doctäyttä elämää - Helsingin Invalidien Yhdistys ry
download 
Report Transcription
täyttä elämää - Helsingin Invalidien Yhdistys ry
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ Suomi ratifioi vihdoin YK:n vammaissopimuksen s. 8 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:lle uudet säännöt s. 12 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 3 / 2016 HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS RY Perustettu vuonna 1938 Toimisto: Voudintie 6, 00600 Helsinki Yhteystiedot Toimisto auki ma – pe klo 9 – 16 puh. 09 7206 240 s-posti toimisto@hiy.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Jolanki puh. 040 5147526 s-posti pj.hiy@hiy.fi Toiminnanjohtaja Ilse Uoti puh. 09 7206 2415 tai 045 6578943 Talouspäällikkö Helena Venäläinen puh. 09 7206 2411 Vuokratalot As. Oy Helsingin Juhana Herttuantie 17, 00600 Helsinki Talonmies Seija Salenius puh. 040 5849 204 Tuulimyllyntie 5, 00920 Helsinki Huoltoyhtiö R. Asikainen Oy puh. 09 3421 006 Voudintie 6, 00600 Helsinki Huoltoyhtiö Piha- ja Talohuolto Oy puh. 020 7433 400 tai asiakaspalvelu@pth-huolto.fi Helsingin Invalidien Yhdistys ry on perustettu vuonna 1938 edistämään fyysisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen vertaistukea, liikuntaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisissa kerhoissa ja liikuntaryhmissä sekä järjestää neuvontaa ja koulutusta. Yhdistyksen neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Täyttä Elämäälehti ja kotisivut toimivat tiedotuskanavina jäsenistölle. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä fyysisesti vammainen tai toimintaesteinen henkilö, hänen perheenjäsenensä tai muu henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen 15-vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä on yksi ääni yhdistyksen kokouksessa. Alle 15-vuotiaalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.Varsinaisena jäsenenä henkilö voi kuulua ainoastaan yhteen Invalidiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen. Kannattajajäseneksi, jolla ei kuitenkaan ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa, voidaan hyväksyä henkilö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa. Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus. Vuoden 2015 lopussa yhdistyksessä oli varsinaisia jäseniä 1805, kannatusjäseniä 56 ja 3 yhteisö-kannatusjäsentä. Yhdistykseen liittyi uusia henkilöjäseniä vuoden 2015 aikana 69 henkilöä. Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2016 on varsinaisilta jäseniltä 23 €, kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöltä 50 € ja yhteisöltä 150 € vuosi. Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa yhdistyksen toimistosta ja internet-sivuilta www.hiy.fi. HIY HENKILÖKOHTAISTA APUA PALVELUSETELILLÄ Välitys avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00 – 17.00 puh. 045 8519000 tai palveluseteli@hiy.fi 3/2016 Sisällysluettelo Lukijalle................................................................ 4 Asiantuntijalehti vammaisille sekä sosiaalija terveydenhuoltoalan ammattilaisille In Memoriam........................................................ 5 Hevossalmen kesäjuhla - Reija Lampisen juhlapuhe... 6 Suomi ratifioi vihdoin YK:n vammaissopimuksen.8 Kalle Könkkölä kunniatohtoriksi......................... 10 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:lle uudet säännöt..................................................... 12 Raaja-amputoitujen vertaistukihanke.................. 14 Vammaisille naisille oma yhdistys!...................... 16 Päivä Tallinnassa.................................................. 18 Kulttuurikeskus Sofia........................................... 20 Sitkeästi kohti unelmia........................................ 21 We were Wien..................................................... 22 Suomen Asiakastieto Oy lahjoitti 1500 euroa koululaisten liikuntaryhmille!............................. 26 Hattutemppu-hankkeen luontoretki.................... 27 Nyrkkeily tempasi mukaansa............................... 29 Koululaisryhmät liittyivät mukaan Easy Sport-toimintaan......................................... 30 Pieniä paloja........................................................ 32 HIY Istumalentopallo vahvasti mukana Paralympiapäivässä.............................................. 34 Kansikuva: Laura Lundström Kerhot syyskausi 2016........................................ 36 HIY:n liikuntaryhmät.......................................... 37 Jäsenhakemus...................................................... 39 Syksy 2016................................................ takakansi TE - Täyttä Elämää -lehti Julkaisija: Helsingin Invalidien Yhdistys ry Päätoimittaja: Ilse Uoti Toimittaja: Eija Mäntynen Charlotta Marsh Toimitus: Voudintie 6 00600 Helsinki puh. 09 720 6240 s-posti ilse.uoti@hiy.fi Lehti ilmestyy: 4 kertaa vuodessa Ilmoitusmyynti:toimisto@hiy.fi puh. (09) 720 6240 Paino: Oriveden Kirjapaino LUKIJALLE TE 3/2016 4 HYVÄÄ ALKANUTTA SYYSKAUTTA KAIKILLE V iljapellot kellastuvat, ja työhön tullessa näkee muuttolintujen kokoontuvan sähkölangoille muuttoa suunnittelemaan, aamukaste viipyy ruohonkorsilla pitkälle päivään. Kulunutta kesää olemme saaneet viettää lämpimien säiden helliminä, ja nyt uusin voimin katseemme suuntautuu taas syksyn rientoihin. Viimeisen Täyttä Elämää -lehden ilmestymisen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon merkittäviä asioita. Suuren muutoksen yhdistyksen toimintaan tuo kevätkokouksessa hyväksytty yhdistyksen sääntöuudistus. Yksi keskeisistä muutoksista on yhdistyksen jäsenyyden avautuminen myös ei-vammaisille ihmisille. Nyt yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voivat liittyä myös esimerkiksi vammaisen henkilön omaiset, mutta myös kaikki muut, jotka jakavat yhdistyksen arvopohjan ja toimintaideologian. Tervetuloa siis jäseniksi kaikki, jotka haluavat vaikuttaa vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja elämälaatua edistävään toimintaan! Sääntöuudistuksesta kerrotaan vielä tarkemmin tämän lehden sivuilla 12-13. Valtakunnallisesti merkittävä edistysaskel vammaisten ihmisten aseman vahvistamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa toteutui, kun 10.6.2016 astui Suomessa voimaan YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Sopimuksessa taataan vammaisille täydet ihmisoikeudet, estetään syrjintää sekä edistetään esteettömyyttä. 10.6. järjestettiin sopimuksen voimaan astumisen kunniaksi juhlatilaisuus Pikkuparlamentin puistossa ja Musiikkitalon lämpiössä. Juhlassa oli osallistujia yli 200, ja mukana olivat myös Helsingin Invalidien Yhdistyksen puheenjohtaja ja joukko muita jäseniä. Ylpeitä voimme myös olla vammaisjärjestöjen osallistumisesta vuosittain järjestettävään, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia esiin nostavaan Helsin- ki Pride -kulkueeseen. Viime vuonna vammaisjärjestöjen poissaolo kulkueesta herätti keskustelua mediassa. 30 000 marssijaa keränneessä kulkueessa oli tänä vuonna mukana neljä vammaisjärjestöä, muiden muassa Invalidiliitto. Syksy tuo vaikuttamistyöhön taas uusia haasteita, joista yksi on liikennekaari-suunnitelma. Kuljetuspalveluja on jo nyt supistettu merkittävästi, joten liikkumisen esteettömyyteen, turvallisuuteen ja hintaan tehtäviä muutoksia tulee seurata valppaana ja olla ajoissa vaikuttamassa päätöksiin. Aloitamme syksyn toiminnan iloisin ja valoisin mielin. Toiminnan tavoitteena on taas tarjota mahdollisimman monelle erilaiselle harrastajalle mielenkiintoista tekemistä ja mahdollisuus löytää itselleen sopiva vertaisryhmä tai ystäväjoukko, jossa voi olla osallisena juuri sellaisen kuin on. Uutena hankkeena yhdistyksessä on alkanut raaja-amputoitujen vertaistukeen liittyvä selvitystyö, josta myös enemmän tässä lehdessä. Toivotan kaikki uudet ja vanhat jäsenet tervetulleiksi mukaan toimintaan ja nauttimaan yhdistyksen tarjoamista lomanvietto-, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista. Toiminnanjohtaja Ilse Uoti IN MEMORIAM K evään korvalla 8.4.2016 yhdistyksemme aktivisti Jari Jokinen menehtyi äkillisesti. Jari oli yhdistyksen hallituksen jäsen vuosina 2011–2012 ja 2014–2015. Hevossalmitoimikunnan puheenjohtajana 2011– 2012 hän kehitti lomakylän toimintaa ja osallistui aktiivisesti HIY:n toimintaan avarakatseisena uudistajana. Lisäksi hän toimi Aivovammaliitossa ja oli jäsenenä Maailman mittainen ry:ssä. Jari tunnettiin aivovammaisten ihmisten auttajana ja monet vammaiset henkilöt saivat häneltä apua, tukea ja neuvoja. Aivan erityisesti Jarin sydäntä lähellä oli hänen perustamansa Hippokampus-nettiyhteisö. Luonteeltaan Jari oli reilu ja oikeudenmukainen, luotettava ja hänellä oli loistava huumorintaju. Äkillinen poismeno jätti suuren aukon ja tyhjiön sekä vammaisjärjestökentälle että etenkin kaikkien meidän sydämiin, jotka tunsimme hänet henkilökohtaisesti. Jari Jokinen 1965–2016 H elsingin Invalidien Yhdistyksen jäsen, Suomen kuntoutustoiminnan grand old man Veikko Niemi kuoli 93-vuotiaana 2. maaliskuuta 2016 Mikkelissä. Hän oli syntynyt Helsingin maalaiskunnassa 15. maaliskuuta 1922. Veikko Niemen suuria saavutuksia oli mm. Vakuutusalan kuntouttamiskeskuksen VKK:n perustaminen. Vammaisten ihmisten auttaminen, kuntoutus ja erityisesti työhön kuntouttaminen olivat Veikko Niemelle tär- keitä, samoin kuin kansainväliset vammaispolitiikan kysymykset. Niemi kehitti Pohjoismaiden yhteistyötä kuntoutuksessa. Niemi oli mukana perustamassa Vammaishistorian seuraa ja hän kirjoitti ahkerasti alan oppikirjoihin ja lehtiin. Yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisesti Niemen esikuva ja mentori oli Invalidiliiton perustaja, sosiaalineuvos Eino K. Kalervo. Helsingin Invalidien Yhdistys ry Hallitus TE 3/2016 Helsingin Invalidien Yhdistys ry Hallitus 5 Tervetulotoivotuksen pitivät Riitta Jolanki ja Tuula Partanen Yleisöä Hevossalmen kesäjuhla Reija Lampisen juhlapuhe TE 3/2016 T 6 ervetuloa perinteiseen Hevossalmen kesäjuhlaan. Perinteisiin kuuluu myös juhlapuhe, joka tänä vuonna minut on pyydetty pitämään. Nöyrä kiitos luottamuksesta; tehtävästä ei kuulemma voi kieltäytyä. Mutta sitä saa, mitä tilaa. Toivottavasti ette pitkästy. Elämme vammaiskentällä oleellisten muutosten aikaa. Sen on pystyttävä ennakoimaan ja reagoimaan asioihin nopeasti ja oikeasuuntaisesti. Helsingin kaupunki on tekemässä palvelutuotantoonsa ja johtamisjärjestelmään historiallisen suurta muutosta. Urakka on iso ja aikataulu tiukka. 31 virastoa tai itsenäistä liikelaitosta organisoidaan keskushallinnon lisäksi laajoiksi kokonaisuuksiksi neljään toimialaan: kasvatus ja koulutus, kaupunkiympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika sekä sosiaali- ja terveys. Kullakin toimialalla on omat 13-jäseniset lautakunnat ja myös jaostojen määrää vähennetään nykyisestä. Samaan aikaan otetaan käyttöön pormestari-malli kaupunginjohtajiston sijaan. Pormestarit valitaan poliittisin perustein määräajaksi. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää hallintosäännöstä ja toimialarakenteesta vielä tämän kesäkuun aikana. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön 1. kesäkuuta 2017. Ydintoiminnoissa vammaistyö sulau- tuu osaksi perhekeskusten, terveys- ja hyvinvointikeskusten sekä mahdollisesti vanhusten monipuolisten palvelukeskusten toimintaa. Idea on, että vammaistyöntekijät jalkautuvat sinne, missä vammaiset asiakkaat muutoinkin käyvät ja asiakkaiden vammaisten sosiaalityö toteutuu osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Helsingin toimintamallin muutoksella on myös eurooppalaisia ja laajempia kansainvälisiä yhtymäkohtia. Kaikissa suurissa kaupungeissa etsitään tulevaisuuden ratkaisuja. Myös kuntien ja valtion suhde tulee muuttumaan, kun aluehallinto rakennetaan ja sote-ratkaisu on tulossa vuonna 2019. Kyseinen palvelurakenneuudistus heijastuu myös vammaispalvelujen toteuttamiseen. Uudistus ei vaikuta vammaispalveluja koskevan erityislainsäädännön sisältöön tai siihen, kenellä on oikeus kyseisiin palveluihin. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 18 itsehallinnolliselle maakunnalle, jotka saavat rahoituksen palveluille valtiolta. Maakunnat voivat tuottaa palvelut itse, tehdä yhteistyötä keskenään tai ostaa palvelut kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kun järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, niihin voidaan keskittää osaamista ja Vammaisasiamies Reija Lampinen piti juhlapuheen Hevossalmessa la eri tavoin kuin vammatonta, ja jotta niin ei kävisi, vammaisella on oikeus kohtuullisiin mukautuksiin. Mukautus ei ole ylimääräinen etu, vaan kädenojennus, joka saattaa vammaisen samalle viivalle vammattoman kanssa. Vammaissopimuksessa on keskeistä osallisuus ja esteettömyys. Velvollisuus sopimuksen toteuttamiseen koskee myös kuntia. Ja se pitää ottaa huomioon laadittaessa uusia lakeja. Yleissopimus korostaa vammaisten oikeutta osallistua yhteiskuntaan täysimääräisesti. Vammaisia pitää kuulla aina, kun heidän asioistaan päätetään. Syrjintä on kielletty vammaisuuden perusteella. Sopimus korostaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Tuotteet, ympäristö, toiminta ja palvelut pitää suunnitella niin, että kaikki voivat käyttää niitä. YK:n vammaissopimus on merkittävä saavutus, mutta varsinainen työ asioiden muuttamiseksi käytännössä alkaa todenteolla vasta nyt. Työ ei tule valmiiksi viikossa, vaan se on hidasta. Siinä meidän kaikkien pitää olla aktiivisesti mukana. Kyse on asennemuokkauksesta ja yhdessä tekemisestä. Hyvät mukanaolijat! Aurinkoista Hevossalmen kesäjuhlaa ja samalla hyvää Helsinki-päivää. Reija Lampinen TE 3/2016 palvelujen laatu saattaa tasoittua eri kuntien välillä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuksen samanaikaistuminen tietyissä tapauksissa olisi myös suotavaa. Siinä kuka pitää hanskassa yksittäisen asiakkaan palvelukokonaisuuden, on vielä haasteita. On myös jatkuvasti havainnoitava kaikki muutokset tarpeeksi ajoissa ja arvioitava niiden vaikuttavuutta vammaisen henkilön arkeen. Valtiovallan ja julkishallinnon sektoreilta sekä vammaisjärjestökentältä tulee organisaatiomuutoksista, lainsäädännöstä tai taloudellisista säästövaatimuksista aiheutuvia paineita. Tulevaisuudessa vammaisjärjestöjen tulisi kohdistaa vaikuttamistyötään enemmän maakuntiin. Järjestöjen yhteistyö on nyt myös entistä tärkeämpää. Jäsenistön oikeuksienvalvontaa tulisi oleellisesti lisätä edunvalvonnan sijaan. Sote-uudistus ei kuitenkaan ole pelkkiä uhkakuvia tai kasvavia haasteita, vaan myös selkeästi joukko uusia mahdollisuuksia. Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 2015. Laki edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjintää. Yhdenvertaisuus ei tarkoita tasapäistämistä, vaan erilaisten ongelmakohtien huomioon ottamista ja ratkaisujen tekoa yksilöllisesti vammaisen henkilön näkökulmasta. Kohtuulliset mukautukset ovat usein välttämättömiä vammaisten yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta on verrattava aina valtaväestön mahdollisuuksiin; ei ensisijassa muihin vammaryhmiin. Yhdenvertaisuuslain soveltamisala laajeni koskemaan koulutuksen, järjestöjen, työnantajien ja viranomaisten lisäksi tavaroiden ja palvelujen tarjoajia. Se siis koskee myös yksityisiä yrityksiä ja elinkeinon harjoittajia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuuslautakunta auttavat syrjinnän kohteeksi joutunutta maksuttomasti. Suomi allekirjoitti YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ensimmäisten joukossa, mutta sen ratifioiminen vei melkein 10 vuotta. Nyt se on totta. Sopimus astui Suomessa voimaan viime perjantaina. Vammaisia ei voi enää syrjäyttää heidän oman elämänsä asioista. Vammaista ei saa kohdel- 7 Suomi ratifioi vihdoin YK:n vammaissopimuksen Merja Heikkonen puheenvuorossa Kuva: Marja Pihnala TE 3/2016 Mistä on kysymys? 8 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja tulivat Suomen osalta voimaan 10.6.2016. Yleissopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto. Sopimus vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia ja velvoittaa valtion toimimaan näiden oikeuksien edistämiseksi. Vammaiset henkilöt eivät ole enää hyväntekeväisyyden, hoidon tai sosiaaliturvan kohteita, vaan oikeuksien haltijoita, jotka voivat tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja toimia yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. Kansainvälisesti sopimus tuli voimaan jo toukokuussa 2008. Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten joukossa maaliskuussa 2007, mutta lopullista voimaansaattamista eli ratifiointia saatiin odottaa lä- hes 10 vuotta. Suomessa YK:n sopimukset ratifioidaan vasta, kun lainsäädäntö on sopimuksen mukaisella tasolla. Tässä tapauksessa muutettiin muun muassa kotikuntalakia, sosiaalihuoltolakia ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakia. Jotta YK:n vammaissopimuksen sisältämät ihmisoikeudet toteutuisivat täysimääräisesti käytännössä Suomessa, tulee perustaa kansallinen valvontamekanismi. Juhlinta alkoi Pikkuparlamentin edustalla Pitkä odotus huipentui Pikkuparlamentin puistossa ja Musiikkitalon lämpiössä pidettyyn juhlaan. Innokkaita osallistujia oli yli 200. Mukana oli Helsingin Invalidien Yhdistyksen puheenjohtaja ja joukko muita yhdistyksen jäseniä. Juhlasta vastasivat vuoden päähän. Tuolloin vammaiset ihmiset voivat aivan eri tavalla osallistua yhteiskuntaan kuin nyt. Liian monet vammaiset ihmiset ovat jääneet syrjään. Hän ehdotti, että kesäkuun 10. päivästä tulee vammaisten ihmisten itsenäisyyspäivä. Pääsihteeri Merja Heikkonen kertoi Valtakunnallisen vammaisneuvoston Vanen roolin muuttuvan. Siitä tulee koordinaatioelin. Hän tiukkasi, että YK-sopimus on toimeenpantava kaikilla tasoilla. Vammaisia ihmisiä ei voi enää sivuuttaa missään asioissa. Vammaisten on pidettävä kiinni tästä osallisuuden näkökulmasta läpi yhteiskunnan, hän sanoi. Ensi vuonna Vammaisneuvostot ovat lakisääteisiä. Merja innosti kaikkia jatkamaan vuoropuhelua. Toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen haastatteli räppäri Koo Havumäkeä. Koo sanoi, ettei ketään saa kiusata ja toivoi tavallisten ihmisten juttelevan vammaisille. Vammaisia ihmisiä ei pidä pelätä. Hän vaati myös tietoa ja helppoa pääsyä nettiin. Kirsi Pimiä piti YK-sopimusta upeana. Sopimus auttaa myös tulkitsemaan vammaispalvelulakia. Hienoa on yksilöllinen valitusoikeus. Hän sanoi, että yhdessä voimme edistää sopimuksen tunnettavuutta Suomessa. Lakimies Henrik Gustafsson muistutti, että vammaiset ihmiset eivät ole enää oman elämänsä sivustakatsojia. Hän kertoi YK-vammaissopimus käyttöön! -käsikirjastaan. Se on oivallinen työkalupakki artikloiden käsittelyyn ja sopimuksen läpikäyntiin. Hän muistutti artiklasta 33, jossa muistutetaan vammaisten ihmisten huomioon ottamisesta. Hän sanoi, että kilpailutuksessa ei pidä kilpailuttaa niitä sosiaalipalveluja, jotka menevät ihmisen iholle. Puheenjohtaja Sari Loijas sanoi, että sopimus on kartta: Aikoinaan vammaiset lähtivät vaeltamaan kohti oikeuksia. Nyt on päästy maaliin ja ollaan taas tienristeyksessä. Sopimus on saatava näkymään arjessa. Sopimus on tehtävä tunnetuksi. Huonolla toteutuksella olemme kohta rähmällämme. Ei kompastuta ensimmäiseen kiveen. TE 3/2016 Ihmisoikeusliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuurojen liitto, Kynnys, Näkövammaisten liitto, Vammaisfoorumi sekä Ihmisoikeuskeskus, valtakunnallinen vammaisneuvosto ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Juhlaohjelmassa oli musiikkia, performansseja ja tervehdyksiä. Tervehdyksensä esittivät monet nimekkäät vaikuttajat: Henrik Gustafsson Invalidiliitosta, Merja Heikkonen valtakunnallisesta vammaisneuvostosta, Markku Jokinen, Kuurojen liitosta, Kalle Könkkölä Vammaisfoorumista, Sari Loijas Näkövammaisten liitosta, Marianna Ohtonen Kehitysvammaliitosta, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ja Sirpa Rautio Ihmisoikeuskeskuksesta. Puhemies Marja Lohela toi eduskunnan tervehdyksen juhlaan. Hän iloitsi tärkeästä päivästä. Koska Suomessa asiat tehdään huolella, asioiden valmisteluun saattaa kulua liiankin kauan, kuten juuri tässä sopimusprosessissa. Hän muistutti, että nyt sopimuksen toimeenpano edellyttää tarkkailua ja seurantaa. Hän muistutti myös, että ensi vuonna Suomi viettää itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa, joka on koko kansan juhla. ”Juhlitaan kaikki ensi vuonna yhdessä.” Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli myös saanut kutsun juhlaan, muttei aikataulusyistä päässyt paikalle. Lähettämässään tervehdyksessä presidentti pahoitteli, että ratifiointiprosessi oli kestänyt niin kauan, ja toivoi, että nyt sopimuksen toimeenpanosta huolehditaan tehokkaammin. Tervehdysten välissä tunnelmaa nostattivat Hammond-urkuri ja jazz-virtuoosi Kalle Salonen. Yllätysohjelmanumero oli tekstiili- ja käsitetaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen performanssi. Jenni-Juulia istutti Ritva Karlssonin kanssa Hammond-urkujen tahtiin siemenistä kasvattamiaan pyörätuolintaimia, jotka todellakin näyttivät pyörätuolin taimilta. Puheenjohtaja Kalle Könkkölä on ollut vahvasti mukana YK-sopimuksen luomisessa. Hän suuntasi katseensa kymmenen 9 Kuva:Yodit Melaku Ruotsinkielisten vammaisjärjestöjen puolesta Hanna Grandell piti lyhyen puheen ruotsiksi. Hän muistutti ruotsin kielen tärkeydestä ja siitä, että sopimus on nyt otettava haltuun. Tilaisuuden lopuksi juhlan osanottajille jaettiin käteen sinisiä ja valkoisia ilmapalloja, jotka lähetettiin yhdessä taivaalle tilaisuuden kunniaksi. TE 3/2016 Juhla jatkui Musiikkitalon lämpiössä 10 Pikkuparlamentista Musiikkitalolle mentiin kävellen tai rullaten saattajina Toni Välitalo Pertti Kurikan Nimipäivät -orkesterista rummuttajineen. Mannerheimintien ylitys onnistui turvallisesti poliisien pysäytettyä liikenteen. Musiikkitalossa juhla alkoi juhlavasti maljan kohotuksella ja jatkui puhein ja musiikkiesityksin. Kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi puheenvuorossaan, että Suomessa lainsäädäntö vastaa kaikilta osin sopimuksen artikloita. Tuomioja kiitti vammaisjärjestöjä siitä, että ne koko ajan painostivat Suomea ratifioimaan sopimuksen. Tuomioja muistutti yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja siitä, ettei ketään saa syrjiä. Hän piti tärkeänä myös sitä, että Suomi joutuu säännöllisesti raportoimaan vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa YK:n sopimusta valvovalle komitealle. Tuomioja toivoi myös kunnon resursointia, jotta sopimuksen toimeenpano on mahdollista. Tihkusateesta huolimatta päivä tuntui kovin aurinkoiselta ja juhlakansa lähti voimaantuneena ja sydän täynnä kiitollisuutta kotimatkalleen! Juhlatunnelmaa pääsee vieläkin katsomalla Ismo Helenin YouTube-videot: YK:n sopimuksen ratifiointi JUHLISTUS 10.6.2016, osa 1 (Pikkuparlamentin edessä) ja osa 2 (Musiikkitalolla). Riitta Jolanki ja Charlotta Marsh KALLE KÖNKKÖLÄ KUNNIATOHTORIKSI Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä vihittiin kunniatohtoriksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootiossa 27. toukokuuta 2016. Kunniatohtori on yliopiston tiedekunnan myöntämä arvonimi ja korkein kunnianosoitus. Promootiossa vihittiin kunniatohtoreiksi yhteensä kuusi tiedekunnan tieteenaloilla tai yhteiskunnallisesti ansioitunutta henkilöä. Kalle Könkkölä on pitkäjänteinen vammaisten ihmisoikeuksien edistäjä. Könkkölä on toiminut Kynnys ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2003 lähtien. Hän on toiminut myös Vihreän liiton kansanedustajana sekä Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä. Hänellä on lisäksi ollut merkittävä rooli vammaistutkimuksen määräaikaisen professuurin perustamiseen tarvittavien varojen keräämisessä sekä vammaisten kehitysyhteistyötä tukevan Abilis-säätiön perustamisessa. Könkkölän pitkäjänteinen työ huomioitiin myös viime vuonna, kun hän sai elämäntyöstään Yhdysvaltojen kansainvälisen vammaisneuvoston USICD:n International advocate award -palkinnon. Palkinto luovutettiin Könkkölälle Washingtonissa kansainvälisen vammaisten päivän aattona, 2. joulukuuta 2015. Könkkölä on ensimmäinen suomalainen tunnustuksen saaja. LIIKUNTAKERHOT LIIKUNTA- JA/TAI NÄKÖVAMMAISILLE KOULULAISILLE Treeniksessä treenataan, pelataan, tutustutaan uusiin lajeihin urheiluseurojen lajiesittelyiden kautta. Haasta itsesi oppimaan uusia liikuntataitoja ja innostumaan urheilusta. Nyt saa tulla hiki! Treenis on ensisijaisesti yli 12-vuotiaille koululaisille. Torstaisin 8.9.2016 alkaen klo 18-19.30 Metropolian AMK:n liikuntasalissa, Vanha viertotie 23, 00380 Helsinki Sporttiksessa leikitään, pelataan, liikutaan monipuolisesti, tehdään temppuratoja, tutustutaan uusiin lajeihin. Sporttis on ensisijaisesti 7-11-vuotiaille. Maanantaisin 29.8.2016 alkaen klo 18-19 Iiriksen liikuntasalissa, Marjaniementie 74, 00930 Helsinki Marjo Vainikka marjo.vainikka@hiy.fi 0504623334 Järjestäjinä Helsingin Invalidien Yhdistys ry ja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry yhteistyössä Metropolia AMK:n kanssa. TE 3/2016 Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 11 TE 3/2016 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:lle uudet säännöt 12 Sääntöuudistus oli pitkällinen prosessi: Invalidiliiton hallitus nimesi 8.3.2013 työryhmän valmistelemaan sääntöluonnoksia sekä Invalidiliitolle että jäsenyhdistyksille. Luonnoksia käsiteltiin järjestöpäivillä 2015 ja sen jälkeen ne olivat lausunnolla jäsenyhdistyksissä. Myös Invalidiliiton yhdistystoiminnan kehittämistyöryhmä kommentoi sääntöjä. Liittovaltuusto käsitteli sääntöluonnoksia sekä keväällä 2015 että syksyllä 2015, jolloin saatiin valmiiksi molemmat mallisäännöt. Yhdistyksen hallitus päätti 17.2.2016 kokouksessaan, että sääntöuudistus esitetään kevätkokouksen hyväksyttäväksi ja asiaa valmistelemaan valittiin hallituksen jäsenet: Risto Korhonen, Kirsti Pesoja ja Leena Simola-Nikkanen sekä varapuheenjohtaja Arto Peltoniemi ja puheenjohtaja Riitta Jolanki. Hallituksen kokouksessa 13.4.2016 muotoutui esitys Helsingin Invalidien Yhdisty ry:n uusiksi säännöiksi: Säännöt muutetaan pääosin Invalidiliitto ry:n jäsenyhdistysten mallisääntöjen mukaisiksi, mutta pykäliin 6 § ja 7 § hallitus esitti mallisäännöistä poikkeavia muutoksia. Yhdistyksemme kevätkokoukseen 23.4.2016 osallistuneet muistavat, että yhdistyksen uudet säännöt hyväksyttiin yhdistyksen hallituksen valmistelemassa ja esittämässä muodossa lopulta yksimielisesti. Koska kevätkokouksessa hyväksytyt säännöt poikkeavat Invalidiliitossa työstetyistä mallisäännöistä, sääntömuutos piti alistaa Invalidiliiton hallituksen hyväksyttäväksi. Kyseinen kokous oli 19.5.2016. Tämän jälkeen säänöt toimitettiin Patentti- ja Rekisterihallitukseen, joka merkistsi ne yhdistysrekisteriin. Yhdistysrekisteriin merkitseminen tapahtui 9.6.2016 ja samalla säännöt astuivat voimaan. Muutokset Invalidiliiton valmistelemiin mallisääntöihin Mallisääntöjen 6 §:n mukaan asia, joka halutaan saattaa yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi on esitettävä yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti kuukautta ennen kokousta. Vuosikokous hyväksyi yhdistyksen hallituksen esityksen, jonka mukaan asia on esitettävä yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti kahta kuukautta ennen kokousta. Sääntöjen mukaan kutsu kevät- ja syyskokoukseen on saatettava jäsenten tiedoksi vähintään kahta viikkoa ennen kokouspäivää, julkaisemalla kutsu syyskokouksen päättämällä tavalla. Peristeisesti se on julkaistu Invalidiliiton IT-lehdessä. Edellä mainitulla muutoksella yhdistys haluaa varmistaa, että yhdistyslain 23 §:ssä mainitut asiat ehtivät kokouskutsuun. Muutos oli aiheellinen, koska IT-lehden ilmestymiskerrat ovat hiljattain vähentyneet. Mallisääntöjen 7 §:ään muutettiin huomattavasti: Yhdistyksen kokoonpanon haluttiin säilyvän 10 jäsenenä eli siihen kuuluvat edelleen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 8 jäsentä. Mallisääntöjen mukaan yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtajien lisäksi 4-10 jäsentä ja näiden lukumäärä päätetään vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa vuosittain. Hallituksen jäsenten toimikausi säilyy kahtena kalenterivuotena, kuitenkin siten, että kunakin vuonna, ensin arvalla ja sitten vuorollaan hallituksesta eroaa puolet jäsenistä. Mallisääntöjen mukaan hallituksen jäsenten toimikausi kestää yhden kalenterivuoden. Uusien sääntöjen 2§:ää (Toiminnan tarkoitus) muutettiin seuraavasti: Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan yhdenvertaisina ja täysivaltaisina jäseninä ja valvoa heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa sekä kehittää heidän mahdollisuuksiaan yhdessäoloon. Toimintamuodot -pykälään (3 §) tehtiin lähinnä vain kielellisiä korjauksia. Yhdistyksen jäsenyys on avattu 4 §:ssa avattu myös muille kuin niille, joilla on pysyvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toimintarajoitteen. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä fyysisesti vammaisen tai toimintaesteinen henkilön lisäksi myös tämän perheenjäsen tai muu henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Uusien sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi siis liittyä myös lapsi. Yhdistyksen 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä on yksi ääni yhdistyksen kokouksessa. Alle 15-vuotiaalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Nämä muutokset tullevat muuttamaan ehkä eniten yhdistyksen toimintaa. Uusien sääntöjen 5 §:nmukaan yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on mainittava kokouskutsussa. Yhdistyksen varsinaisia kokouksia koskevan 6 §:n mukaan sekä kevät- että syyskokouksessa käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset. Aiemmin yhdistyksen vuosikokouksessa on voitu ottaa käsiteltäviksi vain kokouskutsussa mainitut asiat. Syyskokouksessa valitaan yksi tai kaksi varsinaista tilin- tai toiminnantarkastajaa sekä yksi tai kaksi varatilin- tai toiminnantarkastajaa seuraavalle kalenterivuodelle. Tilintarkastajana voi toimia myös tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Hallituksen kokoonpanoa säätelevän 7 §:n mukaan yli puolet hallituksen jäsenistä on oltava fyysisesti vammaisia tai toimintaesteisiä henkilöitä. Lisäksi tämän pykälän mukaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erovuorossa eri vuosina. Varapuheenjohtajan toimikausi on sääntöjen voimaantulon jälkeen ensin yksi kalenterivuosi, sen jälkeen kaksi kalenterivuotta. Hallituksen tehtävät on lueteltu 8 §:ssä. Luetteloon on lisätty: Hyväksyy jäsenet. Tekstissä korostuu hallituksen vastuu hoitaa huolellisesti yhdistyksen taloutta. Yhdistyksestä eroamista ja erottamista koskevan 9 §:n mukaan jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus. Uusien sääntöjen mukaan hallitus voi katsoa jäsen eronneeksi yhdistyksestä, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta muistutuksesta huolimatta kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Aiemmin jäsen katsottiin eronneeksi, jos hän oli jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta yli kaksi vuotta. Ennen erottamista jäsenelle tulee antaa tilaisuus selvityksen antamiseen. Uusien sääntöjen 10 § (Yhdistyksen nimen kirjoittaminen) kuuluu seuraavasti: Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai jompikumpi heistä yhdessä jonkun hallituksen määräämän henkilön kanssa. Kunniajäsenyyttä koskevaa 11 §:ää tarkennettiin muotoon: Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Yhdistyksen uudet säännöt löytyvät yhdistyksen kotisivuilta ja ne ovat noudettavissa yhdistyksen toimistolta. Tarvittaessa ne voidaan myös lähettää sähköpostitse tai kirjepostina. Riitta Jolanki Puheenjohtaja TE 3/2016 Merkittävimmät mallisääntöjen mukaiset muutokset 13 Projektityöntekijät Miira Peltomaa ja Charlotta Marsh Raaja-amputoitujen vertaistukihanke Helsingin ja Oulun Invalidien Yhdistysten yhteistyönä TE 3/2016 A 14 lkuvuodesta 2016 käynnistyi HIY:n ja Oulun Invalidien Yhdistyksen OIY:n yhteistyöhanke, jossa selvitetään raaja-amputoitujen vertaistuen tilannetta ja tarvetta Suomessa. Vuoden mittaista selvitystyötä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Vertaistukitoimintaa amputoiduille järjestää Suomessa useampi taho, mutta yhteistä tiedotuksen kanavaa ei ole. Tietoa vertaistuesta on etsittävä useista lähteistä, ja tämän vuoksi itselle lähimmän ja sopivimman tukimuodon löytäminen voi olla vaikeaa; jotkut toivovat kahdenkeskistä vertaistukea tai keskustelua internetin välityksellä, toiset kokevat perinteisemmät vertaistukiryhmät tai yhteiset harrastusryhmät it- selleen sopivammaksi. HIY:n ja OIY:n yhteishankkeen yhtenä tavoitteena on koota yhteen tieto kaikesta amputoitujen vertaistukitoiminnasta Suomessa. Projektityöntekijät Miira Peltomaa Oulusta ja Charlotta Marsh Helsingistä ovat kevään aikana kartoittaneet amputoitujen vertaistukitoimintaa, ja tiedot tullaan koostamaan amputoidut.fi-sivustolle, joka avataan myöhemmin syksyllä. Sivuston tarkoitus on helpottaa vertaistuen löytämistä ja tarjota yhteinen tiedotuskanava vertaistukea järjestäville tahoille. Yhteistyötä projektissa tehdään niin Invalidiliiton, Suomen Amputoidut ry:n kuin Suomen Nuoret Amputoidut ry:n kanssa. Yhteistyö on tärkeää, jotta jokaiselle ampu- toitavalle voidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjota mahdollisuutta vertaistukitoimintaan osallistumiseen, ja tieto toiminnasta tavoittaa amputoidut, heidän läheisensä ja amputoituja työssään kohtaavan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön. ”Amputoitujen kohdennettu vertaistuki on erityisen tärkeää, sillä amputoitu henkilö kohtaa elämänmuutoksen myötä asioita, joiden läpi käymisessä toisen amputoidun henkilön kanssa keskustelu ja kokemuksien jakaminen voi olla tärkeä voimavarojen ja jaksamisen lähde. Henkilön taustat ja elämäntilanne vaikuttavat vertaistuen toteutumiseen, siksi tavoitteenamme on tuoda samankaltaiset vertaiset yhteen oikeanlaisen tuen tarjoamiseksi”, kertoo Miira Peltomaa Oulun Invalidien Yhdistyksestä. Oulun Invalidien Yhdistyksessä on vankka kokemus amputoitujen vertaistukitoiminnasta, sillä toimintaa on siellä järjestetty RAY:n tukemana jo 1990-luvulta asti. ”Toivottavasti Oulussa hyväksi havaittuja toimintamalleja pystytään hyödyntämään myös muualla Suomessa. Projektivuoden aikana ollaankin selvittämässä, soveltuisivatko Oulun käytännöt myös muissa yhdistyksissä toteutettaviksi,” toteaa Oulun Invalidien Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Lotvonen. Vertaistukitoiminnan tarvetta selvitetään amputoiduille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn voi vastata osoitteessa: www.oiy.fi/projektit, ja se on auki vielä vuoden loppuun asti. Kysely tulee myös löytymään Amputoidut.fi-sivustolta, osoitteessa www.amputoidut.fi Projektin tiimoilta on myös perustettu facebook-ryhmä Amputoidut, osoitteessa: https://www.facebook.com/groups/ amputoidut Teksti: Charlotta Marsh Kuva: Marika Vanhatalo/Invalidiliitto Syyskaudella 2016 tapaamiset 6.9., 4.10., 1.11. ja 7.12. klo 18.30-20.30 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n toimintakeskuksen kerhotilassa, osoitteessa Voudintie 6, Helsinki. Tapaamiset ovat avoimia kaikille amputoiduille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Charlotta Marsh charlotta.marsh@hiy.fi, 050 321 5150 TE 3/2016 AMPUTOITUJEN VERTAISTAPAAMISET HIY:SSÄ 15 Vammaisille naisille oma yhdistys! Pirkko Justander, Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, Pirjo Auer, Marja Pihnala, Marjo Vainikka ja Riitta Jolanki TE 3/2016 M 16 arja Pihnala ei totisesti jäänyt laakereilleen lepäämään, vaan toteutti vammaisten naisten ja - naisliikkeen pitkäaikaisen haaveen. Vammaiset naiset saivat oman yhdistyksen. Helmikuussa pidettiin kokous, jossa yhdistys päätettiin perustaa. Seuraavassa kuussa saimme vahvistuksen, että olemme ry. Yhdistyksen nimi on Rusetti-Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry. Tarkoituksena on edistää vammaisten tyttöjen, naisten ja naiseksi kokevien henkilöiden hyvinvointia, unelmien toteuttamista ja voimaantumista. Yhdistys edistää naisten osallisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti sekä osallistuu julkiseen keskusteluun. Kesäkuun alussa järjestimme Kampin palvelukeskuksessa tutustujaiset, jonne saa- pui noin 40 naista. Sitä ennen osa rusettilaisista oli mukana pyhiinvaellusmatkalla, joka suuntautui Espanjaan Santiago de Compostelaan. Yhdistyksen nuoresta iästä huolimatta, olemme ehtineet jo osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluunkin. Ennen pyhiinvaellusmatkaa teimme yhteisen lausunnon Suomen Polioliiton kanssa meneillään olevasta vammaislainsäädännön uudistamistyöstä. Hallitushan kaavailee vammaispalveluiden lakkauttamista henkilön täytettyä 75 vuotta. Yhteislausunnossa korostimme, ettei ainavammaisen henkilön vamma iän myötä mihinkään katoa, vaan tulemme tarvitsemaan omia vammaisille suunnattuja palveluja läpi elämämme. Lisäksi Rusetti lähetti tutustujaistensa lopuksi kaikille ministereille hienolle paperille painetun henkilökohtaisen kirjeen postitse. Kirjeessä kannustimme ministereitä miettimään, miten paljon vammaiset ihmiset tarvitsevat esteettömyyttä ja usein myös toisen henkilön apua niinkin jokapäiväisessä asiassa kuin WC:ssä asioinnissa. Rusetin hallituksen jäsenten keskuudessa kirje kulki työnimellä ”pissakirje”. Kehittelemme koko ajan kaikkea kivaa. Kesän alussa lähti eräs rahoitushakemus. Jos lykästää, tehdään kurssi nuorille naisille sekä tapahtuma ladyille. Meillä on oma facebookryhmä. Se löytyy, kun laittaa facebookin hakuun yhdistyksen koko nimen. Facebook-ryhmän jäsenyys ei tarkoita täysjäsenyyttä. Siksi meillä on menossa myös jäsenhankintakampanja. Rusetti on tarkoitettu sekä vammaisille, että vammattomille naisille ympäri Suomen ja vaikka koko maailman. Puheenjohtaja on Marja Pihnala, varapuheenjohtaja toimii Pirkko Justander. Hallituksen jäseniä ovat Pirjo Auer, Kristiina Harju, Tuula Partanen, Jenni-Juulia Wal- linheimo-Heimonen sekä Marjo Vainikka. Hallituksen ulkopuolelta olemme pyytäneet sihteeriksi Riitta Jolangin sekä asiantuntijoiksi Sari Lehikoisen ja Liisa Leppäkorven. Tervetuloa mukaan Rusetin toimintaan! Tiedustelut rusetti@luukku.com Marja Pihnala 0400 9877 48 Pirkko Justander 050 55 41 83 NAISTEN LINJAN MONINAISUUSPÄIVYSTYS TIISTAISIN JA KESKIVIIKKOISIN KLO 12-15 NUMEROSSA 0800 02400 Päivystys on tarkoitettu naisille ja tytöille, joiden on ehkä muita naisia vaikeampaa saada keskusteluapua ja muuta tukea, kohdatessaan väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Iltapäivisin ammattilainen vastaa puheluihin. Samassa numerossa päivystävät Naisten Linjan koulutetut vapaaehtoiset iltaisin ja viikonloppuisin. Päivystys ma–pe klo 16–20 ja la–su klo 12–16. Soittaminen on aina maksutonta, anonyymia ja luottamuksellista. Naisten Linjan Uusien toimintojen ohjausryhmä ja Invalidiliiton naistyöryhmä ovat yhdessä laatineet testin, jonka avulla voi miettiä kohtaako elämässään väkivaltaa juuri nyt. Löydät testin nettisivuiltamme yllä kerrotun linkin kautta. Lämpimin terveisin Naisten Linja Naisten puolella. Väkivaltaa vastaan. Nyt ja aina. TE 3/2016 Tietoa väkivallasta tai sen uhasta naisille, joilla on vamma tai sairaus, löydät nettisivuiltamme www.naistenlinja.fi tai www.naistenlinja.fi/tietoa-vakivallasta/naisten-moninaisuus/vammaiset-naiset/ 17 PÄIVÄ TALLINNASSA, PATAREIN VANKILA JA MUUTA KIVAA E ckerö Linen tarjouksen innoittamana Voimakaksikko päätti iskeä helluntaina ja kaatuneiden muistopäivänä 15.5 lähdöllä päiväretkelle Tallinnaan. Viinaa emme olleet hakemassa ja kanssaihmisten ”vain omaan käyttöön” autojen jouset soiden -roudaus hiukan hymähdyttää. Sunnuntairisteily oli melko rauhallinen. Ajattelimme ostaa maissa päiväliput julkisiin ja katsastaa pahamaineisen Patarein vankilan ja sen naapurissa sijaitsevan Merimuseon. Seuraavalla kertaa tiedän että laivassa saa edullisen puuroaamiaisen, eikä tarvitsisi herätä kotona niin aikaisin aamiaisen laittoon. Välttämätön katkarapuleipä teemalla kolesteroli kiittää ja Eckerön tarjousta halveksien heidän kuoharinsa tilalle Fresita ja matka sai alkaa. Eckerö Linen infosta sai hyvän Tallinnan kartan jossa näkyi myös julkisen liikenteen kartta. Toki olisi kannattanut tutkia karttaa paremmin, erotella raitiovaunu- (trammi) ja bussilinjat. Päivälippu maksaisi terminaalin ärrällä 3 euroa mutta sitä varten pitää lunastaa kahden euron arvoinen matkakortti. Sen voi sitten seuraavalla kertaa ladata uudestaan eikä kortista mene enää maksua. TE 3/2016 On sellin hämy seuranain 18 Virhe numero yksi oli että katsoin trammin kulkevan aivan terminaalin kupeesta. Se olisi ollut bussi numero kaksi. Kävelimme terminaalista trammipysäkille, ajoimme yhden pysäkin välin ja olimme jossakin hevonkuusessa. Sieltä sitten reippaasti klenkkasimme kohti Patarein vankilaa ja totesimme jalkojemme huutaessa hoosiannaa että Merimuseo jäisi seuraavaan kertaan. Patarein vankila rakennettiin vuosina 1828-1840 ja se toimi alkujaan tykkipatteristona, sitten kasarmina ja lopulta vankilana. Vankila toimi vuoteen 2006 saak- ka ja 1990-luvun alussa siellä suoritettiin viimeinen teloitus. Vangit koostuivat mielipidevangeista ja tavallisista rikollisista, sekä miehistä että naisista. Yhdessä sellissä oli 16 punkkaa ja 30 vankia. Naisilla oli hieman paremmat oltavat, yleensä jokaisella oli oma sänky. Saimme mennä sisälle maksamatta, opaskierroksesta ainakin olisi veloitettu parisen euroa. Sellaisella kierroksella olisi päässyt näkemään teloitushuoneen. Hirttohuoneen näin. Lattiassa oli aukko ja sen takana tuoli. Tuolia ei potkaistu hirtettävän alta vaan lankkulattia vedettiin sivuun alta. Mieheni Pekka jaksoi kiertää yhden käytävän, sitten hän siirtyi muurien ulkopuolelle istumaan. Lähituolit vaikuttivat hänestä siltä että ne hajoaisivat koska tahansa alta. Hän ehti jo huolestua kun minua ei alkanut kuulua että olisinko jopa eksynyt rakennuksessa. Kun astuin porteista sisälle, tein vaistomaisesti ristinmerkin kunnioituksesta vankilassa kärsineitä ja kuolleita kohtaan. Kiersin käytäviä monessa kerroksessa. Seinille oli ilmestynyt värikkäitä maalauksia joissa oli englanninkielistä tekstiä: ”Eikö sosialismi olekin ihanaa?” tai ”Neuvostoterrori ei ole koskaan joutunut vastuuseen Levähtämistä Aivan Patarein viereen tulee bussi joten palasimme sillä keskustan suuntaan. Vierailimme vielä hetken pienessä katolisessa kirkossa jonka yhteydessä on dominikaaniluostari. Pekka jäi lepuuttamaan jalkojaan pieneen puutarhaan lintujen ja suihkulähteen seuraan ja itse jatkoin Pyhän Nikolain ortodoksiseen kirkkoon. Molemmissa oli vielä helluntain palvelusten jälkeen paksu suitsukkeen tuoksu. Minulla on tapana ostaa kotiin tuohuksia ja jos mahdollista jonkin kortin tai esitteen kirkosta. Samoin sytytän tuohuksen ja hiljennyn, pää peitettynä. Kotona sytytän tuohuksia sunnuntaisin ja läheisten kuolin- ja syntymäpäivänä. Oli vielä pienen aterian aika. Toki tämä keskiaikainen Räävelin Hansakaupunki ihastuttaa monella tapaa ja samalla Neuvostoajan aiheuttama rappio vihastuttaa. Näkee paljon kaunista rakennuskantaa joka on saanut ränsistyä tyylikkäästi. Edellisellä käynnillämme pääsimme sukulaispojan kanssa tutustumaan Glehnin linnan ympäristöön jossa 2000-luvulla restauroitu Palmimaja, tähtitorni ja laaja ulkoilualue. Näimme valtavan kokoisen Kalev-patsaan. Kalevin tarina on kuin meidän Kalevalasta. Hänen tuomionsa oli joutua helvetin vartijaksi, vartioimaan ettei sieltä pääse kukaan pois. Kalev on myös monen eestiläisen urheiluseuran nimi. Kotiin Ennen kotimatkaa ajelimme vielä ratikalla ja piipahdimme terminaalin lähistöllä sijaitsevassa myymälässä. On mukava viedä jotakin paikallista tuliaiseksi. Kun on Mustosen kanssa päässyt enemmän näkemään tätä muoilmaa ja samaa, vanhaa Lotto-mainosta mukaellen saanut paljon ”kaikenlaista tekemistä”, on nähnyt että terminaaleissa ja laivoilla on ne samat iänikuiset Tobleronet ja Mentokset. Itse tykkään eestiläisistä keksintapaisista kahvihyvistä joissa on sisällä luumua tai kirsikkaa. Linnupiim on osoittautunut mieleiseksi tuliaiseksi monelle läheiselle, laatikko on kaunis ja vaalea, kuvassa herkin värein piirretty riikinkukko. Kuten alussa totesin, sunnuntai oli hyvä päivä risteilylle sillä meno oli rauhallista eikä pa- TE 3/2016 sillä EU ja USA ovat myöskin kommunisteja” tai miten ”Normaalius on suhteellista”. Nyt taitaa olla vielä aikaa vierailla kohteessa sillä vanha rakennus ränsistyy ja rapistuu, vettä sataa osassa rakennusta sisään. Siellä on kylmä myös kesällä. Talvella rakennukseen ei pääse omin päin, vain opastetuille kierroksille. Paikka ei missään tapauksessa ole esteetön. Allekirjoittanut rappusi sydän kylmänä alaspäin sivuttain ja jännitti kynnänkö naamallani alas. Patareissa voisi koska tahansa aloittaa jonkun kauhupätkän kuvaamisen. Tiloissa oli ruosteisia ja rikkinäisiä sairaalasänkyjä gynekologisine telineineen, hammaslääkärin tuoli, irvisteleviä kirjoituskoneita, karseita sellejä ja muuta vastaavaa. Välillä tunsin jopa paniikkia kiertäessäni. Käytävän seinien monet väripiirrokset ja graffitit olivat taidokkaita. Sukulaispojalla on pesti Eestissä ja kerran saapuessaan satamaan hän oli jutellut jonkun miehen kanssa kannella. Mies oli osoittanut vankilaa ja kertonut istuneensa Patareissa 1980-luvulla kolme vuotta. Ne olivat olleet hänen elämänsä pisimmät kolme vuotta, merinäköalasta huolimatta. 19 hemmin näkynyt ördääviä suomalaisia joiden käytös lähtee lapasesta kun pääsee pois jonkun valvovan silmän alta. Kaiken lisäksi Suomi voitti MM-jääkiekossa Slovakian. Kirsi Maria Mustonen KULTTUURIKESKUS SOFIA TE 3/2016 Minna M. Jussilan ikoneita 28.8. saakka 20 Vuosaaren metroasemalta, laiturilta 16 lähtee pikkubussi 816 kaksi kertaa tunnissa arkisin kulttuurikeskus Sofiaan. Viikonloppuisin on muutama bussivuoro. Ajat kannattaa tarkistaa HSL:n sivuilta. Sofia sijaitsee Kallvikinniemessä. Siellä on tarjolla monenlaista kokous- ja kurssitarjontaa, majoitusta, hiljentymisviikonloppuja, näyttelyitä ja nyt myös yhteisöllisiä senioriasuntoja. Kävin nyt toista kertaa Sofiassa, tälläkin kertaa näyttelyn innoittamana. Minut otti vastaan ensin Rosa Liksomin postmoderni ikonostaasi jota katsellessa en oikein osannut asennoitua näkemääni. Graffiteja, lapsen piirtämiä, erilaisia tekniikoita vai mitä? Pöydällä oli vanhoja kirjoja ja teksti siitä miten voi ottaa haluamansa ja halutessaan jättää koriin pari lanttia tukemaan Sofian kirjaprojektia. Koska minulla oli jo ennestään koululaisena saamiani Saara Lehtosen kirjoja, otin hänen kirjoittamansa kirjan ”Kukin omalla tavallaan”. Kirjassa oli, joskin hieman repeytyneet, nätit paperikannet. Siirryin sitten varsinaiseen ikoninäyttelyyn joka oli kyllä mukavasti koottu. Minna M. Jussila oli saanut opetusta Heinävedellä Valamossa jolloin opetukseen liittyy vahvasti ortodoksinen teologinen opetus. Eräs ystävättäreni kertoi aikoinaan että ennen ikonin maalausta perehdytään aihee- seen, paastotaan ja todella perehdytään siihen mitä ollaan tekemässä. Ikoni ei ole taulu eikä kuva. Se on ikkuna ikuisuuteen, rukouksen välikappale ja auttaa hiljentymisessä. Ikonin esikuvana voitaneen Minnan mukaan pitää jonkinlaista muumiomuotokuvaa jonka tarkkaa nimeä en nyt tähän hätään muista. Kreikka -huone kätki seinilleen hienoja kreikkalaistyyliin maalattuja ikoneita joiden värimaailma on hyvin vaalea ja vastoin yleistä tapaa, kreikkalaisissa ikoneissa taiteilija myös signeeraa ikoninsa. Kun tämä juttu ilmestyy, Minnan ikoninäyttely on jo ohi, mutta Sofia on siitä huolimatta käymisen arvoinen. Pikkubusseihin pääsee rollaattoreilla ja yksi pyörätuolipaikka löytyy. Jos jaksaa kävellä tai kelata, matka Sofiaan metroasemalta on kuin pieni pyhiinvaellus. Kevyen liikenteen väylät hieman risteilevät matkalla, mutta se käy mainiosti myös pienestä luontopolusta sillä kauniita maisemia on molemmin puolen tietä kun käännytään Sofian tielle. Päätiellä kulkee monia busseja, esimerkiksi 560, joka menee mm. Malmille. Sofiassa on pieni kappeli jossa järjestetään palveluksia. Isä Ambrosius vaikuttaa Sofiassa. Kirsi Maria Mustonen Sitkeästi kohti unelmia N Rodan haaveena on perustaa oma ompelimo usompelutöitä, ja niitä onkin jo häneltä tilattu. Lukuisat harrastukset pitävät liikunnallisen Rodan kiireisenä. Hän pelaa sähköpyörätuolisalibandya, sulkapalloa ja käy avustajan kanssa uimassa ja kuntosalilla. Roda on myös kiinnostunut joogasta ja toivoisi saavansa enemmän tietoa pyörätuolin käyttäjän terveellisestä ruokavaliosta. Hän kertoo kuuntelevansa myös musiikkia ja viime aikoina varsinkin somalialaista musiikkia, josta tulee mieleen selkeitä kuvia lapsuudesta. Unelmana on tulevaisuudessa oma ompelimo. Sitä varten tarvittaisiin sopiva työtila ja työvälineitä. Saumuri on kyllä jo valmiina. ”Ompelutyössä parasta on, kun näkee kankaan omissa käsissä muodostuvan valmiiksi työksi. Se on palkitsevaa”, Roda kertoo. Teksti: Eija Mäntynen Kuva: Charlotta Marsh TE 3/2016 uori nainen avaa oven ja johdattaa tulijat peremmälle hyvällä maulla sisustettuun asuntoon. Roda Ali Mire on 27-vuotias, juuri valmistunut vaatetusompelija. Nuorempana Roda haaveili vaatesuunnittelijan urasta. Omien sanojensa mukaan hänen oli pienikokoisena vaikea saada valmisvaatteita, joten hän suunnitteli ja teki itse itselleen vaatteita. Ennen vaatesuunnittelijan koulutukseen hakeutumista olisi opittava ompelemaan hyvin. Roda aloittikin vaatetusompelijan opinnot vuonna 2006. Roda huomasi keskittyvänsä mieluummin itse ompelutyön oppimiseen, kuin teoreettisiin opintoihin. Haaveet ammattivaatesuunnittelijan urasta vaihtuivat unelmaksi vaatetusompelijan työstä. Sairastelun takia hän joutui kuitenkin tuolloin keskeyttämään opinnot. Sisukkaana naisena Roda kaikesta huolimatta vuonna 2015 jatkoi opintojaan, ja tänä kesänä valmistui vaatetusompelijaksi. Se oli juhlan arvoinen asia. Roda tuli Suomeen Somaliasta lapsena sukulaisten mukana. Rodan sukulaisista vain kaksi enoa perheineen asuvat Suomessa. Matkalla Etiopian sotaa pakoon Roda sairastui polioon, ja siksi hän liikkuu nyt pyörätuolin avulla. Roda on asunut yksin 17-vuotiaasta asti. Sukulaisten tilanne Etiopiassa huolettaa Rodaa. Muun muassa lääkärikuluihin tarvitaan rahaa, ja erään sukulaislapsen terveydellinen tilanne aiheuttaa Rodalle paljon huolta. Roda epäilee, että ompelijan työt eivät tässä vaiheessa vielä elättäisi häntä vaan hän etsii jotain muutakin työtä. ”Työn saanti tuntuu olevan kovin vaikeaa, kun on pyörätuolissa ja tummaihoinen” hän toteaa. Aiemmin Roda on työskennellyt muun muassa puhelinvaihteessa ja puhelinhaastattelijana. Mahdollisen muun työn ohessa hän tekisi mielellään esimerkiksi pieniä korja- 21 WE WERE WIEN TE 3/2016 L 22 auantaina 27.5.2006 klo 12.14.37 sanoimme Puotilan kappelissa Kirsi Kankaan kanssa toisillemme ”TAHDON” ja vaihdoimme sormuksia. Suvivirren soidessa astelimme keskikäytävää pitkin kohti kappelin ovea, jossa meitä oli vastassa aurinkoinen ja lämmin sää. Häälahjaksi saamillamme rahoilla ostimme itsellemme Wienin matkan, jonne lähdimme heinäkuun alussa. Nyt tuosta hetkestä on kulunut kymmenen vuotta ja päätimme sen vuoksi lähteä Wieniin juhlistamaan avioliittomme täysiä vuosia. 25.5 klo 8.30 lähti Finnairin kone kohti Itävallan pääkaupunkia, jonne laskeuduimme 9.55 (paikallista aikaa). Tätini Laura ja hänen miehensä Hossein olivat saapuneet meitä lentokentälle vastaan ja veivät meidät Das Capri hotelliin. Das Capri sijaitsee aivan Wienin keskustan läheisyydessä ja ihan hotellin edessä sijaitseva U1 -linjan metro- aseman hissillisen sisäänkäyn- nin kautta pääsemme liikkumaan kohti keskustaa. Meidän hotellihuoneemme ei ollut tullessamme vielä vapaa, joten kysyimme respakaverilta hyvää pitseriaa. Semmoinen sijaitsikin noin parin sadan metrin päässä. Tultuamme kylläisiksi runsaista pitsoista saimmekin jo huoneemme. Itävallasta pitää todeta, ettei siellä ole vielä samanlainen tupakkakielto kuin meillä täällä Suomessa, ravintoloissakin sai poltella melko vapaasti, tosin omissa tiloissaan. Saatuamme tavarat purettua ulos matkalaukuistamme, olimmekin valmiita baanalle. Ei muuta kuin lähimmälle metropysäkille ja kohti uusia seikkailuja. Harva sen muistaa, että Wienkin oli toisen maailmansodan jälkeen jaettu neljään osaan voittajavaltojen kesken kuten Berliini. Tästä ajasta kertoo esim. klassikkoelokuva Kolmas Mies, jonka loppuratkaisu tapahtuu Riesenrad -maailmanpyörässä. Torstai oli jo etukäteenkin toivoa täynnä, Perjantai 27.5 oli sitten se meidän kymmenvuotis-hääpäivämme. Me olimme laatineet hyvän suunnitelman, johon kuului taidetta, syömistä ja hevosajelua. Ensimmäisenä menimme Albertinan taidemuseoon, joka oli esteetön ja sieltä sai panttia vastaan lainaksi pyörätuolin. Pyörätuolin saaminen ei ollut ongelma, mutta hissit olivat epäkunnossa. No hätä, pystynhän minä sen verran rappusia liikkuman ylös ja alas. Ongelma olikin lähinnä se kuinka saisimme pyörätuolin kulkemaan rappusissa. Auttavia ihmisiä olikin helppo löytää, he tulivat pyytämättä ja kyselemättä kantamaan pyörätuolia rappusissa. Kerrosten välissä oli paljon välikerroksia, joiden välissä oli rappusia. En tiedä miten näistä esteistä selviää, jos on täysin riippuvainen menopelistään (hissejä ei näkynyt tai ne oli piilotettu hyvin). Kierreltyämme museon jälkeen vielä hieman kaupungilla lähdimme kohti ravintolaa. Hans Pokora oli antanut meille vinkin hyvästä wieninleikepaikasta (Schnitzelwirt). Löydettyämme paikan ovella oli- TE 3/2016 koska olin sopinut treffit hotellimme aulaan yhden maailman johtavista levykeräilijöistä, Hans Pokoran kanssa. Sovittu aika oli klo kymmenen ja olimme Kirsin kanssa jo hyvissä ajoin aulassa odottamassa vierastamme. Vähän yli klo kymmenen hotellimme edestä ajoi pitkätukkainen ja -partainen ”hippi” Indian-merkkisellä moottoripyörällä. Se oli levymoguli Hans, joka tuli kahden vinyylejä sisältävän kassin kanssa meitä tapaamaan. Kirsi otti meistä ”levymiehistä” pakolliset fotot ja jätti meidät kahdestaan juttelemaan (englanniksi). Noin tunnin rupattelun jälkeen olimme saaneet levykaupat ja levyasiat sovittua, joten kättelimme toisemme ja meistä oli tullut ystäviä. Tämän jälkeen Laura ja Hossein tulivat hakemaan meitä syömään, kotinsa lähellä sijaitsevaan persialaiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja maukasta, mutta persialaiseen tapaan annokset turhan suuria. Hieman liioiteltuna riisiä tuli kebab annoksen mukana pesuvadillinen. Jälkiruoaksi maistui makeat baklavat (nam). Aterian jälkeen kävimme vielä Lauran ja Hosseinin luona kahvilla. 23 TE 3/2016 24 kin vastassa kansallispukuun (erittäin avara kaula-aukko) pukeutunut nainen, joka ohjasi meidät pöytään. Saatuamme menut huomasimme Wienerschnitzelin maksavan vain seitsemän euroa, semmoisethan me tilasimme. Eteemme tuotiin lautaset, joissa oli isot Wieninleikkeet tuplana, eikä muuta (lisukkeet piti tilata erikseen). Tarjoilija suositteli minulle Kartoffelsaladin (perunasalaatti), Kirsi otti paistinperunat (jättikulhollinen). Jos olisimme tienneet annosten koot etukäteen, niin meille olisi riittänyt aivan hyvin yksi annos. Kylläisinä suunnistimme Stephansplatzille, missä sijaitsee hevosajelukärryjä. Kymmenen vuotta sitten jätimme tämän etapin nuukuuttamme väliin, nyt emme jättäneet. Tarjolla oli 20 minuutin ja 40 minuutin kiertoajelu, valitsimme pitemmän. Kahden hevosen vetämä kärry antoi meille tunnelman vanhasta Wienistä. Hevosten ka- viot kopisivat sen verran kovaa katukiveykseen, ettemme saaneet oikein mitään selvää ajurin opastuksesta. Kaksi viimeistä päivää kiertelimme pitkin Wieniä ja kävimme myös Lauran suosittelemassa jäätelöbaarissa, joka sijaitsee Schwedenplatzilla (ruotsalaisten aukio). Nimi tulee siitä, että ruotsalaiset ottivat Ruotsiin huostaansa ensimmäisen maailmansodan jälkeen nälkiintyneitä itävaltalaisia lapsia ja aukion nimi on kunnianosoitus heille. Kotiinpaluu sujui vaivattomasti ja väsyneinä mutta onnellisina oli kiva palata taas kotiin ja omaan sänkyyn. PS. Kirjoituksen otsikko on tietenkin vähän väkisin väännetty, sillä Wien on englanniksi Vienna. Pumu 25 TE 3/2016 Suomen Asiakastieto Oy lahjoitti 1500 euroa koululaisten liikuntaryhmille! TE 3/2016 Kuvassa vasemmalta Anniina Latikka, Katja Saarinen, Marjo Vainikka, Heikki Ruponen ja Katri Tuominen 26 Suomen Asiakastieto Oy otti yhteyttä huhtikuussa Hattutemppu-hankkeen liikuntakoordinaattoriin tarjotakseen koululaisten liikuntaryhmille 1500 euron lahjoitusta toimintaan. Lahjoitussumma kerättiin Suomen Asiakastieto Oy:n työntekijöiden tartuttua yrityksen liikuntahaasteeseen. Tavoitteena oli kerätä vähintään 5000 pistettä. Yhden pisteen sai kun liikkui puoli tuntia niin että syke nousi. Työntekijöitä yrityksessä on 150 ja heistä noin 70 henkilöä osallistui haasteeseen keräten lähes 7000 pistettä! Lahjoituskohteeksi Suomen Asiakastieto valitsi näkö- ja liikuntavammaisten lasten liikunnan tukemisen Sporttis- ja Treenis -ryhmissä. 1500 euron lahjoitus luovutettiin 8.6.2016 Hevossalmen lomakylässä. Lahjoituksen luovuttivat Suomen Asiakastieto Oy:n pelinrakentajat Heikki Ruponen, Katri Tuominen sekä Jani Heiskanen. Pelinrakentajien tehtävä on aktivoida työntekijöitä liikkumaan ja tuoda hyvää ilmapiiriä työyhteisöön erilaisilla tempauksilla. Hevossalmen lomakylässä lahjoitusshekin vastaanottivat Sporttiksen ohjaajat Marjo Vainikka ja Anniina Latikka, Treeniksen ohjaaja Katja Saarinen ja fysioterapeuttien opettaja Anita Ahlstrand Metropo- lia AMK:sta. Anita kouluttaa fysioterapeuttiopiskelijoita, jotka ovat yhteistyön kautta päässeet tutustumaan käytännön ohjaustyöhön koululaisten liikuntaryhmissä. Jäätelön ja kahvin nauttimisen ohessa Sporttiksen ja Treeniksen ohjaajat kertoivat toiminnasta ja lahjoituksen mahdollisista käyttökohteista. Esimerkkeinä nousivat lasketteluun käytettävien apuvälineiden vuokraus tai ohjattu uimahallikäynti. Lahjoitus on koululaisten liikuntaryhmille tärkeä ja antaa mahdollisuuden testata jotain hyödyllistä ja hauskaa. Pelinrakentajat kutsuttiin tutustumaan Sporttiksen ja Treeniksen toimintaan paikan päälle ja he olivatkin kiinnostuneet näkemään mihin raha oikeasti käytetään. Heikki Ruponen totesi lopuksi: ”Onnistunut liikuntahaaste on takana ja lahjoituksen perille tuominen oli erittäin mieluisa tehtävä. Itselle tuli varma olo siitä, että apu menee perille ja käytetään oikeisiin asioihin.” Kiitos Suomen Asiakastieto Oy! Marjo Vainikka Hattutemppu-hankkeen liikuntakoordinaattori ja Sporttis-ryhmän ohjaaja Hattutemppu-hankkeen luontoretki Villa Elfvikiin 19.5.2016 nautimme makkaraa, tikkupullia ja kahvia ja mehua. Villa Elfvikin päärakennuksen läheisyydessä on punainen tupa nimeltä Uikunpesä. Uikunpesän pihalla nautimme eväät, kaasugrillillä oli kyllä hyvä paistaa makkarat, mutta tikkupullien paistoon se ei ollut paras mahdollinen. Noh, tulihan kokeiltua ja monille retkeläisille tikkupulla oli ihan uusi makuelämys. Mia ja Inge-Maj toimivat upeasti yhteistyössä ja mahdollistivat kaikille hiukopalaa ja juotavaa. Luontoretkelle osallistuneet kiittivät kovasti järjestelyitä ja opastusta. Mieleenpainuvin toteamus oli ”Tämän retken avulla jaksan talven”. Kovasti toivottiin myös uutta retkeä ja tuli ehdotuksia mahdollisista retkikohteista. Tätä kirjoittaessani on Hevossalmen liikuntapäivän 27.8. valmistelu menossa. Uudesta luontoretkestä ei olla vielä päätetty, ajankohta voisi olla mahdollisesti syyskuun lopulla tai lokakuun alussa. Kiitos seurasta kaikille mukana olleille! Minulle voi laittaa viestiä tai soittaa toiveistaan syksyn toiminnan suhteen marjo. vainikka@hiy.fi tai 050 462 3334 Marjo Vainikka Hattutemppu-hankkeen liikuntakoordinaattori TE 3/2016 S ää suosi Hattutemppu-hankkeen keväistä luontoretkeä Villa Elfvikiin, Espooseen. Osallistujia retkellä oli 26 henkilöä. Asiantuntijaksi oli palkattu biologi Virpi Karén. Yleisavustajina olivat Mia Tarvainen ja vapaaehtoistyöntekijä IngeMaj Gustafsson. Luontoretkeen osallistujia oli mukavasti kaikista kolmesta Hattutemppu-hankkeen yhdistyksestä eli HIY:n lisäksi Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:stä ja Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys ry:stä (HUMS). Retki alkoi lainakiikareiden jakamisella halukkaille ja sitten kuunneltiinkin jo mustapääkertun laulua. Virpillä oli puhelimessaan sovellus, jonka avulla ”härnättiin” paikalla ollutta mustapääkerttua vastaamaan. Härnäys oli saman lajin linnun laulua puhelimen kautta. Hienosti lintu reagoi laulamalla takaisin. Seuraavaksi halukkaat saivat maistella kuusenkerkkää. Meitä ensikertalaisia maistelijoita oli muutamia ja kuusenkerkän maku oli aika miellyttävä, hieman suolaheinän makua muistuttava kuulemma. Vaikka kevät oli edennyt jo toukokuun puoliväliin, saimme kuulla - ja osa myös onnistui näkemään - jos jonkinlaisia lintuja. Paikalla oli ainakin Räyskä, Euroopan isoin tiiralaji, jonka ääntely on ”räyh”. Lisäksi oli naurulokkeja, kalalokkeja, kurki, kirjosieppo ja peippo, jota kuunneltiin huvimajan vieressä. Punavarpunen tervehtii laulamalla ”nice to meet you”. Pitkospuilla kulkiessamme kokeilimme järviruokoa ja saimme kuulla että kasvin pehmeää osaa on käytetty saaristossa tyynyjen sisällä pehmikkeenä, vartta puolestaan on käytetty karjan kuivikkeena. Metsänlaidassa oli metsäorvokkeja, puna-ailakkia ja kumariinilta tuoksuvaa maarianheinää. Kokemuksia tuli kaikille aisteille. Lintutorniin oli esteetön pääse luiskaa pitkin, joskin pyörätuolilla liikkuvalle avustajan apu on silti paikallaan. Ulkoillessa tulee nälkä, joten seuraavaksi 27 28 TE 3/2016 Nyrkkeily tempasi mukaansa H ”Tää on se juttu, mitä voin vetää täysillä”, kommentoi yksi kurssilaisista. Jo toista kertaa kurssille tullut treenaaja kiteytti tunnelmat: ”Hauskaa oli joka kerta. Ja aika meni niin, että tuntui ettei yksi tunti olisi riittänyt. Käsivoimien hiipuessa kuitenkin tietää, että tuli treenattua tarpeeksi. Kun on kivaa, niin treeni hujahtaa ohi ihan huomaamatta.” Kaisa Heiskanen ja Charlotta Marsh KUNTONYRKKEILYÄ HIY:SSÄ Maanantaisin 5.9.-28.11.2016 klo 18-19 Helsingin Invalidien Yhdistys ry Voudintie 6 Kuntonyrkkeily sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille, naisille ja miehille. Erityistaitoja ei tarvita. Harjoitella voi joko seisten tai istuen. Hinta: Hattutemppulaisille (HIY, HUN, HUMS) 50 €. Muut: 60 € Ohjaajana: Jenni Blomqvist Ilmoittautumiset ja tiedustelut: p. 050 462 3334, s-posti: marjo.vainikka@hiy.fi Tervetuloa harjoittelemaan nyrkkeilytekniikoita iloisin mielin! TE 3/2016 IY:ssä järjestettiin Hattutemppuhankkeen puitteissa kuntonyrkkeilykurssi kevätkaudella 2016. Kurssi oli sarjassaan jo toinen, ja suosio ylitti odotukset. Ryhmä päätettiinkin jakaa kahteen osaan osallistujien suuren määrän vuoksi. Kurssin ohjaaja Jenni Blomqvist on pitkään toiminut HIY:n liikuntatoiminnan parissa, ja hän olikin monelle kurssilaiselle jo entuudestaan tuttu. Jennillä on pitkä kokemus kuntonyrkkeilystä: hän innostui nyrkkeilystä jo 1990-luvun alkupuolella ja on ohjannut kuntonyrkkeilyryhmiä jo useamman vuoden. Fysioterapeutin koulutus puolestaan tuo hyvää tuntumaa erityisryhmien ohjaamiseen. ”Kuntonyrkkeily sopii lähes kaikille, myös ikäihmisille ja erityisryhmille”, Jenni toteaakin. Jenni ohjasi ryhmää iloisella mielellä ja lempeästi komensi ryhmäläiset liikkeelle. Tunnit alkoivat huolellisella lämmittelyllä, jotta vältyttäisiin revähdyksiltä ja venähdyksiltä. Harjoitukset sopivat sekä istuen että seisten tehtäväksi, ja jokainen löysikin itselleen sopivan tavan harjoitella. Lämmittelyn jälkeen keskityttiin tekniikkaharjoituksiin. Oikean lyöntitekniikan oppiminen on tärkeää, sillä jos mätkii säkkiä miten sattuu, voi helposti satuttaa itsensä. Jenni valvoi harjoittelua ja opasti kutakin kurssilaista tekniikan hiomisessa. ”Kuntonyrkkeily on eräs mukaansatempaavimmista lajeista. Jokainen voi löytää itsestään pienen tai suuremman Rockyn. Kunto nousee kuin huomaamatta ja tekniikkataitoja voi hioa läpi elämän”, kertoo Jenni. Kuntonyrkkeilyssä treenataan pareittain. Kaveria ei lyödä, paitsi pistehanskoihin, jotka on nostettu ylös lyöntiluvan merkiksi. Kurssilla harjoiteltiin niin suoria lyöntejä kuin koho- ja sivukoukkujakin. Myös nyrkkeilijälle tärkeitä ketteriä väistöjä päästiin kurssin lopulla harjoittelemaan. 29 Koululaisryhmät liittyivät mukaan Easy Sporttoimintaan K TE 3/2016 oululaisryhmät liittyvät mukaan Easy Sport-toimintaan Helsingin Invalidien Yhdistyksen ja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n yhteistyöryhmät Sporttis ja Treenis liittyvät syksystä 2016 mukaan Helsingin kaupungin liikuntaviraston EasySport-toimintaan. EasySport tarjoaa edullisia tai täysin maksuttomia liikuntaryhmiä alakoululaisille yhteistyössä helsinkiläisten urheiluseurojen kanssa. Perheiltä tulleen palautteen perusteella soveltavan liikunnan ryhmiä on haasteellista löytää, joten nyt toivotaan, että perheet löytävät helpommin ensisijaisesti liikunta- ja näkövammaisille koululaisille tarkoitetut liikuntaryhmämme. Syyskauden tarjonta päivittyy EasySportin sivuille www.easysport.fi viikkojen 37-38 aikana, ja tarjonnasta julkaistaan esite, joka jaetaan jokaiselle oppilaalle koulussa. Yhteistyön tiimoilta Sporttiksen ohjaajat Anniina Latikka ja Marjo Vainikka olivat mukana EasySportin Liikuntamyllyn tapahtumassa 4.8.2016. Lajeina olivat jättikuutiolentopallo ja maalipallo. Lapset innostuivat erityisen paljon jättikuution kanssa pelaamisesta. Marjo Vainikka 30 Aiheena vammaisen ihmisen esteetön elämä; luovia ratkaisuja, hyviä oivalluksia. Valokuvanäyttelyssä katsotaan esteetöntä elämää ja arjen hetkiä uudesta näkökulmasta. Osallistumisaika on vuoden 2016 loppuun saakka. Näyttelyn kuvat valitaan osallistuneiden kuvien joukosta, ja valokuvista kootaan näyttely kevättalveksi 2017. Lähettämällä kuvan luovutat kuvan käyttöoikeudet HIY:lle. Kuvia voidaan siis käyttää esimerkiksi yhdistyksen tiedotteissa. Lähetä ottamasi kuva digikuva jpg-muodossa osoitteeseen toimisto@hiy.fi. Merkitse viestin aihekenttään tunnus ”Valokuvanäyttely”. Kuvaajalla on oltava kuvaan täydet oikeudet ja lupa kuvassa esiintyviltä kuvan julkaisuun. Liitä mukaan kuvaajan nimi, sekä kuvan nimi tai kuvateksti. Voimme ottaa kuvia vastaan vain digitaalisessa muodossa. Yksi kuvaaja voi osallistua kilpailuun korkeintaan viidellä kuvalla. TE 3/2016 Lähetä kuvasi HIY:n valokuvanäyttelyyn 31 PIENIÄ PALOJA PÄÄTTIÄN SADONKORJUUJUHLA J o perinteeksi muodostunutta Päättiän sadonkorjuujuhlaa vietettiin lauantaina 13.8. sateisissa merkeissä mutta iloisin mielin. Lopen Martat jakoivat sienitietoutta ja myynnissä oli Mikkolan tilan ja Marttojen tuotteita, Päättiän väen koritöitä, kortteja ja huovutustöitä. TARINOITA TUULIMYLLYNTIELTÄ 1 960-luvulla alkanut muuttoliike pääkaupunkiseudulle käynnisti esikaupunkialueiden rakentamisen myös Myllypurossa. Nimensä alue sai Viikin peltojen laskuojan äärellä sijainneesta pienestä myllystä. Vuonna 1965 valmistui HIY:n rakennuttamana Tuulimyllyntie 5 ja sen 60 uutta, esteetöntä asuntoa palvelemaan liikuntarajoitteisia asukkaita. Vuonna 1986 Myllypuro sai oman metroaseman. Tuulimyllyntie 5 on 50 vuotensa aikana ehtinyt nähdä lukuisia asukkaita ja HIY:n moninaisia vaiheita. Nyt keräämme tarinoita Tuulimyllyntieltä! Lähetä meille muisto, valokuva tai vaikka runo Tuulimyllyntie 5:stä toimisto@hiy.fi tai pos- Marraskuussa 2016 juhlistetaan HIY:n asuintalo Tuulimyllyntie 5:n 50-vuotispäivää. tissa Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Voudintie 6, 00600 Helsinki. Jos lähetät kuvan, liitä mukaan vuosiluku, kuvaaja ja kuvateksti. Kuvaajalla on oltava kuvaan täydet oikeudet ja lupa kuvassa esiintyviltä kuvan julkaisuun. Liitä mukaan kuvaajan nimi, sekä kuvan nimi tai kuvateksti. Muistoja tullaan julkaisemaan yhdistyksen TElehdessä ja tulevassa 80-vuotishistoriikissa. TE 3/2016 Uusi henkilö toimistolla 32 H IY:n avustajavälityksessä aloitti 31.3.2016 uusi työntekijä Miu Mannila. Miu työskentelee avustajavälityksen koordinaattorin sijaisena lomakausina ja kiireaikoina, ja muina aikoina hän tekee avustajan töitä. PIENIÄ PALOJA BOCCIAA LOHJALLA O dotettu päivä koitti 13.7.2016, jolloin HIY:n Boccia-pelaajat lähtivät jälleen jo traditioksi muodostuneeseen ystävyysotteluun Lohjan Invalidien kesäkotiin Leporantaan. Tällä kertaa saimme kokoon kaksi joukkuetta. Ennakkopaineita oli ilmassa, kun puolustimme viimekesäisiä voittojamme. Sää oli mainio ja tunnelma leppoisa. Pelit olivat tiukkoja, mutta lieneekö ollut kotikenttäetu kysymyksessä, kun voitot menivät nyt Lohjan pelaajille. Se ei kuitenkaan tunnelmaa haitannut vaan totesimme, että vuoroin vieraissa. Pelien päätteeksi nautimme mukavasta yhdessäolosta, maittavasta lounaasta ja iha- nista Lohjanjärven maisemista. Seuraava ystävyysottelumme Lohjalaisten ystäviemme kanssa pelataan ensi kesänä Hepparissa. Paula Talpia MINILEIRI, ISO KIITOS! K Teksti: Heidi Viheriälä Kuva: Voitto Laurila Tiedoksi Syystalkoot lomakylissä HUMS, Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys ry:n uusi nimi Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys ry. Hevossalmessa su 26.9.2016 klo 9.00 alkaen ja Päättiällä la 24.9.2016 klo 9.00 alkaen. MYYDÄÄN rauhallinen esteetön KAKSIO 46 m2 kauppakeskuksen vieressä Konalassa. Soita Kristiina Karhos 050-555 707. TE 3/2016 aksipäiväiset, perinteeksi muodostuneet Hevossalmen joogapäivät vietettiin tänä vuonna suuremmalla porukalla kuin koskaan aikaisemmin. Valtavan suuret kiitokset kaikille osallistujille! Lempeän asanaharjoituksen lisäksi keskustelu kävi vilkkaana muun muassa sen asian tiimoilta, että naapurimaassamme Ruotsissa jooga kuuluu jo ns. Kelakorvauksen piiriin. Koska meillä? Pääasia kuitenkin lienee se, että meillä on näin ihana mahdollisuus harrastaa joogaa niin Voudintien tiloissa kuin myös Hevossalmen kesäkylän huimassa salissa, meren äärellä! Kiittäen, Heidi 33 Ististurnauksen osallistujat: Alarivissä vasemmalta Ande Kavander, Petra Pakarinen, keskirivissä Kai Liukkonen, Kati Harju, Riikka Lehtonen,Taru Lahti, Mika Tiitto, takarivissä tuomari Sari Mannersuo,Tarmo Valkonen, tuomari Helena Tenhola ja Sampsa Söderholm. HIY ISTUMALENTOPALLO VAHVASTI MUKANA PARALYMPIAPÄIVÄSSÄ TE 3/2016 S 34 uomen Paralympiakomitea oli 11.8.2016 Paralympiapäivän tapahtumassa järjestänyt kerrassaan mainiot puitteet Beach-istikselle Hernesaaren rannassa uiskentelevaan proomuun. Beach-istiksen haasteturnaukseen osallistui 9 joukkuetta, joista voittajaksi selviytyi Sulkapalloliitto. Yllätysnumerossa haasteturnauksen voittajan haastoi joukkue, jonka muodostivat Riikka Lehtonen ja Taru Lahti valmentajansa Kai Liukkosen kanssa. Todella urheilulliset ja valovoimaiset Beach-tähdet eivät antaneet mahdollisuuksia haasteturnauksen voittajalle ja päättivät vieläpä osallistua myös VAU:n istumalentopalloilijoiden kolmen joukkueen näytösturnaukseen. Luokitelluista HIY:n pelaajista (Arnold ”Ande” Kavander, Sampsa Söderholm ja Petra Pakarinen) muodostettu Team Para oli kuitenkin pystybeachin erinomaisille taitajille vielä liian kova pala yhtäkkiseltään pureskeltavaksi. Samaten Team HIY (Mika Tiitto, Tarmo Valkonen ja Kati Harju) onnistui omassa pelissään kaatamaan haastajat. Leikkimielisen turnauksen loppuottelussa kohtasivat siis Team Para ja Team HIY, joista Team Para onnistui ensimmäisen erän tiukkojen vaiheiden jälkeen kampeamaan turnausvoiton itselleen. Paralympiapäivän VAU:n ististurnauksen tulokset: Lehtonen/Lahti/Liukkonen - Team Para 0-1 (6-15) Team HIY - Lehtonen/Lahti/Liukkonen 1-0 (15-12) Team Para - Team HIY 2-0 (21-19, 21-13) Teksti: Sampsa Söderholm Kuvat: Mika Tiitto TE 3/2016 Team HIY:n Mika Tiitto, Kati Harju ja Tarmo Valkonen seuraavat, onnistuuko Lehtonen/Lahti/Liukkonen kaivamaan pallon vielä peliin. Lahti passaa, Lehtonen seuraa ja Liukkonen valmistautuu hyökkäykseen.Vastapuolella Team Paran Ande Kavander, Petra Pakarinen ja Sampsa Söderholm asettautuvat puolustamaan hyökkäystä. 35 KERHOT SYYSKAUSI 2016 KERHOT HIY:n toimintakeskuksessa, Voudintie 6. Canasta Keskiviikkona klo 15.00–21.00. Yhteyshenkilö Seija Suominen puh. 040 744 3209. DELETE Atk-neuvontapiste Ajanvarauksella henkilökohtaista neuvontaa. Varaa aika: Eino Meriläinen, eino.merilainen@hiy.fi tai puh. 045-1314576 Eläkeläisten kerho Torstaina klo 13.00–15.00. Yhteyshenkilöt: Tarja Raassina puh. 045 2700 969 ja Liisa Leinonen puh. 040 744 6274 Syyskausi alkaa 15.9. Maalauskerho Maanantaina klo 12.30- 15.30. Opettaja Sari Koski-Vähälä puh. 050 567 4505. Kausimaksu 30 €. Syyskausi alkaa 5.9. Naisten illat Syyskaudella torstaisin 8.9., 29.9.,20.10.,10.11. ja 1.12.2016 klo 17.30- 20.00. Yhteyshenkilö Riitta Jolanki puh. 040 514 7526 tai riitta.jolanki@hiy.fi Amputoitujen vertaistapaamiset Syyskaudella: 6.9., 4.10., 1.11. ja 7.12. Klo 18.30-20:30 HIY:n toimintakeskuksen kerhotila, Voudintie 6. Tapaamiset ovat avoimia kaikille amputoiduille. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: charlotta. marsh@hiy.fi, puh: 050 321 5150. Keskusteluryhmä henkilökohtaisten avustajien työnantajille. Tule vaihtamaan ajatuksia henkilökohtaisen avustajan työnantajan roolista ja työnantajuuteen liittyvistä kysymyksistä. Ilmoittautumiset yhdistyksen toimistoon puh. 09-7206 240 tai toimisto@hiy.fi Kokoontumiset kuukauden 1. perjantai klo 16.30- 18.30. Omat Käsityöt - ryhmä Tiistaina klo 15.30-17.30. Yhteyshenkilö Anneli Koskinen puh. 040 5959106. Ryhmä aloittaa 6.9. TE 3/2016 YHDISTYKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ JÄSENISTÖLLE 3.11.2016 klo 12.00–16.00 Ohjelmassa: • Uusien sääntöjen tuomia mahdollisuuksia • Ideoidaan ja suunnitellaan toimintaa vuodelle 2017 • Vastauksia kysymyksiin yhdistyksen toiminnasta ja vammaispalveluista Tuo ideasi ja ajatuksesi toiminnan kehittämiseen! Ilmoittautumiset 28.10.2016 mennessä toimisto@hiy.fi tai puh. 09 720 6240. Tule mukaan vaikuttamaan! 36 Syyskausi alkaa 5.9. Maanantaina klo 10.00 - 11.00. Ilmoittautuminen puh.09-7206 240, s-posti: toimisto@hiy.fi. Kausimaksu HIY:n jäsenille 34 €. Boccia Tiistaina ja perjantaina klo 13.00- 16.00. Yhteyshenkilö: Paula Talpia, puh. 040 514 3395. Syyskausi alkaa 6.9. Flamencoa istuen Hecho A Mano! RYHMÄSSÄ ON TILAA Tiistaina klo 17.00–19.00. Ohjaaja: Hannele Tuomipuu, puh.040 736 5800 Ilmoittautumiset Hannele Tuomipuulle tai synnove.lehtonen@hiy.fi. Kausimaksu 49 €. Syyskausi alkaa 6.9.2016. Jooga Keskiviikkona klo 11.00–12.00. Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä, puh. 040 584 3188, heidi.viheriala@welho.com. Kausimaksu 34 €. Syyskausi alkaa 7.9. – 14.12. Tuolijooga Keskiviikkona klo 12.30–13.30. Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä, puh. 040 584 3188,, heidi.viheriala@welho.com. Kausimaksu 34 €. Syyskausi alkaa 7.9.-14.12. Tuolijumppa Perjantaina klo 10.00- 11.00, (20.5.16 saakka) ohjaajana Marjo Vainikka, puh. 050 4623334, marjo.vainikka@hiy.fi. Ei ennakkoilmoittautumista. Ryhmä on maksuton. Torstaina klo 12.00-12.45, ohjaajana fysioterapeutti Pukinmäen fysiopalvelusta. Syyskausi alkaa 15.9. Maksuton. Äijäjooga Torstaina klo 13.00- 14.00, Voudintie 6 Yhteyshenkilö: Eino Meriläinen, puh. 045 1314 576 eino.merilainen@hiy.fi Kausimaksu 30 €. Syyskausi alkaa 8.9. Jooga, Futuuri (Sporttis ja Treenis), Flamencoa Istuen - Hecho A Mano – kurssit järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa. Muualla kokoontuvat liikuntaryhmät: Liikunta- ja näkövammaisten koululaisten liikuntaryhmät: Sporttis alle 12-vuotiaat koululaiset. Maanantaina klo 18.00- 19.00 Iiriksen liikuntasali, Marjaniementie 74. Ohjaaja ja yhteyshenkilö: Marjo Vainikka, marjo.vainikka@hiy.fi 050-4623334. Treenis Yli 12-vuotiaat nuoret. Torstaina klo 18.00-19.30 Metropolia ammattikorkeakoulu, Vanha viertotie 23. Ohjaaja Katja Saarinen. Yhteyshenkilö: Marjo Vainikka, marjo.vainikka@hiy.fi 050-4623334. Golf Talviharjoittelun tiedot julkaistaan Suomen HCPgolf ry:n sivulla www. suomenhcpgolf.fi/talviharjoittelu. Ilmoittautumiset: Jukka Syrjänen puh. 0400-446592. TE 3/2016 Asahi HIY:N LIIKUNTARYHMÄT 2016 VOUDINTIE 6 TOIMINTAKESKUKSESSA KOKOONTUVAT RYHMÄT: 37 Istumalentopallo Pöytätennis Siltamäen ala-asteen koulu, Siltakyläntie 7-9, 00740 Helsinki Maanantaina klo 19.30- 21.00 ja torstaina klo 19.00- 21.00 Ilmoittautuminen hiyhelsinki.nimenhuuto.com järjestelmän kautta. Yhteyshenkilö: Aulis Vistbacka s-posti aulis@vistbacka.fi ja Petra Pakarinen s-posti petra.pakarinen@wippies.fi. Kausimaksu 30 € € Kisahallissa. Yhteyshenkilö: Erkki Puranen puh. 0500 449 792, erkki.puranen@pp.inet.fi. Jousiammunta M-Team Electric Gladiators Latokartanon liikuntahalli, Agronominkatu 26.Tiistaisin klo 17.00-19.00 Yhteyshenkilö: Anna Niemelä 041-504 3443, annaelinaniemela@gmail.com Helsinki Outsiders Treenit Myllypuron Liikuntamyllyssä (Myllypurontie 1) keskiviikkona klo 16.30-18.00 ja perjantaina klo 17.0018.30.Perjantaisin valmennusta myös junioreille. Yhteyshenkilö Saila Luumi: jory@helsinkioutsiders.net, puh. 044 343 5661 Lajin www-sivut: http://www. sptsalibandy.net. Yhteystiedot: lajivaliokunta@sptsalibandy.net. Yhteyshenkilö: Keijo Kallunki, puh. 0400 456 109 tai keijo.kallunki@elisanet.fi. Kuntosali Torstaina klo 18.00- 20.00 Validia Kuntoutus Helsinki (Synapsia). Nordenskiöldinkatu 18 B. Ilmoittautumiset suoraan ohjaajalle. Kausimaksu 34 €. Syyskausi 8.9.-15.12. Pyörätuolikoripallo Torstaina klo18.00-20.00 Validia Kuntoutus Helsinki (Nordenskiöldinkatu 18 B). Yhteyshenkilö: Jarmo Leppänen puh. 040 838 9479. Kausimaksu 30 €. Sisäkurling ja sulkapallo Tiistaina klo 19.00- 21.00. Validia Kuntoutus Helsinki (Synapsia), Nordenskiöldinkatu 18 B. Sulkapallo yhteyshenkilö: Risto Korhonen puh. 045 171 6492 tai ripa.korhonen@hotmail.com. Kausimaksu 30 €. Syyskausi alkaa 6.9. Sähköpyörätuolisalibandy Pyörätuolirugby TE 3/2016 Keskiviikkona klo18.00-20.00 Validia Kuntoutus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B). Yhteyshenkilö: Petteri Liski puh.0400 436 413, petteri.liski@kotiportti.fi. Kausimaksu 30 €. 38 Pyörätuolisalibandy Maanantaina klo19.00-20.00 Validia Kuntoutus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) Yhteyshenkilö: Antero Karjalainen, puh. 0400 453 318. Kausimaksu 30 €. Lisätietoja erityisliikunnasta saa Helsingin kaupungin liikuntaviraston erityisryhmien liikunnan suunnittelijalta puh. 09 3108 7509 ja Facebook.com Spurtti-liikunta sivuilta. JÄSENHAKEMUS UUSI JÄSEN TÄYTTÄÄ: Sukunimi Etunimet Syntymäaika Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Koulutus Ammatti tai muu vastaava Asiointikieli Suomi Ruotsi Englanti Muu Liityn varsinaiseksi jäseneksi Liityn kannatusjäseneksi Haluan vaihtaa yhdistystä (vaihtaessaan paikallista jäsenyhdistystä jäsenen tulee erota edellisestä paikallisyhdistyksestä Jäsenmaksusi määräytyy jäsenyhdistyksen mukaan. Ensisijainen liittymissyy (valitse yksi) Olen fyysisesti vammainen tai toimintaesteinen henkilö Olen fyysisesti vammaisen tai toimintaesteisen henkilön omainen Haluan edistää Invalidiliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta-ajatuksen toteutumista ja hyväksyn yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt Haluan It-lehden jäsenetuna En halua It-lehteä jäsenetuna Tilaan kannatusjäsenenä It-lehden hintaa 53 €/vuosi Vapaaehtoiset tiedot: Seuraavien tietojen täyttäminen on vapaaehtoista. Tietojen avulla voimme huomioida paremmin tarpeesi palvelujen ja toiminnan suunnittelussa. Tietojasi käsitellään luottamuksellisesti. Toimintakyky- ja osallistumisrajoitteeni on Tapaturman aiheuttama Sairauden aiheuttama Synnynnäinen Ensisijainen diagnoosi, joka aiheuttaa toimintakyky- ja osallistumisrajoitteita Ensisijaiset apuvälineet Lisätietoja / Terveiset Invalidiliitolle tai jäsenyhdistykselle SUOSTUMUS JA ALLEKIRJOITUS Suostun ylläesitettyjen tietojen tallentamisen Invalidiliitto ry:n ja jäsenyhdistyksen rekisteriin ja tietojen käyttämiseen keskinäisessä yhteydenpidossa. Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti ja Henkilötietolain 22.4.1999/534 mukaisesti. Paikka ja päiväys Allekirjoitus JÄSENYHDISTYS TÄYTTÄÄ Yhdistyksen nimi Jäseneksi hyväksymisaika Invalidiliitto Jäsennumero www.invalidiliitto.fi YHDISTYS SYKSY 2016 Ilmoittautumiset ja lisätiedot: toimisto@hiy.fi tai 09-720 6240 Miesten saunaillat torstaisin 22.9., 20.10. ja 17.11.2016. klo16.00–19.30 s. 25 Koulutusta henkilökohtaisesta avusta s. 11 7. 9. 2016 klo 10-15 Työlainsäädäntö 12.10.2016 klo 10-15 Työsuojelu 9 .11.2016 klo 10-12 Vuorovaikutus työpaikalla ja työnjohtajuus 14.12.2016 klo 10-13. Ostajan opas Ti 13.12.2016 HIY:n Pikkujouluristeily MS. Finlandialla s. 28 Naisten illat torstaisin 8.9., 29.9., 20.10.,10.11., ja 1.12. klo17.30-20.00, s. 36 Raaja-amputoitujen vertaistapaamiset 6.9., 4.10., 1.11. ja 7.12. s. 36 Henkilökohtaisten avustajien työnantajat, kokoontumiset kuukauden 1. pe klo 16.30- 18.30 Syystalkoot Hevossalmessa su 25.9. klo 9.00 alkaen ja Päättiällä la 24.9.klo 9.00 alkaen. 26.11.2016 klo 12.00 HIY:n syyskokous. Paikka: Myllypuron monipuolinen palvelukeskus, Myllymatkantie 4, 00920 Helsinki Liity yhdistyksen sähköpostilistalle: toimisto@hiy.fi Jos haluat saada tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja yhdistyksen kuulumisista, liity sähköpostilistalle lähettämällä viesti osoitteeseen toimisto@hiy.fi. Viestin otsikoksi ”Sähköpostilistalle”.
