siirtolaisuus migration - Siirtolaisuusinstituutti

. MIGRATIONSINSTITUTET
. INSTITUTE
INSTITUUTTI
OF MIGRATIO
Researchin Finland
liikkeelld1600-luvulla
ie Hertzel
a Ghild of
KarelianFever
Fair1992
- Notices
1991
4
SIIRTOLAISUUS
MIGRATION
Siirtolaisuus - Migration
lE. wosikerta - lEth year
Siirtolaisuusinstiluuttio Migrationsinstituteto Instituteof Migration
Piispankatu3, SF-20500Turku, Finland
puh"/tel.(9)21-3L7536,fax (9)21-333460
c PddtoimittajalEditor-in-Chief Raimo Narjus
o Toimitussihteeil
Editoial Assistant
: Taimi Sainio
o ToimittajatIEditon: Maija-LiisaKalhama,Timo Virtanen
o TaittolLav-Out: Anrte Virtanen
o Toimituslatnt
alEditorial Board: Siirtolaisuusinstituutin halli tus/
AdministrativeBoardof the Instituteof Migration
o Tilaushinta 40 ml</vuosi(4 numeroa),PSPTu 49590-3
o Subsciptbns.'Finlandand Scandinavia40 FIM,
othercountries$12.00ayear(4 issues)
Siirtolaisuusinstituutin hallitus/
Administrative Board of the Institute of Migration
Relrtori (SSKH) Tom Sandlund,
Abo Akademija Helsingin
yliopisto,puheenjohtaja
ProfessoriErkkiAsp,
Turun yliopisto
Toiminnanj ohtaja M artti H tiikio,
Suomi-Seurar.y.
Liihetystoneuvosluha Knuuttila,
Ulkoasiainministeri<i
ApulaisprofessoriO//i Kultqlahti
yliopisto
Tampereen
NeuvottelevavirkamiesRrto Laakko
Tyciministerio
Rakennusne
uvosRaimoNarjus,
SuomenMaakuntienLiitto
ApulaisprofessoriM anin Panelius,
Opetusministerio
OhjelmajohtajaAimo Pulkkinen,
Viiestriliitto
WM Tuula Rosas,
Turun kaupunki
Henkiltikunta/StaIT
Olavi Koivukangas,
Anne WrTanen,
johtaja, virkavapaalla
toimistovirkailija/Administrativ
C
Director, off duty
Tutkimus-ja toimistoapulaiset/
Raimo N*jns
ResearchandOffice Assistants:
vs.johtajy'Director
JaakkoAlalqld, LeenaHastela,
Timo Wrtanen,
VesaLoponen,Ritva Rantanen
va. tutkimussihteeri/
Tutkijat/ResearchOfficers:
Research Secretary
Minna Domander,Jouni Korkiasaa
Maija-Liisa Kalhama,
osastosihteeri/DepartmentalSecretarycjj_r- r .
ti#,'tr:;!;;;:"n'migranr
Regis
s"i!,!:tgi,_a-_,D _ : _.._*-'
tolmlstoslnteerVr1ureau
)ecretary
Tqimi Sainio,
KcnsL'JuuretSuomessa1992-tapahtumatkeriiivAtvhteensuomalaisiaia suomalaisteniiilkeliiisiii
eri iuolilta maailmaa.(Snf,VOOf: Surinri;
toimistoiihteeri6ureauSecretar
Sirkka-LiisaLauila, ElisabethUscia
tallentajaVComputing
Officers
Cover.'Roots in Finland 1992eventswill ga
eether Finns and the descendantsof Fin
differentpartsof theworld. (Instituteof Mi
photo collections)
Grafia Ov. Turku 1991
SeminaareistaSukumessuihin
ja koko muuttoliikkeeseen
6tiirtolaisuusinstituutintehtiiviiniion siirtolaisuuteen
Dkohdirtuuan tutkimuksenedistdminenja huolehtiminensiitd, ettd muuttoliikkeeseenkohdistuva tutkimus tuottaa yhteiskuntapoliittisellesuunnittelulleja
pAatoksenteolle
tarvittavat tiedot. Siirtolaisuusaiheuttaa myris paikan piiiillii
jostasyystiiinstituuttion tiillii hetkelltivaillavakituista
tutkimustarvetta,
tapahtuvaa
johtajaa.Siksiinstituuttijoutuu mycismuistamaan
johtajansa50-vuotispiiiviiii
hdnen
kirjaimellisestimatkoilla.
ollessaan
Tunnettunakotiseutumiehenii
hiin on ollut mycisjuuristaankiinnostunutja siksi
kohottamassa.
olemmeolleet mukanahdnenomaakotiseututuntoaan
T?issiitilannostaahiinelleriittiiviin korteessaemmekuitenkaanvoi muutakuin symbolisesti
ja
keallehattua,jotta seulottuisipitkiin miehenpddntasalle.Siirtolaisuusinstituutti
pukeneetpohjalaisenKoivukansitiiliihellziolevatovat ndet syntymdp2iiviilahjaksi
kaanmaakunnankansallisasuun
helavydtiija hattuamyriten.
yhteniiteemanajuurVuonna1992Suomiviettii?iitseniiisyyden
75-vuotisjuhlaa
ten kiytiiminen.Instituutti on monellatavallamukanajuhlavuodentapahtumissa.
ja Joensuunmusiikkitapahtuman
jiirjestdmyhteydessii
Kotiseutupiiivill2i
Alajiirvell?i
joka on samallaennakkomainontaa
me "kiydd Juuresi"-nAyttelyn,
instituutinsamaanasiaanliittyvAanSukumessut-pii?itapahtumaan
teelleTurussa.
kiiyttri?ija sukututkimusta
Sukumessut
oli alunperintyonimi siirtolaisrekisterin
kiisitteleviille
seminaarille.Mydhemminpiiiidyttiinkuitenkinsiihen,ettd koko perheenmessutapahtumana
oikeatieto sukututkimuksen
keinoistaja mahdollisuuksista voisimenndtehokkaamminperillejuuristaankiinnostuneellesuurelleyleisrille.
jiirjestetiiiinyhdessiiarkistolaitoksen,Suomenev. lut. kirkon, SuSukumessut
ja SuomenSukututkimusseuran
kuseurojen
Keskusliiton,
kansSukutietotekniikan
huolehtiimessujenkiiysasiten,ettdTurun Messutalanasiantuntijaorganisaationa
tdnnontoteutuksesta.
Messuihinliitryylukuisajoukko oheistapahtumia.
Myrisperusajatus
tieteellisestii
seminaarista
on jiiljellii. Se jiirjestetiidnmessuihinliittyviinii yhdessiiTurun keja sukuseurat
kanssa.Messuillasukututkimusseurat
sayliopiston
esittelevdtsukututja niistiisaatujatuloksia.Messuillaon kiiytossiikirkonkirjojaja inskimusohjelmiaan
jolloin jokainenvoi asiantuntijainopastamana
tituutinsiirtolaisrekisterit,
tarkistaa,
vaiheista
mitkiitiedotsuvun
rekistereihinsisiiltyviit.
Esimerkiksiamerikansuomalaisten
lehdissiijulkaistavienennakkoilmoittautuja siirtolaisrekisterin
mislomakkeiden
avullaon tilattavissa
seurakuntien
sisiiltiimiit
jotta ruuhkaamessupdivinii
voitaisiinvalttaa.
tiedostot,
+.
kokonaanuudentyyppinentoimin
Sukumessut
on instuutintoiminnassa
Toiminta jossainstituuttiottaakontaktiasuoraanniin maammerajojensi
viin kuin muuallekinsiirtyneisiinkansalaisiin.
Tuleeolemaanmielenkiint
kiinnostuneitatule
di! miten suurijoukko juuristaanja sukutapahtumasta
-pdiitrisjuhlaan
kumessuillekuin JuuretSuomessa
Helsinkiin.
Raim
The Questfor Lost Roots:
Scholarshipand the Family Fair
1t is the task of the Institute of Migration to promote researchinto all the
lforms of migration, and to ensure that through migration research,plan
decisions in social policy can be based on accessto the necessaryinforma
order for these tasksto be achieved,researchneeds constantlyto be carrie
the field'; one consequenceis that this year the Institute is without its Directo
50th birthday has been celebrated in New Zealand, at a considerabledista
his roots.
One of the themes around which Finland is celebrating the 75th anniv
her independence in 1992is preciselythe quest for roots. The Institute of M
is closelyinvolved with the eventsbeing arrangedfor Roots in Finland 1992
be represented at both the Ostrobothnian regional fair in Alajarvi and the
Musical Festival with an advanceshowing of the Find Your Roots Exhibiti
re the Institute's main contribution to the year, the Family Fair in Turku a
of July.
The Fair was originally planned simply as a seminar dealing with the E
Registerand genealogicalresearch;butafter consideration,itwas decidedth
scale fair aimed at the entire family would be a more effective means of ge
formation about the methods and possibilities in genealogicalresearch ac
wider public. The Fair is now being organized in collaboration with the Eva
Lutheran Church of Finland, the National & Provincial Archives in Finland
titute of Migration, Sukuseurojen Keskusliittory (Federation of Family Assoc
Sukutietotekniikka (Societyof Computing Genealogt),and Suomen Sukut
seura ry @innish GenealogicalSociety),with the Turku Trade Fair Center h
the practical arrangements.
There will also be awide rangeof other eventsorganizedto coincidewith
nor has the original idea of a seminar been abandoned:this is being held join
the Turku Summer University. At the Fair, the various genealogicalresea
ciations, and the associationslinked with particular families and 'clans' in
will be ableto presenttheir programsand operationsand the findingsthey haveobtained.The Church of Finland will be bringing parish registersand similar records
to theFair, andthe Institute of Migration will be ableto introducepeopleto the EmigrantRegister,so that interestedvisitorswill be ableto receiveexpertguidancein
trackingdownthe historicalinformationwhichcanbe found in the archives.
Registrationforms are beingpublished(for examplein the Finnishpressin North
America),with which visitorscanreducethe rush at the Fair itself by bookinginformationfrom parishand Instituteof Migrationarchivesin advance.
Nothingquite like the FamilyFair hasevenbeenarrangedby the Institutebefore:makingdirectcontactswith both thepopulationhereat homein Finlandandthosewho haveleft this countryfor new homesabroad.It will be fascinatingto seehow
manypeoplewill respondto the callof their origins,eitherat the FamilyFair in Turku or the culminatingeventsin Helsinki of the Roots in Finland L992campai.gn,
Raimo Narjus
Kiitiimme lukijoitamme
kuluneestavuodesta
ja toivotamme
OnnellistaUutta Vuotta!
We thank our readers
for the endingyear
and wish you
a Happy NewYear!
+.--
Yrjii Blomstedt
ChangingUsesin the
GenealogicalResearch
in Finland
nrhe first written and prevailedauthenI tic documentsconcerningFinnishhistory are very young in comparisonwith
other countries.They are from the beginning of the fourteenthcentury.In dearth
of sourceswe know just a few scattered
fragmentsof the genealogies
of the early
medievalFinns.Someof the more imaginativehistorianshave,of course,tried to
lead the origins of our ancient nobility
either to the paganchieftainsof the Finnish tribes or to the Swedishcrusadesin
SaintErik's and SaintHenry'sretinuein
the twelfth century.I would say:without
any scientific reliability. There doesn't
exist anygenuinefamily genealogiesfrom
that time. Naturally,most people knew
about their ancestors and relatives
through generations,but this knowledge
remained unwritten. It was stored as
family tales in old persons'minds. From
the documents,prevailedeither in original
or copies,the youngergenerationscould
sketch up their genealogicalpedigrees
from the old noblefamilies.
The use of genealogywasin old times
mainlyconnectedwith legalmatters.The
so calledforbiddendegreeswereimpedimentsto marriage.The law of inheritance
had its special provisions making
Yrj6 Blomstedt, Ph.D., retired hofessor of
History of Finland and Scandinaviq University of Helsinki.
genealogical
knowledgeandevenrese
necessary.In
thebeginning,the rightto
heritancewasnearbyunlimited, andw
a family estatewas sold or for other r
sonsgoingoutsidethe familycircle,th
existedthe right of redemptionfor
nearest kinsmen. In difficult disp
aboutthe inheritance,old men or wom
were the bestwitnesses
before the co
Their memory could reachvery far,
veryoftentheyjust told old tales.
When the continentalnotions of
rulesof the hereditarynobilitypenetr
the simplystructuredsocietyhere in
far north, theywere contrastedto an e
lier freedomfrom other dutiesfor th
who fulfilled equestrian service. T
advantages
of nobilityweresovaluab
for instancethe exemptionfrom landta
tion - that therewasa vasthordeof m
and widows trying to enjoy the rig
without doingthe duties.When the m
line bloomedout the maternalignoble
were claimingthe rightsto
scendants
bility, while they inherit the noble es
The continental manner of gran
patentsof nobility to distinguishedp
sonsand givingthem letterswith coa
arms,wasbreakingthe nature of nob
as a caseof serviceand counterse
And then,in 1569,the priviledgesfor
nobilityof JohntheThird closedthebo
dariesaroundthe nobility.It becamean
registratedcorporationof noble and
nobledor naturalized families.This notion
of nobility required reliable genealogical
pedigrees.Those kinds of survey were alreadymade during the Reformation Era,
andusedfor legal purposes.
There was after the usurpation of power
by GustavusWasa a practical need for reliable genealogies.As a part of the reformationthe new king was reducing the old
possessionsof the Church to the crown.
The noblemen wanted to share the prey.
They claimed proprietary rights to such
estateswhich had been bequested to the
Church for expressed purposes, for instancehere in Finland to grant livelihood
to a family member, who had entered the
Order of St Bridget's nunnery at Naantali
(Nldendal). The sister in question had
passedaway decadesago, but the monastery wall still keeping the estate gives as
proventafor her. The claimants of such
estates documented their rights with
genealogicaltables and pedigrees,and, on
the other side, the royal secretarieslike
famous Rasmus Ludvigsson in the chancellerycollectedgenealogicalevidencefor
the defence of the interests of the crown.
They worked very seriously on the medievaldocuments to get reliable knowledge
of the family relations among the nobility.
Most of those genealogies are of course
dealingwith Swedish families in Sweden,
but for instanceamong this material there
is also a Finnish Family Book, Fircka
Skihbokrn, in the genealogicalcollection
of the Swedish National Archives. The
genealogyas a researchwork was mostly a
practicalactivity in the beginning. Its aims
andpurposeswere to serve thejudges and
the courtsasuseful and necessarymaterial
to find the most righteous solutions.
But genealogical research has never
been only and purely a practical one. To
know details and backgrounds,to accomplish the knowledge to higher fulfillment
has always and in every field been a
+
pleasureandto nourishthehumanendless
curiosityhas also been a pleasure,too.
When the Houseof Noblesin the beginning of the 17th Centurywasfoundedin
pedigrees
Stockholmandthegenealogical
were collectedand built up, private amateurs were often used as sources.The
famous Finnish warlord. Colonel Axel
Kurck was in his time known as the best
authorityof Finnishnoblefamilies,andhis
intimate knowledgewas for great help
whentheDirectorsof theHouseof Nobles
for theFinnish
workedout thegenealogies
famiiies.During the following centuries,
researchin Finland has
the genealogical
worked further on those noble genealogies,and the knowledgein that field is
nearbywithoutanygreatergaps.From the
1820'sthere exists our own House of
Noblesin this Grand DuchyFinland,and
one of its tasks has been to carry on
genealogical
research,with greatsuccess.
The great nameson this field are Oscar
Wasastjerna,
Tor CarpelanandJullyRamsay.
From noblemenoverto the priestsand
ministers:In 1660,the newly nominated
bishop at Turku, the Swedish-bornJohannesElai Terseruswas on his first
routine inspectionjourney through the
northern parts of his bishopric.Moving
slowly from one clerical residenceto
anotherhe hadtime enoughto noticethat
a majorpart of the priestswereconnected
with eachother throughstrongand multiply ties of kinship.He found out that a
peasantliving in ^the time of Gustavus
Wasa.calledErik AngermanSursill,in the
villageViistertegin the parishof Ume6in
Northern Sweden,was the commonprogenitorof a vastoffspringon the Finnish
sideof the Gulf of Bothnia,amongthem
nearby the whole ministry of Ostrobothnia.Terserustried to write down
all theinformationhe got.He wasnot only
matters.He had
interestedin genealogical
in mind the idea of historical and topographical description of the province of
Ostrobothniawith geographicaland historical details, with lists of the priests
hence the reformation and short biographies over thenl lists over all peculiar
events and over the antiquities in each
parish,not mentioningthe populationand
boundaries of each parish, its seas and
rivers,roadsand mostsignificantmemorabilities.Thisworkwascontinuedbyothers,
but it remainedhoweverunfinishedand
without a final revision.
