Merimies-Sjömannen - Suomen Merimies

syyskuu
2013
Nº 4 /
merimies
sjömannen
Lähetä
jouluterveiset
lehteen!
Laivaväen lääkärintarkastuslomakkeet
uudistuivat
Neste
shipping
ulosliputti
Yritykset
kolme suomalaistankkeria Britteihin
Ostovalinnan perusteeksi ei kelpaa halvin
eivät tunne
hankintalakia:
2013 • 4 // MS
1
pääkirjoitus
4
19
5
sisältö:
4
5
13
14
19
24
28
14
Hankintalaki ei huomioi laatua
Helsingin satama irtisanoi
FL Port Servicen sopimuksen
Hyödynnä jäsenetusi: vuokraa
Merimies-Unionin mökki
Kolmannes suomalaisesta tankki­
laivaosaamisesta katosi
ESL Shippingin kuivarahtialus
M/s Kumpula
Jobissa: Markus Wasström,
Barösundin lossi
Lähetä
jouluterveiset
lehteen! s. 29
Luottamusmiesten täydennys­kurssi
15.-16.10.2013 Helsinki
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo
Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu |
Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, p. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen,
00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu
TOIMITUS • REDAKTION John
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
/ POST- OCH BESÖKADRESS
4
John Stenbergin ranta 6,
2. kerros, 00530 Helsinki /
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
ILMOITUKSET • ANNONSER
MERIMIES – SJÖMANNEN
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kuusi kertaa
vuodessa. / Tidningen
utkommer sex gånger om året.
ILMESTYMISAIKATAULU 2013 • TIDTABELLEN 2013
TILAUSHINNAT (2013)
+358 (0)9 615 2020
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
TELEFAX
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
+358 (0)9 615 20 227
www.smu.fi > viestintä >
merimies > mediakortti /
www.smu.fi > på svenska >
kommunikation > Sjömannen >
mediakort
VAIHDE / VÄXEL
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
etunimi.sukunimi@smu.fi /
förnamn.tillnamn@smu.fi
no aineisto toimituksessa ilmestyminen
material i redaktion
utges
57.10.
6 18.11. 25.10.
16.12.
Merenkulkualan koulutusta on uudistettava,
mutta kenellä on vastuu?
M
erenkulkualan koulutus ei nykyisin enää takaa tai vastaa taitoja, joita varustajat ja tulevat merenkulkijat tarvitsevat työelämässä.
Koulutuksen tarjoamisessa noudatetaan
kansallista normia, jolla koulutus rajataan tiukasti kahdelle eri koulutusasteelle: toisen asteen oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin. Koulutusasteiden välillä ei juurikaan voida joustaa, ja joustaminen on usein turhan
hankalaa. Merenkulkualan koulutusta onkin profiloitava
uudelleen. Status, jonka se on viime vuosina valitettavasti
osittain menettänyt, on saatava takaisin. Tulevaisuudessa
on tärkeää varmistaa, että merenkulkualalle koulutetaan
kohtuullisessa ajassa päteviä ja motivoituneita merenkulkualan työntekijöitä – miehistöstä päällystöön. Manilassa
vuonna 2010 pidetyssä diplomaattikokouksessa sovittiin
STCW-sopimukseen tehtävistä muutoksista (esim. entistä
pidemmistä harjoittelujaksoista). Nämä muutokset lisäävät entisestään paineita koulutuslaitoksissa. Niiden toimintaa ovat jo pitkään rajoittaneet tiukat kansalliset sääntömme, joiden perusteella koulutukset koskevat tiettyjä
aloja riippumatta siitä, onko koulutuksista hyötyä juuri
kyseisillä aloilla.
Yhtenä suurena ongelmana on se, että koulutus kestää
kauan. Lisäksi tiettyjä korkeamman asteen STCW-pätevyyksiä ei saa tai voi antaa ilman, että opiskelija suorittaa
ammattikorkeakoulututkinnon, jolla puolestaan ei ole mitään tekemistä merenkulkijan ammattitaidon kanssa. Monet opiskelijat keskeyttävätkin opintonsa eivätkä koskaan
suorita tutkintoaan loppuun. Tämä puolestaan johtaa siihen, että ylempää päällystöä on tarjolla entistä vähemmän. Kokeneen miehistönkin löytäminen on entistä harvinaisempaa, koska myös miehistön tasolla olemme
onnistuneet sotkemaan asiat vaatimalla pitkää koulutusta
pursimiehiltä, matruuseilta, konemiehiltä ja korjaajilta.
Näiden työntekijöiden pätevyyttä olisi ennemmin mitattava merellä kerättynä työkokemuksena. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa. Kun valmistuneiden määrä vähenee,
myös oppilaitosten rahoitusta leikataan. Olemme siis luoneet järjestelmän, joka ei hyödytä elinkeinoelämää, ja es-
teitä, joiden takia opiskelijat eivät voi vapaasti siirtyä miehistöstä päällystöön. Merenkulku on jo sinällään erityistä
toimintaa, eikä elämä merellä todellakaan sovi kaikille.
Siksi onkin entistä tärkeämpää uudistaa koulutuksen rakennetta.
Merenkulkualan koulutusta säännellään pääasiassa
kansainvälisellä STCW-sopimuksella. Sitä onkin käytettävä
rakenneuudistuksen lähtökohtana. Painopisteeksi on otettava ne taidot ja valmiudet, joita sopimuksessa edellytetään. Toukokuussa 2011 tehdyssä Euroopan meriturvallisuusviraston EMSAn (European Maritime Safety Agency)
tarkastuksessa Suomelle valitettavasti annettiin useita
huomautuksia merenkulkualan koulutuksesta. Opetushallitus tai asiasta vastaavat merenkulkuviranomaiset (TraFi)
eivät ole vieläkään ryhtyneet riittäviin toimiin huomautusten korjaamiseksi. Vaikuttaa siltä, että viranomaisten vastuualat ovat epäselviä. Kukaan ei halua ottaa kantaa ongelmiin, vaan asianomaiset tahot pesevät mieluummin
kätensä asiasta. Esimerkiksi erilaisten merenkulkualan
oppilaitosten opetussuunnitelmille ei ole asetettu yhteisiä
vaatimuksia, minkä takia koulutuksen laatu – ja näin ollen
myös sen luotettavuus – vaihtelee tarpeettoman paljon.
Merenkulun alalla on nyt käynnissä ennennäkemättömiä muutoksia. Jotta pysyisimme edelleen uskottavana
merenkulkumaana, meidän on panostettava laatuun,
osaamiseen ja ammattitaitoon kaikilla aloilla. Jos haluamme varmistaa, että suomalaiset merenkulkijat ovat jatkossakin kansainvälisesti arvostettuja ja ammattitaitoisia,
meidän on pikimmiten kehitettävä koulutusta oikeaan
suuntaan. Kyseessä on vaativa tehtävä, joka vaatii yleistä
käsitystä paitsi itse alasta myös koulutusjärjestelmästämme. Kaikesta huolimatta useimmat toimijat ovat asiasta
täysin samaa mieltä, ja useita hyviä ideoita ja aloitteita on
jo esitetty. Kysymys kuuluukin: kenellä on vastuu viedä
asiaa eteenpäin?
Jessica Troberg
toimitsija
Turku
2013 • 4 // MS
3
Hankintalaki ei huomioi laatua:
Miten käy FL Port Servicen työntekijöiden Vuosaaressa?
Yritysten oma vastuu
Helsingin
kilpailutuksissa
on suuri
Teksti Saana lamminsivu Kuva Shutterstock
Suuri ongelma Suomessa julkisissa hankinnoissa on ostajan tietämättömyys omasta
asemastaan hankinnan ehtojen määrittelijänä. Vähintään yhtä suuri ongelma ovat yritykset,
jotka eivät tunne tai tunnusta julkisen hankinnan laissa todettuja pelisääntöjä.
J
ulkiset hankinnat on tehtävä noudattaen kansallisia hankintalakeja ja
EU-hankintadirektiivejä. Päätös siitä, mitä tehdään itse omana työnä,
mitä ostetaan ulkoa ja milloin hankintoja
tehdään kuuluu julkiselle sektorille, eli ostajalle itselleen.
Hankintalaki, eli laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) säätelevät
kilpailutuksen
toteuttamista.
Hankintalain ongelma on kuitenkin sen
yleisluonteisuus. Laissa määritellään esimerkiksi kilpailutuksen toteuttaminen ja
siitä ilmoittaminen, mutta varsinainen vastuu tarjouspyynnön laatimisesta ja kilpailutuksesta jää yritykselle itselleen.
Tarjouspyyntöön näkyviin sovellettava
työehtosopimus
Suomessa tehdyissä kilpailutuksissa on
nähty hyvin monenkirjavia kilpailutuksia.
Niissä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän
huomiota toimiviin työvälineisiin, kalustoon ja työturvallisuuteen sekä työntekijöiden ammattitaitoon sekä erityisosaamiseen.
Kilpailutuksissa on jäänyt usein myös
mainitsematta, mitä työehtosopimusta alalla sovelletaan. Tiedossa on useita ta­pauksia,
joissa työehtosopimus on jäänyt kokonaan
mainitsematta. Niinpä kilpailuihin osallistuneet yritykset ovat laskeneet henkilöstö­
kulunsa huomattavasti alakanttiin ja voitta-
neet kilpailutuksia niin halvalla, että ne eivät
käytännössä pysty suoriutumaan töistä ilmoittamillaan kustannuksilla. Tämä on aiheuttanut alalle kilpailun vääristymistä, mistä kärsivät eniten rehellisesti ja työehtosopimusten mukaan toimivat yritykset, jotka menettävät töitä ja urakoita.
Voittajaksi ei tarvitse valita halvinta
tarjousta
Tehtyjen kilpailutusten perusteella töiden
tai urakoiden tekijöiksi on valittu usein halvin tarjous, eikä palvelun laatuun ole kiinnitetty lainkaan huomiota. Tälläkin hetkellä
esimerkiksi saaristossa liikennöi kymmeniä vuosia vanhoja aluksia ja uudemmat
seisovat toimettomina. Urakkatöissä kilpailuja ovat voittaneet jopa yritykset, joilla
ei ole töiden tekoon tarvittavaa kalustoa
olemassa!
EU-parlamentin hiljattain
hyväksymä uusi kilpailutus­
direktiivi jättää melkein kokonaan historiaan ne kilpailu­
tukset, joissa pelkästään hinta
ratkaisee.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
(kok.) pyrkii tekemään uutta eurooppalaista hankintalakia tutuksi. Pietikäisen mukaan on urbaanilegenda, että ostajan pitäi-
si valita voittajaksi aina halvin mahdollinen
tarjous.
”Koskaan ei tarvitse mennä pelkän hinnan mukaan. Tämä on todella iso väärin­
käsitys, jota jaetaan päättäjienkin keskuudessa. Jo nykyinen EU-direktiivi sanoo, että
hankintoja pitää arvioida kokonaistaloudellisesti”, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) kommentoi Yle-uutisille 4.
helmikuuta 2013.
Julkisten hankintojen yksinkertaistaminen
eteenpäin EU:ssa
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 7.8.2013
Euroopan unionin neuvoston pysyvien
edustajien komitea (Coreper) sopi 17. heinäkuuta EU:n julkisten hankintojen lainsäädännön uudistamisesta. Direktiivit on
tarkoitus hyväksyä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa lähikuukausina.
Uusissa direktiiveissä yksinkertaistetaan
julkisten hankintojen menettelyjä sekä annetaan hankkijoille entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon sosiaaliset ja
ympäristönäkökohdat.
Direktiivien voimaantulon jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Kansallisen hankintalain uudistuksia valmistelemaan työ- ja elinkeinoministeriö
asettanee työryhmän ja tiedottaa asiasta
myöhemmässä vaiheessa.
satama irtisanoi
sopimuksen
Julkisissa hankinnoissa työolot
huomioon – uusi direktiivi sinettiä
vaille valmis
Tulevaisuudessa kunta tai valtio voi tarjouskilpailuja järjestäessään ottaa entistä
paremmin huomioon yritysten työehdot
ja -olot. Enää halvin hinta ei kelpaa valinnan perusteeksi. Näin tapahtuu, jos Euroopan unionin direktiivistä tehdään lopulliset päätökset syksyllä.
Direktiivin mukaan julkisia hankintoja
toteuttavien yritysten tulee noudattaa
työ-, sosiaali- ja ympäristöoikeuden
EU-sääntelyä, kansallisia lakeja, työehtosopimuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia.
SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka on tyytyväinen uudistukseen. Hänen mukaansa halvimmassa
tarjouksessa myös työntekijöiden palkat
saattavat olla pienimmät.
”Jatkossa kunnan tai valtion ei myöskään tarvitse pelätä, että valitsematta jäänyt halvimman tarjouksen tekijä vie asian
markkinaoikeuteen”, Björkbacka kertoo.
Direktiivi tekee entistä selvemmäksi,
että Suomessa työskenteleviin ulkomaalaisiin pitää soveltaa suomalaisia työlakeja ja työehtosopimuksia.
”Jos ulkomaalainen työskentelee suomalaisia työkavereitaan pienemmällä
palkalla, on hänen itsensä, liittojen tai
viranomaisten aikaisempaa helpompi
puuttua syrjintään.”
Euroopan parlamentti ja neuvosto
ovat saavuttaneet direktiivistä sopimuksen, mutta lopulliset päätökset tehdään
syksyllä. Uusi lainsäädäntö tullee voimaan vuonna 2015.
Teksti ja kuvat Saana lamminsivu
Mikäli laatutekijät olisivat hankinnoissa näkyvämmin
mukana, kouluissa syötäisiin parempia perunoita ja
saaristossa kulkisi uudempia yhteysaluksia.
Lähde: Yle Turku 2.7.2013
P
”
alveluihimme ollaan oltu tyytyväisiä – mutta kaupungin on kilpailutettava kilpailuttamisen vuoksi?”
Helsingin Satama ilmoitti kesäkuun lopussa irtisanovansa FL Port Servicen kanssa tekemänsä sopimuksen. Nykyinen sopimus on voimassa vuoden
loppuun. Helsingin satamajohtaja Kimmo
Mäen mukaan yrityksen tarjoamia satamapalveluita aiotaan ”kokonais­
tarkastella”
syksyn kuluessa. Käytännössä se voi tarkoittaa kilpailuttamista.
FL Port Services on Finnlinesin tytäryhtiö. Yritys aloitti toimintansa vuoden 2008
lopussa yhtä aikaa Vuosaaren sataman
kanssa. Port Servicen palveluksessa työskentelee noin 20 satamavalvojaa. Uutinen
sopimuksen päättymisestä saapui työn­
tekijöille täytenä yllätyksenä, koska samaan
aikaan käytiin neuvotteluita sopimuksen
uusimisesta.
”Koko henkilöstö sai kesäkuun lopussa
ilmoituksen, että sopimuksemme on irti­
sanottu”, satamavalvojat Juha Hoffman ja
Ville Soininen kertovat.
”Eli hyvää lomaa kaikille tasapuolisesti,
tämä tieto olikin varsinainen ilouutinen!”,
miehet laukovat.
Teksti: Katariina Harju/SAK
4
MS // 4 • 2013
2013 • 4 // MS
5
Pitkä työkokemus & hiljaista tietoa
FL Port Servicen työntekijöistä löytyy pitkän linjan
konkareita, jotka työskentelivät ennen Vuosaarta
Helsingin satamalla.
”Meillä on pitkä työkokemus satamatoiminnoista. Töihimme sisältyy paljon niin sanottua hiljaista
tietoa, joka karttuu vain ajan myötä tekemällä ja oppimalla.”
FL Port Servicen työhön ollaan oltu Vuosaaressa
tyytyväisiä asiakkaiden puolelta. Laivojen miehistöt,
rekkamiehet ja muut satamassa säännöllisesti
asioivat ovat tulleet tutuiksi ja heitä osataan palvella, kun tiedetään mitä asiakas haluaa.
”Autamme ja neuvomme päivittäin myös matkustajia. Saatamme vanhuksia tarvittaessa jopa kädestä pitäen laivaan tai sieltä pois. Työmme on ennen kaikkea asiakaspalveluammatti.”
VILLE SOININEN JA JUHA HOFFMAN
Ei onnettomuuksia
Työturvallisuus on seikka, jota ei voi ohittaa satamatyössä. FL Port Service on toiminut Vuosaaressa
noin viisi vuotta, jona aikana ei ole sattunut vahinkoja, mikä on myös osoitus ammattitaidosta.
”Tämä on vastuullista työtä, eikä ketä tahansa
vasta-alkajaa voi lähettää kentälle koneiden keskelle
ajelemaan tai voi tulla pahoja vahinkoja”, satamavalvojat toteavat.
Yllä: ”Meistä suurin osa on perheellisiä, eli kyllä
tässä on paljon pohdittavaa, jos työpaikka lähtee
alta”, satamavalvojat Juha Hoffman ja Ville
Soininen kommentoivat Vuosaaren satamassa.
Keskellä: FL Port Service haki luotsi Jan Pihlströmin satamaan saapuneelta alukselta. 30 vuoden
aikana on tullut luotsattua satamiin lukuisia
erilaisia laivoja. ”Seuraavaksi ajan Emäsaloon
tankkerille”, Pihlström kertoo kyydin aikana.
Alla: Satamavalvoja Ville Soininen vastaanottaa
Vuosaaren satamaan saapuvan M/s Finnmaid
-aluksen.
6
MS // 4 • 2013
Ammattiylpeys yhdistää
Vuosaaren satama
Satamavalvojat hoitavat Vuosaaressa alusten kiinnityksiä ja irrotuksia
sekä muita satamateknisiä toimintoja. Työ on kaksi- ja kolmivuorotyötä ja päivystyksiä osuu myös viikonlopuille.
”Täytyy sanoa, että vaikka jouduin lähtemään tänä aamuna aikaisemmin töihin ja vuoro alkoi aamuyöstä jo 1.20, niin töihin tulo ei ole
koskaan harmittanut. Se on varmasti paras osoitus siitä, että viihdyn
hyvin tässä ammatissa”, satamavalvoja Juha Hoffman pohtii heti loman jälkeisenä päivänä töihin palattuaan.
Vuosaareen saapuu aluksia ympäri vuorokauden. Etenkin talvella
pimeän keskellä ja kovassa tuulessa sekä pakkasessa työskentely vaatii kanttia. Köydet ovat jäisiä ja painavia.
”Työmme sisältää myös alusseurannan ja laivalistojen teon, jotka
toimitetaan edelleen operaattoreille. Huolehdimme myös sataman
yleisestä järjestyksestä ja ilmoittelemme mahdollisista vioista. Meidän
on oltava aina hereillä ja kartalla mitä Vuosaaressa tapahtuu.”
