siirtolaisuus migration - Siirtolaisuusinstituutti

. INSTITUTEOF MIGRATIO
. MIGRATIONSI
NSTITUTET
USINSTITUUTTI
SIIRTOLAISU
Pddkirioitus- Editorial
OlaviKoivukangas
Lars Ljungmark
Clifford Sifton + Nikolai
Bobrikoff = Finns in Alberta
PekkaNevalainen
Inkerinmaa- Suomelle
tuttu ja tuntematon
ErikaKuhlman
On the Move,on Their Own:
FemaleFinnish lmmigrantsin
Red Lodge,Montana
TutkimussihteerinPalsta
TimoVirtanen
Katsauksia
Tiedotuksia - Notices
Kirjat - Books
SaapuneitajulkaisuiaPublications received
1991
SIIRTOLAISUU
MIGRATION
Siirtolaisuus - Migration
18.vuosikerta- 18thyear
Siirtolaisuusinstituutti o Migrationsinstitutet o InstituteofMigration
Piispankatu3, SF-20500Turku, Finland, Puh"/Tel.(9)21-317536
o PdriloimittajalEditor-in- Chief: Olaru:'Koiwkangas
o ToimitussihteeilEditoial Assistant:Taimi Sainio
o ToimittajatIEditors;Maija-LiisaKalham4 Timo Virtanen
. Taittolloy-Out: Anne Seppiinen
o Toimitusiotntal
Editoial Bitard Siirtolaisuusinstituutinhallitus/
Administrative Board of the Institute of Migration
o Tilaushinta:40mk/vuosi(4 numeroa),PSPTu 495 9O-3
o Subsciptions;Finland and Scandinavia40 FIM,
othercountries$12(4 issues)
hallitus/
Siirtolaisuusinstituutin
AdministrativeBoard of the Institute of Migration:
Relrtori (SSKH) Tom Sandlund,
Abo Akademija Helsingin
yliopisto,puheenjohtaja
ProfessoriErkki Asp,
Turun yliopisto
Toiminnanjohtaja Manti Hdiki6,
r.y.
Suomi-Seura
Uihetystonew osfuha Knuuttila,
Ulkoasiainministerici
ApulaisprofessoriO/fi Kultalahti
Tampereenyliopisto
Neuvott.virkamies RistoLaakkonen.
Tyoministeriri
Rakennusneuv
osRaimo Narj^,
SeutusuunnittelunKeskusliitto
ApulaisprofessoriMartin Panelius,
Opetusministeri<i
OhjelmajohtajaAimo Pulkkinen,
Viiestriliitto
YfMTuula Rosas,
Turun kaupunki
Henkiliikunta/Staff:
Olavi Koivukangas,
johtaja,/Director
Ismo Soderling,
tutkimussihteeri,virkavapaallal
ResearchSecretary,off duty
TimoWrtanen,
vs.tutkimussihteeri/
ResearchSecretary
Maija-LiisaKalhama,
Secretary
ri,IDepartmental
osastosihtee
SeijaSi*ici,
toimistosihteeri,virkavapaalla/
BureauSecretary,off duty
Taimi Sainio,
vs.toimistosihteeri/BureauSecretary
Kansi: Siirtolaisuusinstituutin valokuva-arkisto.
0177lKanada.
Anne Sepprinen,
toimistovirkailija/AssistantClerk
Tutkimus-ja toimistoapulaiset/
Researchand Office Assistants:
Leena Hastela, Marko Luojus
Tutkiiat/Research
Officers:
Rainer Grdnlund, Kmmo Koiranen,
Jouni Korkiasaari
Siirtol aisrekisteri/EmigrantRegister:
Matti Kumpulainen,
toimistosihteeri/BureauSecretary
Sirkka- Liisa Laaila, Elisabeth IJschanov
tallentajaVComputingOfficers
Coyer:Institute of Migration, PhotographicCollections. 0177lCanada.
Grafia Oy, Turku 1991
I
Uusi ulkomaalaislaki
F
t
15.2.7997
tyopAivAnaan
Suomenneljevuotta sitten
1 f imeiseniivarsinaisena
jossatdsmennetddn
V valittueduskuntahyviiksyiuudenulkomaalaislain,
mm.
koskeviasiiiidoksiii.Turvapaikanantamisestapiiiittiiii
turvapaikkamenettelyii
jonka piiiitriksestiivoi valittaaturvapaikkalautakuntaan.
sisdasiainministerici,
l-ainyhteniiongelmanaoli kysymys,
miten kohdellahenkiloii,jolle ei haluta
antaaturvapaikkaa.Niinpii kielto lehettiiiiketiiiin alueelle,jossahiin saattaisi
joutuaep?iinhimillisen
kohteluntai vainonkohteeksi,on otettuniin rajaltakiiiinkuin maastakarkottamistakoskeviinsiiiinnoksiin.Sosiaali-ja ternyttiimist?i
perustetaanulkomaalaisvaltuutetun
veysministeriocin
virka ulkomaalaisten
ja jiirjestdjenyhteistoiaseman
turvaamistasekdulkomaalaisten,
viranomaisten
minnanedistiimistiivarten.
Eduskunta poisti ulkoasiainvaliokunnan
ulkomaalaislakiakiisitteleviistii
mietinnristiikannanoton,jonka mukaanSuomessa
olisi selvitettiiviimahdollisuudetmydntiiiiturvapaikanhakijoillens.subjektiivinenoikeusturvapaikkaan.
Eduskunnanenemmistrinhyviiksymiisanamuoto"voidaanantaaturvapaikka"
on tulkittu siten,ettd Suomi on tiukan pakolaispolitiikankannalla.Muotoilu
jiittiiii laajanharkintavallan
kieltamattA
viranomaisille.
Mutta sanamuotoei kuipakolaistenkaanestdSuomeaharjoittamasta
hyvinhumaaniaja edistyksellistii
politiikkaa.Olennaistaon se,kuinkauuttaulkomaalaislakia
kiiytiinsovelletaan
torjn.Eduskuntamyosedellytti,ette perustettavalle
turvapaikkalautakunnalle
taataansentoiminnanalustaalkaenriittaviitvoimavarat.Toinen edellytys,ettii
jos anomuksenkiihakijallejiirjestetiiiinmahdollisuus
turvapaikan
tycintekoon,
sittelyaika
venyypitkiiksi,lieneevaikeampitoteuttaa.Tiimii ongelmaratkeaisi
kiisittelysaataisiinlyhennetyksi2-3 kuukausillii,ettii turvapaikka-anomusten
teen.
Hyviiksymiillduudistetunulkomaalaislain
Suomion astunutyhdenaskeleen
kohtimonikulttuuriyhteiskuntaa.
Olavi Koivukangas
The New Aliens Act in Finland
6n15 February1991,its lastworking day,the outgoingFinnishParliament
Velected four yearsagopasseda new Aliens Act, which amendsthe proceduresfor applicationsfor asylumby refugees.Responsibilityfor the grantingof
asylumis vestedin the Ministry of the Interior,and thereis the right of appeal
to an AsylumBoard.
Oneof the problemsfacedin the newlegislation
is decidingwhatto do with
personswhoseapplicationsfor asylumare refused.A stipulationhastherefore
beenwritten into the proceduresboth for refusingentryat the frontier and for
deportation,thatpersonsmaynot be sentto a placewheretheyare liableto beA Commissioner
comesubjectto inhumantreatmentor persecution.
for Aliens
is to be appointedwithin the Ministryof SocialAffairs andFlealth,to safeguard
the statusof foreignerswithin Finland,andto promotebetter collaborationbetweenthem and the authoritiesand other organizations.
A proposalby the ParliamentaryForeign Affairs Committee,which was
defeatedin the full sessionof Parliament,wasthat the possibilitiesshouldbe
exploredof recognizingthe 'subjectiveright to asylum'.The phrasingapproved
by Parliament,which statesthat Finland "may grant asylum",hasbeen interpretedasimplyinga strictapproachto refugeepolicyby Finland;nor canit be
deniedthat thiswordingleavesextensivediscretionto the authorities.
On theotherhand,thiswordingdoesnot preventFinlandfrom implementing
humanandprogressive
refugeepolicies.The vital questionnow is how the new
regulationsare in fact put into effect.Parliamenthasstipulatedthat the new
AsylumBoard mustbe providedfrom the outsetwith the resourcesneededto
operateproperly.A secondstipulationis that in caseswhere the processingof
applicationsfor asylumbecomesvery drawnout, applicantsshouldbe allowed
to take up work, but this is likely to be harderto implementin practice.This
problemcouldbe solved,however,if thetime takento processapplications
were
reducedto 2-3 months.
With the approvalof this new Act, Finlandhastakenanothersteptowards
becominga multiculturalsociety.
Olavi Koivukangas
Lars Ljungmark
Clifford Sifton +
Nikolaj Bobrikoff =
Finns in Alberta
lhe firstfederalgovernmentin Canada
I startedan activeimmigrationpoliry,
firstdirectedtowardGreatBritain.In1873
the Europeancontinent was included in
thecampaignand so wasalsothe Scandinaviankingdomswhere an agencywasin
work 1873-1876
when it was withdrawn
becauseof lack of success(Ljungmark
1982,2142).
Finnishemigrantsfavoritesin Canada
In 1U81Prime Minister MacDonaldsaw
Scandinavian
emigrantsin Liverpool on
theirwayto USA. He thoughttheywould
be excellent farmers on the Canadian
prairiesin Manitobaand the North West.
To starta new Scandinavian
campaignhe
sent the Canadian agent in Liverpool,
JohnDyke,to the Scandinavian
countries.
Duringthis trip John Dyke learnedthat
Finlandprobablywasthe bestcountryfor
theCanadian
emigrationpromoters.Here
USA andCanadawere on equalfootingin
differenceto in Sweden,NorwayandDenmarkwhereUSA afterthirtyyearsof emigrationto theAmericanMiddleWestheld
Lars Ljungmark, Docent, University of
Gothenhurg, Sweden,researchesthe
Canudian immigration promotion I 870-
1930.
-b-_
the emigrationmarket (Ljungmark 19f3tl,
215-225).
To get nucleusof Finns to Canadawas
in the centreof Dyke'smind duringthe followingyears.He tried, and succeeded,
to
get Finns asrailroadworkersat Canadian
Pacific's construction areas in Ontario.
But to get them,after the constructionhad
finished,to settle to Manitoba'sprairies
washarder.Most of them went with their
earningsto USA. Somewent to new railroad work at the CanadianPacific'sconstructionareasfurther west in the Rocky
Mountains.None went to the prairie land.
No Finnish nucleuswere formed. In this
way Finland disappeared from the
Canadianimmigration promotion in the
1880sand early 1890s.
With the new liberal regime under
Prime Minister Laurier in 1896 came a
vigorousimmigration policy led by Clifford Sifton, Minister of Interior. He was
himself from the CanadianNorth West
and was convinced that what Canada
neededaboveall wasfarmers.To get immigrants of that kind the department
partly focusedits activitieson the Scandinaviansin USA. Siftonalsostarteda state
sponsored
immigrationfrom Russia,Galiziansfrom Ukrainaandthe Christiansect,
the Doukhobors from Georgia (Troper
1972).As experton emigrationfrom central and northern Europe professorWal-
CliffordSitton+ NikolaiBobrikoff= FinnsIn Alberta
ton-Jonesfrom Montreal was sent to the
Nordic countriesto get ideashow to promote emigrationfrom there.In his report
he stressedthe importanceof more immigrationliterature in the Finnishlanguage
(Walton-Jones
1989,64 f0.
Bobrikoff - a scapegoatthat could
be of usefor the immigration promoters
At the sametime, in spring1899,Finland
got in the centrefor the Canadiannewspapers.Behindwasthe risingRussianoppressionand Russificationin Finland
manifestedin the czar'smanifestoof February 15th 1988. According to this
manifestothe czar was entitled. without
the Finnish Diet's consent,to enactlaws
enforceablein Finland.One of theselaws
wasto changethe rulesfor the men'smilitary servicewhich up to date had beenin
Finland'sown army but now would be in
Russianunitsat the sametime asFinland's
own army shouldbe disbanded.The man
who was to pressthis new Russianstamp
on Finland was the new Governor GeneralNikolaj Bobrikoff.
Against the new anti-FinnishRussian
poliry the wholewesternworld reacted.In
America a Finnish-Americancommittee
in New York sentout a manifestin which
one askedfor supportin the fight against
the Russian government (An Appeal...
1899).The Canadianpressfollowed this
appealand got also inspirationfrom the
Englishpressreaction.Most paperswere
unitedagainst"the arbitrarysuppression
of the ancient rights of Finland by the
czar's government". Many times the
papers'disgustfor the czarwasunitedwith
a hope for an immigration to Canadaof
dissatisfiedFinns (Finnish paper clippings).
This immigrationaspectwas basedon
newsfrom fnndon. Here Lord Strathcona,
Canada's
High Commissioner
from 1896,
had alwaysbeen very interestedin the
Canadian imrnigration campaign in
Europe. In 1899 a Finnish emigration
committee contacted him.Behind the
committeewere Finnish capitalistsinterestedin the emigrationindustryand in a
risingFinnishemigration.kading among
thesemen was Lars Krogius,head of the
Finnish SteamshipCo. which ran a line
from Hanko to Hull. He wasalsoagentfor
almostall Atlantic Steamshiplinesin Finland. Important was also Arthur Borgstrom from Helsinki engagedin the Finnish exportbusiness.Involvedin the emigrationprojectwere alsopeoplewho saw
emigrationas a fitting protest againstthe
newlystartedRussianoppressionsymbolizedby the FebruaryManifesto.lradingin
this group, with political interest in the
emigration,wasKonni Zilliacus,authorin
the staffof the liberal newspaper,
the New
Press(NyaPressen)
in Helsinki - a paper
forbidden by the Russian governorgeneralthe coming year (lrtter 1; Kero
1,974,1,48-160).
A colonyof Finnish
youngprotest-emigrants
The goal for the committeewasto start a
Finnishcolonyin CanadianNorth West.
The colonistswould first of all consistof
youngmen not willing to do Russianmilitary service.Living together in the new
country they could keep their Finnish
backgroundintact so that a remigration
would be easyif the political climatein
Finland becamebetter. But aboveall a
protest-emigration
to a Finnish coiony
would morallystrengthenthe Finnsback
homein theirflightagainsttheRussianoppression(Zilliacus 7899,292-300).Most
of these"political" emigrationpromoters
werefrom the educatedclassand far away
from those sturdy farmers that Canada
wanted. I-ord Strathconawas from the
S i i r t o l a i s u u s- M i g r a t i o n 1 / 1 9 9 1
beginningawareof this and also that the
colonyplansnot yet wasso stable,but restedon how the Russificationof Finland
wouldproceed.He, however,did not make
publichisdoubtsbut only his contactswith
the Finnishemigrationcommitteeand its
anti-Russian
background(Irtter 1).
Thiswasthe newsthat got the Canadian
papersto combinetheir anti-Russiancampaignwith hopeson a greatFinnish emigration.Manypapers hoped "that the
Canadianauthoritieswill act with promptitude and catch the tide of emigration
fromFinlandthat is likely to setin" (Daily
Examiner1899).And from London Daily
papersquoted
Newsmanyof the Canadian
the statementthat the Finnishimmigration would be more "farther reaching"
thanthearrivalof thePilgrimFathers(OttawaDaily FreePress1899).
Much of the enthusiasm in the
Canadiannewspapersderived from the
factthatthe Finnssupposedto be sodifferent from the Galiziansand Doukhobors
that now filled the emigranttrains going
west.For exampleW. Preston,superintendentof theCanadianemigrationcampaign
on the Europeancontinentdeliveredarticles to the Canadianpress where he,
among other things, assertedthal "The
Finlandersrank amongthemosthighlyeducatedpeople of the age... The common
schoolis verythorough,a strongdemocratic
feeling existsand the high schoolfees are
very low... In agiculture... the Finlanders
have adopted modemm ethods...I n theirtelephoneconveniences
theyare asfar ahead
as Ontaio is qheadof Labrador. Theseare
the people whom the Russiqnsere determined to place under the same autocratic
rule that theyexerciseover e semi-barbaic
anduneducated p opulationin otherp arts of
the empire."(The Globe 1899).The admirationof the technicalprogressandalso
the view on the barbaric Russia,in this
casethreateningthe civilizedFinns,isvery
L-_
typical for the ending 19th century. And,
above all, the "semibarbaric" Russian
peasantswere now in Canada represented
by the Galizians and Doukhobors.
This enthusiasm for the more western
qualities of the Finns probably also was of
importance for Minister Sifton's interest
in immigration from Finland. His import
of Galizians with their strange cloths and
habitshad been criticized.He needed the
Finns as a western contrast to the farmers
imported from easternEurope. In March
1899his definite interestwas documented
in the following telegram to Lord Strathcona: "Am extremely ctwious thct everything possible should be done to secure Finnish immigration." (The telegram is cited
and confirmed in ktter 1.)
In Canada you need not entry
a military service
In London l-ord Strathcona acted
p r o m p t l y .H e s e n t t o F i n l a n d a l l p o s s i b l c
immigration literature and through his
secretaryColmer he stressedto the Finnish committee the different advantages
Canadacould offer, from 160acresoffree
land, to the possibilities for fishing industry and jobs at the mines. Above all he
underlined the absenceof military service.
The emigration committee was requested
to selectand sendover delegateswho were
promised free journey and all possible
help (trtter 2).