There was also a genealogicalpart in
the manuscript, nowadays commonly
known as GenealogiaSunilliana, but earlier asThe Family Registerof the Severs
Sursill-Sisters.During the following
nearbytwo hundredyearsit wasa subject
to continuousaugmentationand accomplishment.It is obvious that very soon
there circulateddifferent copies of the
genealogicalpart
of themanuscriptamong
the Ostrobothnianpriests.Vicar Martinus
Peitzius at Raahe (Brahestad)had the
manuscriptin his possession
and after his
deathin 1727his son,curateat Kempele,
Gabriel Peitzius (who died already in
1752)continuedhis father'swork through
a large correspondencewith his colleagues.The width of the manuscriptwas
tripled through the work of the younger
Peitzius.The followingpriestto add new
generationsand revisethe manuscriptwas
vicarof fuhiijoki, PetterNiklasMathesius,
who died in 1772.Already in 1766there
were plansto publishthe manuscriptbut
this printing plan was not accomplished.
Henrik Gabriel Porthan, professor of
eloquenceat the University of Turku and
knownasthe "Fatherof FinnishHistory",
tried in the beginningof 1780'sto get the
manuscriptprepared and ready for print
but Johan Westrytnthius,vicar of $hajoki, successor
and son-in-lawof Mathesiuswasnot capableto bnng the work to a
proper end. Then in the end of 18
youngchaplainin Kalajoki,Elias Rob
Alcenius(he died asvicar in Lappfjiir
1875)becameacquaintedwith
thePeit
manuscriptwith the Sursill descend
from 1747.The young man was sudd
bitten by the genealogicalbug and he u
nearby twenty years to accomplish
prepare the manuscript.The Genea
Sunilliana was published in 1850.It
about three hundredsubscribersand
thepublisherit wasnot an economica
aster.EliasRobertAlceniusbecame'T
Father of the Finnish Genealory".O
greatnationalphilosopherJ.V. Snell
wrote a critical and biting review in
newspaper. There was thunder
lightning- ironicasusual- whenhe t
his fellow countrymenthat there is no
for genealoryat all.Its simple and p
vanity.
HundredyearsbeforeGabrielPeitz
for his part, had alreadywritten that
genealogicalregistersand tables are n
essaryinstrumentsfor historians,asne
saryas the chronolog] or the topogra
cal knowledgeof the locations.Hist
gets a great part of its light from
genealogies,
andall otherdisciplinesu
ful and necessaryfor the commonhum
society,are illuminatedby the genea
too. The greathistorianPorthanstre
the samethingswhendescribingthe wh
field of the historyandthe taskof his c
temporaryfellowFinnishhistoriansin
endof the 18thcentury:we haveto col
and to bring togetherall noteworthy
ticesfor useto the storehouseat the m
ment when future historiansare able
write a nationalFinnish history.
Snellman'scriticismagainstGeneal
Surcillianahad no effect whatsoever
from spre
couldnot preventthedisease
genealogrwasfully pres
ing. In 1.870's
table as a science,when - the initiat
wastakenby the historianand archae
gist Johan Reinhold Aspelin - the Finnish Antiquarian Society began to collect
family registersfrom the so called learned
public.The noble families were registered
at the House of Nobles, but other membersof the upper strata were so to sayunregistered.In good Porthanian tradition
the Society collected about five hundred
pedigreesor genealogical surveys.From
the 1890'sonward the Society then published an alfabethical collection of more
than two hundred fifty family histories
from Aejmelaeus to Osturing. The editor
was Axel Bergholm, a country town
schoolmasterwho skillfully completed the
collected genealogies. After Bergholm's
SukuHrjq, Suomen aatelittomia sukuja
(Collected genealogies for Finnish commoner families) Atle Wilskman prepared
a similar. and an even more scientific collection Sltilabok, printed in Swedish.Such
collections have ever been published in
more recent times.
The genealogical publications with
their often amply biographical notices
showedsoon their usefulnessas source
material for history, especially for social
history.The main stream of Finnish historical researchtradition was until very recent times quite predominantly directed
towards social mobility, the structure of
the four estates society, and of immigration and emigration. The historians have
either used the same sourcesas genealogistsdo or they have found enough material for their conclusions in genealogical
works. In spite of Snellman's damnation
over genealory the discipline has gained
and preserved a position as one of the
more important auxiliaries for history. We
are even giving lectures in genealogy at
our universities. The purpose of
genealogy has primarily been to supply
historianswith facts and thus to facilitate
the understanding of the past of our nation.
r>_
-
Of course, for many genealogyalready
in the beginning of this century was a
hobby,a hobby,but a very respectableone.
In 1917,when the Genealogical Societyof
Finland was founded, its rank and file was
composed both by history professors and
other scientistsbut also by a wide range of
amateurs. The Society and especially its
passionate factotum for four decades
Osmo Durchman (who died in the fifties)
gained good results when trying to improve the possibilities for everyman to
practice his hobby. All the parish registers
(that is lists of births, marriages and
burials) from the earliest prevailed ones
(from 1648)to about 1850were copied by
hand.This unique collectionof about 800
copy volumes is in our National Archives.
The Society has published sourcesof biographical character and has made it
possible to its members to publish
genealogicalsurveysand notices of interest. Outside our Genealogical Society for
instance the large General Register of
[:nd Settlement in Finland has been prepared with state support, a handy combination of all taxation sources from the
Swedishrule and thusan importantsource
for all genealogists.
This was the situation in Finnish
Genealogyuntil recent times, lets sayuntil
1940's and 50's. There were in fact two
quite different factors changing the picture. At first, the enormoustechnicalprogress for example, the microfilms or the
fiches and other modern technical equipments which make it possible for the enthusiast to do his research work at home
and to get what he wantswithout time-consuming correspondencewith the priests.
All the parchimonial population indexes
with personal data for each inhabitant not
only the already by hand copied registers
of births, marriages and deaths are
nowadaysmicrofilmed. The genealogyas a
hobby was at one blow becoming easier
and faster,and also more successfulfor the
laymen to do.
But the technical progress was coped
with a democratization of genealogy in
Finland. Earlierwhen there wassocialmobility downwards,the descentgenealogists
like Axel Bergholm or even Elias Robert
Alcenius wrote simply that this branch has
sunken into the common people, or that
one descendantslive as peasantsin this or
that parish but without any further
genealogical information. In the postwar
period the common people began to have
interest in their ancestors.Perhaps there
was a kind of seeking the roots, lost for a
while during the rapid urbanization and industrialization of the society.It might also
be a result of the enlargedleisure time and
perhapsofthe fact that retired people have
nowadays more possibilities to practice
something pleasant than the previous
generations. But the fact prevails that the
rooms for microfilms in our archives are
overcrowd with genealogists as busy as
possiblefrom the opening hour to the closing time. Most of the people have just a
vivid interest to find their own roots and
relatives but there are many enthusiasts
who have greater ambitions and very large
researchprograms. For them the pastime
has become nearby a secondprofessionor
passion.
I have a very yivid memory of the
astonishment among elderly half-professionalgenealogistswhen we in the end
of the fourties published a genealogical
survey over a very interesting peasant
family with several branches risen to
iearned strata."Who could be interested
in common people", they askedme and my
fellow researcher Heikki Soininvaara.
And the astonishment was still greater
when in 1949 in the same descent collection of genealogies I published the
genealogyof the family Stenvall,the family
of our great national novelist and play-
writer Alekis Kivi (1834-t872). We
told that the family was through two
turies clearly a landless working
family, and the collections were aim
the upper and middle classfamilies.
Times have changed and people to
Finland today the majority of geneal
research done and its results publ
dealt with common families. The s
mobility upwards has been enormo
the last decadesand most people hav
the contactswith theirpast and their b
places. They have to seek their los
forgotten ancestorsand their real roo
find an important part of their own
tity.
The genealogisttoday is no more
ing a golden pedigree. Most kings, pr
and similars in the past have now
thousands or billions of descendan
an adult human being living toda
about 30 000 or even more ancestor
lived in the time of Christopher Colum
Genealogyfrom this point of view is a
egalitarian discipline. Realizing this
can say that modern genealogyis mo
terestedin where and how the past ge
tions lived and worked than just to
the biological dates. She or he ha
larged his field and shown more and
interest in the socialhistory around th
cestors.
The number of active researche
increased enormously and modern
nolory with for instance data proce
has made finding the ancestors alm
little easier than before. Thele are
more genealogistsready to help e.g
eigners to find their Finnish ancesto
The genealogicalresearch has its
stant methods, necessary and usef
every single case.There hasn't been
change on that side since Genea
Surcilliana or since Axel Kurck.
through centuries each generation
found its own use for genealory. Fi
wasmore or lessan auxiliarytool for legal
use,then an auxiliarytool for historians,
andnow it is an auxiliarytool for people
who havelost their traditionand identity.
Nowadaysit is also an auxiliary tool for
geneticsand for medicine in its fight
/'
againsthereditarydiseases.
But in all shifts
genealogy
is still genealogy,
and it will alwayskeep its charm becauseits foundationsare in the basicfactsof humanlife:
birth, reproductionand death.
lr'l)t
bm
-<
a)
Gripsholm,
22 February1547.A letterin whichGustavus
Vasa,Kingof Sweden,asksBertilHenrikssonto recruitlabourers
fromFinlandon the King'saccount.SwedishNationatArchiveslPhoto
collectionsof the lnstituteot Migration.
-FL-
Veijo Saloheimo
Karj alaisetliikkeelle
1600-luvulla
Afiikkeli kertoo Suomen heimon laajalle
itiidn levinneisttijuuristaja ttimim muuttoliikkeen harvemmin selitenistti svistri
kreikkalais-ortodoksista
viiestciiivaltak
nallisenyhteniiisyydennimissii.Talous
Ruotsinuudetalamaisetkok
mdssdkin
hankaliarajoituksia,kun uusiesivaltar
tyi keskittiimiiiinkauppaakaupunkeih
Poliittisetmuutoksetvauhdittajina
kielsimaakaupan.
ItiiisenEuroopanpoliittisetpaineet300Mainitutpaineet"tyonsivdt",viljava
ja
400vuottasittenaiheuttivatItii-Suomen
viljefijae kaipaavatLuoteis-Veniijiinm
Koillis-Veniijiin vdestdssdpoikkeukselli- 'Vetivdt" Kiikisalmen liiiinin karjala
senpaljon liikkuwutta. Alun niiytttiiianta- niin, ettd poismuuttoalkoi heti Stolbo
neenVeniijiin tsaarinIivanaIV:n 1500-lu- rauhan jiilkeen. Se kiihtyi 1630-luv
vulla toimeenpanemavdkivaltainenuudis- kun verotuskiristyija luteril aisiakirkko
tus.Maa-aatelikukistettiin,ja tsaaripalkittiiji2iperustettiinortodoksisilleseudu
si virkamiehiii2inlahjoitusmain,joilla asu- Katowodet n:ikyviit selvdstipoismuu
vat talonpojatjoutuivat maaorjiksi.
huippuina.
Talonpojista osa karkasi etelddn raVuonna 1656alkaneessa
sodassajo
jaseudun(Ukrainan)aroilleja perustisin- on saanutnimen ruptuuri ( = repeiim
ne itseniiisiii kasakkayhteis<ijii.
veniiliiiset yllyttiviit ortodoksikarjal
Sijaanvirtasiviihiinpohjoisemmasta
uusiaalustalai- kapinaan.Sotaonnenkiiiinnyttyii vas
kaiseksiniimiipakenivatVeniijiille pelii
sia.Pohjoismainen
25-vuotinensota,jota
veniiliiisetnimittevet"litvan sodaksi".se- kostoa.Tiimii oli aiheellistakin.sillii k
ka sitA seurannutsekasorronaika hZivitti raalikuvernddri Kustaa Evertinpo
erittiiinkinMoskovanja Novgorodinv?ilis- Horn harkitsijo vuonna 1654ortodo
kruunun, vdenkarkottamistapoliittisestiepdluo
tii seutuaja jdtti maanomistajat,
aatelin,kirkon ja luostarit,vaille veron- tavina.Vain rippeitii jiii Raja-Karjal
maksajia.
Ilomantsiin, Liperiin, Tohmajiirvell
Ruotsisai haltuunsaStolbovanrauhas- Rautuun.
sa1617Kiikisalmenliiiininja Inkerinmaan
I-aatokan pohjois- ja lounaispuolelta.
Lihteet ja niiden kertoma
Huolimattaluvatustauskonnonvapaudesta luterilainen esivaltaalkoi kaAnnyttAa Ruotsin kruunu totesi 1640-luvullaK
kisalmenliiiininja Inkerinmaanveronm
joskin senkorvasio
sajienviihenneen,
Professoi Veijo Saloheimo, FT, Joensuun tain liinnestiisinnesuuntautunutmuu
yliopisto, I@rjalan tutkimuslaitos.
Vuonna 1647 jatti Ruotsista Moskov
10
piirinKuznetsovan
Karjalaistalo
kylassii.Talojaperuskorjattiin
tassapiirissii.
Bameshikin
matkustaneenliihetyskunnanjohtaja kreivi Erik Gyllenstierna tsaarille luettelon
"karkureista", ja sen mukaan koottiin tiedot heidiin olinpaikoistaan tuona vuonna.
Toinen, huomattavasti lyhempi selvitys
'.
I a a d i t t i i nw o n n a 1 6 5 3
Liihtripaikan mukaan jaotellut, perheenpddn nimen, ryhmiin henkikjluvun,
saapumispaikan ja liihtdajan sisiiltiiviit
luettelot kasittAvatkaikkiaan noin 10 000
henked.Tuloalueet ulottuvat Pohjoiselta
jiiiimereltii ("wedh Murmanische hafwet")
Vologdaan, Moskovaan, Tulaan ja
Moshaiskiinasti.KiikisalmenlSdnineteldosaaeli Etu-Karjalaa ei mainita lAhtdalueena.Eniten, 1650henked,poistui Kiteen
pitajasta,Pzilkjiirveltii 1400, ku mpikin Taka-Karjalan keskiosasta.
Valtaenemmisto pakolaisista asui
vuonna 7647Bezhetskinyliing<illii(luette-
loissa'Tshernetsko")noin 2000,senldnsipuolella Mustajoen latvoilla 1800 sekii Ilmajdrven-Valdain-Ostashkovin seuduilla
parisentuhatta.Kaikkiaan meni sinne valja vain rippeetjeiiviitnytaosapakolaisista,
kyiseen Neuvosto-Karjalaan heti valtaku nnanrajantaakse,sillii sieltiikin muutettiin eteliirin.
Noin vuonna 1651 koottiin tietoja Bezhetskin yliingrin karjalaisista kylA lq/lalta
ja saatiinkokoon noin 1200perhettii. Niteen alkuosanayttAiihdvinneen,ja luettelo lieneeollut alunperinnykyistiilaajempi.
Kunkin perheen jdsenten nimet, varallisuus,ldhtdpaikkaja matkanvaiheetkirjattiin niin tarkoin kuin muisti salli.Viiki liikkui ilmeisestivuosina 1641-s\etekirin ja
'.
keskittyiBezhetskinykingdlle
Ruptuurin aikainenmuuttoaaltojai dokumentoimatta. Ilmajiirven itiipuolella
TsentralnyjArchiv DrevnyjAktov Fond n:o 96 lucttclon:o 1 ed.hr.n:o 8 Moskva,Muscovitica
1652-3RiksarkivetStockholm
Griinskommissionen
PublitsnajaBibliotekaotdeljrukopisein:o 864stav38/Q-lV 366Pietari
Gosudastvennaja
-l-
_*
xuot-ta 12
XAN]AI. AHTI
KAKISALHEN
LAANsTA VENAJALLE
-1652
vuosrNA1617
PAENNEIDEN
GHTd- JA TULOALUETT.
0
50
in
t
v€LtxtJtLUI(l
t6
LIETTUA
I
100
toimineen Iverskin luostarin arkistoon sisiiltyviit, 1655-70 tehdyt karj alaisluettelo t
mainitsevatuseimmiten vain nimen ja silloisenasuinpaikan'. Alkuper?i selviddvasta vertaamalla nimiii Kiikisalmen liiiinin
luetteloihin - jos silloinkaan. Iverskin
luostarin tilat sijaitsivat peeosin Ilmaj2irvenitiipuolella ja Staraja Russanpiirikunnassa,ja se on vain pieni osa mahdollisia
asuinalueita.
Tverinkarjalainen perimdtieto kertoo
karjalaistentulleen "Pietarista" tai "Nevajoelta" sekd "Viipurista". Viimeksimainittu tarkoittanee Laatokan-Karjalaa, kaksi
ensimmdistdtaas Inkerinmaata. Iverskin
papereista poimittu nimisto loytiiii vain
osaksivastineensaKdkisalmen-Karjalasta.
Vuonna 1.673vei Ruotsin liihetyskunta
Moskovaansuuren joukon luetteloita, jotka sisiilsiviit tuhansia inkeriliiisten pakolaisten tai poisvietyjen nimid sekti yhden
Kiikisalmenliiiini2ikoskevanluettelon. InkeriliiisistZitiedettiin perheiden koko sekii
varsinusein silloinen asuinpaikka.Niiiden
vertailu esim. Iverskin luostarin papereihin saattaisipaljastaayhttil2iisyyksiii- inkerikkojen ja karjalaisten kieli oli varsin
samanlaista.
kiiytti edelliiselostettua
veniiliiist2iarkistomateriaalia"jota meillii ei vielii tunnettu,
mutta hdn ei taaspiiiissytvertaamaansitd
K?ikisalmenI2iiiniiikoskeviinasiakirjoihin
eikii tuoreimpaansuomalaiseen
tutkimukseen. Myriskiiiin yksityiskohtainentopografinentarkasteluei kuulu neuvostoliittojoten hdnen
laiseentutkimusperinteeseen,
jettee
puolen.
varjoon
temAn
ryonsA
Kun karjalaisluetteloitavertaa kesken52inja Kiikisalmenlii2ininveroluetteloihin, niin muuttajiakoskevattiedottarkentuvatmonissatapauksissa.
Osapoismuutjoissatosin
tajia puuttuuveroluetteloista,
ja
mainitaanvain talolliset muuttajinaoli
melkoisestitilatontaviikeii.Samoinmerkittiin BezhetskinyliingoltA1651luetteloon joukko tulokkaita,joiden nimiii ei
saatuvuosien1647ja 1653listoihin.Vertailu tiiydentiiiisitenmuuttajienlukumiiiiriii.
Kiikisalmenliiiinin poismuutonkokonaiskuvasaattaahiukan tiiydentyii nykyisenNeuvosto-Karjalan
osalta,jonka tulomuuttoatutkii historiatieteenkandidaatti
Inna Tshemjakova.Hiin voi toivottavasti
vertailla Kiikisalmen liiiinin ortodokja identifioida
sinimiiiomaanaineistoonsa
sieltiimahdollisimman
montamuuttajaa.
Tutkijain ote
Perinnetieteilijiit tunsivat Tverin-karjalaisetjo ammoin. Si:omalaisiatutkijoita liikkui heidiin parissaan1880-luvulla,ja tiimiin
wosisadan alussa kartoitti D. Richter heio.
ddn asuma-alueensa Toir"n maailmansodanjiilkeen kirjoitti aunukselaissyntyinen,4.S. Zherbin pietarilaisen tohtori L P.
Shaskol'skinvalvomana kandidaattiyiiitris'.
kirjan karjalaistenjoukkomuutosta HAn
3
A
yliinkdkuuluija kuuluuTverin
Bezhetskin
(1931-90Kalininin) hallintoalueeseen
eli
oblastiin,ja siitanamamuuttajatja heidiin
perillisensiisaivatnimen Tverin-karjalaiset.Heidiinalkuperiiinenalueensa
oli varsinlaajaulottueneteldssd
likelle Volgaaja
yhtyenpohjoisessaNovgorodin,Tihviniin
ja Belozerskinkarjalaisalueisiin.
Neuvost
LeningradinHistorianlaitosRusskajasektsijafond 181-182
oliiton Tiedeakatemian
D. Richter:Bemerkungeniiber die tverischerKarelier,Suomalais-Ugrilaisen
Seuraraikakauskirja
XXII Helsinki 19()4
A.S.Zherbin:Pereselenija
karelv Rossijuv XVII veke,Petrozawodsk1956
13
+,_
TVerin-Karjala
Vielii satakunta wotta sitten karjalaiskyliii oli varsin laajalti OstashkovistaVesjegonskiin asti, kuten Richter edelliimainitussa tutkimuksessaan osoitti. Karj alainen yhteistunne sai hivenen tilaa Aleksanteri [I:n reformien ansiosta paikallishallinnossa- semstvo-laitoksessa. Se
kiinnostui mm. kirjoituttamaan alueensa
paikallishistoriaa,ja karjalaispiirikunnissa
tietenkin tuli esille vdest<inerityisluonne
taustoineen. Panslavistinenpolitiikka tukahdutti pian tiimjin tyon ja yritti vendldiso.
tiiii viihemmistdt
Ven2ijiin vallankumous tarjosi aluksi
1920-luvulla tilaa kansalliselle yhteistoiminnalle, ja siten saatiin aikaan omakielinen opetusja sitd varten alkeisoppikirjojakin, joissa kiiytettiin liintistii kirjaimistoa.
Vuonna 1937 kiiynnistyi Karjalan kansallispiiri, jonka ohjelmaan kuului omakielinen koulu, lehdistri ja kirjallisuus sekii lisiiksi taloudellinen yhteistoiminta. Hankkeen kiiynnisti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomiteanpaatos.
Tyri ei kuitenkaan piiiissyt vauhtiin, ja
lrlonna 1939hanke likvidoitiin siiiilimiittii.
Senj ohtajatja toimihenkikit vangittiin syytettyinii vakoilusta vihollisen hyviiksi ja
etenkin yhteydenpidosta suomalaisiin mikii niissii oloissa olisi ollut tAysin mahdotonta ja syytteet siten jiirjenvastaisia.
Ottaen huomioon hankkeen toimeksiantajan ja ajakohdan tuntuukin siltd., ettA
piiiitarkoituksena oli paljastaa "tuholaiset" ja "kansa4viholliset" vdhemmistoryhmdnjoukosta'.
Toinen maailmansota koski tverinkarjalaisia samoin kuin muitakin neuvostoihmisiii. Rintama siwsi heidiin aluettaan
muutaman viikon. Kesti 1950-lurun lopulle, ennenkuin Suomesta saatiin palautetuksi yhteys heihin. Professori, sittemmin
6
7
Akateemikko
PerttiVirtarantaia perinteen
Trestnan
kirkonkylAn
raitillaM
Nastolvanovna
satihanpiirissdsyksylld1990.
akateemikko Pertti Virtaranta pddsi pu
lisoineen ensimmdisenii karjalaiskyliin
sai - rajoituksista huolimaita - talte
verratonta ainesta. Joitakin vuosia sit
hdnen matkansa kuvattiin televisiota v
ten,ja siten suomalaisetsaattoivattutus
Tverin-Karjalan maisemiin ja ihmisiin.
Olojen vapautuessavirisi vuosi sit
karjalaistenyhteistoimintakin. I-okaku
sa 1990 perustettiin Tverinkarjalais
kulttuuriseura ajamaan samaa ohjelm
kuin Kansallispiiri 54 wotta sitten. Han
keen kdynnisti Tverin yliopiston dosen
historiatieteen tohtori V. A. Wnograd
Hiin kuoli iikkiii viime kevddnd, mu
kulttuuriseuran tyo jatkuu.
kokouksessa29.10.1990
VA. Vinogradov:Alustus Tverin-Karjalankulttuuriseuranp€rustavassa
syksyllii1991
kirjoitussarja"Neuvosto-Karjalassa"
V.A. Vinogradov:Karjalankansallispiiri,
Karjalarftieli eliiii edelleen, vaikka noin 350 vuotta sitten taalta. Samoin pewonna 1989pidetyssii
vZiestonlaskennassarustein voimme pitiiii paluumuuttajina
vain alle 30 000 henkeiiilmoitti kansalli- tverinkarjalaisiakin, sill2iheidiin esi-isiensuudekseenKarjalan. Monet tuntevat itsd kotiseutu on osin luovutetussa Karjalassensiikarjalaisiksi,vaikka kieli olisi jo
sa, osin nykyisessii Suomessa.
unohtunut.Tverin nuori yliopisto on kiinOnnellisinta tietysti olisi, jos kumpikin
ja halu- viihemmist<ikansavoisi kehittaA omia olonostunutalueensa
erikoispiirteistii
jaan ja omaa kulttuuriaan nykyisellii koaa aloittaa karjalankielen tutkimuksenja
opetuksen.Koulujen opettajissaon mel- tiseudullaan vapaana tsaristisesta tai
koisestikarjalaisia,saapaKozlovankeski- bolshevistisestapainostuksesta.He kaikki
koulu Spirovanpiirissii ensi syksyndentitarvitsevat itsetuntonsa vahvistamiseksi
sen oppilaansa tytihdn suomenkielen kosketusta Suomeen ja tarpeen mukaan
opettajana.
tukeakin kirvoittamaan heidiin omia voiTasavallanpresidenttiKoivistonimesi miaan oman henkisenja aineellisenviljejokinaikasitteninkerinsuomalaiset
paluu- lvksen hwiiksi.
muuttajiksi, heidiin esi-isiinsiikun liihtiviit
Kuznetsovankyld ja kirkko BuameSkissa
-r-
_
Laurie Hertzel
Meeting a Child of the
Karelian Fever
r,zotkozero. U.S.S.R.- The road from
AJ:ningrad to rheSovietKareliancapital of Petrozavodskwas constructed,they
say,the way a drunken Karelianwalks.
If you follow this twisting,twolane tar
roadasitwinds throughtheforest,youwill
eventuallyreachKotkozero,a townof hot,
dustypaths,old womenin knee-highrubber bootspumpingpaston heavybirycles,
cowsgrazingin the shadeof greentrees,
and,in the city center - whichis nothing
more than a gravelpulloff in the tall grass
- a bustof Lenin.Sternandunsmiling,he
facesthe unpaintedwoodenhousesof the
town,his backtowardthe lake.
On a hot day in early July, Elsa Mikkonenwasin thevillage'sonlyshopbuf ng
a loaf of bread.Thoughshehaslivedin the
Soviet Union since 1933,she is a fullblooded Finrq and looks it. What may
seem even strangeris the fact that she
speaksperfectEnglish
-I am Russiannow, Elsa will tell you
with a sigh,but shewasn'talwaysRussian.
At onetime.shewasAmerican.
A tiny womanwearingthick eyeglasses
and an orangecloth cap,Elsa Mikkonen
wasborn in Wareham,Mass.,in 1920.But
for nearly 60 years,she has lived in the
SovietlJnion,trappedinsidea countryshe
Lauie Hertzel,ajoumalist,Duluth,Minnesota, is currently working, with Mayme
on a bookqbouttheemigrationof
Sevander,
Ameican Finns to Soviet Ksrelia in the
1930s.
16
wasn't born in and never intended to mo
to. Now, at 71.,she has given up hope th
she will ever be able to leave.
Mikkonen is not alone. There a
hundreds more like her: aging,America
born children of Finnswho emigrated he
in the 1930s. socialist dreams in the
hearts, capitalism behind them and doo
awaiting them.
Elsa is the younger daughter of Finni
immigrants. Her father, Armas, was a l
borer. At the beginning of the Depressio
he lost his job and was unable to fin
another one. Elsa's mother, Helen, ke
the family together by taking in washi
and mending. Armas looked for work, b
as the weeks turned into months and
still had no job, he began talking more a
more of emigrating.
Like thousandsof other Finnish imm
grantsin the 1920sand 1930s,Armas Mi
konen was already a strong socialist wh
he came to the United States. Disa
pointed by the American dream, he beg
looking with interest at the changestaki
place in the fledgling Soviet Union.
Many of the Finns were attracted by t
promise of full employment and fre
health care, a workers' paradise whe
there were no capitalist bossesor impe
ous czarsto rule them and no classsyste
to keep them down.
Their enthusiasmwas fueled by ferve
articles in the socialist Finnish-langua
newspaper, Eteenpdin, which was pu
lished in Massachusetts,and by speake
Not all of them were unemployedlaborers,like Mikkonen. On the contrary,
mostof them had left behindjobs,homes
and profitable farms. They brought
machineryand logging equipment and
tractors and plows and cash with them;
most of them were able to afford the $400
entrancefee to the SovietUnion charged
by KarelianTechnicalAid.
To Mikkonen,an unemployedlaborer
with a large family, the full-employment
and free health careof the SovietUnion
soundedattractive.To a Finnish-speaking
immigrantlonelyfor his homeland,Soviet
Karelia,which bordersFinland,sounded
particularlyalluring.
In 1933,afterbeingout of work for two
years,ArmasMikkonenmadeup hismind.
He soldhisCapeCodhomeandmovedhis
familyinto his brother'shousewhile they
madearrangements
to leave.Oneof Elsa's
unclesdisapprovedof the family's plan,
but anotheruncle.her Uncle Eino.understoodwhy theywere goingand eventually
joinedthem in Karelia.
Elsa Mikkonen in her one-room apartment in
Kotkozero,Karelia,USSR.
-In Ameicq wewereafraid to tellpeople
weweregoingtothe USSR,Elsasaid.
-Thesewerethedaysofthe RedScare,so
from Karelian Technical Aid. These
speakers
traveledthe country,speakingat
we told them we weregoing to FinlanQ inFinn Halls and urging the immigrantsto
stead Theyhad a biggoing-awqyparly for
move to the Finnish-speaking
region of
tts qt the Finn Hall, but the Ku Kux Kan
SovietKarelia.
had bumeda crosson a Communist'slawn
In the early 1930s,Karelia was in
not too longbefore.Soall night long, duing
needofworkers.It neededlog- the par7y, my uncle stood guard with a
desperate
gers,fishermenand farmers,people to
shotgun.
helpsettletheland,teachthenativeRussiThe familysailedto kningrad via Geransto be lumberjacksand help the region many and then traveled by train to
meetthe goalsof its first Five-YearPlan.
Petrozavodsk.
Theyweremembersof one
Between1930and 1934,thousandsof
of the lastbig groupof AmericanFinnsto
American Finns
upwards of 6,000 emigrate;since 1930,groupsof 50, 100,
people,mostlyfrom Massachusetts,
north- 200andeven300AmericanandCanadian
ern Minnesota,Upper Michigan, Ohio
Finns had been pouring into Soviet
andOregon - soldtheir farms,quit their Karelia. By 7934, the emigration had
jobs,packedup childrenand belongings slowedto a trickleandby 1935,it wasover.
andsailedawayto helpbuild a newsociety,
From Petrozavodsk,the Mikkonens
a workers'paradisein the SovietUnion.
took a bus to Uhtua. a small Finnish-
rlF--
speakingcommunity in northern Karelia. in Petrozavodskand surrounding area
lt wasbeautiful there,Elsasaid,but primiand executed.There were no formal com
tive. Houseshad no electric lights or inplaintsor charges- everypersonarreste
door plumbing. There were no automo- was simply considered"an enemy of the
biles.Streetswerecobblestoneor dift, and people."
there were no sidewalks.
Familieslived in terror. Somefamilie
-We were met there by one family we sleptwith their bagsalreadypacked,an
knewfrom Ameica Shesaid,'Come,come, ticipatingthat knock on the door. Other
come to our house.Don't be afraid of our
went into hiding in the forestsand island
d.omesrtc
animak', by whichshemeanther of Karelia. Acrossthe SovietUnion, mil
coclqoaches.
lions of peopledied in the purges,eithe
Still, the village was deep amongthe by executionor starvation.
pines and birchesof the Karelianforest,
Elsa'sfatherwas a simpleworker, sh
right on a river, and it wasa very beautiful said, and she believesthat's what save
placeto live. Elsa and her brotherfished him. One morningin 1938,he wascalle
in the river andwovebirchbarkbasketsfor
for an interview by the NKVD (now the
berrying in the summer.Uhtua wasmuch KGB).
-My father said, 'I'm gone!' My mothe
more a Finnishtown than a Russianone,
and Elsa attended a Finnish-speaking packedhim someunderwearand tobacc
schooland her parentsread a local FinWethoughtwe wouldneverseehim again
nish-languagenewspaper.
Theyaskedhim all kinds of questions:'How
The first few yearsthere were happy,if
did you get here? Iilhat broughtyou here
primitive, and month by month conditions Whohaveyou talkedto?'But he wassucha
improved.Finnsbeganteachingtheir su- simpleman. He said, 'I can't rememberal
perior loggingmethodsto the local log- that, askmy wift.'And theylet him go.
gers,and productionsoared.FinnishfishBut thepurgesdidn'tleaveElsa'sfamil
ermen from Oregonand farmersfrom the
Thoughher father waslet go
unscathed.
Midwest began producing food for the
her Uncle Eino wasnot.
-He hadmanied a Kareliangirl andthe
people to eat.And in Petrozavodsk,Finns
constructedsidewalks,plumbing, a ski had a child He wasarrested Yearslater, I
factory, a concert hall, a theater and a got a cenificareof death.It said - I cied
school.And then the purgesbegan.
whenI got it - it said, 'Executionbyshoot
-They begantoarrestthepeople,Elsare- ingsquad-'TheFinnswereall shot.Wewer
called,rocking back and forth in her chair all enemies.That'swhatwewere.Elsasaid
by the window.
Sherockeda little faster,then stopped.
