Lataa - Laatutakuu

L a atu ta kuu n si d o s r yh mä le h ti 2 / 2 010
Eero Ojala
Kitaraton
virtuoosi
The House – Talo täynnä valmennusvoimaa
Laatua takuukonseptilla
8
12
3
Laatutakuussa on
tekemisen meininki
Petri Hälinen
alue- ja rekrytointipäällikkö, Pohjois-Suomi
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
The House on Trainers’ Housen uusi
toimitalo, joka kokoaa henkilöstön saman
katon alle.
6
Valaise oikein,
kierrätä fiksusti
Energiansäästölamppuja, halogeeneja vai
ledejä?
8
Mies, ilma ja kitara
Ilmakitaran soitto vei Eero Ojalan
mukanaan ja nyt hän kisaa lajissa
maailmanmestaruustasolla.
© J uha Sarkkin en
Oulun seudun Laatutakuu-yrittäjillä on vahva tekemisen ja yrittämisen meininki. Laatutakuun Pohjois-Suomen ja Oulun alueen yrittäjämäärä on ollut tasaisessa kasvussa useamman vuoden ajan. Talouden
alavireisyydestä huolimatta kasvussa on ollut myös yrittäjien liikevaihto, asiakkaiden tyytyväisyys ja yrittäjien tyytyväisyys konseptiin.
Hyvän kasvun tukena on vahva Laatutakuukonsepti, josta kerrotaan
enemmän sivulla 12. Tutkimuksen ja käytännön kokemuksen mukaan
yrittäjä, joka hyödyntää konseptin kaikki edut, menestyy parhaiten
tiukassakin kilpailutilanteessa.
Pohjoisen yrittäjien keskuudessa on innostunut ilmapiiri ja
yrittäjien keskinäisen yhteistyön merkitys on huomattu – yhteistyöllä
jokainen saa enemmän. Toimimalla yhdessä saadaan asiakkaille
tuotettua enemmän palvelua kuin pelkkien omien resurssien varassa
työskentelemällä. Lisäksi yhteistyö tuo turvallisuutta tuurauksiin ja
ennalta suunnittelemattomiin työvoimatarpeisiin.
Yrittäjän on jatkuvasti kehitettävä itseään ja ammattitaitoaan. Osallistuminen Laatutakuun järjestämiin
koulutuksiin ja tilaisuuksiin on osa yrittäjän itsensä ja
yrityksensä kehittämistä. Pohjois-suomalaisten yrittäjien
aktiivinen osallistuminen on itsellekin innostavaa ja on
mukavaa olla tukemassa kehittymishaluisia yrittäjiä.
Hyvä yrittäjähenki ja vastuun kantaminen asiakkaan
tarpeista on joskus kuin ilmakitaran soittoa – täysin
tyhjästä luodaan innovatiivinen ratkaisu. Varmaa
on, että asiakas ilahtuu näistä innovatiivisista
ratkaisuista, yrittäjän oma-aloitteisuudesta ja
välittämisestä.
The House – tervetuloa!
11
Motivaatiota ja
yhteistyökykyä
Hyvän hallitustyöskentelyn resepti
taloyhtiöissä.
12
Laadun takeet
Laatutakuukonsepti toimii kasvun tukena.
14
Oman työnsä herra
Laatutakuu |
2
Kun ynnätään yhteen jatkuvasti laajeneva
joukko siivous- ja kiinteistöhuoltopalveluita
tuottavia yrittäjiä, summaksi saadaan
Laatutakuu-ketju. Laatutakuu-ketju
koostuu franchising-periaatteella ympäri
Suomen toimivien yrittäjien verkostosta.
2/2010 Kahdeksas vuosikerta. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa.
Julkaisija Suomen Laatutakuu Palvelut Oy, Rajatorpantie 8 A,
01600 Vantaa, puhelin 0205 150 500, faksi 0205 150 153,
www.laatutakuu.fi Päätoimittaja Henri Häyrinen, henri.hayrinen
@laatutakuu.fi Toimitusneuvosto Henri Häyrinen, Jukka
Saarinen, Lasse Piira ja Anu Saarinen Toimitus Legendium Oy
Toimituspäällikkö Mari Unhonen, mari.unhonen@legendium.fi
Osoitteenmuutokset siiri.heikkila@laatutakuu.fi Kansikuva Ville
Palonen Paino SP-Paino Oy Paperi Galerie Art Silk 130 g/m2
ISSN 1459 – 4536
Maria Kettunen nauttii yrittäjyydestä.
15
Ajankohtaista
The House
– tervetuloa!
The House on Trainers’ Housen uusi
toimitalo, joka kokoaa yrityksen
henkilöstön saman katon alle.
Valoisissa ja avarissa avotiloissa
tiimityötä tehdään energisessä
ilmapiirissä. Myös neuvottelutiloja
saatiin lisää.
T EKST I Anne-Marjut Rauhala KUVAT Matti Immonen
First Impresion Manager Helena
Mikkonen tietää, että hyvä ensivaikutelma on tärkeä.
tarinat taas saavat yrityksen strategian lentoon, niin henkilöstön kuin asiakkaidenkin
keskuudessa.
The House kokoaa henkilöstön
Kuluvan vuoden alussa Trainers’ House
muutti Espoon Niittykumpuun uuteen toimitaloon, The Houseen. Nyt yrityksen koko
henkilöstön, kahdensadan markkinoinnin,
teknologian ja valmennuksen ammattilaisen,
työtilat ovat samassa, kokonaan remontoi-
3
Laatutakuu |
Trainers’ House on teknologia-avusteinen
valmennusyhtiö, jonka tehtävä on auttaa
asiakkaitaan kasvamaan. Toimitusjohtaja
Jari Sarasvuo perusti yrityksen vuonna 1990.
– Valmennuksen avulla lisätään ihmisten
välistä työn tuottavuutta ja muokataan toimintatapoja vauhdittamaan strategian toteutumista, kertoo Trainers’ Housen viestintä- ja
markkinointijohtaja Minna Varajärvi.
– Keskeisten menestystekijöiden johtamista helpotetaan teknologian avulla. Hyvät
Laatutakuu |
4
The Housessa siivousyrittäjän ammattitaidon haastaa muun muassa pintauritettu kivilaattalattia. Varsinkin
kurakelien aikaan Jani Nevala ajaa ne
välillä koneellisesti.
dussa 1980-luvun talossa. 10 000 neliön
rakennuksessa toimii myös muutama ulkopuolinen yritys.
Trainers’ Housen henkilöstö tapaa vuosittain noin 14 000 asiakasta. Talossa järjestetään viikoittain erilaisia valmennuksia ja
asiakastilaisuuksia, ja uudet, runsaat neuvottelutilat ovat tervetulleita. Suurimpaan
auditorioon sopii kerralla kolmesataa henkeä, toisessa ääripäässä ovat pienet, intiimit
neuvotteluhuoneet. Tiloja voi yhdistellä
toisiinsa, ja kaikissa toimii tuoreimman tekniikan mukainen AV-järjestelmä.
The Housen tilat ovat pääosin avotilaa,
mikä mahdollistaa sujuvan yhteistyön eri
tiimien kesken. Vastapainona talossa voi viettää hetkisen yksin hiljentymiselle varatussa,
kappeliksi nimetyssä tilassa.
tyksen kulttuurissa opitaan ja että kulttuuri
myös palkitsee tekijöitä.
– The Housessa tämä ajatus näkyy
erityisen hyvin, ja näistä kulmakivistä tilaratkaisumme todella toimivat. Yhdessä
tekeminen, oppiminen ja tiedon jakaminen
on palautteen perusteella parantunut huomattavasti verrattuna aikaisempaan, jolloin
työskentelimme kolmessa eri toimipisteessä,
Mikkonen selvittää.
Viisikerroksiseen taloon rakennettiin
myös hyvin varustellut liikuntatilat. Ne palvelevat sekä omaa henkilöstöä että fyysistä
ja henkistä kuntoa nostavan Fight Club
-valmennusohjelman hankkineita asiakasyrityksiä.
Yhdessä tekevä, oppiva ja
treenaava yhteisö
Viimeiset neljä vuotta Trainers’ Housen
toimitiloja on siivonnut Suomen Laatutakuu
Palvelut Oy:n yrittäjä Jani Nevala. Työkohteensa hän peri edelliseltä Laatutakuu-yrittäjältä, jonka kanssa oli jo aikaisemmin tehnyt
suursiivouksia Trainers’ Housen tiloissa.
Trainers’ Housen First Impression Manager Helena Mikkonen kertoo uuden talon
tilaratkaisujen onnistuneen erinomaisesti.
Tilasuunnittelun lähtökohtana on, että yri-
Tuttu siivousyrittäjä tuntee
talon tavat
Laatutakuu-yrittäjä Jani Nevala vastaa myös The
Housessa käytössä olevista saniteettituotteista.
Yllättävistä tuotepuutteista hän saa nopeasti
tiedon Helena Mikkoselta, jonka kanssa kommunikoi muutoinkin tiiviisti.
– Koska Nevala tunsi yrityksemme standardit ennestään, oli luontevaa valita hänet,
perustelee Helena Mikkonen.
Jani Nevala tulee The Houseen joka arkipäivä kello 16 maissa ja siivoaa talossa
iltamyöhään. Nevala puhdistaa varsinaiset
toimitilat ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kerroksessa joka päivä. Viikoittain hän
käy siivoamassa myös ylimmän kerroksen
sauna- ja alimman kerroksen kellaritilat.
– Jani Nevala osaakin palvella meitä näkemyksellisesti. Ammattitaitonsa perusteella
hän myös osaa ehdottaa rakentavia ratkaisuja
erilaisiin tarpeisiimme.
Helena Mikkonen ja Jani Nevala tapaavat toisensa vähintään viikoittain, joskus
jopa päivittäin. Jos talossa on esimerkiksi
viikonlopputilaisuus tulossa, Nevala saa
Mikkoselta siitä hyvissä ajoin tiedon.
Ystävällisyys piristää arkea
Monet erilaiset pinnat ovat The Housen
puhtaanapidon haaste. Rakennuksessa on
runsaasti paitsi lasia myös osaavaa hoitoa vaativia lattiapintoja, muun muassa linoleumlattiaa ja kivilaattaa, jonka pinnassa kulkee
uria. Talossa toimivilla yrityksillä käy päivittäin 100–200 vierasta.
The Housen puhtaanapidon yhteyshenkilönä toimiva Helena Mikkonen edellyttää
siivousyrittäjältä muun muuassa vankkaa
puhdistusmenetelmien ja pintamateriaalien
asiantuntijuutta.
Trainers’ Housen lisäksi Jani Nevala siivoaa
kuudessa muussa yrityksessä, joista kaksi
sijaitsee myös The Housessa. Tarvittaessa
apuvoimaksi tulee vaimo, joskus tarpeen
on tuuraaja.
Nevala on kovin tyytyväinen niin työhönsä kuin suurimpaan siivouskohteeseensa.
– Tietty kaava tässä tekemisessä tietenkin on, mutta työn monimuotoisuus ja haasteellisuus pitää virkeänä. Ja ihmiset täällä
ovat ystävällisiä ja ilmapiiri iloinen, aina
tervehditään ja jutellaan.
5
Laatutakuu |
Lasia, kiveä ja näkemyksellisiä
ratkaisuja
Valaise oikein, kierrätä fiksusti
Energiansäästölamppuja, halogeeneja vai ledejä? Millaiset lamput tuovat parhaiten valoa
hämärään eteiseen, entä millaiset pitäisi valita olohuoneeseen tunnelmaa tuomaan? Mistä
kertovat watit ja mihin tarvitaan lumen-arvoja? Entä miten pääsee eroon vanhoista lampuista?
T EKST I Maiju Riihola KU VAT Shutterstock
Kodin sisätilat:
Laatutakuu |
6
• Lamppu kannattaa valita käyttökohteen
mukaan. Yleisvalaistukseen suositellaan
energiansäästölamppuja, kohdevalaistukseen taas kannattaa käyttää halogeeneja
tai ledejä.
• Saunoihin ja varastoihin ei sovi kosteutta
huonosti sietävä tavallinen energiansäästölamppu vaan kierrekantainen halogeeni
on myös niihin parhaiten sopiva ratkaisu.
• Himmennin käyttöön sen sijaan voi käyttää joko energiansäästö- tai halogeenilamp-
pua, mutta energiansäästölampun kohdalla
kannattaa pakkauksesta tarkistaa, että se
varmasti soveltuu himmennin käyttöön.
• Lamppuja valitessa on hyvä varmistaa,
että valon määrä on riittävä. Lamppuja
ei kuitenkaan pidä vertailla wattien vaan
lumen-arvojen perusteella. Watit(W)
kertovat sähkönkulutuksesta, lumen(lm)
taas valon määrästä.
• Tunnelman luomisessa kannattaa kiinnittää huomiota myös lampun värisävyyn.
Hehkulampun värilämpötila, lämmin
valkoinen, on noin 2 700 kelviniä (K).
Neutraali valkoinen valo puolestaan on
4 000 kelviniä ja kylmä sinertävän valkoinen 6 500 kelviniä.
Pihapiiri:
• Kun valot palavat yhtämittaisesti pitkään,
kannattaa suosia energiansäästölamppuja.
• Energiansäästölamput ovat kuitenkin
kosteusherkkiä, eivätkä siten välttämättä
sovellu avoimiin, esimerkiksi käpymallisiin, kupuihin. Ne myös vaativat tietyn
syttymislämpötilan, joten ulkokäyttöön
tulisi siis valita vain erityisesti siihen suun
niteltuja energiansäästölamppuja.
• Lähimmän kierrätyspisteesi löydät osoitteesta www.lampputieto.fi
Lampputietoutta
Ongelmajätettä, sähköelektroniikkaromua vai sekajätettä?
• Halogeenit, hehkulamput ja auton lamput
voi hävittää sekajätteen mukana.
• Energiansäästölamput ja loisteputket
sisältävät elohopeaa ja ovat siten ongelmajätettä. Ne tulee viedä kierrätettäväksi SER
(sähkö- ja elektroniikkaromu)- keräyspisteeseen tai ongelmajätepisteeseen.
• Energiansäästölamppu on pienloistelamppu. Se kestää noin 10 kertaa hehkulamppua pidempään ja kuluttaa jopa 75–80
prosenttia vähemmän sähköä kuin hehkulamput.
• Halogeeni on noin 30 prosenttia tehokkaampi kuin hehkulamppu. Energian kulutusta arvioidessa kannattaa myös tarkkailla
valaisimen kaikkien polttimoiden yhteenlaskettua kulutusta.
• Led on tehokas ja kehittyvä valaistusmuoto. Tällä hetkellä sitä käytetään kohdevalaistuksessa tai koristevaloissa, yleisvalaistuksessa se ei vielä korvaa energiansäästölamppuja.
• Huomioi, että pakkauksessa ilmoitettu
lampun käyttöikä on keskiarvo.
Lisätietoja lampuista ja valaisusta
osoitteessa: www.lampputieto.fi.
Rakentajalle ja remontoijalle
tarkoitettu joka kodin valaistusopas
julkaistaan samassa osoitteessa
syksyllä 2010.
Watit lumeneiksi
Energiansäästölamppu
mppu
5-9 W
9-12 W
13–15 W
16–21 W
23–25 W>
Asiantuntijalähde: Suvi Salmela, asiantuntija, Motiva Oy ja www.lampputieto.fi
As
7
Laatutakuu |
Hehkulamppu
Lampun tuottaman valon määrä
= valovirta eli lumen (lm)
25 W
230 lm
40 W
430 lm
4
60 W
710 lm
6
960 lm
775 W
100 W
1380 lm
10
Mies, ilma ja kitara
Oulun oma poika, Eero Ojala tarttui kuvitteelliseen kitaraan ensimmäisen kerran
2000-luvun alussa. Ilmakitaran soitto vei miehen mukanaan ja nyt Ojala kisaa lajissa
maailmanmestaruustasolla.
T EKSTI Maiju Riihola KU VAT Ville Palonen
Laatutakuu |
8
– Rakastan musiikkia ja stagella olemista,
siellä saa hetken ajan leikkiä oikeaa rokkitähteä, tiivistää Eero Ojala ilmakitaran soiton
parhaat puolet.
Näytteleminen on 25-vuotiaan miehen
rakas harrastus ja tulevaisuudessa toivottavasti myös ammatti, joten eläytyminen
rock-muusikon hahmoon käy luontevasti.
Musiikin ja esiintymisen ohella Ojala kertoo
nauttivansa myös yleisön reaktioista.
– On hauska huomata kun osa yleisöstä
tuijottaa ensin kummastuneena, että mitä
tämä oikein on. Pienen hetken päästä samojen katsojien ilmeet kirkastuvat ja he innostuvat näkemästään; show vie mukanaan,
Oulun oma poika -taitelijanimellä esiintyvä
Ojala hymyilee.
Airoke – karaoken haastaja?
Ilmakitaran soitto on maailmalla suosittu
laji. Tänä vuonna Oulussa 15. kertaa järjestettyihin maailmanmestaruuskisoihin saapui
osallistujia 26 maasta. Japanissa jo kansallisen
tason karsintoihin otti osaa yli 2 000 innokasta kitaristia, Yhdysvalloissa edustaja valittiin
osavaltiotasoisten alkukarsintojen kautta.
– Ilmakitaran soitto on mielestäni taiteen
laji siinä missä näytteleminen tai musiikki.
On harmi, että Suomessa ei ihan olla tajuttu
miten suuresta ja hienosta jutusta tässä on
kyse, Ojala pohtii.
Hän on itsekin kaveripiirinsä ainoa ilmakitaristi ja lajin tunnetuksi tekeminen on
miehelle tärkeää.
– Tällä hetkellä tämä on aika yksinäinen
harrastus: kotona harjoitellaan ja kisoissa
tavataan muita esiintyjiä.
Ilmakitaristi kuitenkin uskoo, moni
suomalainen voisi innostua lajista jos vain
rohkenisi kokeilemaan.
– Useinhan baareissa näkee hyvistä biiseistä spontaanisti esiintymään innostuneita
juhlijoita, halu päästä esiintymään, olemaan
tähti, kiehtoo varmasti useita. Esimerkiksi
karoke-tyyliset airoke-illat voisivat olla hyvin
suosittuja.
Arkkitehtejä, lakimiehiä ja
ex-muusikoita
Ilmakitaransoiton ehdoton ykköstapahtuma
on siis vuosittain Oulussa järjestetyt maailmanmestaruuskisat. Viime vuonna alkukilpailuja ja 21 finalistin tiukkaa loppukilpailua
kävi seuraamassa yhteensä yli 5 000 katsojaa.
– Idea kisoihin lähti alun perin siitä, että
festivaalien yhteyteen kaivattiin ulkoilmatapahtumaa. Vuosien mittaan tapahtuma on
laajentunut jatkuvasti, tänä vuonna kisat ovat
15. juhlavuoden kunniaksi nelipäiväiset, kertoo Oulun musiikkivideofestivaalien tuottaja
Susanna Kyllönen.
Paitsi, että kisaajat edustavat useita eri
kansallisuuksia, ovat ilmakitaristit muutoinkin varsin kirjavaa sakkia. Tyypillisen soittajan löytäminen on jopa kisoja tuottavalle
Kyllöselle vaikeaa.
Ilmakitaristi Eero Ojala
nauttii yleisön reaktiosta.
Laatutakuu |
9
– Mukaan mahtuu niin arkkitehtejä kuin
lakimiehiäkin sekä tietysti entisiä ja nykyisiä
muusikoita. Valtaosa harrastajista on miehiä,
mutta hiljalleen laji on kasvattanut suosiotaan myös naisten keskuudessa, esimerkiksi
MM-kisoissa oli vahva naisedustus, Kyllönen
iloitsee.
Vaikka useimmat kisaajat ovat iältään
20–40-vuotiaita, ei ikä kuitenkaan ole este
ilmakitaraharrastukselle, kisoihin ovat tervetulleita kaikenikäiset soittajat. Vuonna 1997
maailmanmestaruuden voittikin 10-vuotias
soittaja.
– Parhaiten ilmakitaristeja yhdistääkin
varmasti rakkaus musiikkiin ja esiintymiseen,
Kyllönen summaa.
Laatutakuu |
10
Helsingin SM-finaalista Ojalan tie
jatkui kohti MM-kisoja.
Maailmanrauhan puolesta
Kisojen laajentuminen on myös nostanut
esitysten tasoa. Moni esiintyjä treenaa kisanumeroa pitkään ja harjoittelee jokaisen liikkeen huolella. Näin tekee myös Eero Ojala.
– Mulla kaikki lähtee biisistä, kuuntelen
sen läpi useita kertoja, teen mielikuvaharjoituksia ja treenaan liikkeitä, hyppyjä ja potkuja. Olen tarkka tekniikasta, bassoa, rumpuja,
kitaraa ja pianoa soittanut Ojala kertoo.
– Hyvä biisi onkin tärkeä, sen lisäksi
hyvä esiintyjä on karismaattinen ja uskaltaa
heittäytyä, vahvistaa Susanna Kyllönen.
Ojalan luottobändejä ovat muun muassa
Iron Maiden, Pantera, Queen ja Guns’n Roses. SM-voitto irtosi kotimaisen Staminan
Ristiriita-kappaleella. Kun biisi ja esitys ovat
kunnossa, esiintymisnumero viimeistellään
rock-uskottavalla asulla.
– Vaatteet ovat iso osa imagoa, vaikutteita haetaan usein isoilta idoleilta, Ojala
vahvistaa.
Show-meininki ja hauskanpito ovatkin
tärkeä osa lajia, mutta kaiken karnevaalihumun keskellä soittajia yhdistää myös vakavampi tavoite.
– Ilmakitaran soitolla tavoitellaan maailmanrauhaa. Jos jokainen ottaa käteensä
ilmakitaran, ei aseelle ole tilaa, selventää
Susanna Kyllönen.
– Se on hieno ja arvokas ajatus, Eero
Ojala sanoo.
Kiinteistöliiton Harri Hiltunen esittelee taloyhtiöiden hyvän hallitustyöskentelyn aineksia.
A s i a nt u nt i j a
Hyvän hallitustyöskentelyn resepti taloyhtiöissä:
Motivaatiota ja yhteistyökykyä
Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan heinäkuun alussa. Hallitusten valvontavastuuta
remontoinneissa tarkentava laki toi lisäkierrettä myös hallitustyöskentelyyn.
T EKST I Jaakko Liikanen KU VA Bjorn Rune Lie/Ikon Images/Getty Images
Silti hallituksissa ei istu jatkossakaan
superyksilöitä, vaan taloyhtiöiden asioista
kiinnostuneita ihmisiä.
Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja
Harri Hiltusen mukaan taloyhtiön hallituksen olisi hyvä edustaa monipuolisesti
osakaskuntaa, olla tehtäväänsä motivoitunut
sekä sitoutunut taloyhtiön pitkäjänteiseen
kehittämiseen.
– Hallituksen ja sen ulkopuolisten osakkaiden välillä tulee vallita luottamus. Osakkaiden tulee antaa hallitukselle tukensa ja
työrauha. Hallitus tekee ja vastaa päätöksistään kokonaisuutena, joten kyseessä ei ole
esimerkiksi puheenjohtajan show. Hallitusjäsenten tulee myös muistaa, että hallituksessa
he edustavat yhtiötä, eivät itseään tai yksittäisiä osakkaita, Hiltunen painottaa.
Miten uudistettu laki tukee hallitusten
toimintaa?
– Se tukee monin tavoin hallituksen työtä
yhtiön kehittämisessä. Esimerkiksi vuosittain
yhtiökokoukselle esitettävä selvitys viiden
seuraavan vuoden kunnossapitotarpeista
tarjoaa hallitukselle ja osakkaille mahdollisuuden keskustella yhtiön kehittämisestä ja
tulevista korjauksista. Kunnossapitotarve-
selvityksen laatimisessa hallitus voi käyttää
halutessaan ulkopuolista asiantuntijaa.
Miten uusi laki vaikuttaa hallituksen
vastuukysymyksiin?
– Uuden lain mukaan yhtiökokouksen
puheenjohtaja voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos hän tehtävässään rikkoo
asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä
aiheuttaen vahinkoa yhtiölle, osakkaalle
tai muulle henkilölle. Lisäksi hallitus, puheenjohtaja mukaan luettuna, voi joutua
korvaamaan muun muassa vahingon, jonka
hän on tehtävässään huolellisuusvelvoitteen
vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudellaan aiheuttanut yhtiölle.
Huolellisuudella sekä paneutumalla hallituksen ja yhtiökokouksen puheenjohtajan
tehtäviin, hiukan asunto-osakeyhtiölakiin ja
oman yhtiön yhtiöjärjestykseen ei korvausvastuusta tarvitse olla huolissaan.
Miten Kiinteistöliitto voi auttaa
hallituksia niiden tehtävässä?
– Suomen Kiinteistöliitto jäsenyhdistyksineen kouluttaa ja neuvoo jäsentaloyhtiöidensä hallituksen jäseniä, joten oppia tehtäviin
on saatavissa. Myös Kiinteistöliiton nettipalvelussa on runsaasti tietoa asiasta. Lisäksi
taloyhtiön kannattaa varmistaa, että yhtiön
vastuuvakuutus kattaa hallituksen ja yhtiökokouksen puheenjohtajan toiminnan.
Apua ja neuvoja hallitustyöskentelyn haasteisiin: www.taloyhtio.net.
11
Laatutakuu |
Millaisia ominaisuuksia hallituksen
jäsenillä olisi hyvä olla?
– Osakaskunnan osaaminen kannattaa hyödyntää hallitusvalinnoissa mahdollisuuksien
mukaan. Osaaminen voi olla esimerkiksi viestinnällistä, rakennusteknistä tai taloudellista.
Taloyhtiön elinkaaren eri vaiheissa osakkaiden kannattaa pohtia, millaista osaamista
milloinkin olisi tarvetta hyödyntää. Tosin
on syytä muistaa, että tietokoneinsinööri
saattaa tietää hyvin vähän korjausrakentamisesta. Tai oikeustieteen maisteri asuntoosakeyhtiölainsäädännöstä.
© Sh utte rsto ck
Laadun takeet
Laatutakuu |
12
Asiakastyytyväisyyttä seurataan Suomen Laatutakuu
Palvelut Oy:ssä säännöllisesti. Kuukausittain kerättävän
sähköisen kyselyn tiedot kertovat asiakkaiden olevan varsin
tyytyväisiä Laatutakuu-yrittäjien toimintaan. Asteikoilla 1–5
yleisarvosana sekä siivous- että huoltoyrittäjien kohdalla
on reilusti yli neljän. Mistä oikein on hyvä laatu ja korkea
asiakastyytyväisyys tehty?
T EKSTI Maiju Riihola KUVAT Johanna Kannasmaa ja Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
– Ensiarvoisen tärkeää on yrittäjän oma
työpanos; palvelualttius, hyvä työmotivaatio, oikea asenne sekä tietysti hyvin tehty
työ, tiivistää Suomen Laatutakuu Palvelut
Oy:n toimitusjohtaja Henri Häyrinen.
Yrittäjien työpanoksen tueksi ketju on
kehittänyt joukon apuvälineitä, joilla mitataan onnistumista ja pyritään takaamaan
laadukas lopputulos asiakkaalle.
Asiakassuhteen alussa yrittäjä ja asiakas
täyttävät yhdessä perustietolomakkeen. Siihen kirjataan siivouspäivät, merkitään materiaalit, sovitaan mitä siivouspalvelu sisältää ja
miten toimitaan esimerkiksi hälyttimien tai
avainten kanssa. Kun kaikki on kirjattu yhdessä ylös, ei epäselvyyksiä pääse syntymään ja
työtä ja sen laatua on helppo arvioida – niin
yrittäjän kuin asiakkaankin näkökulmasta.
– Asiakastyytyväisyyskysely itsessään
on myös tärkeä osa laatua. Kuukausittaisten
kyselyjen lisäksi teemme muutaman kerran
” Asiakastyytyväisyyskysely itsessään on myös tärkeä osa laatua.”
vuodessa laajemman, asiakkaan koko henkilökunnalle suunnatun tyytyväisyyskyselyn.
Palautteen jatkuva kerääminen on Häyrisen mukaan tärkeää, sillä Laatutakuu-yrittäjät
tekevät työtään vuoden jokaisena päivänä.
Jatkuvan palautteen avulla asiakkaiden on
helppo tuoda esiin pienetkin asiat ja toisaalta yrittäjät saavat näin palautetta omasta
työstään.
– Syksyn aikana yrittäjäkohtaiset asiakastyytyväisyystiedot voi nähdä myös yrityksen
internetsivuilta yrittäjän näin salliessa.
Avoimuus tärkeää
Avoimuus ja kommunikaationhelppous ovat
arvoja, joita Suomen Laatutakuu Palvelut
Oy haluaa toiminnassaan korostaa.
– Yrittäjän aloittaessa työt, talojen asukkaita ja yritysten työntekijöitä informoidaan
toiminnasta porrastiedotteilla, ovitarroilla ja
starttikorteilla. Niistä selviää myös esimerkiksi yrittäjän yhteystiedot, Häyrinen kertoo.
Työpaikallaan Laatutakuu-yrittäjän tunnistaa helposti yhtenäisestä, ketjun mallistoon kuuluvasta työasusta sekä kuvallisesta
henkilökortista.
– Jokaisen yrittäjän saa myös helposti
kiinni matkapuhelimesta, jossa on puhelinvastaaja. Tämän lisäksi kaikilla yrittäjillä
on käytössään yhtenäinen sähköpostiosoite.
Vaikka laadukas toiminta on rakennettu
monen osatekijän varaan, ei jatkuvaa oppimista ja toiminnan kehittämistä ole unohdettu.
– Ketju järjestää yrittäjille säännöllistä
koulutusta ja kierrämme myös kentällä yrittäjiä tapaamassa. Näin tieto kulkee avoimesti
kaikkiin suuntiin, Henri Häyrinen summaa.
– Akuutit huoltotyöt Korhoset hoitavat
nopeasti itse, isommissa ongelmatilanteissa
he esittävät usein valmiin ratkaisuehdotuksen. Oma-aloitteisuus on tärkeää, eikä siitä
tulisikaan mitään, jos he kyselisivät minulta
lupaa jokaiseen pikkutyöhön.
Sujuvaa yhteistyötä
Hyvin tehdyn työn lisäksi on tärkeää, että
yrittäjä tuntee asemansa tuoman vastuun,
onhan hänellä usein hallussaan kulkulupa
tai avaimet yrityksen tiloihin.
– On hienoa, että töistä huolehtii luotettava henkilö, meillä Petja Niiranen hoitaa
siivoustyöt aamuisin ennen kun henkilökunta edes saapuu paikalle, kertoo proviisori
Eija Wääriskoski Willhelmsin apteekista
Helsingin keskustasta.
Apteekki sijaitsee osana suurta Kämpkauppakeskusta, joten siivousyrittäjä Petja
Niirasella on kulkuoikeus myös osaan kauppakeskuksen tiloja. Niiranen on huolehtinut Wilhelmsin apteekin puhtaudesta lähes
neljän vuoden ajan. Alussa sovittuja tehtäviä
on myöhemmin täydennetty ja esimerkiksi
suursiivouksista sovitaan yhdessä tarpeen
vaatiessa.
– Petjan kanssa kaikki on sujunut loistavasti ja tarpeen vaatiessa, hänet saa helposti
kiinni puhelimella. Ei meillä kuitenkaan ole
juuri huomautettavaa ollut.
Proviisori Leila Tikkasen (vas.) ja Laatutakuu-yrittäjä Petja
Niirasen yhteistyö on saumatonta Willhelmsin apteekissa.
Omatoimisia yrittäjiä
13
Laatutakuu |
– Jos minä voisin päättää, kaikissa kohteissani toimisi Laatutakuu-yrittäjät, niin hyvin
he ovat työnsä hoitaneet, toteaa Isännöintiverkko Oy:n toimistopäällikkö, isännöitsijä
Matti Räty.
Huoltoyrittäjät Markku ja Sami Korhonen sekä siivooja Hellevi Partanen pitävät
huolta lähes kymmenestä Rädyn isännöimästä asuinkiinteistöstä Kirkkonummella. Rädyn mukaan yhteistyö toimii hyvin alussa
kirjattujen toimintaohjeiden pohjalta. Yhteydenpito yrittäjiin hoituu joko puhelimitse tai
sähköpostilla, tilanteesta riippuen.
H arj a n va rre s s a
Yrittäjäesittely vie meidät tällä kertaa Joensuuhun tapaamaan Maria Kettusta.
Maria Kettunen suosittelee Laatutakuuyrittäjyyttä sosiaalisille
ja asiakaspalvelusta
pitäville ihmisille.
Oman työnsä herra
Aina pitää yrittää, ajatteli joensuulainen Maria Kettunen keväällä 2009. Hän tarttui
tilaisuuteen, kun silmään osui ilmoitus Laatutakuu-yrittäjyydestä.
T EKST I Jaakko Liikanen KUVA Johanna Kokkola
Mietitkö pitkään yrittäjäksi ryhtymistä?
Pohdin yrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä monta vuotta. Hoitovapaani aikana mietin erityisesti työelämään paluuta ja sitä, millaista
työtä haluan tehdä. Vaihtoehtoja oli, sillä itselläni on työkokemusta
eri aloilta ja koulutus moneen ammattiin.
Haaveeni oli, että saan olla oman itseni herra ja vaikuttaa työaikoihini ja työhöni.
Laatutakuu-yrittäjyyttä voin suositella sosiaalisille, asiakaspalveluhenkisille ja fyysisestä työstä pitäville ihmisille.
Millaisia ominaisuuksia yleisesti suosittelisit
yrittäjäksi ryhtyvälle?
Ennen muuta luotettavuutta ja rehellisyyttä, sosiaalisia taitoja,
paineensietokykyä ja suunnitelmallisuutta. Niitä kaikkia tarvitaan
yritystoiminnassa sekä yritystoiminnan kehittämisessä.
Mikä yrittäjyydessä arvelutti?
Taloudellinen tilanne, riskinottokyky ja tietynlainen yrittäjän ”epävarmuus varmoista tuloista” mietitytti. Kaikkeen vaikutti elämäntilanteeni. Erityisesti se, että minulla on pieni lapsi.
Laatutakuu |
14
Millaiset ovat olleet kokemuksesi yrittäjyydestä?
Työtä on tehtävä paljon ja nimensä mukaisesti laadukasta työtä. Kentällä jokainen tekee omat työnsä ja vastaa niistä itse. Toisinaan joutuu
venymään paljonkin, mutta asiakas on tärkeä ja sen tekee mielellään.
Laatutakuu tukee yrittäjän arkea muun muassa omalla aluepäälliköllä, jolle voi aina tarpeen vaatiessa soittaa ja kysyä apua. Myös
yrittäjäkollegat ovat tukena arjessa.
Mistä haet työllesi vastapainoa?
Monipuolisesta liikunnasta. Pelaan sulkapalloa, lenkkeilen ja käyn
kuntosalilla. Vaikka saan työssäni liikkua paljon, kaipaan myös jotain
”räväkkää”ja erilaista liikuntaa, Myös tanssiminen on lähellä sydäntäni
sekä talvisin moninaiset käsityöt.
Kuinka saat järjestettyä itsellesi lomaa?
Lomaa pidän mieluummin muutaman vapaapäivän silloin tällöin
kuin että ottaisin monta viikkoa kerralla. Silloin saa tuuraajiakin
helpommin. Vapaapäivät ovat kuitenkin tärkeitä: jaksaa paremmin,
kun välillä vähän lepää!
Laatutakuu-lehden osoitteenmuutokset siiri.heikkila@laatutakuu.fi.
A ja n k o h ta i sta
Laatutakuu kuuluu
Novan iltapäivissä
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
on ottanut käyttöönsä uuden kanavan
yrittäjärekrytoinnissa. Yrittäjyydestä
kiinnostuneita ihmisiä pyritään tavoittamaan nyt myös Facebook-palvelimen
kautta.
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy:n
faniksi voivat Facebookissa liittyä kaikki halukkaat. Sivustoilla on tarjolla
Laatutakuu-yrittäjyyteen liittyvää tietoa sekä yrittäjyystesti. Syksyn aikana
sivustoille tullaan päivittämään myös
siivousvinkkejä ja muuta sisältöä.
Syyskauden valtakunnallinen mainoskampanja starttaa käyntiin syyskuussa Radio
Novalla. Sari Seppälän juontamissa iltapäivälähetyksissä etsitään kuulijoiden avulla
Suomen parhaita siivoojia ja talonmiehiä.
Ohjelmayhteistyön lisäksi mainoskatkoilla
on luvassa myös spottimainontaa. Kampanjaaika on viikot 38–42 ja sen kautta tavoitetaan
yli miljoona suomalaista radion kuuntelijaa.
rs to ck
Tunnettuustutkimuksen avulla mitattiin vuonna 2009 siivous- ja kiinteistöalalla
toimivien yritysten tunnettuutta, preferenssiä ja mielikuvia. Tutkimus suoritettiin Suomen suurimmissa kaupungeissa ja siihen
valittiin mukaan 20–55 henkilöä työllistäviä
yrityksiä. Haastateltaviksi valittiin yritysten siivous- ja kiinteistöalan hankinnoista
vastaavia henkilöitä. Puhelinhaastatteluina
toteutettu tutkimus suoritettiin viikoilla
47–49 ja sen toteutti MC-info.
Tutkimuksen mukaan Laatutakuun ‘top
of mind’ eli ‘ensimmäisenä mielessä’ -tunnettuus kasvoi nelinkertaiseksi vuoteen 2008
verrattuna. Myös yrityksen kokonaistunnettuus kasvoi reilusti, 26,5 prosenttia.
Tutkimuksen suurin nousija oli kuitenkin brändiin suuntautunut arvostus, joka
kasvoi vuoden aikana kuusinkertaiseksi.
Laatutakuun asiakkaista 60 prosenttia piti
Laatutakuuta alan parhaimpana yrityksenä.
Brändiin suuntautuneen arvostuksen osalta
Suomen Laatutakuu Palvelut oli tutkituista
yrityksistä ensimmäinen.
Tutkimuksen mukaan Suomen Laatutakuu Palvelut mielletään erityisesti yrittäjähenkiseksi, asiakaslähtöiseksi ja rehelliseksi
yritykseksi, myös yrityksen hyvämaineisuus
ja ammattitaito nousivat tutkimuksessa selvästi esiin.
Laatutakuu nyt myös
Facebookissa
tt e
© Shu
Laatutakuu-brändin
arvostus kasvoi
kuusinkertaiseksi
U u d et y rit t ä jä t
Marko Uutela, siivous, Turku
Reet Nuut, siivous, Kerava
Mia Peltola, siivous, Hämeenkoski
Katariina Leino, siivous, Linnavuori
Heikki Viita-Aho, siivous, Lempäälä
Klavdia Vilkas, siivous, Espoo
Anne Ruuska, siivous, Jyväskylä
Marco Hidalgo, siivous,Jyväskylä
Minnamari Lukka, siivous, Raisio
Helena Partio, siivous, Vantaa
Karl Rämson, siivous, Espoo
Eve Päll, siivous, Espoo
15
Laatutakuu |
Laatutakuu Palveluiden palveluvalikoima
laajenee syksyn aikana Toimistoapu-konseptilla. Toimistoapu sisältää toimistotilojen
avustavia töitä, joita yrittäjä voi suorittaa
siivoustöidensä lomassa.
Toimistoapu-konsepti sisältää palveluja
neuvottelutilojen ylläpitoon, tulostuspisteiden, keittiöiden ja kahviautomaattien
hoitoon, toimistotarvike- ja muiden pienvarastojen sekä saunatilojen hoitoon. Laatutakuu-yrittäjä järjestää tarvittaessa piristystä myös maanantaiaamuihin
kattamalla pullakahvit tai hedelmätarjoilun
valmiiksi.
Lisätietoja Toimistoapu-konseptista voit
kysyä Laatutakuu-yrittäjältäsi tai Laatutakuun franchising-keskuksesta palveluassistentti Siiri Heikkilä-Rötköseltä, puh. 020
514 1438 tai siiri.heikkila@laatutakuu.fi.
© Sh utter stock
Palveluvalikoima
laajenee
Pohjois-Suomi
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
Mallastie 1, 90520 Oulu
Puhelin 0400 411 578
Itä-Suomi
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
Päivärannantie 10, 70420 Kuopio
Puhelin 0205 157905
Keski-Suomi
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
Biokatu 12, 33520 Tampere
Puhelin 020 514 0507
Länsi-Suomi
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
Puutarhakatu 55, 20100 Turku
Puhelin 02051 54400
Etelä-Suomi
Suomen Laatutakuu Palvelut Oy
Rajatorpantie 8 A, 01600 Vantaa
Puhelin 0205 150 500
© Sh u ttersto ck