-vuotias liitto juhli - Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Ry

Valakia
• Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenlehti • 2/2012 •
60 -vuotias liitto juhli
Vinkkejä
yhdistystoimintaan
1
Uhkatilanteet työpaikalla | Uintitekniikan
opissa | Tankar tutuksi
Valakia
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi)
huolehtii hallitus- ja toimikuntatoiminnallaan
vanhan Vaasan läänin alueella pelastustoiminnan edistämisestä. Liitto edistää jäsenistönsä,
kansalaisten yhteisöjen ja laitosten valmiutta turvata ihmiset, omaisuus ja ympäristö
onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta
normaali- ja poikkeusoloissa. Työtä tehdään
yhdessä SPEK Pohjanmaan kanssa.
Sisällys:
2/2012
Puheenjohtajalta
3
Toiminnanjohtajan kynästä
4
Ystävyyspalokunta ulkomailta 5
Palokuntien uutisia
Alavuden palokuntanaiset 20 vuotta
Palvattua hirveä kiitokseksi
SPEK Pohjanmaa on johtava pelastusalan
kouluttaja entisen Vaasan läänin alueella. Sen
kokeneet kouluttajat vastaavat vapaaehtoisten palokuntien kurssijärjestelmän mukaisesta koulutuksesta. Se on myös omatoimisen
varautumisen asiantuntija.
Kauhavan palomieskerho juhli
63 57,0N22 51,0E – missä olimme?
14
Lisäksi liitto ja SPEK Pohjanmaa tukevat
järjestötyötä alueellaan. Olemme osaltamme
kasvattamassa tulevaisuuden pelastajia!
SKYDD-messuilla SÖR:n kanssa
16
Ui, poika, ui
17
Turhat palohälytykset vähemmäksi
18
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry
Vinkkejä yhdistystoimintaan
20
Sepänkyläntie 14–16
65100 Vaasa
Puh. 06 325 1498
Faksi 06 312 8266
pohjanmaa@spek.fi
www.popeli.fi
Uhkatilanteet työpaikalla
22
Kurssin suorittaneet
24
Mitalisadetta ja huomionosoituksia 26
7
8
Liiton uutisia
Liitto juhli 60-vuotista taivalta
Juhlien kuvasatoa
o
Puheenjohtaja: Janne Sankelo
Toiminnanjohtaja: Reijo Malkamäki
Valakia
Julkaisija: Päätoimittaja: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka:
Kannen kuvat: 6
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry
Reijo Malkamäki
Luminar Solar / Terhi Kannisto
Tammerprint, Tampere 2012
PoPeLin 60-vuotisjuhla / Egon Saar
2
o
9
12
Puheenjohtajalta
Tulva testasi pelastusalaa
Pohjanmaalla syksy oli säiden suhteen hyvin
poikkeuksellinen.Vettä satoi ja jokien vesi virtasi
yli äyräiden. Alueen pelastustoimi joutui tositoimiin tulvatuhojen kanssa ja hoiti tehtävänsä
mallikkaasti.Viranomaisten hyvä toiminta sai myös
valtakunnallista huomiota. Koulutus, ennakointi ja
suorituskyky olivat kohdallaan. Tämän syksyn kokemukset osoittivat, että tarvitaan lisää panostusta tulvasuojeluun. Poikkeukselliset sääolosuhteet
voivat jatkossa lisääntyä.
Vesisateiden keskellä ehdittiin käydä kuntavaalit. Oli ilo havaita, että valtuustoihin nousi
myös monia pelastusalaa lähellä olevia ehdokkaita.
Monilla pohjalaispaikkakunnilla neuvotellaan paraikaa erilaisten luottamustehtävien täyttämisestä.
Nämä luottamushenkilöt tulevat seuraavat neljä
vuotta pitämään omalta osaltaan huolta kuntansa
turvallisuudesta. Pelastusalan tuntemus on hyvä
pohja ponnistaa tärkeisiin tehtäviin.
kanssa. Hätäkeskuslaitosta on uudistettu ja valtion
aluehallintoa on kehitetty muutenkin voimakkaasti kohtaamaan tulevaisuuden haasteita. Seuraavan
neljän vuoden aikana edessä ovat myös kuntauudistus ja palvelurakenneuudistus. Suuressa kuvassa
näillä kaikilla on merkittävä vaikutus kokonaisturvallisuutemme tasoon tulevaisuudessa.
Kokonaisturvallisuus tärkeää
Rohkeutta uudistua
Kunnat ovat tekemisissä turvallisuuden kanssa
monin tavoin. Tehtäviin kuuluu pelastustoimen
lisäksi mm. onnettomuuksien ehkäiseminen
sekä kuntalaisten varoittaminen vaara- ja onnettomuustilanteissa. Myös valmiussuunnittelu ja
paloturvallisuuden varmistaminen ovat tärkeitä
kuntien turvallisuuden osia. Kokonaisturvallisuuteen kuuluu kuitenkin paljon muutakin.
Kunnilla on olennainen rooli kuntalaistensa keskeisten palveluiden järjestämisessä. Niin
kaavoitus, opetus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja
vesi- ja jätehuolto ovat kaikki osa jokapäiväistä
turvallisuuttamme. Haasteita riittää.Väestön ikärakenteen muutos, elinkeinorakenteiden muutokset ja maailmanlaajuisen talouskriisin heijastumat
edellyttävät aktiivisia toimenpiteitä. Palveluiden
saatavuus ja yhdyskuntarakenteen toiminta on
oltava varmaa olosuhteista riippumatta.
Kunnat eivät ole irrallisia saarekkeita.Varautumisessa tärkeää on myös yhteistyö alueen
muiden toimijoiden sekä valtion viranomaisten
Ajat muuttuvat ja haasteet niiden mukana. Toivonkin valituilta kuntapäättäjiltä rohkeutta uudistaa
sekä luoda uusia käytäntöjä ja menettelytapoja.
Toivon myös, että kuntalaiset jaksavat haastaa
luottamushenkilönsä tähän myös vaalien välillä.
Kunnallisturvallisuus on osa kokonaisturvallisuuttamme. Siitä meidän kaikkien on pidettävä huolta.
Ensimmäinen vuosi Pohjanmaan Pelastusalan
Liiton puheenjohtajana alkaa olla päätöksessä.
Siihen on mahtunut paljon uutta ja mielenkiintoista turvallisuuden saralta. Parasta on ollut
tutustuminen alueemme aktiivisiin ihmisiin. Hyvää
oppia oli myös syksyllä järjestetty valtakunnallinen maanpuolustuskurssi, jossa moniin asioihin
sai valtakunnallista näkökulmaa. Jatketaan yhdessä
turvallisuuden parantamista alueellamme. Hyvää
joulunodotusta!
Janne Sankelo
puheenjohtaja
3
Toiminnanjohtajan kynästä
Juhlavuosi vierähti
Liiton 60-vuotistaivalta juhlittiin mukavissa
merkeissä 7.9.2012 alkuun päiväjuhlassa Vaasan
kaupungintalolla ja myöhemmin illalla vapaimmissa
vetimissä Ravintola Strampenilla. Palaute juhlien
toteuttamisesta on ollut ylitsevuotavan positiivista. Kiitos vain kaikille juhlatoimikunnan jäsenille ja
tietenkin juhliin osallistuneille! Seuraava tiedossa
oleva isompi tapahtuma liiton alueella on Yleiset
Palokuntalaispäivät, jotka pidetään Vaasassa 2018.
Samana ajankohtana vietetään myös Vaasan VPK:n
150-vuotisjuhlia, joten erilaisten juhlaorganisaatioiden palveluita tarvitaan jatkossakin.
Sisäisen turvallisuuden III toimeenpanoohjelma on ollut monessa yhteydessä, jos ei
varsinaisena aiheena, niin ainakin jollain tavalla
keskusteluissa. Kolmannen sektorin mahdollisuudet osallistua ohjelman toteuttamisen suunnitteluun ovat vaihdelleet aluehallintoviranomaisen
näkemysten mukaisesti. Oman työreviirini laajennuttua tänä vuonna myös Oulun alueyksikön
alueelle olen päässyt tutustumaan lähemmin myös
pohjoisen suunnan AVI:en suunnitelmasisältöihin.
Hienoa on, että järjestöjen roolia on paikoitellen
korostettu ja nostettu esille erilaisten tehtävien
hoitamisessa. Olemmehan me kuitenkin tärkeitä
osaajia yhteiskuntamme turvallisuuden rakentamisessa.
Palokuntakoulutus on hyvää vauhtia
uudistumassa. Liittomme ja alueen pelastuslaitokset ovat olleet mukana lausuntojen muodossa
kehittämässä sen sisältöä. Palomestari Veikko
Alanko Kannuksesta on lisäksi ollut edustamassa
aluettamme koulutussisältöä valmistelevassa työryhmässä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että uuden
koulutuksen jalkauttaminen toteutunee vuoden
2014 puolella.Yhteistoimintasopimusten valmistelutyö aluelaitosten kanssa on parhaillaan menossa,
jonka maalina toivottavasti on kaikkia kolmea
aluelaitostamme koskeva palokuntakoulutus.
Varautumiskoulutus on ottanut mukavasti
askelia eteenpäin vanhan Talon turvallisuuspääl-
likkökoulutuksen ottaessa harteilleen uuden
koulutussisällön yhteydessä myös uuden nimen,
Asuinkiinteistön turvallisuus. Uuteen koulutusmateriaaliin on annettu ensimmäiset kouluttajakoulutukset ja sisällön vastaanotto on ollut hyvä.
Tulevan vuoden aikana on suunnitelmissa vielä Väestösuojan hoitajan koulutusmateriaalia koskeva
uudistus, ja aivan uutena kuviona toimintaamme
on suunnittelussa väestösuojien tarkastustoiminta
ja sitä koskeva koulutussisältö.
Onnettomuuksien ehkäisyn tulosalue ja
sitä koskeva omarahoitteinen toimintamme näyttää ottavan jatkuvasti isompaa osaa palvelutarjonnastamme. Syytä siihen ei ole vaikea hakea. Yleisavustukset talouslaskelmassamme pienenevät joka
vuosi. Myös tärkeimmät asiakkaamme, alueelliset
pelastuslaitokset tuskailevat omien budjettiensa
kanssa, mikä luonnollisesti heijastuu sekin toimintaamme.Yrityksiin suuntautuva kumppanuus
ja verkostoituminen luo mahdollisuuksia kertoa
osaamisestamme ja siitä, miten voimme olla apuna
yritysten turvallisuuden kehittäjänä.
Palokunta-aate on kuitenkin vahvana perustana kaikelle toiminnallemme, eikä sitä ole kukaan
muuksi muuttamassa. Toivottavasti toimintamme
ydinjoukot, laajan alueemme vapaaehtoistoimintaan vihkiytyneet, jaksavat jatkossakin puurtaa
4
tässä tärkeässä yhteisessä asiassamme.
Nuorten syrjäytyminen ja sen ehkäiseminen on tärkeä aihe, joka sisältyykin monen toimijan suunnitelmiin. Meille aihe on tärkeä senkin
vuoksi, että liittomme osallistui Yli Hyvä Juttu
-pilottihankkeeseen pari vuotta sitten. Hankkeen
kautta osoitimme palokuntaharrastuksen olevan
hyvä vaihtoehto, kun etsitään sallivaa, hyväksyvää,
tervehenkistä ja erilaisia aktiviteetteja sisältävää
harrastusta. Tässä kohtaa laatusanoja voisi toki
jatkaa pitempäänkin.
Hienoa tässä yhteydessä on kuitenkin se, että
pilottihanke jatkaa nyt elämäänsä THL:n toimesta.
Suunnittelija Brita Somerkoski luotsaa hanketta
innokkaasti ja taitavasti eteenpäin. Toivottavasti
alueemme nuoriso-, sosiaali- ja sivistystoimen
viranomaiset ottavat vastaan Etelä-Pohjanmaan
ja Pohjanmaan alueen vapaaehtois- ja sopimuspalokuntien tarjouksen hyvästä harrastusmahdollisuudesta syrjäytymisuhan alla eläville lapsille ja
nuorille.
Paljon on peruspuurtamista ja kehitystyötä
ollut monellakin työpöydällä kuluneen vuoden
aikana, mutta joulun ollessa jo lähituntumassa
muistakaamme hiljentyä ja rauhoittua hetkeksi
sen viettoon!
Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle 2013!
Reijo Malkamäki
toiminnanjohtaja
Ystävyyspalokunta ulkomailta?
Monella suomalaisella palokunnalla on ulkomainen ystävyyspalokunta.Vuosittain SPEKiin tulee
tiedusteluja, löytyisikö Suomesta ystävyyspalokuntia. Nyt ystävyyspalokuntatoimintaan liittyminen on helppoa, lähettäkää vain sähköpostia
SPEKiin, järjestöohjaaja Timo Sovaselle (timo.
sovanen@spek.fi). Hän kerää listaa innokkaista
ystävyyspalokunnista Suomessa ja tiedottaa
myös ulkomaisia palokuntia, kun kyselyjä tulee.
Ystävyyspalokuntatoiminta tarkoittaa palokuntien yhteydenpitoa puolin ja toisin kilpailujen,
tapaamisten ja viestien muodossa.Ystävyyspalokuntatoiminnalla on mahdollista saada uutta
näkökulmaa omaan toimintaan ja jakaa omia
hyviä käytäntöjä toisille. Lisäksi uusien ihmisten tapaaminen avartaa erityisesti nuorten
maailmankuvaa ja kehittää heidän kielitaitoaan.
Nykyään yhteydenpito ulkomaisiinkin kavereihin
on vaivatonta Facebookin ja erilaisten chatohjelmien avulla.
5
Palokuntien uutisia
Alavuden palokuntanaisilla
20 vuotta historiaa takanaan
Alavuden palokuntanaiset ovat osallistuneet 20 vuoden toimintansa aikana monenlaiseen muonituksesta ja pihojen pesusta kouluttamiseen ja virkistäytymiseen.
Alavuden palokuntanaisissa on toiminut parhaimmillaan kuusitoista naista, tällä hetkellä mukana
on yhdeksän aktiivista jäsentä. Kahdenkymmenen
vuoden aikana on ehditty olla mukana monenlaisessa toiminnassa. Muonituksia on tehty lähikuntia myöten niin metsässä, nevalla kuin paloasemallakin. Myös pihojen pesut ja kulotukset ovat
naisille tuttua puuhaa.
Osaamista on hyödynnetty myös kouluttamalla, järjestämällä leirejä omille nuoriso-osastoille ja
osallistumalla liiton leireille.Valitustyötä paloturvallisuudesta on tehty messuilla ja vuosittain
päiväkodeissa. Joulun alla lapsia on muistutettu
erityisesti varovaisuudesta kynttilöiden ja tulitik-
kujen kanssa, ja onpa yhtenä turvallisuusaiheena
ollut myös jäiden vaarallisuus.
Kaiken työn ja toiminnan ohella myöskään
virkistäytymistä ei ole unohdettu. Alavuden
palokuntanaiset ovat osallistuneet ahkerasti liiton
järjestämiin tapahtumiin ja järjestäneet itse erilaisia teatterimatkoja. 20-vuotista taivalta käytiin
juhlistamassa Jyväskylässä. Kaupunginteatterilla
naiset pääsivät tutustumaan Myrskyluodon Maijan
ensi-iltaesityksen kulisseihin.
Kahdenkymmenen vuoden aikana mukana on
ollut kaiken kaikkiaan suuri joukko naisia, joille
palokuntanaistoiminta tuo elämään paljon sisältöä.
Teksti ja kuva: Päivi Potila
Alavuden palokuntanaiset pääsivät tutustumaan Myrskyluodon Maijan ensi-iltaesityksen kulisseihin
Jyväskylässä.
6
Palvattua hirveä kiitokseksi auttajille
Lokakuussa Kauhajoen suurtulvien aikaan monet vapaaehtoiset tahot viettivät useita
päiviä auttaen hädässä olevia. Pelastuslaitoksen,Vapepan, Suomen ladun ja metsästäjien
lisäksi mukana oli paikallisia yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä. Tästä kiitoksena Kauhajoen VPK ja riistanhoitoyhdistys (RHY) järjestivät Kauhajoen paloasemalla ruokailutilaisuuden 23.11.
maukkaasta palvilihasta kolmen tunnin ajan. Iltaa
olivat työpanoksellaan toteuttamassa RHY, VPK,
Kauhajoen palvaamo, Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos sekä palokuntanaiset. Lihapannujen äärelle
saapui reilu 300 ruokailijaa ja vieläkin suurempaan
kävijämäärään oltiin varauduttu. Tunnelma oli
leppoisa ja ruokailijoita riitti tasaisesti koko illan
ajan.Vieraat kehuivat tilaisuutta ainutlaatuiseksi ja
hienoksi eleeksi sekä tietysti illan antimia maukkaiksi. Tilaisuudesta jäi siis sekä järjestäjille että
vieraille hyvä maku suuhun!
Tilaisuus oli kaikille avoin, mutta etupäässä pyrittiin huomioimaan tulvista kärsineitä ja vapaaehtoisesti auttajina olleita.
Idea sai alkunsa, kun Kauhajoen RHY Janne
Ala-Ikkelän toimesta lahjoitti VPK:lle kokonaisen
hirven, jonka Kauhajoen palvaamo valmisti tarjottavaksi. Tämä innoitti VPK:ta pyytämään muiltakin
paikallisilta yrityksiltä lahjoituksia tilaisuuteen
(mm. mehua, pullaa ja pikkuleipiä). Mukaan saatiin
IKH, S-Market, Citymarket, Laatuleipurit, Kahvilaravintola Juulianna sekä POP-pankki.
Paloaseman pihalle pystytettiin tilaisuutta varten teltta, jossa paellapannut sauhusivat
Teksti ja kuvat: Kari Uunila
Päällikköpalaveri – kuka söi eniten?
Kuvassa Ahti Yli-Mannila,Kari Uunila
ja Tapani Herrala.
Olis siihen enempikin mahtunut...
Koko komeus pannulla.
7
Palokuntien uutisia
Kauhavan palomieskerho
juhli pyöreitä vuosia
muspalokuntien liitosta hallituksen jäsen Mauno
Peltokoski, Kauhavan kaupungilta kaupunginjohtaja
Harri Mattila sekä Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä. Juhlapuheen piti SPEKin
aluejohtaja Sirpa Suomalainen. Hän onnitteli
päivänsankaria lopuksi ja kiitti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Pohjanmaan Pelastusalan
Liitto ry:n puolesta liiton aktiivista ja elinvoimaista jäsentä merkittävistä 30 vuosikymmenestä ja
toivotti parhainta menestystä tuleviin haasteisiin
turvallisuustyössä, jota Kauhavalla tehdään.
Kauhavan palomieskerho juhli 30-vuotista
taivaltaan lauantaina 24.11. Kauhavalla juhlavasti.
Pääjuhlassa kuultiin puheita, nähtiin laaja katsaus
kerhon historiasta ja jopa kooste siitä, missä elokuvissa kerho on ollut mukana auttamassa.Yksi
niistä on Häjyt. Iltaa vietettiinkin sitten kevyin ja
iloisin tunnelmin.Vuosia juhlittiin niin kerholaisten
kuin kutsuvieraidenkin kesken. Illan aikana tuli
selväksi, että Kauhavalla vallitsee hyvä yhteishenki,
joka on mahdollistanut tuloksellisen toiminnan
asukkaiden hyväksi.
Juhlaan tervehdyksensä toivat Suomen Sopi-
Juhlassa jaettiin huomionosoituksia seuraaville henkilöille:
SPEKin ansiomitali
Jussi,Viinikka Erkki,Yli-Pelkonen Heikki,
Yli-Pelkonen Hannu,Ylitalo Erkki
Aro Sami, Erkinheimo Jani, Evälä Jari, Kattelus
Antti, Laukkonen Petri, Mäki Tommi, Mäkinen
Petri, Salomäki Timo
Suomen Palopäällystöliitto ansiomitali
Aro Vilho, Hautala Teemu, Jouppi Matti,
Kankaanpää Jari, Kankaansyrjä Mika, Lamminpää
Seppo, Martikkala Harri, Palviala Nuutti
Suomen Sopimuspalokuntien Liiton
pronssinen ansiomitali
Suomen Palopäällystöliitto ansioristi
Hyrsky Timo, Isokangas Vesa, Kallionpää Ari-Pekka,
Karling Henrik, Marttila Seppo, Mäkinen Markku,
Niskanen Antti, Paavola Pekka, Paukku Juha,Viinikka
Setälä Harri
8
Liiton uutisia
Liitto juhli 60-vuotista taivalta
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto juhlisti 60-vuotista historiaansa syyskuun alkupuolella. Juhlavat tunnelmat jakautuivat päiväjuhlaan Vaasan kaupungintalolla ja iltajuhlaan
ravintola Strampenilla. Päiväjuhlassa kuultiin juhlapuheiden lisäksi myös katsaus liiton
historiaan mukavaa musiikkia unohtamatta.
toiminta on ollut ja on edelleen ja ketkä sen muodostavat, Suomalainen totesi.
Päiväjuhlan avasi juhlatoimikunnan puheenjohtaja
Sirpa Suomalainen muistuttamalla vieraita siitä,
että Pohjanmaan Pelastusalan Liiton edeltäjä,
Vaasan läänin Palokuntain liitto ry, perustettiin
tarkalleen samana päivänä 60 vuotta sitten. Hän
esitteli juhlatoimikunnan, johon olivat kuuluneet
myös liiton aiempi puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi,
entinen pitkäaikainen päätoiminen toiminnanjohtaja Jaakko Pukkinen, varapuheenjohtaja Keijo Kangastie, nykyinen toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki
ja pelastusjohtaja Tero Mäki.
Järjestöillä merkittävä rooli
Valtiosihteeri Marjo Anttoora piti juhlassa juhlapuheen, jossa hän korosti, että monella maallikolla
on varsin epärealistinen kuva siitä, kuinka nopeasti apua hätätilanteessa on mahdollista saada
ja millä tavoin voidaan auttaa. Suuret oletukset
lisäävät pelastusalan toimijoiden työn haastavuutta, sillä ammatillinen onnistuminenkin voi olla
autettavalle pettymys.
”Koko liiton toiminta perustuu
toistaiseksi periaatteellisesti
vapaaehtoisuuden pohjalle ja se
vaatii jäseniltään uhrautuvaa
toimintamieltä”
Suomalainen totesi juhlassa olevan mukana
kunniavieraiden lisäksi liiton entisiä ja nykyisiä
jäseniä, hyviä yhteistyökumppaneita, pitkäaikaisia
kouluttajia, ohjaajia, hallituksissa ja toimikunnissa
vaikuttaneita ihmisiä, kesän palokuntanuorisoleirien väkeä sekä kunniapuheenjohtajia ja entisiä ja
nykyisiä toimihenkilöitä.
– Juuri te olette läpileikkaus siitä, mitä liiton
9
Liiton uutisia
liapäällikkö Pentti Partanen sisäasiainministeriöstä.
Hän muisteli puheensa aluksi Vaasassa viettämäänsä lapsuutta ja nuoruutta, johon kuuluivat Vaasan
VPK:n hälytyslähdöt naapuritalossa olleesta
tallista,VPK:n harjoitukset aurinkoisessa Kalarannassa Rälläkän eli Pelastusarmeijan soittokunnan
antaessa niille soitannollisen taustan ja loppukesän palokuntajuhlat kilpailuineen ja tansseineen
Hietasaaressa.
Partanen totesi, että pelastusala on siinä
mielessä poikkeuksellinen julkisen palvelun
sektori, että sen tavoitteet voidaan saavuttaa vain
päätoimisen ammattihenkilöstön ja vapaaehtoishenkilöstön yhteistyöllä. Lisäksi tarvitaan kaikkien
ihmisten ja yhteisöjen vastuunkantoa omasta ja
lähipiirinsä turvallisuudesta.
Partanen muistutti myös, että ei riitä, että
tuotetaan koulutuspalveluja palokunnille. On
myös vietävä eteenpäin alan hienoja perinteitä ja
henkeä sekä kannettava vastuuta ja edistettävä
turvallisuuden kokonaisuutta, sitä muuttuvien riskien ja yhteiskuntarakenteiden myötä uudistaen.
– Modernin yhteiskunnan keskinäisriippuvuudet ovat synnyttäneet uusia riskejä, joista viime
aikojen myrskyt sähkökatkoineen ovat hyvässä
muistissa.
– Nykyajan uhkiin voidaan vastata tehokkaasti
vain tiivistämällä eri viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten tahojen yhteistyötä. Järjestöillä on
tässä työssä merkittävä rooli, valtiosihteeri totesi.
