Lataa - Laatutakuu

L aat u ta kuu n s i d o s r yh mä le h ti 2 / 2 011
Taide lisää
hyvinvointia
Yrittäjyyteen voimaa
koulutuksesta
Dekkarit
koukuttavat
Sosiaalinen
media tuli
Sieniherkut metsästä!
11
8
3
Syksyn tuulet
Kodin keskus
Keittiö suunnitellaan käyttäjän tarpeisiin.
Kesälomat on vietetty ja on aika suunnata katse syksyn haasteisiin.
Suomen kesäiset maisemat antoivat taas tänä vuonna upean ympäristön
palautua pitkän talven jälkeen. Merellä kesästä nauttiessani oli itselläni
hyvää aikaa pohtia mennyttä 12 kuukautta ja sitä mihin aikoo keskittyä
tänä syksynä. Ehkä juuri tästä syystä oma henkinen tilikauteni on aina
poikennut kalenterivuodesta – oma tilinpäätösaikani on kesäloma.
6
Piha kuntoon
Muistilista ajankohtaisiin pihatalkoisiin.
8
Menneen ajan ja syksyn haasteiden pohdinta oli tänä kesänä mieluisaa,
Laatutakuu-ketjulla on luvassa mielenkiintoinen syksy. Koko ketjun
asiakas- ja yrittäjätyytyväisyydet ovat erittäin korkealla tasolla.
Positiivisen kehityksen tueksi on luvassa uusia asiakkaiden arkea
helpottavia palveluita. Laatutakuu-yrittäjien palveluvalikoimiin ovat
tulleet uusina palveluina muun muuassa tekstiilien puhdistukset ja
suojaukset sekä toimistoapu-konsepti.
Metsä on täynnä herkkuja
Ruokasienet odottavat poimijaansa.
11
Taide antaa voimia
Taidehankinnat lisäävät työhyvinvointia.
Laatutakuu-yrittäjiltä voi siis jatkossa tilata myös
laadukkaita mattojen, istuimien, sohvien, yms. tekstiilien
pesu- ja suojauspalveluita. Tämän lisäksi yrittäjämme
auttavat mielellään monissa toimistorutiineissa, kuten
kopiopisteiden ja neuvotteluhuoneiden ylläpidossa,
toimistotarvikevaraston ylläpidossa ja elintarvikkeiden
hankinnassa. Tavoitteenamme on vapauttaa
asiakkaittemme resurssit oman ydinliiketoiminnan
hoitamiseen. Näin asiakkaillemme jää enemmän
aikaa vaikka pihatöihin ja syksyisessä metsässä
vaelteluun.
Laatutakuu |
Kun ynnätään yhteen jatkuvasti laajeneva
joukko siivous- ja kiinteistöhuoltopalveluita
tuottavia yrittäjiä, summaksi saadaan
Laatutakuu-ketju. Laatutakuu-ketju
koostuu franchising-periaatteella ympäri
Suomen toimivien yrittäjien verkostosta.
Koulutus pitää ajan
hermolla
Laatutakuun koulutusjärjestelmä syventää
asiantuntemusta.
14
Harjan varressa
Henri Häyrinen
toimitusjohtaja
2
12
© Matti I m mon en
Tuula Lahti viihtyy yrittäjänä.
2/2011 Yhdeksäs vuosikerta. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa.
Julkaisija Suomen Laatutakuu Palvelut Oy, Rajatorpantie 8 A,
01600 Vantaa, puhelin 0205 150 500, faksi 0205 150 153,
www.laatutakuu.fi Päätoimittaja Henri Häyrinen, henri.hayrinen
@laatutakuu.fi Toimitusneuvosto Jarkko Autio, Henri Häyrinen,
Miia Korpi ja Anu Saarinen Toimitus Legendium Oy Osoitteenmuutokset laatutakuu@laatutakuu.fi Kansikuva Matti Immonen
Paino SP-Paino Oy Paperi Galerie Art Silk 130 g/m2
ISSN 1459 – 4536
15
Ajankohtaista
Keittiö kodin keskipisteessä
T EKST I Maiju Riihola KUVAT Kvik ja Matti Immonen
3
Laatutakuu |
Tanskalaiseen Kvik-konserniin kuuluva Kvik-Lahti tarjoaa trendikkäitä ja toimivia
kalusteratkaisuja suomalaisiin koteihin. ”Tanskalaista muotoilua, johon kaikilla on
varaa”– tiivistyy Kvikin liikeidea pähkinänkuoressa.
Kevät ja kesä ovat perinteisesti remontoinnin ja rakentamisen aikaa. Uudiskohteita
nousee ympäri maata, ja moni jo elämää nähnyt koti kokee muodonmuutoksen talven
aikana kypsyneiden remonttisuunnitelmien
johdosta. Oli kyse sitten uuden kodin rakentamisesta tai vanhan remontoinnista, Kvikmyymälästä löytyy apua ja asiantuntemusta
kodin kalustamiseen. Yrityksen päätuotteita
ovat keittiöt, mutta osaamista löytyy myös
kylpy- ja kodinhoitohuoneiden alalta.
– Yrityksen mallistossa erilaiset tyylit
yhdistyvät rohkeasti ja nykyaikaisella tavalla.
Valikoimamme on rajattu 20 ovimalliin ja
tällä rajatulla valikoimalla varmistamme kilpailukykyiset hinnat ja erinomaisen laadun,
kauppias Janne Kampman Lahden Kvikmyymälästä summaa yrityksen toimintaajatuksen.
Keittiö – kodin keskus
Keittiöiden merkitys kodeissa on vuosien
kuluessa muuttunut suuresti. Tänä päivänä
keittiö ei ole pelkkä ruoanvalmistus- ja ateriointipaikka vaan se on oleskelutila, jossa
vietetään aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Janne Kampmanin mukaan keittiötä ei enää
haluta piilottaa katseilta, päinvastoin, se
halutaan nostaa esiin.
– Tänä päivänä ihmiset ovat valmiita
panostamaan siihen että keittiössä ollaan.
Me Kvikissä olemmekin lanseeranneet termin seurustelukeittiö kuvaamaan keittiön
roolia kodissa.
Vaikka keittiöstä on tullut yhä merkittävämpi kodin keskus, kalusteratkaisuissa pidetään Kampmanin mukaan tärkeänä pitkäikäisyyttä, ja keittiökalusteiden halutaan kestävän
aikaa. Esimerkiksi Lahdessa suosituin ovimalli on ajaton korkeakiiltovalkoinen. Janne
Kampmanin mukaan keittiön ostoa suunnittelevien kannattaakin hankintaa tehdessään
miettiä ennen kaikkea omia tarpeitaan, ei
niinkään seurata hetkellisiä trendejä.
– On hyvä miettiä yhdessä perheen
kanssa mitä keittiöltä halutaan, koska keittiön toimivuus, monikäyttöisyys ja helppous ovat ostopäätöstä tehdessä tärkeitä. Toisaalta on myös hyvä
valita materiaaleja jotka miellyttävät, koska nykypäivänä keittiössä halutaan viihtyä
muutoinkin kuin ruoanvalmistushetkellä.
Myös keittiöliikkeen asiantuntijaa kannattaa kuunnella, sillä vaihtoehtoja ja ratkaisuja on tarjolla lukuisia.
Laatutakuu |
4
Janne Kampman on
toiminut Kvik-yrittäjänä
keväästä asti.
Siisteys ja kiiltävät pinnat ovat sekä Janne
Kampmanin että Päivi Kaustisen intohimo.
Yrittäjyys yhdistää
Janne Kampman on toiminut Kvik-yrittäjänä
keväästä saakka. Aikaisempaa kokemusta sen
paremmin kalustekaupasta kuin yrittäjyydestäkään ei miehellä ollut, ja ryhtyminen
Kvik-kauppiaaksi merkitsi näin kokonaan
uutta aluevaltausta. Suomen Laatutakuupalvelut Oy:n tavoin Kvik-konserni toimii
pääsääntöisesti franchising-periaatteella,
mikä helpotti Kampmanin mukaan päätöstä
yrittäjäksi ryhtymisessä.
– Yritystoiminnan aloittamisessa ketjulta saatu apu ja tuki oli tärkeää, se helpotti yritystoiminnan aloittamista. Edelleen
ketju vastaa esimerkiksi valtakunnallisesta
mainonnasta, ja minun vastuullani on alueellinen toiminta. Ketjun toiminta tukee
siten yrittäjää.
Kvik-Lahden tiloista huolehtiva, yhdeksän vuotta Laatutakuu-yrittäjänä toiminut, Päivi Kaustinen yhtyy Kampmanin
sanoihin.
– Alkuvaiheessa oli paljon paperitöitä
ja etenkin niissä tarvitsin apua. Ketju tarjosi
myös valmiita asiakkaita. Franchising-liiketoiminnassa kynnys yrittäjäksi ryhtymiseen
oli pienempi.
Ketjuyhteistyön ohella myös kahden
yrittäjän välinen yhteistoiminta on Lahdessa
sujunut mallikkaasti. Jannen mukaan Päivin
kanssa on helppo sopia asioista, Päivi puolestaan kiittelee koko Kvikin henkilökuntaa,
jonka kanssa on mukava tehdä töitä.
Kiitosta saa myös Päivin työn jälki. Kalustemyymälässä on Janne Kampmanin mukaan ensiarvoisen tärkeää, että esiteltävissä
tuotteissa ei näy pölyä tai sormenjälkiä ja
myymälä näyttää kaikin puolin puhtaalta.
– Kun aloitin yrittäjänä, juttelin työntekijöideni kanssa myös siivousjärjestelyistä.
Päivin työhön oltiin tyytyväisiä ja jatkoimme
yhteistyötä hänen kanssaan. Nyt voisin itsekin suositella Päiviä kenelle vain.
”Ketjulta saatu apu
ja tuki oli tärkeää, se
helpotti yritystoiminnan
aloittamista.”
– Janne Kampman
5
Laatutakuu |
– Jos kaipaa keittiöön väriä, on hyvä
muistaa, että kaapistot eivät ole ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi välitila tarjoaa hyvän
vaihtoehdon vaikuttaa keittiön ilmeeseen.
Se on myös tarvittaessa helppo ja edullinen
vaihtaa, Kampman vinkkaa.
Hoida piha syyskuntoon
Laatutakuu |
6
Nyt on oikea aika huoltaa piha siistiksi ennen ensimmäisiä
yöpakkasia. Niin kotipihassa kuin kesämökilläkin riittää
tehtävää koko perheelle. Tee oma muistilista pihatalkoisiin.
puiden oksat voi laittaa silppuriin ja materiaalin hyödyntää kateaineena tai kuivikkeena
kompostissa.
TEKST I Carita Päivänen KUVA Karin Smeds/Getty Images
Silmäile ensin koko piha, rakennukset ja
terassit läpi miettien, mitkä asiat on tärkeää
muistaa ennen lumen tuloa. Kiinnitä
huomiota rakenteisiin ja niiden kestävyyteen
sekä siihen, mitkä esineet pitää varastoida
sisälle ja mitkä suojata sateelta, lumelta ja
jäätymiseltä.
Ulkona olevat vesihanat, kasteluletkut
ja lämminvesivaraajat sekä vesialtaat on
Syksyn tullessa puuhaillaan pihatalkoissa,
kun ilmat vielä suosivat ulkoilua. Piha kannattaa huoltaa syyskuntoon ennen ensimmäisiä pakkasia. Yöpakkaset alkavat usein jo
syyskuun puolivälissä.
Kaikille löytyy sopivaa tekemistä, kunhan
työt on suunniteltu etukäteen. Ennen talkoi-
ta voi tehdä muistilistan, jossa jokaiselle on
merkitty oma tehtävä.
Haravointi on sopivan kevyttä hyötyliikuntaa kaiken ikäisille. Lehtikasat kannattaa
kerätä lehtikompostiin. Lehtiä voi silputtuina
hyödyntää myös pihaistutusten lannoittamiseen. Syksyllä leikattavien pensaiden ja
Suunnittele ja suojaa
Muistilista syksyn pihatalkoisiin:
Huolehdi pihakasveista
Pihan kasvit kaipaavat huolenpitoa ja suojausta. Nurmikko haravoidaan ja leikataan.
Kostealle nurmelle levitetään syyslannoitetta,
joka valmistelee nurmea kestämään talven
rasitukset. Nuoret hedelmäpuun taimet voi
suojata metalliverkolla tai rungon muovisuojalla.
Kun istutat kukkasipulit nyt, saat nauttia
ensi keväänä kukkaloistosta. Huolellinen
pihan hoito syksyllä kannattaa, jotta ensi
keväänä pihasta saa taas nopeasti ja helposti
viihtyisän.
7
Laatutakuu |
tyhjennettävä, etteivät ne rikkoudu jäätyessään. Turvallisuutta silmällä pitäen syksyllä
kannattaa tarkistaa myös pihan valaisinten
toimivuus.
• Suojakäsittele puiset pihakalusteet ja puhdista ulkogrilli ennen
talvivarastointia.
• Siirrä pihakalusteet, grillit, työkalut ja leikkivälineet sekä polkupyörät
varastoon tai katoksen alle ja suojaa peitteellä.
• Säilytä keraamiset kukkaruukut sisällä – ne halkeilevat pakkasessa.
• Leikkaa nurmikko ja haravoi piha.
• Käännä ja lannoita kasvimaa.
• Suojaa arat kasvit.
• Tyhjennä kompostori.
• Puhdista rakennusten vesi- ja räystäskourut lehdistä.
• Suojaa nuorien puiden taimet ja pensaat jäniksiltä.
• Suojaa polttopuut maan kosteudelta ja sateelta.
• Tarkista rakennusten lähistöllä kasvavien puiden kunto.
• Tarkista jäteastioiden kunto, jotta ne kestävät talven lumet ja pakkaset.
• Varmista, että ulkovalaisimet sekä yleisten tilojen valaisimet toimivat.
• Huolehdi, että ulko-ovet sulkeutuvat kunnolla: varmista ovipumpun ja
lukon toiminta. Lukon kielen voi voidella pakkasta kestävällä öljyllä.
• Varaa pihaan hiekoitusastia hyvissä ajoin ennen talven liukkaita.
• Jätä pihaan tilaa tuleville lumikasoille.
Laatutakuu |
8
Herkut odottavat
poimijaansa
Suomen metsä upeine ruokasienineen on käytännössä kenen
tahansa ulottuvilla. Sienistä saa helposti monipuolisia ja
maistuvia ruokia. Metsään siis!
TEKSTI Tuija Holttinen KUVAT Matti Immonen ja Shutterstock
Helppoa ja nopeaa
”Sienethän ovat meidän upea
luonnonvaramme; vähän kuin öljy
arabimaille”, Kim Palhus naurahtaa
näreikön keskellä.
– Sieniruokien valmistaminen on helppoa.
Yksinkertaisimmillaan ei tarvitse kuin vähän
pesaista ja poistaa roskat. Sitten sienet voin
kanssa pannulle ja vähän lientä, Palhus
opastaa.
Sienen ominaisen maun salaisuus on
umami, jonka sanotaan olevan viides, täydentävä maku makean, happaman, karvaan ja
suolaisen ohella. Omaperäinen umami tulee
esiin paahteisena tuoksuna ja täyteläisenä
makuna.
Oikein paistamalla ja sopivasti paahtamalla sienestä saa irti parhaat maut ja tuoksut.
Aromi syntyy nimenomaan lämpötilasta,
joka ei saa olla liian kuuma eikä liian kylmä.
Kartat ja oppaat
mukaan metsään
Palhus muistuttaa, että kokkaamisen ohella
oma viehätyksensä on myös sieniretkessä.
Kumisaappaat jalkaan, kori ja kartat mukaan
ja liikkeelle. Kokeneemmat metsänkävijät
tuntevat niin maaston kuin sienetkin, mutta
aloitteleville sienestäjille Palhus suosittelee
ehdottomasti sekä maastokartan että
sienikartan mukaan ottamista.
Sienikartasta on se hyöty, että ensinnäkin osaa jättää myrkkysienet poimimatta
Sienen ravintoarvo:
Sienestä yli 90 prosenttia on vettä.
Sienissä on paljon B-vitamiinia
sekä A-, C- ja D-vitamiinia.
Sienissä on sekä hiilihydraatteja
että valkuaisaineita. Sieniruuista
saa myös kuituja ja sienen
omia hyvälaatuisia rasvoja sekä
kivennäisaineita.
(lähde: www.luonnossa.net)
9
Laatutakuu |
Hanasaaren kulttuurikeskuksen ravintolatoimen kehityspäällikkö ja pohjoismaisen
ruoan puolestapuhuja Kim Palhus ei säästele
sanojaan kuvaillessaan suomalaisen sienimetsän tarjoamia rikkauksia.
– Herkkutatit, haapasienet, vahverot ja
rouskut… Herkullisia ruokasieniä ja tatteja
on tuolla metsissä ilmaiseksi kenen tahansa
kerättävissä. Sienestä todella on moneksi ja
valinnanvaraa riittää, hän hehkuttaa.
– Esimerkiksi vaatimattoman näköiset haapasienet ovat kiinteitä ja maukkaita sieniä,
joista saa vaikka minkälaista herkkua paistettuna, kylmänä, keittona, muhennoksena
tai kastikkeena, Palhus luettelee.
Kotimaisen metsän ja pellon tarjontaan
ihastunut kokenut keittiömestari vie suomalaisia makuja myös maailmalle. Alkukesäisellä
Singaporen-vierailulla Kaukoidässä tarjottiin
muiden herkkujen ohella Palhusin valmistamia suolattuja haapasieniä, jotka saivat
erinomaisen vastaanoton.
ja toisekseen laajentaa omaa tietämystään
oppimalla uusia sienilajeja. Kaikki syötävät
sienet eivät ole herkullisia, mutta erilaisiakin
lajeja kannattaa kokeilla. Vasta maistamalla
voi muodostaa lopullisen mielipiteensä.
Kanttarelli eli keltavahvero on yksi suosituimmista ruokasienistä. Haapasieni on
vaatimaton mutta herkullinen.
Sienisatoa keväästä syksyyn
Suomessa sienten keruu kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Tuntemattomia sieniä ei pidä
syödä, eikä sieniä kannata poimia ison tien tai
teollisuuslaitosten välittömästä läheisyydestä.
Suomalaismetsässä sieniä kasvaa huhtikuusta marraskuuhun. Kevään ensimmäiset
sienet ovat huhta- ja korvasienet, suppilovahvero puolestaan viihtyy jopa pienessä hallassa.
Aivan keskikesällä sieniä ei löydy.
Useilla sienilajeilla on monivuotiset rihmastot, joten hyvälle sieniapajalle kannattaa
hakeutua seuraavana vuonnakin. Tosin sääolot vaikuttavat merkittävästi sienisadon
määrään. Sienisatoa pienentävät muun muassa talven kovat pakkaset, vähäinen lumimäärä
tai liiallinen seisova kosteus.
Sienen maun salaisuus on omaperäinen umami.
Laatutakuu |
10
Linssillä höystetyt sienipihvit
4 annosta
Resepti: Kim Palhus
500 g
200 g
1
2
2 dl
5 dl
paseerattua perunaa
käristettyjä sienikuutioita
sipuli
timjamia, suolaa jauhettua
valkopippuria
kananmunaa
kypsiä vihreitä linssejä
paahdettuja
kaurahiutaleita
Valmistus:
1. Sekoita tasaiseksi massaksi
kaikki ainekset keskenään paitsi
kaurahiutaleet.
2. Lisää mausteet ja muotoile
massasta pihvejä.
3. Pyöritä pihvit paahdetuissa
kaurahiutaleissa ja paista miedolla
lämmöllä voissa tai öljyssä.
A s i a ntu nti j a
Taidekasvatuksen tutkija Cecilia von Brandenburg suosittelee taiteen tuomista työpaikoille.
Taide lisää hyvinvointia
Taideteos työpaikalla tarjoaa
sekä esteettistä nautintoa
sekä lisää työhyvinvointia.
T EKST I Marjo Tiirikka
KU VA /Ikon Images/Getty Images
Novia ammattikorkeakoulun ArtGoesWork-projektin metodivastaava, taidekasvatuksen tutkija Cecilia von Brandenburg
uskoo, että taiteen tuominen työpaikalle
sen eri muodoissaan kannattaa. Se antaa
työelämälle hyviä lääkkeitä osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
– Taiteen on todettu antavan voimia ja
tarkoitusta elämään. Taidenautinnot auttavat jaksamaan työssä ja arkielämässä paremmin. Työnantajat ovat jo pitkään tukeneet
liikuntaa, mutta yhtä lailla kulttuuri lisää hyvinvointia, Cecilia von Brandenburg kertoo.
Miten taidetta on käytetty yrityksissä?
– Saksassa ja Ruotsissa ollaan taiteen hyödyntämisessä paljon meitä pidemmällä.
Henkilöstön koulutuksessa käytetyissä
draamaharjoituksia on voitu harjoitella
vaikkapa hankalan asiakkaan kohtaamista.
Tämä kehittää myös vuorovaikutustaitoja.
Eräässä yrityksessä siivoojien havaintokykyä
aktivoitiin kuvataiteen avulla. Siivousalallahan on oleellista nähdä työnjälki. Puhtaus,
siisteyden synnyttäminen ja ylläpitäminen
liittyvät siten osaltaan myös tarkkaan näköhavaintoon. Taiteen avulla voi oppia kat-
somaan asioita uudella tavalla tarkemmin ja
kokonaisvaltaisemmin.
Miksi työnantajan kannattaa satsata
taiteeseen?
– Asioita pitää ajatella kestävän kehityksen
näkökulmasta ja tämä pätee henkilökuntaan.
Parhaiten pärjää tulevaisuudessa se, joka huolehtii hyvin henkilökunnastaan. Tämä lisää
myös yrityksen positiivista imagoa. Taidetta
työpaikoilla hyödyntävät ovat tällä hetkellä
edelläkävijöitä. He osoittavat ennakkoluulottomuutta ja todennäköisesti saavat käyntiin
jonkinlaisen muuntumisprosessin. Kun uudelle ollaan avoimia, esiin voi nousta pinnan
alla kyteviä asioita. Syntyy vuoropuhelua ja
myös kriittistä keskustelua, mikä voi olla tie
muutokseen. Yrityksellä ei tarvitse olla koko
ajan taideprojekteja käynnissä vaan ne voivat
toimia silloin tällöin impulsseina.
Onko taide yksilö- vai ryhmäkokemus?
– Yksilölle on tärkeää, että jos huoneeseen
saa taulun, sen voi itse valita. Toiselle joku
voi olla merkityksellinen, toiselle vastenmielinen. Parhaimmillaan omassa työhuoneessa
on teos, joka innostaa ja antaa potkua työntekoon. Se, millainen taide kullekin on sitä
voimautumista edistävää, on yksilöllinen asia.
Taiteesta on apua myös terapiassa.
Laajemmin ajateltuna muutoksia saadaan
aikaan vain, jos asioita tehdään ja koetaan
yhdessä. Tämä antaa mahdollisuuden kehittymiselle ja muutokselle. Esimerkiksi Saksassa eräässä suuressa metallialan yrityksessä
tehtiin yhteinen taideteos hyödyntämällä
järeää metallijätettä. Työkaverit nähtiin uudessa valossa ja heitä opittiin tuntemaan paremmin. Yhteistyö sujuu näin myös jatkossa
todennäköisesti paremmin.
11
Laatutakuu |
Mitä taiteenlajeja työpaikalla voi
hyödyntää?
– Taidemuotoja on hyvin monia, kuten
kuvataidetta, videoinstallaatioita, valokuvia,
tanssia, kirjoittamista ja draamaa. Näistä
kannattaa etsiä se, mikä kuhunkin tilanteeseen ja yritykselle sopii parhaiten. Oikean
muodon löytäminen saattaa vaatia kokeiluja. Uskaltamalla lähteä uuteen voi tulla
vastaan monia mielenkiintoisia myönteisiä
yllätyksiä.
Koulutuksesta
yrittämisen voimaa
ja asiantuntemusta
Suomen Laatutakuu Palvelut on luonut yrittäjilleen
koulutusjärjestelmän, joka kattaa opintoja laidasta
laitaan niin yrittäjyyteen liittyvistä kuin siivousteknisistäkin asioista.
T EKST I : Minna Saano KUVAT: Shutterstock
Laatutakuu |
12
– Kun yrittäjäksi ryhdytään, on yleensä
päällimmäisenä kysymyksenä, miten toiminnassaan onnistuu ja miten tulee pärjäämään.
Koulutukset tuovat yrittäjälle itsevarmuutta,
niissä saa tietoa alan perusasioista sekä uusimmista virtauksista, kertoo Suomen Laatutakuu Palveluiden toimitusjohtaja Henri
Häyrinen.
Jokainen Laatutakuu-yrittäjäksi ryhtyvä suorittaa heti alkuvaiheessa pakollisen
käsikirjakoulutuksen, jossa perehdytään
Laatutakuu-yrittäjänä toimimiseen.
– Tässä koulutuksessa selvitetään, miten
konseptimme mukaisesti asiakkaita palvellaan ja mikä on kilpailueromme alan muihin
toimijoiden nähden. Suurin anti yrittäjälle on
ymmärtää, miten iso tukijoukko hänellä on
takanaan, kenen puoleen kääntyä, kun kysyttävää ilmenee. Yrittäjän ei tarvitse jäädä yksin
miettimään asioita, vaan hän voi huomattavasti helpottaa arkeaan hyödyntämällä laajaa
Suomen Laatutakuu Palveluiden tietämystä,
Häyrinen kertoo.
Ammattitutkinnolla syvempää
osaamista
Laatutakuu-yrittäjille suositellaan jo heti
alkuvaiheessa suoritettavaksi vapaaehtoista
Yrittäjän ammattitutkintoa. Suomen Laatutakuu Palvelut järjestää tutkinnon yhdessä
Amiedun kanssa ja koulutus kestää vuoden.
– Yrittäjämme ovat aktiivisesti lähteneet suorittamaan tätä ammattitutkintoa
siitä huolimatta, että se vaatii sitoutumista
ja aikamoista panostamista. Opiskelu sisältää etätehtävien lisäksi koulutuspäiviä,
mikä tarkoittaa yrittäjille tuurauskuvioiden
järjestämistä. Tutkinnon suorittaneet ovat
kuitenkin olleet erittäin tyytyväisiä ja kiitollisia siitä, että lähtivät kurssille mukaan.
Oppia on tullut monipuolisesti yrityksen
toiminnan suunnittelusta ja kehittämisen
vaihtoehdoista.
Koulutus pitää ajan hermolla
Monelle yksin yrittävälle koulutuksen hankkiminen on vaivalloista, jo sopivien kurssien
”Koulutustilaisuudet
antavat uutta
draivia työhön.”
– Henri Häyrinen
– Kouluttautuminen on tärkeä asia oman
menestymisen kannalta. Yrittäjä pysyy niiden
avulla ajan hermolla ja oppii uutta sekä kertaa
vanhaa. Jo muiden yrittäjien tapaaminen
virkistää ja antaa mahdollisuuden verkostoitua ja suunnitella yhteistyötä esimerkiksi
tuurausten suhteen. Kaiken kaikkiaan koulutustilaisuudet antavat uutta draivia työhön.
Koulutus on voimavara ja etu yrittäjillemme
sekä tae asiakkaalle asiantuntevasta palvelusta, Häyrinen kiteyttää.
13
Laatutakuu |
löytäminen on hankalaa. Moni yrittäjä opetteleekin liian usein asiat kantapään kautta.
Suomen Laatutakuu Palvelut haluaa taata
omille Laatutakuu-yrittäjilleen mahdollisuuden laaja-alaiseen koulutukseen ja tarjoaa
kursseja jatkuvalla toistolla. Pääsääntöisesti
kurssit ovat veloituksettomia.
Ha rj a n va rre ssa
Yrittäjäesittely vie meidät tapaamaan Tuula Lahtea.
”Parempi keskittyä
johonkin kunnolla
kuin hajottaa itseään joka puolelle”,
toteaa porilainen
Laatutakuu-yrittäjä
Tuula Lahti.
Päätös yrittäjyydestä ei kaduta
Porilainen Tuula Lahti ryhtyi Laatutakuu-yrittäjäksi kaksi vuotta sitten. Ainoa seikka, joka
vähän kaduttaa on se, ettei hän tehnyt päätöstä jo aiemmin.
T EKST I Tuija Holttinen KUVA Pauliina Sjöholm
Pari vuotta yrittäjyyttä takana. Millaiset ovat tunnelmat?
Tunnelmat ovat hyvät ja mukavasti menee. Vähän harmittaa, etten
lähtenyt tähän mukaan jo aiemmin. Kuulin Laatutakuusta ensimmäisen kerran vuonna 2005, mutta silloin jäin vielä miettimään. Kävin
laitoshuoltajakoulutuksen ja sen jälkeen tein tuuraustöitä Laatutakuulle. Vuoden 2009 syksyllä rupesin taas miettimään, että mitäs jos
alkaisin itsekin yrittäjäksi. Ja tässä ollaan.
Parasta yrittäjyydessä?
En ole päivääkään katunut siivousalan yrittäjäksi ryhtymistä, ja
olen ollut erittäin tyytyväinen Laatutakuu-konseptiin. Yksityisenä
pienyrittäjänä olisin paljon turvattomampi ja kilpailutukset olisivat
hankalia. On paljon varmempi olo, kun tietää että taustalla on tukena
koko Laatutakuu-verkosto asiantuntijoineen ja kollegoineen. Erityisen hyödylliseksi olen kokenut markkinointi- ja kirjanpitotuen. Myös
tuuraajien saanti on vaivatonta lyhyelläkin varoitusajalla.
Millaisia asiakkaita sinulla on?
Laatutakuu |
14
Kohteeni ovat lähinnä toimistoja ja muutamia pieniä portaikko- ja
aulakohteita sekä SPR:n Veripalvelu. Pidän siitä, etteivät kohteet
ole liian raskaita eivätkä hankalia. Asiakkaani ovat mukavia ja nyt
on hyvä paletti kasassa.
Millainen on työviikkosi?
Työ on iltapainotteista, sillä menen yleensä kohteisiini iltapäivästä
alkaen. Tiistai on pitkä päivä, silloin on töitä sekä aamulla että illalla.
Päivällä on muutama tunti vapaata. Tiistain töitä yritän saada vielä
vähän järjesteltyä niin ettei keskellä päivää olisi noita hyppytunteja.
Mitä muuta ehdit työn ohella?
Täytyy myöntää, että työpäiviin tulee haalittua helposti vähän
liikaakin tekemistä, olen aika työorientoitunut ihminen. Ennen
tätä siivousyrittäjyyttä minulla oli käsityöalalla toiminimi – joka
on kyllä olemassa vieläkin. Tein itse ideoimiani nukkeja ja erilaisia
tekstiilitauluja.
Käsityö on edelleen lähellä sydäntä ja jos vaan joku jälleenmyyjä
töitäni haluaa tilata, niin olen niitä luvannut valmistaa.
Ja tietenkin yksi tärkeimmistä jutuista työn ulkopuolella on
huhtikuussa syntynyt ensimmäinen lapsenlapsi!
Laatutakuu-lehden osoitteenmuutokset laatutakuu@laatutakuu.fi
Tutkitusti
asiakaslähtöinen ja
ammattitaitoinen
Laatutakuun tunnettuutta ja brändimielikuvaa on jälleen tutkittu. Haastattelututkimuksen kohderyhmänä olivat
siivous- ja kiinteistönhoitopalveluiden
hankinnasta vastaavat henkilöt 20–55
henkilön yrityksissä.
Laatutakuun tunnettuus on trendinomaisesti noussut vuodesta 2006 lähtien. Kokonaistunnettuus vuonna 2010 oli
40%. Laatutakuun brändimielikuva eroaa
kilpailijoista edukseen: asiakaslähtöisyys,
ammattitaitoisuus ja yrittäjähenkisyys
liitetään Laatutakuuseen merkittävästi
useammin kuin kilpailijoihin. Myös muilla
mitatuilla dimensioilla Laatutakuu on
vähintään jaetulla ykkössijalla – olemme
siis myös rehellisiä, hyvämaineisia, korkeatasoisia sekä edullisia.
Franny Awards 2011
Franchisingketjujen ja -yrittäjien
yhteistä vuosijuhlaa kokoontui Helsingin
Suvilahteen viettämään yli 300 vierasta eri puolilta Suomea. Juhlallisuuksissa
palkittiin vuoden franchisingyrittäjä ja
franchisingketju. Vuoden franchisinyrittäjäksi valittiin VMP Groupin Kouvolan
toimipisteen vetäjä Kirsi Lantta. Ketjupalkinnon vei tänä vuonna kahvilaketju
Arnolds.
Illan aikana myös kaikkiaan 17
ketjua palkitsi omat, menestyneimmät yrittäjänsä. Laatutakuu
palkitsi Franny-patsaalla vantaalaisen yrittäjäpariskunnan Carita
ja Karem Eladly-Alin. Carita ja
Karem toimivat yrittäjinä viidettä vuotta ja ovat määrätietoisesti
kehittäneet toimintaansa alusta
saakka.
A j a n k o h ta i sta
Uudet yrittäjät
Elena Laine, siivous, Vantaa
Mikko Rönkkö, siivous, Lahti
Tuuli Paaksi, siivous, Helsinki
Tuula Rutanen, siivous, Jyväskylä
Nadia Al-Ahrash, siivous, Helsinki
Juha Honkanen, kiinteistöhuolto, Turku
Anja Salmela, siivous, Nurmes
hu
©S
tte
rst
Nimitykset
Miia Korpi on aloittanut
1.8.2011 Laatutakuun
palveluassistenttina.
Laatutakuu-yrittäjille
SATOn laatupalkinto
Pääkaupunkiseudulla toimivat huoltoyrittäjä Risto Eronen ja siivousyrittäjä Mile
Ivankovic on palkittu SATOn laatupalkinnolla. Palkinnon jakoperusteena on vuosittain suoritettava asukastyytyväisyyskysely,
jossa kiinteistöhuollon ja siivoustyön arvosanan on oltava vähintään 4 (asteikolla 1-5).
Laatutakuu onnittelee Ristoa ja Mileä
hyvästä työstä saadusta palkinnosta!
Henri Häyrisestä SFY:n
puheenjohtaja
Laatutakuu oli toukokuussa mukana Taloyhtiötapahtumassa Finlandiatalolla. Taloyhtiötapahtuma on isännöitsijöille ja taloyhtiöväelle tarkoitettu
seminaari-, neuvonta- ja näyttelytapahtuma. Päivän näyttelyissä palvelujen ja
tuotteiden tarjoajat kohtaavat taloyhtiöiden päättäjät. Ohjelmassa on tarjolla
myös maksuttomia seminaaareja ja tietoiskuja ajankohtaisista aiheista.
Vuoden 2012 Taloyhtiötapahtuma järjestetään 26.4.2012 Finlandia-talolla
– teemana on korjausrakentaminen ja onnistunut remontti.
15
Laatutakuu |
Laatutakuu Taloyhtiö 2011 -tapahtumassa
Suomen Franchising-Yhdistyksen
hallitus on valinnut puheenjohtajakseen
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy:n toimitusjohtajan Henri Häyrisen. Henrillä on
aiemmin neljän vuoden kokemus SFY:n
hallituksesta muun muassa hallituksen varapuheenjohtajana.
Suomen Franchising Yhdistys ry on perustettu 1988 ja sen tarkoituksena on mm.
edistää franchisingperiaatteella toimivien
yritysten toimintaa sekä edistää ja kehittää
hyvää franchisingtapaa. Suomen Franchising
Yhdistyksessä on 34 varsinaista jäsenketjua
ja 57 ehdokasjäsentä.
ock
Palkittua
työtä.
Toimimme valtakunnall
nal isesti, katso alueesi
yrittäjät osoi
soitt
ttee
eest
sta
a
www.laatuta
ww
utak
kuu
uu.fi
.fi.
Länsi-Suomi
Keski-Suomi
Keski
Suomi
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
Puutarhakatu 55, 20100 Turku
Puhelin 02051 54400
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
Biokatu 12, 33520 Tampere
Puhelin 020 514 0507
Etelä-Suomi
Itä-Suomi
Pohjois-Suomi
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
Rajatorpantie 8 A, 01600 Vantaa
Puhelin 0205 150 500
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
Päivärannantie 10, 70420 Kuopio
Puhelin 02051 44983
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
Mallastie 1, 90520 Oulu
Puhelin 020 514 3951