Minister Sifton sent professor James
Mavor from the University of Toronto the man behind the immigration of the
Doukhobors - to Finland. In his report he
wasrather critical againstthe Finnish committee. Krogius was the only practical man
among aesthetes as Zilliacus, who was
more a political antirussian than a promoter of emigration.Mavor also observed
that the Finnish authorities were more
againstthe emigration - that would mean
Cli{ford Sifton + Nikolaj Bobrik(
a drain of the Finnishpeople- thanthe
Russiangovernmentwas.With this background the greatcampaignin the Finnish
press,thatwasnecessary
to get 15000emigrantsto the CanadianNorth Westwould
be hard to carryout. Also Krogiushad the
disadvantageof not having any contact
with the desireableemigrantsfrom the
countryside
ashe "rarelyleavesHelsinki"
asMavornoted(t etter 3).
met Deputy Minister Smart. The final
agreementmeantthat the governmentreservedfor the Finns even numberedsectionsof landin eleventownships(expected
were school land and land selectedby
HudsonBayCo.)The reservewould cover
a period of three years and would be
further extendedtwo or three yearsprovided that within the first three years at
least16000Finnshad settledon the lands.
In his final letter to ZilliacusDeputy Minister
Smartunderlinedthat thesetermsre"Thereis no placein
quired aggressivework from the Comtheworldlike Canada"
mittee to get a goodly number already
In July1899theFinnishdelegates
left Finduringthe first year,that is 1900."If the reland to, accordingto Deputy Minister sults of the first year show little of no
Smartin Ottawa,"be convinced,
aswe are, movementit would hardly be possibleto
that there is no place in the world like
refuseto openthe landfor generalsettleCanada" (trtter 4). There were three ment" readthe lastwarning(Letter 10).
Borgstrom,Zilliacusand as an
delegates:
Behindtheselinesone cansuspectthe
expert of agricultureMyhrsten from the
negativeview from professorMavor's reFinnishschoolof agriculture.From Otport of the blue-eyedmembersof the committee, amongthoseZilliacus. As a contawathe groupwasguidedby a man from
the departmentof the Interior. Further trastto thesemen,Mavor hadput Krogius.
west from Winnipeg the guide was the This view now got another man in the
colonizationagentin Winnipeg.(l-etters centreof the attentionof the Canadianim5-9 ; Zilliacrts 1899,292-300.)
migration promoters in Ottawa and in
In Alberta the delegatesbecamevery l-ondon; E. Winkelmann, the agent of
impressed
of a tractof landnorthandwest Krogius in Oulu in Finland. He left Finof the stationRed Deer at the CRP-line landon behalfof Krogiusandwith pecunibetweenCalgaryandEdmonton.Zilliacus ary assistance
from the Canadianauthoriafter a time left the other two men and ties in September1899.His assignment
went home to Finlandwhere his leader- wasto inform Krogiusof theproceedingof
ship in the anti-Russian campaign the colonyprojectand to get an own view
him. Borgstromand Myhrsten of the selectedareain Alberta to later be
demanded
madea short trip into British Columbia able to publisha leafletin Finland.
and spentanothertwo weeksout in the
Winkelmannwho had practicalknowlselected
areain the wet and coldweather edge of the needsand wants of the orditogetherwith two men "who could handle naryFinnishemigrantwasvery interested
compass",a half-breed and eight pack in the possibilitiesfor the Finns to get
horses.They were after two weeks still
work in the forestsand mines of Alberta
convincedthat this tract of land would be
during their first time. He got a good imperfectfor a Finnishcolony.
pressionbothof thesepossibilities
andthe
On his way back to Finland Zilliacus selectedland.In the Westhe told the imdiscussed
the termsof the colonyproject migrationpeoplethat in few years50 000
both in Ottawaand in Glasgowwhere he
Finns would enter the area.(l*tters 11-
- Migration1/1991
Siirtolaisuus
13;Mair 1899;Pedley1899;Winkelmann
1e01.)
In Ottawahe told the peoplein the Departmentof Interior aboutthe 12000Finnish emigrants to USA that Krogius'
SteamshipCompanyusedto ship to Hull
everyyear.The departmentofficialsnaturally hoped that through Winkelmann's
enthusiasm
thesepeoplewouldbe won for
Canadain the future.They now decidedto
leavethe non-expert Zilliacus for the expert in the emigrationfield, Krogius,who
wasoffered6 $ for everyFinn who settled
in Manitobaand the North West.That was
onedollar more than the other European
steamship
agentsgot. (I€tters 14-16.)
Five Finnish men in North Ontario. (Photo collections of the Institute of Migration).
+E
Military reform not yet carried
through in Finland
The enquiries the department made
amongCanadianfirms in the lumber,iron,
mining industriesand amongthe railroad
buildersforjob opportunitiesfor theFinns
were, however,not met with positiveanswers(Letters 17-18).And positivewere
not eitherthe emigrationprospectsin Finland.Here the emigrationfeverwasgoing
down as the Russianauthoritiesnot yet
had carriedthroughthe hatedmilitary reform of the February Manifesto. Thus,
emigration as a spontaneous protest
not any
againstthe Russianoppressionwas
longerof immediateinterest.At the same
time the Finnish authorities,who all the
time had been negativeto an emigration
that would underminethe Finnishpeople,
now alsowereafraidthat an activeemigration propagandain the papersor through
pamphletswould wake up the at present
rather calm Russiananti-Finnishpoliry.
That causedKrogiusto delaythe publishing of Winkelmann'spositivereport. And
when he at last decidedto publish it he
only wasable to spreadit amongthe emigrants already on board his Steamship
Company'sshipsto Hull (ktter 19).
In thiswayClifford Sifton'sspecialconcentrationon Finlandto get settlersto the
CanadianWestfailed.The Canadianemigrationpromotion in Finland returnedto
thepolicyof the 1880s.In the comingyears
printed propagandawasas then spreadin
secrecythrough "peddlersor small merchants travelling through Finland" as
Dyke had proposed in 1883 (I-etter 20).
l-ater the steamshipagentstook over the
propagandawork. In years to come this
propagandaled to resultsand the Finnish
emigrationto Canadarose.
But the censusfiguresof 1911tell the
sadstory of the outcomeof Minister Sifton's attempt to get dissatisfiedFinns to
Cliflord Sifton + Nikolai Eobrikoff = Finns in Alberta
settle in Alberta. In the whole Canadian
North Westtherewere6534Finnsin 1911
(Censusof Canada 1911).Only a very
small minority of them were farmers.In
the Red Deer districtof Alberta,whichthe
delegates
had selectedin 1899,were only
a few hundredFinns.
Finnsto Canadaas workers.
not as farmers
Most of the Finnswho arrivedduring the
first decadeof the 20th centuryhad been
dependanton proximityof mining,lumindustries.
beringor construction
So most
of the 1588AlbertaFinnsof 1911lived in
the mining townsof the EasternRockies.
It is true that manyof them travelledseasonallyto farmson the prairie,but theydid
not start anyFinnish farmer communities
there.
Thus,to summarizethe situationin the
NorthWest1911in thelightof theFinnish
plansof 1899:all the Finnsin the North
Westtakentogetheronly amountedto 40
7o of the number of Finns who had been
expectedto go to the plannedRed Deer
colony during the first three years.And
onlyvery few of them had helpedto cultivatethe landsof Alberta.
Neitherin 1880snor 1889-1900
hadthe
Fjnns behavedas the immigration promoters in Canadahad hoped and expected.In 1880sthe Finns already in
Canadahad not followed the rule of behaviourestablishedfor them:first work to
get money,then settlingon prairie land.
Their desirefor the prairie land had been
too weak. In 1889-1900the discontent
againstthe Russiangovernmenthad not
beenstrongenoughto get the Finnsstill in
Finland to leavetheir country.Their love
for Finnishearthhad been too strong.
But still - the Finnish project in the
Canadianimmigrationpolicyof 1899is interestingasit is oneof the few examplesof
an organizedNordic emigrationproject
with a politicalbackground.Politicalpush
factors behind the emigration from the
Nordic countriesare very unusual- also
behind the spontaneous,individual emigration decisions.Hopes for a better
living,that is to earnmore moneyor to get
an own farm - not flight for political reasons,were behind the Nordic emigration.Thus,when we here meet political
pushfactorsas importantingrediences
in
an organizedimmigrationprojectit is not
surprisingthat they soonprovedto be too
weak.The Russianoppression,personalized by Nikolaj Bobrikoff, was not strong
enoughto get Finnsto Alberta.
Bobrikoffwasthe weakpoint in the calculationmadeby MinisterSifton.That calculation had also missedanother important factor,the Finns.They did not leave
Finland becauseof a coming Russianoppression.They stayedto fight it. In the
yearsto comeanotherfactor causedthousandsof Finns to go to Canada:the pull
from thejob opportunitiesin the Canadian
mines and forests. These opportunities
hadbeenmadeknownto the Finnsthanks
to the Canadianpropagandathat from
1880s and on poured into Finland.
Without vigorous organizedimmigration
projectsas that Minister Sifton startedin
1899.
Thispaperwaspresentedat the conferenceorganized
bytheNordicAssociationfor CanadianStudiesat the
Universityof Oslo, Norway, in August 1990.
- Migration
l/1991
Siirtolaisuus
r
'
..
l,etters
1) Lord Strathcona- C. Sifton,March 2n,1899.
2) J.E.Colmer- L. Krogius,March 20, 1899.
3) J. Mavor - C. Sifton,Jan. L5, 1.900.
4) J.A. Smart- J.E. Colmer,June 24, 189.
5) C.W.Speer- F. Pedley,Sept.7, 189.
6) K. Zilliacus- Minister of the Interior, Sept. 8,
1899.
1) W.F. McCreary- Minister of the Interior, Sept.
8,1899.
8) W.F. McCreary- F. Pedley,Sept.L2,189.
9) E.W.Burley-W.F.McCreary,Sept. 16,1899.
10)J.A. Smart- K. Zilliacus,Oct. 18, 189.
11)W.F. McCreary- Secretaryof the Department
of the Interior. Oct. 5. 1899.
t2) L.Pereia - W.F. McCreary,Oct. 11, 1899.
13) C. Mair - W.F. McCreary,Oct.27,1899.
14)W. Preston- F. Pedley,Nov. 30, 189.
15)J. Mavor - J.A. Smart,Dec. 12,1899.
16) W. Preston- I-ord Srathcona,Dec. 12,1899.
17) W.F. McCreary- F. Pedley,Jan.5, 1900.
18) F. Pedley- Lord Strathcona,Jan. 17,1900.
19) L. Krogius- W. Preston,Aug. 24, 1900.
20) J. Dyke,April 18,L883.Letters received,38224,
RG 17 I:1. NA.
lrtters 1-1.9in the Archives of the Immigration
Branchof Departmentof the Interior. (RG 76,Vol.
25, File 651, Part I. National Archives of Canada,
Ottawa.)
Literature
An Appealto Finlanders of the United Statesand
Canada,e.g.ManitobaMorning FreePress,April
3, 1899.
Censusof Canada.Dominion Bureauof Statistics,
Ottawa1911.
DailyExaminer.Petersborough,
May 31, 189.
Finnish paper clippings, March-April 189 in the
Archivesof the Immigration Branch of Departmentof thelnterior.(RG76,Vol.25,File651,Part
1, NationalArchives of Canada,Ottawa,henceforth cited NA.)
TheGlobe.Toronto, May 21, 1899.
Kero,R.: Migrationfrom Finlandto North America
in the Yearsbetweenthe United StatesCivil War
and the First World War. Turku 1974.
Ljungmark, L.: Canada's Campaign for Scandinavian Immigrants 187!1876. The Swedish
AmericanHistoricalQuarterly,33,1982,p.2l42.
Ljungmarl L.: Canada's Campaign for Scandinavian Immigrants 1880-1894.In: Carlsen, L,
ff--
Streijffert, B. (eds.), Canada and the Nordic
Countries.Lund UniversityPress1988.
Mair, C.: Report about Winkelmann'sexcursion.
Nov.4, 189. NA.
Ottawa Daily Free Press.April25,1899.
Pedley,F.: Report about Winkelmann'sexcursion.
Nov. 10,189. NA.
Troper, M.T.: Only FarmersNeed Apply. Official
CanadianGovernmentEncouragementof Immigration from the United States, 1-89G1911.
Toronto 1972.
Walton-Jones'Report.SessionalPapers1898,p. 64
ff.
Winkelmann,E.: Report. Receivedat the Department of the Interior Jan.22,1901.(Handwritten)
NA.
Zilliacus, K.: Tanken att i Kanada samla utvandrarnefrin Finland.Ateneum,V-IV. Helsingfors
L89, p.297-m.
Pekka Nevalainen
Inkerinmaa Suomelle
tuttu Ja tuntematon
takainen,Pietarineli ny6;'tuomenlahden
- trninDkr,ir.n - ainakinroistaiseksi
gradinympiiristcissii
sijaitsevaInkerinmaa,
1600-luvulla.
sai suomalaisen
asutuksensa
Tuolloin sinne matkasi Suomestatalonpoikia sodissaautioituneisiinkyliin. Myos
Inkerinmaan kantavdestonmuodostivat
inkerikotja
suomensukuiset,
ortodoksiset
vatjalaiset.Heistii huomattavaosapakeni
1600-lurunsotien melskeissdVeniijiille.
Inkerissdasui Pietarin kaupunkimukaan
yhlukien wonna 1917suomensukuisia
teensrinoin 161000henkeii.
InkerinsuomalaisetsiiilyttivZitsuomen
kielensiija suomalaisenidentiteettinsd
sangenpuhtaina1900-luvulleneuvostoaikaansaakka.Sellaistanopeahkoa,vainpari kolme sukupolveakestiiviiiisulautumisprosessiakuin suomalaisillasiirtolaisilla
Pohjois-Amerikassa
tai Ruotsissa,
ei Inkerissritapahtunut.Suomalaisuuttas?iilyttiviit sielliievankelisluterilainen
kirkkomoja 1860-luvun
nialaisinetoimintoineen
lopultaliihtienvoimakkaasti
kehittynytsuojoka tomenkielinenkansanopetuslaitos,
jo
joutui
sin
1890-luvulla
monin paikoin
pihteihin.
veniiliiistiimispolitiikan
Suomessa
kiinnostusInkerinmaansuomensukuisiakohtaanpuhkesi 1800-luvun
puolimaissa.
Asiallaolivat aluksikieli- ja
kansatietelijiit;tienraivaajanaylioppilas
FT Pekka Nevalainen toimii Joensuun yliopistossa Suomen ja ltd-Euroopqn kielten
j a kul ttuuien tutkimusyl<sikossri.
D.E.D. Europaeus.Tutkijoille Inkeri oli
toiviomaataItii-Karjalan lailla. Inkerinmaalta saatiinkin ensimmdiseenmaailmansotaan
mennessd
komeasaaliskalevalamittaistakansanrunoutta:noin 15 000
toisintoaja 450000 siiettii.Ensimmdinen
ja VeniijZinvallankumoukmaailmansota
set katkaisivatSuomenja Inkerin vanhat
yhteydetkaikilla tasoilla.
ja sensuomensukuiset
Inkerinmaa
noukuitenkin
vastaitsendistyneessd
sivat
Suomessauudenlaisen- poliittisenmielenkiinnon valokeilaan.Taelle wosikausia
asuneenpieneninkeriliiisiilymystdn
edustajatetunendssd,
mutta mydsbolshevikkeja liinteen paenneetinkeriliiisvaikuttajat,
pyysiviitSuomeltaapua.Toivottiin InkerinmaanliittemisteSuomeenjoko kokonaantai osittaintahi edestukeaautonomian saavuttamiseksi.
peiittZijZit
Suomalaiset
kuitenkin katsoivat Inkerinmaanyli Pietarinmiljoonakaupunkiin. Kohtalonkysymysoli, hyokiittiiisiink<i"bolshevikkiuhkanpesddn"Pietariin. Jos hyokiittiiisiin,voitaisiin auttaa
inkeriliiisiii(a samallakiiyttiiii heitii operaatiossahyviiksi),muutoin ei. Iskuaei lopultakaantoteutettu, eiviitkii inkeriliiiset
saaneetSuomeltavirallistaapuavapaustaisteluissaan
vuonnaL919.
Taistelut olivat tuloksettomia:bolshevikit is2innciivdt
Inkerinmaalla.SuomalaisetneuvottelijatsaivatTarton rauhanneuvotteluissavuonna 1920neuvostoedustajat kuitenkin lupaamaan,ettd Inkerin-
S i i r t o l a i s u u s- M i g r a t i o n 1 / 1 9 9 ' 1
maalletaattaisiinkulttuuriautonomia.Sittemmin osoittautui, ettd autonomia jiii
kuolleeksikirjaietenkinhallintoasioissa
opetusmeksi.Sen sijaansuomenkielistA
ja kulttuuritoimintaa
Inkerissiioli i930-luvunjzilkivuosiinsaakka.
Suomenja inkeriliiistensuhdesai tietyssiimielessduudenulottuwuden maailmansotien viilillii. Suomessanimittiiin
oleskeli 1920-luvunalussa enimmilliiiin
Heistii
noin8 300inkeriliiistiipakolaisina.
luottaentakaiyli a 000palasiamnestiaan
Suosin itiiin vuoteen 1926 mennessd.
meenjiiiineistiipakolaisistahuomattava
ja vakiinosaasettuiKarjalankannakselle
yleensd1930-lurulle
nuttiasemansa
tultaessa.Sopeutuminen
ei kuitenkaankiiynyt
pahin kahle muodostui
kiidenkriiinteessii;
ulkomaalaisaseman
aiheuttamistarajoiei ollutaituksista.
Suomenkansalaisuutta
vanhelpposaada.
Pakolaisten nokkamiehet valittivat
paljoa1920-lurun
alussa,ettei Suomessa
kaantiedettyInkerinmaasta
eikii inkerinsuomalaisten
taustasta,heidiin supisuomalaisista
Katkeruuttaaisukujuuristaan.
heuttimyosSuomenjzihmeys
vapaustaisja inkeritelujenaikana.Pakolaisjohtajat
liiisetkyniiniekatolivathuomattavanaktiivisiaSuomessa
inkerinsuotiedottaessaan
palsmalaistenvaiheistasanomalehtien
toillaja kirjastensivuilla.
Sotienviilisetvuodet olivat Suomessa
heimoaatteen
kukoistuksenkautta.Heimoystivienmielenkiintokohdistuimyos
Inkerinmaahan- heitii ei lrningradin
suuruuspelottanut,pikemrninkinse houkutti hyokkiyshaaveiluihin,
ristiretkelle
inkerildisiii
pelastamaan.
Inkerinasianjulkituojanaoli Suomessa
ehkiitehokkainsilloinen Inkerin Liitto, johon kuului sekii
pakolaisiaettA kantavaestori.HeimojiirjestdistiiAkateeminenKarjala-Seuraja
poliittisista
puolueistaIszinmaallinen
kanjopa siinzi
sanliiketdhysiviitInkerinmaata
mielessd,ettd se tulisi liittiiii Suur-Suo-
tL-
--
meen. Oikeutusta tiille etsittiin kieli- ja
heimopoliittisistasyistii.
Inkeriliiisten kohtalot saavuttivat Suomessa ajoittain huomattavaa julkisuutta
1920-luvun lopulta liihtien. Tiimri liittyi
viiestdnkarkotuksiin,uskonvainoonja ns.
Stalininvainojen ajan kansalliseensuomalaispainostukseenNeuvostoliitossa. Kulakeiksi, kansanvihollisiksija nationalisteiksi syytettyjii inkerilriisi ii karkotetti in, vangittiin tai uudelleenasutettiin1930-luvun
loppuwosiin mennessriarviolta50 000 pitkin Neuvostoliittoa Karakumin aroja ja
Sahalininsaariamyciten.Suomen hallitus
toi heimojiirjestcijenpainostuksestavuonn a 1 9 3 1a s i a ne s i l l eK a n s a i n l i i t < l s sj aaj i t t i
M o s k o v a l l en o o t i n .V a i k u t u k s i an i i l l i t o i m i l l a e i o l l u t . N e u v o s t o l i i t t oi l m o i t t i I n k e rin tapahtumienolevan sis:iisi:iasicli taan.
Toivo Nyg6rd on todennut, etti huolija
matta ajoittaisestaintensiivisyydestrilin
mittavasta julkisuudestaan ei heimoaate
tavoittanut kovin laajoja kansanjoukkoja
S u o m e s s a .S e o l i p a l j o l t i s i v i s t y n e i s t 0 n
mielenkiinnon kohde. Tiimii koski mvi)s
Inkerin asiaa,joka osittain viiljiihtyi ns. tav a l l i s t e ni h m i s t e nm i e l i s s i i n k e r i l i i s j o h t a jien samoja fraasejatoistaneessa,tunneyli Ayrziidensd
paatoksessaan
loiskuneessa
ja kaikkinensavdhemmrin taitavassaprop a g a n d a r u m m u t u k s e s sEat.e n k i n s u o m a l a i n e nv a s e m m i s t os u h t a u t u is o t i e nv l i l i I l r i
p o l i i t t i s i s t as y i s t i i n k e r i l d i s i i nv a r s i n h u n k a l a s tn
i i i n k u i n h e i m o p a k o l a i s i i ynl e e n s r i kin, havainnoiEtsivii Keskuspoliisi.
Vaikka tiedemiesten polut Inkcrinmaalle umpeutuivat, tutkimus ei silti
u n o h t a n u t i n k e r i l i i i s i i i .S u o m a l a i s e tk a n s a t i e t e i l i j a tj a k i e l i m i e h e t t e k i v i i t s o t i e n
viilillii tutkimuksiaan Virolle kuuluneessa
Liinsi-Inkerin sopukassaNarvajoen takana. Mielenkiinnon kohteena olivat piiiiasiassavatjalaistenja inkerikkojen perinn e j a m u r t e e t . S u o m e s s ap u o l e s t a a nm m .
keriittiin sanastoainkerikkopakolaisilta ja
t u t k i t t i i n I n k e r i n m a a nv a n h a ah i s t o r i a a .
Inkerinmaa - Suomelle luttu ja tuntemalon
Toisenmaailmansodan
myohiitinkuin vastakev2iZill2i
aikaaiheuttiin1948YYAkeriliiisilleperinpohjaisen
hajaannuksen. sopimusneuvottelujen
aikoihin.
jokInkerinmaatyhjeni suomensukuisista
t saivatSuomesSotawosinainkeriliiise
seenkin tyystin. lrningradin motissaja
sajulkisuuttamelkein enemmdnkuin siiPohjois-Inkerissii
hengissiiselvinneetjouhen saakkayhteensii.Tiedottamisentatuivat suurimmaksiosaksipakkoevakuoi- voitteenaoli selvittiiiiheidiinkohtaloitaan
ja suomalaistasukujuurtaan.Ndin koetetduiksiSiperiaantalvella1942.Suomenja
inkeriliiistentiet yhtyiviit sotavuosinaaitiin luoda edellytyksi2i
saapujienmyonteivan uudella, poikkeuksellisellatavalla. sellevastaanotolle.
KiiytiinntinkokemukSaksanmiehitysalueelta
ndettuotiin vuo- setpuolinja toisinvaikuttivatkuitenkinjo1943-19
44
yli
sina
63 200inkeriliiistiiSuo- kapiiiviiiseneliimiin suhteiden luonteen
meensekdtydvoimaksi
ettdsotaapakoon. muodostumiseenenemm2inkuin propaSuomessa
oleskelujiii inkeriliiistenvalta- ganda.Sota-ajanankeudessa
vaikeuksilta
osalle vain suhteellisenlyhytaikaiseksi ei voitu viilttyii.
v:ilivaiheeksi
pitkallii evakkovallitsi useiepisodiksi,
Sotienjiilkeen Suomessa
ja henkises- den vuosienajantiiydellinenhiljaisuusintiellii.Sota-ajan
taloudellisesti
ti poikkeuksellisen
vaikeissa
oloissainke- keriliiistenkohtaloista.Aluksi oli suorasriliiiseteivzitvielii useinkaanennAttaneet taankiellettyiijulkistaaesim.inkerildissojotka jatkuivat
pysyviiipaikkojaanja so- tilaidenpakkopalautuksia,
ldytiiiiSuomessa
peutuakunnollisesti,kun sotapdiittyi.Syk- satunnaisina
ainajouluun1953saakka.Sitpalaami- temmin vaikenemisesta
syllii 1944nousiajankohtaiseksi
tuli tapa - inkenen Neuvostoliittoon.Liihinnii vuoden- riliiisasioidenei katsottukuuluvanhyviin
vaihteessa 1944-1945 Suomesta palasi Neuvostoliitonsuhteisiin.Myos Neuvosmelkein55 000inkeriliiistiiitiiiin.
toliitossavaiettiininkeriliiisistii.
Huomattavaosa liihti vapaaehtoisesti 1950luvun loppuvuosistaldhtien vain
piiiistiitakaisinkotikonnuilletai
toiveissa
satunnaiset
artikkelit,muistelmatja vuonyhteyteen Neuvostoliittoon jiiiineiden na 1969 ilmestynyt Inkein suomalaisten
jotkut mydsSuomenvas- histoia antoivatjulkisuuteenviiliihdyksizi
omaistenkanssa,
taanottoontavalla tai toisellapetyttyiiiin. inkeriliiistenvaiheista.Nimenomaansotaja inkeriliiistenmyoKotiin inkeriliiiset eiviit piiiisseet,vaan vuosientapahtumista
heidiit kuljetettiinpddasiassa
Moskovan hemmistiivaelluksistaristiinrastiin Neuliiheisilleseuduilleja Pihkovanalueelle. vostoliittoaon Suomessa
ollut pitk?iiinvalMonet tuhannet palasivatSuomesta lalla epiiselvi?i
kiisityksiiisekiimuistikuvien
kuitenkineri tahoilta- niin neuvostoliit- ja kulkupuheidentasoisiatietoja.Tieteellitolaistenvalvontakomissiosta,
kantasuo- nen tutkimusei Suomessa
kuitenkaansojiilkeen unohtanutInkerinmalaisiltakuin kommunistisilta
inkerilzii- tavuosienkaan
painostuk- maan suomensukuisia.
siltiikin- tulleenpakotuksen,
Erityisestikielensen,pelottelunja houkuttelunpaineessa. ja perinteentutkijatjatkoivat menestykseTraagisiavaiheitasisiiltyiinkeriliiistenorkiistii tycitiiiinSuomeenj2i:ineentai Ruotja
jaltai
polasten Suomen
Saksanarmei- siin paenneenvdestrinkeskuudessa.
joissa palvelleiden inkerilZiissotilaiden
Neuvostoliitossaon 1980-lurunjiilkijotka
puoliskolta
luorutuksiin,
liihtien ollut kiiynnissdvoimaolivat pakollisia.
Suomeenjiii noin 8 000 inkeriliiistii, kas, lopullisilta vaikutuksiltaan erittiiin
joista puolet pakeni pakkoluvutustenpevaikeasti ennustettavamuutos. Avoimlossaennenpitkiiii Ruotsiin.Viimeinen muuspolitiikka on heijastunut vahvasti
huomattava
pakolaisaalto
puhkesiniinkin myosinkeriliiiskysymyksissii.
Voi hyvinto-
- Migration'll1991
Siirtolaisuus
deta,ettd esirippuvetiiistiin Neuvostoliitossayhdellii tempaisullaInkerinmaanja
vaiheidenedestii.Petroskoisinkeril2iisten
KarjalanASNT:n kirjailijaliisailmestyvzi
ton kuukausijulkaisuPunalippu julkaisi
elokuussa1987teemanumeroninkeriliiiGlassistiija heid:in menneisyydestiiiin.
nost inkeriliiistenkohdalla alkoi tiistii yli 40 woden hiljaisuudenjiilkeen. Julkaisemistaoli suunniteltujo vuosia.
Tiimiinjiilkeen kehityson ollut nopeaa.
Inkerinsuomalaiset
ovat Neuvostoliitossa,
nykyisinaina Petroskoitamyoten,voineet
jiirjestiiytyii.He ovat alkaneettoimia monin tavoinsuomenkielen.luterilaisenuskontonsaja identiteettinsiisiiilyttiimiseksi
Yhdyssiteeniitoimisekdvahvistamiseksi.
vat inkeriliiistenkolme liittoa alaosastoineenVirossa,Inkerinmaallaja NeuvostoKarjalassa.
Suunnitteillaon myosInkerinmaanrovastikunnanperustaminen.Inkeriliiistiisukujuurta olevatkaikkiallamaailmassaNeuvostoliitostaKanadaansaakka
ovatnytjulkisestivoineetja alkaneetpitiiii
yhteyksiZi
keskenii5n.
On kuitenkin hyvri muistaa,ette on jo
paljon.Ylosnousuvie aikaa,silmenetetty
lii vielii muutamavuosi sitten n?iyttisiltii,
etttimm. suomenkielentaito hiiviiiisiNeuvostoliitossa inkeriliiisten keskuudessa
1900-luwnloppuunmennessa.
Neuvostoliitossa lasketaan olevan ainakin noin
70 000 inkeriliiissukuista,mutta heistd
kansallisestiaktiivistenluku on laskettavissa vain muutamissatuhansissa.Aika
ndyttdd,
millaisiksiinkeriliiistenmahdollisuudetja saavutuksettulevat muodostuNeumaan.Tdmdon oleellisesti
sidoksissa
vostoliitontilanteenyleiskehitykseen.
on kahdenviimeisenvuoden
Suomessa
aikanavallinnutmelkoinen"Inkeri-innostus".Yksityisetihmisetja julkisettiedotusviilineet ovat jiilleen loytaneet Inkerinmaanja inkeriliiiset.Tiissiiyhteydessd
on
karustiilmennyt,kuinka viihiin Suomessa
enddmuistetaan
tai tiedetiiiininkeriliiisis-
+
tii. Julkisuudenohella on astuttukiiytiinnon toiminnan tielle. Yhteyksiiion luotu
erityyppisen koulutuksen muodossa ja
Suomestaon inkeril2iisilleliihetetty aikirneellistaapua,rahaaja suomenkielistii
jallisuutta.Viilittajinii ovat toimineetyksija
tyishenkilot,erilaisetkansalaisjiirjestot
Kirkon ulkomaanapu.
Jotteitemekaikkijiiisi vain hetkenhuumaksi,tarvitaankiinteita suhteitaSuomen
ja inkeriliiisteneduselintenviilille. Inkeriliiistenaktiivit ja Inkerin-ystdvdtSuomesviisaovatesittdneettoiveitainkerilZiisten
sumivapaudesta,Suomeen muuttaviksi
heipottahalukkaidentyrilupakiiytiinn<in
misesta,Suomentelevision niikyvyysalueen ulottamisestainkeriliiisten asuinaluja koulutusyhteiseille, oppilasvaihdosta
ryosta.
Uusi tilanne on tuonut uusia haasteita
tutkimuksellekin.Yksi nopeimmin hoidettavistaasioistaolisi inkeriliiistenkansanperinneaineiston
tiiydentiiminenja tallentaminen.Kohta voi olla niin, ettei ole
ja tallentamista.Tiissii
mitAankerii?imistii
tarvittaisiinyhteistyritriSuomenja Inkerinmaanviilillii: yhteistZitutkijakoulutusta
ja viilineapuainkeriliiisille.
Inkeriliiistenhistoriassaon jopa - ja
etenkin - 1900luwn osaltayhii lukuisia
valkoisialiiiskiii. Nyt kaivataanvouhottamisenja diletantisminsijallepuolueetonta, vakavasti otettavaa tutkimusta sekd
Neuvostoliitossa
ettd Suomessa.
On mainittava, ettd Joensuunyliopisto on Suomessaetunendssd
vastannutajan haasteisiinja kiiynnistiinytmodernintutkimustoiminnan eritoten Inkerinmaan eri aikakausienpoliittisen,asutus-ja kulttuurihistorian palapelinkokoamiseksi.
Lectio praecursoriaJoensuunyliopistossa9.2.1990
jossatarkastettiinkirpidetyssiiviiitostilaisuudessa,
joittajan Suomenhistorianalaankuuluvaviiitoskirja I n kei IrJin en si i rtovrik i Suom essa I 940-hrvuIIa.
Erika Kuhlman
On the Move,
On Their Own:
FemaleFinnish Immigrants in
the Red Lodge,Montana
of menbut be- in the 1860swhen their husbandsor
1 didn'tcomeherebecause
Lcau.seof my work",wrote Finnishimmifathers were recruited by a Norwegian
grant Anna Hakola from Seattle,Wash- miningcompanyto work in NorthernMiington,to her boyfriendMikko Marttunen chigan'scoppermines.Women and their
in Red Lodge,Montana(correspondence familiesaccompanied
their husbands,
or
followedthem after the familybreadwinof Mikko Marttunen; Anna Hakola to
Mikko Marttunen,October29, 1923).ln ner had alreadyestablisheda home.This
her correspondence,
pattern continueduntil emigration from
Anna clarified her
primarypurposein leavingthe coalmining Finland began tapering off in the 1920s
villageof Red l-odge:not to win the affec- (WargelinBrown 1986,p. 17-18).
tionsof anotherman,but to seekgreater
Alonebut armedwith knowledgeof the
employmentopportunitiesin urban Seat- profession, midwife Aino Hamalainen
tle.
Puutioleft Finlandin 1911and,likeAnna,
Alna's letters conveyedthe desirefor
settled in Red I-odge. Increasinglyafter
economicfreedomandindependence
1890,singlewomenchoseto leaveFinland
that
impliedmanyFinnishwomento leavethe
and seekemploymenton their own jn the
securityof their families and createnew
United Stateswhere job opportunities
livesfor themselvesin distantcities.Once were more plentiful. Feeling the populathey settledin the United States,Finnish tion crunchin rural Finland at the turn of
womenfoundjobs,practicedtheir profes- the century,manywomen moved first to
sions,and raisedfamilies.They bettered Finnishcitieslooking for work. Seeking
their own lives by forming labor unions material gain and self-improvement,approximately100000 Finnishwomenbeand socialorganizations,and actedto irradicatethe injusticesthey sawin Ameritween 1865 and 1922createdftrturesfor
cansocietyand in the world at large.
themselves
abroad(WargelinBrown1986,
p. 18).
Anna Hakola left Finland in L917to
join her family already settled in Red
[-odge.Finnish womenbeganemigrating
A fewof thesewomenhad an education
Eika Kuhlman, University of Montana,
USA.
14
Women receivedinformation from Finnishmenaboutemolovmentin communi-
- Migration1/1991
Siirtolaisuus
ties where Finns were working. Mikko
Marttunensent messageto the girls of
Kauhajoki, Finland, in a letter to his
motherEmilia Aronen: "Tell the girlstha
thingsare tough for women in Bessemer
(Michigan). There are few men here, little
work and not many boarding howes and
dishwashing
iobs" (Mikko Marttunen to
EmiliaAronen,December11,1910).Finnish women did find jobs as seryants,
laundresses,
cooksand middishwashers,
wifes.Whilesomewomenfollowedmento
Finnishcommunities,
alreadyestablished
manyothersfoundpositionson their own,
primarilyas domesticsin private homes
( R o s s1 9 8 6p, . 4 5 ) .
Red Lodge, the community where
Anna Hakola and Aino Puutio lived, had
reacheda populationof4860by 1910.828
Finnish-bornadultslivedandworkedin its
coal mines, boarding housesand shops
that year. 240 adult Finnish-bornwomen
lived in Red [,odge,and of these,57 were
unmarried.TwelvesingleFinnishwomen
worked as servantsin privatehomes.The
remainingsinglewomen worked in Finnish boarding houses or hotels as
maids,cooks,and laundresses.
waitresses,
One Finnish woman earned her living
makingdresses,
while anotherwasa shop
clerk (Carboncounfycensusmanuscript,
1910).Anna Hakolaworkedasa waitress
at the Reintola.the restaurantin the Finnish boardinghousewhere Mikko MarttunenresidedwhileAino Puutiomadeher
livingasan educated,
licensedmidwife.
Aino Puutio - an educatedmidwife
The majorityof womenwho emigratedto
the United States were uneducated,
having only a kansakoulu (elementary
school)education(WargelinBrown 1986,
p. 18).Aino Puutioservesasan exception
to thisrule.Shecameto theU.S.from Helsinki,where she completedher medical
training.Since1879,Helsinki's maternity
and children'shospitaloffered a course
training midwivesto attend births. After
10-12monthsof schoolingand a written
midwiveswere granteda liexamination,
censeto practice(Harris 1979,p. l).
Because
theU.S.government
did not licensemidwives,it is not known how many
Finni.sh
womenworkedasmidwivesin the
United States,or how manywere trained
asAino hadbeen.Europeancountriesacceptedthe presenceof midwivesat births
well into the 20th century,whereasin the
United States,particularlyin the eastern
statesamong middle-classfamilies, doctors had already taken over and "pro-
q
PhotoCollections
oI thc Instituteof Misration.
15
+L
On the Move,On TheirOwn
fessionalized"obstetricalcare. Midwives
who did practiceweremostlyimmigrantof
black women (Wertz and Wertz 1977,p.
45). Midwiveschargedlessthan doctors,
and manyimmigrantwomen,used to the
presenceof a woman at deliveries,preferred midwives over doctors. Others
chose midwives because doctors in
sparselypopulated western states were
scarce.In rural Montana, a study conductedin 1919found mostmothersgiving
birth without a trained attendantof any
Thus
kind (WertzandWertz 1977,p.205).
Aino Puutio.asa trained midwife,served
an importantpurposein Montana.
Aino practicedfirst in Finnish Americancommunitiesin the eastand mid-west
before friends beckoned her to Red
I-odge.Though most of the mothersshe
served were Finns, occasionallyAngloAmerican doctorscalled upon her to attend difficult births of non-Finns.Aino
providedthe prospectivemotherwith prenatal care, including information on
proper diet, exerciseand rest.As the date
drew near,Aino supervisedpreparations
for a deliverybed,a bassinetfor the infant,
and meanwhilegathered a stethoscope,
catheter, thermometer, scalpel, forceps
andscissors
into her instrumentbag.After
the birth, confinementor "lying-in" lasted
10 days,during which time Aino visited
eachday,sometimescookingor cleaning
for the family asneeded.Shereceived$14
for her services.
Aino believed emigratingto the U.S.
wouldbring materialwealth not available
in Finland,and sheusedher professionto
work towardthat goal.Shediscoveredthat
gains could only be made through hard
work, but the educationshe underwent
and the yearsshespentpracticingsuggest
sherespectedand enjoyedher work. Like
other Finnishwomen,she imaginedemigratingwouldbring greaterhappiness,
and
sheworkedto makeher dreamsa realiw.
to
Anna Hakola strivesafter
an independentlife
While Aino came to the United States
without relatives,Anna Hakola came as
the final link of a family"chain" of emigration (Daniels 1990,p. 19). Hoping to return to Finlandwith moneyearnedin Red
Lodge's mines, Esa Hakola's plans
changedwith the comingof World War I.
In 1916hiswife Marja soldtheir farm, and
encouragedtheir son Oliver to avoid conscriptioninto the Russianarmy by joining
his father in the U.S. Marja and Anna's
threesistersfollowedshortlyafter Oliver's
departure.Anna camelastin 1918.(Zupan
and Owens1979,p.320).
Thoughshecameto livewith herfamily,
Anna wantedto securethe resourcesnecessary to live apart from parental influence.Shehad alwaysmadethis her primary concern,as shewrote to Mikko: " 1
haveto be able to make my own living and
besidesI would not want to live et home"
(Anna to Mikko, December 18, 1922).
Anna foundtemporaryemploymentat the
Reintolaboardinghouse,but soonafter,a
strike occurred at the coal mines. Esa
Hakola, alongwith many Finnish miners,
gave up mining in favor of farming in
nearbyRoberts,Montana.The boarding
houseslost residents,and employeeswere
let go.Anna foundherselfagainlivingwith
her parentson the farm in Roberts.
In October 1922,Annaleft Red Lodge
and relocated further west in Seattle,
Washington.Her departureresultedprimarily from her inability to find work in
Red Lodge,but alsofrom her dissatisfaction with her and Mikko's relationship,
and her distastefor the isolatedFinnish
communityin Red I-odge.
Anna'srelationshipwith Mikko wasan
unhappyone. Uncertain as to where she
wantedher relationshipwith him to go,her
equivocationstemmedfrom hisdomineer-
- Migration1/1991
Siirtolaisuus
q
ing personalityand his drinkinghabits.As
shetold him in her letter: "I don't demand
yourpunctuality and that you haveto do qs
I say, but you, Mikko, demand thingsfrom
me. If someonegives me orders my life is
crushed"(Anna to Mikko, December28,
1922). Desiring to live her life as she
wanted, Anna struggledto free herself
from his authoritativepersonality.
Mikko had askedher to marryhim, but
shehad alwaysrefused,thoughapparently
not adamantlyenough to stop him from
askingagain.Anna hesitatedbecauseof
Mikko's frequentdrinkingbinges,as reflectedin this letter: "Let me know if you
want to get manied becauseI think we
should not hurry. And Mikko, in God's
name stop dinking. Donit give into those
devilinnkeepers...you alwaysreachoutfor
the bottle when you feel bad" (Arna to
Mikko, December 28, 1922). Even as
AnnarebuffedMikko's offersof marriage,
her only other option in Red I-odge
seemedto be to live with her parents.In
Seattle,Anna found she had manymore
choices.Here, she could make her own
wayin life,with or withouta husband.
Awayfrom an insular ethniccommunity
Anna also left Red I-odgeto escapethe
isolated Finnish community that had
developedthere.Like nearlyhalf of Red
Lodge'sFinns,Anna couldnot speakEnglish,andcouldnot easilyminglewith other
ethnicgroupsor Anglo-Americans
in the
community.Red Lodge'sFinns,asin other
Finnish American communities,lived in
neighborhoods
separatefrom the rest of
the community.They shoppedat Finnish
ownedbusinesses,
drank at Finnishbars,
and socializedwith and married their fel(Kuhlman1990,p.6). As
low-countrymen
Anna complainedto Mikko in a letter
datedNovember22, 1922:"l've beenquite
sadin this big city [Seattle]but this is not as
bad as in Red Lodge.Peoplecome and go
here,so theydon't haveso much interestin
otherpeople like thepeople in Red Lodge.
In RedLodgepeoplecan reallyoppressyou
and makeyou feel bad" (Anna to Mikko,
November 22, 1922). By moving, Anna
escapedthe gossipthat circulatedin an insularethniccommunity.
Onceshearrivedin Seattle,Annafound
ajob at a hospitalwheresheearned40 dollarsa monthplusroom and board.Never
very hale,Anna'shealthworsenedafter a
few monthson the job. Apparentlyshe
contractedpneumonia,but by the fall she
hadrecovered
andfounda newjobat Seattle's SwedishHospital.In a letter Anna
told Mikko about her work: '7 workedin
the other[hospital]/orctwhilebut the doctors told me not to do such hard work. I
could have become head waitressthere,
sinceI knew thejob so well. Men liked nty
work. In fact, I've gotten a Lot of compliments about my work whereverI work. I
wantto showwith my workhowgoodI am"
(Anna to Mikko, September3, 1923).
Annaworkednot simplyto earnmoneyto
live on,but to gainpride and self-worth.
Anna left Seattleshortlyafter shewrote
to Mikko for the lasttime.Shedeveloped
an allerryto the disinfectants
usedat the
hospital,and returnedto the family farrn
in Roberts.She moved again to Butte,
Montana,whereshecontinuedto work in
boardinghousesand at hospitalsafterher
marriagein 1928.She earned the selfpride and financialindependence
her
work gaveher.
AmongFinnishwomenthere
werevariousactivities
If AnnaHakolacomplained
of the insularityof thecommunity,
someFinnishwomen
thrivedon thevariedactivitieslivingin the
ethnic enclaveprovided.In Red Lodge,
somewomenjoinedthesecretsociety"La't7
+_
On the Move, On Their Own
diesof Kaleva"formedin 1904to promote
Finnishcuiture.Beginningin 1909,fourteenwomenperformedin the FinnishLadies'Band.Others,perhapsmore athletically inclined,performedgymnasticfeats
in the Women's GymnasticClub. Red
krdge boasteda Finnish theater group,
wherewomenand men actedin the plays
theyperformed(Harris 7979, p. 179-t87),
OtherFinnishimmigrantwomen,in addition to activitieswithin the community,
foundwaysto connectwith the world outside of Red I-odge's Finnish enclave.
World war I becamethe eventthat forced
Finns and other immigrants to query
themselves
abouttheir placein American
society.SomeFinnsdeclaredthemselves
loyal Americansin supportof American
interventionin the war,whilesomejoined
Americansandotherforeignersin organized anti-war activity. The Industrial
Workersof theWorld,a laborunionof unskilledworkers,mobilizedradicalFinnsto
voicetheir anti-warsentiments.
So taken
by IWW philosophywas one Red t odge
PhotoCollectionsof the Instituteof Misration.
18
Finn that shedecidedto form a branchof
the unionherself(Kuhlman1987,p.93).
FemaleFinns as working-class
unionmembers
The IWW, formed in 1905,calledfor the
unificationof all unskilledworkers,including women and foreigners, in one
union embracingall industries.Finnish
men andwomenweredrawnto the IWW,
and to unionismin general,becausethey
saw union activity as the only means of
achievingthe economicgains they had
hopedfor whentheyemigratedto the U.S.
FemaleFinnishdomesticworkersbegan
unionizingas soonas they arrivedin the
U.S. in the 1890s.Becausetheir primary
wasdomesticwork,womendid
occupation
not have to deal with powerful industrial
employersastheir malecounterparts
did.
But women did seek to better their
economicpositions,and they felt a comraderie with their fellow working-class
unionmembers(Karvonen19J7,p. 191).
- Migration1/1991
Siirtolaisuus
The IWW attracted Finnish women
who saw themselvesas a part of the
oppressedworking-class,who saw industrialcapitalismasan unjustsystem,and
who saw the First World War as a war
wagedby capitaliststo gain control of the
world's resources.The IWW waged a
vigorous anti-war campaignin cities all
acrossthe U.S.(Miles 1986,p. 13-15).
ln 1917,as the U.S.joined the war effort, a Finnishparlor maidworkingat Red
Lodge's Southern Hotel became exasperatedwith the working conditions
there.Upon hearingof the IWW and its
goals,shedeterminedto changeher situation byjoining the union.Shebegantaking
names,collecting dues, and distributing
IWW literatureamongthe femaledomesticsat the Hotel. A coupleof dayslater,she
found her position at the Southernterminated.In response
to whatshefelt wasunfair treatment by her boss,she wrote an
anonymousletter to the Industialisti, a
Finnish-Americannewspaperwhich had
becomean organof the IWW (Hummasti
1977,p. 184).In the letter,the womanrevealedher reasonsfor joining the union:
"Among the lady wage eamers [in Red
Lodge] conditionsare so hot and unbearable.Employersdemand much more than
theweakwomencan endure,and the wages
aretoo small in comparisonwith the costof
living. Thereforeit has causedour mindsto
boil in sucha pitch thet weknow weneedan
IWW' (Industrialisti,October23, 1977),A
translation and story appeared in the
November 23, 1917, issue of the Red
I-odgePicket.
The actionsthe maid took suggestthat
shefelt her union activity would empower
her to changethe working conditionsat
herjob. Not stoppingatpersonalgoals,she
perceivedthe IWW as a way to change
another situation she would intolerable;
liveslostto the capitalistsshebelievedhad
startedthe war. As she explainedto her
employer,she joined the IWW because
she believeddistributins IWW literature
would stop the war.
Constructivework for a better life
Emigratingto the United Statesallowed
Finnishwomengreaterfreedomof opportunity to live and work as they pleased.
When they cameto the U.S. they brought
with them.in the caseof midwifeAino and
others like her, skills that were greatly
needed,especiallyin rural statessuch as
Montana. Anna Hakola and others
changedtheir individual situationsfirst,
and then, as the parlor maid, acted to
transformsocietythroughtheir unionizing
efforts.Far from the stereotypicalfemale
emigrantwho wasbuffetedabout on life's
stormyseas,thesewomen rode the waves
of their own creation.
Literature
Hummasti, P. George:The Working Man's Daily
Bread. Finnish American Working ClassNewsIn: Karni, Michael G. & Ollila,
papers,1900-1921.
DouglasJ. Jr. (eds.):For the CommonGood. Superior 1977.
Duluth. Minnesota.
Industrialisti.23October191"7.
Daniels,Roger:Coming to America, 1990.
Harris, Arlene: An Early-Day Montana Midwife.
Missoula,Montana,UniversityArchives1979.
Harris, Arlene:The Red t odgeFinns.ln:Ztpan &
Owens,Red Lodge: Sagaof a WesternArea. Billings,Montana 1979.
19
+
Onthe Move,OnTheirO,'rn
Karvonen, Hilja J.: The Proponentsof Women's
Rights h the Finnish-American Labor Movement
from 1910-1930.In: Karni, Michael G. & Ollila,
DouglasJ. Jr. (eds.):For the CommonGood. Superior 1977.
Kuhlman, Erika: From Farmland to Coal Village.
Red Lodge, Montana's Finnish Immigrants 18901922.University of Montana 1987.
Kuhlman, Erika: GreetingsFrom This Coal Village! Finnish Immigrant Mikl<o Marttunen: the
Magazineof WesternHistory,Spring1D0, p.6.
Miles, Dione, (ed.): Somethingin Common - An
IWW Bibliography. Detroit 1986.
Red Lodge Picket, 23 November 191.7.
Ross,Carl: The FeministDilemma in the Finnish
American Community.In: Women Who Dared.
St. Paul L986.
Ross, Carl: The Finn Factor in American Labor.
Culture and Society,New York Mills 1978.
Ross,Carl: ServantGirls: CommunityLeaders.In:
Ross,C. & WargelinBrown K.M. (eds.):Women
Wbo Dared.St. Paul 1986.
Ross,Carl & Wargelin Brown,[L Marianne (cds.):
Women Who Dared. St. Paul 1986.
U.S.1910:AbstractSupplementfor Montana,1913.
U.S.Departmentof Commerce,Bureauof the CenMontana,
sus.1910CensusPopulationSchedules:
Carbon County. Microfilm #299.
Wargelin Brown, K Marianne: The Legacy of
Mummu's Granddaughters.In: Ross,C. & WargelinBrown,K.M. (eds.),WomenWbo Dared.St.
Paul 1986.
Wertz, Richard & W. Wertz, Dorothy C.: Lying-In:
A History of Childbirth in America. New York
1977.
Zupan, Shirley& Orvens,Harry (eds.):Red Lodge:
Sagaof a WesternArea. Billings,Montana 1979
I
Tutkimussihteerinpalsta
Neuvostoliiton
muuttoliikkeistfl
$
professori l-eonid L. RybakovskyNL:n
|. tiedeakatemianlaitokselta luennoi
Siirtolaisuusinstituutissa
NL:n demografisen kehityksenongelmistatammikuussa
1991. Samalla suunniteltiin tiedeakatemian ja Siirtolaisuusinstituutin tutkijoka saatkziynnistiimistii,
musyhteistycin
taisi liittyii tutkimusprojekteihin,tiiydennyskoulutukseen,
tutkijavierailuihinja julkaisutoimintaan.
Ennen perestroikaa (vuoteen 1985)
NL:n demografisessakehityksessiivoidaanerottaa neljii piiiiongelmaa:maaltamuuttokaupunkeihin,sopeutuminen
uusiin olosuhteisiin,
siirtolaistenaktiivisuuden nostaminenja liiallinen muutto suurkaupunkeihin.
Maaltamuuttojuontaajuurensamaataloudenkollektivisoinnista.
maaseudunsuja kielkupuoli rakenteenviiiiristymisestii
teisestd suhtautumisestamaatalousammatteihin.Tutkimuksenmukaan20 piirikunnassakuolleisuuson suurempaakuin
syntyvyys.
Maataloudessa
tydskentelevistii
80-85 Voei suositteleammattiaanlapsilleen. Morsiamen loytiimisongelmavaikeuttaaelinkelpoistentilojen yll2ipitiimistii. Ratkaisunavoisi olla maataloudenjiilkeenjiiiineisyyden korj aaminen.
Sopeutumisongelmat
uusiinolosuhteisiinilmeneviiterityisestiSiperianja NL:n
pohjoisosiensiirtolaistensuurenapaluumuuttona.Baikal-Amurin alueellemuuttaneista40 7a palasitakaisinseuraavanja
70 7o kahden seuraavanvuoden aikana.
21
Ratkaisunaprofessori Rybakovskyniiki
markkinatalouteensiirtymisen,mikii karsisialueenkannattamatonta
teollisuutta.
Siirtolaistenmuuttoaktiivisuudennostaminen on keskeisendtavoitteenaetenjossasyntyvyyson 5.5
kin Keski-Aasiassa,
lasta/vuosi hedelmiillisyysikiiistiinaista
kohden NL:n keskiarvon ollessa 2.3.
Muuttoaktiivisuuden
viihiiisyysjohtuu toisaaltakaupunkienasuntopulasta,
toisaalta
nuorten ammattikoulutuksenpuutteesta.
Ei olekaanihme, ettii 80 Vavanhemmista
suositteleelapsilleenkyliiiinjiiiimistii.
Muutto suuriin kaupunkeihinkuten
Moskovaan, Irningradiin, Kiovaan ja
Minskiin on ollut erittiiin suurta.Ilmio on
tuonut uutta verta esim.Moskovaan;kaupungissasyntyy1.5lasta/vuosihedelmiillisyysikiiistiinaistakohdenja U4 viiestcistii
on eliikeliiisiii. Asumisoikeudensaamiseenliittyy useinerikoisiailmiciit?i.Esim.
nuori tytto saattaasolmiaavioliitoneliikeldisenkanssasaadakseen
asumisoikeuden.
LupajiirjestelmiiZi
ollaankuitenkin poistamassa,mikii vaikeuttaaviiestritutkimusten
tehoa.sillii NL:ssaei ole viiestorekisteriii.
Perestroikanjiilkeiset ongelmat ovat
liittyneet maansisdiseen
pakolaisuuteen,
johon luetaan azerien,armenialaistenja
gruusialaisten
muutto.Kaikkiaanpakolaisia arvioidaanolevan 600 000-700 000.
Varsinaisiapakolaislakejaei kuitenkaan
ole.
Veniijiinkielistenmaassamuuttomuodostaatoisenongelma-alueen.
Veniiliiisiii
Tutkimussihteerin
oalsta
on kolmenkymmenenwoden ajan muuttanut Baltiaan, Keski-Aasiaanja Kaukasukselle.Tiill ii haavaaveniiliiisiiimuuttaa kaikistatasavalloistaenemmin takaisin kuin itse tasavaltoihin.Tiihiin on vaikuttanut mm. virallisen kielen aseman
mydnt5minentasavalloille,kuten Latvialle. Liettuan itseniiistymiseenliittyy taloudellisiakysymyksiiikuten korvauksien
maksaminentasavallastasiirtyville. Jos
NL:staeroaminenalkaisi,on mahdollista,
mddettii veniiliiisetpalaisivatkasvavassa
rin entisillekotiseuduilleen.
Stalininaikaisetkansojenpakkosiirrot
ovattulleet esilleperestroikanmyotii.Korealaisiaja kiinalaisia siirrettiin vuosina
1937-38noin 180 000 Keski-Aasiaanja
Kazakstaniin,
200000sekiiKrisaksalaisia
min tataarejaSiperiaanja Kazakstaniin
kuluessa.
toisenmaailmansodan
On arvioitu, ette U3 pakkomuuttajista
kuoli tai surmattiin.Vuonna 1956osapalasi entisillekotiseuduilleenrehabilitoituna. Tiimii on aiheuttanutongelmia.EsimerkiksiKrimill2iasuutdtd nykyii 100000
itseniiisyyttii
vaativaatataariaja2,5 miljoonaa ukrainalaistaja veniiliiistii.Myos saksalaistenpyrkimysperustaaitseniiinentasavaltaon kohdannutvastustusta.
muuttivuonna
Ulkomaillesiirtolaisiksi
1990noin450000neuvostoliittolaista.
kun
vuodesta1973liihtien koko mti2iriion noin
1 miljoona. Uuden lain maastamuutosta
tulee olla hyviiksyttyvuoden 1991aikana.
On odotettavissa,ettd 600 000-800 000
neuvostoliittolaista
muuttaatdndvuonna.
Osa heistii kuitenkin palaa.Suurin ulko-
maillehakeutuvakansallisuusryhmd
koosjoita muutti Nl:sta ulkotuu saksalaisista,
maille vuonna 1990noin 200 000. Myos
juutalaisetovat hakeutuneetsuurin joukoin ulkomaille.mutta muuttohalukkuus
on viime kuukausinalaskenuthuomattavastiPersianlahdensodanmydtii.
Siirtolaistenmiiiiriin professoriRybakovsky arvioi kiiiintyvdn muutaman vuoden kuluessalaskuun.Heinenmukaansa
eriiidenneuvostoliittolaisten
esittiimiitarviot jopa seitsemdstdmiljoonasta liihiwosina Pohjoismaihinmuuttavastaneuvostoliittolaisestaovat liioiteltuja. Myds
liinsilehdistonarviot suurimmillaan30
miljoonastaldnteenhakeutuvasta
neuvostoliittolaisestaovat aiheetontapelottelua.
Uihivuosien aikana Neuvostoliitosta
muuttaa hiinen arvionsamukaan kaikkiaankolmisenmiljoonaaihmistii.
Katastrofitja kriisit voivat lisiitii muuttoliikettii viiliaikaisesti.Tshernobylosoitti, etteiviit kaikki liihde liikkeelle yhdellii
kertaa.Valtioidenrajatpidtittiivdtmuuttoliikettii.Ihmisetmuuttavatmieluitensinne,missdon tuttuja,minne he voivat asettua.Muuttohalukkuuteen
vaikuttavatmm.
Euroopan tyrittomyysasteja muuttajien
koulutustaso.Jotkut maat kuten Itiivalta,
USA ja Ranskaovatmycisesteneetvapaata muuttoa, mutta lensimaissaon myos
pelkoa rikollisuudenja mustan pdrssin
kaupanleviiimisestii.
EsimerkiksiIsraeliin
muutti lyhyess2i
ajassa1000uutta ilotyttoii.
Timo Virtanen
22
:
i
I
KATSAUKSIA
Neljdsmuuttoliikkeens-vuotiskatselmus Turussa:Maassamuutto
ia yhdentyvi Eurooppa
ldhespdi1975on viisivuotiskausittain
Vuodesta
toimesta
nstituutin
viilleenjArjestettySiirtolaisuusi
tutkailevamuuttovaltaku
nnallista muuttoliikettd
teeliikesymposium.
Kulloinkinajankohtaisina
- muuttoliikmoinaovatolleet:ensimmdisessd
ja yksiloon kohdistuvat
keen yhteiskunnalliset
toisessa- muuttoliikkeen
uusikuva,
seuraukset,
- muuttoliikeja tietoyhteiskunta,
kolmannessa
ja yhdentyvA
Eurooppa.
nyt - muuttoliike
Kulunutkehityson osoittanut,
ettasymposium
teeman,
osunuthyvinvalitsemaan
on kulloinkin
johonmuuttoliikkeen
olisijuuriseuohjauksessa
tullutvarustautua.
Ne
raavana
viisivuotiskautena
yhtendisen,
loogimyoskeskendAn
muodostavat
joissayksild - 60-luvunvoisen kehitysvirran,
mukana- on
makkaankaupungistumisvirran
kiinnitamaanentistAvoimakkaammin
herannyt
rinhuomiotahyvdnpalvelunsaavutettavuuden
ndkokohtiin.
nallamyosympdristollisiin
yhteyksien
voimakkaan
kehiKansainvdlisten
ja Tanskan
kanaalin
tyksenmydtd- Englannin
- valtakunnan
salmienyhteyksienkiinteydyttyd
ovat
osien keskusverkkoja vaikutusalueraiat
muutospaineid
Kaupan,
tyovoienalaisia.
suurten
manja rahanmuuttovirtoien
esteenaolevienrajakynnysten
madaltumisen
myotAonvaikeata
enheijastusvaikutusten
laajuutnakoida
muutosten
ja
Myosmaassa-,
maastata muuttoliikkeeseen.
rajathAmdrtyvdt.
maahanmuuton
ja puheenvuorot
kooesitelmdt
Symposiumin
taan aikaisempaan
tapaan raportinmuotoon.
yhteenveto.
symposiumin
Seuraavassa
esitetaan
kinoillavaikka aiheuttaakinsisdisidrakennemuutoksia. Sen sijaan suljettujen markkinoiden alueella on odotettavissahuomattaviavaikeuksiaja
karsiutumista. Pddomien liikkuvuudesta tullee
keskeisempitekijd kuin tyovoiman liikkuvuudesta. Meille pdSomanliikkuvuudensuuntaliikeon
vientivoittoinenuhkatekijd.EY:n la ltA-Euroopan
talouskehityksenvaikutustaon vaikea ennustaa,
mutta kehitys sisdltAd myos uhkatekijoitd Suomen kannalta.
Vaikutukset vdesto- ja ty6voimakehitykseen
IntegraationvaikutusEY:n sisdlldollut pieni.Veto- ia tyontdvoimateki.jdt
eivAtmuutu. Asiastatarvitaan lisdtutkimusta.Patevasta,alalleen erikoistuneesta erikoishenkilostostaon kehitettavaEuroopanlaajuinenkilpailu.Tulos lieneevoittopuoleisestiSuomen kannalta myonteinen.Tuleeko
Suomestaerityisestikolmansiinmaihin ndhden
tydvoiman nettoviejd vai luoia, riippuu mm.
omasta suhtautumisestamme muuttoliikekysymyksiin.
lkdrakenneongelmaei ole vain kotimainen
vaan yleiseurooppalainen
ongelma.Vdestonviimeiltd
heneminenja ikAAntyminen
edellyttdisivdt
jollavoitaneenhelvalikoivaasiirtolaispolitiikkaa,
pottaatyovoiman eheytymis-ja ikiirakenneongelmaa. Pientii orastavaasyntyvyydenlisdystAtulisi
huolellisesti
vaalia.SillAon kuitenkinvaikutusta
vasta pitkAn aikaviilin tyovoimakehitykseen.Teja koulutukselhostetullatyovoimanrekrytoinnilla
la pystyftdneen pitkdllemenevdstityydyttiimdiin
vdhenev?ityovoimatarve.
Vaikutus aluerakenteeseen
Rajojenmadaltuminenja yhteyksientehostuminen kasvaftaaEuroopan makrotason keskusten
vaikutukset
Taloudelliset
aluerakenteellistamerkitystii ja muuttaa niiden
yhdentymiskehitys
Euroopan
sai alkunsatavaikutusaluerajola.
Piiiikaupunkiseutu,
Suomen
loudellisista
syistA.TAll6kinosallaprosession
suurin kaupunkiyksikko,on eurooppalaisessa
ja jatkuva.
inkesken
Yhteinen
rahataloudellisen
mittakaavassavAhAinen.Ennen kaikkea voimaa
tegraationtunnuksenaon toteutumisvaiheessa. on pyrittdvdvahvistamaantoisaaltavaltakunnan
Euroaluepolitiikka
on muodostettumenetettyjen osakeskustensuorien EY-yhteyksienja toisaalta
yhteistyotakehittatilalle.Liikkumisvaraa
on
niidenja pddkaupunkiseudun
sopeutumiskeinojen
puitteis- mdll5.
vain yhteisesti
tavoitteiden
hyvaksytty.ien
ja EtelA-Suomenvaltatoiseksi
Pddkaupunkiseudun
aluepolitiikka
on nykyisin
sa. Kuitenkin
Euro-yhteiskun- kunnanosakeskustenmuodostama Suomen kessuurinmenoerdeurobudjetissa.
on tullutmukaanlieventS- kusyhteisdvoi tarjota moniavarsinkilpailukykyisiA
ta ja sosiaalipolitiikka
maanintegraation
aikaansaamia
uhkiasosiaali- vahvuuksiaEuroopanmetropoleihinnAhden,mitoteutumiselle.
Suo- kAli loydetdAntarkoituksenmukaisetja riittdviintiisenoikeudenmukaisuuden
toimivateol- viit yhteistyomuodot.Tdllaisia positiivisia puolia
menavointen
markkinoiden
ehdoilla
ja pystynee
ja ympdristdltehokkuutensa voiisivatollamm. monipuolisemmat
lisuuson sopeutunut
ansiostajatkossakinkilpailemaaneuromark- tddn vetovoimaisemmatvaihtoehdot niin asumi-
IJ
KATSAUKSIA
(Sl//A/0639/Siirtolaisuusinstituutti)
taitutkimustoimintaan
kuinkasvasenja tuotantovaanajanviettoonkin.
Edellytyksend
on riittdvan
ja senmukaisen
yhteishengen
voimavaroja
siiiistdvdn.janiitdkokoavantyonjaonomaksuminen.
skenaariovaihtoehdoista
on syUhkakuvana
vAnmaaseudun
Makrotason
kesautioituminen.
kittymisesta
huolimatta
teknologian
kehitysmahympdristonvedollistaavaestonsijoittumisessa
tovoimatekijoidenpainottuneemmanaseman
mikrotasolla.
Tdlloinmyos maaseudunvetovoimatekij
vaikutusal
uoitdvoidaanmakrokeskusten
eitten sisAisessaaluerakenteenkehityksessd
yhdentymisentietoyhteishyodyntdd.Euroopan
kumuloikunnanaluerakenteen
muutosprosessit
tuvatja monipuolistavat
muutosaluerakenteen
kehitystd.
Vaikutukset pddt6ksentekoon
Vaikuluskansalliseen
identiteettiinja kulttuuriin
Integraatio
rajoittaavaltioidenpaatdsvaltaa
mutidentiteetin
ta saattaa kehittyiikohtikansallisen
renesanssia.Euroopanyhdentyminensaattaa
toSuomenkin
osaltamerkitakansallishaaveiden
teutumista
toistakautta.Kansallista
itsetuntoa
on
ja kulttuurija ymparistdnhoitolohkolla
vaalittava
mydntyrdisyyspolitiikkaa
on kartettava.Vaikka
yhdentyisiEuroopanliittovaltioon,
kansallisvaltio
sen sisdlldyhdentynytPohjolasiihenkytkeytyvineVironja Karjalan
alueineen
saattaaomatasuuja sen
pohjautuvia
ria yhteistuntoon
voimavaroja
ja uusia
kauttanykyistivoimakkaampia
vaikutusisuuksia.
od6toksentekomahdoll
RaimoNarjus
Seutukaavajohtaja,
alueelliEY:npriaitoksenteon
sisSlldon turvattava
pddrakennusneuvos
Paikallistason
nenja poliittinen
edustavuus.
Varsinais-Suomen
seutukaavaliitto
riittdvdsti
liiktosvaltaaon kehitettdvd
alueellisen
kumavaran
turvaamiseksi.
Suurtenvaikutusmahlisddntyminen
dollisuuksien
on uhkaalueenitseKirjoiftaja on toimi nut mu uttoli ikesymposiumin
riittdvi
ndisellepddtoksenteolle.
On sailytettdvd
valm i steIutoim ik unnan puhe enj o htajana vuo sina
pAtitosvalta
kansallinen
turvallisuus-,
alue-ja ympiiristopolitiikassa.
1975,1980,1985ja 1990.
24
TIEDOTUKSIA
KaarleHjalmarLehtisen
rahastonapurahat
ja tukemiseen
siirtolaisuustutkimuksen
edistAmiseen
suomalaisen
julistetaanhaettavaksi.Jaettavatapurahatovat yhteensd50 000
markkaa.
ja vapaamuotoisessa
hakemuksessa
hanLyhyessA
on mainittava
Hakemukseen
on
ke,jonkatoteuttamiseen
apurahaaiotaankdyttdd.
mahdollinen
tyo-tai matkasu
unnitelma
liitettAvd
selvitysopinnoista,
tai saaduista
apurahoista.
sekdselvitysmuistavireilliolevista
joidenon oltavaperillSviimeistiAn
ldhete15.4.1991,
Hakemukset,
tAdnosoitteella:
Siirtolaisuusinstituutti
Piispankatu
3
20500Turku
FINLAND
Tarkempia
tietojasaaSiirtolaisuusinstitu
utista,
p u h . 9 2 1 - 3 1573 6 .
TIEDOTUKSIA
lkhintyvi yhteiskuntavireiksi
"Revivalof Ageing Societies"
jlrjestetddn
v6estokonfe20.-22.5.
kansainvdlinen
EspoonDipolissa
jonkateemana
vaikutusten
teolrenssi,
arviointi
on vdestonkehityksen
jokavalkeskitytd6n
tilanteeseen,
listuneissa
maissa.Konferenssissa
Erityisesti
kesverrantastaeteenpAin.
litseenoinyhdensukupolven
kigtidn viestonkehityksen
taloudellisiin
vaikutuksiin:
sektorinkamppailussa
o MitenkAyjulkisenja yksityisen
tyovoimasta?
kysyntddn?
o MitenkasvavaeldkelAismddrd
vaikuttaa
tuotteiden
o Mitenkiy julkistenpalvelujen?
ja valtionhallinnon
vdestono Mitenyritysten
on sopeuduttava
jonka
vaan
kehitykseen,
muutokset
eivit ndyhetkessii,
vasta 10-20vuodenpdAstA?
o Jne.
ja siihenodotetaannoin
Konferenssi
on avoinkaikillekiinnostuneille
jdrjestdjind
yhdessd
400osallistujaa.
Konferenssin
toimiiVdestoliitto
ja SuomenViest6tieteen
Yhdistyksen
Tilastokeskuksen
seki usean
tydskentelykieli
kansainvdlisen
alanjdrjestonkanssa.Konferenssin
on englanti.
voi kysy6:
Lisdtietoja
vaestoliitto/tiedotus,
Katevankatu
16,00100Helsinki,
puh. 90-640235
26
l
KIRJAT. BOOKS
Finlandand the International
Movementof Peoplein ChangingEurope
ReportNo. XIV ol the MigrationCommission.
H e l s i n k1i 9 9 0 .
Summary
b.27-34)
Thestartingpointfor Finnishmigrationpolicyin
the 1990s,the decadeof Europeanintegration,
willbe significantly
differentfromthat in the late
1960sand early1970s,the yearsof the lastgreat
waveof emigration,
or fromthatof the late1970s
and early 1980sduringa periodof high unemployment.
Finlandhas rapidlymovedintoa post-industrial society,which,measuredby variousstandardsof livingindicators,has reachedand even
the earliertargetcountriesof Finnish
surpassed
emigration.On the reverseside of this rapid
economicgrowthand structuralchangeare an
overheated
economy,labourshortage,hightaxationanda highpriceandexpenditure
levelcompared with many competitorcountries.Continuedeconomicgrowth,togetherwithan aging
labourforceand smallernumbersof newcomers
onthelabourmarket,hasmademanypeopleask
whetherwe shallhavea sufficientlabourforcein
the1990s.
The internationalmovementof labour has
beenpositivefor Finlandduringthe lastdecade,
although
thefigureshavebeenin decline.lmmigrationis increasingagainand hopesfor importinglabourare evenhigher.Thecomingrecession may indeedcheckthe needto importlabour
force.The numbersare, in any case,relatively
smallby international
standards,and due to the
low startingpointFinlandhasa chanceto avoid
policymadeby many
the mistakes
in migration
industrialized
inthe 1960s
countries
and1970s,
if
we just proceedcalmlyand pursuea controlled
alienspolicy.
The traditionaleconomicand socialcauses
havebecomelessimportantfor potentialFinnish
Despitecriticismof taxationandavaiemigrants.
labilityof housing,Finland's
competitiveness
is
highcomparedwith manyothercountriestaking
immigrants.
Moreover,numerousobstacles
diminishdesireto immigrate
to Finlandcompared
with manyotherindustrialized
countries.
Individualvalues,lifesituations
and case-specific
coninsteadof economicand socialreasiderations
sons,havebegunto influencemassimmigration.
Suchfactorsincludethe availability
of housing,
language,
the degreeof identification
withone's
27
-\-
own culture,taxation,climate,the needfor two
jobs becauseof womenworkingand educational
opportunities
lor children.
Theinternational
mobilityof labourtook different forms in WesternEurope,particularlyafter
the oil crisis. Growth in the number of multinationalcorporationsand their evolutioninto
globalnetworkshasledto thequickexpansion
of
international
transfersof executives
and employees with specialtechnicalskillswithincorporations.International
mobilitymayturn out to be a
specialcareerfor both thoseworkingfor companiesand international
organizations
as wellas
thosespecializing
in variousproiectduties.Mobilityconcerningmarketingis also changingas
marketingis being taken care of by representfrornthe homecountryto target
sentatives
companiesfor a few days or weeks.In densely
populatedborderareason the Continent,
labour
marketsmay cross frontiers,at leastfor some
professions.
Finlandalsohasexperience
of cooperationin frontierregions.Theexchangeof studentsandtraineesisanotherformof mobilitythat
will becomemore commonin the future.Plans
concerningit are beingdevisedboth by the EC
and Nordiccountries.
TheMigrationCommission
hastakentheview
that abolishingadministrative
obstaclesto the
mobilityof labour,in connectionwith European
integration,will not bring about any dramatic
Thenatureof migration,hochangein migration.
wever,will changein the directionof temporary
residence,
fixed{ermtrainingand workingconnectedwith careerdevelopment.
lnternationalizationalso increaseshumancontactsand thus
furthersmigration.
As socialsecurityand paydit
ferentials
becomelessimportant,
otherobstacles
pertainingto migrationhave
and prerequisites
more impact.Experienceseemsto show that
migrationevenin borderareasis relatively
low in
boththe ECand Nordiccountries.Grossfigures
maygrowsomewhat,but netfiguresare likelyto
remainstable.
DespiteWest Europeanintegration,actual
migrationpressureon Finlandcomesfromoutsidethisarea,i.e.fromthirdcountries,
andthatarea
is likelyto be EasternEurope,particularly
theSoviet Unionand Sovietterritoryadjacentto Finland.
Economicandsocialdevelopment
in Finland,
the demographicsiiuationin Finlandand elsewhere in Europeand anticipatedpoliticaland
economicchangein the international
community
meanthatthosefixedideas,whichduringthe last
fewdecadeshavecontrolledthe behaviourof in-
KIRJAT. BOOKS
are no londividuals,
companiesand authorities,
gervalidpremisesfor our migrationpolicy.Emigrationshouldnot be regardedmerelyas a negativephenomenon
to be controlledby all possible
means.Finlandis no longera countrywithexcess
labourandthereforethe availability
of labourwill
debe an importantfactor in futureinvestment
cisions,andseeingto the needsof labouralready
workingin companiesis oneof the centralstrategic objectives
for corporations
and employerorganizations.
lmportinglabourmayalleviate
an individuallabourshortage,but foreignexperience
showsthat importsof labourcreatea new need
for labourforceand mayalsoworsenlabourbottlenecks,if they discouragethe domesticlabour
forcefromapplyinglor positionsin a givenfield.
The principlesformulatedby the Migration
duringthe lastfewdecadesstillproCommission
videa soundbasisfor policyin the 1990s:
1. Eachcountrymust secureits economicand
socialdevelopmentprimarilywith its own labourresources.
2. Migrationpolicymustfurtherbalancedevelopmentin the labourmarket.
3. Migrationpolicymustbe basedon the principleof reciprocity.
policyandpolicyaf4.Transnational
immigration
fectinga singlecountrymustbe seenas separateissues.
5. As regardsthe arrivalof aliensin a country,refugeepolicyand labourpolicymustbe sepagroundsand principles
rated.Humanitarian
needsmustremain
basedon therefugees'own
the criteriafor acceptance.
Accordingto the MigrationCommission,we
to whichviewsbasedon
shouldassessthee),.tent
languagepolicy and culturalpolicy shouldbe
Aftentionshouldthenbe paidto the
considered.
policyon the social
effectof Finnishimmigration
situationand culturalviabilityof the countriesof
origin.
Inassessing
thealternatives
offeredby migrationpolicyandobjectives
emigration,
concerning
it is apparentthatthe pressureof traditionalemigrationis minorbut thatthe natureand structure
of migrationarechanging.lt is difficultto estimate the extentto whichthe difficulthousingsituatiin someareas,obstaclesto mobilion prevailing
ty withina singlecountryand taxationpromote
emigration.
On the otherhand,buildinga career
in jobs requiringprofesin the EES,particularly
of lansionalskills,requiresadequateknowledge
guages.The narrowrangeof Finnishlanguage
skillsmeansthat the numberof jobs availableis
limitedandtheincomelevellowerthanin Finland.
28
even if taxationdifferentials
are taken into account.
Paradoxically
then,emigrationis not likelyto
reachthe requiredlevel.Europeanintegration
and other changestaking place in our neighbouringareasmeanthatthereis a growingneed
in infor internationalization
andthatparticipation
will be one of the keysof
ternationalinteraction
Finlandshould
successin the 1990s.Therefore,
buildits emigrationpolicyon a completelynew
basis.
Temporaryemployment
abroad,international
traineeexchangeand study abroadshouldbe
more closelylinkedwith careerdevelopment.
Publicauthorities
moshouldgrantsubstantially
traineeexchange,
re resourcesfor international
studyabroadand for other devescholarships,
lopmentof labourresourcesbasedon temporary foreignresidence.Peopleshouldalso be encouragedto studylanguages
otherthanEnglish.
Thesetrainingmeasuresshouldbe tied with taxation,paypolicyandotherlabourmarketpolicy
whichwouldmakeworkingabroadand
measures
returningto Finlandan attractiveoption. This
wouldpromoteinternationalization
of our counttheknow-howof thelabourforceand
ry,increase
createcommercial.scientificand culturalnetworksof contacts.
Analysisof the alternatives
and objectivesof
immigrationpolicy indicatethat the strategyof
Finnishpolicyis primarilybasedon full uiilization of our own labourresourcesbeforeforeign
labouris recruited.Althoughlabourreservesin
the countryare limited,they shouldbe usedfor
the good of societyas a wholeby improvingthe
prerequisites
for workthroughmoreefficientearreducedregionaldifferencesin
ly rehabilitation,
unemployment,
a betterwork environment
and
feweroccupational
accidentsand full utilization
of manpowerservices.Attentionshouldalso be
paidto labourforcemotivation.
As Europeanintegrationadvancesand administrative
obstacles
to thefreemovementof laobstaclesconcerning
labour
bourareeliminated,
recruitment
willalsobe abolished.
Sincethe EES
willlargelycompeteforthesamelabour
countries
force,it is vitallor companiesand otheremployersto seeto the needsof theirown labour.
Encouragingformer Finnish residentsto
returnhasbeenincludedin the presentGovernment programmeand this policy shouldretain
priorityafterdevelopment
of our own labourforEffortsto attractFinnishresidents
ce resources.
to return,however,
shouldbe linkedcloselytoimmigrationpolicy.Information,
seminars,brochu-
K|RJATo BOOKS
res or imorovededucationaltacilitiesfor immigrantchildrenare not adequateto promotereturn.Variousmeasuresby businessand governmentareneededto improveadiustment,
careers
andutilization
of skillsof formerFinnishresidents.
Moreover,
it mustbe possiblefor peopleof retirementage to returnto their nativecountryof
birth.
Mobilityin the freeEuropeanlabourmarket
poliformsthethirdcircleof Finnishimmigration
cy.Infuture,thefreelabourmarketol theEESwill
lorman entityconsistingof the EClabourmarket,
theNordiclabourmarketandAustria,Switzerland
from
At present,immigration
and Liechtenstein.
theECcountriesaccountsfor only15 % of thetotaland evenif administrative
obstaclesto mobility were removed,the attractiveness
of Finland
is notlikelyto grow.
amongECnationals
features
It is stillnot clearhow the distinctive
of the Nordiclabourmarketwillbe evidentwithinthisentityin caseof an EES.In practice,
however,
theNordiclabourmarketwillremain
a migrationareamostlyfor the Finnish-born.
Citizens
of otherNordiccountriesstillseemverylittleinclinedto moveto Finland.
Inthefuture,whenimmigration
fromthe EES
areacannotbe limitedor controlled
by adminithe authorities
strativemeasures,
areleftwiththe
meansof informationnow employedbetween
Finlandand otherNordiccountries.
Theincrease
in foreignlabourmaycauseproblems
in theobservanceof the termsof employment
and equal
treatment
between
and that is why collaboration
employerand employeeorganizations
and authoritiesshouldbe improvedfurtherto avoidthe
riseof a greylabourmarket.
poThefourthareawithinFinnish
immigration
licyisthemovementfromthird counlriesoutside the EES.In the Finnishviewthesecountries
regionof originforlaforma ratherheterogenous
bourbecausetheydifferwithrespectto theirculture,economicdevelopment
andsocialsystem.
hasestimated
that
TheMigration
Commission
pressure
mostof the immigration
on Finland
coEurope,particularly
mesfromEastern
SoviettertheBalticcountries
ritoryadjacent
to Finland,
and
Poland.
lt isa completelydifferent
matterwhether
thestructure
of thisimmigration
wouldpermitimmediateplacementof ihose eagerto movewithoutextensivefurthereducation,retrainingand
language
studies.
Migration
to FinlandfromEasternEurope,the
is not merelya questiSovietUnionin particular,
or labourpolicy.Management
on of immigration
of migrationand economicand socialdevelop-
29
mentin the saidcountriesshouldbe seenas an
entitywhichFinlandcouldalsoinfluence.
Pressuresto migratecould be alleviatedby promoting
cooperation
betweenFinlandandthe SovietUnion and by developingioint businessventuresin
theSovietUnion.Moreextensive
international
aid
couldreducethe desireto immigratebecauseof
actualpoverty.
Measures
calledfor by pressures
fromEastern
Europearebasedon theviewthatimmigration
to
Finlandwill be governedby Finland'sown decisions, regardlessof regulationsconcerning
emigration
in thecountryof origin.To ensurethat
immigration
andthat
conformstolegalprovisions
it does not becomeillegal,the authoritiesexercisingthe powerto issuevisasandworkpermits
shouldbe grantedthe resources
necessary
to expeditedecision-making.
Careshouldalsobe taken so that variousFinnishbodieswould not
createemptyhopesamongpotential
emigrants
in theircountry.
of immigration
fromthirdcountCharacteristic
ries(excluding
returnimmigration
of Finnishnationals)is thefactthatit is andwillbe controlled
withresidence
andworkpermits,
despiteEuropefor permitscan be eaan integration.
Conditions
sieror mademorestringent
in individual
cases
procedure
andtheissuance
can be simplified.
Therearea numberof strategies
for
available
regulation
Thebasicissueinvolof immigration:
vedinthelabourimportor job exportstrategyis
whetherthe
needfor labouris metthroughimmigrationor whethercooperationin production
withthe countries
of originis promoted,investmentincreased
andjobscreatedin Finnish
companiesabroad.A strategyof this kindcanfacilitatemanagement
of thelabourshortage,
ensure
theviability
in Finland
of companies
andalsopromoteFinnishprosperity
throughrepatriation
of
caoital.
A strategybasedon temporaryimmigration
is
recommended
by the fact that immigrationpolicy canthenbe linkedwithsupportfor the overall
development
of origin.Withrespect
oftheregions
to the importof a permanentlabourforce,we
mustask whetherthe needfor healthcare personnel,for example,
or technicians
is greaterin
therelevant
oforiginthaninFinland.
lmcountries
migrationpolicyis an entityin this respect,too.
Theeffectsof measures
on the viabilityof the regionsof originmustbe takenintoaccount.
for immigration
involvelaShouldthereasons
bourforcepolicy,the MigrationCommission
is of
the opinionthat the principleof acceptingonly
thosefor whomthereis a realneedshouldbe the
KIRJATo BOOKS
basis for regulationof immigrationfrom third
countries.
Thiswouldbe the needafter
otheexistinglabourreservein the countryhas
beenemployed,
for the returnof formerFinnish
o the prospects
residentsand theiractualnumbershavebeen
forecast,
rthe futurenet immigration
from the EEShas
beenassessed,
e the capacityof societyto receiverefugeeshas
beenestimated,
r and the immigrationcausedby unificationof
families
hasbeenestimated.
ln theopinionof the Migration
Commission,
a
policywithrespectto immigration
moreselective
from third countriesshouldbe pursued.Work
permitsshouldbe usedto curb importof labour
forpoorlypaidworkcallingforlittleskill.Theprospectsfor makingimmigrationmoreselectiveby
the needfor labourin eachsectorin
assessing
advance,for exampleby specifyingthe sectoral
criteria
for granting
work permitsannually
in advance(byconsulting
withthe relevant
labourmarketorganizations),
shouldbe considered.
It hasnot beenthetaskof the MigrationCommissionto assessFinland'srefugeepolicy,althoughthe receptionof refugeesis, however,linked to the scalingof immigration
and the treatmentof refugeesalreadyin the countryis likewise linkedto thatof otherimmigrants.
The Migration
Commission
is of the opinion
thathumanitarian
criteriaaloneshouldremainthe
basisfor receptionof refugees.
Theprospects
for
refugeesto cope in Finnishsociety,however,
mustbe takeninto account.Herejob prospects
phasestipulaAfterthe integration
areimportant.
ted in the UNagreement
on the legalpositionof
refugees,refugeesmustbe equatedwiththe rest
of the foreignpopulationin Finlandwith respect
to theirstatuson the labourmarket,socialsecurityand othertreatment.
Thismustbe takeninto
accountin planning
thevolumeof services
intended for foreignerslivingin the country.
The Migration
is of the opinion
Commission
that the conceptualcontentof refugeestatus
shouldbespecified.
it shouldbedeForexample,
terminedwhetherthereareeconomicrefugeesor
environmental
refugees
to whomtheabove-mentionedhumanitarian
criteriashouldbe appliedor
whetherthesearenewmanifestations
of conventionalimmigration.
policyis
In European
countriesimmigration
policygoals.
usuallynotlinkedwithdemographic
Taking into account the forecastabledemographicand labour force trend, the Migration
30
Commissionhas, however,consideredthe lack
of an officialdemographicpolicy in Finlanda
problem.Sucha policywouldincludea population targetfor Finland,andtargetsfor social,family, educational
and housingpolicycould be linpolicyof thiskindwould
kedto it.A demographic
form the basisfor the target-oriented
scalingof
migrationwithmajorimpacton policy,andfacilitatedevelopment
controlledpoliof a consistent,
cy. lt must also be borne in mind that demographic trends are very difficultto influence
throughpolicy.Manyfactorsof uncertainty
also
hamperforecasting
of migration.
TheMigrationCommission
has,however,noted on the basisof estimatesit has made,that
shouldour presentpopulationbe chosenas the
policy,andshouldthispotargetof demographic
pulationbe influencedprimarily
throughimmigration, Finlandwould haveto admit some 25,000
immigrantsannuallyfor decades.An estimated
15,000
wouldremainannualof theseimmigrants
ly.
Shouldthe forecastlabourshortagebe met
labourforceimmientirely
throughimmigration,
grationshouldcomprise
some15,000newimmigrantsannually.
Takingpossiblereturnof former
Finnishresidents
intoaccount.thiswouldnecessitatenet immigration
of 10,000new immigrants
annually.
The numberincludesfamilymembers
and refugees.Unlessour own labourforcecan
be more effectivelyemployed,our immigration
policyshouldbe scaledaccordingly.
It istheviewof the MigrationCommission
that
the reformsrelatedto regulationand legislation
of the migrationrequiredby Europeanintegratiin theenvironment
on andchanges
fortheimplementationof policyare merelythe tip of the iceberg.Thetruetouchstoneof Finnishimmigration
policywillbe to ensureequaltreatmentto thetoreignpopulationin the country,bothwithinspecialgroupsand in relationto the nativepopulatipolicybe scaledaccoron. Shouldimmigration
dingto thevolumeof immigration
describedabove, planningof servicesto meetthe needsof a
growingforeignpopulation
shouldbe undertaken
immediately.
The immigration
administration
in Finlandis
dividedamongseveralbranches,and is not efficientenough.The aliensbill introducedin Parliamenton May18,1990,will not bringaboutany
basicchangein this stateof affairs.Withrespect
to Finland,equto the legalrightsof immigrants
alityamongthem,equalityand equaltreatmentin
relationto the nativepopulation,
co-ordination
of
policypertaining
to residence
in Finof foreigners
KIRJAT. BOOKS
land must be increased.The goal shouldbe development
of administration
alongthelinesol the
modelsalreadyimplemented
in the otherNordic
countries.By combiningthe MigrationCommissionunderthe Ministryof Labourwith the BefugeeCommission
underthe Ministryof SocialAffairsandHealth,co-ordination
of immigration,
alien and refugeeaffairscould be improved,particularlywith respectto the foreignpopulationresidingin the country.
