Metsästä on moneksi 4SIVU

Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 2/2013
Matti Kylävainio:
Metsästä
on moneksi
4
SIVU
Keiteleen tiimi
Kilpailukykyinen
kumppani
SIVU
Puu kaatuu
Pellikan
koneilla SIVU
8
10
www.keitelegroup.fi
Liimapuutehtaan laajennus
otettiin tuotantokäyttöön
Julkaisija: Keitele Group • Päätoimittaja: Matti Kylävainio • Toimituskunta:
Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki HIntikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto
Crealab Oy • Paino: Kopijyvä, 2013
p ä ä k i r jo it u s
Puuala murroksessa
tässä lehdessä:
P
Puuala murroksessa........... 2
Puuala murroksessa........................2
Liimapuutehtaan
laajennus otettiin
tuotantokäyttöön................ 3
Metsästä on
moneksi............................4–6
Metsällä Jekun kanssa....... 7
Talousmetsän hoitoa
tuottavasti........................8–9
Keiteleen tiimi on kilpailukykyinen kumppani........8–9
Puu kaatuu
Pellikan koneilla............ 10–11
Ammattilaisia
arvostetaan......................... 11
Tarkkuustyötä puun
vastaanotossa....................12
Metsälaki uudistuu............13
Keitele Groupin
tuotanto kasvoi..................14
Tyytyväinen liimapuuasiakas Japanista...............15
Pekka Väätäinen aloitti
tuotepäällikkönä.................15
Keitele Forest
mukana beach volley
-tapahtumassa...................15
2
uun tuotannossa ja jalostuksessa eletään nyt useammalla tavalla murroskautta. Yhteinen nimittäjä on se, että metsäteollisuuden on muuntauduttava biotalouden toimijoiksi. Ekologisen puutuoteteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa rakentamisessa ja
puuta käytetään yhä enemmän myös energianlähteenä.
Metsäsektorin murros näkyy jatkossa metsässä, kun uusi metsälaki tulee voimaan.
Tarjolla on metsänomistajille entistä enemmän valtaa ja valinnanvapautta, mutta myös
vastuuta. Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät, eli metsien kestävän käytön varmistaminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, säilyvät muuttamattomina.
Tavoitteena on, että uudistettu metsälainsäädäntö asettaa metsänomistajien omaisuudenhoidolle entistä selvemmät sallitun toiminnan rajat, mutta ei ohjaa metsänkäsittelypäätöksiä. Näin myös motivoidaan metsänomistajia hoitamaan aktiivisesti metsiään
ja siten lisäämään puuntarjontaa.
Lisäksi muutoksilla pyritään selkeyttämään metsälainsäädäntöä ja tehostamaan viranomaisten valvontatyötä. Metsälain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014
alusta.
Uusi laki ja sen valinnanvapaudet näyttäisivät olevan selkeää edistystä, mutta mielestäni ne vaativat uudistumista koko metsäorganisaatiolta. Haasteita siis riittää.
Me Keiteleellä olemme tottuneet tekemään tehokkaasti huippulaatuista sahatavaraa
ja liimapuuta sitä haluaville. Optimoimme valmistuksessa raaka-aineen käytön mahdollisimman tarkasti ja saamme näin käyttökelpoisen, ykkösluokan puutuotteen juuri oikeilla
mitoilla oikeaan käyttötarpeeseen.
Alan murros näkyy kuitenkin myös tuotannossa. Olemme huomanneet, että heikompilaatuisen tai vähemmän viimeistellyn
perussahatavaran menekki kehittyvissä maissa kasvaa koko
ajan, sikäläisen rakentamisen kasvuvauhdin tahdissa. Kehittyvien markkinoiden kasvun pohjan luo nopea väestönkasvu ja
valtiolliset asuntotuotantoprojektit.
Tätäkään tuotanto- ja vientimahdollisuutta ei pidä väheksyä.
Kun teemme sitä, mitä asiakas haluaa, saamme hieman
vähemmän jalostetustakin tuotteesta vientituloja
koko puuntuotanto- ja valmistusketjulle.
Optimointi toimii mallikkaasti
myös suomalaisen puutuoteteollisuuden eri sektorien yhteistyönä, joten
puu kulkee ja kauppa käy. Esimerkiksi
Keitele Forestissa toimitamme hankinnastamme tulevan, omaan tuotantoomme
sopimattoman kuitupuun massantuottajille ja saamme vastaavasti tukkeja Keiteleelle.
Metsäklusterin tehokas toiminta ja yhteistyö takaavat näin myös metsänomistajille parhaan tuoton metsästä.
Johtaja Matti Kylävainio
Keitele Groupin liimapuutehtaan
toinen puristinlinja otettiin virallisesti tuotantokäyttöön elokuun alussa. Kokonaisuutena
noin kahdeksan miljoonan euron investointi kaksinkertaisti sekä yrityksen liimapuutuotannon että tuotantoon käytetyn
sahatavaran jalostusarvon Tuo
täyteen tuotantovauhtiin päästyään konserniin 50 uutta työpaikkaa lisää.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta toi
liimapuutehtaan avajaisiin valtiovallan tervehdyksen. Hän korosti
erityisesti mekaanisen puunjalostuksen suurta merkitystä niin
Keitele Groupin toimialueen kuin
koko Suomen kannalta.
– Keitele Group on 30 vuoden ajan kehittänyt toimintaansa määrätietoisesti ja kestävän
kehityksen mukaisesti eikä esimerkiksi ole joutunut lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään. Perheyrittäjyydellä
ja ”kasvollisella omistajuudella”
on näinä aikoina kysyntää, Virranta huomautti.
Virranta korosti, että Suomi
tarvitsee lisää puuhun perustuvaa liiketoimintaa, ja puuta voitaisiin hakata esimerkiksi Keitele Groupinkin hankinta-alueella
noin kolmanneksen nykyistä
enemmän.
– Metsiämme hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden
mukaan, ja myös valtiovalta on
kehittämisessä mukana muun
muassa Metso- metsäteollisuuden strategisen ohjelman avulla.
Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos
Ilkka Kylävainio (vas.) ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta avasivat liimapuutehtaan laajennuksen.
taamaan uuden puristinlinjan
tarpeita. Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio
mainitsi.
Hän korosti investointien
toteutumisessa Keitele Groupin rahoittajien, konevalmistajien, Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä osaavan henkilöstön
ja vahvojen asiakassuhteiden
merkitystä.
Rakennusprosessien automaation ja laatutietoisuuden
lisääntyessä liimattujen puutuotteiden maailmanlaajuinen
kysyntä kasvaa. Kylävainion
mukaan Keiteleelle tehdyt isot
investoinnit tukevat Keitele
Groupin teknologiajohtajuutta
ja turvaavat yrityksen kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Samalla
maakuntaan saadaan vuosittain
15 miljoonaa euroa lisää vientituloja.
Keitele Engineered Wood
Oy:n vuonna 2005 valmistunut liimapuutehdas tuottaa pieniä ja keskisuuria rakenteellisia
insinööripuutuotteita pääasiassa Japanin markkinoille Aurorazai-tuotemerkillä.
Liimapuutehtaan avajaisissa suurin osa vieraista kuuluikin japanilaisten talotehtaiden,
maahantuontiyritysten ja kauppahuoneiden edustajien muodostamaan ryhmään, joka oli
tutustumassa suomalaiseen metsänkasvatukseen, Keitele Groupin raaka-ainehankintaan sekä
sahaus- ja liimapuutuotantoon.
Juhlapäivän päätteeksi vieraat ja isännät vielä keskustelivat epävirallisemmassa yhteistilaisuudessa liimapuualan
näkymistä, markkinoista sekä
alan yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Liimapuun tulevaisuus nähdään erittäin positiivisena puun hyvien teknisten
ominaisuuksien ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. n
Liimapuun
kysyntä kasvaa
– Olemme valmistelleen liimapuutehtaan laajennusta jo pitkän ja olemme toteuttaneet
ison investointiohjelman, jolla
on lisätty sahatavaran tuotanto- ja kuivauskapasiteettia vas-
Matti Kylävainion isännöimä japanilaisryhmä tutustui suomalaiseen puunkorjuuseen ja
-jalostukseen.
3
Tuottoa ja virkistystä
Metsästä
on moneksi
Metsä on sijoitus, joka vaatii työtä ja huolenpitoa. Se on myös mainio virkistäytymispaikka
metsästäjille sekä marjojen ja sienien ystäville.
Metsän moninaiskäyttö on nykyajan käsite sille
toiminnalle, jota me ”metsäsuomalaiset” olemme oikeastaan aina tehneet.
Matti Kylävainio tarkastelee Vesannolla metsäpalstaansa, josta
noin puolentoista hehtaarin alueelta on kaadettu lähes satavuotias kuusikko pois. Maaston pinta on muokattu ja palsta on valmis taimien istutukselle.
– Istutuksen yhteydessä on aina tärkeää valita maastotyyppiin ja maaperään sopiva puulaji. Tämäkin maasto on sen verran
kuivaa ja karua, että alkuperäisen kuusimetsän tilalle istutamme mäntyä. Muokattuun ja hyvään, kivennäispitoiseen maahan
taimen on hyvä juurtua, Kylävainio esittelee.
Kylävainion metsänomistuksen pohjan luo Valion Eläkekassalta vuonna 2010 ostettu tilakokonaisuus Vesannolla. Riivikon
kylällä sijaitsevan tilan lisäksi omistuksessa on pari pienempää
metsätilaa Keiteleellä ja Kivijärvellä. Hän ei itse juuri ehdi tekemään metsänhoitotyötä, joten palstan maanmuokkauksesta ja
taimien istutuksesta vastaavat alan ammattilaiset, kuten Vesannolla Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo.
4
5
Metsällä
Jekun kanssa
Y
ksi Matti Kylävainion harrastuksista on metsästys ja siihen liittyen seisovan kanakoiran koulutus. Toimistotyön ja pitkien työmatkojen vastapainona koiran kanssa touhuaminen metsässä rentouttaa
ja irrottaa hyvin työasioista. Saksanseisoja Jekku on
innokas, taitava ja monipuolinen metsästyskaveri.
– Aloitamme kauden kyyhkynmetsästyksellä, sitten tulevat vuorostaan sorsastus, kanalintujahti, fasaanit ja vielä rusakotkin. Kaikessa tässä Jekku on
erinomaisena apuna.
Kolme ja puolivuotias Jekku, Nortin Jérome Kauhavalta, on Suomen muotovalio ja menestynyt erinomaisesti sekä käyttöpuolella kanakoirien erikoiskokeissa että näyttelyissä. Huippukoira on saanut
jo jälkeläisiäkin.
Koira osaa työnsä
- Tähän kuivaan ja karuun maastoon istutamme alkuperäisen kuusimetsän tilalle mäntyä. Muokattuun ja kivennäispitoiseen
maahan taimen on hyvä juurtua, Matti Kylävainio suunnittelee.
- Tähän nousevaa taimikkoa ensin varhaisperataan, sitten raivataan viimeistään
kahdeksan vuoden kuluttua ja ensiharvennus tehdään puiden ollessa 25–30-vuotiaita. Päätehakkuu voisi olla joskus 80 vuoden kuluttua eli kyllähän metsänkasvatus
on kärsivällisen ihmisen työtä, Kylävainio
tuumailee.
Metsänhoito uudistumassa
Uusi metsälaki on valmistelussa ja se on tarkoitus saada voimaan vuoden 2014 alusta.
Uusi laki antaa metsänomistajalle jatkossa nykyistä vapaammat kädet hoitaa ja uudistaa metsäänsä. Nykykäytännön eli tasaikäisen metsän avohakkuumenetelmän
ohella on mahdollista toteuttaa myös jatkuvaa kasvatusta eli palstalta myydään kerrallaan vai osa puustosta.
Kylävainion mukaan metsälain uudistus ja valinnanvapaudet ovat selkeää edistystä, mutta ne vaativat uudistumista koko
metsäorganisaatiolta.
Tällä hetkellä puukauppa käy hyvin.
Jatkossa alalla on pohtimista esimerkiksi
siinä, mistä löytyy uusia metsureita istu-
6
tukseen ja taimikonraivaukseen, kun nykyiset ammattilaiset eläköityvät.
Metsäretkiä perheen kanssa
Metsän pitää tuottaa
- Metsä on sijoitus eli varallisuutta pitää
aktiivisesti hoitaa ja tuoton pitää realisoitua. Se vaatii työtä ja huolenpitoa. Itselleni on tärkeää metsän kasvatus sekä tuotto
ja kannattavuus, mutta toki myös metsän
tarjoamat virkistysmahdollisuudet. Metsässä on aina myös jotain jatkuvuuden tuntua, Kylävainio sanoo.
Kylävainio korostaa metsänhoidossa oikea-aikaisuutta. Kun taimet istutetaan mahdollisimman pian, taimikkoa hoidetaan ja
sekä kasvatus- että päätehakkuut tehdään
ajallaan, puuston kasvua ei hukata yhtään.
- Kun asiat suunnitellaan oikein, saadaan puukauppaan tasaisuutta eli tasaista
kassavirtaa metsänomistajalle. Tällä tavalla
optimoidaan verotusta ja metsään voidaan
myös investoida eli hoitaa taimikkoa, rakentaa tai peruskunnostaa tiestöä ja mahdollisesti vaikkapa lannoittaa metsää, jolloin metsän arvo kasvaa. n
– Metsästysretkillä saalis ei ole pääasia, vaan se, että
ollaan luonnossa ja koulutan koiraa tekemään asioita oikein. Saalista tulee, jos on tullakseen, mutta aina
koiran oikean työskentelyn jälkeen.
Kylävainio kertoo jättäneensä kiväärillä passista metsästämisen kokonaan pois. Koira ja haulikko
ovat hänen mukaansa paljon kiehtovampi yhdistelmä.
Kylävainio korostaa, että metsänhoidossa voidaan ottaa huomioon myös riistan elinolojen turvaaminen. Esimerkiksi matalia kuusipusikoita voidaan jättää kanalintujen suojaksi harvennusten yhteydessä.
Kylävainio liikkuu metsässä myös perheensä kanssa:
– Käymme marjastamassa ja sienestämässä ja
samalla tulee tehdyksi pieniä metsäretkiä. Harrastan myös valokuvausta, ja luonnossa liikkuessa voi
tallentaa ilmiöitä, hienoja maisemia eri valaistuksessa sekä pieniä yksityiskohtiakin.
Kylävainion mukaan joskus riittää pelkkä ”kameralla metsästys” eli teerien soitimen aamuinen kuvaaminen voi olla yhtä antoisaa kuin saalistaminen
koiran ja aseen kanssa. n
Metsänhoidon oikea-aikaisuus alkaa
nopeasta taimien istutuksesta.
7
Talousmetsän
hoitoa tuottavasti
Metsätalousyrittäjä
Marjatta Pelkonen on
tyytyväinen yhteistyöhön Ari Nuutisen
(vas.) ja Eero Keräsen
kanssa.
Keiteleellä syntynyt Marjatta Pelkonen lähti nuorena maailmalle ja toimi pitkään Kuopiossa muun muassa Kuopion Sokoksessa markkinointitehtävissä. Vuonna 1994 hän palasi metsätalousyrittäjäksi takaisin kotitilalleen.
– Ajatuksenani oli palata takaisin juurilleni sekä hoitaa kotitilaa ja auttaa tilaa pitäviä, ikääntyviä vanhempiani, Marjatta Pelkonen kertoo.
Tilalla on metsää 60 hehtaaria, joista osa on saaressa. Pelkonen päätti hoitaa
metsää mahdollisimman hyvin ja tuottavasti, ja kävi tietojensa ja taitojensa kartuttamiseksi naisten metsäkurssin.
– Metsän kasvu on ollut hyvä. Olen tehnyt itse jonkin verran metsänhoitotöitä,
se on kiinnostavaa työtä ja samalla myös
hyvää kuntoilua. Seuraavaksi on vuorossa
noin kymmenen hehtaarin kokoisen taimikon hoito palkatun työvoiman avulla,
Marjatta suunnittelee.
Marjatta on ohjaamassa metsänhoitotyöhön mukaan myös nuorta sukupolvea
eli kaupungissa asuvia kahta poikaansa
ja tytärtään. Pojat ovat esimerkiksi olleet
vuonna 2005 mukana laatimassa metsä-
mummon homma on ihan mukava tehtävä, Marjatta hymyilee.
suunnitelmaa ja ottaneet sen jälkeen tuntumaa metsänistutukseen.
– Seuraava suunnitelma tehdään tietokoneella, joten sekin voi osaltaan kiinnostaa nuorta väkeä.
Puuta maailmalle
– Yhteistyömme Keitele Forestin kanssa alkoi vuonna 2000. Luotettavaa metsäkauppaa on helppo tehdä tuttujen henkilöiden
kanssa, ja kyllä yhtiön työllistävyydellä ja
paikallisuudella on tietysti oma, tärkeä merkityksensä kokonaisuuden kannalta.
Marjatta on tyytyväinen Keitele Forestin tapaan pitää asiakkaistaan huolta. Esimerkiksi asiakkaiden virkistyspäivä on aina
hyvä mahdollisuus tavata niin hankinta-asiamiehiä kuin muita metsänomistajia.
Paikallinen toimija on myös kansainvälinen tekijä. Marjatan metsätilaan kävi
tänä keväänä tutustumassa ryhmä Keitele
Forestin japanilaisia asiakkaita. He halusivat nähdä, millaisesta metsästä heidän ostamiensa liimapuupalkkien raaka-aine tulee,
miten puunkorjuu tapahtuu ja miten puuta
Keiteleen tehtaalla jalostetaan. n
Tuottoa ja virkistystä
Marjatta on metsätalousyrittäjä ja sen vuoksi metsän tärkein tehtävä hänelle on talousmetsän kasvattaminen. Toki hän myös
mielellään marjastaa ja sienestää sekä talvisin hiihtelee metsässä tutuissa lapsuudenmaisemissaan.
