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon.
Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta
edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot
tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös
edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole
toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta
tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan.
Lue lisää
• Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen
toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
1.6.2.4. Asiamies eli valtuutettu
Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai
muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen
oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei
ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen
Asianajajaliiton jäsen.
Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.
Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa
koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa.
Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen
puolesta > Valtuutus).
1.6.2.5. Lähiomainen tai muu henkilö
Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut
hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun
sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista
eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 § 2 mom.). Tällaisen
henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään.
Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan
harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan.
Vastaava säännös sisältyy
• vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 § 2 mom.)
• lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku
42 §)
• lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.)
• sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.)
143
• vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 § 2 mom.)
1.6.2.6. Kunta
Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle
kuuluvaa etuutta.
1.6.2.7. Kuolinpesä
Työttömyysetuutta voidaan edellytysten täyttyessä maksaa hakijan kuolinpäivään asti. Henkilön
kuoleman jälkeen hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Tästä syystä
työttömyysetuutta voidaan joutua hakemaan kuolemaa edeltävältä ajalta kuolinpesän nimissä.
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen (yleistestamentti) saajat sekä
eloonjäänyt puoliso. Jos ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison
omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen
saaja (perintökaari 18 luku 1 §). Avoliitossa vainajan kanssa asunut henkilö ei ole kuolinpesän
osakas, ellei hän ole yleistestamentin saaja.
Kuolinpesän osakkaat edustavat kuolinpesää yhdessä. Osakkaat voivat myös valtuuttaa yhden
osakkaista tai jonkun muun edustamaan pesää. Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä,
edustaa hän yksin kuolinpesää.
Kelan tulee varmistua siitä, että kuolinpesän nimissä toimiva henkilö todella on pesän osakas.
Selvityksenä voidaan käyttää vahvistettua perukirjaa tai jos, vahvistettua perukirjaa ei ole,
perukirjaa, sukuselvityksiä ja virkatodistuksia. Yleistestamentin saajan tulee lisäksi toimittaa
oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Myös pesänselvittäjän tulee osoittaa kelpoisuutensa
edustaa pesää. Lähtökohtaisesti pesänselvittäjän tulee esittää oikeaksi todistettu jäljennös
tuomioistuimen antamasta määräyskirjasta.
1.6.3. Hakuaika
Peruspäivärahaa ei ilman erityisen painavaa syytä makseta takautuvasti pidemmältä, kuin kolmen
kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireille tuloa.
Jos ansiopäivärahaa koskeva hakemus on hylätty, peruspäivärahaa koskevan hakemuksen
katsotaan tulleen vireille sinä päivänä, jona ansiopäivärahahakemus on saapunut
työttömyyskassaan edellyttäen, että peruspäivärahaa on haettu kolmen kuukauden kuluessa siitä,
kun hakija on saanut tiedon ansiopäivärahan hylkäämisestä.
Kolmen kuukauden hakuaika koskee sekä varsinaista hakemuslomaketta
(TT1), että työttömyysaikaa koskevaa ilmoituslomaketta (TT2).
Se, onko asiassa erityisen painavaa syytä, on ratkaistava jokaisessa tapauksessa erikseen.
Painavana syynä voidaan pitää esimerkiksi sellaista hakijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella
olevaa seikkaa, joka estää hakemuksen toimittamisen määräajassa. Tällainen syy voi olla
esimerkiksi äkillinen ja vakava sairaus. Painavana syynä on pidetty myös TE-toimiston tai etuuden
144
maksajan antamaa virheellistä tietoa työttömyysetuuden hakemisesta. Tällöin tulee kuitenkin
kiinnittää huomiota siihen, että neuvonta tosiasiallisesti on ollut virheellistä ja että hakemuksen
myöhästyminen on johtunut juuri virheellisestä neuvonnasta.
Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei esimerkiksi tietämättömyys työttömyysetuuden
hakemiselle säädetystä määräajasta tai unohdus ole erityisen painava syy. Myöskään
työvoimapoliittisen lausunnon viivästymisen tai palkkatodistuksen, työkyvyttömyyseläkepäätöksen
tai kurssitodistuksen odottamisen ei ole katsottu olleen erityisen painava syy etuuden takautuvalla
myöntämiselle. Hakemus tulee vireille, vaikka selvitystä näistä seikoista ei toimitettaisikaan
hakemuksen yhteydessä. Kyseiset selvitykset on mahdollista toimittaa Kelalle myös jälkikäteen.
Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen ja oikeassa ajassa (HL
434/2003 17 §). Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin
asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen
viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista
lähettäjän vastuuta, joten postin kulussa tapahtuneet häiriöt eivät ole erityisen painava syy
etuuden takautuvalle myöntämiselle. Erityisen painavana syynä ei voida pitää myöskään sitä, että
hakemus on ensin toimitettu väärälle taholle.
1.6.4. Lisäselvitysten pyytäminen
Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä
täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen
liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat
lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta
toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä
tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Selvitä kuitenkin ennen
lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan
aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan
perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen.
Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan
ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Sinetin etusivu > Näin
toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen luettelo).
Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti
• Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä
1. Viestipalvelu
2. Puhelin
3. Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan
tilanteeseen)
• Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje.
• Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys.
Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi
pyydettyä lisäselvitystä.
• Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä
olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne.
• Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa
uusi odottamisaika.
• Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun
kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim.
145
Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postia Kelaan. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan
mukaiset postilokero-osoitteet.
Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun
käytön verkossa. Sitä käytetään erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan
kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen.
• Kelassa on käytössä yhteiset viestipalvelumallit (Ratkaisutyö > Hyvä tietää> Viestimallit)
Jos viestiä ei voi lähettää, asiakkaalle soitetaan. Jos asiakas ei vastaa puheluun, hänelle
lähetetään tekstiviesti tietokoneelta 0100100-palvelusta (Sinetin etusivu)
• Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten
(Ratkaisutyö > Hyvä tietää > Viestimallit)
• Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta.
• Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon
Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä myös silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista
asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla
kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen
lähettämistä.
Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti.
Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja.
Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus
tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on
määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti.
Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa
lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta
sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä.
Hakemuslomakkeen täydentäminen
• Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä
hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään
hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla.
• Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa
hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan
ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim.
puumerkilläsi).
• Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää etuusohjeen kohdasta Vireilletulo.
Määräaikalisäselvitysten toimittamiselle
• Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt
lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi
viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika
voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan
selvityksen jo aiemmin.
• Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti
hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn
määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä.
• Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä
käytettävissä olevien tietojen perusteella.
146
• Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa,
kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta
poikkeavasta määräajasta.
• Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan
lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi
hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan
työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain
kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen
viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä.
Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Tietoa
Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen)
1.6.4.1. Lisäselvitykset peruspäivärahassa
Hakija on etuutta hakiessaan velvollinen ilmoittamaan Kelalle peruspäivärahan myöntämiseksi ja
maksamiseksi tarvittavat tiedot.
Voit käyttää lisäselvityspyyntökirjeitä pyytäessäsi asiakasta täydentämään puutteellista
hakemuslomaketta.
Lisäselvitysten pyytäminen:
• Ennen lisäselvityksen pyytämistä tutkitaan henkilön sekä hänen perheenjäsentensä muut
etuudet ja tiedot sen selvittämiseksi, onko tarvittava tieto jo Kelassa käytettävissä.
• Lisäselvitys pyydetään joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään 30 päivän kuluessa
hakemuksen saapumisesta, kuitenkin mahdollisimman pian. Kirje muotoillaan ja tarkistetaan,
että kaikki selvitykset on pyydetty kerralla. Kirje on liitettävä OIWAn työhön.
• Lisäselvitysten antamiselle on aina annettava määräaika. Määräaika on annettava ja
dokumentoitava myös silloin, kun lisäselvityksiä pyydetään suullisesti. Määräaika on
pääsääntöisesti kaksi viikkoa. Kirjeessä on myös ehdottomasti mainittava asiakkaalle,
että hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla, jos hän ei toimita pyydettyjä
selvityksiä määräaikaan mennessä (valmiina kirjepohjassa TTL19).
• Puhelimitse tehty lisäselvityspyyntö kirjataan Yhteydenotoksi OIWAan. Yhteydenottoon
kirjataan pyydetyt selvitykset ja määräaika niiden toimittamiselle.
• Työ siirretään odottamaan vakuutuspiirin työttömyysturvan työjonoon. Paluutyöjonoksi
määritellään etuusratkaisijan oma työjono, jos kyse on pitkäaikaista perehtymistä
edellyttävästä asiasta.
• Jos lisäselvitykset eivät tule kaikki kerralla, kirjoitetaan OIWA-työn kommenttiin, mitä
selvityksiä vielä puuttuu ja siirretään työ odottamaan.
• Jos kirjallisiin lisäselvityksiin tarvitaan täydennystä, voidaan tietoja kysyä asiakkaalta myös
puhelimitse. Tieto kirjataan yhteydenottoon.
• Myös muilta viranomaisilta ja yhteistyökumppaneilta voidaan tarvittaessa pyytää niitä tietoja,
joita tarvitaan etuushakemuksen ratkaisemiseksi ja joita hallintolaki tai työttömyysturvalaki
antaa luvan pyytää.
• Mikäli asiakas on kirjallisesti (esim. hakemuksessa) ilmoittanut määräpäivän, mihin mennessä
hän aikoo toimittaa lisäselvitystä, lisäselvitystä ei pyydetä uudestaan. Jos hakija ei toimita
lisäselvitystä ilmoittamaansa määräaikaan mennessä, hakemus voidaan hylätä.
• Käsittelytakuun mukaisesti hakemus tulee ratkaista 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun
Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli lisäselvitykset ovat
saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut.
147
Työttömyyspäivien suullinen ilmoittaminen
Työttömyysetuutta on haettava kirjallisesti (TTL 11 luvun 1 §). Jos asiakkaan täyttämästä
hakemuslomakkeesta tai työttömyysajan ilmoituksesta kuitenkin puuttuu yksittäisiä päiviä, asiakas
voi tietyin edellytyksin ilmoittaa puuttuvat päivät myös suullisesti.
Jos et voi antaa asiakkaalle päätöstä, koska asiakas ei ole hakemuksessaan ilmoittanut tarpeeksi
päiviä omavastuuajan asettamiseksi, voit soittaa asiakkaalle ja hän voi ilmoittaa puuttuvat päivät
suullisesti. Tällöin voit antaa omavastuuajasta päätöksen heti ilmoituksen saatuasi.
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan yleensä 20 päivän maksuerissä siten, että
ensimmäinen maksuerä kuitenkin on 10 päivää. Jos asiakas on ilmoittanut TT1- tai TT2lomakkeessa vajaan maksuerän, voit ottaa ilmoituksen puuttuvista päivistä vastaan puhelimitse.
Näin voit laittaa maksuerän viipymättä maksuun.
Voit pyytää asiakasta täydentämään maksupäiviä suullisesti harkintasi mukaan, kuitenkin yleensä
enintään viikon ajalta. Suullinen ilmoitus voi luonnollisesti koskea vain takautuvaa aikaa.
Voit hyväksyä suullisen ilmoituksen työttömyyspäivistä vain silloin, kun asiakas on ollut suullisesti
ilmoittamansa ajan kokonaan työtön tai työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos asiakas kertoo
olleensa näinä päivinä esim. osa-aikatyössä, pyydä häntä toimittamaan työttömyysajan ilmoitus
puuttuvista päivistä kirjallisena. Lähetä asiakkaalle tällöin puuttuvilta päiviltä TT2-lomake.
Asiakas ei kuitenkaan koskaan voi ilmoittaa koko maksuerää suullisesti. Jos muutenkin katsot
tilanteessa tarkoituksenmukaisemmaksi pyytää puuttuvat päivät kirjallisena, ei tähän ole estettä.
Dokumentoi asiakkaan suullinen ilmoitus huolellisesti: kirjaa OIWAssa yhteydenotto ja liitä se
ko. työhön. Kirjoita OIWAn tietoihin puhelun ajankohta ja osallistujat sekä mitkä päivät asiakas
ilmoitti suullisesti olleensa työtön. Huolellinen dokumentointi on erityisen tärkeää mahdollisten
väärinkäytösten takia.
Jos et tavoita asiakasta puhelimitse, lähetä asiakkaalle TT2-lomake ja kirje, jossa pyydät
asiakasta toimittamaan puuttuvat päivät. Dokumentoi soittoyritys OIWAssa työn kommenttiin.
Soittoyrityksestä ei tarvitse luoda OIWAssa yhteydenottoa. Soittoyrityksen huolellinen
dokumentointi on tärkeää: asiakkaan mahdollisesti soittaessa takaisin Kelaan, asia voidaan
vaivattomasti hoitaa puhelinpalvelussa.
1.6.5. Hakemuksen peruminen
Työttömyysetuuden hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisen
voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen on suullinen, kirjaa yhteydenotto OIWAan ja tee
Toimeksianto-työ.
Jos ilmoitus hakemuksen perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelun kautta, poista
järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto ja lähetä asiakkaalle tekstiviesti. Jos käytössäsi
ei ole asiakkaan puhelinnumeroa, lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen
pyynnöstään peruttu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39.
1.6.6. Hakumenettely EU/ETA-työnhaun aikana
EU/ETA-työnhaun aikainen hakumenettely on kuvattu edellä kohdassa 4.3.6.5. (Työnhaku EUmaasta)
148
1.7. Määrä
Peruspäiväraha on työttömyyttä edeltäneisiin ansioihin perustumaton kiinteämääräinen etuus,
jonka määrää tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti.
1.7.1. Peruspäiväraha
Peruspäivärahan täysi määrä vuonna 2016 on 32,68 euroa päivässä (32,80 euroa päivässä
vuonna 2015). Pienin maksettava peruspäiväraha on 0,76 euroa päivässä.
1.7.2. Lapsikorotukset
Lapsikorotuksen määrät vuonna 2016 ovat:
• yhdestä lapsesta 5,27 euroa päivässä (5,29 euroa vuonna 2015)
• kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 euroa päivässä (7,77 vuonna 2015)
• kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä (10,02 euroa vuonna 2015).
1.7.3. Korotusosa
Korotusosan määrä vuonna 2016 on 4,78 euroa päivässä (4,80 euroa päivässä vuonna 2015).
1.7.4. Muutosturvalisä
Muutosturvalisää ei ole enää 1.1.2014 alkaen. Muutosturvalisän määrä vuonna 2013 on 4,75
euroa päivässä (4,59 euroa päivässä vuonna 2012 ja 4,42 euroa vuonna 2011).
1.7.5. Kulukorvaus
Kulukorvauksen (ja ylläpitokorvauksen) määrä on 9 euroa päivässä.
1.7.6. Korotettu kulukorvaus
Korotetun kulukorvauksen (ja korotetun ylläpitokorvauksen) määrä on 18 euroa päivässä.
1.7.7. Ulkomaan kulukorvaus
Ulkomaan kulukorvauksen (ja ulkomaan ylläpitokorvauksen) määrä on 50 % siitä päivärahasta,
joka maksetaan valtion virkamiehelle kyseisessä maassa tehdyn virkamatkan matkakustannusten
korvauksena.
Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämän koulutuksen ajalta maksettava kulukorvaus (ja
ylläpitokorvaus) on 16,82 euroa päivässä.
149
1.8. Määräytymisperusteet
Täysimääräistä pienemmän peruspäivärahan suuruus määräytyy etuudesta vähennettävien
sosiaalietuuksien ja etuuden määrässä huomioon otettavien ansiotulojen perusteella.
1.8.1. Vähennettävät sosiaalietuudet
Jos työnhakija saa samanaikaisesti työttömyysetuutta ja vähentävää sosiaalietuutta
työttömyysetuuden määrää alennetaan sosiaalietuuden määrällä.
1.8.1.1. Lasten kotihoidon tuki
Jos työnhakija tai hänen puolisonsa saa lasten kotihoidon tukea, työttömyysetuuden määrää
alennetaan lasten kotihoidon tuen määrällä. Jos molemmat puolisot ovat työttöminä, vähennys
tehdään tukea saavan puolison työttömyysetuudesta.
1.8.2. Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu
Työttömyysetuutta voidaan maksaa myös osittain työttömälle henkilölle. Koska työttömyydestä
aiheutuvat taloudelliset menetykset ovat tällöin pienemmät, kuin kokonaan työttömällä
henkilöllä, työttömyysetuus maksetaan alennettuna. Palkka- tai muilla ansiotuloilla alennettua
työttömyysetuutta kutsutaan sovitelluksi työttömyysetuudeksi.
Soviteltua työttömyysetuutta saadakseen henkilön tulee täyttää TTL 2 luvussa säädetyt
työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset ja TTL 3 luvussa säädetyt etuuden
yleiset saamisen edellytykset. Lisäksi hänen tulee täyttää TTL 4 luvussa säädetyt soviteltua
työttömyysetuutta koskevat edellytykset. (TTL 1290/2002 2 luku) (TTL 1290/2002 3 luku) (TTL
1290/2002 4 luku)
1.8.2.1. Sovitteluperusteet
TTL:ssa on lueteltu ne tilanteet, joissa soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa. Luettelo on
tyhjentävä. (TTL 1290/2002 4 luku 1 §)
Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus työnhakijalla,
• joka tekee osa-aikaista työtä;
• jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn
johdosta tai jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole
riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa;
• joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön; tai
• jolla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä. (TTL 1290/2002 1 luku 6 §)
Harkittaessa työttömyysetuuden sovittelua tulee aina ensin tarkistaa, onko sovitteluperuste
olemassa. Jos sovitteluperustetta ei ole, työttömyysetuutta ei sovitella, vaikka henkilö saisi tuloa
työttömyysajalta.
Myös palkkatuetussa työssä olevalla henkilöllä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen,
jos kyseessä on osa-aikatyö. Palkkatukityötä voidaan rahoittaa työllisyysmäärärahoista,
150
työmarkkinatuki-määrärahoista tai ESR-määrärahoista. Työttömyysetuutta maksetaan
soviteltuna 1.1.2014 lukien, vaikka työnhakija on palkattu osa-aikatyöhön tuella, jota rahoitetaan
työmarkkinatukimäärärahoista.
TTL 7 luvun 1 §:n 2 momentti on voimassa 31.12.2013 saakka, johon asti henkilöllä ei
ole oikeutta työttömyysetuuteen (so. työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen) siltä
ajalta, jolta hänen työnantajalleen maksetaan korkeinta korotettua palkkatukea tai muuta
työmarkkinatukimäärärahoista rahoitettua palkkatukea. Henkilöllä ei näissä tilanteissa ole
oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen niin kauan kuin työmarkkinatukimäärärahoista rahoitettu
tukityö jatkuu, vaikka kyseinen työ olisikin osa-aikatyötä. Kela saa tiedon korkeimman korotetun
palkkatuen tai muun työmarkkinatukimäärärahoista rahoitetun palkkatuen maksamisesta
työvoimapoliittisesta lausunnosta.
31.12.2012 asti voimassa olleen lain mukaan, jos palkkatuki maksetaan
työmarkkinatukimäärärahojen sijasta ESR-määrärahoista tai työllisyysmäärärahoista, voidaan
sovitel¬tua työttömyysetuutta maksaa edellyttäen, että työttömyysetuuden saamisen muut
edellytykset täyttyvät. Soviteltua työttömyysetuutta voidaan tällöin maksaa myös siinä tilanteessa,
että ESR-rahoitteinen palkkatuki on korkeinta korotettua palkkatukea. Asian tutkiminen kuuluu
maksajan toimivaltaan. Työ- ja elinkeinotoimisto merkitsee työvoimapoliittisen lausunnon tai
tiedotteen perusteluihin, mikäli kyseessä on ESR-määrärahoista rahoitettu palkkatuki.
1.1.2010 voimaan tulleen työttömyysturvalain väliaikaisen muutoksen myötä ne työntekijät, joiden
viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla kokonaisella
päivällä viikossa, eivät ole sovittelun piirissä, vaan heille maksetaan kokonaan työttömiltä päiviltä
täysi työttömyysetuus. 1.1.2012 voimaan tulevalla lailla puolestaan säädetään pysyvästi siitä, että
lyhennetyltä työviikolta maksettavaa työttömyysetuutta ei sovitella. Uuden TTL 4 luvun 1 a §:n
mukaan, jos koko-aikatyötä tehneen henkilön viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen,
lomautukseen rinnastettavan syyn, sääesteen tai muiden henkilöiden työtaistelutoimenpiteen
vuoksi yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä, työttömyysetuus maksetaan kokonaan
työttömiltä päiviltä ottamatta huomioon työssäolopäiviltä saatua palkkaa. Työttömyysetuuden
maksamisesta lyhennetyltä työviikolta kerrotaan lisää kappaleessa "Viikoittaisen työajan
lyhentäminen"
Esimerkki 1
A on omaishoitaja ja saa tuloa osa-aikaisesta omaishoitotyöstään. Osa-aikaisesta työstä saatu
tulo sovitellaan vain, jos kyse on työsuhteessa tehdystä työstä. Koska omaishoitaja ei ole
työsuhteessa, vaan tekee työtä toimeksiantosopimuksen perusteella, omaishoidosta saatua
tuloa ei sovitella. Omaishoidosta saatua tuloa ei sovitella myöskään yritystoimintaa vastaavan
oman työn tulona, koska omaishoitotyötä ei tehdä ansaintatarkoituksessa. A:lle maksetaan täysi
työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon.
Esimerkki 2
B on ennen työttömyyttään toiminut X Oy:n toimitusjohtajana omistaen yhtiöstä 10 %.
Työttömyysaikanaan hänellä on yhtiöstä osinkotuloa. Koska tulo ei ole ansaittu TTL 1
luvun 6 §:n tarkoittamassa yrittäjäasemassa, tuloa ei sovitella. A:lle maksetaan täysi
työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Jos
B:n omistusosuus olisi ollut 15 % tai suurempi, hän olisi täyttänyt 6 §:n yrittäjämääritelmän ja
osinkotulo olisi soviteltu.
151
1.8.2.1.1. Osa-aikatyö
Osa-aikatyötä tekevällä henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Osa-aikatyöllä
tarkoitetaan työtä:
• jossa työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen
työntekijän enimmäistyöajasta.
viikossa. Jos viikoittainen työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) 40 tunnista, kyseessä
on osa-aikatyö.
Jos työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) kokoaikaisen
työntekijän enimmäistyöajasta, työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta osa-aikaisena, vaikka
työaika välillä ylittäisikin työaikarajan.
Esimerkki 1
C tekee työsopimuksen toistaiseksi voimassa olevasta osa-aikatyöstä. Sopimuksen mukainen
työaika on enintään 80 % kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Joinakin viikkoina C:n työaika
ylittää 80 %. Ajoittaisesta työajan ylityksestä huolimatta työtä pidetään sovitteluperusteen
kannalta osa-aikatyönä. Työstä saatu tulo sovitellaan TTL 4 luvun 1 §:n 1 kohdan perusteella,
edellyttäen, että työaikaraja ei ylity. (TTL 1290/2002 4 luku 3 §)
Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa työosuuskunnassa työskentelevälle henkilöille vain
tilanteissa, joissa osuuskunta itse harjoittaa liiketoimintaa ja tarjoaa omissa nimissään oman
alansa palveluita. Osuuskunta vastaanottaa tilaukset ja työt sekä ohjaa työt omien osakkaiden
tai palkkaamiensa työntekijöiden tehtäväksi. Työn tulee olla työsuhteessa tehtävää työtä, jolloin
työnantajalla pitää olla mahdollisuus valvoa työaikaa. Työaika ei saa ylittää 80 % kokoaikatyön
työajasta. Jos osuuskunta ainoastaan välittää tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä
tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista, laskutuksesta ja kirjanpidosta, ei työntekijän ja
osuuskunnan välille synny työsuhdetta eikä kyse ole työntekijänä tehdystä työstä. Tällöin
soviteltua työttömyysetuutta ei ole perusteita maksaa palkansaajana tehdyn työn perusteella. Sen
sijaan sovittelu voi tulla kyseeseen henkilön sivutoimisena yrittäjänä tai omaa työtä tekemän työn
perusteella.
Kun asiakkaan toimittamista palkkalaskelmista on pääteltävissä, että kyseessä on osuuskunnan
tai muun laskuttajan suorittama laskutuspalvelu asiakkaan puolesta, pyydetään TE-toimistosta
lausunto asiakkaan työskentelystä (onko kyse palkansaajana, sivutoimisena yrittäjänä vai
omana työnä tehdystä työstä). Jos TE-toimiston antaman lausunnon perusteella työ tehdään
palkansaajana, asiakasta pyydetään toimittamaan työsopimus ja selvitys tehdyistä työtunneista ja
selvitys työnantajan eli työn teettäjän mahdollisuudesta työajan seurantaan.
Osa-aikatyönä pidetään paitsi alun perin osa-aikaiseksi sovittua työtä, niin myös työtä, jonka
työnantaja on työsopimuslain perusteella yksipuolisesti ja pysyvästi osa-aikaistanut. Jos kyse on
määräaikaisesta osa-aikaistamisesta, oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen perustuu työajan
lyhentämiseen lomautuksella. (TTL 1290/2002 4 luku 1 § 2 kohta)
Jos työsuhteen osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteeseen tai työntekijän ja työnantajan
väliseen sopimukseen, kyse ei ole osa-aikatyöstä. Oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen ei
tällöin ole. (TTL 1290/2002 4 luku 1 § 1 kohta)
Esimerkki 2
152
A on kokoaikaisessa työsuhteessa työnantaja B:hen. A jää 1.5.2004 alkaen osittaiselle
hoitovapaalle. Hoitovapaan aikana hänen työaikansa on 30 tuntia viikossa. Koska kyse on
A:n aloitteesta tapahtuneesta työajan lyhentämisestä, hänellä ei ole oikeutta soviteltuun
työttömyysetuuteen hoitovapaan johdosta alennetun työajan perusteella.
Osittaisella hoitovapaalla olevalle henkilölle saattaa kuitenkin syntyä oikeus soviteltuun
työttömyysetuuteen sillä perusteella, että työnantaja osa-aikaistaa hänen työsuhteensa
hoitovapaan aikana. Oikeuden syntyminen edellyttää, että osa-aikaistaminen lyhentää osittaisen
hoitovapaan johdosta jo lyhennettyä työaikaa.
Esimerkki 3
A:n tekemän kokoaikatyön työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. A jää osittaiselle
hoitovapaalle ja hänen työaikansa alenee 30 tuntiin viikossa. Hoitovapaan aikana työnantaja osaaikaistaa A:n työsuhteen 25 tuntiin viikossa. Koska osa-aikaistaminen alentaa A:n hoitovapaan
johdosta alennettua 30 tunnin viikkotyöaikaa, sovitteluperuste on olemassa. Koska A:n osaaikaistetun työsuhteen työaika 25 tuntia on enintään 80 % hänen kokoaikaisesta työajastaan 36
tuntia 15 minuuttia, hänellä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen TTL 4 luvun 1 §:n 1 kohdan
perusteella.
1.8.2.1.2. Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide
Työtaistelutoimenpide
Henkilöllä, jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan
syyn johdosta, on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.
Lomautuksella tarkoitetaan työnantajan suorittamaa taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin
perustuvaa lomautusta. Jotta soviteltua etuutta voidaan maksaa lomautuksen ajalta, lomautuksen
on siis perustuttava tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Sen sijaan ei ole merkitystä sillä, onko
kyseessä työnantajan yksipuolisesti tekemä lomautus vai lomautus, joka perustuu työntekijän ja
työnantajan väliseen sopimukseen. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 6 kohta)
Koska Kelan mahdollisuudet lomautuksen perusteiden tutkimiseen ovat rajalliset, tulee soviteltu
työttömyysetuus evätä lomautustapauksissa ainoastaan silloin, kun on ilmeistä, ettei kyseessä ole
taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuva lomautus.
kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun
sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen
rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen
ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen
vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu
virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai
tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa sitovan
lausunnon lomautukseen rinnastettavan syyn olemassaolosta.
Työajan lyheneminen
Työttömyysturvajärjestelmä tuntee kolme erilaista lomautustapaa: kokoaikainen lomautus,
lomautus viikoittaista työaikaa lyhentämällä ja lomautus päivittäistä työaikaa lyhentämällä.
Lomautustilanteissa soviteltua työttömyysetuutta maksetaan vain silloin, kun kyse on
lomautuksella toteutetusta päivittäisen työajan lyhentämisestä. Jos henkilö lomautetaan kokonaan,
153
hänen oikeutensa työttömyysetuuteen määräytyy samoin perustein kuin kokonaan työttömällä
ja hänelle maksetaan täyttä työttömyysetuutta lomautusajalta. Jos henkilön viikoittaista työaikaa
lyhennetään yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä, etuus maksetaan lomautuspäiviltä
täytenä ilman sovittelua. Lue lisää työttömyysetuuden maksamisesta lyhennetyltä työviikolta
kappaleesta "Viikoittaisen työajan lyhentäminen").
Kokoaikaisena lomautuksena pidetään yhdenjaksoisesti vähintään yhden kalenteriviikon kestävää
lomautusta. Kalenteriviikkona pidetään aikaa maanantaista perjantaihin. Jos alalla tehdään
yleisesti työtä ja/tai maksetaan palkkaa myös viikonloppuisin, kalenteriviikolla tarkoitetaan aikaa
maanantaista sunnuntaihin.
Esimerkki 1
A lomautetaan maanantaista seuraavan viikon tiistaihin. Koska lomautus kestää yhdenjaksoisesti
vähintään kalenteriviikon, kyse on kokoaikaisesta lomautuksesta ja A:lle maksetaan lomautuksen
ajalta täyttä työttömyysetuutta.
Esimerkki 2
C lomautetaan ns. vuoroviikkolomautuksella. Hän on joka toinen viikko lomautettu ja joka
toinen viikko kokoaikatyössä. Koska lomautusjaksot kestävät yhdenjaksoisesti kalenteriviikon,
kyse on kokoaikaisesta lomautuksesta. Lomautusviikkojen ajalta C:lle maksetaan täyttä
työttömyysetuutta. Työviikkojen ajalta oikeus etuuteen evätään työvoimapoliittisella perusteella
(ei työtön). (TTL 1290/2002 2 luku 1 §)
Esimerkki 3
Ravintola-alalla työskentelevä D lomautetaan maanantaista perjantaihin. Hän tekee työtä
kyseisen viikon lauantaina. Koska ravintola-alalla työtä tehdään yleisesti myös viikonloppuisin,
kalenteriviikolla tarkoitetaan D:n tapauksessa aikaa maanantaista sunnuntaihin. Kyse ei ole
kokoaikaisesta lomautuksesta, vaan viikoittaisen työajan lyhentämisestä.
Myös osittaisella hoitovapaalla olevan henkilön työaikaa voidaan lyhentää lomautuksella. Tällöin
oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen syntyy, jos lomautus lyhentää osittaisen hoitovapaan
johdosta jo lyhennettyä työaikaa.
Esimerkki 4
A:n tekemän kokoaikatyön työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. A jää osittaiselle
hoitovapaalle ja hänen työaikansa alenee 30 tuntiin viikossa. Hoitovapaan aikana työnantaja
lyhentää A:n työaikaa lomautuksella 25 tuntiin viikossa. Koska lomautus alentaa A:n hoitovapaan
johdosta alennettua 30 tunnin viikkotyöaikaa, sovitteluperuste on olemassa. Koska A:n
lomautuksella alennettu työaika 25 tuntia on enintään 75 % hänen kokoaikaisesta työajastaan
36 tuntia 15 minuuttia, hänellä on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta TTL
4 luvun 1 §:n 2 kohdan perusteella.
Työtaistelutoimenpide
Henkilöllä, jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen vuoksi, jolla ei pyritä
vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa, on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.
Sovitteluperuste (TTL 4 luvun 1 § 1, 2, 3 tai 4 kohta) määräytyy sen mukaan, mitä työtä hän oman
työnsä keskeytysaikana tekee (osa-aikatyö, satunnainen kokoaikatyö, yritystoiminta).
154
Jos henkilön työnteko on estynyt työtaistelutoimenpiteen takia yhdeksi tai useammaksi
kokonaiseksi päiväksi viikossa, ei etuutta sovitella, vaan työttömyyspäiviltä maksetaan täysi
työttömyysetuus. Lue lisää kappaleesta Viikoittaisen työajan lyhentäminen.
Esimerkki 5
A työskentelee rakennustyömaalla, jossa työnteko on keskeytynyt työnseisauksen vuoksi. A
ei kuulu työriidan osapuolena olevaan työntekijäjärjestöön, mutta hän tekee samaa työtä, kuin
lakossa olevat työntekijät. Lakolla voidaan katsoa pyrittävän vaikuttamaan myös A:n työehtoihin
ja -oloihin. A ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen työnteon estymisen ajalta.
1.8.2.1.2.1. Viikoittaisen työajan lyhentäminen
Lyhennetty
työviikko ja sovittelu
Sovittelujakso alkaa
viimeistään 31.12.2011
Sovittelujakso alkaa
1.1.2012 tai sen jälkeen
Työttömyysturvalakia muutettiin 1.1.2010 voimaan tulleella lainmuutoksella väliaikaisesti siten,
että niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai
useammalla päivällä viikossa, työttömyysetuutta ei makseta soviteltuna, vaan kokonaan työttömiltä
päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus (TTL 4 luku 4 a §). Niiltä päiviltä, joina henkilö ei ole
lomautettu, hänellä ei ole oikeutta etuuteen. Väliaikainen lainmuutos on voimassa 31.12.2011 asti.
1.1.2012 voimaan tulleella lainmuutoksella lyhennettyä työviikkoa koskeva sääntely on
säädetty pysyväksi. Uuden TTL 4 luvun 1 a §:n mukaan, jos kokoaikatyötä tehneen työnhakijan
viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen, lomautukseen rinnastettavan syyn tai muiden
henkilöiden työtaistelutoimenpiteen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa tai jos
työajan lyhentyminen johtuu sääesteestä, työttömyysetuutta ei sovitella. Työttömyysetuus
maksetaan kokonaan työttömiltä päiviltä täytenä eli ottamatta huomioon työssäolopäiviltä saatua
palkkaa. Mahdolliset vähentävät sosiaalietuudet tai tarveharkinnan / vanhempien tulot voivat
kuitenkin vähentää lomautuspäiviltä maksettavan työttömyysetuuden määrää.Täysiltä työpäiviltä
työttömyysetuutta ei makseta ollenkaan.
kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun
sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen
rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen
ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen
vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu
virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai
tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta.
Henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen työtaistelutoimenpiteen ajalta on vain silloin, kun
työtaistelutoimenpiteellä ei pyritä vaikuttamaan hänen työehtoihinsa tai -oloihinsa.
Sääesteellä tarkoitetaan rakennus- tai metsäalalla tapahtuvaa työnteon estymistä, joka johtuu
yksinomaan ja välittömästi pakkasesta. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 12 kohta) Jos työnteko estyy
pakkasen johdosta muulla kuin rakennus- tai metsäalalla tai se estyy muiden luonnonolosuhteiden
johdosta, työnteon estymistä pidetään viikoittaisen työajan lyhentämisenä lomautuksella.
Sääesteen takia työnteosta estyneistä henkilöistä ei anneta työvoimapoliittista lausuntoa, vaan
heihin sovelletaan ryhmälomautettuja henkilöitä koskevaa menettelyä.
155
Etuuden maksaminen lyhennetyltä työviikolta edellyttää, että henkilön palkkaa on alennettu
työajan lyhentämistä vastaavasti. Työttömyysetuutta ei makseta myöskään silloin, jos työnantajalla
on velvollisuus maksaa palkkaa lyhennysajalta, vaikkei tämä sitä maksa.
Lisäksi edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle lyhennetyltä työviikolta on se, ettei
työntekijän työaika kalenteriviikon tarkastelujaksolla ylitä 80 prosenttia alalla sovellettavasta
kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain
mukaiseen säännölliseen työaikaan.
Lyhennettyä työviikkoa koskevaa sääntelyä sovelletaan vain, kun kyse on kokoaikatyötä tekevästä
henkilöstä. Jos henkilö on lomautettu osa-aikatyöstä, häneen sovelletaan sovittelua koskevia
säännöksiä.
Esimerkki 1
Kokoaikatyötä tekevä A on lomautettu viikoittaista työaikaa lyhentämällä siten, että hän
on töissä aina maanantaista keskiviikkoon ja lomautettuna torstain ja perjantain. A:n
viikoittainen työaika ei ylitä 80 % alalla sovellettavasta enimmäistyöajasta. Työttömyysetuutta
ei sovitella, vaan A:lle maksetaan työttömyysetuus torstailta ja perjantailta täytenä.
Työpäiviltä maanantaista keskiviikkoon A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Esimerkki 2
B tekee osa-aikatyötä 4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. B lomautetaan osaaikatyöstä siten, että hän on lomautettuna maanantait ja tiistait ja töissä keskiviikosta
perjantaihin 4 tuntia päivässä. Koska osa-aikatyöstä lomautettuihin henkilöihin ei
sovelleta TTL 4 luvun 1 a §:ää, maksetaan työttömyysetuus soviteltuna koko ajalta.
Sovittelujaksona käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä tuloa muuteta laskennalliseksi.
Esimerkki 3
C on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon
kokonaan lomautettu. Joka toisen viikon C on lomautettu siten, että hän on
maanantain ja tiistain lomautettu ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantaina.
Lomautus alkaa maanantaina 2.1.2012. Sovittelujaksona on neljä
kalenteriviikkoa. Ensimmäisen viikon C on kokonaan lomautettu.
Omavastuuaika on maanantai 2.1.2012 – tiistai 10.1.2012. Keskiviikolta, torstailta tai
perjantailta 11.–13.1.2012 etuutta ei makseta, koska C ei näinä päivinä ole lomautettu.
Kokonaan lomautetulta viikolta 16.–22.1.2012 etuus maksetaan täytenä. Neljänneltä viikolta
etuus maksetaan täytenä maanantailta 23.1.2012 ja tiistailta 24.1.2012. Keskiviikolta,
torstailta tai perjantailta etuutta ei makseta, koska C ei näinä päivinä ole lomautettu.