Anttooran mukaan erityisen tärkeää on taata
kolmannen sektorin toimintaedellytykset kaikkein
heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja
ryhmien elämänmahdollisuuksien tukijana.Yksi
hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta on
syrjäytymisen, köyhyyden ja eriarvoisuuden ehkäisy. Tälle osa-alueelle Pohjanmaan Pelastusalan
Liitto on osallistunut Yli Hyvä Juttu -projektilla jo
ennen nykyistä hallitusohjelmaa.
Anttoora kehotti myös pelastusalan järjestöjä
pohtimaan, miten ne pystyisivät nykyistä enemmän olemaan mukana paikallisessa turvallisuussuunnittelussa ja turvallisuuden edistämiseksi
tehtävässä valistus- ja neuvontatoiminnassa.
– Pohjanmaan Pelastusalan Liitolla on merkittävä tehtävä turvallisuustiedon jakamisessa
suurelle yleisölle sekä asenteiden muokkaamisessa hyvän turvallisuuskulttuurin suuntaan.
Historian havinaa
Pohjanmaan sotilassoittokunnan ja solistina toimineen Mirva Malkamäen esittämien musiikkikappaleiden jälkeen ohjelmassa oli liiton historiikin
esittely. Sirpa Suomalainen kiittikin välisanoissaan
Nurmon VPK:n Teemu Luukkoa valtavasta työstä
historiikin eteen.
Oman tervehdyksensä juhlaan toi myös kans-
Aktiivista kehitystyötä
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka toi juhlaan SPEKin tervehdyksen. Hän muistutti puheessaan, että vaikka
Kansliapäällikkö Pentti Partanen toi juhlaan
sisäasiainministeriön tervehdyksen.
10
viranomaiset määrittävät, miten pelastusalan
palvelut järjestetään ja kuinka niitä kehitetään,
on kuitenkin hyvä pitää mielessä järjestökentän
voimavara – suora yhteys kansalaisyhteiskuntaan.
Kohvakka korosti, että Pohjanmaan Pelastusalan Liitto on ollut aina aktiivinen alueensa
toiminnan kehittämisessä, mutta halunnut kantaa
tärkeää vastuuta myös kansallisessa työssä. Liitto
on ollut kantava voima uudentyyppisen yhteistoimintamallin rakentamisessa keskusjärjestöpalvelujen kanssa, ja alueyksikkömallin nimellä kulkenut
yhteistyö on kantanut hyvää hedelmää.
– On pelastustoimen yhteinen etu, että sillä
on elinvoimainen ja vahva järjestökenttä tukemassa yhteisiä ponnistuksia turvallisemman huomisen
puolesta, Kohvakka totesi ja muistutti samalla,
että liitto tekee sitä, mitä jäsenistö sen päättää
tekevän. Liiton palvelut ovat juuri niin hyvät kuin
jäsenistö edellyttää niiden olevan, ja keskusjärjestössä aktiivisen jäsenen ääni on aina vahvoilla.
SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka muistutti järjestökentän voimavarasta, joka on suora yhteys kansalaisyhteiskuntaan.
”Melko vaatimattomasta idusta on
kasvanut mahtava puu,
jonka lehvistön alla tämän
päivän pelastustoimen harjoittajien
on hyvä ja turvallinen
toimia.”
Huomionosoituksia ja Vaasan marssi
Puheiden jälkeen olivat juhlassa vuorossa liiton
puheenjohtajan, Janne Sankelon päätössanat ja
huomionosoitukset. Päiväjuhla päättyi arvolleen ja
teemalleen sopivasti yhteislauluun,Vaasan marssi
kaikui ja johdatti juhlavieraat kahvipöytään.
Tekstin koonnut: Terhi Kannisto
Kuvat: Egon Saar
Juhlassa jaettiin myös
huomionosoituksia.
11
Liiton uutisia
Juhlien kuvasatoa
Kuvat: Egon Saar ja Reijo Malkamäki
12
13
63o57,0N22o51,0E
– missä olimme?
Palokuntanaisten vuotuinen virkistäytymispäivä oli 18.8. eteläisellä Perämerellä, Öjan
ulkosaaristossa, noin 15 kilometriä Kokkolan satamasta luoteeseen. Tämä maan
kohoamisen seurauksena merestä noussut kalliosaari tunnettiin 1500-luvulla nimellä
Klippan (Kallio). Nykyinen nimi on Tankar ja se on matkailullisesti yksi Suomen merkittävimpiä majakkasaaria.
Ensiapua ensin
Ennen Tankaria Oskar Hagström Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokselta opasti hätäensiavun
saloihin. Koulutus pidettiin Kokkolan paloasemalla,
jolla myös nautimme aamukahvit sämpylöineen.
Virkistäytymispäivään osallistui 24 palokuntanaista
ja kaksi pientä ”palokuntalaisenalkuakin”.
Oskar kehotti kohtaamaan vieraan ihmisen
rohkeasti, jotta hätäensiapu onnistuisi ja kertoi,
että jos teemme parhaamme, niin hyvin menee.
Oskarin antamat yleisohjeet kuuluivat, että ensin
pitää pysähtyä ja rauhoittaa itsensä, jotta voi toimia niin hyvin kuin mahdollista, omaa turvallisuuttaan pitää myös ajatella (esimerkiksi sähkötolpat
voivat olla auttajallekin vaarallisia), avuntarvitsija
tulee kohdata rohkeasti ja esittäytyä, sitten hälyttää lisäapua ja aloittaa ensiapu.
Taideleipomon vohvelit
maistuivat mainiosti.
14
Kirkkopakko ja kirkossa paikka
tulojen mukaan
la alkanut kaupungin kasvu vaati lisää leipää ja
leivonnaisia, johon tarpeeseen leipurimestari Carl
Fredrik Sandqvist perusti kortteliin yhden alueen
merkittävimmistä leipomoista.
Ihanien vohveliannosten jälkeen jokainen lähti
tahoilleen – yksi naisista kohti Jäämerta. Ensi
vuonna päivä vietetään jossakin Vaasan seudulla,
kun Vaasan VPK:n naisilla on järjestämisvastuu.
Majakkasaarelle saavuimme Jenny-laivalla ja siellä
opas odotti saarikiertuetta varten. Sää suosi, pieni
tuuli sekoitti hiuksia, mutta aurinko paistoi.
Tankarilta löytyy vierasvenesatama, vierasmaja, hylkeenpyyntimuseo, hyljevene, Sjöblomin
kalamaja, kummeli, majakka ja sen vartijoiden talo,
lintuasema, luontopolku sekä kappeli. Siellä on
myös saunat ja muitakin palveluja löytyy.
Opas kertoi, että kappeli on rakennettu
vuonna 1754. Siihen aikaan oli kirkkopakko ja
se rakennettiin, ettei kalastajien tarvitsisi joka
sunnuntai kulkea pitkää matkaa mantereelle Kaarlelan. Kappelissa on tilaa noin sadalle henkilölle.
Jokaisella kirkonmiehellä oli oma istumapaikkansa
ja tulot määräsivät paikan – mitä paremmat tulot,
sitä parempi istumapaikka kappelin etuosassa.
Kirkonmiehet kaiversivat penkkeihin omat puumerkkinsä.
Kummeli on Kokkolan kaupungin provareiden
1750 seutuvilta asti kustantama merimerkki. Kivikummeli on säilynyt saaren majakkayhdyskunnan
pihassa. Se erottaa samalla kaupungin ja valtion
alueet toisistaan.
Teksti: Karita Stenroos
Kuvat: Anu Lohikoski
Café Tankar
Kahvila tarjoilee kahvia ja pikkupurtavaa sekä
tilauksesta kalakeittoa. Kalakeitto on tunnettua ja
se oli hyvää. Nautimme keiton kahvilan terassilla,
koska sää oli aurinkoinen. Syönnin jälkeen osa jäi
terassille, osa meni luontopolulle, joka paikoin
meni mökkiläisten pihojen kautta. Tankarilla on
paljon kesämökkejä, vuokratonteilla.
Taideleipomo vohveleineen
Päivän päätteeksi kävimme Vohvelikahvilassa Kokkolan Pitkänsillankadulla. Siellä idyllisessä museokorttelissa, vanhassa Forsnabban leipomossa
Kokkolan vanhassa kaupungissa, Neristanin reunalla saimme kokea makunautintoja ja 1800-luvun
korttelin tunnelmaa.
Taideleipomon erikoinen nimi on syntynyt
Vohvelikahvilan korttelin historiasta. 1800-luvul15
SÖR:n kanssa SKYDD-messuilla
SÖR:n tämän vuoden matka suuntautui SKYDD-messuille Tukholmaan. Messuilla
päästiin tutustumaan monenlaiseen tuotteeseen ja kuuntelemaan mielenkiintoisia
luentojakin. Matkalla kuultiin tarina jos toinenkin, etenkin kahvinkeittotaidoista.
Syyskuun puolen välin paikkeilla järjestetylle
Tukholman-matkalle osallistui SÖR:n alueelta noin
neljäkymentä henkilöä, pohjoisimmat palokuntalaiset tulivat Oravaisista ja Vöyristä. Matkalaisia oli
myös Vaasan ja Mustasaaren palokerhoista sekä
Maalahdesta ja Tiukasta.
Matka Turun satamaan meni mukavasti asiantuntevan matkanjohtajan Tom Lindellin ansiosta.
Hän kertoi matkan käytännön asiat ja esitteli matkustajat aakkosjärjestyksessä kertoen jokaisesta
jonkin pienen jutun, kuten ammatin, palokuntataustan tai kahvinkeittotaidon. Jokaiselle matkustajalle oli varattu myös oma vitsi. Kahvinkeitosta
saatiin paljon juttua, sillä matkustajien joukosta
löytyi tarinan mukaan sellaisia poikia, jotka eivät
todellakaan osaa keittää kahvia.
misohjelmia, savu- ja kaasuvaroittimia ja jokunen
paloautokin. Messuilla järjestettiin myös luentoja.
Yksi mielenkiintoisista aiheista oli Kuinka moni
tietää tietokoneohjelmiesi salasanat?
Suomalaisten vieraiden iloksi suomalainen
tuote, Saferan liesivahti, palkittiin messuilla.Vuoden Turvatuote 2012 -palkinnolla.
Messujen lisäksi osallistujat ehtivät pyörähtää
katsomassa myös Tukholman kauppojen tarjontaa.
Paluumatkalla viihdyttiin yhteisen buffet-illallisen
parissa.
Teksti: Karita Stenroos
Kuvat: Joni Staffas
Tekniikkaa ja tietoa
SKYDD-messut olivat hyvin tekniikkapainotteiset
ja keskittyivät aika paljon vartiointiin. Näytillä oli
myös suojavaatteita, erilaisia hälyttimiä, paikanta-
16
Ui poika ui – 200 metriä viiteen minuuttiin
Pintapelastuskurssille pääseminen ei ole itsestään selvä asia. Uimataito ja kestävyys
testataan, mikä on monelle hakijalle korkea kynnys. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
toivoi asiaan muutosta, koska tarve saada uusia pintapelastajia on suuri.
niikkaan ja koulutuksen jälkeiseen omaehtoiseen
harjoitteluun. Niko totesi, että uintivalmennusta
olisi saanut olla muutama kerta lisää, vaikka hän
läpäisikin uintitestin ongelmitta. Niko aikoo jatkaa
uimista noin kerran viikossa.
Pintapelastuskurssille ei ole viime vuosina ollut
tungosta Etelä-Pohjanmaalla. Siksi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos päätti järjestää uintivalmennuskurssin. Koulutuksen tavoitteena oli pintapelastuskurssille hakevien uimataidon kehittäminen
ja uimataitotestin suorittaminen kurssin aikana
(200 metriä alle 5 minuutissa).
Pintapelastuskurssi tänään
Uudistettu pintapelastuskurssi on nykyisin 16
tunnin pituinen. Oppitunteja on neljä, loput ovat
käytännön harjoitusta sekä uimahallissa että
avovedessä. Ennen kurssia oppilaitten on suoritettava uintitesti sekä ennakkotehtävänä harjoitella
pintapelastusvarusteiden pukemista, pintapelastuspuvun huoltoa ja paalusolmun tekemistä.
Oikean uintitekniikan tärkeys korostui
Koulutusta järjestettiin neljänä päivänä syys- ja
lokakuussa Ilmajoen uimahallissa. Kurssinjohtajana
toimi ylipalomies Mikko Koivuluoma ja kouluttajina uintivalmentaja Heidi Savioja sekä palomies
Harri Kortesoja. Uintivalmennukseen ilmoittautui
20 oppilasta, joista 18 läpäisi uintivalmennuksen
kunnialla. Mikko Koivuluoman mukaan oppilailla
oli suurin piirtein sama lähtötaso.
Oikea uintitekniikka on tärkeä ja siihen
panostettiin paljon koulutuksessa. Myös hapenottokyvyn tärkeyttä uimisessa korostettiin. Mikko
ja Heidi toivoivat myös, että oppilaat jatkavat uintiharjoituksia omaehtoisesti koulutuksen jälkeen
uimataidon kehittämiseksi ja hapenottokyvyn
parantamiseksi. Mikko totesi, että on hyvä, kun
pelastuslaitos otti mukaan tämän koulutuksen
kuluvan vuoden koulutussuunnitelmaan.
Teksti ja kuva: Tom Lindell, koulutusohjaaja
Eväitä omaehtoiseen harjoitteluun
Kahdeksantoistavuotias Niko Kankaanpää Ylistarosta aloitti palokuntauransa palokuntanuorissa.
Hän on hakeutumassa myöhemmin syksyllä järjestettävään pintapelastuskurssiin. Niko toivoi uintivalmennuksen kautta saavansa vinkkejä uintitek-
Koulutuksessa hiottiin oppilaitten uintitekniikkaa.
17
Osaava henkilökunta
vähentää turhia palohälytyksiä
Automaattiset paloilmoittimet parantavat huomattavasti kiinteistön turvallisuutta,
mutta ne aiheuttavat myös runsaasti virhehälytyksiä. Nämä tulevat kalliiksi laitteen
omistajalle, koska pelastuslaitos laskuttaa virhehälytyksistä. Palontorjuntalaitteet ovat
tärkeitä varsinkin hoitolaitoksissa, joissa asuu liikuntarajoitteisia ihmisiä. Laitteita jätetään asentamatta kustannusten pelossa. Laskuilta voi kuitenkin välttyä kouluttamalla
henkilökuntaa paloilmoitinlaitteiden käyttöön.
Joka 20. minuutti jossakin päin Suomea pelastuslaitos lähtee hälytykseen turhaan, kun paloilmoittimen kanssa on ongelmia tai henkilökunta ei
osaa toimia sen kanssa oikein. Uuteen pelastuslakiin tehtiin muutos, joka antaa pelastuslaitokselle
luvan laskuttaa hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuvista virhehälytyksistä. Uudistuksella
yritetään vähentää turhia hälytyksiä. Paloilmoitinlaitteen haltija vastaa laitteiston toimivuudesta ja
siihen liittyvistä sopimuksista. Hän voi ulkoistaa
laitteen kunnossapidon ja kuukausittaiset rutiinit
toiselle osapuolelle, mutta vastuuta hän ei voi
vältellä.
aihe varsinkin väestön ikääntyessä. Heinäkuussa
uutisoitiin, että yli 65-vuotiaiden määrä Suomessa
ylitti miljoonan ihmisen rajan. Tilastokeskuksen
arvioiden mukaan määrä on kymmenen vuoden
kuluttua lähes 1 350 000. Koska he kaikki eivät
voi asua kotonaan, hoitolaitosten asiakasmäärä
kasvaa.
– Suurimmassa osassa yksityisistä hoitolaitoksista on paloilmoittimet ja automaattinen sammutuslaitteisto. Joistakin julkisilla varoilla toimivista laitoksista sammutuslaitteet kuitenkin vielä
puuttuvat. Syy lienee siinä, että laitteiden pelätään
aiheuttavan valtavia kustannuksia, Koskela pohtii.
Tilanne on hänen mielestään harmillinen. Kun
viidesosa väestöstä on ikääntyneitä, ei ole oikea
aika säästää turvallisuudessa. Turvallisuuden tunne
on jokaisen ihmisen perusoikeus iästä riippumatta.
Turvallisuudesta ei pitäisi tinkiä
Yleensä organisaatiot nimeävät henkilöstöstään
paloilmoittimen vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat
laitteen kunnossapidosta. Paloilmoittimen hoitajaksi voi kouluttautua kuka tahansa, ja kursseja
järjestetään säännöllisesti ympäri Suomea. Kouluttajana toimiva Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija Kari Koskela kertoo,
että kursseille on tunkua.
– Laitteiden omistajat ovat selvästi ymmärtäneet koulutuksen myönteiset vaikutukset. Koulutettu henkilökunta osaa pitää paloilmoitinlaitteen
toimintakunnossa, virheilmoitukset vähenevät ja
kiinteistön turvallisuus paranee, Koskela toteaa.
Kiinteistön turvallisuus on ajankohtainen
Palontorjuntalaitteistoja toivotaan
hoitolaitoksiin
SPEK järjesti kaksipäiväisen paloilmoittimen
hoitajakurssin lokakuussa Ylihärmässä. Suurin osa
kurssilaisista työskenteli vanhusten ja vammaisten
hoitolaitoksissa hoitajina tai paloilmoitinlaitteiden
huollosta vastaavissa yrityksissä.
Kolme kurssilaista kertoi työskentelevänsä
vaikeasti vammaisten parissa. Esimies oli hiljattain
nimennyt hoitajat paloilmoittimen vastuuhenkilöiksi. Heidän mielestään ajatus tuntui aluksi
18
”Turvallisuuden tunne on jokaisen
ihmisen perusoikeus iästä riippumatta.”
hieman pelottavalta, mutta pelko hälveni jo
ensimmäisen kurssipäivän aikana. Laitteistot eivät
olleetkaan niin monimutkaisia kuin miltä ne aluksi
vaikuttivat. Hoitajat kertoivat odottavansa innokkaina, että pääsevät tutkailemaan työpaikkansa
paloilmoitinlaitteistoa. Kolmikon mielestä palontorjuntalaitteistoja pitäisi ehdottomasti asentaa
kaikkiin vanhusten ja vammaisten hoitolaitoksiin.
– Varsinkin vaikeasti vammaisia voi olla hankalaa saada ajoissa ulos tulipalosta, vaikka henkilöstöä olisi riittävästi. Esimerkiksi autistinen henkilö
saattaa pelästyä tulipaloa ja mennä piiloon, yksi
hoitajista kertoi.
Kurssilla oli mukana myös ilmoittimien kanssa
pitkään toimineita henkilöitä. Jukka Rantanen työskentelee Kuortaneella laitosmiehenä ja vaikuttaa
myös kunnallispoliitikkona. Hän on työskennellyt
palomiehenä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella
ja käynyt jo aikaisemmin paloilmoittimen hoitajakurssin. Koulutus ei kuitenkaan tuntunut turhalta.
– Paloturvallisuusasioiden kertaaminen ei
mene koskaan hukkaan. Kurssin jälkeen olen entistä vakuuttuneempi siitä, että palontorjuntalaitteistoja pitäisi asentaa kiinteistöihin. Kalliit laitteet
maksavat itsensä pitkällä tähtäimellä takaisin,
Rantanen sanoo.
Osallistujat olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että kurssilla
sai testata laitteiden toimintaa käytännössä.
Teksti ja kuva: Eevi-Kaisa Yrjölä, tiedottaja, SPEK
19
§
Vinkkejä
palokuntayhdistyksille ja palomieskerhoille
Vuosi 2012 lähenee loppuaan. Muutamia käytännön neuvoja yhdistystoimintaan ja
ajankohtaisia asioita kertoo Pohjanmaan Pelastusalan Liiton kirjanpitäjä Kai Kallio.
Vuoden 2013 alussa alkaa uusi systeemi työttömyysvakuuttamisessa. Tapaturmavakuutuslaitosten työttömyysvakuutusmaksujen perintä siirtyy
Työttömyysvakuutusrahastolle (TVR). TVR:ltä on
jo saattanut tulla yhdistyksille tiedusteluja ensi
vuoden maksuista ja palkkaennakoista. Kokousja luentopalkkioista työttömyysvakuutusta ei
makseta. Jos työsuhteen kesto on alle 12 päivää,
ei myöskään tarvitse vakuuttaa. Sähköpostiosoitteesta asiakaspalvelu@tvr.fi voi tiedustella
tarkempia yksityiskohtia.
nimenkirjoittajien oikeustoimikelpoisuus. Tämä
koskee esimerkiksi ostotilien avaamista kauppoihin ja muiden yhdistyksen virallisten asiakirjojen,
kuten kokouspöytäkirjojen, allekirjoittamista.
Joillakin yhdistyksillä on vielä ennakkoperintärekisteriasiat hoitamatta. Kun esimerkiksi laskutetaan kaupunkia tai kuntaa tehdyistä töistä, hankkimalla ennakkoperintärekisteriote eli Y-tunnus voi
yhdistys omissa nimissään laskuttaa antamastaan
palvelusta. Muussa tapauksessa laskun maksajan
velvollisuutena on pidättää maksusta ennakkovero ja vaikkakin pidätetyn veron saa takaisin, rahan
odottamiseen voi mennä yli vuosi.
Nimenkirjoitusoikeudet ajantasalle
Syksyn yhdistyskokoukset alkavat olla ohitse ja
uusia henkilöitä on valittu hallituksiin. Kaksikymmentä euroa maksavalla muutosilmoituksella on
yhdistyslakisääntöjen vaatima nimenkirjoitusoikeus lähetettävä patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri-osastolle. Tällä taataan yhdistyksen
Rakennusalan verotunnistejärjestelmä
Syyskuun 2012 alusta on ollut voimassa säännöstö, joka velvoittaa rakennusalalla toimivien henkilöiden rekisteröimistä verotunniste-järjestelmään.
Jos yhdistys toimii itsenäisenä rakennuttajana tai
pienenkin remontin teettäjänä, ja palkkaa työntekijöitä rakentamistehtäviin, on tämä rekisteröinti
tehtävä. Jos henkilö ilmoittaa olevansa tässä
rekisterissä, se tulee tarkastaa julkisesta veronumerorekisteristä.
Jos yhdistys teettää työn ulkopuolisella rakennuttajalla, on tällä tämä vastuu, ja pyydettäessä on
osoitettava rakennuksella olevien työntekijöiden
olevan rekisterissä. Kun yhdistyksen teettämä työ
loppuu, on verotunnistekortti palautettava, ellei
kortti ole tehdyn työn jälkeen enää tarpeellinen.
20
Joulutervehdys yhteistyökumppaneilta:
Vedenkuljetus tiensä päässä
Lopuksi yhdistysten ja palomieskerhojen varainhankinnalle vähän negatiivistakin tietoa. Vedenkuljetus on yhdistyksen tulonlähteenä vanhassa
muodossaan tullut tiensä päähän. Jos sitä halutaan
jatkaa, on hankittava oma piirturilla varustettu
auto ja siihen liikenneluvat, koulutettava vastuuhenkilö, joka on suorittanut tavaraliikennekurssin
ja kuljettajina toimivilla on oltava ammattipätevyys. Tämän lisäksi toiminta on jatkossa veronalaista liiketoimintaa.
Hyvää vauhtia ollaan menossa siihen, että
ainoa toiminta, jolla yhdistys voi saada tuloja, on
sammutussopimukset. On vain ajan kysymys, koska myös kaikki muukin toiminta, jolla varoja on
kerätty yhteisiin rientoihin, tutustumismatkoihin
ja saunailtoihin, vaatii samat luvat ja velvoitteet,
jos käytetään kuljetuskalustoa tulon hankkimisessa. Näitä ovat pihojen pesut ja muuttohommat.
Ei heitetä tästä huolimatta kirvestä kaivoon,
vaan toimitaan niillä ehdoilla, jotka annetaan.Vapaaehtoistoimintamme pelastusalalla on aatteena
kantanut jo useita vuosia ja kestänyt koviakin kolhuja. Tehdään niin kuin kouluttajamme opastavat.
Ellei heti löydy kätevää työkalua, jolla sammuttaa,
niin sovelletaan niillä, jotka käsiin saadaan.
Kyrönmaan Sammutinhuolto
Liisantie 1, 65610 Mustasaari
Puh. (06) 322 3465
kyronmaan.sammutinh@qnet.fi
Hotel Sorsanpesä
Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki
Puh. 020 741 8181
sorsanpesa@sorsanpesa.fi
Teksti: Kai Kallio, kirjanpitäjä
Foodz corner
Kiillekuja 1, 65300 Vaasa, Kivihaka
Puh. 044 200 0759
info@foodz.fi
21
Uhkatilanteet työpaikalla
Vain vähän aikaa sitten, jopa vielä 90-luvulla, työpaikkojen uhkatilanteet miellettiin
erilaisiksi persoonattomiksi tapahtumiksi, jotka aiheutuivat koneista ja laitteista, niiden
huonosta suojaamisesta tai virheellisestä käytöstä. Myös onnettomilla olosuhteilla
selitettiin tapahtumia, jotka olisi nykytiedolla voitu helpohkosti estää.
Esimerkiksi hoitoalalla ei puhuttu uhista, niitä ei
välttämättä tilastoitu ainakaan siinä totisessa tarkoituksessa, että uhkia voitaisiin estää tai asialle
voitaisiin jatkossa tehdä jotakin. Uhkien katsottiin kuuluvan jonkinlaisena osana työn kuvaan
ja sisältöön. Tuolloin uhan aiheuttajana oli lähes
poikkeuksetta hoidon kohteena oleva henkilö.
Tapahtumien tai lievempien työtapaturmien esille
otto kriittisessä tai selvittelyä vaativassa sävyssä
saattoi leimata työntekijän pahimmillaan alalle
sopimattomaksi herkkänahaksi.
seksi. Aluksi kehiteltiin uutta teknologiaa hyväksi
käyttäen erilaisia suojavälineitä ja asusteita. Niistä
saatiinkin melko hyviä kokemuksia ja jonkinlaista
turvallisuuskoulutuksen alkuhämärän kajoa oli jo
tuolloin näkyvissä.
Erilaiset rakennusten passiiviset suojaukset
kehittyivät ja valvontakamerat tulivat mukaan
kuvaan. Kaupan alalla esimerkiksi myymälähenkilökunnan uhkat ovat lisääntyneet – ennen
luvattomat oluet ja tupakat haettiin yöllä ikkunan kautta, nykyään juosten kassan kautta ja ohi.
Iltasella pienen myymälän yksinäinen hoitaja on
melko avuton ja turvaton. Lainsäätäjä teki alalle
vielä melkoista talvihallaa poistamalla näpistysrikosten ainoan ennalta estävän elementin eli sakkojen muuntamisen vankeudeksi. Tulokset ovat
näkyvissä, vastuuta vain ei kukaan tunnu kantavan.
Poliitikoilla olisi tässä oivallinen tilaisuus korjata
virheensä.
Vaatimuksena selkeitä toimia
Työelämän ja myös yhteiskunnan muutosprosessi
on ollut voimakasta 1990-luvulta asti. Lainsäädäntöä on muutettu, ja työntekijät ovat alkaneet vaatia selkeitä toimia työturvallisuutensa parantami-
Uhkia kaikilla toimialoilla
Tutkimusten mukaan poliisissa sekä hoito- ja
sosiaalialalla työskentelevät ovat uhkatilanteiden
osalta konkariosastoa. Muutoksen tuulista saavat
nauttia nykyään enenevässä määrin myös opettajat sekä pelastus- ja sairaankuljetustehtävissä
toimivat. Itse asiassa ei voida osoittaa toimialaa,
jolla uhkia ei esiintyisi. Jos uhan aiheutti ennen
pelkästään asiakas itse, nykyään on kuvaan tullut
tuntuvana lisänä mitä moninaisin sukulaisten ja
seuralaisten joukko.
Jostakin syystä yhteiskunnan kehityksen
seuranta ei ole pystynyt ennakoimaan tilanteita ja
22
”Ei voida osoittaa toimialaa,
jolla uhkia ei esiintyisi.”
koulutus on laahannut peräjulkassa. Esimerkiksi
poliisin voimankäyttökoulutus uudistettiin, voisi
sanoa totaalisesti, 90-luvun puolivälissä ja kehitys
on ollut jatkuvaa. Ainoa ja merkittävä uhka tälle
toiminnalle on alati huonontuva resurssitilanne
– säännöllisen ja laadukkaan jatkokoulutuksen
järjestäminen on todella vaikea tehtävä.
Monella alalla olisikin koulutusohjelmiin liitettävä turvallisuuteen liittyvät kysymykset entistä
laajemmin. Koulutus lienee tällä hetkellä melko
hajanaista, sitä ei välttämättä valvo kukaan ja
yksittäisten koulutusten sisältö saattaa pahimmillaan olla ristiriidassa itse toimialan perusajatuksen
ja filosofian kanssa.Voitaisiin kysyä, tarvitseeko
pelastajan osata niskalenkki vai pitäisikö hänellä
mieluummin olla kyky ennakoida tilanteita ja hallita painin sijasta vaikkapa hieman puhejudoa.
Täydennystä työturvallisuuslakiin?
faktoja, joita voidaan käyttää hyväksi jokapäiväisessä perustyössä, mutta myös erityistilanteissa –
silloin kun kohdataan hankala asiakas tai yllättäen
vaikkapa outo hiippailija työpaikan käytävällä.
Paras tieto työpaikan riskikohdista ja uhista
on työntekijöillä – yhdessä kaikilla. Ulkopuolinen
kouluttaja tulee nöyränä innostamaan tämän
tiedon keräämisessä, motivoi henkilöstöä käyttämään omaa tietomääräänsä ja antaa tietoa erilaisista toimintatavoista ja faktoista, joilla on saatu
tuloksia uhkien poistamisessa ja turvallisuuden
lisäämisessä työpaikalla. Tällaisessa toiminnassa
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry ja SPEK Pohjanmaa varmasti haluaa olla mukana.
Turvallisuuskoulutuksesta kokonaisuutena tulisi
kunkin hallinnonalan ylimmän tahon antaa vähintään määräyksen tasoinen lausuma täydentämään
työturvallisuuslakia. Pahitteeksi ei olisi myöskään
pysyvä, poikkihallinnollinen uhkia ja niiden ilmenemismuotoja seuraava asiantuntijaelin jossakin
ministeriössä. Hajanaiset komiteat eivät ole pysyviä, ja niiden hyvätkin tuotteet jäävät infoähkyn
kätköön. Selkeys, luettavuus, ymmärrettävyys ja
ennen kaikkea helppo sovellettavuus on tuotoksen elinvoimaisuuden tae.
Maailma on tietoa täynnä. Ongelmana onkin
löytää yksikertaisia ja tehokkaita harjoitteita,
mieleen jääviä ja koulutettavien kannalta tärkeitä
Teksti: Martti Korkiavuori, ylikonstaapeli, SPEKin
turvallisuuskouluttaja
23
Kurssin suorittaneet
Kurssin suorittaneet 1.6.–30.11.2012
Räsänen Mika
Salminen Joonas
Salmiranta Jalmari
Salonen Pasi
Sam Jonathan
Sorila Joona
Stenman Edward
Suoraniemi Jukka
Tammisto Juha
Tuori Jouni
Vantaa Minna
Westerdahl Alexander
Österroos Jens
Östman Jonas
Ensivaste/Första delvård
Ala-Kujala Tanja
Berki Balint
Björkman Mats
Björknäs Jimmy
Blomqvist Jesper
Grannas Emil
Hautaviita Jan
Hissa Janne
Hjortman Sofia
Holkko Jaana
Holtlund Joakim
Huuhka Jesse
Häggman Johanna
Höstman Tobias Ilomäki Kira
Kankaanpää Niko
Kannisto Henna
Karjalainen Roni
Kiviranta Emmi
Koivusaari Jukka
Korpela Tapani
Kuismin Samuel
Latva-Hirvelä Antti
Latvala Toni
Laukkonen Roope
Lehtonen Ville-Pekka
Leppilahti Ville
Loppi Sami
Lundberg Laura
Luoma Jussi-Pekka
Lähdekorpi Juhani
Malm Markku
Malmivaara Jaakko
Mäkinen Niko
Nyrhilä Antti
Nyyssölä Mika
Ollila Petteri
Pirttimäki Joni Puronhaara Topi
Puskala Juha
Rantakangas Taneli
Riddar Thomas
Riihimäki Sami
Ritari Jussi
Peräseinäjoki
Kauhajoki
Kvevlax
Petalax
Petalax
Lappfjärd
Lappfjärd
Vaasa
Kvevlax
Alavus
Korsnäs
Vaasa
Purmo
Malax
Jalasjärvi
Ylistaro
Lapua
Ylistaro
Vähäkyrö
Vaasa
