Kotisivut – mistä ja miten?

s. 1/7
Kotisivut – mistä ja miten
1 Verkkotunnukset
Yleistä
Verkkotunnus (nettiosoite, Domain Name) identifioi internetissä olevan tietokoneen. Esimerkkejä
verkkotunnuksista:





www.savonlinna.fi
www.google.com
www.hmdata.net
www.yritys.fi
webmail.yritys.fi
Tunnuksen loppuosa (viimeisen pisteen jälkeen oleva osa) on tunnuksen päätaso. Päätason tunnuksia
on kahta lajia:


yleiset tunnukset, kuten com, edu, eu, int, net, org, info, biz, name, museum
maakohtaiset tunnukset, kuten fi, se, ru, us
Tunnuksen keskellä on organisaation tai sivuston omistajan nimi tai sen lyhenne, esimerkiksi savonlinna, google jne.
Tunnuksen alkuosa ilmoittaa koneen (tai myös palvelun) nimen, esimerkiksi www, webmail, intranet.
Tätä kutsutaan nimellä ali-domain. Yritykset käyttävät tätä hyvin usein erotellakseen sivuston osia toisistaan, esimerkiksi:



www.yritys.fi
webmail.yritys.fi
intranet.yritys.fi
– yrityksen pääsivusto
– yrityksen sähköpostipalvelun kotisivu
– yrityksen sisäinen sivusto
Oma verkkotunnus
Ennen oman nettiosoitteen hankkimista on selvitettävä, onko haluttu domain-nimi vapaana. Tämän voi
tarkistaa esimerkiksi sivulla http://www.nimet.net. Kannattaa muistaa, että fi-maatunnusta haetaan
Viestintävirastolta, joka vastaa niiden rekisteröinnistä. Kansallisen tunnuksen saamiseen kuluu hieman
enemmän aikaa muihin tunnuksiin verrattuna, ja tunnus on maksullinen.
Yksityisten henkilöiden, yhdistysten ja jopa pienten yritysten käytössä suosituimpia tunnuspäätteitä
ovat yleiset tunnukset, kuten com ja net. Yleiset tunnukset ovat yleensä maksuttomia sisältyen kotisivutilaan, katso kohta 2.3 Web-hotellit s. 3.
Katso lisätietoa fi-tunnuksista: https://domain.fi/info/index/tietoa.html
Käytännössä verkkotunnus kannattaa hankkia samassa paketissa kotisivutilan kanssa, katso kohdasta
Web-hotellit s. 3. Tällöin palveluntarjoaja hoitaa tunnuksen rekisteröimisen ja tarvittavat nimipalvelinasetukset.
Hannu Matikainen
16.5.2014
Kotisivut.docx
s. 2/7
2 Kotisivutila
Kotisivut on mahdollista saada näkyville monella tavalla. Kotisivupalvelut voidaankin jakaa kolmeen
ryhmään:
 julkaisujärjestelmätyyppiset kotisivutyökalut,
 erityyppisten maksullisten palveluiden liitännäispalvelut sekä
 web-hotellit.
Omaa verkkotunnusta ei tarvita ilmais- ja liitännäispalveluja käytettäessä.
2.1 Kotisivutyökalut
Kotisivutyökalut ovat palveluja, joissa kuka tahansa voi tehdä itselleen kotisivut nettiselaimella. Näissä
palveluissa on valmiita kotisivupohjia. Niitä käyttämällä on mahdollista tehdä palvelusta riippuen varsin
monipuolisetkin sivut pienellä vaivalla. Etenkin ilmaispalveluissa sivut ovat samankaltaiset kuin monella
muullakin palvelun käyttäjällä, koska valittavia sivupohjia on rajallinen määrä.
Ilmaispalvelut
Kotisivutyökalupalveluja tarjoavat muun muassa





Suntuubi.com (ilmainen, suomenkielinen)
Nettisivu.org (ilmainen, suomenkielinen)
Kotisivuni.org (ilmainen, suomenkielinen)
Webbisivu.com (ilmainen, suomenkielinen)
Google Sites (sites.google.com, ilmainen, suomenkielinen)
Oman kotisivun osoite tällaisessa palvelussa on esimerkiksi



http://rimpula.suntuubi.com
http://voimisteluseura.nettisivu.org
http://sites.google.com/site/ictmateriaalia
Maksulliset palvelut
Maksulliset julkaisujärjestelmät ovat pitemmälle vietyjä palveluja, joissa valmiita sivupohjia on enemmän ja ammattimaisemmalla ulkoasulla. Esimerkki tällaisesta on www.kotisivukone.fi, jonka palvelua
käyttäen yksityishenkilöt, yhdistykset ja yritykset ovat toteuttaneet sivustojaan. Sivujen muokkaaminen omiin tarkoituksiin on mahdollista, esimerkiksi oman kuvamateriaalin käyttö ulkoasun luomisessa.
Sivut sijaitsevat Kotisivukone-palvelun palvelimilla, ja oman verkkotunnuksen hankkiminen onnistuu
samalta palveluntarjoajalta.
Julkaisujärjestelmät
Saatavilla on useita kaupallisia ja ilmaisia web-sivustojen ylläpitoon tarkoitettuja julkaisujärjestelmiä.
Ilmaisista mainittakoon avoimen lähdekoodin Joomla. Periaatteena siinä on, että ohjelmisto asennetaan www-palvelimelle. Sen jälkeen sivusto luodaan ja ylläpidetään selaimen kautta edellä kuvattujen
kotisivutyökalujen tapaan. Julkaisujärjestelmät ovat varsin laajoja kokonaisuuksia sisältäen erilaisia sisällönhallintaominaisuuksia, joten niiden asennus ja käyttö vaativat melkoisesti järjestelmään perehtymistä. Lisäksi on itse huomioitava järjestelmän tietoturvasta ja siihen liittyvistä päivityksistä.
Hannu Matikainen
16.5.2014
Kotisivut.docx
s. 3/7
2.2 Liitännäispalvelut
Kun nettikäyttöä varten on hankittu laajakaistayhteys, palvelun hintaan yleensä kuuluu myös sähköpostiosoitteita ja kotisivutilaa. Esimerkiksi Elisan Kotiweb-palveluun sisältyy 500 Mt kotisivutilaa. Toinen esimerkki on MB-lehden tilaajille tarkoitettu palvelintila, jossa on niin ikään 500 Mt kotisivuja varten. Sivustot näkyvät netissä seuraavaan tapaan:


http://www.elisanet.fi/tsauk
http://koti.mbnet.fi/uwrugby
Tavallisesti näissä palveluissa on kotisivutilaa normaalikäyttöä varten aivan riittävästi. Sivut tehdään ja
päivitetään omalla koneella, josta tiedostot siirretään palvelimelle FTP-tiedonsiirto-ohjelmalla, katso
kohta 4 Sivuston siirtäminen palvelimelle, s. 5.
2.3 Web-hotellit
Suomessa on lukuisia tahoja, joilta voi hankkia kotisivutilaa, puhumattakaan ulkomaisista palveluntarjoajista. Näitä palveluja kutsutaan web-hotelleiksi (hosting). Web-hotelli on palvelu, jossa palveluntarjoaja ylläpitää asiakkaan verkkotunnusta, kotisivutilaa ja sähköpostiosoitteita. Kuukausi- tai vuosimaksuun sisältyy yleensä verkkotunnus (com-, net-, org-, info- tai eu-tunnus; fi-tunnus tavallisesti vain lisämaksusta), tietty määrä sähköpostiosoitteita ja tietyn suuruinen kotisivutila. Web-hotellit ovat pääasiassa maksullisia, mutta ilmaisiakin vaihtoehtoja on tarjolla.
Kuten liitännäispalveluissa, sivut luodaan omalle koneelle, josta ne siirretään FTP-tiedonsiirtoohjelmalla palvelimelle.
Maksulliset palvelut
Halvimmillaan kotisivutilan ja verkkotunnuksen saa Suomessa käyttöönsä kymmenen euron vuosimaksulla. Usein näissä halvoissa vaihtoehdoissa www-palvelimet sijaitsevat Yhdysvalloissa suurissa palvelinkeskuksissa, jolloin yhteydet helposti takkuavat ja sivujen latautuminen käyttäjille on hidasta. Varteenotettavien palvelujen hinnat ovat pääsääntöisesti korkeampia, esimerkiksi Suncometin halvimmat
palvelupaketit 2-5 Gt:n kotisivutilalla ovat 22–34 €/v sisältäen asiakkaan nimiin rekisteröitävän verkkotunnuksen; palvelimet sijaitsevat Euroopan suurissa palvelinkeskuksissa.
Palvelupakettien hintaan vaikuttaa yleensä lähinnä haluttu palvelintila, kuukausittainen liikennemäärä
ja lisäominaisuudet, kuten tuki dynaamisille sivuille (PHP, ASP jne.) ja tietokantatuki. Tavanomaisille
tekstivoittoisille kotisivuille riittää hyvin 10-20 Mt:n palvelintila 1 Gt:n kuukausittaisella liikennemäärällä, jos palvelimelle ei sijoiteta videotiedostoja tai valokuvagalleriaa. Halvimmat paketit ovat usein rajoitettuja monilta osin, esimerkiksi juuri levytilan ja liikennemäärän suhteen, lisäksi sivustot sijoitetaan
kuormitetuimmille palvelimille.
Palveluntarjoajaa valittaessa kannattaa varmistaa, että verkkotunnus rekisteröidään asiakkaan nimiin.
Eräät palveluntarjoajat rekisteröivät verkkotunnuksen omiin nimiinsä, jolloin asiakkaan on vaikeampi
vaihtaa web-hotellia.
Suomalaisia web-hotellipalveluntarjoajia on listattu osoitteessa www.puskaradio.net (valitse
Kategoriat -> Web Hosting). Kannattaa lukea käyttäjien kommentit palveluista!
Hannu Matikainen
16.5.2014
Kotisivut.docx
s. 4/7
Ilmaispalvelut
Suomen ulkopuolelta löytyy web-hotelleja, joissa on tarjolla ilmaisiakin vaihtoehtoja. Käyttäjä maksaa
ilmaisuudesta sen hinnan, että suostuu näyttämään mainoksia sivuillaan. Esimerkiksi T35 laittaa sivuille
aluksi pieniä mainoksia. Mitä enemmän palvelintilaa ja tietoliikennettä sivustolla on käytössä, sitä
enemmän mainoksia lisätään. Liiketoiminta-ajatuksena on se, että kun mainokset alkavat ärsyttää tai
jokin ilmaispalvelun rajoitus tulee vastaan, käyttäjä siirtyy saman palveluntarjoajan maksullisten palvelujen käyttäjäksi.
Ilmaista kotisivutilaa tarjoavat esimerkiksi


AwardSpace.com (www.awardspace.com, ei mainoksia ainakaan vielä)
T35 Hosting (www.t35.com)
Sivustot näkyvät netissä seuraavasti:


http://hmedia.awardspace.com
http://omatsivut.t35.com
Ilmaiset web-hotellit ovat käteviä kokeiltaessa nettisivujen tekemistä, mutta omia kotisivuja niiden varaan ei kannata jättää.
3 Sivuston tekeminen
Sivusto on HTML-tiedostoista ja niihin liittyvistä kuva- yms. mediatiedostoista muodostuva kokonaisuus. Netin käyttäjälle sivusto näyttäytyy yhtenä kokonaisuutena, joka löytyy sivuston verkkoosoitteesta, esimerkiksi http://www.hmdata.net.
Sivustoja on mahdollista tehdä lukuisilla työvälineillä ja tekniikoilla, esimerkiksi ns. WYSIWYG1editoreilla tai tekstieditoreilla HTML/XHTML/CSS-koodia muokkaamalla. Ensin mainituista esimerkkinä
mainittakoon ilmainen KompoZer-editori, jälkimmäisistä Notepad++-editori. Jos kotisivut luodaan käyttäen jotain kohdassa 2.1 Kotisivutyökalut, s. 2 kuvattua palvelua, ei erillisiä työvälineitä sivuston tekemiseen tarvita.
Sivuston luomisen eräs ongelmakohta on hyvän ulkoasun ja toimivan navigoinnin luominen. Varteenotettava keino tähän pulmaan on ilmaisten sivupohjien käyttäminen. Sopivan sivupohjan löydyttyä sen
muokkaaminen onnistuu vaikkapa edellä mainituilla editoreilla. Ilmaisia sivupohjia tarjoavat mm.




Free CSS Templates
Open Source Web Design
Open Designs
Steves Templates
1
Hannu Matikainen
WYSIWYG tarkoittaa näköismuokkaimia (what-you-see-is-what-you-get). Näillä editoreilla sivut luodaan erilaisia graafisia
elementtejä asettelemalla. Lopputulosta on yleensä mahdollista tarkastella myös HTML-kooditilassa.
16.5.2014
Kotisivut.docx
s. 5/7
Tavallisesti sivusto perustetaan omalle koneelle, jossa sivusto rakennetaan ennen siirtämistä internetpalvelimelle. Seuraavan kuvan esimerkissä sivustot on luotu Resurssienhallinnan Tiedostot-kansion alla
sijaitsevaan Sivustot-kansioon. Tähän kansioon on luotu uudet kansiot jokaista uutta sivustoa varten.
Sivuston aloitussivun2 (index.html tai default.html) on sijaittava sivuston pääkansiossa. Sivustoon kuuluvat muut HTML-tiedostot sijoitetaan yleensä myös tähän pääkansioon, mutta ne voivat olla alikansioissakin. Kuvat yms. mediatiedostot kannattaa sijoittaa omiin alikansioihinsa.
4 Sivuston siirtäminen palvelimelle
Omalla koneella tehty sivusto on saatava siirrettyä3 tavalla tai toisella www-palvelimelle. Yleensä tähän
käytetään erillistä FTP-tiedonsiirto-ohjelmaa, tosin jotkut sivuston tekemiseen tarkoitetut editorit voivat sisältää myös tiedonsiirto-ominaisuuden. Hyvä FTP-tiedonsiirto-ohjelma on avoimeen lähdekoodiin
perustuva suomenkielinen FileZilla, joka on ilmainen kaikenlaisissa käyttötarkoituksissa. Hyvä vaihtoehto sille on niin ikään ilmainen ja suomenkielinen WinSCP.
Kun sivusto on kerran siirretty palvelimelle, niin jatkossakin sivuja on tarvetta päivittää aika ajoin. Joissain tapauksissa päivittäminen on mahdollista tehdä muokkaamalla suoraan palvelimella olevia sivuja.
Tämä riippuu käytetystä sivustoeditorista ja mahdollisesti myös internetpalvelimesta. Usein on kuitenkin järkevintä muokata omalla koneella olevia sivuja ja siirtää muutetut tiedostot palvelimelle. Näin
menetellen sivuston toimivuutta voi ensin kokeilla omalla koneella. Varmuuskopiointiakin ajatellen
omalla koneella on aina samat versiot tiedostoista kuin palvelimellakin.
2
Aloitussivu on se tiedosto, joka on kytketty sivuston verkko-osoitteeseen. Kun aloitussivun nimeksi annetaan palvelimesta
riippuen index tai default ja tarkentimeksi htm tai html, palvelin osaa automaattisesti avata kyseisen tiedoston, kun käyttäjä
syöttää selaimeensa sivuston verkko-osoitteen, esimerkiksi www.villensivut.net. Jos sivuston aloitussivun nimenä olisi vaikkapa alku.htm, käyttäjien on kirjoitettava selaimeen www.villensivut.net/alku.htm.
3
Siirtäminen tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että omalla koneella olevat tiedostot eivät prosessissa katoa minnekään. Niiden kopiot siirretään palvelimelle.
Hannu Matikainen
16.5.2014
Kotisivut.docx
s. 6/7
Huomaa! Jos luot sivustosi kohdassa 2.1 Kotisivutyökalut kuvattuja palveluja käyttäen, sivut luodaan
suoraan palvelimelle. Tällöin niitä ei luonnollisestikaan tarvitse siirtää minnekään. Sivujen siirtäminen
palvelimelta omalle koneellekaan ei tavallisesti ole mahdollista.
5 Lyhenteet ja käsitteet
URL
Uniform Resource Locator. Dokumentin tai jonkin muun kohteen osoite, jolla
kohde voidaan löytää netistä. URL:n alkuosa ilmaisee käytetyn protokollan
(esim. http) ja loppuosa on kohteen IP-osoite tai verkkotunnus (esim.
66.102.9.99 tai www.google.fi).
HTTP
Hypertext Transfer Protocol. Hypertekstin siirtoprotokolla, jota selaimet ja
internetpalvelimet käyttävät tiedonsiirrossa. HTTP on selaimen oletusprotokolla, joten sitä ei tarvitse kirjoittaa selaimen osoiteriville – pelkkä verkkoosoite riittää, esimerkiksi www.google.fi
HTTPS
Hypertext Transfer Protocol Secure. Salattu HTTP-protokolla, jota käytetään
esimerkiksi pankkiyhteyksissä. Tiedot suojataan ennen lähettämistä, jolloin
tunnusluvut, salasanat yms. eivät näy ulkopuolisille.
FTP
File Transfer Protocol eli tiedonsiirtoprotokolla. Tiedonsiirtomenetelmä kahden internetissä olevan tietokoneen välillä, jossa asiakas (client) ottaa yhteyttä palvelimeen (host tai server), joka tarjoaa FTP-palvelun. Käytetään esimerkiksi siirrettäessä kotisivuihin liittyviä tiedostoja internetpalvelimelle.
HTML
Hypertext Markup Language. Hypertekstin kuvauskieli, jonka pohjalle nettisivut rakentuvat.
IP-osoite
Internet Protocol -osoite. IP-osoite on numerosarja, joka yksilöi internetverkkoon liitetyn tietokoneen. Esimerkiksi Googlen nettisivujen IP-osoite on
66.102.9.99. Numerosarja on kuitenkin hankala muistaa, joten käyttöä helpottamaan on otettu sanalliset verkkotunnukset (esim. www.google.fi), jotka
vastaavat IP-osoitteita. Tämän mahdollistaa DNS-nimipalvelujärjestelmä.
Domain,
Domain name
Verkkotunnus, nettiosoite. Kirjaimista koostuvia nimiä, joilla internetverkkoon liitettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla
kuin numeroista muodostuvilla IP-osoitteilla. Esimerkki: www.google.fi.
DNS
Domain Name System. Internetin nimipalvelujärjestelmä, joka muuntaa internetin verkkotunnukset (esim. www.google.fi) tietokoneiden välisen kommunikoinnin mahdollistaviksi IP-osoitteiksi (esim. 66.102.9.99).
Client
Asiakas. Asiakkaalla tarkoitetaan yleensä kotitietokoneella tai työasemalla
olevaa ohjelmaa, joka ottaa yhteyttä palvelimeen (server). Esimerkiksi FTPclient on FTP-tiedonsiirto-ohjelma.
Hannu Matikainen
16.5.2014
Kotisivut.docx
s. 7/7
Server, host
Etäkone (host), palvelin, internetpalvelin, nettipalvelin. Internetissä oleva tietokone, joka jakaa nettisivut käyttäjille. Jokaisen palvelimella on oma IPosoite ja usein myös verkkotunnus. Esimerkiksi kun käyttäjä kirjoittaa selaimeensa http://www.google.fi, tämä lähettää pyynnön palvelimelle jonka
verkko-osoite on google.fi. Palvelin noutaa sivun index.html ja lähettää sen
käyttäjän selaimeen.
PHP
Hypertext Preprocessor. Ilmainen avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli, jota
käytetään internetpalvelinympäristöissä dynaamisten nettisivujen tekemiseen. Nettiä selaillessa nämä sivut tunnistaa PHP-päätteestä.
ASP
Active Server Pages. Microsoftin kehittämä dynaamisten nettisivujen luomiseen tarkoitettu palvelinpuolen ohjelmointimenetelmä. Tavallisimmin ohjelmointikielenä käytetään VBScriptiä. ASP:n kehittyneempi versio on ASP.net,
joka perustuu Microsoftin .net arkkitehtuuriin. Nettiselaimessa nämä sivut
tunnistaa päätteistä ASP ja ASPX (ASP.net).
Dynaaminen sivu
Ohjelmoimalla esimerkiksi PHP:llä tai ASP:llä tehtyjä nettisivuja. Erona tavanomaisiin (staattisiin) nettisivuihin on se, että sivu luodaan vasta, kun selain
sitä pyytää. Selaimen hakupyyntö käynnistää palvelinkoneella toimintoja, joiden tuloksena syntyy uusi nettisivu. Esimerkkinä olkoon vaikkapa Tiehallinnon välimatkataulukko, jossa palvelin luo kyselyn tuloksista sivun. Usein dynaamisiin sivuihin liittyvät tietokantahaut, jolloin ainakin osa sisällöstä koostetaan tietokannasta tulevalla tiedolla. Tyypillisiä esimerkkejä ovat uutissivut
ja yrityshakupalvelut (esim. ekmet.net). Ohjelmakoodi suoritetaan palvelimella, joten asiakas ei näe käytettyä lähdekoodia toisin kuin staattisissa sivuissa.
Web
Englanninkielinen sana, joka suomeksi tarkoittaa verkkoa. Muita synonyymejä ovat veppi, netti, saitti (site), www.
Www
World Wide Web. Maailmanlaajuinen verkko, jossa internetpalvelimilla sijaitsevat verkkosivut muodostavat laajan toisiinsa linkitetyn hypertekstiverkon.
Tavu
Lyhenne t. Tietotekniikan perusmittayksikkö tallennuskapasiteetille. Voidaan
käyttää myös englanninkielestä tulevaa lyhennettä B (byte).
Tavu puolestaan on kahdeksan bitin muodostama kokonaisuus.
Kilotavu
Lyhenne kt eli tuhat tavua. Yksi kilotavu on binäärijärjestelmän mukaisesti
1024 t, mutta usein voidaan käyttää kymmenkantajärjestelmän mukaista kerrannaista 1000 t.
Megatavu
Lyhenne Mt eli miljoona tavua.
Gigatavu
Lyhenne Gt eli miljardi tavua.
Hannu Matikainen
16.5.2014
Kotisivut.docx