NCC parhaat kohteet 2008-2011 arviointipöytäkirja

Arviointipöytäkirja
NCC parhaat kohteet
2008 - 2011
aRKKITEHTUURI
1
NCC Asuminen
NCC Property Development
NCC Rakennus
Optiplan
26.04.2012
N C C PARHAAT KOHTEET 2008 - 2011
ARVIOINTIPÖYTÄKIRJA
ARVIOINTI – OSA NCC:N ARKKITEHTUURIPOLITIIKKAA
Osana arkkitehtuuripoliittista ohjelmaansa NCC arvioi määräajoin omaa osaamistaan suunnitteluttajana, rakennuttajana
ja toteuttajana arkkitehtuurin ja hyvän ympäristön näkökulmasta. Arviointi tapahtuu tarkastelemalla kriittisesti kohteiden arkkitehtuuria ja tarkoituksena on ottaa oppia onnistumisista. Parhaina pidetyt hankkeet, niiden projektipäälliköt,
työmaiden vetäjät ja hankkeiden arkkitehtisuunnittelijat on tarkoitus palkita.
Tärkein arviointikriteeri on hankkeen arkkitehtuurinen laatu ja miten hyvin hanke on täyttänyt tilaajan tarpeet. Hyvään
arkkitehtuuriin ja arviointiin vaikuttavat rakennuksen:
 ulkonäkö ja vaikutus kaupunkikuvaan
 käytettävyys
 kestävyys sekä
 taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen
Myös arkkitehtisuunnittelun yhteistyön sujuvuus osapuolten välillä hankkeen eri vaiheissa vaikuttaa arviointiin.
Ehdotuksia arvioitaviksi kohteiksi teki NCC:n henkilökunta. Arvioitavilta kohteilta edellytettiin, että ne ovat NCC:n omia
hankkeita, asunnot omaa tuotantoa ja toimitilat hankkeina omaa kehitystyötä. Arvioitavat jaettiin asuinrakennusten ja
toimitilarakennusten sarjaan. Rakennusten edellytettiin valmistuneen vuosina 2008, 2009, 2010 tai 2011. Suunnittelijavalinnan, suunnittelun ohjauksen ja rakentamisen tuli myös olla NCC:n itse hoitamaa.
RAADIT
Kilpailussa oli kaksi kategoriaa, Asuminen ja Toimitilat, jotka arvosteltiin erikseen erillisten raatien toimesta. NCC:n
ulkopuolisina raatien jäseninä toimivat professori Pentti Kareoja (Asuminen), professori Rainer Mahlamäki (Toimitilat) ja professori Matti Rautiola molemmissa raadeissa.
Raadin muina jäseninä toimivat NCC Asumisen ja NCC Property Developmentin asiantuntijat. Toimitilojen raadissa
olivat toimitusjohtaja, DI Tero Estovirta, projektijohtaja, DI Kati Tauriainen sekä Asumisen raadissa toimialajohtaja,
DI Matti Aho ja kiinteistökehitysjohtaja, DI Markus Pitkänen.
2
Lisäksi molemmissa raadeissa olivat mukana NCC:n viestintäjohtaja Ritva Norrgrann ja Optiplanin toimialajohtaja,
arkkitehti SAFA Lasse Vahtera sekä ryhmäpäällikkö, arkkitehti SAFA Katariina Kosonen raatien sihteerinä.
ARVIOINTITYÖ
Asuinrakennusten ryhmään ilmoitettiin 14 uudisrakennusta ja yksi peruskorjauskohde. Toimitilarakennusten ryhmään
ilmoittautumisia tuli neljä uudisrakennusta ja yksi peruskorjauskohde.
Hankkeiden lähtökohtien erilaisuuden vuoksi niiden vertaileminen toisiinsa edellytti hankkeiden reunaehtojen ymmärtämistä. Osaaminen tuli löytää tavoitteiltaan vaatimattomammastakin hankkeesta. Yhteisenä tekijänä arkkitehtuurista
voidaan arvioida kohteesta välittyvää arkkitehdin ja koko projektiryhmän paneutumista suunnitteluun ja onko heillä
ollut tahtoa hyvään lopputulokseen ja intohimoa. Myös idean kantavuutta voidaan arvioida kohteesta riippumatta.
Idean kantavuudessa on ensisijaisen tärkeää suunnittelijalle annetut oikeat lähtötiedot, joiden perusteelle idea voidaan
rakentaa.
Asuinrakennusten suunnittelussa tärkeitä lähtötietoja ovat esimerkiksi rakennuspaikan sijainti, tavoiteltu asiakaskunta,
rakentamisen olosuhteet ja budjetti. Hyvä projektiryhmä tekee hyvän rakennuksen vaatimattomistakin lähtökohdista
kun taas ketjun huonoimman lenkin heikentämä ryhmä ei hyvää kokonaisuutta saa aikaiseksi edes rajattomilla resursseilla. Arviointiryhmä pyrki hankkeen ehdoilla näkemään arkkitehtuurin laadulla painotetun kokonaisuuden.
Toimitilarakentamisessa lähtötietoihin kuuluu hankkeen konseptin ymmärtäminen, samoin suunnittelijan asiakkaan,
NCC Property Developmentin asiakkaan, eli tulevan käyttäjän liiketoiminnan fyysiselle toimintaympäristölle asettamien
tarpeiden ymmärtäminen. Etenkin business park –tyyppisten tilojen suunnittelussa käyttäjän tarpeiden ymmärtäminen
edellyttää pitkälle vietyä konseptuaalista ajattelua, sillä suunnittelun alkuvaiheen aikana ei tulevia käyttäjiä yleensä vielä
ole tiedossa. Koska käyttäjät sitoutuvat hankkeeseen toteutuksen aikana tai peräti rakennuksen valmistuttua tulee tilojen konseptin olla joustava ja erilaisiin tarpeisiin taipuva.
ARVIOININ HYÖTY NCC:N TOIMINNAN KANNALTA
Suunnittelun ohjaus ja suunnittelijan valinta on avaintekijä hankkeiden onnistumisen kannalta. Onkin hyvä analysoida,
millä perusteilla valinnat tehdään, ketkä ne tekevät ja miksi osaava arkkitehtisuunnittelija ei jokaisessa toimeksiannossaan tuota parhainta olosuhteisiin sovitettua osaamistaan. Suunnittelun ohjaus vaatinee yhtaikaa sekä strategista taitoa
että luovuuden ymmärrystä. Kaikilta osa-alueiltaan optimaaliseen lopputulokseen ohjaaminen vaatii hankkeen kaikilta
osapuolilta tahtoa, kokemusta, näkemystä ja kyvyn keskittyä oleelliseen.
Asiakkaan ja loppukäyttäjän tarpeiden tuntemus on arvioitujen hankkeiden perusteella hyvin hallinnassa sekä hankkeiden ohjaajilla että suunnittelijoilla.
Kaupunkikuvan arvioiminen oli esillä jokaisen hankkeen kohdalla. Hankkeen vertaaminen liki samoilla edellytyksillä
tehtyihin lähiympäristön vastaaviin kohteisiin asetti hankkeet objektiivisen tarkastelun alle. Hankkeet kertoivat niihin
osallistuneiden osapuolien osaamisesta ja onnistumisesta. Samalla eritellyiksi tulivat hankkeiden vahvuudet ja heikkoudet. Vertaileva tarkastelu todettiin raadollisuudestaan huolimatta havainnolliseksi ja opettavaksi.
Työn laadun todettiin olevan jokaisessa kohteessa hyvää. Kohteet olivat myös taloudellisesti onnistuneita.
3
Suuri osa ehdotuksista arvioitaviksi hankkeiksi tuli niiden projektipäälliköiltä ja työmaiden vetäjiltä. Ehdotusten saatekirjeistä oli luettavissa positiivisuutta ja ylpeys onnistumisesta. Onnistuminen johti työtyytyväisyyteen ja useimpien arvioinnissa mukana olleiden hankkeiden kohdalla siihen oli aihettakin. Arvioinnin ulkopuolelle jäi kohteita, joita ei kukaan
syystä tai toisesta ilmoittanut mukaan. Näiden joukossa oli etenkin toimitilapuolella mielenkiintoisia hankkeita joiden
olisi suonut olevan arvioitavina. Seuraavalla kerralla lieneekin syytä harkita miten arvioitavat kohteet mukaan valikoituvat.
ASUINRAKENNUSKOHTEIDEN ARVIOINTI
Asuinrakennuskohteita arvioitavaksi ilmoitettiin 15. Pääkaupunkiseudun kohteita oli 12, joista yksi Kirkkonummelta.
Muut olivat Kuopio ja Oulu.
Kohteiden kirjo oli laaja. Ääripäitä edustanevat Vantaan Omenatarha ja Helsingin Ajuri - tiukan kustannuspuitteen kohteita ja Helsingin Eiranrannan Estella - korkealaatuisina markkinoidut asunnot lähellä meren rantaa.
Arviointityön edetessä kohteiden joukosta erottautui neljän parhaimmisto. Samoin erottui parhaista paras. Raati tahtoi
kuitenkin erikseen palkita parhaiden joukosta kunniamaininnoin kaksi kohdetta. Muita hankkeita ei asetettu paremmuusjärjestykseen.
TOIMITILAKOHTEIDEN ARVIOINTI
Toimitilakohteita oli arvioitavaksi esitetty viisi. Ne olivat kaikki luonteeltaan, lähtökohdiltaan, tavoitteiltaan ja arkkitehtuuriltaan hyvin erilaisia: kaksi toimistorakennusta, sosiaalialan palvelurakennus, kauppakeskus ja sekä yksi kohde, jossa
rakennukselle tehtiin käyttötarkoituksen muutos ja peruskorjaus.
4
N C C PARHAAT KOHTEET 2008 – 2011
Asuinrakennukset
Kilpailuun ehdotettiin 14 uudisrakennusta ja 1 peruskorjauskohde, jossa rakennuksen pääkäyttötarkoitus oli muutettu.
Neljä parasta kohdetta:
As Oy Espoon Papaija ( Signaali III), Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy
- Sijainti kaupunkirakenteessa on onnistunut kulttuurin, palvelujen ja rautatien läheisyydessä.
- Suuren volyymin kohde on ratkaistu selkeästi ja kirkkaasti. Perusratkaisu on ollut poikkeuksellisen hyvä.
- Julkisivujen lähtökohta on graafinen ja kohteella on selkeä identiteetti.
- Eri mittakaavat on analysoitu hyvin, jolloin on saatu aikaan urbaania tilaa sekä erotettu
valon ja oleskelun puoli liikenteestä ja melusta. Mittakaavallisuus ja logiikka on viety
loppuun asti toimivan koneen lailla.
- Kohteessa on elementtirakentamisen tuntu, mikä lyö hieman leimaa tunnistettavien
elementtien osalta mutta se ei huononna arkkitehtonisia arvoja.
- Kerrosten pohjaratkaisut ovat varmaa työtä ja pihat suuntautuvat lämpimään ilmansuuntaan. Ratkaisu on ollut helppo ja johdonmukainen toteuttaa olemassa olevien reunaehtojen puitteissa, kun aluksi on päädytty oivaltavaan perusratkaisuun.
- Saunojen ulosvedot ovat onnistuneita, samoin pihojen nostaminen kovan liikenteen yläpuolelle.
- Toiston ja variaation suhde on optimaalinen. Iso volyymi kääntyy eduksi.
- Taloudellisesti kohde on ollut hyvä.
As Oy Espoon Onnenapila, Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy
- Rakennus on ratkaistu onnistuneesti paikalle, joka ei itsessään tarjoa innostavia lähtökohtia.
- Onnenapila on olemukseltaan lähiötalo. Asunnot ovat vuokra-asuntoja.
- Kohde on rationaalinen ja siinä on hyödynnetty tämän ajan suomalaisessa asuinarkkitehtuurissa käytettyjä aiheita.
- Rakennuksen autohalli on hyödynnetty hyvin jalustana, jonka julkisivujen käsittely on
taitavasti mietitty ja toteutettu.
- Yksityisen ja julkisen raja on hallittu hienosti esimerkiksi yhteisen pihan ja asuntopihat
erottavin puurakentein.
- Katujulkisivu ei ole niin onnistunut kuin pihajulkisivu. Tiililaattaelementit ovat sanelleet
detaljiikkaa.
- Julkisivut kertovat korkeasta ambitiotasosta.
- Porrashuoneiden käytävät ovat pitkiä ja huoneistoja porrasta kohden on keskimäärin 5
kpl.
5
-
Asuntojen pohjaratkaisut ovat hyvät ja perinteiset.
Osassa asunnoista ei ole ollenkaan parveketta eikä saunaa.
Parvekkeet on ratkaistu ulokkeena, jolloin ne tarjoavat melko vähän yksityisyyttä.
Kohteessa ei ole uutta avaavia ajatuksia, mutta mitä on tehty, on tehty hyvin.
Hanke on onnistunut taloudellisesti, samoin yhteistyö eri osapuolien välillä. Arkkitehdilla
on taito tehdä hyvää yhteistyötä rakennuttajan kanssa.
As Oy Helsingin Ajuri, Optiplan Oy / Ilkka Tukiainen
- Viitekehys poikkeaa muista. Kysymyksessä on vuokra-asuntokohde ja tavoitteena on ollut edullisten asumiskustannusten saavuttaminen.
- Kohde on olemukseltaan asuntolamainen ja keskieurooppalainen, minkä tähden se on
marginaalinen nykyisessä suomalaisessa asuntorakentamisessa.
- Rakennuksessa viehättää konseptin kirkkaus ja miten suunnittelussa on pitäydytty suurpiirteisyydessä. Lopputulos on monella tavalla piristävä ja raikas.
- Pienillä asioilla on saatu poikkeava ilme.
- Rakennuksella on selkeästi erillinen vatsa- ja selkäpuoli: katujulkisivu on tavanomaisempi, mutta pihan puoli on suomalaiseen arkkitehtuuriin uutta luova.
- Ulkotila liittyy asuntoon 60-lukulaisesti nauhaparvekkeilla, jotka muodostavat asunnoille
lämpötaloudellisen suojavyöhykkeen. Koko asunnon levyiset nauhaparvekkeet suojaavat
pieniä auringon suuntaan avautuvia asuntoja myös kesäaikaiselta kuumenemiselta.
- Asuntojen pohjaratkaisut ovat kirkkaita ja selkeitä. Yksi porras-hissi-paketti palvelee viittä asuntoa.
- Asuntovarastot on sijoitettu kerroksiin ja koko kellari on käytetty autopaikoitukseen.
- Vuokratuotannon kategoriassa kohde on oivallinen.
As Oy Helsingin Scarlett, Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen
- Kohde on laadukas sekä kaupunkikuvallisesti, että näköalojen puitteissa, aina detaljeihin
asti. Sillä on selkeä, merellinen identiteetti.
- Arkkitehtuuri on tietoista laiva-arkkitehtuuria. Perusvire on romanttinen ja siinä on
funkkisajan valtamerihöyryjen tunnelmaa sekä valkoista viattomuutta ja tulevaisuuden
uskoa.
- Merimaiseman kehystäminen korostuu porttiaiheella.
- Puiset parvekkeiden lattiatasot sopivat laivateemaan.
- Asuntosuunnittelu on mietitty maiseman ja tilan kannalta. Lopputulos on intensiivinen
ja jämpti tavoitteiden osalta.
- Ulkokehän punatiili, vatsapuolen heleä valkoinen ja puun harkittu käyttö on hyvin jäsennelty.
- Kohde istuu hyvin ympäristöönsä, mutta eroaa siitä edukseen.
- Piha on suunniteltu osaksi asumista.
- Viehättävyys asuntojen pohja- ja tilaratkaisuissa tulee pienistä asioista ja yksityiskohdista.
- Kohde osoittaa varmaa osaamista, jolla on saatu aikaan häkellyttävää jälkeä ja asumisen
juhlaa.
6
Muita kohteita ei asetettu paremmuusjärjestykseen.
As Oy Espoon Hopeavillakko ja As Oy Espoon Siniheinä, Arkkitehdit Ingervo Consulting Oy
- Kohteet muodostavat kokonaisuuden, joten ne arvioitiin yhdessä.
- Arkkitehtuuri perustuu monesti koeteltuihin keinoihin. Asiallista menoa, ei uutuusarvoja.
- Varmaa hyvää arkiympäristöä.
- Hinta-laatusuhde on ollut todennäköisesti hyvä: lämmin vaippa on hyvin yksinkertainen.
- Tuoteosakaupan valinnat on tehty hyvällä maulla.
- Porrastetulla massoittelulla on saatu aikaan eri mittakaavoja.
- Tiilikenttien ja rapatun pinnan välillä on vuoropuhelua. Ikkunoiden väliset värilliset alueet on sidottu hyvin tiileen.
- Vain ylimmissä kerroksissa on lasitettuja parvekkeita.
- Miksi julkisivussa on kahta eri tiilen sävyä?
- Kasvillisuus tulee pehmentämään yleisilmettä.
- Pysäköinti on parkkitalossa, joka toimii melumuurina moottoritien suuntaan.
- Asunnoissa on hauskat, napakat pohjaratkaisut.
- Vuokra-asuntotuotannon paremmasta päästä.
As Oy Helsingin Eiranrannan Estella, Arkkitehtitoimisto Sarc Arkkitehdit Oy
Kaava on sanellut ehkä liikaa.
Paikka asettaa laatuvaatimuksen ja odotukset korkeammalle kuin mihin toteutus vastaa.
Ylimmän kerroksen terasseissa on hukattu ilmavuuden mahdollisuus.
Sisätiloissa on loppuun saattamisen puute, yksityiskohdat on suunniteltu ja toteutettu
vakiotuotannosta tuttujen ratkaisujen pohjalta – eivät ole paikalta odotettavaa korkeaa
laatua.
- Rakennuksen erityispiirteitä ei ole otettu huomioon, mikä näkyy selvimmin kylpyhuoneissa, jotka ovat kuin normaalituotannossa, mutta suurempia.
- Sisätilojen detaljiikka ja talotekniikka ovat kuten perusasunnoissa. Esimerkiksi lattialämmitys olisi parantanut tilannetta.
-
As Oy Helsingin Radiotehdas, Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy
- Ainoa peruskorjauskohde. Kohteessa on osin purettu 30-40-luvuilla kahdessa vaiheessa
rakennettu tehdas ja osin muutettu asuinrakennukseksi. Vieressä sijaitsee tehtaan puretun osan kohdalla saman arkkitehdin suunnittelemat uudet asuinrakennukset, joiden alla on parkkihalli.
- Museovirasto on ollut suunnittelussa mukana. Sisäpihalla ikkunat sai vaihtaa, mutta ulkojulkisivuissa ei, mikä hankaloitti asukkaiden ikkunoiden tiiviyteen liittyvien vaatimusten täyttämistä.
- Hyvää detaljointia.
- Vanhan karheuden ja uuden rajankäynti on vaikeaa. Pikkuisen kliininen, patinan säilyttäminen on hankalaa, mutta olisi antanut kohteelle enemmän luonnetta.
7
- Kauniit porrashuoneet.
- Uusi ja vanha rakennus on yhdistetty kömpelösti.
- Poikkeaa mielenkiintoisella tavalla asuntojen kokonaistarjonnasta.
As Oy Helsingin Vapaaherra, Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula
- Osaavalta suunnittelijalta yllättävän tavanomainen kohde.
- Hyvä punatiiliseinien aukotuksen ja valkoisten pintojen rytmittely sekä ulkokulman sisäänveto.
- Mykkä pihan puolen maanpinnan taso. Miksi tiiltä ei ole tuotu alas asti?
- Lasitetut parvekkeet ovat detaljiikaltaan tikkuisia.
As Oy Kirkkonummen Piippolanhovi, Optiplan Oy / Juha Niemi
- Kohde on suunniteltu hyvin niukasti energiaa käyttäväksi.
- Rakennuksen massa on hyvin kuutiomainen ja syvärunkoinen.
- Arkkitehtuuriltaan 80-lukulainen.
As Oy Kuopion Snellmaninpiha, Arkkitehtitoimisto QVIM Arkkitehdit Oy
- Koko kortteli on NCC:n tuotantoa.
- Ansiot ovat ennen kaikkea kaavassa, jonka avulla on saatu aikaan puukaupunkimuistumia, rytmitystä ja mukavaa mittakaavaa myös pienkerrostaloilla.
- Kohteen suunnittelussa on haettu raikasta uudentyyppistä otetta.
- Sympaattinen asuinympäristö hyvällä paikalla kaupunkirakenteessa.
As Oy Oulun Riverside Swing, Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Oy
- Komeaa perusjäsentelyä, mutta hieman jähmeää. Suunnittelu voisi olla olla 80- tai 90
luvulta.
- Rakennukset muodostavat selkeän omaleimaisen kokonaisuuden.
- Rakennusmassat ovat syvärunkoisia.
- Moottoritie sijaitsee rakennuksen länsipuolella, jonne myös osa parvekkeista on avattu.
- Rakennusten tärkein ilmansuunta on paikan ominaisuuksista johtuen pohjoiseen Oulujoelle ja joen vartta seuraavalle kadulle.
- Autokatoksia kahden korkuisia. Ne eivät ole liian korkeita, mikä parantaa pihamiljöötä.
- Piharakennusten skaala ja detaljiikka on hyvää.
- Mukavaa, hyvää keskitasoa edustava kohde.
As Oy Vantaan Omenatarha, Arkkitehdit Ingervo Consulting Oy
-
Vapaarahoitteinen vuokrakohde.
Aika ja kasvillisuus saattavat parantaa alueen ilmettä.
Arkkitehtuuriltaan rakennukset ovat mielenkiinnottomia ja tavanomaisia.
Alueesta kuvastuu tahdon ja innostuksen puute. Prosessi ja rakennukset saattavat olla
virheettömiä, mutta lopputulos on lattea.
8
As Oy Vantaan Tammiston Larus, Arkkitehtitoimisto L-N Oy
- Alueella on hyvä kaava.
- As Oy Vantaan Larus ja As Oy Vantaan Loxia muodostavat kokonaisuuden, joka noudattaa kaavan ja alueen aloitusrakennuksen arkkitehtuurin muotokieltä, mutta häviää sille
mielenkiinnossa ja suunnittelun laadussa.
- Porrastuva teema istuu kauniisti joen avoimen peltoaukean maisemaan.
- Hyvät piharakenteet.
- Julkisivuissa on paikoittain hyviä aukotuksia.
- Parkkihalli asettuu asuinrakennusten väliin mielenkiintoisesti, mutta kovin umpinaisen
oloisena.
- Kerros lisää asuinrakennuksiin olisi tehnyt hyvää.
Kiinteistö Oy Helsingin Ormuslinna, Optiplan Oy / Juha Niemi
- Kohteessa on seniorien asumisoikeusasuntoja.
- Pihajulkisivu on umpinainen ja ikkunat hyvin pieniä. Johtuuko pienistä asunnoista tai
energiatavoitteista?
- Tiilijulkisivu on määrätietoinen. Sen ryhdikkyys ja suhde rakennuksen massaan on ansiokasta.
- Asiallinen, hyvin läpi viety hanke.
9
Palkittavat kohteet
Raati päätti yksimielisesti palkita seuraavat kohteet.
 1. palkinto: As Oy Helsingin Scarlett
- Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen, arkkitehti Tuomo Siitonen ja arkkitehti Päivi Puukari
- Projektipäällikkö: Tarja Tukia
- Työpäällikkö: Kari Mikonsaari
- Vastaava työnjohtaja: Mikko Råglund
10

Kunniamaininnat:
As Oy Espoon Papaija (Signaali III)
-
-
Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy,
arkkitehti Hannu Jaakkola ja rakennusarkkitehti Jarmo Kokkola
Projektipäällikkö: Mervi Pekkanen
Työpäällikkö: Jouni Karvanen
Vastaava työnjohtaja: Jaakko Miettinen
As Oy Helsingin Ajuri
-
-
Optiplan Oy, arkkitehti Ilkka Tukiainen,
arkkitehti Harri Mäkiaho, arkkitehti Kari Selonen ja arkkitehtiylioppilas Tapio
Kangasaho
Projektipäällikkö: Kauko Kuparinen
Työpäällikkö: Timo Haapala
Vastaava työnjohtaja: Jukka Leinonen
11
Toimitilarakennukset
Alberga Business Park, talo A, Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula, sisustussuunnittelijana
dSign Vertti Kivi
- Albergan koko business park on kooltaan 35 000 b-m2 ja pääaula tulee tehtäväksi seuraavien rakennusvaiheiden yhteydessä eri rakennuksia yhdistävänä vyöhykkeenä. Nykyinen A-rakennuksen sisääntuloaula tulee jäämään nykyiseen käyttöönsä sisäänkäyntinä A-rakennukseen. Sisäyhteys seuraaviin vaiheisiin tulee olemaan jalankulkuraitin alittavan maanalaisen kulkuyhteyden kautta.
- Paikka on pitkälti määritellyt rakennusmassan ja pohjalayoutin muodon. Peruskerrokset
ovat tyypillistä monikäyttötoimistotilaa.
- Kohde toimii muurina Kehä 1:lle. Kehätien puoleinen sivu rakennuksessa vastaa hyvin
vilkkaan liikenneväylän mittakaavaan kooltaan ja detaljoinniltaan. Ihmisen mittakaava
alkaa kohteen Leppävaaran keskustan puolelta, jossa on asuinrakennuksia ja niiden takana tori. Jalankulku rakennukseen tapahtuu keskustan puolelta.
- Kohde on suurpiirteinen ja paikkaansa sopiva.
- Tulevaisuudessa kohteen kokonaisuuden ollessa valmis päätyjen toisto ja mittakaava
Kehätien puolella ovat hyvä ratkaisu. Myös päätyjen sarjaan asettuva pysäköintitalon
julkisivu noudattaa kohteen materiaaliratkaisuja ja muotokieltä tyylikkäästi.
- Liiketoiminnallisesti business parkeissa on paljon työtä vaativa tehtävä saada koko hanke käyntiin. Sen jälkeen kokonaisuus rakentuu kysynnän mukaan pala palalta. Albergassa sijainti kaupunkirakenteessa on ollut merkittävä: rautatieaseman ja palvelujen läheisyys nostavat kiinnostusta kohteeseen.
- Yhdessä kerroksessa on nostettu keskialueen työpisteiden lattiataso 30 cm ulkoseinäalueita korkeammalle, jotta työpisteille saataisiin riittävästi valoa ja näkyvyys ulos.
- Hankkeen onnistuneisuus NCC:n kannalta:
 Hanke ja yhteistyö arkkitehdin kanssa ovat edenneet hyvin.
 Käyttäjät ja loppuinvestori ovat olleet tyytyväisiä.
 Kohde täyttää ympäristökriteerit.
KOY Kuparitie 2, Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen
- Käyttötarkoituksen muutos ja peruskorjaus.
- Alueen alkuperäinen asemakaava on hyvin vahva: alue on yhtenäinen ja se on säilynyt
kaupunkikuvallisesti ehjänä muutoksen jälkeen.
- 1985 valmistunut 7-kerroksinen asuin-, toimisto- ja liikerakennus, jonka kerrokset 2-5 ja
osa 6. kerroksesta on muutettu hoivapalvelukäyttöön.
- Kyseessä on luonteeltaan huomispäivän kohde. Vastaavat rakennukset ja suunnittelutehtävät ovat tulevaisuudessa rakentamisen valta-aluetta, joten tämäntyyppinen hanke
on hyvä ottaa esille.
- Arkkitehtuurin kannalta kohde ei ole niin mielenkiintoinen kuin vertailun muut kohteet.
Tehdyt muutokset ovat hyvin suunniteltuja anonyymejä tilamuutoksia.
12
- 80-luvun rakennusten peruskorjaus- ja käyttötarkoituksen muutostyöt ovat vielä harvinaisia. Uusissa rakennuksissa tulevaisuuden muutosten ennakointi jo rakentamisvaiheessa olisi suotavaa esim. modulaariajattelulla.
- Hanke on ollut onnistunut NCC:n kannalta.
Oulunkylän perhetukikeskus, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy, Arkkitehtitoimisto Turtiaisen
viitesuunnitelman pohjalta
- Rakennus on ulkoa päin sekava ja ilmeeltään seisahtunut. Ilmeisesti on pyritty välttämään laitosmaisuutta hakemalla pienipiirteisyyttä. Kaupunkikuva olisi kaivannut
suurpiirteisyyttä.
- Kohde sopii materiaaleiltaan ympäröivään miljööseen.
- Rakennus on tarkoitettu lapsille, mutta siinä on myös muutama perhehuone.
- Rakennus kiertyy salin ympärille ja jokaisella yksiköllä on oma sisäänkäyntinsä.
- Tilaohjelma on ollut hankala. Lisäksi palo-osastot ovat pieniä ja tontin muoto hankala.
- 2. kerros on selkeämpi kuin 1. kerros, koska keittiö ei haittaa tilajakoa.
- Pohjia ohjaa käyttäjälähtöisyys, esim. henkilökunnan pakoreitteinä.
- Kokonaisuudessa on pääfokus hukassa. Sen sijaan on keskitytty useaan yksittäiseen asiaan, joista mikään ei nouse pääaiheeksi. Hyvä suunnittelija ei ole yltänyt parhaaseen
saamiseensa.
Plaza Pilke ja Hehku, Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy
- Plaza Business Park on 13 rakennuksen kokonaisuus, jonka 3. ja viimeisen vaiheen viidestä rakennuksesta on arvosteltavana kaksi ensimmäistä.
- Business parkien evoluutio on hyvin nähtävissä Plazan rakennusten muuttumisessa kohteesta toiseen.
- Merkittävin muutos business parkien toimistorakennuksiin on rakennusten koko julkisivun pituinen yhdistäminen yhden yhdyskäytävän sijaan. Yhdistämällä rakennukset voidaan tarjota potentiaalisille vuokralaisille jopa 1500-2000 m2:n toimistoja yhdessä tasossa ylittämällä rakennusten välinen raja.
- Rakennusten julkisivu Kehä III:lle on suurimittakaavainen ja sisäänkäyntien puoli on
suunniteltu rakennuksiin saapuvan ihmisen näkökulmasta pienimittakaavaisemmaksi ja
detaljoidummaksi. Sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen on tehty istutuksia ja puutarhamaisia elementtejä.
- Kohde on hankala saavuttaa jalkaisin esim. Jumbon suunnasta. Plazan ympäristö on yksityisautojen varaan rakennuttua.
- Tuusulantien ja lentokentän läheisyys merkitsee, että vuokralaisina on yrityksiä, joiden
henkilökunta ja asiakkaat liikkuvat paljon ulkomailla ja Suomessa.
- Tarjolla on suuri määrä pysäköintitilaa erillisessä kylmässä pysäköintitalossa ja rakennuksen alla olevassa lämpimässä hallissa.
- Rakennukset ovat suurpiirteisiä ja niissä on käytetty hyväksi koettua hieman persoonatonta ulkoarkkitehtuuria.
- Rakennusten sisämiljöö on valoisa.
- Pohjat ovat selkeät ja muuntojoustavat. Peruslayoutin saa jaettua viidelle käyttäjälle.
- Pääaulat ovat korkeat.
13
- Sisustus on lattea eikä siihen ole panostettu.
- Yhtälö on onnistuneesti ratkaistu.
- Plazassa evoluutio on nähtävissä 15 vuoden aikana rakennetuissa rakennuksissa.
Kauppakeskus Rajalla – På Gränsen, Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy
- Tornio on hyvin pienipiirteinen kaupunki. Nyt Suomen ja Ruotsin rajan pintaan on rakennettu kaavan mukaisesti isoja rakennuksia, jotka häivyttävät rajan kokonaan. Tornio
ja Haaparanta on yhdistetty ikään kuin teollisuusalueella, jolloin on hukattu ainutkertainen ja yksilöllinen valtakunnanraja sekä jokimaisemayhteys kaupunkien välillä.
- Kohde on kauppakeskuksen näköinen, mutta siltä puuttuu identiteetti. Se on suorituksena kelpo rakennus, jossa on miellyttävät ulko- ja sisätilat sekä keskitasoa parempaa
detaljiikkaa.
- Kohteessa ei ole mitään sellaista, joka nostaisi sen yli muiden vastaavien rakennusten.
- Ostoskeskus rakentuu usein kaavassa lohkotun alueen muotoiseksi, jolloin massoittelu
yhtenä arkkitehtuurin työkaluista jää kokonaan käyttämättä ja rakennuksen muodolle ei
ole nähtävissä paikasta johtuvaa syytä.
- Sisääntulo on asiallinen ja samanlainen kuin muissa vastaavissa.
- Hankkeen toteutuminen on ollut tekijöilleen suuri ponnistus. Olisi suonut lopputuloksen
olevan enemmän kuin virheetön suoritus.
14
Palkittavat kohteet
Raati päätti yksimielisesti palkita seuraavat kohteet.
 1. palkinto: KOY Alberga, talo A
- Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula, arkkitehti Pekka Ojalammi ja arkkitehti Laura
Mattila
- Projektipäällikkö: Laura Vatanen / Jouni Åhman
- Työpäällikkö: Reijo Vuorio
- Vastaava työnjohtaja: Pekka Salonen
15

Kunnianmaininta:
KOY Kuparitie 2
-
-
Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen,
arkkitehti Jarmo Pulkkinen ja arkkitehti
Hannu Salmi
Projektipäällikkö: Maarit Vilander / Kirsi
Piira
Työpäällikkö: Guy Eklund
Vastaava työnjohtaja: Jukka T. Lahtinen
Plaza Pilke ja Hehku
-
Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy, Leila Tuominen ja Virve Brander
Projektipäällikkö: Jussi Hyttinen
Työpäällikkö: Jussi Malmelin / Jaakko
Hakala
Vastaava työnjohtaja: Antti Virtanen

Perusteluja:
- Rajalla – På Gränsen ja Oulunkylän perhetukikeskus eivät kilpailussa pärjää muille.
- Alberga on kaupunkikuvallisesti johdonmukaisempi ja kaavallisesti haastavampi kuin
Plaza, jonka arvot ovat konseptikehityksessä. Plazan rakennuksista muodostuu kronologinen kertomus business park osaamisen kehityksestä. Kokonaisuus tulee olemaan valtava työpaikkakeskittymä.
- Albergassa on Plazaa enemmän kaikkien osapuolien halua ja tahtoa, arkkitehtonista lisäarvoa, kunnianhimoa ja kaupunkikuvallista otetta. Rakennuksessa on julkisen rakentamisen detaljiikkaa hyvässä ja pahassa. Jo ensimmäisestä vaiheesta on nähtävillä, että
takana on osaamista enemmän kuin päällepäin näkyy.
- Albergassa on mietitty sisätilaa enemmän kuin muissa business parkeissa: miten ihminen kokee rakennuksen sisältä. Ulkotilan käsittely on ollut hankalampaa ulkoista rajoitteista johtuen, mutta on myös mietitty, miten ohikulkija eri välineillä kokee rakennuksen.
- NCC:n kehittäjän rooli ilmenee Albergassa, mutta myös Plazassa hyvin. Lisäksi Albergassa on panostettu myös muihin elementteihin, mm. palvelujen läheisyyteen.
- Kuparitie 2 on esimerkki siitä, että rakennetusta ympäristöstä on pidettävä huoli. Rakennus on otettu järkevästi ja taloudellisesti käyttöön. Pohjalla on alkuperäinen kestävä
kaupunkirakenne ja rakennuksen modulaarinen, hyödynnettävissä oleva perusratkaisu,
mistä olisi hyvä ottaa oppia myös uusissa rakennuksissa tulevia peruskorjauksia ja käyttötarkoituksen muutoksia ajatellen.
16
NCC:n arkkitehtuuripolitiikan kymmenen kohtaa
1.
NCC käyttää hyviä arkkitehteja ja muita suunnittelijoita
2.
NCC edellyttää valituilta suunnittelutoimistoilta hyvää yhteistyötä ja
toiminnan laatua
3.
NCC hankkeissa varataan suunnitteluun ja sen ohjaukseen riittävästi
resursseja
4.
NCC määrittelee suunnittelulle oikeanlaiset tavoitteet ja riittävät lähtötiedot
5.
NCC edellyttää, että suunnittelun ohjauksessa ja suunnittelussa keskitytään oleelliseen
6.
NCC perehdyttää projektipäälliköitään ja yhteistyö-kumppaneitaan
hyvään rakennuttamiseen ja toteutukseen
7.
NCC edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja oppimista
8.
NCC antaa selkeän palautteen tehdystä työstä
9.
NCC panostaa julkisuuteen ja näkyvyyteen
4.
NCC määrittelee suunnittelulle oikeanlaiset tavoitteet ja riittävät
lähtötiedot
NCC tunnistaa suunnitteluprosessin haasteet ja ohjaa prosessia asiantuntevasti.
NCC selvittää asiakkaan tarpeet ja hankkeen erityispiirteet, jotta suunnittelijoille voidaan antaa oikeat lähtötiedot.
NCC huolehtii, että hankkeen eri osapuolten välillä on myös onnistunut
vuorovaikutus.
5.
NCC edellyttää, että suunnittelun ohjauksessa ja suunnittelussa keskitytään oleelliseen
NCC tunnistaa asiantuntijuudet ja määrittelee tehtäväkokonaisuudet
niin selkeästi, että kullakin osapuolella on mahdollisuus keskittyä ydinosaamisensa.
Hankkeen suunnittelussa ja sen ohjauksessa tulee tiedostaa vaiheen
kannalta oleelliset asiat.
6.
NCC perehdyttää projektipäälliköitään ja yhteistyökumppaneitaan
hyvään rakennuttamiseen ja toteutukseen
NCC kouluttaa projektipäälliköitään ymmärtämään arkkitehtuurin kieltä
ja toimimaan hedelmällisessä yhteistyössä hankkeisiin valittujen ammattitaidoltaan hyvien suunnittelijoiden kanssa.
NCC perehdyttää yhteistyökumppaninsa ymmärtämään NCC:n eri projektien ja liiketoiminta-alueiden erityispiirteitä.
7.
NCC edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja oppimista
NCC ja sen yhteistyökumppanit kehittävät hankkeisiin liittyviä yhteistyöprosesseja ja tuotemallinnusta sekä niihin liittyviä toimintamalleja ja
vakioratkaisuja.
NCC:n hankkeissa suunnittelijat kiteyttävät suunnitteluratkaisujen keskeiset teemat ja periaatteet hankkeen perusratkaisuja kuvaavaan Design Briefin muotoon.
NCC kehittää tapoja suunnittelun laadun arvioimiseen.
8.
NCC antaa selkeän palautteen tehdystä työstä
NCC huomio hankkeita arvioidessaan taloudellisen onnistumisen ohella
asiakastyytyväisyyden, käytettävyyden ja arkkitehtuurin.
NCC palkitsee vuosittain parhaat hankkeensa.
9.
NCC panostaa julkisuuteen ja näkyvyyteen
NCC antaa suunnittelijoilleen näkyvän aseman markkinoinnissaan ja
mainonnassaan.
NCC on mukana seminaareissa, rakennusalan tilaisuuksissa, arkkitehtuurikeskusteluissa ja toimii arkkitehtuurin sponsoroijana julkaisuissa,
näyttelyissä ja tapahtumissa.
NCC:n kotisivuilla on linkki omaan arkkitehtuurin referenssiluetteloon,
jossa esitetään kuvin ja selostuksin NCC:n kehittämiä, arkkitehtuuriltaan tunnustettuja kohteita.
Arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisten hankkeiden tapahtumia seurataan
sisäisessä tiedotuslehdessä.
10. NCC on ylpeä tekemisistään
1.
2.
3.
NCC käyttää hyviä arkkitehteja ja muita suunnittelijoita
NCC edellyttää suunnittelijoiltaan hyvin referenssein osoitettua ammattitaitoa ja kykyä ymmärtää erilaisten hankkeiden erityispiirteet ja tulevaisuuden tarpeet.
NCC arvioi ja valitsee käytettävät arkkitehti- ja muut suunnittelutoimistot. NCC kehittää arviointi- ja valintaprosessejaan sekä päätöksentekomenettelyjään.
Valinnoissaan NCC käyttää mm. erilaisia suunnittelun laatua arvioivia
kilpailuja ja NCC osallistuu itse kilpailuihin.
NCC antaa mahdollisuuden nuorille suunnittelijoille mm. erilaisten kilpailujen kautta.
NCC edellyttää valituilta suunnittelutoimistoilta hyvää yhteistyötä
NCC kuvaa hyvän yhteistyön elementit, joiden noudattamista edellytetään valituilta suunnittelutoimistoilta.
Arkkitehtitoimiston tulee hallita pääsuunnittelutehtävät ja nimetä
hankkeille projektipäälliköt, joilla on selkeät toimenkuvat ja vastuut.
NCC edellyttää, että suunnittelu etenee yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaan, suunnitelmat ovat virheettömiä, suunnittelutoimiston sisäiset prosessit ovat toimivia, tiedonkulku eri suunnittelijoiden ja asiakkaiden kanssa on tehokasta ja toimistolla on hyvä palveluasenne.
Tässä yhteistyössä arkkitehdeillä on keskeinen asema.
NCC:n hankkeissa varataan suunnitteluun ja sen ohjaukseen riittävästi
resursseja
NCC ymmärtää suunnitteluun varattujen resurssien merkityksen suhteessa rakennuksen kokonaiskustannuksiin.
NCC varaa riittävästi aikaa tehdä arkkitehtuuriltaan laadukkaat suunnitelmat ja aikaa suunnittelun ohjauksen.
NCC odottaa myös yhteistyökumppaniensa
10. NCC on ylpeä tekemisistään
NCC:n tekemien rakennusten pääsisäänkäynnin yhteyteen kiinnitetään
NCC –kyltti, joka kertoo kohteen nimen sekä projektipäällikön, vastaavan mestarin ja suunnittelijoiden nimet ja hankkeen vuosiluvut.
Lisäksi sisäänkäynnin yhteydessä on hienovarainen NCC –tähti.