Henkilökohtainen näyttösuunnitelma Verkkoviestinnän osaamisala

Transcription

Henkilökohtainen näyttösuunnitelma Verkkoviestinnän osaamisala
Henkilökohtainen näyttösuunnitelma
Verkkoviestinnän osaamisala
Eveliina Aaltonen
Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto
Eurajoen kristillinen opisto, 2015
1 VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU........... 3
1.1 Käsikirjoitusprosessin eri vaiheet ja niiden vaikutukset koko
tuotantoprosessiin..................................................................3
1.2 Käyttöliittymä-, vuorovaikutus- ja käytettävyyssuunnittelun
perusteiden huomioon ottaminen suunnittelussa........................3
1.3 Rakenne ja informaatioarkkitehtuurisuunnittelun perusteet ja
niiden merkitys tuotantoprosessissa . .......................................5
2 VERKKOVIESTINNÄN TYÖMENETELMÄT JA -VÄLINEET.... 7
2.1 Ammattimaisessa käytössä olevien laitteisto- ja ohjelmistoko konaisuuksien käyttö..............................................................7
2.2 Verkkoviestinnän tuotannon työmenetelmät ja laadukkaiden
tuotteiden toteutus............................................................... 10
3 VERKKOVIESTINNÄN TUOTANTOPROSESSIT JA -YMPRISTÖ........................................................................... 11
3.1 Digitaalisen viestintätuotteen tuotanto............................... 11
3.2 Ammatin yhteydessä tarvittavan englannin kielen hallit seminen.............................................................................. 12
3.3 Digitaalisen viestintätuotteen tuotannon suunnitteluun ja hal lintaan liittyvät prosessit....................................................... 12
3.4 Julkaisukanavien erot ja tallennus- ja jakelumuotojen vaati mukset............................................................................... 13
3
1 VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU
1.1 Käsikirjoitusprosessin eri vaiheet ja niiden vaikutukset koko tuotantoprosessiin
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa toteuttaa
riittävän tarkkoja, selkeitä ja ymmärrettäviä käsikirjoituksia, joista ilmenee tuotannon käyttötarkoitus.”
Kuten ammattinikkeessä jo sanotaan, tässä työssä suunnittelulla on
suuri merkitys. Suunnittelijana teen ideoistani ja ajatuksistani käsikirjoituksen, josta ilmenee työn alla olevan projektin pääkohdat. Käsikirjoituksessa otan huomioon myös asiakkaan tarpeet ja toiveet.
Käsikirjoitus sisältää selkeän kuvauksen muun muassa työn ulkoasusta, sisällöstä, projektin kulusta, aikataulutuksesta jne. Käsikirjoitus
helpottaa minua suunnittelijana ja työn toteuttajana pitämään projektin punainen lanka hallusani sekä asiakasta saamaan projektista nopean kokonaiskuvan.
Tällaisia laajempia käsikirjoituksia minulla oli esimerkiksi tehdessäni kymmenen vuotta osuuspankkien HIPPO-lehteä (materiaalit jäivät
työnantajalleni, joten konkreettista aineistoa minulla ei ole näyttää).
Nyt opiskeluaikana olen tehnyt yksinkertaisempia käsikirjoituksia,
joissa on ollut mukana muun muassa ulkoasu, rautalankamallia navigaatioista/sisällöistä jne. Portfoliossani olevista projektidokumenteista
(H2O – Help to Orphans ja Oy Karltek Ltd) löytyy erinäistä kuvamateriaalia tekemistäni käsikirjoituksista.
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa tuottaa
asiatekstiä verkkokäyttöön.”
