viikon mittaisen leirin Ylistarossa

04 Pohjankyrö
TORSTAINA 26. SYYSKUUTA 2013
Arkkitehtiopiskelijat tutustuvat
rakennusperintöön Ylistarossa
Perintö Säännöllinen huolto
ja ajoissa tehdyt
korjaukset säilyttävät vanhat rakennukset.
YLISTARO Kyrönjoen aamu on hytisyttävän kylmä,
mutta arkkitehtiopiskelija Teemu Paasiaho istahtaa
siitä huolimatta rantakalliolla telttatuoliin ja asettaa
polvilleen piirustuslevyn.
Hänen työvälineineinään
ovat viivoitin ja lyijykynä.
Köykänkosken kohinassa
Paasiaho alkaa hahmotella
mittauspiirustusta Pelman
,,
Toivottavasti
Seinäjoen kaupunki korjaa
myllyn, sillä
tämä on fantastinen paikka.
OLLI-PAAVO KOPONEN
myllystä.
Tampereen teknillisessä
yliopistossa opiskeleva Paasiaho on mittausleirillä Ylistarossa. Opiskelijaryhmän
yhtenä tehtävänä on dokumentoida vanhoja, perinteisin rakennustavoin tehtyjä rakennuksia.
Viikon kestävällä leirillä
kolmisenkymmentä opiskelijaa tutustuu eteläpohjalaiseen rakennusperintöön,
vanhaan rakennustapaan
ja rakennusten korjaukseen. Leiri sisältyy Suomen
ja Pohjoismaiden arkkitehtuurin historian opintoihin.
Yliopisto on järjestänyt
mittausleirejä eri puolilla maata. Tänä syksynä tuli Ylistaron ja Etelä-Pohjanmaan vuoro.
Pelman mylly on yksi kurssin harjoitustyökohteista.
Kaksi muuta ovat Yli-Torkon
ja Rinta-Holkon talot, joiden omistajat ovat antaneet
opiskelijoille luvan perehtyä
arkkitehtuurin historiaan
Olli-Paavo Koponen ja toisen vuosikurssin opiskelija
Jouko Loikkanen keskustelevat mittauspiirustuksesta. Loikkasen mielestä on
ollut kiinnostavaa päästä
kentälle piirtämään.
omistamissaan rakennuksissa. Opiskelijat silmäilevät myös jokivarren maisemaa Ylistaron Alapäässä.
– Vanhat rakennukset on
rakennettu käsityönä. Niiden korjaus vaatii ymmärrystä arkkitehtuurin historiasta, rakennustavoista
ja pintakäsittelyistä. Siksi
myös dokumentointi tehdään käsityönä. Opiskelijat ovat mittausleirillä kädet
liejussa, arkkitehti ja korjausrakentamisen opettaja
Pekka Saatsi kertoo.
Porista kotoisin oleva Teemu Paasiaho aloittelee leiripäiväänsä Pelman myllyllä.
Pelman mylly on arkkitehtien mukaan korjauskelpoinen.
Ylistarossa opiskelijoita
ohjaavat myös arkkitehtuurin historian professori OlliPaavo Koponen ja arkkitehti
Markku Mattila, mittausten
ja dokumentoinnin erikoismies.
– Arkkitehteina katsom-
me tiukasti tulevaisuuteen.
Tavoitteena on, että Alapään ja Pelman myllyn rakennuskulttuuri säilyisi ja
sitä hoidettaisiin. Vanhat
rakennukset ovat hienoja, vaikka ne olisivat vähän
kallellaan.
Eerola ja Munkki aluejaostoon
KYRÖNMAA/VAASA Vähänkyrön aluelautakunta päätti
esittää Vaasan sosiaali- ja
terveyslautakunnalle, että
sote-lautakunnan alaiseen
Laihian ja Vähänkyrön
perusterveydenhuoltoa
käsittelevään aluejaostoon
valitaan toimikaudeksi
2013-2016 jäseniksi Ilmo
Eerola (kesk) ja Marianne
Munkki (kok). Eerolan
varajäseneksi tulee Mikko
Nybacka (kesk) ja Munkin
Ville Jussila (ps).
