docLue myös juttu Merimies-lehdestä 6/2011: RG I on ainoa matkustaja
download 
Report Transcription
Lue myös juttu Merimies-lehdestä 6/2011: RG I on ainoa matkustaja
lokakuu Nº 6 / 2011 merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF RG I liikennöi Vaasasta Uumajaan ympäri vuoden "Matkustajille ja teollisuudelle tärkeä laiva" s. 4 MIELENTERVEYSONGELMAT MERIMIESROMAANI VÄRLDENS NORDLIGASTE kasvussa vaaran vuosista fartygsrutt året runt SKICKA DIN 1 julhälsning 1.10.-15.11.2011 Asetu ehdolle vaaleissa työpaikoilla ja ammattiosastoissa lähestyy: Ehdokasasettelu Edustajakokous Lue lisää: www.smu.fi > edustajakokous sisältö: 4 RG 1 maininkeja Merenkurkussa 8 Työyhteisön tuki auttaa masentunutta jaksamaan 1o Perämies Jokelan kotiinpaluu 12 Työttömyyskassa tiedottaa: Ohjeita työttömyyspäivärahan hakemiseen 14 Lähetä jouluterveiset! 15 Suomi tarvitsee sisävesistrategian Nº6/2011 PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2011, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS ILMOITUKSET • ANNONSER MERIMIES – SJÖMANNEN John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2011 VAIHDE / VÄXEL puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. +358 (0)9 615 2020 TILAUSHINNAT (2011) TELEFAX 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e +358 (0)9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti / www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort no 7 8 aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges 31.10. 28.11. 18.11. 16.12. PERÄMIES 4 JOKELAN KOTIINPALUU RG I:n talousosastolla kaikki tekevät kaikkea. Laivaluottamusmies Kristiina Moliis toimii kahvilan emäntänä, mutta avustaa myös ruoanlaitossa. < joniskiftesvik(s. 1948) on kirjailijana vuodesta 1988. H niin lyhyttä kuin pitkää proo tanut mm. kuunnelmia, näy oitus: Skifte pääkirj ja kokoillan elokuvia. kokoelma Puhalluskukkapoik korjaaja sai J. H. Erkon palk 1983 parhaana esikoisteoksen Finlandiapalkintoehdokkaa vuosina 1984, 1990 ja 1997. T dentti myönsi hänelle Pro Fi 2005. Skiftesvikin laajaa tuotant ruotsiksi, norjaksi, venäjäksi saksaksi, unkariksi, tšekiksi, niksi, viroksi, sorbiksi ja bul Kotimainen tonnisto kasvussa – merenkulun edellytykset turvattava 10 8 IHMINEN EI OLE PELKKÄ SUORITTAJA. Euroopan talouskriisin vaikutuksia Suomen talouteen on toistaiseksi vaikea arvioida. Talouden muutokset näkyvät nopeimmin ulkomaankaupassa ja merikuljetuksissa. Suomen pääväylien kuljetukset ovat riippuvaisia talouden kehityksestä ja niiden muutokseen vaikuttaa useampi tekijä, kuten Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudellinen tilanne. Heikkenevät talousnäkymät heijastuvat suoraan kuljetuksiin. Koko alkuvuoden jatkunut ulkomaan merikuljetusten kasvu pysähtyi viennin osalta kesällä. Erityisesti viennillä on Suomen talouteen merkittävä vaikutus, sillä sen osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Maan hallitusohjelmaan on tehty kirjaus, jossa todetaan merenkulun edellytysten turvaamisen olevan välttämätöntä, koska Suomen ulkomaankauppa on erittäin riippuvaista meritse tapahtuvista kuljetuksista. Maan hallitusohjelmaan on tehty kirjaus, jossa todetaan merenkulun edellytysten turvaamisen olevan välttämätöntä, koska Suomen ulkomaankauppa on erittäin riippuvaista meritse tapahtuvista kuljetuksista. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina tämä lause on tärkeämpi kuin koskaan, sillä Suomen teollisuuden kuljetukset ovat merikuljetusten varassa. Kotimaisen tonniston määrä on lähtenyt tänä vuonna pitkästä aikaa kasvuun – ja Suomen lipun alle on saapunut aivan uusia aluksia. Samaan aikaan Suomeen on luotu lisää merenkulun työpaikkoja. Pitkään jatkuneessa pimeydessä on siis valoa tunnelinpäässä, mikäli nykyinen tilanne säilyy samana. Kotimainen tonnisto alkaa olla ikääntynyttä ja sitä on uusittava lähivuosina. Varustajat ovat osoittaneet mielenkiintoa tuoda Suomen lipun alle uutta kalustoa, mikäli merenkulun toimintaedellytykset kotimaassa turvataan. Euroopan komissiossa tänä syksynä käsittelyssä oleva rikkidirektiivi ja sen mahdollinen voimaantulo vuonna 2015 tuo kotimaisen merenkulun vaikean haasteen eteen. Varustajat ovat ilmoittaneet, että esitetty aikataulu on liian tiukka ja toivoneet asiaan perusteellisempaa selvitystä. Vaikeat haasteet voidaan varmasti voittaa tekemällä oikeita ja kauaskantoisia päätöksiä suomalaisen tonniston puolesta. Maltti on valttia niin Euroopan tason kuin Suomen hallituksen käymissä neuvotteluissa. Suomen toiminta on täysin riippuvaista merikuljetuksista: merenkulun toimintaedellytykset on turvattava. Syksyn ensimmäiset myrskytuulet puhaltavat RG I:n saapuessa Uumajaan. RG I & maininkeja Merenkurkussa Maailman pohjoisin ympärivuotinen laivareitti löytyy Suomesta. Vaasasta Ruotsin Uumajaan seilaava RG I on monin tavoin erityinen laiva. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu T ämä paatti kestää vaikka ydinräjähdyksen”, aluksen luottamusmies Kristiina Moliis veistelee raahatessaan roskasäkkiä alas rappusia. Alkuaan M/s Kahlebergiksi kastettu roro-alus rakennettiin Itä-Saksassa vuonna 1983, jossa se kuljetti armeijan rahtia; panssareita. Suomen lipun alle laiva saapui vuoden 2005 alussa. Aluksen kylkiin maalattiin nimikirjaimet RG I omistajansa ja paremmin ”pitsakeisarina” sekä sittemmin Omenahotelleista tunnetun Rabbe Grönblomin mukaan. Yhtä lailla kuin varustaja itse, ikuisen kirjoittelun aihe mediassa on ”Niin mammat, mummot kuin opiskelijat kulkevat säännöllisesti RG ykkösellä Ruotsiin." KristiinA MOLIIS KERTOO. 4 myös RG Line-varustamo, jonka liikennöinti on pitkälti valtion tuista riippuvaista. ”Tuet, joita valtiolta saamme, menevät suoraan löpöön”, aluksen miehistö toteaa arkisesta todellisuudesta. Merkittävä matkustaja- ja rahtireitti Vielä 20 vuotta sitten Vaasasta liikennöi Ruotsiin jopa kolme matkustajalaivaa päivässä. Tax free-myynnin lopetus 2000luvun alussa hiivutti risteilyliikenteen, mikä tiesi loppua myös monen vaasalaisvarustamon tarinalle. Nyt Merenkurkun yli matkustajia kuljettaa enää vain RG Line. ”Niin mammat, mummot kuin opiskelijat kulkevat säännöllisesti RG ykkösellä Ruotsiin. Monien lapset perheineen ovat muuttaneet sinne ja myös Uumajan yliopistossa on paljon suomalaisia”, Kristiina kertoo. Viime aikoina erityisesti karavaanarit ovat löytäneet tiensä alukselle. Varsinkin norjalaisia vilahtelee kärryineen ruuman uumeniin kotvan takaa. ”Suomi houkuttelee heitä varmasti halvemmilla hinnoillaan”, puosu Peter Byholm arvioi nostaessaan aluksen peräporttia ylös Vaasan päässä. Paperikasetit ja trailerit kuuluvat RG I:n vakiorahtiin. Myös rekkaralli Venäjältä Vaasaan on vilkas. Tällä kertaa kyytiin nousee 23 rekkakuskia. Venäläiset hakevat Uumajan tehtailta Volvon koreja kotimaahansa. Keskellä Suomea Konehuoneessa pohditaan Vaasan ja RG I:n merkitystä Suomen ja itänaapurin kuljetuksille. Venäjän monilta paikkakunnilta on lyhyt matka körötellä Vaasaan. ”Lyhyitä kuljetusreittejä pitäisi hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän: mitä lyhyempi matka, sen halvempi hinta – ja samalla myös ympäristö säästyy”, korjausmies Bo Holm korostaa Vaasan hyvää sijaintia keskellä Suomea. RG I työllistää merimiehiä monilta paikkakunnilta. Vastaan tulevia kotiseutuja ovat esimerkiksi Lahti, Maksamaa, Mustasaari, Nurmijärvi, Saarijärvi, Tampere ja Turku sekä tietysti Vaasa. Puolimatruusi Saana Luotola opiskelee Raumalla perämieheksi. RG I:llä hän viihtyy hyvin. Alus on yöt laiturissa Vaasassa ja yövahdinpito on yksi Saanan tehtävistä aluksella. 5 Hämähäkin hautajaiset Korjausmies Bo Holm aloitti seilaamisen Merenkurkussa vuonna 1967. ”RG I on vaasalaisille tärkeä laiva ja tarjoaa paljon työpaikkoja”, hän toteaa. Nyt tosin omat ajatukset ovat jo: ”eläkettä odotellessa”, mies naurahtaa. Suomen lipun alla työskentelyn edut korostuvat entisestään, kun eläke alkaa lähestyä. ”Eläkeikämme ja – järjestelmämme ovat huomattavasti paremmat kuin esimerkiksi Ruotsin lipun alla”, Bo vertailee maiden eroja. ”Odotamme päivää, että olisi parempi olo” Merenkurkun liikennöin tulevaisuus alkaa olla jo kulunut aihe miehistön keskuudessa. ”Ei auta, kuin elää päivä kerrallaan ja toivoa parasta”, laivaluottamusmies Kristiina Moliis toteaa. Toinen kestoaihe varustamossa ovat väen vähennystarpeet. RG I:llä on 21 hengen miehistö ja nyt käydään keskusteluja yhden vakanssin vähentämisestä. Luottamusmiehen mukaan se on kummallista, koska aluksella on riittänyt hyvin sekä matkustajia että rahtia. ”Joskus on käynyt jopa niin, että olemme joutuneet jättämään joitakin matkustajia rannalle, kun aluksella ei ole ollut riittävästi henkilökuntaa kyytiin haluaviin nähden”, Kristiina kuvailee tilannetta. ”Mikäli matkustajamäärä ylittää sadan, aluksen henkilökuntaa on miehityssopimuksen mukaan lisättävä.” 6 Pihistely miehityksessä on kostautunut lisääntyneinä sairaslomina. Vikaeeraajia taiotaan kiiretilanteissa kivien ja kantojen alta. ”Jatkuva kiire ja pitkä työviikko aiheuttavat sairaslomia”, Kristiina huokaa. RG I:llä kaikki tekevät kaikkea oman osastonsa sisällä, jotta laiva ylipäätään pystyy liikkumaan. Talousosastolla ollaan erityisen kovilla, koska törni on vain viikon mittainen ja kotiin päästyä palautumiseen ei jää riittävästi aikaa. ”Porukan henkinen kantti alkaa olla koitoksella. Varustamossamme on ollut aiemmin mahdollista anoa myös palkatonta lomaa, mutta viime kesänä se ei ollut enää mahdollista, mikä harmittaa monia”, Kristiina tuo esille miehistön tunnot. Kesäsesongin aikaan RG I:llä saattaa kulkea yhdellä reissulla jopa kolmisen sataa matkustajaa. Hiki virtaa tuolloin varsinkin kansi- ja talousosastoilla. ”Matka Merenkurkun yli kestää reilun neljä tuntia. Keittiö on auki koko merimatkan ajan”, kahvilan emäntänä toimiva Kristiina Moliis selostaa. Ennakkoluuloista poiketen pitsakeisarin laivalla on monipuolinen ravintolalista. ”Monet ovat yllättyneet siitä, että täältä saa muutakin kuin pitsaa. Listalla on paljon vaihtoehtoja aina hawaijinleikkeestä loheen.” Ravintolasta tilataan tiuhaan erilaisia pihvejä, ainakin kun jonossa on nälkäisiä rekkakuskeja. ”Monet ovat mielissään siitä, että täältä saa myös perinteistä kotiruokaa. Joka päivä on vaihtuva päivän ruoka. Se murtaa matkanmiehen sydämen ja voittaa matkan varren mäkkärit mennen tullen.” Miehistön hyvä yhteishenki on varustamon ylläpitäviä voima kiireen ja jatkuvien uhkien keskellä. Musta huumori on paras huumori, kun harmaat pilvet täyttävät taivaan. ”Jos ei muuta, olemme järjestäneet hämähäkin hautajaiset”, huulta heitetään byssassa. Vaikea jäätalvi koetteli Merenkurkun laivaliikennettä Merenkurkun laivaliikenne oli viime talvena suurissa vaikeuksissa, kun Suomeen saapui jälleen normaali jäätalvi lauhempien ajanjaksojen jälkeen. Merenkurkussa oli motissa useita aluksia yhtä aikaa. Vahvat jäät hyydyttivät myös RG I:n ajon. Alus joutui kääntymään Ruotsin puolella takaisin rantaan havaittuaan, että jäissä eteneminen on mahdotonta. Uuden yrityksen myötä laiva pääsi lopulta onnellisesti Suomeen. RG I:n liikennöinti oli pysähdyksissä reilun viikon verran, kunnes jäätilanne antoi jälleen myöden jatkaa seilausta. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote: Suomi ja Ruotsi sopivat jäänmurtoavusta Suomi ja Ruotsi sopivat maiden välisestä jäänmurtoyhteistyöstä elokuun lopulla. Sopimuksessa määritetään aikaisempaa tarkemmin sopimusalue ja yhteistyön perusteet. Sopimuksen tarkoituksena on, että Pohjanlahden ja Ahvenanmaan alueen jäänmurtopalvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja että molempien maiden vastuuviranomaiset hallinnoivat yhteistyössä talvimerenkulun ohjausjärjestelmää. Sopimus on voimassa 20 vuotta. Sopimus edellyttää Suomelta viiden jäänmurtajan kapasiteettiä. Näistä neljän pitää olla nk. A-luokan murtajia ja yhden B-luokan murtaja. Merenkurkun talviliikenteen sujuvuus turvattava Ministerit keskustelivat myös siitä, miten Merenkurkun tavara- ja henkilöliikenne turvataan parhaalla mahdollisella tavalla myös jatkossa. Vaasan ja Uumajan välisen laivaliikenteen jatkon varmistaminen kohtuulliseen hintaan ja kohtuullisella vuorovälillä on molempien maiden tavoitteena. Moottorimies Filip Grönlund käy Vaasassa töissä Kaskisista. Nuori mies on tyytyväinen siihen, että Suomesta on löytynyt töitä, mutta palkkataso on yksi vaikuttava tekijä siihen jäävätkö nuoret Kristiina Moliis antaa roskille kyytiä merenkulkijat Suomeen vai eivät, Filip kertoo vastavalmistuneiden aluksen saavuttua Vaasaan. ajatuksista. ”Norjassa saattaisi olla tiedossa paremmat tienestit ja toisaalta myös maailman näkeminen kiinnostaa.” 7 Teksti: Jouko Kahila kuvat: Shutterstock Työyhteisön tuki auttaa masentunutta jaksamaan Työ kuormittaa henkisesti yhä enemmän Merimiesammateissa mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Masennusta, stressiä ja burnoutia aiheuttavat mm. työmäärän kuormittavuus sekä jatkuva kiire. Työyhteisön, työkavereiden ja johdon, ymmärtävä tuki auttaa masentunutta jaksamaan. Matkustajalaiva Amorellan kokkina työskentelevä Jorma Luoma toimi laivan työsuojeluvaltuutettuna 12 vuotta. Hänen mielestään työsuojelussa on koneiden ja laitteiden käyttöturvallisuuden osalta menty eteenpäin, mutta henkisessä työsuojelussa otettu pakkia. ”Vaikka työmäärän kuormittavuus on keskeinen masennusta ja työuupumusta aiheuttava tekijä, työsuojelussa on keskitytty enemmän työn mukanaan tuomiin fyysisiin ongelmiin kuin työn henkiseen kuormittavuuteen”, Luoma täsmentää. ”Henkisistä kuormittajista ehkä yleisin on jatkuva kiire. Se stressaa ja masentaa. Ihminen ei ole pelkkä suorittaja. Onneksi omassa työpisteessäni on työväkeä tällä haavaa tarpeeksi, joten viikonlopun kiireet hoituvat myös sujuvasti”, hän lisää. Niin henkisen kuin fyysisen työsuojelun on Luoman mielestä oltava elimellinen osa työrutiineita sekä sisällyttävä työn ja työtehtävien sekä -tilojen suunnitteluun. Kattavan 8 8 työsuojelun on liityttävä myös nuorten ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Nyt perehdyttämisessä korostetaan liiaksi alusturvallisuutta. ”Ikävä kyllä, työsuojeluasiat otetaan yleensä esille vasta kun tapahtuu jotain poikkeavaa, kuten uuden työkoneen tai -tehtävän opettelua, työpaikkakiusaamista tai työtapaturma”, Luoma pahoittelee. Monissa laivoissa ei mielenterveysongelmista kuitenkaan puhuta; omista ongelmista hävetään puhua, eikä kaverin ongelmista kehdata ja uskalleta kysyä. Masentunutta työkaveria tuettava Luoma tietää omakohtaisesti kuinka työkavereiden tuki ja välittäminen auttaa jaksamaan. Kun tytär joutui koulukiusaamisen uhriksi, Luoma masentui siinä määrin, että joutui turvautumaan mielialalääkkeisiin. Työkavereiden tuki oli tuolloin tärkeätä. ”Työkaverit kuuntelivat murheitani ja joillakin oli kerrottavanaan vastaavanlaisia kokemuksia, joten sain myös vertaistukea”, Luoma kertoo. Monissa laivoissa ei mielenterveysongelmista kuitenkaan puhuta; omista ongelmista hävetään puhua, eikä kaverin ongelmista kehdata ja uskalleta kysyä. Luoma korostaa, että masentuneelle on merkityksellistä, vaikka kyseltäisiin vain kuulumisia. Vaikka työmäärän kuormittavuus on keskeinen masennusta ja työuupumusta aiheuttava tekijä, työsuojelussa on keskitytty enemmän työn mukanaan tuomiin fyysisiin ongelmiin kuin työn henkiseen kuormittavuuteen.” Jorma Luoma Työnjohto avainasemassa Luoma kaipaa työjohdolta enemmän halua ja osaamista keskustella työntekijöiden henkisistä ongelmista sekä valmiuksia kohdata ja tunnistaa mielenterveysongelmainen työntekijä. Tätä haittaa osalttaan se, että esimiehiä kierrätetään liiaksi laivasta toiseen. Tällöin he eivät ehdi perehtyä riittävästi työosaston, saatikka yksittäisen työntekijän, ongelmiin ja tarpeisiin. Laivoilla esiintyy myös työpaikakiusaamista. Vaikka työelämässä on jokaista kohdeltava tasavertaisesti, työnjohto pyrkii joskus “moppaamaan” heille kiusallisia työtekijöitä eri tavoin, kuten antamalla vain negatiivista palautetta. Luoman mukaan kiusaustapaukset ovat useimmiten monimutkaisia. Kiusattu saatetaan nähdä jopa syyllisenä kiusaamiseensa. ”Siksi kiusaustapauksiin on puututtava mahdollisimman nopeasti. Tapaus selvitetään usein asianomaisten, työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen sekä työnjohdon välisillä keskusteluilla. Jos tapausta ei saada purettua, kiusaaminen saattaa jatkua. Tämä masentaa kiusattua entisestään ja voi johtaa parisuhdeongelmiin sekä alkoholin liialliseen käyttöön”, Luoma selvittää. Matkustajalaivojen työterveyshuolto käsittää satamissa lääkärin vastaanoton, laivalla sairaanhoitajan palvelut. Hoitajalta vaaditaan myös mielenterveysongelmien tuntemusta sekä kykyä henkisten ongelmien purkamiseen. ”Mielenterveysongelmiin suhtaudutaan työterveyshuollossa samalla vakavuudella kuin fyysisiin vaivoihin. Hyvä niin, koska laivatöissä ollaan samoissa tiloissa samojen kavereiden kanssa pitkiä aikoja. Se koettelee joskus jokaisen pinnaa”, Luoma täsmentää. Mielenterveysongelmat kasvussa Merimieseläkekassan, MEK:n ylilääkärin, professori Juhani Juntusen mukaan mielenterveysongelmat ovat niin yleisesti kuin merimiesammateissakin kasvussa. Tämä johtuu osaltaan siitä, että merikelpoisuuden arvioinneissa kiinnitetään enemmän huomiota työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin. Vaikka työelämässä on jokaista kohdeltava tasavertaisesti, työnjohto pyrkii joskus “moppaamaan” heille kiusallisia työtekijöitä eri tavoin, kuten antamalla vain negatiivista palautetta. Työkyvyttömyyslukujen pohjalta mielenterveydenhäiriöt ovat joissakin merimiesammateissa muita yleisempiä. Esimerkiksi laivojen ravintoloissa työskentelevien 50–60-vuotiaiden naisten keskuudessa. Juntunen kertoo mielenterveysongelmista masentuneisuuden olevan yleisintä. Masennuksen ydinoireita ovat mielialan lasku, kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen menetys ja väsymys. ”Tästä voi seurata työuupumusta ja burnout-oireita, joiden kehittymiseen työpaikan ilmapiirillä on vaikutusta. Jotta nämä ongelmat saadaan kuriin, on syytä kääntyä jo varhaisessa vaiheessa työterveyshuollon puoleen”, Juntunen korostaa ja kertoo burnoutista kärsivien olevan useimmiten työnarkomaaneja ja työssään perfektionisteja. Merenkulkijoiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseen tähtäävässä TrimMare-hankeessa selvitettiin kyselytutkimuksin myös merimiesammateissa työskentelevien työhyvinvointia. Kyselytutkimuksella tehtiin kartoitus, jota seurasi vuoden mittainen seuranta. Seurannassa oli kaksi ryhmää. ”Toiselle ryhmälle annettiin työhyvinvoinnista työnohjausta ja neuvontaa, toiselle ei. Neuvontaa saaneessa ryhmässä työhyvinvointi ja työkavereiden välit olivat selvästi paremmalla tolalla kuin neuvontaa paitsi jääneessä ryhmässä”, Juntunen kertoo. 9 9 minä & m eri Haastattelu: Saana Lamminsivu KUVA: © WSOY / Heikki Sarviaho Joni Skiftesvikin uutuusromaani Perämies Jokelan kotiinpaluu on osuvan huumorin siivittämä selviytymistarina sotien jälkeisestä Suomesta Monet romaaneistasi kertovat merimiehen elämästä. Mistä kiinnostus aihetta kohtaan kumpuaa? ”Olen kotoisin saha- ja satamakylästä, Haukiputaan Martinniemestä, Oulun naapurista. Perheemme ja koko sukumme leipäpuu kasvoi sananmukaisesti meressä ja laivoissa. Isäni ja isäpuoleni olivat merimiehiä, isoisäni teki elämäntyönsä luotsina, äitini oli ahtaaja ja seilasi hänkin nuorempana talvisin. Setäni ja tätini myös seilasivat.” Skönäreitä löytyy suvustasi siis paljon. Oletko itse ollut merillä? ”Ensimmäiset pennoseni hankin soutamalla merimiehiä redin laivoista maihin. Vilkkaimpina kesinä Martinniemessä kävi parisataa laivaa. Soutamista riitti. Lukiovuosina olin satamatöissä. Harrastukseni ovat aina liittyneet mereen; on ollut purjehdusta, kalastusta, meripelastustyötä yms. Merikirjoja olen ahminut lapsesta lähtien. Olen tehnyt rahtilaivoilla pitkiäkin matkoja, mm. AL:n Auroralla Brasiliaan ja Argentiinaan.” Voiko sinua tituleerata merimiehen sielunelämän tulkitsijaksi? ”Yleensä kirjailija kirjoittaa tutuista ja tärkeänä pitämistään asioista. Minulle ne ovat olleet mereen liittyviä. Kirjoitan mielelläni ihmisistä, jotka ovat jollakin tavalla kytköksissä mereen. Jos olisin varttunut vaikkapa rautatien risteysasemalla, kirjoissani viheltäisivät varmaankin veturit. Nyt niissä ulvahtelevat laivojen visselit.” Perämies Jokelan kotiinpaluu sijoittuu niin sanottuihin vaaran vuosiin sotien jälkeisessä Suomessa. Mikä ajassa kiinnostaa? ”Synnyin vuonna 1948, vaaran vuonna. Muistini kantaa 1950-luvun alkupuolelle. 10 Sodan läheisyyden saattoi vielä aistia. Oli sotainvalideja, synkkiä, puhumattomia miehiä, joista oli ikään kuin osa vielä rintamalla. Monet eivät päässeet sieltä koskaan pois. Satamakylällä oli värikkäitä persoonia. Uteliaana pojankossina liikuin korvat höröllään kylällä ja satamassa. Huhut kulkivat. Neuvostoliiton läheisyys pelotti. Valtaosa kyläläisistä oli kommunisteja, he olivat voimissaan. Meidän perheellä ei ollut jäsenkirjaa. Se vaikeutti elämää. Sataman föörmannit olivat kuin jumalia. Äidin töihin pääsy oli heidän oikuistaan kiinni.” Sodan jälkeen ajat olivat kovat, maata alettiin jälleenrakentaa. Miten kyläläiset ottivat vastaan satamaan saapuvat merimiehet? ”Merimiehet toivat köyhään satamakylään tuulahduksen maailmalta. Heillä oli hyvät kamppeet ja rahaakin näytti olevan. Kun isäpuoleni tuli tapansa mukaan vuoden seilattuaan kotiin, leväytti matkalaukkunsa ja nosteli sieltä gobeliineja, huiveja, tupakkakartonkeja ja suklaata ja kertoi Köpiksen tivolista, Espanjan appelsiineista, Amerikan miljonääreistä ja Australian ihmeellisyyksistä niin johan alkoivat pikkupojan silmien edessä vilistää sellaiset kuvat, joita ei nähnyt edes työväentalon valkokankaalla. Se oli erikoista aikaa, köyhää mutta kuitenkin tulvillaan toiveita ja haaveita paremmasta.” Romaanissasi kerrotaan ”försti” Jokelan selviytymistarina maailmalta kotiSuomeen. Mitä yhteistä näet tuon ajan ja tämän päivän tapahtumilla? ”Elämä on aina selviytymistä, helppoa ei ole koskaan. Harvan tie on kullalla siloiteltu. Isäni, norjalainen merikapteeni, sanoi lähteneensä merille yksinkertaisesti siksi, kun Bergenin saaristossa Asköyssa miehet olivat joko kalastajia tai merimiehiä. Hän seilasi sota-ajan englantilaisissa ja norjalaisissa laivoissa ja oli mukana mm. Sisilian maihinnousussa, jota sivuan kirjassani. Hän ehti olla sota-aikana myös pelastusveneessä ja pelastui nipin napin ainoana otettuaan oudon aavistuksen takia ulosmaksun tankkeri Svevestä, jonka kuuluisa U 96 torpedoi.” Uskomaton tarina – oikein selkäpiitä karmaisee. Isäpuolesikaan ei päässyt paljon helpommalla? ”Isäpuoleni taas lähti sanojensa mukaan merille nälkää pakoon. Ensimmäinen laiva oli purjealus Passat. Hän seilasi puosuna ja timppana. Ikämiehenä hän katui toisinaan merille lähtöään, sanoi nähneensä viidenkymmenen vuoden aikana paljon maailmaa, mutta enimmäkseen vain satamia.” Maailma vetää merimiestä puoleensa. Ehkä ammattiin ryhtyäkseen tarvitaan ripaus kosmopoliitin luonnetta? ”Olen huomannut, että merimiehet ovat selviytyjiä. Yllättävät tilanteet kai opettavat heidät sellaisiksi, tai sitten he ovat selviytyjien sukua. He olivat globalisoituneita jo paljon ennen kuin koko sana keksittiin. Kirjoittaessani 1870-luvulle sijoittuvaa ”Laiva Toivo, Oulu”-näytelmää tutkin taustatyötä tehdessäni silloisten suomalaisten merimiesten vaiheita maailmalla. Yllätyin kuinka paljon heitä pyöri eri maailman kolkissa Aasian satamia myöten. Merimiehiltä vaadittiin sopeutumiskykyä, rohkeutta ja luottamusta itseensä. Samoja ominaisuuksia tarvitaan nyt kun merenkulku on muuttunut entistä monikansallisemmaksi.” aleva sta aiheista, kuten isestä tai erikoisista ssa. Pilkkeeseen liittyy oa. Hän ei tuomitse, äksi myös keplotteli mo,merimieskirkko taistelivat elämästään, a taistelevat arvokkuu lut johtavat toisinaan n koomisiinkin seurauk dämensä avarana.» msson,turunsanomat nen ihmisen ymmär vikin novelleissa elää maailmasta. Kertomus elmansa, joita kohti he tavalla.» R ahaton ja passiton Eero Jokela pestautuu syksyllä 1948 Kööpenhaminassa ikäloppuun Sonjalaivaan päästäk seen kotiSuomeen. Arvoituksellisia »avustustavaroita» kuljettavan vuotavan kaljaasin matkasta läpi miinoja vilisevän Itämeren kehkeytyy surkuhupaisa taival, joka päättyy puolisokean luotsin virheestä karille ajoon Perämerellä. Miehistö ja laivuri jättävät Sonjan. Eero jää vartijaksi ja sala kuljetuslastin kauppiaaksi laivaan. Mikään ei tunnu onnistuvan: varkaat kähveltävät kiikarin ja kompassin, kauppa kangertaa ja entinen tyttöystävä on penseä. Vieläpä Valtiollinen poliisi kiinnostuu liittoutuneiden aluksilla sotaaikana seilanneesta Eerosta. Valpon etsivät kyselevät petsamolaisen Marian katoamisesta keväällä 1941 Ergolaivalla, jolla Eero teki ensipurjehduksensa. Itsesyytösten piinaamalta perämieheltä tivataan myös tietoja torpedoidun, sotakieltolastia natsiSaksaan kuljettaneen s/s Oscar Midlingin ja jääkärieversti Ragnar Nordströmin osuudesta tapahtumiin. Joni Skiftesvikin romaanissa levoton aika koettelee meren kulkijaa. Toisen maailmansodan ankarista saattuetaisteluista selvinnyt mies kokee suurimmat haasteensa kotivesillä lähes tyvän talven piirittäessä vanhaa alusta. PERÄMIES JOKELAN KOTIINPALUU jan maailma on äkkikat misten sisäinen traagisuus aanisiin mittoihin. (…) jälleen maalla ja merellä. JONI SKIFTESVIK WSOY © Heikki Sarviaho JONI SKIFTESVIK aunokirjallisesta a Apteekkilaiva (2006), PERÄMIES JOKELAN KOTIINPALUU joniskiftesvik(s. 1948) on ollut vapaana kirjailijana vuodesta 1988. Hän on julkaissut niin lyhyttä kuin pitkää proosaa sekä kirjoit tanut mm. kuunnelmia, näytelmiä ja tv ja kokoillan elokuvia. Skiftesvikin novelli kokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja sai J. H. Erkon palkinnon vuoden 1983 parhaana esikoisteoksena. Kirjallisuuden Finlandiapalkintoehdokkaana hän on ollut vuosina 1984, 1990 ja 1997. Tasavallan presi dentti myönsi hänelle Pro Finlandia mitalin 2005. Skiftesvikin laajaa tuotantoa on käännetty ruotsiksi, norjaksi, venäjäksi, englanniksi, saksaksi, unkariksi, tšekiksi, ranskaksi, hollan niksi, viroksi, sorbiksi ja bulgariaksi. isbn978-951-0-38257-884.2www.wsoy.fi pohjolansanomat WSOY Romaanisi päähenkilö ajautuu leivän perässä aluksesta toiseen ja seilaa myös liittoutuneiden laivoissa, mitä haluat viestiä tällä? ”Sota heitteli ihmisiä mitä kummallisimpiin tilanteisiin. Suomalaisia merimiehiä internoitiin eri puolille maailmaa. Vasta aivan viime vuosina heidän vaiheistaan on toden teolla kiinnostuttu. Sodan jälkeen maailmalta kotiin palailevia miehiä pidettiin kummajaisina. Heitä ei rinnastettu sotavankeihin, mutta heitä kuulusteltiin ja lähipiirikin oudosteli ja kuiskutteli heidän sota-aikaisista vaiheistaan. Natsi-Saksassa suomalaiset merimiehet joutuivat keskitysleirille ja julmuuksien kohteeksi. Englantiin internoidut pääsivät helpommalla, mutta monet joutuivat henkensä pitimiksi pestautumaan liittoutuneiden, siis vihollisen laivoihin.” Jokela onnistuu lopulta mönstrautumaan Kööpenhaminassa rähjäiseen kaljaasi Sonjaan Suomeen päästäkseen. Mistä löysit aiheen? ”Kirjan tarina on yhdistelmä useasta pitkään mielessäni muhineesta aiheesta. Usein kirjan ns. punainen lanka lähtee kehittymään jonkin yksittäisen tapahtuman tai sattumuksen ympärille. Luullakseni Eero Jokelan tarinan alkuidea pohjautuu kaljaasi Jukuraan (ex. Helmi). Se kävi 1960-luvun alkupuolella kotikyläni redillä ja soudin siihen jobin ottaneita poikia. Muistan miettineeni, miten tuollainen uiva ruumisarkku yleensä pysyy pinnalla. Pianhan Jukura sitten upposi Utön lähellä. Kirjassa ”päähenkilönä” on kaljaasi Sonja, mutta kyllä sen ilmiasu on kuitenkin Jukuran.” Sodan jälkeen kaikesta oli pulaa. Kaljaasi Sonja salakuljettaa Suomeen tavaraa. Onko sinulla näistä puuhista omia havaintoja? ”Kirjan toinen alkuidea pohjautuu syksyllä 1949 myrskyn karille Martinniemessä paiskaamaan höyryalus Lahteen. Kylällä puhuttiin, että redillä olleen saksalaislaivan väki rosvosi Lahdesta venelasteittain tavaraa astioita myöten. Lahti talvehti jäissä ja naapurimme palkattiin laivan vahdiksi.” Romaanissa on paljon aineksia tositapahtumista: pystyykö lukija erottamaan faktan ja fiktion? ”Mummoni, joka oli luotsin leski, muisteli usein erästä huononäköistä ikämiesluotsia, joka ajoi 1930-luvulla laivan karille ja yritti sen jälkeen itsemurhaa hukuttautumalla. Tapahtuma on kuvattuna kirjassa melkein sellaisenaan. Kun noihin sattumuksiin vielä lisätään isäni ja isäpuoleni sota-ajan ja sodan jälkeisen ajan kokemuksia ja heidän kertomuksiaan mm. internoitujen merimiesten vaiheista maailmalla, niin koossa alkaa olla se keitos, josta kirjani alkoi syntyä. Mielikuvituksella oli tietenkin kirjoi- tustyössä merkittävä asema. Jos kysytään, mikä kirjassa on faktaa ja mikä fiktiota, niin minun on sanottava, etten sitä oikein itsekään osaa erottaa. Asiat ovat tarinassa niin limittäin ja lomittain." Miesten välinen dialogi on väkevää ja värikästä merimieskieltä, jonka huumori osuu ja uppoaa! Miten kirjojesi henkilöhahmot syntyvät? ”Minulle on usein sanottu, että kirjoissani on tunnistettavia hahmoja; että siellä on aivan selvästi se ja se. Minun on täytynyt tuottaa sanojalle pettymys ja ilmoittaa, ettei siellä ole ainakaan tarkoituksellisesti tunnistettavia ihmisiä. Siellä voi olla tutun oloisia hahmoja siksi, että samoja ominaisuuksia löytyy monista ympärillämme olevista henkilöistä. On lihavia ja laihoja, kitsaita ja ahneita, anteliaita ja köyhiä, hyviä ja pirullisia ihmisiä. Yritän kuvata elävää elämää ihmisineen ja kaikkineen mahdollisimman aidosti, ja jos paperille on syntynyt sellainen tarina, joka panee lukijan miettimään, josko hän lukee todella tapahtuneista asioista, niin kyllä se on kiitoksen hetki kirjailijalle.” Perämies Jokelan kotiinpaluu on saatavilla kirjakaupoissa ja sen voi hankkia myös suoraan WSOYkustantamosta: www.wsoy.fi/yk. Lue haastattelu kokonaisuudessaan: www.smu.fi > viestintä > lukuloossi > Joni Skiftesvik 11 aa : tt ed o ti yy sk as sa m tö Ty öt Kuljetusalan Työttömyyskassa Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, 00531 Helsinki Puhelinpäivystys p. (09) 613 111 ma–pe klo 9.00–12.00 Faksi: (09) 6131 1333 Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu) ASIOINTI KULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSASSA Jos jäät työttömäksi – ohjeita työttömyyspäivärahan hakemiseen – Ilmoittaudu paikkakuntasi työ- ja elin keinotoimistoon (te-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. – Ansiopäivärahan hakemuslomakkeet saat te-toimistosta tai Kuljetusalan Työttömyys kassan kotisivuilta: www.kuljetusalantk.fi. – Hakemuksen voi lähettää kassaan sähköi sesti kirjautumalla kassan sähköiseen pal veluun osoitteessa: www.kuljetusalantk.fi tai postitse: Kuljetusalan Työttömyyskassa, PL 65, 00531 HELSINKI. – Hakemuksen voit tulostaa myös Työt tömyyskassojen Yhteisjärjestön, TYJ:n sivuilta www.tyj.fi. Näiltä sivuilta löydät paljon ajankohtaista tietoa työttömyystur vasta, kuten esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan suuruudesta, sovi tellusta päivärahasta, vuorottelukorvauk sesta, sosiaalietuuksien vaikutuksista päi värahaan ja päivärahalaskurin. – Myös työttömyyskassa lähettää sinulle päivärahahakemuksen infopaketin mu kana, kun se on saanut työttömyydestäsi lausunnon te-toimistolta. Lausunto saa puu kassaan yleensä parin päivän sisällä siitä, kun olet jäänyt työttömäksi ja ilmoit tautunut te-toimistoon. – Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa. Viimeinen haettava päivä on sunnuntai. Ensimmäi sen hakemuksen voit lähettää, kun työt tömyys on jatkunut vähintään kaksi (2) kokonaista kalenteriviikkoa. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan seuraavat liitteet: – Jos teet osa-aikatyötä tai sivutyötä, hae päivärahaa tilikausiesi mukaan, neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. – Lomautusilmoitus, jos lomautusta ei ole toteutettu ryhmälomautuksena. – Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähet tää työttömyyskassaan etukäteen ennen jakson päättymistä. – Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellises ti täytetyt hakemukset palautetaan, jolloin päiväraha-asiasi käsittely viivästyy. – Työttömyyspäivärahaa on haettava vii meistään kolmen (3) kuukauden kuluessa työttömyyden alusta lukien. Kolmen kuu kauden määräaika koskee myös jatkoha kemusta ja lapsikorotuksen hakemista. - Alkuperäinen palkkatodistus työnantajalta vähintään 34 työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee olla eriteltynä lomaraha, lomakorvaus ja palkattomat ajat. – Palkkatodistus, jos olet tehnyt hakemus jakson aikana osa-aikatyötä. – Jos sinulla on yritystuloa tai olet maa- ja/ tai metsätilan omistaja, hakemukseen liitetään verottajan todistus viimeksi vah vistetusta verotuksesta. – Päätös ja viimeinen maksukuitti päivä rahan määrään vaikuttavasta sosiaali etuuksista (esim. lasten kotihoidontuesta (myös puolison saamasta). – Tarkista, että jäsenmaksusi ovat kunnossa. Jos olet itsemaksava jäsen (ei työnantajaperintä), liitä hakemukseen viimeinen jäsenmaksukuittisi. Kuljetusalan Työttömyyskassa > www.kuljetusalantk.fi 12 Jäsenetuna lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Jäsenille palvelu on ilmainen. Bützow Helsinki p. (09) 431 531 Hämeenlinna p. (03) 612 5501 tai (03) 612 1944 Tampere p. (03) 3138 2800 Turku p. (02) 274 2000 Rivitalopihan stailaus N yt on muotia sisustaminen. Asunnon ”stailaaminen” ulottuu asunnon ulkopuolelle asti, kun vanha piha huutaa päivittämistä. Sisustus- ja puutarhalehtien pihaideat kiehtovat ja rautakaupasta käteen jää jos monenmoista esitettä. Mitä jos laittaisi kaikki kerralla uusiksi. Kivetyksiä ja porrastuksia sekä uudet istutukset vanhojen pensaiden tilalle. Onnistuisiko? Ensin on tarkistettava asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys. Jos halutaan, että piha-alue rinnastetaan osakashallinnassa olevaan huoneistoon, on siitä mainittava yhtiöjärjestyksessä. Ainoastaan osakkaan hallinnassa olevaan tilaan, piha-alue mukaan lukien, saa osakas tehdä haluamiaan kunnossapito- ja muutostöitä, tietenkin tietyin edellytyksin (taloyhtiön suostumus, rakennus- tai toimenpidelupa?). Toiseksi on muistettava, että jos kunnossapitotyö voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen, on osakkeenomistajan ilmoitettava kunnossapitotyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle. Yhtiön on valvottava sekä rakennuksen että kiinteistön vahingoittamattomuutta ja yhtiö voi asettaa työn suo- rittamiselle ehtoja. Kunnossapitotyö ei saa vahingoittaa yhtiön istutuksia, aitoja tai vaikkapa sadevesikaivoja. Muutostyön osalta ovat ehdot luonnollisesti tiukemmat. Mikäli piha-alue kuuluukin juridisesti yhtiön hallintaan, kuuluu piha-alueen kunnossapito yhtiölle. Tällaisilla alueilla ei osakas voi tehdä mitään muutoksia ilman yhtiön hallituksen lupaa, vaikka piha-alue käytännössä olisikin osakkaan käytössä. Tämä tulee monelle rivitaloasukkaalle täytenä yllätyksenä. Tällaisten piha-alueiden kunnostuksista voidaan päättää yhtiökokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja kustannukset voidaan kattaa yhtiövastikevaroista. Kannattaa siis ennen työhön ryhtymistä tarkistaa yhtiöjärjestys ja olla yhteydessä isännöitsijään tai hallituksen puheenjohtajaan. Käytännössä asukkaat ovat usein muokanneet pihaansa vastaamaan omia tarpeitaan ja mieltymyksiään, vaikka piha-alue olisikin juridisesti yhtiön hallinta-aluetta. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti ei kaikkea pihan uudistamista voida tällöin suorilta käsin yhtiön puolesta tyrmätä. Asuntoosakeyhtiön pääasiallinen tar- koitus on osakkaiden asumistarpeiden tyydyttäminen ja osakkaan asiaa edistää lupaa pyydettäessä aina asiallisten suunnitelmien esittäminen suunnitelluista muutostöistä. Johanna Tolppanen OTK, varatuomari Asianajotoimisto Bützow Oy www.butzow.com 13 Suomi tarvitsee sisävesistrategian Suomessa on paljon erikoistunutta sisävesiosaamista, mutta tieto-taito on hajallaan ympäri maata. Suomelle on laadittava mitä pikimmiten monipuolinen sisävesistrategia, totesivat alan asiantuntijat Lappeenrannassa elokuun lopulla järjestetyssä Sisävesiltä merille -seminaarissa. Sisävesistöissämme piilee paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Viime aikoina kotimaan teollisuus on osoittanut kasvavaa kiinnostusta sisävesikuljetuksia kohtaan. Mikäli tuote pystytään kuormaamaan esimerkiksi suoraan tehtaan satamassa laivan kyytiin ja puretaan seuraavassa tehtaan satamassa, lastinkäsittely jää minimiin. Sisävesistöjä voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin myös muihin elinkeinoihin, kuten turismiin. Lähetä jouluterveiset sähköpostilla lehteen Merimies-lehden joulukuun numerossa julkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovat Unionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta. Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat tervehtiä tuttaviaan. Työttömät jäsenet voivat lähettää tervehdyksensä suoraan Merimieslehteen mieluiten sähköpostitse: Sisävesiliikennettä halutaan kehittää myös EU:ssa Myös Euroopan unionissa osoitetaan tällä hetkellä suurta kiinnostusta sisävesiä kohtaan, kertoi Euroopan sisävesisatamien liiton (European Federation of Inland Ports) johtaja Isabelle Ryckbost kotimaisille alan asiantuntijoille Lappeenrannan seminaarissa. Ryckbost kannusti Suomea ottamaan rohkeasti oman paikkansa EU:n sisävesiasioissa, sillä hän näki maallamme olevan siihen hyvät mahdollisuudet. Erityisen kiinnostunut Ryckbost oli Lappeenrannan kaupungista, joka on syntynyt vesistön ääreen ja sijaitsee kuljetusreittien solmukohdassa Suomen ja Venäjän rajalla. Rahdin kuljetus Vuoksen vesistöltä Saimaan kanavan kautta maailmalle muodostaa yhden vahvan haaran Euroopan sisävesiväyläverkostossa, Ryckbost korosti. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämän seminaarin yhteenvetona ilmoille heitettiin ajatus, että Euroopan sisävesiasioista vastaavat päättäjät voitaisiin kutsua vierailulle Lappeenrantaan. Esitys sai kannatusta myös Ryckbostilta, jonka mukaan EU:n päättäjillä olisi paljon nähtävää ja opittavaa Lappeenrannan seudusta niin kuljetus- kuin talousvyöhykkeenä. katja.grasbeck@smu.fi tai Merimies-lehti / Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Lähetä terveiset mitä pikimmiten tai viimeistään marraskuun 10. päivään mennessä. Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelillä siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja etunimi toisessa. SAK:n kulttuurirahasto julistaa vuoden 2012 apurahat haettaviksi Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Myös Merimies-Unionin jäsenet voivat hakea apurahaa. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät 1.11.2011 alkaen Kansan Sivistysrahaston nettiosoitteesta www.sivistysrahasto.com. Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2011 mennessä MerimiesUnioniin osoitteella: Kulttuuriapuraha / Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla: www.sak.fi viimeistään 15.2.2012 sekä Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. 14 1.10.-15.11.2011 Asetu ehdolle vaaleissa työpaikoilla ja ammattiosastoissa lähestyy: Ehdokasasettelu Edustajakokous Lue lisää: www.smu.fi > edustajakokous Työpaikoilla järjestetään TYÖSUOJELUVAALIT marras-joulukuussa Vaaliohjeet: smu.fi > Työsuojelu > Merenkulkualan työsuojeluvaalit 2011 Jäsenmaksuvapautuksen hakeminen! Jäsenmaksuvapautusta haetaan Merimies-Unionin jäsenrekisteriin toimitettavalla hakemuksella, jossa tulee olla selvitys siitä, miksi vapautusta haetaan ja miltä ajalta vapautus on tarpeen. Jäsenmaksuvapautuksen syy: palkkatulosi on keskeytynyt äitiys-, isyys-, hoito-, tai vanhempainvapaan, opiskelun, varusmiespalveluksen, työttömyyden (Kelan peruspäiväraha), sairausloman (Kelan päiväraha), eläkkeen tai jonkin muun syyn takia. Liitä hakemukseen aina koulun, KELAn, viranomaisen tai muun vastaavan tahon antama todistus tai selvitys vapautuksen syystä (kopio riittää). Huom! Myös KELAn verkkosivulta tulostettu jäljennös omista tiedoista riittää jäsenmaksuvapautuksen liitteeksi. Suomen Merimies-Unioni ja Kuljetusalan Työttömyyskassa JÄSENMAKSUVAPAUTUSHAKEMUS Nimi: Henkilötunnus: Jäsenmaksuvapautuksen syy: Ajalle: Päiväys ja allekirjoitus: Toimita jäsenmaksuvapautushakemus allekirjoitettuna ja liitteineen Merimies-Unionin jäsenrekisteriin joko sähköisessä muodossa (skannattuna) tai postitse osoitteeseen: Suomen Merimies-Unionin 23. edustajakokous pidetään 10.–11. toukokuuta 2012 Helsingissä. Asettumalla ehdolle edustajakokous-vaaleissa, voit olla tekemässä päätöksiä kotimaisten merenkulkijoiden tulevaisuudesta! Jäsenrekisteri / Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Lisätiedot: jäsenrekisterinhoitaja Tiina Kytölä, p. (09) 6152 0257, s-posti: tiina.kytola@smu.fi. www.smu.fi > jäsenyys > jäsenmaksu > vapautus jäsenmaksusta Huom! Mikäli sinulla on vapautusaikana veronalaista ansiotuloa, on siitä aina maksettava jäsenmaksu. 15 SMU:n Levin mökin vuokrahakemus, hiihtosesonki 2012 Ansökan om hyrning av FSU:s Levi-stuga, skidåkningssäsong 2012 MERI-LEVI 1 ja 2 Osoite: Puolirinteentie 22, Kittilä Matkaa Rovaniemeltä Leville kertyy 170 km, Kolarista 80 km ja Kittilästä n. 17 km. Helsingistä on suoria lentoja päivittäin 1–9 kpl vuodenajasta riippuen. Lentokenttäbussi liikennöi kaikilta lennoilta elokuun lopusta toukokuun puoliväliin. Unionin mökiltä on reilut kaksi kilometriä Levin keskustaan. Paritalo (Meri-Levi 1 ja 2): Alakerta: aula, keittiö ja oleskelutila, sauna, WC, vuodesohva kahdelle Yläkerta: 2 makuuhuonetta, vuodepaikat 5 aikuiselle, lasten pinnasänky ja WC. Varusteet: sähköhella, mikro, jääkaappi, leivänpaahdin, kahvinkeitin, astianpesukone, pölynimuri, pesukone, koneellinen kuivauskaappi, silitystarvikkeet. TV, video, radio, CD-soitin. Kakkospuolella takka. Pihalla on kuusi autopistoketta. Nyt voit lähettää sähköisen hakemuslomakkeen kotisivuilta: www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut > unionin mökit Hiihtosesonki on ajalla 18.2.–21.4. (viikot 8–16) Vuokra-aika on yksi viikko (lauantaista lauantaihin) hinta 360 € Viikoilla 8–10 (18.2.–10.3.2012) on etusija lapsiperheillä. Nu kan du skicka ansökningsblanketten via webbsidan: www.smu.fi > på svenska > medlemsskap > medlemsförmånen > unionens stugor Skidåkningssäsongen gäller tiden 18.2–21.4. (veckor 8–16) Hyrestiden är en vecka (bytesdag lördag) pris 360 € Veckor 8–10 (18.2–10.3.2012) barnfamiljer har förtur. Varauksen voit varmistaa maksamalla vuokran 12.12.2011 mennessä! / Genom att betala hyran senast 12.12.2011 säkerställer du din reservering! huomioimme vain kaksi vaihtoehtoa / vi beaktar bara två alternativ Ajanjakso / Period: . . . . . / . . . . . – . . . . . / . . . . . tai vaihtoehtoisesti // eller alternativt . . . . . / . . . . . – . . . . . / . . . . . Nimi / Namn: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Katuosoite / Gatuadress: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Postinumero / Postnummer: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Puhelin / Telefonnummer: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Henkilötunnus / Personbeteckning: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hakemukset palautetaan osoitteella / Ansökningarna returneras till adressen: SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Mökkivaraamo/Stugor John Stenbergin ranta 6 Lasten lukumäärä ja iät / Antal barnen och deras ålder: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 00530 HELSINKI/HELSINGFORS Allekirjoitus / Underskrift: HUOM / OBS! Tällä kaavakkeella haetaan vain hiihtosesongin vuokrauksia. Vain 14.11.2011 mennessä palautetut hakemukset huomioidaan. Vastaukset ja laskut toimitetaan hakijoille 30.11.2011 mennessä. Med den här blanketten ansöker du endast om hyrning för skidåkningssäsongen. Ansökningar som 16 returneras senast den 14.11.2011 beaktas. Svar och räkning skickas till sökande senast 30.11.2011. Lisätiedustelut / Har du frågor? Arja Merikallio, puh. (09) 6152 0260 Ledare: innehåll: 18 Det inhemska tonnaget växer – sjöfartens förutsättningar måste tryggas Den europeiska ekonomiska krisens inverkan på den finska ekonomin är än så länge svår att utvärdera. Ekonomiska förändringar syns snabbare i utrikeshandeln och sjötransporterna. Transporter längs finska huvudleder är beroende av ekonomisk utveckling, och en förändring i dem påverkas av flera faktorer, som det ekonomiska läget för handelssamarbetspartners som är viktiga för Finland. Försämrade ekonomiska utsikter återspeglas direkt på transporterna. Tillväxten inom utrikes sjötransporter som har fortsatt under hela början av året stannade till i somras för exportens del. Exporten framför allt har en stor inverkan på den finska ekonomin, då den står för omkring 40 procent av bruttonationalprodukten. I landets regeringsprogram konstateras det att det är absolut nödvändigt att trygga sjöfartens förutsättningar eftersom den finska utrikeshandeln är mycket beroende I landets regeringsprogram konstateras det att det är absolut nödvändigt att trygga sjöfartens förutsättningar eftersom den finska utrikeshandeln är mycket beroende av transporter till sjöss. av transporter till sjöss. Det är viktigare än någonsin i dessa svåra ekonomiska tider, då de finska industritransporterna är beroende av sjötransporter. Mängden inhemskt tonnage har för första gången på länge börjat växa i år och vi har fått in helt nya fartyg under finsk flagg. Samtidigt har det skapats flera arbetsplatser inom den finska sjöfarten. Det finns alltså ljus i slutet av tunneln om det nuvarande läget förblir stabilt. Det inhemska tonnaget börjar bli gammalt och måste förnyas de närmaste åren. Rederierna har visat intresse för att ta in nya fartyg under finsk flagg om verksamhetsförutsättningarna för den inhemska sjöfarten tryggas. Svaveldirektivet som behandlas i Europeiska kommissionen i höst och ett eventuellt ikraftträdande år 2015 av direktivet ställer den inhemska sjöfarten inför en svår utmaning. Rederierna har meddelat att den föreslagna tidtabellen är alltför snäv och att de önskar en grundligare utredning av saken. Det går säkert att övervinna de svåra utmaningarna genom att fatta rätt och långtgående beslut för det finska tonnaget. Tålamod är en vinstfaktor såväl på europeisk nivå som i den finska regeringens förhandlingar. Finlands aktiviteter är helt beroende av sjötransporter: sjöfartens verksamhetsförutsättningar måste tryggas. 22 24 RG I & dyningar på Kvarken Arbetet blir allt mer psykiskt tungt Joni Skiftesviks nya roman Perämies Jokelan kotiinpaluu 26 Transportbranchens Arbetslöshetskassa informerar 28 Kongressen närmar sig: kandidera i valet 17 Rummukainen i däcksarbete framme i Vasa. På RG I arbetar sjömän från många På RG I arbetar sjömän frånhemorterna många orter. Bland hittar man orter. Blandtill hemorterna hittar man exempel Lahtis, Maxmo, Korsholm, till exempel Nurmijärvi, Lahtis, Maxmo, Korsholm, Tammerfors Saarijärvi, Nurmijärvi, Saarijärvi, Tammerfors och Åbo samt givetvis Vasa. och Åbo samt givetvis Vasa. 18 RG I & dyningar på Kvarken Världens nordligaste fartygsrutt som trafikerar året runt finns i Finland. RG I som seglar från Vasa till Umeå i Sverige är på många sätt ett speciellt fartyg. text och bilder: Saana Lamminsivu D en här båten skulle kunna stå emot en kärnexplosion”, skämtar fartygets förtroendeman Kristiina Moliis medan hon släpar ner avfallssäckar för trapporna. Ro-ro-fartyget som från början hette M/s Kahleberg byggdes i Östtyskland år 1983, där det transporterade frakt för armén; pansar. I början av år 2005 fick fartyget finsk flagg. På fartygets sidor målades initialerna RG I efter dess ägare Rabbe Grönblom som är mer känd som ”pizzakung” och sedermera även för Omena-hotellen. Liksom redaren själv, är RG Line-rederiet evigt omdebatterat i media, då trafikeringen i stor utsträckning är beroende av statens stöd. ”Stöden vi får från staten går direkt till olja”, konstaterar fartygets besättning om vardagens verklighet. ”Både farmödrar, mormödrar och studenter åker regelbundet med RG I till Sverige. Många barn har flyttat dit med sina familjer och på Umeå universitet går också många finländare”, berättar Kristiina. På sista tiden är det speciellt husvagnsfolk som har hittat till fartyget. Särskilt norrmän försvinner in i lastrummet med sina vagnar. ”Finland lockar dem säkert med lägre priser”, gissar båtsman Peter Byholm när han lyfter upp fartygets akterport väl framme i Vasa. Papperskassetter och trailers hör till RG I:s standardfrakt. Långtradarrallyt från Ryssland till Vasa är också livligt. Den här gången är det 23 långtradarchaufförer som åker med. Ryssarna hämtar hem Volvokarosser från fabrikerna i Umeå. Betydande passageraroch fraktrutt Mitt i Finland Ännu för 20 år sedan trafikerade upp till tre passagerarfartyg om dagen mellan Vasa och Sverige. Då tax-freeförsäljningen upphörde i början av 2000-talet försvann kryssningstrafiken, och det innebar även slutet för månget vasarederi. Nu är det bara RG Line som fortfarande transporterar passagerare över Kvarken. Båtsman Peter Byholm. I maskinrummet funderar man på Vasa och RG I:s betydelse för Finland och östgrannens transporter. Från många orter i Ryssland är det inte långt att köra till Vasa. ”Man borde dra nytta av de korta transportsträckorna betydligt mer än vad man gör nu: ju kortare resa, desto billigare pris – och samtidigt sparar man på miljön”, funderar reparatör Bo Holm och lyfter fram Vasas fina läge mitt i Finland. Motorman Filip Grönlund från Kaskö arbetar i Vasa. 19 Reparatör Bo Holm började segla på Kvarken år 1967. ”Vi väntar på att det en dag ska bli bättre” Framtiden för Kvarkens trafik börjar vara ett slitet ämne bland besättningen. ”Det hjälper inte att man tar en dag i taget och hoppas på det bästa”, konstaterar fartygsförtroendeman Kristiina Moliis. Ett annat diskussionsämne inom rederiet är behovet att minska på personal. RG I har en besättning på 21 personer och nu pratar man om att dra in en tjänst. Enligt förtroendemannen är det underligt, för fartyget har haft bra med både passagerare och frakt. ”Ibland har det till och med blivit så att vi har varit tvungna att lämna kvar några passagerare i land för att fartyget inte har haft tillräckligt med personal för alla som velat åka med”, beskriver Kristiina situationen. ”Om passagerarantalet övergår hundra, måste man enligt bemanningsavtalet ha 20 mera personal.” Snålandet med bemanningen har lett till ökade sjukledigheter. I brådskande situationer söker man efter vikarier med ljus och lykta. ”Kontinuerlig stress och långa arbetsveckor orsakar sjukledigheterna”, suckar Kristiina. På RG I gör alla allt inom sin avdelning för att fartyget överhuvudtaget ska kunna röra sig. På hushållsavdelningen har man det extra tufft, för en törn är bara en vecka lång och det är inte tillräckligt med tid från det att man kommer hem till dess att man ska tillbaka. ”Gängets mentala inställning börjar vara på upphällningen. I vårt rederi har det tidigare varit möjligt att be om obetald semester, men förra sommaren var det inte längre möjligt, och det upprör många”, berättar Kristiina om besättningens inställning. Matros Iiro Lohi från Åbo arbetar på RG I. RG I ersatte RG Line-rederiets fartyg M/s Casino Expres, också känt under namnet M/s Fennia, som hade gjort sitt. Den svåra isvintern satte Kvarkens fartygstrafik på prov Fartygstrafiken i Kvarken hade stora svårigheter förra vintern då Finland fick en normal isvinter efter perioder med blida vintrar. I Kvarken hade flera fartyg fastnat samtidigt. Den starka isen fick även RG I:s resor att frysa till. Fartyget måste vända tillbaka till Sverige när man upptäckte att det var omöjligt att ta sig fram genom isen. Vid ett nytt försök kom fartyget äntligen lyckligt fram till Finland. RG I:s trafik stod stilla drygt en vecka till dess att isläget tillät trafikering igen. Kommunikationsministeriets meddelande: Finland och Sverige ingick avtal om isbrytarassistans Begravning för en spindel Under sommarsäsongen kan det på en resa åka med upp emot tre hundra passagerare på RG I. Då rinner svetten speciellt på däcksoch hushållsavdelningarna. ”Resan över Kvarken tar drygt fyra timmar. Köket är öppet under hela sjöresan”, berättar Kristiina Moliis som fungerar som värdinna i caféet. I motsats till fördomarna har pizzakungens fartyg en mångsidig meny. ”Många är förvånade över att man kan få annat än pizza här. Det finns många alternativ på menyn, allt från hawaii-schnitzel till lax.” I restaurangen kommer beställningarna på olika biffar tätt, åtminstone när det står hungriga långtradarchaufförer i kön. ”Många är glada över att man också får traditionell husmanskost här. Varje dag är Besättningens goda sammanhållning är det som håller rederiet uppe under stress och ständiga hot. det en ny dagens rätt. Det får den resande mannens hjärta att smälta och slår lätt alla McDonald’s de möter på vägen.” Besättningens goda sammanhållning är det som håller rederiet uppe under stress och ständiga hot. Svart humor är den bästa sortens humor när mörka moln fyller himlen. ”Om inget annat så har vi ordnat begravning för en spindel”, skämtar man i kabyssen. Finland och Sverige har undertecknat ett avtal om isbrytarsamarbetet mellan Finland och Sverige den 29 augusti på Island. I avtalet definieras avtalsområdet och grunderna för samarbetet noggrannare än hittills. Syftet med avtalet är att ordna isbrytartjänsterna i Bottniska viken och på Ålands hav kostnadseffektivt. Dessutom säkras att de ansvariga myndigheterna i båda länderna i samverkan förvaltar det system som används för styrning av service till vintersjöfarten. Avtalet gäller i 20 år. Avtalet förutsätter att Finland har en kapacitet på fem isbrytare. Av dessa ska fyra vara isbrytare av kategori A och en av kategori B. Smidig vintertrafik i Kvarken måste säkras Ministrarna diskuterade också hur gods- och persontrafiken i Kvarken kan tryggas på bästa möjliga sätt även i fortsättningen. Bägge länder vill säkerställa att färjetrafiken mellan Vasa och Umeå fortsätter till ett rimligt pris och med tillräckligt frekventa avgångar. 21 Text: Jouko Kahila Bilder: Shutterstock Arbetsgemenskapens stöd hjälper deprimerade att orka Arbetet blir allt mer psykiskt tungt Psykiska hälsoproblem blir allt vanligare inom sjömansyrkena. Depression, stress och utbrändhet orsakas bl.a. av ökad arbetsbelastning och ständig jäkt. Ett förstående stöd från arbetsgemenskapen, d.v.s. arbetskamraterna och ledningen, hjälper den deprimerade att orka. Jorma Luoma arbetar som kock på passagerarfartyget Amorella och var arbetarskyddsfullmäktige på fartyget i 12 år. Han tycker att arbetarskyddet har gått framåt när det gäller användningssäkerhet hos maskiner och utrustning, men bakåt när det gäller det psykiska arbetarskyddet. ”Trots att en stor arbetsmängd är en av de främsta orsakerna till depression och utbrändhet har man fokuserat mer på de fysiska problemen i arbetet än på den psykiska belastningen”, förklarar Luoma. ”Ständig jäkt är den kanske vanligaste psykiska belastningen. Det är stressande och deprimerande. Människan är ingen maskin. Som tur är finns det tillräckligt med folk på min arbetsplats för tillfället, vilket innebär att arbetet fungerar smidigt även under stressiga helger “, tillägger han. Luoma anser att både psykiskt och fysiskt arbetarskydd ska vara en sammanhängande del av arbetsrutinerna och ingå i planeringen av arbetet, arbetsuppgifterna 22 22 och arbetslokalerna. Ett omfattande arbetarskydd ska även ingå i arbetsintroduktionen för ungdomar och nyanställda. Idag fokuserar introduktionen alltför mycket på fartygssäkerheten. ”Tyvärr tas arbetarskyddsfrågorna oftast upp först när de händer något avvikande, som utbildning i en ny arbetsmaskin eller -uppgift, mobbing på arbetsplatsen eller en arbetsolycka”, säger Luoma. En deprimerad arbetskamrat måste få stöd Luoma vet av egen erfarenhet hur stöd och omtanke från arbetskamraterna hjälper en att orka. När hans dotter mobbades i skolan blev Luoma så deprimerad att han var tvungen att ta antidepressiva läkemedel. Arbetskamraternas stöd var då viktigt. ”Mina arbetskamrater lyssnade på mina problem och några av dem berättade om liknande erfarenheter, vilket innebar att jag hade stöd från någon som gått igenom samma sak”, berättar Luoma. På många fartyg talar man däremot inte om psykiska hälsoproblem – man skäms för att tala om sina problem och vill och vågar inte fråga om kamraternas problem. Luoma betonar att det är viktigt för den som är deprimerad att man åtminstone frågar hur det är. På många fartyg talar man däremot inte om psykiska hälsoproblem – man skäms för att tala om sina problem och vill och vågar inte fråga om kamraternas problem. Trots att en stor arbetsmängd är en av de främsta orsakerna till depression och utbrändhet har man fokuserat mer på de fysiska problemen i arbetet än på den psykiska belastningen.” Jorma Luoma Arbetsledningen har en nyckelroll Luoma efterfrågar mer vilja och kunskap från arbetsledningen att diskutera personalens psykiska problem och beredskap att bemöta och identifiera en anställd med psykiska hälsoproblem. Nackdelen är att förmännen alltför ofta får byta mellan olika fartyg. Då hinner de inte sätta sig in i arbetsavdelningens, för att inte tala om den enskilda arbetarens, problem och behov i tillräcklig omfattning. Det förekommer även mobbing på fartygen. Trots att alla ska bemötas på ett jämlikt sätt i arbetslivet försöker arbetsledningen ibland ”mobba” personal som de irriterar sig på genom att t.ex. bara ge negativ feedback. Enligt Luoma är mobbingen oftast mycket komplicerad. Den mobbade kan till och med anses ha orsakat mobbingen själv. ”Därför ska man ta itu med mobbingfall så snabbt som möjligt. Fallet utreds ofta genom diskussioner mellan personen i fråga, arbetarskyddsfullmäktige, förtroendemannen och arbetsledningen. Om man inte lyckas lösa det finns risken att mobbingen fortsätter. Det gör den mobbade ännu mer deprimerad och kan leda till relationsproblem och överdriven alkoholkonsumtion”, förklarar Luoma. Företagshälsovården på passagerarfartyg sköts på en läkarmottagning i hamn och av en sjuksköterska på fartyget. Sjuksköterskan måste även ha kunskap om psykiska hälsoproblem och förmåga att lösa psykiska problem. ”Företagshälsovården tar lika allvarligt på psykiska problem som fysiska besvär. Det är bra, eftersom man ofta befinner sig i samma lokaler med samma personer under långa perioder på ett fartyg. Det kan gå vem som helst på nerverna” förklarar Luoma. Antalet psykiska problem ökar Enligt professor Juhani Juntunen, överläkare på Sjömanspensionskassan SPK, ökar antalet psykiska problem inom sjömansyrkena. Det beror delvis på att man fäster ännu större uppmärksamhet på persona- Därför ska man ta itu med mobbingfall så snabbt som möjligt. Fallet utreds ofta genom diskussioner mellan personen i fråga, arbetarskyddsfullmäktige, förtroendemannen och arbetsledningen." lens psykiska hälsa vid utvärderingen av deras sjöduglighet. Arbetsoförmögenhetssiffror visar att psykiska störningar är något vanligare inom vissa sjömansyrken, som t.ex. bland 50–60-åriga kvinnor som arbetar i fartygsrestauranger. Juntunen berättar att depression är det vanligaste psykiska besväret. Typiska sympton på depression är nedsatt humör, brist på intresse och tillfredsställelse samt trötthet. ”Det kan leda till symptom på utbrändhet, något som stämningen på arbetsplatsen bidrar till att utveckla. För att komma till rätta med dessa problem måste man vända sig till företagshälsovården i ett tidigt skede”, betonar Juntunen och berättar att personer som är utbrända oftast är arbetsnarkomaner och perfektionister i arbetet. Projektet TrimMare, som syftade till att förbättra sjömännens arbetshälsa och arbetsförmåga, undersökte även arbetshälsan hos personer som arbetar i sjömansyrken genom en enkätundersökning. Man gjorde en kartläggning, som följdes av en ettårig uppföljning. Två grupper ingick i uppföljningen. ”Den ena gruppen fick guidning och rådgivning när det gäller arbetshälsa, men inte den andra. I gruppen som fick rådgivning var arbetshälsan och relationerna med arbetskamraterna mycket bättre än i gruppen som inte fått rådgivning”, berättar Juntunen. 23 23 jag och h avet Intervjun: Saana Lamminsivu bild: © WSOY / Heikki Sarviaho Joni Skiftesviks nya roman Perämies Jokelan kotiinpaluu är en träffande och humoristisk överlevnadshistoria från efterkrigets Finland Flera av dina romaner skildrar sjömanslivet. Varifrån kommer ditt intresse för ämnet? ”Jag kommer från en såg- och hamnby, Martinniemi i Haukipudas, granne med Uleåborg. Min familj och hela min släkt tjänade sitt levebröd på havet och på fartygen. Min pappa och min styvfar var sjömän, min farfar arbetade som lots i hela sitt liv och min mamma var stuvare och seglade också hon på vintrarna som ung. Min faster och farbror seglade också.” Det finns alltså en hel del sjöfarare i din släkt. Har du själv varit på sjön? ”Mina första slantar tjänade jag genom att ro sjömän från fartyg på redden in till land. Under de livligaste somrarna kom det ett par hundra fartyg till Martinniemi. Ro fick jag göra så det räckte. Under gymnasieåren arbetade jag i hamnen. Mina fritidsintressen har alltid anknutit till havet: segling, fiske, sjöräddning m.m. Jag har slukat böcker om havet ända sedan jag var barn. Jag har även gjort långa resor på fraktfartyg, bl.a. till Brasilien och Argentina på AL:s Aurora.” Kan man säga att du tolkar sjömännens själsliv? ”För det mesta skriver en författare om sådant som han själv känner till och tycker är viktigt. För mig har det handlat om havet. Jag skriver gärna om människor som på ett eller annat sätt har en koppling till havet. Om jag hade vuxit upp vid till exempel en järnvägsknut skulle mina böcker säkert ha handlat om visslande tåg. Nu handlar de istället om fartyg.” Perämies Jokelan kotiinpaluu utspelar sig under de så kallade farans år i efterkrigets Finland. Vad är det som intresserar dig med den perioden? 24 ”Jag föddes år 1948, under farans år. Mitt minne sträcker sig till början av 50-talet. Man kunde fortfarande känna närheten till kriget. Det fanns krigsinvalider, dystra och tysta män, varav en del fortfarande på sätt och vis befann sig vid fronten. Många kom aldrig därifrån. Det fanns färgstarka personer i hamnstaden. Som nyfiken pojkparvel gick jag med öronen på helspänn i byn och i hamnen. Ryktena gick. Närheten till Sovjetunionen skrämde. De flesta byborna var kommunister, de var starka. Vår familj hade ingen partibok. Det gjorde livet svårt. Hamnförmännen var som gudar. Deras nyckfullhet avgjorde huruvida mamma skulle kunna ta sig till jobbet eller inte.” Tiderna var hårda efter kriget, man började bygga upp landet igen. Hur tog byborna emot sjömännen som kom till hamnen? ”Sjömännen tog med sig en fläkt av den stora världen till den fattiga hamnbyn. De hade fina kläder och tycktes även ha pengar. När min styvfar som vanligt kom hem efter att ha seglat i ett år och bredde ut sin resväska och lyfte ut gobelänger, sjalar, tobakskartonger och choklad och berättade om tivolit i Köpenhamn, apelsinerna i Spanien, miljonärerna i Amerika och märkvärdigheterna i Australien började den lille pojken se bilder framför sig som han inte ens sett på bioduken i Folkets hus. Det var en speciell tid – fattig, men ändå full av förhoppningar och drömmar om något bättre.” Din roman handlar om förstestyrman Jokelas överlevnad, från världen och hem till Finland. Vad tycker du att den tidens och dagens händelser har gemensamt? ”Livet handlar alltid om att överleva, lätt är det aldrig. Vägen är sällan täckt med guld. Min pappa, en norsk sjökapten, sade att han gick till havs helt enkelt för att männen på Asköy i Bergens skärgård var antingen fiskare eller sjömän. Under kriget seglade han på engelska och norska fartyg och var med bl.a. vid landstigningen på Sicilien, som jag skriver om i min bok. Han hann också vara med i en räddningsbåt under kriget och klarade med nöd och näppe livhanken efter att på grund av en konstig föraning ha lämnat tankern Sveve, som torpederades av den berömda ubåten U96.” En otrolig historia – riktigt så man får kalla kårar. Och din styvfar kom inte mycket lättare undan? ”Min styvfar gick, enligt vad han själv sagt, till havs på grund av hunger. Hans första fartyg var segelfartyget Passat. Han arbetade som båtsman och snickare. På äldre dagar kunde han ibland ångra att han gick till sjöss, han sade att han sett mycket av världen under femtio års tid, men mest bara hamnar. Världen lockar ändå sjömän. Man kanske behöver vara lite kosmopolit för att ge sig in i ett sådant yrke? ”Jag har märkt att sjömän är överlevare. Oväntade situationer kanske lär dem att bli sådana, eller så kommer de från en släkt med överlevare. De globaliserades långt innan ordet ens uppfanns. När jag skrev min pjäs ”Laiva Toivo, Oulo”, som utspelar sig på 1870-talet, undersökte jag de dåvarande finska sjömännens förehavanden i världen när jag gjorde min research. Jag förvånades över hur många av dem som fanns på olika håll i världen utefter de asiatiska hamnarna. Sjömännen var tvungna att ha anpassningsförmåga, mod och självtillit. Samma egenskaper krävs idag när sjöfarten har blivit ännu mer multinationell.” aleva sta aiheista, kuten isestä tai erikoisista assa. Pilkkeeseen liittyy oa. Hän ei tuomitse, äksi myös keplotteli mo,merimieskirkko taistelivat elämästään, a taistelevat arvokkuu lut johtavat toisinaan n koomisiinkin seurauk ydämensä avarana.» msson,turunsanomat nen ihmisen ymmär svikin novelleissa elää maailmasta. Kertomus elmansa, joita kohti he tavalla.» R ahaton ja passiton Eero Jokela pestautuu syksyllä 1948 Kööpenhaminassa ikäloppuun Sonjalaivaan päästäk seen kotiSuomeen. Arvoituksellisia »avustustavaroita» kuljettavan vuotavan kaljaasin matkasta läpi miinoja vilisevän Itämeren kehkeytyy surkuhupaisa taival, joka päättyy puolisokean luotsin virheestä karille ajoon Perämerellä. Miehistö ja laivuri jättävät Sonjan. Eero jää vartijaksi ja sala kuljetuslastin kauppiaaksi laivaan. Mikään ei tunnu onnistuvan: varkaat kähveltävät kiikarin ja kompassin, kauppa kangertaa ja entinen tyttöystävä on penseä. Vieläpä Valtiollinen poliisi kiinnostuu liittoutuneiden aluksilla sotaaikana seilanneesta Eerosta. Valpon etsivät kyselevät petsamolaisen Marian katoamisesta keväällä 1941 Ergolaivalla, jolla Eero teki ensipurjehduksensa. Itsesyytösten piinaamalta perämieheltä tivataan myös tietoja torpedoidun, sotakieltolastia natsiSaksaan kuljettaneen s/s Oscar Midlingin ja jääkärieversti Ragnar Nordströmin osuudesta tapahtumiin. Joni Skiftesvikin romaanissa levoton aika koettelee meren kulkijaa. Toisen maailmansodan ankarista saattuetaisteluista selvinnyt mies kokee suurimmat haasteensa kotivesillä lähes tyvän talven piirittäessä vanhaa alusta. PERÄMIES JOKELAN KOTIINPALUU jan maailma on äkkikat misten sisäinen traagisuus aanisiin mittoihin. (…) jälleen maalla ja merellä. JONI SKIFTESVIK WSOY PERÄMIES JOKELAN KOTIINPALUU © Heikki Sarviaho JONI SKIFTESVIK aunokirjallisesta a Apteekkilaiva (2006), joniskiftesvik(s. 1948) on ollut vapaana kirjailijana vuodesta 1988. Hän on julkaissut niin lyhyttä kuin pitkää proosaa sekä kirjoit tanut mm. kuunnelmia, näytelmiä ja tv ja kokoillan elokuvia. Skiftesvikin novelli kokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja sai J. H. Erkon palkinnon vuoden 1983 parhaana esikoisteoksena. Kirjallisuuden Finlandiapalkintoehdokkaana hän on ollut vuosina 1984, 1990 ja 1997. Tasavallan presi dentti myönsi hänelle Pro Finlandia mitalin 2005. Skiftesvikin laajaa tuotantoa on käännetty ruotsiksi, norjaksi, venäjäksi, englanniksi, saksaksi, unkariksi, tšekiksi, ranskaksi, hollan niksi, viroksi, sorbiksi ja bulgariaksi. isbn978-951-0-38257-884.2www.wsoy.fi pohjolansanomat WSOY Huvudpersonen i din roman går från fartyg till fartyg och seglar även på de allierades fartyg. Vad vill du säga med det? ”Kriget kastade in människor i alla slags underliga situationer. De finska sjömännen internerades på olika håll i världen. Det är först de senaste åren som man blivit riktigt intresserad av deras förehavanden. Efter kriget betraktades de återvändande sjömännen som underliga. De jämställdes inte med krigsfångar, men de förhördes, och även den närmaste kretsen tyckte att de var konstiga och viskade om vad de hade gjort under kriget. I Nazityskland hamnade finska sjömän i koncentrationsläger och utsattes för grymheter. Sjömän som internerats i England slapp lindrigare undan, men många fick ta hyra på de allierades, d.v.s. fiendens, båtar för att rädda livhanken.” min hemby och jag rodde ut killar som tagit hyra på den. Jag minns att jag undrade hur en simmande kista som den håller sig flytande. Strax därefter sjönk också Jukura nära Utö. I boken är galeasen Sonja ”huvudperson”, men utseendemässigt är den Jukura.” den i världen börjar det bilda det hopkok ur vilket min bok uppstod. Min fantasi spelar naturligtvis en viktig roll i skrivarbetet. Om man frågar vad som är fakta och vad som är fiktion i boken måste jag säga att jag inte riktigt kan skilja på det själv ens. Saker och ting överlappar varandra i berättelsen. Efter kriget rådde det brist på allt. Galeasen Sonja smugglar varor till Finland. Har du några egna erfarenheter av det? ”Den andra grundidén bakom boken bottnar i ångfartyget Lahti, som gick på grund utanför Martinniemi i en storm hösten 1949. Det talades i byn om att folket på ett tyskt fartyg som befann sig på redden stal båtlaster med varor från Lahti, till och med porslinet. Lahti övervintrade på isen och våra grannar anställdes som fartygsvakter.” Jokela lyckas till sist mönstra på den skruttiga galeasen Sonja i Köpenhamn för att komma till Finland. Hur kom du på det? ”Berättelsen i boken är en kombination av flera ämnen som jag länge haft i tankarna. Ofta börjar den s.k. röda tråden i en bok utvecklas utifrån en enskild händelse eller kring en incident. Jag skulle tro att grundidén bakom Eero Jokelas berättelse bottnar i galeasen Jukura (f.d. Helmi). I början av 1960-talet besökte den redden utanför Romanen har hämtat mycket från verkliga händelser. Kan läsaren skilja mellan fakta och fiktion? ”Min mormor, som var änka efter en lots, mindes ofta en gammal lots med dålig syn som körde på grund på 1930-talet och därefter försökte begå självmord genom att dränka sig. Händelsen skildras i boken nästan rakt av. Om man dessutom lägger till min pappas och styvfars upplevelser under och efter kriget och deras berättelser om bl.a. internerade sjömäns förehavan- Dialogen mellan männen är en kraftfull och färgstark sjömansjargong med humor som både träffar och sjunker! Hur föds figurerna i dina böcker? ”Man har ofta sagt mig att figurerna i mina böcker är lätta att känna igen, att den och den absolut finns med. Jag har fått göra dem besvikna och tala om att den åtminstone inte avsiktligen innehåller några identifierbara personer. Den kan innehålla personer som känns bekanta eftersom många av människorna runt omkring oss har liknande egenskaper. Det finns tjocka och smala, snåla och giriga, givmilda och fattiga, bra och djävulska människor. Jag försöker beskriva ett levande liv med människor och allt på ett så äkta sätt som möjligt, och om det blir en berättelse som får läsaren att undra om han läser om något som verkligen har hänt så är det sannerligen tacksamt för författaren.” Perämies Jokelan kotiinpaluu finns i bokhandlar och kan även köpas direkt från förlaget WSOY: www.wsoy.fi/yk.. 25 ER AR : RM IN FO AN AR BE T SL ÖS H ET SK ASS Transportbranschens Arbetslöshetskassa Transportbranschens Arbetslöshetskassa Besöksadress: Telefonjour Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors tel. (09) 613 111 mån–fre kl 9.00–12.00 fax:(09) 6131 1333 Postadress: PB 65, 00531 Helsingfors Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen: Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april) ÄRENDEN HOS TRANSPORTBRANSCHENS ARBETSLÖSHETSKASSA Om du blir arbetslös – anvisningar för hur du ansöker om arbetslöshetsdagpenning – Anmäl dig på din lokala arbets- och näringsbyrå (TE-byrå) senast första dagen du är arbetslös. – Blanketter för ansökan om inkomstrela terad dagpenning finns på TE-byrån eller Transportbranschens Arbetslöshets kassas hemsidor: www.kuljetusalantk.fi/se – Du kan skicka in ansökan till kassan elektroniskt genom att logga in på kassans elektroniska tjänst på www.kuljetusalantk.fi/se eller skicka den via post till Transport branschens Arbetslöshetskassa, PB 65, 00531 HELSINGFORS. – Du kan även skriva ut ansökan på Arbets löshetskassornas Samorganisations (TYJ) hemsida på www.tyj.fi. Där hittar du även en hel del aktuell information om arbets löshetsskyddet, som till exempel storleken på inkomstbunden arbetslöshetsdagpen ning, tillämpad dagpenning, alternerings ersättning, sociala förmåners effekt på dagpenningen och en dagpenningräknare. – Arbetslöshetskassan skickar också ett informationspaket för ansökan om dag penning när den har tagit emot ett ut låtande om din arbetslöshet från TE byrån. Utlåtandet ankommer oftast inom ett par dagar efter att du har blivit arbets lös och har anmält dig på TE-byrån. – Man ansöker om dagpenning i efterhand i perioder om fyra kalenderveckor. Den sista sökbara dagen är söndag. Du kan skicka in din första ansökan när du har varit arbetslös i minst två (2) hela kalender veckor. – Om du arbetar deltid eller extra ska du ansöka om dagpenning enligt din löne period i perioder om fyra kalenderveckor eller en månad. – Ansökan får inte undertecknas eller skic kas in till arbetslöshetskassan i förväg innan perioden är slut. – Fyll noggrant i ansökan om dagpenning enligt anvisningarna på blanketten och skaffa de nödvändiga bilagorna. Bristfälligt ifyllda ansökningar returneras, varmed hanteringen av ditt dagpenningsärende fördröjs. – Du måste ansöka om arbetslöshetsdag penning senast tre (3) månader efter att du blivit arbetslös. Tidsfristen på tre månader gäller också vidareansökningar och ansökan om barntillägg. Bifoga följande bilagor med din ansökan: – Löneintyg i original från arbetsgivaren för minst 34 veckor i arbete. Intyget ska speci ficera semesterpenning, semesterersätt ning och perioder utan lön. – Meddelande om permittering, om permit teringen inte har genomförts i form av gruppermittering. – Löneintyg, om du har arbetat deltid under ansökningsperioden. – Om du har en näringsinkomst eller äger ett jord- och/eller skogsbruk ska du bifoga ett intyg från skattemyndigheten över den senaste fastställda beskattningen. – Beslutet och det sista utbetalningskvittot på sociala förmåner som påverkar stor leken på dagpenningen (t.ex. stöd för vård av barn i hemmet, även makens/makans stöd). – Kontrollera att du har betalat din medlemsavgift. Om du betalar din med lemsavgift själv (arbetsgivaren debiteras inte), bifoga det senaste medlems avgiftskvittot. Transportbranschens Arbetslöshetskassa > www.kuljetusalantk.fi/se 26 LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RÖRANDE PRIVATLIVET SOM MEDLEMSFÖRMÅN Sjömans-Unionens medlemmar har som medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning på Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden som rör privatlivet. Tjänsten är gratis för medlemmar. Bützow tel. Helsingfors (09) 431 531 Tavastehus (03) 612 5501 eller (03) 612 1944 Tammerfors (03) 3138 2800 Åbo (02) 274 2000 Styling av radhusgård N u är det modernt att inreda. ”Styling” av bostaden sträcker sig även utanför bostaden, då den gamla gården skriker efter förnyelse. Inrednings- och trädgårdstidningarnas idéer lockar och järnhandlarna erbjuder alla slags broschyrer. Tänk om man skulle ta och göra om allt på en gång? Lägga sten, bygga trappor och anlägga nya rabatter istället för de gamla buskarna. Skulle det gå? Först gäller det att titta på bostadsaktiebolagets bolagsordning. Om man vill att gårdsområdet ska jämställas med lägenheterna i delägarförvaltningen ska det nämnas i bolagsordningen. Delägaren får endast göra önskade underhålls- och ändringsarbeten på utrymmen som delägaren förvaltar över, inklusive gårdsområdet, naturligtvis under vissa förutsättningar (medgivande från husbolaget, byggnadseller åtgärdstillstånd?). Å andra sidan gäller det att komma ihåg att aktieägaren skriftligen ska informera styrelsen eller disponenten om underhållsarbetet i förväg om det påverkar en del av en fastighet, byggnad eller lägenhet som bolaget eller en annan aktieägare ansvarar för eller användningen av bolagets eller en annan aktieägares aktielägenhet. Bolaget ska övervaka att byggnaden och fastigheten inte skadas och kan fastställa villkor för arbetet. Underhållsarbetet får inte skada bolagets planteringar, staket eller till exempel regnvattenbrunnar. Vid ändringsarbete är villkoren naturligtvis strängare. Om gårdsarbetet juridiskt sett ingår i bolagets förvaltning ansvarar bolaget för underhållet av gårdsområdet. I sådana områden kan aktieägaren inte göra några ändringar utan tillstånd från bolagets styrelse, även om gårdsområdet i praktiken används av aktieägaren. Det kommer som en total överraskning för många radhusinvånare. Beslut om sådana underhåll av gårdsområdet kan fattas på bolagsstämman genom en enkel röstmajoritet och kostnaderna kan täckas med bolagsvederlagsmedel. Det lönar sig alltså att granska bolagsordningen innan man påbörjar arbetet och kontakta disponenten eller styrelseordföranden. I praktiken har invånarna ofta format sin gård efter sina egna behov och önskemål, trots att gårdsområdet juridiskt sett ingår i bolagets förvaltningsområden. Enligt likabehandlingsprincipen kan bolaget därmed inte avfärda allt gårdsunderhåll. Bostadsaktiebolagets huvudsakliga syfte är att uppfylla aktieägarnas boendebehov, och aktieägarens ärende främjas av att han/hon alltid presenterar sakliga planer över de planerade ändringsarbetena vid ansökan om tillstånd. Johanna Tolppanen jur.kand., vicehäradshövding Advokatbyrå Bützow Oy www.butzow.com 27 närmar sig: Kandidera i valet 1.10–15.11.2011 Kandidatnominering på arbetsplatserna och i fackavdelningarna Kongressen Läs mera: www.smu.fi > på svenska > Kongressens webbsidor FFC:s kulturfonds stipendier för 2012 FFC:s kulturstipendier kan sökas av medlemmar och fria grupper inom Finlands Sjömans-Union. Från och med den 1.11.2011 finns ansökningsblanketten och närmare instruktioner på Folkets Kulturfonds webbplats: www.sivistysrahasto.fi. Blanketten bör fyllas i på nätet, skrivas ut och undertecknas och därefter skickas till det egna fackförbundet, d.v.s. SjömansUnionen senast den 31.12.2011 på adressen: Kulturstipendier Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors Fördelningen av kulturstipendierna kungörs 15 februari 2012 på FFC:s webbplats, www.sak.fi, samt i FFC:s tidningar Löntagaren och Palkkatyöläinen. Samtliga sökande får också ett personligt meddelande. Skicka din julhälsning till tidningen per e-post I decembernumret av Sjömannen publiceras julhälsningar, som är gratis för Unionens medlemmar och pensionärer. Även de sjöfarare som hör till befälsförbunden och som vill skicka hälsningar till sina kollegor kan göra detta utan kostnad. Fackavdelningens eller arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson samlar för varje arbetsplats ihop namnet på dem som vill skicka hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa medlemmar kan skicka sina hälsningar direkt till Sjömannens redaktion på adressen: Sjömannen helst namnen per e-post till katja.grasbeck@smu.fi eller Sjömannen / Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors. Finlands Sjömans-Unions ordinarie kongress hålls den 10-11 maj 2012 i Helsingfors. Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar vi att hälsningarna skickas så fort som möjligt, senast den 10 november. Genom att kandidera i kongressvalet kan du komma att fatta beslut om sjöfartens framtid! Skicka hälsningarna som bilaga i Word-format eller som Excel-tabell där efternamnet står i den första kolumnen och förnamnet i den andra. 28 Finland behöver en strategi för sina inlandsvatten Finland har mycket specialiserad inlandsvattenkompetens, men kunskaperna är spridda över hela landet. Finland måste så snart som möjligt upprätta en mångsidig strategi för sina inlandsvatten, konstaterade branschexperter på seminariet Sisävesiltä merille (Från insjöar till hav), som anordnades i Villmanstrand i slutet av augusti. Våra inlandsvatten har stor outnyttjad potential. Den senaste tiden har den inhemska industrin visat ett växande intresse för transport på inlandsvatten. Om man till exempel kan lasta en produkt direkt från fabriken på ett fartyg och lossa det i fabrikens nästa hamn minimeras lasthanteringen. Inlandsvattnen skulle kunna utnyttjas ännu effektivare än idag även för andra näringsgrenar, som turism. EU vill också utveckla trafiken på inlandsvattnen Europeiska unionen visar för närvarande också stort intresse för inlandsvattnen, berättade Isabelle Ryckbost, direktör den europeiska organisationen för inlandshamnar (European Federation of Inland Ports), för våra inhemska experter på seminariet i Villmanstrand. Ryckbost uppmanade Finland att ge sig in i EU:s inlandsvattenfrågor, eftersom hon ansåg att vårt land har bra möjligheter till det. Ryckbost var särskilt intresserad av Villmanstrand, som uppstod intill en vattenled och som ligger vid en knutpunkt för transportrutter vid gränsen mellan Finland och Ryssland. Frakten av varor från vattenleden Vuoksi ut till världen via Saima kanal utgör en viktig gren i det europeiska nätverket av inlandsvattenleder, framhävde Ryckbost. För att sammanfatta seminariet, som anordnades av Sjöfartsbranschens utbildnings- och forskningscentral, presenterade man tanken att bjuda in beslutsfattarna som ansvarar för de europeiska inlandsvattenfrågorna till Villmanstrand. Förslaget stöddes också av Ryckbost, som anser att EU:s beslutsfattare skulle ha mycket att se och lära sig av Villmanstrandsregionen som både transportzon och ekonomisk zon. I november och december ordnas det ARBETARSKYDDSVAL på arbetsplatserna! Valanvisningar för sjöfartsbranschen på webb: SMU.fi > på svenska > Arbetarskydd > valanvisningar för sjöfartsbranschen Ansökan om medlemsavgiftsbefrielse! För att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse skickar man in en ansökan till Sjömans-Unionens medlemsregister samt en förklaring till varför man ansöker om befrielse och vilken tidsperiod det gäller. Skäl till befrielse från medlemsavgiften: din löneinkomst har avbrutits på grund av moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledighet, studier, värnplikt, arbetslöshet (grunddagpenning från FPA), sjukledighet (dagpenning från FPA), pension eller något annat skäl. Bifoga alltid ett intyg eller klargörande från skola, FPA, myndighet eller liknande med skäl till befrielse (kopia räcker). OBS! En kopia på egna uppgifter utskriven från FPA:s hemsida räcker som bilaga till ansökan om medlemsavgiftsbefrielse. Finlands Sjömans-Union och Transportbranschens Arbetslöshetskassa ANSÖKAN OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE Namn: Personnummer: Skäl till befrielse från medlemsavgiften: För perioden: Datum och underskrift: Skicka den undertecknade ansökan om medlemsavgiftsbefrielse samt bilagor till Sjömans-Unionens medlemsregister i elektroniskt format (skannad) eller via post till: Medlemsregistret / Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors Ytterligare information: Medlemsregisterhållare Tiina Kytölä, tel. (09) 6152 0257, e-post: tiina.kytola@smu.fi. www.smu.fi > medlemsskap > medlemsavgift > medlemsavgiftsbefrielse Om du har en beskanttningsbar inkomst under befrielseperioden ska medlemsavgift alltid betalas på den. 29 IN MEMORIAM Päivi Siekkeli s. 17.2.1960 k. 27.8.2011 ELÄKKEELLE / PENSIONERING Rakas, pitkäaikainen työkaverimme, iloinen ja reipas ystävämme Päivi, lähti keskuudestamme pois yllättäen moottoripyöräonnettomuuden seurauksena. Poismeno tuli järkytyksenä ja monet muistot tulvivat mieleemme. Kiitos Tallink Siljalle ja teille hyvät ystävät ja työkaverit muistamisesta lopetettuani repimisen ja ”pettaamisen” Silja Europalla 31.8.2011. Maikki Blomberg On vaikea uskoa tapahtunutta todeksi, koska kuolinhetki ei varoittanut meitä ollenkaan. Elämä vain lakkasi olemasta eikä huomispäivää enää ollut elettäväksi. Kiitos M/s Silja Serenaden koneporukalle ja vapaa-ajantoimikunnalle muistamisesta. Harri Nihtilä Elämänlanka osoittaa jälleen olevansa hyvin hauras ja pieni ihminen on aina kysyjän paikalla. Tärkeintä poismenoa ja luopumista kohdattaessa ovat läheiset ihmiset, joiden kanssa voi jakaa tuon kysyjän paikan. AMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT / AVDELNINGARNA INFORMERAR Miksi Päivin piti lähteä näin ja miksi elämässä on kärsimystä, jota emme voi selittää? Taivaallinen Isämme on läsnä, vaikka emme itse Häntä ajattelisikaan. Hän antaa ja Hän ottaa, näin olen pappina, ihmisen ja kirkonpalvelijana usein saanut ja joutunut kokemaan. Tämän maallisen aikamme tärkein elämänohje on lähimmäisenrakkaus. Päivi eli sydämestään, hän nauroi paljon ja oli aina kiinnostunut toisten kuulumisista. Hän oli hyvä ja auttavainen ihmisten palvelija ja osallistui aktiivisesti moniin laivamme liikunta-aktiviteetteihin. Yksi meistä on nyt poissa eikä kukaan voi tulla hänen tilalleen. Ei unohdeta Päiviä, vaan painetaan hänet syvälle meidän sydämemme muistoihin ja vaalitaan hänen muistoaan elämällä omaa elämäämme niin, että olemme milloin vain valmiita lähtemään, kun on meidän aikamme. Elämä on haurasta, jokainen päivä lahjaksi annettu ja jokainen läheinen aarre, jota tulee vaalia. (Pastori Eeva-Liisa Helle / Kuortane) Päivin muistoa kunnioittaen Omapastorimme Epsu Helle sekä M/s Gabriellan henkilökunta KIITOS / TACK Sydämelliset kiitokseni kaikille, jotka muistivat minua merkkipäiväni johdosta. Hjärtligt tack till alla som kom ihåg mig på min födelsedag. Ove Mattsson, Silja Europa Kiitos SMU:n Sisä-Suomen osastolle 60-vuotispäivieni muistamisesta. Marja-Liisa Hakala KULTAMERKIT / GULDSMÄRKEN Monica Björkqvist Kiitos M/s Amorellan henkilökunnalle kaikista näistä vuosista ja muistamisesta jäädessäni pidemmälle vapaalle. Ilkka Heinonen Kiitoksia M/s Silja Europan työkavereille ja Tallink Silja -varustamolle muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Pekka Mäki Sisä-Suomen osasto (001) Satama-ala (003) Syyskokous Aika: la 19.11.2011 klo 12.00 Paikka: Hotelli Pietari Kylliäinen, Olavinkatu 15, Savonlinna Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kaikki jäsenet, tervetuloa! Syyskokous Aika: tiistai 1.11.2011 klo 12.00 Paikka: SMU:n toimisto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Jäsenet, tervetuloa! Pikkujoulut Aika: la 19.11.2011 Paikka: Wanha Kasino, Kylpylaitoksentie 4, Savonlinna Ohjelma alkaa ruokailulla klo 16, konsertti on klo 19 Savonlinnasalissa. Pitkänmatkalaisia avustetaan majoituskustannuksissa. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä Seppo Immoselle p. 050 368 2298 tai Paavo Auviselle p. 040 506 9468. Tervetuloa jäsenet ja eläkeläiset! SMU:n edustajakokouksen ehdokasasettelukokous Aika: tiistai 1.11.2011 klo 13.00 Paikka: Merimies-Unionin toimisto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Satama-ala r.y. ammattiosasto järjestää Suomen Merimies-Unionin 23. edustajakokouksen ehdokasasettelukokouksen. Pohjoisen osasto (002) SMU:n edustajakokouksen ehdokasasettelukokous Aika: la 29.10.2011 klo 17.00 Paikka: Kemin Cumulus, Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi Pohjoisen osasto kokoontuu MerimiesUnionin edustajakokouksen ehdokasasettelukokoukseen. Osaston jäsenet, tervetuloa! Toimikunta Syyskokous Aika: la 29.10.2011 klo 18.00 Paikka: Kemin Cumulus, Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa osaston jäsenet! Toimikunta Toimikunnan kokous Aika: la 29.10.2011 klo 16.00 Paikka: Kemin Cumulus, Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi Pohjoisen osaston toimikunnan kokous. Toimikunta Ålands avdelning (005) FSU:s kongress kandidatnomineringsmöten Datum: 17 oktober 2011 kl. 13 och 7 november kl. 13 Plats: Fackets hus, Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn Ålandsavdelningen håller två kandidatnomineringsmöten för avdelningens medlemmar med sikte på förbundets kongress den 10–11 maj 2012. Kom ihåg att förslagna kandidater skriftligen måste ge sitt eget medgivande till kandidatur. Finlands Sjömans-Unions Ålands avdelning rf Lounais-Suomen osasto (006) SMU:n edustajakokouksen ehdokasasettelukokous Aika: to 10.11.2011 klo 17.30 Paikka: AKT:n tilat Turussa, Maariankatu 6 b, 5. krs. Lounais-Suomen osasto järjestää Suomen Merimies-Unionin 23. edustajakokouksen ehdokasasettelukokouksen. Jäsenyys on todistettava. Tule ja vaikuta! Syyskokous Aika: to 10.11.2011 klo 18.00 alkaen Paikka: AKT:n tilat Turussa, Maariankatu 6 b, 5. krs. Kokouksessa valitaan osaston hallituksen puheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavalle kaksivuotiskaudelle, vahvistetaan talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2012 sekä käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Paikalla on liiton edustaja. Osallistujien kesken arvotaan mukava palkinto. Tervetuloa! Hallitus Pikkujoulut la 3.12.2011 klo 16.00 alkaen pe 9.12.2011 klo 18.30 alkaen Molemmat pikkujoulut alkavat Aurinkobaletin Pähkinänsärkijä-esityksellä, jonka jälkeen nautitaan runsas joulupöytä. Ohjelma ja joulupöytä juomineen maksavat jäseneltä 35 € ja avecilta 45 €. Lippujen lunastus 15.11. mennessä Turun toimistolta, Maariankatu 6 b, 5. krs., p. (02) 233 7416. Farssikomedia ”Rysän päältä” Ajat: ti 1.11.2011 ja ti 8.11.2011 klo 19 Osastolla on lippuja Kaarina-Teatterissa esitettävään komediaan, joka perustuu Derek Benfieldin käsikirjoitukseen. Näytelmän pariskunnan räiskyvään elämään naapuritkin sekaantuvat, joten naurua riittää. Hinta jäseneltä 6 € ja avecilta 8 €. Lunasta liput 25.10. mennessä Turun toimistolta, Maariankatu 6 b, p. (02) 233 7416. Pidä kiirettä, sillä lippuja on rajoitetusti! Itäkustin osasto (007) SMU:n edustajakokouksen ehdokasasettelukokous ja syyskokous Aika: ke 9.11.2011 klo 12.00 Paikka: Puutarhakatu 12, 48100 Kotka Itäkustin osasto pitää Suomen MerimiesUnionin 23. edustajakokouksen ehdokasasettelukokouksen sekä sääntömääräisen syyskokouksen peräkkäin. Osallistujille tarjotaan ateria kokousten jälkeen. Osaston jäsenet, tervetuloa vaikuttamaan! Villa Varpusen mökkitalkoot Aika: 7.–8.11.2011 klo 12 alkaen Osoite: Pukasalmentie 148, Siltakylä Nyt joukolla mukaan Villa Varpusen syystalkoisiin! Ohjelmassa on luvassa muun muassa makkaranpaistoa, saunomista sekä mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä s-postitse anu.ryokkynen@gmail.com tai olli.kauranen@nesteoil.com. Tervetuloa! Pikkujoulureissu Teatteri Imatralle ti 15.11.2011: Ollaan ihmisiksi -Rock-kupletti Juice Leskisestä Lisätiedot ja ilmoittautumiset Anu Ryökkyselle s-postitse anu.ryokkynen@gmail.com. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, miltä pysäkiltä nouset kyytiin vai tuletko omin neuvoin paikalle. Maksu (jäseniltä 27 € ja avecilta 54 €) suoritetaan osaston tilille FI61 1069 3007 1035 75 (NDEAFIHH) 24.10. mennessä. Vain maksaneet pääsevät mukaan – ei jälkiilmoittautumisia! Hinta sisältää teatterin sekä bussikuljetuksen. Osasto tarjoaa väliajalla pullakahvit. Bussi lähtee Kouvolan matkakeskukselta klo 15.30, Kotkan linja-autoasemalta klo 16.15, Karhulasta klo 16.30 (linja-autoas.) ja Haminasta klo 16.45 (linja-autoas.). Tarvittaessa pysähdymme Lappeenrannassa, Imatralla olemme klo 18.30. Länsi-Suomen osasto (008) SMU:n 23. edustajakokouksen ehdokasasettelukokoukset Vaasassa – ma 24.10.2011 klo 13.00 – ti 1.11.2011 klo 13.00 – pe 11.11.2011 klo 13.00 Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa (liiton toimisto) Jäsenyys tarkistetaan, joten ota jäsenkorttisi mukaan. Tulkaa porukalla kokoukseen. Tervetuloa vaikuttamaan! Syyskokous Aika: pe 28.10.2011 klo 18 Paikka: Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa (liiton toimisto) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Osasto tarjoaa illallisen. Vaikuttaminen kannattaa sittenkin! Jäsenet – tervetuloa! hallitus Pikkujoulut Aika: la 26.11.2011 klo 19 Paikka: Ravintola Strampen (sisäsatama), Rantakatu 6, Vaasa Maksu (35 €/jäsen ja 45 €/avec) suoritetaan osaston tilille FI81 1528 3000 1236 90 (NDEAFIHH) viite ”pikkujoulu”. Paikkoja on rajoitetusti – ei jälki-ilmoittautumisia! Varaukset viimeistään 14.11. mennessä Kaisa Kuusisto p. 050 557 5331. Tervetuloa! Etelä-Suomen osasto (009) SMU:n edustajakokouksen ehdokasasettelukokoukset Aika: pe 21.10.2011 klo 11 ja ti 15.11.2011 klo 12 Paikka: Osaston toimisto, Linnankatu 13, 00160 Hki Etelä-Suomen osasto järjestää kaksi Suomen Merimies-Unionin edustajakokouksen ehdokasasettelukokousta. Jäsenet – tervetuloa! Syyskokous Aika: ti 15.11.2011 Kokous alkaa ehdokasasettelukokouksen jälkeen. Paikka: osaston toimisto, Linnankatu 13, 00160 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! hallitus Pikkujoulut Aika: to 17.11.2011 klo 18 alkaen Paikka: Tulisuudelma, Hertaksentie 2, 01300 Vantaa Ohjelmassa pikkujoulubuffet, tanssia, seurustelua sekä arvontaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 28.10. mennessä: – Matkustaja-alukset / Satu Valapuro valasatu@gmail.com, p. 044 323 5800 – Jäänmurtajat / Mikko Ervast mikko.ervast@arctia.fi, p. 046 876 7470 – Rahtialukset / Jori Mikkola jori.mikkola@luukku.com, p. 041 546 4142 Osallistumismaksu (jäsenet 40 € / avec 50 €) sisältää ruoan ja juoman. Tervetuloa! Matkailu- ja Huolinta-ala (010) Syyskokous ja SMU:n edustajakokouksen ehdokasasettelukokous Aika: la 12.11.2011 klo 14.30 Paikka: Ravintola Hus Lindman, Piispankatu 15, Turku Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Lisäksi pidetään MerimiesUnionin 23. edustajakokouksen ehdokasasettelukokous.Ilmoittautumiset kokoukseen viimeistään 28.10.2011 mennessä s-postitse Ahlrothille mirjam.ahlroth@finnlink.fi tai Kiiskille minna.kiiski@finnlink.fi. Osaston uutena sihteerinä toimii 6.9.2011 alkaen Minna Kiiski. Osasto kiittää edellistä sihteeriään, Päivi Salmelaa, hyvin hoidetusta sihteerintyöstä. Toivotamme Päiville onnea ja menestystä uusiin työhaasteisiin! 31 Kilp ailu Tävling Merimies-lehden kilpailuun saatiin 38 vastausta. Lähes kaikki vastaajat tiesivät, että edustajakokous on Merimies-Unionin korkein päättävä elin. Unionin toimitsija Satu Silta arpoi kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajaksi Jukka Lintusen M/s Isabellalta. Denna gång kom det in 38 svar i tidningen Sjömannens tävling. Nästan alla som svarade visste att kongressen är SjömansUnionens högsta beslutande organ. Unionens ombudsman Satu Silta lottade fram Jukka Lintunen från M/s Isabella som vinnare bland dem som deltog i tävlingen. Millä reitillä RG I kuljettaa matkustajia ja rahtia? På vilken rutt transporterar RG I passagerare och frakt? Valitse yksi vaihtoehto: 1) Helsinki – Tallinna Välj ett alternativ: 1) Helsingfors – Tallinn 2) Vaasa – Uumaja 2) Vasa – Umeå 3) Turku – Tukholma 3) Åbo – Stockholm Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan. Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä nro 7/2011. Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 7/2011 av tidningen Sjömannen. Osallistu kilpailuun 27.10.2011 mennessä: Du kan delta i tävlingen senast den 27.10.2011 på följande sätt: 1) Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 1) På Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi > på svenska > kommunikation >Tävlingen för Sjömannen 2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). 2) Eller per post. Bifoga svaret och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). Vastauksen voit lähettää osoitteella: Skicka svaret till adressen: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF HENKILÖKUNTA / PERSONAL POSTI- JA KÄYNTIOSOITE Puheenjohtaja / Ordförande Sihteeri / Sekreterare Simo Zitting Anja Uusitalo (09) 615 20 250 / 0400 813 079 (09) 615 20 251 / 040 519 0351 John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.efternamn@smu.fi AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER TELEFAX Arkisin klo 8.30–16.00 Vardagar kl. 8.30–16.00 Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.) klo 8.00–15.30 Kuljetusalan Työttömyyskassa Transportbranschens Arbetslöshetskassa Postiosoite Postadress Asiakaspalvelu Kundtjänst arkipäivisin klo 8.30–16.00 Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) vardagar kl. 8.30–16.00 sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) sommarfredagar kl. 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) Puhelinpäivystys Telefonjour VAIHDE / VÄXEL +358 (0) 9 615 2020 +358 (0) 9 615 20 227 PL 65, 00531 Helsinki Siltasaarenkatu 3–5, katutaso Helsinki klo 9.00–12.00 puh. (09) 613 111 PB 65, 00531 Helsingfors Broholmsgatan 3–5, gatuplan Helsingfors Faksi: (09) 6131 1333 tel. (09) 613 111 kl 9.00–12.00 Fax: (09) 6131 1333 Työttömyyskassan sähköinen palvelu Arbetslöshetskassans elektroniska tjänster www.kuljetusalantk.fi 32 www.kuljetusalantk.fi/se Toimitsija, Ahvenanmaa Liittosihteeri / Förbundssekreterare Ombudsman, Åland Kenneth Bondas Henrik Lagerberg (09) 615 20 254 / 040 456 0245 (018) 199 20 /0400 478 884 Hallinnon sihteeri / Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn administrationens sekreterare Taloudenhoitaja / Ekonom Sari Helenius Mikko Tuominen (09) 6152 0225 / 040 450 6768 (09) 615 20 218 / 0400 422 379 Sihteeri / Sekreterare Kassanhoitaja / Kassaföreståndare Tetta Härkönen Stiina Raitio (09) 615 20 252 / 040 455 9834 (09) 615 20 219 Sopimussihteeri / Avtalssekreterare Kirjanpitäjä / Bokförare Klaus Lust Tuula Ylhävuori (09) 615 20 211 / 040 505 1957 (09) 615 20 220 Toimitsija / Ombudsman Toimittaja / Journalist Carita Ojala Saana Lamminsivu (09) 615 20 231 / 0400 829 039 (09) 615 20 221 / 045 7730 1020 Toimitsija / Ombudsman Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister Satu Silta Tiina Kytölä (09) 615 20 213 / 040 526 3435 (09) 615 20 257 Toimitsija / Ombudsman Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör Arja Merikallio Ilpo Minkkinen (09) 615 20 259 (09) 615 20 253 / 040 728 6932 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Katja Gräsbeck Simo Nurmi (09) 615 20210 / 045 7730 1021 (09) 615 20 255 / 040 580 3246 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Essi Voutilainen Kenneth Bengts (09) 615 20 210 / 045 7731 0076 (09) 615 20 258 / 040 455 1229 (hoitovapaalla / vårdledig) Toimistotyöntekijä, Turku / Kontorsbiträde, Åbo Salme Kumpula (02) 233 7416 Maariankatu 6 B, 5. krs. 20100 Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo Vaasa / Vasa Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Storalånggatan 43, 65100 Vasa MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR puh. / tel. (09) 615 20 260 Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta / Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo
