docAntti Palola - Suomen Laivanpäällystöliitto
download 
Report Transcription
Antti Palola - Suomen Laivanpäällystöliitto
SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 2 14 Antti Palola – merikapteeni herrahississä s.11– 13 Antti Palola – sjökapten i herrhissen s.14– 15 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa – I detta nummer J Majakkaseura juhlatuulella J Fyrsällskapet på festhumör J Meristrategia palvelee Suomea J Sjöstrategin tjänar Finland Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Majakkaseura 10 vuotta 5 Fyrsällskapet 10 år 8 Antti Palola johtaa joukkoja edestä 11 Antti Palola leder sina trupper framifrån 14 ”Tavoitteena maailman paras meristrategia” 16 ”Målet är världens bästa sjöstrategi” 18 Merenkulkijat Madeiralla 20 Sjöfararna på Madeira 22 Raakaöljyn lastausta tykkitulituksessa 24 Råoljelastning under luftbombning 26 Teemapalkittu Nils-Erik Eklund 28 Temaprisbelönade Nils-Erik Eklund 29 Lukuvinkki 30 Sulkavalle – Till Sulkava 35 Toimisto – Kansli 41 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 42 Piirit / Kretsarna 43 Jäsentuotetilaukset / Medlemsproduktbeställningar 46 – 47 Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut J Teemapalkinto Nils-Erik Eklundille J Temapriset till Nils-Erik Eklund Aineisto viimeistään Materialet senast 27.6. 28.5. PÄ ÄKIRJOITUS Sopimuksien tekemisen vaikeus O n viime syksystä saakka väännetty merenkulkualan työehtosopimuksia vaihtelevalla menestyksellä. On saatu ns. paikallisia sopimuksia aikaiseksi, mutta pääsopimus Suomen Varustamot ry:n kanssa takkuaa. Yleensä on marssijärjestys ollut, että ensin on saatu neuvottelutulos ja pääsopimus aikaiseksi ja sitten muut alan sopijapuolet ovat seuranneet tehtyä sopimusta. Nyt näyttää, että mennään päinvastaisessa järjestyksessä. Keskusjärjestöjen kanssa saavutettu TYKA-sopimus on pohjalla meidänkin neuvotteluissa, mutta sitten on toki muutamia asioita, jotka pitäisi korjata tällä kierroksella. Näitä ovat työhyvinvointiin ja tasa-arvoon liittyvät asiat. Kaikki meidän neuvottelijamme tietävät tämän hetken taloudellisen tilanteen ja ymmärtävät, että nyt ei ole oikea ajankohta odottaa ylimääräisiä euroja. Toki aina voi pyytää ja yrittää, mutta tämän hetken taloustilanne on todellisuutta ja piste. Toivottavasti saamme sovun näinä vaikeinakin aikoina. Vaihtoehdot ovat vähissä, jos sopua ei synny. Meillä on vanha sopimus edelleen voimassa, eikä sitä kumpikaan sopijapuoli ole irtisanonut sopimuksessa olleen ajan puitteissa. Siinä sopimuksessa sanotaan, että sopimusta jatketaan vuosi kerrallaan, jollei toinen osapuoli irtisano sopimusta kaksi kuukautta ennen määräaikaa. Sopimusten noudattaminen on sitten toinen kysymys. On tullut ilmi, että edellisten sopimusten kaikkia kohtia ei ole noudatettu tai niitä on tulkittu miten sattuu tai halutaan. Nuo asiat on korjattava ennen kuin nimiä laitetaan uusiin sopimuksiin. Hyvää on se, että asiat tulevat esiin ja niihin voidaan puuttua tässä vaiheessa. Ikävintä on kuulla asioiden hoitamattomuudesta jos niistä ei ole saatu tietoa. Toimihenkilöiden on vaikea puuttua asioihin pelkkien huhujen pohjalta. Miksi sitten tieto ei saavuta kyseisiä henkilöitä. Yhtenä syynä on varmasti se, että ei uskalleta tuoda epäkohtia julki työpaikan menettämisen pelossa. Purraan hammasta ja puristetaan nyrkkiä taskussa. Näin ei saisi olla. Toivottavaa olisikin, että kaikissa varustamoissa olisi luottamusmies tai henkilö, jolle voisi epäkohdista ilmoittaa ja joka lähtisi viemään asioita eteenpäin. Silloin olisi jotain kättä pidempää jolla asioihin voitaisiin puuttua. Se tiedetään, että kyseinen tehtävä ei ole houkutteleva. Onneksi aina löytyy rohkeita henkilöitä, jotka ovat valmiita asettamaan itsensä likoon toisten puolesta. Noita ihmisiä arvostan, toivottavasti muutkin jäsenemme tekevät niin. • Kevättä ja sopimusta odotellen. Toiminnanjohtaja Risto Blomquist Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, risto.blomquist@seacommand.fi, 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi, (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Harriet Björkqvist (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, 040 7498682 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo JULKAISIJA FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3 LEDARE Svårigheten att ingå avtal A llt sedan i höstas har det med varierande framgång förhandlats om sjöfartsbranschens kollektivavtal. Vi har fått till stånd sk. lokala avtal, men huvudavtalet med Rederierna i Finland går det trögt för. Marschordningen har i allmänhet varit den att man först har fått till stånd ett förhandlingsresultat och ett huvudavtal, och sedan har branschens övriga avtalsparter följt detta avtal. Nu ser det ut att gå i motsatt ordningsföljd. Sysselsättnings- och tillväxtavtalet som centralorganisationerna uppnådde ligger också som grund för våra förhandlingar, men sedan finns det dock några saker som borde rättas till under den här rundan. Dessa är frågor som har med arbetsvälmående och jämlikhet att göra. Alla våra förhandlare känner till dagens ekonomiska situation och förstår att det nu inte är rätt tidpunkt att vänta sig några extra euron. Förstås kan man alltid begära och försöka, men dagens ekonomiska situation är verklighet och därmed jämnt. Förhoppningsvis når vi sämja också i dessa svåra tider. Alternativen är få om sämja inte uppnås. Vi har ännu det gamla avtalet i kraft, och ingendera avtalsparten har sagt upp det inom ramen för den utsatta tiden. I avtalet står det att avtalet fortsätter ett år i taget om inte någondera parten säger upp avtalet två månader före utsatt tid. Hur avtalen följs är sedan en annan historia. Det har framkommit att alla punkter i de tidigare avtalen inte har följts, eller så har de tolkats efter eget godtycke. Dessa saker måste rättas till innan några namn skrivs på nya avtal. Det är bra att frågorna kommer upp, och att man kan ingripa i dem i det här skedet. Tråkigast är det att få höra att saker inte har skötts då man inte fått någon vetskap om dem. Endast utgående från rykten har funktionärerna svårt att ingripa. Varför når då inte informationen fram till ifrågavarande personer. En orsak är säkert att man inte vågar föra fram missförhållandena av rädsla för att förlora sin arbetsplats. Man biter ihop och knyter näven i fickan. Så borde det inte få vara. Önskvärt är också att det i alla rederier fanns en förtroendeman eller en person som man kan meddela missförhållandena till och som kan föra sakerna framåt. Då har man något konkret med vilket man kan ta tag i saken. Vi känner mycket väl till att denna uppgift inte är lockande. Lyckligtvis finns det alltid modiga människor som är redo att ställa upp för andra. Dessa människor uppskattar jag, hoppas att också våra andra medlemmar gör det. • I väntan på våren och avtalet Risto Blomquist Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, risto.blomquist@seacommand.fi, 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi, (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Harriet Björkqvist (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, 040 7498682 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo JULKAISIJA teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa Majakkaseura 10 vuotta Majakat auki yleisölle N yt seuralla on paitsi vahdinvaihdon myös juhlan aika. Majakkaseura on viettänyt 10-vuotistaivaltaan juhlaseminaarissa Helsingissä. Enemmän kuin harrastus – Minua on aina kiinnostanut meren läheisyys, kulttuurihistoria, rakennushistoria ja veneily. Nuorena jopa harkitsin opiskella artesaaniksi, vanhojen rakennusten kunnostajaksi. Majakkaseurassa olen saanut toteuttaa kaikkia näitä intohimojani. Angela Erikssonin ammatiksi tuli äidinkielen ja ruotsin opettaja, mutta meri jäi harrastukseksi ja majakat ovat enemmän kuin harrastus, ainakin ajallisesti. – Majakkaseura on nielaissut minut niin, ettei ole vapaa-ajanvietto-ongelmia. Kiinnostus ja toiminta ovat vieneet mukanaan, erityisesti nyt puheenjohtajana minulla on valtavasti töitä. Monista majakoista on tullut kunnostuksen jälkeen turistikohteita monille muillekin kuin asianharrastajille. Bengtskär, Tankkari, Isokari ja Märket ovat jo pelastettuja ja esittelykunnossa. – Märket on seuramme oma kohde, jota olemme kunnostaneet vuodesta 2007 lähtien. Työ on ollut melkoinen. Olen itsekin aloittanut majakkaurani talkootöissä mm. rapsuttamalla majakkarakennusten rapistuneita ikkunoita. Oma kalenteri Majakkaseurassa on jäseninä useita valokuvaajia ja heidän tuotoksistaan on ympäri maata kiertävä näyttely. Kuvien parhaimmistosta kootaan vuosittain komea kalenteri, jonka Turvallisuussäädökset huolena Suomen majakat ovat hyvässä kunnossa, mutta murheitakin on. Viime aikoina ovat huolestuttaneet Liikenneviraston uudet paloturvallisuussäädökset. Kunnostusrahaakin saisi olla paljon enemmän, varsinkin jos turvallisuuspuutteiden korjaukset tuovat suuria lisämenoja. – Liikennevirasto on jo sulkenut muutaman – mm. Tankkarin - majakan turvallisuussyistä. Meistäkin turvallisuus on tärkeää, mutta nämä toimet ovat mielestämme ylimitoitettuja. Nyt virasto on kuitenkin kelpuuttanut Majakkaseuran mukaan majakkojen tulevaisuuden suunnitteluun. Olen todella iloinen, että virkamiehet käyttävät meitä asiantuntijoina ja neuvottelukumppaneina. jokainen majakoista kiinnostunut voi tilata seinälleen. Majakkaseuran puheenjohtajana Angela Eriksson aikoo jatkaa edeltäjänsä Pekka Väisäsen jalanjäljissä. Päällimmäinen tehtävä on saada pidettyä majakat siinä kunnossa, että ne voidaan pitää auki yleisölle. Yhteistyö viranomaisen kanssa on myös seuran tärkeä tehtävä ja haaste puheenjohtajallekin. – Tätä työtä jaksaa tehdä, kun meillä on niin mukavaa porukkaa. Olemme kuin yhtä perhettä ja vapaaehtoistyössä ystävyyssuhteet vain vahvistuvat. • Angela Eriksson on ollut Suomen Majakkaseuran puheenjohtaja viime keväästä saakka. Hän on seurannut tehtä vässään Pekka Väisästä, joka on ollut kärki hahmona seuran perustamisesta lähtien. G – Minua on aina kiinnostanut meren läheisyys, kulttuurihistoria, rakennushistoria ja veneily. Majakkaseurassa olen saanut toteuttaa kaikkia näitä intohimojani, sanoo Majakkaseuran uusi puheenjohtaja Angela Eriksson. F – Meidän tavoitteemme on, että suomalaiset majakat olisivat kunnossa ja auki yleisölle, eivät suljettua yksityisomaisuutta, summaa Majakkaseuran pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Väisänen. A FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5 Viimeinen hetki majakkaseuralle Kymmenen vuotta sitten monet majakat olivat melko huonossa kunnossa ja majakkaharras tajilla oli tarvetta koota voimat yhteen. Siksi syntyi ajatus perustaa Suomen Majakkaseura. Seuran itseoikeutettu puheenjohtaja oli majakka-aktivisti Pekka Väisänen. –M eitä oli muutama asianharrastaja jotka olimme huolestuneita eräiden majakkojen kurjasta kunnosta. Oli isännättömiä rakennuksia, joista kukaan ei piitannut mitään. Söderskär, Märket ja Ulkokalla olivat aivan rappiolla. Päätimme että rakennusteknisesti oli viimeinen hetki tarttua asiaan. Meitä perustajajäseniä oli 20. Nyt jäseniä on tuhat ja lisää tulee koko ajan. Alueorganisaatiota ei ole, vaan kaikki kuulumme samaan valtakunnalliseen seuraan. Muutama jäsen on myös Ruotsista ja Virosta. Majakat hyötykäyttöön Maailmassa on 1500-2000 majakkaa ja tuntuu että niiden arvo ja merkitys ymmärretään kaikkialla. Eräät majakat ovat edelleen aktiivikäytössä ja muutamissa on vielä majakanvartijat täydessä työssä. – Kun majakan käytännön työ loppuu on vuorossa postmoderni käyttö. Se tarkoittaa, että majakoista tehdään elämyskohteita, Pekka Väisänen kertoo. Majakkojen merkitys matkailukohteina on ymmärretty. Se toi seuralle viime vuonna Matkailutoimittajien Killan palkinnon. – Matkailu on välttämätöntä majakoille, koska siten pystytään saamaan rahaa rakennusten kunnostukseen. Jos majakka suljetaan, kuten nyt viranomaisten hysterian aiheuttamasta turvallisuussyystä, koskee se todella pahasti majakan toimintaa ja ylläpitoa. Uskon, että tämä asia korjaantuu, kun pääsemme yhteiseen neuvottelu pöytään, Väisänen toteaa. Kansainvälistä toimintaa Majakkaharrastus on kansainvälistä toimintaa. Matkat ympäri maailmaa oleville majakoille ovat osa seuran toimintaa. Ensi kesänä ryhmä seuran jäseniä lähtee tutustumaan majakoihin Espanjassa ja Ranskassa. Aikaisemmin nämä 10 päivän matkat ovat kohdistuneet mm. Islantiin, Tanskaan, Puolaan, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. – Majakkamatkat ovat olleet meille todella hienoja kokemuksia. Olemme nähneet todella kiinnostavia majakkoja ja upeita maisemia. Majakkaharrastus on harvassa paikassa yhtä aktiivista kuin Suomessa, mutta toki yksittäisiä harrastajia on ympäri maailmaa. Suomessa on kaikki syy pitää huolta kaikista majakoistamme, sillä meillä niitä on vain pari kymmentä. Monissa maissa majakkoja on paljon enemmän, Ruotsissakin 150. Eräissä maissa, kuten Englannissa, on majakat myyty yksityisille henkilöille, jolloin niiden kunnostus ja suojelu ovat varsin kirjavaa. Osa majakoista toimivat jopa kesäasuntoina. 6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART – Meidän tavoitteemme on, että suomalaiset majakat olisivat auki yleisölle, eivät suljettua yksityisomaisuutta. Osa merenkulun historiaa Majakoilla on iso merkitys merenkulun kehityksissä ja historiassa. Muinainen merenkulku oli vaarallista ja hankalaa ennen majakoita. Niitä rakennettiin siis tarpeeseen. Aluksi tehtiin pookit, sitten elävää tulta palavat majakat ja tekniikan kehityksen myötä majakatkin teknistyivät. Nyt tekniikka on kehittynyt niin, että majakat ovat tarpeettomia. – Märketin ympäristö oli yhtä haaksirikkojen sarjaa ennen kuin majakka rakennettiin. Erityisesti merimiehet ja heidän omaisensa ovat jo historian hämärissä olleet majakoiden lämpimiä kannattajia. Haaksirikkojen vähennyttyä tavaroiden merikuljetuksista tuli turvallisempia ja halvempia. Meriturvallisuuden lisääntyminen teki merenkulusta vähitellen ison elinkeinon. Nettiriippuvainen seura Majakkaseuralla riittää tekemistä ja tekijöitä vielä tulevaisuudessakin. Toimintaa helpottaa internet, jolla pystytään hoitamaan kätevästi ja edullisesti yhteydenpito jäseniin ja kansainvälisiin toimijoihin. – Netillä voi myös etsiä sponsoreita ja talkooväkeä. Ilman nettiä ja sähköpostia ei seuraa tässä muodossa olisi edes olemassa. – Jos talkoointoa riittää on Pellingissä Söderskärin lisäksi toinenkin majakka, jonka voisi rakentaa vanhaan kukoistukseen muutaman kymmenen tuhannen tiilen ja talkooväen avulla. Matkakohteena siitä olisivat varmaan kiinnostuneita kymmenettuhannet muumien ystävät, ainakin japanilaiset olisivat takuulla innolla tulossa sitä katsomaan, Väisänen haaveksii. • • Suomen Majakkaseura on perustettu edistämään Suomen majakoiden ja rakennus- ja kulttuuriperinnön säilymistä ja jakamaan tietoa majakoista ja majakkaperinteestä. Seura toimii myös majakkaharrastajien yhdyssiteenä ja edustaa Suomea kansainvälisessä majakkaharrastajien yhteisössä. • Majakkaseura levittää tietoa seuran kunnostuskohteista kuten Märketin majakasta ja Gustavsvärnin sumusireenin hoitajan talosta. Seura osallistuu majakoiden suojeluun, se vastaa majakkajulkaisuista, näyttelyistä, retkistä ja seuran tuotteista. www.majakkaseura.fi kotisivuilta löytyy perustietoa suomalaisista majakoista, artikkeleita niiden historiasta ja majakoiden matkailutietoa. Suomen Majakkaseura - Finlands Fyrsällskap ry +358 44 3200309 info@majakkaseura.fi FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7 Fyrsällskapet 10 år Fyrarna öppna för publiken Angela Eriksson har varit ordförande för Finlands Fyrsäll skap allt sedan förra våren. I uppgiften efterträdde hon Pekka Väisänen, som varit front figur allt sedan sällskapet grundades. N u har sällskapet förutom vaktombyte också orsak till fest. Fyrsällskapet har firat sin 10-åriga bana med ett jubileumsseminarium i Helsingfors. Mera än en hobby – Jag har alltid varit intresserad av närheten till havet, av kulturhistoria, byggnadshistoria och båtliv. Som ung övervägde jag t.o.m. att studera till artesan och börja renovera gamla byggnader. I fyrsällskapet har jag fått förverkliga alla dessa mina passioner. Angela Erikssons yrke blev lärare i modersmålet och svenska, men havet blev en hobby och fyrarna mera än en hobby, åtminstone tidsmässigt. – Fyrsällskapet har svalt mig så att jag inte har några fritidsproblem. Intresset och verksamheten har dragit mig med så att jag åtminstone nu som ordförande har enormt med arbete. nerna av säkerhetsbristerna för med sig stora tilläggsutgifter. – Trafikverket har redan av säkerhetsskäl stängt några fyrar, t.ex. Tankar. Vi anser också att säkerheten är viktig, men de här åtgärderna är enligt vår åsikt överdimensionerade. Nu har verket dock låtit Fyrsällskapet komma med i planeringen av fyrarnas framtid. Jag är verkligt glad över att tjänstemännen utnyttjar oss som experter och förhandlingspartners. Många fyrar har efter upprustningen blivit turistmål, också för många andra än för dem som sysslar med saken. Bengtskär, Tankar, Enskär och Märket har redan räddats och är i presentationsskick. – Märket är vårt sällskaps eget projekt som vi har rustat upp allt sedan år 2007. Arbetet har varit enormt. Jag har också själv inlett min fyrkarriär i talkoarbeten bl.a. med att skrapa fyrbyggnadernas flagande fönster. Säkerhetsföreskrifterna bekymrar Fyrarna i Finland är i gott skick, men bekymmer finns det också. Under den senaste tiden har Trafikverkets nya brandsäkerhetsdirektiv utgjort ett orosmoment. Mycket mera renoveringspengar kunde det också finnas, särskilt om reparatio- Egen kalender Fyrsällskapet har flera fotografer som medlemmar, och av deras alster har det blivit en utställning som cirkulerar landet runt. Av de bästa fotografierna sammanställs årligen en stilig kalender, som var och en som är intresserad av fyrar kan beställa att hänga på väggen sin. Som ordförande för fyrsällskapet ämnar Angela Eriksson fortsätta i sin föregångare Pekka Väisänens fotspår. Den viktigaste uppgiften är att hålla fyrarna i sådant skick att de kan hållas öppna för allmänheten. Samarbetet med myndigheterna är också en viktig uppgift för sällskapet och en utmaning också för ordförande. – Det här arbetet orkar man göra när vi har ett så trevligt gäng. Vi är som en familj och i frivilligarbetet bara förstärks vänskapsbanden. • F – Tio år av arbete och intresse för Finlands fyrkultur. Där har vi en god orsak att hålla ett seminarium om fyrarna förr, nu och i framtiden, säger fyraktivisterna Pekka Väisänen och Angela Eriksson. 8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Sista stund för fyrsällskapet För tio år sedan var många fyrar i rätt dåligt skick, och fyrintresserade hade behov av att samla sina krafter. Av det uppstod idén att grunda Finlands Fyrsällskap. Sällskapets självklara ordförande blev fyraktivisten Pekka Väisänen. –V i var några intresserade som oroade oss över vissa fyrars eländiga skick. Det fanns herrelösa byggnader som ingen brydde sig om överhuvudtaget. Söderskär, Märket och Ulkokalla var helt förfallna. Vi beslöt att det byggnadstekniskt var sista stund att ta tag i saken. Vi var 20 stiftande medlemmar. Nu är medlemsantalet tusen och mera kommer det hela tiden. Det finns inga regionorganisationer, utan vi hör alla till samma riksomfattande sällskap. Vi har också några medlemmar från Sverige och Estland. Fyrarna i nyttobruk Det finns 1500-2000 fyrar i världen, och det verkar som om människorna överallt förstår deras värde och betydelse. Vissa fyrar är fortfarande i aktivt bruk och i några finns ännu fullt sysselsatta fyrvaktare. – När fyrens praktiska arbete tar slut står den postmoderna användningen i tur. Det innebär att fyrarna H – Jag har alltid varit intresserad av närheten till havet, av kulturhistoria, byggnadshistoria och båtliv. I fyrsällskapet har jag fått förverkliga alla dessa mina passioner, säger Fyrsällskapets nya ordförande Angela Eriksson FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9 A F – Vårt mål är att de finländska fyrarna skall vara i skick och öppna för allmänheten, inte någon stängd privategendom, summerar Fyrsällskapets långvarige ordförande Pekka Väisänen. görs om till upplevelseobjekt, berättar Pekka Väisänen. Man har förstått fyrarnas betydelse som resemål. I fjol gav detta sällskapet ett pris av Reseredaktörernas gille. – Turismen är nödvändig för fyrarna, eftersom man på det viset kan få pengar för upprustning av byggnaderna. Om en fyr stängs, som nu t.ex. av säkerhetsskäl förorsakat av myndigheternas hysteri, berör det väldigt illa fyrarnas verksamhet och underhåll. Jag tror att detta kommer att rättas till när vi sätter oss vid ett gemensamt förhandlingsbord, konstaterar Väisänen. Internationell verksamhet Fyrhobbyn är internationell verksamhet. Resorna till fyrar runtom i världen utgör en del av sällskapets verksamhet. Nästa sommar far en grupp av sällskapets medlemmar för att bekanta sig med fyrar i Spanien och Frankrike. Tidigare har dessa 10-dagarsresor gått till bl.a. Island, Danmark, Polen, Tyskland, Frankrike och England. – Fyrresorna har varit verkligt fina upplevelser för oss. Vi har sett mycket intressanta fyrar och fantastiska land- • Finlands Fyrsällskap har grundats för att skydda och bevara Finlands fyrar, slå vakt om det kulturarv fyrarna representerar och dela ut information om fyrarna och fyrtraditionen. Sällskapet fungerar även som en sammanbindande länk mellan fyrintresserade personer och representerar Finland i fyraktivisternas internationella samarbete. • Fyrsällskapet delar ut information om sällskapets reparationsobjekt såsom Märkets fyr och dimsirenskötarens hus på Gustavsvärn. • Sällskapet deltar i bevarandet av fyrarna, sköter om fyrpublikationer, utställningar, utfärder och sällskapets produkter. På hemsidan www.majakkaseura.fi finns grundinformation om de finländska fyrarna, artiklar om deras historia och fyrarnas turistinformation. Suomen Majakkaseura- Finlands Fyrsällskap ry +358 44 3200309 info@majakkaseura.fi skap. På få ställen är fyrintresset så aktivt som i Finland, men visst finns det enstaka intresserade världen runt. I Finland har vi all orsak att sköta om alla våra fyrar, eftersom vi bara har ett tjugotal av dem. I många länder finns det mycket mera fyrar, Sverige har hela 150 stycken. I en del länder, såsom i England, har fyrarna sålts till privatpersoner, och då är deras upprustning och skydd väldigt brokigt. En del fyrar fungerar t.o.m. som sommarbostäder. – Vårt mål är att de finländska fyrarna skall vara öppna för allmänheten, inte någon stängd privat egendom. En del av sjöfartshistorien BRAVADENIN RAUTAISET SEILORIT Tehdään yhteinen risteily ja muistellaan vanhoja seilausaikoja Helsinki (Gabriella) ma 12.5.2014 Klo 17.30 Tukholma (Gabriella) ti 13.5.2014 Klo 10.00 Tukholma ti 13.5.2014 Klo 16.30 Helsinki ke 14.5.2014 Klo 10.00 Lisätietoja Matka-Vekka Jyväskylä Sanna Rautio Puh. 040 527 6255 Ilmoitus viimeistään 30.4.2014 Kevät terveisin M.Satola 10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Fyrarna har haft stor betydelse i sjöfartens utveckling och historia. Fordom före fyrarnas tid var sjöfarten farlig och besvärlig. De byggdes alltså för ett behov. Först gjordes båkarna, sedan fyrarna med brinnande levande eld, och sedan i och med den tekniska utvecklingen blev också fyrarna mera tekniska. Nu har tekniken utvecklats så att fyrarna blivit onödiga. – Innan fyren byggdes var området runt Märket en enda serie av förlisningar. Särskilt sjömännen och deras anhöriga har redan i historiens dunkel varit varma anhängare av fyrar. Då förlisningarna minskade blev varutransporterna sjövägen tryggare och billigare. Så småningom gjorde den ökade sjösäkerheten sjöfarten till en stor näring. Internetberoende sällskap Fyrsällskapet har mycket att göra och många aktiva medlemmar också ännu i framtiden. Verksamheten underlättas av internet, med vilken man behändigt och förmånligt kan sköta kontakterna till medlemmarna och till internationella aktörer. – Via nätet kan vi också söka sponsorer och talkofolk. Utan internet och e-post skulle sällskapet i denna form inte ens finnas till. – Om talkoivern håller i sig finns det förutom Söderskär på Pellinge också en annan fyr som kunde renoveras till sin forna blomstring med hjälp av några tiotusentals tegelstenar och talkofolk. Som resemål skulle säkert tiotusentals muminvänner vara intresserade, åtminstone skulle japanerna säkert med iver komma för att se på den, drömmer Väisänen. • teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa Merikapteeni STTK:n kippariksi Antti Palola johtaa joukkoja edestä STTK:n uudenkarhea puheenjohtaja Antti Palola on korostanut jokaisessa haastattelussaan olevansa merikapteeni. Hän on jo nyt osoittanut, että merikapteenin koulutus, kokemus ja mentaliteetti kelpaavat mainiosti pohjaksi vastuunalaisiin huipputehtäviin ay-liikkeessä. –M erikapteenin koulutus antaa mielestäni hyvät valmiudet tähän työhön. Minun ei ole koskaan ollut vaikeuksia päätöksenteossa ja laivassa on osattava tehdä päätökset joskus hyvinkin nopeasti. Samoin olen oppinut, että jos päätös osoittautuu vääräksi, se on pystyttävä myöntämään ja oikaisemaan. STTK:ssa päätöksien tueksi koen saavani suomalaisen työelämän parhaiden asiantuntijoiden tiedot ja evästykset. Fiksua nuorisoa Antti Palolalla on kokemusta myös opetustyöstä. Hän on toiminut merialan turkulaisen oppilaitoksen Åbo Navigationsinstitutin opettajana ja rehtorina. – Opetustyö on olennaiselta osaltaan yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja. Oma oppini tuolta ajalta on, että meillä on todella fiksua ja hyvää nuorisoa. Siksi en tapaa väittää, että kaikki oli ennen paremmin. Minusta nykynuoret ovat jo koulutukseen tullessa meitä tietävämpiä ja taitavampia. Työmarkkinoille he tulevat monessa suhteessa valmiimpana ja kansainvälisempänä kuin me heitä ennen. – Jo opettaja-aikoinani olen pitänyt mottonani, että ei niin turhaa tilaisuutta, luentoa tai kurssia, ettei sieltä jotain uutta oppisi. Opin itsekin koko ajan uutta ja uusiutuminen pitää ihmisen virkeänä. SLPL antoi perusvirityksen Antti Palolan kiinnostus ammattiliittotoimintaan juontaa juurensa kauaksi taaksepäin. Hän aloitti Suomen Laivanpäällystöliitossa Turun piiriasiamiehenä ja oli opettajana ja rehtorina työskennellessään myös liiton hallituksessa. SLPL:n varatoiminnanjohtajan tehtävässä hän aloitti 1.1. 1998. Siitä tehtävästä hänet valittiin vuonna 2005 Pardian puheenjohtajaksi. – Neuvottelutoiminnan ja yhteiskuntavaikuttamisen opit ja perusvirityksen olen saanut Laivanpäällystöliitossa. Toimintaympäristö vain on vuosien saatossa laajentunut. Voisin sanoa, että SLPL oli pikkukaupungin pallokenttä, Pardia oli helsinkiläinen Finnair Stadion ja STTK on Olympiastadion. Peli ja säännöt ovat samat, vain peliympäristö on vaihtunut. – Olen onnekas, kun olen voinut hyödyntää seuraavassa tehtävässäni aina kaikkea mitä olen aikaisemmin tehnyt. Oppini tähän työhön olen saanut Laivanpäällystöliitossa, koska siellä kävin työehtosopimusneuvotteluja monessa eri sopimuskentässä, joissa oli mukana myös julkinen G Antti Palolan edeltäjä Mikko Mäenpää otti roolinsa STTK:n puheenjohtajana paikkana, jossa sai vaikuttaa ja tuoda ideoita julki, myös mediaan. – Olen ajatellut jatkaa edeltäjäni viitoittamalla tiellä. Osallistun mielelläni yhteiskunnalliseen keskusteluun, varsinkin nyt kun työelämässä tapahtuu niin paljon tärkeitä asioita, Palola sanoo. sektori ja ulkomaan liikenne. Kansainvälisen toiminnan opit olen myös saanut Laivanpäällystöliiton laajan kansainvälisen toiminnan myötä. Naisnäkökulma Antti Palola on hyvin tietoinen siitä, että monien STTK:laisten liittojen jäsenissä enemmistö on naisia. Miten naisnäkökulma muistuu mieleen, kun taustalla oleva merialan liitto on hyvin miesvaltainen? – Ei mitään ongelmaa. Kahden tyttären isänä ei naisnäkökulma ole ollut minulle koskaan vieras. Suku- FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11 A F Olen jo opettaja-aikoinani pitänyt mottonani, että ei niin turhaa tilaisuutta, luentoa tai kurssia, ettei sieltä jotain uutta oppisi. Opin itsekin koko ajan uutta ja se pitää minut virkeänä. – En oikeastaan ymmärrä lainkaan kielikeskustelua, jossa ruotsia olisi muka pakko opiskella. Minusta on selvää, että suomenkielisten on opiskeltava ruotsia ja ruotsinkielisten suomea. Se on olennainen osa kulttuuriamme ja kuuluu yleissivistykseen. Olen itse esimerkki siitä, että työelämässä on pelkkää etua, jos osaa molempia kieliä. Pärjään kielen puolesta kaikissa Pohjoismaissa ja onhan se kivaa, kun pystyy juttelemaan naapurimaan ihmisten kanssa. Olen myös kokenut, että mitä enemmän osaa entuudestaan kieliä sitä helpommin oppii lisää muita kieliä. Läpinäkyvää unelmatyötä puolten välinen tasa-arvo työelämässä on STTK:ssa itsestäänselvyys. Samapalkkaisuus on tietysti tavoite, mutta työelämässä on lisäksi monia muitakin asioita, joissa miesten ja naisten tasa-arvossa on vielä paljon tekemistä. Tämä kuuluu työmme kärkipäähän. Monikulttuurisuus voimana Työelämän murros ja muutos myllertävät myös ammattiliittojen toimintaa. Tasa-arvoasioiden hoidossa on huomioitava yhä enemmän monikulttuurisuus. – Olin aktiivimerenkulkuaikoina useamman vuoden töissä ulkomaisissa laivoissa, joissa miehistö oli varsin monenkirjavaa. Silloinkin merenkululla meni huonosti eikä töitä löytynyt kotimaassa, joten pyrin ja pääsin töihin ulkomaisiin laivoihin. Siellä toimin monikulttuurisen miehistön parissa perämiehen, yliperämiehen ja päällikön tehtävissä. – Kyllä nuo seilausajat avarsivat suomipojan mieltä. Ymmärrys ja suvaitsevaisuus lisääntyivät väkisinkin. Niiden vuosien paras oppi oli, että asioita voidaan tehdä monella hyvin eri tavalla ja silti päästään samaan lopputulokseen. Tässä joukossa sain myös monia hyviä ystäviä. Kansainvälinen miehistö pitää erityisesti siitä, että kaikkiin suhtaudutaan samalla tavalla ja kaikkiin pätevät samat säännöt, riippumatta ihonväristä, uskonnosta, kansallisuudesta tai asemasta. Mikä ihmeen pakkoruotsi? Suomen virallinen kaksikielisyys on Antti Palolalle läheinen ja luonnollinen asia. Hän on kaksikielisen kaupungin kasvattina osannut puhua ruotsia jo lapsena ja myöhemmin hän on opiskellut ruotsin kielellä. Työelämässään hän on tarvinnut ruotsia pitkin matkaa. 12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART STTK:n puheenjohtaja tarvitsee työssään ominaisuuksia, joita Antti Palola kokee omaavansa sekä luonteessaan että työkokemuksen puolesta. – Minä johdan joukkoja edestä. Tätä pitäisi kysyä muilta, mutta omasta mielestäni olen keskusteleva, muiden mielipiteet huomioiva johtaja. Yritän hankkia hyvät taustatiedot asioista, sillä päätöksenteko tarvitsee aina hyvät perusteet. Pyrin olemaan avoin johtaja, jolle läpinäkyvyys merkitsee rehellisyyttä. Myös ehdoton tasapuolisuus on tärkeimpiä päämääriäni. STTK on siinä mielessä Antti Palolan unelmatyöpaikka, että hän työskentelee siellä ison asiantuntijajoukon ympäröimänä. – Mitä paremmin olen oppinut tuntemaan toimiston väkeä sitä selvemmin huomaan, että täällä on suomalaisen työelämän parhaat asiantuntijat. Saan heiltä apua päivittäin. Tutkittua tietoa löytyy hyvin monelta lohkolta, koska liitoissa on edustettuna monenlaisia ammattialoja. Johtajuus tiimityötä – Käyn puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa ja ilman toimiston asiantuntemusta olisi mahdotonta penkoa Mikä mies? • Syntyi 1959 Keski-Pohjanmaalla Kaarlelan kunnassa, joka on nykyisin osa Kokkolan kaupunkia. Molemmat vanhemmat ovat kotoisin Keski-Pohjanmaalta, sukujuuret johtavat Veteliin. • Merimiesten perusopintolinja 1976–1977 Rauman merenkulkuoppilaitoksessa. • Perämies vuonna 1982 ja merikapteeni 1985, tutkinnot ruotsinkielellä Turussa Åbo Navigationinstitutissa. • Alikersantti • 1998 – 2005 SLPL:n varatoiminnanjohtaja • 2005-2013 Pardian puheenjohtaja, STTK:n varapuheenjohtaja • STTK:n puheenjohtaja 4.12. 2013 • Kaksi aikuista tytärtä Kiira ja Anniina. • Harrastukset liikunta ja lukeminen kaikkia taustatietoja. Puheenjohtajuus on tässä mielessä tiimityötä. – Uskon, että tiedolla ja tiedon jakamisella johdetaan eteenpäin, tiedon panttaamisella mennään harhaan. Minusta ei pidä paikkansa, että tieto olisi valtaa. Tiedon jakaminen ja yhteistyö on johtajuudessa se juju, jolla asiat etenevät yhteiseen päämäärään. Minä uskon vanhaan sanontaan, että hyvä johtaja rakentaa ympärilleen mahdollisimman pätevien ihmisten joukon. Joukolla johtaminen on tehokkainta. Härkä Keski-Pohjanmaalta Työelämässä tarvitaan tietojen ja taitojen lisäksi myös asennetta: kykyä panna persoonansa peliin, taitoa kommunikoida ja uskallusta olla avoin, kiperissäkin paikoissa. Tässä Antti Palola sanoo ponnistavansa pohjalaiselta pohjalta. – Olen horoskoopiltani härkä ja sukujuuret ovat Keski- Pohjanmaalta. Koen pohjalaisen luonteen luonnehdinnan vahvasti omakseni. Se tarkoittaa minulle periksiantamattomuutta ja suoruutta. Niin, ja itsepäisyyttä, joskus jopa niin että vähempikin riittäisi, ainakin läheisten mielestä. Työelämän kovissa käänteissä tämä piirre on ilman muuta plussaa, koska usein neuvottelupöydän toisella puolen ei ole tarjolla mitään pehmoilua. • G – Teen STTK:ssa työtä johon olen saanut perusoppini SLPL:ssa. Olen ylpeä koulutuksestani ja ammatistani. Pidän omaa uraani yhtenä esimerkkinä merialan ammatin arvostuksesta. Nykyinen asemani on herättänyt ainakin mediassa mielenkiintoa alaan. smm-hamburg.com keeping the course 9 – 12 september 2014 hamburg book your conference ticket and get free admission to SMM smm-hamburg.com/visit the leading international maritime trade fair 8 sept finance day 9 sept environmental protection day Green technologies, saving the world or your money? Meet the experts and get insights first! 10 sept security and defence day 11 sept offshore day 12 sept recruiting day scan the QR code and view the trailer or visit smm-hamburg.com/trailer 533633 I HMC – SMM – Anzeige I Motiv: Environmental I Datei: HMC_533633_SMM_AZ_Environmental_185x134 I 4c Euroskala, Offset I J SUOMEN FINL ANDS SJÖFART MERENKULKU 13 Format: 185 x 134 mm I Beschnitt: 5 mm I Titel: Suomen Merenkulku | DU: 21.03.14 | Dieses Dokument ist ohne Überfüllung en angelegt. Diese sind vor weiterer Verarbeitung anzulegen. Sjökapten blev skeppare för STTK Antti Palola leder sina trupper STTK:s nyvalde ordförande Antti Palola har i varje intervju poäng terat att han är sjökapten. Han har redan nu visat att sjökap tenens utbild ning, erfarenhet och mentalitet ypperligt lämpar sig som grund för ansvarsfulla topptjänster inom ff-rörelsen. -S jökaptensutbildningen ger enligt min åsikt goda färdigheter för det här jobbet. Jag har aldrig haft svårt att fatta beslut, och på ett fartyg måste man emellanåt kunna fatta besluten mycket snabbt. Likaså har jag lärt mig att man, om beslutet visar sig vara felaktigt, måste kunna medge detta och rätta till saken. Jag upplever att jag på STTK får det finländska arbetslivets bästa experters kunskaper och råd som stöd för mina beslut. Fiffiga ungdomar Antti Palola har också erfarenhet av undervisningsarbete. Han har fungerat som lärare och rektor vid sjöbranschens läroanstalt Åbo Navigationsinstitut. – Undervisningsarbetet består till väsentliga delar av samarbete och växelverkan. Min egen – I STTK gör jag ett arbete för vilket jag fått min grundlärdom på Skeppsbefälsförbundet. Jag är stolt över min utbildning och mitt yrke. Jag håller min egen karriär som ett exempel på sjöfartsyrkets uppskattning. Min nuvarande ställning har åtminstone i media väckt intresse för branschen. 14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART lärdom från den tiden är att vi har verkligt fiffiga och fina ungdomar. Därför brukar jag inte heller påstå att allting var bättre förr. Jag tycker att dagens ungdom redan när de inleder sin utbildning är kunnigare och skickligare än vad vi var. När de kommer ut på arbetsmarknaden är de i många avseenden mera redo och mera internationella än vad vi var. – Redan under min tid som lärare höll jag som mitt motto och det inte finns en så onödig tillställning, föreläsning eller kurs att man inte skulle lära sig något nytt där. Själv lär jag mig också nytt hela tiden, och att förnya sig håller människan alert. FSBF gav grundinställningen Antti Palolas intresse för fackföreningsverksamhet har sina rötter långt bak i tiden. I Finlands Skeppsbefälsförbund började han som kretsombudsman i Åbo, och satt också i förbundets styrelse då han arbetade som lärare och rektor. I tjänsten som vice verksamhetsledare i förbundet började han 1.1.1998. Från den tjänsten valdes han år 2005 till Pardias ordförande. – Lärdomen och grundinställningen till förhandlingsverksamhet och samhällelig påverkan har jag fått från Skeppsbefälsförbundet. Verksamhetsomgivningen har bara utvidgats längs med åren. Man kan säga att Skeppsbefälsförbundet var småstadens bollplan, Pardia var Finnair Stadion i Helsingfors och STTK är Olympiastadion. Spelet och reglerna är de samma, endast spelomgivningen är en annan. – Jag har varit lyckligt lottad då jag alltid i mina följande uppgifter har kunnat utnyttja allt det jag tidigare gjort. Lärdomen för det här arbetet har jag fått från Skeppsbefälsförbundet, eftersom jag där förde kollektivavtalsförhandlingar på många olika avtalsfält, också på den offentliga sektorn och i utrikesfarten. Den internationella verksamhetens lärdomar har jag också fått via Skeppsbefälsförbundets omfattande internationella verksamhet. Kvinnosynvinkeln Antti Palola är mycket väl medveten om att majoriteten av medlemmarna i många STTKförbund är kvinnor. Hur kan han komma ihåg kvinnosynvinkeln, när det sjöbranschförbund han har i bakgrunden är väldigt mansdominerad? – Inga problem. Som far till två döttrar har kvinnosynvinkeln aldrig varit främmande för mig. Jämlikheten mellan könen i arbetslivet är en självklarhet i STTK. Lika lön är förstås målet, framifrån men i arbetslivet finns det därtill också många andra saker där det ännu finns mycket att göra angående jämlikheten mellan män och kvinnor. Detta hör till det viktigaste i vårt arbete. Styrkan i kulturell mångfald Vem är han? • Född 1959 i Mellersta Österbotten i Kaarlela kommun som numera är en del av Karleby stad. Båda föräldrarna var hemma från Mellersta Österbotten, familjerötterna leder till Vetil. • Sjömännens grundstudielinje 1976-1977 vid Raumo sjöfarts läroanstalt. • Styrman år 1982 och sjökapten 1985, examen på svenska vid Åbo Navigationsinstitut. •Undersergeant • 1998-2005 vice verksamhetsledare i Finlands Skeppsbefälsförbund • 2005-2013 Pardias ordförande, STTK:s viceordförande • STTK:s ordförande 4.12.2013 – • Två vuxna döttrar Kiira och Anniina • Hobbyn motion och läsning Brytningen och ändringarna i arbetslivet omvälver också fackförbundens verksamhet. I skötandet av jämlikhetsfrågorna bör den kulturella mångfalden allt mera beaktas. – Under min tid som aktiv sjöfarare arbetade jag under flera års tid på utländska fartyg där manskapet var väldigt brokigt. Också då gick det dåligt i sjöfarten och jobb stod inte att finna i hemlandet, så jag sökte och fick jobb på utländska fartyg. Där arbetade jag bland multikulturellt manskap som styrman, överstyrman och befälhavare. – Nog breddade dessa seglingstider den finske gossens erfarenheter. Förståelsen och toleransen ökade oundvikligen. Den bästa lärdomen från de åren var att man kan göra saker på väldigt många olika sätt och ändå nå samma slutresultat. I denna grupp fick jag också många goda vänner. Ett internationellt manskap gillar särskilt mycket att man förhåller sig lika till alla och att samma regler gäller för alla, oberoende av hudfärg, religion, nationalitet eller ställning. ett av mina viktigaste mål. STTK är i det avseendet Antti Palolas drömjobb, att han där jobbar omringad av en stor grupp experter. – Ju bättre jag har lärt mig känna kansliets folk, desto tydligare märker jag att här finns det finländska arbetslivets bästa experter. Jag får dagligen hjälp av dem. Forskningskunskaper finns inom många sektorer, eftersom mångaslags yrkesbranscher är representerade i förbunden. Vadå tvångssvenska? Ledarskapet är grupparbete Finlands officiella tvåspråkighet är en nära och naturlig sak för Antti Palola. Uppvuxen i en tvåspråkig stad har han redan som barn kunnat tala svenska, och har senare också studerat på svenska. I arbetslivet har han behövt svenska längs med åren. – Jag förstår egentligen inte alls språkdiskussionen, att man kantänka är tvingad att studera svenska. För mig är det en självklarhet att finskspråkiga måste studera svenska och svenskspråkiga finska. Det är en väsentlig del av vår kultur och hör till allmänbildningen. Själv är jag ett exempel på att det enbart är till nytta i arbetslivet om man kan båda språken. Jag klarar mig med språket i alla nordiska länder, och nog är det ju trevligt att man kan diskutera med människor från grannländerna. Jag har också erfarit att ju mera språk man kan sedan tidigare, desto lättare blir det att lära sig nya språk. – Jag är talare på många olika slags tillställningar, och utan kansliets expertkunskaper skulle det vara omöjligt att gräva fram all bakgrundsfakta. Ordförandeskapet är i det avseendet ett grupparbete. – Jag tror att man leder framåt med kunskap och med att dela information, men om man undanhåller information går man vilse. Jag tycker inte det stämmer att kunskap är makt. Att sprida information och samarbeta är den grej i ledarskapet som gör att sakerna går framåt mot det gemensamma målet. Jag tror på det gamla talesättet att en bra ledare omkring sig bygger en grupp av så kompetenta människor som möjligt. Det effektivaste är att leda med en grupp. Transparent drömjobb I arbetet som STTK:s ordförande behövs egenskaper som Antti Palola upplever att han har, både vad hans natur och hans arbetserfarenhet gäller. – Jag leder trupperna framifrån. Det här borde man fråga andra om, men enligt min egen uppfattning är jag en diskuterande ledare som beaktar andras åsikter. Jag försöker skaffa god bakgrundsinformation om frågorna, eftersom beslutfattandet alltid kräver goda grunder. Jag strävar också efter att vara en öppen ledare för vilken transparensen innebär ärlighet. Absolut jämlikhet är också Oxen från Mellersta Österbotten I arbetslivet behövs förutom kunskaper och information också attityd: förmåga att sätta sin person på spel, kunskap att kommunicera och mod att vara öppen också i knepiga situationer. Här säger Antti Palola att han tar avstamp i sin österbottniska bakgrund. – I horoskopet är jag oxe och släktrötterna finns i Mellersta Österbotten. Jag upplever det österbottniska lynnet, som det beskrivs, starkt som mitt eget. Det innebär för mig okuvlighet och rakhet. Ja, och envishet, emellanåt så mycket att det skulle räcka med mindre, åtminstone enligt mina närmaste. I arbetslivets skarpa vändningar är det här draget absolut ett plus, eftersom det oftast inte erbjuds något mjukhet på andra sidan förhandlingsbordet. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15 Merenkulkuneuvos Piia Karjalainen: ”Tavoitteena maailman paras – Tavoitteemme on ollut tehdä maailman paras meriliikennestrategia, sanoo liikenneneuvos Piia Karjalainen esitellessään liikenne-ja viestintäministeriön tuoretta meristrategiaa tuleviksi vuosiksi. teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa M eristrategiatyöryhmän tehtävänä on ollut laatia kokonaisvaltainen Suomen taloutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä palveleva sekä uusia ympäristönormeja huomioiva meriliikennestrategia. Siinä analysoidaan menneinä vuosina tapahtuneet muutokset ja edessä olevat haasteet sekä valmistellaan tulevaisuuden toimintalinjat. Merenkulku seuraa liikkumistarpeita – Meriliikenteen on palveltava ihmisten tulevia tarpeita ja käyttäytymistä. Se seuraa niitä tavaravirtoja, joita tulevat vuodet vaativat. Esimerkiksi verkkokaupan yleistyminen vaikuttaa kuljetuksiin ja ihmisten liikkuminen muuttaa muotoaan. Etätyöt ja vapaa-ajan liikkuminen vaikuttaa myös meriliikenteeseen, samoin tietoverkkopalvelujen käyttö, Piia Karjalainen selvittää. Meristrategiaa suunnitellaan noin kymmenen vuoden aikajänteellä, mutta visioita luodaan jopa vuoteen 2030. Siinä otetaan huomioon kaikki tämänhetkiset Suomen kilpailukyvyn ennusteet. Strategian tavoitteena on luoda suuntaviivat Suomen merikuljetusten ja merellisten elinkeinojen toimintakyvyn varmistamiseksi. Suunnitelmissa pyritään ottamaan huomioon kansantalouden kilpailukyky niin, että myös mukana ovat myös ympäristöja turvallisuuskysymykset. Moninaiset painopisteet • Työ on osoittanut, miten tärkeä osa kuljetukset ovat ei vain meriliikenteessä, vaan koko Suomen taloudessa. Strategian painopistealueet on määritelty tarkoin: • Merikuljetukset, huoltovarmuus ja elinkeinoelämän kilpailukyky • Merenkulun alan koulutus, osaaminen ja työllisyys • Väylät, kuljetusketjut ja talvimerenkulku • Satamapolitiikka • Meriliikenteen ympäristökysymykset • Merenkulun tuet ja maksut • Meriliikenteen ohjaus, meriturvallisuus ja -pelastus • Meriliikenteen EU- ja kansainvälinen yhteistyö Osa Suomen taloutta Meriliikennesuunnittelussa on otettava huomioon monia teemoja. Niillä kaikilla on päämääränä taata Suomen menestystä tukevat fiksut ja tarkoituksenmukaiset meriliikenneyhteydet. – Ykkösasia on meriturvallisuus, sillä ilman sitä, on muukin turhaa. Tietysti meriliikenteen on toimittava niin, että se on kannattavaa liiketoimintaa ja ympäristöarvot 16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART meristrategia” H – Verkkokaupan yleistyminen vaikuttaa merikuljetuksiin ja ihmisten liikkuminen muuttaa muotoaan. Etätyöt ja vapaa-ajan liikkuminen vaikuttaa myös meriliikenteeseen, samoin tietoverkkopalvelujen käyttö, liikenneneuvos Piia Karjalainen kuvaa meristrategian uusia haasteita. huomioivaa. Aina on muistettava, että merenkulku on osa Suomen koko taloutta. Merenkulun merkitys Suomen kilpailukyvylle on korvaamaton. Voi jopa sanoa, että Suomen kansallinen menestys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia merenkulusta. – Merenkulun tavoitteena on varmistaa Suomen ulkomaankaupan ja kotimaan vesiliikenteen häiriötön ja kansantaloudellisesti kustannustehokas toiminta, johon voi luottaa myös talviaikana. Henkilöliikenteessä on muistettava, että merimatkustuksen tulee olla elämys ja elämys voisi alkaa jo satamasta, Karjalainen korostaa. Työtä ja koulutusta – Meriliikenteen tulevaisuus on kiinni myös merihenkilöstöstä. Siinä on kyse työpaikkojen säilymisestä Suomessa sekä myös koulutuksesta. Esimerkiksi suomalainen talvimerenkulun osaaminen ja koulutus ovat niin laadukasta, että niitä voisi hyödyntää vientituotteena, Karjalainen muistuttaa. Jo alkuvaiheessa strategialla onkin kolme painopistealuetta: merenkulkualan koulutus, osaaminen ja työllisyys, meriliikenteen ympäristökysymykset sekä meriliikenteen ohjaus, meriturvallisuus ja - pelastus. Strategian muotoiluun on otettu mukaan myös väylät, kuljetusketjut ja talvimerenkulku, satamapolitiikka sekä merenkulun tuet ja maksut. Merikuljetuksia, huoltovarmuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä meriliikenteen EU- ja kansainvälistä yhteistyötä käsitellään strategiassa muiden painopistealueiden yhteydessä. Strategiatyöryhmän puheenjohtajina ovat toimineet hallitusneuvos Lolan Eriksson ja liikenneneuvos Piia Karjalainen. Maaliskuussa 2014 valmistuneen työn pohja-aineistona tekijät ovat käyttäneet laajasti saatavilla olevia kansainvälistä tutkimuksia ja tietoja. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17 H – Den allt vanligare näthandeln påverkar sjötransporterna, och människornas rörelser ändrar form. Distansarbete och rörligheten på fritiden påverkar också sjötrafiken, likaså användandet av datanättjänster, beskriver trafikrådet Piia Karjalainen sjöstrategins nya utmaningar. Sjöfartsrådet Piia Karjalainen ”Målet är världens bästa – Vårt mål har varit att göra världen bästa sjötrafikstrategi, säger trafikrådet Piia Karjalainen då hon presenterar Kommunikationsministeriets färska sjöstrategi för de kommande åren. S jöstrategiarbetsgruppens uppgift har varit att uppgöra en övergripande sjötrafikstrategi som tjänar Finlands ekonomi, näringsliv och sysselsättning samt beaktar de nya miljönormerna. I strategin analyseras de ändringar som skett under de gångna åren och de framtida utmaningarna, samt bereds framtidens verksamhetslinjer. Sjöfarten följer rörelsebehoven – Sjötrafiken måste tjäna människornas kommande behov och beteende. Den följer de varuflöden som åren framöver kräver. T.ex. påverkar den allt vanligare näthandeln transporterna, och människornas rörelser ändrar form. Distansarbete och rörligheten på fritiden påverkar också sjötrafiken, likaså användandet av datanättjänster, klargör Piia Karjalainen. Sjöstrategin planeras i ca tio års tidsintervaller, men visioner skapas t.o.m. ända fram till år 2030. Där beaktas alla nuvarande prognoser för Finlands konkurrenskraft. Målet för strategin är att skapa riktlinjer för att säkra verksamhetsförmågan för Finlands sjötransporter och de maritima näringarna. I planerna strävar man efter att beakta nationalekonomins konkurrenskraft så att också miljö- och säkerhetsfrågorna tas med. Många olika tyngdpunkter – Arbetet har visat hur viktig del transporterna utgör, inte bara i sjötrafiken utan i Finlands hela ekonomi. Strategins tyngdpunktsområden har noga definierats: • Sjötransporterna, försörjningsberedskapen och näringslivets konkurrenskraft • Sjöfartsbranschens utbildning, kunnande och sysselsättning • Farlederna, transportkedjorna och vintersjöfarten • Hamnpolitiken • Sjötrafikens miljöfrågor • Sjöfartens stöd och avgifter • Sjötrafikledningen, sjösäkerheten och sjöräddningen • Sjötrafikens EU- och internationella samarbete 18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART sjöstrategi” En del av Finlands ekonomi I sjötrafikplaneringen bör många teman beaktas. De har alla som mål att garantera smarta och ändamålsenliga sjötrafikförbindelser som stöder Finlands framgång. – Det primära är sjösäkerheten, eftersom allt annat annars blir onödigt. Förstås måste sjötrafiken fungera så att den utgör lönsam affärsverksamhet och beaktar miljövärdena. Man bör alltid komma ihåg att sjöfarten utgör en del av Finlands hela ekonomi. Sjöfartens betydelse för Finlands konkurrenskraft är oersättlig. Man kan t.o.m. säga att Finlands nationella framgång och välstånd är beroende av sjöfarten. – Sjöfartens mål är att trygga Finlands utrikeshandels och inrikes vattentrafiks ostörda och nationalekonomiskt kostnadseffektiva verksamhet, som skall vara pålitlig också vintertid. I persontrafiken måste man komma ihåg att sjöresandet bör vara en upplevelse, och att upplevelsen kunde börja redan i hamnen, poängterar Karjalainen. Arbete och skolning – Sjötrafikens framtid beror också på sjöpersonalen. Där är det fråga om att hålla kvar arbetsplatserna i Finland, men också om utbildningen. T.ex. är det finländska vintersjöfartskunnandet och utbildningen av så hög kvalitet att de kunde utnyttjas som exportvara, påminner Karjalainen. Redan i begynnelseskedet har strategin tre tyngdpunktsområden: sjöfartsbranschens utbildning, kunnandet och sysselsättningen, sjötrafikens miljöfrågor samt sjötrafikledningen, sjösäkerheten och sjöräddningen. I utformandet av strategin har man också tagit med farlederna, transportkedjorna och vintersjöfarten, hamnpolitiken samt sjöfartens stöd och avgifter. Sjötransporterna, försörjningsberedskapen och näringslivets konkurrenskraft samt sjötrafikens EU- och internationella samarbete behandlas i strategin i samband med de övriga tyngdpunktsområdena. Regeringsrådet Lolan Eriksson och trafikrådet Piia Karjalainen har fungerat som strategiarbetsgruppens ordföranden. Som grundmaterial för detta arbete, som stod klart i mars 2014, har arbetsgruppen använt sig av vidsträckt tillgänglig internationell forskning och kunskap. • www.kyamk.fi Merenkulkijat Madeiralla Funchalin H Uuden luotsiveneen ohjaamo. pääluotsiasema myrskyn jälkeen Merikapteeni ja evp luotsi Olav Limnell on toiminut merikapteenin ja luotsin tehtävissä yli 20 vuotta ja viettää talvet Madeiralla. teksti ja kuvat: Ari Montonen Vasemmalla uusi ja oikealla vanha luotsivene. 20 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART O lav olikin parasta mahdollista seuraa tehdä vierailu Funchalin pääluotsiasemalle. Toteutimme vierailumme joulukuun puolivälissä 2013 ja käyntimme osui vuoden myrskyisimmän viikon jälkimaininkeihin. 10 metrin aallot Edellisen viikon tiistain ja keskiviikon vastaisena yönä tuuli puhalteli 40 m/s ja tämä myrsky löi rantaan lähes 10 metrin aallot. Tuulen suunta suoraan etelästä aiheutti isoja vahinkoja rannikkoalueille ja kaupungeille sekä kylille saaren eteläpuolella sillä normaalisti nämä talvimyrskyt puhaltavat pohjoisesta. Luotsiaseman päällikkö Francisco Pessoa ei muista yhtä kovaa myrskyä yli 20 vuoteen. Hän mainitsi myös, että kaikki sääilmiöt ovat viime vuosina olleet äärimmäisen voimakkaita. Oma AIS-valvonta Aloitimme tutustumiskierroksemme pääluotsiaseman komentokeskuksesta sataman turvapäällikön Rui Lopesin kanssa. Tästä komentokeskuksesta ohjataan kaikkia saaren satamia ja niiden toimintoja. Madeiran alueella on oma AIS-liikennevalvonta, jota luotsit hoitavat tästä Funchalin satamatoimistossa. Vuorovesivaihtelu, joka on korkeimmillaan kolme metriä, ei aseta rajoitteita liikenteelle. Kaksi hinaajaa on tarpeen mukaan saatavissa Caniçalista noin tunnissa. Satamalaiturissa oli juuri uusin Aida Stella risteilyalus, joka oli aamulla saapunut päivävierailulle Funchalin satamaan. Risteilyalusten kohde Madeira ja Funchalin satama on vuosittain lähes kolmen sadan risteilyaluksen vierailukohde eli saman verran vierailevia aluksia kuin Helsingin satamassa nykyisin. Seuraavaksi tutustuimme luotsiaseman aluskantaan ja niitä meille esitteli venemies Silvio. Uusin luotsivene on vain runsaan vuoden ikäinen ja valmistettu Portugalissa. Samaa venetyyppiä käytetään myös muissa pelastustehtävissä Portugalin rannikkoaluH Merikapteeni Olav Limnell ja luotsiaseman päällikkö Francisco Pessoa. eilla. Tämä luotsivene on lasikuiturunkoinen, 12,5 m pitkä ja 4,10 m leveä. Veneessä on turvavöillä varustetut penkit kuudelle henkilölle. Moottoreina ovat kaksi Iveco 350 hv dieseliä, myös pumppuja, generaattoreita ja ruorikoneita on kaikkia kaksin kappalein. Nämä varusteet tekevät aluksesta erittäin turvallisen, joka näissä olosuhteissa ja tehtävissä on ymmärrettävää. Turvakisko vaijeria parempi Yksityiskohtana kutterissa on erikoinen turvakisko, joka Olavin mielestä on järkevämpi ratkaisu kuin Suomessa käytetty vaijeri. Luotsiasemalla on aina viisi luotsia työvuorossa. Päivystysvuorossa luotsit ovat viikon Funchalin risteilylaivasatamassa, viikon Caniçalin kauppalaivasatamassa ja viikon viereisen pikku saaren, Porto Santon, satamassa. Tämän jälkeen heillä on kaksi viikkoa vapaata. Funchalin satamaan tulevat risteilyalukset ja ro-ro lautat. Myös lähisatama Camara de Lobos kuuluu Funchalin satamapiiriin ja sinne kiinnittyvät sementti- ja öljynkuljetuslaivat poijukiinnityksellä. Konttialuksia ja tankkereita Caniçalin satamaan tulevat kaikki konttialukset ja uuteen poijukiinnitykseen öljynkuljetusalukset. Poijukiinnitys vain alle 2,5 metrin mainingeilla. Hinaajien käyttö ei ole pakollista, paitsi öljytankkereille tullessaan poijukiinnityksen. Porto Santo on yleissatama, johon tulevat kaikki alustyypit. Aurinkoisella Madeiran saarella näyttävät satamatoiminnot ja -palvelut olevan turvallisella ja ammattimaisella tasolla, asia joka oli hieno todeta henkilökohtaisesti. • H Olav Limnell ja venemies Silvio. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21 Sjöfararna på Madeira Funchals huvudlotsstation Sjökaptenen och lotsen i.a. Olav Limnell har jobbat som sjökapten och lots i över 20 år och tillbringar vintrarna på Madeira. Olav var också bästa möjliga sällskap att göra besök på Funchals huvudlotsstation med. text och bild: Ari Montonen V i gjorde vårt besök i mitten på december 2013 och besöket råkade bli i efterdyningarna av årets stormigaste vecka. 10 meters vågor H Olav Limnell och båtsmannen Silvio. Natten mellan tisdag och onsdag föregående vecka hade vinden blåst med 40 m/s och denna storm slog mot stranden med nästan 10 meters vågor. Vindriktningen rakt söderifrån förorsakade stora skador för kustområdena och städerna, samt för byarna på öns sydsida, eftersom vinterstormarna normalt blåser norrifrån. Lotsstationens chef Francisco Pessoa kan inte dra sig till minnes någon så hård storm på över 20 år. Han nämnde också att alla väderfenomen under de senaste åren varit extremt starka. 22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Egen AIS-övervakning Vi inledde vår rundvandring i huvudlotsstationens kommandocentral tillsammans med hamnens säkerhetschef Rui Lopes. Från denna kommandocentral styrs öns alla hamnar och deras funktioner. Madeiraområdet har egen AIS-trafikövervakning, som lotsarna sköter härifrån Funchals hamnkontor. Tidvattenväxlingarna på högst tre meter ställer inga begränsningar för trafiken. Två bogserbåtar kan vid behov fås från Caniçal på ca en timme. Vid hamnkajen låg för tillfället det nyaste kryssningsfartyget Aida Stella, som på morgonen anlänt till Funchals hamn för ett dagsbesök. efter stormen Mål för kryssningsfartyg Madeira och Funchals hamn utgör årligen besöksmål för nästan trehundra kryssningsfartyg, dvs. lika många besökande fartyg som nuförtiden i Helsingfors hamn. Därefter bekantade vi oss med lotsstationens fartygsbestånd som presenterades för oss av båtsmannen Silvio. Den nyaste lotsbåten är bara ca ett drygt år gammal och tillverkad i Portugal. Samma båttyp används också i andra räddningsuppgifter i Portugals kustområden. Denna lotsbåt har glasfiberskrov, är 12,5 meter lång och 4,10 meter bred. Båten har bänkar försedda med säkerhetsbälten för sex personer. Motorerna är två Iveco 350 hk diesel, och pumpar, generatorer och rodermaskiner finns det också två stycken av alla. Denna utrustning gör fartyget väldigt säkert, vilket i dessa förhållanden och dessa uppgifter är förståeligt. Säkerhetsskenor bättre än vajrar En detalj på kuttern är en speciell säkerhetsskena, som enligt Olav är en förnuftigare lösning är vajern som används i Finland. Lotsstationen har alltid fem lotsar i arbetstur. Under dejouren är lotsarna en vecka i Funchals kryssningsfartygshamn, en vecka i Caniçals handelsfartygshamn och en vecka i den närliggande lilla öns, Porto Santos, hamn. Efter det har de två veckor ledigt. Till Funchals hamn kommer kryssningsfartyg och roro-färjor. Också den närliggande hamnen Camara de Lobos hör till Funchals hamndistrikt, och där förtöjs cement- och oljetransportfartyg med bojförtöjning. Container- och tankfartyg Till Caniçals hamn kommer alla containerfartyg, och till den nya bojförtöjningen kommer oljetransportfartygen. Bojförtöjning används endast vid under 2,5 meters dyningar. Det är inte obligatoriskt att använda bogserbåt, förutom för oljetankrarna när de kommer för bojförtöjning. Porto Santo är en allmän hamn dit alla fartygstyper kommer. På soliga Madeira ser hamnfunktionerna och hamntjänsterna ut att vara på säker och professionell nivå, ett faktum som det var fint att personligen få konstatera. • Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund ry HAKEE TOIMISTOSIHTEERIÄ Toimi on osa-aikainen 60-80 % työtehtävien mukaan. Toimenkuvaan kuuluu mm. • avustavat palkanlaskenta- ja kirjanpitotyöt • maksuliikenteen hoito • laskutus • hallinnon kokousten sihteerinä toimiminen • arkistointijärjestelmän ylläpito • kotisivujen ylläpito Edellytämme: • hyvää suomen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista osaamista • merkonomin/tradenomin tutkinto • Office-ohjelmien tuntemusta Tehtävä alkaa 11.8.2014 ja on toistaiseksi voimassa oleva, sisältäen 4 kuukauden koeajan. Lisätietoja saa toiminnanjohtaja Risto Blomquistilta puh. 050 306 2546 ja taloussihteeri Harriet Björkqvistiltä 09 6122440 Hakemukset liitteineen on osoitettava liiton hallitukselle ja toimitettava liiton toimistoon viimeistään 26. toukokuuta 2014 mennessä osoitteella: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund ry Hietalahdenranta 15 a 3 00180 HELSINKI FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23 Persianlahdella Iranin ja Irakin sodan aikana Raakaöljyn lastausta tykkitulituksessa Iranin ja Irakin välinen sota kesti kahdeksan vuotta (1980 – 1989). Sodassa kuoli noin 900 000 ihmistä. Heistä osa oli lapsia, Koraanin lauseilla varustettu paratiisiin johtava taiwanilainen muoviavain kaulassa. He kuolivat, koska olivat astuneet miinaan. Myös merenkululla oli omat vaaransa. Öljyä mihin vain Sota tuhosi maiden talouden. Se vaati varoja ja rasitti maiden taloutta. eritoten Iranille raakaöljyn vienti oli pääasiallinen tulonlähde ennen vallankumousta 1979 ja sen jälkeenkin. Vallankumous, kauppasaarrot ja amerikkalaisten kaappaus panttivangeiksi vaikeuttivat ja osin estivät kaupankäynnin länsimaihin. Kun Iranin oli vaikea myydä öljyä maailman markkinoille suoraan, kuvaan tulivat välikädet ”öljytreiderit”. He välittivät ja myivät öljyä mihin vaan. Osasta treidereistä tuli innokkaita vallankumouksen kannattajia, ehkä innokkaampia kuin itse vallankumouksen tekijät. March Rich Co osti ja myi mm. iranilaista raakaöljyä ja käytti tarpeen vaatiessa peiteyhtiöitä. Näin siksi, että Iranin oli vallankumouksen jälkeen pakko sulkea salainen putki Israeliin. March Rich Co treidasi tämänkin öljyn maailmalle. Tällä tavoin iranilaiset kunnioittivat tehtyjä sopimuksia. Vuonna 1980 March Rich Co:n liikevaihto oli 15 miljardia USA:n dollaria. Olin päällikkönä VLCC tt. Jatulissa, kun alus myytiin saksalaiselle öljytreiderin varustamolle nimeltään Norddeutsche Tankschiffahrt GmbH. Laiva sai uuden nimen Saint Tobias. Uusi omistaja pyysi minua jäämään alukselle varustamon edustajaksi. Peiteyhtiöiden kautta Paras treidareista lienee ollut amerikanjuutalainen March Rich, joka yhdessä Pinky Greenin kanssa erosi työstään amerikkalaisessa Philip Brothers Traders Co:ssa. He perustivat yrityksen nimeltään March Rich Co Sveitsiin. March Rich, jota myös kutsuttiin ”the king of commodities” hoiti ostot, yhteydet ja myynnit. Pinky Green järjesti shippingin. 24 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Mutkia matkaan Lähdimme viides päivä toukokuuta. 1982 ulos Lissabonista, Suezin kautta Persianlahdelle ”for orders”. Sinne saavuttuamme ankkuroimme Sirri-saaren länsipuolelle odottamaan lupaa jatkaa matkaa lastaussatamaan Kharg-saarelle. Irakin ja Iranin sodan aikana Kharg-saarella lastausta odottavat laivat olivat Sirrin ankkuri- paikalla. Näin vältettiin alusten kerääntyminen Khargin redille. Sirrin redillä oli myös ankkurissa tankkilaivoja, jotka toimivat varastolaivoina. Ne alukset jotka eivät menneet lastaamaan Khargille, lastasivat tavaransa varastolaivoista ja niiden avulla täydennettiin syöttöliikenteellä. Vaara uhkasi Viides kesäkuuta Irakin ilmavoimat pommittivat Khargin saarta, joten siirto sinne viivästyi. Seitsemäs kesäkuuta saimme luvan lähteä kohti Khargia. Irakin ilmahyökkäysvaaran vuoksi kuunneltiin komentosillalla UHF-kanavaa 59. Kun vaara uhkasi, kanavalla luettiin koodi, ja koko aluksen henkilökunta kokoontui komentosillalle. Irak käytti lämpöhakuisia ohjuksia, jotka osuivat pääsääntöisesti rungon konehuoneen alueelle. Matka Sirriltä Khargin saarelle sujui ongelmitta ja ankkuroimme Khargin redille. Kharg-saari sijaitsee 300 mailia Hormuzin salmesta länteen ja noin 16 mailia Iranin rannikosta. Oma jalostamo Kharg oli ennen Iran ja Irakin välistä sotaa maailman suurimpia raakaöljyn lastaussatamia. 98 prosenttia Iranin raakaöljystä laivattiin Khargilla. Saarella raakaöljy pumpattiin mantereelta varastotankkeihin, joista se siirrettiin omalla paineella ja pumpuilla lastausterminaalien kautta laivoihin. Vuonna 1982 lastausterminaaleja oli kaksi, Darius ja Sea Island. Saarella oli oma öljynjalostamo ja varastotankkeja. Vuonna 1982 siellä oli myös Iranin ilmavoimien yksikkö sekä ilmatorjuntatykistöä. Irakin ilmavoimat pommittivat saarta sotavuosina niin, että kaikki toiminta oli pakko keskeyttää vuonna 1989. Yhdeksäs kesäkuuta aamulla siirryimme ankkurista Dariusterminaalin lastauslaituriin. Siellä lastasimme osan lastista, jota oli kaikkiaan 244000 mt. Lastausta rajoitti syväys Dariusterminaalissa. Lastauksen jälkeen siirryimme takaisin ankkuriin odottamaan lastausvuoroa Sea Islandilla. Läheltä piti Ankkurointia seuraavana päivänä, kymmenes kesäkuuta iltapäivällä, kaksi Irakin matalalla lentävää hävittäjää hyökkäsi Khargille. Ne ampuivat raketteja jalostamoalueelle, osumia saivat myös Darius-terminaalin laiturinpää sekä rakennus laiturin läheisyydessä. Jalostamolta nousi musta savu. Ainakin yksi varastotankki paloi. Hyökkäyksen jälkeen hävittäjät kääntyivät takaisin kohti Irakia. Nyt aktivoitui Khargin ilmapuolustus. Hälytyssireenit soivat ja samalla alkoi hillitön ilmatorjuntatulitus. Sitä kesti noin viisitoista minuuttia. Käydessäni 1993 seuraavan kerran Khargilla olivat Dariusterminaalin laiturin vauriot edelleen korjaamatta. Myös rakennus lähellä terminaalia odotti remonttiaan. Täysi pimennys Myrskyn vuoksi pääsimme vasta neljästoista kesäkuuta Sea Islandin terminaalin lastauslaituriin jatkamaan lastausta. Khargin Sea Island on 1850 metriä pitkä, 40 metriä leveä, mereen ankkuroitu tankkilaivojen lastauslaituri. Kiinnitys- ja lastauslaitteiden lisäksi laiturin molemmissa päissä oli kaksi ilmatorjuntatykkiä. Laiturin varustuksen ja veden syvyyden vuoksi siinä on mahdollista lastata myös ULCC luokan aluksia. Sekä Darius että Sea Island-terminaaleissa, laivojen täytyi yön aikana olla täysin pimennettyjä. Taskulampuista sai näkyä vain kapea valojuova. Erilaisia määräyksiä valvoivat kaksi iranilaista ”loading masteria”. He kulkivat tiiviisti yhdessä ja jakoivat vallankumoukseen liittyvää aineistoa, mutta tilaisuuden tullessa olivat yksityisesti valmiit ottamaan vastaan pieniä lahjoja. Lastaus jatkui tulituksessa Samana iltana loppulastin lastauksen päästyä käyntiin alkoi ilmatorjuntatulitus Khargin saarelta ja Sea Islandista neljällä tykillä. Valonheittimet valaisivat taivasta. Lastausta ei keskeytetty maista. Jos laiva olisi vaatinut lastauksen keskeytystä olisi se siirretty redille odottamaan seuraavaa lastausmahdollisuutta tai määrätty poistumaan vajaassa lastissa. Mitään syytä tykkitulelle ei havaittu. Ehkä se oli sulkutulta kaiken varalle. ”Loading master” vakuutti, että niin kauan kun tykki tuli jatkuu kaikki on hyvin. Saint Tobiaksella ei ollut varsinaista lastiohjaamoa, vaan osa lastitankkitoiminnasta tapahtui kannelta. Taskulampun kapea valojuova on vaativa työvalo, varsinkin kun laivan pituus on 340 metriä ja leveys 50 metriä. Lastauksen valvoivat ja toteuttivat kanssani aluksen päällikkö ja yliperämies. Tykkituli lakkasi kesäkuun viidennentoista aamuna, kun olimme saaneet laivan lastiin edellisenä iltana. Pääsimme ulos Khargilta seuraavana aamuna. Loppu hyvin kaikki hyvin Bunkraus Ras Tanura Juymah-terminaalissa oli B/L purkaussatama ”lands end for orders”. Lähdön jälkeen FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 25 A På Persiska viken under kriget mellan Iran och Irak Råoljelastning under luftbombning varustamo tiedotti ETA Durbanin edustajalle, Etelä Afrikassa, että paikka sopii hyvin öljyn treidaukseen. Yhdeksästoista kesäkuuta saavuttiin Al Fujairah:n edustalle. Samalla päättyi työsopimukseni. Jätin Saint Tobiaksen, ex.Jatulin ja palasin Suomeen. Aluksen miehistö ja junioripäällystö olivat Filippiineiltä, senioripäällystö oli Euroopasta. Reagointi Khargin tapahtumiin vaihteli. Osa miehistöstä ja junioripäällystöstä pelkäsi, osa ei ainakaan näyttänyt järkytystään. Kaukoidän kulttuureissa täytyy pyrkiä säilyttämään kasvonsa. Erään senioripäällystön jäsenen vatsa meni sekaisin, kun toiminta Sea Islandilla alkoi. Hän vietti yön vessassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tankkilaivatoiminnasta ja turvallisuudesta on monta kirjahyllymetriä sääntöjä ja ohjeita. Niitä voidaan tulkita ja noudattaa tilanteen mukaan silloin kun kysymyksessä on suuremmat edut. Olin myöhemmin jälleen Khargin saarella lastaamassa raakaöljyä ja silloin alukselle tuli joukko tarkastajia. He valvoivat kansainvälisten ja paikallisten turvallisuus- ja muiden määräysten tarkkaa noudattamista. • Eero Kauppila, Merikapteeni 26 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART K riget mellan Iran och Irak pågick i åtta år (19801989). I kriget dog ca 900 000 människor. En del av dem var barn som runt halsen bar en taiwanesisk plastnyckel försedd med utdrag ur Koranen som skulle leda till paradiset. De dog för att de stigit på en mina. Också sjöfarten hade sina egna faror. Olja vart som helst Kriget förstörde ländernas ekonomi. Det krävde resurser och belastade ländernas ekonomi. Särskilt för Iran var råoljeexporten den huvudsakliga inkomstkällan före revolutionen 1979 och också därefter. Revolutionen, handelsbojkotterna och kapandet av amerikaner som gisslan försvårade och delvis förhindrade handeln med västländerna. När Iran hade svårt att sälja olja direkt till världsmarknaden, kom mellanhänderna ”oljehandlarna” med i bilden. De förmedlade och sålde olja vart som helst. En del av handlarna blev ivriga förespråkare för revolutionen, kanske ivrigare än revolutionärerna själva. Via bulvanbolag Den bästa handlaren torde ha varit den amerikanske juden March Rich, som tillsammans med Pinky Green slutade sitt jobb på amerikanska Philip Brothers Traders Co. De grundade ett företag vid namn March Rich Co i Schweiz. March Rich, som också kallades ”the king of commodities” skötte inköp, kontakter och försäljning. Pinky Green ordnade shippingen. March Rich Co köpte och sålde bl.a. iransk råolja och utnyttjade vid behov bulvanbolag. Detta av den anledningen att Iran efter revolutionen var tvungen att stänga det hemliga röret till Israel. March Rich Co sålde också den här oljan ut i världen. På detta sätt högaktade iranierna de gjorda avtalen. År 1980 var March Rich Co:s affärsomsättning 15 miljarder US dollar. Jag var befälhavare på VLCC tt. Jatuli när fartyget såldes till ett tyskt oljetradingrederi vid namn Norddeutsche Tankschiffahrt GmbH. Fartyget fick det nya namnet Saint Tobias. Den nya ägaren bad mig stanna på fartyget som rederiets representant. Bekymmer på vägen Den femte maj 1982 gick vi ut från Lissabon via Suez till Persiska viken ”for orders”. När vi anlänt dit ankrade vi väster om ön Sirri för att invänta tillstånd att fortsätta färden till lastningshamnen ön Kharg. De fartyg som under Iran-Irakkriget väntade på att lastas vid ön Kharg låg på Sirris ankarplats. Så undvek man att fartygen samlades på Khargs redd. För ankar på Sirris redd låg också tankfartyg som fungerade som lagerskepp. De fartyg som inte for för att lasta till Kharg, lastade sina varor från lagerfartygen och med hjälp av dem kompletterade med matartrafik. Fara hotade Den femte juni bombade Iraks luftstridskrafter ön Kharg, så flytten dit fördröjdes. Den sjunde juni fick vi lov att bege oss mot Kharg. P.g.a. fara för Iraks luftanfall lyssnade vi på kommandobryggan på UHF-kanal 59. När fara hotade, lästes en kod upp på kanalen och fartygets hela personal samlades på kommandobryggan. Irak använde värmesökande missiler som i huvudsak träffade skrovet där maskinrummet låg. Färden från Sirri till ön Kharg gick utan problem, och vi ankrade på Khargs redd. Ön Kharg befinner sig 300 mil från Hormuzsundet västerut och ca 16 mil från Irans kust. Eget raffinaderi Före kriget mellan Iran och Irak var Kharg en av världens största lastningshamnar för råolja. 98 procent av Irans råolja skeppades från Kharg. På ön pumpades råoljan från fastlandet i lagercisterner, från vilka den med eget tryck och egna pumpar via lastningsterminalerna flyttades till fartygen. År 1982 fanns det två lastningsterminaler, Darius och Sea Island. Ön hade eget oljeraffinaderi och egna lagertankar. År 1982 fanns där också en enhet från Irans luftstridskrafter samt luftvärnsartilleri. Under krigsåren bombade Iraks luftstridskrafter ön så mycket att all verksamhet måste avbrytas år 1989. Den nionde juni på morgonen förflyttade vi oss från ankarplatsen till Dariusterminalens lastningskaj. Där lastade vi en del av lasten på allt som allt 244 000 mt. Lasten begränsades av Dariusterminalens djupgång. Efter lastningen flyttade vi oss tillbaka till ankarplatsen för att vänta på lastningstur på Sea Island. Nära ögat Dagen efter ankringen, den tionde juni på eftermiddagen, anfölls Kharg av två av Iraks lågtflygande attackplan. De sköt raketer mot raffinaderiområdet, träffar fick också Dariusterminalens kajända samt en byggnad i närheten av kajen. Från raffinaderiet steg svart rök upp. Åtminstone en lagercistern brann. Efter anfallet vände attackplanen tillbaka mot Irak. Nu aktiverades Khargs luftvärn. Larmsirenerna tjöt och samtidigt inleddes en häftig luftvärnseld. Det pågick i ca femton minuter. Då jag år 1993 följande gång besökte Kharg var skadorna på Dariusterminalens kaj ännu oreparerade. Också byggnaden i närheten av terminalen väntade på reparation. Full mörkläggning P.g.a. stormen kom vi först den fjortonde juni till Sea Islands terminals lastningskaj för att fortsätta lastningen. Khargs Sea Island är en 1850 meter lång, 40 meter bred i havet förankrad lastningskaj för tankfartyg. Förutom förtöjnings- och lastningsutrustningen fanns det i båda ändarna av kajen två luftvärnskanoner. P.g.a. kajens utrustning och vattendjupet är det också möjligt att lasta ULCC klassens fartyg där. Både i Darius- och Sea Island-terminalerna måste fartygen nattetid vara fullständigt mörklagda. Från ficklamporna fick det endast synas en smal ljusstrimma. De olika bestämmelserna övervakades av två iranska ”loading masters”. De gick nära tillsammans och delade ut material om revolutionen, men vid tillfälle var de privat redo att ta emot små gåvor. Lastningen fortsatte under eldgivning Samma kväll som slutlastningen kommit igång inleddes luftvärnseld från Kharg och Sea Island med fyra kanoner. Strålkastarna lyste upp himlen. Lastningen stoppades inte från land. Om det hade krävts att fartygets lastning stoppats hade fartyget flyttats till redden för att vänta på nästa lastningsmöjlighet eller beordrats att avlägsna sig i ofullständig last. Ingen orsak till kanonelden kunde skönjas. Kanske det var spärreld för säkerhets skull. ”Loading master” intygade att så länge som kanonelden fortsätter är allt bra. Saint Tobias hade ingen egentlig laststyrhytt, utan en del av lasttankverksamheten skedde från däck. En ficklampas smala ljusstrimma är ett krävande arbetsljus, särskilt om fartygets längd är 340 meter och bredd 50 meter. Fartygets befälhavare och överstyrman genomförde och övervakade lastningen tillsammans med mig. Kanonelden upphörde den femtonde juni på morgonen när vi fått fartyget lastat föregående kväll. Vi kom ut från Kharg följande morron. Slutet gott, allting gott Bunkringen i Ras Tanura Juymah-terminalen var B/L lossningshamn ”lands end for orders”. Efter avfärden informerade rederiet ETA Durbans representant i Sydafrika att platsen lämpar sig väl för oljetrading. Den nittonde juni kom vi till Al Fujairah. Samtidigt tog mitt arbetsavtal slut. Jag lämnade Saint Tobias, ex. Jatuli, och återvände till Finland. Fartygets manskap och juniorbefäl var från Filippinerna, seniorbefälet från Europa. Reaktionen på händelserna i Kharg varierade. En del av manskapet och juniorbefälet var rädda, en del visade åtminstone inte hur chockade de var. I Fjärranösterns kulturer måste man försöka bevara ansiktet. En av seniorbefälet fick orolig mage när verksamheten på Sea Island började. Han tillbringade natten på WC eller i dess omedelbara närhet. Om tankfartygsverksamheten och säkerheten finns det många bokhyllmetrar med regler och direktiv. De kan tolkas och följas enligt situationen då det är fråga om större intressen. Senare besökte jag igen ön Kharg för att lasta råolja och då kom det en grupp inspektörer ombord. De övervakade att internationella och lokala säkerhets- och övriga bestämmelser noga följdes. • Eero Kauppila, sjökapten FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 27 Teemapalkittu Nils-Erik Eklund Tiskarista merenkulun huipulle Merenkulun teemapalkinto luovutettiin tänä vuonna seitsemännen kerran Merenkulkualan 29. teemapäivän yhteydessä Helsingissä. N yt oli palkintovuorossa Viking Linen pitkäaikainen toimitusjohtaja NilsErik Eklund. Hän on tullut alalle vuonna 1963, jolloin hän aloitti tiskaajana Ålandsfärjan palveluksessa. Siitä hän eteni Viking Linen toimitusjohtajaksi, jossa toimi aina vuoteen 2010 asti. Eklund on toiminnallaan kehittänyt maamme merenkulkua ja työllistänyt merenkulkijoita. Hän vaikuttaa edelleen suomalaisen merenkulun olosuhteisiin ja tulevaisuuteen mm. toimimalla Viking Linen hallituksen jäsenenä. Eklund työskentelee myös aktiivisesti omassa yrityksessään Ecolocus Ab:ssa, jonka toimialoina ovat energiatehokkuus ja uusiutuva energia. Eklund on OÜ Viking Line Eestin hallintoneuvoston ja Interferryn hallituksen jäsen. Työvuosinaan hän oli myös Merenkulkulaitoksen johtokunnan jäsen. Pitkällä työurallaan hän on kerännyt kannuksia juuri niihin asioihin, joista Merenkulun teemapalkinto myönnetään. Palkinnolla halutaan alkuperäisen idean mukaan huomioida sellainen henkilö tai taho, joka on parantanut merenkulun toimintaedellytyksiä, lisännyt merenkulun arvostusta, kehittänyt yhteistyötä ja lisännyt ulkoista näkyvyyttä. • E Nils-Erik Eklundin valinta vuoden palkinnonsaajaksi oli raadissa yksimielinen. Palkinnon myöntämisestä päättävät Viking Line Abp, Tallink Silja Oy, Suomen Varustamot ry – Rederierna i Finland rf, Suomen MerimiesUnioni SMU ry – Finlands Sjömans-Union FSU rf, Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund ry, Suomen Konepäällystöliitto – Finlands Maskinsbefälsförbund ry ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. 28 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Temaprisbelönade Nils-Erik Eklund Från diskare upp i sjöfartstoppen Sjöfartens temapris överräcktes i år för sjunde gången i samband med Sjöfartsbranschens 29:e temadag i Helsingfors. N u stod Viking Lines långvarige verkställande direktör Nils-Erik Eklund i tur att belönas. Han kom i branschen år 1963, då han började som diskare på Ålandsfärjan. Därifrån avancerade han ända till att bli Viking Lines verkställande direktör, där han tjänstgjorde ända till år 2010. Eklund har med sin verksamhet utvecklat vårt lands sjöfart och sysselsatt sjöfararna. Han inverkar ännu på den finländska sjöfartens förhållanden och framtid bl.a. som styrelsemedlem på Viking Line. Eklund arbetar också aktivt i sitt eget företag Ecolocus Ab, vars verksamhetsområde är energieffektivitet och förnybar energi. Eklund är medlem i OÜ Viking Line Eestis förvaltningsråd och Interferrys styrelse. Under sina arbetsår var han också medlem i Sjöfartsverkets direktion. Under sin långa arbetskarriär har han samlat meriter i just de saker för vilka Sjöfartens temapris beviljas. Med priset vill man enligt den ursprungliga idén uppmärksamma en sådan person eller instans som förbättrat sjöfartens verksamhetsförutsättningar, ökat sjöfartens uppskattning, utvecklat samarbetet och ökat synligheten utåt. • Om beviljandet av priset besluter Viking Line Abp, Tallink Silja Oy, Suomen Varustamot ry – Rederierna i Finland rf, Suomen Merimies-Unioni SMU ry – Finlands Sjömans-Union FSU rf, Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund ry, Suomen Konepäällystöliitto – Finlands Maskinsbefälsförbund ry och Sjöfartsbranschens utbildnings- och forskningscentral våd Åbo universitets Brahea-centrum. H Kuvassa vasemmalta Leif Wikström (Suomen Konepäällystöliitto), Jan Hanses (Viking Line Abp), Anne Erkkilä-Välimäki (MKK) ja palkinnon saaja Nils-Erik Eklund. H På bilden från vänster Leif Wikström (Finlands Maskinbefälsförbund), Jan Hanses (Viking Line Abp), Anne Erkkilä-Välimäki (SUC) och pristagaren Nils-Erik Eklund. G Juryns val av Nils-Erik Eklund som årets pristagare var enhälligt. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 29 Lukuvinkki Hilkka Kotkamaa Kirja kulttuuritekona Kirja on hyvä tapa tallentaa historiaa, jolla on arvoa ja merkitystä pidemmäksi ajaksi. Kunniaa kylmäkuljetuksille T G Kylmäkuljetuk- set avasivat merenkulkijoille eksoottisen maailman. hure Malmberg on tehnyt monta kulttuuri tekoa kirjoillaan suomalaisen merenkulun historiasta. Me muistamme hänen Silja-varustamon historiansa varustamon 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Nyt on vuorossa katsaus Gustaf Eriksonin kylmäaluksiin, joista Malmbeg on kirjoittanut kirjan Erik Hagin kanssa nimellä Kalla systrat från Åland på världens alla hav. GE tuli tunnetuksi paitsi purjealuksistaan myös jäähdytysalusten omistamisesta ja operoimisesta. Varustamo hankki 1949 ensimmäisen kylmäaluksen, joka rakennettiin Uudenkaupungin telakalla. Kylmäaluksista oli kova tarve, sillä sodasta toipuva maa tarvitsi kipeästi aluksia elintarvikkeiden merikuljetuksiin. Näin pääsivät suomalaisetkin viemään ympäri maailmaa mustikoita, viinirypäleitä, turskaa ja tonnikalaa. Laivat olivat sen kokoisia, että niillä pääsi rantautumaan ahtaisiinkin satamiin. Alukset pääsivät Afrikan kapeisiin ja kapasiteetiltaan vaatimattomiin satamiin ja joskus ne kiersivät Islannin vain poimiakseen kalaa pienissä erissä. Näin suomalaiset merenkulkijat pääsivät kurkistamaan erikoisiin ja eksoottisiin paikkoihin ja ennen näkemättömiin kulttuureihin. Työ kylmäaluksissa oli rankkaa ja usein yksinäistä. Vaivalloinen yhteydenpito koti-Suomeen oli usein lisärasitteena, koska aluksissa ei ollut radiosähköttäjiä. Kirjassa on kertomuksia merenkulkijoiden kokemuksista ja muistoista sekä tietysti kiinnostavaa, mutta harvinaiseksi jäänyttä kylmäkuljetuksen historiaa. Mukana on paljon tietoa, karttoja ja runsas kuvitus. • 30 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Kun ruoka loppui Leningradista 16 -vuotias Lena Muhina piti päiväkirjaa, Anne Frankin tapaan, Leningradin piirityksen päivät, jotka koituivat miljoonan ihmisen kuolemaksi. Kirja on nyt ilmestynyt suomeksi nimellä Piirityspäiväkirja. Saksa piiritti Leningradin syyskuussa 1941 ja Hitlerin suunnitelmiin kuului vallata kaupunki, pommittaa se maan tasalle ja eliminoida kaupungin asukkaat. Koska 2,5 miljoonan asukkaan tappaminen olisi ollut hankalaa, hän päätti sulkea kaupungin huoltoreitit. 900 päivää kestäneen piirityksen aikana kaupungista loppui vähitellen tarvikkeet ja miljoona ihmistä kuoli nälkään, viluun ja pommituksiin. Stalinille saksalaisten hyökkäys tuli täytenä yllätyksenä ja hän kuulemma häpesi virhearviotaan pitkään. Lena-tyttön päiväkirjassa on nuoruuden unelmia, patrioottista uhoa, surua äidin kuolemasta ja ruokapulasta, pommien pelosta ja läheisten nääntymisestä nälkään. Lena pohti, että Leningradinin puolustamisen avulla Moskova ja Stalingrad pystyvät torjumaan Hitlerin hirmuvallan. Samalla hän kirjoitti siitä, kun ruoasta tulee kaiken läpäisevä ajatus. Lena sai kuulla Laatokan yli kulkevasta evakuointireitistä 1942. Pakoreittiä on kutsuttu elämäntieksi, mutta monelle se oli kuoleman tie, Åsne Seierstad ja koti kadun poika Å G Lena Muhin kertoo päiväkirjoissaan millaista oli saksalaisten piirittämässä Leningradissa. Miljoona ihmistä tappanut, 900 päivää kestänyt piiritys päättyi 70 vuotta sitten. koska moni nälkiintynyt leningradilainen uupui ja paleltui matkalla. Päiväkirja oli kateissa parikymmentä vuotta, kunnes joku vei sen valtionarkistoon. Sieltä sen löysi historiantutkija Sergei Jarov, löysi utkikkaan salapoliisityön avulla Lena Muhinan Moskovasta. Hän oli selviytynyt piirityksestä hengissä ja eli 66-vuotiaaksi. Päiväkirja oli ollut Lenalle keino selvitä hengissä helvetistä. Suomalaisen laitoksen alkusanat on kirjoittanut professori Markku Kangaspuro. – Tiedämme Leningradin kauhun vuosista aika vähän, koska Stalinilla ja neuvostojohdolla oli tarve nostaa Leningrad farismin torjuneeksi sankarikaupungiksi. Maine kauhujen infernona, jossa kuoltiin ja kärsittiin, olisi ollut sankarikuvalle liikaa. • sne Seierstad on norjalainen toimittaja ja kirjailija, joka on erityisesti tunnettu jutuistaan sodista ja konfliktialueilta. Hän on aina lähtenyt juttumatkalle sinne, missä on isoja ja vaarallisia uutisia. Runsas vuosi sitten hän äkkäsi mitä tapahtui ihan silmien alla. Syntyi kirja nimeltään Yksi meistä – kertomus Norjasta. Seierstad muisti kotikadultaan ikäisensä 1977 syntyneen pojan, joka oli ujo ja kovasti kiinni äidissään. Muuten ihan tavallinen kaveri, ”yksi meistä”. Pojalla kerrottiin olevan kotiongelmia ja hän oli välillä ollut lastenkodissa. Pojan nimi on Anders Behring Breivik. 22. heinäkuuta 2011 tärähti. Norjassa oli sattunut joukkosurma, joka vaati 77 kuolonuhria. Åsne Seierstad seurasi Utöjan tapahtumia tuoreeltaan Sunday Timesille, News Weekille ja kansainvälisille uutistoimisatoille. Sen jälkeen Seierstad lähti Libyaan juttumatkalle. Sieltä palattuaan toimittaja kysyi itseltään, että miksi matkustaa maailman ääriin, kun rankka aihe oli sata metriä hänen lapsuudenkodistaan. – Pyysin kirjaan Breivikin haastattelua. Häneltä tuli yllättäen vankilasta pitkä kirje, jossa hän ilmoitti haluavansa kirjoittaa kirjan yhdessä kanssani. Anders Behring Breivik oli nuorukainen, jolla oli netissä tuhansia kavereita ja vielä enemmän hengenheimolaisia, mutta hän oli yksinäinen. Äärioikeistolaisuus ja muukalaisviha saivat kannatusta, eikä kukaan sanonut netissä vastaan. Se tuntui hyvältä, mutta ei G – Olen nähnmyt sotakirjeen vaihtajana paljon pahuutta Afganistanissa, Irakissa, Kosovossa, Libyassa jne. Mutta en kuvitellut törmääväni siihen Norjassa, sanoo rauhanajan suurimmasta joukkomurhasta kirjan tehnyt Åsne Seierstad. riittänyt. Hän suunniteli jotain suurta, veretseisauttavaa tekoa. Ajatuksiaan hän kokosi 1500-sivuiseen sepustukseen, jota hän kutsui manifesikseen. – Vankilasta saamani kirje oli hänen persoonallisuutensa yhteenveto. Kirje sisälsi minulle sekä teräviä moitteita että nuoleskelevia kehuja. Imartelevan alun jälkeen hän kirjoitti: ”olet pahin jyrsijä jonka tiedän”. Hän lopetti kirjeen ” narsistiset ja vallankumoukselliset terveisiet ABB”. Minua jotenkin inhotti koskea kirjeeseen. Hänen sosiaaliset taitonsa ovat todella surkeat. – On vaikea ymmärtää, että maailman rikkaimmassa ja rauhallisessa maassamme tapahtui aikansa suurin joukkomurha. Onko pahuus meidän keskellämme hyvinvointivaltiossakin? Kirja on valmis, mutta pohdin tätä edelleen, Seierstad toteaa. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31 • • • Toimeenpaneva valiokunta 11.2.2014 Sopimusasiat • Käytiin läpi yleinen työmarkkinatilanne ja todettiin että luontaisetuja on korotettu 1,6 %:lla 1.1.2014 alkaen. • Merkittiin tiedoksi tilanne TES-neuvottelujen suhteen ja todettiin että neuvottelut jatkuvat. • Merkittiin tiedoksi selvitys Neste Oilin tämänhetkisestä tilanteesta. • Merkittiin tiedoksi selvitys Kristina Cruisesin tilanteesta. • Vietiin Godby Shippingin asia TES-työryhmän käsittelyyn. • Merkittiin tiedoksi Arctia Karhun tilanne. • Merkittiin tiedoksi Zeuksen sopimustilanne. • Merkittiin tiedoksi Viking Linen sopimustilanne koskien Rosellaa ja Viking Gracea. • Hyväksyttiin sopimusesitys Finnhansan osalta ja viedään se hallitukseen vahvistettavaksi. • Hyväksyttiin sopimus ESL-Shippingin Kallioalukselle ja viedään se hallitukseen vahvistettavaksi. • Keskusteltiin pientonnistosopimuksesta ja päätettiin viedä asia hallituksen käsittelyyn. • Viedään hallitukselle tiedoksi Boren tonnistovaihto. • Jätettiin pöydälle Suomenlinnan Liikenne Oy:n sopimus. • Jätettiin pöydälle Fin-Terpuun sopimus. • Hyväksyttiin erillissopimus öljyntorjuntavalmiuden korvaamisesta ja viedään se hallituksen vahvistettavaksi. • Merkittiin tiedoksi selvitys Sundqvist Investmentin tilanteesta. • Merkittiin tiedoksi Liikenneviraston ja Trafin tilanne. • Merkittiin tiedoksi tilanne kunnallisella sopimusalalla. Muut asiat • Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat. • Luettiin ja merkittiin tiedoksi piirien pöytäkirjat. • Merkittiin tiedoksi matkakertomus NFBK:n kokouksesta. • Keskusteltiin STTK:n hallitusohjelmatavoitteista ja viedään hallituksen käsittelyyn. Kokouksessa olivat läsnä seuraavat TPV:n jäsenet: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Heidi Tauriainen ja Risto Blomquist. Sen lisäksi asiamies Johan Ramsland osallistui kokoukseen. • • • Hallitus 25.2.2014 Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Merkittiin tiedoksi ett sopimusneuvottelut jatkuvat Suomen Varustamoiden kanssa. • Merkittiin tiedoksi Boren tilanne. • Hyväksyttiin sopimusesitys koskien Finnhansaa. • Hyväksyttiin sopimus ESL-Shippingin Kallio-alukselle. • Keskusteltiin pientonnistosopimuksesta ja jatketaan tehtyjen päätösten mukaisesti. • Keskusteltiin koululaiva m/s Katarina työehtosopimuksesta ja todettiin että neuvottelut jatkuvat. • Merkittiin tiedoksi koululaiva m/s Michael Sarsin sopimustilanne. • Keskusteltiin Finferriesin, Suomenlinnan Liikenteen, Fin-Terpuun, Meritaiton ja Mopron sopimuksista jossa on väärä kirjaus päällikön sairausajasta ja todettiin että asia korjataan mahdollisimman pian. 32 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART • Hyväksyttiin allekirjoitettu erillissopimus öljyntorjuntavalmiuden korvaamisesta. • Merkittiin tiedoksi Ahvenanmaan maakuntahallituksen sopimustilanne ja työsopimusongelmat. • Merkittiin tiedoksi Frida II päällikön työsuhdetta koskeva ongelma. • Merkittiin tiedoksi Godby Shippingin Link Starin sopimustilanne. • Merkittiin tiedoksi Neste Shippingin tilanne. • Merkittiin tiedoksi Alfons Håkansin Zeus-aluksen sopimustilanne. • Merkittiin tiedoksi Viking Line Ab:n tilanne. • Merkittiin tiedoksi ESL Shippingin YT-neuvottelut. • Merkittiin tiedoksi Eckerö Shippingin sopimustilanne. • Merkittiin tiedoksi Kristina Cruisesin tilanne. • Merkittiin tiedoksi Nesteen hinaajien sopimustilanne. • Merkittiin tiedoksi päällikön työsuhteen laiton purkaminen Sundqvist Investments Oy:ssä. • Merkittiin tiedoksi Arctia Karhun tilanne. • Merkittiin tiedoksi kunnan sopimusalan sopimustilanne jossa neuvottelut jatkuvat. Muut asiat • Nimitettiin Merimieseläkekassan valtuustoon Martin Björkell ja Matleena Mäkelä. • Päätettiin jatkaa asiamies Johan Ramslandin työsuhdetta 31.5.2014 saakka. Sinä aikana Heli Palmu toimii hallituksen jäsenenä. • Merkittiin tiedoksi Suomen Merenkulku-lehteä koskevat ilmoitushankinta- ja ALV-asiat. • Merkittiin tiedoksi ETF:n materiaali koskien työpaikkakiusaamista ja häirintää. Materiaali on laitettu liiton kotisivuille. • Merkittiin tiedoksi matkakertomus NFBK:n kokouksesta Bergenissä. • Merkittiin tiedoksi että ITF-koordinaattori Simo Nurmi jää eläkkeelle ja seuraajaa etsitään. • Merkittiin tiedoksi että Trafi toukokuussa järjestää aktiivimerenkulkijoille Turvallinen Meriseminaarin. • Merkittiin tiedoksi että Johan Ramsland on valittu STTK:n Ahvenanmaan Aluetoimikunnan puheenjohtajaksi kahdeksi vuodeksi. • Merkittiin tiedoksi että STTK:n hallitusohjelmatavoitteista on annettava lausunto 14.3.2014 mennessä. • Täydennettiin ja tarkennettiin lista liiton edustuksista eri elimissä. • Merkittiin tiedoksi selvitys Merimiesasiain Neuvottelukunnan Terveysjaostossa käsitellyistä asioista, esim. laiva-apteekista. • Merkittiin tiedoksi viimeisten oikeustapausten myönteiset päätökset. • Myönnettiin Merkkarit ry:lle toimintatukea 10 euro/ liiton jäsen. Kokouksessa olivat läsnä seuraavat hallituksen jäsenet: Martin Björkell, Kenneth Granell, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Matleena Mäkelä, Heli Palmu, Niclas Seligson ja Dan Stenbäck. Piiriasiamiehistä oli läsnä Jukka Riikonen Saimaan piiristä. • • • Toimeenpaneva valiokunta 11.3.2014 • • • Verkställande utskottet 11.2.2014 Sopimusasiat Avtalsärenden • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne ja liiton sopimustilanne. • Hyväksyttiin sopimus Zeus-alukselle ja viedään hallituksen vahvistettavaksi. • Merkittiin tiedoksi hyttisiivouskiistan tilanne Finnlinesillä ja ESL-Shippingillä. • Merkittiin Boren YT-neuvottelut tiedoksi. • Hyväksyttiin Suomenlinnan Liikenteen tes-sopimus ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi. • Hyväksyttiin Fin-Terpuun tes-sopimus ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi. • Merkittiin tiedoksi Mopro Oy:n tes-sopimus. • Hyväksyttiin ehdollinen neuvottelutulos SMLY, PALTA, SMU, SKL ja SLPL ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi. • Merkittiin tiedoksi Mopro Oy:n m/s Vekaran palkat 1.3.2014 alkaen. • Merkittiin tiedoksi Rasilan palkat 1.3.2014 alkaen. • Hyväksyttiin esitys Meritaidon väyläalusten päällystön palkoiksi ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi. • Hyväksyttiin m/s Parkko-aluksen laivaväen palkat 1.3.2014 alkaen ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi. • Merkittiin tiedoksi selvitys Arctia Shippingin ongelmista. • Hyväksyttiin koululaiva Katarinan sopimus ja viedään hallituksen vahvistettavaksi. • Hylättiin Sundqvist Investments ehdotus TESsopimukseksi. • Merkittiin tiedoksi selvitys Ahvenanmaan maakuntahallituksen tilanteesta. • Det allmänna arbetsmarknadsläget gicks igenom och konstaterades att naturaförmånerna höjts med 1,6 % 1.1.2014. • Antecknades till kännedom läget i kollektivavtalsförhandlingarna och konstaterades att förhandlingarna fortsätter. • Antecknades till kännedom redogörelsen för situationen vid Neste Oil. • Antecknades till kännedom redogörelsen för Kristina Cruises situation. • Godby Shipping-ärendet fördes till kollektivavtalsarbetsgruppens behandling. • Antecknades till kännedom läget för Arctia Karhu. • Antecknades till kännedom avtalsläget för Zeus. • Antecknades till kännedom Viking Lines avtalsläge gällande Rosella och Viking Grace. • Godkändes avtalsförslaget för Finnhansa och det förs till styrelsen för fastställande. • Godkändes avtalet för ESL-Shippings fartyg Kallio och det förs till styrelsen för fastställande. • Småtonnageavtalet diskuterades och beslöts föra saken till styrelsens behandling. • Bores tonnageskifte förs till styrelsen för kännedom. • Bordlades Sveaborgs Trafik Ab:s avtal. • Bordlades Fin-Terpuus avtal. • Godkändes specialavtalet för ersättning av oljebekämpningsberedskapen och det förs till styrelsen för fastställande. • Antecknades till kännedom redogörelsen för situationen vid Sundqvist Investments. • Antecknades till kännedom läget för Trafikverket och Trafi. • Antecknades till kännedom situationen inom den kommunala avtalsbranschen. Muut asiat • Päätettiin että Johan Ramsland ei toimi liiton asiamiehenä sinä aikana kun hän Boren luottamusmiehenä hoitaa varustamon YT-neuvotteluja. Sinä aikana hän kuitenkin toimii liiton hallituksen jäsenenä. • Merkittiin tiedoksi keskustelut Suomen Merenkulku-lehden sisällöstä. • Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat. • Päätettiin että Johan Ramsland osallistuu Norjan liiton kokoukseen Haugesundissa 26.4.2014. • Päätettiin myydä liiton omistamat Op Pohjolan osakkeet. • Merkittiin tiedoksi selvitys MAN-kokouksssa, MEPA:n hallituksen kokouksessa sekä Meriturvan hallituksen kokouksessa käsitellyistä asioista. Övriga ärenden • Godkändes de föreslagna medlemsärendena. • Upplästes och antecknades till kännedom kretsarnas protokoll. • Antecknades till kännedom reseberättelsen från NFBK:s möte • Diskuterades STTK:s regeringsprogrammål och de förs till styrelsen för behandling. I mötet deltog följande VU-medlemmar: Kokouksessa olivat läsnä seuraavat TPV:n jäsenet: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, Risto Blomquist ja Petri Suominen. Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Heidi Tauriainen och Risto Blomquist. Därtill deltog ombudsmannen Johan Ramsland i mötet. • • • Styrelsen 25.2.2014 Avtalsärenden • Antecknades till kännedom det allmänna arbetsmarknadsläget. • Antecknades till kännedom att avtalsförhandlingarna fortsätter med Rederierna i Finland. • Antecknades till kännedom Bores situation. • Godkändes avtalsförslaget för Finnhansa. • Godkändes avtalet för ESL-Shippings fartyg Kallio. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 33 A • Diskuterades småtonnageavtalet och man beslöt gå vidare enligt tidigare gjorda beslut. • Diskuterades skolfartyget m/s Katarinas kollektivavtal och konstaterades att förhandlingarna fortsätter. • Antecknades till kännedom avtalsläget för skolfartyget m/s Michael Sars. • Diskuterades avtalen för Finferries, Sveaborgs Trafik, Fin-Terpuu, Meritaito och Mopro vilka innehåller ett fel angående befälhavarens sjukledighet samt konstaterades att saken rättas till omgående. • Godkändes det undertecknade specialavtalet om ersättningen för oljebekämpningsberedskap. • Antecknades till kännedom Ålands Landskapsregerings avtalssituation och arbetsavtalsproblem. • Antecknades till kännedom problemet gällande befälhavarens anställningsförhållande på Frida II. • Antecknades till kännedom avtalsläget för Godby Shippings Link Star. • Antecknades till kännedom situationen på Neste Shipping. • Antecknades till kännedom avtalsläget för Alfons Håkans fartyg Zeus. • Antecknades till kännedom situationen på Viking Line. • Antecknades till kännedom samarbetsförhandlingarna på ESL Shipping. • Antecknades till kännedom avtalsläget för Eckerö Shipping. • Antecknades till kännedom situationen på Kristina Cruises. • Antecknades till kännedom avtalsläget för Nestes bogserbåtar. • Antecknades till kännedom det olagliga upplösandet av befälhavarens arbetsförhållande på Sundqvist Investment. • Antecknades till kännedom situationen för Arctia Karhu. • Antecknades till kännedom avtalsläget för den kommunala avtalsbranschen där förhandlingarna fortsätter. Övriga ärenden • Utsågs Martin Björkell och Matleena Mäkelä till representanter i Sjömanspensionskassans fullmäktige. • Beslöts förlänga ombudsmannen Johan Ramslands arbetsförhållande till 31.5.2014. Under den tiden fungerar Heli Palmu som styrelsemedlem. • Antecknades till kännedom tidskriften Finlands Sjöfarts annonsanskaffnings- och momsfrågor. • Antecknades till kännedom ETF:s material om arbetsplatsmobbning. Materialet har satts in på förbundets hemsidor. • Antecknades till kännedom reserapporten från NFBK:s möte i Bergen. • Antecknades till kännedom att ITF-koordinatorn Simo Nurmi går i pension och att efterföljare söks. • Antecknades till kännedom att Trafi i maj ordnar ett sjösäkerhetsseminarium för aktiva sjöfarare. • Antecknades till kännedom att Johan Ramsland utsetts till STTK:s Ålands regionalkommittés ordförande för två år framåt. • Antecknades till kännedom att utlåtande bör ges före 14.3.2014 om STTK:s regeringsprogrammål. • Kompletterades och preciserades listan på förbundets representationer i olika organ. • Antecknades till kännedom redogörelsen för de ärenden som behandlats i hälsoutskottet i Delegationen för sjömansärenden, bl.a. fartygsapoteket. • Antecknades till kännedom de positiva domsluten på den senaste tidens rättsfall. • Beviljades Merkkarit ry verksamhetsunderstöd 10 euro/förbundsmedlem. I mötet deltog följande styrelsemedlemmar: Martin Björkell, Kenneth Granell, Kristian Heiskanen, Markku Ket-tunen, Matleena Mäkelä, Heli Palmu, Niclas Seligson och Dan Stenbäck. Av kretsombudsmännen deltog Jukka Riikonen från Saimenkretsen. • • • Verkställande utskottet 11.3.2014 Avtalsärenden • Antecknades till kännedom det allmänna arbetsmarknadsläget och förbundets avtalssituation. • Godkändes avtalet för fartyget Zeus och det förs till styrelsen för fastställande. • Antecknades till kännedom situationen för hyttstädningstvisten på Finnlines och ESL-Shipping. • Antecknades Bores samarbetsförhandlingar till kännedom. • Godkändes kollektivavtalet för Sveaborgs Trafik och det förs till styrelsen för fastställande. • Godkändes kollektivavtalet för Fin-Terpuu och det förs till styrelsen för fastställande. • Antecknades till kännedom kollektivavtalet för Mopro. • Godkändes det villkorliga förhandlingsresultatet för SMLY, PALTA, FSU, FMF och FSBF och det förs till styrelsen för fastställande. • Antecknades till kännedom Mopro Oy:s Vekaras löner fr.o.m. 1.3.2014. • Antecknades till kännedom Rasilas löner fr.o.m. 1.3.2014. • Godkändes förslaget till löner för Meritaitos farledsfartygs befäl och det förs till styrelsen för fastställande. • Godkändes skeppsfolkets löner fr.o.m. 1.3.2014 på m/s Parkko och det förs till styrelsen för fastställande. • Antecknades till kännedom redogörelsen för problemen på Arctia Shipping. • Godkändes avtalet för skolfartyget Katarina och det förs till styrelsen för fastställande. • Förkastades Sundqvist Investments förslag till kollektivavtal. • Antecknades till kännedom redogörelsen för läget på Ålands Landskapsregering. Övriga ärenden • Beslöts att Johan Ramsland inte fungerar som förbundets ombudsman under den tid som han i egenskap av förtroendeman på Bore sköter rederiets samarbetsförhandlingar. Under den tiden fungerar han dock som förbundets styrelsemedlem. • Antecknades till kännedom diskussionerna om innehållet i tidskriften Finlands Sjöfart. • Godkändes de föreslagna medlemsärendena. • Beslöts att Johan Ramsland deltar i Norges förbunds möte i Haugesund 26.4.2014. • Beslöts sälja förbundets aktier i Op Pohjola. • Antecknades till kännedom redogörelsen för de ärenden som behandlats på MAN-mötet och på SSB:s och Meriturvas styrelsemöten. Vid mötet var följande VU-medlemmar närvarande: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, Risto Blomquist och Petri Suominen. A Jatkuu sivulla 45. / Fortsättning på sidan 45. Kuvat / Photos: Mirjam Tuisku SULKAVALLE – TILL SULKAVA Suomen Laivanpäällystöliiton mökit Sulkavalla VARMARANTA KAIKISSA MÖKEISSÄ SEURAAVAT VARUSTEET: • • • • • • • • • • • • • G Varmaranta vuodevaatteet: patjat peitot tyynyt liinavaatteet ja pyyhkeet on itse tuotava ! tupakeittiö sähköt KEVÄÄN sähköliesi ja jääkaappi VAPAAT VIIKOT radio Tilanne 7.4.2014: kahvinkeitin Myllyjärvi: 17,19 –24 keittiövälineet astioineen Varmaranta: 19–23 viemäri Jaatila: 19 – 24 ulkokäymälä Suvitupa: 19 – 26 puulämmitteinen sauna polttopuut Lemmikkieläinten vieminen mökeille on kielletty. G Jaatila SUVITUPA • • • • • • • • JAATILA • • • • • • • Saimaan rannalla • 73,5 m2 kaksi erillistä makuuhuonetta, joissa vuoteet 2:lle oleskelutilassa vuoteet 2:lle parvella vuoteet 5:lle • vesijohtovesi • WC ja suihku • mikroaaltouuni • sähköistetty grillikatos • sauna rannassa • sähkölämmitys • sähköpistoke autoa varten • valmistunut 1988 Saimaan rannalla - lapsiystävällinen hyvä hiekkaranta 48 m2 vuoteet 4:lle sekä parvi 5-6 hengelle kaivovesi sauna mökin yhteydessä laituri - venepaikka remontoitu 1998 Saimaan rannalla 24,5 m2 vuodesohva 2:lle takkatupa ja sauna kaivovesi (Yhteinen kaivo Jaatilan kanssa) venelaituri telttapaikka asuntovaunupaikka mökki on valmistunut 1998 MYLLYJÄRVI • • • • • G Myllyjärvi Myllyjärven rannalla - kaunis, rauhallinen sijainti 49 m2 vuoteet 4:lle kaivovesi sähkölämmitys sähköpistoke autoa varten Hinta/viikko, ma-su Hinta/vecka, må-su • Allergiatapauksista johtuen Varmarantaan, Jaatilaan ja Suvitupaan ei saa viedä lemmikkieläimiä. • P.g.a. allergifall får inga keldjur tas med till förbundets stugor Varmaranta, Jaatila och Suvitupa. MYLLYJÄRVI VARMARANTA JAATILA SUVITUPA 186e 278e 253e 150e 35e /ensimmäinen vrk. 20e /lisävuorokausi 93e 169e Kesäkausi/ Sommarsäsongen 01.05 - 30.09 Talvikausi/ Vintersäsongen 01.10 - 30.04 ei talvikäytössä ej i vinterbruk ei talvikäytössä ej i vinterbruk Varaus alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00 G Suvitupa VARAUKSET Mirjam Tuisku (09) 61224413 mirjam.tuisku@seacommand.fi Sulkavan mökkien vuoden 2014 varaustoivomuksia voi lähettää kirjallisina liiton toimistoon. Önskemål om reservering av Sulkavastugorna år 2014 kan sändas skriftligt till förbundets kansli. Nimi/Namn_____________________________________________________________________________________________________________________________ Osoite/Adress_________________________________________________________________________________________________________________________________________ Puhelin/Telefons_______________________________________Sähköpostiosoite/E-mailadress_____________________________________________________________ Mökkitoivomukset: Stugönskemål: Myllyjärvi Varmaranta JaatilaSuvitupa Varaukset maanantaista sunnuntaihin: Reserveringar från måndag till söndag: En ole aikaisemmin lomaillut liiton mökeillä. Jag har inte tidigare semestrat på förbundets stugor 1)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2014 tai Vecka nr datum Olen lomaillut liiton mökin aikaisemmin: _________________(kuukausi/vuosi) Jag har tidigare semestrat på förbundets stugor: (månad/år) 2)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2014 tai Vecka nr datum ____/____20___________________________________________ päiväys/datumallekirjoitus/underskrift 3)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2014 Vecka nr datum FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 35 OPISKELIJAJÄSENYYS SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITOSSA KANNATTAA Oletko merenkulun opiskelija ja opiskelusi suuntautuu kansipäällystötehtäviin? Liity Suomen Laivanpäällystöliittoon SAAT TÄRKEITÄ ETUJA JÄSENYYDESTÄSI: • • • • • • • • • Opiskelijajäsenet saavat kaikki samat jäsenedut kuin varsinaisetkin jäsenet Liitto solmii ja valvoo työehtosopimuksia, joissa on määritelty jäsenten työelämään liittyvät ehdot kuten esim. palkka, työajat ja ylityökorvaukset Tarvittaessa liiton asiamiesten tuki ja turva työelämää koskevissa kysymyksissä Oman liiton luottamusmies auttaa ja tukee ongelmatilanteissa työpaikalla IF tapaturmavakuutus ja IF matkustajavakuutus Liiton lomamökit Sulkavalla Jäsenetuja: Viking Line, Silja Line, Eckeröline hotelli Keuruun selkä oikeus osallistua liiton piirikokouksiin ja muihin tilaisuuksiin äänioikeus liiton vaaleissa • • työharjoittelujaksoista maksamasi jäsenmaksut (1,4 %) sisältävät työttömyyskassamaksun ja näin ollen kerryttävät työttömyysturvaan oikeuttavaa työssäoloehtoa jo opiskeluaikana Työtulottoman opiskelun ajaksi sinulle myönnetään jäsenmaksuvapautus MITEN JÄSENEKSI TULLAAN? Jäsenyyttä on haettava kirjallisesti. Jäsenhakemuslomakkeita ja jäsenmaksuvapautuslomakkeita saat liiton kotisivulta www.seacommand.fi Jäsenyysasioihin vastaa jäsenrekisterihoitaja mirjam.tuisku@seacommand.fi DET LÖNAR SIG ATT VARA STUDERANDE MEDLEM I FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND Är du sjöfartsstuderande vars studier leder till däcksbefälsuppgifter? Anslut dig till Skeppsbefälsförbundet DU FÅR VIKTIGA FÖRMÅNER AV DITT MEDLEMSKAP: • • • • • • • • • Studerande medlemmar har helt samma medlemsförmåner som de ordinarie medlemmarna. Förbundet ingår och övervakar kollektivavtal, som fastställer villkoren för medlemmarna i arbetslivet, såsom t.ex. löner, arbetsti der och övertidsersättningar. Vid behov får du stöd och hjälp av förbundets ombudsmän i frågor gällande arbetslivet. Det egna förbundets förtroendeman hjälper och stöder i problemsituationer på arbetsplatsen. IF olycksfallsförsäkring och IF resenärförsäkring. Förbundets semesterstugor i Sulkava Medlemsförmåner: Viking Line, Silja Line, Eckeröline, Hotell Keuruunselkä. Rätt att delta i förbundets kretsmöten och andra tillställningar. Rösträtt i förbundets val. 36 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART • Den medlemsavgift du betalar under praktiktiden (1,4 %) innehåller också arbetslöshetskasseavgift och ökar således redan under studietiden arbetsvillkoret som berättigar till arbetslöshetsskydd. • För den studietid då du inte har lön beviljas du medlemsavgiftsbefrielse. HUR BLIR JAG MEDLEM? • Medlemskapet måste anhållas skriftligt. • Blanketter för anhållan om medlemskap och medlemsavgiftsbefrielse får du på förbundets hemsida www.seacommand.fi På frågor om medlemskapet svarar medlemsregisterskötaren mirjam.tuisku@seacommand.fi. LIITON NUMERO 039 FÖRBUNDETSNUMMER SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND R.Y. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA LAND- SJÖ- OCH SKOGSSEKTORERNAS ARBETSLÖSHETSKASSA JÄSENHAKEMUS - ANHÅLLAN OM MEDLEMSKAP JÄSENMAKSUN PERINTÄSOPIMUS - MEDLEMSAVGIFTENS INKASSERINGSAVTAL Jäljempänä mainitut työnantaja ja työntekijä ovat tänään tehneet ammattiyhdistysjäsenmaksusta seuraavan sopimuksen. Jos työnantajan allekirjoitus puuttuu, käsitellään lomake jäsenhakemuksena. Nedannämnda arbetsgivare och arbetstagare har idag tecknat avtal om uppbörd av fackföreningsmedlemsavgift. Om arbetsgivarens underteckning fattas, behandlas blanketten som medlemsansökan. TÄYTÄ TEKSTATEN - SKRIV MED TRYCKBOKSTÄVER HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus PERSONPersonbeteckning UPPGIFTER Syntymäpaikka Födelseort Suku- ja etunimet Släkt- och Förnamn Lähiosoite Näradress Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt Puhelin kotiin Telefon hem Sähköpostiosoite E-mail adress Puhelin toimeen Telefon tjänst ÄIDINKIELI MODERSMÅL suomi finska ruotsi svenska muu, mikä? annat, vilket? PERUSKOULUTUS GRUNDUTBILDNING Kansakoulu Folkskola Keskikoulu Mellanskola Peruskoulu Grundskola AMMATTIKOULUTUS YRKESUTBILDNING Merikapteeni Sjökapten Yliperämies Överstyrman Perämies Styrman Ylioppilas Student Vahtiperämies Vakstyrman Laivuri Skeppare Kuljettaja Förare Terveydenhoitaja Hälsovårdare Talousosasto, mikä toimi? Intendentur, vilken tjänst? Oppilaitos Läroanstalt Tutkinnon päivämäärä Examensdatum Ammatti nimike Yrkesbeteckning Edellinen liitto/työttömyyskassa Tidigare förbund/arbetslöshetskassa JÄSENMAKSU MEDLEMSAVGIVT Liittymispäivä (pp kk vv) Anslutningsdatum (dd mm åå) Työntekijä maksaa itse (itsemaksava) Arbetstagaren betalar själv Työnantaja perii alkaen Arbetsgivaren uppbär fr.o.m PERINNÄN PERUSTE: Työnantaja perii jäsenmaksun prosentti- tai euromääräisenä Suomen Laivanpäällystöliitto r.y.:n erikseen kirjallisesti ilmoittaman perintäperusteen mukaan toimihenkilön ennakonpidätyksen alaisesta bruttopalkasta. Työnantaja ei vastaa työntekijän eikä liiton ilmoituksen virheellisyydestä. VOIMASSAOLO: Jäsenmaksun perintäsopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien toistaiseksi. Toimihenkilö voi sanoa sopimuksen irti päättyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua UPPBÖRDSGRUND: Arbetsgivaren uppbär medlemsavgiften i procent eller euro av funktionärens förskottsinnehållning underkastade bruttolön enligt den uppbördsgrund som Finlands Skeppsbefälsförbund separat skriftligt meddelat. Arbetsgivaren ansvarar icke för eventuella felaktigheter i tjänstemans eller organisationens meddelanden. GILTIGHETSTID: Avtalet om uppbörd träder i kraft från början av påföljande hela uppbördsperiod efter den dag arbetsgivaren undertecknat avtalet och det gäller tillsvidare. Funktionären kan uppsäga avtalet att upphöra efter utgången av närmast följande hela inkasseringsperiod. Jäsenmaksutili: Danske Bank FI14180001800068893 Medlemsavgiftskonto: TYÖNANTAJA ARBERSGIVARE Yrityksen nimi Företagets namn Yrityksen toimiala Företagetsbransch Lähiosoite Näradress Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt E-mail Paikka ja pvm Ort och datum Työnantajan allekirjoitus Arbetsgivarens underskrift Liityn Suomen Laivanpäällystöliitto-Finlands Skeppsbefälsförbund r.y:n ja Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan jäseneksi. Valtuutan Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan perimään liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut työttömyyskassan maksamista etuuksista. Valtuutus raukeaa jäsenyyteni päättyessä. ALLEKIRJOITUKSET UNDERSKRIFT Paikka ja pvm Ort och datum Jäsenen allekirjoitus Medlemmens underskrift Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin (rasti ruutuun). Mina uppgifter får inte användas för direktmarknadsföring (kryss i rutan) LIITON TIEDOT FÖRBUNDETS UPPGIFTER Jag ansluter mig som medlem i Suomen Laivanpäällystöliitto-Finlands Skeppsbefälsförbund r.y och Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa. Jag befullmäktigar Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa att uppbära förbundets och arbetslöshetskassans medlemsavgifter från de förmåner arbetslöshetskassan utbetalar. Fullmakten utgår då mitt medlemskap upphör. Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Finlands Skeppsbefälsförbund Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Puhelin/Telefon 09-6122440 Fax 09-605633 E-mail office@seacommand.fi LIITTO TÄYTTÄÄ SAAPUNUT TPV HYVÄKSYNYT JÄSENREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE JÄSENMAKSU Liiton jäsenmaksu on vuonna 2014 1,4% ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassamaksu. ITSEMAKSAVA JÄSEN Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot Mirjam Tuiskulta mirjam.tuisku@seacommand.fi tai puh 09 6122 4413 Tai jos maksat ilman viitettä: • Tilinumero Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (vain jäsenmaksuille) • Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle) • Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv) Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain. Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan. Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut. Säilytä kuitit, sillä suorituksesi ei näy liiton tilillä välittömästi. Maksa jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsenmaksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät. TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON Muistathan tarkistaa palkkakuitista, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi. Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon. JÄSENMAKSUVAPAUTUS Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko opiskelun ajaksi) seuraavin perustein: • opiskelet (koko opiskelun ajaksi):mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi, sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi • maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon • maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon • olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea • olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla • olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella • suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua KANNATTAJAJÄSEN Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein: • siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle • toimit yrittäjänä • kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta kannattajajäsenyyteen. Kannattajajäsenmaksu on 70 e /kalenterivuosi. Kaikille kannattajajäsenille postitetaan viitepankkisiirto automaattisesti. Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. HAKEMUKSET Jäsenhakemuksia, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeita, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomuksia voit tilata liiton toimistosta tai tulostaa liiton kotisivuilta www.seacommand.fi. Kirjallisiin hakemuksiin tehtyihin päätöksiin vastataan jäsenelle aina kirjallisesti. Pelkkä jäsenkortti ei takaa jäsenyyttä. Myös jäsenmaksut on oltava suoritettuna tai jäsenmaksuista on myönnetty vapautus. Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat käytössäsi, kun jäsenyytesi on voimassa. Seuraa myös Suomen Merenkulku-lehden jäsenilmoituksia sekä liiton kotisivujen ilmoituksia. Kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa voit kääntyä liiton toimistonhoitajan Mirjam Tuiskun puoleen mirjam.tuisku@seacommand.fi puhelin 09 6122 4413 38 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART UPPDATERA DINA UPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET MEDLEMSAVGIFTEN Förbundets medlemsavgift år 2014 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten. I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan. MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron av Mirjam Tuisku mirjam.tuisku@seacommand.fi eller tfn 09 6122 4413 Eller om du betalar utan referens: • Kontonummer Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (endast för medlemsavgifter) • Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person) • Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå) Medlemsavgiften bör betalas månatligen. Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras. Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Spara kvittona eftersom din betalning inte genast syns på förbundets konto. Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta. MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR TILL EGET FÖRBUND Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen. Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund. MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången, utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder: • du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst. • du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen • du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund • du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd • du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt • du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd • du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring UNDERSTÖDANDE MEDLEM Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder: • du går i pension/ sjukpension • du är företagare • du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa. Understödande medlemsavgift är 70 e /kalenderår. Till alla understödande medlemmar postas automatiskt ett referensbankgiro. Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. Förvärvsarbetare, som bor i Finland och som inte har fyllt 68 år, kan vara medlem i arbetslöshetskassan. ANSÖKNINGAR Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller medlemsavgiftsbefrielse kan beställas från förbundets kansli eller skrivas ut från förbundets hemsidor www.seacommand.fi. Beslut som gjorts på skriftliga ansökningar sänds alltid skriftligt till medlemmen. Enbart medlemskortet garanterar inte medlemskapet. Också medlemsavgifterna bör ha inbetalts eller befrielse från medlemsavgift beviljats. Arbetslöshetsskyddet och övriga medlemsförmåner står till ditt förfogande när ditt medlemskap är i kraft. Följ också med medlemsannonserna i tidskriften Finlands Sjöfart samt på förbundets hemsidor. I alla frågor gällande medlemskapet kan du vända dig till förbundets kanslist Mirjam Tuisku mirjam.tuisku@seacommand.fi telefon 09-6122 4413. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 39 JÄSENMAKSUVAPAUTUS HAKEMATTA? Jos palkanmaksusi on jostain syystä keskeytynyt, emme saa jäsenmaksurekisteriin selvitystä siitä, ellet itse ilmoita asiasta ja hae jäsenmaksuvapautusta. Jotta välttyisit turhilta maksutiedusteluilta, on tärkeää, että ilmoitat muutoksista. Jos olet unohtanut hakea jäsenmaksuvapautusta voit tehdä sen tällä lomakkeella. HAR DU GLÖMT ATT ANSÖKA OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE? Om din löneutbetalning av någon anledning har avbrutits får vi inte information om det till medlemsregistret om du inte själv meddelar om saken och ansöker om medlemsavgiftsbefrielse. För att du skall undvika onödiga betalningsförfrågningar är det viktigt att du meddelar om eventuella förändringar. Om du har glömt att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse kan du göra det med den här blanketten. NIMI / NAMN HENKILÖTUNNUS / PERSONSIGNUM LÄHIOSOITE / NÄRADRESS POSTITOIMIPAIKKA / POSTKONTOR SÄHKÖPOSTIOSOITE / E-MAILADRESS TYÖTÖN, SAAN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA KELALATA, AJANJAKSO / ARBETSLÖS, JAG FÅR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNING FRÅN FPA, TID • Jos saat Maa- meri- ja metsäalojen Työttömyyskassasta työttömyyskorvausta, jäsenmaksuvapautusta ei tarvitse erikseen hakea, vaan kassa perii automaattisesti jäsenmaksun. • Om du får arbetslöshetsersättning från Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa behöver du inte skilt ansöka om medlemsavgiftsbefrielse, utan kassan drar automatisk av medlemsavgiften. OPISKELEN OPISTON NIMI / JAG STUDERAR LÄROINRÄTTNINGENS NAMN KOKO ARVIOITU OPISKELUAIKA / HELA DEN BERÄKNADE STUDIETIDEN VARUSMIES-/SIVIILIPALVELUS / MILITÄR-/CIVILTJÄNST, AJANJAKSO / TID PALKATON SAIRAUSLOMA TAI KUNTOUTUSTUKI / SJUKLEDIGHET UTAN LÖN REHABILITERINGSSTÖD AJANJAKSO / TID PALKATON ÄITIYS-/ISYYS-/VANHEMPAINLOMA / MODERSKAPS-/FADERSKAPS-/FÖRÄLDRALEDIGHET UTAN LÖN AJANJAKSO / TID HOITOVAPAA AJANJAKSO / VÅRDLEDIGHET TID OLEN JÄSENENÄ POHJOISMAISESSA PÄÄLLYSTÖLIITOSSA / JAG ÄR MEDLEM I ETT NORDISKT BEFÄLSFÖRBUND LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID MAKSAN JÄSENMAKSUT TILAPÄISESTI (korkeintaan yksi vuosi) TOISEN TOIMIALAN AMMATTILIITTOON / JAG BETALAR TILLFÄLLIGT (högst ett år) MINA MEDLEMSAVGIFTER TILL ETT FACKFÖRBUND INOM EN ANNAN BRANSCH LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID VIRKAVAPAA AJANJAKSO / TJÄNSTELEDIGHET, TID OMA LOMA AJANJAKSO / EGEN LEDIGHET UTAN LÖN , TID PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / DATUM OCH UNDERSKRIFT • JÄSENMAKSUVAPAUTUS MYÖNNETÄÄN AINA MÄÄRÄAJAKSI JA SIKSI TARVITSEMME JÄSENMAKSUVAPAUTUKSELLE AINA ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISPÄIVÄMÄÄRÄN. Jos et tiedä päättymisaikaa, arvioi se. • MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN BEVILJAS ALLTID FÖR VISS TID OCH DÄRFÖR BEHÖVER VI FÖR MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN ALLTID TIDEN NÄR DEN INLEDS OCH TAR SLUT. Om du inte vet när den tar slut, gör en bedömning. • LOMAKE PALAUTETAAN OSOITTEESEEN: Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Mirjam Tuisku, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki • BLANKETTEN RETURNERAS TILL ADRESSEN: Finlands Skeppsbefälsförbund, Mirjam Tuisku, Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Toimisto – Kansli Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Avoinna – Öppnat ma-to: 9.00 – 15.00, pe: 9.00 – 14.00 Vaihde/Växel 09 6122440 Sähkeosoite – Telegramadress SEACOMMAND E-mailoffice@seacommand.fi www.seacommand.fi Jäsenrekisteri/Medlemsregister Mirjam TUISKU 040 5124078 mirjam.tuisku@seacommand.fi Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare Risto BLOMQUIST 050 3062 546 risto.blomquist@seacommand.fi Varatoiminnanjohtaja/Vice verksamhetsledare Petri SUOMINEN 0400 5960 71 petri.suominen@seacommand.fi Työttömyyskassa Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa PL 115, Lastenkodinkatu 5 B, 00181 HELSINKI Puhelin 09 6866 340 Telefax 09 6866 3441 Sähköposti: etunimi.sukunimi@mmtk.fi Internet: www.mmtk.fi Puhelinpäivystys ma-pe 9.00 – 11.00 Kassanjohtaja Anja Tikka 09 6866 3442 ETUUSKÄSITTELIJÄT: Puhelin 09 6866 3443 Aija Olin 09 6866 3446 Hanna Salmela 09 6866 3444 Soile Lindgren 09 6866 340 Jenni Laakso Toimistosihteeri/jäsenasiat Internet: www.mmtk.fi Taloussihteeri/Ekonomisekreterare Harriet BJÖRKQVIST harriet.bjorkqvist@seacommand.fi Arbetslöshetskassan Puheenjohtaja/Ordförande Kristian HEISKANEN 050 5845925 kristian.heiskanen@kymp.net Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa PL 115, Barnhemsgatan 5 B, 00181 HELSINGFORS Telefon 09 6866 340 Telefax 09 6866 3441 e-mail: fornamn.efternamn@mmtk.fi Internet: www.mmtk.fi Telefonjour må-fr 9.00 – 11.00 Kassachef Anja Tikka tel 09 6866 3442 Varapuheenjohtaja/Viceordförande Kai TERIMAA 0500 891918 kai.terimaa@nic.fi Suomen Merenkulku/Finlands Sjöfart Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Hilkka KOTKAMAA 040 5405 224 hilkka.kotkamaa@seacommand.fi Förmånshandläggare: Telefon 09 6866 3443 Aija Olin 09 6866 3446 Hanna Salmela 09 6866 3444 Soile Lindgren 09 6866 340 Jenni Laakso Byråsekreterare/Medlemsärenden Internet: www.mmtk.fi PäällystövälityksetBefälsförmedlingarna UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO MERIVÄLITYS Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki kirjaamo.uusimaa@te-toimisto.fi Puh. 0295 040152 taloushenkilökunta (mm. tarjoilijat, kokit, kylmäköt, siivoojat, tiskaajat) Puh. 0295 040832 kansi- ja konepäällystö sekä kansi- ja konemiehistö Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Linnankatu 52 B, 20100 Turku kirjaamo.varsinais-suomi@te-toimisto.fi Puh. 0295 044683 Ålands arbets- och näringsbyrå Nygatan 5, 22100 Mariehamn info@ams-aland.fi Tel. 018-25000 FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 41 Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar KOKOUSKUTSU Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan sääntömääräinen kevätkokous pidetään 23.4.2014 klo 11.00 Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki TOUKOKUU-MAJ 70 vuotta/år merikapteeni Andreas Haltamo 27.05. Oulu sjökapten Johnny Börje Roger Mattsson 27.05. Lovisa 60 vuotta/år merikapteeni Jyrki Tapani Rippinen 06.05. Helsinki 50 vuotta/år merikapteeni Sami Mikonpoika Haaparanta 20.05. Turku yliperämies Keijo Kalevi Karhu 08.05. Rusko yliperämies Teppo Tapani Nevalainen 09.05. Reijola yliperämies Jari Tapani Mikkilä 11.05. Kotka sjökapten Rabbe Wal Johansson-Juup 12.05. Hangö Norra merikapteeni Jarmo Juhani Kokko 14.05. Jääli ravintolapäällikkö/päähovimestari Ritva Anneli Kirjavainen 17.05. Salo merikapteeni Urpo Olavi Topra 18.05. Lappeenranta merikapteeni Reijo Armas Patjas 22.05. Kempele KESÄKUU - JUNI 85 vuotta/år sjökapten Ali Sundell 10.06. Kyrkslätt 70 vuotta/år merikapteeni Toimi Sivuranta 02.06. Kotka Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat sekä Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan sulautuminen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan. Helsingissä 14.1.2014 KASSAN HALLITUS Kassan toimistossa ovat nähtävissä ajalla 10. - 16.4.2014 seuraavat asiakirjat: 1. Kassan tilinpäätöstä koskevat asiakirjat 2. Hallituksen selostus sulautumishankkeesta 3. Tilintarkastajien lausunto 4. Sulautumissopimus Lastenkodinkatu 5 B, 00180 Helsinki/yhteyshenkilö Anja Tikka sjökapten Olof Haraldson Holmborg 05.06. Kyrkslätt merikapteeni Pauli Juhani Ryhänen 10.06. Rauma sjökapten Martin Erik E. Forsen 23.06. Åbo perämies Ismo Aimo A. Laulajainen 26.06. Turku merikapteeni Reijo Ensio Lappalainen 24.05. Espoo MÖTESKALLELSE Land- Sjö- och skogssektorernas Arbetslöshets kassa håller sitt ordinarie möte 23.4.2014 kl. 11.00 Radisson Blu Seaside Hotel, Gräsviksstranden 3, 00180 Helsingfors På mötet behandlas ärenden enligt § 13, samt fusion av Land- Sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassan till Offentliga och privata sektorns arbetslöshetskassa In memoriam • Sjökapten Hans-Olof Göran Granat har avlidit den 3 februari 2014. Han var född 11.2.1949. Examen 1973. (Esbo) • Vahtiperämies Kari Juhani Koivunen on kuollut 30. tammikuuta 2014. Hän oli syntynyt 4.6.1953. (Piispanristi) • Sjökapten Carl Ingmar August Sviberg har avlidit den 2 februari 2014. Han var född 16.12.1930. Examen 1960. (Helsingfors) Laivanpäällystöliiton toimisto on avoinna Skeppsbefälsförbundets kansli är öppet ma-to, må-to 9-15, pe/fr 9-14 Toimisto on suljettu / Kansliet är stängt 2.5.2014, 30.5.2014, 30.6.