Laihian kunnanvaltuusto on valinnut jaostoon
seuraavat jäsenet: Päivi
Lapiolahti (pj, kesk), Anne
Marttila (varapj, kok), Asko
Salminen (jäsen, ps) ja Anna-Liisa Toikka (jäsen sd).
Lapiolahden varalle valittiin Sanna-Leena Knuuttila,
Marttilan Mertsi Saarela,
Salmisen Katri Välimäki ja
Toikan Reija Kangasluoma.
Vaasan sote-lautakunta
valitsi edustajakseen aluejaostoon vähäkyröläisen
Toivo Ikosen (kesk). Hänen
varajäsenekseen valittiin
Bernt Fagerroth (kok).
saadaan esille, Koponen
havainnollistaa käsiteltäviä
asioita.
Pelman mylly on rakennettu 1900-luvun alussa ja
ollut pitkään oman onnensa nojassa. Myllykäytössä se
lienee ollut viimeisen kerran 1950-luvulla.
Rakennus on kärsinyt ilkivallasta, ja rikotut ikkunat
on levytetty. Saatsin mielestä tihutöistä voi päätellä, ettei myllyä arvosteta. Hän
uskoo asenteen muuttuvan,
jos rakennus kunnostetaan.
Turun seudulta lähtöisin oleva
Hanna Jaakonmäki
harkitsee
pääaineekseen korjausrakentamista.
Mittausleirin
ohjelmaan
sisältyvät dokumentointi,
kyläsuunnitelma sekä korjaussuunnitelma.
Kyläsuunnitelmaa opiskelijat pohtivat parityönä
teemoittain ja eri-ikäisten
Isokyrö
Vaasan
seudun
yhtiöön
ISOKYRÖ Isokyrö aikoo
liittyä perusteilla olevaan
Vaasan seudun matkailuyhtiöön. Sen tehtäviksi
on kaavailtu muun muassa
matkailun yhteismark-
asukkaiden näkökulmasta.
– Mitä myllyssä voisi tehdä ja miten sinne saisi esteettömän kulun? Pitäisikö
mylly valaista iltaisin ja miten? Jokivarressa kasvaa pusikkoa, joten pitäisi miettiä,
kuinka parhaat näkymät
Arkkitehtien mukaan mylly on ehdottomasti korjauskelpoinen. Rakenteet ovat
ehjiä ja kuivia. Hirsirunko
joustaa ja kestää.
– Katto pitäisi korjata ensiksi. Sen jälkeen on useita
vuosia aikaa miettiä, mitä
rakennukselle tehdään.
Koponen muistuttaa, että
paras keino pelastaa rakennus on keksiä sille käyttöä.
kinointia, viestintää ja
matkailuneuvontaa.
Yhtiön omistajiksi on
suunniteltu seitsemää kuntaa, jotka olisivat Isokyrö,
Vaasa, Mustasaari, Vöyri,
Maalahti, Korsnäs ja Laihia.
Nykyinen Pohjanmaan
Matkailu -yhdistys aiotaan
lakkauttaa uuden yhtiön
aloitettua toimintansa.
Yhdistyksen heikkoutena
on pidetty sitä, että sen jä-
senkunnat eivät muodosta
yhtenäistä aluetta. Kuntajäsenistä kuusi kuuluu EteläPohjanmaan maakuntaan
ja kymmenen Pohjanmaan
maakuntaan.
Ongelmaksi on koettu myös se, että Vaasan
seudulta puuttuu kuntien
yhteinen organisaatio, joka
kehittää erityisesti lähialueen matkailupalveluja,
markkinointia ja myyntiä.
