2016, lokakuu - Lähetysyhdistys Kylväjä

Lähetysyhdistys Kylväjän julkaisu
10 / 2016
Nuorten kanssa
Mongoliassa s. 6
Hyväntahtoinen
yhteistyökumppani s. 8
Jotain vihreää
lautaselle s. 12
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
3
Päätoimittaja:
Pekka Mäkipää
Toimituspäällikkö:
Outi Rajala
10 / 2016
Toimitussihteeri:
Elina Tervonen
3
6
10
12
20
Toimituksen osoite:
PL 188, 01301 Vantaa
Katuosoite: Tikkuraitti 11
A, 2. krs, Tikkurila
p. 09 2532 5400
toimitus@kylvaja.fi
osoitteenmuutokset@
kylvaja.fi
Julkaisija:
Lähetysyhdistys Kylväjä ry
PL 188, 01301 Vantaa
www.kylvaja.fi
Pankkiyhteys:
Nooa Säästöpankki
IBAN: FI57 4405 0010
0212 96
BIC: ITELFIHH
Keräyslupa:
Rahankeräysluvan saaja:
Lähetysyhdistys Kylväjä
Rahankeräysluvan myöntäjä:
Poliisihallitus
Luvan numero ja myöntämisajankohta: POL-201410316 30.1.2015
Keräyksen toimeenpanoaika:
30.1.2015–31.12.2016
Kylväjä on Raamattuun sitoutuva, evankelis-luterilainen
kirkon lähetysjärjestö. Kylväjä
lähettää lähetystyöntekijöitä
edistämään Jumalan valtakunnan etenemistä erityisesti siellä, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja, ja
kutsuu kristittyjä kantamaan
vastuunsa lähetystehtävästä.
ISSN 1239-5560
Painopaikka: Oy Fram Ab,
Vaasa
4
8
15
16
21
22
24
Pääkirjoitus
Pääkirjoitus:
Hengitysharjoituksia
Pekka Mäkipää
Mitä muuta lähetystyö
onkaan
Evankeliumia jurtasta
jurttaan
Kokkausta ja kohtaamista
Sambuudanzan urheilee
tosissaan
Ajankohtaista
Meidän norjalaiset ystävämme
Sanan sivu
Kaste aloittaa uuden elämän
Talous
Tapahtumat
Menoa maailmalla
Kannen kuva: Jussi Valkeajoki
Hiljattain alkanut seurakunta Mongoliassa kokoontuu
jurtassa.
Seuraava Kylväjä-lehti ilmestyy 10.11.
Hengitysharjoituksia
L
ähetyskäsky on enemmän
ahdistanut kuin rohkaissut
minua – miten niin suuri tehtävä soveltuu syntiselle ihmiselle? Näin kirjoittaa tässä lehdessä 23-vuotias Veera Tampereelta.
Veera pukee sanoiksi monen uskonsa todesta ottavan nuoren – ja
vanhemman – kokemuksen. Asia
on ymmärretty: lähetyskäsky ei ole
suositus tai ehdotus, vaan korkeimmalta mahdolliselta taholta annettu
määräys. On luonnollista, että pitää
itseään tehtävään sopimattomana.
Mikä käskyssä ahdistaa?
Luonnostani kuvittelen, että minun on autettava Jumalaa tekemällä lähetystyötä. Asia on toisin päin.
Lähetyskäskyn kautta Jumala auttaa minua. Hän auttaa löytämään
paikkani ja tarkoituksen elämälle.
Lähetyselämän laki on yksinkertainen: kristityn on helpompi hengittää kuin pidättää hengitystä.
Rehellinen kristitty ei kuvittele
voivansa täyttää lain vaatimusta,
vaikka myöntää, että se on yksinomaan hyvä ja tarpeellinen. Länsimaisessa kristillisyydessä vaikuttaa
harha, joka vääristää käsitystämme ihmisyydestä ja pahimmillaan
vie mahdollisuuden hengittää lähetyselämää. Se pukeutuu valkeuden
vaatteeseen. Tarkoitan puhetta ihmisoikeuksista.
Ihmisoikeusperustaisuus on jo
usean vuoden ajan ollut kehitysyhteistyössä ohjaava periaate. Kyllä vain, ihmisoikeuksien edistäminen ja turvaaminen onkin tärkeää
ja keskeistä. Sitä en kiistä. Mutta
pahaa jälkeä – kauniimmin sanottuna uutta tulkintaa – syntyy, kun
ihmisoikeudet nostetaan Raamatun
ilmoitusta ohjaavaksi periaatteeksi.
Lähimmäisen rakastamisen velvollisuudesta tulee ihmisen oikeus rakastaa.
Näin käy esimerkiksi Luterilaisen maailmanliiton asiakirjassa Linjaus sukupuolten välisestä
oikeudenmukaisuudesta
(2013),
jota olemme opiskelleet taustalukemiseksi kirkkohallituksen ja lähetysjärjestöjen välisiin ohjauskeskusteluihin kuluvana syksynä.
Asiakirjassa laajennetaan kehitysyhteistyössä käytetty oikeusperustaisuus koskemaan Raamatun
ilmoitusta. Ongelma on, että ”minulla on oikeus” on Raamatulle
vieras lähtökohta. Sekä Vanha että
Uusi testamentti lähtevät ihmisen,
miehen ja naisen, velvollisuuksista ja vastuista toinen toisilleen. Velvollisuudet ohjaavat oikeaan ja täy-
sipainoiseen elämään ja suhteeseen
lähimmäisiin.
Jumalan ylivertaisesta hyvyydestä kertoo se, että antaessaan
käskyn hän liittää siihen lupauksen, jonka itse toteuttaa. Lähetyskäskyn kohdalla niitä on kaksi:
”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”
Ensinnäkin maailma ja sen meno
loppuu kerran. Toiseksi Jeesus ei
milloinkaan jätä häneen turvaavaa
syntistä ihmistä, joka tuntee puutteensa käskyn täyttymisessä. Lähetyskäskyn voima on nimenomaan
siihen liitetyssä lupauksessa. Uskon
kautta lahjana saatava oikeus olla
Jumalan lapsi tuodaan lähetyskäskyyn käärittynä.
Jumalan lapseksi pääseminen ei
ole ihmisen oikeus. Lähetyselämän
tasa-arvokysymys se voi hyvinkin
olla – jotkut saavat kuulla evankeliumin monta kertaa, toiset eivät
koskaan. Jos tämä alkaa ahdistaa,
hengitetään syvempää.
pekka.makipaa@kylvaja.fi
”Hän antoi oikeuden tulla Jumalan
lapsiksi kaikille, jotka uskovat häneen” Joh.1:12
4
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
Liisa Kingmalle seurakuntatyön
kultainen ansiomerkki
unnuntaina 6.11.2016 kerätään Suomen kirkoissa kolehti Lähetysyhdistys Kylväjän tekemälle urheilulähetystyölle. Työtä tehdään
Mongoliassa läheisessä yhteydessä Mongolian luterilaisten seurakuntien kanssa.
Tarjoamme nuorille harrastusmahdollisuuksia ja rakennusaineita hyvään elämään. Hartaudet ovat keskeinen osa viikoittaista toimintaa. Valmentajina ja johtajina toimivat seurakuntalaiset, mutta suuri osa toimintaan osallistuvista nuorista ei ole vielä kristittyjä. Näin heille tarjoutuu
tilaisuus tutustua kristittyihin ja kuulla evankeliumi.
Urheilulähetystyön kautta moni on löytänyt tiensä seurakuntaan. Tulevaisuudessa tavoitteena on siirtää valmennus- ja johtamisvastuuta yhä
enemmän paikallisille, rakentaa vammaisurheilumahdollisuuksia sekä
laajentaa urheilulähetystyötä uusille työalueille.
K
Ekumeeninen lähetyspyhä 9.10.
S
unnuntaina 9.10. vietetään kristittyjen yhteistä
ekumeenista lähetyspyhää. Se muistuttaa kristittyjen yhteisen todistuksen ja keskinäisen rauhan
merkityksestä. Lähetyspyhän teema on evankelisluterilaisen kirkon vuosiaiheiden mukaisesti Jeesuksen
lähettiläät.
Lähetyspyhän aineistossa eri kirkkojen jäsenet
mietiskelevät sunnuntaille annettuja raamatuntekstejä. Tämänkertaisen Vanhan testamentin pohdinnan on
kirjoittanut Kylväjän lähetysteologi Jukka Norvanto.
Lähetyspyhän aineiston julkaisevat Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen Lähetysneuvosto ja
Suomen Vapaakristillinen neuvosto. Jukka Norvannon
pohdinta syyrialaisesta sotapäällikkö Naamanista (2.
Kun. 5: 14–17) on luettavissa myös Kylväjä-blogissa.
Jukan kirjoitus Naamanista on ekumeenisesti katolisen kirkon pyhäpäivän mukainen Vanhan testamentin teksti.
Kirjepyhäkoulua Mongoliasta Suomeen
N
yt pyhäkouluun voi päästä, vaikka kirkko olisi
kaukana eikä kyyti järjestyisi. Tuore Mongolian-lähetti Marjut Tikkanen on aloittanut kirjepyhäkoulun, jossa välimatka ei haittaa.
– Monissa seurakunnissa ei ole pitkien matkojen
takia resursseja pitää pyhäkouluja. Niinpä mietin, että
kirjepyhäkoulu voisi palvella seurakuntia ja lapsityötä, Marjut sanoo.
Kirjepyhäkoulussa lapsi saa joka kuukausi lukuvuoden ajan kirjeen, jossa kerrotaan Raamatusta. Lisäksi kirjeessä on tehtäviä ja lähetysosio, jossa tutustutaan Tikkasen perheen elämään, Mongoliaan ja
mongolien tapoihin elää ja touhuta.
– Kirje on sinänsä oiva muoto – se kokoaa lapsen ja
aikuisen yhdessä pieneen hetkeen sanan äärellä, Marjut toteaa.
Kirjeen suunnittelee pääosin Marjut, kirjettä kuvit-
JUSSI VALKEAJOKI
S
irkkopalvelut on myöntänyt Oulun hiippakunnan ja Lumijoen seurakunnan hakemuksesta
seurakuntatyön kultaisen ansiomerkin lehtori,
veteraanilähetti Liisa Kingmalle, 75.
Lähetystyön neuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Huuki ja seurakuntien sekä hiippakunnan edustajista koostunut delegaatio luovutti kultaisen merkin
sekä kunniakirjan Kingmalle Oulun hiippakunnan lähetysjuhlilla Siikalatvan Piippolassa lauantaina 3.9.
”Liisa on ansainnut kultaa, sen me kaikki tiedämme”, kirjoitti erään seurakunnan kirkkoherra palkitsemista koskeneessa viestittelyssä.
Kingman palkitseminen tiivistyy kahteen pääseikkaan: 37-vuotiseen uraan lähettinä Keski-Aasiassa
olosuhteissa, joissa oli vain vähän silminnähtäviä tuloksia. Toiseksi mainitaan hänen panoksensa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisena darin kielen tulkkina useissa seurakunnissa.
Kingma opiskeli ensin Englannissa 1966-67 Ylioppilaslähetyksen lähetyskomitean lähettämänä ja
työskenteli ensin Kansanlähetyksen palveluksessa
1967–1973, ja sen jälkeen Lähetysyhdistys Kylväjän
palveluksessa 1974–2005. Hän on myös vieraillut kolme kertaa seniorilähettinä pakolaistyössä Ateenassa,
ensin syksyllä 2014, ja sen jälkeen keväällä ja syksyllä 2015.
”Jumala on lähettänyt nämä turvapaikanhakijat,
Lähettiliikenne
Ijäkset palaavat ensimmäiseltä
työkaudelta Mongoliasta 2.11.
taa hänen ystävänsä Laura Kyllönen ja Anu Laitinen
antaa vinkkejä sisältöön, hengelliseen antiin ja kokonaiskuvaan.
Kirjepyhäkoulu on suunnattu esikoulunsa aloittaville ja ala-asteikäisille lapsille. Heille kirjeen saaminen voi olla jotain erityistä näin tietokoneaikana. Kirje
ilmestyy kerran kuukaudessa lukuvuoden ajan. Kirjeen voi tilata postitse tai aikuisen sähköpostiin itse
tulostettavaksi. Pyhäkoulukirjeet löytyvät myös Kylväjän nettisivuilta.
Uusi yhteistyösopimus
Seinäjoen alueseurakunta on
solminut yhteistyösopimuksen
Uzirpurin koulutuskeskuksen
tukemiseksi Bangladeshissa.
NIKO SEPPÄ
Kolehti Kylväjän urheilulähetystyölle
sunnuntaina 6.11.
5
Liisa Kingma juhlapäivänään.
jotta he saisivat kuulla evankeliumin ja uskoa Jeesukseen vapaasti. Samalla Jumala antaa meidän suomalaisten kristittyjen olla mukana hänen pelastussuunnitelmassaan: ottaa heidät vastaan ja välittää
evankeliumi tänne tuleville”, Liisa Kingma sanoo.
Hän aikoo jatkaa toimintaansa kuten tähänkin asti
ja kannustaa suomalaisia kristittyjä antamaan oman
panoksensa keskuuteemme saapuvien lähimmäisten
auttamiseksi.
KYT Mongoliassa 15
vuotta
Etiopiassa
levotonta
Kylväjä on tehnyt kehitysyhteistyötä Mongoliassa 15 vuotta. Kehitysyhteistyö alkoi
vähitellen. Tavoitteena oli löytää ihmiset,
joiden parissa kukaan muu ei tehnyt työtä.
”Alun kokeilujen kautta saimme sydämellemme erityisesti Mongolian vammaiset
ihmiset. Olemme nähneet kuinka lähes
hylätyistä ihmisistä on tullut aktiivisia
toimijoita ja asioidensa edistäjiä”, kertoo
Mongolian-lähetti Mika Laiho.
FLOM-M viettää 15-vuotisjuhlia perjantaina 7.10 Ulaanbaatarissa, Mongoliassa,
työntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa.
Etiopiassa on tällä hetkellä suuria
poliittisia heimoristiriitoihin liittyviä levottomuuksia. Rukoillaan
rauhaa Etiopiaan ja turvallisuutta
lähetystyöntekijöille. Rukoillaan
erityisesti maaseudulle suuntautuvien matkojen puolesta, jotta
ruokaturvahankkeet voisivat
jatkua suunnitelmien mukaan.
Kylväjän lähetysvartti
tiistaisin kello 20.00
6
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
7
Mitä muuta
lähetystyö onkaan
Turun Martinseurakunnan nuoret tutustuivat
kesäkuussa urheilulähetystyöhön Mongoliassa.
Kohtaamiset ja vieraanvaraisuus painuivat
matkalaisten mieliin.
Anna-Liisa Kiviö iloitsi kohtaamisista urheilun lomassa.
Veikka Kuisman kitaransoittotaidoille oli käyttöä myös
Mongoliassa.
Teksti: Anna-Liisa Kiviö ja Veikka Kuisma
Kuvat: Anna-Liisan ja Veikan albumit
M
atkalle huoltajana osallistunut Anna-Liisa Kiviö kertoo:
Seurakunnan vapaaehtoisena toimiva
ystäväni Orkkuli Kuisma soitti ja kertoi,
että hänelle oli tarjottu vedettäväksi nuorille suunnattua lähetystyön projektia, jonka yhtenä osana olisi
matka Mongoliaan. Olin ollut jo useita vuosia mukana Orkkulin vetämän nuorten Roistot ja sankarit -nimisen raamattukerhon toiminnassa, joten innostuin
tästäkin ajatuksesta. Mongolia-projekti kuulosti uskomattoman hienolta mahdollisuudelta lähteä seikkailuun ja tutustumaan urheilulähetystyöhön mahtavassa porukassa. En epäröinyt hetkeäkään.
Mongolia oli minulle tuttu suuresta historiastaan
ja hienosta luonnostaan. Tiesin maan olevan myös
rauhallinen ja tasa-arvoinen. Matkakohteena se ei
olisi kaikkein helpoin, mutta kuitenkin turvallisen
tuntuinen. Kävin syksyllä työväenopistossa opiskelemassa venäjän alkeita. Tavoitteeni oli oppia kirjaimet, koska tiesin kyrillisten aakkosten olevan käytössä myös Mongoliassa. Aakkoset opin ja muutaman
sanan venäjääkin, Mongoliassa sitten samoja sanoja
mongoliksi.
Osallistuin nuorten järjestämiin tapahtumiin, joissa tutustuttiin Mongoliaan ja urheilulähetystyöhön.
Leirit ja nuorten tekemä Helmiä-tapahtuma messuineen olivat iloista yhdessä tekemistä. Loppiaisena
Itämaan tietäjien illallinen sai paljon kiitosta. Taas
kerran monitaitoiset nuoret sitoutuivat koko päiväksi
tekemään tapahtumaa ja sen kautta lähetystyötä tutuksi illallisvieraille. Oli hienoa, että toiminnassa oli
aktiivisesti mukana niitä, jotka eivät lähtisi matkalle, mutta jotka silti halusivat osallistua varainhankintaan ja tapahtumien järjestämiseen. Orkkuli Kuisman
innostava ja aktiivinen toiminta sai meidät kaikki innostumaan yhteisestä tehtävästä. Uudet ideat ja kaikille jaettu vastuu tekivät projektistamme me-henkisen, mihin oli helppo sitoutua. Yhdessä tekemällä
saimme myös matkalle tarvittavia ryhmätaitoja.
MATKA oli täynnä mukavia elämyksiä. Olin matkalla nuorten kanssa, jotka olivat sosiaalisia, hyväkäytöksisiä ja erittäin hyviä pelaamaan koripalloa! Vaikka olot joskus vähän yllättivätkin ja kaikkia asioita ei
voinut etukäteen tietää, nuorten ennakkoluuloton ja
esteet ylittävä maastokelpoisuus oli ihailtavaa. Ijäksen lähettiperheen järjestämä ohjelma ja ystävällinen
huolenpito olivat reissun kulmakiviä. Liikunnan lisäksi yhteys mongolien kanssa rakentui musiikin
kautta. Oli yhteisiä säveliä, vaikka kieli oli eri, ja yh-
dessä laulaminen loi tunnelmaa.
Mongoliasta jäi mukaan monta tarinaa. Ulaanbaatarin jurtta-alueella ihmiset ottivat meidät
ystävällisesti vastaan. Seuraavan
päivän messuun tuli monia uusia
ihmisiä, joita olimme kohdanneet
henkilökohtaisesti. Mieleeni jäi erityisesti pieni poika, jolle annoin
pienen sinisen lintupillin. Sunnuntain pyhäkoulussa hän kaivoi sen
taskustaan ja näytti sitä iloisena. Ei
ollut sanoja, mutta hymy yhdisti.
Urheilulähetystyöstä tuli iloinen
ja elämänmakuinen kuva. Kirkot
olivat tavallisia taloja, joissa tuolit
siirtyivät syrjään pingispöytien tieltä ja taas takaisin, kun tuli messun
aika. Samoilla tuoleilla istuen nautimme yhteiset ateriat, ja tunnelma
oli mutkaton. Monitoimiset tilat
saivat seurakunnan yhteen. Pitäisikö meilläkin panna joskus jakkarat
syrjään ja pelisali pystyyn?
Hankkeeseen tärkeänä osana
liittyivät myös ystävät, jotka tukivat rukouksin matkamme onnis-
tumista. Se, että ihmiset kertoivat
rukoilevansa reissumme puolesta, antoi levollisuutta ja muistutti
esirukouksen merkityksestä. Rukoilemalla pidämme huolta toisistamme. Niko Ijäksen sanoin: ”Eniten maailmassa ihmisiä yhdistää
urheilu ja musiikki.” Ja meitä kristittyjä yhdistää myös maailmanlaajuinen rukousyhteys. Kiitos siitä!
MATKALLE osallistunut Veikka
Kuisma kertoo:
Halusin lähteä Mongoliaan hakemaan kokemuksia. Maa tuntui kiinnostavalta matkakohteelta.
Olin kuullut Niko Ijäksen juttuja Mongoliasta Vuokatinrannassa
muutama vuosi sitten. Valmistauduin matkaan hakemalla uuden
passin ja ottamalla suositellut rokotukset.
Matkasta jäi päällimmäiseksi
mieleen vierailumme Ulaanbaatarin slummialueella, missä lauloimme kitaran säestyksellä ystäväni
Karolinan kanssa suomalaisia rei-
pastempoisia gospel-lauluja. Opin
lähetystyöstä paljon matkan aikana. Suurin oivallus taisi olla se, ettei lähetystyön tarvitse olla pelkästään Jumalasta kertomista, vaan se
on myös ihmisten kanssa työskentelyä ja toimimista.