FL Port Service myöntää myös ajolupia satamaan saapuville ajoneuvoille. Sen lisäksi se hoitaa laivan ja sataman välisiä henkilökuljetuksia. Päivystysnumero on satama-aulan seinällä kuljetusten tilaamista varten, mutta miehet saavat siihen päivittäin soittoja maan ja
taivaan väliltä.
”Olemme sataman tietotoimisto, jolta kysytään neuvoa asiassa
kuin asiassa. Pitkän työkokemuksen ansiosta osaamme kuitenkin
yleensä aina neuvoa, mihin kannattaa ottaa yhteyttä asian hoitamiseksi”, miehet kuvailevat työpäiväänsä.
Vuosaaren sataman omistaa Helsingin Satama,
joka on Helsingin kaupungin liikelaitos. Helsingin
Satama toimii Vuosaaressa tavaraliikenteen osalta niin sanotulta landlord-pohjalta, eli Helsingin
Satama hallinnoi ja kehittää satama-alueita ja niihin liittyviä yritysalueita.
Helsingin sataman tavaraliikenteen arvo edustaa noin kolmasosaa Suomen koko ulkomaan­
kaupan arvosta ja kahta viidesosaa Suomen meritse kuljetetun ulkomaankaupan arvosta.
Hyvä yhteishenki ja kaverin jeesaaminen puolin ja
toisin ovat tekijöitä, joiden voimin on selvitty
haastavista päivistä. Töitä ja työtunteja kertyy vuoden aikana niin runsaasti, että lakisääteiset rajat
uhkaavat ylittyä. Työntekijöitä on aivan liian vähän.
”Meillä on hyvä työhenki ja jousto, sillä olemme saaneet systeemin toimimaan, vaikka tiukkaa
tekee jatkuvasti. Tätä pienemmällä miesmäärällä
tätä ei saa kyllä enää pyöritettyä”, FL Port Servicen
miehet sanovat suoraan.
Toiminnot tarkastellaan syksyn kuluessa lävitse
JAN PIHLSTRÖM
Vielä heinäkuun lopulla ei ollut tiedossa, mitä Vuosaaressa tulee tapahtumaan FL Port Servicen toimintojen osalta. Sopimus on voimassa joulukuun loppuun. Helsingin satamajohtaja Kimmo Mäki kertoi
Merimies-lehdelle, että FL Port Servicen toimintaan ollaan oltu tyytyväisiä, mutta toimintoja tarkastellaan kuitenkin aina aika ajoin lävitse
esimerkiksi kehittämisen osalta.
”Homma on toiminut varsin hyvin, mutta tulemme loppuvuoden
aikana tarkastelemaan tilannetta, että miten kuvio jatkuu jatkossa.”
”Iso osa Vuosaaren sataman toiminnasta on sellaista, että ostamme palveluita ulkopuolelta ja niitä kilpailutetaan säännöllisesti. Osan
palveluista taas tuotamme itse”, hän toteaa.
Satamajohtajan mukaan FL Port Servicen kanssa on nyt tehty yhteistyötä muutamia vuosia, mutta toimintaa ei ole kilpailutettu tai tarkasteltu kehittämisen osalta. Kuten muidenkin ulkopuolelta ostettujen
toimintojen ja palvelujen osalta, niitä on syytä käydä aika ajoin läpi,
Mäki selostaa.
”On aikaista sanoa, että kilpailutetaanko vai mitä teemme. Kuvio
täytyy käydä kokonaisuudessaan lävitse ja on monia asioita, jotka siihen liittyvät”, satamajohtaja Kimmo Mäki kertoi Merimies-lehdelle
heinäkuu lopussa.
2013 • 4 // MS
7
Varu s tamo-
uutisia
jänne on 5–6 vuotta, jonka kuluessa on hankittava rahoitus ja luotava suunnitelma
uudesta laivasta sekä liikennereitistä.
EU-tukea 6,1 miljoonaa
Teksti ja Kuvat Saana lamminsivu
WASALINE
M/S WASA EXPRESS
M/s Wasa Express liikennöi Vaasan ja Uumajan väliä. Laivayhteys Merenkurkun yli tarjoaa
matkustajille, autoille ja rahdille yli 800 kilometriä lyhyemmän reitin meren yli Ruotsiin kuin
kierto maanteitä pitkin Perämeren pohjukan kautta.
W
asaline-varustamon M/s Wasa
Express aloitti Merenkurkun liikenteessä tammikuussa. Aluksella matkustaa säännöllisesti Suomen ja
Ruotsin väliä työssä­käyviä, opiskelijoita, eläkeläisiä ja jopa kokonaisia perheitä. Myös turistit ovat löytäneet aluksen. Heinäkuussa
aluksella matkusti ennätykselliset yli 35 000
matkustajaa.
Vaasan ja Uumajan yhteisvarustamo
Matkustaja-alusliikenteen tulevaisuuden turvaaminen Merenkurkussa on todettu tärkeäksi jopa hallitusohjelmatasolla, mutta
valitettavasti sen järjestämisessä on esiintynyt viime vuosina melkoisia vaikeuksia. Vaasasta Uumajaan seilaa tänä päivänä enää
vain yksi matkustajalaiva, nykyinen Wasalinen M/s Wasa Express.
Vaasan ja Uumajan välinen liikenne ajautui ongelmiin vuoden 2011 lopulla, kun RG
Line-varustamo ilmoitti jättävänsä konkurssi­
hakemuksen. Liikenne RG I -aluksella jatkui
kuitenkin vuoden 2012 loppuun saakka. Huonojen uutisten saavuttua Vaasan ja Uumajan
kaupungit alkoivat kuumeisesti selvittää uutta rahoitusta ja alusta Merenkurkun lauttaliikenteen turvaamiseksi. Kaupungit päättivätkin kantaa oman kortensa kekoon liikenteen
pelastamiseksi ja perustivat yhteisen varustamon kesällä 2012. Varustamon alkupääoma
oli 3 miljoonaa euroa, eli 1,5 miljoonaa euroa
kummaltakin kaupungilta.
Vanhan Wasa Expressin paluu
Uuden varustamon toiminta käynnistyi NLC
Ferry Ab Oy -nimellä. Markkinointinimenä
käytettiin alkuun legendaarista Vaasanlaivoja, mutta loppukeväästä 2013 markkinointinimi muutettiin kansainvälisempään muotoon: Wasaline.
Varustamo löysi Merenkurkkuun sopivan
aluksen, M/s Betancurian, Gotlantilaiselta
yhtiöltä. Ympyrä sulkeutui, sillä alus oli seilannut Merenkurkussa aiemmin vuonna
1997 Wasa Express-nimellä. Ennen Vaasaan,
vanhaan kotisatamaansa paluutaan, alus
seilasi Kanarialla.
M/s Wasa Express on rakennettu vuonna
1981. Vanhan aluksen on todettu olevan vain
väliaikaisratkaisu Merenkurkun liikenteen
turvaamiseksi. Laivaa jouduttiinkin remontoimaan heti ensi töikseen Suomeen saavuttuaan, mikä aiheutti Vaasan ja Uumajan kaupunkien kukkaroon muutamien miljoonien
loven.
Paineet toiminnan kannattavaksi saamiseksi ovat varustamossa suuret. Loppukeväästä 2013 yhtiössä vaihtui toimitusjohtaja.
Uuden toimitusjohtajan, Jan Teirin, tehtävä
on etsiä uutta liikenneratkaisua Merenkurkun liikenteeseen kaupunkien välille. Aika-
Vaasan kaupunki, varustamo ja suomalaiset
poliitikot ovat tehneet pitkäjänteistä vaikuttamistyötä EU:ssa ja muilla foorumeilla Merenkurkun liikenteen turvaamiseksi. Heinäkuussa kuultiin ilouutisia, kun EU ilmoitti
myöntävänsä Merenkurkun liikenteen jatkohankkeelle EU-tukea 6,129 miljoonalla euroa. Tuki mahdollistaa korjausten tekemisen
nykyiseen laivaan sekä uuden laivan suunnittelun, kertoi Wasalinen toimitusjohtaja Jan
Teir Yle-uutisille 8.7.2013. Nykyinen Wasa
Express on korvattava uudella laivalla viimeistään vuonna 2017–2018, jolloin se alkaa
olla tiensä päässä.
Edeltäjäänsä suurempi alus
M/s Wasa Expressin matkustajakapasiteetti
on lähes viisinkertainen edeltäjäänsä RG I:n
verrattuna. Aluksen kyytiin mahtuu jopa
1 200 matkustajaa, mutta talvisesonkina rajana on pidetty 600 ja kesällä 800 matkustajaa.
Merenkurkku on Vaasan ja Uumajan välillä kapeimmillaan, vain 80 kilometriä. Laivamatka kestää 3,5 - 4 tuntia, joten seudun
asukkaille on aivan tavanomaista käydä
”naapurikaupungissa” ostoksilla sekä tapaamassa ystäviä ja sukulaisia.
”Uumaja on yliopistokaupunki ja siellä
opiskelee myös paljon suomalaisia. Uumajan kunnan alueella asuu noin 120 000 asukasta, eli kyseessä on suuri markkinapoten­
tiaali”, kafeterian esimies Mika Räisänen
toteaa.
M/s Wasa Express on vain väli­
aikaisratkaisu. Merenkurkkuun on
hankittava uudempi alus vuosiin
2017-2018 mennessä.
Tax free-myynnin päättyminen alasajoi
Merenkurkun laivaliikenteen
Merenkurkun matkustajalaivaliikenteessä on nähty vuosikymmenten aikana useita käänteitä. Vielä 1990-luvun alussa Vaasasta
seilasi Ruotsiin useita matkustaja-aluksia, joilla käytiin risteilyillä
ja ostoksilla. Mutta sitten EU:sta saapui huonoja uutisia: EU:n
valtiovarainministerit päättivät 30. kesäkuuta 1999, että veroton
myynti päättyy EU:n alueella. Se tiesi loppua myös siis tax
free-myynnille. Kiellon pelättiin ajavan Merenkurkun matkustajalaivaliikenteen alas - ja niin kävikin. Matkustajalaivaliikenne hiipui
Vaasasta vähitellen ja tänä päivänä matkustajia kuljettaa seudulta
Suomesta Ruotsiin enää vain yksi laiva, M/s Wasa Express.
Merenkurkun laivaliikenteen turvaamista
koskeva strategia
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltiin hallitusohjelman
mukaisesti vuonna 2012 Merenkurkun laivaliikenteen turvaamista
koskeva strategia. Sen yksi tärkeä tavoite on, että Vaasan ja Uumajan välinen laivaliikenne ja sen kehittäminen nähtäisiin osana eurooppalaista kokonaisuutta eli Eurooppa-tie 12 liikenneinfrastruktuuria. Eurooppa-tie 12 on osa nykyistä EU:n TEN-T -verkkoa,
johon kuuluvat myös muun muassa Uumajan ja Vaasan lentokentät ja satamat.
MIKA RÄISÄNEN
8
MS // 4 • 2013
2013 • 4 // MS
9
Varu stamo-
uutisia
Lauantai-illan hurmaa Vaasassa!
Vaasalaiset käyvät Uumajassa ostoksilla. Räisäsen mukaan kaupungista löytyy esimerkiksi pieniä erikoisbutiikkeja sekä käsityöläistuotteita. Uumajaan järjestetään myös bussi­
matkoja. Uumajalaiset ovat löytäneet puolestaan Vaasan viihdekaupunkina.
”Lauantai-illan hurmaa Vaasassa! Viikonloppuristeilyt Uumajasta Vaasaan ovat meille
vanha klassikkotuote”, Räisänen naurahtaa.
M/s Wasa Express lähtee Uumajasta Vaasaan perjantaisin ja lauantaisin iltakuudelta.
Vaasaan alus saapuu yhdeltätoista, jonka jälkeen ehtii piipahtaa Vaasan yöelämässä ja
palata laivalle takaisin yöksi.
PERNILLA HOLM
Uutuutena A’ la Carte
RAMI SALONEN
M/s Wasa Expressin keittiössä risteilijöille
ruokia valmistaa kesällä neljä kokkia ja yksi
talousapulainen. Edeltäjäänsä suuremmasta laivasta löytyy kaksi buffetia, joista toinen
sijaitsee keulassa ja toinen aluksen taka-­
osassa. Mikäli matkustajia on paljon, pidetään kummatkin paikat auki.
”Sen lisäksi meillä on laivalla nykyisin
A´la Carte”, pääkokki Stefan Pada esittelee
ruokailumahdollisuuksia.
Entisen RG I:n henkilökunnasta kaikki
vanhat työntekijät saivat mahdollisuuden
jatkaa töitä Wasa Expressillä. Stefan kertoo
olleensa RG I:llä sen liikkellelähdöstä alkaen
ja jatkaa töitä nyt uudella aluksella. Vanhojen
työntekijöiden lisäksi Wasa Expressiin rekrytoitiin myös uutta henkilökuntaa. Pernilla
Holm työskenteli aiemmin Ruotsin lipun
alla M/s Silja Symphonylla. Wasa Expressillä
hän aloitti vakituisessa talousapulaisen toimessa tammikuussa liikennöinnin alkaessa.
”Työmatkani lyheni huomattavasti, mikä
on mukava asia”, Vaasassa asuva Holm
tuumii.
huoneessa. Hän valmistui vuonna 2007
”Rauman merikoulusta” ja työskenteli ennen Wasa Expressiä jäänmurtajilla.
”Olen siitä iloinen, että sain täältä vakituisen työpaikan eikä tarvitse hakea tai odotella
enää jatkuvasti uusia töitä.”
M/s Wasa Expressillä työskentelee kaksi
vakituista laivasähkömiestä, jotka vuorottelevat. Sen lisäksi on palkattu yksi extra, Eetu
Parkkinen. Vanhasta paatista eivät työt tekemällä lopu.
”Minulla oli vakituinen työpaikka Neste
Shippingin M/t Stena Arcticassa, mutta lähdin sieltä viime keväänä kun tilanne näytti
niin huonolta.”
Uumaja - Euroopan kulttuuri­
pääkaupunki 2014
www.umea2014.se
Uumaja on valittu Euroopan
kulttuuripääkaupungiksi vuonna
2014. Uumajan perusti valloittajakuningas Kustaa II Aadolf vuonna
1622. Kaupunki sijaitsee kauniin
Uumajajoen suulla, joka alkaa
Norjan rajalta ja jatkaa kulkuaan
läpi koko Ruotsin Pohjanlahteen.
Uumajassa viehättävät putiikit,
ravintolat, kahvilat, yöelämä ja
kulttuuritapahtumat ovat saatavilla
vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta.
”Uusi alus on tilavampi ja huomattavasti siistimpi kuin
edeltäjänsä”, lahtelainen matruusi Jouni Hämeenoja
vertailee aluksia maalatessaan uusia lastimerkkejä Wasa
Expressin laitaan.
Raumalainen puolimatruusi Juuso Marjamäki aukoo liinat
sutjakasti. Kansimiehen töissä ranteista on löydyttävä ruista!
M/s Wasa Expressin kannella työskentelee kolme
matruusia, kaksi puolimatruusia ja pursimies.
Kaikki vanhat täkkärit saivat jatkaa uudella aluksella.
Kansiporukka tekee kahden viikon törniä.
Merenkulun myllerrykset
Wasa Expressillä vastaan kävelee meren­
kulkijoita, jotka ovat olleet töissä muissakin
varustamoissa. Yksi heistä on hyttiemäntä
Virpi Mars.
”Wasa Expressin hyttiosastolla on 62 hyttiä + 2 invahyttiä, joista vastaan. Välillä hytit
ovat olleet melkein täyteen buukattuja, eli
matkustajia riittää kyllä.”
Rami Salonen on puolestaan laivasähkömies ja kävelee vastaan aluksen kone­
10
MS // 4 • 2013
Kuva shutterstock
2013 • 4 // MS
EETU PARKKINEN
11
JÄSE Ne dut
Hyödynnä jäsenetusi!
Merimies-Unionin mökit ovat vuokrattavissa jäsenten
käyttöön ympäri vuoden.
Meriluoto, Vaasa
JAN-ERIK BERLIN
Merimies-Unionilla on 12 mökkiä, joita jäsenet voivat vuokrata käyttöönsä. Kaikki mökit
ovat talviasuttavia (paitsi Kerimäen pikkumökki), joiden varustetaso on laadukas, joten mökkejä kannattaa hyödyntää ympäri
vuoden. Mökit sijaitsevat upeilla paikoilla
luonnonhelmassa ja tarjoavat mitä parhaimmat puitteet virkistäymiselle. Union kaikki
mökit sijaitsevat veden läheisyydessä, paitsi
Lapin mökki Merilevi.
Mökkien varaaminen
Voit varata mökin käyttöösi soittamalla arkisin Unionin toimistoon, puh. (09) 615 20 260.
Voit tiedustella Unionista mökkien vapaana
olevia vuokra-aikoja ja kysyä myös muita
mökkeihin liittyviä asioita.
Mökkien varustus
Vaasan Raippaluodossa sijaitseva Meriluodon mökki sijaitsee ainutlaatuisessa Merenkulun saaristossa, joka liitettiin Unescon
maailmanperintöluetteloon vuonna 2006.
Meriluodon mökki on kooltaan 114 neliötä.
Mökissä on 4 vuodepaikkaa ja lisävuodemahdollisuus kahdeksalle, kaksi makuuhuonetta, olohuone ja keittiö.
Mökin kunnosta pitää huolta Vaasassa kotipaikkaansa pitävä Länsi-Suomen osasto
(008). Osasto järjestää mökillä talkoita keväisin ja syksyisin. Talkoista huolimatta työt
hoidetaan kevyellä mielellä – ja urakan päätteeksi virkistäytydään, kuinkas muuten!
Länsi-Suomen osaston puheenjohtaja
Kari Nurmirinnan lisäksi Meriluodon mökkiä hoitelee Merimies-Unionin valtuuston
jäsen Jan-Erik Berlin, joka asuu mökin lähellä ja käy tarkistamassa säännöllisesti sen
Kaikissa mökeissä on mökkeilyyn tarvittavat
perustarvikkeet. Ota mukaasi omat lakanat,
tyynyliinat ja pyyhkeet ja muut saniteetti- ja
henkilökohtaiset tarvikkeet.
kunnon sekä suorittaa siellä tarvittavia
kunnossa­pitotoimia. Vaatimaton mies ei ota
työstään korvausta, eli Jannea saa kiittää ja
kumartaa siitä, että mökillä on aina paikat
kunnossa. Tällä kertaa hän oli ”vain leikkaamassa ruohot ja äyskäröimässä soutu­
veneen tyhjäksi”. ”Olen tottunut käskyttämiseen, kun kotona on neljä naista sormi
pystyssä.” Tällä kertaa ohjeistamassa vieressä Länsi-Suomen osaston puheenjohtaja
Kari Nurmirinta.