”Säilyttäkää
rakennusperintönne”
Kuvat: Elina Koski
YLISTARO
Arkkitehtuurin historian professori Olli-Paavo Koponen ja korjausrakentamisen opettaja
Pekka Saatsi toivovat, että
eteläpohjalaiset hoitaisivat
rakennusperintöään ja säilyttäisivät sen.
Vanhojen rakennusten
korjaus ei ole heidän mukaansa monimutkaista, kallista eikä hankalaa, vaikka
usein niin väitetään. Rakennuksia voidaan kunnostaa yksinkertaisin työtavoin,
mutta se on tehtävä oikeaan
aikaan. Tärkeää on huolehtia siitä, että vesikatto pysyy
ehjänä.
– Tämä on upeaa seutua.
On surullista, että rakennusperintö näyttää häviävän täältäkin, arkkitehdit
murehtivat. Saatsin puolisolla on juuria Isossakyrössä ja Ylistarossa. Kymmenen vuoden aikana Saatsi
on oleskellut paljon Kyrönjoen varressa ja kiintynyt
seutuun.
Maaseutu ja maatalouselinkeino ovat muuttuneet
valtavasti 20 vuodessa. Rakennemuutos alkaa näkyä
myös rakennuskulttuurissa.
Tarpeettomia rakennuksia
ei ole varaa ylläpitää tai korjata. Jos seuraavan sukupolven suunnitelmat ovat epä-
Hän miettii, voisiko myllystä tulla kalastajien taukotupa.
– Toivottavasti Seinäjoen kaupunki korjaa myllyn,
sillä tämä on fantastinen
paikka. Jotain on tehtävä
pian. Jos katto alkaa todella
vuotaa, jo vuodessa tapahtuu paljon pahaa.
Tampereen teknillisellä
yliopistolla on vireillä yhteistyötä Seinäjoen kaupungin kanssa.
– Keväällä tulemme jollakin porukalla Seinäjoen
keskustaan, Koponen kertoo.
ELINA KOSKI
Sanataide Kulttuurimatkan aiheena
selviä, kunnostus viivästyy
ja rakennukset ränsistyvät.
– Mitä tapahtuu kylmilleen jääneille navetoille?
Savimaalla kivet alkavat
liikkua. Osa porukasta purkaa tällaiset rakennukset. Se
on tietysti luonnollista, Koponen miettii.
,,
Arkkitehdit tähdentävät,
ettei heidän tarkoituksensa ole moittia ihmisiä sormi
ojossa. Sen sijaan haluavat
Ulkosauna on
luksusta, samoin kellari ja
vanhat tulisijat.
herätellä eteläpohjalaisia
huomaamaan rakennusperintönsä kauneuden. Samalla he vakuuttavat, että
vanhojen rakennusten kunnostamiseksi on erilaisia
vaihtoehtoja, mutta niiden
rakennustapa ja materiaalit
pitää tuntea.
– Vanhaa rakennusta täy-
SEINÄJOKI/YLISTARO Seinäjoen kaupungin peruskoulujen Kulttuurimatkan
Sanaseikkailu-teemavuosi
tuo kouluihin sanataidetta.
Siihen tutustuvat toisen,
viidennen, seitsemännen
ja kahdeksannen luokan
oppilaat.
Toisen luokan oppilaille pidetään syyskaudella
kaksikielinen työpaja. Kitinojan kouluun italialainen
tyy ”kuunnella”. Sinne ei
pidä tuoda ensimmäiseksi
muovikalvoja, mineraalivillaa ja uretaania. Esimerkiksi
vanhat ikkunat ovat mainettaan parempia. Niitä ei tarvitse vaihtaa alumiini- tai
muovi-ikkunoihin, Saatsi
kertoo. Hän valmistelee väitöskirjaa vanhojen rakennusten korjausratkaisuista.
– Vanhoin keinoin saadaan luonnollisempi ja terveellisempi lopputulos kuin
uusin metkuin, mutta nykyaikaisesta elämäntavasta ei
tarvitse luopua.
Kirjan hinta on 30,Myynnissä
Kyrönmaa-lehden
konttori, Laihia
Pohjankyrö-lehden
konttori, Isokyrö
P. Saari, Isokyrö
Savilahti-talo, Vähäkyrö
Hirsirakennuksen akilleenkantapää voi olla pesuhuone. Moni luulee, että siellä
saa lotrata niin paljon kuin
huvittaa.
– Hyvä ratkaisu olisi kivirakenteinen pesuhuone,
Saatsi ehdottaa.
Vuosikymmeniä
sitten
maaseudulla miltei jokaisen
talon ulkorakennuksessa oli
pihasauna ja pesutupa. Koponen ja Saatsi elvyttäisivät
perinteen.
– Pihapiirin rakennuksille olisi hyvä saada käyttöä.
Meidän mielestämme ulkosauna on luksusta, samoin
kellari ja vanhat tulisijat.
ELINA KOSKI
+5
Pohjankyröntie 128
(Pohjankyrö-lehden talo)
Meiltä saa Bonusta!
27.-28.9.
Meiltä saa Bonusta!
Agrimarket täynnä hurjia tarjoustuotteita.
ALENNUKSET JOPA 80%! 27.-28.9.
Tarjoamme perjantaina 27.9. POSSUKAHVIT
AGRIMARKET Kyrönmaa
Loukontie 3, 66440 Tervajoki
puh. 010 7684550
Tilaa oma paikallislehti
opintojaan ahertavalle
opiskelijalle edullisesti!
Esim. toukokuun 2014 loppuun
tilaushinta on
55 euroa!
Pohjankyrö
Puh. 06 4715200 Fax. 06 4714400
tilaus@pohjankyro-lehti.fi
www.fmi.fi
Ennuste tehty 25.9.
Lauantai
+8
4
(+4)
Laihia
Hae omasi.
-20 %
+7
Isokyrö
SATSITARJOUS!
Opiskelijatilaukset
Perjantai
Vähäkyrö
Kanervan
ja Callunan kans!
Uusi painos ilmestynyt.
Elina Koski
Torstai
Vaasa
lkaa
Nyt a nät
täri
KOVIEN
KOKEMUSTEN
KANSAA -kirja
Arkkitehdit Pekka Saatsi, Markku Mattila ja Olli-Paavo Koponen suunnittelevat tutustumiskäyntiä Kitinojan perinnekylään.
9
sanaseikkailu tuodaan joulukuussa. Pajaan osallistuvat
myös Halkosaaren koulun
kakkosluokkalaiset.
Sanaseikkailutyöpaja sisältää muun muassa leikkejä,
äännetyöskentelyä, runoilua,
italiankielistä jumppaa ja
välähdyksiä suomalaisesta ja
italialaisesta kulttuurista.
Seitsemäsluokkalaisille
järjestetään marraskuussa
kirjavinkkausta.
Kalervo Mielty
 Arkkitehtuurin historian
aineryhmän mittausleiri
Ylistarossa päättyy huomenna.
Paikallissää
Pohjankyrö 05
TORSTAINA 26. SYYSKUUTA 2013
+6
Vähäkyrö
Isokyrö
(+1)
Ylistaro
3
(+2)
Laihia
+8
+8
Vähäkyrö
Isokyrö
(+5)
Ylistaro
2
Laihia
10
Vähäkyrö
Isokyrö
(+4)
Ylistaro
4
(+4)
Seinäjoki
(+5)
Vaasa
10
Säämerkkien selityksiä
+7
3
(+5)
Vaasa
(+6)
Seinäjoki
10
6
(+7)
Vaasa
Sunnuntai
Laihia
+8
+7
Selkeää Puolipilvistä Sadekuuroja
(+3)
Ylistaro
2
(+3)
Seinäjoki
ILMATIETEEN LAITOS
Seinäjoki
Sadetta
Tuuli m/s
Ukkosta
Pilvistä
Edellisen
yön alin (+1)
5
lämpötila