Antti Palola - Suomen Laivanpäällystöliitto

Transcription

Antti Palola - Suomen Laivanpäällystöliitto
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
2
14
Antti Palola
– merikapteeni
herrahississä
s.11– 13
Antti Palola
– sjökapten
i herrhissen
s.14– 15
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
ILMESTYNYT VUODESTA 1917
UTKOMMIT SEDAN 1917
Tässä numerossa – I detta nummer
J Majakkaseura juhlatuulella
J Fyrsällskapet på festhumör
J Meristrategia palvelee Suomea
J Sjöstrategin tjänar Finland
Pääkirjoitus 3
Ledare
4
Majakkaseura 10 vuotta
5
Fyrsällskapet 10 år
8
Antti Palola johtaa joukkoja edestä
11
Antti Palola leder sina trupper framifrån
14
”Tavoitteena maailman paras meristrategia”
16
”Målet är världens bästa sjöstrategi”
18
Merenkulkijat Madeiralla
20
Sjöfararna på Madeira
22
Raakaöljyn lastausta tykkitulituksessa
24
Råoljelastning under luftbombning
26
Teemapalkittu Nils-Erik Eklund
28
Temaprisbelönade Nils-Erik Eklund
29
Lukuvinkki
30
Sulkavalle – Till Sulkava
35
Toimisto – Kansli
41
Merkkipäivät / Bemärkelsedagar
42
Piirit / Kretsarna
43
Jäsentuotetilaukset / Medlemsproduktbeställningar 46 – 47
Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi
Seuraava numero ilmestyy
Nästa nummer kommer ut
J Teemapalkinto Nils-Erik Eklundille
J Temapriset till Nils-Erik Eklund
Aineisto viimeistään
Materialet senast
27.6.
28.5.
PÄ ÄKIRJOITUS
­
Sopimuksien tekemisen vaikeus
O
n viime syksystä saakka väännetty merenkulkualan työehtosopimuksia vaihtelevalla
menestyksellä. On saatu ns. paikallisia sopimuksia aikaiseksi, mutta pääsopimus
Suomen Varustamot ry:n kanssa takkuaa. Yleensä on marssijärjestys ollut, että ensin
on saatu neuvottelutulos ja pääsopimus aikaiseksi ja sitten muut alan sopijapuolet ovat
seuranneet tehtyä sopimusta. Nyt näyttää, että mennään päinvastaisessa
järjestyksessä.
Keskusjärjestöjen kanssa saavutettu TYKA-sopimus on pohjalla meidänkin neuvotteluissa, mutta sitten on toki muutamia asioita, jotka pitäisi
korjata tällä kierroksella. Näitä ovat työhyvinvointiin ja tasa-arvoon
liittyvät asiat. Kaikki meidän neuvottelijamme tietävät tämän hetken
taloudellisen tilanteen ja ymmärtävät, että nyt ei ole oikea ajankohta
odottaa ylimääräisiä euroja. Toki aina voi pyytää ja yrittää, mutta tämän
hetken taloustilanne on todellisuutta ja piste.
Toivottavasti saamme sovun näinä vaikeinakin aikoina. Vaihtoehdot ovat
vähissä, jos sopua ei synny. Meillä on vanha sopimus edelleen voimassa,
eikä sitä kumpikaan sopijapuoli ole irtisanonut sopimuksessa olleen ajan
puitteissa. Siinä sopimuksessa sanotaan, että sopimusta jatketaan vuosi
kerrallaan, jollei toinen osapuoli irtisano sopimusta kaksi kuukautta ennen
määräaikaa.
Sopimusten noudattaminen on sitten toinen kysymys. On tullut ilmi, että
edellisten sopimusten kaikkia kohtia ei ole noudatettu tai niitä on tulkittu
miten sattuu tai halutaan. Nuo asiat on korjattava ennen kuin nimiä
laitetaan uusiin sopimuksiin. Hyvää on se, että asiat tulevat esiin ja niihin
voidaan puuttua tässä vaiheessa. Ikävintä on kuulla asioiden hoitamattomuudesta jos niistä ei ole saatu tietoa. Toimihenkilöiden on vaikea puuttua
asioihin pelkkien huhujen pohjalta.
Miksi sitten tieto ei saavuta kyseisiä henkilöitä. Yhtenä syynä on varmasti se, että ei uskalleta
tuoda epäkohtia julki työpaikan menettämisen pelossa. Purraan hammasta ja puristetaan
nyrkkiä taskussa. Näin ei saisi olla. Toivottavaa olisikin, että kaikissa varustamoissa olisi
luottamusmies tai henkilö, jolle voisi epäkohdista ilmoittaa ja joka lähtisi viemään asioita
eteenpäin. Silloin olisi jotain kättä pidempää jolla asioihin voitaisiin puuttua. Se tiedetään, että
kyseinen tehtävä ei ole houkutteleva. Onneksi aina löytyy rohkeita henkilöitä, jotka ovat valmiita
asettamaan itsensä likoon toisten puolesta. Noita ihmisiä arvostan, toivottavasti muutkin
jäsenemme tekevät niin. •
Kevättä ja sopimusta odotellen.
Toiminnanjohtaja Risto Blomquist
Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi
– UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS:
Hietalahden­
ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist,
risto.blomquist@seacommand.fi, 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi,
(09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas
Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER:
Harriet Björkqvist (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån:
50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, 040 7498682 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) –
ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e
1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA
3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
JULKAISIJA
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3
LEDARE
­
Svårigheten att ingå avtal
A
llt sedan i höstas har det med varierande framgång
förhandlats om sjöfartsbranschens kollektivavtal. ­
Vi har fått till stånd sk. lokala avtal, men huvudavtalet
med Rederierna i Finland går det trögt för. Marschordningen har i allmänhet varit den att man först har fått till
stånd ett förhandlingsresultat och ett huvudavtal, och sedan har
branschens övriga avtalsparter följt detta avtal. Nu ser det ut att
gå i motsatt ordningsföljd.
Sysselsättnings- och tillväxtavtalet som centralorganisationerna uppnådde ligger också som grund för våra förhandlingar,
men sedan finns det dock några saker som borde rättas till under
den här rundan. Dessa är frågor som har med arbetsvälmående
och jämlikhet att göra. Alla våra förhandlare känner till dagens
ekonomiska situation och förstår att det nu inte är rätt tidpunkt
att vänta sig några extra euron. Förstås kan man alltid begära
och försöka, men dagens ekonomiska situation är verklighet och
därmed jämnt.
Förhoppningsvis når vi sämja också i dessa svåra tider.
Alternativen är få om sämja inte uppnås. Vi har ännu det gamla
avtalet i kraft, och ingendera avtalsparten har sagt upp det inom
ramen för den utsatta tiden. I avtalet står det att avtalet fortsätter ett år i taget om inte någondera parten säger upp avtalet två
månader före utsatt tid.
Hur avtalen följs är sedan en annan historia. Det har framkommit att alla punkter i de tidigare
avtalen inte har följts, eller så har de tolkats efter eget godtycke. Dessa saker måste rättas till innan
några namn skrivs på nya avtal. Det är bra att frågorna kommer upp, och att man kan ingripa i dem ­
i det här skedet. Tråkigast är det att få höra att saker inte har skötts då man inte fått någon vetskap
om dem. Endast utgående från rykten har funktionärerna svårt att ingripa.
Varför når då inte informationen fram till ifrågavarande personer. En orsak är säkert att man inte
vågar föra fram missförhållandena av rädsla för att förlora sin arbetsplats. Man biter ihop och
knyter näven i fickan. Så borde det inte få vara. Önskvärt är också att det i alla rederier fanns en
förtroendeman eller en person som man kan meddela missförhållandena till och som kan föra
sakerna framåt. Då har man något konkret med vilket man kan ta tag i saken. Vi känner mycket väl
till att denna uppgift inte är lockande. Lyckligtvis finns det alltid modiga människor som är redo att
ställa upp för andra. Dessa människor uppskattar jag, hoppas att också våra andra medlemmar gör
det. •
I väntan på våren och avtalet
Risto Blomquist
Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi
– UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS:
Hietalahden­
ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist,
risto.blomquist@seacommand.fi, 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi,
(09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas
Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER:
Harriet Björkqvist (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån:
50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, 040 7498682 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) –
ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e
1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA
3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
JULKAISIJA
teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa
Majakkaseura 10 vuotta
Majakat auki yleisölle
N
yt seuralla on paitsi vahdinvaihdon
myös juhlan aika. Majakkaseura on
viettänyt 10-vuotistaivaltaan juhlaseminaarissa Helsingissä.
Enemmän kuin harrastus
– Minua on aina kiinnostanut meren läheisyys,
kulttuurihistoria, rakennushistoria ja veneily.
Nuorena jopa harkitsin opiskella artesaaniksi,
vanhojen rakennusten kunnostajaksi. Majakkaseurassa olen saanut toteuttaa kaikkia näitä
intohimojani.
Angela Erikssonin ammatiksi tuli äidinkielen
ja ruotsin opettaja, mutta meri jäi harrastukseksi
ja majakat ovat enemmän kuin harrastus,
ainakin ajallisesti.
– Majakkaseura on nielaissut minut niin, ettei
ole vapaa-ajanvietto-ongelmia. Kiinnostus ja
toiminta ovat vieneet mukanaan, erityisesti nyt
puheenjohtajana minulla on valtavasti töitä.
Monista majakoista on tullut kunnostuksen
jälkeen turistikohteita monille muillekin kuin
asianharrastajille. Bengtskär, Tankkari, Isokari
ja Märket ovat jo pelastettuja ja esittelykunnossa.
– Märket on seuramme oma kohde, jota
olemme kunnostaneet vuodesta 2007 lähtien.
Työ on ollut melkoinen. Olen itsekin aloittanut
majakkaurani talkootöissä mm. rapsuttamalla
majakkarakennusten rapistuneita ikkunoita.
Oma kalenteri
Majakkaseurassa on jäseninä useita valokuvaajia
ja heidän tuotoksistaan on ympäri maata
kiertävä näyttely. Kuvien parhaimmistosta
kootaan vuosittain komea kalenteri, jonka
Turvallisuussäädökset huolena
Suomen majakat ovat hyvässä kunnossa, mutta
murheitakin on. Viime aikoina ovat huolestuttaneet Liikenneviraston uudet paloturvallisuussäädökset. Kunnostusrahaakin saisi olla paljon
enemmän, varsinkin jos turvallisuuspuutteiden
korjaukset tuovat suuria lisämenoja.
– Liikennevirasto on jo sulkenut muutaman
– mm. Tankkarin - majakan turvallisuussyistä.
Meistäkin turvallisuus on tärkeää, mutta nämä
toimet ovat mielestämme ylimitoitettuja. Nyt
virasto on kuitenkin kelpuuttanut Majakkaseuran mukaan majakkojen tulevaisuuden suunnitteluun. Olen todella iloinen, että virkamiehet
käyttävät meitä asiantuntijoina ja neuvottelukumppaneina.
jokainen majakoista kiinnostunut voi tilata
seinälleen.
Majakkaseuran puheenjohtajana Angela
Eriksson aikoo jatkaa edeltäjänsä Pekka
Väisäsen jalanjäljissä. Päällimmäinen tehtävä on
saada pidettyä majakat siinä kunnossa, että ne
voidaan pitää auki yleisölle. Yhteistyö viranomaisen kanssa on myös seuran tärkeä tehtävä ja
haaste puheenjohtajallekin.
– Tätä työtä jaksaa tehdä, kun meillä on niin
mukavaa porukkaa. Olemme kuin yhtä perhettä
ja vapaaehtoistyössä ystävyyssuhteet vain
vahvistuvat. •
Angela Eriksson
on ollut Suomen
Majakkaseuran
puheenjohtaja
viime keväästä
saakka. Hän on
seurannut tehtä­
vässään Pekka
Väisästä, joka ­
on ollut kärki­
hahmona seuran
­perustamisesta
lähtien.
G – Minua on aina
kiinnostanut
meren läheisyys,
kulttuurihistoria,
rakennushistoria
ja veneily. Majakkaseurassa olen
saanut toteuttaa
kaikkia näitä
intohimojani,
sanoo Majakkaseuran uusi
puheenjohtaja
Angela Eriksson.
F – Meidän tavoitteemme on, että suomalaiset
majakat olisivat kunnossa ja auki yleisölle, eivät
suljettua yksityisomaisuutta, summaa Majakkaseuran pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Väisänen.
A
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5
Viimeinen hetki majakkaseuralle
Kymmenen vuotta sitten monet majakat olivat melko huonossa kunnossa ja majakkaharras­
tajilla oli tarvetta koota voimat yhteen. Siksi syntyi ajatus perustaa Suomen Majakkaseura.
Seuran itseoikeutettu puheenjohtaja oli majakka-aktivisti Pekka Väisänen.
–M
eitä oli muutama asianharrastaja jotka
olimme huolestuneita eräiden majakkojen kurjasta kunnosta. Oli isännättömiä
rakennuksia, joista kukaan ei piitannut
mitään. Söderskär, Märket ja Ulkokalla olivat aivan
rappiolla. Päätimme että rakennusteknisesti oli viimeinen
hetki tarttua asiaan. Meitä perustajajäseniä oli 20. Nyt
jäseniä on tuhat ja lisää tulee koko ajan. Alueorganisaatiota ei ole, vaan kaikki kuulumme samaan valtakunnalliseen
seuraan. Muutama jäsen on myös Ruotsista ja Virosta.
Majakat hyötykäyttöön
Maailmassa on 1500-2000 majakkaa ja tuntuu että niiden
arvo ja merkitys ymmärretään kaikkialla. Eräät majakat
ovat edelleen aktiivikäytössä ja muutamissa on vielä
majakanvartijat täydessä työssä.
– Kun majakan käytännön työ loppuu on vuorossa
postmoderni käyttö. Se tarkoittaa, että majakoista
tehdään elämyskohteita, Pekka Väisänen kertoo.
­Majakkojen merkitys matkailukohteina on ymmärretty. ­
Se toi seuralle viime vuonna Matkailutoimittajien Killan
­palkinnon.
– Matkailu on välttämätöntä majakoille, koska siten
pystytään saamaan rahaa rakennusten kunnostukseen.
Jos majakka suljetaan, kuten nyt viranomaisten hysterian
aiheuttamasta turvallisuussyystä, koskee se todella
pahasti majakan toimintaa ja ylläpitoa. Uskon, että tämä
asia korjaantuu, kun pääsemme yhteiseen neuvottelu­
pöytään, Väisänen toteaa.
Kansainvälistä toimintaa
Majakkaharrastus on kansainvälistä toimintaa. Matkat
ympäri maailmaa oleville majakoille ovat osa seuran
toimintaa. Ensi kesänä ryhmä seuran jäseniä lähtee
tutustumaan majakoihin Espanjassa ja Ranskassa.
Aikaisemmin nämä 10 päivän matkat ovat kohdistuneet
mm. Islantiin, Tanskaan, Puolaan, Saksaan, Ranskaan ­
ja Englantiin.
– Majakkamatkat ovat olleet meille todella hienoja
kokemuksia. Olemme nähneet todella kiinnostavia
majakkoja ja upeita maisemia. Majakkaharrastus on
harvassa paikassa yhtä aktiivista kuin Suomessa, mutta
toki yksittäisiä harrastajia on ympäri maailmaa.
Suomessa on kaikki syy pitää huolta kaikista majakoistamme, sillä meillä niitä on vain pari kymmentä. Monissa
maissa majakkoja on paljon enemmän, Ruotsissakin 150.
Eräissä maissa, kuten Englannissa, on majakat myyty
yksityisille henkilöille, jolloin niiden kunnostus ja suojelu
ovat varsin kirjavaa. Osa majakoista toimivat jopa
kesäasuntoina.
6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
– Meidän tavoitteemme on, että suomalaiset majakat
olisivat auki yleisölle, eivät suljettua yksityisomaisuutta.
Osa merenkulun historiaa
Majakoilla on iso merkitys merenkulun kehityksissä ja
historiassa. Muinainen merenkulku oli vaarallista ja
hankalaa ennen majakoita. Niitä rakennettiin siis tarpeeseen. Aluksi tehtiin pookit, sitten elävää tulta palavat
majakat ja tekniikan kehityksen myötä majakatkin
teknistyivät. Nyt tekniikka on kehittynyt niin, että
majakat ovat tarpeettomia.
– Märketin ympäristö oli yhtä haaksirikkojen sarjaa
ennen kuin majakka rakennettiin. Erityisesti merimiehet
ja heidän omaisensa ovat jo historian hämärissä olleet
majakoiden lämpimiä kannattajia. Haaksirikkojen
vähennyttyä tavaroiden merikuljetuksista tuli turvallisempia ja halvempia. Meriturvallisuuden lisääntyminen teki
merenkulusta vähitellen ison elinkeinon.
Nettiriippuvainen seura
Majakkaseuralla riittää tekemistä ja tekijöitä vielä
tulevaisuudessakin. Toimintaa helpottaa internet, jolla
pystytään hoitamaan kätevästi ja edullisesti yhteydenpito
jäseniin ja kansainvälisiin toimijoihin.
– Netillä voi myös etsiä sponsoreita ja talkooväkeä.
Ilman nettiä ja sähköpostia ei seuraa tässä muodossa ­
olisi edes olemassa.
– Jos talkoointoa riittää on Pellingissä Söderskärin
lisäksi toinenkin majakka, jonka voisi rakentaa vanhaan
kukoistukseen muutaman kymmenen tuhannen tiilen ja
talkooväen avulla. Matkakohteena siitä olisivat varmaan
kiinnostuneita kymmenettuhannet muumien ystävät,
ainakin japanilaiset olisivat takuulla innolla tulossa sitä
katsomaan, Väisänen haaveksii. •
• Suomen Majakkaseura on perustettu edistämään Suomen
majakoiden ja rakennus- ja kulttuuriperinnön säilymistä ja
jakamaan tietoa majakoista ja majakkaperinteestä. Seura
toimii myös majakkaharrastajien yhdyssiteenä ja edustaa
Suomea kansainvälisessä majakkaharrastajien yhteisössä.
• Majakkaseura levittää tietoa seuran kunnostuskohteista
kuten Märketin majakasta ja Gustavsvärnin sumusireenin­
hoitajan talosta. Seura osallistuu majakoiden suojeluun, se
vastaa majakkajulkaisuista, näyttelyistä, retkistä ja seuran
tuotteista.
www.majakkaseura.fi kotisivuilta löytyy perustietoa
suomalaisista majakoista, artikkeleita niiden historiasta ja
majakoiden matkailutietoa. Suomen Majakkaseura - Finlands
Fyrsällskap ry +358 44 3200309 info@majakkaseura.fi
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7
Fyrsällskapet 10 år
Fyrarna öppna för publiken
Angela Eriksson
har varit
ordförande för
­Finlands Fyrsäll­
skap allt sedan
förra våren.
I uppgiften
efterträdde hon
Pekka Väisänen,
som varit front­
figur allt sedan
sällskapet
grundades.
N
u har sällskapet förutom vaktombyte
också orsak till fest. Fyrsällskapet har
firat sin 10-åriga bana med ett jubileumsseminarium i Helsingfors.
Mera än en hobby
– Jag har alltid varit intresserad av närheten till
havet, av kulturhistoria, byggnadshistoria och
båtliv. Som ung övervägde jag t.o.m. att studera
till artesan och börja renovera gamla byggnader.
I fyrsällskapet har jag fått förverkliga alla dessa
mina passioner.
Angela Erikssons yrke blev lärare i modersmålet och svenska, men havet blev en hobby och fyrarna mera än en hobby, åtminstone tidsmässigt.
– Fyrsällskapet har svalt mig så att jag inte har
några fritidsproblem. Intresset och verksamheten
har dragit mig med så att jag åtminstone nu som
ordförande har enormt med arbete.
nerna av säkerhetsbristerna för med sig stora
tilläggsutgifter.
– Trafikverket har redan av säkerhetsskäl
stängt några fyrar, t.ex. Tankar. Vi anser också
att säkerheten är viktig, men de här åtgärderna
är enligt vår åsikt överdimensionerade. Nu har
verket dock låtit Fyrsällskapet komma med i
planeringen av fyrarnas framtid. Jag är verkligt
glad över att tjänstemännen utnyttjar oss som
experter och förhandlingspartners.
Många fyrar har efter upprustningen blivit
turistmål, också för många andra än för dem som
sysslar med saken. Bengtskär, Tankar, Enskär
och Märket har redan räddats och är i presentationsskick.
– Märket är vårt sällskaps eget projekt som vi
har rustat upp allt sedan år 2007. Arbetet har varit
enormt. Jag har också själv inlett min fyrkarriär
i talkoarbeten bl.a. med att skrapa fyrbyggnadernas flagande fönster.
Säkerhetsföreskrifterna bekymrar
Fyrarna i Finland är i gott skick, men bekymmer
finns det också. Under den senaste tiden har
Trafikverkets nya brandsäkerhetsdirektiv utgjort
ett orosmoment. Mycket mera renoveringspengar
kunde det också finnas, särskilt om reparatio-
Egen kalender
Fyrsällskapet har flera fotografer som medlemmar, och av deras alster har det blivit en utställning som cirkulerar landet runt. Av de bästa
fotografierna sammanställs årligen en stilig
kalender, som var och en som är intresserad av
fyrar kan beställa att hänga på väggen sin.