-3.8.2014 42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Helsingfors 14.1.2014 STYRELSEN FÖR ARBETSLÖSHETSKASSAN På arbetslöshetskassans kontor är följande dokument till påseende 10. – 16.4.2014 1. Bokslutsdokumenten för kassan 2. Styrelsens utlåtanden om fusionen 3. Revisorernas berättelse 4. Fusionsavtalet Adress där dokumenten finns: Barnhemsgatan 5 B, 00180 Helsingfors / Anja Tikka PIIRIT-KRETSARNA Piirikokoukset-Kretsmötena Piiriasiamiehet / Kretsombudsmännen Liiton piirikokoukset ovat avoimia tilaisuuksia kaikille liiton jäsenille. Tarkasta kokouspäivämäärä kotisivultamme: www.seacommand.fi Förbundets kretsmöten är öppna tillställningar för alla förbundsmedlemmar. Kontrollera mötesdatum på våra hemsidor: www.seacommand.fi Ahvenanmaa – Åland avoin-öppen Helsinki – Helsingfors Liiton toimisto – förbundets kansli klo/kl 17.00 ti 6.5.2014 kokouksen jälkeen Salve ti 16.9.2014 ti 18.11.2014 kokouksen jälkeen Salve Kotka avoin-öppen Oulu – Uleåborg 24.4.2014 M/S Oulu, Oulu klo 19.00 25.11.2014 J/M Sampo, Kemi vuosikokouksen jälkeen Rauma – Raumo Rauman Merimuseo 28.5.2014 klo 18.00 Saimaa – Saimen lauantai 3.5.2014 Varmaranta/Sulkava talkookokous klo 10.00 Mahdollisuus saunomiseen ja yöpymiseen Liiton kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle lauantai 29.11.2014 Spa hotelli Casino Savonlinna kokous alkaen klo 14.00 Joulusauna klo 16.00 Jouluateria klo 19.00 Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle Tampere – Tammerfors tiistaina 27.5.2014 klo 18.30 Ravintolalaiva Tampere Ratinanranta Turku – Åbo S/S Bore ma/må 12.5.2014 klo 18.00 ma/må 8.9.2014 klo 18.00 Vaasa – Vasa avoin-öppen Ahvenanmaa – Åland Johan RAMSLAND 040 5018297 johan.ramsland@pp.inet.fi Helsinki – Helsingfors Tapio GARDEMEISTER 040 722 6150 tapio.gardemeister@trafi.fi Kotka Heli PALMU 020 7908 846 heli.palmu@haminakotka.fi Oulu – Uleåborg Paavo KETTUNEN 040 5038 715 paavo.kettunen@elisanet.fi Oulun piirille on avattu sähköpostiosoite slpl.oulunpiiri@luukku.com, jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Sähköpostiin voi jättää viestin asiasta, jonka haluaisi käsiteltävän seuraavassa piirikokouksessa, vaikka olisi itse estynyt saapumasta. Rauma – Raumo Santtu HARJU 045 2348191 santtu.harju@student.samk.fi Saimaa – Saimen Jukka RIIKONEN 0400 194 992 jukka61.riikonen@gmail.com Tampere – Tammerfors Kai TERIMAA 0500 891918 kai.terimaa@nic.fi Turku – Åbo Jussi MÄKITALO 040 7500 482 makitalojussi@hotmail.com Vaasa – Vasa Tuula FORSBLOM 050 9287 398 slpl.vaasanpiiri@gmail.com tuula.forsblom@netikka.fi Vaasan piirille on avattu sähköpostiosoite slpl.vaasanpiiri@gmail.com, jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Piiriasiamies toivoo yhteydenottoa ko. osoitteeseen ilmoittamalla siihen oma sähköpostiosoite, mikäli haluat infoa tulevista kokouksista tai vaikkapa STTK:n aluetoimikunnan asioista. Jäsenet voivat lähettää myös kommentteja ajankohtaisista asioista. Vasakretsen har öppnat en e-postadress slpl.vaasanpiiri@gmail.com, vars avsikt är att aktivera våra medlemmar i kretsmötesverksamheten. Kretsombudsmannen önskar att du tar kontakt med denna adress genom att meddela din egen e-postadress, ifall du vill ha info om kommande möten eller t.ex. STTK:s regionala verksamhet. Medlemmarna kan också skicka kommentarer om aktuella frågor. Jäsen! Kirjoita lehteesi! hilkka.kotkamaa@seacommand.fi Medlem! Skriv till din tidning! FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 43 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart PALVELUHAKEMISTO 2014 SUOSITTAA: Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa Proffs i proffsens tjänst Sjöfartsutbildning / Merenkulkualan koulutus RAAHE BRAHESTAD Aboa Mare Hertigs Johans parkgata 21 / Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Åbo / Turku Raahen kaupunki / Lapaluoto Tel. / puh. 02-432 3123 maritime@aboamare.fi www.aboamare.fi OMA PRONSSIVALIMO Uudet valmiit potkurit TERÄSAKSELIT – POTKURIEN KORJAUKSET Merikapteeni (AMK) • Merenkulkualan insinööri (AMK) Logistiikka ja meriteknologia • samk.fi x x x x x x ● • • • • • • Satamatoimisto………………044 439 3930, 08 227 7555 Turvapäällikkö 24 h……………………………….040 135 6794 Tavaran vastaanotto / Ahtaustyönjohto..020 592 3898 Laivameklarit / Laivapalvelut ………………..020 592 3890 Satamahinaaja m/s Isbjörn…………………….0400 383 697 Taksi………………………………………………………..0600 300 10 lapojen oikaisut hitsaukset koneistukset nousunmuutokset tasapainotukset mittaukset TEVO Oy, TURENKI Puh: 08 2658 800 tevo@tevo.fi www.tevo.fi Bore Ltd Myynti ja huolto n n n n n n n n n VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS VIKING palopuvut ja varusteet VIKING DIVING sukelluspuvut Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA) Palo- ja pelastuskalusto TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011 E-mail: viking-fi@viking-life.com www.VIKING-life.com 44 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Bulevardi 46 P.O. Box 115 FI-00120 Helsinki, Finland Tel: +358 6188 3300 Torggatan 14 B AX-22100 Mariehamn, Åland Tel: +358 18 16766 firstname.surname@bore.eu www.bore.eu • • • Hallitus 31.3.2014 • • • Styrelsen 31.3.2014 Jatkuu sivulta 34 / Fortsättning från sidan 34. Tartu verkkoon www.merimieselakekassa.fi Merimieseläkekassan verkkosivuilla ja Lokipalvelussa voit asioida silloin kun sinulle parhaiten sopii. Nappa tag i nätet www.sjomanspensionskassan.fi På Sjömanspensionskassans webbsajt och Logg-tjänst kan du uträtta dina ärenden precis när det passar dig. UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS Sopimusasiat Avtalsärenden • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Käsiteltiin ulkomaanliikenteen TES-tilanne. • Hyväksyttiin Alfons Håkans Zeus-sopimus. • Merkittiin tiedoksi Alfons Håkansin YT-neuvottelut. • Hyväksyttiin seuraavat TESsopimukset: Suomenlinnan Liikenne, FinTerpuu ja Mopro. • Hyväksyttiin sopimus sopimuksen jatkamisesta SMLY, PALTA; SMU ja SLPL. • Hyväksyttiin seuraavat palkat: Vekara, Rasila, Parkko ja Meritaidon väyläalukset. • Hyväksyttiin Koululaiva Katarinan sopimus. • Käytiin keskustelua Arctia Shippingin TES-sopimuksesta ja todettiin että neuvottelut jatkuvat. • Antecknades till kännedom det allmänna arbetsmarknadsläget. • Behandlades utrikesfartens kollektivavtalssituation. • Godkändes avtalet för Alfons Håkans Zeus. • Antecknades till kännedom Alfons Håkans samarbetsförhandlingar. • Godkändes följande kollektivavtal: Sveaborgs Trafik, FinTerpuu och Mopro. • Godkändes avtalet om fortsättande av avtalet mellan SMLY, PALTA, FSU och FSBF. • Godkändes följande löner: Vekara, Rasila, Parkko och Meritaitos förbindelsefartyg. • Godkändes avtalet för skolfartyget Katarina. • Fördes diskussion om Arctia Shippings kollektivavtal och konstaterades att förhandlingarna fortsätter. Övriga ärenden Muut asiat • Hyväksyttiin liiton tilinpäätös ja toimintakertomus vietäväksi vuoden 2014 vuosikokouksen hyväksyttäväksi. • Valittiin Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön hallitukseen Petri Suominen varsinaiseksi jäseneksi ja Niclas Seligson varajäseneksi. • Keskusteltiin Mepan rakennusprojektista ja annettiin liiton mandaatti Petri Suomiselle/Kai Terimaalle päättää rakennusprojektista. • Vahvistettiin TPV:n päätös myydä liiton omistamat OP Pohjolan osakkeet. Kokouksessa olivat läsnä seuraavat hallituksen jäsenet: Patrik Barck, Martin Björkell, Kenneth Granell, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Johan Ramsland ja Heidi Tauriainen. Piiriasiamiehistä oli paikalla Jukka Riikonen Saimaan piiristä. • Godkändes förbundets bokslut och verksamhetsberättelse att föras till årsmötet 2014 för godkännande. • I styrelsen för Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning invaldes Petri Suominen som ordinarie medlem och Niclas Seligson som suppleant. • Diskuterades SSB:s byggprojekt och Petri Suominen/Kai Terimaa gavs förbundets mandat att besluta om projektet. • Fastställdes VU:s beslut att sälja förbundets OP Pohjola-aktier. I mötet deltog följande styrelsemedlemmar: Patrik Barck, Martin Björkell, Kenneth Granell, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Johan Ramsland och Heidi Tauriainen. Av kretsombudsmännen deltog Jukka Riikonen från Saimenkretsen. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 45 • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna PINSSI Kullattu ja emaloitu merkki 13.5 mm grip kiinnityksellä ADRESSIT onnitteluadressi suruadressi 9e ADRESSER gratulationsadress kondoleansadress VENEVIIRI BÅTVIMPEL 8e 18 e PINS Förbundets förgyllda emaljerade logo 13,5mm med grip-fastsättning 17e KOKARDI Kullattu ja emaloitu 25 mm 18 e KOKARD Förgylld och emaljerad 25 mm SOLMIONEULA Kullatussa solmioneulassa (64 mm) on emaloitu liiton merkki Ø12 mm KRAVATTNÅL På den förgyllda kravttnålen (64 mm) finns förbundets emaljerade logo Ø 12 mm 12e 16e KÄSILAUKKUKOUKKU HANDVÄSKKROK HUOMIOLIIVI musta keltainen SKÄRMMÖSSAN med ankarmärke med bladdekor REFLEXVÄST svart gul koko storlek XXL PIKEE PAITA PIKÉSKJORTA 30 e BÄLTE Svart stiligt läderbälte sytt i Finland. Logon är emaljerad och förgylld samt fäst vid en förgylld platta. Spännet är förgyllt och försilvrat. MUISTITIKKU MINNESSTICKA 2 GB LIITON LIPPIS ankkurimerkillä lehvillä 15e 42e 16e 12e HUIVIN PIDIKE – SCARFHÅLLARE VYÖ Suomessa ommeltu musta tyylikäs nahkavyö. Logo emaloitu ja kullattu sekä kiinnitetty kullattuun laattaan. Solki kullattu ja hopeoitu. Ny t ot teita jäsentu aan ! tilaam Beställ k ter! s pr odu medlem MATKALAUKKUVYÖ liiton tunnuksilla kullanvärinen metalli-muovi solki. sininen, 170 cm. REM FÖR RESVÄSKA med förbundets logo. blå, 170 cm 7e 10e TEKNINEN URHEILUSUKKA Tummansininen, naisten koko 36-41,miesten koko 40 – 45 TEKNISK SPORTSOCKA Förbundets logo på skaftet, mörkblå, damstorlek 36-41, herrstorlek 40-45 3e JOUSIHEIJASTIN Pituus on 33 cm ja leveys 3 cm. ARMBANDSREFLEX Längd 33 cm och bredd 3 cm a • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna • Jäsentuotteita MERIKAPTEENISORMUS – SJÖKAPTENSRING LIITON SUUNNITTELEMA KULTASORMUS (14 KAR.), JONKA SISÄLLE KAIVERRETAAN SORMUKSEN NUMERO JA NIMIKIRJAIMET. SORMUSTA VÄLITETÄÄN AINOASTAAN SUOMESSA VALMISTUNEILLE MERIKAPTEENEILLE. GULDRING (14 KARAT) PLANERAD AV FÖRBUNDET, SOM FÅR INGRAVERING MED RINGENS NUMMER OCH INITIALERNA. RINGEN SÄLJES ENDAST TILL SJÖKAPTENER SOM BLIVIT UTEXAMINERADE I FINLAND. Toimitusaika on noin kuukausi - Leveranstiden sänds per postförskott Hinnat sisältävät postikulut – Priset inkluderar porto /Tilaukset toimitamme postiennakolla – Beställningarna sänds per postförskott TILAAN RASTITTAMANI TUOTTEET / JAG BESTÄLLER DE FÖRKRYSSADE PRODUKTERNA: Tuote / Produkt oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko alle 22,0 /storlek under 22,0 oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko 22,0 ja yli /storlek 22,0 och uppåt Hinta/ Pris 560 e 600 e Opisto / Läroanstalt Valmistumisvuosi / Examensår oSuomenkielinen onnitteluadressi o Suomenkielinen suruadressi 8e oSvenskspråkig gratulationsadress o Svenskspråkig kondoleansadress 8e Huivin pidike – Scarfhållare 16 e o oHuomioliivi, musta / svart reflexväst, koko/ storlek: XXL, 7e oHuomioliivi, keltainen / gul reflexväst, koko/ storlek: XXL 7e oKokardi – Kokard 18 e oKäsilaukkukoukku – Handväskkrok 12 e o Liiton lippis ANKKURIMERKILLÄ – Skärmmössa MED ANKARMÄRKE 15 e o Liiton lippis LEHVILLÄ – Skärmmössa MED BLADDEKOR 15 e oMatkalaukkuvyö – Rem för resväska 170 cm 16 e oPikeepaita – Pikéskjorta oS, oM, oL, 30 e oPinssi – Pins 9e oSolmioneula – Kravattnål 17 e oVeneviiri – Båtvimpel 18 e oVyö – Bälte ___110cm ___115cm ____120 cm ____125cm 42 e oMuistitikku – Minnessticka 12 e oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / naistenkoko 36-41 / damstorlek 36-41 10 e oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / miestenkoko 40-45 / herrstorlek 40-45 10 e oJousiheijastin / Armbandsreflex 3e Nimi / Namn___________________________________________________________________________ Lähiosoite / Näradress ___________________________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka Postnummer och postanstalt___________________________________________________________________ Puhelin / Telefon ( ______ ) - ______________________________________________________________ Allekirjoitus / Underskrift _________________________________________________________________ Päiväys / Datum _______ / ______2014 _________ Paikka / Ort ___________________________________ Sähköposti / e-mejl________________________________________________________________________ SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki tai mirjam.tuisku@seacommand.fi FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND , Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors eller mirjam.tuisku@seacommand.fi Nettikaupasta kätevimmin - Bekvämast från webbutiken www.seacommand.fi Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri Suomen Merenkulku Hietalahdenranta 15 A 3 00180 Helsinki FINLAND .KQ8 3 PRELIMINAIRY PROGRAMME Thursday 15th May 2014 at Alandica in Mariehamn EXHIBITION - registered exhibitors (as per 4 March 2014) 09001600 Ship Owners - Bore, Godby Shipping, Langh Ship, Rederi Ab Eckerö, VG-Shipping, Viking Line Education - Aboa Mare, Gaia Leadership, Högskolan på Åland, Winnova Länsirannikon Koulutus, World Maritime University, Ålands gymnasium sjöfart, Ålands gymnasium hotell- & restaurang, Ålands sjösäkerhetscentrum Other Exhibitors - Abcon, AT Marine, BLRT Grupp, Carus, Certex Svenska, Emerson Process Management, Finlands Sjömanskyrka, Finnish Seamen's Service, Finnish Shipowners' Association, Gard (Baltic), Gasum, Lukoil Marine Lubricants, Maritim, Marinspect Safety & Rigging, Meritaito, Rina Sweden, Scanunit, Shippax, Sjömanspensionskassan, Tallinn Shipyard, Trafiksäkerhetsverket Trafi, Transas Marine, Turku Repair Yard, Western Shiprepair, Wilhelmsen Ships Service, Wärtsilä Finland, Ålands sjöfartsmuseum 09000945 Kl. 0915 Livet till sjöss, film och prisutdelningar 10001045 Rederipresentationer Godby Shipping Bore Eckerö Shipping VG-Shipping 11001145 Vinnande team, Mattias Seger, Gaia Leadership 12001300 13001345 14001445 15001545 16001645 18001900 1900- RORO-seminarium Moderator Olof Widén, Rederierna i Finland Iggesund Paper Board, Christina Törnquist, Iggesund Paperboard RORO-marknaden, Henrik Tidblad, Gothenburg Chartering Finnlines strategy for 2015, Blasco Majorana, Finnlines Jari Sorvettula, Eckerö Shipping Det Norske Veritas & Germanischer Lloyd LNG Ready Designs, new buildings and existing ships can be prepared for later easy and costefficient retrofit for using LNG as fuel, Océane Balland, DNVGL Operational experience of DNVGL classed gas fuelled vessels, Thomas Dirix, Machinery System DNVGL Alternative Fuel for Shipping, Christos Chryssakis, Maritime Transport DNVGL LUNCH Alandia Marine Insurance Seminar SECA – A challenge for shipping in Northern Europe Opening. Leif Nordlund, MD, Alandia Insurance SECA – Background and consequences of sulphur legislation, Sari Repka, Brahea Centre, Centre for Maritime Studies. Presentation of "Safest working place in Finnish Shipping 2014" Low sulphur legislation leading to increase of engine claims? Fuel cat fines – problems and mitigation, John L. David, Marine Professionals. Liability issues in connection to fuel related claims, Are Solum, Claims Executive, SKULD SECA impact on shipping Shipowners’ view, Björn Blomqvist, Rederiaktiebolaget Eckerö Charterers’ view, Christina Törnquist, Iggesund Paperboard Bunker suppliers’ view, Dick Ekström, Baltic Bunkering Summary and close of seminar Nordic/Baltic Shipping Policy Seminar Ålands landskapsregering ”Speakers corner” - Teknik Moderator Olof Widén, Finnish Shipowners´ Association Maritime strategies - legislation and in practice Patrick Verhoeven, Secretary General, The European Community Shipowners´ Association (ECSA) Lolan Eriksson, Ministerial Counsellor, Ministry of Transport and Communications “Speakers corner” - Utbildning Seminars free to attend, if you want to take part in the networking lunch, coffee breaks and dinner register at www.sjofart.ax Vinnande ledarskap, Mattias Seger, Gaia Leadership Cocktail in Åland Maritime Museum – buffet dinner at Restaurang Nautical – dessert & coffee avec in the museum (for registered exhibitors, delegates, speakers and invited guests) Organizer In partnership with