Olen aikaisemmin työssäni graafisena suunnittelijana kirjoittanut paljon tekstimateriaalia lähinnä painotuotteisiin. Osa näistä materiaaleista julkaistiin myös verkossa. Tällöin lyhensin ja muokkasin tekstit ja
kuvamateriaalin verkkoon sopiviksi. Toisinaan kirjoitin tekstiä suoraan
verkkokäyttöön. Työn kautta olen siis oppinut kirjoittamaan tekstiä ja
myös verkkoon tulevan tekstin eron esimerkiksi painotuotteisiin tu-
4
levasta tekstistä (Esim. HIPPO-lehden artikkeleiden muokkaus hippo. fi:hin. Portfolion Printti-osiosta löytyy hieman tarkempaa selvitystä
tästä).
1.2 Käyttöliittymä-, vuorovaikutus- ja käytettävyyssuunnittelun perusteiden huomioon ottaminen suunnittelussa
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella
viestintätuotteelle teknisesti toimivan ja visuaalisesti tarkoituksenmukaisen ulkoasun ja käyttöliittymän, jossa on huomioitu tuotteen tai
palvelun käyttötarkoitus, kohderyhmä ja vuorovaikutteisuus.”
Internet-sivustoa suunnitellessa otan huomioon mm. sivujen ulkoasun
ja käytettävyyden. Rakenne, värit ja kuvitukset sekä sisällöt mietin
sivuston pääkäyttäjäryhmää ajatellen. Aikaisemmassa työssäni kohderyhmänä olivat pääasiassa lapsiperheet (osuuspankkien HIPPO, Helsingin Helppi, Sokos Hotellien ja Rosson Onni Orava), mutta muitakin
kohderyhmiä oli projektista riippuen (Helsingin kaupungin matkailuja kongressitoimiston aikuiskampanja, leiskausta löytyy portfoliostani
Web design -osiosta). Suunnittelussa koetan asettua loppukäyttäjän
asemaan. Toisinaan testaan ideoitani esimerkiksi vanhemmillani, jotka
ovat jo eläkeiässä. Joskus asiat, jotka itselle ovat itsestään selviä, voivat toisille olla hyvinkin hankalia. Esimerkiksi linkitykset eli sivustossa
liikkuminen ja yrityksen yhteystiedot pitää olla helposti löydettävissä
ja ymmärrettävissä.
Loppukäyttäjän lisäksi otan tietysti huomioon asiakkaan, jolle sivuja
teen. Sivujen rakenne ja sisältö, saatava informaatio, jäsentyy sen
mukaan, teenkö sivuja esimerkiksi yritykselle, joka tarjoaa matkailualan palveluita (Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston
aikuiskampanja, leiskausta löytyy portfoliostani Web design -osiosta),
tai yritykselle, joka myy ja asentaa ilmastointilaitteita (karltek.fi). Keskustelen myös heti projektin alussa asiakkaan kanssa siitä, miten tärkeänä hän kokee sivujensa näkyvyyden ja käytön mobiililaitteilla.
5
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa havainnollistaa suunnitelman selkeällä tavalla.”
Projektin käsikirjoitus ja suunnitelman havainnollistaminen käyvät käsi
kädessä. Toisinaan teen sivuston rakenteesta niin sanotun rautalankamallin, toisinaan käytän sivuston navigaatiolistausta rakenteen kuvaamiseen, riippuen siitä, kuinka monta tasoa sivustolla on. Projektikohtaisesti mietin, riittääkö rakenteen esittämiseksi pelkästään navigoinnin/sivujen otsikot, vai listaanko lisäksi sivujen sisältöjen pääkohdat
ranskalaisin viivoin ja/tai piirrän leiskan, jonka avulla asiakas saa paremman kuvan ulkoasusta (Portfolioni Web design -osiosta löytyvissä
projektidokumentaatioissa kuvamateriaalia näistä).
Värimaailman esitän vierekkäisinä värilaatikoina, joihin kirjoitan värien
heksakoodit (Portfolioni Web design -osiosta löytyvässä Oy Karltek Ltd
projektidokumentaatiossa kuvamateriaalia tästä). Samaan tiedostoon
saatan kirjoittaa muutamia tekstejä sivustolla käytettävillä fonteilla.
Esimerkiksi jos pohjalla on jokin väri, havainnoillistan, kuinka mikäkin
ja minkäkin värinen fontti siinä näkyy.
Kaiken kaikkiaan käsikirjoituksen ja sisältö-/ulkoasusuunnitelman laajuus riippuu paljolti myös asiakkaasta. Toiset haluavat sivuston avaimet käteen -periaatteella, toiset haluavat olla enemmän mukana sivuston suunnittelussa tai heillä on jo valmiina itse hahmottelemansa
leiska sivun ulkoasusta. Vanhoja sivuja uudistaessani käyn asiakkaan
kanssa läpi, mitä hän haluaa säilyttää, mitä muuttaa (Portfolioni Web
design -osiosta löytyvässä Oy Karltek Ltd projektidokumentaatiossa
esimerkiksi maininta tästä).
1.3 Rakenne ja informaatioarkkitehtuurisuunnittelun perusteet ja niiden merkitys tuotantoprosessissa
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella
viestintätuotteelle selkeän, perustellun ja teknisesti toimivan rakenteen ja informaatioarkkitehtuurin.”
Useimmiten internet-sivusto tehdään tarjoamaan informaatiota. Asiakkaasta riippuu, mikä sivujen tarkoitus on ja mitä niiden avulla tah-
6
dotaan sanoa ja tuoda esille. Minun tehtäväni on koota ja suunnitella
asiakkaan tarpeiden pohjalta sellainen sivusto, joka tarjoaa loppukäyttäjälle hyvän ja selkeän paketin, jonka avulla hän pystyy tutustumaan
esimerkiksi siihen yritykseen, jonka sivustolla on. Sivun rakenne ja sisällöt eivät saa olla liian monimutkaisia tai pirstottuja, eivät myöskään
liian tuhteja paketteja, joita läpi kahlaessaan loppukäyttäjä väsyy eikä
löydä etsimäänsä informaatiota. Sivuston ollessa hyvin laaja voin lisätä
loppukäyttäjän avuksi sivustolle esimerkiksi hakukentän ja murupolun.
Mahdollosuuksien mukaan pidän mielessä vanhan viisauden, ettei sivustolla pitäisi olla kolmea tasoa enempää.
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa ottaa suunnittelussa huomioon tuotteen käytettävyyden sekä ylläpidon ja päivitettävyyden.”
Sivuja tehdessäni pyrin ottamaan huomioon eri laiteympäristöt, Mac,
PC ja mobiililaitteet, sekä esimerkiksi eri selaimet niin hyvin kuin mahdollista, mielessäni sekä sivujen ylläpito ja päivitys että loppukäyttäjä
(Portfolioni Web design -osiosta löytyvästä H2O – Help to Orphans projektidokumentaatiosta löytyy tarkemmin, miten testasin näitä asioita
esim. tuossa projektissa).
Työelämässä tehtäviini kuului muun muassa hippo.fi-sivuston päivitys. Päivitys tapahtui sivustoa varten tehdyssä sisällönhallintajärjestelmässä. Järjestelmä ei ollut kovin joustava. Myöskin päivittäminen
vaati tietyn ympäristön ja selaimen, jopa selaimen version. Tällöin opin
perusteellisesti, miten joustamattomuus hankaloittaa sivuston päivittämistä ja kuinka se jopa toisinaan estää halutunlaisten päivityksien
tekemisen.
Osallistuin myös muihin projekteihin, joissa oli mukana verkkoontekemistä. Tällöin sivusta seuraamalla jo opin, kuinka suuri merkitys selkeästi kommentoiduilla koodeilla on, sekä sillä, että sivustojen ja koodin
toimivuus on tarkastettu mahdollisimman monilla laitteilla ja selaimilla. Näin pystytään välttämään julkaisunjälkeisiä paniikkitilanteita, kun
kiireellä yritetään selvittää, miksei jokin toimi. Yllätyksiä saattaa kuitenkin tulla aina. Minun tehtäväni on pitää ammattitaitoni sillä tasolla,
että pystyn näissä tilanteissa toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla
ja ratkaisemaan ongelmat, sekä tuottamaan itse sellaista materiaalia,
7
että toisen henkilön on mahdollista tehdä tarvittavia muutoksia siihen
(kokemusperäistä).
