Pohjolansanomat.fi Verkkolehti A Sitepaper Lehti

Transcription

5.2.2012
Sunnuntai
KATJA LEHTO
Mielipide
2–3
Viikonvaihde 4–11
Kulttuuri
12–13
Päivyri
16–20
Uutiset
Ulkomaat
Urheilu
Sää
2–9
10–11
12–17
20
Jalustalla
Lemmikkejä on enemmän kuin koskaan
ja hössötys niiden ympärillä kiihtyy.
Se on oire koventuneesta yhteiskunnasta.
Sunnuntai O4–7
Runeberg: Runoilija tunnetaan tortusta. Mistä Tuomas Kyrö muistetaan? Sunnuntai O10-11
O2
Pohjolan Sanomat | Sunnuntai 5. helmikuuta 2012
Pohjoista puhetta
Päätoimittaja: Heikki Lääkkölä 010 665 6400
Pääkirjoitustoimittajat: Tapani Wallen 010 665 6412, Martti Vuolukka 010 665 6282
Kirjeet: Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu 2, 94100 Kemi kuoreen merkintä Pohjoista puhetta.
Sähköposti: ps.toimitus@pohjolansanomat.fi. Julkaisemme vain omalla nimellä lähetettyjä
mielipidekirjoituksia. Nimimerkillä kirjoittaminen sallitaan poikkeustapauksessa. Kirjoitusten
enimmäispituus on 2800 merkkiä.
Tekstarit: Kirjoita viestin alkuun PSPP ja välilyönti, lähetä viesti numeroon 16111,
viestin loppuun nimi tai nimimerkki
Kolumni
Heikki Lääkkölä
heikki.laakkola@pohjolansanomat.fi
Hukassa olevat
pitää löytää
S
yrjäytymisestä on huolissaan niin istuva
presidentti kuin presidenttiehdokkaatkin. Poliisiylijohtaja puolestaan pitää syrjäytymistä
Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpana
uhkana.
Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä kertoo EVA Analyysissa, että Suomessa on hukassa
32000 nuorta. He ovat kaikkien yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolella: niin syrjäytyneitä, etteivät näy
missään tilastossakaan.
Nämä nuoret pitää nyt löytää. He ovat nuoria, jotka
eivät ole koulussa, eivät
töissä eivätkä työnhakiYhteis- joina.
kunnalle jokainen nuori on menetetty mahdollisuus.
A
SUOMALAINEN nuoriso
jakaantuu kahtia. Keskiarvot nuorten tilanteesta
eivät kerro mitään: Enemmistöllä menee hyvin,
mutta vähemmistöllä yhä
huonommin. Taustalla lienee yhteiskunnan laajempi eriarvoistuminen. Kehitys
on menossa tuloerojen kasvun myötä taaksepäin. Menneistä sukupolvista tuttua sosiaalista nousua ei enää
tapahdu, vaan ongelmat pyrkivät kasautumaan.
Nuorten syrjäytyminen liittyy oleellisesti koulutuksen keskeytymiseen. Kun opintie katkeaa, tulevaisuudennäkymät heikkenevät olennaisesti. Kokonaan ilman
peruskoulun päättötodistusta jää vuosittain noin 200
nuorta.
Yhteiskunnalle jokainen nuori on menetetty mahdollisuus. Erityisesti on päästävä kiinni syrjäytymisuhan
oleviin ja jo syrjäytyneisiin nuoriin.
Huonoimmassa tilanteessa syrjäytyminen on tapahtunut jo toisessa sukupolvessa. Se tarkoittaa, että yhteiskunnan syrjäytymistä ehkäisevän keinovalikoiman
tulee olla entistä tehokkaampi.
Yhteiskunnalla nuoren auttaminen ei saa olla resurssikysymys. Kehitysvaiheessa olevan nuoren tukeminen
on aina edullisempaa kuin elinikäisen syrjäytymisen
aiheuttamisen kustannusten maksaminen.
VANHEMMILLA on suuri merkitys siihen, pääseekö
nuori tukevasti elämänsyrjään kiinni. Jos nuorella on
tukenaan edes toinen vanhemmista, putoaa syrjäytymisriski kolmasosaan yksin asuvaan verrattuna. Miehillä myös parisuhde suojelee syrjäytymiseltä, naisilla
parisuhteella taas on päinvastainen vaikutus.
Syrjäytymisen ehkäisemisen pitäisi kulkea punaisena
lankana kaikkien läpi linjan valtionhallinnon toimissa,
kunnissa, kodeissa ja kouluissa. Uhka voidaan ennustaa
jo nuorena, jos ongelma on siirtynyt esimerkiksi työttömyyden myötä jo sukupolvelta toiselle.
Tilastoimisesta, tiedottamisesta eikä ympärivuorokautisesta sosiaalipäivystyksestäkään ole paljon apua,
jos perusongelmaa ei pystytä ratkaisemaan.
Kohderyhmä on haastava, sillä valmista mallia siihen,
miten kokonaan hukassa olevia nuoria autetaan ei ole
olemassa.
Tarvitaan välittämistä ja tehokkaita turvaverkkoja.
Tarvitaan myös vastuun opettamista ja rajojen asettamista.
Sähkön hinta ei ole riippuvainen tuotantokustannuksista,
vaan aina sähköyhtiöt keksivät
syyn hinnankorotuksille. Nyt
syyksi kelpaa pakkanen.
Pääkirjoitus 05.02.2012
Saamelaisten
asiat edistyvät
Edellytys:Jotta kieli ja saamelainen kulttuuri säilyy, niin pitää
turvata myös ns. perinteisten saamelaiselinkeinojen säilyminen,
ja saamelaisten mahdollisuudet elää kotiseutualueellaan.
K
ansallispäiväänsä huomenna viettävillä
Suomen saamelaisilla on nyt paremmat
näkymät kuin vuosiin heille tärkeiden
asioiden nytkähtämisestä eteen päin.
Näkyvin merkki uudesta on Inariin
valmistunut saamelaisten kulttuuri- ja hallintokeskus
Sajos. Rakennus antaa omalta osaltaan myös kunnolliset ulkoiset puitteet saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon toteuttamiselle.
SAJOKSEN AVAJAISIA samoin kuin saamelaiskäräjien uuden toimintakauden alkua juhlitaan kuitenkin
vasta huhtikuun alussa. Tänään valittavaa Suomen
uutta presidenttiä odotetaan mukaan juhlaan. Tarja
Halonenhan kävi monesti virkakautensa aikana saamelaisten arvovieraana, Kekkosesta puhumattakaan.
Sitä ennen täytyy saamelaiskäräjien valita itselleen
uusi puheenjohtaja. Jatkaako nykyinen presidentti,
tunturisaamelainen Klemetti Näkkäläjärvi Enontekiöltä vai onko aika nuoremman polven astua johtoon?
Mielenkiintoista joskin ehkä yllättävääkin olisi,
jos johtajaksi valittaisiin kolttasaamelainen, vaalien
ääniharava Tiina Sanila-Aikio Sevettijärveltä, vaikka
hänellä lienee kannatusta omien joukkojensa lisäksi
laajemminkin. Entä ilmaantuuko Tenon suunnalta
vielä ehdokas kisaan?
Suomen presidentin toimenkuvaan verrattuna saamelaisten johtajan työ on monipuolisempaa. Asioiden
ajaminen muiden kanssa ympäri maailmaa vaatii osaamista ja yhteistyökykyä. Lisäksi hänen pitää pystyä
toimimaan kotijoukkojaan tyydyttävällä tavalla.
Kun saamelaiskäräjien kokoonpano nuortui ja
muuttui rajusti vaaleissa, niin toivottavasti samalla
vanhat keskinäiset kiistat unohtuivat.
ESITYS SAAMEN KIELTEN elvyttämiseksi valmistuu
ilmeisesti helmikuun lopulla, jonka jälkeen ehdotus
käy lausuntokierroksen. Lopullisen elvytysohjelman
toimeenpano alkanee jo tänä keväänä.
Enää noin kolmannes saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueella, ja väheneminen jatkuu. Kun
sen lisäksi 400 saamea äidinkielenään puhuvaa kuoli
vuoden aikana, niin saamen kielen tulevaisuus on
vaakalaudalla. Pelkällä keinotekoisella elvytyksellä ei
kieli voi pitkään elää.
Jotta kieli ja saamelainen kulttuuri säilyy - toki
sekin koko ajan muuttuen-, niin pitää turvata myös
ns. perinteisten saamelaiselinkeinojen säilyminen ja
saamelaisten mahdollisuudet elää kotiseutualueellaan.
Silloin täytyy puhua myös maankäytöstä.
MAANKÄYTTÖASIOISSA päällimmäisinä ovat kaavoittaminen - Inarinjärven osayleiskaava ja Kilpisjärven yleiskaava - sekä kullankaivuu saamelaisalueella.
Parikymmentä vuotta kiistelty ILO 169-sopimuksen
ratifiointikin toivottavasti nytkähtää eteen päin.
Oikeusministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön
asiasta eri ministeriöille ja saamelaiskäräjille. Käräjiltä
odotetaan nyt ehdotusta, miten asiassa tulisi edetä ja
mitä ratifiointi Suomessa edellyttää.
Ehkä vihdoin saadaan konkretiaa keskusteluun,
joka monin osin on vellonut uskomusten ja luulojen
varassa faktan sijaan.
OVATKO SUOMALAISET olleet kolonialisteja saamelaisia kohtaan vai eivät? Omaa historiaansa pohtii
kirkko arkkipiispan johdolla viikonvaihteessa Inarissa ns. sovitusseminaarissa. Uutta aineistoa tuonee
keskusteluun myös professori Veli-Pekka Lehtolan
huomenna julkaistava uusin tutkimus.
Muut mediat
Katteetonta
rehvastelua
UUTISPÄIVÄ DEMARI Perus-
suomalaisille näyttää käyvän yhä
vaikeammaksi hyödyntää eduskuntavaalien suurvoittoa todelliseen
vaikuttamiseen.
Vielä syksyllä ilmassa oli rehvastelua siitä, että perussuomalaiset
ottavat aimo siivun ammattiyhdistysvaltaa. Metalliliiton vaalien oli
määrä olla ay-valloituksen lähtölaukaus. Nyt kun ehdokasasettelu
on päättynyt, tiedetään että Metallin maalisvaalien 1300:sta ehdok-
kaasta kuusi on perussuomalaisia.
Esimerkiksi keskustalaisia on tarjolla sentään kymmenen.
on tulossa merkittävä osa teollista
tuotantoa.
SUOMENMAA Keskustelu kuntara-
MAASEUDUN TULEVAISUUS
Tulevaisuuden energia tuotetaan
ensisijaisesti uudistuvista lähteistä,
joihin kuuluu mm. metsien ja peltojen biomassa.
Suomessa ollaan vihdoin pääsemässä konkreettisiin toimiin uusien
tuotteiden valmistamisessa.
Energiateollisuuden innovaatiot
osoittavat, että Suomessa on todellakin paljon mahdollisuuksia bioenergian tuotannossa. Kysymys on
isosta asiasta ja isoista rahoista. Kotimaisesta uusiutuvasta energiasta
joista, kunnallisista palveluista ja lähidemokratiasta ryöpsähtää käyntiin
heti, kun presidentinvaalista on selvitty. Hallitus näyttää pysyttelevän
poteroissaan, ja päävastustaja keskusta hyökkää koko arsenaalillaan.
Parempi ratkaisu on yhä valtakunnallinen verotulojen tasaus.
Kun näin menetellään, kuntien
välinen yhteistyö on usein parempi
ratkaisu kuin liitokset. Yhteistyössä
voidaan hoitaa laajaa väestöpohjaa tarvitsevat palvelut yhtä demokraattisestikin kuin jättikunnissa.
Pohjoista puhetta O3
P.S.
Lainsäädännön harmonisoimisesta huolimatta rajalla ilmaantuu
yhä uusia tapauksia, joissa yksit-
täinen ihminen uhkaa jäädä kahden maan lainsäädäntötulkintojen
takia ilman kummankaan maan
sosiaalietuja.
Jos vain tahtoa löytyy, niin ei
luulisi olevan mahdotonta politiikoille eikä virkamiehille hoitaa
asiat kuntoon. Onko epäselvyyksissä kyse kielierosta vai ymmärryksen puutteesta? Missään tapauksessa kärsijäksi ei silti saisi
jäädä yksittäinen ihminen, aivan
sama kummalla puolella rajaa hän
asuu.
Lukijalta
Tekstarit
Eläkeiän nosto on välttämätön
Suomen väestö vanhenee parin muun maan ohella nopeinta vauhtia Euroopassa. Suomalaisten elinajan odote on ollut
pitkään kasvussa. Tänä vuonna
syntyvien lasten odotetaan elävän
huomattavasti pidempään kuin
esimerkiksi tämän kolumnin kirjoittajan odotetaan elävän. Tähän
myönteiseen ja toivottavaan eliniän kasvuun on kansantalousmielessä kuitenkin varauduttava.
Kun vuonna 1990 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstämme oli
noin 13 prosenttia, vuonna 2030
heidän osuutensa on jo noin 24
prosenttia. Kun vuonna 1990 65
vuotta täyttäneitä oli reilut 900
000, vuonna 2030 heitä on keskuudessamme jo yli 1,5 miljoonaa
ja vuonna 2040 meitä on jo yli 1,6
miljoonaa.
Väestön vanhenemisen rinnalla
meillä tapahtuu muutakin. Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna yli seitsemän miljardia euroa.
Eikä mikään viittaa siihen, että
velkaantuminen olisi lähivuosina
olennaisesti tätä vähäisempää.
Näyttää siltä, että ikärakenteen
muutosta ja julkisen talouden velkaantumista ei edelleenkään Suomessa täysin ymmärretä. Julkisen
talouden kestävyysvajetta ei voida
ratkaista pelkästään veroja korottamalla ja etuisuuksia leikkaamalla, vaan tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia. Työurien
pidentäminen – alusta, keskeltä ja
lopusta - on yksi näistä.
Työelämän kehittäminen,
työhyvinvoinnin lisääminen ja
työkyvyttömyyseläkekehityksen
hillitseminen ovat kaikki kannatettavia ja tärkeitä tavoitteita, ja
niihin on kaikin keinoin pyrittävä. On kuitenkin harhaluulo, että
pelkästään ne yksin ratkaisisivat
tulevaisuuden haasteemme. Pehmeiden keinojen lisäksi tarvitsemme myös kovempia keinoja.
Ratkaisuja haettaessa on myös
katsottava tämän hetkisen työttömyys- ja työllisyystilanteen yli.
Eläkeikäkeskustelussa pakkaa
usein unohtumaan kolikon toinen puoli: työeläkejärjestelmän
rahoitus ja työeläkkeiden taso
tulevaisuudessa. Pelkästään työeläkemaksuun kohdistuu arviolta
noin 4 – 6 prosentin korotuspaine
vuosina 2015 - 2030. Mikä vaikutus eläkeiän nostamisella tai nostamatta jättämisellä on työeläketurvan tasoon ja maksettaviin
eläkemaksuihin? Haluammeko ja
hyväksymmekö sen, että tulevaisuudessa työeläketurva on euromäärältään nykyistä olennaisesti
alhaisempi ja maksamamme eläkemaksut ovat nykyistä korkeammat, vai haluaisimmeko niiden
pysyvän edes lähellä nykytasoa?
Eläkeikäratkaisu on vain yksi
osa työurien pidentämistä. Se on
kuitenkin muita tärkeämpi sen
vuoksi, että eläkeiän nosto on
yksinkertainen ja selkeä signaali
paitsi täällä Suomessa, myös Suomen ulkomaisille velkojille siitä,
että Suomi haluaa pitää kansantaloutensa tasapainossa.
Eläkepolitiikkaa pitää tehdä tämän päivän nuorten edut
muistaen ja turvaten. Se on osa
sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.
Eläkeiän alarajan nosto 63
vuodesta on välttämätön – halusimmepa sitä tai emme. Ja mitä
nopeammin se tehdään, sitä
kivuttomampaa se on. Muualla
Euroopassa vastaavia ratkaisuja
on jo lukuisissa maissa tehty. Mikäli lykkäämme eläkeikäratkaisua
edelleen, tämän päivän nuorista
tulee työeläkejärjestelmämme
suurimpia maksajia ja huonoimpien etuisuuksien saajia. Tämä ei
voi olla tahtotilamme.
Keijo Putkonen
aluepäällikkö
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Aluetoiminta, Oulu
Pellon kunnassa Jokivartisten
tekemä latuverkosto maan huipputasoa, joten hiihtäjä menepä sinne nauttimaan kunnon
laduista!
Sunnuntai-hiihtäjä
Miksi radiotoimittajan pitää puhua niin nopeasti, että laitteet
eivät ehdi toistamaan sanottua?
Uskomatonta, miten huonosti
”sivistysmaat” kohtelee rajaseudun ihmistä, joka jätetään
sosiaaliturvan ulkopuolelle!
Ulkomailta tuleville tarjotaan
taatusti kaikki tuet, anomatta ja
molemmissa maissa! Omat jätetään ilman!
Minulla myös tyttölyseon eka-
luokalla otettu kirjeenvaihtokaveri ollut jo vuodesta 66. Posti
kulkee Kemistä texasiin, joulupaketit myös.
Kuinka joku voi tietää ketä demari äänestää, vaalisalaisuus rikkoontuisi. Asevelvollisuus ei koske naisia ei edes Tarja Halosta.
Lämpimät kiitokset teille teiden
Suomen etu jäi suomalaiseen mediaan
Puolesta vanhusten
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen palasi edellisestä EU:n
valtiovarainministerikokouksesta levein hymyin. Hän selvensi
medialle, kuinka hän oli jälleen
kerran ajanut Suomen kannan
läpi. Tällä kertaa hän väitti välttäneensä mahdollisuuden, että
Suomen pääomaosuutta Euroopan pysyvässä vakausmekanismissa (EVM) pystyttäisiin korottamaan ilman omaa tahtoamme
muiden maiden määräenemmistöpäätöksellä. Me emme näe,
että Urpilaisella olisi ajamiensa
muutosten valossa ollut aihetta
kovinkaan leveään hymyyn.
Viime vuoden lopussa euromaille esitelty EVM-sopimus
ei herättänyt missään muussa
maassa samansisältöistä keskustelua kuin Suomessa. Kaikille
maille oli selvää alusta lähtien,
että pääoman korotus voidaan
kunkin osakasmaan osalta tehdä
ainoastaan sen omalla päätöksellä. Todellista pelkoa, että keskeistä budjettivaltaa menetettäisiin oman maan rajojen ulkopuolelle, ei ollut. Asiaa esiteltiin
Tää ei ole vaalijuttu,
katso puoleen vanhusten?
Mitä he on aikaansaaneet,
voisitko sä muistaa sen?
He ei enää puoliansa,
voi ylläpitää taistellen,
hyljättynä, yksinäisenä,
onko palkka poloisten?
Suomi
antoi mahdollisuuden
suurten maiden
veto-oikeudelle.
A
myös Euroopan parlamentissa,
jossa ihmeteltiin – jälleen kerran
– Suomessa noussutta kohua.
Pidetyssä valtiovarainministerikokouksessa Suomi sai läpi vain
sellaisia muutoksia, jotka olivat
merkitykseltään hyvin pieniä ja
stilistisiä.
Sen sijaan yksi erittäin merkittävä ongelma jäi, josta hallitus ei
ole halunnut hiiskuakaan. Tammikuun lopun EU-huippukokouksen tuloksista selviää, että
Suomi on suostunut siihen, ettei
päätöksenteon yksimielisyyttä
tarvita kuin rahaston kapasiteetista päättämiseen. Aiemmin oli
sovittu, että kaikki EVM:n rahoituspäätökset tehdään yksimieli-
sesti. Tästä omasta periaatteestaan Suomi siis irtautui ja antoi
epäoikeudenmukaisen mahdollisuuden suurten maiden vetooikeudelle. Nyt kun piikin koko
on päätetty, on enemmistöllä oikeus käydä Suomen kukkarolla,
vaikka sitä vastustaisimme.
Ottaen huomioon EVM-sopimusväännön lähtötilanteen,
jossa ongelmaa budjettivallan
menettämisestä ei ollut, ja lopputuloksen, jossa päätöksenteon
yksimielisyyden periaate lipesi
Suomen käsistä, hallituksen
voi sanoa keskittyneen täysin
vääriin asioihin. Väitteistään
huolimatta Kataisen-Urpilaisen
hallitus ei ole Euroopan talouskriisissä onnistunut ajamaan
Suomen etua. Vastuumme ja
riskimme ovat aivan olennaisesti
kasvaneet.
Riikka Manner
Euroopan parlamentin jäsen (kesk.)
Antti Kaikkonen
kansanedustaja (kesk.)
eduskunnan suuren valiokunnan
varapuheenjohtaja
Monet kiitokset
Kirjailijapäivien toimikunta
kiittää Kemin Prosaisteja, Pohjola-Nordenia, Kirjoittajaryhmä
Rinkiä, Lapin Kirjallisuusseu-
raa sekä kaikkia päivien onnistumiseen osallistuneita kemiläisiä & torniolaisia.
Ilman teidän panostanne oli-
simme olleet ”varjo vaan”.
Toimikunnan puolesta
Matti Ylipiessa
ritarit, kun kaivoitte ja pukkasitte automme pois penkasta
Kokkokankaalla! Ihanaa että teitä arjen sankareita löytyy hyviä
tekoja tekemään.
Mamma ja muksu
Älkää hyvät ihmiset maksako
näitä taksikursseja. Tarjolla on
satunnaisia yökeikkoja joilla tienaa 50 yö.
Pettynyt
Vuodepaikkansa ainoastaan,
turvako vanhusten?
Painamassa märkä vaippa,
lämmittäen hetkisen.
Poissa kumppani on,
lapset kaukana on.
Turva läheisten
hälle ois korvaamaton.
Mutta ei ovi käy,
rakkaitaan ei siellä näy.
Kun perheessä alkoholisti kaikki
Kädet oudot häneen tarttuu,
jos ja kun vain kerkenee,
kantaen kiireellä tuon ruokakupin,
lennossa myös pois vie sen!
Ulos päästä ei voi,
vaikka linnunlaulut soi,
huudot ympäriltään kuulla
vain voi,
”hoitaja autathan”,
joka puolla taas tarvitaan.
nata rahaa. Eivät huutele rahojensa perään ja kohta voikin
pyytää lisää. Eivät ilkeä kieltäytyä, kun laittaa surkean naaman
kehiin...
Jos vain sulla on vielä voimaa,
auta osaa vanhusten!
Hoitohenkilöstöä älä soimaa,
kaikki syy on päättäjien.
He euroista vois osan siirtää,
hyvinvointiin vanhusten.
Koska juuri se heidän työnsä,
loi hyvinvoinnin meillekin.
Aune M.
vieraatkin heittää käymästä.
Kiitos terveydenhoitaja Päivi
Kari ja koululääkäri Riitta Nyman, olette aivan ihania ja tosi
hyviä!
Avun saanut helpottunut opiskelija
Sukulaisilta on niin helppo lai-
Seittenkari alkuperin Seitsenkari
vrt seitsemän/seittemän. Taitaa
olla meänkielisten väännöksiä nämä Seittenkaaret kun ei
ymmärretä kari-sanaa Sanotaan
tässäkin reilusti Seskarö, sehän
lukee tienviitoissakin.
Kemiläinen, jos vastustat Ruutinpuiston rakentamista, allekirjoita adressi osoitteessa www.
adressit.fi Adressi on nimeltään
Säilytetään Ruutinpuisto.
O4 Sunnuntai
Isovillakoira Peppi on voittanut näyttelyistä lähes kaiken mahdollisen. Nainen menestyksen takana on omistaja Virpi Pesonen, joka hallitsee trimmauksen. Pesoselle koirat ovat sekä
Kovan ajan lapset
Suomessa on enemmän lemmikkejä kuin koskaan. Sosiologin mukaan kovan
maailman kohtelema ihminen hakee lemmikistä kuuntelevaa ystävää.
Kukaan ei enää tekisi kaveristaan kinnasta niin kuin herra Matti Kuivila teki.
Pekka Juntti, teksti
Katja Lehto,
Anssi Jokiranta, kuvat
N
aapurin koira kuoli muutama vuosi
sitten kolmetoistavuotiaana vanhuuteen. Sinä päivänä naapurin talosta sammuivat valot ja tilalle tulivat muistokynttilät. Sinä päivänä
naapurin isäntä ja emäntä itkivät
niin kuin itketään silloin kuin per-
heenjäsen kuolee.
Se suru kertoo paljon tästä ajasta, ja ihmisten muuttuneesta suhteesta lemmikkieläimiin.
Suhde syventyy samaa tahtia
kuin lemmikkien määrä lisääntyy.
Koirien rekisteröinnit ovat olleet koko 2000-luvun ennätyskorkealla, yli 50 000 kappaleessa. Suomessa enemmän rotukoiria kuin koskaan, 450 000 yksilöä.
Kaiken kaikkiaan Kennelliitto arvioi, että maassa on 600000 koiraa.
Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerolan muistuttaa, ettei
lemmikki-intoilu koske vain koiria.
–Kissoja on monta kertaa
enemmän kuin parikymmentä
vuotta sitten. Eikä kaksikymmentä vuotta sitten ollut juuri jyrsijöitä.
Myös esimerkiksi maatiaiskanat
ovat nyt suosionsa huipulla.
Näyttää, että yhä useammat
suomalaiset haluavat elää eläinten kanssa, mutta mistä se johtuu?
SOSIOLOGI Leena Koski on tut-
kinut ihmisten suhdetta koiriin.
Hän kyseli koiraharrastajilta kollegansa Pia Bäcklundin kanssa,
mitä koira merkitsee omistajalleen. Selvisi, että koira täyttää ihmisen elämässä kovin erilaisia lokeroita.
Yhdelle koira on kumppani ja
ystävä, toiselle harrastusväline.
Osa kuvaa suhdettaan koiriin elämäntapana.
–Varsinkin he, jotka kilpailevat koirillaan, esineellistävät koi-
ran. Jos koira ei toimi, se laitetaan
kiertoon.
Tai monttuun. Monen huonon
metsä- ja kilpakoiran kohtalo on
edelleen tulla lopetetuksi.
Sodankyläläinen pohjanpystykorvarodun luoja ja kasvattajalegenda Matti Kuivila lopetti epäkelpot koiransa. Hän esineellisti
koiria kirjaimellisesti, sillä hän teki tarpeettomista koirista kintaita
ja muita käyttöesineitä.
Valtakunnallinen metakka syntyi, kun mies jokunen vuosikym-
Sunnuntai O5
kilpavälineitä, myös ystäviä.
men sitten matkusti Suomen kennelliiton kokoukseen Helsinkiin
omista kasvateista tehty koiraturkki päällään.
Ei liene liioiteltua sanoa, että
Kuivilan kinnaskoiran ja kerrostalossa asuvan tissivälipuudelin
henkinen etäisyys omistajilleen
on liki mittaamaton.
KOSKEN MUKAAN moni täyt-
tää lemmikillä sisimmässään sen
kolon, joka on tarkoitettu lapselle. Ne ovat karvalapsia, mamman
mussukoita ja isin kultia.
Koski on huomannut, että usein
nuoripari hankkii ensimmäiseksi
lapsekseen koiran, jotta voi harjoitella perhe-elämää.
Tapio Eerolan mukaan koirien
lisäksi kissat, jyrsijät ja jopa kanat
koetaan nykyään lapsenkaltaisina.
–Kanaharrastajien keskustelupalstalla Munanetissä ihmiset eivät puhu kananpoikasista vaan kanavauvoista, maatiaiskanoja harrastava Eerola kertoo.
Eerolan mielestä siinä ei ole mitään pahaa, että lemmikki täyttää
lapsen kolon. Ongelmallisempaa
Virpi Pesosen Sunny on saanut letit päähän.
olisi, jos koloa ei täyttäisi kukaan
eikä mikään.
MONI ON koiriensa kanssa yhtä
aikaa monessa Kosken mainitsemassa lokerossa. Maksniemeläinen isovillakoiran kasvattaja ja
huipputrimmaaja Virpi Pesoselle koirat ovat yhtä aikaa ystäviä ja
kilpailuvälineitä.
Pe s o n e n o n vo i t t a n u t
Lapponia’s kennelin koirillaan
suuria kansainvälisiä näyttelyitä.
Hän myöntää olevansa kilpailuviettinen ihminen. Näyttelymenestys kertoo paitsi hyvästä koirasta, myös hyvin tehdystä työstä.
Villakoirien näyttelyissä turkki on
ykkösasia ja sitä aletaan hoitaa jo
pienestä pitäen. Ennen näyttelyä
turkkia trimmataan tunteja tuntien perään.
Kaikista koirista ei ole kilpatykeiksi, mutta Pesonen ei lopeta
epäkelpoa yksilöä. Hän hankkii
niille uuden kodin, sellaisen, jossa
koira pääsee lemmikiksi.
Koiran lopettaminen tulee kyseeseen aina silloin, kun koiran
elämä ei ole enää elämisen arvois-
Kuivilan
kinnaskoiran ja
kerrostalossa asuvan
tissivälipuudelin
henkinen etäisyys
omistajilleen on
liki mittaamaton.
A
ta. Sairaan koiran ei Pesosen mielestä tarvitse kitua vaan se pitää
päästää pois.
täällä monta muutakin mamman
mussukkaa, hauvavauvaa ja karvaista söpöliiniä.
TAPIO EEROLA on huomannut,
että lemmikin hankkimisen syyt
ovat muuttuneet vuosien saatossa.
–Ennen ihmisiä ohjasi käyttötarve, kun he ottivat lemmikin, nyt
tarve on emotionaalinen.
Eerola näkee myös maantieteellisiä eroja ihmisten suhtautumisessa eläimiin.
–Pohjois- ja Itä-Suomi poikkeavat etelästä. Monesta asiasta
sanotaan, että 1918 kansalaissodan rintamalinja Hämeenkyröstä
Vilppulaan ja Mäntyharjulle jakaa
Suomen. Niin se on tässäkin asiassa. Eteläpuolella suhtautuminen
lemmikkiin on emotionaalinen ja
pohjoispuolella järkiperusteista,
Eerola kertoo.
–Katsopa muuten Paavo Väyrysen vaalimenestystä kartalta. Se
menee juuri samaa linjaa, Eerola
naurahtaa.
Eerolan väitteessä voi olla perää, vaikka koiraa sureva naapurini oli pohjoisesta. Ja niin asuu
KOIRAN JA ihmisen ystävyys on
sosiologi Leena Kosken mukaan
kuin idealistinen ystävyyssuhde.
Sellainen, jota ihmisten välille ei
voi koskaan oikeasti syntyä.
–On joku joka välittää aina, välittää juuri sellaisena kuin olet. Jos
itket sille surujasi, se ei levittele
niitä muille. On joku joka kuuntelee aina.
Koiran voi pyytää kainaloon,
sitä voi koskettaa. Ihmisystävän
kanssa se ei aina ole luontevaa. Eikä omaa vollotustaan tarvitse jälkeen päin hävetä jos kuuntelijana
on eläin. Ei koira seuraavana päivänä muistele, että tuossa se märisijä taas on.
Koski piirtää yhteyden koventuvan maailman ja lemmikin rakastamisen välille.
–Yhteiskunta kiristyy koko
ajan. Ihminen joutuu miettimään
jatkuvasti, kelpaanko minä, teenkö tarpeeksi suorituksia jaa ol
olenko
olen
enko
ko
riittävän hyvännäköinen..
O6 Sunnuntai
Koiraan voit luoda suhte
teen
en o
teen,
olitpa minkälainen tahansa
–lihava, laiha tai änkyttävä, Koski
pohtii.
KOIRAN JA IHMISEN idealistinen
ystävyys tulee Kosken mukaan hyvin esille koirien muistokirjoituksista, joita on netin bittimeri pullollaan.
Muistokirjoituksissa kirjoitetaan sydäntä viiltävästi, kuinka
koira rakasti pyyteettömästi, kuinka se välitti. Sellainen on Kosken
mukaan puuta heinää. Inhimillistämistä.
–Emme voi tietää, mitä toinen
laji tuntee. Emme tiedä tunteeko
se kiintymystä tai rakkautta, mutta jotakin sellaista koira suhteesta
saa, joka on mieluista, Koski pohtii.
Kosken mukaan ihmisestä ei
voisi kirjoittaa samanlaisella yksityiskohtaisella tunteenpalolla kuin
lemmikistä.
–Mitään sellaista, mitä kirjoitetaan, ei ole olemassakaan ihmisten
välillä. Muistokirjoituksista näkee,
että koiraan voi heijastaa ne toi-
veet, jotka eivät koskaan toteudu
ihmisten välillä.
Toisin sanoen, ihmiset pettävät
karvakaveriensa kanssa itseään
pahan kerran. Näinkö on, Leena
Koski?
–Ei. Kun tunne on oikea tunne,
se ei ole itsepetosta.
TASAVEROINEN YSTÄV Y YS
eläimen kanssa ja sen asettaminen lapsen asemaan ovat tuoneet
mukanaan lieveilmiön poikineen.
Koirat puetaan muotivaatteisiin,
niitä kuljetetaan harrastuksiin,
vaikkapa koirien uimahalliin joita
on Suomessa jo neljä. Lähin niistä
sijaitsee Oulussa.
Eläimestä tulee hän, viisas ihmisenkaltainen, joilla tuntuu olevan
hämmästyttävän korkealentoisia
ajatusrakennelmia.
Pahimmillaan koira inhimillistetään niin ajattelevaksi ja fiksuksi,
että sen rooli laumassaan häiriintyy. Lopulta koiraa ei enää yritetäkään torua. Koira kaappaa vallan,
tekee mitä lystää. Siitä tulee ongelmakoira, jota kuljetaan psykologilla ja koirakuiskaajalla.
Muistokirjoituksista
näkee, että koiraan
voi heijastaa ne
toiveet, jotka eivät
koskaan toteudu
ihmisten välillä.
A
Leena Koski
Sosiologi Itä-Suomen yliopistosta
Ilmiö menee vielä pidemmälle.
Helsingin Sanomat uutisoi viime
viikolla, että tuhannet suomalaiskoirat syövät käyttäytymisongelmiinsa mielialalääkkeitä.
Eerolan mukaan yksi osa inhimillistämistä ovat tieteelliset teoriat.
–Viimeissä Koiramme-lehdessä
on laaja artikkeli tieteellisestä laumakäsityksestä, jonka mukaan koira ja ihminen eivät voi luoda luontevaa laumaa, koska ovat eri lajia.
Tutkimuksen mukaan ihmisen ei
siksi pidä yrittääkään johtaa vaan
toiminnan pitää olla tasa-arvoista.
Eerolan mukaan ihmisen ja koiran tasa-arvoisuus on huuhaata.
Se ei toimi kuin laboratorio-olosuhteissa. Elävässä elämässä järjestyksen pitää olla selvä. Ihminen
johtaa ja koira tottelee.
JOSKUS LEMMIKIT ovat tärkeämpiä kuin ihmiset. Eerola
muistaa kymmenen vuoden takaisen Suomen Kuvalehden jutun,
jossa perheiden lapsilta kysyttiin
ketkä ovat tärkeimpiä läheisiä.
Perheen koira oli lapsien mukaan
usein isovanhempia tärkeämpi läheinen.
Näin on näppylät. Yhä useampi
sytyttää muistokynttilät lemmikkinsä poismenon johdosta. Yhä
useampi kirjoittaa itkuisen muistovärssyn niin kuin Nestorin omistaja.
Hiljaisuus laskeutuu, annan rauhan tulla. Leikit, juoksut unohtuu,
on paikka hyvä mulla.
Näillä sanoilla, rakkaan koiramme muistoksi. Olit, Nestori todella
hyvä poika, ja meille niin rakas. Tänään oli aika laskea Sinut koira-enkeleiden luokse, pilven päälle. Katselethan meitä sieltä.
Muistamme Sinut aina, ja ikävä
on sanoin korvaamattoman suuri.
Rakastamme Sinua aina!
Kirjoituksesta jää tunne, ettei
Nestori päätynyt kuoltuaan kinnasmateriaaliksi.
Sillä eihän se ole soveliasta. Tehdä nyt kintaat omasta rakkaastaan.
Kannen kuva: Tuolilla poseeraa
monirotuinen Lyyti, jonka omistaa
nuoripari Markku Karttunen ja
Sanna Kekäläinen Kemistä.
Lemmikkieläinkaupan hyllyt notkuvat koiratuotteista.
Lemmikkien muoti on päivän sana. Kuvassa mukava neule.
Kemiläisen Raija Rauman kääpiösnautserit Leevi ja Onni ulkoilevat toppatakit yllään. Osin siksi, että koirien
kein lapsia”.
Sunnuntai O7
Lemmikit ovat
miljardiluokan bisnes
M
itä tärkeämmiksi lemmikit tulevat omistajilleen, sitä suurempaa on sen ympärillä
oleva bisnes.
Yksistään koirabisnes on kennelliiton tiedotuspäällikkö Kaija Unholan mukaan puolen miljardin ja miljardin euron välillä.
Luku on arvio, sillä Turun ammattikorkeakoulun selvitys koirabisneksen laajuudesta on vielä
kesken. Kun summaan lisätään
kissojen ja muiden lemmikkien
rahavirrat, puhutaan miljardiluokan bisneksestä.
Ala kasvaa jatkuvasti. Vuonna
1999 koira-alalla tahkottiin 350
miljoonaa euroa.
Koirabisnes muodostuu monesta pienemmästä purosta. Koiria myydään noin 50 miljoonan
euron edestä, koiran ruokaa yli
100–200 miljoonalla eurolla.
Lemmikit luovat myös runsaas-
ti uusia työpaikkoja. Lemmikeille on tarjolla monenmoista palvelua. On hotelleja, päiväkoteja
ja uimahalleja. Uusia ammatteja
ovat koirahierojat ja eläinfysioterapeutit.
Myös henkisten ongelmien
hoitoon löytyy apua. Koiraterapeuteilla, -psykologeilla ja kouluttajilla riittää asiakkaita. Koirakirjailijoita on paljon, sillä erilaiset lemmikkioppaat myyvät kuin
häkä.
Eläimille löytyy muotiliikkeitä,
joissa on tarjolla korkean profiilin suunnittelijoiden tuotoksia.
Muun muassa Ristomatti Ratialla on oma koiravaatemallistonsa.
Eläinlääkäreillä on työtä enemmän kuin koskaan, sillä rokotusten, leikkausten ja muiden tavanomaisten lääkärin töiden lisäksi
heitä työllistää erilaiset terveystutkimukset, joita tehdään koirille 56000 vuosittain.
Koirat numeroina
50 000 130 000
Suomessa rekisteröidään vuodessa noin 50 000 koiraa. Suomen
Kennelliiton jäsenmäärä on 141 741,
joka on uusi ennätys
Suomalaiskoirat kävivät 130 000
kilpailukäyntiä viime vuonna, niistä
80 000 oli agilitya.
1 mrd. 14 000
.
Koirabisneksen arvo (ruoat, koirat,
tarvikkeet, palvelut jne.) on 500
miljoonaa - 1 miljardi euroa vuodessa.
Helsingin voittaja -koiranäyttelyviikonlopun kahdessa näyttelyssä
esiintyi vuonna 2011 14 000 koiraa.
Pariisin voittaja -näyttelyssä koiramäärä oli 36 000.
10 milj. 56686
Suomen kennelliiton liikevaihto on
noin 10 miljoonaa euroa.
Kennelliitto teki vuonna 2011
56686 terveystutkimusta, vuonna
2005 30190
Lista
Suosituimmat
koirat
Kennelliiton 10 suosituinta
rotua vuonna 2011 olivat:
1. labradorinnoutaja,
1730/kappaletta
2. saksanpaimenkoira, 1708
3. suomenajokoira, 1577
4. kultainennoutaja, 1490
5. jämtlanninpystykorva,
1347
6. suomenlapinkoira, 1325
7. harmaa norjanhirvikoira,
1025
8. shetlanninlammaskoira,
991
9. jackrussellinterrieri, 982
10. kääpiösnautseri, 879
Koiran hiilijalanjälki on suuri
Perustuu uusiseelantilaisen
professoripariskunta
Brenda ja Robert Valen
tutkimuksiin.
Katumaasturi
(10 000 km/v)
x2=
Etiopialainen
Etiopia
ihminen
ih
Keskikokoinen
koira
Miila Kankaanranta
ei olisi kylmä, osin siksi, että takit ovat omistajan mielestä mukavannäköisiä. Koirat ovat Raumalle ”mel-
Rovaniemen Tavivaarassa lepää monta rakasta karvakuonoa.
O8 Sunnuntai
Boheemien
paratiisi
Berliinin Neuköllnistä on tullut läntisen Euroopan
vetävin taiteilijakaupunginosa. Torniolaislähtöiset
Pekka ja Teija Isorättyä sekä taiteilija Mimosa Pale
johdattavat alueen elämään.
W
turnauksen parhaana hyökkääjänä
palkittua poikaa.
–Tämä pääsee näyttelijäksi Rosa Liksomin Rikokseen Teatteri
Jurkkaan. Ensi-ilta on 2. helmikuuta.
–Vuonna 2010 teimme useita
mummorobotteja. Kaksi veimme
Lahden taidemuseoon.
Ilari Tapio, teksti ja kuvat
eserstrasse on
pitkä katu.
Vanhojen
lehmusten ja
1800-luvun lopulla rakennettujen talojen reunustama väylä alkaa Hermannplatzin viiskulmasta ja päättyy Neuköllnin kanaalin
mutkan vaiheille. Puolimatkan
paikkeilla asiakkaita palvelee Atelier Himo.
Se on Suomesta Berliiniin lähteneen Mimosa Palen hattukauppa–kauppa, joka ei kannata, ei ainakaan, jos tuloja ja menoja tarkastellaan jatkuvan kasvun ja voitontavoittelun näkökulmasta.
MIMOSA PALEN näkökulma on
tyystin toisenlainen.
Hän on hattuhullu performanssitaiteilija.
–Ja veistostaiteilija. Tavallaan
hatutkin ovat veistoksia. Tahdon
tuoda ja luoda performanssia arkipäivään, ja tämä kauppa on konkreettinen tapa tehdä sitä. Kauppa
tulee lähelle ihmisiä.
Ateljee-puoli on pöytä, josta
on viisi askelta ikkunalaudalle eli
myyntipisteeseen.
–Eikö olekin kätevä tila. Ja jos
pidetään bileet, tiskistä saa Himobaarin.
Ennen Himossa oli myös Neuköllnin korkein esiintymislava,
mutta sitten tulivat Pekka ja Teija
Isorättyä Tornion kautta Meksikosta ja rakensivat vielä korkeamman estradin.
PEKKA JA Teija Isorättyän kotikatu Isarstrassen ei ole pitkä katu.
Se on muutaman korttelin pätkä
Arcaden-kauppakeskuksen takana.
Kuvanveistäjäpariskunnan luo
on helppo osata, sillä pimenevältä
kadulta näkee suoraan sisään heidän ateljee-asuntoonsa.
Yhtä huonetta hallitsee Neuköllnin korkein esiintymislava
ja toista huonetta puolitekoinen
puuhevosenpuolikas.
Levysoittimen päälle on jäänyt Veikko Sinisalon LP-levy IkiKianto ja ikkunan eteen mummorobotti.
Pekka Isorättyä esittelee ja taputtelee 12 voltin akkuvirralla liikkuvaa rollaattorivanhusta (INvalid robot c1, Bärbel) kuin isä futis-
LAPSESTA ASTI yhdessä eläneet
Mimosa Pale teki itselleen hatun
hattarakoneella.
Isorättyät:
Löydä nämä
Berliinistä
1
2
Rroma, Boddingstrasse
5, Neukölln. ”Viihtyisä
teatterikapakka, flamencopaikka ja baari.”
Shang Hangl, Schönstedtsrasse 14, Neukölln. ”Tulipalon
jälkeen uudelleen avattu musiikkikahvila, galleria ja klubi.”
3
Hasenheiden puisto,
Neukölln. ”Paratiisi. Suvaitsevaisuuden tyyssija, jossa lapsiperheet, nudistit,
marihuanan myyjät, kamelit ja
aasit viettävät kesällä aikaansa.
Ei toimisi Suomessa.”
Jos et pääse Berliiniin
torniolaiset Isorättyät ovat asuneet Berliinissä elokuusta 2010
lähtien.
Alussa he pitivät majaa autossa
ja järjestivät musiikkiperformansseja kadulla. Robotti keräsi rahat.
Sitten halpa ja iso asunto löytyi
Neuköllnistä–sieltä missä melkein kaikki ovat muualta muuttaneita.
LÄHISTÖLLÄ ASUU paljon ka-
vereita: suomalaisia ja saksalaisia sekä hipstereitä ympäri maailmaa–ja turkkilaisia ja arabeja,
vaikka heillä onkin vähän eri menot ja meiningit.
–Tämä on vieraanvarainen,
avoin ja kasvava kaupunginosa.
Siirtolaisia on kaikkialta maailmasta. Tässä talossa erityisesti
entisestä Jugoslaviasta.
– Taiteilijat ja muusikot ovat nyt
sitten tätä uutta siirtolaispolvea,
Pekka kertoo.
Hänen mielestään odottamattomuus on sana, joka sopii Neuköllniin. Siihen liittyvän kirjallisuussitaatin voisi lainata Hermann
Hessen Arosudesta, jossa ”vain
hulluille tarkoitettu” maaginen
teatteri löytyy aina jostain.
–Täällä underground on oikeasti undergroundia, Teija täydentää.
NIIN ON. Myöhään illalla Pekka ja
+1
Uusi swing.
”Suosittelemme
uutta berliiniläistä swing-musiikkia, esimerkiksi orkestereita Django
Lassi tai Old Fish Jazzband.
Googlettamalla löytyy helposti
netistä.”
Teija Isorättyä odottavat Mimosa
Palen ja Valtteri Pöyhösen performanssin alkamista Shangl Hanglin pienessä kellaritilassa.
Valtteri Pöyhönen on sonnustautunut huimaan turkispäähineeseen.
Hän soittaa lelupianoa ja Mimosa Pale sahaa. Työkalu taipuu
soimaan Unto Monosta ja Nirvanaa.
Välissä hattukauppias Mimosa
Pale veivaa hattarakoneella makeita valkoisia päähineitä itselleen
ja yleisölle.
Sitten tulee James Brownia sahalla ja antiikkisyntikalla: I feel
good! You taste good!
Pekka ja Teija Isorättyän ”olohuoneeseen” on suora näkymä kadulta.
Sunnuntai O9
Kertomus
Meksikon Billystä
ja puuhevosesta
H
e tapasivat hautajaisissa
ystävänsä vuonna 2006.
Amerikansuomalainen Eric Bergman jäi
kyselemään Pekka Rättyältä ja
Teija Isometsältä heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan.
Kun niitä ei oikein ollut, Bergman ehdotti muuttoa Mexico Cityyn. Hänellä olisi siellä bändi,
Polka Madre, jonka esityksiä Pekka ja Teija voisivat visualisoida.
Pariskunta piti ajatusta hyvänä,
mutta mistä rahat?
Mennään naimisiin!
Häät poikivat matkakassan ja
uuden yhteisen sukunimen, Isorättyän.
tamaan. Hän leikkasi irti paksun
mustan hiuspalmikkonsa ja käski
laittaa sen osaksi jotain pariskunnan taideteosta.
BILLYN PITI tulla Polka Mad-
ren mukana kiertueelle Suomeen,
mutta bändi toikin tullessaan vain
tuhkauurnan.
Äänimies Billy oli kuollut sairaskohtaukseen.
Uurna kiersi muusikoiden mukana ympäri Suomea ja odottaa
nyt palmikon kanssa loppusijoituspaikkaa taiteilijapariskunnan
Berliinin kodissa.
TEIJA ISORÄTTYÄN mukaan
palmikosta tuli TEHTÄVÄ.
Sitä ei voinut ripustaa esimerkiksi robotin päähän.
Sen ympärille piti luoda jotain–ei monumenttia eikä muistomerkkiä, mutta jokin ”hienompi” teos.
Siksi taiteilijapariskunnan olohuoneen täyttää suomalaisesta
juuripuusta veistetty hevosenpuolikas.
Herkästä aiheesta ja aihiosta
jalostuu aikanaan Mexico Cityyn
sijoitettava ratsastajapatsas, jolla Billy ratsastaa palmikkoineen
kohti auringonlaskua: Felipe Naranjo Valles–Matkat kuoleman jälkeen.
UMMIKOT ottivat Mexico Cityn
haltuunsa katuelämän ja punkin
eli nacon kautta. Se on eliitin kulttuurin eli fresan vastakohta.
He kiersivät Polka Madren mukana pitkin Amerikkaa ja Eurooppaa ja rakensivat keikkojen yhteyteen installaatioita, jotka sisälsivät
neonvaloja, moottoreita ja luisia
viritelmiä.
Myöhemmin he alkoivat myös
soittaa yhdessä.
Yhtyeen äänimiehestä Billystä
(Felipe Valles) tuli Isorättyöiden
sielunveli. Kun kaksikko lopulta
lähti takaisin Suomeen ja Tornioon, Billy tuli lentokentälle saat-
Pankow
Reinickendorf
BERLIINI
Wedding
Spandau
Tiergarten
Weißensee
Hohenschönhausen
Prenzlauer
Berg
Marzahn- Hellersdorf
FriedrichshainLichtenberg
Kreuzberg
Charlottenburg
Mitte
Wilmersdorf
SchönebergTempelhot
Zehlendorf- Steglitz
Treptow- Köpenick
Neukölln
Tästä on kyse
Berliini muuttuu
kaupunginosiensa
mukana
Ketkä?
Pekka ja Teija Isorättyä
Kotoisin Torniosta.
Asuivat naapuritaloissa ja tutustuivat toisiinsa
nelivuotiaina leikkikentällä.
Valmistuivat taiteen maistereiksi vuonna
2010 Aalto-yliopistosta.
Luoneet veistostaidetta, performansseja ja
musiikkia Suomen lisäksi muun muassa Meksikossa ja nyt Berliinissä.
Ovat käyttäneet materiaalinaan luita, siannahkaa, autonosia ja moottoreita.
Tänä vuonna näyttelyitä Hampurin Gängeviertelissä, Berliinin Suomi-instituutissa ja Galleria
Sculptorissa Helsingissä.
Kotisivu www.isorattya.com
Edessä surisee mummorobotti, taustalla seisoo puuhevosen puolikas.
Euroopan toiseksi suurinta kaupunkia, Berliiniä, ei oikeastaan edes
ole. On vain vuonna 1920 yhteen
liitettyjä pikkukaupunkeja, joiden
rakennemuutos vauhdittui, kun
jaettu Berliini yhdistyi.
Nuoret valtaajat ottivat haltuunsa
idän Mitten ja Prenzlauer Bergin
nuhruisia taloja.
Länsipuolen köyhin kaupunginosa
Kreuzberg oli jo 1960-luvun lopulla siirtolaisten ja vaihtoehtoväen
asuinseutua. Vaikka sen korttelit välillä vaurastuivat, boheemi
kreuzbergilaisuus pitää pintansa
edelleen.
Sen sijaan Prenzlauer Bergin villiä
ja värikästä vapaakaupunkiaikaa
kesti vain viitisentoista vuotta.
Prenzlauer Bergin status muuttui, kun hipit, hipsterit ja punkkarit
joutuivat muuttamaan lääkäreiden
ja opettajien pikkuperheiden alta
etelämmäksi; takaisin Kreuzbergiin
ja Friedrichshainiin sekä nyttemmin kanaalin toiselle puolelle Neuköllniin.
Tätä nykyä Prenzlauer Berg on
viihtyisä, trendikäs ja samalla vähän tylsä kaupunginosa. Rosoinen
Neukölln on puolestaan noussut
läntisen Euroopan vetävimmäksi taiteilijakaupunginosaksi. Sinne
asettuvat lähes kaikki kaupunkiin muuttavat taiteilijat – ja heitä
muuttaa paljon.
Neuköllnin taiteilijaelämään kannattaa tutustua ennen kuin senkin
aika on ohi. Keinottelijat ovat jo
liikkeellä ja asuntojen hinnat nousussa.
O10 Sunnuntai
Hieman
punssia,
runsaasti
kuivalihaa
Jokainen suomalainen muistaa Runebergin
150 vuotta myöhemmin ainakin hilloisesta tortusta.
Mistä mausta nykyrunoilijat ja -kirjailijat haluaisivat
teoksensa muistettavan sadan vuoden päästä?
Jenni Räinä, teksti
Miila Kankaanranta, kuvitus
E
letään 1800-luvun
puoliväliä. Fredrika
Runebergilla on hätä.
Hänen miehensä,
runoilija Johan Runebergin suosikkikondiittori on kipeä. Runoilija puolestaan odottaa aamukahvinsa kanssa
mureaa leivosta, jonka kruunaa hillohattu. Kahvihetkistään tarkka runoilija haluaa kastaa leivoksen lautasella punssitippaan ja avot!
Fredrika Runeberg soveltaa–ja
kas, leivos syntyy omin käsin.
Tortusta tulee menestys, joka
hurmaa miehen lisäksi koko Suomen kansan.
TÄYSIN TARKASTI Runebergin
tortun tarinaa ei tiedetä. Tiedetään
ainoastaan se, että Fredrika Runebergin reseptivihkosta löytyi kopio
porvoolaisen leipurin reseptistä.
Runoilija Johan Runeberg (1804–
1877) tuskin arvasi millaiseen suosioon hänen lempitorttunsa nousee. Tai että 150 vuoden päästä hänen nimensä lausutaan usein juuri
tortun yhteydessä.
Kirjoittihan Runeberg myös
Vänrikki Stoolin tarinat. Teoksen
ensimmäisestä runosta, nimeltään
Maamme, tuli myöhemmin sanat
Suomen kansallislauluun.
Oululainen runoilija, pappi Niilo Rauhala tuntee Runebergin parhaiten virsistä, joita Rauhala on käsitellyt monta kertaa. Rauhala on
itsekin kirjoittanut virsiä.
Rauhala pohtii, että 150 vuoden
päästä hänen laaja tuotantonsa
muistetaan todennäköisesti joistakin runoista tai muutamista vir-
sistä.
–On vaikea arvioida, mitkä asiat
antavat läpi aikojen merkityksiä lukijoille. Runoja kirjoittaa vain tätä
hetkeä varten.
torttu
Runebergin
300 g voita
3 dl sokeria
uhetta
4 munaa
antelia tai ro
m
a
u
tt
e
h
u
4 dl ja
uhoa
3 dl vehnäja tta
ia
he
u
ja
anteliesanss
in
2 tl leiv
lia tai 2 tl m
te
n
a
sm
a
rv
3 tippaa ka
ä
antelilikööri
tai loraus m
tusta
Koristelu
vesikuorru
loa ja sokeri
il
h
a
lm
e
d
va
SEURAAVIIN virsikirjoihin valikoituvien virsistä Rauhalalla on
ajatus.
–Ehkä ne joissa on hyvää sanomaa, läheisyyttä ja rohkaisua voisivat jäädä elämään ja kantaa toivoa
eteenpäin tulevissakin virsikirjoissa.
Entä jos runoilija Rauhala muistettaisiin runojen ja virsiensä lisäksi jostain syötävästä?
Kuten runoilijoilla on tapana,
liittyy Rauhalallakin ruokaan erikoinen pinttymä. Hän pohtii, että
siitä hänet voitaisiin muistaa.
–Minulla on erikoinen harrastus.
Se on kuivalihakeitto.
si.
eri vaahdok
Muna ja sok
yvin
h
n
e
t yksitell
Lisää muna
vatkaten.
ri.
ivat aineet.
ssi tai liköö
koitetut ku
se
Lisää esan
n
ä
ä
5 min
e
an kesk
steessa 12–1 siLisää muka
aista 200 a
p
ve
ri
ja
e
k
iin
k
so
o
vu
mu
Jaa taikina
eladilla ja to
mehua.
ristele marm a voi käyttää sitruuna
o
K
.
ia
tt
u
u
n
lalt
lla. Veden ti
kuorruttee
Mistä mausta haluaisit tulla muistetuksi?
Kirjailija
Kirjailija
Kirjailija
Katja Kettu
Tuomas Kyrö
Maria Peura
Vuonna 1978 Tampereella syntyneen Katja Ketun
uusin teos Kätilö on vuoden
2012 Runeberg-palkintoehdokas. Palkinnon voittaja
julkaistaan tänään.
Kriitikoiden ylistämä Kätilö
sijoittuu Lapin sodan aikaiseen Suomeen.
Kirjailija Kettu haluaisi, että
hänet muistettaisiin kirjojen lisäksi sadan vuoden päästä Fazerin
Kettu-karkista ja pihlajanmarjahillosta: – Kummatkaan eivät ole happamia, vaikka nimeltä mainitsematon kaimani niin on väittänytkin.
Ketun karkit
Vuonna 1974 Helsingissä
syntynyt Tuomas Kyrö on
sukupolvensa kiitetyimpiä
kirjailijoita.
Kyrön seitsemäs teos Mielensäpahoittaja ilmestyi
keväällä 2010.
Sadan vuoden päästä Kyrö
haluaisi itsensä muistettavan
ruskeasta kastikkeesta: – Ruskea kastike on suomalaisen ruokapöydän kulmakivi, jota on syöty
iästä, uskonnosta, sukupuolesta ja
sosiaaliluokasta riippumatta jokunen sata vuotta.
Kyrön puolesta ruskean kastikkeen
voi tarjota jauhelihakastikkeena,
läskisoosina tai soijarouheella täydennettynä ja nauttia perunoiden,
makaronin, riisin tai linssien kera.
Kyrön ruskea kastike
(4 annosta)
1 sipuli
75 g voita
3 rkl vehnäjauhoja
1 lihaliemikuutio
suolaa
noin ½ litraa vettä
½ tl mustapippuria rouheena
Pilko sipuli paloiksi ja kuullota palat
voissa. Siirrä sipulit sivuun ja ruskista pannulla jauhot. Siirrä jauhot
sivuun, ja sulata pannulla voi. Kun
voi ei enää vaahtoa, lisää jauhot koko
ajan sekoittaen. Seoksen pitää olla
paksua. Kun jauhot ovat ruskeita
lisää vesi ja sipulit, lisää myös liemikuutio, mustapippurirouhetta ja suolaa. Anna kiehua viitisen minuuttia.
Maria Peura on syntynyt vuonna
1970 Pellossa.
Peura julkaisi esikoisromaaninsa On rakkautes ääretön vuonna
2001.
Peuran kolmas romaani Vedenaliset ilmestyi vuonna 2008. Tänä
vuonna hän on julkaissut työpäiväkirjan Antaumuksella keskeneräinen (Teos), joka kertoo muun muassa kirjan syntyprosessista.
Peura arvostaa yksinkertaisia herkuja:
– Haluaisin, että
minut ja teokseni
muistetaan
näkkileivästä, jonka reikiin on uponnut tosi paljon
pehmeää voita.
Peuran leipä
Sunnuntai O11
Runoilija
Kolumni
Pekka Juntti
Anonymen
-O
Niilo Rauhala
Niilo Rauhala syntyi vuonna
1936 Kittilässä. Hän on kirjoittanut yli kaksikymmentä runokokoelmaa, osallistunut Raamatun
käännöskomiteaan ja kirjoittanut
virsiä.
Rauhalan lyriikkaa on luonnehdittu uskonnolliseksi modernismiksi. Runoissaan hän puolustaa
lapsia ja on huolissaan ihmisten
ja maailman tilasta.
Teostensa lisäksi Rauhalan mielestä hänet voitaisiin muistaa
kuivalihakeitosta: – Olen erikoistunut keittämään kuivalihakeittoa, se on minun bravuurini. Vien
lihat mökille kuivumaan ja keitän
sitten kotona keittoa vuoden varrella montakin kertaa. Se on hyvä
keitto ja perinteistä pohjoisen
ruokaa.
Rauhalan kuivalihakeitto
(iso kattilallinen)
kilo kuivalihaa
porkkanaa
naurista
lanttua
ohrasuurimoita
maustepippureita
suolaa (tarvittaessa)
Pilkotaan kilo kuivalihoja pieniksi
paloiksi ja laitetaan kiehumaan
isoon kattilaan. Kiehumaan laitetaan myös pienityt porkkanat,
naurista ja lanttua. Lisätään kuivalihojen sekaan ohrasuurimoita,
joita on liotettu yön yli. Maustetaan kokonaisilla maustepippureilla. Kun keitto on kiehunut pari
tuntia lisätään keitetyt perunat
keiton sekaan. Sitten keitto alkaa
olla valmis.
Dekkaristi
Leena Lehtolainen
Kirjailija Leena Lehtolainen on
syntynyt 1964 Vesannolla.
Yhdysvaltalainen jättikustantamo Amazon Publishing
on ostanut Lehtolaisen Maria
Kallio -sarjan ja Henkivartija
-trilogian.
Ensimmäiset osat Maria
Kallio -sarjasta ilmestyvät
Pohjois-Amerikan markkinoilla
tänä vuonna kirjailijan ympärille
rakennetun markkinointikampanjan
saattelemana.
Lehtolainen uskoo, että hänen
teoksensa voitaisiin muistaa sieniruuasta, koska sekä Maria Kallio
että Hilja Ilveskero ovat innokkaita
sienestäjiä: – Tai sitten ne muistettaisiin Marian kollegan Puupposen
kamalasta juomasta Bloody Idiot,
joka tehdään kuin Bloody Mary,
mutta siihen pannaan vodkan sijasta Fernet Brancaa. En suosittele.
Lehtolaisen mustavahakassavulohipiiras
murotaikina (spelttijauhopohjainen
nko sulla hetki aikaa, varovainen miesääni langan päässä kysyy.
No ei kait tässä, ainahan sitä hetken verran.
Mitäpä mielessä?
Mies esittelee itsensä suurin piirtein. Valtion
virkamiehiä kuuluu olevan, valtion pitkän ja kapean leivän loppuja mutustelee jo. Pohjoisesta on poissa ja nimi on Anonymen,
nimetön mies, jos toimittaja tästä innostuu jotakin kirjoittamaan.
Hän on miettinyt asioita. Eläkeikäasioita. Tätä keskustelua
työurista. Tätä maailmasta irtaantunutta höpötystä.
Hän ei voi käsittää, että miksi takkinsa työuran varrelle tyhjentäneet ikäihmiset yritetään pitää väkisin töissä.
Vanhoilla työntekijöillä, varsinkin johtajilla, on parhaat
palkat ja huonoin työpanos. Se on Anonymenin mielestä pirun
huono diili yhteiskunnan kannalta.
–Kyllä sitä itsekin haluaa neljänkymmenen vuoden työuran
jälkeen pukata töitä nuorempien tehtäväksi. Ei enää jaksa samalla tavalla, Anonymen tuumii.
Näen sieluni silmin, kuinka mies nojaa tuolissaan taakse päin
ja nostaa jalkansa konttorin pöydälle. Näytönsäästäjä vilkuttelee kuviaan, tupakkakin syttyisi oitis, jos Suomen laki ei sitä
ankarasti kieltäisi.
Ei sisätiloissa saa. Ei
parvekkeella saa. Ei missään
Mies on
saa.
sitä mieltä,
että
plus kuusikymmentävuotiailta on turha
odotella mitään uutta.
A
NIIN NE nuoret. Siinä se
homman ydin on. Valtio
haluaa pitää kalliit vanhukset töissä samalla kun virtaa
täynnä olevat koulutetut
nuoret lorvivat työttöminä.
Anonymenin kysymys kuuluu, että kumpi kannattaa pitää pois töistä: työhönsä väsähtänyt
kallispalkkainen ikäihminen vai näyttämisenhaluinen pienipalkkainen nuori?
Maailmanluokan kysymys.
Kansantalouden kannalta parasta tietysti olisi, että kumpikin
pysyisi töissä. Tuottaisi yhteistä hyvää, pyörittäisi verokoneen
moottoria.
Mutta sehän ei ole Suomessa mahdollista. Se kaatuu johtajien lempisanoihin: kustannustehokkuus, vähennystarve, työn
väheneminen, viime kvartaali ja mitä helvettiä, eiks tääll’ oo
enää ketään töissä?
Anonymen on funtsinut myös innovatiivisuutta, noin niin
kuin hienosti sanottuna. Mies on sitä mieltä, että plus kuusikymmentävuotiailta on turha odotella mitään uutta.
–Ei ne ole kuin jarruna siellä. Tuotos on niin huono, kuuluu
Anonymenin tyly tuomio.
ANONYMEN ON huomannut, ettei vanhoilta työntekijöiltä vaadita samaa kuin nuorilta. Ei vaadita kehittymistä, innovointia,
venymistä, ei edes tulosta.
–Ne ovat vapaamatkustajia, Anonymen paukuttaa.
Niin, että se on aika kallista kahvinjuontia, kysyn.
–Erittäin kallista kahvinjuontia.
Kiittelen näkemyksestä, sanotaan hei hei ja niin edelleen.
Kahvinjuontia, niin.
Jospa sitä itsekin, yhden kupposen tähän väliin.
Kirjoittaja on toimittaja.
Mittasuhteet
Laskiaispullan ja Runebergin tortun energiat *
ja suolainen)
sipulia
savulohta
paistettuja mustavahakkaita
vähän munamaitoa
kevyesti juustoraastetta
valmiin piiraan päälle timjamia
Piiras valmistetaan perinteisen piiraan tapaan ja paistetaan uunissa.
Paistamisen jälkeen pinnalle lisätään tuoretta tinjamia.
Laskiaispulla
Runebergin torttu
Energiaa: 320 kcal/100 g
Rasvaa: 13 g
Energiaa: 420 kcal/100 g
Rasvaa 23 g
* Malliesimerkkeinä Fazerin Runebergin torttu
ja Vaasan laskiaispulla mantelitäytteellä.
Sunnuntai-sivut Tuottaja: Jenni Räinä
Sammeli Harve
040 755 5096 Ulkoasu: Sammeli Harve ja Anna-Mari
Takolander Ota yhteyttä jenni.raina@almamedia.fi
O12
Kulttuuri
Tuottaja: Päivi Bisi 050 3048 478
paivi.bisi@kainuunsanomat.fi
Kulttuuritoimittaja: Hannu Sarrala 010-6656308
ps.toimitus@pohjolansanomat.fi
Fyysisyys ja musikaalisuus ovat tärkeitä
kvaliteetteja, samoin liikkeen luonteva
flow. Tärkeintä on silti, että antaa
kaikkensa. Hyväksyn erilaiset persoonallisuudet,
mutta vihaan keskinkertaisuutta.
A
Baletinjohtaja Kenneth Grave Rondossa 2/2012
Kirjoittamiseen kuuluu
Kirjailijaksi: Maria Peura
neuvoo luopumaan itsesensuurin
kahleista
Seija Lappalainen
Maria Peuran esikoisromaani
puhuu rohkeasti aiheesta, josta
oli vuosikymmenien ajan vaiettu.
Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevä romaani, On rakkautes ääretön, tuli julkisuuteen
2001 melkoisen kohun saattelemana.
Jo niihin aikoihin Peura teki
pohjatyötä nyt käsillä olevaa teosta varten. Hän osallistui dramaturgian opintojen lopuksi Kirjoittajan varjo -nimiselle kurssille ja
teki opinnäytteen, jonka pohjalta
hän jatkoi kirjailijan työn tutkimista kaiken muun kirjoittamisen
ohessa.
Kirjassaan Antaumuksella keskeneräinen Peura tulee kertoneeksi, kuinka hänestä tuli kirjailija. Hän pohtii myös tunteita, varsinkin sellaisia kielletyiksi
miellettyjä tunteita kuten kateus
tai häpeä.
–KAIKKI IHMISET ovat joskus
kateellisia, ja tuntevat siitä häpeää, Peura sanoo.
Vaikka esikoiskirja oli avoimuudessaan ja suoruudessaan täysosuma, Peura alkoi tietoisesti opetella itsesensuurin nujertamista.
Kirjansa esipuheessa hän kertoo
ymmärtävänsä, että kirjoittaminen on paljastavaa ja siihen liittyy
valtava määrä häpeää.
–Häpeä kuuluu asiaan ja se on
vain hyväksyttävä. En tiedä pääsenkö siitä koskaan kokonaan
eroon, hän sanoo.
Myös yksityiselämässään Maria
Peura on valmis tarttumaan ongelmiin ja hakemaan ulkopuolista
apua heti, jos siltä tuntuu.
–En halua ylläpitää vaikenemisen kulttuuria, jossa kulissien pitää näyttää hyviltä, vaikka niiden
sisällä olisi paha olla, hän sanoo.
–VÄLILLÄ SYNTYI halu kirjoittaa omaelämäkertaa, mutta sen aika on korkeintaan 20 vuoden kuluttua, Peura kuvailee Antaumuksella-kirjan työstämistä.
Mukana on kuitenkin paljon
Maria Peuran elämää, mutta vain
siltä osin kuin se liittyy kirjailijaksi tulemiseen ja kirjailijan työhön.
Kirjassa on katkelmia sekä Peuran päiväkirjoista että työpäiväkirjoista. Työpäiväkirjoissa seurataan
Kuka?
Maria Peura
Pellossa 1970 syntynyt kirjailija.
Asuu Porvoossa, perheeseen
kuuluu puoliso ja kaksi lasta.
Valmistui dramaturgiksi Teatterikorkeakoulusta (vuosi?).
Tuotanto: Näytelmä Suennälkä
(2000), romaani On rakkautes
ääretön (2001), lastenrunoja
Mimmi Moun ilotaika (2004), romaanit Valon reunalla (20059 ja
Vedenaliset (2008) sekä tietokirja Antaumuksella keskeneräinen
(2012).
En halua
ylläpitää
vaikenemisen kulttuuria, jossa
kulissien pitää näyttää
hyviltä, vaikka niiden
sisällä olisi paha olla.
A
Kirjoittaminen on
aina ollut
minulle suuren mielihyvän lähde. Nykyään
pyrin tietoisesti siihen
syvän tyytyväisyyden
tilaan, jossa lapsuudessani kirjoitin.
A
vuonna 2008 ilmestyneen Vedenaliset-romaanin prosessia. Lukija
pääsee tutustumaan katkelmittain
myös eri versioihin, ja saa huomata, kuinka teksti muuttuu toiseksi.
Maria Peuran kirjailijan ammatin lähtökohta on lapsuudenkodissa Pellossa, jossa molemmat
vanhemmat lukivat paljon. Peura
arvelee, että kodilla on ollut suuri
merkitys. Hän oppi kirjoittamaan
4-vuotiaana ja yritti jo silloin sepitellä tarinoita, 6-vuotiaana hän
kirjoitti ensimmäiset päiväkirja-
Maria Peura valmistautui tapaamaan kirjallisuuden ystäviä Rovaniemen Suomalaisessa kirjakaupassa tiistaina.
merkinnät. Koululaisena Marialla
oli kaksi ainevihkoa, kouluvihko
ja kotivihko. Jälkimmäistä ei opettaja lukenut ja Maria keksi myös
aiheet itse.
–Lukioiässä heittäytymisen kyky katosi ja tuli tarve peittää asioi-
ta. Tekstit ovat teennäisiä ja jopa
vastenmielisiä nyt luettuna, kirjailija kuvailee.
Jotain tuli tilalle. Hän ryhtyi pitämään unipäiväkirjaa, josta ammensi hieman villimpää tavaraa
teksteihin.
–KIRJOITTAMINEN on aina ollut
minulle suuren mielihyvän lähde.
Nykyään pyrin tietoisesti siihen
syvän tyytyväisyyden tilaan, jossa
lapsuudessani kirjoitin. Se onnistuu, kunhan raivaan häiriötekijät
ympäriltäni, kirjailija summaa.
Kulttuuri O13
M
ONIPUOLINEN otos pohjoismaista
nykytaidetta on esillä Turun taidemuseossa. Déjà vu – nykytaidetta Malmön
taidemuseon kokoelmasta -näyttelyssä
on esillä 28 teosta 20 eri taiteilijalta, mm.
Carl Hammoudin töitä. Näyttelyn töihin
kuuluu maalauksia, valokuvia ja installaatioita. Malmön kokoelma on suurimpia
pohjoismaisen nykytaiteen kokoelmia.
myös häpeä
B
RITTILAULAJA Adelen levy 21 sinnittelee
sitkeästi Yhdysvaltain albumimyynnin ykkösenä. Vuosi sitten julkaistu pitkäsoitto viettää
jo 18:tta viikkoa listan paalupaikalla. Saavutuksen arvoa nostaa sekin, että tämän viikon
listalle saapui monta suosittujen artistien albumia. Tiukimmin Adelen ohi yritti kantritähti Tim McGraw levyllään Emotional Traffic,
mutta hänkin sai tyytyä listan kakkossijaan.
Amazon julkaisee
Lehtolaisen Kalliot
RAIJA SUOPAJÄRVI
STT
Yhdysvaltalainen jättikustantamo Amazon Publishing on ostanut Leena
Lehtolaisen Maria Kallio -sarjan ja Henkivartija -trilogian. Ensimmäiset
osat Maria Kallio -sarjasta
ilmestyvät Pohjois-Amerikan markkinoilla jo tänä
vuonna kirjailijan ympärille rakennetun markkinointikampanjan saattelemana.
–Lehtolainen on tiettävästi ensimmäinen suomalainen kirjailija, jonka
maailmanlaajuiset englanninkieliset julkaisuoikeudet Amazon on ostanut, iloitsee kirjailijan ulkomaanoikeuksia edustava kirjallisuusagentti Elina
Ahlbäck.
Kaikkiaan Lehtolaisen
käännösoikeuksia on myyty 25 maahan. Erityisen
suosittuja hänen dekkarinsa ovat Saksassa.
Edellisessä viikonvaihteessa Peura vieraili Kemissa Pohjois-Suomen kirjailijapäivillä.
Jotta ei tulisi häirityksi,
kirjailija on laatinut muutamia sääntöjä. Tärkeimpiin kuuluu sääntö internetin käytöstä; sinne ei mennä
aamulla, vaan vasta illalla,
kun kirjoittaminen on päät-
tynyt. ”Lehtien ja kirjojen
lukeminen ei koskaan aiheuta samanlaista ahdinkoa
kirjoittamiselle kuin netti”,
Peura kirjoittaa.
Facebook ei ole hänelle ongelma. –Se ei palvele
luovuutta eikä anna kirjailijantyöhön mitään lisää. En
tee sinne päivityksiä, koska
yrittäisin kuitenkin kirjoittaa nokkelasti. En halua antaa oivalluksiani facebookille.
–Mieheni on perustanut
minulle äskettäin fanisivut.
Niitä on kiva seurata, koska
ei tarvitse itse tehdä päivityksiä.
Leena Lehtolainen pääsi
Amazonin listoille.
Tammi julkaisee Henkivartija -trilogian viimeisen
osan Paholaisen pennut
elokuussa.
O14
Rakas Äitimme, Mummomme,
Anoppimme
Vieno Vilhelmiina
NYY
o.s. Elf
*4.12.1922 Alatornio
†27.1.2012 Keminmaan tk
Kaipauksella muistaen
Tauno ja Helena
Seija ja Martti
Tuula ja Veikko
Ritva ja Severi
Arja ja Markku
Ritva-miniä
muut sukulaiset ja ystävät
Soi hiljaa kaipuun tuuli
surun kannelta soitellen.
Elon kultaiset säikeet
kutoen korukankaaksi muistojen.
Koti tyhjyyttä tuntee,
ero Sinusta äiti on vaikeaa.
Isän vierelle saatamme sinut
nukkumaan. Kiitos kaikesta.
Enkelit valkeat taivaalta tuolta,
pitäkää mummosta hyvää huolta.
lastenlapset viidessä sukupolvessa
Rakkaamme siunataan Keminmaan kirkossa perjantaina 10.2.2012 kello 12.00. Hautauksen jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalolla, jonka täten ystävällisenä kutsuna
ilmoitamme. Kiitos kaikille Äitiämme hoitaneille.
Rakkaamme
Ritva Margit
SEITAJÄRVI
Rakas puolisoni, Isämme ja Pappamme
Risto Johannes
RAUTIAINEN
s.11.8.1944 Kemi
k.18.1.2012 Kemi
Rakkaudella kaivaten
Terttu
Päivi ja Jaakko perh.
Kirsi ja Jukka perh.
Kimmo ja Mirkka perh.
Tero ja Teija
Äiti
Anna-Liisa -sisko perh.
Ritva-sisko perh.
Kari-veli
Ei suurempaa rakkautta
Ei lujempaa ystävyyttä
Ei lämpimämpää syliä,
jäljellä suunnaton kaipaus
näkemiin rakkaani viimeiseen aamuun
näkemiin rakkaani hiljaisille niityille
kaivaten ja ikävöiden
Terttu
Talvimetsään hiljaa pappamme kulkee,
metsä luminen syliinsä hänet sulkee,
ja lumi vaippaan kietoo maan,
rauhaan ja tuulen havinaan.
Askel on keveä, ei jälkiä jää,
nietokseen vaipuu hiljaa pää.
Meiän pappaa syvästi kaivaten
Krista ja Ville
Mikko ja Annileena
Emma ja Inka
Rakkaamme on haudattu läheisten läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta ja muistamisesta.
o.s. Lumpus
*3.12.1933
†18.1.2012
Rakkaudella muistaen
Paavo
Sauli ja Päivi perh.
Paula ja Reijo perh.
Asko ja Vappu perh.
Kaisu ja Kimmo perh.
veli perheineen
sekä muut sukulaiset ja ystävät
Levolle lasken Luojani,
armias ole suojani,
jos vuoteeltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi.
(Äidin iltarukous)
Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin
kiitos osanotosta. Kiitämme myös lämpimästi Pellon terveyskeskuksen ja kotisairaanhoidon henkilökuntaa äidin
hyvästä hoidosta.
Veljemme, setämme ja enomme
Veli Veikko
SAUKKORIIPI
*9.1.1933
†23.1.2012
Aina ei voi tietää
onko aikaa paljon vai vähän,
yht’äkkiä vain huomaa,
se päättyikin tähän.
Kun sammuu sydän läheisen
on aika surun hiljaisen.
Rakkaamme
*18.06.1925 Kemin mlk
†07.01.2012 Keminmaa
Tallentakaa menneen parhaat muistot,
muiden olla antakaa.
Kuin ennen, voimissani,
te minut muistakaa.
Rakkaudella muistaen ja kaivaten
Eila
Kaisa ja Jouko
Aino
Varpu
lastenlapset perh.
lastenlastenlapset
sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myös Kallinrannan ja
Terveyskeskuksen henkilökunnalle.
Raimo Risto
RAVANDER
*28.2.1939 Kemi
†17.1.2012 Keminmaa
Kaivaten
Helena ja Antero
Aino ja Antti
Jouni
sisko ja veli perheineen
Olen siirtynyt rauhaan lempeään,
silti teidän olen,
lähellenne jään.
Tallentakaa menneet parhaat muistot,
muiden olla antakaa.
Kuin ennen voimissain
te minut muistakaa.
Aila Meriluoto
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos
osanotosta. Kiitos myös L-PKS:n teho-osaston ja 5B:n
henkilökunnalle isämme hyvästä hoidosta.
Rakkaamme
Mirja Kyllikki
KINNUNEN
o.s. Kristo
*30.4.1923 Alatornio
†28.1.2012 Tornio
Niin väsyneenä loppumatkan kuljit,
uneen rauhaisaan sä silmät suljit.
On hiljaisuus ja suru sanaton,
mutt´ tiedämme – sun hyvä olla on.
Rakkaudella muistaen
Erkki
Jari, Heli ja Anni
Ritva ja Martti
Satu, Pasi, Henni ja Senja
Sami ja Mari
Katri ja Perttu
siskot ja veljet perheineen
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Alatornion kirkossa pe 10.2.2012 klo 14, jonka jälkeen muistotilaisuus Parasniemen srk-talolla. Adressien
asemesta pyydämme kartuttamaan muistorahastotiliä
FI5547300010076411. Varat lahjoitetaan Tornion kotipalvelulle.
siskot ja veljet
sisarusten lapset perh.
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että veljemme siunataan Pellon kirkossa 11.2.2012 klo 14.00. Hautauksen
jälkeen muistotilaisuus seurakuntakodilla.
Yrjö Aadolf
OINAS
Rakkaamme
Rakkaamme
Henry Kalevi
ILMASTI
*11.1.1933 Liperi
†27.1.2012 Pello
Rakkaamme
Pekka Antero
KATISKO
*27.7.1936 Ylitornio
†19.1.2012 Ylitornion terveyskeskus
On kipu, sairaus, kyyneleet
sun kohdaltas ohi kaikki tää.
Leposi olkoon rauhaisaa.
Elät aina muistoissamme
Kiittäen ja kaivaten
veli perheineen
sisko perheineen
sisarusten lapset perheineen
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos osanotosta. Lämpimät kiitoksemme palvelukoti Pihlajarinteen ja Ylitornion terveyskeskuksen henkilökunnalle
Pekan hyvästä hoidosta.
Kotitie hiljainen odottaa
nyt turhaan tuttua kulkijaa.
Ovat ahkerat kädet rauenneet
ja päättyneet arkiset askareet.
Me katsomme jälkiä kättesi töiden
muistaen, kiittäen, ikävöiden.
Rakkaudella kaivaten
Eila
Pentti ja Phon
Hannamari, Maijaleena ja Onni
Pekka ja Tarja
Satu Maria
Juhani, Tarja, Vili ja Huugo
Marja ja Jari
Ella ja Eki
veli perheineen, siskot sekä
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Pellon kirkossa sunnuntaina 12.2.2012 klo 13.00.
Muistotilaisuus seurakuntakodilla.
O15
Rakkaamme
Pentti Valtteri
OILIALA
*30.7.1917
†31.1.2012
Rakkaamme
Rakkaudella appea, isoisää
ja isoisoisää muistaen
Hannu
Niko, Sulakshana ja Sofia
Karri
Hyvän ihmisen muisto
miten mieltä se lämmittää,
miten aina sen soinnusta
sieluun sävel pieni soimaan jää.
Ystävällisenä kutsuna ilmoitetaan, että siunaus toimitetaan Peurasaaren kappelissa lauantaina 11.2.2012 klo
14.00, minkä jälkeen muistotilaisuus Kemin seurakunnan
juhlahuoneistossa.
Rakkaamme
Erkki Kalevi
KANGASNIEMI
Ari Juhani
SALMINEN
*13.9.1957
†10.1.2012
Kaivaten
Ulla
Niina ja Pasi
Noora ja Santtu
äiti ja isä
Jukka-Pekka, Minna
ja pojat
On tuska, sairaus,
kyyneleet nää
sun kohdaltas ohi kaikki tää.
Nyt aurinko kirkas
ja lämpöinen
on paistava sulle ikuinen.
Siunaus toimitettu läheisten
läsnä ollessa. Kiitos kaikille
Aria hoitaneille ja muistaneille.
*4.1.1938 Alatornio
†22.1.2012 Tornio
Kaivaten
Anja
Arto
Vesa
Juha ja Kaarina
Essi ja Joonas
Sisarukset perheineen
Muut sukulaiset ja ystävät
Hiljennyt on sydän kallis,
sammunut on katse hyvä.
Lepää käsi apuun valmis,
meille jäi vain suru syvä.
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin
kiitos osanotosta. Kiitos Erkin hoitoon osallistuneille.
Rakkaamme
Tommi Petteri
LEPPÄNEN
*6.4.1971 Ylitornio
†15.2.2012 Tornio
Herra on antanut meille elämän,
Hänen kädessään on myös
lähtömme hetki.
Rakkaudella Tommia muistaen
äiti
Tiina ja Ville-Aleksi
Tommi on siunattu läheisten
ja ystävien läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille jotka muistivat meitä suuressa surussa.
Tulehdukselliset
suolistosairaudet
yleistyvät rajusti
Vaiva: Jatkuva ripuli tekee
potilaiden arjesta piinallista
STT, ANNUKKA KOSKELA
Yhä useampi suomalainen kärsii sairaudesta, joka tuntuu hieman samalta
kuin jatkuva stressivatsa.
Ulostuskertoja tulee tosin
pahimmassa tapauksessa
yli parikymmentä päivässä. Myös yöllä on herättävä. Joskus pidättäminen on
niin vaikeaa, että vessaan ei
ehdi ajoissa.
Tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD-sairaudet ovat yleistyneet Suomessa rajua vauhtia parinkymmenen viime vuoden
aikana. Uusia diagnooseja
tehdään 2000 vuodessa.
Kun kansansairauden rajana pidetään 50000 sairastunutta, IBD-sairauksia potee tätä nykyä lähes
40000 ihmistä.
–Yleistymisen syytä ei
vielä tiedetä. Kyseessä täytyy olla jokin tekijä elinympäristössä, sillä pelkillä perintötekijöillä ei näin nopeaa lisääntymistä voi selittää,
sanoo erikoislääkäri KaijaLeena Kolho Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
IBD-sairaudet eli Crohnin tauti ja haavainen pak-
Palvelemme hautakiviasioissa
päivittäin klo 9.00–21.00
Rakkaamme
Äitimme ja mummomme
Seppo Ilmari
MANNINEN
Eeva Irene
PELTONEN
*20.3.1952 Helsinki
†12.12.2011 Oulu
Ota hänet vastaan
rantaan suuren rauhan maan.
Ota hänet vastaan
kotisatamaan.
Äiti
Veli perheineen
Sukulaiset ja ystävät
Rakkaamme on siunattu Oulussa läheisten läsnä ollessa.
Lämmin kiitos osanotosta suruumme.
o.s. Paajala
*29.6.1924
†22.1.2012
Kaivaten
Leo perheineen
Inkeri perheineen
Antero perheineen
Hannu perheineen
Matti perheineen
Hetkenä yön hiljaisen
tuli luoksesi rauha ikuinen.
Haudattu lähimpien läsnä
ollessa. Kiitos osanotosta.
Lämmin kiitoksemme
Teille kaikille, jotka
kunnioititte rakkaamme
Tyyne Maria
Erholtz’in
Lämmin kiitos kaikille,
jotka kunnioititte
rakkaamme
Nanni Lyydia Juuson
muistoa ja otitte osaa
suruumme. Kiitos kaikille
äitiä hoitaneille.
Omaiset
muistoa ja olitte
tukemassa meitä
suuressa surussamme.
Kiitos myös hoito- ja huolenpito Eloilonan, kotipalvelu Annikin, Villa Havanan ja L-PKS:n henkilökunnalle äitimme hyvästä
hoidosta.
Puoliso ja lapset
HAUTAKIVET
SUORAAN VEISTÄMÖLTÄ
ILMAN VÄLIKÄSIÄ
sis. kaiverrus, kultaus,
alk. 250€ aluskivi ja rahti
Ajo-ohje: käänny moottoritieltä Alaraumon
rampista ylös ja heti oikealle, heti seuraavasta vasemmalle, aja 500 m ja tulet
Antinsaarentien risteykseen, ensimmäinen
piha oikealla ja olet perillä.
Kiviveistämö
LAPIN MUISTOMERKKI OY
Antinsaarentie 156, 95440 Kyläjoki, Tornio
P. 016-449 999 tai 040-777 7530
www.lapinmuistomerkki.fi
”Sinun tukenasi
surun kohdatessa”
susuolitulehdus aiheuttavat
jatkuvan ripulin ja pidätysvaikeuksien lisäksi esimerkiksi vatsakipuja, väsymystä, laihtumista ja joissakin
tapauksissa kuumeilua. Mitä laajempi tulehdus suolessa on, sitä monimuotoisempia oireet saattavat olla.
KOSK A IBD-sairaudet
yleistyvät nomenomaan
länsimaissa, sairauksien
syitä selvitettäessä on tarkasteltu esimerkiksi aiempaa puhtaampaa elinympäristöä. Yhden teorian mukaan immuunivaste ei kehity normaalisti, jos lapsuudessa ei altistuta riittävästi
vieraille eliöille.
–On tapahtunut samaan
aikaan muutoksia sekä ruokavaliossa että taudinaiheuttajissa, joille altistumme.
Yleensä tauti puhkeaa
20–30-vuoden iässä. Oireita on Kolhon mukaan ollut
yleensä yli puoli vuotta ennen varsinaista diagnoosia.
–Valitettavasti ei voida sanoa, että esimerkiksi
muuttamalla ruokavaliota
olisi turvassa. Sairauden alkuvaihetta ei tunneta, eli ei
tiedetä niin sanottua lievää
Mistä kyse
Putoaako paino,
koskeeko vatsaan?
Nämä voivat olla merkkejä
tulehduksellisesta suolistosairaudesta:
Ulostamisen tarvetta on
yli viisi kertaa päivässä
Pidättäminen on vaikeaa
Myös yöllä täytyy herätä
vessaan
Löysän ulosteen mukana tulee verta, ei pelkkiä
veriviiruja
Tahaton laihtuminen sekä
vatsakivut
astetta, jolloin taudin voisi
pysäyttää.
IBD-sairauksiin ei ole
parantavaa hoitoa, mutta
oireita voidaan hillitä lääkkeillä. Oirevaiheet ja rauhallisemmat vaiheet vaihtelevat. Potilaan arkea hankaloittaa, että oirevaiheen
ennustaminen on mahdotonta.
–Silloin kun tauti on rauhallisessa vaiheessa, potilaat elävät ihan normaalia
arkea. Oireiden leimahdusvaiheen takia saattaa tulla
paitsi paljon työ- tai koulupoissaoloja myös mielialaoireita.
Outo kuumeilu yhdistyi
lopulta Crohnin tautiin
STT
Kuudesluokkalainen poika alkoi kuumeilla oudosti.
Ruumiinlämpötila jojoili: illalla noussut kuume oli aamuksi laskenut.
Seuraavana kesänä poikaa
käytettiin yhä lisääntyneen
kuumeilun vuoksi toistuvasti sairaalassa, mutta verikokeista ei löydetty mitään.
–Koska tehtiin paljon
kokeita, ajateltiin varmaan
helpommin, että kyseessä
on joku ohimenevä vaiva,
vaikka hemoglobiini oli alhainen ja tulehdusarvot koholla, kertoo pojan äiti.
Vatsakivut alkoivat
14-vuotiaana. Pari viikkoa
kestäneen ripulin jälkeen
sairaalan päivystävä lääkä-
ri keksi, että suolisto pitäisi
tutkia. Ulostenäyte paljasti
hyvin korkeat tulehdusarvot, ja 15-vuotiaana pojalla
diagnosoitiin Crohnin tauti.
–Tunnistaminen vaikeutuu, jos etsitään vain Crohnin taudille tyypillisiä ripulioireita. Pojallani vatsaoireet alkoivat vasta, kun hän
oli sairastanut noin vuoden
verran.
Koska jatkuvaa ripulia ei
kehittynyt, pojan sairaus
näkyi vessassa ravaamisen
sijaan enemmän muun hyvinvoinnin heikkenemisenä.
Diagnoosin saamisen jälkeen löytyi sopiva lääkitys,
tosin vasta kokeilujen jälkeen. Poika on ollut oireettomana pari vuotta.
Kauppakatu 8, 94100 Kemi
040 86 91 833 * Päivystys 24h www.hautauspalveluvaisanen.fi
Hautaustoimisto & Pitopalvelu
N. Hannu Ky
Kauttamme kaikki hautausalan palvelut, myös perunkirjoitukset.
Perinteiset hautaustoimistopalvelut
Palvelemme Puuluodossa
Ahtaajankatu 4, 95470 TORNIO
0400-532 271 kaikkina aikoina, www.pitopalveluniina.fi
Kemintie 11, 95420 Tornio
Puh: 040-84 33 558 * Päivystys 24 h.
www.tlhautauspalvelu.fi
Tornion Hautauspalvelu
O16
Yhdessä
Päivän vitsi
Mikä osasto: Pohjolan Sanomien ja lukijoiden kohtauspaikka
Puhelinnumero: 010 665 6451
Faksi: 010 665 6300
Sähköposti: ps.toimitus@pohjolansanomat.fi
Onko juhlat tiedossa? Kerro meille, kuka täyttää pyöreitä vuosia
Menot: Lehdessä ja verkossa julkaistaan ilmestymispäivän tapahtumia Menot tänään
-palstalla. Teksti on toimitettava kolme päivää ennen julkaisua osoitteeseen Pohjolan
Sanomat/Menot, Sairaalakatu 2, 94500 Kemi tai sähköpostilla yllä olevaan osoitteeseen.
Pikku-Juho ryntäsi äitinsä luo kyyneleet poskilla.
”Äiti äiti”, Juho parkui, ”Isä löi vasaralla sormeensa!”
”Mikä itkun aihe tuo nyt muka on”, äiti ihmetteli, ”Ennemmin
minä sinuna nauraisin.”
Juho vastasi: ”Niin minä nauroinkin ensin!”
Lähetä oma vitsisi osoitteella
Sydämen
ja uskon
kieli
Saamelaiset: Kirkossa tärkeä
kuulla omaa äidinkieltä, myös
saamenkielisiä tekstejä tarvitaan
Johanna Sarriola
Saamelaisten ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteiseen
historiaan mahtuu kipeitä ja arkoja asioita. Niitä, sekä nykyhetkeä ja tulevaa pohdittiin kulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa järjestetyssä seminaarissa.
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin professori Veli-Pekka
Lehtola muistuttaa, että saamelaisasioista on keskusteltu myös
aiemmilla vuosisadoilla kirkon
piirissä. Näkemykset ovat vaihdelleet valtakulttuuriin sulauttamisesta vähemmistön oikeuksia
puolustavaan.
Lehtolan mukaan pääongelmana on ollut johdonmukaisen politiikan puute. Osa papeista on halveksinut saamea ja saamelaistan
perinteitä ja osa puolestaan opetellut kielen.
PUHEENVUOROISSA toistui,
miten tärkeää on kuulla kirkossa
omaa äidinkieltä. Tarvitaan myös
hengellisiä tekstejä saameksi. Kirkolta perättiinkin konkreettista
tukea kielen ja kulttuurin ylläpitoon.
SamiSosterin toiminnanjohtaja
Ristenrauna Magga tiivistää, että
oma kieli tuo turvallisuutta ja kirkolliset asiat ovat monelle saamelaiselle luonnollinen osa elämää.
Hän muistuttaa, että teot ratkaisevat, ei pelkkä anteeksipyyntö.
–Kirkko voisi toimia esimerkkinä saamelaisten aseman ja yhdenvertaisuuden kohentamisesta
yhteiskunnassa. Ilman resursseja ei tapahdu mitään. Esimerkiksi
Enontekiön seurakunta tarvitsee
rahaa voidakseen palkata työnte-
kijöitä.
Uusi saamelaiskäräjien edustaja, Helsingissä asuva Pirita Näkkäläjärvi kertoi, millaista on elää
saamelaisena Suomen saamelaisalueen ulkopuolella. Hengellisen
ja muun kulttuurin ylläpito on
hankalaa, kun luontevia kielenkäyttöympäristöjä on vähän.
–65 prosenttia saamelaisista
asuu saamelaisalueen ulkopuolella, alle 10-vuotiaista jopa 70 prosenttia. Miten heille käy, kun ympäriltä puuttuu vahva kulttuuri?
Näkkäläjärvi ehdottaa, että yksi
keino on kaksikieliset jumalanpalvelukset.
–On erityistä, että kuulee omaa
kieltä jumalanpalveluksissa. Saamenkieliset virret kantavat kulttuuriperinnettä eteenpäin ja vievät kokemuksissa läheisten luo.
INARIN KIRKKOHERRAN Jouko
Lepistön mukaan seurakunnassa on vuosien saatossa käännetty
ja painatettu sekä hengellistä että muutakin saamenkielistä materiaalia.
–Inarissa on yritetty järjestää
kerhotoimintaa ja saamenkielisiä
rippikouluja, mutta niihin ei ole
tulijoita. Vaihtoehtona voisi olla
seurakuntien välinen yhteistyö,
Lepistö esittää.
Näkkäläjärvi toteaa, että jos
nuoria ei kiinnosta nykyinen toiminta, täytyy kehittää uutta. Kirkko voisi vaikkapa julkaista saamenkielistä musiikkia.
Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan seminaari on tuonut näkyväksi saamelaisen todellisuuden
kirkossa.
–Vastauksia on nyt hapuiltu,
mutta olisi kohtuutonta odottaa
heti valmiita ratkaisuja.
Ristenrauna Magga kertoi arkkipiispa Kari Mäkiselle, että kirkon työntekijöiden korvia ja olkapäitä tarvitaan kuunt
Mikä?
Fakta
Saamelaiset
kirkossa
Seminaarin tarkoituksena oli
käsitellä Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja saamelaisten suhdetta historian kuluessa sekä tarkastella tämän päivän tapahtumia
ja luoda katsaus tulevaisuuteen.
Sovintoseminaariksikin kutsutun
tapahtuman tarkoitus oli toimia
sillanrakentajana kirkon ja saame
laisuuden välillä.
Mukana myös arkkipiispa Kari
Mäkinen ja Oulun piispa Samuel
Salmi.
Järjestäjinä Oulun hiippakunta
yhteistyössä Inarin seurakunnan,
saamelaiskäräjien, SamiSosterin,
kirkkohallituksen ja Giellagas-instituutin kanssa.
Oulun piispa Samuel Salmi pyysi
saamelaisilta anteeksi
Yhdessä O17
Posti on tuonut nettisivuilleen apurin, jolla löytyy
asiakkaan toiveiden perusteella paras postitusratkaisu kirjeille ja paketeille.
Asiakas voi vertailla eri toimitustapoja keskenään ja
löytää helposti etsimänsä tiedon, vaikkapa mitä kirjeen tai paketin postittaminen kotimaahan tai ulkomaille maksaa.
Paketti postiin
Suomen vuoden 2011 kauneimmaksi poptähdeksi on verkossa julkaistavan viihdelehti Staran nettiäänestyksessä valittu Chisu. Vuotuinen Miss Pop -kisa oli tällä kertaa tiukka, sillä Anna Abreu jäi vain
niukasti kakkossijalle. Chisu sai annetuista liki 40 000 äänestä 25
prosenttia ja Abreu yhden prosentin vähemmän. Kolmanneksi kauneimmaksi poptähdeksi rankattiin Suvi Teräsniska. Kärkiviisikon
täydensivät soolouralle siirtynyt Erin ja Haloo Helsinki -yhtyeen laulaja
Elli. Aiempina vuosina kisaa on hallinnut Jenni Vartiainen.
PEKKA AHO
Hunteerinkiä
Hannu Lantto
Etikettiä
S
on kuulemi yksi syöttölä- elikkä ravintolakettinki hunteeranu, että het halvaava kirjottaa semmosen etikettiläpyskän kläpile. Katto, son semmonen papperiknippu,
missä neuvvothaan kunka kläppien häätys olla ja käyttäytyä ravintelissa ko ovvat vanhemitten kansa syömässä. Että pikkusenkhaan olisit ihmisiksi, eikä pillais toisten syöntiä
sillä ilmanaikhaisella huutamisella ja mesoamisella. Soma homma.
Jo son vain paikahlaan, että kläpikki jo pienestä asti opetethaan
ihmisten tavoile. Ennen aikhaanhan sitä kläppien hääty istua
hiljain loukossa ko aikuset porisit. Ja jos sattu olehmaan pikkusenkhaan kaukasemmat viehraat, nuin ettei krannit elikkä muut
väärtit, vasta se hääty hiljain olla. Kohta tohtinu hengittääkhään
kunnola. Eikä ollu ravintohlaan asiaa, ei vain, ei ennen ko vasta
väärenetyilä papperila ko oli jo korsto.
VÄÄRTI OLI ollu joulun aikhoin reissussa, pikkusen färia naahmaan kerräämässä ja muutenki kroppaa ahavoittamassa ja
friskaantumassa, ulkomaila. Positte, että ko het menit illala
Olispa ol- risi
pikkusen fiinimästi syöhmään, se
lu mulla- hällä pisti silhmään se kläppien
Pikkuset hulliaiset olit
ki etiketti- homma.
istuhneet tyyrevännä toolilansa,
vihko perseplakkaris- jalat pöyälä ja tillaihleet kyyppasa, olisin sieltä vilkas- rilta juotavaa. Aikuset kyyppaolit laukottahneet sölkä
su, että se kastike oli riäijjät
vääränä kläpile mehuja ja limosalaathiin eikä jääteh- naatia ja muita sokkerijuomia.
Ja kläpit olit olheet ko Euroopan
löön.
omistajat! O’Herratun aika! Kyllä
siinäki olis pitäny lyä aikusille
etikettivihkosta kouhraan ja kiehrään! Sunkhaan se kläppien vika
ole, kyllähän net tehettävä mitä päähän pälkähtää, vanhemitten se
pitäs kousi pittää.
A
MUTTA KYLLÄ se semmonen etikettipapperi olis ollu ennenki
hyä. Ettei olis tarttenu kaikkia opetella rankiman kautta. Mie
ko ensimäistä kertaa pääsin Ruottin laivala käyhmään ko olin jo
piirua vaile kahenkymmenen, sunkhaan mie käsittänny vähhääkhään kunka solis häätyny pelata. Menin seisohvaan pöythään ja
ihmettelin, että samala hinnala saapii syä niin paljon ja kauon ko
vain kehtaa. No, kaikki meni mallihleen siihen saakka ko se mie
lähin hakheen jälkiruokaa. Ryökäle viekhöön, sattu vielä olheen
jäätelöä! Sunkhaan sitä kotona saanu ko sillon ko sattu käyhmään
tähelisempiä viehraita, nuin jos sattu jäähmään. Älästä huoli, mie
lastasin sen kipon täythöön jäätelöä ja havattin, että siinähän on
siihen kastikettaki. Kaajoin riskisti kastiketta pääle ja alon vetehleen annosta ääntä kohin. Ihmettelin sitä karvasta makua, mutta
hunteerasin, että molen niin kööpö, etten mole siihen olleutunnu.
Olispa ollu mullaki etikettivihko perseplakkarissa, olisin sieltä
vilkassu, että se kastike oli salaathiin eikä jäätehlöön.
telemaan ja auttamaan vaikeiden asioiden käsittelyssä.
Piispa Samuel Salmi: Kirkko tehnyt väärin
Oulun piispa Samuel Salmen
mukaan kirkon on nyt aika sanoa
joistakin asioista saamelaisten
suhteen, että se on tehnyt väärin.
Salmi pyysi kirkon nimissä anteeksi 1930-luvun kansallissosialismista vaikutteita saanutta rotututkimusta, joka kohdistui saamelaisiin. Tuon ajan etniset tutkimukset nöyryyttivät saamelaisia ja aiheuttivat juopaa kirkon ja
saamelaisten välille.
Toinen anteeksipyydettävä
asia Salmen mukaan on se, miten
kirkko on suhtautunut saamen
kieliin.
–Viranhaltijoiden asenne on
vaikuttanut suuresti siihen, millainen asema saamella on ollut.
Seuraukset ovat kantaneet alueen
ihmiset, kun heidät on hengellisessä elämässä erotettu sydämen
kielestä.
Salmen mukaan seminaarissa
esille nousseet toiveet kirkkoa
kohtaan otetaan käsittelyyn ja
niitä on tarkoitus viedä käytäntöön.
–Seminaari on alku prosessille, joka puhdistaa pöytää menneisyyden taakalta ja säteilee muuallekin yhteiskuntaan.
Vauvat
Tyttövauvat
31.12. Sini Sorrille ja Samuli Nikulalle Tornioon. Isosisko Saaga.
11.1. Erika ja Matias Tapojärvelle Tornioon.
18.1. Susanna Hastille ja Kimmo Säpille Tornioon.
Poikavauvat
8.1. Tiia-Marleena ja Toni
Kronbäckille Kemiin. Isosisko
Sofia Kronbäck.
17.1. Marita Sarvi-Koskenniskalle ja Janne Koskenniskalle Tornioon.
19.1. Laura Lindqvistille ja
Henri Enbuskelle Tornioon.
21.1. Minna Alamäelle ja Juha Kuusiratille Tornioon. Isoveli
Ronny, 4v.
O18 Menot
Hyppy Hongkongin huumetyöstä Tornioon ei ollut vaikeaa
SARI PELTTARI-HEIKKA
Lappiin: Kuvan
pariskunta
haaveilee
Hettaan
muuttamisesta
Sari Pelttari-Heikka
Sirpa ja Ilpo Kuva ovat työurallaan katsoneet sosiaalityötä monelta eri kulmalta. Järvenpään
sosiaalisairaalasta alkanut taival
vei heidät vuosikymmeneksi lähetystyöhön narkomaanien keskelle Hongkongiin. Piispa Olavi Rimpiläinen houkutteli Ilpo
Kuvan perustamaan Suojapirttiä
Tornioon vuonna 1985, eikä pariskunta ole katunut muuttopäätöstään Lappiin.
–Suojapirtin alkuvaiheessa
mietin sinne jopa tiivistä Minnesota-mallin mukaista hoitoa
yhdessä hengellisyyden kanssa.
Puolitoista vuotta siinä työssä
meni ennen siirtymistä kaupungin koulukuraattoriksi. Päihdetyö vaihtui perheiden ja nuorten
kanssa tehtäväksi sosiaalityöksi,
Ilpo Kuva kertoo.
Sirpa Kuva tuli Tornioon sosiaalitarkkaajaksi, joka teki kaikkea
lastensuojelutyöstä toimeentulohakemuksiin. Vajaan kolmen vuoden kuluttua hän siirtyi perhetyöhön Alatornion seurakuntaan.
Reilun vuosikymmenen aikana
alueen perheet tulivat tutuksi ja
vieläkin hän törmää eri puolilla
entisiin äiti-lapsi-piiriläisiin.
–Perhetyö oli hyvin rikasta aikaa, jossa kohtasi ihmisiä eri yhteiskuntaluokista. Siirtyminen takaisin kaupungin töihin A-klinikalle oli eräänlainen paluu kotiin,
vaikka asiakaskunta vaihtuikin,
Sirpa Kuva sanoo.
Sosiaalityön monialaisuus on
Sirpa ja Ilpo Kuvan mukaan ollut
heidän onnensa. He ovat vuosien
aikana vaihtaneet keskenään työ-
Sirpa ja Ilpo Kuva ovat luontoihmisiä, jotka nauttivat koiriensa kanssa lenkkeilystä. Varri ja Peetsi ovat saaneet nimensä saamelaismaisemista.
sarkaa. Päihdetyö oli ensin Ilpon
työtä ja viime vuodet se on ollut
Sirpan maailmaa.
VUOSIKYMMENET Torniossa
ovat maailmaa kiertäneen pariskunnan mielestä olleet hyvää aikaa. Perheen lapset ovat kasvaneet pienessä kaupungissa ja saaneet samalla pysyvät juuret Lappiin.
–Ikkunan takana avautuva
luonto on asia, jota osaa arvostaa.
Tornion ja Haaparannan läheisyys antaa omanlaista kansainvälisyyttä.
Pohjoisen perheiden tilanne
on ammattilaisten mielestä suhteellisen hyvä. Toki ikäluokista ja
perheistä tietty osa tarvitsee tukea ja apua, mutta valtaosa perheistä voi vielä melko hyvin.
Ilpo Kuva on mieltynyt kiina-
laiseen klaani-ajatteluun, jossa
koko suku pitää huolta ihmistä.
Hän hämmästelee, miten hongkongilainen narkomaani oli ehyempi kuin suomalainen narkomaani. Osa Suomen ihmisten
tilanteesta voi selittyä vahvalla
kaupungistumisella, joka on jättänyt ihmiset juurettomiksi.
Pohjoisessa Kuvat ovat ihmetelleet miten monet nuoret eivät
ole halukkaita lähtemään kokeilemaan siipiään kauempana kotiseudultaan. Koti vetää puoleensa
myös paljon ns. paluumuuttajia,
jotka palaavat opiskelun jälkeen
takaisin Tornionlaaksoon.
SOSIAALITYÖSSÄ näkyy tänä
päivänä aiempaa selvemmin rahan merkitys. Esimerkiksi päihdeasiakkaiden laitosjaksojen mitta on lyhentynyt, eivätkä ihmi-
Ennen
50 vuotta sitten
MARI KOUKKUL A/ARKISTO
Kemi
Sunnuntaihölkkä; lähtö klo 10 City
10 vuotta sitten Meneillään oleva talvi on ollut teiden ylläpitäjille
työntäyteinen nopeine kelivaihteluineen. –Maanantai-aamunakin kaikki
toimenpiteet ovat olleet käytössä. tämä auto oli ajautunut penkan päälle Kemin eteläpuolella.
Ketkä?
Sirpa ja Ilpo Kuva
Sirpa on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Kauhajoelta ja Ilpo Mikkelistä.
Sosiaalityötä he tekivät yhdessä
jo 1970-luvulla Järvenpään sosiaalisairaalassa.
Lähetystyössä Hongkongissa
1975-85.
Muuttivat vuonna 1985 Tornioon
perheen kanssa.
Neljä lasta on kasvanut aikuiseksi ja sukuun on syntynyt kahdeksan lastenlasta ja yhdeksäs
on tulossa. Lapsista yksi asuu
Muoniossa.
Ilpo Kuva jäi eläkkeelle pakolaistyön sosiaalityöntekijän työstä
ja Sirpa Kuva A-klinikan sosiaalityöntekijän tehtävästä.
Menot tänään
Tapahtumat
4.2.1962 Kemiläinen mieskuoro
Pohjan Mieslaulajat aloitti eilen
neljännen vuosikymmenen. Kuoron juhlakokous pidettiin
perustamispäivänä 3:ntena
helmikuuta Kemin Suomalaisen Klubin huoneistossa.
Kuoron nykyinen puheenjohtaja opettaja Jaakko Lohikoski toivotti kutsuvieraat ja
kuoron jäsenet tervetulleiksi ja
totesi, että päivälleen kolmekymmentä vuotta sitten Kemissä perustettiin Pohjan Mieslaulajat
-niminen mieskuoro. Hän kuvaili
muutamin sanoin kuoron perustamisvaiheita ja ilmoitti, että ensimmäisenä syntymäpäivälahjanaan
kuoro saa kunniajäseneltään teoll.
virk. Albin Lindroosilta puheenjohtajan nuijan.
set läheskään aina pääse ajoissa
hoitoon. Viivästyminen voi ajaa
asiakkaan erikoissairaanhoidon
puolelle, joka maksaa huomattavasti enemmän.
–Esimerkkinä surullisesta kehityksestä on Suojapirtin lopettaminen, joka vei paljon hyvää ammattitaitoa mennessään, pariskunta myöntää.
Vapaalle työstään jäävä pariskunta ei ole lähtemässä pois Lapista, mutta miettii vakavissaan
muuttamista mökkimaisemiinsa
Hettaan.
–Hongkongista tullessamme
luulimme tulleemme riittävän
rauhalliseen paikkaan, mutta nyt
Enontekiön luonto on meille rauhoittumisen paikka. Jos talo ei
mene kaupaksi, niin asumme jatkossakin ainakin osan vuotta Torniossa, Kuvat tuumaavat.
Lumilinna 2012
Lumilinna avoinna 9.4. saakka
päivittäin klo 10–19. LumiLinnan
maskotit Arttu ja Terttu tavattavissa joka päivä.
Marketin parkkialueelta.
Yhteisvastuulounas tänään klo
Tornio
11.15–13 Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11.
Aineen taidemuseo avoinna ti–to
Tuotto; yhteisvastuu 2012 tukee
11–18 ja pe–su klo 11–15.
pienrahoitustoimintaa ja torjuu
Tornionlaakson maakuntamuseo
ylivelkaantumista.
suljettu peruskorjauksen vuoksi.
Kemin Taidemuseo la–su 11–15.
Elokuvat
Kemin historiallinen museo
avoinna la–su 12–16.
Kemin Jalokivigalei Haaparanta
a
leria avoinna ma–
Saapasjalkakissa (ruotsiksi)
s
as
n
pe klo 9–17.
–K7– 3D, klo 15 r.a Folkets
n
i
il le ta Hus.
Galleria Voima,
m
o us
Lu
Sankarikatu 12
Lisää vinkkejä netissä
ara
v
ä
B, avoinna la–su
www.pohjolansanomat.fi
sä
12–16.
Sarjakuvat O19
Baby Blues
Sudoku
Harald Hirmuinen
Tiedätkö?
1) Kuinka monta laitonta
maahan pyrkijää tuli Eurooppaan Välimereltä vuonna 2011?
2) Kuinka monta muuta
hukkui Välimereen?
3) Kummat menestyvät Pisa-tutkimuksissa selvästi paremmin, sanomalehtiä vähän vai paljon lukevat
nuoret?
4) Missä maassa oli euroalueen korkein työttömyysaste
joulukuussa 2011 ja kuinka
korkea se oli?
5) Entä matalin?
6) Kenestä kertoo Lauri
Jäntin palkinnon vuonna
2012 voittaneen Allan Tiitan teos Sinisten maisemi-
en mies?
7) Kuinka monta prosenttia
Suomen bruttokansantuote kasvoi taantumavuonna
2008?
8) Suomessa oli lähes kaksi miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa vuonna 2001 - entä
vuonna 2011?
9) Mitä vuoden 1899 ilmiötä ns. valapaton viiva kuvaa?
10) Mistä voi nähdä täyden
ympyrän muotoisen sateenkaaren?
TIESITKÖ?
1) Yli 50000, 2) Ainakin
1500, 3) Paljon lukevat, 4)
Espanjassa, 22,9 prosenttia,
5) Itävallassa, 4,1 prosenttia,
6) Maantieteilijä J. G. Granöstä, 7) 0,3 prosenttia, 8)
Hieman alle 1,7 miljoonaa,
9) Suurtulvan vedenkorkeutta, 10) Lentokoneesta tai
korkealta vuorelta.
Edellisen ratkaisu
Poju
Kummat menestyvät Pisatutkimuksissa selvästi paremmin, sanomalehtiä vähän vai paljon lukevat nuoret?
MEDIAMYYNTI
Vaihde 010 665 011
ILMOITUSVALMISTUS
010 665 6444
ps.ilmoitukset@pohjolansanomat.fi
7-päiväinen sanomalehtien liiton jäsenlehti
Perustettu 1915, ISSN 9782-372X
Levikki 20.070 (LT 2010)
Lukijamäärä 51.000 (KMT S2010/K2011)
Insanity Streak
Osoite: Sairaalakatu 2, 94100 Kemi
Verkkolehti: www.pohjolansanomat.fi
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@pohjolansanomat.fi
Vastaava päätoimittaja: Heikki Lääkkölä
Kustantaja: Pohjois-Suomen Media Oy
JAKELUPÄIVYSTYS
Alma Manun jakelualueet: Lapin lääni (pois
lukien alla mainitut Itellan jakelualueet),
Haaparanta, Kuivaniemi.
Vain suomalaiset puhelinliittymät.
ma-pe klo 6.00-11.00, la-su klo 7.00-11.00
Maksuton puhelinnumero 0800 955 166
Lehdet toimitetaan pääosin saman päivän
aikana klo 11 alkaen.
Itellan jakelualueet:
Simojokivarsi, Kemijokivarsi, Karunki, Korpikylä, Arpela, Vojakkala, Kukkola.
ma-pe klo 6.00-16.00, la-su klo 6.00-12.00
Puhelinnumero 0200 71400
Painopaikka: Alma Manu Oy,
Rovaniemi
ASIAKASPALVELU
Tilaukset/lukijailmoitukset 010 665 6555
ps.asiakaspalvelu@pohjolansanomat.fi
Avoinna ma–pe klo 8.00-16.30
TILAUSHINNAT (sis. alv 9%)
Kestotilaus:
Laskutusväli
3 kk
70,31€
6 kk
130,80€
12 kk 258,33€
Määräaikaistilaus:
Laskutusväli
3 kk
77,94€
6 kk
149,33€
12 kk 296,48€
Pohjoismaat:
Muualle paitsi Haaparantaan lisätään
tilausmaksuun 15€/kk lisäveloitus.
Kestotilaus on uudistamatta jatkuva.
Kestotilauksen irtisanomisen tai maksukerran muutospyynnön on oltava asiakaspalvelussamme vähintään 2 viikkoa ennen
tilausjakson (maksuvälin) päättymistä.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilapäiset keskeytykset on jätettävä asiakaspalveluumme viimeistään 3 arkipäivää
ennen niiden voimaantuloa. Lyhyin tilapäinen osoitteenmuutos tai keskeytysaika
on 3 päivää.
on kansainvälinen lehtijakeluketju,
johon Pohjolan Sanomat kuuluu.
O20 Uutiset
Pakkanen hyydyttää busseja
etelässä, mutta ei pohjoisessa
JUSSI LEINONEN
Varautuminen:
Lämmin talli
pelastaa pakkaskaaokselta
STT
Kuluneen viikon pakkanen on
hyydyttänyt joitakin kymmeniä
linja-autoja pääkaupunkiseudulla, ja useita vuoroja on jäänyt ajamatta. Muualta Suomesta kerrotaan, ettei vastaavia ongelmia ole
ollut. Talveen varautumisessa onkin eroja.
Helsingin seudun liikenteen
(HSL) hankintapäällikkö Kimmo
Sinisalo kertoo, että pääkaupunkiseudun 1200 bussista suurin
osa säilytetään kylmässä ulkona.
–Busseja on niin paljon, että
hallitilaa ei ole mahdollista järjestää ainakaan lyhyellä aikavälillä. Täällä on katsottu, että busseja
voidaan säilyttää ulkona. Siinä on
kuitenkin se riski, että pahimpina
pakkasaamuina pieni osa autoista
voi hyytyä, Sinisalo sanoo.
Oulussa on toisin. Linja-autoyhtiö Koskilinjoilta kerrotaan
pakkasen tuoneen parituhatta
matkustajaa lisää, mutta ei ongelmia.
–Aamulla suurin osa kalustosta
lähtee lämpöisestä tallista ja tietenkin huollot on tehty ajallaan,
sanoo liikennepäällikkö Jussi Laitinen.
Koskilinjoilla on 116 bussia, kun
taas esimerkiksi pääkaupunkiseudulla liikennöivällä Nobinalla on
noin 400 autoa.
–Voi kuvitella, minkäkokoiset
hallit niitä varten pitäisi olla, sanoo liikennejohtaja Mårten Winqvist.
ONGELMIA ei ole ollut myöskään
salolaisella Vainion Liikenteellä
tai Lappeenrannan Toimi Vento
Ky:llä, jolla ainoastaan kuljettajien on tultava hieman aiemmin
Pohjoisessa bussit pelaavat keskimäärin ottaen hyvin paukkupakkasista huolimatta.
töihin, jotta autot saadaan lämpimäksi ennen lähtöä.
Myös sekä kaukoliikennettä että Pirkanmaan lähiliikennettä ajavalla Väinö Paunulla kaikki vuorot on saatu ajettua ilman myöhästymisiä.
–Aamulla on ollut käynnistysvaikeuksia, mutta kaikki on saatu
liikkeelle. Meillä bussit ovat yöllä johdon päässä, sanoo liikennepäällikkö Kauko Kaakinen.
Jyväskylän Liikenteelle pakkanen on aiheuttanut ongelmia
aiempina vuosina, mutta ei tänä
talvena. Korjaamopäällikkö Juha
Huutosen mukaan muutos johtuu
kaluston uusiutumisesta ja uusien autojen aiempaa paremmista
ilmankuivaimista, joiden ansiosta pelaavat paineilmalla toimivat
jarrut, ovet ja jousitus.
HSL:n Sinisalon mukaan pääkaupunkiseudulla vika ei kuitenkaan ole kalustossa.
–Meillä kalusto on keskimäärin
varmasti nuorempaa kuin muualla ja pääosin ihan eurooppalaista. Suurin osa on Volvoa ja Scaniaa. Kyllä niiden lähtökohtaisesti
pitäisi talvellakin kulkea ja lähes
kaikki kulkevat, hän sanoo.
Mistä kyse
Seitsemän vinkkiä
pakkasautoiluun
1. Vältä lyhyttä pätkä ajoa. Nykyauto voi vaatia noin 10 kilometrin
ajon lämmitäkseen.
2. Käytä mahdollisimman vähän
takalasin, peilien ja istuinten lämmittimiä. Ne vievät virtaa akulta.
3. Esilämmitä auto ennen käynnistystä, jos mahdollista.
4. Lähde heti käynnistyksen jäl-
keen liikkeelle, mutta aja aluksi
kevyesti. Ei kaasua heti pohjaan.
5. Pue lyhyellekin matkalle lämpimät vaatteet ja lataa kännykkä
siltä varalta, että auto jää tien
poskeen.
6. Huolehdi, että auto on huollettu. Vaihda tarvittaessa moottoriöljy ja varmista, että jäähdytysneste kestää pakkasta.
7. Suojaa moottori ajoviimalta
nokkasäleikön suojalla tai pahvilla.
Kovat pakkaset jatkuvat vielä sunnuntaina
Hrrr: Talven pakkasennätys
Kuusamossa, 40,3 astetta
STT
Kireät pakkaset jatkuvat suuressa osassa maata vielä sunnuntaina,
kertoo Ilmatieteen laitos.
Kuluvan talven pakkasennätys
rikottiin lauantaiaamuna Kuusamon Kiutakönkäällä, missä mitattiin 40,3 pakkasastetta. Myös
Sallan Naruskalla ja Rovaniemen
Apukassa pakkanen ylsi lähes 40
asteeseen.
Vielä ei kuitenkaan olla lähel-
läkään Suomen kaikkien aikojen
pakkasennätystä, joka on –51,5
astetta. Hyytävä lukema mitattiin Kittilän Pokassa tammikuussa 1999.
Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin mukaan sää jatkuu kylmänä ympäri maata, mikä
voi aiheuttaa terveysongelmia esimerkiksi astmaatikoille.
Pakkanen voi kohota ennätyslukemiin vielä sunnuntain vastaisena yönä ja aamulla. Maanantaina
Yli 40 asteen pakkasia mitataan
Suomessa keskimäärin
kolmena talvena neljästä.
A
luvassa on jo selvästi leudompaa
säätä eli kireimpien pakkasten
jakso on näillä näkymin hellittämässä.
YLI 40 ASTEEN pakkaset eivät
ole Suomessa mitenkään tavatto-
mia, sillä niitä mitataan keskimäärin kolmena talvena neljästä. Alkuvuodesta Eurooppaa koetelleet
hyytävät rintamat ovat sen sijaan
harvinaisia. Jotkut ilmastotutkijat
pitävät mahdollisena, että ilmiön
taustalla on merijään väheneminen Barentsinmerellä ja muualla
pohjoisilla merialueilla.
Brittiläisen Independent-lehden haastattelemien tutkijoiden
mukaan jääkato vaikuttaa korkeapainealueiden syntyyn PohjoisVenäjällä, ja ne vuorostaan kuljettavat hyytävää ilmaa Siperiasta
Länsi-Eurooppaan.
–Avoimet merialueet toimivat
kuin lämmittimenä, sillä vesi on
lämpimämpää kuin arktinen ilma.
Se suosii korkeapainealueiden
muodostumista Barentsinmeren
liepeillä, ja ne ohjaavat kylmän ilman Eurooppaan, kertoo professori Stefan Rahmstorf Potsdamin
ilmastontutkimuslaitoksesta.
Jään määrä Barentsinmerellä
on ollut tänä talvena huomattavan
pieni. Jo vuonna 2009 Potsdamissa tehdyt ennusteet arvioivat, että
merijään hupenemisesta seuraa
kylmiä talvia.
–Jos joku ajattelee, ettei jossain kaukana pienenevä jäämassa
vaikuta häneen, hän on väärässä,
toteaa ennusteen laatinut tutkija
Vladimir Petuhov.
Mielipide
2–3
Sunnuntai 4–11
Kulttuuri 12–13
Yhdessä 14–19
Uutiset
2–9
Ulkomaat 10–11
Urheilu
12–17
Sää
2–3
Afrikka: Laittomat Kyydit: Pohjoimaahantuloyritykset Suomeen
lisääntyneet. A6-7
sen bussit eivät
hyydy kovillakaan
pakkasilla. O20
SU
Sunnuntai 5. helmikuuta 2012
www.pohjolansanomat.fi
Vuodesta 1915
Numero 34 • Viikko 5 • 2€
KATJA LEHTO
Pakkasella Määttä vetää tulipunaisen karvahatun päähänsä kun lähtee Ladansa kanssa tienpäälle.
Ladamies ei autoaan häpeä
Nostalgia: Ladoihin mieltyneitä autoilijoita löytyy edelleen. Pasi Määttä on yksi heistä. Hänelle
esitettiin surunvalitteluja, kun tieto Ladan maahantuonnin loppumisesta tuli. Uutiset A2-3
Anette uhkuu
juoksuintoa
Anette Haukilahti uhkuu
sairastelun pilaaman viime
kauden jälkeen taas juoksuintoa.
Urheilu A32-33
Miten tulla
kirjailijaksi
Soklia ei
kaivata
Maria Peura kertoo uutuusteoksessaan Antaumuksella keskeneräinen,
kuinka hänestä tuli kirjailija. Hän pohtii myös kiellettyjä tunteita, kateutta ja
häpeää.
Kulttuuri O12
Porotalous ei hyväksy
Soklin kaivosta Savukoskelle. Kaivos ja rautatie
vievät laitumia ja poroja.
Erämaamatkailukaan ei
kaipaa kaivosta Tulppion
kairaan erämaan rauhaa
viemään. Uutiset A9
A2
Uutiset
H
YLLYTYS. Yle hyllytti viikko
sitten tv-kuuluttaja Maria Jungnerin ruudusta presidentinvaalien ajaksi, kertoo Ilta-Sanomat.
Syynä on Pekka Haaviston tukijoukkoihin liittyminen. Jungner
ei ymmärrä hyllytystään. Televisiopäällikkö Riitta Pihlajamäki
sanoo, ettei Ylen toimittaja voi
kampanjoida kenenkään ehdokkaan puolesta. STT
100/131
Suomessa oli Tilastokeskuksen
mukaan toissavuonna sataa
työssäkäyvää kohden 131 eityössäkäyvää. Huoltosuhteeltaan 10 heikoimman kunnan
joukossa ovat Salla ja Ylitornio.
350 000 EURON KIERROS
Kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön toisen kierroksen kampanjakulut ovat hieman yli 350000 euroa.
Niinistön kampanjasivustolla
julkaistun vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen mukaan toiselle
kierrokselle kerättiin uutta rahaa
reilut 170000 euroa. Loppu oli 1.
kierroksen ylijäämää. STT
Lada
sen olla
pitää
Pasi Määttä: Lada-rakkaus tuli
kodinperimänä, nyt omatkin
pojat ihailee latuskaa
Juhani Hiltunen
1970-ja 80-luvuilla Kemissä ei
voinut välttyä kohtaamasta Ladoja. Kansanautoja oli joka kadulla
ja pihalla.
Lada oli aikakautensa suosituin
auto Kemissä. Ja pitkään myös
koko Suomen myydyin automerkki.
–Alkuaikoina Kemissä myytiin
sata Ladaa kuukaudessa, kertoo
Kemin Konela-autossa 70-80 -luvuilla työskennellyt korjaaja.
Vuonna 1971 Ladan tullessa Suomeen sen myyntihinta oli
7000–8000 markkaa.
–Se oli laatuun nähden halpa ja
näihin olosuhteisiin hyvä ja varma auto. Hinta oli puolet vähemmän kuin länsimerkeillä, Se oli
varmasti suurin tekijä.
NYKYÄÄNKIN Ladoja vielä nä-
kee, mutta huomattavasti takavuosikymmeniä vähemmän. Lujaan laatuun luottaa edelleen kemiläinen Pasi Määttä. Lada oli
miehen ensimmäinen rakkaus ja
on myöskin viimeisin.
–Ensimmäinen oli vuosimallin 1984 Lada 1200 L, farmarimalli, jonka isä osti minulle, kun
oli 19-vuotias. Sillä ajelin Kemin
ja Kajaanin väliä, kun kuljin siellä turvetyömaalla töissä kolmena
kesänä ajamassa traktoria. Ja se
oli tietysti Zetor, Määttä naurahtaa.
Latuska palveli muuten hyvin,
mutta kerran se meinasi jättää
Määtän välille.
–Laturi temppuili ja piti päättää, käytänkö virtaa vinkkareihin
ja valoihin vai stereoihin. Tietysti
valitsin musiikin kuunteluun.
Tuolloin Määtällä oli Ladassaan 18 tuuman subbari ja kotistereoiden kaiuttimet.
Neljän Lada-vuoden jälkeen
Määttä vaihtoi Ford Taunukseen.
–Se oli virhe. Taunus oli vielä
liukkaampi kuin Lada ja Taunuksessa varpaat jäätyivät, Ladassa
ei. Latuskaa tuli todellakin ikävä.
LADA-RAKKAUS syttyi uudelleen viime vuonna. Määttä antoi
sisarensa kanssa isälleen lahjaksi Ladan. Sen jälkeen miehen piti saada Lada itselleenkin. Sopiva
yksilö löytyi netin välityksellä Joensuusta.
–Se oli myynnissä varmaan neljä minuuttia, kun ostin sen pois.
Vuoden 1976 Lada irtosi 1550
eurolla. Sillä oli ajettu vain 49000
kilometriä.
–Se oli ollut vanhalla virolaispapalla. Yksi rahtari houkutteli
vuosikausia omistajaa myymään
sitä ja lopulta onnistui. Sitä kautta se päätyi Suomeen. Rahtari piti
autoa itsellään kuusi vuotta, pää-
Lada-miehen jääkaappikuva.
Ladassa on sellainenkin ominaisuus, että sen voi vääntää käyntiin kammella, kuten Pasi Määttä näyttää.
osin tallissa.
Autolla oli kova kysyntä.
–Kun olin tehnyt jo kaupat, sitä oli monikin liikkeestä kysellyt
ja korkein tarjottu hinta oli 1800
euroa, Määttä kertoo.
että mies on hullu, kun Ladasta
moisen hinnan maksoi.
–Kävi kuitenkin kyydissä ja näki auton kunnon ja oli sen jälkeen
sitä mieltä, että tein huippusijoi-
MÄÄTTÄ on elänyt koko lapsuu-
Kommentti
tensa ja nuoruutensa Ladojen
maailmassa.
–Isällä niitä on ollut varmaan
50. Kaikki lapsuuden reissut tehtiin Ladoilla, niihin liittyy paljon
muistoja.
Ja kiintymys jatkuu sukupolvelta toiselle. Nyt Määtän omat lapset vakuuttavat, että Lada on ehdottomasti maailman paras auto.
Määtän kaveripiirille miehen
ladaismi on tuttua. Naljailua tulee, mutta hyväntahoista sellaista.
–Kun tuli tieto, ettei Ladaa
enää tuoda maahan, työkaverit tulivat osoittamaan minulla osanottonsa. Kyllä ne tietää mikä helmi
minulla on, Määttä hekottaa.
Yksi työkaveri tosin meinasi,
Olihan
minullakin Lada
Lada 1200 L oli kolmas autoni.
Sen ostin uutena vuonna 1983.
Se oli halvin markkinoilla ollut
uusi auto.
Hyvä peli se oli. Lähti ilman
lämmitystäkin vaivatta käyntiin
talvipakkasillakin. Ja lämpesi
nopeasti.
Tilaakin riitti. Kun vuoden
1984 lopulla muutin Kemistä
Kuopioon, koko omaisuuteni
mahtui kerralla Ladan kyytiin.
Olihan latuska täynnä, mutta
tuksen.
Määtälle Lada on statusauto.
–Lada ei ole tosikon auto, eikä
Lada-mies sääliä kaipaa, kemiläinen alleviivaa hymyssä suin.
LP:t, stereot, vaatteet ja vähäiset astiani kyytiin mahtuivat.
Varma auto se oli. Tien päälle
jätti vain kerran, kun eturenkaan laakerit kuluivat loppuun.
Ajomukavuus ei ehkä ollut
parasta mahdollista A-luokkaa,
mutta eipä tuota silloin tiennyt
paremmastakaan.
Ajoin Ladallani reilut 270000
kilometriä. Ja ”vanha uskollinen” päätyi lopulta välittäjän
kautta takaisin kotimaahansa
äiti-Venäjälle.
1500 markkaa siitä vielä silloin irtosi.
Juhani Hiltunen
Uutiset A3
AVOIMET OVET
6,4 %
Teollisuuden liikevaihto kasvoi
viime vuoden elo-lokakuussa
6,4 prosenttia vuodentakaiseen
verrattuna. Kasvu oli voimakkainta kemianteollisuudessa
(17,3 %).
TORNION TOIMISTOSSA
VASTA SITTEN, kun kuntauu-
tiistaina 7.2.2012 klo 10–15
distus on ”upotettu Atlantin syvänteeseen” on Keskusta valmis
yhteistyöhön hallituksen kanssa,
sanoo puoluejohtaja Mari Kiviniemi. Kommentti oli vastaus
valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ehdotukseen ottaa oppositiopuolueet mukaan tekemään
uudistusta virkamiesesityksen
jälkeen.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Isännöintitoimisto
www.arenna.fi
KATJA LEHTO
Autolegenda
Lada
Lada-nimi keksittiin alun perin
Suomen markkinoita varten.
Neuvostoliitossa ja Venäjällä auton nimi oli Žiguli.
Ladan tehdas perustettiin 1970
Toljattiin Moskovan länsipuolelle. Lada 1200 -sarja suunniteltiin Fiat 124:n vuoden 1967
mallin pohjalta. Sarjan autoja
valmistettiin aina vuoteen 1989
saakka.
Lada tuli Suomeen 1971. Samana vuonna Farmari-Lada tuli
tuotantoon.
Nelivetoinen Lada Niva-maasturi tuli tuotantoon 1977.
Etuvetoisen Lada Samaran valmistus alkoi 1984, suunnitteluapua antoi Porsche.
Neuvostoliiton kaatuminen ei
pysäyttänyt Ladojen tuotantoa
90-luvulla.
Uudenkaupungin autotehdas
rakensi Euro-Samaraa 1996–
1998.
Vuonna 2010 Ladoja oli Suomen rekisterissä 22 600, mutta
1970-luvun ladoja enää 350.
Kaikista myydyistä Ladoista jäljellä oli noin 10 prosenttia.
Ladojen maahantuonti Suomeen
loppuu tänä vuonna. Delta-Auto
ilmoitti asiasta 31.1.2012.
HS: Kuntien määrä
voi laskea 65:een
STT
Kuntien määrä voi pudota jopa
65:een, jos kuntauudistus toteutetaan tehokkaasti, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden tietojen mukaan kuntien lopullinen lukumäärä asettuu 65–70:n välille.
Lopullinen lukema riippuu
kaupunkien liittämisratkaisuista.
Myös kieliolosuhteet voivat vaikuttaa kuntajakoon.
Hallitus on nähnyt kuntauudistusta valmistelleen virkamiestyö-
Paukkuva pakkanen hyydyttää helposti virrat
autosta. Näin otat varavirtaa kaapeleilla toisesta autosta turvallisesti:
–Kytke punainen pluskaapeli virtaa tarvitsevan auton
akun plusnapaan ja musta miinuskaapeli auton runkoon.
–Kytke virtaa antavassa autossa punainen kaapeli akun
plusnapaan ja musta miinusnapaan.
–Käynnistä virtaa antava auto ja anna sen olla päällä hetken aikaa.
–Sammuta virtaa antava auto ja käynnistä hyytynyt auto.
–Irrota ensin musta kaapeli ja sitten punainen.
Lapin Rajavartiosto käännytti
perjantaina Raja-Joosepin rajanylityspaikalla venäläisen miehen.
Suomeen tulossa olleelta mieheltä puuttui voimassa oleva Schengen-viisumi.
Heko
heko
Radio lähetykset
pätkivät
Takavuosina Kemin kaduilla Ladoja oli enemmän kuin muita automerkkejä. Kuva Keskuspuistokadun pohjoispäästä 1970-luvulta.
ryhmän selvityksen vain vilaukselta. Selvityksessä kuntien määrä oli kuitenkin kutistunut aiemmasta.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) esittelee kuntarakannetyöryhmän selvityksen ensi
keskiviikkona. Sen jälkeen selvitys
etenee kuntakierrokselle.
Kuntauudistus on kirjattu hallitusohjelmaan. Uudistus koskee
kaikkia kuntia paitsi Ahvenmaata.
Uusien kuntien on määrä aloittaa
toimintansa vuoden 2015 alussa.
Nyt
Mies käännytettiin
Venäjälle
Miksi vakuutusyhtiöt ovat niin
iloisia Ladasta? –Niitä ei koskaan
varasteta.
Mitkä asennot Ladan ilmastointilaitteessa on? –Kylmä ja erittäin
kylmä
Miksi blondit ajavat Ladalla?
–Koska ne eivät osaa tavata Porchea.
Miten määrittelet optimistin?
–Henkilö, joka ajaa Ladalla ohituskaistaa.
Missä Lada on nopein? –Liukuhihnalla.
Mikä on Lada-kuskin hurjin unelma? –Ylinopeussakko.
Miten Ladan arvo tuplataan?
–Täytetään tankki.
Missä Lada menee 140 km tunnissa? –-Autopikajunassa
Lada - vuoden auto, ehkä kahdenkin.
Hallituskatu 14 A 7
4. kerros
95400 TORNIO
Digita tekee huoltotöitä Ylläksen
radioasemalla Kolarissa tiistaina 7.
helmikuuta. Töistä aiheutuu kaksi lyhyttä katkosta YLE Puheen
lähetykseen klo 8.30 ja 16.00 välisenä aikana. Töiden ajan YLE
Puhetta lähetetään alennetulla
teholla, mikä voi aiheuttaa häiriöitä YLE Puheen vastaanottoon
kuuluvuusalueen reunamilla. Vara-ajankohta Ylläksen huoltotöille
on keskiviikko 8.2. klo 8.30–16.00.
Inarin ja Inarin Jänispään radioasemien kuuluvuusalueilla lyhyitä katkoksia YleX:n lähetyksissä 7.–10.2. Digitan huoltotöiden ajan YleX:n lähetykset ovat
varalähettimellä päivittäin klo
9.15 ja 15.00 välisen ajan. Siirrettäessä lähetyksiä varalähettimelle ja takaisin YleX:n lähetyksissä
esiintyy lyhyt katkos. Yksittäisen
katkoksen kesto on muutamia sekunteja.
Känninen
kuski kiinni
Kolari Peräpohjolan poliisipartio suoritti rattijuopumusvalvontaa Kolarin kylän alueella. Perjantaina kello 23 aikaan henkilöauton
mieskuljettaja puhalsi alkometriin
1,32 promillea. Kuljettajan ajokortti otettiin poliisin haltuun ja
samalla hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
Kaksi hirvenvasaa
kuoli kolarissa
Henkilöauto törmäsi kahteen hirvenvasaan Kittilässä. Henkilöauto
oli ollut menossa Ylläksentietä Ylläsjärven suuntaan. Auto oli törmännyt oikealta puolelta tulleisiin
hirvenvasoihin, jonka jälkeen auto
oli suistunut ojaan tien vasemmalle puolelle. Molemmat vasat kuolivat törmäyksessä. Hirvikolari oli
tapahtunut lauantaiaamuna klo 05
- 06 välisenä aikana. Poliisin tullessa onnettomuuspaikalle auton
kuljettaja ei enää ollut kolaripaikalla.
A4
Sunnuntai 5.2.2012
A
4X
Päivän sana: Jerusalemissa eli
hurskas ja jumalaapelkäävä mies,
jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja
Pyhä Henki oli hänen yllään.
Nimipäivät: J. L. Runebergin päivä,
Asser, (ortod.) Helli, Helvi, Hellevi,
Tuula, (saam.) Bilzi, (ruots.) Sture.
Aurinko:
Luuk. 2: 25 Nuorgam
Presidentinvaali
J.L. Runebergin
päivä
Näitkö uutisen? Lähetä kuva meille.
Sodankylä
Rovaniemi
Päivän mietelause: Kumpiki hiih- Kemi
toon harjaunut sekä kuulusa siitä. Kajaani
J. L. Runeberg Helsinki
nousee
9.37
9.11
9.06
9.04
8.40
8.27
laskee
15.09
15.46
15.58
16.08
16.07
16.42
Satuitko paikalle kun tapahtui? Voit lähettää uutiskuvasi/videosi Pohjolan Sanomiin sähköpostilla ps.toimitus@pohjolansanomat.fi
ARMI NIEMEL Ä
tänään tapahtuu
1
Hiihto. Simon Kirin
kansalliset hiihdot
pidetään sunnuntaina
Malinin hiihtokeskuksessa kello
11 alkaen. Pakkasraja on –17
astetta. Sarjoja on 8-vuotiaista
45-vuotiaisiin saakka. Miesten
yleisessä sarjassa hiihdetään 10
kilometriä, naisten hiihtomatka
on 5 kilometriä.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä CV-netissä on tällä hetkellä vajaat 22000 ansioluetteloa. Tämä tarkoittaa, että noin viisi prosenttia
työttömistä työnhakijoista käyttää palvelua.
2
Jääkiekkolähettiläs.
Jari Kurri vierailee tänään Kemin lumilinnassa.
Kello 15-16 välisenä aikana Kurri
kertoo tuoreimmat kuulumiset
tulevista MM-kisoista. Yleisö on
tervetullut esittämään kiperiäkin
kysymyksiä Suomen jääkiekkomaajoukkueen managerille.
Tilaisuuden juontaa radiotoimittaja Jari Vesa.
3
Kynttilänpäivä. Tänään
vietetään kynttilänpäivää, joka
juontaa juurensa
keskiaikaisesta
tavasta vihkiä
vuoden aikana
kirkossa käytettävät kynttilät.
Juhlan raamatullisena aiheena
on Jeesus-lapsen
tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus,
joka hänessä tuli maailmaan.
4
Presidentinvaali. Illalla
se sitten selviää, kuka
presidentinlinnaa isännöi
seuraavat kuusi vuotta: Sauli
Niinistö vai Pekka Haavisto.
Ennakkoäänten tulokset saadaan
yleensä jo heti äänestyspaikkojen sulkeuduttua kello 20 ja lopullinen ratkaisukin on tiedossa
pari tuntia siitä eteenpäin.
Johtaako CV-netti karensseihin?
Yksityisyys: Nettipalvelun selailu
rajataan vain työnantajille
Henripekka Kallio
Monet työnhakijat ovat yllättyneet siitä, että TE-toimistojen
suosittelema CV-netti voi johtaa
pahimmillaan kahden kuukauden
karenssiin työttömyysturvassa.
Palvelun käyttö on vapaaehtoista.
Karenssin uhka syntyy, jos työnhakija sitoutuu työllistymissuunnitelmassaan käyttämään CV-nettiä, mutta laiminlyökin lupauk-
sensa. CV-netti on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä palvelu,
jonne voi jättää työnhakuilmoituksen ansioluetteloineen. Työnantajat voivat etsiä palvelusta tarpeisiinsa sopivaa työvoimaa.
Kuinka monelle työnhakijalle on
langetettu karenssi CV-netin takia, työmarkkinaneuvos Jarmo
Palm työ- ja elinkeinoministeriöstä?
–Tätä ei ole selvitetty, mutta en
usko, että kovin moni on saanut
karenssia vain tämän takia. Karenssin taustallahan voi olla hyvin
moninaisia syitä.
märtänyt vasta jälkeenpäin, että
kuka tahansa voi selata palveluun
ladattuja tietoja. Miten tietoturvaa
aiotaan parantaa, ylitarkastaja
Mikko Rantahalme työ- ja elinkeinoministeriöstä?
Monet ihmiset tuntuvat luulevan,
että CV-netin käyttö on pakollista
työttömyysturvan menettämisen
uhalla. Onko työttömyysturvan
ehtoja jotenkin kiristetty?
–Tämän vuoden aikana palvelua muutetaan niin, että työnhakijoiden CV-esittelyitä pääsee
tarkastelemaan vain työnantajille
tarkoitetun Katso-tunnistuspalvelun avulla.
–Työnhakijat voivat sen jälkeen
tehdä esittelynsä tiedostaen, että
niitä katselevat puhtaasti työnantajat, eikä esimerkiksi oma naapuri. Uskomme, että uudistus parantaa palvelun vetovoimaa.
–Ei ole. CV-netin käyttöä suositellaan samalla tavalla kuin aiemminkin. Asia on aiheuttanut epätietoisuutta, kun se koskee monia
ihmisiä ja toimistoja.
Osa CV-netin käyttäjistä on ym-
Ota yhteyttä (vaihde 010 665 011)
Toimitus
Uutispäällikkö
Tapio Rantamartti 040 529 0131
Uutistoimitus
Kemi 010 665 6276
Tornio 010 665 6393
Ylitornio 010 665 6440
Toimitussihteerit 010 665 6262
Urheilu 010 665 301
Sähköposti
Faksi 010 665 6300
Asiakaspalvelu
010 665 6555
Jakelupäivystys
0800 955 166, Alma Manun jakelualueet: Lapin lääni (pois lukien
alla mainitut Itellan jakoalueet),
Haaparanta, Kuivaniemi. Vain suomalaiset liittymät. Lehdet perille
saman päivän aikana klo 11 alkaen
ma-pe klo 6.00-11.00
la-su klo 7.00-11.00
Itellan alueet: Simojokivarsi, Kemijokivarsi, Karunki, Korpikylä, Arpela, Vojakkala, Kukkola.
ma-pe klo 6.00-16.00, la-su klo
6.00-12.00, 0200 71400
Facebook
www.facebook.com/pohjolansanomat
Tuoreimmat uutiset verkossa
www.pohjolansanomat.fi
TOP 5
Verkon luetuimmat uutiset
Palava henkilöauto törmäsi
lumipenkkaan Torniossa.
1
2
3
4
5
Botnia Mill Service
vähentää 33 Kemissä.
Väyrynen perusti virtuaalityöryhmän vastaan.
Jenni Haukio vaikuttui Kemin lumilinnasta.
Kymmenen koputteli
matkailuauton rakenteissa
Uutiset A5
112 -päivän kansallinen päätapahtuma tänä vuonna Torniossa
Juhani Hiltunen
112 -päivä järjestetään tänä vuonna Tornio-Haaparannalla valtakunnallisena
päätapahtumana. Se on eri
turvallisuustoimijoiden yhteinen teemapäivä, jolloin
korostetaan turvallisuuden
merkitystä ihmisen arjessa.
Päivää vietetään samanaikaisesti kaikkialla Euroopassa.
Tavoitteena on luoda
turvallisuusalan merkittävin ja näkyvin yhteistyökampanja, lisätä EU:n yhteisen hätänumeron 112
tunnettavuutta, tukea sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden toteutumista sekä edistää turvallisuustoimijoiden jatkuvaa
ja monipuolistuvaa yhteistyötä.
Toiveissa on, että yhteistyökampanjan avulla ihmiset tiedostavat arjen vaarat
ja osaavat toimia hätätilanteissa oikein vastuunsa tuntien.
Päivä järjestetään 11. 2.
klo 12–16 Kauppakeskus
Rajalla – På Gränsenin alueella.
KANSAINVÄLISESSÄ tapahtumassa on mukana
toimijoita sekä Ruotsista
että Suomesta. Ohjelmassa on toiminnan esittelyä,
hälytysajoneuvonäytte-
ly, toimintanäytöksiä sekä
paneelikeskustelu. Näytteilleasettajia on 23, jotka
edustavat viranomaisia,
järjestöjä ja organisaatioita.
Päätapahtumassa julkistetaan valtakunnallinen
Arjen sankari sekä nyt toisen kerran valitut Tornion
ja Haaparannan Arjen Sankarit.
Suomessa tapahtuma on
järjestetty vuodesta 1997
alkaen, Tornio-Haaparannalla tapahtuma on kolmas.
KOKO VIIKKO on nimetty
Torniossa 112 – Arki turvaisaks -viikoksi.
Viikon aikana rajakaupungissa järjestetään arjen
turvallisuuteen liittyviä tapahtumia kaikissa päiväkodeissa, esikouluissa, kouluissa ylä- ja ala-asteilla,
ammattikoulussa, uimahallissa ja kauppakeskuksessa.
Kaikkiaan Torniossa järjestetään yli 30 tapahtumaa
yhdessä kaupungin henkilöstön, yritysten, vapaaehtoisten yhdistysten, yhteisöjen ja seurojen kanssa.
Putaan palloiluhallilla torstaina 9.2. kello 11.30
järjestettävä tapahtuma kokoaa noin 900 osallistujaa.
Tapahtuman järjestelyissä
koulun oppilailla on vahva
rooli.
Päätapahtuma
Rajalla -kauppakeskuksessa 11.2 kello 11.45 – 15.50.
Musiikkia esittävät Lapin
pelastuslaitoksen Hiillosbändi sekä Tornion poliisien
bändi Kaamea Rangaistus.
Avauksessa kello 12 puhuvat sisäasiainministeriön
valtiosihteeri Marja Anttoora, kaupunginvaltuuston pj.
Matti Lankila ja Haaparannan kunnanneuvos Gunnel
Simu.
Kello 14 alkavassa paneeliskeskustelussa mukana
ovat valtiosihteeri Marja
Anttoora, LPSHP:n johtajaylilääkäri Juha Kursu,
Oulun Hätäkeskuksen
päällikkö Mika lamu, Peräpohjolan poliisilaitoksen
päällikkö Seppo Kinnunen,
polisinspektör Ola Backe
Norrbottenin poliisilaitokselta, Lapin pelastuspäällikkö Harri Paldanius,
Länsi-Suomen Merivartioston komentaja, kommodori Henrik Wärnhjelm,
tullipäällysmies Juhani
Grönholm ja SOSAlarmin
Gunnar Bergström.
Lisäksi muun muassa toimintanäytöksiä sekä varuste-ja ajoneuvoesittelyjä.
MAKSAJA: Suomi-Finland 2012 ry
112-päivä
KOKOAAN
SUUREMPI SUOMI.
Huominen on yhdestä äänestä kiinni.
Mistä kysymys
“Nuorten
“Nuort
“Nu
orten
ort
en syrjäytyminen
syrjäy
syr
jäytym
jäy
tymine
tym
inen
ine
n
on vak
uhka
vakava
va
ava uhk
hk ja inhimillisesti väärin. Tämä on
Pekka Haavistolle yksi
tärkeimmistä asioista.
Hän näkee nuorissa Suomen tulevaisuuden. Minä
näen hänessä Suomen
seuraavan
presidentin.”
va pr
van
presi
esiden
esi
den
entin
tin.”
tin
.”
Tapani Ranta
Lapin alueteatterin johtajaksi on hakenut 12 henkilöä, joista teatterin hallitus aikoo haastatella viittä.
Johtajakandidaattien nimiä
ei hallitus aio kuitenkaan
kertoa.
Miksi teatterin johtajaksi hakeneiden nimiä ei kerrota?
Miksi haluatte salata nimet,
alueteatterin hallituksen puheenjohtaja Maarit Airaksinen?
–Hakijoilla itsellään on
vetämässä muitakin neuvotteluja ja he eivät halua
nimiä tässä vaiheessa julkisuuteen. Me kunnioitamme
heidän tahtoaan.
Onko salaamisesta jotakin
hyötyä?
–Meillä ei ole hallituksessa mitään tarvetta salata. Mutta kun tässä on yhdistyspohja, niin meillä on
erilainen julkisuuskäytäntö
kuin kunnassa. Samanlainen menettely oli edelliselläkin hakukerralla.
Milloin nimet aiotaan kertoa?
–Me kysymme haastattelun yhteydessä myös nimen
julkistamisesta ja mahdollisesti hallituksen kokouksen
jälkeen voimme kertoa sitten jotain.
Onko tarjolla tasokkaita hakijoita?
–Minulle oli yllätys, että kiinnostus oli niin kova.
Kaikki eivät kuitenkaan jättäneet hakemusta, mutta
silti hyviä hakijoita on tarjolla. Kukaan ei pelännyt
myöskään teatterin evakkoolosuhteita.
Milloin uusi johtaja aloittaa?
–Valinta tehdään varmasti helmikuussa ja toivomme, että uusi johtaja pystyy
aloittamaan heti syksyllä
kauden alussa.
Milloin teatteri palaa Lappiataloon?
–On elätelty toiveita, että paluu olisi vuonna 2013.
Itse olen realisti ja uskon,
että paluu on vasta keväällä 2014.
Ilmoitus on maksettu pienlahjoituksista kerääntyneistä varoista.
Miksi johtajaksi
hakeneiden nimet
salataan?
”Su
”Suosittelen
Suosi
ositte
ttelen
len Pekka
Pe
Pekkaa,
kkaa,
a
koska
puhunut
k
kos
ska hän
än on puh
h
upeasti sen puolesta,
että pitää vahvistaa
Kaveria ei jätetä -yhteiskuntaa sekä siksi, että
hän on puuttunut tärkeään asiaan: kiusaamista
ei pidä suvaita.”
facebook.com/haavisto2012
haavisto2012.fi
2
”Olen
”Ol
en viime
vii
i me päivät
p vät
päi
miettinyt,
mikä
mie
i tti
tt nyt
ny m
ikä
ä olisi
lii
parasta mitä Suomella
olisi maailmalle tarjota.
Minun vastaukseni on
Pekka
Pek
Pe
ekka
ek
ka Haavisto.”
Haa
Ha
a vis
v to.
o.”
”
”Ha
”Haavisto
Haavi
av sto kertoi
avi
kerto
ke
rtoii monen
mone
monen
n
suomalaisen
elävän
suomal
suo
m ais
mal
aisen
en elä
ä ä reunalla, syrjään tuupattuna,
unohdettuna. Näen omassa
työssäni miten sellainen kokemus hiljaa tuhoaa ihmisiä, perheitä ja kokonaisia
kyliä. Haluan presidentin,
jolle jokainen ihminen ja
jokainen kylä on arvokas,
siksi Pekka Haavisto.”
Haavisto
presidentiksi 2012
A6 Uutiset
JOEL MAISALMI
Sauli Niinistö sai ruusun Vantaan Flamingossa Tia Piskuselta (vasemmalla alalaidassa). Tian äiti (oikealla ylälaidassa) seurasi tilannetta.
Pekka Haavisto antoi lauantaina
Ehdokkailla iloinen vaalien
Kampanjat: Suomalaisten
koskettavat tarinat parasta
antia Haavistolle ja Niinistölle
Jukka Ritola
Anita Simola
Presidenttiehdokkailla oli
lauantaina viimeinen rutistus ennen sunnuntain
H-hetkeä. Kokoomuksen
Sauli Niinistö villitsi kan-
saa pääkaupunkiseudulla,
vihreiden Pekka Haavisto
Kouvolassa ja Turussa. Vantaan Flamingossa Niinistöllä oli paljon myös pikkuväkeä ihailijoinaan. Kun juontaja Jaana Pelkonen kysyi,
kuka on jo käynyt äänestämässä, niin lapsetkin nostivat innostuneesti kätensä
ylös. Turun Varissuon kauppakeskuksessa Haavisto sai
kuulla kehuja niin nuorilta
kuin vanhemmilta.
NIINISTÖ kertoi kampan-
jansa olleen täynnä hauskoja ja koskettavia hetkiä.
– Ehkä mieleenpainuvin
hetki oli Jyväskylässä. Pieni poika istui lavan reunalla
ja odotti kärsivällisesti koko
puheeni ajan, että saisi nimikirjoituksen. Lopulta olin
polvillani lattialla antamassa nimmaria.
Niinistö kertoo kätelleensä varmastikin kymmeniä
tuhansia suomalaisia kiertueillaan. Niinistön mukana
oli lauantaina myös puoliso
Jenni Haukio.
Vantaalainen Johanna
Salovaara oli tullut tyttäriensä kanssa kuulemaan
Niinistöä. Hän oli erityisen
tyytyväinen siihen, että Nii-
nistö nosti esille puheessaan lapset ja nuoret. – He
ovat minulle tärkeintä, päiväkodissa työskentelevä Salovaara totesi.
HAAVISTO kertoi kätel-
leensä kampanjoiden aikana tuhansia suomalaisia
eri liikekeskuksissa ympäri
Suomen.
Hänelle mieleenpainuvin kohokohta kampanjoinnissa ovat olleet ihmisten
omat koskettavat tarinat.
Hän kertoi myös opiskelijasta, joka uskaltaa Haaviston kampanjan ansiosta olla
oma itsenä.
Turkulainen Taisto Suomi näki ehdokkaan ensi
kertaa ”livenä” ja oli näkemäänsä tyytyväinen.
– Hän on fiksun näköinen
ja hänellä on iloisen tuntuinen luonne. Lisäksi hän vaikuttaa rauhalliselta. Tuommoista presidenttiä kaivattaisiin vanhojen vastapainoksi, Suomi tuumaili.
Suomeen yrittää laittomasti yhä useampi
Rikokset: Maahantuloon liittyy
myös lapsikauppaa
STT, Leena Jussila
Keskiafrikkalaisten määrä
laittomasti Suomeen yrittävien joukossa on hienoisessa kasvussa. Rajoilla jää
yhä useammin kiinni ihmisiä esimerkiksi Kamerunista, Norsunluurannikolta ja
Kongosta.
Pohjois-Afrikasta alkunsa saanut arabikevään pakolaistulva ei näkynyt Suo-
messa laittoman maahantulon lisääntymisenä. Epävakaus alueella kuitenkin
jatkuu.
–Esimerkiksi Libyaan on
muodostunut valtakeskuksia ja keskushallinnon ote
löystyy. Tällä saattaa olla
vaikutusta myös Suomen
tilanteeseen, sanoo majuri
Ilkka Herranen Rajavartiolaitoksen esikunnasta.
Suomi on laittomille tu-
JOHN MOORE/GETTY IMAGES
lijoille usein läpikulkumaa.
Monet tulevat tänne Venäjän kautta.
wJuna on suosittu kulkuväline, koska sillä pääsee
Suomeen sekä Pietarista että Moskovasta. Töitä etsivät
mielivät jatkaa matkaansa
Italiaan, Espanjaan, Ranskaan tai Saksaan. Herrasen
mukaan tänne halutaan jäädä tavallisesti silloin, kun
täällä asuu jo joukko sukulaisia tai tuttuja.
Suomi on usein läpikulkumaa laittomille afrikkalaisille
maahantulijoille.
MONET maahanpyrkijät
turvautuvat laitonta maa-
hantuontia pyörittäviin rikollisjärjestöihin. Se on
vaikeasti jäljitettävää rikollisuutta, joka perustuu monissa eri maissa toimiviin
”aliurakoitsijoihin”. Näissä järjestöissä ei ole hierarkista valtarakennetta, joten
ketjun alkulähteille on vaikea päästä.
Maahantulija voi saada
vain ohjeet laittomaan rajanylitykseen tai sitten hänelle kaupataan koko paketti väärennettyine tai varastettuine papereineen.
Matkat maksavat tuhan-
Uutiset A7
JUKKA RITOL A
Junia myöhässä
sunnuntainakin
STT
Junamatkustajien on VR:n
mukaan syytä varautua junien viivästyksiin ja kalustomuutoksiin myös sunnuntaina. Kireä pakkanen
vaikuttaa erityisesti kaukojunien kulkuun.
–Matkustajien kannattaa
seurata VR:n nettisivuilta
tiedotteita. Netistä löytyvät
myös muun muassa asemakohtaiset tiedot junien kulusta. Tiedot on hyvä katsoa
ennen matkaa, jotta turhilta odotteluilta vältyttäisiin,
VR:n tiedottaja Marja Merta neuvoo.
Kaukojunat myöhästelivät lauantaina pahimmil-
Kaukojunat uhkaavat myöhästyä tänäänkin.
laan pari tuntia.
Merran mukaan junissa
oli erilaisia teknisiä vikoja, joista osa johtui kovasta
pakkasesta.
Pääkaupunkiseudun lähijunat kulkivat lauantaina
pääosin normaalissa aikataulussa.
Kylmä ei estänyt
ravintolapäivää
STT
Reipas pakkanen antoi raikkaan mausteensa lauantaina
pidetylle neljännelle ravintolapäivälle.
Vain yhden päivän eläviä
pop-up-ravintoloita avattiin
yli kaksi ja puoli sataa. Joku
kahvila kulki pulkassakin,
mutta suurin osa ravintopisteistä oli sisätiloissa.
Ravintoloita avattiin päiväksi myös Espanjassa, Islannissa, Brasiliassa, Virossa
ja Itävallassa.
VELI-JUKKA MUSTAJÄRVI
nimikirjoituksia innokkaille kannattajilleen Turun Varissuolla.
loppupuserrus
”Asteittain viisumivapauteen”
Anita Simola
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö toisi
yhteistyön Venäjän kanssa
entistä lähemmäksi.
– Jossain etäällä tulevaisuudessa itärajalla voisi olla
sellainen tilanne kuin Pohjois-Suomessa nyt Kemin
seudun ja Ruotsin välillä.
Kanssakäyminen olisi luontevaa.
Hän oli myös sitä mieltä,
että Suomen, Naton ja Venäjän yhteistyötä pitäisi lisätä.
Niinistö tarkensi myöhemmin, että hän on puoltaa viisumivapauden myön-
tämistä asteittain.
MTV3:n vaalikone kysyi
viime vuoden puolella kaikilta ehdokkailta viisumivapaudesta.
Perussuomalaisten Timo
Soini ja kristillisten Sari Essayah olivat tiukimmin vapauden myöntämistä vastaan.
Niinistö ja vihreiden Pekka Haavisto suhtautuivat
viisumivapauteen varovaisen positiivisesti.
EU ja Venäjä neuvottelevat keskinäisestä viisumivapaudesta.
Viisumivapauden edistäminen on mukana myös
hallitusohjelmassa.
afrikkalainen
sia dollareita ja ne otetaan
usein velaksi. Velka maksetaan työnteolla määränpäämaassa.
Rajaviranomaisten mukaan rikollisjärjestöä voi
aina epäillä, kun asiakirjat
ovat taitavasti väärennettyjä.
Laittomaan maahantuloon liittyy myös nais- ja
lapsikauppaa. Rajaviranomaisten on kuitenkin erittäin vaikea saada siitä näyttöä.
–Muistan tapauksen, jossa 14-vuotiasta venäläis-
tyttöä oltiin viemässä Suomen kautta Espanjaan, jossa häntä odotti pedofiiliksi
epäilty mies.
Espanjan viranomaiset
torppasivat hankkeen, mutta vahvojen rikosepäilyjen
tueksi ei löytynyt pitävää
näyttöä, kertoo Herranen.
SUOMEEN pyritään laittomasti yleensä joko Helsinki-Vantaan lentoaseman
tai Kaakkois-Suomen rajan
kautta. Venäjän viranomaiset ovat suomalaiskollegojensa mukaan tehneet hyvää
Tupakointi lisää antibioottien käyttöä erityisesti naisilla.
Tupakointi jopa
tuplaa antibioottien
käyttämisen
STT
työtä laittomien rajanylittäjien kiinnisaamisessa. Suomen ja Venäjän maastorajalla yrityksiä on tullut ilmi
Suomen puolella keskimäärin 10–15 vuodessa.
Suomen ja Venäjän välillä
on myös solmittu ns. takaisinottosopimus, joka sallii
palauttaa laittomasti maahan tulleen takaisin lähtömaahan.
Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön päällikkö Mikko Lehmus kertoo, että matkustusasiakirjaväärennökset ovat
kasvussa. Viime vuonna
vääriä tai väärennettyjä todistuskappaleita löytyi reilut 200, kun luku vuotta aiemmin oli 130.
Laittoman maahantulon
järjestämisepäilyt johtivat
vuonna 2011 yhdeksään esitutkintaan.
Portti Eurooppaan löytyy myös eteläisemmältä
EU-rajalta, sillä sekä Viro
että Latvia houkuttavat laittomia maahantulijoita. Jos
sitä kautta ei päästä läpi,
kääntyvät katseet Karjalaan
ja Suomen rajalle.
Tupakointi lisää antibioottien käyttöä erityisesti naisilla, kertoo suomalaistutkimus.
Tutkimuksen mukaan vähintään 12 vuotta askin päivässä polttaneet naiset ostivat yli kaksi kertaa enemmän antibiootteja kuin savuttomat.
Antibioottien käyttö lisääntyi myös pitkään tupakoinneilla miehillä, mutta
hieman naisia vähemmän.
Tupakoinnin todettiin lisäävän merkittävästi sairauksia ja ennenaikaiselle työ-
kyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä.
Tupakoivat käyttävät
muita useammin liikaa alkoholia, liikkuvat vähän ja
ovat tyytymättömämpiä elämäänsä.
Antibioottien käyttö lisääntyi tutkimuksessa pitkään tupakoineilla silloinkin, kun heillä ei ollut näitä
ongelmia.
Tutkimuksesta tiedottaneen Kelan mukaan tupakoitsijoille pitäisi tarjota
ohjeet tupakoinnista vieroittautumiseen joka kerta,
kun he ottavat yhteyttä terveydenhuoltoon.
A8 Uutiset
Botnian käytävä halutaan
EU:n ydinliikenneverkkoon
Matti Nikkilä
Pohjanlahden ympäri Suomessa ja Ruotsissa kulkeva
liikenneverkko eli Botnian
käytävä halutaan osaksi Euroopan unionin ydinliikenneverkkoa.
EU:n liikenneinvestointeihin osoittama tuki koh-
distuu tulevaisuudessa pääasiassa ydinliikeverkolle.
Suomessa Botnian käytävään kuuluvat valtatie 4 sekä päärata Helsingistä Oulun kautta Tornioon.
Kuljetusreitin toimiminen on tärkeä kaivannais-,
metalli-, kaivos- sekä metsäteollisuudelle. Botnian
käytävässä on tällä hetkellä
pullonkauloja, joista koituu
yrityksille kustannuksia, viiveitä ja epävarmuutta.
Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Keski-Suomen liitto
ovat teettäneet selvityksen,
missä kuvataan tämän kehitysvyöhykkeen kokonaisuutta.
Wälimaan bussit
vuoden yritys
Övertorneålla
tu vuoden yrityksenä 2011
Övertorneålla.
Övertorneån kunta palkitsi vuoden investoijana Roger Niemen Tornedalens
renprodukter -yrityksen,
vuoden uusyrittäjänä Jonas
Vennbergin Clearwater
VVS -yrityksen ja parhaana
liikkeenä Charlott ja Elisabeth Holmgrenin vaatekaupan Mulligt & Gulligt.
Vuoden ”vihreän yrittäjän” palkinnon sai Inger
Westerberg-Jauhiaisen ja
Lovisa Jauhiaisen Rantajärven kotileipomo. Rantajärven kotileipomo sai myös
maataloustuottajajärjestä
LRF:n Vihreä elinkeino -palkinnon.
Säästöpankin vuoden
nuoren yrittäjän palkinnon
sai Savilahtis Åkeri Ab ja
Handelsbankenin elinkeinopalkinnon Jaxal Ab. Almin ja yrityskeskuksen vuoden uuden yritäjän palkinnon sai Tatjana Geenbergin
Kaffila, Café.
Övertorneå Wälimaas Taxi ja Buss Ab ja yrittäjä Thomas Wälimaa on palkit-
Suoraan
PÄÄTTÄJIEN
KOKOONTUMISAJOT
Kauppalehti.fi:n uusi
Auto-osio on avattu!
9.5.
Kemistä
Madeira
........
869
1 vk alk/hlö. Majoitus jaetussa 2h huoneessa.
Palvelu-maksu 12€/varaus, netistä ilman
palvelumaksua.
MATKA-VEKKA
Rovaniemi 020 120 4650
Puhelinmyynti 020 120 4100
(ma-pe 8-18, la-su 10-14)
www.lomamatkat.fi
ja valtuutetut jälleenmyyjät
Puh.hinta 8,28 snt/puh+7 snt/min,
matkapuh. 8,28 snt/puh+17 snt /min
JUNALL
A
PÄRNUN KYLPYLÄMATKAT
Täysihoidolla
Tervis Paradiis
25.2.–4.3.
17.–25.3.
7.–15.4.
569€ 599€
579€ 619€
649€ 649€
Kysy myös muita lähtöjä!
Eläkekortilla 70€ ALENNUS hinnoista.
Hinnat sis. junamatkat (Kemijärvi, Rovaniemi, Kemi tai Oulu)
Helsinkiin ja takaisin, laivamatkat kansipaikoin, majoitus 2hh
täysihoidolla, lääkärin määräämät hoidot, kaupunkikierros,
oma bussi mukana koko matkan ajan Helsingistä alkaen.
Keväinen Pariisi 3.–9.4. 1190€
Keisarinnan jäljillä 4.–13.5. 1490€
Kaunein vuonoristeily 25.5.–3.6.1090€
Murmansk–Petsamo 18.–23.7. 695€
+ monia muita! Tilaa uusi matkaopas 2012
MATKA VEIJALAINEN
017 386 3223
www.matkaveijalainen.fi
Sieltä saat hyödyllistä tietoa
yritys- ja työsuhdeauton valintaan.
Kauppalehti.fi/auto kertoo myös
autoalan uutiset klassikkoautoja ja
autounelmia unohtamatta.
Tutustu ja osallistu keskusteluun.
Oh_jj`
Eb[cc[fWbaWdd[[jcW_ij[h_ic_[^[d
efWijWcWWdi_dkWd[jj_daolooZ[ii$
AkaW^ded5I[i[bl_eie_jj[[iiW0
mmm$dWaolooZ[dWXY$Ó
fi$aea[_b[iWcWbbW)aacWaikjedjWd[jj_daoloojj
Kuukauden auto
Uusi 3-sarjan BMW
www.kauppalehti.fi/auto
Uutiset A9
Kaikki eivät hurraa Soklille
JORMA SÄRKEL Ä
Hanke:
Porotalous
ja matkailu
kärsisivät eniten
kaivoksesta
ja vesistöjärjestelyistä
Tulppion
”diskoemäntä” ei
perusta kaivoksesta
Vuosi sitten Tulppion Majojen
omistajaksi Paraisilta siirtynyt
Seija Niemeier sanoo Soklin kaivosta kaksiteräiseksi jutuksi: kaivos toisi yritykselle asiakkaita,
mutta veisi erämaasta rauhan.
– Jos kaivos tulee, täytynee katsella asuinpaikkaa rauhallisemmalta kairalta. Rekikoirat eivät
tykkää kaivoksen melusta. Niillä
pitää olla tilaa harjoitella pitkillä rekilenkeillä, sanoo Seija Niemeier.
Tulppion Majoille hän on kuitenkin tullut jäädäkseen. Edellistalvena Niemeier kokeili kolme
kuukautta asumista erämaassa
Lattunan kenraalimajassa. Ja hyvin viihtyi koirineen.
Valjakkourheilua harrastavalle
Tulppion ja Soklin maisemat ovat
ihanteelliset, tosin viime päivinä
kovat pakkaset ovat haitanneet
harjoittelua. Rekikoirat on jalostettu riistavapaiksi eivätkä ne ole
kiinnostuneita poroistakaan.
– Kovimmilla pakkasilla en ole
ajanut lenkkejä. Koirat kyllä tarkenisivat, mutta ajuri jäätyy.
Jorma Särkelä
Soklin kaivos ja rikastus Savukoskella ei nosta kaikilta kuntalaisilta
hurraahuutoja. Porotalous ja Kemin-Sompion paliskunta on alusta
lähtien vikonut kaivoksen hyötyjä.
Kaivos on porotaloudelle iso haitta ja riski.
Poroja ei voi rahalla korvata, ne
ovat poromiesten tuotantoeläimiä.
Kansainvälisen yhtiön ja kunnan
rattaissa porot helposti jauhautuvat työpaikkojen alle.
Myös matkailu on katsonut karsaasti kaivosta. Erämaamatkailuun ei sovi erämainen kaivos ja
rikastuslaitos. Kaivoksen jätevesistä pelätään haittaa laajalle Kemijoen varsille.
HIHNAVAARALAINEN porotilan
emäntä Heidi Martin on ollut Savukosken kunnanhallituksessakin
huutavan ääni korvesta. Poroista
elävän perheen äiti on ponnella
ja suurella tunteella puolustanut
perheensä elantoa. Poromiesperheet asuttavat Savukoskellakin
syrjäisemmät kylät.
– Soklin alue on tärkeää KeminSompion paliskunnan laidunaluetta. Koko malmion alue on rehevää ja hyvää kesälaidunta. Sotajokivuomaa pitkin porot kulkevat
laitumelta toiselle. Eikä porojen
häiriö rajoitu vain kaivokselle ja
rakennetulle alueelle, muistuttaa
Heidi Martin.
Katso lisää Ale-tarjouksia www.asko.fi/ale
Tänään klo 12-16
URAANI ja raskasmetallit ovat
Soklin kaivoksen iso peikko niin
matkailun kuin porotaloudenkin
kaskessa. Lannoitteisiin niitä ei
sallita, mutta mihin ne pannaan?
-50%
Kaikki matot
SOFIE-levitettävä sohvasänky taittopatjalla
-10%
-25%
Alennus normaalihinnasta,
ei koske aiemmin tehtyjä kauppoja.
KE ·
Paljon lisäalennuksia
– Talvivaara on varottava esimerkki virkamiehille. Soklin uraanin ja muiden saasteiden käsittely on varmistettava jo ennen kaivoksen avaamista. Ettei vain kävisi
niin kuin Talvivaarassa, että jätteet huilaavat pitkin jokia. Siellä
yhtiö toi uraanin rikastuksen kyökin kautta, muistuttaa Heidi Martin.
129
200
·S
199,-
LII
ää
v
i
ä
p
4
e
l
A
siin. Heikompilaatuista fosfaattia
Soklissa sentään riittää sadaksi
vuodeksi. Siellä uinuu myös uraania ja muita arvomineraaleja.
LU
Kovdorin putkea. Samoin rata tulee aidata ja rakentaa tunneleita
porojen kulku- ja kuljetuspaikoille. Natura-alueelle Yara on jo ratatunnelin luvannut rakentaa. Miksi Yara on vähätellyt porotaloutta
suunnitelmissaan, kyselee Heidi
Martin.
Tämä kaikki on suunniteltu norjalaisen Yaran 20 vuoden tarpei-
KA
Askossa on
Hihnavaaran porotilan emäntä ja Savukosken kunnahallituksen jäsen Heidi Martin ei kaipaa Soklia porojensa laitumille.
Rikastusta kaavaillaan nyt Suomen puolelle Savukoskelle.
Rautatien ympäristövaikutukset
on tutkittu. Sallan pohjoispaliskunta suosittelee radan rakentamista Kemin-Sompion ja Sallan
pohjoisen paliskunnan rajalle.
Kemin-Sompion paliskunnan
mielestä kaivosta ei tule avata
lainkaan.
Päätöstä kaivoksen avaamisesta Sokliin ei norjalainen Yara ole
tehnyt.
Kaivos työllistäisi toimiessaan
noin 200 henkilöä, sivuvaikutuksineen 450 henkilöä. Rakennusaikana työllisten määrä olisi noin
800 henkeä.
UO
MEN
LU O T E T U I N
HU
ON
E
(525,-) etusi 62%
SOFIE-levitettävä sohvasänky taittopatjalla 199,- (525,-)
Runko kermanvärinen tai musta. L209 x S81 x K100 cm.
Hinta sisältää taittopatjan 80/160 x 200 cm.
Asko Kemi, Täikönkatu 1, avoinna ma-pe 10-18, la 10-15, su 12-16
www.asko.fi
Soklin rikastamon selkeytysallas,
johon johdettaisiin lämmitetyt
prosessivedet. Poromiehet pelkäävät, ettei jätejärvi ja laskuojaksi suunniteltu Vouhtujoki jäädy
talvellakaan. Myös Sallan Pohjoisen Paliskunnan ja Kemin-Sompion rajalle suunniteltu rautatie
koetaan uhkaksi ja kulkuesteeksi.
– Kaivokselta ja rikastamolta tulevat ja lähtevät putket tulee kaivaa maan alle, kuten suunniteltiin
Soklin kaivos
vähintään
SOTAJOELLE on suunniteltu
Mikä?
A10 Ulkomaat
USA:n poptähdet suojelevat
kappaleitaan republikaaneilta
Kampanjat: Romney ja Gingrich
saivat lauluntekijät kiukustumaan
STT, ILONA VIHONEN
Helsinki
Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivät Mitt
Romney ja Newt Gingrich
ovat joutuneet muuttamaan
vaalikampanjoidensa soittolistaa, koska lauluntekijät
ovat ärähtäneet kappalei-
densa luvattomasta käytöstä.
Gingrich joutui tällä viikolla luopumaan Survivoryhtyeen Eye of the Tiger
-kappaleesta, joka on soinut
Gingrichin vaalitilaisuuksissa. Hittibiisi muistetaan
erityisesti Rocky III -elokuvasta vuodelta 1982.
Kappaleen kirjoittanut
Frankie Sullivan kertoo Atlantic-lehdelle, että asia on
viety oikeuden ratkaistavaksi, koska Gingrich ei reagoinut pyyntöön jättää kappale rauhaan. Sullivan pelkää
laulun menettävän arvoaan,
jos se yhdistyy kuuntelijan
mielessä johonkuhun poliitikkoon.
–Minun motiiveillani ei
ole mitään tekemistä politiikan kanssa. Laulu on yksi
lapsistani, joten hyödynnän
vain tämän hienon maan lakeja, hän sanoi New York
Times -lehden mukaan.
MITT ROMNEY suututti
puolestaan somalialaissyntyisen K’naan-räptähden,
jonka kappale Wavin’ Flag
soi Romneyn kampanjassa.
K’naan esti käytön poliittisista syistä.
–Sain Twitterissä hirveän määrän viestejä ihmisil-
tä, jotka olettivat minun olevan nyt Mitt Romneyn kampanjan tukija, sanoi K’naan
New York Timesille.
Lehden mukaan poliitikko voi ostaa tekijänoikeudelliset luvat musiikin käyttöön. Ongelmia voi kuitenkin seurata silloin, jos kampanjasta syntyy käsitys, että
kappaleen esittäjä tukee ehdokasta.
SUURI OSA poptähdistä on
perinteisesti tukenut demokraatteja, minkä takia moni heistä ei halua luovuttaa
kappaleitaan republikaanien käyttöön. Poikkeuksiakin
on: esimerkiksi Romney sai
Kid Rockilta luvan soittaa
kampanjassaan Born Free
-kappaletta. Tavallisesti republikaanit saavat kuitenkin enemmän tukea country-tähtien joukosta.
Republikaanien esivaalikisa jatkui lauantaina Nevadassa. Ennakkosuosikki
Mitt Romneylle ennustettiin helppoa voittoa, sillä
gallupeissa hänellä on ollut yli 20 prosenttiyksikön
etumatka lähimpään kilpakumppaniinsa Newt Gingrichiin.
Ensi viikolla ratkeavat
Coloradon, Minnesotan,
Missourin ja Mainen esivaalit.
me
erkkokauppam
Uudistettu v plandhotels.com
on avattu: La
Loma
mest
a
v
ri käy
iitenä
tös
pä
Klikkaa uudistettuun
Levillä ivänä vii säsi
ko
ja Yll
äkse ssa
verkkokauppaamme,
llä!
jossa tarjoillaan vain
onnistuneita lomia. Räätälöi
mieluisa osoitteessa Laplandhotels.com.
Hiihtoloma on enää tovin odotuksen päässä.
Uudistetusta verkkokaupastamme loman varaaminen
on helppoa, tulitpa sitten sivakoimaan aurinkoisille
hangille tai viilettämään pitkin upeita rinteitä!
Hohtavien hankien -tarjouksia hiihtolomalle
Tarjoukset voimassa hiihtolomaviikoille 8–10.
Sukseeta Ylläksellä
450,-
Iloisten hankien Levi
450,-
alk.
Lapland Hotel Äkäshotelli
Lapland Hotel Ylläskaltio
2 aik. + 2 lasta (alle 16 v) / 3 vrk /
lomahuoneisto tai perhehuone puolihoidolla.
alk.
Lapland Hotel Sirkantähti
22–4
–44 hlöä
hlö / 5 vvr
hl
vrk / saunallinen
s unn liin n Superior
SSuperior-huone
Superior-huone.
ppe oor huone.
u e.
e
Palvelemme
sinua myös
numerossa
016 3232
LEVI YLLÄS SAARISELKÄ OLOS RO VANIEMI
PALLAS KILPISJÄRVI HETTA LUOSTO
Ulkomaat A11
SERGEI ILNITSKY
Matkustajalautta taas
karille Italiassa
Rooma Italiassa koettiin jälleen
lauantaina uhkaava laivaturma,
kun matkustajalautta Shardon
ajoi karille Rooman edustalla. Ilmeisesti raju lumimyrsky työnsi
lautan väärälle reitille. Törmäys
repi aluksen kylkeen 25-metrisen
reiän.
Rannikkovartiosto onnistui kuitenkin evakuoimaan kaikki aluksen noin 260 matkustajaa, eikä kenenkään kerrottu loukkaantuneen
onnettomuudessa. Tapaus nostatti
kuitenkin paniikkia matkustajissa, jotka pelkäsivät tammikuisen
Costa Concordia -turman uusintaa. Risteilijän haaksirikossa kuoli
tuolloin 32 ihmistä. STT, AFP
Afganistanissa
ennätysmäärä
siviiliuhreja
Moskovan lauantaiset mielenosoitukset oli aiempaa selvemmin suunnattu pääministeri Putinin presidentiksi paluuta vastaan.
Putin sai joukot liikkeelle
pakkasesta huolimatta
Mielenosoitukset: Osa vastusti
presidenttiehdokkuutta, osa kannatti
STT
Moskova
Edes pureva pakkassää ei estänyt
moskovalaisia lähtemästä sankoin
joukoin kaduille lauantaina. Kymmenettuhannet ihmiset osoittivat
mieltään; toiset nykyhallinnon
puolesta, toiset sitä vastaan.
–Olemme valmiit jopa fyysiseen
kärsimykseen saadaksemme äänemme kuuluviin, opposition kokoontumiseen turkissa saapunut
Katja puhisi.
Tämänkertainen mielenosoitus
oli suunnattu aiempaa selvemmin
pääministeri Putinin presidentiksi
paluuta vastaan. Muuten opposition vaatimukset olivat pitkälti samat kuin joulukuussa vilpillisiksi
leimautuneiden duumanvaalien
jälkeen.
–Lisätään vaatimuksia sitten,
kun nämä jo aiemmin esitetyt on
toteutettu, kaikkiin duumanvaalien jälkeisiin mielenosoituksiin
osallistunut Viktor järkeili.
Mielenosoittajat vaativat edelleen duuman uusintavaaleja, mutta katseet ovat jo aiempaa selvemmin presidenttikisassa.
–Putinilla on käytössään rajattomat taloudelliset resurssit, ja
hänen saamansa suhteettoman iso
medianäkyvyys rikkoo vaalilakia,
kommunistisen puolueen toimintaan aktiivisesti osallistuva Janett
harmitteli.
VENÄJÄLLÄ oli tammikuussa
hapuilevaa yritystä valtiovallan ja
opposition välisen vuoropuhelun
aloittamiseksi.
–Edistystä ei tapahdu, koska
Kremlissä istuvilta puuttuu kokonaan neuvottelutahto, Katja arveli.
Tämänkertaisen mielenosoituksen turvatoimet olivat aiempaa
tiukemmat. Esimerkiksi lämpimän juoman tuonti termospulloissa mielenosoituspaikalle oli
kielletty.
–Katsokaa, minkä verran paikalla on poliiseja. Valtiovalta pelkää, Janett totesi ivallisesti.
Ihmisiä alkoi kerääntyä mielenosoituskulkueen lähtöpaikalle jo
varhain aamupäivällä. Osa aikaisin saapuneista taipui kuitenkin
pakkasen kourissa jo ennen mielenosoituksen virallista alkamista.
–Tuemme kyllä mielenosoitusta, mutta jalat ovat jo aivan jäässä,
paikalta heti alussa poistunut Jelena valitteli.
OPPOSITION kokoontumisessa
nähtiin myös presidenttiehdokas, oligarkki Mihail Prohorov, jota epäillään Kremlin asettamaksi
ehdokkaaksi.
–Kansalaisemme ovat lähteneet
kaduille. He haluavat kunnioitusta ja muutoksen. Minun on oltava
heidän kanssaan, Prohorov muotoili.
Toisaalla Moskovassa järjestetyn nykyhallintoa tukeneen mielenosoituksen sanoma oli täysin
vastakkainen. Putinin kannattajat
näkivät poliittisen järjestelmän
muutoksen uhkana eikä mahdollisuutena.
–He haluavat vuoden 1991 tapaan maamme luhistuvan ja verenvuodatuksen palaavan, julisti
yksi puhujista, Venäjän valtionteleviosta tuttu Maksim Shevtshenko.
Huhujen mukaan valtion työntekijöitä patistettiin osallistumaan
Putinia tukeneeseen mielenosoitukseen.
Sekä opposition että nykyjohdon kannattajat järjestivät lauantaina mielenosoituksia myös monissa muissa Venäjän kaupungeissa.
Venäjä ja Kiina estivät Syyria-päätöslauselman
STT, AFP, Reuters
Beirut/München/Moskova
Kiina ja Venäjä estivät lauantaina
veto-oikeudellaan Syyriaa koskevan päätöslauselman YK:n turvallisuusneuvostossa. Päätöslauselman puolesta äänesti kolmetoista
maata.
Päätöslauselma olisi antanut
vahvan tuen Arabiliiton suunnitelmalle rauhoittaa Syyrian väkivaltaisuudet, ja siinä vaadittiin myös
Syyrian presidentin eroa. Venäjän mukaan päätöslauselma ei ollut tasapuolinen, koska se asetti
enemmän vaatimuksia hallitukselle kuin mielenosoittajille.
Diplomaattisesta painostuksesta
huolimatta Venäjä päätti käyttää
veto-oikeuttaan sen jälkeen, kun
Yhdysvallat ja Euroopan maat eivät suostuneet tekemään päätöslauselmaan Venäjän ehdottamia
lisäyksiä. Kiina seurasi Venäjän
esimerkkiä.
Maat estivät turvallisuusneuvoston Syyriaa koskevan päätöslauselman hyväksymisen myös lokakuussa.
Yhdysvaltojen ulkoministeri
Hillary Clinton kritisoi ankarasti
Venäjää.
–Luulin, että vielä viime hetkelläkin olisi ollut mahdollisuus sopia
joistakin niistä kysymyksistä, joista
venäläiset huolehtivat. Tarjouduin
työskentelemään rakentavasti, jotta näin tapahtuisi. Se ei kuitenkaan
ollut mahdollista, hän sanoi.
Clinton sanoi, ettei Syyriaan
missään tapauksessa hyökätä sotilaallisesti. Hänen mukaansa päätöslauselman torppaaminen tarkoittaa vastuun kantamista siitä,
mitä Syyriassa tapahtuu.
Neuvottelujen tunnelmaa kiristivät tiedot Syyriassa leimahtaneista väkivaltaisuuksista. Aktivistien
ja opposition mukaan Syyriassa
kuoli vuorokauden aikana jopa
240–260 ihmistä,.
Kabul Afganistanin sota vaati viime vuonna ennätysmäärän siviiliuhreja, kertoo YK:n Afganistanin
avustusoperaatio Unama. Järjestön vuosiraportin mukaan vuonna 2011 sodassa kuoli 3021 siviiliä, mikä on kahdeksan prosenttia
enemmän kuin edellisvuonna.
Uhriluvusta yli kolme neljäsosaa aiheutui Taleban-kapinallisten iskuista. YK:n mukaan uhrien
määrän kasvu johtuu etenkin itsemurhaiskujen ja omatekoisten
räjähteiden lisääntymisestä. STT,
Roomalaisetkin ovat päässeet lumen makuun.
Lumi sai hiihtäjät
kaduille
Roomassa
Rooma Rooman peittänyt lumivaippa houkutteli lauantaina hiihtäjät Italian pääkaupungin kaduille. Vastaavaa lumipyryä ei ollut
nähty Roomassa kolmeen vuosikymmeneen.
Armeija oli kutsuttu apuun lumitöihin, ja kaupungin asukkaille jaettiin parituhatta lumilapiota.
Monet nähtävyydet, kuten Colosseum, pysyivät suljettuina. Lumen
takia kuolleiden määrä nousi kuuteen.
Koko Euroopassa kuolleita on
yhteensä jo yli 260. Pahin tilanne
on Ukrainassa, missä kuolleiden
määrä on noussut yli 120:n. Pahimmillaan lämpötila on laskenut
Ukrainassa alle 38 miinusasteen.
Lumi aiheutti edelleen peruuntumisia ja myöhästymisiä liikenteeseen ympäri Euroopan. STT,
TT–AFP
A12
Urheilu
Urheilutoimittajat: Juha Lampela, Jari Stolt,
Jouni Valikainen
Puhelin: 010 665 6301
Sähköpostit: ps.urheilu@pohjolansanomat.fi
etunimi.sukunimi@pohjolansanomat.fi
A
Oikea joukkue meni finaaliin. Annoimme
Venäjälle kaksi ensimmäistä maalia,
emmekä olleet itse tarpeeksi tehokkaita.
Päävalmentaja Tommy Österberg ei selitellyt Suomen taivuttua Venäjälle maalein 4–6
jääpallon MM-kisojen välierässä Almatyssa. Sunnuntain finaalissa kohtaavat Ruotsi ja Venäjä,
pronssista pelaavat Suomi ja isäntämaa Kazakstan.
MARKKU MÄKINEN
Vastoinkäymise
Yleisurheilu: Mykoplasmasta
kärsinyt Anette Haukilahti tekee
paluuta ikäluokkansa kärkikastiin
Lakkapään Kalle Määttä (5) iskee ja seurakaveri Jussi Sirviö seuraa
vierestä.
Team Lakkapää
kaatui selvästi
Urheilutieto
Vammalan Lentopallo esitti parhaat puolensa kotiottelussaan
Team Lakkapäätä vastaan. Viime kevään loppuotteluparista
VaLePa oli selvästi niskan päällä ja pystyi nuijimaan vieraansa
Sylvään lattiaan suoraan lukemin
3-0. Erät 25-15, 25-18 ja 25-23.
Kahdessa ensimmäisessä erässä kotijoukkue suorastaan murskasi Lakkapään vastaanoton hyvillä syötöillään ja torjuntapeli oli sen jälkeen huomattavasti
helpompaa. Vieraiden aloitusten
vastaanotto rimpuili monen miehen voimin, niinpä passari Kalle
Määttä joutui etsimään varmimmat vaihtoehdot peliinsä.
– Syöttö ja vastaanotto ratkaisivat, vaikka eihän kukaan tällä
hetkellä syötä tosikovaa Suomes-
sa. Meillä ei ollut Olli Kunnaria,
joka olisi uskaltanut ottaa ratkaisijan roolin. Olemme tulossa,
mutta eri asia on saammeko pelimme valmiiksi ennen kauden
loppumista. Ratkaisija meidän
pitäisi löytää, ehkä Spencer Leiskestä voi sellainen vielä tulla, arvuutteli tappioon pettynyt Lakkapään valmentaja Normunds
Veinbergs.
Rovaniemeläiset tulivat viikonvaihteeksi Etelään tavoittelemaan kolmea pistettä, joten huomenna olisi kaadettava Isku-Volley Tampereella.
– Voitto Pyynikillä on kyllä
mahdollista, mutta silloin meidän
pitää onnistua huomattavasti paremmin. Toivottavasti Isku ei ole
yhtä kova kotijoukkue kuin VaLePa, jotta voisimme uskoa voittoomme, Veinbergs pohtii.
Suomi ja Kazakstan
pelaavat pronssista
STT
Helsinki/Almaty
Suomen jääpallomaajoukkue ei
pystynyt yllättämään Venäjää
toisellakaan yrittämällä MM-kilpailuissa Almatyssa. Lauantainen välierä eteni liki samaa kaavaa kuin joukkueiden kohtaaminen alkusarjassa. Venäjä rakensi
turvallisen tuntuisen etumatkan,
jota Suomi yritti loppumetreillä
kuroa kiinni.
Alkusarjassa Suomi kiri kolmen maalin takaa ja hävisi 4–5.
Välierässä Venäjän etumatka oli
suurimmillaan viiden maalin
mittainen ja voittonumerot 6–4.
Välierät pelattiin lumituiskun
vuoksi kolmessa puolen tunnin
erässä. Venäjä ei lumipöperössä
saanut tilaa tavallisen tehokkaalle pelilleen, mutta pärjäsi silti.
–Annoimme Venäjälle kaksi ensimmäistä maalia, emmekä
olleet itse tarpeeksi tehokkaita. Sää oli puolellamme, mutta harmi, ettemme päässeet lähemmäksi. Oikea joukkue meni
finaaliin, Suomen päävalmentaja
Tommy Österberg kertasi.
Suomi yritti pitkillä avauksilla,
joita maalivahti Timo Oksanen
viskeli parhaimmillaan vastustajan maalille asti
Venäjä otti ohjat avausmaalilla seitsemännellä peliminuutilla. Mikko Lukkarila epäonnistui
rangaistuslyönnissä kymmenen
minuutin paikkeilla.
Pronssipelin vastustajaksi
Suomi saa MM-isäntä Kazakstanin, joka hävisi välierän Ruotsille rangaistuslyönneillä. Alkusarjassa Suomi hävisi Kazakstanille
4–10.
Juha Lampela
Monen urheilijan riesana ollut
mykoplasma-bakteeri pilasi juoksija Anette Haukilahden, 18, viime kauden.
Haukilahti ei anna vastoinkäymisen kuitenkaan lannistaa. Hän
havitteleekin paluuta ikäluokkansa kärkikaartiin.
–Koville se otti, mutta ainakin
tässä on oppinut kärsivällisyyttä. Uskon, että tämä kehittää minua urheilijana entistä enemmän,
Haukilahti miettii.
Lapin Lukkoa edustava Haukilahti kävi lauantaina kotimaisemissa. Hän testaili vauhtiaan Länsi-Pohjan hallikisoissa Haaparannan Aspen-hallilla ja 1500 metriä
taittui aikaan 4.40,58.
–Olipa mukavaa juosta pitkästä
aikaa tonnivitonen. Eiköhän tuosta ajasta saa vielä nipistettyä sekunteja tulevissa kisoissa.
Hallikilpailukalenteriin on merkattu ainakin ensi viikonvaihteen
kisat Rovaniemellä ja 19-vuotiaiden SM-kisat kolmen viikon kuluttua Kuortaneella.
HARJOITTELUINTOA Haukilahdella on luonnollisesti riittänyt
yllin kyllin viime vuoden pitkän
”pakkoloman” jälkeen.
Jopa vähän liikaakin ja valmentaja Susanna Parkkisenniemi on
joutunut hieman topputtelemaan
suojattiaan.
Kovien pakkasten tarjoamat ris-
Uskon, että
tämä kehittää minua
urheilijana entistä enemmän.
A
kit on minimoitu juoksumattoharjoittelulla.
–Tämän viikon harjoitukset
tehtiin kaikki matolla. Näin yritetään välttää hengitystievaivat, joita on muutenkin näin flunssa-aikana tarjolla.
Joulun ja uudenvuoden tienoon
Haukilahti vietti Portugalin lämmössä.
–Siellä pääsi vetämään kahden
ja puolen viikon harjoitusjakson
hyvissä olosuhteissa.
HAUKILAHTI PALAA Portugaliin toukokuussa. Atlantin rannalla on tarkoitus viettää kaikkiaan
kuukausi.
–Minulla on allergiaa ja toukokuu on sen suhteen Suomessa pahinta aikaa. Näin vältellään niitäkin oireita.
Ennen Portugalin reissua Haukilahti aikoo pistää alulle myös ylioppilaskirjoitukset.
Hän käy Rovaniemellä kolmatta
lukukautta urheilulukioa. Tarkoitus on kirjoittaa pari ainetta jo tulevana keväänä.
Anette Haukilahti testasi kuntoaan Aspe
Evilä odottaa innolla ensi kesää
STT, Pekka Pernu
Pituushyppääjä Tommi Evilä
odottaa tulevaa kesää kuin Aku
Ankan tuplanumeroa.
Ensin edessä ovat Helsingin
EM-kilpailut kesä-heinäkuussa,
ja heinä-elokuussa siintävät Lontoon olympialaiset.
–Sehän on tuplahuvi, ei siinä
sen ihmeempää. Niin kuin jättiiso Aku Ankka, Evilä pyöritteli.
–Molempiin pystyy saamaan
kuntohuipun.
Tampereen Pyrinnön hyppääjä jäi lauantaina Tampereella pituuskisan kolmanneksi tuloksella
769. Edelle venyttivät Ukrainan
Andrij Makartshev (780) ja hal-
liennätyksellään Nokian Urheilijoiden Otto Kilpi (774).
–Kierros kierrokselta parani.
Sen tosin arvasin, että askelmerkin kanssa on ongelmia, maksimivauhtia hypyissään käyttänyt
Evilä sanoi.
–Sitä on pakko ajaa sisään jo
hallikaudella, kun kesä ja isot kisat tulevat tällä kaudella niin nopeasti. Ei ole varaa alkaa hallissakaan jolkotella.
Hallikaudella Evilä haluaa parannella seitsemän vuotta vanhaa
halliennätystään 800.
–Siitä lähdetään liikkeelle. Se
on realismia.
Harjoituskauden ennätystuloksia Teneriffalla hätyytelleen Evi-
län harjoittelu keskeytyi vuodenvaihteen tienoilla viikoksi. Kokenut hyppääjä retkautti niskaansa,
kun sai pallon päähänsä Pirkkahallissa.
–Vahinkojahan sattuu. Onneksi ei mennyt nilkka ympäri. Tuo
päähän aina kestää, kutsua viikon kuluttua Norjassa käytävään
maaotteluun odottava Evilä sanoi.
Pikamatkojen Suomen ennätyksiä menneenä kesänä hätyytellyt Jonathan Åstrand avasi hallikautensa 60 metrillä ajalla 6,77.
Paremmin pikapyrähdyksen
pisteli vain MM-viestipronssia
Saint Kitts&Nevisille Daegussa
voittanut Antoine Adams (6,71).
Urheilu A13
A
NDREAS Romar nappasi
kauden toiset syöksypisteensä
alppihiihdon maailmancupissa lauantaina. Suomalainen
laski 23:nneksi Chamonix’n
yli kolmikilometrisessä La
Verte des Houches -rinteessä.
Kanadalainen yllätysvoittaja
Jan Hudec oli reilut kaksi
sekuntia nopeampi.
50. voitto
maailmancupissa. Lindsey Vonn sai lauantaina
täyteen tasaluvun alppihiihdon maailmancupissa
voitettuaan Garmisch-Partenkirchenin syöksyn yli
20 asteen pakkasessa. Yhdysvaltalaisen edellä on
voittojen määrässä enää Anne-Marie Moser-Pröll,
joka haali 62 ykköstä 1970-luvulla.
estä uutta puhtia
S
ILJA Lehtisen joukkue
jatkaa purjehduksen Match
race -luokan olympiakarsinnan kärjessä Miamissa.
Lehtinen, Silja Kanerva
ja Mikaela Wulff voittivat
toisella kierroksella viisi
kuudesta lähdöstään. Kisan
kolme parasta saa maapaikan Lontoon olympialaisiin.
Pekka Niska
maalasi
kolmesti
KATJA LEHTO
Tornion Palloveikkojen kasvatti
ja nykyisin Ruotsin Sandvikenin
riveissä pelaava Pekka Niska onnistui kolme kertaa maalinteossa,
kun Suomi kohtasi neljän maan alle 17-vuotiaiden jääpalloturnauksessa Venäjän, Norjan ja Ruotsin.
Varkaudessa pelatussa Eurooppa turnauksessa Suomi hävisi Venäjälle 1-2, voitti Norjan 6-2 ja taipui Ruotsille 2-5.
Niska onnistui maalinteossa
Norjaa vastaan kahdesti ja Ruotsin
verkkoon pallo livahti kertaalleen.
Venäjä voitti turnauksen, toiseksi tuli Ruotsi ja kolmanneksi
Suomi.
Alakorpi
nosti
SM-ykköseksi
Karihaaran Karun Kari Alakorpi otti veteraanien penkkipunnerruksen SM-kisoissa Tampereella
ykkössijan miesten 50-vuotiaiden
+120 kilon sarjassa. Kemiläisen
voittotulos oli 225 kiloa.
Seurakaveri Markku Sotisaari oli viides tuloksella 185 kiloa
40-vuotiaiden 120 kilon sarjassa
ja KarKan Markku Hamari kuudes tuloksella 200 kiloa 40-vuotiaiden 105 kilon sarjassa.
3X
tänään tapahtuu
n-hallissa 1500 metrillä.
Storbackan avauskisa
henkistä tuskaa
STT
IK Falkenin Karin Storbacka palasi viime viikolla Portugalin leiriltä Suomeen jalat ”aivan tukossa”.
–Ehkä harjoittelu meni vähän
överiksi siellä, hän arveli.
Tampereen Pirkkahallissa
vauhti kuitenkin löytyi, ja Storbacka juoksi 1500 metrillä kauden kotimaisen kärkituloksen ja
halliennätyksensä 4.14,89.
Storbacka sai hyvää vetoapua
Johanna Lehtiseltä, jonka ohi
hän kipaisi vasta loppusuoralla.
–Tiesin, että täällä on mahdollista juosta alle 4.15. Tosin ensimmäinen kisa on aina vaikea. Henkisesti se on tuskaa, seuraavaksi
Vaasassa tiistaina kilpaileva Storbacka sanoi.
Helsingin EM-kilpailut ovat
Storbackan kauden tärkein kilpailu, Lontoo sitten ”kova haaste”.
Sitä Storbacka ei tiennyt vielä itsekään, keskittyykö kesällä enemmän päämatkalleen 800
metrille vai niin ikään lupaavasti
rullaavalle 1500 metrille.
–Kohta sekin täytyy päättää,
mutta vielä tässä on aikaa.
MIKA KANERVA
1
Ampumahiihto. Kaksi
suomalaisnaista survaisee
suksensa yhteislähtökisaan Holmenkollenilla. Kaisa
Mäkäräisen lisäksi mukana on
Mari Laukkanen, joka otti lauantaina uransa parhaan sijoituksen
maailmancupissa (14:s). TV2
näyttää naisten kisan kello 14.10
ja miesten kello 16.10.
2
Hiihto. Pakkasen on
luvattu lauhtuvan hitusen
Venäjän Rybinskissä,
jossa sauvotaan hiihdon maailmancupia. Miehet hiihtävät
yhdistelmäkisassa 30 kilometriä ja naiset 15. MTV3Max ja
Eurosport lähettävät tapahtumia
suorana kello 10.25 ja 13.40.
3
Karin Storbacka juoksi kauden kotimaisen kärkiajan 1 500 metrillä.
Jääpallo. Suomi vääntää
MM-kisojen pronssista
isäntämaa Kazakstanin
kanssa. TV2 lähettää ottelun
kello 12.20.
A14 Urheilu
Sormet eivät jäätyneet
FELICE CAL ABRO’/AP
Ampumahiihto:
Kaisa
Mäkäräinen
nousi takaaajon jälkeen
viidenneksi
STT
Oslo
Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen jatkoi tasaisia esityksiä maailmancupissa. Mäkäräinen sijoittui
lauantaina Holmenkollenilla takaa-ajossa viidenneksi. Joukkuetoveri Mari Laukkanen oli 14:s
ja sanoi, että kisa oli yksi hänen
uransa parhaista.
–Ei se mikään täydellinen kisa ollut, mutta kaikin puolin ihan
jees, Mäkäräinen mietti puhelimeen.
Pakkanen paukkui Kollenilla.
Oli kylmin kisapäivä (–14 celsiusastetta) tänä talvena.
–Totta kai se kylmä vähän kangistaa, eikä meno välttämättä tunnu rennolle. On sormet siinä rajoilla, jäätyykö vai ei, Mäkäräinen
sanoi. Eivätkä sormet jäätyneet.
Mäkäräisen edellä maaliin tuli
nelikko, joka on hänen edellään
myös maailmancupin pisteissä.
Voittaja Magdalena Neuner johtaa maailmancupia ennen valkovenäläistä Daria Domratshevaa,
joka oli kisassa kolmas. Venäläinen Olga Zaitseva oli toinen ja
maailmancupissa neljäntenä. Norjalainen Tora Berger löi loppukirissä Mäkäräisen ja on pisteissä
kolmantena pari pistettä edellä
Mäkäräistä, joka on viidentenä.
–Samat tyypit on koko ajan etupuolella. Ei pääse maailmancupissa nousemaan, mutta ei hirveästi
laskekaan, Mäkäräinen sanoi.
Kaisa Mäkäräinen nousi yhdeksänneltä sijalta viidenneksi takaa-ajokisassa.
–Tärkeintä oli, että onnistuin
ensimmäisessä makuussa, koska tietää, että toinen makuu on
tulossa. Ja sitten kun siitä tuli ne
sakot, tiesi, että tämä (makuupaikat) oli tässä, Mäkäräinen
kertoi.
Sunnuntain yhteislähtökisassa Mäkäräinen keskittyy omaan
suoritukseen.
–Hiihtokunto näyttää ihan
ok:lta. Koetetaan onnistua pen-
kalla (ammunnassa), ei kai siinä
sen kummoisempaa, Mäkäräinen pohti.
LAUKKASELLE 14:s sija oli kaikkien aikojen paras maailmancupissa.
–On kovasti tehty ammunnan
eteen töitä, ja on mukavaa, että
työstä saa palkinnon, Laukkanen
iloitsi.
–Kyllä se sijoitus penkalla teh-
tiin, Laukkanen sanoi.
–Aika monta vuotta on mennyt
siitä, kun on viimeksi selvinnyt
neljältä paikalta yhdellä sakolla.
Ja oli vielä hallitun tuntuinen kokonaissuoritus, Laukkanen naurahti.
Nyt ei pakkanenkaan haitannut,
vaikka hänelle kylmä sää on usein
ollut astman takia myrkkyä.
–Toivottavasti tällaisia suorituksia tulee lisää.
Roponen onnistui pakkaskisassa
KARI KUUKKA
STT
Rybinsk
Riitta-Liisa Roponen hiihti kauden parhaan maailmancup-kilpailunsa, kun hän ehti kuudenneksi
maastohiihdon yhteislähtökilpailussa Venäjällä. Rybinskin pakkaspäivän ykköstähti oli uransa
50. maailmancup-voittoon kirinyt
Norjan Marit Björgen.
Vapaan hiihtotavan naisten
kympin aikana pakkanen kiristyi
sääntöjen rajamaille 19,5 asteeseen.
–Melkoinen tuuli oli tänään tähän pakkaseen, aika jäätävä keli
oli hiihtää, Roponen sanoi Maastohiihto ry:n tiedotteessa.
Norjan ykkösjoukkue Mikko
Kokslien ja Magnus Moan voitti
maailmancupin parisprintin lauantaina Val di Fiemmessä. Ranskan joukkueet olivat sijoilla kaksi
ja kolme. Suomen joukkue Janne
Ryynänen ja Jim Härtull oli 11:s.
Kokslien ja Moan lähtivät mäen jälkeen 15 kilometrin hiihtoon
sijalta kahdeksan. Hiihdon puolivälissä Norjan ykkönen oli siirtynyt johtoon. Mäkiosuuden ranskalainen voittajapari Jason Lamy
Chappuis ja Maxime Laheurte
putosi hiihdossa sijan toiseksi.
Suomalaisista Ryynänen venytti
mäessä 124 ja Härtull 116,5 metriä.
Suomalaispari lähti ladulle 11:ntenä minuutin ja kuusi sekuntia
Ranskan jälkeen.
Suomalaisista Ryynänen hiihti
varovaisesti perjantain vaikeuksien (läkähtyminen) takia, mutta
Härtull eteni vahvasti.
–Tosi loistava kisa Jimiltä hiihto-osuudella. Hänelle kun saadaan
lisää kisoja alle ja itseluottamusta
niiden myötä, saadaan varmasti
hyviä tuloksia. Jim on ottanut ison
kehitysaskeleen tällä kaudella, arvioi päävalmentaja Kimmo Savolainen tiedotteessa. STT
Schlierenzauer
jatkoi voittokulkuaan Italiassa
MÄKÄRÄINEN aloitti kisan hy-
vin. Ensimmäisellä makuupaikalla
tuli nolla. Hän nousi ensimmäisissä väliajoissa viidenneksi. Toisella
makuupaikalla tuli kaksi ohilaukausta, ja hän putosi kahdeksanneksi.
–Se kuuluu lajiin. Sen tietää,
että jos sakkoja tulee, lähdetään
kiertämään rinkejä. Ei siinä ruveta maita myymään, kun kisa ei ole
edes puolessavälissä, Mäkäräinen
sanoi.
Norja juhli
voittoa yhdistetyn
parisprintissä
Riitta-Liisa Roponen oli paras suomalainen Venäjällä.
Haukiputaalainen oli hiihtoonsa tyytyväinen. Eroa Björgeniin tuli runsaat puoli minuuttia,
mutta Roponen pystyi lopussa
pitämään takanaan muun muassa Justyna Kowalczykin, joka oli
seitsemäs. Björgen ohitti puolalaisen cupin kokonaistilanteessa 23
pisteen erolla.
Aino-Kaisa Saarinen hiihti
14:nneksi (43,6 sekuntia kärkeen)
ja valitteli silmien ja sormien jäätymistä. Krista Lähteenmäki oli
20:s (–1.24,9) ja Riikka SarasojaLilja 29:s (–2.10,6).
Maaliin hiihti vain 49 naista.
Norjalaiset hallitsivat tulosluettelon kärkipäätä, sillä kymmenen
parhaan joukossa oli kuusi norja-
laista. Norjalla on seitsemän naishiihtäjän kiintiö normaalimatkoilla, ja lauantaina huonoin joukosta
oli 17:s.
MIESTEN 15 kilometrin kilpailus-
sa kanadalainen Devon Kershaw
juhli uransa ensimmäistä voittoa
maailmancupissa. Ykkössija heltisi loppukirissä 0,9 sekunnin erolla
isäntämaan Ilja Tshernusoviin.
Suomalaisia mieshiihtäjiä ei ole
mukana Rybinskissä, sillä joukkueeseen valittu Matti Heikkinen
päätti olla lähtemättä Venäjälle.
Lauantain kilpailusta puuttuivat
myös cupin kärkimies, Sveitsin
Dario Cologna ja kakkonen, Norjan Petter Northug.
Itävallan Gregor Schlierenzauer
palasi voittoisasti mäkihypyn maailmancup-kiertueelle, kun hän otti
kauden viidennen ykköstilansa Italian Val di Fiemmessä.
Schlierenzauer ponnisti Predazzzon HS134-mäessä 134 ja
134,5 metriä kukistaen toiseksi sijoittuneen Saksan Severin Freundin 15,1 pisteellä.
Suomalaishyppääjissä ei ollut
kehumista. Lupaavasti vielä koekierroksella liidelleet suomalaiset
olivat kilpailussa statisteja, sillä
30:nneksi sijoittunut Anssi Koivuranta ylsi ainoana toiselle kierrokselle.
Odotuksia oli lauantaina lastattu
varsinkin Kuopion Puijolla viime
ajat harjoitelleen Janne Happosen
niskaan. Hän oli perjantain karsinnassa viides, mutta vuorokautta
myöhemmin 120 metrin kisahypyllä ei ollut asiaa toiselle kierrokselle.
–Lataus meni yli. Ponnistus
suuntautui eteenpäin, Niemelä
selvitteli.
Kykkänen
jäi ilman
cup-pisteitä
Mäkihyppääjä Julia Kykkänen jäi
ilman maailmancup-pisteitä, kun
hän sijoittui Itävallan Hinzenbachissa 32:nneksi.
Kykkänen ponnisti 78 metriä.
Hänet erotti HS94-mäessä 30. sijasta 1,9 pistettä.
Sijoitus oli Kykkäsen huonoin
naisten maailmancupin avauskaudella. Parhaimmillaan hän on yltänyt 14:nneksi.
Sääolojen takia yhden kierroksen kisaksi jääneen kilpailun voitti
Itävallan Daniela Iraschko. Maailmancupin kokonaiskilpailua johtava USA:n 17-vuotias Sarah Hendrickson oli toinen.
Hinzenbachissa hypätään maailmancup-pisteistä uudelleen sunnuntaina. STT
Urheilu A15
TUOMO TENHUNEN
Nopeat
RoKi nyhjäsi pisteen VG-62:lle
HIFK:n valmentaja Petri Matikainen joutui turvautumaan puvun sijasta pipoon ja toppatakkiin.
Petteri Wirtanen ratkoi
rankkareillaan Talviklassikon
STT
HIFK löi Helsingin Olympiastadionilla pelatussa jääkiekon SMliigaottelussa Jokerit voittolaukauksin 3–2.
Ekstrapisteen HIFK:lle ratkaisi rankkareillaan Jokeri-vahti Eero Kilpeläisen yllättänyt Petteri Wirtanen. HIFK siirtyi 34264
katsojan edessä maaottelutauolle
sille ennätyksellisessä kuuden ottelun voittoputkessa.
–Voitto on aina voitto, ja kun
se tulee tällaisen spesiaalipäivän
päätteeksi, niin mikäs sen hienompaa, Wirtanen sanoi.
–Olosuhteet eivät vaikuttaneet
ratkaisuihini, sillä jää putsattiin
vielä lopussa, Wirtanen taustoitti.
Talviklassikoksi nimetyssä mittelössä HIFK kaappasi otteen viime vuoden ulkoilmapelin tavoin.
Eero Somervuori yllätti onnekkaasti kaukovedollaan Kilpeläisen avauserän puolivälissä, Robert Nyholm tuplasi karun toisen jakson taitekohdassa.
Sitkeästi yrittäneen Jokerien
punnerrus palkittiin, takaa-ajajat
tekivät tulosta erikoistilanteilla.
Ensin Teuvo Teräväinen kavensi
ylivoimalla. Kamppailun 2–2:een
tasoitti kohupelaaja Jarkko Ruutu alivoimalla maalivahti Dennis
Endrasin edestä Jani Ridan loistosyötöstä.
Jokerit on kohdannut naapurinsa ja rakkaan arkkivihollisensa
kaudella nyt viisi kertaa, tilillä on
voitto vain kauden avauskamppailusta.
–Ajoittain tosi vahvoja hetkiä,
heikompia myös. Aaltoili aika
paljon, mutta se varmaan vähän
kuuluu tähän. Hieno takaa-ajo
kuitenkin, joka on vaikeaa näissä
olosuhteissa kiekon pomppiessa,
Jokerien päävalmentaja Erkka
Westerlund summasi.
Suosikit pitivät pintansa
torjuntaprosentin satana, mutta
pellolaisten etumatka oli jo liian
pitkä.
YKI-KiPS 4-10. Ennakkosuosikki
piti pintansa myös Lappi Areenalla, mistä Kittilän Palloseura kävi
hakemassa ansaitut sarjapisteet.
Joni Jatkola teki kyllä ottelun
avausmaalin ja rovaniemeläisten
kolme muutakin maalia, mutta
vieraat pystyivät ratkaisemaan
leveämmällä materiaalilla. KiPSin Kimmo Tuunala jatkaa pistepörssin kärkikolmikossa. Eilisen
ottelun tehot olivat 1+6.
Lada-TIHC II 10-1. Posiolaisjouk-
kue järjesti kotihallissaan maalikarkelot, joissa viimeistään Aapo
Lahtelan osumat toisen erän lopussa ja kolmannen erän alussa
katkaisivat vieraiden selkärangan.
Lahtelan tehot olivat 2+2. Torniolaisten ainoan maalin teki Mika Oinas.
Lauantain kierroksella jouduttiin
siirtämään kaksi ottelua. RaPe
Hockeyn ja Rebelsin välinen ottelu siirtyy pakkasen vuoksi. HC
Kemi ei puolestaan saanut riittävästi miehiä sarjan piikkipaikalla jatkavaa Kemijärven Kiekkoa
vastaan.
Keno
Lotto
Lauantai 4. 2.
Päiväarvonta
Oikeat numerot: 2, 6, 9, 17, 19, 20, 22,
29, 34, 35, 36, 40, 43, 45, 50, 51, 52, 54,
63, 65
Ilta-arvonta
Oikeat numerot: 3, 7, 12, 13, 14, 15, 18,
19, 21, 26, 30, 32, 40, 43, 47, 49, 55, 56,
61, 63
Oikeat numerot: 6, 8, 24, 26, 35, 36, 38
Lisänumerot : 12, 27
Voitonjako:
7 oikein ei yhtään kappaletta, 6+1 oikein
9 kpl voitto-osuus 20 299,30 e, 6 oikein
1 560,90 e, 5+2 oikein 5 190,10 e, 5+1 oikein 131,30 e, 5 oikein 52,50 e, 4+2 oikein
84,90 e, 4+1 oikein 18,40 e, 4 oikein 10,40
e, 3+2 oikein 5,00 e, 3+1 oikein 1,00 e
5. lähtö: 6 Provinssi, poissa: 1, 4, 8, 9
6. lähtö: 11 Yllin Kyllin, poissa: 9, 10
7. lähtö: 10 Vivaldi Flevo, poissa: 2, 5, 12
Voitonjako:
6 oikein voitto-osuus 605,50 e., 5 oikein
voitto-osuus 24,90 e.
Lauantai-Jokeri
Toto75
Jokerinumero: 4 1 6 3 3 4 9
Voitonjako:
7 oikein ei yhtään kappaletta, 6 oikein
14 247,20 e, 5 oikein 791,80 e, 4 oikein
53,20 e, 3 oikein 7,40 e, 2 oikein 2,50 e
1. lähtö: 1 E.V. Divine, poissa: 8, 9, 10, 11
2. lähtö: 7 Zarathustra, poissa: 2, 4
3. lähtö: 10 Pelikka, poissa: 1, 6, 8, 9
4. lähtö: 3 Victory Lane, poissa: 2, 7, 10,
12, 14
Jaarli Pirkkiö
PeKi Red Stars-TuKi 8-3. Ivalolaisten Teemu Titola iski jääkiekon Lappiliigan ottelun kaksi ensimmäistä maalia, mutta sen jälkeen Pellon jäähallissa mentiin
isäntäjoukkueen tahdissa.
PeKin Antti Vestola oli verrattomalla pelituulella, tehot 4+1.
Jouni Leppäniemi teki yhden ja
syötti peräti viisi maalia.
TuKi vaihtoi Janita Haapasaaren maalille Henri Tanhuan
tilalle viimeisen kymmenen minuutin ajaksi. Haapasaari piti
Rahapelit
Vakio
Oikea rivi: 2X2 122 21X X2X 1
Kohteet 9, 11 arvottu
Voitonjako:
13 oikein ei yhtään kappaletta, 12 oikein
6 kpl voitto-osuus 23 990,30 e, 11 oikein
voitto-osuus 785,30 e, 10 oikein voittoosuus 119,20 e.
MiniVakio: 6 oikein 40 kpl voitto-osuus
643,50 e.
Jos eilinen jääkiekon Suomi-sarjan ottelu olisi ratkaistu sillä perusteella kumpi joukkueista piti enemmän kiekkoa olisi Rovaniemen
Kiekko tuulettanut murskavoittoa. Sen sijaan naantalilainen VG-62
rimpuili ottelussa jatkoajalle saakka. Ottelu päättyi lopulta lukemiin
4–3 ja (1-1, 1-0, 1-2, 1-0).
RoKi käynnistyi peliin yhtä huonosti kuin autot -30 asteen pakkasella.
–Nihkeää nyhjäämistä se oli, RoKin valmentaja Janne Väihkönen
totesi.
Hän peräsi joukkueelta terävyyttä maalintekotilanteisiin. Yleisö
vaati ylipäänsä enemmän vetoja, vaikka RoKi voittikin laukaisutilaston 55–33. Jari Laakon 2–1-ylivoimaosuma syntyi komealla laukauksella.
Yksi illan raatajista oli puolustaja Jukka Kaisamatti. RoKi pelasi lähes koko ottelun viidellä puolustajalla, kun Aleksi Sutinen loukkaantui ottelun alussa. Kaisamatti oli 3,5 kuukautta poissa RoKin harjoituksista suoritettuaan RUK:n Haminassa. Runsas jääaika ei 19-vuotiasta upseerikokelasta silti painanut.
–Hyvä vaan, että saa pelata paljon. Etenkin toinen erä oli meiltä
hyvä, mutta vähän tuo pisteen menetys jäi kaivelemaan.
Lämärit ei ollut terävänä
Etenkin hyökkäysalueen puolustuspelin onnahtelu kostautui Kemin
Lämäreille lauantaina jääkiekon Suomi-sarjan karsinnassa, kun Raahen Jääkiekkoklubi kuittasi 10-3 (4-1, 3-1, 3-1) kotivoiton kemiläisvieraistaan.
–Ei oltu kiekonmenetysten jälkeen tarpeeksi terävinä ja kotijoukkue pääsi iskemään vastahyökkäyksillä. Kaikkea kokeiltiin, vaihdettiin maalivahteja ja sekoitettiin ketjuja, mutta ei auttanut, manasi
Lämäreiden valmentaja Taito Vuokniemi.
Isossa roolissa oli myös kotijoukkueen maalivahti Tuomas
Lohtander, jolle kertyi avauserässä 25 torjuntaa.
–Ensimmäisessä erässä olisi ollut mahdollista antaa pelille toinen
suunta, mutta paikat jäivät hyödyntämättä, Vuokniemi tuskaili.
Lämäreiden maalintekijöitä olivat Tero Juopperi, Peter Väisänen
ja Joonas Ryynänen.
Et-Po ryhdistäytyi kolmanteen
Ylitornion Et-Po nousi kolmannen erän ryhtiliikkeen myötä vierasvoittoon jumbojoukkue Sotkamon Kiekosta jääkiekon II divisioonan
jatkosarjassa.
SoKi taipui 3-4 (0-1, 2-0, 1-3) tappioon.
–Voiton arvoisia oltiin, ei kahta sanaa. Vastustaja kyllä taistelu ja
sumputti hyvin, mutta saimme päätöserässä peliin kaivattua otetta,
kiitteli Et-Pon valmentaja Arto Huhta.
Voiton myötä ylitorniolaisjoukkue jatkaa Kuusamon Pallo-Karhujen kanssa taistelua neljännestä play offs-paikasta.
Et-Pon tehomiehiä olivat Pekka Jaako (2+0), Paulus Kariniemi
(1+1) ja Arto Siikavirta (0+2).
Asplövenille jatkoaikatappio
Asplöven kärsi jatkoaikatappion lauantaina Ruotsin jääkiekon Allettanin
pohjoislohkossa Sollefteån vieraana.
Sollefteån 3-2 (1-1, 0-1, 1-0, 1-0) voittomaali syntyi , kun jatkoaikaa oli
jäljellä 39 sekuntia.
Haaparantalaisjoukkueen maalintekijöitä olivat 1-1 tasoituksen laukonut Fredrik Abrahamsson sekä 2-1 johtomaalin tehnyt Antti Alamäki.
Abrahamsson johtaa lohkon maalipörssiä kymmenellä osumallaan.
Lentis-88 taipui kotikentällä
Tornion Lentis-88 kärsi kauden ensimmäisen kotitappionsa, kun
oululainen Sun Volley haki naisten lentopallon 2-sarjan ylemmässä
jatkosarjassa pisteet rajakaupungista.
Lentiksen tappio kirjattiin erin 2-3 (25-22, 16-25, 13-25, 25-20, 9-15).
–Tiukka ottelu, jossa tytöt esittivät tappiosta huolimatta kauden
parastaan, Lentiksen valmentaja Mika Valtonen kiitteli.
Vieraat veivät päätöserän paljolti vaikean aloitussyötön ansiosta.
–Emme saaneet nostettua niitä kunnolla, Valtonen harmitteli.
Haataja upotti SaiPan
SaiPan kahdeksan ottelun pisteputki jääkiekon SM-liigassa päättyi
lauantaina Oulussa. Juha-Pekka Haatajan kahden maalin myötä kotijoukkue Kärpät otti 3–1-voiton.
–Ketjussani on pari niin taitavaa jätkää, että saattaa tulla ihan viime hetkillä syöttöjä, Haataja viittasi Ivan Humliin ja Jozef Stümpeliin.
Pelejä on pelattu niin tiiviissä tahdissa, ettei ottelun taso noussut
korkeaksi. Kärppien valmentaja Hannu Aravirta kritisoi voimakkaasti liigan otteluohjelmaa.
–Tulimme yöllä Hämeenlinnasta ja täällä vastustaja odotti meitä
levänneenä. Ei se voi olla niin, että seurat keskenään yrittävät vaihtaa
pelipäiviä, vaan kyllä sen pitää lähteä liigan organisaatiosta, Aravirta
tuskaili.
Liigan tammikuun pelaajaksi valittu Haataja on iskenyt viimeisissä
23 pelissä 19 maalia.
A16 Urheilu
Tulospörssi
Alppihiihto
GARMISCH–PARTENKIRCHEN. Maailmancup:
Naiset, syöksylasku: 1) Lindsey Vonn USA
1.44,86, 2) Nadja Kamer Sveitsi 1.45,27, 3) Tina
Weirather Liechtenstein 1.45,65,
Syöksycup: 1) Vonn 530, 2) Weirather 300, 3)
Görgl 275.
Kokonaiskilpailu: 1) Vonn 1 350, 2) Maze 868,
3) Höfl–Riesch 746,...13) Tanja Poutiainen Suomi 328.
CHAMONIX.
Maailmancup:
Miehet, syöksylasku: 1) Jan Hudec Kanada
2.03,25, 2) Romed Baumann Itävalta jäljessä
0,53 sekuntia, 3) Erik Guay Kanada –0,63,... 23)
Andreas Romar Suomi –2,08.
Tilanne kokonaiscupissa 26/44 kilpailun jälkeen:
1) Ivica Kostelic Kroatia 905, 2) Marcel Hirscher
Itävalta 825, 3) Feuz 733,,,... 52) Marcus Sandell
Suomi 106,... 57) Romar 87.
Tilanne syöksycupissa 8/11 kilpailun jälkeen: 1)
Cuche 473, 2) Kröll 437, 3) Feuz 368,... 39) Romar 20.
Ampumahiihto
OSLO, HOLMENKOLLEN.
Maailmancup:
Naisten takaa–ajo (10 km): 1) Magdalena Neuner
Saksa 30.31,1 (0+1+1+0 sakkokierrosta), 2) Olga
Zaitseva Venäjä jäljessä 41,7 sekuntia (0), 3) Darja Domratsheva –51,4 (0+0+2+0), 4) Tora Berger
Norja –1.05,8 (0+0+1+2), 5) Kaisa Mäkäräinen
Suomi –1.09,0 (0+2+0+1),...14) Mari Laukkanen
Suomi –2.37,7 (0+0+0+1).
Tilanne maailmancupissa kilpailun 16/26 jälkeen:
1) Neuner 816 pistettä, 2) Domratsheva 741,
3) Berger 651, 4) Zaitseva 649, 5) Mäkäräinen
647,...43) Laukkanen 89.
Miesten takaa–ajo (12,5 km): 1) Arnd Peiffer
Saksa 31.44,0 (0), 2) Emil Hegle Svendsen Norja
–31,2 (0+1+0+1), 3) Jevgeni Garanitshev Venäjä
–36,3 (0+0+1+1),...48) Timo Antila Suomi –5.54,4
(1+1+1+2).
Tilanne maailmancupissa kilpailun 16/26 jälkeen: 1) Svendsen 621, 2) Martin Fourcade 620,
3) Andreas Birnbacher Saksa 553,...92) Ahti Toivanen 4.
Botnia
ToPV
Veiterä
WP 35
13
13
16
14
4
4
3
3
1 8 51–
0 9 65–
2 11 63–
1 10 44–
94
70
103
85
9
8
8
7
Lentopallo
MESTARUUSLIIGA
Etta–Sun Volley 1–3
(22–25, 14–25, 25–21, 19–25)
Isku–Volley–Saimaa Volley 3–0
(25–21, 25–21, 25–16)
Loimu–Hurrikaani 2–3 (21–25, 25–13, 20–25,
25–20, 14–16)
Tiikerit–KoVe 2–3 (26–28, 25–18, 25–17, 20–25,
15–17)
VaLePa–Team Lakkapää 3–0
(25–15, 25–18, 25–23)
VaLePa
22 14 4 1 3 58– 25 51
Hurrikaani
23 16 1 1 5 55– 27 51
Isku–Volley
22 15 2 1 4 53– 25 50
MuurLe
23 10 4 2 7 48– 39 40
T Lakkapää
21 9 2 5 5 45– 39 36
Loimu
24 7 3 7 7 47– 51 34
Etta
23 7 3 3 10 43– 49 30
Sampo
22 9 5 2 6 50– 38 27
Sun Volley
22 6 2 5 9 38– 48 27
Saimaa Volley 23 3 4 2 14 32– 59 19
KoVe
22 4 2 3 13 28– 55 19
Tiikerit
23 1 2 2 18 22– 64 9
Maastohiihto
KONGSVINGER, NORJA.
Finnskoga–ralli:
Lopputulokset, 8 erikoiskoetta: 1) Mikko Hirvonen/Jarmo Lehtinen Suomi, Citroen 1.02.30,7, 2)
Henning Solberg Norja, Mitsubishi jäljessä 30,5
sekuntia, 3) Mads Östberg Norja, Ford –49,8.
RYBINSK, VENÄJÄ.
Maailmancup, yhteislähdöt:
Miehet, 15 km (v): 1) Devon Kershaw Kanada
36.47,5, 2) Ilja Tshernusov Venäjä jäljessä 0,9
sekuntia, 3) Tobias Angerer Saksa –1,6
Naiset, 10 km (v): 1) Marit Björgen Norja 26.43,9,
2) Charlotte Kalla Ruotsi –4,1, 3) Marthe Kristoferssen Norja –19,4,...6) Riitta–Liisa Roponen
Suomi –34,6, ...14) Aino–Kaisa Saarinen Suomi
–46,0, ...20) Krista Lähteenmäki Suomi –1.24,9,
...29) Riikka Sarasoja–Lilja Suomi –2.10,6.
Maailmancupin kokonaistilanteet, 25/37 kilpailua:
Miehet: 1) Dario Cologna Sveitsi 1 474, 2) Petter
Northug Norja 1 181, 3) Marcus Hellner Ruotsi
843, suomalaiset: 25) Matti Heikkinen 207, 41)
Sami Jauhojärvi 134, 51) Matias Strandvall 114,
53) Anssi Pentsinen 106, 68) Ville Nousiainen 56,
70) Lari Lehtonen 52, 75) Martti Jylhä 47, 101)
Kalle Lassila 26, 110) Lasse Paakkonen 18, 131)
Ari Luusua 6.
Naiset: 1) Björgen 1 598, 2) Kowalczyk 1 575, 3)
Johaug 1 115,...6) Lähteenmäki 765, ...muut suomalaiset: 8) Saarinen 731, 14) Roponen 406, 16)
Sarasoja–Lilja 335, 19) Anne Kyllönen 314, 25)
Kerttu Niskanen 254, 37) Mona–Liisa Malvalehto
134, 39) Laura Ahervo 131.
Jääkiekko
Mäkihyppy
SM–liiga
HIFK–Jokerit vl. 3–2 (1–0, 1–1, 0–1, 0–0, 1–0)
KalPa–Ässät ja. 3–4
(1–1, 1–1, 1–1, 0–1)
Kärpät–SaiPa 3–1
(1–1, 0–0, 2–0)
Pelicans–TPS vl. 2–3 (0–0, 2–1, 0–1, 0–0, 0–1)
VAL DI FIEMME
Miesten maailmancup, kilpailu 18/27 (HS134):
1) Gregor Schlieranzauer Itävalta 249,8 pistettä
(134 ja 134,5 metriä), 2) Severin Freund Saksa
234,7 (131–130,5), 3) Thomas Morgenstern Itävalta 227,5 (123,5–130),... 30) Anssi Koivuranta Suomi 181,8 (116,5–107), ... 33) Janne Happonen Suomi 96,9 (120),... 38) Matti Hautamäki
Suomi 92,0 (118,5),... 47) Jarkko Määttä Suomi
76,8 (108,5).
Maailmancupin kokonaiskilpailu: 1) Kofler 1 034
pistettä, 2) Schlierenzauer 966, 3) Bardal 957.
Autourheilu
KalPa
Pelicans
Ässät
HIFK
JYP
Jokerit
Kärpät
Blues
TPS
Lukko
Tappara
SaiPa
HPK
Ilves
47
48
47
47
46
47
47
47
48
46
47
47
46
48
28
24
26
24
21
20
22
14
18
15
15
12
13
9
3 5
8 3
3 4
5 0
6 3
3 11
3 3
8 8
5 2
6 3
4 4
3 12
6 2
5 8
11
13
14
18
16
13
19
17
23
22
24
20
25
26
139–100
155–114
156–118
146–118
119– 92
137–116
127–113
115–126
108–143
115–128
97–135
115–139
104–142
106–155
95
91
88
82
78
77
75
66
66
60
57
54
53
45
Jääpallo
ALMATY.
MM–kilpailut, välierät:
Venäjä–Suomi 6–4 (1–1)
7. Ivan Maksimov 1–0, 26. Mikko Rytkönen (Mika
Jussila) 1–1, 46. Aleksei Dorovskih (Roman Geyzel) 2–1, 57. Jevgeni Ivanushkin (Alan Jussojev)
3–1, 62. Mihail Sveshnikov 4–1, 68. Oleg Tolstihin
(Alan Jussojev) 5–1, 69. Sergei Lomanov (Sergei
Shaburov) 6–1, 73. Markus Kumpuoja (Ilari Moisala) 6–2, 74. Ville Aaltonen (Kimmo Huotelin)
6–3, 86. Rolf Larsson (Timo Oksanen) 6–4.
Jäähyt: Venäjä 4x10 min, Suomi 3x10 min.
Erotuomari: Carl–Johan Vilsson, Ruotsi.
Yleisöä: 1 900.
Ruotsi–Kazakstan rl. 5–4, 4–4 (1–2)
Otteluissa pelattiin 3x30 minuuttia lumisateen
vuoksi.
BANDYLIIGA.
JPS–Veiterä 8–4 (4–1)
Kampparit
15 13
HIFK
14 8
OLS
13 7
Narukerä
14 7
JPS
14 6
Akilles
14 6
1
4
4
2
2
1
1
2
2
5
6
7
86–
66–
85–
70–
63–
65–
32
39
55
44
65
71
27
20
18
16
14
13
Ravit
Kouvola 04.02 Toto75
1. lähtö, Toto4–1, lv 3100 m 1) Friendly Chap/
Tapio Perttunen 19,9 (19,62), 2) Let Me Dream
19,6 (5,55).3) Hip Swing Up 20,7 (2,08).4) No
Niin No 19,3 (19,89).poissa: 3, 9. Toto (1–7–4):
19,62 2,90–3,19–1,64 55,54. Toto4 voitto–osuus:
12,10.
2. lähtö, Toto4–2, sh 2100 m 1) Vieskerin Taiga/Timo Tuominen 31,1 (1,46), 2) Esperiina 31,3
(22,18).3) Huvin Termiitti 31,4 (34,28).4) Kilimu
30,7 (9,67).poissa: 3, 5, 6. Toto (8–12–11): 1,46
1,30–2,62–6,41 6,18. Toto4 voitto–osuus: 13,00.
3. lähtö, Toto4–3, lv 2100 m 1) Callela Deposit/
Mika Forss 20,3a (1,79), 2) Perfect Balance 20,4a
(8,33).3) Malkin 20,5a (13,53).4) Morny Mayground 20,8a (17,35).poissa: 2, 4, 5, 6, 10, 11. Toto
(1–3–12): 1,79 1,35–2,22–2,08 7,66. Toto4 voitto–osuus: 14,50.
4. lähtö, Toto4–4, lv 2100 m 1) Buster Lee/Harri Konttinen 19,0a (4,34), 2) E.V. Thero 19,0a
(3,89).3) Moonlite Dance 19,1a (7,88).4) Hello
Elisabeth 19,4a (19,87).poissa: 11, 12. Toto (4–
1–10): 4,34 1,60–1,92–1,80 7,61. Toto4 voitto–
osuus: 17,60.
5. lähtö, Toto75–1, lv 2100 m 1) E.V. Divine/Tuomas Pakkanen 19,9a (4,73), 2) Super Model 20,3a
(1,83).3) Meter Reader U.S. 20,3a (9,7).4) Ultrasonic Kemp 20,4a (32,99).poissa: 8, 9, 10, 11. Toto
(1–3–12): 4,73 1,28–1,17–1,45 2,83.
6. lähtö, Toto75–2, lv 2100 m Haastajadivisioonakarsinta 1) Zarathustra/Janne Räisänen 19,0a
(5,84), 2) Big Brave 19,0a (6,51).3) Deep Insight
19,1a (4,36).4) Stoneisle Get On 19,2a (19,22).
poissa: 2, 4. Toto (7–6–10): 5,84 1,71–2,27–1,80
20,61.
7. lähtö, Toto75–3, sh 2100 m Haastajadivisioonakarsinta 1) Pelikka/Markus Dahlström 30,8a
(22,39), 2) Lycker 30,8a x (2,03).3) Enrico Hassan
30,9a (20,43).4) Ruukeri 31,0a (27,94).poissa: 1,
6, 8, 9. Toto (10–11–2): 22,39 3,62–1,26–3,26
18,57.
8. lähtö, Toto75–4, lv 2100 m Pronssi– vs. Kultadivisioonakarsinta 1) Victory Lane/Tommi Kylliäinen 18,4 (3,15), 2) Starchip E.K.* 18,5 (9,49).3) El
Mr Spur 18,6 (16,8).4) Night Bird 18,6 (13,51).
poissa: 2, 7, 10, 12, 14. Toto (3–9–11): 3,15 1,68–
2,42–3,75 9,10.
Uinti
VAASA
SM–kilpailut (50 m:n allas):
Miehet:
200 m vu: 1) Severi Allonen Swimming Jyväskylä
1.52,85, 2) Aleksi Eskelinen Uinti Espoo 1.54,67,
3) Anton Dobrzhanskiy Swimming 1.55,66.
50 m ru: 1) Niko Hämäläinen Uinti Espoo 29,11,
2) Ari–Pekka Liukkonen Swimming 29,34, 3) Iisakki Ratilainen KooVee 29,45,...31) Antti Salmela KemTU 31,98...47) Teemu Hartikainen KemUS
33,16.
100 m pu: 1) Mika Sola RaisU 54,96, 2) Ossi Oksa AurajU 56,41, 3) Tuomas Kiviluoma Uinti Espoo 56,75, 4) Riku Pöytäkivi Uinti Espoo 57,35, 5)
Christopher Kokarev HSS 57,60, 6) Mikko Alpola
Swimming 58,51.
400 m sku: 1) Sami Juopperi Uinti Espoo 4.29,76,
2) Jere Laukkanen SC Vuokatti 4.32,53, 3) Miro Torola VantV 4.40,30...21) Teemu Hartikainen
KemUS 5.13,85.
Naiset:
50 m vu: 1) Hanna–Maria Seppälä Uinti Espoo
25,86, 2) Lotta Nevalainen Vuoksen US 26,10, 3)
Laura Kurki VantV 26,14.
1 500 m vu: 1) Anniina Ala–Seppälä
LahdUS 17.19,39, 2) Laura Lajunen Swimming
17.42,24, 3) Tiina Lindgren HSS 17.44,12.
100 m su: 1) Seppälä Uinti Espoo 1.02,91, 2) Nevalainen Vuoksen US 1.03,90, 3) Jallow Swimming 1.04,90.
200 m ru: 1) Noora Laukkanen Oulun U 2.30,67,
2) Jenna Laukkanen SC Vuokatti 2.32,01, 3) Veera Kiviranta Oulun U 2.39,94.
Yhdistetty
VAL DI FIEMME.
Maailmancup:
Parisprintti (mäki+2x7,5 km): 1) Norja 36.25,1
(Mikko Kokslien, Magnus Moan), 2) Ranska 1–
joukkue –9,8 sekuntia (Jason Lamy Chappuis,
Maxime Laheurte), 3) Ranska 2–joukkue –11,0
(Sebastien Lacroix, Francois Braud), ...11) Suomi
–1.52,3 (Jim Härtull, Janne Ryynänen).
Tilanne maiden maailmancupissa: 1) Norja 3 199
pistettä, 2) Saksa 2 834, 3) Ranska 2 373, ...8)
Suomi 367.
Yleisurheilu
HAAPARANTA
Länsi–Pohjan hallit, Aspen halli. Järjestäjänä Veitsiluodon Kisaveikot.
M 60 m: 1) Ville Lankila OP 7,26, 2) Philippe
Nkansi OP 7,33, 3) Sami Kuijala VKV 7,44, 4) Janne Törmänen OP 7,45, 5) Ilari Rautalin OP 7,60,
6) Ari Laitinen OP 7,75.
M 400 m: 1) Sami Kuijala VKV 53,39, 2) Timo Törmänen OP 53,53, 3) Juhani Laakkonen SK Gränsen 57,94.
M 1500 m: 1) Pauli Moilanen LaLu 4.27,52.
M Pituus: 1) Juho Mäntynen LaLu 6,24, 2) Miska Kamula SiikalU 6,15, 3) Riku Maliniemi AlatPi 5,37.
M Kolmiloikka: 1) Aapo Soudunsaari PosPy
12,25.
M Kuula: 1) Matti Sivonen KuivAu 15,39.
P9 60 m: 1) Veeti Vaitiniemi LaLu 11,12.
P9 Pituus: 1) Veeti Vaitiniemi LaLu 3,01.
P11 60 m: 1) Joona Still KestKV 9,55, 2) Janne
Still KestKV 10,31, 3) Eetu Petrelius LaLu 10,60,
4) Veeti Huokuniemi PosPy 10,85, 5) Joel Pudas
VKV 10,89.
P11 1000 m: 1) Joona Still KestKV 3.30,69, 2)
Eetu Petrelius LaLu 3.33,16.
P11 Kuula: 1) Arttu Oikarainen PosPy 7,91, 2)
Veeti Huokuniemi PosPy 6,51, 3) Joel Pudas VKV
5,80.
P13 60 m: 1) Sakari Pantsar AlPi 8,47.
P15 60 m: 1) Riku Maliniemi AlPi 7,83, 2) Juho
Mäntynen LaLu 7,87, 3) Olli–Oskari Loukkola OP
7,96, 4) Janne Alanenpää AavU 8,13, 5) Tuomas
Määttä OP 8,31.
P15 300 m: 1) Riku Maliniemi AlPi 40,98, 2) Janne Alanenpää AavU 41,60.
P15 Korkeus: 1) Tuomas Määttä OP 162, 2) Eetu
Petrelius LaLu 125.
P15 Kuula: 1) Tuomas Määttä OP 10,43, 2) Teemu Still KestKV 7,03.
M17 60 m: 1) Vesa Huokuniemi PosPy 7,96, 2)
Ville Vesa KempKi 8,31.
M17 300 m: 1) Philippe Nkansi OP 38,75.
M17 Kolmiloikka: 1) Philippe Nkansi OP 12,23,
2) Vesa Huokuniemi PosPy 11,76.
M17 Kuula: 1) Antti–Pekka Rönkkö KiimU 11,52,
2) Kasperi Pulkkinen KempKi 11,03, 3) Ville Vesa
KempKi 10,33.
N 60 m 2.kilpailu: 1) Ida Ravaska VKV 8,01, 2)
Emilia Andersson PePO 8,06, 2) Ainomari Kangas
LaLu 8,06, 4) Tiia Järvinen VKV 8,19, 5) Elisabet
Salmela AlPi 8,21.
N 60 m 1.kilpailu: 1) Ida Ravaska VKV 8,00, 2)
Ainomari Kangas LaLu 8,09, 3) Emilia Andersson
PePO 8,12, 4) Tiia Järvinen VKV 8,14.
N 400 m: 1) Ida Ravaska VKV 58,50, 2) Tiia Järvinen VKV 59,85, 3) Johanna Rajavaara OP 1.00,28.
N 1500 m: 1) Anette Haukilahti LaLu 4.40,58, 2)
Iida Haataja LaLu 4.54,51.
N Korkeus: 1) Matleena Kuure AlPi 160, 2) Emilia Miettinen VKV 140.
N Pituus: 1) Julia Mustonen KuivAu 4,80, 2) Emilia Andersson PePO 4,77, 3) Sonja Alasaukko–Oja
LaLu 4,73, 4) Ainomari Kangas LaLu 4,52, 5) Saija
Kulojärvi PosPy 4,41.
T9 60 m: 1) Saana Peura TerTe 10,42, 2) Enni
Petrelius LaLu 11,42.
T9 Pituus: 1) Saana Peura TerTe 3,33, 2) Enni
Petrelius LaLu 3,02, 3) Anette Saalismaa VKV
2,75.
T11 60 m: 1) Maria Peura TerTe 9,50, 2) Tiia–
Noora Anttila AlPi 9,82, 3) Tiina Taskinen VKV
10,06, 4) Iiris Spets AavU 10,20, 5) Annukka
Saalismaa VKV 10,55, 5) Milla Ruumensaari VKV
10,55.
T11 1000 m: 1) Maria Peura TerTe 3.50,67, 2)
Tiia–Noora Anttila AlPi 3.52,56, 3) Enni Petrelius
LaLu 3.54,50, 4) Saana Peura TerTe 4.11,45, 5)
Minttu Vaitiniemi LaLu 4.12,87, 6) Noora Kähkölä
AlPi 4.22,16.
T11 Kuula: 1) Annukka Saalismaa VKV 6,32, 2)
Maria Peura TerTe 6,27, 3) Annika Härmä KestKV
5,76, 4) Elmi–Liinu Mulari LaLu 5,69, 5) Minttu
Vaitiniemi LaLu 5,59, 6) Saana Peura TerTe 5,35.
T13 60 m: 1) Amanda Hiltula VKV 8,59, 2) Salla
Koivumaa VKV 9,01, 3) Anna–Kaisa Korhonen OP
9,11, 4) Sofia Heikonen VKV 9,61, 5) Elina Alaviuhkola AlPi 9,72, 6) Laura Enbuska PePO 9,86.
T13 Kolmiloikka: 1) Anna–Kaisa Korhonen OP
8,82, 2) Elina Alaviuhkola AlPi 8,51, 3) Sofia Heikonen VKV 8,38.
T13 Kuula: 1) Milla Koski–Vähälä LumijLU 11,83,
2) Elina Peura TerTe 7,83, 3) Jenna Helander
KestKV 7,50, 4) Laura Enbuska PePO 6,05, 5) Iida Ahola PosPy 5,90.
T15 60 m: 1) Elisabet Salmela AlPi 8,18, 2) Jenika Välimaa VKV 8,40, 3) Julia Mustonen KuivAu
8,42, 4) Julia Karjalainen OP 8,70, 5) Saija Kulojärvi PosPy 8,74, 5) Sonja Alasaukko–Oja LaLu 8,74.
T15 300 m: 1) Elisabet Salmela AlPi 44,32, 2)
Julia Karjalainen OP 45,23, 3) Jessika Raudaskoski OP 46,58, 4) Salla Koivumaa VKV 47,74, 5)
Amanda Hiltula VKV 47,88.
T15 Korkeus: 1) Annika Kylmänen OP 149.
T15 Kuula: 1) Tytti Oikarainen PosPy 8,37, 2)
Krista Lämpsä KestKv 7,62.
N17 300 m: 1) Laura Miettinen VKV 47,89.
N17 Kolmiloikka: 1) Julia Karjalainen OP 10,72,
2) Katri Oikarainen PosPy 9,75, 3) Laura Miettinen VKV 9,53.
N17 Kuula: 1) Katri Oikarainen PosPy 8,93.
TAMPERE.
Kv. hallikilpailut, 17. Tähtien kisat (pitkä 300 m
rata):
Miehet:
60 m: 1) Antoine Adams Saint Kitts & Nevis
6,71, 2) Jonathan Åstrand NärpKr 6,77 (kkk), 3)
Visa Hongisto ValkealKa 6,82.
200 m: 1) Jani Koskela TP 22,27, 2) Erik Back
HIFK 22,41, 3) Otto Ahlfors IkaalU 22,43.
800 m: 1) Tuomo Salonen EspTa 1.53,62 (kkk), 2)
Ville Lampinen KU–58 1.54,96, 3) Mikko Raittinen
KurikRy 1.55,12.
2 000 m: 1) Tommi Sundell PoYU 5.20,46 (kkk),
2) Nikolai Vedehin Viro 5.21,30, 3) Rami Tuokko
TuUL 5.23,79.
60 m aj: 1) Juha Sonck TuUL 7,93, 2) Jussi Kanervo HIFK 8,03, 3) Jaakko Malmivirta TuUL 8,06.
300 m aj: 1) Jussi Heikkilä VU 36,79 (kkk), 2) Gustav Klingstedt HIFK 37,58, 3) Panu Pasanen VihdVi 37,92.
Korkeus: 1) Martin Heindl Tshekki 217, 2) Normunds Pupols Latvia 217, 3) Jussi Viita TP 217
(kkk).
Seiväs: 1) Malte Mohr Saksa 565, 2) Jere Bergius
TampPy 555 (kkk), 3) Eemeli Salomäki SomE 545
ja Rasmus W. Jörgensen Tanska 545.
Pituus: 1) Andrii Makartshev Ukraina 780, 2) Otto
Kilpi NokU 774, 3) Tommi Evilä TP 769.
Miesjuniorit:
19–vuotiaat, 60 m: 1) Jussi Kanervo HIFK 7,00,
2) Mikko Laiho TP 7,07, 3) Ville Aarnivala TP 7,30.
Naiset:
60 m: 1) Tameka Williams Saint Kitts&Nevis
7,37, 2) Maria Räsänen KuopRe 7,51, 3) Jasmin
Showlah HIFK 7,71,...6) Sari Eero PellPo 7,84
(ae. 7,78).
200 m: 1) Patricia Hall Jamaika 23,01, 2) Minna Laukka JKU 24,46 (kkk), 3) Anna Hämäläinen
KuortKu 24,51.
1 500 m: 1) Karin Storbacka PedersFa 4.14,89
(kkk&Helsingin EM–kisojen B–raja), 2) Johanna
Lehtinen JoKa 4.15,92, 3) Kaisa Tyni HaminPo
4.23,38.
60 m aj: 1) Jekaterina Galitskaja Venäjä 8,20, 2)
Elisa Leinonen KajKi 8,30 (ae. 8,29), 3) Matilda
Bogdanoff HIFK 8,42.
300 m aj: 1) Noora Toivo ToijVau 42,47, 2) Emma
Millard ToijVau 43,64, 3) Reetta Hurske TP 43,96.
Korkeus: 1) Eleriin Haas KristU 186 (kkk), 2) Jonna Anias KristU 174.
Seiväs: 1) Caroline Bonde Holm Tanska 430, 2)
Catherine Larsåsen Norja 430, 3) Claire Wilkinson Irlanti 385.
Pituus: 1) Jenni Kivioja IisVi 597 (kkk), 2) Elina
Torro LUM 596, 3) Noora Pesola LA 585.
TIEDOTUKSIA
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hankehaku Euroopan
sosiaalirahaston valtakunnallisiin
kehittämisohjelmiin
Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisesta osiosta haetaan hankkeita seuraaviin kehittämisohjelmiin:
Toimintalinja 1:
PROTEK -osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan
Toimintalinja 2:
Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta
Hankehakemukset laaditaan sähköisesti EURA2007-järjestelmässä osoitteessa www.eura2007.fi. Hakemus on
jätettävä järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn ja siitä on
myös toimitettava allekirjoitettu paperiversio Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon viimeistään 5.3.2012 klo 16.15 mennessä.
Kehittämisohjelmista rahoitettavan toiminnan kuvaus,
hakuohjeet, valintakriteerit sekä lisätietoja antavien tahojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.ely-keskus.
fi/lappi >Ajankohtaista>Uutiset. Osoitteessa www.rakennerahastot.fi voi tutustua Manner-Suomen ESR-ohjelman
ohjelma-asiakirjaan ja rakennerahasto-toimintaa koskeviin
yleisiin ohjeisiin.
Lisätietoja: ESR-koordinaattori Liisa Irri
puh. 040 774 1065, liisa.irri@ely-keskus.fi
Luokitellut A17
HUVIT
PALVELUKSEEN HALUTAAN
K-rauta AB palvelee kuluttajia ja ammattiasiakkaita Ruotsissa 21 kaupan voimin.
K-rauta on kansainvälinen rautakauppaketju. Tarjoamme rautakaupan ykkösmerkit,
parhaat rakentamisen, remontoinnin, sisustamisen sekä puutarhan ideat ja ratkaisut
luotettavasti ja ammattitaidolla. K-rauta Ab
on osa Rautakesko-konsernia.
$PPDWWLRSLVWR/DSSLDNXXOXX.HPL7RUQLRQODDNVRQ
NRXOXWXVNXQWD\KW\Pl/DSSLDDQ7DUMRDPPH
Nl\WlQQ|QOlKHLVWlDPPDWLOOLVWDNRXOXWXVWDQXRULOOHMD
DLNXLVLOOHNDKGHNVDOODSDLNNDNXQQDOOD/lQVL/DSLVVD
+$(00(
5$.(1186$/$123(77$-$$
Haemme
Haaparannan K-raudan
yritysmyyntiin
+DHPPHUDNHQQXVDODQDPPDWLOOLVWHQDLQHLGHQ
WXQWLRSHWWDMDQVLMDLVWDUXRWVLQNLHOLVHHQNRXOXWXNVHHQ
²YlOLVHOOHDMDOOH$PPDWWLRSLVWR
/DSSLDQ7RUQLRQWRLPLSDLNNDDQ
2SHWWDMDQNHOSRLVXXGHWPllUl\W\YlWRSHWXVWRLPHQ
KHQNLO|VW|QNHOSRLVXXVYDDWLPXNVLVWDDQQHWXQ
DVHWXNVHQPXNDLVHVWL3DOYHOXVVXKWHHQ
HKGRLVVDQRXGDWHWDDQYRLPDVVDROHYDD.XQQDOOLVWD
RSHWXVKHQNLO|VW|QYLUNDMDW\|HKWRVRSLPXVWD
(GHOO\WlPPHUXRWVLQNLHOHQWDLWRDXVHDQYXRGHQ
W\|NRNHPXVWDWDORQUDNHQQXVDODOWDVHNlYDQNNDD
Nl\WlQQ|QRVDDPLVWDUDNHQQXVW|LVWl
Tv-urheilu
TV2: 11.20 Alamäkiluistelua.
12.20 Jääpallon MM. 14.10 Ampumahiihdon mc: N yhteislähtö ja
16.10 M yhteislähtö.
MTV3 MAX: 10.25 (s) Hiihdon
mc: M 30 km yhdistelmä ja 13.40
(s) N 15 km yhdistelmä. 12.40 Yhdistetyn mc: mäki HS 134. 14.45
Yhdistetyn mc. 15.30 Lumilautailun
TTR. 16.55 (s), 18.05 Mäkihypyn mc:
HS 134.
Nelonen Pro 1: 12.00 Ottawa–
Toronto. 14.00 New England–Baltimore. 17.00 SF 49ers–NY Giants.
19.30 (s) Washington–Boston. 1.00
(s) Super Bowl XLVI: New England–
NY Giants.
Nelonen Pro 2: 11.30 (s) Golf European Tour: Commercialbank Qatar Masters. 19.55 Nyrkkeilyä: Chavez Jr.–Rubio. 21.55 (s) Marseille–
Lyon. 1.00 (s) Super Bowl: New England–NY Giants.
URHOtv: 15.00 Nilan Bisons–
Kouvot. 17.15 TPS–Ilves. 20.30
Talviklassikko: HIFK–Jokerit.
Canal+ Urheilu: 12.55 (s) Sporting–Osasuna. 15.25 (s) Newcastle–
Aston Villa. 17.55 (s) Chelsea–ManU. 20.00 Barcelona–Real S. 21.40
(s) Milan–Napoli. 23.45 Sevilla–Villarreal. 1.35 Athletic C–Espanyol.
Canal+ Sport 2: 15.30 (s) Tennis: Open Sud de France Montpellier. 17.30 (s) Tennis: PBZ Zagreb
Indoors. 19.40 San Antonio–Oklahoma. 23.00 (s) Tennis: VTR Open
Chile.
Canal+ Aitio: 11.35 Wigan–Everton. 13.25 (s) Genoa–Lazio. 15.55
(s) Fiorentina–Udinese. 18.55 (s)
Sevilla–Villarreal. 22.25 (s) Atlético
Madrid–Valencia. 00.30 Manchester
City–Fulham.
Eurosport: 9.30 Mäkihypyn mc:
HS 134. 10.30 (s) Maastoh. mc: M
takaa-ajo. 11.45 (s) Alppih. mc: M
syöksylasku. 13.00 (s) Alppih. mc:
N super-G. 14.15 (s) Ampumah. mc:
N massalähtö ja 16.00 (s) M massalähtö. 15.00 (s) Alppih. mc: M pujottelu. 17.00 (s) Mäkihypyn mc: HS
134. 18.00 (s) Jalkapallon Afrikan
Mestaruust.: Gapon–Mali ja 20.45
(s) Ghana–Tunisia. 23.00 (s) Snooker: German Masters.
Eurosport 2: 8.30 HSV Hamburg–Bayern München. 10.00 Telemarkin MM, Norja. 11.00 (s) Yhdistetyn mc: HS 134 ja 13.30 (s) Gundersen. 12.00 Mäkihypyn mc: HS 134.
14.15 (s) Pyöräilyn ympäriajo, Qatar:
Etappi 1. 15.00 (s) Futsalin EM: Serbia–Portugali. 16.30 (s) Freiburg–
Werder Bremen. 18.30 (s) Kaiserslautern–FC Köln. 21.30 (s) Futsalin
EM: Venäjä–Italia. 23.00 (s) Maahockey: Champions Trophy Naiset:
Pronssiottelu ja 1.00 (s) Finaali.
9DOLWXQRQHQQHQWRLPHQYDVWDDQRWWDPLVWD
HVLWHWWlYlODLQPXNDLQHQDVLDNLUMD
VRYHOWXYXXGHVWDDODLNlLVWHQNDQVVDW\|VNHQWHO\\QMD
W\|K|QWXORWDUNDVWXVWRGLVWXVWHUYH\GHQWLODVWDDQ
+DNHPXNVHHQPHUNLWllQNHOSRLVXXVMDNDLNNL
VLLKHQOLLWW\YlWRVDVXRULWXNVHW.HOSRLVXXGHQ
RVRLWWDYDWWRGLVWXNVHWWDUNLVWHWDDQPDKGROOLVHVVD
KDDVWDWWHOXWLODQWHHVVD
+DNHPXNVHWOlKHWHWllQPHQQHVVl
RVRLWWHHOOD
kahta yritysmyyjää
vakituiseen työsuhteeseen.
Yritysmyyjänä vastaat myyntityöstä niin myymälässä kuin asiakkaiden luona työmaakohteissa. Toimit tiiviisti yhteistyössä myymälän henkilökunnan kanssa. Lisäksi vastaat asiakassuhteiden kehittymisestä sekä uusien asiakassuhteiden hankinnasta.
Toivomme sinulta:
• tehtävään soveltuvaa koulutusta sekä vahvaa näyttöä tavoitteellisesta
ja tuloksellisesta myyntityöstä
• kykyä hallita ja luoda uusia asiakassuhteita
• hyviä neuvotteluja vuorovaikutustaitoja
• kokemusta rakentamisesta sekä rakentamiseen ja remontointiin
liittyvistä tuotteista
• energistä asennetta ja palveluhenkisyyttä
• kaupan alan liiketoiminnan ymmärtämistä
• omaa autoa ja matkustamisvalmiutta kaupan toiminta-alueella
• sujuvaa ruotsin ja suomen kielen taitoa
Tarjoamme sinulle dynaamisen ja ammattitaitoisen työympäristön. Pääset tekemään
monipuolisia, mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä yritysmyynnin ammattilaisena.
Tarjoamme kilpailukykyisen palkan sekä K-rauta AB:n henkilöstöedut.
Täytä vapaamuotoinen hakemuksesi www.k-rauta.se kautta 19.2.2012 mennessä.
Lisätietoja tehtävästä antaa K-rauta Haaparannan myymäläpäällikkö Jussi Saukkoriipi puh. +46 922 727901.
$PPDWWLRSLVWR/DSSLD
$QWWL3lLYlULQWD
8UKHLOXNDWX7RUQLR
HAAPARANTA
/LVlWLHWRMDNRXOXWXVSllOOLNN|$QWWL3lLYlULQWD
SDQWWLSDLYDULQWD#ODSSLDÀ
ZZZODSSLDÀ
1XV|NHUYLHQ
\UNHVOlUDUHWLOODXWRPDWLRQ
KUULUTUKSIA
Taksiluvat haettavana
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) julistaa haettavaksi taksiluvat seuraavissa kunnissa:
Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Simo, Sodankylä, Utsjoki ja Ylitornio.
Taksilupa voidaan myöntää hakijalle, joka täyttää taksiliikennelaissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset.
Hakijalta edellytetään muun muassa, että hän on suorittanut hyväksyttävästi taksiliikenteen yrittäjäkokeen. Hakemuslomakkeita ja tarkempia ohjeita on saatavana ELYkeskuksen internet-sivuilta www.ely-keskus.fi kohdasta
Palvelut (5. Lupa- ja ilmoituspalvelut).
Tietoja kuntien taksikiintiöistä ja haettavana olevista lupalajeista (henkilöauto/esteetön henkilöauto) saa Lapin
ELY-keskuksesta puh. 040 845 3968 tai 040 736 1528.
Hakemuksesta tulee käydä ilmi, haetaanko taksilupaa
henkilöautolle vai esteettömälle henkilöautolle.
Luvat myönnetään tällä hakukierroksella ensisijaisesti
taksinkuljettajana hankitun työkokemuksen pituuden perusteella ensimmäistä lupaansa hakeville hakijoille.
Hakemukset tulee toimittaa Lapin ELY-keskukselle viimeistään keskiviikkona 29.2.2012 klo 16.15 mennessä, osoite Hallituskatu 5 C, PL 8060, 96101 Rovaniemi.
Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon. Aiemmin toimitetut yllä mainittuja kuntia koskevat
hakemukset ovat mukana käsittelyssä.
Rovaniemi 3.2.2012
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
www.ely-keskus.fi/lappi
I|UPHULQIREHV|NYnUKHPVLGD
ZZZXWEQRUGVH
Oletko reipas, sinulla on auto
käytössäsi ja haluat kouluttautua
MYYNTIEDUSTAJAKSI?
Vai oletko kokenut konkari?
Soita 0400-702290. Siiwerk
Oy, Kiilakiventie 1, Oulu.
www.vorwerk.fi
KOKOUKSIA
Maula-Pykälä-tien
ylimääräinen
YLEINEN KOKOUS
pidetään Maulan koululla
21.2.2012 klo 19.00. Käsitellään yksityistielain 64§:n
mukaiset asiat sekä tienparannushankkeesta päättäminen.
Juhani Anttila
hoitokunnan jäsen
Kiviojan Erämiehet ry.
VUOSIKOKOUS
su 12.2. klo 11.00
Köngäspirtillä.
Pane
SANOMALEHTI
paperinkeräykseen.
VIRKOJA HAETTAVANA
PELLON KUNTA
Pellon kunnan perusturvalautakunta julistaa
uudelleen haettavaksi
SOSIAALIJOHTAJAN VIRAN
15.3.2012 klo 15 mennessä.
Aikaisemmin jätetyt hakemukset otetaan huomioon.
Sosiaalijohtaja toimii johtavana sosiaaliviranomaisena kunnassa ja sosiaalihuollon tulosalueen esimiehenä.
Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3§:n tai
14§:n siirtymäsäännösten mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus ja alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.
Virkasuhteen ehdot määräytyvät KVTESin ja eläke-edut KuELin
mukaan. Palkka on määritelty kunnassa laaditun tehtävien vaativuusarvion mukaan, mutta hakija voi esittää oman palkkatoivomuksensa.
Viran täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa ja virkaan valituksi tulleen on ennen vaalin vahvistamista esitettävä
hyväksyttävä lääkärinlausunto terveydentilastaan 30 pv:n kuluessa vaalin tiedoksisaannista.
Hakemukset tulee osoittaa Pellon perusturvalautakunnalle,
osoite: Museotie 34 A, 95700 Pello.
Lisätietoja antaa
kunnanjohtaja Tapani Melaluoto p. 040-581 1258 tai
perusturvalautakunnan pj. Mika Rinne p. 0400-167 128.
A18 Radio ja televisio
Näin arvioimme: ★★★★★ huippu, ★★★★ hyvä, ★★★ kannattaa katsoa, ★★ paremman puutteessa, ★ kehno, E = ensiesitys suomalaisilla tv-kanavilla
Elokuvat
Omat murheet ja jalkapallon kotikisat
MT V3
Sixty Six –
pojasta mieheksi
riksi alamäkeen Kassovitz kiskaisi
myös päätähtensä, Oscar-voittaja
Halle Berryn.
MTV3 klo 14.05 (E)
★★★★
Burn After Reading
Nelonen klo 21.00
Kasvutarina. Leffapäivä tarjoaa
parikin brittinostalgista kasvutarinaa niille, joille vaalipäivän ja
ääntenlaskennan jännitys käy ylivoimaiseksi. Ensimmäiseksi ehtii
hätiin Sixty Six – pojasta mieheksi
(2006).
Ohjaaja-käsikirjoittaja Paul
Weilandin omaelämäkerrallinen
muistelma palaa vuoteen 1966,
jonka yksi ja toinen engelsmanni
muistaa jalkapallon MM-kotikisoista ja monenlaisten kalavelkojen finaalista Saksaa vastaan.
Nuorella Berniellä on tosin niinä päivinä muuta miettimistä.
Juutalaisperheen 12-vuotias vesa
odottaa innolla bar mitzvah -juhlaa jossa perinteisesti tehdään pojista miehiä. Sen päivämäärä osuu
paha kyllä yksiin finaalimatsin
kanssa, joten Bernie pistää henkilökohtaiset ja isänmaalliset vaikuttimet puntariin ja päätyy radikaaliin ratkaisuun: hän aikoo
tehdä kaikkensa, jotta finaali jäisi
Englannilta väliin.
Niistä vaaleista vielä: sen verran
monta vaaliviikkoa tässä on eletty
kaikenpuolisen epäitsekkyyden,
empatian ja huolenkannon aikaa,
että näin reipas omiin asioihin
keskittyminen tuntuu suorastaan
raikkaalta. Varsinkin, kun sitä näin
antaumuksella tulkitaan. Tässä elokuvassa jokaisella on omat
murheensa, jotka kansalliseen jalkapallohuumaan rinnastettuina
oikeastaan vain kirkastuvat.
Bernietä esittävä Gregg Sulkin
on hellyttävän tarmokas rillipää, ja
aikuisroolit on miehitetty laatunimillä. Helena Bonham Carter ja
Eddie Marsan esittävät vanhempia, Stephen Rea Bernien lääkäriä.
Cantervillen haamu
TV5 klo 12.45
★★
Perheseikkailu. Isabel Kleefel-
YLE Radio 1
Aavasaksa 87,9 MHz, Tervola 88,6
MHZ, Rovaniemi 88,2 MHz, Ylläs
92,2 MHz.
7.00 Uutiset. 7.03 Näistä levyistä
en luovu. Viikonlopun musiikkivieraana emerituskuuluttaja Olavi Sipilä. 8.00 Uutiset ja sää. 8.05
Radioteatteri esittää: Välskärin
kertomuksia. 8.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja. 9.00 Uutiset. 9.05
Musiikkia vanhasta Euroopasta.
9.55 Kuusjoen kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Salon seurakunnan
jumalanpalvelus Kuusjoen kirkosta. Virret: 540, 130, 447, 48,
454, 228, 340. 11.00 Horisontti.
12.00 Uutiset ja sää. 12.05 Kulttuuritunti: Paljetteja ja partanaisia. Taikurit. 12.25 Arjen designia. Poliisin kenttäasu. 12.40
Kootut selitykset: kaanon. 12.55
Chausson: Sicilienne konsertosta D-duuri. 13.00 Ääniversumi.
Art´s Birthday, osa 1. 14.00 Riston
Valinta. Risto Nordellin puhetta
ja musiikkia viikonlopun erikoistarjouksena. 15.00 Radioteatteri
esittää: Purjehtija. Kuunnelma,
Radioteatterille kirjoittanut: Juha Seppälä. 15.35 Arkisto: Kuinka säännöt kuvataiteessa hajosi-
★★★
Sixty Six - pojasta mieheksi on vuoden 1966 Englantiin sijoittuva draamakomedia Berniestä, jonka nuoren
elämän suurta juhlaa uhkaa varjostaa se, että Englanti yltää jalkapallon MM-loppuotteluun... Bernien isän
roolissa on Eddie Marsan.
din ohjaaman Cantervillen haamun (Das Gespenst von Canterville, 2005) skotlantilainen paikallistunnelma ei kärsi ainoastaan porukan puhumasta saksankielestä,
vaan myös vaisusta lomaseikkailusta ja vähemmän luovasti toteutetusta digitaalihaamusta.
kuttelee 70-luvun tunnelmilla ja
muistaa kaiken kiherryksen lomassa ikäkauden tunnotkin: aikuisten maailman valheellisuus ei
nyt paljastu perheen- vaan maanisän touhuista.
on tehnyt murhan. Yltiöromanttisen elokuvan unijaksoon tilattiin
lavasteet mestarisurrealisti Salvador Dalílta.
Noiduttu
★★
Pressan tytöt
★★★
TV5 klo 17.45
★★★
Dunst ja Michelle Williams saavat Valkoisen talon järkkymään
komediassa Pressan tytöt (Dick,
1999). Ensiksi reipas kaksikko
pääsee presidentti Nixonin kavereiksi, nuorisoasiain tuntijoiksi ja
vielä tämän koirankin ulkoiluttajiksi. Ikään kuin kiitoksiksi tytöt
pistävät kierroksia Nixonin uran
tuhonneeseen Watergate-kriisiin.
Ohjaaja Andrew Fleming her-
YleX
Aavasaksa 89,8 MHz, Tervola 92,6
MHZ, Rovaniemi 94,0 MHz, Ylläs
95,3 MHz.
6.30 YleX Aamu Remix. Viikon
parhaat palat YleX Aamusta.
10.00 Uuden musiikin aamuvuo-
jännäri.
Noiduttu (Spellbound, 1945) ei ole
mikään tyypillisen viilattu Alfred
Hitchcock -leffa, vaan järjen ja
kohtuuden rajat rikki paukauttava, ikäisensä näköinen jännäri.
Hollywoodin innostus psykoanalyysiin tuotti siinä yhtä paljon tahatonta huumoria kuin jännitysmomentteja, mutta mikäpä siinä,
kun luonnetta riittää. Nuori ja
hehkeä psykiatri Ingrid Bergman
auttaa muistinmenetyksestä kärsivää Gregory Peckiä, joka kenties
ro Remix. 11.00 Uutiset. 11.02
Oma lista. 13.00 Uutiset. 13.02
YleX Viikonloppu. 17.00 Kaarle
ja Erno raskaana. 19.00 YleX Jatkot Remix. 22.00 Encore. 23.00
Yle Puhe. 0.00 Yöradio.
Yle Radio
Perämeri
Tervola 95,6 MHZ
4.00 Uutiset ja sää. 4.02 Lempimusiikkia. 4.54 Aamupala. Vellu Salminen. 5.00 Uutiset ja sää.
5.02 Aamupala. 5.15 Eväsreppu.
Eväsrepussa yhdistellään perunat ja lihat samalle pannulle. 5.21
Aamupala. 5.50 Merisää. 5.52
Aamupala. 6.00 Uutiset. 6.03
Sää. 6.04 Aamupala. 6.30 Aamukahvilla. 7.00 Uutiset. 7.04 Suomi
soi. 7.50 Merisää. 7.53 SunnuntaiSuomi. 8.00 Uutiset ja sää. 8.05
Sunnuntai-Suomi. Sanna Kojo.
8.10 Luontoretki. Luontoretkellä
Juha Laaksonen ja maantieteilijä
Marko Leppänen taivaltavat lumikengillä Helsingin Vartiosaaressa. 8.20 Sunnuntai-Suomi. 8.30
Radioteatteri esittää: Kerjäläinen
ja jänis. Jaakko Saariluoma lukee
Tuomas Kyrön teosta Kerjäläinen
ja jänis. 8.45 Sunnuntai-Suomi.
TV5 klo 21.00
Kauhuelokuva. Mathieu Kasso-
Psykoanaly y t tinen
Komedia. Teinitytöt Kirsten
vat. Toimittajana Petra Uexküll.
Äänite vuodelta 1971. 15.55 Yle
News. 16.00 Uutiset ja sää. 16.05
Viikon valinta. Tälle ohjelmapaikalle valitaan yksi Radio 1:n pitkistä puheohjelmista. 17.00 Päivän peili ja sää. 17.15 Viikonlopun
vieras. Vieraana Toiminnanjohtaja Sauli Pesonen, joka reissaa yli
40 kunnan kouluissa opettamassa
elokuvan kieltä innokkaalle yleisölle. 17.45 Romano mirits. 18.00
Katolinen messu Pyhän Henrikin
katedraalista Helsingistä. 19.00
Uutiset ja sää. 19.03 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla.
20.25 Johannes Brahmsin Trio
pianolle, viululle ja käyrätorvelle Es-duuri. Antti Siirala, Petri
Aarnio ja Jukka Harju.(Äänitetty
Finlandia-talossa 13.4.2011). 21.00
Jatzofrenia. 22.00 Uutiset ja sää.
22.05 Avaruusromua. 23.10 Yöklassinen.
Yle Teema klo 18.00
Gothika
vitz ohjasi 90-luvun sähköisimpiin ranskalaiselokuviin kuuluneen Vihan ja näytteli vielä seuraavalla vuosikymmenellä maailmaa valloittaneessa komediassa
Amélie. Vähän siihen se sitten tyssäsikin. Muutoin Kassovitzin ura
on ollut hukattujen tilaisuuksien
sarjaa.
Siihen lukeutuu myös Gothika
(2003). Arvattavan juonen ja tolkuttomien käänteiden kauhujännärissä vankimielisairaalan psykiatri joutuu itse kokemaan, miltä
kaltereiden takana tuntuu. Kave-
9.00 Uutiset. 9.05 Sää. 9.06 Iskelmäradio. 10.00 Uutiset. 10.03 Sää.
10.04 Pop eilen – toissapäivänä.
10.59 Sunnuntai-Suomi. 11.00
Uutiset. 11.03 Nousevan auringon talo. 12.00 Uutiset ja sää.
12.05 Sunnuntai-Suomi. Sanna
Pirkkalainen. 12.06 Kansanradio.
Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. 12.40 Sunnuntai-Suomi. 12.45 Merisää. 12.55
Sunnuntai-Suomi. 13.00 Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 13.06
Sunnuntai-Suomi. 13.08 Miten
minusta tuli minä. 14.00 Uutiset. 14.03 Ajankohtainen Ykkönen. 14.50 Yhteisvastuukeräyksen avaus. Tasavallan presidentti
Tarja Halonen avaa yhteisvastuukeräyksen. 15.00 Uutiset. 15.03
Urheiluradio. 15.08 Tähtisumua.
16.00 Uutiset ja sää. 16.05 Sunnuntai-Suomi: UMK2012 kuuntelijakilpailu. 17.00 Päivän peili
ja sää. 17.15 Television tiiliskivet.
Animaatiosarja South Park. 17.55
Sunnuntai-Suomi. 18.00 Uutiset.
18.03 Urheiluradio. 18.08 Sää.
18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 18.50 Merisää.
18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. 19.00 Uutiset
ja sää. 19.03 Urheiluradio. 19.08
Musta komedia. Burn After Reading (2008) lukeutuu eilen esitetyn Sietämätöntä julmuutta -leffan tapaan Joel ja Ethan Coenin
välitöihin. Persoonalliset filmiveljekset sortuivat pusertamaan pikimustaa huumoriaan ja arvaamattomia äkkikäänteitään hampaat
irvessä, eikä siitä sitten tietenkään
mitään merkkiteosta seurannut.
Porukka on toki hohdokasta,
kuinkas muuten. George Clooneyn, Brad Pittin, Frances McDormandin ja John Malkovichin
seurassa maittaa vähän pinnistellympikin meno. Tyhjä tarina pyörittää juopon agentin muisteloita
sisältävää levykettä ahneelta tohelolta toiselle.
Wild Generation
Sub klo 21.00 (E)
★★★
Koulukomedia. Sitten lisää britti-
läistä nuorisomuistelmaa ja kasvutarinaa. Nicholas Hytnerin ohjaama Wild Generation (History
Boys, 2006) on 80-luvulle sijoittuva ja sen ajan brittipopilla kuorrutettu koulukomedia, jossa lahjakkaiden poikien ryhmää valmennetaan huippuyliopistojen pääsykokeisiin.
Elokuva pohjautuu Alan Bennettin näytelmään, ja vähän teatraaliselta se tuntuukin. Sehän ei
puolestaan sanailun terävyyttä syö.
Palkittu ja suosittu näyttämökomedia tarjoaa houkuttelevia rooleja
nuorille näyttelijöille, eivätkä Dominic Cooper, Samuel Barnett ja
kumppanit jätä tilaisuutta käyttämättä. Tiedon mutkikkailla teillä
heitä opastavat Richard Griffithsin ja Campbell Mooren värikkäät
opettajahahmot.
Kadonneen levyn metsästäjät.
19.50 Presidentinvaalit 2012. Tulospalveluohjelman juontavat Seija Rautio ja Petri Kejonen. 21.00
Uutiset. 21.03 Presidentinvaalit
2012. 21.50 Merisää. 21.55 Presidentinvaalit 2012. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Presidentinvaalit
2012. 22.30 Suomi tänään. 23.00
Uutiset. 23.03 Selkouutiset. 23.08
Novosti po-russki. 23.12 Yöhitaat.
0.00 Uutiset ja sää. 0.05 Yöradio.
0.15 Nuotin vieressä. 3.02 Sekahaku. 4.02 Euroopan taivaan alla.
Yle Radio Puhe
Tervola 101,6 MHZ
6.30 Puheen Iltapäivän parhaat.
7.30 Puheen Aamu – Olga K. Puheen Aamun parhaat palat. 10.00
Kalle Haatanen. Eläinten syömisen etiikka. Eläinsuojeluliitto
Animalian toiminnanjohtaja Kati
Pulli pohtii eläinten syömiseen ja
tuotantoeläinten kohteluun liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä
ja ongelmia. 11.00 YLE Uutiset.
Tuoreimmat uutiset 11.02 Puheen Viikonloppu – Mikko Jylhä.
13.00 YLE Uutiset. 13.02 Politiikkaradio. 14.00 YLE Uutiset. 14.03
Puheen Viikonloppu – Mikko Jyl-
Pekka Eronen
hä. 15.00 YLE Uutiset. 15.02 Puheen Viikonloppu – Mikko Jylhä.
16.00 YLE Uutiset. 16.03 Puheen
Viikonloppu – Mikko Jylhä. 16.30
Urheiluilta: Arto Teronen. 17.30
Kiveen hakatut – Tarmo uusivirta. 18.00 Etusivu uusiksi. 19.00
Kansanradio. 19.30 Aristoteleen
kantapää. 20.03 Aspekti. 21.03
Brysselin kone. Tuoko EU toivoa
eläimille? Haastateltavina eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb
Maa- ja metsätalousministeriöstä ja Kati Pulli Animaliasta. 22.05
Julkinen sana. 23.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 23.30 Pressiklubi. 0.05 Kalle Haatanen. 1.00
Kirjakerho. 2.00 Alivaltiosihteeri. 2.30 Urheiluilta: Arto Teronen.
3.30 Kiveen hakatut – Tarmo uusivirta. 4.00 Etusivu uusiksi. 5.00
Taustapeili. 5.30 Politiikkaradio.
Radio Pooki
Kemi 89,5 MHz.
0.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. 9.45 Radiopyhäkoulu. 10.00
Jumalanpalvelus Oulusta. 12.00
Toivekonsertti;studionumero
0700-392111 (3,52e/min+pvm).
15.05 Pookin yö-musiikkia tauotta17-. 18.30 Seurat Oulusta.
Radio ja televisio A19
Ohjelmapäivystys TV1, TV2, YleTeema ja Ylen radiokanavat 020 690414, ohjelmapalaute@yle.fi FST: (09) 1480 4653 MTV3 ja SubTV: (09) 622 4176 Nelonen: 0600–1–4444
YLE TV1
YLE TV2
MTV3
Nelonen
Sub
YLE Teema
08.00 Tv-uutiset.
08.05–08.54 Avara luonto:
Jäinen planeetta. 5
09.00 Tv-uutiset.
09.05 Aamusydämellä. Aivo-
07.45 Pikku Kakkonen.
07.48 Kanarialintu.
07.53 Disney esittää: Ystäväni
Tiikeri & Nalle Puh.
08.17 Lauludiplomi.
08.37 Viidakkokirja.
09.00 Galaxi.
09.01 Kapteeni Kari.
09.14 Eläimet töissä.
09.22 Kanikenttä. N
09.35 Villi tulevaisuus.
10.00 Muumilaakson tarinoita (S).
10.25 Ensiaskeleita.
10.30 Zeke ja taikataulu (S).
10.53 Koodinimi Connor (S).
11.15 Pat & Stan.
11.20 Alamäkiluistelua.
12.20 Jääpallon MM. Kooste
05.30–06.25 Älynväläys.
07.55 Chuggington (S).
08.05 Smurffit (S).
08.35 Daltonit (S).
09.00 Superpahisten liiga (S).
09.25 Kasper.
09.50 Pientä pintaremonttia.
10.50 Jokakoti.fi.
11.20 Hännänheiluttajat.
11.50 Sapuskaa, harashoo!.
12.25 Salatut elämät.
12.55 Salatut elämät.
13.25 Mieletön maailma.
13.55 Kaikkea sitä näkee.
14.00 Leo.
14.05 Sixty Six – pojasta mieheksi (7).
15.55 Rakkaudesta laulu.
16.00 Remu & Hurriganes,
40th Anniversary tour
2011.
16.50 Kaikkea sitä näkee.
16.55 Leo.
17.00 Samaa sukua (7).
18.00 HANKI: Hiihtolajien
huippuhetket.
19.00 Seitsemän Uutiset.
19.10 Tulosruutu.
19.30 Tulosilta. MTV3 Uutis-
07.25 Wipeout UK.
08.20 Hurja remontti.
09.15 Unitupa.
09.45 Unelmien talo.
10.15 Sikke – Ruokaa rakkaudella.
10.45 Animal Planet: Urhea
eläintarha.
11.45 Eläintenpelastustiimi.
12.15 Elixir.
12.45 Frasier.
13.15 Frasier.
13.45 Frasier.
14.15 Frasier.
14.45 Puolivahingossa (7).
15.15 Outo, uusi elämä (7).
16.15 4D: Hurja painonpudotus. Järkkymätön Ja-
06.00 SubChat.
07.00 Ostos-tv.
10.00 Frendit (S).
10.30 Frendit (S).
11.00 Frendit (S).
11.30 Frendit (S).
12.00 Kreisiä menoa.
12.30 Miehen puolikkaat (S).
14.00 Unelmien kentät (7).
15.00 Jordan: Povipommin
päiväkirja.
16.00 Dieetit vaihtoon!.
17.00 Rillit huurussa (S).
17.30 Tyhjätaskut. Caroline
04.00 Teematieto.
09.40–10.55 TV-arkisto: Marion.
09.40 Shalom.
10.11 TV-arkiston vieraana :
Marion Rung.
10.26 John, Paul ja Marion.
10.55 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7).
12.15 Pojat (7).
13.55 Chopin ja satakielet.
15.25 Elisabet II.
16.15 Tiededokumentti: Naisten Viagra.
17.10 Ranskalainen kylä (12).
18.00 Kino Klassikko: Noiduttu (12).
19.49 Kootut askeleet: Kirsi
Monni. Esittelyssä suoma-
infarktin jälkeen.
09.40 Ruotsalaisia salaisuuksia. 1/12. Valtakunnan silmä
ja korva.
09.55 Tv-uutiset.
10.00 Jumalanpalvelus: Porin
Pihlavan kirkosta.
11.00 Tv-uutiset.
11.05 Viikko viitottuna.
11.15 Opettaja ohjaimissa (7).
12.05 Vielä virtaa (S).
12.35 Prisma: Jatkuuko evoluutiomme yhä?.
13.30 Yhteisvastuukeräyksen
avaus.
13.40 Prisma Studio.
14.10 Gilmoren tytöt (7).
14.50 Eläinten elämää maalla
ja merellä.
15.05 Historiaa: Kun Saksaa pommitettiin. Toinen
maailmansota muuttui
jatkuessaan totaaliseksi tuhoamistaisteluksi, jossa ei
enää tehty eroa sotilas- tai
siviilikohteiden välillä.
16.00 Sherlock Holmesin paluu (7).
16.55 Viittomakieliset uutiset.
17.00 Tv-uutiset.
17.10 Inhimillinen tekijä.
18.00 Kuuden Tv-uutiset ja
sää.
18.10 Urheiluruutu.
18.15 Antiikkia, antiikkia.
18.45 Tosi tarina: Vaunullinen
unelmia.
19.15 Näin tehtiin Jäinen planeetta.
19.30 Presidentinvaali 2012.
mitalipeleistä.
14.10 Ampumahiihdon mc :
Naisten yhteislähtö. Kil-
pailumatka 12,5 km.
15.00 Kadonneita etsimässä.
7/8. Saksan vallattua Norjan vuonna 1940 monet ItäRuijan asukkaat pakenivat
Neuvostoliiton puolelle.
15.50 Aamutoimet ympäri
maailmaa.
16.05 Maailmanmenoa.
16.10–17.05 Ampumahiihdon
mc : Miesten yhteislähtö.
Kilpailumatka 15 km.
17.10 Lene, islam ja rakkaus.
17.40–18.05 Kurkiaura.
18.10 Matkapassi: Lonely Planetin Kolumbia.
19.00 Tv-uutiset.
19.05 Urheilukatu 2.
19.30 Karjalan kunnailla (7).
20.20 Märät säpikkäät (12).
Presidentinvaalin 2. kierroksen tulosohjelma.
Osa 4/8: Elämäntapa. Suvi
ja Kirste tutustuvat urbaaniin shamaaniin Erkki Palviaiseen ja tämän superruokavarastoihin.
20.30 Tv-uutiset ja sää.
20.45 Presidentinvaali 2012.
20.45 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma. Tv-ohjelma,
Presidentinvaalin 2. kierroksen tulosohjelma.
joka puhuttelee lahkeitasi
ja saa korvasi lepattamaan.
21.00
22.30 Kova laki: Lontoo (12).
Palvelus. Entinen Valioliigan jalkapalloilija löydetään kuolleena autonsa
vierestä. Poliisi epäilee teosta miestä, joka tuli apuun
vaihtamaan rengasta, sillä
hänen DNA:taan löytyy
murha-aseena käytetystä
rengasraudasta.
23.15 Ykkösaamu. TV1:n
Ykkösaamun vieraana on
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.
23.55–00.20 Status: vapaana (12).
21.00
21.00 Boardwalk Empire (16).
Anastasia. Jimmy aloittelee elämää Chicagossa. Hän
löytää naisseuraa, mutta
joutuu heti riitoihin Al Caponen kanssa.
21.52 Tv-uutiset, sää ja urheilu.
22.10 Amerikan frendi (12).
22.40 Yle Live: Glastonbury
2011. Jättifestivaalin laval-
la esim. Beyoncé, Cee-Lo
Green, Janelle Monáe ja
Big Boi.
23.40–00.23 Kova laki: Erikoisyksikkö (16).
YLE FST5
JIM
08.30 BUU-klubben: Eläinten
puistokatu. 09.00 SVT: Lilla prinsessan. 09.10 SVT: Tjuv och tjuv.
09.15 SVT: Min ridå. 09.25 SVT:
En stund med. 09.30 SVT: Lilla
prinsessan. 09.40 SVT: Kom och
lek. 09.45 SVT: Djungelboken.
09.55 SVT: Pingu. 10.00 SVT:
Rapport. 10.05 SVT: Minnenas
television: Sven Paddock. 11.00
SVT: Gudstjänst. 11.45 SVT:
Jón Kaldal, fotograf. 12.25 SVT:
Strömsö. 13.05 SVT: Pantbanken. 13.30 SVT: Okej – 80-talets
största poptidning. 15.00 5 minuuttia. 15.05 Arkisto: Afrikkalainen gospelmessu, 1984. 15.32
Näin tehtiin Helteinen helmikuu.
15.35 Seitsemällä merellä. 16.05
Jälkivääntö. 16.45 Sundholmin
lukupiiri. 17.15 Strömsö. 17.55
TV-nytt. 18.00 BUU-klubben:
Eläinten puistokatu. 18.30 Intissä. 18.58 Näin tehtiin Helteinen helmikuu. 19.00 Sydänääniä.
19.30 TV-nytt. 19.40 Sportnytt.
19.50–21.59 Presidentinvaali
2012 – toinen kierros. 23.00 SVT:
Äkta människor. 00.00 SVT: Dokument inifrån: De oförsäkrade.
01.00 SVT: Bulldogg.
09.00 Navigare. 09.25 Fifth Gear.
09.55 Hengenpelastajat. 10.25
Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla. 10.55 Taistelulaiva.
11.25 American Chopper. 12.20
Maailman parhaat kalapaikat.
13.15 JIM D Henkilökuva: Genesis (S). 14.10 Leijonan luola
USA. 15.05 Ruotsalaiset poliisit
(12). 16.00 JIM D Historia: JFK
– 3 kohtalokasta laukausta, osa 1.
17.00 JIM D: Sienisatoa. 18.00
Mahdoton illallinen. 19.00 Kuuluisat kuppilat. 19.30 Maistuva
New York. 20.00 Anthony Bourdain minilomalla. 21.00 JIM D
Henkilökuva: Hollywoodin isät
ja pojat, osa 2. 21.55 American
Chopper. 22.55 Outoa vai mitä?.
23.55 Mestariampuja. 00.45 JIM
D Rikos: Ruumiinavauspöytäkirjat (16).
Liv
09.00 Sisustuksen huipulle.
10.00 Pikakurssi kodinostoon.
10.30 Hyvän mielen remontti.
11.00 Uusi elämä maalla. 12.00
Debbie Travisin sisustusyllätys. 13.00 Hurja sisustushaas-
ten Tulosilta seuraa reaaliajassa presidentinvaalien huipentumaa eli toisen
kierroksen tuloslaskentaa.
21.00
22.00 Kymmenen Uutiset.
22.10 Tulosilta. MTV3 Uutis-
ten Tulosilta seuraa reaaliajassa presidentinvaalien huipentumaa eli toisen
kierroksen tuloslaskentaa.
Studiossa tuloksia analysoivat vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund sekä konkaripoliitikot Eero Heinäluoma
ja Seppo Kääriäinen.
22.45 Tulosruutu.
23.00 Rubicon (12). Kuin
ensimmäistä päivää. Will
aloittaa vanhan tiiminsä
vetäjänä, ja ryhmä saa heti
Spanglerilta tehtäväkseen
tutkia venäläisen ohjusvälittäjän toimia.
23.55 Ilman johtolankaa. Varjoja yössä. Nuori lakimies
pakenee henkensä edestä
öisellä sivukadulla. Kuuluu
laukauksia, ja mies katoaa.
Jack epäilee, että miehen
mielenterveysongelmat
saattaisivat olla tapauksen
taustalla. Yllättäen selviää,
että lakimiehellä on tietoja
selvittämättömästä katoamisjutusta. Amerikkalainen
rikosdraama
00.55 Älynväläys.
01.55–05.21 MTV3 Chat.
te. 13.30 Sadan taalan remontti.
14.00 Design Star. 15.00 Luksusmuotia kaikille. 16.00 Tanssi
peppu pieneksi. 17.00 Reissussa
lasten kanssa. 17.35 Ihmisen paras ystävä. 18.05 Koirantrimmaajat kilpasilla. 19.00 Liv & Learn:
Tanjan koiranhoitovinkit. 19.05
Koiran temppukoulu. 19.35 Nigellan uudet herkut. 20.10 Supernannyn uudet opit. 21.15 Unelmien talo. 21.45 Liv D: Tulin äidiksi 70-vuotiaana. 22.45 Olivian
armoilla (7). 23.15 Liv D Sarja:
Sapattivuosi lasten kanssa.
SuomiTV
17.00 Luonnon salaiset kansiot.
18.00 Jurassic CSI. 18.55 Uutiset. 19.00 Huutokaupan metsästäjät. 19.30 Huutokaupan metsästäjät. 20.00 Huutokaupan
metsästäjät. 20.30 Huutokaupan
metsästäjät. 21.00 Conan. 22.00
Aviotuomari. 23.00–00.00 Vankilassa ulkomailla: Meksikon rahakone.
SVT1
7.05 Minnenas television: Sven
Paddock 8.00 Antikrundan 9.00
mes. James on 26-vuotias
entinen amerikkalaisen
jalkapallon pelaaja, jonka
peliura katkesi polvivammaan. Samalla meni Jamesin elämänhalu, ja hän lihoi
yli 300-kiloiseksi.
17.15 The Voice of Finland.
18.45 Nelosen uutiset. t
18.55 Nelosen sää.
19.00 Elokuva: Monsteritalo (12).
20.47 Vaaleanpunainen pantteri. Vaaleanpunainen vi-
tamiini. Vaaleanpunainen
pantteri, yksi maailman
tunnetuimmista piirroshahmoista, seikkailee
omassa sarjassaan.
20.57 Keno.
21.00
21.00 Elokuva: Burn After
Reading (12).
23.05 Nelosen uutiset.
23.15 Nelosen sää.
23.20 Oikeuden edessä. Bobbi
ja Michelle ovat vastakkain
oikeusjutussa, jossa nuorta
tyttöä syytetään huumeiden salakuljetuksesta.
Michellen poliisipoikaystävä on todistajana jutussa
kohtalokkain seuraksin.
00.20 Blue Bloods (12). Jamie
kertoo perheelleen edesmenneen Joe-veljensä yhteydestä Blue Templariin.
Reaganit alkavat selvittää,
minkälaisesta järjestöstä
on kyse.
01.20 Cleaner (16). Rikkinäinen perhe. William saa vieraakseen vanhan kaverin,
jonka näkemisestä Melissa
ei ilahdu. Samaan aikaan
autettavana on rikkaan perheen tytär, joka on päätynyt
myymään itseään saadakseen heroiinia.
saa tietää, että Maxin velat ovat karanneet pahasti
käsistä, ja päättää auttaa
bestistään lyhentämään
niitä järjestämällä mahtavat
heppabileet.
18.00 Suomen kaamein
kämppä. Jakso 4. Ohjel-
man neljännessä jaksossa
sisutussuunnittelija Teuvo
Lomanin ja huonekalupuuseppä Uolevi Nurmen kohteena on räjähtämispisteessä riutuva makuuhuone.
19.00 Top Chef Suomi.
19.55 Myytinmurtajat.
21.00
21.00 Wild Generation.
23.10 Haastatteluhetki Star
Wars -elokuvien luojan
George Lucasin kanssa.
23.20 Wikileaks – sotaa, valheita ja videonauhaa.
00.25 Pähkähullu parodiashow.
01.00 Pähkähullu parodiashow.
01.35 Julkkikset kuiville.
02.25 Red Bull Cliptomaniacs.
Tällä kertaa luvassa on Simon Dumontin komeaa vapaalaskua ja freestyle motocross -ajaja Robbie Maddisonin taidonnäytteitä.
02.55–06.01 SubChat.
21.00
21.00 Valokuvauksen huiput.
3/6. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan? Normandian
maihinnousu, holokausti ja
atomipommin pudotus Hiroshimaan.
22.00 Uusi Kino: Dónde está
Kim Basinger?. Mustaval-
koinen komedia veljeksistä,
jotka lähtevät Buenos Airesiin serkkunsa häihin.
22.30 Slummitähdet. Mukaansatempaavassa dokumentissa argentiinalaisslummin
asukkaille tarjotaan mahdollisuus elokuvatähdiksi.
23.32–04.00 Teematieto.
PÄIVÄN PARHAAT
Volkswagen Transporter 2.5 umpi TDI Pit Audi A3 1.6 Ambiente Sportback 62 tkm,
75 kw 370 tkm, 2 renk., cd-radio, webasto,
2 renkaat, aut.ilmastointi, cd-radio, mootto-97 4.800 rinlämmmitin, Pörhötakuu
-06 17.800
moottorinlämmitin, vetokoukku
PÖRHÖN AUTOLIIKE OY
– Lankapuhelinliittymästä 0,0828/puh.+0,07/min (alv 23%)
KEMINMAA, Kauppakuja 6, p. 020 762 4206 – Matkapuhelinliittymästä 0,0828/puh.+0,17/min (alv 23%)
www.porho.fi
02.20–06.00 Älypää-TV.
På spåret 10.00 Rapport 10.15
Vinterstudion 10.30 Skidor:
Världscupen Rybinsk 11.50 Vinterstudion 12.00 Alpint: Världscupen Chamonix 12.45 Vinterstudion 13.00 Alpint: Världscupen
Garmisch-Partenkirchen 13.45
Skidor: Världscupen Rybinsk
14.30 Längdskidor: Ski classics
14.55 Vinterstudion 15.00 Alpint:
Världscupen Chamonix 15.45
Vinterstudion 16.00 Handboll:
Elitserien 17.35 Längdskidor: Ski
classics 18.25 Vinterstudion 18.55
Sportnytt 19.00 Rapport 19.10 Regionala nyheter 19.15 Landet runt
20.00 Sportspegeln 20.30 Rapport
20.55 Regionala nyheter 21.00 Så
ska det låta 22.00 Äkta människor
23.00 Damages 23.50 Melodifestivalen 2012: Deltävling 1 1.20 Antikrundan
laiset eturivin nykytanssikoreografit. Taiteilijahaastatteluissa pääosassa ovat
tekijät ja teokset. Tuotanto
Grape prodcutions Oy.
20.00 Pelinrakentajat. Suomesta on 20 vuodessa tullut
merkittävä tietokonepelien
tekijämaa. Ketkä ovat Max
Paynen ja Angry Birdsin
takana? Miten toimii uusi
teollisuus, jossa palkinnot mutta myös riskit ovat
suuret?
mest? 16.30 Vem vet mest? 17.00
Kvinnorna på Zanzibar - oceanens
musik 17.55 På drift genom öknen
18.00 Kortfilmsklubben 18.15
Kortfilmsklubben 18.30 Världens
språk: Könsspråk 19.00 Vad händer med magnetiska nordpolen?
19.55 Snökoja 20.00 Frozen planet 21.00 Den övervakade skolan
21.50 Uutiset - Presidentvalextra 22.00 Aktuellt 22.15 Agenda
23.00 Dokument utifrån 0.30 Rapport 0.40 Uutiset - Presidentvalextra 0.55 Klubben 1.10 Korrespondenterna 1.40 Nyhetsbyrån
TV4
SVT2
7.05 Bakugan 7.25 Tom & Jerry
7.35 Tom & Jerry 7.40 Tom & Jerry 7.50 Scooby-Doo 8.15 Pokémon
8.35 Tobbes trix 8.58 Nyhetsmorgon söndag. Direkt 12.30 Chefen
undercover 13.30 Sportcentralen. Direkt 14.15 Skidskytte:
10.05 Minnenas television: Sven
Paddock 11.00 Gudstjänst 11.45
Jón Kaldal, fotograf 12.25 Bettina i Stockholm 13.05 Chaplin:
Pantbanken 13.30 Okej - 80-talets
största poptidning 14.30 Vem vet
mest? 15.00 Vem vet mest? 15.30
Vem vet mest? 16.00 Vem vet
Världscupen, damernas masstart
i Oslo. Direkt 15.00 Sportcentralen. Direkt 15.10 TV4Sporten. Direkt 15.15 Sportcentralen. Direkt
16.15 Skidskytte: Världscupen,
herrarnas masstart i Oslo. Direkt
17.00 Gladiatorerna 18.30 Mitt
märkliga missbruk 19.00 Vinnare
söndag. Direkt 20.00 TV4Nyheterna. Direkt 20.20 Väder. Direkt
20.30 TV4Sporten. Direkt 21.00
Slaget om Sverige 22.00 Wallander - dödsängeln 23.00 TV4Nyheterna. Direkt 23.05 Vädret. Direkt
23.15 Wallander - dödsängeln
0.15 Fotbollskanalen Europa. Direkt 0.55 Poliser i paradiset 1.50 I
Shouldn’t Be Alive 2.55 Jackass 2
TV6
7.05 TV Shop 8.30 Robot Wars
9.25 PREMIÄR: Running Russell Simmons 10.20 Amazing Race 11.15 Miami Ink 12.10 Eureka 13.05 Urban Legends 13.35
Operation Repo 14.05 Community 14.35 Erik & Mackan - Snygga
och smärta 15.35 Sit Down, Shut
Up 16.00 Simpsons 16.30 Simpsons 17.00 Family Guy 17.30 Family Guy 18.00 Fear Factor USA
19.00 LA Ink 20.00 Amazing Race 21.00 How I Met Your Mother
21.30 How I Met Your Mother
22.00 2 1/2 män 22.30 2 1/2 män
23.00 NCIS: Los Angeles 0.00
Franklin & Bash 1.00 Entourage
O Television urheiluohjelmat urheilusivuilla.
A20 Uutiset
-31
-28
-29
-27
-14
-29
Tiistaina
-19
-20
19
Keskiviikkona
-18
12
7
7
-20
-20
-19
9
-5
15
-8
-19
-25
3
3
-14
Jo vuodesta 1979
19
-6
14
-3
12
Suosituinta yläpohjiin!
Soita p. 0400 393 202 www.ekovilla.com
-14
-9
-12
-6
-13
-4
-8
-6
7
6
4
-18
-16
-17
su.
-13
Suuressa osassa maata on poutaa sekä osaksi selkeää.
Etelä- ja Länsi-Suomessa tulee paikoin sakeita lumikuuroja, samalla etelätuuli viriää. Ylin lämpötila on idässä ja
pohjoisessa enimmäkseen -20 ja -30, etelässä sekä lännessä -10 ja -20 asteen välillä.
+6
Dublin
6
Helsinki
Turku
Pori
Tampere
L:ranta
Kuopio
Jyväskylä
Vaasa
Oulu
Kajaani
Kuusamo
Kemi
Rovaniemi
Salla
Sodankylä
Kittilä
Kilpisjärvi
Ivalo
-13
-9
-12
-17
-23
-26
-22
-14
-25
-28
-29
-26
-26
-28
-30
-27
-28
-29
+3
-5
Bryssel
-10
Pariisi
Las Palmas
+18
ti.
-5
-5
-9
-7
-9
-14
-10
-9
-15
-14
-13
-17
-18
-17
-20
-21
-20
-22
+12
Wien
+3
0
Varna +6
+13
Ateena
Tunis
+17
+8
1
1
-1
-1
-1
-4
-5
-7
-8
-8
-12
-10
-12
-13
-12
-12
-13
-12
Odessa
Istanbul +9
2011
-17
-16
-20
-22
-20
-26
-27
-22
-27
-28
-28
-26
-27
-26
-32
-31
-21
-26
-12
Varsova
Rooma
P. de Mallorca
Malaga
ke.
-14
-13
-14
-15
-13
-16
-16
-15
-16
-16
-14
-19
-20
-17
-18
-18
-11
-14
+8
Madrid
Moskova
-18 Tallinna
-16 Riika
Zürich
Nizza
+7
+13
Lissabon
-19
-15
-7
-10 Praha
Budapest
-10 -9
+2
ma.
-6
-4
-4
-5
-11
-10
-7
-4
-8
-9
-14
-6
-10
-13
-13
-18
-28
-20
-9
K:hamina -3
Amsterdam Berliini
Lontoo
-5
-4
Meriveden korkeus eilen 14
Kemi
-23 cm
Vaasa
-14 cm
Helsinki
-22 cm
-24
-14
9
-5
-18
-13
Pietari
Oslo Tukholma
Maanantai
12
-16
-28
+1
Reykjavik
Tiistai
-14
-16
Tromssa
-15
klo 20
6
-28
-21
-6
-20
-19
6
-18
-29
-28
-21
-19
-16
-17
7
-13
-19
-18
-27
-11
-6
Sunnuntai
klo 14
klo 8
-30
-14
-27
7
-30
-28
-11
-29
-26
-15
-17
+17
Kypros
su.
Tromssa -15
Kautokeino-28
Kiiruna
-26
Luulaja
-18
Tukholma -9
Murmansk -20
Moskova -12
Bryssel
-5
Lontoo
3
Pariisi
-4
Rooma
3
Ateena
13
Malaga
12
Tokio
6
Bangkok 34
New York* 3
Buenos A. 32
Niin teemme
tänäkin vuonna.
Tervetuloa!
+22
ma.
-10
-24
-23
-9
-6
-5
-13
-3
3
-1
3
14
16
12
35
6
34
ti.
-13
-14
-17
-15
-6
-15
-16
-5
3
-2
3
10
15
14
32
10
30
+17
Beirut
Kairo
Kreeta
Palautimme
vuonna 2011
lappilaisille
omistajillemme
5 miljoonaa euroa
BONUKSINA.
Yhdessä hyvä tulee.
+15
Rodos
-7
-29
-30
-28
-11
-19
-16
-9
2
-3
2
17
11
10
30
7
30

Pohjolansanomat.fi Verkkolehti A Sitepaper Lehti

Transcription

Similar documents

Arkeeinen kallioperä - Suomen Geologinen Seura

Television viewing in Finland 2015

Bangkok Cha Da Hotel - Hotels2thailand.com

Wie weiter nach der Grundschule? - Ministerium für Bildung, Jugend

télécharger le rapport

Lehti-ilmoitus kilpailusta, Pohjolan Sanomat.pdf

Lue tiedote - Peura Hirsitalot

Kesän puoluekokouksissa piirrellään hallituslinjoja

Turku vaati helsinkiläisnaiselta maksusitoumusta

Oppimisen omistajuus ja arviointikulttuurin muutos

Peura Talot Oy:n omakotitalo tarjous

Vain aniharva deffa rekisterissä

KERTOMUS KOTIKIELEN SEURAN 128

1 - Pohjolan Sanomat

Valvojan tehtävänä on seurata järjestyksen ja turvallisuuden

Museovirasto määrää muinaisesineen hinnan

Klikkaa kuolinilmoitusten hinnasto tästä (pdf).

Riistakamera kuvasi murtovarkaat Parikkalassa

Kun suru koskettaa -hinnasto (pdf) - Yksityisille

Kun suru koskettaa -hinnasto (pdf)

Kuolinilmoitukset - Helsingin Sanomat Asiakaspalvelu

Pohjolan Sanomat