kainuun kestävän energiankäytön

Transcription

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN
TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020
Kainuu Sustainable Energy Action Plan (SEAP) under Covenant of Mayors
1
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
N SEAP | BENVIROC OY 2014
!
KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA
VUOTEEN 2020
Kajaani 2014
Kansikuva: kainuu.fi
2
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Credits
SEAP preparation: BENVIROC Oy (Emma Liljeström, Suvi Monni, Juha Kukko), 2014
SEAP preparation regional steering committee:
Organisation and rôle
Regional Council of Kainuu
Persons
SEAP implementer, adhering to the
Covenant of Mayors
Environmental authority for Kainuu
and SEAP regional stakeholder
Local municipal authority, SEAP
regional stakeholder
Jouni Ponnikas
Hannu Heikkinen
University of Oulu
Energy Thematic Programme, SEAP
implementer
Kainuun Etu
STEP project partner; SEAP good
practice transfer coordinator; SEAP
implementer
Timo Karjalainen
Kaarina Prittinen
Tuomo Tahvanainen
Silja Keränen
Ninetta Chaniotou
ELY Centre
City of Kajaani
Unto Ritvanen
Tarja Laatikainen
Paula Malinen
3
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Table of contents
Credits ................................................................................................................................... 3
Table of contents.................................................................................................................... 4
Tiivistelmä ............................................................................................................................. 6
Summary of SEAP implementation plan and its background........................................................ 8
Background ........................................................................................................................ 8
The context of the SEAP in Kainuu ...................................................................................... 13
Implementation of SEAP measures ..................................................................................... 14
Monitoring of the actions/measures .................................................................................... 22
Linking the Kainuu SEAP to Kainuu RIS3 ............................................................................. 25
Käsitteet ja lyhenteet ............................................................................................................ 28
1. Johdanto .......................................................................................................................... 31
2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa ....................................................... 32
2.1 Nykyiset ilmastohankkeet ............................................................................................. 32
2.2 SEAP:n laadintaprosessi ............................................................................................... 34
2.3 SEAP osana STEP -hanketta.......................................................................................... 34
3. Energia- ja päästötaseet .................................................................................................... 35
3.1 Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus .................................................................... 35
3.2 Energiankulutus ja päästöt 2009 ................................................................................... 36
4. SEAP:n tavoite ja toimenpiteet ........................................................................................... 38
4.1 Tavoitteen asettaminen ................................................................................................ 38
4.2 Elinvoimainen Kainuu ................................................................................................... 38
4.3 Älykkään erikoistumisen strategia (RIS3) ....................................................................... 41
4.4 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ..................................................................... 44
4.5 Toimenpidekortit ......................................................................................................... 46
4.5.1 Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen .................... 48
4.5.2 Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen........................... 50
4.5.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus ..................................................................... 51
4.5.4 Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus ..................................................... 52
4.5.5 Uusiutuvan energian osuuden lisääminen................................................................. 53
4.5.6 Energiatehokas maankäytön suunnittelu .................................................................. 56
4.5.7 Kevyen liikenteen edistäminen ................................................................................ 57
4
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
4.5.8 Joukkoliikenteen kehittäminen ................................................................................ 58
4.5.9 Liikkumistarpeen vähentäminen .............................................................................. 59
4.5.10 Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen .............................................. 60
4.5.11 Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa............................................... 61
4.5.12 Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen.............................................. 62
4.5.13 Lisätoimenpide 1: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna ................................... 63
4.5.14 Lisätoimenpide 2: Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen ...................................... 64
5. SEAP-skenaario 2020 ........................................................................................................ 65
5.1 Skenaarion lähtökohdat ................................................................................................ 65
5.2 Rakennuskanta ............................................................................................................ 65
5.3 Rakennusten lämmitysenergiankulutus .......................................................................... 65
5.4 Kaukolämpö, öljy- ja puulämmitys ................................................................................. 66
5.5 Sähkön tuotanto ja kulutus ........................................................................................... 68
5.6 Tieliikenne .................................................................................................................. 70
5.7 Jätehuolto ................................................................................................................... 71
5.8 Päästökehitys suhteessa tavoitteisiin ............................................................................. 71
6. SEAP:n toimeenpanosuunnitelma ....................................................................................... 74
6.1 Toimenpiteiden toteuttaminen ...................................................................................... 74
6.2 Toimenpiteiden seuranta .............................................................................................. 79
6.3 Sidosryhmäyhteistyö .................................................................................................... 83
6.4 Mahdolliset rahoituskanavat .......................................................................................... 83
Lähdeluettelo ....................................................................................................................... 88
Liite 1 Kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut kaikilta sektoreilta vuonna 2009 ................................. 91
Liite 2 SEAP-sektoreiden energia- ja päästötase 2009 .............................................................. 93
Liite 3 Horisontti-haut ........................................................................................................... 94
5
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Tiivistelmä
Kainuun maakunta liittyi eurooppalaiseen kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien
ilmastosopimukseen maakuntahallituksen päätöksellä 28.4.2014. Ilmastosopimukseen liittyminen
velvoittaa alueen asettamaan vähintään 20 % päästövähennystavoitteen vuoteen 2020 mennessä.
Alueen on lisäksi laadittava kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP, Sustainable
Energy Action Plan) tavoitteeseen pääsemiseksi. SEAP:n toimenpiteiden tulee kattaa rakennusten
ja tieliikenteen energiankäyttö. Lisäksi Kainuun SEAP:iin päätettiin sisällyttää päästökaupan
ulkopuolisen teollisuuden sekä yhdyskuntien jätehuollon päästöt.
Kainuussa SEAP:n tavoitteeksi asetettiin 25 % kokonaispäästöjen vähentäminen vuoden 2009
tasosta SEAP:n sektoreilta. Tavoite on sama kun Kainuun vuoteen 2020 ulottuvassa
ilmastostrategiassa, joka kuitenkin kattoi kaikki Kainuun päästösektorit. Vuonna 2009 maakunnan
päästöt SEAP:n sektoreilta olivat 623 kt CO2-ekv, eli 25 % vähennys merkitsisi noin 156 kt CO2-ekv
vähennystä vuoteen 2020 mennessä. Kainuun päästöt kaikilta sektoreilta olivat 868 kt CO2-ekv, eli
ilmastostrategian mukainen 25 % päästövähennystavoite merkitsisi noin 217 kt CO2-ekv
päästövähennystä.
Kainuussa pyritään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen useilla eri toimenpiteillä. Kajaanin
kaupunki sekä Kainuuseen kuuluvat kahdeksan muuta kaupunkia ja kuntaa vähentävät päästöjään
vesihuollon
energiatehokkuutta
parantamalla,
vaihtamalla
katuvalaistuksen
valaisimet
energiatehokkaisiin LED-valaisimiin, tehostamalla julkisten rakennusten ekotehokkuutta sekä
luopumalla öljylämmitteisistä kiinteistöistä asteittain kokonaan. Kainuun kunnista Kajaani on tällä
hetkellä ainoa, joka on solminut energiatehokkuussopimuksen (KETS/ KEO) työ- ja
elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on, että muutkin kunnat ja kaupungit liittyisivät
sopimukseen ja alkaisivat toteuttaa toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi. Kuntien ja
kaupunkien oman toiminnan energiankulutuksen päästöjen arvioidaan vähenevän toimenpiteiden
ansiosta 11 kt CO2-ekv vuodesta 2009 vuoteen 2020 mennessä.
Uudis- ja korjausrakentamisen ekotehokkuuden parantamiseksi Kainuussa järjestetään ennakoivaa
neuvontaa ja ohjausta. Esimerkiksi Kajaanin rakennusvalvontaan on rekrytoitu LVI-tarkastaja,
jonka vastuualueeseen kuuluu rakentamisen energiaohjaus. Vähähiiliseen talouteen siirtymistä
Kainuu edistää suosimalla puurakentamista ja toimimalla puurakentamisen edelläkävijänä.
Kainuussa käynnistyi vuonna 2013 Motivan koordinoima energianeuvontahanke ja vuonna 2015
maakunnassa käynnistyy ELY-keskuksen rahoittama Ilmastohanke, jossa keskitytään pitkälti niin
alueen asukkaiden kuin viranomaistenkin tiedonlisäämiseen ja neuvontaan. Kouluja ja päiväkoteja
pyritään valjastamaan mukaan ympäristöohjelmiin, jotta ympäristökasvatus olisi mahdollisimman
laaja-alaista ja tavoittaisi kaikki alueen asukkaat ikään, sukupuoleen tai asuinkuntaan katsomatta.
Energianeuvonnan sekä uudis- ja korjausrakentamisen ohjauksen arvioidaan vähentävän päästöjä
68 kt CO2-ekv vuoden 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä, kun energiaa säästetään ja
öljylämmityksestä siirrytään kaukolämmön ja puun käyttöön.
Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisessä on Kainuun suurin päästövähennyspotentiaali.
Kainuun bioenergiaohjelman tavoitteena on, että metsäenergian hyödyntämistaso nostetaan 900
6
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
GWh:iin vuoteen 2015 mennessä. Alueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden yhteenlaskettu
tuotantopotentiaali on yli 1,2 TWh vuonna 2020. Päästövähennyksiä tavoitellaan lisäksi biokaasuja bioöljylaitoksia rakentamalla. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisäämällä tavoitellaan
yhteensä noin 109 kt CO2-ekv päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä.
Henkilöautoilua vähennetään kehittämällä joukkoliikennettä usein eri toimenpitein. Linjaautoliikennettä edistetään parantamalla vuorotarjontaa sekä kokeilemalla uusia joukkoliikenteen
muotoja, kuten kutsu-joukkoliikennettä. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään esimerkiksi panostamalla
kevyenliikenteen väylien talvikunnossapitoon. Liikennebiokaasun tuotantoa ja jakelua edistetään,
ja vuoteen 2020 mennessä pyritään lisäksi sitouttamaan yksi merkittävä toimija, kuten esimerkiksi
paljon henkilöautoja käyttävä Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä,
liikennebiokaasun käyttöön. Tällä tavoin saadaan kehitettyä biokaasun tuotanto-jakeluketjua ja sitä
kautta myös kuluttajat voivat vähitellen siirtyä liikennebiokaasun käyttöön. Lisäksi pyritään
edistämään cleantech-ratkaisujen yleistymistä yksityisautoilussa. Tieliikenteen päästöjen arvioidaan
vähenevän 17 kt CO2-ekv vuoteen 2020 mennessä.
Jätteenkäsittelystä vastaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi. Jätteenkäsittelystä
aiheutuvia päästöjä vähennetään tiedottamalla asukkaita kestävän kulutuksen ja kierrätyksen
merkityksestä. Syntyvän sekajätteen määrää pyritään vähentämään prosentilla vuodessa
asukaslukuun suhteutettuna, ja biojätteen kaatopaikkasijoitusta vähennetään. Toimenpiteellä
arvioidaan saavutettavan noin 10 kt CO2-ekv päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä.
Edellä mainittujen kahdentoista toimenpiteen lisäksi maakunta on valinnut kaksi lisätoimenpidettä,
jotka ovat Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna ja luomu- ja lähiruoan suosion
kasvattaminen. Lisätoimenpiteillä varmistetaan maakunnan elinvoimaisuuden säilyminen ja vihreä
kasvu. Onnistuneesti toteutettuna lisätoimenpiteet kasvattavat Kainuun metsien hiilinielua ja
vähentävät päästöjä.
Vuodelle 2020 tehdyissä skenaariolaskelmissa on otettu huomioon sekä kansalliset toimenpiteet
että SEAP:ssa määritellyt toimenpiteet. Kansallisia, myös Kainuun päästöihin vaikuttavia
toimenpiteitä ovat esimerkiksi kiristyvät rakennusten energiatehokkuusvaatimukset, lait
biopolttoaineiden edistämisestä liikenteessä sekä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön
tuotantotuesta sekä maankäyttöön ja metsiin liittyvät valtakunnalliset ohjelmat ja tavoitteet.
Skenaariolaskelmien mukaan Kainuun päästöt vähenevät SEAP:n sektoreilla 34 % (215 kt CO2-ekv)
vuoteen 2020 mennessä, kun kaikki toimenpiteet toteutetaan. Näin ollen asetettu 25 %
päästövähenemä toteutuisi SEAP:issa mukana olevilla sektoreilla, ja myös kaikille sektoreille
Kainuun ilmastostrategiassa asetettuun tavoitteeseen päästäisiin.
SEAP:n toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vuonna 2015, toimenpiteistä vastaavissa
yksiköissä. Osa toimenpiteistä pohjautuu jo käynnissä oleviin ohjelmiin tai hankkeisiin ja niiden
toteuttamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti. SEAP:ssa esitetään tietolaatikoiden muodossa
hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää suunnitelman toimeenpanossa sekä esimerkkejä
hankkeista, joihin osallistuminen tukisi SEAP:n toimeenpanoa. Kaupunginjohtajien ja alueiden
johtajien ilmastosopimukseen osallistuvat alueet saavat käyttöönsä joukon innovatiivisia
rahoitusmahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää myös Kainuussa. Myös mahdollisia
rahoituskanavia on tarkasteltu SEAP:ssa.
7
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Summary of SEAP implementation plan and its background
Background
Kainuun Etu, as partner of the Interreg IV C 1106 R4STEP project, has benefitted from the good
practice discussion that took place among the STEP project partners. The good practice exchange
and the cooperation with regional stakeholders led to the decision to “import” the STEP good
practices relating to comprehensive energy management plans.
In the STEP project, the good practices contributed under this concept come from Hungary and
Spain and are classified under the first thematic area addressed by the project as follows:



Thematic area 1 Better implementation of sustainable energy policies at local
levelSustainable Energy Action Plan (SEAP) of Budapest, Hungary
Sustainable Energy Action Plan (SEAP) of Martfü, Hungary
Pilot Plans for Rural Sustainable Development, clearly aimed at minimising energy
consumption (less public expense), (Spain)
As mentioned in the STEP Policy Guide1, “In this chapter [i.e. under Thematic Area 1] the roles of
the local governments were presented, because they appear in the market as users and as service
providers. That’s why we take them into account in every planning, furthermore they will be able
to be forerunners to reach the goals. Local authorities, municipalities, can make a significant
contribution to all common energy policy goals, namely sustainability (living environment and
health of citizens), security of supply and competitiveness (economy, employment etc.). Despite
these possibilities, local actors do not have quite so high profile in the EU legislation. There is
considerable diversity among the municipalities. Local authorities have a different degree of legal
powers and responsibilities in climate and energy policy in the EU Member States. Urban, rural and
even peripheral municipalities face quite different challenges. … This needs to be recognised in all
planning. It is an important factor, that the municipalities of countries/regions are very different,
which come from the diverse of cultural/development/historical/economical background. Due to
the diversity, one-size-fits-all solutions cannot be developed and a variety of operation policies and
measures, models, tools and advice needs to be available.”.
In the case of Kainuu, the good practices (GPs) selected to be adapted and adopted, are based on
the two contributions from Hungary, i.e. the SEAPs of Budapest and Martfü elaborated as part of
commitments under the Covenant of Mayors (CoM). Kainuu SEAP is based on regional Climate
Staregies and programmes, for example the the regional Climate Strategy approved in 2011. What
the two STEP GPs brought to Kainuu stakeholders were concrete demonstrations of how a SEAP
can be an instrument of environmental protection & socio economic improvements. In Budapest,
for example, the SEAP has provided an example for renewing the public transport fleet (buses)
through the attraction of inward investment.
1
STEP Policy Guide (2014), Introduction; available at: www.steproject.eu
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
8
Such concrete examples were important for two reasons: first of all they indicate ways to 2finance
the SEAP implemenetation. As it is well known, to date (end of 2014), CoM does not finance SEAP
actions; secondly, they show the implementation of a SEAP can be linked to both behavioural as
well as technological solutions. Taking into account that the development and dissemination of
renewable energy and environmental technologies are priorities of Finland’s innovation and
industrial policies, it implies that SEAP implementation could also have a positive impact on growth
and jobs in Finland and Kainuu.
The latter option is supported by and discussed in a recent document on Finnish Energy Policy 3
which emphasises growth and employment through the exploration of renewable sources of
energy and tailored, contextualised self-sustainining solutions. Another important impact is the
reduction of energy imports and dependence on imported energy. For example between 2008 and
2012 Finland spent some 8,5 billion €, more than 4 % of the national GDP on energy imports 4.
According to a related document (Hyvän energiapolitiikan perusteet – vanhat toimintatavat uusiksi,
October 20145), Finnish energy policy should be built around three principles: 1. Energy policy is
comprehensively adopted in the country (reinforcement of the national scale within a jointly
agreed framework comprising four references: own resource exploration, accessibiltiy and
availability; emmissions control and energy costs); 2. Circular economy optimisation; 3.
Comprehensive energy policy renewal. Importanlty, the report stresses that “Many energy
technologies are currenlty under development, they are evolving. This is the reason why it is very
important that energy applications should always uptake the most recent solutions, those with the
highest technical potential.”
Conforming to these action lines, Kainuu SEAP takes into account both environmental
development parametres.
and
The Good Practice Transfer Plan approved by the STEP project Interregional Steering Committee
(March 2013) was formulated by Kainuun Etu in the context of the STEP project. The decision to
adhere to CoM and to formulate the Kainuu SEAP stems from this plan.
STEP good practice transfer implementation plan: Sustainable Energy Action Plan and joining
the Covenant of Mayors.
2
Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki
Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo Partanen, Markku Wilenius (2014a) Kasvua ja työllisyyttä uudella
energiapolitiikalla, professoriryhmän raportti https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43024; Helsinki 17. helmikuuta
2014. “Monet energiateknologiat kehittyvät tällä hetkellä hyvin nopeasti. Tästä syystä on tärkeää, että
selvitykset nojaavat aivan uusimpaan tietoon eri ratkaisujen nykyisistä ja lähivuosien teknisistä
potentiaaleista”.
3
Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo Partanen, Markku Wilenius (2014a) Kasvua ja työllisyyttä uudella
energiapolitiikalla, professoriryhmän raportti https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43024; Helsinki 17. helmikuuta
2014.
4
http://www.iea.org/textbase/npsum/mtrenew2013sum.pdf; http://www.vatt.fi/policy-brief/2013-01;
http://stats.oecd.org/Index.aspx?DatasetCode=RGRADSTY
5
Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo Partanen, Markku Wilenius (2014b) Hyvän energiapolitiikan perusteet – vanhat
toimintatavat uusiksi, Helsinki 3. lokakuuta 2014.
9
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
1. Good practices imported or part of good practices imported
1.1 Local Sustainable Energy Action Plan of Martfü (SEAP), GP1

PROBLEM: CO2 emissions in Martfü had been worsening for a long time. The two most important
climate protection tasks are: conservation of energy and utilization of local renewable energy.
OBJECTIVES: to increase the proportion of renewable energy sources in the energy supply; also, to
increase of quality of life, create a healthier city environment, increase touristic attractiveness.
BACKGROUND: In 2011 Martfü adopted the SEAP, dealing with the most important aims/proposals
in the long-term (till 2020). The municipality of Martfű committed to renewable energy and the
prepared SEAP deals with RES on the level of companies and households also.

ACTIVITIES: Implementation of the SEAP includes transport, construction, daily life and business
projects; links to RIS3 implementation.
1.2 Better implementation of sustainable energy policies at local level, GP2

PROBLEM: 1) Overall high energy consumption & costs, high CO2 emissions; 2) need to expand &
improve the metropolitan public transportation. OBJECTIVES: Promote energy efficient solutions;
production & application increase of domestic non-fossil fuels. BACKGROUND: National Strategy
Reference Frame of Hungary and its Environment & Energy Operational Programme, priority axis 4.

ACTIVITIES: Comprehensive action with systemic impact: Tram development in Budapest (routes &
infrastructure); retrofit of municipal buildings; intelligent street lightning; modernization
(environment) of municipal vehicle fleet; environmentally friendly, energy-saving district heating;
awareness-raising with active and interactive tools, sustainable & attractive public transport system.
2. Good practice imported as (either one of the options or both may be marked)
2.1 Project
2.2 Policy change
X
Table L5.1 Summary of the good practice transfer and mainstreaming by PP2 Kainuun Etu
Good
Transfer activities
practices
Project & Mainstreaming
transferre
d

Local Sustainable Energy Action  PROJECT: No project transfer;
Plan of Martfü (SEAP), GP1
preparation for project
selection.

Better
implementation
of
sustainable energy policies at  MAINSTREAMING: 1) Regional
local level, GP2
Council of Kainuu sign
Covenant of Mayors; 2)
Municipal or reigonal SEAP
formulated; 3) Activaiton of
Kainuu in CoM & the Baltic
macro region CoM initiative.
Main outputs within STEP
Screening of GPs, analysis,
report on GP selection.
2. 4-5 local meetings.
3. 2-3 national level meetings
4. 2-3 interregional meetings
(includes meeitgn with CoM
office in Brussels)
5. Summary of linking SEAP to
Kainuu and Kajaani climate
strategies.
6. CoM signed by Regional
Council of Kainuu.
7. SEAP
formulated
and
approved.
Good practice transfer costs: 8 000€ staff; 960€ administration; 2 500€ travels; 32 000€ experts (fees,
meetings, travels); Total 43 460€
1.
10
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Figure L5.1 Good practice transfer map, Kainuun Etu Oy, STEP PP2
Table L5.2 Time and action plan of the GP1 and GP2 transfer by PP2
Table 1 Time and action plan of the GP1 & GP2 transfer by PP2
Actions
2013
JanJuly-Dec
June
STEP GP screening
Prioritisation GP1 & GP2
2nd interregional workshop, in depth exchange
Research of the notion of the CoM & SEAP:s
Introduction of the GP transfer to the City of
Kajaani
Introduction of the GP transfer to the Regional
Council of Kainuu
Further discussions with Regional Council of Kainuu
first “green light”
Liaising SEAP to Kainuu and Kajaani Climate
Strategies
Meetings with Finnish cities that are utilising CoM &
SEAP, sharing of experience and benefits
Formal stakeholder GP absorbing team is set up
Expert is assigned / hired to make the SEAP
SEAP draft 1
Meeting with the CoM in Brussels, CoM process
adherence clarifications
Assessment of SEAP draft 1, recommendations,
SEAP draft 2
JanJune
2014
July-Dec
11
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Table 1 Time and action plan of the GP1 & GP2 transfer by PP2
Actions
2013
JanJuly-Dec
June
Signing of the CoM (Kajaani or Kainuu)
SEAP finalised
Local dissemination actions
JanJune
2014
July-Dec
3. Justification for the GP import: added value of the GP to the region and to the related
policies
Kajaani is not member of the Covenant of Mayors. STEP has demonstrated how this voluntary tool could be
useful to the region, and we would like to find ways during STEP to have the city of Kajaani or Kainuu
Region adhere to CoM, and formulate the SEAP. The GP1 and GP2 examples show how SEAP:s can benefit
the environment (target setting), link to development and innovations, and also to complementary policy
tools and funding sources.
The SEAP is financed through the STEP GP transfer budget line that KE has in own budget.
4. Adaptation, localization of the good practice, new project plan
4.1 Objectives of the good practice transfer



To improve municipal/regional energy planning tools.
To benefit from proven good practices from comprehensive community planning tools.
To liaise with European initiatives and benefit from a larger development context, tools and
opportunities.
 Better implementation of energy policy.
4.2 Stakeholders


CoM applier: Regional Council of Kainuu
Institutional stakeholders: City of Kajaani, University of Oulu Energy Thematic Programme, ELY
Centre
 Local steering committee: Jouni Ponnikas (Regional Council of Kainuu), Hannu Heikkinen
(Regional Council of Kainuu), Paula Malinen (City of Kajaani), Timo Karjalainen (University of Oulu),
Unto Ritvanen (ELY Centre), Tuomo Tahvanainen (Kainuun Etu), Silja Keränen (Kainuun Etu),
Ninetta Chaniotou (Kainuun Etu).
 Larger context: Finland, Baltic and EU
5. Implementation location and administrative unit
 Regional Council of Kainuu
6. Start of mainstreamed application after the GP transfer
 January 2015 onwards
7. Contact persons for the good practice transfer

For environmental issues: Silja Keränen, silja.keranen@kainuunetu.fi, +358 44 5514615

For planning issues: Ninetta Chaniotou, ninetta.chaniotou@kainuunetu.fi, +358 445514559

For mainstreaming issues: Jouni Ponnikas (jouni.ponnikas@kainuu.f) and Hannu Heikkinen
(hannu.heikkinen@kainuu.fi) as well as Silja and Ninetta.
12
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
The context of the SEAP in Kainuu
Kainuu region, through the opportunity of good practice (GP) transfer provided by the STEP
project became member of the Covenant of Mayors (CoM) 67.
The CoM adherance application was made by the Regional Council of Kainuu, which, thus, became
the first regional government in Finland to adhere to CoM. The board of the Regional Council of
Kainuu, decided on 28.4.2014 to join CoM, it was registered on the CoM web site on 4.9.2014 and
received approval on 17.9.2014. The Sustainable Energy Action Plan was developed during STEP
project.
For Kainuu, growth and competitiveness options are reflected into the regional smart specialisation
strategy, figure L5.2. The bridge between reducing CO2 emissions (SEAP overarching objective),
competitiveness and growth is found in the priorisation of forest industries, measurement
technology and simulation industry as well as new innovations of bio-economy, eco-efficiency and
low-carbon by the Kainuu RIS3.
Figure L5.2 Smart specialization strategy of Kainuu.
The SEAP formulation was tendered in Kainuu during Sprig 2014. A selection team formed by the
Regional Council of Kainuu and Kainuun Etu evaluated four offers and selected the external expert,
BENVIROC Oy. The task was to produce the SEAP till the end of 2014, i.e. to achieve a clear,
STEP-based good practice transfer and policy instrument improvement.
Once the expert was selected (BENVIROC OY, open tender, Spring 2014), the local steering
committee was formed (see part 4.2 of this attachment). The local steering committee members
are related as per their institutional relevance to the task and reflect the regional development
system in Kainuu, figure L5.3.
6
http://www.energyformayors.eu/en/covenant-of-mayors
Covenant_mayors_may_2008, http://www.energy-cities.eu/IMG/pdf/covenant_mayors_may_2008.pdf; also
COM(2014) EMPOWERING LOCAL COMMUNITIES
7
13
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Implementation of SEAP measures
Kainuu set a target to reduce emissions in SEAP sectors by 25 %, compared to the baseline year
2009. The target was set in line with the Kainuu Climate strategy 2020, even though the Climate
strategy included all emission sectors in Kainuu. The SEAP sectors presented in this report are
municipal buildings, equipment/facilities, residential and tertiary buildings, road transportation,
industry outside the EU emissions trading system and municipal waste management. The total
amount of SEAP sector emissions in Kainuu in 2009 was 623 kt CO2 eq (figure S.1). A 25 %
decline in emissions would mean an emission reduction of 156 kt CO2 eq by 2020. Emissions of all
sectors in Kainuu were 868 kt CO2 eq in 2009. Hence the Climate strategy target calls for an
emission reduction of 217 kt CO2 eq.
Figure S.1 SEAP sectors greenhouse gas emissions in Kainuu in 2009.
Greenhouse gas emissions are reduced by several SEAP measures in Kainuu (table S.1). The city
of Kajaani and eight other towns and municipalities reduce their emissions by improving the
energy efficiency of water and wastewater management, replacing streetlights with ecofriendly
LED-lamps, improving the energy efficiency of buildings and replacing oil heating with other
heating systems. Currently the city of Kajaani is the only municipality in Kainuu that has
committed to an energy efficiency agreement (KETS/ KEO) with the Finnish Ministry of
Employment and Economy. The aim is that other towns and municipalities would adhere to the
agreement as well. Measures targeting municipal energy consumption are expected to lead to an
emission reduction of 11 kt CO2 eq from year 2009 to 2020.
Table S.1 Twelve measures and two additional measures to reduce emissions in Kainuu, targeted
sectors, type of measure and estimated mitigation impact in 2020 compared with 2009.
Number
Action/measure
Sector
Type
of Emission
measure
reduction
(kt CO2 eq)
Measure 1
Reduction of energy Municipal
buildings, Planning,
consumption in the city equipment/facilities
cleantech
11.0
14
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Number
Action/measure
Sector
Type
of Emission
measure
reduction
(kt CO2 eq)
of Kajaani
Measure 2
Reduction of energy Municipal
buildings, Planning,
consumption
in
the equipment/facilities
cleantech
other
eight
municipalities
Measure 3
Steering
of
guidance
construction
renovation
Measure 4
Energy
advice, Municipal
buildings, Behavioural
education, training and equipment/facilities,
campaigns
residential and tertiary
buildings, industry
Measure 5
Increasing the share of Municipal
buildings, Cleantech,
renewable energy
equipment/facilities,
planning,
residential and tertiary behavioural
buildings, industry
109.0
Measure 6
Energy efficient land-use Residential and tertiary Planning
planning
buildings,
road
transportation
incl.
measures
7-9
Measure 7
Promotion of walking Road transportation
and biking – when
suitable
Planning,
behavioural
Measure 8
Development of public Road transportation
transport
Planning
Measure 9
Reducing the need for Road transportation
travel
Planning,
behavioural
Measure 10
Promotion of
production
distribution
biogas Road transportation
and
Cleantech
Measure 11
Promotion of cleantech Road transportation
solutions
in
private
transport
Cleantech
and Residential and tertiary Planning,
for buildings
behavioural
and
67.9
in
3,
16.7
15
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Number
Action/measure
Sector
Measure 12
Reduction of the amount Waste management
of waste and promotion
of recycling and re-use
Type
of Emission
measure
reduction
(kt CO2 eq)
Planning,
behavioural, 9.9
cleantech
Total
214.5
Additional
measure 1
Maintaining the forest carbon sink
Additional
measure 2
Promotion of organic and locally produced food
To improve the energy efficiency of new and renovated buildings, steering and guidance is
organized. For example, staff specialized in eco-guidance of construction have been recruited in
the city of Kajaani. Kainuu aims to be a forerunner in wood construction with the aim to contribute
to the low carbon economy.
Energy advice, education and training for residents and authorities will be carried out as part of
the Climate project, funded by the local ELY-centre starting in 2015. Furthermore, an energy
advisory project coordinated by Motiva started in Kainuu region in 2013. Schools and
kindergartens are encouraged to join national environmental programs. Kainuu strives to achieve
environmental education that reaches all residents. Energy advice, construction guidance and
replacing oil heating with district heating is expected to result approximately in a emission
reduction of 68 kt CO2 eq by year 2020 compared to the baseline year 2009.
The biggest emission reduction potential in Kainuu lies in renewable energy resources. In the
Bioenergy program of Kainuu the target for forest energy use is set to 900 GWh by year 2015.
Wind power plants already planned in the region have a potential capacity of over 1.2 TWh by
year 2020. In addition, emission reductions are pursued with biogas production. Increased use of
renewable energy is expected to yield an emission reduction of 109 kt CO2 eq by 2020.
Several SEAP measures aim to reduce transportation by private car. The attractiveness of public
transport is raised by increased service and by piloting new forms of public transport, such as ondemand bus services. The region will also invest in the maintenance of bicycle routes in the winter.
A significant goal for year 2020 is to engage one major actor to switch to the use of biogas. This
would work as a trigger to develop the production-distribution chain and eventually enable private
car users to switch to biogas as well. Other new cleantech solutions in private transport are also
promoted. The emissions caused by transportation are expected to decrease approximately 17 kt
CO2 eq by year 2020.
Municipal waste management in Kainuu is handled by Ekokymppi. Emissions caused by waste
management are reduced by informing residents about the importance of recycling and
16
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
sustainable consumption. By reducing the amount of waste generated and the amount of biowaste
landfilled, an emission reduction of 10 kt CO2 eq is expected to be reached by 2020.
In addition to the twelve measures mentioned above, Kainuu has determined two additional
measures: (i) to maintain the forests carbon sink and (ii) to raise the popularity of organic and
locally grown food. The additional measures are put in place to secure the vitality and green
growth of the region. Successfully implemented extra emission reductions can be achieved with
these additional measures.
For the scenario calculations for 2020 both national and SEAP actions/measures have been taken
into account. National measures that have an impact on the emission development in Kainuu are
e.g. energy efficiency requirements for buildings, biofuel substitution obligation, national programs
related to land use and forestry and feed-in tariffs for renewable electricity. The calculations show
that SEAP sectors emission in Kainuu will decrease by 34 % by year 2020 when both national level
and SEAP measures are taken into account. Hence both the emission reduction target set in SEAP
and the Climate strategy of Kainuu would be achieved (figure S.2).
Figure S.2 Kainuu’s SEAP sector emissions in 2009 and in the SEAP scenario in 2020. The emission
reduction target of 25 % is indicated by the red line.
The implementation of the SEAP measures begins in 2015. A number of the measures will be
implemented as part of ongoing projects and programmes, such as Kainuu Climate Strategy 2020
or Environmental program of Kainuu 2020, whereas others will be carried out by the responsible
organizations. Furthermore, some measures are to be implemented as part of projects starting in
the next few years, e.g. Kainuu Climate project of the University centre of Kajaani or the project
on Kainuu’s new Public transport plan. Information about existing good practices and projects, that
could facilitate the implementation of Kainuu SEAP are presented in this chapter in blue boxes. The
steering group of SEAP preparation will also be in charge of monitoring the SEAP implementation.
The city of Kajaani and the other eight municipalities in Kainuu are in charge of implementing the
following measures:
17
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!




Reduction of energy consumption in the city of Kajaani
Reduction of energy consumption in the other eight municipalities
Steering of and guidance for construction and renovation
Energy efficient land-use planning
The aim is to mainstream the implementation of the measures as part of normal operations of the
city of Kajaani and the other eight municipalities. The Climate project starting in 2015 will support
the implementation of the measures (box 2). The HINKU-project (box 3) coordinated by the
Finnish Environment Institute (SYKE) supports the climate actions of municipalities and
participation in HINKU could facilitate the implementation of SEAP in the municipalities in Kainuu.
Boxes 4-6 provide examples of good practices as well as other information that can be used in
SEAP implementation.
Box 2: Climate project 2015
Goal: To mainstream climate protection to be a part of the operations of all municipalities and companies in Kainuu to
support the achievement of the 25 % emission reduction target by 2020. In cooperation with companies and the public
sector, proposals for measures to implement low carbon energy solutions will be drawn up.
Information about climate responsibility will be shared on the project webpages, social media and by organizing public
events. Events to share information on means to reduce emissions will be organized in cooperation with other actors.
The project also aims to improve the possibilities of companies to practice business in a climate responsible way and to
help the companies to gain image benefits in so doing.
Duration: January 1 2015 – December 31 2016
Budjet: 160 k€
Funding: Mainly ELY-center of Kainuu (80 %), Kainuun liitto, Ekokymppi, Loiste-group, Vapo Oy, Kuhmon Lämpö Oy,
University of Oulu (self-financing)
Measures in 2015 and 2016:











Guide stakeholders to reduce their emissions
Help all municipalities in Kainuu to start the compilation of their own climate strategies and make concrete
suggestions for measures
Strive to get the municipalities to sign energy efficiency agreements (KETS/ KEO)
Monitor (through questionnaires) how the suggested measures are put in place and how climate
awareness is taken into account in the decision-making in the municipalities.
In cooperation with companies and the public sector, proposals for measures to implement low carbon
energy solutions will be drawn up, taking into account regional plans and programmes
Eco-support persons will be trained to improve the environmental awareness among emloyees in
municipalities (regarding energy, public procurement, waste, mobility). The operating model for the ecosupport comes from the Environment Centre of Helsinki
Training about, e.g. environmentally friendly public procurement, adaptation to climate change (in
particular regarding land-use) and energy efficiency will be organized for local public sector employees
Information will be provided to companies regarding mitigation, and composing of environmental and
quality management programs will be promoted
Business models related to climate change mitigation and adaptation will be supported by seminars and
field trips (e.g. environmental technology fair)
Challenge companies in Kainuu to improve their energy efficiency and share good practices
Share knowledge about video conference possibilities in Kainuu
18
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Box 3: HINKU
Carbon neutral municipalities (HINKU) project started in 2007 involving five
municipalities. The municipalities participating in the project have committed to
reduce their carbon dioxide emissions by 80 % by 2030 compared to the 2007
level. In the HINKU project municipalities, businesses, citizens and experts
generate together ideas and implement solutions to reduce greenhouse gas
emissions. During the first five-year period (2007–2011) the HINKU
municipalities reduced their emissions by 12-18 %. HINKU project shows that
climate change can be mitigated with relatively small resources.
The emission reductions are primarily achieved by improving energy efficiency
and by switching to renewable energy. In one of the municipalities, improvement in energy efficiency of buildings
resulted in annual monetary savings of 240 k€. In Padasjoki an investment in district heating boiler and network
resulted in annual savings of 200 k€ whereas in Ii, the renovated heating systems in schools save 85 k€ annually. In
addition to reducing emissions, HINKU project aims at generating local welfare through cost savings, improved energy
self-supply and through new business opportunities. Local residents and businesses are important stakeholders, who
are engaged in planning and implementation of the measures. In Uusikaupunki, unemployment has reduced by 1.3 %
in 5 years.
HINKU project has received a lot of media attention, and the best practices of municipalities are shared both nationally
and internationally. HINKU project also has its own website, HINKU forum. HINKU forum serves for networking,
support for mitigation projects, emission calculations, visibility and cooperation for communication. HINKU forum
brings together municipalities, businesses offering climate friendly products and services as well as experts. In
addition, information is shared in different events and in the HINKU newsletter.
When the municipalities join HINKU, they can start calling themselves “HINKU-municipalities” and are allowed to use
the HINKU logo. In addition, the municipalities receive support on their path towards carbon neutrality and gain
positive publicity. Every month “HINKU action of the month” is awarded. Participation in HINKU and the support from
the Finnish Environment Institute is free of charge.
19
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Box 4: Small-scale CHPs
Small-scale CHP means a small combined heat and power plant. The electricity production capacity of a small-scale
CHP plant is typically 1-2 MW. One of the advantages of combined heat and power production is high efficiency. The
popularity of CHPs has increased recently due to increased electricity price and due to national level measures to
support the use of renewable energy (feed-in-tariffs, investment grants). (Motiva, 2014b)
Sufficient demand for electricity and heat is needed for the CHP plant investment to be feasible. If electricity is used
in the same real estate where it is produced there are no additional costs due to electricity transmission and
distribution. In order to minimize distribution losses, also heat has to be consumed close enough to the production
plant. Small-scale CHPs can be used for example in:



small district heating networks
farms and gardens
big buildings outside district heating network
There are nine district heating plants in Kainuu, which produce only heat (table L4.1)
Table L4.1 District heating plants in Kainuu producing only heat
Plant
Hyrynsalmi
Ristijärvi
Vuokatti
Vaala
Paltamo
Suomussalmi
Puolanka
Vuolijoki
Otanmäki
Owner
Vesi-Mega Oy
Fortum Oyj/Adven Oy
Vapo Oy
Vaalan kunta
Vapo Oy
Suomussalmen kunta
Puolangan kunta
Kajaanin lämpö Oy
Kajaanin lämpö Oy
Capacity MW
4
1.5
7
4
2.5
9+4
2.5
0.7
1.8
Fuel use GWh
16.2
6.6
25.5
18.2
14.6
72
20
1.4
17
Dairy farms are also potential users of small-scale CHPs. The farms constantly need warm water and own electricity
production would increase security of electricity supply. In large farms of over 50 dairy cows, the investments are
usually more profitable than in smaller farms. In Kainuu, there are 33 dairy farms which could consider investing in
a small-scale CHP plant. The number of vegetable gardens operating the whole year round is four. Big buildings that
could also benefit from small-scale CHP in Kainuu are spas, gardens and institutional kitchens, which require
significant amounts of hot water in addition to heating and electricity. (Karjalainen, 2012)
20
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Box 5: Increasing the use of public transport in Kainuu
In 2009, road transportation caused 36 % of all SEAP sector greenhouse gas emissions in Kainuu. A study from 2010–
2011 shows that in Kainuu only 0.6 % of all distances travelled were made by bus. Comparable percentage in the
whole of Finland was 4 % (Kainuun liitto, 2013a). One of the main goals of the Kajaani transportation system plan
(KASELI 2013) is to promote sustainable transport by increasing the amount of distances travelled by foot, bicycle and
public transport and by promoting ridesharing and eco-driving.
The Kainuu region consists of nine municipalities and municipal centers. An increasing share of residents (71.5 % in
2011, 62.5 % in 1985) live in urban centers. Based on this fact it can be considered that public transport between the
centers is important for commuting to work and school.
Free public transport
A possible measure to raise the utilization rate of public transport in Kainuu could be to make it free, or partly free, of
charge. Free public transport is not completely unusual in Europe. The best known case is probably Tallinn that
switched to free public transport in 2013. According to a study made by the Technical University of Stockholm (Cats
and others, 2014) the amount of passengers rose by 3 % after public transport became free of charge. However, the
study also shows that only 1.2 % of the change can be explained by free public transport whereas the rest can be
explained by, for example, improved bus lines. The modest change in the utilization rate can be explained by the
originally quite cheap prices and high utilization rate (40 %). The biggest change among passengers occurred among
people of low income and higher age.
Tallinn is not the only city in Europe that offers free public transport. The public transport has also been free in
Hasselt (70 000 inhabitants), Belgium since 1997. During the first years, the utilization rate grew tenfold. Due to
funding problems the city later introduced a fee of 0.60 €, except for youth and elderly who still travel free.
A common factor for cities that offer free public transport seems to be that the transport is mostly funded by other
means than ticket revenue. Before 2013, 70% of the funding in Tallinn came from other sources. After the change,
the percentage rose to 90%. In Kajaani two bus lines are currently funded by the city and four with ticket revenue.
A possible solution for Kainuu could be a partly free public transport. Good practices identified in other countries,
which could be worth considering, are:




Free transport during certain hours, e.g. in the morning and afternoon. This arrangement could be put in
place to attract work and school commuters.
Free public transport for the youth and elderly.
The most important lines free of charge.
Free transport arranged by big employers.
On-demand bus service
The on-demand bus service in Helsinki region is operated by HSL and Ajelo Oy. The service operates in the capital
region and is demand-based. The main purpose of it is to attract car users to use public transport by offering a
competitive option for the use of private car.
The start location of the journey is defined by address or bus stop number. The starting time is also chosen when
making the order for the on-demand bus. The cost of the journey is based on a basic charge and a kilometer charge.
The prices are lower in case the customer chooses an economy ride, which possibly means a longer route and picking
up other passengers. When placing an order the customer also gets a map to the start location. The service is paid for
in advance from a personal trip wallet, where money can be transferred either from a bank account or a credit card.
The trip wallet can be shared with family members or employees of a company.
In Kainuu, on-demand bus services could probably reduce the amount of distances travelled by car or encourage twocar households to reduce to one. In addition, on-demand bus services could make travelling easier for elderly people
and people who do not have a car.
21
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Box 6: Local and organic food in Vaala
Vaala could be called the center of organic farming in Kainuu. There are 25 organic farms on an area which covers
40 % of the area of all farms in Vaala. In the entire Kainuu, the target is to reach a 30 % share of organic farms by
2020. Local businesses in Vaala also use local commodities such as milk, fish, berries and mushrooms. Examples of
such businesses include Sienestä Oy which sells Finnish forest mushrooms and berries, Vaalan juustola Oy which
produces cheese and the bakery Leipomo Ruununhelmi, which also produces organic products.
The use of local food is included in the municipality’s strategy, and its implementation has been successful. The
professional kitchens of Vaala’s public sector use as much local ingredients and food as possible. In 2011 the share
of local and organic food in Vaala’s public sector kitchens was up to 50 %. The share of organic food is being
increased.
High share of local and organic food requires planning of the menu in advance. In Vaala, the menu has a six-week
cycle, and it is changed twice every year. Seasonal products are taken into consideration when the menu is planned,
including local vegetables, mushrooms, berries, roots and fish. Potatoes are served every day, excluding days when
porridge is the main dish. Every week the menu includes also fish from Oulujärvi lake, meat, minced meat, chicken
and vegetarian food, with a large variety of courses.
Vaala’s kindergarten has joined the Finnish program for professional kitchens, “Steps to Organic”. Kitchens involved
in the program have committed to promote sustainable development, they have to fulfil certain requirements and
they are given recommendations. The kindergarten in Vaala is currently in the second step of the program, the
requirement of which is that the kitchen uses a minimum of two organic ingredients at all times. In the
kindergarten, porridge is made of organic cereals, and organic rye bread is served at lunch twice a week.
The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners in Vaala (MTK-Vaala) has made an initiative to the
municipal board according to which only GMO (genetically modified organisms) free food and feed would be
produced in Vaala. However, a municipality is not in a position to deny cultivation of GMOs. Instead, a municipality
can recommend GMO-free cultivation and practice it on its own forests and fields, as well as use only GMO-free
products in its own kitchens. Therefore, the municipal board of Vaala has proposed the use of GMOs to be avoided
in agricultural and forestry production in Vaala.
Monitoring of the actions/measures
The Covenant of Mayors requires the Signatories to regularly report on the implementation of the
actions/measures. An implementation report showing implementation status of the
actions/measures in qualitative terms is to be sent to the CoM office every two years. Emission
calculations and impacts of the measures (energy savings, renewable energy production and
reduction of CO2 emissions) are reported to the CoM office every four years.
Kainuun liitto coordinates the monitoring of the SEAP, which is simultaneously a part of the
monitoring process of the Kainuu-program.
The Kainuu SEAP measures are to be monitored as part of the regular monitoring processes of
various projects. In addition, the progress of the measures is monitored using the indicators
presented in table L4.2. The indicators are divided into four different categories:



Energy use (MWh/year), e.g. energy consumption of water management. A
decreasing trend of the indicator is pursued.
Renewable energy production (MWh/year). An increasing trend of the indicator
is pursued.
Amount (number of/year), e.g. number of municipalities that have signed an
energy efficiency agreement or number of information events organized. Both
an increasing and a decreasing trend of the indicator can be pursued.
22
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!

Coverage (%), e.g. street lamps replaced with LED-lamps. Both an increasing
and a decreasing trend of the indicator can be pursued.
Table L4.2 Annual SEAP monitoring indicators.
Action/measure
Monitoring
indicator
1. Reduction of
energy
consumption in
the city of
Kajaani
Energy
consumption of
water
management
LED-lamps used
in public lighting
Energy
consumption of
municipal
buildings
Use of oil in
heating
Municipalities
that signed the
energy efficiency
agreement
(KETS/KEO)
Energy
consumption of
water
management
LED-lamps used
in public lighting
Use of oil in
heating
Zero
energy
buildings
Energy
consumption of
renovated
buildings
Trainings
organized
for
municipal
employees
Newly recruited
employees
responsible
for
energy efficiency
of construction
Participants
in
energy
advice
events
Energy
advice
events organized
2. Reduction of
energy
consumption in
the other eight
municipalities
3. Steering of
and guidance for
construction and
renovation
4. Energy advice,
education,
training and
campaigns
Target
trend
Consumption
(MWh/year)
↓
X
Amount
(no.
/year)
Coverage
(%)
X
X
X
X
X
X
X
Xa
↑
X
X
↑
X
↑
X
↑
X
↑
↓
X
↓
X
↑
↓
X
↑
↓
X
↑
↓
Production
(MWh/year)
X
23
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Action/measure
5. Increasing the
share of
renewable
energy
6. Energy
efficient landuse planning
7. Promotion of
walking and
biking – when
suitable
8. Development
of public
transport
9. Reducing the
need for travel
10. Promotion of
biogas
production and
distribution
11. Promotion of
cleantech
solutions in
private transport
Monitoring
indicator
Target
trend
Schools
and
kindergartens
that have joined
a
national
environment
program
Share
of
renewable
energy of total
energy
consumtion
Energy
production with
biomass
Biogas plants
Wind power
Buildings using
wood pellets
Buildings using
heat from heat
entrepreneurs
Small scale CHPplants
Organized
training events
Real
estates
shifted to district
heating
Distances
travelled by foot
Distances
travelled by bike
Distances
travelled by bus
Passengers using
public transport
Organizations
using teleworking
Organizations
using
video
conferences
Biogas
production
(for
transportation)
Actors engaged
to the use of
biogas
Number
of
cleantech
cars
(electric, biogas
cars etc) in the
Consumption
(MWh/year)
Production
(MWh/year)
↑
Amount
(no.
/year)
X
Coverage
(%)
X
X
↑
↑
X
↑
↑
↑
X
X
X
X
↑
X
↑
X
↑
X
↑
X
X
↑
X
↑
X
↑
X
↑
X
↑
X
↑
X
↑
X
↑
X
↑
X
X
24
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Action/measure
12. Reduction of
the amount of
waste and
promotion of
recycling and reuse
Monitoring
indicator
Target
trend
municipal fleet
Number
of
cleantech
cars
registered
in
Kainuu
Cleantech
pilot
projects
New
and
promoted
financing options
for
cleantech
cars
Overall recycling
level of waste
Recycling
of
biowaste
Biogas collection
Waste disposed
to landfills
Forest area
Swamp area
Restored swamps
Consumption
(MWh/year)
Production
(MWh/year)
Amount
(no.
/year)
Coverage
(%)
↑
X
X
↑
X
X
↑
X
↑
X
X
↑
↓
Additional
measure 1:
Maintaining the
forest carbon
sink
Additional
Organic
and
measure 2:
locally produced
Promotion of
food used in the
organic and
public sector of
locally produced
municipalities
food
a
share of new buildings
X
X
X
↑
↑
↑
X
X
↑
Linking the Kainuu SEAP to Kainuu RIS3
The linkages happen by identifying indicators related to both the SEAP and the RIS3, and as such
leading to development projects, smart specialisation and growth. Table L5.3 below reiterates
Table L4.2 with one column added, bridging the SEAP to RIS3.
Table L5.3. Linking the SEAP to RIS3 actions.
Action/measure
Monitoring indicator
1. Reduction of energy
consumption in the city
of Kajaani
Energy consumption of
water management
LED-lamps
used in
public lighting
Target
trend
↓
RIS3 and related result
indicators
↑
↓
25
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Action/measure
2. Reduction of energy
consumption in the
other eight
municipalities
3. Steering of and
guidance for
construction and
renovation
4. Energy advice,
education, training and
campaigns
5. Increasing the share
of renewable energy
municipal buildings
Use of oil in heating
Municipalities
that
signed
the
energy
efficiency
agreement
(KETS/KEO)
water management
LED-lamps
used in
public lighting
Use of oil in heating
Zero energy buildings
renovated buildings
Trainings organized for
municipal employees
Newly
recruited
employees responsible
for energy efficiency of
construction
Participants in energy
advice events
Energy advice events
organized
Schools
and
kindergartens that have
joined
a
national
environment program
Share of renewable
energy of total energy
consumtion
Energy production with
biomass
Biogas plants
Wind power
Buildings using wood
pellets
Buildings using heat
from heat
entrepreneurs
Small scale CHP-plants
Target
trend
indicators
↓
↑
↓
↑
↓
↑
↓
↑
↑
Sustainable construction
standard adopted
Number and range of
sustainable construction
products (=components-->
Construction Products
Regulation-CPR) developed
Engineering solutions
supproting self heating homes
and buildings
Energy efficient ventilation
solutions
Exports growth in CPR-aligned
construction components
↑
↑
↑
↑
↑
↑
↑
↑
↑
↑
Inventions / improvements in
CHP
26
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Action/measure
Target
trend
6. Energy efficient landuse planning
Organized
training
events
Real estates shifted to
district heating
Distances travelled by
foot
bike
bus
Passengers using public
transport
Organizations
using
teleworking
Organizations
using
video conferences
Biogas production (for
transportation)
Actors engaged to the
use of biogas
Number of cleantech
cars (electric, biogas
cars
etc)
in
the
municipal fleet
Number of cleantech
cars
registered
in
Kainuu
Cleantech pilot projects
New and promoted
financing options for
cleantech cars
Overall recycling level
of waste
Recycling of biowaste
Biogas collection
Waste
disposed
to
landfills
Forest area
Swamp area
Restored swamps
Organic and locally
produced food used in
the public sector of
municipalities
↑
7. Promotion of walking
and biking – when
suitable
8. Development of public
transport
9. Reducing the need for
travel
10. Promotion of biogas
production and
distribution
11. Promotion of
cleantech solutions in
private transport
12. Reduction of the
amount of waste and
promotion of recycling
and re-use
Additional measure 1:
Maintaining the forest
carbon sink
Additional measure 2:
Promotion of organic
and locally produced
food
indicators
CHP embedded solutions
↑
↑
↑
↑
↑
↑
↑
↑
↑
Number of biogas networks
Technological solutions
supproting uptake and
expansion of biogas networks
↑
↑
↑
↑
↑
↑
↓
↑
↑
↑
↑
27
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP
| BENVIROC OY 2014
!
Käsitteet ja lyhenteet
Käsite
CHP-laitos
CoM
CO2 -ekv
CPR
EAKR
EED
EIP
ELY-keskus
ESR
EU
GWh
HINKU-hanke
Horisontti 2020
ILUC-direktiivi
JRC
Kestävä kehitys
KETS/ KEO
KPÖ
Kuntien rakennukset ja
toiminnot
LED
LIISA-malli
Metla
Motiva
MTK
MTT
NIB
Määritelmä
Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos
Covenant of Mayors, Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien
ilmastosopimus
Hiilidioksidiekvivalentti on suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien
kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta
EU:n rakennustuoteasetus (Construction Products Regulation)
Euroopan aluekehitysrahasto
Energiatehokkuusdirektiivi (Energy Efficiency Directive)
Euroopan investointipankki
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Euroopan sosiaalirahasto
Euroopan unioni
Energiamäärän yksikkö (esimerkiksi käytetty polttoaine tai
kulutettu sähkö). 1 GWh = 1000 MWh = 1 000 000 kWh
Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa (HINKU) kunnat,
yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat
yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi
EU:n tutkimusja innovaatiopuiteohjelma, jonka toteutuksesta
vastaa Euroopan komissio
Maankäytön epäsuoraa muutosta koskeva direktiivi täydentää
vuonna 2009 voimaan astunutta direktiiviä biopolttoaineista
(RES-direktiivi).
Joint Research Centre, Yhteinen tutkimuskeskus, jonka tärkein
tehtävä on tarjota tieteellistä ja teknistä tukea EU:n politiikalle
Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista
muutosta lähipiirissämme, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Se
on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet
vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää
omat tarpeensa
Kuntien
energiatehokkuussopimus/Kuntien
enrgiatehokkuusohjelma
Kevyt polttoöljy
Kuntien omistamat ja hallinnoimat rakennukset (poislukien
asuinrakennukset), vesihuolto, katu- ja liikennevalot, muu
ulkovalaistus, kuntien ajoneuvot ja työkoneet
Light-Emitting Diode eli hohtodiodi on puolijohdekomponentti,
joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta
Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä
Metsäntutkimuslaitos
Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija, joka
tarjoaa palveluja kunnille, julkishallinnolle, yrityksille ja
kuluttajille
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Nordic Investment Bank, Pohjoismainen investointipankki
28
KAINUUN SEAP
!
OECD
ProAgria
Päästövähenemä
REF
RES-direktiivi
RIS3-strategia
RPÖ
SEAP
SEAP-sektorit
SEAP-skenaario
STEP-hanke
SUMP
SWOT-analyysi
SYKE
TEM
Vihreä kasvu
Vihreä kirja
VTT
Älykkään erikoistumisen
strategia
Organisation for Economic Cooperation and Developement,
Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö
Suomenkielinen maaseudun asiantuntijaorganisaatio, joka
tarjoaa palveluja ja osaamista maatalouden ja kilpailukyvyn
edistämiseksi
Toimenpiteen avulla saavutettava vähenemä päästöihin
suhteessa vertailutasoon
kierrätyspolttoaine
RES-direktiivillä tarkoitetaan EU:n parlamentin ja neuvoston
direktiiviä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön
edistämisestä (2009/28/EY). Sen mukaan vuoteen 2020
mennessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus
nostetaan EU:ssa 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja
10 prosenttiin liikenteen energian loppukulutuksesta.
Älykkään erikoistumisen strategia (Regional Innovation Strategy
based on Smart Specialization)
Raskas polttoöljy
Sustainable Energy Action Plan, Kestävän energiankäytön
toimintasuunnitelma, jossa esitetään keinot kaupunginjohtajien
ja
alueiden
johtajien
ilmastosopimuksen
päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi
SEAP:n päästölaskennassa ja skenaariossa huomioon otetut
päästösektorit
Kainuun päästökehitystä kuvaava skenaario, jossa on otettu
huomioon sekä kansalliset toimenpiteet että SEAP-toimenpiteet
Sustainable Energy Policy Tools, energiankäytön vähentämiseen
ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen tähtäävä
hanke
Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (Sustainable Urban
Mobility Plan)
Lyhenne SWOT tulee englannin sanoista Strengths (vahvuudet),
Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja
Threats
(uhat).
SWOT-analyysi
on
tärkeä
väline
analysoitaessa tapahtuvaa oppimista ja toimintaympäristöä
kokonaisuutena.
Suomen ympäristökeskus
Työ- ja elinkeinoministeriö
Vähähiilisyyteen
ja
resurssitehokkuuteen
perustuvaa,
ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua,
joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta
Euroopan komission julkaisemat vihreät kirjat ovat asiakirjoja,
joiden tarkoituksena on käynnistää unionin tasolla erityisiä
aiheita koskevia keskusteluja. Niissä asianomaisia osapuolia
kannustetaan osallistumaan keskusteluihin esitettyjen ehdotusten
pohjalta. Joskus vihreän kirjan tuloksena julkaistaan valkoinen
kirja, jossa ehdotetaan lainsäädännön muuttamista.
Valtion teknillinen tutkimuskeskus
Termillä
tarkoitetaan
kansallisia
tai
alueellisia
innovaatiostrategioita, joissa asetetaan prioriteetteja kilpailuedun
luomiseksi kehittämällä tutkimusja innovaatiovahvuuksia ja
sovittamalla niitä liiketoiminnan tarpeisiin, jotta voidaan reagoida
29
KAINUUN SEAP
!
esiin
tuleviin
mahdollisuuksiin
ja
markkinakehitykseen
johdonmukaisella tavalla välttäen samalla päällekkäisyydet ja
toimien pirstoutuminen.
Öljy- ja kaasualan keskusliitto (vuodesta 2015 alkaen Öljy- ja
biopolttoaineala ry)
ÖKKL
30
KAINUUN SEAP
!
1. Johdanto
Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin ympäristöuhka ja sen pysäyttäminen vaatii laajoja toimia
paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ilmastonmuutosta aiheuttaa lisääntynyt
kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja syntyy erityisesti energiankäytöstä:
rakennusten lämmityksestä, sähkön käytöstä, liikenteestä ja teollisuudesta. Ilmastonmuutoksen ja
sen vaikutusten hillitsemisen eteen on tehtävä töitä, jotta saavuttamamme elintaso
mahdollistetaan myös tuleville sukupolville.
Kestävän kehityksen kannalta tärkeisiin, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä
edistäviin toimiin kannustaakseen Euroopan komissio perusti vuonna 2008 kaupunginjohtajien ja
alueiden johtajien ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors, CoM). Sopimukseen osallistuvat
kaupungit ja alueet sitoutuvat EU:n tavoittelemaa 20 % päästövähennystä suurempiin
vähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Sopimukseen on liittynyt jo yli 6100 kaupunkia ja aluetta.
Kainuu on yhdeksän kunnan muodostama maakunta, jonka pinta-ala on yhteensä 24 452 km2.
Kunnat ovat Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja
Vaala. Perusvuonna 2009 Kainuussa oli 82 634 asukasta, joista noin 38 000 Kajaanissa. Vuoteen
2013 mennessä Kainuun asukasluku oli laskenut noin 3 % (79 975).
Kainuu liittyi kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimukseen huhtikuussa 2014
maakuntahallituksen päätöksellä. Sopimukseen liittyminen edellyttää vähintään 20 %
päästövähennystavoitteen asettamista sekä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman
(Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laadintaa tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä
toimintasuunnitelmassa esitetään kaksitoista toimenpidettä, joiden avulla Kainuu voi saavuttaa
asettamansa päästötavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi esitellään kaksi lisätoimenpidettä,
joiden avulla pyritään lisävähennyksiin sekä maakunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseen. SEAP
laadittiin osana EU:n rahoittamaa Sustainable Energy Policy Tools (STEP) -hanketta.
Kainuu on luonnonvaroiltaan rikasta aluetta. Metsät, suot, vaarat ja vesistöt ovat maakunnalle
tunnusomaisia ja monelle alueen asukkaalle myös elinkeino. Valtaosa Kainuun sähköstä tuotetaan
vesivoimalla ja alueelle on lisäksi kaavailtu merkittäviä tuulivoimahankkeita. Kainuun metsät ovat
merkittävä hiilinielu myös valtakunnallisena tasolla. Kainuu tavoittelee energiaomavaraisuutta ja
tähän päästäkseen metsien ja puuenergian käyttöä tulee edelleen kehittää. Myös kaivosteollisuus
on merkittävää Kainuun alueella.
Tämä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma, siinä esitetyt päästölaskelmat (luku 3),
toimenpiteet (luku 4) ja päästöjen kehitysennusteet vuoteen 2020 asti (luku 5) koskevat koko
maakuntaa.
31
KAINUUN SEAP
!
2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa
2.1 Nykyiset ilmastohankkeet
Kainuun maakunta on luonnonvaroiltaan rikasta aluetta, jolle tunnusomaista ovat sen laajat metsäja suoalueet, vaarat ja runsas vesistöjen määrä. Kainuussa ympäristön- ja ilmastonsuojelu sekä
pyrkimys kestävään kehitykseen ovat olleet esillä maakunnan kehitysohjelmissa ja hankkeissa
kymmenen vuoden ajan. Taulukossa 2.1 on esitetty Kainuun maakunnan keskeiset ilmasto- ja
kestävän kehityksen sitoumukset ja tärkeimmät niitä tukevat hankkeet.
Taulukko 2.1 Kainuun maakunnan keskeiset ilmasto- ja kestävän kehityksen sitoumukset ja
tärkeimmät niitä tukevat hankkeet.
Vuosi
2014
2014
2013
2012
2011
2011
2011
2011
2010
2009
2009
2009
2008
2005
2004
(2008)
Paikalliset sopimukset ja sitoumukset
Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP)
Kainuu-ohjelma – Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu Maakuntasuunnitelma 2035/
Maakuntaohjelma 2014–2017
Kainuun ympäristöohjelma 2020
Kainuun suoselvitys -hanke
Kainuun ilmastostrategia 2020
Alueellinen metsäohjelma 2011–2015
Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys
Kajaanin kaupungin energiatehokkuussopimus KETS
Kainuun bioenergiaohjelma 2011–2015
Pohjois-Pohjanmaan ilmastoennuste
Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 (2009) sekä
toimenpideohjelma 2010–2015
Kainuun kestävän kehityksen esiselvityshanke
Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma 2008–2018
Kainuun maakuntasuunnitelma 2025
Kainuun alueen luonnonvarasuunnitelma 2002–2011 (ja välitarkastus)
Vuonna 2011 julkaistiin Kainuun ilmastostrategia 2020. Maakunnan ilmastostrategia on laadittu
EU:n ja Suomen kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi. Strategialla on neljä
keskeistä tarkoitusta:




asettaa ilmastotavoitteita ja -toimenpiteitä koko maakunnalle
haastaa kaikki kainuulaiset osallistumaan ilmastotalkoisiin
kannustaa luomaan innovatiivista, ilmastonsuojelua edistävää liiketoimintaa
pyrkiä varmistamaan, että maakunnan ilmastonsuojelu on johdonmukaista. Näin voidaan
esimerkiksi välttää näennäiset päästövähennykset esimerkiksi siirtämällä päästöjä kunnasta
toiseen tai maakunnan ulkopuolelle. (Kainuun maakunta -kuntayhtymä, 2011)
Kainuun ilmastostrategia ja siinä asetetut tavoitteet ja toimenpiteet toimivat pitkälti Kainuun
SEAP:n laadinnan pohjana.
32
KAINUUN SEAP
!
Kainuun ympäristöohjelma 2020 on jatkoa vuosille 1995–2005 ja 2006–2009 laadituille
ympäristöohjelmille. Se on osa maakunnan pitkän aikavälin suunnittelua. Ohjelmassa esitetään
Kainuun maakunnan ympäristön tilan tavoitteet vuoteen 2020. Lisäksi ohjelmaan on koottu
ehdotukset toimenpiteistä, joiden avulla tavoiteltu tila saavutetaan. Asetettujen tavoitteiden
toteutumista seurataan ohjelmaan koottujen mittareiden avulla. Ympäristöohjelmaa käytettiin
tausta-aineistona maakuntasuunnitelmaa ja -ohjelmaa laadittaessa. Ohjelmaa hyödynnetään lisäksi
myös ympäristöhallinnon päätöksenteossa ja viranomaisten toiminnassa. (Kainuun Liitto, 2013a)
Kainuun bioenergianeuvottelukunnan ohjauksessa toteutettu Kainuun bioenergiaohjelma 2011–
2015 on päivitys edelliselle, vuonna 2010 päättyneelle ohjelmalle. Bioenergiaohjelma on laadittu
yhteensopivaksi Itä-Suomen bioenergiaohjelman ja Kainuun alueellisen metsäohjelman kanssa.
Ohjelmaa jatketaan tulevaisuudessa osana uusiutuvan energian teemaohjelmaa. Ohjelmassa
pohditaan Kainuun maakunnan bioenergian tuotannon ja viennin kehitystä viiden vuoden
ajanjaksolla. (Karjalainen, 2010) Kainuun maakunnan pinta-alasta suuri osa on metsää ja
maakunnalla on metsäenergian kautta merkittävä bioenergian tuotannon ja viennin potentiaali.
Bioenergiaohjelman puitteissa on muun muassa edistetty lämpöyrittäjyyttä ja toteutettu
energianeuvontaa. Bioenergiaohjelmaa on hyödynnetty erityisesti SEAP:n toimenpidekortteja
laadittaessa.
Kainuu on metsävaroiltaan rikas maakunta ja metsän tuotantopotentiaali on luontaisesti
merkittävässä asemassa SEAP:ia laadittaessa. Toimenpiteitä ja tavoitteita asetettaessa pohjana on
käytetty Kainuun alueellista metsäohjelmaa 2011–2015. Ohjelmassa kuvataan metsäalan nykytilaa
sekä tulevaisuutta Kainuussa. Ohjelmassa luodut strategiat kattavat sekä metsäalan että sen
yhteiskunnalliset vaikutukset. Tavoitteena on, että Kainuun metsät luovat ihmisille hyvinvointia ja
metsiin liittyvät elinkeinot tuovat maakuntaan kestävää toimeentuloa. Teollisen näkökulman
rinnalla metsäohjelmassa tarkastellaan lisäksi metsien tuottamia ekosysteemipalveluja, arvoa
ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vesistöjen laadun ylläpidossa. (Pyykkönen, 2011)
Kajaanin kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välisen, vuonna 2011 solmitun
energiatehokkuussopimuksen KETS:in keskeisin tavoite on 9 % säästö kaupungin
energiankulutuksessa vuosina 2008–2016. Energiatehokkuussopimuksen taustalla on vuonna 2006
voimaan tullut energiapalveludirektiivi, joka velvoittaa julkisen sektorin toimimaan esimerkkinä
energiansäästötoimissa. Energiasäästöillä pyritään paitsi vähentämään kaupungin ilmasto- ja
ympäristövaikutuksia myös saavuttamaan kustannussäästöjä (Harjulehto ja Hänninen, 2011).
KETS-sopimus on suunnattu yli 20 000 asukkaan kunnille ja kaupungeille, joiden energiankäyttö on
yli 20 000 MWh:ta vuodessa. Pienemmille, alle 5000 asukkaan kunnille, joiden energiankäyttö jää
alle 5000 MWh:n vuodessa on olemassa vastaavanlainen sopimus KEO, eli kuntien energiaohjelma.
(Motiva, 2014a)
Hannu Möttösen vuonna 2014 valmistunut opinnäytetyö, Kajaanin kaupungin oman toiminnan
energiatehokkuus ja CO2-ekv päästöt vuosina 2009–2012 ja päästöjen vähennystavoite vuoteen
2020, toimii tärkeänä taustatietona SEAP:n laadinnassa. Työssä on selvitetty Kajaanin kaupungin
oman toiminnan energiankulutusta ja aiheutuneita päästöjä vuonna 2009. Työssä kartoitetaan
lisäksi eri toimialojen vuosina 2009–2012 toteuttamat, kasvihuonepäästöjä vähentäneet toimet ja
esitetään
mahdollisia
toimenpiteitä
vuoteen
2020
asti
sekä
arvioita
niiden
33
KAINUUN SEAP
!
päästövähennysvaikutuksista. Opinnäytetyön tarkoitus on edesauttaa Kainuun ilmastostrategian
toteutumista Kajaanin kaupungin omien toimien osalta. (Möttönen, 2014)
2.2 SEAP:n laadintaprosessi
Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman pohjana toimivat pääasiassa kappaleessa 2.1
esitetyt viisi ohjelmaa sekä Kajaanin kaupungille kirjoitettu opinnäytetyö. Toimintasuunnitelman
valmisteluun asetettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat:









Jouni Ponnikas, aluekehitysasiantuntija, Kainuun Liitto (6.11.2014 asti)
Hannu Heikkinen, suunnittelujohtaja, Kainuun liitto (7.11.2014 alkaen)
Silja Keränen, projektipäällikkö, Kainuun Etu Oy
Ninetta Chaniotou, johtaja kansainväliset projektit, Kainuun Etu Oy
Tuomo Tahvanainen, johtaja matkailu, luovat alat ja elintarviketeollisuus, Kainuun Etu Oy
Timo Karjalainen, kehityspäällikkö, Kajaanin yliopistokeskus
Kaarina Prittinen, projektitutkija, Kajaanin yliopistokeskus
Paula Malinen, ympäristönsuojelutarkastaja, Kajaanin kaupunki
Unto Ritvanen, ylitarkastaja, Kainuun ELY-keskus
SEAP:n laadintaa varten tehtiin konsulttisopimus Benviroc Oy:n kanssa. Toimintasuunnitelman
toimenpiteet valittiin ohjausryhmässä, ja niiden tavoitetasot ja sisällöt määriteltiin yhteistyössä
konsultin ja ohjausryhmän kanssa. Benviroc Oy teki toimenpiteisiin liittyvät laskennat ja laati SEAPraportin. Ohjelman laadinnan yhdyshenkilöinä toimivat Ninetta Chaniotou ja Jouni Ponnikas.
SEAP:n laadinta rahoitettiin osana STEP-hanketta (ks. luku 2.3).
2.3 SEAP osana STEP -hanketta
Sustainable Energy Policy Tools (STEP) on EU:n alueellisen yhteistyöohjelman Interreg IVC:n
kautta toteutettu hanke. STEP-hankkeessa on yksitoista yhteistyökumppania kuudesta eri EUmaasta. Suomesta hankkeeseen osallistuu Kainuun Etu Oy.
STEP-hanke tähtää energian käytön vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön
lisäämiseen ja sitä kautta CO2-päästöjen vähentämiseen yhteistyöalueilla EU:n 20-20-20tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi alueiden energiaomavaraisuutta ja hajautettua energiantuotantoa
edistetään.
STEP-hankkeen keskeisenä tavoitteena on kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen, jotta
alueellisten kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan parantaa. (STEP Project, 2014)
Liittymällä Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien sopimukseen ja laatimalla SEAP:in Kainuu
ottaa käyttöön unkarilaisen STRIAn hyviä käytäntöjä STEP-hankkeen puitteissa.
34
KAINUUN SEAP
!
3. Energia- ja päästötaseet
3.1 Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus
SEAP:n päästölaskennan sektorit on valittu noudattaen CoM:n ohjeistusta (JRC, 2010).
Päästölaskennassa ovat mukana energiankulutus (sähkö, kaukolämpö, öljy, puupolttoaineet)
kuntien rakennuksissa ja asuin- ja palvelurakennuksissa (taulukko 3.1). Lisäksi mukana ovat
kuntien vesihuollon energiankulutus ja jätevedenkäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt. Mukana on myös
kuntien vastuulla oleva katu-, liikenne- sekä muu ulkovalaistus. Teollisuuden osalta mukana on
teollisuusrakennusten öljynkulutus sekä päästökauppaan kuulumattoman teollisuuden sähkön,
kaukolämmön ja höyryn kulutus. Tieliikenne on mukana kokonaisuudessaan, mutta kuntien
ajoneuvot ja työkoneet on esitetty erikseen. Kaatopaikoista Ekokympin Majasaaren kaatopaikan
metaanintuotto on mukana laskelmissa.
Verrattuna Kainuun vuoden 2009 kasvihuonekaasutaseeseen (Monni, 2010), SEAP:n
päästötaseessa eivät ole mukana muut liikennemuodot (raide-, vesi- ja lentoliikenne);
päästökauppaan
kuuluva
ja
siihen
rinnastettavissa
oleva
teollisuus;
työkoneiden
polttoaineenkulutus ja erittelemätön öljynkulutus; maatalouden energiankulutus, kotieläintalouden
ja peltoviljelyn päästöt; suljetut ja teollisuuden kaatopaikat, kompostointi ja maankäyttö. Nämä
sektorit ovat mukana liitteessä 1 esitetyssä päästötaseessa.
Taulukko 3.1 SEAP:n sektorit
Sektori
Kuntien
rakennukset
Kuntien
vesihuolto
Katu- ja
liikennevalot,
muu
ulkovalaistus
Asuinrakennukset
Palvelut
Teollisuus
Tieliikenne
Kuntien
ajoneuvot
Kaatopaikat
Kuvaus
Kuntien omistamat ja hallinnoimat rakennukset (pois lukien
asuinrakennukset); Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän
omistamat ja hallinnoimat rakennukset
Jätevedenkäsittely, puhtaan veden tuotanto ja pumppaus
Kuntien katu- ja liikennevalot; sisältä osassa kuntia myös hiihtolatujen,
urheilukenttien yms. valaistusta
Asuinrakennukset, myös kuntien omistamat ja hallinnoimat
Muut rakennukset kuin kuntien, asuin- ja teollisuusrakennukset
Teollisuusrakennukset ja teollisen tuotannon polttoaineen kulutus, pois
lukien päästökauppaan kuuluva ja siihen rinnastettavissa oleva teollisuus
Tieliikenne maakunnan kaduilla ja teillä, pois lukien kuntien ajoneuvot
Kuntien ajoneuvot ja työkoneet
Majasaaren kaatopaikan metaanintuotto
Kuntien rakennusten, vesihuollon, katu- ja liikennevalojen, muun ulkovalaistuksen sekä kuntien
ajoneuvojen energiankulutustiedot saatiin kunnille tehdyillä tietokyselyillä. Tietoja kysyttiin sähkön,
öljyn, puupolttoaineiden ja kaukolämmön kulutuksesta. Kunnat eivät raportoineet lainkaan
puupolttoaineen käyttöä, joten se ei ole mukana energia- ja päästötaseessa. Päästöjen kannalta
sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Asuin- ja palvelurakennusten sekä teollisuuden
35
KAINUUN SEAP
!
sähkönkulutustiedot saatiin Energiateollisuus ry:n (2010a) sähkönkulutustilastosta. ”Palvelut ja
rakentaminen” -tilastosektorilta vähennettiin kuntien rakennusten ja toimintojen sekä rautateiden
sähkönkulutus ja teollisuuden sähkönkulutustiedoista vähennettiin päästökauppaan kuuluvan ja
siihen rinnastettavan teollisuuden sähkönkulutus. Rakennusten energiankulutustiedot eivät sisällä
lämpöpumppujen tuottamaa uusiutuvaa energiaa, mutta sisältävät niiden käyttämän sähkön.
Sähkönkulutuksen päästökerroin laskettiin noudattaen CoM:n ohjeistusta (JRC, 2010). Siinä sähkön
päästökertoimen pohjana käytetään valtakunnallista päästökerrointa. Paikallisesta tuotannosta
otetaan mukaan ainoastaan alle 20 MW:n sähköntuotantolaitokset sekä laitokset, jotka ovat
kuntien omistuksessa/hallinnassa. Paikallisiksi sähköntuotantolaitoksiksi vuonna 2009 laskettiin
Kainuun voiman ja Loisteen vesivoima sekä Kainuun voiman ja Kuhmon lämmön voimalaitokset.
Paikalliseksi sähköntuotantolaitokseksi laskettiin myös Vapon Sotkamon laitos, sillä sen ei katsottu
merkittävästi eroavan Kuhmon ja Kajaanin laitoksista, joiden omistuspohja on myös vuosien
kuluessa vaihdellut. Näin laskettuna Kainuussa kulutetun sähkön ominaispäästöksi vuonna 2009
saatiin 214 t CO2-ekv/GWh.
Asuin-, ja palvelurakennusten kaukolämmönkulutustiedot, teollisuuden kaukolämmön- ja
höyrynkulutustiedot sekä sähkön, kaukolämmön ja höyryn tuotannon polttoaineenkulutustiedot
saatiin energiantuottajille tehdyillä tietokyselyillä sekä Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastosta
(2010b). Tietoja täydennettiin myös Karjalaisen (2010) tiedoilla. Asuin-, palveluja
teollisuusrakennusten öljylämmitystiedot saatiin Kainuun kasvihuonekaasutaseesta 2009 (Monni,
2010). Puupolttoaineiden käyttötiedot saatiin Metlan pienpuun käyttöä koskevasta kyselystä.
Päästöt laskettiin käyttäen samoja päästökertoimia kuin Kainuun kasvihuonekaasutaseessa 2009.
Tieliikenteen energiankulutus- ja päästötiedot perustuvat VTT:n LIISA-malliin (VTT, 2010).
Majasaaren kaatopaikan päästöt ovat samat kuin Kainuun kasvihuonekaasutaseessa 2009, ja ne
perustuvat Ekokympin laskemiin.
3.2 Energiankulutus ja päästöt 2009
Kainuun energiankulutus SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 oli yhteensä 3100 GWh (kuva 3.1).
SEAP:n sektoreiden energiankulutus vuonna 2009 on esitetty taulukkona liitteessä 2.
1400
1200
GWh
1000
800
600
400
200
0
Kuntien rakennukset
ja toiminnot
Sähkö
Kaukolämpö+höyry
Asuinrakennukset
KPÖ
RPÖ
Palvelut
Puupolttoaineet
Teollisuus (SEAP:n
piirissä)
Bensiini
Diesel
Tieliikenne (pl.
kuntien ajoneuvot)
Bioetanoli
Biodiesel
36
KAINUUN SEAP
!
Kuva 3.1 Kainuun energiankulutus SEAP:n sektoreilla vuonna 2009.
Energian kokonaiskulutusta tarkasteltaessa merkittävimmät sektorit vuonna 2009 olivat
asuinrakennukset (1151 GWh) ja tieliikenne pois lukien kuntien ajoneuvot (854 GWh).
Asuinrakennusten energiankulutuksessa puupolttoaineet olivat sähkön ja kaukolämmön rinnalla
merkittävässä osassa. Seuraavaksi suurimmat sektorit, lähes yhtä suurella energiankulutuksella
olivat teollisuus (461 GWh) ja palvelut (400 GWh).
Kuntien rakennusten ja toimintojen
energiankulutus vuonna 2009 oli 234 GWh. Se oli ainoa sektori, jossa raskas polttoöljy oli edelleen
käytössä (sote-kuntayhtymän sairaalassa).
Kainuun kasvihuonekaasupäästöt SEAP:n sektoreilta olivat vuonna 2009 yhteensä 623 kt CO2-ekv
(kuva 3.2). Kuvan 3.2 tiedot on esitetty taulukossa liitteessä 2.
250,0
kt CO2-ekv
200,0
150,0
100,0
50,0
0,0
Kuntien
Asuinrakennukset
rakennukset ja
toiminnot
Palvelut
Teollisuus (pl.
päästökauppa)
Tieliikenne (pl.
Kuntien
ajoneuvot)
Majasaaren kp
Sähkö
Kaukolämpö+höyry
KPÖ
RPÖ
Puupolttoaineet
Diesel
Bioetanoli
Biodiesel
Bensiini
Muu päästö
Kuva 3.2 Kainuun kasvihuonekaasupäästöt 2009 SEAP:n sektoreilta.
Kasvihuonekaasupäästöjä tarkasteltaessa merkittävimmäksi sektoriksi nousee tieliikenne (222 kt
CO2-ekv). Asuinrakennukset ovat tieliikenteen jälkeen merkittävin päästölähde (162 kt CO2-ekv).
Asuinrakennusten päästöt aiheutuvat lähes kokonaan sähkön, kaukolämmön sekä kevyen
polttoöljyn kulutuksesta. Puupolttoaineista aiheutuneet päästöt, jotka ovat pääasiassa
epätäydellisen palamisen tuottamaa metaania, aiheuttavat asuinrakennusten kokonaispäästöistä
alle 3 %. Seuraavaksi suurimpia sektoreita ovat palvelut (95 kt CO2-ekv) ja teollisuus (79 kt CO2ekv), joiden päästöt niin ikään koostuvat suurimmaksi osaksi sähkön, kaukolämmön ja höyryn
kulutuksesta. Kuntien rakennukset ja toiminnot aiheuttivat noin 49 kt CO2-ekv päästöt, ja
jätteenkäsittely Majasaaren kaatopaikalla 17 kt CO2-ekv päästöt vuonna 2009.
37
KAINUUN SEAP
!
4. SEAP:n tavoite ja toimenpiteet
4.1 Tavoitteen asettaminen
Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien sopimukseen (CoM) liittyvät alueet sitoutuvat asettamaan
vähintään 20 % päästövähennystavoitteen perusvuoteen verrattuna. Tavoite voidaan asettaa joko
kokonaispäästöjen vähenemänä tai suhteutettuna asukaslukuun. Kainuun ilmastostrategiassa 2020
päästövähennystavoitteeksi asetettiin 25 % vuoden 2009 tasosta. Tavoite koski kaikkia sektoreita
pois lukien maankäyttö. Myös SEAP:n tavoitteeksi päätettiin asettaa 25 % päästövähenemä
vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2009. SEAP:n tavoite koskee kuitenkin ainoastaan SEAP:in
piirissä olevia sektoreita (ks. luku 3.1). Kainuun päästövähennystavoitteet on esitetty taulukossa
4.1.
Taulukko 4.1 Kainuun ilmastostrategian ja SEAP:n tavoitteet.
Ohjelma
Kainuun
ilmastostrategia
SEAP
Perusvuosi
Vähennys%
2009
25 %
2009
25 %
Kattavuus
kaikki
sektorit
SEAP:n
sektorit
Päästöt kt CO2-ekv
Toteutunut
Tavoite
Muutos
2009
2020
2009-2020
868
651
-217
623
467
-156
Kainuun päästöt SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 olivat 623 kt CO2-ekv. Suurimmat päästölähteet
olivat tieliikenne (36 %), asuinrakennusten energiankulutus (26 %) ja palveluiden energiankulutus
(15 %) (kuva 4.2). Kokonaispäästötavoite 467 kt CO2-ekv on laskettu vähentämällä 25 % SEAP:n
sektoreiden vuoden 2009 kokonaispäästöistä, eli vuoteen 2020 mennessä tavoitellaan 156 kt CO2ekv vähennystä.
Kainuun ilmastostrategian mukaiset päästöt vuonna 2009 olivat 868 kt CO2-ekv (liite 1).
Tärkeimmät SEAP:n ulkopuoliset sektorit olivat kotieläintalous ja peltoviljely (12 %
kokonaispäästöistä) ja muu öljynkulutus (10 %). Ilmastostrategian mukainen 25 %:n
päästövähennys vastaa 217 kt CO2-ekv vähennystä vuodesta 2009 vuoteen 2020. Käytännössä
SEAP:n sektoreilla (mm. rakennukset, tieliikenne) on suurempi päästöjenvähennyspotentiaali kuin
SEAP:n ulkopuolisilla sektoreilla (esim. kotieläintalous ja peltoviljely, muu liikenne). Näin ollen
SEAP:n toimenpiteillä pyritään saavuttamaan yli 25 %:n päästövähenemä SEAP:n sektoreilla, jotta
myös Kainuun ilmastostrategian 2020 tavoitteeseen päästään.
4.2 Elinvoimainen Kainuu
Kainuun ympäristöohjelmassa 2020 (Kainuun liitto, 2013a) on määritelty ympäristövisio vuodelle
2020. Visio on ”Elinvoimainen Kainuu”, joka koostuu kolmesta välitavoitteesta: Monimuotoinen
Kainuu, Ekotehokas ja ympäristövastuullinen Kainuu sekä Ympäristötietoinen Kainuu (kuva 4.1).
38
KAINUUN SEAP
!
Ekotehokas ja
ympäristövastuullinen
Kainuu
Monimuotoinen
Kainuu
Ympäristötietoinen
Kainuu
Elinvoimainen
Kainuu
Kuva 4.1 Elinvoimainen Kainuu on vuoden 2020 ympäristövisio.
Monimuotoinen luonto merkitsee eliölajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta ja
elinympäristöjen monimuotoisuutta. Kainuussa monimuotoisuuden suurimpana uhkana voidaan
pitää suunnittelematonta maankäyttöä, joka aiheuttaisi elinympäristöjen pirstoutumista. Ihmisille
tärkeät ekosysteemipalvelutkin ovat pitkälti riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta.
Ympäristövastuullisuuteen ja ympäristötietoisuuteen kuuluu, että kainuulaiset tuntevat luonnon
arvon ja osaavat nauttia siitä kestävällä tavalla. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat
ihmiselle merkityksellisiä useasta eri syystä. Ekosysteemipalvelut tuottavat sekä aineellista (marjat,
sienet, puutavara) että aineetonta (puhdistavat ilmaa, estävät eroosiota) hyötyä ihmiselle. Lisäksi
ekosysteemipalveluiden tuottama ilo ja hyvinvointi ovat merkittäviä, vaalimista kaipaavia arvoja.
Ekotehokas ja ympäristövastuullinen Kainuu merkitsee vihreää taloutta ja vähähiilistä yhteiskuntaa.
Kainuussa on sitouduttu ympäristöministeriön laatiman aluestrategian (2012–2016) tavoitteisiin:




Luonnonvarojen käytön kestävyys
Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja materiaalitehokkuuden lisäys
Luontomatkailun ja virkistyspalveluiden kehittäminen elinvoiman luomiseksi
Vesistöjen hyvän tilan takaaminen ja sitä kautta paremmat käyttömahdollisuudet (Kainuun
liitto, 2013a)
Vihreä talous merkitsee elinvoimaista taloutta ja talouskasvua, kestävällä tavalla. Kainuun
maakunnassa on kaikki edellytykset vihreälle taloudelle, sillä maakunnassa on monimuotoista
luontoa ja potentiaalia uusiutuvan energian korkeaan käyttötasoon ja jopa vientiin sekä
luontomatkailun ja maanviljelyn kehittämiseen (tietolaatikko 1).
Yhtenä Kainuu-ohjelman tavoitteena onkin kainuulaisen biotalouden vahvistaminen. Biotalous on
yksi Kainuu-ohjelman kärkialoista ja sen perimmäisenä tavoitteena on siirtyminen pois
fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa
biotaloutta. (Kainuu-ohjelma, 2014)
39
KAINUUN SEAP
!
Tietolaatikko 1: Vihreä kasvu
”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien
sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Näin kuuluu kestävän kehityksen määritelmä, joka
on ollut maailmanlaajuinen tavoite jo yli kolmekymmentä vuotta. Edelleenkään yhteiskuntamme ei ole
kestävä, päinvastoin väestö lisääntyy ja luonnonvaroja kulutetaan yhä kasvavassa määrin. Jotta
ilmastonmuutoksen eteneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen voitaisiin estää, on
taloudellinen kasvu ja elintasomme ylläpito tulevaisuudessa tuotettava huomattavasti pienemmällä
luonnonvarojen käytöllä ja ympäristökuormalla. Vihreällä kasvulla tartutaan samanaikaisesti
taloudenkasvun haasteisiin ja ympäristöön kohdistuvan paineen aiheuttamiin haasteisiin. Taloudellisen
yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n määritelmän mukaan vihreä kasvu merkitsee ”vähähiilisyyteen ja
resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka
edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta”. (Valtioneuvoston kanslia, 2013)
Vihreään kasvuun päästään, kun onnistutaan aktivoimaan kestävää kasvua tukevat investoinnit sekä
innovaatio, jotka yhdessä luovat myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Taloudellisiin ja ympäristön
haasteisiin pyritään vastaamaan samanaikaisesti, kun luodaan uusia kasvun lähteitä seuraavin tavoin:





Tuottavuus. Tuottavuutta lisäävät kannustimet ja resurssitehokkuus. Tuottavuutta parannetaan,
hävikkiä ja energiankäyttöä vähennetään, resursseja kierrätetään ja varataan arvokkaampaan
käyttöön.
Innovaatio. Innovaatiomahdollisuuksia, jotka sallivat uuden näkökulman ja uusia
toimintamalleja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tuetaan politiikan ja yhteiskunnan
rakenteiden avuin.
Uudet markkinat. Uusia markkinoita ja sitä kautta uusia työpaikkoja luodaan stimuloimalla
ympäristöystävällisten teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kysyntää.
Luottamus. Investoijien luottamusta kasvatetaan vakauttamalla päättäjien tavat käsitellä ja
hinnoitella ympäristöongelmia ja lisäämällä näiden tapojen ennustettavuutta.
Vakaus. Vakaampia makrotaloudellisia olosuhteita, luonnonvarojen hintojen vakautta ja julkisen
talouden vakauttamista tuetaan esimerkiksi arvioimalla julkisen kulutuksen rakennetta ja
tehokkuutta ja lisäämällä tuloja saastuttamisen hinnoittelun kautta.
Vihreän kasvun kautta voidaan myös pienentää taloudelliseen kasvuun kohdistuvien negatiivisten sokkien
riskiä seuraavin tavoin:


Luonnonvarojen pullonkaulat nostavat investointien hintaa, esimerkiksi lisäämällä
infrastruktuurin tarvetta. Tällaisissa tapauksissa luonnonvarojen menettäminen tai niiden tilan
heikentyminen voi ylittää talouden luomat edut ja horjuttaa kestävää kasvua tulevaisuudessa.
Luonnon järjestelmien epätasapaino lisää äkillisten, erittäin haitallisten ja mahdollisesti
peruuttamattomien vaikutusten mahdollisuutta. Tällaisesta luonnonjärjestelmän romahtamisesta
on olemassa esimerkkejä joidenkin kalakantojen kohdalla. Yritettäessä selvittää potentiaalisia
kynnysarvoja on saatu selville, että joissain tapauksissa, kuten ilmastonmuutos, globaali
typpikierto ja biodiversiteetti nämä arvot ovat jo ylittyneet. (OECD, 2011)
Kestämättömät kulutustottumukset ja tuotantotavat ovat aiheuttaneet ja tulevat aiheuttamaan lukuisia
ympäristöongelmia ja näistä syistä useat maat ja alueet ovat ryhtyneet kehittämään omia vihreän kasvun
strategioitaan. (Tekes, 2012) Sama vihreän kasvun strategia tai toimintamalli ei kuitenkaan sovi kaikille
vaan riippuu alueen poliittisista ja institutionaalisista tekijöistä, kehityksen tasosta, luonnonvarojen
määrästä ja ympäristöön liittyvistä ongelma-alueista. Jokaisen vihreän kasvun strategian ytimessä on
kuitenkin oltava hyvä talouspolitiikka ja vihreä kasvun edellyttämä luonnonvarojen käytön huomattava
tehostus. Luonnonvarojen hallinnan on oltava talouspolitiikan ydintavoite.
Vihreä kasvustrategia keskittyy talous- ja ympäristöpolitiikan toisiaan vahvistaviin osiin. Siinä otetaan
40
KAINUUN SEAP
!
huomioon luonnonvarojen täysi arvo tuotannontekijänä sekä niiden rooli talouskasvussa. Kasvustrategia
keskittyy ympäristöpaineiden kustannustehokkaaseen vähentämiseen, joka tukee siirtymistä kohti uusia
kasvumalleja, jotka välttävät kriittisten paikallisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten ympäristöön
liittyvien kynnysten ylittämistä. (OECD, 2011)
Kainuussa vihreä kasvu voidaan hyvin ja on syytä linkittää SEAP:ssa esitettyihin toimenpiteisiin. Erityisesti
tuottavuus, innovaatio ja uudet markkinat ovat olleet jo aikaisemmin esillä Kainuun ilmastostrategiassa
2020 ja ympäristöohjelmassa 2020.
Osana kestävää kehitystä on myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, jonka keskeisenä
tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Kestävään
kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, miten taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys edistää
asukkaiden hyvinvointia. Kansalaisten perushyvinvointi on edellytys ekologisen kestävyyden
edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. (Ympäristöministeriö, 2013)
Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys esimerkiksi SEAP:n toimenpiteiden toteuttamisen kannalta on
ensiarvoisen tärkeää, sillä asukkaiden henkilökohtaista panosta tarvitaan useassa toimenpiteessä.
Toimenpiteitä on siksi tärkeä pystyä perustelemaan myös yksittäisen asukkaan hyvinvointia
edistävällä tavalla. Esimerkkinä toimiva joukkoliikenne tai muunlaiset asukkaiden yhteistyöhön ja
yhteiskunnan tukeen perustuvat liikkumisratkaisut (esim. kimppakyydit sekä tavaroiden ja ihmisten
kuljettamistarpeiden yhdistämiset, kutsujoukkoliikenne), jotka toimiessaan mahdollistavat
syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden, kuten esimerkiksi ikääntyvien ihmisten, liikkumisen ja sitä
kautta parantavat heidän mahdollisuuksiaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Joukkoliikenne ei voi
toimia kattavasti Kainuun harvaanasutuilla alueilla. Yksityisauto on miltei välttämätön. Kestävän
kehityksen vahvistamiseksi tuleekin kehittää autojen energianlähteiksi ilmastovastuullisia
vaihtoehtoja, kuten biokaasu, sekä niille toimiva jakeluverkosto. Samoin on välttämätöntä kehittää
autottomille puutteellista julkista liikennettä korvaavia liikkumismahdollisuuksia (esim.
kutsujoukkoliikenne, kimppakyydit).
4.3 Älykkään erikoistumisen strategia (RIS3)
Vuonna 2013 annetussa EU:n asetuksessa N:o 1301/2013 ”älykkään erikoistumisen strategia”
määritellään seuraavasti:
Älykkäällä erikoistumisstrategialla tarkoitetaan kansallisia tai alueellisia innovaatiostrategioita,
joissa
asetetaan
prioriteetteja
kilpailuedun
luomiseksi
kehittämällä
tutkimusja
innovaatiovahvuuksia ja sovittamalla niitä liiketoiminnan tarpeisiin, jotta voidaan reagoida esiin
tuleviin mahdollisuuksiin ja markkinakehitykseen johdonmukaisella tavalla välttäen samalla
päällekkäisyydet ja toimien pirstoutuminen.
Älykäs erikoistumisstrategia voi olla kansallisen tai alueellisen tutkimusja innovaatiotoiminnan
strategisen toimintapoliittisen kehyksen muodossa tai sen osa.
41
KAINUUN SEAP
!
Älykkään erikoistumisen strategioiden laatimiseen osallistuu yrittäjyyttä edistävässä prosessissa
kansallisia tai alueellisia hallintoviranomaisia ja sidosryhmiä, kuten yliopistoja ja muita korkeaasteen oppilaitoksia, yrityksiä ja työmarkkinaosapuolia.
EU:n kasvustrategian (Eurooppa 2020) tavoitteena on, että EU on älykäs, kestävä ja osallistava
talous. Näiden kolmen tavoitteen kautta jäsenvaltioissa saavutetaan korkea työllisyyden,
tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden taso. Saavuttaakseen työllisyyttä, innovaatiota,
koulutusta, sosiaalista osallistumista ja ilmastoa/energiaa koskevat tavoitteet kansalliset alueet ja
viranomaiset laativat älykkään erikoistumisen (smart specialization) strategioita (RIS3-strategioita).
RIS3- strategiat ovat yhdennettyjä, paikkaan perustuvia ohjelmia, joiden viisi tärkeintä
ominaisuutta ovat:
1) Poliittista tukea ja investointeja kohdistetaan keskeisiin kansallisiin alueisiin tai
painopisteisiin, haasteisiin ja tarpeisiin osaamiseen perustuvaa kehitystä varten.
2) Kunkin maan/alueen vahvuudet, kilpailuetu ja huippuosaamispotentiaali tunnistetaan ja sitä
hyödynnetään.
3) Teknologista ja käytäntölähtöistä innovointia tuetaan ja yksityisen sektorin investointeja
edistetään.
4) Sidosryhmät saadaan mukaan ja innovointia ja kokeilua edistetään.
5) Perustuvat näyttöön ja sisältävät varmat seuranta- ja arviointijärjestelmät.
RIS3-startegioilla tavoitellaan innovaatioista painopistettä kaikkialle, eli tuetaan
tietopohjaisten työpaikkojen ja kasvun luomista johtavien tutkimusja innovointikeskusten lisäksi
myös maaseutualueilla. Jotta alueen taloudellisia mahdollisuuksia ja nousevia suuntauksia voitaisi
hyödyntää RIS3-strategioissa kehitystoimet ja investoinnit keskitetään kunkin alueen omiin
vahvuuksiin (investointien keskittäminen ja synergian luominen). Innovaatioprosessin
parantamiseksi strategiat vaativat ensisijaisesti yrittäjyyden edistämistä, jota tuetaan strategisilla
tiedoilla alueen varoista, haasteista, kilpailueduista ja huippupotentiaalista. Strategioihin liittyy
tulosindikaattoreiden kehittäminen sekä niiden käyttäminen toimien ja ohjelmien ohjaamiseen ja
muokkaamiseen.
Hallinnoinnin
parantamiseksi
ja
sidosryhmien
tiiviimmän
osallistumisen mahdollistamiseksi liitetään yhteen pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä,
edistetään monitasohallintoa ja autetaan luomaan luovaa sosiaalista pääomaa yhteisöissä. Mukana
olevien organisaatioiden yhdistelmä on alueellinen ja voi vaihdella suuresti mutta tärkeää on, että
kaikki osapuolet osallistuvat täysmääräisesti älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämiseen,
toteuttamiseen ja seuraamiseen.
Strategiaa laadittaessa perusteena on käytettävä SWOT analyysiä, hahmoteltava toimenpiteet
yksityisen tutkimuksen ja teknologian kehittämiseen liittyvien investointien lisäämiseksi ja luotava
seuranta- ja tarkistusjärjestelmä. Lisäksi jäsenvaltion on hyväksyttävä kehys, jossa määritellään
tutkimukseen ja innovointiin käytössä olevat talousarviomäärärahat ja monivuotinen EU:n
prioriteetteihin liittyvien investointien budjetointi. (Euroopan komissio, 2014)
Kainuun SEAP ja RIS3 strategia tukevat toisiaan erityisesti uusien innovaatioiden ja cleantech
ratkaisujen kautta. Taulukossa 4.2 on esitetty SEAP:n, RIS3:n ja EU aloitteiden yhtymäkohtia.
42
KAINUUN SEAP
!
Taulukko 4.2 SEAP:n, RIS3:n ja EU aloitteiden yhtymäkohtia.
SEAP toimenpide
RIS3 ja kilpailukyvyn
indikaattorit
1. Kajaanin kaupungin
oman toiminnan
energiankulutuksen
vähentäminen
2. Muiden kuntien oman
toiminnan
energiankulutuksen
vähentäminen
3. Uudis- ja
korjausrakentamisen
ohjaus





4. Energianeuvonta,
koulutus, kampanjat ja
valistus
5. Uusiutuvan energian
osuuden lisääminen
Tavoite- EU aloitteita
suunta
Kestävän
kehityksen
mukaiset rakennusstandardit
Kestävät rakennustuotteet ja
ja -komponentit10
Energiatehokkaiden
rakennusten
ja
talojen
tekniset ratkaisut
Energiatehokkaat
ilmanvaihtoratkaisut
EU:n
rakennustuoteasetuksen
(CPR)
mukaisten
komponenttien viennin kasvu

Innovaatiot/parannukset
CHP- laitosten käyttämässä
tekniikassa

Kestävän kaupunkiliikenteen
suunnitelma (SUMP)

Biokaasun tankkauspisteiden
määrä
Biokaasun, sähköautojen ja
muiden cleantech-ratkaisujen
yleistymistä
tukevat
cleantech- ratkaisut ja innovaatiot


Energiatehokkuusdirektiivi8
Euroopan komission VIHREÄ
KIRJA Lighting the Future
Accelerating
the
deployment of innovative
lighting technologies9

EU:n kestävän kehityksen
strategia
↑
↑
6. Energiatehokas
maankäytön suunnittelu
7. Kevyen liikenteen
edistäminen
8. Joukkoliikenteen
kehittäminen
9. Liikkumistarpeen
vähentäminen
10. Liikennebiokaasun
tuotannon ja jakelun
edistäminen
11. Cleantechratkaisujen edistäminen
yksityisautoilussa

↑
12. Jätteen synnyn
ehkäisy ja hyötykäytön
tehostaminen
Lisätoimenpide1:
Kainuun metsien
säilyttäminen hiilinieluna
Lisätoimenpide 2:
Luomu- ja lähiruoan
suosion lisääminen
8
2012/27/EU
Document 52011DC0889
10
Construction Products Regulation (CPR)
9
43
KAINUUN SEAP
!
4.4 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
Kainuu pyrkii asetettuun päästövähennystavoitteeseen – 25 % kokonaispäästöjen vähenemä
vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2009 – kahdentoista toimenpiteen avulla (taulukko 4.3). Lisäksi
on määritelty kaksi lisätoimenpidettä, jotka eivät suoraan vaikuta SEAP:n seurannassa
käytettävään kasvihuonekaasutaseeseen: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna ja luomu- ja
lähiruoan suosion ja käyttöasteen kasvattaminen. Näiden kahden lisätoimenpiteen avulla pyritään
vähentämään päästöjä, lisäämään alueen houkuttelevuutta ja edistämään työpaikkojen säilymistä
Kainuussa.
Taulukko 4.3 SEAP:n toimenpiteet ja sektorit, joille päästövähenemät kohdistuvat, toimenpiteiden
tyypit sekä arvioitu päästövähennys vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2009.
Numero
Toimenpide 1
Toimenpide 2
Toimenpide 3
Toimenpide 4
Toimenpide 5
Toimenpide 6
Toimenpide 7
Toimenpide 8
Toimenpide 9
Toimenpide 10
Toimenpide 11
Toimenpiteen
nimi
Kajaanin kaupungin
oman toiminnan
energiankulutuksen
vähentäminen
Muiden kuntien
oman toiminnan
energiankulutuksen
vähentäminen
Uudis- ja
korjausrakentamisen
ohjaus
Energianeuvonta,
koulutus, kampanjat
ja valistus
Uusiutuvan energian
Energiatehokas
maankäytön
suunnittelu
Kevyen liikenteen
edistäminen
Joukkoliikenteen
kehittäminen
Liikkumistarpeen
vähentäminen
Liikennebiokaasun
edistäminen
Cleantech-
Päästösektori
Kuntien
rakennukset ja
toiminnot
Toimenpiteen Päästövähennys
tyyppi
kt CO2-ekv
Suunnittelu,
cleantech
Kuntien
rakennukset ja
toiminnot
Suunnittelu,
cleantech
Asuin- ja
palvelurakennukset
Suunnittelu,
neuvonta
Kuntien
rakennukset ja
toiminnot, asuin- ja
palvelurakennukset,
teollisuus
Kuntien
rakennukset ja
toiminnot, asuin- ja
palvelurakennukset,
teollisuus
Asuin- ja
palvelurakennukset,
tieliikenne
Tieliikenne
Neuvonta
Tieliikenne
Tieliikenne
11,0
67,9
Cleantech,
suunnittelu,
neuvonta,
Suunnittelu
109,0
sis. toimenpiteet
3, 7-9
Suunnittelu,
neuvonta
Suunnittelu
Tieliikenne
Suunnittelu,
neuvonta
Cleantech
Tieliikenne
Cleantech,
16,7
44
KAINUUN SEAP
!
Toimenpide 12
ratkaisujen
edistäminen
yksityisautoilussa
Jätteen synnyn
ehkäisy ja
hyötykäytön
tehostaminen
neuvonta
Jätehuolto
Suunnittelu,
neuvonta,
cleantech
Yhteensä
Lisätoimenpide Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna
1
Lisätoimenpide Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen
2
9,9
214,5
Kuva 4.2 Kainuun SEAP-sektoreiden kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009.
Tieliikenne oli 36 %:lla vuonna 2009 suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Kainuussa
SEAP:n sektoreilla (kuva 4.3), joten toimet sektorin päästöjen vähentämiseksi ovat selkeästi esillä
SEAP:ssa. Päästövähennyksiin pyritään edistämällä kevyttä ja joukkoliikennettä sekä vähentämällä
liikkumistarvetta.
Yksityisautoilua kehitetään kestävän kehityksen kriteereitä vastaavaksi
edistämällä autojen ilmastovastuullisten energianlähteiden käyttöönottoa (esim. biokaasu,
sähköautot, hybridit). Suunnitellut toimenpiteet ja päästötavoitteet esitetään toimenpidekorteissa
7-11.
Merkittävimpiä SEAP-sektoreiden kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia vuonna 2009 Kainuussa
olivat lisäksi asuin- ja kuntienrakennukset sekä palvelut. Näiden sektoreiden päästöjä pyritään
vähentämään luopumalla lähes kokonaan öljyn käytöstä (12 % päästöistä vuonna 2009, kuva 4.3),
lisäämällä uusiutuvaa energiaa kaukolämmön ja höyryn tuotannossa (20 % päästöistä vuonna
2009) sekä tuottamalla paikallisesti sähköä (29 % päästöistä vuonna 2009) päästöttömästi.
Erityisesti puuenergian sekä muun bioenergiantuotannon kasvattamiseen panostetaan Kainuussa,
45
KAINUUN SEAP
!
jotta rakennusten energiankulutusta saataisiin vähäpäästöisemmäksi. Kainuussa on runsaasti
metsää ja sen tuotantokapasiteetin hyödyntämistä pyritään tehostamaan. Maakuntaan suunnitellut
tuulivoimahankkeet vähentävät sähköntuotannon päästöjä. Lämmitysöljyllä lämmitettävistä
kohteista pyritään asteittain kokonaan luopumaan. Toimenpidekortissa 5 käsitellään uusiutuvan
energian lisäämiseen liittyvät toimenpiteet.
Biodiesel
0%
Bioetanoli
0%
Diesel
20 %
Sähkö
29 %
Bensiini
15 %
Puupolttoaineet
1%
RPÖ
1%
Muu päästö
3%
Kaukolämpö +
höyry
20 %
KPÖ
11 %
Kuva 4.3 SEAP-sektoreiden energianlähteiden päästöosuudet vuonna 2009.
Kainuun SEAP:n muita tärkeitä teemoja ovat jätehuollon päästöjen vähentäminen (toimenpide 12),
rakentamisen ja maankäytön energiatehokas toteuttaminen (toimenpiteet 3 ja 6), ulkovalaistus ja
kuntien rakennusten energiankulutus (toimenpiteet 1-2) sekä kuntien viranhaltijoiden ja
asukkaiden ohjaus ja tiedonlisäys (toimenpide 4). Jätteenkäsittelyssä esimerkiksi pyritään jätteen
synnyn vähentämiseen sekä biokaasun tehokkaampaan hyödyntämiseen. Tiedonlisäys on osana
lähes jokaista toimenpidettä.
4.5 Toimenpidekortit
Edellisessä luvussa luetellut toimenpiteet on esitetty tässä luvussa toimenpidekortteina.
Toimenpidekorteissa esitetään lyhyesti toimenpiteen tavoite tai tavoitteet, toimenpiteen
toteutuksesta vastaavat tahot ja toimenpiteen kuvaus. Kortteihin merkitty lähtökohta on nykyinen
hanke, ohjelma tai strategia, johon toimenpide pohjautuu.
Kainuun SEAP:n toimenpiteet ovat pääosin peräisin vuonna 2011 valmistuneesta Kainuun
ilmastostrategiasta 2020 (Kainuun maakunta -kuntayhtymä, 2011). Strategian avulla Kainuu pyrkii
vastaamaan Euroopan Unionin ja Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin.
46
KAINUUN SEAP
!
Kainuun ilmastostrategiassa on asetettu maakunnalliset ilmastotavoitteet ja toimenpideohjelma
niiden saavuttamiseksi. Toimenpideohjelma toimii myös SEAP:n toimenpiteiden pohjana. Osa
toimenpiteistä tullaan toteuttamaan osana vuonna 2015 käynnistyvää Ilmastohanketta, jossa
niiden toteutumista myös seurataan. Toimenpiteille on lisäksi esitetty niillä saavutettavat
päästövähenemät vuonna 2020 sekä tarvittavan rahoituksen määrä ja mahdolliset
rahoituskanavat, mikäli tiedossa. Päästövähenemiä on tarkasteltu tarkemmin luvussa 5 ja
toimeenpanoa luvussa 6.
47
KAINUUN SEAP
!
4.5.1 Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen
Toimenpide 1
Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen
vähentäminen
Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutus vähenee, kun:
Tavoite
a) Vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan.
b) Katuvalaistuksen energiatehokkuutta parannetaan.
c) Julkisten rakennusten ekotehokkuutta parannetaan.
d) Öljylämmityksestä luovutaan asteittain.
e) Hankintojen materiaali- ja energiatehokkuus paranee.
Kajaanin kaupunki (Kajaanin vesi, kunnallistekniikka- ja tilakeskustulosalueet),
Vastuutahot
Kainuun ELY-keskus
Kainuun liitto, Kainuun Etu Oy, Loiste Oy
Muut
toimijat/
sidosryhmät
Kajaanin KETS-sopimus, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun
Lähtökohta
ympäristöohjelma 2020, Selvitys Kajaanin kaupungin päästöistä ja
vähennystavoitteet vuoteen 2020 mennessä, Uusiutuvan energian teemaohjelma,
EU-komission asetus valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimuksista
Tukitoimenpit Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5)
eet
a) Jäteveden puhdistuksen sähkön ominaiskulutus on pienentynyt 0.09 kWh/m3
Kuvaus
Päästövähenn
ys
Rahoitus
(17 %) vuodesta 2011 vuoteen 2012. Puhtaan veden ja jäteveden määrät ovat
kuitenkin kasvaneet, joten sähkökulutus on hieman noussut. Peuraniemen
jätevedenpuhdistamon vuosittainen öljynkulutus on noin 1400–1500 MWh
vuodessa. Selvitys uudesta lämmitysjärjestelmästä on tällä hetkellä käynnissä.
Lämmön talteenotto puhdistetusta jätevedestä säästäisi noin 50 % energiasta
(750 MWh). Vesijohtoverkostojen saneerauksen yhteydessä rakennettavat
hulevesiverkostot alentavat vedenpuhdistuksen sähkönkulutusta.
b) Katuvalosaneerausten yhteydessä lamput vaihdetaan energiatehokkaampiin
vaihtoehtoihin (esim. LED-valaisimiin). Vuonna 2009 77 % kaikista valaisimista
oli elohopealamppuja ja katuvalaistuksen osuus Kajaanin kaupungin
sähkönkulutuksesta oli 19 %. Vaihtamalla kaikki lamput energiatehokkaampiin
vaihtoehtoihin vähenee katuvalaistuksen sähkönkulutus noin 40 %.
c) Tarkoituksena on tehostaa tilankäyttöä ja poistaa vuosittain käytöstä noin
0,5-1,5 % tarpeettomaksi käyneestä ja huonokuntoisesta rakennuskannasta.
Kaupungille laaditaan uutta kiinteistöstrategiaa, jossa energiatehokkuus
arvioidaan peruskorjaus- ja uudiskohteissa hankekohtaisesti. Veden- ja
sähkönkulutusta pyritään vähentämään tiedottamisella, kampanjoilla ja
mittareilla.
d) Öljylämmitteisten kohteiden lämmitysjärjestelmät pyritään korvaamaan
asteittain ja lämmitysöljyn käytöstä pyritään luopumaan vuoteen 2020
mennessä kokonaan. Öljyn kulutukseen voidaan lisäksi vaikuttaa huolloilla,
järjestelmän säädöillä, huonelämpötilan tarkastuksilla, yms. Julkisten
rakennusten
öljylämmityksestä
luopuminen
edellyttää
riittävistä
varavoimanlähteistä huolehtimista.
Kaikki
Kainuunhankinnoissa
kunnat yhteensä
(toimenpiteet
1 jamateriaali2)
e) Kaupungin
kiinnitetään
huomiota
ja ekotehokkuuteen.
- Jätevedenkäsittely, katu-, liikenne- ja muu ulkovalaistus: 2,4 kt CO2-ekv
- Lämmitysenergian säästö, öljyn korvaus kaukolämmöllä ja puulla: 8,6 kt CO2ekv
- Yhteensä 11,0 kt CO2 -ekv
Rahoitetaan pääasiassa osana kaupungin normaalia toimintaa. Pyritään
suunnittelemaan energiansäästötoimenpiteet siten, että energiakuluissa
saavutettu säästö kattaa kustannukset muutaman vuoden aikajänteellä.
Ilmastohankkeessa (160 k€) käynnistetään ekotukihenkilötoiminta sekä tarjotaan
48
KAINUUN SEAP
!
koulutusta, joka tukee mm. materiaali- ja ekotehokkaita hankintoja sekä
energiansäästöä.
49
KAINUUN SEAP
!
4.5.2 Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen
Toimenpide 2
Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen
vähentäminen
Kuntien energiankulutus vähenee, kun:
Tavoite
a) Kunnat liittyvät energiatehokkuussopimukseen tai -ohjelmaan
(KETS/KEO) ja toteuttavat toimenpiteitä sen puitteissa.
b) Vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan.
c) Katuvalaistuksen energiatehokkuutta parannetaan.
d) Öljylämmityksestä luovutaan asteittain.
e) Kunnille laaditaan omat ilmastotoimenpideohjelmat.
f) Hankintojen materiaali- ja energiatehokkuutta edistetään.
Kunnat ja kaupungit, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto
Vastuutahot
Kainuun Etu Oy, Loiste Oy
Muut toimijat/
sidosryhmät
Kajaanin KETS-sopimus, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun
Lähtökohta
ympäristöohjelma 2020, Uusiutuvan energian teemaohjelma, EU-komission
asetus valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimuksista
Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5)
Tukitoimenpiteet
a) Kaikki kunnat liittyvät KETS:iin tai KEO:n, laativat vaaditun
Kuvaus
energiankäytön tehostamissuunnitelman ja aloittavat toimenpiteiden
toimeenpanon.
b) Kunnille määritellään niiden vesihuoltoon parhaiten sopivat
toimenpiteet. Vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi
inventterisäätöisillä pumpuilla ja moottoreilla, sekä energiatehokkailla
laitehankinnoilla. Bioreaktorin avulla jätevedestä pystytään ottamaan
talteen lämpöenergiaa ja tuottamaan lämpö-/sähköenergiaa lietteestä.
c) Katuvalosaneerausten yhteydessä lamput vaihdetaan energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin (esim. LED-valaisimiin).
d) Öljylämmitteisten
kohteiden
lämmitysjärjestelmät
pyritään
korvaamaan asteittain ja lämmitysöljyn käytöstä pyritään luopumaan
vuoteen 2020 mennessä kokonaan. Öljyn kulutukseen voidaan lisäksi
vaikuttaa huolloilla,
järjestelmän säädöillä, huonelämpötilan
tarkastuksilla, yms. Julkisten rakennusten öljylämmityksestä
luopuminen edellyttää riittävistä varavoimanlähteistä huolehtimista.
e) Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen yhteydessä toteutetaan
kuntakierrokset
kuntien
omien
ilmastotoimenpideohjelmien
laatimiseksi. Lisäksi hankkeen tiimoilta toteutetaan seuranta siitä,
miten kuntien ilmastotyö valituissa teemoissa etenee.
f) Koulutuksella edistetään materiaali- ja ekotehokkuuden huomioon
ottamista hankinnoista.
Päästövähennys
Rahoitus
Sisältyy toimenpiteeseen 1
Rahoitetaan pääasiassa osana kuntien normaalia toimintaa. Pyritään
suunnittelemaan energiansäästötoimenpiteet siten, että energiakuluissa
saavutettu säästö kattaa kustannukset muutaman vuoden aikajänteellä.
Ilmastohankkeen (160 k€) puitteissa tuetaan kuntien ilmastotoimenpideohjelmien laatimista ja kuntien liittymistä KETS:iin/KEO:n sekä käynnistetään
ekotukihenkilötoiminta ja tarjotaan koulutusta, joka tukee mm. materiaali- ja
ekotehokkaita hankintoja sekä energiansäästöä.
50
KAINUUN SEAP
!
4.5.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus
Toimenpide 3
Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus
Puurakentamisen ja ekotehokkaan uudis- ja korjausrakentamisen edistäminen
Tavoite
sekä nolla- ja matalaenergiatalojen rakentamisen edistäminen.
Kuntien rakennusvalvonta, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto
Vastuutaho
Kainuun liitto, ProAgria, Suomen metsäkeskus, Woodpolis, Motiva, Kainuun
Muut toimijat/
Nuotta, energia-alan toimijat, omistajat
sidosryhmät
Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Kainuun
Lähtökohta
maakuntakaava 2020 (1999), Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen
ohjelma 2014–2018, Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) alueidenkäytön
suunnittelujärjestelmä, EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta
(2010/31/EY), joka pantu täytäntöön ympäristöministeriön asetuksella
rakennusten energiatehokkuudesta (2/11), Energiatodistusasetus 2013
Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5), Energianeuvonta,
Tukitoimenpiteet
koulutus, kampanjat ja valistus (toimenpide 4), ARA:n rakentamiseen ja
korjausrakentamiseen liittyvät energia-avustukset, ennakoiva laadunohjaus
(ERA 17)
Ilmastonmuutoksen
hillitseminen
vaati
ekotehokasta
energian
ja
Kuvaus
luonnonvarojen käyttöä. Kestävässä uudis- ja korjausrakentamisessa otetaan
huomioon rakentamisen ja rakennuksen käytön aikaiset energia- ja
materiaalikustannukset
sekä
näiden
aikana
muodostuvat
päästöt.
Ekotehokkaalla rakentamisella (ja vanhoja rakennuksia korjaamalla) ja
puun käyttöä suosimalla Kainuu edistää vähähiiliseen talouteen siirtymistä.
Puurakentaminen sitoo hiiltä ja pienentää maakunnan hiilijalanjälkeä.
 Kainuun
tavoitteena
on
olla
puurakentamisen
edelläkävijä.
Puurakentamista suositaan maakunnan julkisessa rakentamisessa ja
tontinluovutuksessa.
Kainuuseen
perustetaan
puurakentamisen
pilottikohteita tai mallialue. Suosimalla mahdollisimman hiilineutraalia
puurakentamista vahvistetaan samalla paikallista osaamista ja liiketoimintaa.
 Uudisrakentaminen toteutetaan energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti
mahdollisimman energiatehokkaalla tavalla ja vuoteen 2020 mennessä kaikki
uudisrakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia.
o
Rakentajille tarjotaan ennakoivaa neuvontaa ja laadunohjausta
rakennuslupaprosessin yhteydessä. Uudisrakentamista pyritään
ohjaamaan ja neuvomaan jo suunnitteluvaiheessa määräystasoa
parempaan energiatehokkuuteen ja huomioimaan rakennusten
elinkaarikustannukset.
o
Kuntien rakennusvalvonnan viranomaisille järjestetään koulutusta
energiatehokkuudesta ja kuntien rakennusvalvontaan rekrytoidaan
LVI-tarkastajia, joiden vastuualueeseen kuuluu rakentamisen
energiaohjaus (toiminta on jo alkanut Kajaanissa). Rakentajia
neuvotaan pyrkimään hybriditaloihin, joiden lämmitysmenetelmää
voidaan sujuvasti muuttaa.
o
Kajaanissa on tehty uusi rakennusjärjestys, joka astuu voimaan
vuonna 2015. Uudessa järjestyksessä tullaan huomioimaan
energiatehokkuus ja uusiutuvat energiamuodot aikaisempaa
paremmin. Uutta rakennusjärjestystä valmistellaan myös muissa
kunnissa.
 Rakennusten uusiokäytöllä ja vanhoja taloja korjaamalla edistetään
paitsi ekotehokkuutta mutta hoidetaan myös maisemaa ja vaalitaan
kulttuuriympäristöä.
Korjausrakentamisessa
tavoitellaan
rakennusten
lämmitysenergian tarpeen puolittumista.
 Ilmastonmuutokseen tuomiin haasteisiin varaudutaan mm. muuttamalla
51
KAINUUN SEAP
!
Päästövähennys
Rahoitus
kriittisten rakennusten ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmiä muuttuvan
ilmaston mukaan.
Rakentamisen ohjausta tehdään osana kuntien rakennusvalvonnan normaalia
työtä. Neuvontaa ja tiedotusta toteutetaan osana ilmastohanketta (160 k€).
4.5.4 Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus
Toimenpide 4
Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus
Vähentää energiankulutusta ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Edistää
Tavoite
kaiken ikäisten yksilöiden sekä yhteisöjen ympäristötietoisuutta ja oppimista
siten, että arvot, tiedot, taidot ja toimintatavat muuttuvat ekologisesti,
taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen mukaisiksi.
Sitouttaa yrityksiä toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
siten, että jokainen työntekijän tunnistaa päivittäiset ekoteot omassa työssään.
Kunnat, Kainuun ELY (ympäristökasvatuksen ja -viestinnän työryhmä), Kainuun
Vastuutaho
liitto
Motiva, koulut, päiväkodit, oppilaitokset, Kainuun Etu Oy, yritykset, julkiset
Muut toimijat/
organisaatiot, yhdistykset, Kainuun Nuotta, Ekokymppi, seurakunnat,
sidosryhmät
kotitaloudet
Kainuun ympäristöohjelma 2020, Uusiutuvan energian teemaohjelma
Lähtökohta
Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus (toimenpide 3), Uusiutuvan energian
Tukitoimenpiteet
osuuden lisääminen (toimenpide 4), Motivan koordinoima kuluttajien
energianeuvonta
-hanke,
alueelliset
ympäristötietoisuusja
ympäristökasvatussuunnitelmat, hallitusohjelmaan (2011) kirjattu tavoite
kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta
Ympäristötietoisuus on tietoa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta ja siitä
Kuvaus
millaisia vaikutusmahdollisuuksia eri toimijoilla on muutostilanteissa.
Kainuussa pyritään kestävään kehitykseen paitsi ympäristösektorilla, myös
muilla kestävään kehitykseen kuuluvilla osa-alueilla. Ympäristötietoisuutta
pyritään lisäämään kaikissa ikäryhmissä, laajalla toimijakentällä seuraavilla
toimilla:
 Kainuussa
käynnistyi
vuonna
2013
Motivan
koordinoima
energianeuvontahanke. Ensisijaisesti kuluttajille suunnattu energian
säästöön, energiatehokkaaseen rakentamiseen ja uusiutuvan energian
tuotantojärjestelmiin keskittyvässä hankkeessa järjestetään koulutusta
lisäksi myös kuntien rakennusvalvonnalle.
 Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen toimenpiteenä kunnissa
käynnistetään energiaan, hankintoihin, jätteisiin ja liikkumiseen
keskittyvä
ekotuki.
Toimintamalli
saadaan
Helsingin
ympäristökeskukselta.
 Ympäristökasvatuksen ja -viestinnän ohjelma on laadukas, hyvin
koordinoitu ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ohjelman
toteuttamisen vaatimista riittävistä resursseista huolehditaan.
 Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että kainuulaiset oppilaitokset liittyisivät olemassa oleviin valtakunnallisiin kestävän kehityksen ohjelmiin ja
sertifikaatteihin (esim. Vihreä lippu -ohjelma). Valtakunnallinen tavoite
on, että 15 % kouluista ja päiväkodeista olisi kestävän kehityksen
tunnus vuoteen 2014 mennessä. Kainuussa toistaiseksi yksikään koulu
tai päiväkoti ei osallistu ohjelmiin.
 Ilmastohankkeessa tiedotetaan yrityksiä ilmastoteemasta ja edistetään
yritysten laatu- ja ympäristöohjelmien laatimista
 Vihreää kasvua tukevia ja uusia innovaatioita peräänkuuluttavia
52
KAINUUN SEAP
!
Päästövähennys
Rahoitus
kampanjoita järjestetään Kainuun oppilaitoksissa.
Lämmitysenergian säästö sekä siirtyminen öljystä kaukolämpöön ja
puulämmitykseen:
- asuinrakennukset 36,5 kt CO2-ekv
- palvelurakennukset 19,6 kt CO2-ekv
- teollisuusrakennukset 8,2 kt CO2-ekv
Asuinrakennusten sähkönkulutus: 3,6 kt CO2-ekv
Yhteensä 67,9 kt CO2-ekv
Toteutetaan osana ilmastohanketta (160 k€), Motivan koordinoimaa
energianeuvontahanketta (Motivan rahoituksen päättyessä hankkeen
jatkuminen pyritään turvaamaan vaihtoehtoisella rahoituksella) sekä osana
koulujen, päiväkotien, kuntien ja yritysten normaalia toimintaa
4.5.5 Uusiutuvan energian osuuden lisääminen
Toimenpide 5
Uusiutuvan energian osuuden lisääminen
Kainuu on energiatehokas ja energiaomavarainen uusiutuvan sähkön ja
Tavoite
lämpöenergian käyttäjä vuoteen 2020 mennessä. Kainuussa tuotettua
uusiutuvaa energiaa riittää vientiin.
Vastuutaho
Muut toimijat/
sidosryhmät
Lähtökohta
Tukitoimenpiteet
Kuvaus
Kainuun metsäkeskus, MTT Sotkamo, Kajaanin yliopistokeskus, Kainuun
ammattiopisto, Kainuun ELY-keskus ja Woodpolis
Kainuun Etu Oy, Metsähallitus, Ekokymppi, energiayritykset, maatilayrittäjät,
metsäkeskus, kuluttajat, metsänomistajat
Kainuun
uusiutuvan
energian
teemaohjelma
ja
siihen
kuuluva
bioenergiaohjelma, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma
2020
Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus (toimenpide 3), Energianeuvonta,
koulutus, kampanjat ja valistus (toimenpide 4), Suomen Eurooppa 2020 ohjelma, Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (VN 2008),
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta (VN 2009),
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö (TEM 2009), Ilmastonmuutoksen
kansallinen sopeutumisstrategia (MMM 2005), Suomen kansallinen
energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (KTM, LVM, MMM, VM & YM 2007)
Tavoitteiden täyttymiseksi Kainuussa edistetään monipuolisesti uusiutuvien
energianlähteiden hyödyntämistä:
 Kainuussa
suurin
hyödyntämätön
energiapotentiaali
on
metsäteollisuudessa. Energiapuun tuotantopotentiaali on kaikki
omistajaryhmät
huomioitaessa
960–1 300 GWh/v. Metsäenergian hyödyntämisaste oli huippuvuonna
2008 vain 50 % korjuupotentiaalista. Metsähakkeen tuotantotavoite
vuoteen 2015 mennessä on 900 GWh (450 000 m3/v). Lisäksi
metsäbiomassan energiakäyttöä edistetään uusissa kohteissa
(esimerkiksi kaivosteollisuuden piirissä)
 Biokaasun tuottaminen lietteistä, peltobiomassasta ja kaatopaikoilta
onnistuu hajautetusti esimerkiksi maatiloilla. Jäteveden puhdistamojen
lietteen ja orgaanisen aineksen hyödyntäminen vaatii kuitenkin
keskitettyä maakunnallista biokaasulaitosta. Biokaasulaitosten
osalta tavoitteena on viisi laitosta, jotka ovat joko maatilojen
laitoksia tai maatilojen ja kuntien jätevedenpuhdistamojen
yhteislaitoksia. Tällä hetkellä toiminnassa on kaksi maatilakokoluokan
laitosta Suomussalmella sekä MTT:n biokaasureaktori Sotkamossa.
Suomussalmen laitoksista toinen tuottaa lämpöä ja toinen lämpöä ja
sähköä. MTT:n laitos tuottaa lämpöä ja jatkossa auton ja traktorin
53
KAINUUN SEAP
!
Päästövähennys
polttoainetta. Kainuun ELY-keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon hankkeessa on suunniteltu Vaalan kirkonkylään ja Pelson alueelle
sijoitettavia keskitettyjä biokaasulaitoksia. Pelson laitoksen raakaaineena käytettäisi alueen luomutilojen lantaa ja ylijäämärehua.
Laitoksen tuotto olisi 2 945 MWh/a. Vaalaan sijoitettava laitos käyttäisi
raaka-aineena
jäteveden
puhdistamon
lietettä,
biojätettä,
ylijäämärehua, heraa ja lantaa. Tuotantokapasiteetti olisi 2 570
MWh/a.
 Tuulivoimatuotannon kehittymistä edistetään mm. maankäytön
suunnittelulla ja selvittämällä paikallisia pientuulivoimatuotannon
mahdollisuuksia. Suunniteltujen hankkeiden yhteenlaskettu
tuotantopotentiaali vuonna 2020 olisi toteutuessaan 1,2–1,9
TWh, kun maakunnan sähkönkulutus vuonna 2013 oli 1,1 TWh.
Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksen mukainen tavoite
vuodelle 2030 on 1,4 TWh:n tuotanto.
 Kainuussa pyritään energiavarojen jalostamiseen aina vientituotteeksi
saakka. Kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset polttoainejalosteet ovat
kaikki mahdollisia. Bioöljy, jota voidaan valmistaa puubiomassan lisäksi
myös muusta biomassasta, on Kainuussa kehityskohteena. St1:n
bioetanolitehtaan on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2016.
 Lämmitysöljyn käytöstä pyritään luopumaan täysin vuoteen
2020 mennessä. Lämmitysöljyn tarpeen pienenemiseen vaikuttaa
energiatehokkuuden parantuminen. Tavoitteena on puolittaa
lämmitysöljyn käyttö vuoteen 2015 mennessä. Fossiilista
polttoöljyä on mahdollista korvata puupelletillä ja täydentävänä
ratkaisuna voidaan käyttää ilmalämpöpumppuja. Vuonna 2014
puupellettikohteita oli jo noin 550, mikä vastasi melkein
bioenergiaohjelmassa vuodelle 2015 asetettua tavoitetta (600
kohdetta). Puupelletin käyttömäärän tavoite vuodelle 2015 on
48 GWh (10 000 tonnia).
 Edistetään
lämpöyrittäjyyttä.
Lämpöyrittäjyydessä
korvataan
öljylämmitystä pääosin hakkeella ja pelletillä. Lämpöyrittäjyys vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä ja luo samalla elinkeinoja maaseudulle.
Tavoitteena on, että vuoden 2020 loppuun mennessä
Kainuussa on 20 lämpöyrittäjyysperiaatteella lämmitettävää
kohdetta. Vuonna 2014 Kainuussa toimi kuusi lämpöyrittäjää,
joilla oli 12 asiakasta.
 Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa edistetään. Tämä voidaan toteuttaa
perustamalla pienimuotoisia, alle 1 megawatin CHP-laitoksia. CHPlaitoksille soveltuvia kohteita on Kainuussa useita, esimerkiksi maatilat
ja puutarhat voivat tuottaa energiaa omiin tarpeisiinsa ja syöttää
ylijäämän yleiseen sähköverkkoon.
 Selvitetään maa- ja hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia,
esimerkiksi datakeskusten ja käytöstä poistettujen kaivosten
lämpöenergiaa voidaan potentiaalisesti hyödyntään suurkinteistöjen
lämmityksessä tai aluelämmön tuotannossa
 Energiainfrastruktuurin toiminta turvataan. Ilmastonmuutoksen moniin
vaikutuksiin, kuten lisääntyviin äärisääilmiöihin, on energiasektorilla
varauduttava. Häiriöt voivat vaarantaa sähköverkon toimivuuden ja/tai
lyhentää infrastruktuurin elinikää. Hajautettu energiantuotanto saattaa
olla yksi ratkaisu toimivuuden turvaamiseksi.
Uusiutuva energia sähköntuotannossa: 103,5 kt CO2 -ekv
Puun käyttö kaukolämmön tuotannossa: 5,5 kt CO2 -ekv
Yhteensä 109,0 kt CO2 -ekv
54
KAINUUN SEAP
!
Rahoitus
Neuvontaa,
tiedotusta
ja
koulutusta
toteutetaan
osittain
osana
Ilmastohanketta (160 k€). Neuvonnan tuloksena odotetaan yksityisen sektorin
investoivan uusiutuvaan energiaan. Haetaan mahdollisesti EU-rahoitusta
demonstraatiohankkeille.
55
KAINUUN SEAP
!
4.5.6 Energiatehokas maankäytön suunnittelu
Toimenpide 6
Energiatehokas maankäytön suunnittelu
Maankäyttö kunnissa on suunnitelmallista ja ekologisesti kestävää.
Tavoite
Energiatehokkuus ja päästövähennykset ovat keskeinen osa kaikkea
maankäytön suunnittelua. Kaukolämmön käyttöä edistetään kaavoituksessa.
Vastuutaho
Muut toimijat/
sidosryhmät
Lähtökohta
Tukitoimenpiteet
Kuvaus
Päästövähennys
Rahoitus
Kunnat, Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus
maanomistajat
Maankäyttöja
rakennuslain
(132/1999)
alueidenkäytön
suunnittelujärjestelmä, Kainuun maakuntakaava 2020 (1999), Kajaanin
kaupungin
maankäyttöpoliittinen
ohjelma
2014–2018,
Kajaanin
keskustaajaman osayleiskaava 2015, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun
ympäristöohjelma 2020
Energiatehokkaan kaavoituksen toimintaohje (ERA 17)
Energiaviisaasti rakennettu ympäristö on energiatehokas, vähäpäästöinen
ja laadukas, jossa ilmastonmuutosta hillitsevät toimenpiteet on otettu
käyttöön. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida muuttuvan ilmaston
aiheuttamat riskit, kuten rankkasateet ja lisääntyvät hulevedet. Jotta
kaavoituksella kyetään ohjaamaan ekotehokkaaseen rakentamiseen ja
energiatehokkaisiin valintoihin, on kaavoituksessa huomioitava seuraavat:
 Maankäytön suunnittelusta vastaavalle henkilöstölle järjestetään
koulutusta ilmastonmuutoksen riskeistä ja niihin varautumisesta.
 Yhdyskuntarakennetta tiivistetään säilyttäen samalla mahdollisuus
ekologiseen
maaseutuasumiseen,
joka
lukeutuu
maakunnan
vetovoimatekijöihin. Samalla pidetään huoli, ettei julkisten palveluiden
tarve lisäänny.
 Hulevesisuunnittelulla varaudutaan lisääntyviin hulevesimääriin.
 Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn turvallisuus ja kehittäminen
huomioidaan kaavoituksessa.
 Kaavoituksella
ohjataan
ekotehokkaampaan,
tiiviimpään
matkailurakentamiseen, jossa liikkumisen tarve vähenee. Etenkin
luontomatkailun kehittäminen huomioidaan.
 Edistetään kaukolämmön käyttöä kaavoituksessa ja uusiutuvan
energian
käyttöä
rakentamisen
ohjauksessa.
Kajaanin
uudisrakennusalueilla kaukolämpöön liittymisvelvollisuus määrätään
asemakaavassa aina kun se on mahdollista.
 Kaavoituksessa huomioidaan Kainuun kulttuuriperintö ja luontoarvot ja
niiden vaaliminen. Kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä tehdään
riittävät luontoselvitykset.
 Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen toimenpiteenä kuntien
viranhaltijoille
järjestetään
koulutusta
ilmastonmuutokseen
sopeutumisesta, erityisesti maankäytön näkökulmasta.
sisältyy toimenpiteisiin 3, 7-9
Toimenpide liitetään osaksi normaalia kaavoitustoimintaa. Koulutusta
toteutetaan osana Ilmastohanketta (160 k€).
56
KAINUUN SEAP
!
4.5.7 Kevyen liikenteen edistäminen
Toimenpide 7
Kevyen liikenteen edistäminen
Kävelemällä ja pyöräilemällä tehtyjen matkojen lisääminen.
Tavoite
Kainuun ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun liitto,
Vastuutaho
kunnat
Alueen asukkaat, yritykset, Kainuun Etu Oy
Muut toimijat/
sidosryhmät
Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013),
Lähtökohta
Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020
Energiatehokas maankäytön suunnittelu (toimenpide 6)
Tukitoimenpiteet
Henkilöliikenteen kehittämisen tavoitteena on kestävän liikkumisen
Kuvaus
edistäminen lisäämällä pyöräilyä ja kävelyä. Kainuussa pyörällä
tehtyjen matkojen osuus kaikista tehdyistä matkoista on noin puolet
pienempi kuin koko Suomessa. Tavoitteeseen pääsemiseksi on
suunniteltu seuraavia toimenpiteitä:
 Kajaanin keskustaa kehitetään pyöräilykaupunkina.
 Pyöräilyreiteille luodaan kaupungin keskustassa sujuvat
väylät ja niiden laatutasoa parannetaan.
 Kevyen liikenteen houkuttelevuutta pyritään lisäämään
parannetun infrastruktuurin ja ylläpidon keinoin. Tällä
tarkoitetaan
esimerkiksi
kevyen
liikenteen
verkon
täydentämistä,
pyörien
pysäköinnin
kehittämistä,
talvikunnossapitoa, yms..
 Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta edistetään.
 Rakentamista ohjataan kävely- ja pyöräilyetäisyyksille
taajamakeskustoista.
 Edistetään työmatkapyöräilyä.
 Jalankulun osuutta taajamissa pyritään lisäämään.
Sisältyy
toimenpiteeseen 8
Päästövähennys
Toteutetaan osittain osana KASELI 2013 -suunnitelmaa (10,1 milj. €,
Rahoitus
kevyen liikenteen verkon täydentäminen). Haetaan mahdollisesti EUrahoitusta. Ilmastohankkeessa (160 k€) opastetaan sidosryhmiä
päästöjen vähentämisessä.
57
KAINUUN SEAP
!
4.5.8 Joukkoliikenteen kehittäminen
Toimenpide 8
Joukkoliikenteen kehittäminen
Nostetaan joukkoliikenteen käyttöastetta ja mahdollistetaan kaksiautoisten
Tavoite
talouksien luopumien toisesta autosta. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta
pyritään lisäämään ja sitä pyritään kehittämään joustavammaksi, esimerkiksi
kimppakyytien ja kutsujoukkoliikenteen keinoin.
Kunnat, Kainuun ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun liitto
Vastuutaho
Kainuun Etu Oy, yritykset, alueen asukkaat
Muut toimijat/
sidosryhmät
Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun
Lähtökohta
joukkoliikenteen palvelutasoja liikennesuunnitelma, Kainuun ilmastostrategia
2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020, joukkoliikenteen järjestämistä
säätelevä EU-asetus ja joukkoliikennelaki (2009)
Tukitoimenpiteet Energiatehokas maankäytön suunnittelu (toimenpide 6)
Joukkoliikenteellä turvataan kuntien välinen työ-, opiskelu- ja
Kuvaus
liityntämatkojen mahdollisuus. Tähän pyritään vaikuttamalla asenteisiin ja
ottamalla käyttöön uusia joukkoliikenteen muotoja kuten kimppakyydit ja
kutsujoukkoliikennepalvelut. Asukkaiden tarve yksityisautoiluun pyritään
minimoimaan
nopeilla
yhteyksillä
ja
riittävällä
joukkoliikenteen
vuorotarjonnalla taajamiin. Työsuhdematkalippujen käyttöönottoon
kannustetaan. Joukkoliikennettä kehitetään ja sen houkuttelevuutta lisätään
seuraavilla toimilla:
 Kainuun joukkoliikenteen palvelutasoja liikennesuunnitelmassa
määritellään kuntatasolla toteutettava palvelutaso, suunnitelmat
liikenteen järjestämistavasta ja hankittavasta kalustosta.
 Kohotetaan paikallisliikenteen palvelutasoa, mm. lisäämällä ilta- ja
viikonlopputarjontaa.
 Varmistetaan joukkoliikenteen riittävä ympärivuotinen vuorotarjonta.
 Selvitetään
mahdollisuuksia
laajentaa
seutulippujärjestelmä
koskemaan koko maakuntaa.
 Joukkoliikenteen peruspalvelutaso turvataan myös haja-asutusalueella
mkl. yksityisautoilua korvaavat liikkumismuodot, kuten kimppakyydit ja
kutsujoukkoliikenne.
 Edistetään (esimerkiksi tiedotuksella) kimppakyytejä tarjoavien
verkkosivujen käyttöä (kimppakyyti.net, facebook-ryhmät).
 Laaditaan joukkoliikenteen ”laatukäytävät” suurimpiin taajamiin.
 Kajaanin joukkoliikenteen hankinnoissa edellytetään kaluston tiettyä
kuntoa, asetetun ikärajan alittamista ja päästönormien täyttymistä.
 Vaikutetaan alueen asukkaiden asenteisiin ja liikkumistottumuksiin,
esimerkiksi erilaisten kampanjoiden, kilpailuiden, tempausten ja
neuvonnan keinoin.
 Kajaanissa on meneillään kokeilu, jossa joukkoliikenne tarjotaan
päiväkotiryhmille (ja perhepäivähoitoryhmille) ilmaiseksi. Kokeilu on
saanut runsaasti kiitosta, vaikuttanut positiivisesti ryhmien toimintaa ja
lisännnyt ryhmien joukkoliikenteen käyttöä.
Päästövähennys
Rahoitus
Liikenteen toimenpiteet (7-11), eli kulkutapajakauman muutos, biokaasun
käyttöön siirtyminen, ajoneuvokannan uusiutuminen, cleantech-ratkaisut ja
biopolttoaineiden käyttö: Yhteensä 16,7 kt CO2 -ekv
Toteutetaan osittain osana KASELI 2013 -suunnitelmaa (1,29 milj. euroa
joukkoliikenteen
kehittäminen)
sekä
ELY-keskuksen
rahoittamaa
joukkoliikenteen palvelutasoja liikennesuunnitelmaa. Haetaan mahdollisesti
EU-rahoitusta kokeiluihin.
58
KAINUUN SEAP
!
4.5.9 Liikkumistarpeen vähentäminen
Toimenpide 9
Liikkumistarpeen vähentäminen
Vähentää liikennetarvetta ja yksin omalla autolla tehtyjen matkojen
Tavoite
määrää.
Kunnat, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto
Vastuutaho
Muut toimijat/ sidosryhmät Kainuun Etu Oy, kunnat, kyläyhdistykset, alueen asukkaat
Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013),
Lähtökohta
Energiatehokas maankäytön suunnittelu (toimenpide 6)
Tukitoimenpiteet
Tietoliikenteen tarjoamia ratkaisuja ja mahdollisuuksia
Kuvaus
hyödyntämällä voidaan vähentää liikennetarvetta ja päästöjä.
Liikkumista ohjataan lisäksi siten, että yksin omalla autolla tehtyjen
matkojen määrä vähenee. Konkreettisia toimia tavoitteeseen
pääsemiseksi ovat:
 Tietoliikenteen kattavalla ja hyvällä toimivuudella turvataan
sähköisten palvelujen saanti myös haja-asutusalueilla, millä
vähennetään asukkaiden liikkumistarvetta.
 Tietoliikenteen toimivuus tarjoaa myös etätyöskentelyn
mahdollisuuden maaseudulla.
 Toteutetaan koko maakunnan kattava, ekotehokas
kuituverkko.
 Laajennetaan
yhteiskäyttöautojen
käyttömahdollisuus
kaikkiin Kainuun kuntiin ja hankitaan yhteiskäyttöautoiksi
mahdollisimman vähäpäästöisiä autoja.
 Parantamalla eri hallinnonalojen yhteistoimintaa voidaan
yhdistellä matkoja, tarjota palveluja samalla käyntikerralla,
tuoda palvelut asukkaiden luo.
 Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen toimenpiteenä
tiedotetaan
Kainuussa
olevista
mahdollisuuksista
videoneuvotteluihin (vuokrattavat tilat laitteineen), ja
järjestetään etäkokousopastus seminaarin tai muun
tapahtuman yhteydessä.
 Edistetään
videoneuvotteluyhteyksien
hyödyntämistä
kokouksissa ja koulutuksissa. Hankitaan videoneuvottelun
mahdollistava laitteisto kuntiin ja muihin organisaatioihin.
Päästövähennys
Koulutusta toteutetaan osittain osana ilmastohanketta (160 k€).
Rahoitus
Haetaan mahdollisesti EU-rahoitusta kokeiluihin.
59
KAINUUN SEAP
!
4.5.10 Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen
Toimenpidekortti 10
Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen
Selvittää liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun potentiaali
Tavoite
Kainuussa ja edistää sen toteutumista
Kainuun ELY-keskus, Kainuun Liitto
Vastuutaho
Muut toimijat/ sidosryhmät Aluekehityssäätiö, Envitecpolis Oy, MTT Sotkamo
Kainuun liikennebiokaasutiekartta, Kainuun ympäristöohjelma
Lähtökohta
2020,
Bioenergiaohjelma
2011–2015,
Kajaanin
seudun
liikennejärjestelmäsuunnitelma
(KASELI
2013),
Kainuun
ilmastostrategia 2020, Uusiutuvan energian teemaohjelma
Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5), RESTukitoimenpiteet
direktiivi
(2009/28/EY),
ILUC-direktiivi,
biopolttoaineiden
jakeluvelvoitelaki (446/2007)
Kainuun suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja on liikenne
Kuvaus
(36 %). Hajaantuneen asutuksen ja pitkien välimatkojen takia
henkilöautoilun vähentämisen mahdollisuus on kuitenkin rajallinen.
Liikennebiokaasun
tuotantoa
ja
jakelua
kehittämällä
henkilöautoilusta voidaan tehdä ympäristön kannalta kestävämpää.
Kainuun biometaanipotentiaalin teknistaloudellinen arvio vuodelle
2020 vastaa noin 4400 henkilöauton vuosikulutusta. Selvitettyjen
ja vireillä olevien hankkeiden biokaasupotentiaali vastaa noin 2000
henkilöauton
vuosikulutusta.
Teoreettinen
Kainuun
biokaasupotentiaali on noin kuudesosa tieliikenteen polttoaineenkäytöstä. Vuoteen 2020 mennessä toteutetaan seuraavia
toimenpiteitä:
 Kainuuseen perustetaan biokaasua tuottavia laitoksia.
 MTT:n Sotkamon laitoksen biokaasua aletaan käyttää
liikennekäytössä. Laitos toimii pilottikohteena ja tuottaa
käytännönläheistä
tietoa,
jota
jaetaan
eteenpäin
maatilakenttään.
 Liikennebiokaasun tuotantoon soveltuvien kasvien ja puun
käyttöä biokaasun raaka-aineena edistetään.
 Elintarvikeketjun sivujakeiden, jätteiden ja lannan käyttöä
edistetään.
 Edistetään
infrastruktuuria,
joka
mahdollistaa
päätieverkolla liikennöimisen kaasulla.
 Käynnistetään paikallinen biokaasuajoneuvojen asennus- ja
huoltotoiminta sekä tähän liittyvä koulutus.
 Kannustetaan tuottajia ja kuluttajia yhteistyöhön, jolla
mahdollistetaan kannattavan tuotanto- ja jakeluketjun
rakentuminen. Tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on 510 biokaasun jakelupistettä.
 Sitoutetaan ainakin yksi merkittävä toimija siirtymään
biokaasun käyttöön (esimerkiksi paljon henkilöautoja
käyttävä
Kainuun
sosiaalija
terveydenhuollon
kuntayhtymä, jätehuollosta vastaava Ekokymppi, Kainuun
joukkoliikenne, alueen taksit, tms.).
Päästövähennys
60
KAINUUN SEAP
!
4.5.11 Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa
Toimenpide 11
Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa
Tilanteissa joissa julkinen tai kevyt liikenne eivät ole vaihtoehtoja on harvaan
Tavoite
asutussa maakunnassa turvauduttava yksityisautoiluun. Tavoitteena on
edistää mahdollisimman vähäpäästöistä yksityisautoilua, kuten sähköautojen,
biokaasuautojen, flexfluel ja dual-fuel ajoneuvojen ja hybridien käyttöä.
Vastuutahot
Muut toimijat/
sidosryhmät
Lähtökohta
Tukitoimenpiteet
Kuvaus
Päästövähennys
Kunnat, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto
Kainuun Etu Oy
Kainuun liikennebiokaasutiekartta, Kainuun ympäristöohjelma 2020,
Bioenergiaohjelma
2011–2015,
Kajaanin
seudun
liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun ilmastostrategia 2020
Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5), Liikennebiokaasun
tuotannon ja jakelun edistäminen (toimenpide 10)
a) Kaupunkien ja kuntien omien autojen osalta pyritään siirtymään
osittain sähköautojen tai muiden cleantech-ratkaisujen käyttöön.
b) Vähäpäästöisen yksityisautoilun yleistymistä edistetään, esim.
luomalla toimivia lataus-/tankkausverkostoja.
c) Kehitetään tai edistetään olemassa olevia uusia liikenteen cleantechratkaisujen rahoitusmekanismeja.
d) Lisätään asukkaiden ja yritysten tietoisuutta sähköautoista,
biokaasuntuotannosta ja muista uusista cleantech-ratkaisuista sekä
niiden rahoitusmahdollisuuksista.
e) Edistetään infrastruktuuria, joka mahdollistaa päätieverkolla
liikennöimisen kaasulla tai sähköllä.
61
KAINUUN SEAP
!
4.5.12 Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen
Toimenpide 12
Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen
a) Vähentää yhdyskuntajätteen määrää prosentilla vuodessa asukaslukuun
Tavoite
suhteutettuna.
b) Nostaa jätteen kokonaishyödyntämistaso 70 %:iin vuoteen 2018
mennessä ja edelleen 80 %:iin vuoteen 2020 mennessä.
c) Biohajoavan jätteen kierrätystason kohottaminen. Vuonna 2016
kaatopaikalle
saa
sijoittaa
enintään
20
%
biohajoavasta
yhdyskuntajätteestä. Vuonna 2020 tavoitteena on hyödyntää
biohajoava jäte kokonaisuudessaan.
d) Vähentää jätehuollon logistiikan aiheuttamia päästöjä.
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi, kunnat, Kainuun liitto, Kainuun
Vastuutaho
ELY-keskus
Kotitaloudet, yritykset
Muut toimijat/
sidosryhmät
Kainuun ilmastostrategia 2020, EU:n jätedirektiivi (2008/98/EY), joka on
Lähtökohta
toimeenpantu jätelailla (646/2011), FRESH -hanke (2013), Oulun läänin
alueellinen jätesuunnitelma 2008–2018, Kainuun ympäristöohjelma 2020
Jätteen syntymisen ehkäisemiseksi ja hyötykäytön tehostamiseksi on Kainuussa
Kuvaus
suunniteltu seuraavia toimenpiteitä:
a) Sekajätteen syntymisen vähentämiseksi tehdään ennaltaehkäisevää
työtä kuten neuvontaa, koulutusta ja valistusta. Julkisen sektorin
hankinnoissa panostetaan kestävään kulutukseen, kestäviin
hankintoihin ja materiaalitehokkuuteen.
b) Kainuulaisille tiedotetaan selkeästi kulutuksen vaikutuksista ja
jätteiden kierrätyksen merkityksestä.
c) Edistetään jätelajien ekotehokasta, vihreän kasvun mukaista
hyötykäyttöä, esimerkiksi tehostamalla lajittelumääräyksiä. Lisätään
materiaalihyötykäyttöön
soveltumattoman
jätteen
hyötykäyttöä
laitospolttoaineena.
d) Biohajoavien jätemateriaalien käyttökelpoisuutta polttoaineina ja muina
teollisten
prosessien
raaka-aineina
selvitetään.
Yhteistyö
puhdistamolietteiden
ja
biojätteiden
käsittelylaitoksen
perustamiseksi käynnistetään. Hyödynnetään ELY-keskuksen Eloperäiset
jätteet
kiertoon
-hankkeen
laitossuunnitelmaa.
Biojätteen
kompostointia edistetään pienkiinteistöissä.
e) Jätehuollon eko- ja kustannustehokkuuteen panostetaan, jotta
jätteenkuljetuksesta aiheutuvat päästöt saadaan minimoitua. Eko- ja
kustannustehokas jätehuolto vaatii eri toimijoiden yhteistyön
kehittämistä.
Päästövähennys
Rahoitus
Majasaaren kaatopaikan metaanipäästöjen vähennys 9,9 kt CO2 -ekv
Toimenpide
toteutetaan
osana
Ekokympin
normaalia
toimintaa.
Ilmastohankkeessa
(160
k€)
koulutetaan
ekotukihenkilöitä
ympäristötietoisuuden edistämiseksi (mukaan lukien jätteet).
62
KAINUUN SEAP
!
4.5.13 Lisätoimenpide 1: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna
Lisätoimenpide 1
Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna
Kainuu on edelleen merkittävä hiilinielu vuonna 2020
Tavoite
Kainuun ELY-keskus, Kainuun metsäkeskus
Vastuutaho
Metsähallitus, metsänomistajat, Kainuun liitto, Kainuun Etu Oy, Kajaanin
Muut toimijat/
yliopistokeskus
sidosryhmät
Alueellinen metsäohjelma 2011–2015, Kainuun ilmastostrategia 2020
Lähtökohta
Kainuun metsät ovat nuoria tai keski-ikäisiä. Nuoret metsät kasvavat nopeasti
Kuvaus
ja kasvaessaan puut sitovat itseensä hiilidioksidia. Nuorten metsien suuresta
osuudesta johtuen metsävarojen kasvu on Kainuussa nopeaa ja jatkuvaa
(vuosittain noin 7 milj. m3, 50 % enemmän kuin hakkuiden määrä
maakunnassa). Kainuu on alueena valtakunnallisestikin merkittävä hiilinielu ja
sen ylläpitäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Hiilinielun
säilymistä edistetään seuraavilla toimilla:
 Pidetään metsien pinta-ala mahdollisimman suurena hiilinielujen
kartuttamiseksi.
 Kohdennetaan soita merkittävästi muuttava toiminta, kuten turpeenotto
ja pellonraivaus, ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi
muuttuneille soille ja turvemaille sekä pellonraivaus ensisijaisesti
kivennäismaille, eikä oteta luonnontilaisia tai ennallistamiskelpoisia soita
turvetuotantoon.
 Selvitetään miten hiilen sitoutumista maaperään kivennäismailla ja
etenkin soilla (mukaan lukien soiden ennallistaminen) voidaan parhaiten
edistää.
 Tuhkaa hyödynnetään metsälannoitteena vuoden 2015 loppuun
mennessä.
 Otetaan ilmastonäkökohdat huomioon harkittaessa ojitettujen
suometsien kunnostusojituksia ja pohdittaessa kannattamattomiksi
osoittautuneiden
ojituskohteiden
jatkokäyttöä
(biomassojen
hyödyntäminen, turpeenotto, ennallistumaan jättäminen, aktiivinen
ennallistaminen).
 Kainuuseen on perustettu vuonna 2013 Kainuun liiton vetämä
metsäklusteriryhmä, jossa liiton ja kehittäjäorganisaatioiden lisäksi on
kattava
yritysedustus.
Yhdessä
Kainuun
Liiton
kanssa
metsäklusteriryhmä pyrkii kehittämään metsien kestävään ja
tehokkaaseen käyttöön perustuvia elinkeinoja.
ei arvioitu
Päästövähennys
63
KAINUUN SEAP
!
4.5.14 Lisätoimenpide 2: Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen
Lisätoimenpide 2
Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen
Tavoite
Maatalous
ylläpitää
monimuotoista
kulttuurija
luonnonympäristöä sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaa.
Luomuviljelyn pinta-alaa kasvatetaan 30 %:iin viljelysmaan
kokonaispinta-alasta vuoteen 2020 mennessä.
Vastuutaho
Kainuun ELY-keskus
Muut toimijat/ sidosryhmät Maatalousyrittäjät, ProAgria, MTT, kuluttajat, MTK PohjoisSuomi, yritykset
Lähtökohta
Tukitoimenpiteet
LUMA-tuki luonnon ja maiseman monimuotoisuuden hoitoon
Kuvaus
Maatalouden ilmastopäästöjä pyritään vähentämään ja
maatalouden alueellisessa suunnittelussa otetaan huomioon
ilmastonäkökulma. Kainuussa on tavoitteena lisätä luomu- ja
lähiruoan tarjontaa ja käyttöä niin suurkeittiöissä, ravintoloissa
kuin yksittäisten kuluttajien keskuudessa. Tämä toteutetaan
seuraavin toimin:
 Luomuruoan viljelyä edistetään niin, että luomuviljelyn
pinta-alaa kasvatetaan 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä
ja vuonna 2030 noin puolet viljellystä peltoalasta on
luonnonmukaisesti viljelty.
 Julkisen sektorin ruokapalveluissa panostetaan entistä
enemmän ekologisemman lähi-, kasvis- ja luomuruuan
suosimiseen ja sitä tarjoillaan vähintään kahdesti
viikossa. Lisäksi henkilöstölle järjestetään koulutusta
asiasta.
 Edistetään
maatalouden
toimijoiden
yhteistyötä
lähiruoan saatavuuden parantamiseksi. Alueen tuottajien
lähiruokatukun perustamista tuetaan.
 Kehitetään lähi- ja luomuruoasta matkailuvaltti.
 Tehostetaan lähiruoan logistiikkaa vuonna 2011
valmistuneen logistiikkaselvityksen mukaisesti.
 Tuetaan vihreää kasvua erityisesti uusien markkinoiden
ja innovaatioiden kannalta. Esimerkiksi lähiseudun
ruokatuotteita voitaisiin tarjota enenevässä määrin
matkailukohteissa kuten Vuokatin urheilukeskuksessa.
Päästövähennys
ei arvioitu
64
KAINUUN SEAP
!
5. SEAP-skenaario 2020
5.1 Skenaarion lähtökohdat
Kainuun vuoden 2020 skenaarion lähtökohtana on vuoden 2009 kasvihuonekaasutase SEAP:n
sektoreilla. Kainuun päästökehitystä vuoteen 2020 arvioitaessa on otettu huomioon sekä
kansalliset toimenpiteet että SEAP-toimenpiteet. Kansallisella tasolla toteutettavista toimenpiteistä
keskeisimpiä ovat kiristyvät rakennusten energiatehokkuusvaatimukset (RakMK D3), laki
biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007), laki uusiutuvilla energialähteillä
tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010), valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VNS
2/2000), Suomen tuulienergiakartasto (tuuliatlas) ja kansallinen metsäohjelma. Lisäksi
skenaariossa otetaan huomioon luvussa neljä esitetyillä kahdellatoista SEAP-toimenpiteellä
saavutettavat päästövähennykset.
5.2 Rakennuskanta
Rakennuskannan kehitysennusteen pohjana on VTT:n Low carbon Finland 2050 -hankkeen (VTT,
2012) rakennuskannan muutosennusteen perusura. Ennusteen mukaan Suomen asuinrakennusten
pinta-ala kasvaa vuosina 2010–2020 noin 8 %. Asukaslukuun suhteutettuna asuinrakennusten
pinta-ala kasvaa 3 % ja liike- ja toimistorakennusten 2 %, kun taas julkisten palvelurakennusten
asukaslukuun suhteutettu pinta-ala laskee vähän alle 2 %. Tuotantorakennusten pinta-alan on
arvioitu pysyvän vuonna 2020 noin vuoden 2010 tasolla (Tuominen ja Airaksinen, 2012).
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kainuun väestö laskisi lähes 7 %:lla vuosina 2009–
2020, kun taas Kainuun liiton maakuntaohjelmassa esitetyn väestötavoitteen mukaan väestö laskisi
alle 3 %. Näiden tietojen perustella voidaan olettaa, että Kainuun rakennusten kokonaispinta-ala ei
ainakaan kasva vuosien 2009–2020 välillä. Vuoden 2020 skenaarioissa on oletettu, että kuntien
oma rakennuskanta on vähentynyt Kainuussa 10 % vuodesta 2009. Oletus perustuu Kajaanin
kaupungin asettamaan tavoitteeseen tehostaa tilankäyttöä ja poistaa vuosittain käytöstä noin 0,51,5 % tarpeettomaksi käyneestä ja huonokuntoisesta rakennuskannasta. Kehityksen oletetaan
olevan samanlaista myös muissa kunnissa. Asuin- ja palvelurakennusten määrän odotetaan
laskevan 3 % vuoden 2009 tasosta ja teollisuusrakennusten määrän odotetaan pysyvän vuoden
2009 tasolla.
5.3 Rakennusten lämmitysenergiankulutus
Vuodelle 2020 tehdyssä skenaariossa vanhojen rakennusten lämmitysenergiankulutus laskee
tiukentuneiden rakennusmääräysten, korjausrakentamisen, lämpöpumppujen ja muiden
energiatehokkaampien lämmitysratkaisujen yleistymisen johdosta. Kansallisella tasolla vuoteen
2050 mennessä yli puolet rakennuskannastamme on uudelleenrakennettu tai korjattu. VTT:n
(Tuominen ja Airaksinen, 2012) oletuksia seuraten energiankulutuksen oletetaan laskevan 5 %
asuin- ja teollisuusrakennuksissa vuosien 2009 ja 2020 välillä. Palvelurakennusten
lämmitysenergiankulutuksen oletetaan laskevan 9 %.
65
KAINUUN SEAP
!
Rakennuskannan oletetaan uusiutuvan 1-2 % vuosivauhdilla, joten Kainuun rakennuskannasta 15
% oletetaan uusiutuneen vuoteen 2020 mennessä. Uusien asuinrakennusten oletetaan kuluttavan
keskimäärin 50 % vähemmän energiaa kuin olemassa olevien, johtuen kiristyneistä rakennusten
energiatehokkuusmääräyksistä. Teollisuusrakennusten osalta ero on 30 % ja palvelurakennusten
osalta 60 %.
Kun otetaan huomioon vanhojen rakennusten energiankulutuksen lasku, rakennuskannan
uusiutuminen ja SEAP toimenpiteet 1: Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen
vähentäminen, 2: Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen, 3: Uudis- ja
korjausrakentamisen ohjaus ja 6: Energiatehokas maankäytön suunnittelu oletetaan SEAPskenaariossa, että Kainuun asuinrakennusten lämmitysenergiankulutus laskee 12 %,
palvelurakennusten 17 %, kuntien rakennusten 5 % (ks. sähkönkulutus) ja teollisuusrakennusten
9 % vuosien 2009 ja 2020 välillä.
5.4 Kaukolämpö, öljy- ja puulämmitys
Rakennusten energiatehokkuuden parantuminen korjausrakentamisen myötä vähentää vähitellen
kaukolämmön kulutusta nykyisissä kohteissa. Toisaalta olemassa olevia erillislämmitettyjä
rakennuksia liittyy
kaukolämmön piirin ja kaukolämpöverkkoja voidaan laajentaa
uudisrakennusalueille. Esimerkiksi Kajaanin maankäyttöpoliittisen ohjelman (2014–2018) mukaan
uudisrakennusalueilla kaukolämpöön liittymisvelvollisuus määrätään asemakaavassa aina kun se on
mahdollista (ks. toimenpidekortti 6). Kaukolämmön kasvupotentiaali on kuitenkin rajallinen
Kainuun yhdyskuntarakenteesta johtuen. Kainuun energiaselvityksessä 2014 (Kainuun liitto,
2014a) on todettu, että aluelämpölaitosten tuottama energiamäärä pysynee nykyisellä tasollaan
vuoteen 2020 asti.
Vuonna 2009 Kainuun kaukolämmön, höyryn ja sähköntuotannon polttoaineista 61 % oli puuta, 26
% turvetta ja 7 % hiiltä. Loppu oli kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä kierrätyspolttoainetta.
Kainuun energiaselvityksessä 2014 on arvioitu, että vuonna 2020 turpeen ja hiilen käyttö olisi noin
vuoden 2012 tasolla (noin 450 ja 24 GWh). Puun käytön arvioidaan kasvavan, ja muiden
polttoaineiden käytön loppuvan vuoteen 2020 mennessä (Kainuun liitto, 2014a, kuva 15).
SEAP-skenaariossa on oletettu, että kaukolämmön, höyryn ja sähköntuotannon polttoainemäärä on
vuonna 2020 sama kuin vuonna 2009. Puun käytön on arvioitu kattavan 66 % polttoaineen
käytöstä, hiilen ja turpeen käytön on arvioitu pysyvän vuoden 2012 tasolla ja öljyn sekä
kierrätyspolttoaineen käytön on arvioitu loppuvan (kuva 5.1). Skenaarion mukaan kaukolämmön ja
höyryn kulutuksen päästöt ovat vuonna 2020 5 % pienemmät kuin vuonna 2009, vaikka
kaukolämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta kasvaa.
66
KAINUUN SEAP
!
Kuva 5.1 Kaukolämmön, höyryn ja sähköntuotannon polttoaineet Kainuussa vuonna 2009 ja SEAPskenaariossa vuonna 2020.
Vuoteen 2020 mennessä Kainuun oletetaan luopuneen kokonaan öljyn käytöstä rakennusten
erillislämmityksessä. Asteittaiseen siirtymiseen vaikuttavat SEAP:in toimenpiteet 1-6. Osa
öljylämmitteisistä rakennuksista siirtyy kaukolämmön piiriin.
Toimenpiteiden tavoitteiden
mukaisesti osan lämmitysöljyn kulutuksesta oletetaan korvautuvan puupolttoaineilla. Tämä sisältää
sekä kiinteistökohtaiset lämmityskattilat (esimerkiksi pelletti ja hake) että lämpöyrittäjyyden.
Kainuussa oli asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä maakunnassa olisi 12
lämpöyrittäjyysperiaatteella lämmitettävää kohdetta. Vuonna 2011 lämpöyrittäjiä oli seitsemän ja
lämmitettäviä kohteita kymmenen. Tällä hetkellä lukemat ovat kymmenen ja kaksitoista (taulukko
5.1). Viime vuosina tapahtunutta lämpöyrittäjyyden yleistymistä tarkasteltaessa voidaan olettaa
lämpöyrittäjien lukumäärän ja lämmitettävien kohteiden määrän kasvavan edelleen vuoteen 2020
mennessä. Lämmitettävien kohteiden määrässä tavoitellaan 20 vuoteen 2020 mennessä.
67
KAINUUN SEAP
!
Taulukko 5.1 Lämpöyrittäjyys Kainuussa vuonna 2014.
Kunta
Kajaani
- Kainuun lämpöhuolto Oy
- OK yhtiöt Oy
Kuhmo
- Veljekset Pääkkönen ky
Suomussalmi
- Suomussalmen puulämpö Oy
Sotkamo
- T:m i Hyvönen
Vaala
- Leinonen
Yhteensä:
Lämpöyrityksiä
2
Lämpökeskuksia
Asiakkaita
4
1
4
2
2
2
1
1
1
2
1
10
1
12
1
1
1
1
6
Kaukolämmityksen, öljy- ja puulämmityksen (sis. lämpöyrittäjyys) energiankulutus vuonna 2009 ja
SEAP-skenaariossa vuonna 2020 on esitetty kuvassa 5.2.
Kuva 5.2 Rakennusten ja toimintojen kaukolämmön, öljyn ja puupolttoaineiden kulutus vuonna
2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna 2020.
5.5 Sähkön tuotanto ja kulutus
Vuonna 2013 valmistuneen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian skenaarioiden mukaan
asumisen laitesähkönkulutuksen arvioidaan pysyvän vuonna 2020 vuoden 2010 tasolla.
Sähkölämmityksen kulutuksen oletetaan hieman laskevan, ja palveluiden sähkönkulutuksen
arvioidaan kasvavan noin 5 % (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013). Sähkönkulutuksen muutos
sisältää kasvun maa- ja ilmalämpöpumppujen sähkökulutuksessa.
68
KAINUUN SEAP
!
SEAP-skenaariossa oletetaan, että Kainuun palvelurakennusten ja teollisuuden sähkönkulutus
pysyy vuoden 2009 tasolla ja asuinrakennusten sähkönkulutus laskee 5 % vuoteen 2020 mennessä
johtuen korteissa 1-4 ja 6 mainituista toimenpiteistä.
Kajaanin kaupungin ja muiden kuntien omaa sähkönkulutusta vähennetään vaihtamalla
katuvalaistuksessa käytettävät lamput energiatehokkaampiin LED-valaisimiin.
Kajaanissa
katuvalaisimia on noin 7600, joista tällä hetkellä 50 on vaihdettu LED-valaisimiksi. LED-valaisimien
sähkönkulutus on noin 50–70 % pienempi perinteiseen valaisimeen verrattuna. Loput valaisimet
tullaan vaihtamaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2020 skenaariossa oletetaan,
että noin puolet jäljellä olevista valaisimista, eli 3775 on vaihdettu LED-valaisimiksi ja, että muissa
kunnissa on myös aloitettu valaisimien vaihto. Toimenpiteen on arvioitu vähentävän Kainuun
kuntien katu-, liikenne- ja muun ulkovalaistuksen sähkönkulutusta 25 % vuonna 2020 verrattuna
vuoteen 2009.
Kuntien vesihuollon sähkönkulutuksen arvioidaan laskevan 10 % vuoteen 2020 mennessä. Kuntien
rakennuskannasta oletetaan poistuvan 10 % vuosien 2009 ja 2020 välillä (ks. toimenpidekortti 1).
KETS- ja KEO-ohjelmien tavoitteena on 9 % energiansäästö kahdeksan vuoden aikana (2008–
2016) kuntien rakennuksissa ja toiminnoissa. Vuonna 2014 ainoastaan Kajaani oli liittynyt KETSsopimukseen. SEAP:n tavoitteena on muiden kuntien liittyminen sopimuksiin lähivuosina. Näin
ollen SEAP-skenaariossa on oletettu, että KETS- ja KEO-ohjelmien mukaiset rakennusten
energiansäästötoimet vähentävät jäljellä olevien rakennusten energiankulutusta 5 %.
Kaikkiaan Kainuun sähkönkulutus on vuonna 2020 SEAP-skenaariossa noin 3 % pienempää kuin
vuonna 2009.
Kainuun paikallisten lämpövoimalaitosten sähköntuotannon arvioidaan vuonna 2020 olevan samalla
tasolla kuin vuonna 2009. Niiden polttoainejakauma muuttuu luvussa 5.4 kuvatun mukaisesti.
CoM:n päästölaskentasääntöjen mukaan (JRC, 2010) Kainuun vesivoimaloista on otettu mukaan
ainoastaan paikallisessa omistuksessa olevat vesivoimalat. Näiden vesivoimaloiden tuotannon on
arvioitu pysyvän vuonna 2020 vuoden 2009 tasolla. Vuonna 2009 muu kuin paikallinen lämpö- ja
vesivoimalla tuotettu sähkö on oletettu ostetuksi valtakunnanverkosta.
SEAP-skenaarion mukaisesti vuonna 2020 sähkönkulutus SEAP:n sektoreilla on 807 GWh, ja
paikallinen lämpö- ja vesivoiman tuotanto yhteensä 268 GWh. Jäljelle jäävä 539 GWh oletetaan
vuonna 2020 tuotettavan paikallisella tuulivoimalla ja biokaasulla. Tämä osuus (539 GWh) on alle
puolet Kainuuseen suunniteltujen tuulivoimaloiden arvioidusta tuotannosta vuonna 2020 (1,2-1,9
TWh).
Kuvassa 5.3 on esitetty Kainuun sähkönkulutuksen jakautuminen (SEAP:n sektoreilla)
tuotantomuodoittain vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna 2020, kun paikallinen tuotanto on
määritelty CoM:n ohjeiden mukaisesti.
69
KAINUUN SEAP
!
Kuva 5.3 SEAP:n sektoreiden sähkönkulutus tuotantomuodon mukaan vuonna 2009 ja SEAPskenaariossa vuonna 2020.
5.6 Tieliikenne
SEAP-skenaarion pohjana on VTT:n LIISA-mallin tieliikenteen päästöjen kehitysennuste. Sen
mukaan tieliikenteen päästöt laskevat vuodesta 2009 vuoteen 2020 mennessä noin 3 % johtuen
muun muassa ajoneuvokannan uusiutumisesta ja lisääntyvästä biopolttoaineen käytöstä.
Lisäksi SEAP-skenaariossa otetaan huomioon toimenpiteiden 7: Kevyen liikenteen edistäminen, 8:
Joukkoliikenteen kehittäminen ja 9: Liikkumistarpeen vähentäminen johdosta pienenevä
liikennemäärä. Toimenpiteiden ansiosta kulkutapajakauman arvioidaan kehittyvän kuvan 5.4
mukaisesti. Autoliikenteen osuuden odotetaan vähenevän 67 %:sta vuonna 2009 62 %:iin vuonna
2020. Linja-autolla kuljettujen matkojen osuutta pyritään kasvattamaan alle 1 %:sta 4 %:iin
vuonna 2020. Lisäksi toimenpiteiden 10 (Liikennebiokaasun tuotannon ja jakeluun edistäminen) ja
11 (Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa) mukaisesti oletetaan, että Kainuun
ajoneuvokanta kehittyy vähäpäästöisempään suuntaan. Näiden toimenpiteiden arvioidaan
vähentävän tieliikenteen päästöjä yhteensä 5 % tasosta, jolle päästään kansallisilla toimenpiteillä
(LIISA-mallin skenaario).
70
KAINUUN SEAP
!
Linjaauto
1%
Polkupyö
Kainuu
2010-2011
rä
4%
Polkupyö
rä
6%
Muu
6%
Jalankulk
u
22 %
Henkilöa
uto
67 %
Linjaauto
4%
Kainuu
2020
Muu
6%
Jalankulk
u
22 %
Henkilöa
uto
62 %
Kuva 5.4 Kulkutapajakauman kehitystavoite Kainuussa vuoteen 2020 mennessä.
5.7 Jätehuolto
SEAP -skenaariossa jätteen määrän ja kierrätysasteen kehitystä vuoteen 2020 arvioidaan jätelain
(646/2011) ja sitä tukevien asetusten avulla toimeenpannun EU:n jätedirektiiviin (2008/98/EY)
perusteella. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämistä koskevan kansallisen
strategian mukaan biohajoavaa jätettä saa vuoden 2016 jälkeen sijoittaa kaatopaikalle ainoastaan
20 %. Kainuussa biohajoavaa jätettä päätyi loppusijoitukseen kaatopaikalle noin 40 % vuonna
2009. Lisäksi SEAP-skenaariossa otetaan huomioon toimenpiteen 12: Jätteen synnyn ehkäisy ja
hyötykäytön tehostaminen vaikutukset. Skenaariossa on käytetty lähtökohtana Ekokympin arvioita
Majasaaren kaatopaikan metaanintuoton kehityksestä. Kaatopaikkakaasun talteenoton on arvioitu
pysyvän noin vuoden 2009 jälkeen toteutuneella tasolla.
Jätehuollossa pyritään päästövähennyksiin myös logistiikan päästöjä vähentämällä. Ekokymppi on
toimijana ilmaissut kiinnostuksensa liikennebiokaasun käyttöön siirtymisessä. Jäteautojen
kulkemien liikennebiokaasulla edellyttää kustannusten kannalta järkevää ja toimivaa
jakeluverkostoa.
5.8 Päästökehitys suhteessa tavoitteisiin
Yllä kuvattujen skenaarioiden mukaisesti Kainuun päästöt SEAP-sektoreilta ovat vuonna 2020 34 %
pienemmät kuin vuonna 2009 (kuva 5.5). Päästöjen laskuun vaikuttaa erityisesti sähkönkulutuksen
päästön pieneneminen sekä öljylämmityksen korvautuminen puupolttoaineilla ja kaukolämmöllä.
71
KAINUUN SEAP
!
Kuva 5.5 Kainuun päästöt yhteensä SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna
2020 sekä 25 %:n päästövähennystavoite SEAP:n sektoreille (punainen viiva).
Kainuun ilmastostrategian tavoite, 25 % päästövähennys vuoteen 2020 mennessä koski kaikkia
Kainuun päästösektoreita. Jos oletetaan, että muiden sektoreiden päästöt pysyvät vuonna 2020
vuoden 2009 tasolla (paitsi suljettujen kaatopaikkojen metaanintuotto hieman hiipuu), voidaan
todeta, että SEAP:n toimenpiteet ovat riittäviä Kainuun ilmastostrategian vuoden 2020 tavoitteen
saavuttamiseksi (kuva 5.6).
72
KAINUUN SEAP
!
Kuva 5.6 Kainuun päästöt yhteensä kaikilla sektoreilla vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna
2020 olettaen, että SEAP:n ulkopuolisten sektoreiden päästöt pysyvät vuoden 2009 tasolla.
Punaisella viivalla on esitetty 25 %:n päästövähennystavoite Kainuun kokonaispäästöistä (kaikki
sektorit).
73
KAINUUN SEAP
!
6. SEAP:n toimeenpanosuunnitelma
6.1 Toimenpiteiden toteuttaminen
SEAP:in valittujen toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vuonna 2015, niistä vastaavissa
yksiköissä. Osa toimenpiteistä pohjautuu jo käynnissä oleviin hankkeisiin tai ohjelmiin, kuten
esimerkiksi Kainuun ilmastostrategiaan 2020 tai Kainuun ympäristöohjelmaan 2020. Näiden
toimenpiteiden toteuttamista jatketaan suunnitelman mukaisesti, osana käynnissä olevaa
toimintaa. Jotkin toimenpiteet puolestaan toteutetaan osana lähivuosina käynnistyviä hankkeita,
kuten vuonna 2015 käynnistyvää Ilmastohanketta ja vuonna 2014 käynnistynyttä Kainuun
joukkoliikenteen palvelutasoja liikennesuunnitelmahanketta. Bioenergian teemaohjelmaa
koordinoinut hanke saa jatkoa nimellä Uusituvan energian teemaohjelma. Hanke on yksi
merkittävimpiä uusiutuvan energian käyttöä edistäviä hankkeita Kainuussa. Tämän luvun
tietolaatikoissa on lisätietoa hankkeista, joihin osallistuminen voisi tukea SEAP:n toimeenpanoa,
sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joita voidaan hyödyntää SEAP:n toimeenpanossa. SEAP:n
toimeenpanon seurannan ohjausryhmänä jatkaa SEAP:n valmistelusta vastannut työryhmä.
Kainuun kunnat ja kaupungit ovat päävastuussa seuraavien toimenpiteiden toteuttamisesta:




Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen
Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen
Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus
Energiatehokas maankäytön suunnittelu
Toimenpiteet pyritään valtavirtaistamaan osaksi kuntien ja kaupunkien päivittäistä toimintaa.
Vuonna 2015 käynnistyvä Ilmastohanke tukee kuntia toimenpiteiden käynnistämisessä ja
toteuttamisessa (tietolaatikko 2). Suomen ympäristökeskuksen koordinoima HINKU-hanke tukee
kuntien ilmastotyötä, ja siihen osallistuminen voisi edistää SEAP:n toimeenpanoa kunnissa
(tietolaatikko 3).
Tietolaatikko 2: Ilmastohanke 2015
Tavoite: Ilmastonsuojelun valtavirtaistaminen Kainuun kuntien ja yritysten toimintaan, jotta 25 % päästövähenemä
vuoteen 2020 mennessä toteutuisi. Hankkeessa laaditaan yhteistyössä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa
toimenpide-ehdotukset vähähiilisten energiaratkaisujen toteuttamiseksi.
Ilmastovastuullisuudesta viestitään hankkeen verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä järjestämällä
yleisötilaisuuksia. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestetään tapahtumia, joissa ilmastopäästöjen
vähentämisen keinoja tuodaan esille. Hanke parantaa yritysten edellytyksiä harjoittaa ilmastovastuullista
yritystoimintaa, millä on positiivinen vaikutus yritysten imagoon.
Ajankohta: 1.1.2015- 31.12.2016
Budjetti: 160 k€
Rahoitus: Pääosin Kainuun ELY-keskus (80 %) ja osarahoittajina Kainuun liitto, Ekokymppi, Loiste-konserni, Vapo
Oy, Kuhmon Lämpö Oy, Oulun yliopisto (omarahoitus)
Toimenpiteet vuonna 2015 ja 2016:
74
KAINUUN SEAP
!











Opastetaan sidosryhmiä päästöjen vähentämisessä
Tehdään kuntakierrokset kuntien omien ilmastotoimenpideohjelmien laatimisen käynnistämiseksi ja tehdään
kunnille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia
Pyritään saamaan Kainuun kunnat liittymään kuntien energia- tai energiatehokkuusohjelmaan (yhteistyössä
Kainuun Bioenergiateemaohjelman kanssa)
Käynnistetään seuranta siitä, miten kuntien ilmastotyö valituissa teemoissa etenee, ja miten kunnat
huomioivat päätöksissään ilmastovastuullisuuden. Seuranta toteutetaan kyselytutkimuksella
Laaditaan Kainuuseen yhteistyössä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa toimenpide-ehdotukset
vähähiilisten energiaratkaisujen toteuttamiseksi. Tässä tehtävässä huomioidaan maakunnalliset asiakirjat
Käynnistetään ekotukitoiminta kunnissa: koulutetaan ekotukihenkilöt työyhteisön ympäristötietoisuuden
edistämiseksi (teemoina energia, hankinnat, jätteet, liikkuminen) ja ympäristönäkökulmien juurruttamiseksi
organisaatioiden arkeen (Ekotuki-toimintamalli Helsingin ympäristökeskukselta)
Järjestetään kuntien virkamiehille koulutusta mm. ympäristömyötäisistä hankinnoista, ilmastonmuutokseen
sopeutumisesta (erityisesti maankäytön näkökulmasta) ja energiatehokkuudesta
Tiedotetaan yrityksiä ilmastoteemasta ja edistetään yritysten laatu- ja ympäristöohjelmien laatimista
Edistetään ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvää liiketoimintaa esimerkiksi
järjestämällä seminaareja ja mahdollisesti opintomatkoja (esimerkiksi ympäristöteknologian messuille)
Haastetaan kainuulaisia yrityksiä tehostamaan energiankulutustaan ja kootaan hyviä käytänteitä yritysten
energiansäästön tueksi
Tiedotetaan Kainuussa olevista mahdollisuuksista videoneuvotteluihin (vuokrattavat tilat laitteineen).
Etäkokousopastus seminaarin tai muun tapahtuman yhteydessä.
Tietolaatikko 3: HINKU-hanke
Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke (HINKU) käynnistyi viiden kunnan voimin
vuonna 2007. Hankkeeseen osallistuvat kunnat sitoutuvat vähentämään
hiilidioksidipäästöjään 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Hankkeessa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat
yhdessä ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ensimmäisen
viisivuotiskauden aikana (2007–2011) HINKU-kunnat onnistuivat vähentämään
päästöjään 12-18 %. Hanke osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintää voidaan
tehostaa varsin pienin resurssein.
Päästövähennyksiin pyritään erityisesti energiatehokkuutta parantamalla ja
uusiutuviin energianlähteisiin siirtymällä. (SYKE, 2013) Kiinteistöjen energiatehokkuuden tehostaminen tuotti eräässä
kunnassa 240 000 euron vuosisäästöt. Padasjoella investointi kaukolämpökeskukseen ja -verkkoon tuotti 200 000
euron vuosisäästöt ja Iin kunnassa uusitut koulujen lämmitysjärjestelmät säästävät 85 000 euroa vuosittain. Hankkeen
tavoitteena on päästövähennyksen ohella vahvistaa paikallista hyvinvointia, esimerkiksi kustannussäästöjen,
energiaomavaraisuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Alueen asukkaat ja elinkeinoelämä ovat
tärkeitä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita, jotka otetaan mukaan suunnitteluun ja toteutukseen.
Uudessakaupungissa työttömyys on viiden vuoden aikana pienentynyt 1,3 prosenttia.
HINKU-hanke on saanut runsaasti mediajulkisuutta ja kuntien toteuttamista parhaista käytännöistä jaetaan tietoa sekä
kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi hankkeelle on luotu verkkosivu, HINKU-foorumi. HINKU-foorumi tarjoaa
jäsenilleen verkostoitumismahdollisuuksia, tukea päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin, päästölaskentaan, näkyvyyttä ja
viestinnällisiä yhteistyömahdollisuuksia. Foorumi kokoaa yhteen kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja
tarjoavat yritykset sekä asiantuntijat. Tietoa jaetaan lisäksi erilaisissa tapahtumissa sekä hankkeen uutiskirjeessä.
(HINKU-foorumi, 2014)
Liittyessään HINKU -hankkeeseen kunnat saavat oikeuden käyttää nimitystä HINKU-kunta ja HINKU-logoa. Lisäksi
kunnat saavat tukea hiilineutraalisuutta kohti siirtyessään sekä positiivista julkisuutta. Kuukausittain palkitaan
kuukauden HINKU-teko. Hankkeeseen liittyminen ja Suomen ympäristökeskuksen tarjoama neuvonta on kunnille
ilmaista.
75
KAINUUN SEAP
!
Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus -toimenpide aloitetaan osana Ilmastohanketta,
jonka kuluessa energianeuvonta ja koulutus pyritään vakiinnuttamaan jatkuvaksi toiminnaksi.
Uusiutuvan energian osuuden lisääminen -toimenpiteen toteuttamiseen osallistuu useita eri tahoja.
Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli kaavoituksessa ja tiedotuksessa. Ilmastohankkeen ja
Kainuun bioenergiaohjelman/uusiutuvan energian teemaohjelman puitteissa pyritään erityisesti
edistämään lämmitysöljyn korvaamista bioenergialla. Öljylämmitystä voidaan korvata joissakin
kohteissa myös sähköä ja lämpöä tuottavilla CHP-laitoksilla (tietolaatikko 4). Uusiutuvan energian
osuuden lisääminen -toimenpidettä tukeville hankkeille voidaan pyrkiä saamaan rahoitusta EU:n
Horisontti 2020 -ohjelmasta. Esimerkiksi vuonna 2015 on haettavissa rahoitusta kestävän
uusiutuvan energian teemoihin ”Market uptake of existing and emerging sustainable bioenergy11”
ja ”Market uptake of existing and emerging renewable electricity, heating and cooling
technologies12”. Kestävään kasvuun ja kehitykseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviin
toimenpiteisiin on mahdollista hakea tukea myös Rakennerahastoista tai Maaseuturahastosta.
Rakennerahaston varoilla tuetaan vähähiiliseen toiminnan kehittämistä ja Maaseuturahastossa
vuonna 2015 alkavalla kaudella ilmastonmuutos ja ympäristön tila ovat keskeisiä teemoja (lisää
luvussa 6.4).
Tietolaatikko 4: Pien-CHP-laitokset
Pien-CHP-laitoksella tarkoitetaan pienen kokoluokan sähkön- ja lämmöntuotannon pienvoimalaa. Laitosten
sähköntuotannon teho on tyypillisesti noin 1-2 MW. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon etuna on korkea
kokonaishyötysuhde. CHP-laitosten suosio on kasvanut kohonneen sähkön hinnan sekä käyttöön tulleiden
tukimuotojen (syöttötariffit, investointituet) johdosta. (Motiva 2014b)
Toimivan CHP-laitoksen lähtökohtana on riittävä sähkö- ja lämpöenergian kysyntä. Mikäli sähkö käytettään samassa
kiinteistössä, ei siirtomaksuista aiheudu lisäkustannuksia. Lämpöhävikin minimoimiseksi tuotettu lämpö tulee myös
käyttää kohtuullisen siirtoetäisyyden piirissä. CHP-laitoksiksi soveltuvia kohteita ovat esimerkiksi:



Aluelämmityksen lämpökeskukset
Maatilat ja puutarhat
Kaukolämpöverkon ulkopuoliset suurkiinteistöt
Kainuussa aluelämpökeskuksia, joissa tuotetaan ainoastaan lämpöä, on yhdeksän (taulukko 6.1).
Taulukko 6.1 Kainuun aluelämpölaitokset, jossa ei ole sähköntuotantoa.
Lämpölaitos
Omistus
Teho MW
Hyrynsalmi
Ristijärvi
Vuokatti
Vaala
Paltamo
Suomussalmi
Puolanka
Vuolijoki
Otanmäki
Vesi-Mega Oy
Fortum Oyj/Adven Oy
Vapo Oy
Vaalan kunta
Vapo Oy
Suomussalmen kunta
Puolangan kunta
Kajaanin lämpö Oy
Kajaanin lämpö Oy
4
1,5
7
4
2,5
9+4
2,5
0,7
1,8
Polttoaineen
GWh
16,2
6,6
25,5
18,2
14,6
72
20
1,4
17
käyttö
Maidontuotantoa harjoittavat tilat ovat yksi potentiaalinen CHP-kohde. Tiloilla on jatkuva lämpimän veden tarve ja
11
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/1150-lce-142015.html
12
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/1146-lce-042015.html
KAINUUN SEAP
!
76
oma sähkötuotanto lisäisi tilojen sähkönsaantivarmuutta. Suurilla, yli 50 lehmän tiloilla investointi CHP-laitokseen on
pääsääntöisesti kannattavampaa. Kainuussa yli 50 lypsylehmän tiloja, joissa CHP-investointia kannattaisi ainakin
harkita, on 33. Ympärivuotista viljelyä harjoittavia vihannestarhoja on maakunnassa neljä. Suurkiinteistöistä
soveltuvimpia CHP-kohteita Kainuussa ovat kylpylät, puutarhat ja suurkeittiöt, jotka lämmitysenergian lisäksi
tarvitsevat energiaa myös lämpimän veden tuotantoon. (Karjalainen, 2012)
Tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet Kevyen liikenteen edistäminen,
Joukkoliikenteen kehittäminen, Liikkumistarpeen vähentäminen, Liikennebiokaasun tuotannon ja
jakelun edistäminen ja Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa vaativat useiden eri
toimijoiden yhteistyötä. Joukkoliikenteen kehittämisessä keskeisessä osassa ovat Kajaanin seudun
liikennejärjestelmäsuunnitelman (KASELI 2013) sekä työn alla olevan Kainuun joukkoliikenteen
palvelutasoja
liikennesuunnitelman
toteuttaminen.
Ilmastohanke
tukee
erityisesti
Liikkumistarpeen
vähentäminen
-toimenpidettä (videoneuvottelut ja etätyö). Vuonna 2015 tulevat haettavaksi myös liikkumisen
ohjauksen valtionavustukset sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tukeva T&K-rahoitus13.
Tieliikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen voitaisiin pyrkiä hakemaan rahoitusta myös
EU:n
Horisontti
2020
-ohjelmasta, erityisesti ”Smart cities and communities” -aihealueelta. Toukokuussa 2015 on
haettavissa rahoitusta suuren kokoluokan demonstraatiohankkeisiin, joissa yhdistyvät energia,
liikenne ja informaatio- ja kommunikaatioteknologia14. Joukkoliikenteen kehittämiseen liittyviä
esimerkkejä muilta alueilta on esitetty tietolaatikossa 5.
Tietolaatikko 5: Joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen Kainuussa
Tieliikenne aiheutti vuonna 2009 36 % SEAP-sektoreiden kasvihuonekaasupäästöistä. Vuosina 2010–2011 toteutetun
henkilöliikennetutkimuksen mukaan Kainuussa tehtiin linja-autolla ainoastaan 0,6 % kaikista tehdyistä matkoista.
Vastaava lukema koko Suomessa oli 4 % (Kainuun liitto, 2013a). Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa
(KASELI 2013) henkilöliikenteen kehittämisen tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen lisäämällä kävelyä,
pyöräilyä, joukkoliikenteen käyttöä, autojen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä sekä taloudellista ajotapaa.
Kainuun aluerakenne koostuu yhdeksän kunnan ja kuntakeskuksen muodostamasta verkostosta. Alueen asukkaat ovat
yhä enenevässä määrin keskittyneet seudullisiin keskuksiin. Vuonna 2011 jo 71,5 % (vertaa vuonna 1985 62,5 %)
Kainuun asukkaista asui taajamissa. Tästä päätellen maakunnan keskusten välinen joukkoliikenne on merkittävä
kouluja erityisesti työmatkalaisille.
Ilmainen joukkoliikenne
Mahdollinen toimenpide joukkoliikenteen käyttöasteen nostamiseksi Kainuussa voisi olla ilmainen tai osittain ilmainen
joukkoliikenne. Ilmaisen joukkoliikenteen kokeiluja on aikaisemmin toteutettu Euroopassa, tunnetuimpana varmasti
Tallinnan vuonna 2013 ilmaiseksi muuttunut joukkoliikenne. Tukholman teknisen yliopiston tekemän tutkimuksen
(Cats ja muut, 2014) mukaan matkustajamäärät Tallinnassa kasvoivat 3 % joukkoliikenteen muututtua
maksuttomaksi. Tutkimuksen mukaan ainoastaan 1,2 % kasvusta johtui joukkoliikenteen maksuttomuudesta ja loput
oli selitettävissä esimerkiksi lisääntyneillä vuoroilla. Maltilliseksi jäänyttä kasvua on kuitenkin selitetty sillä, että
Tallinnan joukkoliikenne oli jo entuudestaan halpa ja lippukategorioissa oli useita alennusryhmiä. Lisäksi
joukkoliikenteen käyttöaste oli hyvin korkea (40 %) jo ennen maksuttomuutta. Suurin käyttöasteen nousu havaittiin
matalatuloisten ja iäkkäiden ihmisten joukossa.
13
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/liikennejarjestelma/liikennejarjestelman_suunnitte
lu/20110601_kestava_liikkuminen/Ennakkotieto_hakumenettelyista_2015#.VHR31IusUXx
14
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2148-scc-012015.html
77
KAINUUN SEAP
!
Esimerkkejä on olemassa myös muualta Euroopasta. Noin 70 000 asukkaan Hasseltissa, Belgiassa linja-autoliikenne
muutettiin ilmaiseksi jo vuonna 1997. Tuolloin joukkoliikenteen suosio kasvoi kymmenkertaiseksi. Rahoitusvaikeuksien
takia kaupunki on sittemmin alkanut periä 0,60 € maksua. Nuorille ja vanhuksille joukkoliikenne on edelleen ilmaista.
Yhteinen tekijä ilmaisen joukkoliikenteen kokeiluille vaikuttaa olevan jo ennalta, muuten kuin lipputuloilla laajalti
rahoitettu joukkoliikenne. Esimerkiksi Tallinnassa ennen muutosta 70 % joukkoliikenteen rahoituksesta saatiin muualta
kuin lipputuloista. Maksuttomuuden astuttua voimaan lukema nousi 90 %:in. Kajaanissa kaupunki rahoittaa tällä
hetkellä kaksi joukkoliikenteen linjaa ja lipputuloilla rahoitetaan neljä.
Kainuussa voitaisiin mahdollisesti kokeilla osittain maksutonta joukkoliikennettä. Muualla maailmassa toteutetuista
kokeiluista harkitsemisen arvoisia voisivat olla:




Ilmainen joukkoliikenne tiettyinä aikoina, esimerkiksi aamuisin ja iltapäivällä. Järjestelyllä pyritään
houkuttelemaan työ- ja koulumatkalaisia joukkoliikenteen käyttäjiksi
Ilmainen joukkoliikenne nuorille ja vanhuksille
Tärkeimmät linjat ilmaisia
Suurten työnantajien järjestämät yhteiskuljetukset.
Kutsuplus-palvelu
Kutsuplus on HSL:n, Aaltoyliopiston tutkijaryhmän perustaman Ajelo Oy:n ja Liikenneviraston yhteistyössä toteuttama
joukkoliikennemuoto. Palvelu on pääkaupunkiseudulla toimiva automatisoitu ja kysyntäohjautuva kutsubussipalvelu.
Palvelun tavoitteena on houkutella henkilöautoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi tarjoamalla kilpailukykyinen
vaihtoehto omalle autolle.
Palvelussa määritellään lähtöpaikka ja määränpää osoitteen tai pysäkinnumeron perusteella. Tilauksen yhteydessä
valitaan lähtöaika. Matkan hinta muodostuu lähtömaksusta ja kilometrimaksusta. Hinnat ovat matalampia, mikäli
asiakas on halukas valitsemaan säästömatkan. Säästömatka merkitsee mahdollisesti pidempää reittiä ja muiden
asiakkaiden noutoja. Tilausvahvistuksen yhteydessä asiakas saa lisäksi kartalle piirretyn reitin lähtöosoitteeseensa.
Palvelu maksetaan etukäteen matkakukkarosta, johon rahaa voidaan siirtää luottokortilla tai pankkitililtä.
Matkakukkaron voi jakaa perheenjäsenille tai yrityksen työntekijöille. (HSL, 2014)
Kainuussa kutsujoukkoliikenne voisi vähentää yksityisauton käyttöä ja mahdollistaa toisesta autosta luopumisen
kaksiautoisissa kotitalouksissa. Kutsujoukkoliikenne voisi myös mahdollistaa esimerkiksi ikääntyneiden ja muiden
autottomien sujuvamman liikkumisen.
Ekokymppi on päävastuussa toimenpiteen Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen
toimeenpanosta.
Kainuun SEAP:n on lisäksi määritelty kaksi lisätoimenpidettä; Kainuun metsien säilyttäminen
hiilinieluna ja Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen. Lisätoimenpiteillä mahdollistetaan
tiukemman päästövähennystavoitteen saavuttaminen. Lisätoimenpiteiksi valitut sektorit ovat lisäksi
tärkeitä alueen elinvoimaisuuden, monimuotoisuuden, ekosysteemipalveluiden ja sitä kautta
asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Esimerkkinä on paikallisia resursseja hyödyntävä ja paikallista
yrittäjyyttä tukeva Vaalan kunnan julkinen ruokahuolto (tietolaatikko 6).
Tietolaatikko 6: Lähi- ja luomuruokaa Vaalassa
Vaalaa voidaan sanoa Kainuun luomuviljelykeskittymäksi. Alueella toimii 25 luomutilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala
on 40 % Vaalassa tilatukea hakeneiden tilojen pinta-alasta. Kainuulle vastaava tavoite on 30 % vuoteen 2020
mennessä. Vaalassa toimii myös elintarvikkeita jalostavia yrityksiä, joissa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita, kuten
maitoa, kalaa, marjoja ja sieniä. Esimerkkeinä suomalaisia metsäsieniä ja marjoja myyvä Sienestä Oy, muun muassa
leipäjuustoa valmistava Vaalan juustola Oy ja luomutuotteitakin leipova Leipomo Ruununhelmi.
78
KAINUUN SEAP
!
Lähiruoan käyttö on kirjattu kunnan strategiaan ja tulosta on saatu aikaiseksi. Kunnan ruokahuollossa käytetään
mahdollisimman paljon lähialueelta hankittuja raaka-aineita ja ruokaa. Vuonna 2011 lähi- ja luomuruoan käyttöaste
Vaalan julkisessa ruokahuollossa oli jopa 50 %. Luomuruoan osuutta ruokahuollossa ollaan kasvattamassa.
Korkea lähi- ja luomuruoan käyttöaste edellyttää ruokalistan ennalta suunnittelua. Ruokalista on kuuden viikon
kiertävä lista, joka vaihtuu puolen vuoden välein. Ruokalistaa suunniteltaessa otetaan huomioon sesonkiluontoiset
tuotteet, kuten paikalliset vihannekset, sienet, marjat, juurekset ja kala (hauki, muikku, made, särki). Perunaa on
listalla päivittäin, pois lukien puuropäivät. Ruokalistalla on lisäksi viikoittain Oulujärvestä pyydettyä kalaa, kokolihaa,
jauhelihaa, broileria ja kasvisruokaa. Laatikko-, kastike-, pata-, mureke-, muhennos ja keittoruokaa on vaihdellen.
Vaalan päiväkoti on sitoutunut ammattikeittiöiden Portaat Luomuun -ohjelmaan. Ohjelman lupaukset ovat luotettava
ja kestävän kehityksen mukainen toiminta. Lupausten lunastamiseksi ohjelmaan liittyville ammattikeittiöille asetetaan
tiettyjä vaatimuksia ja suosituksia. Vaalan päiväkoti on edennyt ohjelman toiselle portaalle mikä tarkoittaa, että
aamupuuro keitetään päiväkodissa luomuraaka-aineista ja kahtena päivänä viikossa lounaalla tarjotaan
luomuruisleipää.
Maanviljelijöiden, metsänhoitajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö MTK-Vaala on tehnyt Vaalan kunnanhallitukselle
aloitteen, että kunnan alueella viljeltäisi ainoastaan muuntogeeneistä vapaita elintarvikkeita ja rehua. Kunta ei
kuitenkaan voi kieltää muuntogeenisten kasvien (GMO) viljelyä alueella. Sen sijaan kunta voi suosittaa tätä ja
julistautua omien peltojen ja metsiensä sekä ruokahuollon osalta GMO-vapaaksi. Kunnanhallitus esittääkin, että Vaalan
kunnan alueella pyritään välttämään geenimuunnellun aineksen käyttämistä maa- ja metsätalouden tuotannossa.
(Vaalan kunta, 2014)
6.2 Toimenpiteiden seuranta
Kaupungin- ja alueiden johtajien ilmastosopimuksen velvoitteiden mukaisesti toimenpiteistä
raportoidaan CoM:n toimistoon joka toinen vuosi. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoraportti,
jossa kerrotaan toimenpiteiden etenemisestä, toimitetaan CoM:n toimistoon kahden vuoden välein.
Päästötaselaskelmat ja toteutettujen toimenpiteiden tulokset (energiansäästö ja CO2-päästöjen
vähentyminen) raportoidaan CoM:n toimistoon neljän vuoden välein.
Kainuun liitto koordinoi seurantaa, joka on myös osa Kainuu-ohjelman toteutumisen seurantaa ja
ennakointia.
Kainuun SEAP:n tavoitteiden toteutumista seurataan osana normaalia hankkeiden
seurantaprosessia. Lisäksi tavoitteiden etenemistä seurataan taulukossa 6.2 esitetyillä
seurantaindikaattoreilla. Seurantaindikaattorit on jaettu neljään eri kategoriaan:




Energiankulutuksen seuranta (MWh/vuosi), esimerkiksi vesihuollon energiankulutus.
Kategoriassa tavoitellaan indikaattorin laskevaa kehitystä.
Uusiutuvan energian tuotannon seuranta (MWh/vuosi). Kategoriassa tavoitellaan
indikaattorin nousevaa kehitystä.
Määrän seuranta (lkm/vuosi), esimerkiksi energiatehokkuussopimuksen solmineiden
kuntien määrä tai järjestettyjen neuvontatilaisuuksien määrä. Kategoriassa voidaan
tavoitella indikaattorin laskevaa tai nousevaa kehitystä.
Kattavuuden seuranta (%), esimerkiksi LED-valaisimiksi vaihdetut katuvalaisimet.
Kategoriassa voidaan tavoitella indikaattorin laskevaa tai nousevaa kehitystä.
79
KAINUUN SEAP
!
Taulukko 6.2 SEAP:n vuosittaiset seurantaindikaattorit
Toimenpide
Seurantaindikaattori
1. Kajaanin kaupungin
oman toiminnan
energiankulutuksen
vähentäminen
2. Muiden kuntien
oman toiminnan
energiankulutuksen
vähentäminen
3. Uudis- ja
korjausrakentamisen
ohjaus
4. Energianeuvonta,
koulutus, kampanjat ja
valistus
5. Uusiutuvan energian
Vesihuollon energiankulutus
LED-valaisimet katuvalaistuksessa
Kaupungin
rakennusten
energiankulutus
Kevyen
polttoöljyn
käyttö
lämmityksessä
Energiatehokkuusohjelmaan (KETS/
KEO) liittyneet kunnat
Vesihuollon energiankulutus
LED-valaisimet katuvalaistuksessa
Kevyen
polttoöljyn
käyttö
lämmityksessä
Nollaenergiarakennukset
Korjattujen
rakennusten
energiankulutus
Kuntien
työntekijöille
järjestetyt
koulutukset
Rakennusvalvontaan
rekrytoidut
uudet työntekijät (vastuualueena
rakentamisen energiaohjaus)
Energianeuvontaan osallistuneet
Energianeuvontatilaisuudet
Vihreä lippu -ohjelmaan tai muihin
ympäristösertifikaatteihin sitoutuneet
koulut ja päiväkodit
Uusiutuvan
energian
osuus
kokonaiskulutuksesta
Energiantuotanto puupolttoaineilla
Biokaasulaitokset
Tavoitesuunta
↓
↑
↓
Kulutus
Tuotanto
Määrä
Kattavuus
(MWh/vuosi) (MWh/vuosi) (lkm/vuosi)
(%)
X
X
X
X
↓
X
X
X
X
X
X
Xa
↑
X
X
↑
X
↑
↑
↑
X
X
X
↑
↓
↑
↓
↑
↓
X
X
X
X
↑
↑
↑
X
X
X
X
80
KAINUUN SEAP
!
Toimenpide
6. Energiatehokas
maankäytön
suunnittelu
7. Kevyen liikenteen
edistäminen
8. Joukkoliikenteen
kehittäminen
9. Liikkumistarpeen
vähentäminen
10. Liikennebiokaasun
edistäminen
11. Cleantechratkaisujen
edistäminen
yksityisautoilussa
12. Jätteen synnyn
ehkäisy ja hyötykäytön
tehostaminen
Tuulivoiman energiantuotanto
Puupellettikohteet
Lämpöyrittäjä-kohteet
Pien-CHP-laitokset
Järjestetyt koulutukset
Kaukolämmön
piiriin
liittyneet
kiinteistöt
Kävellen tehdyt matkat
Pyörällä tehdyt matkat
Linja-autolla tehdyt matkat
Joukkoliikenteen matkustajamäärät
Etätyömahdollisuutta
hyödyntävät
organisaatiot
Videoneuvotteluja
käyttävät
organisaatiot
Liikennebiokaasun tuotanto
Biokaasun
käyttöön
sitoutuneet
toimijat
Kuntien käytössä olevien cleantechautojen
määrä
(sähköautot,
biokaasuautot jne)
Kainuuseen rekisteröityjen cleantechautojen määrä
Cleantech-teknologian pilottihankkeet
Uudet tai käyttöönotetut cleantechratkaisujen rahoitusmekanismit
Jätteen kokonaishyödyntämistaso
Biohajoavan jätteen kierrätystaso
Biokaasun talteenotto
Kaatopaikalle päätyvä yhdyskuntajäte
Tavoitesuunta
↑
↑
↑
↑
↑
↑
Kulutus
Tuotanto
Määrä
Kattavuus
(%)
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
↑
↑
↑
↑
↑
X
X
↑
X
↑
↑
X
X
↑
X
X
↑
X
X
↑
X
X
↑
↑
↑
↓
X
X
X
X
81
KAINUUN SEAP
!
Toimenpide
Lisätoimenpide 1:
Kainuun metsien
säilyttäminen
hiilinieluna
Lisätoimenpide 2:
Luomu- ja lähiruoan
suosion lisääminen
a
osuus uudisrakennuksista
Metsien pinta-ala
Soiden pinta-ala
Kunnostetut suot
Kuntien julkisen sektorin luomu- ja
lähiruoan käyttöaste
Tavoitesuunta
↑
↑
↑
Kulutus
Tuotanto
Määrä
Kattavuus
(%)
X
X
X
↑
X
82
KAINUUN SEAP
!
6.3 Sidosryhmäyhteistyö
Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimuksen onnistumisen ja hyödyn
maksimoimisen kannalta sidosryhmäyhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Sidosryhmäyhteistyötä
tullaan toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien hankkeiden kautta hyödyntäen
hyväksi havaittuja toimintatapoja.
SEAP:n toimenpiteiden onnistuneen toteutuksen kannalta merkittäviä sidosryhmiä ovat Kainuun
ELY-keskus ja kunnat. Kainuun ELY-keskus toimii sekä toteuttajana että rahoittajana valtaosassa
SEAP:ssa mainituista toimenpiteistä. Lisäksi jo käynnissä olevista hankkeista monet ovat ELYkeskuksen toteuttamia. Ohjausryhmään osallistuu ELY-keskuksesta yksi henkilö. Kuntien
sitoutumista SEAP:n toimenpiteisiin ja tavoitteisiin edellytetään, jotta ne pantaisiin täytäntöön
maakunnassa kokonaisvaltaisesti. Kuntien osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää erityisesti
toimenpiteissä, jotka vaativat asukkaiden henkilökohtaista panosta tai asennemuutosta. Kuntien
työntekijöille järjestetään lisäkoulutusta, esimerkiksi energiatehokkaasta rakentamisesta ja
maankäytöstä.
Toimenpiteiden toteuttamisen ja onnistumisen kannalta muita tärkeimpiä sidosryhmäkumppaneita
ovat Kainuun Etu Oy ja Kajaanin yliopistokeskus. Kainuun Etu Oy on kuntien omistama
maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiön tehtävänä on edistää Kainuun
elinkeinorakenteen kehitystä sekä tukea maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä
liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä.
Yhtiö on vastuussa useiden hankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta. (Kainuun Etu, 2014)
Kainuun Etu Oy:stä kolme henkilöä osallistuu SEAP:n ohjausryhmään. Kajaanin yliopistokeskus
toteuttaa SEAP:ia tukevia hankkeita, kuten Ilmastohanketta ja Kainuun bioenergiaohjelmaa.
Kajaanin yliopistokeskukselta kaksi henkilöä osallistuu SEAP:n ohjausryhmään.
Maakunnan asukkaiden ja yritysten osallistuminen toimintasuunnitelman toteuttamiseen on
välttämätöntä päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Asukkaiden tietoisuutta kestävästä
energiankäytöstä, liikkumistottumuksista ja ekotehokkaasta rakentamisesta lisätään järjestämällä
koulutustilaisuuksia, seminaareja, erilaisia tapahtumia sekä neuvontapalvelua. Yrityksille
järjestetään lisäkoulutusta ja neuvontaa, esimerkiksi videopalavereista ja etätyömahdollisuuksista.
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi hoitaa kunnille lakisääteisesti kuuluvia jätehuollon
palveluja ja viranomaistehtäviä. Jätteiden kierrätyksen merkityksestä tiedotetaan kuntalaisille ja
sekajätteen syntymisen ehkäisemiseksi tehdään ennaltaehkäisevää työtä kuten neuvontaa,
koulutusta ja valistusta.
Valtakunnalliseen Vihreä lippu -ohjelmaan tai muihin ympäristösertifikaatteihin ei ole Kainuussa
osallistunut vielä yhtään päiväkotia tai koulua. Tietoisuuden lisääminen energian- ja
vedensäästämisestä sekä muusta ympäristönsuojelusta lasten ja nuorten keskuudessa on tärkeä
tavoite. Koulujen ja päiväkotien aktivoiminen asiassa on SEAP:n sidosryhmäyhteistyön kannalta
tärkeää.
6.4 Mahdolliset rahoituskanavat
83
KAINUUN SEAP
!
Euroopan investointipankki, EIP
Euroopan investointipankki on EU:n toimielin, joka osallistuu neuvoston päätösten toimenpanoon
toimien rahoituselimenä. Pankin jäseniä ja osakkeenomistajia ovat EU:n 28 jäsenvaltiota. Se
tarjoaa rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan ja kestävän kehityksen edellytykset
täyttäville investointihankkeille, jotka kohdistuvat sekä Eurooppaan että sen ulkopuolelle. Lähes
kolmannes lainoista myönnetään ilmastohankkeille.
Pankin tärkein prioriteetti ovat kasvua ja työllisyyttä tukevat hankkeet, minkä lisäksi se on
sitoutunut:



integroimaan korkeat ympäristö- ja sosiaaliset vaatimukset toimintaansa
varmistamaan vakaan hallinnon, avoimuuden ja vastuullisuuden toteutumisen sekä omalta
että yhteistyökumppaneidensa osalta
minimoimaan ympäristöjalanjälkensä.
EIP:n vuosittainen rahoitusvolyymi on noin 65-70 miljardia euroa, jonka lisäksi vuosina 2013–2015
Euroopan taloutta elvytetään 60 miljardin lisärahoituksella, joka sijoitetaan kasvua ja työllistymistä
vahvistaviin hankkeisiin. Lainoja myönnetään sekä julkisyhteisöille että yksityisille yrityksille.
Vuosina 2009–2013 EIP on myöntänyt Suomalaisille hankkeille yli 5000 miljoonaa euroa lainaa
(kuva 6.1). Vuonna 2013 lainaa myönnettiin yhteensä 919 miljoonan euroa kolmeentoista eri
hankkeeseen. Rahoitusvalikoima on kattava ja lainoja tarjotaan edullisilla ehdoilla. Yli 25
miljoonan euron hankkeet rahoitetaan suoraa yksittäisillä lainoilla, joiden laina-ajat ovat pitkiä.
Pienet ja keskikokoiset hankkeet rahoitetaan paikallisten kumppanipankkien kautta. EIP:n
myöntämät lainat kattavat usein puolet hankkeen koko rahoituksesta ja toimivat katalysaattoreina,
jotka edistävät kansainvälisten julkisten rahoituslaitosten, Euroopan komission ja yksityisten
sijoittajien ohjautumista hankkeen pariin. (Euroopan investointipankki, 2014)
Kuva 6.1 EIP:n luotonanto sektoreittain Suomessa 2009–2013 (milj. €)15
Pohjoismainen investointipankki, NIB
15
http://www.eib.org/attachments/country/factsheet_finland_2013_fi.pdf
84
KAINUUN SEAP
!
NIB on Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron yhteisesti omistama
kansainvälinen rahoituslaitos. Pohjoismainen investointipankki rahoittaa kilpailukykyä ja ilmastoa
edistäviä hankkeita. Kilpailukyvyn edistämiseksi rahoitetut hankkeet tukevat:




tekniikkaa ja innovointia
inhimillistä pääomaa
infrastruktuuria
markkinoiden tehokkuutta.
Ympäristön tilan parantamiseksi NIB lainoittaa projekteja, jotka:




lisäävät energiatehokkuutta
kehittävät kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta
suojelevat ympäristöä
edistävät puhdasta teknologiaa. (Pohjoismainen investointipankki, 2014)
Vuonna 2013 lainoja puhtaan energian ja ympäristön hankkeisiin myönnettiin yhteensä 302
miljoonaa euroa, noin 17 % kaikista myönnetyistä lainoista.
Horisontti 2020
Horisontti 2020 on EU:n tutkimusja innovaatiopuiteohjelma, jonka valmistelusta ja toteutuksesta
vastaa Euroopan komissio. Ohjelmalla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimusja innovaatiohankkeita
vuosina 2014–2020 lähes 80 miljardilla eurolla. Horisontti-ohjelman tavoitteita on luoda kasvua ja
uusia työpaikkoja Eurooppaan sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa
kilpailussa. Ohjelman koostuu kolmesta osa-alueesta: huipputason tiede, teollisuuden johtoasema
ja yhteiskunnalliset haasteet.
Ohjelma on osa Eurooppa 2020 -strategiaa, jossa nimettiin Eurooppaa lähitulevaisuudessa
koettelevat haasteet. Ohjelmalla pyritään vastamaan haasteisiin rahoittamalla yritysten,
tutkimuslaitosten, yliopistojen, kuntien tai esimerkiksi sairaaloiden yhteisiä hankkeita.
Kainuussa Horisontti 2020 -ohjelmaan voitaisiin osallistua erityisesti yhteiskunnalliset haasteet osa-alueella. Ohjelman tässä osa-alueessa rahoitetaan markkinaläheisiä hankkeita, jotka
panostavat käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämiseen, pilotointiin, demonstrointiin ja
testaukseen. Yhteiskunnalliset haasteet -osion seitsemän teemaa ovat:
1) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi
2) Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien
tutkimus ja biotalous
3) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia
4) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne
5) Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet
6) Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat
7) Turvalliset yhteiskunnat – Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden
suojeleminen
Kainuun kannalta erityisen mielenkiintoisia osioita ovat:
85
KAINUUN SEAP
!




Turvallinen, puhdas ja tehokas energia, jossa panostetaan riippumattomuuteen
fossiilisista polttoaineista niukkenevien resurssien, kasvavan energiantarpeen ja
ilmastonmuutoksen paineessa.
Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne, jossa rahoitetaan esimerkiksi
hankkeita, jotka edistävät puhtaita ajoneuvoja ja niiden vaatimaa infrastruktuuria ja
julkisen ja moottorittoman liikenteen lisäämistä kaupunkialueilla kaupunkisuunnittelun
kautta.
Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet, jossa pyritään
tehostamaan yhteiskunnan resurssien käyttöä ja sopeuttamaan sitä ilmastonmuutokseen.
Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat
yhteiskunnat, johon useat tietoa lisäävät ja innovaatioihin kannustavat kampanjat
soveltuvat. (Horisontti 2020, 2014)
Linkkejä Horisontti 2020 -hakuihin on listattu liitteessä 3.
Rakennerahastot
Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja
Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Aluekehitysrahasto pyrkii parantamaan työllisyyttä sekä
lisäämään alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Työllisyyden tukemisen lisäksi sosiaalirahasto
(ESR) edistää myös tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön
hyvinvointia.
Suomen rakennerahastossa käynnistyi vuonna 2014 uusi ohjelma ”Kestävää kasvua ja työtä”, joka
jatkuu vuoteen 2020 asti. Ohjelmassa on viisi toimilinjaa ja 13 erityistavoitetta. Ohjelman
toimilinjat ovat:





Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR)
Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)
Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)
Sosiaalinen osuus ja köyhyyden torjunta (ESR)
Kainuun SEAP:n toteutumisen kannalta mielenkiintoisimpia ovat kaksi ensimmäistä toimilinjaa,
jotka rahoitetaan aluekehitysrahastosta. Toimilinjojen erityistavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi ”Pkyritysten energiatehokkuuden edistäminen”, ”Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittyminen
kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta” ja ”Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden
ratkaisujen kehittäminen”. Kummankin toimilinjan toiminnasta vähintään 25 % kohdistetaan
vähähiilisen toiminnan kehittämiseen. Kainuussa rahoitusta voidaan hakea Pohjois-Pohjanmaan
ELY-keskuksesta Oulusta. (Rakennerahastot, 2014)
Maaseuturahasto
Maaseuturahastosta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämistä. Keskeisiä tavoitteita ovat
kestävä kasvu, elinkeinojen kehittäminen ja elämänlaadun parantaminen maaseudulla. Rahoitusta
on mahdollista hakea paikallisesta ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmistä. Kainuun paikalliset
86
KAINUUN SEAP
!
Leader-ryhmät ovat Elävä Kainuu ja Oulujärvi16. (Leader Suomi, 2014) Tukea on mahdollista hakea
maaseudulla toimivien yritysten kehittämiseen tai ympäristön tilaa, palveluita tai viihtyisyyttä
kehittäviin hankkeisiin.
Seuraava, vuoteen 2020 jatkuva rahoituskausi käynnistyy kokonaisuudessaan vuonna 2015.
Alkavalla kaudella keskitytään ilmastonmuutoksen, ympäristön tilan, uusien teknologioiden ja
yhteiskunnallisten muutosten maaseudulle tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tulevalla
ohjelmakaudella tukia haettaessa siirrytään sähköiseen hakuun HYRRÄ-sivuston kautta17. (ELYkeskus, 2013)
Muut rahoitusvälineet
Edellä mainittujen lisäksi muita rahoitusvälineitä esitellään CoM:n sivuilla osiossa Rahoitusvälineet18
(taulukko 6.3). Sivuilla esitellään innovatiivisia rahoitusmalleja, kuten rahoitusohjelmia ja aloitteita,
jotka ovat osallistujien käytössä. Paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla on olemassa useita
hyödynnettävissä olevia rahoitusratkaisuja, kuten esimerkiksi:




paikallisten viranomaisten omat varat
paikallisten yhteistyökumppaneiden varat
kuntien ja alueiden myöntämät tuet
julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus.
Taulukko 6.3 Kainuulle mahdollisesti soveltuvat, CoM:n innovatiiviset rahoitusmallit.
Nimi
Lisätietoa
EU: rahastot, joita hallinnoidaan kansallisella ja alueellisella tasolla:
Joint European Support for http://ec.europa.eu/regional_policy/thefunds/instruments/i
Sustainable Investment in City ndex_en.cfm
Areas, JESSICA
Euroopan komission keskeisesti hallinnoimat EU:n rahastot:
INTERREG IV C, URBACT
http://www.interreg4c.eu/
ja
http://urbact.eu/index.php?id=1
European
Local
Energy http://www.eib.org/products/elena/index
Assistance, ELENA
European
Energy
Efficiency http://www.eeef.eu/
Facility, EEEF
Sustainable Energy Initiative, http://www.ebrd.com/what-we-do/sectors-andSEI
topics/sustainable-energy-initiative.html
16
17
18
http://leadersuomi.fi/fi/leader-ryhmat&area=pohjois-suomi
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Sivut/hyrra.aspx
http://www.kaupunginjohtajienyleiskokous.eu/support/funding-instruments_fi.html
KAINUUN SEAP
!
87
Lähdeluettelo
Arffman, M., Taavitsainen, T. 2014, Kainuun liikennebiokaasutiekartta.
http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/files/Kainuun%20Liikennebiokaasutiekartta%201811
14%20FIN.pdf
Cats, O., Reimal, T., Susilo, Y., 2014. Public Transport Pricing Policy – Empirical Evidence from a
Fare-Free Scheme in Tallinn, Estonia http://www.tallinn.ee/eng/tasutauhistransport/g13168s70247
ELY-keskus, 2013, Euroopan maaseuturahasto. http://www.ely-keskus.fi/web/ely/euroopanmaaseuturahasto#.VIqT9yusVqU
Energiateollisuus ry 2010a. Sähkön käyttö maakunnittain. http://energia.fi/tilastot-jajulkaisut/sahkotilastot/sahkonkulutus/sahkon-kaytto-maakunnittain
Energiateollisuus ry, 2010b. Kaukolämpötilasto 2009. ISSN 0786-4809.
http://energia.fi/tilastot/kaukolammitys
Euroopan investointipankki, 2014.
https://www.vm.fi/vm/fi/11_rahoitusmarkkinat/07_kansainvalinen_yhteistyo/04_eip/index.jsp
Euroopan komissio, 2014, Älykkään erikoistumisen strategia
http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/informat/2014/smart_specialisation_fi.pdf
Harjulehto T. ja Hänninen, M. 2011. Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille
2008–2016. Kajaanin kaupunki.
HINKU-foorumi, 2014. http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI
Horisontti 2020, 2014. http://www.tekes.eu/horisontti-2020/
HSL, 2014, Kutsuplus palvelu. https://kutsuplus.fi/tour
JRC, 2010. How to develop a sustainable energy action plan (SEAP) - Guidebook.
http://www.eumayors.eu/IMG/pdf/seap_guidelines_en.pdf
Kainuu-ohjelma, 2014. Maakuntahallitus 2014, Kainuu ohjelma- Hyvinvoiva ja elinvoimaine Kainuu,
Maakuntasuunnitelma 2035 / Maakuntaohjelma 2014–2017. http://kuiskintaa.fi/wpcontent/uploads/2014/02/KAINUU-OHJELMA-16.6.2014_web.pdf
Kainuun Etu Oy, 2014. http://www.kainuunetu.fi/
Kainuun liitto, 2013a. Kainuun ympäristöohjelma 2013.
http://files.kotisivukone.com/kainuunliitto.palvelee.fi/tiedostot/Maakuntasuunnittelu/Ymparisto/kai
nuun_ymparistoohjelma_2020.pdf
Kainuun liitto, 2013b. Kainuun maakuntakaavan tuulivoimaselvityksen täydennys.
http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/kainuun_maakuntakaavan_tuulivoimaselvityksen_tayde
nnys.pdf
Kainuun liitto, 2014a. Kainuun energiaselvitys 2014.
88
KAINUUN SEAP
!
Kainuun liitto, 2014b. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Kaavaselostus, luonnos 30.6.2014.
http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/kaavaselostus_tuulivoima_luonnos_30062014_taydenn
etty_pienikoko.pdf
Kainuun maakunta -kuntayhtymä, 2011. Kainuun ilmastostrategia 2020.
http://www.kainuunliitto.fi/files/atoms/files/lopullinen_ilmastostrategia_2020_pieni.pdf
Kajaanin kaupunki, 2014. Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014-2018.
http://www.kajaani.fi/Tiedostot/G3_tiedostot/Maank%C3%A4ytt%C3%B6/Maank%C3%A4ytt%C3
%B6poliittinen_ohjelma_2014-1018.pdf
Karjalainen, T., 2010. Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015.
http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/julkaisut/workingpapers/Bioenergiaohjelma_20112015_WP75.pdf
Karjalainen T., 2012, Pienimuotoisen lämmön ja sähkön yhteistuotannon tilannekatsaus- laitteet ja
niiden käyttöönotto, Oulun yliopisto 2012
http://www.motiva.fi/files/7436/Pienimuotoisen_lammon_ja_sahkon_yhteistuotannon_tilannekatsa
us_laitteet_ja_niiden_kayttoonotto.pdf
Leader Suomi, 2014. http://leadersuomi.fi/?q=fi/leader-ryhmat
Monni, S., 2010. Kainuun kasvihuonekaasutase 2009.
http://sote.kainuu.fi/general/Uploads_files/Aluekehitys/Ilmastostrategia/Kainuun_kasvihuonekaasu
tase_2009.pdf
Motiva, 2014a, Energiatehokkuussopimukset KETS/KEO.
http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiatehokkuussopimus_ja_energiaohjelma
Motiva, 2014b. Pien-CHP.
http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/bioenergia/bioenergian_tuotantotekniikka/pie
n-chp
Möttönen, H., 2014, Kajaanin kaupungin oman toiminnan energian kulutus ja CO2-ekv päästöt
vuosina 2009–2012 ja päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020.
OECD 2011, Towards Green Growth – Multilingual summaries, Summary in Finnish, ISBN 978-9264-094970, 2011 http://www.oecd.org/greengrowth/47984440.pdf
Pohjoismainen investointipankki, 2014.
https://www.vm.fi/vm/fi/11_rahoitusmarkkinat/07_kansainvalinen_yhteistyo/05_pohjoismaiset_rah
oituslaitokset/index.jsp
Pyykkönen, J. 2011, Kainuun alueellinen metsäohjelma 2011-2015, Metsäkeskus Kainuu 2011
Rakennerahastot, 2014. http://www.tem.fi/alueiden_kehittaminen/eu_n_alue_ja_rakennepolitiikka/rakennerahasto-ohjelmakausi_2014-2020
STEP project, 2014. http://www.steproject.eu/
Suomen tuulivoimayhdistys, 2014. Tuulivoimalaitokset ja tuulivoimahankkeet Suomessa.
http://www.tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoimalaitokset
89
KAINUUN SEAP
!
SYKE, 2013, Suomen ympäristökeskus HINKU-hanke. http://www.syke.fi/fifi/Tutkimus__kehittaminen/
Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Kohti_hiilineutraalia_kuntaa__HINKU
Tekes 2012, Vihreän kasvun toteutus- näkökulmia Tekesin Green Growth -ohjelmaan pohjautuen,
PTT-katsaus 1/2012 http://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/greengrowth/aineistot/ptt_katsaus.pdf
Tuominen, P. ja Airaksinen, M., 2012. Low Carbon Finland 2050 – rakenusten kehitysennusteet.
Kalvosarja. http://www.vtt.fi/files/sites/lowcfin/Buildings_assumptions_lowcfin_fi.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013. Skenaariolaskelma 29.1.2013.
http://www.tem.fi/files/35610/Skenaariolaskenta_yhteenvetotaulukko_2013-01-29.pdf
Vaalan kunta, 2014, Vaala on luomu- ja lähiruokapitäjä.
http://www.vaala.fi/sivu/fi/tyo_ja_elinkeinot/luomu-_ja_lahiruoka/
Valtioneuvoston kanslia 2013, Vihreän kasvun mahdollisuudet, Valtioneuvoston kanslian
raporttisarja 4/2013 http://vnk.fi/julkaisukansio/2013/r04-vihrean-kasvun/PDF/fi.pdf
VTT, 2010. LIISA-malli (vuoden 2009 tiedot). http://lipasto.vtt.fi/liisa/kunnat2.htm
Ympäristöministeriö, 2013. Mitä on kestävä kehitys. http://www.ym.fi/fifi/Ymparisto/Kestava_kehitys/Mita_on_kestava_kehitys
VTT, 2012. Low carbon Finland 2050 www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2012/V2.pdf
90
KAINUUN SEAP
!
Liite 1 Kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut kaikilta sektoreilta
vuonna 2009
Kainuun Vuoden 2009 kasvihuonekaasutaseraportissa (Monni, 2010) käsiteltiin SEAP-sektoreiden
lisäksi myös muita Kainuun päästölähteitä. Kainuun kasvihuonekaasujen kulutusperusteiset päästöt
vuonna 2009 olivat 868 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv)19 ilman maankäyttösektoria. SEAPsektorit
kattavat
tästä
72 % eli 623 kt CO2-ekv (kuva L1.1).
Kotieläintalous ja
peltoviljely
12 %
Muu liikenne
1%
Muu jätehuolto
1%
Muu
öljynkulutus
10 %
Muu sähkönkulutus
4%
SEAP:n sektorit
72 %
Kuva L1.1 Kainuun kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2009, ilman maankäyttösektoria.
SEAP:n ulkopuolisista sektoreista merkittävin päästöjen aiheuttaja oli kotieläintalous ja peltoviljely
(12 %). Sektorin päästöt aiheutuvat eläinten ruuansulatuksesta, lannasta sekä peltoviljelystä.
Märehtijöiden ja puolimärehtijöiden ruuansulatuksesta aiheutuvat CH4 -päästöt on laskettu eläinten
lukumäärään Kainuussa sekä Suomen kasvihuonekaasuinventaarion eläintyyppikohtaisiin
päästökertoimiin perustuen. Kotieläintalouden päästöjä laskettaessa on lisäksi otettu huomioon
eläinten lannasta aiheutuvat CH4- ja N2O- päästöt. Peltoviljelyssä laskennassa on otettu huomioon
N2O -päästöt (synteettinen typpilannoitus, lannan käyttö lannoitteena, laitumella eritetty lanta,
kasvien niittojäännös, typpeä sitovat kasvit, orgaanisten maiden viljely) ja CO2 -päästöt (peltojen
kalkitus). Sektoria ei kuitenkaan oteta huomioon SEAP:ssa CoM:n ohjeiden mukaan, koska
paikallisilla viranomaisilla ei yleensä ole ohjausroolia kotieläintalouden ja peltoviljelyn päästöjä
koskien.
Toinen merkittävä päästösektori on muu öljynkulutus (10 % ). Sektori koostuu raskaan ja kevyen
polttoöljyn käytöstä sekä bensiinin käytöstä työkoneissa. Lisäksi muu öljynkulutus kattaa kevyen ja
19
Kasvihuonekaasutase-raportissa esitettiin sekä tuotanto- että kulutusperusteiset päästöt.
Tuotantoperusteiset päästöt vuonna 2009 olivat 722 kt CO 2-ekv ja kulutusperusteisten päästöjen todettiin
riippuvan sähkönkulutuksen päästöjen laskentatavasta. Tässä raportissa käytetty päästömäärä, 868 kt CO2ekv, on laskettu noudattaen CoM:n ohjeistusta sähkönkulutuksen päästön laskemiseen.
91
KAINUUN SEAP
!
raskaan polttoöljyn kulutuksen muualla kuin energiantuotannossa, kuntien rakennuksissa ja
toiminnoissa, asuin-, palveluja teollisuusrakennusten lämmityksessä sekä liikenteessä. SEAPsektorin ulkopuolelle jäävä muu öljy käytetään pääasiassa maataloudessa, teollisuudessa ja
työkoneissa. Öljyn myyntitiedot ovat peräisin öljy- ja kaasualan keskusliitosta (ÖKKL).
SEAP-laskennan ulkopuolelle jäävä muu sähkönkulutus (4 %) käytetään SEAP:n ulkopuolisessa
teollisuudessa ja maataloudessa.
SEAP-laskennan ulkopuolella olevia pienempiä sektoreita ovat lisäksi muu liikenne (1 %), jonka
päästöt ovat peräisin esimerkiksi raide-, lento- ja vesiliikenteestä ja muu jätehuolto (1 %), jonka
päästöt aiheutuvat teollisuuden kaatopaikoilta ja jätevedenpuhdistamoilta, kalankasvatuksesta,
kompostoinnista ja suljetuilta kaatopaikoilta.
Maankäyttösektoria ei ole SEAP:n päästölaskennassa otettu huomioon, koska sektori aiheuttaa
sekä päästöjä että toimii kasvihuonekaasujen nieluna. Ihmistoiminnan päästöjä aiheuttavia
maankäyttömuotoja ovat esimerkiksi maatalousmaat ja turvetuotantoalueet. Metsät voisi jakaa
luonnontilaisiin ja ihmisen toiminnan vaikutuspiirissä oleviin metsiin. Suomessa koko metsäpintaala otetaan kuitenkin huomioon YK:n ilmastosopimukselle raportoitaessa, joten kaikki Suomen
metsissä tapahtuvat muutokset lasketaan ihmistoiminnan aiheuttamiksi. Vuoden 2009
kasvihuonekaasutaseeseen otettiin mukaan ne maankäytön muodot, joiden päästöjä ja nieluja
voidaan pitää ihmisen toiminnan aiheuttamina, eli myös kaikki Kainuun metsät kokonaisuudessaan.
Maankäyttösektorin nielu, 3360 kt CO2-ekv (kuva L1.2), oli vuonna 2009 moninkertainen
maakunnan päästöihin verrattuna. SEAP:n tavoitteena on tämän nielun ylläpitäminen.
Kuva L1.2 Maankäyttösektorin päästöt (positiiviset luvut) ja nielut (negatiiviset luvut) Kainuussa
vuonna 2009. Maatalousmaa sisältää sekä viljelysmaan että ruohikkomaan. Maatalousmaan
lannoitus on mukana maataloussektorilla.(Monni, 2010)
92
KAINUUN SEAP
!
Liite 2 SEAP-sektoreiden energia- ja päästötase 2009
Taulukossa L2.1 on esitetty Kainuun energiankulutus SEAP:n sektoreilla vuonna 2009, eli kuvan 3.1 taustalla olevat luvut. Taulukossa L2.2 on esitetty Kainuun
kasvihuonepäästöt vuonna 2009 SEAP:n sektoreilta, eli kuvan 3.2 taustalla olevat luvut.
Taulukko L2.1 Kainuun energiankulutus SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 (GWh). KL=kaukolämpö.
Kuntien rakennukset
Kuntien vesihuolto
Katu-, liikenne- ja muu
ulkovalaistus
Asuinrakennukset
Palvelut
Teollisuus (SEAP:n piirissä)
Tieliikenne (pl. kuntien ajoneuvot)
Kuntien ajoneuvot
Yhteensä
Sähkö
58,8
7,4
7,9
KL/höyry
124,0
0,3
0
KPÖ
10,5
1,9
0
RPÖ
18,9
0
0
Puupolttoaineet
0
0
0
Bensiini
0
0
0
Diesel
0
0
0
Bioetanoli
0
0
0
Biodiesel
0
0
0
Yhteensä
212,1
9,6
7,9
335,0
202,9
223,0
0
0
835,0
254,4
121,8
207,2
0
0
707,6
137,3
74,9
31,1
0
1,7
257,3
0
0
0
0
0
18,9
424,7
0
0
0
0
424,7
0
0
0
347,6
0,3
347,9
0
0
0
472,6
1,8
474,4
0
0
0
14,5
0,01
14,5
0
0
0
19,7
0,1
19,8
1151,3
339,5
461,2
854,4
3,9
3100,0
Taulukko L2.2 Kainuun kasvihuonepäästöt 2009 SEAP:n sektoreilta (kt CO2-ekv). KL=kaukolämpö.
Kuntien rakennukset
Kuntien vesihuolto
Katu-, liikenne- ja muu
ulkovalaistus
Asuinrakennukset
Palvelut
Teollisuus (SEAP:n piirissä)
Tieliikenne (pl. kuntien ajoneuvot)
Kuntien ajoneuvot
Majasaaren kaatopaikka
Yhteensä
Sähkö
12,6
1,6
1,7
KL/höyry
19,2
0,1
0
KPÖ
2,8
0,5
0
RPÖ
5,4
0
0
Puupolttoaineet
0
0
0
Bensiini
0
0
0
Diesel
0
0
0
Bioetanoli
0
0
0
Biodiesel
0
0
0
71,6
43,4
47,6
0
0
0
178,4
49,2
31,4
23,3
0
0
0
123,1
36,7
20,0
8,3
0
0,5
0
68,7
0
0
0
0
0
0
5,4
4,2
0
0
0
0
0
4,2
0
0
0
94,2
0,1
0
94,3
0
0
0
127,2
0,5
0
127,6
0
0
0
0,1
0
0
0,1
0
0
0
0,1
0
0
0,1
Muu
päästö
0
4,5
0
0
0
0
0
0
16,8
21,3
Yhteensä
39,9
6,6
1,7
161,6
94,7
79,3
221,5
1,0
16,8
623,1
93
KAINUUN SEAP
KAINUUN SEAP | BENVIROC OY 2014
!
Liite 3 Horisontti-haut
Tähän liitteeseen on listattu EU:n Horisontti 2020 –ohjelman hakuja, joihin Kainuu voisi
mahdollisesti osallistua.
1. TRANSPORT SOCIETAL DRIVERS
Yhteiskunnan tarpeisiin ja kysyntään vastaavia liikenneratkaisuja kehittävä haku.
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2645-mg-9.12015.html
2. MARKET UPTAKE OF EXISTING AND EMERGING SUSTAINABLE BIOENERGY
Kestävän bioenergian tuotannon kehittämiseen keskittyvä haku.
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/1150-lce-14-2015.html
3. MARKET UPTAKE OF EXISTING AND EMERGING RENEWABLE ELECTRICITY, HEATING AND
COOLING TECHNOLOGIES
Uusiutuvan energiankäytön lisääminen EU:n 2020 tavoitteiden täyttymiseksi.
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/1146-lce-04-2015.html
4. SUSTAINABLE FOOD CHAINS TROUGH PUBLIC POLICIES: THE CASES OF THE EU QUALITY
POLICY AND PUBLIC SECTOR FOOD PROCUREMENT
Syrjäseutujen maatalouden elinvoimaisuus, paikalliset ruokaketjut ja yhteiskunnan ja
ympäristön hyöty.
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2345-sfs-20-2015.html
5. SMALL FARMS BUT GLOBAL MARKETS: THE ROLE OF SMALL AND FAMILY FARMS IN FOOD
AND NUTRITION SECURITY
Pienten tilojen merkitys alueen elinvoimaisuuden ja monimuotoisten ruokaketjujen
säilymisen kannalta. Mahdolliset kansainväliset yhteistyömahdollisuudet.
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2344-sfs-18-2015.html
6. UNLOCKING THE GROWTH POTENTIAL OF RURAL AREAS TROUGH ENHANCED
GOVERNANCE AND SOCIAL INNOVATION
Syrjäseutujen potentiaalin hyödyntäminen sosiaalisten innovaatioiden ja uusien
hallintokeinojen kautta.
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2301-isib-032015.html#tab1
7. ECO-INNOVATIVE STARTEGIES
Jätteen synnyn ehkäisyyn ja käsittelyyn liittyvät uudet strategiat.
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2116-waste-6b2015.html
8. MORE EFFECTIVE ECOSYSTEM RESTORATION IN THE EU
Ekosysteemien suojelu ottaen huomioon kustannustehokkuuden ja ekosysteemipalveluiden
tarjoaman
hyödyn.
http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/topics/2195-sc5-07-2015.html
94
KAINUUN SEAP
!
KAINUUN SEAP | BENVIROC OY 2014

kainuun kestävän energiankäytön

Transcription

Similar documents

Tiedote 2/2013

SUKUSEURA LESKISET RY SUKUKIRJE Hämeentie 32 B 57

Suljettu korvaus- ilmaventtiili ei vaihda ilmaa

Kun lähdet etenemään ideasta hankkeeksi, tee ensin alustava

Loppi - Hyrinet

Luku III. jatkuu s. 83 à

Katsaus projektin toimintaan ja hyvät käytänteet

Riihimäki

Toimeentulotuki 2013

22/2015 - Finlex

Toimintakertomus vuodelta 2013