Marjatta on toiminut 20 vuotta oikeuden lautamiehenä, mutta on nyt luopumassa tästä tehtävästä. Samoin hän on ollut
Osuuskauppa PeeÄssän edustajistossa.
Myös toiminta Maanpuolustusnaisissa on
jo useiden vuosien mittainen, kiinnostava harrastus.
– Minulla on yksi lapsenlapsi, ja kyllä
Keiteleen tiimi:
Kilpailukykyinen
kumppani
Ari Nuutinen (vas.), Eero Keränen ja Ville Pulkkinen vastaavat puukaupoista
Keiteleen tiimissä.
8
Keitele Forestin Keiteleen tiimin hankinta-alueena ovat Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto.
Alueella on metsää noin 300 000 hehtaaria,
joista yksityismetsien osuus on yli 270 000
hehtaaria. Tiimin alueella yksityismetsien
hakkuusuunnite on noin 400 000 kuutiota.
– Alueella on hyviä metsiä ja ne ovat lähellä tuotantolaitostamme. Puunhankinnan
kilpailu tosin kovenee koko ajan, koska lähellä on muitakin isoja sahoja, hankintaesimies
Eero Keränen kertoo.
Keränen on toiminut 14 vuotta Keiteleen
tiimissä ja jäämässä nyt eläkkeelle.
– Hyvin olen Keitele Forestin leivissä viihtynyt. Se on hyvin toimiva yhtiö, joka työllistää paikkakunnan väkeä ja tarjoaa puun myyjille kilpailukykyisen kumppanuuden, Keränen
mainitsee.
Eero Keränen vertailee, miten metsän tuotto on kehittynyt vuosien varrella:
– Nyt tukkipuita ovat parhaimmillaan jo
60-vuotiaat puut. Myös puumäärän saanti
hehtaarilta on kasvanut takavuosien reilusta
sadasta kuutiosta nykyiseen 300 kuutioon.
Jatkuvuus ja luottamus
Keräsen seuraaja on Ari Nuutinen, jolle Keitele
on metsänhoitotehtävistä tuttu jo aiemmilta
vuosilta. Hän on ollut Keitele Forestin leivissä 14 vuotta Suonenjoen tiimissä.
– Asiakaslähtöinen toimintatapa, jossa jatkuvuus ja luottamus ovat tärkeitä tekijöitä, jatkuu Keiteleen tiimin osalta edelleen. Voimme
tarjota puukaupasta kokonaispaketin leimikon
suunnittelusta korjuuseen,
Nuutinen sanoo.
Uuden lain
suomasta jatkuvan metsänkasvatuksen
ajatuksesta
hankintaesimiehet tuumaavat,
että erityisesti
kaupunkilaismetsänomistajat saattavat innostua siitä, vaikka puusta saatava tuotto
onkin päätehakkuumenetelmää huonompi.
– Metsänhoitotyöt on tehtävä ajoissa, jotta puut kasvavat. Jatkuva kasvatus onnistuu
hyvin joillain metsätyypeillä, esimerkiksi viljellyssä kuusikossa, Keiteleen tiimin korjuuesimies Ville Pulkkinen huomauttaa.
Miehet pohtivat myös sitä, miten metsänhoitomaksun poistuminen vaikuttaa:
Jääkö osa tiloista aktiivisen neuvonnan ulkopuolelle? Miten kaikille metsänomistajille voidaan tarjota oikeat palvelut ja huolehtia metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudesta?
Miten turvataan tasainen puukauppa tulevina vuosina? n
9
– Metsäkoneurakointi
on kaikin puolin tarkkaa työtä, toimitusjohtaja Juha Pellikka
(vas.) sanoo. Marko
Metso on yksi yrityksen kokeneimmista
kuljettajista.
työntekoon on oltava kohdallaan, sillä kuljettaja vastaa niin
koneen kuin metsänkin oikeasta
ja asiallisesta käsittelystä, Hannu Pellikka sanoo.
Metsäkoneurakointi on tarkkaa ja melko säädeltyä toimintaa, ja tarkkuutta vaaditaan vain
lisää niin Suomen kuin EU-määräystenkin mukaan.
– Kustannuksia tulee helposti lisää, mutta niitä on vaikea siirtää suoraan työn hintaan. Toki esimerkiksi Keitele
Forestin kanssa meillä on aina
ollut asiallinen ja toimiva yhteistyö tässäkin mielessä, Juha
Pellikka kertoo.
Alueellista yhteistyötä
Vuonna 1983 perustetun Veljekset Pellikka Oy:n omistajina ovat
Puu kaatuu Pellikan koneilla
Veljekset Pellikka Oy:llä on tärkeä osa Keitele Forestin raaka-ainetoimitusten sujuvuuden varmistamisessa. Koneurakointiyritys kaataa ja toimittaa
puut metsästä tien varteen sekä toimii linkkinä
metsänomistajan suuntaan.
Kuljettajalla on tarkat hakkuuohjeet suoraan Keiteleen sahan
tietojärjestelmästä.
10
Maaningan Kurolanlahdessa
koneenkuljettaja Marko Metso ohjastaa Veljekset Pellikan
uudenkarheaa Ponsse-harvesteria. Keiteleellä sahataan jaksoissa, joten tällä keralla Metso valitsee ja kaataa vain kuusitukkeja
sahalle toimitettaviksi. Mäntytukkien sinistymisvaaran vuoksi
ne kaadetaan vasta silloin, kun
niitä sahalla tarvitaan.
Valikoitujen tukkien kaataminen on hieman työläämpi ja tavallista enemmän tarkkuutta vaativa työmaa. Metso on
Pellikan kokeneimpia kuljettajia, ja 20 vuoden työkokemus
alalla Pellikan leivissä näkyykin työn sujuvuutena.
Metso pujottaa koneen kivien sekä pystyyn jätettävien
puiden välistä, kaataa kuusitu-
kit, karsii oksat kasoihin ja sahaa tukit määrämittaan yhtäjaksoisena työvaiheena. Lisäksi
harvesteri tuikkaa automaattisesti jokaisen kannon sahauspintaan harmaaorvakkasientä
eli tekee kantokäsittelyn, jonka
pitäisi estää juurikäävän kasvu
kannon pinnalle.
Kone pörrää, puru lentää ja
katkotut tukit kasaantuvat siistiin pinoon melkoista vauhtia.
Harvesterin ohjaaja hakee itselleen tietoverkon kautta tarkat hakkuuohjeet suoraan Keiteleen sahan tietojärjestelmästä.
Puut katkotaan +/- kahden sentin tarkkuudella. Kuljettajan tehtävänä on myös vastata siitä, että
kierot puut jätetään pois kuormasta jo metsässä.
– Motossa on digitaalinen
veljekset Juha, Hannu ja Matti Pellikka. Toimitusjohtajana
Juha tekee pääasiassa toimistotöitä, Hannu hoitaa huollot
ja Matti työskentelee metsässä koneella.
Yritys urakoi viidellä koneketjulla Pohjois-Savon ja osin
Keski-Suomen alueella. Keitele
Forestin kanssa Veljekset Pellikka on tehnyt yhteistyötä lähes koko toimintansa ajan. Keitele Forestin Keiteleen tiimin
alueella toimii nyt kaksi hakkuuketjua ja Suonenjoen tiimin
alueella yksi. Asiakkaina ovat
myös eri alueiden metsänhoitoyhdistykset.
Veljekset Pellikka työllistää
18 henkilöä, joista osa on alan
harjoittelijoita ja oppisopimusoppilaita. Toiminta on ympärivuotista, ja liikevaihto on 1,6
miljoonaa euroa.
Paikallisen yhteistyön ja
tuotantoketjun yhteensopivuuden vuoksi käytettävät harvesterit ja metsätraktorit ovat pääasiassa Ponssen valmistamia. n
Hannu Pellikka vastaa koneiden huolloista.
kartta ja GPS:n avulla nähdään
oma sijainti ja ajojälki. Vastaavasti sahalle lähtee jokaisen
työpäivän jälkeen sähköisesti
koneelta tiedot kaadetuista puumääristä ja niiden laadusta, Veljekset Pellikka Oy:n toimitusjohtaja Juha Pellikka esittelee.
Osaamista ja asennetta
Pellikan veljesten yritys ajaa
tukit myös tienvarteen odottamaan jatkokuljetusta sahalle. Hannu Pellikan ohjastama
ajokone mönkii puiden keskellä raskaassa lastissaan hyvin kivien ja kantojen yli ja purkaa
tukkikuorman pinoksi metsäautotien varteen.
– Kokeneita motokuljettajia on nykyään aika vähän. Hyviä nuoria on toki jonkin verran
tulossa, kunhan he valmistuvat
alan kouluista. Asenne, palveluosaaminen, tarkkuus ja halu
Ammattilaisia
arvostetaan
Kurolanlahdessa asuva metsänomistaja ja lihakarjan kasvattaja Raimo Airaksinen on tyytyväinen palstallaan tehtävän hakkuutyön jälkeen.
– Useamman puukaupan olen Keiteleen kanssa tehnyt,
mutta ehtona olen aina pitänyt, että ammattilaiset eli Pellikan
miehet ja koneet tulevat tukit kaatamaan, Airaksinen sanoo.
– Puukauppa on luottamuskauppaa. Työohje tulee koneenkuljettajalle sahalta, ja koko vaiheen ajan myös metsänomistajan toiveita kuunnellaan, Airaksinen kiittelee.
– Taitava puunkorjuu on metsänomistajalle iso asia eli tukkipuuta pitäisi tietysti saada mahdollisimman paljon. Tällainen yhteistyö Keitele Forestin kanssa on toiminut aina hyvin,
Harvesterin eli moton kuljettaja onkin ensisijainen yhteyshenkilö metsänomistajan kanssa. Hän keskustelee hakattavasta alueesta omistajan kanssa ja tarvittaessa selventää
yksityiskohtia metsässä. Metsänomistaja myös pääsee halutessaan harvesterin ohjaamoon seuraamaan kuljettajan
työskentelyä. n
11
info
Tarkkuustyötä
puun vastaanotossa
Näin metsälaki
uudistuu:
• Metsänomistajan päätök­
sentekovalta metsätalou­
den harjoittamisessa ja
toimenpiteiden valinnassa
kasvaa oleellisesti.
Lajittelija Jussi Savolainen
varmistaa, että sahalle
menee vain parasta
raaka-ainetta.
Tukkirekat tuovat lähes taukoamatta kuormiaan Keitele Forestin tehtaalle. Tukit kuormataan autoista kuljettimelle, josta rungot jytisevät metallinpaljastimen
läpi eteenpäin lajittelijan tarkkojen silmien alle.
Lajittelijan apuna on nykytekniikka, jonka avulla
puut lajitellaan kokojensa ja ominaisuuksiensa mukaan 84 erilaiseen lokeroon.
– Meille tulee noin 50 rekkaa vuorokaudessa eli
puuta tulee jopa 4 000 kuutiota. Työskentelemme kolmessa vuorossa kello 6:sta alkaen 24:ään asti yhteensä
viiden työntekijän voimin, kuutisen vuotta puun vastaanoton esimiehenä toiminut Antti Juutinen kertoo.
– Yritämme saada tänne puuta mahdollisimman
paljon. Keväiset kelirikot voivat joskus kyllä vaikeuttaa toimintaa.
Lajittelija Jussi Savolainen istuu lajitteluohjaamon
tukevassa tuolissa, mistä näkee jokaisen tulevan tukin.
Hän ohjaa lajittelua ikään kuin pelaisi tietokonepeliä
tai toimisi simulaattorissa. Valot vilkkuvat, näppäimet
rapisevat ja tukit liikkuvat. Tarkkana on oltava, mutta
ammattimieheltä työ sujuu varmaotteisesti.
Noin kerran päivässä lajittelija menee ulos mittauslaitteen ääreen ja puhdistaa sen huolellisesti siihen kertyneestä pölystä ja roskista. Näin vältetään
mahdolliset mittausvirheet jo ennakolta. Lisäksi ulkopuolinen virallinen valvoja tarkastaa mittauslaitteet vuosittain.
Savolainen kertoo, että tulevan puun laatuoletusarvo lajittelussa on A-luokka.
– Jos lajittelun tuloksena tulee liikaa ”raakkitavaraa” eli esimerkiksi liian pientä tai käyrää puuta, lähetämme siitä korjuupuolelle laatuhuomautuksen. Näin
toimintaa voidaan tarvittaessa parantaa puuntoimituksen eri portaissa, Savolainen esittelee.
– Olen työskennellyt Keitele Forestilla vuodesta
2009 lähtien. Työnä lajittelu menettelee, mutta kyllä
kuitenkin mieluummin siirtelen kuormia
isoilla kuormaajilla
tuolla kentällä, Savolainen osoittaa tukkikasojen suuntaan. n
– Meille tulee puuta noin 50 rekkakuormaa vuorokaudessa, puun
vastaanoton
esimies Antti
Juutinen esittelee.
• Metsänomistajalla on täy­
si vapaus päättää milloin
hänen metsikkökuvionsa
on uudistuskypsä ja mil­
loin hän uudistaa metsik­
könsä.
• Metsänomistajalla on laaja
vapaus päättää miten hän
uudistaa metsikkönsä.
Professori Matti Kärkkäinen:
Uudistuvassa metsälaissa
hyvää ja huonoa
Emeritusprofessori ja puuntuottaja Matti
Kärkkäisen mukaan metsälain uudistuksessa on sekä hyvää että huonoa.
– Kentällä ei ole ollut erityisiä paineita
lain uudistamiseksi, sillä metsän jatkuva ja
monipuolinen kasvatus on nytkin ollut mahdollista. Muutosajatus on lähtenyt enemmänkin juristeilta, joiden mukaan nykyiset, usein
asetusten tasolla olevat ohjeet on pitänyt saada lakitekstin tasolle.
Jos lakimuutokset tulevat esitetyn kaltaisena voimaan, ne eivät Kärkkäisen mukaan lyhyellä ajalla vaikuta paljonkaan nykyisiin käytäntöihin.
– Ehkä tukkipuuta tulisi pieniä määriä
lisää, mutta pidemmällä aikavälillä myytävän tukkipuun määrä vähenisi. Voi olla, että
metsän väljemmät kasvatusmenetelmät houkuttelevat joitain vihreästi ajattelevia metsän
jatkuvaan kasvattamiseen. Kyseessä on joka
tapauksessa suuri kokeilu, jonka lopputulos näkyy myöhemmin, Kärkkäinen arvelee.
Uudistusvelvoite säilyy
Tuleva metsälaki on nykyistä lakia väljempi, joten metsänomistaja voi käsitellä omaisuuttaan varsin vapaasti. Laki ei kuitenkaan
poista velvoitetta metsän uudistamiseksi tavalla tai toisella.
Uudistusvelvoite säilyy jatkossa metsän-
12
omistajilla esimerkiksi niin, että 40 cm:n taimikko pitää olla kasvamassa Etelä-Suomessa 10 vuoden ja Pohjois-Suomessa 25 vuoden
kuluessa hakkuista.
– Nuo aikarajat ovat kyllä melko väljät ja
niissä olisi vähän tiukentamistakin.
Kärkkäinen muistuttaa, että lainsäädäntö vaatii vain sen, että metsän uudistuksesta
pitää huolehtia, mutta se ei ota kantaa työn
kannattavuuteen.
– Metsän jatkuva kasvatus vaatii paljon
hakkuita, jotta uusia taimia nousee riittävästi kasvamaan. Kuitenkin luonnontilaisessa metsässä juuri pienimmät puut kuolevat ja
katoavat ja suuret jäävät kasvamaan, mutta
nykyisessä metsänhoidossa tilanne on juuri päinvastoin, ja tämä ei ole luonnonmukaista kehitystä.
• Metsänomistaja voi har­
joittaa jatkuvaa kasvatus­
ta omalla tilallaan.
• Kasvatushakkuut voidaan
toteuttaa oleellisesti va­
paammin (jäävän puuston
määrä, harvennustapa ja
puuvalinta) kuin aiemmas­
sa metsälaissa.
Keitele pystyy hyödyntämään maksimaalisesti
uuden metsä­lain tuomat
mahdollisuudet uudistusja harvennuskohteissa.
Pikavoitot vaarana
Vaarana on lisäksi se, että ahneet toimijat ottavat jatkossa ”vapaan toiminnan merkeissä”
metsästä enemmän irti kuin metsänomistaja toivookaan.
– Myös metsänomistajille voi tulla harhakuvitelmia siitä, että metsästä voi vain kuitata
kantorahatulot ja jättää metsämaa oman onnensa nojaan. Riskiä kasvattaa se, että metsänomistajiksi tulee ihmisiä, joilla ei ole enää
yhteyttä maaseudun elinkeinoihin. n
13
Tilinpäätös 2012:
Keitele Groupin tuotanto kasvoi
Keitele Forest -konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli
114,5 miljoonaa euroa (2011: 113,8 Meur). Sahaus ja
jalostustuotannot kasvoivat, mutta liikevaihto jäi
edellisvuoden tasolle tuotehintojen laskiessa. Kansainvälisestä taantumasta huolimatta kaikki Keitele
Groupin tuotantolaitokset pyörivät normaalisti ja tuotantoa voitiin nostaa kasvavan jalostuksen tarpeisiin.
Hyvät strategiset päätökset ja
oikein ajoitetut investoinnit
ovat pitäneet Keitele Groupin
kilpailukyvyn kunnossa myös
taantumassa. Kiitos menestyksestä kuuluu myös osaavalle henkilökunnalle, puunkorjuun alihankintayrityksille
ja asiakkaille.
Vuoden 2012 tilikauden
aikana toimitettiin sahatavaraa 369 350 kuutiometriä
(+ 4,2 %) ja jalostettuja puutuotteita 152 223 kuutiometriä (+16,0 %). Sahatavaraa ja
jalosteita toimitettiin 28 maahan. Konsernin päämarkkina-alueet ovat Aasia, Japani,
Pohjois-Afrikka ja Eurooppa,
laskutuksen tonnimääräinen
hinta oli 718 euroa/tonni (v.
2011: 708 eur/tn).
Erityisesti Euroopan talouskehitys on ollut muuta
maailmaa heikompaa. Keitele Group suuntasikin yhä
suuremman osan tuotannostaan Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään ja Kaukoitään, suurelta osin yhtiön päämarkkinaan
Japaniin.
Sahateollisuuden kannattavuus vuonna 2012 oli erittäin heikko ja monet metsäyhtiöt Pohjoismaissa tekivät
tappiollisen tuloksen. Markkinaosuuden kasvattaminen
ja lievä kannattavuuden lasku vuonna 2012 oli Keitele
Forest -konsernilta hyvä suoritus. Tilivuoden tulos oli olosuhteisiin nähden tyydyttä-
vä ja maksuvalmius oli hyvä.
Vuoden 2012 aikana Keitele Forest korjasi 781 000 kuutiometriä puuta. Puumarkkinat olivat hiljaiset vuoden
2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Keitele Forest sai ostettua puut toisella vuosipuoliskolla.
Lähiajan näkymät:
Merkit globaalin sahatavaran
kulutuksen varovaiselle kasvulle ovat toteutumassa 2013.
Yhdysvaltojen asuntotuotanto on lähes kaksinkertaistunut kolmen vuoden takaisesta, ja Kiinan talouden
ja sahatavaran kulutuksen
ennustetaan kasvavan noin
viiden prosentin vuosivauhtia. Myös Pohjois-Afrikan ja
Lähi-idän taloudet kasvavat.
Keitele Groupin päämarkkinalla Japanissa maanjäristyksen tuhoalueella Sendaissa
rakennustyöt ovat pääsemässä käyntiin. Japanin asuntotuotannon uskotaan kasvavan vuonna 2013 noin viisi
prosenttia.
Alhainen korkotaso, maan
saatavuus ja suhteellisen vahva Japanin jeni luovat edellytyksiä asuntoaloituksille. Kysyntä Japanissa vuonna 2013
on vakaa ja Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuun
valmistuskapasiteetin lisäys
tulee oikeaan aikaan markkinoille vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla.
Euroopan talouksien ongelmat jatkuvat. Rakentaminen Suomessa ja Euroopan
markkinoilla on alle normaalin tason.
Suomessa valtiovallan veron korotukset ja muut maksut vuosina 2010 – 2012 ovat
lisänneet Keitele Groupin kuluja lähes miljoona euroa vuodessa.
Puukauppa on alkuvuonna 2013 ollut vilkkaampaa
kuin edellisenä vuonna. Uu-
tunnuslukuja
• Liikevaihto: 114,5 milj.
euroa (v. 2011: 113,8)
• Liikevoitto:
4,0 milj. euroa (5,7)
• Voitto ennen tilinpäätös­
siirtoja ja veroja: 1,4 milj.
euroa (4,0)
• Henkilöstö: keskim.
292 henkilöä (297)
• Omavaraisuusaste:
39,2 % (38,8 %)
• Investoinnit: 6 575 946
euroa (7 875 000)
• Maksetut palkat:
10,0 milj. euroa (9,8)
siutuvana ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina puutuotteilla on loistavat
edellytykset hyötyä vahvistuvasta kestävän kehityksen megatrendistä tulevina vuosina.
Jalostettujen puutuotteiden kysynnän uskotaan kasvavan perussahatavaran kysyntää voimakkaammin niin
lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. n
Suurimmat itsenäiset sahat
Versowood Group
Liikevaihto
milj. €
Liiketulos
milj. €
Liiketulosprosentti
Nettotulos,
milj. €
Nettotulosprosentti
Sijoitetun
pääoman
tuotto
Omavaraisuusaste %
245,7
–5,8
–2,4
–12,4
–5,1
–3,2
14,2
39,2
Keitele Forest
114,5
4,0
3,5
1,0
0,8
5,8
Pölkky
112,9
–1,8
–1,6
–2,4
–2,1
–4,0
31,8
Vapo Timber
110,6
–10,5
–9,5
–10,6
–9,6
–24,6
54,9
Kuhmo
76,3
0,1
0,2
–0,5
–0,7
0,6
36,2
Junnikkala
62,7
0,0
0,0
–1,0
–1,7
0,1
24,0
Luvian Saha -konserni
60,4
1,2
2,0
–0,1
–0,2
9,4
3,9
Raunion Saha
50,6
0,2
0,5
–0,2
–0,4
1,1
22,3
22,4
Iisalmen Sahat*
45,6
0,1
0,2
–0,2
–0,4
3,1
Haapajärven Ha-Sa
42,2
1,9
4,6
0,7
1,7
8,2
15,8
ER-Saha
36,4
1,0
2,8
0,6
1,8
9,8
24,8
Iivari Mononen
33,5
1,4
4,3
1,8
5,4
4,4
52,6
* Tilinpäätös 7/2012, muut 12/2012
Tyytyväinen
liimapuuasiakas
Japanista
Shinohara Co. Ltd rakentaa toimii Tokion
alueella ja valmistaa taloja myös Japanin
taannoiselle maanjäristysalueelle. Yritys on
ostanut kaiken käyttämänsä liimapuun noin
viiden vuoden ajan suoraan ilman välikäsiä Keitele Groupilta.
Johtaja Yuichi Shinohara sanoo, että
yksi heidän yrityksensä tärkeimmistä kilpailutekijöistä on ensiluokkainen, suomalainen liimapuutavara. Keiteleen tuotteet
ovat Shinoharan mukaan selkeä etu heille,
sillä heidän asiakkaansa arvostavat laatua.
Japanissa toimii noin 700 Shinoharan
tyyppistä talonrakennusyritystä, joten kilpailu ja rakentamisen laatuvaatimukset ovat
äärimmäisen kovat.
– Liimapuun käyttö kasvaa koko ajan,
joten on hyvä, että Keiteleelläkin kasvatettiin kapasiteettia. Yrityksemme työllistää
200 henkilöä ja toimii pääasiassa Tokion
alueella, jossa asuu yli 30 miljoonaa ihmistä. Jatkossa voisimme ehkä lisätä tuotantoamme, Shinohara pohtii.
Shinohara Co. Ltd:n ja Keitele Groupin
yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Molemmat yhtiöt ovat perheyrityksiä, joissa
myös yhtiön nuorempi omistajapolvi on jatkamassa ja kehittämässä yritystoimintaa.
– Yritystemme taustat ovat samantyyppiset. Minä sekä Matti ja Mikko Kylävainio ymmärrämme hyvin toisiamme ja toimimme yhteistyössä kummankin yrityksen
parhaaksi strategisen kumppanuuden periaatteella, Shinohara hymyilee. n
Lähde: Kauppalehti 23.7.2013 / Balance Consulting
Johtaja Yuichi Shinohara.
14
Pekka Väätäinen aloitti tuotepäällikkönä
Maat.- ja metsätiet. maisteri, metsänhoitaja
Pekka Väätäinen (28 v.) aloitti elokuun alussa
Keitele Forestin tuotepäällikkönä. Hänen tehtäviinsä kuuluu jalostettujen puutuotteiden
myynti ja vientimarkkinoiden seuraaminen.
– Olen aiemmin työskennellyt muun muassa Lunawood Oy:ssä ja Lunacomp Oy:ssä Ii-
salmessa. Keitele Groupissa minua kiinnostaa
esimerkiksi se, että täällä näkee koko puunjalostusketjun ja miten siinä kaikki vaikuttaa
kaikkeen, Väätäinen kertoo.
– Keitele Forestiin oli mukava tulla. Alku
näyttää mielestäni oikein hyvältä, täällä on
hyvä työporukka ja asiat sujuvat reippaaseen tahtiin.
Nilsiäläislähtöinen Väätäinen asuu Kuopiossa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja seitsemän kuukauden ikäinen poika.
Kiireinen työ vaatii jatkossa paljon matkustamista, mutta siihen Väätäinen kertoo
tottuneensa jo aiemmissa tehtävissään.
Kun työltä ja perheeltä löytyy aikaa, Väätäinen harrastaa kestävyysliikuntaa, kuten
suunnistusta, maastopyöräilyä, hiihtoa sekä
jonkin verran myös metsästystä ja metsätöitä.
Keitele Forest mukana
beach volley -tapahtumassa
Hankintaesimies Ari Jäntti (vas.) ja korjuuesimies Pekka-Jussi Jääskeläinen
esittelivät Keitele Forestin toimintaa Kuopion beach volley -tapahtumassa.
Kolmantena esittelijänä toimi hankintaesimies Ari Nuutinen.
Keitele Forest oli näkyvästi esillä kesäkuun
puolivälissä Kuopiossa järjestetyssä Trust Kapital Open beach volley -tapahtumassa. Keitele Forestin tapahtumaständi oli vastaanottamassa tapahtuman osallistujia ja vieraita
Kuopion satamassa Ravintola Albatrossin vieressä olleella päänäyttämön portilla.
Tämän kesän Suomen suurin, koko viikonlopun kestänyt rantalentopallotapahtuma kiinnosti mukavasti yleisöä, vaikka kesäsää olikin hieman oikullinen.
Keitele Forestin ständillä yrityksen puukauppaa ja toimintaa esittelivät hankintaesimiehet Ari Jäntti ja Ari Nuutinen sekä korjuuesimies Pekka-Jussi Jääskeläinen. Puukaupoista
ja metsänhoidosta kiinnostuneita ihmisiä kävi
miesten juttusilla tasaiseen tahtiin.
– Tarkoituksemme on olla näkyvästi esillä isoissa, suuria ihmismääriä kiinnostavissa
tapahtumissa, joissa liikunta on yksi tärkeä
yhteinen nimittäjä. Keitele Forest näkyy vuoden mittaan myös esimerkiksi Reiska-MM-futiksessa sekä ”perinteisemmissä” lentopallo- ja jääkiekko-otteluissa, Ari Jäntti kertoi.
Kanta-asiakashankinta on pitkäjänteistä
työtä, jonka yksi osa on näkyvyys ja aktiivinen ja vuorovaikutteinen osallistuminen erilaisiin tapahtumiin.
Kuopion beach volley -tapahtuman ständillä Keiteleen miehet jutustelivat kävijöiden
kanssa ja tarjosivat samalla mahdollisuutta
osallistua arvontaan. Palkinnot eli retkireput
ja -kirveet arvottiin kaikkien yhteystietolomakkeiden palauttaneiden kesken.
15
Katse talven hakkuisiin
Tarvitsemme puuta ensi talven hakkuisiin, ja olemme kiinnostuneita päätehakkuukelpoisista talvileimikoista. Jos harkitset puun
myyntiä, niin tarjouspyyntö kannattaa jättää Keiteleelle juuri nyt!
Puukauppa Keiteleen kanssa:
• reilu palvelu niin hinnassa kuin hakkuissakin
• hyödyt Keiteleen katkonnasta: hyödynnämme pienemmätkin tukit
• vahvistat Keitele Forestin vaikutusalueen taloutta ja työllisyyttä
• puusi päätyvät kotien rakennusmateriaaliksi ympäri maailman
• huomioimme kestävän kehityksen periaatteet kaikilla
puunhankinnan osa-alueilla
Tee paras puukauppatili nyt!
Soita maksuttomaan metsänomistajan palvelunumeroon 0800 168 268
tai ota yhteyttä sähköpostilla: paraspuukauppa@keitelegroup.fi
www.keitelegroup.fi