Merimies-Unionin mökit
sijaitsevat karttaan
merkityillä paikkakunnilla:
Levi
Tutustu tarkemmin Merimies-Unionin mökkeihin:
www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut > Unionin mökit
Länsi-Suomen osasto (008)
Mökkitalkoot Raippaluodossa
Aika: maanantai 30.9.2013
klo 6.00 alkaen
Paikka: Meriluodon mökki
Ruokailujärjestelyiden vuoksi
ilmoita tulostasi viimeistään 27.9.
Kari 0400 418 511 tai
kari.nurmirinta@smu.fi
Tervetuloa auttamaan!
Hallitus
Upea paikka ja
tulemme varmasti
toistekin!
Vaasa
Vaasalaiset Eero ja Tiina
Salminen olivat ensimmäistä
kertaa Meriluodon mökillä.
Kerimäki
Kustavi
EERO JA TIINA SALMINEN
12
MS // 4 • 2013
Espoo
Pyhtää
2013 • 4 // MS
13
Hyvästi ”Posse”, Arctica ja Palva!
Tapahtumat pähkinänkuoressa
Nokia-kaupan seuraus:
Kolmannes SUOMALAISESTA
tankkilaivaosaamisesta
katosi
Neste Oil on nyt Suomen suurin yritys
Microsoft teki yrityskaupat Nokiasta 3. syyskuuta. Sen
seurauksena Suomen suurin yritys on nyt Neste Oil.
Neste Oilin liikevaihto viime vuonna (2012) oli 17,9
miljardia euroa. Nokiaan jäävien toimintojen liikevaihto oli viime vuonna 15,3 miljardia euroa, Nokia tiedotti
3.9.2013.
Teksti Saana lamminsivu Kuvat shutterstock
grafiikan Alkuperäisidea ilkka nieminen / demokraatti
Valtio toimii 50,1 prosentin osuudella
enemmistöomistajana Neste Oil-konsernissa. Neste Shipping on Neste Oilin tytäryhtiö.
Keväällä 2013 Neste Shipping ilmoitti
ulosliputtavansa kolme ruotsalaisen Stena-­
konsernin kanssa omistamaansa tankkeria:
M/T Stena Arctican, M/t Stena Poseidonin ja
M/t Palvan. Yhtiössä käynnistyivät yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena kaikkien kolmen
tankkerin miehistöt, yhteensä 124 henkeä,
saivat lopputilin.
Elokuun lopulla ulosliputettiin M/t Stena
Poseidon (27.8.2013) ja M/t Stena Arctica
(28.8.2013). Palva-tankkeri ulosliputettiin 10.
syyskuuta Puerto Ricossa. Jatkossa alukset
seilaavat Britannian lipun alla ja niissä
työskentelee ulkomaalaismiehistöt. Alusten
miehittäjä on Stena-konsernin tytäryhtiö
Northern Marine Management.
Neste Oil on Nokia-kaupan myötä Suomen suurin yritys lähes
18 miljardin euron liikevaihdollaan. Suomalaisia työntekijöitään yhtiö kiitti heti kättelyssä irtisanomisilla ja palkkasi
heidän tilalleen halvempaa ulkomaalaista työvoimaa.
S
uomen lippu laskettiin alas
Neste Shipping-varustamon
kolmessa tankkerissa: M/t Stena Arcticassa, M/t Stena Poseidonissa ja Palvassa, ja tilalle
vaihdettiin brittilippu. Valtionyhtiö Neste Shipping laittoi 124 suomalaista
merimiestä kilometritehtaalle elo-syyskuun
aikana ja palkkasi heidän tilalleen halvempia
työntekijöitä ulkomailta.
”Meidät ulkoistettiin ja vaihdettiin halvempaan ulkomaalaiseen työvoimaan. Siitä
tässä kuviossa on ainostaan kysymys”, tankkilaiva M/t Stena Poseidonin laivasähkömies-yt Joonas Heinonen totesi aluksensa
lipunvaihtopäivänä 27.8.2013.
Stena Poseidon oli ensimmäinen ulos­
liputettava laiva. Samalla viikolla lippui vaihtui M/t Stena Arcticassa. Tankkilaiva Palvan
lippu vaihtui Puerto Ricossa 10. syyskuuta,
14
MS // 4 • 2013
jonne suuntautui aluksen aluksen viimeinen
matka Suomen lipun alla.
124 suomalaista merimiestä
jäivät työttömiksi ja heidät
korvattiin ulkomaalaisilla
työntekijöillä.
Uloliputus sumuverhon peitossa
Valtio-omisteisen Neste Oil-konsernin tytär­
yhtiö Neste Shipping pyrki toteuttamaan
kolmen tankkilaivansa ulosliputuksen hiljaa
sumu­
verhon peitossa. Merimies-Unionin
pääluottamusmies, varapääluottamusmies
ja erityistyösuojeluvaltuutettu lähetettiin jokainen merille - yllätys, yllätys - elo-syyskuun
vaihteeksi, jotta he olisivat mahdollisimman
kaukana kotimaasta ulosliputuksen tapah­
tuessa. Varustamo pyrki siis ennaltaehkäisemään työntekijöiden mahdollista mielen­
ilmausta, jos sellainen olisi ollut tiedossa.
”Poissa silmistä, poissa mielestä.” Pääluottamusmies Olli Kauranen oli Stena
Poseidonin uloslipuspäivänä (27.8.2013)
laiva­työssä M/t Masteralla Puolassa. Lähettämällä työntekijöiden edustajat merille yh­
tiön tarkoituksena oli heikentää edunvalvojien vaikutusmahdollisuuksia miehistön
parissa, Kauranen lähetti suruvalittelun Itämeren eteläpäästä.
”Siltähän tämä valitettavasti näyttää. Ei
täällä laivassa merellä toimi puhelin, eivätkä
mitkään muut yhteydet. Sähköposti esimerkiksi on aivan jökissä. Minun käteni ovat täysin sidotut”, Kauranen manasi tilannetta.
Varustamossa kova kontrolli
Yt-neuvotteluiden käynnistyttyä keväällä
2013 pörssiyhtiö Neste Shipping pyrki kontrolloimaan kaikin mahdollisimman keinoin
muun muassa pääluottamusmiehen työtä.
Selvää on, että pörssiyhtiössä on runsaasti
asioita, joista ei voi julkisesti puhua ja näin
on toimittukin.
Otteet suomalaisessa yritysmaailmassa
ovat nykypäivänä kovat. Muistakin varustamoista on kuulunut kautta rantain ohjeistuksia, että ”mitään ei saa kertoa tai kommentoida” ilman yritysjohdon lupaa.” Tuskinpa
kukaan työntekijä tahallaan tärveleekään
omaa pesäänsä. Suomalainen nuolee haavojaan hiljaa omassa rauhassaan kenellekään kertomatta. Sitten kun tuskat ovat liian
kovat, on kuitenkin pakko huutaa.
Pienen työntekijän ääni hukkuu helposti
meren kuohuihin. Yritysten juristi- ja
tiedotus­armeijoiden työ on vahtia tiukkaan
firmojen julkisuuskuvaa. Sitä yritykset eivät
voi kuitenkaan estää, että työntekijät eivät
saisi ilmaista omia mielipiteitään ja tunte-
muksiaan tilanteissa, joissa esimerkiksi oma
työpaikka lähtee pois alta.
Sananvapauslain 12 pykälässä todetaan,
että ”Jokaisella on sananvapaus. Sanan­
vapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa
ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita
viestejä kenenkään ennakolta estämättä.”
Merimies-lehti on jatkossakin
siellä, missä merimiehet ovat
Merimies-lehti on Merimies-Unionin jäsenten lehti. Emme ala kumartelemaan työnantajia, vaan olemme jatkossakin siellä missä
merimiehet ovat. Lehdessä kuuluu merimiesten ääni. Sitä varten olemme olemassa
ja kamppailemassa. Anna siis äänesi kuulua!
”Anna sen soida!”
2013 • 4 // MS
15
Neste Shippingin ulosliputukset herättivät
kiivaan keskustelun
mediassa:
Neste Shipping-varustamon ulosliputusuutinen herätti runsaan kir­joitus- ja keskustelutulvan
mediassa. Valtio-omisteisen yhtiön toiminta sai tuomion monelta taholta ja tilanteen puinti
jatkunee syksyn aikana varmasti myös muun muassa eduskunnassa.
Teksti Saana lamminsivu Kuvat shutterstock
”Kohta tässä maassa ei ole töitä kuin eduskunnassa!”
Yle 28.8.2013: Neste Shippingin pääluottamusmies
Olli Kauranen: Myös Merimies-Unionin Neste Shippingin pääluottamusmies
Olli Kauranen antoi palaa ulosliputusuutisen saavuttua. Kauranen lähetti kehitysministeri Heidi Hautalalle terveisiä Ylen
kautta 28.8.
”Merimies-Unionin pääluottamusmies Olli Kauranen pelkää, että työpaikkojen valuminen ulos Suomesta jatkuu.
– Kohta tässä maassa ei ole töitä kuin eduskunnassa, jos
tällä menolla jatketaan. Suomalainen työ myydään nyt pilkkahintaan halvimman tarjouksen jättävälle.
Muistaako Hautala, että minkä maan omistajaohjauksesta
hän oikein vastaa? Minä voin muistuttaa. Vastaus on Suomen”, Kauranen toteaa.”
Kehitysministeri Heidi Hautalan toimiin kantaa otti myös
sanomalehti Demokraatti. Siinä epäiltiin Hautalan rooli tehtäviensä hoitamisessa.
”Työt vähenevät Nesteen suomalaisilta merimiehiltä”
Sanomalehti Länsi-Suomi 27.8.2013:
Sanomalehti Länsi-Suomi uutisoi ulosliputuksista ensimmäisten joukossa.
”Henkilökunnan silmissä tämä on todella surullinen teko,
etenkin kun yhtiö tekee voitollista tulosta. Edes Heidi Hautala
ei korviaan lotkauta, vaikka työpaikkoja katoaa valtion omistamasta yhtiöstä, Neste Shippingin varapääluottamusmies Turo
Ihalainen arvostelee valtion omistajaohjauksesta vastaavaa
vihreiden ministeriä”, Länsi-Suomi uutisoi 27.8.2013.
Kehitysministeri Heidi Hautala sai mediassa runsaasti kritiikkiä osakseen ulosliputusuutisen saavuttua. Hautala istui
Neste Oilin hallintoneuvostossa vuodesta 2007 vuoteen 2011
ennen nykyistä ministerin virkaansa. Kehitysministeri on esittänyt kuluneen vuoden aikana useiden valtio-omisteisten yhtiöiden, kuten Finnairin ja Altian, myyntiä ulkomaille ja nyt vuorossa oli Neste Shippingin tankkerien ulosliputus.
Kehitysministeri Hautala joutuikin perustelemaan mediassa
Neste Shippingin ulosliputuksia:
”Neste Shippingin ulosliputuksille kritiikkiä
- ministeri vastaa”
Yle 28.8.2013:
”Ulosliputuksia ovat kritisoineet ainakin Suomen Merimies-Unioni, elinkeinoministerinä aiemmin toiminut keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen ja myös SDP:n kansanedustaja Jukka Kärnä.”
”Kärnän mukaan Neste Shippingin toiminta on tuomittavaa
etenkin siitä syystä, että kyseessä on valtionyhtiö. Myös Suomen Merimies-Unioni toteaa, että Neste Shippingin päätös
ulosliputuksista on ”kaikkea muuta kuin isänmaallista näinä
vaikeina työttömyysaikoina”.
”Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) vastaa Kärnän kritiikkiin sanomalla, että hänen yh­
tiös­tä saamiensa tietojen mukaan Neste Shippingin toiminta
on jo vuosia ollut kannattamatonta.”
16
MS // 4 • 2013
”Mukavuusliputus on sama kuin nostaisi
merirosvolipun salkoon!”
Kansanedustaja Jukka Kärnä: Kansanedustaja Jukka Kärnä (sdp.) on pitänyt julkisuudessa
melua Neste Shippingin ulosliputuksista jo viime keväästä lähtien. Kärnä kritisoi Neste Shippingin ulosliputusaiheita seuraavasti omilla kotisivuillaan (www.jukkakarna.fi):
”Valtionyhtiö Neste Shipping on ulosliputtamassa kolme
yhdestätoista aluksestaan, ja palkkaamassa tilalle halpatyövoimaa mahdollisesti Filippiineiltä. Nämä kolme alusta on lisäksi
kukin rekisteröity erilliselle hallintayhtiölle Bermudaan. Näin
vältetään vastuuta eikä verojakaan tarvitse maksaa”, Kärnä kirjoittaa.
”Päätetyt toimenpiteet johtuvat Neste Shippingin mukaan
tarpeesta parantaa kannattavuutta ja turvata toiminnan jatkuvuus. Neste Shippingin omistaa kokonaisuudessaan Neste
Oil, jonka toimitusjohtaja Matti Lievonen taas oli varsin tyytyväinen ainakin emoyhtiön tilanteeseen. Vuoden 2013 tammi-maaliskuussa yhtiön liikevoitto oli 135 miljoonaa euroa eli
tuplasti parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Se siitä
selityksestä sitten”, Kärnä kritisoi ja jatkaa:
”Mukavuusliputus on sama kuin nostaisi merirosvolipun
salkoon. Alukset ja reitit ovat samoja, mutta miehistöiltä ryöstetään; suomalaisilta menee työpaikat ja filippiiniläisiä käytetään härskisti hyväksi.”
”Ilmapuntari: Lisääntyvää pilvisyyttä”
Demokraatti 30.3.2013: ”Ay-liikkeen piirissä on herännyt epäilys, että kehitysministerin
ja omistajaohjauksesta vastaavan ministerin tehtäviä ei pitäisi
sälyttää saman henkilön rooteliin. Asiat saattavat sekottua keskenään. Tällainen mahdollisuus tuli esiin valtionyhtiö Neste
Shippingin tankkerien ulosliputusasiassa.
- Ministeri on voinut luulla olevansa Bangladeshin omistajaohjauksesta vastaava ministeri, Hakaniemessä epäillään.”
”Merimies uhkaa kadota. Suomalainen merimies on
palkkakilpailussa uhanalainen laji”
Helsingin Sanomat 2.9.2013 Helsingin Sanomat uutisoi 2. syyskuuta Neste Shippingin kolmen tankkerin ulosliputuksista. Toimittaja Jyri Hänninen kysyy
artikkelissaan, onko Neste Shippingin toimet ”epäisänmaallista merirosvousta vai liiketalouden sanelema pakko?”
Jutussa on käyty seikkaperäisesti lävitse kolikon kummatkin
puolet. Lopputulema työntekijän ja suomalaisen merimiehen
kannalta on kuitenkin selkeä.
”Ulkomailla merimiehet tekevät pätkätöitä, ja suomalaiset
merimiehet eivät pärjää kansainvälisessä hintakilpailussa”, toimittaja Jyri Hänninen kirjoittaa.
Artikkelissa tuodaan ilmi, että myös Neste Shipping pyrkii
ulosliputuksilla säästämään merimiesten palkoissa. Ulkomaalaisille merimiehille maksetaan vähemmän, mutta suurin säästö syntyy työajan jaksottamisesta. Suomessa on vuorottelu
käytössä, toisin kuin ulkomailla, joissa tehdään merillä pätkätöitä yksi törni kerrallaan.
Toimittaja Jyri Hänninen tuo artikkelissaan esiin myös huolen kansainvälisen merenkulkubisneksen luonteesta:
”Kansainvälisesti varustamoalalla on monia sairaita piirteitä. Halpatyövoiman käyttö ja työehtojen polkeminen ovat yleisiä ilmiöitä, ja varustamot ovat mestareita välttelemään veroja”, hän kirjoittaa.
Helsingin Sanomien artikkeli julkaistiin 2.9.2013 lehdessä ja
Helsingin Sanomien kotisivuilla: www.hs.fi > talous > Merimies uhkaa kadota
2013 • 4 // MS
17
Varu stamo-
Väitetään, että pörssiyhtiön
toimintaan ja yritysmyynteihin
ei voi puuttua, mutta kyllä voi,
jos omistajana on valtio 50,1
prosentin osuudellaan. Omistaja ovat siis suomalaiset
veronmaksajat.
Moraali on kateissa: monia
valtio-omisteisia yrityksiä myydään tai ulkoistetaan ulkomaille.
Verot Suomeen jäävät maksamatta, samoin voitot.
Keskustelu mediassa ja eduskunnassa
jatkuu – ja syystäkin
M/s Kumpula:
Kuinka paljon syntyy
todellisuudessa säästöjä
kolmen aluksen ulosliputuksen myötä: onko
suomalainen merimies
halvempi kuin ulkomaalainen merimies.
Samana päivänä, 3. syyskuuta, kun Microsoft ilmoitti tehneensä kaupat Nokiasta, Suomen suurimman yrityksen
mantteli siirtyi Neste Oilille. Yrityksen liikevaihto on lähes
18 miljardia. Mutta mikä on suomalaisen työntekijän
kiitos hyvästä tuloksesta: lopputuli kouraan.
uutisia
Kolmas kerta
kotimaassa
ESL Shippingin kuivarahtialus
M/s Kumpula on seilannut maailman
merillä reilun vuoden päivät.
Kotimaahan, Porin Tahkoluotoon,
se saapui toukokuussa.
Teksti ja kuvat Saana lamminsivu
Neste Oil perustettiin turvaamaan
Suomen huoltovarmuus. Onko se
taattu nyt, kun kolme alusta uloslipitettiin Britteihin ja ulkomaalaismiehistöt kuljettavat öljyä Suomen karikkoisilla rantavesillä. Suomen lipun alla
enää vain kahdeksan omaa alusta.
Kuinka pitkään kehitysministeri
Heidi Hautalan annetaan
jatkaa tehtävässään? Hautalaa
on kritisoitu kaksoisroolista
muun muassa istuttuaan
aiemmin Neste Oilin hallintoneuvostossa, nyt ministerinä.
M
Varustamoille myönnetty
ympäristöinvestointitukea
Liikenne- ja viestintäministeriön uutinen 5.9.2013
Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt kuudelle varustamolle ja näiden 22 alukselle valtionavustusta ympäristönsuojelua parantaviin jälki-­
investointeihin. Avustukset on tarkoitettu aluksiin jälkikäteen asennettavien
laitteiden, esim. rikkipesureiden, investointikustannusten tukemiseen.
Tukea saavat Bore Oy Ab, ESL Shipping, Finnlines Oy, Godby Shipping,
Neste Shipping ja Tallink Silja.
Investoinnit on toteutettava vuosien 2013 ja 2014 aikana. Vuoden 2013
talousarviossa myönnettiin 30 milj. euron valtuus nykyisin käytössä oleviin
aluksiin tehtävien ympäristönsuojelua parantavien jälkiasennettavien laitteiden investointikustannusten tukemiseen.
18
MS // 4 • 2013
Myös Neste Shipping sai
tukea, vaikka ulosliputti
suomalaistonnistoaan
/ s Kumpula on viimeisin ESL
Shipping-varustamon Aasian
telakoilta valmistuneista kuiva­
rahtialuksista. Kumpula kastet­
tiin Vietnamissa 2012 toukokuussa, minkä
jälkeen se on seilannut usean valtameren
halki.
”Olemme pyörineet Intiassa, Brasiliassa, Singaporessa ja Japanissa”, yliperämies
Pasi Koivula kertoo.
Kumpulan kantavuus on 56 000 dwt ja
se on varustamon uudisrakennuksista suurin. Aluksessa on viisi ruumaa.
”Esimerkiksi Brasiliasta ajoimme Japaniin neljä ruumallista soijapapuja ja yhden
ruumallisen maissia.”
Koivula kertoo aluksen vierailleen Japanissa useammissa eri satamissa.
”Ajoimme Honshun saarella esimerkiksi
Osakaan ja Chibaan, joka sijaitsee Tokion
lähellä.”
Japanista matka jatkui edelleen Vancouveriin Kanadaan. Tyynellämerellä myrskysi.
”Kovassa merenkäynnissä aina sattuu ja
tapahtuu”, Koivula iskee silmää.
Vancouveriin saavuttiin kuten pitikin.
Sieltä Kumpulan kyytiin lastattiin ”potaskaa”, eli kaliumkarbonaattia, joka rahdattiin Brasiliaan. Legi kesti kuukauden ajella.
”Ensin pudoteltiin alas pitkin Yhdysvaltain länsirannikkoa. Panaman kanavasta ei
kuljettu, koska vastaan tuli syväys ja kanavasta ajo on kallista.”
Niinpä Kumpula körötteli edelleen Chilen Tulimaahan.
”Emme ajaneet Kap Horniin saakka,
vaan oikaisimme Tyyneltämereltä Atlantille
Magellansalmen kautta.”
Kap Horn onkin syytä kiertää, jos mahdollista. Kova tuuli, korkeat aallot ja myrskyt ovat vaatineet aikojen saatossa useita
aluksia ja merenkulkijoita uumeniinsa. Kepein mielin Chilen eteläisintä kärkeä ei seilata vielä tänäkään päivänä, jos huono sää
yllättää.
Sijaisuudet puhuttavat
Kotimaahan Kumpula saapui ensimmäistä
kertaa toukokuussa. Alus toi kivihiiltä Porin
Tahkoluotoon Venäjän Ust-Lugasta.
”Tämä on kolmas kerta, kun olemme
Suomessa”, pursimies Janne Hämäläinen
kertoo.
2013 • 4 // MS
19
M/s Kumpula on ESL Shipping-varustamon suurin kuivarahtialus (56 000 dwt).
Alus valmistui vuonna 2012 Vietnamin telakalta ja seilaa pitkin maailman valtameriä.
Varustamon uudet, Suomen lipun alle saapuneet alukset ilahduttavat mieltä, mutta
suotavaa olisi että taloustilanne kohenisi ja
rahteja riittäisi kaikille laivoille.
”Varustamossa ovat säästöt päällä ja ne
näkyvät tietysti jokapäiväisessä työssä.”
Hämäläinen toimii Kumpulalla sijaisena,
vaikka hän on työskennellyt varustamossa jo
toistakymmentä vuotta.
”Firmassa on paljon sijaisia etenkin kansipuolella”, hän toteaa.
Varustamoissa vakinaistamatta jättämisiä perustellaan usein erinäisillä ”sijaisten-sijaisten tuurauksilla”. Monesti asioita
pöyhäistäessä on käynyt kuitenkin ilmi, että
perusteet vakinaistamatta jättämiselle ovat
puuttuneet. Se on jollakin tapaa merkillistä,
koska samaan aikaan olemme saaneet kuulla varustamoiden valitusvirttä työvoima­
pulasta.
20
MS // 4 • 2013
Taloustilanne huolestuttaa:
kun vain olisi jobia
Kuivarahtialus Kumpulassa on 16 hengen
miehistö ja kaksi harjoittelijaa. Miehistöstä
kymmenen on kotoisin EU:n ulkopuolelta
Filippiineiltä ja kuusi henkeä Suomesta.
Suhdanteet kotimaisessa merenkulussa
ovat muuttuneet nopeasti laskusuhdanteen
myötä: kun vielä jokin aika sitten työvoiman
saatavuudessa esiintyi ongelmia, nyt sitä on
yllin kyllin tarjolla. Useissa suomalaisissa varustamoissa on käyty puolen vuoden aikana
yt-neuvotteluita ja kotimaisia merenkulkijoita istuu kortistossa.
Tahkoluodon satamassa kaikkien kansallisuuksien toive on, että töitä olisi jatkossakin
tarjolla. Suomalaiset toivovat, että ensisijaisesti töitä tarjottaisiin oman maan työttömänä oleville merimiehille. Filippiineiltä kotoisin olevat ovat puolestaan huolestuneita
omien töidensä jatkosta, koska Euroopan
taloustilanne on heikko. Vaarana ovat myös
kiinalaiset, jotka ovat vieneet saarivaltion
asukkaiden merenkulkujobeja heikommalla
koulutustasolla ja ovat työvoimakustannuksiltaan halvempia.
Kumpulan miehitys on liian pieni
Kumpulan miehitys on miehistön mielestä
riittämätön. Aluksella pelätään, että ongelmissa voidaan olla, jos tiedossa olisi paljon
suuria ruumajobeja. Esimerkiksi soijalastin
putsaus hiililastia varten voi venähtää, koska
töitä tehdään eri tahtiin. Työtehoon varmasti
vaikuttaa myös se, että toisten törnit ovat
viikkoja ja toisten kuukausia. ”Kannelle tarvittaisiin ehdottomasti yksi tehokas mies lisää, jotta työt sujuvat rivakasti ja nopeasti”,
joku kansimiehistöön kuulumaton toteaa tilanteesta.
Vasemmalla: pursimies Janne Hämäläinen.
Keskellä: Vahtiperämiesharjoittelija Valtteri Kuusinen.
Oikealla: Puolimatruusi Ruph A. Capatoy on ensimmäistä
kertaa töissä Pohjoisilla vesillä ja Euroopassa. Sitä ennen hän seilasi
Karibialla Panaman lipun alla. Merillä hän on ollut kahdeksan vuotta.
Alla: Fitter / machinist Jeremias O. Epondulan on seilannut 18 vuotta. ESL Shippingin aluksista hän on työskennellyt aiemmin M/s Arkadiassa. Pohjoismaista hän on
seilannut myös Norjan lipun alla viisi vuotta. Suomalaisessa työkulttuurissa hän pitää
siitä, että töitä saa tehdä itsenäisesti ja työntekijään luotetaan. Suomalaiset ovat hänen mielestään hyvin koulutettuja, eivätkä yhtä auktoriteettiuskoisia kuin filippiiniläiset. Tullessaan töihin Suomen lipun alle filippiiniläisille annettiin kulttuurikoulutusta.
Myös suomalaisille voisi tarjota vastaavaa koulutusta. Palkkatasa-arvo on asia, jonka
Jeremias toivoo jonain päivänä toteutuvan. Myös filippiiniläisille Merimies-Unionin
jäsenille voisi julkaista enemmän juttuja englanniksi lehdessä.
2013 • 4 // MS
21
Työllisyys- ja
Kuljetusliitot uudistivat
kasvusopimus
Kaveria ei jätetä
–sopimuksen
SAK ja muut työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät 30. elokuuta 2013 neuvottelutulokseen keskitetystä työllisyys- ja kasvusopimuksesta.
Ajatuksia kulttuurieroista:
Yes Sir ja juro kohtaavat
Kumpulan miehistö puhuu avoimesti kahden kulttuurin yhteen­
sovittamisesta työelämässä: suomalaisen ja filippiiniläisen. Se
on osoitus hyvästä yhteishengestä, sillä jos kukaan ei uskaltaisi
kommentoida mitään voisi todeta, että mistä ei voi puhua on
vaiettava.
Suomalaisten merimiesten mielestä työt ovat sujuneet yleisesti ottaen aluksella hyvin. Kumpulan työkieli on englanti, joten
kun sitä puhutaan on parempi käyttää lyhyitä ja selkeitä lauseita,
niin asiat ymmärretään oikein puolin ja toisin sekä työt hoituvat.
Suomalaisessa kulttuurissa töihin ryhdytään oma-aloitteisemmin, kun sen sijaan filippiiniläisessä kulttuurissa toimitaan
enemmän ohjeiden pohjalta. Suomalaisten mielestä on haastavaa, kun asioista on erikseen sanottava, niin sen jälkeen alkaa,
”yes sir”, tapahtua. ”Filippiiniläiset ovat ahkeria ja tunnollisia,
mikä on ollut positiivinen yllätys”, eräs suomalainen tuumaa.
Minkälaisia ovat puolestaan suomalaiset filippiiniläisten mielestä? Suomalaisia pidetään osaavina ja hyvin koulutettuina.
”He osaavat työskentelevät itsenäisesti.” Suomalaisessa työkulttuurissa ei myöskään katsota perään yhtä lailla kuin muissa
kulttuureissa, eli työntekijään luotetaan ja annetaan vastuuta.
Autoritaarisempaan työkulttuuriin tottuneella kestää hetken oppia työtapa, jossa asiat pitää ”hokata” erikseen mainitsematta.
Suomalaiset ovat siis enemmän yksinpuurtajia kuin ryhmätyö­
ihmisiä. Työt hoidetaan yhdessä – mutta yksin – siten, että
kanssa­mieheen on vähintään kahden metrin kepin mittainen
etäisyys - vähintäänkin.
Entä miten tunnistaa ja tulkita suomalaisten ajatuksia ja mielialoja, kun paljon ei ääneen puhuta. Suomalaisen kasvot ovat
aina yhtä vakaat, kohtasipa hän ilon tai surun. Miten tulkita suomalaisen murahdus?
Palkatonta työharjoittelua
Miehistön lisäksi Kumpulassa on kaksi harjoittelijaa. Toinen
heistä on vahtiperämiesharjoittelija Valtteri Kuusinen, 17, Rauman merikoulusta.
”Meillä oli viime vuonna koulun harjoittelumyllyssä 80 opiskelijaa jonossa, jotka odottivat harjoittelupaikkaa joltakin alukselta.”
Pitkää jonoa on saatu nyt setvittyä ja Valtteri on tyytyväinen
harjoittelupaikastaan. Kumpula on nyt neljäs alus, jolla hän on
harjoittelussa. Valtteri työskentelee Kumpulalla kaksi kuukautta
harjoittelijana palkatta. Hän on siis käytännössä ilmaista työvoimaa varustamolle. Koulu maksaa opiskelijoista varustamoille
määrätyn vakiosumman, jotta he saavat harjoittelupaikan. Harjoittelupaikkoja tarvitaan, mutta käytetäänkö harjoittelijoita
aluksilla ilmaisina käsipareina. Hieman silta vaikuttaa.
Joissakin varustamoissa puolestaan opiskelijoita on otettu
esimerkiksi puolikkaan jobeihin, ja he ovat saaneet ajalta palkkaa sekä kerryttäneet harjoittelua.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen tavoitteena on talouden tervehdyttäminen ja työllisyyden lisääminen sekä palkansaajien tukeminen tasapuolisesti. Sopimuksen kesto on noin kolme vuotta, ja ensimmäinen jakso on noin kaksivuotinen.
Ensimmäinen yleiskorotus on 20 euroa kuukaudessa tai
vastaava tuntipalkan korotus. Toinen, vuoden kuluttua ensimmäisestä korotuksesta maksettava yleiskorotus on 0,4 prosenttia.
Lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta syksyyn 2014 mennessä sekä selvittävät kirkon
kanssa, voidaanko loppiainen ja helatorstai siirtää lauantaille.
Työttömille helpotuksia
Sopimuksen mukaan työttömille on luvassa helpotuksia ensi
vuoden alusta. Työtön voi jatkossa tienata 300 euroa ilman,
että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Lisäksi toimeentulo työttömyyden alussa paranee, kun työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhenee seitsemästä viiteen päivään.
SAK:n kuljetusaloja edustavat ammattiliitot ovat
työllisyys- ja kasvusopimusta silmälläpitäen uudistaneet keskinäisen yhteistyösopimuksensa.
Liitot tulevat toimimaan siten, että ne takaavat toisilleen aidon
mahdollisuuden työehtosopimusten solmimiseen työllisyys- ja
kasvusopimuksen pohjalta. Yhteistyösopimuksen mukaan liitot tukevat toisiaan tilanteissa, joissa nykyisiä työehtoja pyritään työantajan toimesta heikentämään.
Sopimuksessa ovat mukana:
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Ilmailualan Unioni IAU ry
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
Rautatievirkamiesliitto ry
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY ry
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
Veturimiesten liitto ry
Sopimuksen edellytyksenä kattavuus
Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään kahdeksan viikon kuluessa 25. lokakuuta 2013 mennessä.
Keskusjärjestöt arvioivat 25. lokakuuta sopimuksen kattavuuden. Jos riittävän moni ammattiliitto on tuolloin neuvottelut työehtosopimuksensa työ- ja kasvusopimuksen pohjalta,
toteutuvat myös maan hallituksen tukitoimet.
ESL Shippingin Suomen lipun alle
saapuneet uudisrakennukset:
2011
M/s Alppila
2012
M/s Arkadia
M/s Kumpula
Työllisyys- ja kasvusopimuksen
tavoitteena on talouden
tervehdyttäminen ja työllisyyden
lisääminen sekä palkansaajien
tukeminen tasapuolisesti.
Magalhãesinsalmi
Löytöretkeilijä Fernão de Magalhães mukaan
nimetyn salmen Atlantilta Tyynellemerelle vuonna
1520 etsiessään läntistä meritietä Maustesaarille.
22
MS // 4 • 2013
2013 • 4 // MS
23
Jobissa
Lossikuski Markus Wasström,
Barösundin lossi, Inkoo
Lossi porskuttaa eteenpäin
linnunpesä ohjaamon räystään alla
Barösundin lossia ajavan Markus Wasströmin piti käväistä työpaikallaan alun perin kolme kuukautta, mutta
hän jäi viihtyäkseen ja nyt töitä on takana jo 10 vuotta. Ammatissa parasta ovat itsenäisyys ja vapaus.
T
MARKUS WASSTRÖM
ässä nukun yöni”, lossinkuljettaja
Markus Wasström esittelee kapeaa sohvaa ylhäällä lossiohjaamossa.
Punkan laidasta aukeaa lippa, jonka saa
vedettyä auki ja ”sänkyä” voi levittää. Peti on
silti kapea. Wasström naurahtaa, että toisinaan meinaa mennä mies yli laidan.
”Lossilla ei ole yöllä aikataulua, mutta
päivystämme täällä ylhäällä koko yön. On
meillä tuolla alhaalla rannassa lossitupa,
mutta sieltä on hitaampi lähteä liikenteeseen kuin suoraan täältä ohjaamosta.”
Barösund on saaristolaispaikkakunta,
joka sijaitsee Inkoon läntisellä alueella. Barösundissa on joitakin suuria saaria, kuten Barölandet, Orslandet ja Elgsjö ja lukuisia pienempiä saaria. Talvisaikaan Barösundissa
asuu noin 180 henkilöä. Barösundin lossi
liikennöi Orslandet-saarelle, jossa asuu noin
70 henkilöä.
”Etenkin kesäöisin on haipakkaa. Mökkeilijät ja veneilijät saattavat hakea keskellä yötä
kaasua tai makkaraa”, Wasström toteaa tykötarpeista.
Päivisin lossi liikennöi säännöllisen aikataulun mukaan. Liikkeelle lähdetään 20 minuutin välein. Lauttavälin pituus on 285 metriä ja sen ylittämiseen kuluu muutamia
minuutteja. Väylällä vastaan voi tulla rahtilaiva. Salmessa sijaitsee myös vilkkaasti liikennöity huvivenesatama.
”Tarkkana saa olla jatkuvasti lossia ajettaessa. Veneillä ohiajavat ihmiset kiinnittävät huomiota rannassa olevaan ravintolaan
eivätkä välttämättä huomaa poukaman suojasta kohti ajavaa lossia.”
Suomen Lauttaliikenne (FinFerries)-­
varustamo on uudistanut kalustoaan
viime aikoina paljon ja uusia aluksia on
tälläkin hetkelläkin rakenteilla.
Barösundin lossi on kantavuudeltaan 60
tonnia ja sen kyytiin mahtuu 14 henkilö­
autoa. Lossia uusittiin muutama vuosi
takaperin ja telakoinnin yhteydessä siihen
vaihdettiin kokonaan uusi ohjaus­
järjestelmä, mikä paransi lossinkuljettajan
työergonomiaa huomattavasti. Aluksen
uusi ohjauspöytä sijaitsee nyt keskellä
ohjaamoa ja pöydän korkeutta voi tarpeen
mukaan joko nostaa tai laskea.
Pääluottamusmieheen on helppo
ottaa yhteyttä
Merimies-Unionin pääluottamusmies
Markku Wahlstén kävi moikkaamassa
Wasströmiä Barösundissa. Lossilla työskentelee viisi vakituista henkeä ja yksi tuuraaja, joka tekee töitä vuorotellen Barösundilla ja Raaseporissa liikennöivällä Skåldön
lossilla. Työvuoroista on pystytty sopimaan
hyvin porukan kesken, mutta talvisin alukselle on ollut vaikeuksia löytää tuuraajia.
”Wahlsténille tulee rimpauteltua erinäisistä asioista, ja soiteltua ihan muutenkin
vaan. Viimeksi taisi olla puhetta hälytystyöstä”, miehet muistelevat.
Losseja koskevasta työehto­­so­pimuksesta tuli yleissitova
vuoden 2011 maaliskuussa.
Sen myötä myös järjestäytymättömien työnantajien on
noudatettava sen määräyksiä.
Teksti ja kuvat Saana lamminsivu
Vasemmalla: ”Joku kysyi minulta kerran,
että eikö saman maiseman katselussa
päivästä toiseen käy aika pitkäksi. Totesin
hänelle, että täällä luonnon keskellä on aivan
erilaista istua kuin neljän seinän sisällä
24
MS // 4 • 2013
tehtaassa”, lossinkuljettaja Markus Wasström
veistelee ja katselee rannassa poikueineen
uiskentelevaa joutsenparia. ”Vuodenajat
vaihtelevat: maisema ei ole minään päivänä
sama.”
MARKUS WASSTRÖM JA MARKKU WAHLSTÉN
Merimieslääkäri
Lomakkeita annetaan kolmella
kielellä: suomi, ruotsi, englanti
Laivalle on
toimitettava ainakin
lausunto-osa, eli
lomakkeen 3. sivu
Kuvat Shutterstock
S
osiaali- ja terveysministeriö on uusinut laivaväen lääkärintarkastuslomakkeet. Uusissa lomakkeissa on
huomioitu 1.4.2013 voimaan tullut
asetus laivaväeltä vaadittavasta näkö- ja kuulokyvystä sekä kansainvälisen työjärjestön
(ILO) ja Kansainvälisen Merenkulun järjestön (IMO) uudet merenkulkijoiden lääkärintarkastusohjeet. Myös 20.8.2013 voimaan
tulleen merityöyleissopimuksen (MLC 2006)
sekä kansainvälisen merenkulkijain koulutusta, pätevyyksiä ja vahdinpitoa koskevan
STCW-yleissopimuksen säädökset ovat linjassa lomakkeiden ja tarkastusohjeiden
kanssa.
Kolmesivuinen lomake
Uusittu lääkärintarkastuslomake on kolmesivuinen. Ensimmäisellä sivulla ovat esitiedot, toisella sivulla lääkärintutkimuksen tulokset ja kolmannella lääkärinlausunto
laivatyökelpoisuudesta ja viranomaismääräysten täyttymisestä suomeksi/englanniksi,
ruotsiksi/englanniksi tai englanniksi. Varsinainen lääkärinlausunto sisältää aina myös
englanninkielisen tekstin kansainvälistä käyttöä varten.
Laivalle on toimitettava ainakin
lausunto­-osa, eli lomakkeen 3. sivu
Muutoksena aiempiin lomakkeisiin kolmannella sivulla oleva lausunto-osuus riittää yksinään työnantajalle/laivaisännälle toimitettavaksi. Kansainvälisten ohjeiden mukaan
yksityiskohtaiset terveys- ja lääkärintutkimustiedot sekä mittaustulokset eivät sisälly
laivaisännälle toimitettavaan lausunto-­
26
MS // 4 • 2013
osaan. Merenkulkijoiden oman turvallisuuden takia lausunto-osaan haluttiin kuitenkin
sisällyttää tiedot säännöllisesti käytössä olevista lääkityksistä. Jatkossakin merenkulkijat
voivat halutessaan toimittaa myös todistuksen 1-2 sivut laivalle. Näistä terveystiedoista
voi olla merenkulkijan itsensä kannalta hyötyä, jos laivalla ollessa sairastuu tai loukkaantuu ja tarvitsee lääkinnällistä apua. Lomaketiedoilla voidaan myös helpottaa
sairaustapauksissa terveydentilaan liittyvien
tietojen vaihtamista aluksen ja maalla olevan konsultaatioyksikön välillä. Terveydentilaa käsittelevät tiedot ovat aina luottamuksellisia ja niiden käsittelyssä tulee noudattaa
yksityisyyden suojasta työelämässä annetun
lain (759/2004) säädöksiä.
Soveltuvuus tähystystehtäviin
Kansainvälisten ohjeiden mukaan lausunto-osuuteen on tullut erillinen kohta, jossa
merkitään tarkastettavan soveltuvuus tähystystehtäviin. Suomessa tämä tarkoittaa vaatimusten osalta samaa kuin soveltuvuus
kansiosastolle, mutta todistuksen kansainvälistä käyttöä varten tämä on lausunnossa
omana erillisenä kohtanaan.
Lausunnossa kohta 21B, rajoitukset
palvelu­kelpoisuuteen, tarkoittaa mahdollisia
sairauksista tai terveydentilasta seuraavia rajoituksia esim. savusukelluskelpoisuuteen tai
yksintyöskentelyyn vahti- ja tähystystehtävissä. Pääsääntöisesti rajoitukset esimerkiksi
työtehtäviin tai liikennöintialueeseen asetetaan poikkeuslupamenettelyn kautta Liikenteen turvallisuusvirastosta (Trafi).
9 § Laivaväen lääkärintodistus
1 momentti
”Lääkärintodistus annetaan suomeksi tai ruotsiksi ja
tarkastettavan henkilön pyynnöstä lisäksi englanniksi
ulkomaanliikennettä varten.”
Uudet laivaväen lääkärintarkastuslomakkeet
on otettu käyttöön
Teksti Päivi Miilunpalo
Laki laivaväen lääkärintarkastuksista (1171/2010)
Poikkeuslupa
Jos henkilön terveydentila ei tarkastavan lääkärin tutkimuksen perusteella täytä laivatyölle asetettuja vaatimuksia, ei lääkäri voi todeta häntä laivatyöhön soveltuvaksi. Mikäli
henkilö kuitenkin toivoo voivansa aloittaa
meripalvelun tai jatkaa siinä, on hänellä
mahdollisuus hakea Liikenteen turvallisuusvirastolta poikkeuslupaa. Rastittamalla lausuntolomakkeen kohdan ”Poikkeuslupamenettely tarvitaan” tarkastava lääkäri jättää
tutkittavan palvelukelpoisuuden Liikenteen
turvallisuusviraston ratkaistavaksi.
Lomakkeita on saatavissa osoitteessa:
www.suomi.fi > asioi verkossa > kirjoita hakukenttään:
7.01
tai suora osoite:
www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/stm_7_01/index.html
Todistus voimassa pääsääntöisesti
kaksi vuotta
Normaalisti todistus on voimassa kaksi
vuotta, alle 18-vuotiailla vuoden. Tarkastavan
lääkärin harkinnan mukaan voimassaoloaika
voi tutkittavan terveydellisten syiden takia
olla myös tätä lyhyempi. Jos kyseessä on merimieslääkärin tekemä merimiesterveyskeskuksen ulkopuolinen ulkomaanliikenteen alkutarkastus, todistuksen voimassaoloaika
on kolme kuukautta. Tällaisen lyhytaikaisen
todistuksen hyväksymiseen tulee olla erityisen painava syy ja tällöin alkutarkastus on
tehtävä uudelleen merimiesterveyskeskuksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua muualla tehdystä alkutarkastuksesta.
Tarkastuslomakkeista lähetetään kopio
myös Työterveyslaitoksen arkistoon, jossa
pidetään lakisääteistä rekisteriä laivaväen
lääkärintarkastuslausunnoista.
Päivi Miilunpalo
ylilääkäri
Työterveyslaitos
2013 • 4 // MS
27
Luottamusmiesten
täydennyskurssi
15.-16.10.2013
Työttömyyskassa tiedottaa
Merimies - anna äänesi kuulua!
Ilmoittautumiset:
Liittosihteeri Kenneth Bondas
kenneth.bondas@smu.fi
puh. (09) 6152 0254 tai 040 456 0245
Tilaa kurssilomake Bondasilta tai tulosta Unionin kotisivulta:
www.smu.fi > koulutus > luottamusmieskoulutus
Huom! Kun olet täyttänyt lomakkeen osaltasi, anna se sen jälkeen
työn­antajan hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi. Palauta huolellisesti
täytetty lomake Unioniin vasta sen jälkeen.
Kuljetusalan Työttömyyskassan
palveluajat muuttuvat 1.9.2013 lähtien
Kurssilomakkeen postitusosoite:
Kenneth Bondas
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 HELSINKI
Käyntiosoite:
Siltasaarenkatu 3_5, katutaso,
Helsinki
Postiosoite:
PL 65, 00531 Helsinki
Puhelinpäivystys
p. (09) 613 111
Faksi: (09) 6131 1333
Merimies-Unionin uusi
talouden­hoitaja
Jussi Katajainen
Merimies-Unionin uudella taloudenhoitaja Jussi Katajaisella ei ole Hakaniemeen pitkä matka, sillä hän asuu
Pasilassa. Vapaa-­aikanaan mies huruuttelee moottori­
pyörällä ympäri Suomea ja Eurooppaa. Myös vaimolla on
moottoripyörä, joten pariskunnan vapaa-aika kuluu
pitkälti prätkän kyydissä. Katajainen toimii myös monissa
moottoripyöräilyn etujärjestöissä.
Merimies-Unionin uutena taloudenhoitajana aloitti elokuun
alussa Jussi Katajainen, joka siirtyy ruoriin vastaamaan Unionin talousasioista nykyisen taloudenhoitaja Mikko Tuomisen
jäädessä eläkkeelle. Katajaisella on vankka ohjausote ja pitkä
kokemus eri järjestöjen talousasioista, sillä hän siirtyy Merimies-Unioniin keskusjärjestö Akavasta, jonka talouspäällik­
könä hän toimi 7,5 vuotta.
”Akavalla on 35 jäsenliittoa, joihin kuuluu yhteensä yli puoli
miljoona jäsentä, eli ammattiliittotoiminta on tuttua. Perustin
akavalaisille liitoille myös talousvastaavaverkoston, jossa käytiin tarkemmin lävitse liittojen taloutta ja toimintaa eri näkökulmista.”
Taloudenhoitaja valmistelee Merimies-Unionin varojen sijoittamisen. Unionilla on myös kiinteistöomistuksia, kuten
mökkejä, joita jäsenet voivat vuokrata käyttöönsä. Taloudenhoitaja vastaa niiden toimivuudesta ja mahdollisten remonttien suunnitteluista.
”Olen tottunut työskentelemään laaja-alaisesti. Akavassa oli
töissä 36 henkeä ja vastasin taloushallinnon ohella toimiston
taloushankinnoista ja ICT-puolesta sekä puhelimista. Merimies-Unioni on hieman pienempi työpaikka, joten täällä joutuu
työskentelemään vielä laaja-alaisemmin. Se sopii kuitenkin minulle, sillä halusin uusia haasteita”, Katajainen tietää ennalta.
”Merimies-Unioni on nimenä tunnettu, vanha ja perinteikäs järjestö, joten tiesin minne hain, enkä pelkää siirtyä ruoriin. Minulla on myös joitakin merimiehiä ystävinä ja tuttavapiirissä, joilta kuulee uutisia meriltä ja merimiehen elämästä.”
Työttömyyskassan
käsittelyajat ovat tällä
hetkellä enintään 2
viikkoa.
www.kuljetusalantk.fi
Asiakaspalvelupisteemme
(Siltasaarenkatu 3 –5) on jatkossa auki:
syys –huhtikuussa ma – pe klo 9 – 15
touko – elokuussa ma – to klo 9 – 15 ja pe klo 9 – 14.
Lähetä jouluterveiset lehteen
Merimies-lehden joulukuun numerossa (6/2013) julkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta.
Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö
kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat
tervehtiä tuttaviaan. Tervehdykset voi lähettää Merimies-lehteen mieluiten suoraan sähköpostitse:
saana.lamminsivu@smu.fi
MS // 4 • 2013
Sinulla, Merimies-Unionin jäsen, on nyt mahdollisuus vaikuttaa ja
kertoa mielipiteesi, niistä työehtosopimusasioista, joihin sinä haluat tai te yhdessä työpaikallanne haluatte parannuksia.
Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n laivoilla työskenteleviä jäseniä koskevat alakohtaiset työehtosopimukset päättyvät 28. helmikuuta vuonna 2014. Unionin sääntöjen mukaan työehtosopimuksen hyväksymisestä päättää Unionin hallitus. Päätöstä tehdessään
hallitus tarvitsee myös jäsenistön mielipidettä.
Tilaisuudet laivoilla ja maissa 20.8.–30.9.2013
tai
Pääluottamusmiehet järjestävät yhdessä laivojen luottamusmiesten kanssa laivoilla tilaisuuksia, joissa yhdessä jäsenten kanssa
pohditaan työehtosopimusaloitteita. Ammattiosastot vastaavasti
huolehtivat maissa järjestettävistä tilaisuuksista.
Tilaisuudet pidetään 20.8.–30.9.2013 siten, että aloitteet ovat
Unionin toimistossa 9.10.2013 mennessä. Kirjoita vapaamuotoinen viesti tai käytä kokouspöytäkirjamallia, jonka löydät Unionin
kotisivuilta.
www.smu.fi > Edunvalvonta > Työehtosopimusaloitteet
Vastaukset voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen:
carita.ojala@smu.fi.
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on hyvä lähettää mitä
pikimmiten tai viimeistään marraskuun 11. päivään mennessä.
Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja etunimi toisessa.
Pääluottamusmiesvaalit
Neste Oil Shipping
Viking Line
Eckerö Line
Olli Kauranen jatkaa Neste Oil
Shippingin Suomen Merimies-Unionin
pääluottamusmiehenä. Varapääluottamusmieheksi valittiin ilman vaalia Turo
Ihalainen.
Mika Ojala jatkaa Viking Linen pääluottamusmiehenä. Pää- ja varapääluottamusmiehien uusi toimikausi on 1.10.201330.9.2015.
Marko Lappalainen jatkaa Eckerö Linen
pääluottamusmiehenä kauden 1.10.201330.9.2015.
Pää- ja varapääluottamusmiehien uusi
toimikausi on 1.8.2013 - 31.7.2015.
28
Työehtosopimusaloitteet
Helsinki
Varapääluottamusmieheksi valittiin ilman
vaalia Timo Purho.
2013 • 4 // MS
29
Sjöfartsutbildningen måste ses över,
men hos vem ligger ansvaret?
Idag gynnar eller motsvarar sjöfartsutbildningen varken redarnas eller den blivande sjöfararens behov av kompetens. Utbildningen bedrivs enligt en nationell norm som strikt delar in
den i två stadier, andra stadiet och yrkeshögskola. Möjligheten till flexibilitet stadierna emellan är minimal och många gånger onödigt komplicerad. Sjöfartsutbildningen behöver klart
profileras igen och återfå den status som den tyvärr har förlorat något under de senaste åren.
Vikten bör i framtiden läggas på att få ut kompetent och motiverad sjöpersonal, från manskap till befäl, inom en rimlig tidsperiod. Alla de nya förändringar (ex. förlängda praktikperioder) som STCW konventionen fört med sig sedan diplomatkonferensen i Manilla år 2010,
sätter en allt större press på läroverken vars händer långt är bundna av våra nationella styva
regler där alla utbildningar sätts in olika fack oberoende av om det gynnar just den branschen
eller inte.
Ett av de stora problemen består av den långa tid som utbildningen tar i anspråk och det
faktum att vissa högre STCW behörigheter inte får eller kan utfärdas utan en avlagd yrkeshögskole-examen som i sin tur egentligen inte har ett dyft att göra med yrkeskompetensen som
sjöfarare. Ofta leder detta till att många studerande hoppar av utbildningen och aldrig tar sin
examen, vilket i sin tur leder till att bristen på högre befäl bara ökar. Erfaret manskap börjar
dessutom bli en lika stor sällsynthet eftersom vi även på manskapsnivå har lyckats krångla till
det genom att kräva långa utbildningar för båtsmän, matroser, maskinmän och reparatörer.
Deras kompetens borde alternativt kunna mätas i arbetserfarenhet till sjöss, exempelvis så
som i Sverige. Läroverken går även de miste om viss finansiering när antalet utexaminerade
minskar. Vi har alltså byggt upp ett system som inte gynnar näringslivet och murar som hind­
rar den studerande att obehindrat gå från manskap till befäl. Sjöfarten i sig är av mycket
specifik natur och livet till sjöss passar långt ifrån alla, det finns därmed en allt större orsak
att se över utbildningens uppbyggnad.
Sjöfartsutbildningen regleras i huvudsak genom den internationella STCW konventionen och
den bör användas som bas vid en omstrukturering. Tyngdpunkten skall läggas på de kunskaper och färdigheter som förutsätts enligt konventionen. Finland ådrog sig dessvärre flera
anmärkningar gällande sjöfartsutbildningen vid EMSA:s (European Maritime Safety Agency)
auditering i maj 2011. Anmärkningar som fortfarande inte helt har åtgärdats av vare sig utbildningsstyrelsen, UBS, eller de ansvariga sjöfartsmyndigheterna, TraFi. Ansvarsfördelnin­
gen myndigheterna emellan verkar mycket diffus och respektive instans tvättar gärna sina
händer istället för att ta ställning till de problem som finns. Det finns exempelvis inga gemensamma krav på läroplaner för de olika sjöfartsläroverken vilket gör att kvaliteten på utbildningen varierar mera än nödvändigt och därmed också dess trovärdighet.
innehåll:
32 M/s Wasa
Express
36
Upphandlingslagen tar ingen
hänsyn till kvalitet
40
Sjömansläkaren
42
Kompletteringskurs
för förtroendemän
15.-16.10.2013, Helsingfors
43 Medlemsavgift:
Unionens stugor
44 M/s Kumpula:
Third time in Finland
Skicka din
julhälsning till
tidningen!
s. 43
Sällan har sjöfarten skådat så mycket förändringar som nu. För att hävda oss och förbli en
betrodd sjöfartsnation så behöver vi satsa på kvalité, kunnande och yrkesskicklighet inom alla
områden. Om vi ska kunna bibehålla den finska sjöfararen som en internationellt erkänd och
duktig sådan så måste vi i första hand göra utbildningen gynnsam igen. Det är inte en helt
enkel uppgift och den kräver en övergripande förståelse av branschen och vårt skolsystem.
Trots allt så är de flesta aktörer helt eniga och det finns redan flera goda idéer och initiativ,
frågan som kvarstår är - hos vem ligger egentligen ansvaret att föra saken vidare?
Jessica Troberg
ombudsman
Åbo
30
MS // 4 • 2013
Ett av de stora problemen består av den långa tid som
utbildningen tar i anspråk och det faktum att vissa högre
STCW behörigheter inte får eller kan utfärdas utan en
avlagd yrkeshögskole-examen som i sin tur egentligen inte
haft ett dyft att göra med yrkeskompetensen som sjöfarare.
2013 • 4 // MS
31
På svenska
N y h e t e r f rå n
REDERIERNA
WASALINE
M/S WASA EXPRESS
Text och bilder Saana lamminsivu
M/s Wasa Express trafikerar mellan Vasa och Umeå. Båtförbindelsen över Kvarken erbjuder
passagerare, bilar och frakt en drygt 800 km kortare rutt över havet till Sverige än om man
skulle åka landvägen via den innersta delen av Bottenviken.
Rederiet Wasalines M/s Wasa Express inledde sin trafikering i Kvarken i januari. Arbetare, studerande, pensionärer och till och med
hela familjer reser regelbundet med fartyget
mellan Finland och Sverige. Turister har också hittat fartyget. I juli reste rekordmånga
med Wasa Express – över 35 000 passa­­ge­rare.
Gemensamt rederi mellan
Vasa och Umeå
Tryggandet av passagerarfartygstrafikens
framtid i Kvarken har konstaterats viktigt
även i regeringsprogrammet, men arbetet
har dessvärre medfört stora svårigheter de
senaste åren. Nuförtiden seglar det bara ett
passagerarfartyg från Vasa till Umeå: nuvarande M/s Wasa Express från Wasaline.
Trafiken mellan Vasa och Umeå fick problem i slutet av 2011 då rederiet RG Line
32
MS // 4 • 2013
meddelade att de lämnat in en konkursansökan. Trafiken med fartyget RG I fortsatte
dock till slutet av 2012. Efter att ha nåtts av
de dåliga nyheterna började Vasa och Umeå
stad att febrilt söka ny finansiering och ett
fartyg för att trygga färjetrafiken i Kvarken.
Städerna beslutade att bära sitt eget strå till
stacken för att rädda trafiken och bildade ett
gemensamt rederi våren 2012. Rederiet hade
ett startkapital på 3 miljoner euro, dvs. 1,5
miljoner euro från vardera stad.
Gamla Wasa Express återkomst
Det nya rederiet inledde sin verksamhet under namnet NLC Ferry Ab Oy. Som marknadsföringsnamn använde man till en början det legendariska Vasabåtarna, men i
slutet av våren 2013 bytte man till den mer
internationella formen Wasaline.
Rederiet hittade ett lämpligt fartyg för Kvarken, M/s Betancuria, från ett Gotlandsbaserat bolag. Cirkeln slöts eftersom fartyget
hade seglat i Kvarken år 1997 under namnet
Wasa Express. Innan fartyget återvände till
sin gamla hemmahamn Vasa seglade det
bland Kanarieöarna.
M/s Wasa Express byggdes år 1981. Det
gamla fartyget har dock visat sig vara en tillfällig lösning för att trygga trafiken i Kvarken.
Fartyget fick renoveras så snart det kommit till
Finland, vilket grävde ett hål på några miljoner euro i Vasa och Umeå stads plånböcker.
Rederiet har haft stort tryck på sig att bygga upp en lönsam verksamhet. I slutet av
våren 2013 bytte rederiet VD. Den nya VD:n
Jan Teirs uppgift är att söka nya trafiklösningar mellan städerna för trafiken i Kvarken.
Tidsspannet är 5–6 år, och under den tiden
måste man skaffa finansiering och dra upp
planer på ett nytt fartyg och en ny trafikrutt.
EU-stöd på 6,1 miljoner euro
Vasa stad, rederiet och finländska politiker
har bedrivit ett långsiktigt påverkansarbete i
EU och andra forum för att trygga trafiken i
Kvarken. I juli kom det glada nyheter då EU
meddelade att de beviljar projektet för att säkerställa trafiken i Kvarken EU-stöd på 6,129
miljoner euro. Stödet gör det möjligt att reparera det nuvarande fartyget och planera
ett nytt fartyg, berättade Wasalines VD Jan
Teir för Yle Nyheter den 8.7.2013. Nuvarande
Wasa Express måste ersättas med ett nytt
fartyg senast år 2017–2018, då den börjar
närma sig slutet på sin resa.
Större fartyg än föregångaren
M/s Wasa Express har nästan fem gånger så
stor passagerarkapacitet som föregångaren
RG I. Fartyget har plats för hela 1 200 passagerare, men under vintersäsongen har man
dragit gränsen vid 600 och på sommaren
800 passagerare.
Kvarken är som smalast mellan Vasa och
Umeå, bara 80 km. Resan tar 3,5 - 4 timmar,
så för invånarna i regionen är det helt normalt att åka till ”grannstaden” för att handla
och träffa släkt och vänner.
M/s Wasa Express måste ersättas med
ett nytt fartyg senast år 2017–2018.
Nedläggningen av taxfree-försäljningen satte
stopp för fartygstrafiken i Kvarken
Genom årtiondena har det skett flera förändringar i passagerarfartygstrafiken i Kvarken. I början av 1990-talet seglade det fortfarande
flera passagerarfartyg från Vasa till Sverige då folk åkte på kryssning
och shoppingresor. Men sedan kom det dåliga nyheter från EU:
Den 30 juni 1999 beslutade EU:s finansministrar att lägga ner den
skattefria försäljningen inom EU. Det innebar även slutet för taxfree-försäljningen. Man var rädd att beslutet skulle innebära slutet
för passagerarfartygstrafiken i Kvarken – och fick rätt. Passagerarfartygstrafiken falnade så sakteliga i Vasa, och i dag finns det bara
ett fartyg som transporterar passagerare i regionen från Finland till
Sverige: M/s Wasa Express.
Strategi för att trygga fartygstrafiken i Kvarken
År 2012 beredde kommunikationsministeriet en Strategi för att
trygga fartygstrafiken i Kvarken i enlighet med regeringsprogrammet. En viktig målsättning i strategin är att få fartygstrafiken mellan
Vasa och Umeå och utvecklingen av trafiken till en del av den europeiska helheten, dvs. trafikinfrastrukturen längs Europaväg 12. Europaväg 12 är en del av EU:s nuvarande nätverk TEN-T, som även
inkluderar bland annat flygplatserna och hamnarna i Umeå och
Vasa.
2013 • 4 // MS
33
Umeå
Lättmatrosen Juuso Marjamäki från Raumo lossar trossarna
snabbt. Arbetet som däcksman kräver starka händer!
– Europas kulturhuvudstad 2014
www.umea2014.se
Umeå har utsetts till europeisk kulturhuvudstad 2014. Umeå
grundades av erövrarkungen Gustav II Adolf 1622. Staden ligger
vid Ume älvs mynning, som börjar vid den norska gränsen och
fortsätter genom hela svenska Bottniska viken.
I Umeå finns det charmiga butiker, restauranger, kaféer, nattliv och kulturella evenemang bara några minuters promenad
från stadens centrum.
PERNILLA HOLM
EETU PARKKINEN
”Umeå är en universitetsstad med många
studerande även från Finland. Umeå kommun har omkring 120 000 invånare, vilket
innebär en stor marknadspotential”, konstaterar Mika Räisänen, chef för kafeterian.
Vasaborna åker till Umeå för att handla.
Enligt Räisänen har staden bl.a. små specialbutiker och hantverksprodukter. Det anordnas även bussresor till Umeå. Umeåborna
har i sin tur upptäckt Vasa som nöjesstad.
”Magiska lördagskvällar i Vasa! Veckoslutskryssningarna från Umeå till Vasa är en
gammal klassiker hos oss”, säger Räisänen
med ett skratt.
34
MS // 4 • 2013
À la carte som nyhet
I köket på M/s Wasa Express lagar fyra koc­
kar och ett ekonomibiträde mat åt passagerarna på sommaren. Fartyget har två bufféer,
varav den ena är i fören och den andra i fartygets bakre ända. Om passagerarna är
många hålls båda öppna.
”Dessutom har vi numera en à la carte-meny”, säger huvudkocken Stefan Pada
om måltidsalternativen.
All gammal personal från tidigare RG I
fick möjlighet att fortsätta på Wasa Express.
Stefan berättar att han varit på RG I sedan
det började trafikera och att han nu fortsätter
på det nya fartyget. Förutom att den gamla
personalen fortsatte rekryterades även ny
personal till Wasa Express. Pernilla Holm
arbetade tidigare under svensk flagg på M/s
Silja Symphony. Hon började som fast anställd ekonomibiträde på Wasa Express i januari när fartyget började trafikera.
”Jag fick en mycket kortare arbetsresa, vilket är bra”, säger Vasabon Holm.
Turbulens inom sjöfarten
Några sjömän som även arbetat på andra
rederier kommer emot oss på Wasa Express.
En av dem är hyttvärdinnan Virpi Mars.
”Hyttavdelningen på Wasa Express består av 62 hytter och 2 handikapphytter, som
jag ansvarar för. Ibland är hytterna nästan
fullbokade, så vi har gott om passagerare.”
Rami Salonen arbetar i sin tur som fartygselektriker och kommer emot oss i fartygets maskinrum. Han utexaminerades 2007
från sjöfartsskolan i Raumo och arbetade på
isbrytare innan han började på Wasa Express.
”Jag är glad att jag fick fast anställning
här så att jag inte behöver söka eller vänta på
nya jobb hela tiden.”
På M/s Wasa Express arbetar två alternerande fasta fartygselektriker. Dessutom har
man anställt en extra elektriker, Eetu Parkkinen. Det finns mängder att göra på den
gamla skutan.
”Jag hade ett fast arbete på Neste Shippings M/t Stena Arctica, men slutade i våras
eftersom läget såg så dystert ut.”
Kuva shutterstock
JUUSO MARJAMÄKI
Tre matroser, två lättmatroser och en båtsman
arbetar på däck på M/s Wasa Express. Alla gamla
däckarbetare fick fortsätta på det nya fartyget. De
arbetar i tvåveckorstörnar.
”Det nya fartyget är rymligare och avsevärt mycket fräschare
än föregångaren”, säger matros Jouni Hämeenoja från
Lahtis om de båda fartygen medan han målar nya lastmärken på sidan av Wasa Express.
På svenska
MIKA RÄISÄNEN
M/s Wasa Express åker från Umeå till
Vasa vid sextiden varje fredag och lördag.
Det ankommer Vasa vid elvatiden, och därefter hinner man besöka nattlivet i Vasa innan
man återvänder till fartyget för natten.
RAMI SALONEN
2013 • 4 // MS
35
JOUNI HÄMEENOJA
Hur går det för FL Port Services personal i Nordsjö?
Företagens eget ansvar vid
Helsingfors
konkurrensutsättning
är stort
Ett stort problem vid offentliga upphandlingar i Finland är köparens okunnighet om sin egen ställning
som den som ska fastställa villkoren för upphandlingen. Ett annat minst lika stort problem är företagen,
som inte känner till eller erkänner spelreglerna som fastställts i lagen om offentlig upphandling.
Text Saana lamminsivu bild Shutterstock
O
ffentliga upphandlingar ska göras i enlighet med nationella
upphandlingslagar och EU:s
upphandlingsdirektiv. Beslutet
om vad man ska göra själv, vad som ska
köpas in utifrån och när upphandlingar ska
göras tillhör den offentliga sektorn, dvs.
köparen själv.
Upphandlingslagen, dvs. lagen om offentlig upphandling (348/2007), och statsrådets förordning om offentlig upphanling
(614/2007) reglerar konkurrensutsättnin­
gar. Problemet med upphandlingslagen är
dock dess generella natur. Lagen fastställer
till exempel hur en konkurrensutsättning
ska genomföras och meddelas, men det
egentliga ansvaret för att upprätta och konkurrensutsätta en anbudsbegäran hamnar
hos företaget självt.
Tillämpligt kollektivavtal ska synas i
anbudsbegäran
Konkurrensutsättningarna i Finland har
bjudit på många olika varianter. De bör fästa ännu större uppmärksamhet på praktiska arbetsredskap, utrustning och arbetssäkerhet och på personalens yrkesskicklighet
och specialkunskaper.
Många gånger har man också glömt
nämna vilket kollektivavtal som tillämpas i
branschen. Det finns flera kända fall där
kollektivavtalet inte har nämnts överhuvudtaget. Därför har de deltagande företagen
räknat sina personalkostnader i underkant
och vunnit konkurrensutsättningen så billigt att de i praktiken inte klarar av att utföra
jobbet med de kostnader som de har angivit. Det har orsakat en konkurrensförvrängning i branschen som ärliga företag som
följer kollektivavtalen lider mest av, då de
förlorar arbeten och uppdrag.
Det billigaste erbjudandet behöver
inte vara det som väljs
Baserat på konkurrensutsättningarna har
man ofta valt det billigaste anbudet för att
utföra arbetet eller entreprenaden och har
inte fäst någon som helst uppmärksamhet
på tjänstens kvalitet. För närvarande trafikerar det till exempel ett tiotal gamla fartyg
i skärgården, medan nya står overksamma.
Vid entreprenadarbeten har uppdragen till
och med gått till företag som inte ens har
tillräcklig utrustning för att genomföra arbetet!
EU-parlamentariker Sirpa Pietikäinen
(Samlingspartiet) försöker göra den nya
europeiska upphandlingslagen känd. Enligt Pietikäinen är det en myt att köpare alltid ska välja det billigaste anbudet.
”Man behöver aldrig gå enbart efter priset. Det är en riktigt stor missuppfattning
som även delas av beslutsfattarna. Redan
dagens EU-direktiv säger att upphandlin­
garna ska utvärderas utifrån ett totalekonomiskt perspektiv”, kommenterade EU-parlamentariker Sirpa Pietikäinen (Samlingspartiet) i Yle Nyheter den 4 februari 2013.
Förenklingen av offentliga upphandlingar
går framåt i EU
Meddelande från arbets- och näringsministeriet den 7.8.2013
Den 17 juli enades EU-rådets ständiga representanters kommitté (Coreper) om att
förnya EU:s lagstiftning kring offentliga
upphandlingar. Direktivet ska godkännas i
EU-parlamentet och -rådet de närmaste
månaderna.
De nya direktiven ska förenkla förfarandet vid offentlig upphandling och ge upphandlarna ännu bättre möjlighet att uppmärksamma sociala och miljömässiga
perspektiv.
Efter att direktiven har trätt i kraft har
medlemsstaterna två år på sig att införliva
bestämmelserna i den nationella lagstiftningen. För att bereda förnyelserna i den
nationella upphandlingslagen ska arbetsoch näringsministeriet tillsätta en arbetsgrupp och informera om saken i ett senare
skede.
Hamn sade upp
MS // 4 • 2013
avtalet
Arbetsförhållandena ska uppmärksammas vid offentlig upphandling
– det nya direktivet är klart att
förseglas
I framtiden kommer kommunen eller staten att fästa ännu större uppmärksamhet
på företagens arbetsvillkor och -förhållanden när de anordnar anbudstävlingar.
Lägsta pris kommer inte längre att räcka
som vinstkriterium. Så kommer det att bli
om de slutliga besluten kring EU-direktivet
fattas i höst.
Enligt direktivet ska företag som genomför offentliga upphandlingar följa arbets-,
social- och miljörättens EU-reglering, nationella lagar, kollektivavtal och internationella avtal.
FFC:s näringspolitiska expert Pia Björkbacka är nöjd med förnyelsen. Enligt henne
kan de billigaste anbuden även ha de lägsta
personallönerna.
”I fortsättningen behöver kommunen
eller staten inte vara rädd för att den som
lämnat det billigaste anbudet men inte
valts tar saken till marknadsdomstolen”,
berättar Björkbacka.
Direktivet gör det ännu tydligare att finländska arbetslagar och kollektivavtal ska
tillämpas på utländska personer som arbetar i Finland.
”Om en utländsk person arbetar för en
lägre lön än sina finländska arbetskamrater
blir det lättare för personen själv, förbunden eller myndigheterna att ingripa i diskrimineringen.”
EU-parlamentet och -rådet har nått ett
avtal kring direktivet, men de slutliga besluten fattas först i höst. Den nya lagstiftningen träder i kraft år 2015.
Text: Katariina Harju/FFC
36
På svenska
Upphandlingslagen tar ingen hänsyn till kvalitet:
text och bilder Saana lamminsivu
H
amnen har varit nöjd med våra tjänster – men måste konkurrensutsätta dem för konkurrensutsättningens skull?”
Helsingfors Hamn meddelade i slutet av juni att de sagt upp
sitt avtal med FL Port Service. Det nuvarande avtalet gäller till slutet av året. Enligt Helsingfors hamnchef Kimmo Mäki ska man göra en ”totalöversyn” av företagets hamntjänster under hösten. I praktiken kan det
innebära en konkurrensutsättning.
FL Port Services är ett dotterbolag till Finnlines. Företaget inledde sin verksamhet i slutet av 2008, samtidigt som Nordsjö hamn. Port Service har omkring 20 hamnövervakare. Nyheten om att avtalet skulle upphöra kom som
en chock för personalen, eftersom det samtidigt fördes förhandlingar för att
förnya avtalet.
”I slutet av juni fick hela personalen veta att vårt avtal har sagts upp”, berättar hamnövervakarna Juha Hoffman och Ville Soininen.
”Det vill säga trevlig semester till alla, det här var ju verkligen glada nyheter!”,
fyrar de av.
2013 • 4 // MS
37
På svenska
Lång arbetserfarenhet och tyst kunskap
FL Port Service har personal med lång erfarenhet
och som arbetade i Helsingfors hamn innan de
kom till Nordsjö.
”Vi har lång arbetserfarenhet av hamnfunktioner. Vårt arbete innefattar mängder av så kallad
tyst kunskap som man bara får genom att göra
och lära sig.”
Kunderna i Nordsjö hamn har varit nöjda med
FL Port Services arbete. Personalen har lärt känna
fartygsbesättningar, lastbilschaffisar och andra
som regelbundet besöker hamnen och kan hjälpa
dem eftersom de vet vad kunden vill ha.
”Vi hjälper och rådger även passagerare varje
dag. Vid behov ledsagar vi till och med äldre personer på eller av fartyget. Vårt arbete är först och
främst ett kundserviceyrke.”
Funktionerna granskas under hösten
Ännu i mitten av juli vet man inte vad som kommer att hända
med FL Port Services funktioner i Nordsjö. Avtalet gäller till och
med slutet av december. Helsingfors hamnchef Kimmo Mäki berättar för tidningen Sjömannen att man varit nöjd med FL Port
Services verksamhet, men att man trots det ska gå igenom funktionerna då och då, t.ex. när det gäller utveckling.
”Det har fungerat ganska bra, men i slutet av året kommer vi
att se över läget för att se hur det blir i framtiden.”
”En stor del av Nordsjö hamns verksamhet är sådan att vi köper tjänster utifrån och konkurrensutsätter dem regelbundet. En
del av tjänsterna producerar vi själva”, konstaterar han.
Enligt hamnchefen har man nu samarbetat med FL Port Service i några år, men verksamheten har inte konkurrensutsatts eller
granskats när det gäller utveckling. Precis som med andra inköpta funktioner och tjänster bör man gå igenom dem då och då,
förklarar Mäki.
”Det är för tidigt att säga om vi ska konkurrensutsätta den eller göra något annat. Vi måste titta på hela verksamheten, och
det finns mycket annat i anknytning till den”, berättade hamnchef
Kimmo Mäki för tidningen Sjömannen i slutet av juli.
Inga olyckor
Yrkesstoltheten förenar
Hamnövervakarna förtöjer och lossar fartyg i Nordsjö och sköter även
andra hamntekniska arbeten. Arbetet är två- eller treskift och man har
jour även på veckosluten.
”Även om jag fick åka tidigare till jobbet i morse och mitt skift började redan vid 1.20 på morgonen måste jag säga att jag aldrig varit
irriterad över att åka till jobbet. Det måste vara det bästa tecknet på
att jag trivs i mitt yrke”, funderar hamnövervakare Juha Hoffman då
han börjar jobba igen efter semestern.
Dygnet runt kommer det fartyg till Nordsjö. Arbetet i framför allt
vinterns mörker och hårda vind och kyla kräver uthållighet. Repen är
isiga och tunga.
”Vårt arbete inkluderar även att följa upp fartyg och göra fartygslistor som vi sedan skickar vidare till operatörerna. Vi sköter även den
allmänna ordningen i hamnen och informerar om eventuella fel. Vi
måste alltid vara alerta och med på vad som händer i Nordsjö.”
FL Port Service beviljar också körtillstånd till fordon som kommer
till hamnen. Dessutom sköter de persontransporten mellan fartyget
och hamnen. Journumret sitter på väggen i hamnentrén för beställning av transport, men männen får dagligen ta emot samtal om allt
mellan himmel och jord.
”Vi är hamnens nyhetsbyrå som man ber om råd inom allt. Tack
vare vår långa erfarenhet brukar vi kunna tala om vem man ska kontakta för att ta hand om saken”, beskriver männen sin arbetsdag.
38
MS // 4 • 2013
Arbetssäkerheten är något som man inte kan blunda för när man arbetar i en hamn. FL Port Service
har verkat i Nordsjö i cirka fem år. Under den tiden
har det inte inträffat några olyckor, vilket också är
ett tecken på yrkesskicklighet.
”Detta är ett ansvarsfullt arbete. Man kan inte
skicka ut vilken nybörjare som helst bland maskinerna ute på fältet – det kan leda till allvarliga
olyckor”, konstaterar hamnövervakarna.
Till höger: ”De flesta av oss har familj, så vi har mycket
att fundera på om vi mister jobbet”, kommenterar
hamnövervakarna Juha Hoffman och Ville Soininen
i Nordsjö hamn.
Nere: FL Port Service hämtade lotsen Jan Pihlström från
ett fartyg som ankommit hamnen. Under 30 års tid har
han lotsat flera olika slags fartyg till hamnen. ”Nu ska jag
köra till ett tankfartyg i Emsalö”, säger han under färden.
Nordsjö hamn
Nordsjö hamn ägs av Helsingfors Hamn, ett affärsverk som är underställt Helsingfors stad. När
det gäller godstrafiken i Nordsjö hamn fungerar
Helsingfors Hamn på så kallad landlord-basis,
dvs. de kontrollerar och utvecklar hamnområdena
och tillhörande företagsområden.
Värdet på godstrafiken i Helsingfors hamn representerar omkring en tredjedel av värdet på Finlands totala utrikeshandel och två femtedelar av
värdet på Finlands utrikeshandel till sjöss.
Den goda sammanhållningen och att man alltid
hjälper varandra är det som har gjort att man klarat sig genom tuffa dagar. På ett år blir det så mån­
ga arbeten och arbetstimmar att man riskerar att
överskrida de lagstadgade gränserna. Det är alldeles för få anställda.
”Vi har en bra sammanhållning och är flexibla
eftersom vi har hittat system som fungerar, även
om det hela tiden är tufft. Med mindre personal än
så här skulle det inte fungera”, FL Port Services
man rakt ut.
VILLE SOININEN OCH JUHA HOFFMAN
Om kvalitetsfaktorerna vore
synligare vid upphandling skulle
man äta bättre potatisar i skolorna och det skulle färdas nyare
förbindelsebåtar i skärgården.
Källa: Yle Åbo 2.7.2013
2013 • 4 // MS
39
JAN PIHLSTRÖM
På svenska
Sjömansläkaren
Fartyget ska minst
få utlåtandedelen,
dvs. sidan 3 av
blanketten
De nya blanketterna för läkarundersökning av fartygspersonal har tagits i bruk.
Text Päivi Miilunpalo bilder Shutterstock
S
ocial - och hälsovårdsministeriet
har förnyat blanketterna för läkarundersökning av fartygspersonal.
På de nya blanketterna har man beaktat förordningen om den synförmåga och
hörsel som fordras av fartygspersonal som
trädde i kraft 1.4.2013 samt Internationella
arbetsorganisationens (ILO) och Internationella sjöfartsorganisationens (IMO) nya anvisningar för läkarundersökning av sjömän.
Sjöarbetskonventionen (MLC 2006), som
trädde i kraft 20.8.2013, samt den internationella STCW-konventionen om normer för
sjöfolks utbildning, certifiering och vakthållning ligger också i linje med blanketterna
och undersökningsanvisningarna.
Tresidig blankett
Den förnyade läkarundersökningsblanketten
består av tre sidor. Den första sidan innehåller en anamnes, den andra resultaten av läkarundersökningen och den tredje ett läkarutlåtande om lämpligheten för arbete på ett
fartyg och uppfyllande av myndighetsbestämmelser på finska/engelska, svenska/engelska eller engelska. Själva läkarutlåtandet
innehåller alltid också text på engelska för
internationellt bruk.
Fartyget ska minst få utlåtandedelen,
dvs. sidan 3 av blanketten
Till skillnad från tidigare blanketter räcker det
att arbetsgivaren/redaren får utlåtandedelen
på sidan 3. Enligt internationella direktiv ska
inga detaljerade uppgifter från hälso- och läkarundersökningen eller mätresultat finnas
40
MS // 4 • 2013
Tillstånd till undantag
med i utlåtandedelen som ska överlämnas
till redaren. För sjömännens egen säkerhets
skull ville man dock ha med information om
regelbunden medicinering i utlåtandedelen.
Om sjömännen vill kan de även i fortsättningen överlämna sidan 1 och 2 till fartyget.
Dessa hälsouppgifter kan vara till nytta om
sjömännen insjuknar eller skadas på fartyget
och behöver medicinsk hjälp. Med hjälp av
uppgifterna på blanketten kan man även underlätta utväxlingen av hälsouppgifter mellan fartyget och konsultationsenheten på
land vid sjukdomsfall. Uppgifter som rör en
persons hälsotillstånd är alltid konfidentiella, och förordningarna i lagen om integritetsskydd i arbetslivet (759/2004) ska iakttas
vid hantering av sådana uppgifter.
Duglighet för utkiksuppgifter
Utlåtandedelen har enligt internationella direktiv fått en särskild punkt där den undersökta personens duglighet för utkiksuppgifter noteras. I Finland innebär det att samma
krav som vid arbete på däckavdelningen ska
uppfyllas, men vid internationell användning
av intyget utgör detta en egen separat punkt
i utlåtandet.
I utlåtandet innebär punkt 21B, Begränsningar i tjänstdugligheten, eventuella begränsningar i t.ex. rökdykningsduglighet eller ensamarbete i vakt- och utkiksuppgifter
till följd av sjukdom eller hälsotillstånd. Begränsningar i t.ex. arbetsuppgifter eller trafikeringsområde fastställs i regel via ett undantagsförfarande av Trafiksäkerhetsverket
(Trafi).
Om personens hälsotillstånd baserat på en
undersökning utförd av den undersökande
läkaren inte uppfyller kraven för arbete på
fartyg kan läkaren inte konstatera personen
vara lämplig för arbete på fartyg. Om personen ändå vill kunna påbörja eller fortsätta
sjötjänst har han eller hon möjlighet att söka
tillstånd till undantag från Trafiksäkerhetsverket. Genom att kryssa för punkten ”Undantagsförfarande krävs” i utlåtandet överlämnar den undersökande läkaren beslutet
om huruvida personen är tjänstduglig till
Trafiksäkerhetsverket.
Intyget gäller i regel i två år
Intyget gäller normalt sett i två år, för personer under 18 år i ett år. Giltighetstiden kan
efter den undersökande läkarens övervägande även vara kortare än så på grund av hälsoskäl hos personen i fråga. Om det är fråga
Blanketterna utfärdas på
tre språk: finska, svenska
och engelska
Lag om läkarundersökning av fartygspersonal (1171/2010)
9 § Läkarintyg för fartygspersonal
1 moment
”Läkarintyg ska utfärdas på finska eller
svenska. Läkarintyg för utrikesfart ska på
begäran av den som undersökts
dessutom utfärdas på engelska.”
om en första undersökning för utrikesfart
utanför en sjömanshälsovårdscentral som
utförts av en sjömansläkare är intygets giltighetstid tre månader. För att sådana kortvariga intyg ska godkännas ska det finnas mycket tyngande skäl, och den första
undersökningen ska då göras om på sjömanshälsovårdscentralen senast tre månader efter den första undersökningen som
gjordes på annat håll.
En kopia av undersökningsblanketterna
ska också skickas till Arbetshälsoinstitutets
arkiv, som för ett lagstadgat register över läkarundersökningsutlåtanden för fartygspersonal.
Päivi Miilunpalo
överläkare
Arbetshälsoinstitutet
Blanketterna finns på
följande adress:
www.suomi.fi > på svenska > E-tjänster
> skriv följande i sökfältet: 7.01
eller skriv in följande i adressfältet:
http://www.suomi.fi/suomifi/
svenska/e-tjanster/blanketter/stm_7_01/
index.html
2013 • 4 // MS
41
kompletteringskurs
för förtroendemän
15.-16.10.2013
helsingfors
Anmälningar:
Kenneth Bondas
kenneth.bondas@smu.fi
tel. (09) 615 20254 eller 040 456 0245
Beställa ansökningsblanketten från Bondas eller via webbsidan:
www.smu.fi > på svenska > utbildning > förtroendemanna­
utbildning
OBS! När du har fyllt i din del av ansökningen skall du be din
arbetsgivare godkänna den (skriva under) och efter det returnera
kursansökningen.
Postadress för kursblanketten:
Kenneth Bondas
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 HELSINGFORS
Ny ekonom på Sjömans-Unionen
I början av augusti började Jussi Katajainen som ny ekonom på Sjömans-Unionen. Jussi övertar ansvaret för Unionens ekonomiska frågor då nuvarande ekonom Mikko Tuominen går i pension. Katajainen
har ett gediget styrande grepp och lång erfarenhet av ekonomiska
frågor i olika organisationer, då han kommer till Sjömans-Unionen
från centralorganisationen Akava, där han var ekonomichef i 7,5 år.
”Akava har 35 medlemsförbund som tillsammans har mer än en halv
miljon medlemmar, så jag känner verkligen till fackförbundsverksamheten. Jag bildade även ett nätverk av ekonomiansvariga för förbunden i Akava. I nätverket gick vi igenom förbundens ekonomi och verksamhet ur olika synvinklar.”
Ekonom Katajainen bereder placeringen av Sjömans-Unionens
medel. Unionen äger också fastigheter, såsom stugor, som medlemmarna kan hyra. Han ansvarar för deras funktion och för planeringen
av eventuella renoveringar.
”Jag är van vid att arbeta med många olika uppgifter. Akava hade
36 anställda, och förutom den ekonomiska förvaltningen ansvarade
jag även för ekonomiupphandling och för ICT-sidan och telefoner. Sjömans-Unionen är något mindre, så här får jag arbeta ännu bredare.
De passar mig, för jag ville ha nya utmaningar”, säger Katajainen.
”Sjömans-Unionen är ett känt namn och en gammal och traditionsfylld organisation, så jag visste vad jag sökte till och är inte rädd
för att ta över rodret. Jag har även några sjömän som vänner och bekanta, och de berättar nyheter från havet och om sjömanslivet.”
42
MS // 4 • 2013
Arbetslöshetskassan informerar
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Transportbranschens Arbetslöshetskassas
tjänstetid ändras från och med 1.9.2013
Besöksadress:
Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors
Postadress:
PB 65, 00531 Helsingfors
Telefonjour
tel. (09) 613 111
mån–fre kl. 9.00–12.00
fax: (09) 6131 1333
Arbetslöshetskassans
handläggningstider är
för närvarande ca 2
veckor.
Vi betjänar er i vår kundtjänst (Broholmsgatan 3 - 5) i fortsätt­
ningen från september till april mån – fre kl. 9 – 15
från maj till augusti mån – tors kl. 9 – 15 och fre kl. 9 – 14.
Sjömans-Unionens nya ekonom Jussi Katajainen har
inte långt till Hagnäs, då han bor i Böle. På fritiden
åker han motorcykel runt om i Finland och Europa.
Hans fru har också en motorcykel, så en stor del av
deras fritid tillbringas på hojen. Katajainen är också
med i flera intresseorganisationer för motorcykelåkare.
Kollektivavtalsmotioner
Du Sjöman - låt din röst höras!
Du som är medlem i Sjömans-Unionen har nu möjlighet att påverka och komma med din åsikt om kollektivavtalsfrågor som du själv
eller ni tillsammans på er arbetsplats vill ha förbättringar i.
De branschvisa kollektivavtalen som tillämpas för Finlands Sjömans-Union FSU rf:s medlemmar på fartygen upphör den 28. februari 2014. Enligt Unionens stadgar beslutar Unionens styrelse om
godkännande av ett kollektivavtal. När besluten görs behöver styrelsen också känna till medlemmarnas åsikter.
Tillfällen på fartygen och i land under tiden 20.8. - 30.9.2013
Huvudförtroendemännen ordnar tillsammans med fartygens förtroendemän tillfällen ombord på fartygen, där man tillsammans
med medlemmarna funderas över kollektivavtalsförslag. Fackavdelningarna bör på motsvarande sätt ordna tillfällen i land.
Tillfällena hålls under tiden 20.8. - 30.9, så att förslagen kan
vara tillhanda på Unionens kontor senast den 9.10.2013. Ni kan använda våra mötesprotokoll eller skriva förslagen som meddelanden
i fri form.
Mötesprotokollet kan hittas på web-sidan:
smu.fi > på svenska > intressebevakning > kollektivavtalsmotioner
Svaren kan också skickas med e-post till adressen:
carita.ojala@smu.fi.
Utnyttja din
medlemsförmån!
Medlemmarna kan hyra Sjömans-­
Unionens stugor året om
Sjömans-Unionen har tolv stugor som medlemmarna kan hyra. Nästan alla stugor är dessutom
vinterbonade och välutrustade och kan därför utnyttjas
året om. Stugorna ligger på vackra platser i natursköna
områden och erbjuder en perfekt inramning för rekreation. Alla Unionens stugor ligger nära vatten, förutom
stugan i Merilevi i Lappland.
Sjömans-Unionens stugor ligger på följande orter:
Esbo
•
Kerimäki
•
Pyttis
•
Vasa
•
Levi
• Gustavs
Boka stuga
Du kan boka en stuga genom att ringa Unionens kontor
på tel. (09) 615 20 260.
Du kan fråga Unionen om lediga hyresperioder och
även fråga om annat som rör stugorna.
Stugornas utrustning
Alla stugor har all nödvändig grundutrustning. Ta med
egna lakan, påslakan, örngott och handdukar samt övriga personliga tillbehör.
Läs mer om Sjömans-Unionens stugor:
Skicka din julhälsningar till tidningen
I decembernumret av (6/2013) Sjömannen publiceras julhälsningar,
som är gratis för Unionens medlemmar och pensionärer. Även de sjöfarare som hör till befälsförbunden och som vill skicka hälsningar till
sina kollegor kan göra detta utan kostnad.
Fackavdelningens eller arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson samlar för varje arbetsplats ihop namnet på dem som vill
skicka hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa medlemmar kan skicka
sina hälsnin­gar direkt till Sjömannens redaktion på adressen: Sjömannen helst namnen per e-post till
saana.lamminsivu@smu.fi
www.smu.fi på svenska > medlemskap > medlemsförmåner > Unionens stugor
Meriluoto, Vasa
Stugan i Meriluoto i Replot i Vasa ligger i Kvarkens
unika skärgård, som togs upp på Unescos världsarvs­
lista 2006. Stugan i Meriluoto är 114 m2 stor. Den har
fyra bäddplatser samt möjlighet till åtta extra bäddplatser. Det finns två sovrum, ett vardagsrum och ett kök.
eller
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors.
Jussi Katajainen
Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar vi att hälsningarna skic­kas så fort som möjligt, senast den 11 november. Skicka hälsningarna som bilaga i Word-format eller som Excel-tabell där efternamnet står i den första kolumnen och förnamnet i den andra.
2013 • 4 // MS
43
in english
M/s Kumpula:
Third time
in Finland
The M/s Kumpula, a dry cargo vessel owned by ESL
Shipping has been sailing across the world’s oceans
for more than a year. In May, the vessel returned to its
homeland, when it docked in Tahkoluoto, Pori.
Text Saana lamminsivu pictures saana lamminsivu
and shutterstock
Read this whole article in English: www.smu.fi > in English > M/s Kumpula
Left: 2nd engineman Joseph Omanio and wiper Roshell Viernes and
fitter / machinist Jeremias O. Epondulan. More articles in English
could be published in the Union’s magazine for the Filipino members
of the Finnish Seamen’s Union”, they wish.
T
he M/s Kumpula is the latest in a
line of dry cargo vessels that have
been built in the ESL Shipping
company’s Asian dockyards. The
Kumpula was named in a ceremony held in
Vietnam in May 2012. Since then it has sailed across many oceans.
“We have been to India, Brazil, Singapore
and Japan,” says first-mate Pasi Koivula.
The Kumpula’s tonnage is 56 000 dwt
and is the largest of the company’s new vessels.The vessel has five cargo holds.
”For example, we sailed from Brazil to Japan with four cargo holds full of soya beans
and one cargo hold full of corn.”
Pasi Koivula says that the vessel visited
many different harbours in Japan.
”For example, on the Island of Honshū
we sailed to Osaka and Chiba, which is loca­
ted near Tokyo.”
44
MS // 4 • 2013
Right: Ordinary seaman Ruph A. Capatoy.
From Japan we continued to sail to Vancouver in Canada. The seas in the Pacific
Ocean were stormy and rough.
”During rough seas something is happening all the time”, says Pasi Koivula with a
glint in his eye.
We arrived in Vancouver as planned. In
Vancouver the Kumpula was loaded with
“potash”, i.e. potassium carbonate, which
was then hauled to Brazil. This leg lasted
one month.
”First we sailed south along the West
coast of the United States of America. We
didn’t go through the Panama Canal because of the draft limit we encoutered and because sailing through the canal is expen­
sive.”
So the Kumpula sailed on to Tierra Del
Fuego in Chile.
”We didn’t sail as far as Cape Horn, but
took a short-cut from the Pacific Ocean to
the Atlantic Ocean via the Strait of Magellan.”
It is always worth avoiding Cape Horn, if
possible. Strong winds, high waves and
storms have throughout the ages claimed
many vessels and the lives of many sea-farers as they were dragged down to the depths of the sea. Even today, it is not possible
to sail around the Southern point of Chile
with an easy mind, especially if bad weather
suddenly springs upon you.
