Lähellä-lehti 1/2010 - Omaishoitajat ja läheiset

Transcription

LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE
TEEMANA
VAIKUTTAMINEN ON
TÄRKEÄÄ
Kohti kevättä
1/2010
PÄÄKIRJOITUS 23.2.2010
SISÄLTÖ 1/2010
Omaishoitajuus
päättyy,
huolenpito jatkuu
4
- Eine Sorakari jatkaa
huolenpitoaan, vaikka Juha
siirtyi laitoshoitoon.
Pääkirjoitus............................................
3
Näkökulmia omaishoitoon .................. 4
- Omaishoitajuus päättyy, huolenpito jatkuu
Omaishoidon tukea kotikunnasta ......
6
Omaishoitajien keskustelusivuilta
saa kattavaa vertaistukea ................ 10
Uutisia ............................................ 14
saa kattavaa vertaistukea
Rett-lapsen äidin elämä jatkuvaa
opiskelua ........................................ 16
- www.omaishoitaja.fi
keskustelufoorumi on varaventtiili.
6
10
Omashoidon
tukea
kotikunnasta
Sirpaleista syntyy uusi elämä ............ 18
Verkosto vaikuttajana ........................ 20
Oulussa tutkittiin
etäomaishoitajuutta .......................... 22
- Omaishoidon tukea
myönnetään
vain noin 34 000:lle.
Perhe ja Käpytikka ovat Essin
elämän kivijalka ................................ 24
Sysmässä yhdistys on voimavara ........ 26
Annelin ajatuksia ............................... 27
Ajankohtaista .................................... 28
Asioita ajassa.................................... 30
Rett-lapsen äidin
elämä on jatkuvaa
opiskelua
- Mariana ja Marjo
Lammisen kotona rutiinit
ovat tärkeitä.
Tästä en luovu – Isoäidin kello
tuo mieleen turvallisen lapsuuden ..... 33
16
Lakimies lähelläsi .............................. 34
Kokemuskoulutuksesta pätevää ......... 36
Kulttuurinurkka ................................. 38
Musiikista vireämpää arkea ............... 40
Lukijalta ............................................ 40
Ehtoopuolen ruusu ............................. 42
18
Sirpaleista
syntyy
uusi elämä
- Helinä Korkealaaksosta
tuli omaishoitaja ja sen
rinnalla lasitaiteilija.
Lääkäri lähelläsi ................................ 42
20
LÄHELLÄ 1/2010
Paikallisyhdistykset ........................... 48
S
ananlaskussa sanotaan ”Jos elämä antaa sinulle sitruunan, tee siitä mehua.
Jos se antaa niitä paljon, perusta sitruunatehdas.” Sitruunoita on sadellut
viime aikoina oikein roppakaupalla.
Tärkeä yhteistyökumppanimme Lomaliitto
ry teki konkurssin. Neljä yhteistyölomajaksoa omaishoitajille ja hoidettaville jää toteutumatta. Sekä iäkkäät omaishoitajat että vammaisten lasten perheet jäivät vaille kaivattua virkistysmahdollisuutta. Onneksi sentään
omaishoitajalomia on tulossa muiden yhteistyölomajärjestöjen kanssa.
Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
liiton paikallisyhdistyksille vähenivät reilusti, kun päättyville projekteille ei saatu jatkoa tai uusia projekteja. Tilanne käy erityisen hankalaksi monissa paikallisyhdistyksissä, kun projektien rahoituksen päättymisen
vuoksi menetetään myös jo vakiintuneet toimihenkilöt ja
tuttu kokoontumispaikka.
Sosiaaliturvaa uudistava
ns. Sata-komitea on jättänyt loppuraporttinsa.
Hyvistä tavoitteista yhdistää omaishoidon tuki
ja Kelan vammaisetuudet uhkaa tulla hölmöläisten tilkkutäkki, koska samanaikaisesti hyvien päämäärien kanssa komitean kynnet
syyhyävät etuuksien
leikkaukseen.
Omaishoitajat ovat yhteiskunnan kannalta
kaikista heikko-osaisimpia. Heille merkityksellisiä ovat pienetkin tulonsiirrot. Suomessa on
viime vuosina harjoitettu poukkoilevaa veropolitiikkaa. Tähän tuo oman lisänsä Sata-komitean ehdotus tämän hoitotukipaketin yhteydessä poistaa invalidivähennys ainakin osalta sen saajista.
Kun vielä omassakin elämässä on sairautta
perheessä, vaikeavammaisen veljen pääsy uusintaleikkaukseen on saanut lähes kafkamaisia piirteitä ja perheen pyörätuolia käyttävä
aikuinen tytär on taas vailla koulutustaan vastaavaa työtä, ovat ainekset sitruunatehtaan perustamiseen koossa.
Omaishoitajien on tärkeää koota voimansa
vaikuttamiseen. Itse kävin osoittamassa mieltäni lähiömme lakkautusuhan alla olevan kirjaston puolesta. En kertakaikkiaan voi hyväksyä sitä, että tärkeä kulttuuri-sivistys- ja kokoontumispaikka lopetetaan. Liittomme paikallisyhdistykset eri puolilla maata ovat olleet ja ovat edelleen tärkeitä vaikutuskanavia
omaishoidon kysymyksissä. Vaikuttamistyössä
jokaisen panos on tärkeä. Meissä on voimaa ja
vaikuttaminen voimaannuttaa.
Tässä lehdessä kerromme myös esimerkkejä siitä, mitä on tehty ja saatu aikaan. Tehtävää
riittää niin yhdistyksissä kuin aivan lähipiirissäkin. Ollaan kirpeitä puolustaen myös omien
läheistemme parasta. Hyvää alkavaa kevättä ja
jaksamista kaikille Lähellä-lehden lukijoille.
merja.salanko-vuorela@omaishoitajat.fi
Verkosto vaikuttajana
- Raija Ylikulju, Pirkko
Kuokkanen ja Marketta
Uusitalo suunnittelevat
tukihenkilötoimintaa
Kuopion seudulle.
2
Svensk resumé .................................. 46
Ei paljoa naurata
24
n
elämä
Essin t
a
kivijal
ka
äpytik
e ja K
- Perh
lle
ntase
ssi Ra
E
t
a
v
o
ä.
tärkeit
JULKAISIJA: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki, puh. 020 7806 500,
faksi 020 7806 555, kotisivu www.omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA: Merja Salanko-Vuorela merja.salanko-vuorela@omaishoitajat.fi
TOIMITUKSEN SIHTEERI: Raija Olkkonen raija.olkkonen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO: Pirkko Jyväkorpi, Kaarina Johansson,
Annikki Korhonen (puh.joht.), Matti Mäkelä, Raija Olkkonen, Merja Salanko-Vuorela, Kaija-Leena Sinkko, Juha Viitanen
SVENSK RESUMÉ: Maria Malmi OSOITTEENMUUTOKSET: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki, puh. 020 7806 510. ILMOITUSMYYNTI: Eija Sonninen,
puh. (09) 849 2770, faksi (09) 852 1377, eija.sonninen@tjm-systems.fi MAINOSILMOITUSAINEISTOT: TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, puh. (09) 849 2770,
faksi (09) 852 1377 ULKOASU: Tuulikki Poutanen, puh. 044 7300 209 PAINOPAIKKA: Kehitys Oy, PL 205, 28101 Pori, puh. vaihde 044 7300 200, faksi (02) 6332 652
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN 1235-8401. 19. vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 21.5.2010.
KANSI: Omaishoidon kehittämiseksi tarvitaan vaikuttamistoimintaa niin kunnallisella kuin valtiollisellakin tasolla.
Kuvassa Ilkka Liikanen ulkoiluttaa Juha Sorakaria. KANNEN KUVA: Kaija-Leena Sinkko
LÄHELLÄ 1/2010
3
NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON
T E K S T I J A K U VAT : K A I J A - L E E N A S I N K KO
Omaishoitajuus päättyy,
huolenpito jatkuu
H
Omaishoitajat vanhenevat
hoidettavansa rinnalla. Joskus tulee raja, että voimat eivät enää riitä hoidon jatkamiseen.
Miten voin luopua hoidettavasta? Mistä löytyy hoitopaikka? Onko hoito hyvää? Huoli
ja vastuu hoidettavan hyvinvoinnista ei helpota, vaikka
elämä keventyisikin.
elsinkiläinen Eine
Sorakari on pitänyt huolta vaikeavammaisesta Juhapojastaan yli kaksikymmentä vuotta.
Vaikka nyt 48-vuotias Juha onkin siirtynyt pitkäaikaissairaalan vastuulle, äidin huolenpito jatkuu.
Eine Sorakari jaksoi hoitaa poikaansa kotona 70-vuotiaaksi asti. Kahden suuren selkäleikkauksen jälkeen Juhan kotihoito ei
enää onnistunut ja niin Juha kaksi vuotta
sitten siirtyi Helsingin Suursuon sairaalaan.
Vaikka vastuu vaikeavammaisen Juhan hoidosta on siirtynyt nyt sairaalalle, Eine huoltaa jatkuvasti poikaansa.
Juha vammautui elämän alussa
- Juha sairastui diabetekseen 16-vuotiaana.
Kesällä 1986 vasta ammattiinsa valmistuneesta yo-merkonomista tuli hetkessä hoidettava. Liian matalan verensokerin seurauksena Juha sai vaikean neuropsykologisen vamman, joka aiheutti sadan prosentin
aivoinvaliditeetin ja epilepsian, Eine kuvailee raskasta elämänvaihetta.
- Istuimme tyttäreni kanssa sairaalassa Juhan vuoteen äärellä ja luimme hänelle ääneen. Emme jaksaneet uskoa lääkäreiden
puheisiin, että Juha jäisi eläväksi kasviksi.
Vähitellen saimme kiskottua hänet takaisin elämään. Juha tarvitsi jatkuvaa hoitoa ja
valvontaa eikä hänelle löytynyt sopivaa hoitopaikkaa. Sairaala suositteli hoitoa kotona.
Otimme Juhan ensin viikonlopuiksi kotiin. Sitten tyttäreni jäi
Eine Sorakari
pois töistä kahdeksaksi vuodekjatkaa huolensi Juhaa hoitamaan kunnes minä otin päävastuun. Näin minuspitoaan, vaikka
ta tuli Juhan hoitaja.
vaikeavammainen
Juha siirtyi
laitoshoitoon.
Hoito on takkuillut aiemmin
Einen lomien aikana Juhan sijaishoidossa eri laitoksissa riitti ongelmia. - Mielestäni pojan hoito ei aina vastannut hyvän hoidon kriteerejä. Pakkasin Juhalle mukaan kahden viikon lääkkeet dosettiin. Osa lääkkeistä jäi
usein antamatta ja pojalle syötet-
tiin suuria määriä rauhoittavia. Lomilta palatessa poika oli likainen ja turta. Hän haisi
ja näytti pahalta. Jos hoitajan virkistykseksi
tarkoitettu loma kesti kaksi viikkoa, Juhan
kuntoon saamisessa meni yli kaksi viikkoa,
Eine muistelee. Nyt Juha on hoidettavana
Suursuon sairaalassa.
- Vaikka mielessä kaihertaa, että haluaisin
ottaa Juhan takaisin kotiin, minusta tuntuu,
että Juha viihtyy Suursuolla. Juhan omahoitaja on aivan ihana. Olen iloinen nähdessäni, miten kauniisti Juha katsoo häntä.
- Hoitajat ovat laitoksissa kovilla. Terveysviraston talousmiehet vaativat jatkuvasti, että suoritteita on oltava paljon ja tulosta saatava aikaan. Onkohan heillä käsitystä, mitä laitoksissa tehdään ja minkälaista vaikeavammaisen hoito on?
- Vaikka tiedän, että vaikean omaisen
syndrooma uhkaa, en ole aina malttanut olla puuttumatta tilanteeseen, jos olen nähnyt ongelmia. Moni ei ryhdy arvostelemaan
pelätessään, että se kostetaan sitten hoidettavalle. Sellainen pelko on väärin. Heikoista
täytyy pitää huolta. Me vaikeavammaistenkin äidit haluamme saada lapsillemme parhaan mahdollisen hoidon. Äitiyden tunteet
eivät helpota, vaikka hoidettava siirtyykin
laitokseen.
- Joskus on vaikuttanut siltä, että Juhaa
sen paremmin kuin muitakaan hoidettavia ei ehditä pestä riittävän usein. Ruoka ei
mielestäni aina vastaa sitä, mitä diabeetikon
ravinnolta edellytetään eikä Juha pääse ulos
ja liikkumaan riittävän usein. Olen kirjel-
Pohjois-Helsingin lähimmäistyö Pulmu ry:n lähihoitaja Ilkka Liikanen ulkoiluttaa Juhaa säännöllisesti. Miehistä on tullut vuosien mittaan hyvät kaverit.
möinyt asiasta kaupungin johtoon asti. Toivottavasti siellä kuitenkin ymmärretään, että valituksia ei tehdä, jos aihetta ei ole.
Kenen on vastuu?
- Diabeetikon hoidon perusta on insuliini,
ruokavalio, ulkoilu ja liikunta. Juhan kohdalla toteutuu hyvin ainoastaan insuliinin
anto. Ruokana on vähintään kerran viikossa sekä aamiaiseksi että päivälliseksi puuro.
Puuro tuskin vastaa diabeetikon ravintovaatimuksia, siinähän on lähinnä hiilihydraatteja. Niinpä puuropäivinä toimitan Juhalle
sairaalaan kunnon aterian, kertoo äiti.
- Eri asioiden priorisointi tuntuu kummalliselta. Samaan aikaan, kun Juhan ulkoiluttamisessa joudutaan vetoamaan re-
surssipulaan, osaston tupakoitsijoita viedään monta kertaa päivässä ulos tupakalle,
Sorakari kritisoi.
- Mielestäni ei ole oikein, että minä, 72vuotias äiti, joudun huolehtimaan sairaan
poikani vähimmäisvaatimuksista hänen hyvinvointinsa turvaamiseksi, vaikka Juhan
oma eläke kuluu lähes kokonaan sairaalamaksuihin. Maksan tällä hetkellä eläkkeestäni 500 euroa kuukaudessa, jotta Juha saa
tarvitsemansa ravinnon ja pääsee ulkoilemaan. Pohjois-Helsingin lähimmäistyö Pulmu ry:n lähihoitaja Ilkka Liikanen ulkoiluttaa Juhaa säännöllisesti. Olisihan vaihtoehtona, että Juhasta tulee muuten täysin vuodepotilas, Eine toteaa. ■
Tiedostan kyllä vaikean omaisen syndrooman, mutta eivät ne äidin tunteet mihinkään katoa.
Eine Sorakari
4
LÄHELLÄ 1/2010
LÄHELLÄ 1/2010
5
T E K S T I : M AT T I M Ä K E L Ä
Noin 60 000 kaikista omaishoitajista on sellaisia, joiden
hoitotehtävä on niin raskas, että ilman heidän panostaan
hoidettava olisi laitoshoidossa. Kuitenkin omaishoidon tukea
myönnetään edelleenkin vain noin 34 000:lle.
Omaishoidon
tukea
kotikunnasta
Vastikään loppuraporttinsa jättänyt
ns. Sata-komitea ehdottaa omaishoidon tuen siirtoa Kelan maksettavaksi
osana hoitotukien yhdistämistä. Sata-komitea arvioi, että jos tasa-arvo
omaishoitajien osalta saadaan toteutettua, enintään 55.000 omaishoitajaa olisi oikeutettu Kelan kautta maksettavaan hoitotukien omaishoitoosaan. Tämän selvittämiseen tarvitaan kuitenkin lisäaikaa.
Ehdotuksen mukaan hoitotuesta ja
omaishoidon tuesta muodostettaisiin yksi kokonaisuus ja samalla omaishoidontuen
palkkion toimeenpano siirtyisi kunnilta
Kansaneläkelaitokselle. Kunnat suorittaisivat omaishoidon tuen tarpeen arvioinnin
valtakunnallisin kriteerein.
Uudistamista tarvitaan
Kuntien käytännöt omaishoidon tukea koskevan lain toteuttamisesta vaihtelevat huomattavasti. Kriteerit tuen myöntämiseksi
ovat kiristyneet lähes neljänneksessä kunnista.
Odotettu uudistus ei kuitenkaan ole toteutumassa ainakaan vielä v. 2010, vaan
omaishoidon tukea toteutetaan kunnissa
edelleen v. 2006 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisesti.
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry pelkää, että uudistuksen myötä etuudet heikkenevät noin 20 prosentilla nykyisistä tuen
saajista. Liitto katsookin, että omaishoidon
tuki tulisi uudistaa tästä paketista irrallaan
Liiton puheenjohtaja Anneli Kiljusen tekemän lakialoitteen mukaisesti.
6
LÄHELLÄ 1/2010
Omaishoidon tuki tänään
Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja
omaishoitoa tukevat palvelut, jotka määritellään hoitoja palvelusuunnitelmassa.
Myös omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan hoito– ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä.
Omaishoitolain 3 §:n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea,
jos:
− henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun
vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee
kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
− hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis
vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta
tarpeellisten palveluiden avulla;
− hoitajan terveys ja toimintakyky
vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia,
− omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
− hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva;
− tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.
Omaishoitajan on oltava hoidettavan
omainen tai muu hoidettavalle läheinen
henkilö.
Omaishoidon tukea haetaan hoidettavana olevan henkilön kotikunnalta. Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidon tarpeen perusteella.
Hoito- ja palvelusuunnitelma tärkeä
Jos kunta myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, kunta ja omaishoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen omaishoidon tuesta.
Omaishoitosopimuksen liitteenä on hoitoja palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Omaishoitosopimukset ovat toistaiseksi
voimassa, ellei ole erityistä syytä määräaikaisen sopimuksen tekemiseen. Määräaikaisen
sopimuksen tekemisen lähtökohtana on aina hoidettavan etu.
Omaishoidon tuessa ei ole mitään ikärajoja, vaan laki koskee niin vammaisen lapsen
vanhempia kuin iäkästä vanhempaansakin
hoitavaa. Noin puolet omaishoidon tuella
hoidettavista on sairaita tai vammaisia puolisoita.
Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa
eläkelaissa. Kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle.
Jos omaishoito keskeytyy äkillisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä,
hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Omaishoitosopimuksessa tulee sopia hoitopalkkion maksamisesta
tilanteessa, jossa hoito keskeytyy hoitajasta
johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.
Hoitopalkkiot v. 2010
Omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio. Hoitopalkkio
määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.
- Hoitopalkkio on vuoden 2010
alusta vähintään 347,41 euroa kuukaudessa.
- Hoitopalkkio on kuitenkin vähintään 694,83 euroa kuukaudessa hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, jos omaishoitaja joutuu jäämään lyhytaikaisesti pois ansiotöistä.
- Hoitajan esittämän erityisen
syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi.
Kunnat päättävät omaishoidon tuen
palkkioluokkien lukumääristä ja kriteereistä lain sallimissa rajoissa. Voimassa olevia
sopimuksia tarkistettiin vuoden 2010 alussa 3,27 prosentilla.
Päättäjillä yhteneväiset ohjeet
Lain soveltamista kunnissa helpottamaan on tehty sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin yhteistyönä Opas
omaishoidon tuesta päättäjille. Opasta sovelletaan edelleen
kunnissa.
Tietoa omaishoidon tuesta on saatavilla mm. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton kotisivuilta www.omaishoitajat.fi.
Tutustu myös Tiedä, taida, selviydyt –palveluoppaaseen
sekä liiton lakialoitteeseen, jotka löytyvät samasta osoitteesta.
Sata-komitean ehdotuksiin voi tutustua internet-sivuilta www.stm.fi ■
Miten kunnankamreerista tuli viisas
- todella viisas Kunnankamreeri?
Eräänä päivänä kunnankamreeri miettii voivatko kaikki
omaishoitajat olla sittenkään väärässä?
siis... Omaishoidon hoitopalkkio on keskimäärin 420 e / kk. Palkkio on noin 40 % koko tuen kustannuksista kunnalle. Kustannukset siis n. 1000 e /kk = 12 000 e /v. Laitoshoitomaksu on keskimäärin 150 e /vrk. Laitoskuntoinen hoidettava maksaa siten
55 000 e/v... Omaishoidolla tehtävä työ tuo säästöä kunnalle
43 000 e / v. YES!
Seuraavana päivänä laitoshoitokuntoista läheistään hoitava
omaishoitaja tuo hakemuksen kuntaan. Kunnankamreesi rientää
vastaan ja on innoissaan 43 000 euron vuosittaisesta
lahjashekistä! YES YES!
Kolmantena päivänä kunnankamreeri miettii miten olisi järkevää
käyttää säästyneet veroeurot? Miten saada lisää omaishoitajia ja
miten maksimoida hyödyt? Kenties… 36 000 euron paketti
omaishoitoperheelle hoidon järjestämiseksi tai
55 000 euron laitoshoitopaketti.
Viisas kunnankamreeri kolminkertaistaa omaishoidon tuen.
Hoitaminen kotona tulee edelleen kuntataloudelle 19 000 euroa
halvemmaksi kuin laitoshoito. YES YES YES!
Neljäntenä päivänä todella viisas Kunnankamreeri ohjeistaa
viranhaltijoitaan kysymään omaishoitajilta
MITEN HALUAISITTE LÄHEISENNE HOIDON JA
HUOLENPIDON JÄRJESTYVÄN? …YES YES YES YES
Viidentenä päivänä alkaa hakemusruuhka.
Muutkin uskovat, että meillä on todella viisas Kunnankamreeri!
YES YES YES YES YES
Omaishoitajille vapaata
Omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden vapaaseen kuukaudessa,
jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Oikeus kolmen
vuorokauden vapaaseen on myös omaishoitajalla, jonka hoidettava viettää kodin ulkopuolella vähäisen osan vuorokaudesta. Lakisääteisen vapaan lisäksi kunta voi myöntää kaikille omaishoidon tuen saajille myös
enemmän vapaata ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita.
Niistä palveluista, joita kunta järjestää
hoidettavalle lakisääteisen vapaan ajaksi ja
jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, hoidettavan maksettavaksi voi tulla enintään 10,60 euroa/vrk.
Tämä koskee myös palvelusetelillä ostettavaa sijaisapua.
Teksti: Matti Mäkelä Piirros:Valtteri Mäkelä
LÄHELLÄ 1/2010
7
tukea kotikunnasta...
Omaishoitolain tarkoituksena
on edistää hoidettavan edun
mukaisen omaishoidon
toteuttamista turvaamalla
riittävät sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelut sekä
hoidon jatkuvuus.
Omaishoidon tuki on
lakisääteinen sosiaalipalvelu,
jonka järjestämisestä kunnan
tulee huolehtia määrärahojensa
puitteissa (laki omaishoidon
tuesta 937/2005).
Omaistaan auttaa yli miljoona suomalaista. Heistä pääasiallisia auttajia on noin
280 000.
Raskaita omaishoitotilanteita, joissa hoidettava olisi laitoshoidossa ilman omaishoitoa, on noin 60 000.
Vähintään kerran viikossa läheistään auttaa noin 100 000 henkilöä.
Henkilökohtaisissa toimissa läheistään
auttaa päivittäin noin 60 000.
Sairaanhoidollisissa toimenpiteissä läheistään auttaa päivittäin noin 30 000.
Sairaanhoidollisissa toimenpiteissä vähintään kerran viikossa noin 60 000 henkilöä.
Yli miljoonasta auttajasta 820 000 ei
tiedosta olevansa omaishoitaja. Nämä
omaishoitajat ovat usein etäomaishoitajia.
