4 - Suomen Merimies

syys kuu
/ 2012
Nº 4
merimies
sjömannen
Hae nyt!
Luottamusmiesten
täydennyskurssi
9.–10.10.
2012
Merimiesten
Kesäpäivillä
Ravinto-oppia &
rautalankamusiikkia
Merityö
kiinnostaa jälleen nuoria
mutta koulutusjärjestelmässä
on remontin paikka
4-2012 | MS
1
pä äk irj oit us
16
sisältö:
4
7
8
11 12 Merimies-Unioni
hakee
palvelukseensa
kokopäiväistä
lakimiestä.
s. 19
Varustamokuulumisia:
Merenkulun koulutusjärjestelmä puhuttaa
Rikkidirektiivi tuhoaa
tuhansia suomalaisia työpaikkoja
Muista
Jouluterveiset
12.11.2012
mennessä!
Jobissa:
Byssan kokki
Aurinko suosi
merimiesten kesäpäiviä
Suomen kauppalaivasto
hienoisessa kasvussa
Varustamokuulumisia:
Henkinen hyvivointi ja
jaksaminen puhuttavat
Nesteen tankkereilla
14 Äänimeri.fi tallentaa
16 merenkulkijoiden, laivojen ja
varustamoiden historiaa
Höyrylaiva Ukko-Pekka
Turun saaristossa
Kannen kuvassa:
Matruusi Jenny Rönnblomin suti heilui M/s Misidalla Kotkassa.
4
PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo
Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu |
Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen,
00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu
TOIMITUS • REDAKTION John
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
/ POST- OCH BESÖKADRESS
4
John Stenbergin ranta 6,
2. kerros, 00530 Helsinki /
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
ILMESTYMISAIKATAULU 2012 • TIDTABELLEN 2012
TILAUSHINNAT (2012)
+358 (0)9 615 2020
TELEFAX
ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:
+358 (0)9 615 20 227
www.smu.fi > viestintä >
merimies > mediakortti /
www.smu.fi > på svenska >
kommunikation > Sjömannen >
mediakort
www.smu.fi
MS | 4-2012
MERIMIES – SJÖMANNEN
puh. / tel. (09) 615 2020
Lehti ilmestyy kuusi kertaa
vuodessa. / Tidningen
utkommer sex gånger om året.
1/1 vuosi 25 e
1/2 vuosi 15 e
VAIHDE / VÄXEL
KOTISIVUT / HEMSIDOR
2
ILMOITUKSET • ANNONSER
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
etunimi.sukunimi@smu.fi /
förnamn.tillnamn@smu.fi
Meriliikenteen rikkidirekSuomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia
tiivin vaikutukset Suomen
kuljetetaan meriteitse. Merirahtien hintojen nousu 30–50
elinkeinoelämälle ja työlliprosentilla olisi katastrofi teollisuuden kuljetuksille.
syydelle alkavat valjeta toden teolla vasta nyt. Suomen on varauduttava paUhkana on, että merikuljetukset siirtyvät meriltä kuhimmillaan jopa 1 200 miljoonan euron vuotuiseen
mipyörille. Rikkidirektiivi ei välttämättä toisikaan tullisäkustannukseen, mikä voi johtaa jopa 10 000–
lessaan ympäristön säästymistä, vaan saastumista.
20 000 työpaikan häviämiseen kotimaasta.
Pelkästään metsäteollisuuden merikuljetukset
Meriliikenteen rikkisäädökset kohtelevat EU:n jäovat 14–15 miljoonaa tonnia vuodessa. Yhdessä päisenmaita hyvin epätasapuolisesti. Suomea rasittavat
vässä tavaraa kuljetaan yli 40 000 tonnia. Mikäli
erityisesti pitkät logistiset kuljetusmatkat. Rikkidirekvastaava tavaramäärä siirtyisi kumipyörille ja kuljetiivin myötä merirahtien hinnat voivat nousta jopa
tettaisiin Suomesta Ruotsiin, sen liikuttamiseen tar30–50 prosenttia, kun siirrytään vähäisempiä päästövittaisiin päivittäin 1 200 kuorma-autoa (60 tonnin
jä aiheuttavaan polttoaineeseen. Suomalaiset alukset
ajoneuvoyhdistelmä). Raiteilla vastaava luku vastaiovat myös jäävahvisteisia, mikä nostaa niiden polttosi 50 tavarajunaa päivässä. Tavaran kuljettaminen reaineen kulutusta jopa 30 prosenttia verrattuna alukkoilla Ruotsin läpi nostaisi tiekuljetusten hiilidioksidiseen, joka ajaa pelkästään avovesillä ja ei ole jäävahpäästöjä 11 prosenttia.
vistettu.
Rikkidirektiivin tuoma rahtikustannusten nousu
Merenkulussa polttoaineen kustannusten nousu
on karkottanut jo nyt sijoittajia pois Suomesta. Tuovaikeuttaa entisestään erityisesti pienien varustamoireimmat esimerkit ovat Koverharin ja Taalintehtaiden
den toimintaedellytyksiä. Suomen lipun alla seilaa
sulkemiset, jotka jättivät tuhansia ihmisiä työttömiktällä hetkellä hieman alle 120 kauppa-alusta. Arvioisi, sen päälle vaikutukset alihankkijoihin. Metalliteolden mukaan rikkipesuri voidaan teknisesti ja taloulisuuden lisäksi myös metsäteollisuus pelkää pahindellisesti järkevin kustannuksin asentaa noin kolmasta: arvion mukaan Suomesta voi lähteä rikkidirektiivin
osaan aluksista. Pienillä varustamoilla ei ole varaa
johdosta työpaikkoja jopa kahdeksan paperitehtaan
investoida tarvittavaa 3–6 miljoonaa euroa pesureiverran.
hin. Rikkipesureita on koekäytetty tähän mennessä
EU:ssa muhii tällä hetkellä myös uusi, rikkidirekmuutamissa aluksissa, mutta ne eivät ole toimineet
tiivin kaltainen kustannuspommi: EU-komissiossa on
odotusten mukaan.
nyt alettu valmistella alueellista päästökauppajärjestelSuomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kuljemää merenkululle, koska päästöjen vähentämisestä ei
tetaan meriteitse. Merirahtien hintojen nousu 30–50
ole saavutettu kansainvälistä sopua. Vaarana on, että
prosentilla olisi katastrofi teollisuuden kuljetuksille.
Suomi joutuu prosessissa jälleen maksajan asemaan.
no aineisto toimituksessa ilmestyminen
material i redaktion
utges
5
6
1.10.
19.11.
26.10.
14.12.
Kenneth Bondas
liittosihteeri
kenneth.bondas@smu.fi
4-2012 | MS
3
va ru sta mo ku ulum isia
Godby Shipping
M/s Misida
Ylen verkkosivut 17.8.2012:
Vuosaaren sataman
kuljetusmaksuista yhä kiistaa
"Merimies-Unioni arvostelee Helsingin Vuosaaren sataman kuljetusmaksuja, jotka rajoittavat merimiesten liikkumista Vuosaaressa."
www.yle.fi/uutiset/vuosaaren_sataman_
kuljetusmaksuista_yha_kiistaa/6261083
Vuonna 1973 perustettu
ahvenanmaalainen Godby
Shipping-varustamo
liikennöi seitsemällä
rahtialuksella. Ro-ro-alus
M/s Misida lastasi
Kotkassa kyytiin
paperirullia kesäkuun
alussa.
Uusia ohjeistuksia ja määräyksiä
saapuu laivoille viikoittain EU:n ja
vakuutusyhtiöiden toimesta.
V
teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu
arustamon uusimmat
laivat, M/s Misana ja
M/s Misida, valmistuivat vuonna 2007 J.J.
Sietaksen telakalta Saksasta. Alukset ovat UPM-Kymmenen aikarahtauksessa. Ensimmäiset vuodet ne kuljettivat paperia Suomesta Espanjaan. Maan
ajauduttua talouskriisiin Biskajanreitille
vaihdettiin varustamon pienemmät alukset. Misana ja Misida siirtyivät puolestaan
Itämeren ja Pohjanmeren liikenteeseen.
Henkilöautoja Pietariin
Laivoilla on paljon haastavia työtiloja. Misidan
puosu Sebastian Grönroos sutii yläilmoista
käsin pohjamaalia kansinosturin pintaan.
4
MS | 4-2012
”Ajamme tällä hetkellä paperirullia ja puutavaraa Kotkasta Rostockiin ja sieltä edelleen Antwerpeniin. Loput tavarat viedään
Tilburyyn. Harwichissa lastaamme kyytiin
henkilöautoja, jotka kuljetamme Pietariin”,
Misidan yliperämies Eric Lindblom selostaa aluksen reittiä.
Pietariin vietävät autot eivät ole ihan mitä
tahansa autoja, vaan ruumaan vilahtelee tämän tästä Land Rovereita ja Jaguareja. Turvajärjestelyt Pietarin satamassa ovat tiukat.
”Venäjällä ei saa laittaa edes jalkaa kaijalle ja tarkistaa aluksen syväystä, vaan sen
tekevät sataman ahtaajat."
on kiristynyt merkittävästi vuosi vuodelta.
Misidan miehistö on Pietarissa kuin
”Aikataulut ja kiire ovat tänä päivänä
sillit purkissa ja ihailee maisemia lähinnä
merimiehen vakiystävät, jotka eivät jätä.”
laivan kannelta.
Erityisesti lastinkäsittelyssä eletään jat”Vaikka matkassa on aina merimiespaskuvassa herran pelossa. Uusia ohjeistuksia
si, vievät paperisota ja muut kontrollit Veja määräyksiä saapuu laivoille viikoittain
näjällä niin pitkän ajan, että maissa ei ehdi
EU:n ja vakuutusyhtiöiden toimesta.
käydä.”
”Laivan kansimiehistö saa olla koko ajan
Vaikeakulkuiset satamat eivät sijoitu
hereillä ja silmä tarkkana, että lasti on kunLindblomin mukaan ainoastaan itänaapunossa. Koville joutuvat myös rekkamiehet,
Eduskunnan
riin, vaan ongelmia löytyy myös
koto-Suo-puhemies
jotka kuljettavat arvolasteja tai kylmäkuljeEero
Heinäluoma.
mesta.
tuksia yksin maasta toiseen.”
”Vuosaaressa olen käynyt muutaman
Tiukentuvien vaatimusten kanssa painii
kerran, eikä ole ikävä takaisin: merimiehen
siis jokainen kuljetusalan työntekijä.
liikkuminen laivasta maihin ja takaisin ei
”Kyllä tässä työssä on henkinen kantti
toimi. Hankaluuksia tuntuu mielestäni olejatkuvalla koetuksella: lastiin ei saa tulla nyvan myös Haminassa”, hän toteaa.
kypäivänä naarmun naarmua.”
Byrokratia vie
työajasta suuren osan
Lindblom on seilannut Godby Shippingin
palveluksessa nyt 10 vuotta.
”Suomen lipun alta ei löydy parempaa
varustamoa”, yliperämies toteaa.
Vaikka omassa varustamossa asiat hoituvat, luo merenkulun yleinen kehitys kovia
paineita työntekijöiden päälle. Laivabisnes
Katso
lisää kuvia
Misidalta:
www.smu.fi > Nettijutut > M/s Misida
4-2012 | MS
5
jo bis sa
Merenkulun
koulutusjärjestelmä
vaatii rEMONTIN
M
isidan kansinosturi saa uuden
maalipinnan. Puosu Sebastian
Grönroos johtaa urakkaa ja
opastaa kahta harjoittelijaa
työn kulussa. Grönroos teki Godby Shippingillä aiemmin perämiehen töitä, mutta siirtyi
puosuksi vuosi takaperin.
