doc1.2.2013 - Vihdin Seurakunta
download 
Report Transcription
1.2.2013 - Vihdin Seurakunta
Vakka Stefan Bremer n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 1.2.2013 Yhteisvastuun enkelit auttavat yksinäisiä vanhuksia Mongolialainen jurtta Nummelaan maaliskuussa s. 4 Mirca Kukkasniemelle lapsi- ja nuorisotyön ansiomerkki s. 5 Ole enkeli lähimmäiselle s. 6–7 Raamattukin avautuu helpommin selkokielellä s. 8 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Paimenen palsta Vanhan kansan rukouksia Laaja-alainen kiitosrukous helpottaviin tilanteisiin Elämä on usein selviämistä kriisistä toiseen. Nykyajan suurin vaiva on kiire. Vanhaan aikaan kiirettä suurempi ongelma oli jokapäiväisen leivän saaminen ja terveenä ja hengissä selviäminen. Silti osattiin olla vähästä kiitollisia. Työpaikoilla on yleistynyt kireähenkinen kysymys: ”Onko päälle kaatuvia asioita?” Se kuvastaa hektistä aikaamme, jossa moni joutuu pinnistämään voimansa äärimmilleen selvitäkseen arkisesta pyörityksestä. Nykyajan polttavin ongelma tuntuukin olevan ajan puute. Mitään ei ehdi tehdä aikataulussa. Eräs työtä ja kiireellistä toimintaa helpottava menetelmä on työtehtävien listaaminen tietokoneelle tai kännykkään. Merkitään listaan kaikki tekemättömät työt, ylimmäksi kiireellisimmät tehtävät. Kun työ on tehty, se poistetaan listasta. Jos joku työ muuttuu kiireellisemmäksi, se voidaan nostaa listalla ylöspäin. Yleistä kuitenkin on, että listaa ei koskaan saada täysin tyhjäksi. Vanhaan aikaan kiirettä suurempi ongelma oli jokapäiväisen leivän saaminen ja terveenä selviäminen. Elämä oli täynnä vaaratilanteita alkaen elämän ensihetkistä. Niistä selviäminen koettiin ihmeenä ja kiitoksen aiheena. Nykyaikaan verrattuna konevoiman puuttuminen oli eräs karu taustatekijä. Käytössä oli vain ”lihasmoottori”. Silti tuntuu, että kiitollista mieltä löytyi enemmän kuin meidän aikanamme. Miten se voi olla mahdollista? Nykyaikana suomalaiset saavat kaikkea yllin kyllin – tyytymättömyyden kasvaessa hetki hetkeltä suuremmaksi. Kiitos Jumalan armollisen avun edestä ”Armollinen olet Sinä Herra, Herra, joka ihmisen saatat murheelliseksi ja jälleen johdatat eteenpäin Sinun suuresta laupiudestasi! Minä olin kurjuuden tilassa ja huusin sinua avuksi. Sinä autoit minut kaikesta hädästä – ja kaikki tämä vain Sinun sulasta armostasi ja isällisestä hyvyydestäsi. ja kiitoksesi tuleekin olemaan joka päivä huulillani. Puhun aina ihaillen ja ylistäen Sinusta, jotta muutkin kurjuudessa eläneet sen kuulisivat ja iloitsisivat. Oi Herra, minun terveyteni Ju- mala! Vahvista minua, anna apusi, että minä Sinua yli kaiken rakastaisin – ja lähimmäistäni niin kuin itseäni. Ja että tässä vakaumuksessa loppuun asti vahvana pysyisin, autuaasti tästä ajasta kerran erkaantuisin ja saisin julistaa kaikkien valittujesi kanssa Sinun kiitostasi ikuisesti. Aamen.” Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701 Vastaava päätoimittaja Olli Seppälä Toimitus: Hanna-Mari Nikulainen Heikki Nieminen puh. (09) 3478 5019 etunimi.sukunimi@evl.fi 2 Tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan Suomen yksinäisiä vanhuksia ja Kambodzan vanhuksia. Yhteisvastuukeräyksen mainoslauseessa väitetään, että 300 000 suomalaisvanhusta kärsii yksinäisyydestä. Ei kai sentään näin moni! Suomessa on noin miljoona yli 65-vuotiasta. Heistä noin kolmasosa kärsii jonkin verran yksinäisyydestä. Yksinäisyys on siis vakavasti otettava ikäihmisten ongelma. Kymmenille tuhansille vanhuksille yksinäisyydestä on tullut piinaavaa todellisuutta omassa kodissa tai laitoksessa. Ikätoverit ovat poissa, sukulaisia ei ole tai vaikka olisikin, he eivät pidä riittävästi yhteyttä ja omat jalat ovat väsyneet vaeltamaan. Vanhusten yksinäisyys näyttää toisenlaiset kasvot Kambodzassa. Siellä ei kärsitä niin paljon sosiaalisesta yksinäisyydestä, mutta sosiaaliturvaa vailla elävät vanhukset huolehtivat yksin itsestään ja läheisistään tehden kovaa työtä elämänsä loppuun asti. Ehkä suomalaisten vanhusten kokema yksinäisyys on paljon pahempaa kuin kambodzalaisten vanhusten kokema yksinäisyys. Länsimaissa vanhusta tukevat aineelliset verkostot ovat pääasiassa kunnossa, mutta henkiset osin repaleina. Kaukana idässä ei ole rahaa, mutta vanhuksen ympärillä on ihmisiä, ja vanhukset saavat heille kuuluvan kunnioituksen. Länsimaissa taidetaan kärsiä kunnioituksen puutetta vanhuksia kohtaan. Kunta, seurakunta ja eri kolmannen sektorin järjestöt auttavat vanhuksia elämään ihmisarvoista elämää. Suomessa moni on ottanut asiakseen toimia vapaaehtoisena tai auttaa muuten vain vanhuksia lähipiirissään. Tämä on korvaamatonta työtä, joka vain lisääntyy. Kuitenkin on pidettävä mielessä, että vapaaehtoistyöllä ei koskaan voida korvata niitä puutteita, jotka muodostuvat ilmeisiksi hyvinvointiyhteiskunnan purkutalkoissa. Jokainen vanhus on yhteisönsä kunniajäsen. Hän on tehnyt työnsä tämän yhteiskunnan ja perheensä hyväksi. Hän ansaitsee kunniallisen elämän illan kunniavanhuksena. Uuden testamentin Simeon sanoi pidettyään Jeesus lasta sylissään: Nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä. Näin toivoisin monen suomalaisen ja kambodzalaisen vanhuksen voivan sanoa elämänsä viime metreillä koettuaan ensin hyvän vanhuuden, johon ei kuulunut ainakaan ahdistavaa yksinäisyyttä. Pekka Valkeapää, kirkkoherra Siksi tahdon Sinua aina kiittää Päätoimittaja Pekka Valkeapää 09 3478 5014 pekka.valkeapaa@evl.fi Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti 09 3478 5018 09 3478 5019 www.vihdinseurakunta.fi Seuraava Vakka ilmestyy 22.3.2013 Yksinäiset vanhukset Julkaisija Kuvankäsittely ja taitto Kotimaa-yhtiöt Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä jaana.mehtala@kotimaa.fi p. 020 754 2309, 040 509 4962 Marja-Liisa Ek ”Ja kiitospa vihdoin viimeinen, kun laulun lahjan sä annoit…” Maisa Ek menehtyi 4.1.2013, mutta hän haluaisi meidän varmasti toteavan, että hän pääsi taivaan kotiin, Jeesuksen luokse. Mieleeni nousee kuvia: Maisa sinikukallisessa mekossa kitara kainalossa viilettämässä iloisena pihan poikki lähdössä laulamaan syntymäpäiville tai miesteniltaan; Maisa laulamassa kuorojen solistina taivaallisesta Jerusalemista Turun tuomiokirkossa; Maisa mylläämässä multaa tuossa viereisen talon pihassa ja istuttamassa kukkia ja pensaita; Maisa johtamassa Kööriä niin, että miehet laulavat väkevästi ja koskettavasti; Maisa peräämässä kuuliaisuutta Raamatulle; Maisa hoivaamassa ensin omia poikiaan ja sitten – oi ihanuutta! – kuutta lastenlastaan. Vielä vähän yli kolme vuotta sitten sanottiin aina ”Maisa ja Raimo”, mutta rakas puoliso Raimo kuoli joulukuussa 2009. Marja-Liisa Vitikainen syntyi Helsingissä 2.2.1948. Hänen musiikillinen lahjakkuutensa ilmeni jo lapsena, jolloin hän lauloi Kyllikki Raition johtamassa Maanantai-kuorossa. Musiikin myötä hän tutustui aikanaan myös tulevaan puolisoonsa, Raimo Ekiin, joka oli katulähetystyössä kodittomien miesten parissa. Kaunisääninen nuori nainen kävi siellä kitara- In memoriam kuoron kanssa laulamassa. Maisasta tuli Raimolle sekä elämäntoveri että työtoveri katulähetystyössä. Hän halusi omalta osaltaan auttaa niitä, joilla oli vaikeaa. ”Ei siihen tarvita muuta kuin kohteliaisuutta”, hän kerran totesi. *** Vihtiin Ekin perhe muutti vuonna 1985, kun Raimo valittiin seurakuntaan diakoniksi. Raimo ja Maisa halusivat antaa kahdelle pojalleen, Markukselle ja Tuomolle, rauhallisemman kasvuympäristön. Maisa sai paikan seurakunnan lastenohjaajana. Myöhemmin hän siirtyi kunnan palvelukseen ja työskenteli lastenhoitajana päiväkodeissa vuoteen 2010 asti, jolloin jäi eläkkeelle. Maisa toimi myös luottamustehtävissä, mm. kolme kautta kirkkovaltuustossa, mutta kaikkein lähinnä hänen sydäntään oli käytännön työ ja Jeesuksesta todistaminen lauluin ja sanoin. Hän lauloi pitkään Vihdin kirkkokuorossa ja Kantaattikuorossa, myös solistitehtävissä. Viimeisten elinvuosien antaumuksella hoidettu tehtävä oli johtaa Kööriä, jonka Raimo oli perustanut. *** Luonto oli pukeutunut parhaimpiinsa, kun Maisa Ekiä kokoonnuttiin saattamaan lauantaina 19.1. Vihdin kirkkoon. Kolmenkymme- nen asteen kylmemmällä puolella paukkunut pakkanen oli koristellut kirkonmäen ja hautausmaan puut häikäiseviksi. Saattajien suuri joukko seurasi liikuttuneena, kun pastori Markus Ek vakaasti, murtumatta ja lämpimästi toimitti äitinsä ruumiinsiunauksen. Muistojuhlan puheenvuoroissa toistuivat laatusanat ”iloinen”, ”lämmin”, ”esirukoilija”, ”satakieli”. Saattajien kirjo kertoi myös siitä, että Maisa oli monessa mukana. Viimeisinä vuosinaan hän viihtyi paljon Nummelan Kotikirkon toiminnassa. Markus ja Tuomo kertoivat, että luonto oli Maisalle rakas. Äiti vei heidät kerran talvi-iltana takapihan mattotelineelle, ja siellä selällään maaten he tarkastelivat tähtitaivaan ihmeitä. Minullekin Raimo ja Maisa opettivat tähdenlentojen tarkkailua. Eikä tästä ole kauan, kun näin tähdenlennon. Kiitos, Maisa! Pirjo Nieminen ystävä, naapuri, työtoveri Vihdin seurakunnassa 1.2.2013 n Vakka Tutustu työntekijöihin 2. Tehtäväsi Vihdin seurakunnassa? Heikki Nieminen 1. Kuka olet / mahdolliset perhesuhteesi? 