Työelämässä on tällä hetkellä noin
250 000 omaistaan samanaikaisesti hoitavaa
henkilöä.
8
LÄHELLÄ 1/2010
OXFORD ASCEND
Ketterä, pienikokoinen ja
erittäin helppokäyttöinen
Decon E-walk on avustajalle tarkoitettu
työntöapumoottori. Se voidaan asentaa
useimpiin pyörätuolimalleihin sovittimien
avulla. Sovittimien asentamisen jälkeen
laitteen irrottaminen ja kiinnittäminen
sujuu muutamassa sekunnissa.
Tunnuslukuja
omaishoidosta
Omaishoidon tuki
Lakisääteisen omaishoidon tuen saajien
määrä on tasaisesti kasvanut. Nykyisin tuen
piirissä on vuosittain noin 34 000 hoitajaa.
Keskimärin Suomessa oli 6,6 omaishoidon tuen saajaa / 1000 asukas v. 2008.
Nykyisellä vauhdilla pääsemme omaishoidon tuella hoidettavien 75 v. täyttäneiden osalta 4,9 %:n kattavuustavoitteeseen v.
2012. Selvityshenkilö Elli Aaltosen STM:lle
esittämä tavoite oli 8 %:a.
Keskimääräinen omaishoidon hoitopalkkio on noin 420 e / kk.
Oikeus kolmeen vapaavuorokauteen ei toteudu lain mukaisesti. Tuen piirissä olevista
vain 76 %:lla on oikeus vapaaseen. Sopivia
tilapäishoidon vaihtoehtoja on liian vähän.
Osittain tästä syystä noin 40 % tuen saajista
ei pidä lainkaan lakisääteisiä vapaitaan.
Syitä lakisääteisen tuen ulkopuolelle
jäämiseen
Omaishoidon laajuus
PT-KESKUKSESTA APUVÄLINEET
JOKA LÄHTÖÖN
24 % on tiennyt tuesta, mutta ei halukas
hakemaan
23 % hakenut, hakemus hylätty
18 % muu syy
16 % ei tiennyt tuesta
10 % hakenut, ei päätöstä
9 % tiennyt, mutta hakeminen liian raskasta (esim. tilanteissa, joissa omaishoitaja itse on iäkäs, noin 1/3 kunnista vaatii hoitajasta lääkärintodistuksen ennen kuin tukea omaishoitoon
myönnetään).
tarvitsee runsaasti tai melko paljon apua ja
avun tarve on jatkuvaa tai ympärivuorokautista.
Lähes puolet hoidettavista tarvitsee apua
vanhuuden hoidon tarpeen vuoksi.
Hoitajat:
Lähes 60 % omaishoidon tuen saajista on
eläkkeellä, noin 25 % työssä ja loput joko
työttöminä tai virkavapaalla.
Noin puolet hoitajista on puolisohoitajia.
Lasten ja vanhempien osuus omaishoitajista
on samansuuruinen ollen viidennes. Lisäksi
on jonkin verran muita omaisia hoitajina.
Omaishoito on kunnalle edullista
hoitoa
Yksi omaishoidossa hoidettava tuo kunnalle säästöä 30 000-50 000 e /vuosi, puhumattakaan inhimillisistä ja elämän laatua lisäävistä tekijöistä.
Jos sitovaa ja vaativaa omaishoitotyötä
tekevän tilalle jouduttaisiin palkkaamaan
kotiin hoitohenkilökuntaa, tarvittaisiin
5 hoitajaa.
Vaikka yhtenäisten kriteerien mukaan
omaishoidon tuen hoitopalkkio maksettaisiin 60 000 omaishoitajalle, eivät siitä
aiheutuvat kustannukset nouse kuin enintään 80 milj. euroa. Omaishoitajat säästävät kuntien menoja noin 1,2 miljardia euroa vuodessa, silti esim. keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen
kustannuksista vain n. 0,6 % kohdistuu
omaishoitoon.
Omaishoitajan profiili
Hoidettavat:
Omaishoidon tuella hoidettavista kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita, työikäisiä
on vajaa neljännes ja hieman useampi kuin
joka kymmenes on alle 18–vuotias.
Hoidettavien enemmistö, 70 prosenttia,
Lähteet: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry
STM: Selvitys omaishoidon tuesta ja sen
vaihteluista 1994 -2006
Taloustutkimus Oy: Omaishoitajatutkimus 2008
Sotkanet -tilastotietokanta
Stakes
Työterveyslaitos
Ascendin liikerata ja ulottuvuus ovat omaa luokkaansa
ja se pystyy siirtämään potilaan matalasta istuma-asennosta täysin suoraan seisoma-asentoon helposti. Sen
aktiivinen nostoliike on suunniteltu siten, että se
kannustaa potilaan omaa toimintaa ja lisää siten
omatoimisuutta ja hyvinvointia.
- seisomaannostava, siirtoihin (esim. wc) erittäin
hyvin soveltuva
- toimii myös seisoma- ja kävelytukena
- siro, kompakti
- nostokyky 170 kg
Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 020 7912 740, fax 020 7912 759
sähköposti: ptkeskus@ptkeskus.fi www.ptkeskus.fi
On silkka
a
Ä
Y
L
Ö
P
N
HÖLY
että nallet ovat vain lapsia varten
Anteeksi mitä?
Kun vakuutukset ovat kunnossa, niiden antama
turva seuraa rakkaan pehmonallen lailla sinua
ja perhettäsi kaikkialle – ajattelitpa asiaa tai et.
Hoida siis koko perheesi vakuutukset kerralla
kuntoon meillä.
Hymyile, olet Turvassa.
Palvelunumero 01019 5110 | w w w.tur va.fi
Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö.
LÄHELLÄ 1/2010
9
- Tämä foorumi on ollut minun henkinen takaporttini normaaliin elämään.
Sipoon Martinkylässä asuvien
Päivi ja Kimmo Virtasen
yhteisikä lähentelee
170 vuotta. Vertaistuki,
pankkiasiointi ja tapahtumien
seuraaminen onnistuu
kätevästi tietokoneen
avulla. Opastusta saa
tarvittaessa maksutta
etäyhteydellä. Omaishoitajien keskustelufoorumi
on varaventtiili.
Eja
■ VALTAKUNNALLISTA OMAISHOITAJIEN KESKUSTELUFOORUMIA
doissa. Internetyhteyden takaa voi saada kotiinsa hyvää
ja laadukasta tietoa, tunnetukea ja mahdollisuuksia, joista ei ehkä ole koskaan kuullutkaan.
Ystäviä, käytännön
neuvoja, villasukkia ja
muikkuja…
ylläpitää Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry.
Vuosina 2006-2008 yhdistys sai RAY:ltä tukea omaishoitajien verkostoitumishankkeeseen. Hyvien tulosten myötävaikutuksella RAY
myönsi yhdistykselle jatkorahoituksen vuosille 2009-2011 palvelun
edelleen kehittämiseen. Meneillään olevan Omaishoitajat verkon
pauloissa -projektin tavoitteena on auttaa vertais- ja tietoteknisen
tuen piiriin satoja omaishoitajia. Kysyntää voi tulla enemmänkin,
sillä nykytekniikka mahdollistaa maksuttoman tuen ja
opastuksen myös suoraan omaishoitajan omalle näyttöruudulle
mihin päin Suomea tahansa. Lisätietoja puh. 050-557 5662.
Monipuoliset, helppokäyttöiset ja tietoturvalliset sivut
ovat saaneet paljon kiitosta. Maksuton keskustelufoorumi ei sido osallistujaa mihinkään ja mukaan voi tulla sellaisena kuin on.
Toiset tulevat katsomaan ja lukemaan, mitä muut tuumaavat. Toiset osallistuvat keskusteluihin enemmän. Millaisena vertaistuen lähteenä sivut sitten toimivat? Käyttäjät
kertovat kokemuksistaan näin:
T E K S T I : M AT T I M Ä K E L Ä
K U VA : U N T O N E I G L I C K
www.omaishoitaja.fi
vertaistukea
saa kattavaa
Y
hä useampi omaishoitaja löytää tukea tilanteeseensa internetin kautta omaishoitajien omilta keskustelusivuilta www.
omaishoitaja.fi
Keskustelusivuilla käy kuhina. Kymmenissä eri aihealueissa riittää vierailijoita.
Alzheimer otsikon alla keskustellaan puolison hoidosta: - Lopulta puoliso oli pakko
10 LÄHELLÄ 1/2010
luovuttaa pitkäaikaishoitoon. En ole vielä
pystynyt hyväksymään tilannetta. Onko kenelläkään vastaavaa tilannetta ollut? kysyy
miestään hoitanut omaishoitaja. Vastauksia alkaa sadella ja viestiketju kasvaa mahtaviin mittoihin. Tuntuu kuin koko Suomen
omaishoitajat olisivat samassa veneessä samoilla vesillä kokemassa verkkojaan ja jakamassa saamisiaan.
Kysyntä ja tarjonta kohtaavatkin verkkosivuilla paremmin kuin monessa perinteisessä avun tarjoamisen ja saamisen muo-
- Kyllähän se tätä elämän arkea helpottaa,
kun tuntee, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa. Ei minulla koskaan ennen ole näin paljon
hyviä ystäviä ollutkaan kuin verkossa. Täältä
olen saanut hyviä neuvoja kaikkiin ongelmiin
ja tämä tietokoneongelmien ratkaisu ammattilaisen avulla on erittäin tärkeä asia. Olen
saanut muutakin kuten kadonneen kaapin
avaimia, villasukkia ja muikkuja kotiovelle
asti ja ilman korvausta. Se on tullut vaan hyvästä sydämestä. (Sahtivaari)
- Minä kuulin foorumista serkultani, joka on perillä kaikista asioista. Vuodatin hänelle tuntojani miehen omaishoitajana, ja hän sanoi, että parhaiten Sinua ymmärretään omaishoitajafoorumilla. En ollut kuullutkaan tällaisesta mahdollisuudesta, mutta kipitin koneelle ja googlasin. Onnistuin löytämään oikean paikan. Ja oikeassa hän oli, täällä ymmärretään ja autetaan.
Kaikilla omaishoitajilla ei ole tietokonetta eikä taitoa tai halua käyttää sitä esim. kirjastossa, mutta kannatan lämpimästi valon tuomista pimeyteen ja tiedon saamista mahdollisimman monelle. Olen saanut foorumin kautta sellaisia virtuaaliystäviä, joita en olisi uskonut olevan edes olemassa. Nytkin minulle on
luvassa lipstikan taimia. (Asteri50)
- Tämä foorumi on ollut minun henkinen
takaporttini normaaliin elämään. On hyvä
olla kylässä muiden omaishoitajien luona heidän virtuaali-olohuoneissaan keskustelemassa ajankohtaisista asioista ja saamassa hyviä
neuvoja kulloiseenkin esillä olevaan asiaan tai
vaikeaan pulmaan. (Eja)
- Foorumin ansiosta pysyin myös ympäröivässä elämässä kiinni, eikä minusta tullut katkeraa nurkassa yksinäisenä nyhrääjää vieraaksi muulle maailmalle. Jos ei olisi ollut
tätä foorumia...laittaisivatko läheiseni oven
kiinni nenäni edestä sanoen ” me ei jakseta
enää yhtään juttua omaishoitajan elämästä”.
Tiesin, että täällä foorumilla juttuni lukevat
ne, jotka jaksavat ja silloin kun jaksavat ja
ohikin voivat mennä halutessaan. (Sirpale)
- Kun on hetki omaa aikaa ja päässä pyörii paljon asioita, avaan tietokoneen ja tämän foorumin. Kappas vaan, hetken selailun jälkeen löytyy kaveri, joka miettii tai painii samojen asioiden kanssa. Vaikka
en itse ole mikään kirjoittajatyyppi, niin hyöty täällä käymisestä on melkoinen vertaistuki.
Usein luen hoidettavallekin näitä kirjoituksia.
(Jöpi)
- Olin tumpelo ja aivan epätoivoinen, enkä osannut hakea apua mistään. Googlettamalla löysin sattumalta Omaishoitajafoorumille, josta löytyi tietoa ja apua arjen ongelmiin. Minua neuvottiin yksityiskohtaisesti, miten vaipan saa aikuiselle ihmiselle kätevimmin paikalleen. En enää ollutkaan yksin, vaan sain jakaa huoleni ja ahdistukseni
toisten omaishoitajien kanssa.
Sain kokeneitten omaishoitajien kokemusperäistä tietoa apuvälineistä ja siitä, miten ja mistä niitä hankitaan.
Koskaan en unohda sitä helpotuksen ja kiitollisuuden
tunnetta, kun tajusin että
omaishoitajafoorumilta saan
henkisen tuen lisäksi myös
kaiken tarvitsemani tiedon,
joka liittyi täysin avuttoman
ja voimattoman aikuisen ihmisen hoitamiseen. (Sinisilmä)
- En ymmärrä miten ennen tulin toimeen
ilman tätä kaiken inhimillisen vertaistuen
kattavaa verkostoa. Ensimmäiset kuusi vuotta omaishoitajana olivat elämäni vaikeimmat
ja yksinäisimmät vuodet. Sairastuin uupumukseen kolme kertaa. Jouduin etsimään tietoa kirjoista ja ystäviltä jotka eivät olleet minua viisaampia. Rasitin lähipiiriäni liikaa
ongelmilla, joista he eivät ymmärtäneet puoliakaan. Verkkokeskustelu on ollut suuri voimanlähde ja olen saanut paljon uusia ystäviä
ja olemme jopa tavanneet yksityisesti ja yhteisissä tapaamisissamme. Omaishoitajan paras
ymmärtäjä on toinen omaishoitaja. Vierailen sivuilla päivittäin, ellen ole netin tavoittamattomissa. Omaishoitajan työ on usein hyvin yksinäistä ja sitovaa. Täällä on aina joku
kotona juttelemassa ja lohduttamassa, kun sen
aika on. (Kepa)
Miten pääsee mukaan
omaishoitajafoorumille?
Tietokoneita alkaa nykyään olla joka perheessä. Ikäihmisellä ei välttämättä konetta
kotoa löydy. Apua on kuitenkin saatavilla.
Jälkipolvi osaa asiat, neuvoo alkuun ja kenties lahjoittaa vanhaksi käyneen koneenkin.
Maksutonta tietokoneen ja internetin käyttöapua sekä lisätietoja keskustelusivuista saa myös puhelimella numerosta
050 - 557 5662. Laadukkaaseen ja hyvin palvelevaan keskustelusivustoon kannattaa tutustua, vaikka vain pelkästä uteliaisuudesta. ■
LÄHELLÄ 1/2010
11
KUNTOUTUSTA
KUNTOUTUSTA
OMAISHOITAJA
Teet arvokasta työtä,
mutta muistathan myös itseäsi.
Kalevalan kuntoutuskoti-säätiö
Kuhmossa on Kainuun maakunta -kuntayhtymän
palvelusetelijärjestelmään kuuluvayksityinen palveluntuottaja.
Asumispalvelumme ovat ympärivuorokautisia ja soveltuvat
erinomaisesti omaishoitajien lakisääteisten vapaiden pitämiseen.
PALVELUSETELI HINTAMME
(myös itsemaksavat)
Omatoiminen 95 E/vrk
(kodinhoidontuki I lk)
Avustettava 115 E/vrk
(kodinhoidontuki II–III)
Hintaan sisältyy majoitus kahden tai yhden hengen huoneessa
täysihoidolla, hoitajien toteuttama perushoito ja huolenpito
sekä talon ryhmä, -virike- ja vapaa-ajan toiminta.
Tarjoamme edullisesti myös monipuolisia
kuntoutuspalvelujamme.
Tervetuloa tutustumaan!
Palvelukoti
Rantaniemi
– rauhassa ihmisten keskellä
Palvelukoti Rantaniemi on Reisjärven kirkonkylässä
sijaitseva yksityinen kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö.
Toimimme täysin saneeratuissa entisen vanhainkodin
ja vanhusten palvelutalon tiloissa.
Palvelumuotojamme ovat:
s
s
s
Kehitysvammaisten asumispalvelut päivätoimintapalveluineen.
Kehitysvammaisten intervalli- ja määräaikainen itsenäistymisharjoitteluasuminen
Lomapaikkapalvelut
Palvelumme on tarkoitettu hyvin vaikeavammaisille tarkoitetuista
asumis- ja hoivapalveluista tuettuun asumiseen saakka.
Rantaniemessä on osaava henkilökunta ja kattavat tukipalvelut
(omalääkäri, psykologipalvelut, toimintaterapiapalvelut,
fysioterapiapalvelut).
Varaukset puh. 040 849 1841, Leena Uhlbäck
www.kalevalankk.fi
Paikkatiedusteluihin vastaa vastaava ohjaaja
Meeri Rontti, puhelin 040-3565801 ja
sähköposti meeri.rontti@rantaniemi.org.
Lisää tietoa Rantaniemestä löydät osoitteesta
www.rantaniemi.org
- !&- -
,% )#%)#, *
(-&!
% &,
&
&#*#
##
#*#
!
!& $% % ,
& % &
* -
- !!!
- !&
-
&! -! !& &
- &!
'(+"
-
- - +&
!&- -% &
&!
-
-
+ )+ & & -!
+ -! &
--% &&! - - '+
! &
--! &! - !& -!
--
-& .!-
!
-!- &
&&
& & '&
! &&
--! &
--!
+#+$+$
&--! - --
!
#+
!!&% & !&- &! &'- -
-
!--! --! -
! -! (-&!
! &,
-!
,.-! --- -
&-! &
+ !&- (-&!
-% "-
!-!% , $ -
!-!!-&!
&-&
% $ &,
&
12 LÄHELLÄ 1/2010
LÄHELLÄ 1/2010
13
UUTISIA
UUTISIA
Omaishoidon tuen
hoitopalkkiot 2010
Valtakunnallista
omaishoitajaviikon
päätapahtumaa vietettiin
Porissa
Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotettiin indeksitarkistuksen johdosta 1.1.2010 lukien 3,27
prosentilla.
Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on
1.1.2010 lukien 347,41 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio
on vähintään 694,83 euroa kuukaudessa.
Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään 1.1.2010 lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu
palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa
olleeseen omaishoitosopimukseen. ■
Omaishoito näyttävästi
esillä kirjastoissa
Lakeudella
Omaishoitajaviikon
päätapahtuma viime
marraskuun lopulla Porissa
keräsi yhteen mahtavan
joukon lähiyhdistysten
omaishoitajia.
Tapahtuman ohjelmassa
oli ajatuksia herättävien
alustusten lisäksi mm.
flamencoesitys.
Omaishoitajien viikolla marraskuun lopulla omaishoitoa
tuotiin uudella tavalla kirjanäyttelyn avulla esille neljässätoista kirjastossa mm. Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kurikassa,
Lapualla, Kauhavalla ja Seinäjoella.
Lakeuden Omaishoitajat ry:n avulla kirjastot laittoivat
esille paitsi asiateoksia omaishoidosta myös omaishoitajan jaksamiseen liittyvää kirjallisuutta. Huomiota kerättiin myös Yhdessä tehden – ajoissa omaishoitaja tukena
-projektin julisteilla, ilmaiskorteilla sekä muulla mukaan
otettavalla materiaalilla.
Idea yhteistyölle syntyi Yhdessä Tehden –projektin tiimoilta. Projektin yhtenä tavoitteena on tavoittaa uusia
omaishoitajia ja tukea heitä jo varhaisessa vaiheessa. Pääpaino projektissa on terveyspuolen yhteistyössä, mutta
koska uusien omaishoitajien tavoittaminen on hyvin haasteellista, on tietoa hyvä levittää muuallakin – juuri esimerkiksi kirjastoissa. ■
Kirjastoissa käy viikoittain ihmisiä vauvasta vaariin,
kuvailee Nurmon kirjaston kirjastovirkailija Terhi Niemistö.
14 LÄHELLÄ 1/2010
Omaishoitajayhdistyksiin
ei riittävästi Rahaautomaattiyhdistysvaroja
Vuonna 2009 Omaishoitajat
ja Läheiset -liiton 37 paikallisyhdistystä 72:sta sai tukea Raha-automaattiyhdistykseltä yhteensä 49 hankkeeseen. Vuonna
2010 tukea sai enää 28 yhdistystä yhteensä 35 hankkeeseen,
joista kolme oli kokonaan uutta, muut olemassa olevien projektien jatkoa.
Raha-automaattiyhdistys
myönsi vuodelle 2010 avustusta 805 järjestölle 1 629 kohteeseen yhteensä 278,2 miljoonaa
euroa. Vuoden 2010 jakoehdotus oli 30 000 000 euroa pie-
nempi kuin edellisenä vuonna.
Omaishoitajat ja Läheiset
-liitto on esittänyt peruspalveluministerille, että valtioneuvosto ennen lopullista päätöstä selvittäisi projektiavustusta
vaille jääneiden yhdistysten hakemukset vielä kerran ja myöntäisi niiden anomat avustukset,
jotta omaishoitajien toiminta
ei maassamme kohtuuttomasti tyrehtyisi projektirahoituksen
puutteen vuoksi. ■
Jyvässeudun omaishoitajat ry
kehittämään ikääntyvien
osallistumista
Väestön ikääntyminen on yksi merkittävimmistä muutoksista kaikkialla Euroopassa. Julkisia palveluja ollaan viemässä
verkkoon. Tietotekniikan osaamista tarvitaan yhä enemmän
asioiden hoitamisessa. Iäkkäille soveltuvia sosiaalisen median
ympäristöjä ei ole olemassa.
Jyvässeudun Omaishoitajat
ry on aloittamassa yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun
kanssa EU-rahoitteisen projektin, jonka tavoitteena on kehittää yli 55-vuotiaille soveltuva verkkoympäristö. Tavoitteena on myös tiedon ja kokemusten vaihto. Projekti on osa EUAmbient Assisted Living -ohjelmaa. ■
Joulukorttilahjoituksia
Omaishoitajat ja Läheiset ry -Liitto kiittää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvaa, Oy JKL-Helsinki Ab:ia ja Viestintätoimisto Manifestoa,
jotka lahjoittivat viime joulun alla joulukortteihin varaamansa rahat
liitolle. ■
Näkemiin ja tervetuloa
Lähellä-lehden toimitussihteerinä pitkään toiminut
Omaishoitajat ja Läheiset
-liiton julkaisuja taloussihteeri Paula Haukinen
jäi vuoden alussa eläkkeelle. Lähellä-lehden tekemiseen liittyvät asiat siirtyivät mm. lehden toimitusneuvoston sihteerinä aiemmin toimineelle
Raija Olkkoselle, joka
puolestaan siirtyi vuoden
alussa osa-aikaeläkkeelle.
Lehden tekemisessä auttaa
väliaikaisesti Kaija-Leena
Sinkko.
Liiton markkinoinnista, jäsenasioista ja maksuliikenteestä vastannut
palvelusihteeri Sinikka
Fleming siirtyi myös eläkkeelle.
Palvelusihteeri Sinikka Fleming ja julkaisuja taloussihteeri Paula Haukinen siirtyivät
vuoden vaihteessa eläkkeelle.
Sari Riikonen aloitti Omaishoitajat ja
Läheiset ry:ssä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ja Kainuun alueen uutena aluevastaavana. Aiemmin hän toimi Raahen Seudun Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistyksen
Kiertävä palveluohjaus- ja kuntoutusneuvoja -projektin projektivastaavana. Tätä ennen
hän on työskennellyt mm. fysioterapiatyössä ja
kaupallisella alalla. Lisäksi hän on
toiminut eri järjestöissä.
- Vapaa-aikaani vietän mielelläni liikunnan
parissa. Tänä uudistusten aika- Uusi aluevastaava
kautena haastee- Sari Riikonen
namme on pitää
omaishoidon ääni kuuluvilla. Toivon, että voimme yhdessä rakentaa omaishoitoa kehittävää aluetyötä. Rakentavaan tulokseen yhteisen päämäärän hyväksi pääsemme vain yhdessä toimien, Sari tähdentää. ■
LÄHELLÄ 1/2010
15
T E K S T I : S A N N I P U R H O N E N K U VAT : M A R J O L A M M I S E N KO T I A R K I S T O
Marjo Lamminen on tyttärensä Marianan kanssa maailmalta
Suomeen palannut omaishoitaja.
Opiskeltavaa riittää, sillä monenlaiset
terapiamuodot ovat Rett-lasten
toimintakyvyn säilyttämisen ja
ylläpitämisen kannalta oleellisia.
Rett-lapsen äidin elämä on
jatkuvaa
opiskelua
M
ariana ja Marjo Lammisen kuin pormestari. Jälkeenpäin sen tajuaa sairauden ensioikotona rutiinit ovat tärkeitä. reeksi, Mariana teki Rett-tytöille tyypillistä käsimaneeria,
Juuri nyt on käynnissä ruo- Marjo muistelee.
kailu. Marjo tarjoilee kahvia, syöttää Marianaa ja ker- Byrokratian rattaissa
too samalla äidin ja tyttären
muodostaman perheen taus- Mariana syntyi Tšekissä Prahassa, jossa Marjo opiskeli ja
toista.
työskenteli kahdenkymmenen vuoden ajan. Muutto SuoPian kuusivuotias Mariana sairastaa harvinaista Rettin meen oli monella tapaa iso elämänmuutos. Tänne ajoi enoireyhtymää. Kysymyksessä on pelkästään tytöillä ilmene- nen kaikkea äidin toive hyvästä hoidosta lapselleen.
vä neurologinen, vaikeaa monivammaisuutta aiheuttava
– Prahassa Marianalla diagnosoitiin 2,5-vuotiaana ADHD
sairaus. Sitä sairastava lapja suositeltiin rauhoitsi kehittyy vauvaiässä nortavia lääkkeitä. KylläMariana ja äiti Marjo yhteisellä lomamatkalla
maalisti, kunnes noin 6–
hän sen näki, että jostain
Ranskassa viime kesänä.
36 kuukauden välillä alkaa
muusta on kysymys.
nopea taantuminen ja jo
Tutkittuaan oireiopitut taidot katoavat.
ta internetistä ja kirjoisRett-lapsen ensimmäita Marjo törmäsi Rettin
set oireet ilmenevät muioireyhtymään. Suomesden muassa käsien mosa neurologin, puheteratoriikan sekä puhetaitopeutin ja erikoissairaanjen katoamisena. Hitaamhoitajan vastaanotoilla
massa taantumavaiheessa
suositeltiin seurantajakmyös muut motoriset taisoa Lastenlinnan autisdot heikkenevät ja joillamiosastolla. Niinpä, kun
kin sairaus saattaa johtaa
oikea diagnoosi viimein
liikkeiden hallinnan ja liikesällä 2007 saatiin, ei
kuntakyvyn menettämiyllätys ollut niin täydelseen.
linen kuin saattaisi kuMarianan liikuntakyky
vitella.
on toistaiseksi melko hy– Tiesin jo ennen kuin
vä ja hän kulkee haastatlääkäri ehti lopettaa lautelun aikana ympäri asunseensa, Marjo toteaa.
toa katse valppaana ja uteLastenlinnan sairaalan
liaan oloisena, ehkäpä vähenkilökunta saa Marhän vierasta ujostellen.
jolta paljon kiitosta. Siel– Prahassa vanhukset
tä hän sai ensimmäistä
sanoivat Marianan kävekertaa tietoa esimerkiklevän kädet selän takana
si omaishoidon tuesta,
16 LÄHELLÄ 1/2010
muista tukijärjestelmistä ja apukeinoista. Kaikki asiat eivät kuitenkaan muuttuneet paremmiksi kotimaan vaihtumisen myötä. Suomeen tullessa Marianalla oli päällä pahin
taantumavaihe. Päivät olivat yhtä huutoa ja samaan aikaan
täytyi hallita melkoista asiakirjaviidakkoa.
– Suomessahan on pahempi byrokratia kuin Tšekissä!
Paperilla kaikki näyttää hyvältä, mutta asioista pitää jatkuvasti tapella, Marjo puuskahtaa.
Arjen pyöritystä
Nykyään Marjo tekee kuuden tunnin työpäiviä valuutanvaihtopisteessä. Arki pyörii tyttären ehdoilla. Äidin ollessa töissä Mariana käy päivähoidossa monivammaisten lasten erityisryhmässä. Alkuiltapäivästä palataan kotiin ja
Mariana saa välipalaa, minkä jälkeen hän yleensä ottaa pienet torkut.
Hyvänä päivänä ennen päivällistä käydään ulkoilemassa.
Syöminen on monesti uuvuttavaa, sillä Marianalla on tiukka erikoisruokavalio. Närästysvaivat ja herkkä vatsa yhdistettynä hengitysvaikeuksiin aiheuttavat päivittäin enemmän tai vähemmän ärsytystä ja kipuja.
Iltaisin äiti ja tytär harjoittelevat yhdessä kommunikaatiokuvien käyttöä, jumppaa, sekä muita Marianan kuntoutukseen ja harrastuksin liittyviä asioita. Opiskeltavaa riittää, sillä monenlaiset terapiamuodot ovat Rett-lasten toimintakyvyn säilyttämisen ja ylläpitämisen kannalta oleellisia.
Jokainen Rett-henkilö on tietysti yksilö ja oppimisedel-
lytykset saattavat vaihdella suuresti. Erilaiset kommunikaatiovälineet voivat auttaa Rett-tyttöjä esimerkiksi lukemisen ja
kirjoittamisen opiskelussa. Monet heistä
kommunikoivat silmillään ja ymmärtävät
puhetta enemmän kuin kykenevät osoittamaan. Myös Marianalla on hyvin ilmeikkäät kasvot.
– Mariana kyllä ymmärtää puhetta, asioiden toteutus vain voi kestää, Marjo kuvailee.
Yöt Lammisilla sujuvat yleensä suhteellisen rauhallisesti. Marianalla ei toistaiseksi
ole todettu oireyhtymälle tyypillistä epilepsiaa. Unta tyynyn alla vartioi mongolialaiselta ystävältä lahjaksi saatu kettu, joka paikallisen uskomuksen mukaan on hyvän unen tuoja.
– Ehkä se tosiaan on auttanut. Täytyy koputtaa puuta.
Päivä kerrallaan
Marjo myöntää, että omaishoitajan arki on välillä haastavaa. Vapaa-aika on kortilla ja omat harrastukset ovat jääneet vähiin, kun hoitajaa tyttärelle ei tahdo löytyä.
– Kolme päivää kuukaudessa vapaata on tietysti tosi vähän. Toisaalta lapsensa on myös vaikea antaa vieraan hoitoon. Marianalla on paljon autistisia piirteitä, joten uudet
paikat, ihmiset ja tilanteet aiheuttavat stressiä ja pahentavat hengitysoireita.
Yhdessä Mariana ja Marjo käyvät uimassa sekä muskarissa. Vertaistukea on löytynyt järjestötoiminnasta, kuten Kehitysvammatuki 57:stä, Leijonaemoista ja Jaatisesta. Onpa Marjo ehtinyt mukaan Autismiliiton alla olevaan
Autistien ja Rett-henkilöiden Tuki ry:n hallitukseenkin.
Erityisen merkittäväksi kokemukseksi hän mainitsee muiden yksinhuoltajaomaishoitajien tapaamisen Espoon Kaisankodissa.
Tällä hetkellä Lammisten kodissa eletään päivä kerrallaan. Seuraavan haaste on sopivan koulun löytäminen Marianalle. Tulevaisuuteen suhtaudutaan varovaisen toiveikkaasti.
– Toisinaan ajattelen elämäni menevän kahdenkymmenen vuoden sykleissä. Ensin oli opiskelut ja työ, nyt on
Mariana, Marjo naurahtaa. ■
LÄHELLÄ 1/2010
17
T E K S T I : K A I J A - L E E N A S I N K KO
Vastoinkäymiset ja onnettomuudet –
niin raskaita ja ikäviä kuin ne ovatkin
– pitävät monesti sisällään uuden
alun siemenen. Entisen elämän
loppu voi olla uuden alku. Tämän
todistavat kauhavalaisen
Helinä Korkealaakson
kokemukset. Postiauton
kuljettajasta tuli
omaishoitaja ja sen
rinnalla lasitaiteilija.
P
ostiauton kuljettaja Helinä Korkealaakson elämä sai uuden suunnan Helsingin jouluruuhkassa
1978. Helinä liukastui ja löi päänsä kohtalokkaasti auton oven yläkamanaan. Tärähdys
vei hetkeksi näön ja lähes seuraavan vuoden hän joutui viettämään sairaalassa, jossa etsittiin
sopivaa lääkettä iskun aiheuttamaan epilepsiaan ja jomottavaan päänsärkyyn.
- Sain viikoittain kaksi
tai kolme rajua kohtausta.
Päänsärky kohtausten jälkeen oli
niin kova, että monesti toivoin, että
en enää heräisi.
Parin vuoden jälkeen Helinä yritti palata takaisin postiin töihin, tällä kertaa lajittelijaksi. Hän muutti1980 takaisin kotikylään Kauhavan Karjanlahteen vanhempien luo, jotka olivat
ostaneet kunnalta vanhan kyläkoulun. Helinä kävi
sieltä käsin töissä Seinäjoen postissa, mutta vaikea epilepsia johti työkyvyttömyyseläkkeelle.
Sairaus sitoi ja eristi toisista ihmisistä. -En voinut enää
käydä missään, kun kohtaus saattoi tulla missä tahansa,
Helinä muistelee. - Sitten epilepsiakohtaukset loppuivat
yllättäen, mutta tilalle tuli uusi vaiva. Verenpaine heittelehtii ylös ja alas.
Kauhavalaisen Helinä
Korkealaakson elämälle
taide on antanut voimia
raskaisiin elämänvaiheisiin.
18 LÄHELLÄ 1/2010
Koko ikkunaruudun peittävästä Helinän tiffany-työstä löytää jugendin piirteitä.
Uusi elämä,
omaishoitoa ja lasitaidetta
Helinä lunasti 1984 koulutalon vanhemmiltaan. Rakennus oli hänelle lapsuudesta tuttu. Hän oli käynyt
siellä kansakoulun ja sitä aiemmin
isoisä oli opettajana samassa rakennuksessa.
Helinästä tuli ikääntyvien ja huonokuntoisten vanhempiensa omaishoitaja. Äiti kuoli jo 1993 ja dementoitunut, viime vuosina vuoteeseen sidottu isä jäi Helinän hoidettavaksi.
Yön hiljaisina tunteina, kun hän joutui pitämään seuraa rauhattomalle
isälle, Helinä kokosi tiffany-töitä.
- Sain lasitöiden tekemisestä voimaa, jonka avulla jaksoin hoitaa isää,
oivaltanut. Meidän kyllä kannattaisi
kuunnella ja antaa aikaamme vanhemmille ihmisille enemmän, koska heillä
on jo eletyn elämän kokemus ja viisaus
siitä, mikä tässä elämässä on tärkeintä,
Helinä pohtii.
Tiffany-työt ovat suosittuja
- Perehdyin lasitöiden tekemiseen kansalaisopiston kursseilla ja kirjojen avulla. Taitoa on kertynyt ennen muuta tekemällä.
Voimia saa kauniin katsomisesta.
Monien omaisestaan tai läheisestään
huolta pitävien tapaan Helinä on tehnyt kodistaan kauniin ja viihtyisän.
Esillä on paljon kauniita esineitä. Niistä suurin osa Helinän itsensä tekemiä.
Katossa, ikkunoiden edessä ja seinillä
riippuu suuria ja värikkäitä tiffany-töitä
ja muita lasitaideteoksia. Monissa naiskuvissa on paljon lasimateriaaleista arvokkainta väriä punaista. Osa töistä on
tehty sulatustekniikalla uunissa. Töitä
on jouduttu suunnittelemaan niin, että mahtuvat seitsemänkymmensenttiseen polttouuniin.
Suvun vaakuna ennusmerkkinä
Enkelit ovat raamatun mukaan Jumalan sanansaattajia, taivaallista hovitai sotaväkeä. Helinän enkelit näyttävät lempeiltä sanansaattajilta.
Helinä kertoo liikuttuneena. - Viimeiset vuodet ovatkin menneet lasitöiden parissa. Onneksi minulla on
poika, Sami. Myös hän on auttanut
minua jaksamaan.
- Isä nukkui pois toissa talvena.
Opin isältäni paljon sellaista, mikä elämässä on tärkeää ja arvokasta,
vaikka hän oli vuoteenomana ja dementian vaivaama. Parempina päivinä hän opetti minulle paljon, minkä
vasta nyt isän kuoleman jälkeen olen
Kauneuden luominen ei rajoitu pelkästään kodin seinien sisälle. Pihalta ja
puutarhasta löytyy Helinän kätten töitä istutuksista, suihkulähteestä, patsaista ja muista luomuksista.
Etuovella on Helinän maalaama ja
polttama Hohenthal-suvun vaakuna.
Sukujuuriltaan saksalaisperäinen Helinän isoisä oli vielä nimeltään Hohenthal, mutta hän joutui opettajaseminaariin päästäkseen suomentamaan sen
Korkealaaksoksi.
Vaakunassa on saksankielinen lause:
Joka kärsii, se voittaa. - Se on ollut kuin
ennusmerkki elämänkohtalolleni, Helinä naurahtaa. ■
Sirpaleista
syntyy uusi elämä
TIFFANY-LASI. MITÄ SE ON?
■ Tiffany-nimeä käytetään yleisnimityksenä lasiteoksista, jotka on valmistettu samalla tekniikalla lasista kuin yhdysvaltalainen lasitaiteilija Louis C. Tiffany aikoinaan (1848-1933).
■ Tiffany-töissä lasinpalojen reunojen ympäri kierretään kuparinauhaa ja lasinpalat liitetään toisiinsa tinajuotoksella. Perinteisessä lyijylasityössä värillistä lasia yhdistetään toisiinsa H-kirjaimen muotoisella lyijykiskolla. Lyijylasityötä nimitetään lasimaalaukseksi, jos lasien pintaan on maalattu pensselillä kuvioita ja kuvat on sen jälkeen poltettu.
■ Tiffany-lasitöille nimensä antanut Louis Comfort Tiffany luetaan jugend-taiteilijoiden joukkoon.
Jugend - tai art nouveau - on taiteen tyylisuuntaus, joka vallitsi Euroopassa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun. Tyylille ovat ominaisia rytmikkäästi aaltoileva ja epäsymmetrinen muotokieli sekä luonnonläheiset aiheet.
■ Tyyli vaikutti myös
Suomessa ja erityisesti arkkitehtuuriin. Silloin suunniteltiin mm. Helsingin keskustaan lukuisia jugendtyylisiä rakennuksia kuten
Eliel Saarisen piirtämä Helsingin rautatieasema.
■ Louis C. Tiffanyn suosio oli korkeimmillaan 1880luvulla ja hänen tuotannostaan tuli amerikkalaisuuden symboleja. Laaja tuotanto käsitti monenlaista taidelasia kuten maljakoita ja koruja. Eniten kuuluisuutta saavuttivat hänen suunnittelemansa valaisimet.
■ Nykyisin Tiffany-lasityöt ovat jälleen kysyttyjä sisustuselementtejä ja niiden tekemisestä on tullut suosittu harrastus. Tiffany-lasikursseja järjestetään runsaasti eri puolilla maata.
LÄHELLÄ 1/2010
19
TEKSTI: MARIA MALMI
VA L O K U VA : M A L L A H E I N O J A R A I J A Y L I K U L J U
Omaishoitajien parissa työskentelevät järjestöjen, kuntien ja seurakuntien toimijat näkevät
omaishoidon arjen paljaana kaikkine iloineen ja
suruineen. Lähityöntekijöiden ja järjestöjen tärkeä tehtävä on tuoda omaishoitajan ääntä yhteiskunnalliseen keskusteluun, kun omaishoitaja
ei jaksa sitä itse tehdä.
Verkosto
vaikuttajana
Moni omaishoidon parissa työskentelevä toimija tekee työtään yksin tuntematta toisten kokemuksia, tietoja ja
taitoja. Kun omaishoidon kentän toimijat löytävät toisensa ja yhdistävät
voimansa, omaishoitajan ääni kuuluu
selvemmin.
Valtakunnallinen vaikuttajaverkosto
Omaishoidon alalla toimivat järjestöt aloittivat vuonna 2005 järjestelmällisen yhteistyön
perustamalla yhteistyöelimen Suomen omaishoidon verkosto – Nätverket för närståendevård
i Finland. Siihen kuuluu 10 valtakunnallista järjestöä ja verkoston työtä ohjaa valtakunnallinen kehittämisryhmä. V. 2009-2010 puheenjohtajana toimii Suomen
Parkinson-liitto ry ja sihteerijärjestönä Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, joka vastaa taloushallinnosta
ja verkostoyhteistyön koordinoinnista.
Yhteistyöryhmän keskeisimmät tehtävät ovat tiedottaminen ja vaikuttaminen.
Keväällä 2009 verkoston
vuosikokous lähetti omaishoidon tuen uudistusta kos-
Raija Ylikulju, Pirkko
Kuokkanen ja Marketta
Uusitalo suunnittelemassa
tukihenkilötoimintaa
Kuopion seudulle.
20 LÄHELLÄ 1/2010
kevan kannanottonsa Sata-komitealle. Vaikuttamistyöryhmä otti kantaa myös valmisteilla olevaan terveydenhuoltolakiin ja
2010 keskitytään edelleen terveydenhuoltolain valmisteluihin vaikuttamiseen. Pohditaan myös, löydettäisiinkö järjestöjen yhteistyönä uudenlainen, esim. yrityspohjainen järjestöjen yhteinen toimintamalli omaishoitajien lomitus- ym. palvelujen toteuttamiseksi.
Paikalliset palvelut valokeilassa
Suomen omaishoidon verkoston toiminta
näkyy kentällä paikallisten järjestöjen, kuntien ja seurakuntien muodostamina yhteis-
työryhminä. Yhteistyöhön ovat tervetulleita kymmenen verkostojärjestön edustajien
lisäksi kaikki sellaiset toimijat, joita kiinnostaa omaishoitajien hyvinvoinnin lisääminen. Vuoden 2010 alussa aktiivisia toimintaryhmiä oli seitsemällä alueella. Tuoreimmat ryhmät on perustettu 2009 EteläPohjanmaalle ja Varkauden seudulle.
Jotkut ryhmät ovat yhdistäneet voimansa vaikuttamistyöhön tai järjestävät koulutus- ja keskustelutilaisuuksia kentän toimijoille. Toiset ryhmät organisoivat mm. tiedotus- tai hemmottelupäiviä ja tukihenkilötoimintaa. Alueelliseen yhteistyöhön
pääsee mukaan ottamalla yhteyttä paikalli-
siin yhteyshenkiöihin, joiden yhteystiedot
löytyvät verkoston internet-sivuilta. Tukea
uusien ryhmien perustamiseksi voi tarvittaessa saada verkoston koordinaattorilta.
Etelä-Savon omaishoitoverkosto
päätti panostaa ensisijaisesti vaikuttamiseen, koska omaishoidon kehittämisessä
on varsin suuria haasteita Etelä-Savossa.
Vaikuttamiskeinoksi viime vuonna tarkentui omaishoidon strategian saaminen kaikkien alueen kymmeneen kuntaan. Ryhmä
on kartoittanut omaishoidon järjestelyjä alueen kunnissa (kysely sekä omaishoidon tuen parissa työskenteleville että luottamusmiehille) ja selvittänyt onko kunnissa tehty omaishoidon strategia.
Joissakin kunnissa on kehittämistyö lähtenyt hyvin käyntiin ja toisissa kehittäminen on
vasta alkuvaiheessa. Tavoitteena on hyödyntää kyselyn tuloksia. Mikkelin kaupungissa
on nimetty työryhmä, joka kokoaa omaishoidon strategiaa tai tarkemmin omaishoidon toimintaohjelmaa osaksi ikäihmisten
palvelustrategiaa ja vammaispoliittista ohjelmaa.
Verkostoryhmä on julkaissut paikallislehdissä omaishoitoaiheisia artikkeleita ja
yrittänyt lisätä väestön ja päättäjien ymmärrystä omaishoidosta. Ryhmäläiset ovat
yhdessä tehneet omaishoidon teesit EteläSavon alueelle sekä järjestäneet kaksi seminaaria: Omaishoito osana kunnallista palveluketjua sekä Omaishoito – hyvinvoinnin osatekijä, joissa yhteistyökumppaneina ovat olleet Itä-Suomen sosiaalialan
osaamiskeskus sekä toisessa lisäksi DIAK
Pieksämäki.
Kokemuksia alueellisesta
yhteistyöstä
Itä-Suomessa verkostoyhteistyö on ollut vilkasta. Etelä-Savossa Mikkelin
paikallisyhdistyksen toiminnanohjaaja
Leena Herranen on osallistunut verkostoyhteistyöhön jo syksystä 2006 lähtien.
Pohjois-Savossa ydinryhmään kuuluvat
Kuopion kaupungin kotipalvelunohjaaja/
palveluneuvoja Raija Ylikulju sekä Kuopion seudun omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksen edustajina Marketta Uusitalo
ja Pirkko Kuokkanen.
Leena Herrasen mielestä yhteistyö on
antanut voimia itselle henkilökohtaisesti ja tukea oman yhdistysalueen vaikuttamistyöhön. - Yhteistyö on antanut lisää
voimavaroja; tietoa, osaamista, näköaloja joihinkin asioihin sekä ratkaisujen et-
Suomen omaishoidon verkoston
tarkoituksena on edistää
omaishoidon kehittämistä,
eri tahojen yhteistyötä ja
vaikuttaa eri tavoin
omaishoidon parhaaksi.
OMAISHOIDON VERKOSTO
VUONNA 2010:
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
Folkhälsans Förbund rf
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Munuais- ja maksaliitto ry
Omaiset Mielenterveystyön tukena keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry
Muistiliitto ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Punainen Risti
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry
www.omaishoidonverkosto.fi
simiseen. Se on tarjonnut henkistä tukea
ja vertaistukea. Palavereissa on välittynyt
ideoita ja eväitä myös projekti- ja yhdistystyöhön. Voimavarojen yhdistäminen
on antanut voimaa oman yhdistysalueen
vaikuttamistyöhön. Verkostossa on monta toimijaa, jotka tekevät yhdessä työtä saman päämäärän eteen. Toimintakanaviakin on useita, Herranen kertoo.
Kuopiolaisten mielestä omaishoitajat saavat yhteistyön ansiosta kattavampaa apua, tukea ja neuvontaa kuin aikaisemmin. - On ollut hyvin antoisaa kartoittaa omaishoidon kenttää eri järjestöjen ja
kaupungin työntekijöiden näkökulmista, vaihtaa kokemuksia ja oppia toisilta sekä huomata, että yhdessä olemme enemmän. Näin omaishoitajat saavat kattavampaa apua, tukea ja neuvontaa kuin aikaisemmin, kuopiolaiset toteavat.
Helmikuussa 2010 Pohjois-Savon työryhmä järjestää ”Tunnista etuutesi” -tapahtuman omaishoitajille ja muille kiinnostuneille. Lisäksi ollaan käynnistämässä
omaishoitajien tukihenkilötoimintaa: kokeneet omaishoitajat opastavat uusia tulokkaita omaishoidon poluilla.
Kuopion kumppanit ovat todenneet, että myös työntekijät tarvitsevat tukea työhönsä. - Verkostoyhteistyö mahdollistaa
työntekijöiden vertaistuen. Olemme huomanneet, että me kaikki eri järjestöjen ja
kaupungin työntekijät painimme samojen
ongelmien kanssa. Yhteistyössä keksimme
erilaisiin ongelmiin paremmin ratkaisuja
ja voimme yhdistää erilaisen osaamisen ja
voimavarat omaishoitoperheiden hyväksi.
On myös antoisaa kuulla toisten ajatuksia
asioista. Se avartaa omaa näkökulmaa.
Kuopiolaiset ovat huomanneet, että onnistunut yhteistyö edellyttää kykyä asettua toisen toimijan asemaan. - Perinteisesti järjestötyö ja kunnallisen sektorin hoitotyö asetetaan usein vastakkain. Ansiokas
yhteistyö vaatii oman näkökulman tarkastelua, toisen asemaan asettumista ja toisten näkökulmien hyväksymistä. Ne ovat
yhtä tärkeitä kuin oma näkökulma. Ajattelua helpottaa se, että meillä kaikilla on
yhteinen tavoite: omaishoitoperheiden tukeminen ja auttaminen heidän erilaisissa
elämäntilanteissaan.
Leena Herrasen kokemuksen mukaan
omien voimavarojen arvioiminen, tiedottaminen ja sitoutuminen ovat onnistuneen
yhteistyön edellytyksiä.
- Sitoutuminen yhteistyöhön ja tiedottaminen ovat merkityksellisiä asioita. Tärkeäksi koen, että kaikki osallistujat ovat
yhdenvertaisia, jokaisen osaaminen ja osallistuminen on merkittävää, kaikkia tahoja tulee kuulla tasapuolisesti ja rakentaa
yhteinen näkemys ja tavoitteet. Tiedottaminen on yksi avaintekijä. Tieto, missä milloinkin mennään ja mitkä ovat jatkosuunnitelmat, seuraava palaveri, aikataulu ja paikka jne. on välitettävä aina jokaiselle osallistujataholle. Kaikkien osallisuus myös toiminnan tasolla on tärkeää. Ei
pelkkä keskustelu riitä, vaan keskustelusta
tulee rakentaa toimintasuunnitelma, joka
on konkretiaa (tekoja) ja tavoitteet ovat
voimavaroihin nähden realistiset. ■
LÄHELLÄ 1/2010
21
T E K S T I J A K U VA : S A R I R I I KO N E N
6EJK>GIH6C"
@6G@6>AJJC
Oulussa tutkittiin
etäomaishoitajuutta
Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset -yhdistyksessä toimivassa
PALETTI-projektissa saatiin valmiiksi tutkimus etäomaishoitajuudesta.
Suomessa on puhuttu etäomaishoitajista, mutta virallinen järjestelmä
ei ole tunnistanut tätä ilmiötä. Etäomaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka pitää huolta toisella paikkakunnalla asuvasta omaisesta tai läheisestään ja on
pääasiallinen auttaja.
Projektin palveluohjaajat Anna-Maija
Saastamoinen ja Eila Silfver kiinnostuivat etäomaishoitajuudesta ilmiönä ja lähtivät projektissa kartoittamaan, mitä ilmiö
pitää sisällään ja minkälaisella määritelmällä omaista voidaan sanoa etäomaishoitajaksi. PALETTI-projektin tavoitteena on mm.
selvittää etäomaishoitajuutta ja luoda etäomaishoitajamalli. Lisäksi haluttiin tehdä
ilmiö näkyväksi sekä kehittää tutkimuksen
avulla Oulun ympäristökunnissa asuvien
omaishoitoperheiden palveluohjausta ja
neuvontaa. Projekti on RAY:n rahoittama.
Projekti osti Taloustutkimuksen syksyllä 2008 tekemän omaishoitajatutkimuksen haastatteluaineiston tarkempaa analy-
sointia varten. Taloustutkimuksen mukaan
Suomessa on noin 600 000 henkilöä, jotka
huolehtivat toisella paikkakunnalla asuvasta
omaisestaan taikka läheisestään.
Anna-Maija Saastamoisen mukaan tutkimus on vahvistanut, että etäomaishoitajat
tarvitsevat enemmän tietoa ja vertaistukea.
Projektissa työstetään opasta etäomaishoitajille.
Aiheesta on tulossa opinnäytetöitä
Etäomaishoitajien määrä yllätti tutkijan.
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tutkija Petri Vuorijärvi on tehnyt
selvitystyötä projektille. Yleisimmin hoitaja on avo- / avioliitossa oleva nainen ja hän
on iältään 46-55 –vuotias. Hän käy kokopäivätyössä ja auttaminen tapahtuu pääasiassa viikonloppuisin ja loma-aikoina. Etäomaishoitaja pitää auttamista normaaliin
arkeen kuuluvana. Läheisen auttamisessa
suurin kuormitus on luonteeltaan henkistä
ja omaan ajankäyttöön vaikuttavaa. Auttamisessa korostuvat kotitaloustyöt, henkinen
tuki ja asiointiapu.
Etäomaishoitajien toiminnan rasittavuus jakautuu jyrkästi hoitajan ja hoidettavan välisen etäisyyden mukaan. Vedenjakajana tässä on 50 km:n
etäisyys. Yli 50 km:n päähän hoitavat etäomaishoitajat kokevat, että toiminta on raskasta suhteellisesti
jopa enemmän kuin virallisen omaishoitajasopimuksen tehneet omaishoitajat.
Yli 50 km:n päähän hoitavat ovat keskimääräisesti korkeammin koulutettuja. He ovat myös muita
omaishoitajia velvollisuudentuntoisempia.
Projektityöntekijät AnnaMaija Saastamoinen (vas.)
ja Eila Silfver (oik.) miettivät
etäomaishoitajatutkimuksen tulosten hyödyntämistä.
22 LÄHELLÄ 1/2010
BZY^HZi"ijdiiZZi
KVgbjjhVajhVhji
KjdYZhjd_Vi
J^bV]djhji
>gidhjd_Vi
AVUKSI ETÄOMAISHOITAJILLE
■ Etäomaishoitajilla korostuu
hoitoneuvottelujen tarpeellisuus pitkistä
välimatkoista riippumatta. Tietotekniikan
mahdollisuudet hoitoneuvottelujen
toteuttamisessa on syytä hyödyntää.
■ Hoitajan huolen täyttämää arkea
voisi huojentaa kotihoidon ja omaisen
välisellä sähköisellä reaaliajassa
olevalla kotihoidon käyntivihkolla.
Lisäksi etäomaishoitajat kaipaavat
kuntien palvelujärjestelmistä tarkempaa
tietoa sähköisessä muodossa.
■ Kulukorvaukset puhelin- ja matkakuluista
voisivat olla verovähennyskelpoisia.
■ Työelämän joustoja omaishoidon
mahdollistamiseen kaivattaisiin, esim.
mahdollisuus hoitovapaaseen.
Kasvikunnan parhaita
ravinteita kapselissa.
Tehokas ja helppo
tapa siivota elimistö
kuona-aineista ja
virkistyä.
100 kaps / 28 g
Kokeile viherpuhdistuskuurina!
t,FTUPQÊJWÊÊ tLBQTFMJBLFSUBBQÊJWÊTTÊ
Nbe~g^hinhi~k~aa^hZi
@Zhi~k~ina^
'%%eZhj`ZgiVV
Bj`VkVi
=jdbVVbViidbVi
Vehnänorasmehu sisältää arvokasta lehtivihreää sekä
elimistön toiminnan kannalta välttämättömiä
entsyymejä, aminohappoja ja proteiineja.
Vehnänorasmehu on hyvin vitamiinipitoista.
Chlorella levä on tiivis ravintopakkaus jossa on
runsaasti vitamiineja ja hivenaineita.
?~aaZZcbnn_^~
nbe~g^HjdbZV
lll#Y^k^hV#Ã
Spiruliinan valkuaisainepitoisuus on korkea ja se
sisältää kaikki kahdeksan tärkeää aminohappoa joita
elimistö ei pysty itse valmistamaan.
XXXCJPNFEmt)ZWJOWBSVTUFUVJTUBMVPOUBJTUVPUFLBVQPJTUB
Aitoa välittämistä löytyy vielä
Etäomaishoitajat ovat täysin yksin omaishoitotilanteessa ja vailla yhteiskunnan tarjoamaa tukiverkostoa. Hän saa osan tarvitsemastaan tiedosta internetistä, mutta kaipaa
ohjausta, neuvontaa, vertaistukea, omaa vapaa-aikaa ja palveluja hoidettavalleen.
Tutkimusta ohjannut Lapin yliopiston
sosiaalitieteen laitoksen professori Petri
Kinnunen on yllättynyt tutkimustuloksista.
– Aitoa välittämistä löytyy vielä yhteiskunnassamme. Tulevaisuudessa etäomaishoitajien määrä kasvaa entisestään, koska väestö ikääntyy. Työpaikat keskittyvät suurten
kaupunkien liepeille, ja muuttotappiokuntiin jäävät asumaan iäkkäät vanhemmat.
Yhteiskunnan vastaantulo
– Läheisten hoitoon osallistuminen edellyttää yhteiskunnan vastaantuloa. Se tarkoittaa
mm. työelämän joustoja ja sähköisten asiakastietojärjestelmien laajempaa käyttöönottoa, painottaa Kinnunen. Käytännössä etäomaishoitajille aiheutuu useimmiten taloudellisia kuluja.
Onkin syytä pohtia miten ja millaisia
muutostarpeita etäomaishoitajuus tuo mukanaan.
Tutkimuksen mukaan etäomaishoitajat
toivovatkin pääsevänsä virallisen omaishoitosopimuksen piiriin. ■
LÄHELLÄ 1/2010
23
T E K S T I J A K U VAT : A N N I K K I KO R H O N E N
KÄPYTIKKA PÄHKINÄNUORESSA
■ Käpytikka ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, jonka ovat
perustaneet 18 kehitysvammaisten lasten perhettä. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
■ Yhdistys on rakennuttanut yhteistyökumppaneiden kanssa Helsingin
Arabianrantaan Käpytikka-talon, johon 20 vammaista nuorta muutti v. 2009 alussa.
Asumispalveluja hoitaa ASPA Palvelut Oy. Nuoret ovat talossa vuokralla.
■ Yhdistyksen tavoitteena on edistää vammaisille ja heidän perheilleen tarkoitettujen
voittoa tavoittelemattomien asunto- ja virkistyspalveluiden perustamista.
■ Käpytikka-yhdistys haluaa luoda toimintamallin muille vastaaville
hankkeille ja näyttää suuntaa kehitysvammaisten hyvälle asumiselle.
Lisää tietoja: www.kapytikka.fi
Perhe ja Käpytikka ovat
Essinelämän
kivijalka
L
apsen aikuistumiseen liittyy monia
asioita. Yksi suurimmista on kodista
pois muuttaminen. Siihen liittyy jännitystä, huolta, iloa. Miettimisen aiheet eivät vähene silloin, kun on kysymyksessä vammaisen lapsen muutto pois lapsuuden kodista.
- Essi on meidän perheen siunaus.
Näemme asiat paljon rikkaammin ja
syvemmin kuin ennen hänen syntymäänsä, Eija Rantanen
toteaa ystävällisesti hymyillen, kun keskustelemme hänen
kehitysvammaisen tyttärensä muutosta omaan kotiin Käpytikkaan.
Essi Rantanen on 22-vuotias nuori nainen, nelilapsisen perheen kolmas lapsi, ainoa tytär. Hän halusi muuttaa
pois kotoa samalla tavoin, tasavertaisesti kuin veljensä.
- Essistä ei tullut peräkammarin tytärtä. Essi on lapsistani se, joka hoitaa huushollinsa parhaiten, Eija naurahtaa.
24 LÄHELLÄ 1/2010
- Hän on ainoa, joka vie roskat, ripustaa pyykit, ei koskaan
narise, ei ole koskaan huonolla tuulella, on aina iloinen.
Essi vaihtaa bussia kaatosateessa eikä välitä vaikka bussi
menisi nenän edestä, Eija listaa Essin ominaisuuksia.
Essin muutto Käpytikkaan tapahtui ”kaksivaiheisesti”.
Hän kävi ensin kolme ja puoli vuotta Etelä-Pohjanmaalla
sijaitsevassa Lehtimäen opistossa, jonne oli kodista matkaa
400 km. Kun Käpytikan suunnittelu käynnistyi, niin Essi
ilmoitti, että vanhemmat voivat muuttaa sinne kaksioon,
hän jää kotiin asumaan.
Mieli muuttui
Vuotta ennen Käpytikan valmistumista, Essin mieli kuitenkin muuttui. Hän ryhtyi innostuneena katselemaan
huonekaluja, valaisimia, kodin tarvikekaluja.
Käpytikkaan muuttonsa jälkeen Essi ei ole ollut yhtään
yötä kotona, vaikka hän käykin kotona kolmisen kertaa
viikossa. – Hän saattaa juoda lasillisen vettä ja sitten taas
lähtee. Essi pitää bussissa matkustamisesta. Minusta tuntuu, että hän eräällä tavalla ”tsekkaa”, että meillä on kaikki hyvin, Eija sanoo. Kun vanhemmat ovat matkoilla, Essi
käy kastelemassa kukat ja huolehtii postista.
ten vanhempien yhteisenä toiveena on elää päivä kauemmin kuin lapsensa. Käpytikan takia tätä toivetta ei enää
ole.
- Käpytikan vuoksi voin vaikka kuolla jo huomenna ja se
on suuri helpotus. Eija toteaa tyynesti.
Käpytikka on oma pesä
Älä hyväksy ensimmäistä
ei-sanaa
Essi rakastaa Käpytikassa asumista. Siellä hänellä on oma
tärkeä pesänsä, jossa aamun lehti kolahtaa omasta postiluukusta ja jossa saa hoitaa omaa, rakasta marsua Papua.
Käpytikka on Eijankin mielestä ihanteellinen asuinpaikka. Se on kuin pieni kylä, jossa yhteisöllisyys toteutuu
käytännössä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaista mallia tarvitaan kipeästi myös muualla maassamme ja käpytikkalaisilla on suunnitelmia konseptin levittämiseksi.
Vammaisten lasten vanhemmat eivät ole koskaan saaneet
mitään helpolla, kaikista etuuksista he ovat joutuneet taistelemaan, kukaan ei ole taistellut heidän puolestaan.
Vuosien myötä Eijasta on tullut – kansalaisaktivistin lisäksi – ”kehitysvammaisten ihmisten pr-henkilö ja työrukkanen”.
Vaikka Essi ei aina olisikaan tarvinnut kaikkia yhteiskunnan tukia selvitäkseen, Eija on kuitenkin halunnut
käydä kaikki taistelut ja valitukset läpi voittaakseen ne. EiElää päivä pitempään…
ja on hallunnut olla ”ennakkotapaus” muiden vastaavassa
Käpytikkayhteisön ja vanhempien lisäksi Essillä on kiinteät tilanteessa olevien perheiden tueksi.
- Koskaan ei pidä tyytyä ensimmäiseen ei-sanaan. Kosyhteydet kolmeen veljeen ja heidän kavereihinsa. He takaan ei pidä hyväksyä huopaavat usein. Sisarukset
noa kohtelua tai palvelua,
käyvät yhdessä syömässä,
Eija sanoo ponnekkaasti.
leffassa, laittavat ruokaa Es– Jokainen kivi on käännetsin luona.
tävä. Kun tein ensimmäiEija ei enää pelkää Essiä kertoja anomusta Essin puolesta sen enempää
sille kuuluvasta lakisääteikuin vanhemmat tavallisessestä etuudesta, pyysin virtikaan. Hän ei luonnolliseskailijaa laittamaan mukaan
ti toivo Essin liikkuvan pimyös valituskaavakkeen.
meällä oudoissa paikoissa.
- Essi on ilo, mutta taisVastuun tunne ei ole muuttelu ei aina ole ollut. Essi
tunut, eikä huoli hävinnyt,
käy tällä hetkellä Arla-instimutta ehkä se on keventytuuttia ja valmistuu hoivanyt.
apulaiseksi vanhainkotiin,
- Kehitysvammaisen lapjossa hän on ollut aiemmin
sen suurin itsenäistymisen
ja viihtynyt hyvin. Essi useste elämässä ovat hänen Essi uskoo itseensä ja on
koo itseensä ja on tasapaivanhempansa. He joutuvat tasapainoinen nuori nainen. Olen
noinen nuori nainen. Olen
repimään itsensä irti lapsestaan sekä luottamaan ihmi- ylpeä ja onnellinen tyttäreni puolesta. ylpeä ja onnellinen tyttäreni puolesta. Hän pärjää, tosiin ja koko elämään, että se
Eija Rantanen.
teaa äiti, Eija Rantanen. ■
kantaa nuorta eteenpäin. Se
ei todellakaan ole helppoa.
Kaikkien vammaisten lasLÄHELLÄ 1/2010
25
T E K S T I J A K U VA : M AT T I M Ä K E L Ä
ANNELIN AJATUKSIA
Sysmässä
yhdistys
on voimavara
Päijänteen rannalla Sysmässä vietettiin marraskuun lopulla omaishoitajien omaa juhlapäivää, kun paikallinen
omaishoitoyhdistys täytti pyöreitä vuosia. Vaikka vuonna 1999 perustettu yhdistys on jäsenmäärältään pieni, sillä on ollut kotikunnassaan merkittävä
rooli omaishoitajien tukemisessa. Yhdistyksen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja kunnan
yhteistyöllä on saatu aikaan
myönteinen ilmapiiri omaishoidon tukemiselle.
Tämä kuului myös juhlapäivän puheissa, kun toimijatahot toivat esiin yhteisöllisyyden ja omaishoitotyön merkityksellisyyttä. Kunnanjohta-
ja Marketta Kitkiöjoki kannusti yhdistystä jatkamaan hyvää työtään ja viestitti yhteistoiminnan tarpeen tulevaisuudessa
edelleen kasvavan.
Sysmäläisten omaishoitajien mielestä yhdistystoiminnassa parasta ovat olleet yhteiset kokoontumiset ja vertaistuki. Yksin ei ole tarvinnut jäädä.
Omaishoitajan äänen näkyväksi
tekeminen on ollut yhdistykselle myös läheinen tehtävä. Toiminnan monipuolistaminen on
yhdistyksen haasteena jatkossa. Toimintavaroja tulisi saada
lisää, jotta omaishoitajille voitaisiin tarjota enemmän myös
virkistysmahdollisuuksia. Tässä
alueen yhdistykset aikovat tehdä jatkossa enemmän yhteistyötä. ■
Sysmän yhdistyksen toimijat saivat huomionosoitukset aktiivisuudestaan. Kuvassa vas. Seija Nordman, Eino Ruponen (pj), Sirpa Siivola, Pertti Virolainen ja Sylvi Ikonen.
26 LÄHELLÄ 1/2010
ANNELI KILJUNEN
P U H E E N J O H TA J A
Vaikuttamistyötä
tarvitaan
U
usi vuosi on alkanut kunnon
talvella koko maassa. Toivottavasti jokainen on päässyt
nauttimaan ”vanhan hyvän
ajan” talvisista maisemista ja
kipakasta pakkasesta.
Tämän lehden teemana on vaikuttamistoiminta. Olemme Omaishoitajat ja Läheiset -liitossa tehneet pitkään ja monella
eri taholla työtä sen puolesta, että saisimme omaishoitajien tilannetta parannettua.
Näin myös sosiaaliturvan uudistamista linjanneeseen Sata-komiteaan päin. Loppuraporttinsa jättänyt komitea tuotti meille suuren pettymyksen. Komitealla oli ehkä hyvää
tahtoa kehittää aidosti omaishoidon tilannetta, mutta hallituksen tiukka vaatimus
siitä, etteivät toimenpiteet saa maksaa mitään, onkin johtamassa siihen, että toisilta
tuen saajilta siirretään tukea toisille ja joiltakin tuet loppuvat kokonaan. Tämä on todella epäoikeudenmukaista politiikkaa.
heiden tilannetta, vaan katsonut omaishoitoa suppeasti vain osana vanhustenhuoltoa.
Tämän lisäksi perheiden kokonaistilanteita ei ole huomioitu ja arvioitu lainkaan eikä myöskään linjauksia työelämän suuntaan
ole haettu. Omaishoito koskettaa myös – ja
yhä useammin – työssäkäyviä ihmisiä, joten työelämän ja omaishoidon yhdistämiseen liittyviä kysymyksiä olisi pitänyt pystyä linjaamaan. Tämän lisäksi komitea ei
ota kantaa omaishoitoon liittyvään kasvavaan palvelutarpeeseen ja palveluiden kehittämiseen.
Komitean esitys on mielestäni epäoikeudenmukainen ja puutteellinen, enkä voi
hyväksyä sitä. Omaishoitoa on kehitettävä
niin, että se olisi todellinen mahdollisuus ja
vaihtoehto nykyistä useammalle ihmiselle ja
perheelle. Nyt komitean linjaus jättää yhä
useammat ihmiset ja perheet yksin ja jopa
heitteille. Se ei voi olla perusturvauudistuksen tavoite.
Sata-komitea esittää omaishoidon tuen ja
Kelan hoitotuen yhdistämistä siten, että
hoitotuki liitetään osaksi hoidettavan hoitosuunnitelmaa ja omaishoidon tuen palkkion toimeenpano siirretään Kelalle. Hoitotuesta ja omaishoidon tuesta tehtäisiin yksi kokonaisuus, joka sisältäisi hoito-osan
ja omaishoito-osan. Lisäksi suunnitellaan
invalidivähennyksen poistamista. Koska
muutokset tulee tehdä ”kustannusneutraalisti”, arviolta 20 - 30 prosentilla tuen saajista tilanne heikkenee nykyisestä.
Komitean loppuraportin esitykset menevät nyt jatkovalmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallituksen esityksen valmistelusta ja kustannusvaihtoehdoista tehtävästä erillisselvityksestä. Muutoksen toimeenpano kuuluu Kelalle. Erityistä
omaishoidon tuen palkkion verovähennystä arvioidaan erikseen valtiovarainministeriön asettamassa verotuksen kehittämistyöryhmässä. Omaishoitajat ja Läheiset –liiton vaikuttamistyö jatkuu – omaishoitajien
asiaa ajaen.
Komitea ei ole työssään huomioinut pitkäaikaissairaiden tai vammaisten lasten per-
Toivon Sinulle ja läheisillesi hyvää alkanutta vuotta!
LÄHELLÄ 1/2010
27
ALKUVUODEN 2010
OMAISHOITAJALOMAT
10.-15.5.2010 Kaustisen terveyshotelli, Kaustinen.
Kevenevin askelin –teemaloma omaishoitajille.
Omavastuu 115 € henkilö, sisältää puolihoidon sekä
iltapalan. Loma järjestetään
yhteistyössä Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n kanssa.
HUOM! Käytettävä Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n
hakulomaketta! Hakuaika
päättyy 17.3.2010.
23.-28.5.2010 Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio.
Kanttia kanssa –teemaloma omaishoitajille ja apua
tarvitseville läheisille. Omavastuu 120 € henkilö, täysihoito. Loma järjestetään
yhteistyössä Solaris-lomat
ry:n kanssa. Hakuaika päättyy 26.3.2010.
14.-20.6.2010 Imatran
kylpylä, Imatra. Aurinkoisten ajatusten teemaloma
omaishoitajille. Omavastuu 138 € henkilö, puolihoito.Loma järjestetään yhteistyössä Helsingin Kotien
Puolesta ry:n kanssa. Hakuaika päättyy 26.4.2010.
23.-28.8.2010 Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala.
Yhdessä on parempi –
omaishoitajan ja apua tarvitsevan läheisen yhteinen
teemaloma. Omavastuu 125
€ henkilö, täysihoito. Loma
järjestetään yhteistyössä
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Hakuaika päättyy 28.5.2010.
6.-11.9.2010 Kyyhkylän Kuntoutuskeskus,
Mikkeli.
Kiireettömästi yhdessä –
omaishoitajan ja apua tarvitsevan läheisen yhteinen
28 LÄHELLÄ 1/2010
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY
teemaloma. Omavastuu 125
€ henkilö, täysihoito. Loma
järjestetään yhteistyössä
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Hakuaika päättyy 11.6.2010.
sivuilta (www.kela.fi). Kuntoutushakemus liitteineen
toimitetaan joko Kelan toimistoon tai esivalinnan tekevälle taholle (kuntoutuslaitos).
3.-8.10.2010 Kylpylä
Kivitippu, Lappajärvi.
Oma elämä –omaishoitajan elämä – erityisloma
omaishoitajille. Omavastuu
110 € henkilö, puolihoito.
Loma järjestetään yhteistyössä Lomayhtymä ry:n
kanssa. Hakuaika päättyy
18.6.2010.
Kuntoutuksen kustannukset
Kuntoutuslaitosjakso on
kuntoutujalle maksuton.
Matkakorvaukset
Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset siltä osin,
kuin ne ylittävät omavastuuosuuden (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 9,25
€). Matkakorvausta haetaan Kelasta.
Hakulomakkeita voi tilata
joka puhelimitse numerosta
020 7806 533 tai sähköpostitse raija.holappa@omaishoitajat.fi tai tulostaa sivuilta
www.omaishoitajat.fi/lomat
OMAISHOITAJIEN
KUNTOUTUSKURSSIT (Kela)
Omaishoitajien kuntoutuskurssit on tarkoitettu
omaistaan päivittäin hoitaville henkilöille. Omaishoidon tuen saaminen ei ole
edellytys valinnalle.
Kurssit ovat alueellisia, joka
tarkoittaa sitä, että omaishoitaja voi hakea ainoastaan
oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. Omaishoitajat
ja Läheiset -Liiton yhteistyökurssit ovat Länsi- ja Itä-Suomen alueella.
HAKEMUS JA LIITTEET
• kuntoutushakemus (KU
102)
• B-lääkärinlausunto omaishoitajasta (alkuperäinen,
alle vuoden vanha)
Omaishoitajaa koskevasta B-lausunnosta tulee selvitä kuntoutuksen tarvetta
aiheuttava sairaus, vika tai
vamma ja suositeltu kuntoutus perusteluineen. Lääkärinlausunnon hakija hankkii omalla kustannuksellaan.
Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista. Hakemukset voi
myös tulostaa Kelan www-
OMAISHOITAJIEN
KUNTOUTUSKURSSIT 2010
KUNTOUTUMISKESKUS
SUMMASSAARI
Kuntoutumiskeskus Summassaaren kurssit on tarkoitettu Länsi-Suomen alueella asuville omaishoitajille.
Kuntoutumiskeskus Summassaari, Summassaarentie
180, PL 94, 43101 Saarijärvi, puh. 030 608 5142, Ilkka
Raatikainen.
Omaishoitajien
kuntoutuskurssi 34880
26.5.-3.6.2010 laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta
7.6.-29.10.2010 verkostopäivä/kotikäynti
Hakemukset vastaanottaa
Kuntoutumiskeskus Summassaari.
Hakemusten on oltava
vastaanottajalla 28.2.2010
mennessä.
Omaishoitajien
30.10.2010-18.2.2011 vä-
lisenä aikana verkostopäivä/kotikäynti
mennessä.
Omaishoitajien
4.10.2010-7.1.2011 välisenä aikana verkostopäivä/
kotikäynti
mennessä.
Omaishoitajien
kotikäynti
mennessä.
mennessä.
taa hakijan asuinpaikan Kelan toimisto
Omaishoitajien
kurssi 36013
KYYHKYLÄ-SÄÄTIÖ
Kyyhkylä-säätiön kurssit
Itä-Suomen alueella asuville omaishoitajille.
Kyyhkylä-säätiö, Kyyhkyläntie 9, 50100 Mikkeli, puh.
(015) 203 3238, Anni Rantalainen.
Omaishoitajien
kurssi 36012
24.5.2010 - 1.6.2010 laitosmuotoinen jakso 9 vuorokautta
Ensimmäisen ja toisen
jakson välillä on 1 kotikäynti/verkostopäivä.
Hakemukset vastaanot-
Ensimmäisen ja toisen
jakson välillä on 1 kotikäynti/verkostopäivä.
Hakemukset vastaanottaa hakijan asuinpaikan Kelan toimisto
Omaishoitajien kuntoutuskursseista voi tiedustella myös Omaishoitajat ja
Läheiset –Liitto ry:stä
puh. 020 7806 513 / Merja
Kaivolainen.
VOIMAPUU RYHMÄNOJAAJAKOULUTUS
Aika:
14.-15.4.2010 ja 6.10.2010
Paikka: Tampere (tarkempi paikka varmentuu myöhemmin)
Hinta: 200 € /henkilö, sisältää: koulutuksen ja materiaalit (Voimaapuun lehdillä –työkansio, Voimapuun versoja –toiminnallisten menetelmien opaskirja), lounaat ja kahvit. Matkakustannuksistaan osallistujat vastaavat itse.
Kouluttajat: koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen ja verkostokoordinaattori Maria Malmi.
Ilmoittautumiset 23.3. mennessä Raija Olkkonen
puh. 020 780 6500, raija.olkkonen@omaishoitajat.fi.
Tiedustelut koulutus- ja kehityspäällikkö Merja Kaivolainen
puh. 020 780 6513
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET –LIITTO RY
Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto ry, Omaisena edelleen ry ja
Kuurojen Liitto ry järjestävät
Omaishoitajien
OMAISHOITAJA – ELÄMÄNSÄ SANKARI
kotikäynti
Aika: 20.4.2010
Paikka: Kartanokylpylä Kaisankoti,
-seminaari
Bodomintie 37, 02740 Espoo
Seminaari on tarkoitettu omaistaan hoitaville ja muille asiasta
kiinnostuneille. Seminaarissa on viittomakielinen tulkkaus.
Seminaari on maksuton.
Seminaarin aiheina mm. Parempi, paras, riittävän hyvä
omaishoitaja, Näkökulma omaishoitajuuteen viittomakielellä,
Pidä itsestäsi huolta. Yhdistys toimii – vireyttä ja virtaa, Me
ollaan sankareita kaikki.
Ilmoittautuminen 9.4.2010 mennessä Raija Olkkonen puh.
020 7806 500 (ke-pe) tai raija.olkkonen@omaishoitajat.fi.
AJANKOHTAISTA
LIITON KEVÄTKOKOUS
Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto ry:n
sääntömääräinen kevätkokous
pidetään keskiviikkona 21.4.2010
klo 17.00 liiton koulutustiloissa
os. Hämeentie 105 A, 1. krs.
Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokousedustajien tulee esittää edustamansa
yhdistyksen valtakirja.
Liiton hallitus toivottaa yhdistysten edustajat tervetulleeksi.
SEMINAAREJA
Hyvät käytännöt ja palveluohjaus omaishoitajien arjen tukena –projektin (CARERI) seminaarisarja
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n Careri-projekti järjestää kevään 2010 aikana yhteistyössä liiton
aluetyön, Suomen omaishoidon verkoston ja paikallisyhdistysten kanssa kolme alueellista seminaaria hankkeen keskeisistä teemoista, kuten palveluohjaus, tilapäishoito ja omaishoidon strategiat. Seminaaripaikkakunnat ja päivämäärät ovat
• Oulu 17.3.
• Turku 13.4.
• Seinäjoki 6.5.
Seminaarit on suunnattu kuntien, järjestöjen ja seurakuntien henkilöstölle ja kaikille omaishoidon tukemisen toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä kiinnostuneille. Seminaari kahvitarjoiluineen on osallistujille maksuton.
Paikkakuntakohtainen seminaariohjelma ja ilmoittautumisohjeet luettavissa lähempänä seminaaripäiviä liiton verkkosivuilta osoitteesta. www.omaishoitajat.fi / koulutus.
LÄHELLÄ 1/2010
29
AJANKOHTAISTA
AJANKOHTAISTA
AJANKOHTAISTA
LÄHELLÄ ASIOITA AJASSA
Haukkaranta on valtion erityisoppilaitos ja siten
osa valtakunnallista erityisopetuksen palvelukeskusjärjestelmää. Tarjoamme palveluja erityisen tuen tarpeisiin, jotka liittyvät kuulemiseen,
kieleen, kommunikointiin ja vuorovaikutukseen.
ÄLÄ JÄÄ SIVULLISEKSI,
LUE KOKO KIRJA!
SIELUNHOITOTERAPIAN
PERUSTEET
Uutuuksia!
Pyhtäällä
kehitetään
tehostettua
kotihoitoa
Pyhtään kunnan ja Medineuvo
Oy:n yhteistyö perustuu kehittämiskumppanuuteen. Tavoitteena
on tuoda tukea ja turvaa ikääntyvän väestön koti- ja sairaanhoitoon
sekä varmistaa tehokas ja vaikuttava terveydenhoito.
Hankkeen avulla korvataan osittain terveyskeskuksen pitkäaikainen laitoshoito. Tavoitteena on hillitä erikoissairaanhoidosta syntyviä
korkeita kustannuksia ja vapauttaa
resursseja kotihoitohenkilökunnan
palkkaamiseen. Kotona asumisesta halutaan entistä turvallisempaa
niin, että kotona voidaan asua entistä pidempään.
Pyhtäällä otetaan vähitellen käyttöön myös ikäihmisille suunniteltua
uutta teknologiaa. Ikälinja on interaktiivinen, kuvansiirtoon perustuva yhteydenpitokanava terveydenhuoltoon, virkistäytymiseen ja
sosiaalisiin kontakteihin. Vuorovaikutteisin kuvayhteyden avulla ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille tarjotaan kotiin kotona pärjäämiseen
tukevia sosiaali- ja terveysalan palveluja.
Viisi vuotta kestävän kumppanuushankkeen palveluita käynnistetään v. 2010 alusta. Pyhtään kokemuksia seurataan tarkasti. Ikäihmisten ja heidän omaistensa kokemuksia kuunnellaan ja niistä opitaan. ”Pyhtään mallia” aiotaan viedä myös muihin ikäihmisten kotihoidon kehittämisestä kiinnostuneisiin kuntiin. ■
Yleisradiomaksun
vaikutus
pienituloisiin
kotitalouksiin
selvitetään
Sosiaali- ja terveysministeriö on
30 LÄHELLÄ 1/2010
asettanut työryhmän arvioimaan
yleisradiomaksun vaikutusta pienituloisiin kotitalouksiin. Työryhmä
selvittää myös voidaanko yleisradiomaksun vaikutuksia tasapainottaa esimerkiksi toimeentulotuen tai
muiden etuuksien kautta.
Työryhmän toimikausi päättyy
31.3.2010, jotta ryhmän esitykset
voidaan ottaa huomioon vuoden
2011 talousarviovalmistelussa.
Yleisradiomaksua on tarkoitus
periä v. 2012 alusta. Sekä yritysten
että asuntokuntien maksun suuruus
tarkentuu syksyllä 2011, kun hallitus
määrittää Ylen rahoituksen tason.
Ylen rahoitusta pohtineen työryhmän esityksen mukaan maksu
olisi noin 175 euroa asuntokuntaa
kohden. Maksu koskisi noin 2,46
miljoonaa taloutta. ■
Velkalinja maksutonta
puhelinneuvontaa
velallisille
Velkalinja on Takuu-Säätiön ylläpitämä neuvontanumero maksuja velkaongelmissa oleville ihmisille.
Linja on valtakunnallinen, soittajalle maksuton ja soittaa voi nimettömästi. Linjalla vastaavat Takuu-Säätiön työntekijät.
Velkalinja vastaa arkisin
kello 10.00–14.00 numerosta
0800 9 8009
Miten Velkalinja palvelee?
Velkalinjaan voi soittaa missä tahansa maksuvaikeuksiin tai velkoihin liittyvissä kysymyksissä. Ne voivat koskea velkojen järjestelykeinoja kuten Takuu-Säätiön takauksia
tai yksityishenkilön velkajärjestelyä
taikka muita yksittäisiä aiheita kuten perintää, häätöä tai luottotietoja. Selkeitä kysymyksiä ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan soittaja voi
käydä läpi tilannettaan yleisesti ja
tiedustella neuvoja.
Puheluissa käydään yleensä läpi
soittajan tulo-, menoja velkatilan-
ne, annetaan ratkaisuehdotuksia ja
ohjataan eteenpäin asioiden selvittämiseksi.
Usein velallisten tilanteet ovat
hyvin monitahoisia erilaisine vaikeuksineen. Monelle pelkkä keskustelu velkaongelmien mahdollisista ratkaisukeinoista on helpottavaa ja antaa toivoa, vaikka tilanteelle ei voisikaan juuri nyt tehdä paljoakaan.
Kuka voi soittaa Velkalinjaan?
Kaikki, joilla itsellään tai perheenjäsenellä on maksuja velkavaikeuksia. Soittaa voivat esimerkiksi velalliset, joiden
- ulosotto on vasta alkamassa
- joille toisinaan tulee laskuja
ulosottoon, koska he koettavat selviytyä velkojensa hoidosta
- velat ovat olleet pitkään
ulosotossa, mutta ne lyhenevät
huonosti
- kynnys lähteä talous- ja velkaneuvojan luo tai, jotka ovat jonossa sinne.
Myös läheiset voivat soittaa. ■
Invalidiliitto
muistuttaa
senioreitten
aktiivisen arjen
tärkeydestä
- Ikääntyessä tavallinen arkipäivä muuttuu, samoin toimintakyky ja mahdollisesti myös ystäväpiiri. Järjestötoiminta on senioreille tapa saada iloa ja aktiivisuutta
arkeen. Yhdessä toimiminen ja samassa elämäntilanteessa olevien
ihmisten tapaaminen on tärkeää
kaiken ikäisille ihmisille, toteaa Invalidiliiton järjestötyön suunnittelija Tarja Honkanen.
Yhteistyö muiden järjestöjen
kanssa liittyy Invalidiliiton vuosien
2010-2011 teemaan ”Mennään
yhdessä”. Teemavuosien aikana
tehdään työtä erityisesti fyysisesti
vammaisten ihmisten syrjäytymisen
ja yksin jäämisen ehkäisemiseksi ja
yhteisöllisyyden edistämiseksi.
Invalidiliitossa ikääntyvien jäsenten erityistarpeita on huomioitu liiton toiminnassa kautta linjan. Seniorityö pohjautuu toimenpideohjelmaan, jota laatimassa ovat olleet
Invalidiliiton omat jäsenet. Kuntoutustoiminnassa ikäihmisen toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä tuetaan esimerkiksi Invalidiliiton
Lapin kuntoutuskeskuksen ikäihmisten kuntoutuskursseilla ja Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen ikäkuntokurssilla. Invalidiliiton
Asumispalvelut Oy tuottaa ikääntyneille suunnattuja asumisen ja hyvinvoinnin Validia-palveluita. ■
K
KPL TULOSTETTAVIA TEHTÄVIÄ 2
$%!!&"&&%"!&"#!"""$
!&""&$&&
(!#$%!"&!""&$&
(!"#!"!""&$&
(! ""!""&$&
" $&%""&&"#!"&!"&
#""$%&!""#!"""$""&$!"&
!!&!""&!## !$""
#
#!" $#!"!"
Sosiaaliturvaa uudistava Sata-komitea on jättänyt raporttinsa. Ehdotuksen mukaan Kelan
vammaisetuuksista ja omaishoidon tuesta muodostettaisiin yksi kokonaisuus ja samalla omaishoidon tuen hoitopalkkion toimeenpano siirtyisi kunnilta Kelan
vastuulle.
Uudistus jää kuitenkin ajankohdaltaan auki, sillä komitea ehdottaa laskelmien tekemiseksi lisäaikaa. Komitea on arvioinut, että enintään 55.000 omaishoitajaa tulisi olemaan oikeutettu hoitotukien omaishoito-osaan. Lisäksi Sata–komitea ehdottaa invalidivähennyksen poistoa ainakin osalta sen saajista
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry on ottanut kantaa Sata-komitean ehdotuksiin myös julkisuudessa. Komitean raportti on
luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.stm.fi ■
Selkeä kirja tärkeästä aiheesta.
Soveltuu sekä oppi- että
käsikirjaksi.
Hinta 18 €
SEIKKAILUUN
ISÄN KANSSA
Seppo Jokinen
Kirja rohkaisee kyselemään
ja etsimään, kasvamaan ja
eheytymään. Isäsuhdetta
voi hoitaa, ja se voi uudistua
kokonaan — ja seikkailu alkaa!
Hinta 27 €
Haukkalantie 56, 40740 Jyväskylä
PUHsPUHsFAX
ohjauspalvelut@haukkaranta.fi, etunimi.sukunimi@haukkaranta.fi
Sata-komitea
jätti
mietintönsä
Varpu Pykäläinen
SANAT HUULILLA –HUULIOKUVASTO
"#####$!"" """####$#
#&&""!## ""!"#!
###$!"" !
(###!"!!& $!"#"""&%""&$
(& '!"
(!#"!&!$!&
(#""$"#!#"#"#!
" ""###$"
("###$" &&"##!"
($
(# ""###$!"! !!"
($!$#"""####$#"#
!!!#"$!"!& !$&
!!
www.haukkaranta.fi
VirkistysVerso
Monipuolinen materiaalikokonaisuus ikäihmisten
musiikkija tarinatuokioihin
Sinä voit muuttaa
yhden lapsen
koko maailman.
Etsimme kummeja
Tansanian vammaisille lapsille.
Tilaa esite ja
tutustu Fidan
kummilapsityöhön.
Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO
Tilaukset ja koulutukset: p. 040 706 9446, info@versomus.fi, www.versomus.fi
Kummilapsityön koordinaattori
Sina Urmas
Puh. (09) 5660 0447
Gsm 0400 298 938
kummi@fida.info
www.fida.info
LÄHELLÄ 1/2010
31
Tästä en luovu............................................
T E K S T I J A K U VA : K A I J A - L E E N A S I N K KO
www.apuajoneuvo.fi
OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN!
Tyylikäs SHOPRIDER® mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen
Soita
0400 461 358
TARJOAMME KATTAVAN MALLIVALIKOIMAN!
SOITA 0400 461 358 ja kysy tarjouksistamme!
Talvitarjous maaliskuun loppuun – myös uudet mallit
TE-889SL
2450 €
Jokapäiväiseen asiointiin, erityisesti pitkiin ajomatkoihin suunniteltu apukulkuneuvo. Riittävä
teho ja ominaisuudet eri käyttötarkoituksiin.
Toimitusmaksu 80,SHOPRIDER
32 LÄHELLÄ 1/2010
2300 €
P 424 M
Upea sähköpyörätuoli P 424 M on suunniteltu
vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun
latauksella n.30 km. Matkanopeus 8 km/h
Toimitusmaksu 80,-
!"'(#"'-!++"'-)(#%(&((& (#'#+| Vähänummentie 1 | 04380 TUUSULA | harri@puro.net
Isoäidin
kello
tuo mieleen turvallisen
lapsuuden
M
- Minulle tärkeä esine on äitini äidin kello. Se on kokenut kovia, eikä
toimi. Se on ns. vakuutuskello, johon on voinut myös säästää rahaa,
Leena Karhu-Westman kertoo.
- Kello on tärkeä sen vuoksi, että jo 40-luvun lopulla se ilostutti ja
ihmetytti minua isoäitini keittiössä.
Hän hoiti minua, kun äiti oli töissä
ja isä opiskeli.
- Sain kellon enoni leskeltä 70-luvulla muistoksi. Se tuo mieleen turvallisen ja iloisen lapsuuden, huolenpidon ja hauskuuden. Sitä ei
voi korvata mikään, eikä sen menetys olisi mikään katastrofi. Kello on
mielessäni ja sen tuomat tunteet säilyvät, vaikka kello häviäisikin elämästäni.
Leena on toiminut Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n hallituksen jäsenenä neljä vuotta ja viimeksi
liiton varapuheenjohtajana.
- Yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet minua aina ja omaishoitajat ovat olleet tietty kiinnostuksen kohde. Uskon kuitenkin, että
omaishoitajien joukkoon olen tullut
talouden asiantuntijana.
Leena on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja työskennellyt pitkään Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa taloushallinnon päällikkönä.
- Suuri epä- Jäin kolme kuukaut- Minulle
kohta maailmasta sitten eläkkeelle 23 sosa on vahvemsiaalivirastovuoden jäl- tärkeitä asioita
man valta. Se,
keen. Asun Helsingin ovat tasa-arvo,
Kontulassa luonnon kes- oikeudenmukaisuus minne olet syntynyt, vaikuttaa
kellä varsin mukavasti ja yhdessä
mahdollisuuksiisi
kahden koiran kanssa.
tekeminen.
hyvään elämään.
- En ole ehtinyt harrasLähiympäristöstaa mitään varsin erityistä. Olen tehnyt erilaisia töitä, elänyt sä näen, miten hyvinvointivaltiota
perheen kanssa ja huidellut vapaa- ajetaan alas ihmisistä välittämättä.
ajat siellä sun täällä. Ikuinen uteliai- Ne, joilla on valta, eivät välitä meissuus on vaikuttanut siihen, että har- tä pienistä ihmisistä. Valta on rahalrastuksiakin on ollut äärestä laitaan. la ja harvoilla päättäjillä.
- Uskon yhdessä tekemiseen. Yksi
Nykyisin voisi sanoa, että erilaiset
taideriennot, lukeminen, liikunta ja ynnä yksi on kolme. Toivoisin, että
jokainen lapsi saa olla lapsi eikä lapystävät ovat sitä, Leena kertoo.
- Minulle tärkeitä asioita ovat ta- sen oikeutta lapsuuteen viedä pois.
sa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yh- Iloitsen pienistä asioista. Kaunis taldessä tekeminen. Vastustan ihmis- vi, lapset vanhempineen lumisessa
ten hyväksikäyttöä, kvartaalitalout- mäkimaisemassa. Monet läheiset ja
ta ja rahan valtaa. Nykymeno kau- se, että on saanut myös nuoria ystähistuttaa. Ahneus, lyhytnäköisyys ja viä, joiden maailmaan on hyvä tuvahvemman valta. Se, ettei kuunnel- tustua. ■
la eikä inhimillisyys aina tunnu olevan motiivina.
LÄHELLÄ 1/2010
33
LAKIMIES LÄHELLÄSI
O T L Y R J Ö M AT T I L A
Kuulomonivammaisten lasten ja
nuorten tutkimus- ja kuntoutuskoti TuKu
KUNTOUTUKSEN TUKIJAKSOT
TuKu tarjoaa kurssijaksoja eri tavoin vammaisille lapsille, joilla on kuulon ja kommunikaation haasteita. Kuntoutusjaksot ovat perhekurssimuotoisia tarjoten myös vanhemmille ja sisaruksille tukea, tietoa ja ohjausta arkeen. Kursseja täydentää yhteistyö
kuulomonivammaisen lapsen ja nuoren lähityöntekijöiden kanssa. Jaksot ovat Kelan rahoittamaa lääkinnällistä kuntoutusta (kuntoutuslaki 9–10§). Niille hakeudutaan lapsen
tai nuoren kuntoutusvastaavan tahon suosituksella kuntoutussuunnitelman perusteella.
KURSSIT VUONNA 2010
Valvooko palveluja kukaan?
Valtion valvontavirasto Valvira aloitti viime vuonna toimintansa, kun terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja eräitä muita
virastoja yhdistettiin.
Tämän vuoden alusta Valviran toimialaan
liitettiin myös kuntien
sosiaalihuollon - myös
omaishoidon - toteutuksen valvonta.
Lääninhallitukset lopetettiin v.
2010 alussa ja viiden lääninhallituksen tilalle tuli kuusi aluehallintokeskusta (Alvi).
Mitä nämä muutokset merkitsevät omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa kannalta?
Kenelle voi kannella, kun hoidettava ei pääse hoitoon terveydenhuollon hoitotakuun
edellyttämässä määräajassa tai
omaishoito kunnassa ei toimi
tai? Mikä on muuttunut ja mikä ei?
Hoidon aikarajat
entisellään
Suomessa pysyvästi asuvalla
henkilöllä on oikeus terveydentilan edellyttämään terveydenja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloin34 LÄHELLÄ 1/2010
kin ovat terveydenhuollon käytettävissä.
Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveydenja sairaanhoitoa. Terveyspalveluja on
annettava siten, ettei ihmisiä ilman lääketieteellisesti perusteltua syytä aseteta eri asemaan
mm. iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Potilaan
on päästävä kiireelliseen hoitoon
nopeasti sen mukaan kuin hänen sairautensa tai vammansa
edellyttää. Kiireelliseen sairaanhoitoon potilaalla on subjektiivinen oikeus, kun sen sijaan kiireettömään hoitoon pääsemisestä on laissa omat säännöksensä.
Niiden mukaan terveyskeskukseen on saatava arkipäivänä virka-aikana puhelinyhteys välittömästi ja potilaan hoidon tarve on arvioitava kolmen päivän
kuluessa yhteydenotosta. Arvion
voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö kuin
lääkäri. Terveyskeskuksesta on
saatava vastaanottoaika kolmessa arkipäivässä, jos tilanne sitä
vaatii.
Pääsy sairaalaan edellyttää terveyskeskuksesta tai yksityislääkäriltä saatavaa lähetettä. Terveydenhuollon ammattihenkilön
tulee arvioida potilaan hoidon
tarve kolmessa viikossa joko lähetteen perusteella tai niin, että
potilas kutsutaan tutkimuksiin
sairaalaan. Jos hoito arvioidaan
tarpeelliseksi, potilaan on päästävä hoitoon viimeistään kuudessa kuukaudessa. Potilaalle
on ilmoitettava hoitoon pääsyn
ajankohta. Jos sairaala ei pysty
hoitamaan potilasta määrätyssä
ajassa, sen on järjestettävä hoito
muualla, toisessa sairaalassa tai
yksityisessä terveydenhuollossa eikä muutoksesta saa aiheutua potilaalle ylimääräisiä kustannuksia.
Viranomaiset muuttuneet,
tehtäviä tarkennettu
Mitä potilas tai hänen omaisensa / omaishoitajansa voi sitten tehdä, jos hoitoa terveyskeskuksessa tai sairaalassa ei anneta lain määräämässä ajassa? Lain
mukaan potilas tai hänen omaisensa voi tehdä muistutuksen
hoitopaikan johtajalle ja hänen tulee vastata muistutukseen kohtuullisessa ajassa. Potilaalla tai hänen omaisellaan on
myös oikeus kannella, jos hän
on tyytymätön terveydenhuollossa saamaansa hoitoon tai palveluun. Jos hoitotakuuaikoja ei
noudateta, potilas voi kiinnittää kantelun avulla valvontaviranomaisen huomiota asiaan ja
toivoa, että valvontaviranomaiset reagoisivat.
Vuonna 2010 lääninhallitukset korvanneilla aluehallintokeskuksilla ja Valviralla on rinnakkaisia toimivaltuuksia ja
tehtäviä terveydenhuollon valvonnassa. Molemmat valvovat
hoitoon pääsyn toteutumista
potilaiden kanteluiden pohjalta. Kantelun hoitotakuuaikojen
rikkomisesta voi tehdä kumpaankin viranomaiseen. Kanteluiden ohella hoitotakuuta valvotaan Terveyden ja hyvin-
voinnin laitoksen keräämien
tietojen pohjalta.
Viranomaisten välinen työnjako on kuitenkin muotoutumassa sellaiseksi, että aluehallintokeskukset tulevat ensisijaiseksi valvontaviranomaisiksi
ja Valviran tehtävänä on lähinnä koordinoida ja valvoa aluehallintokeskusten toimintaa ja
huolehtia toiminnan yhdenmukaisuudesta. Jatkossa uudet
aluehallintokeskukset ovat ensisijainen valvontaviranomainen hoitoaikojen toteutumisessa ja muissa terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Niinpä
muutoksista huolimatta kantelut terveydenhoitoon liittyvissä asioissa tulisi ensisijaisesti osoittaa uusille aluehallintokeskuksille. Myös Valviraan
voidaan kannella erityisesti vakavissa tapauksissa, kuten kuolemantapauksissa ja myös erikoissairaanhoidon hoitotakuuaikojen noudattamatta jättämisestä. Mitään ehdotonta rajaa ei siis ole, vaan viranomaiset sopivat keskenään työnjaosta. Sekä aluehallintokeskuksilla
että Valviralla on mahdollisuus
käyttää uhkasakkoa siinä tapauksessa, että terveydenhuollon yksikkö ei noudata hoitoaikoja.
Valviran toiminnan piiriin v.
2010 alusta lähtien on kuulunut myös sosiaalitoimen valvonta. Valviran pitäisi pystyä seuraamaan noudatetaanko vanhustenhoidossa, lastensuojelussa, omaishoidossa yms.
sosiaalitoimen osa-alueilla voi-
massa olevia lakeja palveluiden
saatavuuden ja laadun osalta.
Asiasta ei ole vielä kokemuksia. Valviran saama tehtävä on
vaikea toteuttaa, ovathan vanhuspalvelut ja omaishoito ainakin toistaiseksi riippuvaisia
kunnan tarkoitukseen myöntämistä määrärahoista, joskin
laeissa on jo nyt lukuisia säännöksiä palvelujen antamisesta ja laadusta. Esimerkkinä tällaisista säännöksistä voidaan
mainita vaikkapa omaishoitajien vapaapäiviä koskevat säännökset.
Tuleva lainsäädäntö omaishoidon tuen mahdollisista
muutoksista ja vanhusten oikeuksista lisää varmasti yksityiskohtaisen valvonnan tarvetta. Myös aluehallintokeskusten tehtävänä on sosiaalitoimen valvonta ja aluehallintokeskusten ja Valviran välinen
työnjako ja valvontatavat ovat
vasta muotoutumassa.
Yleissääntönä tässä vaiheessa
voidaan todeta. että sosiaalitoimenkin osalta on syytä osoittaa kantelut ensisijaisesti uusille aluehallintokeskuksille eikä suoraan Valviraan. Asiasta
saadaan todennäköisesti myöhemmin tänä vuonna lisää tietoa Valviran laatiessa asiasta
ohjeistusta. ■
12.–27.01. (16 vrk) Kela 36210
Kouluikäisten kuulomonivammaisten perhekurssi
01.–16.02.(16 vrk) Kela 36391
01.–12.03., 09.–13.08. (12+5vrk) Kela 36369
Kaksiosainen pienten kuulomonivammaisten perhekurssi
17.–30.03. (14 vrk) Kela 36404
Nuorten kuulomonivammaisten perhekurssi
13.–28.04. (16 vrk) Kela 36393
04.–07.05. (4 vrk) Kela 36407
IOSCA-tautia sairastavien perhekurssi / päivät
17.–28.05., 20.–24.09. (12+5 vrk) Kela 36398
02.–15.06. (14 vrk) Kela 36405
03.–05.08. (3 vrk) RAY
Kuulomonivammaisten lasten isovanhempien kurssi
16.–27.08., 08.–12.11. (12+5vrk) Kela 36402
01.09.–10.09.2010 (10 vrk) Kela 36408
IOSCA-tautia sairastavien perhekurssi
04.–15.10., 13.–17.12. (12+5 vrk) Kela 36403
25.10.–05.11. (12 vrk) Kela 36406
17.11.–02.12. (16 vrk) Kela 36396
Lisätietoja sisällöstä ja hakumenettelystä
Kuntoutussosiaalityöntekijä Jenni Ritari (09) 5803 274,
Lasten ja nuorten kuntoutuskotien johtaja Leena Krohn (09) 5803 275,
Kuuloliitto ry, Lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutuskoti,
Ilkantie 4, 00400 Helsinki, etunimi.sukunimi(at)kuuloliitto.fi
AVUSTAJAKESKUS
Tarjoaa avustajapalveluja vammaisille ja pitkäaikaissairaille.
Avustajapalveluja ostopalveluina
kunnille ja yksityisille tahoille:
- avustajien ja avustajien sijaisten välitys
- työnantajavelvollisuuksien hoitaminen
- avustajien ohjaus
- palvelunkäyttäjien neuvonta
Yhteystiedot:
Honkalampi-säätiö, Avustajakeskus
Niskakatu 21, 80100 JOENSUU
Avustajakeskusvastaava Tarja Nykänen
p. (013) 275 8806, 050 388 6675
www.honkalampisaatio.fi
LÄHELLÄ 1/2010
35
T E K S T I : M E R J A K A I VO L A I N E N
Kokemuskoulutuksesta pätevää
Vivago Oy
on suomalainen, vuonna 1993 perustettu hyvinvointi- ja turvateknologiayritys, joka on aktiivisesti ollut kehittämässä
vanhustenhoidon hyvinvoinnin ratkaisuja. Vivago on edelläkävijä, jonka innovaatiokyky palkittiin maailmanlaajuisesti vuonna 2006 Frost &
Sullivan Award for Product Innovation -palkinnolla
Vivago tuo maaliskuussa 2010 markkinoille nettipohjaisen Vivago Service -palvelukonseptin. Nyt lähiomaiset voivat reaaliaikaisesti seurata
Vivagon avulla ikääntyneen ihmisen tai vanhuksen hyvinvoinnin edellytysten toteutumista arjessa. Vivagon helppokäyttöisen kellon avulla
saadaan reaaliaikaista tietoa käyttäjän aktiviteetti- ja unimäärästä sekä
voidaan arvioida käyttäjän unen laatua. Vivagon avulla voi varmistua
mm. seuraavista kotona asumisen edellytyksistä:
Kykeneekö hän huolehtimaan itsestään
ja selviytymään päivittäisistä arjen askareista?
Tunteeko käyttäjä turvattomuutta tai yksinäisyyttä?
Onko kotona asuvalla tunne siitä,
että hän voi saada tukea läheisiltään?
Onko käyttäjällä masennuksen oireita tai merkkejä sairaudesta?
Vivago-hyvinvointikello seuraa käyttäjänsä uni- ja aktiivisuuskäyrää ja
kertoo käyttäjälleen päivittäisen syvän unen määrän tunneissa sekä
aktiivisuustason luvuin.
Reaaliaikainen aktiviteettitason tunnistaminen luo edellytykset automaattiavunpyyntötoiminnon saamiselle. Vivago Service tulee tarjoamaan
tämän apukeinon hyödyntämisen täysin käyttäjien tarpeen ja halun
mukaisesti. Hälytystoiminnot voidaan ohjata täysin vapaasti omaisten,
hoitajien ja mahdollisen hälytyskeskuksen välillä tarpeen mukaan.
Vivago Service on jo käytössä muutamissa demokohteissa ja erityisesti etäomaishoitajat ovat olleet erittäin innoissaan uudesta palvelusta
ja sen tuomista mahdollisuuksista.
Vivago Service:
Mahdollistaa turvallisen ja itsenäisen kotona asumisen
Antaa reaaliaikaista tietoa käyttäjän aktiviteetista,
unen määrästä ja laadusta
Mahdollistaa hälytysten määrittelyn eri vastaanottajille
täysin käyttäjän tarpeen mukaan
Toimii henkivakuutuksena ongelmatilanteissa
hälytystoimintojen avulla
Helppo ottaa käyttöön; ei vaadi erillistä ohjelmaa,
vaan toimii nettipohjaisesti.
Lisätietoja:
info@vivago.fi
09 27091710
36 LÄHELLÄ 1/2010
Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama
järjestöjen Kokemuskoulutuksesta pätevää
-hanke on saanut jatkorahoitusta
vuodella 2010.
Hanketta hallinnoi Suomen Reumaliitto ry.
Hankkeen tavoitteena on juurruttaa kokemuskoulutus osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikoulutusta.
K
okemuskoulutuksen tarkoituksena
on antaa tuleville sosiaali- ja terveydenhuoltoalan
ammattilaisille
mahdollisuus oppia pitkäaikaissairailta, vammaisilta
ja heidän omaisiltaan, mitä on elää pitkäaikaisen sairauden tai vamman kanssa ja mitä on hoitaa vaikeasti sairasta tai vammaista ihmistä.
Kokemuskoulutuksessa kaikki
voittavat
Kokemuskoulutus on merkittävä edunvalvonnan ja vaikuttamisen keino,
se edistää järjestöjen perustehtävää tiedon jakajina ja asennevaikuttajina tehden samalla järjestötyötä näkyväksi ja tunnetuksi. Kokemuskoulutus tarjoaa
myös osallistumisen ja tekemisen
mahdollisuuksia jäsenistölle toteaa Helena Ylikylä-Leiva Suomen
MS-liiton toimitusjohtaja, kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeen johtoryhmän jäsen.
Miten voi ryhtyä
kokemuskouluttajaksi?
Kokemuskouluttajana toimiminen edellyttää koulutusta tehtävään. Kokemuskoulu-
tuksessa pätevää –hankkeen aikana on tähän mennessä koulutettu 95 uutta kokemuskouluttajaa. Pätevyyden on voinut saada myös näyttökokeen tai Kokemuskoulutuksen johtoryhmälle lähetetyn pätevyyshakemuksen perusteella. Omaishoitajat ja läheiset –Liitto ry:n oman kokemuskoulutuksen käyneistä neljä on hakenut ja saanut
kokemuskouluttajan pätevyyden.
Kokemuskouluttaja ei toimi yksin, vaan
on aina jonkun kokemuskouluttajaverkostoon kuuluvan järjestön edustaja. Kullakin
verkostoon kuuluvalla järjestöllä on kokemuskoulutuksen yhteyshenkilö. Kokemuskouluttajaksi alkamisesta kiinnostuneen
kannattaa ottaa yhteyttä omaa sairaus- tai
vammaryhmäänsä edustavaan järjestöön.
Omaishoitajat ja Läheiset –Liitto ry:ssä yhdyshenkilönä toimii koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen. ■
KOKEMUSKOULUTTAJAVERKOSTO
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
Aivovammaliitto ry
Iholiitto ry
Invalidiliitto ry
Kansalaisareena
Keliakialiitto ry
Kokemus tiedoksi -projekti,
Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry
Kuuloliitto ry
Kynnys ry
Lihastautiliitto ry
Mielenterveyden Keskusliitto ry
Muistiliitto ry
Munuais- ja maksaliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry
Psoriasisliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen MS-liitto ry
Suomen Nivelyhdistys ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Reumaliitto ry
Suomen Syöpäyhdistys ry
Suomen Tourette-yhdistys
Turun Seudun Nivelyhdistys ry
Lisätietoa Kokemuskoulutuksesta pätevää
–hankkeesta: www.kokemuskoulutus.fi
Omaishoitaja
kokemuskouluttajana
■ Omaishoitaja on omaishoitajuutensa asiantuntija. Sairastuneen tai vammautuneen läheisensä ajatuksista ja
kokemuksista hän voi kertoa vain toisen käden tietoa.
Omaishoitaja voi hänen elämäänsä seuranneena tuoda kuitenkin esiin monia näkökulmia sairauden vaikutuksista
perheen elämään. Erityisesti silloin, kun hoidettavan kyky kertoa omasta tilanteestaan on puutteellinen, omaishoitajan rooli kokemusten välittäjänä on tärkeä.
Omaishoitajan tiedot täydentävät sairastuneen tai vammautuneen ihmisen kokemustietoa ja auttavat ymmärtämään perheen tilannetta.
Kokemustieto omaishoitajuudesta antaa monia ammattilaisille hyödyllisiä näkökulmia asiakkaan ja potilaan kohtaamiseen.
Omaishoitajan ”toimenkuvaan” kuuluu ohjauksen, hoivan ja avun antamisen lisäksi
usein välittäjänä ja asioiden selvittelijänä toimiminen. Omaishoitaja pääsee aitiopaikalta
seuraamaan esimerkiksi hoidettavan läheisen
ja terveydenhoitohenkilökunnan välistä vuorovaikutusta ja voi näitä kokemuksiaan jakamalla lisätä tulevien ammattilaisten valmiuksia sairaan tai vammautuneen ihmisen kohtaamiseen.
Omaishoitajuus ja sen mukanaan tuoma elämänmuutos ansaitsee tulla kuulluksi
myös omana tarinanaan. Omaishoitajalla on
kerrottavanaan kokemuksia toisaalta hoivan ja hoidon toteuttamisesta osana perheen arkea ja toisaalta perheen ulkopuolisten suhtautumisesta, kuulluksi ja huomioon otetuksi tulemisesta, omaisen roolin ja tehtävän arvostamisesta. Omaishoitajan tarinan kuuleminen voi auttaa ymmärtämään perheen ja omaishoitajan merkitystä ja roolia osana
hoidon kokonaisuutta.
Hoitohenkilökunnan taito ottaa omaishoitaja kokemuksineen ja tunteineen huomioon tukee myös sairastuneen tai
vammautuneen hyvinvointia ja on siten osa hyvää hoitoa.
Sekä omaishoitajalla että sairastuneella tai vammautuneella
itsellään on oma tärkeä roolinsa kokemuskouluttajana. ■
LÄHELLÄ 1/2010
37
KULTTUURINURKKA
P i r k ko J y v ä ko r p i
M a t t i M ä ke l ä
A n n i k k i Ko r h o n e n
Koneen ruhtinas
Koneen ruhtinas -kirjalla on harvinaisen kuvaava nimi. Ruhtinas-sanaan liittyy maineen ja mahtavuuden lisäksi myös menetyksiä. Sankaritarinat ovat usein myös traagisia.
Niin oli myös kirjassa kuvatun Pekka
Herlinin elämä, josta John Simon
on kirjoittanut puhuttelevan teoksen.
Siitä on sanottu, että se on ”syväluotaus
yhden kaikkien aikojen merkittävimmän suomalaisjohtajan persoonaan”.
Kirjaa voi lukea monella tavalla. Yrityselämästä kiinnostuneet saavat tietoa,
miten Koneen maailmamenestys sai alkunsa. Liikeasioista kiinnostumaton voi
syventyä Herlinien suvun kiehtovaan ja
kovaan tarinaan. Hän pääsee selkeän ja
sujavasanaisen kirjoittajan avustamana kurkistamaan ulospäin täydelliseltä näyttävän uran ja perhe-elämän syövereihin.
Kirjan luettuaan vakuuttuu, ettei taloudellisella vauraudella ja ulkoisella maineella ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa. Ei todellakaan. ■
John Simon: Koneen ruhtinas. Otava. 2009.
A n n i k k i Ko r h o n e n
Polttopisteessä kotihoito
Ikääntyvien lukumäärän ja heidän palvelutarpeensa lisääntyessä tarvitaan yhä enemmän eri toimijoiden yhteistyötä ja työn tehostamista. Tästä syystä vanhusten kanssa työskentelevät tarvitsevat uusia
käytäntöjä ja toimintamalleja työhönsä.
Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua... Tämä vanha sanonta
tuli mieleeni lukiessani kirjaa Lupaava kotihoito - uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Kirjassa tarkastellaan kotihoidon tulevaisuutta, jossa keskeisenä haasteena on moninainen rajoja ylittävä
yhteistyö.
Teoksessa esitellään ajatuksia herättäviä, uudenlaisia näkökulmia
ja työskentelytapoja vanhusten kotihoitoon. Pohjatyönä on ollut kolmivuotinen kokeilutyö. Mielenkiintoisia ovat myös yhteistyökumppanien ”liikkumissopimusmallit ”, virtuaalikuntoutus tai esimerkki toimintamallista, jossa pitkäaikaistyöttömät auttavat vanhuksia ja
malli, jonka tavoitteena on lisätä kotona asuvien arkiliikuntaa.
Kirjassa todetaan oikeutetusti, että syrjäytymiskeskustelussa ei tunneta vanhuksia. Vahvaa myötätuulta toivon mallille, miten kotihoidon vanhusten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä voidaan ehkäistä.
Kirjan myönteistä antia ovat myös asiakkaiden kokemukset sekä
henkilöstön mielipiteet. Esitellyt toimintamallit on kehitetty Helsingin yliopiston ja Helsingin terveyskeskuksen yhteisessä hankkeessa. ■
Lupaava kotihoito – uusia toimintamalleja vanhustyöhön:
Yrjö Engström, Anna-Liisa Niemelä, Jaana Nummijoki & Juha Nyman (toim).
PS-kustannus. 2009
38 LÄHELLÄ 1/2010
Kurkistusikkuna
kansanmiesten
mieliin ja
maalaismaisemiin
Ennen elintason nousua, hygienian tehostumista ja lääketieteen edistysaskelia ihmiset elivät alati perimmäisten kysymysten äärellä. Olemme lukeneet tuosta ajasta kuvauksia historiankirjoista, vaikka maatalousyhteiskunnan muistiinpanoja on säilynyt niukalti. Vielä vähemmän on ollut
tarjolla luettavaa yksilön historiasta. Miltä näytti maailma
yksien silmien takaa vaikkapa vuonna 1868, jolloin pitäjissä nälkä kaatoi kansaa?
Kaisa Kaurasen Työtä ja Rakkautta, Kansanmiesten
päiväkirjoja 1834 -1937 antaa mahdollisuuden tutustua
suomalaista maalaismiestä liikuttaneisiin tapahtumiin ja
kokemuksiin. Päiväkirjamerkinnät välittävät aidosti tuon
ajan tavallisen ihmisen elämän kirjoa, rytmiä ja kirjoittamiseen kirvoittavia asioita. Kirjassa elämästään kertoo kolme talonpoikaa, kaksi torpanpoikaa, lukkari, mäkitupalainen, itsellinen, puuseppä, irtolainen ja työmies. Toimittaja on taustoittanut kunkin kirjoittajan henkilökuvaa, mikä
auttaa varsinaisten päiväkirjalukujen ymmärtämistä.
Tekstit ovat ajalta, jolloin kirjoitustaito ei ollut itsestäänselvyys, sillä alle puolet suomalaisista osasi kirjoittaa 1800
- 1900 –lukujen vaihteessa. Vaatimattomista oloista lähteneille kirjan päähenkilöille tarjoutui kuitenkin mahdollisuus opetella kynän käyttöä. Säätilat, maataloustyöt ja sadot ovat yhteisiä kirjoittamisen aiheita. Tavallista arkea kuvataan myös uskonnon ja kuoleman kautta.
Päiväkirjamerkinnöistä sadan vuoden ajalta välittyy monipuolinen kurkistusikkuna ihmisten arkeen eri puolilla
Suomea. Lukija pääsee mukaan ystävien välisiin keskusteluihin, yhdistysten rientoihin, kaksi vuorokautta kestäneisiin häihin, eduskuntavaalien äänestyspaikoille, torppareiden arkeen ja suomalaisuuden koiton maljan nostajaisiin. Päiväkirjoista näkyy, miten yhteiskuntamme kehittyi ja millaisia maailman tapahtumia kirjoituksiin otettiin
mukaan. Myös kirjoitustavan muutos välittyy sadan vuoden jaksolta. Mikko Tuomaanpoika Seppälä kirjoitti 1830luvulla aivan toisenlaista suomea kuin Kustaa Kaisla 1900luvun alussa.
Henkilökohtaisen elämän tapahtumat johdattivat miehiä tarttumaan kynään. - Piirrellä historiaa elämästä. Katsella kulunutta elämää paperille piirrettynä tai kertoa jälkeläisille elämän vaiheita. Ja vihdoin oppia erehdyksistä ja
lankeemuksista elämän pyörteissä taistelemaan kunnialla
ja tarmolla. Siinä tämän, näiden muistiinpanojen tarkoitus! - Näitä tuntoja Kaisa Kaurasen ansiokas toimitustyö
tuo nyt meille luettavaksi. ■
Työtä ja Rakkautta. Kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937
Toimittanut Kaisa Kauranen. SKS 2009
Vuoden 1918 tapahtumat koskettavat edelleen
Väinö Linnan ”Täällä Pohjantähden alla”
–romaanitrilogiaan perustuva Timo Koivusalon tuottama ja ohjaama elokuva on
vaikuttava. Teos herättää henkiin väkevän
aikakauden maailmanhistoriassa 1800-luvun lopulta 1950–luvulle. Ihmiskohtaloiden kuvaus on vaikuttavaa. Koivusalonkin
elokuvassa Akselin ja Elinan häävalssi on
hieno kohtaus. Mutta se ei ole niin suuri,
kuin Laineen ohjaamassa kuvassa.
Muistan elävästi joitakin otoksia ja säveliä Edvin Laineen
ohjaamasta elokuvasta. Sehän sai ensi-iltansa vuonna 1968.
Merkittävän osasuorituksen teki Kalevi Kahra räätäli Halmeena. Osastaan Kahra sai Jussinkin. Edvin
Laine ohjasi Akselin ja
Elinan vuonna 1970.
Akselina oli Aarno
Sulkanen ja Elinana
Ulla Eklund. Sulkasen näköinen Akseli
on vahvasti mielessäni
edelleen.
Timo Koivusalon ”Täällä Pohjantähden alla” -elokuva sai ensi-iltansa joulukuussa 2009. Se on kolmisen tuntia kestävä historiallinen taideteos. Se ei ole verrannollinen Edvin Laineen töihin. Kaksi merkittävää tekijää ovat luoneet aivan erilaiset
elävät kuvat.
Elokuvan esittelyteksteissä mainitaan, että Täällä Pohjantähden alla on realistinen ja
syvästi humaani tarina niistä suunnattomista ja epäinhimillisistä uhrauksista, joita pie-
net ihmiset ja tavalliset perheet joutuvat tekemään hiekanmurusina historian rattaissa.
Tähän tekstiin on helppo yhtyä.
Mielestäni elokuvan pitäisi kuulua jokaisen suomalaisen katsottaviin – myös maahanmuuttajien. Kuva kertoo verevästi millaiset tapahtumat ovat edeltäneet itsenäisen
Suomen syntyä. Muistammeko vielä torpparit ja syytingit, suunnattoman köyhyyden,
taistelun äänioikeudesta ja kahdeksan tunnin
työpäivästä? Nykyiset itsestään selvyydet ovat
olleet kovien taisteluiden
tuloksia.
Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla on punaisten hautamuistomerkki. Liekö
sellaista Urjalassa Pentinkulman maisemissa?
Kun tieni vie Tampereelle, käyn laittamassa
kynttilän paadelle. Vilkaisen samalla myös valkoisten uhrien muistoille pystytettyä patsasta.
Esiäitimme ja esi-isämme ovat monessa uhrautuneet vuoksemme. ■
Kaarina Johansson
KARTANOROMANTIIKKAA
M a t t i M ä ke l ä
Omaishoitajille oma laulu
Lauluntekijä Veikko Seppänen on säveltänyt ja sanoittanut hauskan laulun omaishoitajille.
Laulu on on tilattavissa tekijältä, jolle
Teosto ry on myöntänyt kappaleeseen tekijänoikeudet. Laulun esittää muusikko Hannu Karjalainen ja sen on sovittanut Timo
Tuhkio. CD-levyä voi tiedustella suoraan
tekijältä puh. 03-3187707 tai sähköpostilla
veikko.seppanen@pispala.net ■
Kuka on eksellenssi tai kollegineuvos? Se
selviää tästä historiallisesta romaanista.
Kaari Utrio tuntee Suomen historian. On
helppo uskoa, että kirjassa kuvatut kartanot
ja ihmiset ovat oikeita ja ajankuva on tarkka. Seutukunnan kuvaus olisi voinut olla tarkempi, lukija ei pysty sijoittamaan tapahtumia
välttämättä oikealle paikkakunnalle. Olisi mukava tietää, oliko kartano Nummella, Karkkilassa vai Pohjassa. Joissakin Utrion kirjoissa on ollut
kartta, se helpottaisi suunnistamista.
Kirjan henkilöiden nimet ovat hiukan vaikealukuisia ja sen vuoksi helposti sekoittuvia varsinkin,
jos lukemiseen syntyy pitkiä katkoksia. Lukemista
auttaa alun henkilöluettelo. Kirjan juoni pitää lukijan kuitenkin otteessaan viimeiselle sivulle asti. Se sisältää historiallista ajankuvaa ja romanttisen tarinan, joten se on
miellyttävää viihdykettä monenlaiselle kirjojen kuluttajille.
Kaari Utrio: Vaitelias perillinen
LÄHELLÄ 1/2010
39
T E K S T I : P I R K KO J Y V Ä KO R P I
K U VA : K Ä P Y R I N N E
Musiikki ja tarinat ovat hyvä
yhdistelmä. Ne tuottavat
iloa, virkeyttä ja auttavat
vuorovaikutuksessa. Paljon
muutakin myönteistä musiikki
tarjoaa.
T
Helsingissä toimivan
Käpyrinteen asukkaat
osaavat jo ”versoilla”.
Musiikista
vireämpää arkea
ämän tietävät muun muassa
ne, jotka ovat osallistuneet
Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSON toimintaan.
Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSOhan on toiminut ikäihmisten taide- ja kulttuuritoiminnan parissa
vuodesta 2005 lähtien tuottamalla musiikkija kulttuurimateriaalia vanhustenhoitolaitosten käyttöön, kouluttamalla vanhustyöntekijöitä ja taiteilijoita sekä järjestämällä vuorovaikutteisia musiikkituokioita
ja konsertteja useissa eri vanhustenhoitolaitoksissa.
- Ikäihmiset osaavat vanhat tutut laulut
kuten ”Juokse sinä humma”, ”Metsäpirtti”
ja ”Suojelusenkeli” ulkomuistista kuin vettä
vaan. Myös monet jo heidän unohtuneiksi luulemansa sävelmät kumpuavat muistista, kun vain sanoja ja säveliä hetken muistellaan”, musiikin lehtori Sari Kallioranta kertoo.
Sari Kallioranta korostaa myös, että tuokioiden tarkoituksena on aktivoida kuulijoita mahdollisimman paljon. Apuna voidaan käyttää sananlaskuja, laulun sanojen
tai sävelen muistelemista. Tuokioon voidaan liittää myös liikuntaa, musiikin kuuntelua ja vaikkapa hieman tietoutta suoma-
laisista merkkihenkilöistä.
- Vanhempi ikäpolvi myös mielellään kertoo meille nuoremmille entisajan töistä ja
tavoista. Vuorovaikutus on erittäin antoisaa kummallekin osapuolelle, Sari Kallioranta toteaa.
Vaihtelua henkilökunnallekin
Vanhustenhoitolaitosten ja sairaaloiden viriketoimintaan kehitetyn VirkistysVERSOtoiminnan tavoitteena on virkistää mieltä ja
muistia mm. laulujen, kuunneltavan musiikin, tarinoiden, runojen sekä eri aisteja aktivoivien taide-elämysten avulla, toiminnan-
MIKSI MUSIIKKIA?
■ Musiikki vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen mieleen, kehoon ja tunteisiin.
■ Jo pelkkä äänensävy voi
rauhoittaa, pelottaa, miellyttää tai ärsyttää.
■ Musiikista voivat nauttia kaikki
fyysisestä kunnosta riippumatta.
■ Yleensä tunteet musiikkia kohtaan ovat myönteisiä.
■ Musiikkia voidaan käyttää
ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen (fyysinen toimintakyky, psyykkinen toimintakyky, sosiaalinen toimintakyky).
■ Musiikin parantava voima perustuu sen tuottamiin elämyksiin, jotka vaikuttavat koettuun terveyteen.
■ Jokaisen ihmisen elämänkaaressa on kohtia, joihin liittyy tietty musiikki. Musiikki palauttaa mieleen muistoja.
■ Ikäpolvelle on yhteiset suursuosikit lisäävät yhteisöllisyyttä.
■ Musiikki taiteenlajina on helppo
yhdistää monenlaiseen toimintaan.
johtaja Fiona Tharmaratnam kiteyttää.
Henkilökunnalle musiikkituokiot tuovat myös vaihtelua.
- Hoitohenkilökunta pitää
rikkautena sitä, että oma työnkuva on laajentunut, tutuista vanhuksista on paljastunut
paljon uusia asioita tuokioissa - vanhuksille on ollut aikaa
ja heitä on kuultu, toiminnanjohtaja Fiona Tharmaratnam
toteaa.
Hän kertoo, että toiminnan
avuksi valmistettu materiaali on tarpeellista ja se on antanut hoitohenkilökunnalle apuvälineen toteuttaa säännöllistä musiikkija taidetoimintaa hoitolaitoksissa. Materiaali on toiminut lisäksi kimmokkeena käyttäjien omille, uusille ja luoville ideoille sekä tuonut uutta sisältöä myös hoitotyöhön.
Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO järjestää keväällä 2010 ikäihmisten musiikkitoimintaan liittyviä koulutuksia vanhustyöntekijöille mm. Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella. ■
LUKIJALTA
Sipulia silmissä
S
unnuntai, hämärää, sataa. Olemme selvinneet
aamutoimista, ruuasta, lääkkeistä. Lähenee aika
laittaa lounasta. Nostan säädettävän tuolin, että
näkee keittiöön. Nostan Hänet tuoliin, jalkatuoli kantapäiden alle, peittelen.
Keitän perunoita, kastiketta, laitan salaattia ja
soseutan kaiken lusikalla syötäväksi. Kun on valmista, taivutan Hänen jalkansa mahdollisimman lähelle tuolia, vaikka selkä on niin jäykkä. Teemme ensin käsillä soutuliikkeitä hetken, sitten selän taivuttelua. Nostan Hänet takaisin pyörään. Painopiste on vielä liiaksi sivulla, asentoni virheellinen ja vielä kiertoliike. Kroppani valittaa, mutta vielä on kestänyt. Polveen sattuu. Painan 65 kiloa, Hän vähän vähemmän.
Nostoja tulee päivän mittaan 10 – 15. Kiloissa suunnilleen 600
kiloa.
Seuraamme vilskettä lintulaudoilla. Muutama lusikka menee
hyvin, vuorotellen muhennosta, salaattia, maitoa, pienen sokeripalan kokoisia leipäpaloja. Kerron kuulumisia, mainitsen päivän, viikon, vuodenajan ja vuoden. Sitten sanon meidän tarkan kotiosoitteemme ja kehun, että syömme maailman parasta
40 LÄHELLÄ 1/2010
suomalaista kotiruokaa.
Hän ymmärtää ja me nauramme molemmat. Hän ymmärtää, vaikka kieli ja
jäsenet eivät enää tottele.
Ruokailu hidastuu. Nostan lusikan, odotan, mutta suu pysyy kiinni. Toisen, kolmannen
kerran, odotan. Käteni väsyy, olka- ja kyynärpäässä jomottaa, kokeilen tarjota maitoa välillä.
Hän katsoo minua kuin vierasta. Hetkessä Hän on poissa,
jossakin muualla, kaukana. Sipulia tulee silmiini.
Minunkin ajatukseni karkaavat. Olen meren rannalla. Vaahtopäät lyövät kallioihin, rannan puut soittavat tuulessa. Olen
sienimetsässä, marjametsässä. Tuolissani kuitenkin istun ja
huomaan hyräileväni Siunaa ja varjele meitä, jota olemme lukemattomat kerrat harjoitelleet ja esittäneet.
Niin, miksi en enemmän kuuntele mielimusiikkiani: Griegiä, Brahmsia, Beethovenia...
Ulko-ovi on auki, mutta ei kukaan tule, ei soita. Kirkkoväki
juo tähän aikaan papin kanssa kahvia.
Tiellä kulkee ohi pari lenkkeilijää. Puhuvat, nauravat ja koi-
ra mukana. Ei oikein naurata, kun suru on sielussa
seurana päivin, öin.
Muistan omat lääkkeeni ja
syön itsekin vähän. Hän tulee takaisin ja ruokailu jatkuu verkalleen. Ruoka on hieman jäähtynyt, mutta eipä polta. Seuraan nielemistä ja odotan,
odotan.
Aikaa kuluu paljon, pari tuntia.
Silmät menevät kiinni, tulikohan
suu tyhjäksi ? Jälkiruoka, eilinen omena-luumu-rusinasoppa jää syömättä.
Vien ja nostan Hänet omaan sänkyyn, kohotan pääpuolta,
peittelen. Vaikka Hän on liikuntakyvytön, täysin avuton, näen
Hänen silmissään ja kasvoillaan iloisen, luottavaisen hymyn, ja
luomet sulkeutuvat.
Mitähän sitten pitäisi tehdä ? Väsyttää, nukuttaa
E s a R a n t a h a k a l a , o m a i s h o i t a j a , m e l ke i n 8 0 v.
LÄHELLÄ 1/2010
41
LÄÄKÄRI LÄHELLÄSI
T E RV E Y S K E S K U S L Ä Ä K Ä R I E R K K I M Ä K I N E N
Kuka auttaa vaikeaa
dementiapotilasta?
Ilahduttamistyöntekijä
M
aailmassa on paljon ammatteja ja vielä enemmän erilaisia ammattinimikkeitä, joista ei ymmärrä, minkälaisia työtehtäviä ja vaateita kätkeytyy niiden taakse. Monet nimikkeet ovat niin ihmeellisiä, että joskus tuntuu,
ettei niillä ole mitään tekemistä arkisen työn tekemisessä.
Moneen ammattiin on sisäänrakennettu toive siitä, että
työssä autetaan, hoivataan ja tuotetaan lähimmäiselle iloa.
Näissä ammateissa toimiville voimme antaa yhteisen nimikkeen: ilahduttamistyöntekijä.
Meidän kaikkien hapannaamojen mielestä sellaiseen ammattiin ei ole liiemmin tungosta. Kuka meille kelpaisi?
On kuitenkin yksi taho, joka osaa ilahduttamisen taidon.
Se ei ole peräisin ihmisten vaan kukkien maailmasta.
Jokaiselle tulee hyvä mieli, suupieliin nousee hymynkare ja
on päästävä nopeasti kertomaan asiasta: olen nähnyt ensimmäisen leskenlehden!
Yhden määritelmän mukaan leskenlehti tarkoittaa, että ensin tulee kukka ja sitten lehti, josta kukka jää leskeksi. Tuo
pieni vaatimaton, rikkaruohonomainen kasvi on aina kevään
suuri ihme. Ensimmäisten joukossa se puskee keltaisen kukkansa maanpinnalle ja joka kerran tapahtuu sama ihme: ilo
valtaa mielen.
Leskenlehti ansaitsee nopeutensa ja aiheuttamansa ilontunteen vuoksi ilahduttamistyöntekijän arvonimen. Jos arvonimen lisäksi kukalle annetaan jokin prenikka, niin kultamitali kuuluu leskenlehdelle.
Muut kukat - niiden ihanuuksista en nyt ryhdy kiistelemään kanssanne – joutuvat tällä kertaa tyytymään muille sijoille. Takaan, että hyville mitalisijoille pääsevät kaikki suosikkinne, mutta keväällä joukkuetta johtaa leskenlehti! Lempeä
leskenlehti, meidän yhteinen ilahduttamistyöntekijämme!
Näin kevään koittaessa itse kukin meistä voisi ryhtyä leskenlehden kumppaniksi. ■
42 LÄHELLÄ 1/2010
Sekä Alzheimerin tauti että psykoottinen sairaus ovat pitkäaikaisia,
kroonisia sairauksia. Jo
kauan ennen kriisitilanteen syntymistä tiedetään, että potilaalla on
nämä sairaudet. Oleellista onkin, että siihen varaudutaan ennakkoon.
Sovitaan paikka, jonne
tällaisen tilanteen tullen
voi tulla, ja jossa jo etukäteen varaudutaan hänet vastaanottamaan ja
häntä hoitamaan.
”Vein tänään 85-vuotiaan dementiasta ja psykiatrisista ongelmista kärsivän äitini sairaalan psykogeriatriselle poliklinikalle. Häntä ei otettu klinikalle, kun ei ole paikkoja. Lääkäri
kehotti antamaan lisää rauhoittavia ja viemään äiti vanhainkotiin kriisitapauksena. Siellä olisi ollut kaksi kriisipaikkaa käytettävissä, mutta vanhainkodista
todettiin, että näin sairaita potilaita emme voi vastaanottaa, vie-
kää terveyskeskuspäivystykseen.
Terveyskeskuspäivystyksen lääkäri totesi, että koko kaupungista ei
löydy hoitopaikkoja ikääntyneille
psykiatrisille potilaille. Että tällaista yhdessä Suomen vauraimmista kunnista!
Kun olen purkanut ahdistustani ystäville, monet toteavat, että
voi kamalaa, mutta et usko, minkälaista se oli meidän äidin tai
isä kohdalla... MIKSI näistä ongelmalliseen vanhenemiseen liittyvistä asioista ei puhuta julkisuudessa?
Leena
Alzheimerin tauti on vaikea
sairaus. Se heikentää potilaan
muistia, erityisesti lähimuistia.
Se huonontaa orientaatiota: potilaan on vaikea tai mahdotonta
muistaa päivää, kellon- tai vuorokaudenaikaa, jopa sitä, missä hän kulloinkin on. Vaikeasti dementoitunut ihminen ei
välttämättä tunnista häntä hoitavia ihmisiäkään. Ajatusmaailma on monella tavoin katkonainen.
Psykiatrinen, psykoottistasoinen sairaus rajoittaa myös potilaan ajatusmaailmaa. Vaikeassa
psykiatrisessa sairaudessa potilaalla voi olla harhaluuloja, hän
voi kuvitella ihmisiä, jopa itsen-
sä, joksikin muuksi kuin todella
on. Hänellä voi olla harhanäkyjä, hän voi kuulla olemattomia
ääniä, jotka saattavat olla uhkaavia, pelottavia, hyökkääviä.
Ihme ei olekaan, että huonon muistin ja psykiatrisen sairauden yhdistelmä johtaa hyvin vaikeisiin tilanteisiin. Käyttäytymisestä tulee sekavaa, levotonta, aggressiivista, ja tilanne
käy hoitajalle kestämättömäksi.
Leenan kuvaamassa tilanteessa syntyvä yhteinen kokemus
siitä, että ollaan yhtaikaa väärässä paikassa ja avuttomia, on aivan oikea. Yleisessä akuuttipäivystyksessä ei ole keinoja hoitaa
kuvattua tilannetta. Sen vuoksi tällaiset tilanteet tulee hoitaa
toisella tavalla. Monilla paikkakunnilla näin onkin tehty.
Hoidon tulee tapahtua potilaan lähtökohdista. Mitkä ovat
potilaan keskeiset ongelmat?
Mitä potilas tarvitsee? Hän tarvitsee vakaan, rauhallisen paikan, jossa on mahdollisimman
paljon tuttua. Hän tarvitsee hoitajia, jotka mielellään ovat tuttuja, ainakaan eivät paljon vaihdu, ja ovat tottuneet hoitamaan
sekavia muistihäiriöisiä ihmisiä.
Hoitajat tarvitsevat aikaa, kokemusta, kykyä rauhalliseen ja ystävälliseen, mutta päättäväiseen
potilaan kohtaamiseen. Lääkä-
riltä tilanne edellyttää yleislääkärin hyvää perusosaamista sekä dementian ja psykoottisen
sairauden sekä niiden lääkehoidon perusosaamista – eli normaalia yleislääkärin perustason
ammattitaitoa.
Suhteessa dementiapotilaiden
ja psykoottisesti sairaiden määrään ja hoitopaikkoihin akuutteja kriisitilanteita on vähän.
Vaikka niin dementiapotilaiden kuin kroonisesti psykiatrisesti sairaidenkin hoitopaikoissa henkilöstöä on niukasti, on
sitä kokonaisuudessaan kaikissa kunnissa niin paljon, että se
hyvin riittää näiden harvojen,
mutta sitäkin vaikeampien kriisitilanteiden hoitoon. Näiden
tilanteiden hyvä hoito on varautumis- ja organisointikysymys.
Heti kun tiedetään, että potilas sairastaa dementiaa ja/tai
psykoottista sairautta, tulee hoitosuunnitelmassa sopia, mitä
tehdään. Sovitaan hoitopaikka,
jonne potilaan voi tuoda. Sovitaan asiasta hoitopaikan kanssa, jotta siellä voidaan tähän varautua. Toimitetaan hoitopaikkaan tarvittavat potilasta koskevat tiedot tai varmistetaan, että
ne ovat siellä saatavissa, yölläkin, kun potilas tulee. Hyvä olisi, jos potilas ja omaishoitaja jo
etukäteen kävisivät tutustumassa ko. hoitopaikkaan.
Hoitopaikka voi olla vanhainkodin yksikkö, terveyskeskuksen sairaalan osasto, hoivakodin osasto tai jokin muu
paikka. Oleellista on, että paikka on potilaallekin, ja omaiselle ennestään mahdollisimman
tuttu.
Tällä tavoin nämä asiat
useimmiten onkin pienillä
paikkakunnilla totuttu hoitamaan. Kriisitilanteita on loppujen lopuksi vähän eikä esimerkiksi omassa 14 000 asukkaan
kunnassani niitä tule esiin läheskään joka päivä, viikkokaan.
Yksi potilas lisää aina mahtuu
terveyskeskuksen sairaalaan,
jossa on etukäteen varauduttu siihen, että tällainen potilas
voi tulla. Suurenkin organisaation sisällä kriisitilanteet on tosin mahdollista hoitaa yllä kuvatuin läheisyysperiaattein, jos
organisaation toiminta jaetaan
riittävään pieniin aluevastuullisiin osayksiköihin. Täytyy vain
ihmetellä, miksei näin aina ole
tehty. ■
LÄHELLÄ 1/2010
43
KOULUTUSTA
KOULUTUSTA
RUSKEASUON KOULU
Ruskis-palvelut
Ruskeasuon koulun oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus tarjoaa opetustoimen henkilöstökoulutusta:
KOKEMUSTA JA KÄYTÄNTÖÄ – OPPILAAN TEHOSTETTU
JA ERITYINEN TUKI KOULUMAAILMASSA.
sOppimisen neuropsykologiset haasteet 12.–13.4.
sPuhe- ja kommunikointihäiriöisen oppilaan
tukeminen 17.–18.5.
sAistit, motoriikka ja toiminnanohjaus 27.–28.9
MUSIIKIN JA
KUVALLISEN ILMAISUN
AMMATILLISTA KO ULUTUSTA
(3 v, 120 ov)
PÄIVÄTOIMINTAA
TYÖTOIMINTAA
KAARISILTA RY
Taide- ja toimintakeskus
Villähteentie 458, 15540 Villähde,
puhelin (03) 876 610
www.kaarisilta.fi
sLiikka, kässä ja musa – osallistuminen
mahdolliseksi taitoja taideaineissa 22.–23.11.
Ruskis-palvelut ovat ohjaus- ja konsultaatiopalveluja,
tukijaksoja ja koulutusta liikunta-, monivammaisille,
pitkäaikaissairaille lapsille ja heidän lähipiirilleen ja
-työntekijöille. Palvelut tukevat oppilaan koulunkäyntiä lähikoulussa. Ne suunnitellaan oppilaan tarpeiden
mukaan ja räätälöidään yksilöllisesti. Ruskis-palvelut
ovat maksullista palvelutoimintaa, jonka maksaja on
ensisijaisesti oppilaan kotikunnan opetustoimi.
Ruskeasuon koulu on valtion yleissivistävä erityisoppi-
laitos, joka järjestää esi-, perus- ja lisäopetusta sekä
oppimista tukevaa kuntoutusta ja oppimisen tukipalveluja. Toimintaan ja palveluihin voi tutustua koulun kotisivuilla www.ruskis.fi . Ruskeasuon koulu kuuluu valtakunnalliseen erityisen tuen palveluverkostoon
www.valteri.fi .
Haluatko hyödyntää laulu- ja
soittotaitoasi vapaaehtoistoiminnassa?
SÄVEL SOIKOON®
-kurssit Salossa
on tarkoitettu kaikille musiikista ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Kurssilta saat vinkkejä
ja opastusta mm. ryhmän ohjaamiseen, lauluun ja
äänenkäyttöön sekä musiikkiliikuntaan.
Kurssin hinta on 55 euroa.
Lisätietoja ja hakulomakkeet:
www.elakeliitto.fi
puh. (09) 7257 1178 / riina.ikonen@elakeliitto.fi
LISÄTIETOA: leea.paija(@)ruskis.fi,
p. (09) 473 39858 tai 040 3548261
LAADUKASTA KOULUTUSTA
SINUA VARTEN
YLEISTIETOA MUISTISAIRAUKSISTA
KAIKILLE AVOIMESSA KAHDEN PÄIVÄN
KOULUTUSKOKONAISUUDESSA
11.3.2010 JA 25.3.2010 KLO 8:15- 15:15
Koulutuspaikkana Kankaanpään opisto.
Muistihoitajakoulutus on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Koulutus alkaa molemmilla
paikkakunnilla syyskuussa 2010.
Koulutus toteutetaan noin kerran kuussa arkisin tapahtuvana monimuoto-opetuksena. Opiskeluun kuuluu myös
itsenäistä opiskelua sekä aktiivista tiedonhakua.
Koulutuksen tavoitteena on selkiyttää ja antaa uusia
valmiuksia muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen,
hoitamiseen ja palveluohjaukseen.
VANHUSTYÖN
ERIKOISAMMATTITUTKINTO
Uudistunein tutkinnon perustein käynnistymässä syksyllä
2010. Edellytyksenä vähintään sosiaali- tai terveydenhuollon perustutkinto sekä työkokemusta vanhustyöstä.
Lisätiedot koulutuksista
www.kankaanpaanopisto.fi tai
kaarina.ketola@kankaanpaa.fi · p. 044 772 9229
Tavallista taitavammaksi
MUISTIHOITAJAKOULUTUS 10 OV
TAMPEREELLA SEKÄ PORISSA
www.kankaanpaanopisto.fi
44 LÄHELLÄ 1/2010
LÄHELLÄ 1/2010
45
SVENSK RESUMÉ
SVENSK RESUMÉ
MARIA MALMI
Te x t : M e r j a S a l a n ko - Vu o r e l a
Inget att skratta åt
E
tt ordspråk lyder: ”Om livet ger dig en citron, pressa den till saft. Om du får många citroner, grunda en citronfabrik”. Under den senaste tiden har
vi fått ta emot ett ordentligt regn av citroner.
Vår viktiga samarbetspartner Lomaliitto ry
gick i konkurs. Närståendevårdare och vårdbehövande miste fyra semestrar. Både åldrande närståendevårdare och föräldrar till handikappade barn miste möjligheten till efterlängtad rekreation. Till all lycka förverkligas några semesterveckor tillsammans med andra semesterförbund.
Penningautomatföreningens understöd till förbundets lokalorganisationer minskade betydligt, då PAF inte beviljade stöd till nya projekt eller fortsättning på de gamla. Situationen blir särskilt besvärlig i många lokalföreningar, då man mister både etablerade anställda och kända samlingslokaler.
Sata-kommittén, vars uppgift var att reformera socialskyddet,
har avgett sin slutrapport. Den goda målsättningen att förena stödet för närståendevård med FPA: s handikappstöd ser ut att bli
ett bembölingarnas lapptäcke. Samtidigt som kommittén har goda målsättningar, tycks den brinna av lust att skära ned på förmånerna. Från samhällets synpunkt hör närståendevårdarna till de
sämst lottade. För dem har även små inkomstfördelningar en stor
betydelse. Under de senaste åren har man i Finland utövat en instabil skattepolitik. Ett ytterligare tillägg till denna politik utgör kommitténs förslag om att avskaffa invalidavdraget i samband med reformen av vårdbidragen. Denna ändring skulle gälla åtminstone en del av dem som nu är berättigade till avdraget.
Jag och mina närmaste har mött sjukdom. Då min brors
kamp om rätt till förnyad operation började påminna om en
scen i Kafkas romaner, och då vår rullstolsbundna vuxna dotter saknar sådant arbete hon är utbildad för, har vi tillräckligt med material för att grunda en citronfabrik.
Det är viktigt att närståendevårdarna förenar sina krafter till att påverka samhället. Själv deltog jag i
en demonstration för att rädda biblioteket i vår förstad. Jag kunde helt enkelt inte acceptera, att man
ville stänga en viktig kultur- bildnings- och samlingslokal. Förbundets lokalföreningar är
fortfarande viktiga påtryckningsgrupper i frågor gällande närståendevården. I detta arbete är varje insats viktig. Tillsammans är vi starka, och
då vi för vår talan, bli vi starkare.
I detta nummer av tidningen ger vi
exempel på vad som gjorts och vad
man har åstadkommit. Det finns
mycket att göra såväl inom föreningarna som inom den närmaste kretsen. Låt oss vara skarpa och försvara våra anhörigas rättigheter!
Alla våra läsare önskas kraft i vardagen och en
god början på våren! ■
46 LÄHELLÄ 1/2010
Stöd för
närståendevård
fortfarande från
hemkommunen
A
v alla närståendevårdare
utför 60.000 personer
ett så krävande vårdarbete, att utan deras
insats skulle den vårdbehövande behöva anstaltsvård. Trots detta
beviljas stödet för närståendevård fortfarande till endast 34 000
vårdtagare.
Den s.k. Sata-kommittén har nu publicerat sin slutrapport. Kommittén föreslår, att
ansvaret för stödet för närståendevård skulle
flyttas över till Folkpensionsanstalten i samband med en sammanslagning av vårdbidragen. Sata-kommittén beräknar, att ifall man
lyckas skapa jämlikhet mellan närståendevårdarna, skulle högst 55 000 närståendevårdare vara berättigade till en närståendevårdar-del i vårdbidragen. Det behövs ännu
en tidsfrist för utredningar. Enligt förslaget
skulle vårdbidraget och stödet för närståendevård utgöra en enda helhet. Samtidigt
skulle verkställandet av vårdarvodet flyttas
från kommunerna till FPA. Kommunerna
skulle bedöma behovet av stöd för närståendevård enligt riksomfattande kriterier.
Reformer behövs
Kommunernas praxis varierar betydligt, då
det gäller att förverkliga lagen om stöd för
närståendevård. Kriterierna för stödets beviljande har skärpts i nästan en fjärdedel av
kommunerna. Den väntade reformen trä-
der ännu inte i kraft under året 2010, utan
kommunerna fortsätter att förverkliga stödet enligt den lagstiftning som trädde ikraft
år 2006.
Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf fruktar, att reformen medför en
minskning av rättigheterna för ca 20 % av
de nuvarande stödtagarna. Förbundet anser,
att stödet för närståendevård skall förnyas
skiljt från den allmänna lagreformen i enlighet med den lagmotion, som inlämnats av
förbundets ordförande Anneli Kiljunen.
Stödet för närståendevård idag
Med stöd för närståendevård förstås en helhet, som består av erforderliga tjänster till
den vårdbehövande samt vårdarvode och ledighet för närståendevårdaren och tjänster
till stöd för närståendevården. Dessa tjänster bör antecknas i vård- och serviceplanen.
Vid upprättandet av vård- och serviceplanen skall också bedömas, hurudana sociala tjänster närståendevårdaren behöver till
stöd för sitt arbete.
Enligt tredje paragrafen i lagen om stöd
för närståendevård kan kommunen kan bevilja stöd för närståendevård, om:
- någon på grund av nedsatt funktionsförmåga, sjukdom eller handikapp eller av
någon annan motsvarande orsak behöver
vård eller annan omsorg i hemförhållanden,
- en anhörig till den vårdbehövande eller
någon annan närstående är beredd att
ansvara för vården och omsorgen med
hjälp av behövlig service (=ingen kan
tvingas att bli närståendevårdare - vårdarens samtycke behövs), vårdarens hälsa och funktionsförmåga svarar mot de
krav som närståendevården ställer,
- närståendevården tillsammans med andra behövliga social- och hälsovårdstjänster är tillräcklig med tanke på den vårdbehövandes välbefinnande, hälsa och säkerhet,
- den vårdbehövandes hem till sina sanitära förhållanden och övriga förhållanden
är lämpligt för den vård som skall tillhandahållas där, och om
- beviljande av stöd bedöms vara förenligt
med den vårdbehövandes bästa.
Närståendevårdaren skall vara anhörig
till den vårdbehövande eller annars stå den
vårdbehövande nära.
Stödet för närståendevård söks hos den
vårdbehövandes hemkommun. Stödet kan
beviljas på grundval av lång- eller kortvarigt
vårdbehov.
Vård- och serviceplanen är viktig
Om kommunen beviljar den vårdbehövande stöd för närståendevård, skall kommunen och närståendevårdaren ingå ett uppdragsavtal gällande stöd för närståendevård.
Till avtalet för närståendevård skall bifogas
en vård- och serviceplan, som skall göras
upp tillsammans med den vårdbehövande
och närståendevårdaren. Ett avtal om närståendevård skall gälla tills vidare, om det
inte finns särskilda skäl för begränsat avtal. Utgångspunkten för att ett avtal kan ingås för viss tid är alltid den vårdbehövandes
bästa. Stadgarna för stödet innehåller inga
åldersgränser, utan lagen gäller såväl föräldrar till handikappade barn som barn till åldrande föräldrar. Ungefär hälften av de vårdtagare, som beviljats stöd är sjuka eller handikappade makar.
En närståendevårdare, som har ingått ett
avtal om närståendevård står inte i ett arbetsförhållande enligt arbetsavtalslagen
(55/2001) till kommunen, den vårdbehö-
■ Syftet med lagen är att främja närståendevård som är förenlig med den vårdbehövandes bästa
genom att trygga tillräckliga social- och hälsovårdstjänster samt
kontinuiteten av vården.
Stödet för närståendevård är
en lagstadgad social serviceform, som kommunen är skyldig att ordna inom ramen för sina budgetanslag (Lag om stöd
för närståendevård 937/2005).
vande eller den vårdbehövandes vårdnadshavare. Bestämmelser om närståendevårdarens pensionsskydd finns i lagen on kommunala pensioner. Kommunen skall för
vårdaren teckna en sådan försäkring som
avses i 57 § 1 mom. i lagen om olycksfallsförsäkring (608/1948).
Om närståendevården plötsligt avbryts av
skäl som beror på den vårdbehövandes hälsotillstånd, avbryts utbetalningen av vårdarvodet efter en månad. I avtalet om närståendevård bör man bestämma, hur vårdarvodet skall betalas i en situation där vården avbryts av skäl som beror på vårdaren
eller av andra än hälsoskäl som beror på den
vårdbehövande.
stäms enligt hur bindande och krävande
vården är. Från början av året 2008 är vårdarvodet minst 347,41 euro i månaden. Om
närståendevårdaren under en tung behandlingsfas kortvarigt är förhindrad att arbeta,
är vårdarvodet minst 694,83 euro i månaden. Om vårdaren anför särskilda skäl, kan
vårdavtalet enligt avtal fastställas till ett lägre belopp. Inom ramen för lagstiftningen
fastställer kommunerna antalet arvodesklasser och kriterierna för utbetalandet. I gällande avtal görs en indexjustering med 3,27
procent.förbättrades metoderna för indexjustering av arvodet.
Ledighet för närståendevårdarna
Närståendevårdaren har haft rätt till minst
tre dygn ledig tid per månad, om hon eller
han under den månaden har varit bunden
vid vården dygnet runt eller fortgående varje dag. Rätten till tre dygns ledighet gäller
också sådana närståendevårdare, vilkas vårdbehövande närmaste vistas utanför hemmet
en liten del av dygnet. Förutom denna lagstadgade ledighet kan kommunen bevilja fler lediga dagar och rekreationsledighet
som är kortare än ett dygn. Kommunen får
debitera högst 10,60 euro/dygn för den vikarierande vård och omsorg som kommunen ordnar under den lagstadgade ledigheten. Detta gäller också sådan avlösning, som
inköps med servicesedlar.
Enhetlig handledning för
beslutsfattare
För att underlätta tillämpningarna av lagen har Social- och hälsovårdsministeriet
i samråd med Stakes publicerat en handbok för kommunala beslutsfattare. Närmare uppgifter om stöd för närståendevård fås
på Närståendevårdare och Vänner -Förbundets hemsidor under adressen www.omaishoitajat.com. Den finskspråkiga serviceguiden Tiedä, taida, selviydyt ger tilläggsuppgifter gällande service för närståendevårdare. Det är viktigt, att närståendevårdarna reagerar på feltolkningar av lagen. I slutet av
året 2007 gav justitieombudsmannen sitt
utlåtande gällande en felaktig tolkning av
sammanjämkning mellan närvårdsstöd och
ersättningar från den vårdbehövandes försäkring. ■
Indexförhöjing av vårdarvodet
I stödet för närståendevård ingår alltid ett
vårdarvode (=peningarvode). Arvodet beLÄHELLÄ 1/2010
47
PAIKALLISYHDISTYKSET
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY:N
ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET
ESPOON JA KAUNIAISTEN OMAISHOITAJAT JA
LÄHEISET RY, ESBO OCH GRANKULLA
NÄRSTÅENDEVÅRDARE OCH VÄNNER RF
Pj. Lisbeth Konttinen, puh. 050 533 8357
Tsto: puh. 050 528 4224
Kauppamiehentie 6, 02100 Espoo
FORSSAN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Eini Puolakainen, puh. 046 843 2273
Tsto: puh. 050 918 9344
Lindvallinkatu 2, 30100 Forssa
HEINOLAN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA
LÄHEISET RY
Pj. Helga Nurminen-Ekholm, puh. 040 861 0840
HIIDEN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Pirjo Rautio, puh. 040 502 1639
Tsto: puh. 040 189 2121
Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja
HYVINKÄÄN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Anja Tauriainen, puh. 045 1230 3847
Tsto: Siltakatu 6, 05900 Hyvinkää
HÄMEENLINNAN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Marja-Leena Lehtinen
Hallituskatu 20, 13100 Hämeenlinna
puh. (03) 6381 747, 040 526 6632
puh. (03) 656 5060
ITÄ-UUDENMAAN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET
RY, ÖSTRA-NYLANDS NÄRSTÅENDEVÅRDARE
OCH VÄNNER RF
Pj. Ritva Kangas, puh. 050 559 3327
Unto Neiglick, puh. 050 557 5662
KAARINAN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Sirpa Hyppönen, puh. 040 527 8037
Tsto: Verkakatu 2 A 3, 20660 Littoinen
KESKI-UUDENMAAN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Sinikka Siren
puh. (09) 242 6187
Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava
KYMENLAAKSON OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Alpo Mäkelä
Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646
Reitkallintie 569, 49520 Reitkalli
LOIMAAN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Oili Saarikko, puh. 050 548 8317
Tsto: Myrskylinnankatu 13, 32200 Loimaa
LÄNSI-UUDENMAAN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY, VÄSTRÄ-NYLANDS
NÄRSTÅENDEVÅRDARE OCH VÄNNER RF
Pj. Pirkko Erkkilä, puh. 040 827 0691
Tsto: Marja-Leena Kuusi, puh. 040 417 7760
48 LÄHELLÄ 1/2010
PAIKALLISYHDISTYKSET
PÄIJÄT-HÄMEEN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Pirkko Aulén, puh. 050 412 7021
Tsto: puh. 050 469 4209
Rautatienkatu 23 A 19, 15110 Lahti
PÄÄKAUPUNKISEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Yrjö Mattila
Tsto: puh. (09) 756 2690
Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki
RIIHIMÄEN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Reijo Kurkela, puh. 044 555 1043
Tsto: puh. (019) 732 752, 050 463 1069
Lopentie 6-8 C 34, 11100 Riihimäki
SALON SEUDUN OMAISET JA LÄHEISET RY
Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 772 3652
Tsto: puh. (02) 731 9838, 0500 563 167
Asemakatu 2, 24100 Salo
KUOPION SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520
Tsto: puh. (017) 186 814
Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio
LAUKAAN OMAISHOITAJAT SAMARIA RY
Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168
Tsto: puh. 050 336 7425
LIEKSAN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Pirjo Eskelinen-Leppänen, puh. 040 766 2567
MIKKELINSEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Annikki Pursiainen
Tsto: puh. 0400 802 235
Otavankatu 18, 50130 Mikkeli
PIEKSÄMÄEN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Risto Panula-Ontto, puh. 0500 124 956
Tsto: puh. 050 597 8836
Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki
SUUR-KOUVOLAN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Risto Saarinen, puh. 040 502 1034
SAVONLINNAN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Eini Turtiainen, puh. 0400 794 765, 040 556 6211
SYSMÄN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Eino Ruponen, puh. 0440 510 354
VARKAUDEN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Arja Salokoski, puh. 040 501 5344
TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609
Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244
Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku
VARPAISJÄRVEN JA LÄHIKUNTIEN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Raimo Reinikainen, puh. 0400 881 166
Tsto: Rovastintie 24 B 3, 73200 Varpaisjärvi
UUDENKAUPUNGIN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Heikki Antero Linkki, puh. 040 778 7787
YLÄ-KARJALAN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Marja Tanskanen, puh. 050 469 1001
ITÄ- JA KESKI-SUOMEN YHDISTYKSET
ETELÄ-KARJALAN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Sirpa Kälviäinen, puh. 050 599 2472
Tsto: puh. 040 739 1234
Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta
HANKASALMEN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Terttu Honkonen, puh. 040 736 8653
Tsto: puh. 040 848 7503
Valkolantie 1, 41520 Hankasalmi
JOENSUUNSEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Maire Kivimäki, puh. (013) 224 776,
050 520 3987
Tsto: puh. 0400 544 244
Koulukatu 24 b 23, 80100 Joensuu
JYVÄSSEUDUN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Elisa Järvenpää, puh. 040 504 6983
Tsto: puh. (014) 215 577, 050 409 6975
Vapaudenkatu 43 A, 2 krs., 40100 Jyväskylä
KESKI-KARJALAN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Sanna Rouvinen, puh. 040 739 1931
Tsto: puh. 040 545 5043
Keisarinkuja 7, 82500 Kitee
ÄÄNESEUDUN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen
Tsto: puh. 0400 856 425
Sammonkatu 2, 44100 Äänekoski
LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET
ISOJOEN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192
Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki
JÄMSÄN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Kaarlo Nurminen, puh. 040 561 2754
JÄRVISEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137
Tsto: puh. 044 299 1001
Patruunantie 17, 62800 Vimpeli
KANKAANPÄÄN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Hannele Selwanes, puh. 050 364 3404
KAUHAJOEN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160
KUUSIOKUNTIEN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Tarja Prinkkilä, puh. 0400 691 594
LAKEUDEN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Leena Huhtamäki, puh. 040 578 6543
Tsto: puh. 0400 665 899
Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki
PARKANON SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Marja Sulkko, puh. 040 561 4345
PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT RY PIONI
Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336
Itsenäisyydenkatu 23 A 15, 33500 Tampere
RAUMAN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Anja Heikola, puh. 0440 552 350
Niittyvainiontie 11, 27310 Kodisjoki
RUOVEDEN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Kirsti Nevala, puh. 050 304 1107, (03) 476 2107
SAARIJÄRVEN-KARSTULAN SEUDUN
OMAISHOITAJAT RY
Pj. Airi Lehtinen, puh. 044 459 6523
SATAKUNNAN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Tj. Irma Roininen, puh. 044 026 3546
TAMPEREEN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Anne Niittymäki, puh. 040 595 8313
Tsto: puh. (03) 263 3020
Pellavatehtaankatu 19, 3. krs, 33100 Tampere
VAASAN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Leena Minkkinen, puh. 045 134 6715
VALKEAKOSKEN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Jaana Holm, puh. 050 386 3372
Kaakkolammintie 13, 37630 Valkeakoski
VIRTAIN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Eija Ylimys, puh. 040 528 5935
Ylimyksentie 103, 34910 Äijänneva
POHJOIS- JA KESKI-POHJANMAAN
SEKÄ KAINUUN YHDISTYKSET
HAAPAVEDEN–SIIKALATVAN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Taimi Maliniemi, puh. 050 363 0890
Tsto: puh. 044 2991 868
Pappilantie 2 A, 86600 Haapavesi
KAINUUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Marja-Liisa Tuomainen, puh. 040 532 5788
Messeniuksentie 14, 87200 Kajaani
KOKKOLANSEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Markku Jaatinen, puh. 044 550 1554
Tsto: puh. (06) 822 6725, 044 336 0122
Torikatu 31 A, 67100 Kokkola
NIVALA-HAAPAJÄRVI-REISJÄRVI OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Ritva Lepola, puh. 040 861 3722
Tammelantie 54, 85800 Haapajärvi
OULUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Silvo Nybacka, puh. 040 508 7627
Tsto: puh. (08) 882 1690
Pakkahuoneenkatu 32 A 3, 90100 Oulu
PERHONJOKILAAKSON OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Riitta Seppä, puh. 040 736 8517
Tsto: puh. 040 765 3327
Kirkkotanhua 7, 69700 Veteli
VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET
OMAISENA EDELLEEN RY
Vpj. Marianne Paajanen
Tsto: puh. 020 741 1140
Hämeentie 105 A, 1. krs, 00550 Helsinki
PIETARSAAREN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043
Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari
PUOLANGAN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Raija Kaikkonen, puh. (08) 751 748
Liiton hallitus vuonna 2010
PYHÄJÄRVEN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Pirkko Halkosalmi, puh. (08) 781 050,
040 741 8095
Keltunkuja 6, 86800 Pyhäsalmi
Anneli Kiljunen, kansanedustaja
RAAHEN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Pekka Laaksonen, puh. 0400 776 773
Tsto: puh. 044 551 6800, 044 551 6802
Kirkkokatu 43 A 38, 92100 Raahe
RANTSILAN OMAISHOITAJIEN YHDISTYS RY
Pj. Helena Tuomaala, puh. (08) 250 344
TOHOLAMMIN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Pirkko Kirsilä, puh. 050 308 3875
YLIKIIMINGIN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Kati Riipinen, puh. 040 836 0582
Tsto: puh. 040 7477 934, 040 760 6581
Autiontie 2 B 4, 91300 Ylikiiminki
YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 050 305 4590
Tsto: 040 535 7991, 044 210 0280
Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki
LAPIN LÄÄNIN JA KOILLISMAAN YHDISTYKSET
INARIN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Marjatta Akujärvi, puh. 040 590 0057
Tsto: puh. 040 745 4581
Siskelintie 9, 99800 Ivalo
KOILLISMAAN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Henna Hentilä-Määttä
Tsto: puh. 040 961 4691
Kaiterantie 16 LH 3, 93600 Kuusamo
LÄNSI-POHJAN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY
Pj. Hilma Uusitalo
Tsto: puh. (016) 447 888, 0400 616 748
Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio
ROVANIEMEN SEUDUN OMAISHOITAJAT
JA LÄHEISET RY
Pj. Unto Silvennoinen, puh. 040 502 8256
Tsto: puh. 050 913 7000
Maakuntakatu 16, 96200 Rovaniemi
SODANKYLÄN OMAISHOITAJAT RY
Pj. Nils Nordling
Siht. Anita Niemi, puh. 0400 192 608
Kukasrannantie 497, 97390 Kierinki
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtajat
Kaarina Johansson, sosiaalihoitaja
Yrjö Mattila, kehittämispäällikkö
Jäsenet
Seija Hyvärinen, hallintoylihoitaja
Annikki Korhonen, FM
Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos
Erkki Mäkinen, terveyskeskuslääkäri
Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos
Meeri Rinta-Jouppi,
terveysvalvonnan johtaja
Paula Sihto, kansanedustaja
Pirjo Somerkivi, YTT
Sihteeri
Merja Salanko-Vuorela,
toiminnanjohtaja
Jäsenasiaa
Liiton sääntöjen mukaan kaikki henkilöjäseniksi liittyvät liitetään yleensä lähimmän paikallisyhdistyksen jäseniksi. Paikkakunnalla
voi toimia useampia yhdistyksiä. Ilmoita
jäseneksi liittyessäsi, mihin paikallisyhdistykseen haluat kuulua.
Vuonna 2010 jäsenmaksu henkilöjäseniltä
on 20 €. Jäsenmaksu sisältää sekä liiton
että paikallisyhdistyksen jäsenyyden ja
siihen liittyvät edut, Lähellä-lehden neljä
numeroa ja valtakunnallisen omaishoitajien
palveluoppaan kotiin postitettuna. Paikallisyhdistyksiltä ja kannattajayhteisöiltä
perittävä jäsenmaksu vuonna 2010 on
50 €.
Yhdistyslain mukaan jäsenen kaikki
etunimet ovat jäsenrekisterissä. Jäsenen
kuolema päivittyy tietoihimme suoraan
väestörekisteristä. Jos meillä oleva tieto on
puutteellinen, väärinkäsityksiä voi tapahtua. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti.
Kaikki ne jäsenet, joilla on kaksi perättäistä
jäsenmaksua maksamatta, erotetaan
automaattisesti.
LÄHELLÄ 1/2010
49
OSOITEMUISTIO
OSOITEMUISTIO
OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET –LIITTO RY NÄRSTÅENDEVÅRDARE OCH VÄNNER -FÖRBUNDET RF
•
•
•
KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki
Puhelinvaihde 020 7806 500
Faksi 020 7806 555
Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15
Jäsenasiat 020 7806 510
Materiaalitilaukset 020 7806 517
www.omaishoitajat.fi
etunimi.sukunimi@omaishoitajat.fi
Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533
•
•
•
•
•
•
Tule tutustumaan esteettömän ja turvallisen asumisen
ratkaisuihin ja apuvälineisiin.
Näyttelyn teema v. 2010 on Teknologia sisustuksessa.
KESKUSTOIMISTO
Toiminnanjohtaja
Merja Salanko-Vuorela
puh. 020 7806 511
■ hallinto ja kehittäminen
■ LÄHELLÄ-lehden päätoimittaja
Palvelu- ja taloussihteeri
Henkilö vaihtumassa
Puh. 020 7806 510
Järjestöpäällikkö Merja Purhonen
puh. 020 7806 522
■ järjestötyön kehittäminen
■ aluetoiminnan suunnittelu ja koordinointi
Sihteeri Paula Salmi
puh. 020 7806 517
■ materiaalitilaukset
■ ilmoittautumiset
Projektisuunnittelija Anne Vierros
puh. 020 7806 515
■ Careri-projekti
Projektisuunnittelija Malla Heino
puh. 020 7806 518
■ Careri-projekti
Kurssisihteeri Raija Holappa
puh. 020 7806 533
■ omaishoitajien loma-asiat
Koulutus- ja kehittämispäällikkö
Merja Kaivolainen
puh. 020 7806 513
■ koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista
tukevien erityistoimintojen kehittäminen
Talouspäällikkö Tiina Lehtinen
puh. 020 7806 524
■ talouden suunnittelu ja -hoito
■ varainhankinta
■ yhdistysten talousasioiden konsultointi
Sihteeri Raija Olkkonen
puh. 020 7806 500
■ toiminnanjohtajan sihteeri
■ toimitusneuvoston sihteeri
■ puhelinvaihde
■ ilmoittautumiset
Lapin läänin ja Koillismaan
aluetoimisto
Aluevastaava Sirkka Nissi-Onnela
Ainonkatu 1, 3. krs, 96200 Rovaniemi
puh. 020 7806 541
Avoinna ti-pe klo 10–16, lisäksi 1.10.–30.4. ke klo 10–18
Tutustuminen on yksittäisille kävijöille maksuton.
Ryhmäkäynnit ovat maksullisia ja vain ajanvarauksella.
Käpyläntie 13, 00600 Helsinki, puh. (09) 310 80353
www.toimivakoti.fi
MUUT TOIMISTOT
Tampereen toimisto
Verkostokoordinaattori Maria Malmi
Hämeenkatu 13 B, 4. krs, 33100 Tampere
puh. 020 7806 589, 040 846 4506
LOMAKOTIEN LIITTO
Siltasaarenkatu 6, 7 kerros
00530 Helsinki
E-mail: info@lomakotienliitto.fi
Kotisivut: www.lomakotienliitto.fi
VIELÄ EHDIT HAKEA TALVEN JA KEVÄÄN
TUETULLE TÄYSIHOITOLOMALLE 2010
ALUETOIMISTOT
Etelä-Suomen aluetoimisto
Aluevastaava Matti Mäkelä
Annankatu 8, 24240 Salo
puh. 020 7806 568
Omaishoidon
Omavastuu aikuiset 100 €/5 vrk. Lapset 5-15 v 25 €/5 vrk, alle 5 v 0 €.
Majoitus 2–5-hh, täysihoito, lomaohjelma ja hoitopalveluja.
neuvonta
Itä-Suomen aluetoimisto
Aluevastaava Henkilö vaihtuu
puh. 020 7806 588
12.−17.4.
22.−27.2. hiihtoloma 15.−20.3.
19.−24.4.
21.−26.3.
1.−6.3. hiihtoloma
8.−13.3. hiihtoloma 31.3.−5.4. pääsiäinen 27.4−2.5. vappuloma
puh. 020 7806 599
Länsi-Suomen aluetoimisto
Aluekoordinaattori Pia Järnstedt
Antinkatu 15 C, 28100 Pori
puh. 020 7806 581
Lomapirtti, Pieksämäki
www.lomapirtti.fi Uistinkuja 6, 76150 Pieksämäki Puh (015) 424 586
ma–to klo 9–15
Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan
sekä Kainuun aluetoimisto
Aluevastaava Sari Riikonen
Rantakatu 8 A, 3. krs, 92100 Raahe
puh. 020 7806 572
Lisätietoja ja hakulomakkeita saa Lomakotien Liitosta tai lomakodista.
Patolan vanhainkoti Oy
tarjoaa tehostettua palveluasumista ja muistisairaiden
ryhmäkoti palvelua asukkaan itsemääräämisoikeutta ja
yksilöllisyyttä kunnioittaen, omatoimisuuteen tukien
-------------------------------------------------------------
ja riittävästä huolenpidosta huolehtien.
V NAISILLE Turussa, Imatralla, Oulussa, Porissa,
- Lappajärvellä ja Kuopiossa
V PARISKUNNILLE Turussa
V PERHELOMIA Turussa (perheille joissa on alle 16 v. lapsia)
Hakemukset ja lisätiedot:
Yhteystiedot: Patolan Vanhainkoti Oy
patolanvanhainkoti@saunalahti.fi
p. 09-728 6797
w w w. p a t o l a n v a n h a i n k o t i . f i
50 LÄHELLÄ 1/2010
Järjestämme tuettuja VIRKISTYSLOMIA (5 vrk)
NASY – NAISET YHDESSÄ RY
Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola, puh. 050 341 0400
e-mail: ritva.valtonen@nasy.inet.fi, www.nasylomat.fi
Hakuaika päättyy 15.3.2010.
LÄHELLÄ 1/2010
51
Elä unelmaasi.
Me turvaamme.
www.eurooppalainen.fi
Matkavakuutuksia
jo vuodesta 1922.
Eurooppalaisen matkavakuutus on voimassa matkoilla kaikkialla maailmassa. Ulkomailla on
käytössäsi Eurooppalaisen laaja Euro-Center-verkosto, joka maksaa korvauksia jo paikan
päällä. Euro-Centereissä Sinua palvellaan myös suomen kielellä. Tällaista palvelua ei muilla
matkavakuuttajilla ole.

Lähellä-lehti 1/2010 - Omaishoitajat ja läheiset

Transcription

Similar documents

Yhteystiedot - Etelä-Karjalan omaishoitajat ja läheiset ry

TERVETULOA! - Tampereen Seudun Omaishoitajat ry

tästä - Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LoLe-0212-09 - Loimaan Seudun Omaishoitajat

Palveluopas 2014–2015

Omaishoitajat ja Läheiset - Etelä-Karjalan omaishoitajat ja läheiset ry

Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

YRJÖNKATU 36 KAMPPI, HELSINKI 5. KERROS

Ikkunan tiivistys ja asumisohjeet

KUNTANEUVOTTELUT/ KARSTULAN KUNTA MUISTIO Aika: 28.5

Stimulans för närståendevårdare

MA-ARKKITEHDIT

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen