3 - Suomen Merimies

Nº 3 / 2013
KESÄKUU
MERIMIES
SJÖMANNEN
s. 38
Unga sjömän som trivs
på M/s Birka Carrier
s. 12
Suomalaisesta
merenkulusta
vientituote maailmalle
s.
18
ARKTISET ALUEET
SUURI POTENTIAALI SUOMELLE:
30 VUOTTA
4 000 TYÖPAIKKAA!
Neste Shipping
Tietoa
kesätyöntekijälle
30
ulosliputtaa kolme
tankkeriaan
SUOMA"ISTEN TI"LLE HALPATYÖVOIMAA?
3-2013 | MS
1
14
Koululaiva Fanny seilaa Raumalla.
Toni Peltonen (vas.), Miiku Albrecht
ja Waltteri Wahlman (oik.).
20
PÄ ÄK IRJ OIT US
Salamyhkäisyyttä ja veronkiertoa
Valtionyhtiö Neste Shipping ulosliputtaa kolme tankkeriaan:
suomalaisten tilalle halpatyövoimaa?
SISÄLTÖ:
26
4
7
8
10
12
14
18
22
Neste Shipping ulosliputtaa
kolme bermudalaisomisteista
tankkeriaan
Tietoa
kesätyöntekijälle
30
Aimo Myräkkä:
Nesteessä ollaan...
SUOMEN MERIMIES-UNIONI
on ammattiliitto, joka
auttaa sinua työelämän
kiemuroissa.
Liittymällä Merimies-Unionin jäseneksi,
saat Unionista apua ja neuvontaa jo heti
työsuhteesi alkumetreistä lähtien.
Ruotsalaistonnisto
pakenee Färsaarille
Nuoret merimiehet viihtyvät
M/s Birka Carrierilla
Suomalaisesta merenkulusta
vientituote maailmalle
Esittelyssä
turkulaiskonserni Meriaura
Suomi arktisen merenkulun
kärkimaaksi!
Aluksen miehitystä ja laivaväen
pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö
on uudistettu
Aurinko paistoi Itäkustin osaston vuosijuhlassa. Sannaleena Kallio, Seppo Immonen ja Mika Ojala Kotkan edustalla.
Tyypillisiä kesätyöpaikkoja ovat
esimerkiksi vesibussit. Nämä alukset ovat
merityötä säätelevän lainsäädännön ja
alan työehtosopimuksen piirissä. Myös
pienellä sisämaajärvellä kesätyötä tekevä
vesibussin kansimies on merimies.
• PALJONKO PALKKAA?
• TYÖEHTOSOPIMUS
• OPISKELIJAN EDUT
• APUA TYÖTTÖMYYDEN KOHDATESSA
Kannen kuvassa
matruusi Johnny Wilén M/s Birka Carrierilta.
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo
Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu |
Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, p. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen,
00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | KANNEN KUVA: Saana Lamminsivu
TOIMITUS • REDAKTION John
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
/ POST- OCH BESÖKADRESS
3
John Stenbergin ranta 6,
2. kerros, 00530 Helsinki /
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
no aineisto toimituksessa
material i redaktion
ilmestyminen
utges
4
5
6
20.9.
25.10.
16.12.
TILAUSHINNAT (2013)
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
TELEFAX
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
+358 (0)9 615 20 227
www.smu.fi > viestintä >
merimies > mediakortti /
www.smu.fi > på svenska >
kommunikation > Sjömannen >
mediakort
www.smu.fi
MS | 3-2013
MERIMIES – SJÖMANNEN
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kuusi kertaa
vuodessa. / Tidningen
utkommer sex gånger om året.
+358 (0)9 615 2020
VAIHDE / VÄXEL
KOTISIVUT / HEMSIDOR
2
ILMOITUKSET • ANNONSER
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
etunimi.sukunimi@smu.fi /
förnamn.tillnamn@smu.fi
PARATIISISAARTEN HEDELMIEN TUOKSU houkuttaa
valtio-omisteista Neste Shipping-varustamoa. Yhtiö
ilmoitti huhtikuussa ulosliputtavansa Suomesta kolme
tankkialusta: M/t Stena Arctican, M/t Stena Poseidonin
ja M/t Palvan. Sopeuttamistoimien kohteena olevien
kolmen tankkialuksen omistus ja rahtaus säilyvät edelleen kotimaassa, mutta vaihtamalla niiden miehistöt
halvempiin ulkomaalaisiin työntekijöihin säästetään
palkkakuluissa. Ulosliputusten myötä 124 suomalaista
merenkulkijaa menettää työpaikkansa.
Neste Shippingin ulosliputettavien alusten omistusjärjestelyt hämmentävät. Yhtiö omistaa kyseiset
kolme tankkilaivaa yhdessä puoliksi ruotsalaisen
Stena-konsernin kanssa. Tankkereiden omistajayhtiöt
on rekisteröity Bermudalle, joka tunnetaan veroparatiisisaarena. Aluksista ei makseta Suomeen veroja, niin
kauan kuin laivojen toiminnan voitot pysyvät laivojen
omistajayhtiöissä Bermudalla. Valtio-omisteinen yhtiö
on hankkinut siis tonnistoa, jonka voitoista se ei maksa
kotimaahan veroja.
Valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa kehitysministeri Heidi Hautala, joka on profiloitunut kevään
kuluessa julkisuudessa omien remonttiensa ansiosta.
Herääkin kysymys, kuka valvoo poliittisten päättäjien
työtä. Onko heillä pitkäkestoista vastuuta tekemisistään
ja päätöksistään. Valitettavasti usein on niin, että kun ovi
perässä sulkeutuu, pääsee myös koira veräjästä.
Valtion omistajaohjausyksikön toimet tulisi kuitenkin
selvittää, sillä tuntuu siltä että meneillään on laajamittaisempi suunnitelma luopua valtionyhtiöiden omistuksista? Ministeri Hautala ilmoitti toukokuun lopulla
olevansa valmis vähentämään valtion omistusta Finnairissa muutamiin kymmeniin prosentteihin. Mikäli näin
kävisi, valtio ei olisi enää yhtiössä enemmistöomistaja ja
päätöksentekovalta siirtyisi muille osakkeenomistajille,
ILMESTYMISAIKATAULU 2013 • TIDTABELLEN 2013
26.8.
7.10.
18.11.
”On muutaman suomalaisen
voimasanan paikka todeta,
kuinka moraalitonta suomalaisen
valtionyhtiön toiminta voi olla!”
luultavasti ulkomaille. Kyse ei ole kuitenkaan pelkistä
omistuksista, vaan myös konkreettisista työpaikoista:
Finnairin töitä on ulkoistettu jo nyt Sveitsiin ja valtionyhtiö Itellan töitä ollaan siirtämässä kovaa kyytiä Filippiineille. Liikennevirasto Trafin puhelinvaihde on tätä nykyä
Espanjassa.
Valtionyhtiö Neste Shipping hakee
ulosliputuksilla säästöjä,
joissa eniten näppejään jää
nuolemaan Suomen verottaja.
Kaikista edellä mainituista asioista vastaa valtion omistajaohjausyksikkö vastuuministerinään Heidi Hautala.
Suomen Merimies-Unioni ihmetteleekin Hautalan mandaattia tehtävässään: onko hänellä kaksoisrooli? Hautala istui valtionyhtiö Neste Oilin hallintoneuvostossa – ja
jopa sen puheenjohtajana – ennen nykyistä ministerin
virkaansa juuri silloin, kun Neste Oil hankki omistukseensa bermudalaisyhtiöihin rekisteröidyt tankkerit,
jotka nyt ollaan ulosliputtamassa. Tuntuu erikoiselta,
miten kehitysministeri voi vastata tällä hetkellä asioista,
joista hän on ollut tekemässä aikanaan päätöksiä?
Lisäksi herää kysymys, saadaanko ulosliputuksilla aikaan
todellisia säästöjä vai pyritäänkö niillä vain kasaamaan
osakkeenomistajien salkkuun lisää voittoja? Harvalukuisen eliitin hyöty koituu suomalaisen yhteiskunnan karvaaksi tappioksi. Kuinka paljon maksaa 124 kotimaisen
merenkulkijan työttömyyskortistoon ajautuminen, sen
päälle ihmisen henkinen hyvinvointi sekä terveys, joita ei
voi rahassa mitata.
On myös muistettava, että Nesteen tankkialusten miehistö on erikoiskoulutettua, joten tankkilaivaosaaminen hiipuu maastamme vähitellen, mikäli nämä ”erikoisjoukot”
katoavat. Surullista on, että samaan aikaan suomalaisesta
merenkulusta ollaan suunnittelemassa maailmalle ja
arktisille alueille vientituotetta. Unholaan näyttää painuneen, että Nesteen M/t Uikku oli aikanaan ensimmäinen
Koillisväylän läpi seilannut länsimaalaistankkeri!
3-2013 | MS
3
NESTE SHIPPING ULOSLIPUTTAA KOLME BERMUDALAISOMISTEISTA TANKKERIAAN
>
M/T STENA ARCTICA JA M/T STENA POSEIDON JA M/T PALVA MUKAVUUSLIPPUJEN ALLE?
HÄRSKIÄ PELIÄ JA
VERONKIERTOA PARATIISISAARTEN KAUTTA
Suomalaisten merimiesten
tilalle halvempi
ulkomaalaismiehistö
VEROT SUOMEEN JÄÄVÄT MAKSAMATTA
SUOMEN ÖLJYKULJETUSTEN TOIMIVUUS JATKOSSA EPÄVARMA
Kotimaan raakaöljyn saatavuus toimii käytännössä Neste Oil Shippingin kolmen
raakaöljyä kuljettavan tankkialuksen: M/t Stena Arctican, M/t Masteran ja
M/t Temperan, syöttöliikenteen varassa.
Öljykatastrofi
TEKSTI: Saana Lamminsivu KUVAT: Shutterstock
M
/t Stena Actica RQ
PDDLOPDQ VXXULQ Mll
OXRNLWHOWX |OM\WDQNNHUL
GZW $OXV
DORLWWL OLLNHQWHHVVl
MD VH RQ 1HVWH 6KLSSLQJLQ XXVLPSLD
WDQNNLODLYRMD 0W 6WHQD $UFWLFD KDQNLWWLLQ
QLLQ VDQRWXNVL µYDUPLVWXVDOXNVHNVLµ NDK
GHOOH PXXOOH 6XRPHHQ UDDND|OM\l WXRYDO
OH DOXNVHOOH 0DVWHUDOOH MD 7HPSHUDOOH MRV
QLLGHQ OLLNHQQ|LQWLLQ WXOLVL NDWNRNVLD 6WHQD
$UFWLFDQ WHKWlYl RQ WXUYDWD MD WXRGD |OM\
NXOMHWXNVHW NRWLPDDKDQ 6WHQD$UFWLFDQ YRL
VDQRD ROHYDQ VLLV QLLQ VDQRWWX KXROWRYDU
PXXVDOXV
9DOLWHWWDYDVWL WXOHYDLVXXGHVVD NRWLPDDQ
|OM\NXOMHWXNVHW HLYlW NXLWHQNDDQ ROH HQll
KXROWRYDUPXXGHQ RVDOWD YDUPLVWHWWXMD
1HVWH 6KLSSLQJ LOPRLWWL KXKWLNXXVVD XORVOL
SXWWDYDQVD M/t Stena Arctican M/t Stena
Poseidonin MD M/t Palvan SRLV 6XRPHV
WD 8ORVOLSXWXNVHQ P\|Wl VXRPDODLVWD
PHULPLHVWl PHQHWWll W\|SDLNNDQVD MD KHL
GlW NRUYDWDDQ KDOYHPPLOOD XONRPDDODLVLOOD
W\|QWHNLM|LOOl
4
MS | 3-2013
Kotimaisen valtionyhtiön omistamien alusten
öljykuljetuksista saatavat voitot jäävät
veroparatiisisaarille ja ovat pois yhteiskuntamme
toiminnasta ja suomalaisilta.
Bermudalaisomisteisten
tankkerien voitoista ei makseta
Suomeen veroja
1HVWH 2LO RPLVWDD XORVOLSXWHWWDYDW NROPH
WDQNNLDOXVWD \KGHVVl UXRWVDODLVHQ Stena
NRQVHUQLQ NDQVVD 7DQNNLODLYRMHQ RPLVWD
MD\KWL|W RQ UHNLVWHU|LW\ %HUPXGDOOH .\VH
RQ VLLV YHURSDUDWLLVLWRLPLQQDVWD 1HVWH 2LO
RQ S\UNLQ\W NLLOORWWDPDDQ MXONLVXXVNXYDDQ
VDDVLDVWDPHGLDDQDQWDPDOODDQWLHGRWWHHOOD
MRVVD WRGHWDDQ HWWl µQLLQ NDXDQ NXLQ ODLYR
Neste Oil Shipping omistaa ulosliputettavat
kolme tankkilaivaa yhdessä ruotsalaisen Stena-konsernin kanssa.
Alusten omistajayhtiöt on rekisteröity Bermudalle.
MHQWRLPLQQDQYRLWRWS\V\YlWODLYRMHQRPLV
WDMD\KWL|LVVl %HUPXGDOOD QLLWl HL YHURWHWD
6XRPHVVDµ 6DPDLVHVVD WLHGRWWHHVVD \KWL|
YLHOl P\|QWll HWWl N\VH RQ SRLNNHXNVHVWD
6XRPHQYHURODLQVllGlQQ|VVl
6XRPDODLVHQYHURQPDNVDMDQNDQQDOWDRQ
KXROHVWXWWDYDD HWWl YDOWLRRPLVWHLQHQ \KWL|
RQ UHNLVWHU|LQ\W WDQNNLODLYRMHQ RPLVWDMD\K
WL|W%HUPXGDOOHMROORLQYHURW6XRPHHQMll
YlW PDNVDPDWWD .RWLPDLVHQ YDOWLRQ\KWL|Q
RPLVWDPLHQ DOXVWHQ |OM\NXOMHWXNVLVWD VDDWD
jatkuu sivulla 6
Suomen öljynsaanti pohjautuu Neste Shippingin
kolmen tankkialuksen jatkuvaan syöttöliikenteeseen.
ja laajamittainen ympäristövahinko
vain ajan kysymys Suomenlahdella?
Monen öljylämmitteisen omakotitalon kattila voi sammua, tehtaan toiminta takkuilla ja öljypohjaisten tuotteiden valmistus
vaikeutua, jos Suomeen ei saada enää toimitettua öljyä varmuudella tulevaisuudessa.
Ongelmista suurimman kuitenkin kohtaamme, mikäli mukavuuslipun alla seilaava öljytankkeri karauttaa karille Suomenlahdella. Öljyvahingon jälkiä korjataan rannikoilta vuosia – ehkä
vuosikymmeniä – ja moni elinkeinonharjoittaja, kuten matkailuyrittäjä, menettää toimeentulonsa. Suomen rantaviivaa tuhoutuu pahimmillaan satoja kilometrejä, eikä se enää koskaan palaudu ennalleen. Eläimet ja luonto kärsivät ja kuolevat. Haittaa
ja vaivaa aiheutuu myös kymmenille tuhansille ihmisille, jotka
asuvat tai saavat toimeentulonsa rannikolta.
SUOMEN ÖLJYKULJETUKSET VAARASSA
KRIISITILANTEESSA
Euroopan poliittinen tilanne on tällä hetkellä räjähdysherkkä.
Lähi-idässä soditaan ja Etelä-Eurooppaa vaivaava joukkotyöttömyys antaa syytä huoleen ilmiöiden laajemmasta leviämisestä.
Miten Suomi on varautunut ruutitynnyreiden ja tulipesäkkeiden
leviämiseen?
Suomalainen teollisuus, lämmitys ja liikenne toimivat tuontiöljyn varassa. Jos maatamme kohtaa kriisi, ei ole mitään takuita siitä että vieraan lipun alla seilaavat tankkialukset toimittaisi-
vat Suomeen öljyä hätäolosuhteissa. Todennäköisempää on, että
ne jättävät suosiolla ajamatta Tanskan salmista läpi, kääntävät
keulansa ja ottavat Pohjanmereltä aivan uuden suunnan.
VALTIONYHTIÖ SANEERAA – JÄLLEEN KERRAN
Neste Oilin toiminta valtionyhtiönä on hyvin härskiä ja kaksinaamaista: yhtiö satsaa markkinointiin ja julkisuuskuvansa kiillottamiseen valtavia rahasummia, mutta saneeraa samaan aikaan
henkilöstöään ja tonnistoaan ”ilmoitusluontoisina” toteamuksina.
Yhteistoimintaneuvottelut, joita yhtiössä käytiin, olivat henkilöstön
mielestä vain muodollisuus ilman todellista neuvottelua.
ONKO HEIDI HAUTALAN ROOLI KYSEENALAINEN?
Kehitysministeri Heidi Hautala vastaa valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta. Hautala toimi Neste Oilin hallintoneuvoston jäsenenä vuodet 2005–2007 ja puheenjohtajana vuodet 2008–2011
juuri ennen nykyistä ministerin virkaansa. Kehitysministeri toimi
nyt valvomansa valtionyhtiön johtotehtävissä kaiken kaikkiaan siis
kuusi vuotta. Herää kysymys, voiko valvotusta valvojaksi siirtyminen tehdä hänen roolistaan kyseenalaisen? Hautalaa on myös
pyydetty vastamaan valtionyhtiöden omistuksista. On arvioitu,
että jopa puolet maailman varoista on veroparatiiseissa: vielä kyseenalaisempaa on, kuinka paljon valtion ja veronmaksajien varoja liikkuu tällä harmaalla alueella.
3-2013 | MS
5
AIM O MY RÄ KK Ä
MU UA LTA
LAI NATTUA
Talouselämä 28.12013:
Neste Oilin tytäryhtiö potkii 130 henkeä
”Neste Oilin omistama varustamoyhtiö Neste Shipping Oy aloittaa tehostamisohjelman,
jonka seurauksena 130 henkeä voi menettää
työnsä.”
Kauppalehti 26.3.2013:
Neste Shipping luopuu kolmesta aluksesta
”Neste Oilin varustamoyhtiö Neste Shipping
irtisanoo yt-neuvottelujen päätteeksi kolmen
aluksen miehitys- ja hoitosopimukset.”
”Tehostamisohjelmallaan Neste Shipping
yrittää parantaa kannattavuuttaan ja karsia
vuosittaisia kustannuksia noin 15 miljoonalla
eurolla.”
Talouselämä 26.4.2013:
Neste Oil tuplasi tuloksensa
”Neste Oilin tammi–maaliskuu oli vahva. Yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto nousi 135 miljoonaan euroon eli tulos oli lähes tuplasti parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen
olikin erittäin tyytyväinen syntyneeseen tulokseen. “Vuosi alkoi hyvin."
Yle 24.5.2013:
Matti Lievosesta vuorineuvos
”Tasavallan presidentti on nimittänyt Neste
Oilin toimitusjohtajan Matti Lievosen vuorineuvokseksi. Kyseessä on Niinistön ensimmäinen vuorineuvosnimitys.”
jatkoa sivulta 4
Neste Shipping on Neste Oilin tytäryhtiö,
joka perustettiin alun alkaen
turvaamaan Suomen huoltovarmuutta ja
energiakuljetusten häiriötöntä toteutumista niin
kriisitilanteissa kuin rauhankin aikana.
YDWYRLWRWMllYlWYHURSDUDWLLVLVDDULOOHMD
RYDW SRLV \KWHLVNXQWDPPH WRLPLQQDVWD
MD VXRPDODLVLOWD .RWLPDLVHVVD |OM\ELV
QHNVHVVlNXNRLVWDDKDUPDDWDORXV
Suomen lipun alla enää
kourallinen tankkilaivoja
Neste Oil RQ 6XRPHQ YDOWLRQ VDWDSUR
VHQWWLVHVWL RPLVWDPD \KWL| Neste Shipping RQ 1HVWH 2LOLQ W\WlU\KWL| MRND
SHUXVWHWWLLQ DOXQ DONDHQ WXUYDDPDDQ
6XRPHQ KXROWRYDUPXXV MD HQHUJLDNXO
MHWXVWHQ KlLUL|W|Q WRWHXWXPLQHQ QLLQ
NULLVLWLODQWHLVVD NXLQ UDXKDQNLQ DLNDQD
<KWL|QWRLPLQWDRQWlQlSlLYlQlNXLWHQ
NLQ NDLNNHD PXXWD NXLQ LVlQPDDOOLVWD
1HVWH6KLSSLQJLQWRQQLVWRRQKXYHQQXW
YXRVLHQ YDUUHOOD NRXUDOOLVHHQ DONXSHU
lLVHVWlMDMlOMHOOlRQHQllYDLQWDQN
NLDOXVWD 6XRPHQ OLSXQ DOOD 1\W QLLVWl
XORVOLSXWHWDDQNROPHMRWHQNRWLPDDVVD
RQMDWNRVVDMlOMHOOlHQllYDLQPXXWDPLD
RPLDWDQNNLODLYRMD
Neste Oilin vuoden 2012 tilinpäätöstiedot osoittavat,
että tankkerit jotka Neste Shipping on ilmoittanut
ulosliputtavansa ovat olleet liiketoiminnaltaan voitollisia.
NESTE OIL VUOSIKERTOMUS 2012
Yhteenveto konsernin yhteisyritysten tilinpäätöstiedoista:
VOITTO/TAPPIO
Glacia Limited
8 milj. euroa
3 milj. euroa
Taloussanomat 26.4.2013:
Lacus Ltd.
6
2
Merimiehet Hautalasta:
Onko hänellä kaksoisrooli?
Terra Ltd.
6
2
6
MS | 3-2013
Joskus sanottiin, että kuusessa (tosin yhdellä u-kirjaimella) ollaan, kun oltiin oikein pahassa jamassa, mutta nyt
ollaan tilanteessa, jossa jonkinlainen neste on kihahtanut
yhden jos toisenkin päähän, havainnoi Aimo. Niin oudolta
tuntuu meininki.
Kyseessähän on tietysti Nesteen kaavailema ulosliputus, joka Aimon sekä monen muunkin mielestä on
suorastaan törkeää. Näistä asioista on Aimo kirjoittanut
ennenkin, mutta nyt taidetaan olla tilanteessa, etteivät
edes kylmät kääreet auta.
Hii-o-hoi sanoo Myräkkä!
Ihan ensimmäiseksi: Neste ei ole mikä tahansa yritys,
LIIKEVAIHTO
”Suomen Merimies-Unioni (SMU) haluaa
nostaa keskusteluun ministeri Heidi Hautalan
(vihr.) aiemman roolin Neste Oilin hallintoneuvoston jäsenenä ja puheenjohtajana.
"Kehitysministeri toimi nyt valvomansa valtionyhtiön johtotehtävissä kaiken kaikkiaan
siis kuusi vuotta. Herää kysymys, voiko valvotusta valvojaksi siirtyminen tehdä hänen roolistaan kyseenalaisen.”
Nesteessä ollaan…
Glacia Limited on 50/50-omistusosuudella Neste Oilin ja Stena-konserniin
kuuluvan Stena Maritime AG:n yhteisyritys. Yhtiö omistaa Aframax-kokoluokan raakaöljytankkerin, joka on liittynyt Neste Oilin laivastoon tammikuussa
2007.
Lacus Ltd. ja Terra Ltd. ovat kaksi yhteisyritystä 50/50-omistusosuudella
Neste Oilin ja Stena-konserniin kuuluvan Concordia Maritime AG:n kesken.
Molemmat yritykset omistavat yhden Panamax-kokoluokan tuotetankkerin,
jotka toimitettiin Neste Oilin laivastoon tammi–helmikuussa 2007.
vaan suurena omistajana on Suomen valtio. Öljykauppa
ja kuljetus ovat toimineet hyvin, voittoa tuli edellisvuonna
peräti 350 miljoonaa. Aimon mielestä tili oli kehuttava ja
kasvatti herra Myräkän mielestä valtion, eli meidän kansalaisten kukkaroa – ainakin jossain mielessä. Nyt pitäisi
säästää 150 miljoonaa jöröä. Hyvä ajatus sinänsä tuumii
Aimo, mutta eikös kaikilla mitaleilla ole kaksi puolta?
Selvähän se.
Miten käy noin 130 merimiehen ja alan ammattilaisen heidän joutuessaan kilometritehtaalle? Se sama Suomen valtio joka päättää säästää, alkaa maksaa jonkinlaista
työttömyyskorvausta näille ulosliputetuille. Mistäs tämä
raha kehitetään? Missä oikein on säästö? Vanha satu hölmöläisistä toteutuu jälleen kerran. Hölmöläiset leikkasivat
peitteestä palan, jonka ompelivat sen toiseen päähän
kiinni, mutta ei se täkki siitä pidentynyt, vaikka kuinka töitä
paiskittiin. Tässä tuntuu Aimon mielestä tapahtuvan ihan
samoin. Tähän loistavaan logiikkaan ei ihan joka mies tai
nainen kykene. Mutta onhan tässäkin pimeän työvoiman
karsintaan osallistunut ministeri, joka ei asiaan ole nähtävästi puuttunut. Korkeintaan on ollut pahoillaan ja todennut, että samanlainen virhe tuli nyt tehtyä, kun oviremontin
pimeästi maksoi kun tähän ei puututtu.
Mistä uudet merimiehet tulevat? Aimo tietää, että
mahdollisuuksia on monia. Halpoja miehiä ja naisia on
aina löytynyt maailman eri kolkilta. Tämmöistähän tehtiin
jo 1800-luvulla, kun Afrikasta rahdattiin laivalasteittain
työvoimaa Amerikoihin sekä Karibian saarille. Nämä onnettomat eivät saaneet edes perillä palkkaa, mutta nykyään
saadaan vaikkapa Liettuasta, Filippiineiltä tai muualta
väkeä, joille ei ihmisarvoista korvausta tarvitse maksaa.
Ei taida tämä systeemi kovinkaan paljon erota orjatyövoimasta. Onko tämä eettisesti oikeaa toimintaa ja vielä
yritykseltä, joka mielletään Suomen valtion omistamaksi.
Ei, sanoo Aimo! Vaan eipä tässä vielä kaikki.
Jos oikein hyvin (huonosti) käy, pääsee Neste
historian kirjoihin, eikä varmastikaan hienojen uutisten
kautta. Ollaan hyvin lähellä kauhuskenaariota, jossa joku
ulosliputettu tankkeri pyyhältää Itämereltä Suomenlahdelle. Henkilökunta, jotka eivät läheskään kaikki puhu samaa
kieltä, eivät erota högeriä vasemmasta tai ymmärrä mihin
suuntaan pitää kääntyä kun käsketään. Tämä ei nimittäin
(kuten kaikki tietävät) ole unta eikä viinien huumaa, vaan
tällaista on tapahtunut. Mihin menevät silloin säästöt, kun
tankkeri karahtaa kivellä Hangon, Helsingin tai Porvoon
edustalla. Aikaan saatua öljyläikkää ei ihan halvalla saada
kerättyä, pois puhumattakaan maineen puhdistamisesta.
Mitenkä sitten suu pannaan?
Onhan näistä taisteltu ennenkin monien varustamojen kanssa, mutta nyt olisi syytä ottaa sittenkin lusikka
kauniiseen käteen ja ajatella uudestaan, mitä oikein ollaan
tekemässä. Ei riitä, että työpaikat menevät, nyt menee jo
mainekin.
Hii-o-hoi!
Toivottavasti tästä Nesteestä vielä rämmitään ylös.
Toivoo Aimo, mutta pelkää pahinta.
Aimo Myräkkä
2-2013 | MS
3-2013
7
UU TIS IA
RU OT SISTA
Ruotsalaistonnisto
pakenee Färsaarille
Färsaaret kuuluu Tanskalle, mutta
ne saivat autonomian vuonna 1948.
Saariryhmä koostuu 18 pienestä saaresta Atlantilla Islannin, Norjan ja
Skotlannin välillä.
