arkkitehtiuutiset - e

au
arkkitehtiuutiset
11 • 2013
– tekijänoikeuksista opiskelijoille
A
alto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ARTS järjesti lokakuussa suunnittelijan
ammattietiikkaan­ ja tekijänoikeuksiin liittyneen seminaarin opiskelijoilleen, joiden joukossa oli
myös muutamia arkkitehtiopiskelijoita. Tilaisuuden järjestämistä vauhditti Marimekon kopiointikohu.
Puheenvuoroissa käsiteltiin ammattietiikan opetusta ARTSissa, alan eettisiä käytäntöjä sekä tekijänoikeuslainsäädäntöä. ARTSin opiskelijat saavat tietoa immateriaalioikeuksista sekä luennoilta että
verkkosivulta. Opiskelijoiden käytössä on taideyliopistojen yhteisen tekijänoikeusasiamiehen neuvontapalvelu, itseopiskelumateriaaleja ja esimerkkisopimuksia.
Kalustesuunnittelun professori Jouko Järvisalo totesi omaleimaisuuden olevan paras tekijänoikeussuoja ja menestyksen tae. Suunnittelija kantaa vastuun omaleimaisuudesta ja siis myös kopioinnista.
Opiskelijoiden edustajat, Tokyon puheenjohtaja Pilvi Hussi ja arkkitehtikillan puheenjohtaja Rafael
Linnankoski, muistuttivat jäljittelyn merkityksestä oppimisessa, sillä varsinkaan opiskelija ei voi kehitellä luovuuttaan umpiossa. Opiskelijapuheenjohtajat kysyivät, miten tieteen viittausjärjestelmä olisi
siirrettävissä taiteen ja muotoilun alalle. He totesivat myös tarpeelliseksi saada jo opintojen aikana tietoa­
ammattilaisten oikeuksista ja vastuusta.
Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, mitä suunnittelijan työ tarkoittaa ja minkälaisia muotoilualan
käytäntöjen ja opetuksen uudistamistarpeita siihen liittyy. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaanin Helena Hyvösen mukaan ammattietiikka tarkoittaa rehellisyyttä, estetiikkaa ja etiikkaa. SAFAn
puheen­johtajan Esko Rautiolan mukaan ammattietiikka merkitsee sitä, että annamme ammattitai­
tomme asiakkaan käyttöön. Toinen näkökulma on se, että arkkitehdin työ on yhteiskunnallisilta määreiltään hyväksyttävää.
Luovuus, tieto ja osaaminen tuovat tulevaisuuden kasvun ja kilpailukyvyn Suomelle. Tähän kakkuun
oman panoksensa tuovat arkkitehtisuunnittelijat. Tässä lehdessä haastatellut Verstas Arkkitehtien
osakkaat ovat esimerkki ammatinharjoittamisen mahdollisuuden ja maineen syntymisestä luovan
työn tuloksena.
Arkkitehtuurikilpailu on kaikkien muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi erinomainen suunnittelupalvelujen hankintatapa. Valitettavasti varsinkin visuaalisen viestinnän osalta suunnittelukilpailuista
on muodostumassa väline kaikkien ehdotusten tekijänoikeuksien vastikkeettomalle luovutukselle.
Liiketoimintaa luova tekijänoikeus on kallis kauppatavara – se tulee tiedostaa jo uran alkuvaiheessa.
•
SAFAn toimisto on remontin ympäröimä, ja siksi kutsumme jäsenet ja yhteistyökumppanit joulu­
glögeille Rakennustietosäätiön tiloihin, kutsu sivulla 43. Tervetuloa!
Paula Huotelin
Suunnittelijan ammattietiikka ja tekijänoikeudet -seminaarin tallenne löytyy Aaltoyliopiston YouTubesta: www.youtube.com/watch?v=uD-8RKK31g8.
Tekijänoikeudesta opiskelijoille ja varttuneemmillekin:
copyright.aalto.fi/fi/articles/design/
wiki.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=55353517
ATL:n ja SAFAn julkaisema Arkkitehtuurin tekijänoikeusopas löytyy SAFAn
verkkosivulta: https://www.safa.fi/fin/julkaisut/tekijanoikeusopas/
au 11 | 2013
PÄ Ä K I R J O I T U S
3
PÄÄKIRJOITUS
Kallis kauppatavara
,
au
6
11 | 2013
arkkitehtiuutiset
Ilmestyy: vko 47
12 numeroa vuodessa
65. vuosikerta ISSN 0044-8915
Aikakauslehtien liiton jäsen
SAFAn, MARK:n, ATL:n ja SUM:n
uutis- ja tiedotuslehti
Julkaisija:
Suomen Arkkitehtiliitto –
Finlands Arkitektförbund ry. SAFA
Runeberginkatu 5, 00100 Helsinki
puh. 09 584 448 | fax 09 5844 4222
au@safa.fi | http://au.safa.fi
Päätoimittaja:
Paula Huotelin
paula.huotelin@safa.fi
puh. 09 5844 4224
Urheilutalo, Ylöjärvi
Palvelutalo Raision Oiva
MAPO, Kajaani
Toimitussihteeri ja taitto:
Anne Haatainen
anne.haatainen@safa.fi
puh. 09 5844 4213
Avustaja: Riina Behl
Lentolan meditalo, Kangasala
Valon, hapen ja ilman kosteuden synnyttämä reaktio puhdistaa HT-pinnoitetut
seinälaatat automaattisesti.
PALVELEMME
sinuA juLkisiVusuunnittELussA
ABL Laatat tarjoaa korkealuokkaisia laattoja ja osaava palvelua. Suunnittelijat ja
arkkitehdit saavat meiltä apua kohteidensa laatoituksien suunnitteluun ja valintaan.
Laattakirjastoistamme löydät tuhannet eri vaihtoehdot ja voit vertailla niiden
ominaisuuksia sekä yhdistellä laattojen pintoja ja värejä toisiinsa. ABL-Laattakirjasto
on suunnittelijan paras työkalu.
Palvelumme ammattilaisille:
• laatoitus suunnitelmat
• tarvittavien määrien arviointi
• yksityiskohtaiset detaljikuvat
• asennustekniikkaneuvonta
• laattakirjastot
Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset
TILAAJAT: julkaisut@safa.fi
puh. 09 5844 4221
JÄSENET: jasenasiat@safa.fi
Ilmoitusmyynti:
Media Bookers, puh. 09 8869 0002,
puh. 050 60 330 | fax 09 8869 0009
jarmo.valtonen@mediabookers.fi
www.mediabookers.fi
Ilmoitusaineiston jättöajat: http://au.safa.fi
Paino: Vammalan Kirjapaino Oy
3
6
10
24
26
36
38
44
46
PÄÄKIRJOITUS Kallis kauppatavara – tekijänoikeuksista
opiskelijoille Paula Huotelin
HAASTAT TELU Oppimisympäristöllä on väliä Sini Karelia Koivisto
Tapahtumat
10 Erään lähiöongelman diagnoosi ja lääkitys Kaarin Taipale
14 Pohjoismaista osaamista kehittyviin maihin Inari Virkkala ja Pilvi Vanamo
16 Mitkä voimat rakentavat kaupunkia? Linda Wiksten
18 Taide rakennetussa ympäristössä: uhkasta mahdollisuudeksi Päivi Virtanen
kolumni Unilukkari kampuksella Osmo Lappo
KILPAILUT
26 Saunasta uusi maamerkki Kruunuvuorenrantaan Samuli Miettinen
30 Suomen Nordic Built Challenge ratkesi Leena Suomela
33 Betonijulkisivu-palkinto innovatiiviselle vuokratalolle
34 Suomalaisten suunnittelema museo Pietariin
JÄSenille Mission impossible – kuinka brändätä Espoo?
Tarja Nurmi
osastojen kuulumisia Aktiivinen vuosi takana
Päivi ­Virtanen
MARK MARKin syyskokouksessa valittiin uusi johtokunta
atl Yhdessä tekemisen taito Vesa Juola
Ilmestymisajat:
Nro
Aineisto Ilmestyy
12I2013 25.11.
18.12
1I2014
7.1.
29.1.
Kansikuva: Otaniemen tiedeasunnot,
Espoo, Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen,
valmistui 2012. Kohde esitellään juuri
ilmestyneessä Arkkitehti-lehden nrossa 5.
Kuva Jussi Tiainen.
ABL-Laatat
Kirkonkyläntie 103, 00740 Helsinki, p. (09) 350 8700, abl@abl.fi, www.abl.fi, avoinna ma 8-18, ti-pe 8-17 ja la 10-15
Suomalainen perheyrityS
16
10
ANNA HEIKINHEIMO
tuomas uusheimo
H A A S TAT T E L U
Oppimisympäristöllä
on väliä
Viimeisten vuosikymmenten aikana koulut ovat muuttuneet opetusympäristöistä oppimisympäristöiksi. Lukuisia
oppimisympäristöjen suunnittelukilpailuja voittaneen Verstas Arkkitehtien perustajaosakkaat Jussi Palva, Riina
Palva, Väinö Nikkilä ja Ilkka Salminen kertovat näkemyksiään 2000-luvun kouluista, niiden suunnittelusta ja
Saunalahden koulu, Espoo
N
6
au 11 | 2013
ykyiset oppimisympäristöt ovat uudenlaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, joihin kuuluvat sekä rakennus, sen
ulkotilat että lähiympäristö. Miten käynnissä oleva oppimisympäristöjen murros heijastuu arkkitehtuuriin?
– Ennen koulurakennus muodostui aulasta, pihasta ja
luokista käytävän varrella, mutta oppimisympäristö muuttuu
yhteiskunnan mukana. Sen on vastattava muuttuvan opetussisällön ja yhteiskunnan haasteisiin. Tämän päivän koulussa
oppiminen on keskiössä. Uudet koulurakennukset ovat opetusympäristöjen sijaan oppimisympäristöjä. Muutosta tapahtuu jatkuvasti – murros on ollut käynnissä jo kymmenien vuosien ajan.
Oppimisympäristöjen suunnittelun tavoitteena on hyvä ja
viihtyisä ympäristö, joka inspiroi oppimaan. Samalla on otettava
au 11 | 2013
huomioon tilankäytön tehokkuus, turvallisuus ja huollettavuus.
Koulurakennus on eräänlainen toiminnallinen pirunnyrkki.
Hyvän oppimisympäristön on oltava virikkeellinen ja toimittava itsessään oppimisen työkaluna. Aistikokemukset kannustavat oppimaan, ja parhaimmillaan rakennus ympäristöineen
parantaa oppimisprosessia.
Hyväksi koettu oppimisympäristö viestii arvostusta oppilasta kohtaan ja vaikuttaa tätä kautta käytökseen sekä haluun
oppia ja toimia yhteiskunnan osana. Se luo myönteistä ilmapiiriä.
Suunnittelemissamme kouluissa on käytetty aitoja mate­
riaaleja, mikä lisää tilojen rauhallista ja pysyvää tuntua. Tila
rauhoittaa ja toimii hyvänä vastapainona esimerkiksi tämän
päivän pelimaailmoille.
H A A S TAT T E LU
7
t
toiminnasta uudenlaisina yhteisöllisinä monitoimirakennuksina.
”
Viimeisin kilpailuvoitto on Aalto-yliopiston ydinkampuksen
voittajasuunnitelma Väre.
Hirvensalon yhtenäiskoulu Turussa on monitoimirakennus, joka
valmistuu vuonna 2016.
Onko 2000-luvun oppimisympäristöjen suunnittelussa yhteneviä teemoja tai suuntauksia?
– Läpinäkyvyys on useammassakin merkityksessä yksi
2000-luvun oppimisympäristöjä yhdistävistä tekijöistä. Rakennuksen eri toiminnot ovat enemmän näkyvissä sen ulkopuolelle, ja monitoimisuus korostuu. Yhteisö toimintoineen
on selkeästi läsnä, ja rakennus taas on voimakkaammin yhtey­
dessä ympäristöönsä.
Läpinäkyvyys lisää viihtyvyyttä itse oppimisympäristössä,
kun eri ikäluokat voivat seurata, mitä toisten oppimistiloissa ja
-tilanteissa tapahtuu. Tämä on omiaan lisäämään myönteistä
ilmapiiriä kouluyhteisössä.
Eri ikäluokat sekoittuvat nykyään vahvemmin, ja ryhmäkoot muuttuvat suuremmiksi. Sotien jälkeen perustettuja pieniä kouluja lakkautetaan ja suurempia perustetaan. Myös oppimisympäristön yksikkökoko on suurempi kuin ennen.
Lapsen mittakaava ja hahmotuskyky tuovat oman haasteensa yksikkökooltaan kasvavien oppimisympäristöjen suunnitteluun. Tavoitteena on kuitenkin aina viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö, joka toimii myös oppilaan mittakaavassa.
Koulurakennukset toimivat entistä enemmän monenlaisten palveluiden tarjoajina. Ne ovat alueen keskeisiä kiintopisteitä, joihin kokoonnutaan ja jotka ovat omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä.
Nykyään saman katon alle saatetaan yhdistää koulu, kirjasto, nuorisotila, neuvola, urheilukeskus ja monenlaisia harrastustiloja. Oppimisympäristö toimii koulupäivien jälkeen monitoimitalona, ja rakennuksen käyttöaste on korkeampi kuin ennen. Esimerkiksi suunnittelemamme Hirvensalon yhtenäis-
koulu Turussa on monitoimirakennus, jossa on noin 800 oppilaan koulun lisäksi 140 lapsen päiväkoti, kirjasto, nuoriso- ja
kouluterveydenhoitotiloja sekä lastenneuvola. Rakennus on
käytössä aamusta iltaan.
Useamman käyttötarkoituksen yhdistäminen on haastavaa mutta samalla kiinnostavaa.
Oppimisympäristön avoimuus ja yhteys ympäristöönsä korostuvat myös rakennuksen arkkitehtuurissa. Koulurakennuksella on tänä päivänä korostetusti julkisen rakennuksen rooli:
se avautuu enemmän ympäristöönsä, on kutsuva, avoin ja helposti lähestyttävä. Rakennusta ei enää ympäröi aita, vaan se
on kiinteässä yhteydessä ympäröivään alueeseen.
Ulkotilat ovat oppimisympäristölle tärkeät, ja rakennus
osallistuu ulkotilojen muodostamiseen. Sen ympärille syntyy
kaupunkitiloja, pihatiloja ja kaupunkiaukioita.
Esimerkiksi Saunalahden koulu Espoossa avautuu voimakkaasti ympäristöönsä. Suunnittelun tärkeänä lähtökohtana on
ollut se, että toiminta on näkyvillä alueen keskipisteessä. Aula
on kokoava sydäntila, johon muun muassa kirjasto ja eri toiminnot levittäytyvät niin päivisin kuin iltaisin – rakennuksen
avoimuus korostuu.
8
H aastattelu
Tiedustellessani, mitä tekijöitä Verstas Arkkitehdit näkee menestyksensä avaimina, seuraa hetken hiljaisuus, merkitseviä
katseita ja hymyjä.
– Yhdessä tekeminen nähdään tärkeimpänä toimiston menestyksen avaimena, Ilkka Salminen sanoo.
– Pyrimme joka kerta vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin uudella tavalla ja entistä paremmin. Vuorovaikutus välillämme on vahva.
au 11 | 2013
OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ
Oppimisympäristön avoimuus ja
yhteys ympäristöönsä koros­
tuvat myös rakennuksen arkki­
tehtuurissa. Koulurakennuk­
sella on tänä päivänä koroste­
tusti julkisen rakennuksen
rooli: se avautuu enemmän ym­
päristöönsä, on kutsuva, avoin
ja helposti lähestyttävä.
– Suunnittelu on jatkuvasti muuntuva prosessi. Tietyt omat
tavoitteet pysyvät kuitenkin samoina, vaikka lähtökohdat olisivatkin erilaiset, Salminen jatkaa.
– Suunnittelutapaa kuvaa se, että rakennus kasvaa aina
paikasta ja sillä on tasapainoinen suhde ympäristöönsä – rakennus on aina osa suurempaa kokonaisuutta. Pyrimme aina
suunnittelemaan hyviä paikkoja, Jussi Palva täydentää.
Mieltääkö Verstas Arkkitehdit itsensä oppimisympäristö­
toimistoksi?
– Ei pelkästään, vaikka näin onkin päässyt käymään. Kokemusta on karttunut paljon muunkinlaisista kohteista, Väinö
Nikkilä toteaa.
– Oppimisympäristöjen suunnitteluprojektit ovat kiinnostavia ja motivoivia, ja haluamme olla kehityksessä mukana.
Teemme mielellämme niitä, kuten muitakin haastavia suunnittelutehtäviä. Leimautuminen ei kuitenkaan ole tavoiteltava
asia, Ilkka Salminen kuvailee.
Lopuksi pyydän Verstaan arkkitehteja kertomaan viimeisimmästä kilpailuvoitostaan, Aalto-yliopiston ydinkampuksen
voittajasuunnitelma Väreestä.
– Kampusrakennuksen suhde Alvar Aallon TKK:n pää­
rakennukseen on tärkeä. Rakennus asettuu osaksi kokonaisuutta. Se ei kilpaile Aallon rakennusten kanssa, mutta se on
ilmeeltään tarpeeksi voimakas ja toimiva merkkirakennukseksi.
Rakennus toteuttaa vuoropuhelun teemaa, Jussi Palva sanoo.