Eniten matkalla kosketti ihmisten vieraanvaraisuus ja jakaminen
vähäisestä omastaan meille tuntemattomille. Myös se, ettei kaikilla
paikallisilla ollut esimerkiksi kunnollista vessaa tai suihkua tuntui
oudolta ja ehkä vähän surulliseltakin. Opin mongoleilta muutamia
hauskoja faktoja heidän maastaan
ja kulttuuristaan. Erityisesti nuoret
mongolit opettivat minulle paljon
kieltään.
Matkan antia voi hyödyntää esimerkiksi jakamalla kokemuksia
maasta ja siellä tehtävästä lähetystyöstä, jolloin Jumalalta kutsun
saaneet tulevat lähetystyöntekijät saattavat saada kipinän lähteä
Mongoliaan.
8
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
Meidän norjalaiset
ystävämme
Norjan luterilainen lähetysliitto, NLM, on tehnyt
yhteistyötä Kylväjän kanssa yli 40 vuoden
ajan. Molemmilla järjestöillä on vahva kutsu
tavoittamattomien tavoittamiseen.
Teksti: Elina Tervonen
Kuva: Kylväjä
N
orjan luterilainen lähetysliitto, NLM, on
Kylväjän suurin ja
pitkäaikaisin yhteistyökumppani. Kylväjää 83 vuotta vanhempi ystävä on raivannut tietä ja ottanut pienemmän
hoiviinsa jo kapaloissa. Siksipä
hyppäämmekin aluksi kultaiselle
60-luvulle.
Pohjoismaisiin opiskelijaliikkeisiin solmitut yhteydet vaikuttavat Ylioppilaslähetyksen (nykyisin OPKO) syntymiseen 1964.
NLM:n lähetyssihteeri Gabriel Eikli ja Oslon seurakuntatiedekunnan kirkkohistorian professori
Carl Fr. Wislöff vierailevat Suomen Raamattuopistolla, ja monet
opiskelijat ymmärtävät saaneensa lähetyskutsun. Ylioppilaslähetyksen piirissä alkaa säännöllinen
ja määrätietoinen lähetysopiskelu. Syksyllä 1966 Ylioppilaslähetys lähettää Liisa Jakkulan (ny-
kyisin Kingma), Ritva Olkkolan
(nykyisin
Olkkola-Pääkkönen)
ja Kimmo Juutilaisen Englantiin
kielikouluun. Lähtijöille kootaan
lähetysrenkaat. Opiskelijaherätyksessä syntynyt lähetys ohjautuu aluksi Kansanlähetykseen,
kun se perustetaan 1967.
Professori Wislöff suosittelee Ylioppilaslähetyksen nuoria
kielikoululaisia NLM:n johdolle. Kansanlähetyksen työ alkaakin Etiopiassa ja Japanissa NLM:n työyhteydessä vuonna 1968.
Kylväjän ja Kansanlähetyksen
jakautuessa 1974 valtaosa Etiopian-läheteistä siirtyy Kylväjään.
Heistä ja Kylväjän Japanin-läheteistä tulee NLM:n työntekijöitä,
ja NLM ottaa vastuun siitä, ettei
suomalaislähettien työkausi pääty kesken. Vuonna 1975 Kylväjä aloittaa työn uudella alueella
Tansaniassa NLM:n työyhteydessä.
JOKSEENKIN sekavasta 70-luvusta selvitään, ja yhteistyö­
NLM:n­kanssa jatkuu luontevasti. Yhteistyötä helpottaa yhteinen
teologinen pohja, luterilainen
ristin teologia. Yhteinen visio tavoittamattomien tavoittamisesta
on vahva. Työ suuntautuu sinne,
missä on vähän kristittyjä ja kirkkoja.
– NLM on 125 vuotta vanha
järjestö, sillä on historiaa, eivätkä he hätkähdä pienistä. Hengellinen ja teologinen syvyys ja viisaus, joka NLM:llä on historiasta,
on ollut tärkeää myös meille suomalaisille. Se pitää lähetystyöntekijänkin hengissä kentällä ja auttaa jaksamaan. Siksi Kylväjä on
siihen työyhteyteen etsiytynyt,
luonnehtii työaluevastaava Tapio
Pokka.
Hänellä on kokemusta yhteistyöstä NLM:n kanssa lähettinä
Japanissa ja viime vuosina työ-
Pohjoismaiset yhteistyökumppanit kokoontuvat säännöllisesti ”Kontaktmöte” -tapaamisiin, joista viimeisin järjestettiin Norjassa 13-16.9.2016. Kokoukset ovat lähetyskumppanuuden ohella näköalapaikka kirkolliseen tilanteeseen ja kehityskulkuihin pohjoismaissa.
aluevastuissa Suomessa. Pokan mukaan yhteistyö
NLM:n kanssa on ollut avointa ja hyvää, jopa sydämellistä.
– Norjalaiset ovat osoittaneet rakkautta ja pitkää
pinnaa suomalaisten kanssa, he ovat yleensä positiivisia ja hyväntahtoisia.
Pokka arvioi, että vaikka suomalaisten ja norjalaisten välit saattavat hetkellisesti viilentyä talviurheilukilpailuja seuratessa, yhdistäviä tekijöitä on
paljon – hengellis-teologisten painotusten lisäksi
ruotsalaisvitsit. Yhteisessä työssä saattaa persoonista johtuen toki olla erilaisia painotuksia aivan yhtä
lailla kuin suomalaistenkin välillä.
VUOSITUHANNEN VAIHTEEN lähestyessä Kylväjä suuntaa uudelle alueelle. Kylväjä työskentelee
Mongoliassa NLM:n yhteydessä vuodesta 1997 vuoteen 2001, jolloin järjestö saa oman rekisteröinnin
maahan. Vuonna 2009 alkaa työ NLM:n yhteydessä Afrikan sarvessa, missä Kylväjä joutuu omilleen
vuonna 2013 NLM:n työntekijöiden lähtiessä maasta.
Yhteistyöstä NLM:n kanssa on Kylväjälle paljon
hyötyä. NLM on luonut työalueille hallinnon ja vastannut muun muassa viranomaissuhteista. Yhteis-
työ helpottaa myös asumiseen, kuljetuksiin ja muihin työkuluihin liittyvissä käytännöissä. Kylväjä on
voinut keskittyä lähettien lähettämiseen.
Molempien järjestöjen tavoitteena on lähettää
lähettejä, jotka opiskelevat kielen ja kulttuurin, ei
vain tukea paikallisia kirkkoja taloudellisesti. Tavoitteena on rakentaa alusta asti itsenäisiä luterilaisia seurakuntia, jotka ovat paikallisten kristittyjen
johdossa. Työn painotus on paikallisten kouluttamisessa ja varustamisessa, jossa raamattukoulutus on
tärkeässä asemassa. Kokonaisvaltaisessa lähetysnäkemyksessä yhdistyvät julistus ja palvelu.
Pohjoismaisten yhteiskuntien ja kirkkojen maallistuminen ja irtautuminen Raamatusta ja luterilaisesta tunnustuksesta ilmenee järjestöjen erilaisina ratkaisuina suhteessa kotimaansa kirkkoihin.
NLM:n ratkaisu on ollut tarjota kirkosta eronneille ja lähetysyhdistystä paikallisseurakuntanaan pitäville mahdollisuus liittyä NLM trossamfunn -yhteisöön.
VUONNA 2016 yhteistyö 125-vuotiaan NLM:n
ja nelikymppisen Kylväjän välillä jatkuu. Viimeisin
avaus NLM:n kanssa on yhteistyö Pohjois-Afrikassa
syksystä 2016.
9
10
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
11
Evankeliumia
jurtasta jurttaan
Kylväjä on tehnyt seurakuntatyötä Mongoliassa lähes
20 vuotta. Tällä hetkellä lähetit tukevat ja rohkaisevat
paikallisia kristittyjä vastuun kantamisessa, kirjoittaa
Mongolian-lähetti Mika Laiho.
Teksti: Mika Laiho
Kuvat: Jussi Valkeajoki
A
siat eivät jää epäselviksi, kun mongolialaiset
työntekijät julistavat
evankeliumia: ristin
Jeesus on ainoa oikea Jumala ja
tie pelastukseen. Me ihmiset etsimme monia teitä, mutta muuta
tietä ei ole. Tätä sanomaa mongolikristityt kertovat innokkaasti,
vaikka heillä on monia arkisia
ongelmia, jotka vievät paljon
huomiota.
Evankelistan armolahja on ilmennyt Mongoliassa ystävien
tavoittamisessa ja uusien evankelistojen koulutuksessa. Evankelistoina toimivat seurakuntien
avainhenkilöt ja vapaaehtoiset
paikalliset, jotka ovat ilmestyneet
kuin tyhjästä ilman lähetystyöntekijöiden suunnitelmia tai erityistä koulutusta.
Ulaanbaatarin Hyvä uutinen
-seurakunnan pastorin Sainaan
mukaan evankeliumin kertominen on helppoa:
– Evankeliumi täytyy kertoa
niin kuin asia on, silloin ihmiset ottavat sen vastaan. Kerromme rististä, emme vain helpoista
asioita. Ihmiset vierailevat perheissä paljon ja kertovat evankeliumia. Täällä on muutenkin tapana kyläillä ahkerasti ja auttaa
ihmisiä arkitöissä.
KRISTILLINEN KIRKKO syntyi Mongoliaan lähes tyhjästä
Neuvostoliiton hajottua. Ensimmäinen luterilainen seurakunta
syntyi vuonna 1995 norjalaisten
aloitteesta. Kylväjän lähetit ovat
olleet mukana työssä lähes 20
vuoden ajan ja nähneet, kuinka
evankeliumi on mennyt eteenpäin.
Tänä aikana kansalliset maallikot ovat paitsi evankelioineet,
myös ottaneet vastuuta Suomessa perinteisesti kirkon virkaan
kuuluvista asioista. Seurakuntalaiset pyörittävät seurakuntia, ja
lähetit ovat taustalla kouluttajina, rohkaisijoina ja suunnan-
näyttäjinä. Maassa on ollut koko
ajan kyselyä ja etsintää.
Eri seurakuntien ja lähetysten
yhteinen Darhanin luterilainen
raamattukoulu on ollut tärkeä
identiteetin luoja sekä tutustuttaja yhteiseen lähestymistapaan ja
oppiin kristillisestä uskosta. Raamattukoulun tapaiseen työhön
on hyvä panostaa jatkossakin.
Kukin lähetti tekee työtä tavallaan, mutta meillä kaikilla on
yhteinen päämäärä viedä evankeliumia eteenpäin. Usein olemme hämmästelleet sitä, miten
vajaan ja puutteellisen omankin osaamisemme kautta työ on
alkanut. Arjessa kaikki on tuntunut välillä aikamoiselta takkuamiselta, ja olemme kokeneet
olevamme hengellisessä vastatuulessa.
Tiimejämme ovat pitäneet toimintakykyisinä runsaat keskinäiset keskustelumme mitä erilaisimmista eteemme tulleista
aiheista.
Mika Laiho (vas. ylh.) puhui vastuunkantajille, jotka siunattiin työhön Arhangain sivuseurakuntiin. Hotont-nimisessä
kylässä hiljattain alkanut seurakunta kokoontuu jurtassa. Häiriin Medee -seurakunnan pastori Idree saarnaa (vas. alh.).
YKSI suuri pioneerikentän ilo
on ollut seurakuntia perustettaessa etsiä Raamatusta keskeistä ydintä ja pyrkiä erottamaan
siitä oma traditiomme. Silloin
huomaa menevänsä oikealle
alueelle, kun perinne vain ohjaa
taustalta mutta ei määrää! Viime
kädessä seurakuntien syntyminen on Pyhän Hengen salattua
työtä.
Meillä suomalaisilla läheteillä
on vielä melko vahva ymmärrys
uskomme sisällöstä. Osaamme
arvioida useimpia oppeja, ehkä
opettaakin niitä. Toisaalta työalueen oloissa on paljon opittavaa kaikille. Tarvitaan sekä sisällöllistä osaamista että käytännön
työtaitoja. Edelleen on käyttöä
myös pioneeriläheteille, jotka
aloittavat tyhjästä.
Lähetin paikka on ennen
kaikkea kulkea paikallisten rinnalla sekä rohkaista heitä tekemään ja ottamaan vastuuta.
Pioneerialueella on hienoa innovatiivisuus ja mahdollisuus kokeilla uusia asioita – tämän avoimuuden toivoisin jatkuvan.
TÄLLÄ HETKELLÄ suurin yhteistyöseurakuntamme Mongoliassa on Arhangain seurakunta.
Yleensä paikalla on sunnuntaisin ainakin 30 henkeä, mutta
joskus tuplastikin. Arhangain
seurakunta aloittaa tällä hetkel-
lä aktiivisesti uusia seurakuntia
kyliin, joissa ei ole toimivaa kristillistä seurakuntaa. Seurakuntia
näyttää syntyvän melkein kalenterin mukaan, eli ennakkoon
päätetään, milloin työ aloitetaan
ja jonkin ajan kuluttua siitä
ihmisiä näyttää kokoontuvan
säännöllisesti. Ilmeisesti kiinnostusta on, mikäli työntekijöitä saadaan. Sivuseurakunnat
kokoontuvat seurakuntatyöhön
varatuissa jurtissa.
Arhangain seurakunnan haaveena olisi aloittaa oma raamattukoulu vuonna 2017. Tapaamani vastuunkantajat sanovat, että
lähettejä ja muita työntekijöitä
tarvitaan työn laajentuessa.
12
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
13
Kokkausta ja
kohtaamista
Lähetystyöntekijä Marija Ijäs pitää ruuanlaittokursseja,
jotta mongolit söisivät ja voisivat paremmin. Myös
kuuntelevalle korvalle ja arkisille neuvoille on tarvetta.
Teksti: Elina Tervonen
Kuvat: Jussi Valkeajoki
M
ongolialainen ruoka on usein yksipuolista
ja vihannekset loistavat poissaolollaan.
Mitä kauemmas maaseudulle mennään,
sitä vähemmän kasviksia syödään.
– Mongolit syövät noin viittä ruokalajia, jotka koostuvat lähinnä lihasta ja vehnäjauhoista. Välillä seassa
saattaa olla porkkanoita tai kurkkua, kertoo Mongolian-lähetti Marija Ijäs.
Marija halusi saada mongolit kiinnittämään enemmän huomiota terveyteensä. Hän aloitti pitämällä kaksi luentoa terveellisestä ruokavaliosta seurakuntalaisille ja heidän ystävilleen.
– Ensimmäisellä kerralla kerroin, mitä ruokia saa
paikalliselta torilta, mikä on terveellistä ja mitä niistä voi valmistaa. Toin mukanani kasviksia ja näytin
vaihtoehtoja. Mongolialaisia ruokia ei tarvitse vaihtaa
muihin, vaan niihin voi lisätä esimerkiksi nokkosta tai
linssejä.
Toisen luennon aiheita olivat veden juomisen tärkeys sekä sokerin ja suolan haitat.
– Moni ei uskonut, että ihon kuivuminen tai vatsan toimimattomuus voivat johtua liian vähästä veden
juomisesta. Ainakin kaksi osallistujaa alkoi kuitenkin
juoda vettä, Marija kertoo.
NYT Marija pitää ruuanlaittokurssia, jolla valmistetaan kasvisruokaa. Osallistujia on viikoittain viidestä
kymmeneen. Ennen jokaista kertaa Marija suunnittelee, mitä ruokaa tehdään ja ostaa ainekset. Yhdellä
kerralla valmistetaan kahdesta kolmeen ruokalajia.
– Haaste on se, että ruoan pitää olla tosi halpaa ja
siksi mitään erikoisia, kalliimpia aineksia ei voi käyttää, Marija sanoo.
Myös kodinkoneiden puute rajoittaa ruokaideoita.
– Mongolit tykkäävät keitoista ja ovat toivoneet niitä, mutta esimerkiksi sosekeittoa on vaikea tehdä ilman sauvasekoitinta. Monella ei ole uuniakaan.
Mongolit tuntevat juureksista ja vihanneksista
usein lähinnä porkkanan, perunan ja sipulin. Melkein
joka viikko Marija tuokin kurssille juureksen tai vi-
kuvateksti
Marija Ijäs (vas.) jakaa muiden äitien kanssa arkipäivän iloja ja suruja Mongoliassa.
hanneksen, jota osallistujat eivät tunne. Näitä ovat olleet ainakin kukkakaali, munakoiso, parsakaali, linssit, pavut, nokkonen ja pinaatti.
– Yksi seurakuntalainen onkin nyt alkanut käyttää
pinaattia perinteisen mongolialaisen ruoan seassa.
MARIJA kohtaa naisia myös kurssin ulkopuolella.
Keväällä hän kävi tapaamassa ja haastattelemassa
paikallisia äitejä valokuvaaja Jussi Valkeajoen kanssa.
Useimmiten hän juttelee äitien kanssa kirkossa.
– Kysyn kuulumisia, neuvon ja autan. Joskus tavataan muuten ja puhutaan esimerkiksi lastenkasvatuksesta, Marija kertoo. – Seurakuntalaiset myös kiinnittävät huomiota siihen, miten me toimimme lastemme
kanssa. Mieheni Nikon esimerkillä jotkut miehet ovat
jopa alkaneet vaihtaa vaippoja!
Mongolit ovat lapsiystävällisiä ja perhekeskeisiä,
mutta paikalliset työajat rajoittavat perheen yhteistä
aikaa. Töitä tehdään yleensä aamusta iltaan kuusi päivää viikossa.
– Ja niin kuin Suomessakin, jotkut vanhemmat
Ulaanbaatarissa viettävät tosi paljon aikaa kännykän
kanssa, Marija harmittelee.
Hänen mukaansa Suomessa mietitään lasten kasvatusta ja tunnetaan syyllisyyttä enemmän kuin Mongoliassa.
– Täällä välillä nauretaan ja välillä riidellään. Mongolit elävät tunteiden mukaan, siitä olen tykännyt.
SAASTEET ovat suuri ongelma Mongolian pääkaupungissa Ulaanbaatarissa. Koteja lämmitetään milloin
milläkin, kamiinaan kelpaavat vaikka vanhat auton
renkaat.
– Täällä ei juuri mietitä, mitä lapset hengittävät,
vaikka lapsikuolleisuus on aika korkea, Marija sanoo.
Toisaalta hän myös ymmärtää paikallisia: kuukausipalkka saattaa olla 200 euroa ja kuukauden hiilet talvella voivat maksaa 45 euroa.
– Silti toivoisin, että paikalliset panostaisivat siihen.
Ulaanbaatarin ulkopuolella aukeaa kirkas, saasteeton taivas ja avaruus, jota reunustavat vuoret. Jotkut
mongolit ovat onnistuneet välttämään kaupungin kutsun ja säilyttäneet vanhan tavan elää.
– Siellä mongolit elävät pitempään kuin kaupungissa, Marija uskoo.
Mongolialaisten äitien tarinoita
• Äitien tarinat on luettavissa Kylväjä-blogissa
osoitteessa www.kylvajablogi.fi
14
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
Kasvamista
vapaaehtoistyössä
Sanan sivu
Olavi Peltola
Teksti ja kuva: Elisa Wathén
M
yyjäisistä näytelmiin ja lastenhoidosta lähetyspiirin vetämiseen. Taloyhtiön
väellekin on järjestetty kahvitus Kylväjän
hyväksi. Tuula Ryhänen Tampereelta on
toiminut kolmella vuosikymmenellä Kylväjän vapaaehtoisena monenlaisissa tehtävissä. Kylväjä tuli vähitellen tutuksi, kun Tuulan kaksi ystävää lähti lähetystyöhön Kylväjän kautta.
- Kylväjässä viehätti terveen raamatullisen opetuksen lisäksi se, että pienessä järjestössä on mahdollisuus oppia tuntemaan ihmisiä. On ollut sellainen olo,
että pieneen järjestöön pääsee myös vapaaehtoisena
paremmin sisälle, mikä on lisännyt yhteisöllisyyden
kokemusta. Vapaaehtoisiin on luotettu, ja monessa on
saanut olla mukana.
ESIRUKOUS on ollut tärkeässä roolissa Tuulalle vuosien ajan lähettäjän tehtävässä.