Saarille siirtynyt jo yhdeksän ruotsalaista varustamoa ja 30 alusta
Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden federaatio ITF julisti Färsaaret mukavuuslippuvaltioksi
vuonna 2011. Ja syystä: tämä Pohjois-Atlantilla sijaitseva 18 pienen saaren ryhmä houkuttelee
varustamoita kuin hunaja karhua puoleensa.
TEKSTI JA KUVAT: Saana Lamminsivu
F
lUVDDUWHQ NDQVDLQYlOLQHQ DOXV
UHNLVWHUL )$6 SHUXVWHWWLLQ
YXRQQD PXWWD VHQ SLL
ULLQ DONRL VLLUW\l DOXNVLD WRGHQ
WHROOD QRLQ YLLVL YXRWWD VLWWHQ
7lOOl KHWNHOOl UHNLVWHULVVl RQ DOXVWD
MRLVWD OOl RQ \KWH\V 5XRWVLLQ .HYll
VHHQ PHQQHVVl \KGHNVlQ UXRWVDODLVWD
YDUXVWDPRD RQ SHUXVWDQXW )lUVDDULOOH \K
WL|Q MD XORVOLSXWWDQXW VLQQH DOXVWD UXRW
VDODLVHQ DPPDWWLOLLWWR SEKO Sjöfolkin
Sjömannen 2/2013OHKWLNHUWRR
5XRWVLVVDHLROHWRQQLVWRYHURMlUMHVWHOPll
PLNl RQ VDDQXW YDUXVWDMDW XORVOLSXWWDPDDQ
PDDVWD N\PPHQLl DOXNVLD NXOXQHHQ NDKGHQ
YXRGHQDLNDQD(LROHNDDQLKPHHWWl)lUVDDU
WHQµDLQXWODDWXLVHNVLµPDUNNLQRLPDWRQQLVWR
YHUR KRXNXWWDD 7RLQHQ YDUXVWDMLHQ QLPHO
WlPDLQLWVHPDWRQ V\\ OlKWHl RYDW YHURW MRLWD
SDHWDDQVXPXLVHHQNDODVWDMDN\OllQSHUXVWHW
WXMHQ S|\WlODDWLNNRÀUPRMHQ WDDNVH 1LLVWl
PRQHQNRWLSDLNNDRQSllNDXSXQNLTorshavn
6LQQH RQ VLMRLWHWWX \KWL|Q SRVWLODDWLNNR MD
WDORXVKDOOLQWR .l\WlQQ|VVl YDUXVWDPRLGHQ
WRLPLQWDDMRKGHWDDQNXLWHQNLQHGHOOHHQ5XRW
VLVWDNlVLQ
”Sama satama ja sama työ,
mutta eri lippu ahterissa”
(QVLPPlLQHQ )lUVDDULOOH OLSXWHWWX UXRWVD
ODLVDOXV ROL FuretankYDUXVWDPRQ M/s Fure
StarYXRQQD.DKGHQYXRGHQNXOXHVVD
YDUXVWDPROLSXWWL)lUVDDULOOHORSXWWRQQLVWRV
WDDQ
7RLQHQ VXUXOOLQHQ HVLPHUNNL RQ Svitzer
YDUXVWDPR 6H XORVOLSXWWL 5XRWVLQ VDWDPLVVD
ROHYDW KLQDDMDQVD )lUVDDULOOH YXRQQD 1\WDOXNVHWMDPLHKLVW|WRYDWNLUMRLVVDIlUVDD
UHODLV\ULW\NVHVVlMDQLLWlYXRNUDWDDQ5XRWVLLQ
YDLNND DOXNVHW MD W\|QWHNLMlW VLMDLWVHYDW HGHO
OHHQNRQNUHHWWLVHVWL5XRWVLQVDWDPLVVD
Ruotsalainen merenkulkuosaaminen vaarassa kadota
9DLNND UXRWVDODLVLD ODLYRMD RQ XORVOLSXWHWWX
)lUVDDULOOH UXRWVDODLVLOOH PHULPLHKLOOH RQ
DQQHWWX DLQDNLQ WRLVWDLVHNVL PDKGROOLVXXV
VLLUW\l W|LKLQ VDDULOOH OLSXWHWWXLKLQ DOXNVLLQ
6(.26M|IRON RQQHXYRWHOOXWW\|QWHNLM|LOOH
VDPDQWDVRLVHWW\|HKWRVRSLPXNVHWNXLQKHLO
OlROLVL5XRWVLQOLSXQDOODW\|VNHQQHOWlHVVl
7\|QWHNLMlQNDQQDOWDNXLWHQNLQKXROHVWXWWD
YDVHLNNDRQHWWlKlQWLSSXXXORVUXRWVDODL
VHQVRVLDDOLWXUYDQSLLULVWlW\|VNHQQHOOHVVllQ
)lUVDDUWHQ OLSXQ DOOD )lUVDDULD NXWVXWDDQ
QLPHOOl·/DQGRIPD\EH·PXWWDW\|QWHNLMlQ
NDQQDOWDVDDUHWRYDWNDXNDQDNXOWDVXRQHVWD
6(.26M|IRONRQP\|VKXROHVWXQXWVLL
WlPLOODLVHNVLW\|HKWRVRSLPXVWLODQQHNHKLW
W\\ SLGHPPlOOl DLNDYlOLOOl W\|QWHNLM|LGHQ
NDQQDOWD )lUVDDULOOD 1H UXRWVDODLVHW MRWND
MllYlW SRLV W|LVWl DOXNVLOWD WXOODDQ NRUYDD
PDDQPDKGROOLVHVWL KHLNRLPLOODW\|HKGRLOOD
²7&&WDVRQVRSLPXNVLOOD²MDXONRPDDODL
VLOOD NROOHJRLOOD 6XXUL WRGHQQlN|LV\\V VLLV
RQ HWWl DOXNVLOOD HL QlKGl MDWNRVVD SDOMRQ
UXRWVDODLVLD
6(.2 6M|IRON RQNLQ SHUllQNXXOXWWDQXW
5XRWVLQ SROLLWWLVLOWD SllWWlMLOWl \PPlUU\VWl
MD WXNHD PDDQ PHUHQNXOXQ WXOHYDLVXXGHOOH
PXWWDVHRQNDLNXQXWNXXURLOOHNRUYLOOH3HO
NRQD RQNLQ HWWl DONDQXW XORVOLSXWXVNLHUUH
V\YHQHH HQWLVHVWllQ NXQ SLUX RQ VDDQXW MR
SLNNXVRUPHQ
Artikkeli pohjautuu SEKO Sjöfolkin Sjömannen 2/2013-lehdessä olleeseen juttusarjaan:
Pako Färsaarille. Toimittajat: Klara Magnusson ja Jörgen Tiger.
Färsaarelaiset hyötyvät saarille perustetuista varustamoista, sillä ne
luovat uusia työpaikkoja alueelle,
jonka asukkaat ovat saaneet elantonsa pääosin kalastuksesta.
Herra Steingrimsson
mies mukavuuslipun
takana
Jos kiinteä toimipaikka Ruotsissa,
verojakin maksettava
Färsaarille perustettiin kansainvälinen alusrekisteri vuonna 1992. Samana vuonna saarilla
starttasi toimintansa Thor Shipping-varustamo,
jonka toimitusjohtajana toimii herra Hentzar
Steingrimsson. Nyt saarilla toimii yhdeksän
ruotsalaista varustamoa, joista Steingrimsson
toimii kolmessa toimitusjohtajana. Sen lisäksi
hän istuu saarille perustetun kahdeksan ruotsalaisvarustamon hallituksessa.
SEKO Sjöfolkin Sjömannen-lehden haastattelussa Steingrimsson myöntää suoraan, että hän
pyrkii houkuttelemaan saarille lisää uusia varustamoita. ”Olemme olleet yhteydessä useisiin
varustamoihin, jotka etsivät uusia vaihtoehtoja
ja paikkoja, jonne rekisteröidä aluksiaan.”
Ruotsalainen verotukseen perehtynyt asianajaja Bo Lindqvist:
”Jos yritys on rekisteröity Färsaarille, mutta sillä on siellä vain postilaatikko
ja yritystä hoidetaan yleisesti ottaen Ruotsista käsin, pitäisin tätä toimintaa veropakolaisuutena.”
”Jos varustamo ulosliputtaa aluksiaan, se ei välttämättä tarkoita sitä, että
varustamot ovat vapautettuja veroista Ruotsiin, jos toimintaa edelleen harjoitetaan Ruotsissa.”
Tapaus Lupin Shipping:
verottaja otti omansa
Ruotsalainen Lupin Shipping-varustamo on rekisteröity Saint Vincent ja Grenadiinien saarille. Ruotsin verottaja kiinnostui varustamosta ja sai selville, että
varustamolla on kiinteä toimipaikka Ruotsin Falkenbergissä, vaikka yhtiö on rekisteröity edellä mainituille Karibianmeren saarille. Kävi myös ilmi, että varustamon alukset ovat ajaneet pitkälti Pohjois-Atlantilla ja Itämerellä, eivätkä kansainvälisessä liikenteessä, toisin kuin varustaja väitti.
Niinpä verottaja päätti tänä keväänä periä takaisin Lupin Shippingilta 7,9
miljoonaa kruunua maksamattomia veroja. Asiasta uutisoi muun muassa
Sjöfartstidningen 26.2.2013.
Lehti ja artikkelit ovat luettavissa: www.sjomannen.se ja www.sjofolk.se
8
MS | 3-2013
3-2013 | MS
9
Alukset:
M/s Baltic Excellent
M/s Birka Carrier
M/s Birka Exporter
M/s Birka Express
M/s Birka Shipper
M/s Birka Trader
M/s Birka Transporter
NUORET MERIMIEHET VIIHTYVÄT
M/S BIRKA CARRIERIL":
”Kyllä tämä
kotiolot voittaa!”
Parikymppiset merenkulkijat, matruusi Johnny Wilén, 22, ja
puolimatruusi Jonas Funck, 21, kertovat viihtyvänsä mainiosti ro-rorahtilaiva M/s Birka Carrierillla. ”Kyllä tämä kotiolot voittaa”, huumori
lentää. Vähän on tullut nähtyä maailmaakin aluksen matkassa.
TEKSTI JA KUVAT: Saana Lamminsivu, Marko Munne
VA RU STA MO KU ULUM ISI A
Matruusi Johnny Wilén.
Matruusi Johnny Wilén
$QWZHUSHQ7LOOEXU\ YlOL RQ DLNDWDXOXO
µ7l\W\\P\|QWllHWWlROHQW\\W\YlLQHQHWWl WDDQWLXNLQVHLODWDVHNHVWllWXQWLD6LOORLQ
NDQQHOOD MD UXXPDVVD RQ PHONR KDLSDNNDD
SllVLQ WlQQH µ%LUNDOOHµ W|LKLQµ Johnny
NXQSXUXWMDODVWDXNVHWWHKGllQPDKGROOLVLP
WilénWRWHDDPHVVLVVl
7\|WQ\N\LVLQEckerö ShippingQLPHOOl PDQQRSHDVWLMRNDVDWDPDVVD
WXQQHWXVVD YDUXVWDPRVVD DONRLYDW WDPPL
NXXVVD -RKQQ\OOH WDUMRWWLLQ YDNLWXLQHQ W\|
Puolimatruusi Jonas Funck
SDLNND MRLWD HL Q\N\SlLYlQl MRND RNVDOOD -RQDV )XQFN VDDSXL 0V %LUND &DUULHULO
NDVYD6LWlHQQHQKlQW\|VNHQWHOLNROPLVHQ OH W|LKLQ V\\VNXXVVD +lQ WRLPLL DOXNVHOOD
YXRWWD
SRUYRRODLVHOOD
SXROLPDWUXXVLQD 6LWl
Dennis
Maritimella ”Birka on maineeltaan hyvä HQQHQ KlQ W\|VNHQWHOL
MROODRQKLHPDQSLHQHP varustamo ja tuntuu ainakin SXROLNNDDQD Tallink
SLlDOXNVLD
siltä, että täällä on toiminut Siljan M/s Silja Se5RURUDKWLDOXV M/s
ranadella
NRXOXQVD
kaikki kuten pitääkin”,
Birka Carrierilla RQ RKHOOD
matruusi Johnny Wilén ja
KHQJHQ
VXRPDODLQHQ
µ0LQXOOH WDUMRWWLLQ
PLHKLVW| /DLYDQ PDW puolimatruusi Jonas Funck
6HUHOWl W|LWl DONXXQ
NDVVD -RKQQ\ RQ SllV toteavat työpaikastaan
VD QHOMlNVL SlLYlNVL
V\W VHLODDPDDQ ,WlPHUHQ
PXWWD VLWWHQ WXOWLLQNLQ
VDWDPLLQMD3RKMRLV$WODQWLOOH7|UQLNHVWll N\V\PllQ WXXUDULNVLµ -RQDNVHOWD RQ K\YLl
QHOMlYLLNNRDMRNDU\WPLWW\\K\YLQNDKWHHQ PXLVWRMDHQWLVHVWlW\|SDLNDVWDDQ
NDKGHQ YLLNRQ NLHUURNVHHQ MRLGHQ DLNDQD
5DKWLODLYDOOH -RQDV VDDSXL W|LKLQ VDDGDN
YLHUDLOODDQ PXXQ PXDVVD $QWZHUSHQLVVl VHHQNRNHPXVWDHULODLVLOWDDOXNVLOWDMDNHUU\W
7LOOEXU\VVD 3LHWDULVVD MD .RWNDVVD MRVVD WllNVHHQWXWNLQWRDYDUWHQSUDNWLLNNDD
DOXV ROL WRXNRNXXQ ORSXVVD +LHWDVHQ VDWD
µ2SLVNHOHQÅboa MaressaYDKWLSHUlPLH
PDVVD
KHNVLMRWHQNRXOXDLNDQDRQK\YlNLHUUHOOlMD
µ6XRPHVWD YLHGllQ $QWZHUSHQLLQ SXXWD NDWVHOOD HULODLVLOOD DOXNVLOOD HWWl VDD NRNH
MDSDSHULD/DVWLVWDSXROHWMllVLHOOlSRLVMD PXVWDµ
WLODOOHODVWDWDDQNRQWWHMDMDWUDLOHUHLWD6LHOWl
.RXOXNHVWllNDLNNLQHHQNROPLVHQYXRWWD
PDWNDMDWNXXHGHOOHHQ7LOOEXU\\QMRVWDDMH
MDYDOPLVWXPLVHHQWDUYLWDDQSlLYllKDU
WDDQYLHOlWDNDLVLQ$QWZHUSHQLLQµ
MRLWWHOXD -RQDNVHQ OXRNDOOD VDPDDQ DLNDDQ
10
MS | 3-2013
DORLWWL RSLVNHOLMDD MRLVWD NXXVL RQ WlKlQ
PHQQHVVl YDOPLVWXPDVVD QRUPDDOLVVD DMDV
VDKlQODVNHVNHOHH
µ2OHQ WRGHOOD W\\W\YlLQHQ HWWl VDLQ Q\W
NHYllOOl WXWNLQWRRQ WDUYLWWDYDW SUDNWLLNDW
Wl\WHHQµ
.HVlOOlHGHVVlRQDUPHLMDMDVHQMlONHHQ
WXOHYDLVXXVDYRLQQD<NVLYDLKWRHKWRRQMDW
NDD RSLQWRMD HWHHQSlLQ PHULNDSWHHQLNVL WDL
KDNHD XONRPDLOOH W|LKLQ .DLNNL RQ NLLQQL
W\|WLODQWHHVWD
µ-RV WlQQH µ%LUNDOOHµ SllVHH WRLVWHNLQ
QLLQPLHOHOOlQLWXOHQ7lPlRQ\NVLSDUKDLP
PLVWDYDUXVWDPRLVWDµ
Avara, toimiva laiva!
Puolimatruusi Jonas Funck
Hietasessa Kotkan satamassa.
Viime syksynä hän ehti piipahtaa nopeasti Lontoossa päiväkäynnillä aluksen matkassa.
Junamatka Tillburystä Lontooseen kestää 40 minuuttia.
M/s Birka CarrierDORLWWLOLLNHQWHHVVl
$OXV RQ WLORLOWDDQ DYDUD MD WRLPLYD +\WLW
RYDWVXXUHWMDYDORLVDW-RQDVHVLWWHOHHRPDD
µOXNDDOLDDQµMRVWDO|\W\\K\YLQWRLPLYDQHW
WL\KWH\VMDLWVHWXRWXMDUHQVVHOHLWlNXWHQSH
OLNRQVROLMRWHQDLNDHLNl\SLWNlNVL
µ3XLWWHHW RYDW WRLPLYDW MRWHQ N\OOl WllO
OlYLLKW\\SDUHPPLQNXLQNRWLRORLVVDµKlQ
YHLVWHOHH
$OXNVHOOD RQ P\|V VXXUL SXQWWLVDOL MD
K\YlWODLWWHHWSlLYlKXRQHSLHQHPSLROHLOX
WLODVHNlW\\OLNlVMXKODVDOLNRNRXVWLODMRVVD
V\|GllQPXXQPXDVVDMRXOXORXQDVMDSLGH
WllQ NRNRXNVLD 2QSD DOXNVHOOH UDNHQQHWWX
SRUHDPPHNLQPXWWDVHQNRHNl\WW|MllVHX
UDDYDDQNHUWDDQ
Nykyinen rahtaaja Transfennica
0V %LUND &DUULHU ROL SLWNllQ Finnlinesin
UDKWDXNVHVVD 7lPlQ YXRGHQ DOXVVD UDK
WDDMDNVL PXXWWXL Transfennica Nederland
B.V. MRND RQ DODQNRPDDODLVHQ Spliethoff
YDUXVWDPRNRQVHUQLQNRNRQDDQRPLVWDPDW\
WlU\KWL|5DKWDXVVRSLPXVRQWlPlQYXRGHQ
ORSSXXQVDDNND
´.DLNNLHQWRLYHLVVDRQWLHW\VWLHWWlDMRD
ULLWWlLVL NXQ DMDW RYDW QlLQ HSlYDNDDW %LU
ND&DUULHULQVLVDUODLYDM/s Birka ExpressRQ
WlOOl KHWNHOOl 9lOLPHUHOOl DMRVVD NDSWHHQL
Magnus FröbergWRWHDD
Birka Cargo on nyt
Eckerö Shipping
Birka Cargo-YDUXVWDPR PXXWWL QLPHQVl Wl
PlQYXRGHQSXROHOODEckerö Shippingiksi
MRWWD VH RQ QLPHOWllQ OlKHPSlQl Eckerö
HPRNRQVHUQLD 0XXWRLQ WRLPLQWD MDWNXX
NXWHQ HQQHQNLQ 9DUXVWDPROOD RQ 6XRPHQ
OLSXQ DOODVHLWVHPlQURURDOXVWDMRWNDDMD
YDWUDKWLDSllVllQW|LVHVWL,WlPHUHOOlMD3RK
MDQPHUHOOl
3-2013 | MS
11
VÄYL Ä AU KI
TU LEVAIS UU TE EN
Suomalaisesta merenkulusta
vientituote maailmalle
TEKSTI: Saana Lamminsivu KUVA: Shutterstock
Varustamoiden nykytila
6XRPDODLQHQ PHUHQNXONX RQ WlOOl KHWNHOOl
KDDVWDYDVVD WLODQWHHVVD MRKWXHQ PDUNNLQRL
GHQ \OLNDSDVLWHHWLQ DLKHXWWDPDVWD NRYDVWD
NLOSDLOXVWD MD WLXNNHQHYLVWD \PSlULVW|Pll
Ul\NVLVWl MRWND DVHWWDYDW OLVlSDLQHLWD XXVLO
OH LQYHVWRLQQHLOOH 6XRPDODLVHW YDUXVWDPRW
RYDWSLHQLlPXXWDPDQDOXNVHQMDDVLDNNDDQ
YDUDVVD WRLPLYLD \ULW\NVLl $ODD YDLYDD VL
12
MS | 3-2013
TE"KAT
VARUSTAMOT
PARTNERIT
S
XRPDODLVHVVD PHULNOXV
WHULVVD RQ SDOMRQ Nl\W
WlPlW|QWl SRWHQWLDDOLD
6XRPHVWD O|\W\\ HVL
PHUNLNVLPDDLOPDQKXLSSXDROH
YLD VXXQQLWWHOXWRLPLVWRMD MD ODL
WHWRLPLWWDMLD MRLGHQ OLLNHYDLKWR
V\QW\\VXXULPPDNVLRVDNVL6XR
PHQXONRSXROHOWD/LVllPlOOlHUL
WRLPLMRLGHQ YlOLVWl \KWHLVW\|Wl
Q\N\LVHQ NLOSDLOXQ MD KDMDQDLVHQ
WRLPLQQDQ VLMDDQ YRLPPH WHKGl
VXRPDODLVHVWD PHULNOXVWHULVWD
YLHQWLWXRWWHHQPDDLOPDOOH
1\N\LQHQ NHKLW\VVXXQWD MRV
VD VXRPDODLVHW YDUXVWDPRW RYDW
PHQHWWlQHHW SURVHQWWLRVXXNVL
DDQ WDVDLVHVWL OXYXOWD OlKWLHQ
XONRPDDQ PHULOLLNHQWHHQ NXOMH
WXNVLVWD RQ NllQQHWWl SlLQYDV
WDLVHNVL 0HULNXOMHWXNVLVVD RQ
RGRWHWWDYLVVDNHVNLPllULQSURVHQWLQNDVYX
JOREDDOLVWLPLNlWDUNRLWWDLVLPHULNXOMHWXVWHQ
QRXVXD\OLPLOMDUGLLQWRQQLLQYXRVLN\P
PHQHQORSXVVD,WlPHUHQWDYDUDPllUlWXOHH
QRXVHPDDQSURVHQWWLDHOLOlKHVPLOMDUGLLQ
WRQQLLQYXRWHHQPHQQHVVl/LVllQW\YlW
NXOMHWXNVHW WDUMRDYDW NDVYXPDKGROOLVXXNVLD
P\|V VXRPDODLVLOOH YDUXVWDPRLOOH MD DODQ
WRLPLMRLOOH
Varustamoiden tulee yhdessä muiden toimijoiden
kanssa luoda kokonaisratkaisuja ovelta ovelle,
TE"KOIDEN
ALIHANKKIJAT
sisältäen maakuljetukset, välivarastoinnit,
lastaukset ja purkaukset sekä reaaliaikaisen
seurannan ja asiakastiedotuksen tavaran
sijainnista ja tilasta.
LIITÄNNÄISA"T
(ESIM. RAHOITUS,
VAKUUTUS)
WL|LGHQNXOXMDYDDQSDUDQWDDQLLGHQ
NLOSDLOXN\N\l
3RROLQJLQ\NVLWlUNHLPSLlK\|W\Ml
RQ \KWL|LGHQ \KWHLQHQ PDUNNLQRLQ
WL 3RROLQ \KWHLQHQ KDOOLQWR YDVWDD
PDUNNLQRLQQLVWD MD PDUNNLQRL NRNR
ODLYDVWRD HL \NVLWWlLVLl \KWL|LWl WDL
\NVLWWlLVLl ODLYRMD 3RROLQJLQ DYXOOD
YRLGDDQ NLOSDLOOD LVRPPLVWD WLODXN
VLVWDMDVRSLPXNVLVWD<KGHVVl\KWL|W
YRLYDWWDUMRWDDVLDNNDLOOHMRXVWDYDP
PDW DLNDWDXOXW MD DQWDD HQHPPlQ
YDLKWRHKWRMD 0\|V \NVLWWlLVWHQ ODL
YRMHQNl\WW|DVWHWWDMDNDQQDWWDYXXWWD
YRLGDDQVDPDOODQRVWDD
Kohti standardialuksia
VlLQHQNLOSDLOXMD\KWHLVW\|QSXXWH$OXVWHQ
Nl\WW|DVWHRQOLLDQDOKDLQHQPLNlKHLMDVWXX
WXORNVHHQ7HROOLVXXVRVWDDORJLVWLLNNDSDOYH
OXLWDWlOOlKHWNHOOlHULWDKRLOWDNLOSDLOXWXNVLLQ
SHUXVWXHQHLNlQlHORJLVWLLNNDRSHUDDWWRUHLWD
VWUDWHJLVLQD NXPSSDQHLQD 0\|V VDWDPL
HQ YlOLVWl NLOSDLOXD MD ORJLVWLLNNDNHWMXMD RQ
VHOYLWHWWlYlMDHULW\LVHVWL6XRPHQMD%DOWLDQ
VDWDPLHQYlOLQHQNLOSDLOXWXOLVLNllQWll\K
WHLVW\|NVL
Pooling
3LHQHPSLHQ YDUXVWDPRLGHQ PDKGROOLVXX
GHWNLOSDLOODPDUNNLQRLOODYRLVLYDWSDUDQWXD
KXRPDWWDYDVWL ODLYRMHQ \KGLVWlPLVHQ QLLQ
NXWVXWWX SRROLQJ NDXWWD 3RROLQJ WDUNRLW
WDD Nl\WlQQ|VVl VLWl HWWl ODLYDQRPLVWDMDW
\KGLVWlYlW DOXNVLDDQ \KGHQ KDOOLQQRQ DOOH
6HQHQVLVLMDLQHQWDUNRLWXVHLROHOHLNDWD\K
6XRPDODLVWD WRQQLVWRD RQ XXGLVWHW
WDYD NRUNHDQ LlQ MD \PSlULVW|YDDWL
PXVWHQ MRKGRVWD .DXSSDODLYDVWRD
RQ XXVLWWDYD KDOOLWXVWL $OXVWHQ UR
PXWWDPLVWD MD P\\QWLl QRSHXWHWDDQ MD LQ
YHVWRLGDDQ\PSlULVW|\VWlYlOOLVHHQMDWHKRN
NDDPSDDQ WHNQRORJLDDQ 7XOHYDLVXXGHVVD
P\|V WHROOLVXXGHQ RQ RVDOOLVWXWWDYD XXGHQ
NDOXVWRQUDKRLWXNVHHQ
8QLLNNLODLYRMHQ DLND RQ RKL NRVND QLLWl
RQNDOOLVWDUDNHQWDD.DXSSDODLYRLVVDVLLUU\
WllQ \Kl HQHPPlQ VWDQGDUGLDOXNVLLQ MRWND
YRLGDDQUllWlO|LGlVXRUDDQ,WlPHUHQRORVXK
WHLVLLQ0HUHOOlODVWLDYRLGDDQVLLUWllLVRLVWD
DOXNVLVWDSLHQHPSLLQ
9DUXVWDPRW YRLVLYDW WXRWWDD \KWHLVHQ
XXGLVUDNHQQXVNRQVHSWLQ WDL NRQVHSWHMD
VXRPDODLVHHQ ODLYDVXXQQLWWHOXRVDDPLVHHQ
SRKMDXWXHQ MD WLODLVLYDW \KGHVVl XVHDPPDQ
ODLYDQVDUMDQ,GHDDOLWLODQWHHVVDQlPlUDNHQ
QHWWDLVLLQ6XRPHVVD
Polttoainekysymys
2OHQQDLQHQ RVD WRQQLVWRQ XXGLVWDPLVWD MD
XXWWDODLYDNRQVHSWLDVXXQQLWHOWDHVVDRQSROW
WRDLQHN\V\P\V5LNNLGLUHNWLLYLQYRLPDDQWX
ORQP\|WlYDLKWRHKWRMDRYDW
• rikkipesurin asentaminen
• siirtyminen dieseliin
• siirtyminen nesteytettyyn
maakaasuun (LNG)
• siirtyminen metanoliin tai
biopolttoaineisiin.
/1*QlKGllQWlOOlKHWNHOOlSDUKDDQDSLWNlQ
WlKWlLPHQUDWNDLVXQD6HQYXRNVLROLVLWlUNH
llO|\Wll(8WDVROOD\KWHLQHQ/1*QNl\W
W|lHGLVWlYlPDOOL
Valtiovallan rooli
0HUHQNXOXQ PHUNLW\V 6XRPHOOH RQ WXQQXV
WHWWDYDMDDODVWDRQOXRWDYDYLHQWLWXRWH3DU
KDLOODDQ YDOPLVWHLOOD ROHYDVVD merenkulun
strategiassa YDOPLVWXX ORSXVVD RWH
WDDQ NDQWDD PXXQ PXDVVD Yl\OlPDNVXLKLQ
MllQPXUWRMlUMHVWHOPllQ VDWDPDSROLWWLLN
NDDQMDULNNLSllVW|UDMRLKLQVRSHXWXPLVHHQ
3LGHPPlQ WlKWlLPHQ PLHWLQWll WDUYLWVHH
P\|VPHUHQNXONXXQOLLWW\YLHQDVLRLGHQKRL
WRYDOWLRKDOOLQQRVVD<KWHQlHVLPHUNNLQlRQ
HVLWHWW\PHUHQNXOXQDVLRLGHQVLLUWlPLVWlQ\
N\LVHVWl 7\|MD HOLQNHLQRPLQLVWHUL|VWl Liikenne- ja viestintäministeriöön MRVVD RQ
HQHPPlQLQIUDDQOLLWW\YllRVDDPLVWD
.DQVDLQYlOLVHHQ RVDDPLVHHQ MD NRRUGL
QRLWXXQ YDLNXWWDPLVHHQ RQ SDQRVWHWWDYD
(XURRSDQ XQLRQLQ RKHOOD WlUNHl WRLPLMD RQ
PXXQ PXDVVD Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO
JULKINEN
SEKTORI
SATAMAT JA SATAMAOPERAATTORIT
ETUJÄRJESTÖT
JA YHDISTYKSET
ASIAKAS
YHTEISTYÖTÄ ON LISÄTTÄVÄ varustamoiden ja muiden toimijoiden, kuten
satamien, logistiikkayhtiöiden ja teollisuuden välillä Yritysten, poliittisen
kentän sekä tutkimuksen on yhdistettävä voimavaransa, jotta Suomella on
myös jatkossa:
• kilpailukykyinen teollinen toiminta
• yhä uusia meri- ja ympäristöteknologisia innovaatioita,
jotka voivat saavuttaa merkittävän globaalin aseman
• huoltovarmuus kriisitilanteissa
VÄYLÄ AUKI TULEVAISUUTEEN!
Artikkeli pohjautuu PBI Research Instituten Varustamosäätiölle laatimaan tutkimukseen ”Väylä auki tulevaisuuteen. Merenkulun tulevaisuus Suomessa 2015 ja eteenpäin”, jonka pohjalta ehdotetaan suosituksia ja jatkotoimenpiteitä suomalaisen
merenkulun kehitystyöhön. Raportti julkistettiin 31.1. Helsingissä ja se on luettavissa osoitteessa: www.pbi-institute.com.
Dokumenttielokuva suomalaisen merenkulun
potentiaalista! Varustamosäätiön kotisivuilla:
Katso
www.varustamosaatio.fi ja Youtubessa on katdokumentti
sottavissa laadukas dokumentti Väylä auki tuleja laita
vaisuuteen. Käy katsomassa ja laita kiertoon!
kiertoon
!
www.varustamosaatio.fi jaYoutube
3-2013 | MS
13
VA RU STA MO KU ULUM ISIA
TURKULAISKONSERNI MERIAURA
RAJALLISET RESURSSIT PAKOTTAVAT
TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSEEN:
Enemmän
vähemmällä
Merenkulun kriisi voi
joko syventyä tai se
voi tarjota kotimaiselle
merenkulkuelinkeinolle
suuren mahdollisuuden, jos
asiat osataan hoitaa oikein.
Suomalaisilla on mahdollisuus olla
uudistuksissa edelläkävijä ja napata
takaisin niitä markkinaosuuksia, joita
olemme menettäneet systemaattisesti
ulkomaalaisille laivoille viimeisten
vuosikymmenten aikana.
Suomi voi toimia edelläkävijämaana
merenkulun ympäristöteknologiassa
ja myydä osaamistaan toisille valtioille,
kun rikkidirektiivi ulottuu koskemaan
kaikkia maailman meriä aikaisintaan
vuonna 2020.
Meriauran erikoislastialus M/s Merin moottorissa
palaa kirjolohen perkuujäte! Bioöljyä alukseen
saadaan uusikaupunkilaisesta Sybimar Oy:sta.
”Sataprosenttinen kalaöljy on puhdasta ja palaa
moottorissa hyvin”, Meriauran toimitusjohtaja Jussi
Mälkiä kertoo käyttökokemuksista.
KUVAT: STX Europe / Finland ja Saana Lamminsivu
M
V 0HUL DORLWWL OLLNHQWHHVVl YLLPH YXRGHQ NH
VlNXXVVD (ULNRLVODVWLDOXV VRYHOWXX PRQLSXR
OLVHVWL HUL W\|WHKWlYLLQ MD YDDWLYLLQ SURMHN
WLODVWHLKLQ $OXV RQ NXOMHWWDQXW HVLPHUNLNVL
WXXOLP\OO\MHQ RVLD ,VR%ULWDQQLDQ HGXVWDOOD
VLMDLWVHYLLQWXXOLSXLVWRLKLQ
Menetyt markkinaosuudet takaisin ja
uuteen nousuun!
0DDSDOORQUHVXUVVLWRYDWUDMDOOLVHW6HSDNRWWDDPHLGlWWRLPLQWDWD
SRMHQPXXWRNVHHQ0HULDXUDNRQVHUQLVVDHWVLWllQMDWNXYDVWLNHLQRMD
XXVLHQMDHQHUJLDWHKRNNDLGHQNXOMHWXVPXRWRMHQNHKLWWlPLVHNVL
µ2OHPPHDONDQHHWVXXQQLWHOOD\KGHVVl BoreYDUXVWDPRQNDQV
VD XXWWD HQHUJLDWHKRNDVWD ODLYDD (Q RVDD NXWHQNDDQ VDQRD RQNR
VH YDOPLV YLHOl YXRQQD NXQ ULNNLGLUHNWLLYL WXOHH YRLPDDQµ
0lONLlVHORVWDD
0HULDXUDQ WRLPLWXVMRKWDMD QlNHH VXRPDODLVHVVD PHUHQNXOXVVD
NDNVLHULODLVWDNHKLW\VVXXQWDDPHUHQNXOXQNULLVLYRLMRNRV\YHQW\l
WDLVHYRLWDUMRWDNRWLPDLVHOOHPHUHQNXONXHOLQNHLQROOHVXXUHQPDK
GROOLVXXGHQMRVDVLDWRVDWDDQKRLWDDRLNHLQ
µ0XXDOOD(XURRSDVVDNXWHQ6DNVDVVDHLROODYLHOl\KWlSLWNlO
OlODLYRMHQ\PSlULVW|WHNQRORJLDVVD6XRPDODLVLOODRQPDKGROOLVXXV
ROOD XXGLVWXNVLVVD HGHOOlNlYLMl MD QDSDWD WDNDLVLQ QLLWl PDUNNLQD
RVXXNVLDMRLWDROHPPHPHQHWWlQHHWV\VWHPDDWWLVHVWLXONRPDDODLVLO
OHODLYRLOOHYLLPHLVWHQYXRVLN\PPHQWHQDLNDQDµ
jatkuu sivulla 16
14
MS | 3-2013
MERIAURA-KONSERNI
Meriaura – teollisuuden kuljetukset
VG-Shipping – varustamopalvelut
Pernotrans – maalogistiikka
Biota Tech – ympäristötekniikka
Sybimar Oy valmistaa elintarviketuotannon sivuvirroista biodieseliä niin sanotun suljetun kierron avulla, johon kuuluu
kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos. Sijaitsee Uudessakaupungissa. Yksi Suomen itsenäisyyden
juhlarahasto Sitran kärkihankkeista.
Tulevaisuuden edellytykset:
Ajatuksia tonnistoverosta
Varustamot kokevat tonnistoveron
tervehdyttävän kotimaista merenkulkua.
”Lisäksi ns. rinnakkaisrekisterijärjestelmä on ollut varustamoille ehdottomasti positiivinen asia. Järjestelmän täytyisi olla kuitenkin nykyistä
ennustettavampi kuin se on tällä hetkellä”, Jussi Mälkiä esittää.
Suomen tonnistoverolaki pohjautuu EU-direktiiviin, mutta on kirjoitettu
hieman koukeroisesti.
”Lakia on välillä hieman vaikeaa
tulkita: esimerkiksi toisinaan Pohjanmerellä toimivat off shore- alukset
pääsevät tonnistoveron piiriin, mutta meidän tuulipuistotöitä tekevälle
M/s Auralle on myönnetty tai jätetty
myöntämättä tukia. Ratkaisu riippuu
aina paljon myös käsittelevästä virkamiehestä, minkä kannan hän asiaan
ottaa.”
3-2013 | MS
15
VA RU STA MO KU ULUM ISIA
jatkoa sivulta 14
Jussi Mälkiä ja Meriaura
M
eriauran toimitusjohtaja hyppäsi polkupyörän selkään
vuonna 1979 ja polki Tampereelta Turun merikouluun. Merille hän
lähti 1980-luvun alussa, jolloin työt olivat
kortilla ja työsuhteet lyhyitä. Suomalaisia
aluksia ulosliputettiin.
Meriuransa aikana Mälkiä ehti seilata
muun muassa Effoalla, Nesteellä, FMA:lla
ja Sally Bolagetissa sekä sisävesillä kotiseudullaan Tampereella. 1980-luvun
puolivälissä hän työskenteli maailman
suurimmalla, puolalaisella, purjelaivalla.
Purjelaiva Estellen kautta Mälkiä päätyi
Greenpeacen aluksille töihin.
Neuvostoliiton romahtaminen 80-luvun lopussa oli uran käännekohta. Suomen ja Baltian välille tarvittiin pientä tavaranajoa, jonka myötä syntyi Meriaura.
Hinaajista alkunsa saanut yhtiö on tänä
päivänä suuri konserni, johon kuuluu
useita erilaisia yrityksiä. Yhtiön liikevaihto
on noin 50 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 270 ihmistä.
Meriauralla on rahtauksessa 15 laivaa.
SUOMEN LIPUN AL"
SEI"AVAT ALUKSET:
Jäänmurtajien avustustarve kasvaa
ja satamien rooli muutoksessa
Kiristyvät ympäristömääräykset ovat suomalaisille varustamoille suuri haaste, joihin
kaikilla ei ole välttämättä varaa investoida.
Etukäteen on vaikea esimerkiksi arvioida,
mikä tulee olemaan laivoissa käytettävän
mahdollisen kaasuöljyn hinta, jonka on
ennustettu nousevan jopa kymmeniä prosentteja. Rikkidirektiivin lisäksi suomalaista
merenkulkua tulee rasittamaan liuta muita
muutoksia.
”EEDI, eli energiatehokkuusindeksi tulee pudottamaan laivojen konetehoa. Laivat
liikkuvat hitaammin ja ovat heikompia, eli
niiden avustusmäärä kasvaa. Jäänmurtajien
apua tullaan tarvitsemaan enemmän tulevaisuudessa”, Jussi Mälkiä toteaa.
Mälkiä olettaa hinaajien ja pienemmän
16
MS | 3-2013
kaluston tarpeen kasvavan. Kiristyvät ympäristömääräykset koskettavat vahvasti
myös satamia.
”Laivat ajavat hitaammin myös siksi,
että se on taloudellisempaa. Se pakottaa
puolestaan satamat nopeuttamaan omia
toimintojaan, koska niissä ei voida oleskella kauaa.”
Mälkiän mielestä satamille tulisi antaa
nykyistä enemmän itsenäisyyttä ja niiden
roolia tulisi muuttaa.
”Satamista pitäisi saada hyvin toimivia, kauppamerenkulkua tukevia yksiköitä.
Niiden palveluja pitää monipuolistaa ja ne
voisivat organisoida esimerkiksi liikenteenohjausta, jäänmurtoa ja luotsausta sekä
tarjota muita tuki- ja huoltotoimintoja.”
Meriauran erikoislastialus
M/s Aura. Laiva on suunniteltu maailmanlaajuiseen
käyttöön, ja se soveltuu parhaiten offshore-tuulipuistojen
rakenteiden kuljettamiseen ja
Itämeren alueen energiapuukuljetuksiin. Vast'ikään Marokko kertoi suunnittelevansa
edustalleen suurta tuulipuistoaluetta. Siellä voisi olla
myös suomalaisille aluksille
uusi töitä tiedossa?
M/s Antonia
M/s Aura
M/s Belland
M/s Frida
M/s Meri
M/s Nedland
M/s Nina
M/s Sabina
Wind Servant
Geoengineering
Vaikka Meriauran toimitusjohtajan visiot
kuulostavat scifiltä, yhtiön kehittämällä
ympäristöteknologilla voi olla vielä jonakin päivänä suurempi tarve kuin osaamme tällä hetkellä kuvitella.
Mälkiä tekee tiiviistä yhteistyötä nuoruuden tuttunsa, tiedemies-kirjailija Risto
Isomäen kanssa. Miehiä yhdistää yhteinen kiinnostuksen kohde: ympäristö ja
maapallon tulevaisuus. Isomäen kirjoissa
vilahtelevat samat teemat kuin Meriaurakonsernin toiminnassa. Finlandia-palkintoehdokas Sarasvatin hiekassa maapalloa
pelastetaan muun muassa tuulimyllyjen
avulla.
Normaalia järeämpiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kutsutaan
nimellä geoengineering. Meriaura-konserniin kuuluva Atmosmare-säätiö tutkii, voisiko keinotekoisilla pilvillä estää ilmastonmuutoksen (Merimies 8/2009, s. 22-23:
’Keinotekoisilla pilvillä ilmastonmuutosta
vastaan’).
”Prosessit ovat hitaita, mutta odotamme tutkimustuloksia. Viime vuonna
teimme Ilmatieteen laitoksen kanssa sopimuksen, että he alkaisivat vertailla bio-
öljyä ja tavallista raskasöljyä käyttävää laivaa”, Mälkiä selostaa.
”Tutkimme, kummasta syntyy enemmän pienhiukkasia, joista muodostuu
puolestaan niin sanottuja tiivistymisytimiä. Niistä voisi muodostua maapallon
ympärille lisää pilviverhoa, joka estää auringonsäteilyä maan pinnalle tai heijastaa
sen takaisin avaruuteen.”
Rautalannoitus
Atmosmare säätiö tutkii tällä hetkellä
myös niin sanottua rautalannoitusta. Risto Isomäeltä ilmestyy ensi syksynä myös
aiheeseen liittyvä kirja.
”Rautalannoituksella pyritään sitomaan hiilidioksidia meriin. Raudasta
liukenee mereen pieniä rautahiukkasia,
mikä on merten kannalta hyvä asia, sillä
ne sitovat mereen hiilidioksidia”, Mälkiä
kiteyttää.
Ajatus on kieltämättä lennokas! Tulevaisuudessa alukset siis voidaan upottaa
merten pohjaan?
”Vanhoja laivojakin voi suosia, kun
niistä on poistettu ensin ongelmajätteet”,
Mälkiä hymähtää.
Avoin ja utelias mieli ovat ainoat keinot pelastaa maailma: jo tänään voi tehdä jotakin mahdotonta.
Meriauran kehittämällä
ympäristöteknologilla
voi olla vielä jonakin päivänä
suurempi tarve kuin
osaamme tällä hetkellä kuvitella.
3-2013 | MS
17
KO HTI AR KTISI A
ALUE ITA
NÄ KÖ KU LM A
Miljoonan taalan paikka:
30 vuotta
4 000 työpaikkaa!
Itämereltä
lisää työtä
Uusien alusten rakentamisesta ja operoinnista voi syntyä Suomelle vuosikymmeniksi
tuhansia työpaikkoja ja miljardibisnes, kun vain osaamme pelata korttimme oikein.
TEKSTI: Saana Lamminsivu, Arctia Shipping KUVA: Shutterstock
A
rctia
ShippingYDUXVWDPRVVD
XVNRWDDQ YDKYDVWL 6XRPHQ
PDKGROOLVXXNVLLQ YLLWRLWWDD WLHWl
SRKMRLVLOOD PHULDOXHLOOD 7lPlQ
YXRNVL6XRPHQRQROWDYDSHOLSDLNRLOODYDO
PLLQDNXQRQWRLPLQQDQDLND
$UNWLVHVWD DOXHHVWD HQQXVWHWDDQ PHUNLW
WlYllXXWWDNDXSSDWLHWlMDHQHUJLDWXRWDQQRQ
DOXHWWD $UYLRLGHQ PXNDDQ SURVHQWWLD
Suomen vahvuudet
"IVANRAKENNUS
Suomessa osataan arktinen laivanrakennus. Maailmassa on reilut sata jäänmurtajaa, joista noin 60 on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Maailmalla käytössä
oleva kalusto vanhenee ja uutta kapasiteettia tarvitaan.
Öljy- ja kaasujätit arvioivat tarvitsevansa
vuoteen 2030 mennessä jopa 2 000 uutta
alusta: esimerkiksi reilut 45 jäänmurtajaa,
yli 90 hybridialusta, 140 huoltoalusta ja
noin 40 tutkimusalusta. (STX Finland Oy,
arvio vuodelta 2011)
PDDLOPDQYLHOlO|\WlPlWW|PLVWl|OM\YDURLV
WDMDMRSDSURVHQWWLDYLHOlO|\WlPlWW|PLV
WlNDDVXYDURLVWDVLMDLWVHHDUNWLVHOODDOXHHOOD
7XOHYDLVXXGHVVD DUNWLVHVWD DOXHHVWD
YRL WXOOD (XURRSDOOH NHVNHLQHQ HQHUJLD
YDUDVWR MD OLLNHQQHYl\Ol (VLPHUNLNVL
.RLOOLVYl\OlQ YDUUHOWD OXRQQRQYDURMD
NXOMHWHWDDQ MDORVWHWWDYDNVL MD K\|G\QQHW
WlYlNVLOlQWHHQVHNlLWllQ9XRQQD
suunnittelemme maailman parhaat jäänmurtajat ja meillä on
vahva arktisen osaamisen kokemus yli sadan vuoden ajalta.
KESTÄVÄ KEHITYS
Suomi on edelläkävijä maailman ympäristöystävällisimpien alusten rakentajana.
Suomalaisten off-shore -alusten moottorit
ja tekniset järjestelmät ovat konvertoidut
sopiviksi herkälle arktiselle alueelle. Jäänmurtajamme soveltuvat myös öljyntorjuntaan.
TYÖTÄ JA
LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA
Suomelle on kertynyt Itämereltä 120-vuotinen jäänmurto- ja öljyntorjuntaosaaminen. Suomalaisilla on myös vahva kokemus
operoinnista arktisilla vesillä muun muassa
off-shore-aluksilla. Myös ensimmäinen Koillisväylän läpi kulkenut öljytankkeri oli suomalainen, Nesteen M/t Uikku vuonna 1997.
Maailmassa on lähitulevaisuudessa 150
jäänmurtajaa. Suomen on tehtävä töitä
sen eteen, että mahdollisimman suuri osa
niistä on Suomessa valmistettuja – ja suomalaisessa operoinnissa. Tämän lisäksi
arktisille vesille tarvitaan paljon muita uusia laivoja ja erikoisosaamista.
MS | 3-2013
QlOlLVHW RYDW HQQXVWDQHHW HWWl
YXRWHHQPHQQHVVl.RLOOLVYl\
OllSLWNLQNXONHHMRQRLQPLOMRRQDD
WRQQLDUDKWLD
Suomella on mahdollisuus olla
ykkösvaltio maailmassa arktisessa merenkulussa:
OPEROINTI
18
.RLOOLVYl\OlQNDXWWDNXONLDOXV
WD MD PLOMRRQDD WRQQLD UDKWLD
7XOHYDLVXXGHVVD OLLNHQQHPllULHQ
RGRWHWDDQ PRQLQNHUWDLVWXYDW 9H
Kasvua ja
työpaikkoja
Suomelle voi avautua uusien
alusten rakentamisesta ja
operoinnista vuosikymmeniksi
tuhansia työpaikkoja ja
miljardibisnes, kun osaamme
tarttua tilaisuuteen.
Yhden suuren jäänmurtajan rakentamisaikainen henkilötyöpanostarve on
noin 500–1 000 henkilötyövuotta. Alus
tarvitsee operointiin noin 40–80 henkilötyövuotta.
Puolestaan öljynporauslautan/
-laivan rakentamisen henkilötyöpanostarve on arviolta 1 500–2 500 henkilötyövuotta.
&;ME?FG;
F;CP;HL;E?HN;GCM?MN;
Rakentaminen
Operointi
Liiketalous (hankinta)
Operointiaika 30 vuotta
10 000 henkilötyövuotta
15 000 henkilötyövuotta
10 laivaa =1,5 miljardia euroa
5,5 miljardia euroa
Northwest Passage
Northern Sea Route
"North Pole"
"Arctic Bridge"
Talvella 2011 Pietarin edustalla oli pahimmillaan satakunta laivaa jumissa useita
päiviä, jopa pidempäänkin. Samanaikaisesti suomalainen jäänmurtaja Sisu seisoi käyttämättömänä reilun sadan mailin
päässä.
Edellä mainitun johdosta suomalainen Arctia Shipping Oy ja venäläinen
Rosmorport aloittivat neuvottelut yhteistyöstä siten, että yhtiöt voivat täydentää
toistensa kapasiteettia, jos jommallakummalla on pulaa ja toisella taas kalustoa sekä osaamista tarjolla. Yhtiöt loivat
nopeasti kaupallisen valmiuden edellä
mainittua yhteistyötä varten sekä venäläisen että suomalaisen merenkulun sujuvoittamiseksi.
Sittemmin asiaan liitettiin tarve valtiosopimuksesta maiden välille. Edellä mainittua sopimusta on valmisteltu nyt noin
parisen vuotta. Toivottavaa olisi, että järjestely saataisiin voimaan talvikaudelle
2013–2014. Näin vajaakäytölle joutunut
kapasiteetti saataisiin hyödynnettyä tuomalla uusia töitä suomalaisille murtajille. Tätä leipää kun on syöty melkoisia
määriä, kun ruotsalaiset ovat murtaneet
Suomeen avustettavan liikenteen jäitä
aiempaa merkittävästi enemmän.
Toimitusjohtaja Tero Vauraste,
Arctia Shipping
&;ME?FG;OONN;F;CP;;
LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI
45 laivaa x 540 miljoonaa euroa = 24 miljardia euroa
TYÖPOTENTIAALI
45 laivaa x 2 500 henkilötyövuotta = 112 500 henkilötyövuotta
Tämä jaettuna 30 vuodelle (arvioitu yhden jäänmurtajan
operointiaika) tuo siis keskimäärin
Tämä jaettuna 30 vuodella tuo lähes 4 000 työpaikkaa / vuosi
= 1 miljardin euron suuruisen liiketoimintapotentiaalin / vuosi *
Tämä case study koskee ”vain” 45 jäänmurtajaa – huolto- tutkimus- ja hybridialukset vielä moninkertaistavat potentiaalin!
* Vuonna 2013 Suomessa oli yli 2 miljardia euron liikevaihtoisia yrityksiä 33 kpl (TE) ja yli 1 miljardi euroa vaihtavia yrityksiä 62 kpl TE).
3-2013 | MS
19
KO ULUT US
Aidoissa olosuhteissa
koetut asiat loksahtavat yhteen
teoriassa luetun tiedon kanssa.
Rauman
koululaiva Fanny
kouluttaa
tulevaisuuden osaajat
TEKSTI: Jani Lampiola KUVAT: Waltteri Walhman ja Jani Lampiola
aidoissa olosuhteissa
Kansipuolen opiskelija Niko Taipale
kunnostaa kansiluukkua.
Vesa Lähteenlahti ja Nea Saarela.
Koululaiva on käytössä vuoden ympäri, tukemassa luokka-, työsali- ja simulaattoriopetusta.
Simulaattorien aikakautena saattaa monesti unohtua, että merimiehen ammatti ei ole tietokonepeli, vaan
se edellyttää vahvaa henkistä kanttia ja monipuolista kädentyön osaamista. Vasta ahtaissa tiloissa yhdessä
tekeminen ja yhteistyön hiominen antaa oppilaalle käsityksen onko hän oikealla alalla.
L
änsirannikon koulutus Oy
WinNova SDQRVWDD YDKYDVWL
Nl\WlQQ|QWDLWRMHQRSHWXNVHHQ
HLNl \NVLNllQ RSSLODV SRLVWX
NRXOXVWD RVDDPDWWD ODLYDKXRO
ORQ SHUXVWHLWD 9DKYD UXQNR VXRPDODLVHOOH
PHUHQNXOXQ RVDDPLVHOOH WXOHH YDLQ MD DL
QRDVWDDQ \PPlUWlPlOOl ODLYDW\|Q NDLNNL
YDLKHHWVHNlWLHGRVWDPDOODHULW\|YDLKHLGHQ
YDDUDQSDLNDW .RXOXODLYDOOD VDDGXVWD RSLV
WD Mll S\V\Yl PXLVWR RSSLODDOOH MD DLGRLVVD
RORVXKWHLVVDNRHWXWDVLDWORNVDKWDYDW\KWHHQ
WHRULDVVDOXHWXQWLHGRQNDQVVD
Aito oppimisympäristö
.RXOXODLYDQURROLRSHWXNVHVVDRQPRQLQDL
QHQ MD VH WRLPLL QLLQ OLLNNXYDQD \KWHLVW\|Q
YlOLQHHQl NXLQ ODLWXULVVD NLLQQLWHWW\Ql ROH
YDQD KDUMRLWXVNHQWWlQl HVLPHUNLNVL NULLVLWL
ODQWHLGHQ KDUMRLWWHOXXQ 1lLQ NRXOXODLYD RQ
RORVXKWHLVWD KXROLPDWWD Nl\W|VVl YXRGHQ
\PSlULMDWXNHPDVVDOXRNNDW\|VDOLMDVL
PXODDWWRULRSHWXVWD6LWlNl\WWlYlWRPLHQRS
20
MS | 3-2013
SLODLGHQOLVlNVLP\|VYLHUDLOHYDWDLNXLVNRXOX
WXNVHQ NXUVVLODLVHW 5DXPDQ NRXOXODLYDW RYDW
QLPHOWllQFannyMDHakuni
Merellä on mukauduttava
)DQQ\OODODLYDNRNNHMDNRXOXWWDDTanja Roinila MRND NHUWRR UXRNDD YDOPLVWHWWDYDQ VD
PDOOD ODLOOD NXLQ PDDNHLWWL|VVlNLQ PXWWD
RORVXKWHLGHQ PXRGRVWDYDQ KDDVWHHQ QLLQ
UXXDQ YDOPLVWXNVHOOH NXLQ NRNLQ W\|HUJR
QRPLDOOHNLQ 7DQMDQ NDQVVD UXRNDD )DQQ\Q
NHLWWL|VVlYDOPLVWDDODLYDNRNLNVLRSLVNHOHYD
Nea Saarela1HDNHUWRRPLWHQUDDNDDLQHLV
VDWDUYLWDDQPXNDXWXPLVWDNRVNDQLLWlHLROH
QLLQKHOSRVWLVDDWDYLOODNXLQPDLVVD
Kosteus merellä ongelma
7lOOl PDWNDOOD NRQHRVDVWROOD NRXOXWXNVHV
WD YDVWDDYDW NRQHSllOOLNN| Arto Korsman
VHNlRSHWWDMDVesa Lähteenlahti.RQHPLHV
WHQ OLVlNVL RVDVWROOD PXNDQD RQ P\|V ODL
YDVlKN|DVHQWDMDNVL DLNRYD Waltteri Wahlman MRQND RWWDPLVWD NXYLVWD DUWLNNHOL RQ
NRRVWHWWX :DOWWHUL NHUWRR VlKN|ODLWWHLVLLQ
NHUW\YlQ NRVWHXWWD MRND YRL DLKHXWWDD ODL
YDOOD PDDYXRWRMD MRLGHQ VHOYLWWlPLQHQ OXR
RPDWKDDVWHHQVDODLYDVlKN|W|LVVl
Oikea laiva voittaa simulaattorin
.RXOXODLYDQ SllOOLNN| Juha Joopi QDYLJRL
NRPHQWRVLOODOOD NRWLPDDQOLLNHQWHHQ ODLYX
ULNXUVVLQ NDQVVD MD NDQVLSXROHQ RSHWWDMDQD
Jani Lampiola KXROHKWLL I|UVWLQl NDQVLSXR
OHQ W\|RORVXKWHLVWD .DQVLSXROHQ RSLVNHOLMD
Niko Taipale NHUWRR HWWHL QlLWl KRPPLD
PDLVVD RSL MD HWWl SDUKDDQ NlVLW\NVHQ VDD
PHULDODVWD NXQ OlKWHH NRXOXDOXNVHOOD PH
UHOOH MD WHNHH VLHOOl QLLWl µRLNHLWDµ KRPPLD
HLNl LVWX VLPXODDWWRULVVD (L UXRULDNDDQ
RVDD YllQQHOOl HOOHL PHUHOOl SllVH VLWl NR
NHLOHPDDQ 0XXWHQNLQ W|LMl\NVHHQ MD YDK
GLQSLWRRQ VDD VHQ RLNHDQ µWDWVLQµ RLNHDOOD
ODLYDOOD 3DUDVWDKDQ QlLKLQ RQ VDDGD MRWDLQ
WXQWXPDD HQQHQ HQVLPPlLVWl KDUMRLWWHOXD
HWWHL OlKGH LKDQ WDNNL DXNL LVROOH ODLYDOOH
3-2013 | MS
21
Aluksen miehitystä ja laivaväen
pätevyyksiä koskeva
lainsäädäntö on uudistettu
Laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta annettu laki
(95/2013) ja aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettu valtioneuvoston
asetus (166/2013) tulivat voimaan 1.3.2013.