Lyhennetty työviikko ja sovittelu
Jos henkilön viikoittaista työaikaa on lyhennetty 1.1.2012 voimaan tulevan TTL 4 luvun 1 a §:n tai
31.12.2011 asti voimassa olevan TTL 4 luvun 4 a §:n johdosta, ei työttömyysetuutta sovitella.
Lyhennetyllä työviikolla oleva henkilö voi kuitenkin tulla sovittelun piiriin, jos hänellä on samaan
aikaan tuloa osa-aikatyöstä, satunnaisesta työstä taikka yritystoiminnasta tai omasta työstä.
Ratkaisutyössä sovellettava ohjeistus riippuu siitä, milloin sovittelujakso alkaa.
156
Sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011
Jos sovittelujakso alkaa 31.12.2011 tai sitä aikaisemmin, sovelletaan aiempaa ohjeistusta.
Käytettäväksi tulee erityinen sovittelujakso, koska niiltä päiviltä, joina henkilö ei ole lomautettu,
hänellä ei ole etuusoikeutta. Kokonaan työttömiltä päiviltä maksetaan täysi työttömyysetuus. Niiltä
lomautuspäiviltä, joina henkilöllä on tuloa osa-aikatyöstä tai yritystoiminnasta taikka omasta työstä
tai joina hän on lomautettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, maksetaan soviteltu etuus.
Laskennallisessa palkassa otetaan huomioon osa-aikatyöstä tai yritystoiminnasta taikka omasta
työstä saatu tulo. Ei-lomautetuilta päiviltä saatua tuloa ei oteta huomioon laskennallisessa
palkassa, koska nämä päivät eivät kuulu erityiselle sovittelujaksolle eikä henkilöllä ole oikeutta
etuuteen näiltä päiviltä. Päiväpalkan jakajaan otetaan mukaan sekä ne päivät, joina henkilölle
maksetaan täyttä työttömyysetuutta että ne päivät, joina henkilöllä on soviteltavaa tuloa.
Esimerkki 1
A on lomautettu siten, että hän on töissä tiistaista torstaihin ja kokonaan lomautettu maanantait
ja perjantait. A ottaa perjantaipäiviksi seitsemän tuntia kestävän osa-aikatyön. Alalla
sovellettava kokoaikaisen työntekijän työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä.
Sovittelujakso on neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa ajalla 12.12.2011–8.1.2012. Kun
sovittelujakso alkaa viimeistään 31.12.2011, on sovittelun työaikaraja 75 %. A:n työaika
kullakin kalenteriviikolla (8 h + 8 h + 8 h + 7 h = 31 h) ylittää 75 % alalla sovellettavasta
kokoaikaisen työntekijän työajasta, joten soviteltua työttömyysetuutta ei voida maksaa. A:n
työaika ei kuitenkaan millään kalenteriviikolla ylitä 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen
työntekijän työajasta, joten maanantaipäiviltä A:lle maksetaan täysi työttömyysetuus.
Esimerkki 2
B on lomautettu siten, että hän on töissä tiistaista torstaihin ja kokonaan lomautettu maanantait
ja perjantait. B ottaa perjantaipäiviksi neljä tuntia kestävän osa-aikatyön. Alalla sovellettava
kokoaikaisen työntekijän työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä. Sovittelujakso
on neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa ajalla 19.12.2011–16.1.2012. Kun sovittelujakso alkaa
viimeistään 31.12.2011, on sovittelun työaikaraja 75 %. B:n työaika kullakin kalenteriviikolla (8 h
+ 8 h + 8 h + 4 h = 28 h) on alle 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.
Käytetään erityistä sovittelujaksoa. Täysiltä työpäiviltä eli tiistailta, keskiviikoilta ja
torstailta B:lla ei ole etuusoikeutta. Kokonaan työttömiltä päiviltä eli maanantailta
etuus maksetaan täytenä. Perjantaipäiviltä etuus maksetaan soviteltuna.
Laskennallisessa palkassa otetaan huomioon perjantaipäivien osa-aikatyöstä
saatu tulo. Ei-lomautetuilta päiviltä eli tiistailta, keskiviikoilta ja torstailta saatua
tuloa ei oteta huomioon laskennallisessa palkassa. Päiväpalkan jakajaan otetaan
mukaan sekä maanantait, joina henkilölle maksetaan täyttä työttömyysetuutta
että perjantait, joina henkilölle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta.
Tulee muistaa, että työttömyysetuuspäivien sekä työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä
voi kalenteriviikossa olla yhteensä enintään viisi. (TTL 3 luku 2 §)
Esimerkki 3
C on lomautettu maanantaista tiistaihin ja taas torstaista perjantaihin. Keskiviikkona hän ei ole
lomautettu. C tekee satunnaisen keikkatyön lauantaina ja sunnuntaina, joten hän tulee sovittelun
157
piiriin. C:lle maksetaan täysi työttömyysetuus kahdelta päivältä ja soviteltu etuus kahdelta
päivältä. Yhdeltä päivältä etuutta ei makseta lainkaan, koska hän ei ole tällöin lomautettu.
Sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen
Jos sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen, sovelletaan uutta ohjeistusta. Jos työnhakija saa
lyhennetyllä työviikolla tuloa myös osa-aikatyöstä tai alle kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä
tai jos hänellä on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä, hänelle maksetaan tällaiselta
kalenteriviikolta soviteltua työttömyysetuutta.
Jos henkilöllä on sovittelujaksolla yhdellä tai useammalla kalenteriviikolla täysin lomautettujen
päivien lisäksi joku sovitteluperuste ja muilla viikoilla ainoastaan täysiä lomautuspäiviä, hän on
sovitteluperusteen sisältävien viikkojen osalta sovittelun piirissä. Muiden viikkojen osalta etuus
maksetaan lomautuspäiviltä ilman sovittelua eikä täysiltä työpäiviltä makseta etuutta ollenkaan.
Jos sovitteluperuste esiintyy sovittelujakson kaikilla kalenteriviikoilla, maksetaan etuus soviteltuna
koko sovittelujaksolta.
Sovitteluperusteen sisältävien kalenteriviikkojen osalta käytetään erityistä sovittelujaksoa, työtulo
muunnetaan laskennalliseksi ja kyseisiltä viikoilta maksetaan soviteltua työttömyysetuutta.
Sovitellun etuuden määrässä otetaan huomioon myös soviteltavan kalenteriviikon täysiltä
työpäiviltä saatu tulo. Erityinen sovittelujakso on tällöin sen ajan mittainen, jolta henkilöllä on
oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Tavanomaista neljän viikon tai kuukauden sovittelujaksoa
lyhennetäänsitensillä ajalla, jona henkilö ei ole sovittelun piirissä eli ajalla jona hänellä on oikeus
täyteen työttömyysetuuteen tai jona hänellä ei ole etuusoikeutta.
Esimerkki 1
A lomautetaan 2.1.2012 alkaen siten, että hän on lomautettu maanantaista
keskiviikkoon ja töissä torstain ja perjantain. Sovittelujaksona käytetään neljää
kalenteriviikkoa. Neljännelle lomautusviikolle A ottaa keikkatyön tiistain lomautuspäivälle.
Omavastuuaika on maanantaista 2.1. – maanantaihin16.1.2012. Tiistailta 17.1. ja keskiviikolta
18.1. etuus maksetaan täytenä. Neljännen lomautusviikon A on sovittelun piirissä. Erityinen
sovittelujakso muodostetaan ajasta maanantai 23.1. – sunnuntai 29.1. Palkassa otetaan
huomioon sekä kokoaikatyöstä torstailta ja perjantailta maksettava palkka että tiistain
keikkatyöstä maksettava palkka. Palkka muunnetaan laskennalliseksi jakamalla neljänneltä
viikolta ansaittu palkka laskennallisten työpäivien lukumäärällä (5) ja kertomalla se luvulla 21,5.
Esimerkki 2
A:n lomautus jatkuu. Sovittelujakso on neljä kalenteriviikkoa maanantaista
30.1.2012 sunnuntaihin 26.2.2012. A jatkaa keikkatöiden tekemistä siten,
että hän tekee keikan keskiviikkona 1.2., maanantaina 13.2. ja tiistaina 14.2.
Viikot 30.1.–5.2.2012 ja 13.2.–19.2.2012 A on sovittelun piirissä. Käytetään erityistä
sovittelujaksoa, joka muodostetaan em. ajoista. Palkkana otetaan huomioon
kaikki kyseisiltä kalenteriviikoilta ansaittu palkka, sekä täysiltä työpäiviltä saatu
tulo että keikkatyöstä saatu tulo. Palkka muutetaan laskennalliseksi jakamalla
se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (10) ja kertomalla luvulla 21,5.
Viikot 6.–12.2.2012 ja 20.–26.2.2012 A on uuden 1 a §:n piirissä. A:lle
maksetaan täysi etuus lomautuspäiviltä maanantaista keskiviikkoon. Torstailta
ja perjantailta etuutta ei makseta, koska A ei näinä päivinä ole lomautettu.
158
Esimerkki 3
B on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu.
Joka toisen viikon B on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu
ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. B ottaa tiistai-päiville keikkatyön. Koska
sovitteluperuste esiintyy sovittelujakson jokaisella kalenteriviikolla, ei TTL 4 luvun 1
a §:ää sovelleta lainkaan. Etuus maksetaan soviteltuna koko sovittelujakson ajalta.
Sovittelujaksona käytetään tavanomaista sovittelujaksoa eikä palkkaa muuteta laskennalliseksi.
Esimerkki 4
C on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu.
Joka toisen viikon C on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu ja
töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. Silloin tällöin C ottaa lomautuspäiville keikkatyön.
Sovittelujakso on 30.1.–26.2.2012. Viikon 30.1.–5.2.2012 C on kokonaan lomautettu. Viikolla 6.–
12.2.2012 C on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä keskiviikosta perjantaihin. Lisäksi C
tekee keikkatyön tiistaina 7.2. Viikon 13.–19.2.2012 C on jälleen kokonaan lomautettu. Viikolla
20.–26.2.2012 C on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä jälleen keskiviikosta perjantaihin.
Etuus maksetaan täytenä kokonaan lomautetulta viikolta 30.1.–5.2.2012. Koska C:llä on
soviteltavaa tuloa viikolla 6.–12.2.2012, on hän ko. kalenteriviikon aikana sovittelun piirissä.
Kokonaan lomautetulta viikolta 13.–9.2.2012 ja maanantailta ja tiistailta 20.–21.2.2012 etuus
maksetaan täytenä. Työpäiviltä 22.–24.2.2012 etuutta ei makseta, koska G ei ole lomautettu.
Kalenteriviikosta 6.–12.2.2012 muodostetaan erityinen sovittelujakso. Palkkana
otetaan huomioon sekä kalenteriviikolla tehdystä keikkatyöstä että kalenteriviikolla
tehdystä kokoaikatyöstä maksettu palkka. Palkka muutetaan laskennalliseksi
jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä (5) ja kertomalla luvulla 21,5.
Esimerkki 5
D on lomautettu kokoaikatyöstä siten, että hän on joka toisen viikon kokonaan lomautettu.
Joka toisen viikon D on lomautettu siten, että hän on maanantain ja tiistain lomautettu
ja töissä keskiviikon, torstain ja perjantain. Silloin tällöin D tekee lisäksi keikkatöitä.
Sovittelujakso on 30.1.–26.2.2012. Viikon 30.1.–5.2.2012 D on kokonaan lomautettu. Viikolla
6.–12.2.2012 D on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä keskiviikosta perjantaihin.
Lisäksi D tekee keikkatyön lauantaina 11.2. Viikon 13.–19.2.2012 D on jälleen kokonaan
lomautettu, mutta hän tekee keikkatyötä lauantaina 18.2. ja sunnuntaina 19.2. Viikolla 20.–
26.2.2012 D on lomautettu maanantain ja tiistain ja töissä jälleen keskiviikosta perjantaihin.
Etuus maksetaan täytenä kokonaan lomautetulta viikolta 30.1.–5.2. Koska D:llä on soviteltavaa
tuloa viikolla 6.–12.2., on hän ko. kalenteriviikon aikana sovittelun piirissä. Myös viikko 13.–
19.2. sovitellaan, koska D:lla on tuloa keikkatöistä. Maanantailta ja tiistailta 20.–21.2. etuus
maksetaan täytenä. Työpäiviltä 22.–24.2. etuutta ei makseta, koska D ei ole lomautettu.
Kalenteriviikoista 6.–19.2. muodostetaan erityinen sovittelujakso. Palkkana
otetaan huomioon ko. aikana tehdystä keikkatyöstä ja kokoaikatyöstä
maksettu palkka. Palkka muutetaan laskennalliseksi jakamalla se
laskennallisten työpäivien lukumäärällä (10) ja kertomalla luvulla 21,5.
159
1.8.2.1.3. Satunnainen kokoaikatyö
Työn satunnaisuus
Yksi vai useampi kokoaikatyö
Satunnaista kokoaikatyötä tekevä henkilö on oikeutettu soviteltuun työttömyysetuuteen.
Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työtä:
• jossa työaika ylittää 80 % (31.12.2011 asti 75 %) alalla sovellettavasta kokoaikaisen
työntekijän enimmäistyöajasta. (TTL 1290/2002 1 luku 5 § 4 kohta)
viikossa. Henkilön viikoittaisen työajan ylittäessä 80 % (31.12.2011 asti 75 %) 40 tunnista,
kyseessä on kokoaikatyö.
Jos työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % (31.12.2011 asti 75 %) kokoaikaisen
työntekijän enimmäistyöajasta, työtä pidetään sovitteluperusteen kannalta osa-aikaisena, vaikka
työaika välillä ylittäisikin työaikarajan:
Esimerkki 1
A tekee työsopimuksen toistaiseksi voimassa olevasta osa-aikatyöstä. Sopimuksen
mukainen työaika on enintään 80 % kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Kolmena
peräkkäisenä viikkona A:n työaika ylittää 80 %. Työajan ylityksestä huolimatta työtä pidetään
sovitteluperusteen kannalta kokonaisuudessaan osa-aikatyönä. Työstä saatu tulo sovitellaan
TTL 4 luvun 1 §:n 1 kohdan perusteella, edellyttäen, että 4 luvun 3 §:n työaikaraja ei ylity.
Työn satunnaisuus
Sovittelun piirissä on ainoastaan satunnainen kokoaikatyö. Satunnaisella kokoaikatyöllä
tarkoitetaan enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä. Kaksi viikkoa on esimerkiksi ajanjakso,
joka alkaa keskiviikkona, kestää koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon tiistaina.
Jos kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, soviteltua peruspäivärahaa ei makseta, vaan henkilölle
maksetaan täyttä työttömyysetuutta työn alkamiseen asti ja taas työn päättymisen jälkeen.
Kokoaikatyön ajalta työttömyysetuutta ei makseta lainkaan.
Esimerkki 2
A ottaa vastaa määräaikaisen kokoaikaisen työn, joka alkaa keskiviikkona, kestää
koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon tiistaina. Kyseessä on
enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, joten työstä saatu tulo sovitellaan.
Esimerkki 3
B ottaa vastaa määräaikaisen kokoaikaisen työn, joka alkaa keskiviikkona, kestää
koko seuraavan viikon ja päättyy sitä seuraavan viikon torstaina. Kyseessä on
yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, joten työttömyysetuutta ei makseta työn
ajalta lainkaan. Ennen ja jälkeen työsuhteen maksetaan täysi työttömyysetuus.
160
Yksi vai useampi kokoaikatyö
Yhtenä kokoaikatyönä pidetään myös kahta tai useampaa samalle työnantajalle tehtyä
työsuhdetta, jos työsuhteet seuraavat välittömästi toisiaan.
Esimerkki 4
A solmii työnantaja B:n kanssa kokoaikaisen työsuhteen, joka kestää maanantaista
perjantaihin. Tämän jälkeen A ja B solmivat toisen kokoaikaisen työsuhteen
seuraavaksi kahdeksi kalenteriviikoksi. Koska lauantai ja sunnuntai eivät ole alalla
työpäiviä, työsuhteiden katsotaan seuranneen välittömästi toisiaan niiden välissä
olleesta viikonlopusta huolimatta. Sovittelun kannalta kyse on yhdestä, yli kaksi
viikkoa kestävästä kokoaikaisesta työsuhteesta, joka ei kuulu sovittelun piiriin.
Yhtenä kokoaikatyönä ei sen sijaan pidetä työsuhteita eri työnantajiin, vaikka ne seuraisivatkin
välittömästi toisiaan. Tällöin työsuhteet käsitellään erikseen ja työsuhteiden kestosta riippuen töistä
saadut tulot joko sovitellaan tai jätetään sovittelematta.
Esimerkki 5
C solmii työnantaja D:n kanssa kokoaikaisen työsuhteen, joka kestää maanantaista
perjantaihin. Tämän jälkeen C solmii työnantaja E:n kanssa toisen kokoaikaisen työsuhteen
seuraavaksi kahdeksi kalenteriviikoksi. Koska kyse on kahdesta eri työnantajasta, työsuhteita
ei pidetä yhtenä työsuhteena. Sovittelun kannalta kyse on kahdesta enintään kaksi viikkoa
kestävästä kokoaikaisesta työsuhteesta, jotka molemmat kuuluvat sovittelun piiriin.
Kokoaikatyönä ei pidetä useampaa samanaikaista, joko yhdelle tai useammalle työnantajalle
tehtävää osa-aikatyötä, vaikka työsuhteiden yhteenlaskettu työaika ylittäisikin 80 % (31.12.2011
asti 75 %) kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta.
Esimerkki 6
A tekee jatkuvaa osa-aika työtä. Osa-aikatyönsä kestäessä hän ottaa vastaan toisen, kolme
viikkoa kestävän osa-aikatyön. Kahden osa-aikaisen työn yhteenlaskettu työaika ylittää 80 %
kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työaikarajan ylityksestä huolimatta kyseessä
on sovitteluperusteen kannalta osa-aikatyö, josta saatu palkka sovitellaan TTL 4 luvun 1 §:n
1 kohdan perusteella edellyttäen, ettei 4 luvun 3 §:n tarkoittama 80 %:n työaikaraja ylity.
1.8.2.1.4. Yritystoiminnasta saatu tulo
Henkilöllä, jolla on tuloa yritystoiminnasta tai yritystoimintaa vastaavasta omasta työstä, on
oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Merkitystä ei ole sillä, onko tulo saatu ennen vai jälkeen
työttömyyden alkamista aloitetusta yritystoiminnasta.
Yritystulon sovittelu edellyttää, että tulo on saatu TTL 1290/2002 1 luku 6 §:ssä tarkoitetusta
yritystoiminnasta. Jos tulo saadaan muusta kuin 1 luvun 6 §:n tarkoittamasta toiminnasta, tuloa ei
sovitella TTL 4 luvun 1 §:n 4 kohdan perusteella.
Esimerkki 1
A on ennen työttömyyttään toiminut X Oy:n toimitusjohtajana omistaen yhtiöstä
10 %. Työttömyysaikanaan hänellä on yhtiöstä osinkotuloa. Koska tulo ei ole
ansaittu TTL 1 luvun 6 §:n tarkoittamassa yrittäjäasemassa, tuloa ei sovitella. A:lle
161
maksetaan täysi työttömyysetuus edellyttäen, että hän on saanut esteettömän
työvoimapoliittisen lausunnon. Jos A:n omistusosuus olisi ollut 15 % tai
suurempi, hän olisi täyttänyt 6 §:n yrittäjämääritelmän ja osinkotulo olisi soviteltu.
Työttömyysturvalakiin 1.1.2016 voimaan tulleen yrittäjämääritelmän muutoksen jälkeen
lähtökohtaisesti kaikki ansaintatarkoituksessa omaan lukuun tehtävä työ tehdään yrittäjänä.
Laajempi yrittäjämääritelmä kattaa täten siis 31.12.2015 asti omana työnä tehdyn työn.
Käytännön merkitystä tällä ei sovitteluoikeuden kannalta ole, sillä yritystoiminnan sivutoimisuus
voidaan todeta edelleen esimerkiksi TE-toimiston Y4-lausunnosta. Yrittäjämääritelmän
muutoksesta johtuen 1.1.2016 alkaen tehtävää omaa työtä ei enää lähtökohtaisesti tehdä
ansaintatarkoituksessa, joten tämän takia omasta työstä saatava tulo voi tulla ainoastaan
poikkeuksellisesti soviteltavaksi.
Soviteltavana yritystoiminnan tulona otetaan huomioon myös sellainen tulo, jonka henkilö
saa jo lopetetusta yritystoiminnasta. Tällaista tuloa ovat esimerkiksi vuosittain maksettavat
tekijänoikeuskorvaukset ja maatalousyrityksen lopettamiseen liittyvät, esim. usealle vuodelle
jaksotettavat karjanmyyntitulot. Myydystä maitokiintiöstä saatu tulo huomioidaan sen vuoden
tulona, jolloin maitokiintiön myyntiä koskeva kauppakirja on allekirjoitettu.
Esimerkki 2
B saa tekijänoikeuskorvauksia säveltämiensä kappaleiden radiosoitosta.
Tekijänoikeuskorvaukset maksetaan kahdesti vuodessa. Vaikka sävellystyö on työnhakijana
olevan B:n kertoman mukaan päättynyt, hänen saamansa tekijänoikeuskorvaukset
ovat soviteltavaa tuloa. Tekijänoikeuskorvaus kohdennetaan siten, että se jaetaan
maksamiskuukautta seuraaville kuudelle kuukaudelle. Jos tekijänoikeuskorvaus
maksettaisiin kerran vuodessa, se jaettaisiin maksamiskuukautta seuraaville 12 kuukaudelle.
Jos henkilö saa lopetetusta maatalousyrityksestä (lopettaminen = esteetön typo-lausunto)
yksinomaan pellonvuokratuloa, se katsotaan pääomatuloksi, eikä sitä oteta huomioon
soviteltavana tulona. Jos henkilö saa lopetetusta yritystoiminnasta pellonvuokratulon lisäksi
jotakin muuta maatalouden tulolähteen tuloa, kaikki tulot (myös pellonvuokra) otetaan sovittelussa
huomioon siltä osin, kuin ne ovat verotuksessa katsotut henkilön ansiotuloksi.
Palkanmaksu omasta työstä osuuskunnan tai muun yrityksen kautta
Työnhakija voi työllistyä omassa työssä tai sivutoimisena yrittäjänä ja laskuttaa tehdystä työstä
saatavan palkan osuuskunnan tai muun yrityksen kautta. Laskuttava yritys tai osuuskunta
antaa tehdystä työstä palkkatodistuksen, jossa työnantajaksi on merkitty esimerkiksi kyseinen
osuuskunta.
Kun asiakkaan toimittamasta palkkalaskelmasta on pääteltävissä, että kysymyksessä on
osuuskunnan tai muun laskutusyrityksen suorittama laskutuspalvelu asiakkaan puolesta,
pyydetään TE-toimistolta lausunto asiakkaan työskentelystä (onko kyse palkansaajana taikka
pää-, tai sivutoimisena yrittäjänä tehdystä työstä). Työvoimapoliittisen lausunnon perusteella
tehdään päätös asiakkaan oikeudesta työttömyysetuuteen ja mahdolliseen sovitteluun.
Jos TE-toimisto katsoo, että työ suoritetaan sivutoimisena yrittäjänä (lausunto Y4), pyydetään
asiakasta toimittamaan tuloselvitykset tehdystä työstä ja etuus sovitellaan. Jos TE-toimisto katsoo
asiakkaan päätoimiseksi yrittäjäksi (lausunto Y2) tai päätoimisesti omaa työtä tekeväksi (lausunto
Y3), annetaan asiakkaalle hylkäävä päätös päätoimisen yritystoiminnan harjoittamisen johdosta.
Ennen työttömyysturvalakiin 1.1.2016 voimaan tullutta yrittäjämääritelmän muutosta, osuuskunnan
tai muun yrityksen kautta tehty työ katsottiin usein omaksi työksi. Etenkin siirtymävaiheessa oma
työ voi edelleen esiintyä esimerkiksi TE-toimiston antamissa lausuntojen perusteluissa. Kela tutkii
kuitenkin itsenäisesti työn vaikutuksen sovitteluun.
162
Käytännössä osuuskunnan kautta työllistymisessä on kyse useimmiten yrittäjästä, jonka
yrittäjyys on luonteeltaan oman työpanoksen myymistä eikä varsinaisia yrityksen ylläpito- ja
hankintakustannuksia ole. Tällaisen henkilön esittämä ”palkkalaskelma” näyttää useimmiten
tavalliselta palkkalaskelmalta, mutta samaan työhön liittyvästä laskutusyrityksen tilityslaskelmasta
ilmenee mm. seuraavat seikat: arvonlisäveroton laskutus, vähennykset (esim. laskutusyrityksen
palveluprosentti), työnantajakulut, ennakonpidätyksen alaiset ansiot ja palkansaajan kulut.
Tuloselvityksissä on usein esitetty vähennykset, jotka omaa työtä tekevä saa tuloistaan tehdä ja
joita vastaavasti palkansaajalta ei vähennetä.
Perusperiaate sivutoimisesta yritystoiminnasta saatavien tulojen huomioimisessa sovittelussa on,
että tuloja arvioidaan mahdollisuuden mukaan edellisen vuoden verotettavan tulon perusteella.
Osalle sivutoimisista yrittäjistä edellisen kokonaisen vuoden tulon perusteella laskettu soviteltu
etuus on kuitenkin suositeltavampi, sillä silloin käytössä on koko vuoden tulo vähennyksineen. Jos
edellisen vuoden verotettavan tulon tietoja ei ole käytettävissä, tai verotustiedot ovat niin vanhoja,
että laskutusyrityksen palkkalaskelmista ilmenee paremmin asiakkaan ajantasainen tulotilanne,
voidaan sovittelussa käyttää laskutusyrityksen palkkalaskelmasta ilmenevää ennakonpidätyksen
alaista ansiota, johon ei sisälly työnantajakuluja, arvonlisäveroa, kirjanpitokuluja yms.
1.8.2.2. Sovittelujakso
Soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella. Sovittelujaksona
käytetään joko tavanomaista tai erityistä sovittelujaksoa.
Sovittelujakson käyttäminen
1.8.2.2.1. Tavanomainen sovittelujakso
Tavanomainen sovittelujakso on joko kuukausi tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso.
Kuukaudella tarkoitetaan joko kalenterikuukautta tai esimerkiksi aikaa tammikuun 15. päivästä
helmikuun 14. päivään.
Sovittelujakso valitaan sen mukaan, kumpi vaihtoehto on hakijan palkanmaksurytmin kannalta
sopivin. Jos palkka maksetaan kerran kuukaudessa, käytetään kuukauden sovittelujaksoa.
Jos palkka maksetaan kerran neljässä viikossa tai esim. kahden viikon välein, sovittelujaksona
käytetään neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksoa. Sovittelujakso ei voi koskaan olla pidempi,
kuin kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa.
1.8.2.2.2. Erityinen sovittelujakso
Tietyissä tilanteissa kuukauden tai neljän kalenteriviikon sovittelujakson käyttäminen ei ole
mahdollista. Tällöin käytetään tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempää sovittelujaksoa (erityinen
sovittelujakso).
Erityistä sovittelujaksoa käytetään seuraavissa tilanteissa:
1) Erityistä sovittelujaksoa tulee käyttää aina, kun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy
ajanjakso, jonka ajalta henkilö ei ole oikeutettu täyteen tai soviteltuun työttömyysetuuteen.
Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä haku- ja maksujakson osista, joille työttömyysetuuden
maksamisen este ei ulotu.
163
Erityistä sovittelujaksoa tulee käyttää aina, kun tavanomaisen sovittelujakson alkuun, loppuun tai
keskelle osuu ajanjakso, jolta henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, esim:
•
•
•
•
•
•
yli kahden viikon kokoaikatyö;
80 % (31.12.2011 asti 75 %) työaikarajan ylittävä viikko;
omavastuu-, odotus- tai etuuden jaksotusaika;
koulutustukijakso;
sairausaika; tai
äitiys- tai isyysvapaa-aika.
Tällaisena aikana henkilö siirtyy työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle, joten kyseiselle ajalle
ei voida kohdistaa myöskään sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä
tavanomaisen sovittelujakson osista, joille työttömyysetuuden saamisen estävä aika ei ulotu.
Jos tavanomaiselle sovittelujaksolle osuu ajanjakso, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen yksinomaan sen takia, että hänen työnhakunsa ei ole ollut voimassa,
käytetään aina tavanomaista kuukauden tai neljän kalenteriviikon sovittelujaksoa. Tämä siksi, ettei
työnhakija katkaisemalla työnhakunsa esim. keikkatyön ajaksi voisi välttyä työtulon sovittelulta.
Jos aikana, jona henkilön työnhaku ei ole voimassa, on olemassa muukin työttömyysetuuden
saamisen este, esim. lomakorvauksen jaksotus, käytetään kuitenkin erityistä sovittelujaksoa.
2) Erityistä sovittelujaksoa käytetään myös silloin, kun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy
sellaisia ajanjaksoja, joilta työnhakijalla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen. Tätä sovelletaan
sovittelujaksoihin, jotka alkavat 1.1.2012 tai sen jälkeen. Muutos liittyy lyhennetyn työviikon
ja kokoaikaisen lomautuksen tilanteisiin, kun henkilöllä on oikeus lomautusajalta täyteen
työttömyysetuuteen. Sovittelujaksoa lyhennetään näitä ajanjaksoja vastaavasti.
Jos sovittelujaksolle sisältyy siis ajanjaksoja, joiden ajalta henkilöllä on oikeus täyteen
työttömyysetuuteen (lyhennetyn työviikon lomautuspäivät ja kokoaikainen lomautus), ja / tai
ajanjaksoja, joiden ajalta henkilöllä ei ole etuusoikeutta (esimerkiksi omavastuuaika, lyhennetyn
työviikon työpäivät tai kokoaikaisen lomautuksen työviikot), sovittelujaksoa lyhennetään näitä
ajanjaksoja vastaavasti. Tällöin erityinen sovittelujakso on sen ajan mittainen, jolta henkilöllä on
oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.
Esimerkki 1
A tekee osa-aikatyötä 4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Hänelle
maksetaan soviteltua työttömyysetuutta. A lomautetaan siten, että hän on joka
toisen viikon kokonaan lomautettu ja joka toisen viikon normaaliin tapaan osaaikatyössä 4 tuntia päivässä. Sovittelujakso on 30.1.–26.2.2012.
Kokonaan lomautetuilta viikoilta eli ajoilta 30.1.–5.2.2012 ja13.–19.2.2012 etuus
maksetaan täytenä. Niiltä viikoilta, joina A tekee osa-aikatyötä, eli viikoilta 6.–
12.2.2012 ja 20.–26.2.2012 A on sovittelun piirissä. Koska sovittelujaksolle
sisältyy ajanjaksoja, jolta A:lla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen, käytetään
erityistä sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso muodostetaan niistä viikoista,
joiden ajalta A:lla on oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, eli viikoista 6.–
12.2.2012 ja 20.–26.2.2012. Näiltä viikoilta ansaittu palkka lasketaan yhteen ja
muutetaan laskennalliseksi jakamalla se laskennallisten työpäivien lukumäärällä
(10) ja kertomalla luvulla 21,5.
3) Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää silloin, kun yli neljän viikon osa-aikatyö alkaa.
Yli neljän viikon osa-aikatyön alkaessa erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää vain siinä
tarkoituksessa, että sovittelujakso jatkossa vastaa paremmin henkilön palkanmaksurytmiä.
Erityistä sovittelujaksoa ei voida käyttää osa-aikatyön kestäessä tai sen päättyessä.
164
1.8.2.3. Työaikatarkastelu
Henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, jos hänen työaikansa ylittää 80 % alalla
sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. 80 % työaikarajaa sovelletaan,
jos henkilön sovittelujakso alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen. Jos sovittelujakso alkaa viimeistään
31.12.2011, työaikaraja on 75 %.
Jos alalla ei ole työehtosopimusta, jossa enimmäistyöajasta olisi sovittu, vertailu tehdään
työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan, joka on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40
tuntia viikossa.
Työaikaa ei tarkastella, jos sovittelu perustuu yritystoiminnasta tai sitä vastaavasta omasta työstä
saatuun tuloon. Kelan toimiston tulee kuitenkin seurata sivutoimisen yritystoiminnan työajan
kehittymistä. Jos toiminta laajenee olennaisesti, toimiston tulee pyytää työvoimaviranomaiselta
tarvittaessa lausuntoa siitä, voidaanko työnhakijaa edelleen pitää työttömänä.
1.8.2.3.1. Työaika
Työaikatarkastelussa otetaan huomioon henkilön tekemät todelliset työtunnit. Työaikana otetaan
huomioon myös työaikapankkiin säästetty ja sieltä nostettu työaika.
Ns. jaksotyössä todellisten työtuntien selvittämistä ei edellytetä.
Jaksotyöllä eli periodityöllä tarkoitetaan työtä, jossa työntekijällä ei ole kiinteää päivittäistä tai
viikoittaista työaikaa, vaan työaika tasoittuu sovitun tasoittumisjakson aikana tiettyyn tuntimäärään.
Jaksotyötä saadaan teettää vain työsopimuslain 7 §:ssä säännellyillä aloilla. Jaksotyötä
tehdään yleisesti aloilla, joilla vaaditaan ympärivuorokautista työntekoa, esim. poliisitoimessa ja
sairaaloissa. Jaksotyötä kutsutaan yleisesti myös periodityöksi tai epäsäännölliseksi vuorotyöksi.
Alat, joilla jaksotyötä saadaan teettää, ovat:
1) poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitokset, ei kuitenkaan näiden
laitosten kone- ja korjauspajat eikä rakennustyö;
2) sairaalat, terveyskeskukset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit,
kesäsiirtolat, huolto- ja muut vastaavat laitokset sekä vankilat;
3) henkilö- ja tavarankuljetukset, kanavat, kääntösillat ja lossit;
4) aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyö;
5) alusten koeajon aikana tehtävät työ;
6) maastossa tehtävä koneellinen metsä-, metsänparannus- ja puutavaran
lähikuljetustyö;
7) kotitaloustyö;
8) vartiointityö;
9) meijeriliikkeet;
10) majoitus- ja ravitsemisliikkeet; sekä
11) taide- ja huvittelulaitokset sekä elokuvien valmistamot ja tarkastamot, ei
kuitenkaan näiden laitosten työpajat.
Lisäksi aloja, joilla ei sovelleta työaikalakia ja joilla voidaan käyttää jaksotyötä, ovat:
165
1) työ, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella
on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan
johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana
itsenäisenä tehtävänä;
2) työntekijät, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia evankelis-luterilaisessa
kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa
yhteisössä;
3) työ, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida
katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä;
4) metsä-, metsänparannus- ja uittotyö ja näihin liittyvä työhön lukuun ottamatta
maastossa tehtävää koneellista metsä-, metsänparannus- ja puutavaran
lähikuljetustyötä;
5) perhepäivähoito;
6) työnantajan perheenjäsenten työ;
7) poronhoito;
8) kalastus ja siihen välittömästi liittyvä saaliin käsittely;
9) työ, jossa noudatettavasta työajasta on säädetty erikseen tai joka jonkin muun
työaikaa koskevan lain soveltamisalaan kuuluvana on siinä vapautettu työajan
rajoituksista; ja
10) puolustuslaitoksen virkamiesten eikä rajavartiolaitoksen virkamiesten työ.
Edellä lueteltuja töitä pidetään työttömyysetuuden sovittelussa jaksotyönä.
Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työaikana otetaan huomioon työsopimuksessa sovittu,
kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika. Muussa kuin kuukausipalkkaisessa
jaksotyössä työaikatarkastelussa työaikana otetaan huomioon työsopimuksessa sovittu
säännöllinen työaika. Sekä keskimääräisen, että säännöllisen työajan ylittävät työtunnit otetaan
huomioon todellisten työtuntien mukaan.
Provisiopalkkaisessa työssä sekä työssä, jota tehdään muualla kuin työnantajan tiloissa,
työnantajalla ei yleensä ole mahdollisuutta valvoa työntekijän työaikaa. Jos työaikaa ei voida
valvoa, työn osa-aikaisuutta ei voida todeta, eikä soviteltua työttömyysetuutta maksaa. Sovitellun
etuuden maksamiselle ei ole kuitenkaan estettä, jos hakija pystyy esittämään luotettavan
selvityksen työnantajan mahdollisuudesta valvoa hänen työaikaansa. Luotettavana selvityksenä
voidaan pitää esimerkiksi työnantajan ylläpitämää tai hyväksymää työaikaseurantaa, jonka
perusteella palkka maksetaan tai selvitystä siitä, että työ tehdään työnantajan toimitiloissa
etukäteen sovitun työajan puitteissa.
Jos henkilöllä on työaikatarkastelujaksolla useampia soviteltavia työsuhteita, työsuhteissa tehdyt
työajat lasketaan yhteen. Jos kaikkiin työsuhteisiin sovelletaan samaa enimmäistyöaikaa, esim.
40 tuntia viikossa, yhteenlaskettua työaikaa verrataan tähän. Jos työajan tarkastelujaksoon
166
sisältyy työsuhteita, joihin sovelletaan toisistaan poikkeavia enimmäistyöaikoja, on työaikaedellytys
selvitettävä kunkin enimmäistyöajan osalta erikseen.
Esimerkki
X tekee kahta osa-aikatyötä. Osa-aikatyö A:n enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa ja
osa-aikatyö B:n 40 tuntia viikossa. X tekee neljän viikon tarkastelujaksolla osa-aikatyö A:ta
80 tuntia ja osa-aikatyö B:tä kahdeksan tuntia. Osa-aikatyö A:n työaika 80 tuntia on 53 %
enimmäistyöajasta 37,5 tuntia viikossa ja osa-aikatyö B:n työaika kahdeksan tuntia on 5 %:ia
enimmäistyöajasta 40 tuntia viikossa. Koska yhteenlaskettu työaika 58 % ei ylitä työaikarajaa
80 %, soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa.
1.8.2.3.2. Työajan tarkastelujakso
Henkilön työaikaa verrataan enimmäistyöaikaan työajan tarkastelujaksolla. Tarkastelujakson
pituus riippuu sovitteluperusteesta. Jaksotyölle on säädetty oma työajan tarkastelujakso.