”Minua ei käsien likaaminen haittaa. Kansitöissä on oma vapautensa ja puosun palkkaus perämiehen tehtäviin verraten mielestäni kohdillaan.”
rajoitteensa”, Andersson toteaa vaikeasta tilanteesta.
Merityöpaikoista
kesällä pula
Merityötä karsastettiin nuorison keskuudessa
pitkän aikaa. Nyt tilanne on kääntynyt toiseksi. Kahtena edellisvuotena merikouluihin on
ollut ennätysmäärä hakijoita, mutta nyt kaikille ei olekaan ollut laivoilla töitä tarjolla.
”Tämä on kotimaisessa merenkulussa pahin tilanne aikoihin”, Rauman koulun merityöharjoitteluista vastaava Kai Raikunen toRuotsalaisia opiskelijoita
suomalaisilla laivoilla
teaa.
Merenkulkualan vetovoima on kääntynyt
Varustamon laivoilla on ympäri vuoden harnousuun pitkällisen työn tuloksena. Nopeaan
joittelijoita, joita on laivalla kerrallaan kahkäänteeseen ei ole kuidesta kolmeen oppitenkaan ehditty varaulasta. Harjoittelijat
tulevat yleensä AhveAlle 18-vuotiaiden on entistä tua riittävästi, Raikunen
myöntää.
nanmaan merikoulusvaikeampaa saada töitä
”Suomen lipun alle
ta tai Winnovasta Raulaivoilta tulevaisuudessa
on saatava nyt kiireesti
malta.
työ- ja lepoaikoihin tulevien
lisää aluksia, jotta nuoKesäkuussa Misimuutosten seurauksena."
rille saadaan työpaikdalla harjoitteli Ahvekoja.”
nanmaan merikoulun
Raikunen on myös huolestunut vääristyoppilaat, jotka ovat kotoisin Ruotsista. Toineestä harjoittelupaikkatilanteesta suomanen heistä opiskelee perämieheksi ja toinen
laisten ja ruotsalaisten opiskelijoiden välillä.
merikapteeniksi.
"Ruotsalaiset opiskelijat, jotka ovat Suo”Emme valikoi laivalle saapuvia harmessa koulussa ja tekevät aluksillamme harjoittelijoita kansallisuuden tai asuinpaikan
joitteluita vievät harjoittelupaikkoja suomalaimukaan, vaan he saapuvat meille koulusta
silta opiskelijoilta."
suoraan”, Gogby Shippingin merihenkilöstöRaikusen mukaan alle 18-vuotiaiden on
päällikkö Ulf Andersson kertoo.
entistä vaikeampaa saada töitä laivoilta tuHarjoittelijoita varustamon aluksille olisi
levaisuudessa työ- ja lepoaikoihin tulevien
tarjolla enemmän kuin niille pystytään ottamuutosten seurauksena.
maan. Nurinkurista kylläkin, samaan aikaan
”Suomalainen koulutusjärjestelmä ja
määrättyihin ammatteihin, kuten matruusin,
asenteet vaatisivat kaiken kaikkiaan täysrepoosun ja konemestarin töihin on puolesmontin. Täällä tehdään kaikki aina kirjaimellitaan vaikea löytää riittävät pätevyydet omaasesti pilkkua viilaten, kun muualla Euroopasvaa henkilökuntaa.
sa mennään hieman niin ja näin”, Raikunen
”18-vuoden ikä, riittävä seilauskokemus ja
toteaa touhusta.
pätevyydet asettavat tehtäviin hakeville omat
6
MS | 4-2012
Byssan
kokki
N
eljän viikon törni on loppusuoralla. M/s
Misidan kokkistuju Anders Wikström
pyyhkii tarmolla suureen liesituulettimeen
kuukauden aikana kertyneitä rasvoja.
”En halua jättää keittiötä epäsiistinä vaihtoparille,
sen verran herrasmies pitää olla”, hän paljastaa.
Anders työskentelee 12-miehistöisen rahtilaivan
keittiössä yksin. Aluksella on harjoittelijoita kannella
ja konehuoneessa, mutta ei talousosastolla.
”Ottaisin tänne mielelläni oppiini harjoittelijan –
olisi ehkä jo jotain annettavaakin”, vuonna 1978 merille lähtenyt Anders tuumaa.
Lähiruokaa Kymen seudulta
Misidalla syödään kotimaista lähiruokaa: tuoretavaraa Anders hankkii esimerkiksi Porvoon puutarhoilta
ja tuoretta lihaa kahdesta tukusta. Varustamo on antanut talousosastolle vapaat kädet raaka-aineiden ostamisen ja menun suhteen, kunhan pysytään budjetissa.
”Proviantti otetaan matkaan aina Kymen seudulta,
muualta sitä ei hankita kuin hätätapauksessa.”
Kokkistuju pitää viikon menua ylpeydenaiheenaan,
jonka suunnittelusta hän on silmin nähden innoissaan. Parina päivänä on keittoa ja vastapainoksi tarjoillaan yhtenä päivänä naudan sisäfileepihvi.
”Aina sitä ei itsekään tiedä mitä lounaalla on tarjolla - mieli voi muuttua päivän mittaan”, kokin sielunmaisemassa esiintyy yllätyksellisyyttä.
Jos työt ja säät sallivat, aluksen kannelle saatetaan
laittaa grilli pystyyn. Sunnuntaisin herkutellaan brunssi aina alkupaloista pääruokaan, jonka jatkamista miehistö edelleen vaati aluksen liikennöintireitin vaihduttua.
Äänimeren äärellä
Pitkät työpäivät vievät Andersin mukaan veronsa, eikä
maissa enää jaksa käydä kuten nuorempana. Sen sijaan laivahistoriat, valokuvat ja vanhojen skönäreiden
jutut netissä kiinnostavat.
”Äänimeri-sivustolla käyn usein”, Anders
kertoo katselleensa sivuilla esimerkiksi Henry
Nielsen-varustamon aikaisia valokuvia.
Anders lähettää terveisiä
Nielsenin ja Viikkarin entisille
työkavereille Kotkan edustalta!
Käy
st
tutu umassa
sivustoon!
www.aanimeri.fi
4-2012 | MS
7
ed usta
tallu
jak
kk
ok
aou s
24 .-25
10.–11.
. elo
5.2ku
012
uta
Kari Nurmirinta
ntti Holappa
Janica Ekman ja Pe
Aurinko suosni
Merimieste !
Kesäpäiviä
Koko perheen virkistysviikonloppu sujui joukkuepelien,
rentoutumisen, ravinto-opin ja
rautalankamusiikin säestyksellä
The Lunatersin tahdeissa!
Mikko Ervast etsii sokkopalloa, ohjeita antavat
lapset Samu (vas.),
Kasper ja Eveliina.
Rentoutus sai paljon
kehuja. Etualalla Marjo
Hakkarainen, oikealla
Terttu Luhtala.
www.smu.fi
> Nettijutut > Merimiesten Kesäpäivät 2012
Marjut Kivimäki ja
8
Jari Tossavainen
MS | 4-2012
kovat köysityötä.
rat
Tarja ja Jori Mikkola
Katso
lisää kuvia:
4-2012 | MS
9
www.smu.fi > på svenska > nyheter
> Finlands handelsflotta ökade något 2011
Läs på
svenska:
Erja ja Rauno Mutka
Leila Eronen ja Eero
Kämppi
Marja Kaapola
Suomen kauppalaivasto
kasvoi hieman vuonna 2011
Illallistunnelmia
Tallukasta
Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kuva: Saana lamminsivu
S
(vas.),
Marjo Hakkarainen
sti
Kir
ja
la
hta
Lu
Terttu
Hänninen
Sirkka Oratuomi ja
Jarmo Ekman
uomen kauppalaivasto kasvoi sekä lukumääräisesti että
bruttovetoisuuksilla mitattuna
lievästi vuonna 2011. Merimiesammateissa tehdyt henkilötyövuodet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana laskeneet merkittävästi, mutta
vuonna 2011 määrä nousi hienoisesti edellisvuoteen verrattuna. Tiedot selviävät Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Suomen
kauppalaivasto- ja merimiestilastoista.
Laivan (ESL Shipping Ltd) ja Finnlinesin
viime vuosien uudisrakenteet. On oletettavaa, että Suomen eduskunnan 1.3.2012 hyväksymä uudistettu tonnistoverolaki tulee
vaikuttamaan tulevina vuosina edelleen positiivisesti kotimaisen lipun kilpailukykyyn.
Suomessa rekisteröidystä kauppalaivastosta yli 15 metriä pitkiä eli varsinaisen
kauppalaivaston aluksia oli 683, 10-15 metriä pitkiä pienaluksia 293 sekä proomuja ja
muita kuljetuskoneettomia aluksia 196.
Varsinaisen kauppalaivaston
bruttovetoisuus kasvanut
Merimiesten määrä vähentynyt
selvästi 2000-luvulla
Vuonna 2011 koko Suomen varsinaisen
kauppalaivaston lukumäärä kasvoi 13 aluksella ja bruttovetoisuus kasvoi 74 610 tonnilla.
Ulkomaanliikenteen kauppalaivasto pieneni
lukumääräisesti vuoteen 2010 verrattuna
neljällä laivalla (113:sta 109:ään), mutta kasvoi
bruttovetoisuuksin mitattuna 73 487 tonnilla.
Kauppalaivaston tonniston hienoinen
kasvu näyttäisi osoittavan sen, että Suomen lipun kilpailukyky on viime vuosina
kohentunut. Tästä on osoituksena esimerkiksi suurten varustamojen Etelä-Suomen
Merimiesammateissa tehdyt henkilötyövuodet ovat 2000-luvulla vähentyneet
merkittävästi, 8 546:sta 6 374:ään. Vuoden
2011 henkilötyövuosien määrä tosin nousi
hieman vuoden 2010 tasosta. Pidemmällä
aikavälillä tarkasteltuna tilastot heijastelevat sitä tosiasiaa, että kilpailu kuljetusliikenteessä on ollut kiivasta ja tavaraa kuljetetaan Suomen ja ulkomaiden välisessä
liikenteessä yhä enenevissä määrin ulkomaalaisilla laivoilla. Suomalaisten alusten
osuus Suomen ja ulkomaiden välisestä ta-
varaliikenteestä oli viime vuonna 28,8 %.
Varustamot ovat myös vähentäneet miehistöjen määrää, mm. sillä, että laivojen
suuret huolto-operaatiot suoritetaan usein
telakoinnin yhteydessä, eikä niitä pyritä
enää tekemään laivoilla.
Suomalaisilla aluksilla olevien merimiesten määrä on kymmenessä vuodessa
vähentynyt noin tuhannella henkilöllä.
Kun tarkastellaan alusten miehitystä kansallisuuden perusteella, voidaan todeta että
vuonna 2000 ulkomaalaisten merimiesten
osuus henkilötyövuosista oli vajaa 2 % ja
vuonna 2011 puolestaan noin 6,7 %.
Merenkulun tuista säästetään
Maan hallitusohjelman mukaan merenkulun tukiin kohdistetaan 20 miljoonan
säästö vuoteen 2015 mennessä. Myös EU:n
rikkidirektiivi vaikuttaa tulevaisuudessa
merenkulun kustannuksiin huomattavasti.
Meriliikenteen tulevaisuutta ja kilpailukykyä selvitetään sitä varten perustetussa työryhmässä kuluvan syksyn aikana.
if Drockila
Tuija Pesonen ja Le
10
MS | 4-2012
4-2012 | MS
11
va ru sta mo ku ulum isia
Neste Shipping Oy:n merihenkilöstöpäällikkö Minna Etu-Seppälä,
varapääluottamusmies Turo
Ihalainen ja pääluottamusmies
Olli Kauranen Palvan konehuoneessa. Yhteistapaaminen otettiin
aluksella myönteisellä mielellä
vastaan. ”Alan haasteet hahmottaa
paremmin, kun käy täällä paikan
päällä”, Palvan miehistö toteaa ja
toivoo, että toivottavasti vierailut
saavat myös jatkuvuutta.
Henkinen hyvinvointi ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä
puhuttavat Nesteen tankkereilla
Merimies-Unionin pääluottamusmies Olli Kauranen ja Neste Shippingin merihenkilöstöpäällikkö
Minna Etu-Seppälä vierailivat M/t Palvalla Kilpilahdessa kesäkuussa.
”
T
yöntekijöiden sitouttaminen
ja työssäjaksaminen on erittäin tärkeää. Henkilöstön
työhyvinvointia tutkitaan varustamossamme joka vuosi”,
Neste Shipping Oy:n merihenkilöstöpäällikkönä tammikuussa aloittanut Minna
Etu-Seppälä kertoo.
Redillä Korean edustalla
Palva liikennöi viime keväänä muun muassa Aasiaan. Tankkeri jäi redille Korean
edustalle, mutta miehistölle ei järjestetty
kuljetusta maihin, vaikka ranta sijaitsi kivenheiton päässä aluksesta.
Palva oli redillä lopulta kuusi viikkoa. Tilanne aiheutti
miehistölle
mielipahaa,
sillä merityösopimuslain
mukaan merimiehelle
tulee järjestää esteetön
kuljetus maihin, jos
sellainen on järjestettävissä olosuhteisiin
nähden kohtuulli-
M/t Palva
kävi
kääntymässä
Kilpilahden
kotisatamassa
Saana Lamminsivu
te ksti ja ku vat:
12
MS | 4-2012
sin kustannuksin. Varustamon mukaan kuljetus olisi tullut maksamaan kuitenkin liikaa ottaen huomion aluksen kulurakenne.
Tankkeri jäi redille Korean
edustalle, mutta miehistölle
ei järjestetty kuljetusta maihin,
vaikka ranta sijaitsi kivenheiton
päässä aluksesta.
Olikin hyvä, että merihenkilöstöpäällikön
saapui Kilpilahteen, jotta asiasta voitiin
keskustella Palvan henkilökunnan kanssa
suoraan. Miehistö ei kuitenkaan edelleenkään niele perusteluita purematta, sillä
kuljetuskustannukset ovat Aasiassa tunnetusti halvemmat ja myös yhteiskuljetusten
järjestäminen olisi voinut olla kyseisessä
tilanteessa mahdollista. Laivan ja sataman
välisiin kuljetusongelmiin on törmätty
myös aiemmin yhtiön muilla aluksilla.
”Reilu vuosi takaperin olimme Englannissa redillä kolme kuukautta. Tuona aikana emme päässeet kertaakaan maihin”,
M/t Stena Poseidonilla kokkistujuna toimiva
Jorma Tura kertoo.
Pulaa ”öljykirjaporukasta”
Öljytankkereille töihin päästäkseen merimiehellä tulee olla niin sanotut ”öljykirjat”
hankittuina. Tämä on varustamolle yksi
Pääluottamusmies Olli Kauranen
on huolissaan suuresta sijaisten
määrästä varustamon aluksilla,
mikä teettää myös paljon
lisätyötä vakituisille työntekijöille,
kun he perehdyttävätuudet tulokkaat työhönsä.
haaste muiden joukossa uusia työntekijöitä
rekrytoitaessa.
”Ammattitaitoisesta miehistöstä on
jatkuva pula, sillä yhtiön aluksille on vaikeuksia löytää riittävät pätevyydet omaavaa
henkilökuntaa. Erityisesti konepuolen ja
poosun vakansseihin ei tahdo löytyä väkeä”, Merimies-Unionin Nesteen varapääluottamusmies ja Palvan laivaluottamusmies Turo Ihalainen toteaa.
Hän ei seuraa hyvällä myöskään sitä,
että päällystöliittojen jäsenet tekevät nykypäivänä yhä enemmän miehistöpuolen töitä. Perämiehiä tai perämieheksi opiskelevia
tapaa paljon esimerkiksi matruuseissa,
mikä vie Merimies-Unionin jäsenten työpaikkoja.
Miehistöjen henkinen
jaksaminen huolestuttaa
Kuten monessa muussakin varustamossa,
myös Neste Shippingissä on signaaleja siitä, että ihmisten henkinen hyvinvointi ja
työssäjaksaminen ovat koetuksella. Selkein
merkki on alusten miehistöjen vaihtuvuus.
”Tänä päivänä ihmisten henkinen kantti
vedetään aluksella äärimmilleen. Miehistöt
ovat pienentyneet ja työt lisääntyneet”, pääluottamusmies Olli Kauranen on tilanteesta huolissaan.
”Ne merimiehet, jotka uskaltavat, ottavat yhteyttä ja pyytävät vertaistukea. Tänä
päivänä ihmiset kaipaavat ennen kaikkea
kuuntelijaa.”
Moni kuitenkin painii ongelmien kanssa hiljaa yksin, mikä huolestuttaa Kaurasta.
Jos tilanteet kärjistyvät äärimmilleen, voivat seuraukset olla ihmisen mielenterveyden kannalta vakavat.
”Laivoilla on sisäisiä asioita, joita olisi
hyvä puida. Hyvillä työvälineillä ei paikata
ihmisten henkistä jaksamista, vaan työtä
pitäisi lähteä tekemään nyt henkilöstötasolla ruohonjuuritasolta lähtien”, toteaa myös
Jorma Tura.
mia työnjohtona, kuten nyt monessa laivassa on ilmeisesti käynyt”, Ihalainen huokaa.
Turankin kokemus on, että yhtiön henkilöstöosastolla aletaan helposti noteerata
yhtiön omaa TJJ:tä pilkkua viilaten, jos asioissa ilmenee erimielisyyksiä.
”Mutta TJJ:n käyttäminen ei ole kuitenkaan läheskään aina järkevin ratkaisu ja
tapa hoitaa asioita”, hän muistuttaa.
Ongelmatilanteissa on myös paljon
aluksen päälliköstä kiinni, kuinka asiat
hoituvat laivalla. Ja laivan tiedonkulku on
puolestaan pitkälti päälliköstä riippuvaista,
koska ”päällikkö päättää laivalla”.
TJJ:tä luetaan kuin raamattua
Neste Shipping -varustamossa on käytössä
oma turvallisuusjohtamisjärjestelmä, eli
TJJ, joka erityisesti kuohuttaa miehistöjen
mieltä aluksilla.
”Jos yhtiö on jossakin asioissa heikoilla
vesillä, esiin kaivetaan raamattumme TJJ ja
katsotaan mitä se toteaa asiasta”, Tura puistelee päätään.
Myös Ihalainen ja Kauranen myöntävät,
että eivät ole törmänneet vastaavaan ohjekokoelmaan missään muussa varustamossa.
”On muistettava, että TJJ on varustamon
oma ohjeistus asioista, joka jää aina kuitenkin kakkoseksi kun mennään lainsäädäntöpuolelle asioissa”, miehet muistuttavat.
”TJJ:n tulisi olla työntekijöiden työkalu,
johon tukeutua tarvittaessa. Se ei saisi toi-
Palvan
ensilöylyt
Palva on ollut varustamon uusista
aluksista ainoa, jossa ei ole ollut vuoden
2007 valmistumisen jälkeen saunaa,
mutta nyt se vihdoin valmistui! Ensilöylyt
kiukaalle heitettiin Koillisväylän reissulla
heinäkuussa 2012!
4-2012 | MS
13
työt tö my ys ka ssa
tie dotta a
La iva-ai he isia
ne tt isiv ustoja
Äänimeri on suuntautunut
nykyisin yhä enemmän
merenkulkijoiden, laivojen ja
varustamoiden historioiden
kaiveluun ja tallentamiseen.
Kuljetusalan Työttömyyskassa
Käyntiosoite:
Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki
Postiosoite:
PL 65, 00531 Helsinki
Puhelinpäivystys
p. (09) 613 111
ma–pe klo 9.00–12.00
Faksi: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
asiakaspalvelu avoinna:
Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu)
Ohjeita työllistymistä edistävistä palveluista (TEP)
Työnhakija voi osallistua työllistymistä
edistäviin palveluihin työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat:
Mennyt maailma kuvina ja tarinoina netissä
äänimeri.fi
teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Timo Sylvänne
S
uomalaiselta Äänimeri-sivustolta
löytyy jo yli 7 000 vanhaa valokuvaa laivoista ja merenkulkijoista
ympäri maailman.
”Ajoittain kävijöiltä tulee harmitteluja,
jos he eksyvät sivuille vasta nyt”, Äänimeren perustaja Timo Sylvänne kertoo.
Sylvänne perusti sivuston vuonna 2003,
joten ensi vuonna saitti täyttää kymmen
vuotta. Toimintansa aikana Äänimeri.fi on
kokenut melkoisen muutoksen.
”Tähän mennessä saitille on toimittanut
vanhoja valokuvia ja juttuja jo yli sata merenkulkijaa tai merenkulkijan perillistä. Sivuston laivakuva-albumeissa on selailtavissa
valokuvia kymmenistä eri varustamoista.”
14
MS | 4-2012
Äänimeren lisäksi netissä toimii merimieskuvia.net, joka kokoaa merenkulkuaiheisia valokuvia ja juttuja. Myös Rauman
merimuseo dokumentoi merenkulkijoiden
elämää ja laivahistoriikkeja.
”Kaikilla toimijoilla on yksi yhteinen
tavoite: tallentaa ikäpolvemme merenkulkijoiden ja laivojen historiaa, jonka perikunnat ensimmäisenä kenkälaatikoissa kiikuttaisivat kaatopaikoille”, Sylvänne toteaa.
Sivustoilla vaihdetaan lisäksi ajatuksia ja
kuulumisia.
”Monet ovat kertoneet, että Äänimeren
avulla he ovat löytäneet entiset seilauskaverinsa tai saaneet kaukaisempiin sukulaisiin
jälleen yhteyden.”
aanimeri.fi
valokuvia merenkulkijoista
ja laivoista ympäri maailman
merimiesjuttuja ja -lauluja
vieraskirja kuulumisten
vaihtoa varten
– Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
– Omaehtoinen opiskelu
– Työkokeilu työpaikalla
– Työelämävalmennus
– Työharjoittelu
– Työ- ja koulutuskokeilu
– Maahanmuuttajan rinnasteinen
kotouttamistoimenpide
– Kuntouttava työtoiminta
Mikäli hakija on työttömänä työnhakijana
TE-toimistossa, maksetaan hänelle näiden
palvelujen ajalta sitä työttömyysetuutta, johon hänellä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Työttömyysetuutta maksetaan myös
sekä karenssiajalla, että omavastuuajan aikana. Työllistymistä edistävien palveluiden
ajalta maksettava etuus kerryttää päiviä
500 päivän laskuriin.
Poissaolopäiviltä ei makseta työttömyysetuutta ellei poissaolon syynä ole työkyvyttömyys, alle 10-vuotiaan lapsen sairaus
(enintään neljän päivän ajan), työhaastattelu tai siihen rinnastettava syy, joka liittyy
työllistymiseen.
Poikkeuksena ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu, joi-
den aikana työttömyysetuutta maksetaan
myös poissaolopäiviltä.
Työttömyyskassa maksaa etuutta TE-toimiston kassalle toimittaman lausunnon
perusteella. Lausunnossa kerrotaan, mihin
palveluun työnhakija osallistuu.
Ylläpitokorvaus
Ylläpitokorvausta ja korotettua ylläpitokorvausta voidaan maksaa seuraavien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta:
– Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
– Omaehtoinen opiskelu
– Työkokeilu työpaikalla
– Työharjoittelu
– Työelämävalmennus
– Kotoutujien rinnasteiset toimenpiteet.
Sitä maksetaan työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta ateria- ja matkakustannusten korvaamiseksi.
Ylläpitokorvauksen määrä on 9 euroa päivältä ja korotettuna 18 euroa päivältä. Korotettua ylläpitokorvausta voidaan maksaa,
mikäli työnhakija osallistuu työllistymistä
edistävään palveluun työssäkäyntialueensa
ulkopuolella tai omalla työssäkäyntialueellaan järjestettävään palveluun, mutta hänelle
aiheutuu palveluun osallistumisesta majoituskustannuksia (toimitettava todistus kassalle). Ylläpitokorvaus on verotonta tuloa.
Ylläpitokorvausta maksetaan ainoastaan
niiltä päiviltä, jolloin hakija on osallistunut
työllistymistä edistävään palveluun. Poikkeuksena ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu, joiden
aikana ylläpitokorvausta maksetaan myös
poissaolopäiviltä. Työllistymistä edistävien
palveluiden loma-ajoilta hakijalla ei ole oikeutta ylläpitokorvaukseen.
Ylläpitokorvausta voidaan maksaa myös
ryhmäpalveluna toteutettavan, vähintään
5 ja enintään 20 päivää kestävän työnhakuvalmennuksen ajalta. Tällainen työnhakuvalmennus ei kuitenkaan ole työllistymistä
edistävä palvelu, vaan se kuuluu TE-toimiston muiden palveluiden piiriin.
OLETKO JO KOKEILLUT
PUHELINKASSAA?
p. (09) 613 111
– Valitse vaihtoehto 1, jos haluat jättää
automaatin kautta päivärahahakemuk sen tai tietoja päivärahan hakemisesta
tai maksupäivistä (AUKI 24 H / VRK)
tai vaihtoehto 2, jos haluat henkilökoh taista puhelinpalvelua (ma–pe klo 9–12).
– puhelinkassaan voit lähettää jatkoha kemuksen, jos olet kokonaan työtön
tai omautettu
– palvelu toimii puheentunnistuksella
Hakemusten käsittelyaika on alkavien ansiopäivärahojen
ja soviteltujen päivärahojen osalta noin 1,5 viikkoa.
– puhelun hinta on normaalin puhelun
verran
4-2012 | MS
15
Ukko-Pekat
Airistolla
Teksti ja valokuvat: Petri Kosonen
K
un Heikki Hannula meni
kymmenen vuotta sitten
merikouluun, hän tuskin
oli suunnitellut päätyvänsä
ennen sotia rakennetun höyrylaivan puosuksi. Nyt hän kuitenkin seilaa S/S Ukkopekan pursimiehenä Suomen
viimeisellä rannikkoliikenteessä olevalla
höyrykäyttöisellä aluksella. Hannula aloitti
meriuransa Super Seacatillä, Helsingin ja
Tallinnan välillä kesällä 2004. Vaikka mies
kävi Raumalla perämies- ja kippariluokat,
tähän asti työt ovat olleet puolikkaan jobeja.
Ukkopekalle hän osui sattumalta kesätyötä
hakiessaan vuonna 2007.
Ukkopekka ajaa Turun ja Naantalin
välisen, alle kaksi tuntia kestävän reitin
kahdesti päivässä, joten viitenä kesänä se
on tullut Hannulalle tutuksi. Aivan silmät
kiinni se ei kuitenkaan onnistu:
”Ukko-Pekan sillassa on diktaalit, joiden väliin pitää osua ja joskus virta on aika
kova,” sanoo Hannula.
Naantalinsalmen ylittävä, Luonnonmaan mantereeseen yhdistävä silta rakennettiin alun perin vuonna 1934. Sen vihki
käyttöön silloinen Suomen tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud, joka tunnettiin myös Ukko-Pekkana. Aikanaan UkkoPekalla tarkoitettiin myös sotien molemmin
puolin valmistettua höyryveturia. Kaikki
Ukko-Pekat olivat saman ajan tuotteita.
Ilmantorjuntatykki ja
syvyyspommiheittimet
S/S Ukkopekan tie turistikäyttöön Airistolla
on ollut pitkä ja mutkainen. Alus rakennettiin Helsingissä Hietalahden Sulkutelakka
ja Konepajalla vuonna 1938 ja ristittiin S/S
Turuksi ja se toimi silloisen Suomen Merenkulkuhallituksen Turun luotsipiirin tarkastusaluksena.
16
MS | 4-2012
Talvisodan sytyttyä Suomen merivoimat
otti aluksen käyttöönsä. Ohjaamon katolle asennettiin 20 millimetrinen Madsenilmatorjuntatykki ja keulakannelle raskas
ilmatorjuntakonekivääri. Peräkannella oli
syvyyspommiheittimet sukellusveneiden
varalle. Jatkosodan S/S Turku toimi Saaristomerellä saattoaluksena Turun ja Tukholman välillä sekä meriliikenteen valvontatehtävissä. Turku seilasi myös saksalaisen
päällystön alaisuudessa, mutta suomalaisella miehistöllä. Sodan päätyttyä se joutui
Neuvostoliiton johtaman valvontakomission käyttöön, mutta vältti kuitenkin pakkoluovutuksen naapuriin.
Satamajäänsärkijänä ja
kelirikkoaluksena
Olojen vakiinnuttua S/S Turku palasi alkuperäiseen tehtäväänsä. Koska aluksen runko on jäävahvistettu, sitä käytettiin talvisin
myös satamajäänsärkijänä ja kelirikkoaluksena joka kulki noin 20 senttimetrin teräsjäässä. Aluksen keula on tyypillinen tuon
ajan jäänmurtajille.
Tammikuussa 1970 hiililämmitteinen
höyrykattila uusittiin öljykäyttöiseksi, mutta toimintahäiriöiden vuoksi vaihdettiin
toiseen jo vuonna 1978. Tämä kattila oli
peräisin merenmittausalus S/S Nautiluksesta. Niinpä konemestari Arvo Rutanen
pärjää nykyisin yksin, eikä tarvitse ketään
lapioimaan hiiliä. Rutanen hoitaa nyt Ukkopekan kolmisylinteristä Trippeli-höyrykonetta. Aluksessa on yhteensä seitsemän
höyryllä toimivaa laitetta, ruorillekin omansa. Apukoneet ovat sentään tänään dieselit.
”Tässä hommassa riittävät vahtikonemestarin paperit,” sanoo Rutanen, joka on
tehnyt varsinaisen elämäntyönsä, 32 vuotta,
ydinvoimalassa. Tähän väliin mahtuu tosin
kausia Viking Linellä.
Seitsemän seinähullua
pelastaa aluksen
S/S Turku siirtyi 1970–80-lukujen vaihteessa turkulaisen Valmet Pansionin telakalle odottamaa romuttamista. Onneksi
vuonna 1986 sen kuitenkin löysi enemmän musiikki- ja turkulaisista ravintolapiireistä tunnettu Pentti-Oskari Kangas,
takavuosien Seitsemän seinähullua veljestä
-yhtyeen johtaja. Alus peruskorjattiin ja sen
ravintolatilat rakennettiin uudelleen talvella 1987–88 Uudenkaupungin telakalla.
Vuosituhannen vaihduttua aluksen
mastot lyhennettiin, jotta se mahtuisi kulkemaan 1986 uusitun Ukko-Pekan sillan
alitse. Alus nimettiin uudelleen S/S Ukkopekaksi ja se palasi kotilaituriinsa Aurajoen varteen. Virallisesti aluksen omistaa
nyt perheyritys Höyrylaivaosakeyhtiö S/S
Ukkopekka. Alus saa ottaa 199 matkustajaa ja ravintolapaikkoja on 143.
Miehistöön kuuluu kapteeni, konemestari, puosu ja ravintolahenkilökunta. Purjehduskausi kestää äitienpäivästä syyskuun
puoleenväliin. Loppuaika vuodesta kuluu
alusta kunnostettaessa ja Pentti-Oskari
Kankaan ravintola-alan yrityksissä.
Höyrylaiva vaatii jatkuvaa huoltoa, eikä
se aina ole aina helppoa.
”Varaosia ei löydy hyllystä,” toteaa
kippari Karioskari Kangas, aluksen
päällikkönä viimeiset 6–7 vuotta toiminut omistajan poika. Kuinka ollakaan,
hänkin on keskimmäiseltä nimeltään
Ukkopekka.
”Tämmöisen museoaluksen kanssa
ollaan kyllä koko ajan naimisissa. Sen
on myös avovaimo ja kaverit huomanneet. Mutta tämähän on kauppaa ja
merenkulkua,” kippari toteaa.
Syksyllä Ukkopekasta ilmestyy 75vuotishistoriikki omakustanteena.
S/S Ukkopekka lähestyy Ukko-Pekan siltaa.
Pentti-Oskari Kangas pelasti Ukkopekan
1980-luvulla täpärästi romuttamiselta.
Onneksi näin kävi, sillä nyt Ukkopekka seilaa
vielä tänäkin päivänä uljaana pitkin laineita!
Puosu Heikki Hannula tuntee hyvin Suomen
viimeisen höyrykäyttöisen rannikkoliikenteessä
toimivan aluksen tekniikan.
Kippari Kari-Oskari Ukkopekka Kangas
S/S Ukkopekan ruorissa.
4-2012 | MS
17
Suomen
Merimies-Unioni
SMU ry
LAKIMIESTÄ
Kotimaan matkustaja-alusliikenteen
(KMA) työehtosopimuksesta tuli yleissitova. Asian vahvisti yleissitovuuden vahvistamislautakunta toukokuun lopulla.
Lakimiehen tehtäviin kuuluu jäsenten oikeudellinen
neuvonta työsuhteeseen ja työehtoihin liittyvissä
kysymyksissä, osallistuminen neuvottelutoimintaan
työehtosopimuksia ja yksittäisiä työsuhteita
koskevissa asioissa sekä liiton edustaminen erilaisissa
työryhmissä, toimielimissä ja järjestöissä.
Kotimaan matkustaja-alusliikenteeseen
on nyt saatu ensimmäinen yleissitova
työehtosopimus.
hakee palvelukseensa kokopäiväistä
Luottamusmiesten
täydennyskurssi
9.–10.10. 2012, Helsinki
Ilmoittautumiset:
Liittosihteeri Kenneth Bondas
kenneth.bondas@smu.fi
puh. (09) 6152 0254 tai 040 456 0245
Vaasa ja Uumaja
perustavat
yhteisen varustamon
Vaasan ja Uumajan kaupungit perustavat yhteisen varustamoyhtiön
hoitamaan Merenkurkun liikennettä. Vaasan kaupunginvaltuusto teki
asiasta päätöksen kesäkuun lopussa. Valtuusto myönsi samalla uudelle varustamoyhtiölle pääomaksi
1,5 miljoonaa euroa. Myös Uumajan
kaupunginhallitus tukee hanketta
vastaavalla summalla.
Liikennöinti Merenkurkun
yli halutaan turvata
Merenkurkussa on liikennöinyt autolautta jo yli 50 vuotta. Verovapaan
myynnin päättyminen Suomen ja
Ruotsin EU-jäsenyyden myötä romahdutti vuotuisen matkustajamäärän noin miljoonasta 50 000 matkustajaan vuonna 2011. Viimeisin
niitti Merenkurkun liikenteelle oli
RG Linen -varustamon ajautuminen
konkurssiin vuoden 2011 lopulla.
Merenkurkun liikenteen turvaaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti vuoden 2011 lopussa työryhmän,
jonka tehtävä on selvittää, miten ympärivuotinen henkilö- ja tavaraliikenne Suomen ja Ruotsin välillä Merenkurkussa voidaan järjestää
kestävällä tavalla. Työryhmän toimikausi on 30.9.2012 saakka.
Merenkurkun lautta on osa E12-liikenneväylää, joka tarjoaa autoille
800 kilometriä lyhyemmän reitin kuin Perämeren pohjukan kiertävä
maantie.
18
MS | 4-2012
Tilaa kurssilomake Bondasilta tai
tulosta Unionin kotisivulta:
www.smu.fi > koulutus
> luottamusmieskoulutus
Huom!
Kun olet täyttänyt lomakkeen osaltasi,
anna se sen jälkeen työnantajan hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi. Palauta huolellisesti täytetty lomake Unioniin
vasta sen jälkeen.
Hakijalta edellytetään oikeustieteen kandidaatin
tai oikeustieteen maisterin tutkintoa, hyvää suomen,
ruotsin ja englannin kielen suullista ja kirjallista
taitoa. Muu kielitaito sekä perehtyneisyys
työoikeuteen, merenkulkuun ja merellä työskentelyyn
katsotaan eduksi.
Palkkaus ja muut työsuhteen edut määräytyvät
Merimies-Unionissa noudatettavan työohjesäännön
mukaisesti.
Hakemukset ansioluetteloineen on toimitettava
15.10.2012 mennessä mieluiten sähköisesti
osoitteella kenneth.bondas@smu.fi tai
kirjallisina Merimies-Unionin toimistoon osoitteella:
Suomen Merimies-Unioni, John Stenbergin ranta 6,
00530 Helsinki.
Tarkempia tietoja antavat:
Puheenjohtaja Simo Zitting
puh. 0400 813 079, simo.zitting@smu.fi
Liittosihteeri Kenneth Bondas
puh. 040 456 0245, kenneth.bondas@smu.fi
Kurssilomakkeen postitusosoite:
Kenneth Bondas
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 HELSINKI
Kuljetusliittohanke
käynnistyy uudelleen
Kuljetusliittojen puheenjohtajat ja hallinnot
ovat käsitelleet kokouksissaan kuljetusalan
ammattiliiton perustamishankkeen tilannetta.
Maaliskuussa jäihin laitettu projekti päätettiin
käynnistää uudelleen välittömästi ja tiivistää
samalla liittojen välistä yhteistyötä. Kotimaan matkustaja-alusliikenteen
työehtosopimuksesta yleissitova
Näkemiin taas
Tyhjältä näyttää
metsät ja kunnaat
Muuttajat hakevat poikiaan
Laulut on laulettu
maksettu lunnaat
ne pellolla oikoo jo koipiaan
Aurinko laski ja ruskotti ilta
jo kaukana lensi
kurkien silta
Suruviestiä toilotti mennessään
heikoimmat lähti jo venheellään
Minulla vain on suru suuri
välillämme on mahtava muuri
Matka on pitkä ja aava on meri
muistoja sinusta
takaisin kerin
Marjatta 2012
Yleissitovuudella tarkoitetaan, että kaikkien alalla toimivien työnantajien on
noudatettava kyseistä työehtosopimusta
niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka tekevät työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä.
Merityötä koskeva
yleissopimus voimaan vuonna 2013
ILO:n merityötä koskeva yleissopimus
(MLC 2006) tulee voimaan vuoden kuluessa. Sopimuksen on allekirjoittanut
elokuuhun mennessä 30 ILO:n jäsenvaltiota, viimeisimpinä Venäjä ja Filippiinit. Sopimuksen voimaan tuloon on
tarvittu 33 prosenttia maailman bruttotonnistosta. Tällä hetkellä sopimus
edustaa on jo lähes 60 prosenttia tonnistosta.
Yleissopimus määrittelee merenkulkualan työtä koskevat vähimmäisvaatimukset. Sopimusta pidetään globaalisti tärkeänä erityisesti merenkulkijoiden
työolojen ja työsuojelun kannalta.
Lähetä jouluterveiset
sähköpostilla lehteen
Merimies-lehden joulukuun numerossa (6/2012) julkaistaan
joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille
maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka
haluavat tervehtiä seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta.
Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan. Työttömät jäsenet voivat lähettää tervehdyksensä suoraan Merimies-lehteen mieluiten sähköpostitse:
saana.lamminsivu@smu.fi.
tai
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki.
Muista
Jouluterveiset
12.11. 2012
mennessä!
Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on hyvä lähettää mitä pikimmiten tai
viimeistään marraskuun 12. päivään mennessä.
Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten, että sukunimi on ensimmäisessä
sarakkeessa ja etunimi toisessa.
4-2012 | MS
19
Ledar e
Svaveldirektivet utplånar
tusentals finska arbetsplatser
sisältö:
Effekterna av svaveldirektivet för sjöfarten på det finska näringslivet och den finska sysselsättningen börjar visa sig på allvar först nu. Finland måste ställa in sig
på en extra årlig kostnad på i värsta fall 1 200 miljoner euro, vilket kan leda till
en förlust av hela 10 000–20 000 arbetsplatser i hemlandet.
Svavelbestämmelserna för sjöfarten slår mycket orättvist mot medlemsländerna i EU. Finland belastas framför allt av långa logistiska transportsträckor.
Genom svaveldirektivet kan priserna på sjöfrakt komma att stiga med 30–50
procent när man ska byta till ett bränsle som ger färre utsläpp. De finska fartygen
är även isförstärkta, vilket ökar deras bränsleförbrukning med upp till 30 procent
jämfört med fartyg som bara kör på öppna vatten och som inte är isförstärkta.
Inom sjöfarten försvårar de ökade bränslekostnaderna verksamhetsförutsättningarna för framför allt små rederier. För närvarande seglar strax under 120
handelsfartyg under finsk flagg. Enligt en uppskattning går det att tekniskt sett
och till rimliga kostnader installera en svaveltvätt i omkring en tredjedel av fartygen. Små rederier har inte råd att investera i nödvändiga tvättar för 3–6 miljoner euro. Svaveltvättar har testats i en del fartyg, men inte fungerat enligt förväntningarna.
Över 80 procent av Finlands utrikeshandel transporteras till sjöss. En höjning av sjöfraktpriserna med 30–50 procent skulle vara en katastrof för industrins transporter. Risken är att transporterna flyttas från sjöss till land. Det är
inte ens säkert att svaveldirektivet skulle skona miljön, utan den skulle snarare
förorena den.
Enbart skogsindustrins sjötransporter uppgår till 14–15 miljoner ton om året.
På en dag transporteras det över 40 000 ton gods. Om man skulle flytta denna
mängd gods till lastbilar och transportera det från Finland till Sverige skulle man
behöva 1 200 lastbilar per dag (60 tons fordonskombinationer). Väljer man istället järnvägen skulle motsvarande siffra innebära 50 godståg om dagen. Godstransporten med lastbilar genom Sverige skulle höja vägtransporternas koldioxidutsläpp med 11 procent.
De ökade fraktkostnaderna som svaveldirektivet fört med sig har redan
skrämt bort investerare från Finland. Det senaste exemplet är nedläggningen av
verken i Koverhar och Dalsbruk, som lämnade tusentals människor utan jobb
och dessutom påverkade underleverantörerna. Förutom metallindustrin fruktar
även skogsindustrin det värsta: en bedömning är att svaveldirektivet kan leda till
att Finland förlorar arbetsplatser motsvarande åtta pappersbruk.
EU-kommissionen har börjat förbereda ett regionalt utsläppshandelssystem
för sjöfarten, eftersom man inte har nått något internationellt samförstånd när
det gäller reduceringen av utsläpp. Risken är att Finland återigen blir den som
får betala.
Kenneth Bondas
förbundssekreterare
kenneth.bondas@smu.fi
20
MS | 4-2012
innehåll:
24 Sjöfartens
utbildningssystem
behöver renoveras
25 På jobbet:
Byssans kock
26 Besättningarnas psykiska
hälsa oroar på Neste
Shippingstankfartyg
27 A-kassan informerar:
Anvisningar om
sysselsättningsfrämjande
tjänster
28 Vasa och Umeå grundar
ett gemensamt rederi
29 Skicka din julhälsning
till tidningen per e-post
Sjömans- Union
söker
en heltidsanställd
jurist.
s. 29
4-2012 | MS
21
Godby Shipping
M/s Misida
Det åländska rederiet Godby
Shipping grundades 1973 och
trafikerar med sju fraktfartyg. I
början av juni lastade ro-ro-fartyget
M/s Misida pappersrullar i Kotka.
text och bilder: Saana Lamminsivu
Matros Jenny Rönnblom
Jan Jansson
R
ederiets nyaste fartyg, M/s
Misana och M/s Misida, blev
färdiga år 2007 på varvet J.J.
Sietas i Tyskland. Fartygen tidsbefraktas av UPM-Kymmene.
De första åren transporterade de papper från
Finland till Spanien. Efter att landet hamnat
i ekonomisk kris bytte man till rederiets
mindre fartyg på Biscayarutten. Misana och
Misida övergick i sin tur till att trafikera på
Östersjön och Nordsjön.
Personbilar till S:t Petersburg
”För närvarande kör vi pappersrullar och
virke från Kotka till Rostock och därifrån
vidare till Antwerpen. Resten av varorna
fraktas till Tilbury. I Harwich lastar vi på
personbilar som vi transporterar till S:t Petersburg”, säger Misidas överstyrman Eric
Lindblom om fartygets rutt.
Bilarna som ska till S:t Petersburg är
inte vilka bilar som helst: då och då susar
det in Landrovers och Jaguarer i lastrummet. Säkerhetsarrangemangen i S:t Petersburg är rigorösa.
”I Ryssland får man inte ens sätta foten
22
MS | 4-2012
i land och kontrollera fartygets djupgående
i hamn”, säger Lindblom om hamnens
stränga vakthållning.
Besättningen på Misida beundrar S:t Petersburgs hamn från fartygsdäcket.
”Även om vi alltid har med oss sjömanspasset tar papperskriget och övriga kontroller i Ryssland så lång tid att vi inte brukar
hinna gå i land.”
Enligt Lindblom är det inte bara de östra
grannarna som har svårframkomliga hamnar, utan det förekommer även problem i
Finland.
”Jag har varit i Nordsjö några gånger
och längtar inte tillbaka: det går inte att ta
sig i land och tillbaka till fartyget. Jag tycker även att det verkar finnas svårigheter i
Fredrikshamn”, konstaterar han.
Byråkratin upptar
en stor del av arbetstiden
Lindblom har seglat 10 år i Godby Shippings tjänst.
”Det finns inget bättre rederi under finländsk flagg”, konstaterar han.
Även om saker och ting fungerar som
det ska i det egna rederiet sätter den allmänna utvecklingen inom sjöfarten hård
press på de anställda. Fartygsbranschen har
stramats åt en hel del genom åren.
”Tajta tidtabeller och stress är numera
ett fast inslag sjömännens liv och är inget
som försvinner.”
Speciellt inom lasthanteringen lever
man hela tiden i rädsla för de höga herrarna. Varje vecka får fartygen nya anvisningar
och bestämmelser från EU och försäkringsbolagen.
”Däckpersonalen på fartyget måste hela
tiden vara alert och kolla så att lasten är
okej. Lastbilschaufförerna, som ensamma
transporterar värdefulla laster eller kyltransporter från land till land, utsätts också
för stor press.”
Enligt Lindblom kämpar alltså alla som
arbetar inom transportbranschen med de
allt strängare kraven.
”I det här arbetet prövas den mentala
biten hela tiden: numera får det inte bli
minsta lilla skråma på lasten.”
4-2012 | MS
23
på jo bb et
Byssans KOCK
F
yraveckorstörnen är inne på slutrakan. Kocksteward Anders Wikström på
M/s Misida torkar energiskt bort fett som samlats på den stora spisfläkten
under en månads tid.
”Jag vill inte lämna över ett smutsigt kök till det nya skiftet, så pass
mycket hyfs får man allt ha”, avslöjar han.
Anders arbetar ensam i köket på det 12-mannahövdade fraktfartyget. Fartyget har
praktikanter på däck och i maskinrummet, men inte på hushållsavdelningen.
”Jag skulle gärna lära upp en praktikant – jag kanske t.o.m. skulle ha något att
erbjuda”, funderar Anders, som gav sig ut till sjöss år 1978.
Närodlad mat från Kymmeneregionen
Johan Nordström
Sjöfartens utbildningssystem
behöver renoveras
D
äckkranen på Misida får ett nytt
lager färg. Båtsman Sebastian
Grönroos leder arbetet och visar
två praktikanter hur de ska göra.
Grönroos arbetade tidigare som styrman på
Godby Shipping, men bytte till arbetet som
båtsman för ett år sedan.
”Jag har inget emot att smutsa ner händerna. Arbetet på däck är fritt och jag tycker
att båtsmanslönen är bra jämfört med arbetet som styrman.”
Svenska studerande på
finländska fartyg
Rederiets fartyg har praktikanter hela året
om, och det finns alltid 2–3 elever på fartyget. De kommer oftast från Ålands sjömansskola eller Winnova i Raumo.
I juni praktiserar två elever från Ålands
sjöskola på Misida. De kommer båda från
Sverige. Den ena utbildar sig till styrman,
den andra till sjökapten.
24
MS | 4-2012
”Vi väljer inte praktikanter utifrån nationalitet eller bostadsort, utan de kommer till
oss direkt från skolan”, berättar Ulf Andersson, sjöpersonalchef på Godby Shipping.
Det finns fler praktikanter till rederiets fartyg än vad fartygen kan ta emot. Totalt bakvänt, eftersom det samtidigt är svårt att hitta
personal med tillräcklig kompetens till vissa
yrken, som matros, båtsman och maskinmästare.
”Åldersgränsen på 18 år, tillräcklig seglingserfarenhet och kompetens sätter gränser för de sökande”, säger Andersson om
den svåra situationen.
Brist på sjöarbetsplatser på
sommaren
Under en lång tid tittade ungdomarna snett
på sjöarbete. Nu är läget ett helt annat. De
senaste två åren har sjömansskolorna haft
rekordmånga sökande, men nu finns det
plötsligt inte arbete åt alla på fartygen.
”Det här är det värsta läget på länge inom
den inhemska sjöfarten”, konstaterar Kai
Raikunen, ansvarig för sjöarbetspraktiken på
skolan i Raumo.
Sjöfartsbranschen har återigen blivit attraktiv tack vare ett ihärdigt arbete. Däremot
har man inte hunnit förbereda sig tillräckligt
för den snabba vändningen, säger Raikunen.
”Nu måste vi snabbt få in fler fartyg under finländsk flagg så att vi får arbetsplatser
till de unga.”
Raikunen är även bekymrad över det
snedvridna praktikplatsläget bland finländska och svenska studerande.
"Svenska studerande som går i skola i
Finland och gör sin praktik på våra fartyg
stjäl praktikplatser från finländska studerande."
Enligt Raikunen blir det ännu svårare för
personer under 18 år att få jobb på fartygen
i framtiden på grund av ändringar i arbetsoch vilotiderna.
”Det finländska utbildningssystemet och
attityderna skulle helt enkelt behöva en totalrenovering. Här är vi petnoga med allt, medan övriga Europa har en lite mer avslappnad
attityd”, säger Raikunen.
På Misida äter man inhemsk, närodlad mat: Anders skaffar råvarorna från t.ex. Borgås
trädgårdar och färskt kött från två grossister. Rederiet har gett hushållsavdelningen
fria händer att köpa råvaror och planera menyn, bara de håller sig inom budget.
”Vi tar alltid med oss proviant från Kymmeneregionen, och köper bara från annat
håll i nödfall.”
Kockstewarden är stolt över veckomenyn och är tydligt förtjust i att planera den.
Ett par dagar serveras det soppa, och som motvikt serverar man nötinnerfilé en dag.
”Jag vet inte ens själv alltid vad jag ska servera till lunch – jag kan ändra mig
under dagens gång”, säger kocken om sin överraskande natur.
Om arbetet och vädret tillåter händer det att man ställer upp en grill på däck.
På söndagarna äter man brunch, från förrätt till huvudrätt. Det är något
som besättningen kräver även när fartyget byter trafikeringsrutt.
Besök på Äänimeri
De långa arbetsdagarna tar ut sin rätt, och Anders orkar
inte längre gå i land som han gjorde när han var ung.
Istället intresserar han sig för fartygshistorier, fotografier och berättelser från gamla sjöbjörnar på nätet.
”Jag besöker ofta sajten Äänimeri”, säger Anders
och berättar att han t.ex. tittar på fotografier från
rederiet Henry Nielsen.
Anders hälsar till sina gamla arbetskamrater
på Nielsen och Viikkari utanför Kotka!
4-2012 | MS
25
ar be tslös he tsk as sa
infor me ra r
n
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Av rederiets nya fartyg är M/t Palva det
enda som inte har haft bastu efter att fartyget färdigställdes 2007, men nu är bastun äntligen klar. Bastun invigdes på en
resa längs nordostpassagen i juli 2012.
26
MS | 4-2012
Arbetslöshetskassans
kundtjänst är öppen:
Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april)
Anvisningar om sysselsättningsfrämjande tjänster
En arbetssökande kan delta i sysselsättningsfrämjande tjänster genom Arbets- och
näringsbyrån.
ivu
Första
bastubadet på
M/t Palva
tel. (09) 613 111
mån–fre kl 9.00–12.00
fax:(09) 6131 1333
PB 65, 00531 Helsingfors
mmins
te xt: Saana La
an / Vastavalo
bil d: Mika Huolm
P
Telefonjour
Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors
Postadress:
as
Besättningarn
psykiska hälsa
oroar på
s
Neste Shipping
tankfartyg
recis som vid många andra rederier ser man också vid Neste
Shipping signaler på att människornas psykiska hälsa och ork
prövas hårt. Det tydligaste tecknet är omsättningen av personal på fartygen.
”I dagsläget pressas människorna till det
yttersta på fartygen. Besättningarna har blivit mindre och arbetet mer”, säger huvudförtroendeman Olli Kauranen bekymrat.
Besöksadress:
”De sjömän som vågar tar kontakt och
ber om stöd. Det som människor framför
allt behöver i dag är någon som lyssnar.”
Många brottas dock ensamma med sina
problem, vilket bekymrar Kauranen. Om
situationen blir ännu värre, kan följderna
bli allvarliga för människors mentala hälsa.
”På fartygen förekommer det interna
frågor som det skulle vara bra att diskutera.
Med bra arbetsredskap kan man inte ersätta människors psykiska ork, utan arbetet
borde börja göras utgående från personalen
på gräsrotsnivå”, konstaterar också Jorma
Tura, kocksteward på M/t Stena Poseidon.
Säkerhetsorganisationssystemet
används som bibel
Vid rederiet Neste Shipping används ett
eget säkerhetsorganisationssystem, som
särskilt upprör besättningarna på fartygen.
”Om bolaget i någon fråga är ute på sju
famnars vatten, tar man fram vår bibel säkerhetsorganisationssystemet och ser vad
det säger om saken”, säger Tura och skakar
på huvudet.
Också vice huvudförtroendeman Turo
Ihalainen och huvudförtroendeman Kauranen medger att de inte har träffat på någon
motsvarande regelsamling i något annat
rederi.
”Man måste komma ihåg att säkerhetsorganisationssystemet är rederiets egna
anvisningar, som alltid kommer på andra
plats i förhållande till lagstiftningen”, påminner de.
”Säkerhetsorganisationssystemet borde
vara arbetstagarnas arbetsredskap, som de
kan stödja sig på vid behov. Det borde inte
få användas som arbetsledning, som det
nu har blivit på många fartyg”, suckar Ihalainen.
Tura har också erfarit att man på bolagets personalavdelning lätt hänvisar till bolagets eget säkerhetsorganisationssystem
och rider på dess paragrafer, om det uppstår meningsskiljaktigheter i någon fråga.
”Men att använda säkerhetsorganisationssystemet är långtifrån alltid det vettigaste sättet att hitta lösningar på saker och
ting”, påminner han.
Vid problemsituationer hänger det också mycket på befälhavaren hur saker sköts
på fartyget. Informationsgången på fartyget
är också mycket beroende av befälhavaren,
eftersom ”befälhavaren bestämmer på fartyget”.
Tjänster som främjar sysselsättningen är:
– Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning
– Frivilliga studier
– Arbetsförsök på arbetsplatsen
– Arbetslivsträning
– Arbetspraktik
– Arbets- och utbildningsförsök
– Samordnad integreringsåtgärd
för invandrare
– Rehabiliterande arbetsverksamhet
Ifall en person som utnyttjar sysselsättningsfrämjande tjänster är som arbetslös
arbetssökande hos Arbets- och Näringsbyrån, får han/hon den arbetslöshetsförmån
som han eller hon är berättigad till som
arbetslös. Arbetslöshetsförmånen betalas
även under självrisktiden och karenstiden.
Förmån som betalas under sysselsättningsfrämjande tjänster räknas med i maximitiden på 500 betalningsdagar.
Arbetslöshetsförmån utbetalas inte för frånvarodagar från tjänsterna om inte orsaken
till frånvaron är arbetsoförmåga, ett sjukt
barn under 10 år (frånvaro högst fyra dagar), anställningsintervju eller en härmed
jämförbar orsak som kopplas till sysselsättningen.
Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och frivilliga studier är undantag. Då utbetalas arbetslöshetsförmån även för frånvarodagar.
sysselsättningsfrämjande tjänst utanför sitt
pendlingsområde eller då personen deltar i
en tjänst som ordnas på pendlingsområdet
och deltagandet leder till inkvarteringskostnader (ett intyg till kassan krävs). Ersättningen för uppehälle är skattefri inkomst.
Kassan betalar arbetslöshetsförmån till sökanden utgående från arbets- och näringsbyråns utlåtande. Av utlåtandet framgår det
vilken tjänst eller åtgärd arbetssökanden
deltar i.
Ersättning för uppehälle utbetalas för de
verkliga deltagardagarna. I arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och frivilliga studier
betalas ersättning för uppehälle också för
frånvarodagar, dock inte under lov.
Ersättning för uppehälle
Ersättning för uppehälle betalas också till en
person som deltar i arbetssökningsträning
som genomförs som grupptjänst och pågår
minst 5 och högst 20 dagar. En sådan arbetssökningsträning är dock inte en sysselsättningsfrämjande tjänst utan den hör till
arbets- och näringsbyråns övriga tjänster.
Ersättning för uppehälle och förhöjd ersättning för uppehälle kan betalas under följande sysselsättningsfrämjande tjänster:
– Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning
– Frivilliga studier
– Arbetsförsök på arbetsplatsen
– Arbetslivsträning
– Arbetspraktik
– Samordnad integreringsåtgärd
för invandrare
Ersättningen för uppehälle är avsedd att
täcka måltids- och resekostnader.
Ersättningen för uppehälle är 9 euro per
dag och den förhöjda ersättningen för uppehälle är 18 euro per dag. Förhöjd ersättning kan betalas då personen deltar i en
TELEFONKASSAN
Telefonkassan fungerar endast
på finska. Om du vill ha personlig
service, kan du kontakta kassans
telefontjänst (09) 613 119
(mån–fre kl. 9–12).
Handläggningstiden för nya ansökningar om inkomstrelaterad
arbetslöshetsdagpenning och ansökningar om jämkad
dagpenning är för närvarande i genomsnitt 1,5 veckor.
4-2012 | MS
27
Skicka din julhälsning
till tidningen per e-post
Kompletteringskurs
för förtroendemän
9–10.10. 2012, Helsingfors
Anmälningar:
Kenneth Bondas
kenneth.bondas@smu.fi
tel. (09) 615 20254 eller 040 456 0245
Vasa och Umeå
grundar ett
gemensamt rederi
Vasa och Umeå stad grundar ett gemensamt rederibolag för att sköta trafiken i Kvarken. Vasa stadsfullmäktige
fattade ett beslut i frågan i slutet av
juni. Fullmäktige beviljade samtidigt
det nya rederibolaget ett kapital på 1,5
miljoner euro. Umeås stadsfullmäktige stöder också projektet med motsvarande belopp.
Trafikeringen över Kvarken
ska skyddas
En bilfärja har trafikerat Kvarken i
över 50 år. Efter att den momsfria försäljningen upphörde när Finland och
Sverige gick med i EU rasade den årliga passagerarmängden från omkring
en miljon till 50 000 år 2011. Det senaste slaget mot trafiken i Kvarken var
när rederiet RG Line gick i konkurs i
slutet av 2011.
Beställa ansökningsblanketten från
Bondas eller via webbsidan:
www.smu.fi > på svenska > utbildning
> förtroendemannautbildning
OBS! När du har fyllt i din del
av ansökningen skall du be din
arbetsgivare godkänna den (skriva
under) och efter det returnera
kursansökningen.
Fartygstrafiken i Kvarken har stor betydelse för Vasa och Umeå stad och deras närområden. Utan en regelbunden och året-runt-fungerande förbindelse upphör samarbetet och den sociala kontakten mellan Finland och Sverige. Färjtrafiken är viktig
för privatpersoner, eftersom den ger dem möjlighet att bo, arbeta, studera och resa
mellan Finland och Sverige.
28
MS | 4-2012
Fackavdelningens eller arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson
samlar för varje arbetsplats ihop namnet på dem som vill skicka hälsningar
till sina bekanta. Arbetslösa medlemmar kan skicka sina hälsningar direkt till
Sjömannens redaktion på adressen: Sjömannen helst namnen per e-post till
saana.lamminsivu@smu.fi
eller
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors.
Skicka
hälsningar
så fort som möj
ligt
och senast den
12
november!
Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar vi att hälsningarna
skickas så fort som möjligt, senast den 12 november.
Skicka hälsningarna som bilaga i Word-format eller som Excel-tabell där efternamnet står i den första kolumnen och förnamnet i den andra.
Postadress för kursblanketten:
Kenneth Bondas
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 HELSINGFORS
Sjöarbetskonventionen
träder i kraft år 2013
Skyddandet av trafiken i Kvarken står inskrivet i regeringsprogrammet. I slutet
av 2011 tillsatte kommunikationsministeriet en arbetsgrupp, som ska utreda hur
man kan anordna en året-runt-fungerande person- och godstrafik mellan Finland
och Sverige i Kvarken på ett hållbart sätt. Arbetsgruppens mandat löper till den
30.9.2012.
I decembernumret av (6/2012) Sjömannen publiceras julhälsningar, som är gratis för Unionens medlemmar och pensionärer.
Även de sjöfarare som hör till befälsförbunden och som vill skicka
hälsningar till sina kollegor kan göra detta utan kostnad.
ILO:s konvention om arbete till sjöss (MLC 2006)
kommer att träda i kraft om ett år. I augusti hade konventionen ratificerats av 30 av ILO:s medlemsländer,
varav de senaste var Ryssland och Filippinerna. För
att konventionen ska träda i kraft krävs 33 procent av
världens bruttotonnage. För närvarande är man uppe
i nästan 60 procent av tonnaget.
Konventionen fastställer minimikraven för arbete i
sjöfartsbranschen. Den betraktas som en globalt viktig konvention, framför allt när det gäller sjömännens
arbetsförhållanden och arbetarskydd.
Kollektivavtalet för inrikes
passagerarfartygstrafik blir allmänbindande
Kollektivavtalet för inrikes passagerarfartygstrafik blev allmänbindande.
Det här bekräftade nämnden för fastställande av kollektivavtals allmänt
bindande verkan i slutet av maj.
Finlands
Sjömans-Union
FSU rf
söker en heltidsanställd
JURIST
Juristens arbetsuppgifter består av medlemsrådgivning i
juridiska frågor som gäller arbetsförhållanden och arbetsvillkor, deltagande i förhandlingar som gäller kollektivavtal
och individuella arbetsförhållanden samt representation av
förbundet i olika arbetsgrupper, samfund och
organisationer.
Den sökande förutsätts ha juris kandidat eller juris
magisters examen, goda muntliga samt skriftliga
kunskaper i båda inhemska språken samt i engelska.
Övriga språkkunskaper samt förtrogenhet med arbetsrätt
samt med arbete inom sjöfart räknas som merit.
Lönen och övriga anställningsförmåner fastställs enligt
Sjömans-Unionens arbetsreglemente.
Ansökningen ska skickas senast den 15.10.2012 helst per
e-post kenneth.bondas@smu.fi eller skriftligen till
Finlands Sjömans-Unionens kontor: Finlands Sjömans-Union,
John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors.
För ytterligare information:
Ordförande Simo Zitting
mobil 0400 813 079, simo.zitting@smu.fi
Förbundssekreterare Kenneth Bondas
mobil 040 456 0245, kenneth.bondas@smu.fi
e
The Lunaters spelad
på Sjömannens
Sommardagar.
Allmänbindande betyder att arbetsgivarna inom branschen ska iaktta
kollektivavtalet för sådana arbetstagares del som utför det arbete som
avses i kollektivavtalet.
Den inrikes passagerarfartygstrafiken
har nu fått det första allmänbindande
kollektivavtalet.
Transportförbundsprojektet
startar igen
Transportförbundens ordförande och
förvaltningar har på sina sammanträden diskuterat projektet för att bilda
ett fackförbund för transportbran-
schen. Man beslutade att omedelbart
återuppta projektet, som lades på is i
mars, och samtidigt intensifiera samarbetet mellan förbunden ytterligare.
Mer
bilder:
www.smu.fi
> Nettijutut > Merimiesten Kesäpäivät 2012
4-2012 | MS
29
Erkkiä lämmöllä muistaen ja kaivaten
Anna, Martta ja Reijo, sukulaiset,
työtoverit ja ystävät
Rakkaamme
Keijo Tapio Tuomi
s. 26.10.1951
k. 7.6.2012
Lempeille vesille käy purtesi tie,
Kotisatamaan uuteen tuulet vie.
Keijoa kaipaamaan jäivät
Tytär perheineen,
siskot perheineen,
sukulaiset ja ystävät
Kokkistuertti
Hannu “Hande” Salmela
s. 5.6.1954 Perniössä
k. 21.6.2012 auto-onnettomuudessa
Hangossa
Hande aloitti merimiesuransa 15-vuotiaana
toimien eri työtehtävissä useissa laivoissa. Hänen vaiherikkaaseen uraansa mahtui
monia kokemuksia mm. M/t Ragnyn katkeaminen Pohjois-Atlantilla vuonna 1970.
Seilaukset päättyivät Alfons Håkansin
hinaajista eläkepäiviin.
Handea kaipaamaan jäivät
puoliso, lapset, lastenlapset, äiti, veljet ja
runsas ystävä joukko
Elise Eteläniemi
Hyvän työtoverimme Elise Eteläniemen
muisto on laskettu 15. heinäkuuta 2012
Naantalin vanhan kaupungin rantaan.
Cafen työtoverit
30
MS | 4-2012
Kultamerkit
Forss Raimo
Henriksson Paula
Jylhä Merja
Rauman-Paasikivi Tiina
Suomalainen Jouni
ELÄKKEELLE
Kiitos Viking Line ja mukavat työtoverit
monista vuosista M/s Mariellalla.
Erikoiskiitos muistamisesta.
Jatkuva juhannus on alkanut.
Irene ”Irkku” Laakso
Kiitos mukavista seilauksista ja läksiäislahjasta M/s Gabriellan henkilökunnalle,
kiittäen Lale
Syyskokous ja pikkujoulut
Aika: la 17.11.2012
Paikka: Lapland Hotel Sirkantähti, Kittilä
(tark. os. Levintie 1640, 99130 Sirkka,
www.laplandhotels.com)
Toimikunta kokoontuu klo 15 ja osaston
kokous klo 16 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pikkujoulut samassa
paikassa klo 19 alkaen. Ilmoittautumiset
5.11.2012 mennessä Asko Juntuselle,
p. 0400 994 048.
Satama-ala (003)
Syyskokous
Aika: ti 9.10.2012 klo 18.00
Paikka: Kuljetusliittojen kabinetti,
John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
ja muut esille tulevat asiat.
Tervetuloa!
Länsi-Suomen osasto (008)
Osaston puheenjohtajan
ehdokasasettelukokoukset
Ajat: ma 29.10.2012, ma 5.11.2012 ja
ma 12.11.2012.
Tilaisuudet alkavat klo 12.00
Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Tule paikan päälle, näin vaikutat!
Hallitus
Koulutus: Tilinauhan lukeminen
Aika: ti 13.11.2012 klo 10.00
(koulutuksen kesto 3 tuntia)
Paikka: SMU:n Unionin toimisto,
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Länsi-Suomen osasto järjestää koulutusta,
jossa opetellaan lukemaan ”tilinauhaa”.
Kouluttajana toimii SMU:n toimitsija
Carita Ojala.
Koulutuksen toteutuminen edellyttää vähintään 6 henkilön osallistumista. Ilmoittautumiset viimeistään 6.11.2012 mennessä
Kari Nurmirinnalle, p. 0400 418 511 tai
kari.nurmirinta@smu.fi. Osasto tarjoaa
koulutuksen jälkeen ruokailun.
Oman etusi nimissä, tervetuloa!
PS: kannattaa olla nopea!
Laivan Viihdeammattilaiset (011)
Syyskokous
Aika: pe 16.11.2012 klo 18.00
Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Tarjoilua!
Arvokasta tietoa sinun eläkkeestäsi!
Aika: pe 16.11.2012 klo 12.00
(tilaisuuden kesto noin 2 tuntia)
Paikka: Pitkäkatu 43 65100 Vaasa
(liiton toimisto)
Tietoa tarjoaa Mikaela Björklund Merimieseläkekassasta. Tilaisuuden toteutuminen
edellyttää vähintään 10 hengen osallistumista. Tilaisuudessa tarjoilua. Ilmoittautumiset
viimeistään 9.11.2012 mennessä
Kari Nurmirinnalle, p. 0400 418 511 tai
kari.nurmirinta@smu.fi.