TEKSTI: Jukka Tuomaala / Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Liikenteen turvallisuusvirasto RQDQWDQXWODLYD
YlHQSlWHY\\NVLVWlPllUl\NVHQ75$),
SlWHY\\VPllUl\V/LVlNVLVDPDVVD\KWH\GHVVlRQMXONDLVWXXXWHHQ
ODLQVllGlQW||QOLLWW\YllRKMHLVWXVWDRKMHPHULSDOYHOXVWDRKMDWXVWD
KDUMRLWWHOXVWDMDNRXOXWXNVHQK\YlNV\PLVHVWl
75$),RKMHODLYDYlHQOLVlSlWHY\\NVLVWl
75$),MDRKMHSlWHY\\VNLUMRMHQXXVLPLVHVWD
MDYDLKWDPLVHVWD0DQLODQPXXWRVWHQPXNDLVLNVL
75$),
/DLQVllGlQQ|QXXGLVWDPLQHQOLLWW\\SllDVLDVVD67&:\OHLVVRSL
PXNVHHQ0DQLODVVDK\YlNV\WW\LKLQPXXWRNVLLQ0DQLODQ
PXXWRNVHW
0llUl\VVLVlOWllVllQQ|NVLlPHULSDOYHOXQK\YlNV\PLVHVWlMRLGHQ
NLQSlWHY\\VNLUMRMHQP\|QWlPLVHNVLDVHWHWXLVWDYDDWLPXNVLVWDVLOWl
RVLQNXQQLLWlHLROHPLHKLW\VDVHWXNVHVVDOLVlSlWHY\\VWRGLVWXVWHQ
XXVLPLVHVWDNRWLPDDQOLLNHQWHHQOLVlSlWHY\\VYDDWLPXNVLVWDVHNl
0DQLODQPXXWRVWHQVLLUW\PlNDXGHQMlUMHVWHO\LVWl0llUl\VWXOL
YRLPDDQ
2KMHLVVDRQWDUNHPSDDWLHWRDOLVlSlWHY\\NVLVWlMDQLLGHQXXVLPL
VHVWDXXGHVWD\KGLVWHW\VWlOLVlSlWHY\\VWRGLVWXNVHVWD\NVLW\LVNRK
WDLVHPSDDWLHWRDSlWHY\\VNLUMRMHQMDOLVlSlWHY\\NVLHQPXXWWDPLVHVWD
0DQLODQPXXWRVWHQPXNDLVLNVLVHNlPHULSDOYHOXQK\YlNV\PLVHVWl
Määräys ja ohjeet löytyvät Trafin verkkosivuilta:
www.trafi.fi/merenkulku/miehitys_ja_patevyydet/patevyyskirjat
Mitä merenkulkijan tulisi ottaa huomioon
TURVATOIMIIN LIITTYVÄT UUDET LISÄPÄTEVYYDET
Suomessa 1.3.2013 voimaan tulleiden
STCW-yleissopimuksen muutosten myötä
on tullut uusia vaatimuksia turvatoimiin
liittyvistä lisäpätevyyksistä. Vaatimuksia
sovelletaan aluksilla, jotka kuuluvat
SOLAS-yleissopimuksen liitteen XI-2 luvun, ISPS-säännöstön ja alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta annettua Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (2004/725/EY) soveltamisalaan. Käytännössä vaatimukset
koskevat merenkulkijoita kaikissa kansainvälisen liikenteen matkustaja-aluksissa ja
kansainvälisen liikenteen lastialuksissa,
joiden bruttovetoisuus on väh. 500.
Turvatoimitehtäviin liittyviä
lisäpätevyyksiä on nyt kolme tasoa:
• turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta
annettava lisäpätevyystodistus
(STCW A-VI/6-1)
22
MS | 3-2013
• turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta
annettava lisäpätevyystodistus
(STCW A-VI/6-2)
• turvapäällikön lisäpätevyystodistus
(STCW A-VI/5)
Kaikilla laivaväkeen kuuluvilla on oltava
turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta
annettava lisäpätevyystodistus.
Sellaisen laivaväkeen kuuluvan, jolla on
määrättyjä turvatoimiin liittyviä tehtäviä,
on oltava turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta annettava lisäpätevyystodistus.
Aluksella on aina oltava vähintään yksi turvapäällikön lisäpätevyystodistuksen omaava henkilö.
Turvapäällikön pätevyyskirjan katsotaan
kattavan kaksi muuta lisäpätevyyttä.
Turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta annettavan lisäpätevyystodistuksen
(STCW A-VI/6-1) ilman lisäkoulutusta voi
saada henkilö, joka on aloittanut meripalvelunsa ennen 1 päivää tammikuuta 2012
ja hänellä on 6 kuukautta hyväksyttyä meripalvelua viimeisen kolmen vuoden aikana tai hänellä on 6 kuukautta vastaavaa
palvelua turvatoimitehtävissä viimeisen
kolmen vuoden aikana.
Jos meripalveluun on sisältynyt määrättyjen turvatoimitehtävien hoitamista, henkilö
voi saada turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta annettavan lisäpätevyystodistuksen (STCW A-VI/6-2) ilman lisäkoulutusta.
Määrättyjen turvatoimitehtävien hoitamisesta tulee olla laivanisännän todistus.
Turvatoimipätevyydet on haettava ennen
1 päivää tammikuuta 2014.
www.trafi.fi
> merenkulku/miehitys_ja_patevyydet > patevyyskirjat
Määräys ja
ohjeet TRAFin
verkkosivuilta
BASIC SAFETY TRAINING
Suomessa 1.3.2013 voimaan tulleen lainsäädännön mukaan Basic Safety Traininglisäpätevyystodistus (hätätilanteiden peruskoulutuksesta (STCW A-VI/1) annettu
lisäpätevyystodistus) vaaditaan kansainvälisen liikenteen aluksen laivaväkeen kuuluvalta henkilöltä, joka kuuluu aluksen vähimmäismiehitykseen tai jolle on määrätty
aluksen turvallisuuteen tai ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyviä tehtäviä.
Kotimaanliikenteen alusten osalta Basic
Safety Training -lisäpätevyystodistus vaadi-
taan vähintään 250 matkustajaa kuljettavan aluksen kansimieheltä. Muiden kotimaanliikenteen alusten osalta laivanisäntä
voi harkintansa mukaan edellyttää laivaväeltä hätätilanteiden peruskoulutusta.
Suomessa kyseinen lisäpätevyys on sisältynyt merimiestoimeen (kansi-, konetai talousosastolla) oikeuttavaan ”pääkirjaan”, eikä meillä ennen tätä ole ollut
vaatimusta erillisestä BST-lisäpätevyystodistuksesta. Voimassaolevat ja määräaikaisina annetut merimiestoimeen oikeut-
tavat ”pääkirjat”, jotka on annettu ennen
1.3.2013, sisältävät siis BST-lisäpätevyyden. Kun henkilö joutuu uusimaan ”pääkirjansa”, se ei enää sisällä BST-lisäpätevyyttä vaan henkilön on haettava erillinen
BST-lisäpätevyystodistus.
Jos henkilöllä on toistaiseksi voimassaolevana myönnetty ”pääkirja” tai yli viisi
vuotta sitten myönnetty BST-lisäpätevyystodistus, ja hän on aktiivisesti ollut merimiesammatissa, on hänen BST-lisäpätevyytensä pysynyt voimassa.
YHDISTETTY LISÄPÄTEVYYSTODISTUS
1.3.2013 alkaen Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää sekä erillisiä että yhdistettyjä lisäpätevyystodistuksia. Basic Safety
Training-lisäpätevyys merkitään yhdistettyyn lisäpätevyystodistukseen. Jos
henkilöllä on 1.3.2013 jälkeen myönnetty
”pääkirja”, eikä hänellä ole erillistä BSTlisäpätevyystodistusta, kelpaa ”pääkirja”
vain kotimaanliikenteessä. Jos aiotte toimia ulkomaanliikenteessä, teidän on
haettava yhdistettyä lisäpätevyystodistusta.
4. nopean valmiusveneen kuljettajan
lisäpätevyys (sääntö VI/2.2)
Merenkulkijan tulee hakea yhdistettyä lisäpätevyystodistusta pääkirjan uusimisen
yhteydessä, ellei turvatoimipätevyyden takia joudu hakemaan sitä jo aikaisemmin.
9. turvapäällikön lisäpätevyys
(sääntö VI/5)
Lisäpätevyystodistukseen merkitään yksi
tai useampi alla olevistä lisäpätevyyksistä:
1. hätätilanteiden peruskoulutuksesta
annettava lisäpätevyys (sääntö VI/1)
2. päällystön palokoulutuksesta annettava
lisäpätevyys (sääntö VI/3)
3. pelastusvenemiehen lisäpätevyys
(sääntö VI/2.1)
5. ensiapukoulutuksesta annettava
lisäpätevyys (sääntö VI/4.1)
6. terveydenhuoltokoulutuksesta
annettava lisäpätevyys (sääntö VI/4.2)
7. turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta
annettava lisäpätevyys (sääntö VI/6.1)
8. turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta
annettava lisäpätevyys (sääntö VI/6.4)
Kun henkilö hakee yhtä tai useampaa yllämainituista lisäpätevyyksistä, merkitään
samaan lisäpätevyystodistukseen kaikki
ne lisäpätevyydet, joiden saamisen ehdot
henkilö täyttää.
Lisäpätevyystodistus on voimassa 5 vuotta.
Alakohtien 5, 7, 8 ja 9 mukaisia lisäpätevyyksiä ei kuitenkaan tarvitse uusia viiden
vuoden välein, jolloin Liikenteen turvallisuusvirasto siirtää näitä lisäpätevyyksiä
koskevat merkinnät uuteen yhdistettyyn
lisäpätevyystodistukseen sitä uusittaessa.
Henkilö voi hakemuksesta saada uusia lisäpätevyyksiä lisättyä yhdistettyyn lisäpätevyystodistukseen, mikäli hän toimittaa
tarvittavat tiedot. Tällaisia tietoja voivat
olla koulutustodistus ja/tai meripalvelutodistus sekä merimieslääkärintodistus, ellei
niitä aiemmin ole toimitettu. Kun hakemus (uudesta lisäpätevyydestä) käsitellään, voidaan antaa uusittu lisäpätevyystodistus viideksi vuodeksi mikäli kaikki
siihen tulevat lisäpätevyydet ovat voimassa. Muussa tapauksessa lisäpätevyystodistuksen voimassaoloaika ei muutu.
Vaihtoehtona on hakea yhdestä uudesta
lisäpätevyydestä erillinen todistus.
Liikenteen turvallisuusviraston määräyksesssä: TRAFI/23173/03.04.01.00/2012
sekä ohjeessa laivaväen lisäpätevyyksistä:
TRAFI/2921/03.04.01.01/2013 esitetään
vaatimukset ja ohjeet yhdistetyn lisäpätevyystodistuksen saamiseksi.
Määräys ja ohjeet löytyvät
Trafin verkkosivuilta:
www.trafi.fi/merenkulku/miehitys_ja_
patevyydet/patevyyskirjat
3-2013 | MS
23
UU TIS IA
VA RU STA MO ISTA
JO BIS SA
Viking Line myi M/s Isabellan
,OOPCNE;;EEIIHD;
<;MMI<OOMN?LCNNÄSMCFF?»
(SNP?>?NÄÄHGOOPCN»
M/s Viking Gracen yökerho Club Voguen valaistus ja äänentoisto
ovat täyttä dynamiittia. Sen luovat valo- ja äänitaikurit, av-teknikot
J-P Mikkola ja Panu Pikkuaho.
TEKSTI JA KUVA: Saana Lamminsivu
M
HLOOHRQWlUNHllHWWlPDW
NXVWDMDW MD ElQGLW YLLKW\
YlW *UDFHQ llQHQWRLVWR
MD YDODLVWXV RYDW VDDQHHW
K\YllSDODXWHWWDµ
$9WHNQLNRW RYDW RUNHVWHULQMRKWDMLD MRWND
YDVWDDYDW \|NHUKRQ PXVLLNLVWD MD YDORLVWD
7\|YDDWLLU\WPLWDMXDMDOXRYXXWWDNRNRQDL
VXXGHQRQWRLPLWWDYD
µ+HUNlOOlNRUYDOODROODDQMDYllQQHOOllQ
UXXYHMD9DOLWVHPPH\|NHUKRQHVLLQW\PLVLLQ
HULNRLVWHKRVWHHW MD VllGlPPH HVLW\NVHQ DL
NDQDYDORWMDllQHQWDVRWµ
0V 9LNLJLQ *UDFHQ YDOR MD llQLS|\Wl
Ql\WWll PDDOOLNRQ VLOPLVVl YDOWDYDOWD QDS
SXODYLLGDNROWD
µ-RNDLVHVVD YHKNHHVVl RQ RPDW QLNVLQVl
9DLNNDN\VHHVVlROLVLYDLQSLHQLNLQUXXYLVLL
KHQNLQVDDSXXPDQXDDOLPXNDQDµ-3WRWHDD
24
MS | 2-2013
3-2013
W\|QVLVlOWlYlQSDOMRQWHNQLLNNDD
AV-teknikot artistien apuna
*UDFHOOD HVLLQW\\ YLLNRQ PLWWDDQ QRLQ HUL DUWLVWLD$YWHNQLNRW URXGDDYDW MD N\W
NHYlWElQGLHQVRLWWLPHWSDLNRLOOHHQ6LWWHQ
WHKGllQVRXQGFKHFN
µ3HONlVWllQ\|NHUKRVVDHVLLQW\\YLLNRQ
DLNDQD²HULDUWLVWLDHOLVLLWlYRLODVNHD
HWWlSlLYlQPLWWDDQOLLNXWHOWDYDDRQPHONR
SDOMRQ NXQ SllOOH ODVNHWDDQ YLHOl PXXW
UDYLQWRODW MD HVLLQW\PLVSDLNDW MRWND RYDW
YDVWXXOODPPHµ
*UDFHOOD W\|VNHQWHOHH NDNVL YDNLWXLVWD
DYWHNQLNNRDMD\NVLH[WUD
µ2OLVLKLHQRDMRVNROPDVYRLWDLVLLQYD
NLQDLVWDD NRVND YDORLKLQ VHNl llQHQWRLV
WRRQKDOXWDDQSDQRVWDD(WHQNLQYLLNRQORS
SXLVLQWllOOlRQDLNDKXODEDORRWDµ
J-P Mikkola (vas.) aloitti dj:nä merillä -94 ja
kollegansa Panu Pikkuaho (oik.) viime syksynä. Panu osallistui M/s Viking Gracen
arkkitehtuurivalaistuksen suunnitteluun ja
rakentamiseen suunnittelutoimisto dSign
Vertti kivi & Co:n kanssa. Vakituinen työpaikka meriltä 11 freelancer-vuoden jälkeen
maissa tuntuu loistavalta.
"IVAN VIIHDEAMMATTI"ISET (011)
Laivan Viihdeammattilaisten osasto on valtakunnallinen osasto. Laivan
viihdeammattilaiset työskentelevät nimensä mukaisesti viihdepuolella, eli
ohjelmaisäntinä ja -emäntinä, risteilyisäntinä ja -emäntinä, dj:nä, av-teknikkoina, leikkitäteinä ja croupiereina.
Jokunen jäsen on myös baarin puolelta vanhan showbaarin ajoilta.
www.smu.fi
> ammattiosastot
> Laivan Viihdeammattilaiset (011)
+XKWLNXXQVDDSXL\OOlW\VXXWLQHQNXQ9L
NLQJ /LQHYDUXVWDPR LOPRLWWL P\\QHHQVl
M/s Isabellan$OXV OLLNHQQ|L 7XUXVWD 7XN
KROPDDQMDVHROLWDUNRLWXVVLLUWllXXGHQM/s
Viking Gracen WLHOWl +HOVLQNL²7DOOLQQDUHL
WLOOHNHVlNDXGHNVL
0V ,VDEHOODQ RVWL 7DOOLQNNRQVHUQLQ W\
WlU\KWL| Hansalink Limited PLOMRRQDQ
HXURQ NDXSSDKLQWDDQ <KWL| VLLUVL DOXNVHQ
5LLDQMD7XNKROPDQYlOLVHOOHUHLWLOOH
$OXVNDXSSD Nl\QQLVWL 9LNLQJ /LQHYD
UXVWDPRVVD \WQHXYRWWHOXW MRWND NRVNLYDW
QRLQXONRSXROHOWDUHNU\WRLWXDMDKHLGlQ
XXGHOOHHQVLMRLWWDPLVWDDQ
<WQHXYRWWHOXW VDDWLLQ SllW|NVHHQ KXKWL
NXXQ ORSXVVD MRKRQ PHQQHVVl QRLQ LK
PLVWl ROL YLHOl W\|Wl YDLOOD 6HOYLW\VW\| MDW
NXLWLLYLLVWLHGHOOHHQWRXNRNXXVVDMRWHQOXNX
WXOOHHSLHQHPllQQ\N\LVHVWl
3llOXRWWDPXVPLHVMika OjalaWRWHDD,VD
EHOODQ P\\QQLQ DLKHXWWDQHHQ YDUXVWDPRVVD
PHONRLVHQ KlVVlNlQ MRWD RQ S\ULWW\ VHOYLW
WlPllQ NDLNLQ PDKGROOLVLQ YRLPLQ 8QLRQLQ
SXROHOWD MD YDUXVWDPRQ KHQNLO|VW|RVDVWROWD
0DKGROOLVHWYDKLQJRQNRUYDXVRLNHXGHQNl\Q
QLW WRWHXWXPDWWRPLVWD W\|VRSLPXNVLVWDSDON
NDXNVHVWDHLYlWROHSRLVVXOMHWWXMD
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TIEDOTE 23.5.2013
Hallitus tukee 100 miljoonalla eurolla
investointeja LNG-terminaaleihin
6XRPLWXNHHLQYHVWRLQWHMDQHVWH\WHW\QPDD
NDDVXQ /1*WHUPLQDDOHLKLQ \KWHHQVl QRLQ
PLOMRRQDOOD HXUROOD YXRVLQD MD
0llUlUDKDVLVlOW\\KDOOLWXNVHQYXRGHQ
OLVlWDORXVDUYLRHVLW\NVHHQ MRND DQQHW
WLLQHGXVNXQQDOOHYDOWLRQHXYRVWRQ
\OHLVLVWXQQRVVD
/1*Wl OLTXLÀHG QDWXUDO JDV YRLGDDQ
Nl\WWll HVLPHUNLNVL PHULOLLNHQWHHVVl VHNl
UDVNDDVVDWLHOLLNHQWHHVVlSROWWRDLQHHQD6HQ
ULNNL MD KLLOLGLRNVLGLSllVW|W RYDW PHUNLWWl
YlVWL Q\N\LVLQ PHULOLLNHQWHHVVl Nl\WHWWlYLl
SROWWRDLQHLWDDOKDLVHPPDW1HVWH\WHWW\PDD
NDDVX YLH KXRPDWWDYDVWL YlKHPPlQ WLODD
MRWHQVLWlYRLGDDQYDUDVWRLGDVHNlNXOMHWWDD
SLWNLlNLQPDWNRMDHVLPHUNLNVLPHULWHLWVH
5DNHQWDPDOOD WHUPLQDDOHMD 6XRPHQ UDQ
QLNRLOOH YRLGDDQ PDKGROOLVWDD PDDNDDVXD
Nl\WWlYLHQUDKWLMDPDWNXVWDMDDOXVWHQ\OHLV
W\PLQHQ ,WlPHUHOOl 1H DQWDYDW PDKGROOL
VXXGHQ PDDNDDVXQ WXRQWLLQ P\|V PDDNDD
VXYHUNRQ XONRSXROLVLOOH DOXHLOOH PLNl OLVll
HQHUJLDKXROORQPRQLSXROLVXXWWDMDYDUPXXW
WD7lPlP\|VYlKHQWllSllVW|MlHULW\LVHVWL
WHROOLVXXGHVVDMRVVDSROWWRDLQHLQDNl\WHWllQ
PXLWDIRVVLLOLVLDHQHUJLDOlKWHLWl
7DYRLWWHHQD RQ HWWl XXVL DVHWXV WXOLVL YRL
PDDQ YLLPHLVWllQ V\NV\OOl 7XHQ
P\|QWlPLQHQ MD PDNVDWXV HGHOO\WWlYlW (X
URRSDQ NRPLVVLROOH WHKWlYll YDOWLRQWXNL
LOPRLWXVWDMDNRPLVVLRQSllW|VWlWXHQ(8Q
YDOWLRQWXNLVllQWHO\QPXNDLVXXGHVWD
Rakentamalla terminaaleja Suomen rannikoille voidaan
mahdollistaa maakaasua käyttävien rahti- ja matkustajaalusten yleistyminen Itämerellä.
M/s Viking Grace käyttää
nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan.
3-2013 | MS
25
AM MATTIO SA STOT
AMMATTIOSASTOT
JA NIIDEN JÄSENET
– SINÄ OLET
UNIONIN TOIMINNAN
PERUSTA!
Aurinko lämmitti
Itäkustin osaston
vuosijuhlassa
K
RWNDVVD NRWLSDLNNDDQVD SLWlYl
,WlNXVWLQ RVDVWR MXKOL YXR
WLVWDLYDOWDDQ ULVWHL
O\Q MD MXKODLOODOOLVHQ PHUNHLVVl
,WlNXVWLQ RVDVWR SHUXVWHWWLLQ 0H
UHQNXONLMDQNDGXOODVLMDLQQHHVVD.RWNDQ0H
ULPLHVNHVNXNVHVVD9LUDOOLVHVWL RVDVWR Wl\WWL
VLLVMRYXRWWDPXWWDWRNNRSDWXRKDLWWDD
YDLNNDMXKOLQWDRQVLLUW\Q\WYXRVLHQYDUUHOOD
SDULYXRWWDHWHHQSlLQVLOORLQMXKOLWDDQNXQ
RQMXKODQDLND
Kotkan toimisto
,WlNXVWLQ RVDVWRQ NRWLSDLNND RQ .RW
NDVVD 7RLPLVWR VLMDLWVHH RVRLWWHHVVD
3XXWDUKDNDWX .RWND 7RLPLV
WRVVD HL ROH YDNLWXLVWD SlLY\VW\VWl PXWWD
0HULPLHV8QLRQLQ WRLPLWVLMD RQ SDLNDQ
SllOOl SllVllQW|LVHVWL MRND NXXNDXGHQ NRO
PDV PDDQDQWDL 3lLY\VW\VDMRLVWD O|\GlW
WDUNHPSDD WLHWRD ,WlNXVWLQ RVDVWRQ NRWL
VLYXLOWD 2VDVWRQ NHYlW MD V\\VNRNRXN
VHWSLGHWllQSllVllQW|LVHVWL.RWNDQWRLPLV
WRVVD
Ammattiosastot ja niiden jäsenet ovat Merimies-Unionin toiminnan perusta. Luuta ja
lihaa oleva ihminen – sinä – olet omine ajatuksiesi ja näkemyksiesi kanssa tärkein osamme ja toiminnan liikkeellä pitävä voima. Laiva
ilman miehistöä on vain aavalla ajelehtiva,
hylätty laiva: ilman sinua ei olisi meitä, merimiesten asioiden hoitoon erikoistunutta ammattiliittoa.
Meitä on laaja joukko, erinäköistä ja kokoista seiluria. Tähän joukkoon mahtuu monenlaista ääntä – vähän soraääntäkin – ja
näkökantaa. Merimiehiä on ”moneen varustamoon ja laivaan”, mutta yhteistä meille kaikille on merenkulkijoiden edunvalvonta ja työpaikkojen säilyttäminen sekä kasvattaminen
Suomen lipun alla kunnon työehdoilla!
Petri Luumi
ULSlLYlWRYDWYXRVLWWDLQHQWUDGLWLR
Itäkusti
0RQL YDUPDVWL SRKWLL PLVWl HULNRLQHQ
QLPL·,WlNXVWL·MXRQWDD"1LPHQNHNVLMlMD
µlLWLµRQRVDVWRQSLWNlDLNDLQHQUDKDVWRQ
KRLWDMDJatta MoilanenMRNDWRLPLP\|V
0HULPLHV8QLRQLQ WRLPLWVLMDQD MD ,7)
WDUNDVWDMDQD
.LLWRV MD V\Yl NXPDUUXV -DWDOOH MRND
HLPDOWDYLHOlWlQlNllQSlLYlQlROODNDQ
WDPDWWD KXROWD PHULPLHVWHQ HGXQYDOYRQ
QDVWD.RWNDQµJUDQGROGODG\µHLYRLQXW
WRGHWDNXLQµWVLLVXVµ1HVWHHQWDQNNLDOXV
WHQ WLODQWHHVWD 1LLQSl KlQ RWWL \KWH\WWl
NDQVDQHGXVWDMD Jukka Kärnään VGS
MRWWDDVLDWXOLVLWLHWRRQP\|V$UNDGLDQPl
HOOlMRWDLQRQWHKWlYl.lUQllYDNDYDVWD
WLODQWHHVWD WDXVWRLWWL P\|V SllOXRWWDPXV
PLHVOlli Kauranen
Jatta Moilanen
Itäkustin osaston
yhteystiedot:
Puutarhakatu 12
48100 Kotka
Ammattiosastot
Puheenjohtaja Anne-Marie Mahkonen
p. 044 042 6595
s-posti a-mm@elisanet.fi
Sihteeri Olli Kauranen
p. 050 458 1980
s-posti: olli.kauranen@nesteoil.com
Anu Ryökkynen ja Arja Ahonen.
www.smu.fi > ammattiosastot > Itäkustin osasto (007)
Osasto toimii
Omassa ammattiosastossasi voit:
,WlNXVWLQ RVDVWRRQ NXXOXX MlVHQLl \PSl
UL .RWNDQ VHXGXQ MD .DDNRQNXOPDQ VHNl
PXLVWD NDXSXQJHLVWD PDLQLWWDNRRQ HVLPHU
NLNVL0LNNHOL.XRSLRMD+DPLQD2VDVWRRQ
NXXOXX QRLQ MlVHQWl MD MlVHQPllUl RQ
S\V\Q\WWDVDLVHQDYXRGHVWDWRLVHHQ
,WlNXVWLQ RVDVWR WLLYLVWl \KWHLVW\|Wl 0H
ULPLHVSDOYHOXWRLPLVWRQ NDQVVD MD YXRVLHQ
YDUUHOOD.RWNDVVDRQWRWHXWHWWXXVHLWDPHUL
PLHVWHQ W\|RORMD MD W\|VVl YLLKW\Y\\WWl SD
UDQWDYLDKDQNNHLWD5LHQQRLVWD.RWNDQ0H
26
MS | 3-2013
Katso
kuvagalleria
netistä
Merimies-Unionissa on 11 ammattiosastoa,
jotka ovat jakautuneet alueellisesti tai valtakunnallisesti. Merimies-Unionin jäsenet kuuluvat ammattiosastoihin sen mukaan, missä
he asuvat tai missä alus, jossa he työskentelevät on.
Oman ammattiosastosi toimintaan voit tutustua paremmin:
www.smu.fi > ammattiosastot.
Oman osastosi numeron löydät jäsenkortistasi tai voit soittaa Merimies-Unionin
jäsenrekisteriin, p. (09) 615 20 257 ja kysyä
neuvoa.
Anne-Marie Mahkonen
Jari Valkonen (vas.),
Olli Kauranen, Petri Luumi ja
Mika Mäkelä
- osallistua osaston päätöksentekoon
- vaikuttaa liiton toimintaan sekä tavoitteiden
muotoutumiseen
- saada neuvoja työsuhdettasi tai työpaikkaasi
koskevissa kysymyksissä
- osallistua osaston järjestämään koulutukseen
- osallistua liiton järjestämään koulutukseen
- saada tukea muuhun koulutukseen
- lähteä mukaan retkille
- viettää virkistävää vapaa-aikaa ja
- saada uusia ystäviä.
3-2013 | MS
27
TYÖT TÖ MY YS KA SSA
TIE DOTTA A
Kesän aukioloajat
Kuljetusalan Työttömyyskassa
Käyntiosoite:
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki
Postiosoite:
PL 65, 00531 Helsinki
Puhelinpäivystys
p. (09) 613 111
ma–pe klo 9.00–12.00
Faksi: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna:
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (touko–elokuu)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (touko–elokuu)
www.kuljetusalantk.fi
Merimies-Unionin toimisto
on suljettu 1.7.–2.8.2013
Toimitsijapäivystys
arkisin klo 9.00–15.00 numerossa (09) 6152 0222.
Tapaamisajoista on sovittava etukäteen puhelimitse.
Mökkipuhelin on suljettu 15.7.–2.8.2013.
Syyskuun mökkivarauksia voi tehdä 5.8. alkaen
ma–to klo 10–14 numerossa (09) 6152 0260.
(19.8.2013 mökkipuhelin normaalisti auki klo 8.30–15.00)
Turun toimiston kesän aukioloajat
Turun toimisto on suljettu 22.7.–2.8.2013.
Toimitsijapäivystys jatkuu normaalisti Turussa
12.8.2013 alkaen p. (09) 6152 0210.
TAPAHTUMIA KESÄLLÄ 2013
MERI, "IVAT
JA KOTKA
25.–31.7.2013
Kotkan Meripäivät
25.–28.7.2013
www.meripaivat.com
The Tall Ships Races 2013
17.–20.7.2013, Helsinki
www.tallshipsraceshelsinki.fi
Esillä on pienoismalleja, köysitöitä,
merimiesnukkeja, kuvataidetta sekä
merenkulkijoiden Pohjoismaisen
valokuvauskilpailun parhaat kuvat.
Työväen musiikkitapahtuma
Näyttely on auki:
ma–ke klo 12.00-–18.00
to–pe klo 12.00–18.00
la klo 14.00–17.00
su klo 11.00–14.00
25.–28.7.2013, Valkeakoski
www.valmu.com
Usein kysyttyä
Osoite:
MEPA, Kirkkokatu 18 A, 48100 Kotka
KESÄTYÖNTEKIJÄ & PÄIVÄRAHA
Olen menossa kesäksi töihin. Työ alkaa 10.6.2013. Olen aiemmin
hakenut päivärahaa kuukauden hakujaksoissa. Pitääkö minun odottaa
kesäkuun loppuun ennen kuin voin lähettää hakemukseni ja mitä
täytän työpäivien kohdalle?
Mikäli kyseessä on yli 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö, täytä hakemuksesi 9.6.2013 asti ja kirjoita siihen aloittavasi yli 2 viikkoa kestävän
kokoaikatyön. Hakemuksen voit postittaa 10.6.2013. Muista ilmoittaa työn alkamisesta myös omaan te-toimistoosi.
Jos kyseessä on osa-aikatyö tai alle 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö,
voi sinulla olla mahdollisuus saada soviteltua päivärahaa ko. ajalta.
Täytä hakemus koko kesäkuulta tai kyseisen palkkajakson loppuun
(4 viikkoa). Kirjoita työpäivien kohdalle ”töissä” ja ilmoita kunkin
työpäivän työtunnit erikseen. Toimita kassalle kopio kesäkuun tai
ko. palkkajakson tilinauhasta joko hakemuksen yhteydessä tai mahdollisimman pian hakemuksen postittamisen jälkeen. Mikäli toimitat palkkatiedot jälkikäteen, ilmoita siitä hakemuksessasi.
Täytyykö minun maksaa jäsenmaksuja
muulla alalla tehtävästä kesätyöstä?
Kassan sääntöjen mukaan jäsenmaksuja tulee maksaa Finanssivalvonnan vahvistaman prosenttiosuuden verran veron ennakonpidätyksen alaisesta jäsenyyden perusteena olevasta palkasta. Tämä
koskee siis kaikkea ennakonpidätyksen alaista palkkatuloa joten
myös muilla aloilla tehtävästä työstä on maksettava jäsenmaksua.
Työttömyyskassan käsittelyajat ovat tällä hetkellä
alkavien ja uusien hakemusten osalta n. 2,5 viikkoa
ja jatkohakemusten osalta n. 2 viikkoa.
28
MS | 3-2013
MEPA järjestää näyttelyn Meripäivien aikaan Kotkan Merimieskeskuksessa Kirkkokadulla.
HUOM! Lauantaina 27.7. MEPA
järjestää edullisen bussikuljetuksen
Kotkaan ja illalla takaisin.
Lisää
tietoja:
SEKO Sjöfolkin
uusi työehtosopimus ja
palkankorotukset
Ruotsin ammattiliitto SEKO Sjöfolk on saanut
neuvoteltua uuden työehtosopimuksen. Sopimus
koskee Ruotsin lipun alla työskenteleviä miehistön
jäseniä.
Työehtosopimus on kolmivuotinen (38 kuukautta)
ja voimassa 1.1.2013 – 29.2.2016:
1.1.2013 alkaen palkat nousivat 600 kruunua
1.1.2014 palkat nousevat 500 kruunua
1.1.2015 palkat nousevat 625 kruunua
Tämän lisäksi työehtosopimukseen tehtiin
tekstimuutoksia.
Tarkempaa tietoa asiasta löydät:
www.sjofolk.se
SOPIMUSSIHTEERI
Klaus Lust
eläkkeelle
Merimies-Unionin pitkäaikainen sopimussihteeri Klaus Lust jää ansaitulle eläkkeelle 1.7.2013. Lust lähti merille
1979 ja teki pitkän uran pääkokkina,
kokkina ja keittiömestarina eri aluksilla, joista viimeisin varustamo oli
Viking Line.
Merimies-Unioniin toimitsijaksi
Lust siirtyi syksyllä 1994. Pari vuotta
myöhemmin hänestä tuli edunvalvontaosaston vastaava, jossa hän toimi
aina eläkkeelle jäämiseensä saakka.
www.mepa.fi
VAN HAT SKÖ NÄ RIT
MU IST ELE E
"Jekku
kahteen osaan"
Tämä stoori tapahtui mun ekassa sytkyssä, Ilmari Tuulen S/s Markuksessa
vuonna 1960, jossa olin byssa-/uffarinkallena.
Lossauksen loppuvaiheessa istuimme kahvilla uffareiden messissä siiffin,
förstin ja kokki-stujun kanssa. Kokkistuju sanoi, että kunhan siftataan täältä tonne Sörkan kaijaan ja pojat saavat
spuulattua miitsepin gongit, niin tehdään hyteissä kunnon torppaukset,
matot ulos piiskattavaksi sekä skotit ja
turkit pesuun!
No, ei muuta kuin tuumasta toimeen! Kun menin förstin hyttiin hoitamaan homman ja rullasin maton pos
turkilta, niin siellähän oli 1 000 markan
seteli. Menin kysymään stujulta, että
mitä sille pitää tehdä, että laitanko sen
takaisin sinne maton alle, vai mitä. Eipä
mitään, stuju oli heti ajan tasalla ja sanoi – että odotas vähän – niin hoidetaan toi homma.
Hän meni hakemaan hytistä kaksi
500 markan seteliä, jotka sitten laitoimme maton alle. Seuraavana päivänä kun
försti tuli aamiaiselle messiin, oli kuin
hän olisi juuri saunasta tullut, kasvot
aivan punaisina, mutta ei sanonut sanaakaan kyseisestä tapahtumasta.
Siinä ihmeteltiin myös, että miksi
hänellä oli vajaa Cameli-aski pöydällä,
vaikkei hän edes polttanut, niin sekin
oli osa juonta tsekata, että kuinka
"rehellinen" toi kalle on. Että tällainen
tapaus.
Hyvää kesää kaikille!
Olavi Suni
Merimies-Unionista toivotetaan
Klasulle leppoisia ja virkistäviä
”oloneuvospäiviä”!
3-2013 | MS
29
Kesätyö
esätyö
Kesätyö
Kesätyö
SUOMEN MERIMIES-UNIONI on ammattiliitto, joka auttaa sinua
kesätyöntekijä
työelämän kiemuroissa. Liittymällä Merimies-Unionin jäseneksi, saat
Unionista apua ja neuvontaa jo heti työsuhteesi alkumetreistä lähtien.
Tyypillisiä kesätyöpaikkoja ovat esimerkiksi vesibussit. Nämä alukset
ovat merityötä säätelevän lainsäädännön ja alan työehtosopimuksen
piirissä. Myös pienellä sisämaajärvellä kesätyötä tekevä vesibussin
kansimies on merimies.
PALJOnKO PALKKAA?
Tiedätkö, paljonko sinun kuuluu saada palkkaa?
Peruspalkan lisäksi merityössä saattaa kertyä erityisiä
lisiä, minkä tähden palkkakuitista on tärkeää tarkistaa,
että sinulle on maksettu kaikki mitä kuuluukin.
TYÖEHTOSOPIMUS
Merimies-Unioni neuvottelee työehtosopimuksesi (tes) työnantajan kanssa, jossa määritellään muun
muassa palkkasi vähimmäistaso, työajat, vuosiloma ja
muita työsuhteesi ehtoja. Vesillä tehtävä työ on usein
vuorotyötä, joten esimerkiksi työ- ja lepoaikojen
noudattaminen on tärkeää.
Jos työskentelet rannikko- ja sisävesiliikenteessä matkustaja-aluksella, kuten esimerkiksi vesibussilla, työssäsi noudatetaan kotimaan matkustaja-alusliikenteen
työehtosopimusta.
Merimies-Unionin työehtosopimukset
löydät osoitteesta:
www.smu.fi > edunvalvonta > työehtosopimukset
OPISKELIJAn EDUT
Kesätöiden jälkeen koulun penkille palattuasi olet
jäsenmaksuista vapautettu, jos sinulla ei ole ansiotuloja. Muista ilmoittaa asiasta Unionin jäsenrekisteriin. Opiskelijana olet oikeutettu kaikkiin jäsenetuihin.
Saat esimerkiksi alennusta vakuutuksista, voit vuokrata
Merimies-Unionin mökkejä käyttöösi ja saat ilmaiseksi
Merimies-lehden kotiisi.
Unionin jäseneduista löydät tarkempaa tietoa:
www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut
APuA TYÖTTÖMYYDEn
KOHDATESSA
Miksi Merimies-Unionin jäseneksi kannattaa liittyä,
vaikka olisit vain piipahtamassa merillä kesätöissä
ja opiskelet toiselle kuin merenkulkualalle?
Allekirjoittamalla Merimies-Unionin liittymislomakkeen liityt samalla myös Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseneksi ja aloitat ansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- ja työssäoloehdon kerryttämisen jo
kesätyöaikanasi.
Jos esimerkiksi opiskelet ja jäisit työttömäksi opiskelujesi päättymisen jälkeen, Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenenä olet oikeutettu saamaan ansiopäivärahaa, jos jäsenyysehtosi ja työssäoloehtosi
täyttyvät. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha on suuruudeltaan huomattavasti korkeampi kuin
niin sanottu normaali peruspäiväraha. Vaikeina taloudellisina aikoina työttömyyteen varautuminen onkin
aina järkevää.
KUInKA LIITTYÄ?
Jäseneksi voit liittyä:
1) Unionin kotisivuilla: www.smu.fi liittymishakemuksen täyttämällä.
2) Jäseneksiliittymislomakkeita voi tilata Unionin
jäsenrekisteristä: tiina.kytola@smu.fi tai soittamalla
Unionin vaihteeseen: (09) 615 2020.
3) Tämän lisäksi lomakkeita voi kysyä suoraan työnantajalta tai Unionin luottamusmiehiltä laivoilta.
ALLEKIRJOITA UNIONIN JÄSENEKSILIITTYMISHAKEMUS HETI TYÖSUHTEEN ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ! JOS
JÄISIT TYÖTTÖMÄKSI, JÄSENHAKEMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÄIVÄLLÄ JA SEN UNIONIIN SAAPUMISPÄIVÄLLÄ
ON MERKITYSTÄ SIIHEN, MISTÄ ALKAEN ALAT KERRYTTÄÄ JÄSENYYS- JA TYÖSSÄOLOEHTOA.
30
MS | 3-2013
LE DA RE
Det statliga bolaget Neste Shipping
flaggar ut sina tre tankfartyg:
kommer de finska sjömännen att ersättas
av billig arbetskraft?
DOFTEN AV FRUKTERNA på paradisöarna
lockar det statligt ägda rederiet Neste Shipping. I april meddelade bolaget att det ska
flagga ut tre tankfartyg från Finland: M/t
Stena Arctica, M/t Stena Poseidon och M/t
Palva. Ägarskapet till de tre tankfartygen
som är föremål för anpassningsåtgärderna
och deras befraktning blir kvar i Finland,
men genom att byta ut besättningen till
billigare utländsk personal sparar man lönekostnader. I och med utflaggningen kommer 124 finska sjömän att mista sina jobb.
Ägararrangemangen när det gäller fartygen som Neste Shipping ska flagga ut
är förvirrande. Bolaget äger de tre fartygen
tillsammans med den svenska koncernen
Stena. Tankfartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda, som är känd som en
skatteparadisö. De betalar ingen skatt i Finland för fartygen, så länge som vinsten från
fartygens verksamhet blir kvar i ägarbolagen
på Bermuda. Det statliga bolaget har alltså
förvärvat tonnage vars vinst det inte betalar
skatt för i Finland.
Utvecklingsminister Heidi Hautala ansvarar för ägarstyrningen av de statliga bolagen och har under våren profilerat sig i media genom sin egen renovering. Det väcker
frågan om vem som övervakar de politiska
beslutsfattarnas arbete. Har det något långvarigt ansvar för sina handlingar och beslut?
Dessvärre är det ofta så att de kommer enkelt undan när dörren stängts efter dem.
Den statliga ägarstyrningsenhetens arbete borde dock utredas då det verkar som om
det finns omfattande planer på att lämna
ifrån sig ägarskapet till de statliga bolagen.
I slutet av maj meddelande minister Hautala att hon var beredd att minska statens
andel i Finnair till ett tiotal procent. Om
så skulle ske skulle staten inte längre vara
majoritetsägare i bolaget, och beslutsmakten skulle övergå till de andra aktieägarna,
troligen utomlands. Det handlar dock inte
SISÄLTÖ:
bara om ägarskap, utan också om konkreta
arbetsplatser: Finnairs arbeten har redan
utkontrakterats till Schweiz, och det statliga
bolaget Itellas arbeten håller för fullt på att
flyttas till Filippinerna. Trafikverket Trafis telefonväxel finns numera i Spanien.
Ägarstyrningsenheten under ledning av
Heidi Hautala ligger bakom alla dessa saker. Finlands Sjömans-Union förundras över
Hautalas mandat i sitt uppdrag: har hon en
dubbelroll? Hautala satt i det statliga bolaget Neste Oils förvaltningsråd – och var till
och med ordförande – innan hon tillträdde
sin nuvarande tjänst som minister precis
när Neste Oil förvärvade tankfartygen som
är registrerade i bolagen på Bermuda och
som nu ska flaggas ut. Är det inte konstigt
att utvecklingsministern nu kan ansvara
för sådant som hon en gång i tiden fattade
beslut om?
Det väcker dessutom frågan om huruvida utflaggningarna verkligen kommer att
ge några besparingar eller om de bara är ett
försök att få mer vinst i aktieägarnas portfölj. Vinsten för denna fåtaliga elit blir en
bitter förlust för det finska samhället. Hur
mycket kostar det att göra 124 inhemska sjömän arbetslösa? Och hur blir det med deras
psykiska välbefinnande och hälsa, som inte
kan mätas i pengar?
Man måste också komma ihåg att besättningen på Nestes tankfartyg är specialutbildade, vilket innebär att tankfartygskunskaperna i vårt land kommer att falna om dessa
specialister försvinner. Det är sorgligt att
man samtidigt håller på att göra om den finska sjöfarten till en exportprodukt som ska
ut i världen och till de arktiska områdena.
Man tycks glömma att Nestes M/t Uikku
en gång i tiden var det första västerländska
tankfartyget som seglade genom Nordostpassagen!
INNEHÅLL:
32 Neste Shipping
utflaggar tre tankfartyg
35 Aimo Myräkkä:
Nu sitter vi i oljan…
36
38
4o
Det svenska tonnaget
flyr till Färöarna
Unga sjömän
som trivs på
M/s Birka Carrier
Finländsk sjöfart
måste bli en global
exportprodukt
46 Lagstiftningen om fartygs
bemanning och fartygspersonalens behörigheter
har reviderats
sommarjobbare!
s. 52
FINLANDS SJÖMANS-UNION
är ett fackförbund som
hjälper dig i arbetslivets
olika skeden.
3-2013 | MS
31
>
>
NESTE SHIPPING FLAGGAR UT SINA TRE BERMUDA-REGISTRERADE TANKFARTYG
M/T STENA ARCTICA OCH M/T STENA POSEIDON OCH M/T PALVA UNDER BEKVÄMLIGHETSFLAGG?
FULT SPEL OCH SKATTESMITNING VIA PARADISÖARNA
De finska sjömännen ersätts
med billigare arbetskraft
från andra länder
INGA SKATTER TILL FIN"ND
Neste Oil äger de tre tankfartygen
som ska flaggas ut ihop med den svenska koncernen Stena.
Fartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda.
DE FINSKA OLJETRANSPORTERNAS FRAMTID ÄR OSÄKER
Den inhemska tillgången på råolja är beroende av matartrafiken med Neste Oils
tre tankfartyg M/t Stena Arctica, M/t Mastera och M/t Tempera.
En oljekatastrof och omfattande miljöskada
bara en tidsfråga i Finska viken?
TEXT: Saana Lamminsivu BILD: Shutterstock
M
/t Stena Arctica är
världens största isklassade oljetanker
(117 100 dwt). Fartyget började trafikera
2005 och är ett av Neste Shippings nyaste
tankfartyg. M/t Stena Arctica förvärvades
som ett s.k. ”back-up-fartyg” för de två andra fartygen som tar in olja till Finland,
Mastera och Tempera. Skulle det inträffa
ett avbrott i deras trafikering är det Stena
Arcticas uppgift att trygga och föra in
oljetransporterna till Finland. Stena Arctica kan alltså sägas vara ett så kallat försörjningstrygghetsfartyg.
Dessvärre är de inhemska oljetransporterna inte tryggade i framtiden när det gäller försörjningstryggheten. I april meddelade Neste Shipping att de skulle flagga ut
M/t Stena Arctica, M/t Stena Poseidon och
M/t Palva från Finland. I och med utflaggningen skulle 124 finska sjömän mista
sina arbetsplatser och ersättas med personal från låglöneländer.
32
MS | 3-2013
Tankfartygens ägarbolag
är registrerade på Bermuda.
Ingen skatt till Finland
på vinsten från Bermudaregistrerade tankfartyg
Neste Oil äger de tre tankfartygen som ska
flaggas ut tillsammans med den svenska
koncernen Stena. Tankfartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda. Det är alltså frågan om en skatteparadisverksamhet.
Neste Oil har försökt förbättra sin offentliga bild genom en kommuniké till media
där man konstaterar att ”så länge som vin-
sterna från fartygen blir kvar i ägarbolagen
på Bermuda beskattas de inte i Finland.” I
samma kommuniké medger bolaget dessutom det handlar om ett undantag i den
finska skattelagstiftningen.
För den finska skattebetalaren är det
bekymrande att ett statligt bolag har registrerat tankfartygens ägarbolag på Bermuda så att de inte betalar någon skatt i
Finland. Vinsterna från oljetransporterna
med fartygen som ägs av det inhemska
sidan 34
Den finska tillgången på olja
bygger på en kontinuerlig matartrafik
med Neste Shippings tre tankfartyg.
Pannorna i många oljeuppvärmda hus kan slockna, fabrikers
verksamhet få problem och tillverkningen av oljebaserade produkter försvåras om vi inte längre kan garanteras olja i framtiden.
Det största problemet är dock om en oljetanker under bekvämlighetsflagg går på grund i Finska viken. Spåren efter en
oljeolycka skulle behöva städas bort i flera år – kanske till och
med årtionden – och många näringsutövare, såsom turismföretag, skulle mista sin utkomst. I värsta fall skulle hundratals kilometer av den finska strandlinjen förstöras och aldrig mer återhämta sig helt. Djur och natur skulle lida och dö. Skadan skulle
dessutom drabba tiotusentals människor som bor eller får sin
utkomst vid kusten.
DE FINSKA OLJETRANSPORTERNA
ÄR I FARA VID EN KRIS
Det politiska läget i Europa är för närvarande explosivt. Det krigas
i Mellanöstern och den omfattande arbetslösheten i södra
Europa gör att oron för att fenomenen ska sprida sig ökar.
Hur har Finland förberett sig inför en spridning av dessa kruttunnor och eldhärdar?
Den finska industrin, uppvärmningen och trafiken är beroende av olja. Om vi drabbas av en kris finns det inga garantier för
att tankfartygen under främmande flagg skulle leverera olja till
Finland i en akutsituation. Troligare är att de godvilligt struntar i
att köra genom Danmarkssundet, vänder kölen och tar ut en ny
riktning på Nordsjön.
DET STATLIGA BOLAGET SANERAR – ÄNNU EN GÅNG
Neste Oils verksamhet som statligt bolag är mycket fult och
falskt: bolaget satsar enorma pengar på marknadsföring och på
att förbättra den offentliga bilden av dem, men sanerar samtidigt sin personal och sitt tonnage genom ”informativa” metoder.
Samarbetsförhandlingarna som fördes i bolaget var enligt personalen bara en formalitet utan några egentliga förhandlingar.
KAN HEIDI HAUTALAS ROLL IFRÅGASÄTTAS?
Utvecklingsminister Heidi Hautala ansvarar för ägarstyrningen
av de statliga bolagen. Hautala var ledamot i Neste Oils förvaltningsråd mellan 2005–2007 och ordförande mellan 2008–2011,
strax innan hon tillträdde sin nuvarande tjänst som minister. Utvecklingsministern innehade alltså ledande tjänster i totalt sex år
i det statliga bolag som hon nu övervakar. Det väcker frågan om
huruvida övergången från övervakad till övervakare gör att hennes roll kan ifrågasättas. Hautala har också ombetts ansvara för
ägarskapen till de statliga bolagen. Man uppskattar att upp till
hälften av världens tillgångar finns i skatteparadis: då kan man
fråga sig hur mycket av statens och skattebetalarnas medel som
rör sig i denna gråzon.
MS
3-2013 || MS
33
AIM O MY RÄ KK Ä
LÅN AT
FRÅ N AN DR A:
Neste Shipping är ett dotterbolag till Neste Oil.
Neste Shipping grundades ursprungligen
för att trygga den finska försörjningstryggheten
och störningsfria oljetransporter
i kris och under fredstid.
Talouselämä 28.1.2013:
Neste Oils dotterbolag sparkar 130 personer
”Neste Oils rederibolag Neste Shipping Oy inleder ett effektiviseringsprogram som gör att
130 personer kan mista jobbet.”
Kauppalehti 26.3.2013:
statliga bolaget rinner iväg till skatteparadisön och bort från vårt samhälle och från finländarna. Den grå
ekonomin blomstrar inom den inhemska oljebusinessen.
Endast ett fåtal tankfartyg
kvar under finsk flagg
Neste Oil är ett bolag som ägs till
hundra procent av finska staten.
Neste Shipping är ett dotterbolag
till Neste Oil. Neste Shipping grundades ursprungligen för att trygga
den finska försörjningstryggheten
och störningsfria oljetransporter i
kris och under fredstid. Idag är bolagets verksamhet däremot allt annat är fosterländsk: Neste Shippings
tonnage har krympt genom åren
till bara en handfull. Idag finns det
bara elva tankfartyg kvar under finsk
flagg. Nu ska tre av dem flaggas ut,
vilket innebär att det bara kommer
att finnas några få tankfartyg kvar i
Finland.
Neste Oils bokslut från 2012 visar att tankfartygen som Neste
Shipping har meddelat att de ska flagga ut har gått med vinst.
NESTE OIL ÅRSREDOVISNING 2012
Talouselämä 26.4.2013:
Neste Oil fördubblade sitt resultat
”Neste Oils resultat i januari–mars var starkt.
Bolagets jämförbara rörelsevinst steg till 135
miljoner euro, vilket innebär att resultatet
nästintill fördubblades jämfört med samma
tid föregående år.
Neste Oils VD Matti Lievonen var oerhört
nöjd med resultatet.”Vi har fått en bra början
på året.”
Matti Lievonen blir bergsråd
OMSÄTTNING
VINST/FÖRLUST
Glacia Limited
8 milj. euro
3 milj. euro
Lacus Ltd.
6
2
Terra Ltd.
6
2
Glacia Limited är ett samriskföretag med 50/50-ägarfördelning i Stena
Maritime AG som ingår i Neste Oil och Stena-koncernen. Bolaget äger
en råoljetanker i storleksklass Aframax. Den anslöts till Neste Oils flotta i
januari 2007.
Lacus Ltd. och Terra Ltd. är två samriskföretag med 50/50-ägarfördelning i
Concordia Maritime AG som ingår i Neste Oil och Stena-koncernen. Båda
företagen äger en produkttanker i storleksklass Panamax. De anslöts till
Neste Oils flotta i januari–februari 2007.
MS | 3-2013
”Neste Oils rederibolag Neste Shipping säger
upp besättnings- och skötselavtalet på tre fartyg efter avslutade samarbetsförhandlingar.”
”Med sitt effektiviseringsprogram vill Neste
Shipping förbättra sin lönsamhet och minska
sina årliga kostnader med omkring 15 miljoner euro.”
Yle: 24.5.2013:
Sammanfattning av bokslutsuppgifterna
från koncernens gemensamma företag
34
Neste Shipping ger upp tre fartyg
”Republikens president har utsett Neste Oils
VD Matti Lievonen till bergsråd. Det är Niinistös första bergsrådsutnämnande.”
Taloussanomat 26.4.2013:
Sjömännen om Hautala: Har hon en dubbelroll?
”Finlands Sjömans-Union (FSU) vill lyfta fram
minister Heidi Hautalas (De gröna) tidigare
roll som ledamot och ordförande i Neste Oils
förvaltningsråd.
– Utvecklingsministern innehade alltså ledande tjänster i totalt sex år i det statliga bolag
hon nu ska övervaka. Det väcker frågan om
huruvida övergången från övervakad till övervakare gör att hennes roll kan ifrågasättas.”
Nu sitter vi i oljan…
Förr sade man att man sitter i klistret när man hamnat
i en riktigt besvärlig situation, men nu befinner vi oss i en
situation där olja verkar ha stigit någon åt huvudet, märker
Aimo. Så konstigt känns det.
Det handlar naturligtvis om Nestes planerade
utflaggning, som Aimo och många andra helt enkelt tycker
är vulgär. Aimo har skrivit om detta tidigare, men nu verkar
det ha gått så långt att inte ens kalla omslag räcker.
Hi-ohoj! säger Myräkkä!
För det första: Neste är inte vilket företag som helst,
utan ägs till stor del av finska staten. Det har gått väl
för oljehandeln och transporterna, och förra året gjorde
man hela 350 miljoner i vinst. Aimo tyckte att det var en
berömvärd siffra som fyllde på statens, dvs. medborgarnas, börs – åtminstone i viss mening. Nu ska man spara
150 miljoner euro. En god tanke i sig, tycker Aimo, men har
inte alla medaljer två sidor?
Såklart att de har.
Hur går det med de omkring 130 sjömännen och sjöfartsexperterna när de blir av med jobben? Samma finska
stat som beslutar att de ska spara pengar börjar betala ut
arbetslöshetsersättning till dessa utflaggade personer. Var
ska dessa pengar komma ifrån? Vari ligger besparingen?
Den gamla berättelsen om Bembölingarna blir återigen
aktuell. Bembölingarna klippte av en bit täcke och sydde
fast den i den andra ändan, men täcket blev inte längre hur
de än stretade på. Aimo tycker att samma sak håller på att
hända här. Alla män och kvinnor besitter inte samma lysande
logik. Men så har vi ju också ministern som deltog i gallringen
av svart arbetskraft och som inte har lagt sig i frågan något
nämnvärt. Som mest har hon ursäktat sig och konstaterat att
hon gjorde samma fel genom att inte lägga sig i det här som
när hon betalade svart för sin dörrenovering.
Var ska de nya sjömännen komma ifrån? Aimo vet att
möjligheterna är många. Billiga män och kvinnor har alltid
funnits att få tag på i världens olika hörn. Så gjorde man
ju redan på 1800-talet, när man fraktade fartygslaster med
arbetskraft till Amerika och de karibiska öarna. Dessa
olyckliga människor fick inte ens lön när de kom fram. Idag
får man folk från t.ex. Litauen, Filippinerna eller någon
annanstans som man inte behöver betala någon människovärdig ersättning till. Det här systemet tycks inte skilja
sig så stort från slavarbetskraft. Är det etiskt rätt gjort, och
dessutom av ett företag som man uppfattar som ägd av
finska staten?
Nej, säger Aimo! Men det är inte allt.
Om det går riktigt bra (dåligt) så kommer Neste att
skrivas in i historieböckerna – och inte på grund av några
goda nyheter. Vi är mycket nära ett skräckscenario, där
ett utflaggat tankfartyg seglar in från Östersjön till Finska
viken. Personalen, som till stor del inte ens talar samma
språk, kan inte skilja höger från vänster och förstår inte vilket håll de ska svänga åt när de får order. Det är (som alla
vet) nämligen inte någon dröm eller fyllesnack, utan det
har hänt. Vart tar besparingarna vägen då, när tankfartyget
går på grund utanför Hangö, Helsingfors eller Björneborg?
Det är inte billigt att rensa upp ett oljeutsläpp, för att inte
tala om vårt anseende. Vad säger man då?
Samma kamp har ju förts med många andra rederier,
men nu är det hög tid att ta skeden i vacker hand och än
en gång tänka igenom vad man håller på med. Inte nog
med att man mister arbetsplatser, nu försvinner även
anseendet.
Hi-ohoj!
Förhoppningsvis tar vi oss ur denna klibbiga olja.
Hoppas Aimo, men fruktar det värsta.
Aimo Myräkkä
3-2013 | MS
35
NY HE TE R
FR ÅN SV ER IGE
Det svenska tonnaget flyr
till Färöarna
NIO SVENSKA REDERIER OCH 30 FARTYG HAR REDAN FLYTTAT TILL ÖARNA
Herr Steingrimsson
Internationella
Transportarbetarefederationen
ITF deklarerade Färöarna som
bekvämlighetsflaggstat år 2011.
Orsaken? Den lilla nordatlantiska
gruppen med 18 små öar lockar
rederier som flugor till socker.
– mannen bakom bekvämlighetsflaggen
Torshavn
År 1992 bildades ett internationellt fartygsregister (FAS) på Färöarna. Samma år inledde rederiet Tor Shipping sin verksamhet med herr Hentzar Steingrimsson som VD. Nu finns det
nio svenska rederier på ön, och Steingrimsson är VD för tre av dem. Dessutom sitter han i
styrelsen för åtta svenska rederier på ön.
I en intervju med SEKO Sjöfolks tidning Sjömannen medger Steingrimsson att han försöker locka fler nya rederier till öarna. ”Vi har varit i kontakt med några rederier som söker efter andra ställen att registrera sina fartyg.”
TEXT OCH BILD: Saana Lamminsivu
F
lU|DUQDVLQWHUQDWLRQHOODUHJLVWHU
)$6 ELOGDGHV PHQ GHW
YDU I|UVW I|U RPNULQJ IHP nU
VHGDQVRPIDUW\JE|UMDGHÁ\WWD
GLW Sn DOOYDU )|U QlUYDUDQGH
ÀQQVGHWIDUW\JLUHJLVWUHWYDUDYKDU
NRSSOLQJDUWLOO6YHULJH)UDPWLOOYnUHQ
KDUQLRVYHQVNDUHGHULHUELOGDWERODJSn)l
U|DUQDRFKÁDJJDWXWIDUW\JGLWEHUlWWDU
GHW VYHQVND IDFNI|UEXQGHW SEKO Sjöfolks
WLGQLQJSjömannen 2/2013
6YHULJH KDU LQJHW WRQQDJHVNDWWHV\VWHP
YLONHW KDU InWW UHGDUQD DWW ÁDJJD XW WLRWDOV
IDUW\J XQGHU GH VHQDVWH WYn nUHQ .QDSSDVW
NRQVWLJW Gn )lU|DUQDV WRQQDJHVNDWW VRP
PDUNQDGVI|UVVRPµXQLNµORFNDU(WWDQQDW
VNlOVRPUHGDUQDLQWHQlPQHUYLGQDPQlU
VNDWWHUQDVRPGHÁ\UIUnQWLOOROLNDVNDOER
ODJLGLPPLJDÀVNHE\DU0nQJDDYGHPKDU
VLQKHPRUWLKXYXGVWDGHQTorshavn'lUKDU
GHVLQEUHYOnGDRFKVLQHNRQRPLVNDI|UYDOW
QLQJ,SUDNWLNHQIRUWVlWWHUGHGRFNDWWOHGD
UHGHULHUQDVYHUNVDPKHWIUnQ6YHULJH
”Samma hamn och samma arbete,
men en annan flagga i aktern”
'HWI|UVWDIDUW\JHWVRPÁDJJDGHVWLOO)lU|
DUQDYDUUHGHULHWFuretanksIDUW\J0V)XUH
6WDUnU(IWHUWYnnUÁDJJDGHUHGHULHWXW
36
MS | 3-2013
UHVWHQDYVLWWWRQQDJHWLOO)lU|DUQD
(WW DQQDW VRUJOLJW H[HPSHO lU UHGHULHW
Svitzer 'HW ÁDJJDGH XW VLQD ERJVHUEnWDU L
VYHQVND KDPQDU WLOO )lU|DUQD nU 1X
lUIDUW\JHQRFKEHVlWWQLQJDUQDUHJLVWUHUDGHL
IlU|LVNDERODJRFKK\UVXWWLOO6YHULJHWURWV
DWW IDUW\JHQ RFK SHUVRQDOHQ UHQW NRQNUHW
ÀQQVNYDULGHVYHQVNDKDPQDUQD
Det svenska sjöfartskunnandet
riskerar att försvinna
bYHQRPPDQKDUÁDJJDWXWVYHQVNDIDUW\J
WLOO )lU|DUQD KDU GH VYHQVND VM|PlQQHQ nW
PLQVWRQH WLOOV YLGDUH HUEMXGLWV P|MOLJKHW
DWW DUEHWD NYDU Sn GH XWÁDJJDGH IDUW\JHQ
6(.26M|IRON KDUI|UKDQGODWIUDPOLNQDQGH
NROOHNWLYDYWDOI|UGHDQVWlOOGDVRPGHKDGH
KDIWRPGHKDGHDUEHWDWXQGHUVYHQVNÁDJJ
)|UGHDQVWlOOGDlUGHWGlUHPRWEHN\PUDQGH
DWW GH LQWH OlQJUH RPIDWWDV DY GHQ VYHQVND
VRFLDODWU\JJKHWHQQlUGHDUEHWDUXQGHUIlU|
LVNÁDJJ)lU|DUQDNDOODVµ7KHODQGRIPD\
EHµPHQI|USHUVRQDOHQVGHOlU|DUQDOnQJW
LIUnQHQJXOGnGHU
3n6(.26M|IRONlUPDQRFNVnEHN\P
UDG |YHU KXU NROOHNWLYDYWDOVVLWXDWLRQHQ
NRPPHUDWWXWYHFNODVI|USHUVRQDOHQVGHOSn
OnQJVLNWSn)lU|DUQD'HVYHQVNDUVRPLQWH
NRPPHUDWWDUEHWDNYDUSnIDUW\JHQNRPPHU
HYHQWXHOOWDWWHUVlWWDVPHGVlPUHDUEHWVYLOO
NRU²DYWDOSn7&&QLYn²RFKPHGXWOlQG
VND NROOHJRU 6DQQROLNKHWHQ DWW PDQ LQWH
NRPPHUDWWVHPnQJDVYHQVNDUSnIDUW\JHQ
LIUDPWLGHQlUDOOWVnP\FNHWVWRU
6(.2 6M|IRON KDU HIWHUO\VW I|UVWnHOVH
RFK VW|G IUnQ 6YHULJHV SROLWLVND EHVOXWVIDW
WDUHI|UODQGHWVIUDPWLGDVM|IDUWPHQGHWKDU
IDOOLWI|UG|YD|URQ5LVNHQlUDWWGHQSnE|U
MDGH XWÁDJJQLQJVVSLUDOHQ JnU lQQX GMXSDUH
QlUGHQYlOKDUInWWIDUW
Fallet Lupin Shipping:
skattemyndigheten tog det som tillföll dem
Det svenska rederiet Lupin Shipping är registrerat på Saint Vincent och Grenadinerna. Den
svenska skattemyndigheten intresserade sig för rederiet och fick reda på att det har sin fasta verksamhet i svenska Falkenberg, trots att det är registrerat på ovan nämnda ö i Karibiska havet. Det visade sig även att rederiets fartyg i motsats till redarnas påståenden har kört
i Nordatlanten och Östersjön under lång tid och inte i internationell trafik.
Därför bestämde sig skattemyndigheten nu i våras för att kräva tillbaka 7,9 miljoner kronor i obetalda skatter av Lupin Shipping.
(Sjöfartstidningen 26.2.2013)
Har man sin fasta
verksamhet
i Sverige ska man
även betala skatt
Advokat Bo Lindqvist, specialist på
svensk beskattning:
”Om ett bolag är registrerat på Färöarna, men bara har en brevlåda där,
och i övrigt drivs från, då skulle jag
möjligen kunna tycka att det är skatteflykt.”
”Om rederier flaggar ut sina fartyg
innebär inte nödvändigtvis att det är
befriade från svensk skatt om verksamheten fortfarande bedrivs från
Sverige som inget hänt.”
Färöarna tillhör Danmark, men har
varit autonoma sedan 1948. Ögruppen
består av 18 små öar i Atlanten mellan
Island, Norge och Skottland.
Färöborna gynnas av rederierna som
bildas på öarna eftersom de skapar nya
arbetsplatser i regionen, där invånarna
huvudsakligen förtjänat sitt uppehälle
genom fiske.
Texten baseras på temanumret ”Flykten till
Färöarna” i SEKO Sjöfolks Sjömannen 2/2013.
Redaktörer: Klara Magnusson och Jörgen Tiger.
Tidningen finns att läsa på www.sjomannen.se
och www.sjofolk.se.
3-2013 | MS
37
NY HE TE R FR ÅN
RE DE RIE RN A
UNGA SJÖMÄN SOM TRIVS PÅ M/S BIRKA CARRIER:
Johnny Wilén
Jonas Funck
”Här är det ju
bättre än hemma!”
De unga sjöfararna matros Johnny Wilén,
22, och lättmatros Jonas Funck, 21, säger
att de trivs utmärkt på ro-ro-fraktfartyget
M/s Birka Carrier. ”Här är det bättre än
hemma!”, säger de med glimten i ögat. Lite
har de också hunnit se av världen under
sin tid på fartyget.
TEXT OCH BILD: Saana Lamminsivu, Marko Munne
Matros Johnny Wilén
Fartyg:
M/s Baltic Excellent
M/s Birka Carrier
M/s Birka Exporter
M/s Birka Express
M/s Birka Shipper
M/s Birka Trader
M/s Birka Transporter
38
MS | 2-2013
3-2013
µ-DJPnVWHQRJVlJDDWWMDJlUQ|MG|YHUDWWKDInWWMREE
KlUSn·%LUND·µNRQVWDWHUDUJohnny WilénQlUKDQVLW
WHULPlVVHQ
,MDQXDULE|UMDGHKDQDUEHWDSnUHGHULHWVRPQXPHUD
JnU XQGHU QDPQHW Eckerö Shipping -RKQQ\ HUEM|GV
IDVWDQVWlOOQLQJVRPMXLQWHGLUHNWYl[HUSnWUlGQXI|U
WLGHQ)|UHGHWKDGHKDQDUEHWDWFDWUHnUI|U%RUJnUHGH
ULHWDennis MaritimeVRPKDUOLWHPLQGUHIDUW\J
5RURIUDNWIDUW\JHW0V%LUND&DUULHUKDUHQEHVlWW
QLQJ Sn SHUVRQHU 6HGDQ -RKQQ\ E|UMDGH DUEHWD Sn
IDUW\JHW KDU KDQ KXQQLW VHJOD WLOO gVWHUVM|QV KDPQDU
RFK 1RUGDWODQWHQ (Q W|UQ UlFNHU I\UD YHFNRU 8QGHU
HQ VnGDQ SHULRG KLQQHU PDQ PHG WYn WYnYHFNRUV UXQ
GRU)DUW\JHWWDULKDPQLEOD$QWZHUSHQ7LOOEXU\6W
3HWHUVEXUJRFK.RWNDGlUIDUW\JHWLVOXWHWDYPDMOnJL
KDPQYLG+LHWDQHQ
µ)UnQ)LQODQGIUDNWDUYLWUlRFKSDSSHUWLOO$QWZHU
SHQ'lUODVWDVKlOIWHQDYODVWHQDYRFKLVWlOOHWWDUYL
RPERUG FRQWDLQUDU RFK WUDLOHUV 'lULIUnQ IRUWVlWWHU YL
YLGDUHWLOO7LOOEXU\RFKVHQnNHUYLlQQXWLOOEDNDWLOO$QW
ZHUSHQµ
5HVDQPHOODQ$QWZHUSHQRFK7LOOEXU\KDUGHQVWUD
PDVWHWLGWDEHOOHQWLPPDU'nlUGHWIXOOIDUWSnGlFN
RFKLODVWUXPPHWGnGHWVNDODVWDVSnRFKDYVnVQDEEW
VRPP|MOLJWLYDUMHKDPQ
”Birka är ett rederi med gott rykte och åtminstone känns det som att
allt har fungerat som det ska här”, säger matros Johnny Wilén och
lättmatros Jonas Funck om sin arbetsplats.
Lättmatros Jonas Funck
-RQDV )XQFN E|UMDGH MREED VRP OlWWPDWURV
Sn0V%LUND&DUULHULVHSWHPEHU,QQDQKDQ
ÀFNMREESn%LUNDDUEHWDGHKDQVRPOlWWPDW
URVSnTallink SiljasM/s Silja SerenadeYLG
VLGDQDYVLQDVWXGLHU
µ3n6HUHQDGHHUEM|GVMDJI|UVWMREEI|U
I\UDGDJDUPHQVHQIUnJDGHGHRPMDJYLOOH
EOLLQKRSSDUHµVlJHU-RQDVVRPKDUJRGD
PLQQHQIUnQVLQWLGLJDUHDUEHWVSODWV
7LOOIUDNWIDUW\JHWNRP-RQDVI|UDWWInHU
IDUHQKHW DY ROLND IDUW\J RFK I|U DWW In GHQ
SUDNWLNVRPNUlYVI|UVLQH[DPHQ
µ-DJ VWXGHUDU WLOO YDNWVW\UPDQ Sn Aboa
Mare8QGHUVWXGLHWLGHQlUGHWEUDDWWMREED
SnOLWHROLNDIDUW\JI|UDWWInHUIDUHQKHWµ
6WXGLHUQD WDU VDPPDQODJW WUH nU , GHW
LQJnU GDJDU SUDNWLN 3n -RQDV NODVV
E|UMDGHVDPWLGLJW VWXGHUDQGHYDUDYVH[
VW\FNHQ KLWWLOOV VHU XW DWW EOL IlUGLJD HQOLJW
QRUPDOWLGWDEHOOUlNQDUKDQ
µ-DJlUYHUNOLJHQQ|MG|YHUDWWMDJQXSn
YnUHQ ÀFN LKRS DOO SUDNWLN VRP NUlYV I|U
H[DPHQµ
, VRPPDU YlQWDU PLOLWlUWMlQVWJ|ULQJ RFK
HIWHUGHWlUIUDPWLGVSODQHUQD|SSQD(WWDO
WHUQDWLY lU DWW IRUWVlWWD VWXGHUD YLGDUH WLOO
VM|NDSWHQHOOHUDWWV|NDMREEXWRPODQGV$OOW
EHURUSnDUEHWVOlJHW
µ-DJ VNXOOH JlUQD MREED KlU Sn µ%LUNDµ
LJHQ RP MDJ InU 'HW KlU lU HWW DY GH ElVWD
UHGHULHUQDµ
Ett rymligt och fungerande fartyg!
0V%LUND&DUULHUVDWWHVLWUDÀN)DUW\
JHWKDUU\POLJDRFKIXQJHUDQGHXWU\PPHQ
+\WWHUQD lU VWRUD RFK OMXVD -RQDV YLVDU VLQ
HJHQ µORNDOµ PHG YlOIXQJHUDQGH LQWHUQH
WDQVOXWQLQJ RFK JUHMHU VRP KDQ WDJLW PHG
VLJKHPLIUnQEODHQVSHONRQVRO7LGHQEOLU
DOOWVnLQWHOnQJ
µ$OOWIXQJHUDUEUDKlUGHWlUWRPVnDWW
PDQWULYVElWWUHlQKHPPDµVNlPWDUKDQ
3nEnWHQÀQQVRFNVnHWWVWRUWJ\PPHG
EUD XWUXVWQLQJ HWW GDJUXP HWW PLQGUH DOO
UXPRFKHQVWLOLJIHVWP|WHVORNDOGlUPDQ
EOD lWHU MXOPLGGDJ RFK KnOOHU P|WHQ 'HW
ÀQQVWRPHQEXEEHOSRROSnIDUW\JHWPHQ
GHQSURYDGHYLLQWHGHQQDJnQJ
Transfennica
nuvarande befraktare
M/s Birka Carrier var länge befraktat av
Finnlines. I början av året ändrades dock
detta. Som befraktare fungerar numera
Transfennica Nederland B.V, helägt dotterbolag till den nederländska rederikoncernen Spliethoff. Befraktningsavtalet
gäller till slutet av detta år.
”Alla hoppas förstås på tillräckligt
med transporter i dessa osäkra tider. Birka Carriers systerfartyg M/s Birka Express
är för tillfället nere i Medelhavet”, säger
kapten Magnus Fröberg.
Birka Cargo är nu
Eckerö Shipping
I början av året bytte rederiet Birka Cargo namn till Eckerö Shipping. Namnet
gör det lättare att koppla ihop med moderkoncernen Eckerö. Annars fortsätter
verksamheten som förut. Rederiet har
sju ro-ro-fartyg under finsk flagg, som är
i frakttrafik i huvudsak på Östersjön och
Nordsjön.
3-2013 | MS
39
ÖP PN A UP P FA RLE DE N
MOT FR AM TID EN
Finländsk sjöfart måste bli
en global
exportprodukt
ÁHUDHJQDQ\E\JJQDGVNRQFHSWEDVHUDWSnGH
ÀQOlQGVND IDUW\JVSODQHULQJVNXQVNDSHUQD
RFKWLOOVDPPDQVEHVWlOODHQVHULHPHGÁHUD
IDUW\J,HQLGHDOYlUOGVNXOOHGHVHGDQE\J
JDVL)LQODQG
Den finländska sjöfarten måste göras till en exportprodukt. Finland kan fungera som
föregångare inom miljöteknologi för sjöfarten och sälja sina kunskaper till andra länder när
svaveldirektivet utökas till att gälla alla världens länder år 2020.
TEXT: Saana Lamminsivu BILD: Shutterstock
D
HW ÀQOlQGVND VM|NOXVWHUQ KDU
P\FNHW RXWQ\WWMDG SRWHQ
WLDO)LQODQGKDUWLOOH[HPSHO
EODQG GH ElVWD SODQHULQJV
E\UnHUQD RFK PDVNLQOHYH
UDQW|UHUQDLYlUOGHQPHGHQRPVlWWQLQJVRP
WLOO VW|UVWD GHOHQ KlUVWDPPDU IUnQ OlQGHU
XWDQI|U)LQODQG*HQRPDWWXW|NDVDPDUEHWHW
PHOODQ ROLND DNW|UHU LVWlOOHW I|U DWW |ND GD
JHQV NRQNXUUHQV RFK VSOLWWUDGH YHUNVDPKH
WHUNDQYLJ|UDGHQÀQOlQGVNDVM|NOXVWHUQWLOO
HQJOREDOH[SRUWSURGXNW
'DJHQVXWYHFNOLQJVWUHQGGlUGHÀQOlQG
VND UHGHULHUQD KDU VHWW HQ MlPQ QHGJnQJ L
VLQDQGHODYXWULNHVVM|WUDQVSRUWHUVHGDQ
WDOHWPnVWHJ|UDHQKHORPYlQGQLQJ*OREDOW
I|UYlQWDVHQ|NQLQJLDQWDOHWVM|WUDQVSRUWHU
PHG L JHQRPVQLWW SURFHQW YLONHW VNXOOH
LQQHElUDHQ|NQLQJDYPlQJGHQVM|WUDQVSRUW
WLOO|YHUPLOMDUGHUWRQLVOXWHWDYnUWLRQ
GHW*RGVPlQJGHQSngVWHUVM|QNRPPHUDWW
VWLJDPHGSURFHQWGYVQlVWDQHQPLOMDUG
WRQ IUDP WLOO nU 'HW |NDQGH DQWDOHW
WUDQVSRUWHUHUEMXGHUlYHQÀQOlQGVNDUHGHULHU
RFK DQGUD DNW|UHU L EUDQVFKHQ P|MOLJKHWHU
DWWYl[D
Nuläget i rederierna
'HQÀQOlQGVNDVM|IDUWHQKDUGHWWXIIWI|UQlU
YDUDQGHSnJUXQGDYGHQKnUGDNRQNXUUHQV
VRP RUVDNDV DY HQ |YHUNDSDFLWHW Sn PDUN
40
MS | 3-2013
QDGHQ RFK VWUlQJDUH PLOM|EHVWlPPHOVHU
VRPVlWWHUH[WUDWU\FNSnQ\DLQYHVWHULQJDU
'HÀQOlQGVNDUHGHULHUQDlUVPnI|UHWDJPHG
QnJUDInIDUW\JRFKNXQGHU%UDQVFKHQSOn
JDVDYLQWHUQNRQNXUUHQVRFKEULVWHQSnVDP
DUEHWH )DUW\JHQ XWQ\WWMDV DOOGHOHV I|U OLWH
YLONHWUHÁHNWHUDVSnUHVXOWDWHW,QGXVWULQN|
SHU I|U QlUYDUDQGH ORJLVWLNWMlQVWHU DY ROLND
SDUWHU EDVHUDW Sn NRQNXUUHQVXWVlWWQLQJ RFK
VHULQWHORJLVWLNRSHUDW|UHUQDVRPVWUDWHJLVND
SDUWQHUV.RQNXUUHQVHQPHOODQKDPQDURFK
ORJLVWLNNHGMRUQD PnVWH RFNVn XWUHGDV RFK
NRQNXUUHQVHQPHOODQIUDPI|UDOOWKDPQDUQD
L)LQODQGRFK%DOWLNXPPnVWHRPYlQGDVWLOO
VDPDUEHWH
Pooling
0|MOLJKHWHUQDI|UPLQGUHUHGHULHUDWWNRQNXU
UHUD Sn PDUNQDGHQ VNXOOH NXQQD I|UElWWUDV
DYVHYlUW JHQRP JHPHQVDPW XWQ\WWMDQGH DY
IDUW\JVNSRROLQJ3RROLQJLQQHElULSUDN
WLNHQDWWIDUW\JVlJDUQDVOnUVDPPDQVLQDIDU
W\JXQGHUHQI|UYDOWQLQJ'HWSULPlUDV\IWHW
lULQWHDWWPLQVNDERODJHQVNRVWQDGHUXWDQ
DWWI|UElWWUDGHUDVNRQNXUUHQVI|UPnJD
(QDYGHYLNWLJDVWHI|UGHODUQDPHGSRROLQJ
lUDWWERODJHQKDUHQJHPHQVDPPDUNQDGV
I|ULQJ 3RROHQV JHPHQVDPPD I|UYDOWQLQJ
DQVYDUDU I|U PDUNQDGVI|ULQJHQ RFK PDUN
QDGVI|UKHODÁRWWDQLQWHHQVNLOGDERODJHOOHU
IDUW\J*HQRPSRROLQJNDQPDQNRQNXUUHUD
RP VW|UUH EHVWlOOQLQJDU RFK DYWDO 7LOOVDP
PDQV NDQ ERODJHQ HUEMXGD NXQGHUQD ÁH[L
EODUHWLGWDEHOOHURFKÁHUDOWHUQDWLY$QYlQG
QLQJVJUDGHQ RFK O|QVDPKHWHQ KRV HQVNLOGD
IDUW\JNDQRFNVnK|MDV
Bränslefråga
%UlQVOHIUnJDQlUHQYLNWLJGHODYSODQHULQJHQ
DY HWW I|UQ\DW WRQQDJH RFK HWW Q\WW IDUW\JV
NRQFHSW$OWHUQDWLYHQHIWHUDWWVYDYHOGLUHNWL
YHWWUlWWLNUDIWlUI|OMDQGH
- installation av en svaveltvätt
- byte till diesel
- byte till flytande naturgas (LNG)
- byte till metanol eller biobränslen.
/1*DQVHVI|UQlUYDUDQGHYDUDGHQElVWD
OnQJVLNWLJD O|VQLQJHQ 'lUI|U lU GHW YLNWLJW
DWWKLWWDHQ(8JHPHQVDPPRGHOOVRPIUlPMDU
DQYlQGQLQJHQDY/1*
Statens roll
6M|IDUWHQV EHW\GHOVH I|U )LQODQG PnVWH HU
NlQQDVRFKEUDQVFKHQPnVWHJ|UDVWLOOHQH[
SRUWSURGXNW,SjöfartsstrateginVRPlUXQGHU
I|UEHUHGHOVHGHQEOLUNODULVOXWHWDY
WDUPDQVWlOOQLQJWLOOEODQGDQQDWIDUOHGVDY
JLIWHU LVEU\WQLQJVV\VWHP KDPQSROLWLN RFK
DQSDVVQLQJWLOOVYDYHOXWVOlSSVJUlQVHUQD
6WDWHQVKDQWHULQJDYVM|IDUWVIUnJRUPnVWH
RFNVnWlQNDV|YHUOnQJVLNWLJW6RPHWWH[HP
SHO SUHVHQWHUDV |YHUI|ULQJHQ DY VM|IDUWVIUn
JRUIUnQGDJHQVDUEHWVRFKQlULQJVPLQLVWH
ULXPWLOOkommunikationsministerietVRP
KDUPHUNXQVNDSRPLQIUDVWUXNWXU
,QWHUQDWLRQHOODNXQVNDSHURFKVDPRUGQDW
LQÁ\WDQGH lU YLNWLJD I|U XWYHFNOLQJHQ )|U
XWRP(8lUInternationella sjöfartsorganisationen IMOHQYLNWLJDNW|U
Målet är att utveckla ett finländskt fartygskoncept
som ger Finland en konkurrensfördel gentemot andra länder.