Som ordförande för fyrsällskapet ämnar
Angela Eriksson fortsätta i sin föregångare Pekka
Väisänens fotspår. Den viktigaste uppgiften är
att hålla fyrarna i sådant skick att de kan hållas
öppna för allmänheten. Samarbetet med myndigheterna är också en viktig uppgift för sällskapet
och en utmaning också för ordförande.
– Det här arbetet orkar man göra när vi har ett
så trevligt gäng. Vi är som en familj och i frivilligarbetet bara förstärks vänskapsbanden. •
F – Tio år av arbete och intresse för Finlands
fyrkultur. Där har vi en god orsak att hålla ett
seminarium om fyrarna förr, nu och i framtiden,
säger fyraktivisterna Pekka Väisänen och
Angela Eriksson.
8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Sista stund för fyrsällskapet
För tio år sedan var många fyrar i rätt dåligt skick, och fyrintresserade hade behov av ­
att samla sina krafter. Av det uppstod idén att grunda Finlands Fyrsällskap. Sällskapets
självklara ordförande blev fyraktivisten Pekka Väisänen.
–V
i var några intresserade som oroade
oss över vissa
fyrars eländiga
skick. Det fanns herrelösa byggnader
som ingen brydde sig om överhuvudtaget. Söderskär, Märket och
Ulkokalla var helt förfallna. Vi beslöt
att det byggnadstekniskt var sista
stund att ta tag i saken. Vi var 20
stiftande medlemmar. Nu är medlemsantalet tusen och mera kommer
det hela tiden. Det finns inga
regionorganisationer, utan vi hör alla
till samma riksomfattande sällskap.
Vi har också några medlemmar från
Sverige och Estland.
Fyrarna i nyttobruk
Det finns 1500-2000 fyrar i världen,
och det verkar som om människorna
överallt förstår deras värde och
betydelse. Vissa fyrar är fortfarande
i aktivt bruk och i några finns ännu
fullt sysselsatta fyrvaktare.
– När fyrens praktiska arbete tar
slut står den postmoderna användningen i tur. Det innebär att fyrarna
H – Jag har alltid varit intresserad
av närheten till havet, av kulturhistoria, byggnadshistoria och båtliv.
I fyrsällskapet har jag fått förverkliga alla dessa mina passioner,
säger Fyrsällskapets nya ordförande Angela Eriksson
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9
A
F – Vårt mål är att de finländska
fyrarna skall vara i skick och öppna
för allmänheten, inte någon stängd
privategendom, summerar Fyrsällskapets långvarige ordförande
Pekka Väisänen.
görs om till upplevelseobjekt, berättar Pekka Väisänen.
Man har förstått fyrarnas betydelse som resemål. I fjol gav
detta sällskapet ett pris av Reseredaktörernas gille.
– Turismen är nödvändig för fyrarna, eftersom man på
det viset kan få pengar för upprustning av byggnaderna.
Om en fyr stängs, som nu t.ex. av säkerhetsskäl förorsakat
av myndigheternas hysteri, berör det väldigt illa fyrarnas
verksamhet och underhåll. Jag tror att detta kommer att
rättas till när vi sätter oss vid ett gemensamt förhandlingsbord, konstaterar Väisänen.
Internationell verksamhet
Fyrhobbyn är internationell verksamhet. Resorna till fyrar
runtom i världen utgör en del av sällskapets verksamhet.
Nästa sommar far en grupp av sällskapets medlemmar för
att bekanta sig med fyrar i Spanien och Frankrike.
Tidigare har dessa 10-dagarsresor gått till bl.a. Island,
Danmark, Polen, Tyskland, Frankrike och England.
– Fyrresorna har varit verkligt fina upplevelser för oss.
Vi har sett mycket intressanta fyrar och fantastiska land-
• Finlands Fyrsällskap har grundats för att skydda och bevara
Finlands fyrar, slå vakt om det kulturarv fyrarna representerar
och dela ut information om fyrarna och fyrtraditionen.
Sällskapet fungerar även som en sammanbindande länk mellan
fyrintresserade personer och representerar Finland i fyraktivisternas internationella samarbete.
• Fyrsällskapet delar ut information om sällskapets reparationsobjekt såsom Märkets fyr och dimsirenskötarens hus på
Gustavsvärn.
• Sällskapet deltar i bevarandet av fyrarna, sköter om fyrpublikationer, utställningar, utfärder och sällskapets produkter.
På hemsidan www.majakkaseura.fi finns grundinformation
om de finländska fyrarna, artiklar om deras historia och fyrarnas
turistinformation. Suomen Majakkaseura- Finlands Fyrsällskap
ry +358 44 3200309
info@majakkaseura.fi
skap. På få ställen är fyrintresset så aktivt som i Finland,
men visst finns det enstaka intresserade världen runt.
I Finland har vi all orsak att sköta om alla våra fyrar, eftersom vi bara har ett tjugotal av dem. I många länder finns
det mycket mera fyrar, Sverige har hela 150 stycken. I en del
länder, såsom i England, har fyrarna sålts till privatpersoner, och då är deras upprustning och skydd väldigt brokigt.
En del fyrar fungerar t.o.m. som sommarbostäder.
– Vårt mål är att de finländska fyrarna skall vara öppna
för allmänheten, inte någon stängd privat egendom.
En del av sjöfartshistorien
BRAVADENIN
RAUTAISET SEILORIT
Tehdään yhteinen risteily ja muistellaan
vanhoja seilausaikoja
Helsinki (Gabriella)
ma 12.5.2014 Klo 17.30
Tukholma (Gabriella)
ti 13.5.2014 Klo 10.00
Tukholma
ti 13.5.2014 Klo 16.30
Helsinki
ke 14.5.2014 Klo 10.00
Lisätietoja Matka-Vekka Jyväskylä
Sanna Rautio
Puh. 040 527 6255
Ilmoitus viimeistään 30.4.2014
Kevät terveisin M.Satola
10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Fyrarna har haft stor betydelse i sjöfartens utveckling och
historia. Fordom före fyrarnas tid var sjöfarten farlig och
besvärlig. De byggdes alltså för ett behov. Först gjordes
båkarna, sedan fyrarna med brinnande levande eld, och
sedan i och med den tekniska utvecklingen blev också
fyrarna mera tekniska. Nu har tekniken utvecklats så att
fyrarna blivit onödiga.
– Innan fyren byggdes var området runt Märket en enda
serie av förlisningar. Särskilt sjömännen och deras anhöriga har redan i historiens dunkel varit varma anhängare av
fyrar. Då förlisningarna minskade blev varutransporterna
sjövägen tryggare och billigare. Så småningom gjorde den
ökade sjösäkerheten sjöfarten till en stor näring.
Internetberoende sällskap
Fyrsällskapet har mycket att göra och många aktiva
medlemmar också ännu i framtiden. Verksamheten
underlättas av internet, med vilken man behändigt och
förmånligt kan sköta kontakterna till medlemmarna och
till internationella aktörer.
– Via nätet kan vi också söka sponsorer och talkofolk.
Utan internet och e-post skulle sällskapet i denna form inte
ens finnas till.
– Om talkoivern håller i sig finns det förutom Söderskär
på Pellinge också en annan fyr som kunde renoveras till sin
forna blomstring med hjälp av några tiotusentals tegelstenar och talkofolk. Som resemål skulle säkert tiotusentals
muminvänner vara intresserade, åtminstone skulle japanerna säkert med iver komma för att se på den, drömmer
Väisänen. •
teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa
Merikapteeni STTK:n kippariksi
Antti Palola johtaa joukkoja edestä
STTK:n uudenkarhea puheenjohtaja Antti Palola on korostanut jokaisessa haastattelussaan
olevansa merikapteeni. Hän on jo nyt osoittanut, että merikapteenin koulutus, kokemus ja
mentaliteetti kelpaavat mainiosti pohjaksi vastuunalaisiin huipputehtäviin ay-liikkeessä.
–M
erikapteenin koulutus antaa mielestäni
hyvät valmiudet tähän työhön. Minun
ei ole koskaan ollut vaikeuksia päätöksenteossa ja laivassa on osattava tehdä
päätökset joskus hyvinkin nopeasti. Samoin olen oppinut,
että jos päätös osoittautuu vääräksi, se on pystyttävä
myöntämään ja oikaisemaan. STTK:ssa päätöksien tueksi
koen saavani suomalaisen työelämän parhaiden asiantuntijoiden tiedot ja evästykset.
Fiksua nuorisoa
Antti Palolalla on kokemusta myös opetustyöstä. Hän on
toiminut merialan turkulaisen oppilaitoksen Åbo Navigationsinstitutin opettajana ja rehtorina.
– Opetustyö on olennaiselta osaltaan yhteistyötä ja
vuorovaikutustaitoja. Oma oppini tuolta ajalta on, että
meillä on todella fiksua ja hyvää nuorisoa. Siksi en tapaa
väittää, että kaikki oli ennen paremmin. Minusta nykynuoret ovat jo koulutukseen tullessa meitä tietävämpiä ja
taitavampia. Työmarkkinoille he tulevat monessa suhteessa valmiimpana ja kansainvälisempänä kuin me heitä
ennen.
– Jo opettaja-aikoinani olen pitänyt mottonani, että ei
niin turhaa tilaisuutta, luentoa tai kurssia, ettei sieltä
jotain uutta oppisi. Opin itsekin koko ajan uutta ja
uusiutuminen pitää ihmisen virkeänä.
SLPL antoi perusvirityksen
Antti Palolan kiinnostus ammattiliittotoimintaan juontaa
juurensa kauaksi taaksepäin. Hän aloitti Suomen Laivanpäällystöliitossa Turun piiriasiamiehenä ja oli opettajana
ja rehtorina työskennellessään myös liiton hallituksessa.
SLPL:n varatoiminnanjohtajan tehtävässä hän aloitti
1.1. 1998. Siitä tehtävästä hänet valittiin vuonna 2005
Pardian puheenjohtajaksi.
– Neuvottelutoiminnan ja yhteiskuntavaikuttamisen
opit ja perusvirityksen olen saanut Laivanpäällystöliitossa. Toimintaympäristö vain on vuosien saatossa laajentunut. Voisin sanoa, että SLPL oli pikkukaupungin pallokenttä, Pardia oli helsinkiläinen Finnair Stadion ja STTK on
Olympiastadion. Peli ja säännöt ovat samat, vain peliympäristö on vaihtunut.
– Olen onnekas, kun olen voinut hyödyntää seuraavassa
tehtävässäni aina kaikkea mitä olen aikaisemmin tehnyt.
Oppini tähän työhön olen saanut Laivanpäällystöliitossa,
koska siellä kävin työehtosopimusneuvotteluja monessa
eri sopimuskentässä, joissa oli mukana myös julkinen
G Antti Palolan edeltäjä Mikko Mäenpää otti roolinsa
STTK:n puheenjohtajana paikkana, jossa sai vaikuttaa
ja tuoda ideoita julki, myös mediaan. – Olen ajatellut
jatkaa edeltäjäni viitoittamalla tiellä. Osallistun
mielelläni yhteiskunnalliseen keskusteluun, varsinkin
nyt kun työelämässä tapahtuu niin paljon tärkeitä
asioita, Palola sanoo.
sektori ja ulkomaan liikenne. Kansainvälisen toiminnan
opit olen myös saanut Laivanpäällystöliiton laajan
kansainvälisen toiminnan myötä.
Naisnäkökulma
Antti Palola on hyvin tietoinen siitä, että monien
STTK:laisten liittojen jäsenissä enemmistö on naisia.
Miten naisnäkökulma muistuu mieleen, kun taustalla
oleva merialan liitto on hyvin miesvaltainen?
– Ei mitään ongelmaa. Kahden tyttären isänä ei
naisnäkökulma ole ollut minulle koskaan vieras. Suku-
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11
A
F Olen jo opettaja-aikoinani pitänyt mottonani, että ei
niin turhaa tilaisuutta, luentoa tai kurssia, ettei sieltä
jotain uutta oppisi. Opin itsekin koko ajan uutta ja se
pitää minut virkeänä.
– En oikeastaan ymmärrä lainkaan kielikeskustelua,
jossa ruotsia olisi muka pakko opiskella. Minusta on
selvää, että suomenkielisten on opiskeltava ruotsia ja
ruotsinkielisten suomea. Se on olennainen osa kulttuuriamme ja kuuluu yleissivistykseen. Olen itse esimerkki
siitä, että työelämässä on pelkkää etua, jos osaa molempia
kieliä. Pärjään kielen puolesta kaikissa Pohjoismaissa ja
onhan se kivaa, kun pystyy juttelemaan naapurimaan
ihmisten kanssa. Olen myös kokenut, että mitä enemmän
osaa entuudestaan kieliä sitä helpommin oppii lisää muita
kieliä.
Läpinäkyvää unelmatyötä
puolten välinen tasa-arvo työelämässä on STTK:ssa
itsestäänselvyys. Samapalkkaisuus on tietysti tavoite,
mutta työelämässä on lisäksi monia muitakin asioita,
joissa miesten ja naisten tasa-arvossa on vielä paljon
tekemistä. Tämä kuuluu työmme kärkipäähän.
Monikulttuurisuus voimana
Työelämän murros ja muutos myllertävät myös ammattiliittojen toimintaa. Tasa-arvoasioiden hoidossa on
huomioitava yhä enemmän monikulttuurisuus.
– Olin aktiivimerenkulkuaikoina useamman vuoden
töissä ulkomaisissa laivoissa, joissa miehistö oli varsin
monenkirjavaa. Silloinkin merenkululla meni huonosti
eikä töitä löytynyt kotimaassa, joten pyrin ja pääsin töihin
ulkomaisiin laivoihin. Siellä toimin monikulttuurisen
miehistön parissa perämiehen, yliperämiehen ja päällikön
tehtävissä.
– Kyllä nuo seilausajat avarsivat suomipojan mieltä.
Ymmärrys ja suvaitsevaisuus lisääntyivät väkisinkin.
Niiden vuosien paras oppi oli, että asioita voidaan tehdä
monella hyvin eri tavalla ja silti päästään samaan lopputulokseen. Tässä joukossa sain myös monia hyviä ystäviä.
Kansainvälinen miehistö pitää erityisesti siitä, että
kaikkiin suhtaudutaan samalla tavalla ja kaikkiin pätevät
samat säännöt, riippumatta ihonväristä, uskonnosta,
kansallisuudesta tai asemasta.
Mikä ihmeen pakkoruotsi?
Suomen virallinen kaksikielisyys on Antti Palolalle
läheinen ja luonnollinen asia. Hän on kaksikielisen
kaupungin kasvattina osannut puhua ruotsia jo lapsena ja
myöhemmin hän on opiskellut ruotsin kielellä. Työelämässään hän on tarvinnut ruotsia pitkin matkaa.
12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
STTK:n puheenjohtaja tarvitsee työssään ominaisuuksia,
joita Antti Palola kokee omaavansa sekä luonteessaan että
työkokemuksen puolesta.
– Minä johdan joukkoja edestä. Tätä pitäisi kysyä
muilta, mutta omasta mielestäni olen keskusteleva,
muiden mielipiteet huomioiva johtaja. Yritän hankkia
hyvät taustatiedot asioista, sillä päätöksenteko tarvitsee
aina hyvät perusteet. Pyrin olemaan avoin johtaja, jolle
läpinäkyvyys merkitsee rehellisyyttä. Myös ehdoton
tasapuolisuus on tärkeimpiä päämääriäni.
STTK on siinä mielessä Antti Palolan unelmatyöpaikka,
että hän työskentelee siellä ison asiantuntijajoukon
ympäröimänä.
– Mitä paremmin olen oppinut tuntemaan toimiston
väkeä sitä selvemmin huomaan, että täällä on suomalaisen
työelämän parhaat asiantuntijat. Saan heiltä apua päivittäin. Tutkittua tietoa löytyy hyvin monelta lohkolta, koska
liitoissa on edustettuna monenlaisia ammattialoja.
Johtajuus tiimityötä
– Käyn puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa ja ilman
toimiston asiantuntemusta olisi mahdotonta penkoa
Mikä mies?
• Syntyi 1959 Keski-Pohjanmaalla Kaarlelan kunnassa, joka on nykyisin osa Kokkolan kaupunkia. Molemmat vanhemmat ovat kotoisin Keski-Pohjanmaalta, sukujuuret johtavat Veteliin.
• Merimiesten perusopintolinja 1976–1977 Rauman
merenkulkuoppilaitoksessa.
• Perämies vuonna 1982 ja merikapteeni 1985, tutkinnot ruotsinkielellä Turussa Åbo Navigationinstitutissa.
• Alikersantti
• 1998 – 2005 SLPL:n varatoiminnanjohtaja
• 2005-2013 Pardian puheenjohtaja, STTK:n varapuheenjohtaja
• STTK:n puheenjohtaja 4.12. 2013 • Kaksi aikuista tytärtä Kiira ja Anniina.
• Harrastukset liikunta ja lukeminen
kaikkia taustatietoja. Puheenjohtajuus on tässä mielessä
tiimityötä.
– Uskon, että tiedolla ja tiedon jakamisella johdetaan
eteenpäin, tiedon panttaamisella mennään harhaan.
Minusta ei pidä paikkansa, että tieto olisi valtaa. Tiedon
jakaminen ja yhteistyö on johtajuudessa se juju, jolla
asiat etenevät yhteiseen päämäärään. Minä uskon
vanhaan sanontaan, että hyvä johtaja rakentaa ympärilleen mahdollisimman pätevien ihmisten joukon. Joukolla
johtaminen on tehokkainta.
Härkä Keski-Pohjanmaalta
Työelämässä tarvitaan tietojen ja taitojen lisäksi myös
asennetta: kykyä panna persoonansa peliin, taitoa
kommunikoida ja uskallusta olla avoin, kiperissäkin
paikoissa. Tässä Antti Palola sanoo ponnistavansa
pohjalaiselta pohjalta.
– Olen horoskoopiltani härkä ja sukujuuret ovat
Keski- Pohjanmaalta. Koen pohjalaisen luonteen luonnehdinnan vahvasti omakseni. Se tarkoittaa minulle periksiantamattomuutta ja suoruutta. Niin, ja itsepäisyyttä,
joskus jopa niin että vähempikin riittäisi, ainakin
läheisten mielestä. Työelämän kovissa käänteissä tämä
piirre on ilman muuta plussaa, koska usein neuvottelupöydän toisella puolen ei ole tarjolla mitään pehmoilua. •
G – Teen STTK:ssa työtä johon olen saanut perusoppini
SLPL:ssa. Olen ylpeä koulutuksestani ja ammatistani.
Pidän omaa uraani yhtenä esimerkkinä merialan ammatin arvostuksesta. Nykyinen asemani on herättänyt
ainakin mediassa mielenkiintoa alaan.
smm-hamburg.com
keeping the course
9 – 12 september 2014
hamburg
book your conference
ticket and get
free admission to SMM
smm-hamburg.com/visit
the leading international
maritime trade fair
8 sept
finance day
9 sept
environmental protection day
Green technologies, saving the world or your money?
Meet the experts and get insights first!
10 sept
security and defence day
11 sept
offshore day
12 sept
recruiting day
scan the QR code and view the trailer
or visit smm-hamburg.com/trailer
533633 I HMC – SMM – Anzeige I Motiv: Environmental I Datei: HMC_533633_SMM_AZ_Environmental_185x134 I 4c Euroskala, Offset I
J SUOMEN
FINL ANDS
SJÖFART
MERENKULKU 13
Format: 185 x 134 mm I Beschnitt: 5 mm I Titel: Suomen Merenkulku | DU: 21.03.14 | Dieses Dokument
ist ohne
Überfüllung
en angelegt.
Diese sind vor weiterer Verarbeitung anzulegen.
Sjökapten blev skeppare för STTK
Antti Palola leder sina trupper
STTK:s nyvalde
ordförande Antti
Palola har i varje
intervju poäng­
terat att han är
sjökapten. Han
har redan nu
visat att sjökap­
tenens utbild­
ning, erfarenhet
och mentalitet
ypperligt lämpar
sig som grund
för ansvarsfulla
topptjänster
inom ff-rörelsen.
-S
jökaptensutbildningen ger enligt
min åsikt goda färdigheter för det
här jobbet. Jag har aldrig haft svårt
att fatta beslut, och på ett fartyg
måste man emellanåt kunna fatta besluten
mycket snabbt. Likaså har jag lärt mig att man,
om beslutet visar sig vara felaktigt, måste kunna
medge detta och rätta till saken. Jag upplever att
jag på STTK får det finländska arbetslivets bästa
experters kunskaper och råd som stöd för mina
beslut.
Fiffiga ungdomar
Antti Palola har också erfarenhet av undervisningsarbete. Han har fungerat som lärare och
rektor vid sjöbranschens läroanstalt Åbo
Navigationsinstitut.
– Undervisningsarbetet består till väsentliga
delar av samarbete och växelverkan. Min egen
– I STTK gör jag ett
arbete för vilket jag
fått min grundlärdom
på Skeppsbefälsförbundet. Jag är stolt
över min utbildning
och mitt yrke. Jag
håller min egen karriär
som ett exempel på
sjöfartsyrkets uppskattning. Min nuvarande ställning har
åtminstone i media
väckt intresse för
branschen.
14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
lärdom från den tiden är att vi har verkligt fiffiga
och fina ungdomar. Därför brukar jag inte heller
påstå att allting var bättre förr. Jag tycker att dagens ungdom redan när de inleder sin utbildning
är kunnigare och skickligare än vad vi var. När
de kommer ut på arbetsmarknaden är de i många
avseenden mera redo och mera internationella än
vad vi var.
– Redan under min tid som lärare höll jag som
mitt motto och det inte finns en så onödig tillställning, föreläsning eller kurs att man inte skulle
lära sig något nytt där. Själv lär jag mig också nytt
hela tiden, och att förnya sig håller människan
alert.
FSBF gav grundinställningen
Antti Palolas intresse för fackföreningsverksamhet har sina rötter långt bak i tiden. I Finlands
Skeppsbefälsförbund började han som kretsombudsman i Åbo, och satt också i förbundets
styrelse då han arbetade som lärare och rektor. I
tjänsten som vice verksamhetsledare i förbundet
började han 1.1.1998. Från den tjänsten valdes
han år 2005 till Pardias ordförande.
– Lärdomen och grundinställningen till förhandlingsverksamhet och samhällelig påverkan
har jag fått från Skeppsbefälsförbundet. Verksamhetsomgivningen har bara utvidgats längs med
åren. Man kan säga att Skeppsbefälsförbundet var
småstadens bollplan, Pardia var Finnair Stadion
i Helsingfors och STTK är Olympiastadion. Spelet
och reglerna är de samma, endast spelomgivningen är en annan.
– Jag har varit lyckligt lottad då jag alltid i
mina följande uppgifter har kunnat utnyttja allt
det jag tidigare gjort. Lärdomen för det här arbetet har jag fått från Skeppsbefälsförbundet, eftersom jag där förde kollektivavtalsförhandlingar
på många olika avtalsfält, också på den offentliga
sektorn och i utrikesfarten. Den internationella
verksamhetens lärdomar har jag också fått via
Skeppsbefälsförbundets omfattande internationella verksamhet.
Kvinnosynvinkeln
Antti Palola är mycket väl medveten om att
majoriteten av medlemmarna i många STTKförbund är kvinnor. Hur kan han komma ihåg
kvinnosynvinkeln, när det sjöbranschförbund
han har i bakgrunden är väldigt mansdominerad?
– Inga problem. Som far till två döttrar har
kvinnosynvinkeln aldrig varit främmande för
mig. Jämlikheten mellan könen i arbetslivet är
en självklarhet i STTK. Lika lön är förstås målet,
framifrån
men i arbetslivet finns det därtill också många andra saker
där det ännu finns mycket att göra angående jämlikheten
mellan män och kvinnor. Detta hör till det viktigaste i vårt
arbete.
Styrkan i kulturell mångfald
Vem är han?
• Född 1959 i Mellersta Österbotten i Kaarlela kommun som numera är en del av Karleby stad. Båda föräldrarna var hemma från Mellersta Österbotten, familjerötterna leder
till Vetil.
• Sjömännens grundstudielinje 1976-1977 vid Raumo
sjöfarts läroanstalt.
• Styrman år 1982 och sjökapten 1985, examen på svenska
vid Åbo Navigationsinstitut.
•Undersergeant
• 1998-2005 vice verksamhetsledare i Finlands
Skeppsbefälsförbund
• 2005-2013 Pardias ordförande, STTK:s viceordförande
• STTK:s ordförande 4.12.2013 –
• Två vuxna döttrar Kiira och Anniina
• Hobbyn motion och läsning
Brytningen och ändringarna i arbetslivet omvälver också
fackförbundens verksamhet. I skötandet av jämlikhetsfrågorna bör den kulturella mångfalden allt mera beaktas.
– Under min tid som aktiv sjöfarare arbetade jag under
flera års tid på utländska fartyg där manskapet var väldigt
brokigt. Också då gick det dåligt i sjöfarten och jobb stod
inte att finna i hemlandet, så jag sökte och fick jobb på
utländska fartyg. Där arbetade jag bland multikulturellt
manskap som styrman, överstyrman och befälhavare.
– Nog breddade dessa seglingstider den finske gossens
erfarenheter. Förståelsen och toleransen ökade oundvikligen. Den bästa lärdomen från de åren var att man kan
göra saker på väldigt många olika sätt och ändå nå samma
slutresultat. I denna grupp fick jag också många goda vänner. Ett internationellt manskap gillar särskilt mycket att
man förhåller sig lika till alla och att samma regler gäller
för alla, oberoende av hudfärg, religion, nationalitet eller
ställning.
ett av mina viktigaste mål.
STTK är i det avseendet Antti Palolas drömjobb, att han
där jobbar omringad av en stor grupp experter.
– Ju bättre jag har lärt mig känna kansliets folk, desto
tydligare märker jag att här finns det finländska arbetslivets bästa experter. Jag får dagligen hjälp av dem. Forskningskunskaper finns inom många sektorer, eftersom
mångaslags yrkesbranscher är representerade i förbunden.
Vadå tvångssvenska?
Ledarskapet är grupparbete
Finlands officiella tvåspråkighet är en nära och naturlig
sak för Antti Palola. Uppvuxen i en tvåspråkig stad har
han redan som barn kunnat tala svenska, och har senare
också studerat på svenska. I arbetslivet har han behövt
svenska längs med åren.
– Jag förstår egentligen inte alls språkdiskussionen, att
man kantänka är tvingad att studera svenska. För mig är
det en självklarhet att finskspråkiga måste studera svenska
och svenskspråkiga finska. Det är en väsentlig del av vår
kultur och hör till allmänbildningen. Själv är jag ett exempel på att det enbart är till nytta i arbetslivet om man kan
båda språken. Jag klarar mig med språket i alla nordiska
länder, och nog är det ju trevligt att man kan diskutera med
människor från grannländerna. Jag har också erfarit att ju
mera språk man kan sedan tidigare, desto lättare blir det
att lära sig nya språk.
– Jag är talare på många olika slags tillställningar, och
utan kansliets expertkunskaper skulle det vara omöjligt
att gräva fram all bakgrundsfakta. Ordförandeskapet är i
det avseendet ett grupparbete.
– Jag tror att man leder framåt med kunskap och med
att dela information, men om man undanhåller information går man vilse. Jag tycker inte det stämmer att kunskap
är makt. Att sprida information och samarbeta är den
grej i ledarskapet som gör att sakerna går framåt mot det
gemensamma målet. Jag tror på det gamla talesättet att en
bra ledare omkring sig bygger en grupp av så kompetenta
människor som möjligt. Det effektivaste är att leda med en
grupp.
Transparent drömjobb
I arbetet som STTK:s ordförande behövs egenskaper som
Antti Palola upplever att han har, både vad hans natur och
hans arbetserfarenhet gäller.
– Jag leder trupperna framifrån. Det här borde man
fråga andra om, men enligt min egen uppfattning är jag
en diskuterande ledare som beaktar andras åsikter. Jag
försöker skaffa god bakgrundsinformation om frågorna,
eftersom beslutfattandet alltid kräver goda grunder. Jag
strävar också efter att vara en öppen ledare för vilken
transparensen innebär ärlighet. Absolut jämlikhet är också
Oxen från Mellersta Österbotten
I arbetslivet behövs förutom kunskaper och information
också attityd: förmåga att sätta sin person på spel,
kunskap att kommunicera och mod att vara öppen också i
knepiga situationer. Här säger Antti Palola att han tar
avstamp i sin österbottniska bakgrund.
– I horoskopet är jag oxe och släktrötterna finns i Mellersta Österbotten. Jag upplever det österbottniska lynnet,
som det beskrivs, starkt som mitt eget. Det innebär för
mig okuvlighet och rakhet. Ja, och envishet, emellanåt så
mycket att det skulle räcka med mindre, åtminstone enligt
mina närmaste. I arbetslivets skarpa vändningar är det
här draget absolut ett plus, eftersom det oftast inte erbjuds
något mjukhet på andra sidan förhandlingsbordet. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15
Merenkulkuneuvos Piia Karjalainen:
”Tavoitteena maailman paras
– Tavoitteemme on ollut tehdä maailman paras meriliikennestrategia, sanoo liikenneneuvos
Piia Karjalainen esitellessään liikenne-­ja viestintäministeriön tuoretta meristrategiaa
tuleviksi vuosiksi. teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa
M
eristrategiatyöryhmän tehtävänä on ollut laatia
kokonaisvaltainen Suomen taloutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä palveleva sekä uusia
ympäristönormeja huomioiva meriliikennestrategia. Siinä analysoidaan menneinä vuosina tapahtuneet
muutokset ja edessä olevat haasteet sekä valmistellaan
tulevaisuuden toimintalinjat.
Merenkulku seuraa liikkumistarpeita
– Meriliikenteen on palveltava ihmisten tulevia tarpeita ja
käyttäytymistä. Se seuraa niitä tavaravirtoja, joita tulevat
vuodet vaativat. Esimerkiksi verkkokaupan yleistyminen
vaikuttaa kuljetuksiin ja ihmisten liikkuminen muuttaa
muotoaan. Etätyöt ja vapaa-ajan liikkuminen vaikuttaa
myös meriliikenteeseen, samoin tietoverkkopalvelujen
käyttö, Piia Karjalainen selvittää.
Meristrategiaa suunnitellaan noin kymmenen vuoden
aikajänteellä, mutta visioita luodaan jopa vuoteen 2030.
Siinä otetaan huomioon kaikki tämänhetkiset Suomen
kilpailukyvyn ennusteet. Strategian tavoitteena on luoda
suuntaviivat Suomen merikuljetusten ja merellisten
elinkeinojen toimintakyvyn varmistamiseksi. Suunnitelmissa pyritään ottamaan huomioon kansantalouden
kilpailukyky niin, että myös mukana ovat myös ympäristöja turvallisuuskysymykset.
Moninaiset painopisteet
• Työ on osoittanut, miten tärkeä osa kuljetukset ovat ei vain meriliikenteessä, vaan koko Suomen taloudessa. Strategian painopistealueet on määritelty tarkoin:
• Merikuljetukset, huoltovarmuus ja elinkeinoelämän kilpailukyky
• Merenkulun alan koulutus, osaaminen ja työllisyys
• Väylät, kuljetusketjut ja talvimerenkulku
• Satamapolitiikka
• Meriliikenteen ympäristökysymykset
• Merenkulun tuet ja maksut
• Meriliikenteen ohjaus, meriturvallisuus ja -pelastus
• Meriliikenteen EU- ja kansainvälinen yhteistyö
Osa Suomen taloutta
Meriliikennesuunnittelussa on otettava huomioon monia
teemoja. Niillä kaikilla on päämääränä taata Suomen
menestystä tukevat fiksut ja tarkoituksenmukaiset
meriliikenneyhteydet.
– Ykkösasia on meriturvallisuus, sillä ilman sitä, on
muukin turhaa. Tietysti meriliikenteen on toimittava niin,
että se on kannattavaa liiketoimintaa ja ympäristöarvot
16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
meristrategia”
H – Verkkokaupan yleistyminen vaikuttaa merikuljetuksiin
ja ihmisten liikkuminen muuttaa muotoaan. Etätyöt ja
vapaa-ajan liikkuminen vaikuttaa myös meriliikenteeseen,
samoin tietoverkkopalvelujen käyttö, liikenneneuvos Piia
Karjalainen kuvaa meristrategian uusia haasteita.
huomioivaa. Aina on muistettava, että merenkulku on ­
osa Suomen koko taloutta. Merenkulun merkitys Suomen
kilpailukyvylle on korvaamaton. Voi jopa sanoa, että
Suomen kansallinen menestys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia merenkulusta.
– Merenkulun tavoitteena on
varmistaa Suomen ulkomaankaupan ja kotimaan vesiliikenteen
häiriötön ja kansantaloudellisesti
kustannustehokas toiminta, johon
voi luottaa myös talviaikana.
Henkilöliikenteessä on muistettava, että merimatkustuksen tulee
olla elämys ja elämys voisi alkaa jo
satamasta, Karjalainen korostaa.
Työtä ja koulutusta
– Meriliikenteen tulevaisuus on
kiinni myös merihenkilöstöstä.
Siinä on kyse työpaikkojen
säilymisestä Suomessa sekä myös
koulutuksesta. Esimerkiksi
suomalainen talvimerenkulun
osaaminen ja koulutus ovat niin
laadukasta, että niitä voisi
hyödyntää vientituotteena,
Karjalainen muistuttaa.
Jo alkuvaiheessa strategialla
onkin kolme painopistealuetta: merenkulkualan koulutus, osaaminen
ja työllisyys, meriliikenteen
ympäristökysymykset sekä meriliikenteen ohjaus, meriturvallisuus ja
- pelastus.
Strategian muotoiluun on otettu
mukaan myös väylät, kuljetusketjut ja talvimerenkulku, satamapolitiikka sekä merenkulun tuet ja
maksut. Merikuljetuksia, huoltovarmuutta ja elinkeinoelämän
kilpailukykyä sekä meriliikenteen
EU- ja kansainvälistä yhteistyötä
käsitellään strategiassa muiden
painopistealueiden yhteydessä.
Strategiatyöryhmän puheenjohtajina ovat toimineet hallitusneuvos Lolan Eriksson ja liikenneneuvos Piia Karjalainen.
Maaliskuussa 2014 valmistuneen
työn pohja-aineistona tekijät ovat
käyttäneet laajasti saatavilla
olevia kansainvälistä tutkimuksia
ja tietoja. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17
H – Den allt vanligare
näthandeln påverkar
sjötransporterna, och
människornas
rörelser ändrar form.
Distansarbete och
rörligheten på fritiden
påverkar också
sjötrafiken, likaså
användandet av
datanättjänster,
beskriver trafikrådet
Piia Karjalainen
sjöstrategins nya
utmaningar.
Sjöfartsrådet Piia Karjalainen
”Målet är världens bästa
– Vårt mål har varit att göra världen bästa sjötrafikstrategi, säger trafikrådet
Piia Karjalainen då hon presenterar Kommunikationsministeriets färska
­sjöstrategi för de kommande åren.
S
jöstrategiarbetsgruppens uppgift har
varit att uppgöra en övergripande
sjötrafikstrategi som tjänar Finlands
ekonomi, näringsliv och sysselsättning
samt beaktar de nya miljönormerna. I strategin
analyseras de ändringar som skett under de
gångna åren och de framtida utmaningarna, samt
bereds framtidens verksamhetslinjer.
Sjöfarten följer rörelsebehoven
– Sjötrafiken måste tjäna människornas kommande behov och beteende. Den följer de
varuflöden som åren framöver kräver. T.ex.
påverkar den allt vanligare näthandeln transporterna, och människornas rörelser ändrar form.
Distansarbete och rörligheten på fritiden
påverkar också sjötrafiken, likaså användandet
av datanättjänster, klargör Piia Karjalainen.
Sjöstrategin planeras i ca tio års tidsintervaller, men visioner skapas t.o.m. ända fram till år
2030. Där beaktas alla nuvarande prognoser för
Finlands konkurrenskraft. Målet för strategin är
att skapa riktlinjer för att säkra verksamhetsförmågan för Finlands sjötransporter och de maritima näringarna. I planerna strävar man efter att
beakta nationalekonomins konkurrenskraft så att
också miljö- och säkerhetsfrågorna tas med.
Många olika tyngdpunkter
– Arbetet har visat hur viktig del transporterna
utgör, inte bara i sjötrafiken utan i Finlands hela
ekonomi. Strategins tyngdpunktsområden har
noga definierats:
• Sjötransporterna, försörjningsberedskapen ­
och näringslivets konkurrenskraft
• Sjöfartsbranschens utbildning, kunnande
och sysselsättning
• Farlederna, transportkedjorna och
vinter­sjöfarten
• Hamnpolitiken
• Sjötrafikens miljöfrågor
• Sjöfartens stöd och avgifter
• Sjötrafikledningen, sjösäkerheten och
sjöräddningen
• Sjötrafikens EU- och internationella samarbete
18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
sjöstrategi”
En del av Finlands ekonomi
I sjötrafikplaneringen bör många teman beaktas. De
har alla som mål att garantera smarta och ändamålsenliga sjötrafikförbindelser som stöder Finlands
framgång.
– Det primära är sjösäkerheten, eftersom allt annat
annars blir onödigt. Förstås måste sjötrafiken fungera
så att den utgör lönsam affärsverksamhet och beaktar
miljövärdena. Man bör alltid komma ihåg att sjöfarten
utgör en del av Finlands hela ekonomi. Sjöfartens betydelse för Finlands konkurrenskraft är oersättlig. Man
kan t.o.m. säga att Finlands nationella framgång och
välstånd är beroende av sjöfarten.
– Sjöfartens mål är att trygga Finlands utrikeshandels och inrikes vattentrafiks ostörda och nationalekonomiskt kostnadseffektiva verksamhet, som skall vara
pålitlig också vintertid. I persontrafiken måste man
komma ihåg att sjöresandet bör vara en upplevelse, och
att upplevelsen kunde börja redan i hamnen, poängterar Karjalainen.
Arbete och skolning
– Sjötrafikens framtid beror också på sjöpersonalen.
Där är det fråga om att hålla kvar arbetsplatserna i
Finland, men också om utbildningen. T.ex. är det
finländska vintersjöfartskunnandet och utbildningen
av så hög kvalitet att de kunde utnyttjas som exportvara, påminner Karjalainen.
Redan i begynnelseskedet har strategin tre tyngdpunktsområden: sjöfartsbranschens utbildning, kunnandet och sysselsättningen, sjötrafikens miljöfrågor
samt sjötrafikledningen, sjösäkerheten och sjöräddningen.
I utformandet av strategin har man också tagit med
farlederna, transportkedjorna och vintersjöfarten,
hamnpolitiken samt sjöfartens stöd och avgifter. Sjötransporterna, försörjningsberedskapen och näringslivets konkurrenskraft samt sjötrafikens EU- och internationella samarbete behandlas i strategin i samband
med de övriga tyngdpunktsområdena.
Regeringsrådet Lolan Eriksson och trafikrådet Piia
Karjalainen har fungerat som strategiarbetsgruppens
ordföranden. Som grundmaterial för detta arbete, som
stod klart i mars 2014, har arbetsgruppen använt sig
av vidsträckt tillgänglig internationell forskning och
kunskap. •
www.kyamk.fi
Merenkulkijat Madeiralla
Funchalin
H Uuden
luotsiveneen
ohjaamo.
pääluotsiasema
myrskyn jälkeen
Merikapteeni ja evp luotsi Olav Limnell on toiminut merikapteenin ja luotsin
tehtävissä yli 20 vuotta ja viettää talvet Madeiralla. teksti ja kuvat: Ari Montonen
Vasemmalla uusi ja
oikealla vanha luotsivene.
20 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
O
lav olikin parasta mahdollista seuraa tehdä
vierailu Funchalin pääluotsiasemalle. Toteutimme vierailumme joulukuun puolivälissä 2013 ja
käyntimme osui vuoden myrskyisimmän viikon
jälkimaininkeihin.
10 metrin aallot
Edellisen viikon tiistain ja keskiviikon vastaisena yönä
tuuli puhalteli 40 m/s ja tämä myrsky löi rantaan lähes ­
10 metrin aallot. Tuulen suunta suoraan etelästä aiheutti
isoja vahinkoja rannikkoalueille ja kaupungeille sekä
kylille saaren eteläpuolella sillä normaalisti nämä talvimyrskyt puhaltavat pohjoisesta. Luotsiaseman päällikkö
Francisco Pessoa ei muista yhtä kovaa myrskyä yli
20 vuoteen. Hän mainitsi myös, että kaikki sääilmiöt ovat
viime vuosina olleet äärimmäisen voimakkaita.
Oma AIS-valvonta
Aloitimme tutustumiskierroksemme pääluotsiaseman
komentokeskuksesta sataman turvapäällikön Rui
­Lopesin kanssa. Tästä komentokeskuksesta ohjataan
kaikkia saaren satamia ja niiden toimintoja. Madeiran
alueella on oma AIS-liikennevalvonta, jota luotsit hoitavat
tästä Funchalin satamatoimistossa.
Vuorovesivaihtelu, joka on korkeimmillaan kolme
metriä, ei aseta rajoitteita liikenteelle. Kaksi hinaajaa on
tarpeen mukaan saatavissa Caniçalista noin tunnissa.
Satamalaiturissa oli juuri uusin Aida Stella risteilyalus,
joka oli aamulla saapunut päivävierailulle Funchalin
satamaan.
Risteilyalusten kohde
Madeira ja Funchalin satama on vuosittain lähes kolmen
sadan risteilyaluksen vierailukohde eli saman verran
vierailevia aluksia kuin Helsingin satamassa nykyisin.
Seuraavaksi tutustuimme luotsiaseman aluskantaan ­
ja niitä meille esitteli venemies Silvio.
Uusin luotsivene on vain runsaan vuoden ikäinen ja
valmistettu Portugalissa. Samaa venetyyppiä käytetään
myös muissa pelastustehtävissä Portugalin rannikkoaluH Merikapteeni Olav Limnell ja luotsiaseman päällikkö
Francisco Pessoa.
eilla. Tämä
luotsivene on
lasikuiturunkoinen,
12,5 m pitkä ja 4,10
m leveä. Veneessä
on turvavöillä
varustetut penkit
kuudelle henkilölle.
Moottoreina ovat
kaksi Iveco 350 hv
dieseliä,
myös pumppuja, generaattoreita ja ruorikoneita on kaikkia kaksin kappalein. Nämä varusteet tekevät
aluksesta erittäin turvallisen, joka näissä olosuhteissa ja
tehtävissä on ymmärrettävää.