Selkeän ja tarkastetun koodin ja materiaalin lisäksi esimerkiksi valittu
webhotelli ja mahdollinen julkaisujärjestelmä vaikuttavat sivujen päivitettävyyteen. Julkaisujärjestelmällä tehdyllä sivustolla (karltek.fi Joomla), tein asiakkaalle oman väliaikaisen käyttäjäprofiilin, jonka avulla
hän pääsi katsomaan sivujen ulkoasua niiden tekemisvaiheessa. (Myöhemmin teen asiakkaalle uuden käyttäprofiilin, jonka avulla hän pääsee päivittämään sivuille materiaalia sen mukaan, mitä olimme hänen
kanssaan keskustelleet, vaarantamatta esimerkiksi sivuston rakennetta. Teen asiakkaalle myös yskityiskohtaiset ohjeet päivittämisestä.)
Kun sivuja ei tehdä julkaisujärjestelmällä tai asiakkaalla ei ole tarvittavia ohjelmia esimerkiksi kuvien muokkaamiseen, voidaan avuksi ottaa
jokin muu palvelu, kuten Facebook, Twitter, YouTube jne. Tein hyväntekeväisyysjärjestölle html-sivut (help2orphans.com), joille perusinformaation lisäksi asiakas halusi säännöllisesti lisätä sisältöä. Keskustelin
asiakkaan kanssa Facebookin käytöstä apuna. He avasivat järjestölle
oman sivun Facebookiin, jonka feedi linkitettiin heidän internet-sivujensa etusivulle. Näin asiakas saa kuvamateriaalia ja informaatiota toiminnastaan sivuilleen kätevästi, eikä pelkoa sivuston rakenteen hajoamisesta ole.
Tapoja on monia ja keskustelen asiakaan kanssa päivitystarpeista
löytääksemme hänelle sopivimman tavan (H2O – Help to Orphans,
Oy Karltek Ltd esimerkit).
2 VERKKOVIESTINNÄN TYÖMENETELMÄT JA -VÄLINEET
2.1 Ammattimaisessa käytössä olevien laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuuksien käyttö
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja
• osaa käyttää työprosessin eri vaiheissa vaadittuja laitteita ja
ohjelmia,
8
• osaa käyttää sopivia ohjelmia still- ja liikkuvan kuvan käsittelyyn,
tekstinkäsittelyyn, äänenkäsittelyyn, koostamiseen ja
dokumentointiin.”
Työelämässä eri laiteympäristöjen ja ohjelmien sekä muun muassa
kameran- ja skannerin käyttö ovat tulleet hyvin tutuiksi. Adoben ohjelmista InDesignin, Illustratorin ja Photoshopin käyttö sujuvat rutiinilla. Olen kyseisillä ohjelmilla tehnyt satoja, jollen tuhansia erilaisia
asiakastöitä, kuten lehtiä, esitteitä, lehti-ilmoituksia, mainoksia, clip
art -kirjaston, kuvituksia, joulukalentereita, lukujärjestyksiä, messuseiniä, kuvituksia astioihin ja kuvien käsittelyä (portfoliostani löytyy
kuvamateriaalia tekemistäni painotöistä, otan tutkintotilaisuuteen mukaan tekijänkappaleita tekemistäni töistä). Olen käyttänyt molempia
sekä Mac että PC-ympäristössä. Myös Premiererin (portfoliossani Kuvat
ja kuvitus -osiossa esimerkki videosta liitettynä html-koodiin), Flashin
(porfoliossani Kuvat ja kuvitus -osiossa Helsingin kaupungin matkailuja kongressitoimistolle tekemäni Helsingin Helppi flash-joulukortti) ja
DreamWeaverin (help2orphans.com) käyttö sujuvat ongelmitta. Tekstinkäsittelyyn ja muokkaamiseen olen käyttänyt esimerkiksi Microsoft
Wordia, OpenOfficea, Notepadia ja Text-Editiä. Työssäni muokkasin toisinaan saamistani pdf- ja Excel-tiedostoista sisällöt ja tekstit sellaisiksi,
että sain ne päivitettyä verkkoon (HIPPO-kisatuloksia hippo-fi:hin).
Videoeditointiin ja äänenkäsittelyyn olen käyttänyt Adoben Premiere(portfoliossani Kuvat ja kuvitus -osiossa esimerkki videosta liitettynä
html-koodiin) sekä iMovie-ohjelmia. Näillä olen lähinnä koostanut videomateriaalia omista matkoistani. Työelämässä toisinaan oli tarvetta
lisätä videomateriaalia verkkoon (hippo.fi, hallintajärjestelmä ei kuitenkaan tukenut videomateriaalia). Käsitykseni mukaan juuri videomateriaali on yksi haastavimmista tiedostomuodoista. Kannatankin
esimerkiksi YouTuben käyttöä apuna videomateriaalin kanssa silloin,
kun se on mahdollista. Pyörää ei aina tavitse keksiä uudelleen. Osaan
lisätä videoita sivustoille muillakin metodeilla, kuten upottamalla koodiin (portfoliossani Kuvat ja kuvitus -osiossa esimerkki videosta liitettynä html-koodiin).
Microsoft Power Pointilla olen tehnyt esimerkiksi tarjousesistyksiä asiakkaille, Excel taipuu, mikäli sen on pakko (Excell ei ole tuotantopuolen
suosikkiohjelma, kokemusperäistä).
9
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja
osaa käyttää tarvittavia pakkaus- ja tallennustapoja.”
Työelämässä erilaisten tiedostomuotojen ja pakkaustapojen käyttö,
mitä missäkin tilanteissa käytetään ja miten ne vaikuttavat kyseiseen
tiedostoon jne., oli minulle jokapäiväistä, joten niiden käyttö on minulle tuttua (painottuotteet, verkkomateriaali jne.).
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja osaa tietotekniikan ja ohjelmoinnin perusteet.”
Työn sujuvuuden kannalta on hyvä hallita käytettävät välineet. Kun
osaa itse liittää koneeseen laitteita kuten uuden näytön, skannerin tai
tulostimen, saa tällaiset toimenpiteet tehtyä heti, eikä tarvitse odotella
ketään apuun. Muutenkin minua on aina kiinnostanut tuntea koneet ja
ohjelmat vähän syvemmin. Tämä tarkoittaa, että osaan ratkaista esiin
tulevia ongelmia ja muuttaa käyttöjärjestelmien asetuksia sellaiseksi
kuin haluan. Osaan myös käyttää apuna esimerkiksi Google-hakua ongelmien ratkaisemiseksi.
Ohjelmointi on kuluneen opiskelun ja asiakastöiden sekä aikaisemmin
kevyesti työelämässä tulla tutuksi. Koodi aukeaa ja osaan rakentaa
sen kanssa sivustoja. Taitojen karttuessa olen alkanut kokeilla uusia
ratkaisuja ja jälki alkaa näyttää minulta. Html ja html5 sekä CSS sujuvat hyvin. Ymmärrän myös varsinaisia ohjelmointikieliä, PHP:tä ja
JavaScriptiä niin, että osaan käyttää niitä apuna sivustoja tehdessäni.
Yksinkertaisten PHP-pohjaisten sivujen koko ohjelmointi sujuu itseltäkin. Osaan myös lukea ja muokata toisten tekemää koodia esimerkiksi
käyttäessäni sivustojen rakentamiseen hallintajärjestelmiä, kuten Joomlaa (karltek.fi) tai WordPressiä, tai nettikauppaohjelmaa MyCashflow.