Ensuringthe co-ordination
of measuresconcerningimmigrationof foreigners,international
mobilityand efficientprocessingof workand residencepermitsis evenmoreimportantasthevolumeof immigrationincreasesrapidly.Securing
the resourcesand othertechnicalprerequisites
Inorforimmigration
and itscontrolis necessary.
derto preventthe formationof greylabourmarkets,supervision
of foreignlabourmustbe impA systemfor suroved,especially
at workplaces.
pervising
the termsof employment
and rightsof
foreignemployees
shouldbe devisedwithoutdelay.Workpermitprocedureshouldbe furtheracceleratedand made more flexible.This will requirecloserco-operation
betweenlabourmarket
organizations
andthe authorities.
Collaboration
betweendifferentsectorsof administrationshouldalso be extendedto the interpretingand languageinstructionneededby foreigners,to occupationalorientation,housing
supportfor independent
culturalacticonditions,
vity,andto othermeasures
designedto promote
of thiskindalsocallsfor
adjustment.
Cooperation
concertedefforton the part of local governmenl,
labourmarketand civicorganizations.
Reciprocalrecognitionof degreesand terms
lor the
for qualilication
are of primaryimportance
publicsectorandthe professions.
Labourmarket
to take
organizations
shouldhavean opportunity
partin theworkof thosebodiesof educational
autandtheNational
horities,
theMinistryof Education
Education,
whichareresponBoardof Vocational
qualificasiblefor assessingforeigneducational
tions.Thiswouldresultin a permanent
follow-up
body,which would also havean opportunityto
makerelevantproposalsfor officialaction.
The procedurefor determining
the validityof
sothat
foreignqualifications
shouldbedeveloped
foreignerswould be able to demonstratetheir
professional
Also,the wherewithal
competence.
to acquirethe languagetrainingneededlor work
andto takepartin furthertrainingmustbe provi-
shouldaim at ffexibilityand the capacityto respondquicklytonewneds. A newresearchprogrammefor migrationpolicyshouldbedevisedwithoutdelay,andcollaboration
in researchwithother countriesshouldbe expandedand intensified.
Finlandmay not be ableto exerta significant
effecton thechannelling
of immigration
flows,but
it is in the country'sinterestto seethat internationalmigrationis controlled.
ForthatreasonFinlandmustplayan activerole in co-operation
regardingmigrationpolicy,in the development
of
bilateralcooperation
and in the creationof an international
systemof normsin whichthe human
rightsof the individualare secured,the interests
of statestakenintoaccountandthedutiesof authoritiesspecified.
Marja-LiisaPynn6nen,Siirtolaisuudenvanavedessd.TutkimusruotsinsuomalaisenkirjalTampelisuudenkenude vuosina1956-1988.
r e 1 9 9 1 , 3 9s9.
Erilaisten
tulkimuson vdhitelmarginaaliryhmien
len astumassasuomalaiseen
kirjallisuuden
tutkimukseen.ViimesyksyndilmestyiAulikkiJalavan
vdit6skirjaNewosto-Karjalansuomenkielisestd
epiikasta.Tdmdnvuodenalussaoli Marja-Liisa
Pynnosenruotsinsuomalaista
kirjallisuutta
kasittelevdnvdit6skirjan
vuoro.Suomalaisen
sekiisuomenkielisen
kirjallisuuden
kuvalaajeneemaantieteellisesti
ndidentutkimuksien
avulla,ja erilaisten
marginaaliryhmien
kdsiftelypurkaasopivastikuvaarajatustakorkeakirjallisuudesta.
Maria-Liisa
PynndsenvditoskirjaSii rtolaisu
uden vanaved
essdon lahtokohd
iltaankirjalIisuustutkimus.Tarkastelu
rajataankirjallisosiologinen
suudenkentdneri osa-alueiden
tutkimukseen
kuten teostentuotantoon,jakeluunja kulutukseen.
NdidenperusteellaPynn6nenpyrkii muodostaded.
ruotsinsuomalaisen
kirialliInternationalization
and Europeanintegration maankokonaiskuvan
havecreatednew needsfor research.Research suudentuotannonehdoistasekd kirjallisuuden
31
\
KIBJAT. BOOKS
vilittdjistdja lukijoista.
Tutkimuksen sdsiirtolaiskirlailijoiden
kirjoittalista,
markkinoille
tuo myosse,
laaia:tetavoiteon haastavanja aryeluttavankin
kilpailevatSuomessamaiettd siirtolaiskirjailijat
kijrinpyrkimyksena
kanssaja jddveit
on tehdaruotsinsuomalaisen nettakerdnneiden
kirjallisissa
ankirjallisuudenkoko jdrjestelmdnperusselvitys. sioissal6hespoikkeuksetta
ndidenjalkoihin.
ja kirjoittaj
Tutkimusrakentuuhieman hajanaisesti.Pynnoperustuu
Kirjailijoiden
ientarkastelu
nentarkastelee
historiaa, sukupolvierotteluun.
laajastisiirtolaisuuden
Ruotsinsuomalaista
kirjalliruotsinsuomalaisen
kirjallisuuden
syntyhistoriaa, suuttaon kirjoitettuneljdnsukupolvenvoimin,
joistanuorimmatovat50-lwullasyntyneita.
kirjailijoiden
sukupolvijakautumista,
mukanaon
Huoja vieli omanaosanaanon kaulukilatutkimusta,
mionarvoista
on, etta kaikkiovat ensimmiiisen
nokirjallisten
tekstienanalyysiluku,
Mielenkiintoista
olisiollutpohlonka perus- polvensiirtolaisia.
teellakdsitelldinkaunokirjallisuuden
tialaalemmin
kysymy$a,nouseeko
toisenpolven
antamaakujatkajia- lukijahaaskirjallisuuden
vaa siirtolaisuudesta.
Suomen kielen merkitys siirtolaisista
Ruotsissa
tuleeesillekoko
tattelutantavattdhdnpuoleenpienenviitteen:siirasuvillesuomalaisille
tutkimuksen
tolaisnuoretovat sulautumassa
ajan.
valtakulttuuriin.
Tutkimusaineiston
selvittaminen
osoittaa.ettd
Pynndnenvaleyttaaneljdldhikuvaaruotsinsuojotka on valittukuitenkin
Pynn6sen
tutkimuson suuritdinen
haaste.Aineis- malaisistakiriailijoista,
polveneenijaa kuulematta.
paineftuja paina- niin,ettdvanhimman
toon kuuluvatsiirtolaislehdet,
pidAnsitd,eta haastateltavien
pePuutteena
maton kirjallisuus,kirjallisuusinstituutioiden
valintaa
rustamiseen
perusteella
liittyvatasiakirjat,tiedot haastatel- ei perustella
ei
ia etta haastattelujen
juurikaantehda johtopadtdksia;haastattelujen
luistakirjailijoista,
kirjeettutkimuksen
tekijdllesejdd sitenirralliseksi.
kderddtradio-ja televisio-ohielmat.
Ndidenlisdk- painaminen
Linjanvetona
voi
koskevatarndhddsen,ettdPynnonenlrytkeetutkimansa
si aineistonosanaovat kirjallisuufta
siirja sotikkelit,kritiikitja historiikir.
tolaiskirjailiiatty6liiiskirlail
My6ssiirtolaisijoihin.
siologisten
tutkimustenesittelyon mittavaa,kosOma kysymyksensiion ruotsinsuomalaisen
ka neosaltaanmuodostavat
tutkimuksen
teoreet- kirjallisuuden
sijoittaminen:
onko siirtolaisten
kirtisenrungon.TurhantarkastiPynndnenpysaihtyy lallisuusRuotsinvai Suomenkirjallisuutta?
Pynja etnistenvehemmistd- ndsen keskeisend mdirittelyperiaatteenaon
Euroopan
siirtotyol6isten
yks'rtyis- teostenaihepiiri- kiriallisuutta
siirtolaishistorian
on ilmestynytselen sekd ruotsalaisen
kohtiin.
kd ruotsinettasuomenkielelldkutenSuomessaPynn6nenselvittelee
huolellisesti
ruotsinsuo- kin,jotenkieliei oletirkein erotteluperuste.
Pynja suomalaisuuden
malaisen
kirjallisuuden
syntyd n6senmukaansiirtolaisuuden
la julkaisukanavien
ja kehitystd.Tuotantokoneiston
kwaus liittdd siirtolaiskirjallisuuden
esittelyonkintarSuomeen.
peellinen,silld sen avulla konkretisoitwatjulToisaalta
PynnonenpainottaamyOsIulkaisupaikkaisemisenongelmat ja kustannustoiminnan kaa la {apaa. Suomessajulkaistut,ruotsinsuomerkityksellisyys.
Kirjailijoidenjtirjestdytyminen malaisten
omienjulkaisukanavien
kauttatai omajulkaistutteoksetovatoma
toimintaovatolleetomaehtoisen kustanteina
sekdFinn-Kirjan
suomeksi
kirjallisuuden
Mielenkiintoinen
selkdrankana.
kyhaaransasuomalaistakirjallisuutta.Toisaalta
symyson toiminnaniatkwuus,sillatutkimukses- ruotsinsuomalaisen
viihemmist6kulttuurin
vakiinta kAyilmi,etta kustannustoiminta
tuminenmahdollisesti
on viimevuosiirtddruotsinsuomalaisten
sina hiipunut.PaikoinPynn6seneshyson teoshsensdkustantamat
teoksetosaksiRuotsinsuoluetteloailmestyneista
kaunokirjallisista
teksteis- menkielistd
kirjallisuutta.
Yhtendistd
tai yksiselitt5, mikdsellaisenaan
ei syrenndtutkimusta.
TeteisE ratkaisuaPynn6nenei siisongelmaanloymi aineistoyhdessdliitteinA
olevienteos-ia teki- da
jiiluefteloidenkanssamuodostaakuitenkintarlGunokirjallisuuden
siirtolaiskuvausten
tarpeellisen
kirjallisuuden
bibli- kastelunliittdminen
suomenruotsalaisen
tutkimukseen
merkitseesitA,
Tekijiiitsearvioi,ettah6non saanuttieografian.
ettA kirjallisuussosiologia
on ymmarrettyhyvin
toonsan. 90-95 % ruotsinsuomalaisesta
kirjalli- valjasti.
vuosilta1956-1988.
suudesta
Siirtolaiskiriallisuus
on iaettuerilaisiinaihepiiVastakuvan
kirjallisuuden
tuotannonkwaukreihin,joitaovatesim.vdhemmistdn
suhdevaltaPynnonenosoinaa,etta
selletuo lukijatutkimus.
kulttuuriin,kieleen,identiteettiin,
entiseenkotiruotsinsuomalaiset
mutta maahan.Mielenkiintoista
ovat ahkerialuki,ioita,
on,ettakirlallisuus
on ilja uusimmissakin
siirtolaiskirjallisuus
on heillekinmelkoluntema- mestynyt30 vuodenkuluessa,
pienetpainok- tuotoksissa
yksilonsopeutumisen
ja yhteisOllisen
tonta.Mydssiirtolaiskirjallisuuden
set kertovatkysynndnvdhdisyydestS.
Suosituin suomalaisidentiteetin
sailyttdminenovat yleisid
kirjanhankintakeino
onkinlainaus.Omanpiineen- teemoia.Aihepiireliion monia ia toteutuksia
32
I
I
I
KIRJAT. BOOKS
myds.Pynndsentutkimuksessa
siirtolaiskwauksia pidetddnsindnsi arvokkaina,koska niiden
katsotaandokumentoivan
kokemuksiirtolaisten
sia. Moneensuuntaanlevidvidongelmiatuottaa
kuitenkinse, etta kaunokirjallisuutta
ei voi pitea
suoranadokumenttina.
PenttiSaarikoskion luonnehtinut
ruotsinsuomalaisenkirjallisuudentasoa "hellyttavansurkeaksi".Arvottamistapoja
on monia,ja Marja-Liisa Pynndnentuokintutkimuksessaan
esille,ettd
esteettisten
arvotuksienohi onkinuseinmennyt
ja siirtolaisidentiteetin
vahvistaomanSidinkielen
minen.
-)
ea
pallastuu didaktinentavoite.
Tutkimuksesta
Pynndnen
haluaatukeaja edistdi Ruotsissa
asuviensuomalaisten
kirjallisuutta
seki korostaa,ette ruotsinsuomalaisilla
on tutkimisenarvoinenja
omanfaisensa
kirjallinen
kulftuuri.Siirtolaisuuden
vanavedessdon pioneerity6,jossa on kartoitettu
ruotsinsuomalaisen
kirjallisuudentaustoja.Tdpohjaltaon mahdollista
mdntutkimuksen
syventea ruotsinsuomalaisen
kirjallisuuden
tutkimusta
ja avatasiihentoisenlaisiakin
ndkokulmia.
TuijaTakala
KIRJASTO
o LIBRARY
Saapuneitajulkaisuja/
Publicationsreceived
PracJdrvi,Esa:An American-Finnish-American
ticalDictionary.
Suomi-amerikka-suomi
kAytiinn6n sanakirja.
1986,158s.
1986,
Jdrvi, Esa:Rapakontakanarymydmassa.
Muuttoliikekiriallisuus
110s.
SipeKarjalainen,K.F.: Ostlakit.Matkakirjeitd
riasta1898-1902.
Vaasa1983.154s.
Appelo, Carlton E.: Altoona. Wahkiakum
Kostiainen,Auvo (ed.):FinnishldentityinAmerCounty,Washington.
llwaco1984,88 p.
ica. Instituteof History,GeneralHistory, UniAppelo,CarltonE.:CottardiStation.Wahkiakum
versity
of Turku, Publicalion11. Turku 1990,
p.
1980,80
County,Washington
125p.
Appelo, Carlton E.: Knappton.The First 50
Keuruu1988,284s.
Kostiainen,Auvo:Loikkarit.
Years.PacificCounty,Washington
1975,88 p.
Mdnniskor Kunz, Egon F.: Bloodand Gold.Hungariansin
Beijbom, Ulf: Svenskamerikanskt.
Australia.
Australia1969,301p.
VtujO
och f6rhillanden i Svensk-Amerika.
Refugee
Doctorsin
Kunz,EgonF.:TheIntrudes.
1 9 9 0 , 2 4s8.
p.
Australia.
1975,
154
Canberra
(eds.):
Birgit
Danish
Bender,Henning& Larsen,
Emigrationto New Zealand. Translations: Lagercranlz,Richard (red.): Finland-Sverige.
for inBildenoch verkligheten.
Delegationen
KarenVeien.Publishedby the DanesWorldvandrarforskning,
DEIFO,Rapport12. StockNewZealand's
wideArchives
to commemorate
holm1989,152s.
Sesquicentennial.
laine, EdwardW.:ArchivalSourcesfor the StuBdck,Henry& Peura,Markku:Finskaoch Judy of FinnishCanadians.Sourcesd'Archives
goslaviska
i Sverige.Deleinvandrarfdreningar
NationalArchivesof
sur les Finno-Canadiens.
gationenfOr invandrarforskning,
DEIFO,Rapp.
1989,
104
Canada
portnr 15.Stockholm
1990,63s.
Castles,Stephen& al.:Herefor Good.Western Lailinen,lrmeli& Oksanen,Leena:Pakolaisena Suomessa.Selvitysv. 1983SuomeensaaEurooe'sNew EthnicMinorities.GreatBritain
puneidenIndokiinanpakolaisten
sijoittumises1 9 8 4 , 2 5p9.
pakolaiskeskuksesta
ta yhteiskuntaan
muuton
Cruz,VictoriaP. & Paganoni,Anthony:Filipinas
ldlkeen. Sosiaalihallituksenraporttisarja,
in Migration.
BigBillsand SmallChange.Scala11/1986
H.e l s i n k1i9 8 6 , 4 8
s.
1989,108p.
briniMigrationCenter,Philippines
Gottlund,CarlAxel: Dagbokoverminavandrin- Lehtola,llkka: Kykit murroksenpuristuksessa.
Alueellinen
tilaan
niikokulmaLapinmaaseudun
garpAWermlands
och Solorsfinnskogar1821.
Lapinseutukaavaliitto,
sarja
ia tulevaisuuteen.
Malung1985,532s.
A. nro 106.Rovaniemi
1990.178s. + liitteet.
Hammar,Tomas: Demogracyand the Nation
in a World Liebkind, Karmela (ed.): New ldentitiesin
State.Aliens,Denizens
andCitizens
Europe.lmmigrantAncestryand the Ethnic
Migration.Worcester 1990,
of International
ldentityof Youth.Worcester1989,282 p.
226 p.
kom.Mig- Lindstedt,Juha P.: KartoitussuomenvietnamiHdggstr6m,
Nils& al.:Ndrfinlindarna
laistenoppilaidenkoulunkiiyntiin
liittyvistaonrationenFinland-Sverige
efterandravdddskrigelmistapddkaupunkiseudun
peruskoulujen
get.Uppsala1990,292
s.
yldasteella.
Helsinginyliopisto,kasvatustieteiHujanen,Taisto& Koiranen,Kimmo:Siirtolaidenlaitos1988,60s.
vuosina
suus suomalaisissa
sanomalehdissii
Markku(toim.):Matka-arkku.
Suoma1880-1939ja 1945-1984.Siirtolaisuusinstituut- LOytOnen,
Kirjallaisiatutkimusmatkailiioita.
Suomalaisen
ti, Tutkimuksia-Forskningsrapporter-Research
lisuuden
Toimituksia
HAmeenlinna
Seuran
502.
Reports,No 6. Turku1990,200s.
1989,422s.
Joly,Daniele& Cohen,Robin(eds.):Beluctant
JeanM. & Matteson,EdilhM.:BlosHosts: Europeand its Refugees.Worcester Matteson,
somsof the Prairie:
The Historyof the Danish
1989.237s.
LutheranChurchesin Nebraska.Askov1988,
ThePoliticalParJupp, James& al. (prepared):
247p.
ticipation of Ethnic Minoritiesin Australia.
Mattila,Tuulikki:
Australiansuomalaisten
elinolot
StuCentrefor lmmigrationand Multicultural
ja sopeutuminen.
Pro gradu-tutkielma,
Turun
dies.The AustralianNationalUniversity1989,
yliopisto1990,71 s.
110p.
34
I
I
t
I
I
I
I
I
KIRJASTO
. LIBRABY
d
Mickelsen,Mary W.B.:The NorthernLight.An
tana. Sosiaalihallituksen
rapofttisarja nro
AmericanLooks at Finlandand Scandinavia.
progradu{utkielma,
16/1988.
Sosiaalipolitiikan
yliopisto,Helsinki1988,97 s.
u s A 1 9 5 5 , 5 3p7.
Helsingin
Mickelsen,Mary W.B.:Wilhelmina.
Muchis to
Resenen,Eila:Finskakrigsbarnseparationsupplevelseri barndomenoch konsekvenser
Learn...Muchto Forget.USA1988,287p.
i vuMonikulttuuriseen
Suomeen.Oikeusministeri- xenAlder.
Delegationen
for invandrarforskning,
jdsenyyteen
pe6n asettamankansanryhmdn
DEIFO,Rapportnr 17.Stockholm
1990,125s.
rustuvaasyrjintddselvittavan
tydryhmdnmuis- SecondGrowth.TheearlyYearsin CedarValley.
tio.Helsinki
1990,51 s.
1990,137p.
MAngfaldmot entald.Slutrapport
frAnkommis- Storck,Cissi (red.):RapportfrAnNordiskamisionen mot rasism och frdmlingsfientlighet. nisterrAdets
seminarium
om Atervandringsfr&SOU-serie, Statens offentliga utredningar
gor iden 15-16mars1989.NordiskMinister1989:13.
Goteborg1989,153s.
rAd;NAUT-Rapport
1989:9.
Kopenhamn
1989,
Nevalainen,
Pekka:Inkerildinen
siirtovAki
Suo2 1 2s .
messa1g4Oluvulla.
Keuruu1990,445s.
Straubhaar,
Thomas:On the Economics
of InNorseHeritage1989Yearbook.
TheNorwegian
ternational
LaborMigration.
1988,256s.
Emigration
1989,163p.
Center.Stavanger
Suomija ihmistenliikkuvuusmuuttuvassa
EuNyman-Kurkiala, Pia: KedjeAtervandringen
frAn
roopassa.
Finlandoch mdnniskornas
rorlighet
Jakobstadskolonin.
Enfallstudie
i innovationss- i ett Europasom fordndrat.
Siirtolaisuusasiain
pridningensbetydelsefdr finlandssvensk
migneuvottelukunnanmietinto XlV. Komiteanration.Institutf orfinlandssvensk
samhdllsforsk- mietint6-Kommitt6betankande
1990:46.Helsinning,Forskningsrapporter,
10.Abo1990,218s.
k i 1 9 9 01, 0 8s .
Oh, Wawina!FromThen'til Now.WawinaComSvanberg,
lngvar&Runblom,Harald(red.):Det
munityActivities
Club1990,215p.
mAngkulturella
Sverige.
Enhandbook
om etnisPaganoni,Anthony:BeyondPhilippine
Shores:
ka grupperoch minoriteter.
Viirnamo1990,
What'sit like? (PaanoBa Ang MabuhaySa
509s.
lbangBansa).
Scalabrini
Migration
Phi- Svenskekonomioch europaintegrationen.
Center,
Bilippines1986,164p.
laga2-5 till LU90.Stockholm
1989,286s.
Paganoni,Anthony(ed.):Migration
fromthePhiSvenskinvandrarforskning.
En projehkatalog.
lippines.ScalabriniMigrationCenter,PhilipDelegationen
for invandrarforskning,
DEIFO,
p i n e s1 9 8 4 , 2 4p4.
Rapport16.Stockholm
1990,209
s.
Pitkaranta,Merja & Simpanen,Matti: Paluu- Tarkiainen,
Kari:Finnarnas
historiai Sverige1.
muuttohal
ukkuusTurunseudulla.
Siirtolaisuus- Inflyttarna
f rAnFinland
underdetgemensamma
instituutti, Tutkimuksia-Forskningsrapporterriketstid. Vammala1990,398s.
Research
Reports,
No 7. Turku1990,86 s.
Valtonen,Niilo:Amazonas- maaja maailma.
Pynn<inen,Marja-Liisa:Siirtolaisuuden
vanaveMuistelmiaja matkakuviaBrasiliastaneljAitd
dessd.Tutkimus
ruotsinsuomalaisen
kirjallisuu- vuosikymmeneltd.
1BBs.
den kentdstd vuosina 1956-1988.Tampere Weidlich,W. & Haag,G. (eds.):Interregional
' 1 9 9 1 . 3 9s 9
.
Migration.
DynamicTheoryand Comparative
Beligionsguiden.
Adressforteckning
overtrosAnalysis.
Berlin1988,387p.
samfundblandinvandrare
och minoriteter.
Sta- Venna,Sirkka-Liisa:
Ulkomailla
vaikuasumisen
tensinvandrarverk,
TranAs1989,95 s.
tuslapsendidinkieleen.
yliopisto,
Helsingin
kasRinne,lrene:Suomenpakolaispolitiikka.
Valtion
vatustieteiden
syventavien
opintojentutkielma.
kannanotot pakolaiskysymyksessd
vuosina
Maaliskuu
1989,83 s.
1973-87. Sosiaalihallituksenraporttisarja,
2 1 1 1 9 8H
9 ,e l s i n k1i9 8 91, 1 8 s .
Ripatti, Tuula (toim.):Muukalaisviha,
rasismi,
Suomi- Mistdon kysymys?Seminaariraport- Muutjulkaisut
jirjestdmdsti pakolaisasiain
neuvottelukunnan
ta tiedotusseminaarista
Helsingissi
25.1.1990.
Arajdrvi,Pentti& Skinnari,Jouko: Eurooppaja
Sosiaalihallitus,
Helsinki
1990,56 s.
yhdentyminen,
Suomi.Euroopan
taloudellinen
Ripatti,Tuula:Pakolaisten
koulutussopeutumityoeldmd
1990,399s.
Jyviiskylri
ja vdhemmistopol
senv6lineend
iittisena
toiminla sosiaaliturva.
35
L
KIRJASTO. LIBRARY
Arbelsmarknadsmyndigheter
i Norden 1989.
Tyovoimaviranomaiset
Pohjoismaissa1989.
Telefon- och adresskatalog.
NordiskministerrAd; NAUT-Rapport
1989:3.Stockholm1989,
97 s.
DokumenttejaInkerinmaalta.Suomenja ltdEuroopankieltenla kulttuurientutkimusyksill.
kon lulkaisuja.StudiaCarelicaHumanistica
1990.Joensuu1990,
Universitatis
Joensuensis
1 1 7s .
Finnds,Fjalar:BarnenssprAki tvAsprAkiga
lamiljer och valet av skolsprAk.Institutetf6r finlandssvensksamhdllsforskning,
Forskningsrapporter,9. Abo 1990,40 s.
Finnds, Fjalar:Fruktsamhetsutvacklingen
i finliindskakohorterfddda 1932-58.En analysav
fodelseintervall.
Vdest6ntutkimuslaitos;
SarjaD
22.Vammala
1988,40s.
Hautameki,Lauri & Kuitunen,Jorma (toim.):
yhteiskunnassa.
Aluetiede
muutuvassa
Tampereenyliopisto,aluetieteen
laitos,sarjaA 8.Tampere1987,225s.
Henriksson,Markku: Siirtokunnista
kansakunnaksi.JohdatusYhdysvaltain
historiaan.
Jyrdskyla1990,327s.
Herberls, Kjell & H6gnds-Sandstr6m,Ann
(red.): Karleby-projehet.En dokumentation
av
forskningkring NAsprAkighet
i Karlebynejden
1987-90.Institutetfor f inlandssvensk
samh6ll
sforskning,Forskningsrapporter
11.AOotS9O,
1 3 5s .
Katajala,Kimmo:Historiikin
kirjoittajan
opas.Jyvaskyld1990,162s.
Kettunen,Juha: Tyollistyminen,
ty6voimanliikkuvuusja tydttomantaloudellinen
asema.ETLA, Elinkeinoeldmdn
tutkimuslaitos
B 67. Hels i n k1
i 9 9 0 . 1 2s1.
Kettunen,J uha: Tydttdmyystu
rvanvaikutukset
tyon etsintean.ETLA,Elinkeinoeldmdn
tutkimuslaitos
1989,104s.
C 49.Helsinki
Kharchev,A.G.& Roos,J.P. (eds.):Sociology
andSocietyin Finland
andtheSovietUnion.10
Yearsof Finnish-Soviet
PublicaCo-operation.
tionsof the Comissionfor ScientificandTechnicalCo-operation
betweenFinlandandUSSR.
Helsinki
1990,185p.
Koivukangas,Einari:Eldmdnkoulussa.
Saarijdrv i 1 9 9 0 , 2 7s1.
Kostiainen, Auvo: "Uuden historian"nousu.
Amerikkalaisen
historiankirjoituksen
suuntau-
36
j6lkeen.Turun
tuminentoisenmaailmansodan
yliopistonjulkaisuja,
Sarja-ser.
C, osa-tom.41.
Vaasa1983,63s.
Kukkonen,Einari:lsoisdngramofooni.Suomalaisenlevyiskelmdn
vaiheita1929-39.JyviiskyH 1980,287s.
Laaksonen,Pekka & Mettomdki,Sirkka-Liisa
(toim.):Inkerinteilld.lGlevalaseuran
vuosikirla
69-70.Helsinki1990,284s.
ja tyomarkkinoiden
Lilja,Reija& al.:Ty6tt6myys
Tyopoliittinen
tutkimus
ioustavuusSuomessa.
nro6. Helsinki1990.406s.
Lilja,Reija&al.:Unemploymentand
LabourMarket Flexibility:
Finland.Geneva1990,220p.
Lindgren,Jarl:Towardsan AgingSociety.Some
Demographic
and Socioeconomic
Aspectsof
Population
Agingin Finland.Vaestontutkimuslaitos,SarjaD 25.Vammala1990,118s.
Raumolin,
kaupantoimintaJussi:Suomalaisen
mahdollisuudet
Euroopanyhdentyessd.
ChallengesFacingthe FinnishRetailandWholesale
Tradeas Regards
theIntegrated
European
Marketinthe 1990s.ETLA,SarjaB 65.Vantaa1990,
1 7 3s .
Rikkinen,Kalevi:Suomenaluemaantiede.
Helsinginyliopisto,Lahdentutkimus-la koulutuskeskus.Vammala1990,106s.
Ritamies,Marketta:Vdesteulankehitysyhteistyo. Taustaselvitys
la ehdotusSuomenavun
suuntalinjoiksi.
Vdestontutkimuslaitos,
SarjaD
24.Vammala
1989.116s.
Suomalainenveest6ruletti- viisi ndkokulmaa
Vdestoliitto,
Suomenvaestdntulevaisuuteen.
Kolmikantasarla
12.Vammala1990,201s.
Sveum,Tor: Litteraturs6k
i nordiskedatabaser.
iTromsd1990.75 s.
Universitetet
Tuohinen,Riitta:TydlleviileAsukupolvi?Nuorten tyolleantamistamerkityksistd,
niidentutkimisestaja tulkinnasta.
Tyopoliittinen
tutkimus
nro 1. Helsinki
1990,159s. + liitteet.
Virlaranta,Pertti:Kulttuurikuvia
Karlalasta.
Ihmirajantakaisessa
sid ja eldmdnkohtaloita
Karjalassa.Jyviskyla1990,310s.
Virtaranta,Pertti:Vienankyli6kiertiimrissa.Karjalaislqylien
entistaelamaaVenehjdrvestd
Kostamukseen.
Vammala1978,287s.
Vddndnen,Ky6sti: Herdaminnef6r Ingermanland,l. Lutherska
forsamlingarnas
stiftstyrelsen
prasteroch skollirarei Ingermanlandunder
svenskatiden.BorgA1987,346s.
Ohj eita kirj oittaj ille
Siirtolaisuus- Migration on monikielinen lehti, joka julkaisee siirtolaisuuteen ja maassamuuttoon liittyvia tieteellisii sekii populaareja
kirjoituksia.
KAsikirjoitukseenmerkitAiin kirjoittajan nimi, osoite, oppiarvo, virka-asemaja toimipaitka sekdmaininta kirjoituksen taustasta.Toivottavaa olisi myirs klisikirjoituksen alkuun liitettiivii johdantokappale sekd kirjoittajan kuva.
Suositeltavamaksimipituuson 10liuskaa(28 rivirVliuska).English summaryavarten on laadittava n. L00 sanan tiivistelmii suomeksitai englanniksierillisellepaperille.
Otamme vastaan mybs kirja-arvosteluja,
katsauksiaja komrnenttejasiirtolaisuuteenja
maassamuuttonliitty.veenkirjallisuuteen tai
tutkimustoimintaan.
Kuviot ja taulukot (puhtaaksipiirrettyin2i)
on laadittavaerillisellepaperille.Liihdeviitteet
sijoitctaankirjoituksensisii?insiten,ettii ensin
on kirjoittajan sukunirni, sitten kirjoituksen
painovuosija viittauksensiwnumerot (esim.
Allardt 1965,13-14).
Liihdeluettelo liiteta:in loppuun otsikolla
"Kirjallisuus" tekijiin nimen mukaisessaaakkosjirjestyksessi. Liihteesti ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi,e[snimi, teoksennimi, p6inopaikkaja -vuosi,esim.Allardt, Erik ja Liftunen" Yrjti: Sosiologia. Porvoo 1972.I-ehtianikkeleistaja julkaisusarjanosistailmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, kirjoituksen nimi,
julkaisun nimi, wosikerta, ilmestymisruosi,
lehdennumeroja artikkelin sivunumerot,esim.
Frank,Andre Gunder:Kolmasmaailmaei ole
erilainen. Sosiologia8, (1970):2, s. 921.
Artikkelit pyydetiiiin toimittamaan mieluiten disketillii (Dos-keyttitjarjestelmii: Word
Perfect-,Teko- tai ASCII-muodossa).Lis2iksi
pyydetiiiin liihettiimiiiin kiisikirjoituksesta
myospaperitulostus.
Instructionsto Contributors
Siirtolaisuus- Migration is a multilingual journal, which publishesboth scholarlyand popular articlesrelatingto internationaland internal migration.
Manuscripts should include information
concerningthe author's name and address,
academic degrees,occupation and place of
work, and somedescriptionof his or her background. An introductory paragraph at the
beginning of the manuscript would be appreciated,with a photographof the author. The
recommendedmaximumlength for articlesis
ten pages (at 28 lines/1560 characters/page).
Articles sbouldbe accompaniedby a separate
summaryin English, of about 100words.
We also accept book reviews, surveysand
reports, and comments on literature or researchrelatingto internationalor internalrnigration.
Figuresand Tablesshouldbe submittedin
camera-ready
form on separatepages.Sources
referred to should be cited within the text,
using the format: author's surname,year of
publication of the text cited, and page references(e.g. Auerbach 1955,13-14). A bibliography or list of sourcesshouldbe given at the
end of the manuscript,with the sourceauthors
listedin alphabeticalorder. Sourcesshouldbe
cited as follows: Author's or authors' surname(s),forenames,title of text,andplaceand
date of publication;e.g.Auerbach,Frank: Immigration Laws of the Unit€d States.Indianapolis,Indiana 1955.
Articles in periodicalsand seriesshouldbe
cited using the format: Author's surname(s),
forenames,title of text, title of periodical,
volumenumber,yearof publication,issuenumber, and pagereferences;e.g.Saarinen,Oiva:
The pattern and impact of Finnishsettlemcnt
in Canada.Terra'|9 (1967):a,p. 16-23.
Manuscriptsmay also be submittedin machine-readableform, on diskettesusine DOS
and Word Perfect,Teko,or astextonly (ASCI I
format). Diskettesshouldbe accompaniedby
a printout of the text.
Tietoa suomalaisestasiirtolaisuudesta...
Olavi Koiwkangas
Delaware 350. Amerikansiirtolaisuudenalku. Amerika-emigrationens
borjan. The Beginningof Finnish Migration to the New World. Turku
70 mk
1988,84 p.
Ismo Siiderling
Orvo Bogdanoff,,
"Minulla on niin iktivii...". "Jag har si ledsamt..."."I feel such a longing...". Amerikansuomalaistenpostikorttien niiyttelyjulkaisu.AmerikaFinnish-AmericanPostcards
finltindarnaspostkortsutstiillningskatalog.
90 mk
p.
Exhibition Catalog.Turku 1988,128
Jouni Korkiasaari
entismaailmalla.Suomensiirtolaisuusia ulkosuomalaiset
Suomalaiset
100mk
ajoistatiihiin piiiviiiin. Turku 1989,161s.
Taisto Hujanen,Kimmo Koiranen
ja 1945vuosina188O-1939
sanomalehdissii
Siirtolaisuussuomalaisissa
1984.Siirtolaisuusinstituutti.
tutkimuksianro 6. Turku 1990.200s.
50mk
Merja Pitkflranta, Matti Simpanen
PaluumuuttohalukkuusTurun seudulla. Siirtolaisuusinstituutti.tutki50mk
muksianro 7. Turku 1990.101s.
Siirtolaisuusinstituutti/
Institute of Migration
Piispankatu3
20500Turku, Finland
r--_