1.8.2.3.2.1. Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö
Kun sovittelu perustuu osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tekemiseen
(TTL 4 luvun 1 §:n 1 ja 3 kohdat), työajan tarkastelujakso on sama kuin sovittelujakso; joko
tavanomainen sovittelujakso tai tätä lyhyempi erityinen sovittelujakso.
Erityisen sovittelujakson enimmäistyöaika saadaan jakamalla viikon enimmäistyöaika viidellä ja
kertomalla se sovittelujaksoon sisältyvien korvauspäivien määrällä.
Esimerkki
A työskentelee alalla, jossa enimmäistyöaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. A:n oma työaika
vaihtelee. Hän saa soviteltua työttömyysetuutta ja hänen tavanomainen sovittelujaksonsa
on kalenterikuukausi. Toukokuussa 2012 A on saanut sairauspäivärahaa 10.–24.5.,
joten hänelle joudutaan tekemään erityinen sovittelujakso ajoille 1.–9. ja 25.–31.5.2012.
Ajalla 1.–9.5. työtunteja on ollut 24 ja ajalla 25.–31.5. 30. Työtunteja on ollut erityisellä
sovittelujaksolla yhteensä 54. Erityisen sovittelujaksoon sisältyy 10 korvauspäivää. Erityisen
sovittelujakson enimmäistyöaika on siten 38,25 tuntia: 5 x 10 = 76,50 tuntia. Siitä 80 %
on 61,2 tuntia. Koska A:n työaika on erityisellä sovittelujaksolla (54 tuntia) on alle 80 %
alalla sovellettavasta enimmäistyöajasta, hänelle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta.
1.8.2.3.2.2. Työajan lyhentäminen lomautuksella
Kun sovittelu perustuu päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentämiseen lomautuksella tai
henkilön työnteon estymiseen toisten työntekijöiden lakon tai työsulun takia (TTL 4 luvun 1 §:n
2 kohta), työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Kalenteriviikkokohtaista tarkastelujaksoa
käytetään silloinkin, kun työnhakija lomautuksen aikana ottaa vastaan muuta sovittelun piirissä
olevaa työtä, esim. enintään kahden viikon kestoisen kokoaikatyön.
1.8.2.3.2.3. Jaksotyö
Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työajan tarkastelujakso on kuukausi. Muussa kuin
kuukausipalkkaisessa jaksotyössä työajan tarkastelujakso on työajan tasoittumisjakso eli periodi.
167
Työaikarajan ylittäminen työaikaa tasoittumisjaksoittain tarkasteltaessa merkitsee sitä, että
hakijalla ei ole lainkaan oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen tasoittumisjakson ajalta.
Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on kolmen viikon pituisena
tasoittumisjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena tasoittumisjaksona enintään
80 tuntia. Sovittelussa käytetään periodin pituisia työaikatarkastelujaksoja vain, jos kyse on
työaikalain 7 §:ssä luetelluista aloista tai aloista, joilla työaikalakia ei sovelleta. Alat on lueteltu
kappaleessa Työaika.
Jos työssä on sovittu edellä mainittua pidemmistä tasoittumisjaksoista, ei tätä työtä pidetä
sovittelussa jaksotyönä, vaan työaikaa tarkastellaan pääsäännön mukaisesti sovittelujaksoittain.
Tämä siksi, ettei Kela muussa tapauksessa voisi varmistua työaikarajojen alittumisesta
pitkien tasoittumisjaksojen ollessa kyseessä ennen kuin koko jakso olisi kulunut. Tämä
viivästyttäisi kohtuuttomasti etuuden maksamista. Kun kyse on tällaisista kahta tai kolmea viikkoa
pidemmistä tasoittumisjaksoista, verrataan todellisuudessa tehtyä työaikaa sovittelujaksoittain
alalla sovellettavaan kokoaikatyöntekijän työaikaan, joka saadaan, kun tasoittumisjakson
kokonaistyöaika jaetaan siihen sisältyvien viikkojen lukumäärällä.
1.8.2.4. Soviteltava tulo
Soviteltavana tulona otetaan huomioon työ- tai virkasuhteeseen perustuva palkka tai muu
ansiotulona pidettävä vastike, joka on saatu korvauksena työstä. Tällaisena vastikkeena
pidetään myös työaikapankkiin säästettyjä tai sieltä nostettuja ansioita. Pelastustoimintaan
osallistumisesta saatu tulo otetaan sovittelussa kuitenkin huomioon vain suojaosuuden ylittäviltä
osin. Yritystoiminnasta tai siihen rinnastettavasta omasta työstä saadusta tulosta otetaan
huomioon tulon ansiotulo-osuus.
Muusta kuin työ- tai virkasuhteesta tai yritystoiminnasta tai sitä vastaavasta omasta työstä saatua
tuloa ei sovitella. Esim. sosiaalihuoltolain mukaisesta omaishoitotyöstä tai perhehoitajalain
mukaisesta perhehoitotyöstä saatua tuloa ei sovitella osa-aikatyön tulona, koska työ ei perustu
työ- tai virkasuhteeseen. Omaishoidosta tai perhehoidosta saatua tuloa ei voida sovitella
myöskään omana työnä, koska kyseistä toimintaa ei harjoiteta ansaintatarkoituksessa.
Samalla perusteella myöskään tukihenkilötoiminnasta saatuja palkkioita ei sovitella. Omaistai perhehoitotyö voi kuitenkin olla niin työllistävää, että ettei omaistai perhehoitajaa voida
katsoa työttömäksi työnhakijaksi. Kelan toimiston tulee tarvittaessa pyytää asiasta työja elinkeinotoimiston lausunto. Jos lausunto on esteetön, työttömyysetuus myönnetään
täysimääräisenä.
Myöskään kunnallisia, valtiollisia, kirkollisia tai muita julkisoikeudellisia luottamustoimia ei
tehdä työ- tai virkasuhteessa, joten niistä saatuja kokouspalkkiota tai muita tuloja ei sovitella.
Luottamustoimen vaatima työmäärä saattaa kuitenkin olla niin suuri, ettei sen hoitajaa voida
pitää työttömänä työnhakijana niinä päivinä, kun luottamustoimea hoidetaan (esim. lautamiehet
käräjäoikeuden istuntopäivinä). Näissäkin tilanteissa hakijan työttömyydestä tulee tarvittaessa
pyytää työvoimapoliittinen lausunto. Jos lausunto on esteetön, työttömyysetuus myönnetään
täysimääräisenä.
Henkilö voi saada luottamustoimen palkkioita myös yksityisoikeudellisesta yhteisöstä esimerkiksi
osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön maksamina kokouspalkkioina, kiinteinä
kuukausipalkkioina tai muina vastaavina etuuksina. Silloin, kun palkkion maksaminen ei millään
tavalla liity henkilön ammattiin, työskentelyyn tai elinkeinon harjoittamiseen, kyse ei ole omasta
työstä eikä palkkioita sovitella.
Soviteltavasta tulosta on säädetty tarkemmin työttömyysetuutta määrättäessä huomioon
otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 ja 9 §:ssä. Asetuksen 8 §:ssä luetellaan
168
ne tulot, jotka otetaan huomioon työttömyysetuutta soviteltaessa. Asetuksen 9 §:ssä luetellaan ne
tulot, joita sovittelussa ei oteta huomioon. Kumpikaan luettelo ei ole tyhjentävä.
Sovittelussa huomioon otettavat tulot
1.8.2.4.1. Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla
Kun käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa,
sovittelussa otetaan huomioon kaikki sovittelujakson tulot. Tulot otetaan huomioon siltäkin
sovittelujakson ajalta, jona henkilön työnhaku ei ole ollut voimassa. Ajalta, jona työnhaku ei
ole ollut voimassa, oikeus työttömyysetuuteen evätään työvoimapoliittisella perusteella (TTL
1290/2002 2 luku 1 §).
Tavanomaisella sovittelujaksolla tuloja ei koskaan muunneta laskennalliseksi, vaan huomioon
otetaan sovittelujakson todellinen tulo.
Sovittelutilanteita
1.8.2.4.2. Tulo erityisellä sovittelujaksolla
Kun käytetään tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempää erityistä sovittelujaksoa, sovittelussa
otetaan huomioon vain erityisen sovittelujakson aikana saatu tulo. Tällöin sovitellaan ainoastaan
se tulo, joka on ansaittu siltä ajalta, jonne etuuden maksamisen este ei ulotu. Ajalta, jolta henkilö
ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen tai jolta henkilö on oikeutettu täyteen työttömyysetuuteen,
ja joka on jätetty erityisen sovittelujakson ulkopuolelle, ei oteta huomioon mitään tuloja. Tällaisia
aikoja voivat olla esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, etuuden jaksotusaika,
sairausaika tms. Sovittelussa ei tällöin oteta huomioon tuloja, jotka on ansaittu esteen
voimassaoloaikana.
Erityisen sovittelujakson tulo on aina muutettava vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen
kuukausitulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä
saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä (viisi päivää / viikko).
Esimerkki
Osa-aikaista työtä tekevä A on hakenut työttömyysetuutta ajalta 1.–31.3.2004. Osa-aikatyön
palkka on kyseisenä ajanjaksona ollut 1 000 euroa. Osa-aikaisen työn ohessa A:lla on ollut yli
kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö ajalla 12.–27.3.2004. Kokoaikatyön palkka on ollut 850 euroa.
Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, joten sovittelussa
on käytettävä erityistä sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso koostuu ajoista 1.–11.3. ja 28.–
31.3.2004. Tältä ajalta A on palkkatodistuksen mukaan ansainnut osa-aikatyön palkkaa 700
euroa. Tämä erityisen sovittelujakson ajalta saatu osa- aikatyön palkka otetaan huomioon
soviteltavana tulona. Ajalta 12.–27.3. saatua kokoaikatyön palkkaa 850 euroa ja osa-aikatyön
palkkaa 300 euroa ei oteta huomioon.
Koska käytetään erityistä sovittelujaksoa, 700 euron tulo on muutettava vastaamaan
kuukausituloa. 700 euroa jaetaan päiväpalkan saamiseksi sovittelujakson laskennallisten
työpäivien määrällä (700 : 12 = 58,33 euroa / päivä). Päiväpalkka kerrotaan luvulla 21,5 (58,33 x
21,5 = 1 254,09 euroa). A:n työtulona käytetään laskennallista kuukausituloa 1 254,09 euroa.
Sovittelutilanteita
169
1.8.2.5. Tulojen kohdentaminen
Tulojen kohdentamisella tarkoitetaan sitä, mille ajanjaksolle työnhakijan työttömyysaikana saama
palkka- tai muu ansiotulo sovitellaan. Pääsäänöisesti tulo sovitellaan sille ajanjaksolle, jona tulo on
ansaittu (ansaintaperiaate). Poikkeuksellisesti tulo voidaan sovitella sen ajankohdan mukaisesti,
jona se on maksettu (maksuperiaate).
1.8.2.5.1. Ansaintaperiaate
Sovittelussa noudatetaan pääsääntöisesti ansaintaperiaatetta. Periaatteen mukaisesti sovittelussa
otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaittu tulo riippumatta siitä, milloin tulo on työnhakijalle
tosiasiallisesti maksettu.
1.8.2.5.2. Maksuperiaate
Tietyissä tilanteissa ansaintaperiaatteesta voidaan poiketa ja ottaa tulo huomioon sen
sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu (maksuperiaate).
Lomaraha otetaan huomioon sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu.
Osa-aikatyöhön tai enintään kaksi viikkoa kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuva lomakorvaus
otetaan huomioon maksamisajankohdan tulona, jos henkilö on maksamisajankohtana sovittelun
piirissä. Yli kaksi viikkoa kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuvaa lomakorvausta ei oteta
huomioon sovittelussa.
Maksuperiaatetta voidaan käyttää myös silloin, kun henkilölle maksetaan peruspalkan
ohessa edellisvuoden palkanlisiä. Tällaiset lisät voidaan ottaa huomioon maksuajankohdan
tulona. Poikkeaminen on mahdollista kuitenkin vain silloin, kun kyseessä on alalla vakiintunut
palkanmaksukäytäntö, johon työnhakija itse ei voi vaikuttaa.
Maksuperiaatetta sovelletaan myös jälkikäteen maksettaviin tulospalkkioihin tai
immateriaalioikeudellisiin tuloihin, kuten esimerkiksi tekijäoikeuskorvauksiin, lisenssimaksuihin
ja rojalteihin. Tällaiset tulot sovitellaan maksuperiaatteen mukaan sille ajanjaksolle, jonka
aikaiseen tulotasoon niiden katsotaan vaikuttavan. Siten esimerkiksi tulospalkkio kohdennetaan
maksamisesta eteenpäin sille jaksolle, joka kuluu seuraavan tulospalkkion maksamiseen. Toisin
kuin muiden sovitteluperusteiden kohdalla, sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä saatu
tulo voidaan sovitella myös silloin, kun tällaisesta toiminnasta kertyy tuloa toiminnan harjoittamisen
loppumisen jälkeen, vaikkei muuta sovitteluperustetta olisikaan olemassa.
Tekijänoikeuskorvausten sovittelu
Tekijänoikeuskorvaukset ovat luovan työn tekijälle maksettuja korvauksia siitä, että hänen
työnsä tulosta käytetään. Esimerkiksi liiketiloissa soitetusta taustamusiikista maksetaan Gramexkorvauksia. Suomessa toimii kuusi tekijänoikeusjärjestöä: Teosto, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto,
Gramex ja Tuotos. Järjestöt maksavat tekijänoikeuskorvauksia tekijänoikeussuojan alaisista
teoksista, jotka voivat olla esimerkiksi kirjallisia teoksia, musiikkia (sanoitukset, sävellykset,
sovitukset), kuvataiteen teoksia, valokuvia, näyttämö- ja elokuvateoksia, tietokoneohjelmia tai
karttoja. Maksetut tekijänoikeuskorvaukset vaihtelevat suuruudeltaan.
Tekijänoikeuskorvaukset otetaan huomioon työttömyysetuuden sovittelussa maksuperiaatteen
mukaisesti, eli tulo huomioidaan sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu.
Työttömyysaikana maksettavat tekijänoikeuskorvaukset voidaan sovitella, vaikka niiden
perusteena oleva toiminta olisi jo loppunut.
170
Tekijänoikeusjärjestöt tilittävät korvauksia omien tilitysaikataulujensa mukaan yhden tai useamman
kerran vuoden aikana. Esimerkiksi Gramex tilittää korvaukset kerran vuodessa ja Teosto edelleen
pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Tekijänoikeuskorvaukset sovitellaan maksamisajankohdan
mukaan sille ajalle, jolla korvauksen katsotaan vaikuttavan henkilön tulotasoon. Kahdesti
vuodessa maksettava korvaus kohdennetaan maksamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta
kuudelle kuukaudelle ja kerran vuodessa maksettu korvaus maksamisajankohtaa seuraavan
kuukauden alusta 12 kuukaudelle.
Esimerkki 1
A:n omistaman osakeyhtiö X:n toiminta on päättynyt. Vielä yritystoiminnan päättymisen
jälkeenkin Teosto maksaa tekijänoikeuskorvauksia X Oy:n toiminnasta. Korvaukset maksetaan
kaksi kertaa vuodessa. Vaikka korvauksien perusteena oleva toiminta on tapahtunut jo aiemmin
ja vaikka X Oy on jo lopettanut toimintansa, tekijänoikeuskorvaukset otetaan huomioon
A:n soviteltavana tulona. Ne sovitellaan maksamisperiaatteen mukaisesti kohdentamalla
korvaus sen maksukuukautta seuraaville kuudelle kuukaudelle. Jos kyseessä olisi kerran
vuodessa maksettava korvaus, se kohdennettaisiin korvauksen maksukuukautta seuraaville 12
kuukaudelle.
Jos näiden säännöllisten tilitysten lisäksi etuuden saajalle maksetaan myös epäsäännöllisiä
välitilityksiä (esimerkiksi ulkomaan käyttökorvauksia), jaksotetaan nämä välitilitykset aina
maksamisajankohtaa seuraavan kuukauden alusta kuudelle kuukaudelle. Jotta soviteltavan tulon
määrä huomioidaan oikein, on jaksotusten huolellinen dokumentointi OIWAan tärkeää.
Esimerkki 2
Gramex maksaa B:lle tekijänoikeuskorvauksia kerran vuodessa. Joulukuussa 2011 Gramex
maksaa B:lle 2400 euroa. B:lle maksetaan epäsäännöllisiä tekijänoikeuskorvaustilityksiä lisäksi
seuraavasti:
• 1.1.2012 maksetaan 1000 euroa.
Tämän jälkeen tilityksiä ei ole.
Gramexin kerran vuodessa säännöllisesti maksettava korvaus jaksotetaan maksukuukautta
seuraaville 12 kuukaudelle eli ajalle 1.1.2012 – 31.12.2012. Epäsäännöllisesti maksettavat
välitilitykset kohdennetaan maksukuukautta seuraavalle kuudelle kuukaudelle seuraavasti:
• 1.1.2012 maksettu erä sovitellaan ajalle 1.2.2012 – 31.7.2012
• 1.4.2012 maksettu erä sovitellaan ajalle 1.5.2012 – 31.10.2012
• 1.7.2012 maksettu erä sovitellaan ajalle 1.8.2012 – 31.1.2013.
Soviteltava tulo on:
•
•
•
•
•
•
ajalla 1.1. – 31.1.2012 200 euroa/kk (2400 / 12 = 200)
ajalla 1.2. – 30.4.2012 366,67 euroa/kk (1000 / 6 = 166,67 + 200 = 366,67)
ajalla 1.5. – 31.7.2012 400 euroa/kk (200 / 6 = 33,33 + 166,67 + 200 = 400)
ajalla 1.8. – 31.10.2012 400 euroa/kk (1000 / 6 = 166,67 +33,33 + 200 = 400)
ajalla 1.11. – 31.12.2012 366,67 euroa/kk (166,67 + 200 = 366,67)
ajalla 1.1. – 31.1.2013 166,67 euroa/kk.
1.1.2014 lukien on tullut voimaan soviteltavien tulojen suojaosasäännös. (TTL 4 luku 5 §)
Suoja-osaa sovelletaan 1.1.2014 tai sen jälkeen maksettujen tekijänoikeuspalkkioiden
sovittelussa. Suoja-osa on sovittelujaksokohtainen. (ks. Määrän laskenta ja suoja-osa).
171
Esimerkki 3
Gramex on maksanut 15.2.2014 säveltäjä C:lle vanhoista julkaisuista päätilityksenä
(vuositilityksenä) yhteensä 1200 euroa. Lisäksi Gramex on 16.4.2014 maksanut C:lle
välitilityksenä (satunnaisena tulona) tekijänoikeuspalkkiota 300 euroa. Tämän jälkeen tilityksiä ei
ole vuonna 2014.
Kerran vuodessa tuleva suoritus jaksotetaan seuraavan kuukauden alusta 12 kuukaudelle ja
välitilitys puolestaan epäsäännöllisten tekijänoikeuskorvausten säännön mukaan jaksotetaan
seuraavan kuukauden alusta kuudelle (6) kuukaudelle.
15.2.2014 maksettu 1200 euroa jaksotetaan seuraavan 12 kuukauden ajalle 1.3.2014 –
28.2.2015 (100 euroa kullekin kuukaudelle). 16.4.2014 maksettu 300 euroa jaksotetaan 6
kuukauden ajalle 1.5. - 30.10.2014 (50 euroa kullekin kuukaudelle). Tekijänoikeuspalkkioiden
määrä ei ylitä jaksotettujen maksujen päällekkäisiltäkään osin (esimerkiksi toukokuussa yhteensä
150 euroa) suojaosan määrää (300 euroa). C saa työttömyysetuuden täysimääräisesti.
1.8.2.5.3. Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle
Jos enintään kahden viikon kestoinen kokoaikatyö osuu kahdelle sovittelujaksolle, työstä saatu
tulo jaetaan ansaintaperiaatteen mukaisesti kummallekin sovittelujaksolle. Jos mahdollista,
jakaminen tehdään palkkatodistuksen perusteella. Jos palkkatodistuksesta ei käy ilmi, mikä osa
palkasta kohdistuu millekin sovittelujaksolle, palkka jaetaan laskennallisesti eli ansaittu palkka
jaetaan työpäivien lukumäärällä ja kohdennetaan sovittelujaksoille samassa suhteessa kuin
työpäivät.
Esimerkki
A on hakenut työttömyysetuutta ajalta 1.–31.3.2012. Hän on ollut kokoaikaisessa työssä ajalla
23.3.–5.4.2012 ja saanut palkkaa 1 000 euroa. Kokoaikatyön osuessa kahdelle sovittelujaksolle
työstä saatu tulo tulee jakaa niiden kesken. Koska A:n palkkatodistuksesta ei käy ilmi, miten
palkka jakautuu sovittelujaksoille, se täytyy jakaa laskennallisesti. Työstä saatu tulo jaetaan
päiväpalkan määrittämiseksi työsuhteeseen sisältyneillä 10 työpäivällä (1 000 : 10 = 100).
Päiväpalkka 100 euroa kerrotaan sovittelujaksoon 1.–31.3.2012 sisältyvillä kuudella työpäivällä,
joten tälle sovittelujaksolle tulosta kohdennetaan 600 euroa. Loput 400 euroa kohdennetaan
seuraavalle sovittelujaksolle.
1.8.2.6. Määrän laskenta ja suojaosa
1.1.2014 lukien soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus ja 50 % saadun tulon siitä
osasta, joka ylittää suoja-osan, voivat sovittelujakson aikana yhteensä nousta määrään, joka
etuutena muutoin olisi voitu maksaa.
Suoja-osan määrä on
1. 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana;
2. 300 euroa käytettäessä 4 §:n 2 mom. laskennallista tuloa ja
3. 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana
31.12.2013 saakka soviteltu työttömyysetuus on laskettu siten, että etuus ja 50 % saadusta tulosta
ovat voineet sovittelujakson aikana nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa.
Jokainen sovittelujaksolla ansaittu euro on vähentänyt työttömyysetuuden määrää 50 senttiä.
172
Jos henkilö saa sovittelujaksolla vähennettävää sosiaalietuutta, työttömyysetuudesta vähennetään
ensin sosiaalietuus.
31.12.2013 saakka sosiaalietuudella vähennetystä työttömyysetuudesta vähenne¬tään 50 %
sovittelussa huomioon otettavasta tulosta.
1.1.2014 lukien sosiaalietuudella vähennetystä työttömyysetuudesta vähennetään 50 % saadun
tulon siitä osasta, joka ylittää suojaosan.
Jos sovittelu kohdistuu tarveharkintaiseen työmarkkinatukeen, työmarkkinatukea alennetaan
ensin tarveharkinnan perusteella, jonka jälkeen tarveharkinnalla alennetusta työmarkkinatuesta
vähennetään 50 % saadun tulon siitä osasta joka ylittää suoja-osan 1.1.2014 lukien.
Työttömyysetuuteen, jota maksetaan 1.1.2014 tai sen jälkeen, sovelletaan uusia suojaosasäännöksiä,
Suoja-osasäännöksiä sovelletaan kaikkiin ammattiryhmiin, ja kaikkiin työttömyysetuuksiin.
Erityistä sovittelujaksoa tai laskennallista työtuloa käytettäessä tulo muutetaan ensi
laskennalliseksi työtuloksi, josta huomioidaan sovittelusta se osa, joka ylittää 300 euroa. Jos
henkilön erityisen sovittelujakson laskennallinen työtulo jää alle suojaosan, sovittelujaksolta
maksetaan muiden edellytysten täyttyessä täysi päiväraha.
Kelan järjestelmä laskee automaattisesti muutoksen myös vuoden 2013/2014 vaihteessa kesken
olevilla sovittelujaksoilla. Järjestelmä lisää fraasit ohjelmallisesti.
Suojaosa ei vapauta asiakasta ilmoittamasta saamiaan tuloja, vaan kaikki sovittelujaksolla ansaitut
tulot tulee suojaosuudesta huolimatta selvittää.
Esimerkki 1
A:n työttömyysetuuden sovittelujakso alkaa 16.12.2013 ja kestää 4
viikkoa. A:n osa-aikatyöstä saama palkka sovitellaan ilman suojaosaa 31.12.2013 saakka ja suoja-osa huomioon ottaen 1.1.2014 lukien.
Esimerkki 2
B on kuukauden sovittelujaksolla osa-aikatyössä, jossa hän saa tuloa yhteensä 800
euroa kuukaudessa. B:n peruspäivärahaa sovitellaan siten, että tulot huomioidaan
kuukauden sovittelujaksolla 300 euron ylittäviltä osin eli huomioitavaksi tulee 500 euroa.
Esimerkki 3
C:n sovittelujakso on ollut kalenterikuukausi. Hän on ollut osa-aikatyössä 1.1.2014
alkaen. C aloittaa 24.2.2014 yli 2 viikon kokoaikatyön. Tavanomaista kuukauden
sovittelujaksoa on lyhennetty ajalla, jolta C:llä ei oikeutta päivärahaan eli yli 2 viikkoa
kestävän kokoaikatyön osalta. Erityinen sovittelujakso muodostetaan 1.2.- 23.2.2014,
jolta ajalta osa-aikatyöstä saatu tulo on muutettu laskennalliseksi työtuloksi. Jos
laskennallinen työtulo ylittää 300 €, suojaosan ylittävä tulo huomioidaan erityisen
sovittelujakson tulona. Jos laskennallinen työtulo jää alle suojaosan 300 €, sovittelujaksolta
maksetaan täyttä päivärahaa, jos muut sen saamisen edellytykset täyttyvät.
Jos henkilöllä on lyhennetyllä työviikolla tai lyhennetyillä työviikoilla sovitteluperuste ja soviteltavaa
tuloa yli säädetyn suojaosan, hän on koko kyseisen ajanjakson sovittelun piirissä.
Esimerkki 4
D on lomautettuna seuraavasti:
173
Viikko 1
Viikko 3
ma 13.1. työssä 8 h ma 27.1. työssä 8 h
ti
14.1. työssä 8 h ti
28.1. työssä 8 h
ke 15.1. osa-aikatyössä (100 euroa) ke 29.1. osa-aikatyö (100 euroa)
to
16.1. lomautettu to
30.1. lomautettu
pe 17.1. lomautettu pe 31.1. lomautettu
la
18.1. vapaa la
1.2.
vapaa
su 19.1. vapaa su 2.2.
vapaa
Viikko 2 Viikko 4
ma 20.1. työssä 8 h ma 3.2. työssä 8 h
ti
21.1. työssä 8 h ti
4.2. työssä 8 h
ke 22.1. lomautettu ke 5.2. lomautettu
to
23.1. lomautettu to
6.2. lomautettu
pe 24.1. lomautettu pe 7.2. lomautettu
la
25.1. vapaa la
8.2.
vapaa
su 26.1. vapaa su 9.2.
vapaa
D:n viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta 13.1.2014
lukien. Hän on lisäksi kahdella viikolla muulla työnantajalla osa-aikatyössä
saaden palkkaa 200 €. Työaika ei ylitä kummallakaan työviikolla ylitä
80 % alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.
D on TTL 4 luvun 1 a §:n perusteella osa-aikatyöstä johtuen viikkojen
1 ja 3 osalta sovittelun piirissä. Tällöin myös kyseisten viikkojen täysiltä
työpäiviltä saatu tulo otetaan sovittelussa huomioon. Viikoilta 1 ja 3 osaaikatyöstä ja täysiltä työpäiviltä saadut tulot ovat yhteensä 1000 euroa.
Tavanomaista sovittelujaksoa lyhennetään ajoilla, joilta D:llä on oikeus täyteen
työttömyysetuuteen (lyhennettyjen työviikkojen 2 ja 4 lomautetut päivät) sekä ajoilla, joilta D:llä
on ei ole oikeutta täyteen työttömyysetuuteen ( lyhennettyjen työviikkojen täyden työpäivät).
Ensimmäisestä ja kolmannesta viikosta muodostetaan erityinen sovittelujaksoja tehdään
laskennallinen työtulo (1000 € :10 x 21,5 = 2150 € ). Laskennallisesta työtulosta (21.50 euroa)
vähennetään suoja-osa (300 euroa), jolloin sovittelussa huomioon otettava tulo on 1850 euroa.
Sovittelun suojaosa pelastustoimintaan osallistuville 1.7.2011–
31.12.2014
Pelastustoiminnasta saatujen tulojen sovittelua koskeva työttömyysturvalain 4 lu-vun 6 § on
kumottu 1.1.2015 voimaan tulleella lailla.
Työttömyysetuuden sovitteluun säädettiin 1.7.2011 voimaan tulleella lainmuutoksella suojaosa
koskien pelastustoimintaan osallistumisesta saatua tuloa.
174
Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilökunnan, sopimuspalokunnan tai muun pelastusalalla
toimivan yhteisön henkilöstön jäsenet voivat ansaita pelastustoimintaan osallistumisesta enintään
300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana ilman, että tulo vaikuttaa työttömyysetuuden
määrään. Neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksolla suojaosa on 279 euroa. Käytettäessä
laskennallista kuukausipalkkaa suojaosan suuruus on 300 euroa.
Sovittelun suojaosa koskee vain pelastustoimintaan osallistumisesta saatua tuloa ja siihen liittyvää
varallaolokorvausta. Suojaosuuden piirissä olevana pelastustoimintana pidetään myös esimerkiksi
pelastustoimintaan liittyvään kouluttautumiseen ja harjoituksiin osallistumista. Muilta osin
pelastusalalla toimivalta yhteisöltä ja muulta työantajalta saatuihin tuloihin sovelletaan normaaleja
sovittelusäännöksiä. Asiakkaalla voi siten olla samalta työnantajalta sekä suojaosuuden piirissä
olevaa että normaalisti soviteltavaa tuloa samalta sovittelujaksolta.
Suojaosaa sovelletaan pelastuslaitoksen sivutoimiseen henkilöstöön sekä sopimuspalokunnan
tai muun pelastusalalla toimivan yhteisön henkilöstöön sen mukaan kuin pelastustoimi on
sopinut pelastustoimen tehtävien hoitamisesta. Sopimuspalokunnalla tarkoitetaan vapaaehtoisia
palokuntia, laitospalokuntia, teollisuuspalokuntia ja sotilaspalokuntia.
Suojaosaa sovelletaan 1.7.2011 ja sen jälkeen alkaviin sovittelujaksoihin.
Suojaosa ei vapauta asiakasta ilmoittamasta pelastustoimintaan osallistumisesta saatuja tuloja,
vaan kaikki sovittelujaksolla ansaitut tulot tulee suojaosuudesta huolimatta selvittää. Selvitä
asiakkaan toimittamista palkka- ja muista dokumenteista, onko työnantaja pykälässä tarkoitettu
pelastuslaitos, sopimuspalokunta tai muu pelastusalalla toimiva yhteisö ja mikä osa tulosta on
kertynyt pelastustyöhön osallistumisesta ja mikä muusta työstä. Vähennä suojaosuus käsin
sovittelujakson siitä palkanosasta, joka on kertynyt pelastustoimintaan osallistumisesta. Vie
tietojärjestelmään pelkkä suojaosuuden ylittävä palkanosa. Lisää päätökseen käsin suojaosuutta
koskeva fraasi (fraasit RYCGE, RYCGF, RYCGG).
1.8.2.7. Työttömyysetuuden ennakkomaksu
Työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle voidaan maksaa työttömyysetuutta ennakkona ilman
päätöstä hänen hakemuksensa perusteella. Etuuden maksajalla on aina päätösvalta siitä,
maksetaanko ennakkoa ja kuinka paljon. Vaikka ennakkomaksumenettely on mahdollista kaikkien
työttömyysetuuksien kohdalla, Kela maksaa ennakkoa kuitenkin vain, kun kyseessä on soviteltu
työttömyysetuus.
Soviteltu työttömyysetuus voidaan maksaa jo ennen työnantajan palkkaselvityksen saamista
hakijan itsensä toimittaman tuloselvityksen perusteella. Ennakkomaksumenettelyä voidaan
käyttää, kun työnantajan palkkatodistuksen odottaminen johtaisi Kelan toimiston arvion mukaan
maksatuksen kohtuuttomaan viivästymiseen. Kohtuuttomana viivästymisenä voidaan pitää noin
kahden viikon aikaa.
Ennakkomaksua voidaan käyttää jos asiakas pyytää sitä tai jos asiakkaan tilannetta käsiteltäessä
havaitaan, että ennakkomaksumenettely olisi tarkoituksenmukainen. Ennen ennakkomaksua
asiakkaaseen on oltava yhteydessä ja asiakkaan on pyydettävä tai suostuttava ennakkomaksuun.
Jos asiakkaan ilmoittama työstään saama palkka jää alle suojaosan, asiakkaalle ennakkomaksuna
maksettava summa on 100 % etuuden määrästä. Jos asiakkaan työstä saama palkka sovitellaan,
asiakkaalle voidaan maksaa ennakkona ratkaisijan harkinnan mukaan 80-100 % siitä sovitellusta
työttömyysetuudesta, johon asiakkaalla ilmoittamansa palkan perusteella olisi oikeus. Asiakkaan
tulee aina toimittaa Kelalle selvitys palkoistaan hänen saatua palkkatodistuksen, vaikka palkka
jäisikin alle sovittelun suojaosan.
Kun soviteltua työttömyysetuutta on maksettu ennakkona, tulee asiassa kuitenkin aina antaa myös
lopullinen päätös.
175
Ennakkomaksumenettelyä ei sovelleta henkilöön, joka saa soviteltua työttömyysetuutta
harjoittaman-sa sivutoimisen yritystoiminnan perusteella tai jos ennakkona sovittelujaksolta
maksettava erä olisi pienempi, kuin täyden työttömyysetuuden määrä päivältä.
Ennakkomaksumenettelyä ei käytetä myöskään silloin, jos hakijalla ei toimittamiensa tulotietojen
perusteella ilmeisesti olisi oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, eikä silloin, jos esimerkiksi
työvoimapoliittisesta lausunnosta ilmenee, ettei hakijalla ole ylipäätään etuusoikeutta.
Ennakkomaksua ei tule myöskään käyttää, jos asiakas aloittaa työn ja Kela havaitsee, että
asiakkaalle muodostuu heti säännöllinen sovittelurytmi.
Ennakkomaksumenettelyn käyttämisestä työllistymistä edistävien palvelujen aikana kerrotaan
ohjeen kohdassa "Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta".
Jos Kela maksaa työttömyysetuutta ennakkomaksuna ilman päätöstä ja työttömyysetuuden
saajalla on oikeus saada kulukorvausta, voidaan myös kulukorvaus vastaavasti maksaa ilman
päätöstä. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä.
Jos Kela maksaa työttömyysetuutta ennakkomaksuna ilman päätöstä ja työttömyysetuuden
saajalla on oikeus saada kulukorvausta, voidaan myös kulukorvaus vastaavasti maksaa ilman
päätöstä. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä
Ennakkomaksun maksaminen
1.8.3. Tulot ja vähennykset
Työttömyysetuuden määrään vaikuttavat etuuden saajan ansiotulot. Ansiotuloa on palkka tai
muu vastike, joka on saatu korvauksena työstä sekä verotuksessa ansiotuloksi katsottu osa
elinkeinotoiminnan tulosta.
Metsätalouden puhdas tulo ei vaikuta työttömyysetuuden määrään..
Huomioon otettavat ansiotulot, ks. tarkemmin
VnA työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta, 2 luku.
1.8.3.1. Palkkatulot
Palkkatuloa on kaikenlainen palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu niihin rinnastettava etuus
ja korvaus. Palkkaa ovat peruspalkan lisäksi erilaiset lisät ja korvaukset kuten ilta- ja yöyölisä,
vuorotyölisä sekä lauantai- ja sunnuntaityölisä. Palkaksi katsotaan myös esim. lomaraha,
lomakorvaus, arkipyhäkorvaus, luontoisedut, veronalaiset henkilökuntaedut, joulurahat ja
lahjapalkkiot sekä tantieemi.
Luontoisedut
Luontoisedut arvioidaan tuloksi noudattaen verohallinnon vuosittain vahvistamia
ennakonpidätyksessä noudatettavia luontoisetujen laskentaperusteita. Luontoisetuja ovat
esimerkiksi autoetu, puhelinetu, asuntoetu, sähkön käyttöoikeus, autotallietu ja ravintoetu
Kulukorvaukset
Palkan lisäksi maksettavia erilaisia kulukorvauksia ei lueta tuloksi. Tällaisia korvauksia
ovat esimerkiksi matkakustannusten korvaus, verovapaat päivärahat, työnkulukorvaukset,
virkapukuavustukset tai hoito- tai sijoituslapsen hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaukset,
elleivät ne ylitä todellisia kustannuksia.
176
Palkatulojen huomioon ottaminen
Sovittelu
Etuudensaajan oma palkkatulo luontoisetuineen otetaan huomioon sovitellun peruspäivärahan
määrässä. Palkkatulosta ei vähennetä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneita menoja.
Lomaraha otetaan huomioon siinä sovittelujaksossa, jonka aikana se on maksettu.
Osa-aikatyöhön tai enintään kaksi viikkoa kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuva lomakorvaus
otetaan huomioon siinä sovittelujaksossa, jonka aikana se on maksettu. Yli kaksi viikkoa
kestäneeseen kokoaikatyöhön perustuvaa lomakorvausta ei oteta huomioon sovittelussa.
Sovitellun peruspäivärahan määrittämisessä käytetään sovittelujakson todellista tuloa. Jos
kuitenkin käytetään erityistä sovittelujaksoa, todellisen tulon sijasta käytetään laskennallista tuloa.
1.8.3.2. Elinkeinotoiminnan tulot
Elinkeinotoiminnan tulot vaikuttavat soviteltavan peruspäivärahan määrään. Kappaleessa Kuka
on yrittäjä? on määritelty, kuka on työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla yrittäjä. Termiä
yrittäjäasiakas käytetään silloin, kun asiakkaalla itsellään tai hänen perheenjäsenellään on
yritystoimintaan liittyviä tuloja.
1.8.3.2.1. Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen
Etuudensaajan oma elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus otetaan huomioon sovitellun
peruspäivärahan määrässä.
Elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuutta ei oteta huomioon peruspäivärahan määrässä.
Kappaleessa Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin ohjeistetaan, miten
jakaminen ansio- ja pääomatuloihin tapahtuu, ja minkälaisia selvityksiä tarvitsemme tulojen
jakamiseksi.
1.8.3.2.2. Tulojen selvittäminen
Yrittäjäasiakkaan työttömyyden aikaiset jatkuvat tulot arvioidaan yleensä yrityksen edellisen
täyden tilikauden tietojen perusteella. Esimerkiksi valmisteltaessa hakemusta vuonna 2011 meidän
tulee käyttää vuoden 2010 tulotietoja.
Tilikausi on normaalisti 12 kuukauden pituinen, mutta voi yritystoimintaa aloitettaessa tai
lopetettaessa olla poikkeuksellisesti lyhyempi tai pidempi (korkeintaan 18 kuukautta). On syytä
muistaa, että yrityksen tilikausi voi olla myös muu kuin kalenterivuosi.
Tilinpäätöslaaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Tuloslaskelma kertoo yrityksen tuloksen.
Tase kertoo yrityksen varat ja velat tilinpäätöspäivänä. Tasetta ei yleensä tarvita peruspäivärahan
määrän selvittämistä varten.
Yritystulojen selvittelyssä hakemuksen ratkaisemista varten voidaan hakemuksessa olevien
tietojen ja asiakkaan haastattelun lisäksi hyödyntää HEKY:n verotustietoja ja YTJ-tietoja. Vältä
mahdollisuuksien mukaan turhien selvitysten pyytämistä asiakkaalta. TTL 13 luku 1 § säätelee
oikeutta konsultoida asiakkaan asiassa soittamalla:
177
• verohallinnon palvelunumeroon
• TE - hallinnon palvelunumeroon tai
• asiakkaan suostumuksella myös kirjanpitäjälle
Myös www.ytj.fi on myös hyvä tietolähde, kun selvitetään yritykseen liittyviä taustatietoja.
Käsiteltävän yrityksen tietoihin pääset käsiksi joko yrityksen y-tunnuksella tai omistajan/osakkaan
nimellä.
HEKY:n verotustustiedot
Asiakkaan verotustiedoista pystymme usein päättelemään, minkä muotoista yritystoimintaa
asiakas harjoittaa. Yrittäjäasiakkailla voi olla myös muita kuin yritystoimintaan liittyviä
tuloja. On tärkeää oppia tunnistamaan HEKY:n verotustiedoista, mitkä ovat nimenomaan
yritystoiminnasta ansaittua tuloa. Tämä helpottaa hahmottamaan, minkälaisia selvityksiä
tarvitsemme yritystuloista ja mahdollisista muista tuloista.
HEKY:n verotustiedoista löytyvät mm:
• ammattiryhmä
• yritystoimintaan liittyvät tulot
• muut tulot
Hyviä tietolähteitä HEKY:n verotustieto-kuvaruudun sisällön tulkitsemiseen ovat:
• YHTE-JÄRJESTELMÄT TEKNISET OHJEET 1/Henkilön tietojen kyselyt/HEKY/Liite 1/Työtulot
• YHTE-JÄRJESTELMÄT TEKNISET OHJEET 1/ Henkilön tietojen kyselyt/HEKY/Liite 2/
Verotustiedot
1.8.3.2.2.1. Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa
Ennen kuin yritystuloja aletaan selvittää, on tärkeätä tietää, minkä muotoisesta yrityksestä on
kysymys.
Elinkeinotoimintaa voi harjoittaa:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
yksityinen elinkeinonharjoittaja
avoin yhtiö
kommandiittiyhtiö
osakeyhtiö.
Lisäksi tarkasteltavaksi voi tulla
maatalousyrittäjän
kuolinpesän tai
verotusyhtymän elinkeinotoiminnan tulot.
Tulojen selvittämiseen tarvittavat dokumentit vaihtelevat yritysmuodoittain. Jäljempänä selvitetään
yksityiskohtaisemmin, minkälaisia tuloja erilaisissa yritysmuodoissa voi olla ja minkälaisia
dokumentteja tarvitsemme niiden selvittämiseksi. Katso myös taulukko pyydettävistä selvityksistä
eri yritysmuodoissa.
On olemassa yrityksiä, joissa
• tulolajeina on pelkästään ansio- ja pääomatuloja
• yrityksiä jotka voivat maksaa osakkailleen lisäksi palkkaa sekä
• osinkoa maksavia yrityksiä.
178
Pyydettävät selvitykset vaihtelevat maksettavien tulolajien mukaan.
Palkkaa voivat maksaa ainoastaan:
• osakeyhtiöt ja
• avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt.
Yrittäjäasiakkaan palkkatuloja selvittäessä on hyvä muistaa, että omasta yrityksestä
maksettu palkkatulo selvitetään samalta ajanjaksolta, jolta huomioidaan elinkeinotoiminnan muu
tulo. Tämä johtuu siitä, että yrityksen tulos saattaa vaikuttaa maksettavan palkan määrään.
Esimerkki 1:
Yrittäjäasiakkaan puoliso on kommandiittiyhtiön osakas. Kun huomioit ratkaisussa puolison
tulona yhtiön tuloksen vuodelta 2011, myös palkkatulo huomioidaan samalta ajalta.
Hakemuksen liitteeksi tarvittavia lisäselvityksiä elinkeinotoiminnan tulosta voivat olla:
•
•
•
•
•
•
viimeinen veroilmoitus
viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma
selvitys yrityksen omistajilleen maksamista palkoista
osakeyhtiön yhtiökokouksen viimeinen pöytäkirja maksetuista osingoista
yhtiösopimus tai yhtymäosakasselvitys 35 (verottaja)
yrittäjän oma selvitys yrityksen tuloista.
Selvityksiä pyydettäessä on huomioitava yrityksen tilikausi, sekä se vuotuinen määräaika, mihin
mennessä yrityksen on kulloinkin toimitettava veroilmoituksensa edelliseltä vuodelta.
Elinkeinonharjoittajat (liikkeen- ja ammatinharjoittajat)
Elinkeinonharjoittajat jaetaan liikkeen- ja ammatinharjoittajiin.
Yrittäjä, joka luokitellaan ammatinharjoittajaksi, tekee työtä, joka perustuu hänen ammattitaitoonsa.
Esimerkkinä voidaan mainita lääkärit ja lakimiehet. Ammatinharjoittajalle riittää yhdenkertainen
kirjanpito eli tuloslaskelma (ei tasetta).
Liikkeenharjoittajalla on kiinteä osto - tai myyntipaikka tai muu vastaava paikka.
Liikkeenharjoittajan on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa eli häneltä edellytetään sekä
tuloslaskelma että tase.
Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen eikä puolisolleen, mutta hän voi
ottaa yrityksestä rahaa (yksityisnostot) tai tavaraa (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa.
Elinkeinoharjoittajaa verotetaan luonnollisena henkilönä elinkeinotoiminnasta saatujen ansio- ja
pääomatulojen perusteella, jotka muodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta.
Puolisoiden yhteisestä elinkeinontoiminnasta saatu yritystulo jaetaan puolisoiden kesken silloin,
kun molemmat ovat osallistuneet yksityisen liikkeen tai ammatinharjoittamiseen.
Tiedot HEKY: n verotustiedoissa:
•
•
•
•
•
•
•
•
30 yksityiset elinkeinonharjoittajat
31 autoilijat, koneurakoitsijat
32 taksiautoilijat
33 lääkärit
34 parturit, kampaajat, kosmetologit
35 kalastajat
36 turkistarhaajat
37 vähittäiskauppiaat
Tulot näkyvät HEKY: n verotustiedoissa elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatuloina.
179
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat täyttävät veroilmoituslomakkeen 5. He antavat veroilmoituksensa
2.4.2012 mennessä (tai tätä myöhäisempänä palautuspäivänä 8.5. tai 15.5.2012). Päivämäärä
vaihtelee jossain määrin vuosittain.
Liikkeen- tai ammatinharjoittajan tulojen selvittämistä varten tarvitaan:
• veroilmoitus viimeiseltä täydeltä tilikaudelta, kun tilikausi on kalenterivuosi tai
• viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma, kun tilikausi on muu kuin kalenterivuosi eikä
veroilmoitus ole vielä käytettävissä
Jos tilikauden veroilmoitus on jo käytettävissä, tulo huomioidaan veroilmoituslomakkeen 2.
sivulla olevasta kohdasta Elinkeinotoiminnan tulos tai Elinkeinotoiminnan tappio. Kohta sisältää
verolomakkeella esitetyt lisäykset ja vähennykset. Poikkeuksena osinkojen ja osuuspääoman
korkojen verovapaa osa pitää kuitenkin lisätä edellä mainittuun summaan.
Jos tilikauden veroilmoituslomake ei ole vielä käytettävissä, huomioidaan tuloslaskelmasta
tilikauden voitto lisättynä välittömillä veroilla.
Tulo tarvittaessa jaetaan ansio- ja pääomatuloihin sekä puolisoiden kesken. Tuloksesta ei
vähennetä edellisten vuosien tappioita.
Henkilöyhtiöt (avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt)
Avoimen yhtiön muodostavat vähintään kaksi yhtiömiestä, jotka vastaavat yhtiön sitoumuksista
koko omaisuudellaan.
Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies, joka vastaa yhtiön velvoitteista
rajoituksetta. Lisäksi kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi äänetön yhtiömies, jonka vastuu
rajoittuu hänen sijoittamansa panoksen määrään.
Henkilöyhtiöiden yhtiömiehet voivat nostaa yhtiöstä palkkaa tai ottaa yrityksestä rahaa
(yksityisnostot) tai tavaroita (yksityiskäyttö) yksityistalouteensa.
Verotuksessa henkilöyhtiöt ovat elinkeinoyhtymiä ja niillä on oma veroilmoitus. Niitä ei käsitellä
erillisinä verovelvollisina, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan
verotettavaksi yhtiömiesten tulona heidän osuuksiensa suhteessa.
Tiedot HEKY:n verotustiedoissa:
• 11 ay:n ja ky:n vastuunalaiset yhtiömiehet
Tulot näkyvät HEKY: n verotustiedoissa palkkatuloina sekä elinkeinotoiminnan ansio- ja
pääomatulona. Huomaa, että äänetön yhtiömies on verotustiedoissa palkansaaja, ei yrittäjä.
Avointen ja kommandiittiyhtiöiden veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 2.4.2012. Päivämäärä
vaihtelee hiukan vuosittain. Ilmoitus tehdään veroilmoituslomakkeella 6a.
Tulojen selvittämistä varten tarvitaan:
• veroilmoitus viimeiseltä täydeltä tilikaudelta, kun tilikausi on kalenterivuosi tai
• viimeisen täyden tilikauden tuloslaskelma, kun tilikausi on muu kuin kalenterivuosi eikä
veroilmoitus ole vielä käytettävissä
• palkkatodistus samalta tilikaudelta
• yhtiösopimusjäljennös tai elinkeinoyhtymän osakasselvityslomake 35.
Jos tilikauden veroilmoitus on jo käytettävissä, tulo huomioidaan veroilmoituslomakkeen 2.
sivulla olevasta kohdasta Elinkeinotoiminnan tulos tai Elinkeinotoiminnan tappio. Kohta sisältää
verolomakkeella esitetyt lisäykset ja vähennykset.
Jos tilikauden veroilmoituslomake ei ole vielä käytettävissä, huomioidaan tuloslaskelmasta
tilikauden voitto lisättynä välittömillä veroilla.
180
Tulo jaetaan yhtiömiesten kesken (kommandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten kesken)
omistusosuuksien mukaan (verolomake 35 tai yhtiösopimus). Kommandiittiyhtiössä äänettömälle
yhtiömiehelle maksettu sijoitetun pääoman voitto-osuus vähennetään ennen tulon jakamista
vastuunalaisille yhtiömiehille. Tuloksesta ei vähennetä edellisten vuosien tappioita.
Yhtymätulon lisäksi yhtiömiehelle mahdollisesti maksettu palkka otetaan huomioon samalta
tilikaudelta kuin yhtymätulo.
Kommandiittiyhtiössä äänettömälle yhtiömiehelle ei muodostu yhtiön tulosta soviteltavaa
ansiotuloa. Äänettömälle yhtiömiehelle yrityksestä mahdollisesti maksettu palkka otetaan
peruspäivärahan sovittelussa huomioon. Äänetön yhtiömies ei kuitenkaan välttämättä työskentele
yrityksessä.
Osakeyhtiö
Osakkaan tuloksi osakeyhtiöstä voidaan lukea vain osingot tai, jos hän työskentelee yhtiössä,
myös palkka. Yksityisnostoja hän ei saa tehdä. Yhtiökokous päättää osinkojen maksamisesta
tilikauden päättymistä seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Osakaslaina tarkoittaa osakeyhtiön osakkaalleen antamaa lainaa, jonka verottaja voi tietyissä
tilanteissa katsoa osakkaan pääomatuloksi. Osakaslainaa ei huomioida tulona.
Verotuksessa osakeyhtiö on yhteisö. Se on itsenäinen verovelvollinen, jonka tulosta ei jaeta
osakkaille, vaan se verotetaan suoraan yhtiöltä. Osakeyhtiö tekee oman veroilmoituksen
tuloistaan.
Tiedot HEKY:n verotustiedoissa:
• 12 osakeyhtiön osakas
• palkkatulot
• osinkotulot sekä ansio- että pääomatulona (ei julkinen)
Osakeyhtiön osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan:
• palkkatodistus yleensä edelliseltä täydeltä tilikaudelta
• yhtiökokouksen pöytäkirjan ote jaetuista osingoista, jos henkilö on ilmoittanut osinkotuloja tai
jos osinkotuloja näkyy HEKY:n verotustiedoissa.
Osakeyhtiön veroilmoitusta tai tilinpäätösasiakirjoja ei pyydetä työttömyysturvan ratkaisemista
varten.
Verotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka
tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus.
Verotusyhtymät eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niiden tulot jaetaan osakkaille heidän
osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Verotusyhtymän osakkaina voivat olla esimerkiksi
vanhemmat ja lapset tai sisarukset.
Yhtymän tulos jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Verotusyhtymästä
saatu ansiotulo otetaan huomioon peruspäivärahan sovittelussa.
Tulot arvioidaan edellisen kokonaisen kalenterivuoden tietojen perusteella.
Verotusyhtymän osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan:
• yhtymäselvitys (=verolomake 36)'
Maatalousyhtymän osakkaan tulojen selvittämistä varten tarvitaan lisäksi maatalouden
veroilmoitus (verolomake 2).
181
Metsäyhtymästä tai kiinteistöyhtymästä saatu metsätulo tai vuokratulo on pääomatuloa, joten sitä
ei oteta huomioon peruspäivärahan sovittelussa. Jos yhtymän osakas kuitenkin tekee metsä- tai
kiinteistöyhtymälle työtä, josta yhtymä maksaa hänelle palkkaa, otetaan tämä palkka sovittelussa
huomioon.
1.8.3.2.3. Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja
pääomatuloihin
Pääomatulo
Luovutusvoiton vaikutus
pääomatulon laskennassa
Ansiotulo
Jako puolisoiden kesken
Jako avoimen ja kommandiittiyhtiön
osakkaiden kesken
Tulojen arviointia varten elinkeinotoiminnan tulos jaetaan kuten verotuksessa ansio- ja
pääomatuloihin. Jako koskee elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden ansiotuloa sekä
ansiotuloa yhtymästä.
Yrityksen tuloksesta erotetaan yritystoimintaan sijoitetun oman pääoman kohtuullinen tuotto.
Tämä tapahtuu siten, että elinkeinotoiminnan edellisen vuoden nettovarallisuudelle (varat - velat)
lasketaan 20 %:n vuotuinen tuotto. Yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi kuitenkin vaatia,
että pääomatulon osuus lasketaan 20 %:n sijasta 10 %:n tuottona tai tuottoa ei tule lainkaan eli
elinkeinotoiminnan tulos ko. vuodelle on kokonaan ansiotuloa (tuloverolaki 38 § 1 mom.). Vaatimus
tehdään veroilmoituksessa. Elinkeinoyhtymän (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) osakkaat eivät voi
tehdä edellä mainittua vaatimusta.
Jaettavasta yritystulosta on pääomatuloa tuota tuottoa vastaava määrä. Loppuosa on ansiotuloa.
Jos nettovarallisuutta ei ole eli velat ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin varat, ei pääomatuloja
muodostu lainkaan.
Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus
Saat elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden selville vähentämällä yrityksen veronalaisista varoista
vähennyskelpoiset velat. Vähennettäviä velkoja ovat vain elinkeinotoiminnan velat.
Elinkeinotoiminnan varoihin luetaan rahoitusomaisuus, vaihto-omaisuus, käyttöomaisuus sekä
sellaiset pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa. Lisää ennen pääomatulon laskemista
nettovarallisuuteen vielä 30 % niistä palkoista, jotka yritys on maksanut tilikautta edeltävän 12
kuukauden aikana. Yritystoiminnan nettovarallisuuden (varat – velat) ollessa negatiivinen voi
pääomatulon laskennassa käytettävä nettovarallisuus muodostua viimeisten 12 kuukauden aikana
maksettujen palkkojen 30 %:n palkkaosuudesta.
Nettovarallisuus huomioidaan edellisen täyden tilikauden lopun tilanteen mukaan. Aloittavilla
yrittäjillä nettovarallisuus huomioidaan kuitenkin saman tilikauden lopun tilanteen mukaan,
koska mitään muuta tietoa nettovarallisuudesta ei ole käytettävissä. Löydät liikkeen- ja
ammatinharjoittajan nettovarallisuuden verottajalta saaduista tiedoista HEKY:n kohdasta
’Verotustiedot’. Samasta paikasta löydät myös tiedon asiakkaan osuudesta elinkeinotoiminnan
nettovarallisuudesta (0 – 100 %).
Pääomatulo
182
Laskiessasi pääomatuloa lisää edellisen tilikauden nettovarallisuuteen 30 % tilikauden päättymistä
edeltäneiden 12 kuukauden ennakonpidätyksen alaisista elinkeinotoiminnan tai maatalouden
palkoista. Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja sekä maanviljelijä voi vaatia 20 %:n tai 10
%:n tuottoa sijoittamalleen pääomalle tai että tuottoa ei ole lainkaan (0 %). Vaatimus esitetään
verolomakkeella. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat esittävät vaatimuksen verolomakkeella 5 ja
maanviljelijät verolomakkeella 2.
Jos verolomaketta ei ole jätetty, laske pääomatulo 20 %:n tuoton mukaan. Huomioi myös 12
kuukaudesta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto.
Esimerkiksi tilikausi 16 kk => pääomatulo = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus
Esimerkki 1 pääomatulon laskennasta:
Asiakas jää työttömäksi palkkatyöstä 1.6.2011 alkaen. Hän jatkaa sivutoimista
yritystoimintaansa maataloudessa, jolloin työttömyysetuuden määrään
vaikuttaa yritystoiminnasta saatu ansiotulojoka sovitellaan. Asiakas jättää
veroilmoitusjäljennöksen koskien verovuotta 2010. Asiakkaan verotustietokyselystä vuodelle 2009 näet suoraan maatalouden nettovarallisuuden
määrän 25 000 €, johon lisäät 30 % vuoden 2010 maatalouteen kohdistuvista
palkkamenoista 3 000 € (vuoden 2010 palkkamenot maataloudessa 10 000
€ x 30 %). Palkkamenot löytyvät maatalouden veroilmoituksen sivulta 2
kohdasta ’Palkkamenot’. Asiakas on ilmoittanut veroilmoituksen sivulla
4 vaatimuksen 10 %:n tuoton laskemisesta yritykseen sijoittamalleen
omalle pääomalle. Nettovarallisuus 28 000 € saadaan laskemalla
yhteen maatalouden nettovarallisuuden määrä vuodelta 2009 sekä 30
% maatalouteen kohdistuvista palkoista vuodelta 2010 (25 000 € + 3
000 € = 28 000 €). Pääomatulo on asiakkaan vaatimuksen mukaisesti
10 % maatalouden 28 000 euron nettovarallisuudesta eli 2 800 €.
Luovutusvoiton vaikutus pääomatulon laskennassa
Elinkeinotoiminnan pääomatulot, esim. korko- ja vuokratulot sisältyvät elinkeinotoiminnan
tulokseen eikä niitä eroteta tuloksesta ennen jakoa ansio- ja pääomatuloihin. Kiinteistöjen ja
arvopapereiden myyntivoitot käsitellään kuitenkin aina pääomatulona. Nettovarallisuudesta
riippumatta pääomatuloksi katsotaan aina vähintään käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen
ja arvopapereiden luovutusvoittoja vastaava määrä (tuloverolaki 38 § 2 mom). Luovutusvoitto
saattaa sisältyä esimerkiksi muihin tuottoihin tuloslaskelmassa. Samoin maatalousyrittäjän saamat
soran yms. maa-ainesten myyntitulot katsotaan pääomatuloksi. Maatalouden varoihin kuuluvien
arvopapereiden luovutusvoittojen määrät löydät Maatalouden veroilmoituksesta ja elinkeinon
harjoittajalla käyttöomaisuusarvopapereiden ja -kiinteistöjen luovutusvoitotojen määrät löydät
Liikkeen- tai ammatinharjoittajan veroilmoituksesta.
Esimerkki 1 luovutusvoiton vaikutuksesta:
Elinkeinotoiminnan jaettava yritystulo vuonna 2010 on 16 800 €.
Nettovarallisuus edelliseltä vuodelta 2009 on 33 600 €. Verovuoden
2010 tulokseen sisältyy käyttöomaisuudessa olleesta kiinteistöstä saatu
luovutusvoitto 20 200 €. Yrittäjä haluaa pääomalle laskettavan tuoton
20 %:n mukaisena. Nettovarallisuuden perusteella laskennalliseksi
pääomatulo-osuudeksi muodostuisi 20 % x 33 600 € = 6 720 €.
Koska yrityksen tulokseen v. 2010 sisältyy 20 200 euroa pääomatuloksi
katsottavaa luovutusvoittoa kiinteistön myynnistä, mikä on suurempi
summa kuin pääomatuloksi katsottava nettovarallisuusosuus 6 720 €
183
vuoden 2009 nettovarallisuudesta, katsotaan tällöin pääomatuloksi koko
jaettava yritystulo eli 16 800 € ja ansiotulo-osuutta ei muodostu lainkaan.
Esimerkki 2 luovutusvoiton vaikutuksesta
Elinkeinotoiminnan jaettava yritystulo vuonna 2010 on 25 300 €.
Nettovarallisuus on verotustietojen mukaan 50 500 euroa vuonna
2009. Verovuoden tulokseen sisältyy käyttöomaisuudessa olleista
arvopapereista saatu luovutusvoitto 1 600 €. Yrittäjä haluaa pääomalle
laskettavan tuoton 10 %:n mukaisesti. Tällöin nettovarallisuuden
perusteella laskettavan pääomatulon osuudeksi muodostuisi 10 %
x 50 500 € = 5 050 €. Luovutusvoitto 1600 € ei ylitä laskennallista
pääomatulon osuutta 5 050 €. Siten pääomatulon osuus on 5 050
euroa. Kun pääomatulon osuus 5 050 € vähennetään yrityksen
tuloksesta 25 300 €, saadaan ansiotulon osuudeksi 20 250 €.
Ansiotulo
Saat yrityksen ansiotulon vähentämällä jaettavasta yritystulosta pääomatulon osuuden:
Elinkeinotoiminnan tulos – pääomatulo-osuus = ansiotulo-osuus (työtulo)
Esimerkki 1:
Vuoden 2010 yritystoiminnan tulos on 50 000 €. Vuoden 2009
nettovarallisuus on tilikauden päättyessä 100 000 € ja vuonna
2010 ei ole maksettu palkkoja, joita pitäisi lisätä nettovarallisuuden
määrään. Yrittäjä haluaa pääomatulo-osuuden tuoton laskettavan 20
%:n mukaisesti. Pääomatuloa on siis 20 % x 100 000 € = 20 000 €.
Ansiotulon määräksi saadaan tällöin 50 000 € – 20 000 € = 30 000 €.
Jako puolisoiden kesken
Jos puolisot yhdessä harjoittavat elinkeinotoimintaa, ansiotuloksi katsottu osa elinkeinotoiminnan
tulosta jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Puolisoiden työpanokset
katsotaan yhtä suuriksi, jollei muuta selvitystä esitetä. Pääomatulo jaetaan puolisoiden kesken
omistusosuuden mukaan (tuloverolaki 14 § 2 ja 3 mom).
Jako puolisoiden kesken on mahdollista liikkeen- ja ammatinharjoittajilla sekä maatalousyrittäjillä.
Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla yritystulon jakaminen puolisoiden kesken löytyy
Elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeen sivulta 2. Lomakkeen kohdassa kysytään prosentteina
yrittäjän ja hänen puolisonsa osuutta elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta sekä työskentelyn
määrää yrityksessä. Maatalousyrittäjillä vastaava tieto löytyy Maatalouden veroilmoituslomakkeen
sivulta 4. Maatiloilla, joilla on tapahtunut tuotantosuunnan muutos, on yleistä, että puolisot
yhdessä omistavat maatilan ja pääomatuloa muodostuu kummallekin puolisoista, mutta ansiotulo
kohdistuukin kokonaisuudessaan maatilalla työtä tekevälle puolisolle.
Ammatinharjoittajan, liikkeenharjoittajan sekä maatalousyrittäjän ansio- ja pääomatuloosuuden laskeminen
Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai
elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus) ………………………._________________
vähennetään pääomatulo-osuus (*……………………....- _________________
Ansiotulo-osuus …………………………………………….…...________________
, josta hakijan osuus ___________% = TYÖTULO
________________
Pääomatulo-osuuden laskeminen
184
Yrityksen nettovarallisuus, löytyy työtulotiedoista………….. __________________
(edellisen tilikauden lopun tilanne)
lisätään 30 % 12 kk:n palkoista……………………..….+ _________________
(viimeisin tilikausi)
Nettovarallisuus yhteensä ………………………………..…..__________________
jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %/10 %/0%*
(riippuu hakijan vaatimuksesta) = pääomatulo-osuus (*….__________________
Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska
kyseessä on vuotuinen tuotto.
Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus
Jako avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaiden kesken
Avoimen ja kommandiittiyhtiön osakkaan tulo-osuudesta on pääomatuloa määrä, joka vastaa
20 %:n vuotuista tuottoa osakkaan osuudelle elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta.
Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen osuus yhtiöön on hänen pääomapanoksensa määrä.
Vähennä kommandiittiyhtiössä tuloksesta äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus ennen kuin jaat
tulosta vastuunalaisille yhtiömiehille. Laske voitto-osuus sen mukaisesti, mitä yhtiössä on sovittu
tuotoksi äänettömän yhtiömiehen asettamalle panokselle.
Kommandiittiyhtiöstä ja avoimesta yhtiöstä voi tulla ansiotuloa sekä yhtymän tuloksen perusteella
ansiotulona yhtymästä että yhtiömiehille maksettuna palkkana. Huomioi yhtiömiehille maksetut
palkat samalta kokonaiselta tilikaudelta kuin yhtymästä saatu ansiotulokin.
Kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön ansio- ja pääomatulo-osuuden laskeminen
Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai
elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus) ……………………….__________________
vähennetään äänettömän yhtiöm. voitto-osuus …….......- __________________
Vastuunalaisten yhtiömiesten yritystulo………………..…….. __________________
vähennetään pääomatulo-osuus (*………………….…..- __________________
Vastuunalaisten yhtiömiesten ansiotulo-osuus………………__________________
, josta hakijan osuus ___________% = TYÖTULO
__________________
Pääomatulo-osuuden laskeminen
Yrityksen nettovarallisuus (löytyy työtulotiedoista………….___________________
(edellisen tilikauden lopun tilanne)
lisätään 30 % 12 kk:n palkoista ……………….…..….+___________________
(viimeisin tilikausi)
Nettovarallisuus yhteensä …………………………………. ___________________
jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %
= pääomatulo-osuus (* … ___________________
(* Jos ay/ky:ssä on useampi vastuunalainen yhtiömies, työtulotiedoissa näkyy jokaisen
yhtiömiehen oma osuus niiden yhtymien elinkeinotoiminnan nettovaroista, joissa hän on osakas.
Yhtiömiesten nettovarallisuudet on siis laskettava yhteen, jotta saadaan yrityksen nettovarallisuus.
Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska
kyseessä on vuotuinen tuotto.
Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus.
Esimerkki kommandiittiyhtiön tuloksen jakamisesta:
185
Kommandiittiyhtiössä on kolme yhtiömiestä: vastuunalaiset yhtiömiehet A ja B sekä äänetön
yhtiömies C.
Yhtiön elinkeinotoiminnan tulos vuodelle 2010 on 33 600 € ja yhtiön nettovarallisuus edelliseltä
tilikaudelta vuodelta 2009 on 16 800 €. A:n osuus yhtiön nettovarallisuudesta on 40 %, B:n
osuus on 40 % ja C:n osuus on 20 %. C:n yhtiöön sijoittamalle panokselle 3 400 € on sovittu
maksettavaksi 10 %:n voitto- osuus. Muilta osin yhtiön tulos on sovittu jaettavaksi tasan A:n ja B:n
kesken.
B työskentelee yrityksessä sivutoimisesti ja A päätoimisesti. A:lle maksetaan palkkaa 8
400 €vuodessa. Kaiken kaikkiaan yrityksestä on maksettu palkkoja vuoden 2009 päättyessä
edeltäneiden 12 kuukauden aikana 15 000 €.
Pääomatulon laskenta:
Vuoden 2009 nettovarallisuus 16 800 € + 30 % tilikauden päättymistä edeltäneistä 12 kk:n
palkoista (30 % x 15 000 €) 4 500 € = 21 300 €/ v
20 % x 21 300 € = 4 260 € => KY:n pääomatulot yhteensä
Ansiotulo-osuuden laskenta:
KY:n tuloksesta 33 600 € vähennetään C:n 10 %:n voitto-osuus panokselle 340 € (10 % x 3 400 €)
ja 20 % nettovarallisuudesta eli pääomatulo-osuus 4 260 € ja saadaan A:n ja B:n yhteenlasketuksi
tuloksi 29 000 € (ansiotulo KY:stä)
A:n yhtiöstä saama tulo:
Ansiotulo: 50 % x 29 000 € + palkka 8 400 € = 22 900 €/ v
Pääomatulo: 40 % 4 260 € = 1 704 €/v
B:n yhtiöstä saama tulo:
Ansiotulo: 50 % x 29 000 € = 14 500 €/v
Pääomatulo: 40 % x 4 260 e = 1 704 €/v
C:n yhtiöstä saama tulo:
10 %:n voitto-osuus panokselle 3 400 e eli 340 €/v
Pääomatulo: 20 % x 4 260 e = 852 €/v
1.8.3.2.4. Yritystoiminnan tulojen tarkistaminen
Peruspäivärahan sovitteluun vaikuttavat yritystulot tarkistetaan kerran vuodessa. Katso ohjeet
tarkistamisesta kohdasta Muutokset yritystuloissa
1.8.3.2.5. Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi
Alkavakin yritystoiminta voi joskus olla työmäärältään niin vähäistä, että yritystoimintaa voidaan
pitää sivutoimisena. Tällöin hakijan saama yritystoiminnan tulo otetaan huomioon sovittelussa.
Jos asiakas on aloittava yrittäjä, hän ei voi toimittaa meille tietoja kokonaiselta tilikaudelta.
Tulojen arviointi
186
Aloittavan yrittäjän yritystoiminnan tulot arvioidaan aina YEL-/MYEL-vakuutuksen työtulon
mukaisesti, jos yrittäjällä on YEL-/MYEL-vakuutus.
Mikäli vakuutusta ei ole otettu, tulona otetaan huomioon starttiraha tai nuoren viljelijän aloitustuki.
Jos yrittäjälle on myönnetty starttiraha ja hän tämän lisäksi toimittaa selvityksen nostamastaan
palkasta, otetaan tulona huomioon sekä starttiraha että palkka. Starttiraha otetaan tulona
huomioon niiltä kuukausilta, joilta se on myönnetty. Starttirahan päätyttyä yrittäjän tulo arvioidaan
yleensä vähintään starttirahan aikaiselle tulotasolle, jollei yrittäjällä vielä ole YEL-/MYEL-tulotietoja
tai veroilmoitusta/tilinpäätöstä.
Jollei näitäkään tuloja ole, käytetään tulona ennakkoverolipun mukaista arviota.
Viimesijaisesti tulona käytetään asiakkaan omaa arviota edellyttäen, että arviota on pidettävä
uskottavana. Mikäli asiakas arvioi yrityksen toiminnan tappiolliseksi, tuloksi merkitään 0 euroa.
Kun yrittäjä on jättänyt ensimmäisen veroilmoituksensa, käytetään tarveharkinnan tulona siitä
eteenpäin veroilmoituksen tietoja.
Tilikausi on kalenterivuosi
Kun yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, seuranta-ajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen
jättöpäivän mukaan. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on maatalousyrittäjillä helmikuun
lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 29.2.) ja muilla yrittäjillä maaliskuun
lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 2.4.). Merkitse seurantapäiväksi
veroilmoituksen palauttamista edeltävän kuukauden puoliväli (15.2. tai 15.3.). Seurantalistaa
käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan jäljennös
jättämästään veroilmoituksesta (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla
aikaisintaan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä.
Kun asiakas toimittaa veroilmoituskopion, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä
lukien. Jos toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että tulot on arvioitu liian suuriksi, tee oikaisu
takautuvasti myönnön alusta lukien. Jos tulot on arvioitu liian pieniksi, ei takautuvaa oikaisua
asiakkaan vahingoksi tehdä.
Jos asiakas toimittaa veroilmoituskopion Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen
jättämistä seuraavasta maksamattomasta erästä lukien.
Jos asiakas ei toimita pyydettyjä tuloselvityksiä määräajassa, lakkauta etuus seuraavasta
maksamattomasta erästä lukien.
Laita järjestelmään seurantatieto seuraavalle vuodelle.
Tilikausi on muu kuin kalenterivuosi
Kun yrityksen tilikausi on muu kuin kalenterivuosi, veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on neljän
kuukauden kuluttuatilikauden päättymiskuukauden loppumisesta. Merkitse seurantapäiväksi
neljänkuukauden täyttymistä edeltävän kuukauden puoliväli. Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä
asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan tuloslaskelma (valittavissa
lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan neljän kuukauden kuluttuatilikauden
päättymisestä.
Kun asiakas toimittaa tuloslaskelman, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien.
Jos toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että tulot on arvioitu liian suuriksi, tee oikaisu takautuvasti
myönnön alusta lukien. Jos tulot on arvioitu liian pieniksi, ei takautuvaa oikaisua asiakkaan
vahingoksi tehdä.
Jos asiakas toimittaa tuloslaskelman Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen
187
maksamattomasta maksuerästä lukien.
1.8.3.2.6. Uusi hakemus ja yrittäjä
Kun työttömyysetuutta haetaan ensimmäistä kertaa, ja asiakkaan yritystulot tulee selvittää
sovittelua varten, pyydä asiakasta toimittamaan ajankohdasta riippuen tuorein tieto, joka on
joko verotuspäätös, asiakkaan jättämä veroilmoitus tai tilinpäätös. Jos asiakas tulee hakijaksi
esimerkiksi marraskuussa, käytetään viimeisen vahvistetun verotuksen tietoja. Pyydä asiakasta
tällöin toimittamaan verotuspäätös. Jos edellisen vuoden verotustiedot näkyvät jo HEKY:n
verotustiedoissa, ei verotuspäätöstä tarvitse pyytää. Jos asiakas tulee hakijaksi toukokuussa, on
viimeisin veroilmoitus tuoreempi kuin verotuspäätös.
Verotustietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen saakka, että asiakas on jättänyt uuden
veroilmoituksen. Aseta seurantapäivä veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää edeltävän kuukauden
puoliväliin. Tee tarkistus veroilmoituksen tietojen perusteella.
1.8.3.3. Maatalouden tulot
Maatalouden harjoittaja ei ole kirjanpitovelvollinen, joten tuloslaskelmaa tai tasetta ei ole. Hänen
on pidettävä kuitenkin kirjaa tuloistaan ja menoistaan. Maatalousyrittäjää verotetaan luonnollisena
henkilönä. Maataloudessa tilikausi on aina kalenterivuosi.
Maatalousyrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen eikä puolisolleen. Jos puolisot yhdessä
harjoittavat maataloutta, jaetaan maatalouden tulos puolisoiden kesken omistusosuuden ja
työpanoksen mukaan.
Maataloudesta saatu bruttotulo muodostuu tuotteiden markkinahintaperusteisesta myyntitulosta
sekä erikseen maksettavista tuista. Tuet riippuvat tilan tuotantosuunnasta. Kaikki maatalouteen
kohdistuvat tuet ovat verotettavaa tuloa ja ne sisältyvät siten maatalouden verotettuun tulokseen.
Maataloustulon huomioon ottaminen
Etuudensaajan oma maatalouden ansiotulo-osuus otetaan huomioon sovitellun peruspäivärahan
määrässä.
Yritystulojen jakamisesta ansio- ja pääomatuloihin kerrotaan lisää kappaleessa Elinkeinotoiminnan
tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin
Maatalouden tulot arvioidaan käyttäen hyväksi veroilmoitustietoja. Maatalousyrittäjän on
tehtävä veroilmoitus (verolomake 2) yleensä helmikuun loppuun mennessä (29.2.2012).
Ks. taulukko pyydettävistä selvityksistä
Tuloksi huomioidaan maataloustoiminnan tulos verolomakkeen 1. sivulla olevasta kohdasta
Maatalouden tulos tai Maatalouden tappio. Kohta sisältää verolomakkeella esitetyt lisäykset ja
vähennykset. Osinkojen ja osuuspääoman korkojen verovapaa osa täytyy kuitenkin lisätä edellä
mainittuun summaan.
Aloittavan maatalousyrittäjän maatalouden tulot arvioidaan aina MYEL-vakuutuksen työtulon
mukaisesti, jos yrittäjällä on MYEL-vakuutus. Mikäli vakuutusta ei ole otettu, tulona otetaan
huomioon starttiraha tai nuoren viljelijän aloitustuki. Jollei näitäkään tuloja ole, käytetään tulona
ennakkoverolipun mukaista arviota. Viimesijaisesti tulona käytetään asiakkaan omaa arviota
188
edellyttäen, että arviota on pidettävä uskottavana. Mikäli asiakas arvioi yrityksen toiminnan
tappiolliseksi, tuloksi merkitään 0 euroa.
Kun maatalousyrittäjä on jättänyt ensimmäisen veroilmoituksensa, käytetään tulona siitä eteenpäin
veroilmoituksen tietoja. Lue lisää kappaleesta Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi
Sukupolvenvaihdostilanteissa ja maatalouden tuotantosuunnan muuttuessa tulo arvioidaan samoin
kuin aloittavan yrittäjän kohdalla. Tilanteessa, jossa maatalouden tuotantosuuntaa on kokonaan
muutettu viimeksi vahvistetun verotuksen jälkeen, voidaan tulona kuitenkin käyttää yrittäjän omaa
arviota, jos se on katsottava kohtuullisemmaksi kuin MYEL-vakuutuksen käyttäminen.
Kun maatalousyrittäjä hakee työttömyysetuutta ensimmäistä kertaa, pyydä asiakasta toimittamaan
ajankohdasta riippuen joko verotuspäätös tai asiakkaan jättämä veroilmoitus. Jos asiakas tulee
hakijaksi esimerkiksi marraskuussa, käytetään viimeisen vahvistetun verotuksen tietoja. Pyydä
asiakasta tällöin toimittamaan verotuspäätös erittelyosineen. Jos edellisen vuoden verotustiedot
näkyvät jo HEKY:n verotustiedoissa, ei verotuspäätöstä tarvitse pyytää. Jos asiakas tulee hakijaksi
toukokuussa, on viimeisin veroilmoitus tuoreempi kuin verotuspäätös.
Verotustietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen saakka, että asiakas on jättänyt uuden
veroilmoituksen. Aseta seurantapäivä veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää edeltävän kuukauden
puoliväliin. Tee tarkistus veroilmoituksen tietojen perusteella.
Maatalouden tulot tarkistetaan kerran vuodessa veroilmoitustietoja hyväksi käyttäen. Lue lisää
tarkistamisesta kappaleesta Muutokset yritystuloissa.
Maataloutta harjoittavaa kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena eikä sen tuloa ja
varallisuutta jaeta verotuksessa osakkaiden kesken. Lue lisää kappaleesta Kuolinpesä ja perintö.
Porotalouden tulot
Porotalouden tulot voidaan ottaa huomioon joko veroilmoituksesta tai verotuspäätöksestä samalla
tavalla kuin maatalouden tulot taikka paliskunnan antaman porojen lukumäärätodistuksen
perusteella.
Poronhoitovuosi päättyy 31.5. ja silloin poronomistaja saa paliskunnalta todistuksen porojen
määrästä (=lukuporot). Tämä lukuporojen määrä kerrotaan valtioneuvoston porotaloudesta
saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista vuosittain antaman asetuksen
mukaisella tuottoperusteella(1.1.2012 alkaen VnA 1146/2011) (lukuporot x lukuporon tuotto).
Lisäksi tulona otetaan huomioon paliskunnan mahdollisesti maksamat palkat.
1.8.3.4. Metsätalouden tulot
Metsätalouden tulot eivät vaikuta peruspäivärahan määrään. Ainoastaan puun myynnin
yhteydessä tehdyn hankintatyön arvo otetaan huomioon sovitellun peruspäivärahan määrässä
verollisilta osin (yli 125 m3).
Hankintatyöllä tarkoitetaanhankintakaupan tai käteiskaupan yhteydessä metsätalouden harjoittajan
tekemää puutavaran valmistus- ja kuljetustyötä oman maatilan metsässä.
Hankintatyön arvoksi katsotaan määrä, joka vastaavasta työstä olisi maksettava palkatulle
henkilölle. Hankintatyön arvo lasketaan puutavaralajeittain koko valmistetulle ja kuljetetulle
puumäärälle. Laskentaperusteena käytetään paikkakunnalla maksettuja metsäalan
työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Muun selvityksen puuttuessa voidaan työn arvon
laskennassa käyttää taksoja, jotka on mainittu Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa (kohta
4.1.15).
189
Hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin asti. Veronalainen osuus jaetaan työn
tehneiden henkilöiden ansiotuloksi työpanosten suhteessa. Veronalainen arvo saadaan kertomalla
hankintatyön arvo kertoimella.
valmistettu/kuljetettu m3 – 125 m3
Kerroin =
--------------------------------------------valmistettu/kuljetettu m3
Hankintatyöstä ei arvioida tuloa, jollei hankintatyötä ole tehty työttömyysaikana.
Hankintatyöstä saatu tulo otetaan sovittelussa huomioon, jos asiakas ilmoittaa hankintatyön
tekemisestä tai se saadaan muuten selville. Metsää omistavalta asiakkaalta ei kuitenkaan tarvitse
lähteä selvittämään, onko hän tehnyt hankintatyötä, jollei työnteko tule Kelan tietoon muuta kautta.
1.8.3.5. Osinkotulot
Peruspäivärahan sovittelussa tulona otetaan huomioon muun kuin pörssiyhtiön jakaman
osinkotulon ansiotulo-osuus (sekä verovapaa että verollinen). Jos yhtiö on aikaisempina vuosina
jakanut osinkoa, voidaan osingon ansiotulo arvioida käyttäen hyväksi verotuksessa todettua
osinkotulon ansiotuloa.
Osinkotulot sovitellaan vain silloin, kun hakija on tai on ollut yhtiössä työttömyysturvalain 1 luvun
6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä. Pelkkä omistaminen ei tee henkilöä yrittäjäksi eikä tuo häntä sovittelun
piiriin, vaan henkilön on siis aina työskenneltävä/oltava työskennellyt osinkoa jakavassa yhtiössä.
Esimerkki 1
A oli omistanut 14,07 % X Oy:n osakkeista ja hänellä oli sen takia työttömyysaikanaan
osinkotuloja. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n saamia osinkotuloja ei sovitella
yritystoiminnan tuloina, koska häntä ei voitu pitää työttömyysturvalaissa
määriteltynä yritystoimintaa harjoittavana henkilönä. (VAKO 5851/2000/1929).
Osinkotulojen huomioiminen sovittelussa
Muun kuin pörssiyhtiön jakama osinko jaetaan verotuksessa pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin.
Sovittelussa otetaan huomioon ainoastaan osinkojen ansiotulo-osuus.
Yhtiön maksamasta osingosta katsotaan pääomatuloksi määrä, joka vastaa kahdeksaa (8)
prosenttia osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tämän ylimenevä osa
on ansiotuloa. Jos yhtiö jakaa osinkona enemmän kuin 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta
laskettuna, 8 %:n ylittävästä osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa.
Osinkotulon sovittelussa otetaan huomioon ansiotulo-osuus sekä verovapaa että verollinen osa.
Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden
taseenperusteella. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön nettovarallisuus
(varat – velat) jaetaan osakkeiden lukumäärällä.
Ansio-osuuden selvittämiseksi on laskettava osakkeiden matemaattinen arvo ja matemaattista
arvoa on sitten verrattava yhtiön maksaman osingon määrään. Jos osinkotulojen määrä on
vähemmän kuin osakkeiden matemaattinen arvo kerrottuna kahdeksalla prosentilla, saatu osinko
voidaan katsoa pääomatuloksi eikä sitä tällöin huomioida sovittelussa.
190
Esimerkki
A on työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu yrittäjä ja työskentelee
yhtiössä B Oy. A on saanut soviteltavaa osinkotuloa 10 500 euroa. Hän on
omistanut kaikki B Oy:n 100:sta osakkeesta. B Oy:n nettovarallisuus (eli
päättyneen tilikauden taseen varat – velat) on ollut 150 000 euroa. Osakekohtainen
matemaattinen arvo on tällöin ollut 150 000 euroa/100 kpl = 1 500 euroa.
Sovitteluun vaikuttamatonta pääomatuloa on se määrä, joka vastaa 8 prosenttia
osingonsaajan osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tämän ylimenevä osa
on ansiotuloa. Osakekohtaisesti pääomatuloa on siis ollut 1 500 euroa x 8
% =120 euroa. Koska A omistaa kaikki osinkoa jakavan yrityksen osakkeet,
pääomatulo-osuus on ollut 100 % x 120 euroa/osake = 12 000 euroa.
B Oy on jakanut osinkoa 10 500. Osakkeiden sovitteluun vaikuttava ansiotulo-osuus
on siis 10 500 euroa – 12 000 euroa = 0 euroa. Näin ollen kaikki A:n saama osinkotulo
on siis ollut pääomatuloa eikä soviteltavaa ansiotulo-osuutta ole ollut lainkaan.
EU-maassa ja sellaisessa maassa, jolla on Suomen kanssa verosopimus, sijaitsevan yhtiön
jakama osinko on veronalaista ja verovapaata tuloa edellä kerrotulla tavalla. Muussa maassa
sijaitsevan yhtiön maksama osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa.
Jos HEKY:n verotustiedoissa näkyy, että asiakkaalla on osinkotuloa, kysy onko osinkotulon
määrä edelleen samansuuruinen. Jos asiakas ilmoittaa, että tilanne ei ole muuttunut, voit käyttää
HEKY:llä näkyvää osinkotulon määrää. Jos tulojen määrä on muuttunut, pyydä asiakasta
toimittamaan selvitys osinkotulon nykyisestä määrästä. Selvitys voi olla esimerkiksi pankin
verotusta varten antama todistus edellisenä vuonna maksetusta osingosta.
1.8.3.6. Korkotulot
Korkotulot eivät vaikuta peruspäivärahan määrään.
1.8.3.7. Vuokratulot
Vuokratulot eivät vaikuta peruspäivärahan määrään.
1.8.3.8. Kuolinpesä ja perintö
Koska henkilö omistamalla omaisuudella ei ole vaikutusta työttömyysetuuden määrään, ei henkilön
osuutta jakamattomassa kuolinpesässä taikka henkilön saamaa perintöä oteta peruspäivärahan
määrää laskettaessa huomioon. Kuolinpesästä mahdollisesti saatu tulo voidaan kuitenkin tietyin
edellytyksin sovitella.
Yleistestamentti tarkoittaa, että testamentilla ei ole määrätty testamentin saajalle tiettyä esinettä
yms., vaan testamentin saajan asema on sama kuin muidenkin perillisten ja hän perii esim. 1/3
191
omaisuudesta. Erityistestamentin saaja eli tietyn omaisuuden (esim. tietty esine tai määrätty
summa rahaa) testamentilla perivä henkilö ei ole kuolinpesän osakas.
Perukirjasta näet, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Perunkirjoitus on pääsääntöisesti toimitettava
kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (perintökaari 20 luku 1 §). Perukirja on annettava
kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta verohallinnolle (perintö- ja lahjaverolaki 29 §).
Peruspäivärahan sovittelu
Jakamattomasta kuolinpesästä saatu tulo otetaan huomioon peruspäivärahan sovittelussa
osakkaan tulona vain silloin, kun osakas tekee pesälle työtä, josta pesä maksaa hänelle palkkaa.
Kuolinpesän verotus
Kuolinpesää verotetaan yleensä erillisenä verovelvollisena, jolloin sen tuloa ja varallisuutta ei jaeta
osakkaiden tulona ja varallisuutena verotettavaksi.
Elinkeinotoimintaa harjoittavaa kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena
vain kolmelta perittävän kuolinvuotta seuraavalta vuodelta ja sen jälkeen kuten avoimia tai
kommandiittiyhtiöitä.
Kuolinpesän erillinen verovelvollisuus päättyy, kun kuolinpesä lopullisesti jaetaan.
1.8.3.9. Sosiaalietuudet
Sosiaalietuudet otetaan peruspäivärahassa tulona huomioon, ei kuitenkaan etuoikeutettuja tuloja.
(linkki 8.1. Vähennettävät sosiaalietuudet)
Sosiaalietuuden muuntaminen kuukausituloksi
Peruspäivärahaan vaikuttava sosiaalietuus, jota maksetaan viideltä päivältä viikossa, muunnetaan
kuukausimääräiseksi kertomalla sosiaalietuuden päiväkohtainen määrä 21,5:llä.
Peruspäivärahaan vaikuttava sosiaalietuus, jota maksetaan kuudelta päivältä viikossa
muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla sosiaalietuuden päiväkohtainen määrä 25:llä.
Peruspäivärahaan vaikuttava eläke tai muu etuus muunnetaan kuukausimääräiseksi kertomalla
eläkkeen päiväkohtainen määrä 30:llä.
1.9. Ratkaiseminen
Peruspäivärahahakemuksen ratkaisemisessa on otettava huomioon ratkaisun hallinnolliset,
työvoimapoliittiset ja etuuskohtaiset edellytykset.
1.9.1. Käsittelypaikka
Turvakieltoasiakkaiden
etuusasiat
Eteläisessä vakutuuspiirissä
ratkaistavat asiat
Itäisessä vakuutuspiirissä
ratkaistavat asiat
Erityisyksiköissä
ratkaistavat asiat
Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa
ratkaistavat asiat
Muutoksenhaku-,
takaisinperintä- ja
väärinkäytösasiat
Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa.
192
Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu
• pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä
• siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki)
• oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki),
yliopistojen opintotukilautakunnissa (opintotuki) tai Itäisessä vakuutuspiirissä erikseen
määriteltyjen tehtävien osalta. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö
> Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka >
Ratkaisupaikka opintotukiasioissa).
• työpaikkakassassa
• siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen
Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä
henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos
henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua.
Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen
kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot).
Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan
mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta
sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä
sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista.
Vakuutuspiirin vaihtuminen
Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin
yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet >
Henkilön tietomuutokset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset).
Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin
käsiteltäviksi.
Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin.
Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus.
Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää,
että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä
kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin
vaihtamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Yhteiset ohjeet > Henkilön tietomuutoset HEMU >
Henkilön yleistietojen muutokset > Kunta- ja toimistotiedot).
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää
turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto >
Turvakielto).
Eteläisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 4:een on valtakunnallisesti keskitetty
– kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen sekä
regressiperintä silloin, kun työeläkelaitos on myöntänyt perhe-eläkkeen tai huoltoeläkkeen
(KEL 72 § ja TKL 21 §:n tarkoittamat tilanteet)
193
– toimiston antaman väliaikaisen päätöksen vahvistaminen silloin, kun kansaneläke-,
leskeneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 1
momentin / EAL 30 § 1 momentin / VTL 30 §:n mukaista regressimenettelyä
– kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan
päätöksen oikaiseminen silloin, kun ratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 2 momentin / EAL
30 §:n 2 momentin mukaista regressimenettelyä
– perhe-eläkkeen leskeneläkehakemukset silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen
1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään
• Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään keskitetysti
Eteläisen vakuutuspiirin työterveyshuollon korvausryhmässä. Lue lisää työterveyshuollon
hakemusten ratkaisupaikasta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Työterveyshuolto >
Työterveyshuolto > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
työterveyshuollossa).
• Ulkomailla asuvan veteraanin ulkomailla tehdystä kuntoutusmatkasta aiheutuneiden
matkakustannusten korvauskäsittely tehdään Eteläisen vakuutuspiirin
terveydenhoitoetuuksien ratkaisukeskuskessa.
• Vankilailmoitukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 7:ssa. Lue lisää
vankilailmoitusten käsittelyn prosessikuvauksesta.
Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Ulkomailla annetun hedelmöityshoidon kustannusten korvauskäsittely tehdään Itäisessä
vakutuuspiirissä.
• Erikseen määriteltyjen opintotukitehtävien käsittely tapahtuu Itäisen vakuutuspiirin
opintotukiryhmässä. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet
> Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
opintotukiasioissa).
Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat
Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa erityisyksiköihin. Tällöin asiakkaan
etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan erityisyksikkö. Erityisyksiköitä
ovat mm.
• Kansainvälisten asioiden keskus. Lue lisää
työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > KV-asiat > Työnjako
kansainvälisissä asioissa > Vakuutuspiirien ja Kansainvälisten asioiden keskuksen välinen
työnjako).
– Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutustyö tehdään
Kansainvälisten asioiden keskuksessa
• Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (Vatu-keskus)
• Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus (TK-ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan
kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat
asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan
asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole
tapahtunut muutoksia. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisesta ja päätöksen
antamisesta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Eläkeläiset >Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje
> Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Työkyvyttämyyseläkkeen ratkaiseminen ja
päätöksenanto).
194
Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat
• Suomen ja muiden EU– tai Eta–valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien
maksuunpano, tilastointi, rahoitus ja laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa.
Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat
Muutoksenhakuasia
Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen.
Takaisinperintä
Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee
liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen
lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Ratkaisutyö >
Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka).
Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen
vastuulle siirtymiseen saakka.
Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava
katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi
eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet
sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä.
Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä.
Perintäkeskus
Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien
perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten
velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon
lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä
Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet.
Lue lisää saatavien perinnästä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden
saatavien perintä).
Väärinkäytösepäily
Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan
maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan
vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään
etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään
maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen
selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän
asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko.
tapauksessa tehdä.
Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien
väärinkäytösepäilyn tunnistaminen > Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen).
Lue myös väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Väärinkäytökset > Etuusväärinkäytökset).
195
1.9.1.1. Kv-asioiden käsittelypaikka
KV-keskuksessa hoidettavat työttömyysturva-asiat
Työttömyysturva-asia hoidetaan KV-keskuksessa, kun
henkilön vakuuttaminen on yhtä aikaa vireillä työttömyysetuuden kanssa
henkilö ei ole vakuutettu
henkilön vakuuttaminen on epäselvä
henkilön vakuuttamispäätös on määräaikainen
henkilö on vakuutettu pelkästään Suomessa työtätekevänä (ei asuvana).
henkilö on vakuutettu rajatyöntekijänä
henkilö on vakuutettu kansainvälisessä liikenteessä työskentelevänä (rekkamiehet,
merimiehet ja lentoliikenteen matkustava henkilöstö)
• hakijalla ei ole henkilötunnusta ja/tai kotitoimistoa
• odotusajan vähennysjaksona on työhistoriaa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä
• odotusajan vähennysjaksona on työttömyysetuuden saaminen EU/ETA-maassa tai
Sveitsissä.
•
•
•
•
•
•
•
EU/ETA-maiden ja Sveitsin välinen lomakeliikenne (E-lomakkeet, U-SEDit ja esitettävät
asiakirjat U1, U2 ja U3) sekä näiden perusteella ratkaistavat työttömyysturvahakemukset
hoidetaan aina KV-keskuksessa. Jos tarvitset työttömyysturvahakemuksen käsittelyä
varten selvityksen hakijan toisessa jäsenmaassa kertyneistä vakuutuskausista, siirrä
työttömyysturvahakemus tietopyyntöinen KV-keskukseen.
Kv-kytkennän tunnistaminen työttömyysturva-asioissa
Kv-asian keskeisimmät tunnusmerkit työttömyysturva-asioissa ovat
•
•
•
•
•
•
•
Työttömyysturvan valmisteluruudun huomautustieto
Palkkatodistuksen vinkit ulkomailla työskentelystä
Hakijan muutto ulkomaille
HEKY-tietojen Vakuutusjaksot ja Kuntatiedot
Tilapäinen muutto Suomeen
Määräaikainen vakuuttamispäätös
Liikkuvaan henkilöstöön kuuluva työntekijä
Mitä tunnistamista koskevaa tietoa HEKY-ruuduilta saa?
Kuntatiedot
Käytä kv-kytkennän tunnistamisessa hyväksesi HEKY-ruutuja. Polun Henkilön yleistiedot -> Kuntaja toimistotiedot päästä löydät henkilön kotikuntaa koskevan tiedon. Jos se on (198) tuntematon tai
(200) ulkomailla, niin kyseessä voi olla kv-kytkentä.
Vakuutusjaksot
Henkilön yleistiedoista löytyy myös vakuutusjaksot, joita tutkimalla voit saada tietoa kvkytkennästä. Henkilöltä, joka on aina asunut Suomessa, ei löydy mitään vakuutusjaksoja. Silloin
kyseessä on kansallisen lainsäädännön perusteella ratkaistava asia eikä asiaa siirretä KVkeskukseen. Jos työttömyysturvahakemuksesta tai sen liitteistä kuitenkin ilmenee, että henkilö on
oleskellut/työskennellyt ulkomailla, siirrä hakemus KV-keskukseen.tutkittavaksi. Mikäli kyseessä ei
ole Kv-kytkös, KV–keskus siirtää asian takaisin vakuutuspiiriin käsiteltäväksi.
196
Vakuutusjaksoissa voi olla myös tietoa, joka kertoo paitsi henkilön vakuutukseen kuulumisesta
myös vakuuttamisen perusteista. Perustetiedot kertovat, onko henkilö esim. liikkuvaa henkilöstöä
(kuljetusyrityksen henkilöstöä). Jos on, niin asia hoidetaan KV-keskuksessa. Huomaa, että
tarkempia perustetietoja vakuuttamisesta löytyy usein myös seuraavalta sivulta. Sinne pääset
valitsemalla ao. jakson v-kirjaimella ja painamalla enteriä. Seuraavat vakuutusjaksojen toiselta
sivulta löytyvät seikat viittaavat kv-kytkentään.
Määräaikainen vakuuttamispäätös
Jos henkilölle on tehty määräaikainen vakuuttamispäätös, siirrä työttömyysturva-asia KVkeskuksen ratkaistavaksi.
Toistaiseksi voimassa oleva vakuuttamispäätös - Henkilöllä on vakuuttamisjaksoissa tieto:
tilapäinen tai vakinainen
Henkilö voi olla työnteon perusteella Suomessa vakuutettu toistaiseksi voimassaolevalla
vakuuttamispäätöksellä. Tarkoittaa, että työntekijä, joko asuu Suomessa tai työntekijänä, joka
asuu kuitenkin toisessa maassa. (esim. Työskentelee Torniossa, asuu Haaparannassa). Se
kumpaan ryhmään henkilö luokitellaan, vaikuttaa siihen missä asiakkaan työttömyysturva-asia
hoidetaan.
Työntekijä asuu Suomessa
Suomessa asuvan työntekijän työttömyysturva-asiat hoidetaan vakuutuspiirissä. Työntekijän
Suomessa asumisesta kertoo vakuutusjaksojen seuraavat tiedot:
• Peruste: Työskentely palkansaajana
• Vakinainen muutto
Työntekijä – käy Suomessa töissä, mutta asuu toisessa jäsenmaassa
Silloin kun vakuutusjaksoista löytyy tiedon ’Työskentely palkansaajana’ lisäksi tieto ’Tilapäinen
muutto’, on kyseessä henkilö, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Suomessa
tehtävää työtä varten, mutta hän asuu toisessa maassa. Tapaus on kv-kytkentäinen, joten siirrä
työttömyysturva-asia KV-keskukseen.
• Vakuuttamisen peruste: Työskentely palkansaajana
• Tilapäinen muutto - (EU-työntekijä/muualta tullut työntekijä, SVL:n, SovAL ja TTL)
Rajatyöntekijä, kansainvälisessä liikenteessä oleva merimies, kansainvälisessä liikenteessä
ajava rekkamies
Kun kyseessä on rajatyöntekijä, merimies, kansainvälisessä liikenteessä työskentelevä rekkaauton kuljettaja jne. (esim. töissä Tallinkilla tai ajaa rekkaa Suomesta Keski-Eurooppaan), niin
työttömyysetuus ratkaistaan KV-keskuksessa. Näihin ammattiryhmiin kuulumisesta saattaa saada
vinkkitietoa kv-asiasta jo asiakkaan toimittamista palkkatodistuksista. Lisäksi vakuutusjaksoista
näkyy seuraavia tietoja (Henkilön yleistiedot -> vakuutusjaksot -> ’ Perustesivu’):
•
•
•
•
merityö ulkomaisella aluksella
rajatyö työntekijänä/yrittäjänä Suomessa/ulkomailla
kuljetusyrityksen henkilöstöä
matkustava/lentävä henkilökunta
Ryhmiin kuuluvien vakuuttamispäätös voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva.
Työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa, kun henkilö on rajatyöntekijä tai
työskentelee kansainvälisessä liikenteessä, myös silloin kun henkilö asuu Suomessa.
Ex-EU-työntekijä työnhakijana Suomessa
197
Ex-Eu-työntekijän työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa. Työttömäksi jäänyt ex-EUtyöntekijä on kyseessä silloin kun hän
• on ollut Suomessa töissä, mutta ei asu Suomessa vakinaisesti
• jäänyt työn päätyttyä tänne työnhakijaksi .
Tähän ryhmään kuuluminen selviää mm. seuraavista vakuutusjaksojen tiedoista:
•
•
•
•
päätös voi olla joko toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen.
peruste: Muu selvitetty syy
tilapäinen
työttömyysturvapäätöksen lisätiedoissa tai OIWAssa voi olla myös tieto ’Ex-EU-työntekijä’.
Muualta kuin EU/ETA alueelta ja Sveitsistä tulleet ex-työntekijät työnhakijana Suomessa
Tällaisen ex-työntekijän työttömyysetuudet ratkaistaan aina KV-keskuksessa. Työttömäksi jäänyt
ex-työntekijä on kyseessä silloin kun hän
• on ollut Suomessa töissä, mutta ei asu Suomessa vakinaisesti
• jäänyt työn päätyttyä tänne työnhakijaksi .
Tähän ryhmään kuuluminen selviää mm. seuraavista vakuutusjaksojen tiedoista:
•
•
•
•
päätös on tehty määräajalle
peruste: Muu selvitetty syy
tilapäinen
työttömyysturvapäätöksen lisätiedoissa tai OIWAssa voi olla tieto esim.’Ex-työntekijä
kolmannesta maasta”
Tilanne, jossa asiaa ei siirretä KV-keskukseen?
Monta vuotta sitten ulkomailla oleskeltu aika ei tee työttömyysturva-asiaa Kv-asiaksi, jos
hakijan vakuuttaminen on kunnossa ajalta, jolta hän hakee etuutta. Vanhan vakuuttamisjakson
selvittämiseksi tulee tehdä toimeksiantotyö KV-keskuksen vakuuttamisen työjonoon ja laittaa
työttömyysturvahakemus odottamaan omassa yksikössä. Näin syystä, että työttömyysturvan
etuusjärjestelmä ei anna ratkaista etuushakemusta ennen kuin vanha vakuutusjakso on selvitetty.
1.9.2. Esteellisyydestä
Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin.
Olet esteellinen, jos
• asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta
• asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi
• sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on
odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai
• on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema
yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai
• luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä
Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn
puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse
havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan.
198
Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa
elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi
asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä
uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian.
Katso hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta
•
•
•
•
Toimihenkilön esteellisyys
Lääkärin esteellisyys
Tarkastajan esteellisyys
Tulkin esteellisyys
1.9.2.1. Käsittely- ja ratkaisukielto
Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei
läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn.
Tästä voidaan kuitenkin poiketa
• asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun
kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi
ja postitus tai
• jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa).
1.9.2.2. Esteellisyyden toteaminen
Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan.
Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön
käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa.
Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on
viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava
(yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan
esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman
asiakkaan väitettäkin.
• Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen
tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä
nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä,
vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi.
Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa
asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä
siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen
etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä.
1.9.3. Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet
Kelan toimiston tulee ennen työttömyysetuuspäätöksen tekemistä saada asiasta
työvoimaviranomaisen antama työvoimapoliittinen lausunto. Ellei lausuntoa ole saatu, Kelan
toimiston tulee pyytää sitä.
199
Jos hakemuksesta puuttuu työvoimapoliittinen lausunto, toimitaan seuraavasti:
• Jos työvoimapoliittinen lausunto puuttuu, lausuntoa on pyydettävä työ- ja elinkeinotoimistosta.
Pyynnön voi tehdä paikallisesti parhaaksi katsotulla tavalla eli puhelimitse, kirjeellä tai
suojattua sähköpostia käyttäen. Lausuntopyyntö on tehtävä käsittelytakuun edellyttämän 30
päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.
• Lausuntopyynnöstä tulee käydä ilmi henkilön koko nimi, henkilötunnus ja kotikunta. Näillä
tiedoilla TE-toimisto voi antaa lausunnon myös sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas ei ole
ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tällöin TE-toimisto antaa lausunnon A4 (Työnhaku ei
ole voimassa), jonka perusteella hakemus voidaan hylätä.
• Jos hakemuksesta puuttuu lisäselvityksiä, joita pyydetään asiakkaalta ja Kelassa on tieto siitä,
että asiakkaan työnhaku ei ole voimassa, kehotetaan häntä lisäselvityspyynnön yhteydessä
myös käymään työ- ja elinkeinotoimistossa.
• Puhelimitse tehdyistä lausuntopyynnöistä kirjataan OIWAssa ko. asiakkaalle Yhteydenotto,
joka liitetään oikeaan työhön. Kontaktihenkilöksi merkitään Yhteistyökumppani ja
yhteydenoton suunnaksi "lähtevä". Yhteydenoton lisätietoihin merkitään lausuntopyyntöön
liittyvät tiedot. Jos lausuntoa on pyydetty asiakaskirjeellä, kirje liitetään oikeaan työhön,
eikä pyynnön sisältöä tarvitse tällöin kirjata työn kommenttiin. Jos lausuntoa on pyydetty
suojattua sähköpostia käyttäen, kirjataan työn kommenttiin tieto siitä, että pyyntö on lähetetty
sähköpostilla, pyynnön päivämäärä, mihin TE-toimistoon viesti on lähetetty sekä kopioidaan
sähköpostin sisältö eli tiedot pyydetyistä lausunnoista.
• Työ siirretään odottamaan.
• Kun lausunto saapuu Kelaan, tulee ratkaisu käsittelytakuun mukaisesti antaa 14
kalenteripäivän kuluessa lausunnon saapumisesta, mikäli Kelalla on tällöin asian
ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Kelan prosessikuvauksen mukaan kaikki tarvittavat
lisäselvitykset on pyydettävä kerralla.
• Jos työ palaa työjonoon uudelleen käsiteltäväksi määräajan kuluttua, eikä lausuntoa ole vielä
tullut, pyydetään lausuntoa uudelleen TE-toimistosta kirjeellä, suojatulla sähköpostilla tai
puhelimitse.
• Lausuntoa pyydetään aina TE-toimistosta, eikä asiakkaalta. Hakemusta ei myöskään saa
hylätä siitä syystä, että TE-toimiston käsittely lausunnon antamiseksi kestää pitkään.
Työvoimaviranomainen toimittaa työvoimapoliittisen lausunnon Kelan toimistolle elektronisena
linjasiirtona. Hakijan pyynnöstä toimiston on annettava lausunto hakijalle tiedoksi jo ennen
työttömyysetuuspäätöksen tekemistä. Ellei kielteistä työvoimapoliittista lausuntoa ole annettu
tiedoksi ennen päätöksen antamista, se liitetään hakijalle annettavaan päätökseen.
1.9.3.1. Lausunnon piiriin kuuluvat asiat
Asiat, joista työvoimaviranomaisen on annettava työvoimapoliittinen lausunto, on lueteltu TTL
11 luvun 4 §:ssä.
Työvoimapoliittinen lausunto annetaan, kun kyseessä on:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
työttömänä työnhakijana oleminen;
ulkomaalaisen oikeus työttömyysetuuteen;
muu kuin työsuhteessa tehty työ;
päätoiminen yritystoiminta tai oma työ;
päätoiminen opiskelu;
työmarkkinoiden käytettävissä oleminen;
korvaukseton määräaika;
työssäolovelvoite;
oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena;
oikeus työmarkkinatukeen matka-avustuksena;
200
•
•
•
•
työmarkkinatuen odotusaika;
ammatillista koulutusta vailla olevaa nuorta koskevat rajoitukset;
muutosturvan piiriin kuuluminen; tai
oikeus työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta.
Työvoimapoliittisen lausunnon antaa yleensä työ- ja elinkeinotoimisto. 1.7.2012 alkaen
työvoimapoliittisia lausuntoja voi TE-toimiston lisäksi antaa myös työ- ja elinkeinohallinnon
asiakaspalvelukeskus, toisin sanoen Työlinja-puhelinpalvelu.
Työlinja voi
• antaa lausunnon työttömyysetuuden saamisen yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksiä
(työtön työnhakija ja työmarkkinoilla olon esteet);
• muuttaa työmarkkinatukea koskevan lausunnon koskemaan työttömyyspäivärahaa;
• siirtää TE-toimiston antaman lausunnon maksajalta toiselle; sekä
• korjata TE-toimiston antamassa lausunnossa olevan ilmeisen kirjoitus-, lasku- tai muun selvän
virheen.
TE-toimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista
harkintaa.
1.9.3.2. Lausunnon voimassaolo
Myönteinen työvoimapoliittinen lausunto on voimassa toistaiseksi, ellei sitä erityisestä syystä ole
annettu määräaikaisena. Myönteinen lausunto voidaan antaa määräaikaisena esim. sivutoimisen
yritystoiminnan tai määräaikaisen lomautuksen tilanteissa. Kelan toimisto maksaa muiden
edellytysten täyttyessä työttömyysetuutta lausunnon mukaisesti, kunnes etuuden maksamisesta
annetaan esteellinen lausunto.
Jos kielteinen lausunto on määräaikainen (esim. korvaukseton määräaika), etuuden maksamista
jatketaan määräajan päätyttyä ilman uutta lausuntoa.
Jos Kelan toimisto saa myöhemmin tietoonsa lausunnosta poikkeavaa ja siihen vaikuttavaa tietoa,
sen tulee pyytää työvoimaviranomaiselta uutta lausuntoa. Työvoimaviranomaisen on annettava
uusi lausunto viipymättä.
1.9.3.3. Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita
Työllistymistä
edistävät palvelut
Sairauspäivärahaa
enimmäisajan saaneet henkilöt
Työsuhteen päättymisen
riitauttaminen
Enintään kahden viikon
keskeytys työttömyydessä
Ryhmälomautus
Sääeste
65–68-vuotiaat etuudensaajat
Peruspäiväraha / työmarkkinatuki
Jos työ- ja elinkeinotoimisto ei ole varma siitä, tuleeko henkilöstä antaa peruspäiväraha- vai
työmarkkinatukilausunto, se antaa Kelalle lausunnon työmarkkinatuesta. Jos Kelan toimisto toteaa
lausunnon saavuttua henkilön olevan oikeutettu peruspäivärahaan, työ- ja elinkeinotoimistolta
201
tulee pyytää uusi peruspäivärahaa koskeva lausunto. Myös Työlinja-puhelinpalvelu voi muuttaa
työmarkkinatukea koskevan lausunnon koskemaan peruspäivärahaa.
Päätöksen peruspäivärahasta voi kuitenkin tehdä esteettömän työmarkkinatukilausunnon
perusteella odottamatta peruspäivärahaa koskevan lausunnon saapumista. Työmarkkinatuesta
ei saa milloinkaan antaa päätöstä peruspäivärahaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon
perusteella.
Peruspäivärahan muutosturvalisä
Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelaa sitovassa työvoimapoliittisessa lausunnossa muutosturvan
piiriin kuulumisesta, toimenpiteen sisältymisestä työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan
suunnitelmaan, seuraavan suunnitelmaan sisältyvän toimenpiteen alkamisajankohdasta sekä
muista muutosturvalisän maksamiseksi tarpeellisista seikoista.
Työllistymistä edistävät palvelut
Työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta
työttömyysetuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lausunnosta ilmenee työllistymistä
edistävän palvelun alkamis- ja päättymispäivä sekä se, mistä palvelusta on kysymys.
Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon myös työllistymistä edistävästä
palvelusta poissaolosta silloin, kun poissaolo ei johdu asiakkaan omasta tai alle 10-vuotiaan
lapsen sairaudesta. Lausunnosta ilmenee, onko poissaololle hyväksyttävä syy ja onko henkilöllä
oikeus etuuteen poissaolon ajalta. Lausunto annetaan myös yrittäjän ja työttömyysuhan alaisen
henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta sekä työvoimakoulutuksen
jaksoista.
Työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun liittyen työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon siitä,
täyttääkö koulutus työnhakijan omaehtoisille opinnoille säädetyt edellytykset, aiemmin kesken
jääneisiin opintoihin liittyvästä vuoden keskeytyneenä oloa koskevasta vaatimuksesta, työnhakijan
velvollisuudesta edetä opinnoissaan, työnhakijan omaehtoisten opintojen tukiajasta sekä
omaehtoisten opintojen seurantaan ja keskeyttämiseen liittyvistä edellytyksistä. Omaehtoisten
opintojen 24 kuukauden enimmäistukiaikaa seuraa siten työ- ja elinkeinotoimisto. Maksaja saa
tiedon tukiajan kulumisesta työvoimapoliittisella lausunnolla.
Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneet henkilöt
Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneella henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen
työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.
Jos henkilöllä ei ole voimassaolevaa työsuhdetta, työ- ja elinkeinotoimisto antaa hänestä
normaalin esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon A1. Jos henkilöllä on voimassa
oleva työsuhde, työ- ja elinkeinotoimisto antaa sitovan lausunnon F5. Tiedotteessa ei oteta
kantaa henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, joten Kelan toimiston tulee selvittää
työttömyysetuuden maksamisen edellytykset itsenäisesti. Enimmäisaika sairauspäivärahaa.
Työsuhteen päättymisen riitauttaminen
Henkilön, joka on määräajassa riitauttanut työsuhteensa päättymisen, ei voida katsoa itse
aiheuttaneen työsuhteen päättymistä, ennen kuin riitautusasia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Tällaisessa tapauksessa työ- ja elinkeinotoimisto antaa henkilöstä esteettömän työvoimapoliittisen
lausunnon.
202
Työ- ja elinkeinotoimisto velvoittaa lausunnossaan henkilön ilmoittamaan riitautusasian ratkaisusta
Kelan toimistolle. Jos riitautusasiassa tehdyn ratkaisun mukaan työsuhteen päättyminen on
johtunut henkilöstä itsestään, Kelan toimiston tulee pyytää työ- ja elinkeinotoimistolta asiassa uutta
lausuntoa.
Enintään kahden viikon keskeytys työttömyydessä
Jos työssäolo tai muu keskeytys työttömyydessä kestää enintään kaksi viikkoa, Kelan ei tarvitse
työttömyyden alkaessa pyytää uutta hakemusta tai uutta työvoimapoliittista lausuntoa. Kelan
toimisto voi lausuntoa pyytämättä jatkaa työttömyysetuuden maksamista esteen päätyttyä. Jos
työvoimapoliittisten edellytysten voimassaolo on epävarmaa (esim. työsuhteen päättymisen syy),
uusi lausunto tulee kuitenkin pyytää.
Jos keskeytys työttömyydessä kestää yli kaksi viikkoa, työ- ja elinkeinotoimisto antaa Kelalle
uuden työvoimapoliittisen lausunnon oma-aloitteisesti.
Ryhmälomautusmenettely 30.6.2013 saakka
Ryhmälomautuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa vähintään 10 työntekijää on lomautettu
määräaikaisesti joko kokonaan tai päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä.
30.6.2013 saakka on voimassa menettely, jossa ryhmälomautustilanteissa työ- ja elinkeinotoimisto
ei anna Kelalle työvoimapoliittista lausuntoa lomautetuista henkilöistä. Kelan toimisto
tutkii lomautettujen henkilöiden oikeuden työttömyysetuuteen itsenäisesti lomautuksen
tehneen työnantajan sille toimittaman lomautuksen tarkistusilmoituslomakkeen perusteella.
Tarkistusilmoituslomakkeessa on tiedot lomautetuista henkilöistä asuinkunnittain sekä
lomautettujen yhteismäärä.
Ryhmälomautustilanteessa työvoimaviranomainen antaa työvoimapoliittisen lausunnon
ainoastaan TTL 2 luvun 3–7 §:n edellytyksistä, ts. siitä, onko lomautettu henkilö estynyt olemasta
työmarkkinoilla, päätoiminen yrittäjä tai päätoiminen opiskelija. Työvoimaviranomainen ei anna
lausuntoa omatoimisesti, vaan Kelan toimiston on pyydettävä se tarvittaessa.
Työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen antamaan Kelan toimiston pyynnöstä kaikki
työttömyysetuusoikeuden selvittämiseksi tarvittavat tiedot. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa
lomautetulle henkilölle tehdyistä työ- tai koulutustarjouksista.
Toistaiseksi lomautetuista, samoin kuin määräaikaisesti lomautetuista henkilöistä silloin, kun
heitä on vähemmän kuin 10, työ- ja elinkeinotoimisto antaa henkilökohtaisen työvoimapoliittisen
lausunnon.
Ryhmälomautusmenettelystä luopuminen 1.7.2013 lukien
Jos lomautus tai muu ryhmälomautuksen perusteena oleva tilanne alkaa 1.7.2013 jälkeen,
jokaisen lomautetun tulee itse henkilökohtaisesti rekisteröityä TE-toimistoon työttömäksi
työnhakijaksi. TE-toimisto tutkii kaikkien lomautettujen osalta työttömyysetuuden saamisen
työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.
Sääeste 30.6.2013 saakka
Sääesteellä tarkoitetaan rakennus- ja metsäalalla tapahtuvaa työnteon estymistä, joka johtuu
yksinomaan ja välittömästi pakkasesta ja jonka ajalta työnantajalla ei ole työsopimuslain mukaista
palkanmaksuvelvollisuutta.
203
Jos sääesteestä johtuva työnteon estyminen koskee vähintään 10 työntekijää, työ- ja
elinkeinotoimisto ei anna Kelan toimistolle työvoimapoliittista lausuntoa työnteosta estyneistä
henkilöistä. Kelan toimisto tutkii työnteosta estyneiden henkilöiden oikeuden työttömyysetuuteen
itsenäisesti yönantajan sille toimittaman tarkistusilmoituslomakkeen perusteella.
Tarkistusilmoituslomakkeessa on tiedot työnteosta estyneistä henkilöistä sekä henkilöiden
yhteismäärä.
Sääestetapauksissa työvoimaviranomainen antaa työvoimapoliittisen lausunnon ainoastaan
TTL 2 luvun 3–7 §:n edellytyksistä, ts. siitä, onko työnteosta estynyt henkilö estynyt olemasta
työmarkkinoilla, päätoiminen yrittäjä tai päätoiminen opiskelija. Työvoimaviranomainen ei anna
lausuntoa omatoimisesti, vaan Kelan toimiston on pyydettävä se tarvittaessa.
Työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen antamaan Kelan toimiston pyynnöstä kaikki
työttömyysetuusoikeuden selvittämiseksi tarvittavat tiedot.
Jos sääesteen johdosta työnteosta estyneitä henkilöitä on vähemmän kuin 10, työ- ja
elinkeinotoimisto antaa heistä henkilökohtaisen työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunnon
perusteluista käy ilmi, että kyseessä on työnteon estyminen sääesteen vuoksi.
Menettely sääesteen sattuessa 1.7.2013 lukien
Jos sääesteeseen perustuva ryhmälomautustilanne alkaa 1.7.2013 jälkeen, jokaisen lomautetun
tulee itse henkilökohtaisesti rekisteröityä TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto tutkii
kaikkien lomautettujen osalta työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa
Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.
65–68-vuotiaat etuudensaajat
65–68-vuotias henkilö, jolla on oikeus päivärahaan tai työmarkkinatukeen, rinnastetaan lausuntomenettelyssä ryhmälomautettuun henkilöön. 30.6.2013 saakka hänestä ei anneta henkilökohtaista
työvoimapoliittista lausuntoa, vaan ryhmälomautusilmoitusta vastaava ilmoitus. 1.7.2013 lukien
hänen tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi kuten muidenkin lomautettujen. Menettely
vastaa siis muutoinkin sitä, mitä edellä ryhmälomautuksesta ja siitä luopumisesta on sanottu.
Lausunnot K6, K7 ja K8
Lausunto K6, K7 tai K8 annetaan alle 25-vuotiaalle ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle,
joka on jättänyt hakeutumatta ammatilliseen koulutukseen, kieltäytynyt tällaisesta koulutuksesta tai
keskeyttänyt koulutuksen. Oikeutta työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan
ei ole, ennen kuin henkilö on täyttänyt 25 vuotta, suorittanut tutkintoon johtavan, ammatillisia
valmiuksia antavan koulutuksen tai ollut työssä, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin,
opiskellut tai työskennellyt yrittäjänä tai omassa työssä vähintään 21 kalenteriviikon ajan.
Jos lausunnon K6, K7 tai K8 saanut henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, hänestä
annetaan palvelun aloituslausunto ja työmarkkinatuki tai peruspäiväraha maksetaan palvelun
ajalta. Jos oikeutta työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan ei ole palvelun jälkeiseltä ajalta,
toimenpiteen päätyttyä annetaan uudestaan lausunto K6, K7 tai K8. Lausunnon lisätiedoissa
viitataan alkuperäiseen lausuntoon K6 / K7 / K8.
204
1.9.3.4. Tiedotteet
Työvoimaviranomainen voi antaa Kelalle työttömyysetuuden saajaa koskevan tiedotteen. Tiedote
ei ole Kelaa sitova, vaan sen tarkoituksena on informoida Kelaa työttömyysetuuden maksamisen
kannalta merkityksellisistä asioista. Työvoimaviranomainen toimittaa tiedotteen Kelan toimistolle
elektronisena linjasiirtona.
Työvoimakoulutuksesta erottaminen
Jos henkilö erotetaan työvoimakoulutuksesta, hänelle voidaan asettaa korvaukseton määräaika
vasta, kun erottamista koskeva päätös on saanut lainvoiman. Työmarkkinatuen maksaminen
keskeytetään kuitenkin erottamisesta lukien työ- ja elinkeinotoimiston Kelalle lähettämän tiedotteen
F1 perusteella. Jos henkilö osallistuu erottamisesta huolimatta koulutukseen, hänellä on tältä
ajalta oikeus peruspäivärahaan. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelan toimistolle opiskelun
jatkamisesta erottamispäätöksen jälkeen tiedotteella F2.
Jos henkilö ei valitusajan kuluessa valita koulutuksesta erottamista koskevasta päätöksestä
tai hänen valituksensa hylätään, työ- ja elinkeinotoimisto asettaa henkilölle korvauksettoman
määräajan takautuvasti koulutuksesta erottamisesta lukien. Kelan toimisto perii koulutuksesta
erottamisen jälkeiseltä ajalta mahdollisesti maksetut peruspäivärahat takaisin.
Tiedote F1
Tiedotteella F1 työvoimaviranomainen ilmoittaa Kelalle, että työttömyysetuutta saavan työnhakijan
asia on työ- ja elinkeinotoimiston käsiteltävänä ja että uusi lausunto toimitetaan myöhemmin.
Tiedote ei ole Kelaa sitova, mutta sen perusteella Kela voi tietyin edellytyksin keskeyttää
työttömyysetuuden maksamisen. Maksaminen voidaan TTL 11 luvun 6 §:n mukaan keskeyttää
väliaikaisesti silloin, jos on ilmeistä, että etuuden saajalla ei olosuhteiden muuttumisen tai muun
syyn takia ole enää joko lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen tai että maksettavan etuuden
määrää tulisi alentaa. Yleisimmin keskeyttämisen edellytykset täyttyvät silloin, kun työnhakijan
asia on työ- ja elinkeinotoimiston käsiteltävänä esim. työstä kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn
takia, josta saattaa olla seurauksena korvaukseton määräaika.
Jos etuuden maksamisen keskeyttäminen on perusteltua, maksaminen keskeytetään F1tiedotteesta ilmenevästä päivästä lukien. Jos työvoimaviranomaisen sittemmin antamalla uudella
lausunnolla on vaikutusta ennen keskeyttämistä maksettuun etuuteen esim. sovittelujakson
muuttumisen johdosta, päätöstä oikaistaan takautuvasti.
Jos maksamisen keskeyttämiselle ei Kelan arvion mukaan ole edellä mainittuja edellytyksiä,
työttömyysetuuden maksamista jatketaan normaalisti F1-tiedotteen estämättä.
Etuuden maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava etuuden saajalle viipymättä.
Mahdollisen uuden työvoimapoliittisen lausunnon saavuttua lausunnon mukainen päätös on
annettava viivytyksettä.
TE-toimistot käyttävät joskus tiedotetta F1 myös työllistymistä edistäviin palveluihin liittyvissä
poissaolotilanteissa. Jos TE-toimisto ei voi antaa poissaoloa koskevaa työvoimapoliittista
lausuntoa välittömästi saatuaan palvelun järjestäjältä tiedon poissaolosta, TE-toimisto antaa
maksajalle tiedotteen F1. TE-toimisto merkitsee tiedotteen perustelukenttään poissaolojen
päivämäärät ja mahdollisen palvelun järjestäjältä saadun tiedon poissaolon syystä. Niissä
tilanteissa, joissa tiedote F1 annetaan poissaolojen vuoksi, maksamista ei lähtökohtaisesti
keskeytetä, vaan poissaolopäivät vähennetään maksusta ja muu jakso maksetaan normaalisti.
F1-lausunnolla maksaja kuitenkin saa tiedon poissaolosta eikä turhaa liikamaksua kerry. Jos F1-
205
lausunnossa ilmenee jotain muuta, esim. mahdollinen tuleva korvaukseton määräaika, palvelun
keskeytyminen jne., voi maksaja harkita, pitääkö maksaminen keskeyttää kokonaan. Poissalojen
kohdalla lähtökohtana kuitenkin on, että vain poissaolopäivät vähennetään.
Tiedote F2
Tiedotteella F2 työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa Kelalle sellaisista olosuhdemuutoksista, joilla ei
ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, mutta jolla voi olla vaikutusta esim.
etuuden suuruuteen. Tiedotteella F2 ilmoitetaan mm. satunnaisen kokoaikatyön tai osa-aikatyön
vastaanottamisesta. Tiedotteella F2 ilmoitetaan myös sellaisista ulkomaanmatkoista, jotka eivät
estä työttömyysetuuden maksamista.
1.9.4. Lisäselvitykset
Voit hakemusta ratkaistessasi pyytää hakijalta lisäselvitystä joko suullisesti tai kirjallisesti
käyttämällä lisäselvityspyyntökirjeitä. Asiakaspalvelussa lisäselvitykset pyydetään pääasiassa
suullisesti. Soittamisen mahdollisuutta on hyvä arvioida myös valmistelun yhteydessä.
Puhelimessa asiakkaan kanssa keskustellessa on usein helpompi selvittää asiakkaan
kokonaistilanne.
Jos asian ratkaiseminen edellyttää lisäselvitysten pyytämistä, toimitaan
seuraavasti:
• Ennen lisäselvityksen pyytämistä tutkitaan henkilön sekä hänen perheenjäsentensä muut
etuudet ja tiedot sen selvittämiseksi, onko tarvittava tieto jo Kelassa käytettävissä.
• Lisäselvitys pyydetään joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään 30 päivän kuluessa
hakemuksen saapumisesta, kuitenkin mahdollisimman pian. Kirje muotoillaan ja tarkistetaan,
että kaikki selvitykset on pyydetty kerralla. Kirje on liitettävä OIWAn työhön.
• Lisäselvitysten antamiselle on aina annettava määräaika. Määräaika on annettava ja
dokumentoitava myös silloin, kun lisäselvityksiä pyydetään suullisesti. Määräaika on
pääsääntöisesti kaksi viikkoa. Kirjeessä on myös ehdottomasti mainittava asiakkaalle,
että hakemus voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla, jos hän ei toimita pyydettyjä
selvityksiä määräaikaan mennessä (valmiina kirjepohjassa TTL19).
• Puhelimitse tehty lisäselvityspyyntö kirjataan Yhteydenotoksi OIWAan. Yhteydenottoon
kirjataan pyydetyt selvitykset ja määräaika niiden toimittamiselle.
• Työ siirretään odottamaan vakuutuspiirin työttömyysturvan työjonoon. Paluutyöjonoksi
määritellään etuusratkaisijan oma työjono, jos kyse on pitkäaikaista perehtymistä
edellyttävästä asiasta.
• Jos lisäselvitykset eivät tule kaikki kerralla, kirjoitetaan OIWA-työn kommenttiin, mitä
selvityksiä vielä puuttuu ja siirretään työ odottamaan.
• Jos kirjallisiin lisäselvityksiin tarvitaan täydennystä, voidaan tietoja kysyä asiakkaalta myös
puhelimitse. Tieto kirjataan yhteydenottoon.
• Myös muilta viranomaisilta ja yhteistyökumppaneilta voidaan tarvittaessa pyytää niitä tietoja,
joita tarvitaan etuushakemuksen ratkaisemiseksi ja joita hallintolaki tai työttömyysturvalaki
antaa luvan pyytää.
• Mikäli asiakas on kirjallisesti (esim. hakemuksessa) ilmoittanut määräpäivän, mihin mennessä
hän aikoo toimittaa lisäselvitystä, lisäselvitystä ei pyydetä uudestaan. Jos hakija ei toimita
lisäselvitystä ilmoittamaansa määräaikaan mennessä, hakemus voidaan hylätä.
206
• Käsittelytakuun mukaisesti hakemus tulee ratkaista 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun
Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli lisäselvitykset ovat
saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut.
1.9.5. Kuuleminen
Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman
selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat
tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian
ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne.
Lue lisää asian selvittämisestä.
1.9.5.1. Milloin asiakasta on kuultava?
Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään.
Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
• Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä
ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai
osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan.
Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät
vaatimukset.
• Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot
poikkeavat toisistaan.
Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi
työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa
asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen
sisällöstä.
Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos
• hakemus hyväksytään kaikilta osin
• ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa
ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä)
• asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta
Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi
silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain
(1412/1997 23 §) tai asiakasmaksulain (734/1992 14 §) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa
etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle
vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää.
Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian
käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja
poistaminen).
1.9.5.2. Miten kuullaan?
Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa
vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn
yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty.
207
Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle
• kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan
etuusasiaan)
• määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että
vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua.
• yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään.
Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin
asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin
esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/1999 11 §).
Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia
voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa.
Lue lisää
• Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen
• Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse
• Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
1.9.6. Päätöksen antaminen
Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen
hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen
antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa
annetussa ohjeessa.
Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/
hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä.
Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta
pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista
lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty
ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös.
Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa.
Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys,
laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös.
Päätös annetaan vain pyynnöstä
• myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä
• indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta.
Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta
etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei
tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä.
Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin
etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena.
Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa.
Etuuspäätökset annetaan maksutta.
Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella.
208
Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa:
•
•
•
•
•
Kansaneläkelaki 568/2007 63 §
Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007 24 §
Laki vammaisetuuksista 570/2007 22 §
Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 45 §
Työttömyysturvalaki 1290/2002 11:3
Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa.
1.9.6.1. Käsittelytakuu
Työttömyysetuuksia koskeva käsittelytakuu astui voimaan 1.3.2011. Käsittelytakuun mukaan
ratkaisu on pyrittävä aina tekemään viimeistään 30. kalenteripäivänä hakemuksen saapumisesta.
Työttömyysetuushakemukset tulee kuitenkin aina ratkaista ilman aiheetonta viivytystä ja
pyrkien Kelan omaan tavoitteeseen, joka on seitsemän päivää.Suuri osa hakemuksista ei
ole ratkaistavissa hakemuksesta löytyvillä tiedoilla, vaan asiaan on hankittava lisäselvitystä
joko hakijalta itseltään tai muilta tahoilta, kuten työ- ja elinkeinotoimistolta, työnantajalta tai
työttömyyskassalta. Lisäselvityspyyntö tai pyyntö esimerkiksi työvoimapoliittisen lausunnon
saamiseksi tulee tehdä viimeistään 30 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, kuitenkin
aina mahdollisimman pian.Käsittelytakuu edellyttää, että hakemus ratkaistaan 14 kalenteripäivän
kuluessa siitä, kun Kelalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot, eli
lisäselvitykset ovat saapuneet tai määräaika selvitysten antamiselle on kulunut.Käsittelytakuun
laiminlyönnistä ei aiheudu Kelalle sanktiota. Yksittäistapauksessa asiakas voi kuitenkin tehdä
asiasta kantelun, jolla voidaan selvittää, onko Kela noudattanut työttömyysturvalain mukaista
käsittelyaikaa.
1.9.6.2. Päätöksensaajat
Työttömyysetuuksissa päätöksensaaja on etuuden hakija. Jos työnhakijan työttömyysetuus tai
sen osa päätetään maksaa edunvalvojalle tai sosiaalihuollon toimielimelle, asiaa koskeva päätös
annetaan sekä etuuden hakijalle että edunvalvojalle/sosiaalitoimelle.
1.10. Maksaminen
Etuuden maksamisesta säädetään työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetussa
valtioneuvoston asetuksessa (Vna 1330/2002 1 §).
1.10.1. Maksuosoite
Etuus maksetaan etuuden saajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille
maksaminen ei ole mahdollista, esim. jos etuudensaaja ei pyydettäessä anna tilinumeroa tai jos
hän esittää Kelalle erityisen syyn, etuus maksetaan maksuosoituksena. Tällöin edellytetään, että
etuuden saajalla on voimassa oleva postiosoite Suomeen.
209
Tilinumeromuutokset tehdään maksunsaajan ilmoituksen perusteella. Asiakas voi ilmoittaa
tilinumeromuutoksen lomakkeella Y 121, verkkoasioinnissa tai tietyissä tilanteissa suullisesti.
Tilinumeromuutoksia ei oteta vastaan sähköpostitse.
Jos asiakas ilmoittaa tilinumerotietonsa ollessasi yhteydessä häneen etuusasiansa hoitamiseksi,
ota tilinumerotieto vastaan tunnistettuasi asiakkaan. Tee tilinumeromuutos niihin etuusjärjestelmiin,
joihin osaat. Jos asiakkaalla on etuuksia muissa järjestelmissä (esim. Onni, RAKE), tee Oiwaan
Perustietojen muutos -työ, tarkenteella tilinumeromuutos.
Myös alle 18-vuotiaalla etuuden saajalla on oikeus nostaa itse etuus.
1.10.1.1. Ulkomaan maksuosoite
Jos etuuden saaja haluaa hänelle maksettavan etuuden ulkomaan maksuosoitteeseen, etuus
maksetaan ulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen kirjoittamalla maksuosoitteeksi
• ulkomaan IBAN-tilinumero ja BIC-koodi
Etuus voidaan maksaa ulkomaille myös vakuutetun postiosoitteen perusteella edellyttäen, että
hänellä on voimassa oleva ulkomaan osoite.
Lisätietoja etuuksien maksamisesta löydät teknisistä ohjeista.
1.10.1.2. Kuolinpesä
Työttömyysetuutta voidaan edellytysten täyttyessä maksaa hakijan kuolinpäivään asti. Henkilön
kuoleman jälkeen hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Tästä syystä etuus
voidaan hakijan kuoltua maksaa kuolinpesälle.
Kuolinpesän osakkaat edustavat kuolinpesää yhdessä. Osakkaat voivat myös valtuuttaa yhden
osakkaista tai jonkun muun edustamaan pesää. Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä,
edustaa hän yksin kuolinpesää.
Kelan tulee varmistua siitä, että kuolinpesän nimissä toimiva henkilö todella on pesän osakas.
Selvityksenä voidaan käyttää vahvistettua perukirjaa tai jos, vahvistettua perukirjaa ei ole,
perukirjaa, sukuselvityksiä ja virkatodistuksia. Yleistestamentin saajan tulee lisäksi toimittaa
oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Myös pesänselvittäjän tulee osoittaa kelpoisuutensa
edustaa pesää. Lähtökohtaisesti pesänselvittäjän tulee esittää oikeaksi todistettu jäljennös
tuomioistuimen antamasta määräyskirjasta.
1.10.2. Etuuspäivien määrä viikossa
Työttömyysetuuspäivien sekä työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä voi kalenteriviikossa
olla yhteensä enintään viisi. Työttömyysetuus ei kohdistu tiettyihin päiviin, joten esim.
kalenteriviikolla oleva arkipyhä ei vaikuta työttömyysetuuden maksupäiviin.
210
Työttömyysetuuspäiviä ovat päivät, joilta henkilölle on maksettu joko täyttä tai soviteltua
peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai koulutuspäivärahaa. Etuuspäiviä ovat myös päivät, joilta
henkilö on saanut täyttä tai vähennettyä koulutustukea.
Työttömyysetuuspäiviin rinnastetaan päivät, joilta työttömyysetuutta ei makseta työvoimapoliittisen
esteen, kuten esim. korvauksettoman määräajan takia, sekä päivät, joilta henkilön oikeus
työttömyysetuuteen on evätty työnantajan maksaman taloudellisen etuuden tai lomakorvauksen
jaksotuksen vuoksi.
Kalenteriviikoittaiseen enimmäismäärään luettavia muita korvauspäiviä ovat esimerkiksi päivät,
joilta henkilö saa:
•
•
•
•
•
•
•
•
sairauspäivärahaa;
äitiyspäivärahaa;
erityisäitiysrahaa;
isyyspäivärahaa;
vanhempainpäivärahaa;
vuorottelukorvausta;
arkipyhäkorvausta; tai
ns. Pekkas-vapaakorvausta.
Esimerkki
B lomautetaan kalenteriviikoksi. Lomautusviikolla on arkipyhä, jolta päivältä B saa
työnantajaltaan arkipyhäkorvausta. Koska päivä, jolta B on saanut arkipyhäkorvausta, luetaan
kalenteriviikkokohtaiseen viiden etuuspäivän enimmäismäärään, hänellä on lomautusviikolta
oikeus työttömyysetuuteen neljältä päivältä.
Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Ulkomailla
työvoimakoulutukseen osallistuvalle henkilölle kulukorvausta voidaan maksaa enintään
seitsemältä päivältä.
1.10.3. Maksujaksot
Työttömyysetuus maksetaan etuusoikeuden alkamisesta lukien maksukausittain jälkikäteen.
Ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa.
Työttömyysetuuden tulee olla saajan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä.
Soviteltu työttömyysetuus maksetaan etuusoikeuden alkamisesta lukien jälkikäteen vähintään
kerran kuukaudessa.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumispäiviltä maksettava kulukorvaus maksetaan jälkikäteen
niiltä päiviltä, jotka henkilö on ilmoittanut työttömyysaikaa koskevassa ilmoituksessa (TT 2). Jos
henkilö ei maksujakson aikana ilmoita yhtään työtoimintaan osallistumispäivää tai jos ilmoitettujen
työtoimintapäivien lukumäärä poikkeaa olennaisesti työvoimapoliittisessa lausunnossa
ilmoitetusta, asiasta on syytä informoida lausunnon antanutta työ- ja elinkeinotoimistoa.
Työttömyysetuus pannaan maksuun mahdollisimman pian, aikaisintaan maksukauden
päättymistä seuraavana päivänä. Jos toimisto on arkipyhien vuoksi useampia päiviä suljettuna,
työttömyysetuus voidaan toimiston harkinnan mukaan saajan pyynnöstä maksaa siten, että se on
nostettavissa ennen arkipyhiä.
Työttömyysaikaa koskeva ilmoitus pyydetään kaikilta työttömyysetuuden saajilta maksukausittain
koko työttömyysajalta. Ensimmäiseltä maksukaudelta suoritettavan etuuden maksamisen
edellytyksenä on, että hakija on esittänyt selvityksen työttömyysajasta, joka sisältää
211
omavastuuajan lisäksi kahden viikon tai osa-aikatyön tekijöillä kuukauden tai neljän viikon
työttömyysajan.
1.10.4. Ennakkomaksumenettely
Hakijan sovitellun työttömyysetuuden ennakkomaksua varten toimittamista selvityksistä tulee
käydä ilmi ainakin työsuhteen kesto, päivittäiset työtunnit, bruttopalkka ja työnantajan yhteystiedot.
Jos tarvittavia tietoja ei esitetä, ennakkomaksua ei voida maksaa. Lisäksi henkilön tulee olla
työttömyysetuuteen oikeutettu, joten hänellä tulee olla esteetön työvoimapoliittinen lausunto.
Ennakon maksamisesta ilmoitetaan hakijalle maksuilmoituksella, johon ei voi hakea muutosta.
Varsinainen valituskelpoinen päätös annetaan työnantajan palkkaselvityksen saavuttua.
Hakija ei vapaudu palkkatietojen toimittamisvelvollisuudesta, vaikka ennakkomaksumenettelyä
olisikin käytetty. Kun olet maksanut työttömyysetuutta ennakkona, laita kansio odottamaan ja
merkitse työjonoon palautumishetkeksi esimerkiksi se ajankohta, johon mennessä asiakas on
arvioinut saavansa palkkaselvitykset. Mikäli asiakas ei tällöin ole toimittanut palkkaselvityksiä,
lähetä hänelle asiakaskirje TML05, jossa pyydät asiakasta toimittamaan palkkaselvitykset ja lisäksi
toteat, että jos hän ei toimita selvityksiä määräaikaan mennessä, ennakkomaksu peritään takaisin.
Kun asiakas toimittaa palkkatiedot, anna asiasta normaali valituskelpoinen päätös, jolla myös
mahdollinen loppuosa sovitellusta työttömyysetuudesta maksetaan. Jos ennakkomaksua on
maksettu liikaa, se voidaan kuitata ilman hakijan suostumusta hänelle maksettavista vastaisista
työttömyysetuuseristä. Tämä kuittaaminen ei edellytä, että asiasta olisi tehty takaisinperintäpäätös,
vaan pelkän lopullisen päätöksen antaminen riittää.
Jos hakija ei kehotuksesta huolimatta toimita palkkaselvityksiä määräajassa, tulee tässäkin
tapauksessa antaa lopullinen päätös. Evää tällöin hakijan oikeus työttömyysetuuteen TTL 11
luvun 2 §:n 1 momentin perusteella, koska hakija ei ole toimittanut etuuden myöntämiseksi
tarvittavia tietoja. Hylkäämispäätöksen antaminen ei edellytä hakijan suostumusta tai päätöksen
poistamista, koska ei ole olemassa sellaista myöntävää päätöstä, joka tulisi oikaista. Maksettu
ennakko voidaan periä asiakkaalta takaisin kuittaamalla se hänelle myöhemmin maksettavasta
työttömyysetuudesta ilman suostumusta.
Mikäli ennakkoa liikaa saanut henkilö ei enää ole työttömyysetuuden saaja, tulee liikaa
maksetusta ennakosta tehdä normaali takaisinperintäpäätös. Takaisinperintäpäätös annetaan
normaalissa järjestyksessä ja asiakasta kuullaan takaisinperinnästä. Myös mahdollisuus perinnän
kohtuullistamiseen tulee tutkia. Ennakkomaksua koskeva takaisinperintäpäätös pannaan
täytäntöön kuten muukin takaisinperintäpäätös.
Ennakkoa voi olla maksussa enintään kahdelta kuukaudelta. Jos henkilölle on maksettu
ennakkomaksu kahdelta sovittelujaksolta, hänelle voidaan maksaa seuraava ennakkomaksu
vasta, kun jommasta kummasta aiemmasta ennakkomaksusta on työnantajalta saadun
palkkatodistuksen myötä annettu valituskelpoinen päätös.
1.10.5. Maksaminen muulle kuin hakijalle
Tietyissä tilanteissa työttömyysetuus voidaan maksaa muulle kuin työttömyysetuuteen oikeutetulle
henkilölle itselleen. Perusteena tälle on usein se, ettei henkilön katsota pystyvän huolehtimaan
riittävästi omasta tai perheenjäsenensä elatuksesta.
212
1.10.5.1. Edunvalvoja
Etuusasiaa ratkaistaessa tulee aina selvittää, onko henkilölle määrätty edunvalvoja ja mikä
edunvalvontamääräyksen sisältö on.
Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tieto edunvalvojasta nousee
TORE-listalle. Tieto edunvalvojasta näkyy myös Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY
> Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. HEKY-kyselyllä on nähtävissä edunvalvojan nimi ja
tunniste sekä tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko henkilö julistettu
vajaavaltaiseksi. Tarkempi tieto edunvalvojan tehtävästä selviää edunvalvontamääräyksestä.
Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö >
Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri).
Etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille, jos henkilölle on
määrätty edunvalvoja hoitamaan
• hänen taloudellisia asioitaan
• hänen omaisuuttaan
• hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan (laki holhoustoimesta (442/1999) 31 §)
Jos edunvalvontamääräyksessä ei mainita mitään edunvalvojan tehtävästä, voidaan katsoa, että
se kattaa etuusasioiden hoitamisen.
Etuus tulee maksaa edunvalvojalle siinäkin tapauksessa, vaikka edunvalvontamääräyksessä ei ole
rajoitettu etuudensaajan omaa toimintakelpoisuutta.
Jos edunvalvojan tehtävä on rajattu koskemaan ainoastaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai
omaisuutta (esim. perinnönjako), edunvalvojan toimivalta rajoittuu vastaavasti. Kelan maksama
etuus ei siten aina välttämättä kuulu edunvalvojan toimivaltaan.
Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille etuus tulee maksaa. Maksa etuus edunvalvojan
ilmoittamalle tilille ja rekisteröi nostajaksi edunvalvoja. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili
on.
Jos etuudensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, etuus maksetaan sille edunvalvojalle, jolle
tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jos tehtävien jaosta ei ole päätetty,
etuus voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista.
Lue lisää ohjeesta "Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta"
1.10.5.2. Edunvalvontavaltuutettu
Jos henkilön antama edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kattaa
etuusasioiden hoidon, maksetaan etuus edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Sinun ei
tarvitse tarkistaa kenen nimissä tili on.
Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon henkilön edunvalvontavaltuutetusta. Tieto
edunvalvontavaltuutetusta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY >
Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. Voit tarkistaa tiedot maistraatin vahvistamasta
edunvalvontavaltuutuksesta myös holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö > Työvälineet,
kohta Holhousasioiden rekisteri). Tieto vahvistetusta edunvalvontavaltuutetusta nousee myös
TORE-listalle.
Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta,
jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai kuvattu OIWA-järjestelmään. Voit pyytää
213
edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa
YHL14.
Lue lisää ohjeesta "Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta"
1.10.5.3. Kunta
Tietyissä tilanteissa työttömyysetuus voidaan maksaa etuuteen oikeutetun henkilön sijasta
kunnalle. Perusteena kunnan sosiaalitoimelle maksamiselle on yleisimmin etuuden saajan tai
hänen perheensä elatuksen turvaaminen tai kunnan tulevaa työttömyysetuutta vastaan ennakkona
maksama toimeentulotuki. Työttömyysetuus voidaan maksaa kunnalle myös asiakasmaksulain
perusteella laitoshoidon tai perhehoidon ajalta.
1.10.5.3.1. Elatuksen turvaaminen
Työttömyysetuus voidaan kunnan pyynnöstä, erityisen painavasta syystä, maksaa toistaiseksi tai
määräajan kunnalle käytettäväksi etuuden saajan, hänen perheensä ja huollettavinaan olevien
lastensa elatukseen (TTL 1290/2002 11 luku, 9 § 1 mom). Huollettavilla lapsilla tarkoitetaan niitä
henkilöitä, joista henkilöllä on oikeus lapsikorotukseen (TTL 1290/2002 6 luku 6 §).
Etuus voidaan maksaa kunnalle kokonaan tai osittain. Jos se maksetaan osittain, kunnan tulee
ilmoittaa pyytämänsä euromäärä tai murto-osa etuudesta.
Kulukorvausta (vuoteen 2013 asti ylläpitokorvaus) ei voida maksaa kunnan toimielimelle.
Jokaisessa tapauksessa on erikseen harkittava, voidaanko kunnan ilmoittamaa syytä pitää
11 luvun 9 § 1 momentissa tarkoitettuna erittäin painavana syynä. Etuuden saajaa on kuultava
ennen ratkaisun tekemistä.
Jos kunta esittää pyynnön etuuden tai sen osan maksamisesta sen toimielimelle ja seuraava
maksujakso on menossa maksuun etuuden saajan kuulemisprosessin aikana, voi Kela TTL 11
luvun 6 §:n mukaisesti väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen tai vähentää maksettavaa
määrää kunnan vaatimuksen perusteella. Keskeyttämisestä tai vähentämisestä on välittömästi
ilmoitettava etuuden saajalle. Päätös mahdollisesta kunnalle maksamisesta on tehtävä
viivytyksettä. Maksamisen väliaikaisella keskeyttämisellä tai vähentämisellä estetään mahdollinen
liikamaksu asiakkaalle.
Kunnan välitystilin käyttö asiakkaan etuuksien maksamisessa
Jos asiakas itse ilmoittaa tilinumerokseen kunnan välitystilinumeron, etuus maksetaan asiakkaan
ilmoittamalle tilille. Asiakas voi milloin tahansa ilmoittaa uuden tilinumeron, minkä johdosta hänen
etuutensa maksetaan ilmoitetulle tilille.
Jos sen sijaan kunta ilmoittaa, että asiakkaan etuus tulee maksaa kunnan välitystilille, on
jokaisessa tapauksessa erikseen harkittava edellä kerrotulla tavalla, onko olemassa erityisen
painavia syitä sille, että etuus maksetaan kunnan välitystilille asiakkaan elatukseen käytettäväksi
TTL 11 luvun 9 §:n 1 momentin perusteella.
Työttömyysturvan muutoksenhakuasteiden ratkaisuja:
Muutoksenhakuasteet ovat tulkinneet erityisen painavaa syytä suppeasti. Aikaisemmin pelkästään
esim. epäsosi¬aalista elämäntapaa tai kyvyttömyyttä huolehtia raha-asioista ei ole pidetty
erityisen painavana syynä. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta (jäljempänä TTLTK) on
uusimmissa
ratkaisuissaan tarkentanut erityisen painavien syiden edellytyksiä seuraavasti:
214
TTLTK 1514/13/T
Asiassa on esitetty A:n antama suostumus välitystiliin perustuen asumisen
turvaamiseen ja asunnottomuuden ehkäisyyn. Ottaen huomioon A:n
taloudellisesta ja sosiaalisesta kokonaistilanteesta esitetyt selvitykset, kuten
perheettömyys ja asunnottomuuden uhka sekä hänen antamansa suostumus,
katsottiin, että asiassa oli esitetty laissa tarkoitettu erityisen painava syy
työttömyysetuuden maksamiseksi kunnan toimielimelle. (Tapauksesta käy ilmi,
että A asuu asuntolassa, välitystilin perustamiseksi oli tehty pitkäjänteistä työtä
ja asunnottomuuden oli arvioitu johtavan syrjäytymiseen ja terveysongelmiin.)
TTLTK 1707/13/T
Kuntayhtymä on vaatinut, että H:n antaman suostumuksen mukaisesti
työttömyysetuus maksettaisiin kunnan välitystilille. Asiassa on selvitetty, että
H ei pysty itse huolehtimaan asumismenoistaan. Vuokranantaja on laittanut
häädön vireille vuokrarästien vuoksi. H on myös itse toivonut että etuus
maksettaisiin kuntayhtymän tilille. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta on katsonut, että erityisen painavat
syyt puoltavat työmarkkinatuen maksamista sosiaalihuollon toimielimelle.
Ratkaisuun on vaikuttanut erityisesti henkilön oma suostumus sekä uhkaava
asunnottomuus. (Tapauksesta käy ilmi, että asiakas on saanut runsaasti apua
ja tukea ja siitä huolimatta uhkaa joutua toistuvasti häädetyksi, kykenemättä sitä
omilla toimilla estämään.)
TTLTK 1004/85/144
Päihdyttävien aineiden väärinkäytön vuoksi syntynyttä toimeentuloturvan
tarvetta sekä huollettavan elatuksen laiminlyöntiä voitiin pitää erityisen
painavana syynä maksaa työttömyyspäiväraha sosiaali¬lautakunnalle P:n ja
tämän perheen elatukseen.
TTLKT 357/85/1002
K:lle myönnetty päiväraha oli K:n epäsosiaalisen elämäntavan perusteella
päätetty maksaa sosiaali¬lautakunnalle sen esityksestä käytettäväksi K:n
elatukseen. Katsottiin ettei ollut näytetty erityisiä syitä maksaa päiväraha
sosiaalilautakunnalle. Päiväraha oli maksettava K:lle.