Omasta portfoliostani (ecula.fi) sekä tekemästäni help2orphans.comsivustosta pääsee näkemään tekemääni koodia.
10
2.2 Verkkoviestinnän tuotannon työmenetelmät ja laadukkaiden tuotteiden toteutus
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja
• osaa analysoida omaa työtään ja arvioida oman työnsä merkityksen
osana tuotantoprosessia,
• osaa ammattimaiset työmenetelmät, alan ammattisanaston,
selkeän havainnollistamisen ja tuotannon dokumentoinnin,
• osaa tulkita kuvakäsikirjoituksia ja konseptikuvituksia.”
10-vuotisen työurani aikana olin mukana monenlaisissa projekteissa. Toisissa projekteissa oli mukana useampi ihminen (esim. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston perhematkailuesitteet,
Profit Card -kirjat), toiset tein täysin itsenäisesti (osuuspankkien HIPPO-lehti suurimmaksi osaksi). Tiedonkulku, vuorovaikutus, missä vaiheessa projektia mennään, yhteydenpito asiakkaisiin jne. on tärkeä
pitää kunnossa, jotta projekti pysyy koossa. Näin yllätystilanteissakin
pystyttään toimimaan paremmin. Mitä useampi ihminen projektissa on
mukana, sen tärkeämpää on, että jokainen hoitaa oman osuutensa sovitusti tai ongelmien ilmaannuttua kertoo niistä heti. On myös tärkeää
esittää asiat niin, että jokainen projektissa mukana oleva henkilö varmasti tietää ja ymmärtää, mitä tehdään (kokemusperäistä). ”Parempi
varmistaa kuin katua.”
Tehdessäni ohjeistusta toisille henkilöille pyrin olemaan selkeä ja selittää asiat mahdollisimman ymmärrettävästi. Lopuksi kerron, että mikäli
kysyttävää on, rohkeasti vain. Ei voi olettaa, että toinen henkilö voi
parista lauseesta tai serviettiin raapustetuista muistiinpanoista saada
päähänsä samaa kuvaa asiasta kuin ne tehnyt henkilö, tai henkilö, joka
on jo pidemmän aikaa muhittanut ajatusta päässään. Tiedän itse, miten hankalaa on tarttua työhön vajavaisten ohjeiden perusteella. Tämä
kaikki on työelämässä tehtyä, koettua ja opittua.
11
Työssäni oli käytössä Severa-niminen ohjelma, johon kirjasimme projekteissä käytetyt tunnit lyhyine selityksineen, esimerkiksi kuvitus 2,5
tuntia, projektihallinta 0,5 tuntia. Päivän aikana kirjoitin tekemäni työt
paperille muistiin ja niihin käytetyn ajan. Seuraavana aamuna lisäsin
ne järjestelmään. Kirjaan nytkin tunnit ja työt ylös itselleni paperille.
Ammattisanasto on minulle tuttua (työkokemus).
3 VERKKOVIESTINNÄN TUOTANTOPROSESSIT JA -YMPÄRISTÖ
3.1 Digitaalisen viestintätuotteen tuotanto
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja
• osaa suunnitella, toteuttaa ja testata viestintätuotteita eri
käyttöympäristöissä,
• tietää osuutensa koko tuotantoprosessissa ja osaa työskennellä
itsenäisesti,
• tietää tuotannon eri vaiheet ja työtehtävät,
• ymmärtää viestinnän eettisiä kysymyksiä ja niiden vaikutusta
omaan työhönsä,
• ymmärtää viestintäalan toiminnan yhteiskunnassa.”
Eri selaimilla on omat eroavaisuutensa ja ongelmansa sivustojen näyttämisen suhteen ja mobiililaitteiden yleistyessä pitää huomioida myös
ne sivustoja tehdessä (portfolioni Web design -osiosta löytyvässä
H2O – Help to Orphans projektidokumentaatiossa tarkempaa projektikohtaista kuvausta tästä). Samoin tietokoneiden näyttöjen koot, pikselitiheydet, värien toisto ja kirkkaus vaihtelevat (kokemusperäistä).