Turvakisko vaijeria parempi
Yksityiskohtana kutterissa on erikoinen turvakisko, joka
Olavin mielestä on järkevämpi ratkaisu kuin Suomessa
käytetty vaijeri.
Luotsiasemalla on aina viisi luotsia työvuorossa.
Päivystysvuorossa luotsit ovat viikon Funchalin risteilylaivasatamassa, viikon Caniçalin kauppalaivasatamassa ja
viikon viereisen pikku saaren, Porto Santon, satamassa.
Tämän jälkeen heillä on kaksi viikkoa vapaata.
Funchalin satamaan tulevat risteilyalukset ja ro-ro
lautat. Myös lähisatama Camara de Lobos kuuluu Funchalin satamapiiriin ja sinne kiinnittyvät sementti- ja öljynkuljetuslaivat poijukiinnityksellä.
Konttialuksia ja tankkereita
Caniçalin satamaan tulevat kaikki konttialukset ja uuteen
poijukiinnitykseen öljynkuljetusalukset. Poijukiinnitys
vain alle 2,5 metrin mainingeilla. Hinaajien käyttö ei ole
pakollista, paitsi öljytankkereille tullessaan poijukiinnityksen.
Porto Santo on yleissatama, johon tulevat kaikki
alustyypit.
Aurinkoisella Madeiran saarella näyttävät satamatoiminnot ja -palvelut olevan turvallisella ja ammattimaisella
tasolla, asia joka oli hieno todeta henkilökohtaisesti. •
H Olav Limnell ja venemies Silvio.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21
Sjöfararna på Madeira
Funchals huvudlotsstation
Sjökaptenen och lotsen i.a. Olav Limnell har jobbat som sjökapten och lots
i över 20 år och tillbringar vintrarna på Madeira. Olav var också bästa
möjliga sällskap att göra besök på Funchals huvudlotsstation med.
text och bild: Ari Montonen
V
i gjorde vårt besök i mitten på december
2013 och besöket råkade bli i efterdyningarna av årets stormigaste vecka.
10 meters vågor
H Olav Limnell
och båtsmannen Silvio.
Natten mellan tisdag och onsdag föregående
vecka hade vinden blåst med 40 m/s och denna
storm slog mot stranden med nästan 10 meters
vågor. Vindriktningen rakt söderifrån förorsakade stora skador för kustområdena och städerna, samt för byarna på öns sydsida, eftersom
vinterstormarna normalt blåser norrifrån.
Lotsstationens chef Francisco Pessoa kan inte
dra sig till minnes någon så hård storm på över
20 år. Han nämnde också att alla väderfenomen
under de senaste åren varit extremt starka.
22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Egen AIS-övervakning
Vi inledde vår rundvandring i huvudlotsstationens kommandocentral tillsammans med
hamnens säkerhetschef Rui Lopes. Från denna
kommandocentral styrs öns alla hamnar och
deras funktioner. Madeiraområdet har egen
AIS-trafikövervakning, som lotsarna sköter
härifrån Funchals hamnkontor.
Tidvattenväxlingarna på högst tre meter
ställer inga begränsningar för trafiken. Två
bogserbåtar kan vid behov fås från Caniçal på ca
en timme. Vid hamnkajen låg för tillfället det
nyaste kryssningsfartyget Aida Stella, som på
morgonen anlänt till Funchals hamn för ett
dagsbesök.
efter stormen
Mål för kryssningsfartyg
Madeira och Funchals hamn utgör årligen besöksmål
för nästan trehundra kryssningsfartyg, dvs. lika
många besökande fartyg som nuförtiden i Helsingfors
hamn.
Därefter bekantade vi oss med lotsstationens
fartygsbestånd som presenterades för oss av båtsmannen Silvio.
Den nyaste lotsbåten är bara ca ett drygt år
gammal och tillverkad i Portugal. Samma båttyp
används också i andra räddningsuppgifter i Portugals
kustområden. Denna lotsbåt har glasfiberskrov, är
12,5 meter lång och 4,10 meter bred. Båten har bänkar
försedda med säkerhetsbälten för sex personer.
Motorerna är två Iveco 350 hk diesel, och pumpar,
generatorer och rodermaskiner finns det också två
stycken av alla. Denna utrustning gör fartyget väldigt
säkert, vilket i dessa förhållanden och dessa uppgifter
är förståeligt.
Säkerhetsskenor bättre än vajrar
En detalj på kuttern är en speciell säkerhetsskena,
som enligt Olav är en förnuftigare lösning är vajern
som används i Finland. Lotsstationen har alltid fem
lotsar i arbetstur. Under dejouren är lotsarna en vecka
i Funchals kryssningsfartygshamn, en vecka i
Caniçals handelsfartygshamn och en vecka i den
närliggande lilla öns, Porto Santos, hamn. Efter det
har de två veckor ledigt.
Till Funchals hamn kommer kryssningsfartyg och
roro-färjor. Också den närliggande hamnen Camara
de Lobos hör till Funchals hamndistrikt, och där
förtöjs cement- och oljetransportfartyg med bojförtöjning.
Container- och tankfartyg
Till Caniçals hamn kommer alla containerfartyg, och
till den nya bojförtöjningen kommer oljetransportfartygen. Bojförtöjning används endast vid under 2,5
meters dyningar. Det är inte obligatoriskt att använda
bogserbåt, förutom för oljetankrarna när de kommer
för bojförtöjning.
Porto Santo är en allmän hamn dit alla fartygstyper kommer. På soliga Madeira ser hamnfunktionerna
och hamntjänsterna ut att vara på säker och professionell nivå, ett faktum som det var fint att personligen få konstatera. •
Suomen Laivanpäällystöliitto –
Finlands Skeppsbefälsförbund ry
HAKEE
TOIMISTOSIHTEERIÄ
Toimi on osa-aikainen 60-80 % työtehtävien mukaan.
Toimenkuvaan kuuluu mm.
• avustavat palkanlaskenta- ja kirjanpitotyöt
• maksuliikenteen hoito
• laskutus
• hallinnon kokousten sihteerinä toimiminen
• arkistointijärjestelmän ylläpito
• kotisivujen ylläpito
Edellytämme:
• hyvää suomen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista osaamista
• merkonomin/tradenomin tutkinto
• Office-ohjelmien tuntemusta
Tehtävä alkaa 11.8.2014 ja on toistaiseksi voimassa
oleva, sisältäen 4 kuukauden koeajan.
Lisätietoja saa toiminnanjohtaja
Risto Blomquistilta puh. 050 306 2546 ja
taloussihteeri Harriet Björkqvistiltä 09 6122440
Hakemukset liitteineen on osoitettava liiton
hallitukselle ja toimitettava liiton toimistoon viimeistään 26. toukokuuta 2014 mennessä osoitteella:
Suomen Laivanpäällystöliitto –
Finlands Skeppsbefälsförbund ry
Hietalahdenranta 15 a 3
00180 HELSINKI
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23
Persianlahdella Iranin ja Irakin sodan aikana
Raakaöljyn
lastausta
tykkitulituksessa
Iranin ja Irakin välinen sota kesti kahdeksan vuotta (1980 – 1989). Sodassa
kuoli noin 900 000 ihmistä. Heistä osa oli lapsia, Koraanin lauseilla varustettu
paratiisiin johtava taiwanilainen muoviavain kaulassa. He kuolivat, koska olivat
astuneet miinaan. Myös merenkululla oli omat vaaransa.
Öljyä mihin vain
Sota tuhosi maiden talouden. Se vaati varoja ja
rasitti maiden taloutta. eritoten Iranille raakaöljyn vienti oli pääasiallinen tulonlähde ennen
vallankumousta 1979 ja sen jälkeenkin. Vallankumous, kauppasaarrot ja amerikkalaisten kaappaus panttivangeiksi vaikeuttivat ja osin estivät
kaupankäynnin länsimaihin.
Kun Iranin oli vaikea myydä öljyä maailman
markkinoille suoraan, kuvaan tulivat välikädet
”öljytreiderit”. He välittivät ja myivät öljyä mihin
vaan. Osasta treidereistä tuli innokkaita vallankumouksen kannattajia, ehkä innokkaampia
kuin itse vallankumouksen tekijät.
March Rich Co osti ja myi mm. iranilaista
raakaöljyä ja käytti tarpeen vaatiessa peiteyhtiöitä. Näin siksi, että Iranin oli vallankumouksen
jälkeen pakko sulkea salainen putki Israeliin.
March Rich Co treidasi tämänkin öljyn
­maailmalle.
Tällä tavoin iranilaiset kunnioittivat tehtyjä
sopimuksia. Vuonna 1980 March Rich Co:n
liikevaihto oli 15 miljardia USA:n dollaria.
Olin päällikkönä VLCC tt. Jatulissa, kun alus
myytiin saksalaiselle öljytreiderin varustamolle
nimeltään Norddeutsche Tankschiffahrt GmbH.
Laiva sai uuden nimen Saint Tobias. Uusi
omistaja pyysi minua jäämään alukselle
­varustamon edustajaksi.
Peiteyhtiöiden kautta
Paras treidareista lienee ollut amerikanjuutalainen March Rich, joka yhdessä Pinky Greenin
kanssa erosi työstään amerikkalaisessa Philip
Brothers Traders Co:ssa. He perustivat yrityksen
nimeltään March Rich Co Sveitsiin. March Rich,
jota myös kutsuttiin ”the king of commodities”
hoiti ostot, yhteydet ja myynnit. Pinky Green
järjesti shippingin.
24 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Mutkia matkaan
Lähdimme viides päivä toukokuuta. 1982 ulos
Lissabonista, Suezin kautta Persianlahdelle
”for orders”. Sinne saavuttuamme ankkuroimme
Sirri-saaren länsipuolelle odottamaan lupaa
jatkaa matkaa lastaussatamaan Kharg-saarelle.
Irakin ja Iranin sodan aikana Kharg-saarella
lastausta odottavat laivat olivat Sirrin ankkuri-
paikalla. Näin vältettiin alusten kerääntyminen Khargin redille. Sirrin redillä oli
myös ankkurissa tankkilaivoja, jotka
toimivat varastolaivoina. Ne alukset
jotka eivät menneet lastaamaan Khargille, lastasivat tavaransa varastolaivoista
ja niiden avulla täydennettiin syöttöliikenteellä.
Vaara uhkasi
Viides kesäkuuta Irakin ilmavoimat
pommittivat Khargin saarta, joten
siirto sinne viivästyi. Seitsemäs
kesäkuuta saimme luvan lähteä kohti
Khargia.
Irakin ilmahyökkäysvaaran
vuoksi kuunneltiin komentosillalla
UHF-kanavaa 59. Kun vaara uhkasi, kanavalla luettiin
koodi, ja koko aluksen henkilökunta kokoontui komentosillalle.
Irak käytti lämpöhakuisia ohjuksia, jotka osuivat
pääsääntöisesti rungon konehuoneen alueelle.
Matka Sirriltä Khargin saarelle sujui ongelmitta ja
ankkuroimme Khargin redille. Kharg-saari sijaitsee 300
mailia Hormuzin salmesta länteen ja noin 16 mailia Iranin
rannikosta.
Oma jalostamo
Kharg oli ennen Iran ja Irakin välistä sotaa maailman
suurimpia raakaöljyn lastaussatamia. 98 prosenttia Iranin
raakaöljystä laivattiin Khargilla.
Saarella raakaöljy pumpattiin mantereelta varastotankkeihin, joista se siirrettiin omalla paineella ja pumpuilla
lastausterminaalien kautta laivoihin.
Vuonna 1982 lastausterminaaleja oli kaksi, Darius ja
Sea Island. Saarella oli oma öljynjalostamo ja varastotankkeja. Vuonna 1982 siellä oli myös Iranin ilmavoimien
yksikkö sekä ilmatorjuntatykistöä.
Irakin ilmavoimat pommittivat saarta sotavuosina niin,
että kaikki toiminta oli pakko keskeyttää vuonna 1989.
Yhdeksäs kesäkuuta aamulla siirryimme ankkurista
Dariusterminaalin lastauslaituriin. Siellä lastasimme osan
lastista, jota oli kaikkiaan 244000 mt. Lastausta rajoitti
syväys Dariusterminaalissa. Lastauksen jälkeen siirryimme takaisin ankkuriin odottamaan lastausvuoroa Sea
Islandilla.
Läheltä piti
Ankkurointia seuraavana päivänä, kymmenes kesäkuuta
iltapäivällä, kaksi Irakin matalalla lentävää hävittäjää
hyökkäsi Khargille. Ne ampuivat raketteja jalostamoalueelle, osumia saivat myös Darius-terminaalin laiturinpää
sekä rakennus laiturin läheisyydessä. Jalostamolta nousi
musta savu. Ainakin yksi varastotankki paloi.
Hyökkäyksen jälkeen hävittäjät kääntyivät takaisin
kohti Irakia. Nyt aktivoitui Khargin ilmapuolustus.
Hälytyssireenit soivat ja samalla alkoi hillitön ilmatorjuntatulitus. Sitä kesti noin viisitoista minuuttia. Käydessäni
1993 seuraavan kerran Khargilla olivat Dariusterminaalin
laiturin vauriot edelleen korjaamatta. Myös rakennus
lähellä terminaalia odotti remonttiaan.
Täysi pimennys
Myrskyn vuoksi pääsimme vasta neljästoista kesäkuuta Sea Islandin terminaalin lastauslaituriin jatkamaan
lastausta. Khargin Sea Island on 1850 metriä pitkä, ­
40 metriä leveä, mereen ankkuroitu tankkilaivojen
lastauslaituri. Kiinnitys- ja lastauslaitteiden lisäksi
laiturin molemmissa päissä oli kaksi ilmatorjuntatykkiä.
Laiturin varustuksen ja veden syvyyden vuoksi siinä on
mahdollista lastata myös ULCC luokan aluksia.
Sekä Darius että Sea Island-terminaaleissa, laivojen
täytyi yön aikana olla täysin pimennettyjä. Taskulampuista sai näkyä vain kapea valojuova. Erilaisia määräyksiä
valvoivat kaksi iranilaista ”loading masteria”. He kulkivat
tiiviisti yhdessä ja jakoivat vallankumoukseen liittyvää
aineistoa, mutta tilaisuuden tullessa olivat yksityisesti
valmiit ottamaan vastaan pieniä lahjoja.
Lastaus jatkui tulituksessa
Samana iltana loppulastin lastauksen päästyä käyntiin
alkoi ilmatorjuntatulitus Khargin saarelta ja Sea Islandista
neljällä tykillä. Valonheittimet valaisivat taivasta. Lastausta ei keskeytetty maista. Jos laiva olisi vaatinut lastauksen
keskeytystä olisi se siirretty redille odottamaan seuraavaa
lastausmahdollisuutta tai määrätty poistumaan vajaassa
lastissa.
Mitään syytä tykkitulelle ei havaittu. Ehkä se oli
sulkutulta kaiken varalle.
”Loading master” vakuutti, että niin kauan kun tykki­
tuli jatkuu kaikki on hyvin.
Saint Tobiaksella ei ollut varsinaista lastiohjaamoa,
vaan osa lastitankkitoiminnasta tapahtui kannelta.
Taskulampun kapea valojuova on vaativa työvalo, varsinkin kun laivan pituus on 340 metriä ja leveys 50 metriä.
Lastauksen valvoivat ja toteuttivat kanssani aluksen
päällikkö ja yliperämies.
Tykkituli lakkasi kesäkuun viidennentoista aamuna,
kun olimme saaneet laivan lastiin edellisenä iltana.
Pääsimme ulos Khargilta seuraavana aamuna.
Loppu hyvin kaikki hyvin
Bunkraus Ras Tanura Juymah-terminaalissa oli B/L
purkaussatama ”lands end for orders”. Lähdön jälkeen
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 25
A
På Persiska viken under
kriget mellan Iran och Irak
Råoljelastning under
luftbombning
varustamo tiedotti ETA Durbanin
edustajalle, Etelä Afrikassa, että
paikka sopii hyvin öljyn treidaukseen.
Yhdeksästoista kesäkuuta saavuttiin Al Fujairah:n edustalle. Samalla
päättyi työsopimukseni. Jätin Saint
Tobiaksen, ex.Jatulin ja palasin
Suomeen.
Aluksen miehistö ja junioripäällystö olivat Filippiineiltä, senioripäällystö oli Euroopasta. Reagointi Khargin
tapahtumiin vaihteli. Osa miehistöstä
ja junioripäällystöstä pelkäsi, osa ei
ainakaan näyttänyt järkytystään.
Kaukoidän kulttuureissa täytyy
pyrkiä säilyttämään kasvonsa. Erään
senioripäällystön jäsenen vatsa meni
sekaisin, kun toiminta Sea Islandilla
alkoi. Hän vietti yön vessassa tai sen
välittömässä läheisyydessä.
Tankkilaivatoiminnasta ja turvallisuudesta on monta kirjahyllymetriä
sääntöjä ja ohjeita. Niitä voidaan
tulkita ja noudattaa tilanteen mukaan
silloin kun kysymyksessä on suuremmat edut.
Olin myöhemmin jälleen Khargin
saarella lastaamassa raakaöljyä ja
silloin alukselle tuli joukko tarkastajia. He valvoivat kansainvälisten ja
paikallisten turvallisuus- ja muiden
määräysten tarkkaa noudattamista. •
Eero Kauppila, Merikapteeni
26 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
K
riget mellan Iran och Irak
pågick i åtta år (19801989). I kriget dog ca 900
000 människor. En del av
dem var barn som runt halsen bar
en taiwanesisk plastnyckel försedd
med utdrag ur Koranen som skulle
leda till paradiset. De dog för att de
stigit på en mina. Också sjöfarten
hade sina egna faror.
Olja vart som helst
Kriget förstörde ländernas ekonomi.
Det krävde resurser och belastade
ländernas ekonomi. Särskilt för Iran
var råoljeexporten den huvudsakliga inkomstkällan före revolutionen 1979 och också därefter.
Revolutionen, handelsbojkotterna
och kapandet av amerikaner som
gisslan försvårade och delvis
förhindrade handeln med västländerna.
När Iran hade svårt att sälja olja
direkt till världsmarknaden, kom
mellanhänderna ”oljehandlarna”
med i bilden. De förmedlade och
sålde olja vart som helst. En del av
handlarna blev ivriga förespråkare
för revolutionen, kanske ivrigare än
revolutionärerna själva.
Via bulvanbolag
Den bästa handlaren torde ha varit
den amerikanske juden March
Rich, som tillsammans med Pinky
Green slutade sitt jobb på amerikanska Philip Brothers Traders Co. De
grundade ett företag vid namn
March Rich Co i Schweiz. March
Rich, som också kallades ”the king
of commodities” skötte inköp,
kontakter och försäljning. Pinky
Green ordnade shippingen.
March Rich Co köpte och sålde
bl.a. iransk råolja och utnyttjade vid
behov bulvanbolag. Detta av den anledningen att Iran efter revolutionen
var tvungen att stänga det hemliga
röret till Israel. March Rich Co sålde
också den här oljan ut i världen.
På detta sätt högaktade iranierna de gjorda avtalen. År 1980 var
March Rich Co:s affärsomsättning
15 miljarder US dollar.
Jag var befälhavare på VLCC
tt. Jatuli när fartyget såldes till ett
tyskt oljetradingrederi vid namn
Norddeutsche Tankschiffahrt
GmbH. Fartyget fick det nya namnet
Saint Tobias. Den nya ägaren bad
mig stanna på fartyget som rederiets
representant.
Bekymmer på vägen
Den femte maj 1982 gick vi ut från
Lissabon via Suez till Persiska viken
”for orders”. När vi anlänt dit
ankrade vi väster om ön Sirri för att
invänta tillstånd att fortsätta färden
till lastningshamnen ön Kharg.
De fartyg som under Iran-Irakkriget väntade på att lastas vid ön
Kharg låg på Sirris ankarplats. Så
undvek man att fartygen samlades
på Khargs redd. För ankar på Sirris redd låg också tankfartyg som
fungerade som lagerskepp. De fartyg
som inte for för att lasta till Kharg,
lastade sina varor från lagerfartygen
och med hjälp av dem kompletterade
med matartrafik.
Fara hotade
Den femte juni bombade Iraks luftstridskrafter ön Kharg,
så flytten dit fördröjdes. Den sjunde juni fick vi lov att bege
oss mot Kharg.
P.g.a. fara för Iraks luftanfall lyssnade vi på kommandobryggan på UHF-kanal 59. När fara hotade, lästes en kod
upp på kanalen och fartygets hela personal samlades på
kommandobryggan.
Irak använde värmesökande missiler som i huvudsak
träffade skrovet där maskinrummet låg.
Färden från Sirri till ön Kharg gick utan problem, och vi
ankrade på Khargs redd. Ön Kharg befinner sig 300 mil från
Hormuzsundet västerut och ca 16 mil från Irans kust.
Eget raffinaderi
Före kriget mellan Iran och Irak var Kharg en av världens
största lastningshamnar för råolja. 98 procent av Irans
råolja skeppades från Kharg.
På ön pumpades råoljan från fastlandet i lagercisterner,
från vilka den med eget tryck och egna pumpar via lastningsterminalerna flyttades till fartygen.
År 1982 fanns det två lastningsterminaler, Darius och
Sea Island. Ön hade eget oljeraffinaderi och egna lagertankar. År 1982 fanns där också en enhet från Irans luftstridskrafter samt luftvärnsartilleri.
Under krigsåren bombade Iraks luftstridskrafter ön så
mycket att all verksamhet måste avbrytas år 1989.
Den nionde juni på morgonen förflyttade vi oss från ankarplatsen till Dariusterminalens lastningskaj. Där lastade
vi en del av lasten på allt som allt 244 000 mt. Lasten begränsades av Dariusterminalens djupgång. Efter lastningen
flyttade vi oss tillbaka till ankarplatsen för att vänta på
lastningstur på Sea Island.
Nära ögat
Dagen efter ankringen, den tionde juni på eftermiddagen,
anfölls Kharg av två av Iraks lågtflygande attackplan. De
sköt raketer mot raffinaderiområdet, träffar fick också
Dariusterminalens kajända samt en byggnad i närheten av
kajen. Från raffinaderiet steg svart rök upp. Åtminstone
en lagercistern brann.
Efter anfallet vände attackplanen tillbaka mot Irak.
Nu aktiverades Khargs luftvärn. Larmsirenerna tjöt och
samtidigt inleddes en häftig luftvärnseld. Det pågick i ca
femton minuter. Då jag år 1993 följande gång besökte Kharg
var skadorna på Dariusterminalens kaj ännu oreparerade.
Också byggnaden i närheten av terminalen väntade på
reparation.
Full mörkläggning
P.g.a. stormen kom vi först den fjortonde juni till Sea
Islands terminals lastningskaj för att fortsätta lastningen.
Khargs Sea Island är en 1850 meter lång, 40 meter bred i
havet förankrad lastningskaj för tankfartyg. Förutom
förtöjnings- och lastningsutrustningen fanns det i båda
ändarna av kajen två luftvärnskanoner. P.g.a. kajens
utrustning och vattendjupet är det också möjligt att lasta
ULCC klassens fartyg där.
Både i Darius- och Sea Island-terminalerna måste
fartygen nattetid vara fullständigt mörklagda. Från ficklamporna fick det endast synas en smal ljusstrimma. De
olika bestämmelserna övervakades av två iranska ”loading
masters”. De gick nära tillsammans och delade ut material
om revolutionen, men vid tillfälle var de privat redo att ta
emot små gåvor.
Lastningen fortsatte under eldgivning
Samma kväll som slutlastningen kommit igång inleddes
luftvärnseld från Kharg och Sea Island med fyra kanoner.
Strålkastarna lyste upp himlen. Lastningen stoppades inte
från land. Om det hade krävts att fartygets lastning
stoppats hade fartyget flyttats till redden för att vänta på
nästa lastningsmöjlighet eller beordrats att avlägsna sig i
ofullständig last.
Ingen orsak till kanonelden kunde skönjas. Kanske det
var spärreld för säkerhets skull. ”Loading master” intygade
att så länge som kanonelden fortsätter är allt bra.
Saint Tobias hade ingen egentlig laststyrhytt, utan en del
av lasttankverksamheten skedde från däck. En ficklampas
smala ljusstrimma är ett krävande arbetsljus, särskilt om
fartygets längd är 340 meter och bredd 50 meter. Fartygets
befälhavare och överstyrman genomförde och övervakade
lastningen tillsammans med mig.
Kanonelden upphörde den femtonde juni på morgonen
när vi fått fartyget lastat föregående kväll. Vi kom ut från
Kharg följande morron.
Slutet gott, allting gott
Bunkringen i Ras Tanura Juymah-terminalen var B/L
lossningshamn ”lands end for orders”. Efter avfärden
informerade rederiet ETA Durbans representant i Sydafrika att platsen lämpar sig väl för oljetrading.
Den nittonde juni kom vi till Al Fujairah. Samtidigt tog
mitt arbetsavtal slut. Jag lämnade Saint Tobias, ex. Jatuli,
och återvände till Finland.
Fartygets manskap och juniorbefäl var från Filippinerna, seniorbefälet från Europa. Reaktionen på händelserna i
Kharg varierade. En del av manskapet och juniorbefälet var
rädda, en del visade åtminstone inte hur chockade de var.
I Fjärranösterns kulturer måste man försöka bevara
ansiktet. En av seniorbefälet fick orolig mage när verksamheten på Sea Island började. Han tillbringade natten på WC
eller i dess omedelbara närhet.
Om tankfartygsverksamheten och säkerheten finns det
många bokhyllmetrar med regler och direktiv. De kan tolkas och följas enligt situationen då det är fråga om större
intressen.
Senare besökte jag igen ön Kharg för att lasta råolja och
då kom det en grupp inspektörer ombord. De övervakade
att internationella och lokala säkerhets- och övriga bestämmelser noga följdes. •
Eero Kauppila, sjökapten
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 27
Teemapalkittu Nils-Erik Eklund
Tiskarista merenkulun
huipulle
Merenkulun teemapalkinto luovutettiin
tänä vuonna seitsemännen kerran
Merenkulkualan 29. teemapäivän
yhteydessä Helsingissä.
N
yt oli palkintovuorossa Viking Linen
pitkäaikainen toimitusjohtaja NilsErik Eklund. Hän on tullut alalle
vuonna 1963, jolloin hän aloitti tiskaajana Ålandsfärjan palveluksessa. Siitä hän eteni
Viking Linen toimitusjohtajaksi, jossa toimi aina
vuoteen 2010 asti.
Eklund on toiminnallaan kehittänyt maamme
merenkulkua ja työllistänyt merenkulkijoita. Hän
vaikuttaa edelleen suomalaisen merenkulun
olosuhteisiin ja tulevaisuuteen mm. toimimalla
Viking Linen hallituksen jäsenenä. Eklund
työskentelee myös aktiivisesti omassa yrityksessään Ecolocus Ab:ssa, jonka toimialoina ovat
energiatehokkuus ja uusiutuva energia.
Eklund on OÜ Viking Line Eestin hallintoneuvoston ja Interferryn hallituksen jäsen. Työvuosinaan hän oli myös Merenkulkulaitoksen
johtokunnan jäsen.
Pitkällä työurallaan hän on kerännyt kannuksia juuri niihin asioihin, joista Merenkulun
teemapalkinto myönnetään. Palkinnolla halutaan
alkuperäisen idean mukaan huomioida sellainen
henkilö tai taho, joka on parantanut merenkulun
toimintaedellytyksiä, lisännyt merenkulun
arvostusta, kehittänyt yhteistyötä ja lisännyt
ulkoista näkyvyyttä. •
E Nils-Erik Eklundin
valinta vuoden palkinnonsaajaksi oli raadissa
yksimielinen.
Palkinnon myöntämisestä päättävät Viking Line Abp, Tallink Silja Oy,
Suomen Varustamot ry – Rederierna i Finland rf, Suomen MerimiesUnioni SMU ry – Finlands Sjömans-Union FSU rf, Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund ry, Suomen Konepäällystöliitto
– Finlands Maskinsbefälsförbund ry ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus.
28 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Temaprisbelönade Nils-Erik Eklund
Från diskare upp
i sjöfartstoppen
Sjöfartens temapris överräcktes i år för sjunde gången i samband med Sjöfartsbranschens
29:e temadag i Helsingfors.
N
u stod Viking Lines långvarige
verkställande direktör Nils-Erik
Eklund i tur att belönas. Han kom i
branschen år 1963, då han började
som diskare på Ålandsfärjan. Därifrån
avancerade han ända till att bli Viking Lines
verkställande direktör, där han tjänstgjorde
ända till år 2010.
Eklund har med sin verksamhet utvecklat
vårt lands sjöfart och sysselsatt sjöfararna.
Han inverkar ännu på den finländska sjöfartens
förhållanden och framtid bl.a. som styrelsemedlem på Viking Line. Eklund arbetar också
aktivt i sitt eget företag Ecolocus Ab, vars
verksamhetsområde är energieffektivitet och
förnybar energi.
Eklund är medlem i OÜ Viking Line Eestis
förvaltningsråd och Interferrys styrelse. Under
sina arbetsår var han också medlem i Sjöfartsverkets direktion.
Under sin långa arbetskarriär har han
samlat meriter i just de saker för vilka Sjöfartens temapris beviljas. Med priset vill man
enligt den ursprungliga idén uppmärksamma
en sådan person eller instans som förbättrat
sjöfartens verksamhetsförutsättningar, ökat
sjöfartens uppskattning, utvecklat samarbetet
och ökat synligheten utåt. •
Om beviljandet av priset besluter Viking Line Abp, Tallink Silja Oy, Suomen Varustamot ry – Rederierna i
Finland rf, Suomen Merimies-Unioni SMU ry – Finlands Sjömans-Union FSU rf, Suomen Laivanpäällystöliitto
– Finlands Skeppsbefälsförbund ry, Suomen Konepäällystöliitto – Finlands Maskinsbefälsförbund ry och
Sjöfartsbranschens utbildnings- och forskningscentral våd Åbo universitets Brahea-centrum.
H Kuvassa vasemmalta Leif Wikström (Suomen Konepäällystöliitto), Jan Hanses
(Viking Line Abp), Anne Erkkilä-Välimäki (MKK) ja palkinnon saaja Nils-Erik Eklund.
H På bilden från vänster Leif Wikström (Finlands
Maskinbefälsförbund), Jan Hanses (Viking Line Abp),
Anne Erkkilä-Välimäki (SUC) och pristagaren Nils-Erik Eklund.
G Juryns val av
Nils-Erik
Eklund som
årets pristagare
var enhälligt.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 29
Lukuvinkki
Hilkka Kotkamaa
Kirja
kulttuuritekona
Kirja on hyvä tapa tallentaa historiaa, jolla on arvoa ja merkitystä
pidemmäksi ajaksi.
Kunniaa kylmäkuljetuksille
T
G Kylmäkuljetuk-
set avasivat
merenkulkijoille
eksoottisen
maailman.
hure Malmberg on
tehnyt monta kulttuuri­
tekoa kirjoillaan
suomalaisen merenkulun
historiasta. Me muistamme
hänen Silja-varustamon
historiansa varustamon
50-vuotisen taipaleen
kunniaksi. Nyt on vuorossa katsaus Gustaf
Eriksonin kylmäaluksiin, joista Malmbeg on
kirjoittanut kirjan Erik
Hagin kanssa nimellä
Kalla systrat från Åland­
på världens alla hav.
GE tuli tunnetuksi paitsi purjealuksistaan
myös jäähdytysalusten omistamisesta ja operoimisesta.
Varustamo hankki 1949 ensimmäisen kylmäaluksen, joka
rakennettiin Uudenkaupungin telakalla. Kylmäaluksista
oli kova tarve, sillä sodasta toipuva maa tarvitsi kipeästi
aluksia elintarvikkeiden merikuljetuksiin. Näin pääsivät
suomalaisetkin viemään ympäri maailmaa mustikoita,
viinirypäleitä, turskaa ja tonnikalaa. Laivat olivat sen
kokoisia, että niillä pääsi rantautumaan ahtaisiinkin
satamiin. Alukset pääsivät Afrikan kapeisiin ja kapasiteetiltaan vaatimattomiin satamiin ja joskus ne kiersivät
Islannin vain poimiakseen kalaa pienissä erissä. Näin
suomalaiset merenkulkijat pääsivät kurkistamaan
erikoisiin ja eksoottisiin paikkoihin ja ennen näkemättömiin kulttuureihin. Työ kylmäaluksissa oli rankkaa ja
usein yksinäistä. Vaivalloinen yhteydenpito koti-Suomeen
oli usein lisärasitteena, koska aluksissa ei ollut radiosähköttäjiä. Kirjassa on kertomuksia merenkulkijoiden
kokemuksista ja muistoista sekä tietysti kiinnostavaa,
mutta harvinaiseksi jäänyttä kylmäkuljetuksen historiaa.
Mukana on paljon tietoa, karttoja ja runsas kuvitus. •
30 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Kun ruoka loppui
Leningradista
16
-vuotias Lena Muhina piti
päiväkirjaa, Anne Frankin
tapaan, Leningradin piirityksen päivät, jotka koituivat miljoonan
ihmisen kuolemaksi. Kirja on nyt
ilmestynyt suomeksi nimellä Piirityspäiväkirja.
Saksa piiritti Leningradin syyskuussa 1941 ja Hitlerin suunnitelmiin
kuului vallata kaupunki, pommittaa se
maan tasalle ja eliminoida kaupungin
asukkaat. Koska 2,5 miljoonan
asukkaan tappaminen olisi ollut
hankalaa, hän päätti sulkea kaupungin
huoltoreitit. 900 päivää kestäneen
piirityksen aikana kaupungista loppui
vähitellen tarvikkeet ja miljoona
ihmistä kuoli nälkään, viluun ja
pommituksiin.
Stalinille saksalaisten hyökkäys tuli
täytenä yllätyksenä ja hän kuulemma
häpesi virhearviotaan pitkään.
Lena-tyttön päiväkirjassa on nuoruuden unelmia, patrioottista uhoa, surua
äidin kuolemasta ja ruokapulasta,
pommien pelosta ja läheisten nääntymisestä nälkään.
Lena pohti, että Leningradinin
puolustamisen avulla Moskova ja
Stalingrad pystyvät torjumaan Hitlerin
hirmuvallan. Samalla hän kirjoitti
siitä, kun ruoasta tulee kaiken
läpäisevä ajatus.
Lena sai kuulla Laatokan yli
kulkevasta evakuointireitistä 1942.
Pakoreittiä on kutsuttu elämäntieksi,
mutta monelle se oli kuoleman tie,
Åsne Seierstad ja koti­
kadun poika
Å
G Lena Muhin kertoo päiväkirjoissaan millaista oli saksalaisten
piirittämässä Leningradissa.
Miljoona ihmistä tappanut,
900 päivää kestänyt piiritys
päättyi 70 vuotta sitten.
koska moni nälkiintynyt leningradilainen uupui ja paleltui matkalla.
Päiväkirja oli kateissa parikymmentä vuotta, kunnes joku vei sen
valtionarkistoon. Sieltä sen löysi
historiantutkija Sergei Jarov, löysi
utkikkaan salapoliisityön avulla Lena
Muhinan Moskovasta. Hän oli selviytynyt piirityksestä hengissä ja eli
66-vuotiaaksi. Päiväkirja oli ollut
Lenalle keino selvitä hengissä
helvetistä.
Suomalaisen laitoksen alkusanat
on kirjoittanut professori Markku
Kangaspuro. – Tiedämme Leningradin kauhun vuosista aika vähän,
koska Stalinilla ja neuvostojohdolla
oli tarve nostaa Leningrad farismin
torjuneeksi sankarikaupungiksi.
Maine kauhujen infernona, jossa
kuoltiin ja kärsittiin, olisi ollut
sankarikuvalle liikaa. •
sne Seierstad on
norjalainen toimittaja ja kirjailija, joka on
erityisesti tunnettu jutuistaan sodista ja konfliktialueilta. Hän on aina lähtenyt
juttumatkalle sinne, missä on
isoja ja vaarallisia uutisia.
Runsas vuosi sitten hän
äkkäsi mitä tapahtui ihan
silmien alla. Syntyi kirja
nimeltään Yksi meistä –
­kertomus Norjasta.
Seierstad muisti kotikadultaan ikäisensä 1977 syntyneen pojan, joka oli ujo ja kovasti kiinni
äidissään. Muuten ihan tavallinen
kaveri, ”yksi meistä”. Pojalla
kerrottiin olevan kotiongelmia ja
hän oli välillä ollut lastenkodissa.
Pojan nimi on Anders Behring
Breivik.
22. heinäkuuta 2011 tärähti.
Norjassa oli sattunut joukkosurma,
joka vaati 77 kuolonuhria. Åsne
Seierstad seurasi Utöjan tapahtumia
tuoreeltaan Sunday Timesille, News
Weekille ja kansainvälisille uutistoimisatoille.
Sen jälkeen Seierstad lähti
Libyaan juttumatkalle. Sieltä
palattuaan toimittaja kysyi itseltään, että miksi matkustaa maailman ääriin, kun rankka aihe oli sata
metriä hänen lapsuudenkodistaan.
– Pyysin kirjaan Breivikin
haastattelua. Häneltä tuli yllättäen
vankilasta pitkä kirje, jossa hän
ilmoitti haluavansa kirjoittaa kirjan
yhdessä kanssani.
Anders Behring Breivik oli
nuorukainen, jolla oli netissä
tuhansia kavereita ja vielä enemmän
hengenheimolaisia, mutta hän oli
yksinäinen. Äärioikeistolaisuus ja
muukalaisviha saivat kannatusta,
eikä kukaan sanonut netissä
vastaan. Se tuntui hyvältä, mutta ei
G – Olen nähnmyt sotakirjeen­
vaihtajana paljon pahuutta Afganistanissa, Irakissa, Kosovossa,
Libyassa jne. Mutta en kuvitellut
törmääväni siihen Norjassa, ­sanoo
rauhanajan suurimmasta joukkomurhasta kirjan tehnyt Åsne
Seierstad.
riittänyt. Hän suunniteli jotain
suurta, veretseisauttavaa tekoa.
Ajatuksiaan hän kokosi 1500-sivuiseen sepustukseen, jota hän kutsui
manifesikseen.
– Vankilasta saamani kirje oli
hänen persoonallisuutensa yhteenveto. Kirje sisälsi minulle sekä
teräviä moitteita että nuoleskelevia
kehuja. Imartelevan alun jälkeen
hän kirjoitti: ”olet pahin jyrsijä
jonka tiedän”. Hän lopetti kirjeen ”
narsistiset ja vallankumoukselliset
terveisiet ABB”. Minua jotenkin
inhotti koskea kirjeeseen. Hänen
sosiaaliset taitonsa ovat todella
surkeat.
– On vaikea ymmärtää, että
maailman rikkaimmassa ja rauhallisessa maassamme tapahtui aikansa
suurin joukkomurha. Onko pahuus
meidän keskellämme hyvinvointivaltiossakin? Kirja on valmis, mutta
pohdin tätä edelleen, Seierstad
toteaa. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31
• • • Toimeenpaneva valiokunta 11.2.2014
Sopimusasiat
• Käytiin läpi yleinen työmarkkinatilanne ja todettiin että
luontaisetuja on korotettu 1,6 %:lla 1.1.2014 alkaen.
• Merkittiin tiedoksi tilanne TES-neuvottelujen suhteen ja
todettiin että neuvottelut jatkuvat.
• Merkittiin tiedoksi selvitys Neste Oilin tämänhetkisestä
tilanteesta.
• Merkittiin tiedoksi selvitys Kristina Cruisesin tilanteesta.
• Vietiin Godby Shippingin asia TES-työryhmän
käsittelyyn.
• Merkittiin tiedoksi Arctia Karhun tilanne.
• Merkittiin tiedoksi Zeuksen sopimustilanne.
• Merkittiin tiedoksi Viking Linen sopimustilanne koskien
Rosellaa ja Viking Gracea.
• Hyväksyttiin sopimusesitys Finnhansan osalta ja viedään
se hallitukseen vahvistettavaksi.
• Hyväksyttiin sopimus ESL-Shippingin Kallioalukselle ja
viedään se hallitukseen vahvistettavaksi.
• Keskusteltiin pientonnistosopimuksesta ja päätettiin
viedä asia hallituksen käsittelyyn.
• Viedään hallitukselle tiedoksi Boren tonnistovaihto.
• Jätettiin pöydälle Suomenlinnan Liikenne Oy:n sopimus.
• Jätettiin pöydälle Fin-Terpuun sopimus.
• Hyväksyttiin erillissopimus öljyntorjuntavalmiuden
korvaamisesta ja viedään se hallituksen vahvistettavaksi.
• Merkittiin tiedoksi selvitys Sundqvist Investmentin
tilanteesta.
• Merkittiin tiedoksi Liikenneviraston ja Trafin tilanne.
• Merkittiin tiedoksi tilanne kunnallisella sopimusalalla.
Muut asiat
• Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat.
• Luettiin ja merkittiin tiedoksi piirien pöytäkirjat.
• Merkittiin tiedoksi matkakertomus NFBK:n kokouksesta.
• Keskusteltiin STTK:n hallitusohjelmatavoitteista ja
viedään hallituksen käsittelyyn.
Kokouksessa olivat läsnä seuraavat TPV:n jäsenet:
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Heidi ­
Tauriainen ja Risto Blomquist. Sen lisäksi asiamies
Johan Ramsland osallistui kokoukseen.
• • • Hallitus 25.2.2014
Sopimusasiat
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne.
• Merkittiin tiedoksi ett sopimusneuvottelut jatkuvat
Suomen Varustamoiden kanssa.
• Merkittiin tiedoksi Boren tilanne.
• Hyväksyttiin sopimusesitys koskien Finnhansaa.
• Hyväksyttiin sopimus ESL-Shippingin Kallio-alukselle.
• Keskusteltiin pientonnistosopimuksesta ja jatketaan
tehtyjen päätösten mukaisesti.
• Keskusteltiin koululaiva m/s Katarina työehtosopimuksesta ja todettiin että neuvottelut jatkuvat.
• Merkittiin tiedoksi koululaiva m/s Michael Sarsin
sopimustilanne.
• Keskusteltiin Finferriesin, Suomenlinnan Liikenteen,
Fin-Terpuun, Meritaiton ja Mopron sopimuksista jossa on
väärä kirjaus päällikön sairausajasta ja todettiin että asia
korjataan mahdollisimman pian.
32 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
• Hyväksyttiin allekirjoitettu erillissopimus
öljyntorjuntavalmiuden korvaamisesta.
• Merkittiin tiedoksi Ahvenanmaan maakuntahallituksen
sopimustilanne ja työsopimusongelmat.
• Merkittiin tiedoksi Frida II päällikön työsuhdetta
koskeva ongelma.
• Merkittiin tiedoksi Godby Shippingin Link Starin
sopimustilanne.
• Merkittiin tiedoksi Neste Shippingin tilanne.
• Merkittiin tiedoksi Alfons Håkansin Zeus-aluksen
sopimustilanne.
• Merkittiin tiedoksi Viking Line Ab:n tilanne.
• Merkittiin tiedoksi ESL Shippingin YT-neuvottelut.
• Merkittiin tiedoksi Eckerö Shippingin sopimustilanne.
• Merkittiin tiedoksi Kristina Cruisesin tilanne.
• Merkittiin tiedoksi Nesteen hinaajien sopimustilanne.
• Merkittiin tiedoksi päällikön työsuhteen laiton
purkaminen Sundqvist Investments Oy:ssä.
• Merkittiin tiedoksi Arctia Karhun tilanne.
• Merkittiin tiedoksi kunnan sopimusalan sopimustilanne
jossa neuvottelut jatkuvat.
Muut asiat
• Nimitettiin Merimieseläkekassan valtuustoon
Martin Björkell ja Matleena Mäkelä.
• Päätettiin jatkaa asiamies Johan Ramslandin
työsuhdetta 31.5.2014 saakka. Sinä aikana Heli Palmu
toimii hallituksen jäsenenä.
• Merkittiin tiedoksi Suomen Merenkulku-lehteä
koskevat ilmoitushankinta- ja ALV-asiat.
• Merkittiin tiedoksi ETF:n materiaali koskien työpaikkakiusaamista ja häirintää. Materiaali on laitettu liiton
kotisivuille.
• Merkittiin tiedoksi matkakertomus NFBK:n kokouksesta
Bergenissä.
• Merkittiin tiedoksi että ITF-koordinaattori Simo Nurmi
jää eläkkeelle ja seuraajaa etsitään.
• Merkittiin tiedoksi että Trafi toukokuussa järjestää
aktiivimerenkulkijoille Turvallinen Meriseminaarin.
• Merkittiin tiedoksi että Johan Ramsland on valittu
STTK:n Ahvenanmaan Aluetoimikunnan puheenjohtajaksi kahdeksi vuodeksi.
• Merkittiin tiedoksi että STTK:n hallitusohjelmatavoitteista on annettava lausunto 14.3.2014 mennessä.
• Täydennettiin ja tarkennettiin lista liiton edustuksista
eri elimissä.
• Merkittiin tiedoksi selvitys Merimiesasiain Neuvottelukunnan Terveysjaostossa käsitellyistä asioista, esim.
laiva-apteekista.
• Merkittiin tiedoksi viimeisten oikeustapausten
myönteiset päätökset.
• Myönnettiin Merkkarit ry:lle toimintatukea 10 euro/
liiton jäsen.
Kokouksessa olivat läsnä seuraavat
hallituksen jäsenet:
Martin Björkell, Kenneth Granell, Kristian Heiskanen,
Markku Kettunen, Matleena Mäkelä, Heli Palmu, Niclas
Seligson ja Dan Stenbäck. Piiriasiamiehistä oli läsnä
Jukka Riikonen Saimaan piiristä.
• • • Toimeenpaneva valiokunta 11.3.2014
• • • Verkställande utskottet 11.2.2014
Sopimusasiat
Avtalsärenden
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne ja
liiton sopimustilanne.
• Hyväksyttiin sopimus Zeus-alukselle ja viedään
hallituksen vahvistettavaksi.
• Merkittiin tiedoksi hyttisiivouskiistan tilanne
Finnlinesillä ja ESL-Shippingillä.
• Merkittiin Boren YT-neuvottelut tiedoksi.
• Hyväksyttiin Suomenlinnan Liikenteen tes-sopimus ja
viedään hallitukselle vahvistettavaksi.
• Hyväksyttiin Fin-Terpuun tes-sopimus ja viedään
hallitukselle vahvistettavaksi.
• Merkittiin tiedoksi Mopro Oy:n tes-sopimus.
• Hyväksyttiin ehdollinen neuvottelutulos SMLY,
PALTA, SMU, SKL ja SLPL ja viedään hallitukselle
vahvistettavaksi.
• Merkittiin tiedoksi Mopro Oy:n m/s Vekaran palkat
1.3.2014 alkaen.
• Merkittiin tiedoksi Rasilan palkat 1.3.2014 alkaen.
• Hyväksyttiin esitys Meritaidon väyläalusten päällystön
palkoiksi ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi.
• Hyväksyttiin m/s Parkko-aluksen laivaväen palkat
1.3.2014 alkaen ja viedään hallitukselle vahvistettavaksi.
• Merkittiin tiedoksi selvitys Arctia Shippingin ongelmista.
• Hyväksyttiin koululaiva Katarinan sopimus ja viedään
hallituksen vahvistettavaksi.
• Hylättiin Sundqvist Investments ehdotus TESsopimukseksi.
• Merkittiin tiedoksi selvitys Ahvenanmaan
maakuntahallituksen tilanteesta.
• Det allmänna arbetsmarknadsläget gicks igenom och
konstaterades att naturaförmånerna höjts med 1,6 %
1.1.2014.
• Antecknades till kännedom läget i kollektivavtalsförhandlingarna och konstaterades att förhandlingarna
fortsätter.
• Antecknades till kännedom redogörelsen för situationen
vid Neste Oil.
• Antecknades till kännedom redogörelsen för Kristina
Cruises situation.
• Godby Shipping-ärendet fördes till
kollektivavtalsarbetsgruppens behandling.
• Antecknades till kännedom läget för Arctia Karhu.
• Antecknades till kännedom avtalsläget för Zeus.
• Antecknades till kännedom Viking Lines avtalsläge
gällande Rosella och Viking Grace.
• Godkändes avtalsförslaget för Finnhansa och det förs
till styrelsen för fastställande.
• Godkändes avtalet för ESL-Shippings fartyg Kallio
och det förs till styrelsen för fastställande.
• Småtonnageavtalet diskuterades och beslöts föra
saken till styrelsens behandling.
• Bores tonnageskifte förs till styrelsen för kännedom.
• Bordlades Sveaborgs Trafik Ab:s avtal.
• Bordlades Fin-Terpuus avtal.
• Godkändes specialavtalet för ersättning av oljebekämpningsberedskapen och det förs till styrelsen för
fastställande.
• Antecknades till kännedom redogörelsen för situationen
vid Sundqvist Investments.
• Antecknades till kännedom läget för Trafikverket
och Trafi.
• Antecknades till kännedom situationen inom den
kommunala avtalsbranschen.
Muut asiat
• Päätettiin että Johan Ramsland ei toimi liiton asiamiehenä sinä aikana kun hän Boren luottamusmiehenä hoitaa
varustamon YT-neuvotteluja. Sinä aikana hän kuitenkin
toimii liiton hallituksen jäsenenä.
• Merkittiin tiedoksi keskustelut Suomen
Merenkulku-lehden sisällöstä.
• Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat.
• Päätettiin että Johan Ramsland osallistuu Norjan liiton
kokoukseen Haugesundissa 26.4.2014.
• Päätettiin myydä liiton omistamat Op Pohjolan osakkeet.
• Merkittiin tiedoksi selvitys MAN-kokouksssa, MEPA:n
hallituksen kokouksessa sekä Meriturvan hallituksen
kokouksessa käsitellyistä asioista.
Övriga ärenden
• Godkändes de föreslagna medlemsärendena.
• Upplästes och antecknades till kännedom kretsarnas
protokoll.
• Antecknades till kännedom reseberättelsen från
NFBK:s möte
• Diskuterades STTK:s regeringsprogrammål och de förs
till styrelsen för behandling.
I mötet deltog följande VU-medlemmar:
Kokouksessa olivat läsnä seuraavat TPV:n jäsenet:
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka,
Niclas Seligson, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, Risto
Blomquist ja Petri Suominen.
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Heidi
Tauriainen och Risto Blomquist. Därtill deltog
ombudsmannen Johan Ramsland i mötet.
• • • Styrelsen 25.2.2014
Avtalsärenden
• Antecknades till kännedom det allmänna
arbetsmarknadsläget.
• Antecknades till kännedom att avtalsförhandlingarna
fortsätter med Rederierna i Finland.
• Antecknades till kännedom Bores situation.
• Godkändes avtalsförslaget för Finnhansa.
• Godkändes avtalet för ESL-Shippings fartyg Kallio.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 33
A
• Diskuterades småtonnageavtalet och man beslöt gå
vidare enligt tidigare gjorda beslut.
• Diskuterades skolfartyget m/s Katarinas kollektivavtal
och konstaterades att förhandlingarna fortsätter.
• Antecknades till kännedom avtalsläget för skolfartyget
m/s Michael Sars.
• Diskuterades avtalen för Finferries, Sveaborgs Trafik,
Fin-Terpuu, Meritaito och Mopro vilka innehåller ett fel
angående befälhavarens sjukledighet samt konstaterades
att saken rättas till omgående.
• Godkändes det undertecknade specialavtalet om
ersättningen för oljebekämpningsberedskap.
• Antecknades till kännedom Ålands Landskapsregerings
avtalssituation och arbetsavtalsproblem.
• Antecknades till kännedom problemet gällande
befälhavarens anställningsförhållande på Frida II.
• Antecknades till kännedom avtalsläget för Godby
Shippings Link Star.
• Antecknades till kännedom situationen på
Neste Shipping.
• Antecknades till kännedom avtalsläget för
Alfons Håkans fartyg Zeus.
• Antecknades till kännedom situationen på Viking Line.
• Antecknades till kännedom samarbetsförhandlingarna
på ESL Shipping.
• Antecknades till kännedom avtalsläget för
Eckerö Shipping.
• Antecknades till kännedom situationen på
Kristina Cruises.
• Antecknades till kännedom avtalsläget för
Nestes bogserbåtar.
• Antecknades till kännedom det olagliga upplösandet av
befälhavarens arbetsförhållande på Sundqvist Investment.
• Antecknades till kännedom situationen för Arctia Karhu.
• Antecknades till kännedom avtalsläget för den kommunala avtalsbranschen där förhandlingarna fortsätter.
Övriga ärenden
• Utsågs Martin Björkell och Matleena Mäkelä till
representanter i Sjömanspensionskassans fullmäktige.
• Beslöts förlänga ombudsmannen Johan Ramslands
arbetsförhållande till 31.5.2014. Under den tiden fungerar
Heli Palmu som styrelsemedlem.
• Antecknades till kännedom tidskriften Finlands
Sjöfarts annonsanskaffnings- och momsfrågor.
• Antecknades till kännedom ETF:s material om
arbetsplatsmobbning. Materialet har satts in på förbundets
hemsidor.
• Antecknades till kännedom reserapporten från NFBK:s
möte i Bergen.
• Antecknades till kännedom att ITF-koordinatorn
Simo Nurmi går i pension och att efterföljare söks.
• Antecknades till kännedom att Trafi i maj ordnar ett
sjösäkerhetsseminarium för aktiva sjöfarare.
• Antecknades till kännedom att Johan Ramsland utsetts
till STTK:s Ålands regionalkommittés ordförande för två
år framåt.
• Antecknades till kännedom att utlåtande bör ges före
14.3.2014 om STTK:s regeringsprogrammål.
• Kompletterades och preciserades listan på förbundets
representationer i olika organ.
• Antecknades till kännedom redogörelsen för de ärenden
som behandlats i hälsoutskottet i Delegationen för
sjömansärenden, bl.a. fartygsapoteket.
• Antecknades till kännedom de positiva domsluten
på den senaste tidens rättsfall.
• Beviljades Merkkarit ry verksamhetsunderstöd
10 euro/förbundsmedlem.
I mötet deltog följande styrelsemedlemmar:
Martin Björkell, Kenneth Granell, Kristian Heiskanen,
Markku Ket-tunen, Matleena Mäkelä, Heli Palmu,
Niclas Seligson och Dan Stenbäck. Av kretsombudsmännen deltog Jukka Riikonen från Saimenkretsen.
• • • Verkställande
utskottet 11.3.2014
Avtalsärenden
• Antecknades till kännedom det allmänna
arbetsmarknadsläget och förbundets avtalssituation.
• Godkändes avtalet för fartyget Zeus och det förs
till styrelsen för fastställande.
• Antecknades till kännedom situationen för
hyttstädningstvisten på Finnlines och ESL-Shipping.
• Antecknades Bores samarbetsförhandlingar till
kännedom.
• Godkändes kollektivavtalet för Sveaborgs Trafik och
det förs till styrelsen för fastställande.
• Godkändes kollektivavtalet för Fin-Terpuu och
det förs till styrelsen för fastställande.
• Antecknades till kännedom kollektivavtalet för Mopro.
• Godkändes det villkorliga förhandlingsresultatet för
SMLY, PALTA, FSU, FMF och FSBF och det förs
till styrelsen för fastställande.
• Antecknades till kännedom Mopro Oy:s Vekaras
löner fr.o.m. 1.3.2014.
• Antecknades till kännedom Rasilas löner fr.o.m. 1.3.2014.
• Godkändes förslaget till löner för Meritaitos farledsfartygs befäl och det förs till styrelsen för fastställande.
• Godkändes skeppsfolkets löner fr.o.m. 1.3.2014 på m/s
Parkko och det förs till styrelsen för fastställande.
• Antecknades till kännedom redogörelsen för
problemen på Arctia Shipping.
• Godkändes avtalet för skolfartyget Katarina och
det förs till styrelsen för fastställande.
• Förkastades Sundqvist Investments förslag till
kollektivavtal.
• Antecknades till kännedom redogörelsen för läget
på Ålands Landskapsregering.
Övriga ärenden
• Beslöts att Johan Ramsland inte fungerar som förbundets ombudsman under den tid som han i egenskap av
förtroendeman på Bore sköter rederiets samarbetsförhandlingar. Under den tiden fungerar han dock som
förbundets styrelsemedlem.
• Antecknades till kännedom diskussionerna om
innehållet i tidskriften Finlands Sjöfart.
• Godkändes de föreslagna medlemsärendena.
• Beslöts att Johan Ramsland deltar i Norges
förbunds möte i Haugesund 26.4.2014.
• Beslöts sälja förbundets aktier i Op Pohjola.
• Antecknades till kännedom redogörelsen för de ärenden
som behandlats på MAN-mötet och på SSB:s och
Meriturvas styrelsemöten.
Vid mötet var följande VU-medlemmar närvarande:
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka,
Niclas Seligson, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, Risto
Blomquist och Petri Suominen.
A
Jatkuu sivulla 45. / Fortsättning på sidan 45.
Kuvat / Photos: Mirjam Tuisku
SULKAVALLE – TILL SULKAVA
Suomen Laivanpäällystöliiton mökit Sulkavalla
VARMARANTA
KAIKISSA MÖKEISSÄ
SEURAAVAT VARUSTEET:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
G Varmaranta
vuodevaatteet: patjat peitot tyynyt
liinavaatteet ja pyyhkeet on itse tuotava !
tupakeittiö
sähköt
KEVÄÄN
sähköliesi ja jääkaappi
VAPAAT VIIKOT
radio
Tilanne 7.4.2014:
kahvinkeitin
Myllyjärvi: 17,19 –24
keittiövälineet astioineen
Varmaranta: 19–23
viemäri
Jaatila: 19 – 24
ulkokäymälä
Suvitupa: 19 – 26
puulämmitteinen sauna
polttopuut
Lemmikkieläinten vieminen mökeille on kielletty.
G Jaatila
SUVITUPA
•
•
•
•
•
•
•
•
JAATILA
•
•
•
•
•
•
• Saimaan rannalla
• 73,5 m2 kaksi erillistä makuuhuonetta, joissa vuoteet 2:lle oleskelutilassa vuoteet
2:lle parvella vuoteet 5:lle
• vesijohtovesi
• WC ja suihku
• mikroaaltouuni
• sähköistetty grillikatos
• sauna rannassa
• sähkölämmitys
• sähköpistoke autoa varten
• valmistunut 1988
Saimaan rannalla - lapsiystävällinen hyvä hiekkaranta
48 m2 vuoteet 4:lle sekä parvi 5-6 hengelle
kaivovesi
sauna mökin yhteydessä
laituri - venepaikka
remontoitu 1998
Saimaan rannalla
24,5 m2 vuodesohva 2:lle
takkatupa ja sauna
kaivovesi (Yhteinen kaivo Jaatilan kanssa)
venelaituri
telttapaikka
asuntovaunupaikka
mökki on valmistunut 1998
MYLLYJÄRVI
•
•
•
•
•
G Myllyjärvi
Myllyjärven rannalla - kaunis, rauhallinen sijainti
49 m2 vuoteet 4:lle
kaivovesi
sähkölämmitys
sähköpistoke autoa varten
Hinta/viikko, ma-su
Hinta/vecka, må-su
• Allergiatapauksista johtuen Varmarantaan,
Jaatilaan ja Suvitupaan ei saa viedä lemmikkieläimiä.
• P.g.a. allergifall får inga keldjur tas med till
förbundets stugor Varmaranta, Jaatila och Suvitupa.
MYLLYJÄRVI
VARMARANTA
JAATILA
SUVITUPA
186e
278e
253e
150e
35e /ensimmäinen vrk.
20e /lisävuorokausi
93e
169e
Kesäkausi/
Sommarsäsongen
01.05 - 30.09
Talvikausi/
Vintersäsongen
01.10 - 30.04
ei talvikäytössä
ej i vinterbruk
ei talvikäytössä
ej i vinterbruk
Varaus alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00
G Suvitupa
VARAUKSET Mirjam Tuisku (09) 61224413
mirjam.tuisku@seacommand.fi
Sulkavan mökkien vuoden 2014 varaustoivomuksia voi lähettää kirjallisina liiton toimistoon.
Önskemål om reservering av Sulkavastugorna år 2014 kan sändas skriftligt till förbundets kansli.
Nimi/Namn_____________________________________________________________________________________________________________________________
Osoite/Adress_________________________________________________________________________________________________________________________________________
Puhelin/Telefons_______________________________________Sähköpostiosoite/E-mailadress_____________________________________________________________
Mökkitoivomukset:
Stugönskemål: Myllyjärvi
Varmaranta
JaatilaSuvitupa
Varaukset maanantaista sunnuntaihin:
Reserveringar från måndag till söndag:
En ole aikaisemmin lomaillut liiton mökeillä.
Jag har inte tidigare semestrat på förbundets stugor
1)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2014 tai
Vecka nr
datum
Olen lomaillut liiton mökin aikaisemmin: _________________(kuukausi/vuosi)
Jag har tidigare semestrat på förbundets stugor:
(månad/år)
2)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2014 tai
Vecka nr
datum
____/____20___________________________________________
päiväys/datumallekirjoitus/underskrift
3)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2014
Vecka nr
datum
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 35
OPISKELIJAJÄSENYYS SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ­LIITOSSA KANNATTAA
Oletko merenkulun opiskelija ja opiskelusi suuntautuu kansipäällystötehtäviin?
Liity Suomen Laivanpäällystöliittoon
SAAT TÄRKEITÄ ETUJA JÄSENYYDESTÄSI:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Opiskelijajäsenet saavat kaikki samat jäsenedut
kuin varsinaisetkin jäsenet
Liitto solmii ja valvoo työehtosopimuksia,
joissa on määritelty jäsenten työelämään liittyvät ehdot
kuten esim. palkka, työajat ja ylityökorvaukset
Tarvittaessa liiton asiamiesten tuki ja turva työelämää
koskevissa kysymyksissä
Oman liiton luottamusmies auttaa ja tukee
ongelmatilanteissa työpaikalla
IF tapaturmavakuutus ja IF matkustajavakuutus
Liiton lomamökit Sulkavalla
Jäsenetuja: Viking Line, Silja Line, Eckeröline hotelli Keuruun selkä
oikeus osallistua liiton piirikokouksiin ja muihin tilaisuuksiin
äänioikeus liiton vaaleissa
•
•
työharjoittelujaksoista maksamasi jäsenmaksut (1,4 %) sisältävät työttömyyskassamaksun ja näin ollen kerryttävät
työttömyysturvaan oikeuttavaa työssäoloehtoa jo opiskeluaikana
Työtulottoman opiskelun ajaksi sinulle myönnetään
jäsenmaksuvapautus
MITEN JÄSENEKSI TULLAAN?
Jäsenyyttä on haettava kirjallisesti. Jäsenhakemuslomakkeita ja
jäsenmaksuvapautuslomakkeita saat liiton kotisivulta
www.seacommand.fi
Jäsenyysasioihin vastaa jäsenrekisterihoitaja
mirjam.tuisku@seacommand.fi
DET LÖNAR SIG ATT VARA STUDERANDE MEDLEM
I FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND
Är du sjöfartsstuderande vars studier leder till däcksbefälsuppgifter?
Anslut dig till Skeppsbefälsförbundet
DU FÅR VIKTIGA FÖRMÅNER AV DITT MEDLEMSKAP:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Studerande medlemmar har helt samma medlemsförmåner som de ordinarie medlemmarna.
Förbundet ingår och övervakar kollektivavtal, som fastställer villkoren för medlemmarna i arbetslivet, såsom t.ex. löner, arbetsti
der och övertidsersättningar.
Vid behov får du stöd och hjälp av förbundets ombudsmän i frågor gällande arbetslivet.
Det egna förbundets förtroendeman hjälper och stöder
i problemsituationer på arbetsplatsen.
IF olycksfallsförsäkring och IF resenärförsäkring.
Förbundets semesterstugor i Sulkava
Medlemsförmåner: Viking Line, Silja Line, Eckeröline,
Hotell Keuruunselkä.
Rätt att delta i förbundets kretsmöten och andra tillställningar.
Rösträtt i förbundets val.
36 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
• Den medlemsavgift du betalar under praktiktiden (1,4 %) innehåller också arbetslöshetskasseavgift och ökar således redan under studietiden arbetsvillkoret som berättigar till arbetslöshetsskydd.
• För den studietid då du inte har lön beviljas du
medlemsavgiftsbefrielse.
HUR BLIR JAG MEDLEM?
• Medlemskapet måste anhållas skriftligt.
• Blanketter för anhållan om medlemskap och
medlemsavgiftsbefrielse får du på förbundets hemsida
www.seacommand.fi
På frågor om medlemskapet svarar medlemsregisterskötaren
mirjam.tuisku@seacommand.fi.
LIITON NUMERO
039
FÖRBUNDETSNUMMER
SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO
FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND R.Y.
MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA
LAND- SJÖ- OCH SKOGSSEKTORERNAS ARBETSLÖSHETSKASSA
JÄSENHAKEMUS - ANHÅLLAN OM MEDLEMSKAP
JÄSENMAKSUN PERINTÄSOPIMUS - MEDLEMSAVGIFTENS INKASSERINGSAVTAL
Jäljempänä mainitut työnantaja ja työntekijä ovat tänään
tehneet ammattiyhdistysjäsenmaksusta seuraavan sopimuksen.
Jos työnantajan allekirjoitus puuttuu, käsitellään lomake
jäsenhakemuksena.
Nedannämnda arbetsgivare och arbetstagare har idag tecknat avtal om uppbörd av
fackföreningsmedlemsavgift.
Om arbetsgivarens underteckning fattas, behandlas blanketten som
medlemsansökan.
TÄYTÄ TEKSTATEN - SKRIV MED TRYCKBOKSTÄVER
HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus
PERSONPersonbeteckning
UPPGIFTER
Syntymäpaikka
Födelseort
Suku- ja etunimet
Släkt- och Förnamn
Lähiosoite
Näradress
Postinumero ja -toimipaikka
Postnummer och -anstalt
Puhelin kotiin
Telefon hem
Sähköpostiosoite
E-mail adress
Puhelin toimeen
Telefon tjänst
ÄIDINKIELI
MODERSMÅL
suomi
finska
ruotsi
svenska
muu, mikä?
annat, vilket?
PERUSKOULUTUS
GRUNDUTBILDNING
Kansakoulu
Folkskola
Keskikoulu
Mellanskola
Peruskoulu
Grundskola
AMMATTIKOULUTUS
YRKESUTBILDNING
Merikapteeni
Sjökapten
Yliperämies
Överstyrman
Perämies
Styrman
Ylioppilas
Student
Vahtiperämies
Vakstyrman
Laivuri
Skeppare
Kuljettaja
Förare
Terveydenhoitaja
Hälsovårdare
Talousosasto, mikä toimi?
Intendentur, vilken tjänst?
Oppilaitos
Läroanstalt
Tutkinnon päivämäärä
Examensdatum
Ammatti nimike
Yrkesbeteckning
Edellinen liitto/työttömyyskassa
Tidigare förbund/arbetslöshetskassa
JÄSENMAKSU
MEDLEMSAVGIVT
Liittymispäivä (pp kk vv)
Anslutningsdatum (dd mm åå)
Työntekijä maksaa itse (itsemaksava)
Arbetstagaren betalar själv
Työnantaja perii alkaen
Arbetsgivaren uppbär fr.o.m
PERINNÄN PERUSTE: Työnantaja perii jäsenmaksun prosentti- tai
euromääräisenä Suomen Laivanpäällystöliitto r.y.:n erikseen kirjallisesti
ilmoittaman perintäperusteen mukaan toimihenkilön ennakonpidätyksen
alaisesta bruttopalkasta. Työnantaja ei vastaa työntekijän eikä liiton
ilmoituksen virheellisyydestä.
VOIMASSAOLO: Jäsenmaksun perintäsopimus on voimassa työnantajan
allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien
toistaiseksi. Toimihenkilö voi sanoa sopimuksen irti päättyväksi irtisanomista
lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua
UPPBÖRDSGRUND: Arbetsgivaren uppbär medlemsavgiften i procent eller euro av
funktionärens förskottsinnehållning underkastade bruttolön enligt den uppbördsgrund
som Finlands Skeppsbefälsförbund separat skriftligt meddelat. Arbetsgivaren ansvarar
icke för eventuella felaktigheter i tjänstemans eller organisationens meddelanden.
GILTIGHETSTID: Avtalet om uppbörd träder i kraft från början av påföljande hela
uppbördsperiod efter den dag arbetsgivaren undertecknat avtalet och det gäller
tillsvidare.
Funktionären kan uppsäga avtalet att upphöra efter utgången av närmast följande hela
inkasseringsperiod.
Jäsenmaksutili:
Danske Bank FI14180001800068893
Medlemsavgiftskonto:
TYÖNANTAJA
ARBERSGIVARE
Yrityksen nimi
Företagets namn
Yrityksen toimiala
Företagetsbransch
Lähiosoite
Näradress
Postinumero ja -toimipaikka
Postnummer och -anstalt
E-mail
Paikka ja pvm
Ort och datum
Työnantajan allekirjoitus
Arbetsgivarens underskrift
Liityn Suomen Laivanpäällystöliitto-Finlands Skeppsbefälsförbund
r.y:n ja Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan jäseneksi.
Valtuutan Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan perimään liiton
ja työttömyyskassan jäsenmaksut työttömyyskassan maksamista
etuuksista.
Valtuutus raukeaa jäsenyyteni päättyessä.
ALLEKIRJOITUKSET
UNDERSKRIFT
Paikka ja pvm
Ort och datum
Jäsenen allekirjoitus
Medlemmens underskrift
Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin (rasti ruutuun).
Mina uppgifter får inte användas för direktmarknadsföring (kryss i rutan)
LIITON TIEDOT
FÖRBUNDETS
UPPGIFTER
Jag ansluter mig som medlem i Suomen Laivanpäällystöliitto-Finlands
Skeppsbefälsförbund r.y och Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa.
Jag befullmäktigar Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa att uppbära
förbundets och arbetslöshetskassans medlemsavgifter från de förmåner
arbetslöshetskassan utbetalar.
Fullmakten utgår då mitt medlemskap upphör.
Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki
Finlands Skeppsbefälsförbund Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
Puhelin/Telefon 09-6122440
Fax 09-605633
E-mail office@seacommand.fi
LIITTO TÄYTTÄÄ
SAAPUNUT
TPV HYVÄKSYNYT
JÄSENREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE
JÄSENMAKSU
Liiton jäsenmaksu on vuonna 2014 1,4% ennakonpidätyksen alaisista tuloista.
Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassamaksu.
ITSEMAKSAVA JÄSEN
Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot Mirjam Tuiskulta
mirjam.tuisku@seacommand.fi tai puh 09 6122 4413
Tai jos maksat ilman viitettä:
• Tilinumero Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (vain jäsenmaksuille)
• Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle)
• Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv)
Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain.
Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan.
Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut.
Säilytä kuitit, sillä suorituksesi ei näy liiton tilillä välittömästi.
Maksa jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsenmaksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät.
TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON
Muistathan tarkistaa palkkakuitista, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi.
Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että
kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon.
JÄSENMAKSUVAPAUTUS
Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko
opiskelun ajaksi) seuraavin perustein:
• opiskelet (koko opiskelun ajaksi):mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi,
sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi
• maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon
• maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon
• olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea
• olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla
• olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella
• suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua
KANNATTAJAJÄSEN
Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein:
• siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle
• toimit yrittäjänä
• kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta
kannattajajäsenyyteen.
Kannattajajäsenmaksu on 70 e /kalenterivuosi.
Kaikille kannattajajäsenille postitetaan viitepankkisiirto automaattisesti.
Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla Suomessa asuva
palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta.
HAKEMUKSET
Jäsenhakemuksia, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeita, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomuksia voit
tilata liiton toimistosta tai tulostaa liiton kotisivuilta www.seacommand.fi.
Kirjallisiin hakemuksiin tehtyihin päätöksiin vastataan jäsenelle aina kirjallisesti.
Pelkkä jäsenkortti ei takaa jäsenyyttä. Myös jäsenmaksut on oltava suoritettuna tai jäsenmaksuista on myönnetty
vapautus. Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat käytössäsi, kun jäsenyytesi on voimassa.
Seuraa myös Suomen Merenkulku-lehden jäsenilmoituksia sekä liiton kotisivujen ilmoituksia.
Kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa voit kääntyä liiton toimistonhoitajan Mirjam Tuiskun puoleen
mirjam.tuisku@seacommand.fi puhelin 09 6122 4413
38 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
UPPDATERA DINA UPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET
MEDLEMSAVGIFTEN
Förbundets medlemsavgift år 2014 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten.
I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan.
MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV
Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron av Mirjam Tuisku
mirjam.tuisku@seacommand.fi eller tfn 09 6122 4413
Eller om du betalar utan referens:
• Kontonummer Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (endast för medlemsavgifter)
• Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person)
• Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå)
Medlemsavgiften bör betalas månatligen.
Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras.
Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Spara kvittona
eftersom din betalning inte genast syns på förbundets konto.
Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din
medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta.
MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR TILL EGET FÖRBUND
Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen.
Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund.
MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE
Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången,
utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder:
• du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden
bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst.
• du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen
• du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund
• du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd
• du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt
• du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd
• du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring
UNDERSTÖDANDE MEDLEM
Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder:
• du går i pension/ sjukpension
• du är företagare
• du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande
medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa.
Understödande medlemsavgift är 70 e /kalenderår.
Till alla understödande medlemmar postas automatiskt ett referensbankgiro.
Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. Förvärvsarbetare,
som bor i Finland och som inte har fyllt 68 år, kan vara medlem i arbetslöshetskassan.
ANSÖKNINGAR
Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller
medlemsavgiftsbefrielse kan beställas från förbundets kansli eller skrivas ut från förbundets hemsidor
www.seacommand.fi.
Beslut som gjorts på skriftliga ansökningar sänds alltid skriftligt till medlemmen.
Enbart medlemskortet garanterar inte medlemskapet. Också medlemsavgifterna bör ha inbetalts eller befrielse från
medlemsavgift beviljats. Arbetslöshetsskyddet och övriga medlemsförmåner står till ditt förfogande när ditt medlemskap
är i kraft.
Följ också med medlemsannonserna i tidskriften Finlands Sjöfart samt på förbundets hemsidor. I alla frågor gällande
medlemskapet kan du vända dig till förbundets kanslist Mirjam Tuisku
mirjam.tuisku@seacommand.fi telefon 09-6122 4413.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 39
JÄSENMAKSUVAPAUTUS HAKEMATTA?
Jos palkanmaksusi on jostain syystä keskeytynyt, emme saa jäsenmaksurekisteriin selvitystä siitä, ellet itse ilmoita asiasta ja hae jäsenmaksuvapautusta. Jotta
välttyisit turhilta maksutiedusteluilta, on tärkeää, että ilmoitat muutoksista. Jos olet unohtanut hakea jäsenmaksuvapautusta voit tehdä sen tällä lomakkeella.
HAR DU GLÖMT ATT ANSÖKA OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE?
Om din löneutbetalning av någon anledning har avbrutits får vi inte information om det till medlemsregistret om du inte själv meddelar om saken och ansöker om
medlemsavgiftsbefrielse. För att du skall undvika onödiga betalningsförfrågningar är det viktigt att du meddelar om eventuella förändringar. Om du har glömt att
ansöka om medlemsavgiftsbefrielse kan du göra det med den här blanketten.
NIMI / NAMN
HENKILÖTUNNUS / PERSONSIGNUM
LÄHIOSOITE / NÄRADRESS
POSTITOIMIPAIKKA / POSTKONTOR
SÄHKÖPOSTIOSOITE / E-MAILADRESS
TYÖTÖN, SAAN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA KELALATA, AJANJAKSO /
ARBETSLÖS, JAG FÅR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNING FRÅN FPA, TID
• Jos saat Maa- meri- ja metsäalojen Työttömyyskassasta työttömyyskorvausta, jäsenmaksuvapautusta ei tarvitse erikseen hakea,
vaan kassa perii automaattisesti jäsenmaksun.
• Om du får arbetslöshetsersättning från Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa behöver du inte skilt ansöka om medlemsavgiftsbefrielse,
utan kassan drar automatisk av medlemsavgiften.
OPISKELEN OPISTON NIMI / JAG STUDERAR LÄROINRÄTTNINGENS NAMN
KOKO ARVIOITU OPISKELUAIKA / HELA DEN BERÄKNADE STUDIETIDEN
VARUSMIES-/SIVIILIPALVELUS / MILITÄR-/CIVILTJÄNST,
AJANJAKSO / TID
PALKATON SAIRAUSLOMA TAI KUNTOUTUSTUKI / SJUKLEDIGHET UTAN LÖN  REHABILITERINGSSTÖD
AJANJAKSO / TID
PALKATON ÄITIYS-/ISYYS-/VANHEMPAINLOMA / MODERSKAPS-/FADERSKAPS-/FÖRÄLDRALEDIGHET UTAN LÖN
AJANJAKSO / TID
HOITOVAPAA AJANJAKSO / VÅRDLEDIGHET TID
OLEN JÄSENENÄ POHJOISMAISESSA PÄÄLLYSTÖLIITOSSA / JAG ÄR MEDLEM I ETT NORDISKT BEFÄLSFÖRBUND
LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID
MAKSAN JÄSENMAKSUT TILAPÄISESTI (korkeintaan yksi vuosi) TOISEN TOIMIALAN AMMATTILIITTOON /
JAG BETALAR TILLFÄLLIGT (högst ett år) MINA MEDLEMSAVGIFTER TILL ETT FACKFÖRBUND INOM EN ANNAN BRANSCH
LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID
VIRKAVAPAA AJANJAKSO / TJÄNSTELEDIGHET, TID
OMA LOMA AJANJAKSO / EGEN LEDIGHET UTAN LÖN , TID
PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / DATUM OCH UNDERSKRIFT
• JÄSENMAKSUVAPAUTUS MYÖNNETÄÄN AINA MÄÄRÄAJAKSI JA SIKSI TARVITSEMME JÄSENMAKSUVAPAUTUKSELLE AINA ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISPÄIVÄMÄÄRÄN. Jos et tiedä päättymisaikaa, arvioi se.
• MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN BEVILJAS ALLTID FÖR VISS TID OCH DÄRFÖR BEHÖVER VI FÖR MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN ALLTID TIDEN NÄR DEN INLEDS OCH TAR SLUT. Om du inte vet när den tar slut, gör en bedömning.
• LOMAKE PALAUTETAAN OSOITTEESEEN:
Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Mirjam Tuisku, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki

• BLANKETTEN RETURNERAS TILL ADRESSEN:
Finlands Skeppsbefälsförbund, Mirjam Tuisku, Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
Toimisto – Kansli
Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki
Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
Avoinna – Öppnat
ma-to: 9.00 – 15.00, pe: 9.00 – 14.00
Vaihde/Växel 09 6122440
Sähkeosoite – Telegramadress
SEACOMMAND
E-mailoffice@seacommand.fi
www.seacommand.fi
Jäsenrekisteri/Medlemsregister
Mirjam TUISKU
040 5124078
mirjam.tuisku@seacommand.fi
Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare
Risto BLOMQUIST
050 3062 546
risto.blomquist@seacommand.fi
Varatoiminnanjohtaja/Vice verksamhetsledare
Petri SUOMINEN
0400 5960 71
petri.suominen@seacommand.fi
Työttömyyskassa
Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa
PL 115, Lastenkodinkatu 5 B, 00181 HELSINKI
Puhelin 09 6866 340
Telefax 09 6866 3441
Sähköposti: etunimi.sukunimi@mmtk.fi
Internet: www.mmtk.fi
Puhelinpäivystys ma-pe 9.00 – 11.00
Kassanjohtaja Anja Tikka 09 6866 3442
ETUUSKÄSITTELIJÄT:
Puhelin
09 6866 3443 Aija Olin
09 6866 3446 Hanna Salmela
09 6866 3444 Soile Lindgren
09 6866 340 Jenni Laakso
Toimistosihteeri/jäsenasiat
Internet: www.mmtk.fi
Taloussihteeri/Ekonomisekreterare
Harriet BJÖRKQVIST
harriet.bjorkqvist@seacommand.fi
Arbetslöshetskassan
Puheenjohtaja/Ordförande
Kristian HEISKANEN
050 5845925
kristian.heiskanen@kymp.net
Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa
PL 115, Barnhemsgatan 5 B, 00181 HELSINGFORS
Telefon 09 6866 340
Telefax 09 6866 3441
e-mail: fornamn.efternamn@mmtk.fi
Internet: www.mmtk.fi
Telefonjour må-fr 9.00 – 11.00
Kassachef Anja Tikka tel 09 6866 3442
Varapuheenjohtaja/Viceordförande
Kai TERIMAA
0500 891918
kai.terimaa@nic.fi
Suomen Merenkulku/Finlands Sjöfart
Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare
Hilkka KOTKAMAA
040 5405 224
hilkka.kotkamaa@seacommand.fi
Förmånshandläggare:
Telefon
09 6866 3443 Aija Olin
09 6866 3446 Hanna Salmela
09 6866 3444 Soile Lindgren
09 6866 340 Jenni Laakso
Byråsekreterare/Medlemsärenden
Internet: www.mmtk.fi
PäällystövälityksetBefälsförmedlingarna
UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO
MERIVÄLITYS
Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki
kirjaamo.uusimaa@te-toimisto.fi
Puh. 0295 040152
taloushenkilökunta
(mm. tarjoilijat, kokit, kylmäköt, siivoojat, tiskaajat)
Puh. 0295 040832
kansi- ja konepäällystö sekä kansi- ja konemiehistö
Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto
Linnankatu 52 B, 20100 Turku
kirjaamo.varsinais-suomi@te-toimisto.fi
Puh. 0295 044683
Ålands arbets- och näringsbyrå
Nygatan 5, 22100 Mariehamn
info@ams-aland.fi
Tel. 018-25000
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 41
Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar
KOKOUSKUTSU
Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan
sääntömääräinen kevätkokous pidetään
23.4.2014 klo 11.00
Radisson Blu Seaside Hotel,
Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki
TOUKOKUU-MAJ
70 vuotta/år
merikapteeni
Andreas Haltamo
27.05. Oulu
sjökapten
Johnny Börje Roger
Mattsson
27.05. Lovisa
60 vuotta/år
merikapteeni
Jyrki Tapani Rippinen
06.05. Helsinki
50 vuotta/år
merikapteeni
Sami Mikonpoika
Haaparanta
20.05. Turku
yliperämies
Keijo Kalevi Karhu
08.05. Rusko
yliperämies
Teppo Tapani Nevalainen
09.05. Reijola
yliperämies
Jari Tapani Mikkilä
11.05. Kotka
sjökapten
Rabbe Wal Johansson-Juup
12.05. Hangö Norra
merikapteeni
Jarmo Juhani Kokko
14.05. Jääli
ravintolapäällikkö/päähovimestari
Ritva Anneli Kirjavainen
17.05. Salo
merikapteeni
Urpo Olavi Topra
18.05. Lappeenranta
merikapteeni
Reijo Armas Patjas
22.05. Kempele
KESÄKUU - JUNI
85 vuotta/år
sjökapten
Ali Sundell
10.06. Kyrkslätt
70 vuotta/år
merikapteeni
Toimi Sivuranta
02.06. Kotka
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat sekä
Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan sulautuminen Julkis- ja
yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan.
Helsingissä 14.1.2014
KASSAN HALLITUS
Kassan toimistossa ovat nähtävissä ajalla
10. - 16.4.2014 seuraavat asiakirjat:
1. Kassan tilinpäätöstä koskevat asiakirjat
2. Hallituksen selostus sulautumishankkeesta
3. Tilintarkastajien lausunto
4. Sulautumissopimus
Lastenkodinkatu 5 B,
00180 Helsinki/yhteyshenkilö Anja Tikka
sjökapten
Olof Haraldson Holmborg
05.06. Kyrkslätt
merikapteeni
Pauli Juhani Ryhänen
10.06. Rauma
sjökapten
Martin Erik E. Forsen
23.06. Åbo
perämies
Ismo Aimo A. Laulajainen
26.06. Turku
merikapteeni
Reijo Ensio Lappalainen
24.05. Espoo
MÖTESKALLELSE
Land- Sjö- och skogssektorernas Arbetslöshets­
kassa håller sitt ordinarie möte
23.4.2014 kl. 11.00
Radisson Blu Seaside Hotel,
Gräsviksstranden 3, 00180 Helsingfors
På mötet behandlas ärenden enligt § 13, samt fusion av Land- Sjö- och
skogssektorernas arbetslöshetskassan till Offentliga och privata
sektorns arbetslöshetskassa
In memoriam
• Sjökapten Hans-Olof Göran Granat har avlidit den 3 februari 2014.
Han var född 11.2.1949. Examen 1973. (Esbo)
• Vahtiperämies Kari Juhani Koivunen on kuollut 30. tammikuuta 2014. Hän oli syntynyt 4.6.1953. (Piispanristi)
• Sjökapten Carl Ingmar August Sviberg har avlidit den
2 februari 2014. Han var född 16.12.1930. Examen 1960. (Helsingfors)
Laivanpäällystöliiton toimisto on avoinna
Skeppsbefälsförbundets kansli är öppet
ma-to, må-to 9-15, pe/fr 9-14
Toimisto on suljettu / Kansliet är stängt
2.5.2014, 30.5.2014, 30.6.-3.8.2014
42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Helsingfors 14.1.2014
STYRELSEN FÖR ARBETSLÖSHETSKASSAN
På arbetslöshetskassans kontor är följande
dokument till påseende 10. – 16.4.2014
1. Bokslutsdokumenten för kassan
2. Styrelsens utlåtanden om fusionen
3. Revisorernas berättelse
4. Fusionsavtalet
Adress där dokumenten finns: Barnhemsgatan 5 B,
00180 Helsingfors / Anja Tikka
PIIRIT-KRETSARNA
Piirikokoukset-Kretsmötena Piiriasiamiehet /
Kretsombudsmännen
Liiton piirikokoukset ovat avoimia tilaisuuksia kaikille
liiton jäsenille. Tarkasta kokouspäivämäärä
kotisivultamme: www.seacommand.fi
Förbundets kretsmöten är öppna tillställningar för alla
förbundsmedlemmar. Kontrollera mötesdatum på våra
hemsidor: www.seacommand.fi
Ahvenanmaa – Åland
avoin-öppen
Helsinki – Helsingfors
Liiton toimisto – förbundets kansli klo/kl 17.00
ti 6.5.2014
kokouksen jälkeen Salve
ti 16.9.2014
ti 18.11.2014
kokouksen jälkeen Salve
Kotka
avoin-öppen
Oulu – Uleåborg
24.4.2014 M/S Oulu, Oulu klo 19.00
25.11.2014 J/M Sampo, Kemi vuosikokouksen jälkeen
Rauma – Raumo
Rauman Merimuseo
28.5.2014 klo 18.00
Saimaa – Saimen
lauantai 3.5.2014 Varmaranta/Sulkava
talkookokous klo 10.00
Mahdollisuus saunomiseen ja yöpymiseen
Liiton kaikki jäsenet ovat tervetulleita!
Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle
lauantai 29.11.2014 Spa hotelli Casino Savonlinna
kokous alkaen klo 14.00
Joulusauna klo 16.00
Jouluateria klo 19.00
Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle
Tampere – Tammerfors
tiistaina 27.5.2014 klo 18.30
Ravintolalaiva Tampere
Ratinanranta
Turku – Åbo
S/S Bore
ma/må 12.5.2014 klo 18.00
ma/må 8.9.2014 klo 18.00
Vaasa – Vasa
avoin-öppen
Ahvenanmaa – Åland
Johan RAMSLAND
040 5018297
johan.ramsland@pp.inet.fi
Helsinki – Helsingfors
Tapio GARDEMEISTER
040 722 6150
tapio.gardemeister@trafi.fi
Kotka
Heli PALMU
020 7908 846
heli.palmu@haminakotka.fi
Oulu – Uleåborg
Paavo KETTUNEN
040 5038 715
paavo.kettunen@elisanet.fi
Oulun piirille on avattu sähköpostiosoite slpl.oulunpiiri@luukku.com,
jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan.
Sähköpostiin voi jättää viestin asiasta, jonka haluaisi käsiteltävän
seuraavassa piirikokouksessa, vaikka olisi itse estynyt saapumasta.
Rauma – Raumo
Santtu HARJU 045 2348191
santtu.harju@student.samk.fi
Saimaa – Saimen
Jukka RIIKONEN
0400 194 992
jukka61.riikonen@gmail.com
Tampere – Tammerfors
Kai TERIMAA 0500 891918
kai.terimaa@nic.fi
Turku – Åbo
Jussi MÄKITALO 040 7500 482
makitalojussi@hotmail.com
Vaasa – Vasa
Tuula FORSBLOM
050 9287 398
slpl.vaasanpiiri@gmail.com
tuula.forsblom@netikka.fi
Vaasan piirille on avattu sähköpostiosoite slpl.vaasanpiiri@gmail.com,
jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan.
Piiriasiamies toivoo yhteydenottoa ko. osoitteeseen ilmoittamalla siihen oma
sähköpostiosoite, mikäli haluat infoa tulevista kokouksista tai vaikkapa
STTK:n aluetoimikunnan asioista.
Jäsenet voivat lähettää myös kommentteja ajankohtaisista asioista.
Vasakretsen har öppnat en e-postadress slpl.vaasanpiiri@gmail.com,
vars avsikt är att aktivera våra medlemmar i kretsmötesverksamheten.
Kretsombudsmannen önskar att du tar kontakt med denna adress genom
att meddela din egen e-postadress, ifall du vill ha info om kommande möten
eller t.ex. STTK:s regionala verksamhet.
Medlemmarna kan också skicka kommentarer om aktuella frågor.
Jäsen!
Kirjoita lehteesi!
hilkka.kotkamaa@seacommand.fi
Medlem!
Skriv till din tidning!
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 43
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
PALVELUHAKEMISTO 2014 SUOSITTAA:
Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa
Proffs i proffsens tjänst
Sjöfartsutbildning / Merenkulkualan koulutus
RAAHE
BRAHESTAD
Aboa Mare
Hertigs Johans parkgata 21 /
Juhana Herttuan puistokatu 21
20100 Åbo / Turku
Raahen kaupunki / Lapaluoto
Tel. / puh. 02-432 3123
maritime@aboamare.fi
www.aboamare.fi
OMA PRONSSIVALIMO
Uudet valmiit potkurit
TERÄSAKSELIT –
POTKURIEN KORJAUKSET
Merikapteeni (AMK) • Merenkulkualan insinööri (AMK)
Logistiikka ja meriteknologia • samk.fi
x
x
x
x
x
x
●
•
•
•
•
•
•
Satamatoimisto………………044 439 3930, 08 227 7555
Turvapäällikkö 24 h……………………………….040 135 6794
Tavaran vastaanotto / Ahtaustyönjohto..020 592 3898
Laivameklarit / Laivapalvelut ………………..020 592 3890
Satamahinaaja m/s Isbjörn…………………….0400 383 697
Taksi………………………………………………………..0600 300 10
lapojen oikaisut
hitsaukset
koneistukset
nousunmuutokset
tasapainotukset
mittaukset
TEVO Oy, TURENKI
Puh: 08 2658 800
tevo@tevo.fi
www.tevo.fi
Bore Ltd
Myynti ja huolto
n
n
n
n
n
n
n
n
n
VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät
VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS
VIKING palopuvut ja varusteet
VIKING DIVING sukelluspuvut
Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti
Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA)
Palo- ja pelastuskalusto
TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut
CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö
VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY
Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO
Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011
E-mail: viking-fi@viking-life.com
www.VIKING-life.com
44 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Bulevardi 46
P.O. Box 115
FI-00120 Helsinki, Finland
Tel: +358 6188 3300
Torggatan 14 B
AX-22100 Mariehamn, Åland
Tel: +358 18 16766
firstname.surname@bore.eu
www.bore.eu
• • • Hallitus 31.3.2014
• • • Styrelsen 31.3.2014
Jatkuu sivulta 34 / Fortsättning från sidan 34.
Tartu verkkoon
www.merimieselakekassa.fi
Merimieseläkekassan verkkosivuilla
ja Lokipalvelussa voit asioida silloin
kun sinulle parhaiten sopii.
Nappa tag i nätet
www.sjomanspensionskassan.fi
På Sjömanspensionskassans webbsajt
och Logg-tjänst kan du uträtta dina
ärenden precis när det passar dig.
UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI
NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS
Sopimusasiat
Avtalsärenden
• Merkittiin tiedoksi yleinen
työmarkkinatilanne.
• Käsiteltiin ulkomaanliikenteen
TES-tilanne.
• Hyväksyttiin Alfons Håkans
Zeus-sopimus.
• Merkittiin tiedoksi Alfons
Håkansin YT-neuvottelut.
• Hyväksyttiin seuraavat TESsopimukset: Suomenlinnan Liikenne,
FinTerpuu ja Mopro.
• Hyväksyttiin sopimus sopimuksen
jatkamisesta SMLY, PALTA; SMU ja
SLPL.
• Hyväksyttiin seuraavat palkat:
Vekara, Rasila, Parkko ja Meritaidon
väyläalukset.
• Hyväksyttiin Koululaiva Katarinan
sopimus.
• Käytiin keskustelua Arctia Shippingin TES-sopimuksesta ja todettiin että
neuvottelut jatkuvat.
• Antecknades till kännedom det
allmänna arbetsmarknadsläget.
• Behandlades utrikesfartens
kollektivavtalssituation.
• Godkändes avtalet för
Alfons Håkans Zeus.
• Antecknades till kännedom Alfons
Håkans samarbetsförhandlingar.
• Godkändes följande kollektivavtal:
Sveaborgs Trafik, FinTerpuu och Mopro.
• Godkändes avtalet om fortsättande av
avtalet mellan SMLY, PALTA, FSU och
FSBF.
• Godkändes följande löner: Vekara,
Rasila, Parkko och Meritaitos
förbindelsefartyg.
• Godkändes avtalet för skolfartyget
Katarina.
• Fördes diskussion om Arctia Shippings
kollektivavtal och konstaterades att
förhandlingarna fortsätter.
Övriga ärenden
Muut asiat
• Hyväksyttiin liiton tilinpäätös ja
toimintakertomus vietäväksi vuoden
2014 vuosikokouksen hyväksyttäväksi.
• Valittiin Kalatalouden ja merenkulun
koulutussäätiön hallitukseen Petri
Suominen varsinaiseksi jäseneksi ja
Niclas Seligson varajäseneksi.
• Keskusteltiin Mepan rakennusprojektista ja annettiin liiton mandaatti
Petri Suomiselle/Kai Terimaalle
päättää rakennusprojektista.
• Vahvistettiin TPV:n päätös myydä
liiton omistamat OP Pohjolan
osakkeet.
Kokouksessa olivat läsnä
seuraavat hallituksen jäsenet:
Patrik Barck, Martin Björkell,
Kenneth Granell, Kristian
Heiskanen, Markku Kettunen,
Santeri Lunkka, Johan Ramsland ja
Heidi Tauriainen. Piiriasiamiehistä
oli paikalla Jukka Riikonen Saimaan
piiristä.
• Godkändes förbundets bokslut och
verksamhetsberättelse att föras till
årsmötet 2014 för godkännande.
• I styrelsen för Stiftelsen för fiskeri- och
sjöfartsutbildning invaldes Petri
Suominen som ordinarie medlem och
Niclas Seligson som suppleant.
• Diskuterades SSB:s byggprojekt och
Petri Suominen/Kai Terimaa gavs
förbundets mandat att besluta om
projektet.
• Fastställdes VU:s beslut att sälja
förbundets OP Pohjola-aktier.
I mötet deltog följande
styrelsemedlemmar:
Patrik Barck, Martin Björkell, Kenneth
Granell, Kristian Heiskanen, Markku
Kettunen, Santeri Lunkka,
Johan Ramsland och Heidi Tauriainen.
Av kretsombudsmännen deltog Jukka
Riikonen från Saimenkretsen.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 45
• Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna
PINSSI
Kullattu ja
emaloitu merkki
13.5 mm
grip kiinnityksellä
ADRESSIT
onnitteluadressi
suruadressi
9e
ADRESSER
gratulationsadress
kondoleansadress
VENEVIIRI
BÅTVIMPEL
8e
18 e
PINS
Förbundets förgyllda
emaljerade logo 13,5mm
med grip-fastsättning
17e
KOKARDI
Kullattu ja emaloitu
25 mm
18 e
KOKARD
Förgylld och emaljerad
25 mm
SOLMIONEULA
Kullatussa solmioneulassa (64 mm) on
emaloitu liiton merkki Ø12 mm
KRAVATTNÅL
På den förgyllda kravttnålen (64 mm)
finns förbundets emaljerade logo Ø 12 mm
12e
16e
KÄSILAUKKUKOUKKU
HANDVÄSKKROK
HUOMIOLIIVI
musta
keltainen
SKÄRMMÖSSAN
med ankarmärke
med bladdekor
REFLEXVÄST
svart
gul
koko storlek XXL
PIKEE PAITA
PIKÉSKJORTA
30 e
BÄLTE
Svart stiligt läderbälte sytt i Finland.
Logon är emaljerad och förgylld samt
fäst vid en förgylld platta.
Spännet är förgyllt och försilvrat.
MUISTITIKKU
MINNESSTICKA 2 GB
LIITON LIPPIS
ankkurimerkillä
lehvillä
15e
42e
16e
12e
HUIVIN PIDIKE –
SCARFHÅLLARE
VYÖ
Suomessa ommeltu musta tyylikäs
nahkavyö.
Logo emaloitu ja kullattu sekä
kiinnitetty kullattuun laattaan.
Solki kullattu ja hopeoitu.
Ny t
ot teita
jäsentu aan !
tilaam
Beställ k ter!
s pr odu
medlem
MATKALAUKKUVYÖ
liiton tunnuksilla kullanvärinen
metalli-muovi solki.
sininen, 170 cm.
REM FÖR RESVÄSKA
med förbundets logo.
blå, 170 cm
7e
10e
TEKNINEN URHEILUSUKKA
Tummansininen, naisten koko
36-41,miesten koko 40 – 45
TEKNISK SPORTSOCKA
Förbundets logo på skaftet, mörkblå,
damstorlek 36-41, herrstorlek 40-45
3e
JOUSIHEIJASTIN
Pituus on 33 cm ja leveys 3 cm.
ARMBANDSREFLEX
Längd 33 cm och bredd 3 cm
a • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna • Jäsentuotteita
MERIKAPTEENISORMUS – SJÖKAPTENSRING
LIITON SUUNNITTELEMA KULTASORMUS (14 KAR.), JONKA SISÄLLE KAIVERRETAAN
SORMUKSEN NUMERO JA NIMIKIRJAIMET. SORMUSTA VÄLITETÄÄN AINOASTAAN
SUOMESSA VALMISTUNEILLE MERIKAPTEENEILLE.
GULDRING (14 KARAT) PLANERAD AV FÖRBUNDET, SOM FÅR INGRAVERING MED RINGENS
NUMMER OCH INITIALERNA. RINGEN SÄLJES ENDAST TILL SJÖKAPTENER SOM BLIVIT
UTEXAMINERADE I FINLAND.
Toimitusaika on noin kuukausi - Leveranstiden sänds per postförskott

Hinnat sisältävät postikulut – Priset inkluderar porto /Tilaukset toimitamme postiennakolla – Beställningarna sänds per postförskott
TILAAN RASTITTAMANI TUOTTEET / JAG BESTÄLLER DE FÖRKRYSSADE PRODUKTERNA:
Tuote / Produkt
oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko alle 22,0 /storlek under 22,0
oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko 22,0 ja yli /storlek 22,0 och uppåt
Hinta/ Pris
560 e
600 e
Opisto / Läroanstalt
Valmistumisvuosi / Examensår
oSuomenkielinen onnitteluadressi o Suomenkielinen suruadressi 8e
oSvenskspråkig gratulationsadress o Svenskspråkig kondoleansadress 8e
Huivin pidike – Scarfhållare
16 e
o
oHuomioliivi, musta / svart reflexväst, koko/ storlek: XXL,
7e
oHuomioliivi, keltainen / gul reflexväst, koko/ storlek: XXL 7e
oKokardi – Kokard
18 e
oKäsilaukkukoukku – Handväskkrok
12 e
o Liiton lippis ANKKURIMERKILLÄ – Skärmmössa MED ANKARMÄRKE
15 e
o Liiton lippis LEHVILLÄ – Skärmmössa MED BLADDEKOR
15 e
oMatkalaukkuvyö – Rem för resväska 170 cm
16 e
oPikeepaita – Pikéskjorta oS, oM, oL,
30 e
oPinssi – Pins
9e
oSolmioneula – Kravattnål 17 e
oVeneviiri – Båtvimpel
18 e
oVyö – Bälte ___110cm ___115cm ____120 cm ____125cm 42 e
oMuistitikku – Minnessticka
12 e
oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / naistenkoko 36-41 / damstorlek 36-41
10 e
oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / miestenkoko 40-45 / herrstorlek 40-45
10 e
oJousiheijastin / Armbandsreflex
3e
Nimi / Namn___________________________________________________________________________
Lähiosoite / Näradress ___________________________________________________________________
Postinumero ja postitoimipaikka
Postnummer och postanstalt___________________________________________________________________
Puhelin / Telefon ( ______ ) - ______________________________________________________________
Allekirjoitus / Underskrift _________________________________________________________________
Päiväys / Datum _______ / ______2014 _________ Paikka / Ort ___________________________________
Sähköposti / e-mejl________________________________________________________________________
SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki tai mirjam.tuisku@seacommand.fi
FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND , Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors eller mirjam.tuisku@seacommand.fi
Nettikaupasta kätevimmin - Bekvämast från webbutiken
www.seacommand.fi
Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri
Suomen Merenkulku
Hietalahdenranta 15 A 3
00180 Helsinki
FINLAND
.KQ8 3
PRELIMINAIRY PROGRAMME Thursday 15th May 2014
at Alandica in Mariehamn
EXHIBITION - registered exhibitors (as per 4 March 2014)
09001600
Ship Owners - Bore, Godby Shipping, Langh Ship, Rederi Ab Eckerö, VG-Shipping, Viking Line
Education - Aboa Mare, Gaia Leadership, Högskolan på Åland, Winnova Länsirannikon Koulutus, World Maritime University, Ålands gymnasium sjöfart,
Ålands gymnasium hotell- & restaurang, Ålands sjösäkerhetscentrum
Other Exhibitors - Abcon, AT Marine, BLRT Grupp, Carus, Certex Svenska, Emerson Process Management, Finlands Sjömanskyrka, Finnish Seamen's Service, Finnish
Shipowners' Association, Gard (Baltic), Gasum, Lukoil Marine Lubricants, Maritim, Marinspect Safety & Rigging, Meritaito, Rina Sweden, Scanunit, Shippax,
Sjömanspensionskassan, Tallinn Shipyard, Trafiksäkerhetsverket Trafi, Transas Marine, Turku Repair Yard, Western Shiprepair, Wilhelmsen Ships Service, Wärtsilä Finland,
Ålands sjöfartsmuseum
09000945
Kl. 0915 Livet till sjöss, film och prisutdelningar
10001045
Rederipresentationer
Godby Shipping
Bore
Eckerö Shipping
VG-Shipping
11001145
Vinnande team, Mattias Seger, Gaia Leadership
12001300
13001345
14001445
15001545
16001645
18001900
1900-
RORO-seminarium
Moderator Olof Widén, Rederierna i Finland
Iggesund Paper Board, Christina Törnquist,
Iggesund Paperboard
RORO-marknaden, Henrik Tidblad, Gothenburg
Chartering
Finnlines strategy for 2015, Blasco Majorana,
Finnlines
Jari Sorvettula, Eckerö Shipping
Det Norske Veritas & Germanischer Lloyd
LNG Ready Designs, new buildings and existing
ships can be prepared for later easy and costefficient retrofit for using LNG as fuel, Océane
Balland, DNVGL
Operational experience of DNVGL classed gas
fuelled vessels, Thomas Dirix, Machinery System
DNVGL
Alternative Fuel for Shipping, Christos Chryssakis,
Maritime Transport DNVGL
LUNCH
Alandia Marine Insurance Seminar
SECA – A challenge for shipping in Northern Europe
Opening. Leif Nordlund, MD, Alandia Insurance
SECA – Background and consequences of sulphur
legislation, Sari Repka, Brahea Centre, Centre for
Maritime Studies.
Presentation of "Safest working place in Finnish
Shipping 2014"
Low sulphur legislation leading to increase of
engine claims? Fuel cat fines – problems and
mitigation, John L. David, Marine Professionals.
Liability issues in connection to fuel related claims,
Are Solum, Claims Executive, SKULD
SECA impact on shipping
Shipowners’ view, Björn Blomqvist, Rederiaktiebolaget
Eckerö
Charterers’ view, Christina Törnquist, Iggesund
Paperboard
Bunker suppliers’ view, Dick Ekström, Baltic Bunkering
Summary and close of seminar
Nordic/Baltic Shipping Policy Seminar
Ålands landskapsregering
”Speakers corner” - Teknik
Moderator Olof Widén, Finnish Shipowners´
Association
Maritime strategies - legislation and in practice
Patrick Verhoeven, Secretary General, The
European Community Shipowners´ Association
(ECSA)
Lolan Eriksson, Ministerial Counsellor, Ministry
of Transport and Communications
“Speakers corner” - Utbildning
Seminars free to attend,
if you want to take part in the networking lunch,
coffee breaks and dinner register at
www.sjofart.ax
Vinnande ledarskap, Mattias Seger, Gaia Leadership
Cocktail in Åland Maritime Museum – buffet dinner at Restaurang Nautical – dessert & coffee avec in the museum
(for registered exhibitors, delegates, speakers and invited guests)
Organizer
In partnership with