docRaumalla! - Suomen Merimies
download 
Report Transcription
Raumalla! - Suomen Merimies
marrasKUU 7 Nº / 2010 merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Merenkulku tarjoaa monipuoliset uramahdollisuudet PUUTTUVATKO "PAPERIT"? PERINTEISILLE MURTAJILLE LAGSTIFTNINGEN OM Tee näyttötutkinto Raumalla uusi jäänmurtosopimus sjöarbete revideras ARBETSLÖSHETSKASSORNA 1 sammanslås 1.1.2011 Alfons Håkansin hinaaja Torvik Rauman satamassa lokakuussa 2010. vuotta merenkulun opetusta Raumalla sisältö: 4 Raumalainen merenkulku 12 Merimiehen 7 Kokki 14 Tallink Siljalla virisi tapulikaupunkioikeuksista koulunpenkillä 8 Merenjumalan matkassa 10 Näyttötutkintoja nyt “non-stoppina” WinNovassa Raumalla matkakuvaus monitoimimurtajalta luotetaan tiimityön tuloksiin 19 Jäsenetuna lakineuvontaa yksityiselämän asioissa Bütsowista 11 Luottamusmieskurssit Kolmannen vuoden opiskelija ensi vuonna 2011 Emiilia Peltonen opiskelee tarjoilijaksi WinNovassa Raumalla. Nº 7/2010 PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2010, ISSN 0355-872X POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS ILMOITUKSET • ANNONSER MERIMIES – SJÖMANNEN John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010 VAIHDE / VÄXEL puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. +358 (0)9 615 2020 TILAUSHINNAT (2010) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e 8 TELEFAX +358 (0)9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti / www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges 22.11. 17.12. o ik e u s N e u v o tt e lu la vertaa on valtti vail pääkirjoitus Itämeren ympäristöystävällisin alus avaisi oven kotimaisen tonniston uusimiseksi Seppo Lievonen, 29 satamavalvoja/luottamusmies Vuosaaren satamassa FL Port Services Oy:ssa satamavalvojana työskentelevä Seppo Lievonen, 29, on toiminut Unionin luottamusmiehenä vajaan vuoden verran. Seposta piti tulla alkuaan varaluottamusmies, mutta sattuma vei hänet suoraan luottamusmieheksi. ”Neuvotteluoikeus on valtti vailla vertaa. Luottamusmies voi kysyä eri asioista ja meillä on laillinen oikeus saada niistä tietoa”, Seppo kertoo syistään ryhtyä luottamusmieheksi. Merimies-Unionin jäseneksi Seppo kuului alun perin toiseen ammattiliittoon, mutta kuultuaan kollegaltaan Merimies-Unionista, hän päätti vaihtaa liittoa. Pian tämän jälkeen hän sai myös kutsun satama-alan (003) osastokokoukseen. ”Ajattelin kyllä ensin, että kokous on varmaan kamalaa jäykistelyä, mutta se olikin kaukana siitä”, Seppo kertoo nyt jälkikäteen hieman huvittuneena. Osaston kokouksessa kuulumisia käytiin läpi satamittain. ”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun minulla oli mahdollisuus saada tietoa, kuinka eri asiat toimivat Suomen muissa satamissa. Opin paljon uutta.” ”Keissien” puintia Tänä syksynä Seppo tapasi Merimies-Unionin luottamusmiesporukkaa täydennyskurssien illallisella. ”Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka monipuolinen ammattijoukko Unionin luottamusmiehet ovat.” Illallisella turistiin epävirallista ja virallisempaa asiaa; pohdittua tuli erilaisia ”keissejä” muiden luottamusmiesten kanssa. ”Sakki oli kyllä erittäin mukavaa ja rentoa. Nyt kun tuntee jengiä kasvoilta, on helpompi pitää yhteyttä myös jatkossa.” STX Finlandin Turun telakalta laskettiin juuri vesille maailman suurin risteilijä, Allure of the Seas. Se oli telakan viimeinen rakenteilla ollut alus. Risteilijää rakensi 700–800 yritystä. Suurin osa niistä tuli Turun seudulta ja rannikolta, mutta myös syvemmältä sisämaasta. Jättiristeilijän valmistuttua Turun työttömyysasteen on arvioitu olevan vuodenvaihteessa 17 prosenttia. Meriklusteri työllistää Turun seudulla suoraan 8 000 ihmistä. Turun telakalla näistä on työskennellyt suoraan 2 000 henkeä, loput 6 000 eri alihankkijoiden palveluksessa. Alihankkijoiden 6 000 työntekijästä puolestaan 2 000 on työskennellyt Turun telakan porttien sisäpuolella. Näin ollen telakalla voidaan laskea urakoineen yhteensä 4 000 työntekijää alusrakentamisen parissa. Varsinais-Suomen työllisyystilanne nojaakin vahvasti meriklusterin toimintaan. Turun seudun ”pelastajaksi” ilmoittautui lokakuun lopulla Viking Line-varustamo, joka kertoi tehneensä telakkayhtiö STX Finlandin kanssa esisopimuksen uuden matkustaja-aluksen rakentamisesta Turun telakalla, mikäli valtio myöntää hankkeelle ympäristötukea. Liikenne- ja viestintäministeriössä viimeistelläänkin parhaillaan meriliikenteen uudisalusten ympäristötukiohjelmaa ja sitä koskevaa asetusta, joka käsitellään valtioneuvoston istunnossa marraskuussa. Tämän jälkeen asetus menee vielä EU-komission käsittelyyn. Kun se on saapunut sieltä, asetuksen tuista käynnistetään yleinen hakumenettely. Eduskunta on myöntänyt alusten ympäristötukeen 30 miljoonan euron valtuuden. Tuki voidaan myöntää yhdelle tai useammalle varustamolle. Mikäli yhdelle varustamolle myönnetään yli 7,5 miljoonaa euroa tukea, tukipäätös on vielä erikseen hyväksyttävä EU-komissiossa. Suomen lipun alla kulkevan aluskannan keski-ikä on 20 vuotta, joten uudistamista todellakin tarvitaan. Valtion takaama ympäristötuki tarjoaakin hyvän mahdollisuuden uudistaa vanhaa aluskantaa. Viking Line on kertonut harkitsevansa ottavansa uudessa aluksessa käyttöön ympäristöystävällisemmän ja rikittömän polttoaineen, LNG:n, eli nesteytetyn maakaasun. Itämerellä seilaisi tämän jälkeen kaikkien aikojen ympäristöystävällisin matkustaja-alus. Ympäristöhyötyjen lisäksi uuden aluksen rakentaminen toisi Turun seudulle sen kiperästi kaipaamaa työtä. Viking Linen matkustaja-aluksen rakentamisen on laskettu tuovan telakalle töitä yhteensä 2 600 henkilötyövuotta. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelman mukaan yhden henkilön, joka ansaitsee 2 500 euroa bruttona kuukaudessa, työttömyydestä aiheutuvat kustannukset vuodessa ovat yhteiskunnalle noin 25 000 euroa. Mikäli uutta alusta ei rakennettaisikaan, 2 600 henkilötyövuoden ”menetyksestä” ja työttömyydestä aiheutuvat kustannukset olisivat yhteensä 65 miljoonaa euroa. Huomioitava kuitenkin on, että tämä luku ei pidä sisällään jo telakalta aiemmin työttömäksi jääneitä, jolloin todelliset työttömyyskustannukset olisivat todellisuudessa vielä suuremmat. Turun telakan hiljenemisen on laskettu vähentävän kaupungin verotuloja runsaat neljä miljoonaa euroa ensi vuonna 2011. Tämän lisäksi se lisää työllistämis- ja rakennemuutoskuluja miljoonilla. Vuonna 2012 luvut ovat vieläkin suuremmat, jos telakkaväki tippuu työmarkkinatuelle ja uutta laivatilausta ei saada. Turun ja suomalaisen meriklusterin kannalta Turun telakalle tarvitaan siis mahdollisimman nopeasti uusia tilauksia. Telakalle tuomien työllistämishyötyjen lisäksi ei pidä unohtaa, että uuden laivan rakentaminen Suomessa, ja saapuminen Suomen lipun alle, toisi valtion rahakirstuun myös moninaisia verotuloja. Uuden, ympäristöystävällisemmän aluksen rakentaminen avaisi oven uusia laajemminkin kotimaista tonnistoa, jolloin Suomi toimisi Itämeren alueen mallimaana ympäristöystävällisessä merenkulussa. Samalla vaalittaisiin kotimaista, erikoistunutta telakkateollisuuden ja merenkulun osaamista sekä pidettäisiin kotimaisesta huoltovarmuudesta huolta, joka on vaarassa kadota, jos metalli-, telakka- ja merenkulkuosaaminen päästetään häviämään kotimaasta. : Rauma 2010 40 Raumalla vuotta merenkulun ammattikoulutusta Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Lähde: Kapteenej, styyrmannej, tervatui trossej ja taeva merkei: Merenkulun opetusta Raumalla 1880–2000, Mikko Uola 4 Katso lisää kuvia Raumalta: www.smu.fi > viestintä > Nettijutut > Rauma 2010 kielisen Lupa suomen misesta Raumalle merikoulun perusta a 1880 saatiin vuonn loksena. enväännön tu d kä en is ll kä it p Rauman merenkulun opetus juhli pyöreitä lokakuussa: ammattikouluopetus täytti 40 vuotta ja päällystökoulutus 130 vuotta. R auman viriäminen merkittäväksi merenkulkukaupungiksi sykähti liikkeelle vuonna 1830 tapulikaupunkioikeuksien myötä. Kaikista ulkomaanliikennettä harjoittavista kaupungeista piti löytyä merimieshuone, joka perustettiin Raumalle 1842. Samalla alettiin vaatia alkeellisen ammattikoulutuksen antamista kauppalaivoihin merimiehiksi pestautuville ja haaveilla merikoulun saamisesta kaupunkiin. Lähimmät suomenkieliset merikoulut löytyivät tuohon aikaan vain Oulusta ja Viipurista. Köyhimmillä ei ollut varaa lähteä opiskelemaan näin kauas. Merikoulua kaupunkeihinsa alkoivat havitella myös Pori ja Uusikaupunki, mutta Rauma veti pidemmän korren muun muassa merkittävän kauppalaivastonsa ansiosta. Lupa suomenkielisen merikoulun perustamisesta Raumalle saatiin vuonna 1880 pitkällisen kädenväännön tuloksena. Koulussa aloittivat tuolloin toimintansa perämies- ja kauppalaivuriosastot. Miehistöpuolen koulutusta Suomessa 1960-luvulta alkaen Suomessa ei annettu miehistöpuolen ammatillista koulutusta ennen 1960-lukua. Ainoastaan laivojen keittiöhenkilökuntaa NäköKULMA: Erikoisammattitutkinto myös merenkulkuun Toisin kuin monilla muilla aloilla, merenkulussa ei ole vielä nykypäivänä olemassa erikoisammattitutkintoja. Erikoisammattitutkinnossa vaaditaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta ja syvällistä osaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Tämä kriteeri täyttyy merimiehillä monissa eri ammateissa: ”konkari omassa lajissaan”, kuten sanotaan. Merenkulkijat eivät voi jäädä muita aloja vähemmällä, eli erikoisammattitutkinnolle olisi alalla selvä tilaus olemassa, WinNovan merenkulku- ja turvallisuusalan opettaja Harry Rostedt toteaa. oli koulutettu satunnaisesti muutamissa yksityisissä oppilaitoksissa, mutta muutoin töihin ”kouliintui” laivoilla käytännön opin kautta. Miehistöpuolen järjestäytyneen koulutuksen tarvetta korosti erityisesti MerimiesUnioni. Valtion merimieskoulu aloitti toimintansa Aurajokeen hinatussa Suomen Joutsenessa 1961 huhtikuussa. Saman vuoden syksyllä perustettiin myös Ahvenanmaalle ruotsinkielinen merimiesammattikoulu. >> fakta! Rauma sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1830, minkä seurauksena alueen kauppamerenkulku vilkastui huomattavasti. Alettiin seilata rannikkoa ja Tukholmaa kauemmas Englantiin, Ranskaan ja Välimeren maihin, jopa muihin maanosiin. Vuosikymmenet eivät ole vähentäneet Rauman merkitystä merenkulkukaupunkina. Päinvastoin, Rauman satama on pitänyt pintansa tuonti- ja vientiluvuillaan yhtenä Suomen suurimmista satamista. Tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä Rauman sataman kokonaisliikenne oli yhteensä 2,62 miljoonaa tonnia ja lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli runsaat 10 prosenttia. 5 Muuntokoulutus WinNovan merenkulkualan yksikkö tarjoaa ainoana merenkulkualan oppilaitoksena Suomessa muuntokoulutusta sähköasentajasta laivasähkömieheksi aikuiskoulutuspuolella. Kurssit alkavat kerran vuodessa. ”Muuntokoulutusta on ollut tarjolla vuodesta 2002 alkaen”, opettaja Jari Myllynen toteaa. Koulutukseen osallistuneiden ikähajonta on ollut suuri. ”Ikä ei ole todellakaan este opintojen aloittamiselle”, Myllynen painottaa. ”Muuntokoulutuksessa on ollut esimerkiksi telakalla 10–15 vuotta työskennelleitä”, hän antaa yhden esimerkin kurssin opiskelijoista. Jokaisen hakijan henkilökohtainen työkokemus ja koulutus otetaan haussa huomioon. Lähtökohta opinnoille on kolmen vuoden ammattikoulutus ja vuosi työelämänkokemusta. ”Mutta aina kannattaa kysyä ja hakea, ja pohditaan sitten jokaisen opintovalmiudet sekä lähtökohdat koulutukseen henkilökohtaisella tasolla”, Myllynen muistuttaa. Noin yhdeksän kuukautta kestävän muuntokoulutuksen aikana opiskelija saa lisäksi hätätilanteiden peruskoulutuksen sekä vahtimieskoulutuksen. ”Muuntokoulutus käynnistyi alun perin kentältä ja varustamoista tulleesta toiveesta, että laivasähkömiehiä tarvitaan.” Sami Viskari opiskelee Raumalla laiva tarjoilijaksi ja aikoo suuntautua opinnoissaan myöh emmin vielä baarimestariksi. >> Merimieskoulu Raumalle 1970 Raumalla miehistöpuolen koulutus käynnistyi vuonna 1970, jolloin Rauman merimieskoulu aloitti toimintansa. Koulussa oli mahdollista opiskella kansimies-, konemies- tai laivasähkömiesluokilla sekä talousosaston perusopintolinjalla ja laivakokkiluokalla. Merikouluissa alettiin antaa merimiesten erikois- ja täydennyskoulutusta 1970-luvun puolivälistä lähtien. Myös Rauman merimieskoulussa niin sanotulla erikoiskoulutuksella on ollut koko ajan vahva sija. WinNova Rauman merikoulussa juhlittiin lokakuussa pyöreitä, sillä merikoulu perustettiin kaupunkiin siis tasan 130 vuotta sitten. Koulussa annettiin alkuunsa vain päällystöpuolen koulutusta. WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Raumalla alettiin tarjota vuonna a sal isuu vall tur ja 1970 miehistöpuolen koulutusta, Merenkulku2 tie Suojan joka juhli vastaavasti tänä syksynä 26100 Rauma 40-vuotistaivaltaan. tai 2 804 Rauman merikoulu on käynyt 455 044 . puh 044 455 8045 vuosikymmenten aikana läpi useita organisaatiomuutoksia. Vuoden www.winnova.fi 2010 alusta alkaen merenkulun 6 koulutusta Raumalla järjestää WinNova / Länsirannikon Koulutus Oy. Vaikka koulun nimi muuttui, merikoulun tilat seisovat Raumalla edelleen saman mäen päällä kuin toiminnan alussa tasan 40 vuotta sitten. WinNovan merenkulku- ja turvallisuusalan yksikkö Raumalla tarjoaa nykyisin ainoana oppilaitoksena Suomessa suomenkielellä kaikki neljä merenkulun koulutusohjelmaa: kansi- ja konekorjauksen (korjaaja), kansipäällystön (vahtiperämies), konepäällystön (vahtikonemestari ja alikonemestari) ja sähkökäytön koulutusohjelmat (laivasähköasentaja). Sen lisäksi Raumalla voi opiskella hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintolinjalla (tarjoilija/laivatarjoilija ja ravintola- ja laivakokki). Erikoistuminen eri merenkulkuammatteihin alkaa tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen jälkeen, toisen vuosikurssin alussa. Työssäoppiminen on edelleen olennainen osa merimiehen koulutusta. ”Työharjoittelussa laivalla tärkeää on, että oppilas todellakin saa harjoitella asioita, eikä hänellä teetätetä niin sanotusti vain hanttihommia”, WinNovan merenkulkuja turvallisuusalan opettaja Harry Rostedt muistuttaa. Rauma 2010 P adat, kattilat ja kauhat ovat ympäröineet Jaakkoa jo lapsuudesta saakka. ”Olen pyörinyt keittiössä jo seitsemänvuotiaasta lähtien. Äiti ja sisko ovat kokkeja”, Jaakko myhäilee. Työelämässä kuusi vuotta Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa. Keittiövaltakunnassa kasvaneena Jaakon tie kokiksi oli viitoitettu, mutta silti se tuntuu aivan oikealta valinnalta. Peruskoulun työharjoittelu maapuolen ravintolakeittiössä antoi lopullisen leiman sille, että tätä polkua on seurattava, hän kertoo. ”Työharjoittelun jälkeen minua pyydettiin samaiseen ravintolaan kesätöihin ja sinne sitten jäin.” Jaakko laskee olleensa 15-vuotias, kun hän aloitti työt ravintolassa. Samaan aikaan hän kävi loppuun peruskoulua. ”Ensin toimin keittiössä keittiöapulaisena.” Kotoa kertynyt kyökkipuolen kokemus osoitti, että Jaakolta ei mene puurot ja vellit sekaisin, joten pian hän huomasi tekevänsä kokin ”hommia”. Työsuhde oli ollut alkuunsa määräaikainen, mutta vakinaistettiin pian. Niin Jaakko siirtyi peruskoulun penkiltä suoraan työelämään ja mikäpäs siinä, sillä työ oli mielekästä ja sitä oli tarjolla hyvin. Vuodet vierivät – maista laivalle? Kokki koulunpenkillä Jaakko Salén, 21, kipaisi työelämästä koulunpenkille. Maapuolen keittiössä kokkina toiminut nuori mies tähtää nyt laivakokin uralle. Viime keväänä Jaakko huomasi työskennelleensä maapuolen ravintolassa jo kuuden vuoden ajan. Raumalaisena ja meren läheisyydessä kasvaneena miehelle vierähti mieleen, että laivatyökään ei saattaisi olla lainkaan hullumpaa. Niin hän haki kotipaikkakunnalla sijaitsevaan WinNovaan opiskelemaan ja on nyt sillä tiellä. ”Työkokemukseni tähden pääsin aloittamaan opinnot suoraan toiselta vuosikurssilta”, Jaakko on tyytyväinen siihen, että koulussa huomioidaan myös oppilaiden henkilökohtaiset taustat ja työkokemukset. Työelämästä koulunpenkille siirtyminen ei ole ollut Jaakon mielestä mitenkään vaikeaa. Motivaatiota on tuonut varmasti se, että toisen vuoden opiskelijat aloittavat opinnot suoraan omissa ryhmissään, eli Jaakko talouspuolen laivakokkilinjalla. ”Haluan ilman muuta paperit taskuun ja sitten laivalle töihin. Haluaisin tehdä työharjoittelun ensin matkustajalaivalla ja hakea ehkä sitten rahtipuolella töihin, mutta aika näyttää. Oikeastaan kaikki laivakeittiöt kiinnostavat”, tuleva laivakokki tuumii tarmokkaana. 7 Rauma 2010 Merenjumalan matkassa Rauman satamasta kuljetaan vilkkaasti maailmalle. Suuria aluksia satamaan ja sieltä pois avustaa toisinaan itsensä Neptun; Alfons Håkansin Rauman hinaajista suurin. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu 8 Merenjumalan mukaan nimetty Neptun on Raumalla kotisatamaansa pitävistä ”Håkun” hinaajista suurin. Kannella harjoittelija Hilda Uitus ja konepäällikkö Atte Jalonen. A lfons Håkansilla on Raumalla kolme hinaajaa: Neptun, Torvik ja Lippo. Merenjumalasta löytyy eniten vetovoimaa, jopa 37 tonnia. Nyt Neptun ei kuitenkaan puhku ja puhise, vaan makaa tyynnä laiturissa. Sää on satamassa seisahtunut, vaikka eletään syys–lokakuun vaihdetta. ”Rauman satama on suojaisa, sillä olemme täällä lahdelmassa”, konepäällikkö Atte Jalonen katselee Neptunin kannelta eteensä avautuvaa satama-aluetta. Håkansin hinaajat avustavat Rauman satamaan saapuvia aluksia ja siirtelevät proomuja. Työkenttä ei rajoitu pelkkään Rauman satamaan, vaan ”Håkun” hinaajat operoivat myös lähirannikoilla ja -kaupungeissa. ”Työskentelemme pääpiirteissään Uusikaupunki–Pori–Rauma -akselilla”, Jalonen kartoittaa. Ympärivuorokautinen päivystys Hinaaja Torvik on saapunut aamuyöstä työkeikalta Porista. Nyt matkalle samaiseen kaupunkiin valmistellaan pienempää Lippoa. ”3 400 litraa polttoainetta, 300 litraa vettä ja lohkolämmitin pelaa”, joku kuuluttaa käytävässä. Kaikki on kunnossa, matkalle lähtöön ollaan valmiita. Alfons Håkansin hinaajilla Raumalla työskentelee yhdeksän työntekijää, joista normaalisti kolme on vapaalla ja kuusi työvuorossa. Aluksilla on ympärivuorokautinen päivystys. Satamaan saapuvat suuret alukset eivät katso kelloa ja niitä avustetaan aina tarpeen vaatiessa. Rauman satamaan voi siis päästä toisinaan jopa itsensä Neptunin matkassa. Tarjoilijasta korjaajaksi Merimiestyöstä on moneksi. Hyvä esimerkki alan tarjoamista mahdollisuuksista on tarjoilija Hilda Uitus, joka päätti monipuolistaa merimiesosaamistaan ja kouluttautua nykyisen tarjoilijan ammatin lisäksi korjaajaksi. Valmistuttuaan Tampereelta ravintola-alan oppilaitoksesta merille lähtö tuntui Hildalle jollakin tapaa itsestään selvältä. ”Koulusta sai erittäin hyvän ammatillisen pohjan nykyiseen tarjoilijan työhön”, Hilda toteaa. Meriura on tuntunut oikealta valinnalta, eikä töistä voi sanoa olleen pulaa. ”Työskentelen nyt kolmatta vuotta vikaeeraajana M/s Silja Europan Buffetravintolassa”, Hilda kertoo. Koti Tampereella, työ Turussa ja koulu Raumalla Nyt istutaan kuitenkin Neptun-hinaajan messissä Raumalla, eikä matkustajalaivalla. Hildalla on meneillään neljän viikon mittaisen työharjoittelunsa viimeinen päivä Alfons Håkansilla. ”Hyvin ovat hommat sujuneet”, työkaverit kehuvat. Merillä ei voi sanoa olevan enää nykypäivänä perinteisiä miesten ja naisten töitä, ”nainen byssassa, mies koneessa”, vaan työt tasa-arvoistuvat ja ne hoitaa se, keneltä löytyy ammattitaitoa. Hilda on Håkansilla tekemäänsä työharjoitteluun tyytyväinen. ”Kyllä täällä laivalla saa parhaimman opin tulevaan ammattiin käytännön töiden kautta”, Hilda vahvistaa. ”Ja lämpöpuhallin toimii taas”, työkaverit kiittävät Hildaa sen korjaamisesta. Koti Tampereella, työ Turussa ja koulu Raumalla. Hilda ei kiellä, etteikö työnteon ja koulun yhdistäminen olisi ollut raskasta. Rauman sataman vieressä mäen päällä seisoo Hildan opinahjo, Rauman merikoulu, eli nykyinen Winnova. ”Valmistumisen pitäisi häämöttää edessä ensi keväänä”, Hilda kuvailee sisimmästään löytyvää pontta meneillään olevien opintojen loppuunsaattamiseen, ”ja sitten kutsuvat maailman meret tai aivan uudet haasteet.” 9 Teksti: Ilpo Minkkinen kuva: WinNova on, a t s u m e Työkok it”? r e p a p ” o k tuvat mutta puut Hae nyt, kintoja näyttötut pina” ”non-stop Raumalla! Matruusin, konemiehen, korjausmiehen ja pursimiehen asetuksen aluksen miehityksestä ja laivaväestä (1797/2009) mukaisiin pätevyyskirjoihin vaadittavat tutkinnot jatkuvat ”non-stop” -koulutuksena Winnovassa Raumalla. Ensimmäiset tutkintotilaisuudet toteutettiin toukokuussa ja syyskuussa jatkettiin jälleen ”non-stop” koulutuksilla edellä mainittuihin pätevyyksiin. Koulutus toteutetaan näyttötutkintona, jossa näyttöpäiviä tarjotaan läpi vuoden säännöllisin väliajoin. Merenkulkija, sinulla on nyt hyvä tilaisuus saada korkeampi pätevyys joustavalla tavalla omaan tahtiin. Aina kannattaa hankkia ylempi pätevyys kun edellytykset siihen täyttyvät. Matruusi Konemies (moottorimies) Pääsyvaatimuksena matruusin näyttöihin on 18 vuoden ikä sekä vahtimiehen pätevyyskirja ja merityökokemusta 3 vuotta kansiosaston tehtävissä kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW. Vaihtoehtoisesti hyväksytään vastaavan merityökokemuksen ja koulutuksen yhdistelmää seuraavasti: joko 2 vuotta koulutusta ja 1 vuosi työkokemusta tai 1 vuosi koulutusta + 2 vuotta työkokemusta. Työkokemus lasketaan merityöpäivinä, jolloin yksi vuosi on 360 merityöpäivää. Pääsyvaatimuksena konemiehen näyttöihin on 18 vuoden ikä sekä vahtimiehen pätevyyskirja ja merityökokemusta 3 vuotta koneosaston tehtävissä kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW. Vaihtoehtoisesti hyväksytään vastaavan merityökokemuksen ja koulutuksen yhdistelmää seuraavasti: joko 2 vuotta koulutusta ja 1 vuosi työkokemusta tai 1 vuosi koulutusta + 2 vuotta työkokemusta. Työkokemus lasketaan merityöpäivinä, jolloin yksi vuosi on 360 merityöpäivää. Korjausmies Pursimies Pääsyvaatimuksena korjausmiehen näyttöihin on konemiehen pätevyyskirja ja 6 kuukautta meripalvelua konemiehen pätevyyskirjaan vaadittavan palvelun jälkeistä meripalvelua koneosastossa tai yleistoimihenkilönä kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW. Pääsyvaatimuksena pursimiehen näyttöihin on matruusin pätevyyskirja ja 6 kuukautta meripalvelua matruusin pätevyyskirjaan vaadittavan palvelun jälkeistä meripalvelua kansiosastossa tai yleistoimihenkilönä kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW. suorittaminen miehen tutkinnon joihin. Matruusin ja kone aisiin pätevyyskir in STCWyleissopimuksen muk WSTC sa os aattikonferenssissa sovitti jatk johtaa uta 2010 pidetyssä diplom äku säädökset ssa Filippiineillä 21.–25. kes usin pätevyyttä koskevat kujärjestön IMO:n Manila Uudistuksen myötä matru 2. 201 nna engine) vuo er an far Kansainvälisen merenkul ma sea voi tulevat emiehen (able sta. ”Manila-muutokset” n (able seafarer deck) ja kon usi tru ma . a kka oss saa Jatk yleissopimuksen muutoksi 7 . 201 diin W-koo ista on vuoteen stä työjärjestöstä (ILO) STC ka vanhoista pätevyyskirjo äai tym Siir ja. irjo on siirretty Kansainvälise ysk evy sia pät W-yleissopimuksen mukai pätevyyskirjoista tulee STC Pentti Holappa Liikennevirasto ja Arctia Icebreaking tekivät monivuotisen sopimuksen jäänmurrosta Liikennevirasto on tehnyt Arctia Icebreaking Oy:n kanssa jäänmurtoa koskevan palvelusopimuksen. Uusi jäänmurtosopimus on voimassa vähintään viisi vuotta ja siihen sisältyy kaksi viiden vuoden optiota (5+5). Sopimuksen lopulliset kustannukset määräytyvät murtajien toimintapäivien mukaan. Riippuen talven ankaruudesta kustannukset ovat noin 22–26 miljoonaa euroa talvikaudessa. Polttoainekustannukset eivät sisälly summaan. Nyt tehty sopimus koskee Arctia Icebreaking Oy:n viittä nk. perinteistä jäänmurtajaa, jotka muodostavat luotettavan peruslaivaston Suomen jäänmurtopalveluiden hoitamiseksi. Perinteisten jäänmurtajien lisäksi tarvitaan sopimukset myös muiden murtajien varallaolosta ja vahva yhteistyö Ruotsin kanssa, jotta meillä on tarvittaessa yhdeksän jään- murtajan palvelut normaalin ja ankaramman talven tarpeisiin. ”Suomen talvisatamilla on keskeinen merkitys Suomen hyvinvoinnille ja ne pidetään jäänmurtajien avulla auki liikenteelle ympäri vuoden. Uudella jäänmurtosopimuksella vahvistetaan perinteisten jäänmurtajien Urhon, Sisun, Otson ja Kontion elinkaaren jatkuminen 15 vuodeksi eteenpäin ja samalla varmistetaan elinkeinoelämän tarpeet häiriöttömästä talviliikenteestä näiden alusten osalta”, toteaa Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala. Luottamusmieskoulutus vuonna 2011 Laivojen ympäristötuki hakuun marraskuussa liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 27.10.2010 Liikenne- ja viestintäministeriössä viimeistellään meriliikenteen uudisalusten ympäristötukiohjelmaa ja sitä koskevaa asetusta. Asetus käsitellään valtioneuvoston istunnossa marraskuussa. Kun hallitus on hyväksynyt asetuksen, se tulee voimaan välittömästi. Sen jälkeen tuki on yrityksien haettavissa. Tukea voidaan myöntää Suomeen rekisteröidylle yritykselle, joka harjoittaa laivanvarustoimintaa. Tukea on mahdollista myöntää hankkeelle, jolla on merkittävästi ympäristöä parantavia vaikutuksia. Näitä ovat ympäristöystävällisempien alusten käyttöönotto tai tekniset ratkaisut mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö tai polttoaineiden päästönvähentämisteknologian hyödyntäminen. Tukiohjelma tarvitsee EU:n komission hyväksynnän eli tukea ei voida maksaa ennen kuin komissio on asian käsitellyt. Eduskunta on myöntänyt jo aiemmin 30 miljoonan euron valtuuden alusten ympäristötukeen. Esitys sisältyy hallituksen eduskunnalle marraskuussa annettavaan vuoden 2011 tulo- ja menoarvion täydennysesitykseen. Kurssit 14.–18.2.2011 Grundkurs för förtroendemän (öppen) 14.–18.3.2011 Luottamusmiesten peruskurssi Suomen Merimies-Unioni järjestää 12.–13.4.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän luottamusmiehiksi valituille omaa 16.–20.5.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 1 luottamusmieskoulutusta. Kurssit on tarkoitettu 12.–16.9.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 2 kaikille luottamustehtävissä oleville. 11.–12.10.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Kursseille hakeminen Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella, jonka saat luottamusmiehiltä, Merimies-Unionin toimistoista ja Unionin kotisivuilta: www.smu.fi > koulutus > luottamusmieskoulutus Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta: Liittosihteeri Kenneth Bondas puh. (09) 6152 0254, 040 456 0245 s-posti: kenneth.bondas@smu.fi 11 Merimiehen matkakuvaus monitoimimurtajalta a n a k u Ka ä s s i s k eristy Avaruusseikkailu Star Trekissä tähtilaiva Enterprise syöksyy ”sinne jonnekin missä ei ole aiemmin käyty” (where no man has gone before). Samalla lauseella voi luonnehtia merimiehen arkityötä monestakin näkökulmasta Arctia Shipping Oy:ssä. Yhtiön monitoimimurtajat operoivat esimerkiksi arktisilla vesillä, muusta ”sivilisaatiosta” kaukana; eristyksissä. Teksti ja kuvat: Pentti Holappa M atkalle siis sinne, missä aurinko ei tähän vuodenaikaan enää paista! Tämänkertaisen ”meriseikkailun” kohde odotti lumen ja jään maassa, Grönlannissa. Pakkasin kimpsuni ja kampsuni kasaan ja jätin Raahen Piehingin taakseni 8. syyskuuta puolilta päivin. Merimiesten työmatkat ovat sinällään jo aikamoisia seikkailuja: ensin linja-autolla Ouluun, sieltä paikallisbussilla lentokentälle, sieltä lennot Helsinkiin ja edelleen Kööpenha- 12 minaan, jossa olimme yötä. Heräsin ennen kukonlaulua, sillä lähtöselvityksessä oli oltava hyvissä ajoin. Lento Grönlantiin kesti muutaman tunnin. Liisiimme Kangerlussuaqin lentokentälle, jossa oli koneenvaihto kohti ehkä pohjoisinta, eli maailman laidalla sijaitsevaa Aasiaatin lentokenttää. Sieltä meidät kuljetettiin autolla satamaan, jossa työpaikkamme, monitoimurtaja Fennica, seisoi jo odottamassa uusia työvuorolaisia. Vaihtomiehistö puolestaan lähti suuntaa- maan kohti kotia. Alukselle saavuttuamme vedimme välittömästi työvaatteet yllemme ja aloitimme työt. Tukialus äärettömyyden keskellä Monitoimimurtaja Fennica oli ollut Grönlannin vesillä työtehtävissä jo jonkin aikaa, missä se toimi öljynporauslaivan ja -lautan apualuksena. Fennicalla ja sen sisarlaiva Nordicalla oli oltu erilaisissa työtehtävissä arktisilla vesillä myös aiemmin. Monitoimialukset toimivat yleensä asuntolaivoina ja tukialuksina öljynporauslauttojen luona. Niiltä lasketaan mereen esimerkiksi kaapelia ja putkea. Aluksella oli aluksi 26 hengen miehitys, joista ”ulkopuolisia” oli viisi. Heistä kolme siirtyi työtörnin puolessa välissä töihin muihin laivoihin. Paikalle jäivät skotlantilainen nosturikuski ja paikallinen kalastuksenvalvoja. Siinä tämänkertaiset vierailijat ”muista valtakunnista”. Monitoimimurtajilla tehtävä työ on luonteeltaan kansainvälistä ja tehtävässä vaaditaan kieli- tä ja päivävapaa puolestaan kello 14, josta eteenpäin kokkistuertti jatkaa päivällisen valmistamista. Grönlannissa kello oli viisi tuntia Suomen aikaa jäljessä. Aikaeroon sopeutuminen ottaa törnin alussa aina oman aikansa, mutta koska työkeikan pituus on kuitenkin monta viikkoa, ajan myötä myös sisäinen kello siirtyy lopulta aina oikeaan aikaan. Päivärutiinit ovat aluksella melko samanlaisia päivästä toiseen, sillä laivan ”toimintojen” on rullattava riippumatta siitä, missäpäin kulloinkin seilataan. Poikkeuksen työviikon päivärutiineihin toi aina lauantaisin järjestetty ”muster drill”, eli palo- ja pelastusveneharjoitukset, joita pidetään aluksella säännöllisesti. Arktisten vesien keskellä töitä tehdessä merenkäynti ja vaihtuvat sääolosuhteet leijuvat aina yllätysmomenttina laivan päällä. Mikäli tuuli ja meri ärjyyntyvät sekä taivas synkkenee entisestään, vaatii se aluksen miehistöltä pitkiä hermoja ja sopeutumista. Jylhän luonnon lumoa taitoa. Meren keskellä töiden ja yhteispelin on hoiduttava, sillä kaikki ovat yhdessä keskellä ei-mitään. Merityöhön, jos johonkin vaaditaan muskettisoturiluonnetta: kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Sisäisen kellon siirtelyä M onitoimimurtajalla tehtävät laivatyöt eivät juuri poikkea tavanomaisesta laivatyöstä: perämiehet ajavat vahtia komentosillalla, konemestarit pitävät huolta konevalvomosta ja vahtimiehet työskentelevät puolestaan sekä kannella että koneessa. Toimin itse talouspuolella kokkina. Työni alkaa aamuneljäl- Merillä, etenkin Grönlannissa, ollaan eristyksissä kaikesta muusta. Vapaaaikana saattaa lukea ja katsella videoita, esimerkiksi elokuvia. Pohjoisilla leveysasteilla seilattaessa televisio ei aina näy, ei ainakaan tämänkertaisella keikalla. Upea, alusta ympäröivä arktinen luonto on kuitenkin jylhä näky, jota vain harvat pääsevät todistamaan. Kaivon kameran aina esille, kun silmien eteen osui mielenkiintoista kuvattavaa. Maisema oli yksitoikkoinen, mutta omalla karulla tavallaan kaunis: merta ja jäälauttoja. Harvat laivat, joita näimme, olivat samoissa tehtävissä kuin mekin. Satelliittisignaaleja Signaaleja muuhun maailmaan, kuten ystäviin ja sukulaisiin, otetaan netin avulla. Satelliitin kautta toimiva netti onkin ensiarvoinen kapistus pitkän törnin aikana. Huolimatta hyvistä yhteydenpitovälineistä alukselle ei tullut juuri tietoja työnantajalta, eikä liitoilta missä milloinkin mentiin. Etenkin liiton toimintaa tiedonantajana kritisoitiin tämän reissun aikana, koska yhtiössä oli meneillään muutoksia, joista odotettiin maista uutisia. Kun tiedonantoja ei saavu, huhut alkavat levitä aluksella nopeasti ja ne uskotaan totena. Mielestäni säännöllinen yhteydenpito laivoihin rauhoittaisi kummasti ja etenkin tällaisina aikoina, kun yhtiössä on vallalla jatkuva epävarmuus. Ensimmäiset uutiset ajankohtaisesta tilanteesta saimme omasta mielestäni vasta Grönlannissa vastaamme kävelevältä vaihtoporukalta, kun lähdimme takaisin kotimatkalle 8. lokakuuta. Lumen ja jään maassa meillä oli mahdollisuus tutustua myös paikalliseen kaupunkiin. Talot oli rakennettu pitkälti saman kaavan mukaan, mahdollisesti talopaketteja. Pienet ja värikkäät talot olivat kuitenkin veikeästi maalattuja. Yöelämä oli myös kuulemani mukaan mieleenpainuvaa. 13 Tiimityöllä tuloksia Tallink Siljalla Tallink-konserni kuljetti kesä–elokuun välisenä aikana yhteensä 2 839 850 matkustajaa, mikä on viisi prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Varustamon mukaan matkustaja- ja henkilöautomäärien kasvua tapahtui yrityksen kaikilla pääreiteillä. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu T allink-konserni on uusinut viime vuosien aikana voimakkaasti kalustoaan. Etenkin Helsinki–Tallinnaväliä liikennöi yhtiön monta upouutta laivaa. Hyvän tuloksen tekoon ei ole riittänyt kuitenkaan pelkkä aluskannan uusiminen, vaan siihen on tarvittu myös osaavan ja motivoituneen henkilöstön apua, Tallink Siljan johto painottaa. ”Laivamyynti tekee liikevaihdostamme hieman yli 50 prosenttia. On tärkeää kuulla ja saada laivahenkilökunnalta ajatuksia toiminnan kehittämiseksi”, toimitusjohtaja Margus Schults vahvistaa. Johto toivoo luottamusmiestapaamisia myös jatkossa Tallink Siljalla uskotaankin vahvasti johdon ja henkilöstön väliseen ajatuksenvaihtoon. Tästä hyvänä osoituksena on se, että yhtiön johto on tavannut varustamon luottamusmiehiä säännöllisesti Merimies-Unionin järjestämien täydennyskurssien yhteydessä jo useamman vuoden ajan. 14 ”Perinteestä halutaan pitää kiinni myös jatkossa”, vahvistavat luottamusmiesten vieraiksi Hakaniemeen saapuneet toimitusjohtaja Margus Schults ja varatoimitusjohtaja Pasi Näkki. Schults on toiminut Tallink Siljan toimitusjohtajana nyt tasan vuoden verran, siitä lähtien kun yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Keijo Mehtonen jäi viime syksynä eläkkeelle. On hienoa, että myös varustamon uusi johto ymmärtää luottamusmiesten tapaamisen merkityksen ja pitää sitä tärkeänä. ”Tapaamme luottamusmiehiä säännöllisesti pienemmillä kokoonpanoilla, mutta näin suurta foorumia tapasimme nyt ensimmäistä kertaa. Yhteiskokous oli anniltaan kuitenkin äärimmäisen hyvä”, varatoimitusjohtaja Näkki kehuu keskusteluja yhtiön luottamusmiesten kanssa ja lisää ”Toivomme yhteistapaamisia myös jatkossa.” ”Eteenpäin kuin höyryjuna” Tallink Siljan palveluksessa työskentelee yhteensä yli 6 800 työntekijää Virossa, Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Saksassa ja Venäjällä. Suomessa yhtiön palveluksessa on meripuolella hieman yli tuhat työntekijää. Tallink-konsernilla on yhteensä 19 alusta, jotka liikennöivät seitsemällä eri reitillä. Vaikka Tallink-konsernin matkustajamäärät ovat olleet kasvussa ja yhtiön tuloskehitys positiivista, vielä ei ole kuitenkaan saavutettu lamaa edeltänyttä tasoa. Myös rahtimäärissä on ollut pudotusta, Schults toteaa. Varustamossa ei olekaan tällä hetkellä suunnitteilla uusia alusinvestointeja, vaan yhtiössä panostetaan nyt täysillä jo olemassa olevien konseptien kehittämiseen ja palvellaan asiakkaita mahdollisimman hyvin. Työt jatkuvat siis kuten tähänkin saakka. ”Menemme eteenpäin kuin höyryjuna”, varatoimitusjohtaja Pasi Näkki tiivistää yhtiön tämän hetkiset tunnelmat. maailm an meriltä het luottamusmie Tallink Siljan oa tapasivat yhtiön joht rssilla en täydennysku st ie sm u m ta luot 13.10.2010. Hakaniemessä Kuvassa etualalla Tallink Siljan luottamusmiehet Satu Valapuro ja Tommy Nieminen Merimies-Unionin täydennyskurssilla. Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén. Luottamusmiesten täydennyskurssi pidettiin 12.–13.10.2010 Hakaniemessä. Kurssilla käytiin läpi esimerkiksi merilainsäädäntöä ja EU:n uutta sosiaaliturvaasetusta. Luottamusmiesten vieraana oli myös Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Olof Widén, joka kertoi rikkipäästörajojen tiukennusten vaikutuksesta kotimaiseen merenkulkuun. Käy katsomassa kuvagalleria Merimies-Unionin kotisivuilta: www.smu.fi > Nettijutut > Luottamusmiesten täydennyskurssi 12–13.10.2010 Koonnut: Juhani Artto Itämeren toimintaviikolla hyvät tulokset Syys–lokakuun vaihteessa kymmenessä maassa järjestetty Itämeren toimintaviikko johti näyttäviin tuloksiin. Noin 160 000 euron rästipalkat saatiin perittyä merimiehille, ja useilla aluksilla solmittiin kollektiiviset työehtosopimukset. Gdynian satamassa Puolassa kampanjoijat onnistuivat estämään merimiehiä osallistumasta rahdin käsittelyyn. ”Näytimme satamaviranomaisille ja varustamoille, että merimiesten ja satamatyöläisten yhteinen toiminta hyödyttää molempia ammattiryhmiä”, Gdynian sataman ITF-tarkastaja Andzrej Koscik toteaa. Merirosvojen kaappaamat merimiehet jätettiin ilman korvauksia Tanskassa Danica Whiten miehistö, jota somalialaiset merirosvot pitivät vuonna 2007 panttivankina 83 päivää, ei ole oikeutettu korvauksiin. Niin päätti elokuussa 2009 Kööpenhaminan käräjäoikeus, ja ratkaisun vahvisti lokakuun alussa 2010 ylempi oikeusaste. Korvausvaatimusta on ajanut Tanskan merimiesten ammattiliitto Sømændenes Forbund. Se on pyrkinyt osoittamaan, että laivan varustamo ja kapteeni eivät olleet selvittäneet työntekijöille Adeninlahdella liikkumisen vaaroja, eivätkä opastaneet varautumisessa merirosvojen hyökkäykseen. Liitto voi vielä harkita tapauksen viemistä korkeimman oikeuden käsittelyyn. Aina vain enemmän filippiiniläisiä merillä Filippiinien viranomaisten mukaan maailman merillä työskenteli viime vuonna 330 000 filippiiniläistä merimiestä. Määrä oli kasvanut selvästi edellisestä vuodesta, ja niinpä jo reilusti yli neljännes merillä työskentelevistä oli filippiiniläisiä. Itä-Aasian saarivaltion taloudessa merimiesten rahalähetyksillä perheilleen on suuri merkitys. Viime vuonna näiden rahalähetysten arvo kohosi seitsemään miljardiin dollariin (noin viisi miljardia euroa). Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten rahalähetyksistä kotiin perheilleen merimiesten osuus oli melkein puolet. Mikä sitten selittää sen, että varustamot niin mielellään palkkaavat aluksille filippiiniläisiä? Pari vuotta sitten verkkojulkaisu MarineBuzz luetteli neljätoista syytä filippiiniläisten suosioon. Jutussa filippiiniläisiä kehutaan ahkeriksi, joustaviksi, uhrautuviksi ja työnantajalleen lojaaleiksi työntekijöiksi. Heidät mainitaan kurinalaisiksi ja kärsivällisiksi. Valtteihin kuuluvat myös hyvä englanninkielen taito sekä uuden teknologian nopea oppimiskyky. Osa MarineBuzzin listaamista ominaisuuksista on varustamoille mieleen, mutta alan muiden työntekijöiden näkökulmasta ongelmallisia. Sellainen ominaisuus on ennen muuta tyytyminen pieneen palkkaan, jopa heille annettuja lupauksia pienempään palkkaan, kirjoittaja moittii. Jutussa yleistetään, että filippiiniläiset ottavat asiat rennosti, mikä tekee heistä mukavia työkavereita. Ja vielä tämäkin: ”He eivät koskaan näytä kärsivän koti-ikävästä.” 15 Helsingin ja Turun toimistoilla Liikenteen turvallisuusvirasto tukee maakaasun käyttöä alusten polttoaineena Helsinki TUrku Perinteiseen tapaan tarjoamme jäsenillemme jouluglögit Unionin Helsingin toimistolla. John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Tervetuloa jouluglögille maanantaina 13.12.2010 klo 12–15 Turun toimistolle, Maariankatu 6 b, 5. krs. Tervetuloa! Pannu on kuumana maanantaina 13.12.2010 klo 13.00–15.00. Tervetuloa! Lähetä jouluterveiset mitä pikimmiten lehteen Merimies-lehden joulukuun numerossa julkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta. Työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan. Työttömät voivat lähettää tervehdyksensä suoraan Merimies-lehteen. Lähetä terveiset mieluiten sähköpostitse katja.grasbeck@smu.fi tai postitse Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki. Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on hyvä lähettää mahdollisimman pian tai viimeistään 17.11. mennessä. Pitkät nimilistat tulee toimittaa Word-tiedostona tai Excelillä siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja etunimi toisessa. 16 Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) ilmoitti 29.10.2010 tukevansa aktiivisesti keinoja, joilla raskaan polttoöljyn käyttö uusien alusten polttoaineena voitaisiin korvata ympäristölle ystävällisemmällä nestemäisellä maakaasulla. Maakaasun käytöllä voitaisiin merkittävästi vähentää kasvihuonepäästöjä ja saavuttaa asetetut kansainväliset päästötavoitteet esimerkiksi rikki- ja typpioksidien osalta. Raskaaseen polttoöljyyn verrattuna nestemäisestä maakaasusta aiheutuu 25–30 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä, 85 prosenttia vähemmän typpioksidi- ja 100 prosenttia vähemmän rikkipäästöjä. Lue tiedote kokonaisuudessaan: www.smu.fi > viestintä > uutiset > Liikenteen turvallisuusvirasto tukee maakaasun käyttöä alusten polttoaineena POHJOISMAINEN VALOKUVAUSKILPAILU 2010 Merenkulkijoiden pohjoismaisen valokuvauskilpailun järjestävät vuosittain yhteistyössä Suomen, Ruotsin, Tanskan, Islannin sekä Norjan merimiespalvelulaitokset. Kilpailuun voivat osallistua kaikki laivatyössä olevat merenkulkijat. Kilpailuaika on vuoden 2010 loppuun. Kilpailuun voi osallistua mustavalko-, väri-, dia ja digitaalikuvilla. Kaikki kuvat kilpailevat samassa sarjassa. Jokaisesta viidestä maasta valitaan loppukilpailuun 15 parasta. Viisi parasta palkitaan, pääpalkintona on 7000 DKR arvoinen digitaalikamera. Muut palkinnot ovat arvoltaan 300–700 euroa. HUOM, liitä paperikuvista negatiivit mukaan. Digitaalikuvista cd mukaan. Aiheiden tulisi liittyä erityisesti merenkulkuun, laivaelämään tai merimiehen työhön ja vapaa-aikaan. Kilpailutöihin tulee liittää selkeästi osallistujan nimi, osoite, puhelinnumero ja ammatti sekä laiva, jossa työskentelee. Töitä voi lähettää 31.12.2010 saakka osoitteella: Merimiespalvelutoimisto PL 170, 00161 Helsinki Tiedustelut Sirpa Kittilä p. (09) 6689 0016 tai s-posti kulttuuri@mepa.fi Osallistu kilpailuun! Hallitus esittää muutoksia alusturvallisuuden valvonnasta annettuun lakiin SAK:n kulttuurirahasto julistaa vuoden 2011 apurahat haettaviksi Hallitus esittää alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamista. Ulkomaisiin aluksiin kohdistuvaa tarkastusjärjestelmää muutettaisiin niin, että tarkastukset kohdistuisivat ensisijaisesti aluksiin, joihin liittyy suuri turvallisuusriski. Tarkastusjärjestelmää myös tehostettaisiin ja toistuvasti säännöksiä rikkovien alusten pääsy EU:n ja Pariisin yhteistyöpöytäkirjan allekirjoittaneiden maiden satamiin voitaisiin viime kädessä evätä pysyvästi. Uudesta tarkastusjärjestelmästä hyötyvät ne yhtiöt, jotka ovat varmistaneet alustensa täyttävän niille asetetut kansainväliset velvoitteet. Pyrkimys on vähentää heikkokuntoisten alusten liikennöintiä EU:n vesillä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2011. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Myös Merimies-Unionin jäsenet voivat hakea apurahaa. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät maanantaista 22.11.2010 alkaen Kansan Sivistysrahaston nettiosoitteesta www. sivistysrahasto.com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 10.1.2011 mennessä Merimies-Unioniin osoitteella: Kulttuuriapuraha Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 HELSINKI Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla: www.sak.fi viimeistään 16.2.2011 sekä Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Hyvä Merimies-Unionin jäsen, oletko jäänyt tai jäämässä eläkkeelle? Muistathan ilmoittaa myös Unioniin eläkkeelle siirtymisestäsi. Lähetä kopio eläkepäätöksestäsi jäsenrekisteriimme postitse: Vuoden 2011 lehtietu palkansaajalehdistä Unionin jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista lehtiedun, jonka arvo määräytyy lehden ilmestymiskertojen mukaan. Lehtietu vuodelle 2011 on SAK:n suosituksen mukainen, eli 24 euroa valtakunnallisille palkansaajalehdille (Kansan Uutiset, Uutispäivä Demari), 18 euroa 2–3 kertaa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille (Uusi Aika, Pohjolan Työ, Kansan Tahto) sekä 12 euroa vähintään kerran viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille. Jäsenrekisteri Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki tai skannattuna sähköisessä muodossa tiina.kytola@smu.fi. Lisätiedot: Tiina Kytölä puh. (09) 6152 0257. Merimies-Unioni on nyt Facebookissa! – Liity nyt ryhmään! Merityönlainsäädäntö uudistuu Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 30.9.2010 Hallitus esittää 30.9.2010, että eduskunta antaisi uuden merityösopimuslain. Se korvaisi voimassa olevan merimieslain ja olisi merityölainsäädännön peruslaki. Työnantajan sairaanhoitokustannusten maksamisvelvollisuuden laajentuisi esityksessä nykyisestä 42 päivästä 112 päivään. Työnantajan korvausvelvollisuus rajoittuisi kuitenkin vain siihen osaan kustannuksia, joka normaalisti jää sairastuneen maksettavaksi julkisista varoista maksettujen korvausten jälkeen. Hallitus ehdottaa myös, että työntekijöiden kotimatkaoikeudet laajentuvat. Työntekijän kotimatkaoikeus ei enää rajoittuisi EU:n alueelle, vaan kaikkia työntekijöitä kohdeltaisiin yhdenmukaisesti näiden kotipaikasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Nykyisin voimassa olevasta mahdollisuudesta myöntää ulkomaalaiselle työnantajalle poikkeuslupa, jolla tämä vapautetaan velvollisuudesta noudattaa suomalaisia työsuhteen ehtoja, luovutaan. Työsuhteen vähimmäisehdot määräytyisivät ensisijassa työehtosopimuslain nojalla työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen soveltamaan alan yleissitovaa työehtosopimusta. Lakiehdotukseen sisältyy nimenomainen säännös vuokratyöntekijöiden työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen määräytymisestä. Vuokratyöntekijän työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus määräytyisi käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen mukaan. Tältä osin säännös poikkeaa työsopimuslain vastaavasta. Uudistuksen taustalla on ILO:ssa vuonna 2006 hyväksytty merityötä koskeva yleissopimus, jolla uudistettiin 37 ILO:n aikaisempaa yleissopimusta ja vahvistettiin merityötä koskevat kansainväliset vähimmäisvaatimukset. 17 TYÖTTÖMYYSKASSAT YHDISTYVÄT 1.1.2011 Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassa sulautuu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassaan 1.1.2011 lukien. Uuden työttömyyskassan nimeksi tulee Kuljetusalan Työttömyyskassa. Suomen Merimies-Unionin jäsenet säilyttävät jäsenyytensä Suomen Merimies-Unionissa, mutta työttömyysturvan osalta he siirtyvät sulautumisen myötä automaattisesti Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseniksi. Sulautuminen ei edellytä jäseniltä mitään erillisiä toimia. Yhteystiedot 1.1.2011 alkaen kaikki työttömyyskassalle tarkoitettu posti lähetetään osoitteella: Kuljetusalan Työttömyyskassa PL 65, 00531 Helsinki Asiakaspalvelu Kuljetusalan Työttömyyskassan asiakaspalvelu on avoinna: arkipäivisin klo 8.30–16.00 Kesäaikana klo 8.00–15.30 (touko–elokuu) Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (touko–elokuu) osoitteessa: Siltasaarenkatu 3–5 (katutaso) Helsinki Puhelinpäivystys Kuljetusalan Työttömyyskassa päivystää joka arkipäivä klo 9.00–12.00 numerossa (09) 613 111. Aluetoimistot Lisäksi AKT ry:n aluetoimistot ovat Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenten käytettävissä työttömyysturva-asioissa. Aluetoimistoja on 11 ympäri Suomea. Helsingin aluetoimisto Viherniemenkatu 5, 00530 HELSINKI puh. (09) 6131 1402 Kotkan aluetoimisto Puutarhakatu 12, 48100 KOTKA puh. (05) 740 1431 Turun aluetoimisto Maariankatu 6 b, 20100 TURKU puh. (02) 450 1541 Porin aluetoimisto Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 PORI puh. (02) 543 1451 Tampereen aluetoimisto Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 TAMPERE puh. (03) 230 1500 Lahden aluetoimisto Rautatienkatu 19 A 31, 15110 LAHTI puh. (03) 526 0551 Jyväskylän aluetoimisto Kalevankatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ puh. (014) 443 1421 Joensuun aluetoimisto Kauppakatu 32, 80100 JOENSUU puh. (013) 511 1411 Vaasan aluetoimisto Pitkäkatu 43, 65100 VAASA puh. (06) 220 1561 Oulun aluetoimisto Mäkelininkatu 31, 90100 OULU puh. (08) 870 1441 Rovaniemen aluetoimisto Rovakatu 26 A, 96200 ROVANIEMI puh. (016) 459 1461 Työttömyyskassan sähköiset palvelut Vuoden 2011 alusta lukien Kuljetusalan Työttömyyskassaan siirtyvillä jäsenillä on mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita osoitteessa: www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa. Kassa maksaa kaikki asioinnista aiheutuvat kustannukset, joten sen käyttäminen on jäsenelle täysin ilmaista. Palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta, jolta on internetyhteys. Työttömyyskassan verkkopalvelussa voi: 1. lähettää ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemuksen kassalle 2. lähettää hakemuksen liitteet pdftiedostoina 3. tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen 4. selata ja muuttaa omia henkilötietoja 5. lähettää viestin suoraan hakemusten käsittelijöille Verkkopalvelua voi käyttää myös matkapuhelimen avulla, mikäli puhelimella saa yhteyden internetiin. Mobiilipalvelun kautta voi lähettää ansiopäivärahan jatkohakemuksen neljältä viikolta tai kuukaudelta. Jatkohakemukset maksussa säännöllisesti tiistaisin Päivärahat kokonaan työttömille tai lomautetuille päivärahan hakijoille maksetaan säännöllisesti tiistaisin. Maanantain ja perjantaihin välisenä aikana kassalle postitse saapuneet hakemukset ovat maksussa seuraavan viikon tiistaina. Verkko- ja mobiilipalvelun kautta saapuneet jatkohakemukset käsitellään automaattisesti ja ne ovat maksussa kahden arkipäivän päästä. Esim. maanantaina klo 12.00 mennessä verkkopalvelun kautta lähetetyt hakemukset ovat maksussa keskiviikkona. 18 18 Testamentti vai lahja? Omaisuuden siirtäminen seuraaville sukupolville aiheuttaa usein päänvaivaa, olipa omaisuus suuri tai pieni. Pohditaan sitä annetaanko nyt lahjana vai kuoleman jälkeen testamentilla. Koska jokainen tilanne on yksilöllinen ja omaisuuden lahjoituksiin sekä testamentin laadintaan liittyy monenlaisia kiemuroita, suositeltavaa on kääntyä jo suunnitteluvaiheessa asiantuntijan puoleen. Lahjana annetun omaisuuden osalta on varmaa, että sen saa se, kenen antaja sen haluaa saavan. Testamenttisaantoon liittyy joitakin epävarmuustekijöitä. Pääsääntö kuitenkin on se, että myös testamentattu omaisuus menee sille, jolle se testamentissa on määrätty. Jos lahjanantajan oma taloudellinen tilanne on sellainen, että hän huoletta voi luovuttaa omaisuutta eläessään, lahjoitus voi verotuksellisesti olla testamenttia edullisempi vaihtoehto. ”Ylimääräinen” omaisuus, jonka arvo vain vuosien myötä kasvaa, kannattaa siirtää jo eläessä. Lakimääräistä perimysjärjestystä ja perinnönjakautumista voi muuttaa testamentilla. Jos testamentin tekijä on avioliitossa, testamenttia suunnitellessa on muistettava, että aviopuolisoilla on yleensä avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Jos avio-oikeus on, kuoleman jälkeen perittävän ja lesken välillä tehtävän osituksen lopputuloksesta saattaa riippua, jääkö testamentissa mainittu omaisuus perittävän varoihin vai ei. Verosuunnittelu on tärkeää, mutta liian pitkälle vietynä se voi johtaa hankaliin tilanteisiin. Usein pyritään siihen, ettei saajilta menisi lahja- tai perintöveroa tai että sitä menisi mahdollisimman vähän, mutta ei oteta huomioon yhteisomistuksen tuomia ongelmia. Tyyppiesimerkki on kesämökin siirto lapsille. Kesämökki on hyvin usein paitsi omistajien, myös heidän lastensa ja näiden perheiden käytössä. Lahjoittaessaan kesämökin kaikille perillisilleen tai useammalle heistä vanhemmat ajattelevat verosäästöjä ja samalla haluavat, että suvun yhteiselo heille rakkaalla mökillä jatkuu vielä heidän jälkeensäkin. Tyypillistä on, että kesämökki lahjoitetaan kaikille lapsille ja vanhemmat pidättävät itselleen hallintaoikeuden. Mökkeily sujuu yleensä sopuisasti vanhempien eläessä, ainakin niin kauan kuin vanhemmat jaksavat hoitaa ja rahoittaa mökin ylläpidon, mutta heidän kuoltuaan tulee ongelmia. On varmasti paljon onnistuneita yhteisomistuksia, joissa osapuolet noudattavat yhteisiä, kirjoitettuja tai kirjoittamattomia pelisääntöjä, eikä kukaan joudu yksin mökin kattoa paikkaamaan muiden ottaessa aurinkoa, mutta nämä onnistuneet tapaukset tulevat valitettavan harvoin esille asianajan työssä. Varojen lahjoittamisessa on vaara, että lahjoittajan oman elämän taloudellinen turvaaminen unohtuu. Lahjoituspäätös voi myöhemmin osoittautua harkitsemattomaksi, kun sairastumisen tai muun muuttuneen olosuhteen vuoksi omaisuudelle olisi ollut itselläkin käyttöä. Testamentti olisi ollut parempi vaihtoehto siinä tapauksessa. Perintö- ja lahjaverovelvollisuus koskee kaikkia testamentin- ja lahjansaajia. Verovelvollisuus syntyy testamenttisaannossa perittävän kuolinhetkellä ja lahjassa sen saantihetkellä. Saajat jaetaan kahteen veroluokkaan sekä perintö- että lahjaverotuksessa. 1. veroluokkaan kuuluvat aviopuoliso, omat perilliset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja aviopuolison rintaperilliset. Muut kuuluvat 2. veroluokkaan. Verotettavan perinnön alaraja on 20 000 euroa ja verotettavan lahjan 4 000 euroa, riippumatta siitä onko saaja sukua vai ei. Kolmen vuoden välein omaisuutta voi siis lahjoittaa vajaan 4000 euron arvosta verovapaana kenelle tahansa. Perintöverotuksessa on huojennuksia, joita lahjaverotuksessa ei ole. Leskeä verotetaan puolisovähennyksestä johtuen perinnöstä, kun saadun omaisuuden arvo ylittää 80 000 euroa. Ala- euvonta Jäsenetuna lakin asioissa yksityiselämän enillä on jäsenetuna jäs nin nio -U Merimies :stä toimisto Bützow Oy ajo oikeus saada Asian n ää läm ise ity yks jäsenten puhelinneuvontaa llisissa asioissa. kuuluvissa oikeude ilmainen. on lu lve Jäsenille pa (09) 431 531 Bützow Helsinki p. 2 1944 612 5501 tai (03) 61 3) (0 p. na Hämeenlin 00 8 28 Tampere p. (03) 313 00 20 4 27 2) (0 p. rku Tu ikäistä rintaperillistä puolestaan verotetaan, kun omaisuuden arvo ylittää 60 000 euroa. Alaikäisyysvähennyksen saa vain perimysvuorossa oleva alaikäinen rintaperillinen. Lahjanantaja voi pidättää lahjan kohteeseen elinikäisen tai määräaikaisen hallintaoikeuden esimerkiksi itselleen, puolisolleen tai lapselleen. Testamentintekijä voi määrätä omistusoikeuden toiselle ja hallintaoikeuden toiselle. Mitä nuorempi on hallintaoikeudensaaja, sitä suurempi on hallintaoikeusvähennys perintö- ja lahjaverotuksessa. Määräaikaisellakin hallintaoikeudella saadaan jo merkittävä verosäästö. Se saattaisi monessa tapauksessa olla parempi vaihtoehto kuin elinikäinen hallintaoikeus. Elämme yhä pidempään. Jos ikääntymisen seurauksena siirrytään laitoshoitoon, saattaa hallintaoikeudesta tullakin rasite. Aune Manner asianajaja www.butzow.com 19 Nordea Pankki Suomi Oyj Laitetaan taloutesi tasapainoon Miten? Katso nordea.fi/tasapaino Keskittämällä raha-asiasi Nordeaan saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Lisäksi saat kattavan kokonaiskuvan taloudestasi. Kun näet taloustilanteesi kokonaisuutena, voit yhdessä henkilökohtaisen pankkineuvojasi kanssa saattaa sen oikeaan tasapainoon. Katso lisää nordea.fi/tasapaino tai soita 0200 3000 (pvm/mpm). 20 Ledare: Östersjöns mest miljövänliga fartyg skulle öppna dörren för en förnyelse av det inhemska tonnaget Världens största kryssare, Allure of the Seas, sjösattes nyligen på STX Finlands varv i Åbo. Fartyget var det sista som byggdes på varvet. Kryssaren byggdes av 700–800 företag. De flesta av dem kom från Åboregionen och kusten, men även längre inifrån landet. Nu när jättekryssaren är färdig förväntas arbetslösheten i Åbo att ligga på 17 procent vid årsskiftet. Sjöklustret sysselsätter 8 000 människor i Åboregionen. Av dessa har 2 000 arbetat på varvet i Åbo, övriga 6 000 har arbetat för olika underleverantörer. Av underleverantörernas 6 000 anställda har 2 000 i sin tur arbetat innanför portarna på Åbo varv. Därmed kan man räkna med att totalt 4 000 personer har arbetat med att bygga fartyg på varvet. Sysselsättningsläget i Egentliga Finland är starkt beroende av sjöklustret. I slutet av oktober anmälde sig rederiet Viking Line som ”räddare” av Åboregionen. Rederiet berättade att det tecknat en avsiktsförklaring med varvbolaget STX Finland om att bygga ett nytt passagerarfartyg på Åbo varv om staten beviljar projektet miljöstöd. Vid kommunikationsministeriet bereds ett program för miljöstöd för nya fartyg i sjötrafik samt en förordning som gäller detta. Förordningen behandlas på statsrådets sammanträde i november. Därefter ska förordningen även behandlas av EU-kommissionen. När förordningen har behandlats inleds ett allmänt ansökningsförfarande för stöd. Riksdagen har beviljat en fullmakt på 30 miljoner euro för miljöstöd för fartyg. Stödet kan beviljas för ett eller flera rederier. Om ett rederi beviljas stöd på mer än 7,5 miljoner euro måste beslutet om stöd godkännas separat av EUkommissionen. Den genomsnittliga åldern på fartyg under finsk flagg är 20 år, vilket innebär att behovet av nya fartyg är stort. Statens miljöstöd erbjuder en bra möjlighet att förnya det gamla fartygsbeståndet. Viking Line har sagt att de överväger att använda det miljövänligare och svavelfria bränslet LNG, naturgas som konverterats till vätska, i sitt nya fartyg. Därmed skulle tidernas mest miljövänliga pas- sagerarfartyg segla på Östersjön. Förutom miljöfördelarna skulle byggandet av det nya fartyget innebära efterlängtade arbetstillfällen för Åboregionen. Byggandet av Viking Lines passagerarfartyg beräknas skapa 2 600 årsverken på varvet. Enligt arbets- och näringsministeriets beräkningar uppgår samhällets kostnader för arbetslöshet till omkring 25 000 euro om året för en person som tjänar 2 500 euro i månaden brutto. Om det nya fartyget inte byggs skulle kostnaderna för ”förlusten” av 2 600 årsverken och arbetslösheten uppgå till totalt 65 miljoner euro. Däremot är det värt att notera att denna siffra inte inkluderar de personer på varvet som redan blivit arbetslösa. De faktiska arbetslöshetskostnaderna skulle därmed bli ännu högre i verkligheten. Den minskade sysselsättningen på Åbo varv beräknas reducera stadens skatteintäkter med drygt fyra miljoner euro under 2011. Dessutom leder det till ökade sysselsättnings- och omstruktureringskostnader på flera miljoner. År 2012 kommer siffrorna att bli ännu högre om personalen på varvet blir beroende av arbetsmarknadsstöd och man inte får någon ny fartygsbeställning. För Åbos och det finska sjöklustrets skull är det därför viktigt att Åbo varv får nya beställningar så snabbt som möjligt. Förutom att varvet får arbete gäller det att komma ihåg att byggandet av ett nytt fartyg i Finland och att få fartyget under finsk flagg skulle innebära skatteintäkter för staten i många olika former. Byggandet av ett nytt och mer miljövänligt fartyg skulle öppna dörren för ett nytt och mer omfattande inhemskt tonnage, varmed Finland skulle bli föregångare inom miljövänlig sjöfart på Östersjöområdet. Samtidigt skulle man värna den inhemska, specialiserade varvsindustrin och sjöfartskunskaperna samt den inhemska försörjningstryggheten, som riskerar att försvinna om vi släpper ifrån oss de finska metall-, varvs- och sjöfartskunskaperna. innehåll: 22 24 Sjöfartsutbildningen i Raumo fyllde 40 år M/s Miranda trafikerar mellan Raumo och Spanien 27 Från servitris till reparatör 29 Förtroendemannautbildning 2011 30 En sjömans resebeskrivning från en kombiisbrytare år av yrkesutbildning inom sjöfart i Raumo 21 Raumo 2010 FAKTARUTA Raumo fick stapelstadsrättigheter år 1830, vilket gjorde att stadens handelssjöfart tog rejäl fart. Man började segla längs kusten och förbi Stockholm till England, Frankrike och Medelhavsländerna och till och med till andra kontinenter. Årtiondena har inte minskat Raumos betydelse som handelssjöfartsstad. Tvärtom har Raumo hamn förblivit en av Finlands största hamnar tack vare sina höga import- och exportsiffror. I slutet av juni i år uppgick den totala trafiken i Raumo hamn till 2,62 miljoner ton, vilket är en ökning på drygt 10 procent från föregående år. R WinNova Länsirannikon Koulutus Oy schen Sjöfarts- och säkerhetsbran Suojantie 2 26100 Raumo 8045 tel. 044 455 8042 eller 044 455 www.winnova.fi aumos första steg till en viktig sjöfartsstad togs år 1830 när staden fick stapelstadsrättigheter. Alla städer med utrikestrafik skulle ha ett sjömanshus och i Raumo grundades det år 1842. Samtidigt började man kräva en primär yrkesutbildning åt de som värvats som sjömän på handelsfartygen och drömma om en sjöskola i staden. De närmaste finskspråkiga sjöskolorna låg på den tiden i Uleåborg och Viborg. De fattigaste hade inte råd att studera så långt bort. Björneborg och Nystad började också drömma om sjöskolor, men Raumo drog det längsta strået, bland annat tack vare sin framstående handelsflotta. År 1880 fick Raumo tillstånd att grunda en sjöskola efter en lång dragkamp. Styrmans- och handelsskepparavdelningarna inledde då sin verksamhet på skolan. Text och bilder: Saana Lamminsivu källa: Kapteenej, styyrmannej, tervatui trossej ja taeva merkei: Merenkulun opetusta Raumalla 1880–2000, Mikko Uola 22 40 år av yrkesutbildning inom sjöfart i Raumo Sjöfartsutbildningen i Raumo firar jämna år i oktober: yrkesskoleutbildningen fyllde 40 år och befälsutbildningen 130 år. Titta mer bilder från Raumo: www.smu.fi > på svenska > Webtexter > Raumo 2010 Utbildning av besättning i Finland sedan 1960-talet I Finland fanns det ingen yrkesutbildning för besättning före 1960-talet. Det var bara kökspersonalen på fartygen som fick tillfälliga utbildningar på några privata läroverk, men i övrigt ”utbildade” man sig på fartygen genom erfarenhet. Behovet av en organiserad utbildning för besättning framhävdes framför allt av Sjömans-Unionen. Statens sjömansskola inledde sin verksamhet i april 1961 på Suomen Joutsen (Finlands svan), som bogserats till Aura å. På hösten samma år grundades en svenskspråkig sjömansyrkesskola på Åland. Sjömansskola till Raumo år 1970 Utbildningen för besättning startade i Raumo år 1970, då Raumos sjömansskola inledde sin verksamhet. På skolan kunde man studera i däcksman-, maskinman- eller fartygselektrikerklasser, på hushållsav- delningens grundstudielinje och i fartygskockklassen. Sjöskolorna började erbjuda specialutbildning och fortbildning i mitten av 1970-talet. Den så kallade specialutbildningen på sjömansskolan i Raumo har haft en stark ställning hela tiden. WinNova I oktober firade sjöskolan i Raumo jämna år, eftersom skolan grundades i staden för exakt 130 år sedan. På skolan utbildade man i början bara befälssidan. År 1970 började skolan i Raumo erbjuda utbildning för besättning, som i sin tur firade sitt 40-årsjubileum i höst. Sjöskolan i Raumo har genom årtiondena genomgått flera omorganisationer. Från och med början av 2010 anordnas sjöfartsutbildningen i Raumo av WinNova/Länsirannikon Koulutus Oy. Även om skolan bytt namn står den kvar på samma backe i Raumo som då verksamheten inleddes för exakt 40 år sedan. WinNovas sjöfarts- och säkerhetsenhet i Raumo erbjuder numera som enda läroinstitut i Finland alla fyra sjöfartsutbildningsprogrammen på finska: utbildningsprogram för däcks- och maskinreparation (reparatör), däckbefäl (vaktstyrman), maskinbefäl (vaktmaskinmästare och undermaskinmästare) och elanvändning (fartygselinstallatör). Dessutom kan man studera till en grundexamen inom hotell-, restaurang- och cateringbranschen (servitör/fartygsservitör och restaurang- och fartygskock) i Raumo. Specialiseringen till olika sjöfartsyrken börjar efter de gemensamma yrkesstudierna, i början av årskurs två. Arbetspraktik är alltjämt en viktig del av sjömansutbildningen. ”Vid arbetspraktik på fartyget är det viktigt att eleverna verkligen får prova på saker och ting och att man inte bara hittar på så kallade diversearbeten åt dem”, påminner Harry Rostedt, sjöfarts- och säkerhetslärare på WinNova. 23 Raumo 2010 Examensinriktad fortbildning WinNovas enhet för sjöfartsbranschen erbjuder som enda läroinstitut inom sjöfartsbranschen i Finland examensinriktad fortbildning inom allt från elinstallatör till fartygselektriker på vuxenutbildningssidan. Kurserna börjar en gång om året. ”Vi har erbjudit examensinriktad fortbildning sedan 2002”, konstaterar lärare Jari Myllynen. Åldern bland deltagarna i utbildningen är mycket spridd. ”Åldern utgör definitivt inget hinder för utbildning”, betonar Myllynen. ”Vi har till exempel haft personer som arbetat på varvet i 10–15 år som har börjat på den examensinriktade fortbildningen”, säger han som ett exempel på kursdeltagarna. Varje sökandes personliga arbetserfarenhet och utbildning beaktas i ansökan. Utgångspunkten för studierna är tre års yrkesutbildning och ett års arbetserfarenhet. ”Men det lönar sig alltid att fråga och söka. Därefter går vi igenom var och ens personliga studieberedskap och utgångspunkter för utbildning”, påminner Myllynen. Under den omkring nio månader långa examensinriktade fortbildningen får eleven dessutom en grundutbildning för nödsituationer och en vaktmansutbildning. ”Den examensinriktade fortbildningen startade ursprungligen efter önskemål om fler fartygselektriker från fältet och rederierna.” Specialyrkesexamen även till sjöfarten Till skillnad från andra branschen atros Markus an Holm och halvm rholm, matros Joh de Sö an ppas på att Joh ho an en tsm iväg igen. Männ På däck arbetar bå da måste snart åka ran Mi för et. m, lag tto ets ordning i arb Koponen. Det är brå verkar allt vara i sin däck, men annars på till re eta arb en få finns det idag ännu inte någon specialyrkesexamen inom sjöfarten. För en specialyrkesexamen krävs det att man kan hantera de svåraste uppgifterna inom branschen och har gedigna Raumo hamn Stämningen i fikerar M/s Miranda tra h Spanien c o o m u a R n a ll me en. Ett fraktfartyg ut i värld r regelbundet stora gå o um Ra i n ne a. Från ham tfartyg M/s Mirand ipping Ab:s ro-ro las rullar från ers pp av dem är Godby Sh pa ed tar fartyget m las h oc på st bä m h Kotka i Finland Man håller so rafik från Raumo oc jet lin n de un elb reg UPM. Fartyget är i , ända till Biscaya. pa ro Eu i r till hamna 24 kunskaper inom något av yrkets specialområden. Detta kriterium uppfyller sjömännen i många olika yrken: ”veteraner i sin egen bransch”, kan man säga. Sjömännen ska inte hamna efter, så det finns ett tydligt behov av en specialyrkesexamen i branschen, konstaterar WinNovas sjöfarts- och säkerhetslärare Harry Rostedt. Text och bilder: Saana Lamminsivu J aakko har varit omgiven av grytor, kastruller och slevar ända sedan barndomen. ”Jag har hängt i köket sedan jag var sju år gammal. Min mamma och min syster är kockar”, småler Jaakko. kens uppgifter. Arbetsförhållandet hade till en början varit tillfälligt, men han fick snart en fast tjänst. Så gick Jaakko direkt från grundskolan till arbetslivet och det hade han inget emot, det var ett trivsamt jobb som det fanns gott om. Sex år i arbetslivet Åren går – från land till sjöss? Det man lär sig som ung, behärskar man när man är äldre. För Jaakko som hade växt upp i köksregionerna var vägen till kockyrket utstakad, men ändå kändes det som helt rätt val. Efter grundskolepraktiken på ett restaurangkök i land stod det klart att det här var den inriktning han skulle välja, berättar han. ”Efter praktiken fick jag sommarjobb på samma restaurang och jag blev kvar där.” Jaakko räknar med att han var 15 år när han började med restaurangyrket. Samtidigt gick han ut grundskolan. ”Först arbetade jag som kökshjälp i köket.” Den kökserfarenhet han hade samlat på sig hemma visade att Jaakko kunde sin sak, och snart märkte han att han gjorde koc- Förra våren märkte Jaakko att han redan hade jobbat i restaurang i sex års tid. Som Raumobo som vuxit upp i närheten av havet slog tanken honom att det kanske inte skulle vara så illa att arbeta på fartyg. Så han ansökte om studieplats på WinNova som fanns på hemorten och är nu på den vägen. ”Tack vare min arbetserfarenhet fick jag börja studera direkt på andra årskursen i hotell-, restaurang- och cateringbranschen”. Jaakko är glad att skolan även uppmärksammar de studerandes personliga bakgrund och arbetserfarenhet. Jaakko tycker inte att det varit svårt alls att gå från arbetslivet till skolbänken. Det har säkert varit motiverande att andra årets studerande börjar studierna i sina egna Kocken på skolbänken Jaakko Salén, 21, gick från arbetslivet till skolbänken. Den unge mannen som arbetat som kock i land siktar nu på en karriär som fartygskock. grupper, i Jaakkos fall ekonomiska linjen för fartygskockar. ”Jag vill absolut få mina papper och sedan börja jobba på båt. Jag skulle först vilja göra arbetsinlärningen på passagerarfartyg och sedan kanske söka jobb på fraktsidan, men det får tiden utvisa. Egentligen är jag intresserad av alla fartygskök”, funderar den energiska blivande fartygskocken. 25 Text och bilder: Saana Lamminsivu Segla med havsguden Transporterna från Raumo hamn ut i världen går i ett. Stora fartyg som seglar in och ut i hamnen får ibland hjälp av självaste Neptun, Alfons Håkans största bogserbåt i Raumo. Raumo 2010 Neptun är döpt efter havsguden och är den största av ”Håkuns” bogserbåtar i hemmahamnen i Raumo. På däck står praktikanten Hilda Uitus och maskinbefäl Atte Jalonen. 26 A lfons Håkans har tre bogserbåtar i Raumo: Neptun, Torvik och Lippo. Havsguden har störst dragkraft, hela 37 ton. Just nu är inte Neptun ute och stånkar, utan ligger lugnt vid kajen. Vädret är stilla i hamnen, trots att vi befinner oss i månadsskiftet september–oktober. ”Raumo hamn är skyddat eftersom vi ligger i en vik”, säger maskinbefäl Atte Jalonen, som står på Neptuns däck och tittar ut mot hamnområdet som öppnar upp sig framför honom. Håkans bogserbåtar hjälper fartygen som kommer in i Raumo hamn och flyttar pråmar. Arbetsfältet är inte begränsat till Raumo hamn, utan ”Håkus” bogserbåtar opererar även vid närliggande kuster och städer. ”Vi arbetar i huvuddrag längs axeln Nystad–Björneborg–Raumo”, förklarar Jalonen. 24 timmars jour Bogserbåten Torvik anländer på morgonkvisten efter ett arbetspass i Björneborg. Nu förbereder man den mindre båten Lippo för ett uppdrag i samma stad. ”3 400 liter bränsle, 300 liter vatten och blockvärmaren fungerar”, ropar någon i korridoren. Allt är som det ska och man är redo inför resan. På Alfons Håkans bogserbåtar i Raumo arbetar nio arbetstagare av varav tre är lediga och sex i tur att arbeta. Fartygen har 24 timmars jour. Stora fartyg som kommer till hamnen tittar inte på klockan och får alltid den hjälp de behöver. Därmed kan det alltså hända att man följer självaste Neptun in i Raumo hamn. Från servitris till re aratör Det finns många olika sjömansarbeten. Ett bra exempel på de möjligheter som erbjuds i branschen är servitrisen Hilda Uitus, som bestämde sig för att utöka sitt sjömanskunnande och utbilda sig till reparatör, som til�lägg till det nuvarande yrket som servitris. När hon var klar med sina studier på restaurangbranschens läroanstalt i Tammerfors kändes det nästan självklart att Hilda skulle ut på sjön. ”I skolan fick man en mycket god yrkesmässig grund för servitrisarbetet jag har nu”, konstaterar Hilda. Sjökarriären har känts som rätt val, och man kan inte säga att det är brist på jobb. ”Det är tredje året jag jobbar som vikarie i Buffet-restaurangen på M/s Silja Europa”, berättar Hilda. Hemmet i Tammerfors, jobbet i Åbo och skolan i Raumo Nu sitter vi dock inte på ett passagerarfartyg, utan i mässen på bogserbåten Neptun i Raumo. Det är sista dagen på Hildas fyra veckor långa arbetspraktik på Alfons Håkans. ”Det har gått bra”, berömmer arbetskamraterna. Man kan inte säga att det finns traditionellt manliga och kvinnliga arbeten till sjöss nuförtiden, ”kvinnan i kabyssen, mannen i maskin”, utan jobben blir mera jämlika och sköts av dem som har yrkesskickligheten. Hilda är nöjd med arbetspraktiken hon gjort på Håkans. ”Det är nog genom att arbeta här på båten som man bäst lär sig det praktiska i det framtida yrket”, bekräftar Hilda. ”Och värmeblåsaren fungerar igen”, säger arbetskamraterna och tackar Hilda för att hon reparerat den. Hemmet är i Tammerfors, jobbet i Åbo och skolan i Raumo. Hilda förnekar inte att det varit tungt att kombinera jobb och skola. På en kulle brevid Raumo hamn står Hildas lärosäte, Raumo sjöfartsskola, nuvarande Winnova. ”Examen borde hägra nästa vår”, Hilda beskriver den inre kraft som ska få henne att slutföra de pågående studierna, ”sedan lockar världshaven eller helt nya utmaningar.” 27 Text: Ilpo Minkkinen bild: WinNova het n e r a f er Arbets pper”? a p ” a g n i men bjuds r e u n , k Sö examina e d n e å t s i fr stop” som ”noni Raumo! Den examen som krävs för behörighetsbrevet för matroser, maskinmän, reparatörer och pursrar enligt förordningen om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörighet (1797/2009) fortsätter i form av en ”non-stop”-utbildning på Winnova i Raumo. Sjöman, nu har du möjlighet att få en högre behörighet på ett flexibelt sätt i din egen takt. Det lönar sig alltid att skaffa en högre behörighet om man har förutsättningar till det. De första examina avlades i maj, och i september fortsatte man med ”non-stop”-utbildningarna till ovan nämnda behörigheter. Utbildningen genomförs i form av fristående examen, där man regelbundet erbjuder tillfällen att avlägga examen under hela året. Matros Maskinman (motorman) Reparatör Båtsman Inträdeskravet för att avlägga examen som matros är 18 års ålder och behörighetsbrev som vaktman samt tre års erfarenhet till havs på däckavdelningen på ett handelsfartyg med en bruttodräktighet på minst 200 och maskineffekt på minst 350 kW. Alternativt godkänns en kombination av liknande erfarenhet till havs och utbildning enligt följande: antingen två års utbildning och ett års arbetserfarenhet eller ett års utbildning och två års arbetserfarenhet. Arbetserfarenheten räknas i arbetsdagar till havs, varmed ett år är 360 arbetsdagar till havs. Inträdeskravet för att avlägga examen som reparatör är behörighetsbrev som maskinman samt sex månaders havstjänstgöring efter tjänstgöringen som krävs för behörighetsbrevet som maskinman på maskinavdelningen eller allmän tjänstgöring på däck- eller maskinavdelningen på ett handelsfartyg med en bruttodräktighet på minst 200 och maskineffekt på minst 350 kW. Inträdeskravet för att avlägga examen som maskinman är 18 års ålder och behörighetsbrev som vaktman samt tre års erfarenhet till havs på maskinavdelningen på ett handelsfartyg med en bruttodräktighet på minst 200 och maskineffekt på minst 350 kW. Alternativt godkänns en kombination av liknande erfarenhet till havs och utbildning enligt följande: antingen två års utbildning och ett års arbetserfarenhet eller ett års utbildning och två års arbetserfarenhet. Arbetserfarenheten räknas i arbetsdagar till havs, varmed ett år är 360 arbetsdagar till havs. Inträdeskravet för att avlägga examen som båtsman är behörighetsbrev som matros samt sex månaders havstjänstgöring efter tjänstgöringen som krävs för behörighetsbrevet som matros på däckavdelningen eller allmän tjänstgöring på däck- eller maskinavdelningen på ett handelsfartyg med en bruttodräktighet på minst 200 och maskineffekt på minst 350 kW. inmansexamen . tros- eller mask Avläggandet av ma enligt STCW-konventionen gar behörighetsbrev till 0 enades man om ändrin leder i fortsättningen nerna den 21–25 juni 201 ppi atkonferens i Manila i Fili om behörighet som ganisationen IMO:s diplom en överförs författningarna sor rm fart refo sjö d la me nel d atio ban ern sam Int I På matros (able i kraft år 2012. mer behörighetsbreven som anila-ändringarna” träder kom ”M en en. ing ttn tion tsä ven for I kon Wen. i STC från de gamla ) till STCW-kod konventionen. Övergången la arbetsorganisationen (ILO Wnel STC atio igt ern enl Int rev från tsb s ghe tro ma att vara behöri an (able seafarer engine) seafarer deck) och maskinm till 2017. örighetsbreven sträcker sig beh 28 Miljöstöd för fartyg kan sökas i November Kommunikationsministeriet - meddelande 27.10.2010 Trafikverket och Arctia Icebreaking har ingått ett mångårigt avtal om isbrytning Trafikverket har tecknat ett serviceavtal om isbrytning med Arctia Icebreaking Ab. Det nya isbrytaravtalet gäller minst fem år och i det ingår två optioner på ytterligare fem år (5+5). De slutgiltiga kostnaderna i avtalet bestäms på basis av isbrytarnas verksamhetsdagar. Beroende på hur sträng vintern är, uppgår kostnaderna under en vintersäsong till cirka 22–26 miljoner euro. Bränslekostnaderna ingår inte i denna summa. Det nu tecknade avtalet gäller Arctia Icebreaking Ab:s fem s.k. konventionella isbrytare, som utgör den pålitliga basflottan som tillhandahåller isbrytarservicen i Finland. Utöver de konventionella isbrytarna behövs det också avtal för övriga isbrytare i beredskap och ett starkt samarbete med Sve- rige, så att vi vid behov har tillgång till nio isbrytares tjänster om så krävs under en normal eller sträng vinter. ”De finska vinterhamnarna har en central roll för välfärden i Finland och de hålls öppna för trafik året om med hjälp av isbrytare. Det nya isbrytaravtalet förlänger livscykeln för de konventionella isbrytarna Urho, Sisu, Otso och Kontio med 15 år och samtidigt tryggas näringslivets behov av en obehindrad vintertrafik för de här fartygens del”, säger Trafikverkets generaldirektör Juhani Tervala. Förtroendemannautbildning 2011 Finlands Sjömans-Union ordnar särskild förtroendemannautbildning åt de som Vid kommunikationsministeriet bereds ett program för miljöstöd för nya fartyg i sjötrafik samt en förordning som gäller detta. Förordningen behandlas på statsrådets sammanträde i november. Förordningen träder i kraft omedelbart efter att den har godkänts av regeringen. Företagen kan därefter ansöka om stödet. Stödet beviljas företag som är registrerade i Finland och som bedriver rederiverksamhet. Stödet kan beviljas sådana projekt som förbättrar miljön på ett betydande sätt. Exempel på sådana projekt är ibruktagande av miljövänligare fartyg eller tekniska lösningar inklusive användning av alternativa bränslen eller utnyttjande av teknologi som minskar utsläpp från bränslen. Stödprogrammet måste godkännas av EU:s kommission, dvs. stödet kan inte betalas förrän kommissionen har behandlat ärendet. Riksdagen har redan tidigare beviljat en fullmakt på 30 miljoner euro för miljöstöd för fartyg. Propositionen ingår i den kompletterande budgetpropositionen för år 2011 som regeringen lämnar till riksdagen i november. Kurser 14.–18.2.2011 Grundkurs för förtroendemän (öppen) 14.–18.3.2011 Luottamusmiesten peruskurssi 12.–13.4.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän valts till förtroendemän. Kurserna 16.–20.5.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 1 är till för alla som sysslar med 12.–16.9.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 2 förtroendemannauppgifter. Kursansökningen Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett. Ansökningsblanketter får du från förtroendemän, från Sjömans-Unionens kontorer eller på Unionens hemsidor: www.smu.fi > på svenska > utbildning > förtroendemannautbildning 11.–12.10.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Vidare uppgifter om förbundets utbildningsverksamhet: Kenneth Bondas tel. 040 456 0245, e-post: kenneth.bondas@smu.fi eller Henrik Lagerberg, som ansvarar för den svenskspråkiga utbildningen, tel. 0400 478 884, e-post: henrik.lagerberg@smu.fi 29 Text och bilder: Pentti Holappa En sjömans resebeskrivning från en kombiisbrytare h c o t e s Avläg olerat is I rymdäventyret Star Trek störtar rymdskeppet Enterprise ”där ingen människa tidigare har varit” (where no man has gone before). Med samma fras kan man i många avseenden karaktärisera sjömannens vardagsliv på Arctia Shipping Oy. Bolagets kombiisbrytare opererar till exempel på de arktiska vattnen, långt från ”civilisationen”; isolerat. P å väg dit solen inte längre skiner den här tiden på året alltså! Den här gången var målet för ”havsäventyret” landet av snö och is, Grönland. Jag packade mitt pick och pack och lämnade Piehinki i Brahestad bakom mig mitt på dagen den 8 september. Sjömännens arbetsresor är redan de ett äventyr i sig: först med buss till Uleåborg, därifrån med lokalbuss till flygfältet, därifrån flyg till 30 Helsingfors och vidare till Köpenhamn, där vi övernattade. Jag vaknade före tuppen, för man måste vara i god tid vid check-in. Flyget till Grönland tog några timmar. Vi kom till flygplatsen i Kangerlussuaq, där vi bytte flyg mot flygfältet i Aasiaat, som kanske är det nordligaste och alltså ligger vid världens ände. Därifrån transporterades vi med bil till hamnen där vår arbetsplats, kombiisbrytaren Fennica, stod och väntade på nya arbetare. Utbytesbesättningen å sin sida styrde kosan hemåt. När vi nådde fartyget drog vi genast på oss arbetskläderna och började jobba. Stödfartyg mitt i det oändliga Kombiisbrytaren Fennica hade varit på arbetsuppdrag i grönländska vatten ett tag redan, där det verkar som hjälpfartyg till ett oljeborrningsfartyg och en oljeborr- ningsrigg. Fennica och hennes systerfartyg Nordica hade även tidigare varit på olika uppdrag i arktiska vatten. Kombiisbrytarna verkar oftast som husbåtar och stödfartyg vid oljeborrningsriggar. Från dem sänks det ner till exempel kablar och rör i havet. Fartyget hade till en början en besättning på 26 man, varav fem var ”utomstående”. Av dem flyttade tre över till andra fartyg efter halva skiftet. Kvar stannade en skottsk kranförare och en lokal fiskeövervakare. De var besökarna ”från andra domäner” för den här gången. Det arbete kombiisbrytarna utför är internationellt i sin karaktär och uppdragen kräver språkkunskaper. Mitt ute på havet måste arbetet och samspelet fungera, för alla är tillsammans mitt i ingenstans. I arbetet på havet, om någonstans, krävs det att man har samma karaktär som en musketör: en för alla och alla för en. Att ställa om den inre klockan De uppgifter som utförs på kombiisbrytaren avviker inte direkt från vanligt fartygsarbete: styrmännen håller vakt på kommandobryggan, maskinmästarna sköter om maskinkontrollrummet och vaktmän jobbar å sin sida både på däck och i maskin. Själv fungerar jag som kock. Mitt jobb börjar klockan fyra på morgonen och ledigheten på dagen klockan 14, varefter kockstewarden tar över förberedelserna för middagen. Grönland ligger fem timmar efter finsk tid. Att anpassa sig till tidsskillnaden tar sin tid i början av ett skift, men eftersom jobbet ändå håller på många antal veckor hinner med tiden även den inre klockan till sist ställa om sig till rätt tid. Dagsrutinerna på fartyget är ganska lika från en dag till en annan, för fartygets ”aktiviteter” måste rulla på oberoende av var man råkar befinna sig. Ett avbrott i arbetsveckans dagsrutiner blev det alltid då man på lördagarna ordnade ”muster drill”, eller brand- och räddningsbåtsövningar, som regelbundet hålls på fartyg. Att arbeta mitt i de arktiska vattnen innebär att sjögången och ombytliga väderförhållanden hela tiden svävar som överraskningsmoment över fartyget. Om vinden och havet ryter till och himlen blir mörkare än tidigare, kräver det att besättningen har bra nerver och är flexibel. Den storslagna naturen förtrollar På haven, speciellt på Grönland, är man isolerad från allting annat. På fritiden kan man läsa och se på video, till exempel på film. På nordliga breddgrader får man inte alltid in tv, åtminstone inte den på den här turen. Den magnifika arktiska naturen som omger skeppet är trots det en storslagen syn, som bara få får bevittna. Jag gräver alltid fram min kamera när jag får något intressant att fotografera för ögonen. Landskapet är enformigt, men vackert på sitt eget vis: havet och isflak. De få fartyg som vi ser är på samma uppdrag som vi. givaren eller från unionerna, var vi än var. Speciellt Unionens agerande som informant kritiserades under den här resan, för det var förändringar på gång i bolaget och vi väntade på att få nyheter från land. När meddelandena inte kommer, börjar rykten snabbt sprida sig på fartyget och man tror att de är sanna. Jag tycker att en regelbunden kontakt med fartyget skulle lugna ner sådant, speciellt i sådana här tider, då en fortsatt osäkerhet råder i bolaget. De första nyheterna om den aktuella situationen tycker jag själv att vi fick först när vi på Grönland mötte utbytesbesättningen som kom emot oss när vi var på väg hem den 8 oktober. I landet av snö och is hade vi även möjlighet att bekanta oss med en lokal stad. Husen var för det mesta byggda enligt samma modell, möjligtvis var de huspaket. De små färgranna husen var ändå lustigt målade. Nattlivet var också minnesvärt enligt vad jag fick höra. Satellitsignaler Signaler till yttervärlden, som till släkt och vänner, får man med hjälp av nätet. Den internetuppkoppling man har via satellit är en mycket viktig sak under ett långt skift. Trots att det fanns goda kontaktmöjligheter kom det inte några vidare uppgifter från arbets31 Teamwork ger resultat för Tallink Silja Text och bilder: Saana Lamminsivu Tallink-koncernen transporterade sammanlagt 2 839 850 passagerare under tiden juni-augusti, vilket är en ökning på fem procent jämfört med föregående år. Enligt rederiet skedde en ökning i passagerar- och personbilsantalet på alla huvudrutter. T allink-koncernen har under de senaste åren kraftigt förnyat sin flotta. Speciellt mellan HelsingforsTallinn trafikerar många av bolagets splitternya båtar. För att få goda resultat har det trots allt inte räckt med att bara förnya fartygsflottan, det har också behövts hjälp från en kunnig och motiverad personal, betonar ledningen för Tallink Silja. ”Fartygsförsäljningen utgör lite mer än 50 procent av vår omsättning. Det är viktigt att höra på fartygspersonalens tankar om hur verksamheten kunde utvecklas”, fastställer VD Margus Schults. Ledningen hoppas på fortsatta förtroendemannamöten På Tallink Silja tror man starkt på idéutbyte mellan ledning och personal. Ett gott tecken på det här är att bolagets ledning har träffat rederiets förtroendemän regelbundet i samband med de påbyggnadskurser som Sjömans-Unionen ordnat redan i flera års tid. 32 ”Vi vill hålla fast vid traditionen även i fortsättningen”, försäkrar VD Margus Schults och vice VD Pasi Näkki, när de kommer för att hälsa på förtroendemännen i Hagnäs. Schults har verkat som VD för Tallink Silja i ett års tid nu, från och med det att bolagets långvarige VD Keijo Mehtonen avgick med pension förra hösten. Det är fint att även rederiets nya ledning förstår vikten av att träffa förtroendemännen. ”Vi träffar regelbundet förtroendemän i mindre sammansättningar, men nu var det första gången vi träffar ett så här stort forum. Vi hade ändå ett oerhört bra utbyte under det gemensamma sammanträdet”, säger vice VD Näkki och berömmer samtalet med förtroendemännen samt tillägger ”Vi hoppas på gemensamma möten även i fortsättningen”. ”Framåt som ett ånglok” Tallink Silja har sammanlagt över 6 800 anställda i sin tjänst i Estland, Finland, Sve- rige, Lettland, Tyskland och Ryssland. I Finland har företaget drygt ett tusen anställda på sjösidan. Tallink-koncernen har sammanlagt 19 fartyg, som trafikerar på sju olika rutter. Även om Tallink-koncernens passagerarantal har stigit och företaget visat en positiv resultatutveckling, är man ännu inte tillbaka på nivån man var på innan lågkonjunkturen. Det har skett en minskning även i fraktmängden, konstaterar Schults. Rederiet har i nuläget heller inga planer på nya fartygsinvesteringar, utan företaget satsar nu helt på att utveckla redan existerande koncept och på att betjäna kunder så bra som möjligt. Arbetet fortskrider alltså som det gjort hittills. ”Vi går framåt som ett ånglok”, säger vice VD Pasi Näkki för att beskriva stämningen som nu råder i företaget. sammanställt: Juhani Artto Från hav världens Bra resultat på aktionsveckan för Östersjön Aktionsveckan för Östersjön som anordnades i tio länder vid månadsskiftet september-oktober gav synbara resultat. Restlöner på omkring 160 000 euro betalades ut till sjömän och kollektivavtal tecknades med flera fartyg. Kampanjdeltagarna i hamnen i polska Gdynia lyckades förhindra sjömännen från att delta i frakthantering.”Vi visade hamnmyndigheterna och rederierna att gemensamma aktioner bland sjömän och hamnarbetare gynnar båda yrkesgrupper”, konstaterar Andzrej Koscik, ITF-inspektör i Gdynias hamn. Från vänster: Tallink Siljas VD Margus Schults och Tallink Siljas vice VD Pasi Näkki. Kompletteringskurs för förtroendeman: Sebastian Kotilehto och Teodor Taht. Kompletteringskurs för förtroendeman: Ulla Leino och Marke Valkama. att höra på ”Det är viktigt nkar fartygspersonalens ta e utvecklas”, mheten kund sa rk ve r u h om s Schults. iljas VD Margu S k in ll Ta r le faststäl Kompletteringskurs för förtroendeman hölls 12–13.10.2010 i Hagnäs. På kursen gick man igenom till exempel sjölagstiftningen och EU:s nya socialskyddsförordning. Förtroendemännen fick även besök av VD:n för Rederierna i Finland, Olof Widén, som berättade om hur åtstramningen av utsläppsgränserna för svavel påverkar den inhemska sjöfarten. Bekanta dig med bildgalleriet på Sjömansunionens hemsidor: WWW.SMU.FI > PÅ SVENSKA > WEBTEXTER > KOMPLETTERINGSKURS FÖR FÖRTROENDEMAN Sjömän som kapats av pirater lämnades utan ersättning i Danmark Besättningen på Danica White, som hölls gisslan av somaliska pirater i 83 dagar år 2007, är inte berättigade till ersättning. Det beslutade tingsrätten i Köpenhamn i augusti 2007. Beslutet fastställdes av en högre instans i början av oktober 2010. Det danska sjömansförbundet Sømændenes Forbund har drivit kravet på ersättning. Förbundet har försökt visa att fartygets rederi och kapten inte hade förklarat riskerna med att segla i Adenbukten för personalen eller lärt dem hur de ska förbereda sig inför ett eventuellt piratanfall. Förbundet kan överväga att ta ärendet till högsta domstol. Allt fler filippiner på haven Enligt de filippinska myndigheterna arbetade 330 000 filippinska sjömän på världshaven förra året. Antalet ökade kraftigt från före- gående år och drygt en fjärdedel av alla som arbetade till havs var filippiner. Pengarna som sjömännen skickar hem till sina familjer spelar en stor roll för den östasiatiska östatens ekonomi. Förra året ökade värdet på dessa försändelser till sju miljarder dollar (omkring fem miljarder euro). Sjömännen stod för omkring hälften av alla pengar som skickades hem av filippiner som arbetar utomlands. Hur förklarar man då att rederierna så gärna anställer filippiner? För ett par år sedan räknade nättidningen MarineBuzz upp fjorton skäl till att filippiner är så populära. I artikeln sägs filippiner vara flitiga, flexibla, villiga att offra sig och lojala mot sin arbetsgivare. De sägs vara disciplinerade och tåliga. En annan fördel är att de är bra på engelska och snabbt lär sig ny teknik. En del av egenskaperna som räknas upp i MarineBuzz tilltalar rederierna, men utgör problem för andra som arbetar i branschen. En sådan egenskap är framför allt att de nöjer sig med en låg lön, till och med med löften om en lägre lön, funderar författaren. Artikeln berättar generaliserat att filippiner tar saker och ting med ro, vilket gör dem till trevliga arbetskamrater. Och en sak till: ”De tycks aldrig lida av hemlängtan.” 12–13.10.2010 33 Jäsentarjous Medlemsförmån på Unionens kontor i Helsingfors och Åbo Helsingfors JOULUKORTIT ja KALENTERIT JULKORT och KALENDRAR -25% Såsom under tidigare år bjuder vi våra medlemmar på julglögg på Unionens kontor i Helsingfors John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors. Pannan är varm måndagen den 13.12.2010 kl. 13.00–15.00. Välkommen! Åbo Välkommen på julglögg måndagen den 13.12.2010 kl. 12.00–15.00 på Unionens kontor, Mariegatan 6 b, 5 vån. Välkommen! Skicka din julhälsning till tidningen så fort som möjligt I decembernumret av Sjömannen publiceras julhälsningar, som är gratis för Unionens medlemmar och pensionärer. Även de sjöfarare som hör till befälsförbunden och som vill skicka hälsningar till sina kollegor kan göra detta utan kostnad. Arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson samlar för varje arbetsplats ihop namnet på dem som vill skicka hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa kan skicka sina hälsningar direkt till Sjömannens redaktion. Skicka hälsningarna per e-post till katja.grasbeck@smu.fi eller per post Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors. Lisää tarjouksia - Mera erbjudanden: www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut NORDISKA FOTOTÄVLINGEN 2010 En nordisk fototävling för sjöfolk arrangeras årligen i samarbete mellan sjömansserviceorganisationerna i Finland, Sverige, Norge, Danmark och Island. Alla ombordanställda sjöfarare kan delta. Tävlingstiden utgår i slutet av år 2010. Man kan delta i tävlingen med svartvita-, färg-, dia- och digitala bilder. Alla bilder tävlar i samma serie. Till finalen väljs de 15 bästa bilderna från varje land. De fem bästa premieras, första pris är en digitalkamera värd 7000 DKR. Övriga pris är värda 300 - 700 euro. OBS, bifoga negativen av pappersbilderna och CD med digitalbilderna. Motiven skall ha anknytning till sjöfarten, livet ombord eller sjömannens arbete och fritid. Märk tävlingsbidragen tydligt med namn/pseudonym och bifoga namn, adress, telefonnummer samt namnet på det fartyg där du är anställd. Tävlingsbidragen bör insändas före 31.12.2010 under adress: Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar vi att hälsningarna skickas så fort som möjligt, senast den 17 november. Skicka namnlistor som bilaga i Word-format eller som Excel-tabell där efternamnet står i den första kolumnen och förnamnet i den andra. Sjömansservicebyrån Box 170, 00161 Helsingfors Närmare upplysningar per telefon (09) 6689 0016, Sirpa Kittilä eller e-post kulttuuri@mepa.fi Delta i tävlingen! Regeringen föreslår ändringar i lagen om tillsyn över fartygssäkerheten Trafiksäkerhetsverket stöder användning av naturgas som fartygsbränsle Regeringen föreslår en ändring av lagen om tillsyn över fartygssäkerheten. Systemet för inspektion av utländska fartyg föreslås bli ändrat så, att inspektionerna i första hand riktar sig på fartyg som är förbundna med en stor säkerhetsrisk. Inspektionssystemet ska också göras effektivare och fartyg som upprepade gånger bryter mot reglerna ska i sista hand bestående kunna hindras att gå i hamn i EU och i länder som undertecknat samförståndsavtalet från Paris. De som drar nytta av det nya inspektionssystemet är de bolag som har sett till att deras fartyg uppfyller de internationella ålägganden som ställs på dem. Målsättningen är att minska trafikeringen med fartyg i dåligt skick på EU:s vatten. Avsikten är att lagen träder i kraft den 1 januari 2011. Trafiksäkerhetsverket – meddelande Trafiksäkerhetsverket (Trafi) meddelade 29.10.2010 att det arbetar aktivt för alternativa lösningar när det gäller att ersätta tung brännolja som bränsle i nya fartyg med mer miljövänlig flytande naturgas. Genom användning av naturgas kan man reducera växthusutsläppen avsevärt och uppnå de internationella utsläppsmålen exempelvis för svavel- och kväveoxidernas del. Jämfört med tung brännolja medför flytande naturgas 25–30 % mindre koldioxid-, 85 % mindre kväveoxid- och 100 % mindre svavelutsläpp. Läs meddelande i sin helhet: www.smu.fi > på svenska > kommunikation > nyheter > Trafiksäkerhetsverket stöder användning av naturgas som fartygsbränsle 2011 års tidningsförmån på löntagartidningar Unionens medlemmar beviljas tidningsförmån för prenumerationer på löntagartidningar. Storleken på förmånen beror på hur ofta tidningen utkommer. Tidningsförmånen för år 2011 följer FFC:s rekommendationer och är 24 euro för rikstäckande löntagartidningar (Kansan Uutiset, Uutispäivä Demari), 18 euro för löntagartidningar som utkommer 2–3 gånger i veckan i pappersformat eller digitalversion (Uusi Aika, Pohjolan Työ, Kansan Tahto) samt 12 euro för löntagartidningar som utkommer minst en gång i veckan i pappersformat eller digitalversion. Bästa medlem i SjömansUnionen, har du gått/kommer du att gå i pension? Du kommer väl ihåg att även meddela Unionen om att du går i pension. Skicka in en kopia på ditt pensionsbeslut till vårt medlemsregister på: Medlemsregister Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors eller i skannat elektroniskt format till tiina.kytola@smu.fi Mer information: Tiina Kytölä tel. (09) 6152 0257 Sjömans-Unionen är nu i Facebook! Du kan söka gruppen i Facebooks sökfunktion: Finlands Sjömans-Union. Lagstiftningen om sjöarbete revideras Regeringen föreslår den 30 september 2010 att riksdagen ska anta en ny lag om sjöarbetsavtal. Avsikten är att lagen ersätter den gällande sjömanslagen och blir den grundläggande lagen i lagstiftningen om sjöarbete. Enligt propositionen ska arbetsgivarens skyldighet att betala sjukvårdskostnader utvidgas från nuvarande 42 dagar till 112 dagar. Arbetsgivarens ersättningsskyldighet begränsas dock bara till den del av kostnaderna som i normala fall ska betalas av den arbetstagare som blivit sjuk, efter de ersättningar som betalas av offentliga medel. Regeringen föreslår också att arbetstagarnas rätt till hemresor ska utvidgas. Rät�ten till hemresor ska inte längre begränsas till EU-området, utan alla arbetstagare ska behandlas jämlikt oberoende av hemort eller medborgarskap. Man avstår från den nu gällande möjligheten att bevilja utländska arbetsgivare tillstånd till undantag som befriar från skyldigheten att iaktta finska anställningsvillkor. Minimianställningsvillkoren bestäms i första hand enligt det kollektivavtal som är bindande för arbetsgivaren med stöd av lagen om kollektivavtal. En icke organiserad arbetsgivare är skyldig att tillämpa det kollektivavtal som är allmänt bindande för branschen. I lagförslaget ingår en uttrycklig bestämmelse om bestämmande av det kollektivavtal som ska tillämpas på hyrda arbetstagares anställningsförhållanden. Det kollektivavtal som ska tillämpas på hyrda arbetstagares anställningsförhållanden bestäms enligt det kollektivavtal som är bindande för användarföretaget. I detta avseende avviker bestämmelsen från motsvarande bestämmelse i arbetsavtalslagen. Bakgrunden till reformen är att ILO 2006 antog en konvention om arbete till sjöss genom vilken reformerades 37 tidigare ILOkonventioner och fastställdes internationella minimikrav för arbete i sjöfartssektorn. Källa: Arbets- och näringsministeriet 35 ARBETSLÖSHETSKASSORNA SAMMANSLÅS 1.1.2011 Finlands Sjömans-Unions Arbetslöshetskassa slås ihop med Bil- och Transportbranschens Arbetarförbunds Arbetslöshetskassa från och med 1.1.2011. Den nya arbetslöshetskassan får namnet Transportbranschens Arbetslöshetskassa. Medlemmarna i Finlands Sjömans-Union behåller sitt medlemskap i Finlands Sjömans-Union, men vad gäller arbetslöshetsskyddet förflyttas de automatiskt över som medlemmar i Transportbranschens Arbetslöshetskassa efter fusionen. Fusionen förutsätter inga särskilda åtgärder från medlemmarnas sida. Kundtjänst Kundtjänsten för Transportbranschens Arbetslöshetskassa är öppen vardagar kl. 8.30–16.00 sommartid kl. 8.00–15.30 (maj–augusti) sommarfredagar kl. 8.00–14.30 (maj–augusti) på adressen: Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors Kontaktuppgifter Från och med 1.1.2011 skickas all post som ska till arbetslöshetskassan till adressen: Transportbranschens Arbetslöshetskassa PB 65, 00531 Helsingfors Tammerfors distriktskontor Rautatienkatu 10, 6 vån., 33100 TAMMERFORS tel. (03) 230 1500 Lahtis distriktskontor Rautatienkatu 19 A 31, 15110 LAHTIS tel. (03) 526 0551 Jyväskyläs distriktskontor Kalevankatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ tel. (014) 443 1421 Telefonjour Transportbranschens Arbetslöshetskassa har jour vardagar kl. 9.00–12.00 på nummer (09) 613 111. Joensuus distriktskontor Kauppakatu 32, 80100 JOENSUU tel. (013) 511 1411 Distriktskontor Vasas distriktskontor Storalånggatan 43, 65100 VASA tel. (06) 220 1561 Desstuom står AKT ry:s distriktskontor till medlemmarna i Transportbranschens Arbetslöshetskassas förfogande i arbetslöshetsskyddsfrågor. Det finns 11 distriktskontor runt om i Finland. Helsingfors distriktskontor Grönnäsgatan 5, 00530 HELSINGFORS tel. (09) 6131 1402 Kotkas distriktskontor Puutarhakatu 12, 48100 KOTKA tel. (05) 740 1431 Åbo distriktskontor Mariagatan 6 b, 20100 ÅBO tel. (02) 450 1541 Björneborgs distriktskontor Isolinnankatu 24, 2 vån., 28100 BJÖRNEBORG tel. (02) 543 1451 36 Uleåborgs distriktskontor Mäkelininkatu 31, 90100 ULEÅBORG tel. (08) 870 1441 Rovaniemis distriktskontor Rovakatu 26 A, 96200 ROVANIEMI tel. (016) 459 1461 Arbetslöshetskassans elektroniska tjänster Från och med början av år 2011 har medlemmar som flyttar över till Transportbranschens Arbetslöshetskassa möjlighet att använda elektroniska tjänster på adressen: www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa. Kassan står för alla kostnaderna för tjänsten, så användningen är helt gratis för medlemmar. Man kan logga in på tjänsten från vilken dator som helst, som har internetuppkoppling. På Arbetslöshetskassans nättjänst kan man: 1. skicka inkomstdagpennings- och alterneringsersättningsansökan till kassan 2. skicka bilagor till ansökan som pdf-filer 3. kontrollera i vilket skede av behandlingen din ansökan är 4. bläddra i och ändra på de egna personuppgifterna 5. skicka ett meddelande direkt till handläggarna för ansökan Nättjänsten kan även användas med mobiltelefon, förutsatt att telefonen har internetuppkoppling. Via mobiltjänsten kan man skicka ansökan om fortsatt inkomstdagpenning för fyra veckor eller för en månad. Fortsatta ansökningar betalas regelbundet på tisdagar Dagpenning till helt arbetslösa eller permitterade som ansökt om dagpenning betalas ut regelbundet på tisdagar. Ansökningar som inkommit till kassan per post mellan måndag och fredag får utbetalning följande veckas tisdag. En fortsatt ansökning som inkommit via nät- och mobiltjänsten behandlas automatiskt och betalas ut två arbetsdagar senare. T.ex. ansökningar som skickats via nättjänsten innan kl.12.00 på en måndag betalas på onsdagen. Testamente eller gåva? Överlåtelse av egendom till nästa generation orsakar ofta huvudbry, oavsett om egendomen är stor eller liten. Man funderar på om man ska ge den som gåva nu eller i ett testamente efter döden. Eftersom varje situation är individuell och det är omständigt att ge sin egendom som gåva eller göra upp ett testamente, är det rekommenderat att man redan i planeringsstadiet vänder sig till en expert. När det gäller egendom som ges som gåva, kan man vara säker på att den tilldelas den person som givaren vill att den ska gå till. Testamentsfång för med sig några osäkerhetsfaktorer. Huvudregeln är trots all den, att även testamenterad egendom tillfaller den person som enligt testamentet ska få den. Om gåvogivarens egna ekonomiska situation är sådan att han eller hon utan bekymmer kan överlåta egendom medan han eller hon är i livet, kan en gåva vara ett förmånligare alternativ skattemässigt än ett testamente. ”Extra” egendom, vars värde bara växer med åren, lönar det sig att överlåta medan man är lever. Lagstadgad arvsordning och fördelning av arv kan ändras med testamente. Om personen som gör upp testamentet är gift, måste man när man planerar testamentet komma ihåg att den äkta hälften i allmänhet har giftorätt på den andras egendom. Om giftorätt gäller, kan resultatet av delningen som görs mellan arvtagaren och änklingen/änkan efter testamentgivarens död bero på om den egendom som nämns i testamentet blir kvar bland de föremål som kan ärvas. Skatteplanering är viktigt, men om man tar den för långt kan det leda till besvärliga situationer. Ofta strävar man till att mottagaren inte ska behöva betala gåvo- eller arvsskatt eller till att det ska gå så litet som möjligt i skatt, men man tar inte i beaktande de problem som kan uppstå vid samägande. Typexemplet är överlåtelse av sommarstuga till ens barn. Sommarstugan används väldigt ofta inte bara av ägarna utan även av deras barn med familjer. När föräldrarna ger sommarstugan som gåva till alla sina arvingar eller till flera av dem, tänker de på skatteinbesparingar och vill samtidigt att släktens gemensamma liv på deras kära stuga ska kunna fortsätta även efter deras bortgång. Det typiska är att sommarstugan ges som gåva till alla barnen och att föräldrarna behåller besittningsrätten själva. Stuglivet är oftast godmodigt medan föräldrarna lever, åtminstone så länge de orkar sköta och finansiera stugans underhåll, men när de avlider blir det problem. Det finns säkert många lyckade samäganden där parterna följer gemensamma, skrivna eller oskrivna spelregler, och där ingen ensam tvingas reparera taket medan de andra solar, men dessa lyckade fall kommer tyvärr sällan fram i advokatens arbete. När man donerar tillgångar finns det en fara att man glömmer bort att trygga givarens egen ekonomi. Ett gåvobeslut kan senare visa sig oöverlagt, när sjukdom eller andra förändrade förhållanden gör att man själv skulle ha behov av egendomen. Ett testamente skulle ha varit ett bättre alternativ i det fallet. Skatteplikten för arv och gåvor rör alla testaments- och gåvotagare. Skattepliktighet uppstår i samband med att testamentetsgivaren avlider och när en gåva tas emot. Mottagarna delas in i två skatteklasser både i arvs- och gåvobeskattningen. Till den första skatteklassen hör make/maka, bröstarvingar i rakt uppstigande eller nedstigande led och makens/makans bröstarvingar. Andra slags arvingar hör till den andra skatteklassen. Den undre gränsen för beskattat arv är 20 000 euro och för att beskatta en gåva 4 000 euro, oberoende om mottagaren är släkt med givaren eller inte. Vart tredje år kan egendom upp till ett värde av knappt 4 000 euro alltså doneras skattefritt till vem som helst. I arvsbeskattningen finns skattelättnader som inte finns i gåvobeskattningen. På grund av makeavdraget beskattas änkling/änka på arvet då den mottagna egendomens värde överskrider 80 000 RAND G I ÄRENDEN RÖ LAGRÅDGIVNIN MÅN ÖR SF M LE M MED PRIVATLIVET SO E m medlemmar har so Sjömans-Unionens ing ivn dg nrå efo t att få tel medlemsförmån rät ska ärenidi jur i Oy w tzo på Advokatbyrå Bü gratis för tlivet. Tjänsten är den som rör priva medlemmar. Bützow tel. 1 531 Helsingfors (09) 43 1944 5501 eller (03) 612 2 61 3) Tavastehus (0 8 2800 Tammerfors (03) 313 00 20 Åbo (02) 274 euro. Minderåriga bröstarvingar beskattas å sin sida när egendomens värde överskrider 60 000 euro. Minderårigavdrag får bara minderåriga bröstarvingar som finns i arvsordningen. Gåvogivaren kan förbehålla sig livstids eller tidsbunden besittningsrätt på gåvan till exempel själv, åt sin äkta hälft eller sina barn. Testamentsgivaren kan ge äganderätt åt en och besittningsrätt åt en annan. Ju yngre personen som får besittningsrätt är, desto större är besittningsrättsavdraget i arvs- och gåvobeskattningen. Även för tidsbestämd besittningsrätt får man en betydande skattebesparing. Det kan i många fall vara ett bättre alternativ än livstids besittningsrätt. Vi lever allt längre. Om man som en följd av åldrande flyttas till institutionsvård, kan besittningsrätten bli en belastning. Aune Manner advokat www.butzow.com 37 Osastot tiedottavat / Avdelningarna informerar In Memoriam talousapulainen Taimi Sofia Siivonen s. 2.8.1916 Eurajoki k. 9.10.2010 Taimi Siivonen palveli J/m Sampolla ja J/m Hansella. Muistoa kunnioittaen Kari Koskinen ----Osve Sjöroos s. 7.11.1947 k. 14.10.2010 Olen usein ajatellut toverit, mihin manalasta tyhjentävät kuonansa? Onkohan niilläkin trimmari joka vetää kuona-astiansa ylös vinssillään, elämänmereenkö heittävät tuhkan ja lasimaiseksi palaneen polttoaineensa. Ovatkohan, ovatkohan ne, ihmiset tarkoitan, ovatkohan ne samanlaista polttoainetta, kuin tämä Dakarista bunkraamaamme - Mujua ja tuhkaa jo ennen palamistaan? Ja minkälainenhan se on siiffi, se manalan konepäällikkö, ja mikäköhän niillä on tariffi? Minkä lämmittäjä ja lempparit hankkivat? Tulee vaan mieleen kaikenlaista pataruumassa. (Pekka Kinnari) Osve saatettiin matkaan perheen kesken. ----Eläkkeelle / Pensionering Kiitokset Msv Fennican henkilökunnalle monista ikimuistoisista vuosista ja muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Ex-pursiukko Leo Westman 38 Kiitos M/s Silja Europan työkavereille muistaessanne minua jäädessäni eläkkeelle. Myötätuulta toivottaen. Anne Ukkonen Monet kiitokset Alfons Håkansin henkilökunnalle ja ystäville saamastani eläkelahjasta. Timo Wilén Sydämelliset kiitokset M/s Amorellan työkavereille saamistani lahjoista ja huomiosta jäädessäni eläkkeelle. Hyvää syksyä toivottaen, Raija Anttila Laiva saapui satamaan – Malla lähti eläkkeelle 1. joulukuuta 2009. Kiitos kaikille ihanille laivaihmisille vuosien varrelta! Kiitän varustamoa ja M/t Nesteen henkilökuntaa saamistani lahjoista ja yllätysläksiäisjuhlasta! Marja Leena ”Malla” Auvinen ----Syntymäpäivät / Födelsedagar Kiitokset M/s Finnladyn henkilökunnalle ja Finnlines varustamolle muistamisesta täyttäessäni pyöreitä vuosia. Matti Sonninen ----Kultamerkit / Guldsmärken Leena Aaltonen Anna-Liisa Ahtee Taru Hakala Ari Junttila Anu Olsen-Sundell Veikko Wetterstrand ----- Sisä-Suomen osasto (001) Sääntömääräinen syyskokous Aika: ti 16.11.2010 klo 18.00 Paikka: Spahotel Casino, Kylpylaitoksentie 7, Savonlinna Kokouksessa käydään lävitse sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Pikkujoulut Aika: la 4.12.2010 klo 19.00 Paikka: Spahotel Casino, Kylpylaitoksentie 7, Savonlinna Pitkänmatkalaisten hotellimajoituskustannuksia sponsoroidaan. Ilmoittautumiset 20.11. mennessä Paavo Auviselle p. 040 506 9468 tai Seppo Immoselle p. 050 368 2298. Tervetuloa aktiivimerimiehet sekä eläkeläiset! Virkistysviikonloppu Aika: 4.–6.2.2011 Paikka: Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori Laajavuorentie 30, Jyväskylä Osasto järjestää jäsenille perheineen sekä eläkeläisille virkistysviikonlopun Jyväskylän Rantasipi Laajavuoressa. Rantasipin alueella voit muun muassa hiihtää, lasketella, uida, keilata ja kuntoilla. Ilmoittautumiset 7.1.2011 mennessä Paavo Auviselle p. 040 506 9468 tai Seppo Immoselle p. 050 3682298. Mukaan mahtuu 30 ensiksi ilmoittautunutta. Pohjoisen osasto (002) Sääntömääräinen syyskokous Aika: pe 26.11.2010 klo 16.00 Paikka: Hotelli Cumulus Kemi, Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Jäsenet – tervetuloa! Huomio: toimikunta kokoontuu jo klo 15.00. Pikkujoulut Aika: pe 26.11.2010 klo 19.00 Paikka: Hotelli Cumulus Kemi, Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi Hotellimajoitus järjestyy muualta tulleille. Ilmoittaudu 17.11.2010 mennessä Askolle, puh. 0400 994 048. Tervetuloa jäsenet aveceineen sekä eläkeläiset! Ålands avdelning (005) Höstmöte Tid: onsdag 17.11.2010 kl 14.00 Plats: Ålandsavdelningens kontor, Ålandsvägen 55, Mariehamn Välkommen! OBS. Styrelsemöte kl. 13.00. Pekan pähkinät Etelä-Suomen osasto (009) Sääntömääräinen syyskokous Aika: to 25.11.2010 klo 18.00 Paikka: Osuuspankin kokoustila, Maariankatu 4, Turku Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Paikalla on liiton edustaja. Osallistujien kesken arvotaan mukava palkinto. Kokouksen jälkeen on ruokailu. Kaikki osaston jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen! Hallitus Sääntömääräinen syyskokous Aika: ti 23.11.2010 klo 12.00 Paikka: osaston toimisto Katajanokalla, Linnankatu 13, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä osaston toimihenkilöiden valinta kaudelle 2011–2012. Lisätietoja: puheenjohtaja Rauno Mutka p. 046 876 7670. Tervetuloa kaikki jäsenet! Pikkujoulut Aika: la 27.11. ja pe 3.12. Paikka: Turun Hamburger Börs Nauruviihteen mestari Heikki Hilander muuntautuu moneksi. Tapaat lavalla Tarja Halosen, Mannerheimin ja Hjallis Harkimon. Nauruhermoja koetellaan noin tunnin verran. Esityksen jälkeen nautitaan jouluateria. Hinta jäseniltä 45 € (avec 60 €). Lippujen lunastus viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa Turun toimistolta. Maariankatu 6 b, 5. kerros, puh. (02) 233 7416. Lippuja on rajoitetusti, joten ole nopea! Itäkustin osasto (007) Sääntömääräinen syyskokous Aika: ti 16.11.2010 klo 10.00 Paikka: Puutarhakatu 12, 48100 Kotka Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Länsi-Suomen osasto (008) Sääntömääräinen syyskokous Aika: pe 12.11.2010 klo 18.00 Paikka: SMU:n toimisto, Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Kokouksessa valitaan puheenjohtaja sekä hallituksen varsinaiset ja varajäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Kokouksen jälkeen on ruokailu. Tervetuloa sankoin joukoin! hallitus Hyvät osastomme eläkeläiset: Tervetuloa joulukahville! Aika: pe 10.12.2010 klo 13.30 Paikka: SMU:n toimisto, Pitkäkatu 43, 65100 VAASA Ilmoitathan osallistumisesta 9.12. mennessä Karille p. 0400 418 511 tai kari.nurmirinta@smu.fi. Sydämellisesti tervetuloa! Etelä-Suomen osasto tiedottaa: Turvan navigaattori Anne Tervalalle Etelä-Suomen osaston jäsenkirjeen yhteydessä arvottiin vakuutusyhtiö Turvan TomTomnavigaattori. Onnetar nosti voittajaksi Anne Tervalan Hollolasta. Onnea voittajalle! Terveisin, Etelä-Suomen osaston hallitus Väylänhoitoammattiosasto (012) Sääntömääräinen syyskokous Aika: la 4.12.2010 kello 13.00 Paikka: Merimies-Unionin toimisto, John Stenbergin ranta 6 (2. kerros), Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Osaston jäsenet - tervetuloa! Turnauskutsu: Ay-jalkapallon 28. mestaruusturnaus Lahden Suurhallissa 5.–6.3.2011 Järjestäjä kutsuu joukkueet ilmoittautumisten perusteella. Joukkueet ovat 11 + vaihtomiehet, naisjoukkueet tai tarvittaessa sekajoukkueet. Osanottomaksu 300 euroa. Ilmoittautumiset 19.2.2011 mennessä: Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 LAHTI tai sähköpostitse international.tournament@pp.phnet.fi. Lisätietoja turnauksesta p. 041 584 9964 tai yllä olevasta sähköpostista. Lohko-otteluarvonta on 27.2.2011. Ammattiyhdistysten jalkapallo ry www.ay-turnaus.com 1. Missä sijaitsee Ravintola Lankonki? a) Turussa b) Kotkassa c) Helsingissä 2. Minä vuonna perustettiin Suomen Koneenkäyttäjäyhdistys, joka myöhemmin muutti nimekseen Suomen Konepäällystöliitto? a) 1869 b) 1896 c) 1905 3. Kuka on kirjoittanut kirjat Mustanmeren valssi ja Gibraltarin kiertäjät? a) Eino Koivistoinen b) Harri Hietala c) Joni Skiftesvik 4. Merimiespalvelutoimistolla (Mepa) on 11 lomahuoneistoa, joita vuokrataan erittäin edullisesti merenkulkijaperheille. Missä lomahuoneistot sijaitsevat? a) Rukalla b) Himoksella c) Ylläksellä 5. Arto, Pertti, Mauri ja Erno Paasilinnoilla oli myös vähemmän julkisuudessa ollut sisar, Salme, joka oli merimies. Mikä hän oli ammatiltaan? a) Radiosähköttäjä b) Talousesimies c) Tarjoilija 6. Kuka kirjoitti Ylen Radioteatteriin kuunnelmat Joulukalaa Brasiliaan, Pirtukuningas ja Liberty-tyyppinen alus? a) Joni Skiftesvik b) Jaakko Varimaa c) Tapio Koivukari 7. Missä on Ajoksen satama? a) Kokkolassa b) Kemissä c) Oulussa 8. Minkä alan miehiä olivat Ivan Aivazovski, Aleksei Bogoljubov, Oscar Kleineh ja Adolf Bock? a) Saimaan kanavan suunnittelijoita b) Kuuluisia purjeveneiden suunnittelijoita c) Kuuluisia merimaalareita 9. Suomen leijona-niminen majakka sijaitsee 46 kilometriä lounaaseen a) Märketistä, b) Utöstä tai c) Harmajasta. 10. Minkä kaupungin lähellä Kronstadt sijaitsee? a) Tallinnan b) Gdanskin c) Pietarin Oikeat vastaukset: 1b, 2a, 3b, 4c, 5b, 6a, 7b, 8c, 9b ja 10c Lounais-Suomen osasto (006) Koonnut: Pekka Mantere 39 p Kil ailu ing Tävl Merimies-lehden kilpailuun saatiin kaikkiaan 70 vastausta. Lähes kaikki osallistujat tiesivät, että J/m Kontio suoriutuu nykyisin myös öljyntorjuntatehtävistä. MerimiesUnionin ITF-tarkastaja Kenneth Bengts arpoi kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajaksi Krista Tanhuanpään Espoosta. Tidningen Sjömannen fick in totalt 70 svar till sin tävling. Nästan alla visste att J/m Kontio numera även arbetar med oljebekämpning. Sjömans-Unionens ITFinspektör Kenneth Bengts drog en vinnare bland deltagarna, och vinnaren är Krista Tanhuanpää från Esbo. Minkä tyyppinen alus on Godby Shippingin M/s Miranda? Vilken typ av fartyg är Godby Shippings M/s Miranda? Valitse yksi vaihtoehto: 1) ro-ro-lastialus Välj ett alternativ: 1) ro-ro-lastfartyg 2) jäänmurtaja 2) isbrytare 3) matkustaja-alus 3) passagerarfartyg Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan. Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä nro 8/2010. Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 8/2010 av tidningen Sjömannen. Osallistu kilpailuun 24.11.2010 mennessä: Du kan delta i tävlingen senast den 24.11.2010 på följande sätt: 1) Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 1) På Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi > på svenska > kommunikation >Tävlingen för Sjömannen 2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). 2) Eller per post. Bifoga svaret och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). Vastauksen voit lähettää osoitteella: Skicka svaret till adressen: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors +358 (0) 9 615 2020 TELEFAX Sopimussihteeri / Avtalssekreterare Klaus Lust (09) 615 20 211 / 040 505 1957 +358 (0) 9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.efternamn@smu.fi AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER Arkisin klo 8.30–16.00 Vardagar kl. 8.30–16.00 Kesäaika / sommartid 1.5.–31.8. klo 8.00–15.30 MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR puh. / tel. (09) 615 20 260 Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta / Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa / Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa POSTI- JA KÄYNTIOSOITE Siltasaarenkatu 3–5 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS Broholmsgatan 3–5 00530 Helsingfors 40 Puheenjohtaja / Ordförande Simo Zitting (09) 615 20 250 / 0400 813 079 Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Tetta Härkönen (09) 615 20 252 / 040 455 9834 Liittosihteeri / Förbundssekreterare Kenneth Bondas (09) 615 20 254 / 040 456 0245 VAIHDE / VÄXEL SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS HENKILÖKUNTA / PERSONAL puh. / tel. (09) 615 20 230 Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid: 9.00 –11.00 SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS: tkassa@smu.fi Toimitsija/Ombudsman Carita Ojala (09) 615 20 231 / 0400 829 039 Toimitsija / Ombudsman Satu Silta (09) 615 20 213 / 040 526 3435 Toimitsija/Ombudsman ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör Ilpo Minkkinen (09) 615 20 253 / 040 728 6932 Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Anja Uusitalo (09) 615 20 251 / 040 519 0351 Toimitsija, Ahvenanmaa Ombudsman, Åland Henrik Lagerberg (018) 199 20 /0400 478 884 Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn Taloudenhoitaja / Ekonom Mikko Tuominen (09) 615 20 218 / 0400 422 379 Kassanhoitaja / Kassaföreståndare Stiina Raitio (09) 615 20 219 Kirjanpitäjä / Bokförare Tuula Ylhävuori (09) 615 20 220 Toimittaja / Journalist Saana Lamminsivu (09) 615 20 221 / 045 7730 1020 Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister Tiina Kytölä (09) 615 20 257 Toimitsija/Ombudsman Niclas Nyberg (09) 615 20 224 / 045 7731 2441 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Arja Merikallio (09) 615 20 259 ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Simo Nurmi (09) 615 20 255 / 040 580 3246 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Katja Gräsbeck (09) 615 20210 / 045 7730 1021 ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Kenneth Bengts (09) 615 20 258 / 040 455 1229 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Essi Voutilainen (09) 615 20 210 / 045 7731 0076 (hoitovapaalla / vårdledig) Toimistotyöntekijä, Turku / Kontorsbiträde, Åbo Salme Kumpula (02) 233 7416 Maariankatu 6 B, 5. krs. 20100 Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo Vaasa / Vasa Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Storalånggatan 43, 65100 Vasa Työttömyyskassanhoitaja / Arbetslöshetskassans föreståndare Maritta Toivonen (09) 615 20 230 Työttömyyskassavirkailijat / Arbetslöshetskassafunktionärer (09) 615 2 0 230 Pirjo Aro-Nenonen Niko Hutri Varpu Klemola Minna Rahtu (äitiyslomalla / modersledig) Tuulianna Raimoranta (äitiyslomalla / modersledig)