Sivustoja tehdessä otan erilaisten laitteiden, selaimien ja käyttöjärjestelmien vaatimukset huomioon mahdollisuuksien mukaan. Pyrin myös
testaamaan sivustoja mahdollisimman monilla eri laitteilla ja selaimilla
(portfolioni Web design -osiosta löytyvässä H2O – Help to Orphans projektidokumentaatiossa tarkempaa projektikohtaista kuvausta tästä).
Itse käytän töiden tekemiseen pääsääntöisesti Mac-tietokonetta, mutta työelämässä ja nyt opiskellessa olen käyttänyt paljon myös PC:tä.
12
Työelämässä totuin työskentelemään sekä osana ryhmää että itsenäisesti ja osaan katsoa projekteja kokonaisuuksina. Monesti tein koko
projektin itsenäisesti. Tuotannon eri vaiheet ja työtehtävät ovat hallussani. Tämä kaikki on työelämässä tehtyä, koettua ja opittua.
Koska työskennellessäni yrityksen pääsääntöisenä kohderyhmänä olivat lapsiperheet ja lapset, olivat eettiset kysymykset aina mukana
projekteissa. Olen siis tottunut miettimään projekteja myös eettiseltä
kantilta. Tiedän vastuuni. Toisinaan olimme tilanteissa, joissa annoimme julkisia lausuntoja palautteisiin. Muutenkin käsittelin palautteita ja
vastasin niihin.
3.2 Ammatin yhteydessä tarvittavan englannin kielen hallitseminen
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja
• ymmärtää englanninkielisiä työhönsä liittyviä asiakirjoja, käyttö- ja
ylläpito-ohjeita ja tiedotusluonteista tekstiä,
• osaa laatia englanninkielisen ansioluettelonsa ja kuvailla omaa
ammattiosaamistaan englanniksi.”
Käyttöjärjestelmäni ja käyttämäni ohjelmat ovat englanninkielisiä.
Suurimmaki osaksi etsiessäni vastauksia vaikka koodatessa eteen
tulleisiin kysymyksiin haen niitä englanniksi. Englannin kielen käyttö
on siis jokapäiväistä. Englannin kielinen CV minulla on jo ollut monta vuotta (englannin kielinen CV löytyy portfoliostani). Osaan myös
kuvailla osaamistani englanniksi (Me as Web designer löytyy portfoliostani).
Tekemäni help2orphans.com -sivuston projektikieli oli englanti. Kaikki
yhteydenpito ja kirjallinen materiaali oli ja on englannin kielistä. Natiivi britti asiakkaani ymmärsi minua hyvin ja minä häntä.
3.3 Digitaalisen viestintätuotteen tuotannon suunnitteluun ja hallintaan liittyvät prosessit
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja
• osaa laatia tuotannolle aikataulun sekä resurssi- ja
kustannusarvion,
• osaa raportoida työnjohdolle,
13
•
•
•
tuntee tarjous- ja tuotantosopimuskäytännöt ja
tekijänoikeuslainsäädännön,
osaa tuottaa selkeää työhönsä liittyvää kirjallista materiaalia,
osaa esittää asiansa ymmärrettävästi asiakkaalle, työnantajalle
ja muille työyhteisön jäsenille.”
Minulla on kokemusta sekä aikataulutusten että resurssi- ja kustannusarvioiden tekemisestä työelämässä, samoin raportoinnista työnjohdolle. Olin myös mukana tarjous- ja tuotantosopimuksien tekemisessä. Pääsääntöisesti tarjous- ja tuotantosopumukset projekteissa hoiti myyntiosasto, mutta konsultoimme aina toisiamme ja he halusivat
kuulla tuotantopuolen mielipiteen. Tekijänoikeuslaindäädäntö on tullut
tutuksi työskennellessä ja osaan ottaa sen huomioon. Tämä kaikki on
työelämässä tehtyä, koettua ja opittua.
Töihin liittyvää kirjallista materiaalia olen tuottanut paljon, esimerkiksi
suunnitelmia, memoja, sähköposteja jne. Olin yhteydessä asiakkaisiin
lähes päivittäin sähköpostitse tai puhelimella. Totta kai myös toimistossa olimme jatkuvassa kontaktissa muiden työntekijöiden ja työnjohdon
kanssa, keskustelimme eri projekteista ja pidimme ns. brainstormauksia, tiimipalavereita jne. Minulla oli myös toisissa projekteissa (esim.
osuuspankkien HIPPO-lehti) mukana ”alaisia”, joille avasin projektin ja
ohjeisitin heitä. Minä myös neuvoin heitä pulmatilanteissa ja kommentoin heidän tuottamaansa materiaalia.
3.4 Julkaisukanavien erot ja tallennus- ja jakelumuotojen vaatimukset
”Arvioinnin kohteet ja kriteerit: Tutkinnon suorittaja
• tuntee julkaisukanavien eroja ja merkityksiä,
• osaa siirtää valmiin ja testatun tuotteen jakelukanavaan,
• hallitsee työtiedostojen versionhallinnan,
• hallitsee oikeiden tallennus- ja jakelumuotojen käyttämisen
eri medioissa,
• tuntee keskeisimmät tiedostomuodot.”
Painetun ja sähköisen jakelukanavan erot ja merkitykset ovat minulle selvät (esim. osuuspankkien HIPPO-lehti, hippo.fi). Vaikka periaate
14
molempiin kanaviin tuotetuissa materiaaleissa ja työnkulku ovat samat, niihin tuotetun materiaalin työstämistavat ovat erilaiset.
Olen testannut tekemiäni sivustoja eri laitteilla ja selaimilla ja sen jälkeen siirtänyt materiaalin webhotelliin ja julkaissut sivuston. Tämän
jälkeen olen vielä uudelleen käynyt sivuston läpi, jotta ne varmasti
toimivat, kuten pitää. Olen myös tehnyt sivuston suoraan verkkoon julkaisujärjestelmällä (portfolioni Web design -osiosta löytyvässä H2O –
Help to Orphans projektidokumentaatiossa tarkempaa projektikohtaista kuvausta tästä). Webhotellin hankinta on minulle tuttua, samoin
domainsiirrot (help2orphans.com ja karlte.fi domainit siirrettiin molemmat, portfolion Web design -osiosta löytyvissä projektidokumentaatioissa tarkempaa kuvausta näistä). Osaan arvioida eri webhotelleja. Osaan myös tehdä painotuotteesta painotiedoston ja lähettää sen
reproon (HIPPO-lehti).
Työtiedostot on hyvä pitää järjestyksessä, jotta homma pysyy kasassa.
Versiohallinnointi on tutta. Olen esimerkiksi tehnyt saman ilmoituksen
moneen lehteen, jokaisen ilmoituskoko hieman eri, samoin resoluutio
saattoi vaihdella (esim. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston aikuiskampanja). Samalla tavalla olen tehnyt eri sivustoille erikokoisia bannereita, joissa kaikissa sama sisältö (esim. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimston aikuiskampanja). Olen myös
tehnyt painotuotteesta useita kieliversioita (osuuspankkien HIPPO-lehti suomi ja ruotsi, Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston
perhematkailuesite suomi, englanti, saksa, ruotsi, viro).
Kuten jo aikaisemmin olen kirjoittanut, eri tallennus- ja jakelumuodot
sekä keskeisimmät tiedostomuodot ovat minulle tuttuja. Tiedän myös
sen, mitä vaatimuksia kullakin medialla on materiaalin suhteen. Materiaalin siirtotapoja on monia, kuten ftp, atp, sähköposti jne. Tämä
kaikki on työelämässä tehtyä, koettua ja opittua.