Tervetuloa runsaslukuisesti!
Pikkujoulut
Aika: la 1.12.2012 klo 19.00
Paikka: Ravintola Strampen, Rantakatu,
Sisäsatama, Vaasa
Paikkoja rajoitetusti. Viimeinen ilmoittautumispäivä 23.11.2012 klo 16 mennessä Sakari
Mattilalle, p. 040 530 6510 tai sähköpostitse:
sakke.m@hotmail.fi. Paikkoja rajoitetusti. Ei
jälki-ilmoittautumisia! Hinta jäsenelle: 35 € ja
hinta avecille: 45 €. Maksu ennen juhlia osaston tilille: NORDEA 152830-123690.
Tervetuloa!
Etelä-Suomen ammattiosasto
(009)
Pikkujoulut
Aika: ke 21.11.2012 klo 18 alkaen
Paikka: Tulisuudelma, Hertaksentie 2,
01300 Vantaa
Ohjelmassa pikkujoulubuffet, tanssia,
seurustelua sekä arvontaa.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset 2.11.
mennessä Mikko Ervastille,
s-posti: mikko.ervast@arctia.fi tai
p. 046 876 7470
Osallistumismaksu (jäsenet 40 € / avec 50 €)
sisältää ruoan ja juoman.
Tervetuloa!
Syyskokous
Aika: ti 11.12.2012 klo 12
Paikka: Osaston toimisto, Linnankatu 13,
00160 Helsinki
Tervetuloa!
Syyskokous
Aika: ti 9.10.2012 klo 13.00
Paikka: Ravintola Brahen Kellari, Turku
(Puolalankatu 1, 20100 Turku)
Hyvät viihdeammattilaiset, syyskokous järjestetään lounaan merkeissä Turussa, ravintola Brahen Kellarissa. Kokouksessa käsitellään viralliset syyskokous asiat sekä tulevat tapahtumat.
Ilmoittautumiset Ninalle: nina@kpvproduction.fi
viimeistään 30.9.2012.
Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan!
Itäkustin osasto (007)
Syyskokous
Aika: ma 19.11.2012 klo 12.00
Paikka: Kotkan toimisto, Puutarhakatu 12, Kotka
Toimistolla on samana päivänä päivystys ja kokouksessa on myös paikalla Unionin toimitsija,
joka kertoo liiton ajankohtaisista asioista.
Tervetuloa!
Virkistäytymismatka
Hyvät viihdeammattilaiset, syksyn virkistäytymismatka järjestetään Berliiniin tai muuhun
vastaavaan kaupunkiin.
Ajankohta 21.10.–23.10.2012
Kohde varmistuu, kun sitovat ilmoittautumiset
ovat tulleet.
Jokainen matkalle ilmoittautuva maksaa 50 €
varausmaksun, jota ei palauteta jos matka
peruuntuu ilmoittautumis-ajankohdan jälkeen.
Paljonko osasto korvaa matkan hinnasta,
riippuu osallistujamäärästä.
Sitovat ilmoittautumiset Ninalle:
nina@kpvproduction.fi viimeistään 30.9.2012.
Kun ilmoittaudutte saatte lisätietoa maksun
suorittamisesta.
Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan!
Matkailu- ja huolinta-ala (010)
Syyskokous
Aika: la 17.11.2012 klo 15.00.
Paikka: Ravintola Teini, Uudenmaankatu 1,
20500 Turku
Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautuminen
työpaikoilla 2.11.2012 mennessä. Kokouksessa
valitaan mm. hallitus. Osallistu ja vaikuta
päätöksentekoon! Kokoukseen osallistuville
tiedossa Jouluyllätys.
Tervetuloa!
5
4
2 9
7
7
1
3 9
2 4
5
7
6 9
2 1
7
4
5
2
9
3 6
1
sudoku | 4-2012 |
8
www.aisudoku.com
Pohjoisen osasto (002)
(C) Arto Inkala
M/t Palvan henkilökunnalle sydämelliset kiitokset viisikymppisteni muistamisesta!
T: Eetu
AI13848
Moottorimies
Erkki Sakari Mäkipää
s. 13.4.1951, Ikaalinen
k. 12.5.2012, Turku
Ovat tyyntyneet elämän tuulet,
on vain ikuisuus ja rauha.
Vaikeusaste:
4
9
2 5 1
3
2
9 6
6
7
4 1
3
1
4
6
7 4
3
8 1
6
3
3 2 9
5
2
www.aisudoku.com
AMMATTIOSASTOT ILMOITTAVAT
(C) Arto Inkala
KIITOS
7
9
6
3
1
4
8
5
2
8
1
2
9
6
5
7
4
3
5
4
3
8
2
7
9
1
6
4
3
7
2
5
8
1
6
9
1
8
9
4
3
6
5
2
7
6
2
5
1
7
9
4
3
8
2
5
8
7
4
3
6
9
1
9
6
1
5
8
2
3
7
4
3
7
4
6
9
1
2
8
5
Oikeat vastaukset: 3-2012
AI13849
IM MEMORIAM
Vaikeusaste:
5 7 4 8 6 3 1 9 2
6 9 2 5 1 4 3 7 8
4-2012 | MS
31
Kilpa ilu | TÄVLING
vii ko n ku va
Tällainen vonkale nousi järvestä Merimies-Unionin Velskolan
mökillä Espoossa! / En sådan här bjässe fångades vid
Sjömans-Unionens stuga i Vällskog i Esbo!
Merimiesten Kesäpäivät järjestettiin elokuussa Tallukassa.
Kilpailuun saapui yhteensä 77 vastausta. Voittaja oli tällä
kertaa Michaela Hongisto Närpiöstä.
Sjömannens Sommardag anordnades på Tallukka i augisti. Till tävlingen fick vi 77 svar. Vinnaren den här gången
blev Michaela Hongisto från Norrnäs.
SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //
FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF
POSTI- JA KÄYNTIOSOITE
John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,
00530 Helsinki
POST- OCH BESÖKADRESS
John Stenbergs strand 6,
2:a våningen, 00530 Helsingfors
VAIHDE / VÄXEL
+358 (0) 9 615 2020
TELEFAX
+358 (0) 9 615 20 227
KOTISIVUT / HEMSIDOR
www.smu.fi
SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS
etunimi.sukunimi@smu.fi
förnamn.efternamn@smu.fi
AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER
Arkisin klo 8.30–16.00
Vardagar kl. 8.30–16.00
Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.)
klo 8.00–15.30
Kuljetusalan
Työttömyyskassa
Transportbranschens
Arbetslöshetskassa
Postiosoite
Postadress
Asiakaspalvelu
Kundtjänst
PL 65, 00531 Helsinki
Siltasaarenkatu 3–5,
katutaso Helsinki
PB 65, 00531 Helsingfors
Broholmsgatan 3–5,
gatuplan Helsingfors
arkipäivisin klo 8.30–16.00
Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
Kesäperjantaisin 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
vardagar kl. 8.30–16.00
sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.)
sommarfredagar kl. 8.00–14.30
(1.5.–31.8.)
Puhelinpäivystys
Telefonjour
klo 9.00–12.00
puh. (09) 613 111
Faksi: (09) 6131 1333
tel. (09) 613 111
kl 9.00–12.00
Fax: (09) 6131 1333
Työttömyyskassan
MS | 4-2012
32 palvelu
sähköinen
Arbetslöshetskassans
elektroniska tjänster
www.kuljetusalantk.fi
www.kuljetusalantk.fi/se
Kuinka monta mökkiä MerimiesUnioninilla on, joita jäsenistö voi
vuokrata käyttöönsä?
Hur många stugor har SjömansUnionen som medlemmarna
får hyra?
Valitse yksi vaihtoehto:
a) 20
b) 12
c) 4
Välj ett alternativ:
a) 20
b) 12
c) 4
Kaikkien oikein vastanneiden kesken
arvomme Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhdyn. Voittajan nimi julkaistaan Merimieslehdessä nro 5/2012.
Osallistu kilpailuun
8.10.2012 mennessä:
1) Merimies-Unionin kotisivuilla:
www.smu.fi
> viestintä > Merimies-lehden kilpailu
2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi,
osoite, puhelinnumero).
Bland alla som svarar rätt på
frågan lottar vi ut en Kastehelmi-ljuslykta
från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras
i numret 5/2012 av tidningen Sjömannen.
Du kan delta i tävlingen senast
den 8.10.2012 på följande sätt:
1) På Sjömans-Unionens webbplats:
www.smu.fi > på svenska > kommunikation
>Tävlingen för Sjömannen
2) Eller per post. Bifoga svaret och dina
kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).
Vastauksen voit lähettää osoitteella:
Merimies-lehti
Suomen Merimies-Unioni
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Skicka svaret till adressen:
Sjömannen
Finlands Sjömans-Union
John Stenbergs strand 6
00530 Helsingfors
HENKILÖKUNTA / PERSONAL
Puheenjohtaja / Ordförande
ITF-tarkastaja / ITF-inspektör
Simo Zitting
Kenneth Bengts
(09) 615 20 250 / 0400 813 079
(09) 615 20 258 / 040 455 1229
Sihteeri / Sekreterare
Liittosihteeri / Förbundssekreterare
Anja Uusitalo
Kenneth Bondas
(09) 615 20 251 / 040 519 0351
(09) 615 20 254 / 040 456 0245
Hallinnon sihteeri /
administrationens sekreterare
Sari Helenius
(09) 6152 0225 / 040 450 6768
Toimitsija, Ahvenanmaa
Ombudsman, Åland
Henrik Lagerberg (018) 199 20 /0400 478 884
Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn
Sihteeri / Sekreterare
Taloudenhoitaja / Ekonom
Tetta Härkönen
Mikko Tuominen
(09) 615 20 252 / 040 455 9834
(09) 615 20 218 / 0400 422 379
Sopimussihteeri / Avtalssekreterare
Kassanhoitaja / Kassaföreståndare
Klaus Lust
Stiina Raitio
(09) 615 20 211 / 040 505 1957
(09) 615 20 219
Toimitsija / Ombudsman
Kirjanpitäjä / Bokförare
Carita Ojala
Tuula Ylhävuori
(09) 615 20 231 / 0400 829 039
(09) 615 20 220
Toimitsija / Ombudsman
Toimittaja / Journalist
Satu Silta
Saana Lamminsivu
(09) 615 20 213 / 040 526 3435
(09) 615 20 221 / 045 7730 1020
Toimitsija / Ombudsman
Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister
ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör
Tiina Kytölä
Ilpo Minkkinen
(09) 615 20 257
(09) 615 20 253 / 040 728 6932
ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator
Simo Nurmi
(09) 615 20 255 / 040 580 3246
Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde
Arja Merikallio
(09) 615 20 259
Toimistotyöntekijä, Turku /
Kontorsbiträde, Åbo
Salme Kumpula
(02) 233 7416
Maariankatu 6 B, 5. krs.
20100 Turku
Mariegatan 6 b, 5:e våningen,
20100 Åbo
Vaasa / Vasa
Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa
Storalånggatan 43, 65100 Vasa
MÖKKIVARAUKSET /
BOKNINGSNUMMER
FÖR STUGOR
puh. / tel. (09) 615 20 260
Lounais-Suomen osaston mökin
varaukset Turun toimistolta /
Sydvästra Finlands avdelnings
stugans bokningar från
kontoret i Åbo