3. Koulutuksesi, työ- ja elämänkokemuksesi; mikä on valmistanut sinua tähän tehtävään? 4. Millaisissa asioissa sinuun voi ottaa yhteyttä? 5. Mitä teet vapaa-ajallasi / harrastuksesi? 6. Mistä tulit Vihtiin? / Mistä olet kotoisin? Miltä Vihti vaikuttaa? 7. Mikä on tärkeää elämässäsi? Tiedottaja Hanna-Mari Nikulainen. Diakoni Maria Hanhikorpi. Lastenohjaajat Hannele Lindblad (vas.), Maria Nordberg ja Malla Aarnio. 1. Olen Hannele Lindblad. Minulla on aviomies ja 6-vuotiaat kaksospojat Samuel ja Aleksi. 2. Lastenohjaaja Vihdin kk:n Pappilassa. 3. Olen filosofian maisteri koulutukseltani – tarkemmin sanoen venäjän- ja ranskanopettajaksi opiskellut aikoinani. Töitä olen tehnyt aika monenlaisia - koulussa ja toimistotöissä, asiakaspalvelussa eri paikoissa – myös päiväkodissa olen ollut töissä. Olen ollut seurakuntanuori ja aktiivinen seurakuntalainen varsinkin Vantaalla asuessani ja jo lapsuudestani asti käynyt mm. pyhäkoulussa ja pitänyt sitä sittemmin myös itse. Jonkin aikaa pidin myös tyttökerhoa Vantaalla nuoruudessani, vaikka en sitä silloin kokenut omana juttunani – pyhäkoulu on ollut enempi minun ”aluettani”. Puuhailu seurakuntanuorissa yms. aktiviteetit ovat valmistaneet minua tähän tehtävään ja iän tuoma elämänkokemus omien lapsieni myötä varsinkin! Samoin päiväkotityöstä olen saanut virikkeitä, joita voin soveltaa tähän työhön nyt. 4. Minut tavoittaa kerhoasioissa: pidän lasten päiväkerhoa Pappilassa ja koululaisten ip- kerhoa, Perhepesää (äiti/isä-lapsi) ja nyt aloitan myös päiväkodeissa seurakuntatuokiot. 5. Vietän vapaa-aikaa perheeni kanssa – ulkoilemme, harrastamme liikuntaa, luemme... käymme myös joskus lasten kanssa seurakunnassakin – myös itsekseni käyn toisinaan hengellisissä tilaisuuksissa kun ehdin ja jaksan. 6. Olen tullut Vihtiin 1997 syksyllä Vantaalta. Syntynyt olen Helsingissä ja asunut siellä ensimmäiset 9 vuotta elämästäni ja sen jälkeen Vantaalla. Sopeutuminen Vihtiin vei aikansa, mutta nyt toki jo tuntuu kodilta – täällä on myös ystäviä ja vakiintuneet elämänkuviot. Seurakunta täällä on aktiivinen monella tapaa ja Vihti kuntana on vielä suht lähellä pk-seutua. 7. Tärkeää elämässäni on perheeni. Sain lapseni vanhemmalla iällä ja koen heidät suurena lahjana – rukousvastauksena – meille. Tärkeää on myös usko Jumalaan. Koen, että tässä nykyisessä työssäni on mahdollista toteuttaa tärkeitä hengellisiä asioita lapsille Taivaan Isän rakkaudesta kertomalla ja osoittaen heille sitä huomiota, jota he ilman muuta ansaitsevat Jumalan arvokkaina luomuksina. Jokainen on tärkeä. Perheen ja uskon lisäksi minulle tärkeitä asioita ovat ystävät. 1. Olen Tarja Summa ja olen avioliitossa. 2. Hoidan siunauskappelissa suntion tehtävää ja olen siellä myös kausityöntekijänä toukokuun alusta lokakuun loppuun. Työ pitää sisällään kaikenlaista haravoinnista lähtien. 3. Peruskoulutukseni on ylioppilastutkinto. Tähän työhön olen kouluttautunut Laajasalon kristillisessä opistossa, josta valmistuin keväällä 2009. Aloitin täällä Vihdin seurakunnassa työt heti toukokuun lopulla 2009. Olen käynyt myös somistajakoulutuksen ja tehnyt somistajan työtä yli 30 vuotta. 4. Siunauksiin, uurnanlaskuun ja vainajan näyttöön liittyvissä asioissa. 5. Harrastuksiini kuuluvat mökkeily, liikunta, luonnossa liikkuminen ja lukeminen. 6. Olen syntyperäinen vihtiläinen, mutta olen asunut välillä 35 vuotta pääkaupunkiseudulla. Vihdissä ovat kuitenkin juureni. Tämä on kaunis kunta. Koen olevani sydämeltäni vihtiläinen. 7. Ehdottomasti usko. Se on ykkösasia elämässäni ja se auttaa tekemään tämäntyyppistä työtä. Lisäksi minulle tärkeitä ovat rakas aviomieheni ja rakas poikani, joka täyttää pian 25 vuotta. työskennellyt perhepäivähoitajana, kaupan alalla ja lastenhoitoalalla. Nykyiseen tehtävään ovat valmistaneet koulu ja työkokemus lastenhoidosta. 4. Iltapäiväkerhoihin ja päiväkerhoihin liittyvissä asioissa. 5. Vapaa-ajallani olen paljon perheen kanssa. Harrastuksiani ovat lenkkeily ja vesijuoksu. 6. Olen syntynyt Kokkolassa. Nummelaan muutimme kahdeksan vuotta sitten Espoosta. Olemme viihtyneet Vihdissä hyvin. 7. Perhe, työ ja terveys. 1. Olen Malla Aarnio ja olen naimisissa. 2. Lastenohjaaja. 3. Koulutukseltani olen lastenohjaaja. Olen aloittanut lastenohjaajan työt Lohjan seurakunnassa jo vuonna 1982. Tämä on kutsumusammattini. 4. Kaikissa päiväkerhotyöhön ja iltapäiväkerhotyöhön liittyvissä asioissa. 5. Vapaa-ajallani liikun Lakukoiran kanssa, lenkkeilen ja kesällä olen Lohjansaaressa mökillä. Tapaan vapaa-aikanani myös ystäviäni. 6. Tulin Vihtiin Lohjan seurakunnasta. Olen syntynyt Lohjalla. Tällä hetkellä asun Veikkolassa. Vihti vaikuttaa ihan kivalta paikalta. 7. Perhe ja lapset ja yksi lapsenlapsi sekä ystävät. 1. Olen Maria Nordberg. Olen naimisissa ja minulla on kolme lasta. 2. Lastenohjaaja. 3. Peruskoulu ja kaksi vuotta kestänyt koulutus päiväkotiapulaiseksi ammattikoulussa. Olen Outi Lähteenoja on hyötyä työskennellessäni diakonina. 4. Kaikissa asioissa, jotka askarruttavat mieltä. Kaikkiin asioihin emme yhdessäkään välttämättä löydä vastausta, mutta kokemukseni mukaan toiselle kertominen auttaa oivaltamaan vastauksen helpommin. 5. Vapaa-aikani kuluu perheen parissa, luonnossa talvisin hiihtäen ja kesäisin vaeltaen sekä ystäviä tavatessa. 6. Olen asunut useilla paikkakunnilla ennen Vihtiin muuttoa. Vihti on mukava paikka elää ja asua, joten voin sanoa olevani vihtiläinen. 7. Usko, toivo, rakkaus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Hanna-Mari Nikulainen 1. Olen Maria Hanhikorpi. Muutimme perheeni kanssa kauniin luonnon keskelle Vihtiin kesällä 1995. Perheeseeni kuluu minä ja mieheni, kaksi tytärtä ja poika sekä pieni koira. 2. Olen päihde- ja kriminaalityön diakoni. Toimenkuvaani kuuluu päihdetyö päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä kanssa, miesten vapaaillat Riuttarannassa, rippikoulutyö ja yleinen diakoniatyö. 3. Valmistuin sosionomi-diakoniksi maaliskuussa 2012 ja kesäkuussa sain diakonivihkimyksen Piispa Tapio Luomalta Espoon tuomiokirkossa. Diakonintyöhön olen saanut hyvää valmennusta nuoruuteni kesätyöpaikasta Helsingin kisahallin putkasiivoojana. Olen työskennellyt myös Helsingin kaupungin päihdepalveluissa ja kone- ja laivanrakennuksen parissa mm. telakalla ja laivasuunnittelutoimistossa. Laivanrakennusteollisuus antoi hyvän pohjan miehiseen maailmaan sekä ymmärryksen, miten talouden vaihtelut vaikuttavat yksittäisiin ihmisiin ja perheisiin. Saneeraukset, lomautukset ja työpaikan menettämisen uhka ei ole minulle vierasta. Kaiken kaikkiaan olen saanut elää vaiherikkaan elämän iloineen ja suruineen, ja uskon, että kaikista kokemistani asioista 7. Minulle tärkeitä asioita elämässä ovat perhe, ystävät, mielenkiintoinen työ ja mukavat vapaa-ajan harrastukset. Heikki Nieminen 1. Olen Hanna-Mari Nikulainen. Perheeseeni kuuluvat mieheni sekä kaksi lasta: 6-vuotias Aino ja 9-vuotias Otso. 2. Olen aloittanut täällä joulukuun alussa tiedottajana. 2. Koulutukseltani olen teologian maisteri. Tiedottajan tehtävään minua ovat valmistaneet sekä opiskeluni että aiempi työkokemukseni monessa eri seurakunnassa. 4. Kaikissa tiedotukseen liittyvissä asioissa. 5. Harrastuksiini kuuluvat latinalaistanssi ja kuntosali. 6. Muutimme Vihtiin Kirkkonummelta. Kotoisin olen Heinolasta, mutta olen asunut pääkaupunkiseudun tuntumassa jo 15 vuotta. Vihti vaikuttaa oikein mukavalta ja rauhalliselta paikalta asua. Suntio Tarja Summa. 3 Vakka n Tervehdys seurakunnasta ahkeroimassa keittiössä. Lopuksi vapaaehtoiset saavat itse istahtaa rokkalautasen ääreen levähtämään. Viime vuonna rokkamyyjäiset tuottivat noin 2500 euroa lähetystyön hyväksi. Mihin raha sitten menee? Tulot seurakunnan lähetyksen myyjäisistä ja lounaista jaetaan tasaisesti Vihdin seurakunnan nimikkolähettien ja -kohteiden hyväksi. Rahalla tuetaan lähettien tekemää työtä kunkin omalla kentällä. Arvo Survo tekee seurakunta-, vanhus-, romani -, kirjallisuus- ja pyhäkoulutyötä Inkerin kirkon alueella Pietarin ympäristössä. Johanna Tervosen työhön kuuluu seurakunnan nuoriso- ja opiskelijatyö Japanin Okayaman seurakunnassa. Pienaarin perhe Taiwanilla tekee työtä vierasvaimojen, maahanmuuttajien ja opiskelijoiden parissa. Sari-Johanna Kuittilo tekee diakoniatyötä Tel-Aviv Jaffossa sekä juutalaisten että palestiinalaisten parissa. Lisäksi tuemme paljon sotineen ja köyhän Eritrean kirkon naisille suunnattua luterilaista tigrinjankielistä radio-ohjelmaa. Maassa missä moni on lukutaidoton, radion avulla voidaan antaa apua ja neuvoa erilaisiin kodin piiriin Lähetysyhdistys Kylväjä/Jukka Peura Jurtan esineistö kertoo paimentolaisten arkielämästä Jurtta ei ole pelkkä museoesine, sillä osa mongolialaisista asuu edelleen jurtassa. Nummelan seurakuntakeskukseen pystytettävä jurtta on aivan tyypillinen. Sen puiset rakenteet ovat hyvin kauniisti koristeltuja, ja yleensä kaikki jurtat on tehty yhtä kauniisti. Esillä olevassa Lähetysyhdistys Kylväjän jurtassa on kalustus, joka vastaa tavallisen mongolialaisperheen asunnon kalustusta ja esineistöä. Jurtta pystytetään Nummelan seurakuntakeskukseen viikolle 10. Jumalanpalveluksessa su 3.3. saarnaa pastori Jarmo Mäki-Mikola Kylväjästä, ja sen jälkeen voi tutustua jurttanäyttelyyn Mäki-Mikolan esittelemänä. Ke 6.3. klo 18 Nummelan seurakuntakeskuksessa puhutaan erityisesti perheen elämästä ja nai- 4 sen asemasta sekä kristinuskon vaikutuksista Mongoliassa. Tarjolla on myös mongolialaista purtavaa. Jurtan mukana tulee mongolialaista myyntitavaraa, jota voi halutessaan ostaa. Viikon aikana vierailulle kutsutaan erityisesti kouluryhmiä, aamupäivisin alakoululaisia ja iltapäivällä yläkouluja. Noin tunnin mittaisessa esityksessä integroituvat maantiede, historia sekä kansainvälisyys- ja lähetyskasvatus. Viikon aikana esittelyt hoitaa Lähetysyhdistys Kylväjän Israelin-lähetti Arja Halttunen ja Mongolian-lähettinä toiminut Joel Norrvik. Koulutunteja voi varata lähetyssihteeri Tuula Kankkuselta p. 0400 219997. Teksti Tuula Kankkunen & Lähetysyhdistys Kylväjä Hernerokka kävi kaupaksi vuonna 1975 kirkonkylän lähetysmyyjäisissä. Tuula Kankkunen K irkonkylän seurakuntatalolla oli jo ainakin vuoden 1975 laskiaistiistaina rokkamyyjäiset lähetystyön hyväksi. Keskeneräinen tehtävä kirjassa Helena Hidén, joka oli Vihdissä pappilan emäntänä 1938-1976 kertoo, hän jatkoi kirkonkylän lähetyspiirissä toimineen ruustinna Oravalan (Vihdissä 1928-1950) toimintaa. Se oli pieni tuikku, jota Hilma Oravala oli pitänyt elossa. Jatkoimme siitä. Teimme käsitöitä ja leivonnaisia lähetysmyyjäisiin, jotka pidettiin vappuna. Keitimme myyjäisiin hernesoppaa. Menestys oli hyvä. Silloinhan ei kaupasta saanut valmista ruokaa niin kuin nyt. Viime vuonna hernerokan syöjiä ja ostajia oli yhteensä 260 sekä Nummelan että kirkonkylän lounailla. Rokkaa keitettiin molemmissa seurakuntataloissa 27 kilosta herneitä, ja kaikki meni. Oravalan ja Hidénin sytyttämä tuikku on yhä edelleen palava ja elossa. Vapaaehtoisia Suurella sydämellä -toimijoita myyjäisissä on kummassakin keskuksessa noin kymmenen. Osa myy ruokalippuja, osa on arpajaispöydän ääressä. Osa mittaa ostokeittoa astioihin, osa siivoaa pöytiä ja katsoo että kaikkea on tarjolla ja osa on Hidénien perhearkisto Tervetuloa hernerokkamyyjäisiin – herkuttelemalla tuet lähetystyötä! Työntekijät ja Suurella sydämellä vapaaehtoiset Nummelan seurakuntakeskuksen keittiössä valmistelemassa laskiaismyyjäisiä. kuluviin asioihin, neuvontaa lastenkasvatukseen, hygieniaan ja moneen muuhun arkielämän tarpeeseen. Arabiankielisessä maailmassa on ollut viimeisen vuoden aikana monenlaista muutosta ja kriisiä. Kristillinen Sat 7 kanava pyrkii arabiankielisten ohjelmien kautta tavoittamaan kristittyjä naisia ja tuoda heille lohtua ja apua arjen kysymyksiin. Kiinassa on jatkuva akuutti tarve Raamatuista, koska kristittyjen määrä lisääntyy siellä nopeasti. Vuosittain siellä kastetaan puoli miljoonaa ihmistä. Vihdin seurakunta auttaa rahallisella tuellaan Nanjingissa olevan Raamattupainon kustannuksissa. Paperi yhteen halvimpaan kiinalaiseen Raamattuun maksaa 1 euron. Raamattujen jakelu on hoidettu kirkkojen kautta. Raamattujen jakelukeskuksia on 70 ja niiden verkosto ulottuu ympäri Kiinaa. Tätä kaikkea hernerokkamyyjäisten tulolla tehdään. Tule sinäkin syömään laskiaistiistaina 12.2. kello 11–13 välillä Nummelan seurakuntakeskukseen tai Vihdin seurakuntatalolle. Samalla tuet sitä laajaa kansainvälistä työtä, jota Vihdin seurakunta tekee ja tukee ympäri maailman. Tuula Kankkunen Leipää ja suolaa Siunatkaa, älkää kirotko! Sauli Niinistö toivotti meille Jumalan siunausta! Olen useaan otteeseen viivähtänyt tasavallan presidentin uudenvuoden puheen ympärillä. Tuntui hyvälle, kun presidentti Niinistö toivotti Suomen kansalle Jumalan siunausta! Mielestäni me kaikki suomalaiset saamme rukoilla tämän siunauksen puolesta, niin harras kristitty kuin ateistikin. Tässä mielessä presidentin ele oli koskettava ja hän antoi meille esimerkin myös siitä miten meidän tulisi suhtautua ihmisiin. Yhteisvastuukeräyksen suojelijana on myös toiminut perinteisesti presidentti, niin myös tänä vuonna. Saamme käydä ilolla kantamaan kortemme yhteiseen kekoon, josta tämä maa saa hyvinvointinsa. Tällekin työlle on olemassa esivallan siunaus. Tänä vuona yhteisvastuukeräys asettuu yksinäisen iäkkään rinnalle. Keräyskohteen mukaisesti evankeliumin aloittaman hyvän työn siunaus halutaan välittää erityisesti niille, jotka kärsivät yksinäisyydestä ja vanhuuden tuomista vaivoista. Presidentin uuden vuoden puhe välitti mielestäni myös tätä välittämisen kulttuuria. On katsottava myös lähelle, omaan lähipiiriin. Oman kylän tai kaupungin rakkaisiin iäkkäisiin, pois sulkematta niitä, joilla ovat olleet vielä vaikeammat olot. Monet ovat joutuneet tulemaan pakoon meidänkin maahamme väkivallan tai kuoleman uhkaa, uskontonsa tai mielipiteidensä vuoksi. Viime aikoina olemme kuulleet eräiden maahanmuuttajien suusta varsin kriittisiä sanoja siitä, miten heihin on suhtauduttu kanssakulkijoiden osalta. Mielestäni Raamattu ei anna lupaa minkäänlaiselle rasismille, ihonvärin tai minkään muunkaan inhimillisen seikan puolesta. Kuka voi asettua toisen yläpuolelle? Jumalan sanan valossa me kaikki olemme pois poikenneita ja syntiin langenneita ja tarvitsemme armahdusta ja syntiemme anteeksiantamista. Saamme uskoa, että Jumalan valtakunnan evankeliumi on tällekin kansalle syvä Jumalan siunaus. Evankeliumin valo tuo keskellemme siunauksellista iloa ja rauhaa. Maassamme asuu monenlaisia vähemmistöjä, niin uskonnollisia kuin kulttuurisia. Valtakulttuurinkin on hyvä muistaa se, että siunaus tälle maalle on ollut Jumalan ihmeellistä työtä. Saamme rukoilla sitä kristityn mieltä, että presidentin toivottama siunaus olisi tänäkin vuonna niitä arjen tekoja, joka menee itsekkyyden ylitse. Emme kiroa lähimmäisiämme, vaan enemminkin siunaamme. Tämä tuo hyvän mielen auttaa omasta pienestä osastamme. Helmikuun raamatun lauseena ovat paljon puhuvat sanat, johon on sydämestään hyvä yhtyä ja rukoilla siunausta kaikille niille töille ja toimille, joilla voidaan edesauttaa Jumalan rakkauden toteutumista meidänkin paikkakunnalla. Auttakaa puutteessa olevia pyhiä, osoittakaa vieraanvaraisuutta. Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa, älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekään itkevien kanssa. (Room. 12: 13-15) Sampo Luukkonen 1.2.2013 n Vakka Hetkiä historiassa Seurakuntaa pitkään palvelleita kanttoriurkureita V ihdin seurakuntaa palvelleet lukkarit ovat entisinä aikoina olleet virassaan hyvin pitkäikäisiä. Olkkalalainen torpparin poika Carl Fredrik Ekman valittiin lukkariksi vuonna 1790 ja kahdeksan vuotta myöhemmin eli vuonna 1798 hänestä tuli myös urkuri, kun Vihdin kirkkoon hankittiin ensimmäiset urut. Ekman kuoli vuonna 1832 ja hänen seuraajakseen valittiin Anders Elias Lindgren, joka hakiessaan virkaa oli esittänyt todistukset laulusta ja urkujen soitosta. Tämän lisäksi hän esitti todistukset myös suoneniskennästä ja haavojen hoidosta. Lukkarien oletettiin tuohon aikaan kykenevän kirkollisten palvelujen lisäksi myös toimimaan sanitäärinä. Lindgren sai rovastintarkastuksessa vuonna 1836 tunnustus- Kunnianarvoisa kanttori Peltonen perheineen. Kuva Suomen kuvalehdestä maaliskuulta 1929, jolloin lehdessä oli kuvakirje Vihdistä. Siinä kerrottiin kirkon peruskorjauksen valmistumisesta. ta siitä, että hän oli jumalanpalveluksien elävöittämiseksi harjoituttanut moniäänisiä lauluja. Kirkkoherra Anders Johan Hippingin esityksestä tuomiokapituli myönsi vuonna 1839 Lindgrenille director cantus -arvonimen. Kirkonkokous 26.11.1876 myönsi seurakuntaa 42 vuotta palvelleelle Lindgrenille palkankorotuksen, joka oli yli puolen manttaalin tiloilta kaksi kappaa rukiita ja muilta tiloilta yhden kapan. Lindgren kuoli vuonna 1881 palveltuaan Vihdin seurakuntaa 48 vuoden ajan. Lindgrenin seuraajaksi oli kaikkiaan kahdeksan hakijaa, joista August Erdard Peltonen sai 13.11.1881 toimitetussa vaalissa enimmät äänet. Peltonen omasi kiitettävät taidot niin veisuussa, soitossa kuin urkujen hoidossakin. Hänen pyrkimyksenään oli elvyttää seurakuntalaisten virsilaulutaitoa ja hän teki hakerasti matkoja pitäjän eri puolilla oleville kouluille, joissa hän piti virsiharjoituksia. Peltosen virkakaudella esitettiin hoosianna ensimmäisen kerran adventtijumalanpalveluksessa 1882. Peltonen palveli Vihdin seurakuntaa pitkään. Kun Vihdin kirkkoon asennettiin vuosien 1928–29 suoritetun peruskorjauksen aikana uudet urut, niin iäkkään kanttorin tilalle ryhdyttiin hankkimaan sijaista. Kanttori A.V. Lehmusvuori oli sijaisena vv. 1929–1931. Vapunpäivänä 1931 valittiin uudeksi sijaiseksi Eino Salomon Kanto. Värikäs kanttorinvaali vana vuonna 1.5.1937 nimitettiin uudeksi kanttoriksi kolmannelle vaalisijalle asetettu Eino Kanto, joka vaalissa sai peräti 845 ääntä. Ensimmäisellä vaalisijalla oli Pentti Summa, joka sai 7 ääntä ja toisella vaalisijalla Sulo Saarits, joka sai 294 ääntä. Eino Kanto oli pidetty kanttori jo sijaisuutensa ajalta ja hänen kerrotaan saaneen paljon ääniä työväestöön lukeutuvilta seurakuntalaisilta. Kun Vihdinseudun osuusliikkeen kuorma-auton kyydissä oli kirkonmäelle tullut joukko äänestäjiä, oli eräs vihtiläinen isäntä ja vaikuttaja todennut kirjoittajan isoisälle: – Tuossa tuli oikein kantokuorma! Kanto hoiti kanttorin virkaa kaikkiaan 32 vuotta ja hänen aikanaan virisi voimakas kuorotoiminta. Sota-aikana Kanto toimi talkoopäällikkönä ja oli useita kertoja mukana kotiseutulähetystöissä Vihdin seurakunnan edustajana. Kun Vihdin seurakunta täytti 450 vuotta vuonna 1957, oli Kirkkohallintokunta, kirkkoherra Immonen ja kanttori Kanto juhlatoimikunnassa. Juhlapäivänä 24.8.1957 pidettiin Niuhalan koulussa vanhan ajan tapaan pitäjänkokous. Kokouksessa päätettiin perustaa Vihdin vanhainkotisäätiö. Ajatuksen alkuunpanija oli kanttori Eino Kanto. Vihdin vanhainkotisäätiön rakennuttama palvelutalo Hopearinne valmistui 1960-luvulla. Nummelan sekakuoro seuratalon edessä 1930-luvun loppupuolella. Edessä keskellä kuoron johtaja Eino Kanto ja hänestä oikealle Rauni Kansanaho. 2. rivissä vasemmalta Kerttu Harkokivi, Lempi Sellgren, Maili Tammilahti, tunnistamaton, Helmi Yli-Rosti. 3. rivissä oikealla oleva nainen on Hilma Nordström ja hänen vieressään oikealla Toivo Yli-Rosti (sisarensa Helmi Yli-Rostin takana). Ylimmässä rivissä vasemmalta Eino Ala-Outinen, Tauno Ojala, Luukas Hietanen, tunnistamaton, Arttu Hellgren. Oikealla olevan ikkunan takana kurkistaa seuratalon vahtimestari Riikka Harkokivi. Mikko Yli-Rosti Kunnianarvoisa kanttori Peltonen kuoli vuonna 1936 ja seuraa- ”Olen kirkon palvelija” Mirca Kukkasniemelle Kirkon lapsi- ja nuorisotyön ansiomerkki jolla olevaan toimintaankin. Näitä uusia toimintamalleja on otettu käyttöön myös muualla Espoon hiippakunnassa ja laajemmaltikin. Kasvu ei ole vain kasvatusta Lapsi- ja perhetyön sekä nuorisotyön yhteinen Kasvu-tiimi kulkee seurakuntalaisen rinnalla syntymästä pitkälle aikuisuuteen. Tiimi syntyi, kun työyhteisössä havaittiin, että eri työalat tekevät samojen ihmisten kanssa töitä ilman yhteistä suunnittelua ja yhteisiä tavoitteita. Haluamme mieluummin puhua kokonaisvaltaisesta kasvusta kuin pelkästä kasvatuksesta. Sana kasvu kuvastaa paremmin sitä kestävää kumppanuutta, jota haluamme seurakuntalaisille tarjota syntymästä saakka, Mirca Kukkasniemi toteaa. Hän sanoo, että on onni työskennellä hyvän ja tasavertaisen tiimin kanssa, jossa jokainen on yhtä tärkeässä roolissa. Olen kirkon palvelija, ja identiteettini on rakentunut tämän kirkon varaan, sanoo Mirca Kukkasniemi. Heikki NIeminen V ihdin seurakunnan johtava lapsityönohjaaja palkittiin ansiokkaasta työstään Kirkon lapsi- ja nuorisotyön ansiomerkillä. Kirkkoherra Pekka Valkeapää luovutti merkin Kukkasniemelle keskiviikkona 9.1. Erityisen merkittävää tunnustuksesta tekee se, että sen saaminen edellyttää vähintään 20 virkavuotta kirkon palveluksessa. Vihdin seurakunta ansiomerkin hakijana kuitenkin katsoi Mirca Kukkasniemen ansaitsevan tunnustuksen, sillä hän on vajaan kymmenen Vihdin-virkavuotensa aikana yhdessä tiiminsä kanssa luonut merkittäviä uudistuksia niin koko toimintakulttuuriin kuin seurakuntalaisille tar- Mirca Kukkasniemi kiitti puheessaan esimiestään, kirkkoherra Pekka Valkeapäätä, luottamuksesta ja vapaudesta kehittää ja luoda uutta. 5 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Yhteisvastuukeräyksen avaus k Kynttilänpäivänä 3.2.2013 Vihdin kaikissa kolmessa jumalanpalveluspaikassa – Vihdissä, Nummelassa ja Vihtijärvellä – starttaavan Yhteisvastuukeräyksen tuloilla autetaan yksinäisiä ja syrjäytyneitä vanhuksia sekä Suomessa että Kambodzhassa. Osalla keräyksen tuloista autetaan vihtiläisiä avuntarvitsijoita diakoniatyön kautta. Huolen esittäminen ei vaadi lupaa, jotta kenenkään ei tarvitse tehdä itsemurhaa Vuonna 2013 Yhteisvastuun kotimaisena keräyskohteena on etsivän vanhustyön projekti, jonka kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset. Tälle etsivälle työlle on tänä päivänä suuri tilaus ikääntyvien ikäpolvien yhä lisääntyessä. Hälyttävien tilastojen mukaan joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen tekee itsemurhan. Keräysvaroin etsitään heikkoosaisia vanhuksia ja pyritään saamaan heidät erilaisten palvelujen piiriin. Miten tällaisia vanhuksia sitten voitaisiin tavoittaa lähiverkostojen avulla? Yhteisvastuukeräysvaroilla käynnistetään pilottiseurakuntien (5–7 seurakuntaa eri puolilla Suomea) kautta toimintaa, jossa hyödynnetään ympärillä olevia verkostoja – kuntia, seurakuntia, järjestöjä tai vaikkapa taksiautoilijoita ja apteekin työntekijöitä – havainnoimaan syrjäytyneitä vanhuksia avun piiriin. On sanottu, että huolen esittäminen ei vaadi lupaa: Saanko ilmoittaa Sinusta vaikkapa seurakunnan työntekijälle”? Vanhusten vertaistukihenkilöiksi koulutetaan aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat jakaa arkeaan ikäistensä kanssa. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelän ja seurakuntien diakoniatyön kanssa Kambodzhaan puhdasta vettä ikääntyneille leskille Kansainvälisen diakonian esimerkkikohteena on Aasiassa oleva Kambodzha, joka on kärsinyt sisällissodasta ja hirmuhallinnosta. Näiden koettelemusten seurauksena Kambodzhassa on paljon leskiä ja vammaisia. Eliniän odote on Kambodzhassa tällä hetkellä 62 vuotta ja vanhuuden on sanottu alkavan 55-vuotiaana. Positiivista Kambodzhas- 6 Yhteisvastuu 2013 auttaa vanhuksia Suomessa ja Kambodzhassa. sa on kuitenkin se, että vanhusten arvostus on hyvää ja heitä kunnioitetaan. Meneekö apu sitten perille? Kambodzhassa on Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toimisto, joka tekee yhteistyötä avun perille saattamiseksi paikallisen luterilaisjuurisen järjestön Life in Definity kanssa. Keräysvaroilla organisoidaan ja tuetaan infrastruktuuria (mm. veden saantia). Tällä hetkellä Kambodzhassa olevasta juomavedestä noin 38 prosenttia on likaista. Yhteisvastuukeräyksen avaus Vihdissä Tervetuloa myös messuun kynttilänpäivänä su 3.2.2013 klo10 Vihdin tai Vihtijärven kirkkoon sekä klo12 Nummelan kirkkoon! Messun jälkeen on kirkkokahvit ja kerääjien lähettäminen kaikissa kolmessa kirkossa. Tänä vuonna esittelemme kohteen Vihdin kirkossa heti messun jälkeen. Miten voit auttaa? Tule arkienkeliksi osallistumalla tapahtumiin, tulemalla kerääjäksi tai tekemällä lahjoitus Vihdin seurakunnan yhteisvastuutilille: FI79 2260 1800 0072 53. Viitteenä voit käyttää sanaa: Lahjoitus YV:lle etu- ja sukunimi. Kauppojen ovilla Kauppojen lipaskeräys toteutetaan kauppojen ovilla (Vihdin kirkonkylän S-Market, Nummelan City-Market ja Nummelan Prisma) viikolla 6 (maanantai 4.2. – lauantai 9.2.). Ilmoittaudu kauppojen lipaskerääjäksi: www.suurellasydamella.fi. Etsi Vihti ja sieltä yhteisvastuukeräys. Voit myös soittaa suoraan pastori Sampo Luukkoselle, p. 044 539 3939. Lipas/listakeräys Hae lipas tai lista omalle kylällesi ja kerää vapaa-ajallasi yhdessä tai yksin. Lippaita ja listoja voi kuittausta vastaan noutaa maanantaista 7.2. lähtien Vihdin seurakuntatalon kirkkoherranvirastosta (Päivi Putkonen-Hegazi, p. 09 3478 5048) tai Nummelan seurakuntakeskuksesta vahtimestareilta. Yhteisvastuulounas Sunnuntaina 17.3. klo10 järjestetään perhemessu Vihdin kirkossa, jonka jälkeen on keittolounas seurakuntatalossa. Tässä yhteydessä vietetään myös iäkkäämpien vihtiläisten synttäreitä. Ainutlaatuisia konsertteja! n Ke 6.2. klo 19. ILON KAUTTA!- ilta Iiron kanssa Nummelan kirkossa Minna Pensola viulu, Atte Kilpeläinen alttoviulu, Matt Hunt klarinetti ja Iiro Rantala piano. Liput 20 €, sisältää kahvitarjoilun, tuotto Yhteisvastuulle. n Su 10.2. klo18 ”Luodut kaikki laulakaa” – Uusia sovituksia rakkaimmista virsistä esitettyinä ja yhdessä laulettuina. Soitinyhtyeen johto ja virsisovitukset Auroora Kiiski. Produktiokuoro, johtajanaan Pirkko Kela. Tarjoilu. Kolehti Yhteisvastuulle. n Ke 27.3. klo 18. Urkuri Henri Herstan konsertti Vihdin kirkossa, tuotto Yhteisvastuulle. n Su 28.4. klo 18. Kamarimusiikkikonsertti Nummelan kirkossa. Ueli Bϋrgi viulu, Janne Saari alttoviulu, Maria Bϋrgi-Brummer sello ja Satu Elijärvi piano. Ohjelma 15 €, sisältää kahvitarjoilun, tuotto Yhteisvastuulle. Kalajuhla saa jatkoa Ruokaa, peräkonttikirppis, arpajaiset ja musiikkia Olemme päättäneet uusia viime vuonna suuren suosion saaneen Kaiken kansan kalajuhlan Nummelan seurakuntakeskuksessa lauantaina 9.3.2013 klo 11–14. Tervetuloa edulliselle lounaalle, kirpputorille, arpajaisiin ja kuuntelemaan avajaisissa laadukasta sellomusiikkia. Ohjelmassa: Ruoan siunaaminen kirkkosalissa (kirkkoherra Pekka Valkeapää, Hannu Kiiski ja kanttori), Pika-arpajaiset, pihalla peräkonttikirppis: 10 € / paikka. Ruoka: kalakeitto, leipä, juoma, kahvi 3 €, lapset 6–12v. 1,5 €, alle 6v. 0 €, perhelippu 8 € (2 aikuista ja 2 lasta). Kaikki tuotto menee suoraan Yhteisvastuulle. Kiitollisena toteamme, että viime vuonna tapah- tuma tuotti hyvään tarkoitukseen lähes 1000 €. Varaa autollesi kirpputorimyyntipaikka helmikuun aikana kirkkoherranvirastosta, paivi.putkonen-hegazi@evl.fi tai 09 3478 5048. Varatessasi kerro nimesi ja puhelinnumerosi. Myyntipaikan hinta on 10 € ja se maksetaan käteisellä saapuessasi paikalle, hinta sisältää keittolounaan. Paikalle voit saapua klo 10 alkaen ja voit myydä tavaroita suoraan peräkontista tai pystyttää pienen pöydän. Paikat myydään varausjärjestyksessä. Nummelan seurakuntakeskuksen parkkipaikka suljetaan liikenteeltä muutoin kokonaan kirpputorin ajaksi klo 9.30 alkaen. 1.2.2013 n Vakka kynttilänpäivänä Yhteisvastuu kiittää arkienkeleitä! Vuoden 2012 yhteisvastuukeräys tuo lämpimät Kiitoksensa kaikille keräykseen osallistuneille ja lahjoituksensa antaneille! Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 4 103 080,29 euroa. Varoilla torjutaan ylivelkaantumista Suomessa ja tuetaan pienrahoitustoimintaa Ugandassa. Tuloksemme Vihdissä parani hieman, vaikka jäimmekin vielä 1€/jäsen –tavoitteesta. Saimme kerätyksi 0,68€/jäsen. Vihdin srk:n tulos v. 2011 14 628,18€ Vihdin srk:n tulos v. 2012 14 941,48€ (0,68€/ jäsen) Tulos kasvoi siis 313,3 € eli Aku Ankan auton rekisterinumeron tai kirkkohistoriallisesti ns. Konstantionolaisen käännöksen verran! Kiitos tästä kaikille! Tulos on kohtuullinen, etenkin kun vertaamme sitä lähiseurakuntien tulokseen. Silti meillä Vihdissä on vielä runsaasti parantamisen varaa. Lähiseurakuntien tuloksia v 2012: Lohja 15 037,34€ (0,50€/jäsen) Nurmijärvi 25 281,38€ (0,79€/jäsen) Pusula 4200,04€ (1,83€/jäsen) Karkkila 6933, 17€ (1,03€/jäsen) Tuusula 17 064,41 (0,58€/jäsen) Hyvinkää 15 300,78€ (0,55€/jäsen) Espoon tuomiokirkkoseurakunta 35 409,61€ (0,74€/jäsen) Vuoden 2012 paras keräystulos saavutettiin Karijoen seurakunnassa. Karijoki 11 032,07€ (7,98€/jäsen) Suurista seurakunnista paras tulos saavutettiin Seinäjoella ja toiseksi paras oli Espoonlahti. Seinäjoki 106 608, 74€ (2,08€/jäsen) Espoonlahti 50 301,79€ (1,54€/ jäsen) Kaiken kansan kalajuhla keväällä 2012 tuotti lähes 1000 € Yhteisvastuulle. Juhla järjestetään tänäkin vuonna Nummelan seurakuntakeskuksessa la 9.3. Katso mainos takasivulta! Tule Sinäkin mukaan! Ole arkienkeli! Vihdin seurakunnan Yhteisvastuutiimi 2013 (Sampo Luukkonen, Maria-Liisa Pakalén, Eila Musikka, Hanna-Mari Nikulainen) Ilon kautta! – Ilta Iiron kanssa ”Luodut kaikki laulakaa” yhteisvastuukonsertti Keskiviikkona 6.2.2013 Nummelan kirkossa konsertoidaan Yhteisvastuun hyväksi. Vihtiläinen monitaideyhdistys Hämmentämö on kutsunut konserttinsa vieraaksi pianisti Iiro Rantalan. Iiron kanssa musisoimassa ovat vihtiläisille tutut Minna Pensola ja Atte Kilpeläinen sekä klarinettihurmuri Englannista, Matt Hunt. Konsertissa kuullaan teoksia W.A.Mozartilta ja J.S.Bachilta mutta yhtälailla myös Iirolta itseltään. Iiro Rantala on monipuolisen uransa aikana tullut suomalaisille tututksi mm. lukuisista TVshowstaan sekä Trio Töykeiden pianistina. Mozartin pianokonserton solistina hän on ollut lähes jokaisen suomalaisen orkesterin vieraana. Joulukuussa 2012 Cantores Minores kantaesitti Rantalan säveltämän Jouluoratorion. Atte Kilpeläinen on vihtiläislähtöinen alttoviulisti ja Hämmentämö ry:n perustajajäsen. Helsingin kaupunginorkesterin ja Meta4:n jäsenyys syö leijonaosan hänen kalenteristaan. Minna Pensola soittaa Meta4:ssa ja luotsaa Helsingissä jokakuukausittaista Klasariklubia. Minna oli Iiron aisapari- Sunnuntaina 10.2. kuullaan Nummelan kirkossa uusia ja raikkaita virsisovituksia. 8-henkinen soitinyhtye ja Pirkko Kelan johtama Produktiokuoro soittavat Auroora Kiiskin sovittamia virsiä, osan esityksinä, ja osan yhteislauluina. Virsisovitukset ovat alun perin syntyneet Agricolankirkon Tuomasmessuihin, joissa Kiiski on ollut musiikinjohtajana jo seitsemän vuoden ajan. Kyseisiä virsisovituksia voi kuulla myös Hannu Kiiskin soololevyllä ”Lento Cantabile”. Kiiski on tehnyt opinnäytetyönsä Sibelius-Akatemiaan virsisovituksesta ja toimiessaan muusikkona rippikoululeireillä, hän on todennut sovitusten tavoittavan hyvin myös seurakuntanuoria. Idea virsikonsertista syntyi Auroora Kiiskin ja Pirkko Kelan tehdessä yhteistyötä Nummelan Tuomasmessussa. Molemmat halusivat tuoda erityisesti esiin virsien sanoituksia, ja siitä syystä konsertissa kuullaan virsien tekstit erikseen lausuttuna. Lausujina toimivat mm. Eija Nurmio, Hanna Jokela ja Juha Wikström. Auroora Kiiskin mielestä on erittäin tärkeää, että virsiä laule- na juontamassa Yle Teeman musiikin juhlaviikon suoria tv-lähetyksiä joulukuussa 2011. Matt Hunt on kotoisin Englannista ja työskentelee kotimaansa lisäksi myös bremeniläisen Deutsche Kammerphilharmonie -orkesterin sooloklarinetistina. Suomeen hänet on tuonut yhteistyö mm. Iiro Rantalan ja Pekka Kuusiston kanssa. Vihdin seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestettyyn tilaisuuteen kuuluu myös väliaikakahvit, joiden tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykselle. 20 euron hintaisten lippujen myynti alkaa tuntia ennen konsertin alkua. Konsertti Nummelan kirkossa ke 6.2.2013 klo 19 ILON KAUTTA! – Ilta Iiron kanssa Minna Pensola viulu Atte Kilpeläinen alttoviulu Matt Hunt klarinetti Iiro Rantala piano Bach-Mozart-Kuusisto-Rantala Liput 20€ , hintaan sisältyy väliaikakahvitus, tuotto Yhteisvastuukeräykselle Konsertin järjestää Hämmentämö ry. yhteistyössä Vihdin seurakunnan kanssa. taan kaikenikäisten keskuudessa, ja hän tuntee olevansa etuoikeutettu päästessään sovittamaan näitä hienoja sävelmiä. Kiiski pyrkii sovituksillaan kunnioittamaan virren alkuperäistä luonnetta, tuoden siihen lisäksi keveyttä ja rytmikkyyttä. Kuoroa säestävän bändin ja jousikvartetin soittajat ovat Helsingissä työskenteleviä musiikin ammattilaisia ja ammattiopiskelijoita. Konsertin tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen. 7 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Ystäväkirjasta ❀ Nimeni on Mimmi Koskipalo. Olen 7-vuotias ekaluokkalainen, käyn Kirkkoniemen koulua. Perheeseeni kuuluvat pikkuveli, äiti, iskä, koira ja hamsteri. Harrastukseni on ratsastus. Lempiruokia minulla on kaksi: iskän spagettikastike ja äidin lasse eli lasagne. Kerho, jossa käyn, on Pappilan iltapäiväkerho. Asia, joka saa minut iloiseksi on se kun on kavereiden kanssa. Asia, joka saa minut suuttumaan … ei sellaista ole! Iltapäiväkerhoon toivoisin … ei mitään, se on ihan hyvä näin. Iltapäiväkerhon jälkeen olen hamsterin kanssa, leikin pikkuveljen ja koiran kanssa. Jumalasta ajattelen kaikkea kivaa ja sellaista. Vihdin seurakunta oli vaikea sana selittää. Terveiseni Vakan lukijoille: Terveisiä (ison hymyn kera haastattelijan lisäys)! ✿ Tervetuloa Toukkatupaan! Toukkatuvat ensimmäisen lapsen saaneille tai häntä vielä odottavalle pyörivät jo, mutta mukaan mahtuu vielä hyvin. Erityisesti kirkonkylän Pappilaan kaivataan äitejä vauvoineen. Kerhoon voit tulla liukuvasti, ja toimitaan vauvojen ehdoilla. Tarjolla on hyvää vertaistukea, pienimuotoista muuta aktiviteettia mm. kätilön vierailut :) Tule juttelemaan, jakamaan ajatuksia tai ihan vaan hengähtämään hetki kahvikupposen äärellä. Kirkonkylän Pappila ti klo 13-15 Nummelan seurakuntakeskus ke ja to klo 13-15 YKSIN KOTONA? PITKÄ ILTAPÄIVÄ? MITÄ TEKISI? Seurakunnan iltapäiväkerhot Pappilassa, Ojakkalassa ja Nummelan seurakuntakeskuksessa tarjoavat turvallista ja laadukasta iltapäivätoimintaa eka- ja tokaluokkalaisille. Seurakunnan iltapäiväkerhohaku osoitteessa www.siivensuojassa.net ma 28.1. - 28.2.2013 Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet samasta osoitteesta. Lisätietoja antaa lapsityönohjaaja Lotta Saine p. 040-3569217 8 Esteetön kieli käyttöön S uomen selkokielen perustajaksi sanotaan porilaista maakuntajohtajaa Pertti Rajalaa. Hän on kirjoittanut yli 70 selkokielistä kirjaa. Niistä vaativimmat ovat Kalevala ja juuri ilmestynyt Raamattu. Selkokieli on hyvän suomenkielen muunnos, jonka rakenne on tarkoin harkittu, ymmärrettävä ja selkeä ulkoasua myöten. Se on niitä varten, joille hyvä yleiskieli on liian hankalaa ymmärtää, puhumattakaan koukeroisesta kapulakielestä. Näiden henkilöiden joukko kasvaa koko ajan. Selkokieltä arvioidaan tarvitsevan yli neljännesmiljoona suomalaista. Selkokieli on eri asia kuin hyvä yleiskieli. Selkokieli on pelkistettyä ilmaisua, jonka rakenne on mietitty tarkkaan. Sen periaatteet sopivat hyvin kaikkeen viestintään. Selkoviestinnässä käytetään lyhyitä lauseita, palstojen oikea reuna liehuu, sanoja ei tavuteta ja kuvan täytyy tukea kunnolla tekstiä. Kaikki tämä helpottaa ymmärtämistä. Selkokieli estää syrjäytymistä – Kun opiskelin erityispedagogiikkaa, opin yhden asian. Vaikeus ymmärtää hyvää yleiskieltä syrjäyttää monia ryhmiä. Täytyy yksinkertaistaa kieltä, että viestit ja kulttuurit menevät perille, kehitysvammaisten erityisopettajana pitkään toiminut Pertti Rajala kertoo. Monesti palkittu Rajala on kirjoittanut liki kolmanneksen Suomessa ilmestyneistä selkokirjoista. Mukana on oppaita, historiateoksia ja muunnoksia muista kirjoista. Selkokieli on aikuis- ten kieltä, eikä sitä puhuta tai kirjoiteta kuin pikkulapsille, Rajala huomauttaa. Kenen tahansa on helppo, mukava ja hauska lukea selkotekstiä, kuten vaikkapa juuri ilmestynyttä Raamattua. Mukautettu Raamattu Aikojen alussa, kauan sitten ei ollut mitään. Kaikkialla oli tyhjää, kaikkialla oli pimeää. Kuitenkin Jumala oli olemassa, Selkoraamattu alkaa. Niin Kalevala, Seitsemän veljestä kuin Raamattukin on mukautettu selkokielelle. Tähän mennessä suosituin selkokirja on ollut Seitsemän veljestä, josta on otettu jo viides painos. Odotettu Selkoraamattu julkaistiin viime syksynä, ja se on opetus- ja kulttuuriministeriön selkokielityöryhmän hyväksymä ja käy esimerkiksi erityisrippikoulujen oppikirjaksi. Hyväksytyissä selkokirjoissa on oikeus käyttää erityistä selkotunnusta. Luomiskertomuksen koko kaari Rajala sanoo, että Selkoraamattuun on otettu kaikki tärkeimmät kohdat Raamatun isosta sanomasta. Eniten hän painiskeli Ilmestyskirjan kohdalla. Ilmestyskirja avautui minulle niin, että se on oikea loppu Raamatun koko kaarelle. Se kertoo, mikä on näkymä kuoleman jälkeen, ja toisaalta mikä lohdutus vainojen keskellä asuville kristityille annetaan. Se on luomiskertomuksen kaaren loppupiste, vanhan loppu ja uuden alku. Lisätietoa selkokielestä: www. selkokeskus.fi Sakari Sarkimaa/Kotimaadeski 1.2.2013 n Talvi-illan taikaa Jere katselee keittiön ikkunasta ulos… Ikkuna on pakkaspäivän kuurankukilla kuvittama – pieniä kimaltavia lumitähtiä täynnä. Naapurin setä lapioi lunta ovensa edustalta ja talojen ikkunoissa näkyy vielä valot. On jo hämärtynyt, vaikka ei ole vielä kovin myöhäinen ilta. Jereä on alkanut ramaista iltapäivän lumileikkien jälkeen ja hänestä olisikin mukavaa kohta mennä sänkyyn lukemaan jännää kirjaa. Isin kanssa heillä oli hauskat lumipuuhat ulkona, ja nyt äiti vielä valmistaa lämmintä kaakaota Jerelle ennen kuin lähdetään hammaspesulle. Sitten Jere kaappaa tuolilta kainaloonsa pehmokrokon unikaveriksi ja hyppää lämpimän peiton alle. Äiti tulee lukemaan iltatarinan – siinä muistellaan vielä joulua ja sitä, kun Itämään viisaat tähtien tutkijat näkivät erikoisen tähden taivaalla ja ymmärsivät sen merkitsevän kuninkaan syntymää. He löysivät vastasyntyneen Kuninkaan, Jeesus-vauvan, Betlehemistä ja antoivat hänelle kallisarvoisia lahjoja – kultaa, suitsuketta ja mirhaa niin kuin kuninkaalle kuuluukin. Jere ajatteli tähtiä ja sitä, miten mielenkiintoista on katsella ikkunasta erilaisia tähtikuvioita pimeällä taivaalla… kerran hän oli nähnyt tähdenlennonkin. Jeren silmät alkavat jo lupsua ja hän nukahtaa kesken iltarukouksen. Jere näkee jännittävää unta joulusta, tähdistä ja lumesta – miten ihanaa onkaan kun maa on kauniin valkoisen lumen peitossa! Unessa hän leikkii toisen lapsen kanssa, joka pyörittelee lumipalloja käsissään ja asettelee niitä rakennelmaan – siitä tulee kuin pieni lumilinna. Lapsi ottaa pienen kimaltavan lumihiutaleen ja Vakka Kirkkoniemen katit asettaa sen lumilinnan sisälle … lumihiutale muuttuu välkkyväksi lumitähdeksi, joka alkaa loistaa valoa lumilinnan raoista … Jere ihailee kaunista pientä lumilinnaa ja huomaa, että yhtäkkiä hänen leikkikaverinsa on kadonnut. Samassa Jere havahtuu unestaan ja huomaa ikkunaansa heijastuvan ulkoa valoa – pihamaalla on pieni lumipallolyhty, jonka sisällä kynttilät tuikuttavat lämmintä valoaan – isi on juuri saanut lumityöt pihalla tehtyä ja hymyilee Jerelle, joka kurkistelee ikkunasta. Jere haukottelee ja vetää peiton korvilleen. Hyvää yötä. Ihanan luminen talvi houkuttelee mukavaan talviliikuntaan ja hauskoihin lumileikkeihin – voit tehdä vaikka lumipallolyhdyn pimeiden iltojen iloksi pihamaalle. Iloista talven jatkoa! t. Lastenohjaajat Hannele ja Malla Hildegardin laulut Osaatko sinä laulaa virsiä? Y hdeksänsataa vuotta sitten eteläisessä Saksassa eli pieni 8-vuotias Hildegard-niminen tyttö. Vanhemmat olivat vieneet hänet luostariin. Siitä tuli hänen uusi kotinsa. Hildegard varmaan ikävöi paljon vanhempiaan ja sisaruksiaan. Luostarissa hän kävi koulua, teki puutarhatöitä ja lauloi paljon. Joka päivä oli neljä tuntia hartauksia ja messuja. Niissä laulettiin melkein koko ajan virsiä, rukouksia tai Raamattua. Raamatun lukemista laulamalla sanottiin resitoinniksi. Hildegard rakasti musiikkia ja pian hän ryhtyi tekemään omia virsiä ja lauluja. Hänen laulujaan lauletaan vielä tänäänkin. Laulut ovat hyvin kauniita - ne kuulostavat melkein kuin enkelien laululta. Hildegard piti myös soittimista. Huilun ääni oli hänestä kuin Jumalan henkäys ja trumpetin ääni kuin profeetan huuto. Kielisoittimet taas hänen mielestään auttoivat ihmistä kuulemaan Jumalan ääntä. Kuva ja teksti: Tarja Rae Teijo Kemppainen Enkelipojan setä 9 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Jumalanpalvelukset Joka sunnuntai Vihdin kirkossa klo 10 Nummelan kirkossa klo 12 Tuhkakeskiviikkona 13.2. Messu Vihdin kirkossa klo 18 Vihtijärven kappelissa Messu su 3.2. klo 10 Tuomasmessu su 3.3. klo 17 Lapsille ja perheille PERHEKERHOT Perhekerhot aloittavat toimintansa viikolla 2. Olet tervetullut mukaan! Jos haluat kysellä lisää, puhelinnumerot löydät alta. Kerhopisteiden perhekerhoihin voit liittyä mukaan saapumalla suoraan paikalle kerhopäivänä. NUMMELA, Seurakuntakeskus, Kappelitie 5, p. 0400 253 681 Tiistai klo 9–11.30 Perhepesä Keskiviikko klo 9–11.30 Perhepesä, 13–15 Toukkatupa Torstai klo 9–11.30 Perhepesä, klo 13–15 Toukkatupa KIRKONKYLÄ Pappila, Niuhalanraitti 6 c, p. 0400 235 738 Tiistai klo 13–15 Toukkatupa Keskiviikko klo 9–11.30 Perhepesä Torstai klo 9–11.30 Perhepesä HERRAKUNTA, Monitoimitalo, Kauppilantie 21, p. 040 356 9215 Torstai klo 9–11 Perhekerho OJAKKALA, Seurakunnan kerhotila, Kenttätie 2, p. 050 324 6958 Tiistai klo 9–11.30 Perhepesä Keskiviikko klo 9–11.30 Perhepesä UUTUUS Ojakkalassa perjantaisin klo 9–11 perheiden taukotupa VIHTIJÄRVI, Vihtijärven kylätalo, Koulunummentie , p. 040 356 9215 Tiistai klo 9–11 Perhekerho VANJÄRVI, Vanjärven seurojentalo, Vanjärventie 480, p. 040 356 9215 Keskiviikko klo 9–11 Perhekerho SELKI, Monitoimitalo, Selintie 529, p. 040 356 9215 Perjantai klo 9–11 Perhekerho JOKIKUNNAN KERHO TAUOLLA KEVÄÄN 2013 (JOKIKUNTA, Jokikunnan koulu, Vanjoentie 29 Perjantai klo 9–11 Perhekerho, p. 040 356 9215) PYHÄKOULUT Pyhäkoulut jatkuvat taas kevätkaudella 2013 Nummelan srk-keskuksessa, Kappelitie 5, sunnuntaisin klo 12, kevätkausi 24.3. saakka (ei pyhäkoulua 24.2. hiihtoloma eikä 17.3. perhemessu) Selin monitoimitalolla periodipyhäkoulu, Selintie 529, sunnuntaisin klo 12, kevätkausi 17.3. saakka Ojakkala kerhotila Kenttätie 2, sunnuntaisin klo 12.00, kevätkausi alk. 13.1.2013 parillisilla viikoilla viim. kerta 5.5. Kirkonkylä Vihdin kirkon sivusali, sunnuntaisin klo 10.00, kevätkausi 5.5. saakka(ei pyhäkoulua 17.3. perhemessu) 10 Alakoululaisille Retkiä Huimalan retki 1.–3. lk ti 19.2. Hinta 25 € sis. matkat, reippailulipun ja lounaan. Ahaa-retki Heurekaan 4.–7. lk to 21.2. Hinta 25 € sis. matkat, pääsylipun ja lounaan. Lähtö retkille Vihdistä klo 9 ja Nummelasta klo 9.15, paluu Nummela n. klo 16 ja Vihtiin klo 16.15. Ilmoittautuneille lähetetään lisäinfoa lähempänä. Lisätietoja Maaritilta. Retkille ilmoittautumiset ovat käynnissä sähköisesti www.sankarla.fi 14.1.–8.2.2013. Leirejä Verkossa-kevätleiri 1.–3.-luokkalaisille Riuttarannan uudella puolella 19.–21.4. Leiri-ohjelma rakentuu eri medioiden ympärille. Tutustumme mm. verkkoon, valokuvaukseen, videokuvaukseen ja lehtiin. Ihmetellään samalla miten verkot ja seurakunta liittyvät toisiinsa? Hinta 30 €. Hi-O-Hoi! hiippakunnallinen telttaleiri 4.–7.-luokkalaisille Hangossa, Bengtsårin leirisaaressa 25.– 28.6.2013. Perinteisellä telttaleirillä luvassa vaikka mitä toimintaa, yhteistä tekemistä, yhdessäoloa, hiljentymistä ja elämyksiä. Leirille odotetaan Uudenmaan alueelta 200 leiriläistä. Hinta 70 €. Hinta sisältää yhteiskuljetuksen. Sisar-alennus –20 € (eli perheen vanhin 70 € ja seuraavat 50 €). Leireille ilmoittautumiset sähköisesti www.sankarla.fi 14.1.–22.3.2013. Donkkis BIG Night 1.–6. lk Otalammen koulu ma 18.3. Huhmarnummen koulu ti 26.2. ja 16.4. klo 18–20. Illoissa mm. erilaisia toimintapisteitä, musiikkia, kilpailuja, Raamattuopetusta, arvontaa ja kavereita sekä nyyttärit, tuo mukanasi jotain pientä naposteltavaa. Tule mukaan! Perheiden pelivuoro perjantaisin klo 17–18 Pappilanpellon koulun liikuntasali Tervetuloa lapset ja vanhemmat liikkumaan ja pelailemaan yhdessä! Kysy lisää: Eila Musikka, nuorisotyönohjaaja: partio- ja kouluyhteistyö, Donkkisillat, Hi-o-Hoi-leiri, p. 040 410 6932, eila.musikka@evl.fi Maarit Tampio, nuorisotyönohjaaja: koululaisten kerhot, Löhönurkka, perheiden pelivuoro, hiihtoloman retket, Verkossa-kevätleiri p. 040 576 4016, maarit.tampio@evl.fi Aikuisille KYLÄKERHOT YM. Ojakkalan kyläkerho kerhotilassa, Kenttätie 2, klo 10–12 4.2. Maria-Liisa Pakalén 18.2. omin voimin 4.3. Osmo Vapalahti 18.3. omin voimin 8.4. Sampo Luukkonen ke 10.4. Eläkeläisten iloinen iltapäivä kirkonkylän seurakuntatalo klo 12–15 22.4. Eija Nurmio 6.5. omin voimin 23.5. kevätretki Raumalle ja Reposaareen Kerhon vastaavat: Raili ja Matti Kotamäki p. 050 522 9039 Selin kyläkerho monitoimitalossa, Selintie 529, torstaisin klo 13–14.30 (ruokailu klo 12) 24.1. Matti Hanhisuanto 28.2. Maria-Liisa Pakalén 28.3. Osmo Vapalahti ke 10.4. eläkeläisten iloinen iltapäivä kirkonkylän seurakuntatalo klo 12–15 25.4. Sampo Luukkonen 23.5. kevätretki Raumalle ja Reposaareen Kerhon vastaavat: Ritva Luukkonen p. 040 843 5786 ja Liisa Ali-Mattila p. 223 5724 tai 0400 798 229. Otalampelaisilla kuljetus kerhoon taksilla. Kirkonkylän kultaisen iän kerho srk-talossa keskiviikkoisin klo 13 20.2., 13.3., 24.4. ja 15.5. Nummelan kultaisen iän kerho srk-keskuksessa keskiviikkoisin klo 13: 13.2., 27.2., 13.3., 3.4., 17.4. Kuortilanluhdin virikekerho kerhohuoneessa. Kokoonnumme iloiseen visailuun ja ehkä joku laulukin lauletaan torstaisin kerran kuukaudessa klo 14–15: 14.2., 14.3. ja 11.4. Mukana diakonissa Maria-Liisa Pakalén Vihdin seurakunnasta, p. 040 189 9349 Vanjärven diakoniaillat keskiviikkoisin klo 18.30 ke 6.2. klo 18.30 Annikki ja Aatos Kuusistolla, Tammimäentie 74, mukana Maria-Liisa Pakalén, aihe Yhteisvastuukeräys ke 20.3. klo 18.30 Kalevi Lemmetillä, Ojamäentie 80, mukana Osmo Vapalahti Älä jää YKSIN Jos olet kokenut lähi- tai parisuhdeväkivaltaa, tule naisille tarkoitettuun vertaistukiryhmään! Ryhmä alkaa helmikuun lopulla Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoni Pirkko Orakoski p. 0400 362 707 pirkko.orakoski@evl.fi diakoni Päivi Tapaninen p. 040 353 2241 paivi.tapaninen@evl.fi ke 17.4. klo 18.30 Airi ja Terho Taposella, Merramäentie 416, mukana Matti Hanhisuanto ke 15.5. klo 18.30 Maria-Saara ja Raimo Vainio-Kailalla, Vanjärventie 76, mukana Sampo Luukkonen Vihtijärven diakoniaillat keskiviikkoisin klo 19–21 27.2. Pirkko ja Helge Putkosella, Koulunummentie 101. 13.3. Hiiskulassa Bernice Brummerilla, Hiiskulankuja 9. 17.4. Pia Hägglund-Viljasella, Ylimmäistentie 993. 15.5. Anne ja Harri Hamporilla, Suntiontie 43. Ilosanomapiiri-illat Vihtijärven kappelissa keskiviikkoisin klo 1819.15: 6.2., 13.2., 6.3., 20.3., 10.4., 24.4. Vetäjinä vuorottelevat Liisa Valtonen ja Liisa Harju. Ilosanomaillat Kirkonkylän seurakuntatalossa su 3.3. klo 18 Nummelan seurakuntakeskuksessa su 7.4. klo 18 Rukousryhmä kirkonkylän seurakuntatalossa tiistaisin klo 18.30: 12.2., 26.2., 12.3., 2.3., 9.4., 23.4., 7.5., 21.5. Naisten saunaillat Riuttarannassa seuraavina tiistaina: 19.3., 23.4., 14.5. klo 18–21. Iltapalaa ja mukavaa yhdessäoloa. Yhteiskuljetus linjaportti klo 17.10, Nummelan srk-keskuksen diakonian parkkipaikka klo 17.15, kirkonkylän srk-talo klo 17.30. Ilmoittautuminen Päivi Putkonen-Hegazi p. 09 3478 5048. Miesten vapaaillat to 7.2. Riuttarannan UUSI puoli. Vierailijana Erkki Hakkarainen to 28.2. Riuttarannan UUSI puoli. Kööri laulaa ja laulattaa. to 14.3. Riuttarannan UUSI puoli. Vierailijana Reijo Hirvinen to 4.4. Riuttarannan UUSI puoli. Matti Hanhisuanto ja aiheena mielenterveys to 18.4. Riuttarannan UUSI puoli. Markku Pekkarinen to 2.5. Riuttarannan UUSI puoli. Kenttämessu Matti Hanhisuanto ja Osmo Vapalahti Kimppakyydit: Nummelan seurakuntakeskus klo 17.30 ja kirkonkylän seurakuntatalon pääty klo 17.40. Mukana illoissa Osmo Vapalahti p. 040 578 0328 ja Maria Hanhikorpi p. 0400 235 691. Naiset liikkuu joka toinen torstai klo 17–18 7.2 kuntopiiri 28.2. kuminauhajumppa 14.3.lumikenkäkävely 4.4. vesijuoksu 18.4. keppijumppa 2.5. sauvakävely 16.5. petanque Kokoontuminen klo 16.45 Nummelan uimahallille. Ohjaajana Rauno Toinanen p. 044 467 5378. Tied. Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 Miesten liikuntaillat Kokoontuminen klo 16.45 Nummelan uimahallin parkkipaikalla 14.2. kuntopiiri 21.2. kuminauhajumppa 7.3. lumikenkäkävely 21.3. vesijuoksu 11.4. keppijumppa 25.4. sauvakävely Talvinen perheleiri Riuttarannan leirikeskuksessa 9-10.2.2013 Ulkoilua, mukavaa yhdessäoloa vaihtelevan ohjelman merkeissä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: diakoni Pirkko Orakoski p. 0400 362 707 1.2.2013 n VIHDIN KIRKOISSA SOI keväällä 2013 Nummelan kirkossa ke 6.2. klo 19 Nummelan kirkossa su 10.2. klo 18. 70 ja 75 vuotta vuonna 2013 täyttävien yhteinen syntymäpäiväjuhla su 17.3. alkaen klo 10 Vihdin kirkon perhemessussa ja jatkuen seurakuntatalossa lounaalla ja pienellä juhlalla. Tervetuloa saattajan kanssa. Are you interested in studying the Bible in English? A Bible study group meets at Vihdin seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6, every other week on Tuesdays at 6 p.m., starting January 29 (next time Feb. 12). Join us for an interesting journey! Possible enquiries: 044 5175 873 or pekka.k.nieminen@kolumbus.fi. kirkonkylän seurakuntatalo Niuhalanraitti 6 b Nummelan seurakuntakeskus Kappelitie 5 Uusia sovituksia rakkaimmista virsistä esitettyinä ja yhdessä laulettuina. Bändin johto ja sovitus, Auroora Kiiski, Produktiokuoro, johtajanaan Pirkko Kela. Tarjoilu, kolehti Yhteisvastuulle. Olli Hautalan Bach-pianosarja Myytävänä Akateeminen laulu & Camerata Vihti Hernerokkaa & pannukakkua 5 € Laskiaispullia Kahvia Arpajaiset Nummelan kirkossa la 16.2. ja la 16.3. klo 16. Sarja päättyy. Vihdin kirkossa ma 25.3. ma klo 19. Joht. Ruut Kiiski Urkukonsertti Vihdin kirkossa ke 27.3. Henri Hersta Pitkäperjantain iltakonsertti, Jeesuksen hautaamisen hartaus Vihdin kirkossa pe 29.3. klo 18 Kalevi Olli laulu, Henri Hersta urut Tyttökuoro Pirittojen kevätkonsertti Kamarimusiikkikonsertti Rokkaa ja pullaa voi ostaa myös kotiin mukana tuotuun astiaan Ueli Bürgi viulu, Janne Saari alttoviulu, Maria Bürgi-Brummer sello ja Satu Elijärvi piano. Ohjelma 15€, sis. kahvitarjoilun, tuotto Yhteisvastuukeräykselle järj. Vihdin kirkonkylän ja Nummelan Lähetyspiirit www.vihdinseurakunta.fi Vihdin kirkossa su 7.4. klo 16 Nummelan kirkossa su 28.4. klo 18 Päihdeleiri 12.–14.3.2013 Riuttarannassa. Tiedustelut Diakoni Maria Hanhikorpi p. 0400 235691 Äiti Teresan sisaret vierailevat Nummelan srk-keskuksessa ti 12.3. klo 18. Luovutamme valmiit Äiti Teresa -peitot tilaisuudessa. Laskiaistiistaina 12.2.2013 klo 11–13 “Luodut kaikki laulakaa” Yhteisvastuukonsertti Mietityttääkö läheisesi psyykkinen sairaus ja oma jaksamisesi? Tervetuloa Omaisryhmään saamaan tietoa, tukea, toivoa ja virkistystä! Ryhmä kokoontuu Nummelan srk-keskuksen diakoniasiivessä torstaisin 1 x kk klo 17–19: 14.2., 14.3., 11.4., 16.5. Ryhmä on avoin. Kahvitarjoilu. Tied. diakonissa Sirkku Peltoniemi Healing Room -rukousklinikan toiminnan infotilaisuus Nummelan seurakuntakeskuksessa la 9.2. klo 14–16. Tervetuloa! myyjäiset Iiro Rantala piano, Minna Pensola viulu, Atte Kilpeläinen alttoviulu, Matt Hunt klarinetti. Liput 20€ sis. kahvitarjoilun, tuotto Yhteisvastuukeräykselle Seurakuntaryhmä mielenterveyskuntoutujille ma klo 14–15.30: 11.2., 11.3., 15.4., 13.5. Nummelan srk-keskuksessa Pysäkki-kahvilan tiloissa. Käydään läpi kirkkovuoden aiheita laulaen, keskustellen ja rukoillen. Kahvitarjoilu. Tied. Sirkku Peltoniemi p. 040 1761356 Matalankynnyksen aamupalaryhmä Nummelan Pysäkkitalossa maanantaisin kello 10–12. Tiedustelut diakoni Maria Hanhikorpi p. 0400 235691, Päihdeklinikan sosiaaliohjaaja Jenni Sillanpää p. 044 0421177 Her nerokk a ILON KAUTTA! - Ilta Iiron kanssa Soppapysäkki Nummelan seurakuntakeskuksessa 15.2. klo 12–14. Sanaa, soppaa ja seurustelua. Tervetuloa! Solmu-parisuhdeneuvontaa kriisissä oleville pariskunnille. Tiedustelut Pirkko Orakoski p. 0400 362 707 ja Päivi Tapaninen p. 040 353 2241. Aikuisten virkistyspäivä Riutarannassa ti 26.2. klo 10–15. Ilmoittautumiset 15.2. mennessä Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 ja Eija Nurmio p. 040 5306 452 HILJAISUUDEN RETRIITIT Riuttarannan leirikeskuksessa 1.– 3.3. 2013. Tied. Eija Nurmio, p. 040 530 6452 tai eija.nurmio@evl.fi, ilmoittautumiset kuukautta ennen. Pääsiäisretriitti "Pitkäperjantaista alkaen surusta iloon" 29.–31.3.2012. Ilmoittautumiset kuukautta ennen: Kirsti Suutari, p. 09 347 85052 tai kirsti.suutari@evl.fi. Työparina pastori Kari Tuovinen. Hinta: 100 € / vihtiläiset ja 130 € / vieraat (korotettu juhlapyhähinta). (Utön huhtikuun retriitti on täysi) Rukoile ja tee työtä –talkooretriitti 24.–25.4. Ilm. Kirsti Suutari, p. 09 3478 5052 tai kirsti.suutari@evl. fi tai Sirkku Peltoniemi, p. 040 176 1356 tai sirkku.peltoniemi@evl.fi. 9.–11.8.2013 retriitti, jossa mah- Leikkaa talteen itselle tai ystävälle! dollisuus maalaukseen. Ilmoittautuminen kesäkuun loppuun mennessä Kirsti Suutarille, p. 09 3478 5052 tai kirsti.suutari@evl.fi. Työparina taideterapeutti Sirkku Timisjärvi. NUTTU-ILLAT Teemme vauvannuttuja Afrikan lastensairaaloihin. Olet sitten kokenut puikkojen kalisuttaja tai vasta aloittelemassa – kaikki ovat tervetulleita iloiseen joukkoomme! Vastaanotamme myös lahjoituslankoja. Nummelan seurakuntakeskuksessa ma klo 18–20: 28.1., 25.2., 18.3., 15.4., 13.5. Kirkonkylän seurakuntatalossa to klo 14–16: 31.1., 28.2. 21.3., 18.4., 16.5. KAHVILAT Pysäkki-kahvila Nummelan seurakuntakeskuksen diakoniasiivessä avoinna ti, to, pe klo 12–15. Helmikuussa pysäkillä Katja Ståhlin näyttely. Avajaiset ti 5.2. klo 12–15. Olkkari-kahvila kirkonkylän seurakuntatalon nuorisopäädyssä ma klo 12–15. ILMOITUSMYYNTI Jaana Mehtälä 020 754 2309 jaana.mehtala@kotimaa.fi Te e m a n a J u m a l a n e d e s s ä JOKIKUNTA Liisa Hanhike, Pakaselantie 128 ti 12.2. klo 18.00 Jari Hiekkanen ja Pirkko Kela Ki nke ri t 2013 23.5. petanque Mukana illoissa liikunnanohjaaja Rauno Tolvanen p. 044 4675378, Osmo Vapalahti p. 040 578 0328, Maria Hanhikorpi p. 0400 235 691. Vakka SELKI Juhani ja Liisa Ali-Mattila, Lepsämäntie 330 ti 12.2. klo 18.30 Kari Tuovinen ja Ulla Eho-Saario HERRAKUNTA Herrakuntatalo, Kauppilantie 2 ke 27.2. klo 18.30 Matti Helimäki ja Henri Hersta NUMMELA, HIIDENRANTA, ENÄRANTA Anja Hukkanen, Mäihätie 16 su 3.3. klo 15.00 Antti Hirsto ja Ulla Eho-Saario VANJÄRVI Seurojentalo, Vanjärventie 480 su 3.3. klo 13.00 Pekka Valkeapää ja Henri Hersta KIRKONKYLÄ kirkonkylän seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6b ti 5.3. klo 18.30 Laura Pentti ja Henri Hersta HAIMOO Toini Kallela, Huhdantie 24 to 7.3. klo 18.00 Laura Pentti ja Ulla Eho-Saario OJAKKALA Ojakkalan kerhohuone, Kenttätie 2 su 10.3. klo 14.00 Matti Hanhisuanto ja Pirkko Kela OLKKALA JA MOKSI Riuttarannan leirikeskus, Moksintie 365 ke 20.3. klo 18.30 Sampo Luukkonen ja Pirkko Kela Eronnut eläkeikäisenä? Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk sisältäen myös majoituksen ja ruoan. Kevään 2013 Erosta eheäksi® -kurssit 26.2.–2.3. Lehmirannan lomakeskus, Salo 13.–17.5. Santasport, Rovaniemi (hae 12.3. mennessä) Tiedustelut puh. (09) 7257 1177 tai satu.tommola@elakeliitto.fi Kysy myös Yhtäkkiä yksin® -kursseista leskeytyneille: puh. (09) 7257 1199 tai annika.toivoniemi@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi Vihdin hautaustoimisto ja kukkapalvelu Kauhanen hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset hautaustoimisto Nummela 010 231 3330, hautaustoimisto Vihti kk 010 231 3332, kukkapalvelu (Nummela) 010 231 3331 www.hautauspalvelut.net www.kukkapalvelut.net Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Rose Pakarisen näyttely oli esillä tammikuussa Pysäkki-kahvilassa 3 Yhteisvastuu 2 “Vihtiläinen ka la” alkuperäinen e hdotus O 6-vuotiaan perushoitaja Rose Pakarisen valokuvanäyttely ”Illan kajosta aamun koittoon – hetkiä hoivakodin yöstä" oli esillä Nummelan seurakuntakeskuksen Pysäkki-kahvilassa tammikuun ajan. Idea näyttelyyn lähti Hopeaniemen hoivakodin osastonhoitaja Kirsi Elvilältä, joka pyysi Pakarista tekemään omaistenpäivään jotain hoivakodin yöstä kertovaa. Rose Pakarinen halusi kertoa jonkinlaisen tarinan siitä, mitä yöllä tapahtuu, joten hän kuvasi kännykkäkamerallaan yhden yön tapahtumia hoivakodissa. Näyttelyn ku1 6helmikuussa .1 .2 0 1 2 2011. Niihin on vat on otettu liitetty myös tekstimuodossa asioita, joista hoivakodin asukkaat olivat kyseisenä yönä keskustelleet. Tavoitteena oli saada välittymään oikeanlainen tunnelma hoivakodin yöstä. Pakarisen mielestä palkitsevinta vanhustenhoidossa ovat vanhukset itse; jokaisella heistä on oma historiansa, joka tekee heistä ainutlaatuisia. Hän kertoo, että tuntuu hienolta päästä kuunteleman hoivakodin asukkaiden kertomuksia heidän elämästään ja lähihistoriasta. – Nämä ihmiset ovat niin sopeutuvaisia, kun ajattelee heidän elämäänsä, kuinka suuria mullistuksia heille on elämänsä aikana tapahtunut. He ovat läpikäyneet sotia, ja juuri he ovat rakentaneet Suomes- 012 NKEES O A T I Vihtiläinen KA L A A U T TA A Rose Pakarinen haluaa valokuvillaan välittää oikeanlaisen tunnelman hoivakodin yöstä. L ÄINEN I T H VI A U T TA A T iiv is te lt y e h d Kaiken kansan la 9.3. klo 11-14 o tu s KALA UHLA Nummelan seurakuntakeskus, Kappelitie 5 Maistuva vihtiläinen kalakeittoja kahvitarjoilu aikuiset 3 e 6–12 v. 1,5 e alle 6 v. ilmaiseksi Perhelippu 8 e (2 aikuista ja 2 lasta) Tuotto Yhteisvastuulle www.yhteisvastuu.fi Lisäksi ohjelmassa Laadukasta sellomusiikkia Peräkonttikirppis Pika-arpajaiset www.vihdinseurakunta.fi ta sellaisen kuin se on nyt, Pakarinen kertoo. Näiden ihmisten elämä on osa Suomen historiaa, ja Pakarinen kokee hienoksi mahdollisuudeksi saada olla osana heidän elämäänsä. Haastavimmaksi Rose Pakarinen kokee työssään sen, että aina ei ole keinoja auttaa. Myös omien voimavarojen jakaminen perheen ja työn kesken tuntuu haastavalta. – Onneksi minulla on ihana ja kannustava perhe sekä harrastukset, joiden kautta saan itselleni lisää voimaa tehdä työtä täydellä sydämellä, Pakarinen iloitsee. – Samoin työyhteisöni on suurenmoinen. Hopeaniemi on hieno työpaikka, jossa hoitaja saa tehdä työtään omalla persoonallaan ja käyttää hyödyksi omia vahvuuksiaan, hän jatkaa. Hopeaniemessä työntekijöitä kannustetaan käyttämään luovuutta; ilman kannustavaa työyhteisöä ei olisi syntynyt "Illan kajosta aamun koittoon”näyttelyäkään. Näyttelyn avajaisissa kävi 8.1. noin parisenkymmentä ihmistä. Pakarinen kertoo saaneensa näyttelystä positiivista palautetta. – Näyttely on otettu hyvin vastaan ja toivonkin, että näyttelyn avulla voitaisiin herättää keskustelua siitä, että vanhustenhoidosta löytyy myös paljon hyvää, Pakarinen toteaa. Hän haluaa muistuttaa, että vanhusten hoidossa työskentelevät hoitajat tekevät työtään suurella sydämellä ja antavat itsestään paljon. Hanna-Mari Nikulainen Syntymäpäiväkäytäntö uudistuu Vihdin seurakunnassa on tapana järjestää vuosittain keväisin ja syksyisin yhteiset syntymäpäiväjuhlat 70-, 75-, 80-, 85- ja 90-vuotismerkkipäiväänsä viettäville. Syntymäpäiväjuhlien lisäksi papisto lähestyy kirjeitse 80-, 90-, 95- ja yli 95-vuotiaita ja tiedustelee syntymäpäiväsankarin toiveita papin vierailuun liittyen. Tervehdyskäyntiä toivovaa tai hänen lähiomaistaan pyydetään ottamaa yhteys kirjeen lähettäneeseen pappiin ja sopimaan suoraan hänen kanssaan tervehdyskäynnin ajankohdasta syntymäpäivän liepeillä. Luonnollisesti seurakuntalainen voi pyytää oma-aloitteisesti haluamaansa seurakunnan työntekijää muulloinkin syntymäpäivilleen. Kari Tuovinen johtava kappalainen Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12