VakO 19.1.2006/7747:2004
Vakuutusoikeus on katsonut, että lapsen huostaanotto on TTL 11 luvun 9
§:ssä tarkoitettu erityisen painava syy työttömyysetuuden lapsikorotuksen
maksamiseksi kunnalle silloin, kun kunta vastaa kokonaisuudessaan
huostaanoton kustannuksista:
A:n neljä 18 vuotta nuorempaa lasta oli otettu huostaan ja sijoitettu kunnan
kustannuksella. A ei ollut käytännössä osallistunut lastensa elatukseen
huostaanoton aikana, vaan kunnan perusturvalauta¬kunta oli vastannut
lapsista aiheutuneista kustannuksista kokonaisuudessaan. Tähän nähden
lapsi¬korotuksen maksamista perusturvalautakunnalle oli pidettävä
kohtuullisena ja lain tarkoituksen mukaisena. Vakuutusoikeus katsoi,
että A:n työttömyyspäivärahan lapsikorotuksen maksamiseen kunnan
perusturvalautakunnalle oli olemassa erityisen painava syy.
215
1.10.5.3.2. Ennakkona myönnetty toimeentulotuki
Maksuvaatimus
Maksaminen vastaanottokeskukselle
Kunta voi periä ja nostaa henkilölle maksettavan työttömyysetuuden samalta ajalta, jolta se
on maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan(TTL
1290/2002 11 luku 9 § 2 mom/TOTUL 23 §).
Kunnalla on oikeus saada työttömyysetuus siitä päivästä alkaen, jona työttömyysetuus olisi
voitu maksaa hakijalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea samalta
ajalta. Kunnalla on oikeus saada työttömyysetuutta siihen päivään asti, johon se on maksanut
toimeentulotukea työttömyysetuuspäätöksen antamishetkellä.
Esimerkki 1
A on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon 2.1.2006 ja odottaa Kelan päätöstä
työttömyysetuudesta. Kunta on 5.1.2006 antamallaan päätöksellä myöntänyt ja maksanut A:lle
toimeentulotukea ajalta 1.1.06–31.1.06 odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan ja
osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta.
Kela myöntää A:lle työttömyysetuuden 23.1.2006 antamallaan päätöksellä omavastuuajan
jälkeen 9.1.2006 alkaen. A:n työttömyysetuus maksetaan kunnalle ajalta 9.1.06–31.1.06.
Helmikuun alusta lukien työttömyysetuus maksetaan A:lle itselleen.
Työttömyysetuuspäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole
odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki
oikeuta kuntaa työttömyysetuuden saamiseen. Koska Kela ei saamansa maksuvaatimuksen
perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea on työttömyysetuuspäätöksen
antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa työttömyysetuuden maksuvaatimuksen loppuun
asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että se poistaa
tarvittaessa maksuvaatimuksen siitä päivästä alkaen, josta työttömyysetuuden maksamiselle ei
enää ole edellytyksiä.
Esimerkki 2
A on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon 2.1.2006 ja odottaa Kelan
päätöstä työttömyysetuudesta. Kunta on 5.1.2006 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle
toimeentulotukea 1.1.06–28.2.06 odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan ja osoittanut
Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta.
Kela myöntää A:lle työttömyysetuuden 23.1.2006 antamallaan päätöksellä omavastuuajan
jälkeen 9.1.2006 alkaen. Saatuaan tiedon työttömyysetuuspäätöksen antamisesta kunta poistaa
maksuvaatimuksen helmikuun alusta lukien. Työttömyysetuus maksetaan kunnalle ajalta
9.1.2006–31.1.2006. Helmikuun alusta lukien työttömyysetuus maksetaan A:lle itselleen.
Jos kunta ei poista maksuvaatimusta helmikuun alusta lukien, työttömyysetuus maksetaan
kunnalle maksuvaatimuksen loppuun asti eli ajalta 9.1.2006–28.2.2006. Jos kunta ei ole
enää helmikuulta maksanut henkilölle ennakkona toimeentulotukea odotettavissa olevaa
etuutta vastaan, se suorittaa TOTUL 23 §:n 1 momentin perusteella aiheettomasti saamansa
työttömyysetuuden viipymättä henkilölle itselleen.
Kulukorvausta (vuoteen 2013 asti ylläpitokorvausta) ei voida maksaa kunnan toimielimelle.
216
Maksuvaatimus
Etuus voidaan maksaa kunnalle vain, jos tämä on ilmoittanut vaatimuksesta vähintään kaksi
viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Kunnan on ilmoitettava vaatimuksesta kirjallisesti Kelan
toimistolle. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu.
Maksaminen vastaanottokeskukselle
Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)
annetun lain 23 §:n mukaan toimeentulotukilaissa kunnalle annettu toimivalta toimeentulotuen
takaisinperinnässä kuuluu vastaanottokeskukselle siltä osin kuin kyseessä on
vastaanottokeskuksen myöntämä toimeentulotuki. Kun vastaanottokeskus on maksanut
toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan, voidaan
työttömyysetuus siis TTL 11 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla maksaa ennakkoa vastaavilta osin
vastaanottokeskukselle sen pyynnöstä.
1.9.2011 alkaen vastaanottokeskukset maksavat toimeentulotuen sijasta turvapaikanhakijoille
vastaanotto- ja käyttörahaa. Jos vastaanottokeskus on maksanut maahanmuuttajalle
vastaanotto- tai käyttörahaa ennakkona odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan, voidaan
työttömyysetuus maksaa TOTUL 23 §:n nojalla ennakkoa vastaavilta osin vastaanottokeskukselle
sen pyynnöstä (laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 23 §).
1.10.5.3.3. Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain
perusteella
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 14.1 §:n mukaan, jos
kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, se voi periä ja nostaa
henkilölle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat tai kertakaikkiset
tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Kunta voi periä ja
nostaa mainitut tulot, korvaukset ja saatavat sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään sekä
käyttää niitä hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen ottaen kuitenkin
huomioon, mitä sellaisten varojen käyttämisestä muualla lailla tai asetuksella säädetään.
Kunta voi siten periä henkilölle maksettavia työttömyysetuuksia myös asiakasmaksulain 14 §:n
perusteella, jos pykälässä säädetyt edellytykset (laitoshoito tai -huolto, perhehoito) täyttyvät.
Asiakasmaksulain perusteella voidaan kunnalle maksaa etuudet vain siltä ajalta, jonka laitoshoito
tai perhehoito kestää.
Kunnan toimielimelle voidaan siten maksaa työttömyysetuutta joko TTL 11:9 §:n perusteella
erityisen painavasta syystä elatukseen tai ennakkona myönnettyä toimeentulotukea vastaan
taikka asiakasmaksulain 14 §:n perusteella, jos sen edellytykset täyttyvät. Kunnan tulee yksilöidä,
vaatiiko se etuutta TTL:n vai asiakasmaksulain perusteella.
1.10.5.4. Kela
Lapsikorotus
217
Työttömyysetuuden lapsikorotus maksetaan Kelalle sen pyynnöstä lapsen elatukseen
käytettäväksi siltä ajalta, jolta Kela maksaa lapselle elatustukea työttömyysetuuden saajan
laiminlyötyä elatus-velvollisuutensa (TTL 11 luvun 9 a §)
Elatustukilain (580/2008) 6 §:n mukaan lapsella on oikeus elatustukeen mm. kun elatusvelvollinen
on laiminlyönyt elatusavun maksamisen.
Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsen vanhempi on velvollinen maksamaan elatusapua,
jos hänen ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa ja jos hänellä katsotaan olevan elatusvaraa.
Elatusvelvollisuudesta on joko sovittu sosiaalitoimistossa (jolloin sosiaalilautakunta on elatusavun
määrän vahvistanut) tai asiasta on tuomioistuimen päätös tai tuomioistuimessa vahvistettu
sopimus.Elatusapupäätös on täytäntöönpanokelpoinen vaikka siitä valitettaisiin. Laki lapsen
elatuksesta (704/1975).
Jos elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua lapselle, lapsen puolesta (toinen) huoltaja
on oikeutettu hakemaan lapselle elatustukea Kelalta. Kela perii maksamattoman elatusavun
elatusvelvolliselta.
Mikäli elatusvelvollinen ei kykene (enää) elättämään lasta, hän voi hakea muutosta elatusavun
määrään elatusvelvollisuudesta tuomioistuimelta tai pyrkiä sopimaan asian sosiaalitoimistossa.
Tuomioistuin vahvistaa ajan, mistä lukien elatusvelvollisuutta alennetaan tai kokonaan poistetaan
taloudellisilla perusteilla. Tämä tilanne voi kuitenkin kohdistua vasta myöhempään aikaan kuin
siihen, jolloin hän on elättämiseen kykenevänä ollut velvollinen maksamaan elatusapua, ja jolta
on kertynyt elatusapuvelkaa laiminlyönnin vuoksi. Mahdollinen 0-sopimus ei vaikuta aiemmin
syntyneen elatusapuvelan perintään eikä lapsikorotuksen maksamiseen Kelalle.
Kela maksaa lapsikorotusta omista biologisista lapsista sekä samassa taloudessa asuvista
puolison lapsista. Sen sijaan Kela perii elatusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi lapsikorotuksen
määrän vain elatusvelvollisen oman lapsen lapsikorotuksesta, ei puolison lasten perusteella
saamasta lapsikorotusta.
Esimerkki 1
J on suorittanut elatusapua lapselleen N:lle, jolle on maksettu elatustukea.
Kela perii J:ltä työttömyysetuuden lapsikorotuksen määrän käytettäväksi TTL
11 luvun 9a §:n mukaisesti lapsen elatukseen. J saa lapsikorotusta sekä
toisesta biologisesta lapsestaan H:sta, mutta suorittaa hänelle elatusapua, sekä
puolisonsa lapsesta L:sta, joka asuu hänen kanssaan samassa taloudessa.
Koska lapsikorotuksen periminen on lapsikohtainen toimenpide, ei Kela kohdista
N:lle suoritetun elatustuen perintätoimia (lapsikorotuksen kuittausta) sen jälkeen
kun N täyttää 18 vuotta.
Etuudensaajaa on kuultava asiasta hallintolain nojalla.
Asiakasta kuullaan myös silloin, kun asiakas siirtyy työttömyyskassasta Kelaan.
Jos lapsikorotusta on jo aiemmin peritty Kelalle, asiakasta kuullaan uudelleen, mikäli etuuden
myönnössä ja lapsikorotuksen perinnässä on ollut katkos ja katkoksen aikana elatusapusopimusta
on muutettu. Lapsikorotuksen kuittaaminen elatusapuvelkaan aloitetaan kuulemisen jälkeen
seuraavasta mahdollisesta maksuerästä lukien.
Lapsikorotuksen maksaminen ja myös sen periminen päättyy kun lapsi täyttää 18 vuotta.
Perittävä määrä on lapsikohtainen. Kun lapsi täyttää 18 vuotta, lapsikorotus päättyy, eikä
myöskään mahdollisista muista lapsista maksettavia lapsi korotuksia voida käyttää tämän lapsen
elatuksesta aiheutuneen elatusapuvelan maksamiseen.
Elatusapuvelkaa kuitataan lapsikorotuksella niin pitkään, kuin elatustuki on maksussa ja
laiminlyötyä elatusapua on maksamatta (lapsi on alle 18 -vuotias ja elatuksen tarpeessa).
218
Lapsikorotus voidaan periä, vaikka enää ei kertyisi uutta elatusapuvelkaa, ja vaikka
elatusvelvollinen olisi vapautettu maksuvelvollisuudestaan saadessaan myöhemmin ns. 0sopimuksen.
Oikeus lapsikorotuksen perimiseen päättyy siinä vaiheessa, kun laiminlyöty elatusapuvelka on
maksettu kokonaisuudessaan. Jos lapsi ja elatusvelvollinen muuttavat asumaan samaan talouteen
(elatusvelvollisen katsotaan yleensä näin osallistuvan lapsen elatukseen), ei elatustukeen ole
oikeutta eikä työttömyysetuuden lapsikorotusta saa kuitata elatusapuvelalle ilman suostumusta.
Esimerkki 2
A on 15.1.2003 velvoitettu suorittamaan 300 euroa elatusapua 15.1.1999
syntyneelle lapselleen K:lle 1.2.1995 lukien kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Lapsen kanssa asuva toinen huoltaja B hakee Kelalta elatustuen. Kela maksaa
elatustukea lapselle. Kela perii A:lta elatusapuvelkaa takaisin. A jää työttömäksi
1.1.2013 ja alkaa ja alkaa saada työmarkkinatukea ja lapsikorotusta. Kela
ilmoittaa A:lle käyttävänsä lapsikorotuksen lapsen elatukseen, ts. syntyneen
elatusapuvelan lyhentämiseen. Elatusapuvelkaa voidaan näin lyhentää niin
kauan kuin sitä on jäljellä ja lapsi saa elatustukea.
Kuittausoikeuden päätyttyä lapsikorotukset tulee maksaa normaalisti asiakkaalle. Mahdollinen
liikaa peritty lapsikorotus tulee tässä tilanteessa palauttaa asiakkaalle. Aiheettomasti perityn
lapsikorotuk¬sen palauttamisesta tehdään pyyntö maksupalvelulle.
Jos kunta vaatii lapsikorotusta TTL 11 luvun 9 §:n perusteella, koska lapsi on otettu huostaan,
ja Kela maksaa lapsesta samalta ajalta elatustukea työttömyysetuuden saajan laiminlyötyä
elatusvelvollisuu-tensa, tulee kunnan vaatimus hylätä TTL 11 luvun 9 a §:n perusteella. Kunnalle
annetaan tällöin kirjallinen päätös.
Esimerkki 3
Lapsi on huostaanotettu ja Kela maksaa lapsesta elatustukea samalta
ajalta. Työttömyys¬etuuden saaja on elatusvelvollinen, jonka laiminlyönnin
perusteella elatustukea maksetaan. Jos kunta vaatii lapsikorotusta samalta
ajalta huostaanoton perusteella, tulee kunnan vaatimus hylätä ja lapsikorotus
maksaa Kelalle sen pyynnöstä TTL 11 luvun 9 a §:n perusteella.
Esimerkki 4
Lapsi on huostaanotettu ja Kela maksaa lapsesta elatustukea samalta ajalta.
Lapsen toinen vanhempi on työttömyysetuuden saaja ja toinen vanhempi on
elatusvelvollinen, jonka laimin¬lyönnin perusteella elatustukea maksetaan. Jos
kunta vaatii työttömyysetuuden saajan lapsi¬korotusta maksettavaksi kunnan
toimielimelle, voidaan lapsikorotus maksaa kunnalle siinä tapauksessa, että sen
maksamiseen löytyy TTL 11 luvun 9 §:n mukainen erityisen painava syy.
Perittävä määrä
Perittävä määrä on lapsen koko lapsikorotusosuus. Perittävä määrä on lapsikorotusosuutta
pienempi ainoastaan silloin, kun aiempi elatusapuvelka on peritty kokonaan ja uuden,
kuukausittain syntyvän elatusapuvelan määrä on pienempi kuin lapsen lapsikorotusosuuden
määrä kuukaudessa.
Perittävän määrän laskeminen
Etuudesta toimitetaan ennakonpidätys normaalisti. Jos työttömyysetuus ei ole täysimääräinen,
maksetaan Kelalle vain lapsikorotuksen suhteellinen osuus etuudesta.
Maksuvapautus elatustukivelasta
219
Elatustukilain 5 luvun 19 §:n mukaan Kelan on elatusvelvollisen hakemuksesta jätettävä
elatustukivelka perimättä siltä osin, kuin elatusavun maksamisen laiminlyönti on johtunut
elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä. Elatusvelvollista pidetään maksukyvyttömänä, jos hänen
tulonsa ovat esimerkiksi työttömyydestä tai muusta elatusvelvollisesta riippumattomasta syystä
olleet enintään 1 000 euroa kuukaudessa sinä aikana, kun elatusvelvollisuuden laiminlyönti on
tapahtunut.
Työttömyysturvan lapsikorotus on kuitenkin tarkoitettu lapsen elatuksesta aiheutuviin
kustannuksiin käytettäväksi. Lapsikorotus voidaan periä Kelalle TTL 11 luvun 9 a §:n nojalla
silloinkin, jos henkilö muutoin on esimerkiksi työttömyydestä johtuen elatustukilaissa tarkoitetulla
tavalla maksukyvytön, pyytänyt maksuvapautusta elatusapuvelasta ja maksuvapautus on hänelle
myönnetty.
1.10.5.4.1. Perittävän määrän laskeminen
Perittävä määrä on lapsen koko lapsikorotusosuus. Perittävä määrä on lapsikorotusosuutta
pienempi ainoastaan silloin silloin, kun aiempi elatusapuvelka on peritty kokonaan ja uuden,
kuukausittain syntyvän elatusapuvelan määrä on pienempi kuin lapsen lapsikorotusosuuden
määrä kuukaudessa.
Jos lapsia on useampi kuin yksi, on ensin jaettava lapsikorotuksen määrä (e/pv) lapsikorotukseen
oikeutettujen lasten lukumäärällä. Saatu lapsikorotuksen määrä (e/pv) kerrotaan niiden lasten
lukumäärällä, jotka kuuluvat samaan elatustukiperheeseen ja ovat samassa vaatimuksessa.
Esimerkki 1
• Henkilöllä on kolme lasta, joista lapsikorotus on yhteensä 9,19 e/pv. Yksi lapsista asuu
hakijan luona ja kaksi muuta lasta kuuluvat samaan elatustukiperheeseen ja ovat samassa
maksuvaatimuksessa. 9,19 e/pv jaetaan lasten lukumäärällä eli kolmella = 3,06 e/pv. Saatu
lapsikorotuksen määrä 3,06 e/pv kerrotaan kahdella, eli samassa vaatimuksessa olevien
lasten lukumäärällä, 3,06 e/pv x 2 = 6,12 e/pv.
Seuraavaksi lasketaan vaatimuksessa olevien lasten elatusapuvelkojen määrä yhteensä
kuukaudessa (=perittävä määrä). Elatusapuvelan/velkojen päälle lasketaan työttömyysturvassa
käytettävä veroprosentti. Ensin tarkistetaan onko henkilöllä muutosverokorttia sosiaalietuutta
varten. Jos on, käytetään kyseistä veroprosenttia. Jos muutosverokorttia ei ole, käytetään
veroprosenttina 20 %.
Perittävä määrä päivää kohti lasketaan jakamalla elatusapuvelkojen yhteismäärä, johon on lisätty
ennakonpidätyksen määrä, luvulla 21,5. Tätä elatusapuvelan päiväkohtaista määrää verrataan
lapsikorotusten päiväkohtaiseen yhteismäärään.
Jos lasten elatusapuvelkojen yhteismäärä päivässä on pienempi kuin elatustukiperheen lasten
yhteenlaskettulapsikorotusten määrä päivässä, lapsikorotusosuutta ei peritä kokonaan.
Esimerkki 2
• Toisella lapsella kertyy elatusapuvelkaa 40 e kuukaudessa ja toisella 50 e kuukaudessa.
Henkilön veroprosentti työttömyysturvassa on 20 %. Velkojen määrät kuukaudessa
lasketaan yhteen, saadaan 90 e kuukaudessa. Velan määrä 90 e kuukaudessa jaetaan
0,8:lla, jolloin velan bruttomääräksi saadaan 112,50e kuukaudessa (90e : 0,8=112,50e).
Velan määrä (112,50 e) jaetaan 21,5:lla, jotta saadaan perittävän velan päiväkohtainen
määrä.112,50e: 21,5 pv = 5,23 e/pv. Perittävän velan määrä (5,23 e/pv) on pienempi kuin
lapsikorotusten määrä (6,12 e/pv), joten lapsikorotusta ei peritä kokonaan.
220
1.10.5.5. Työttömyyskassa
Työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksamansa ansiopäivärahan, koulutuspäivärahan
ja koulutustuen takautuvasti samalle ajalle maksettavasta peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta,
koulutuspäivärahasta ja koulutustuesta.
Työttömyyskassa menettelee vastaavasti kuin Kelan toimisto periessään etuuksia
ansiopäivärahasta.
1.10.6. Maksaminen ulosottoviranomaiselle
Kelan myöntämää työttömyysetuutta ei voida ulosmitata.
1.10.7. Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet
Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti
verovelvollinen.
Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen
suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa
ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei
ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/1992 92 §). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta,
jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen
maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön
verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua
lakia.
Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero
Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä
toimitetaan ennakonpidätys.
1.10.7.1. Ennakonpidätyksen perusteet
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista
ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista
ja veronalaisista työkorvauksista.
Perus- ja lisäprosentti
Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun
maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan
ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan.
Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa
etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun
sisältyvien päivien lukumäärällä.
221
Muu henkilökohtainen prosentti
Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi
henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti
sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläke-eriä varten.
Sivutuloprosentti
Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten
määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön
lisäprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin.
Portaikkoverokortti
Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen
täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään
25 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen
laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään
opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti.
Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot,
myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka
portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan
tullessa.
Määräprosentti
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa
ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti
määräprosentin perusteella.
Prosenttitaulukko
Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaan toimittaa
Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen
toimittamistavasta ja määrästä 6 § 3 mom.)
Muutosverokortti
Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa
maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin,
se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos
Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin
tiedot HEMU-tapahtumalla.
Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää.
Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua
muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten
annettua muutosverokorttia.
Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen
tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia.
222
Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset.
Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta.
Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää.
Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin.
Maksunsaajan pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
1.10.7.2. Tietojen saanti ja käyttöönotto
Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja
ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun
pidätysperusteen.
Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö)
Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- ja kirjanpitoryhmä
lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto
antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin.
1.10.7.2.1. Suorasiirtotiedot
Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien
ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka
arkipäivä.
Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/
kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus
tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti.
Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä
yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa
tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja
siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet
ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti.
Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen
ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita
ennakonpidätysperusteita.
223
1.10.7.2.2. Tiedot maksunsaajalta
Verokortti
Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta
varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua
ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien.
Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin
voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeiden
ennakonpidätyksessä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto
toimittaa verokortin postitse Kelaan.
Oma pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
Lähdevero
Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin
pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai
sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia,
verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin.
Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään
ennakonpidätys.
1.10.7.2.3. Ennakonpidätyksen tallennus
Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon
toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta
Ennakonpidätystiedot.
Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälisten
asioiden ratkaisukeskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- ja
kirjanpitoryhmässä.
Paperiset verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa.
Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti
maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Mikäli kertymätietojen korjaamisessa
ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- ja kirjanpitoryhmään.
224
1.10.7.2.4. Kelan selvitettävä
Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin
kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä
osoitteestaa www.ytj.fi tai palvelunumerosta 020 466 032.
Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit
näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria
-toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä.
Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan
Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus.
Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/
Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan
perustiedot on tallennettu.
Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin
voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi.
1.10.7.3. Toimittaminen
Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen
ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti.
Ensisijaisia pidätysperusteita ovat
• muutosverokortti
• lähdeverokortti tai
• oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista.
Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä.
1.10.7.3.1. Työttömyysturva ja koulutusetuudet
Peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta, vuorottelukorvauksesta ja koulutusetuuksista ennakonpidätys toimitetaan 20 % suuruisena, ellei asiakas ole toimittanut pienempää prosenttia
osoittavaa sosiaalietuutta varten määrättyä verokorttia Kelaan. (VeroHp ennakonpidätyksen
toimittamistavoista ja määrästä 10 §)
Jos etuuden määrä on enintään 4 euroa päivää kohti, ennakonpidätystä ei toimiteta.
Jos etuuksia maksetaan aikaisemmin maksettujen lisäksi tai muulta ajalta kuin maksuvuotta
edeltävältä joulukuulta, ennakonpidätys toimitetaan taulukkoprosentin mukaisesti.
1.10.7.4. Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Muutosverokortti
Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa
takautuvasti.
225
Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata
ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös
oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa.
Esimerkki
Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään
31.12. saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata 1.11. alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan
vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään
maksussa.
Lähdevero
Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden
aikana.
Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin
Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon
ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta.
Kelan virhe
Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen
ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama
ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena.
Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan
määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta
vero määrätään.
Ennakonpidätyksen korjaaminen
Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen
korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen
korjaukset ja palautukset.
1.10.7.5. Takaisin maksetut etuudet
Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa
Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosiilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden
maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus
tehdään bruttomääräisenä.
Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen
korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän
Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain
eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden
määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä.
(TVL 1535/1992 112 a § 1 ja 2 mom.)
Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle.
226
Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon
tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan
Verohallinnon kanssa.
Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista
ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle.
1.10.7.6. Regressisuoritukset
Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset
regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä
perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim.
kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/1992 112 a § 3 mom.)
Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta.
Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta
verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja.
1.10.7.7. Vuosi-ilmoitukset
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista
ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista
ja maksetuista lähdeveroista.
Vero- ja kirjanpitoryhmä toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan
tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä
työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja
pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille
yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä.
Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan
antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan.
Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen
kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot.
Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä
APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'.
Tietojen korjaaminen
Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai
ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden
nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Vero- ja kirjanpitoryhmä voi korjata
virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka. Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää korjatuista tiedoista
aina ilmoituksen myös etuudensaajalle.
227
1.10.7.8. Kuukausivalvonta
Kirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Verohallinnolle
valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta
edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään
maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä.
1.10.8. Maksaminen EU ETA-työnhaun aikana
Haettaessa työtä ETA-maasta tai Sveitsistä työnhakumaan laitos maksaa työttömyysetuuden
sen suuruisena kuin sitä on maksettu lähtömaassa ja perii kustannukset jälkikäteen lähtömaan
laitokselta.
Haettaessa työtä EU-maasta lähtömaan laitos maksaa työttömyysetuudet.
1.10.8.1. Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta
ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen tuleva hakija esittää lomakkeet E 303/1–E 303/5 Kelan
toimistossa. Kelan toimisto täyttää lomakkeelle E 303/2 työnhakijaksi ilmoittautumista ja maksun
alkamista koskevat tiedot ja lähettää lomakkeen todistuksen antaneelle laitokselle.
Etuus maksetaan jälkikäteen neljän viikon välein todistuksessa ilmoitetusta päivästä lukien.
Maksamisen edellytyksenä on, että hakija palauttaa työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen (TT2)
kuten työttömyyspäivärahan saajat yleensä.
Päiväraha muunnetaan tarvittaessa euroiksi EU:n hallintotoimikunnan vuosineljänneksittäin
vahvistaman vaihtokurssin mukaan (APLA-toiminto). Etuus maksetaan koko työnhakuajalta
ensimmäisen matkustuspäivän kurssin mukaan. Maksussa olevaa etuutta ei tarvitse tarkistaa
kurssin muutoksen vuoksi.
Jos ilmenee jokin seikka, joka todistuksen mukaan saattaa aiheuttaa muutoksia etuuden
maksamiseen, ilmoita siitä todistuksen antaneelle laitokselle. Keskeytä etuuden maksaminen
välittömästi, kunnes laitokselta on saatu vastaus tiedusteluun.
Kun etuuden maksu lakkaa, täytä lomakkeet E 303/4 ja E 303/5. Lomake E 303/5 annetaan
hakijalle ja E 303/4 lähetetään TT-osastoon.
Päivärahan ei katsota olevan Suomesta saatua tuloa eikä siitä sen vuoksi toimiteta
ennakonpidätystä.
EU-maasta Suomeen työnhakuun tulevalle maksetaan työttömyysetuudet lähtömaasta, ei
Suomesta.
1.10.8.2. Työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan
Työttömyysturvan tietojärjestelmän EU/ETA-työnhaku-toiminnossa tallennetaan työnhakuun
liittyvät lähtötiedot ja Suomeen työnhakijaksi paluun tiedot. Työnhakuun lähtöpäivä muodostaa
maksuesteen, joka voidaan poistaa työnhakumaan viranomaisen ilmoittaessa työnhakijaksi
rekisteröitymisestä. Työnhakuun lähtevälle annetaan päätös peruspäivärahasta työnhaun ajalle.
228
Työnhakijan on Suomeen palattuaan ilmoittauduttava uudelleen työ- ja elinkeinotoimistoon
työnhakijaksi. Maksamista työnhakumatkan jälkeen ei voida aloittaa ennen kuin työ- ja
elinkeinotoimistosta on saatu uusi sitova lausunto.
1.11. Ilmoitusvelvollisuus
Työttömyysetuuden hakijan on annettava Kelalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi
tarvittavat tiedot.
Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen
saada etuutta tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta Kelalle.
Tällaisia olosuhteiden muutoksia ovat:
1) aikaisemmat jäsenyydet työttömyyskassassa;
2) peruspäivärahan saaminen;
3) työnhakijana olo ja työnhaun päättyminen;
4) työttömyyden jatkuminen;
5) työsuhteen, virkasuhteen, oman työn ja yritystoiminnan alkaminen tai päättyminen;
6) työsuhteesta, virkasuhteesta, omasta työstä ja yritystoiminnasta saatu palkka tai muu vastike;
7) työsuhteen, virkasuhteen, oman työn tai yritystoiminnan perusteella saatu taloudellinen etu tai
korvaus;
8) erorahan saaminen;
9) työhön käytetty työaika;
10) yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yrityksen tai yritysomaisuuden myynnistä saatu tulo
taikka yritysomaisuuden ottaminen yksityiskäyttöön;
11) työllistymistä edistävän palvelun päättyminen;
12) koulutuspäivärahaan oikeuttavan koulutuksen päättyminen;
13) liikennevakuutuksen, tapaturmavakuutuksen tai sotilasvammalain mukainen
ansionmenetyskorvaus;
14) Suomesta ja ulkomailta saatu tai haettu sosiaalietuus mukaan lukien avio- tai avopuolison
saama kotihoidontuki ja työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi
lisäeläke;
15) myönnetty tai evätty palkkaturva;
16) huollettavina olevat lapset; sekä
17) muu vastaava muutos olosuhteissa
18) päivät, jolloin työttömyysetuuden saaja on osallistunut muuhun työllistymistä edistävään
palveluun, koulutukseen tai opiskeluun.
229
1.12. Tarkistaminen
Jos työttömyysetuuden saajan olosuhteissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko muutoksella
vaikutusta työttömyysetuuden määrään.
Työttömyysetuuden tarkistuspäätös ei välttämättä edellytä uutta TT1-lomaketta, vaan
tarkistuspäätös on mahdollista tehdä myös TT2-lomakkeen tai Lausuntotyön, Yleistietomuutostyön
tai Tarkistettava asia- työn perusteella. Pääasia on, että henkilön kokonaistilanne tulee tutkituksi
jokaisen annettavan päätöksen yhteydessä.
Suullinen tarkistaminen
Työttömyysetuuden etuuden ratkaisijana voit myös soittaa asiakkaalle tietyissä tarkistustilanteissa
ja tehdä suullisen tarkistuksen puhelimessa saamiesi tietojen perusteella. Suullisessa
tarkistamisessa tarvittavat tiedot tarkistetaan aina asiakkaalta. Suullisessa tarkistamisessa
• tieto muutoksesta on tullut Kelaan muualta kuin asiakkaalta ja
• etuuskäsittelijä soittaa asiakkaalle tarkistaakseen muutosilmoituksen vaikutuksen etuuteen.
Selvitä asiakkaan kokonaistilanne ennen asiakkaalle soittamista, mm. perhetiedot, asukastiedot ja
tulotiedot.
Kokonaistilanteen selvittämisen jälkeen harkitse, onko kysymyksessä sellainen tilanne, että
suullinen tarkistus voidaan tehdä.
Puhelimessa saadut tiedot vastaavat hakemusta. Kirjaa tiedot huolellisesti Oiwan Yhteydenottoon.
Kun soitat asiakkaalle,
• tunnista asiakas puhelun aluksi puhelinpalvelumallin mukaisesti ja kerro yhteydenoton syy
• kysy, onko asiakkaan olosuhteissa tapahtunut muita muutoksia kuin nyt Kelan tietoon tullut
muutos
• kysy asiakkaalta mahdolliset muutokset tulotiedoissa
• käy lopuksi hakijan kanssa läpi yhteydenottoon kirjoittamasi tiedot ja kerro, että päätös
tehdään hänen antamien tietojen perusteella. Kirjaa myös tästä maininta yhteydenottoon.
Jos keskustelun perusteella asiakkaan pitää toimittaa kirjallisesti lisäselvityksiä, tilanne muuttuu
normaaliksi lisäselvitysprosessiksi eikä kyseessä ole suullinen tarkistaminen.
Jos et tavoita asiakasta puhelimitse, lähetä asiakaskirje, Viesti tai odota seuraava TT2
tilanteesta riippuen.
Ratkaisu tehdään välittömästi soiton jälkeen
1.12.1. Muutokset perhesuhteissa
Jos työttömyysetuuden saajan perhesuhteissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko
muutoksella vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Jos muutoksella on vaikutusta, työnhakijalle
annetaan uusi päätös muutoksesta lukien.
1.12.2. Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa
Jos työttömyysetuuden saajan työ- ja muissa ansiotuloissa tapahtuu muutos, on tarkistettava,
onko muutoksella vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Jos muutoksella on vaikutusta,
työnhakijalle annetaan uusi soviteltua työttömyysetuutta koskeva päätös.
230
Yrittäjien osalta yritystoiminnan tulojen tarkistus tehdään yleensä kerran vuodessa.
Tarkistusajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän perusteella ja tarkistus
tehdään verotustietojen perusteella.
1.12.3. Muutokset yritystoiminnan tuloissa
Peruspäivärahan sovittelussa huomioon otettavat yritystulot tarkistetaan kerran vuodessa.
Seuranta toteutetaan laittamalla järjestelmään seurantapäivä.
Kappaleessa Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa on kerrottu, mitä selvityksiä
yritystoiminnan tulojen tarkistamiseksi tarvitaan eri yritysmuodoissa. Katso myös taulukko
pyydettävistä selvityksistä.
Tilikausi on kalenterivuosi
Kun yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, seuranta-ajankohta määräytyy veroilmoituksen viimeisen
jättöpäivän mukaan. Veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on maatalousyrittäjillä helmikuun
lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 29.2.) ja muilla yrittäjillä maaliskuun
lopussa (päivä vaihtelee hiukan vuosittain, vuonna 2012 se on 2.4.). Merkitse seurantapäiväksi
veroilmoituksen palauttamista edeltävän kuukauden puoliväli (15.2. tai 15.3.). Seurantalistaa
käsitellessäsi lähetä asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan jäljennös
jättämästään veroilmoituksesta (valittavissa lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla
aikaisintaan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä.
Kun asiakas toimittaa veroilmoituskopion, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä
lukien.
Jos asiakas toimittaa veroilmoituskopion Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen
maksamattomasta erästä lukien.
Tilikausi on muu kuin kalenterivuosi
Kun yrityksen tilikausi on muu kuin kalenterivuosi, veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on neljän
kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden loppumisesta. Merkitse seurantapäiväksi
neljänkuukauden täyttymistä edeltävän kuukauden puoliväli. Seurantalistaa käsitellessäsi lähetä
asiakkaalle asiakaskirje TTL19 ja pyydä häntä toimittamaan Kelaan tuloslaskelma (valittavissa
lisätekstinä) määräajassa. Määräaika voi olla aikaisintaan neljän kuukauden kuluttuatilikauden
päättymisestä. Esimerkki: Yrittäjän tilikausi päättyy 30.6. Häneltä pyydetään tietoja 15.10.
Määräaika tietojen toimittamiselle voi olla aikaisintaan 31.10.
Kun asiakas toimittaa tuloslaskelman, tee tarkistus seuraavasta maksamattomasta erästä lukien.
Tarkistusta ei tehdä takautuvasti.
Jos asiakas toimittaa tuloslaskelman Kelaan ennen seurantapäivää, tee tarkistus tietojen
maksamattomasta maksuerästä lukien.
Tarkistus kesken vuoden
231
Asiakkaan tai hänen puolisonsa yrityksen tilanne voi muuttua kesken vuoden, ja asiakas voi
esittää pyynnön tarkistaa tuloja sen mukaisesti. Yrittäjän riskiin kuuluu tulotason vaihtelu, joten
tuloa ei pääsääntöisesti tarkisteta kesken vuoden.
Tarkistus voidaan kuitenkin tehdä tilan/yrityksen tuotantosuunnanmuuttuessa tai muusta
erityisen painavasta syystä (esimerkiksi myynti on loppunut taantuman johdosta kokonaan tai jos
palkansaajaosakkaan palkka laskee pysyvästi).
1.12.4. Muutokset muissa sosiaalietuuksissa
Jos työttömyysetuuden saajan sosiaalietuuksissa tapahtuu muutos, on tarkistettava, onko
muutoksella vaikutusta työttömyysetuusoikeuteen tai etuuden määrään. Jos muutoksella on
vaikutusta, työnhakijalle annetaan uusi muutoksesta lukien.
1.12.5. Muita tarkistustilanteita
Yli 30 päivän katkos
Korvaukseton määräaika
Muutto toiselle paikkakunnalle
Työttömyysetuuden tarkistuspäätös ei välttämättä edellytä uutta TT1-lomaketta, vaan
tarkistuspäätös on mahdollista tehdä myös TT2-lomakkeen perusteella. Pääasia on, että henkilön
kokonaistilanne tulee tutkituksi jokaisen annettavan päätöksen yhteydessä.
Seuraavassa on tarkasteltu tavanomaisimpia tarkistustilanteita.
Työttömyyden alku/jatko
Työ- ja elinkeinotoimiston tehtäviin kuuluu asiakkaan opastaminen työttömyysetuuden
hakemisesta ja tähän liittyvistä menettelyistä. Kela ei lähetä asiakkaalle hakemusta
työvoimapoliittisen lausunnon saavuttua. Hakemus lähetetään asiakkaalle vain hänen sitä
pyytäessään.
Jos asiakas on jättänyt Kelalle etuushakemuksen, mutta Kelaan ei ole saapunut työvoimapoliittista
lausuntoa, toimitaan seuraavasti:
• Jos työvoimapoliittinen lausunto puuttuu, lausuntoa on pyydettävä työ- ja elinkeinotoimistosta.
Pyynnön voi tehdä paikallisesti parhaaksi katsotulla tavalla eli puhelimitse, kirjeellä tai
suojattua sähköpostia käyttäen. Lausuntopyyntö on tehtävä käsittelytakuun edellyttämän 30
päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.
• Lausuntopyynnöstä tulee käydä ilmi henkilön koko nimi, henkilötunnus ja kotikunta. Näillä
tiedoilla TE-toimisto voi antaa lausunnon myös sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas ei ole
ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Tällöin TE-toimisto antaa lausunnon A4 (Työnhaku ei
ole voimassa), jonka perusteella hakemus voidaan hylätä.
• Jos hakemuksesta puuttuu lisäselvityksiä, joita pyydetään asiakkaalta ja Kelassa on tieto siitä,
että asiakkaan työnhaku ei ole voimassa, kehotetaan häntä lisäselvityspyynnön yhteydessä
myös käymään työ- ja elinkeinotoimistossa.
• Puhelimitse tehdyistä lausuntopyynnöistä kirjataan OIWAssa ko. asiakkaalle Yhteydenotto,
joka liitetään oikeaan työhön. Kontaktihenkilöksi merkitään Yhteistyökumppani ja
yhteydenoton suunnaksi "lähtevä". Yhteydenoton lisätietoihin merkitään lausuntopyyntöön
liittyvät tiedot. Jos lausuntoa on pyydetty asiakaskirjeellä, kirje liitetään oikeaan työhön,
eikä pyynnön sisältöä tarvitse tällöin kirjata työn kommenttiin. Jos lausuntoa on pyydetty
232
•
•
•
•
suojattua sähköpostia käyttäen, kirjataan työn kommenttiin tieto siitä, että pyyntö on lähetetty
sähköpostilla, pyynnön päivämäärä, mihin TE-toimistoon viesti on lähetetty sekä kopioidaan
sähköpostin sisältö eli tiedot pyydetyistä lausunnoista.
Työ siirretään odottamaan.
Kun lausunto saapuu Kelaan, tulee ratkaisu käsittelytakuun (LINKKI ohjeen kohtaan 9.5.1
Käsittelytakuu) mukaisesti antaa 14 kalenteripäivän kuluessa lausunnon saapumisesta, mikäli
Kelalla on tällöin asian ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Kelan prosessikuvauksen mukaan
kaikki tarvittavat lisäselvitykset on pyydettävä kerralla.
Jos työ palaa työjonoon uudelleen käsiteltäväksi määräajan kuluttua, eikä lausuntoa ole vielä
tullut, pyydetään lausuntoa uudelleen TE-toimistosta kirjeellä, suojatulla sähköpostilla tai
puhelimitse.
Lausuntoa pyydetään aina TE-toimistosta, eikä asiakkaalta. Hakemusta ei myöskään saa
hylätä siitä syystä, että TE-toimiston käsittely lausunnon antamiseksi kestää pitkään
Katkos työnhaussa
Etuus maksetaan työnhaun päättymiseen saakka sen jälkeen, kun ilmoitus työttömyysajasta on
saatu. Jos työnhaku alkaa myöhemmin uudelleen, noudatetaan seuraavia sääntöjä:
Alle 30 päivän katkos
Kun työnhaku menee poikki ja alkaa uudelleen kesken TT2-lomakkeen maksujakson, asiakkaan
tulee täyttää työttömyysaikaa koskeva ilmoitus normaalisti ja palauttaa se vasta ilmoitusjakson
päätyttyä Kelaan. TT2-lomake on täytettävä myös katkon ajalta. Katkon syynä voi olla esimerkiksi
satunnainen työ, josta aiheutuvaa sovittelua hakija yrittää välttää katkaisemalla työnhakunsa.
Jos etuuden maksu on päättynyt ja työttömyys alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa, on hakijan
täytettävä työttömyysaikaa koskeva ilmoitus myös katkon ajalta.
Tarkistuspäätös työnhaun uusimisen jälkeen voidaan tehdä suoraan lausunnon perusteella ilman,
että odotetaan TT2-lomakkeen saapumista silloin, kun työnhaku on ollut välillä vain muutaman
päivän. Jos on kuitenkin syytä epäillä, että tarveharkinnan tuloissa tai muissa ratkaisuun
vaikuttavissa seikoissa on tapahtunut muutoksia, asiakkaalle soitetaan ja tiedustellaan tilanne.
Tarkistusratkaisu voidaan tehdä suullisesti saadun tiedon perusteella. Asiakkaan kanssa käyty
keskustelu dokumentoidaan hyvin työn kommenttiin. Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse,
päätös annetaan vasta asiakkaan hakemuksen saavuttua. Jos työvoimapoliittisesta lausunnosta
käy ilmi tai jos on muuten tiedossa, että henkilöllä on soviteltavaa tuloa, päätös annetaan aina
vasta asiakkaan hakemuksen perusteella.
Jos päätös on annettu työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, ja asiakas myöhemmin
hakemuksessaan kuitenkin ilmoittaa etuusoikeuteen vaikuttavasta olosuhdemuutoksesta,
tulee tutkia, onko annettu päätös virheellinen. Jos päätös on virheellinen, sen oikaisemiseen
noudatetaan päätöksen oikaisua ja poistoa koskevia menettelytapaohjeita.
Yli 30 päivän katkos
Asiakkaan on toimitettava hakemus (TT1) silloin kun etuuden myönnössä yli 30 päivän katkos.
Esimerkki
Asiakkaalle on annettu päätös 31.8.2005 saakka, mutta hän ei ole hakenut etuutta syyskuulle.
Jos asiakas hakee etuutta 1.10.2005 alkaen, hänen on täytettävä uusi hakemus (TT1).
Yli 30 päivän katkoksella tarkoitetaan myös aikaa, jona asiakkaan työnhaku on poikki.
233
Korvaukseton määräaika
Korvauksettoman määräajan jälkeen tarvitaan aina hakemus (TT1).
Asiakkaalle annetaan hylkäävä päätös korvauksettomalle määräajalle. Jos asiakas hakee
työttömyysturvaa korvauksettoman määräajan kuluessa, annetaan hylkäävä päätös kyseiselle
määräajalle.
Vaikka korvauksettoman määräajan päättymiseen olisi hyvinkin lyhyt aika, määräajan aikana
jätetyn hakemuksen perusteella ei saa koskaan vahvistaa omavastuuaikaa.
Työllistymistä edistävä palvelu
Henkilön osallistuessa työllistymistä edistävään palveluun päätös annetaan vain palvelun ajalle.
Päätös palvelun ajalle voidaan tehdä esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon perusteella
odottamatta TT2-lomaketta. Tarkistuspäätöstä sekä työllistymistä edistävän palvelun ajalle että
tämän jälkeiselle ajalle ei saa antaa yhdellä päätöksellä toimenpiteen alkaessa.
Päätös työllistymistä edistävän palvelun jälkeiselle ajalle voidaan antaa esteettömän
työvoimapoliittisen lausunnon perusteella jo ennen asiakkaan hakemuksen saapumista.
• Jos kuitenkin on syytä epäillä, että tuloissa on tapahtunut muutoksia, lausuntojen käsittelijä
soittaa asiakkaalle ja tiedustelee, onko tarveharkinnan tuloissa tapahtunut muutoksia. Jos
asiakas ilmoittaa, ettei tuloissa eikä olosuhteissa ole tapahtunut muutoksia, lausuntojen
käsittelijä voi antaa asiassa päätöksen asiakkaalta suullisesti saatujen tietojen perusteella
välittömästi puhelun jälkeen. Puhelimitse saatu tieto dokumentoidaan huolellisesti OIWAn
yhteydenottoon.
• Päätös voidaan antaa työvoimapoliittisen lausunnon perusteella jo ennen hakemuksen
saapumista myös tilanteissa, joissa asiakas on ilmoittanut asiakaspalveluun, ettei hänen
olosuhteissaan ole tapahtunut muutoksia.
• Jos työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi tai jos on muuten tiedossa, että henkilöllä on
soviteltavaa tuloa, päätös annetaan aina vasta asiakkaan hakemuksen perusteella.
Kun päätös on annettu lausunnon perusteella, menee asiakkaan toimittama TT2-lomake heti
maksettavaksi. Tämä nopeuttaa asian käsittelyä ja auttaa säilyttämään asiakkaan maksurytmin.
Jos päätös on annettu työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, ja asiakas myöhemmin
hakemuksessaan kuitenkin ilmoittaa etuusoikeuteen vaikuttavasta olosuhdemuutoksesta,
tulee tutkia, onko annettu päätös virheellinen. Jos päätös on virheellinen, sen oikaisemiseen
noudatetaan päätöksen oikaisua ja poistoa koskevia menettelytapaohjeita.
Työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyminen
Jos peruspäivärahan enimmäisaika täyttyy kesken maksujakson, peruspäivärahaa seuraava
työmarkkinatuki voidaan ratkaista pyytämättä hakemusta. Työmarkkinatuki tulee ratkaista ja
maksaa välittömästi niin, ettei henkilön maksuihin tule katkosta. Työ- ja elinkeinotoimistoon
lausunto työmarkkinatuesta voidaan pyytää maksun jälkeen. Jos erän maksanut toimisto on
eri kuin henkilön kotitoimisto, toimistojen välinen tiedonkulku tulee hoitaa siten, että henkilön
työttömyysturvan maksuihin ei tule katkosta peruspäivärahan enimmäisajan täyttymisen vuoksi.
Muutto toiselle paikkakunnalle
Jos peruspäivärahan saaja muuttaa toisen toimiston piiriin, uusi toimisto voi jatkaa
peruspäivärahan maksamista pyytämättä uutta hakemusta, ellei saajan olosuhteissa ilmeisesti ole
tapahtunut etuusoikeuteen vaikuttavia muutoksia.
234
1.13. Liikamaksu
Työttömyysetuuden liikamaksu voi syntyä esim. takatuvan esteellisen työvoimapoliittisen
lausunnon takia (ei oikeutta etuuteen) tai virheellisen suuruisena huomioon otetun
työttömyysaikaisen tulon johdosta (etuutta maksettu liian suurena).
Lähtökohtana on, että aiheettomasti maksettu työttömyysetuus peritään takaisin.
1.13.1. Takaisinperintä
Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje.
1.13.2. Regressimenettely
Tietyissä tilanteissa, joissa työnhakijalle on myönnetty takautuvasti muu etuus, aiheettomasti
maksettu työttömyysetuus voidaan periä suoraan takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta.
Menettelyä kutsutaan regressimenettelyksi ja siitä säädetään TTL 11 luku 14 §:ssä.
Regressimenettelyä voidaan soveltaa vain TTL 11 luvun 14 §:ssä nimenomaisesti mainittuihin
etuuksiin; muista etuuksista työttömyysetuutta ei voida periä regressinä. Esimerkiksi
liikennevakuutuslain mukaiseen korvaukseen ei regressimenettelyä voida soveltaa.
Regressiperintä ulkomailta
Lainsäädännön perusteella regressiperintä myös EU-/ETA-maasta myönnetystä etuudesta on
tietyin edellytyksin mahdollista. Täytäntöönpanoasetuksen (987/2009) 72 artiklan 1-kohdan
mukaan perusteetta maksettu etuus voidaan periä regressinä toisen sopimusmaan takautuvasti
maksamasta etuudesta, jos se on mahdollista molempien maiden kansallisen lainsäädännön
mukaan.
Työttömyysturvan osalta työttömyysturvalaki mahdollistaa regressimenettelyn TTL 11 luvun 14
§:ssä lueteltujen etuuksien osalta. Jos kyseisen etuuden periminen regressinä on mahdollista
myös takautuvan etuuden myöntäneen jäsenmaan kansallisen lainsäädännön mukaan, on maiden
välinen regressimenettely siis periaatteessa mahdollinen. Ruotsi on kuitenkin tulkinnut omaa
lainsäädäntöään siten, ettei regressiperintä sen maksamista etuuksista ole mahdollinen.
Käytännössä regressimenettely tulee kyseeseen lähinnä toisen sopimusmaan takautuvasti
myöntämän eläkkeen kyseessä ollessa. Tällöin Eläketurvakeskus tiedustelee Kelalta, mitä etuutta
Kela on maksanut liikaa, miltä ajalta ja minkä verran. Tämän perusteella Kela voi tehdä ETK:lle
regressivaatimuksen, jonka ETK merkitsee toiseen maahan lähtevään eläkehakemukseen.
Toisen maan laitos maksaa takautuvan eläkkeen ETK:lle, joka maksaa vaatimuksen mukaisen
suorituksen Kelalle.
Muista ulkomailta myönnetyistä takautuvista etuuksista kuin eläkkeistä Kela ei yleensä saa tietoa,
joten regressimenettely tulee käytännössä kyseeseen vain ETK:n kautta ja vain eläkkeiden osalta.
ETK:lta saadut tiedustelut ja niihin liittyvät perintäilmoitukset käsitellään asiakkaan KVkeskuksessa.
235
1.13.2.1. Sairauspäiväraha
Jos työnhakija on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty takautuvasti
sairauspäivärahaa, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus sairauspäivärahasta.
1.13.2.2. Kuntoutusraha
kuntoutusrahaa, peritään aiheettomasti maksettu työttömyysetuus kuntoutusrahasta.
1.13.2.3. Kansaneläke ja työeläkkeet
kansaneläkettä tai eläkettä työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, peritään
aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasti maksetusta muusta etuudesta. Myös liikaa
maksettu kulukorvaus voidaan periä takautuvasta etuudesta.
Kansaneläkelain 70 §:n 2 momentin mukaan, jos kansaneläkelain mukainen lapsikorotus
myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta etuuden saaja on saanut työttömyysetuutta,
takautuvasti myönnetty kansaneläke on pidätettävä Kansaneläkelaitokselle työttömyysetuutta
vastaavilta osin. Vaikkei TTL 11 luvun 14 §:n 1 momentin luettelossa olekaan mainittu
kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, voidaan työttömyysetuus periä regressinä takautuvasti
myönnetystä kansaneläkelain mukaisesta lapsikorotuksesta kansaneläkelain 70 §:n perusteella.
Kansaneläkelain mukainen lapsikorotus lisätään TTL 11 luvun 14 §:n momenttiin 1.3.2011
voimaan tulevalla lainmuutoksella.
1.3.2011 tulee voimaan laki takuueläkkeestä. Työttömyysetuus voidaan periä regressinä
takautuvasti myönnetystä takuueläkkeestä.
Liikaa maksettua ylläpitokorvausta ei voida periä muusta etuudesta.
Kelan toimiston on ilmoitettava perimisestä eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen
eläkkeen maksamista.
Menettely tietoliikenteessä
1. Lähetä etuuden saajasta ennakkoilmoitus (asiakaskirje TTV10 / TTV11 tai
lomake ETK/KELA 7301) kyselyn tehneelle eläkelaitokselle ja tarvittaessa eläkeja toimeentuloturvaosastolle.
2. Eläketurvakeskuksesta ilmoitus välitetään niille eläkelaitoksille, joissa
kyseisellä henkilöllä on eläkehakemus vireillä.
3. Tehtyään eläkepäätöksen eläkelaitos ilmoittaa Kelan toimistolle takautuvan
eläkkeen kokonaismäärän ja ajan, jolta eläkettä maksetaan takautuvasti.
Samalla eläkelaitos pidättää takautuvan eläkkeen.
4.Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina
vasta sitten, kun eläkelaitos on antanut päätöksensä, koska tätä ennen uuden
päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja ilmoita
päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä.
5. Laske eläkelaitoksen ilmoituksen perusteella perittävä bruttomäärä ja lähetä
perimisilmoitus TTV17 tai palauta ko. lomakkeelle laadittu perimisilmoitus
236
viipymättä asianomaiselle eläkelaitokselle. Kelan on lähetettävä perimisilmoitus
vähintään 2 viikkoa ennen takautuvasti myönnetyn etuuden maksamista.
6. Eläkelaitos maksaa Kelan toimiston tilille perittävän määrän siltä osin kuin se
ei ole takautuvaa eläkettä suurempi.
7. Jos ilmoituksen tehneen eläkelaitoksen suorittama määrä jää perittyä määrää
pienemmäksi, peri erotus seuraavalta ilmoituksen antaneelta eläkelaitokselta.
8. Jos liikamaksua ei saada perittyä regressinä kokonaan, annetaan lopusta
takaisinperinnästä päätös erikseen. Liikaa maksettu etuus jätetään kuitenkin
takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela
on saanut perittyä regressinä takautuvasti maksetusta työkyvyttömyyden
perusteella myönnetystä eläkkeestä (TTL 11 luvun 10 § 3 mom.).
TTL 11 luvun 14 §:n 2 momentin mukainen ilmoitus eläkelaitokselle on yhdistetty
työttömyyseläkkeen hakemista varten annettavaan todistuslomakkeeseen. Näin eläkelaitoksella
on aina takautuvaa eläkettä koskeva maksupyyntö työttömyyseläkettä myöntäessään eikä
toimiston tarvitse lähettää TTL 11 luvun 14 §:n 2 momentin mukaisella ilmoituslomakkeella
ennakkoilmoitusta etuuden maksamisesta eläkelaitokselle.
Etuus peritään eläkkeen bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan veronalaiseksi tuloksi
jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan liikaa maksettu työttömyysetuus jätetään
takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää 14 § 1 momentissa tarkoitetun etuuden
määrän, jonka Kela on perinyt takautuvasti suoritettavasta työkyvyttömyyden perusteella
myönnetystä eläkkeestä. Lainkohta soveltuu myös kulukorvaukseen. Kyseistä lainkohtaa
sovelletaan vain sellaisessa takaisinperintätilanteessa, jossa asiakkaalle on myönnetty
takautuvasti työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, miltä hänelle on maksettu
työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai kulukorvausta, ja liikaa maksetun työttömyysetuuden ja
kulukorvauksen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä eläkkeen
myöntäneeltä laitokselta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnettyjä eläkkeitä ovat mm.
työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiset eläkkeet kuten
tapaturmavakuutuslain perusteella myönnetty tapaturmaeläke, sotilastapaturmalain perusteella
myönnetty tapaturmaeläke ja liikennevakuutuslain perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu takaisinperimättä jättäminen koskee vain
liikamaksun sitä määrää, jota ei saada perittyä regressinä takaisin takautuvan etuuden
myöntäneeltä laitokselta. Lainkohta ei siten vaikuta Kelan toimiston ja eläkelaitoksen väliseen
regressimenettelyyn.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin soveltaminen edellyttää aina, että Kela on saanut perittyä
eläkettä regressiperintänä 11 luvun 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jollei regressiperintä ole
onnistunut ollenkaan, ei myöskään 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu perimättä jättäminen
tule sovellettavaksi. Tällöin liikamaksu peritään takaisin normaalein menettelyin. Ennen
takaisinperintäpäätöksen antamista tulee tavalliseen tapaan harkita, onko takaisinperinnästä
luopumiselle tai kohtuullistamiselle perusteita. Kohtuullistamisharkinta tulisi kohdistaa siihen
liikamaksun osuuteen, joka ylittää takautuvasti myönnetyn eläkkeen määrän.
Jos Kelan regressiperintä onnistuu vain osalta liikamaksun aikaa, voidaan TTL 11 luvun 10
§:n 3 momentin mukainen takaisinperimättä jättäminen kohdistaa vain siihen aikaan, jolta
takautuvasti myönnettyä eläkettä on saatu perittyä regressinä. Jos taas henkilölle on myönnetty
esimerkiksi työeläkettä ja kansaneläkettä ja regressinä on saatu perittyä vain kansaneläkkettä, ei
poikkeussäännöstä tarvitse soveltaa työeläkkeeseen. Työeläkkeen osalta takaisinperintä voidaan
tällöin suorittaa normaalisti muistaen kuitenkin kohtuullistamisharkinta takautuvan eläkkeen
määrän ylittävän liikamaksun osalta.
237
Tilanteissa, joissa TTL11 luvun 10 §:n 3 momentti tulee sovellettavaksi, tulee myös
ylläpitokorvauksen takaisinperinnästä luopua.
Poikkeus regressiperintätilanteessa
Asiakkaan etuus lakkautetaan Kelassa vasta, kun työttömyyskassa tai eläkelaitos on antanut
päätöksensä. Joidenkin työttömyyskassojen ja eläkelaitosten tietojärjestelmät toimivat kuitenkin
siten, että takautuvat erät menevät maksuun asiakkaalle, jollei regressinä pidätettävä rahamäärä
ole laitoksen tiedossa jo päätöstä annettaessa.
Jos työttömyyskassa tai eläkelaitos haluaa perimisilmoituksen etukäteen ennen oman
päätöksensä antamista, tulee sen pyytää perimisilmoitus erikseen. Pyynnöstä tulee ilmetä
etuuden myöntöajankohta ja maksettava määrä päivässä/ajalla. Perittävä määrä lasketaan
saatujen tietojen perusteella. Perittävän määrän laskemisessa voi käyttää apuna järjestelmää
valmistelemalla etuuslakkautuksen/tarkistuksen liikamaksunäytölle asti. Ratkaisutietoja ei siis
viedä.
Kun perittävä määrä on tiedossa, lähetetään työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle perimisilmoitus
kirjeellä TTV17. Etuuteen laitetaan maksueste ensimmäiselle maksamattomalle päivälle. Seuraava
mahdollinen TT2 ei saa mennä maksuun ilman, että maksuerästä ilmoitetaan regressipalautusta
maksavalle laitokselle, koska tällöin perittävä määrä muuttuu.
Jos työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös viivästyy ja asiakas ehtii lähettää uuden
ilmoituksen työttömyysajalta, tulee etuus maksaa ilmoitusajalta. Välittömästi maksun jälkeen
ilmoitetaan työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle uusi perittävä määrä. Työttömyysetuutta ei siis
tällöinkään lakkauteta ennen kuin työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös on todella tehty.
1.13.2.4. Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke,
luopumiskorvaus ja luopumistuki
sukupolvenvaihdoseläkettä, luopumiseläkettä, luopumiskorvausta tai luopumistukea, peritään
aiheettomasti maksettu työttömyysetuus takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta.
1.13.2.5. Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja
tapaturmaeläke
tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, peritään aiheettomasti
maksettu työttömyysetuus takautuvasti myönnetystä muusta etuudesta.
Vakuutuslaitokselle on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen päivärahan tai
tapaturmaeläkkeen maksamista, että korvaus tulee maksaa Kelan toimistolle.
Tietoliikenteessä noudata seuraavaa menettelyä:
1. Lähetä ennakkoilmoitus (asiakaskirje TTV11) etuuden saajasta
tapaturmavakuutuslaitokselle.
238
2. Tapaturmavakuutuslaitos lähettää Kelan toimistolle kirjeen liitteenä olevan
vastauslomakkeen, jossa ilmoitetaan korvauksen määrä sekä aika, jolta
korvausta maksetaan takautuvasti. Samalla vakuutuslaitos pidättää takautuvan
eläkkeen.
3. Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina
vasta sitten, kun vakuutuslaitos on antanut päätöksensä, koska tätä ennen
uuden päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja
ilmoita päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä.
4. Kun saat tapaturmavakuutuslaitoksen päätöksen, laske perittävä bruttomäärä
ja palauta perimisilmoitus viipymättä tapaturmavakuutuslaitokselle. Kelan on
lähetettävä perimisilmoitus vähintään 2 viikkoa ennen takautuvasti myönnetyn
etuuden maksamista.
5. Tapaturmavakuutuslaitos maksaa Kelan toimiston tilille perityn määrän siltä
osin kuin se ei ole takautuvaa korvausta suurempi.
takaisinperinnästä päätös erikseen. Liikaa maksettu etuus jätetään kuitenkin
takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää sen määrän, jonka Kela
on saanut perittyä regressinä takautuvasti maksetusta työkyvyttömyyden
perusteella myönnetystä eläkkeestä (TTL 11 luvun 10 § 3 mom.).
Etuus peritään tapaturmakorvauksen bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan
veronalaiseksi tuloksi jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan liikaa maksettu työttömyysetuus jätetään
takaisinperimättä siltä osin kuin sen määrä ylittää 14 § 1 momentissa tarkoitetun etuuden
määrän, jonka Kela on perinyt takautuvasti suoritettavasta työkyvyttömyyden perusteella
myönnetystä eläkkeestä. Lainkohta soveltuu myös kulukorvaukseen. Kyseistä lainkohtaa
sovelletaan vain sellaisessa takaisinperintätilanteessa, jossa asiakkaalle on myönnetty
takautuvasti työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke samalle ajalle, miltä hänelle on maksettu
työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai kulukorvausta, ja liikaa maksetun työttömyysetuuden
määrä ylittää sen määrän, jonka Kela on saanut perittyä regressinä eläkkeen myöntäneeltä
laitokselta. Työkyvyttömyyden perusteella myönnettyjä eläkkeitä ovat mm. työkyvyttömyyseläke,
kuntoutustuki ja tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiset eläkkeet kuten tapaturmavakuutuslain
perusteella myönnetty tapaturmaeläke, sotilastapaturmalain perusteella myönnetty tapaturmaeläke
ja liikennevakuutuslain perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu takaisinperimättä jättäminen koskee vain
liikamaksun sitä määrää, jota ei saada perittyä regressinä takaisin takautuvan etuuden
myöntäneeltä laitokselta. Lainkohta ei siten vaikuta Kelan toimiston ja eläkelaitoksen väliseen
regressimenettelyyn.
TTL 11 luvun 10 §:n 3 momentin soveltaminen edellyttää aina, että Kela on saanut perittyä
eläkettä regressiperintänä 11 luvun 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jollei regressiperintä ole
onnistunut ollenkaan, ei myöskään 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu perimättä jättäminen
tule sovellettavaksi. Tällöin liikamaksu peritään takaisin normaalein menettelyin. Ennen
takaisinperintäpäätöksen antamista tulee tavalliseen tapaan harkita, onko takaisinperinnästä
luopumiselle tai kohtuullistamiselle perusteita. Kohtuullistamisharkinta tulisi kohdistaa siihen
liikamaksun osuuteen, joka ylittää takautuvasti myönnetyn eläkkeen määrän.
Jos Kelan regressiperintä onnistuu vain osalta liikamaksun aikaa, voidaan TTL 11 luvun 10
§:n 3 momentin mukainen takaisinperimättä jättäminen kohdistaa vain siihen aikaan, jolta
takautuvasti myönnettyä eläkettä on saatu perittyä regressinä. Jos taas henkilölle on myönnetty
esimerkiksi työeläkettä ja kansaneläkettä ja regressinä on saatu perittyä vain kansaneläkkettä, ei
239
poikkeussäännöstä tarvitse soveltaa työeläkkeeseen. Työeläkkeen osalta takaisinperintä voidaan
tällöin suorittaa normaalisti muistaen kuitenkin kohtuullistamisharkinta takautuvan eläkkeen
määrän ylittävän liikamaksun osalta.
Tilanteissa, joissa TTL11 luvun 10 §:n 3 momentti tulee sovellettavaksi, tulee myös
ylläpitokorvauksen takaisinperinnästä luopua.
1.13.2.6. Työttömyyskassan myöntämät etuudet
Jos työnhakija on saanut Kelalta työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle on myönnetty
takautuvasti työttömyyskassan maksama työttömyysetuus, peritään aiheettomasti maksettu
työttömyysetuus työttömyyskassan takautuvasti myöntämästä etuudesta. Myös liikaa maksettu
kulukorvaus voidaan periä työttömyyskassan takautuvasti myöntämästä työttömyysetuudesta tai
kuulukorvauksesta.
Tietoliikenteessä noudata seuraavaa menettelyä:
1. Lähetä ennakkoilmoitus (lomake TTV 10/TTV11) etuuden saajasta
työttömyyskassalle.
2. Tehtyään päätöksen työttömyyskassa ilmoittaa Kelan toimistolle takautuvan
korvauksen kokonaismäärän ja ajan, jolta etuutta maksetaan takautuvasti.
Samalla työttömyyskassa pidättää takautuvan korvauksen.
3. Asiakkaan työttömyysetuuspäätös oikaistaan tai tarkistetaan Kelassa aina
vasta sitten, kun työttömyyskassa on antanut päätöksensä, koska tätä ennen
uuden päätöksen antamiselle ei ole perustetta. Anna asiakkaalle uusi päätös ja
ilmoita päätöksessä liikamaksun perimisestä regressinä.
4. Kun saat työttömyyskassan ilmoituksen, laske perittävä bruttomäärä ja
palauta ko. lomakkeelle laadittu perimisilmoitus viipymättä työttömyyskassalle.
5. Työttömyyskassa maksaa Kelan toimiston tilille perityn määrän siltä osin kuin
se ei ole takautuvaa korvausta suurempi.
takaisinperinnästä päätös erikseen.
Etuus peritään ansiopäivärahan bruttomäärästä bruttomääräisenä. Etuudensaajan veronalaiseksi
tuloksi jää hänelle aikaisemmin maksettu etuus.
Poikkeus regressiperintätilanteessa
Asiakkaan etuus lakkautetaan Kelassa vasta, kun työttömyyskassa tai eläkelaitos on antanut
päätöksensä. Joidenkin työttömyyskassojen ja eläkelaitosten tietojärjestelmät toimivat kuitenkin
siten, että takautuvat erät menevät maksuun asiakkaalle, jollei regressinä pidätettävä rahamäärä
ole laitoksen tiedossa jo päätöstä annettaessa.
Jos työttömyyskassa tai eläkelaitos haluaa perimisilmoituksen etukäteen ennen oman
päätöksensä antamista, tulee sen pyytää perimisilmoitus erikseen. Pyynnöstä tulee ilmetä
etuuden myöntöajankohta ja maksettava määrä päivässä/ajalla. Perittävä määrä lasketaan
saatujen tietojen perusteella. Perittävän määrän laskemisessa voi käyttää apuna järjestelmää
240
valmistelemalla etuuslakkautuksen/tarkistuksen liikamaksunäytölle asti. Ratkaisutietoja ei siis
viedä.
Kun perittävä määrä on tiedossa, lähetetään työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle perimisilmoitus
kirjeellä TTV17. Etuuteen laitetaan maksueste ensimmäiselle maksamattomalle päivälle. Seuraava
mahdollinen TT2 ei saa mennä maksuun ilman, että maksuerästä ilmoitetaan regressipalautusta
maksavalle laitokselle, koska tällöin perittävä määrä muuttuu.
Jos työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös viivästyy ja asiakas ehtii lähettää uuden
ilmoituksen työttömyysajalta, tulee etuus maksaa ilmoitusajalta. Välittömästi maksun jälkeen
ilmoitetaan työttömyyskassalle tai eläkelaitokselle uusi perittävä määrä. Työttömyysetuutta ei siis
tällöinkään lakkauteta ennen kuin työttömyyskassan tai eläkelaitoksen päätös on todella tehty.
1.13.2.7. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki
Perusteettomasti maksettu peruspäiväraha voidaan periä samalle ajalle takautuvasti
myönnettävästä työmarkkinatuesta ja päinvastoin.
1.13.2.8. Pienin perittävä määrä
Perintään ei ryhdytä, jos perittävä tai palautettava rahamäärä olisi alle 5 euroa.
1.13.2.9. Palautusten valvonta ja virheellisten palautusten
oikaiseminen
Sen jälkeen kun olet lähettänyt eläkelaitokselle, tapaturmavakuutuslaitokselle tai
työttömyyskassalle TTL 11 luvun 14 § 2 momentin mukaisen ennakkoilmoituksen
työttömyysetuuden maksamisesta, seuraa, että laitos pidättää takautuvan eläkkeen tai päivärahan
ja maksaa Kelan toimistolle perimisilmoituksen mukaisesti työttömyysetuutta vastaavan osuuden
pyydetystä korvauksesta.
1.13.2.10. Liian suuret palautukset
Jos eläkelaitos, tapaturmavakuutuslaitos tai työttömyyskassa on maksanut takautuvaa eläkettä tai
päivärahaa toimistolle enemmän kuin sille kuuluu, ilmoita liian suuresta palautuksesta takautuvan
etuuden myöntäneelle laitokselle. Älä palauta maksua etuuden myöntäneelle laitokselle tai
etuuden saajalle ennen kuin etuuden myöntänyt laitos on tarkistanut palautettavan määrän.
Takautuvan etuuden myöntäneelle laitokselle ei tarvitse ilmoittaa liian suuresta palautuksesta,
jos se on enintään 3,50 euroa. Tätä pienempikin maksu on palautettava, jos muu laitos pyytää
oikaisua.
1.13.2.11. Liian pienet palautukset
Jos Kelan toimisto saa eläke- tai tapaturmavakuutuslaitoksen taikka työttömyyskassan palautusta
liian vähän ja virhe johtuu Kelan toimistosta (esim. virheellisestä perimisilmoituksesta), käsittele
asia takaisinperintänä. Menettele samoin, jos virheen on aiheuttanut jokin muu takautuvan
etuuden myöntäneestä laitoksesta riippumaton syy.
241
Jos liian pieni palautus näyttää johtuvan takautuvan etuuden myöntäneen laitoksen menettelystä,
pyydä kirjallisesti laitosta tarkistamaan Kelan toimistolle maksamansa määrä ja maksamaan
puuttuva osa korvauksesta Kelan toimistolle.
Menettele samoin, jos takautuvan etuuden myöntänyt laitos ei ole lainkaan pidättänyt
takautuvaa eläkettä tai päivärahaa toimiston ennakkoilmoituksesta huolimatta. Liitä etuuden
myöntäneelle laitokselle lähetettävään kirjeeseen tällöin valokopio ennakkoilmoituksesta tai
työttömyyseläketapauksessa lomakkeesta "Todistus työttömyyseläkkeen hakemista varten", johon
on valmiiksi painettu takautuvaa eläkettä koskeva maksupyyntö.
Jos etuuden myöntänyt laitos ei ole Kelan toimiston tarkistuspyynnöstä huolimatta oikaissut
virhettä, käsittele liikamaksu takaisinperintäasiana.
Takautuvan etuuden myöntäneeltä laitokselta ei ole syytä pyytää oikaisua silloin, kun perittävästä
määrästä puuttuu alle 17 euroa.
1.14. Päätöksen oikaisu ja poistaminen
Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen.
Asian uudelleen ratkaiseminen työllistymistä edistävästä palvelusta
poissaolon vuoksi
1.1.2014 voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta (TTL 12 luvun 4 b §:n) mukaan asian voi
ratkaista uudelleen ilman hakijan suostumusta tai päätöksen poistomenettelyä siinä tapauksessa,
että hakija on ilmoittanut olleensa työllistymistä edistävässä palvelussa, vaikka hän on
tosiasiallisesti ollut poissa palvelusta. Kun etuuden aiheeton maksaminen johtuu hakijan itsensä
antamasta virheellisestä tiedosta, häneltä ei tarvitse pyytää suostumusta asian oikaisemiseen eikä
päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi.
Esimerkki
A on saanut työmarkkinatukea ja kulukorvausta työkokeilun ajalta. A on itse
ilmoittanut olleensa työkokeilussa jokaisena päivänä. Myöhemmin käy ilmi, että
A onkin ollut poissa työkokeilusta kolmena päivänä. Suostumusta päätöksen
oikaisemiseksi ei tarvitse pyytää eikä päätöstä tarvitse hakea poistettavaksi.
Lakia, joka on voimassa 31.12.2013 asti, sovelletaan sellaisissa poistoasioissa, joissa
poistohakemus on saapunut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle viimeistään
31.12.2013. Tämä tarkoittaa sitä, että 1.1.2014 voimaan tulevan lain soveltamisen ratkaisee
poistoasian vireillä olo työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Palvelusta poissaolon
tai työvoimapoliittisen lausunnon antamisen ajankohdalla ei ole vaikutusta siihen, sovelletaanko
31.12.2013 asti voimassa olevaa vai 1.1.2014 voimaan tulevaa lakia.
1.15. Keskeyttäminen
Kelan toimistolla on oikeus keskeyttää työttömyysetuuden maksaminen väliaikaisesti tai alentaa
sen määrää, jos on ilmeistä, että etuuden saajalla ei ole olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn
takia enää oikeutta työttömyysetuuteen tai että sen määrää tulisi alentaa.
Työvoimaviranomaisen tiedotteet, Tiedote F1.
Työttömyysetuuden maksun keskeyttäminen tai määrän alentaminen on etuuden toimeenpanoon
liittyvä toimi, josta ei anneta päätöstä. Maksun keskeyttämisestä tai työttömyysetuuden määrän
242
alentamisesta on kuitenkin ilmoitettava viipymättä etuuden saajalle. Valituskelpoinen päätös tulee
antaa viipymättä sen jälkeen, kun työvoimapoliittinen lausunto tai muu päätöksen antamiseen
tarvittava selvitys on saapunut Kelan toimistoon.
1.16. Lakkauttaminen
Työttömyysetuus lakkautetaan, kun etuudensaajan oikeus etuuteen päättyy. Etuusoikeus
voi päättyä työvoimaviranomaisen antaman työvoimapoliittisen lausunnon perusteella,
esim. silloin, kun henkilön työttömyys päättyy. Etuusoikeus voi päättyä myös esim. etuuden
enimmäismaksuajan täyttymisen johdosta.
Työttömyysetuus voidaan lakkauttaa etuudensaajan omasta suullisesta tai kirjallisesta
pyynnöstä. Työttömyysetuus voidaan lakkauttaa myös takautuen. Koska työttömyysetuutta
ei pysty lakkauttamaan asiakokonaisuuden alusta alkaen, ja jos asiakas sitä pyytää, on
työttömyysetuuteen tehtävä tarkistusratkaisu, jolla etuus hylätään asiakokonaisuuden alusta
alkaen käyttäen Erityisperusteet-näytön poikkeuksellista hylkäämistä.
1.17. Muutoksenhaku
Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje.
243

Peruspäiväraha

Transcription

Similar documents

Imatran Seudun Pelastakaa Lapset ry

Asiakastiedote 11-2014

MOTIVAATIO, TAHTOTILA, MUUTOSHALUKKUUS VAI UNELMA

RATKAISUT SISÄILMAONGELMIIN

Ohjelma pdf-muodossa - Valtakunnallinen seminaari

Lataa tästä selkokielinen Työelämäopas - Monika

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Sosiaali- ja terveyskeskus Silkintie 3 39500 IKAALINEN