- Erityisesti lähettäjänä esirukouksen kohdalla olen
iloinnut siitä, että Jumala voi panna sydämelle joitakin asioita rukousaiheeksi ja muistuttaa niistä toistamiseen. Silloin en yritä suorittaa esirukousta, vaan
koen sen Jumalan vaikuttamana toisten ihmisten ja
asioiden kantamisena.
- Joskus meillä oli kolmen naisen Kylväjän rukouspiiri. Kokoonnuttiin työpäivän jälkeen tunniksi rukoilemaan ajankohtaisten lähetysaiheiden puolesta. Keskityttiin aiheeseen eli ei rupateltu muuta eikä juotu
kahvia.
TUULA rohkaisee lähetyksessä omaa paikkaansa etsiviä.
- Luonnollisesti asiasta kannattaa puhua Jumalalle,
mutta ei kannata liiaksi etukäteen lukita käsitystä siitä, millainen paikka voisi olla tai mihin minusta olisi.
Itse olen kokenut, että minua on johdatettu tehtäviin,
joita en aiemmin olisi kokenut omakseni, mutta kun
ne ovat tulleet vastaan, olenkin huomannut, että enpä
15
Herran sana juuri minulle!
R
tainnutkaan tuntea itseäni. Kannattaa luottaa siihen,
että Jumala sittenkin tuntee luomansa parhaiten. Parhaimmillaan voi tuntea iloa siitä, että en purista tätä
itsestäni, vaan tahtomisen ja tekemisen vaikuttaa Jumala.
• Kylväjän vapaaehtoisten ja työstä
kiinnostuneiden iltapäivä Tampereella la
15.10. klo 13–noin 16 Myötätuuli-tilassa
Tammelantorin laidassa, Ilmarinkatu
10. Rohkaisua Sanasta ja yhteisestä
lähetystehtävästä. Miten olla työssä
mukana yhdessä tai erikseen? Mukana
aluekoordinaattori Elisa Wathén ja
kotimaantyönjohtaja Hanna Lindberg.
Tervetuloa!
Jesaja 30
aamatussa on meillä jokaisella varmaankin
joitakin sellaisia kohtia, joiden äärellä toistuvasti koemme: ”Tämähän on Herran sana
juuri minulle. Tätä tarvitsen jälleen!” Minulle
tällainen kohta on Jesajan kirjan luvussa 30. Joka kerta, kun menen sen luokse, koen, etten vieläkään ole
oppinut elämää sen opettamalla tavalla, ja kuitenkin
se tukee ja rohkaisee ihmeellisesti. Se on minulle sekä
lakia että evankeliumia.
Se paljastaa, etten ole oppinut Herran edessä pysymään hiljaa, olemaan rauhallinen ja luottavainen
(30:15 KR38). Miksi aina hosun ja kiirehdin? Miksi
minulla ei ole kunnolla aikaa oikein mihinkään? Miksi asennoidun ikään kuin kaikki riippuisi minun työpanoksestani? Toki tiedän, että kiirehtivän jalka osuu
harhaan, hätikkö eksyy ja kompastuu (San.19:2). Miten vaikeaa onkaan olla Herran edessä hiljaa ja luottavaisena! Siihen minulla on kuitenkin lupa kaikissa
elämäni tilanteissa.
Niin pian suunnittelen ottamatta Herraa lukuun
ja toimin kyselemättä hänen tahtoaan (Jes 30:1,2)!
Haluan saada asiat toimeksi nopeasti oman mieleni
mukaisesti, haluan saada Herralta selvän vastauksen. Ratsastan nopean selässä (30:16 KR38). En malta odottaa, ja niin kiirehdin ajan edelle ja harhaan.
Jumalan sanan mukaan tilanne on aivan toisenlainen. Herrahan tässä odottaa enkä minä. Hän haluaa,
että kaikessa käännyn hänen puoleensa. Hän on armollinen ja jopa ikään kuin kiireesti nousee armahtaakseen (30:18) – minua hätiköivää ja hermostunut-
ta lastaan. Kuinka onnellinen ja autuas saankaan olla,
jos vain maltan odottaa Herraa! Hän ei ole kuuro, ei
mykkä eikä missään tapauksessa voimaton.
Kun huudan häneltä apua, hän aivan varmasti armahtaa, kuulee ja vastaa. Hän pyyhkii kyynelet silmistäni (30:19). Hän tekee tämän kaiken kuitenkin
omalla ajallaan ja tavallaan, eikä ehkä niin kuin minä
toivon ja tahdon!
Hän vie minut hätään ja ahdistukseen, mutta sitten ei hän enää kätkeydy, vaan minun silmäni saavat
nähdä hänet, opettajani (30:20 KR38).
Ennen kaikkea hän sanallaan ohjaa minua niin, etten harhaudu. Hän kyllä ohjaa ikään kuin takaa, huomaamattani. Mutta sen kyllä varmasti huomaan rauhoituttuani, että tässähän se oikea tie on, tätä saan
kulkea. Silloin ei enää tee mieli hosua sinne ja tänne
oman tahdon teille (30:21). Ehkä joudun luopumaan
monesta asiasta ja heittämään pois yhtä ja toista, sellaistakin, joka omasta mielestäni on hyvin rakasta ja
tärkeää (30:22).
Herran johdattaessa saan lopulta nähdä, että hän
siunaa, siemen kasvaa ja sato kypsyy – jopa runsaana (30:23).
Jesajan saama Herran sana päättyy ihanaan lupaukseen pian koittavasta valon ja kirkkauden päivästä. Silloin Herra sitoo kansansa – johon minäkin saan
kuulua – haavat ja parantaa sen ruhjeet ja vammat
(30:26), jotka olivat iskeytyneet matkan varrella. Miten turvallista ja siunattua onkaan olla Herran tiellä –
se on aina armon tie kyyneltenkin keskellä!
16
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
Kaste aloittaa
uuden elämän
Kaste on meille viestiä siitä, että elämäämme
varjostava verho on jo menettänyt voimansa.
Kuolemalla ei ole enää lopullista sanaansa
sanottavana.
Teksti: Jukka Norvanto
Kuvitus: Arja Arasmo
K
ristillinen kaste muistuttaa siitä, että kuulumme ihmissukuun, joka on isämme
Aadamin lankeemuksesta lähtien kadottanut läheisen yhteyden Jumalaan. Syntiinlankeemuskertomuksesta käy ilmi ihmiskunnan
suurin onnettomuus. Ihminen kuunteli käärmeen
kuiskutuksia mieluummin kuin Jumalan ääntä.
Lankeemuksen seurauksena kuolema tuli maailmaan. Sen ensimmäisiä merkkejä oli se, että ihmiset piiloutuivat häpeissään, kun kuulivat Jumalan
lähestyvän. Sen jälkeen tulivat myös riidat ihmisten välille ja keskinäiset syyttelyt. Sen kaiken turmeluksen keskellä mekin edelleenkin elämme. Ei
tarvitse kuin lukea sanomalehtiä tai katsoa uutisia
tv:stä, kun voi todeta, että me elämme kuoleman
alaisessa maailmassa.
JESAJAN KIRJASSA käytetään tästä asiasta erikoista vertausta: ”Tällä vuorella hän repäisee pois
verhon, verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen
joka on levitetty niiden ylle. Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta
kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja
häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra
puhunut” (Jes. 25:7-8).
Jesaja puhuu mielenkiintoisesti kuolemasta ver-
hona, jonka alla me elämme. Samaan tapaan hän
puhuu kuolemasta myös jakeessa Jes. 9:1: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.” Ihmiskunta tuli osalliseksi tästä kuolemasta, kun ensimmäiset ihmiset lankesivat syntiin. Silloin ihmiskunnan ylle lankesi verho. Se
tarkoittaa sitä, että sen jälkeen me emme ole kyenneet näkemään todellisuutta sellaisena kuin se on.
Olemme kuin koko ikämme luolan pimeydessä
oleskelleita valoa karttavia olentoja.
Profeetta Jesaja kertoi muutakin: hän kertoi ajasta, jolloin kuolema on ainiaaksi nielty. Näin hän
ikään kuin jo raotti tuota verhoa paljastamalla, että
jotakin aivan uudenlaista tapahtuisi joskus. Näin
Jesaja johdattaa meidät pääsiäisen riemuun. Hän
näet puhui jo etukäteen siitä voitosta, jota Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus merkitsi kuolemasta, synnistä ja Paholaisesta, paratiisin käärmeestä.
Kuolema on kuoletettu. Sen valta on murrettu.
Siksi profeetta voi puhua myös kyyneleistä, jotka
Jumala itse pyyhkii lopullisesti kasvoiltamme.
KASTEESSA voi nähdä pilkahduksen tuon kuoleman verhon taakse. Raamattu näet liittää toisiinsa kristillisen kasteen ja kuoleman voittamisen.
Kasteesta opettaessaan apostoli
Paavali kirjoittaa: ”Tiedättehän,
että meidät kaikki Kristukseen
Jeesukseen kastetut on kastettu
hänen kuolemaansa. Näin meidät
kasteessa annettiin kuolemaan ja
haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää
uutta elämää, niin kuin Kristus
Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.” (Room. 6:3–4.)
Tämä tarkoittaa, että kolmiyhteisen Jumalan nimeen toimitettu kristillinen kaste tekee ihmisen
osalliseksi Jeesuksen Kristuksen
kuolemasta. Paavali siis opettaa, että silloin, kun Jeesus vajaat 2000 vuotta sitten kuoli ristillä, hänessä kuolivat myös kaikki
kaikkina aikoina eläneet ja elävät
Jumalan omiksi kastetut kristityt.
Tätä on vaikea järjen avulla
ymmärtää.
Jeesus Kristus on hengellises-
sä mielessä jokaisen kristityn isä.
Siksi voidaan sanoa, että kaiken
sen, mitä hän teki, tekivät myös
kaikki kristityt. Ja kun Kristus
kuoli, kuolivat myös kaikki häneen uskossa ja kasteessa liitetyt
ihmiset yhdessä hänen kanssaan.
NYT kuitenkin on totta myös se,
että me olemme vielä monessakin
mielessä elossa. Kauankin Kristuksen yhteydessä eläneessä ihmisessä on vieläkin jäljellä kaikki
se jumalanvastaisuus, joka ihmiskuntaan tuli, kun ensimmäiset
ihmiset lankesivat. Näin kristityn
elämästä tulee taistelutanner.
Me emme vain kuolleet Kristuksen kanssa, vaan me myös
nousimme ylös, kun hän nousi kuolleista. Ja niin kuin Jeesus
Kristus ei enää kuole, ei kuole
myöskään kukaan heistä, joka on
liitetty hänen yhteyteensä kasteen
ja uskon kautta. Kuolemalla on
kuolema voitettu.
Tämän ajatuksen Paavali liittää myös kristilliseen kasteeseen.
Sekin yhdistää kuoleman ja ylösnousemuksen toisiinsa. Näin kaste on meille viestiä siitä, että elämäämme varjostava verho on jo
todellisuudessa menettänyt voimansa. Kuolemalla ei ole enää
lopullista sanaansa sanottavana.
Se on jo kukistettu. Siihen kuoleman voittamisen osallisuuteen ihminen liitetään, kun hänet kastetaan.
Se lienee syynä siihen, että erityisesti lähetyskentillä kasteeseen
liittyy usein suuria sisäisiä taisteluja. Epäjumalia palvelleet ihmiset usein kokevat kasteen olevan
viimeinen vaihe entisestä irrottautumisessa. Siksi kaste on todellinen virstanpylväs lähetystyössä.
18
19
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
Liikkeelle
lupauksiin luottaen
Raamatun lupaukset avaavat uuden näkökulman omaan
lähetyskutsuun. Niihin lupauksiin tarttuen voimme viedä
evankeliumia kaikille kansoille.
H
ei! Olen Veera, 23-vuotias
opiskelija Tampereelta.
Pääsin kesäkuussa kahden Kylväjän työntekijän
mukaan Osloon, yhteistyöjärjestön
Norjan luterilaisen lähetysliiton
(NLM) järjestämään “The Future
of Global Mission” -konferenssiin.
Viikkoon sisältyi lähetysaiheisia
seminaareja,
raamattuluentoja,
nuorallakävelyä Oslon keskustassa, pianon ympärillä laulamista ja
nauramista uusien ystävien kanssa, ja kymmeniä kulttuureja ja kieliä saman katon alla. Yhdistävänä
tekijänä olivat NLM, uskonyhteys
Kristuksessa ja sydämellä ihmiset,
jotka eivät ole kuulleet evankeliumia.
Matkalta jäi paljon pureskeltavaa,
suurimpana Raamatun lupausten
avaama näkökulma omaan lähetyskutsuun. Jeesuksen antama
lähetyskäsky on enemmän ahdistanut kuin rohkaissut minua.
Huomaan, kuinka sitä jatkuvasti
välinpitämättömyydestä, pelosta ja
epäuskosta laiminlyön. Miten niin
suuri tehtävä soveltuu syntiselle
Teksti: Veera Korhonen
Kuvat: Marjaana Kotilainen
ihmiselle? Konferenssin ensimmäisillä luennoilla käsiteltiin muun
muassa Ilmestyskirjan seitsemättä
lukua ja lähestyttiin aihetta Jumalan sanan lupauksista käsin.
“Tämän jälkeen minä näin, ja
katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat
valtaistuimen edessä ja Karitsan
edessä puettuina pitkiin valkeihin
vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään…Nämä ovat ne, jotka siitä
suuresta ahdistuksesta tulevat, ja
he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä”. (Ilm.
7:9,13–14.)
Tässä kuvataan sitä ihmisjoukkoa, johon mekin toivomme kerran
kuuluvamme; niitä, jotka ovat uskossa Kristukseen päässeet perille.
Näiden sanojen mukaan siinä joukossa on todella ihmisiä kaikista
kansoista, heimoista, ihmisryhmistä ja kielistä. Luennoilla avautui
näkökulma siitä, että saan lukea tämän lupauksena tulevasta. Vaikka
vielä näemme maailmassa keskeneräisen työn, Jumala on kuitenkin
uskollinen ja täyttää sen, minkä lupaa, eikä hän viivyttele. Saamme
luottaa hänen tahtoonsa pelastaa
ihminen, ja lupauksiin tarttuen viedä sanomaa Jeesuksen ristintyöstä kaikille kansoille. NLM:n ulkomaantyön johtaja Hjalmar Bø esitti
lopuksi nämä kysymykset, jotka jätän nyt sinulle: Kenet sinä näet tässä suuressa joukossa? Onko jotain
ihmisryhmää tai kansaa, jonka Jumala on antanut sinun tai seurakuntasi sydämelle?
Nuorten edustajia Itä-Aasian maista ja Pohjoismaista lähdössä Oslon konserttitalolle lähetysliiton 125-vuotisjuhlaan,
Veera kolmas oikealta.
JÄITKÖ ILMAN OPISKELUPAIKKAA?
Futisripari 2017
Tässä sinulle mahdollisuus: PK International. Linja on
tarkoitettu sinulle 18–26-vuotias nuori aikuinen, joka
haluat opiskella Raamattua ja saada ainutlaatuisen näkökulman kansainväliseen työhön. Opiskeluun sisältyy
noin kahden kuukauden opintomatka ulkomailla.
Haluaisitko yhdistää rippikoulun ja jalkapallon?
Futisripari on tarkoitettu harrastelija- ja kilpatasolla
pelaaville tytöille ja pojille. Leiri järjestetään
5.–11.6.2017 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa.
(Lisäksi päivätapaaminen 11.3. ja ennakkoleiri 12.–14.5.)
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: nuoret.sro.fi
Lähetysyhdistys
Hakulomake ja lisätiedot: sro.fi
KREIKAN RIPARI 2017
Mainio mahdollisuus!
Seuraavat lähijaksot Suomen Raamattuopistolla:
21.-22.10.2016, 24.-25.3.2017, 21.-22.4.2017
Lisäinfoa ja hakulomake: kylvaja.fi > Nuoret
Kreikan riparilla tutustutaan
kristinuskon perusteisiin
Paavalin jalanjäljissä!
Kaksi jaksoa Suomessa
(10.-12.3. ja 5.-7.6.) ja viikko
Kreikassa (7.-14.6.). Konfirmaatio on 17.6. Kauniaisissa.
Lisätietoja: nuoret.sro.fi
20
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
21
Talous
Sambuudanzan
urheilee tosissaan
Teksti: FLOM in Mongolia
Kuva: Jussi Valkeajoki
nostus oppia itsekin. Olen työntänyt kuulaa ja heittänyt keihästä vuodesta 2009 lähtien.
Mitkä ovat parhaat urheilusaavutuksesi?
Olen Aasian ja Tyynenmeren vammaiskisojen hopeamitalisti. Rion paralympialaisiin en voinut osallistua
kyynärpäävamman takia.
Miten olet osallistunut Kylväjän
vammaishankkeeseen Arhangaissa?
Olen Arhangain maakunnan vammaisten komitean
johtaja. Komiteamme on Kylväjän ylläpitämän Arhangain vammaisten tukihankkeen pääyhteistyökumppani. Järjestämme yhdessä koulutusta sekä teemme
yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa.
Sambuudanzanin lajeja ovat keihäänheitto ja kuulantyöntö.
Kuka olet?
Nimeni on Sambuudanzan. Olen 36-vuotias Arhangain maakunnan vammaisten komitean johtaja. Vammauduin joulukuussa 2012 kultakaivoksessa sattuneessa maanvyörymässä, minkä seurauksena käytän
pyörätuolia.
Miten vammautuminen vaikutti elämääsi?
Vammaisilla on paljon vaikeuksia Mongoliassa. Maaseudulla on suuri tiedonpuute asioista, lisäksi liikkuminen on vaikeaa erilaisten esteiden takia.
Miten päädyit mukaan vammaisurheiluun?
Nautin todella penkkiurheilusta. Sitä kautta heräsi in-
Millainen tilanne vammaisilla ihmisillä on nyt
Arhangaissa?
Arhangain vammaisten tukihanke on monella tavoin
auttanut vammaisia sekä edistänyt vammaisten kansalaisjärjestön valmiuksia, auttanut tulonhankinnassa
sekä liikeyritysten käynnistämisessä. Maakuntamme
vammaisten asema on kohentunut suuresti. Tilanne
on paljon parempi kuin aikaisemmin. Olemme kiitollisia, että Kylväjällä on tällainen vammaisten asemaa
parantava hanke.
Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on?
Toivon voivani osallistua seuraaviin mestaruuskilpailuihin: 2017 MM-kilpailut, 2018 Aasian festivaali, 2019
MM-kilpailut ja 2020 Paralympialaiset.
Mitä terveisiä haluaisit lähettää lehden lukijoille?
Kiitos, kun tuette Arhangain läänin vammaisia ihmisiä.
”J
o ennen aamun koittoa huudan apuasi,
sinun sanaasi minä
panen toivoni.” (Ps.
119:147)
Loppukesä ja syksy ovat olleet
lahjoitusrintamalla hieman aiempia kuukausia hiljaisempia, mikä
näkyy myös rahavarojen hiljaisena vähenemisenä. Kuukausittaiset
vaihtelut ovat toki normaali-ilmiö,
mutta tällä hetkellä alenema näyttää jatkuvan vielä kolmen kuukauden jälkeenkin. Ilman syyskuun
loppuun osunutta hankerahoituksen ennakkoerää olisivat rahavarat
syyskuussa pudonneet vuoden alhaisimmalle tasolle.
Yllä olevasta taulukosta näkyy
rahavarojen tilanne kuukausien lo-
pussa (syyskuun 2016 lukema on
päivältä, jolloin lehti lähti painoon,
pari päivää ennen kuunvaihdetta). Vaikka viime vuonna ja tämän
vuoden alkupuolella on lähetyskannatuksessa ollut kasvua, emme
vielä useimmissa kuukausissakaan
saa tuloilla katettua kaikkia menoja. Säännöllisesti lahjansa antavia
tarvittaisiin siis vielä lisää.
Kutsumuksemme on olla lähetystyöntekijöitä lähettävä lähetysjärjestö ja tehdä työtä siellä, missä
on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja. Työtä tehdään yli
kymmenessä maassa ja tänä syksynä saimme laajentaa työtä Pohjois-Afrikkaan. Viime vuoden lähetyskurssilaiset ovat pääosin
aloittaneet työkautensa ja syys-
kuun alussa on jälleen käynnistynyt uusi lähetyskurssi.
Työ siis jatkuu Herran armon
varassa, hänen sanansa lupauksiin
turvaten. Tahdomme kutsua mukaan tähän samaan työhön, vastuunkantajaksi omalle paikalle lähetystehtävässä.
Siunattua syksyä toivoen,
Petri Javanainen
talousjohtaja
PS. Oletko jo osallistunut syksyn
keräykseen erityisprojekteille seurakuntatyöhön Itä-Aasiassa, kiinankieliseen julkaisu-ja koulutustyöhön tai kielityöhön Nepalissa?
Lue lisää www.kylvaja.fi/lahjoita.
Näin tuet Kylväjän työtä taloudellisesti:
Pankin välityksellä: Valitse kohde jota haluat tukea ja katso tukiviite Kylväjän kotisivujen Lahjoita-osion
viitenumerolaskurilla tai soita Kylväjän toimistolle p. (09) 2532 5400. Tee lahjoitus tukiviitettä käyttäen Kylväjän
tilille FI57 4405 0010 0212 96.
Puhelimella: Soita numeroon 0600 03050. Puhelun hinta on 25,3694 euroa. Lokakuun lahjat kohdistetaan
erityisprojektien tukemiseen.
22
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
Turun arkkihiippakunta
9.10.
Rauma, klo 14 seurat Torpolla (Kanervatie 9), Keijo Rainerma, Risto Torpo, Jarmo Mäki-Mikola
17.-21.10.
Naantali, Jurttaesittelyjä Naantalin seurakuntatalolla,
katso tarkemmin paikallisista seurakuntatiedoista
24.10.
Turku, klo 18 Kylväjä-piiri Martin seurakuntatalolla,
”Rakentamassa Siperiaan”, Matti Hyttinen
29.10.
Pori, klo 15 Kylväjä-piiri seurakuntakeskuksessa,
rukoillaan lähettien, työalueitten ja omien asioitten
puolesta
30.10.
Pori, klo 10 messu Länsi-Porin kirkossa, Kaukasian-lähetti, Tanja Häkkinen, kirkkokahvit ja lähetystilaisuus
”Kaikuja Kaukasiasta”, Kaukasian-lähetti
30.10.
Pori, klo 17 lähetystilaisuus Länsi-Porin kirkolla, raamattuopetusta ja lähetyselämää, Tanja Häkkinen, Jarmo Mäki-Mikola
3.11.
Aura, klo 13 lähetyspiiri Auran seurakuntatalolla, Jarmo Mäki-Mikola
5.11.
Kankaanpää, klo 16 lähetysilta, Torikulma, Hanna
Lindberg
5.11.
Kankaanpää, klo 18 nuortenilta, Papis, Hanna Lindberg
6.11.
Noormarkku, klo 10 messu Noormarkun kirkossa,
Jarmo Mäki-Mikola, Kari Penttinen, Missio-kuoro,
kirkkokahvit ja lähetyshetki messun jälkeen kirkon
seurakuntasalissa
Kylväjän vapaaehtoisten ja työstä
kiinnostuneiden iltapäivä Tampereella
Lauantaina 15.10. klo 13-n.16 Myötätuuli -tilassa Tammelantorin
laidassa, Ilmarinkatu 10.
Rohkaisua Sanasta ja yhteisestä lähetystehtävästä. Miten olla työssä mukana yhdessä tai erikseen? Mukana aluekoordinaattori Elisa
Wathén ja kotimaantyönjohtaja Hanna Lindberg. Tervetuloa!
Jeesus Israelille -seminaari
Su 30.10. Lähetysseurakunnassa, Iso Roobertinkatu 24, Helsinki
14.00 Juutalaisen pianomusiikin juuria, pianisti Harri Saarinen
14.45 Klezmer juutalaisten musiikillisessa perinteessä, Kiovan
messiaanisten juutalaisten Kemo-ryhmä
15.30 Lounas/välipala (omakustanteinen) alakerrassa Roba
Café:ssa
16.15 Juutalaisen viulumusiikin juuria, viulisti Serguei Popov
17.00 Messiaaninen jumalanpalvelus ja ylistys Israelissa, Irit
Iffert ja Jael Kalisher, Juval-taidekoulu, Jerusalem
18.00 LCJE-/JUST-tiedotusta
18.15 Välipalatauko, Roba Café
19.00 Yhteistä ylistystä ja iloa - Messias on tullut! - Musiikintäyteinen ilta yhdessä useiden iltapäivällä esiintyneiden taiteilijoiden kanssa, puhe: Juha-Pekka Rissanen, kolehti.
Osallistumismaksu: 20 € työssä käyvät, 15 € opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät (sis. kahvit ja lounaan).
Ilmoittautuminen 26.10. mennessä: israelseminaari@patmos.fi,
Raili Vilhunen, p. 09 856 749 88.
Järjestäjä: JUST, Lausannen liikkeen juutalaisevankelioinnin
Suomen työryhmä
K Y L VÄ J Ä 1 0 / 2 0 1 6
6.11.
Merikarvia, klo 10 messu kirkossa, Matti Hyttinen, Tom
Broberg, kirkkokahvit ja lähetystilaisuus messun jälkeen seurakuntatalolla
30.10.
Ylitornio, klo 10.30 messu kirkossa, Alkkulanraitti 8,
”Kahden valtakunnan kansalaiset”, saarna Niko Seppä
6.11.
Eura, klo 10 messu Euran kirkossa, Risto Torpo, Simo
Koivunen, messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetyshetki
seurakuntatalolla
6.11.
Posio, klo 10 messu kirkossa, Taivalkoskentie 28, saarna Niko Seppä, Kylväjän valtakunnallinen kolehtipyhä,
esillä urheilulähetystyö Mongoliassa
6.11.
Pori, klo 10 messu Teljän kirkossa, messun jälkeen
kirkkokahvit ja lähetyshetki, Hanna Lindberg
Tampereen hiippakunta
Mikkelin hiippakunta
9.10.
Lappeenranta, klo 10 Lähetyskahvila Puodin ja Pannun
12-vuotisjuhla Lauritsalan seurakunnassa, jumalanpalvelus, jonka jälkeen keittolounas ja lähetysjuhla, mukana Sanna Erelä ja Hanna Räsänen
19.10.
Kuusankoski, klo 17.30 Lähetystyö tutuksi: Juutalaisille ensin. Seurakuntatalo, Valtakatu 43. (klo 17.30
kahvit ja klo 18-19.45 luento + keskustelu) Tikvah-duo,
Hanna Lindberg
9.10.
Akaa, klo 10 messu Viialan kirkossa, saarna Matti
Hyttinen, messun jälkeen lähetyslounas, klo 18 lähetystilaisuus
9.10.
Tampere, Kalevan kirkko, sali 1 klo 15 Jeesus maailmalle -piiri, vieraana Jorma Satama
16.10.
Forssa, klo 10 messu Forssassa, saarna Matti Hyttinen, messun jälkeen lähetystilaisuus ja seurakunnan
uusien työntekijöiden esittäytyminen
23.10.
16.10.
Kangasala, klo 10 messu Kuhmalahden kirkossa. Sadonkorjuun kiitosjuhla. Liturgi Markku Viitala, saarna
Mikko Puhalainen. Messun jälkeen uutispuuro ja kirkkokahvit Pentosalissa
17.10.
Forssa, klo 11 lähetyspiiri Ystävän kammarissa, Matti
Hyttinen
19.10.
Tampere, klo 18.30 Urheilutyön ilta yliopiston kappelissa
30.10.
Tampere, Messukylän kirkko klo 10, jumalanpalvelus,
mukana Anitta Lepomaa
6.11.
Lahti, klo 10 Jumalanpalvelus Launeen kirkossa, kirkkokahveilla Kylväjän kuulumisia, Tampereen aluekoordinaattori
6.11.
Tampere, Kalevan kirkko, sali 1 klo 15 Jeesus maailmalle -piiri, SLEYn Japanin-lähetti Tiina Latva-Rasku
Oulun hiippakunta
23
6.11.
Jyväskylä, klo 10 messu Säynätsalon kirkossa, Saarnatie 1, Kylväjän kirkkopyhä, saarna Erkki Puhalainen,
kirkkokahveilla ajankohtaista Kylväjän työstä, Erkki
Puhalainen
6.11.
Vaasa, Kylväjän kirkkopyhä, klo 10 Jumalanpalvelus
Vaasan kirkossa, saarna T. Skyttä, klo 14 pieni srk-sali
Raamattutunti ”Jeesus ja hyvä elämä”, urheilulähetyksen näkymiä ”Urheilemalla hyvää elämään”, T. Skyttä
6.11.
Viitasaari, klo 10 messu kirkossa, saarna Marjaana Kotilainen, kirkkokahveilla ajankohtaista Kylväjän työstä,
Kotilainen
Helsingin hiippakunta
9.10.
Helsinki, klo 10 Paavalin kirkko, Jumalanpalvelus, kirkkokahveilla Kylväjän kuulumisia, Kaukasian-lähetti
Mikkeli, klo 15 Yhteisen leivän jaamme -messu, Lähemäen seurakuntakoti, Paukkulantie 27, Hanna
Räsänen, yhteistyössä SRO, Etelä-Savon kansalähetys
ja Kylväjä
9.10.
Vantaa, klo 10 messu Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1,
saarna Janne Sironen, Kylväjän kirkkopyhä -lähetyskahvit, puhallinyhtye Serpentti
6.11.
Lappeenrannan kirkko klo 18, uusien virsien lauluilta,
mukana Anitta Lepomaa
26.10.
Helsinki, klo 12.30 Kamppi, Salomonkatu 17 D, 2. krs.
”Kristitty ja väärät opettajat”, 2. Piet. 2, Tampereen
aluekoordinaattori
6.11.
Savitaipale, klo 18 messu Savitaipaleen kirkossa, Matkaajat-lauluryhmä, saarna Hanna Räsänen
7.11.
Lappeenranta, klo 14 Kylväjä-piiri, Lähetyssoppi, Koulukatu 10
1.11.
Helsinki, klo 17 Tiililä-seura, Suomen teologinen instituutti, Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs. Juhani Forsberg:
Uskonpuhdistuksen juhlavuosi tulee – mitä toivon ja
mitä pelkään
6.11.
Porvoo, klo 10 Tuomiokirkko, saarna Pekka Mäkipää,
Kylväjän lähetysjuhla seurakuntakeskuksessa: Urheilulähetystyö, Pekka Mäkipää, Juhana Sihvo, Lundinkatu 5
Kuopion hiippakunta
9.10.
Kajaani, klo 15 Jukka Norvanto, intoa Raamatun lukemiseen, Viinibaari Maria P, Kauppakatu 15
6.11.