-Every night they took someonefrom
-lMhen men werearrested,families wer
Uhtuq it wqs terrible. Therewereso many left behind Evenfamilies wherethe men
Finns, they cane from Ameica, Finland,
weren'tanestedwereput out of worlc W
Sweden. They were all anested It was weretoldwecouldnot speakEnglishor Fintenible.I don't lotow how welived through nishin public.My mothersaid,'I don'tknow
thattime.
anyotherlanguage.'Andshewasput out o
The height of the purgescamein 1937 work.
-My father looked after horses.He wa
and 1938.During t}rattime, thousandsof
immigrantsacrossKarelia - mostly Fin- put out of worlcI taughtschool.Theyput me
nish men from America - were arrested out of work Wesat there.My mother,father,
in the deadof night,draggedoff to prisons myself,out of work It lastedtwo months.
Then they began taking away the families of the arrested merL trucking them off
to exile in Kem, on the White Sea.
-My brother was older, and braver. He
went to the NI(VD and asked, 'Wha shall
'It's
wedo?'They saiQ
betterif you go away.'
So we did. We had to hire trucl<s. trYhere
couldwe go? lAewent to the sameplace they
were sending the people in exile, to Kem.
Only we had to pay for it.
In Kem, they lived in one crowded room
with 40 other people.
-We were no better than prisonerc. I lived
in a big room, men and women and children
all together. It was a bed, and another bed ,
all in a row. Therewas no pivacy. I couldnl
changemy clothes a night. I was 17.
- ll/e worked in the
forest. My father and
brother cut the trees. I sat in the forest and
put the branchesinto thefire. I sat by thefire
and cied.
- There was a nice old man, a party boss
where they floated trees. He offered me office work in the city of Kem, and I took it
gladly. And then one day I was called to the
city committee of the Young Communist
Izague. They asked me, if I wanted to be a
FinnLrh teacher. I said yes, so they sent me
to Petrozavodsk Theysent me there to teach
Finni^sh,but when I got there they said they
alrea"dyha^da Finni^sh teacher. So they told
me to teach English, and I did.
Elsa taught English in Petrozavodsk
until 1955, when she was transferred to
Kotkozero. She has lived there ever since.
She has never returned to the United
States.
-Sometimes I think I would like to go
back to Ameicq to seehow people live. But
I cannot. I'm too old and too cippled. My
10
+
time is done.I hoveto stay here. This is my
homenow. This is my newfatherland
In this fatherland,Elsa Mikkonen has
endured exile, evacuation, and forced
labor.Shehaswatchedher friends'fathers
andbrothersbe arrestedand hauledaway,
one by one. She has spent her life in the
SovietUnion, and she has done all she
couldto makeit the bestlife shecould.But
she saysquite freely that it is not the life
shewouldhavechosen.It is not the life her
parentswantedher to lead.
-My mother said before she died we
shouldhavestayedin Ameica. And I say
weshouldhavestayed
Shelookedout the windowand smiled
her sadsmile.
-I wasoncean American, she said,her
eyesmistingover.
- I wqsonce a Finn. But I am Russian
now.
End Note
Sincehearingof the plights of Mikkonen
and other American Finns, a Duluth,
group is seekingdonaMinnesota-based
tions to bring some of theseAmericans
back to the United Statesfor next summer's Finn Fest,which will take placein
Duluth. For more information, contact
Brooks Anderson at the Duluth International Peace Center, DeWitt-Seitz
Marketplace,394
S.LakeAvenue,Duluth,
Minnesota55802,U.S.A.,or call him at 1(218)722-s4M.
This article appearedin a slightly differentform in the
August 15, 191, issue of "Finnish-Ameican Reponer". It is repinted withpermission.
References
Personalinterview with Elsa Mikkonen, July 1991.
Ahola, David: The Karelian Fever Episode of the
1930s.Finnish-Americana,Vol. 5. Archivesof Institute of Migration Studies,Turku, Finland.
Kero, Reino: Emigration of Finns from North
America to SovietKarelia in the Early 1930s.In:
Kaups,Matti et al (eds.):The FinnishExperience
in the Western Great Lakes Region: New Perspective.Institute of Migration, Migration Studies C 3. Turku 1975.
Kero, Reino: Neuvosto-KarjalaaRake
Helsinki-SocietasHistorica Finlandiae
Kostiainen, Auvo: The Forging of Finnis
can Communisml9l7-l924.Institute o
tion, MigrationStudiesC 4. Turku 197
Vihavainen,Timo: Internationalists'Ord
PeculiarStoryof the Red Finnsin Sovi
ScandinavianJournal of Historv. Vol. 1
Lars Hulden
Tulla takaisin
Kun tulet takaisin lqkirin,
josta olet ollut kauan poissa,
et tule niinkuin tulisit vaan.
Sincimuistat, millainen se oli ennen,
siismillainen luulet sen olleenjoskus,
kuin olisit kiiltopapeista leikqnnut siitri muistii"sikuvan.
Ia onhan rannalla kaunista
ja on toki metsdsscihiljaista
ja lqllti sinut otetaan vcstdun
kun tulet tqkaisin.
Muttaihmisiei ne ovat sielldkin,
eivdt senparempia, eivtit sen huonompia.
Siellii sun tririlki tuttavissa
ol e varovain en kcirinteissrisi
ettet liikoja leventele.
Kylld kihild on kateutta siinri kuin isommissakinpaikoissa.
Omarua jokaisella
mitapa muutakaan.
Niin, tervetuloa kotiin nyt sitten!
(kokoelmasta
Heim1977,
PenttiSaaritsa)
suomentanut
r FAMILYFAIR30.7.-1.8,1992
SUKUMESSUT,
Sukumessut
Turun Messukeskuksessa
30.7.-L.8.L992
Siirtolaisten jiilkeliiiset kyselevdt usein:
"Kuka mind olen?" lhmisen identiteetille
ja oman itsensiiymmiirtiimiselleon tdrkea tietaa, mihin heimoon ja sukuun hiin
kuuluu,mistii esi-isiitovat liihtoisinja millainenon ollut heid?insynnyinmaansa
kulttuuri. Sukujuuriemmeja taustammetutkimuksenperustaltaosaarnmeantaa'arvon
mydsoman kulttuuriperintommesailyttamiselle. Kolmannesta ulkosuomalaispolvestaeteenpdin,varsinkin,jos suomenkieli on perheestdkadonnut tai sukunimikin
muuttunut,ei useinkaanole muuta tietoa
kuin ettii esi-isiitai -iiiti tuli Suomesta.
Turussa jiirjestettiivien sukumessujen
yleisteemana
on juurien etsintii.Sukumes-
sut tarjoavat tietoa sukututkimuksenperusteistakaikille kiinnostuneillesekiiSuomessaettdulkomailla.Messuillasinullaon
mahdollisuus
tutustuamm.sukututkimuksenliihteisiin,"Iiiydi Juuresi"-ndyttelyyn,
sukuseurojentoimintaan,siirtolaisrekisteja -tietotekriin, sukututkimusohjelmiin
niikkaansekdalan kirjallisuuteen.
Messujenyhteydessii
Turussaj iirjestetiiiin erilaisia kulttuuritapahtumia,joihin
sinullaon mycismahdollisuus
osallistua.
Finnair myrintii2ilentoteitse tuleville
25 7ol*nto &kokous -alennuksen.lrntoa
varattaessa
on ilmoitettavasukumessujen
varausnumero
IT 55-5987.
Family Fair
in Turku Trade Fair Center, 30 July-l August 1992
Descendantsof immigrants often ask:
"Who am[?"; for it is vitalfor yoursenseof
humanidentity and your understandingof
yourselfto knowwhat tribe you belongto:
whereyour ancestors
havecomefrom,and
whatthe culture of their homecountrywas
like.Throughresearchingour rootsandour
background,we canlearn to recognizethe
value of preservingour cultural inheritance.By the third immigrantgenerationespeciallywhen knowledgeof Finnishhas
beenlost, and your family namehasbeen
changed- all that you may know is that
your ancestorsoriginally came from Finland.
The generalthemeof the FamilyFair to
be held in Turku is our questfor our roots.
21
rL-
The Fair offersa basicguideto genealogical researchfor anyoneinterested,both in
Finland and abroad.At the Fair, you can
visit the Find Your Roots exhibition,and
learnaboutthe sourcesusedin genealogical research,and the operationsof the
variousgenealogicalassociations,
the Emigrant Register, and computer-aided
genealogical
researchand the relevantliterature.
During the Fair, there will be a wide
range of cultural events organized in
Turku, whichwill be open to visitors.
Finnair is offering a 25 7o Conference
Flight discountfor travelerscomingto the
Fair; whenbookingyour ticket,quoteour
bookingnumber:IT 55-5987.
SUKUMESSUT FAMILYFAIR30.7--1.8.1992
Kirkonarkistot
Church Archives
Ever sincethe 17thcentury,the Luthera
Suomenevankelisluterilainen kirkko on
pitZinyt 1600-luwlta saakkakirjaa jiisen- Churchof Finland hasmaintainedrecord
tensii eliimiiiin liittyvistii asioista.Kirkonof information relating to the lives of the
kirjoissaon tiedot syntymiistiija kasteesta, Church'smembers.The parisharchivesre
cord births and baptisms,marriagesan
avioliittoonmenostaja kuolemasta.Lisiiksi papit ovat tehneet merkintojii luku- ja
deaths.In addition,therearecommentsb
kirjoitustaidosta,rippikoulun kiiynnistiija
the clergyon the ability to read and write
eriiistdmuistaseikoista.
on confirmationclasses.and other simila
Suomenkirkonseurakuntien
pittimiissii matters.
rekisterissdon useimpiinmuihin maihin
One incomparableadvantageof the re
verrattunaeriisylivoimainenetu: seei ole cordskept by the Churchin compariso
pelkkii nimiluettelo,vaantiedotsiihenon
with manyotherarchivesis that all of thi
koottu perheittiiin.
informationis classified
in termsnot of in
Kunkin pitiijiin kirkonarkistoasiiilyter dividuals,but of families.
tiin pappilassa.Tulipalossamoni arkisto
The recordsfor eachparishusedto be
on ehtinyttuhoutua.Nykyisinarvokkaiden kept in the rectory,and in the courseo
tietojen siiilytyspaikka on tulenkestiivii time,manyof the olderrecordshavebee
holvi. Vaniimmat kirjat on siirretty turdestroyed;nowadaysthe most importan
vaanmaakunta-arkistoihin,
missdne ovat recordsare storedin fireproofvaults.The
keskitetystitutkijoidensaatavilla.
Esimer- oldestrecordshavebeentransferredto the
kiksi Turun evankelis-luterilaisten
seura- ProvincialArchives,thus providinEa cen
kuntienkirkonarkistowoteen 1880saak- tralized information bank for scholars:in
ka on Turun maakunta-arkistossa.
Turun Turku, for instance.the Provincial Arseurakuntienkeskusrekisteri
on varautu- chivesnow hold all the parishrecordsfor
nut esittelemddn
sukumessuihin
osallistu- the Lutheranparisheswithin Turku up to
1880.TheCentralRegistryoftheLuthera
ville omaakirkonarkistoaan.
j:ilkeen kym- parishes
Toisen maailmansodan
in Turku is alsopreparingto open
menid seurakuntiajouduttiin lakkautta- its recordsfor useat the FamilyFair.
maan,kun niiden alueetjiiiviit NeuvostoAfter the SecondWorld War.dozensof
parishes
liiton haltuun.Niiidenseurakuntien
locatedin the territory cededto
arkistot ovat Mikkelin maakunta-arkistossa the SovietUnion were closeddown,and
omanaarkistonaan.
their parish records have all been
Juurilleenpalaavaulkomaalainen
halu- depositedin the ProvincialArchives in
aisi mielell:idntutustuaesivanhempiensaMikkeli.Visitorsfrom abroadreturningin
eliimiiiinkotiseurakunnan
kirkonarkiston questof their rootswouldoftenverymuch
avulla.Hiinellii ei ole lain mukaanoikeut- like to be ableto tracetheirancestors'liv
ta tutustua120wotta nuorempiinasiakir- through these church records; and aljoihin. Hiin voi kuitenkin pyytiiiikirkko- thoughtheyhaveno legalrightof access
to
herranvirastosta sukuselvityksen.Sen recordslessthan120yearsold,theycanremaksumiiiiriiytyyasetuksen
mukaantutki- questthe parishauthoritiesto tracetheir
mukseenkiiytettyjentyrituntienperusteel- families.A chargeis leviedfor this in proportionto the time needed.
la.
Jouko Hallia
Jouko Hallia
zz
SUKUMESSUTo FAMILYFAIR30.7.-1.8..I992
Valtionarkiston sukututkimuskokoelmat
GenealogicalCollectionsin
the Finnish StateArchives
Sukututkijaaajatellentiirkeimmiit arkistoIiihteet ovatkirkonkirjoj en ohella henkikirjat, maakirjat, tuomiokirjat, perukiq'at tai
Silti, myosyksityisluontoisotilasasiakirjat.
senarkistoaineistonjoukostaldytyy aineistoa sukututkijalle.Valtionarkistonkokoelmiin kuuluu nirnittliin runsaat50 erilaista
jotka voivattarjosukututkimuskokoelma4
ta oikotien muuten vaikeastikinl<iydettiiviin detaljitietoihin.Niiiden kokoelmien
tietoihinon kuitenkin aina suhtauduttava
kriittisestija mahdollisuuksien
mukaanyritetttivii tehdii vertailuja alkuperiiisliihteisiin. Seuraavassa
esitellddnlvhvestindmd
kokoelmat.
Genealogical Collections in the Finnish
StateArchives for the genealogicalinvestigator, the most important sources - after
parish records - are archivessuchaspopulation registers, land registers, and court,
inheritance and military records. Materials
for genealogical research can also be found
in the public archives among the holdings
of private documents, however. The Finnish StateArchives, for instance,include almost fifty distinct collections of genealogical researchmaterials, listed below, which
may offer shortcuts in tracking down obscuredetails.Suchmaterialsmustalwaysbe
treated critically, however, and should alwayswhere possiblebe compared with the
original materials.
Akiander.Matthias
ProfessoriA.R. Cederbergintoimestavdlilehdivarustettukappatettyja tZiydennysmerkinndin
le Akianderinteosta"Herdaminneofverfordna
Wiborgs nuvarandeBirgo stift".
Alcenius.Elias Robert
GenealogiaSursilliananaineistoaym.
"GenealogiaArmfeltianat'
Professori Ernst Nordstriimin laatima selvitys
karoliini Carl Arrnfeltin iiilkeliiisistii.
Backstrdm.Ake
Alopaeus-suvunTohmajiirven haaraa seki
Thitz-suwnLeppdvirranhaaraakoskeviasukututkimuksia.
Bergh,Volmar
Tukholmansuomalaisia
koskeviamuistiinpanoja ja jaljennbksi:i.
Bremer,Carl Georg
Pernitiliiisiii sukuja koskeviamuistiinpanoja.
Byman,Alf
Arkistoon sisiiltyysukututkimustoimintaan
liittyviidaineistoa.
Cajander,Karl Alexander
Uudenkaupunginporvarissukuja
koskevakiisikirjoitus.
Cederberg,Arno Rafael
Arkistoon sisiiltyyGenealogica-kokoelma.
Colliander,Otto Immanuel
Aineistoa,kiisikirjoitussekd korrchtuuri teokseen"Suomenkirkon paimenmuisto".
"De fatis Ostrobothniaenotandis"
JiiljenndsVahiikyronkirkon arkistossasdilytetjoka koskee Pohjantiiviistii k?isikirjoituksesta,
ja niidenpapistoa1500-lurulmaanseurakuntia
ta 1800-luwn alkupuolelle.
El6mflkertoja (BiographicalMaterials)
Muistiinpanojaetupiiiissiiitiisuomalaisistapappissuvuista.
Hausen,ReinholdTheodor
Suomalaisiasukuja koskevia muistiinpanoja
(HausensGenealogiska
Samling).
Hiereulogiaostrobottnica
1500-1800-lukujen pohjalaisiapappisperheitd
koskevaluettelo,perdisin1800-luwlta.
Hjort, Carl Wilhelm
Ruotsalaisia
sukujakoskevaaaineistoa.
Hyvirinen, Eero
Paimenmuistionlaatimistavarten Hyv?irisellc
1889-1892liihetettyjiiselvityksi6Kuopion hiipja seurakunnista.
pakunnanpapistosta
Hyvirinen, Eero Johannes
HyviirisenOulunlAiininPyhiijiirvenkirkonkirjojen perusteellalaatimia sukuselvityksid
ja esivanhempientaulujaym.
23
+-
SUKUMESSU,! :,. FAMILY FAIH,30.7;-1.8,1992
Idestam, Erik
Idestam-sukuakoskeviamuistiinpanojaym.
Ilmoniemi. Kalle Arvi
Sukututkimusaineistoajiirjestettynii suvun,ammatin tai paikkakunnan mukaan.
Kankaanranta. Oskari Yilho
Kokkolanja Raumanympiristbpitiijien maatiloja ja talonpoikaissukujakoskeviaasiakirjoja,kiisikirjoituksiaja muistiinpanoja.
l,einberg; Karl Gabriel
Aineistoa Turun hiippakunnan paimenmuistioon 1552t-164.
Lindh. Emil
Ruotsin ja Suomen arkistoista koottua sotilashenkiloitii koskevaaaineistoaRuotsin vallan
ajalta.
Lindh, Erik
Ruotsinja Suomenarkistoistakoottua Porin jalkaviikiryknentin historiaa koskevaa aineistoa
1500-1809.
Merimiehet (Seamen'srrgister)
Aakkosellinen kortisto ulkomailla kuolleista
merimiehistii 1882-1944.
Necropolis Peterburgensls
Kasinkirjoitettuja otteita suuriruhtinas Nikolai
Mihailovitsin teoksesta.
Nordling,Bruno
116lclling-sukujakoskeviaselvityksiesekii kiisikirjoitus "Herrasviikei ja viihiiviikisiii".
Paltschi|<,Alex
Muistiinpanoj4 sukuselvityksiiiPorin seudun
suvuista.
Paulaharju,Ahti
SaamelaistaSaijets-sukuakoskeviasukutauluja
ym.
Porvoon hiippakunnan papisto (Porvoo/Borgo
DiocesanClergr Records)
Muistiinpanoja Porvoon hiippakunnan papistosta piiiiasiassa1700-lurulta.
Ramsay,Jully
Genealogisiamuistiinpanoja,jotka liittyviit pii2iasiassateokseen"Frdlsesliikter i Finland intill
stora ofreden 1-4".
Relander-suku
Sukututkimusaineistoa,
kiisikirjoitusversioita
Ritarihuoneen sukutaulut (Genealogical tables,
Estate of Nobility)
Suomenritarihuoneeseenintrodusoitujen sukujen sukutaulujenkaksoiskappaleita.
St. Nicolai Kircbe in Reval
Woldemar B. Hoyningen-Huenen1915laatima
aakkosellinenyhteenvetoTallinnan St. Nicolain
seurakunnankuolleiden kirjasta 1626-1781.
Savonius.Sellm
Genealogisiamuistiinpanoja.
Schulman, Carl Magnus Hugo
Aineisto teokseen "Finska Kadettkirens elever
och tjiinstemdn. Biografiska anlegkningar 1812-
t9t2".
Seurakunticnhistoriakirjojen j6lienndkset (Facsimiles of parish historical records)
Kisinkirjoitetut jiiljennoksetSuomenseurakuntien syntyneiden,vihittyjen, kuolleidenja muuttaneidenluetteloistan. 1648-1850eli ns.Mustat
kirjat.
Siirtolaiset (valtamerentakaiset suomalaiset)
(OverseasFinns)
SuomiSeurar.y:n 1l)64-65toimeenpanemankeriiykset tuloksenasyntynytluettelo valtamerentakaisistasiirtolaisistaja heidiin jAlkel?iisistean.
Sohlberg,Gunnar
Sohlberg-sukuakoskevaaaineistoaja muistiinpanoja.
Sumelius,Ydind Rafael
Sukutieteellisie
muistiinpanoja.
SuomalainenSukukirja I-II (Finnish genealogical
rccords from Uppsala, Sweden)
Jiiljennos"Finska sliigttavlor",alkuperiiistiisiiilytetaanUpsalanyliopiston kirjastossasekiijiiljennbs "Finska Sliigtboken", alkuperiiinen
Ruotsin valtionarkistossa.
Suomen Muinaismuistoyhdistys(Finnish Early
RecordsAssociation)
Lehtori Axel Bergholnin toimittaman sukukirjan aineisto.
Suomensiviilivirkamiehet (Civil Servants in Finland)
Bo Wittingin valtiokalenterinmukaanvirkakunnittain laatima luettelo Suomensiiviilivirkamiehistii 1761-1878.
Suomen Sukututkimusseura (Finnish Genealogical Society)
Piiyt?ikirjat liitteineen wosilta 1917-6 ja kir,jeenvaihtoa 192249. Historiakirj oj en jiilj entiimiseen liitryve kirjeenvaihto, nimenmuutosasiain diaarit 192245 sekii nimenmuuttoja
koskevien lausuntojen jiiljenn6kset 1934-37.
Vanhan Suomenseurakuntienhistoriakirjoista
keriitty nimikortisto.
Sursillin suku
Yksityisten sukututkijoiden korjauksia ja tiiydennyksiiifil.maist.Eero Kojosenjulkaisemaan
teokseenSursillin suku.
Tamelander,Bertel Eino
Kortisto Ruotsin vallan aikaisistatullimiehistii.
Tigerstedt,Edvard Severin
Tigerstedt-sukuakoskevia tietoja ja muistiinpanoja.
Uusi sukukirja
Aineistoa kirjaa varten.
SUKUMESSUTe FAMILYFAIR30.7.-1.8.1992
Walli, HarryWaldemar
Sukututkimustoimilfxaa lilllyyiiii aineistoa.
Ven{j6n armeijassa palvelleet suomalaiset (Finns
servingin the Imperial RussianArzy)
Veniijiin armeijassa1800-luwlla palvelleitasuomalaisiakoskevaluettelo, kapteeniCarl Wasastjernan +uistiinpanoja seki kenraaliluutnantti
Birger Akermanin ja Eugen Pikoffin laatima
kortisto.
Wilskman, Atte
Genealogisetmuistiinpanotja sanomalehtileikkeet. Teoksen "Sliiktbok" aineiston kokoamiseenja julkaisemiseenliittyvdd aineistoa.
Winter. Joban Peter
Arkistoon sisiiltyy eliim?ikerrallisiaja sukutieteellisii muistiinpanoja 1700-ja 180Oluvuilta.
Virallinen lehti (Thc Ollicial Gazette)
Kortisto Suomen virallisessalehdessii olleista
henkiliitiedoista1868-1918.
Vdttili-arkisto
Dipl.ins. Jarl Enckellin kiisikirjoitus ja kopioita,
jotka koskevatJoroistenV?ittiliin tilalla eliineit?i
Swartz-ja Enckell-sukujenjiisenid 1724-1944.
"
Astr6m,
Erik
Genealoghen kiisikirjoitus "Johan Staffansson
Widberg" ja siihen liittyvaii aineistoa.
Marja Pohjola
Arkistolaitos osallistuu Sukumessuille esittelemiillii mm.
The State and Provincial Archives
will be displaying:
. arkistolaitoksen
organisaation
. yleisarkistojen,
valtionarkistonja maaja toiminkunta-arkistojen
sijaintipaikat
ta-alueetkarttojenavulla
. yleisarkistojen
tehtAvAtjaaineistottekstipaneelein
r arkistojenesitteita,yleisluetteloita
yms.
o the organizationof archivesin Finland;
e mspsandexplanationsshowingthe location of the variouspublic archivesin Finland,
r post€rs,etc.,explainingthe specifictasks
of the variousarchives;
e leaflets,catalogues,
etc., about the archives.
Mytismaakunta-arkistotesittiytyviit Sukumessuilla.EsimerkiksiTurun maakun- The Turku ProvincialArchiveswill also
have their own stand at the Fair. incluta-arkistonesittel;rynsisdltly:
. kuviaarkistorakennuksen
ding:
tiloista
r luettelo maakunta-arkistonhoitajista . picturesof the Archives'premises;
r a list of the Archivists,1932-1991;
wosilta 1932-199t
ja tehr mapSand posters explainingthe Ar. kuvausarkistontoiminta-alueesta
tiivistiikartanja tekstienavulla
chives'functions;
. tekstipaneeleita
. postersillustratingtheArchives'original
(alarkistonaineistosta
kuperdisaineisto,
materials,microfilrnsand microfiches;
mikrofilmit,ja -kortit)
ja neuvontaa r advisoryassistance
. henkildkohtaista
opastusta
on the servicesavailja tutkijapalvelusta
arkistonasiakasseableto clients,includingloansandcopying services;
kii lainaus-ja jiiljennepalvelusta
. informationaboutgenealogical
r tietoasukututkijoidenkoulutuksesta
training;
. picturesof exhibitions;
. kuvia niiyttelytoiminnasta
. Muutamia tiirkeimpi?isukututkimuksen o selectedimportantgenealogical
source
materialson display;
alkuperiiisliihteistdasetetaanvitriineihin. Mikrofilmauslaiteja joitakin esi- r microfilm readingequipment(open to
visitorsto the Fair).
merkkifilmejii on yleisonkiiytettiivissii.
+-*-
SukuseurojenKeskusliitto on
sukujenyhteistoimintaelin__
Sukuseura on silta menneestii nykypiiiviiiin. Edellisten sukupolvien eliimiin ja
tyrin tuntemus antaa meille juuret; tiediimme, mistd olemme kotoisin. Sukuseuraon
myris verkosto, joka sitoo meidiit nykypiiivddn. Sukuseuraan kuulutaan erittdin hauraan siteen, sukulaisuuden,voimalla. Hyvin erilaiset ihmiset eri puolilta maata erilaisistalihtrikohdista toimivat yhdessdsen
takia, ettd kuuluvat samaansukuun.
Sukuseuratoiminta on sangen monipuolinen harrastus.Se tarjoaa juhlia ja kokouksia, seuratjulkaisevat lehtiii j a kirjoja,
monilla seuroilla on oma vaakunaja muita yhteisiii tunnuksia.
Sukuseuratoiminta ja sukututkimus
kuuluvat liiheisesti yhteen. Sukututkimusta voi harrastaailman seuraakin,mutta sisdltod,ikiiiinkuin lihaa luiden pii[lle, sukututkimukseen tulee sukuseuran ihmisten
kautta; muistelukset,perinteet, vanhat kuvat ja esineet.
Sukuseuratoiminta ei tule pitkiiiln toimeen ilman sukututkimusta. Oman sulun
hahmottaminen, sen haarojen ja asuinpaikkojen seki erilaisten vaiheiden tunteminen vasta antaa eri puolilla maata asuville ihmisille lunteen yhteisistiijuurista.
Sukuseurojen Keskusliitto (SSK) on
hiukan yli kymmenen vuotta vanha jiirjestci,jonka muodostavatsukuseuratja sukuharrastusyhteisot. Keskusliitto toimii
siintojensii mukaan "sukuyhteisdjen yhdyselimeniija edistiiii uusien sukuseurojen
perustamista sekii suku- ja henkiltihistoriallista tutkimustytitd". Kiiytdnntin toiminnassaSSK toteuttaa tarkoitustaanpddasiassa julkaisutoimintaa harjoittamalla.
SSK julkaisee Sukuviesti-lehteiisekd erilaisia kirjoja. Listiksi j2irjestetiiiinerilaisia
tilaisuuksia,seminaarejaym. toimintaa sukuaatteen tiimoilta.
Suomen itseniiisyydenjuhl avuoden toimintoihin SSK osallistuu paitsi olemalla
mukana Juuret Suomessa. -projektissa
myris jiirjestiimiillii yhdessii Tuusniemen
kunnan kanssaItii-Suomen sukujen tapaamisen heiniikuussa.Tapaamiseenon jo tiillii hetkellii tulossa niin paljon sukuja, ettd
pitiijii on vaikeuksissakaikkien majoittamisessa.Itd-Suomen sukujen tapaamisesta on tulossavarsin laajajuhla.
Sukuseurojen Keskusliitton
osallistuminensukumessuille
SSK osallistuusukumessuilleTurussa esittelemiillii omalla osastollaanpaitsi itseiiiin
myos sukuharrastuksenmoninaisuutta ja
mahdollisuuksia. Konkreettinen osoitus
sukutoiminnasta tulee olemaan sukujen
luettelo, jota parhaillaan kerdtddn. Tiistii
luettelosta l<iytyviiteri sukuseuratyhteystietoineen. Tata luetteloa saa sen valmistuttua SSK:n messuosastolta.
Heikki Manninen
SukuseurojenKeskusliitto ry
(Federation of Family Associations):
Collaborationbetweenthe Clans
is a bridgeto thepast.
A familyassociation
Familiaritywith the life andwork of foregivesus roots:we know
goinggenerations
wherewe comefrom.But a familyassocia
tion is alsoa networkbindingusto thepresent. Membershipof an associationis
basedon the fragilebasisof kinship:very
different people, from different backgroundsin differentparts of the country,
collaboratetogethersimplybecausethey
belongto the sameclan.
26
SUKUMESSUTo FAMILYFAIR30.7.-1.8.1992
The activities of the family associations
in Finland are extremely varied, ranging
from parties and meetings to the publication of books and magazines.Many associations have adopted a coat of arms or other symbols.
Family associations are closely linked
with genealogicalresearch.Naturally, one
can also practise genealogicalresearchinto one's family without an association;but
through the people one meets in an association - through their reminiscences,traditions, old pictures and heirlooms - the
researchtakes on life.
Family associations,on the other hand,
cannotget very far without genealogicalresearch.The mapping out of one's own clan,
with its various branches,the placeswhere
people have lived and the histories of their
lives, is what gives members from around
the country the feeling of belonging to the
same roots.
The Federation of Family Associations
(SukuseurojenKeskusliitto, SSK) hasbeen
in operation for just over the years, bringing together the various family associations and students of genealogy.Under
its Regulations,the Federation is responsible for promoting collaboration between
the associations.the foundation ofnew associations,and researchinto genealogical
and personal history. The main way in
which the Federation pursuestheseaims is
through its publishing activities,especially
the magazine Sulauiesti and books. In addition, it arranges meetings of various
kinds, seminars,etc., around the theme of
family research.
Duringthe 75th anniversaryyear of Finnish independence,the Federation is not
only involved in the Roots in Finland project, but also in the arrangements for a
grand gatheringof the families and clansof
eastern Finland, to be held at Tuusniemi,
with the support of the local municipal
council. So many visitors have already registered for this event that the local organizersare running into difficulties in arranging accommodation.The gathering of
the easternFinnish clans is likelv to orove
a major event.
SuomenSukututkimusseuran
merkitys suku-ja henkiliihistorian
tutkimukselle
teellinenyhdistys.Seuraon kaksikielinen.
(suomija ruotsi).SiiZintojensii
mukaanseuran tarkoituksena
on edistiiiisuku-ja henja
kildhistoriallista
tutkimustamaassamme
levitt2i?i
niiden tulostentuntemusta.Mahdollisuuksiensamukaan sukututkimusseuratoimii myrispaikallistensukututki-
Suomen Sukututkimusseura
on wonna
1917perustettuvaltionapuanauttivatie-
+.
The SSK Federationat the Family Fair
At its standat the Family Fair in Turku, the
Federationwill be both introducing its own
activities and also demonstrating the
variety and opportunities offered by
genealogical research. As concrete evidenceof its activities,the Federation is currently preparing for its stand a Catalogue
of Clans,listing all the various family associations and their contact addresses;this
cataloguewill be available from the Federation'sstandat the Fair.
Heikki Manninen
musyhdistystenkeskuselimeni. Saavut- The Finnish GenealogicalSociety:
sukututkinrusseura Its Significancefor Genealogical
taakseenpii2imii?iriinsii
yllapitAA laajaa kirjasto4 harjoittaa julInquiry
kaisutoimintaasekdjiirjestiiZiesitelmii-ja
neuvontakokouksia.
Seurantoiminnastatiedotetaanaika- The Finnish Genealogical Society was
kauskirjaGenoksessa,
Sukutieto-lehdessii foundedin 1917,and is subsidizedby the
ja piiiikaupunginsanomalehdissii.
The Society
Suomen Stateasa scientificassociation.
on $[a hetkellZi operatesin both Finnishand Swedish.As
Sukututkimusseurassa
noin 2 000jiisent?i"jotka saavatjdsenetuna defined in its Regulations,the purposeof
Genoksen(4 numeroa/wosi),Sukutieto- the Societyis to promote and publicizeretekniikkary:nSukutieto-lehden
sekii30Vo searchwithin Finland into genealogyand
alennuksenseuran muista julkaisuista. individualhistory.As far as possible,the
Suomen Historiallinen Seura, Suomen Societyalsofunctionsasa nationalcoordinator for local associations.
In order to
LitKirkkohistoriallinenSeuraja Svenska
teratursdllskapet
i Finland mydntiiviitsa- pursuetheseaims,theSocietymaintainsan
julkaisuistaan.
extensivelibrary andseriesofpublications,
man alennuksen
jiisenmaksu
vuonna1992 and organizeslectures,advisoryservices,
Vuosijiisenen
etc.
on 120markkaa,opiskelijat60 markkaaja
The activitiesof theSocietyarereported
kertamaksuvdhintddn
lahjoittajajiisenen
'Genos'and 'Sukutieto',
voi ilmoittautua in the periodicals
3 000markkaa.Jdseneksi
Seurantoimistoonjoko kirjeitsetai puhe- and in the Helsinki press.There are curlimella(90-179189).Sukututkimusseuran rentlyaround2 000members,who receive
ownmagazine
to theSociety's
kirjasto ja toimisto sijaitsevatHelsingin subscriptions
'Genos' (4 issuesper year), 'Sukutieto'
keskustassa,
Mariankatu7:ssd,ja aukioloklo 16-20sekiitiis- (publishedby the Societyof Computing
ajatovatmaanantaisin
Genealogy),and a 30 Vodiscounton other
taisinja torstaisinklo 10-14.
publications
bythe Societyitselfandalsoby
the FinnishHistoricalAssociation,the FinSukumessutTurussa30.7.-1.8.1992
nish Church History Society (Suomen
Suomen Sukututkimusseuraosallistuu KrkkahistoiallinenSeura),and the Society
jZirjestiimiseen
ja esittelee for SwedishLiterature in Finland (Svenska
Sukumessujen
et i Finland).
toimintaansaosastollaan.
Esilld ovatseu- Lit teratundJlskap
(ilmestyneet
The
membership
feefor 1992isFIM 120
ran vuosikirjat
vuodesta
may
FIM 60);life membership
1917), Julkaisuja-sarjaja aikakauskirja (for students
Genos.Lisiiksikiivijiit voivattutustuaeri- be obtainedfor a donationof not lessthan
laisiin sukutauluihinja sukupuihinsekii FIM 3000.Membershipmaybe obtainedby
with the Society'soffice,either
etsiii Sukututkimusseuran
hakemistoista registering
189).
tietoja omistasuwistaan.Edell2imainit- by postor by phone(int.:*358-0-179
tujen lisiiksiseurankokeneetsukututkijat The Society'spremises,housingthe office
opastavatasiastakiinnostuneitasukutut- andthelibrary,arein thecenterof Helsinki,
at Mariankatu7, and are openon Mondays
kimuksenalkeissa.
from 4 pm to 8 pm, and on Tuesdaysdnd
Thursdays
from 10am to 2 pm.
Pertti Vuoinen
28
J
o FAMILYFAIR30.7._1.8.1992
SUKUMESSUT
The Family Fair
At its standat the FamilyFair to be held in
Turku, the Finnish GenealogicalSociety
will be presentingits activitiesandmounting a displayof its publications,including
copiesof the Yearbook (publishedsince
1917),titles from its series,and the masazine'Genos'.Visitorswill alsohavethe
merkitys
Siirtolaisuusinstituutin
juurtenetsijiiilleja sukututkimukselle
Eri puolilla maailmaa asuvat ulkosuomalaiset ja heidiin jiilkeliiisensii kyseleviit
usein:"Kuka minii olen?" Tdmii juurten etsintii niiyttiiii koko ajan lisiiiintyviin ja varsinkin amerikansuomalaistenkeskuudessa
se ulottuu jopa kolmanteen ja neljiinteen
polveen saakka.
Varsin usein ulkosuomalaiset joutuvat
tilanteeseen, jossa heillii on kiiytettiivissiiiin hyvin viihiin tietoja esivanhempien
syntymfi-ja liihtripaikkakunnista Suomessa.Tiimii vaikeuttaa myds yhteydensaantia
tiinii piiiviinii mahdollisesti elossa oleviin
sukulaisiin.Tdssd tilanteessatulee esille
monenlaisiaongelmia nimien muutoksista eri aikoina vaihdelleisiin kirkonkirjaym. rekisterikZiytiintoihinsaakka.
Siirtolaisuusinstituutti on siirtolaisuujoden tutkimus-ja dokumentaatiolaitos,
ka on koko toimintansaajan (17 v.) kerdnnyt myosyksilotasontietoja. Instituutin arkistossaon tiillZi hetkellii 690 vksitvisiltA
il-
opportunityto studyfamilytreesandtables,
and to searchfor information about their
familiesin the Society'smaterials.There
will alsobe experiencedinvestigatorsfrom
the Societyon hand to provide advicefor
visitors interestedin genealogicalquestions.
Pend Vuoinen
henkikiilt2itai yhteisoiltdsaatuakokoelmaa. Kokoelmatsisiiltiivatyksityishenkiloiden asiapapereita,
todistuksia,kirjeitii,
piiiviikirjoja,kiisikirjoituksiajne. Lisiiksi
instituutissa on valokuvakokoelmat
(noin8000kpl), siirtolaistenSuomeenldhettiimien kirjeiden kokoelma (noin
i0 000kpl), kirjallisuudenjalehtiartikkeleiden perusteellalaadituthenkikikortistot sekAsiirtolaisrekisteri.Valokuva-ja
kirjekokoelmista tehdiiiin aakkosellista
joka kasittaakaikki tunnishakukortistoa,
tetut henkilcit.Kortistot ovat toistaiseksi
manuaalisia,mutta niiden siirtiimistii
atk:lle suunnitellaan.Tiilkiin voidaan
jolloin etsitynhenkipii?is
tZitilanteeseen,
ldn kaikki instituutissaolevattiedot ovat
nopeastiesillesaatavissa.
TiirkeinSiirtolaisuusinstituutin
kokoelmistajuurtenetsijoidenja sukututkijoiden
kannaltaon kuitenkinvuonna1989perustettu siirtolaisrekisteri.
Tiihiin rekisteriin
tallennetaan
tiedot keyttaenliihdemateriaalina passiluetteloita(ajalta n. 18201920), Suomen Hdyrylaivaosakeyhtion
(ajalta 1892-1908)
matkustajaluetteloita
sek?i ulkomailla kuolleiden asiakirjoja
(ajalta 1917-1950).Niiiden kolmen piiiiliihderyhm?inlis?iksirekisterinkiiytdss2i
on
noin 4 000 henkiltin tiedostoautonomian
aikana Suomeenmuuttaneistaja kansalaistuneista.Varsinaisessa
siirtolaisrekisterissii on telle hetkellii tietoja noin
150 000 Suomestamuuttaneestahenkilosta.
N2iidenvarsinaisten
henkikitasollaolevien tiedostojenlis2iksiinstituutissaon
myos kirjasto, jonka kokoelmista loytyy
biografioita, erilaisia koti- ja ulkomaisia
ja muutaliihdemateripaikallishistorioita
aalia.
Niimii Siirtolaisuusinstituutinkokoelmat eivdt suinkaanpalvelevain ulkosuomalaisiajuurten etsijoitii, vaan auttavat
myos suomalaistasukututkijaaldytamean
ulkomaillekadonneensukulaisen.
Suomalainen sukututkijajoutuu usein tilanteeseen,jolloin joku sukulainenon niin sanotusti "kadonnut" ulkomaille eikii tietoja
ole helppolciytiiii.Tiilloin instituutinrekisteri ja muut kokoelmatvoivatauttaapddsemddn etsityn jeljille. Instituutilla on
mycissek?iulkomaillaettii kotimaassa
toimivien arkistojen, kirjastojen ja muiden
laitostenosoitteitaja luetteloita,jotkavoivat auttaatutkimustyosse.
etsinndnja sukututkimuksenliihteistoiija
menetelmid.Sukumessuihin
liittyy myos
uudentyyppinen sukututkimusseminaari,
Marian maailma, jonka piijrirjestiijinii
ovat Turun kesiiyliopisto,Turun maakunta-arkistoja Siirtolaisuusinstituutti.
Maija-Liisa Kalhama
The Institute of Migration:
Its Significancefor Genealogical
Enquiry
All around the world, Finnishemigrants
and their descendants
are more and more
frequentlyasking:"Who amI?" This quest
for one'srootsseemsto be steadilyincreasing, and especiallyamong the FinnishAmericans,it extendsto the third andeven
fourth generationof immigrants.
Very often, however, these overseas
Finns haveaccessto oniy very limited inplaces
formationregardingtheirancestors'
of birth or departure within Finland,
makingit muchmore difficult to establish
contactwithrelativespossiblyliving
in FinSiirtolaisuusinstituutinosallistuminen
land today. The difficulties encountered
Sukumessuille
here rangeall the way from the changed
Siirtolaisuusinstituuttion Turun Messu- form of family names,to the varyingprackeskuksessa
30.7.-1.8.pidettiivienSuku- ticesfollowedat differenttimesandplaces
messujeny}si paAjiirjestajisteja on tiistii in parishrecords,etc.
Throughoutits seventeen-year
syystii mukana rakentamassamessujen
history
yleisilmettiiyhdessiimuidentahojenkans- ofoperationsin theinvestigation
anddocuinstituutti osal- mentationof migration,theInstituteof Misa.Itse messutapahtumaan
listuu esittelemiillii omassaosastossaan grationhasalsogatheredandstoredinforedelliilueteltujakokoelmiaja siirtolaisre- mation on the individual level. The Instikisteriiisekiilaatimallaoppaitaja osoitteis- tute's archiveshouse at the present motoja juurten etsij<iidenja sukututkijoiden ment a total of 690 collectionsof papers,
keyttoon.Instituutti rakentaamyrisyhteis- etc.,acquiredboth from individualsandasincludinga wide rangeof prity<iss?imuiden pii2ijiirj estziji en kanssa "liiysociations,
vate documents,certificates, correspondd juuresi" -neyttelyn,joka kuvaajuurten
30
dence,diaries,manuscripts,
and so on. In
addition.the Instituteholdscollectionsof
around8 000 photographs;approximately
10000letterswritten hometo Finlandby
Finnishemigrants;registersof individuals
collatedfrom literature,thepress,etc.;and
the Emigrants Register.Alphabetical indexesare currentlybeingcompiledfor the
photographand correspondence
collections, covering all identified persons;at
presenttheseindexesaremanual,but their
computerization
is planned,and this will
providerapid access
to all the information
availableat theInstituteaboutanyspecific
individual.
The mostvaluableresourceat the Institute of Migrationfor genealogists
and for
thosein questof theirroots,however,isthe
EmigrantsRegister establishedin 1989.
Dataarebeingenteredin thisRegisteron
the basisof passportregisters(for the period ca. 1820-1920);passenger
lists from
the Finnish SteamshipCompanyfor the
period 1892-1908;and recordsof deaths
abroadfor the period 1977-1950.In addition,the Registerhasbeenable to utilize
datafrom the 19thcentury,when Finland
wasan autonomousGrand Duchy under
the RussianEmpire, concerningca.4 000
personswho settledand were naturalized
withinFinland.At present,the Emigrants
Registerincludesdata on approximately
150000personswho emigratedfrom Finland.In additionto thesepersonal
data,the
Instituteof MigrationLibraryincludesbiographies,Finnish and foreign local history,andothersimilarmaterial.
Naturally,thesesourcematerialsat the
Instituteof Migrationdo not merelysewe
visitorsfrom overseasin searchof their
Finnishroots,but are equallyopento per-
JI
*-"
sonswithin Finland in searchof their lost
cousins abroad. Those who engage in
genealogical research in
Finland
frequentlyencountersituationswherethe
person being traced has "vanished"
abroad,and further information may be
difficultto obtain;in this situation,the archivesand the EmigrantsRegisterat the
Institutemaywell offer the opportunityto
track down the lost persons.In addition,
theInstituteholdsthenamesandaddresses
of archives,
librariesandotherinstitutions
both in Finlandand abroadwhichmavbe
ableto help.
TheInstituteof Migration
at the FamilyFair
The Institute of Migration is one of the
main organizersof the Family Fair to be
held at the Turku TradeFair Centerfrom
30 July-1 August 1992,and is closelyinvolvedin creatingthe characterofthe Fair.
At its standat the Fair, the Institutewill be
demonstrating
its variouscollectionsand
archives,
includingtheEmigrantsRegister,
and will be compilingguide handbooks,
collectionsof addresses,
etc.,for genealogistsand thosein questof their roots.In
collaborationwith the otherorganizations
involvedin arrangingtheFair,theInstitute
is alsosettingup the Find Your RootsExhibition, the purposeof which is to illustratethe sourcesandmethodsavailable
in tracing family origins.Mqia's World,a
new kind of genealogical
seminaris to be
held,underthe auspices
of Turku Summer
University,the Turku ProvincialArchives,
andtheInstituteof Mieration.
Maija-Liisa Kalhama
Marianmaailma
Sukututkimusseminaari 27.-31.7.1992
ja
Turunmaakunta-arkisto,
Siirtolaisuusinstituutti
Turun kesdyliopistoiariestavar27.-3'l.7.1g92Marian maailma-sukututkimusseminaarin.
Pdivien
aikanakiydddnuudella,mieliinpainwalla
tavalla
joiden
ldpi ne laitokset,ldhteetja menetelmdt,
avullaosallistujanon mahdollistasaadatietoa
kututkimuksenperusteista.Seminaariinovat t
vetullehakaikki sekd Suomessa ettd ulkoma
aswat juuristaan,swustaan ja sukututkimuk
ta kiinnostuneet.
Klo9.00-11.30 Maria Matintyttdren el5minvaiheet, sukulaiset, jdimist6
- yleisesityshenkilohistorianliihdeaineistosta
maaku nta-ark i stonh o itaia Taina Vartiai n en
Marla Matintytteren henkildtiedot: syntymAaikaja -paikka, kuulutukset,
vihkiminen,kuolinaikala -paikka,henkilotietojenja henkiloiden
etsiminennykypdivdnd(kirkkohenanvirastot,vaestorekisteri)
FM Rauno Luttinen
1 1 . 3 0 - 1 2 . 3 0 Lounastauko
12.30-15.30
Marian nuoruus
- rippikoulu,kiertokoulu,
piikominen,
kansakoulu,
koulunkdynti,
muutot tyopaikastatoiseen,aviotonlapsi
FM Rauno Luttinen
Marian isd: sotamies Mats Lustig
- henkil6tiedot.sotalahos.sotilasnimet
FT Jari Niemeld
Tiistal28.7.(Paikka:Turunyliopisto)
Marianpuoliso,suutariJohanHellberg
- henkilotiedot,
ammattikoulutus,
elinkeinonharioittaminen
ia Iuvat.
toimintakdsityolSisenA
FT Ulla Heino
11 . 3 0 - 1 2 . 3 0 Lounastauko
12.30-1
5.30 Marianverovapaatvuodet
- verojenmaksaminen,
verotuksen
vaiheita,
eriverot,maanomistus,
maanjaot,
lainhuudatus
maakunta-arki stonhoitaja Raimo Viikki
9.00-11.30
Keskiviikko29.7.(Paikka:Turun yliopisto)
Mariasairastaa
- sairaudet,
rokotukset,
kuolinsyyt
professoriReijoNorio
Marianperintoia perilliset
- testamentti,
jddmist6
perunkirjoitus,
perinnonjako,
FTErkkiMarkkanen
1 1 . 3 0 - 1 2 . 3 0Lounastauko
12.30-1
5.00 Tutustumiskdynnit
SiirtolaisuusinstiturJtti,
Turunmaakunta-arkisto,
tuomiokirkko
vm.
9.00-11.30
32
SUKUTUTKIMUSSEMINAARI
Torstal30.7.'(Palkkh:
Turun'Messukeskus)
l
Mariantyt{r l5hteemaailmalle
- siirtolaisuuden
ja muuttoliikkeiden
vaiheita,
sukututkimuksen
ldhdeja ulkomailla,
jAljittdminen,
aineistotkotimaassa
kadonneitten
sukulaisten
nimenmuutokset,
nimenvaihdokset,
perintOkysymykset
nimenviennOkset,
Miti dokumentteiaMarisn suvustaon:
r Suomessa?
MattiKumpulainen,ElisabethUschanov
r Skandinaviassa?
Iuennoitsija iImoitetaannry1hemmin
o USA:ssaja Kanadassa?
professoriKeijo Virtanen
12.00-13.00 Lounastauko
ja Uudessa-Seelannissa?
1 3 . 0 0 - 1 5 . 3 0 r Australiassa
d osenftiOlaviKoivukangas
r Muissamaissa?
FL TeuvoPeltoniemi
9.00-12.00
-)
Perfantai
31.7.(Paikka:TurunMessukeskus)
_-,)
Marian pojat seikkailevat
o Karkumatkoja merille, merimieseldmdd
tohtori Taimo lisalo
e Matkat Pietariin
professori Max Engman
r Siperiansuomalaiset
professori Alpo J untunen
1 2 . 0 0 - 1 3 . 0 0 Lounastauko
13.00-15.00 Marian pojat seikkailevat
r USA:sta ia Kanadasta Karjalaan ja Neuvostoliittoon
ap uIai sprofessori Rei no Kero
r Jdrjestdtoimintaa, urheilusaavutuksia
d osenfti Auvo Kostiainen
9.00-12.00
-r
Alustavatyleisoluennot
Sukumessuilla
Torstaina30.7.
r Tdmdn pdivdn Suomi-kuva
toim itusj ohtaj a M atti Ko hva
r Perustietopakettisukututkimuksen
tekemiseste
yIitarka staja Marjo Hypp6nen
Perjantaina
31.7.
o Varsinais-Suomen
kulttuuriaja historiaa
FL HannuLaaksonen
o lnkerilAiset:
arkistojentietolShteet,
virastojen
palvelul,kokemuksiaSuomeenmuutosta
MarkkuLeppdnen
Lauantaina
1.8.klo 10.00-13.00
o Asiantuntijapaneeli
sukututkimuksen
asiantuntiiat
vastaavat
yleisonkysymyksiin
Lisaiietojavoif kysyi osoitteesta:
Turunkesdyliopisto,
VAnrikinkatu
2 d,
20500Turku,puh.(921)323302
+..
SEMINAR
GENEALOGICAL
Maria'sWorld
GenealogicalSemlnar,July 27-31, 1992
Archivesin Turku,the Instituteol
The Provincial
arelolntMigration,
andTurkuSummerUniversity
ly arrangingfrom 27thto 31st July 1992a genealogical
seminarunderthethle"Marh'sWodd".
The seminarwill offera new and vividapproach
to the institutions,sources,and methodsavaila-
ble for obtaining information about the basics of
genealogicalresearch.The seminaris open to all
persons,whether residentin Finland or abroad,
who are interested in the study of their roots, families,and genealogy.
"MariaMatin$Ar (MariaMattsdaughter)"
Herlife history,family,and the estatesheleft:a general
introductionto sourceslor personalhistory
(ProvincialArchives)
TainaVartiainen
'From Cradleto Grave:TrackingDownPersonalData'
placeanddateof death:
Dateand placeof birth,bannsandmarriage,
registers
tracingpersonaldatatoday- parishrecordsand population
RaunoLuttinen,FM
pm Lunchbreak
11:30anF-12:30
pm
"Maria'sYoungerYears"
12:30-3:30
peripatetic
teaching,elementary
school:
Confirmationclasses,
an illegitimate
child
domesticservice,changesof employment,
schooling;
RaunoLuttinen,FM
"Maria'sFather,MattsLustigthe Soldier"
Personaldataand ranks:the armv
Dr Jari Niemell
09:00-11:30am
Tuesday,28 July (Venue:Universityof Turku)
'Maria's Husband,Johan Hellbergthe Shoemaker"
training,employment
andtrades:the artisanate
Personal
data,vocational
Dr Ulla Heino
'|1:30arn-12:30pm Lunchbreak
12:30arn-3:30pm "Mariaand lhe Taxman"
Payingtaxes,thedevelopment
of taxation,variousformsof tax,
landownership,
divisionof theland,thelandregister
Raimo Viikki (Provincial Archives)
1:30am
09:0G-1
Wednesday,29 July (Venue:Universltyof Turku)
"Maria'slllnesses'
Diseases,inoculations,
causesof death
Prol Reijo Norio
"Maria'slnherilsnce'
Thewill,the inventoryand distributionof the estate
Dr ErkkiMarkkanen
pm Lunchbreak
11:30arn-12:30
Archives,
pm
theTurkuProvincial
the Cathedral
Visitsto the Inst.of Migration,
12:30-3:00
09:00-11:30am
_
SEMINAR
GENEALOGICAL
Thursday,30 Juty (Venue:TurkuTradeFairCenter)
am
09.00-12.00
1 2 . 0 H 1 . 0 0p m
01.00-3.30
om
,
r
"Maria'sDaughterEmigrates"
researchin
Thehistoryof migntion:sourcesfor genealogical
and
Finlandandabroad,tracinglostrelatives,voluntary
of inheritance
involuntary
changesof name,questions
Whatdocumentson Maria'sfamilyare available...
o...withinFinland?
ManiKumpulainen,EIisabethUschanov
o ...withinScandinavia?
Speakertobe announcedlater
r...withinthe USAand Canada?
Prof Keijo Virtanen
Lunchbreak
r...within Australia& NewZealand?
Dr OlaviKoivukangas
r ...withinothercountries?
Dr TeuvoPeltoniemi
Friday,31 July (Venue:Turku Trade Fair Center)
am
09.0G-12.00
12.0G{1.00 pm
01.00-03.00pm
'Maria'sSonson the Loose...
r "...theyrun awayto sea'
Dr Taimolisalo
r'...they headlor St Petersburg"
ProtMaxEngman
o'...they set out for Siberia"
ProfAlpo Juntunen
Lunchbreak
"...theyleavethe USAor Canadafor Kareliaand the USSR"
ProfReinoKero
o "Theirinvolvementin Associationsand Sport"
Dr Awo Kostiainen
PublicIntroductoryLecturesat the FamilyFair
Thursday,30 July:
r'Finland'slmageToday"
Matti Kohva
r'A BasicPackageof Informationfor
Research'
Genealogical
Marjo Hypponen
Friday,31 July:
o "South-West
Finland:lts Cultureand History"
HannuLaaksonen
o "TheIngrians:Informationin lhe Archives,
ServicesAvailablelrom FinnishAuthorities,
to Finland"
Experiences
of Migrating
MarkkuLeppdnen
1 August,10:00am-01:00pm
Saturday,
r ExpertPanel
- expertsin genealogical
fromthe public
research
answerquestions
Furtherinformationmay be obtainedfrom TurkuSummerUniversity,
*(9)21-358-323
302
Vdnrikinkatu2 D, SF-20500Turku,Finland,tel. (international)
35
**.
NOTICES
SIETAR International
The International Societyfor Intercultural Education, Training and Research
SIETAR International will hold its 18th Annual Congressin Montego Bay,
Jamaic4 from May 9-13,1992.The themeof this year'sconferenceis "Strategies
for Cross-CulturalCommunicationsin the New Information Age: Continuity,
Change,and Innovation". Highlights of the conferencewill be "An Eveningwith
Paulo Freire", renownedBrazilian educatorand autor of the classicPedagogtof
the Oppressed,a plenary sessionwith Geert Hofstede,author of Culture'sConsequencesand Culturesand Oryanizatiors,and a plenary sessionwith LaDonna
Harris. Chiefof the ComancheNationandPresidentof Americansfor IndianOopleasecontact
portunity.For more informationon the conference,
SIETARInternationalXVIII Conference
c/o SASC
8000WestparkDrive,Ste.130
Mclean. YA22102
USA
tel: (703)790-1745
fax (703)790-9063.
organization
associated
with the United Nations.
SIETAR is a non-governmental
Il
)
SIETARInternationalis pleasedto announcethe 1992"Foundationsof Intercultural Theoryand PracticeInstitute",now in its fifteenthyear.The Instituteis dein interculturaltheoryandpraccompetence
signedto providebasicprofessional
innovative
tice throughbroad exposureto current thought,new developments,
It is
with reorganizedinterculturalists.
trainingand design,and directexperience
inteded for thosenew to the interculturalfield as well as thosewith someexperience.Due to the growingdemandoverthepastseveralyears,the institutewill
will be held at the
be held nvicein 1.992,
July6-11 and July20-25;both sessions
GeorgetownUniversityConferenceCenterin Washingtor!DC, USA. For more
information' contact
'IETAR International
73315thSt, NW, Ste900
Washington,DC 20005
USA
tel: (202)737-5000
fax (202)737-5553.
36
Naishistorian"totuus",ettAnaisilleon aina sallittusekii sosiaalistaetta psykologistatilaauskonnossa, toteutuu myos ndiden naisten kohdalla.
Varpu Lindstrdm, Uhmattaret.Suomalaisten Naiset saivat julkisuuttakirkon piirissi sekZivasiirtolaasnaistenvaiheita Kanadassa 1890- rainkerddjindetta sosiaalityon tekiioina, mutta
' 1 9 3 0J.u v a1 9 9 1 , 3 2 s0 .
myos puhujina.Samoinompeluseuratovat olleet
harjoittelupaikka
la odotushuonejulkisuuteen.
Teoksen
nimi
Uhmattaretviittaa suomalaisiin
yliopiston
profesToronton
naissosiaalihistorian
naisiin sosialistiiariestoissa.
Naiset viettivdt kalsori Varpu LindstrominvditoskirjaKanadansuolisarvoiset
vaoaahetkense
sosialistien
haalilla.
malaisnaisista
on ilmestynytmy0s suomeksi.
Lehdissdkdsiteltiinaihetta naisetla sosialismija
tutTeos on tekildn mukaan feministis-etnista
naisia kehotettiin itseopiskeluun.Suomalaisilla
kimustasiirtolaisista,iotka paaasiassatulivattyonaisilla oli oma johtohahmonsa ja esikuvansa
vaenluokasta.Teos pyrkii kwaamaan naisenelaSannaKannisto,jota viranomaisetyrittivAtkarkotmankaartamonipuolisestisekd yksilondettd yhtaa
maasta.ltseddnh6n kuvasi "Minii olen kuten
teisonldsenenS.
raudasta,en ole koskaan tiennyt, kuinka paljon
Naishistoriakysyy aina naistenja miestenluvoin kestaa...".Naisetperustivatmyds omia naiskumddrid.Kanadassatutkittavanaaikana vallitsi
larjestojii naissolidaarisuudenkohottamiseksi.
aina naispula,mika on yksi selitysotsikossaviitja
taamaaninaisen miehenelAmdnerilaisuuteen. Osuustoimintatuotiin myos Suomesta osaksi
suomalaistaidentiteettia.
Kanadassasiirtolaismiehet
olivatseka hiividjidetSuomalaisilla
siirtolaisnaisilla
oli selkeAoma
ldhes
tii syrlAytyneitd.Suomalaisetasettuivat
airyhmdidentiteetti.Naisten yhteiset kovat kokena ooikkeuksettamuidensuomalaistenasuttamilmuksetyhdistivAtheitdtiiviimminkuin kentieskole seuduille. Siirtolaisnaisetolivat enimmakseen
timaassa.
Kanadassakotiapulaisiaia iaivat miehidhuomatVarpu Lindstrominkirja on kiintoisaja eldmAntavastienemmdnkaupunkeihin.Kotiapulaisetolimakuinen.
Sitdon helppolukea.Hiukanhdiritsevat useinnaimattomia.
Kirjassakerrotaan ansiokkaastisuomalaisten viisti kerrotaansamoja asioitatoistaen"Toivottavasti se loytAdtiensd niidensuomalaistenperheinaistensosiaalihistoriasta.
Taas kerran on osoiden luo,joidensukulaisia
on tai on ollutKanadastenu, etta naistenelimdstd loytyy tietoia lihteismyos
hyv66
naishistoriatutkimusta.
sa.
Se
on
tA, kunhan kysymyksetvain esitetean.llahduttavaa on naistenoman aanen kuuluminenkirjassa.
PdiviSetdli
Mielestdnisitaatteiaolisi saanutolla vieldkinrunsaammin.
Suomalaistensiirtolaistenkeskuudessaei tavata lapsenmurhia,mutta niita tavataan muiden
etnisten ryhmien joukossa. Tekijd on pystynyt
vertailemaan
suomalaisia
muihinetnisiinryhmiin,
vaikka suomalaisetolivat suomalaisiaKanadassakin.Suomalaisuussdilyihaaleissa,kirjastoissa
yms.Kutentekijatoteaa,"Yleisestiottaensuoma"Ollaanmenossa Ruiiaaneli Noriaan.
laisennaisenvarmintuki oli Kanadassakintoinen
Jos osaisitteneuvoatielpoimmaniien"
suomalainen".
Kiinnostavaluku on tyolSisnaistenaktiivisuus RaimoBirman,Kveenien
rannat.Jyvdskyld
ns. yhteiskunnallisissa
asioissa.Siirtolaislehdes- 1 9 9 1 , 2 2 8s .
sAVapausjulkaistiinmm. artikkeli"Kommunismin
suhde sukupuolikysymykseen"AleksandraKollontainesikuvanmukaisesti.Vastaavastikotiapuja suoSe alkaa stereotypiallasaamelaismiehen
laisetviittasivatkirjohuksissaanMinna Canthinja
malaistenRuijaanvaeltajienkohtaamisestatuntuHellaWudiloen naishenkil6ihin.Aktiivisuusjohti
"Palvelijatar
rissa, se jatkuu irrallisenataustankuvaamisena,
Yhdistyksen"perustamiseen.
pinnallisenakertomuksenaarkipdivdstiAnnijoelKoiratorppareinaeli laittoman viinan myyjini
la, Varankivuononpohjoispuolisessakveenikyoli suomalaisianaisia,jotka olivat yhteisonsdvalasse, heittona norjalaisenia kveenin oletettuun
rakkaimpiamutta samallamyos vihatuimpia.
"Kanada on miesten helvetti
ja naisten taivas"
37
+*__
KIRJATo BOOKS
luokkaristirihaan Vesisaaressa. Valilla kurkistellaan tuoreen lesken ja uuden miehen suhteisiin,
tutustutaanRaamattuun,ei siis Ltfiheruksenpostillaan,uppotJtuvaan
saarnamieheen.
Ja vil illi kalastetaan,kaivetaankaivo,l6ydetddnruumisja ihmetellaanvuodenaikojenvaihtelua.Se on Raimo
Biirmanin ensimmiiinenromaani "Kveenienrannat".
Biirmanin aiempi kirjallinenura on keskittynyt
novelleihinja runoihin.Novellimaisuudennyt luetusta romaanistakinloytii, sen kerrontaolisi ollut tiivistettdvissi, sen irtonaiset aiatukset eroteltavissa omiksi kokonaisuuksiksi.Kylldhdn Bdrman pohjoisenihailijanaAnnijoellaja Vesisaaressa on kAynyt,Paulaharjunsalukenutja kaiketijonkin turskankinjoskus juksannut.Mutta ei ajatuksettomastatarinastaiuuri ole romaaniksi.
tekeminen
Jostainsyystael kveenieepoksen
ole onnistunut.Paulahariusta
on jo aikaaparikin
"PolutjohtavatmeldarKristensenin
miespolvea,
relle"eijaksanutloppuunastijaajautuikveeniheroismiin;samaansyntiinjohon Barmankinnyt.
HansKr. Eriksentekeepientdja kaunista,mutta
eepos,kansanhistorh,kulttuurin
s! /a ymmaneminenonyhdsynnyttijddnsdvailla.
Ja koskakulttuurion hiipumassa,
saattaapuuteiaadaikuisekasti.Noriaon
si. Kieliei oleytanytkirjallisuuteen
varastanut luovat voimat kulttuurinmuutosprosessin
aikana,kveenien
henkielddenid vain
pienyhteisdissA.
harvoissa
Tuonkulttuurisen
kuolemankwaaminon
vaatiienemmdn.
kuinmihintdh6nastion pystytty.Ehkdjoku joskus.
LassiSaressalo
Aili Jarvenpa, Michael G. Karni (eds.):
Sampo,The MagicMill.A collectionof Finnish-Americanwriting. Minneapolis 1989,
406 pp. Availablefrom: The Talman Company,150-5thAvenue,NewYork,NY 10011.
In this book,Aili Jarvenpaand MichaelG.
Karnihavegathereda representative
collection
writing. In
of Finnishand Finnish-American
'Sampo,The MagicMill'thereare te)ftsby 62
authors,themajorityof whomareFinnishimmigrantsin Americaandtheirdescendants.
The authorsincludeboth well established
writers and translators,such as Shirley
Schoonover,Pierre Delattre and l(athleen
OsgoodDana,and unknownauthors.In these
texts,theexperiences,
teelingsandthoughtsof
theimmigrants
areexpressed
ina richvarietyof
voiceandform.Thiswide-ranging
anthologyincludespoems,shortstories,narrative$,
essays,
and reminiscences,
but alsotranslations
introducingthereaderto majorFinnishwriterssuch
EevaJoenas JuhaniAho.Aaro Hellaakoski.
peltoand PenttiSaarikoski,
to whom the anthologyis dedicated.
This book otfers an enrichingexperience
whichtranscends
nationalboundaries.
bothfor
readersof literature
in
andfor thoseinterested
migration.The coverand illustrations
are the
work of the Finnishteldileartistand wrherOili
Maki.
RitvaRantanen
aa
KIRJASTOo LIBRARY
Saapuneitajulkaisuja/
Pblicationsreceived
Herberts, Kjell; Lauren, Christer (red.iEds.):
FlersprAkigheti och utanfor Norden. Multilingualism in the Nordic Countriesand beyond.
Foredrag lrAn den Sldtte Nordiska TvAsprAIisuus
Muuttoliikekirjal
kighetskonferensen4.-6.6.1990 Vasa, Finland. Institutet for finlandssvensksamhiillsBaksi, Mahmut: Horru'du... lmmigrant-institutet,
forskning, Forskningsrapporter
Nr 13. Abo
Ser.A. Uppsatseroch debatt, Nr 5. Stockholm
.l991
, 376 s.
1976,128s.
Hildebrand,l(arl; Fredenholm,Axel (red.): SvensBaksi,Mahmut:lsvec isvecdedikleri...Immigrantkarna i Amerika. Populdr historisk skildring i
institutet,Ser. A. Uppsatseroch debatt, Nr 9.
ord och bild av svenskarnasliv och underbara
Bores 1982,83 s.
6den i Forenta Staternaoch Canada. Gemla
Bender,Henning;Larsen,BirghFlemming(eds.):
1926,367 s.
Danish Emigration to Canada. Published by
the DanesWorldwideArchives.Udvandrerarki- Hjarno, Jan: lmmigrants on the Danish Labour
1991.20 p.
Market.Sydjysk universitetscenter
vets skriftserie:Udvandrerhistoriske
studiernr
Hokanson,Stig R.: AterbesokpA CrimsonCreek.
3. Viborg1991, 210 s.
I Evert Taubes fotspdr hos familjen Lofgren i
Bremer,Fredrika:Hemmen i den nya vadden l.
Australien.Queensland1991, 35 s.
En dagbok i brev skrivenunder tvenne Ars reHult, Magnus; Lindblom, G6ran: Invandraren
sor i Amerika och pA Kuba. Stockholm 1961
som entrepreneur.Hogskolani Kalmar,institu(ilm.aikaisemminv. 1853-54),223 s.
tionen for samh6llsvetenskap.Rapport C,
Bremer,Fredrika:Hemmen i den nya vdrlden ll.
1989:2.1989,102s.
En dagbok i brev skriven under tvenne Ars reHAmdldinen,Helvi: Kyl6 vaeltaa.Kertomus.Porsor i Amerika och pd Kuba. Stockholm 1961
voo | 944, 136 s.
(ilm.aikaisemmin
v. 1853-54),207 s.
Jarvenpa,Aili; Karni,MichaelG. (eds.):Sampo Castles,Stephenet al.: The GlobalMilkbarand
The Magic Mill. A Collectionof Finnish-Amerithe Local Sweatshop: Ethnic Small Business
can Writing.Minneapolis1989,406 p.
and the Economic Flestructuringof Sydney.
Karjalainen,Elli: Sotkamon muuttoliikkeenkehiWorkingPapersin Multiculturalism
No. 2. The
tys 1986-88.Migrationin Sotkamoin 1986-88.
Office for Multicultural Affairs. Wollongong
Oulun yliopisto, Pohjois-Suomentutkimuslai19911
, 5 9p .
tos. ResearchReoorts105.Oulu 1991,90s.
Om
Daun,Ake; Ehn, Billy (red.):Blandsverige.
Korkiasaari,Jouni: Liikkuvuusja rakennemuutos.
kulturskillnaderoch kulturmoten.Eslov 1988,
Maassamuuttoja tyovoiman liikkuvuusosana
361 s.
yhteiskunnan rakennemuutosta.TyopoliittiEkberg,Jan: Vad hinde sedan? En studie av utnen tutkimus11.Tyoministerio.
Helsinki1991,
rikes fodda pA arbetsmarknaden.Acta We185s.
xionensia, Serie 2, Economy & Politics 3.
Kormendi,EsZer; Melchior,Marianne:Medgang
Hogskolani Vaxjci.Vaxjo 1991,226 s.
og modgang.Overgangenfra Dansk FlyktninFieandtvon,
Kirsti;Planting,Maria:Ulkomailletoigehjaelptil komunerne.Socialforskningsinstihin? Muuttavanperheenk6sikirja.Vientikoulututtet,publikation171. Kdbenhavn1987,264 s.
julkaisunro 60. Helsinki1989,163s.
tusseatid,
Leitzinger, Antero: Schweizer in Finnland.
Fredriksson,Hans: Invandrartidningaroch tidskSchweizerAuswanderungnach Finnland bis
rifteri Sverige - Forteckning.lmmigrant-insti1 9 1 7H
. e l s i n k1i9 9 1 1, 1 0s .
tutet,Ser.C, Dokumentation,Nr 4. Bords1976,
Lindberg, Sari: Kulttuurienkohtaaminentyopai33 s.
kalla. Case-yrityksenaNeoncomp Oy. Turun
Gille,Susanneet. al.: Rasfordomaroch invankauppakorkeakoulu,
liiketaloustiede:
hallinnon
draroroblem.Ett kommenteraturvalbarn-och
tutkielma.Turku1991,142 s.
och tonSrsbocker om rasdiskrimineringoch
lmmigrant-insti- Lindstrom,Varpu: Uhmattaret.Suomalaistensiirom fordomarmot invandrare.
tolaisnaistenvaiheita Kanadassa 1890-1930.
tutet, Ser. C, Dokumentation,Nr 10. BorAs
J u v a1 9 9 1 , 3 2 0s .
1 9 8 1 , 4 s5 .
- perusteetia
Lindtorp, Olaf: FinnskogensFolk. In: KansatieHelsinginulkomaalaispolitiikka
teellinenArkistolV.Toimitus-Redaktion:
T.l. ltkaytanto. Helsingin kaupunginkanslianjulkonen,KustaaVilkuna.Suomenmuinaismuiskaisusarja
A 12/1991. Helsinki1991, 56 s.
+_
toyhdistys, Finska fornminnesforeningen.
Forssa1940.117 s.
Marshall, Oliver: European lmmigration and
Ethnicity in Latin America.A Bibliography.Institute of l-atin American Studies, Universityof
London.London 1991,165 p.
Meriliinen,Tarja: Muurmien kunnanmuuttoliiketutkimus. Muurmden kunnan tulo- ia Hhtomuutto vuosina 1988ja 1989 sekatulomuuttaneidenviihtyvyyskunnassa.1991,61 s.
Nagy, G6za; Nelhans,Bertil(red.):"lnvandringen
ger mig ingest." Om invandrarfientlighet,
opinionsyttringar och behovet av syndabockar. lmmigrant-insthutet,Ser. A. Uppsattser och debatt, Nr 10. BorAs1984,79 s.
SprAkkravoch spriktilldgg inom sjukvArden.Finlandssvenskrapport nr 15. Helsingfors1990,
1 8s .
Stasiak, Andrzej; Mirowski, Wlodzimiez (eds.):
The Processof Depopulationof RuralAreasin
Central and Eastern Europe. Proceedingsof
the InternationalSeminaron Rural Depopulation. Szymbark, Poland, September'1989.Instituteof Geographyand SpatialOrganization.
Polish Academy of Sciences, Conference
Papers8. Wazawa 1990,322 p.
Stockfelt-Hoatson, Britt-lngrid: HemsprAkstrdning i forskolan.lmmigrant-institutet,
Ser.A.
Uppsatseroch debatt, Nr 4. BorAs1976, 144 s.
Sdderling,lsmo; Korkiasaari,Jouni (red.):Migrationen och det framtida Norden. 8:e Nordiska
Migrationsforskarseminariet.
Hanaholmen,Esbc 1990, SlLrtrapport.Siirtolaisuusinstituufti,
MigrationsstudierB s. Abo 1991,346 s.
Terdslilja- StAllilja.Avesta 1987,160 s.
Trolle, Elisabeth:Invandrartidningaroch tidskrifter iSverige - 1982.lmmigrant-institutet,
Ser.
C. Dokumentation,Nr 11. BorAs1982,38 s.
Vad sdger lagarnaom sprAkligarittighetef Finlandssvenskrapport nr 16. Hango 1991, 25 s.
Zubnycki, Jerzy: Soldiers and Peasants:The
Sociology of Polish Migration. A Lecture in
Englishand Polish.London1988,167p.
Muutjulkaisut
Alasoini,Tuomo: Jdrviniemi,Pdivi;Pekkola,Juhani: OrganisaatiomuutoksetPTl-Telessd.Hen-
40
kil6st6n kdsityksi5 muutoksesta ja tyonsii eh
doista. Tyopoliittinentutkimus 4. Tyoministe
ri6. Helsinki1990,109 s.
Almqvist, Ingrid; Cederholm, P.-E., Lainio, J
(red.): FrAn Pohjolas ponen till kognitiv kon
takt. Vanskrifttill ErlingWandeden I maj 1990
StockholmStudiesin Finnishl-anguageandLi
terature6. Edsbruk 1990,261 s.
Arbeidsmarkedog arbeidsmarkedspol
itikk i Nor
den 1989.Tyomarkkinatja tydmarkkinapolitii
ka pohjoismaissavuonna 1989.NordiskMinis
terrAd; NAUT-Rapport1990:2. Kastrup 1990
1 7 1s .
Arnkil,Robert:Massapalvelusta
yhtioittimiseen
Tapausesimerkkini Tampereen tyovoimato
misto. Tyopoliittinentutkimus 13. Tyoministe
rio. Helsinki1991.
Asp, Erkki;Hakkarainen,Pekka(toim.):Erilaisuu
ja kontrolli.Turun yliopisto,Sosiologiantutki
muksiaB 22.Turku1991, 152s.
Bjorklund, Lena; Lindberg, Jan-Christer:Over
sdttningav karlektillsvenskan.Finlandssvens
rapportnr 17.Hango 1991,138s.
Diderichsen,Finn et al.: (red.):Klassoch ohilsa
En antologi om orsakertill den oldmlika oh6l
san. Eskilstuna1991, 224 s.
ETYK,uutta Eurooppaakoskeva Pariisinperus
kirja. Pariisi 1990. Ulkoasiainministerionlul
kaisula3/91. Helsinki1991, 47 s.
ETYK,Wienin asiakirja1990.Luottamustaia tur
vallisuuttalisddvi6toimia kdsittelevAtneuvotte
julkaisuja1/91.Hel
lut. Ulkoasiainministeridn
s i n k i1 9 9 1 , 5 1s .
Fougstedt,Gunnar:Finlandssvenskabefolknin
Aren 1936-1945. En demografisk undersok
ning. Bidrag till kannedom af Finlands natu
och folk, utgifna af Finska Vetenskaps-S
cieten.H. 95, n:o 2. Helsingfors1951,246 s.
Gould, Jeremy: Luapula. Dependence or
Development?Zambia GeographicalAssocia
tion. RegionalHandbook6. FinnishSocietyfor
DevelopmentStudies.Monograph3. Vammal
1 9 8 9 , 2 2 9p .
Haddas,Katarina: Utvdrdering av Atervandrings
projektet i Vistra Nyland.Tyopoliittinentutki
mus l6. Tyoministerio.
Helsinki1991,73s.
Hietala,Kari: Kantvikinsatamahankkeenyhteis
kunnallisetvaikutukset.Tyopoliittinentutkimus
7. Tydministedo.Helsinki1990,56 s.
Huss, Leena Marjafta: Simultan tvAsprAkighe
svensk-finskkonte).t.Acta UniversitatisUpsa
liensis.Studia UralicaUpsaliensia21. Uppsala
19911
, 8 6s .
KIRJASTOo LIBRARY
I
i
I
I
{:-
Jokelainen,Matti:Tyovoiman osuus 5ffi4 -vuotiaastaveest6sta OECD-maissavuosina 1950julkaisujaT
1989.KELA,Kansaneldkelaitoksen
9:40.Vammala 1991, 60 s.
Jdrviniemi,PAivi:Tydeldmdn tutkimus Suomessa
1989-1991:Luettelotydelaman suhteidennakokulmasta.Tydpoliittinentutkimus14. Ty0ministerid.Helsinki1991,58 s.
Kasvio,Antti:Tydorganisaatioiden
tutkimusja niiden tutkiva kehittdminen. Kirjallisuuskatsaus.
Tampereenyliopisto,TyoelAmdntutkimuskeskus, sarjaT 4/1990.Tampere 1990,206 s.
Kauppinen,Timo; Kdykk6, Virpi: Palkansaajien
jdrjestdytyminen1989. Tyopoliittinentutkimus
9. Tyoministerio.Helsinki1991,64 s.
Kauppinen,Timo; Koykkd,Virpi (toim.):Tyomarkkinajiirjestelmiija poliittineniarjestelma 2000.
ja historiaaSuomessaja FluotsisTulevaisuutta
sa. Tyopoliittinentutkimus 17. Tydministerio.
Helsinki1991.193s.
Kero, Reino; Kostiainen,Awo; Virtanen, Keijo:
Uuden maailmaniattilainen.Yhdysvaltainhistoria. Keuruu 1991, 570 s.
Koponen,Juhani: Peopleand Productionin Late
PrecolonialTanzania.History and Structures.
Seura.FinnishHistoriSuomenHistoriallinen
cal Society. Studia Historica 28. Jyvdskyla
1988,434 p.
Kylatutkimusbibliografia.
Kyldasiain neuvotteluA1186.Helsinki1986,104s.
kunta.Julkaisusarja
Louhikko,E.K.:Teimmevallankumousta.
Helsinki 1943,300 s.
Madsen,Per Kungshojd:Pohjoismaidenministerineuvostonnuorisoprojekti.Kokemuksiatammikuustajoulukuuhun 1988.TyopoliittinentutHelsinki1991, 65 s.
kimus18.Tyoministerio.
NiemelA,
Pirkkoet al.: Miten kirjoitantieteellisen
artikkelin?Tieteellinenkirioittaminenja kanjulkaiseminen.
sainvalinen
Juva 1991, 120 s.
Nordic Labour Market Policiesand Labour MarNAUT-RapketResearch.
NordiskMinistenAd;
port 1990:4.Copenhagen1990.314 p.
NordisksamarbetepA arbetsmarknadsomrAdet.
Pohjoismaidenty6markkinayhteistyo.Nordisk
MinisterrAd;NAUT-Rapport1990:1. K6penhamn |990.66 s.
_-
Parviainen,Seija: The Effects of European lntegration on the Finnish labour Market. VATTtuikimuksia2. Helsinki1991, 115 p.
Risdnen, Leila (toim.): Vammalan naisyrhtalakurssi - kvinnoforetagarkurseni Vammala.
PohjoismainenAVM-projekti. Den nordiska
BRYT-prolektet.Nro 2711990.Tydpoliittinen
tutkimus3. Tyoministerio.Helsinki1990,106s.
Sandberg, Bdrje: Suomeen suuntautunut ulkomainen matkailijaliikenne
vuosina 1930-1939.
Helsinki194i|.113s.
Soininen, Arvo M.: Pohjois-Savonasuttaminen
keski- ja uuden ajan vaihteessa.Historiallisia
tutkimuksiaLVlll, julkaissutSuomen HistoriallinenSeura.Helsinki1981,440 s.
Suomalainen.PdivioTommila 60 vuotta. Keuruu
1991. 242 s.
Suomen Sukututkimusseuranvuosikirja Vll,
1923.GenealogiskaSamfundetsi FinlandArsskriftVll. Helsinki1923.252s.
Toivonen,Marja:Tyovoimapulayhteiskunnallisena ongelmana. Uudenmaan tyovoimapulan
laajuudesta 1980luvulla. Tyopoliittinentutkimus 12.Tyoministerio.
Helsinki1991,225 s.
Turtiainen,Juhani:Tyonvdlityksenasiakaspalvelun kaytanto.Tyopoliittinentutkimus 19. Tyoministerio.
Helsinki1991, 110 s.
Tyoeldmdntutkimusohjelma
1991-1993.Tyopoliittinen tutkimus B. Tyoministerio.Helsinki
1 9 9 1 3, 8 s .
The United Statesand Finland:An EnduringRelationship1919-1989.Yhdysvaltain
ia Suomen
suhteidenkehitys 1919-1989.Kerava 1989,
1 0 4s .
Verho, Timo: Alastarontalonpoikaissuvut15401 B 7 0L. o i m a a1 9 B 9 , 2 1 8
s.
Virtanen,John O.: KirstiJohanna VirtanenExperiencingin ContemporaryArt. Modernintaiteen
uusiulottuvuus.
Hdmeenlinna
1991,160s.
Virtanen,Timo: ParentingStress and Coping
among Motherswith MBD Children.Acta Universitatis Lapponiensis .l. University of
L a p p l a n dR. o v a n i e m1i 9 9 1 , 1 4 3p .
Yli-Pietild,Paivi et al.: TyoeldmAnsuhteet.Aikasarjoja1907-88.Tyopoliittinentutkimus2.
H e l s i n k1i 9 9 0 , 1 8 1s .
Sukumessuilla
1992
Turussa30.7.-L.8.
Uiydii Juuresi-niiyttely
kirkon ja arkistojenalkuperiiisttija muuta
materiaalia
sukututkimustatekevienyhteisrijenmonipuolisetkokoelmatja tiedostot
tietotekniikankeyttdsukututkimuksessa
ja lehdet
sukututkimuskirjallisuus
sukuseurojenluetteloita
siirtolaisrekisteri,jossatiillii hetkellii tietoja
noin 200 000 vuosisadanvaihteensuomalaisestasiirtolaisesta
rlm. seminaareja,
runsastaoheisohjelmaa,
retkiti ja konsertteja
jiirjestiijiit:
Sukumessujen
Suomenev.lut.kirkko
Arkistolaitos
Siirtolaisuusinstituutti
SukuseurojenKeskusliittor.y.
Sukutietotekniikkar.y.
r.v.
SuomenSukututkimusseura