Ilmajoki
Alavus
Kurikka
Peräseinäjoki
Evijärvi
Vähäkyrö
Ilmajoki
Vähäkyrö
Laihia
Kurikka
Teuva
Vaasa
Ylistaro
Ylistaro
Lapua
Ähtäri
Lappajärvi
Lappfjärd
Soini
Koura
Lehtimäki
Korsnäs
Lapua
Koura
Vaasa
Vaasa
Isokyrö
Lehtimäki
Koskenkorva
Kauhajoki
Kvevlax
Vaasa
Teuva
Vaasa
Teuva
Korsnäs
Korsnäs
Malax
Vauriotuhopuiden raivaus / Röjning
av vindfällen
Haapamäki Peter
Vaasa
Hietanen Antti
Vaasa
Kari SamiVähäkyrö
Keturi Juhani
Vaasa
Krooks Jan
Vaasa
Laine EsaVähäkyrö
Lampela Rami
Vähäkyrö
Loukasmäki Jouni
Vähäkyrö
Lång Johan
Vaasa
Pouttu Tomi
Isokyrö
Rosbacka Katja
Isokyrö
Sivula Tony
Isokyrö
Sundqvist Jan-Eric
Vaasa
Valta Harri
Vähäkyrö
Westerlund Marcus
Vaasa
Pintapelastus/Ytlivräddning
Kankaanpää Niko
Ylistaro
Kuusisto Joni
Kauhajoki
Mikko Jarkko
Karijoki
Rantakangas Petri
Alajärvi
Sallila Petri
Soini
Sivula Raine
Alajärvi
Turja Eemil
Alajärvi
Valli TomiYlistaro
24
Piippo Timo
Ilmajoki
Rantakangas Petri
Alajärvi
Riihiluoma Jyri
Karijoki
Sivula Raine
Alajärvi
Sivula Rene
Alajärvi
Tampio Jouni
Jalasjärvi
Turja Eemil
Alajärvi
Valli TomiYlistaro
Pelastustyö / Räddningsarbete
Finnilä Sami
Hakala Marko
Heikkilä Anna-Riikka
Latvala Eetu
Lyly Hannu
Myllyniemi Juha
Mäenpää Joonas
Mäkinen Niko
Peltonen Vesa-Matti
Ritala Sami
Saarenpuu Martin
Siltaoja Mikael
Utanen Jani
Virtanen Petri
Ylitalo Teemu
Nurmo
Kauhajoki
Koskenkorva
Koskenkorva
Karijoki
Karijoki
Ylistaro
Ylistaro
Isojoki
Kortesjärvi
Jurva
Isojoki
Vimpeli
Karijoki
Kortesjärvi
Savusukellus/Rökdykning
Alanko-Luopa Jussi
Jaskari Arttu
Karjalainen Roni
Keski-Lusa Niila
Koivisto Ville
Lamminkoski Jaakko
Lehtimäki Mikko
Lyly Hannu
Paavola Sami
Rosbacka Sami
Virtanen Petri
Yli-Villamo Harri
Sammutustyö / Släckningsarbete
Ekola JaniTöysä
Isotalo Aatu
Alajärvi
Jokela Akseli
Evijärvi
Latva-Somppi Veli
Ylistaro
Laukkanen Miko
Koskenkorva
Mäenpää Santtu
Vimpeli
Mäki JaniKoskenkorva
Mäki Niko
Ylihärmä
Niemi Joni
Ylistaro
Paavola Konsta Alajärvi
Pajukangas Antti
Alajärvi
Peltonen Markus
Ylihärmä
Seppälä Mikko
Evijärvi
Utanen Sami
Vimpeli
Värinen Timo
Koskenkorva
Psyykinen ensiapu / Psykisk första
hjälp
Anderssen Christian
Blomström Boris
Fredriksson Johan
Gammelgård Bror
Granholm Daniel
Granholm Jens
Harvik Ann-Mari
Häggman Johanna
Johansson Tor
Kulla Mats
Nyvall Anders
Saarela Kaj
Sjöberg Kristian
Sjöberg Ulf-Johan
Staffas Joni
Pintapelastuksen uintivalmennus
Alalantela Jani
Hakola Antti
Hyrsky Timo
Kallionpää Ari-Pekka
Kankaanpää Niko
Korpilahti Sami
Kuusisto Joni
Kytolä Jorma
Mikkola Jarkko
Mäkynen Jani
Oksa Jukka
Paakkinen Jouni
Kurikka
Nurmo
Ylistaro
Kurikka
Nurmo
Jalasjärvi
Nurmo
Karijoki
Isojoki
Ylistaro
Karijoki
Kauhajoki
Lappajärvi
Ylihärmä
Kauhava
Kauhava
Ylistaro
Kurikka
Kauhajoki
Kauhajoki
Karijoki
Koskenkorva
Lappajärvi
Koskenkorva
Pedersöre
Oravais
Pedersöre
Oravais
Särkimo
Vörå
Vörå
Purmo
Vörå
Oravais
Vörå
Oravais
Särkimo
Särkimo
Vörå
Ensiapu / Första hjälp
Ahlvik Benny
Nykarleby
Brason Toby
Nykarleby
Ede Lukas
Purmo
Envik JaniNykarleby
Fagerholm Dan
Pedersöre
25
Kurssin suorittaneet
Yksikönjohtajan kurssi / Kurs för
enhetschefer
Furu Villepekka
Evijärvi
Haapa-aho Ville
Alajärvi
Holmbäck Christoffer
Pedersöre
Kalijärvi Tony
Jeppo
Kankaanpää Iisakki
Kauhava
Keski-Lusa Elias
Kurikka
Korkeakangas Jarkko
Soini
Latvala Eetu
Koskenkorva
Luoma Jussi-Pekka
Kurikka
Löf KimPedersöre
Löfvik Joakim
Pedersöre
Löv JohanPurmo
Mäkelä Tero
Kuortane
Nyyssolä Mika
Ähtäri
Rantakangas Taneli
Lehtimäki
Salimäki Ville-Matti
Kuortane
Salonen Pasi
Lehtimäki
Stoor Matts
Jeppo
Stråka Filip
Nykarleby
Turja Eemil
Alajärvi
Vähäsoini Kimmo
Soini
Anderssén Christian
Backlund Erik
Blom Christian
Bäckström Fredrik
Envall Niklas
Granholm Jens
Granholm Tomas
Granlund Michael
Hartvik Nichlas
Ingves Sebastian
Joensuu Bjarne
Julin Kenneth
Koski Rikhard
Lasén Johan
Nysten Patrik
Nyström Daniel
Svahn Anders
Thomasfolk Robert
Österlund Ronny
Pedersöre
Maxmo
Vörå
Kristinestad
Korsholm
Vörå
Korsholm
Tjöck
Korsnäs
Lappfjärd
Esse
Vasa
Lappfjärd
Purmo
Jakobstad
Petalax
Korsholm
Tjöck
Oravais
Mitalisadetta ja huomionosoituksia
Liiton 60-vuotisjuhlassa myönnettiin:
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n hopeinen ansiomerkki:
• Pasi Jaskari
• Marko Saari
• Karoliina Siukola
• Jouni Pummila
• Jari Mäki-Teppo
• Harri Sorri
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n viiri:
• Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos
• Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
• Pohjanmaan pelastuslaitos
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n kultainen ansiomerkki (numeroitu):
• Veikko Alanko (29)
• Reijo Alanko-Luopa (30)
• Sirkku Alanko-Luopa (31)
• Christina Aro (32)
• Keijo Kangastie (33)
• Veli-Pekka Nurmi (34)
• Jussi Pajaniemi (35)
• Päivi Potila (36)
• Anssi Ranta (37)
• Harri Setälä (38)
• Juha Turkulainen (39)
SPEKin ansioristi:
• Tero Mäki
SPEKin ansiomitali:
• Tero Keskinen
• Matias Keskinen
Jo aiemmin myönnetty:
SPEKin ansiomitali:
• Sten Sunabacka
26
Joulutervehdys yhteistyökumppaneilta:
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos
Avis Vaasa
Asemakatu 1, 65100 Vaasa
Puh. 0500 864 835
vaasa@avis.fi
Kustaa Aadolfinkatu 76, 67200 Kokkola
Puh. 040 8294 111
pelastuslaitos@kokkola.fi
Pohjanmaan pelastuslaitos
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
Sepänkyläntie 14–16, 65100 Vaasa
Puh. 06 325 1444
112@vaasa.fi
Nurmontie 7, 60550 Nurmo
Puh. 06 416 2111
pelastuslaitos@seinajoki.fi
Hovisepät
Dafo Oy
Alatori Commerce, 65100 Vaasa
Puh. 06 320 3300
info@hovisepat.fi
Puutarhatie 22 C, 01300 Vantaa
Puh. 010 666 5120
info@dafo.fi
27
RauhallistaJoulua
ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry | Sepänkyläntie 14–16 | 65100 Vaasa | Puh. 06 325 1498 | pohjanmaa@spek.fi