– Siinä toteutuu olemassa olevan ja uuden vuoropuhelu,
menneisyyden ja tulevaisuuden välinen keskustelu sekä tie-
au 11 | 2013
Verstas Arkkitehdit on menestynyt 2000-luvulla lukuisissa
oppimisympäristöjen arkkitehtuurikilpailuissa. Näitä ovat
muun muassa:
> Kirkkojärven koulu, Espoo, 1. sija 2005,
valmistunut 2010
> Saunalahden koulu, Espoo, 1. sija 2007,
valmistunut 2012
> Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjasto,
2. sija 2008
> Suurpellon Lastentalo, lunastus 2008
> Hirvensalon koulu, Turku, 1. sija 2012, valmistuu 2016
> Hämeenkyrön ympäristökoulu, kunniamaininta 2013
> Aurinkokiven koulu, Vantaa, jaettu 3. sija 2013
> Aalto-yliopiston ydinkampus, Espoo, 1. sija 2013
teen, taiteen ja bisneksen vuoropuhelu, Ilkka Salminen täydentää.
– Rakennus täyttää Aallon suunnitelmissa tyhjäksi jätetyn
entisen pysäköintikentän ja muodostaa sille kampusalueen
ydinaukion, jolla on paljon elämää. Ydinaukion ympärille sijoittuvat TKK:n entisen päärakennuksen, Aalto-yliopiston kirjaston, tulevan metroaseman ja Aalto Artsin pääsisäänkäynnit.
Aukiosta tehdään hyvä ja elävä paikka, Salminen jatkaa.
– Aallon ajatus kylämäisestä ympäristöstä toteutuu uuden
ydinkampuksen myötä. Eri kulmista kylämäisyys korostuu: ei
tiedä, onko kyseessä rakennus vai kylän osa, Jussi Palva sanoo.
– Rakennus kasvaa tälläkin kertaa paikastaan ja parantaa
sen parhaita ominaisuuksia. Puisto soljuu rakennuksen lomaan, Salminen kuvailee.
– 2000-luvun oppimisympäristöjen suunnittelua yhdistävät teemat – toimintojen näkyvyys, läpinäkyvyys ja yhteisöllisyys – korostuvat myös Aalto-yliopiston uudessa ydinkampusrakennuksessa. Ydinkampusrakennuksen monilla toiminnoilla
on synergiaetuja, mikä tekee rakennuskokonaisuudesta toimivan. Ydinkampus on tiloiltaan joustava, ja sen käyttöaste on
korkea, Salminen jatkaa.
– Aallon uusi ydinkampusrakennus on alku monialaiselle
kampukselle, jossa menneisyys ja tulevaisuus ovat läsnä, Salminen vielä tiivistää.
Sini Karelia Koivisto
Kirjoittaja on arkkitehti ja taiteen maisteri, joka teki
diplomityönsä aiheesta ”Future School – 2000-luvun
koulusuunnittelun teemoja ja typologioita”.
H aastattelu
9
naisvaltaisen reseptin lähiöiden parantamiseksi.
S
uomessakin on lähiöitä, joissa rappeutuneimpien kerrostalojen vuokraisännillä on varma tulonlähde: asukkaiden vuokrat maksaa sosiaalitoimi. Asuntojen omistajilla ei ole mitään tarvetta tehdä remontteja, koska liikeidea
toimii ilmankin.
Kierre on valmis: Hyvin toimeen tulevat naapurit muuttavat pois, ja tilalle tulee heikommassa asemassa olevia, usein
Arkkitehtuurimuseon Vaikuttajafoorumissa 29. lokakuuta alusti
Tällberg-säätiön pitkäaikainen toimitusjohtaja ja keskeinen
toimija Carl Mossfeldt esimerkkinään Göteborgin Bergsjön.
työttömiä tai maahanmuuttajataustaisia asunnontarvitsijoita.
Rakennusten kunto kurjistuu, lähikoulu ei enää ole paras koulu, muutkin palvelut heikkenevät ja ihmisryhmien välinen kuilu kasvaa. Samalla julkisrahoitteisen sosiaalisektorin kustannukset nousevat.
Lääkkeeksi tarjotaan tiivistämistä, mutta kukaan ei halua
täydennysrakentaa huonomaineiselle alueelle. Taloudellinen
yhtälö ei toimi.
Suomalaista keskustelua on vastikään ryydittänyt professori Mari Vaattovaaran ja kaupunkitutkijat Katja Vilkaman ja
Hanna Dhalmannin artikkeli ”Kantaväestön pakoa?” (Yhteiskuntapolitiikka 78, 5/2013). Kirjoittajat kysyvät, miksi niistä lä­
hiöistä, joissa on paljon maahanmuuttajia, muutetaan pois.
Toistuuko alun perin Yhdysvaltojen mutta nyt myös Ruotsin
kaupungeista tuttu ilmiö meilläkin?
Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei white flight ole koko totuus. ”Tuloksemme osoittavat, että kantaväestön poismuu­
tossa maahanmuuttajakeskittymistä ei ole kyse yksinomaan
maahanmuuttajien lisääntyneen määrän aiheuttamasta ’kantaväestön paosta’, kuten etenkin julkisessa keskustelussa usein
tulkitaan. Näyttää siltä, että etniseen ja sosiaaliseen rakenteeseen liittyvät muuttosyyt (liiallisiksi koetut sosiaaliset ongelmat, alueen epäsiisteys, huono maine, epäviihtyisäksi koettu
arkkitehtuuri ja turvattomuuden tunteet) kietoutuvat maahanmuuttajakeskittymistä muuttaneiden asukkaiden kokemuksissa läheisesti toisiinsa. Tämä kertoo alueellisen eriytymisen eri ulottuvuuksien paikantumisesta pääkaupunkiseudun
kaupunkirakenteessa samoille alueille.”
Yksityinen sektori mukaan sosiaalikuluihin
Mossfeldt luettelee joukon työhön, työttömyyteen, järjestykseen ja epäjärjestykseen liittyviä virheellisiä ennakkoluuloja.
Vaikuttajafoorumissa Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste veti yleisökeskustelua.
KUVAT: Katariina Träskelin
Carl Mossfeldt esitteli Arkkitehtuurimuseolla koko-
Ne estävät löytämästä ratkaisuja ongelmiin, jotka eivät liity
pelkästään lähiöiden rakennuksiin vaan myös ihmisten elämään osana yhteiskuntaa.
Keskeisimmäksi virhearvioksi Mossfeldt nostaa pitäytymisen julkisen ja yksityisen sektorin teolliselta ajalta periytyvässä
työnjaossa. Hän haastaa pohtimaan vastuiden uudelleen­
jakoa. Vielä 1970-luvulla teollisuus piti huolen lisäarvon luomisesta ja kasvusta, kun taas julkinen sektori rakensi infrastruktuurin, asunnot, koulut ja sairaalat ja hoiti muut palvelut. Yksityisen ja julkisen sektorin välillä oli sopimus. Tämä hyvinvointi­
valtion yhteiskuntasopimus ei enää toimi.
Mossfeldtin kunnianhimoinen tavoite on kehittää uusi
pohjoismainen malli. Hän lainaa mottonsa ruotsalaiselta Nobelrunoilija Tomas Tranströmeriltä: “In the middle of the forest
there’s an unexpected clearing that can only be found by
those­who have gotten lost.” (Vapaa suomennos: Vain ne, jotka
ovat eksyksissä, saattavat metsän uumenissa yllättäen löytää
aukean paikan.)
Lähiöihin on investoitu liikaa. Nyt jobbarit yrittävät puser-
Lähiö ei tue työllisyyttä
Arkkitehtuurimuseon Vaikuttajafoorumissa 29. lokakuuta alustanut Carl Mossfeldt kuvasi samaa ilmiötä kotikaupungissaan
Göteborgissa. Muutosjohtajaksi ja sosiaaliseksi innovaattoriksi itseään luonnehtiva Mossfeldt johtaa nyt kaupungin omistamaa kiinteistöyhtiötä ja etsii uusia liiketoimintamalleja, joilla rakennetun ja sosiaalisen ympäristön syöksykierre voitaisiin
pysäyttää. Mossfeldtillä on takanaan opinnot niin Oxfordissa,
Cambridgessä kuin Intiassa ja työkokemusta sekä konsulttina
että arvostetun Tällberg-säätiön toimitusjohtajana.
Lähiöiden syntyhistoria on tuttu. Niitä rakennettiin aikana,
jolloin työ tarkoitti teollisuustyötä, työ ja huvitukset olivat
10 tapahtu m at
au 11 | 2013
t
tapahtu m at
Erään lähiöongelman
diagnoosi ja lääkitys
kaupungissa, kaupunkiin pääsi autolla ja koti oli luonnon helmassa olevalla asuinalueella, jossa ei muuta tarvittukaan. Taloudellisen kasvun malli perustui massatuotannon tehokkuuteen ja erikoistumiseen.
Göteborgissa hyvänä esimerkkinä on Volvon vuonna 1964
rakennettu uusi tehdas. Metsälähiön idylli tarjosi vastapainon
äärimmilleen viedylle taylorismille. Työvoimasta oli pulaa –
Volvolle muutettiin töihin Suomenkin takamailta.
Nyt teollisuustyö pakenee maailman nouseviin talousmahteihin, ja vanhoihin teollisuusmaihin jäävän työn luonne
muuttuu. Uudenlaiset työpaikat syntyvät siellä, missä on paljon ihmisiä ja kaupunkielämää. Lähiöissä ei ole rakenteita, jotka tukisivat työllistymistä. 1960- ja 1970-lukujen Ruotsissa ei
tunnettu työttömyyttä. Nyt puhutaan yrittäjyydestä, mutta ei
lähiöissä noin vain ryhdytä yrittäjiksi.
au 11 | 2013
tapahtu m at 11
”
Ruotsi EI ole päässy t ilmasto­
tavoitteisiinsa. Rakentamisessa ja
rakennuksissa kulutetaan 40 pro­
senttia tuotetusta energiasta.
­I lmastonmuutoksen torjunnas­
sa rakennusalan roolia on pi­
detty keskeisenä ja lähiöiden re­
monttia tärkeänä välineenä.
Ehdota
Otto-Iivari Meurman
-palkinnon saajaa
12 TA PA H T U M AT
Näkymätön näkyville
Väärien lähtöoletusten listalle kuuluu myös käsitys, että meidän yhteiskunnassamme vallitsisi järjestys ja kontrolli. On totuttava kaoottisempaan maailmaan, jossa suuri osa työstä on
harmaata eikä siitä makseta veroja. Merkittävä osa väestöstä jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Mossfeldt kysyykin, voitaisiinko harmaan talouden rahallinen arvo mitata
ja tehdä näkyvämmäksi. Hän hakee yllättäen vertailukohdan
ajasta, jolloin naiset tulivat työmarkkinoille ja heidän työlleen
annettiin rahallinen arvo.
Mossfeldt muistuttaa vielä, ettei Ruotsi ole päässyt ilmasto­
tavoitteisiinsa. Rakentamisessa ja rakennuksissa kulutetaan 40
prosenttia tuotetusta energiasta. Ilmastonmuutoksen torjunnassa rakennusalan roolia on pidetty keskeisenä ja lähiöiden
remonttia tärkeänä välineenä. Viime vuosien lähtöoletus, että
olemassa olevien rakennusten energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä voitaisiin merkittävästi vähentää, on toiveajattelua, ellei muutosta tapahdu.
Arkkitehtuurimuseon tavoite synnyttää Vaikuttajafoorumeilla monialaista yhteiskunnallista vuoropuhelua on vallan
mainio. Kannattaisiko pääpuhujan lisäksi kuitenkin kutsua
muutama muu asiantuntija avaamaan kommenteillaan keskustelua, ohjaamaan sitä syvemmälle asian ytimeen ja pohtimaan, miten ja kenen pitäisi tarttua toimeen?
Kaarin Taipale
TkT, kaupunkitutkija
PEOPLE FRIENDLY PLANNING
AND THE TEMPORARY AS A
STRATEGIC TOOL FOR CHANGE
16.12.2013 | 17–18.30 | Laituri, Narinkka 2, Helsinki
Gehl Architects is one of the most worldwide
recognized offices in the field of urban design
and city planning. Through their methodology and
planning strategies successful public spaces and
change of mobility cultures have emerged in cities
like Copenhagen, London, New York and Melbourne.
Arkkitehtuurimuseo laajentaa keskustelua kutsumalla tunnettuja
yhteiskunnallisia vaikuttajia puhumaan haastavistakin yhteiskuntaan ja rakentamiseen liittyvistä aiheista. Foorumien sarja
alkoi tänä syksynä.
taa niistä kaiken mahdollisen lisäarvon tekemättä mitään, kunnes torakat saavat yliotteen ja sosiaaliset ongelmat pahenevat.
Julkisen sektorin perinteinen reaktio olisi panna rahaa korjauksiin. Se tulee kuitenkin kalliiksi, koska asuntojen markkina-arvo
pysyy matalana. Valtaosa lisäinvestoinneista valuu hukkaan,
sillä remonteilla ei korjata sosiaalisia ongelmia.
Tähän Mossfeldtillä on lääke: yksityisen sektorin on kannettava suurempaa vastuuta sosiaalikuluista. Kyse ei ole ”yritysten yhteiskuntavastuusta”, joka usein tarkoittaa vain yksittäisiä toimenpiteitä, joilla on enemmän mainosarvoa kuin
pitkä­aikaista muutosvaikutusta.
Mossfeldtin uusi pohjoismainen malli tarkoittaa, että houkutellaan vain sellaista yksityistä pääomaa, joka tunnistaa yhteiskunnalliset haasteet. Yrityksiltä on vaadittava uudenlaista
riskinottoa ja kestävää sosiaalista omaatuntoa. Mossfeldt nostaa rimaa vielä korkeammalle: kyse on kansallisesta identiteetistä. Keitä me olemme?
Yksityisen sektorin on kiinnostuttava kaikkein vaikeimpien
ongelmien ratkaisemisesta. Yritysten myymien palveluiden
hinta on suhteutettava tavoiteltuun lisäarvoon, ei pelkkään
suoritukseen. Ei kannata maksaa vaikkapa työttömyyskoulutuksesta vaan lopputuloksesta, koska vasta sen perusteella
voidaan laskea julkiselle sektorille koituvat säästöt.
Mossfeldt antaa esimerkin: kaupunki ei myy korjausta vaativaa rakennusta eniten tarjoavalle, vaan sen saa edullisemmin toimija, joka takaa keinot alueen työttömyysprosentin
pudottamiseksi sovitulla osuudella viidessä vuodessa. Mossfeldt tunnustaa, ettei hänen malliaan ole vielä testattu, mutta
hän ei näe muuta vaihtoehtoa.
Ewa Westermark from Gehl Architects is giving a lecture
Architect and urban planner Ewa Westermark,
partner at Gehl Architects, has been a member of the core team in the Danish office since
2005. In her presentation she will introduce
the achievements and methods of the office
that has led to a change towards more people
oriented cities. www.gehlarchitects.com
S
uomen Arkkitehtiliitto SAFA jakoi ensimmäistä kertaa
Otto-Iivari Meurman -palkinnon vuoden 2013 Arkkitehti­
päivillä. Palkinnon sai emeritusprofessori Jere Maula.
Otto-Iivari Meurman -palkinnon tarkoituksena on lisätä
kiinnostusta suomalaiseen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun sekä antaa tälle toiminnalle valtakunnallisesti arvoa.
Palkinto jaetaan tunnustuksena arkkitehdille tai arkkitehtiryhmälle, joka on merkittävästi vaikuttanut hyvän elinympäristön
luomiseen.
Palkinnon myöntämisen perusteena voi olla arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen kaupunkisuunnittelukohde tai sarja kohteita taikka pitkäjänteinen toiminta innovatiivisen ja laadukkaan yhdyskuntasuunnittelun hyväksi. Perusteena voi olla myös uraauurtava yhdyskunta- tai kaupunkisuunnitteluun liittyvä tutkimus-, kehitys- tai opetustoiminta taikka
ansiokas elämäntyö alueiden käytön suunnittelun parissa.
Palkinto jaetaan vuosittain. Ehdotusten joukosta palkinnon
saajan valitsee SAFAn hallituksen nimeämä lautakunta. Pronssinen Otto-Iivari Meurman -mitali ja kunniakirja luovutetaan seuraavilla Arkkitehtipäivillä 28.–29.3.2014 Lahdessa.
Palkintolautakunta pyytää perusteltuja ehdotuksia Otto-Iivari Meurman -palkinnon saajaksi. Viime vuonna jätetyt ehdotukset otetaan huomioon, ja niitä voi tarvittaessa täydentää.
Ehdotukset tulee toimittaa viimeistään 20.1.2014 osoitteeseen
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA/Marja Peltonen, Runeberginkatu 5,
00100 Helsinki tai sähköpostitse marja.peltonen@safa.fi.
Westermark is specialized in strategic planning and development of
the Gehl methodology. Her project experience reaches from consulting
DOT, City of New York with public space strategies and pilot projects
along Broadway, Christchurch Central City recovery plan and public
space strategies for a number of Scandinavian and international cities.
The strength of Gehl Architects methods is the foundation of research,
through which they show with empirical analysis how people use urban
space and how the built environment effects public life in Cities.
The book Life between buildings by Jan Gehl, the founder of Gehl
Architects, belong to the basic reading of all those being interested in
urban planning and public space.
n
Tilaisuus outta
ilmainen, mminen
ilmoittautuaan
vaadit
xxx
www.xxxx
Otto-Iivari Meurman -palkintolautakunta
au 11 | 2013
au 11 | 2013
THE EVENT IS
ORGANIZED BY
ARCHITECTURE INFORMATION CENTRE FINLAND /
ARKKITEHTUURIN TIEDOTUSKESKUS IN COOPERATION
WITH
TA PADEPARTMENT
H T U M AT 13
HELSINKI CITY PLANNING
WWW.ARCHINFO.FI | WWW.LAITURI.HEL.FI | WWW.HEL.FI/KSV
Pohjoismaista osaamista
kehittyviin maihin
T
arve puuttua maailman eriarvoisuuteen on väkiluvun kasvaessa ja ilmastonmuutoksen edetessä yhä suurempi. Ratkaisuja etsitään myös arkkitehtuurista ja suunnittelusta.
Lokakuun toisena viikonloppuna järjestetty South of North
-seminaari kokosi Helsinkiin joukon pohjoismaisia arkkitehteja,
jotka ovat toteuttaneet projekteja kehittyvissä maissa. SAFAn
ja Arkkitehtuurimuseon tuella järjestetty seminaari koostui
osallistujien keskinäisestä työpajatyöskentelystä sekä Arkkitehtuurimuseossa järjestetystä avoimesta seminaarista. Lauantain yleisötilaisuus sekä iltatilaisuus keräsivät yli 70 kuulijaa.
Noora Aaltosen, Sisko Hovilan, Tuuli Kassin, Maiju Suomen, Elina Tenhon ja Inari Virkkalan muodostama Komitu on
juuri saanut valmiiksi Kambodžaan suunnittelemansa nuoriso­
keskuksen. Tukholmalaisten Pilvi Vanamon, Carolina Wikströmin ja Frida Österin muodostama Asante-kollektiivi puolestaan viimeistelee parhaillaan orpokotikompleksin ensimmäisen testitalon rakennustöitä Tansaniassa.
South of North -yhteistyön kautta pyritään keräämään ja
siirtämään projekteissa kertynyt tietotaito mahdollisimman
tehokkaasti eteenpäin.
Verkosto tietotaidolle
Kokemusta monesta kolkasta
Komitu Arkkitehdit -työryhmän sekä Ukumbi ry:n järjestämä seminaari käynnisti samalla yhteispohjoismaisen South of
North -verkoston toiminnan. Idea verkoston perustamiseen
syntyi suomalaisen Komitun ja ruotsalaisen Asante-kollektiivin yhteistyönä.
Seminaarin osallistujat edustivat yhteensä kymmentä työryhmää.
Arkkitehdit ilman rajoja (Architecture sans Frontières International, ASF), 1970-luvulla Lääkärit ilman rajoja -järjestöltä nimen ja toiminta-ajatuksensa lainannut liike, pitää sisällään
KUVAT Anna Autio
Jenni Reuter ja Helena Sandman Ukumbi ry.:stä esittelevät Tansaniaan suunnitteilla olevan turvakodin tilakonseptia.
14
tapahtu m at
au 11 | 2013
tanskalaisen ja ruotsalaisen Arkkitehdit ilman rajoja -järjestön
sekä suomalaisen Ukumbi ry:n.
Tanskan ASF on viiden toimintavuotensa aikana rakentanut useita julkisia rakennuksia ja asuinrakennuksia Intiaan ja
Sierra Leoneen. Ruotsalaiset puolestaan kertoivat Intiaan paikalliselle järjestölle tekemästään kartoitustyöstä. Suomalaisen
Ukumbi ry:n alla toimivat suunnittelutiimit Hollmén Reuter
Sandman, Rudanko + Kankkunen sekä Komitu, joiden kaik­
kien ensimmäiset rakennusprojektit ovat syntyneet Aalto-­
yliopiston kurssien pohjalta.
Ruotsalaisen Architectural Environmental Strategies -toimiston Anna Sundman on asunut pitkiä aikoja Fidžillä rakentaen siellä ekologisia kompostikäymälöitä. Islantilainen Hildur
Isdal Thorgeisdottir puolestaan pyrkii viemään toteutukseen
Nepaliin lopputyönään suunnittelemansa asuinrakennuksen.
Norjalaisen TYIN Tegnestuen projektit Thaimaassa ja Indonesiassa ovat keränneet lukuisia kansainvälisiä palkintoja.
Norjassa työskentelevien Sami Rintalan ja islantilaisen Dagur
Eggertsonin toimisto on argumentoinut töillään vahvasti kestävän kehityksen puolesta.
Kun pohjoinen kohtaa etelän
Maailman kaupungistuessa rakennetun ympäristön merkitys
kaikista köyhimpien elämän näyttämönä korostuu. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot puolestaan erottautuvat kansainvälisissä vertailuissa maailman parhaiden elinympäristöjen ja
kaupunkien rakentajina.
South of North -toimijoiden pohjoismainen tausta on kiinnostava kehys yhteistyölle: onko geeneihimme koodattu joitakin yhteispohjoismaisia arvoja, jotka auttavat meitä suunnittelijoina luomaan parempia kaupunkeja muuallakin? Luonnollisesti pohjoismaiset hyvinvointivaltiot kulttuurisäätiöineen myös mahdollistavat työryhmien toiminnan vähävaraisten asiakkaiden kanssa.
Seminaarissa paneuduttiin myös ilmiöön liittyviin kiperiin
kysymyksiin. Niitä olivat esimerkiksi projektien vaikuttavuus ja
vastaaminen todelliseen tarpeeseen. Näissä pohdinnoissa
osallistujia haastoivat tutkija Joni Karjalainen sekä eri kehitysyhteistyötoimijoita verkottavan Aidbrella-palvelun kehittäjä
Ilona Mooney.
Kiinnostavaa on, että kaikki työryhmät kertovat periaatteikseen paikallisen rakennusperinnön ja paikallisten mate­
riaalien tutkimisen ja kunnioittamisen, mutta silti eri maailmankolkkiin toteutetut rakennukset muistuttavat kummallisen paljon toisiaan. Onko syynä ikonisiksi muodostuneiden
rakennusten, kuten Aga Khan -voittaja Anna Heringerin töiden, vaikutus vai kenties meissä vaikuttava kaipuu pohjoismaiseen selkeyteen?
au 11 | 2013
Aidbrella-palvelun kehittäjä Ilona Mooney johdatteli osallistujia
pohtimaan kehitysavun tehokkuutta.
Tanskan Arkkitehdit ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja Rune
Asholt oli perustamassa järjestöä viisi vuotta sitten.
Suunnittelijalla on uusi vastuu
Siihen, että nuoret suunnittelijat hakeutuvat kehittyviin maihin, vaikuttaa usein heidän oma halunsa auttaa ja luoda samalla itselleen ammatilliset edellytykset työskentelyyn kestävän kehityksen edistämiseksi. Projektit eivät ole vain pyyteetöntä kehitysapua, vaan ne toimivat myös tekijöidensä työn
markkinointina – tosin joissain tapauksissa työ kehittyvissä
maissa on rajoittanut tekijänsä toimimaan vain tällä arkkitehtuurin sektorilla.
Kuitenkin työryhmien kolmoisrooli arkkitehtina, rakennuttajana ja rahoittajana tuo suunnittelijoille valtaa ja sen myötä
ennen kohtaamatonta vastuuta.
Miten ohjata auttamisen ja tekemisen palo vastaamaan todelliseen tarpeeseen? Miten tunnistaa tarve? Mitkä ovat pohjoismaisten arkkitehtien vaikutusmahdollisuudet globaalin tasa-arvon lisäämiseksi, ja miten voimme tehokkaimmin toimia
kestävän kehityksen edistämiseksi? Vuoden 2014 South of North
-yhteistyölle nämä ovat ydinkysymyksiä. Kutsumme niin nuoret
kuin kokeneemmatkin toimijat osallistumaan keskusteluun!
Inari Virkkala ja Pilvi Vanamo
Lue lisää projektin kotisivuilta www.southofnorth.info sekä
osallistu keskusteluun Facebookissa:
www.facebook.com/SouthofNorthExhibition.
tapahtu m at
15
KUVAT: Anna Heikinheimo
Mitkä voimat
rakentavat kaupunkia?
Keski-Pasilan kaupunkisuunnittelu kiinnosti Hesa-SAFAn
lokakuisessa tilaisuudessa Pasilan vanhoilla veturitalleilla.
K
eski-Pasilan kaupunkisuunnittelu ja erityisesti uuden Pasilan keskuksen suunnitelmat ovat herättäneet keskustelua tämän päivän kaupunkisuunnittelun käytännöistä
ja niiden takana vaikuttavista voimista. Hesa-SAFA järjesti yhteistyössä Arkkitehti-lehden kanssa aiheesta keskustelu­illan.
Tilaisuudessa alustivat Pasila One -keskusta­korttelin suunnittelukilpailuun liittyvät tahot ja muutama muu kaupunkisuunnittelun asiantuntija.
Pasila One -kilpailu keskustelun pohjana
Pasila One -kilpailun eli Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnittelu- ja tarjouskilpailun järjestivät Senaatti-kiinteistöt ja
Helsingin kaupungin hankintayksiköt. Kilpailu toteutettiin julkisena hankintana, koska siihen sisältyy myös julkiseen käyttöön tulevia tiloja ja rakenteita.
Kilpailun ensimmäinen vaihe käynnistyi keväällä 2011. Tällöin mukana oli viisi tarjoajaa. Toinen vaihe käytiin vuoden
2012 alusta vuoden 2013 syyskuuhun, ja mukana oli kolme ehdokasta.
Kilpailussa käytettiin neuvottelumenettelyä: kaupungin
hankintayksiköt ja kilpailijat neuvottelivat ja jatkokehittivät
suunnitelmaehdotuksia. Lopussa kilpailijat tekivät toteutustarjoukset.
Kilpailun aikana hankintamenettelyn asiakirjat eivät olleet
16 tapahtu m at
julkisia, sillä ne sisälsivät liikesalaisuuksia. Julkisuuslain mukaan tällaiset asiakirjat julkistetaan vasta, kun hankintasopimus on allekirjoitettu. Keskusteluillassa nousi esiin toiveita,
että muidenkin tarjousten suunnitelmat julkistettaisiin. Kysyttiin myös, voiko tällaista hankintamenettelyä kutsua kilpailuksi, kun julkisuudessa on esillä vain yksi suunnitelma.
Haastava hanke
Niina Puumalainen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta valotti keskusteluillassa Pasila-hankkeen organisointia.
Kilpailun taustalla oli havainto siitä, että alueen liikennejärjestelyjen – varsinkin rautatien ja mahdollisen pintametron –
takia Keski-Pasila tulee suunnitella kokonaisuutena. Hanketta
monimutkaistavat useat maanomistajat, alueen tuleva hallinnointi sekä paikan kolmiulotteinen suunnittelu. Ne haastavat
paitsi suunnittelun myös sopimustekniikan ja kaavoituksen.
Puumalainen vertasi Pasila-hanketta Arabianrannan tontinluovutuskilpailuun, jossa hän toimi taannoin projektinjohtajana. Keski-Pasilan kilpailussa on kerrosalaa kymmeniä kertoja enemmän kuin Arabianrannan kilpailussa, mutta hankkeelle varattu aikataulu ei ole samassa suhteessa yhtä pitkä.
Seurasi pohdintaa siitä, voisiko prosessin pidentäminen taata
paremman laadun.
au 11 | 2013
Miten välttää Itä-Pasilan kolkkous?
Pasilaa on kehitettävä kokonaisuutena
Pasilan kilpailun voittaja ja samalla ainoa sisään jätetty tarjous­
oli YIT Rakennus Oy:n ja arkkitehtitoimisto Office for Metropolitan Architecturen (O.M.A.) ehdotus Tripla. Sen noin 180 000
kerrosneliömetriin sisältyy muun muassa kauppa- ja kongressikeskus, asuntoja, hotelli, monitoimiareena sekä joukkoliikenneterminaali. Pasilan asema uudistetaan täysin. Hankkeen
arvo on noin miljardi euroa.
Kilpailun voittanutta suunnitelmaa oli O.M.A:sta esittelemässä arkkitehti Jussi Vuori ja YIT:ltä liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus.
Yleisössä keskustelua käytiin muun muassa siitä, jatkaako
Keski-Pasila suoraan Itä-Pasilan kolkkoa ympäristöä vai onko
rakentamisen laatu niin paljon parempi, että uusi ympäristö
on miellyttävä. Myös julkisen tilan luonnetta pohdittiin. Toimivatko julkiset ja puolijulkiset tilat, kun ne ovat tasoerojen ja
portaiden erottamia? Tuleeko kauppakeskuksesta jälleen kerran alueen sydän?
Yleisöstä kannustettiin YIT:tä jatkamaan yhteistyötä
O.M.A:n kanssa. Näin saataisiin virkistäviä uusia tuulia suomalaiseen arkkitehtikenttään.
Päivi Raivio Dodo ry:stä edusti keskusteluillassa aktiivisen
kaupunkilaisen näkökulmaa. Itäpasilalaisena hän on seurannut Keski-Pasilan kilpailua mielenkiinnolla.
Raivio toivoi, että Keski-Pasilan kehittämisen yhteydessä
myös Itä-Pasilaan saataisiin virkistävää kaupunkitilaa. Itä-, Keski- ja Länsi-Pasilaa tulisi ajatella kokonaisuutena, jossa KeskiPasilan kasvojenkohotus parantaisi koko alueen vetovoimaisuutta. Raivio piti tärkeänä sitä, että kaikkia kohtia kaupungissa ei suunnitella tukkoon. Tällöin kaupunkilaisilla on mahdollisuus luoda omanlaistaan tilaa.
Myös professori Trevor Harris alleviivasi puheenvuorossaan
Pasilan näkemistä kokonaisuutena. Hän näki O.M.A:n suunnitelman vahvuutena sen, että se antaa Keski-Pasilan tornitaloille tilaa olla eikä lähde kilpailemaan niiden kanssa. Jatkossa julkisen
tilan ja kadun rooli sekä liikenne- ja viheryhteyksien kokonaisvaltainen suunnittelu on tärkeää. Harris julisti, että Keski-Pasilan
suunnitteluun tarvitaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.
Tilaisuus oli hyvä avaus keskustelulle. Monet illan teemat ja
ajatukset kaipaavat kuitenkin lisää pohdintaa ja yleistä vuoropuhelua. Miksi Keski-Pasilan ja Kalasataman suunnittelu- ja toteutuskilpailuihin tuli molempiin vain yksi ehdotus? Miten valittu Tripla vastaa kaupungin asettamia tavoitteita kaupunkikuvan ja -tilan osalta? Mitä merkitsee laatu toteutuskilpailussa? Mikä on valtion rooli, ja minkälaiset motiivit sillä on Pasilan
kehityksessä? Mitkä ovat asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Toivottavasti vastaavanlaisia tilaisuuksia
järjestetään jatkossa lisää.
Linda Wiksten
Kaupunkisuunnittelun valtakysymyksiä
Arkkitehti Dan Mollgren Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta muistutti, että kaupunkisuunnitteluun ovat eri aikoina
vaikuttaneet erilaiset voimat – esimerkiksi uskonto, isänmaallisuus, hallitsija, teollistuminen ja liikenneväylät. Suurimpina
voimina nykypäivän muutoksissa Mollgren piti taloutta ja globalisaatiota. Sen sijaan kaavoittajat ja viranomaiset ovat hänestä voimattomampia.
Vihreiden kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara oli samaa mieltä Mollgrenin kanssa
kaupungin voimattomuudesta. Koska kaavat voivat kieltää
mutta eivät käskeä, lopullinen pallo on markkinavoimilla.
Markkinavoimat ovat yhtä kuin kuluttajien toiveet, ja niiden
arvioiminen on aina subjektiivista.
Soininvaara tosin totesi, että Helsingissä kaavoittajan valta
on suuri, sillä rakentaminen on kannattavaa, vaikka kaavamääräykset johtaisivatkin kalliisiin ratkaisuihin. Toisaalta kaavamääräykset ovat välttämättömiä, sillä Helsingissä huonolaatuinenkin rakentaminen menisi hyvin kaupaksi.
Soininvaara jäi pohtimaan, voitaisiinko lanseerata laatu­
asteikko, joka määräytyisi tonttikohtaisesti ja jonka toteutuminen tarkistettaisiin rakennuslupavaiheessa. Hän toivoi kaavaprosessiin lisää yhteistyötä eri tahojen kanssa, sillä ei ole kannattavaa kaavoittaa uusia alueita aina kahteen kertaan: ensin
kaavaksi ja pian kaavamuutokseksi.
au 11 | 2013
tapahtu m at 17
hanna haapakoski
petri anttonen
Petri Anttosen Ajan kosketus opiskelija-asuntola
Kylterinrannan käytävällä.
Ritva Latvala-Sompin Satakieli osoitteessa Pariisinkatu 2.
Taide rakennetussa
ympäristössä:
uhkasta mahdollisuudeksi
J
ulkisiin tiloihin tai kaupunkiympäristöön taidetta tekevät
ovat tottuneet perustelemaan olemassaoloaan. Taidetta
ei tarvita rakennuksiin toiminnallisista syistä. Kaupunki­
tila, jossa ei ole taidetta, voi edelleen olla kaupunkilaisille
muilla tavoin kiinnostava ja toimiva. Asenteet ovat kuitenkin
muuttumassa, ja taide on ottamassa entistä vahvemman roolin oikeutettuna osana rakennetun ympäristön prosesseja.
Kuvataideakatemian professori Silja Rantanen näkee, ettei
nykytaide voi, edes rakennukseen sijoittuessaan, tehdä kompromisseja.
– Nykytaide on perustaltaan instituutiokriittistä. Arkkitehtuurin sen sijaan pitää miellyttää, olla positiivista. Erilaisista
lähtökohdista huolimatta rakennukseen sijoittuvasta taiteesta
ei pidä tehdä kritiikitöntä, eikä tiettyjä taiteenlajeja pidä myöskään sulkea pois rakennetusta ympäristöstä, Rantanen sanoo
Rakennustietosäätiön Taide kaupungissa ja rakennuksissa
­-Rakennusfoorumissa pitämässään alustuksessa.
– Taide ja arkkitehtuuri voivat kuitenkin hyötyä toisistaan;
taide voi joskus olla jopa yksi rakennuksen funktioista.
Voimistunut kiinnostus taiteen tilallisuuteen näkyy taidekouluissa. Yhä uusia nykytaiteen paikkasidonnaisuuteen keskittyviä koulutusohjelmia perustetaan, ja niihin riittää opiskelijoita.
18 TA PA H T U M AT
”taiteen elämyspuiston”, ja teokset ovat kiinteä ja ylistetty osa
Arabianrannan identiteettiä.
– Hämmästyttävää on se, ettei edes ilkivaltaa, töhrimistä
tai muuta kaltoinkohtelua ole alueella nähty. Asukkaat todella
arvostavat teoksia, Isohanni kertoo.
Taide on päässyt kaavaan
Betonitöistään tunnettu kuvanveistäjä Pertti Kukkonen kiittelee Isohannin pioneerityötä.
– Arabianrannan vanavedessä on tulossa monia muita
taide­kaupunginosia ja -kaupunkeja: muun muassa Vuores,
Kokkola ja Porvoo ovat ottaneet vaarin Arabianrannan onnistuneesta hankkeesta.
Kukkosen mukaan asennoituminen taiteeseen rakennetussa ympäristössä on muuttumassa. Taide on perinteisesti
nähty uhkana ja turhakkeena, joka on vienyt rahaa pois peruspalveluilta, vähäosaisilta ja heikoilta.
– On hienoa huomata, että taide on viime vuosina viety
jopa kaavaan. Suunnitteilla on myös RT-kortti, jossa kerrotaan
rakentamisen eri osapuolille taiteen hankinnasta rakentamisprosessissa. On aidosti alettu nähdä taiteen arvo esimerkiksi
yhteenkuuluvuuden tunteen tiivistäjänä tai työ- ja opiskelumotivaation parantajana. Kyse on siis jopa taloudellisesta hyödystä. Tuntuu, että taiteen ei enää tarvitse joka hetki perustella olemassaoloaan, Kukkonen sanoo.
Itse Kukkonen on toteuttanut, yhteistyössä arkkitehtien
kanssa, useita jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa aloitettuja taideteoksia, viimeisimpänä Vantaan Pyhän Laurin kappeliin. Teos on oikeastaan osa Ville Haran ja Anu Puustisen suunnitteleman rakennuksen arkkitehtuuria: Rakennuksen seiniin
rappauksen alle sijoitetut valoristit tulevat lumilyhtymäisesti
esiin pimeään aikaan. Rakennuksen ja taiteen synteesiä parhaimmillaan.
Päivi Virtanen
Tietä raivaamassa
Arabianrannan taidekoordinaattori Tuula Isohanni on toiminut tienraivaajana kokonaisen kaupunginosan käsittävän taidehankkeen koordinaattorina. Alku oli nihkeä.
– Ensimmäisten rakennusten noustessa Arabianrantaan
taiteen roolia oli vaikea perustella. Minun annettiin ymmärtää,
että rakennushankkeet ovat jo itsessään niin kalliita, että taide
kannattaa jättää kuvioista pois. Kummasti asennoituminen
muuttui, kun muutama teos oli saatu toteutettua ja ne olivat
lunastaneet paikkansa asuinympäristössä, Isohanni kertoo.
Vuosien varrella prosessi on hioutunut. Teosten tekeminen
on käynnistetty jo talojen suunnitteluvaiheessa, johon osallistuvat arkkitehti, rakennuttaja ja taidekoordinaattori. Panostus
taiteeseen on ollut 1–2 prosentin luokkaa kohteiden raken­
tamiskustannuksista. Tuhatkunta yksittäistä teosta sijoittuu
rakennuksiin, pihoille, kaduille ja puistoihin. Taiteen keinoin
korostetaan niin alueelle tulemista, asuinkadun päättymistä
kuin erityisasumista.
Erityistä huomiota on herättänyt yhdysvaltalaisen taiteilijan ja ohjaajan Robert Wilsonin suunnittelema Tapio Wirkkalan puisto, joka tarjoaa yhdeksän huonemaista tilaa rauhoittumiseen ja yhdessä tekemiseen.
Neuvottelutaitoja, kompromisseja ja kokemusten karttumista on kuitenkin tarvittu ennen nykytilanteeseen pääsemistä: teoskokonaisuus muodostaa Pohjoismaiden suurimman
au 11 | 2013
au 11 | 2013
TA PA H T U M AT 19
Seminaarisarja
suunnittelupalveluiden
tilaajille
INCESSANT VISIONS –
elokuva Erich Mendelsohnista
Tulossa:
ke 27.11.2013 Tampere
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa,
Kansakoulukatu 3, keskiviikkona 11.12. 2013 klo 18.
Galleria Nottbeck, Finlaysonin alue, Media 54
aksanjuutalainen Erich Mendelsohn, Walter Gropiuksen ja Mies van der Rohen aikalainen sekä Albert Einsteinin ja Frank Lloyd Wrightin läheinen ystävä, oli monin tavoin omien teidensä kulkija. Hänestä ehti tulla myös
Saksan menestynein arkkitehti. Ennen läpimurtoaan hän rakastui palavasti kauniiseen ja lahjakkaaseen sellistiin, ja Luise
Maasista tuli myös hänen puolisonsa. Mendelsohnien huikea
elämäntarina kytkeytyy historian mullistuksiin ja vie 1930-luvun Berliinistä ja Saksasta Hollantiin, Englantiin, Palestiinaan
ja Yhdysvaltoihin.
Mendelsohn tunnetaan parhaiten Potsdamin Einstein-tornistaan, mutta hänen joskus jopa miniatyyrikokoiset, ensimmäisen maailmansodan aikana hahmottelemansa visiot vaikuttivat toisiin arkkitehteihin paljon myöhemmin. Filmi tutustuttaa myös Mendelsohnin vähemmän tunnettuihin rakennuksiin, jotka ovat yhtä lailla osa rakennustaiteen historiaa.
Kansainvälisesti palkittu elokuva johdattelee myös talvella
2014 Arkkitehtuurimuseossa avattavaan näyttelyyn White City.
Elokuvan esitysoikeuksien suhteen on tehty yhteistyötä Is­
raelin Suomen-suurlähetystön ja tuotantoyhtiö Zygote Filmsin kanssa. Elokuvan on ohjannut Duki Dror.
Tapahtuma on osa HESA-SAFAn ohjelmatuotantoa, järjestäjänä arkkitehti SAFA Tarja Nurmi. Yhteistyökumppanina on
myös Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian laitos.
Tiedustelut puh. 045 6765 636 / Tarja Nurmi.
S
pe 21.2.2014 Rovaniemi
Laatua
suunnitteluhankintaan!
Miten tilata suunnittelua hyvällä
hinta-laatu-suhteella? Tilaisuuksissa
käydään läpi eri hankintamenettelyjen
sopivuutta ja tarkastellaan
hyvää hankintaa onnistuneiden
suunnittelucasejen avulla.
®
Tapahtumat järjestetään iltapäivisin, merkitse päivät jo kalenteriisi!
Lisätietoa lähempänä ajankohtaa järjestäjien nettisivuilta.
Tilaisuuden järjestävät:
ATL Arkkitehtitoimistojen liitto
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Teollisuustaiteen Liitto Ornamo
Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia ry
20 TA PA H T U M AT
au 11 | 2013
Kestävän tulevaisuuden
elementit
au 11 | 2013
www.graphicconcrete.fi
GCCollection™ Grass
TA PA H T U M AT
21
Tapahtu m akale n teri
Kotimaa
maaliskuu 2014
28.–29.3.2014
marrasKUU
20.11.2013 klo 17
In Search of HOUSE? / HOME?
­-luento
Ateneum-sali, Kaivokatu 2, Helsinki.
Alvar Aalto -akatemian syysluennolla luennoitsijana on modernin arkkitehtuurin historian tulkki, hollantilainen professori Wim van den Bergh.
Luento käsittelee Le Corbusierin ja
Pierre Jeanneretin 1920-luvun lopulla
Pariisiin suunnittelemaa ullakkoasuntoa. Luento on maksuton ja englanninkielinen.
• www.alvaraalto.fi
22.11.2013 klo 14–18
Arkkitehtuuri – vetovoimatekijä
vai rasite? -seminaari
Valtuustosali, Suokatu 42 A, Kuopio.
Savon arkkitehdit SAFA ry:n järjestämässä arkkitehtuuriseminaarissa käsitellään Kuopion ja Pohjois-Savon
tulevaisuutta ja arkkitehtuurin vaikutusta muun muassa ihmisen hyvinvointiin ja laajemmin koko kaupunkiseudun menestymiseen.
• www.safa.fi
28.11.2013
Puupäivä
Wanha Satama, Helsinki.
Tapahtuma kokoaa yhteen satoja
teollisuuden, kaupan sekä kunta- ja
rakennusalan päättäjiä. Päivän aikana on useita korkean tason seminaareja mm. puuarkkitehtuurista, rakennustekniikasta ja tutkimuksesta. Kansainvälinen pääpuhuja on arkkitehti
Shigeru Ban Japanista.
• www.puupaiva.com
TAMMIKUU 2014
23.–24.1.2014
Arkkitehtuuri, pedagogiikka ja
design -konferenssi
Hanasaari, Espoo.
Pohjoismainen konferenssi avaa uusia ovia oppimiseen esim. opetustilojen suunnittelijoille, arkkitehdeille ja
opettajille. Konferenssissa pohditaan,
miten luodaan oppimisympäristö, joka tukee oppilaan oppimista, luovuutta ja osallisuutta. Luennoitsijat
ovat pohjoismaisia arkkitehtuurin,
pedagogiikan ja designin asiantuntijoita. Konferenssin kielet ovat ruotsi,
suomi ja englanti.
• www.hanaholmen.fi
22
TA PA H T U M A kalenteri
Arkkitehtipäivät 2014
Sibeliustalo, Lahti.
Päivien teemana on Oivalluksia –
pienillä teoilla suuria muutoksia. Tarkempi ohjelma varmistuu joulukuussa. Seuraa tilannetta SAFAn verkkosivuilta ja au:n joulukuun numerosta.
• www.safa.fi
Näy ttely t
MarrasKUU
–23.11.2013
Valot, varjot, vaarat
Laituri, Narinkka 2, Helsinki.
Valot, varjot, vaarat -tutkimuksen
tarkoituksena oli selvittää turvattomuuden tunnetta sekä siihen valaistuksella vaikuttamisen mahdollisuuksia puisto- ja ulkoilualueilla. Esillä on tutkimuksen keskeisiä tuloksia.
• laituri.hel.fi
–24.11.2013
Näyttely Tapiolan kehittämisen alkuajoista – ja tulevastakin
Espoon kulttuurikeskus, Tapiola, Kulttuuriaukio 2.
Galleriassa esitellään puutarhakaupungin luojan ja sotien jälkeisen ajan
keskeisen asuntopoliitikon Heikki von
Hertzenin elämäntyötä ja Tapiolan
kehittämisen alkuaikoja. Esillä on
myös Espoon kuvataidekoulun, musiikkiopiston ja Etelä-Tapiolan lukion
oppilaiden toteuttama mobiilipeli
Building your ideal Town sekä Tapiolan ja Otaniemen arkkitehtuurikohteita esittelevät kotikaupunkipolut.
• www.espoo.fi/kulttuurikeskus
26.11.–19.12.2013
Puistovisioita Kalasatamaan
Laituri, Narinkka 2, Helsinki.
Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on laadittu harjoitustöinä puistosuunnitelmia
Helsingin uusiin kaupunginosiin. Esillä on Kalasatamanpuiston suunnitelmia. Arkkitehtuurin laitoksella Otaniemessä on samanaikaisesti laajemmin esillä viime vuosina aiheesta tehtyjä opiskelijatöitä.
• laituri.hel.fi
–11.12.2013
Uutta Helsinkiä
Laituri, Narinkka 2, Helsinki.
Näyttelyssä esitellään Helsingin uusia asumiskohteita Jätkäsaaressa,
Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa, Kuninkaantammessa, Honkasuolla, Viikissä, Myllypurossa ja Alppikylässä.
• laituri.hel.fi
–30.3.2014
Palazzo Strozzi ja muita reklaameja – Aalto-julisteita eri vuosikymmeniltä
Alvar Aallon ateljee, Tiilimäki 20, Helsinki.
Näyttely esittelee yli kahdeksankymmentä kiehtovaa Aalto-julistetta aina 1950-luvulta tähän päivään.
Näyttävät ja värikkäät julisteet ovat
pala Alvar Aallon ja Alvar Aalto -museon historiaa.
• www.alvaraalto.fi
ulkomaat
Marras–jouluKUU
27.11.–1.12.2013
Fennia Prize 2012 -palkintonäyttely
Istanbul, Turkki.
Suomalainen huippumuotoilu saa
laajan kansainvälisen yleisön, kun
Fennia Prize 2012 -palkintonäyttely
on esillä Turkin Istanbul Design Weekillä. Joka toinen vuosi jaettava Fennia Prize on Suomen suurimpia muotoilupalkintoja.
• www.designforum.fi/fenniaprize
7.–13.12.2013
Nordic Architecture on Tour
Kuusi eri kaupunkia Belgiassa.
Pohjoismaista arkkitehtuuria käsittelevä luentosarja saapuu Belgiaan.
Viidessä eri luentotilaisuudessa tutustutaan vuorotellen kunkin Pohjoismaan arkkitehtuuriprojekteihin.
Kuudes tilaisuus tuo luentojen keskustelunaiheet yhteen ja rohkaisee
keskusteluun siitä, kuinka pohjoisen
arkkitehtuurin teemoja ja ihanteita
voitaisiin hyödyntää Belgiassa. Lisätietoja eveliina.petajaaho@finncult.be.
au 10 | 2013
ARKKITEHTUURIMUSEO
FINLANDS ARKITEKTURMUSEUM
MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE
ti–su 11–18 ke 11–20
Kasarmikatu 24 Helsinki
puh. 09 85675100
sisäänpääsy 6/3/0 €
yhteislippu Designmuseon
kanssa 12 €
NÄYTTELYT 2.10.2013–2.2.2014
TAPAHTUMAT
MUUTOS – KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA
Arkkitehtuurimuseon kestävän kehityksen teemavuoden päänäyttely esittelee kestävää rakentamista
monisyisenä kokonaisuutena ekologisesta, sosiaalisesta
ja kulttuurisesta näkökulmasta.
SUOMALAISIA ARKKITEHTEJA YHDYSVALLOISSA
-LUENTOSARJA
Sisäänpääsy: 6/3/0€
Tiistai 26.11. kello 18
Transformation – Towards a Sustainable Future
-kirjan julkistamistilaisuus
Vapaa pääsy!
KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄRJESSÄ
Kansainvälisen arkkitehtuuripalkinnon saajat
2010.2011.2012
Kansainvälinen kestävän kehityksen arkkitehtuuripalkinto Global Award for Sustainable Architecture
myönnetään vuosittain viidelle arkkitehdille, jotka ovat
sitoutuneet kestävän kehityksen etiikkaan ja tekevät
innovatiivista työtä ekologisista lähtökohdista eri
puolilla maailmaa.
mfa.fi
Facebook
Twitter
Keskiviikko 20.11. kello 18, Arkkitehtuurimuseo
Leena Svinhufvud, FT, Designmuseo: Cranbrookin
taidekorkeakoulu suomalaista taustaa vasten
Linda Leskinen, FM: Ervi Amerikassa
Keskiviikko 27.11. kello 18, Arkkitehtuurimuseo
Elina Standertskjöld, Arkistonhoitaja, Arkkitehtuurimuseo:
Amerikkalaisen kaupunkisuunnittelun vaikutus
Suomessa 1920-luvulla
Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen:
Washingtonin suurlähetystö
Keskiviikko 4.12. klo 18, Arkkitehtuurimuseo
Elokuvailta: PAIKAN PÄÄLLÄ - keskusteluja arkkitehti
Juhani Pallasmaan kanssa. Osa II Puistokatu 4
Sisäänpääsy: 6/3/0€
NÄYTTELYT ULKOMAILLA
BI-CITY BIENNALE OF URBANISM
AND ARCHITECTURE
6.12.2013 –26.2.2014 / Shenzhen, Kiina
Arkkitehtuurimuseo ja arkkitehtitoimisto Lassila
Hirvilammi Arkkitehdit ovat mukana joulukuussa 2013
avautuvassa Shenzhenin arkkitehtuuribiennaalissa
Kiinassa. Tapahtumassa on esillä Lassila Hirvilammi
Arkkitehtien toteuttama Re-Creation -installaatio.
LIGHT HOUSES – YOUNG NORDIC ARCHITECTURE
15.10.2013–16.2.2014
Arkitektur- och designcentrum, Tukholma, Ruotsi
Kattava läpileikkaus pohjoismaiseen nykyarkkitehtuuriin
32 nuoren arkkitehdin ja arkkitehtitoimiston töiden kautta.
NORDIC PASSION: ARCHITECTURE AND DESIGN
FROM THE NORDIC COUNTRIES
22.10.2013–16.2.2014
Seoul Museum of Art (seMA), Soul, Korean Tasavalta
Museo on mukana tapahtuman kahdessa näyttelyssä.
K O L U MN I
Unilukkari kampuksella
K
uusikymmentäluvun puolivälissä Antero Pernaja jäi
eläkkeelle TKK:n rakennusopin professorin virasta. Hoidin hänen oppituoliaan vuoden päivät, ja sen myötä
jouduin jäseneksi korkeakoulun rakennustoimikuntaan.
Otaniemen päärakennus oli juuri valmistunut ja
Teknillisen keskuskirjaston suunnittelu alkamassa. Yliopistoalan asiantuntijoiden mukaan kirjasto (resource centre) olisi
sijoitettava keskeisesti ja samalla varauduttava tiedon – ja
myös rakennuksen – ennalta-arvaamattomaan kasvuun.
Kirjastolle valittu rakennuspaikka Otaniementien ja
päärakennusta kohti johtavan lehmuskujan välissä oli
keskeinen, mutta ei tarjonnut rakennukselle lainkaan
laajennustilaa. Alvar Aallon aikaisemmissa suunnitelmissa
siihen oli sijoitettu kaksi lehmuskujan suuntaista toimistorunkoa.
Erkki Hienonen: Siirtymiä, 1989. Taidemaalari Erkki Hienonen
toimi piirustuksen, maalauksen ja kuvasommittelun
opettajana TKK:n arkkitehtiosastossa vuosina 1970–1991.
24 K O LU M N I
Mielestäni kirjasto oli menossa väärään paikkaan. Niinpä
esitinkin rakennustoimikunnalle harkittavaksi sen sijoittamista päärakennuksen toiselle puolelle, vastapäätä
pääsisäänkäyntiä. Paikka olisi keskeinen ja tarjoaisi vapaan
laajennussuunnan luoteeseen. Keskustelun jälkeen
puheenjohtaja päätti ottaa asian esille Alvar Aallon kanssa.
Aallon kanta tuli pian selväksi. Päärakennuksen
luoteispuolelle oli jätettävä kolmiomainen avoin alue
antamaan distanssia. Kirjasto tarvittiin muodostamaan
maisemallista kokonaiskuvaa päärakennuksen toisella
puolella.
Esitykseni kirjaston paikaksi kaatui alkuunsa – onneksi.
Jo yli neljän vuosikymmenen ajan olemme voineet nauttia
valmiista, koko kampusta karakterisoivasta arkkitehtuuri­
näkymästä. Tuon ajan kuluessa tiedon digitalisointi on
suurelta osin korvannut tieteellisten kirjastorakennusten
laajentamistarpeen.
Mutta nyt alkaa päärakennuksen luoteispuolella
tapahtua. Sinne rakennetaan Aalto-yliopiston Taiteiden ja
suunnittelun korkeakoulu. Syyskuun lopulla päättyneeseen
kansainväliseen Campus 2015 -arkkitehtuurikilpailuun
jätettiin 189 kilpailuehdotusta, joista kuusi palkittua ja
lunastettua oli asetettu näytteille Otaniemeen päärakennuksen yläaulaan.
Näyttely oli järjestetty kehnosti. SAFAn kilpailusääntöjen
edellyttämää palkintolautakunnan pöytäkirjaa ei näkynyt
missään. Kilpailuehdotusten sijoitusta ja tekijöiden nimiä ei
ollut mainittu. Päivän uutisista oli jäänyt mieleeni, että Väre
oli kilpailun voittaja, mutta muut sijat ja tekijät jäivät
arvailun varaan.
Näyttelyn järjestely kieli kilpailua varten tehdyn
arkkitehdintyön arvostuksen puutteesta. Jotenkin vaikutti
siltä, että työt oli kannettu näytteille vain muodon vuoksi.
Jos tarkoituksena on, että kaikki informaatio haetaan
internetistä, on parasta luopua moisesta näyttelystä.
Korostamme kernaasti arkkitehtuurikilpailujen merkitystä tärkeänä täydennyskoulutuksen muotona. Kilpailun
jälkihoidossa on kuitenkin parantamisen varaa. Muistan
vielä ajan, jolloin liiton valitseman palkintotuomarin
tehtäviin kuului kilpailun tulosten esittely ammattikunnalle.
Arkkitehti-lehden kilpailuliitettä nykyisessä muodossaan ei
silloin vielä ollut, mutta palaute saatiin tuoreeltaan ja
nopeasti.
au 11 | 2013
Uutisoidessaan näyttävästi Campus-kilpailun tuloksesta
Rakennuslehdessä 3.10.2013 toimittaja Auri Häkkinen
uumoili, että kilpailun voittajatyö herättää arkkitehtuuri­
keskustelun. ”On ihme, jos debattia ei synny, sillä kyseessä
on myös Taiteiden koulun rakennus, jossa Otaniemen
arkkitehtiopiskelijat saavat tulevaisuudessa oppinsa.”
Hiljaista on ollut. Eikä keskustelua näin vähäisen
informaation pohjalta hevin synnykään, se on erikseen
käynnistettävä ja tuoreutettava. Olisin odottanut, että tästä
merkittävästä ja meille läheisestä kilpailusta olisi järjestetty
ammattikunnalle auditorioesittely, johon kilpailutuomarit
olisivat palkittujen ehdotusten lisäksi ottaneet mukaan
ainakin kunniamaininnan saaneet kuusi työtä.
Oletin ilman muuta, että Aalto-yliopiston arkkitehtuurin
laitos olisi järjestänyt tämän kilpailun esittelytilaisuuden ja
näin tarjonnut luontevan keskustelufoorumin. Oletin
kaikkien tajuavan, että tapahtuman isännöinti lisäisi
koulutusyksikön näkyvyyttä ja nostaisi sen profiilia sekä
arkkitehtikunnan että opiskelijoiden silmissä. Voitaisiin
pohtia, mitä mahdollisuuksia uusi kilpailun tuottama
opiskeluympäristö tarjoaa arkkitehtikoulutukselle.
Pidin myös selvänä, että korkeakoulupolitiikassa
kannattaa käyttää hyväksi jokainen tilaisuus nostaa oman
opetusalan näkyvyyttä ja korostaa sen kansainvälistä
merkitystä.
Jossain on nyt nukuttu pahan kerran pommiin: jäätynyt
jälkihoito, vaitonainen Otaniemi.
Osmo Lappo
P.S. Tämä on nelivuotiskauteni viimeinen kolumni.
Kiitän lukijoitani palautteesta. Se ilahdutti.
au 11 | 2013
Arkkitehtuurin kaksivuotiskatsauksen kohteet on
nyt valittu. Tule kuulemaan valintojen taustoista ja
tutustumaan kohteisiin!
Kaksivuotiskatsausprojektin aloitusta juhlistetaan
maanantaina 2.12. klo 18 Arkkitehtuurimuseossa
Kasarmikatu 24 Helsinki.
Illan avaa kohteet valinneen juryn puheenjohtaja
Jenny B. Osuldsen.
Julkistamme tilaisuudessa myös katsausnäyttelyn
suunnittelijan.
Tervetuloa!
Varaathan paikkasi pe 22.11. mennessä:
Ilona.hilden@mfa.fi
ARKKITEHTUURIMUSEO
SUOMEN ARKKITEHTILIITTO SAFA
ALVAR AALTO -SÄÄTIÖ / -AKATEMIA
K O LU M N I 25
Yhteistyössä:
ARKKITEHTUURIN TIEDOTUSKESKUS
KILPAILUT
Saunasta uusi maamerkki
Kruunuvuorenrantaan
Arrak Arkkitehtien ehdotus Motti voitti kutsukilpailun
saunarakennuksen suunnittelusta Koirasaareen.
S
Tavoitteena saunaelämys
Tehtävänä oli suunnitella uusi yksikerroksinen saunarakennus
St1 Oy:n omistaman laiturirakenteen päälle Koirasaaren länsi­
rantaan, joka sijoittuu vastapäätä Helsingin kantakaupunkia.
Merivesiallas ja vierasvenelaituri tuli sijoittaa alempaan tasoon välittömästi merenpinnan yläpuolelle. Kilpailualueen
laiturirakenne on yksi säilytettävistä muistumista alueen öljysatamahistoriasta.
Saunarakennus asettuu näkyvälle paikalle rantaviivan
ulko­puolelle Kruunuvuorenselän itäreunaan. Huolimatta pienestä, noin 500 neliömetrin koostaan se on maisemassa näkyvä maamerkki.
Tavoitteena oli löytää korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen ehdotus edustussaunaksi, joka sopii niin alueen maisemaan kuin suunniteltuun kaupunkikuvaan. Erityisiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi asetettiin edustuskäytön edellyttämä yksityisyys ja turvallisuus sekä esteettömyys ja huollon joustavuus. Tunnistettavan ja omaleimaisen kokonaisuuden tuli tarjota myönteinen elämys suomalaisesta saunasta.
Vahvat ehdokkaat
Kilpailuun jätettiin neljä ehdotusta: Aquarium (Arkkitehtitoimisto K2S), Kliffi (Avanto Arkkitehdit), Motti (Arrak Arkkitehdit)
ja Triton (Arkkitehtitoimisto Arkkigraf ). Ehdotusten taso osoittautui poikkeuksellisen korkeaksi, ja kaikki täyttivät hyvin toiminnalliset tavoitteet.
Ehdotukset vaihtelivat veistoksellisesta rakennusmaiseen.
26
K I L PA I LU T
au 11 | 2013
au 11 | 2013
Arrak Arkkitehdit
Vain Kliffi sijoittuu täysin olemassa olevan laiturin päälle:
Aquarium levittäytyy kolmiomaisena ulokkeena rannan suuntaan yhden paalupilarin varaan, Motti tukeutuu kolmeen rantaveden pohjaan paalutettuun pilariin, ja Triton on rakennettu
laiturin ja rannan väliin siltarakenteena. Kaikissa ehdotuksissa
näkymät maisemaan on toteutettu ansiokkaasti.
Keskeisimmiksi arvosteluperusteiksi nousivat ehdotusten
suhde merelliseen ympäristöön, tilasuunnittelun oivaltavuus
ja kokonaisratkaisun elämyksellisyys. Saunan sijoittaminen laiturin päälle vahvistaa sen itsenäistä luonnetta, ja onnistunut
tilarakenne tukee saunomiselämystä ja tilojen erilliskäyttöä.
Kulkuyhteyksien järjestäminen tasolta toiselle ja henkilöturvallisuuden edellyttämät ratkaisut tilojen rajaamiseksi ympäristöstä oli toteutettu luontevasti ja teknisesti korkeatasoisesti.
Voitto pienimmälle
Voiton vei ehdotus Motti, jossa muodoltaan neliötä lähestyvä
kappale on mantereen suuntaan sulkeutunut ja merelle avautuva. Yksinkertainen muoto antaa ehdotuksista pienimmän
vaikutelman. Yksityiskohtiin saakka huolella laadittu ja kaunis
ehdotus koostuu säleikkövaipan verhoamista tilakappaleista
ja kertoo hyvästä mittakaavan tajusta. Päätilat avautuvat hengittävän tilarakenteen ansiosta eri suuntiin merimaisemaa.
Tuomaristo arvosti erityisesti tapaa, jolla luonto on tuotu
osaksi saunan tilallista ilmapiiriä. Arkkitehtuuri on ajatonta ja
korostaa maisemaa sekä materiaalien ja rakennusosien teknistä luonnetta. Säädettävät rakennusosat, kuten säleikkö­
elementit ja nostettavat porrassyöksyt, osoittavat, että rakennuksen toimintaa on mietitty tarkkaan.
Samuli Miettinen
K I L PA I LU T
27
t
Voittanut ehdotus Motti.
t1 Oy järjesti yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn
ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kutsukilpailun ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetusta edustussaunarakennuksesta ulkoalueineen. Tulokset julkistettiin
30.10. Kaupunkisuunnitteluviraston kohtauspaikka Laiturilla.
Kilpailuun kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa: Arrak Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola, Arkkitehtitoimisto Arkkigraf,
Avanto Arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto K2S. Palkintolautakunta katsoi Arrak Arkkitehtien ehdotuksen Motti toteuttavan
parhaiten kilpailun kokonaistavoitteet ja olevan kehityskelpoisin toteutussuunnittelun pohjaksi.
ALOITuS
SISäänjäTTö
1.10.2013
20.11.2013
20.11.2013
syksy 2013
syksy 2013
30.12.2013
28.3.2014
18.2.2014
1.7.2013
25.6.2013
31.10.2013
25.9.2013
6.5.2013
1.7.2013
16.9.2013
3.10.2013
18.10.2013
31.10.2013
1.11.2013
30.8.2013
2.12.2013
13.12.2013
5.12.2013
28.2.2013
10.1.2014
28.2.2014
18.3.2013
28.6.2013
Yleiset kilpailut
•
•
•
•
•
Vaasan raviradan alue
Tampereen Konservatoriotalon laajennus
Kankaan Piippuranta, Jyväskylän Kankaan alueen aloituskortteli
Pieksämäen Hiekanpään elämänkaarihanke
Lapin keskussairaalan laajennus
Sisään jätetyt yleiset kilpailut
• Oulun Hupisaarten kesäteatteripaviljonki
• YARA Kotkaniemen kartano
Aquarium
Kutsukilpailut
•
•
•
•
•
•
•
Motti, pohjapiirros.
Ehdotuksen Motti tekijät:
Arrak Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola
• arkkitehti SAFA Hannu Kiiskilä, arkkitehti SAFA Esko
Rautiola, arkkitehti SAFA Max Tenhunen, arkkitehti
SAFA Kimmo Karkkunen, sisustusarkkitehti SIO Sirpa
Laaninen, arkkitehtiylioppilas Miia Ollila, arkkitehti
SAFA Johanna Sipiläinen, arkkitehti Mika Suominen
• puurakenteet: DI Jussi Björnman / Metsä Wood Oy
• energia-asiantuntija: LVI-insinööri Asko Saarinen /
Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy
Muut kilpailut
• Europan 12
Julkisiin hankintoihin liittyvät kilpailut
Kilffi (yllä) ja Triton (alla)
Lisätiedot: HILMA: www.hankintailmoitukset.fi, SIMAP: simap.europa.eu
P
alkintolautakunnan muodostivat St1 Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, St1 Oy:n rakennuttamispäällikkö Matti Paatero, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Riitta Jalkanen sekä
kilpailijoiden nimeämänä tuomarina arkkitehti Samuli Miettinen. Kilpailun sihteerinä toimi arkkitehti Marjut Kauppinen. Palkintolautakunta käytti asiantuntijanaan arkki­tehti
Risto Huttusta koskien merivesialtaiden toteutusta. Tuomaristo kokoontui kaksi kertaa.
28 K I L PA I LU T
Living in the City – Vaasa
Matinkylän keskuksen päiväkoti ja asukaspuisto
Gunillankallion Lorentzinkuja
Lahden Merrasjärven alue
Kotkan seurakuntakeskus
Kouvolan Manskin alue
Atriumkortteli, Jätkäsaari
Linkkejä kilpailuihin: www.safa.fi
Anna palautetta
kilpailuista!
Kilpailupalautekysely:
www.safa.fi/kilpailut
au 11 | 2013
au 11 | 2013
K I L PA I LU kalenteri
29
KILPAILUKALENTERI
KILPAILUT
Suomen Nordic Built
Chal lenge ratkesi
KVA Arkkitehdit työryhmineen voitti Suomen Nordic
Built Challenge -kilpailun. Kilpailukohteena oli tamperelainen virastorakennus.
N
ordic Built Challenge -kilpailussa oli kyse samanaikaisesti kaikissa viidessä Pohjoismaassa toteutetusta kilpailukokonaisuudesta, jossa maakohtaisten kilpailujen
voittajat kisasivat lopuksi toisiaan vastaan koko kilpailun voitosta. Voittajaksi tuli Tanska. Suunnittelukilpailuun oli valittu
jokaisesta Pohjoismaasta yksi kiinteistö, jolle haluttiin luoda
uusi ja ekotehokas kokonaiskonsepti. Nordic Built -hanketta
ja toteutettua kilpailua rahoittavat Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Nordic Innovation.
Suomen kilpailukohteena oli Senaatti-kiinteistöjen omistama virastotalona toimiva Hippostalo Tampereelta. Hippostalo
30 kilpailU t
sopi mallikohteeksi erinomaisesti, sillä samantyyppisiä, saman
aikakauden toimistotaloja on Suomessa lukuisia. Myös haasteet olivat tutut eli vanhentuneet tekniset ratkaisut, rakennuksen koko ja tilajärjestelyt, jotka eivät vastaa tämän päivän modernin työympäristön ja tietotyön tarpeita.
Työympäristöjen kehittäminen lähtökohtana
Nordic Built Challenge -kilpailu ei ollut perinteinen suunnittelu­
kilpailu vaan laaja-alainen ja monialaista osaamista vaativa
konseptitason ideakilpailu. Suomen-kilpailussa fokus oli uusissa, innovatiivisissa työympäristöratkaisuissa.
Suomen-kilpailun järjestäjätahon Senaatti-kiinteistöjen
näkökulmasta uudet työn tekemisen muodot, tilankäytön tehostaminen ja turhista tiloista luopuminen ovat olennaisia
ekotehokkuuden lähtökohtia. Pelkistään teknisillä ratkaisuilla
ei olemassa olevissa kiinteistöissä voida ratkaista energia­
au 11 | 2013
Kokonaisvaltainen ja tasapainoinen voittaja
KVA Arkkitehtien ehdotus Equilibrium erottui voittajaksi selkeällä ja hyvin kokonaisvaltaisella ratkaisulla. Voittajaehdotuksessa kilpailun haasteet oli hahmotettu hyvin ja ratkaistu onnistuneesti. ICT- ja työympäristöt oli suunniteltu siten, että ne
tukevat toisiaan.
Ratkaisuna oli monikäyttökortteli, jolla tuetaan sekä yhteisön että yksilön innovatiivisuutta, tuottavuutta, työssä jaksamista ja hyvinvointia. Voittajaehdotuksessa Hippostalon toimistotilan käyttöä on tehostettu: nykyisistä tiloista peräti 60
prosenttia saadaan siirrettyä muuhun kuin toimistokäyttöön.
Kehitetyt työympäristöratkaisut ovat joustavia ja taipuvat
muutoksiin ketterästi. Ehdotuksen teknisillä ratkaisuilla päädytään energiatehokkuudessa lähelle nollaenergiataloa.
Myös kilpailun kolme muuta finalistityötä olivat erittäin
korkeatasoisia. EnGage-ehdotuksessa yhdistyivät asuminen,
au 11 | 2013
uudet työn tekemisen tavat, ICT-ratkaisut ja modulaariset
sisustusratkaisut­. Sähköinen ENGAGE-ilmoitustaulu/intranet­
sovellus kannustaa tilojen käyttäjiä ja asukkaita ekotehokkaaseen toimintaan. Ehdotuksen takana oli Sisustusarkkitehdit
Gullstén & Inkinen työryhmineen.
Espanjalaisen Irisarri-Piñera Architectsin ja työryhmän laatima Let’s talk about habitat esittelee laajan kirjon yleisesti
sovellettavia­, ekotehokuutta lisääviä ratkaisuja. Teknisten ratkaisujen ohella ehdotuksessa korostetaan tilojen viihtyisyyden ja yhdessä tekemisen merkitystä toimistoratkaisuja uudis­
tettaessa.
Ehdotuksessa Maitohorsma panostettiin niin ikään työn ja
asumisen yhteensovittamiseen. Konsepti muodostuu viidestä
yhteen nivoutuvasta komponentista ”5S” (Structure, System,
Service, Space, Site). Ehdotuksen olivat laatineet Roger Llimos, Alberto Rosal ja Borja Ribas Espanjasta työryhmineen.
Suomen-kilpailussa jaettiin ensimmäisen vaiheen perusteella lisäksi kolme kunniamainintaa. Ehdotus Chameleon perustui eri toimintoja yhdistelevään kylätyyppiseen ratkaisuun.
Ehdotuksen laatijoina olivat Saara Kantele ja Milla Parkkali
työryhmineen. Space as service -ehdotuksessa painotettiin tilankäytön tehostamista ICT-ratkaisuihin ja modulaarisiin sisustusratkaisuihin perustuen. Ehdotuksesta vastasi Hukkatila Oy
työryhmineen. Ehdotuksessa 01031 yhdistyy futuristinen arkkitehtuuri ja sisustusratkaisut sekä tilatarpeiden mukaan joustavat työntekotilat. Ehdotuksen tekijänä oli hollantilainen Jvantspijker Urbanism Architecture Research b.v. työryhmineen.
Leena Suomela
K I L PA I LU T 31
t
Voittanut ehdotus Equilibrium.
tehokkuuden ja kestävän kehityksen kysymyksiä.
Kilpailun tavoitteena olikin löytää innovatiivisia ICT:n ja tilankäytön yhdistäviä ideatason ratkaisuja tulevaisuuden tietotyön tueksi. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa ideoita siitä, miten
tyypillisestä 1970–1980-luvun virastorakennuksesta saadaan
mahdollisimman energiatehokas. Ratkaisujen tuli siten olla
hyödynnettävissä laajemminkin kyseisen ajan toimistorakennusten peruskorjauksissa.
Kaksivaiheisesti toteutettuun Suomen-kilpailuun jätettiin
ensimmäisessä vaiheessa 43 työtä, joista toiseen vaiheeseen
jatkoi neljä. Toisen vaiheen kilpailijat laativat konseptisuunnitelman ohella myös esittelyvideot.
Betonijulkisivu-palkinto
innovatiiviselle vuokratalolle
V
Voittanut ehdotus Equilibrium.
Voittajatiimi
Palkintolautakunta
KVA Arkkitehtien johtama kilpailutiimi oli monialainen, ja
siihen kuului asiantuntijoita muun muassa arkkitehtuurin,
energiatehokkuuden, työympäristökehittämisen, palvelumuotoilun, johtamisen, kestävän kehityksen ja työhyvinvoinnin aloilta.
Tekijät KVA Arkkitehdeilta: Ritva Kokkola-Lemarchand, arkkitehti, Cecilia von Weymarn, työympäristö­
asiantuntija, Suvi Hirvonen, sisustusarkkitehti, Päivi Hietanen, työympäristöasiantuntija, Ville Reinikainen, energiaasiantuntija, Granlund Oy, Petri Lehtipuu, johtamiskonsultti, Novetos Oy, Jesse Jokinen, johtamisjärjestelmäkonsultti,
Apprix Oy, Susanna Monni, kestävän kehityksen konsultti,
Kestävä Oy.
Avustajat KVA Arkkitehdeilta: Arkkitehti- ja sisustussuunnittelu: Annika Kivirinta, Pertti Pääsky, Evita Riikonen,
Jyrki Tuominen; Energia-asiantuntijat: Hanna Stammeier,
Granlund Oy, Yan ”Sarah” Yingni, Granlund Oy; Rakennesuunnittelu: Mikko Tarri, A-Insinöörit, Kustannuslaskenta:
Juha Virtanen, A-Insinöörit Laskenta Oy; Interaktiiviset julkisivut: Safarikaksi Oy; Visualisointi: Voimagraphics Oy; Vi­
deon tuotanto: Viro Tuotanto.
uheenjohtajana toimi Juha Lemström, arkkitehti
SAFA, Senaatti-kiinteistöt. Hänen lisäkseen tuomaristoon kuuluivat Bengt Wånggren, toimitusjohtaja,
Sweden Green Building Council; Kauko Wasenius, toimitusjohtaja, Consti Yhtiöt (Suomen Rakennusinsinöörien
Liitto RILin nimeämänä); Suvi Nenonen, tutkimusjohtaja
Rakennetun ympäristön palvelut -tutkimusryhmässä, Aalto-yliopisto; Kristiina Koskiaho, arkkitehti SAFA, Senaattikiinteistöt; Toni Rantanen, arkkitehti SAFA, Senaatti-kiinteistöt; Hans Fridberg, projektijohtaja, Nordic Built, Nordic
Innovation; Henrik L. Bang, johtaja, Danish Association of
Construction Clients.
Tuomariston sihteereinä toimivat Päivi Etelämäki ja
Leena Suomela Pöyry Finland Oy:stä.
32
kilpailU t
P
uoden 2013 Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon on
­voittanut Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen
kohteellaan Asunto Oy Lontoonkatu 9. Kohde sijaitsee Helsingin Vanhankaupunginlahden rantavyöhykkeen tuntumassa.
Uusi vuokratalo on osa korttelia, joka on kokonaisuudessaan laadukas esimerkki uudenlaisesta betonijulkisivuarkkitehtuurista.
Palkitussa työssä yhdistyvät laadukas suunnittelu ja uusi innovatiivinen julkisivuratkaisu. Erityisesti kuitubetonisen julki­
sivun kuorielementin arkkitehtuuri ja tuotekehittely on merkittävää. Kohteessa julkisivun harsomainen keveys myös uudistaa
raskaaksi mielletyn rakennusaineen perinteisiä käyttötapoja.
Palkintolautakunta haluaakin kannustaa valinnallaan suomalaista betoniteollisuutta uusien betoniratkaisujen kehittämiseen ja kuitubetonin mahdollisuuksien tutkimiseen laajemmin
rakennussuunnittelussa.
Lontoonkatu 9:n kuitubetonijulkisivuratkaisu on Rieder
GmbH:n uudella tuotantoteknologialla lasikuitubetonista valmistettu elementti, jolla pystytään tekemään erikokoisia ja
-muotoisia sekä kolmiulotteisia verhouselementtejä. Alkalinkestävällä lasikuidulla vahvistetun betonielementin paksuus
kohteessa on 70 millimetriä.
Palkittu kohde Asunto Oy Lontoonkatu 9.
Voittajatoimiston arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen ovat vuosien ajan käyttäneet suunnittelukohteissaan betonin ominaisuuksia laadukkaasti hyödyksi. Toimiston suunnittelutöissä arkkitehtoninen kokonaisuus on hallittua, yksityiskohtien suunnitteluun on paneuduttu huolella ja on onnistuttu kehittämään uutta. Voittajatyö on myös hieno esimerkki
kunnianhimosta, jolla uutta ja innovatiivista arkkitehtuuria on
kehitetty säädellylle vuokra-asuntotuotantokohteelle.
Betoniteollisuus ry:n neljännen kerran järjestämän arkkitehtuuripalkintokilpailun tarkoituksena on tuoda esiin toteutettuja onnistuneita betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailun voittanut arkkitehtuuritoimisto palkitaan 10 000 eurolla.
Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi arkkitehti
SAFA Risto Huttunen ja jäseninä arkkitehti SAFA Karin Krokfors
sekä arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi diplomi-insinööri, tuoteryhmäpäällikkö
Arto Suikka Betoniteollisuus ry:stä.
Aalto PRO
Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta
Alue- ja yhdyskuntasuunnittelija
ja Kaavoituksen energiatehokkuusasiantuntija
Oppisopimustyyppiset koulutukset
Aalto PROn korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiset koulutukset sopivat erityisen hyvin Sinulle, jolla on
hallussa alan perusteet, hieman työkokemusta ja halu
joko syventää omaa osaamista tai vaihtaa tehtäviä
organisaation sisällä. Koulutus edellyttää työssäoppimispaikkaa ja sopii niin ammattikorkea- kuin yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneille. Haku tammikuussa
2014 alkaviin koulutuksiin nyt käynnissä!
Lisätietoja aaltopro.fi/oppis
timo.heikkinen@aalto.fi, 050 512 4570
Lisätietoa osoitteesta www.nordicbuilt.org.
Kilpailuaineisto ja tuomariston pöytäkirja ovat nähtävillä kilpailun
kotisivulla www.nordicinnovation.org/nordicbuilt/the-challenge/.
au 11 | 2013
aaltopro.fi
au 11 | 2013
kilpailU t
33
Suomalaisten suunnittelema
museo Pietariin
Kilpailualue sijaitsee Pietarin keskustan koillispuolella vanhalla teollisuusalueella. Voittajaehdotuksen kuvat aukiosta ja näyttelytilasta.
J
KMM Arkkitehdit voitti uudesta katutaiteen museosta
järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun Pietarissa. Voittaneen ehdotuksen tekijöinä olivat arkkitehdit SAFA Juha
Mäki-Jyllilä, Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela ja Samuli Miettinen sekä arkkitehtiylioppilas Kristian Forsberg. Avustajina
toimivat arkkitehtiylioppilas Rok Hocevar, sisustusarkkitehti
SIO Jarno Vesa, arkkitehti SAFA Arvi Mäkitalo ja suunnitteluassistentti Katariina Hakala.
Kilpailualue sijaitsee Pietarin keskustan koillispuolella vanhalla teollisuusalueella. Alueen osittain tyhjillään olevat ja sortuneet punatiiliset ja betoniset rakennukset ovat peräisin
1930–1980-luvuilta, ja ne henkivät neuvostoajan teollisuus­
arkkitehtuurin karua tunnelmaa.
Kilpailun tavoitteena oli laatia suunnitelmat mittavalle
katu­taidekokoelmalle sekä pysyvien ja vaihtuvien näyttelyiden tiloille. Lisäksi melko laajan kilpailualueen ulkotilat tuli
suunnitella monipuoliseksi teemaan liittyväksi puistoalueeksi,
ja sinne tuli sijoittaa museon toimintaa täydentäviä tiloja, kuten ulkonäyttelyalueet, tiloja konserteille ja muille tapahtumille, kahvila- ja ravintolatiloja sekä workshop-tiloja.
34
K I L PA I LU T
au 11 | 2013
au 11 | 2013
Voittajaksi valittiin JKMM Arkkitehtien ehdotus маяк (Majakka). Ehdotuksen lähtökohtana oli suunnittelualueen vahvan tarkovskilaisen tunnelman säilyttäminen ja korostaminen.
Osittain raunioituneet vanhat rakennukset sekä uudet rakennukset ja ulkoalueet suunniteltiin kiehtovaksi toiminnalliseksi
kokonaisuudeksi. Uusien rakennusten materiaalit ja muoto­
aiheet sovitettiin rakennuspaikan henkeen. Alueen maamerkkiä, neuvostoaikaista korkeaa savupiippua, korostettiin voimakkaalla ylöspäin suunnatulla valonheittimellä.
Kilpailuun oli kutsuttu JKMM Arkkitehtien lisäksi seuraavat
arkkitehtitoimistot: Koko Architects (Viro), Vitruvius & Sons
(Pietari), Pole design (Moskova), Processoffice (Liettua) ja
VROA Architects (Puola).
Tilaajana kilpailussa oli OAO Zavod, paikallinen rakennuslaminaattialan yritys, järjestäjänä Project Baltia ja kilpailun sihteerinä Vladimir Frolov. Palkintolautakuntaan kuuluivat muun
muassa Odile Decq Ranskasta, Peter Noever Itävallasta, Martin
Rein-Cano Saksasta sekä Pietarin kaavoituksen ja rakentamisen edustajia.
Lyhennelmä lehdistötiedotteesta
K I L PA I LU T
35
JÄSENILLE
Mission impossible –
kuinka brändätä Espoo?
J
uha Jokelan Esitystalous Espoon kaupunginteatterissa
(2010) kehuttiin kuplille ja myytiin rytinällä loppuun. Myös
arkkitehdit kävivät kilvan katsomassa esitystä, jonka keskiössä oli kaupunkisuunnittelu ketkuiluineen ja visioineen.
Katsomossa valuivat maskarat ja hytkyivät massut.
Jokela on nyt ohjannut ja käsikirjoittanut jatkoa Espootarinalle­. Molemmat käsikirjoitukset on ikään kuin räätälöity
juuri Espoon kaupunginteatterille ja sen ensemblelle.
Jokela ei itse ole espoolainen, vaikka on siellä asunutkin. Ei
siis ole kyse ”oman pesän likaamisesta”, josta kriittisiä ja analyyttisiä tarkastelijoita lähes aina syytetään. Taustatyöt kirjoittaja on kohteensa suhteen kuitenkin tehnyt.
Esitystalous 2 – Tehtävä Espoossa pyörii täysille saleille, osin
edeltäjänsä maineen turvin. Tällä kertaa kertomus ei tarkastele
kunnallispolitiikkaa ja kaupungin touhuja yhtä armottomasti
vaan vie niin sanotun brändiryhmän touhuihin. Ryhmän mahdottomaksi tehtäväksi on annettu maalailla hahmottomalle
kaupungille uusi identiteetti. Espoolta puuttuu muun muassa
keskusta, ja se on jo turmelemassa maailmankuulua Tapiolaansa.
Keilaniemestäkään ei entisellä tavoin ole vetonaulaksi.
Kaupunginjohtaja palkkaa kirjailijan, ”minän” (mainio Ylermi Rajamaa), laatimaan työryhmän tueksi näytelmän, joka
ikään kuin kuvaa Espoon brändiä. ”Minä” koettaa kaikin voimin myös buustata työryhmän jäseniä viemällä heidät jopa
erätulille Nuuksioon.
Tarinaan sekoittuu kirjailijan saama ylisuuri konsulttipalkkio ja parin eri puolueita mukamas edustaman ryhmän jäsenen varovainen mutta intohimoinen suhde. Piukeaan jakkupukuun sonnustautuneen kokoomus- ja firmajargonia lausuvan yritysjuristin (Ria Kataja) ja huonompiosaisia puolustavan
toimitusjohtajan (Tommi Korpela) välinen suhde on viihdyttävä. Juristi onkin kuin korsettiin ujutettu 1800-luvun daami: kaiken jargoninsa keskellä teräsnainen ihanasti pyörtyilee, varmaan huomatessaan, miten asiat elämässä oikeasti ovat.
Hulvattomin hahmo on kuin ryhmän älylliseksi jäseneksi
värvätty puuarkkitehtuurin professori Keijo Sevón (Raimo
” Minä ” ideoimassa kartan äärellä.
Grönberg), jonka jutut ovat koko ajan täynnä yritystä mutta
jonka viesti ei tunnu menevän perille. Jokela ironisoi ilmeisimmin ajatusta, että Suomea brändätään ehdottamalla mitä
vaan rakennettavan puusta. Viestin voi lukea toisinkin: Espoossa on huikeaa, kansainvälisestikin tunnustettua arkkitehtuuria, mutta kaupunki ei tunnu arvostavan sitä.
Esitystalous 2 ei yllä edeltäjänsä tasolle mutta on silti vetävää teatteria – sellaistakin, jota Espoon päättäjät haluavat. Taidetta on joidenkuiden mielestä muokattava yhä viihdyttävämpään suuntaan, tai sitä ei tueta.
Ensemble valosuunnittelijoineen on loihtinut toisiaan vastapäätä sijoitettujen katsomoiden väliin soljuvan kokonaisuuden.
Ikävän toimistokalustuksen sekä liukuvien lauttamaisten moduulien lisäksi hienoa jälkeä syntyi tällä kertaan lattialle projisoiduista valoista ja kuvista. Hauskinta oli, kun pukumiehet ja korkokenkäiset naiset loikkivat raikkaan jokiuoman kiviltä toisille.
Myös writer’s block saatiin kokea, kun kirjailija sijoitettiin tyhjään
kaupungintaloon suorittamaan. Blokki ei kuitenkaan väistynyt;
taidetta on vaikea luoda tilaustyönä, puhalsipa deadline kylmiä höyryjään kuinka siistiin niskaan tahansa.
Espoon teatteri toimii väliaikaisissa tiloissa suurten konttoritalojen puristuksessa. Edessä ei ole aukiota, mutta vieressä
on, espoolaisittain, paikoitusalue. Helsinkiläisen oli lopuksi
juostava kaatosateessa bussipysäkille. Ja kas, sieltä bussi tulikin, täynnä espoolaisia. Matkalla minne? No tietenkin Helsingin keskustaan. Se antaa edelleen Espoolle sen vahvimman
identiteetin.
(Muissa rooleissa ovat ykkösosasta tutut Henna Hakkarainen, Martti Suosalo
ja Tommi Taurula.)
Tarja Nurmi
Esitystalous 2 on ohjelmistossa 26.4.2014 asti.
almedahls presents
CARPETS.....
w w w. a l m e d a h l s . s e
36
JÄSENILLE
au 11 | 2013
au 11 | 2013
Puhuttua
K
eskustelu rakennusarkkitehti amk -tutkinnon tiimoilta on saanut uusia kierteitä, kun mukaan ovat tulleet
muun muassa Aalto-yliopisto, EU:n arkkitehtitutkintoja käsittelevän työryhmän Suomen edustajat ja RIA.
Helsingin Sanomat haastatteli jutussaan ”Hallitus lisää korkeakoulupaikkoja” (Kotimaa, 18.10.) rakennusarkkitehti
Veikko Ahosta, jonka mielestä: ”Meitä eläköityy pian aika
paljon. Arkkitehdeilla on teoria hallussa, mutta opiskelijat
ovat yhä vähemmän työmailla. Karkeasti voisi sanoa, että
rakennusarkkitehdeilla on käytäntö paremmin hallussa”.
Professori Hannu Huttunen ja arkkitehti Janne Pihlajaniemi toimivat EU:n arkkitehtitutkintoja käsittelevän työryhmän Suomen edustajina. Mielipidekirjoituksessaan ”Rakennusarkkitehtia ei tunneta muualla Euroopassa” (HS,
18.10.) he toteavat: ”Selkeästi suppeampi tutkinto arkkitehdin tutkinnon rinnalla herättää lähinnä hämmennystä ja
kysymyksiä direktiivin mukaista hyväksymisprosessia ajatellen. ... Ammattikorkeakouluissa järjestettäväksi suunniteltu nelivuotinen rakennussuunnittelijakoulutus puolen
vuoden harjoittelujaksolla ei voi yksinään täyttää EU-direktiivin vaatimuksia eikä sellaisenaan sovellu edes pätevyyden osaksi.”
Arkkitehtuurin koulutusohjelman johtaja Päivi Väisänen
Aalto-yliopistosta selvittää mielipidekirjoituksessaan ”Rakennusarkkitehtien ja arkkitehtien käsitteet selviksi” (HS,
20.10.) eri koulutusten sisältöjä ja tutkintonimikkeitä: ”Näiden kahden vaativuustasoltaan ja sisällöltään erilaisen tutkinnon lähes samanlaiset tutkintonimikkeet ovat omiaan
herättämään sekaannusta. Erityisesti arkkitehti-nimikkeen
käyttö herättää mielikuvia pätevyydestä. Koulutuksen tulisi
myös lunastaa tuo mielikuva.”
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n toimitusjohtaja
Kimmo Sandberg kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan ”Rakennusarkkitehdeilta saa käytännönläheistä suunnittelua” (HS, 27.10.), että ”Uudet rakennusarkkitehti amk:t korvaavat seuraavan 10–15 vuoden aikana työelämästä poistuvat rakennusarkkitehdit. Uusi koulutus antaa yhdessä työkokemuksen kanssa valmiuden vaativien rakennussuunnittelukohteiden suunnitteluun ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä vaadittavan työkokemuksen jälkeen
erittäin vaativien kohteiden rakennussuunnitteluun. Varsinkin vaativien kohteiden suunnittelijoista on maassamme pulaa”.
K O U LU T U S
37
A
la- ja paikallisosastot ovat toteuttaneet vuoden aikana
ennätyksellisen määrän projekteja – teemailloista, näyttelytoiminnasta ja seminaareista vapaamuotoisempiin
ekskursioihin ja arkkitehtiklubeihin. Aktiivisuus on tulosta vireästä vapaaehtoistoiminnasta sekä SAFAlle ensimmäistä kertaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä valtionavustuksesta alueellisen arkkitehtuuritoiminnan edistämiseen.
– Ministeriön avustusta toivotaan myös ensi vuodelle, jotta
toiminta saadaan säilymään yhtä vireänä jatkossakin, SAFAn
puheenjohtaja Esko Rautiola sanoi perinteisen ala- ja paikallisosastojen syystapaamisen alkajaisiksi.
Osastojen suunnitelmista päätellen myös ensi vuoden projektitoiminta näyttää lupaavalta. Uudeksi toimintamuodoksi
arkkitehtuurikarttojen ja Pientalojen suunnittelijoita -oppaiden
rinnalle on nousemassa Arkkitehtuuriklinikka-tapahtuma. Niitä
on nyt järjestetty Helsingissä ja Turussa hyvin kokemuksin, ja
ensi vuonna klinikkaa pystytetään myös Tampereelle.
kentuvia vaatimuksia suunnittelijan kokemuksen osalta. Entistä enemmän aihetta näyttää siis olevan yhteiselle – joko tutkintoon, tittelin suojaukseen tai pätevyyteen perustuvalle –
rekisterille.
Tuoretta tietoa arkkitehdin koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta saadaan alkuvuonna toteutettavasta Arkkitehdin
osaamishaasteet -selvityksestä. SAFA osallistuu myös rakennusalan yhteiseen Rakennus- ja kiinteistöalan koulutus- ja
osaamisbarometriin 2014.
Muutoksia ammatinharjoittamiseen
SAFAn ensi vuoden toiminnassa nostetaan esiin kolme teemaa: Kohtuuhintainen asuminen, Asiantuntijuus ja osaaminen sekä Kuntarakennemuutoksen vaikutukset ympäristön
ja arkkitehtiprofession kannalta. Teemat ovat osa SAFAn omaa
arkkitehtuuriohjelmaa.
Koulutuksen saralla iso muutos on, että rakennusarkki­tehti
amk -koulutus käynnistynee ensi syksynä useammassa ammattikorkeakoulussa. Koulutuksella tähdätään täysin samoihin tehtäviin arkkitehtien kanssa, pois lukien AA-vaativuusluokan suunnittelutehtävät. Koulutuksen sisältö on kuitenkin
vielä auki, joten nähtäväksi jää, minkä tasoisen pätevyyden se
tulee tarkkaan ottaen tarjoamaan.
Muutoksia on tiedossa myös lakien ja EU-direktiivien tasolla. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä ammattipätevyysdirektiivin uudistusten myötä ensi vuonna on tiedossa ainakin kiristyksiä arkkitehtitutkinnon tunnustamisen ehtoihin sekä tiu-
Aalto PRO
Osaamisen suunnannäyttäjä
PRA Pro
Puurakentamisen
asiantuntijaohjelma 2014
8.4.–26.11.2014
Ensi vuoden Arkkitehtipäivät Sibeliustalolla
Lahdessa 28.–29. maaliskuuta järjestettävien Arkkitehtipäivien
formaatti uudistuu. Varsinaisia seminaaripäiviä on yksi, mutta edellisenä iltana järjestetään ”etkojen” tyyppinen tapahtuma. Myös lauantaiaamupäivän ekskursioita edeltävä ohjelma
tulee olemaan perinteistä seminaaritilaisuutta vapaamuotoisempi. Ohjelma julkaistaan vielä ennen vuodenvaihdetta. Tiedossa on kiinnostavia esityksiä läheltä ja kaukaa teemalla Oivalluksia – pienillä teoilla suuria muutoksia.
Hyvien liikenneyhteyksien päässä sijaitsevaan Sibeliustaloon jäsenten toivotaan matkustavan sankoin joukoin – yksin
tai yhdessä paikallisosastojen järjestämillä kimppakyydeillä!
Ala- ja paikallisosastot kokoontuivat perinteiseen syystapaamiseensa 4. marraskuuta SAFAssa.
PRA Pro – Puurakentamisen asiantuntijaohjelma
yhdistää Aalto-yliopiston ainutlaatuisen puutuotetekniikan, rakennus- ja talotekniikan sekä puuarkkitehtuurin osaamisen sekä tuoreimman tutkimustiedon.
Erikoistu puurakentamisen osaajaksi ja tule kehittämään tulevaisuuden suomalaista puurakentamista!
Klikkaa nettiin tai soita!
aaltopro.fi/pra, ulla.rintala@aalto.fi, 050 544 2957
aaltopro.fi
Päivi Virtanen
ANNA HEIKINHEIMO
OSASTOJEN KUULUMISIA
Aktiivinen vuosi takana
EKO-SAFAn vaalikokous
EKO-SAFAn vaalikokous 2013 pidetään maanantaina
25.11.2013 klo 18 SAFAssa, Runeberginkatu 5.
Vaalikokouksen jälkeen tarjolla viiniä ja pientä syötävää
sekä keskustelua ajankohtaisista aiheista.
HESA-SAFAn vaalikokous
Tervetuloa!
Hesa-SAFA kutsuu kaikki Uudenmaan alueella asuvat
arkkitehdit vuosittaiseen vaalikokoukseensa torstaina
12.12.2013 klo 18. Kokous pidetään Helsingin Tähtitorninmäellä sijaitsevan Observatorion kahvilassa.
YAPA-SAFAn vaalikokous
Vaalikokouksessa valitaan erovuorossa olevat johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi äänestetään vuoden 2014 johtokunnan puheenjohtajasta. Tilaisuuden
alkuun tutustutaan äskettäin yleisölle avattuun Carl
Ludwig Engelin suunnittelemaan rakennukseen.
pidetään tiistaina 10.12.2013 klo 18 Cafe Kiasmassa.
Tervetuloa!
Tervetuloa!
YAPAn johtokunta
38
osastojen kuulu m isia
au 11 | 2013
au 11 | 2013
osastojen kuulu m isia 39
Valokuvia tai muistoja Kiljavasta
Arkkitehti Sari Nieminen on aloittanut Vähä-Kiljavan kiinteistön rakennus- ja kulttuurihistoriallisen selvityksen laadinnan. Selvitykseen taltioidaan mahdollisuuksien mukaan
kaikenlaisia hankkeita, myös toteutumattomia. SAFAn arkistomapeissa onkin runsaasti suunnitelmia Kiljavan rakennuksista, mutta monissa ei ole tekijän nimeä. Myös rakennuspiirustusaineisto on puutteellista, tai löytyneet kopiot ovat osittain heikkolaatuisia.
Mikäli sinulla siis on vanhoja rakennuspiirustuksia, valokuvia tai muistoja Kiljavasta, ota yhteyttä Sari Niemiseen: sari.
nieminen@arknieminen.fi, puh. 050 586 5426. Materiaalia voi
lähettää myös postitse: Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy,
Meritullinkatu 29 A 21, 00170 Helsinki.
Kuvia Villa Oivalan puutarhan varhaisvaiheista
Maisema-arkkitehtiylioppilas Mathias Wahlberg tekee Aaltoyliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maisema-
Oivalan atriumpiha.
Omasairaala hoivaa
mestarin ottein
arkkitehtuurin koulutusohjelman harjoitustyönään Villa Oivalan puutarhan inventoinnin ja restaurointisuunnitelman.
Kesän 2013 aikana aloitettiin puutarhan nykytilan inventointi
kasvillisuuden ja rakenteiden osalta. Syksyn ja talven aikana
kartoitetaan puutarhan aikaisempia vaiheita. Varhaisempien
aikojen valokuvat ja muistitieto ovat tervetullut apu. Myös Villa Oivalan värityshistorian täydentämiseksi kaivataan valokuvia, jotka on otettu huvilasta ennen 1980-luvun jälkipuolen
maalauskunnostusta. Ota yhteyttä suoraan Mathias Wahlbergiin: mathias.wahlberg@livady.fi, puh. 040 8325192.
Livady Oy on jatkanut kesällä Villa Oivalan restaurointityötä. Tämän kesän merkittävin ponnistus oli räystäskourujen
uusiminen. Kunnostusta on jatkettu myös ikkunoiden, ovien,
terassien ja portaiden osalta. Lisäksi piippujen ja muurien
ulko­puoliset rappaukset sekä saunan piippu on korjattu.
Museo­virasto myönsi korjausavustusta kunnostustyöhön vuodelle 2013.
Tutustu vuosien 2011–2013 korjaustöistä tehtyihin
raportteihin SAFAn verkkosivuilla.
Hoidamme mestarillisesti kuntoon
olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan
tapaturmat viikon jokaisena päivänä.
Kun vahinko sattuu...
Soita 010 2578 100
tai varaa aika netissä
omasairaala.fi
40
JÄSENILLE
Lääkärin vastaanotto,
kuvantaminen ja
hoitosuositus jopa
samalla käynnillä.
Varmistamme
toimintakyvyn
palautumisen ja
töihin paluun rivakasti.
Vähä-Kiljavan kasino.
PIA SELROOS
JÄSENILLE
Vähä-Kiljavaa ja Oivalaa inventoidaan
– safalaisten apua kaivataan!
au 11 | 2013
au 11 | 2013
Lääkäreiden vastaanotot
Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen
ja tapaturmapäivystys
omistama ortopedinen yksityissairaala,
Arkisin klo 08.00–22.00
joka palvelee myös kaikkien muiden
Viikonloppuisin klo 11.00–17.00
vakuutusyhtiöiden asiakkaita.
Omasairaala Oy
Puutarhurinkuja 2
00300 Helsinki
www.omasairaala.fi
41
JÄSENILLE
S
Kotimaisuutta
joka askeleella!
Yksilöllinen ja samalla kaikille sopiva - HÅG SoFi!
www.hag.fi
Opastekilpiä
Pyörille säilytysteline
Helppokäyttöinen
PyöräNoja PN-10
AFAn julkaisema Pientalojen suunnittelijoita -opas on toimistoille edullinen ja näkyvä kanava markkinoida pientalosuunnitteluosaamistaan. Opasta jaetaan kuntien rakennusvalvonnoissa sekä useilla rakennusalan messuilla läpi vuoden.
Pientalojen suunnittelijoita 2014 -opas tarjoaa talon rakentamista suunnitteleville tietoa rakennushankkeen ja suunnittelutyön organisoinnista sekä sopivista palveluntarjoajista. Julkaisun painosmäärä on noin 8 000. Opas ilmestyy helmikuussa 2014.
Kukin toimisto esitellään yhdellä nelivärisivulla, joka sisältää esittelytekstin ja
3–5 projektikuvaa. Esittelyn hinta on 320 € (+ alv 23 %).
Ilmoittaudu mukaan oppaaseen 10.1.2014 mennessä täyttämällä lomake
osoitteessa: www.safa.fi/fin/julkaisut/pientalojen suunnittelijoita -opas/.
Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat ohjeet materiaalin toimittamisesta
taittoon.
Lisätietoja: tiedottaja Päivi Virtanen, paivi.virtanen@safa.fi, puh. 050 570 4180
Koukku pitää pyörän pystyssä jo lukitsemisvaiheen aikana. Joustavaa
toimintatilaa jää riittävästi kun pyörät eivät ole kallellaan telineessä.
Tervetuloa
SAFAn glögeille!
www.ovella.fi
p. 09-3877197
Rakennusten suojaus
Budjettihinnat ja kustannusarviot
Archi
P A LV E L U H A K E M I S T O
Varaa paikkasi Pientalojen suunnittelijoita
2014 -oppaassa!
Toimistokalusteet
Mosaiikkituotteet
Tehokasta hirsitalosuunnittelua
tuotantoon asti!
SAFAn perinteiset glögit järjestetään
(SAFAn toimistotalon ollessa remontissa)
poikkeuksellisesti
Rakennustietosäätiön tiloissa,
-törmäyssuojat, käsijohteet
-biostaattiset kestopinnoitteet
-räjähdys- ja savunpoistoluukut
Malminkatu 16 A, 8. krs
9.12. klo 16.15–19.
Nähdään Puupäivässä 28.11.
Jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita!
Kuormatie 14 • 03100 Nummela
p. 09-5655 010 • f. 09-5607 0800
e-mail. info@hansamex.fi
42
palveluhake m isto
au 11 | 2013
au 11 | 2013
J Ä S E N ille
43
valittiin uusi johtokunta
M
aisema-arkkitehtiliitto MARK piti syyskokouksen 23.
lokakuuta Nuuksion uudessa Haltia-luontokeskuksessa. Ennen kokousta oli mahdollisuus tutustua luontokeskukseen sekä opastettuun näyttelyyn pääkaupunkiseudun
Viherkehästä. Viherkehään voidaan lukea kaikki pääkaupunkiseudun viheralueet: saaristo, rannikko, metsät, järvet, joet, suot
ja kulttuurimaisemat Sipoonkorvesta aina Porkkalanniemelle
asti. Haltian Viherkehä-näyttelyssä on kattavasti ja havainnollisesti koottu yhteen tieto Suomen tiheimmin asutun alueen
lähi­luonnosta, suojelu- ja virkistysalueista sekä retkeilykohteista. Lisäksi Haltiassa on kehitetty näyttelyä tukeva verkkosovellus, jonka rakentamiseen käyttäjät voivat osallistua.
Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle uusi johtokunta,
joka aloittaa toimintansa vuoden 2014 alussa. Johtokunta
muodostuu vanhoista konkareista ja muutamista uusista jäsenistä. Syyskokouksessa vahvistettiin myös toimintasuunnitelma vuodelle 2014. Liitto toimii jatkossakin laajalla ja monipuolisella kentällä ammattikunnan asioiden edistämiseksi.
Rakennusvalvonnan
kehittämisohjelma RVK
– oppisopimustyyppinen koulutus
Uusi kokoonpano
Uudet sekä erovuorossa olleet uudestaan valitut johtokunnan
jäsenet ovat Kaisa Solin, Sarianna Salminen, Hanna Hannula,
Jukka Jormola, Pia Kuusiniemi, Liina-Maija Raittila ja Jouni
Heinänen sekä varajäsenet Jussi Luomanen ja Meri MannerlaMagnusson.
Johtokunnassa jatkavat Emilia Weckman (varapuheen­
johtaja), Seppo Mäkinen, Anni Järvitalo, Sirpa Törrönen ja
Elina Kataja sekä yhdistyksen puheenjohtajaksi uudelleen valittu Arto Kaituri.
Toiminnantarkastajia vuonna 2014 ovat Sonja Semeri ja
Varpu Mikola sekä varalla Jaakko Aho-Mantila.
MARKin edustajina toimikunnissa ovat kaavanlaatijoiden
pätevyyslautakunnassa Seppo Mäkinen (varajäsen Kristiina
Rinkinen) ja pääsuunnittelijoiden pätevyyslautakunnassa
sekä Armi ry:ssä Meri Mannerla-Magnusson.
6.3.–4.12.2014
Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö Aalto PRO
ja Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutech järjestävät yhdessä korkeatasoisen
rakennusvalvonnan kehittämisohjelman.
Hakemukset koulutukseen 15.1.2014 mennessä
Aalto PRO: Päivi Anttonen, 040 737 5968,
paivi.anttonen@aalto.fi, www.aaltopro.fi/rvk
Tampereen teknillinen yliopisto:
Karri Inkinen, 040 849 0482,
karri.inkinen@tut.fi, www.tut.fi/edutech
aaltopro.fi
Nuuksion kansallispuisto, Mustalampi.
Metsähallitus / Markus Sirkka
m ark
MARKin syyskokouksessa
Aalto PRO
Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta
SAFAn apurahat 2013 myönnetty
V
uoden 2013 SAFAn apurahoja jaettiin Avustus- ja kannustusrahastosta ja Victor Hovingin nimikkorahastosta
yhteensä 12 000 euroa seuraavasti.
• työryhmä Hollmen, Reuter ja Sandman / 3 000 €
Perheväkivallan uhrien Turvakoti Kwiecon (Moshi, Tansania)
suunnittelukuluihin.
• arkkitehti Inari Virkkala / 3 000 €
Social Structure –tutkimusprojektin esiselvitysosan aikaisiin
elinkuluihin ja Kambodzassa toteutettavan avajais- ja
näyttelymatkan kuluihin.
•
44 M A R K
au 11 | 2013
au arkkitehti Satu Ratinen / 500 €
Asuntomessuilla toteutettavan kehityshankkeen kuluihin.
11 | 2013
• arkkitehti Melina Rantanen / 500 €
Opintoihin taidekoulu Maassa.
• arkkitehti Edla Mäkelä / 4 000 €
KKT:n Restaureringskonst 2013-2014 ja siihen liittyvien
opintomatkojen kuluihin.
• arkkitehtiylioppilas Taavi Henttonen / 1 000 €
Genovan yliopiston arkkitehtuurin osaston ja San Rocco
-arkkitehtuurilehden Genovassa järjestämän workshopin
osallistumiseen.
JÄSENILLE
45
t
t
Palstalla uutisoidaan
LYHYESTI
suunnittelu- ja rakentamisalan sekä järjestökentän
Arkkitehtisuunnittelualalle ensimmäinen
oma ylempiä toimihenkilöitä koskeva
työehtosopimus
Arkkitehtuuri on käytännöllinen sana:
ajankohtaisista aiheista.
Lisäksi ilmoitamme hallituksen tärkeistä päätöksistä,
vuosikokouksesta, mielen-
sillä on helppo kuvata asiakokonaisuuksia, jotka ovat jollain tavalla suun-
kiintoisista kursseista ja
Lähtökohdat
nitellusti rakenteellisia ja jotka liittyvät
koulu­tuksista sekä muista
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ovat päässeet neuvottelutulokseen arkki­
tehtisuunnittelualan ylempiä toimihenkilöitä koskevasta työehtosopimuksesta. Sopimus allekirjoitettiin 8.11.2013. Sopimus perustuu PALTA ry:n
ja YTN ry:n väliseen runkosopimukseen, PALTA ry:n, YTN ry:n ja ATL ry:n
väliseen allekirjoituspöytäkirjaan sekä Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan työllisyys- ja kasvusopimukseen.
esimerkiksi odotuksiin, toiminnallisuuteen, rakenteeseen, tekniseen toteutukseen ja tietoon.
alan ta­pahtu­mista.
JUTTUVINKIT JA PALAUTE:
toimisto@atl.fi
Sopimuskausi
Jotain meni pahasti vikaan
Tämän päivän kilpailukiimassa on syntynyt käsitys, että kaikki
ongelmat hoituvat tehostamalla kilpailua, logistiikkaa ja johtamista. Rakentamisessa tämä on johtanut siihen, että rakennushankkeet on pilkottu lukuisiksi kokonaisuudesta irrallaan
oleviksi sirpaleiksi, kuten tilavaatimuksiksi, muodoiksi, rakenteiksi, sisäilmaolosuhteiksi, energiankulutuksiksi ja kustannuksiksi. Tämän jälkeen on kuviteltu, että kun halutut osakokonaisuudet ovat kunnossa, lopullinen rakennus syntyy kuin itsestään. On tarvittu vain toimijoiden kilpailuttaminen, ja hankkeen olisi pitänyt valmistua. Jotain meni kuitenkin pahasti vikaan. Hankkeet eivät valmistuneetkaan kuin itsestään, eivätkä
tilaajat aina saaneetkaan haluamaansa.
Ristiriitaisten odotusten peli
Yhtenä syynä pilkkomisen ja kilpailuttamisen epäonnistumiseen lienee ollut se, että rakentaminen on liian monien ristiriitaisten haaveiden ja odotusten peli. On osoittautunut, että
tähän peliin sopii huonosti tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen toimintoja osiin pilkkomalla. Yhtenä oireenaan
tämä pilkkominen on synnyttänyt alalle valheellisen mielikuvan siitä, että arkkitehti olisi pelkkä taiteilija, joka on syytä pitää riittävän etäällä hankkeeseen liittyvistä isoista ja tärkeistä,
esimerkiksi kustannuksia koskevista, päätöksistä. Näin siitäkin
huolimatta, että on ymmärretty suunnitelman kokonaisuuden
merkitys tärkeimpänä kustannuksiin vaikuttavana tekijänä.
46 AT L
Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta. Ensimmäinen jakso alkaa 1.11.2013 ja päättyy 31.10.2015, ja toinen jakso alkaa 1.11.2015 ja päättyy
31.10.2016.
Valppaimmat tilaajat ovat heränneet huomaamaan sen,
että mitä kauemmaksi arkkitehdin työ on onnistuttu erottamaan rakentamiseen liittyvästä monipuolisesta insinöörisuunnittelusta, sitä epävarmemmaksi halutun lopputuloksen
laadun saavuttaminen on tullut.
Palkankorotukset
Ensimmäinen sopimusjakso
Vuosi 2014: Tuntipalkkoja korotetaan 13 sentillä ja kokoaikaisen ylemmän
tuntihenkilön kuukausipalkkoja 20 eurolla sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen. Osa-aikaisen ylemmän toimihenkilön kuukausipalkkaa nostetaan työajan suhteessa.
Vuosi 2015: Tuntipalkkoja ja kuukausipalkkoja luontaisetuineen korotetaan 0,4 prosentin yleiskorotuksella sen palkanmaksukauden alusta, joka
alkaa 1.3.2015 tai lähinnä sen jälkeen.
Suunnittelu on enemmän kuin tekninen ratkaisu
Arkkitehtitoimistojen on syytä varautua siihen, että pääsuunnittelijan rooli tulee koko ajan vahvistumaan ja että arkkitehti­
toimistoilta tullaan vaatimaan entistä laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa suunnittelun hallintaa, joka alkaa rakennuttamiseen ja tarveselvityksiin kuuluvista tehtävistä ja päättyy
detalji­tason teknisten yksityiskohtien muotoiluun ja käytettävyyteen liittyviin ratkaisuihin. Tulevaisuuden asiakkaille tämäkään ei riitä, vaan koko ajan pitää muistaa se, että rakennuksen suunnittelu on paljon enemmän kuin tekninen ratkaisu.
Arkkitehti on koulutettu tuottamaan käytännöllinen ja ratkaisulähtöinen suunnitelma tiloihin ja rakentamisen ongelmiin. Tämän päivän rakenteet ovat muuttuneet niin monimutkaisiksi ja tietointensiivisiksi, että yksittäinen henkilö pystyy
enää harvoin omalla työllään tuottamaan ratkaisua, joka tyydyttäisi markkinoiden tarpeen. Yhdessä tekemiselle pitää antaa mahdollisuus – niin yrityksen sisällä kuin ulkoisesti.
Toinen sopimusjakso
Työmarkkinajärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta. Tarkastelun perusteella työmarkkina­
järjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja
toteutusajankohdasta.
Sitovuus
t
AT L
Yhdessä tekemisen taito
ATL-palsta
SEURAA NÄITÄ
Valmistumassa ovat:
• Konsulttitoiminnan uudet
sopimusehdot KSE 2013
• CE-merkinnän pakollisuuteen
liittyvä pääkaupunkiseudun
rakennustarkastajien
”Tuotekelpoisuuden
tarkastusasiakirjalomake” sekä
siihen liittyvä sähköinen
lomake, joilla voidaan osoittaa
rakennustuotteiden kelpoisuus rakennusvalvonnalle
• Pääsuunnittelijan CE-ohje
• RT-ohje ”Suunnittelun
johtaminen korjaushankkeissa”.
Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, sopijapuolet voivat irtisanoa voimassa olevan sopimuksen neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen
päättyväksi 31.10.2015.
Vesa Juola
au 11 | 2013
au 11 | 2013
47
Lisää
päivänvaloa
Lisää
mukavuutta
Tule meille töihin äitiysloman sijaiseksi
20.1.2014 alkaen
Vähemmän
energiaa
VELUX
lumi-ikkuna
Asemakaava-arkkitehdin viran toimenkuva käsittää
maankäytön suunnittelun asemakaava-alueella. Erityisenä painopisteenä ovat ydinkeskustan hankkeet sekä
asuin- ja elinkeinoalueiden suunnittelu. Viran kelpoisuusehtona on vähintään yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu soveltuva korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulussa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja alan tuntemus (MRA 3 §). Kelpoisten hakijoiden puuttuessa huomioidaan myös hakijat, joilla on kokemusta kaavoituksesta.
Palkkaus määräytyy Teknisten sopimuksen mukaisesti.
Valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä
hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.
Markkinoiden energiatehokkain
kattoikkuna
Hakemukset ansioluetteloineen on toimitettava 5.12.2013
klo 15.30 mennessä osoitteeseen Iisalmen kaupunki, Tekninen keskus, PL 10, 74101 IISALMI. Kuoreen merkintä ”asemakaava-arkkitehdin äitiysloman sijaisuus”.
Uuden sukupolven VELUX-kattoikkuna
on energiatehokkuudeltaan ylivoimainen,
poikkeuksellisen hyvin eristetty sekä
aurinkoenergiaa läpäisevä.
Tiedusteluihin vastaavat
kaavoituspäällikkö Sari Niemi, puh. (017) 272 3289 tai
040 830 4366 tai sari.niemi@iisalmi.fi ja asemakaavaarkkitehti Hannele Kelavuori, puh. (017) 272 3340
tai 040 830 2783 tai hannele.kelavuori@iisalmi.fi.
Uuden sukupolven VELUX-kattoikkuna
on muotoilultaan modernimpi ja ohuempi.
Myös tuuletusluukun avauskahva on
uudistettu.
Lue lisää uuden sukupolven
VELUX-kattoikkunoista:
www.velux.fi
Suomenlinnan hoitokunta hakee
Maisema-arkkitehtia
restaurointiyksikköön
Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on ylläpitää, restauroida, kehittää ja esitellä Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa Suomenlinnaa.
Maisema-arkkitehti toimii restaurointiyksikössä kulttuuriympäristöpäällikön alaisuudessa ja vastaa kulttuuriympäristön kehittämisen prosessiin kuuluvien hankkeiden
rakennuttamisesta ja koordinoinnista.
Tehtäväkokonaisuuteen kuuluu Suomenlinnan maailmanperintökohteen kulttuurimaiseman kehittäminen
sekä maan- ja vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ja aiheeseen liittyvien tietokantojen (paikkatietoaineistojen) kehittäminen ja ylläpito.
Hakemukset viimeistään 5.12.2013 mieluiten valtion sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta www.valtiolle.fi.
Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Maire Mattinen
0295 338 301 ja restaurointijohtaja Heikki Lahdenmäki
0295 338 302.
m uut il m oitukset
Suurempi lasin pinta-ala ja korkealaatuisen
eristemateriaalin innovatiivinen käyttö.
48 t y ö paikat
T Y Ö P A I K AT
Iisalmi on vireä ja kehittyvä 22 000 asukkaan historiallinen kaupunki Ylä-Savossa. Kaupunkimme sijaitsee luonnonkauniilla paikalla vesistöjen ympäröimänä ja meillä on
vahva yhdyskuntasuunnittelun traditio.
Uudistettu sisä- ja ulkopuolen sekä
tuuletusluukun muotoilu.
au 11 | 2013
Myydään 3 kpl Graphisoft Archicad –lisenssiä
17-versiossa ja ylläpidolla. Hp. 4 500 euroa/kpl alv 0 %.
Tiedustelut Tommi Kemppi, puh. 050 374 3505.
au 11 | 2013
t y ö paikat 49
T Y Ö P A I K AT
Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.
PROJEKTIARKKITEHTI
Arkkitehtitoimisto K2S Oy hakee projektiarkkitehtia vaativiin julkisen rakentamisen suunnittelutehtäviin.
Kokemus toteutussuunnittelusta, AutoCAD - työskentelystä sekä luova ote ovat välttämättömiä.
Tietomallikokemus katsotaan eduksi. Hakemukset liitteineen ja palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan
sähköpostilla osoitteeseen: mikko.summanen@k2s.fi
Lisätietoja:
ARKKITEHTITOIMISTO K2S Oy
Mikko Summanen
09 6831 3961
www.k2s.fi
arkkitehtitoimisto helamaa ja pulkkinen oy
suvilahdenkatu 10 b 00500 helsinki
tel + 358-9-612 9950 fax+358-9-6129 9533
helamaa.pulkkinen@arkkitehtitoimisto.com
Arkkitehdit Q4 Oy hakee
PROJEKTIARKKITEHTIA
asunto- ja liiketilojen suunnittelutehtäviin.
Revit tai ArchiCad -ohjelmiston hallinta välttämätöntä.
Kokemus itsenäisestä työskentelystä katsotaan eduksi.
9 henkilön toimistomme sijaitsee Pohjois-Haagan aseman läheisyydessä.
Työpaikkahakemukset 4.12.2013 mennessä osoitteeseen:
marja.tormala@arkq4.fi
Arkkitehti
Haemme suunnitteluryhmäämme kokenutta projektiarkkitehtia monipuolisiin tietomalleilla tehtäviin asunto- ja kaupunkisuunnittelutehtäviin. Edellytämme taitoa ja kokemusta toteutussuunnittelusta sekä projektinvetotehtävistä. Työskentelemme ArchiCAD ja AutoCAD
Architecture -ohjelmilla.
Työhakemukset ja cv:t pyydetään lähettämään 5.12.2013
mennessä osoitteeseen:
mikko.kalkkinen@arkkitehtitoimisto.com,
Mikko Kalkkinen (09) 6129 9519
Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän
kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan tarpeita. Tulevaisuus on hyvissä
käsissä, kun rakennat Ruduksen kanssa – tutustu toimintaamme
tarkemmin osoitteessa rudus.fi/vihreabetoni
Lisätietoja: Marja Törmälä,050 3053 906
Pienoismallitoimisto HELIÖVAARA
www.jaakkoheliovaara.fi
09 7244 162, 050 4337 499
CNC-työstöt
50
t y ö paikat
Vihreää betonia kotimaisista raaka-aineista
TILITOIMISTO A-PALVELU OY
Korkeavuorenkatu 43 D 00130 HELSINKI
puh. (09) 680 1368
tilitoimisto@apalvelu.fi
au 11 | 2013