2013 • 4 // MS
45
ilmoitukset
IN MEMORIAM
Tarjoilija
Leena Marjatta Mäki-Manner
s. 26.6.1968
k. 22.4.2013
Lempeille vesille käy purtesi tie.
Kotisatamaan uuteen tuulet vie.
Lämmöllä muistaen
tytär Lisa
mummi ja ukki
työtoverit
Luottamusmies
Leena Mäki-Mannerin
muistoa kunnioittaen
Suomen Merimies-Unioni
Kylmäkkö
Kaija Köngäs
s. 26.2.1950
k. 20.6.2013
Kuultuamme sairastumisestasi luulimme
lohduttavamme sinua, mutta siinä kävikin niin,
että sinä lohdutit meitä.
Kaijaa kaivaten
ystävät ja työkaverit Viking Lineltä sekä Kristina
Cruisesilta
KIITOS
Olli Kauranen ja Turo Ihalainen kiittävät saamastaan luottamuksesta. Edunvalvonta jatkuu
vahvana vaikeista ajoista huolimatta.
Pääluottamusmies Mika Ojala ja varapääluottamusmies Timo Purho kiittävät Viking Linen
Merimies-Unionin jäsenistöä saamastaan luottamuksesta.
Kiitos jäsenistölle, toivottaa pääluottamusmies
Marko Lappalainen Eckerö Linelta.
SYNTYMÄPÄIVÄT
Iso Kiitos kaikille meitä muistaneita tultuamme
täysi-ikäisiksi. Arja ja Mea 50 v.
Lämmin kiitos kaikille, jotka niin monin eri tavoin muistivat minua täyttäessäni 60 vuotta!
Pekka Mantere, Rauma
Elli Nieminen täytti 85 vuotta 24.6.2013.
Sydämelliset onnittelut toivottaen
Unionin konttorin henkilökunta ja lapset perheineen.
Tuhannet kiitokset M/s Baltic Princessin nuorisolle muistamisesta juhlapäivänäni täyttäessäni 60 vuotta. Terveisin iäkkäämmänpuoleinen
ikiteini Pete. Petteri Holopainen
46
MS // 4 • 2013
50 års födelsedag
Ett varmt tack till mina arbetskamrater på M/s
Baltic Princess och ett tack till rederiet Tallink
Silja för att ni kom ihåg mig då jag uppnått halva århundradet.
KULTAMERKIT
Lämmin kiitos M/s Baltic Princessin työkavereille sekä varustamo Tallink Siljalle minun
muistamisesta kun saavutin puoli vuosisataa.
Kaj Svenskberg
Haapaniemi Anne-Mari
Jalonen Sari
Kautonen Jouni
Kekki Riitta
Lähdevuori Tiina
Valtonen Anne
Vuorela Ari
Yli-Mäenpää Tero
ELÄKKEELLE
AMMATTIOSASTOT
Klasu kiittää jäsenistöä, eri luottamusmiehiä,
työtovereita ja työnantajaa sekä yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista jäätyäni emeritukseksi. Klaus Höglund
Sisä-Suomen osasto (001)
Lämmin kiitos M/s Mariellan henkilökunnalle
ja varustamolle vuosista, jotka sain tehdä työtä
kanssanne ja kiitos muistamisesta aloitettuani
pitkän vapaan.
Ett varmt tack till personalen på M/s Mariella och rederiet för de åren jag fick arbeta med er
och tack för de gåvor och kort ja fick när jag
började med en långledighet. Hannele Koivisto
alias Hansu
Kiitän kaikkia työkavereita menneistä, yhteisistä vuosista. Kiitokset myös Tallink-Siljalle.
Markku Roikonen
Eläkeläisen runo (Markku Raninen)
Aamukahvin päälle laitoin, lehden auki taitoin.
Katse ulos ikkunasta, isä tarhaan vie lasta.
Nyt vasta muistin, rappusilla kuistin.
Tänäänhän minulta loppui hoppu, työtähän on
tehty ja nyt se on loppu.
Päivää ensimmäistä saan eläkettä, maistuu
mukavalta, ei että.
Istuin keinuun pihan, kuvittelen kuinka lähtee
grillistä tuoksu lihan.
Sana (kiire) on poissa, lepää ilta-aurinko kukissa
noissa.
Teen muistoihini retken, torkahdan pienen hetken.
Olen tehnyt nuuhteetta työni, nukun hyvin yöni.
Eläkkeellä on hyvä olla, kissa kehrää nurmikolla.
Kiitos Teille M/s Silja Serenaden henkilökunta,
teitte eläkkeelle lähdöstäni ikimuistoisen.
Pirjo Björkman
Tack till hela M/s Gabriellas besättning för
mån­
ga gemensamma år och tack för hågkomsten vid min pensionering.
Kiitos koko M/s Gabriellan henkilökunnalle
monista yhteisistä vuosista ja kiitos muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Martti
Kiitokset M/s Mimerin porukalle ja Godby
Shippingille jäädessäni eläkkeelle. Hyviä seilauksia! Martti Rintala
Kiitoksia kaikille merimieskavereille yhteisistä
seilausvuosista! ”Roki” Rohkimainen
Syyskokous
Aika: lauantai 30.11.2013 kello 14.00
Paikka: Kerimäki, Haukilahden iso mökki
Vuosikokouksen jälkeen kello 16.00 on tarjolla
joulupuuroa ja torttukahvit yhdessäolon merkeissä. Pidemmältä saapuneille matkalaisilla
mahdollisuus yöpyä ja saunoa mökeillä.
Ilmoittautumiset 15.11.2013 mennessä
Sepolle, p. 050 368 2298 tai Markulle, p. 0400
768 414. Tervetuloa - ja myös eläkeläiset ovat
tervetulleita!
Perinteinen virkistysviikonloppu pidetään
31.1.-2.2.2014 Kylpylähotelli Peurungassa
Laukaalla Keski-Suomessa.
Mukaan mahtuu 30 ja sitovat ilmoittautumiset 15.12.2013 mennessä Seppo Immoselle,
e-mail: seppo.immonen57@gmail.com, puh.
050 368 2298 tai Markku Rautiaiselle, e-mail:
markku.j.rautiainen@luukku.com, puh. 0400
768 414.
Pohjoisen osasto (002)
Syyskokous ja 30-vuotisjuhla
Pohjoisen osasto kokoontuu syyskokoukseen
Kemin Cumulukseen lauantaina 23.11.2013 klo
16.00. Toimikunta kokoontuu klo 14.00.
Osasto juhlii 30-vuotispäiväänsä 23.11. klo
19 alkaen pikkujouluaterialla Kemin Cumuluksessa. Jäsenet ja kutsuvieraat tervetuloa!
Satama-ala (003)
Syyskokous
Satama-alan syyskokous pidetään luottamusmiesten neuvottelupäivien yhteydessä
15.10.2013 klo 17.00 Helsingissä Kuljetusliittojen talossa, John Stenbergin ranta 6. Kokouskabinetit: 103–104, toinen kerros. Tervetuloa!
Lounais-Suomen osasto (006)
TES-aloitekokoukset 19.9. klo 14.00 ja 30.9.
klo 14.00
Lounais-Suomen osaston hallitus kutsuu kaikkia osaston jäseniä pohtimaan työehtosopimusaloitteita. Tilaisuudet järjestetään to 19.9.
klo 14.00 ja ma 30.9. klo 14.00 osaston toimistolla: Maariankatu 6 b, 5. krs. Turku. Tervetuloa!
Syyskokous
Aika: torstai 7.11.2013 klo 18.00 alkaen
Paikka: AKT:n tilat, Maariankatu 6 b, 5. kerros,
Turku
Kokouksessa valitaan hallitukseen puheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Vahvistetaan talous­
arvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2014.
Käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Paikalla liiton edustaja. Osallistujien kesken arvotaan mukava palkinto. Huom! Sitovat ilmoittautumiset ruokailuun 4.11. mennessä puh.
(02) 233 7416. Tervetuloa!
Pikkujoulut
Pikkujouluja vietetään museolaiva Borella Aurajoen rannalla Turussa pe 22.11. klo 18.00 ja
pe 29.11. klo 18.00 alkaen. Hinta 50 €/jäsen ja
65 €/avec. Lippujen lunastus Turun toimistolta
Maariankatu 6 b, 5. kerros, puh. (02) 233 7416
viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa.
Majoitusmahdollisuus Borella. Tervetuloa!
Itäkustin osasto (007)
Syyskokous
Aika: maanantai 11.11.2013 klo 14
Paikka: osaston toimisto, Puutarhakatu 12,
48100 Kotka
Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisätietoa
kokouksesta lähempänä osaston kotisivuilla.
Tervetuloa!
Mökkitalkoot
ma 28. - ti 29.10.2013 klo 13 alkaen
Villa Varpunen, Pyhtää
Tervetuloa!
Länsi-Suomen osasto (008)
TES-aloitekokoukset
Keskiviikko 11.9.2013 klo 12.00
Maanantai 16.9.2013 klo 12.00
Perjantai 3.10.2013 klo 12.00
Tilaisuuksien kesto n. 1 tunti
Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa (liiton toimisto). Nyt jos koskaan kannattaa tulla kauempaakin kertomaan mielipiteensä! Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Mökkitalkoot Raippaluodossa
Aika: maanantai 30.9.2013 klo 6.00 alkaen
Paikka: Meriluodon mökki
Ruokailujärjestelyiden vuoksi ilmoita tulostasi
viimeistään 27.9. Karille 0400 418 511 tai
kari.nurmirinta@smu.fi Tervetuloa auttamaan!
Eläketiedotustilaisuus Vaasassa!
Aika: maanantai 14.10.2013 alkaa kello 10.00.
Tilaisuuden kesto noin 2 tuntia.
Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa (liiton toimisto). Sitovat ilmoittautumiset viimeistään
7.10.2013 mennessä, Kari Nurmirinta, 0400
418 511 tai kari.nurmirinta@smu.fi. Nyt hyvä
tilaisuus keskustella eläkeasioistasi! Tilaisuuden päätteeksi osasto tarjoaa lounaan. Terve­
tuloa!
Paikka: Viking Linen Piknik-päiväristeily Turusta, M/s Amorella / M/s Viking Grace
Osasto tarjoaa matkan, ruokailun Oscar a la
cartessa klo 15.00, rajoitettu juomatarjoilu. Vielä muutama paikka vapaana! Kysy puheenjohtajalta tai sihteeriltä.
Syyskokous
Aika: torstai 31.10.2013 klo 18.00
Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa (liiton toimisto). Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Kokouksessa paikan päällä tavattavissa myös
Merimies-Unionin uusi taloudenhoitaja Jussi
Katajainen. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa!
Laivan Viihdeammattilaiset (011)
Pikkujoulut
Aika: lauantai 30.11.2013 klo 19.00
Paikka: Ravintola Strampen, vanhasatama,
Vaasa
Sitovat varaukset viim. 21.11.2013 klo 16.00,
vastaanottaa Jan-Erik Berlin +358 50 516 3863
(EI OTETA JÄLKI-ILMOITTAUTUMISIA).
Hinta jäsen: 35 €/ avec 50 €. Mukavaa seuraa
ja perinteisesti hyvää ruokaa sekä humppaa.
Maksu osaston tilille ennen tapahtumaa:
NORDEA 152830 123690 (viite: pikkujoulu
2013) Paikkoja rajoitetusti. Tervetuloa!
Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan!
Etelä-Suomen osasto (009)
TES-aloitekokoukset 13.9. ja 1.10. klo 12
Työehtosopimuskierros on ovella. Etelä-Suomen osasto järjestää tes-aloitekokouksia osaston toimistossa, (Linnankatu 13, Helsinki)
13.9.2013 kello 12.00 ja 1.10.2013 kello 12.00.
Kaikki mukaan!
Syyskokous
Aika: keskiviikko 27.11.2013 kello 12.00
Paikka: osaston toimisto, Linnankatu 13,
00160 Helsinki
Käsitellään sääntömääräiset ja muut esille tulevat asiat! Tervetuloa!
Syyskokous
Hyvät viihdeammattilaiset, syyskokous järjestetään torstaina 24.10.2013 klo 14 lounaan
merkeissä Turussa, ravintola Suomalainen
Pohja:ssa. Kokouksessa käsitellään viralliset
syyskokousasiat sekä tulevat tapahtumat.
Ilmoittautumiset Ninalle: viihdeammattilaiset@gmail.com viimeistään 4.10.2013 .
HUOM! Uusi mailiosoite!
Virkistysmatka Budapestiin tai vastaavaan
Hyvät viihdeammattilaiset, syksyn virkistäytymismatka järjestetään Budapestiin tai muuhun
vastaavaan kaupunkiin. Ajankohta 27.29.10.2013. Kohde varmistuu, kun sitovat ilmoittautumiset ovat tulleet.
Jokainen matkalle ilmoittautuva maksaa 50
euron varausmaksun, jota ei palauteta jos matka peruuntuu ilmoittautumisajankohdan jälkeen. Paljonko osasto korvaa matkan hinnasta,
riippuu osallistujamäärästä.
Sitovat ilmoittautumiset Ninalle: viihdeammattilaiset@gmail.com viimeistään 4.10.2013.
HUOM! Uusi mailiosoite! Kun ilmoittaudutte
saatte lisätietoa maksun suorittamisesta.
Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan!
Pikkujouluristeily
Aika: tiistai 3.12.2013
Paikka: M/s Silja Europa
Tarjolla jouluruokaa ja tanssia sekä yhdessäoloa. Paketin hinta osaston jäseniltä 40 € sekä
seuralaiselta 70 € sisältäen hytin A-luokassa
(jaettu 2-hengen hytti) tervetuliaisglögin, jouluruuan bufféessa, buféen juomineen ja drinkkiliput sekä meriaamiaisen. Lisämaksu yhden
hengen hytistä 30 €.
Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitathan
syntymäaikasi ja mahdollisen hyttikaverisi. Kokoontuminen Länsisataman terminaalissa viimeistään klo 17.15, jossa saat lippusi. Muista
ottaa passi mukaan! Sitovat ilmoittautumiset
22.11.2013 mennessä sähköpostitse:
mikko.ervast@arctia.fi. Tervetuloa!
Matkailu- ja Huolinta-ala (010)
Pääluottamusmiehet (Mika Ojala airoissa,
Juha Salo keulassa) samassa veneessä,
mikähän Godzilla sieltä on nousemassa kun
tapsi on noin järeä.
Syyskokous
Aika: sunnuntaina 27.10.2013 klo 8:45
2013 • 4 // MS
47
Kuljetusliitot uudistivat
alkusyksystä sopimuksen.
Mikä on sen nimi?
Transportförbunden förnyade
ett avtal i början av hösten.
Vad heter det?
Valitse yksi vaihtoehto:
Välj ett alternativ:
a) Kaveruus on tärkeää
b) Ystävää ei petetä
c) Kaveria ei jätetä
a) Kamratskap är viktigt
b) Man sviker inte en vän
c) Man överger inte en kamrat
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhdyn. Voittajan nimi julkaistaan
Merimieslehdessä nro 5/2013.
Bland alla som svarar rätt på frågan
lottar vi ut en Kastehelmi-ljuslykta från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 5/2013 av tidningen Sjömannen.
Merimies-Unionissa on 11 ammattiosastoa.
Kilpailuun saapui 43 vastausta. Voittaja oli tällä
kertaa Mikko Manninen Kotkasta.
Osallistu kilpailuun
7.10.2013 mennessä:
1) Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi
> viestintä > Merimies-lehden kilpailu
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi,
osoite, puhelinnumero).
Du kan delta i tävlingen senast
den 7.10.2013 på följande sätt:
1) På Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation
>Tävlingen för Sjömannen
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).
Sjömans-Unionen har 11 fackavdelningarna. Till
tävlingen fick vi 43 svar. Vinnaren den här gången
blev Mikko Manninen från Kotka.
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Skicka svaret till adressen:
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
s. 23
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
POST- OCH BESÖKADRESS
etunimi.sukunimi@smu.fi
förnamn.efternamn@smu.fi
VAIHDE / VÄXEL
TELEFAX
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)
klo 8.00–15.30
Kuljetusalan
Työttömyyskassa
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Postiosoite
Postadress
Asiakaspalvelu
Kundtjänst
arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
vardagar kl. 8.30–16.00
sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
sommarfredagar kl. 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
Puhelinpäivystys
Telefonjour
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
+358 (0) 9 615 2020
+358 (0) 9 615 20 227
PL 65, 00531 Helsinki
Siltasaarenkatu 3–5,
katutaso Helsinki
klo 9.00–12.00
puh. (09) 613 111
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
PB 65, 00531 Helsingfors
Broholmsgatan 3–5,
gatuplan Helsingfors
Faksi: (09) 6131 1333
tel. (09) 613 111
kl 9.00–12.00
Fax: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
sähköinen palvelu
Arbetslöshetskassans
elektroniska tjänster
48 MS // 4 • 2013
www.kuljetusalantk.fi
www.kuljetusalantk.fi/se
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
Sihteeri / Sekreterare
Anja Uusitalo
Toimistotyöntekijä, Turku /
Puheenjohtaja / Ordförande
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
Kontorsbiträde, Åbo
Simo Zitting
Salme Kumpula
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
Toimitsija, Ahvenanmaa
(02) 233 7416
Ombudsman, Åland
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Henrik Lagerberg Maariankatu 6 B, 5. krs.
Kenneth Bondas
(018) 199 20 /0400 478 884
20100 Turku
(09) 615 20 254 / 040 456 0245
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Mariegatan 6 b, 5:e våningen,
Sihteeri / Sekreterare
Toimitsija, Turku
20100 Åbo
Tetta Härkönen
Ombudsman, Åbo
(09) 615 20 225 / 040 455 9834
Vaasa / Vasa
Jessica Troberg
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
(09) 6152 0210 / 040 584 0381
Lakimies / Jurist
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
Sannaleena Kallio
Taloudenhoitaja / Ekonom
(09) 615 20 252 / 040 158 5057
Jussi Katajainen
(09) 615 20 218 / 050 526 1965
Toimitsija / Ombudsman
Carita Ojala
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
Stiina Raitio
(09) 615 20 219
MÖKKIVARAUKSET /
Toimitsija / Ombudsman
BOKNINGSNUMMER
Kirjanpitäjä / Bokförare
FÖR STUGOR
Tuula Ylhävuori
puh. / tel. (09) 615 20 260
(09) 615 20 220
Toimitsija / Ombudsman
Lounais-Suomen osaston mökin
ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör
Toimittaja / Journalist
Ilpo Minkkinen
Saana Lamminsivu varaukset Turun toimistolta /
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
Sydvästra Finlands avdelnings
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
stugans bokningar från
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
kontoret i Åbo
Simo Nurmi
Tiina Kytölä
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
(09) 615 20 257
Satu Silta
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Kenneth Bengts
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Arja Merikallio
(09) 615 20 259