doc2 - Suomen Merimies
download 
Report Transcription
2 - Suomen Merimies
huhtikuu / 2013 Nº 2 merimies sjömannen M/s Finntide & suuntana Suomi M/s Viking Grace Finnlinesin tonnisto Suomen lipun alla vahvistuu Maailman ympäristöystävällisin matkustaja-alus seilaa Suomen lipun alla! Palkkataulukot 2013 20 Näkökulma: raju kilpailutusaalto Ahvenanmaan maakuntalautoilla s. 13 Valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikka ei tunne moraalia Herätys valtioherrat! Neste Shippingin yt-neuvottelut päättyivät 2-2013 | MS 1 Kuva: Jani Santala Neste Shippingin miehistön tuntoja: pä äk irj oit us ”Jos sitä jää työttömäksi, niin ei kukaan ota enää tämän ikäistä äijää hommiin.” 4 16 4 6 12 Neste Shippingin helmikuun alussa aloittamat yt-neuvottelut ovat irvikuva valtionyhtiöiden moraalista. Sitä ei nimittäin ole omassa. Poliittisilla päättäjillä ovat nyt viimeiset hetket herätä talviunestaan todellisuuteen ja ryhtyä pelastustoimiin, kun Suomen ainut kotimainen öljyä kuljettava tankkilaivavarustamo uhkaa irtisanoa henkilöstöstään 130 henkeä. Neste Shipping -varustamolla on jäljellä Suomen lipun alla enää vain 11 tankkialusta ja kaksi hinaajaa – ja kolmen tankkerin mahdollisen ulosliputuksen jälkeen kalustoa jää jäljelle vain kourallinen. Palkkataulukot 2013 sisältö: Valtionyhtiöt vastuuseen henkilöstöpolitiikastaan ja toiminnastaan! Neste Oil – omistajille muhkeat osingot ja merimiehille uhkana irtisanomiset 20 M/s Viking Grace Maailman ympäristöystävällisin matkustaja-alus Neste Shippingin henkilöstöön kohdistuva isku olisi toteutuessaan sitäkin dramaattisempi: varustamon öljykuljetuksista vastaa enää vain 390 erikoisammattikoulutettua merenkulkijaa, sillä varustamon väkeä on vähennetty merkittävästi vuosien varrella. Nyt uhkaava 130 hengen irtisanominen vähentäisi miehistön lähes puoleen ja Suomen lipun alla tapahtuvia öljykuljetuksia hoitaisi entuudestaankin pienentynyt osaajajoukko. Ahvenanmaan maakuntalautoilla raju kilpailutusaalto 14 Opintomatka Brysseliin 16 M/s Finntide – Finnlinesin tonnisto Suomen lipun alla vahvistuu 20 Palkkataulukot 2013 22 Työttömyyskassa tiedottaa: Jos jäät työttömäksi Kokkistuertti Jun Peterdith Noval II. 6 SPA-vastaava Saara Lamont. PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, p. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu TOIMITUS • REDAKTION John POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS 2 John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges TILAUSHINNAT (2013) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e TELEFAX ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: +358 (0)9 615 20 227 www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti / www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort www.smu.fi MS | 2-2013 MERIMIES – SJÖMANNEN puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. +358 (0)9 615 2020 VAIHDE / VÄXEL KOTISIVUT / HEMSIDOR 2 ILMOITUKSET • ANNONSER SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2013 • TIDTABELLEN 2013 3 4 5 6 20.5. 26.8. 7.10. 18.11. 14.6. 20.9. 25.10. 16.12. Neste Shippingin tankkerien mahdollinen ulosliputus vieraan lipun – ja mahdollisen halpalipun alle – on irvikuva valtionyhtiön toiminnasta. Kuka kantaa vastuun siitä, tuovatko vieraan lipun alla seilaavat alukset öljyä Suomeen mahdollisessa kriisitilanteessa vai kääntävätkö varustajat keulan kohti turvallisempia vesiä. Ottaako tilanteesta vastuun maan nykyinen hallitus ja kehitysministeri Heidi Hautala, joka vastaa valtion omistajaohjauksesta. Valtio toimii Neste-konsernissa Tuodaanko öljyä Suomeen tulevaisuudessa aluksilla, joiden miehistöt eivät ole tottuneet seilaamaan matalalla ja karikkoisella Itämerellä talviolosuhteissa. Kuka kantaa vastuun tuolloin mahdollisesta öljytankkerionnettomuudesta? enemmistöomistajana 51 prosentin osuudella, joten valtiolla ovat avaimet vahvasti kädessään päätettäessä yhtiön tulevaisuudesta. On valitettavaa, että tällä hetkellä valtion omistajaohjauksesta vastaavan kehitysministerin oma toiminta vaikuttaa hyvin kaksinaamaiselta. Hautala ilmoittaa omilla kotisivuillaan olevansa maailmanparantaja, mutta onko maailmanparannusta se, että Suomen öljykuljetukset hoidettaisiin tulevaisuudessa vieraan lipun alla. Kysymyksiä herättää myös se, kantaako Hautala vihreänä poliitikkona vastuun siitä, jos vieraan lipun alla oleva öljytankkeri on jonain päivänä karikolla Suomen edustalla. Kehitysministeri Hautalan toimet säilyttää valtionyhtiöiden omistus kotimaassa vaikuttavat myös arveluttavilta. Hautala on yrittänyt ajaa vimmaisella tahdilla valtionyhtiöitä kohti yksityistämistä. Tuntuukin siltä, ettei ole sattumaa, että valtionyhtiöiden toiminta ja ennen kaikkea henkilöstöpolitiikka on muuttunut kovaotteiseksi viime vuosina. Otsikoissa on vilahdellut eniten valtio-omisteinen Finnair, joka saneeraa väkeään ulos minkä kerkiää. Myös valtion omistamissa merenkulkuyhtiöissä on käyty jatkuvalla syötöllä yt-neuvotteluita. Viimeisimmät niistä käytiin viime syksynä Meritaidossa ja vuoden lopussa Arctia Shippingissä, jonka yt-neuvotteluiden päätteenä irtisanottiin 21 erikoistunutta talvimerenkulun ammattilaista. Valtion leipä ei ole enää tänä päivänä pitkä ja kapea. Se on lyhyt, jos sitä ylipäätään on tarjolla, ja sekin usein lähinnä vain tyhjyys, eli reikäleivän keskellä oleva reikä. Valtionyhtiöt saneeraavat väkensä ulos vailla tunnontuskia. Mikäli toimintaan ei tule muutosta, Suomesta ei löydy enää tulevaisuudessa ammattilaisia tai kalustoa, jotka huolehtivat maamme talvimerenkulun avustamisesta ja öljykuljetuksista. Menetämme erikoisammattilaisten joukon ja osaamisen. Neste Shipping -varustamo perustettiin aikoinaan takaamaan Suomen huoltovarmuutta, jonka toteutumisesta ei ole enää tätä menoa tulevaisuudessa takuita. 2-2013 | MS 3 SM U:n tie dote 19. 3.2 01 3 teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Yt-neuvottelut päättyneet neste shippingissä: Neste oil, Yt-neuvottelut Järkyttävää ja moraalitonta toimintaa valtionyhtiöltä! ”Meiltä löytyy taistelumieltä ja valmiutta koviinkin vastavoimiin!” T unnelma Neste Shipping -varustamon aluksilla on järkyttynyt: kuinka voittoa tuottava, valtio-omisteinen yritys voi uhata työntekijöitään irtisanomisilla ja jakaa samalla kymmenien miljoonien osingot. ”Yt-neuvotteluille ei ole minkäänlaisia perusteita! Neste Oil tuplasi viime vuonna liikevoittonsa ja jakaa osinkoja 97 miljoonaa euroa. Kiitos työntekijöille on irtisanominen”, tankkilaiva Suulan miehistö on vihainen. ”Valtio omistaa firmasta yli 51 prosenttia, joten sillä on päätösvalta yhtiön osakkeista. Valtio voisi päättää, että se ei jaa osinkoja tai jakaisi niitä sitten vähemmän, jolloin työpaikat säilyisivät.” Rikkidirektiivi oiva keppihevonen Varustamo haki yt-neuvotteluilla 15 miljoonan euron kustannussäästöjä. Tankkilaiva Suulan miehistö kuitenkin ihmettelee, miten polttoainetta kuljettava varustamo voisi olla yht’äkkiä tappiolla. ”Rikkidirektiivi toimi oivana keppihevosena yt-neuvotteluiden aloittamiselle. Ytneuvotteluiden taustalla voi olla kuitenkin muita tarkoitusperiä”, aluksella pohditaan. ”Ainahan sitä saa kuulla, että suomalainen merimies on kallis, mutta on kyllä turha väittää, että merimiesten palkkakustannukset söisivät dramaattisesti yhtiön tulosta.” Valtionyhtiöt vastuuseen henkilöstöpolitiikastaan! Suulan miehistö ihmettelee, miksi Neste Oilin harjoittamaan henkilöstöpolitiikkaan ei ole kiinnitetty huomiota eduskunnassa tai edes ministeritasolla. ”Suoraan sanoen on härskiä peliä valtio-omisteiselta yhtiöltä, että se saa kohdella työntekijöitään ihan miten lystää. Suomen pitäisi olla polttoainekuljetuksissa omavarainen, mutta tätä menoa näyttää siltä että Suomea ollaan myymässä ulkomaille pala kerrallaan: ensin meni tehtaat ja sitten jopa puhelinvaihteet, joten kaipa tässä kohta öljyäkin kuljetaan Suomeen deekulippujen alla”, miehistö pelkää. ”Ennen sitä laskettiin, että valtio-omisteiset yhtiöt tuottavat työtä ja ostovoimaa. Nyt valtion yhtiöt toimivat suurimpina saneeraajina, kun katsotaan esimerkiksi Finnairia.” konserni jakaa omistajilleen muhkeat osingot ja uhkaa merimiehiä irtisanomisilla Pääluottamusmies Olli Kauranen ja laivaluottamusmies Pekka Kangas. Neste Shippingin miehistön tuntoja: ”Jos sitä jää työttömäksi, niin ei kukaan ota enää tämän ikäistä äijää hommiin.” ”Yt-neuvottelut ovat olleet yhtä löysässä hirressä roikkumista ja odottamista.” ”Aina kun 1 000 ihmistä laitetaan kävelemään, yhtiön pörssikurssi nousee 3–4 prosenttia.” ”Maailmalla on tällä hetkellä useita kriisejä. Suomen valtion pitäisi kantaa huolta pitkällä tähtäimellä polttoainekuljetusten toimivuudesta.” Neste Shippingistä eläkkeelle jäänyt merimies Voit tarkistaa mahdollisen A-lisäeläke-etuutesi OP henkivakuutus Oy:stä Irma Väyrynen-Valtimolta p. 010 252 8595. 4 MS | 2-2013 Neste Shippingissä käynnissä olleet ytneuvottelut päätyivät maanantaina 18.3. Neuvottelujen taustalla on ollut pyrkimys saada aikaan noin 15 miljoonan euron suuruiset säästöt. Näyttää siltä, että valtio-omisteinen Neste-konserni, joka teki viime vuonna yli 350 miljoonan euron suuruisen voiton ja joka jakaa vuodelta 2012 yhteensä 97 miljoonan euron suuruiset jättiosingot, uhkaa samaan aikaan ulosliputtaa suomalaisia tankkialuksia ja hävittää noin 130 suomalaisen merenkulkijan työpaikat. Neste Shipping työllistää tällä hetkellä noin 390 erikoiskoulutettua merenkulkijaa. Yt-neuvotteluista jäi henkilöstön edustajille vaikutelma, että ne käytiin vain silmän lumeeksi. Neuvotteluista kuvastui sama ylimielinen henkilöstöpoliittinen asenne, johon on törmätty jo useaan eri kertaan muissakin valtio-omisteisissa yrityksissä, esimerkiksi Finnairissa. Jo ennen yt-neuvotteluja esiin tulleet seikat, kuten mittava määräaikaisten työntekijöiden lainvastainen käyttö, ovat myös olleet huolestuttavia merkkejä valtio-omisteisten yritysten henkilöstöpolitiikan linjasta: toisaalta valtiovalta on vaatimassa yksityisiltä yrityksiltä lakien ja sopimusten noudattamista ja toisaalta se lai- minlyö täysin omissa yrityksissään omat ohjeensa. Suomen Merimies-Unioni ei tule hyväksymään Neste Shipping -tankkialusten mahdollista ulosliputtamista ja tulee vaatimaan, että valtiovalta ja varustamo tekevät kaikkensa alusten pitämiseksi Suomen lipun alla ja suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkojen turvaamiseksi. Lisäksi on syytä pitää mielessä, että Neste Shipping on alun perin perustettu turvaamaan Suomen huoltovarmuuden ja energiakuljetusten häiriöttömän toteutumisen niin kriisitilanteissa kuin rauhankin aikana. Tankkilaiva Palvan laivaluottamusmies Turo Ihalainen Herätys valtioherrat! ”Kyllä näin suomalaisena merimiehenä jo ajatuskin ahterissa liehuvasta halpalipusta ja matalapalkkaisesta ulkomaalaismiehistöstä hoitamassa Suomen öljykuljetuksia puistattaa! Valtiojohdon pitäisi puuttua nyt jos koskaan omistamansa yhtiön toimintaan ja sanoa Neste Oilin johdolle, että laitetaan luudat seinustalle ja turvataan suomalainen laivasto ja kotimainen merenkulun osaaminen öljykuljetuksissa. Kysynkin, missä on rispekti työntekijää kohtaan? Tänä vuonnakin herrat makselevat toisilleen reilusti bonuksia, mutta henkilökuntaa laitetaan kortistoon satasen duunaribonus repussa. Olen kuitenkin aivan varma, että kahden vuoden päästä taas itketään, kun on vaikea löytää porukkaa aluksille. Samaan aikaan Suomen hallitus huutaa lööpeissä, että pitäisi saada aikaiseksi parisataa tuhatta työpaikkaa, mutta valtio-omisteiset yhtiöt sen kun potkivat pellolle tuhansia työntekijöitä. On suorastaan röyhkeää, että satoja miljoonia voittoa tekevä yhtiö kehtaa pitää yt-neuvottelut. Niistä jäi erittäin huono maku suuhun: työnantajan olisi viimeinen aika oppia neuvottelukulttuuria ja se, että työvoimaan kannattaa panostaa, jos meinaa saada varustamotoiminnan kannattamaan joskus tulevaisuudessakin. Luottamus laivoilla valtio-omisteiseen varustamoon on mennyt, eikä sitä takaisin enää taideta saada. Eikä tämä ”kuningas idea”, eli sekamiehitykset, paljon suomalaista merenkulkijan tilannetta paranna, kun päälle lyödään vielä rikkikorttikin, niin se on näkemiin!" Valtio-omisteiset yhtiöt sen kun potkivat pellolle tuhansia työntekijöitä." 2-2013 | MS 5 va ru sta mo ku ulum isia Maailman ympäristöystävällisin matkustaja-alus M/s Viking Grace Turusta Tukholmaan Suomen lipun alla seilaa maailman ympäristöystävällisin laiva, jota käytetään esikuvana muualla maailmassa. teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Teknologia M/s Viking Grace on maailman ensimmäinen suuri kaasulla käyvä matkustajaalus. Laivan koneistoa käydään ihmettelemässä ja ihailemassa harva se päivä niin kotimaasta kuin ulkomailta. Vastikään Graceen kävi tutustumassa ranskalaisia, ja he olivat innostuneita näkemästään! ”Maailmalta löytyy jo useita kaasukäyttöisiä voimaloita, joihin Wärtsilä on toimittanut laitteet. Teknologia ei ole siis uutta, mutta toimintaympäristönä suuri matkustaja-alus on ainutlaatuista”, kertoo konetarkastaja Mikael Sandqvist. Nesteytetty maakaasu, eli LNG, on erittäin turvallista käsitellä ja käyttää. Polttoaineena LNG on lisäksi jo itsessään erittäin puhdasta, joten Viking Gracen päästöt ovat erittäin alhaiset, eikä meripäästöjä synny käytännössä lainkaan. ”Nesteytetty maakaasu on todettu ehdottomasti ympäristöystävällisimmäksi polttoaineeksi tällä hetkellä saatavilla olevista vaihtoehdoista.” ympäristö Äänetön laiva M/s Viking Gracen runko ja potkurit on optimoitu siten, että aluksen polttoaineenkulutus ja aallonmuodostus on mahdollisimman vähäistä. Etenkin eroosioherkässä saaristossa liikuttaessa on pieni aallonmuodostus tärkeää. Laivan suunnittelussa on huomioitu myös melutaso ja uuden äänenvaimennustekniikan ansiosta alus on lähes äänetön liikkuessaan. Gracen polttoaineen- ja energiankulutusta seurataan tarkkaan. Aluksessa on erikoisuutena ABB:n Suomessa ke- hittämä energiankäytön seuranta- ja hallintajärjestelmä, joka vähentää aluksen polttoaineenkulutusta sekä kasvihuonepäästöjä. Oikeastaan voikin todeta, että maailman ympäristöystävällisimmällä laivalla hyödynnetään ja jälleenkäytetään kaikki mahdollinen tuotettu energia. ”Keräämme talteen myös lämpöä ja kylmyyttä. Moottorien tuottama lämpö varastoidaan vesitankkeihin ja käytetään myöhemmin tilojen lämmitykseen satamissa. LNG evaporoinnista saatava kylmyys käytetään ilmastointiin, Mikael Sandqvist summaa. jatkuu sivulla 8 LNG-terminaaleja kotimaahan Nesteytettyä maakaasua saadaan Norjasta. Suomessa ei toistaiseksi ole sijainniltaan sopivaa LNG-terminaalia, joten M/s Viking Grace on tankattava Tukholmassa. Gasum tosin suunnittelee LNG-terminaalin rakentamista Etelä-Suomeen. Konehuoneessa ei tuoksu enää öljy Aluksella on hyvä yhteishenki & myönteinen työilmapiiri!" 6 MS | 2-2013 LNG on aluksen tankeissa nestemäisessä muodossa ja putkistoissa kaasumuodossa. Kaikki kaasuputkistot ovat kaksinkertaiset (putki putkessa) eli jopa turvallisemmat kuin nykyisissä öljyä polttoaineenaan käyttävissä laivoissa. Nestemäisenä säilyäkseen LNG tarvitsee pysyä jäähdytettynä, joten Gracen tankeissa lämpötila on noin -140 astetta. Kaasusähköistä koneistoa pyörittää neljä Wärtsilän 8L50DFmoottoria. ”Eipä tämän ajo sen ihmeellisempää ole kuin muunkaan laivan”, toinen konemies Kenneth Johansson ja korjausmies Nikolai Dahlén katsovat toisiinsa. ”Oikeastaan työ on helpompaa ja erityisesti puhtaampaa kuin perinteisessä aluksessa. Esimerkiksi konehuoneen ilmasta puuttuu öljynkatku tyystin, koska öljyä ei käytetä. Mikael Sandqvist on yksi M/s Viking Gracen LNG-käyttöisen koneiston suunnittelijoista ja hän aloitti työt aluksen parissa kaksi vuotta sitten. Mikael kertoo tehneensä töitä LNG parissa jo vuosia ja viimeksi hän työskenteli Brasiliassa voimalaitoksissa, joissa käytetään maakaasua. 