30.10.
Kontiolahti, klo 10 Messu, lähetyslounas ja -juhla
urheilulähetystön merkeissä, Hanna Räsänen, katso
tarkemmat tiedot seurakunnan ilmoituksista
Vantaa, klo 10 messu Rekolan kirkossa, Kustaantie 22,
saarnaa Janne Sironen, Kylväjän kolehtipyhä – lähetysjuhla Bangladesh, Aili-Maria Manninen
9.11.
Helsinki, klo 12 Lähetyksen tietoisku, Annankulma, Annankatu 14 D, Janne Sironen
Lapuan hiippakunta
Espoon hiippakunta
6.10.
Hyvinkää, klo 18 Hyvinkään srk:n miesten lähetystoimipiste, Hyvinkään kirkon työkeskus, Reijo Huuskonen:
Matkakertomus Mongoliasta
8.10.
Hyvinkää, klo 10 srk-keskus, Hämeenkatu 16, Lähetyksen päivä, Kristinusko tunnetuksi Itä-Aasian yliopistoissa, Paulos Huang, Janne Sironen
Muurame, klo 21 iltakirkko, Muuramen kirkko, Liisa ja
Mikko Puhalainen
24.10.
Espoo, klo 14 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2,
Lähetyspiirissä Japanin-terveisiä. Terttu Nurmi, Arja
Gröhn
26.10.
Espoo, klo 18 Tapiolan kirkko, lähetysraamattupiiri
30.10.
Järvenpää, klo 18 seurakuntasali, Jukka Norvanto Raamattuopetus, omatekoinen hurskaus (Kol. 2:6-23)
2.-7.10.
Äänekoski, jurtta vierailee, kts. tarkemmat tiedot seurakunnan ilmoituksista
6.10.
Jyväskylä, klo 17 NNKY:n tilat, Viron-piiri, mukana V.
Pasanen ja Turtiaiset ja Viron-matkamuistelut
7.10.
Muurame, klo 18 nuortenilta, seurakuntatalo, Liisa ja
Mikko Puhalainen
7.10.
8.10.
Oulu, klo 17.30 Opko, Tuiran kirkko, Maininki-sali, Myllytie 5, ”Kuka on Isä?” Tapio Pokka
9.10.
Muonio, messu klo 11, ”Jeesuksen lähettiläät”, saarna
Niko Seppä. Messun jälkeen Kylväjän lähetystilaisuus
seurakuntakodilla, Puthaanrannantie 19
12.10.
Oulu, klo 18.30 Evankeliset Opiskelijat, Pyhän Luukkaan
kappeli, Yliopistokatu 7, ”Luojan suuri kunnia”, Niko
Seppä
15.10.
Oulu, klo 17.30 Opko, Tuiran kirkko, Maininki-sali, Myllytie 5, ”Kuka on Poika?” Niko Seppä, Tomi Koho
9.10.
Saarijärvi, klo 10 messu kirkossa, jonka jälkeen lounas
ja Puhalaisen perheen tulotilaisuus
16.10.
Lumijoki, klo 10 messu, Ylipääntie 15, saarna Niko Seppä, messun jälkeen lähetystilaisuus seurakuntatalolla:
Aittojen kuulumisia Kaukasian-työssä
10.-14.10.
Viitasaari, jurtta vierailee, kts. tarkemmat tiedot seurakunnan ilmoituksista
23.10.
Jyväskylä, klo 16 Neulas-messu Neulaskodilla Pihkatie
4, Erkki Puhalainen, Esa Jurva.
16.10.
Oulu, klo 15 opetusseurat vanhassa pappilassa, Asemakatu 6 (Juhlahuoneisto), ”Minkä varaan rakentaa
elämää?” Juhani Seppänen, Niko Seppä ym.
23.10.
Äänekoski, klo 10 messu Suolahden kirkossa, Katvelankatu 1, Kylväjän kirkkopyhä, saarna Marjaana Kotilainen, kirkkokahveilla ajankohtaista Kylväjän työstä, Lauri Montonen, Marjaana Kotilainen ja kotiseutulähetit
26.10.
Äänekoski, klo 12 Suolahden kirkon nuorisotiloissa,
Viron-työn kohtaamispaikka, matkakuvia
17.10.
Raahe, klo 18 srk-kodin pieni sali, Kirkkokatu 10, lähetystilaisuus, jossa nimikkolähettien kuulumisia, sekä
tilannekatsaus Lähetyksen kesäpäivien suunnitteluun,
Niko Seppä, Henri Oksanen ja vastuunkantajia
19.10.
Liminka, klo 18 lasten kymppisynttärit ja lähetystilaisuus, jossa esillä lehtimaja, mukana Niko Seppä
27.10.
Vaasa, klo 19 Pieni seurakuntasali, Koulukatu 26, Jeesus maailmalle -piiri, Timo Holmlund
22.10.
Oulu, klo 17.30 Opko, Tuiran kirkko, Maininki-sali, Myllytie 5, ”Kuka on Pyhä Henki?” Tomi Koho, Niko Seppä
3.11.
Jyväskylä, klo 17 NNKY:n tilat, Viron-piiri, V. Pasanen
23.10.
Reisjärvi, klo 10 lähetyspyhä, messu kirkossa, Rantatie
13, saarna Niko Seppä, messun jälkeen lähetyslounas
Myyjäiset
Lauantaina 12.11. klo 11-14 Kylväjän toimistolla Tikkurilassa
Tikkuraitti 11 A 2. kerros
Myyjäiset
Tarjolla: suolaista ja makeaa, tavaraa lähetyskentiltä, kotitekoisia
hilloja, mehuja ja leivonnaisia, käsitöitä ja kortteja, kristillistä kirjallisuutta,
kirpputori. 12.11. klo 11-14
lauantaina
Hartaushetki
klo toimistolla
11.
Kylväjän
Tikkurilassa
Tikkuraitti 11 A 2. krs
(Tokmannin tavaratalon yläpuolella.
Tuoreimmat tiedot ja tarkennukset tilaisuuksista löytyvät Kylväjän netti­Sisäänkäynti:
sivuilta www.kylvaja.fi.
Tilaisuudet oven
järjestetään
yhdessä
paikallisten
ovi Tokmannin
vieressä
vasemmalla)
seurakuntien ja Agricola-opintokeskuksen kanssa.
Tarjolla:
suolaista ja makeaa
tavaraa lähetyskentiltä
Kylväjä PL 188, 01301 Vantaa. Osoitteenmuutokset sähköpostilla: osoitteenmuutokset@kylvaja.fi.
Menoa maailmalla
Työntekijöiden kirjeistä
toimittanut Leena Luhtala
Rukousaiheet eivät
pääse loppumaan
Ulaanbaatarin rakennusbuumi alkaa ulottua jo
seurakuntamme alueelle, vaikka matkaa on reilut
7 km ydinkeskustaan. Seurakunta sijaitsee entisessä kaupassa, ja rakennus alkaa näyttää pieneltä
kaiken uuden keskellä. Naapuritontin rakennustöiden takia sähköt ovat olleet usein poikki. Kokoustilamme sijaitsee kaupungin maalla, eikä maankäyttölupaa enää uusittukaan, kun se maaliskuussa
meni umpeen. Nyt eletään siis epämääräisellä jatkoajalla. Itsellä vilistävät mielessä kaikki ne eurot,
joita muutto uusiin tiloihin luultavasti tarkoittaisi.
Takavuosilta muistan, kuinka kovin hankalaa oli
järjestää toimintaa, kun omia tiloja ei vielä ollut.
Olemme kiitollisia Helsingin seurakuntayhtymälle,
joka aikoinaan rahoitti merkittävällä panoksella
tilan hankintaa, jossa emoseurakuntamme Mongoliassa on saanut toimia useita vuosia. Nyt kannattaa rukoilla seurakunnan toimitilojen puolesta
sekä myös seurakunnan vetäjien puolesta, joita
kohtaa tuon tuostakin jokin inhimillisesti ylivoimaiselta tuntuva tilanne.
Huh, hellettä!
Täällä on läpi elokuun jatkunut 34–38 asteen helle. Vasta illalla pimeyden laskeutuessa alkaa hieman viilentyä, jolloin ihmiset jalkautuvat kaduille
ja puistoihin viettämään aikaa ulkona. Jos lapset
erehtyvät menemään ulos päivän kuumimpaan
aikaan, he palaavat takaisin sisälle 15 minuutin
päästä janoisina ja läähättäen.
Näilläkin ilmoilla miehet yleensä edelleen pitävät
pitkiä housuja. Kulttuuri on muuttumassa pikkuhiljaa, mutta joka tapauksessa en ole vielä tähän
päivään mennessä kertaakaan kävellyt kaupungilla sortseissa. Myös paikallisilta kuumuus vie voimia. Tuntuu uskomattomalta, kuinka he helteen
keskellä juovat pitkin päivää vain teetä. Se kuulemma tuo viilentävän olon, koska kuumaa juomaa juodessa ympäröivä ilma tuntuu viileämmältä. Jostain syystä meille kikka ei tunnu toimivan.
Mikä on mustikka?
Sain myös uuden idean diakoniatyöhön: vien seurakuntalaisia ja muitakin ystäviä mustikka- ja sieniretkille, kun nyt on niiden aika. Kerran teimme
jopa kahden päivän mustikkaretken yli sadan kilometrin päähän korkealle vuorelle.
Kiitollisin mielin palasimme kaupunkiin poimittuamme kukin 10–18 litraa mustikoita. Meiltä
kysyttiin, poimimmeko tshernikaa (sanasta tshernij=musta) vai golubitsaa (sanasta goluboi=vaaleansininen). Olen oppinut, että mustikka kasvaa
korkealla ja on pieni, musta marja matalassa
varvikossa. Golubitsa kasvaa alempana korkeana varvikkona, ja sillä on suuri, vaaleansininen
marja. No, onhan meillä Suomessakin juolukka,
joka kasvaa korkeassa varvikossa ja sen marja on
suurempi kuin mustikan, mutta ei asia ole näin
yksinkertainen. Venäläiset ystävät sanovat, ettei se
ole tshernikaa, mitä minä Suomessa poimin mustikkana, vaan se on golubitsaa. Ja totta onkin, että
suomalaisen mustikan väri on vaaleamman sininen kuten golubitsalla. [Toim. huom. tshernika on
mustikka ja golubitsa on juolukka.]