3.6.2011 - Vihdin Seurakunta

Transcription

3.6.2011 - Vihdin Seurakunta
Vakka
n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 3.6.2011
Kirkossa,
kirkosta,
kirkkoon s. 2
Ammattina
ihmisten
palvelu s. 4
Hääyö
Vihdin
kirkossa
elokuussa s. 5
Partiossa
saa
tehdä
itse s. 12
Matti Karppinen / KuvaKotimaa
Inkerin
kirkko
400 vuotta s. 6
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Eija Vuorela
Paimenen palsta
Olla, tehdä ja julistaa
Rukous
Pyhä, salattu, kolmiyhteinen Jumala,
kiitos rakkaudestasi,
joka heijastuu Kristuksessa.
Kiitos luomakuntasi
tuoksuvasta vihreydestä,
joka virvoittaa matkan vaivoissa.
Kiitos Pyhän Henkesi opastuksesta
etsiessäni johdatusta elämässäni.
Aamen
Eija Vuorela
Saksittua
Suomen euroviisukin kertoo
luonnonsuojelusta. Paradise Oskar laulaa: ”Da da dam”, ja haluaa saada kappaleellaan ihmiset
miettimään valintojaan. Hyräily
kuvaa välinpitämättömyyttä, johon moni pakenee: Viherpiipertäminen tuntuu turhalta, kun sillä
ei voi pelastaa maailmaa. Monet
haluaisivat kuitenkin hidastaa
vauhtia ja luopua siitä, mitä eivät elääkseen tarvitse. Maan hiljaisia vaatimattomasti eläviä on
paljon, mutta missä viipyy kristittyjen kansanliike ja kirkon näyttävä kampanjointi yksinkertaisemman elämäntavan puolesta?
Pappi, kotiäiti Laura Tuhkanen-Jukkola,
Tampereen Kirkkosanomat, 18.5.2011
Raamatun kirjaimellinen lukutapa on mahdoton. - Kirjaimellisuus voi korkeintaan olla sitä, että lukee ääneen jonkun tekstin.
Paino
Salon Lehtitehdas
2
denmukaisuus rehottaa ja luonto saastuu käyttäjiensä alla.
Julistuksen kirkko - mitä se on? Sanan kuuloon
tullaan. Sovituksen sana otetaan vastaan jumalanpalveluksessa ja seuroissa, herätyskokouksissa ja
oman herätysliikkeen juhlilla. Raamattua luetaan
ja selitetään. Kristillistä identiteettiä rakennetaan.
Halutaan elää tämän maailman keskellä valona ja
suolana, toisenlaisen todellisuuden edustajina. Tämä todellisuus on Hengen ja Jumalan lahjojen todellisuutta, tämä todellisuus rakentuu evankeliumista, hyvästä uutisesta, joka muuttaa yksilön ja
yhteisön. Seurakunta on julistuksen kirkossa uskovien yhteisö, joka edistää aktiivisesti Jumalan perheväen asioita.
Kaikista kirkon olemisen tavoista on pidettävä kiinni. Paikallisseurakunnassa on etsittävä
kulloiseenkin tilanteeseen sopivat painotukset. Tämä on moniääninen kirkko ja mikään
kirkollinen olemisen tapa ei voi omia totuutta itselleen.
–
Riemuitsemme kesästä. Jumala ja Luoja on jälleen suonut
meille runsauden loiston. Jumala hoitaa meitä luonnon,
perheen, ystävien ja lepoon
saattelevan elämänviisauden
kautta.
Siunattua kesää!
Pekka Valkeapää,
kirkkoherra
Filosofi Tuomas Nevanlinna,
www.kotimaa24.fi, 29.5.2011
Kun arkkipiispa (kirkolliskokouksen) avauspuheessaan totesi, että kirkollisessa keskustelussa on viime aikoina yleistynyt puhe moniäänisyydestä, kysyin itseltäni ja nyt kysyn teiltäkin: onko puhe moniäänisyydestä ja ykseydestä yleistynyt mutta teot vähentyneet? Onko ehkä niin, että
sanat ja teot ovat kirkossa ristiriitaisia? Sellainen kehitys on vaaraksi kirkon uskottavuudelle.
Stig Kankkonen,
Esse 26.5.2011
Vakan toimitus
Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti
puh. (09) 3478 5018
www.vihdinseurakunta.fi
Päätoimittaja Pekka Valkeapää
puh. (09) 3478 5014
pekka.valkeapaa@evl.fi
Toimitus:
Heikki Nieminen
Susanne Vuorinen
puh. (09) 3478 5018
etunimi.sukunimi@evl.fi
Kustantaja
Kuvankäsittely ja taitto
Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä
jaana.mehtala@kotimaa.fi
p. 020 754 2309, 040 509 4962
Luottamushenkilön kynästä
Kirkossa, kirkosta, kirkkoon
Kirkossa on hiljaista ja pimeää. Vain alttarilla kajastaa hento valo. Pääsiäisyön messu alkaa pimeydestä.
Messuun osallistujat saavat pienen tuohuksen, johon
jokaiseen vuorollaan sytytetään liekki. Valoketjun edetessä kirkko alkaa valaistua. Messun rauhassa saa kokea uskon mysteeriä sanojen ja musiikin peilatessa
ydintä, pimeyttä ja valoa. Se miten koen, on hyvin yksiPirjo Nieminen
Seuraava Vakka
ilmestyy 9.9.2011
Kun kerrotaan, mitä teksti merkitsee, tehdään jo tulkintaa. Kirjaimellisesta lukemisesta puhuminen on tapa väittää, että omaan
lukemiseen ei liity taustaoletuksia, agendaa tai lukemista ohjaavia ajatuksia.
Luterilaisen kirkon tulevaisuusselonteko 2020 on valmistunut. Selonteossa piirretään kirkolle kolme tapaa
olla olemassa suomalaisessa todellisuudessa. Puhutaan olemisen, tekemisen ja julistuksen kirkosta. Kirkollinen elämä on ollut, on ja tulee olemaan sekoitus
kaikkia näitä kolmea, kuitenkin niin, että joku puoli näistä kolmesta voi korostua seurakunnan toimintakulttuurissa.
Olemisen kirkko - mitä se on? Takapenkissä ja pylvään takana saa olla vapaasti ja syyllistymättä. Ei tarvitse tehdä mitään. Voi vain ottaa sanoman vastaan
ja elää arjessaan, työssään ja perheessään kristillisyyttään omantunnon ihmisenä. Olemisen kirkko on myös
hiljaisuuden viljelyn kirkko. Aito hengellisyys rakentuu itsensä ja Jumalansa kohtaamisesta hiljaisuudessa, meditatiivisessa rukouksessa, jossa etsitään sovintoa itsen, Jumalan ja luomakunnan
kanssa. Olemisen kirkossa ehtoollismessu on
kaiken keskus.
Tekemisen kirkko - mitä se on? Missä inhimillinen hädänalaisuus ja kurjuus
näyttäytyy, siellä on kirkko auttamassa ja toivoa luomassa. Kirkon
vapaaehtoiset ovat liikkeellä eläen kristillisyyttään arjen hyvissä teoissa ja yhdessä tekemisen riemussa. Tekemisen kirkko on myös kasvatuksen kirkko. Kristityiksi kastettuja on
opetettava tämän tien vaaroista, vaivoista ja mahdollisuuksista, jotta he pääsisivät
perille Jumalan valtakuntaan.
Jumalan valtakunta on oikeudenmukaisuuden ja rakkauden valtakunta. Kirkko ei voi vaieta silloin,
kun yhteiskunnallinen epäoikeu-
tyistä, ja silti yhteistä meille kaikille. Kaikki pienet lepattavaliekkiset tuohukset ovat ketjussa tärkeitä. Minunkin.
Kirkosta kuuluu Mendelssohnin Italialaisen sinfonian
musiikki. Kävelemme ystävieni kanssa kesäisen Pärnun
kadulla, ja saamme nauttia ihanasta hetkestä kauniin
kirkon luona. Kaikki, mitä kirkosta kuuluu, ei aina ole
musiikkia korvillemme. Kirkon moniäänisyys voi kuulostaa liian vaikeaselkoiselta musiikilta, joskus jopa hallitsemattomalta kakofonialta. Missä ovat kaipaamani rauha ja harmonia? Ja kuinka joku voi ajatella noin
eri tavalla samasta Raamatusta? Miksi suvaitsemattomuutta pitää suvaita? Taivas ja maa, paratiisi ja helvetti, oikea ja väärä kieppuvat villisti hurjassa vauhdissa. Kenellä on oikein tieto ja totuus? En tiedä, mutta jään katsomaan ja kuuntelemaan. Ehkä opin jotakin.
Pulahdan kesäiltana vesijuoksulenkille Kirkkojärveen.
Aurinko paistaa, ja Vihdin kirkonkylän maisema on niin
kaunis, että mieleeni tulee katkelma Eino Leinon runosta Legenda. ”Mut kerrotaan, kun illoin kesäisin Sa istut koivun alla, on kuin täällä viel' liikkuis Herran hymy vetten päällä.” Samassa kirkon kellot alkavat soida
ja tunnen vahvasti, miten kuulun kirkkoon.
Päivi Pousar
3.6.2011 n
Vakka
Tasaus-keräyksellä autetaan kehitysmaiden
ihmisiä kohti parempaa tulevaisuutta. Tänä
vuonna Tasaus auttaa Nepalin osattomia
mukaan yhteiskuntaan.
Voit lahjoittaa Tasaus-keräykseen:
- Suomen Lähetysseuran tilille Sampo Pankki 800014-161130.
Kirjoita viestikenttään Tasaus2011. Vihdin tasauskeräysviite on 91760000147453. Voit myös
lahjoittaa Vihdin seurakunnan
lähetysjohtokunnan tasauskeräystilille: Nordea 226018-9218 viite: 657, josta lahjoitus ohjataan
Lähetysseuraan.
- Soittamalla tasauskeräyspuhelimeen 0600 01010 (10,02e/
puhelu+pvm)
Lisätietoa
www.tasaus.fi
Salla Matilainen
N
epalissa syntyperä määrittää ihmiskohtalon. Alakastiset, vammaiset ja vähemmistökansat jäävät köyhyyden ja syrjinnän vuoksi yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaikilla on
kuitenkin oikeus ihmisarvoiseen
elämään - sinun tuellasi voimme
oikaista epäkohtia.
Virallisen kastilaitoksen lakkauttamisesta huolimatta eriarvoisuus elää vahvana nepalilaisessa yhteiskunnassa. Alakastiset
eli dalitit ovat syntyperänsä vankeja koko elämänsä. He syntyvät
ennalta määrättyyn ammattiin ilman sananvaltaa omaan elämäänsä. Maan monet etniset vähemmistöt kokevat saman kohtalon.
Vammaisuutta pidetään Nepalissa usein jumalten tahtona
tai entisen elämän rikkomusten
seurauksena. Monet vammaiset
elävät hävettyinä ja piiloteltuina.
Yhteiskunnan rakenteissa sitkeästi elävät ennakkoluulot jättävät syrjityt väestöryhmät ilman
koulutusta, terveydenhoitoa, toimeentuloa ja ihmisarvoa.
Tämä on kuitenkin mahdollista
muuttaa! Oikeudenmukainen yhteiskunta rakennetaan määrätietoisin ottein ja sitoutunein sydämin.
Lahjoittamalla olet mukana
muuttamassa maailmaa!
- Lähettämällä tekstiviestin Tasaus5 (5 euroa) tai Tasaus10 (10
euroa) numeroon 16160.
Tasaus on Suomen Lähetysseuran vuosittainen varainhankinta-, tiedotus-, ja vaikuttamiskampanja, jolla tasoitetaan tietä yhteiskunnan heikoimmille.
Kampanjan avulla hankituilla
varoilla luodaan kestäviä onnen
edellytyksiä niille, joilla ei muuten olisi toivoa paremmasta. Tasaus syntyi vuonna 1992 kevätja syyspäiväntasauksen innoittamana. Valo jakaantuu maailmassa tasan kaksi kertaa vuodessa,
mutta elämisen edellytykset eivät koskaan. Siksi tarvitaan hyvinvoinnin tasaamista.
Vuoden 2011 Tasaus-keräys auttaa Nepalin syrjittyjä ihmisryhmiä.
Kuvassa Lapsia Mahadev Besin kylässä.
Hanna-työ auttaa naisia
Hanna-työ on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien tekemää maailmanlaajaa yhteistyökumppanuutta
naisten auttamiseksi ja tavoittamiseksi. Hanna-työn alulle panija on
brasilialaissyntyinen lähetystyöntekijä Marli Spieker. Vieraillessaan
Suomessa hän kertoi Hanna-työn
synnystä. Asuessaan Singaporessa
lähetystyöntekijänä 1997, hän näki ensimmäistä kertaa elämässään
naisen, joka oli kirjaimellisesti kokonaan mustan hunnun alla. Jumala puhui hänelle: ”nämä naiset elävät myös mielessään, sydämessään
ja ajatuksissaan hunnun alla, heillä
ei ole vapautta”.
Maailman väestöstä 3,04 miljardia on naisia. Sukupuolen takia
heitä abortoidaan, nöyryytetään,
riistetään, orjuutetaan, raiskataan
ja murhataan. Kuitenkin Jumala
lähetti ainoa Poikansa, että myös
kaikilla maailman naisilla olisi ihmisarvo, ja että he tietäisivät, että
heidän Luojansa arvostaa heitä, ja
että pelastus on myös heitä varten.
Kansainvälinen Hanna-työ saavuttaa naisia radion välityksellä.
Vihdin seurakunnan nuorisotyöllä on oma kummikohde Etiopiassa. Nuoret tukevat Dessiessä sijaitsevaa aids-orpojen toimintakeskusta.
Nuoret keräävät kummikohteeseensa rahaa eri tavoin, esimerkiksi nuortentila Sankarlassa on vapaaehtoinen kahvimaksu, joka
lahjoitetaan Dessieen. Lisäksi nuoret ovat valmistaneet ja myyneet
mm. kynttilänjalkoja, sinappia ja
kirjoja seurakunnan adventtimyyjäisissä kummikohteen hyväksi.
Keskeinen keräystapa on rippileireillä järjestettävä panttiskaba,
jossa tyhjien pullojen panttituotot
lahjoitetaan kummikohteeseen.
Seppo Nurmio
T
Vihdin seurakunnan ”Toimivat kädet” -ryhmä vei vihtiläisten kutomia
Äiti Teresa-peittoja Helsinkiin Rakkauden lähetit-sisarkunnalle, joka
toimittaa peitot Intiaan sairaiden, orpojen ja kuolevien taloihin.
avulla on helpompi tehdä tilkut
määrämittaisiksi. Voit osallistua
Äiti Teresa-peittojen tekemiseen
kutomalla tilkkuja kotona ja toimittamalla ne Pysäkki-kahvilaan
Nummelan seurakuntakeskukseen, Kappelitie 5. Pysäkki on ke-
Kuvassa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien yhteyssihteeri Anne
Isokuortti (vas.) ja Hanna-työn perustaja brasilialaissyntyinen Marli
Spieker, joka vieraili Suomessa kertomassa naisten auttamiseen
tähtäävästä Hanna-työstä.
Heitä varten tuotetaan Women of
Hope-nimisiä ohjelmia, joissa he
saavat kuulla kulttuurilleen tärkeitä naisille suunnattuja ajatuksia elämästä ja uskosta. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat tukee näitä ohjelmia neljällä kielellä, maailmanlaajasti ohjelmia lähetetään jo 58 kielellä.
Marli Spieker pyysi Suomen
naisilta kahta asiaa. Ensiksi yhtä
minuuttia päivässä, jonka aikana
liitytään maailmanlaajuiseen rukouksen aaltoon Hanna-työn rukouskalenterin mukaisesti. Työn
puolesta rukoillaan jo kymmenissä maissa ympäri maailmaa.
Toiseksi hän haastoi tukemaan
Hanna-työn radiointia.
Eri puolilla maatamme toimii jo 40 rukoilevaa Hanna-ryhmää. Sinäkin voit tulla mukaan
ja samalla saat tietoa eri maiden naisten elämänolosuhteista.
Lisää tietoa Hanna-työstä saat
www.sansa.fi, sekä Vihdin seurakunnan lähetyssihteeri Tuula
Kankkuselta p. 0400-219997.
Tuula Kankkunen
Seurakunnan nuorilla
on oma kummikohde
Vihtiläiset kutoneet
Äiti Teresa-peittoja
lähes 20 vuotta
oukokuussa Vihdin seurakunnan ”Toimivat kädet”ryhmän edustajat tekivät
retken Helsinkiin. He tapasivat
Rakkauden lähetit -sisarkunnan
edustajia, jotka kuuluvat Äiti Teresan perustamaan järjestöön.
Vihtiläiset veivät sisarten tukikohtaan viisitoista valmistamaansa tilkkupeittoa. Sisaret toimittavat suomalaisten kutomat
peitot kootusti isoissa konteissa Intiaan. Tilkkupeittoja käytetään sairaiden, orpojen ja kuolevien taloissa.
Suomessa peittoja on tehty
1970-luvun lopulta lähtien. Vihdin seurakunnassa vapaaehtoiset ovat kutoneet ja ommelleet
Äiti Teresa-peittoja Pysäkki-kahvilassa kohta 20 vuotta.
Peittoihin käytettävien tilkkujen koko on 18x18 cm ja materiaalina on hyvä olla mahdollisimman täysivillaista lankaa. Kutomisen avuksi voi tehdä pahvista
mallikoon mukaisen neliön, sen
Tuula Kankkunen
Tasaus 2011 auttaa
Nepalin osattomia
sällä avoinna ti ja pe klo 12-15.
Pysäkki-kahvilassa Toimivat kädet-ryhmä ompelee tilkut yhteen
peitoiksi. Lisätiedot diakonissa
Eija Vuorela p. 040 5306 452,
eija.vuorela@evl.fi .
Eija Vuorela
WWF on julkaissut kalaoppaan, jonka
avulla voi valita lautaselleen vastuullisesti kalaa. Kalat on luokiteltu oppaassa ympäristöperustein, eli niiden pyynnin ja
kalakantojen kestävyyden mukaan. Vihreällä merkittyjä kaloja voi poimia lautaselle hyvällä omallatunnolla, keltaisella merkittyjen kohdalla kannattaa harkita kestävämpää vaihtoehtoa ja punaisella merkittyjä lajeja tulee välttää. Kolme
muistisääntöä kestäviin kalavalintoihin:
Osta ensisijaisesti kotimaista kalaa, pienikokoisia lajeja ja MSC-merkittyä kalaa.
Rippileirit kilpailevat keskenään
mikä ryhmä onnistuu keräämään
eniten rahaa Dessien aids-orpojen
toimintakeskukselle.
Nuoret saavat 3-4 kertaa vuodessa Etiopiasta kummikirjeen.
Kirje on luettavissa nuortentila
Sankarlassa Nummelassa. Dessien toimintakeskus tarjoaa aids-orvoille ja heidän sijaisperheilleen
monipuolista tukea ja apua, mm.
koululaisten tukiopetusta, kirjaston, terveysvalistusta, raamattuopetusta sekä ohjattua vapaa-ajan
toimintaa.
Lisätietoa nuorisotyönohjaaja Maarit Tampio 0405764016 ja
nuorten sivut www.sankarla.fi
Kala on maistuvaa ja terveellistä ruokaa, se sisältää mm. arvokasta proteiinia. Kalastus on myös tärkeä elinkeino. Usein kalaa kuitenkin pyydetään
liikaa, eivätkä kalat ehdi lisääntymään
yhtä nopeasti kuin niitä pyydystetään.
Kalakannat ovat ehtymässä nopeasti.
Etenkin suurikokoiset ja arvokkaat lajit, kuten tonnikala, ruijanpallas ja turska ovat vaarassa kadota. Yli puolta maailman kalakannoista kalastetaan tällä
hetkellä suurimmalla mahdollisella paineella. Jopa 90 % valtamerten suurikokoisista saaliskalalajeista on kalastettu
loppuun.
Kalaopas: www.wwf.fi/ymparisto/meret_sisavedet/kalastus/kalaopas.html
3
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Susanne Vuorinen
Ammattina
ihmisten palvelu
O
Birgitan piirissä
syvennytään
varhaiskeskiajan
naismystikoihin
V
ihdin kirkonkylässä on
kahden vuoden ajan kokoontunut Birgitan piiri,
jossa syvennytään keskiaikaisten naisvaikuttajien hengelliseen
perintöön. Noin kahdeksan hengen ryhmä syventyi Pyhän Birgitan elämään ja teksteihin syyskevätkaudella 2009-2010. Viime
syksystä lähtien ryhmä on perehtynyt Hildegard Bingeniläisen ajatuksiin.
”On tärkeää, että voimme syventyä rauhassa pidemmän aikaa yhteen aiheeseen”, piirin vetäjä Kirsti Suutari kertoo. Hän
toimii Vihdin seurakunnassa
projektityöntekijänä ja hänen
työkenttäänsä kuuluu mm. hiljaisuuden viljely ja taidekasvatus. ”Tapaamme kerran kuukaudessa. Olemme jakaneet esitysvuoroiksi Hildegard Bingeniläiseen liittyviä teemoja, kuten hengellinen ajattelu, luonnon lääkekasvit, ruoka ja musiikki, niin
että jokainen osallistuja on pitänyt omalla vuorollaan ryhmässä alustuksen valitsemastaan
teemasta”, Kirsti Suutari toteaa.
Hildegard Bingeniläisen perintö on monipuolinen. Hänestä on paljon tietoa kirjoissa ja
netissä, ryhmässä tätä tietoa on
koottu yhteen. Ryhmäläiset kiittelevät ryhmää siitä, että heille on muodostunut laaja näke-
RIIHITIE 4
03400 VIHTI
4
mys tästä keskiajan naismystikosta ja on ollut mielenkiintoista tutustua hänen toimintaansa
eri teemojen kautta. Ryhmäläisten mukaan Hildegard Bingeniläisen sanomassa on paljon antia nykypäivänkin naisille. ”Hildegardin opetuksissa oli keskeisessä asemassa kokonaisvaltainen ihmiskuva, jossa huomioitiin ihmisen fyysinen, psyykkinen ja hengellinen hyvinvointi. Lisäksi hän painotti kohtuullisuutta. Hän oli ajan ihmisten
tapaan hyvin perehtynyt myös
luonnonlääkkeisiin”, Birgitan
piiriläiset pohtivat.
Osa ryhmän jäsenistä innostui
tulemaan ryhmään kiinnostuttuaan ensin Pyhästä Birgitasta käytyään Vihdin Kirkkoniemessä
Pyhän Birgitan kirkon raunioilla. Osalla innostus keskiajan mystikoihin nousee kiinnostuksesta
historiaan ja luostareihin. Piiriläiset kiittelevät ryhmää siitä, että siihen on ollut helppo tulla ja
vuoden aikana on saanut oppia
paljon uutta sekä saanut myös sydämen ravintoa. ”Menneiden sukupolvien tiennäyttäjien ajatuksia on hyvä tutkia ja oppia heidän elämänviisaudestaan, he voivat toimia vielä nykyihmisillekin
hengellisinä matkakumppaneina”, Birgitan piiriläiset pohtivat.
Susanne Vuorinen
J. MYRSKYLÄ
Tervetuloa
– kaikki on valmista
Kun vieras saapuu tilaisuuteen,
on jo tehty paljon työtä, että puitteet ovat valmiina. Tila on siisti,
pöydät ja tuolit on aseteltu sopivasti, kahvia on keitetty ja pullaa
leivottu. Vihdin seurakunnassa
tekee arvokasta kirkonpalvelustyötä lukuisa joukko niin seurakuntalaisten kuin työtovereiden
palvelemiseen omistautunutta
väkeä. Jo pelkästään vahtimestari-siivoojia on kuusi. Nummelan seurakuntakeskuksessa heidän työhönsä kuuluu tilojen ylläpidon ja tarjoilujen valmistamisen lisäksi myös suntion tehtä-
Heikki Nieminen
Birgitan piirin naiset 6.4.2011 kirkonkylän seurakuntatalon
takkahuoneessa, (oik. edestä) Aila Kuikanmäki, Eila Saarela,
Inkeri Lahikainen, Kirsti Suutari. Vasemmalla Eine Virolainen,
Katriina Väre ja Kaija Kukkaro.
n aurinkoinen toukokuun
sunnuntai, kello lähestyy
kahtatoista. Avaan oven
ja astun sisään Nummelan seurakuntakeskukseen. Keittiön ovella minua tervehtii hymyillen parempiinsa pukeutunut kirkonpalvelusväki – tänään lähetämme yhden työtovereista, vahtimestari-siivooja Ritva Vähälehdon eläkkeelle kiitollisina yhteisistä vuosista. Astellessani kirkkoon katsahdan seurakuntasalin puolelle, jossa kauniisti katetut pöydät odottavat juhlaväkeä.
Vahtimestari-siivooja Ritva Vähälehdon (kesk.) läksiäisjuhlaa
vietettiin Nummelassa 22.5. Hyvästejä jättämässä työtoverit
Sonja Ranta ja Pirjo Hulkkonen.
viä, eli kirkkotilan valmistamista
jumalanpalveluksia ja muita toimituksia, kuten kasteita tai häitä varten. Kuten Ritvan eläkejuhlassa todettiin, ei työssä näe kahta samanlaista päivää.
Välillä keittiössä käy melkoinen kuhina, kun talo on täynnä jos jonkinlaista tapahtumaa.
Kirkonkylän seurakuntatalos-
sa saattaa samanaikaisesti olla käynnissä juhlasalin puolella parinsadan hengen tilaisuus
ja muissa tiloissa väkeä melkein
toinen mokoma. Silti kiire jää
kyökin puolelle, ja vieraat saavat nauttia rauhassa juhlastaan
ystävällisen palvelun kera.
Heikki Nieminen
Leipää ja suolaa
Mikä on tarpeeksi?
Kevätlukukausi on päättynyt! On todistusten jaon ja
päättäjäisjuhlien aika!
Vuoden aikana tehdyn työn tulokset herättävät monenlaisia tunteita. On iloa ja riemua, mutta on myös
pettymystä, tyytymättömyyttä ja huolta. Moni nuori miettii tulevaisuuttansa ja mittailee mahdollisuuksiaan saavutettujen tulosten valossa. Mihin tämä riittää, mikä on tarpeeksi?
--Jeesus ei koskaan epäillyt, etteivätkö hänen
opetuslapsensa voisi jatkaa sitä tehtävää,
jonka hän oli heille antanut.
Viimeisenä iltanaan Jeesus puhui
suurella luottamuksella tulevaisuudesta. Hän kiitti Jumalaa opetuslapsista ja rukoili heidän puolestaan ja lausui: ”…minun kirkkauteni on tullut julki heissä.”
Mitä olivat nämä miehet,
joissa Jeesus näki kirkkauden?
He olivat oppimattomia miehiä, jotka olivat kulkeneet kolme vuotta Jeesuksen seurassa
ja se oli Jeesuksen mielestä tarpeeksi! Se oli tarpeeksi siihen, että
Jeesus saattoi
jättää maailmassa tehtävän Jumalan
valtakunnan työn heidän varaansa! Uskomatonta luottamusta!
Varsinkin, kun Jeesuksen oma elämäntyökään ei
näyttänyt mitenkään mainittavalta, eivätkä hänen elämänsä loppuvaiheet herättäneet paljoakaan toivoa.
Hänen ympärillään oli pysynyt vain tuo pieni uskollisten joukko, kun taas monet vallanpitäjät olivat kääntyneet häntä vastaan.
Tästä huolimatta Jeesus puhui omilleen suuren luottamuksen vallassa! Se oli sitä luottamusta, joka tulee Jumalalta.
Jeesus ei pelännyt pieniä alkuja! Hän ei ollut pessimistinen tulevaisuuden
suhteen. Hän luotti Jumalaan ja näihin ihmisiin.
Ehkei tänään näy
suuria tuloksia, mutta
jotain pientä on kuitenkin saatu aikaan! Meidän
kannattaa pitää huolta pienien alkujen päivistä ja pyytää niille siunausta Jumalalta. Jumalan suuret teot
menevät usein eteenpäin salassa!
Herra siunatkoon elämääsi!
Tuula Kiiski,
pastori
3.6.2011 n
Petri Haapalainen / KuvaKotimaa
Hääyö
Vihdin kirkossa
La 20.8.2011
klo 20–24
V
iime vuonna suuren suosion saanut Hääyö järjestetään jälleen elokuussa Vihdin kirkossa. Hääyö tarjoaa pareille mahdollisuuden kirkolliseen vihkimiseen nopeasti ja pienimuotoisesti.
Vihkiaikoja Hääyöhön voi varata kirkkoherranvirastosta p. 09-3478 500, arkisin klo 9-15. Vihkiaikoja on puolen
tunnin välein ja ajat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Pappi ottaa yhteyttä hääpariin ennen vihkimistä ja kanttorin kanssa sovitaan häämusiikista.
Vihkiparien on tärkeää huomioida, että avioliitonesteidentutkintatodistus (”kuulutukset”) on tilattava viimeistään
pe 12.8. kirkkoherranvirastosta. Todistus on voimassa neljä kuukautta, joten sen voi tilata jo reilusti aikaisemminkin.
Jos toinen puolisoista on ulkomaalainen, liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin, esteiden selvittely voi kestää viikkoja.
Kirkollinen avioliittoon vihkiminen edellyttää, että pariskunnasta vähintään toinen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja toinen on jonkin muun kristillisen
kirkkokunnan jäsen. Myös rippikoulu on oltava käytynä.
Kaikissa vihkimiseen liittyvissä asioissa teitä palvelee kirkkoherranvirasto p. 09-3478 500 tai vihti.seurakunta@evl.fi.
Hääparin lähipiiri (korkeintaan 20 henkilöä) on tervetullut kirkkoon ja kakkukahville seurakuntataloon toimituksen jälkeen. Myös valokuvaaja on käytettävissänne seurakuntatalossa.
Vakka
19.-21.8.2011
Vihti-Päivät
Vihdin Kirkonkylässä
Perjantaina 19.8.
Käpykylä Design Market klo 10-18
Wichtis Krouvi Taidetalo Siirilä klo 18-24
Lauantaina 20.8.
Koko päivän ohjelmaa kaiken ikäisille
Wuosisatamarkkinat ja Järjestötori klo 10-16
teema ”Hyvä kiertää” juhlistaa
Lainajyvästön (Viljamakasiini) 200- vuotisjuhlavuotta ja
kunnantalon (Kirkonkylän kirjasto) 100-vuotisjuhlavuotta
Museolla ”1811 ja 1911 Yhteiseksi Hyväksi” -näyttely
sekä kotieläinpiha
Rustholkarhun ateljee avoinna
Kivipuisto Gadoliniitti Makasiininmäellä
Vihtiläiset järjestöt esittäytyvät yhteiskoululla
Vihdin kirkko ja kirkontorni avoinna
Kirkonmäellä aarteiden etsintää lapsille
Käpykylä Design Market klo 9-18
Wichtis Krouvi, Taidetalo Siirilä klo 10-24,
elävää musiikkia ja Vihdin taideyhdistyksen näyttely
Vuoden Positiivisin Vihtiläinen
julkistus klo 12.30 torilla
Hääyö Vihdin kirkossa klo 20-24
Sunnuntaina 21.8.
8.50 Kirkkovene saapuu Kirkkoniemen rantaan
9.00 Laudes -aamuhartaus
Pyhän Birgitan kirkossa, kulkue Vihdin kirkkoon
10.00 Jumalanpalvelus, Vihdin kirkko
13.00 Ohjelmalliset Pertunpidot, Kirkkoniemen koululla
Liput ennakkoon Vihdin museolta
18.00 Emma Salokoski Ensemble,
konsertti Vihdin kirkossa, järj. Taidetalo Siirilä
Lisätietoja Päivi Putkonen-Hegazi p. 09-3478 5048
(arkisin klo 9-15), www.vihdinseurakunta.fi
Lisätietoja vihkimisestä ja hääjärjestelyistä myös
http://evl.fi/avioliitto, www.kirkkoon.fi/haat,
http://haat.helsinginseurakunnat.fi/haat.html
Tervetuloa!
www.kirkonkyla.fi www.vihti.fi
www.facebook.com/vihtipaivat2011
Markkinapaikat
044 3233 618 • wuosisatamarkkinat@kirkonkyla.fi
Produktiokuoro esiintyi Tallinnassa
suomea. Kuoro lauloi osan lauluista a cappellana eli ilman soittimia ja loput pianon säestyksellä. Tällä kertaa upean valkoisen
flyygelin koskettimia soitti Tuula Kilpeläinen.
kuitenkin muurien sisällä. Kirkko on valmistunut vuonna 1531
ja sen upeiden kaariholvien alla
sai Produktiokuoro nyt esiintyä.
Hieno konsertti
– pieni yleisö
Kuorolaisten lauantaiaamu kului Viking Linella, mutta onneksi meille oli varattu lounas, joten tuo matka kului mukavasti ihan syödessä. Tallinnassa satoi ja niinpä karautimme hotelliimme, Scandic Palaceen, takseilla, jos kohta pari henkeä jäi ulkopuolelle ja suoritti ripeän iltapäivälenkin kävellen. Ehdimme
juuri ja juuri käydä vaihtamassa
vaatteet ja sitten mennä kirkkoon
suorittamaan äänenavausta ja totuttelemaan vahvaan ja mukavan
jälkikaikuiseen akustiikkaan.
Konsertti alkoi viideltä ja sujui mainiosti. Olisi varmasti ollut
mukavampi laulaa hieman suuremmalle yleisölle, mutta syystä
tai toisesta paikalla oli vain hieman yli kaksikymmentä kuulijaa, joista melkoinen osa oli kuorolaisten mukana olleita perheenjäseniä. Harvalukuinen yleisö taputti kovasti ja kiitosta saimme ihan niin paljon, että encorekappalekin saatiin esittää. ”Taivas, meri ja maa”- kokonaisuuteen kuuluu myös Eija Vuorelan
runo-osuus. Yleisö kuunteli hartaasti Eijan lausuntaa. Uskoakseni kaikki kuulijat ymmärsivät
Jumalanpalveluksessa
mukana
Olimme luvanneet seurakunnalle olla mukana myös sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa laulamassa. Lämminhenkinen juma-
lanpalvelus keräsi hieman enemmän väkeä kuin edellisiltainen
konsertti. Koska seurakunta on
suomalainen, toteutetaan jumalanpalvelus samoin kuin Suomessa, jos kohta heillä käytettiin neljättä sävelsarjaa, jota on ainakin
meillä Vihdissä harvemmin kuultu. Käytännössähän se merkitsee,
että vuorotervehdykset ja aamenet sekä ehtoollisen musiikki ovat
erilaiset, vaikka muuten jumiksen
järjestys on samanlainen.
Hyvin sujunut konsertti ja jumalanpalveluksessa laulaminen
sai seurakuntalaiset heti pyytämään uutta vierailua. Se, milloin
Produktiokuoro seuraavan kerran astahtaa musiikillisissa merkeissä Tallinnaan, on vielä auki,
mutta kokemuksena tuo kuororeissu oli tosi hieno ja siitä on mukava jatkaa taas eteenpäin kohti
uusia haasteita.
Sakari Männikkö
Miia Pakarinen
K
anttori Pirkko Kela on jo
noin vuosikymmenen ajan
johtanut hieman sattumalta syntynyttä Produktiokuoroa.
Toimintansa kuoro aloitti Tuomasmessuissa, minne Pike kutsui laulavia ystäviään esilaulajiksi. Hieman myöhemmin sitten alkoi harjoittelu hieman vaativampiin tehtäviin ja lopulta syntyi jo
pienimuotoisiin konsertteihin kykenevä kuoro. Kuoro on pysynyt
koko ajan pienenä ja vaihtuvuuttakin on ollut jonkin verran, mutta perusryhmä on pysynyt koko
toiminnan ajan samana.
Vuosien varrella Produktiokuoro on esiintynyt säännöllisesti Vihdissä – sekä omissa konserteissa
että jumalanpalveluksissa. Kaksi
vuotta sitten kuoro kävi esittämässä ”Taivas, meri ja maa” -konsertin Utön saarella ja samaisen laulukokonaisuuden se esitti nyt toukokuun 14. päivän iltana Tallinnassa.
Idea Tallinnan matkasta syntyi
jo pari vuotta sitten, kun Minna ja Markku Pakarinen kertoivat kuorosta Tallinnan suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan
kirkkoherralle, Hannele Päiviölle ja tämän puolisolle, pastori Markku Päiviölle. Seurakunnalla ei ole omaa kirkkoa, mutta
se saa järjestää jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia ruotsalaisen Pyhän Mikaelin kirkossa,
joka sijaitsee Vanhassa kaupungissa lähellä Vapauden aukiota –
Produktiokuoro konsertoi toukokuussa Pyhän Mikaelin kirkossa Tallinnassa. Kuvassa vasemmalla lilassa
puvussa kirkkoherra Hannele Päiviö ja hänen puolisonsa pastori Markku Päiviö, heidän vieressään
Eija Vuorela, joka vastasi runo-osuuksista, muu joukko produktiokuorolaisia.
5
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Inkerin kirkko täyttää 400 vuotta
Inkerin evankelis-luterilainen kirkko Venäjällä
täyttää tänä vuonna 400 vuotta. Juhlavuoden
tavoitteena on tehdä Inkerin kirkko tunnetuksi
niin Venäjällä kuin muuallakin maailmassa.
I
nkerin kirkon juuret ulottuvat
1610-luvulle, jolloin alue oli
Ruotsin vallan alla ja alueelle
perustettiin suomalaiskyliä. Suomalaiskylät, joita oli enimmillään
800, elivät omaa elämäänsä venäläisen ja ortodoksisen asutuksen
keskellä. Ensimmäinen suomenkielinen luterilainen seurakunta
perustettiin Lempaalaan Karjalan kannakselle vuonna 1611. Inkerin seurakunnille perustettiin
oma hiippakunta 1641. Vuonna
1655 seurakuntia oli 58, kirkkorakennuksia 36 ja seurakunnan palvelijoita 42.
Kirkko suomalaisen
kulttuurin ylläpitäjänä
Inkerin luterilaisuudesta tuli Inkerin kansalle koti, jonka avulla
se säilytti kansallisuutensa, kulttuurinsa ja äidinkielensä. Kirkko
opetti suomen kieltä seurakunnissa 1680-luvulta lähtien. Suomenkielisiä kansakouluja oli Inkerinmaalla parhaimmillaan yli 300.
Inkerinmaa sijaitsee Suomenlahden itäpohjukassa, Narvajoen ja Laatokan välisellä alueella.
Pinta-alaltaan noin 18 000 neliökilometrin alue ulottuu Suomen
vanhana rajana toimineeseen
Rajajokeen, idässä Lavajokeen ja
etelässä Stolbovan rauhan rajalle. Rajat vakiintuivat 1600-luvulla
Inkerin ollessa Ruotsin kuningaskunnan itäinen maakunta. (Nykyisin Inkerinmaa kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.)
Valta alueella siirtyi Suuren
Pohjan sodan myötä 1700-luvun
alussa Ruotsilta Venäjälle. Luterilainen kirkko sai kuitenkin vapauden harjoittaa edelleen omaa
uskontoaan. Inkeriläiset seurakunnat kuuluivat yhdessä saksalaisten luterilaisten kanssa Venäjän luterilaiseen kirkkoon.
Neuvostoaika toi
vainoa ja pakkosiirtoja
Kirkko eli kukoistusaikaa 1800-luvulla. Tilanne kuitenkin muuttui
1900-luvulle tultaessa. Vuoden
1917 vallankumouksen jälkeen
seurakuntien olot Venäjällä vai-
keutuivat. Vuoden 1927 lainmuutoksen jälkeen seurakunnat eivät
olleet juridisia toimijoita Neuvostoliitossa. Suomenkieliset koulut,
julkaisut ja radiolähetykset lakkautettiin. Inkerin kirkot suljettiin ja tuhansia inkerinsuomalaisia
pakkosiirrettiin, vangittiin ja surmattiin 1920-30-luvuilla. Kirkkorakennukset muutettiin elokuvateattereiksi, kerhotaloiksi ja varastotiloiksi. Monet seurakuntalaiset
kuitenkin jatkoivat salaa kokoontumista maallikkojen johdolla yksityiskodeissa ja hautausmailla
vangitsemisuhasta huolimatta.
Jatkosodan aikana vuosina
1943-44 yli 63 000 inkeriläistä kuljetettiin Suomeen. Suurin osa siirtyneistä oli naisia ja lapsia. Heistä
kuitenkin noin 56 000 jouduttiin
palauttamaan takaisin Neuvostoliittoon välirauhan solmimisen
jälkeen. Siellä heitä odotti usein
pakkosiirrot Siperiaan ja muualle sisämaahan. Inkeriläiset alkoivat palata Inkerin alueelle Siperiasta ja muualta Neuvostoliitosta Stalinin kuoleman jälkeen
vuonna 1953. Petroskoihin Karjalaan rekisteröitiin ensimmäinen
inkeriläisten seurakunta vuonna
1969 ja varsinaisesti Inkerinmaalle Pushkiniin 1977. Ortodoksikirkon 1000-vuotisjuhlasta 1988 alkoi uskonnollisten yhteisöjen
vapautuminen Neuvostoliitossa.
Inkeriläinen Kupanitsan kirkko
saatiin takaisin samana vuonna,
ja se laukaisi prosessin, joka johti Inkerin kirkon uudestisyntymiseen. Seurakuntia perustettiin lisää ja kirkkorakennuksia saatiin
takaisin. Vuonna 1991 rekisteröityjä seurakuntia oli jo 16.
Itsenäiseksi kirkoksi
Inkerin kirkko toimi sittemmin
osana Viron evankelis-luterilaista
kirkkoa. Viron itsenäistyttyä sen
luterilainen kirkko ei halunnut
enää toimia oman maan rajojen ulkopuolella. Tämän seurauksena itsenäinen Inkerin evankelis-luterilainen kirkko perustettiin Venäjälle vuoden 1992 alussa. Inkerin kirkon ensimmäiseksi piispaksi kutsuttiin Leino Hassinen, joka on
toiminut myös Vihdin seurakunnan kirkkoherrana vuosina 197787. Hassinen toimi Inkerin kirkossa aiemmin myös mm. kouluttajana ja oli perustamassa kaksikielistä Inkerin kirkko -lehteä, joka on
ilmestynyt vuodesta 1991 alkaen.
Vuodesta 1996 alkaen Inkerin kirkon piispana on toiminut Aarre
Kuukauppi. Kasvavalla kirkolla
on jäseniä noin 15 000 ympäri Venäjää. Inkerin kirkon hallinto sijaitsee Pietarissa.
”Inkerin kirkko ei ole koskaan
ollut valtaa pitävässä asemassa,
vaan aina palvelemassa ihmisiä.
Monella tavalla rikkaan, mutta
vaikean ja raskaita vainoja kokeneen historiansa vuoksi Inkerin luterilainen kirkko eroaa teologiassaan ja tietyissä eettisissä ratkaisuissaan läntisistä sisarkirkoistaan. Sen keskuudessa ei
liioin nouse esille sellaisia kysymyksiä, mistä viime aikoina on
keskusteltu muualla luterilaisessa maailmassa”, toteaa Inkerin
kirkon piispa Aarre Kuukauppi.
Inkerin kirkon 400-vuotisjuhlavuosi avattiin tammikuussa juhlajumalanpalveluksella Pyhän Marian kirkossa Pietarissa. Kesäkuun
11. päivänä Skuoritsan seurakunnassa on merkkivuoden kunniaksi musiikkijuhla. Pääjuhla on 30.
heinäkuuta pidettävät hengelliset
kesäjuhlat Moloskovitsan kirkon
raunioilla Länsi-Inkerissä. Rauniot ovat ainoat 1600-luvulta peräisin olevan kirkon jäänteet Inkerissä. Vuoden aikana järjestetään
myös erilaisia musiikkijuhlia, taidenäyttelyitä ja nuorten tapahtumia. Vihdin seurakunnan ystävyysseurakunnassa Toksovan
Lempaalassa vietetään Inkerin
kirkon 400-vuotisjuhlaa 16.-17.7.
Myös Vihdin seurakunnan ystävyysseurakuntatyön johtokunta
osallistuu juhlaan.
Monikulttuurinen
ja kasvava kirkko
Nykyisin Inkerin kirkolla on yli
80 seurakuntaa ja lisäksi kymmeniä saarnapaikkoja entisellä Inkerinmaalla, Karjalassa, sukukansojen parissa ja eri puolella Venäjää Siperiaa myöten. Seurakunnat ovat syntyneet yleensä siellä
olleiden inkeriläisten aloitteesta.
Kirkon virallinen kieli on venäjä. Suomea puhuvien seurakuntalaisten määrä on Inkerin kirkossa vähentynyt. Inkerin luterilaisTimo Merensilta / KuvaKotimaa
Inkeriläisvanhuksen
yhdistetty rukous- ja
virsikirja kuvastaa
monien inkeriläisten
raskaita elämänvaiheita.
Rukouskirja on kestänyt
Leningradin piirityksen
ja karkoituksen
Siperiaan.
6
ta kirkkoa ei enää rakenneta kansallisuuden mukaan vaan kirkko
on muuttunut monikansalliseksi ja monikulttuuriseksi. Kirkossa lauletaan, luetaan ja rukoillaan
noin kymmenellä eri kielillä, joista suomalais-ugrilaisia kieliä on
yli puolet. Sukukansojen parissa
tehtävä hengellinen työ ja raamatunkäännöstyö ovat merkittävässä asemassa Inkerin kirkossa.
Toiminnallisesti ja hallinnollisesti Inkerin kirkko on itsenäinen, mutta seurakuntien talous on
osin ulkomaisen avun, muun muassa suomalaisen ystävyysseurakuntatyön varassa. Inkerin kirkon
ja Suomen ev.lut. kirkon välille on
muodostunut viime aikoina jon-
kin verran jännitteitä mm. homoseksuaalisuuskysymyksiin liittyen, Inkerin kirkko näkee Suomen
kirkon linjaukset liian liberaaleina. Keskustelua on herättänyt
myös Inkerin kirkon suunnitelmat järjestää messuja Suomessa.
Keskinäinen kunnioitus ja avoin
vuoropuhelu ovatkin nyt olennaisia kirkkojemme yhteistyössä.
Susanne Vuorinen
Lähteet:
KT 3.1.2011, Inkerin kirkko
1/77/2011, Vie Sanoma 1/2011,
www.arvosurvo.com,
www.inkerinkirkko.fi,
www.narc.fi
Maailman suurin luterilainen
rovastikunta Siperiassa
Vangit veivät luterilaisen uskon Siperiaan
Inkerin kirkon 400-vuotisjuhlavuonna vietetään myös Siperiassa merkkivuotta. Kolmesataa vuotta sitten, vuonna 1711,
perustettiin Tobolskiin Siperian
ensimmäinen luterilainen seurakunta.
Pietari Suuri kuljetutti Suuren Pohjan sodan aikana valloittamiltaan alueilta ihmisiä
Venäjän sisäosiin. Myös Ruotsin armeijan antautuneita sotajoukkoja siirrettiin Siperiaan. Armeijaväessä oli mukana suomalaisia, ruotsalaisia, virolaisia, inkeriläisiä ja saksalaisia. Pietari Suuri antoi antautuneille sotilaille luvan säilyttää luterilainen uskonsa ja siirrettyjä vankeja seurannut sotilaspapisto piti huolen kirkollisesta elämästä. Vankien asuttamille alueille alkoi syntyä luterilaisia seurakuntia. Seurakunnat levisivät, kun vankeja lähetettiin uusille seuduille.
Myös Suomesta siirrettiin
ihmisiä Siperiaan, kun senaatti vuonna 1826 teki päätöksen
lähettää rikollisia kauas Uralvuorten taakse. Lakiin sisältyi
velvoite lähettää pappi ja opettaja huolehtimaan sielunhoidosta. Vuosien 1863-1921 aikana valtio ja hengellistä työtä tukemaan ryhtyneet järjestöt lähettivät Siperiaan yli kaksikymmentä pappia, katekeettaa ja diakonissaa. Maaorjuuden lakkauttaminen Venäjällä
1800-luvun lopussa ja Siperian
radan valmistuminen lisäsivät
muuttoliikettä Siperiaan. Alueen kaupunkeihin ja maaseudulle syntyi useita uusia luterilaisia seurakuntia. Venäjän
luterilaisen kirkon avustamana seurakunnat rakensivat itselleen kouluja, rukoushuoneita tai kirkkoja.
Luterilainen kirkko oli
1800-1900-lukujen taitteessa arvostettu osa venäläistä yhteiskuntaa. Vallankumous 1917 ja
neuvostoaika muuttivat kui-
tenkin tilanteen ja vainojen
vuodet alkoivat. Neuvostoliitto kuljetutti Siperiaan suuria
väestömääriä, myös suomalaisia, virolaisia ja inkeriläisiä sekä luterilaisia Volgan saksalaisia. Osa palasi myöhemmin takaisin länteen Stalinin kuoltua.
Etäisyys seurakuntien
välillä 3500 kilometriä
Nykyisin Inkerin kirkolla on
Siperiassa useita seurakuntia. Siperian rovastikuntaa johtaa Kansanlähetyksen lähettinä toimiva Juha Saari. Hänellä on johdettavanaan maailman
suurin luterilainen rovastikunta, Inkerin kirkon työ Uralin takana. Siperia on kaksi ja puoli kertaa Euroopan kokoinen
alue. Juha Saaren pisin työmatka oman alueensa seurakuntaan on noin 3500 kilometriä.
Inkerin kirkolla on parikymmentä työntekijää Siperian alueella, mm. pappeja, diakoneita
ja evankelistoja. Juha Saari kertoo Siperian rovastikunnasta Inkerin kirkon sivuilla: ”Toimimme eri kansallisuuksien ja kielten parissa. Olemme Siperianvenäläisiä, -suomalaisia, -virolaisia, -lättejä, -saksalaisia, -tataareja, -kasaheja, -burjaatteja,
-udmurteja, -mordvalaisia, -ukrainalaisia, lyhyesti sanottuna
siperialaisia. Seurakuntalaisissamme on sekä alkuperäiskansoja että karkotettuja tai vapaaehtoisesti tulleita. Seurakuntiamme on miljoonakaupungeissa ja pienissä kylissä. Vanhimmat seurakunnat ovat eläneet
satoja vuosia, nuorimpia vasta
rekisteröidään. Vaikka fyysisesti elämme etäällä toisistamme,
haluamme toimia yhdessä, rakentua osana Venäjällä toimivaa
monikansallista ja monikielistä
luterilaista kirkkoa.”
Lisätietoa www.inkerinkirkko.fi
Susanne Vuorinen
3.6.2011 n
Vihdillä on ystävyysseurakunta
Toksovassa Venäjällä
Vihdin seurakunnan nimikkolähetti Arvo Survo työskentelee
pappina pääosin Inkerinmaan
läntisillä ja keskisillä alueilla ja
lisäksi hän tekee vierailuja kaukaisemmilla alueilla. Hän muun
muassa pitää messuja sunnuntaisin, huolehtii pyhäkoulutyöstä Kupanitsassa ja vierailee kylissä inkeriläisvanhusten luona.
Arvo Survo on syntynyt Inkerissä, Kupanitsan Kikkerissä. Jo
ala-asteella hän kiinnostui suomalais-ugrilaisuudesta, ja kiinnostus
on kestänyt. Aikuisena hän oppi
puhumaan viroa ja mordvaa, ja
hallitsee hyvin myös romanikielen. Arvo Survo on toiminut yli
20 vuotta Inkerin kirkon palveluksessa, niistä noin kymmenen
vuoden ajan Kupanitsan seura-
Toksova sijaitsee Venäjällä lähellä Pietaria. Toksovan seurakunnasta tuli vuonna 1991 Vihdin seurakunnan ja koko Lohjan rovastikunnan ystävyyskohde. Toksovan seurakunta on vahvasti inkeriläistaustainen. Suomen kieli on monille seurakuntalaiselle hyvin tärkeä, se on heille uskon kieli. Tilaisuuksia pidetään seurakunnassa sekä suomeksi että venäjäksi.
Vihdin seurakunta on tukenut mm. Toksovan kirkon korjaustyötä ja toimittanut ruoka- ja
tavaralähetyksiä seurakunnalle
sekä sairaalalle. Toksovan seurakunnan yhteyteen kuuluu myös
Lempaalan seurakunta, sen kappeliin vihtiläiset lahjoittivat kirkonkellon.
Tuula Kankkunen
Arvo Survo
vierailulla
Nummelassa.
kunnanhoitajana ja kirkkoherrana. Vuonna 1990 hän oli aloittamassa Viron kirkon lähetystyötä.
Kanteleen ja kitaran soitto sekä kansanperinne kuuluvat Arvo Survon harrastuksiin. Ne ovat
vahvasti läsnä myös hänen työssään. YouTube:sta netistä voi katsoa näytteitä Arvon musiikkitaidoista. Arvo Survo on tutkinut
kansanperinnettä eri kansojen
omilla kielillä ja kääntänyt hengellistä runoutta ja lauluja eri kielille.
Hän on myös kerännyt etenkin Inkerin luontoon liittyvää sanastoa,
josta on löytynyt paljon arvokasta
kansanperinteen aineistoa.
Arvo Survo on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen
(SLEY) lähetti ja Vihdin seurakunnan nimikkolähetti. Nimikkolähettien työtä tukee yleensä
3-4 seurakuntaa, jotka ovat sitoutuneet rukoilemaan lähetin
puolesta ja avustamaan tämän
työtä vuosittain taloudellisesti.
Reijo Kaarto
Vihdin seurakunnan nimikkolähetti Arvo
Survo toimii pappina Inkerin kirkossa
Ehtoollisen jako kotiseuroissa Toksovassa.
kodeissa. Toksovan kirkkoherra
ja seurakuntalaisia on myös käynyt ystävyysvierailulla Vihdissä.
Ystävyysseurakuntatyöstä seurakunnassamme vastaa pastori Jari Hiekkanen.
Tärkeintä ystävyystoiminnassa on ihmisten kohtaaminen,
tutustuminen puolin ja toisin,
kuunteleminen ja asioiden jakaminen. Vuorovaikutus on antoisaa ja inkeriläisten elämäntari-
Ystävyyttä hoidetaan
säännöllisin vierailuin
Vihdistä tehdään vierailuja Toksovaan 1-2 kertaa vuodessa. Yleensä matkaan lähtee ystävyysjohtokunta sekä seurakuntalaisia. Vierailuilla käydään jumalanpalveluksissa, pidetään kotiseuroja sekä poiketaan inkeriläisvanhusten
Lisätietoa
www.arvosurvo.com/suomi,
www.sley.fi,
www.vihdinseurakunta.fi
Vakka
nat puhuttelevia. Vierailut Toksovaan ovat antaneet vihtiläisille hengellisen elämän syvyyttä.
Siellä on saanut nähdä miten
vaikeuksienkin keskellä usko
on säilynyt ja ihmiset ovat saaneet voimaa elää. Usko on kantanut ja antanut voimia kestää
vaikeat ajat.
Lisätietoa ystävyysseurakuntatyöstä www.vihdinseurakunta.fi
Hetkiä historiassa
Inkeriläisiä Vihdissä sota-aikana
J
atkosodan aikana Suomeen
siirrettiin yli 60 000 inkeriläistä. Monet heistä jättivät
raskain mielin kotiseutunsa, mutta lohduttautuivat sillä, että Suomessa pääsee kirkkoon ainakin
kerran viikossa. Monet inkeriläiset olivat hartaasti uskonnollisia.
Syyskesällä 1943 teki väestönsiirtoasiain keskustoimisto Kirkkohallitukselle esityksen siitä, että inkeriläiset otettaisiin Suomessa
seurakuntiin täysivaltaisina jäseninä. Koska inkeriläiset eivät vielä olleet Suomen kansalaisia, ei
esitykseen voitu suostua. Inkeriläiset olivat Suomessa asuessaan
kuitenkin ahkeria kirkossakävijöitä. Vihtiin sijoitetut inkeriläiset kävivät jumalanpalveluksissa Vihdin kirkossa ja Nummelan ruko-
ushuoneella, ja monissa paikoissa he kerääntyivät radion ääreen
kuuntelemaan jumalanpalvelusta.
Vihtiin sijoitettiin
noin 600 inkeriläistä
Inkeriläisten vastaanottoa ja edelleen sijoittamista varten perustettiin Lohjalle keväällä 1943 Väestönsiirtoleiri, jonne tuotiin inkeriläisiä Hangon karanteenileirin jälkeen. Lohjan kirkko täyttyi inkeriläisistä, kun heille järjestettiin tulojumalanpalvelus ja Lohjan seurakunnan papit huolehtivat leirillä
syntyneiden lapsien kastamisesta.
Nummelan asemalle tuli junalla
satoja inkeriläisiä, jotka saivat tilapäismajoituksen Nummelan seuratalo Joukolasta ja työväentalo
Rientolasta. Vihtiläiset lotat autKuva Erkki Tuulen kirjasta Inkeriläisten vaellus.
toivat inkeriläisten muonituksessa. Kerrotaan, että työväentalolla
oli inkeriläisiä varten puisia kolmikerroksisia sänkyjä. Inkeriläisiä sijoitettiin eri puolille Vihtiä,
enimmäkseen maatiloille, joissa
he osallistuivat maataloustöihin.
Inkeriläisten siirtoa Suomeen
oli ajateltu pysyväksi järjestelyksi, mutta jatkosodan päätyttyä
joutuivat Vihtiin sijoitetut inkeriläiset palaamaan takaisin Neuvostoliittoon. Jokikunnan Härtsilässä oli kaksi inkeriläistä miestä lähtenyt pakoon heti, kun tuli tieto palauttamisesta. Nummelan lähistöllä Härköilässä asunut
Sykiäisen perhe hankki itselleen
tavaroita, jotka he veisivät mukanaan. He hankkivat mm. polkupyöriä ja pakkasivat ne kuljetuslaatikoihin. Sykiäiset lähtivät
Neuvostoliittoon ja olivat kirjeenvaihdossa nummelalaisten kanssa. Kirjeistä kävi ilmi, että tavarat oli otettu heiltä pois jo rajan
ylityksen jälkeen ja juna ei lähtenytkään Inkerinmaalle, vaan kokonaan muuhun suuntaan. Inkeriläisille oli uskoteltu, että he pääsevät palaamaan kotiseudulleen
Inkeriin. Kotiin palaavilla inkeriläisillä olikin tapana veisata kiitosvirttä junan ollessa lähdössä,
virrenveisuuseen osallistuivat sekä matkaan lähtijät että saattajat.
Inkerin kirkon vaiheita
Raamatut olivat haluttuja kirjoja. Niitä jaettiin inkeriläisille
tuhatmäärin. Kuvassa pastori Jääskeläinen suorittamassa raamattujen
jakoa. Vuonna 1943 inkeriläisten siirtojen ollessa jo käynnissä
jatkettiin jumalanpalvelusten pitoa niin kauan kun paikkakunnalla oli
väkeä. Pastori Jääskeläinen toimitti jumalanpalveluksia mm. Koprinan
kirkossa.
Sen jälkeen kun Stolbovan rauha vuonna 1617 vahvisti pitkäksi aikaan Ruotsin omistusoikeuden Inkerinmaahan, järjesti Ruotsin hallitus kirkolliset olot Inkerissä siten, että luterilainen oppi
tuli vallitsevaksi. Vuonna 1630 oli
Mikko Yli-Rostin kokoelmat
Inkeriläiset olivat syvästi uskonnollisia
Ensimmäisen Lohjan väestönsiirtoleirillä syntyneen lapsen
kastetilaisuus.
Inkerissä kahdeksan luterilaista
kirkkoa ja vuonna 1655 oli jo 36
kirkkoa. Samana aikana pappien
määrä nousi kahdeksasta 42:een.
Vuonna 1695 oli Inkerissä noin
60 000 asukasta, joista kolme neljäsosaa Suomesta siirtyneitä. Kirkolla oli Inkerissä suuri merkitys kansan lukutaidon kehittäjänä ja suomalaisuuden pysyttäjänä. Ruotsin valta-asema päättyi 1700-luvun alussa, kun Pietari Suuri hyökkäsi Inkerinmaalle ja
perusti supisuomalaiselle alueelle
Pietarin kaupungin. Inkerin suomalaiset joutuivat maaorjuuteen
ja ainoana kansallisuuden ylläpitäjänä oli kirkko, joka sai säilyttää
asemansa. Vasta maaorjuuden loputtua vuonna 1861 pääsi Inkerin kansan henkinen elämä viriämään. Suomalainen sivistys oli Inkerissä läheinen ja rakas. Suomesta käsin inkeriläiset saivat pappinsa, jotka hoitivat suomeksi kaikki
virkatehtävänsä. Joulukuussa 1917
oli Inkerissä 30 luterilaisen seurakunnan kirjoissa 140 370 jäsentä.
Kansallinen
ja uskonnollinen vaino
Neuvostovallan aikana inkeriläisten kansallinen ja uskonnollinen
vaino jatkui vuodesta toiseen. Kotiseudultaan karkotettiin 1930-luvulta alkaen noin 60 000 inkeriläistä. Syksyllä 1941, kun Saksa
hyökkäsi yhä syvemmälle Neuvostoliittoon, jäi noin 30 000 inkeriläistä Leningradin saartorenkaaseen. Saksan valtaamille alueille
jäi noin 65 000 inkeriläistä, joista
valtaosa siirrettiin Suomeen. Sodan aiheuttamien vaikeiden olosuhteiden vuoksi oli inkeriläisillä ankara puute elintarvikkeista.
Saksalaiset ryhtyivät siirtämään inkeriläisiä aluksi Viroon
mutta Saksan ja Suomen kesken
solmittiin sopimus siitä, että inkeriläiset voivat vapaaehtoisesti siirtyä Suomeen. Sopimus johti inkeriläisten siirtoon Suomeen.
Siirto ei kuitenkaan jäänyt pysyväksi, vaan sodan päätyttyä oli
inkeriläiset palautettava.
Mikko Yli-Rosti
7
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Vihtijärven kappelin käyttöön
vihkimisestä tulee kuluneeksi 50 vuotta kesäkuun 4. päivä.
Kappelin 50-vuotisjuhlia vietetään juhlamessun merkeissä su
5.6. klo 10, ja messun jälkeen pidetään kahvi- ja juhlatilaisuus.
Jo vuonna 1937 piispantarkastuksen yhteydessä keskusteltiin
rukoushuoneen rakentamisesta
Vihtijärvelle. Kyläläisillä oli pitäjän pisin kirkkomatka. Päätöstä
ei vielä silloin tehty. Toukokuussa 1946 käytiin neuvottelu Hiiskulan kartanon omistajan Hans
Brummerin kanssa maa-alueesta, jolle voitaisiin perustaa hautausmaa ja rukoushuone.
Asian ratkaisi järkyttävä onnettomuus 13.12.1946. Hiiskulan
kartanon autonkuljettajan lapset
13-vuotias Maila Helena ja alle
kolmivuotias Toivo Antero ajoivat potkukelkalla kotijärven jäällä
sulaan ja hukkuivat. Pieni Antero-
Minna-Karoliina Heino
Vihtijärven kappeli 50 vuotta
Susanne Vuorinen
poika oli ollut Hiiskulan isännälle Hans Brummerille erityisen rakas. Kolme päivää onnettomuuden jälkeen Hans Brummer lahjoitti seurakunnalle 3,25 hehtaarin maa-alueen Vihtijärven hautausmaaksi. Lapset haudattiin sinne ja seuraavana vuonna alue vihittiin hautausmaaksi.
Hautausmaalle oli alusta alkaen ollut toiveena saada myös
rukoushuone. Asia eteni vuosina 1958-1959 ja kirkkovaltuusto
hyväksyi joulukuussa 1959 arkkitehtipariskunta Tarja ja Esko
Toiviaisen suunnitelman kappelista. Rakennusmateriaalina
käytettiin tiilen ohella Hiiskulan kartanon 1920-luvulla palaneen sikalan graniittipaasia, jotka muodostavat osan alttariseinää. Piispa Martti Simojoki vihki Vihtijärven kappelin käyttöön
4.6.1961. Kappeli on kyläläisille
tärkeä kokoontumis- ja hiljentymispaikka. Vihtijärven kappelissa pidetään messu kerran kuukaudessa. Vihtijärvellä on toiminut oma Kappelikuoro jo yli 50
vuoden ajan.
Toteuttamisen toinenpuoli
”Loma – mikä ihana tekosyy”, sanotaan mainoksessa, jossa syyllä tarkoitetaan mahdollisuutta
lomailla ulkomailla. Mitäs jos joku perheenjäsenistä ei haluakaan
viettää omaa lomaansa ulkomailla. Tällöin hyvää tarkoittava mainoslause saa uuden vivahteen.
Haaveet ja toiveet
Loma alkaa haaveista ja suunnitelmista. Jokainen perheenjäsen
pyörittelee loma-ajatuksia päässään niin kuin muitakin haaveita
ja unelmia. Lähtökohdaksi lomasuunnitelmissa onkin hyvä ottaa
ajatus, että puolisoni ei tiedä toiveitani tai tunne ajatuksiani ja
minun on syytä niistä kertoa hänelle. Tällöin perheelle avautuu
mahdollisuus yhteiseen keskusteluun sekä pohdintaan ja toiveita on helpompi täyttää.
Selvää on, että kompromisse-
Vihtijärven
Kamarimusiikkitapahtumassa
korkeatasoista musisointia
klo 19.00 vietetään ”venäläistä iltaa”, kun Maria Bürgi-Brummer,
sello ja Martin Klopfenstein, piano esiintyvät. Luvassa on mm.
Rachmaninovin preludeja soolopianolle sekä sellosonaatti. Kamarimusiikkitapahtuma huipentuu sunnuntai-iltana 24.7.
klo 17.00, kun kolmikko esiintyy yhdessä teemalla ”Wieniläisklassinen ilta”. Tuolloin saamme kuulla Beethovenin c-mollija Schubertin B-duuri-pianotrion. Kaikki tapahtuman esiintyjät
ovat ammattimuusikoita.
Maria, Ueli ja Vihtijärven kyläyhdistys toivottavat musiikin
ystävät tervetulleiksi konsertteihin!
Konserttien liput tulevat
myyntiin juhannuksena. Seuraa
ilmoittelua kylän kotisivuilla
www.vihtijarvi.fi
8
Suunnitelmat kantavat
Pois turhat paineet
Lapsilla on mielipiteitä ja lomahaaveita. Heidänkin ajatuksiaan
tulisi kuunnella ja lempeästi ohjata. Aikuisten on hyvä pohtia,
mitä he haluavat tarjota lomalla
lapsilleen ja minkälaisen esimerkin he antavat loman suunnittelusta ja sen käyttötavoista tulevaisuuden vanhemmille.
Loma onkin loistava hetki arjen pyörityksen keskellä pysähtyä, kohdata ja helliä kaikkia per-
Onko loma ihana syy johonkin tekoon? Miten rakentaa hyvä loma
arjen keskelle tai arki lomien väliin? Mitä eroa niillä oikeastaan
on? Ja kumpi on kuvassa oikeastaan yksinäisempi, jos susi aterioi
lampaan? ”Minä seison ovella ja
kolkutan. Jos joku kuulee minun
ääneni ja avaa oven, minä tulen
hänen luokseen, ja me aterioimme
yhdessä, minä ja hän” ILM. 3:20.
Minna-Karoliina Heino
Seurakunta hankki
turva-asunnon
V
Frédéric Giger
Vihtijärveltä kotoisin oleva Maria Bürgi-Brummer esiintyy miehensä
Ueli Bürgin sekä sveitsiläisen pianisti Martin Klopfensteinin kanssa
Vihtijärven Kamarimusiikkitapahtumassa 22.-24.7.
jakin on kaikkien tehtävä, mutta ohjenuoraksi voi ottaa improvisaatioteatterista hyväksi koetun tavan vastata aina myöntävästi toisen esittämään ehdotukseen vaikka lopputulos olisikin
muuta. Suorat kieltävät vastaukset tappavat tehokkaasti hedelmällisen pohdinnan ja ajatuksien
rakennelmat.
Aina ei suunnitelmista voida
kuitenkaan pitää kiinni. Loman
viettoon saattaa ilmaantua hyvinkin ikäviä esteitä, kuten sairaus, loukkaantuminen, suru tai
jokin muu yllättävä tilanne. Tällöin on hyvä olla valmis tekemään varasuunnitelmia ja elää
tilanteen vaatimalla tavalla.
Lomaan voivat myös vaikuttaa
raha, arjen rutiineista vaikeasti
irtipääseminen ja sosiaaliset paineet. Elämme maailmassa, jossa
meille tarjotaan joka päivä erilaisia asioita eri kanavien kautta ja
rytmi on kiivaan täyteläistä. Onnistunut loma onkin läsnäoloa,
pysähtymistä ja kuuntelemista.
Lomalaitumille
Lähde: Hilkka-Maija Virrankoski
/ Keskeneräinen tehtävä,
Vihdin seurakunnan
500-vuotisjuhlajuhlkaisu 2006.
Vihtijärvellä saadaan heinäkuussa nauttia kolmena iltana peräkkäin korkeatasoisesta musisoinnista. Vihtijärveltä kotoisin oleva, nykyään Sveitsissä asuva,
Maria Bürgi-Brummer on järjestämässä miehensä Ueli Bürgin kanssa kamarimusiikkitapahtumaa kotikyläänsä yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa.
Konserttisalina toimii 50 vuotta
täyttävä Vihtijärven kappeli.
Maria ja Ueli ovat saaneet mukaansa sveitsiläisen pianistin,
Martin Klopfensteinin. Konserttisarjan ensimmäisessä osassa perjantaina 22.7. klo 19.00 Ueli Bürgi ja Martin Klopfenstein
esiintyvät teemalla ”viulua valoisasti”, kuultavana Bachin,
Mozartin ja Debussyn viulusonaatit sekä muutama viuluvirtuoosikappale. Lauantaina 23.7.
heenjäseniä, lapsia lasten ja aikuista aikuisen tavalla. Tällöin on
myös aikaa miettiä, mikä on meidän perheelle tärkeää. Onko sukulaisreissut, joita ei tehdä ilolla,
hoidettava lomalla pois alta ja onko kesämökille päästettävä kaikki sinne haluavat? Perheen vetäessä köyttä samalla puolella se on
onnellisen vahva kohtaamaan loman tarjoamat haasteet.
ihdin seurakunta osti huhtikuun lopulla turva-asunnon Karviaisen alueelta.
”Kävimme katsomassa useampaa asuntoa, kunnes sopiva löytyi”, kiinteistöpäällikkö Erja Koponen kertoo. Hän ei voi kertoa
asunnon tarkempaa sijaintia turvallisuussyistä. Asuntoa valmistellaan käyttöä varten parhaillaan
ja sen toimintaperiaatteita ollaan
luomassa. Turva-asunto saadaan
käyttöön loppuvuodesta.
”Turva-asunto on kaksio, joka kalustetaan valmiiksi. Asunnosta tulee löytymään arjen perustarvikkeet, kuten kahvin- ja
vedenkeitin, mikro, pesukone,
astiat, peitot, pyyhkeet ja liinavaatteet”, Koponen sanoo. ”Turva-asuntoon tullaan usein tilanteesta, jossa omasta kodista ei voi ottaa juuri mukaan tavaroita. Siksi turva-asunnossa
on tärkeää olla kaikki perusasiat valmiina”, kiinteistöpäällikkö jatkaa. ”Asunnon kalustusta ja sisustusta on ollut haastavaa miettiä, kun ei tiedä minkä
ikäisiä turvaa kaipaavat henkilöt kulloinkin ovat. Yksinkertainen sisustus ja arjen perustarvikkeet pyritään valitsemaan niin,
että ne palvelevat monenikäisiä
käyttäjiä. Myös turvallisuusasiat
on huomioitu asunnossa.”
Turva-asunto on
tarkoitettu hätätilanteeseen
”Useimmiten omasta kodista joutuvat lähtemään pois äiti ja lapset. Jos sukulaiset ja ystävät asuvat
kaukana, ei välttämättä ole paikkaa mihin hätätilanteessa mennä.
Turva-asunto tulee tärkeään tarpeeseen ja sille on käyttöä. Näitä
tarvitsisi olla enemmänkin”, Erja
Koponen pohtii. ”Turva-asuntoon
mahtuu tarvittaessa kuusi henkilöä nukkumaan. Asunto on tarkoitettu hätätilanteeseen, muutaman
viikon mittaiseen lyhytaikaiseen
asumiseen. Se tarjoaa turvapaikan
kriisistä selviytymisen ajaksi, paikan jossa ei tarvitse pelätä ja asioita voi miettiä rauhassa”, Koponen toteaa. Turva-asunto voi auttaa yhtä perhettä kerrallaan.
Hankkeen tausta ulottuu vuoden 2006 loppuun, jolloin Vihdin
seurakunta teki aloitteen turvakodin perustamiseksi. Läntisellä Uudellamaalla ei ole turvakotia, vaikka suosituksena on, että turvakotipaikkoja olisi yksi 10 000 asukasta
kohden. Seurakunta kutsui eri toimijoita yhteen ja kartoitti yhteistyökumppaneiden halukkuutta
lähteä hankkeeseen mukaan. Turvakotihanke nähtiin tarpeelliseksi ja asiaa edistämään perustettiin työryhmä. Vihdin seurakunta
käynnisti Vihti 500-juhlavuoden
(v. 2007) alussa keräyksen turvakodin rakentamiseksi. Seurakunta teki hankkeesta selvityksen, ja
lähestyi lähialueiden kuntia yhteisen turvakotiosakeyhtiön perustamiseksi. Tavoitteena oli rakentaa 7-paikkainen turvakoti Vihdin
Otalammelle.
Alueen kunnat Vihtiä lukuun
ottamatta eivät kuitenkaan lähteneet hankkeeseen mukaan. Laajemmasta turvakotihankkeesta
piti luopua. Seurakunnan kirkkoneuvosto päätti kesäkuussa 2010,
että Vihdin seurakunta hankkii
perusturvakuntayhtymä Karviaisen alueelta turva-asunnon. Turva-asunnon hankintakustannukset olivat n. 80 000 euroa. Kustannuksiin osallistui seurakunnan lisäksi vihtiläisiä säätiöitä ja järjestöjä, mm. Berta Hernbergin säätiö ja
LC-Vihti. Lisäksi hanketta varten
perustetulle keräystilille kertyneet
lahjoitukset, n. 21 000 euroa, käytettiin asunnon hankintaan. Seurakunta tarjoaa turva-asunnon tilat käyttöön, vastaa asunnon vastikkeesta, kunnostuksesta ja hoidosta. Seurakunnan diakoniatoimi auttaa perheitä ensi hädässä,
minkä jälkeen apua ja yhteyttä
asuntoon sijoitettuun perheeseen
jatketaan yhteistyössä Karviaisen
kanssa.
Susanne Vuorinen
3.6.2011 n
Tiekirkko on avoinna!
Kirkkoniemen katit
Susanne Vuorinen
Vihdin kirkko toimii Tiekirkkona kesän ajan. Kirkko on avoinna 6.6.-14.8. klo 10-18 (lauantaisin suljettu). Kirkossa on opas
paikalla. Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan ja hiljentymään Vihdin kirkkoon!
Vihdin kirkko valmistui vuonna 1772. Sen on suunnitellut Antti
Piimänen. Kirkko on palanut historiansa aikana kaksi kertaa salaman iskun seurauksena. Lisätietoa
kirkon historiasta voi lukea seurakunnan sivuilta www.vihdinseurakunta.fi > Toimitilat. Myös
kirkon opas kertoo mielellään kirkon vaiheista, muutoksista vuosisatojen ja remonttien saatoissa sekä kirkon esineistön historiasta. Tiekirkossa on myös lapsille
suunniteltu muistipeli, jonka korttien kautta lapset voivat tutustua
kirkkoon ja etsiä mielenkiintoisia
yksityiskohtia kirkon esineistöstä.
Vihdin kirkko sijaitsee Kirkkotiellä Vihdin kirkonkylässä.
Mielenkiintoinen vierailukohde on myös Pyhän Birgitan
kirkko Kirkkoniemessä (Kirkkoniementien päässä, kirkonkylässä). Pyhän Birgitan kirkko rakennettiin todennäköisesti 1400-1500-lukujen taittees-
Vakka
Kirkonmäelle nouseva kohtaa tällä hetkellä poikkeuksellisen
näkymän: Vihdin kirkko on ”paketoituna”. Meneillään on kirkon
ulkoseinäremontti, jossa mm. korjataan vanhaa rappausta ja
maalataan kirkko uudelleen. Tavoitteena on saada tornipääty
korjattua viimeistään heinäkuun aikana ja koko remontin on
tarkoitus olla valmis syyskuun loppuun mennessä. Kirkon sisätilat
ovat käytössä ulkoremontista huolimatta.
sa ja kirkon rauniot ovat poikkeuksellinen historiallinen kohde. Samalla paikalla on ollut todennäköisesti puinen kirkko jo
1300-luvulla. Nojaa selkäsi Pyhän Birgitan kirkon vuosisatoja
vanhaan kiviseinään, sulje silmäsi, kuuntele kesäisen luonnon ääniä ja tunne vuosisatojen historian läsnäolo ympärilläsi.
Kirkot ovat mukavia ja mielenkiintoisia pysähdyspaikkoja
kesälomareissuilla ja mökkimatkoilla. Kesäisessä Suomessa on
avoinna 300 Tiekirkkoa. Kaikki
Suomen Tiekirkot ja muut mukavat taukopaikat löytyvät osoitteesta www.tiekirkko.fi
Rippikoulu
Susanne Vuorinen
Kesäristikko
Oletko ollut
konfirmaatiossa?
M
Iloista kesää kaikille!
Toivottavat lastenohjaajat
Aila Vaskela ja Kaisa Ilonen
aria-niminen tyttö Kaukoilan kylästä oli aloittamassa rippikoulua Vihdin
pappilassa 1780-luvulla yhdessä naapurinsa Johanin kanssa. He osasivat jo katekismuksen ulkoa, mutta lukeminen ei
oikein sujunut. Nuoria pelotti
kovin ankaran kirkkoherra Laguksen kuulustelu. Se tapahtuisi rippikoulun päätteeksi konfirmaatiojuhlassa kirkon alttarilla seurakunnan edessä.
Kuulustelua edeltävänä yönä Maria ei saanut millään nukuttua. Hän toisteli unissaankin uskontunnustusta ja kymmentä käskyä! Kirkkoon mennessään nuoret kyselivät vielä
toisiltaan ulkoläksyjä. Onneksi he osasivat vastata oikein
kirkkoherran kysymyksiin, sillä muuten he eivät olisi saaneet
osallistua ehtoolliselle.
Kuva ja teksti: Tarja Rae
Teijo Kemppainen
Enkelipoika
9
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan!
Aikuisille
KESÄN 2011 KULJETUKSET
HAUTAUSMAALLE
Vko 23
Ma 6.6. klo 9-11 ilmoittautuminen
viikon 23 kuljetuksiin Osmolle
p. 040-5780328.
Ma-ke 6.-8.6. klo 13.00 lähtö
Nummelan seurakuntakeskukselta
(torin puoli) Vihdin hautausmaalle.
Kyytiin voi tulla myös matkalta.
To 9.6. klo 18.00 lähtö Nummelan
seurakuntakeskukselta
VIHTIJÄRVEN hautausmaalle.
Kirkonkylältä ja matkalta pääsee
mukaan.
Vko 24
Ke 15.6. klo 9-10 ilmoittautuminen
viikon 24 kuljetuksiin Osmolle
p. 040-5780328.
To-pe 16.-17.6. klo 13.00 lähtö
Nummelan seurakuntakeskukselta
(torin puoli) Vihdin hautausmaalle.
Kyytiin voi tulla myös matkalta.
Vko 25
Ma 20.6. klo 9-10 ilmoittautuminen
viikon 25 kuljetuksiin Osmolle
p. 040-5780328.
Ma 20.6. klo 18 lähtö Nummelan
seurakuntakeskukselta (torin puoli)
VIHTIJÄRVEN hautausmaalle.
Mahdollisuus päästä kirkonkylältä
ja matkalta kyytiin.
Ti 21.6. klo 13.00 lähtö Nummelan
seurakuntakeskukselta Vihdin
hautausmaalle. Kyytiin myös
matkalta.
Ke 22.6. klo 13.00 (2. 13.40) lähtö
Nummelan seurakuntakeskukselta
Vihdin hautausmaalle. Lauluhetki
KAPPELISSA klo 14.00. Lähtö
takaisin klo 15.00 (2. n. 15.35).
Reitin varrelta mahdollisuus kyytiin.
To 23.6. klo 13.00 lähtö Nummelan
seurakuntakeskukselta Vihdin
hautausmaalle. Klo 14.30 lähtö
takaisin.
Vko 26
Ma 27.6. klo 9-10 ilmoittautuminen
viikon 26 kuljetuksiin Osmolle
p. 040-5780328.
28.-30.6. klo 13.00 lähtö Nummelan
seurakuntakeskukselta (torin
puoli) Vihdin hautausmaalle. Myös
matkalta mahdollisuus tulla kyytiin.
JUHANNUSRETKI
Sammatin Paikkarin Torppaan
ja Karjalohjan Heponiemen
Hiljaisuuden keskukseen
to 23.6.
Sammatissa Paikkarin Torpan
esittely, Heponiemessä päivän
rukoushetki Kappelissa, lounas,
Heponiemen historia, saunat,
uinti ja lähtökahvit. Lähtö
kirkonkylän seurakuntatalolta
klo 10, Nummelan
seurakuntakeskukselta
klo 10.15. Paluu n. klo 16.30.
Retken hinta 37 €.
Retkeä johtavat Maria-Liisa
Pakalén ja Kirsti Suutari.
Ilmoittautumiset 17.6. mennessä
p. 34785048 arkisin klo 9-15.
ELOKUU
ti 9.8. Mäntyrinteen asukkaiden
retkipäivä Riuttarantaan
klo 10-15. Ilm. Sirkku Peltoniemi
p. 040-1761356
to 11.8. Eläkeläisten retkipäivä
Riuttarantaan klo 10-16,
Ilm. Eija Vuorela p. 040-5306452
to 11.8. Vanjärven kyläläisten
saunailta Riuttarannassa 18-21.
Ilm. Sirkku Peltoniemi
p. 040-1761356
pe 12.8. Nummenselän 8-10,
Kuortilanluhdin ja Kuortilankujan
asukkaiden, Kaarikeskuksen
ja Hopearinteen asukkaiden
retkipäivä Riuttarantaan klo 10-14,
Ilm. Maria-Liisalle. p. 0401899349
la-su 13.-14. Vapaaehtoisten leiri
10
Riuttarannassa. Ilm. Päiville.
ti 16.8. Perheiden saunailta
klo 17-21 Riuttarannan
rantasaunalla. Ilm. Pirkolle.
ti 16.8. Invalidien retkipäivä
Riuttarantaan klo 12- 15.30.
Ilm. Eija Vuorela p. 040-5306452.
ke 17.8. Omaishoitajien retkipäivä
Riuttarantaan 12-15.
Ilm. Eija Vuorela p. 040-5306452.
to 18.8. Näkövammaisten
retkipäivä Riuttarantaan klo 12-15
ti 23.8. Naisten saunailta
Riuttarannassa klo 18-21.
Ilm. p. 09-34785048
to-pe 25.- 26.8. Toimintakeskuksen
leiri Riuttarannassa
HILJAISUUDEN RETRIITTI
Riuttarannan lumoavassa
maisemassa kesän täyteydessä,
elokuun tummuvissa
illoissa 5.-7.8.2011
Kokoonnumme retriitin tapaan,
mutta lisäksi mahdollisuus
maalaukseen luonnossa
tai vasemman käden
maalausharjoituksiin, joka
vahvistaa itsetuntemusta ja
intuitiivista elämänasennetta.
Retriitinohjaajina
taideterapiaopiskelija
Sirkku Timisjärvi
ja Kirsti Suutari.
Hinta: 50 €/vihtiläiset,
84 €/muualta tulevat vieraat.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset
22.6. mennessä: Kirsti Suutari
p. 0500-861843
tai kirsti.suutari@evl.fi
Lue lisää retriiteistä
www.vihdinseurakunta.fi
SYYSKUU
to 1.9. Miesten vapaailta
Riuttarannassa klo 18. Kuljetus
Nummelasta klo 17.30
ja kirkonkylältä 17.40.
la 3.9. Soppatykki
Nummelan torilla klo 10-13.
ti 6.9. Kuoppanummen koulun
Erityisluokan retki
Riuttarantaan 9-13
KASVUNAIKA
-SEURAKUNTAKOULU
jatkuu syksyllä 2011
Aiheena: Kerromme Jumalan
rakkaudesta – Uskon ja
rakkauden kertauskurssi
Nummelan
seurakuntakeskuksessa kuusi
kertaa joka toinen torstai-ilta
klo 18-20.30 alkaen 29.9.2011!
Ilmoittautumiset 22.9.
mennessä
puh. 09-34785048.
Diakoniatoimisto päivystää kesällä
tiistaisin p. 34785040
klo 9-11 kk tai p. 34787745
ke klo 13-15 Nla, jolloin puhelinajat
vastaanoton ajantilausta varten.
PYSÄKKI-KAHVILA NUMMELAN
DIAKONIASIIVESSÄ AVOINNA KESÄ
- ELOKUUSSA Tiistaisin
ja perjantaisin klo 12-15 .
Olkkari-kahvila kirkonkylän
seurakuntatalolla avoinna ma
klo 12-15, kahvila auki
juhannukseen asti ja kesätauon
jälkeen jälleen 15.8.
Lapsille ja
perheille
PERHERETKI SEURASAAREEN
MA 13.6.
Lähde tutustumaan entisajan
suomalaiseen elämään
Seurasaaren ulkomuseoon!
Lähtö Vihdin seurakuntatalolta
klo 9.45, Nummelan
seurakuntakeskukselta klo 10.00.
Paluulähtö Seurasaaresta klo 15.
Hinta (sis. lipun, opastuskierroksen
ja matkat): aikuiset 12 €, alle
18-vuotiaat 7 €. Ota mukaasi sään
mukaiset varusteet ja eväät.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset
Seurasaareen 6.6. mennessä arkisin
puh. 040-576 4016
tai maarit.tampio@evl.fi
n
e
v
r
ä
j
i
t
VihKAMARIMUSIIKKI
KONSERTIT KESÄLLÄ 2011 VIHTIJÄRVEN KAPPELISSA
VIULUA VALOISASTI (mm. Bach, Mozart ja Debussy)
Pe 22.7. klo 19. Martin Klopfenstein, piano - Ueli Bürgi, viulu
VENÄLÄINEN ILTA (Tsaikovski ja Rachmaninov)
La 23.7. klo 19. Martin Klopfenstein, piano Maria Bürgi-Brummer, sello
WIENILÄISKLASSINEN ILTA (Beethoven ja Schubert)
Su 24.7.2011 klo 17. Martin Klopfenstein, piano Ueli Bürgi, viulu - Maria Bürgi-Brummer, sello
Konserttien kesto n. 60 minuuttia, lopuksi tarjotaan konserttikahvit.
Liput yksittäiseen konserttiin: 15 € / kpl sisältäen tarjoilun, alle 12-v
veloituksetta. Konserttisarjan lippuhinnat: 1 konsertti 15 €, 2 konserttia 25 €, 3 konserttia 35 €
Liput myynnissä juhannuksesta alkaen. Tiedustelut ja varaukset
arkipäivisin klo 16-18 numerossa 040 593 5923. Lippujen myynti Kylätalolla 15.-19.7.2011. Lisätietoja www.vihtijarvi.fi
DIAKONIAN PERHELEIRI
Kesän perheleiri Riuttarannassa
la-ma 11.-13.6.
Ohjelmassa mm. ulkoilua, leikkejä,
pelejä, yhteisiä ohjelmahetkiä,
saunomista ja hyvää ruokaa. Ota
mukaan ulkoiluun ja liikuntaan
sopivat varusteet, pyyhe sekä
liinavaatteet. Leirin hinta 30e
aikuiset, 10e lapset ja alle
kouluikäisiltä ei maksua (maksetaan
leirin alkaessa työntekijälle).
Ilmoittautumiset 1.6. mennessä
Pirkko Orakoski 0400362707
tai Päivi Tapaninen 0403532241.
LEIKKIKENTTÄKERHOT
lapsille vanhempineen
Väinämöisentien leikkipuistossa
arkipäivisin 7.6. - 22.6. klo 9-12
Vapaata touhuilua ja ohjelmallisia
hetkiä. Ota omat eväät mukaan
ja tule kanssamme leikkimään
KESÄTOUKAT
ensimmäisen lapsen saaneille
perheille ke 8.6. ja 15.6. klo 10 - 12
Nummelan seurakuntakeskuksessa
PAPPILAN PIHAPÄIVÄT
lapsille vanhempineen arkipäivisin
7.6. - 22.6. klo 9-13
Rentoa olemista ja ohjelmallisia
tuokioita. Omat eväät mukaan,
grilli kuumana. Tervetuloa!
PERHEIDEN OMAT SAUNAILLAT
Riuttarannassa keskiviikkoisin
8.6., 15.6. ja 22.6. klo 17- 20
Iltapalamaksu 5 €/perhe
Ilmoittautumiset 3.6. mennessä
paivi.putkonen-hegazi@evl.fi
tai p. 09-34785048 klo 9.00-15.00
KESÄPÄIVÄKERHOT
Pappilassa 5-6-vuotiaille
Kerho 1. ti-ke 7.-8.6. klo 9-14
Kerho 2. to-pe 9.-10.6. klo 9-14
Mukaan mahtuu 12 lasta/ryhmä
Hinta 5 € sisältää välipalan
Ilmoittautumiset 3.6. mennessä
paivi.putkonen-hegazi@evl.fi
tai p. 09-34785048 klo 9-15
RANTAPÄIVÄT RIUTTARANNASSA
5-6-vuotiaille
Vesipeto 1. ke 22.6. klo 10-14
Vesipeto 2. to 23.6. klo 10-14
Mukaan mahtuu 25 lasta/ryhmä
Välipalamaksu 2 €/ lapsi
ilmoittautumiset 10.6. mennessä
paivi.putkonen-hegazi@evl.fi
tai p. 09-34785048 klo 9-15
PERHEKERHOT
aloittavat toimintansa
viikolla 33. Ennakkotiedoista
poiketen ilmoittautuminen
Nummelan, kirkonkylän ja
Ojakkalan kerhoihin tapahtuu
ke 10.8. klo 9-11 puhelimitse
ja paikan päällä kyseisissä
toimipisteissä. Otalammen,
Vihtijärven, Vanjärven,
Herrakunnan, Selin ja Jokikunnan
kerhoihin ilmoittaudutaan
ensimmäisellä kokoontumiskerralla
paikan päällä. Tarkemmat tiedot
kerhopäivistä ja ilmoittautumisesta
nettisivuiltamme www.
siivensuojassa.net
sekä elokuun alussa
paikallislehdistä.
TERVETULOA
EKALUOKKALAISTEN
KOULUTIELLE SIUNAAMISEEN
Vihdin kirkkoon tiistaina 9.8. klo 18.
Tulkaa koko perheen voimalla
juhlistamaan tärkeää hetkeä;
mukaan myös kummit, mummit,
papat ja muut pienen koululaisen
tärkeät aikuiset.
ILTAPÄIVÄKERHOT aloittavat
toimintansa to 11.8.2011
Nummelan srk-keskuksessa,
Ojakkalan kerhohuoneella
ja kirkonkylän Pappilassa heti
koulupäivän päätyttyä. Tervetuloa
uudet ekaluokkalaiset ja tutut
tokaluokkalaiset!
PÄIVÄKERHOT alkavat omien
kerhopäivien mukaisesti viikolla 33
omissa kerhopisteissä. Tervetuloa
kaikille uusille ja vanhoille
kerholaisille!
SUVISET SÄVELET VIHDIN
SEURAKUNNASSA 2011
KESÄISIÄ LAULUJA
Vihdin siunauskappelissa
ke 22.6. klo 14.0
Ulla Eho-Saario.
SUVIYÖN SOITTO
Vihdin kirkossa
pe 24.6. klo 22.
Juho Keränen, piano,
Produktiokuorolaisia.
JUMALAN KUNNIA LUONNOSSA
-suvi-illan konsertti
Vihdin kirkossa
La 2.7. klo 18
Sakari Tiitinen, bassobaritoni
ja Dimitry Sokolov, piano
mm. Merikanto, Sibelius,
Beethoven, Kari Tikka
ILTAMUSIIKKI
Vihtijärven kappelissa
ke 20.7. klo 19
Hanna Noro, huilu ja laulu
ja Lauri Jämsen, kitara. Myös
yhteislaulua.
KAMARIMUSIIKKITAPAHTUMA
Vihtijärven kappelissa
22.-24.7. Ueli Bürgi (viulu),
Maria Bürgi-Brummer (sello),
Martin Klopfenstein (piano).
Konserttien kesto n. 60 min.
Liput 15e/konsertti, 2 konserttia
25e, kaikki kolme konsertti-iltaa
35e. Lisätietoja www.vihtijarvi.fi
Franz Liszt vierailee Vihdissä”pianisti Olli Hautalan konsertti
Vihdin kirkossa
su 31.7. klo 18
SELLOTAITEILIJA HANNU KIISKIN
LEVYNJULKAISUKONSERTTI
VIHDIN KIRKOSSA
la 20.8. klo 17
Mukana vihtiläisiä
kirkkomuusikoita
sekä soitinyhtye.
EMMA SALOKOSKI ENSEMBLE
Vihdin kirkossa
21.8. su klo 18
Järj. Vihdin
Taidetaloyhdistys Siirilä ry.
Nuorten kesä
FUTISTA
Tervalammella
maanantaisin
klo 18.15-20.
Yhteislähtö
Nummelan
seurikselta klo 18.
NUORTENILTA
Nummelan seuriksella, Sankarlassa
keskiviikkoisin
klo 18-21. Leppoisaa yhdessäoloa
ja pelailua, pientä purtavaa ja
rauhoittumista.
Lisätietoja kesän nuorten jutuista
voi kysellä Jossulta 0400-676215
tai Lauralta p. 040-7238059
Syksyllä nuortenillat alkavat
pe 19.8. Nuortenillat perjantaisin
klo 18.30-22 Nummelan seuriksella,
Sankarlassa.
SYYSKAUDEN AVAJAISET
Nummelan seuriksella
pe 2.9. klo 18-->
Avajaisissa mm.:
- isoskoulutukseen
ilmoittautuminen
3.6.2011 n
- talven ja kesän ripareiden
muistelua
- hyvää seuraa ja musaa
- herkkuja
- iltamessu klo 20.30.
Tutustu myös Pyhän Birgitan
kirkkoon, 1500-luvulta olevan
kirkon rauniot (Kirkkoniementien
päässä, Vihdin kirkonkylässä).
Kansanlaulumessu ja
kesävieraiden kirkkopyhä
Vihtijärven kappelissa 26.6. klo 10.
Kesällä
tapahtuu
VIHTIJÄRVEN KAPPELIN
50-VUOTISJUHLA
su 5.6.
Juhla alkaa messulla
kappelissa. Liturgia ja saarna
Pekka Valkeapää, kanttori
Hanna Noro. Vihtijärven
kappelikuoro joht. Bernice
Brummer. Ohjelmallinen
päiväjuhla messun jälkeen.
Tervetuloa!
Jumalanpalvelus Vihdin
kirkossa joka sunnuntai klo 10 ja
Nummelan kirkossa klo 12, sekä
Vihtijärven kappelissa noin kerran
kuukaudessa klo 10. Sunnuntaina
5.6. klo 10 Vihtijärven kappelin
50-vuotisjuhlamessu.
Vihdin kirkko toimii Tiekirkkona
ja on avoinna 6.6.-14.8. supe klo 10-18. Kirkossa on opas
paikalla. Tervetuloa tutustumaan
ja hiljentymään Vihdin kirkkoon!
VIHTI-PÄIVÄT 20.-21.8.2011
La 20.8. Vihdin seurakunta mukana
Wuosisatamarkkinoilla klo 1016, kirkko ja kirkon torni avoinna,
lapsiperheille aarteiden etsintää
Kirkonmäellä. Kesäkahvila kirkon
tuntumassa. Hannu Kiiskin
levynjulkistamiskonsertti
klo 17 Vihdin kirkossa.
Hääyö Vihdin kirkossa
klo 20-24, hääparien
ilmoittautumiset
kirkkoherranvirastoon
p. 09 3478 500.
Su 21.8. Kirkkovene saapuu
Kirkkoniemeen klo 8.50, laudes
aamuhartaus Pyhän Birgitan kirkossa
klo 9, kulkue jumalanpalvelukseen,
messu Vihdin kirkossa klo 10
SINUSTAKO KERHONOHJAAJA?
Nyt etsitään innokkaita nuoria ja
aikuisia kerhonohjaajiksi YMPÄRI
VIHTIÄ sekä isosiksi koululaisten
leireille. Kerhot kokoontuvat
kerran viikossa noin tunnin
ajan. Kerho voi myös olla
kausiluonteinen ja kokoontua
3-5 kertaa, esimerkiksi
jouluaskartelukerho
tai lennokkikerho.
Kerhoissa voi askarrella, pelailla,
laulella, leikkiä, leipoa, rakentaa
vaikka lennokkeja eli lähes
mitä vain. Leirejä sen sijaan
järjestetään viidesti vuodessa.
Kerhonohjaajille ja isosille
maksetaan pientä palkkiota
ja he saavat koulutusta
tehtäväänsä. Mikäli tulet
toimeen koululaisten kanssa
ja tykkäät leikkiä sekä touhuta
heidän kanssaan ja kiinnostuit,
niin toimi alla olevien
ohjeiden mukaisesti.
1. Ota kännykkä tai tietokoneen
näppäimistö käteesi tai eteesi.
2. Näppäile 040-5764016
(maarit.tampio@evl.fi )
www.vihdinseurakunta.fi
3. Kerro tai kirjoita kysymyksesi
ja asiasi ja ilmoittautumisesi.
www.sankarla.fi
Ensimmäinen kerhonohjaajien
palaveri ensi syksyn
kerhonohjaajien kanssa on
to 11.8. klo 16-17.30
Nummelan
seurakuntakeskuksessa.
www.siivensuojassa.net
www.suurellasydamella.fi
Kulttuuria, kokouksia
ja perhejuhlia.
Päivölän Virkistyskoti
Taivaantie 41, 03100 Nummela
puhelin (09) 2222 320, 050 548 2356
Välitämme.
Kotimaa-yhtiöt ilmoitusmarkkinointi
toivottaa kaikille hyvää kesää.
90 vuotta luotettua hautauspalvelua
VIHDIN HAUTAUSTOIMISTO JA
KUKKAPALVELU KAUHANEN KY
hautausjärjestelyt - pitopalvelu
kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset
Pisteenkaari 4, Nummela (09) 222 6615
www.hautauspalvelut.net
Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen
Anna lapselle hyvä hetki.
Haluan ilahduttaa lasta hyvällä
lukemisella ja tekemisellä joka kuukausi.
Tilaan Lastenmaa-lehden määräaikaisena
tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-)
Jaana Mehtälä 040 509 4962
jaana.mehtala@kotimaa.fi
Nurmijärventie 28, Vihti kk (09) 224 7371
www.kukkapalvelut.net
X Kyllä kiitos!
Vakka
Kotimaa
maksaa
postimaksun
Tilaajan nimi
Osoite
Postinumero ja -toimipaikka
Lastenmaa on perinteinen
ja laadukas lastenkulttuurilehti, joka julkaisee tunnettujen suomalaisten kirjailijoiden
ja kuvittajien satuja. Luonto,
ekologisuus ja kansainvälisyys
ovat vahvasti esillä. Lasta
ilahduttavat monipuoliset
askartelut, tehtävät ja kilpailut. Lehdessä huomioidaan
myös kirkkovuoden suuret
tapahtumat. Lehden päätoimittaja on kirjailija Anna-Mari
Kaskinen.
Lastenmaa
6 kk vain
20,(norm. 27,-)
Puhelin
Sähköposti
Tilaan Lastenmaa-lehden lahjaksi määräaikaisena
tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-)
Lahjan saajan nimi
Osoite
Tilaa Lastenmaa haluamallasi tavalla:
Vastauslähetys
Tunnus 5001582
00003 Helsinki
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Sähköposti
Tarjous on voimassa 31.8.2011 asti ja koskee vain uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin
tilauksiin lisätään postikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden
tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Tarjoustunnus Vakka 6/11.
Postita tilauskortti.
Postimaksu on maksettu
puolestasi.
Tilaa verkosta
www.lastenmaa.net/kampanja
Soita 020 754 2333
• Lankapuhelimesta:
8,21 senttiä / puhelu
+ 6,9 senttiä / minuutti.
• Matkapuhelimesta:
8,21 senttiä / puhelu
+ 14,9 senttiä / minuutti.
Lähetä sähköpostia
osoitteeseen
tilauspalvelut@kotimaa.fi
(Muista kertoa tilaustunnus
Vakka 6/11)
11
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Yhteistyön seurakunta
Partio tarjoaa tekemistä
ja kokemista kaiken ikäisille
V
ihdissä on kaksi partiolippukuntaa:
Hiistulen Tytöt ry (HiTy) ja Vihdin
Polunlöytäjät ry (ViPo). Vihdin seurakunta toimii lippukuntien taustayhteisönä. Seurakunta tarjoaa partiolaisille kokoontumistilat Nummelassa ja kirkonkylässä. Lisäksi partioryhmiä kokoontuu Otalammella. Seurakunta avustaa molempia
lippukuntia vuosittain myös taloudellisesti. Partiolaisten viime syksynä valmistunut
uusi kämppä, Kataja, sijaitsee seurakunnan
mailla Moksissa. Lisäksi yhteistyötä tehdään hengellisen kasvatuksen osa-alueella, esimerkiksi suurimmissa tapahtumissa ja leireillä papit käyvät pitämässä hartaushetkiä.
Vihdin seurakunnan nuorisotyönohjaaja
Eila Musikka toimii yhteyshenkilönä seurakunnan ja lippukuntien välillä. Hän on
toiminut jo vuosien ajan aktiivisesti partiossa. ”On hienoa, että saan lukea osan vih-
dollistamaan maailman parhaan harrastuksen toteutumista Vihdissä!”, Eila Musikka
kannustaa uusia ohjaajia mukaan. Partiotoiminnasta kiinnostuneet lapset sekä ohjaamisesta kiinnostuneet nuoret ja aikuiset
voivat olla yhteydessä lippukuntien johtajiin: Riina Haapala 040 7268214 (HiTy) ja
Aki Karjalainen 0400 677296 (ViPo).
tiläisten lasten ja nuorten parissa tehtävästä partiotoiminnasta työajakseni”, Musikka pohtii. ”Toivoisin, että tulevaisuudessa
voisin olla vielä enemmän nuorten johtajien tukena hengellisen kasvatuksen toteutuksessa”, hän jatkaa.
Vihdissä on noin kaksisataa partiolaista. Kesätauon jälkeen partiotoiminta jatkuu
taas elokuun lopulla. Partioyhdistysten toiminta pyörii pääosin nuorten vapaaehtoisten voimin. Muutamia aikuisiakin on mukana vetämässä pienten sudenpentujen toimintaa. ”Jotta voisimme ottaa uusia sudenpentuja mukaan toimintaan, tarvitsisimme
lisää aikuisia ohjaajia. Tulkaa mukaan mah-
Partioliikkeellä on
yli satavuotiset juuret
Partio on maailmanlaajuinen nuorisoliike,
jonka perusti Robert Baden-Powell Englannissa vuonna 1907. Partioliikkeen tavoitteena on alusta asti ollut nuorten kasvattaminen vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi kansalaisiksi. Vihdissä on
ollut partiotoimintaa jo vuodesta 1952 lähtien, jolloin Vihdin Polunlöytäjät ry perustettiin. Hiistulen Tytöt ry juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan.
Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Toiminnassa tärkeää on se, että jokainen saa tehdä itse. Pienimmätkin partiolaiset osallistuvat puuhiin – vastuun antaminen nuorille on partion perusidea. Seikkailu, elämykset, retkeily, kansainvälisyys, monipuolinen ja
luonnonläheinen toiminta sekä käden ja
mielen taidot kuuluvat partioon. Partiota harrastetaan paikallisyhdistyksissä 850
lippukunnassa ympäri Suomen. Maassamme on yli 70 000 partiolaista ja koko
maailmassa partiolaisia on noin 38 miljoonaa!
Lisätietoa partiosta www.partio.fi,
Vihtiläiset lippukunnat www.vipo.fi
ja www.hity.fi
Susanne Vuorinen
Eila Musikka valittiin
vuoden 2011
Toimivaksi
partiojohtajaksi
Toimintaa ruohonjuuritasolta
yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
Eila Musikka on ehtinyt toimia Uudenmaan Partiopiirin lisäksi aktiivisesti myös
Kymenlaakson Partiopiirissä aina piirinjohtajaksi saakka. Tällä hetkellä Eila luotsaa Uudenmaan ohjelmatoimintaa sekä vetää omaa laumaa ja seikkailijajoukkuetta
lippukunnassaan Hiistulen Tytöissä. ”Se
on vaan sitä, mistä tykkään ja harrastuksesta on tullut osa työtä. Kyllä se edelleen
antaa enemmän kuin ottaa”, Eila Musikka
kuvailee partioharrastustaan.
Hienoja muistoja harrastuksesta on jäänyt mm. suurleireiltä Tarukselta ja Kilkkeeltä. Eila Musikan parhaat partiomuistot liittyvät kuitenkin yksittäisiin hetkiin
piirissä ja lippukunnassa. Kaikki Eilan partiotyön touhussa nähneet tietävät, että Eila tekee työtä lasten kanssa poikkeuksellisella innostuksella ja täydestä sydämestään. Innostus ja välittäminen on molemminpuolista ja Eila on nuorille partiolaisille tärkeä aikuinen. Toimivan partionjohtajan apuraha ja arvonimi osuivat hyvään
osoitteeseen.
Apuraha myönnettiin 35. kerran
Toimiva partiojohtaja -apurahan jakamisen
tarkoituksena on kohottaa nuorten partiojohtajien tekemän vapaaehtoistyön yleistä
arvostusta sekä korostaa tällaisen toiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä.
Tuhannen euron apurahan saajat valittiin
partiopiirien nimeämien korkeatasoisten
ehdokkaiden joukosta. Toimivat partiojohtajat palkittiin 35. kerran. Apurahat jaettiin 12.4. Partiosäätiön vuosikokouksessa
Helsingissä.
Palkittavat partiojohtajat ovat aktiivisella ja esimerkillisellä toiminnallaan edistäneet partiotoimintaa. Apurahan saamisen
edellytyksiä ovat aktiivinen toiminta omalla paikkakunnalla, toimiminen johtajatehtävissä vähintään viiden vuoden ajan sekä
Marjo Majlund
P
artiosäätiö myönsi Uudenmaan
Partiopiirin Eila Musikalle Vuoden
2011 Toimiva partionjohtaja -apurahan. Musikka toimii myös seurakuntamme nuorisotyönohjaajana. Toinen valtakunnallisen apurahan saajista oli turkulainen Emil Oljemark Finlands Svenska
Scouterista.
Molempia apurahalla palkittuja yhdistää lapsesta asti jatkunut partioharrastus
ja intohimoinen suhtautuminen siihen, mitä he ovat partiossa kulloinkin tehneet. Yhteinen näkemys löytyy myös siitä, mikä on
partion tärkein tehtävä: ”Kasvattaa vastuuntuntoisia nuoria”, Eila ja Emil toteavat
kuin yhdestä suusta. ”Partio antaa lapsille
ja nuorille onnistumisen kokemuksia yksin
ja yhdessä”, Eila Musikka lisää.
partiojohtajakoulutus. Palkittavien tulee olla alle 30-vuotiaita. Toimiva partiojohtaja
-apurahan saajalla tulee olla myönteinen
asenne omassa lippukunnassa toimimisen
lisäksi myös partiopiirin toimintaan ja valtakunnalliseen partiotoimintaan.
Elina Eskola, Susanne Vuorinen
Partiosäätiö myönsi Eila Musikalle
(Hiistulen Tytöt/Uudenmaan Partiopiiri)
ja turkulaiselle Emil Oljemarkille (Finlands
Svenska Scouter) valtakunnallisen Toimiva
partionjohtaja -apurahan. Seurakunta
toimii lippukuntien taustayhteisönä
Vihdissä. Eila Musikka työskentelee
seurakunnassamme nuorisotyönohjaajana.
Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n
Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela, n p. (09) 34787755 (vahtimestarit)
www.vihdinseurakunta.fi n
12