Mot standardfartyg
'HW ÀQOlQGVND WRQQDJHW PnVWH I|UQ\DV Sn
JUXQGDYK|JnOGHURFKPLOM|NUDY+DQGHOV
ÁRWWDQVNDI|UQ\DVNRQWUROOHUDW6NURWQLQJHQ
RFK I|UVlOMQLQJHQ DY IDUW\J SnVN\QGDV RFK
LQYHVWHULQJDU J|UV L PLOM|YlQOLJ RFK HIIHN
WLYDUHWHNQRORJL,IUDPWLGHQPnVWHlYHQLQ
GXVWULQGHOWDLÀQDQVLHULQJDYQ\XWUXVWQLQJ
7LGHQPHGXQLNDIDUW\JlUI|UELGnGHlU
G\UDDWWE\JJD1lUGHWJlOOHUNRPPHUVLHOOD
IDUW\JJnUPDQDOOWPHU|YHUWLOOVWDQGDUGIDU
W\JVRPNDQVNUlGGDUV\VGLUHNWHIWHUI|UKnO
ODQGHQDSngVWHUM|Q3nKDYHWNDQPDQÁ\WWD
ODVWHQIUnQVW|UUHIDUW\JWLOOPLQGUH
5HGHULHUQDVNXOOHNXQQDWDIUDPHWWHOOHU
Rederierna ska tillsammans med andra aktörer ta fram totallösningar från dörr
till dörr, inklusive landtransporter, mellanlagring, lastning och lossning samt
uppföljning i realtid och information till kund om godsets läge och tillstånd.
ÖPPNA UPP FARLEDEN MOT FRAMTIDEN!
Artikeln baseras på undersökningen ”Väylä auki tulevaisuuteen.
Merenkulun tulevaisuus Suomessa 2015 ja eteenpäin” (”Öppna
upp farleden mot framtiden. Sjöfartens framtid i Finland 2015 och
framåt”) som PBI Research Institutes gjorde för stiftelsen Varustamosäätiö. Rekommendationer och ytterligare åtgärder i arbetet
med att utveckla den finländska sjöfarten föreslås baserat på
denna undersökning. Rapporten publicerades i Helsingfors den 31
januari och finns att läsa på www.pbi-institute.com.
Dokumentär om den finländska sjöfartens potential! På stiftelsen
Varustamosäätiös hemsida www.varustamosaatio.fi och på Youtube
visas kvalitetsdokumentären Väylä auki tulevaisuuteen. Se den och
sprid den till andra!
SAMARBETET MELLAN rederier och andra
aktörer, som t.ex. hamnar, logistikföretag
och industrin, måste öka. Företag, det
politiska fältet och forskningen måste slå
ihop sina resurser för att Finland även i
framtiden ska ha:
Se och
sprid den
till andra!
• en konkurrenskraftig industri
• nya sjö- och miljöteknologiska innovationer som kan nå en viktig global
ställning
• försörjningsberedskap i krissituationer.
www.varustamosaatio.fi jaYoutube Väylä auki tulevaisuuteen
3-2013 | MS
41
NY HE TE R FR ÅN
RE DE RIE RN A
ÅBOKONCERNEN MERIAURA
BEGRÄNSADE RESURSER TVINGAR TILL
FÖRÄNDRADE VERKSAMHETSSÄTT:
"Mer
med mindre"
I motorn på Meriauras speciallastfartyg M/s Meri
brinner fiskrens från regnbågsforell! Biooljan till
fartyget fås från Sybimar Oy i Nystad.
“Den hundraprocentiga fiskoljan är ren och
förbränns bra i motorn”, berättar Meriauras VD
Jussi Mälkiä om användningserfarenheterna.
KUVAT: Larry Smith, Meriaura och Saana Lamminsivu
M
V0HULVDWWHVLWUDÀNLMXQLLIMRO'HWPnQJVLGLJD
VSHFLDOODVWIDUW\JHW lU OlPSOLJW I|U PnQJD ROLND
DUEHWVXSSJLIWHURFKNUlYDQGHSURMHNWODVWHU)DU
W\JHWKDUWH[WUDQVSRUWHUDWGHODUWLOOYLQGNUDIW
YHUNWLOOYLQGNUDIWVSDUNHUXWDQI|U6WRUEULWDQQLHQ
Förlorade marknadsandelar tillbaka och
mot en ny uppgång!
LARRY SMITH
-RUGHQVUHVXUVHUlUEHJUlQVDGH'HWWYLQJDURVVDWWlQGUDSnYnUD
DUEHWVPHWRGHU ,QRP 0HULDXUDNRQFHUQHQ V|NHU PDQ VWlQGLJW
HIWHUVlWWDWWXWYHFNODQ\DRFKHQHUJLHIIHNWLYDWUDQVSRUWIRUPHU
´7LOOVDPPDQVPHGUHGHULHW%RUHKDUYLE|UMDWSODQHUDHWWQ\WW
HQHUJLHIIHNWLYWIDUW\J-DJNDQGRFNLQWHVlJDRPGHWlUIlUGLJW
lQQXWLOOnUQlUVYDYHOGLUHNWLYHWWUlGHULNUDIWµVlJHU0lO
NLl
0HULDXUDV9'VHUWYnROLNDXWYHFNOLQJVVFHQDULHUI|UGHQÀQ
OlQGVNDVM|IDUWHQDQWLQJHQNDQNULVHQLQRPVM|IDUWHQI|UGMXSDV
HOOHURFNVnNDQGHQLQKHPVNDVM|IDUWVQlULQJHQInHQVWRUP|MOLJ
KHWRPPDQO\FNDVVN|WDVDNHURFKWLQJSnUlWWVlWW
´3nDQGUDKnOOL(XURSDVnVRP7\VNODQGKDUPDQLQWHlQQX
NRPPLWOLNDOnQJWLQRPPLOM|WHNQLNI|UIDUW\J)LQODQGKDUP|M
OLJKHWDWWYDUDHQI|UHJnQJDUHLQRPQ\WHNQLNRFKSnVnVlWWWD
WLOOEDNDGHPDUNQDGVDQGHODUVRPYLV\VWHPDWLVNWKDUI|UORUDWWLOO
XWOlQGVNDIDUW\JXQGHUGHVHQDVWHnUWLRQGHQDµ
sidan 44
42
MS | 3-2013
MERIAURA-KONCERNEN
Meriaura – industritransporter
VG-Shipping – rederitjänster
Pernotrans – landlogistik
Biota Tech – miljöteknik
Sybimar Oy tillverkar biodiesel av biprodukter från livsmedelsproduktion genom ett så kallat
slutet kretslopp, som består av en fiskodling, ett
växthus, en biogasanläggning, en generator, ett
vindkraftverk och en produktionsanläggning för
biodiesel. Finns i Nystad. Ett av Jubileumsfonden
för Finlands självständighet Sitras spetsprojekt.
Framtida förutsättningar:
Tankar om tonnageskatten
Rederierna upplever att tonnageskatten friskar upp den inhemska sjöfarten.
“Dessutom har systemet med parallella register absolut varit en positiv sak för rederierna. Systemet borde
dock bli mer förutsebart än det är i
nuläget”, föreslår Jussi Mälkiä.
Finlands tonnageskattelag grundar sig på ett EU-direktiv, men lagen
är lite krångligt skriven.
“Lagen är emellanåt lite svår att
tolka. Ibland omfattas t.ex. offshorefartyg som opererar på Nordsjön av
tonnageskatten, men för vårt fartyg
M/s Aura som används för arbete i
vindkraftsparker har det både beviljats och inte beviljats stöd. Lösningen
beror också mycket på den handläggande tjänstemannen och vilken
ställning han tar i ärendet.”
Antingen kan krisen inom
sjöfarten fördjupas eller
också kan den inhemska
sjöfartsnäringen få en stor
möjlighet om man lyckas sköta
saker och ting på rätt sätt.
3-2013 | MS
43
NY HE TE R FR ÅN
RE DE RIE RN A
Jussi Mälkiä & Meriaura
Å
"Finland har möjlighet
att vara en föregångare
inom ny teknik och på
så sätt ta tillbaka de
marknadsandelar som vi
systematiskt har förlorat till
utländska fartyg under de
senaste årtiondena."
Meriauras speciallastfartyg M/s Aura. Fartyget har planerats för
att kunna användas i hela världen. Det passar bäst för transporter av material till vindkraftsparker offshore och energiträtransporter i Östersjöområdet. Marocko meddelade nyligen att landet planerar en stor vindkraftspark utanför landets kust. Kanske
det kommer att innebära mera jobb också för finländska fartyg?
Ökat behov av isbrytare och
hamnarnas roll i förändringen
Hårdnande miljöbestämmelser är en stor utmaning för
de finländska rederierna. Alla har inte nödvändigtvis råd
att göra de investeringar som behövs. På förhand är det
t.ex. svårt att bedöma hur mycket den eventuella gasolja
som ska användas i fartygen kommer att kosta. Priset har
beräknats stiga med t.o.m. tiotals procent. Förutom svaveldirektivet kommer den finländska sjöfarten att belastas av en hel del andra förändringar.
“EEDI, dvs. energieffektivitetsindexet kommer att sänka fartygens maskineffekt. Fartygen blir långsammare och
svagare, vilket gör att behovet av assistans ökar. Isbrytarna kommer att behövas mer i framtiden”, konstaterar
Jussi Mälkiä.
Mälkiä antar att behovet av bogserbåtar och mindre
utrustning ökar. De hårdnande miljöbestämmelserna berör också i högsta grad hamnarna.
“Fartygen kör långsammare också därför att det är
mera ekonomiskt. Det tvingår sin sida hamnarna att göra
sina funktioner snabbare, eftersom fartygen inte har tid
att stå där lika länge.”
Mälkiä tycker att man borde ge hamnarna mer självständighet än de har nu och att deras roll borde ändras.
“Hamnarna borde göras till välfungerande enheter
som fungerar som stöd för handelssjöfarten. Deras tjänster borde bli mångsidigare och de skulle kunna organisera t.ex. trafikstyrning, isbrytning och lotsning samt erbjuda andra stöd- och servicefunktioner.”
44
MS | 3-2013
r 1979 hoppade Meriauras VD
upp på cykeln och trampade från Tammerfors till sjömansskolan i Åbo. Till sjöss
for han i början av 1980-talet, när det
fanns få jobb och anställningarna var kortvariga. Finska fartyg flaggades ut.
Under sin arbetskarriär till sjöss hann
Mälkiä bl.a. arbeta för Effoa, Neste, FMA
och Sally Bolaget samt på insjöarna i hemregionen Tammerfors. I mitten av 1980-talet arbetade han på ett polskt segelfartyg
som var världens största. Via segelfartyget
Estelle fick han sedan jobb på Greenpeaces fartyg.
Karriärens vändpunkt inträffade i slutet
av 80-talet i samband med Sovjetunionens kollaps. Det uppstod ett behov av
små godstransporter mellan Finland och
Baltikum, vilket ledde till grundandet av
Meriaura. Bolaget, som började med bogserbåtar, är i dag en stor koncern där flera
olika företag ingår. Bolagets omsättning
uppgår till ca 50 miljoner euro och det
sysselsätter ca 270 personer.
Meriaura har 15 fartyg i frakttrafik.
FARTYG UNDER FINSK F"GG:
M/s Antonia
M/s Aura
M/s Belland
M/s Frida
M/s Meri
M/s Nedland
M/s Nina
M/s Sabina
Wind Servant
Geoengineering
Trots att visionerna som Meriauras VD
har kanske låter som scifi, kan det någon
gång i framtiden finnas ett större behov av
den miljöteknik som bolaget utvecklar än
vad vi nu kan ana.
Mälkiä har ett tätt samarbete med en
gammal bekant från ungdomen, vetenskapsmannen och författaren Risto Isomäki. Ett gemensamt intresse förenar
dem: intresset för miljön och jordklotets
framtid. I Isomäkis böcker syns samma
teman som i Meriaura-koncernens verksamhet. I den Finlandiaprisnominerade
boken Sarasvatin hiekkaa räddas jorden
bland annat med hjälp av vindkvarnar.
Kraftfullare metoder än normalt för att
hejda klimatförändringen kallas för geoengineering. Atmosmare-stiftelsen, som
ingår i Meriaura-koncernen, undersöker
om man kan förhindra klimatförändringen med hjälp av konstgjorda moln
(Sjömannen 8/2009, s. 42-–43: “Konstgjorda moln mot klimatförändringarna?”).
“Processerna går långsamt, men vi
väntar på undersökningsresultaten. I fjol
ingick vi en överenskommelse med Meteorologiska institutet om att de skulle
börja jämföra ett fartyg som går på bioolja med ett som går på vanlig tjockolja”,
säger Mälkiä.
“Vi undersöker vilket som ger upphov
till mer små partiklar, som i sin tur bildar
så kallade koncentrationskärnor. Av
dem kan det bildas mer molntäcke
som hindrar solstrålning från att
nå jordens yta eller reflekterar
den tillbaka ut i
rymden.”
Små järnpartiklar ur järnet löser sig i havet, vilket är bra för haven, eftersom järnpartiklarna binder koldioxid i havet”, sammanfattar Mälkiä.
Det är onekligen en högtflygande tanke! I framtiden kan fartyg alltså sänkas ner
till havets botten?
“Visst kan man också använda gamla
fartyg, bara allt problemavfall har avlägsnats från dem först”, ler Mälkiä.
Ett öppet och nyfiket sinne är det enda
sättet att rädda världen: redan i dag kan
man göra det omöjliga.
Järngödsling
Atmosmare-stiftelsen
undersöker för tillfället
också så kallad järngödsling. Risto Isomäki ger i höst också ut en bok som
anknyter till ämnet.
“Med järngödsling strävar man
efter att binda
koldioxid i havet.
3-2013 | MS
45
Lagstiftningen om fartygs bemanning och
fartygspersonalens behörigheter har reviderats
Lagen om ändring av lagen om fartygspersonal och säkerhetsorganisation för fartyg (95/2013)
och statsrådets förordning om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörighet (166/2013)
trädde i kraft den 1 mars 2013.
TEXT: Jukka Tuomaala / TrafiksäkerhetsverketTrafi
TrafiksäkerhetsverketKDUGHQIHEUXDULXWIlUGDWHQ
I|UHVNULIWRPIDUW\JVSHUVRQDOHQVEHK|ULJKHWHU
75$),EHK|ULJKHWVI|UHVNULIWHQ
6DPWLGLJWXWIlUGDGHVRFNVnWUHDQYLVQLQJDUHQDQYLVQLQJRP
VM|WMlQVWJ|ULQJKDQGOHGGSUDNWLNRFKJRGNlQQDQGHDYXWELOGQLQJ
75$),HQDQYLVQLQJRPIDUW\JVSHUVRQD
OHQVVSHFLDOEHK|ULJKHWHU
75$),RFKHQDQYLVQLQJRPI|UQ\DQGH
RFKE\WHDYEHK|ULJKHWVEUHYVnDWWGH|YHUHQVVWlPPHUPHG0DQL
ODlQGULQJDUQD75$),
5HYLVLRQHQ DY ODJVWLIWQLQJHQ KlQJHU KXYXGVDNOLJHQ VDPPDQ
PHGGHL0DQLODGHQMXQLDQWDJQDlQGULQJDUQD0DQLODlQG
ULQJDUQDL67&:NRQYHQWLRQHQ
)|UHVNULIWHQLQQHKnOOHUEHVWlPPHOVHURPJRGNlQQDQGHDYVM|WMlQVW
J|ULQJNUDYI|UJRGNlQQDQGHDYYLVVDEHK|ULJKHWVEUHYLGHQPnQ
NUDYHQLQWHLQJnULEHPDQQLQJVI|URUGQLQJHQI|UQ\DQGHDYFHUWLÀ
NDW|YHUVSHFLDOEHK|ULJKHWNUDYSnVSHFLDOEHK|ULJKHWLLQULNHVIDUW
RFK DUUDQJHPDQJHQ XQGHU |YHUJnQJVSHULRGHQ I|U 0DQLODlQGULQJ
DUQD)|UHVNULIWHQWUlGGHLNUDIWGHQPDUV
$QYLVQLQJDUQDLQQHKnOOHUQlUPDUHLQIRUPDWLRQRPVSHFLDOEHK|
ULJKHWHUQDRFKI|UQ\DQGHWDYGHPGHWQ\DNRPELQHUDGHFHUWLÀNDWHW
|YHUVSHFLDOEHK|ULJKHWHUPHUGHWDOMHUDGLQIRUPDWLRQRPlQGULQJDY
EHK|ULJKHWVEUHYHQRFKFHUWLÀNDWHQ|YHUVSHFLDOEHK|ULJKHWVnDWWGH
|YHUHQVVWlPPHUPHG0DQLODlQGULQJDUQDVDPWRPJRGNlQQDQGHDY
VM|WMlQVWJ|ULQJ
Föreskriften och anvisningen hittas på Trafis internetsidor:
www.trafi.fi/sv/sjofart/bemanning_och_behorigheter/behorighetsbrev
Vad sjöfararen bör ta i beaktande
NYA SPECIALBEHÖRIGHETER MED ANKNYTNING TILL SKYDDSÅTGÄRDER
I samband med implementeringen av förändringarna i STCW-konventionen har nya
krav på specialbehörigheter med anknytning till skyddsåtgärder trätt ikraft den 1
mars 2013:
Kraven gäller fartyg som omfattas av kap.
XI-2 i bilagan till SOLAS-konventionen,
ISPS-koden och Europaparlamentets och
rådets förordning (EG) nr 725/2004 om
förbättrat sjöfartsskydd på fartyg och i
hamnanläggningar. I praktiken gäller kraven fartygspersonal på samtliga passagerarfartyg i internationell fart och lastfartyg
i internationell fart med en bruttodräktighet som överstiger 500.
Fr.o.m. den 1 mars 2013 finns det tre olika
specialbehörigheter med anknytning till
skyddsåtgärder:
• certifikat över grundläggande sjöfartsskyddsutbildning (STCW A-VI/6-1)
46
MS | 3-2013
• certifikat över specialutbildning
i sjöfartsskydd (STCW A-VI/6-2)
• certifikat för fartygs skyddschef
(STCW A-VI/5)
All fartygspersonal ska ha certifikat över
grundläggande sjöfartsskyddsutbildning.
Sådan personal som tilldelats särskilda
sjöfartsskyddsuppgifter ska ha specialutbildning i sjöfartsskydd.
Det ska alltid finnas en person ombord
som har certifikat för fartygs skyddschef.
Specialbehörigheten för skyddschef inkluderar de två andra specialbehörigheterna.
Fartygspersonal som har inlett sin sjötjänstgöring före den 1 januari 2012 kan få
certifikatet över grundläggande sjöfartsskyddsutbildning (STCW A-VI/6-1) utan
kompletterande utbildning om personen i
fråga har sex månader godkänd sjötjänst-
göring under de senast förflutna tre åren
eller sex månader motsvarande tjänstgöring i skyddsuppgifter under de senast förflutna tre åren.
Om sjötjänsten har inkluderat skötsel av
specifika uppgifter med anknytning till
sjöfartsskydd, kan personen få certifikatet över specialutbildning i sjöfartsskydd
(STCW A-VI/6-2) utan kompletterande utbildning. Sjötjänsten som inkluderat skötsel av specifika uppgifter med anknytning
till sjöfartsskydd ska intygas av redaren.
Certifikaten över specialbehörigheterna
ska sökas före den 1 januari 2014.
www.trafi.fi
> sv > sjofart > bemanning_och_behorigheter > behorighetsbrevt
Föreskriften
och
anvisningen
BASIC SAFETY TRAINING
Enligt den nya lagstiftningen som i Finland trädde ikraft den 1 mars 2013, krävs
specialbehörighet över Basic Safety Training (certifikat över grundläggande säkerhetsutbildning (STCW A-VI/1)) av personal på fartyg som inte går i inrikes fart och
som ingår i fartygets minimibemanning
eller som har tilldelats säkerhetsuppgifter
eller uppgifter för förhindrande av förorening av miljön.
I inrikes fart krävs Basic Safety Training
certifikatet av däcksman på fartyg som
transporterar 250 passagerare eller fler.
För övriga fartyg i inrikes fart kan redaren
enligt egen prövning kräva att fartygspersonalen har grundläggande säkerhetsutbildning.
I Finland har Basic Safety Training ingått
i behörighetsbrev (”huvudbehörighet”)
som berättigar till sjömansbefattning (på
däcks-, maskin- eller ekonomiavdelningen). Vi har inte haft krav på separat certifikat över BST. Giltiga behörighetsbrev för
sjömansbefattning som beviljats för viss
tid och sm har beviljats innan 1.3.2013, inkluderar således BST-specialbehörigheten.
När sjöfararen ansöker om ny ”huvudbehörighet”, inkluderar den inte längre BST
utan han/hon måste ansöka om separat
certifikat över BST.
Om sjöfararen har behörighetsbrev för
sjömansbefattning som är giltigt tillsvidare eller mer än fem år gammalt certifikat
över BST, och han/hon har aktiv sjötjänst,
har BST-specialbehörigheten hållts ikraft.
KOMBINERAT CERTIFIKAT ÖVER SPECIALBEHÖRIGHETER
Fr.o.m. den 1 mars 2013 utfärdar Trafiksäkerhetsverket både separata och kombinerade certifikat över specialbehörigheter.
Specialbehörigheten för Basic Safety Training
antecknas i ett kombinerat certifikat. Om
sjöfararen har ett behörighetsbrev för sjömansbefattning (”huvudbehörighet”) som
är beviljat efter 1.3.2013 och han/hon inte
har ett separat certifikat över BST, gäller
”huvudbehörigheten” endast i inrikes fart.
Om ni kommer att tjänstgöra i internationell fart, måste ni ansöka om kombinerat
certifkat över specialbehörigheter.
Sjöfararen bör ansöka om kombinerat certifikat över specialbehörigheter i samband
med förnyandet av behörighetsbrevet,allra
senast innan 31.12.2016. Kravet på specialbehörighet med anknytning till sjöfartsskydd kan betyda att ansökan om kombinerat certifikat måste göras ännu tidigare.
I det kombinerade certifikatet kan följande
specialbehörigheter antecknas:
1. grundläggande säkerhetsutbildning
(regel VI/1)
2. brandbekämpningsutbildning
för befäl (regel VI/3)
3. specialbehörighet att handha
räddningsfarkoster och
beredskapsbåtar (regel VI/2.1)
4. specialbehörighet att handha snabba
beredskapsbåtar (regel VI/2.2)
5. specialbehörighet som ges på basis av
första hjälpen-utbildning (regel VI/4.1)
6. specialbehörighet som ges på basis av
sjukvårdsutbildning (regel VI/4.2)
7. specialbehörighet som ges på basis av
grundläggande sjöfartsskyddsutbildning
(regel VI/6.1)
8. specialbehörighet på basis av specialutbildning i sjöfartsskydd (regel VI/6.4)
9. specialbehörighet på basis av specialutbildning för fartygs skyddschefer
(regel VI/5)
När man ansöker om en eller flera av de
ovannämnda specialbehörigheterna, antecknas samtidigt i samma certifikat samtliga specialbehörigheter, vars krav sökanden uppfyller.
Certifikatet är ikraft i fem år. Eftersom specialbehörigheterna i underpunkterna 5, 7,
8 och 9 inte behöver förnyas med fem års
intervall, överför Trafiksäkerhetsverket anteckningarna om dessa specialbehörigheter i det nya kombinerade certifikatet över
specialbehörigheter när det förnyas.
På basen av ansökan kan man få nya specialbehörigheter antecknade i certifikatet.
Då bör sökanden bifoga de uppgifter som
behövs för beviljandet. Sådana uppgifter
kan vara intyg över utbildning och/eller
sjötjänstintyg samt sjömansläkarintyg, om
inte dessa uppgifter finns hos Trafiksäkerhetsverket sedan tidigare. När ansökan
(om införandet av ny specialbehörighet)
handläggs, kan det nya kombinerade certifikatet beviljas för fem år framåt, förutsatt
att samtliga specialbehörigheter som antecknas är i kraft. I annat fall förblir giltighetstiden densamma. Alternativt kan man
ansöka om separat certifikat över den nya
specialbehörigheten.
Trafiksäkerhetsverkets föreskrift
TRAFI/23173/03.04.01.00/2012 samt
anvisningen om specialbehörigheter
TRAFI/2921/03.04.01.01/2013 innehåller
noggrannare krav för de olika specialbehörigheterna.
Föreskriften och anvisningen hittas på Trafis internetsidor:
www.trafi.fi/sv/sjofart/bemanning_och_behorigheter/behorighetsbrev
3-2013 | MS
47
NY HE TE R
FR ÅN RE DE RIE RN A
FACK AV DE LN ING AR NA
FACKAVDELNINGARNA
OCH DERAS MEDLEMMAR
– DU – ÄR GRUNDEN TILL
UNIONENS VERKSAMHET!
Fackavdelningarna och deras medlemmar utgör grunden till Sjömans-Unionens
verksamhet! En människa av kött och blod
– du – med dina tankar och åsikter är vår
viktigaste del och kraften som håller igång
vår verksamhet. Ett fartyg utan besättning
är bara ett övergivet fartyg som flyter omkring på det öppna havet: utan dig skulle
vi, ett fackförbund specialiserat på sjömansfrågor, inte finnas.
Arja Ahonen från Västra Finlands avdelningen
och Anu Ryökkynen från Östkustavdelningen.
Solen värmde
Östkustavdelningens årliga fest
Östkustavdelningen, som har sin hemort i Kotka, firade sitt 25-årsjubileum
den 18 maj 2013 med en kryssning och festligheter. Östkustavdelningen bildades
den 21 mars 1986 på Sjömanscentralen på Merenkulkijankatu i Kotka. Officiellt
sett fyllde avdelningen alltså 27 år, men vad gör väl det att man skjutit upp firandet ett par år: man firar när det är dags att fira!
Jatta Moilanen och Mika Mäkelä
48
MS | 3-2013
Vi består av en omfattande grupp sjömän
i olika storlek och form. Den gruppen rymmer många röster – och även en del missljud – och åsikter. Det finns sjömän för
”alla slags rederier och fartyg”, men det
vi har gemensamt är bevakningen av sjömännens intressen och bevarandet av arbetsplatser samt fostran under finsk flagg
med rejäla arbetsvillkor!
Viking Line sålde M/s Isabella
D
en 5 april kom det en överraskande nyhet då rederiet Viking Line
meddelade att de sålt M/s Isabella.
Fartyget trafikerade Åbo–Stockholm och
skulle, efter att ha ersatts på den rutten
av M/s Viking Grace, sättas in på rutten
Helsingfors–Tallinn för sommarsäsongen
2013.
M/s Isabella köptes av Tallink-koncernens dotterbolag Hansalink Limited för
30 miljoner euro. Bolaget sätte in fartyget
på rutten Riga–Stockholm.
Fartygsförvärvet ledde till samarbetsförhandlingar på Viking Line. Förhandlingarna rörde omkring 200 rekryterade anställda och omplaceringen av dem.
Förhandlingarna avslutades i slutet av
april, och då var omkring 60 personer fortfarande utan arbete. Omplaceringsarbetet
fortsätter i maj, varmed siffran kommer att
minska ytterligare.
Huvudförtroendeman Mika Ojala konstaterar att försäljningen av Isabella har
orsakat ett visst kaos i rederiet, vilket man
har försökt bringa reda i på alla möjliga sätt
från Unionens sida och på rederiets personalavdelning. Eventuella skadeståndsrättegångar kring ouppfyllda arbetsavtal/obetalda löner utesluts inte.
Regeringen stöder
investeringar i LNG-terminaler
med 100 miljoner euro
Finland stöder investeringar i terminaler för flytande (kondenserad) naturgas
(LNG) med sammanlagt cirka 100 miljoner euro åren 2013 och 2014. Anslaget ingår i regeringens tilläggsbudgetproposition för 2013 som lämnades till riksdagen
vid statsrådets allmänna sammanträde
den 23 maj 2013.
LNG (Liquified Natural Gas) kan användas t.ex. som bränsle i sjötrafiken
och i den tunga vägtrafiken. Svavel- och
koldioxidutsläppen från LGN är betydligt
lägre än utsläppen från de bränslen som
nuförtiden används i sjötrafiken. Den flytande naturgasen kräver betydligt mindre
utrymme, vilket gör att den kan lagras och
transporteras långa sträckor exempelvis
sjövägen.
I och med att terminaler för flytande
naturgas byggs vid Finlands kust kan naturgasdrivna frakt- och passagerarfartyg
bli en allt vanligare syn på Östersjön. De
möjliggör importen av naturgas också till
sådana områden som saknar ett naturgasnät, vilket bidrar till en mer mångsidig
och säker energiförsörjning. Detta leder
också till minskade utsläpp, särskilt inom
BILD: GASUM OY
industrin som använder andra fossila
bränslen som energikälla.
Målet är att den nya förordningen ska
träda i kraft senast på hösten 2013. För att
stödet ska kunna beviljas och betalas krävs
en anmälan om statligt stöd till Europeiska
kommissionen och kommissionens beslut
om att stödet är förenligt med EU:s regler
om statligt stöd.
3-2013 | MS
49
AR BE TSLÖS HE TSK AS SA
INFOR ME RA R
N
Sommarens öppettider
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
År 2012:
Besöksadress:
Exporttransporterna nästan oförändrade,
men importen uppvisade en tillbakagång
Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors
Postadress͗
PB 65, 00531 Helsingfors
Telefonjour
tel. (09) 613 111
mån–fre kl 9.00–12.00
fax: (09) 6131 1333
Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen:
Sommartid kl. 8.00–15.30 (maj–augusti)
Sommarfredagar 8.00–14.30 (maj–augusti)
www.kuljetusalantk.fi/se
Frågor och svar
SOMMARJOBBARE & DAGPENNING
Jag har fått sommararbete som börjar 10.6.2013. Tidigare har
jag ansökt om dagpenning kalendermånadsvis. Måste jag vänta
fram till slutet av juni innan jag kan skicka min ansökan och vad
fyller jag i ansökan när jag har arbetesdagar?
Ifall det är fråga om heltidsarbete som varar över två veckor,
fyll i din ansökan fram till 9.6.2013 och skriv i ansökan att du
börjar ett arbete som varar över två veckor. Du kan skicka ansökan till kassan 10.6.2013. Kom ihåg att informera din arbetes- och näringsbyrå om att du har fått arbete.
Ifall det är fråga om deltidsarbete eller heltidsarbete för
högst två veckor, kan du ha en möjlighet att få jämkad dagpenning under respektive tiden. Fyll i ansökan för hela juni
eller till slutet av löneperioden (4 veckor). Skriv ”på arbete”
och dina arbetstimmar när du har haft arbete. Skicka en kopia av din lönespecifikation för juni eller för respektive löneperioden i samband med din ansökan eller så fort som
möjligt. Ifall du skickar lönespecifikationen i efterhand, informera kassan om detta i din ansökan.
Måste jag betala medlemsavgifter om
jag har sommararbete på en annan bransch?
Enligt kassans regler bör medlemsavgifter betalas av förskottsinnehållningen på skatten som Finansinspektionen
fastställt på lönen som ligger till grund för medlemskapet.
Detta gäller alltså all skattepliktig löneinkomst också arbete
på andra branscher.
50
Arbetslöshetskassans handläggningstider
är för närvarande ca 2,5 veckor för nya
ansökningar och ca 2 veckor för fortsatta
ansökningar.
MS | 3-2013
Avtalssekreterare
Klaus Lust går i pension
Sjömans-Unionens trogna avtalssekreterare Klaus
Lust går i välförtjänt pension den 1 juli 2013. Lust
gick till sjöss år 1979 och hade en lång karriär som
chefskock, kock och köksmästare på olika fartyg,
varav det senaste var ett av Viking Lines fartyg.
Hösten 1994 blev Lust ombudsman på SjömansUnionen. Ett par år senare blev han ansvarig för
intressebevakningsavdelningen, där han arbetade
fram till pensionen.
År 2012 transporterades sammanlagt 93 miljoner
ton gods i utrikes sjötrafik. Mängden var över fem
miljoner ton mindre än året innan, vilket innebär
en minskning med 5,5 procent. Exporten bibehölls
nästan oförändrad och uppgick till totalt 44,5 miljoner ton, medan importen minskade med 11,5
procent jämfört med året innan till 48,7 miljoner
ton. Framför allt minskade importen av råmaterial
och styckegods. Också transittransporterna minskade en aning till 7,1 miljoner ton.
SEKO Sjöfolks
nya kollektivavtal och
löneförhöjningar
Händelser
på sommaren
Det svenska fackförbundet SEKO Sjöfolk har
förhandlat fram ett nytt kollektivavtal. Avtalet
gäller besättningsmedlemmar på fartyg under
svensk flagg.
25.–28.7.2013
www.meripaivat.com
Kollektivavtalet sträcker sig över tre år (38 månader)
och gäller mellan 1.1.2013 och 29.2.2016:
17.–20.7.2013, Helsinki
www.tallshipsraceshelsinki.fi
Dessutom gjordes det ändringar
i kollektivavtalstexten.
Mer information finns på: www.sjofolk.se
Ombudsmannajouren
har öppet vardagar kl. 9–15
på nummer (09) 6152 0222.
Besök måste avtalas i förhand per telefon.
Stugtelefonen är stängd den 15.7.–2.8.2013.
Stugbokningar för september kan göras fr.o.m.
den 5.8. mån–tor kl. 10–14 på nummer (09) 6152 0260.
(Den 19.8.2013 är stugtelefonen öppen som vanligt
kl. 8.30–15.00)
Åbokontorets öppettider
i sommar:
Kontoret i Åbo har stängt den 22.7.–2.8.2013.
Ombudsmannajouren fortsätter som normalt i Åbo
fr.o.m. den 12.8.2013 på (09) 6152 0210.
Vi på Sjömans-Unionen önskar Klaus en avkopplande
och uppfriskande tid i "ledighetskommittén!"
1.1.2013 höjdes lönerna med 600 kronor.
1.1.2014 höjs lönerna med 500 kronor.
1.1.2015 höjs lönerna med 625 kronor.
Sjömans-Unionens kontor
är stängt 1.7.–2.8.2013
Kotkan Meripäivät
The Tall Ships Races 2013
Työväen musiikkitapahtuma
25.–28.7.2013, Valkeakoski
www.valmu.com
CHF;H>M-DÔG;HM/HCIH
;L
ÔHME;L;FF;G?>F?GG
.L?PFCANMIGG;L»
3-2013 | MS
51
so!ar
o!are
so!ar
jo!ar
sommarjobbare!
FINLANDS SJÖMANS-UNION är ett fackförbund som hjälper dig i
kesätyöntekijä
arbetslivets olika skeden. Genom att gå med i Sjömans-Unionen får
du hjälp och råd så snart du börjar din anställning.
Typiska sommarjobb är t.ex. på vattenbussar. Dessa fartyg omfattas
av lagstiftningen för arbete till havs och branschens kollektivavtal.
En däcksman som sommarjobbar på en liten vattenbuss på en insjö
är också sjöman.
Hjälp vid arbetslöshet
Varför lönar sig det att gå med i Sjömans-Unionen
om man bara sommararbetare till havs och studerar
inom ett annat område än sjömansbranschen?
Om du arbetar på ett passagerarfartyg i kust- och insjötrafik,
som t.ex. på vattenbussar, tillämpas kollektivavtalet för inrikes passagerarfartygstrafik på ditt arbete.
Mer information om Sjömans-Unionens kollektivavtal:
www.smu.fi > pa_svenska > intressebevakning >
kollektivavtal
Studentförmåner
När du återgår till studierna efter sommarjobbet är du
befriad från medlemsavgiften om du inte har någon förvärvsinkomst. Kom ihåg att meddela Unionens medlemsregister. Som student är du berättigad till alla medlemsförmåner. Du får till exempel rabatt på försäkringar, kan hyra
en av Sjömans-Unionens stugor och får tidningen Sjömannen gratis.
+LQWDDQVLV¦OW\\
/HKGHW LOPHVW\Y¦W PDDOLVNXXVVD NHV¦NXXVVD ORND
NXXVVDMDMRXOXNXXVVD
Vet du hur mycket du ska ha i lön? Utöver grundlönen kan
man få olika tillägg vid arbete till havs. Därför är det viktigt
att du kontrollera din lönespecifikation för att vara säker på
att du fått det du ska ha.
Sjömans-Unionen förhandlar om ditt kollektivavtal med
arbetsgivaren. I kollektivavtalet fastställer man bland annat
miniminivån på din lön, arbetstider, semester och andra
anställningsvillkor. Arbete på vatten utförs ofta i skift, så
därför är det viktigt att man följer till exempel arbets- och
vilotiderna.
HXUROOD
NSO(/0HUL¦MDNSO5XXSSDULD
Hur stor ska lönen vara?
Ko!ektivavtal
1<792,77,/$7$982'(.6,
(/ 0(5,1-$58833$5,1.27,,6,
Genom att underteckna Sjömans-Unionens ansökningsblankett ansluter du dig samtidigt också till
Transportbranschens Arbetslöshetskassa och du
börjar införtjäna på medlems- och arbetsvillkoret,
som krävs för att erhålla inkomstrelaterad dagpenning.
Om du till exempel studerar och blir arbetslös efter
dina studier har du som medlem i Transportbranschens Arbetslöshetskassa rätt till inkomstrelaterad
dagpenning om du uppfyller medlems- och arbetsvillkoret. Den inkomstrelaterade dagpenning som arbetslöshetskassan betalar är mycket större än grunddagpenningen. I svåra ekonomiska tider är det alltid klokt
att förbereda sig inför eventuell arbetslöshet.
Hur går jag med?
Du kan bli medlem genom att:
1) Fylla i anslutningsblanketten på Unionens hemsida:
smu-fi.directo.fi/pa_svenska/medlemsskap/
bli_medlem/blankett/
2) Beställa medlemsanslutningsblanketter från
Unionens medlemsregister på tiina.kytola(at)smu.fi
eller ringa Unionens växel på (09) 615 2020.
3) Dessutom kan du be din arbetsgivare eller
Unionens förtroendemän på fartygen om blanketter.
Mer information om Sjömans-Unionens
medlemsförmåner:
www.smu.fi > pa_svenska > medlemsskap
> medlemsformaner
(/0HULVV¦ MXONDLVWDDQ PHULHO¦NHO¦LV\KGLVW\VWHQ
NXXOXPLVLDMDWDSDKWXPLDVHN¦DMDQNRKWDLVLDDLKHL
WD
5XXSSDULVVD PXLVWHOODDQ YDQKRMD DLNRMD NHUURWDDQ
PHULPLHVMXWWXMDMDNDWVHOODDQYDORNXYLD
/HKGLVW¦ VDDW K\Y¦¦ DMDQ WDVDOOD ROHYDD WLHWRD
VHN¦ DMDQYLHWHWW¦ /HKWLLQ YRLW WXWXVWXD QHWLVV¦
ZZZPHULHODNHODLVHWIL MD ZZZPHULPLHVNXYLDQHW
7LODDMDW VDDYDW OHKGHQ DLQD HQQHQ NXLQ VH MXONDLV
WDDQQHWLVV¦
7LODXVRKMHHW
,OPRLWD RVRLWWHHVL HPDLOLOOD WDSLRQXUPLQHQ#VDX
QDODKWLIL
0DNVD WLODXV 0HULHO¦NHO¦LV\KGLVW\VWHQ .HVNXVOLLWRQ
WLOLOOH ), N¦\WW¦HQ YLLWHQX
PHURD
7DUNHPSLD WLHWRMD VDDW PHULHO¦NHO¦LV\KGLVW\NVLVW¦
WDLRVRLWWHHVWDWDSLRQXUPLQHQDWVDXQDODKWLIL
7LODDPDOODOHKGHWWXHWWRLPLQWDDPPH
AIKA JOLLOIN NIIN MIEHET KUIN LAIVATKIN OLIVAT RAUTAA!
Lämmittäjänä höyryhinaajassa –
Aimo Korkala
Kirjan
til
i
vo ata suoraan
kustantajalta,
ta
vähittäismyyntihin
€
0
,0
22
(sis. postikulut).
Aimo Korkalan Lämmittäjänä höyryhinaajassa kertoo todentuntuisesti
kadonneesta ammatista, elämästä 1950-luvun alkupuolella.
Täytettyään 19 vuotta Aimo Korkala
meni kysymään työtä Veitsiluoto Oy:n
hinaajista. Hän pääsikin lämmittäjäksi, jossa työssä viihtyi viitisen vuotta.
Tarinat antavat hyvän kuvan niin lämmittäjän työstä ja työolosuhteista kuin
hinaajien toiminnasta Perämerellä,
viemässä puomilitkaa jokisuuhun tai
tuomassa pöllitarakkaa Veitsiluotoon.
Myös höyrykoneiden ja koko laivankin tekniikka tulee lukijalle tutuksi sillä tarkkuudella kuin nokinaamainen
lämmittäjä sen on ymmärtänyt.
Kirjan tilaus:
Neirol-kustannus
Merikorttitie 11 as 454,
00960 HELSINKI
www.neirol.fi
(Kotisivuilta kirja on tilattavissa
suoraan lomakkeella.)
Sähköposti: myynti@neirol.fi
Puhelin. 045–110 3201
(Numerossa on vastaaja, johon voi jättää
yhteydenottopyynnön tai kirjatilauksen.)
OBS! FYLL I UNIONENS MEDLEMSANSLUTNINGSANSÖKAN GENAST DÅ DU BÖRJAT DIN ANSTÄLLNING! OM DU
SKULLE BLI ARBETSLÖS HAR DATUMET DÅ DU UNDERTECKNADE MEDLEMSANSÖKNINGEN OCH DATUMET DÅ DEN
ANLÄNDE TILL UNIONEN BETYDELSE FR.O.M. NÄR DU BÖRJAR INFÖRTJÄNA PÅ MEDLEMS- OCH ARBETSVILLKORET.
52
MS | 3-2013
Kirja on nidottu, pehmeäkantinen, 156 s. | ISBN 978-952-5688-65-8
Kirja ilmestyi huhtikuussa 2013.
3-2013 | MS
53
Sydämellinen kiitos saamistani lahjoista ja korteista nykyisille työkavereilleni
M/s Translandialla (nyk. Nordlandia),
entisille työkavereille Kristina Cruisesilla
ja kiitos varustamo Eckerö Linelle.
Martti seilasi lukuisissa eri rahtilaivoissa.
Telakkatyössäkin hän oli muutaman vuoden.
Telakalta Martti otti pestin Rauma-Repolan
hinaajaan, jossa työskenteli pitkään. Sieltä
hän jäi myös eläkkeelle.
Marttia kaipaamaan jäivät
omaiset, sukulaiset, ystävät ja seilauskaverit
Ritva Inkeri Agge
s. 7.8.1947
k. 15.4.2013
Nukkui pois kotonaan pitkän sairauden jälkeen.
Syvästi kaivaten
avopuoliso ja lapset
Haudattu 3.5.2013.
Laivasähkömies
Jorma Olavi Loginen
s. 26.8.1954, Nurmes
kuoli äkillisesti Lieksassa 23.3.2013 oltuaan
eläkkeellä reilun kuukauden verran.
"Jorkka" oli merillä lähes 40 vuotta. Hän kiersi
maailmaa, näki ja koki kaikenlaista, eli täysillä.
Iän myötä tahti rauhoittui ja tärkeäksi hänelle
tuli kesämökki Lieksassa Viekijärven rannalla.
Viimeisimpänä laivana ennen eläkkeelle jäämistä
oli Finnlines-varustamon M/s Finnhawk.
Jorma siunattiin viimeiselle matkalle 13.4.
Nurmeksen ortodoksisessa kirkossa
lähiomaisten läsnä ollessa.
Jormaa kaipaamaan jäivät
Tuulikki perheineen
isä
sisarukset perheineen
ystävät, sukulaiset ja työtoverit
Unionin kultamerkkijäsen
Aulis Toivanen
kuoli 22.4.2013 vaikean sairauden murtamana.
54
MS | 3-2013
Ett hjärtligt tack för de gåvor och kort
nuvarande arbetskompisar ombord på
M/s Translandia (nu Nordlandia), gamla arbetskompisar på Kristina Cruises
och tack till rederiet Eckerö Line.
Halauksia kaikille / Kramar till alla
Kirsi ”Helga” ”Mertsi” Mertala
ELÄKKEELLE
Lämpimät kiitokset M/s Gabriellan
työkavereille kuluneista vuosista ja
muistamisesta jäädessäni eläkkeelle.
Roger Lindholm
Iso KIITOS M/s Mariellan koko henkilökunnalle ja varustamolle yhteisistä vuosista ja muistamisista jäätyäni 1.3:tta alkaen pitemmälle vapaalle!
Markku Suominen
Kiitos Silja Linelle sekä Silja
Serenaden keittiöporukalle saamasta
lahjasta jäädessani eläkkeelle..
Esa < ET < Tammi
”Tuli osaksein juhla
kuin iloista unta,
mukana henkilökunta.
Kiitos
TKoskinen
Iso kiitos kaikille työkavereille ja
Saimaan seilaajille yhteistyöstä
jäädessäni eläkkeelle.
Chr. Kontturi Helge Antikainen
46 vuoden työrupeaman jälkeen on
aika siirtyä eläkkeelle. Haluan kiittää
kaikkia seilauskavereita, varustamoja
ja muita asianomaisia tahoja hyvästä
yhteistyöstä vuosien varrella. Kiitos!
Efter 46 års arbete är det dags att gå i
pension. Jag vill tacka alla besättningskamrater, rederier och övriga berörda
parter för ett gott samarbete under
åren. Tack!
Olavi Kivilähde
Lämmin kiitos M/s Amorellan
nykyisille
ja entisille työntekijöille sekä
varustamolle
muistaessanne minua kun siirryin
vapaavahtiin.
Tuulen humina,
myrskyssä vellova vesi,
laineiden lempeä liplatos,
olen mukananne – muistossani.”
Marita Luukela
KULTAMERKIT
Hyvönen Kaisa
Mustonen Kimmo
Kiitokset Finnlines
M/s Finnmaidin työkavereille sekä entisille seilauskavereille huomion osoituksesta jäätyäni ansaitulle eläkkeelle.
Pauli Salonen
ILMOITUKSIA voi toimittaa
Merimies-lehden toimitukseen:
SÄHKÖPOSTITSE: saana.lamminsivu@smu.fi
PUHELIMITSE: 045 7730 1020
KIRJEITSE: Merimies-lehti / SMU /
John Stenbergin ranta 6 / 00530 HELSINKI
Sisä-Suomen osasto (001)
Etelä-Suomen osasto (009)
Sisä-Suomen osasto päätti kevätkokouksessaan spronsoroida osaston jäseniä kesällä 2013 Työväen Musiikkijuhlille Valkeakoskelle 25.–28.7.2013. Asiasta tiedotetaan lähempänä osaston kotisivuilla:
www.smu.fi > ammattiosastot > Sisä-Suomen osasto
Hallitus 2013–2014:
Varsinaiset jäsenet: puheenjohtaja Rauno Mutka, varapuheenjohtaja Jori Mikkola,
sihteeri Markku Knuutinen. Jäsenet: Mikko Ervast, Mari Ikonen, Anita Latvela,
Timo Purho, Robin Roth, Jari Sillman, Satu Valapuro.
Varajäsenet: Pekka Ahmakari, Kai Korhonen, Tommy Nieminen, Jouni Sandell.
Taloudenhoitaja Eija Autio. Tiedotus/ATK: Tapio Nurminen
Merkitse jo nyt kalenteriisi: Virkistysviikonloppu
päätettiin järjestää helmikuun ensimmäisenä
viikonloppuna 31.1.–2.2.2014. Paikka on vielä avoin,
mutta matkasta ilmoitetaan tarkemmin syksyn
kuluessa.
Satama-ala (003)
Hallitus 2013–2014:
Varsinaiset jäsenet: Markku Lauriala (Oulun satama),
Peter Nylund (Kokkolan satama), Tapio Ristimäki
(Porin satama), Teppo Huuhka (Rauman satama),
Leif Enbom (Naantalin satama), Hannu Aaltonen
(Helsingin satama), Seppo Lievonen (Vuosaaren
satama). Varajäsenet: Petri Torvinen (Vuosaaren
satama), Sami Ellonen (Helsingin satama)
Itäkustin osasto (007)
Itäkustin osasto on hankkinut jäsenilleen perinteisiä
konserttilippuja MeripäiväAreenalle Kotkan Meripäiville 25.–28.7.2013. Asiasta lisää osaston kotisivuilla
lähiaikoina, pysy siis kuulolla:
www.smu.fi > ammattiosastot > Itäkustin osasto
Kevät
Taas on tullut kevään aika
ihana Toukokuu
Oletko leivon laulun jo kuullut
ja nähnyt sulosuun
Oletko tuntenut aaltojen pärskeet
ne kiireellä rantaan lyö
Saanut siivillä rakkauden
maistaa kesäyön
Tahdotko olla valmiina
kun alkaa aika riemun
Se kohtaa sinut kaiholla
ei anna se anteeks, ei unhoita
se vie sulta sielun
Marjatta 2013
(WHOÀ6XRPHQRVDVWRQSRUXNND5HPX7KH+XUULJDQHV
PXVLNDDOLVVDNXYDQRWWL6LUSD.LWWLOÀ
Merimiestapaamisia
Henry Nielsen Nostalgia 4 –risteily 1.10.–3.10.2013, M/s Viking Mariella
Henryn vanhat ulkoseilurit lähtevät neljännen kerrantapaamaan kavereitaan.
Lähtö: 1.10.2013 klo 17.30 Helsingistä Tukholmaan, Viking Mariella.
Paluu: Laiva lähtee Tukholmasta 2.10.2013 klo 16.30
ja on Helsingissä 3.10. klo 10 jälkeen.
Lisätietoja: Mepasta: www.mepa.fi ja Wintiöltä, s-posti: wintio@pp.inet.fi sekä
Rovaniemen matkatoimisto Matka-Vekasta 6.6.2013 alkaen,
p. 020 120 4650 ja s-posti: rovaniemi@matkavekka.fi.
5
SUDOKU | 3-2013
3
7
1
9
7
5
3
8
6
2
4
8
4
3
2
6
9
1
5
7
5
2
6
4
7
1
9
8
3
2
7
1
8
4
6
5
3
9
4
8
5
9
2
3
7
1
6
3
6
9
1
5
7
8
4
2
9
3
2
6
8
5
4
7
1
7
1
8
3
9
4
2
6
5
6
5
4
7
1
2
3
9
8
Oikeat vastaukset: 2-2013
2
4
6
8
3
7
8 9
2
7
8
9
4 2
5
4
9
3
6
6
9
3
4
www.aisudoku.com
Pursimies
Martti Törmänen
s. 27.10.1931 Kuusamossa
k. 3.4.2013 Oulussa
AMMATTIOSASTOT:
(C) Arto Inkala
SYNTYMÄPÄIVÄT
AI15862
IN MEMORIAM
3
Vaikeusaste:
3-2013 | MS
55
NKOH TA ISTA
Sää suosi Itäkustin osaston vuosijuhlassa Kotkassa!
Juhlatuulella Länsi-Suomen osaston sihteeri Arja Ahonen ja
Pohjoisen osaston puheenjohtaja Pentti Holappa.
Eduskunnan meriryhmän puheenjohtajana toimii
Sauli Ahvenjärvi. Kilpailuun saapui 57 vastausta.
Voittaja oli tällä kertaa Orvokki Eloranta Naantalista.
Sauli Ahvenjärvi är ordförande i riksdagens
havsgrupp. Till tävlingen fick vi 57 svar. Vinnaren den
här gången blev Orvokki Eloranta från Nådendal.
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0) 9 615 2020
TELEFAX
+358 (0) 9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
etunimi.sukunimi@smu.fi
förnamn.efternamn@smu.fi
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)
klo 8.00–15.30
Kuljetusalan
Työttömyyskassa
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
POSTIOSOITE
POSTADRESS
ASIAKASPALVELU
KUNDTJÄNST
PL 65, 00531 Helsinki
Siltasaarenkatu 3–5,
katutaso Helsinki
PB 65, 00531 Helsingfors
Broholmsgatan 3–5,
gatuplan Helsingfors
arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
vardagar kl. 8.30–16.00
sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
sommarfredagar kl. 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
PUHELINPÄIVYSTYS
TELEFONJOUR
klo 9.00–12.00
puh. (09) 613 111
Faksi: (09) 6131 1333
tel. (09) 613 111
kl 9.00–12.00
Fax: (09) 6131 1333
TYÖTTÖMYYSKASSAN
56 PALVELU
MS | 3-2013
SÄHKÖINEN
ARBETSLÖSHETSKASSANS
ELEKTRONISKA TJÄNSTER
www.kuljetusalantk.fi
www.kuljetusalantk.fi/se
Kuinka monta
ammattiosastoa on
Merimies-Unionissa?
Hur många
fackavdelningar
har Sjömans-Unionen?
Valitse yksi vaihtoehto:
Välj ett alternativ:
a) 9
b) 11
c) 7
a) 9
b) 11
c) 7
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhdyn. Voittajan nimi julkaistaan
Merimieslehdessä nro 4/2013.
Bland alla som svarar rätt på frågan
lottar vi ut en Kastehelmi-ljuslykta från
Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i
numret 4/2013 av tidningen Sjömannen.
Osallistu kilpailuun
2.9.2013 mennessä:
1) Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi
> viestintä > Merimies-lehden kilpailu
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä
mukaan vastaus ja omat yhteystietosi
(nimi, osoite, puhelinnumero).
Du kan delta i tävlingen senast
den 2.9.2013 på följande sätt:
1) På Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation
>Tävlingen för Sjömannen
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Skicka svaret till adressen:
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
Puheenjohtaja / Ordförande
Simo Zitting
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Kenneth Bengts
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Kenneth Bondas
(09) 615 20 254 / 040 456 0245
Sihteeri / Sekreterare
Anja Uusitalo
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
Sihteeri / Sekreterare
Tetta Härkönen
(09) 615 20 225 / 040 455 9834
Toimitsija, Ahvenanmaa
Ombudsman, Åland
Henrik Lagerberg
(018) 199 20 /0400 478 884
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Klaus Lust
(09) 615 20 211 / 040 505 1957
Lakimies / Jurist
Sannaleena Kallio
(09) 615 20 252 / 040 158 5057
Toimitsija / Ombudsman
Carita Ojala
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Toimitsija / Ombudsman
Satu Silta
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
Toimitsija / Ombudsman
ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör
Ilpo Minkkinen
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Simo Nurmi
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs.
20100 Turku
Mariegatan 6 b, 5:e våningen,
20100 Åbo
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
Taloudenhoitaja / Ekonom
Mikko Tuominen
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
Stiina Raitio
(09) 615 20 219
Kirjanpitäjä / Bokförare
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 220
Toimittaja / Journalist
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
Tiina Kytölä
(09) 615 20 257
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Arja Merikallio
(09) 615 20 259
MÖKKIVARAUKSET /
BOKNINGSNUMMER
FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin
varaukset Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings
stugans bokningar från
kontoret i Åbo