2-2013 | MS 7 va ru sta mo ku ulum isia Näkökulma ”Kyllä on kuitti!” Keittiö M/s Viking Gracen liikkellelähtö on sujunut miehistön keskuudessa kiireisissä, mutta hyväntuulisissa merkeissä. ”Työt ovat lähteneet uskomattoman hyvin käyntiin. Henkilökunta on äärettömän positiivista ja reipasta, sillä olemme päässeet pitkälle”, 10. kerroksen pääkokki Sakari Lehtinen kiittelee työkavereitaan. Viking Gracella on yhteensä kahdeksan ravintolaa, joissa on yhteensä 1 200 asiakaspaikkaa. Ravintolat on sijoitettu aluksen 10. ja 11. kannelle. Sakari toimii esimiehenä kymppikerroksen ravintoloille. ”Aluksen kylmä- ja lämminkeittiö sijaitsevat kakkoskannella. Ruoat tehdään siellä mahdollisimman pitkälle valmiiksi ja viimeistellään sitten täällä ylhäällä. Gracella panostetaan lähiruokaan ja valmistamme useimmat ruoat alusta lähtien itse. Esimerkiksi kahvilan kaikki leivät leivotaan täällä paikan päällä.” Café Sweet & Salty Kymppikannella sijaitseva Café Sweet & Salty on avoinna koko päivän ja siellä tarjoillaan aamiainen, lounas ja päivällinen sekä yöpalaa ennen nukkumaanmenoa. Kahvilassa piipahtaa asiakkaita jatkuvana virtana, koska sinne on helppo tulla. ”Kahvilassa työskentelee kokki ja kolme kylmäkköä”, kokki Patrik Höstman kertoo. Grace lähtee Turusta kohti Tukholmaa iltayhdekseltä. Alukseen mahtuu jopa 2 800 matkustajaa ja se on lähes koko ajan loppuunmyyty. Se tietää päivän mittaan jättimäistä tiskivuorta. ”Vakituisten työntekijöiden lisäksi tiskissä työskentelee extroja. Vaihtuvuutta on kuitenkin jonkin verran”, catering apulainen Päivi Rantala toteaa ja työntää kahvikuppeja vauhdilla tiskikoneeseen. Gracelle on saatava riittävästi henkilökuntaa Tiskaajien työ on raskasta ja vaatii nopeutta sekä lujaa luonnetta. Päivin mielestä extroille pitäisi tehdä nykyistä pidempiä työsopimuksia, koska uusien työntekijöiden opettaminen vaatii aikaa ja voimia. ”Tulisin kyllä mielelläni tänne uudestaan töihin, jos vain pääsen. Nyt minulle tehtiin viikon työsopimus”, extra Oona Kielo toteaa. Elämys A’ la carte Oscar M/s Viking Grace huokuu kauttaaltaan glamouria. Saavuttaessa laivan keulaan a’ la carte Oscariin on vedettävä kuitenkin henkeä, sillä näköala merelle on huikea: Ravintolasalin kiertävät valtavat panoraamaikkunat. ”Merinäköala ja valoisuus ovat Gracen ehdottomia valttikortteja! A’ la cartessa voi ihailla ajan kanssa maisemia”, catering emäntä Minna Salonen esittelee ravintolasalia. A’ la cartessa silmiä hivelevät aluksen sisustuksen yksityiskohdat, joita kannattaa tutkiskella. Gracen katto on kaunista, valoa taittavaa tähtikuviota. Sama symmetrinen teema toistuu a’ la carten lattiamatossa. Jopa kukkaruukut sointuvat salin sisustukseen ja antavat miljöölle juhlallisen silauksen. ”Mitä enemmän täällä katselee ympärilleen, sitä enemmän huomaa yksityiskohtia ja erikoisuuksia”, tarjoilija Pekka Mustonen ihastelee sisustusta. Aistikkaan tunnelman kruunaa elävä musiikki. Viulun ja pianon yhteissäsävel on herkkä. ”Musiikki rauhoittaa ja on olennainen tunnelman luoja”, Minna kertoo Oscarissa esiintyvän kaksi eri artistia päivän mittaan, jolloin melodioissa esiintyy vaihtuvuutta. Sakari Lehtinen Gracen miehistö on tehnyt kaikkensa, jotta uusi alus saadaan onnistuneesti liikkeelle. Useilla osastoilla – mutta erityisesti ravintolaosastolla – työntekijät ovat puurtaneet 13–14-tuntisia työpäiviä ja pidempäänkin. Vaikka intoa ja halua tehdä töitä uudella ja upealla laivalla on olemassa, monet ovat ottaneet ja lähteneet toisaalle töihin, koska eivät ole jaksaneet. Aluksella työskentelee tällä hetkellä myös extroja, mutta siitä huolimatta käsiparit ovat vajaat ja työtaakka valtava. Päänvaivaa Gracella aiheuttavat myös hytit: henkilöstöhyttien määrä on alimitoitettu todelliseen henkilöstötarpeeseen. Nyt extroja on sijoitettu matkustajahytteihin, joissa heitä asuu kaksi samassa hytissä. jatkuu sivulla 10 Miehistön ja päällystön yhteismessi on nykypäivää ja tuo eri henkilöstöryhmät yhteen." 8 MS | 2-2013 Minna Salonen 2-2013 | MS 9 va ru sta mo ku ulum isia Aluksella on hyvä yhteissävel, vaikka töissä on porukkaa meriltä ja maista.” Pääluottamusmies Mika Ojala: ”Uusi alus Suomen lipun alle on hieno ja kauan odotettu asia. Henkilöstön jaksaminen kuitenkin huolestuttaa ja palvelutaso, jolle alus on suunniteltu edellyttää selvästi enemmän käsiä kuin mitä työnantaja on alun perin suunnitellut. Myös palvelurahajärjestelmä vaatii hieman hienosäätöä, koska cateringpuolelle on tullut uudenlaisia työnkuvia.” Jonas Reponen Evelina Huhta Rose-Marie Nurmi Laivaluottamusmiehen ehdokasasettelu käynnistyy Champagne Lounge Seamore Samppanja- ja viinibaari Seamoressa on mukava juoda aperitiivi, cocktail, lasi viiniä tai pullo samppanjaa ennen Oscarissa nautittavaa päivällistä. ”Valikoima on korkeatasoinen ja tilan yhteydessä on myös ”takeaway wineshop”, josta löytyy huippuviinejä kotiinvietäväksi tax free-hintaan”, tarjoilija Susanne Grundström mainostaa. Frank’s Casual Dining Vaikka Viking Gracella halutaan hemmotella asiakasta ja tarjota hänelle elämyksiä arjen ulkopuolella, on matkustajalla mahdollisuus ruokailla aluksella myös hieman arkisemmin. ”Jotkut haluavat syödä rauhassa ilman sen suurempia krumeluureja, joten siihen Frank’s Casual Dining on hyvä vaihtoehto”, catering asiantuntija Jonas Reponen esittelee ravintolaa. Frank’s on aivan uudentyyppinen drop in –ravintola, jossa voi nauttia lounasta ja päivällistä rennossa ympäristössä. Ravintolasta löytyy erikoisuutena viisi erilaista ”keittiötä”, joista asiakkaat voivat valita ruoan oman mieltymyksensä mukaan. 10 MS | 2-2013 Frank’sissä on tarjolla salaatteja, pohjoismainen keittiö, pitsaa, pastaa ja burgereita sekä pihvejä. Jokaisessa keittiössä on oma kokki, joten asiakkaat voivat seurata paikan päällä oman ruokansa valmistumista. ”Monien matkustajien mielestä on kiinnostavaa nähdä koko ruoanvalmistusprosessi”, Jonas kertoo useiden seuraavan kokkien työskentelyä. Ruokailijat saavat Franksiin saapuessaan maksukortin, johon tilaukset rekisteröidään. Kortti annetaan keittiössä kokille, joka lyö tilauksen koneelle. Ruokailun päättyessä kortti tuodaan kassalle ja maksetaan. ”Ihmiset ovat ottaneet hyvin vastaan tämän paikan. Meillä käy asiakkaita jopa kolme kertaa päivässä, koska valikoima on laaja ja täältä saa myös pienempiä annoksia”, Jonas toteaa. Franksissä on huomioitu myös lapsiperheet ja salista löytyy pari pienempää, lasten mitoille suunniteltua pöytää. Jonas muistuttaa, että hyvään palveluun ei riitä pelkkä miljöö, vaan hyvän tunnelman aikaansaa asiakaspalveluhenkinen miehistö. ”Olemme myös osa aluksen meininkiä”, hyväntuulinen Jonas toteaa työstään. M/s Viking Gracelle on valittava laivaluottamusmies ja rakennettava luottamusmiesorganisaatio. ”Toivottavasti ehdokkaaksi ilmaantuu ihmisiä, jotka ovat pyyteettömästi kiinnostuneita yhteisten asioiden hoitamisesta.” Buffet Aurora ”Tämä on harvinainen tapahtuma: on hienoa päästä starttaamaan uutta matkustajalaivaa Suomen lipun alle.”, cateringapulaiset Rose-Marie Nurmi ja Nina Holmström iloitsevat. Tarjoilija Evelina Huhta tuli Viking Gracelle töihin M/s Isabellasta. ”Alus on todella upea. Odotin, että uudella aluksella olisi pahempi sekamelska, mutta hommat ovat sujuneet täällä hyvin.” Club Vogue Suuri, kaksikerroksinen yökerho, Club Vogue, on valaistukseltaan ja tiloiltaan hulppea. Baaritiskilläkin on mittaa 18 metriä. ”Drinkkejä menee paljon”, tarjoilija Fia Holmström nikkaa. Bar tender-meininki on jälleen muodissa ja asiakkaat tilaavat rohkeasti erilaisia cocktaileja. Baarimestari Jarno Venho kertoo alukselta löytyvän oman drinkkilistan. ”Nimikkojuoma Grace käy etenkin kaupaksi, mutta muitakin erikoisuuksia maistellaan.” Yökerhoväkin on janoista, joten baaritiskin taakse muodostuu jonoa, vaikka asiakkaita palvelee yhtä aikaa useita tarjoi- lijoita. Club Voguessa töitä tehdään kiivaaseen tahtiin ja yhden tilauksen valmistuttua lasiin saa alkaa tehdä heti uutta. ”Turunlinja on yleisesti ottaen hektisempi työskennellä, koska ravintolat ovat auki täällä koko ajan”, aiemmin M/s Mariellalla työskennellyt Fia vertailee Helsingin ja Turun reittien eroja. ”Kiireestä huolimatta tämä on kyllä hieno laiva työskennellä, ja meillä on täällä todella hyvä me-henki!”, Fia korostaa. Samaa mieltä on tarjoilija Fanny Söderholm, joka tuli Gracelle M/s Amorellalta. ”Viihdyn täällä todella hyvin. Töissä on aina hauskaa, vaikka on kiirettä.” ”Ja mahtavinta on, että sain täältä vakipaikan! Amorellassa tein töitä kolme vuotta extrana”, Fanny on mielissään. Spa Wellness ”On mukava työskennellä osastolla, jolla mieli lepää”, kylpylävastaava Saara Lamont istuu hetkeksi Spa Wellnes-osaston sohvalle. Kylpyläkeidas sijaitsee Gracen ylimmällä, 11. kannella. Kylpylässä on kaksi suurta poreallasta, joista avautuu suora panoraamanäkymä merelle. Tavallisten saunojen lisäksi osastolla on höyry- ja yrttisaunat. ”Kylpylässä hiljennytään ja virkistäydytään. Kylpylän erikoisuus on lumiluola, jossa sataa lunta ja on pakkasta!”, Saara kertoo lämpötilavaihteluiden olevan tehokas hoitomuoto. ”Spa Wellnesistä voi tilata kasvohoidon, vartalohieronnan tai huoltaa käsiä tai jalkoja. Hoitomuotoja on useita erilai- sia ja niissä käytetään korkealuokkaista italialaista tuotesarjaa”, Saara esittelee tarjontaa. Spa-osastolla työskentelee neljä henkeä: kaksi kosmetologia, tarjoilija ja kylpylävastaava. Saara asuu tällä hetkellä Kaliforniassa ja kertoo tulleensa käynnistämään Gracen kylpyläosastoa. Työkeikka kestää aina huhtikuulle saakka. ”Toimin Kaliforniassa kylpylänjohtajana viiden tähden hotellissa. Sen lisäksi olen seilannut Karibian risteilijöillä, mutta myös kotivesillä Viking Linella.” ”Vaikka sitä asuisi muualla, sydän on aina kotimaassa”, Saara katsoo ulos ikkunasta saaristomaisemaan, jota ei muualta maailmasta tapaa. 2-2013 | MS 11 nä kö ku lm a Yhteenveto: Ahvenanmaan maakuntalautoilla raju kilpailutusaalto TEKSTI: Henrik Lagerberg KUVAT: Shutterstock A hvenanmaalla on käyty 1980-luvulta asti julkista keskustelua saaristoliikenteen kustannuksista ja varsinkin työvoiman palkkamenoista. Kustannusten kartoittamiseksi maakuntahallitus on teettänyt useita analyyseja ja selvityksiä, joiden pohjalta on esitetty toimenpide-ehdotuksia. Käytännössä maakuntahallitus ja maakuntapäivät ovat kuitenkin toteuttaneet ehdotusten pohjalta varsin vähän toimenpiteitä. Vuosien mittaan maakuntapäivillä on pidetty useita kiihkeitä puheita, joissa on arvosteltu miehistöjen palkkamenoja ja työehtoja. Maakuntapäivillä esitetyssä kritiikissä on menty niinkin pitkälle, että miehistöjä on syytetty tekemättömään työhön liittyvistä työaikakirjauksista ja jopa nukkumisesta työajalla samalla palkkaa nostaen. M/s Grisslan ensimmäinen alus, jonka operointi yksityistettiin Vapaasti kulkevan aluksen operointi yksityistettiin ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Tällöin kilpailutuksen kohteena oli M/s Grisslan. Sitä ennen alusten kahviloita oli ryhdytty hoitamaan yksityisin voimin ulkoistamisten seurauksena. Tähän saakka alusten operoinnin yksityistämisessä on ollut ideana se, että laivanvarustaja on saanut lainata maakuntahallitukselta aluksen sopimusajaksi maksutta. Lisäksi se on saanut sopimusvuosien ajan verovaroja maakuntahallituksen vahvistaman aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Ensimmäisissä tarjousasiakirjoissa tarjoajilta edellytettiin aluksi muun muassa alusten vakuuttamista, polttoainekustan- 12 MS | 2-2013 nusten kantamista sekä tiettyjä ylläpitotoimia aluksella. Sittemmin vaatimuksia on muutettu niin, ettei tarjous sisälläkään enää polttoainekustannuksia eikä suurempien ylläpito- ja korjaustöiden kuluja. Tällä kaikella pyritään tekemään operoinnin ja liikennöinnin aloittaminen tarjoajalle helpommaksi. Kun M/s Grisslanin tapausta eli ensimmäistä varsinaista operoinnin ulkoistamista seurattiin, kävi ilmi, että ulkoistaminen kävi kaiken kaikkiaan ahvenanmaalaisille veronmaksajille kalliimmaksi kuin se, että maakuntahallitus olisi huolehtinut operoinnista itse. Tämän selvityksen ja analyysin jälkeen maakuntahallitus on lakannut analysoimasta operoinnin ulkoistamisia julkisesti, sillä tulos ei ollut ensimmäisellä kerralla järin loistava. Mihin tämä siis johtaa? Tulevan palveluntarjoajan ei tarvitse tarjousta jättäessään miettiä polttoainekuluja eikä suurempien ylläpito- tai kunnostustöiden kustannuksia, sillä maakuntahallitus ja veronmaksajat huolehtivat niistä suvereenisti itse. Jotta varustamoyhtiö voi tehdä voittoa, palveluntarjoajan on kierrettävä jollakin tavalla työehtosopimukset, joita maakuntahallitus soveltaa omaan miehistöönsä omassa toiminnassaan ja jotka koskevat liikennettä, jota palveluntarjoaja on sitoutunut hoitamaan. Lisäksi sen on kierrettävä osittain myös sovellettavaa työlainsäädäntöä voidakseen alentaa operointikustannuksia miehistönsä osalta. Tämähän on toki loogista: jos palveluntarjoajan operointikustannukset olisivat samat kuin maakuntahallituksen, maakuntahallitus ei kiinnostuisi ulkoistamisista. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että tämä menettelytapa, jota poliitikot pitävät menestyksekkäänä, on poliittisesti hyväksytty ja että pohjoismainen neuvottelu- ja sopimusmalli halutaan hajottaa, jotta Ahvenanmaan kotimaisen saaristoliikenteen kustannuksiin voidaan vaikuttaa. Jotta tarjous voidaan hyväksyä, maakuntahallitus edellyttää myös, että ulkoistamisen on tultava 12 prosenttia halvemmaksi kuin operoinnin hoitaminen itse. Tämä vain korostaa sitä, että operointikustannuksia halutaan alentaa mihin hintaan hyvänsä – ja palveluntarjoaja pystyy vaikuttamaan ainoastaan aluksen palkka- ja työehtoihin. Nykyinen liikenneministeri ei tunnetusti juurikaan sympatisoi ammattiyhdistysliikettä, vaan syyttää Suomen MerimiesUnionia, sen jäseniä ja miehistöjä tarinan suuriksi roistoiksi. on sen sijaan putipuhdas, se on viaton kuin enkeli. Huomionarvoista on se, että kun Suomen Merimies-Unioni on neuvotellut vuosien mittaan jäsentensä puolesta maakuntahallituksen kanssa palkka- ja työehdoista aluksilla, maakuntahallitus on aina itse allekirjoittanut neuvottelupöytäkirjan työntekijäpuolen kanssa ja hyväksynyt palkantarkistuksia ja työehtojen parantamista koskevan neuvottelutuloksen. Näin on tapahtunut kaikissa sopimusratkaisuissa ensimmäisen ratkaisun syntymisen jälkeen. Maakuntahallitus on yrittänyt oikaista liikenneministerin julkisesti esiin tuomat epäkohdat palkkaamalla laivanvarustusalan konsultin, jonka piti tarmokkaasti ja päättäväisesti korjata saaristoliikenteen ja liikenneosaston ongelmat. Tietojen mukaan tämä konsultti on laskuttanut 120 euroa tunnilta ja 20 000 euroa kuussa, mutta tämä on nyt päättymässä, koska toimeksianto katsotaan suoritetuksi. Putipuhdas omatunto? Merimies ei ole matkustaja Muutama vuosi sitten liikenneministeri kyseenalaisti paikallisissa tiedotusvälineissä sen käytännön, että kokki laittaa aluksella miehistölle ruokaa. Hän ihmetteli, miten voi olla mahdollista, että yksi kokki ruokkii viisi henkeä. Aluksilla työskentelevät SMU:n jäsenet eivät vielä tänäkään päivänä tiedä, yrittikö liikenneministeri näin kannustaa ja valmentaa työntekijöitä tiedotusvälineiden kautta sekä kehittää uudella tavalla maakunnan henkilöstöpolitiikkaa ja parantaa liikenneosaston yleistä viihtyvyyttä, jota miehistöt ovat vuosien ajan arvostelleet. Maakuntahallituksen omatunto Maakuntahallitus on ottanut vuosien saatossa uuden linjan, jonka mukaan myös miehistön ruokahuoltoa ja alusten siivousta on ryhdytty kilpailuttamaan. On tavallista, että alusten kahvilat, joita eri palveluntarjoajat hoitavat, saavat huolehtia myös aluksen miehistön ruokahuollosta. Tämä on yksi keino vahvistaa kilpailutuksen ja palveluntarjoajan taloudellista perustaa, kun itse kahvilatoiminta ei aina ole kovin tuottoisaa. Näissä yksityistetyissä kahviloissa palveluntarjoajien alaisuudessa työskentelevien ja miehistön ruokahuollosta vastaavien työntekijöiden Operointikustannukset alas mihin hintaan hyvänsä Päällikkö pysäytti M/s Grisslanin turvallisuussyistä Ote laivapäiväkirjasta Snäckö 13.3.2013 palkka- ja työehdot eivät puolestaan ole minkäänlaisen lakisääteisen valvonnan piirissä. Nämä työntekijät eivät pidä itseään merimiehinä vaan ainoastaan matkustajina. Heidän työsuhteeseensa sovellettavat työehtosopimukset voivat olla mitä tahansa: työsuhteeseen saatetaan soveltaa majoitus- ja ravitsemisalan sopimusta, tai työehtosopimusta ei välttämättä ole lainkaan. Noudatettavaan työlainsäädäntöön kuuluvat laki työsopimuksesta ja työaikalaki. Kaikki tämä johtuu siitä, ettei maakuntahallitus viitsinyt aiemmin vaatia tarjoajia selvittämään ennen sopimuksen allekirjoittamista, mitä työehtosopimusta työntekijöihin sovelletaan, tai ilmoittamaan tarkalleen, mitä työlainsäädäntöä heidän työsuhteeseensa sovelletaan. Nämä vaatimukset mainitaan tilaajavastuulaissa, joka koskee myös Ahvenanmaan maakuntahallitusta, mutta sitä ei ole otettu kovin vakavasti aiemmissa kilpailutuksissa eikä sopimuksenteossa palveluntarjoajien kanssa. Tätä operoinnin yksityistämisen mallia – joka ei itse asiassa ole varsinaista yksityistämistä – on kiitelty Ahvenanmaalla poliittisten päättäjien keskuudessa ja lehtien pääkirjoituksissa monen vuoden ajan. Sitä pidetään poliittisena menestystarinana ja avaimena menestyksekkääseen saaristoliikennepolitiikkaan. Olen päättänyt tänään minulle annetuin valtuuksin sekä merilain, ISM-käsikirjan ja hygienialain nojalla, ettei M/s Grisslan ole merikelpoinen. Päätös perustuu siihen, että laivanvarustaja vaatii alukselle kolmihenkistä miehistöä. Aluksen nykyinen rakenne ja kunto edellyttävät vähintään nelihenkistä miehistöä, joka muodostuu päälliköstä, konepäälliköstä ja vähintään kahdesta matruusista, jotta miehistön, aluksen ja lastin turvallisuutta ei vaaranneta. Jos matruuseja on kaksi, lastauksesta tulee varsin riskialtista, mutta sitä voidaan valvoa tehokkaammin, kun aluksen kummallakin puolella on yksi matruusi. Alus jää pois liikenteestä, kunnes miehistön määrä mahdollistaa aluksen kuljettamisen turvallisesti. Rolf Hampf Päällikkö Maakuntahallitus joutui perääntymään Muutama tunti päällikön ilmoituksen jälkeen maakuntahallitus ilmoitti tulevansa asiassa vastaan ja alukselle lähetettiin matruusi. Järki voitti viimein, ja miehistö on iloinen päätöksestä. 2-2013 | MS 13 amm at tio sa stot to imi vat Sisä-Suomen osasto vieraili eduskunnassa & virkistäytyi Ikaalisissa Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (kuvassa toinen oikealta) esitteli EU-parlamentin toimintaa. Sisä-Suomen osasto vieraili 5. maaliskuuta eduskunnassa, jossa isäntänä toimi kansanedustaja Jouni Backman (sd.). Helsinkiin saavuttiin yhteisellä bussikuljetuksella ja reissuun osallistui lähes 30 henkeä. Matka on saanut osaston jäseniltä paljon kiitosta. Sisäsuomalaisten virkistysmatka suuntautui tänä talvena Ikaalisten kylpylään ja Tampereelle, jossa osasto kävi katsomassa Tampereen Työväen Teatterissa Liz-musikaalin sekä tutustui Tampereen Työväenmuseoon. Viikonloppuun osallistui reilut 20 henkeä. Sisä-Suomen osaston opintomatka Brysseliin Sisä-Suomen osasto järjesti opintomatkan Brysseliin 25.–28.2.2013. Matkan tarkoitus oli päivittää tietoja Euroopan Unionin päätöksentekomekanismista ja tutustua paikan päällä muutamaan keskeiseen kohteeseen ay-liikkeen ja kansallisen edunvalvonnan piirissä. TEKSTI: Markku Lauriala KUVAT: Markku Rautiainen, Saana Lamminsivu M atkalla olivat mukana Markku Rautiainen, Seppo Immonen, Vesa Salenius, Taisto Saukkonen, Marita Lahti, Tarja Rännäli ja Paavo Auvinen. Vierailun järjestäjänä oli Markku Lauriala. Parlamentarium – Euroopan parlamentin vierailukeskus Ryhmän ensimmäinen vierailukohde oli vuonna 2011 avattu Euroopan parlamentin vierailukeskus. Parlamentarium on ensimmäinen kansalaisille suunnattu näyttely, josta saa kattavasti tietoa Euroopan parlamentista 23 kielellä. Näyttelyyn tutustutaan multimediaoppaan avustuksella, joka kertoo parlamentin historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Vierailu- 14 MS | 2-2013 keskuksessa voi seurata havainnollisesti, miten päätöksenteko etenee eri päätöksentekoelimissä. Osanottajien mielestä tämä kohde oli mielenkiintoinen ja antoi hyvän tietopaketin vierailun aluksi. FinUnions Toisen päivän ensimmäinen kohde oli FinUnionsin toimisto. FinUnions on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen edustusto Brysselissä. Sen tehtävänä on huolehtia palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä sekä välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä asioissa. Toimiston johtaja Marianne Muona kertoi FinUnionsin tehtävästä Brysselissä. FinUnions paitsi seuraa aktiivisesti komission, neuvoston ja parlamentin työskentelyä, tekee myös aktiivista vaikuttamistyötä viemällä eteenpäin palkansaajaliikkeen viestiä Euroopan parlamentin jäsenille (MEP) ja EU-virkamiehille. Tällä hetkellä EU:n toimielinten käsittelyssä on esitys lähetettyjen työntekijöiden direktiiviksi. Tärkeimmät kohdat palkansaajapuolen kannalta ovat artiklat 9 ja 12. Artikla 9 koskee työntekovaltiolle sallittuja kansallisia valvontatoimia. Palkansaajapuoli ja monet jäsenvaltiot, mukaan lukien Suomi, haluavat listasta avoimen, jolloin jäsenvaltiot eivät olisi rajoitettuja työehtojen ja -olosuhteiden valvontakeinoja valitessaan. Lisäksi listan pitäisi olla sitova, jotta jäsenmaat panostaisivat työntekijöiden suojeluun. Muonan alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa käytiin sivuttiin myös syyskuussa 2012 Euroopan Unionin parlamentin hyväksymää rikkidirektiiviä. Euroopan Unionin parlamentti Euroopan parlamentissa tapasimme Sosialistien ja Demokraattien ryhmään kuuluvan mepin, Liisa Jaakonsaaren. Jaa- konsaari on lisäksi ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan varajäsen. Keskustelun aluksi Jaakonsaari selosti EU:n monivuotista rahoituskehystä, eli budjettia vuosille 2014 – 2020, josta saavutettiin hiljattain yksimielisyys Eurooppaneuvostossa. Jaakonsaaren mukaan Suomen median olisi toivonut kiinnittävän huomiota myös talouskehyksen sisältöasioihin. Tällä hetkellä keskustelu on kohdentunut pelkästään Suomen nettomaksuosuuteen ja sen kasvuun. Rikkidirektiivin osalta Jaakonsaari totesi sen saaneen surkuhupaisia piirteitä. Rikkipitoisuuden alentaminen on ollut jo vuodesta 2008 EU:n lainsäädäntöputkessa. IMO:ssa päätettiin vuonna 2008 uusista päästörajoituksista erityisalueilla, joihin myös Itämeri kuuluu. Mikään taho ei ole asettanut kyseenalaiseksi päästöjen alentamisen tarpeellisuutta. Varustamoelinkeino on seurannut päästörajoitusten alentamispyrkimyksiä aina IMO:n päätöksestä lähtien. Asia ei ole tullut heille yllätyksenä. Käytännössä Euroopan Unionin olisi ollut mahdotonta torjua IMO:ssa päätettyä päästöjen alentamista. Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa Viimeisimpänä vierailukohteena oli Suomen pysyvä edustusto. Pysyvä edustusto valmistelee Euroopan Unionin neuvoston päätöksiä Suomen hallituksen ohjeiden pohjalta. Edustuston työtä johtaa pysyvä edustaja, suurlähettiläs Jan Store. Vierailun aluksi saimme todella asiantuntevan johdannon merenkulun asioihin erityisasiantuntija Päivi Woodilta. Hänen vastuualueenaan on merenkulku, maantieliikenne ja horisontaaliset liikenneasiat, jotka kuuluvat Coreper l -asioihin. Coreper käsittelee ja valmistelee kaikki ministerineuvoston kokouksiin tulevat asiat, joten se on yksi EU:n tärkeimmistä valmistelevista elimistä. Päivi Woodin kanssa käydyssä keskustelussa sivuttiin myös rikkidirektiiviä. Wood kertoi, että asiaa kysytään häneltä miltei päivittäin. Wood kertoi olleensa töissä IMO:ssa siihen aikaan, kun päästörajoitukset olivat siellä käsittelyssä. nalla Antwerpeniin tutustumaan suomalaiseen merimieskirkkoon. Tarjolla oli suomalaista kahvia ja pullaa. Halukkailla oli mahdollisuus käyttää myös nettiä ja tarkistaa sähköpostinsa. Vieraskirjan mukaan vielä merimiehetkin löytävät merimieskirkon, vaikka alkavat olla vähemmistö. Päätöksentekoa ja lobbaamista Kotimatkalla käydyssä keskustelussa todettiin, että Suomi on varsin pieni toimija 27 maan EU-perheessä. Suomen edustus EU:n parlamentissa on vain 13 jäsentä. Jäsenet kuuluvat poliittisiin ryhmiin, jotka muodostavat kantansa ryhmäkokouksissa. EU:n komission tuottama valtava määrä erilaisia esityksiä joko direktiiveiksi tai asetuksiksi saattaa johtaa pahimmillaan siihen, että joku tärkeä asia jää tavallaan huomaamatta ennen kuin on liian myöhäistä. Asioiden seuraaminen ja niistä tiedottaminen asettaakin etujärjestöjen roolin erityisen tärkeäksi. Suomalainen Merimieskirkko Antwerpenissä Vierailun päätteeksi ryhmä matkusti ju- 2-2013 | MS 15 va ru sta mo ku ulum isia Finnlinesin tonnisto Suomen lipun alla vahvistuu M/s Finntide & suuntana Suomi Finnlines-varustamon tonnisto Suomen lipun alla on vahvistunut 12 aluksella kahden vuoden aikana. Varustamo panostaa vahvasti harjoittelijoihin, jotta alalle saadaan uusia osaajia. F teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu innlinesin viimeisimmät Suomen lipun alle saapuneet alukset ovat uutukaiset M/s Finntide ja M/s Finnwave, jotka rakennettiin sisarlaivojensa tavoin Kiinassa Jinling Shipyardin telakalla. ”On ainutlaatuista suomalaisessa merenkulun historiassa, että yksi varustamo pystyy rekrytoimaan lyhyen ajan sisällä näin paljon uutta työvoimaa”, M/s Finntiden päällikkö Jyrki Repo on tyytyväinen kehityssuunnasta. Finnlinesin uudisrakennukset ovat tarjonneet työtä monille merenkulkijoille. ”Uudet alukset ovat Suomen merenkulun pelastus”, kansikorjausmies Antti Niskala toteaa jämptisti. Antti on nähnyt kotimaisen merenkulun nousut ja laskut, sillä hän työskenteli aiemmin muun muassa Sea Containersin SuperSeaCat-aluksilla, mutta yhtiö ajautui konkurssiin vuoden 2008 lopussa. Isku oli kova työpaikkansa menettäneille miehistöille. Valitettavaa on, että suomalaisessa merenkulussa ei ole voitu välttyä tänäkään keväänä yt-neuvotteluilta, joista rankimmat ovat käynnissä Neste Shipping-varustamossa. Finnlinesin Suomen lipun alle saapuneet alukset ovatkin kauan odotettu auringonsarastus kotimaisessa kauppamerenkulussa, josta muidenkin varustamoiden tulisi ottaa mallia! Nuorten on saatava praktiikkaa ja töitä! Miehityspolitiikka on aihe, josta riittää aina ajatuksia ja puhetta. M/s Finntidella ollaan sitä mieltä, että mikäli suomalainen merimies on työttömänä, tulee työtä tarjota ensisijaisesti hänelle. Toisaalta nähtävissä on myös ollut, että ainakin varustamon konepuolelle on ollut vaikea löytää tekijöitä kotimaasta. ”Ammattimiehet alkavat olla usein jo miehen iässä, eivätkä he lähde vaihtamaan alusta ja varustamoa. Nuorilla on puolestaan intoa, mutta ei vielä työn tuomaa kokemusta”, M/s Finntiden päällikkö Jyrki Repo pohtii kimuranttia tilannetta. Jostakin on kuitenkin aloitettava. Finnlines ottaa aluksilleen säännöllisesti harjoittelijoita. ”Nuorten on pakko saada praktiikkaa, muuten he eivät saa pätevyyskirjoja ja töitä alalta”, Jyrki toteaa. Kansikorjausmies Niskala on yhtä mieltä asiasta. ”Näin se on: nuoret eivät jää odottelemaan, vaan lähtevät kyllä helposti maihin muualle töihin, jos heille ei ole töitä tarjolla.” M/s Finntidella työskentelee 16 henkeä. Maaliskuussa laivalle saapuu kaksi harjoittelijaa, toinen talouspuolelle ja toinen kannelle. Kansiosasto on tyytyväinen asiasta kuultuaan, sillä nykyisellä remmillä (poosu, kaksi matruusia ja puolikas) töissä on tehnyt aika ajoin tiukkaa, jos päivämiehiä on ollut kannella vain yksi kerrallaan toisten ajaessa vahtia tai ollessa lepovuorossa. Kuljetusalan Työttömyyskassa Merimies-Unionin jäsenten kassa on Kuljetusalan Työttömyyskassa, johon sinun tulee liittyä kirjallisesti, kun olet työssä. Jäseneksi liittymispäivämäärästä aloitat työssä ollessasi niin sanotun ansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- ja työssäoloehdon kerryttämisen. Työssäoloehdon alkuehto täyttyy, kun jäsen on ollut kassan jäsenenä ollessasi vähintään 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä. Jos joudut tämän ajan jälkeen työttömäksi, sinun on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa, joka voi olla huomattavastikin suurempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha. Työttömyyspäivärahan saamisen muut edellytykset tulee myös täyttää, kuten se, että on työtön työnhakija työ- ja elinkeinotoimistossa, eikä esimerkiksi ole päätoiminen opiskelija tai yrittäjä tai saa työttömyysetuuden maksamisen estävää muuta etuutta. Kuljetusalan Työttömyyskassan kotisivuilta löydät runsaasti tietoa ja ohjeita, käy tutustumassa: www.kuljetusalantk.fi Päällikkö Jyrki Repo, kansikorjausmies Antti Niskala ja matruusi Hector Paras. 16 MS | 2-2013 2-2013 | MS 17 jo bissa Vasemmalla 2. konemestari Kenneth King Tagle ja fitter Joey Osmillo. ” Joey: Opiskelu työn ja perheen ohella on haastavaa, mutta kannattaa! M /s Finntiden koneessa työskentelee konepäällikkö, 1.- ja 2. konemestari, fitter, wiper ja sähkömies. Reipas-otteiselle fitterille Joey Osmillolle M/s Finntide on kolmas alus Suomen lipun alla, jolla hän seilaa. ”Olen saanut aina kunnian käydä hakemassa uusia aluksia Kiinan telakalta”, mies veistelee. Joey lähti merille vuonna 2000 ja seilasi ensin Japanin lipun alla kuusi vuotta. Aluksissa oli enemmän miehistöä, mutta myös enemmän ”likaista työtä”, koska laivat olivat vanhempia. ”Kädet olivat öljyssä jatkuvasti”, Joey virnistää meininkiä. Japanilaisten jälkeen vuorossa oli Singaporen lippu. Finnlinesille Joye saapui vuonna 2008 ja seilasi ennen Suomeen tuloaan Ruotsin lipun alla. ”Näissä Finnlinesin uudisrakennuksissa on mukava työskennellä, kun konehuoneet ovat pitkälle automatisoituja vanhoihin laivoihin verrattuna.” Työn ohella Joye opiskelee parhaillaan konepäälliköksi. Koulua ei ole enää paljon jäljellä, jonka jälkeen on tiedossa lopputentti. 18 MS | 2-2013 V akituinen työpaikka on kyllä aivan mahtava juttu!”, M/s Finntidelta talousapulaisen vakanssin saanut Leila on ilahtunut. Ensimmäinen matka rahtilaivalla Biskajalla on takana, joten miltä Atlantin aallot tuntuivat? ”Huono olohan siellä tuli näin ensimmäisellä kerralla, mutta jos merille lähtee töihin, niin merenkäyntiin on vain totuttava.” Kotkan merikouluun Leila kertoo päätyneensä sattumalta. ”En kadu yhtään: tämä on hyvä ammatti, enkä vaihtaisi tätä toiseen. Merenkulkijana on mahdollista nähdä maailmaa ja talouspuolen ihmisenä pidän luonnollisesti ruoanlaitosta.” Kokkistuertti Jun Peterdith Noval II on antanut Leilalle byssassa monipuolisesti työtehtäviä, mutta myös vastuuta. ”Olemme saaneet jaettua töitä hyvin kahteen pekkaan.” Ennen Finnlinesia Leila työskenteli vajaan vuoden verran Tallink Siljalla M/s Silja Serenadella. ”Halusin päästä rahtilaivalle töihin, jotta voin nähdä maailmaa. Törnin pituus on kolme viikkoa, mikä mahdollistaa sen, että myös vapailla on mahdollista matkustella.” Rahtilaivoissa on myös oma, erityinen hohtonsa. ”Vaikka täällä tehdään ympäripyöreää päivää, töitä saa tehdä rauhassa eikä ole niin hirveä hälinä ja kiire kuin muilla aluksilla.” Talousapulainen Leila Al-Jarrah, 21 ”Ei auta kuin urakoida! Työn, opiskelun ja perheen yhdistäminen käy kyllä ihan työstä, sillä minulla on kolme lasta”, Joey kertoo ja huokaisee opintojen olevan onnneksi jo voiton puolella. Ensimmäinen törni Suomen lipun alla Joey ja 2. konemestari Kenneth King Tagle ovat kotoisin Filippiineiltä Santa Rosan kaupungista Lagunasta. Santa Rosasta on Manilaan noin 40 kilometrin matka ja se tunnetaan nimellä Etelän leijonakaupunki (“The Lion City of the South”). Seudulla toimivat muun muassa Coca Colan ja Toyotan tehtaat. Kenneth kertoo seilaavansa ensimmäistä kertaa Suomen lipun alla ja skandinaavisilla vesillä. ”Olen seilannut nyt viisi vuotta ja työskennellyt aiemmin muun muassa Bahaman ja Hong Kongin lippujen alla.” Kenneth on mielissään päästessään starttaamaan uutta alusta liikenteeseen. ”Tekniikkaa ja uusia järjestelmiä on aina mielenkiintoista oppia!” ”Vakituinen työpaikka on kyllä aivan mahtava juttu!” 2-2013 | MS 19 pa lk katau lu kot 2013 pa lk katau lu kot 2013 Matkustaja-alusten takuupalkat 1.3.2013 Palkkaryhmä 1 Keittiö- ja kylmäkönapulainen Myymälä- ja varastoapulainen Nisse ja annostelija Talousapulainen ja siivooja Lastenhoitaja Tarjoilijaharj. ja baarioppilas 1 870,00 Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvät lisät ja korvaukset 1.3.2013 Rahtialusten taulukkopalkat 1.3.2013 Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvät lisät ja korvaukset 1.3.2013 2. Matkustaja-alukset 20.3 Palkat rahtialuksissa 1. Rahtialukset Päiväpalkka työsuhteen aikana 1/30 takuupalkasta 20.3.1 Kansi- ja konemiehistö Ylityökorvaus 1/100 takuupalkasta Pursimies, korjausmies, sorvari Varallaolokorvaus / tunti 1/260 takuupalkasta Pumppumies, kirvesmies, donkeymies, koneenhoitaja Palkkaryhmä 2 2 012,96 Tarjoilijat ja myyjät sekä kassat Hyttisiivoojat / -emännät Saunaemäntä, ylisiivooja, SPA-työntekijä Konferenssisiht. ja ATK-harj. Varallaolokorvaus / vuorokausi 3,91 € Lastinkäsittelykorvaus / tunti Palkkaryhmä 3 Kokit ja kylmäköt Palkkaryhmä 4 Muonavarastonhoitaja Pääsiivoja/emäntä, sairaanhoitaja Ohjelmaemäntä / -isäntä Vastaava tarjoilija Viinikassa, croupier, muusikko Purserinapulainen / ATK-hoitaja 2 071,83 2 105,46 Palkkaryhmä 5 2 206,60 Hovi- ja baarimestari Cafeterianesimies Pääkokki ja pääkylmäkkö, myymälän-/varastonhoitaja Konferenssiemäntä / -isäntä Risteilyemäntä / -isäntä Palkkaryhmä 6 Siivous- ja hotellipäällikkö Myymäläpäällikkö Ravintolapäällikkö ja purseri Keittiöpäällikkö Pääbaari- ja päähovimestari 2 379,66 Palkkaryhmä 7 Intendentti 2 555,11 Kansi- ja koneosasto Puolimatruusi ja konevahtimies Matruusi ja moottorimies Järjestysmies Korjausmies ja pursimies Sähkömies 1 945,68 2 021,37 2 088,64 2 140,78 2 247,65 1 733,64 YT-lisällä 1 907,00 1 706,73 1 877,40 1 645,68 1 810,25 1/164 takuupalkasta Puolimatruusi/konevahtimies 1) 1 578,40 1 736,24 Tarjoilukorvaus 0,53 € / henkilö / päivä Puolimatruusi/konevahtimies 1 552,67 1 707,94 Palvelurahan vähimmäismäärä 1) 208,63 € / kuukausi Trimmari 1 548,30 Laivapoika, oppilas 1 526,43 hakulaitetta tai teknistä apuvälinettä) Luontoisetukorvaus 2) - vuosiloman aikana 21,70 € / päivä (- ravintokorvausosuus) 14,51 € / päivä (- asuntokorvaus) 7,18 € / päivä - työ- ja vapaajakson aikana 10,85 € / päivä - sairauden aikana 21,70 € / päivä (- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa) Sähkömies alle 999 1 761,73 1000–1499 1 790,32 1500–4199 1 810,33 yli 4200 1 831,36 aluksen generaattoriteho YT-lisällä 1 937,90 1 969,35 1 991,36 2 014,50 Valtamerilisä - talousosaston esimies 65,10 € / kk - matruusi tai sitä korkeam massa palkkaluokassa oleva 46,34 € / kk - muut 32,09 € / kk Kokkistuertin pätevyyslisä 59,89 € / kk Peruspalkkaa korottava Pukuraha 19,21 € / kk Stuertti Varallaolokorvaus kansi- ja konemiesten valmiuskorvaus - arkipäivinä 1/320 kk-palkasta / tunti - pyhäpäivinä 1/160 kk-palkasta / tunti Lastinkäsittelykorvaus 1/164 kk-palkasta / tunti Likaisen työn korvaus 14,05 € / kerta Puolimatruusi/konevahtimies, jolla on matruusin/konemiehen pätevyys Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta 3,91 € / vrk 20.3.2 Taloushenkilökunta Talousosaston esimies Kokkistuertti 1) Kokki 1 777,71 1 808,65 1 827,99 1 862,47 1 926,07 2 002,94 1 730,28 1 749,45 1 761,73 1 787,29 1 829,84 1 877,81 1 675,45 1 686,56 1 692,60 1 706,90 1 716,49 1 726,07 Tarjoilukorvaus Tilapäiset matkustajat - perusmaksu - lisäkorvaus Tilapäiset ruokavieraat 1) Korvaus työntekijälle, jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa 2) - ravintokorvaus - Suomessa 29,60 € / päivä - ulkomailla 55,72 € / päivä - asuntokorvaus laskun mukaan Likaisen työn korvaus 14,05 € / kerta Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta 3,91 € / päivä DWT/IHV Taksikulut 42,03 € enintään II Kokki 1 603,97 Muusikon pukuraha 19,21 € / kuukausi II Kokki 2) 1 615,74 Talousapulainen x) 1 603,97 alle 4499 4500-12999 13000-29999 30000-79999 80000-159999 yli 160000 1) 1/30 osa siitä / pv, mikäli työntekijä ei ole työsuhteessa koko kuukautta 1) Huom! Kohta 21.6 2) Luontoisetukorvaukset tulivat voimaan 1.1.2013. 2) Palkka maksetaan ainoastaan yli 6000 dwt-tonnin aluksissa, jotka säännöllisesti kuljettavat matkustajia ja joissa on tilaa x) vähintään 6 matkustajalle. Talousapulainen on velvollinen osallistumaan keittiötyöhön MS | 2-2013 2-2013 1,95 € / matkustaja 0,66 € / matkustaja / päivä 0,51 € / henkilö / päivä Yötyökorvaus 6,80 € / vahtivuoro rahtialuksen vuorotyöntekijälle Korvaus työntekijälle, *) ellei työntekijälle ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa - ravintokorvaus - Suomessa 29,60 € / päivä - ulkomailla 55,72 € / päivä - asuntokorvaus laskun mukaan Rahtialuksessa konehuoneen ollessa miehittämätön, vuorotyöntekijälle maksetaan yötyökorvaus 00–04 Luontoisetukorvaus *) - vuosiloman aikana 21,70 € / päivä (- ravintokorvausosuus) 14,51 € / päivä (- asuntokorvaus) 7,18 € / päivä - vastikeaikana 21,70 € / päivä - sairauden aikana 21,70 € / päivä (- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa) Taksikulut Matkakorvaus 42,03 € / henkilö / matka (esim. korkeintaan) Lomamatkat 42,03 € / matka (enintään) *) 20 1/102 kk-palkasta / ylityötunti 1/63 kk-palkasta / ylityötunti Vastikekorvaus - työsuhteen aikana1/164 kk-palkasta / vastiketunti Matruusi, moottori-/konemies lämmittäjä, rasvaaja (kun työntekijä on velvollinen kantamaan Ylityökorvaus - arkipäivänä - pyhäpäivänä Luontoisetukorvaukset tulivat voimaan 1.1.2013. 2-2013 | MS 2-2013 21 pa lk katau lu kot 2013 työt tö my ys ka ssa tie dotta a Pientonniston palkat ja palkanlisät 1.3.2013 Takuupalkka 1:1 Euromääräiset lisät Pursimies YT 2 040,27 Kokkistuertin tarjoilukorvaus 2,91 € / matkustaja Matruusi YT 1 946,42 Tilapäiset ruokavieraat 0,55 € / vieras Kuljetusalan Työttömyyskassa Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki Postiosoite: Vahtimies 1 825,16 Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta 3,91 € / päivä Kokkistuertti 2 041,95 Vuokra-autokulut (enintään) 42,03 € / kerta Takuupalkka 2:1 Luontoisetukorvaus vuosiloman aikana *) 21,70 € / päivä Vuorottelussa 2:1 maksettava takuupalkka saadaan kertomalla Luontoisetukorvaus sairauden aika *) taulukon ”Takuupalkka 1:1” vastaava takuupalkka luvulla 1,23. (kun työntekijää ei hoideta sairaalassa) Ylityökorvaus *) -arkiylityö 1/106 takuupalkasta ilman ikälisiä -pyhäylityö 1/67 takuupalkasta ilman ikälisiä Aikamatka 60-luvulle! 21,70 € / päivä Luontoisetukorvaukset tulivat voimaan 1.1.2013. Halki jään, M/s Vaasa Providerin matkassa! Kirja kertoo värikkäästi merimiesten elämästä ja työstä laivalla sekä myös vapaa-ajan vietosta satamissa. Tapahtumat ovat ajalta, jolloin laivoissa ei ollut vielä telkkareita. Hyviä tarinankertojia oli ja heitä tarvittiin messeissä iltaisin. Laivan arkipäivä oli yleensä turvallista, jonka saattoi rikkoa vain meri. Tästä on osoituksena ikävä nuoren merimiehen hengen vaatinut onnettomuus myrskyävällä Pohjanmerellä sekä laivan lopullinen kohtalo. Onko laivalla sielu ja henki? Sitä pohtii vanheneva mies muistellessaan laivaansa melkein viisikymmentä vuotta myöhemmin. 22 MS | 2-2013 Timo Haipuksen kirjoittama kirja on merimiesten kielellä merimiehille, se soveltuu hyvin luettavaksi myös maakravuille. Merenkulun ja merimiesten ammattisanastoa käsittelevä luettelo löytyy kirjan viimeisiltä sivuilta. Kirjassa on myös kuvaliite M/s Vaasa Providerista ja sen miehistöstä. Kirja on toistaiseksi ostettavissa vain www.merimieskuvia.net -sivustolta tai tilattavissa e-kirjana www.elisa.fi -sivuston Elisa Kirjasta. Kirja on pehmytkantinen, sivumäärä 160 sivua. p. (09) 613 111 ma–pe klo 9.00–12.00 Faksi: (09) 6131 1333 Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu) ASIOINTI KULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSASSA Jos jäät työttömäksi – ohjeita työttömyyspäivärahan hakemiseen – Ilmoittaudu paikkakuntasi työ- ja elin keinotoimistoon (te-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Uusi merimieselämästä kertova romaani on ilmestynyt Kirjan päähenkilö menee laivaan viisitoistavuotiaana, työhön tottumattomana ja seikkailijan ammatista haaveilevana nuorukaisena. Laiva ja sen virikkeellinen ympäristö, herättää kuitenkin nuorukaisessa vastuuntunnon ja halun olla arvostettu ammattimies laivassa. Tästä alkaa muutos, aikuistuminen. PL 65, 00531 Helsinki Puhelinpäivystys – Ansiopäivärahan hakemuslomakkeet saat te-toimistosta tai Kuljetusalan Työttömyys kassan kotisivuilta: www.kuljetusalantk.fi. – Hakemuksen voi lähettää kassaan sähköi sesti kirjautumalla kassan sähköiseen pal veluun osoitteessa: www.kuljetusalantk.fi tai postitse: Kuljetusalan Työttömyyskassa, PL 65, 00531 HELSINKI. – Hakemuksen voit tulostaa myös Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön, TYJ:n sivuilta www.tyj.fi. Näiltä sivuilta löydät paljon ajankohtaista tietoa työttö myysturvasta, kuten esimerkiksi ansio sidonnaisen työttömyyspäivärahan suuruudesta, sovitellusta päivärahasta, vuorottelukorvauksesta, sosiaalietuuksien vaikutuksista päivärahaan ja päiväraha laskurin. – Myös työttömyyskassa lähettää sinulle päivärahahakemuksen infopaketin mu kana, kun se on saanut työttömyydestäsi lausunnon te-toimistolta. Lausunto saa puu kassaan yleensä parin päivän sisällä siitä, kun olet jäänyt työttömäksi ja ilmoit tautunut te-toimistoon. – Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa. Viimeinen haettava päivä on sunnuntai. Ensimmäi sen hakemuksen voit lähettää, kun työt tömyys on jatkunut vähintään kaksi (2) kokonaista kalenteriviikkoa. – Jos teet osa-aikatyötä tai sivutyötä, hae päivärahaa tilikausiesi mukaan, neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. – Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähet tää työttömyyskassaan etukäteen ennen jakson päättymistä. – Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellises ti täytetyt hakemukset palautetaan, jolloin päiväraha-asiasi käsittely viivästyy. – Työttömyyspäivärahaa on haettava vii meistään kolmen (3) kuukauden kuluessa työttömyyden alusta lukien. Kolmen kuu kauden määräaika koskee myös jatkoha kemusta ja lapsikorotuksen hakemista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan seuraavat liitteet: - Alkuperäinen palkkatodistus vähintään työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä 34 työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee olla eriteltynä lomaraha, lomakorvaus ja palkattomat ajat sekä merialalla makset tujen vastikekorvausten määrä. – Irtisanomisilmoitus – Palkkatodistus, jos olet tehnyt hakemus jakson aikana osa-aikatyötä. – Jos sinulla on yritystuloa tai olet maa- ja/ tai metsätilan omistaja, hakemukseen liitetään verottajan todistus viimeksi vah vistetusta verotuksesta. – Päätös ja viimeinen maksukuitti päivä rahan määrään vaikuttavasta sosiaali etuuksista (esim. lasten kotihoidontuesta (myös puolison saamasta). –Tarkista, että jäsenmaksusi ovat kunnossa. Jos olet itsemaksava jäsen (ei työnantajaperintä), liitä hakemukseen viimeinen jäsenmaksukuittisi. Kuljetusalan Työttömyyskassa > www.kuljetusalantk.fi 2-2013 | MS 23 Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö on uudistettu Miehitys- ja pätevyysasioita koskeva lainsäädäntö muuttui 1.3.2013 STCWyleissopimuksen muutoksien voimaansaattamisen johdosta. Voimaan tulivat: – laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta (95/2013) ja – uusi valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä (166/2013). Lisäksi Trafi on antanut laivaväen pätevyyksiä koskevan määräyksen (TRAFI/23173/03.04.01.00/2012) ja kolme asiaan liittyvää ohjetta. Lisätietoa ja linkit lainsääntöön: www.smu.fi > viestintä > uutiset > Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö on uudistettu Trafin kotisivut: www.trafi.fi > merenkulku > miehitys ja pätevyydet > pätevyyskirjat Meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmä jätti väliraporttinsa Vuorineuvos Ole Johanssonin johtama Meriteollisuus 2020 -työryhmä jätti 13.3.2013 väliraporttinsa. Ehdotuksilla haetaan parannusta meriteollisuuden lyhyen aikavälin kilpailukykyyn ja uudistumiseen. Työryhmä esittää 20 miljoonan euron varaamista meriteollisuuden kansallisiin kehittämisohjelmiin, jotka keskittyvät mm. offshore- ja laivanrakennusaloihin sekä arktiseen osaamiseen ”Suomella on edellytykset olla arktisen osaamisen suurvalta. Luonnonvaroja hyödynnetään yhä haastavammissa olosuhteissa, mikä asettaa korkeat vaatimukset laivojen ja offshore-laitteiden suunnittelulle, valmistukselle ja operoinnille. Suomessa on merkittävää tämän alan osaamista, jonka jatkuvasta kehittämisestä työryhmä kantaa huolta. Siksi ehdotammekin myös tutkimusja koulutusresurssien lisäämistä.” Työryhmä antaa esityksensä toimialan pitkän aikavälin uudistamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi 15.6. mennessä. Ryhmän jäseninä ovat edustajat alan keskeisiltä toimijoilta ja valtionhallinnosta. 24 MS | 2-2013 Miehitys- ja pätevyysasioita koskeva lainsäädäntö muuttui 1.3.2013 Lainsäädännön uudistaminen liittyy pääasiassa merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 yleissopimuksen (STCWyleissopimus) liitteen ja merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan säännöstön (STCW-säännöstö) Manilassa 25.6.2010 hyväksyttyihin muutoksiin (Manilan muutokset). Merimies-Unionin uudeksi toimitsijaksi Jessica Troberg IMO:n pääsihteeri vieraili Suomessa Merimies-Unionin hallitus päätti 12.2.2013 pitämässään kokouksessa valita uudeksi toimitsijaksi yliperämies Jessica Trobergin, jolla on useiden vuosien kokemus työskentelystä merellä sekä merihenkilöstöhallintoon liittyvistä tehtävistä. Troberg aloitti työnsä 2.4.2013 ja hänen sijoituspaikkansa on Merimies-Unionin Turun toimisto. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n pääsihteeri Koji Sekimizu vieraili Suomessa 6.-9.3.2013. Sekimizua evästettiin vierailun aikana talvimerenkulusta ja IMO:n työstä arktisen merenkulun turvallisuuden edistämiseksi. Esillä olivat myös merenkulun ympäristökysymykset ja tulevaisuuden polttoaineet, kuten nesteytetty maakaasu (LNG). Jessica Troberg Eduskunnan meriryhmän puheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi (oik.) ja IMO:n pääsihteeri Koji Sekimizu. Ruotsalaiset murtavat jäitä Perämerellä Suomen satamissa: kolme isoa suomalaista jäänmurtajaa seisoi työtä vailla laiturissa pitkälle kevääseen Ruotsalaiset jäänmurtajat avustavat laivoja Perämerellä Suomen satamissa ja vievät töitä kotimaisilta murtajilta. Kaikki ruotsalaiset jäänmurtajat ovat olleet tänä talvena ajossa, mutta toinen on tilanne kotimaassa: Monitoimimurtaja Nordica seisoi pitkään työtä vailla Katajanokan laiturissa ja perinteinen jäänmurtaja Sisu aina jopa maaliskuun puoliväliin saakka. Monitoimimurtaja Fennica odotti työkeikkaa Kokkolassa, kun ruotsalaismurtajat avustivat samaan aikaan laivoja Suomen satamiin. 20-vuotinen yhteistyösopimus! Suomi ja Ruotsi solmivat viime vuonna 20-vuotisen yhteistyösopimuksen talvi- Alusten investointituesta Palkansaajakeskusjärjestöt: Työmarkkinasopu kaatui EK:n linjaan Palkansaajakeskusjärjestöiltä löytyi loppuun asti valmius hakea keskitettyä työmarkkinaratkaisua. SAK:n, STTK:n ja Akavan mukaan työllisyyttä ja kasvua vahvistava ratkaisu olisi voinut syntyä kehysriiheen mennessä, jos kaikilla osapuolilla olisi ollut todellinen halu neuvotella ja sopia. merenkulun palvelujen järjestämisestä valtioiden välillä. Sopimuksen myötä Suomen valtion verovaroja käytetään ruotsalaisten jäänmurtajien työllistämiseen, kun lähtökohtana tulisi olla ensijaisesti Suomen omien jäänmurtajien ja miehistöjen työllistäminen. Elinkeinoelämän keskusliiton pyrkimys maksattaa palkankorotusten kustannukset valtiolla kuvaa järjestöjen mielestä hyvin työnantajien tahtotilaa. EK:n tavoitteleman työeläkemaksun alennuksen olisivat lopulta maksaneet palkansaajat ja nuoret. SAK:n hallitus totesi neuvottelujen keskitetystä työmarkkinaratkaisusta päättyneen 21.3.2013. helpotusta rikkipäästörajoihin sopeutumiseen Suomalaisen varustamon on mahdollista saada tukea alusten investointihankkeille, joilla on merkittävästi ympäristöä parantavia vaikutuksia. Valtioneuvosto antoi asetusmuutoksen alusten ympäristönsuojelua parantavien investointitukien ehdoista 14. maaliskuuta. Asetusmuutos tuli voimaan 1. huhtikuuta 2013. Muutoksen myötä tuki laajenee jo käytössä oleviin aluksiin. 2-2013 | MS 25 Le da re nus tu aleanen! t e t o r ko 3 alk 1.1.201 ja lisäetaulk aen! 3 1 0 1.1.2 ETUSI JÄSENKORTILLA: -2 snt/l bensiinistä* -2 snt/l dieselistä* LISÄKSI: -10 % voiteluaineista** -5 % pesuista -5 % autokemikaaleista -5 % nestekaasusta*** De statliga bolagen måste ta ansvar för sin personalpolitik och verksamhet! innehåll: Samarbetsförhandlingarna som inleddes på Neste Shipping i början på februari är en karikatyr av de statliga bolagens moral. De har nämligen ingen. De politiska beslutsfattarna måste så här i sista stund vakna upp till verkligheten ur sin vintersömn och vidta räddningsåtgärder då Finlands enda inhemska tankfartygsrederi som transporterar olja hotar att säga upp 130 personer. Rederiet Neste Shipping har bara elva tankfartyg och två bogserbåtar kvar under finsk flagg – efter en eventuell utflaggning av tre tankfartyg kvarstår det bara en handfulll fartyg. Slaget mot personalen på Neste Shipping skulle bli ännu hårdare om det blir verklighet: idag ansvarar endast 390 specialyrkesutbildade sjömän för rederiets oljetransporter eftersom rederiet har dragit ner kraftigt på personalen genom åren. Hotet om uppsägning av 130 personer skulle minska personalen till nästan hälften, och oljetransporterna under finsk flagg skulle skötas av en ännu mindre grupp specialister. En eventuell utflaggning av Neste Shippings tankfartyg till främmande flagg – och eventuell lågkostnadsflagg – är en karikatyr av det statliga bolagets verksamhet. Vem ansvarar för huruvida fartyg under främmande flagg transporterar olja till Finland i en eventuell krissituation? Hur vet vi att redarna inte vänder kölen mot tryggare vatten? Tar landets nuvarande regering och utvecklingsminister Heidi Hautala, som ansvarar för statens ägarstyrning, ansvar för situationen? Staten är majoritetsägare i Neste-koncernen med 51 procent av aktierna, vilket gör att den har mycket att säga till om när det gäller beslut om bolagets framtid. Det är beklagligt att utvecklingsministern, som ansvarar för statens ägarstyrning, age- 28 Samarbetsförhandlingarna rar på ett sätt som känns så falskt. Hautala meddelar på sin hemsida att hon vill förbättra världen. Men hur förbättrar det världen om Finlands oljetransporter i framtiden sköts under främmande flagg? Man kan även fråga sig om Hautala i egenskap av grön politiker tar ansvaret om en oljetanker under främmande flagg någon dag går på grund utanför Finland. Utvecklingsminister Hautalas åtgärder för att behålla ägarskapet i statliga bolag i Finland känns också tveksamma. Hautala har med kraft försökt styra de statliga bolagen mot en privatisering. Det känns knappast som en slump att de statliga bolagens verksamhet och framför allt deras personalpolitik har blivit så hård de senaste åren. Mest uppmärksamhet har statligt ägda Finnair fått, då de sanerar ut så mycket folk de bara hinner. De statligt ägda sjöfartsbolagen har också fört samarbetsförhandlingar på löpande band. De senaste var i höstas på Meritaito och i slutet av året på Arctia Shipping, som efter samarbetsförhandlingarna sade upp 21 sjömän som var specialiserade på vintersjöfart. Statens bröd är inte längre långt och smalt. Det är kort, om det överhuvudtaget bjuds. Och även då består det mest av luft, som hålet i en hålkaka. De statliga bolagen har sanerat ut sin personal utan några som helst samvetskval. Om det inte sker någon förändring kommer Finland i framtiden inte att ha några experter eller någon utrustning som bistår landets sjöfart eller sköter oljetransporterna. Vi mister en stor grupp specialister och deras kunskaper. Neste Shipping grundades en gång i tiden för att trygga Finlands försörjningstrygghet. Fortsätter det i den här takten finns det snart inga garantier kvar för att det kommer att ske. sisältö: i Neste Shipping: ” Upprörande och morallöst av ett statligt bolag!” 30 M/s Viking Grace – världens miljövänligaste fartyg 34 Sammanfattning av landskapsregeringens driftsentreprenader 36 M/s Finntide och riktning Finland 4o Lönetabeller 2013 44 Svenskarna bryter is i finska hamnar i Bottenviken Kari Nivala Ska oljan i framtiden transporteras till Finland på fartyg vars besättning inte är van att segla på Östersjöns grunda och grynnrika vatten i vinterförhållanden? Vem tar då ansvaret om en oljetanker råkar ut för en olycka? 26 MS | 2-2013 2-2013 | MS 27 fsU me dd el an de 19. 3.2 01 3 Text och bilder: Saana Lamminsivu ”Upprörande och morallöst av ett statligt bolag!” “Vi har kampanda och är beredda på motåtgärder!” S tämningen på rederiet Neste Shippings fartyg är bestört: hur kan ett vinstbringande, statsägt företag hota sina anställda med uppsägningar och samtidigt dela ut tiotals miljoner i dividender. “Det finns inga som helst grunder för samarbetsförhandlingarna! Neste Oil fördubblade ifjol sin rörelsevinst och delar ut dividender för 97 miljoner euro. Tacket till arbetarna är uppsägning”, säger besättningen på tankfartyget Suula upprört. “Staten äger över 51 procent av bolaget och har alltså beslutanderätt om bolagets aktier. Staten skulle kunna besluta att inte dela ut dividender eller att dela ut mindre och i stället bevara arbetsplatser. Svaveldirektivet en utmärkt käpphäst Rederiet strävade med samarbetsförhandlingarna efter kostnadsinbesparingar på 15 miljoner euro. Besättningen på tankfartyget Suula undrar hur rederiet plötsligt skulle kunna gå med förlust. “Svaveldirektivet fungerade som en utmärkt käpphäst för att inleda samarbetsförhandlingar. Det kan dock finnas andra orsaker bakom förhandlingarna”, går fun- deringarna på fartyget. “Man får alltid höra att en finländsk sjöman är dyr, men det är onödigt att påstå att sjömännens löner på något dramatiskt sätt äter upp bolagets resultat.” SAMARBETSFÖRHANDLINGARNA I NESTE SHIPPING HAR AVSLUTATS: koncernen betalar ut saftiga utdelningar till sina ägare och hotar sjömännen med uppsägning Samarbetsförhandlingarna som fördes i Neste Shipping avslutades måndagen den 18 mars. Bakom förhandlingarna låg ett försök att få igenom besparingar på omkring 15 miljoner euro. Det verkar som om den statligt ägda Neste-koncernen, som förra året gjorde en vinst på mer än 350 miljoner euro och som betalar ut en jätteutdelning på totalt 97 miljoner från år 2012, samtidigt hotar att flagga ut finländska tankfartyg och göra sig av med omkring 130 finländska sjömän. Neste Shipping har för närvarande omkring 390 specialutbildade sjömän i sin anställning. Personalens representanter fick intrycket av att samarbetsförhandlingarna bara var en chimär. Förhandlingarna återspeglade samma arroganta personalpolitiska attityd som man stött på flera gånger tidigare i andra statligt ägda företag, t.ex. Finnair. Sådant som framkommit redan före samarbetsförhandlingarna, som t.ex. den omfattande lagstridiga användningen av visstidsanställda, är också alarmerande tecken på de statligt ägda företagens personalpolitiska linje: å ena sida kräver staten att privatägda företag ska följa lagar och avtal, å andra sidan struntar den helt i sina egna anvisningar i sina egna företag. Finlands Sjömans-Union kommer inte att godkänna en eventuell utflaggning av Neste Shippings tankfartyg och kommer att kräva att staten och rederiet gör sitt bästa för att behålla fartygen under finsk flagg och bevara de finländska sjömännens arbetsplatser. Dessutom är det värt att komma ihåg att Neste Shipping från början bildades för att trygga den finländska försörjningstryggheten och störningsfria energitransporter i såväl kristid som i fredstid. Statliga bolag till svars för sin personalpolitik! Besättningen på Suula är förundrade över att ingen har fäst någon uppmärksamhet vid Neste Oils personalpolitik i riksdagen eller på ministerienivå. “Det är rent ut sagt fult spel av ett statsägt bolag att det får behandla sina arbetstagare hur det vill. Finland borde vara självförsörjande med bränsletransporterna, men om det fortsätter så här ser det ut som att Finland säljs till utlandet en bit i taget: först åkte fabrikerna och sedan telefonväxlarna, säkert transporteras oljan hit snart också under utländsk flagg”, befarar besättningen. “Förr tänkte man att de statsägda bolagen ger jobb och köpkraft. Nu hör de statliga bolagen till de största sanerarna, se t.ex. på Finnair.” Neste Shippings besättning börjar få nog av bolagets verksamhet. “Men vi har kampanda och beredskap för hårda motåtgärder!” Fartygsförtroendeman Turo Ihalainen på tankfartyget Palva ryser av bara tanken på billig flagg: Vakna statens herrar! “Som finländsk sjöman ryser jag av bara tanken på att en billig flagga skulle vaja i aktern och lågavlönad utländsk arbetskraft skulle sköta Finlands oljetransporter!” Nu om någonsin borde statsledningen ingripa i hur deras bolag sköter sin verksamhet och säga till Neste Oils ledning att lägga sopkvastarna åt sidan och trygga den finländska flottan och det finländska sjöfartskunnandet inom oljetransporter. Jag frågar mig var respekten för arbetarna är? Också i år betalar herrarna rejält med bonusar åt varandra, medan personal sparkas och får en arbetarbonus på hundra euro med sig. Men jag är helt säker på att de gråter om två år, när det blir svårt att få folk till fartygen. Finlands regering ropar ut på löpsedlarna att det borde skapas 200 000 arbetsplatser, samtidigt som statsägda bolag sparkar tusentals arbetare. Det är rent ut sagt skamlöst att ett bolag som gör hundratals miljoner i vinst över huvud taget täcks hålla samarbetsförhandlingar. Förhandlingarna lämnade en bitter eftersmak: det vore på tiden att arbetsgivaren lär sig förhandlingskultur och att det lönar sig att satsa på arbetskraften om man vill att rederiet ska vara lönsamt i framtiden också. På fartygen har nog förtroendet för det statsägda rederiet farit och jag tror inte att det går att få tillbaka. Och den här “kungstanken” om blandade besättningar hjälper inte den finländska sjömannen mycket. Sen då svavelkortet slås i bordet också är det nog sjöss!" Huvudförtroendeman Olli Kauranen. Tankar hos besättningen på Neste Shipping: “Om man blir arbetslös är det ingen som vill anställa en sån här gammal gubbe längre.” 28 MS | 2-2013 “Det pågår många kriser runtom i världen. Finska staten borde bry sig om att bränsletransporterna fungerar också på lång sikt.” Sjömän som har blivit pensionerade från Neste Shipping Ni kan kontrollera er eventuella A-tilläggspensionsförmån genom att kontakta Irma Väyrynen-Valtimo på OP-Livförsäkrings Ab, tfn 010 252 8595. Fartygsförtroendeman Turo Ihalainen. 2-2013 | MS 29 NYHETER FRÅN REDERIERNA teknologi Världens miljövänligaste fartyg M/s Viking Grace Mellan Åbo och Stockholm seglar under finsk flagg världens miljövänligaste passagerarfartyg, som används som förebild på andra håll i världen. text och bilder: Saana Lamminsivu 30 MS | 2-2013 M/s Viking Grace är världens första stora gasdrivna passagerarfartyg. Nästan varje dag kommer besökare både från Finland och utlandet och beundrar och förundras över fartygets maskineri. Nyligen besöktes Grace av en grupp fransmän som blev begeistrade av vad de fick se! “Runtom i världen finns redan flera gasdrivna kraftverk som Wärtsilä har levererat anläggningar till. Tekniken i sig är alltså inte ny, men ett stort passagerarfartyg som verksamhetsmiljö är unikt”, säger Mikael Sandqvist, Superintendent Engine LNG på Viking Line. Flytande naturgas, LNG, är mycket säkert att hantera och använda. Som bränsle är LNG dessutom redan i sig själv mycket rent, vilket gör att Viking Grace producerar väldigt lite utsläpp. Några utsläpp i havet blir det i praktiken inte alls. “Flytande naturgas har konstaterats vara det absolut miljövänligaste bränslet av de alternativ som just nu finns att tillgå.” miljö Ett ljudlöst fartyg M/s Viking Graces skrov och propellrar är optimerade för att fartyget ska förbruka så lite energi och bilda så lite svallvågor som möjligt. I synnerhet i den erosionskänsliga skärgården är det viktigt att det bildas minimalt med svallvågor. I planeringen av fartyget har man också tänkt på bullernivån, och tack vare ny ljuddämpningsteknik rör sig fartyget nästan ljudlöst. Graces bränsle- och energiförbrukning övervakas noggrant. En specialitet på fartyget är ett system för övervakning och kontroll av energiförbrukningen som har utvecklats av ABB i Finland. Systemet minskar fartygets bränsleförbrukning och utsläpp av växthusgaser. Egentligen kan man säga att på världens miljövänligaste fartyg utnyttjas och återanvänds all möjlig producerad energi. “Vi tar också tillvara värme och kyla. Den värme som motorerna alstrar lagras i vattentankar och används senare för uppvärmning av båten när den ligger i hamn. Den kyla som avges när LNG evaporerar används till ventilationen”, summerar Mikael Sandqvist. Ingen oljelukt i maskinrummet längre Köket LNG är i flytande form i fartygets tankar och i gasform i rörsystemet. Alla gasrör är dubbelväggiga (rör i rör), så rörsystemet är t.o.m. säkrare än på fartyg som körs på olja. För att hållas i flytande form kräver LNG låg temperatur. I tankarna på Grace är temperaturen därför -140 grader. Maskineriet drivs runt av fyra 8L50DF-motorer från Wärtsilä. “Inte är det desto märkligare att köra den här än en normal båt”, säger andre maskinman Kenneth Johansson och reparatör Nikolai Dahlén och ser på varandra. “Egentligen är arbetet lättare, och speciellt renare, än på en vanlig båt. Det är t.ex. ingen oljelukt i maskinrummet, eftersom det inte används någon olja.” Trafiksättningen av M/s Viking Grace har varit stressig för besättningen, men allt har ändå skett under gott humör. “Det har gått otroligt bra. Personalen är oerhört positiv och duktig, det har vi klarat oss långt med”, säger huvudkocken på däck 10, Sakari Lehtinen, om sina arbetskamrater. Viking Grace har åtta restauranger med sammanlagt 1 200 kundplatser. Restaurangerna finns på däck 10 och 11. Sakari är förman för restaurangerna på däck 10. “Båtens kallskänk och varmkök ligger på däck 2. Maten görs så färdig som möjligt där nere och sedan gör vi resten här uppe. Här på Grace satsar vi på närmat och de flesta rätterna gör vi själva från grunden. T.ex. allt bröd i caféet bakas här.” Kallskänkan Lee Jeung Soo. En upplevelse Café Sweet & Salty À la carte Oscar Café Sweet & Salty på däck 10 är öppet hela dagen och där serveras frukost, lunch, middag och ett kvällsmål före läggdags. Till caféet kommer kunderna i en jämn ström, eftersom det är lätt att komma dit. “I caféet arbetar en kock och tre kallskänkor”, berättar kocken Patrik Höstman. Grace avgår från Åbo mot Stockholm klockan nio på kvällen. Båten tar så mycket som 2 800 passagerare och är nästan alltid fullsatt. Det innebär en enorm mängd disk varje dag. “Utöver den ordinarie personalen har vi extrapersonal i disken. Det är en viss personalomsättning”, säger cateringbiträdet Päivi Rantala och kör med fart in kaffekoppar i diskmaskinen. Arbetet i disken är tungt och kräver snabbhet och karaktärsstyrka. Päivi tycker att extrapersonalen borde få längre arbetsavtal, eftersom det tar tid och krafter att lära upp nya. “Jag skulle gärna jobba här igen om jag får. Nu gäller mitt arbetsavtal bara en vecka”, säger Oona Kielo, som hör till extrapersonalen. Hela Grace utstrålar glamour. Men när man kommer till fören och à la carte Oscar, måste man alldeles dra efter andan för den svindlande havsutsikten: Restaurangen omges av väldiga panoramafönster. “Sjöutsikten och ljuset är Graces absoluta trumfkort! I à la carte-restaurangen kan man i lugn och ro beundra utsikten”, säger cateringvärdinna Minna Salonen när hon presenterar restaurangsalen. En fröjd för ögat i à la carte-restaurangen är också fartygets inredningsdetaljer, som det lönar sig att titta närmare på. Taket består av ett vackert stjärnmönster som bryter ljuset. Samma symmetriska tema går igen i à la carte-restaurangens golvmatta. Till och med blomkrukorna matchar inredningen och ger miljön en festlig touch. “Man upptäcker bara fler speciella detaljer, ju mer man ser sig omkring här”, säger servitören Pekka Mustonen och beundrar inredningen. Den stilfulla miljön fulländas av levande musik. Samspelet mellan piano och violin är känslofullt. 2-2013 | MS 31 NYHETER FRÅN REDERIERNA Perspektivet “Nog är man slut!” Grace måste få tillräckligt med personal På fartyget råder en god sammanhållning och ett positivt arbetsklimat! “Musiken är lugnande och en viktig stämningsskapare”, säger Minna och berättar att två olika artister uppträder i restaurangen Oscar under dagen, så det blir lite variation i melodierna. Frank’s Casual Dining Även om man på Viking Grace vill skämma bort sina passagerare och erbjuda upplevelser utöver det vardagliga, har man som passagerare också möjlighet att äta lite enklare på båten. “En del vill äta i lugn och ro utan desto mera krumelurer, och då är Frank´s Casual Dining ett bra alternativ”, säger cateringexperten Jonas Reponen. Frank´s är en helt ny slags drop inrestaurang, där man kan äta lunch eller middag i en avslappnad miljö. Speciellt med restaurangen är att den har fem olika “kök” som kunderna kan välja mat från efter eget behag. På Frank´s finns sallader, det nordiska köket, pizza, pasta och hamburgare samt biffar. Varje kök har en egen kock, och kunderna kan se på när den 32 MS | 2-2013 egna maten tillreds. “Många av passagerarna tycker det är intressant att se hela matlagningsprocessen”, berättar Jonas om hur passagerarna tagit emot konceptet. När matgästerna kommer till Frank´s får de ett betalkort som beställningarna registreras på. Kortet ger man i köket till kocken, som slår in beställningen i en maskin. När man har ätit färdigt ger man kortet till kassan och betalar. “Passagerarna har tagit bra emot det här stället. En del kunder kommer hit t.o.m. tre gånger på en dag, eftersom vi har ett stort urval och erbjuder även mindre portioner”, konstaterar Jonas. Buffet Aurora “Sånt här händer inte varje dag, det känns fint att vara med och starta upp en ny passagerarfärja under finsk flagg”, säger cateringbiträdena Rose-Marie Nurmi och Nina Holmström glatt. Servitören Evelina Huhta kom till Viking Grace från M/s Isabella. “Båten är Besättningen på Grace har gjort sitt yttersta för att det nya fartyget ska få en lyckad start. På flera avdelningar – men speciellt på restaurangavdelningen – har personalen jobbat 13–14 timmars dagar, ibland t.o.m. längre. Trots att det finns intresse och vilja att jobba på en ny och fin båt har många sökt sig någon annanstans, därför att de helt enkelt inte har orkat. På fartyget arbetar för tillfället också extrapersonal, men trots det vill händerna inte räcka till med en arbetsbörda som är enorm. Ett problem på Grace är också hytterna: antalet personalhytter är för litet i förhållande till personalbehovet. Nu har extrapersonal placerats i passagerarhytter, där de bor två i samma hytt. Oona Kielo (till vänster) och Päivi Rantala. Den gemensamma mässen för manskap och befäl hör till nutiden och för samman olika personalgrupper. Pekka Mustonen verkligen imponerande. Jag hade trott att det skulle vara mera rörigt på en ny båt, men allt har fungerat bra här.” Club Vogue Den stora nattklubben i två våningar, Club Vogue, har flott belysning och tjusiga utrymmen. Bardisken är hela 18 meter lång. “Det går åt mycket drinkar”, nickar servitören Fia Holmström. Blandade drinkar är trendigt igen och kunderna beställer modigt olika cocktails. Barmästaren Jarno Venho berättar att fartyget har en egen drinklista. “Drinken Grace säljer vi speciellt mycket av, men folk provar även andra specialiteter.” Nattklubbsgästerna är törstiga, så det blir kö framför bardisken trots att servitörerna är flera. På Club Vogue jobbar man i högt tempo. När en beställning är klar får man genast börja hälla i ett nytt glas. “På Åbolinjen är det överlag mera hektiskt att jobba, eftersom restaurangerna är öppna hela tiden”, säger Fia, som tidigare har jobbat på M/s Mariella och därför kan jämföra med Helsingforsrutten. “Trots stressen är nog det här en fin båt att jobba på och vi har en jättebra vi-anda här!”, understryker Fia. Det tycker också servitören Fanny Söderholm, som kommit till Grace från M/s Amorella. “Jag trivs jättebra här. Det är alltid roligt att jobba, även om det är stressigt.” “Och det bästa är att jag fått fast anställning här! På Amorella jobbade jag tre år som extrapersonal”, säger Fanny nöjt. Spa Wellness “Det är trevligt att jobba på en avdelning där sinnet får ro”, säger Spa-ansvariga Saara Lamont och sätter sig ner i en soffa på Spa Wellness-avdelningen. Spa-avdelningen finns på översta däcket, däck 11. Där finns två stora bubbelpooler med direkt panoramautsikt över havet. Förutom vanliga bastur finns det ång- och örtbastur. “På spa-avdelningen får man lugna ner sig och bli uppfräschad. En specialitet som vi har är en snögrotta, där det snöar och är minusgrader!”, säger Saara och berättar att temperaturväxlingar är en effektiv behandlingsform. “Vid Spa Wellness kan man få ansiktsbehandling, kroppsmassage och hand- eller fotvård. Vi har många olika behandlingar där vi använder en högklassig italiensk produktserie”, berättar Saara om utbudet. På spa-avdelningen arbetar fyra personer: två kosmetologer, en servitör och en spa-ansvarig. Saara bor för tillfället i Kalifornien och berättar att hon har kommit till Grace för att starta upp fartygets spa-avdelning. Det jobbet har hon fram till april. “I Kalifornien arbetar jag som chef över spa-avdelningen på ett femstjärnigt hotell. Förutom det har jag jobbat på kryssningsfartyg i Karibien, men också på Viking Line på hemmavattnen.” “Även om man bor någon annanstans är hjärtat alltid i hemlandet”, säger Saara och ser ut genom fönstret på ett skärgårdslandskap som inte finns någon annanstans i världen. Susanne Grundström Huvudförtroendeman Mika Ojala: ”Ett nytt fartyg under finsk flagg är en fin sak som vi väntat länge på. Oroande är dock hur personalen ska orka. Den servicenivå som planerats för fartyget kräver betydligt fler händer än vad arbetsgivaren från början tänkt. Också systemet med betjäningsarvode kräver lite finjustering, eftersom det kommit nya arbetsbilder på cateringsidan.” Uppställningen av kandidater till fartygsförtroendeman börjar För M/s Viking Grace måste det väljas en fartygsförtroendeman och byggas upp en förtroendemannaorganisation. ”Förhoppningsvis ställer det upp kandidater som är osjälviskt intresserade av att sköta gemensamma ärenden.” 2-2013 | MS 33 NYHETER FRÅN REDERIERNA sy nv ink eln sammanfattning av landskapsregeringens driftsentreprenader inom den frigående färjeflottan N är det gäller debatten på Åland om skärgårdstrafikens kostnader och i synnerhet då arbetskraftens lönekostnader har den hållit på sedan 1980-talet. Flera analyser och beställda utredningar har gjorts från landskapsregeringens sida för att kartlägga kostnaderna, och förslag över vad som skall göras har lagts fram. Ytterst få åtgärder har dock genomförts i praktiken av landskapsregeringen och lagtinget utifrån de förslag som avgetts. Under åren har en hel del heta tal hållits i lagtinget som gått ut på att kritisera besättningarnas lönekostnader och arbetsvillkor. Man har till och med gått så långt i sin kritik i lagtinget att man anklagat besättningarna för att skriva upp arbetstid som inte har utförts och till och med för att sov under arbetstid och få betalt för det. M/s Grisslan det första driftsprivatiserade fartyget Den första driftsprivatiseringen av ett frigående fartyg genomfördes med M/s Grisslan på 1990-talet. Innan dess hade man också börjat lägga ut sina egna cafeterior ombord på fartygen på entreprenad. Finessen med driftprivatiseringen av fartygen har hitintills varit att den tilltänkta redaren har fått låna ett fartyg gratis av landskapsregeringen under kontraktstiden och sedan fått ett antal skattepengar under avtalsåren för att driva trafiken enligt en tidtabell som landskapsregeringen fastslagit. I de första anbudshandlingarna var försäkringar av fartyg och kostnader för bunker och visst underhåll av fartyget till en början med i de första anbudskraven riktade till eventuella entreprenörer. 34 MS | 2-2013 TEXT: Henrik Lagerberg BILDER: Shutterstock De anbudskraven har nu sedermera förändrats så att kostnader för bunker inte längre ingår och att kostnader för större underhåll och reparationer också står utanför kraven. Allt för att göra det lättare för den tilltänkta driftsentreprenören att ta över trafiken. När det gäller uppföljningen av den första riktiga driftsentreprenaden av fartyget M/s Grisslan visade det sig att entreprenaden totalt sett blev dyrare för de åländska skattebetalarna i slutändan än om landskapsregeringen hade haft och drivit det i egen regi. Efter denna utredning och analys har landskapsregeringen slutat att analysera sina driftsentreprenader offentligt eftersom resultatet inte var så lysande första gången. Så vad är det som händer med detta upplägg som bas? Jo, den tilltänkta entreprenören behöver inte tänka på bunkerkostnader eller större underhåll eller på att större reparationskostnader kan uppstå då han lägger in ett anbud, då landskapsregeringen och skattebetalarna suveränt tar på sig sådana kostnader. För att kunna gå med vinst i sitt rederiaktiebolag måste entreprenören på något sätt kringgå de kollektivavtal som landskapsregeringen själv tillämpar på sina egna besättningar i sin egen verksamhet och som rör den trafik som entreprenören nu förbundit sig att sköta samt delvis til�lämplig arbetsrättslig lagstiftning för att kunna sänka driftskostnaderna för sin besättning. Detta är ju ganska logiskt: om entreprenören skulle ha samma driftskostnader som landskapsregeringen hade haft i egen regi så vore ju entreprenadförfarandet ointressant för landskapsregeringen att ta till. Härmed kan man ju dra slutsatsen att detta politiskt upplevda succérika tillvägagångssätt är politiskt sanktionerat och att man gärna vill slå sönder den nordiska förhandlings- och avtalsmodellen för att kunna påverka kostnaderna inom den inhemska skärgårdstrafiken på Åland. Det finns också ett krav från landskapsregeringens sida att entreprenaden måste vara 12 % billigare än om landskapsregeringen skulle ha den i egen regi för att kunna ta ett anbud. Detta accentuerar ju då också att driftskostnaderna måste fås ner till vilket pris som helst, och det enda man kan påverka som entreprenör är löne- och arbetsvillkoren ombord. Den nuvarande trafikministern är inte känd för att ha stora sympatier för den fackliga rörelsen och anklagar Finlands Sjömans-Union, dess medlemmar och besättningarna för att vara de stora bovarna i dramat. som snö och oskyldigt som självaste snövit. Det anmärkningsvärda är att då Finlands Sjömans-Union har förhandlat med landskapsregeringen om löne- och arbetsvillkoren ombord på fartygen för sina medlemmar under årens lopp så har landskapsregeringen alltid själv undertecknat förhandlingsprotokollen med arbetstagarparten och accepterat resultatet då det gäller lönejusteringar och förbättringar av arbetsvillkor. Så har skett vid samtliga avtalsuppgörelser under de år som passerat sedan den första avtalsuppgörelsen uppkom. I sin ansträngning att rätta till de missförhållanden som trafikministern påtalat offentligt anställde landskapsregeringen en särskild rederikonsult som på ett kraftigt och beslutsamt sätt skulle åtgärda problemen inom skärgårdstrafiken och trafikavdelningen. Kostnaden för denna konsult har enligt uppgift varit 120 euro/ timme och 20 000 euro i månaden, men detta håller nu på att avvecklas då uppdraget anses slutfört. Samvete rent som snö? En sjöman är inte en passagerare För några år sedan gick trafikministern ut i lokala massmedier och ifrågasatte systemet där besättningarna har kockar ombord som lagar mat åt besättningen och undrade hur det kunde vara möjligt att en kock lagar mat åt fem personer. Finlands Sjömans-Unions medlemmar ombord vet än idag inte om det var ett sätt att via massmedia försöka uppmuntra och coacha de anställda och på ett nytt sätt försöka höja nivån på landskapets personalpolitik och den allmänna trivselkänslan inom trafikavdelningen, som under många år kritiskt har ifrågasatts av besättningarna. Landskapregeringens samvete är däremot rent En ny riktning som landskapsregeringen tagit under flera års tid är att besättningens mathushållning samt städningen på färjorna också börjat läggas ut på entreprenad. Vanligt är att cafeteriorna ombord på fartygen som drivs av olika entreprenörer också får ta hand om besättningens mathushållning ombord som ett led i att stärka det ekonomiska underlaget för entreprenaden och entreprenören då själva cafeteriaverksamheten inte alltid är så inkomstbringande. När det gäller löneoch arbetsvillkoren för entreprenörernas anställda som arbetar på dessa privatiserade cafeterior och som också sköter mat- Driftskostnaderna måste fås ner till vilket pris som helst hushållningen för besättningen ligger den utom all laglig kontroll. Denna personal ser inte sig själva som sjömän, utan enbart som passagerare ombord. De kollektivavtal som tillämpas på deras anställningsförhållande är allt från hotell- och restauranganställdas kollektivavtal till inget alls, och den arbetsrättsliga lagstiftning som följs är lagen om arbetsavtal och arbetstidslagen. Allt detta beror på att landskapregeringen tidigare inte brytt sig om att ställa krav på entreprenören att han/hon skall redovisa vilket kollektivavtal som skall tillämpas på de anställda innan kontraktet skrivs eller exakt vilken arbetsrättslig lagstiftning som skall tillämpas på deras arbetsförhållande. Dessa krav näms i beställaransvarslagen, som även gäller Ålands landskapsregering, men som man inte tagit så hårt på i de tidigare anbudshandlingarna och då man slutit kontrakt med entreprenören. Denna driftsprivatiseringsmodell, som egentligen inte är en renodlad privatisering, har applåderats av de politiska beslutfattarna och i massmedias ledarspalter på Åland i många år. Den betraktas som en politisk framgångssaga och som en nyckel till en framgångsrik trafikpolitik i skärgårdstrafiken. Befälhavaren stoppade M/s Grisslan av säkerhetsskäl Utdrag ur skeppsdagboken Snäckö 13.3.2013 Har i dag, i kraftt av mitt ämbete och med stöd av sjölagen, ISM-manualen och hygienlagen, beslutat att fartyget M/s Grisslan inte är sjövärdigt. Beslutet baserar sig på att redaren kräver att fartyget skall framföras med 3 mans besättning. Fartyget i dess nuvarande konstruktion och befintliga skick kräver minst 4 mans besättning bestående av befälhavare, maskinchef och minst 2 matroser för att besättningens, fartygets och lastens säkerhet inte äventyras. Lastningsproceduren förblir mycket riskfylld med 2 matroser men kan övervakas effektivare med 1 matros på var sida om fordonet. Fartyget förblir ur trafik tills besättningsantalet är sådant att fartyget kan framföras säkert. Rolf Hampf Befälhavare Landskapsregering fick ge sig Några timmar efter befälhavarens besked meddelade landskapet att man går honom till mötes och en matros skickades till färjan. Förnuftet segrade till sist. Besättningen är glad över beslutet. 2-2013 | MS 35 NYHETER FRÅN REDERIERNA Unga måste få praktik och jobb! Finnlines utökar sin handelsflotta under finsk flagg M/s Finntide och riktning Finland Rederiet Finnlines handelsflotta under finsk flagg har utökats med 12 fartyg under två år. Rederiet satsar också mycket på praktikanter så att branschen ska få nya yrkeskunniga. D e nya fartygen M/s Finntide och M/s Finnwave är de senaste av Finnlines fartyg som fått finsk flagg. De byggdes på varvet Jinling Shipyard i Kina, precis som sina systerfartyg. “Det är unikt i den finländska sjöfartens historia att ett rederi lyckas rekrytera så här mycket ny arbetskraft inom en kort tid”, säger M/s Finntides befälhavare Jyrki Repo, som är nöjd över den riktning utvecklingen gått i. Förutom inflaggningarna har Finnlines nybyggen gett jobb åt många sjömän. “De nya fartygen är den finländska sjöfartens räddning”, 36 MS | 2-2013 konstaterar däcksreparatör Antti Niskala. Antti har sett både uppgångar och nedgångar inom den inhemska sjöfarten. Han har tidigare arbetat på bl.a. Sea Containers SuperSeaCat-fartyg, men det bolaget gick i konkurs i slutet av 2008. Det var ett hårt slag för besättningarna som förlorade sina jobb. Det är beklagligt att den finländska sjöfarten inte heller denna vår har sluppit samarbetsförhandlingar, varav de tuffaste pågår vid rederiet Neste Shipping. Finnlines-fartygen som fått finsk flagg är en efterlängtad ljusning inom den inhemska handelssjöfarten. Andra rederier borde ta efter! I Nordsjö hamn lastas papper i M/s Finntides lastrum. Från Helsingfors fortsätter fartyget vidare till Kotka och därifrån till S:t Petersburg, där det bunkras. Finnlines nya fartyg har inte ännu riktigt bestämda rutter, men just nu trafikerar Finntide bl.a. till Rostock, Hamburg, Zeebrügge, Antwerpen och Bilbao. Kapten Jyrki Repo på M/s Finntides kommandobrygga. Antti Niskala har arbetat på Finnlines även tidigare, på 1980–90-talet. Matros Anne Roivas arbetar för rederiet för första gången. M/s Finntides kocksteward Jun Peterdith Noval II och Leila Al-Jarrah Bemanningspolitik är ett ämne som det alltid finns åsikter om. På M/s Finntide är man av den åsikten att om en finländsk sjöman är arbetslös, ska jobb i första hand erbjudas honom eller henne. Man har dock också upplevt att det har varit svårt att hitta inhemsk arbetskraft, åtminstone till maskin. “De yrkeskunniga är oftast inga ungdomar längre och vill inte byta fartyg eller rederi. Unga å andra sidan är ivriga men saknar arbetserfarenhet”, beskriver M/s Finntides befäl Jyrki Repo den knepiga situationen. Någonstans måste det ändå börjas. Finnlines tar regelbundet emot praktikanter till sina fartyg. “Ungdomarna måste få praktik, annars får de inga behörighetsbrev eller jobb i branschen”, konstaterar Jyrki. Däcksreparatören Niskala håller med. “Så är det: de unga blir inte kvar och väntar utan går nog lätt i land och söker jobb där, om det inte finns jobb åt dem på sjön.” På M/s Finntide arbetar 16 personer. I mars ska två praktikanter komma ombord, den ena till ekonomiavdelningen och den andra till däcksavdelningen. Däckspersonalen är glada över det, eftersom det med den nuvarande bemanningen (båtsman, två matroser och en lättmatros) har varit tufft ibland, om det bara varit en dagman på däck medan de andra gått vakt eller varit lediga. 2-2013 | MS 37 på jo bb et in jo b “ T here is a chief engineer, a first and second engineer, a fitter, a wiper and an electrician working in the engine room of the M/s Finntide. The M/s Finntide is the third vessel under a Finnish flag that energetic fitter Joey Osmillo has sailed under. ”I have also had the honour of fetching new vessels from the shipyard in China”, the man says jokingly. Joey went to sea in the year 2000 and sailed first under a Japanese flag for six years. There were bigger crews on the vessels, but there was also more “dirty work” because the ships were older. ”Our hands were always full of oil”, Joey grins as he describes the atmosphere. After the Japanese flag it was the turn of the Singapore flag. Joey began working for Finnlines in 2008 and before coming to Finland he sailed under a Swedish flag. ”It is pleasant to work in Finnlines’ new vessels, as the engine rooms, in comparision to the old ships, are far more automated.” In addition to his work, Joey is at the moment studying to be a chief engineer. There is not much studying left before the final examination. Joey: Studying alongside work and family is a challenge, but well worth it! On the left second engineeer Kenneth King Tagle and on the right fitter Joey Osmillo. ”There is nothing else to do but work hard! Balancing work, studying and family life is definitely very difficult work, as I have three children,” Joey tells and then sighs but at least I am almost finished studying. The first tour under a Finnish flag Joey and second engineer Kenneth King Tagle are from the City of Santa Rosa in Laguna in the Philippines. Santa Rosa is located about 40 kilometres from Manila and is known as ”The Lion City of the South”. For example, Coca Cola and Toyo- ta both have factories in the area. Kenneth explains that this is his first time sailing under a Finnish flag and also his first time sailing in Scandinavian waters. ”I have now been sailing for five years and I have previously worked, for example, under the flags of the Bahamas and Hong Kong.” Kenneth is pleased to be part of a new vessel as it starts to ply its trade. ”It is always interesting to learn new technology and new systems!” Transportbranschens Arbetslöshetskassa Arbetslöshetskassan för Sjömans-Unionens medlemmar är Transportbranschens Arbetslöshetskassa, som du skriftligt bör ansluta dig till, när du får arbete. Från och med den dagen som du ansluter dig till arbetslöshetskassan och du är i arbete börjar den tid räknas som ligger till grund för det medlemsvillkor och det arbetsvillkor som den inkomstrelaterade dagpenningen förutsätter. Arbetsvillkorets grundvillkor uppfylls när du har varit minst 34 kalenderveckor i förvärvsarbete samtidigt som du 38 MS | 2-2013 varit medlem i arbetslöshetskassan. Om du efter denna tid blir arbetslös, har du möjlighet att få inkomstrelaterad dagpenning, som kan vara märkbart större än grunddagpenningen från FPA. Även de andra förutsättningarna för erhållande av arbetslöshetsdagpenning måste uppfyllas, bl.a. att du är arbetslös arbetssökande vid arbets- och näringsbyrån och inte t.ex. studerande eller företagare på heltid och att du inte får någon annan förmån som hindrar utbetalningen av arbetslöshetsförmån. På Transportförbundets Arbetslöshetskassas t hemsidor hittar du mycke ar, ing isn information och anv bekanta dig på adressen: Ekonomibiträde Leila Al-Jarrah, 21 ”En fast anställning är helt fantastiskt!” E n fast anställning är helt fantastiskt!”, säger Leila som fått jobb som ekonomibiträde på M/s Finntide. Den första resan med fraktfartyget på Biscaya är avklarad, så hur kändes vågorna på Atlanten? “Nog blev jag ju lite illamående nu när det var första gången, men ska man arbeta till sjöss, måste man bara vänja sig vid sjögången.” Leila, som är hemma från Vanda, berättar att det var lite av en slump som hon hamnade i sjöfartsskolan i Kotka. Efter att studierna kört igång märkte hon ändå att hon var intresserad av branschen. “Det här är ett bra yrke, jag skulle inte vilja byta. Som sjöfarare får man se världen och eftersom jag jobbar i ekonomiavdelningen tycker jag naturligtvis om att laga mat.” Leila är glad över att kockstewarden Jun Peterdith Noval II har gett henne varierande arbetsuppgifter i kabyssen, men också ansvar. “Vi har lyckats få en bra arbetsfördelning mellan oss, vilket ju är jättebra.” Innan Leila kom till Finnlines arbetade hon nästan ett år på Tallink Siljas M/s Silja Serenade. “Jag ville få jobb på ett fraktfartyg så att jag skulle få se världen. Det är annorlunda att segla i Europa än bara på Östersjön”, säger hon. “En törn är tre veckor lång, så det är möjligt att resa också när man har ledigt.” Leila tycker också att fraktfartygen har sin egen speciella charm. “Det blir långa arbetspass här, men man får göra jobbet i lugn och ro. Det är inte lika mycket stress, oväsen och människor som på en del andra fartyg.” Arbetslöshetskassan helt obekant för många unga “Sjömans-Unionen är bekant redan från skoltiden, vi hade en föreläsare därifrån”, berättar Leila. Arbetslöshetskassan skulle det däremot behövas mera information om. Den är obekant för många unga. “Ingen har någonsin kommit och berättat om medlemskap i arbetslöshetskassan eller t.ex. inkomstrelaterad dagpenning. Jag stötte själv på de här sakerna efter hand”, säger Leila. www.kuljetusalantk.fi/se 2-2013 | MS 39 Lö ne ta be lle r 2013 Lö ne ta be lle r 2013 Passagerarfartygs garantilöner 1.3.2013 LÖNEGRUPP 1 Köks- och kallskänksbiträde Butiks- och lagerbiträde Nisse och utgivare Ekonomibiträde och städare Barnskötare Servitörspraktikant och barelev 1 870,00 LÖNEGRUPP 2 2 012,96 Servitör och försäljare samt kassor Hyttstädare/-värdinnor Bastuvärdinna, överstädare , SPA-arbetstagare Konferenssekreterare och ADB-praktikant LÖNEGRUPP 3 Kockar och kallskänkor 2 071,83 LÖNEGRUPP 4 Proviantlagerförvaltare Chefsstädare/-husfru, sjuksköterska Programvärdinna / -värd Ansvarig servitör Vinkassa, croupier, musiker Purserbiträde /ADB-kontorist 2 105,46 Lastfartygs tabellöner 1.3.2013 I löne- och kollektivavtalen ingående särskilda tillägg och ersättningar 1.3.2013 2. Passagerarfartyg 20.3 LÖNER PÅ LASTFARTYG 1. Lastfartyg 20.3.1 Däcks- och maskinmanskap AT-tillägg Övertidsersättning - vardag - helgdag Dagslön under arbetsförhållandet 1/30 garantilön Övertid / timme 1/100 garantilönen Båtsman, reparatör, svarvare 1 733,64 1 907,00 Beredskapsersättning / timme 1/260 garantilönen Pumpman, timmerman, donkeyman, maskinskötare 1 706,73 1 877,40 Beredskapsersättning / dygn 3,91 € (då arbetstagare beordrats att bära personsökare eller tekniskt hjälpmedel) Lasthanteringsersättning / timme 1/164 garantilönen Serveringsersättning 0,53 € / matgäst / dag Betjäningsarvodets minimibelopp 1) 208,63 € / månad Matros, motor-/maskinman eldare, smörjare 1 645,68 1 810,25 Lättmatros/maskinvaktman 1) 1 578,40 1 736,24 Lättmatros/maskinvaktman 1 552,67 1 707,94 Trimmare 1 548,30 Jungman, elev 1 526,43 LÖNEGRUPP 6 Städs- och hotellchef Butikschef Restaurangchef och purser Kökschef Chefsbar- och chefshovmästare 2 379,66 LÖNEGRUPP 7 Intendent 2 555,11 - under semester 21,70 € / dag Elektriker (- kostersättningsandel) 14,51 € / dag AT-tillägg (- logiersättningsandel) 7,18 € / dag fartygets generatoreffekt - under arbets- och de lediga perioderna - under sjukdom (- när arbetstagaren inte vårdas på sjukhus) 21,70 € / dag Ersättning åt arbetstagare, som inte reserverats kost och/eller logi ombord 2) - kostersättning - i Finland 29,60 € / dag - utomlands 55,72 € / dag - logiersättning enligt räkning Ersättning för smutsigt arbete 14,05 € / gång Ersättning för praktikanthandledning 3,91 € / dag Taxikostnader Musikers beklädnadsersättning 1 945,68 2 021,37 2 088,64 2 140,78 2 247,65 10,85 € / dag 1) hela månaden. 1 761,73 1 790,32 1 810,33 1 831,36 1 937,90 1 969,35 1 991,36 2 014,50 20.3.2 Ekonomipersonal Föreståndare för ekonomiavdelningen Kockstuert1) Kock DWT/IHK 1 777,71 1 808,65 1 827,99 1 862,47 1 926,07 2 002,94 1 730,28 1 749,45 1 761,73 1 787,29 1 829,84 1 877,81 1 675,45 1 686,56 1 692,60 1 706,90 1 716,49 1 726,07 Lättmatros/maskinvaktman som har matros/ maskinmans behörighet 1) II Kock 1 603,97 II Kock 2) 1 615,74 Ekonomibiträde x) 1 603,97 19,21 € / månad 1) Obs! Punkt 21.6 2) Lön erläggs endast på fartyg över 6000 dwt, Naturaförmåner trädde i kraft 1.1.2013. x) Vederlagsersättning - under arbetsförhållandet 1/164 månadslönen / vederlagstimme Oceantillägg - föreståndare för ekon.avd. - matros eller arbetstagare i högre löneklass - övriga MS | 2-2012 2-2013 46,34 € / månad 32,09 € / månad Kockstuerts behörighetstillägg 59,89 € / månad Förhöjer grundlönen Beklädnadsersättning 19,21 € / månad Stuert Lasthanteringsersättning 1/164 månadslönen/timme Ersättning för smutsigt arbete 14,05 € / gång Ersättning för handledning av praktikant 3,91 € / dygn Serveringsersättning Tillfälliga passagerare - grundersättning - tilläggsersättning Tillfälliga matgäster 1,95 € / passagerare 0,66 € / passagerare/dag 0,51 € / person/dag Nattarbetsersättning 6,80 € / vakt åt skiftarbetare på lastfartyg Om åt arbetstagare inte kan anordnas kost och logi *) - kostersättning - i Finland 29,60 € / dag - utomlands 55,72 € / dag - logiersättning enligt räkning Då maskinrummet är obemannet erläggs åt skiftarbetare nattarbetsersättning 00–04 Naturaförmånsersättning *) - under semester 21,70 € / dag (- kostersättningsandel) 14,51 € / dag (- logiersättningsandel) 7,18 € / dag - under vederlagstid 21,70 € / dag - under sjukdom 21,70 € / dag (- då arbetstagaren inte vårdes på sjukhus) som har plats för minst 6 passagerare. Ekonomibiträdet är skyldigt att delta i köksarbetet. Taxikostnader Reseersättning 42,03 € / person / resa (t.ex. högst) Semesterresor 42,03 € / resa / (t.ex. högst) *) 40 65,10 € / månad vilka regelbundet befordrar passagerare och 2) under 4499 4500-12999 13000–29999 30000–79999 80000-–159999 över 160000 42,03 € maximalt 1/30 del därav / dag, ifall arbetstagare inte är i arbetsförhållande under 999 1000–1499 1500–4199 över 4200 1/102 månadslönen / övertidstimme 1/63 månadslönen / övertidstimme Beredskapsersättning däcks- och maskinmanskapets stand by-ersättning - vardagar 1/320 månadslönen / timme - heldagar 1/160 månadslönen / timme Naturaförmånsersättning 2) LÖNEGRUPP 5 2 206,60 Hov- och barmästare Cafeteriaföreståndare Chefskock och chefskallskänka, snabbköpsföreståndare/lagerföreståndare Konferensvärdinna/ -värd Kryssningsvärdinna/ -värd DÄCKS- OCH MASKINAVDELNING Lättmatros och maskinvaktman Matros och motorman Ordningsman Reparatör och båtsman Elektriker I löne- och kollektivavtalen ingående särskilda tillägg och ersättningar 1.3.2013 Naturaförmåner trädde i kraft 1.1.2013. 2-2012 | MS 2-2013 41 ar be tslös he tsk ass Lö ne ta be lle r 2013 infor me ra r an Småtonnage löner och tilläggen 1.3.2013 Eurobundna tillägg Garantilön 1:1 Båtsman AT 2 040,27 Kockstuertens serveringstillägg 2,91 € / passagerare Matros AT 1 946,42 Tillfälliga matgäster 0,55 € / gäst Vaktman 1 825,16 Manskapets praktikanthandledartillägg 3,91 € / dag Kockstuert 2 041,95 Taxikostnader (högst) 42,03 € / gång Ersättning för naturaförmåner under årssemestern *) 21,70 € / dag Naturaförmånsersättning under sjukdom*) 21,70 €/dag Garantilön 2:1 Vid 2:1 avlösning erlägges en garantilön som erhålles genom att multiplicera ”Garantilön 1:1” motsvarande beloppet med 1,23. Övertidsersättning - vardagsövertid - helgdagsövertid (när arbetstagaren inte vårdas på sjukhus) 1/106 garantilönen utan ålderstillägg 1/67 garantilönen utan ålderstillägg *) Transportbranschens Arbetslöshetskassa Besöksadress: Telefonjour Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors tel. (09) 613 111 mån–fre kl 9.00–12.00 fax:(09) 6131 1333 Postadress: PB 65, 00531 Helsingfors Om du blir arbetslös – anvisningar för hur du ansöker om arbetslöshetsdagpenning Naturaförmåner trädde i kraft 1.1.2013. (2nd International Maritime Incident and Near Miss Reporting Conference (IMISS2013), 11.-12.6.2013, Kotka) Merenkulun turvallisuus ja kilpailukyky järjestää kansainvälisen seminaarin Kotkassa 11.–12.6.2013 Merikeskus Vellamossa. Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen johtama meriturvallisuushanke: Keskeisimmät teemat seminaarissa ovat operatiivisen meriturvallisuuden ja ennakoivan turvallisuustoiminnan kehittäminen kansainvälisen yhteistyön avulla sekä turvallisuusjohtamisen merkitys varustamoiden kilpailukyvyn kannalta. Erityisesti paneudutaan tutkimuslähtöisesti poikkeamaraportointiin, turvallisuusjohtamisen mallinnukseen, vastuulliseen liiketoimintaan ja työturvallisuuteen merenkulkualalla. Kaksipäiväinen seminaari kokoaa yhteen eri alojen osaajia tutkijoista, viranomaisista, yrityksistä ja laajalti alan toimijoista. Seminaarin avauspuheen pitäjä on Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) pääjohtaja Markku Mylly. Lisäksi ensimmäisenä päivänä tarkastellaan lähemmin myös Costa Concordian tapahtuman syitä ja seurauksia. Toisena päivänä seminaari tarjoaa uutta lähes aiemmin tutkimatonta tietoa varustamoiden yhteiskuntavastuusta sekä kolme pienempää seminaaria mm. työturvallisuudesta. 42 MS | 2-2013 Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april) ÄRENDEN HOS TRANSPORTBRANSCHENS ARBETSLÖSHETSKASSA – Anmäl dig på din lokala arbets- och näringsbyrå (TE-byrå) senast första dagen du är arbetslös. a ri o n S e m i n a i ne n gl a n n . kieli ne n Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen: Ilmoittautumiset: www.merikotka.fi/cafe – Blanketter för ansökan om inkomstrela terad dagpenning finns på TE-byrån eller Transportbranschens Arbetslöshets kassas hemsidor: www.kuljetusalantk.fi/se – Du kan skicka in ansökan till kassan elektroniskt genom att logga in på kassans elektroniska tjänst på www.kuljetusalantk.fi/se eller skicka den via post till Transport branschens Arbetslöshetskassa, PB 65, 00531 HELSINGFORS. – Du kan även skriva ut ansökan på Arbets löshetskassornas Samorganisations (TYJ) hemsida på www.tyj.fi. Där hittar du även en hel del aktuell information om arbets löshetsskyddet, som till exempel storleken på inkomstbunden arbetslöshetsdagpen ning, tillämpad dagpenning, alternerings ersättning, sociala förmåners effekt på dagpenningen och en dagpenningräknare. – Arbetslöshetskassan skickar också ett informationspaket för ansökan om dag penning när den har tagit emot ett ut låtande om din arbetslöshet från TE byrån. Utlåtandet ankommer oftast inom ett par dagar efter att du har blivit arbets lös och har anmält dig på TE-byrån. – Man ansöker om dagpenning i efterhand i perioder om fyra kalenderveckor. Den sista sökbara dagen är söndag. Du kan skicka in din första ansökan när du har varit arbetslös i minst två (2) hela kalender veckor. – Om du arbetar deltid eller extra ska du ansöka om dagpenning enligt din löne period i perioder om fyra kalenderveckor eller en månad. – Ansökan får inte undertecknas eller skic kas in till arbetslöshetskassan i förväg innan perioden är slut. – Fyll noggrant i ansökan om dagpenning enligt anvisningarna på blanketten och skaffa de nödvändiga bilagorna. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras, varmed hanteringen av ditt dagpenningsärende fördröjs. – Du måste ansöka om arbetslöshetsdag penning senast tre (3) månader efter att du blivit arbetslös. Tidsfristen på tre månader gäller också vidareansökningar och ansökan om barntillägg. Bifoga följande bilagor med din ansökan: – Löneintyg i original för minst 34 veckor i arbete omedelbart före arbetslösheten. Intyget ska specificera semesterpenning, semesterersättning och perioder utan lön samt vederlagsersättningar som utbetalats inom sjöfarten. – Meddelande om uppsägning – Löneintyg, om du har arbetat deltid under ansökningsperioden. – Om du har en näringsinkomst eller äger ett jord- och/eller skogsbruk ska du bifoga ett intyg från skattemyndigheten över den senaste fastställda beskattningen. – Beslutet och det sista utbetalningskvittot på sociala förmåner som påverkar stor leken på dagpenningen (t.ex. stöd för vård av barn i hemmet, även makens/makans stöd). –Kontrollera att du har betalat din medlemsavgift. Om du betalar din med lemsavgift själv (arbetsgivaren debiteras inte), bifoga det senaste medlems avgiftskvittot. Transportbranschens Arbetslöshetskassa > www.kuljetusalantk.fi/se 2-2013 | MS 43 Lagstiftningen om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörigheter har reviderats Ändringarna trädde i kraft 1.3.2013 Genomförandet av den reviderade STCW-konventionen har medfört ändringnar i den nationella lagstiftningen. Ändringarna trädde i kraft 1.3.2013 och omfattar – en ändring av lagen om fartygspersonal och säkerhetsorganisation för fartyg (95/2013) och – statsrådets förordning om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörighet (166/2013). Trafiksäkerhetsverket har ochså utfärdat en föreskrift om fartygspersonalens behörigheter (TRAFI/23173/03.04.01.00/2012). Trafi har därtill gett tre anvisningar som gäller ovan nämnda bestämmelser. Genomförandet av den reviderade STCW-konventionen har medfört ändringnar i den nationella lagstiftningen. Mer information: www.trafi.fi > på svenska > Bemanning och behörigheter > Behörighetsbrev Svenskarna bryter is i finska hamnar i Bottenviken Tre stora finska isbrytare stod i hamn i väntan på arbete långt in på våren, medan svenska isbrytare hjälper fartyg i finska hamnar i Bottenviken och tar arbete från de inhemska brytarna. text och bild: Saana Lamminsivu 44 MS | 2-2013 Samtliga svenska isbrytare har varit i drift under vintern, medan situationen är en helt annan i Finland: Kombinationsisbrytaren Nordica stod länge utan arbete vid kajen på Skatudden, medan den traditionella isbrytaren Sisu stod overksam ända in i mitten av mars. Kombinationsisbrytaren Fennica väntade på uppdrag i Karleby, samtidigt som svenska isbrytare hjälpte fartyg in i Finlands hamnar. Jessica Troberg ny ombudsman i Sjömans-Unionen Löntagarorganisationerna: Sjömans-Unionens styrelse beslöt på sitt möte den 12 februari 2013 att välja överstyrman Jessica Troberg till ny ombudsman. Troberg har flera års erfarenhet av arbete till sjöss och av uppgifter i anknytning till besättningsadministration. Hon inledde arbetet som ombudsman den 2 april 2013 och är stationerad vid Sjömans-Unionens Åbokontor. Löntagarcentralorganisationerna var in i det sista beredda att söka en central arbetsmarknadsuppgörelse. Om alla parter verkligen hade velat förhandla och avtala, hade man enligt FFC, STTK och Akava kunnat åstadkomma en lösning som skulle 20-årigt samarbetsavtal! Förra året tecknade Finland och Sverige ett 20-årigt samarbetsavtal kring anordnandet av vintersjöfartstjänster mellan länderna. Avtalet innebär att den finska statens skattemedel används till att sysselsätta svenska isbrytare, medan utgångspunkten borde vara att i första hand sätta Finlands egna isbrytare och besättningar i arbete. Arbetsmarknadsuppgörelsen föll på EK:s linje ha stärkt sysselsättningen och tillväxten, i tid till regeringens ramförhandlingar. Finlands näringsliv EK:s målsättning att låta staten bekosta löneförhöjningarna beskriver enligt organisationerna bra arbetsgivarsidans beredskap och vilja att förhandla. Det skulle i slutändan ha varit löntagarna och de unga som fått betala den sänkning av arbetspensionsavgiften som EK strävade efter. FFC:s styrelse konstaterade förhandlingarna om en central arbetsmarknadsuppgörelse avslutade 21.3.2013. Arbetsgruppen för marinindustrins konkurrenskraft lämnade mellanrapport Jessica Troberg Arbetsgruppen Meriteollisuus 2020 (marinindustri 2020), som leds av bergsråd Ole Johansson, föreslår att det reserveras 20 miljoner euro för nationella utvecklingsprogram för marinindustrin, som ska fokusera på bl.a. offshore- och fartygsbyggnadsbranschen samt arktiskt kunnande. Förslagen syftar till att på kort sikt förnya marinindustrin och förbättra dess konkurrenskraft. Arbetsgruppen lämnade sin mellanrapport 13.3.2013. Arbetsgruppen lämnar förslag på hur marinindustrin ska för- nyas och utveckla sin konkurrenskraft på lång sikt senast den 15 maj. Arbetsgruppen består av representanter för statsförvaltningen och centrala aktörer inom branschen. 2-2013 | MS 45 Suulas saluunatappelu & revolverisankareita – lähde teatteriin! Perinteinen ja pettämätön tapa aloittaa kesä huumorilla jatkuu, sillä Lounais-Suomen osasto on lunastanut lippuja Vetämättömät-näytökseen Naantalin Emma-teatteriin. Vetämättömät on vauhdikas verbaalinen saluunatappelu, joka vilisee myyttisiä lännenhahmoja: rohkeita revolverisankareita, suulaita kapakkaruusuja, kieroja korttihuijareita ja kuumeisia kullankaivajia. Ohjauksesta vastaa Kari-Pekka Toivonen ja nähdään pääosassa Jussi Lampi. Harria jäivät suunnattomasti kaipaamaan puoliso Anne, Sina, Aleksi, Kira, Antti, Ritva ja Julius, sekä isä ja sisarukset perheineen. Muut sukulaiset, ystävät ja työkaverit. Lämmin kiitos kaikesta tuesta ja myötäelämisestä suuressa surussamme. Donkeymies Arvi Rosenberg s. 16.1.1941, Pori Kuoli rauhallisesti kotonaan Isossa-Kyrössä 14.2.2013. Arvi työskenteli mm. Vaasa Shippingin, Merenkulkulaitoksen ja Nesteen aluksilla. Viimeiseksi laivaksi jäi Uikku v. 2000 hänen jäädessään eläkkeelle. Kaipaamaan jäivät Helena, Ani, Joss, Benjamin, Kristoffer, Josefin, Kimmo, Maj-Britt, Jessica, Annika ja Raimo-veli sekä ystävät ja työtoverit. Timo Juhani Hentunen s. 7.5.1963 k. 6.2.2013 Muistoa kunnioittaen, entiset työtoverit ja Markus. Kiitokset Viking Linelle ja M/s Mariellalla työkavereilleni kuluneista vuosista ja muistamisesta siirryttäni eläkkeelle. Jyrki Kaakkomäki, alias ”kätkäläinen” Nyt minun on tullut aika kiittää yhteisistä vuosista, niin maissa kuin merellä olevia. Jag vill tacka alla på land och till sjöss, för de gemensamma stunder, vi haft genom åren. Marjo Leino, M/s Silja Europa AMMATTIOSASTOT ILMOITTAVAT Pohjoisen osasto (002) Kevätkokous Aika: sunnuntai 2.6.2013 Paikka: Hotelli Cumulus Oulu, (Kajaaninkatu 17, 90100 Oulu) Toimikunta kokoontuu klo 16. Osaston kokous klo 17. Jäsenet, tervetuloa! Satama-ala (003) KULTAMERKIT Hämäläinen Mika Jalo Mika Litokorpi Hanna Paljakka Kari Rantalainen Mika Kevätkokous 16.4.2013 klo 17 Satama-ala pitää kevätkokouksen tiistaina 16.4.2013 luottamusmiesten täydennyskurssin yhteydessä Helsingissä klo 17 alkaen. Kokoustila on kuljetusliittojen toisen kerroksen kabinetti. (os. John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki). Tervetuloa! Lounais-Suomen osasto (006) Kevätkokous Aika: tiistai 23.4.2013 klo 18.00 alkaen Paikka: Maariankatu 6 b, 5. krs, Turku Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Paikalla liiton edustaja. Osallistujien kesken arvotaan palkinto. Jäsenemme – tervetuloa! hallitus ILMOITUKSIA voi toimittaa Merimies-lehden toimitukseen: sähköpostitse: saana.lamminsivu@smu.fi puhelimitse: 045 7730 1020 kirjeitse: Merimies-lehti / SMU / John Stenbergin ranta 6 / 00530 HELSINKI 46 MS | 2-2013 Esitykset to 6.6.2013 ja to 13.6.2013 klo 19.00. Hinta osaston (006) jäseneltä 20 € ja avecilta 25 €, johon sisältyy teatterilippu ja ennen esitystä tarjottava kahvi ja leivos. Lippujen lunastus 4.5.2013 mennessä Turun toimistolta Maariankatu 6 b, p. (02) 233 7416. Huomioi toimiston aukioloaika. Itäkustin osasto (007) Villa Varpusen kevättalkoot 3.–5.5.2013 Aurinko ja toukokuu saapuu! Virkistäydy hyvässä seurassa luksusluokan puitteissa Merimies-Unionin upeassa Villa Varpusessa! Itäkustin osasto järjestää huvilalla kevytotteiset kevättalkoot 3.–5.5.2013 alkaen klo 13.00. Myös perheenjäsenet ovat tervetulleita! Ruokaa ja juomaa hankitaan osallistujien lukumäärän perusteella. Länsi-Suomen osasto (008) Ulkoilutapahtuma (talkoot) Meriluodossa! Aika: 13.–14.4.2013 Paikka: SMU:n mökki Meriluodossa (Raippaluoto) Ilmoittautuminen välttämätöntä 10.4. mennessä Karille, p. 0400 418 511 tai kari.nurmirinta@smu.fi. Osasto järjestää ruokailut ja muut asiaan kuuluvat tarpeet. Mahdollisuus majoittua, varaa siis paikkasi! Tervetuloa! Kevätkokous Aika: tiistai 23.4.2013 klo 12.00 alkaen Paikka: Kuljetusliittojen takkahuone, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki (Saman talon yläkerta, missä MerimiesUnionin toimisto sijaitsee.) Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Jäsenemme – tervetuloa! hallitus Lähde remuilemaan! Etelä-Suomen osasto ja Mepa ovat ostaneet lippuja Remu and the Hurriganes -musikaaliin Linnanmäen Peacock-teatteriin. Esityspäivä on to 16.5.2013 klo 19.00. Vauhdikas rock-musikaali ei jätä ketään kylmäksi, saavuttihan Hurriganes mainetta hurjalla ja energisellä lavaesiintymisellä, jollaista ei oltu aikaisemmin Suomessa koettu! Lippuja on rajoitetusti, joten toimi nopeasti ja varaa oma lippusi välittömästi Mari Ikoselta, s-posti: mariikonen@hotmail.com, p. 050 528 3564. Lipussa on viiden euron omavastuu. Katso lisätietoja: www.peacockteatteri.fi ja www.smu.fi > ammattiosastot > Etelä-Suomen osasto Onnea Näin kuiski kumma tuuli vain Matias sen kuuli On sulla merkkipäivä ja pois on huolen häivä saat toivoa kolme kertaa ilolla ei oo vertaa. Sulle antaisin ma valtikan jos sillä taikois omenan Kakun suuren soisin sulle antaisitko palan mulle ja karamelli laatikon rahaa sulla kyllä on Sampo on se päivä tää kun mahtimieheks synnytään. Marjatta 3.4.2013 sudoku | 2-2013 Matkailu- ja Huolinta-ala (010) Kevätkokous Aika: lauantai 13.4. klo 14.00 alkaen Paikka: Ravintola Torre, Linnankatu 18, Turku Ilmoittautuminen työpaikoilla. Kaikki jäsenet tervetuloa! Laivan Viihdeammattilaiset (011) Kevätkokous Aika: torstai 25.4.2013 klo 14 Paikka: ravintola Brahen Kellari Hyvät viihdeammattilaiset, kevätkokous järjestetään lounaan merkeissä Turussa, ravintola Brahen Kellarissa (Puolalankatu 1, 20100 TURKU, www.brahenkellari.fi) Kokouksessa käsitellään viralliset kevätkokousasiat sekä tulevat tapahtumat. Ilmoittautumiset viimeistään 11.4.2013 Ninalle: nina@kpvproduction.fi. Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan! 8 5 2 7 8 7 5 3 85 5 2 1 7 3 1 2 8 3 8 1 5 2 8 9 1 4 7 2 2 9 8 2 6 2 8 1 4 6 9 2 8 3 7 4 4 7 9 7 9 Vaikeusaste: 9 3 7 1 2 3 1 4 7 1 5 www.aisudoku.com Suuri ja lämmin kiitos koko M/s Isabellan ihanalle henkilökunnalle menneistä vuosista ja muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Hannele Tiljander Harri aloitti laivauransa Vaasanlaivoilla. Sen jälkeen tutuiksi tulivat niin Silja Linen kuin Viking Linenkin matkustajalaivat. Viimeisimpänä työpaikkana oli rahtilaiva Pasila, josta hän jäi sairaseläkkeelle 2008. Etelä-Suomen osasto (009) (C) Arto Inkala Turun toimiston aukioloajat muuttuivat: Turun toimiston, Maariankatu 6 b, 5. krs. aukioloajat muuttuivat 2.4.2013 lähtien: Toimisto on auki maanantaista–torstaihin klo 10–14. Tervetuloa asioimaan! AI15861 Alla Amorella & Viking Line Tack, Kiitos. Livets lätthet, Elämisen keveys. Anne www.aisudoku.com Rakkaamme, kokkistuertti Harri "Pälä" Leppälä s. 12.7.1966 Nurmossa k. 30.12.2012 Meilahden sairaalassa Helsingissä (C) Arto Inkala ELÄKKEELLE AI15860 In memoriam Vaikeusaste: 9 7 2 3 1 6 8 4 5 165 438 36 519 82 274 58 421 989 174 78 254 41 765 32 896 742 583 95 623 67 189 71 534 537 962 12 468 53 821 49 975 31 26 4 77 9 43 6 28 Oikeat 8 9vastaukset: 1 61-2013 3 6 1 9 5 7 2 5 8 3 1 3 6 9 1 5 7 8 4 9 7 6 3 1 5 2 8 4 6 3 7 8 9 1 5 4 2 42-2013 2 | MS3 7 6 9 47 nkoh ta ista Meriryhmä keskittyy Suomen meriklusteriin liittyvien asioiden seurantaan ja tukee yhteydenpitoa kansanedustajien ja merialojen toimijoiden välillä. Eduskuntaan perustettiin viime vuonna meriryhmä. Kuka toimii ryhmän puheenjohtajana? I riksdagen bildades i slutet av förra året en havsgrupp. Vem är gruppens ordförande? Valitse yksi vaihtoehto: Välj ett alternativ: a) Merja Kyllönen b) Sauli Niinistö c) Sauli Ahvenjärvi a) Merja Kyllönen b) Sauli Niinistö c) Sauli Ahvenjärvi Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhdyn. Voittajan nimi julkaistaan Merimieslehdessä nro 3/2013. Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en Kastehelmi-ljuslykta från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 3/2013 av tidningen Sjömannen. Tammikuun kihlaus 23.1.1940 tunnusti SAK:n ja ammattiliitot neuvotteluosapuoliksi. Kilpailuun saapui 40 vastausta. Voittaja oli tällä kertaa Kari Saharinen Turusta. Osallistu kilpailuun 27.5.2013 mennessä: 1) Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). Du kan delta i tävlingen senast den 27.5.2013 på följande sätt: 1) På Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi > på svenska > kommunikation >Tävlingen för Sjömannen 2) Eller per post. Bifoga svaret och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). Man kallar deklarationen 23.1.1940 som Januari månads förlovning. Vinnaren den här gången blev Kari Saharinen från Åbo. Vastauksen voit lähettää osoitteella: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Skicka svaret till adressen: Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.efternamn@smu.fi AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER TELEFAX Arkisin klo 8.30–16.00 Vardagar kl. 8.30–16.00 Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.) klo 8.00–15.30 Kuljetusalan Työttömyyskassa Transportbranschens Arbetslöshetskassa Postiosoite Postadress Asiakaspalvelu Kundtjänst VAIHDE / VÄXEL +358 (0) 9 615 2020 +358 (0) 9 615 20 227 PL 65, 00531 Helsinki Siltasaarenkatu 3–5, katutaso Helsinki PB 65, 00531 Helsingfors Broholmsgatan 3–5, gatuplan Helsingfors arkipäivisin klo 8.30–16.00 Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) vardagar kl. 8.30–16.00 sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) sommarfredagar kl. 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) Puhelinpäivystys Telefonjour klo 9.00–12.00 puh. (09) 613 111 Faksi: (09) 6131 1333 tel. (09) 613 111 kl 9.00–12.00 Fax: (09) 6131 1333 Työttömyyskassan 48 palvelu MS | 2-2013 sähköinen Arbetslöshetskassans elektroniska tjänster www.kuljetusalantk.fi www.kuljetusalantk.fi/se HENKILÖKUNTA / PERSONAL Puheenjohtaja / Ordförande ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Simo Zitting Kenneth Bengts (09) 615 20 250 / 0400 813 079 (09) 615 20 258 / 040 455 1229 Sihteeri / Sekreterare Liittosihteeri / Förbundssekreterare Anja Uusitalo Kenneth Bondas (09) 615 20 251 / 040 519 0351 (09) 615 20 254 / 040 456 0245 Toimitsija, Ahvenanmaa Sihteeri / Sekreterare Ombudsman, Åland Tetta Härkönen Henrik Lagerberg (09) 615 20 225 / 040 455 9834 (018) 199 20 /0400 478 884 Sopimussihteeri / Avtalssekreterare Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn Klaus Lust Taloudenhoitaja / Ekonom (09) 615 20 211 / 040 505 1957 Mikko Tuominen Lakimies / Jurist (09) 615 20 218 / 0400 422 379 Sannaleena Kallio Kassanhoitaja / Kassaföreståndare (09) 615 20 252 / 040 158 5057 Stiina Raitio Toimitsija / Ombudsman (09) 615 20 219 Carita Ojala Kirjanpitäjä / Bokförare (09) 615 20 231 / 0400 829 039 Tuula Ylhävuori Toimitsija / Ombudsman (09) 615 20 220 Satu Silta Toimittaja / Journalist (09) 615 20 213 / 040 526 3435 Saana Lamminsivu (09) 615 20 221 / 045 7730 1020 Toimitsija / Ombudsman ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister Ilpo Minkkinen Tiina Kytölä (09) 615 20 253 / 040 728 6932 (09) 615 20 257 ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Simo Nurmi Arja Merikallio (09) 615 20 255 / 040 580 3246 (09) 615 20 259 Toimistotyöntekijä, Turku / Kontorsbiträde, Åbo Salme Kumpula (02) 233 7416 Maariankatu 6 B, 5. krs. 20100 Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, 20100 Åbo Vaasa / Vasa Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Storalånggatan 43, 65100 Vasa MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR puh. / tel. (09) 615 20 260 Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta / Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo
