doc7.5.2010 - Vihdin Seurakunta
download 
Report Transcription
7.5.2010 - Vihdin Seurakunta
Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 7.5.2010 Läskillä lukutaitoa -kampanjan loppupunnitukset 7.–8.5. s. 3 Pyhiinvaelluskokemuksia Italiasta s. 4 Veteraanit saivat oman muistomerkin s. 5 s. 6–7 Martta Jalava 102 vuotta s. 8 Anja ja Juha Kurjenluoma / Kuva: Juha Auvinen Kesä on häiden aikaa Vakka n Tervehdys seurakunnasta Susanne Vuorinen Paimenen palsta Hiirenkorvalle tulemisen ihme Uuden elämän vyöry huumaa. Kaikki puhkeaa lehteen ja kukkii luonnon suurenmoisessa kevätnäytöksessä. Sieltä, missä sinivuokot loistavat ja koivu on hiirenkorvalla, ei voi olla pois. Luojan puutarhan sulous täyttää näissä karkeloissa mielen ilon Hengellä. Miten ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra! Kunpa kevääseen saisi tehdä pesän, olla vain, katsella, kuunnella ja koskettaa. Olla osa luontoa, suorassa yhteydessä siihen, joka ruokkii ja elvyttää talven pimeyden jälkeen. Näinä aikoina nuoret rakastuvat, vanhat haravoivat yhdessä ja lapset eivät tule mielellään sisälle. Haluamme lähelle, kun olemme ajautuneet vähän kauemmas. Ihmisen luokse täällä on ikävä ja keväällä mahdollisimman kaihoisasti. Kunpa meissäkin, meidän välillämme voisi syntyä uutta niin kuin keväisessä luonnossa! Uusi meissä on odotuksen ja kaipauksen verhon taakse kätkeytyvä ihme. Kosketus ja lähelle pääseminen ovat tapahtuneen ihmeen merkkejä. Rukous Uusi päivä suunnitelmineen ja vielä minulta salattuine tapahtumineen on odottamassa. Hyvä Jumala, varjele minua vääriltä askelilta, anna herkkyyttä kuulla sinun kutsusi ja rohkeutta nähdä keitä, missä ja miten voisin palvella. Hän on meissä ja me olemme Hänessä. Hänen Henkensä läpäisee koko todellisuuden ja synnyttää elämän minne tahtoo ja keneen tahtoo. Henki pulppuaa elämää, joka ottaa valtaansa sille alttiit sielut ja mielet. Uusi elämä, hiirenkorvalle tuleminen, on ihmeenomaista itsestään tapahtumista. Vailla uskoa oleva saa uskon, jumalaton Jumalan, armoton armon Hengen. Hengen kevät on kaivattu lahja talven kylmyyden kohmettamille. Silloin elämän muurahaiset leikkivät yhdessä armon auringon alla. Toisiaan he lämmittävät, yksin he kohmettuvat. Seurakunnan muurahaispesän rakentaminen on yhteistä puuhaa! Kiitos, että olet mukana Hengen kevään puuhissa. Jumalan keväinen Henki sinua koskettakoon! Pekka Valkeapää, kirkkoherra Aamen Eija Vuorela Saksittua n Monille elämän tragediat avaavat vähitellen oven sellaiseen uskon ymmärrykseen, jossa loogisuus ja onnistunut väittely eivät ole enää keskeisiä asioita. Jumalan lähellä eläminen ja omaan elämään ja sen vastoinkäymisiin suostuminen antavat aivan uudenlaista rauhaa ja ymmärrystä. Enää ei ole tärkeää olla ehdottomasti oikeassa. Sirkku Nyström, Lauri Oikarisen haastattelu, Kirkko&kaupunki 21.4.2010 n Kun ihminen, lapsi tai aikuinen, on syvässä surussa, tiedämme, mitä tehdä. Halaus on miljoonia sanoja ja myötätuntoista katsettamme voimakkaampi. Lapsia on suojeltava väärältä kosketukselta. Sen vaikutukset ovat tuhoisia. Lapsilla on silti oikeus kokea Paino Salon Lehtitehdas Eero Jokela, Poikien ja tyttöjen keskuksen (PTK) toiminnanjohtaja, Esse 29.4.2010 n Supina sakasteissa ja jupina sisäpiirien kabineteissa on vaihtumassa julkiseen keskusteluun, tasokkaisiin kannanottoihin ja erimielisten vuorovaikutukseen. Tästä kannattaa iloita. Keskustelua ei tarvitse pelätä. Kirkko, joka ei salli keskustelua tai rajaa siihen osallistumisen oikeuden tiukasti kontrolloituihin käsiin, on pelottava. Espoon hiippakunnan hiippakuntasihteeri Irja Askola, blogikirjoituksesta ”Kiinnostava kirkko” 25.2.2010, www.irjaaskola.fi Vakan toimitus Vihdintie 6b, 03400 Vihti puh. (09) 3478 5018 www.vihdinseurakunta.fi Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 pekka.valkeapaa@evl.fi Toimitus: Heikki Nieminen Susanne Vuorinen puh. (09) 3478 5018 etunimi.sukunimi@evl.fi Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä jaana.mehtala@kotimaa.fi p. 020 754 2309, 040 509 4962 Ihmeitä ja unelmia! Pitkän, ihmeellisen talven jälkeen on maata näkyvissä. Kotipihamme oli pahimmillaan, tai parhaimmillaan maaliskuun lopulla, kun päivittäin satanut lumi lapioitiin pihan reunoille ja osa katolla olleesta lumesta pudotettiin alas. Ikkunat peittyivät lumeen niin, että vain pihapuiden latvat olivat näkyvissä, sekä naapurin savupiippu. Näin lumista talvea ei ole ollut naismuistiin. Kuitenkin jokaisena arkiaamuna olemme päässeet pihastamme ajoissa töihin, mieheni Espooseen ja minä Nummelaan. Kiitos naapurin Raimolle, ahkeralle, aamuvirkulle auraajalle. Pääsiäisen ihmeestä, Kristuksen kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta kertova näytelmä esitettiin jälleen Helsingissä. Paljon huomiota herätti uutinen, että pääosan esittäjä on japanilainen naisnäyttelijä. Omakin mielenkiinto heräsi esitystä kohtaan ja lähdimme sitä katsomaan. Alkuhämmennyksen mentyä ohi, huomio kiinnittyi siihen, kuinka tämä näyttelijä suoriutuu isossa roolissaan, suomenkielellä. Intensiivisen harjoittelun tuloksena hänen suomenkielensä oli kaunista kuultavaa. Loppukohtaus Tuomiokirkon portailla oli sykähdyttävä. Kun hän ilman äänentoistolaitteita huusi ristillä: “Isä, ota pois minulta tämä malja…”, tuntui, että koko Senaatintori järisi. Miksi nainen Jeesuksena? Miksipä ei! Kevät on ihmeellistä aikaa. Valo ja lämpö saavat luonnon heräämään ja ihmiset hymyilemään. Pellot, ojat ja joet tulvivat, joutsenet saapuvat kirkuen. Ensimmäisen sitruunaperhosen lento, tai mustarastaan vihellys lämmittää mieltä ihmeellisesti, tekee mieli hankkia monenlaista kivaa ja kaunista pihaan. Ainakin kesäkukkaset talon seinustalle! Kun olin nuori, unelmoin punaisesta skootterista. Vietettyäni erään kesän siskoni perheen luona Mikkelissä, sain ajaa mopolla. En ollut ennen ajanut mo- poa, mutta innoissani istuin mopon selkään ja sitten mentiin… mentiin päin nokkospuskaa. Kyllä! Unelmoin edelleen punaisesta skootterista! Pian toteutuu eräs unelmani, matka Roomaan. Islannissa tapahtunut tulivuorenpurkaus ja siitä aiheutuneet valtaisat tuhkapilvet olivat romuttaa tämän unelmani. Tällä hetkellä lentoliikenne Euroopassa on jo lähes normaali. Tuhansille ihmisille koitui harmia tästä luonnonmullistuksesta. Moni osasi kuitenkin ottaa tilanteen maltillisesti, vaikka matkasuunnitelmat mutkistuivatkin. Unelmani Rooman matkasta ja siellä punaisella skootterilla ajamisesta on mahdollista toteutua. Kannattaa ihmetellä ja unelmoida! Susanne Vuorinen Seuraava Vakka ilmestyy 10.9.2010. hyvä kosketus ja turvallinen syli. Niitä ei saa heiltä riistää meidän aikuisten luoman seksuaalisesti vääristyneen kulttuurin takia. Luottamushenkilön kynästä Hanna Jokela Kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja 7.5.2010 n Vakka Pistä tikku ristiin – osallistu seurakuntavaaleihin lä on ensimmäistä kertaa äänioikeus vaaleissa. Nuorilla on paljon ideoita ja mielipiteitä, myös heillä tulee olla oikeus vaikuttaa asioihin omassa elinympäristössään – äänestysoikeus on tärkeää demokratiakasvatusta. Kirkolliskokous päätti äänioikeusikärajan alentamisesta 8.11.2007. Äänioikeutettuja alle 18-vuotiaita on Suomen ev.lut. kirkossa runsaat 100 000. S Asetu ehdokkaaksi eurakuntavaalit luovat kirkon demokratian perustan. Seurakunnan yli 16-vuotiaat jäsenet valitsevat luottamushenkilöt, jotka käyttävät seurakunnassa ylintä päätösvaltaa. Seurakuntavaaleissa saavat äänestää kaikki 16 vuotta 14.11.2010 mennessä täyttäneet evankelisluterilaisen kirkon jäsenet. Jos et ole vielä kirkon jäsen, liity 15.8. mennessä netissä tai kirkkoherranvirastossa. Tämän vuoden vaalit ovat historialliset – 16 vuotta täyttäneil- Luottamushenkilöiksi toivotaan eri taustoista tulevia, eri elämäntilanteissa eläviä ja eri-ikäisiä henkilöitä, jotta kaikki seurakuntalaiset olisivat mahdollisimman laajasti edustettuina päättävissä elimissä. Erityisesti kirkossa toivotaan nuoria 18–30-vuotiaita ehdokkaita mukaan vaaleihin. Nuoret aikuiset ovat tällä hetkellä aliedustettuja seurakuntien luottamustehtävissä (vajaat 7 %). Ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä ja ehdokkaaksi voi asettua 15.9. mennessä. Ehdokkaaksi voivat asettua 14.11.2010 mennessä 18 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat konfirmoituja kirkon jäseniä. Valittujen luottamushenkilöiden toimikausi on 2011–2014. Vihdin seurakunnassa valitaan yhteensä 33 edustajaa kirkkovaltuustoon. Ehdokkaina olleilla on mahdollisuus päästä mukaan myös johtokuntien toimintaan. Koko maassa seurakuntiin valitaan vaaleilla noin 10 000 luottamushenkilöä. Vaaleista lisää tietoa löytyy osoitteista www.seurakuntavaalit.fi, www.vihdinseurakunta.fi ja nuorten vaalisivustolta www.ensimmainenkerta.fi. Lokakuussa ilmestyy vaali-Vakka, jossa esitellään ehdokkaat. Syksyllä avautuu myös vaalikone, jossa voi tutustua ehdokkaisiin ja heidän mielipiteisiinsä. Ennakkoäänestys on 1.–5.11. ja varsinainen vaalipäivä isänpäivänä 14.11.2010. Susanne Vuorinen Nälkä. Paha pala purtavaksi? jättämään viljelmänsä. Demokratian puute tai huono hallinto kohtelevat ihmisiä epäoikeudenmukaisesti. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus, rankkasateet ja tulvat, voivat pilata sadon. Vaikuttavien tekijöiden lista on lohduttoman pitkä. Ruokaturvaa pystytään kuitenkin parantamaan. Maataloudessa voidaan ottaa käyttöön uusia ja kestävämpiä lajikkeita tai uusia menetelmiä. Viljelyä voidaan monipuolistaa ja tehostaa. Paran- Äiti suruissaan hiljaa huokaa, ei ollut antaa iltapalaksi ruokaa. Ei saatu pellolta viljaa. Yön tunteina itkee hän hiljaa. Kuivuus vei sadon, sairaus miehen, viljan kasvu jäi puolitiehen. Lapset rakkaat nukkuu vielä, aamupalasta ei äiti tiedä. Kirkon Ulkomaanapu/Lauri Soini R uokaturva on ihmisoikeus, joka huomioidaan jo YK:n ihmisoikeusjulistuksessa vuodelta 1948. Maailman valtiot ovat lisäksi vahvistaneet jokaisen ihmisen oikeuden turvalliseen ja ravitsevaan ruokaan, oikeuden riittävään ruokaan sekä oikeuden olla kärsimättä nälkää World Food Summit -huippukokouksessa Roomassa vuonna 1996. Kokouksessa tehdyn määritelmän mukaan ”ruokaturva toteutuu, kun jokaisella on kaikkina aikoina saatavillaan terveeseen ja aktiiviseen elämään tarvitsemansa ravinto ja sen hankkimiseen ja tuottamiseen tarvittavat voimavarat”. Kehitysmaiden väestöstä suurella osalla on puutteellinen ruokaturva. Puutteellinen ruokaturva ei tarkoita ainoastaan sitä, ettei heillä olisi määrällisesti riittävästi ruokaa. Ruokaturva on puutteellinen myös, jos ihmisillä ei ole riittäviä resursseja ruoan tuottamiseen tai ostamiseen, ruoka ei ole riittävän ravitsevaa tai ruoka jakautuu epätasaisesti ihmisten välillä. Ruokaturvaan tai sen puutteeseen vaikuttaa monia eri tekijöitä. Esimerkiksi köyhyys aiheuttaa ruokaturvan puutetta, kun ihmiset eivät pääse osallisiksi ruoan tuottamiseen tarvittavista voimavaroista, kuten maasta, vedestä, työvälineistä, tiedoista ja taidoista. Poliittinen epävakaus, sota tai konflikti saattaa ajaa ihmiset kodeistaan pakottaen heidät May Rem on 54-vuotias leski pienestä Keamonyn kylästä Kambodzhasta. Hän viljelee riisiä yhden hehtaarin pellolla ja lisäksi vihanneksia pienellä puutarhapalstalla. Peltomaan ja kasteluveden puute on suurin ongelma kylässä. Kirkon Ulkomaanapu on tukenut kyläläisiä sadevesialtaiden, kanavien ja patojen rakentamisessa. Niiden avulla peltoalaa ja viljelyaikaa on saatu kasvatettua. Kirkon Ulkomaanavun vuosien 2010-2011 Tekoja-kampanja Nälkä. Paha pala purtavaksi pureutuu ruokaturvaan ja siihen vaikuttaviin kysymyksiin. tamalla tuotteiden varastointia pystytään vähentämään hävikkiä ja sato voidaan myydä silloin, kun kysyntä on suurin ja hinta on paras. Viljelijöiden järjestäytymistä voidaan tukea, ja markkinoille pääsyä parantaa. Ruokaturvan kehittäminen on yksi Kirkon Ulkomaanavun työn tavoitteista. Tavoitteena on edistää paitsi riittävän ja monipuolisen ruoan tuotantoa ja saatavuutta, myös sen kaupallista hyödyntämistä ja erityisesti maatalouteen liittyvän taloudellisen toiminnan edistämistä. Erityisenä tavoitteena on naisten mahdollisuuksien parantaminen tuottajina ja myyjinä. Tutustu Kirkon Ulkomaanavun ruokaturvakampanjaan osoitteessa www.tekojakampanja.fi Voit osallistua myös lahjoittamalla: Nordea 157230-500504 Sampo 800018-223340 Kirjoita viestikenttään: Tekoja-kampanja Kirkon Ulkomaanapu on kehitysyhteistyöjärjestö, katastrofiavun antaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Se toimii yli 30 maassa ja tekee työtä oikeudenmukaisen maailman ja ihmisarvoisen elämän puolesta. Järjestö pyrkii vaikuttamaan Suomen, Euroopan Unionin ja muiden kehityspoliittisten toimijoiden päätöksentekoon, jotta ne työskentelisivät köyhyyden vähentämiseksi. Kirkon Ulkomaanapu kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen yhteenliittymään ACT-allianssiin ja se auttaa kaikkein köyhimpiä ihmisiä uskontoon, etniseen taustaan tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. www.kirkonulkomaanapu.fi Asettuaksesi ehdokkaaksi toimi seuraavasti: 1. Kysy seurakunnastasi (esim. kirkkoherranvirastosta tai nykyisiltä luottamushenkilöiltä) mitä ehdokaslistoja vaaleihin on tulossa ja etsi niistä itsellesi sopiva. 2. Jos löydät sopivat ehdokaslistan, ota yhteyttä ehdokaslistan asiamieheen ja ilmoita kiinnostuksestasi asettua ehdokkaaksi. 3. Jos sopivaa listaa ei löydy, voit perustaa oman listan keräämällä kymmenen oman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä valitsijayhdistykseksi. 4. Omalle listalle kannattaa rekrytoida mahdollisimman paljon hyviä ehdokkaita. Suhteellinen vaalitapa suosii suuria listoja. Asetu nyt ehdokkaaksi syksyn seurakuntavaaleihin. 5. Päästyäsi virallisesti ehdokkaaksi, aloita vaalityö: verkostoidu, osallistu, kerro tavoitteistasi, näy! Lisää ohjeita ja materiaalia ehdokkaille www.seurakuntavaalit.fi Marja-Leena Kultanen Seurakuntavaaleihin on enää 191 päivää! Millainen haluaisit kotiseurakuntasi olevan? Voit vaikuttaa asettumalla ehdokkaaksi sekä äänestämällä syksyn vaaleissa. Nepalin alakoululaisista 55,8 % sai kaikki koulukirjat lukuvuoden 09–10 alussa, 39,3 % ei saanut lainkaan koulukirjoja. Läskillä lukutaitoa -kampanja päättyy V altakunnallinen Läskillä lukutaitoa -kampanja päättyy toukokuussa. Yhteensä 208 vihtiläistä lähti mukaan kampanjaan auttamaan lähimmäistemme koulunkäyntiä Nepalissa. Tule loppupunnitukseen – kilokin kannattaa! Lähes 250 seurakuntaa ja noin 23 500 ihmistä on mukana kampanjassa. Suomalainen yksityishenkilö on luvannut maksaa jokaisesta kampanjaan osallistuneiden pudottamasta kilosta 15 euroa Nepalissa tapahtuvan opettajankoulutuksen hyväksi. Jos jokainen osallistuja on onnistunut pudottamaan vain kilonkin, kertyy siitä jo yli 300 000 euroa apua Nepaliin, ja esimerkiksi 100 eurolla voi Nepalissa palkata opettajan alakouluun kuukaudeksi. Kannattaa siis tulla punnitukseen, koska jokaisella kilolla on merkitystä! Loppupunnitukset järjestetään kirkonkylän Kotilassa (Seimelänkuja 5) pe 7.5. klo 9-15 ja klo 18-19, sekä Nummelan seurakuntakeskuksessa la 8.5. klo 10-14 ja klo 18-19. Mahdollisista lisäpunnitusajoista ilmoitetaan osoitteessa www.vihdinseurakunta.fi Lisätietoa kampanjasta www.thl.fi/laskillalukutaitoa Vakka n Tervehdys seurakunnasta Pyhiinvaeltajana Venetsiassa ja Ravennassa Pyhiinvaeltaja kiittää Pyhiinvaeltajan päiväohjelmaa rytmittävät joko aamurukoushetki laudes, iltarukoushetki vesper tai ehtoollismessu. Näissä opettelimme kiittämään. Matkanjohtajamme antama lähtökohta oli: pyhiinvaeltaja kiittää ja turisti valittaa. Kilvoittelumme oli pysyä kiitoksen puolella. Kirkkojen kuvagallerioiden alla on juhlallista hiljentyä suomalaiseen psalmilaulantaan. Matkalla Ravennaan poikkesimme 400-luvulla perustettuun Torcelloon, jonka suurimman kirkon mosaiikit häikäisevät. Ravenna on mosaiikeilla koristelluista kirkoistaan tunnettu kaupunki, jossa toinen toistaan hienommin sommitellut kuvat lumoavat katselijan. Raamatulliset aiheet toistuvat: Kristus kaikkivaltias, Pyhä Maria, 12 opetuslasta, viimeinen tuomio, alkukirkon isät sekä piispa, jonka toimesta rakennustyöt käynnistyivät. Mukanaolijan kokemuksia Vihtiläinen Inkeri Lahikainen oli miehensä Anteron kanssa ensi kertaa pyhiinvaelluksella Italiassa. Inkerin mielestä alusta alkaen sydän täyttyi kirkon kuvista, yhteisistä rukoushetkistä ja ympäristön kauneudesta. Perinteinen turistin matkamuistojen ostamishalu unohtui. Pyhiinvaelluksen sisältö avasi oman sisäisen elämän sopukoita ja kirkkojen taiteellisuus viehätti. Muutamien katolisten messukokemusten pohjalta halusi myös arvioida omaa kirkkoamme. Kirkkojen kauneudesta huolimatta oma kotoinen luterilaisuus tuntui Inkerin mielessä vahvistuvan matkan aikana. Pyhän Marian elämään liitty- Uusi nimikkolähetti Japaniin Lähetysyhdistys Kylväjä Vihdin seurakunnan uudeksi nimikkolähetiksi Japaniin on lähetetty Johanna Tervonen. Hänen työkautensa alkoi 16.3., ja ensimmäinen vuosi sujuu lähinnä opiskellessa. Jyväskylästä kotoisin oleva Johanna on koulutukseltaan luokanopettaja, ja hän toimii Lähetysyhdistys Kylväjän alaisuudessa. Tehtävään siunaaminen tapahtuu Kylväjän kesäpäivillä Kauniaisissa 19.6.2010. Lähetysyhdistys Kylväjä on tehnyt lähetystyötä Japanissa vuodesta 1968, ja yhteistyötä tehdään Länsi-Japanin evankelis-luterilaisen kirkon työyhteydessä Norjan luterilaisen lähetysliiton kanssa. Japanin väestöstä vain vajaa prosentti on kristittyjä. Lähetystyöntekijät palvelevat eri tehtävissä pienten seurakuntien toiminnassa ja kirkon työalojen kehittämisessä sekä Koben luterilaisen teologisen seminaarin ja raamattukoulun opetustehtävissä. Myös paljon erilaisia pienpiirejä järjestetään evankeliumin julistamiseksi. Susanne Vuorinen V enetsian kaupunki on maailmankuulu kanaaleistaan, joita kulkiessa pääsee käsitykseen historiallisen kaupungin monikerroksisista rakennustyylisuunnista. Pyhiinvaeltajaa erityisesti kiehtoo Pyhän Markuksen kirkko (Basilica di San Marco v. 828-1204 esikuvansa Konstantinopolin apostolien kirkon mukaan rakennettu), joka kauneudessaan on vertaansa vailla. Kirkko on koristeltu pylväin, veistoksin sekä jalokivi- ja kultamosaiikein. Rialton silta, Huokausten silta… Iltavalossa kaupungin keskusta kanaaleiden kävelysiltoineen on romanttisuudessaan puhutteleva. Accademican taidekokoelmat jäivät koskettavina mieleen. Niissä vaihtelivat taidesuuntien eri aikakaudet aina bysanttilaisuudesta barokin ja varhaisrenessanssin kautta täysrenessanssiin, taiteilijoina mm. Veneziano, Bellini, Carpaccio, Tizian ja Tintoretto. vät pienet luentohetket ja vuoropuhelut mukana olleen Maria-tutkijan teol. tri Anja Ghisellin kanssa olivat antoisia ja avasivat Marian merkitystä luterilaisuuden kannalta. Paluumatkamme muuttui mielenkiintoiseksi tuhkapilven estettyä lentomatkan ja kiittä- misen asennetta koeteltiin koko porukan kesken monta kertaa kolmipäiväisen bussimatkan aikana Euroopan halki. Venetsian kanavista suurin on Canal Grande, joka johtaa Pyhän Markuksen torille. Kirsti Suutari Leipää ja suolaa Taika-Jim Ihailin lapsena kovasti miestä nimeltä Taika-Jim. Hän pystyi jotenkin kättään heilauttamalla luomaan illuusioita, niin että tarinan roistot saatiin lankaan, näkemään sellaista, mikä ei ollut totta. Taika-Jim oli taikuri, väkivallaton sarjakuvasankari. Nykyajan taikurit pystyvät hämmästyttäviin suorituksiin, silmänkääntötemppuihin. He käyttävät hyväksi sitä tosiasiaa, että silmillämme on puutteellinen kyky välittää oikea kuva todellisuudesta, aina jää tavoittamatta jotain siitä, mikä on osa todellisuutta. ”Mitä silmät ei nää, sen sydän ymmärtää”, laulaa Juha Tapio. Tämän todellisuuden eteen joutuu meistä jokainen. Katsoako silloin pintaa, vai nähdä pintaa syvemmälle, sillä kuten Henri J.M. Nouwen on sanonut: Meidät on kutsuttu näkemään maailma samoin kuin Jumala sen näkee; tässä on teologian ydin. Haasteena on nähdä maailma Jumalan silmin, mutta totuus on, että ikänäkö vaivaa, tai tulee vaivaamaan meitä kaikkia. Minuun se ei ole iskenyt vielä, mutta sekin aika tulee, jolloin joudun hankkimaan moniteholinssit. Jospa silloin näkisin sekä lähelle että kauas; terävämmin, ja näkisin lopulta myös itseni; rehellisemmin. Vain uskon silmin voi nähdä lopulta pintaa syvemmälle. Ne silmät, jotka katsovat Kristusta, kokevat jotain siitä todellisuudesta, missä sanotaan: ”Suuret persoonat eivät muuta maailmaa, vaan suuren Jumalan kädessä olevat ihmiset.” Vapahtaja sanoo, että sydämellä näkee parhaiten, sydämellä näkee sen, mikä on olennaista. Silmillä, ruumiillisilla aisteillamme, emme pysty näkemään Jumalaa. Vasta Taivaassa näemme Jumalan kasvoista kasvoihin. Sydämellä voi kuitenkin nähdä Jumalan jo nyt. ”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin.” (1.Kor.13:12) Jari Hiekkanen, pastori Hetkiä historiassa Sankarivainajien muistopäivä 19.5.1940 T alvisodan jälkeen alettiin toukokuun kolmatta sunnuntaita viettää sankarivainajien muistopäivänä. Talvisodan ylipäällikkö sotamarsalkka Mannerheim loi tämän uuden seremonian. Ensimmäisenä muistopäivänä 19.5.1940 muistettiin talvisodassa isänmaan puolesta kaatuneita 25 243 suomalaista, joista 892 oli siviilejä. Talvisodassa oli kaatunut kentällä tai kuollut haavoihinsa sotasairaalassa kaikkiaan 94 vihtiläistä. Uuden Suomen 20.5.1940 etusivulla oli uutinen: Sankarivainajien muistoa vietettiin eilen ”toukokuun 19. päivä oli omistettu sankarivainajille. Maan kaikissa kirkoissa vietettiin muistojumalanpalveluksia. Päivän ohjelmaan kuuluivat Lappeenrannassa, Kajaanissa, Joensuussa ja Kotkassa vietetyt hautajaisjuhlallisuudet. Helsingissä pidettiin kenttäjumalanpalvelus Suurtorilla ja jumalanpalvelus Suurkirkossa. Kenttäjumalanpalvelukseen osallistuneet joukot tarkasti sotamarsalkka Mannerheim ja läsnä olivat myös molempien vapaussoti- emme päämajat. Suurkirkossa olivat läsnä mm. tasavallan presidentti ja rouva Kallio sekä sotamarsalkka Mannerheim. Lappeenrannassa siunattiin 487 Kannaksen taisteluissa kaatunutta sankarivainajaa. Juhlallisuuksiin osallistui lähes 10 000 ihmistä. Kajaanissa siunattiin 76 tuntematonta soturia maan multiin. Joensuussa siunattiin 275 sankarivainajaa. Kotkassa toimitettiin jäänsärkijä Tarmon sekä eri rintamilla kaatuneiden, Kotkassa leposijansa saaneiden, sankarivainajien siunaus. Päivän johdosta toimeenpantiin koko maassa suruliputus.” puulle. Komentaja piti puheen, jonka jälkeen siirryttiin kunniakäynnille sankarihaudoille. Rintamamiesyhdistyksen johtokunta laski seppeleen, yhdistyneet kuorot lauloivat ja pastori Vapaalahti puhui. Kunniakäynnin jälkeen siirryttiin Vihdin kunnantalolle juhlakahville. Tuona samana päivänä pidettiin kokous, jossa vihtiläiset rintamamiehet päättivät liittyä Suomen aseveljien liittoon ja muuttaa yhdistyksensä nimen Vihdin aseveljet ry:ksi. YH-päivä lokakuussa 1940 Sankarivainajien muistopäivä jatkosodan aikana Välirauhan aikana vietettiin YHpäivää 13.10.1940. Tuolloin oli tullut kuluneeksi vuosi siitä, kun ylimääräiset kertausharjoitukset olivat alkaneet. Vihdin rintamamiehet kokoontuivat Vihdin kirkolle viettämään YH-päivää. Luutnantti Vaskela ilmoitti noin 300 miestä käsittäneen joukon sen talvisodan aikaiselle komentajalle majuri Gunnar Visa- Välirauhan 15 kuukauden jälkeen alkoi jatkosota kesäkuussa 1941. Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana vuoden 1941 lopulle mennessä oli kaatunut 45 vihtiläistä. Jatkosodan asemasotavaiheen aikanakin sota vaatii uhreja, vuonna 1942 kaatui 39 vihtiläistä ja vuonna 1943 kaatui 24. Kesällä 1944 vaati vihollisen suurhyökkäyksen pysäyt- Vakka Vihdin museon kokoelmat 7.5.2010 n Vihtiläisiä sankarihautausmaalla 1950-luvulla. täminen yli 50 vihtiläisen hengen. Lapin sodassa kaatui viisi vihtiläistä. Sankarivainajien muistopäivän vietosta 16.5.1943 oli ilmoitus Länsi-Uusimaa-lehdessä: ”Jumalanpalveluksen toimittavat kirkkoherra Aukusti Oravala ja pastori Kotilainen. Muistojuhla sankarihaudalla klo 12.00. Kirkonkellojen soittoa. Virsi 462. Lasketaan kotirintaman seppele. Kuorolaulua. Puhe: pastori Kotilainen. Kuorolaulua. Muistojuhlan kunniavieraiksi kutsutaan täten sotalesket, sotaorvot ja sankarivainajien omaiset. Yleensä toivotaan pitäjäläisten lukuisasti saapuvan tilaisuuteen. Liputus puolitangossa.” Toukokuun kolmantena sunnuntaina vietetään edelleenkin kaatuneiden muistopäivää. Jumalanpalveluksen jälkeen on kunniakäynti sankarihaudoilla. Kaatuneiden muistopäivä on liputuspäivä. Vuosikymmenien ajan oli tapana laskea liput puolitankoon kello 10–14 väliseksi ajaksi, jolloin oli jumalanpalvelus ja kunniakäynnit sankarihaudoilla. Vuodesta 1990 on ollut käytäntönä normaali liputus. Mikko Yli-Rosti Veteraaneille pystytettiin oma muistomerkki K ansallista veteraanipäivää vietettiin 27.4. teemalla ”Kuule tuhannet tarinat”. Juhlapäivän yhteydessä paljastettiin veteraanimuistomerkki sankarihautausmaan tuntumassa. Juhla alkoi reservinaliupseerien kunniavartiolla sankarihaudoilla ja veteraanihartaudella Vihdin kirkossa. Hartauden jälkeen laskettiin seppeleet sankarihautausmaalle. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Vesa Valtonen piti sankarihaudoilla vaikuttavan puheen sodan sukupolvien kunniaksi. Eversti Hannu Kontiainen puhui ja Nummelan soittokunta soitti veteraanimuistomerkin julkistamishetkessä. Graniittisessa veteraanimuistomerkissä lukee sanat Kunnia Isänmaan pelastajille. ”Muistomerkillä kunnioitetaan sotiin osallistuneita 700 000 miestä ja naista sekä kiitetään veteraaneja, että he sodan murtamina jaksoivat rakentaa meille hyvä maan asuttavaksi”, eversti Kontiainen totesi. Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet jatkuivat Kirkkoniemen koululla puheiden ja musiikkiesitysten merkeissä. Vihdin kunta ja seurakunta yhdessä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa vastasivat juhlapäivän järjestelyistä. Kuvat ja teksti: Susanne Vuorinen ”Hautausmaalla jokaisen kiven ja ristin alla lepää ihminen, joista jokainen eli ainutkertaisen elämän”, muistutti kirkkoneuvoston vpj Vesa Valtonen sankarihautausmaalla pitämässään puheessa. Hän osoitti kiitokset myös sankarivainajien aseveljille, jotka raskaiden sotaponnistelujen jälkeen jaksoivat kantaa harteillaan toisen suururakan, Suomen jälleenrakentamisen. Kirkkoherra Pekka Valkeapää puhui veteraanihartaudessa siitä, kuinka pieni kansamme taisteli itsenäisyytensä puolesta ja Jumala käänsi kansamme kohtalon pelastumisen ja vapauden tielle. Veteraanikuoron, Timo Saarion ja Ulla Eho-Saarion esittämä Veteraanin iltahuuto kosketti kuulijoita sydänjuuria myöten. Veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen lisäksi Vihdin kunnan ja seurakunnan edustajat laskivat seppeleen sankarihautausmaalle. Kunnia Isänmaan pelastajille, sanat graniittisessa veteraanimuistomerkissä antavat kiitokset sotiemme sukupolville Suomen itsenäisyyden säilyttämisestä ja maamme jälleenrakentamista. Vakka n Tervehdys seurakunnasta Haaveiletko häistä? K irkollisessa avioliittoon vihkimisessä keskeistä on siunauksen pyytäminen. Vihittävät jättävät toinen toisensa ja yhteisen liittonsa Jumalan huolenpitoon. Seurakunta rukoilee Jumalan siunausta avioparille. Liitto ei ole kiinni vain ihmisistä, vaan Jumala siunaa yhteistä elämää. Siunauksen pyytäminen yhteiselle elämälle koetaan tärkeäksi: kirkollisen vihkimisen valitsee kahdeksan kymmenestä kihlaparista. Pienet vai suuret häät? Vihkitilaisuudet ovat kaikki ainutlaatuisia. Toimituksen voi järjestää vaikka kahden todistajan läsnä ollessa tai kutsua kirkon täyteen sukulaisia ja ystäviä. Vihkiminen toimitetaan useimmiten kirkossa tai kappelissa mutta se voidaan toimittaa myös kodissa, juhlapaikassa tai muussa sopivassa paikassa. Vihkipari itse päättää omien häidensä paikan, suuruuden ja juhlavuuden. Tärkeintä on, että tilaisuus tuntuu parista itsestään omalta ja mieluisalta. Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Siten varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu. Esteiden tutkintaa täytyy pyytää kirkkoherranvirastosta tai maistraatista viimeistään viikkoa ennen vihkipäivää. Jos toinen puolisoista on ulkomaalainen, esteiden selvittely voi kestää viikkoja, joten liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin. Esteiden tutkinta on voimassa neljä kuukautta, eli sen voi tehdä jo hyvissä ajoin Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. 1. Kor. 13:4 • avioliiton esteiden tutkinta, esteettömyystodistus vihkijälle • papin, kanttorin ja vihkipaikan varaaminen • kahden todistajan pyytäminen vihkipaikalle • vihkisormus • päätös sukunimestä • virsien ja musiikin valinta kanttorin kanssa • toimituskeskustelu papin kanssa • vihkiraamatun noutaminen kotiseurakunnasta • avioliiton ilmoittaminen ja esirukous avioliiton puolesta seurakunnan jumalanpalveluksessa Ann-Marie ja Antti Pesonen / Kuva: Juha Auvinen Avioliitto on elämän, arjen ilojen ja surujen jakamista, rakastamista ja yhdessä kasvamista. Liitto perustuu parin valintaan ja päätökseen. Ilmaistessaan tahtonsa rakastaa toinen toistaan vihittävät sitoutuvat avioliittoon ja siihen, että tekevät parhaansa, jotta kumpikin voisi olla siinä onnellinen. Vihkiparin muistilista Muita häiden järjestelyyn liittyviä asioita valmiiksi. Myös pappi, kanttori ja vihkipaikka on hyvä varata ajoissa seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Avioliitto solmitaan joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä. Ev.lut. kirkossa avioliittoon vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkollisesti voidaan vihkiä myös sellaiset parit, joista toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan. Jos toinen ei kuulu kirkkoon tai muuhun kristilliseen uskontokuntaan, kirkollista vihkimistä ei voida suorit- taa. Myös siviilivihkimisen jälkeen voidaan järjestää kirkollinen siunaustilaisuus. Kaikissa vihkimiseen liittyvissä asioissa teitä palvelee kirkkoherranviraston väki p. 09-3478 500, vihti.seurakunta@evl.fi, sekä päivystävä pappi p. 09-3478 5016 (arkisin klo 9-14). Lisätietoa myös www.vihdinseurakunta.fi > Toiminta > Kirkolliset toimitukset Lähteet: evl.fi/avioliitto, www.kirkkoon.fi/ haat, http://haat.helsinginseurakunnat.fi/haat.html Susanne Vuorinen • häiden kustannusarvio • vieraslista ja kutsukortit • vieraiden majoituspaikat • käsiohjelman valmistaminen • valokuvauksesta sopiminen • kuljetukset • bestman ja kaaso, morsiusneidot ja sulhaspojat • hääpuvut ja kukat, morsiuskimpun tilaus • häälahjatoiveet • kirkon koristelu Hääjuhla • juhlapaikan varaus • tarjoilu • ohjelma • koristelu • musiikki Häiden jälkeen • lainatavaroiden palautus • hääapulaisten kiittäminen • kiitoskorttien lähettäminen • nimenmuutoksesta aiheutuvat toimet (ajokortti, passi, kirjastokortti, jne.) +ll\| 9LKGLQNLUNRVVD OD NOR Lisätietoja: www.vihdinseurakunta.fi 7.5.2010 n Vakka Hääyö Vihdin kirkossa Mukaan tarvitset tulevan puolisosi ja muista tehdä avioliiton esteidentutkinta vähintään viikkoa ennen! Hääyö tarjoaa mahdollisuuden kirkolliseen vihkimiseen nopeasti ja pienimuotoisesti. Vihdin kirkko ja elokuinen ilta tarjoavat tunnelmalliset puitteet vihkimiselle. Vihkiaikoja jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä (vihkiaikoja puolen tunnin välein). Pappi ottaa yhteyttä hääpariin ennen vihkimistä. Häämusiikista voi keskustella kanttori Hanna Noron kanssa, p. 040 4855 985. Avioliitonesteidentutkintatodistus (”kuulutukset”) on tilattava viimeistään perjantaina 13.8. Todistus on voimassa neljä kuukautta, joten sen voi tilata jo reilusti aikaisemminkin. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen edellyttää, että pariskunnasta vähintään toinen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja toinen on jonkin muun kristillisen kirkkokunnan jäsen. Kakkukahvit on tarjolla seurakuntatalolla. Valokuvaaja on käytettävissänne. Hääparin lähipiiri (noin 20 henkilöä) on tervetullut kirkkoon ja kahveille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Päivi Putkonen-Hegazi p. 09-3478 5048 (arkisin klo 9-15). Lisätietoa: www.vihdinseurakunta.fi Taru ja Jukka Lapinharju / Kuva: Juha Auvinen 21.8.2010 klo 20–24 Kolmessa viikossa naimisiin, apua! Susanne Vuorinen ”Espoossa olisi hääyö, mentäiskö naimisiin?” Siitä se lähti, lehden lukemisesta aamiaispöydässä. Kummallakaan ei ollut mitään ajatusta vastaan, kihloissakin oltiin oltu jo pitkään. Vai haluaisimmeko sittenkin perinteiset ja isot häät? Sellaiset, joihin tulisi koko suku ja kaikki ystävät? Toisaalta nyt olisi hyvä mahdollisuus viettää pienet tunnelmalliset häät tutussa kirkossa, kutsua mukaan vain läheisimmät, vanhemmat ja sisarukset perheineen. Melkein viikon verran meni vielä jahkaillessa. Kyse ei ollut siitä, haluaisimmeko naimisiin vai emme, vaan ennemminkin siitä olisiko tämä oikea tapa, paikka ja aika – pienet häät ja lyhyellä varoitusajalla. Ehtisimmekö vielä tehdä kaiken tarvittavan? Kirkko, pappi, kanttori, kakku ja valokuvaaja olisivat valmiina seurakunnan puolesta. Vajaassa kolmessa viikossa pitäisi löytää sormus, hääpuku, tehdä avioliiton esteiden tutkinta kirkkoherranvirastossa, kut- sua vieraat, varata kampaajalle aika ja häämeikkikin sopia, entä tarjoilut... Apua! Tiedustelimme jäljellä olevia vihkiaikoja ja vielä sopiva oli vapaana. Paikallisessa kultasepänliikkeessä kävimme ihastelemassa sormuksia ja mieluinen löytyi. Myyjä kertoi oikean kokoisen sormuksen tilauksen kestävän kaksi viikkoa, se ehtisi juuri sopivasti häihin. Sormuksen tilaamisen jälkeen alkoi jännittää. Siinä konkretisoitui, että tosiaan tässä ollaan menossa naimisiin. Edes vanhemmat eivät vielä tienneet asiasta. ”Menemme naimisiin 12.2. Espoon tuomiokirkossa, toivomme teidät jakamaan hetken kanssamme!”, saivat vanhemmat ja sisarukset yllätyksen tekstiviestillä kaksi viikkoa ennen häitä. Vihkiminen kaupallisia krumeluureja tärkeämpi Netistä selailin hääsivuja. Kaikkea löytyi kaiverretuista kuohuviinilaseista pariisilaisiin hääpukuihin. Vaatimuksia ja paineita luodaan paljon häiden valmisteluja ajatellen. Kaupallisuus hallitsi sivuja vaikka itse toimitushan häissä on tärkeintä. ”Kannattaa varata ainakin kaksi kuukautta aikaa puvun löytämiseen, runsaasti enemmän, jos haluaa teettää puvun itselleen”. No, itselläni oli vielä 10 päivää aikaa. Hieman alkoi taas kiireinen aikataulu jännittää. Hääpukusivuilla muistutettiin, että morsiuskimpun pitäisi myös sopia pukuun... Niin, ne kukkaset olinkin ihan unohtanut! Soitin kukkakauppaan ja vielä ehti sopia kukista. Ystävä lupautui onneksi tekemään häämeikin. Asu löytyi lopulta äidin ja siskon avustuksella. En ole kovin innokas juhlamekkojen sovittelija, joten tu- ki ja tsemppaus tulivat tarpeeseen. Hääateriaksi varasimme illallisen lempiravintolastamme, ja minihäälomaksi viikonlopun kylpylässä. Toimituskeskustelu käytiin tutun papin kanssa Facebookissa ja kanttorin kanssa virsistä sovittiin sähköpostitse. Kaksi päivää ennen vihkimistä jännitys nousi niin, että ihan maha tuli kipeäksi. Aloin miettiä mielessäni toimituksen kulkua, miltä kirkossa tuntuisi… äitiä en ainakaan voisi katsoa alttarille astellessa, heti alkaisi itkettää. Vaikka mitä sekään toisaalta haittaisi, jos muutama kyynel sattuisi silmäkulmaan kohoamaan. Viimeisenä iltana ennen häitä päädyin Toivontuottajien hääsivustolle, http://haat.helsinginseurakunnat.fi/haat.html Sivustolla oli selkeästi ja hyvin kerrottu vihkitoimituksesta. Siellä voi myös mm. kuunnella häämarsseja ja virsiä sekä katsoa videoita toimituksen eri vaiheista. Erityisesti videoklippien kautta oli helpompi hahmottaa toimituksen kulku, painaa mieleen missä kohtaa pitäisi saada sanotuksi se ”tahdon”... Turha jännitys sai jäädä Illalla nukkumaan mennessä päätin, etten enää jännittäisi väärällä tavalla, vaan koittaisin rentoutua ja nauttia tulevasta päivästä parhaani mukaan. Kyseessähän oli iloinen asia ja hieno päivä. Ihan turhaan pidin pelon sekaista jännitystä yllä, kuin olisin ollut menossa johonkin suureen leikkaukseen. Vuorokauden kuluttua kaikki olisi ohi - nyt oli aika nauttia ainutlaatuisesta päivästä. Aamulla mies lähti töihin ja minä suuntasin kampaajalle hyvillä mielin. Kampaaja iloitsi hyvästä tuulestani ja totesi nähneensä monia väsyneitä ja stressaantuneita morsiamia. Hieman vielä haikailin ystävien ja sukulaisten puuttumista juhlasta mutta samalla tiesin, että olimme valinneet meille sopivan tavan mennä naimisiin. Mistään prinsessahäistä en ollut koskaan haaveillutkaan, ja vuoden suunnittelu tai kymppitonnin suurempi budjetti eivät olisi tehneet häistä enempää meidän näköisiä. Kampaajalta suuntasin ystävän meikattavaksi ja sitten vanhempani jo tulivatkin hakemaan minua. Juhla-asu päälle, kukat mukaan ja menoksi. Mieheni tuli suoraan työkokouksesta kirkkoon ja vaihtoi puvun sakastissa. Kirkon vahtimestari, kanttori ja pappi ottivat meidät ystävällisesti ja kannustavasti vastaan. Askelkuviot alttarilla kerrattiin vielä nopeasti. Jännitti ja tuntui hyvältä. Asetuimme valmiiksi sivusalin ovelle, kirkko näytti kauniilta. Alkumusiikki alkoi ja astelimme yhdessä vihkiryijylle alttarin eteen. Läheisten läsnäolo etupenkeissä oli hienoa ja tärkeää. Tuttu pappi puhui kauniisti. Jännityksen vuoksi osa toimituksesta ja musiikeista meni ihan ohi. Tahdon sain sanottua oikeaan aikaan. Pian toimitus oli takanapäin ja oli onnittelujen, valokuvauksen ja juhlaillallisen aika. Myöhään illalla pääsimme minihäälomallemme. ”Oli hieno päivä ja meidän näköiset häät”, totesimme väsyneinä mutta onnellisina. Kolmen viikon järjestelyilläkin voi siis mennä naimisiin. Kokemuksesta suosittelisin kuitenkin muutamaa lisäviikkoa, vähentäisi jännitystä eikä tarvitsisi kiireellä sopia asioita, ja vieraillekin jäisi enemmän aikaa valmistautua juhlaan. Susanne Vuorinen Vakka n Tervehdys seurakunnasta Kirkon kirjoissa Martta Jalava on Vihdin seurakunnan vanhin jäsen V Mikko Yli-Rosti ihdin seurakunnan vanhin jäsen nummelalainen 102vuotias Martta Jalava on ollut vahvasti seurakunnan elämässä mukana. Erityisen läheisiä Martta Jalavalle ovat olleet lähetystyö ja diakoniatyö, hän on ollut niissä mukana lapsesta asti. Äitinsä mukana Martta kävi ompeluseuroissa jo 1910-luvulla. –Tervalammelta tultiin Nummelaan ompeluseuraan Remandereille, kertoo Martta Jalava. Remanderin perhe oli muuttanut Tervalammelta Nummelan Huhdanmäkeen, jossa Remanderien talo on vieläkin olemassa. – Äiti oli mukana lähetyspiirissä ja hän kävi lähetysjuhlissa Helsingissä asti, Martta jatkaa. Martta Jalava on ollut yli 50 vuotta Vihdin seurakunnan lähetyspiirissä. Ompeluseuroja järjestettiin usein myös hänen kodissaan Nummelassa, lapsillakin oli ompeluseurassa omat kutimensa. Martta Jalava on toiminut pitkään emäntänä seurakunnan Kultaisen iän kerhossa ja kuulunut vuosikymmenien ajan myös kirkkokuoroon. Taitava käsitöiden tekijä Martta Jalavan mielestä toiminta Vihdin seurakunnassa on ollut antoisaa – kaipaan toimintaa seurakunnassa, toteaa Martta Jalava. Hän on aina ollut valmis menemään mukaan seurakunnan tehtäviin – Ei ole tullut aika pitkäksi, hän kertoo. Martta Jalava on ikänsä ollut taitava käsitöiden tekijä. Nykyisin hän harrastaa silkki- ja posliininmaalausta, virkkausta, nypläämistä sekä poppanan kudontaa. Martta Jalava on aina ollut työn touhussa – ja on yhä edelleenkin, kissoja syntyy. Mikko Yli-Rosti S unnuntaina 25.4. kuultiin Vihdin kirkossa Tyttökuoro Pirittojen 35-vuotisjuhlakonsertti. Kuoro lauloi kauniita ja lapsille sopivia kappaleita, mm. Jukka Salmisen ja Petri Laaksosen tuotantoa. Yleisön joukossa istui monta ylpeää vanhempaa ja isovanhempaa kuunnellen liikuttuneina tyttöjen innokasta ja heleää laulua. Kanttori Ulla Eho-Saario johti kuoroa, ja Timo Saario toimi säestäjänä. ”Harvassa seurakunnassa on laulanut lapsikuoro näin pitkään. Kuoromme on tunnettu PohjoisSuomea myöten”, kuoroa pian 20 vuotta johtanut Ulla Eho-Saario totesi ylpeänä suojateistaan. ”Alkuperäisjäseniä 35 vuoden takaa ei sentään ole enää mukana, mutta riveissä on ainakin yksi tyttö, jonka äiti on laulanut Piritoissa lapsena”, kanttori jatkoi. ”Kuoromme on iloinen, iskevä ja rytmikäs, mutta myös hiljaisemmat laulut sopivat tyttöjen makuun. Ilokseni tytöt pysyvät mukana kuoron toiminnassa pitkään, monet jopa yli kymmenen vuotta. On hienoa olla johtamassa tällaista kuoroa!”, kanttori Eho-Saario sanoi. ”Ja jos Luoja suo, minulla on vielä 15 vuotta työaikaa Vihdissä, ja voin johtaa Pirittojen 50-vuotisjuhlakonserttiakin täällä Vihdin kirkossa.” Ansiomerkkejä jaettiin kuorolaisille Juhlakonsertissa jaettiin kuorolaisille ansiomerkkejä. Piritojen 5-vuotisansioristin saivat Titti Ahonvala, Elina Eronen, Viivi Huotari, Nea Rautanen ja Tea Sal- Susanne Vuorinen Tyttökuoro Piritat täytti 35 vuotta Tyttökuoro Piritat juhlisti 35-vuotistaivaltaan Vihdin kirkossa. minen. Kirkkomusiikkiliiton 10vuotisansiomerkki oli myönnetty Katja Hakalalle, 11-vuotisruusu Paula Toivolalle ja 12-vuotisruusu Essi Welinille. Kirkkoherra Pekka Valkeapää ja seurakunnan musiikkijohtokunnan edustaja Tytti Kaipainen jakoivat juhlaruusut kaikille kuorolaisille, Timo Saariolle ja Ulla Eho-Saariolle. ”Vihdin seurakunta arvostaa suuresti sitä työtä, jota Ulla olet tehnyt Pirittojen kanssa”, kirkkoherra Pekka Valkeapää kiitti Ulla Eho-Saariota. ”Uskollisuus ja pitkäjänteisyys ovat näyttäytyneet upealla tavalla kuoron 35vuotisessa historiassa. Kuoro on tytöille sekä kasvun että hengellisen kasvun paikka”, kirkkoherra jatkoi. Tyttökuoro Piritat harjoittelee Nummelan seurakuntakeskuksessa keskiviikkoisin. Kuoron ohjelmisto koostuu perinteisestä ja tämän päivän hengellisestä musiikista, joka on sovitettu kaksi- ääniseksi, pianosäestykselle sopivaksi. Kuorossa on noin 40 laulajaa. Kuorolaulusta innostuneita mahtuu vielä mukaan, harrastus on ilmainen. Hyvä aloittamisikä on noin 8 vuotta. Tiedustelut Ulla Eho-Saario p. 040 7474600. Susanne Vuorinen 7.5.2010 n Vakka Kirkkoniemen katit Kasvun ihmettä ihmetellen Luonnon kasvun ihmettä keväällä ja kesällä on mukava lasten kanssa seurata. Tässä helppo ohje lasten kanssa toteutettavaksi. Herneenversot 1. Liota desi kuivattuja herneitä yön yli. 2. Laita astiaan multaa. 3. Ripota päälle herneitä tiu- haan, mutta ei toistensa päälle. 4. Kastele. Anna itää pimeässä. 5. Pidä multa kosteana. Älä kastele liiaksi, etteivät herneet homehdu. 6. Siirrä astia valoon, kun ensimmäiset pienet lehdet ilmestyvät. 7. Kastele tarpeen mukaan. Versot ovat valmiita leikattavaksi ja syötäväksi reilussa viikossa. 8. Jätä alimmat lehdet jäljelle, jotta versot jatkavat kasvuaan. Astiana voi käyttää lautasen sijasta myös lasipurkkia. Tällöin herneen voi laittaa kasvamaan aivan purkin seinään kiinni ja näin nähdä mitä mullan alla tapahtuu, kun juuristo kasvaa. Herne tarvitsee tuekseen kepin tai ritilän, jota vasten se voi kasvaa. Herneenversot voi siirtää pihalle kasvimaahan tai suurempaan astiaan nauttimaan kesän aurinkoisista päivistä. Hyvällä hoidolla saattaa syksyllä on tiedossa satoakin. Sanna Sollasvaara, lastenohjaaja Tiedätkös, koska on helluntai? Kesälaidun M enneinä vuosisatoina osa papin palkasta muodostui pappilan tilan tuotosta. Tilalta saatiin viljaa, lihaa, maitoa, munia, kalaa ja muita maatalouden tuotteita. Siksi pappilassa oli navetta ja peltoja. Viimeistään helluntaina laskettiin lehmät, lampaat, pässit ja possut kesälaitumelle. Koko pappilan väki oli tuolloin paikalla. Piiat ja rengit ohjasivat vitsoilla huitoen eläimet oi- Enkelipoika keille laitumille. Se oli eläinten mielestä juhlapäivä. Vihdoin, pitkän talven jälkeen sai popsia tuoretta vihreää heinää! Meille pappilan kissoille se oli myös juhlapäivä. Kohta saataisiin taas tuoretta, juuri lypsettyä maitoa. Se on meidän kissojen erikoisherkkua! Kuva ja teksti: Tarja Rae Teijo Kemppainen Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Jumalanpalvelukset Su 9.5. Kansanlaulumessu Vihdin kirkossa klo 19. Ke 12.5. Iltajumalanpalvelus Nummelan srk-keskuksessa klo 19. Su 16.5. Kaatuneitten muistopäivän messu Vihdin kirkossa klo 10, Anderson University Chorale Indianasta avustaa jumalanpalveluksessa. Su 16.5. Lähetysmessu Nummelan kirkossa klo 12, saarna Venäjällä työskentelevä nimikkolähettimme Arvo Survo, kirkkokahvilla klo 13 tietoa Venäjällä tehtävästä työstä. Su 23.5. Helluntaipäivän messu, TV-jumalanpalvelus, Vihdin kirkko klo 10. Paikalla istumassa oltava klo 9.45, jolloin annetaan ohjeistus kuvaukseen liittyen. Kuljetus Nummelasta klo 9.10 Ojakkalan kautta, ja klo 8.15 Olkkalasta Moksin ja Vihtijärven kautta. Paluukyyti messun jälkeen. Lisätietoja reitistä paikallislehdissä ja sivuillamme www.vihdinseurakunta.fi Su 23.5. Tuomasmessu Nummelan seurakuntakeskuksessa klo 18. Ti 1.6. Lasten kevätkirkot klo 9.15 ja klo 10 Nummelan seurakuntakeskuksessa ja 2.6. Vihdin kirkossa Su 27.6. Kansanlaulumessu ja kesävieraiden kirkkopyhä Vihtijärven kappelissa, Timo Paattiniemi, Hanna Noro. Pe 23.7. Birgitan kuolinpäivän hartaus Pyhän Birgitan kirkossa, Tuula Kiiski, Ulla Eho-Saario. Su 22.8. laudes, keskiaikainen aamuhartaus, Pyhän Birgitan kirkossa klo 9. Messu Vihdin kirkossa klo 10. Vihdin kirkko toimii Tiekirkkona 10.6.– 8.8. ja on avoinna su–pe klo 10–18. Kirkossa on opas paikalla. Kuljetukset hautausmaalle kesä 2010 1.6. klo 9–10 ilmoittautumiset viikon 23 kuljetuksiin p. 040-5780328 Osmo Vapalahti n viikko 23 Ma 7.6. klo 9–10 ilmoittautuminen kuljetuksiin p. 040-5780328. Klo 13 lähtö Nummelan srk-keskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle, n. klo 14.30 lähtö takaisin. Ti 8.6. klo 13 Nummelan srk-keskukselta. N. klo 14.30 lähtö takaisin. Ke 9.6. klo 13 Nummelan srk-keskukselta. N. klo 14.30 lähtö takaisin. To 10.6. klo 17.40 kirkonkylän srktalolta. Klo 18 Nummelan srk-keskukselta Vihtijärven hautausmaalle. Lähtö takaisin n. klo 19.30. n viikko 24 Ma klo 9–10 ilmoittautuminen kuljetuksiin p.040-6780328. Klo 13 Nummelan srk-keskukselta (torin puoli) lähtö Vihdin hautausmaalle, lähtö takaisin n. klo 14.30. Ti 15.6. klo 13 Nummelan srk-keskukselta, lähtö takaisin n. 14.30. Ke 16.6. klo 13 Nummelan srk-keskukselta, lähtö takaisin n. klo 14.30. To 17.6. klo 13 Nummelan srk-keskukselta, lähtö takaisin n. klo 14.30. Pe 18.6. klo 13 Nummelan srk-keskukselta, lähtö takaisin n. klo 14.30. 10 n viikko 25 Ma 21.6. klo 9–10 ilmoittautuminen kuljetuksiin p. 040-5780328. Klo 13 Nummelan srk-keskukselta (torin puoli), lähtö takaisin n. 14.30. Ti 22.6. klo 13 Nummelan srk-keskukselta, lähtö takaisin n. 14.30. Ke 23.6. klo 13 lähtö Nummelan srkkeskukselta, klo 14.00 kappelissa kesäinen lauluhetki, lähtö takaisin n. 15. To 24.6. klo 17.40 kirkonkylän srk-talolta ja klo 18.00 Nummelan srk-keskukselta Vihtijärven hautausmaalle, lähtö takaisin n. 19.30. n viikko 30 Ma 26.7. klo 9–10 ilmoittautuminen viikon kuljetuksiin p. 040-5780328. Klo 13 Nummelan srk-keskukselta, lähtö takaisin n. 14.30. Ti 27.7. klo 13 Nummelan srk-keskukselta, lähtö takaisin n. 14.30. Ke 28.7. klo 13 Nummelan srk-keskukselta, lähtö takaisin n. 14.30. To 29.7. klo 17.40 kirkonkylän srktalolta ja 18.00 Nummelan srk-keskukselta Vihtijärven hautausmaalle, lähtö takaisin n. 19.30. Aikuisille Toukokuu ma 10.5. Terveisiä Utön majakkasaarelta kuvien kera, klo 18 Nummelan srk-keskuksessa. Su 12.5. 40 vuotta sitten (v. 1970) ripille päässeet! Tervetuloa yhteiseen tapaamiseen Nummelan seurakuntakeskukseen klo 18! Muistelemme rippikouluaikaa, osallistumme viikkomessuun klo 19 kirkkosalissa ja vietämme vielä hetken iltateen äärellä aina klo 20.30 asti. Myös muualla kuin Vihdissä rippikoulunsa käyneet, tervetuloa! Tiedustelut arkisin klo 9–15 p. 09-34785048. pe 14.5. Pysäkki-kahvilassa Sirkka Silanderin Tiffany-töiden näyttelyn avajaiset klo 12. Pysäkki-kahvila avoinna Nummelan srk-keskuksessa toukokuussa ti, to, pe klo 12–15, kesä–elokuussa ti ja pe klo 12–15. ti 18.5. EU-ruoan jako Nummelan diakoniatoimistosta, Kappelitie 5, klo 9–15 ma 17.5. Miesten saunailta klo 18 Riuttarannan rantasaunalla. Mukana Eero Ahonen ja Osmo Vapalahti. Kuljetus Nummelan srk-keskukselta (torin puoli) klo 17.30 ja Vihdin srktalon päädystä klo 17.40. Lisätiedot Osmo p. 0405780328. ti 18.5. naisten saunailta Riuttarannassa klo 18–21. Kulj. Nummelasta 17.15 ja kk 17.30. Ilmoittautuminen Päivi Putkonen-Hegazi p.0934785048. to 20.5. Seurakunnan eläkeläisker- hojen retkipäivä Riuttarannassa klo 10–14, ilmoittautuminen kerhojen vastaaville viimeistään viikkoa aikaisemmin. to 20.5. miesten vapaailta Riuttarannan rantasaunalla klo 18.00. Kuljetus Nummelasta 17.30 ja kk 17.40. ti–to 25.–27.5. Aikuisten virkistysleiri Riuttarannassa, ilmoittautuminen Sirkulle. Kesäkuu Perheretki Korkeasaareen 16.6.2010. Bussi lähtee Vihdin linja-autoasemalta klo 9.00 ja Nummelan srk parkkipaikalta klo 9.15. Paluu noin klo 15.00. Retken hinta aikuiset 10 € ja lapset 5 € Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pirkko Orakoski 0400 362707 pirkko.orakoski@evl.fi, Päivi Tapaninen 040-3532241 paivi.tapaninen@evl.fi Diakoniatyön perheleiri 28.–30.6.2010 Riuttarannan leirikeskuksessa. Kesäistä yhdessäoloa mukavan leiriohjelman merkeissä. Tiedust. ja ilmoittautumiset 21.6. mennessä Pirkko Orakoski 0400362707, pirkko.orakoski@evl.fi tai Päivi Tapaninen 040-3532241 paivi.tapaninen@evl.fi Heinäkuu KESÄRETKI KUTSUU! Kyläkerhot ja kultaisen iän kerhot retkeilevät Pohjassa ja Fiskarsissa pe 30.7.2010 Satulin linja-auto lähtee klo 8.00 Vihdin kk Linjalan pihasta, Siippoon Neste klo 8.15, Ojakkalan kanto 8.25 ja Nummelan seurakuntakeskus 8.40. Pohjan kirkko klo 10.00–10.30, jossa hartaus ja kirkon esittely. Fiskars, ravintola Kuparipaja klo 11–12.30, lounas noutopöydästä: paahdettua lohta, tartarkastiketta ja tillimuhennettua perunaa. Salaattipöytä, leipä ja yrttituorejuustoa sekä kahvi/tee. Vapaata seikkailua alueella, jossa voi oman aikataulun mukaan juoda eri kahviloissa vielä leivoskahvit, tutustua eri museoihin ja taidenäyttelyihin sekä tehdä ostoksia. Kotiinlähtö klo 16 ja viimeisetkin ovat Vihdissä klo 18. Hinta 28 €, mutta varaa myös vähän rahaa, jos kahvittelet ja käyt näyttelyissä. Mukana matkassa Eija, Osmo, Sirkku ja Maria-Liisa Ilmoittautumiset kerhoissa tai kerhojen vastuuhenkilöille tai kirkkoherranvirastoon p. 0934785048 viimeistään ke 21.7. W H N W H U H K U H S Eläimellinen elämysretki ¡Ú ¡¡ Ǧ ȋ ͚Ȍ ͝Ǥ͔͔Ǥ ȋ ͙Ȍ ͝Ǥ͕͙Ǥ ͕͙ ¡Ǧ ¡͛Ǥ͚Ǥ ͕͙Ǥ͕͙Ǥ ǣ ͕͖̾ǡ ͚Ǧ͕͛Ǥ ͛̾ǡ ͚ ͖̾Ǥ Ǥ Ǥ ¡¡¡ Ǧ ǡǤ ǦǦǦǦǦǦǦ ǤÚǦ Retki Ǥ Rölli-tarinaÚ Ǥǣ͕͙̾ǡ͗Ǧ͕͛Ǥ seikkailuradalle ͕͔͖̾͗̾ǤǤ Ǥǡ ͕͘Ǥ͚Ǥ Ǥ ¡Ú¡Ǧ͝ Ǧ͝Ǥ͕͙Ǥ ͕͗Ǥ͙Ǥ Ǧ ͕͙Ǧ ¡ Ǧ ͝Ǧ͕͙ Ǥ ͔͝Ǧ͗͛͘͜ ¡͕͙Ǥ͕͙Ǥ ͙͔͘͜ ǤǦǦ ̷ǤƤǤ Ǧ ¡¡ ¡ ǡ ¡¡Ǧ ¡¡ ȋÚǦǦ ÚǨȌ ¡¡¡Ǥ Elokuu Vanjärven kyläläisten saunailta Riuttarannan rantasaunalla 5.8. klo 17– 21. Ilm. Airi Taposelle 26.7. mennessä p. 0408486642. Iltapala 5 €. Mukana Maria-Liisa ja Olli Pakalén. ti 10.8. Mäntyrinteen asukkaiden retkipäivä Riuttarantaan klo 10–15. ke 11.8. Omaishoitajien virkistyspäivä Riuttarannassa 12–16. Ilm. Eija Vuorela to 12.8. Eläkeläisten retkipäivä Riuttarantaan klo 10–16. Ilm. Eija Vuorela pe 13.8. Nummenselän 8–10, Kuortilanluhdin ja Kuortilankujan asukkaiden, Kaarikeskuksen ja Hopearinteen asukkaiden retkipäivä Riuttarantaan klo 10–14, ilm. Maria-Liisa Pakalén to 19.8. Perheiden saunailta klo 17– 21 Riuttarannan rantasaunalla, ilm. Pirkko Orakoski ma 16.8. Invalidien retkipäivä Riuttarantaan klo 11–15.30 ti 17.8. Näkövammaisten retkipäivä Riuttarantaan klo 12–15 ke–to 18.–19.8. Toimintakeskuksen leiripäivät Riuttarannassa ti 24.8. Naisten saunailta Riuttarannassa klo 18–21 Syyskuu Ma–to 27.–30.9. Sydänleiri Riuttarannassa, ilmoittautuminen Eijalle Retkille ja leireille ilmoittautuminen diakoniatoimistoihin toukokuussa: kk p. 34785040 ti, pe klo 9–11 ja to klo 13–15 Nummela: Eija Vuorela p. 34787747 ti 9–11 Pirkko Orakoski 34787748 ke 13–15 Juha Auvinen p. 34787745 ma 13– 15 1.6. alkaen keskiviikkoisin p. 3478 5040 klo 9–11 kk tai p. 3478 7748 ke klo 13–15 Nummela, jolloin myös puhelinajat vastaanoton ajantilausta varten. PYSÄKKI-KAHVILA NUMMELAN DIAKONIASIIVESSÄ AVOINNA KESÄELOKUUSSA Tiistaisin ja perjantaisin klo 12–15 . Tapaamisiin diakoniatyöntekijät Eija, Päivi, Pirkko, Osmo, Juha, Sirkku ja Maria-Liisa Nuoret aikuiset Nuorten aikuisten illat Maanantaisin klo 18–20 Nummelan srk-keskuksessa, Kappelitie 5. 10.5. Älä pelkää, Tuula Kiiski. *Ke 12.5. Iltajumalanpalvelus Nummelan srk-keskuksessa klo 19. 15.5. Vapaata yhdessäoloa. 24.5. Etsikää Herraa (Sef.2:3) Sampo Luukkonen. TULE MUKAAN NUTTUPROJEKTIIN! Diakonissa Pirkko Tuppuraisen kehittämä nuttuprojekti alkaa myös Vihdissä. (kts. http://www. tuppurainen.fi/) Tule mukaan neulomaan nuttuja lähetettäväksi Etiopiaan synnytyssairaalaan. Projektin aloitustapaaminen 6.5. klo 17–19 Nummelan seurakuntakeskuksessa takkahuoneessa. Kevään viimeinen tapaaminen 20.5. klo 17–19 takkahuoneessa. Kesätauon jälkeen kokoonnumme jälleen yhteen syyskuun loppupuolella. Aika ilmoitetaan myöhemmin. Nettisivuilta löytyvien ohjeiden mukaan voit jo aloittaa nuttujen neulomisen. Ryhmässä saat tarvittaessa opastusta. Nutut kerätään yhteen ja lähetetään kootusti Afrikkaan. Olet sydämellisesti tervetullut mukaan! Tied. Päivi Tapaninen 040 3532241 tai paivi.tapaninen@evl.fi " ¤ ¤¡ Ú ¡¤ Ú͖͝Ǥ͙Ǥ͕͘Ǧ Ǥ͖͔ 3URJUDP.DIIHNO SVDOPVnQJPHGNDQWRU +DQQD1RURPLGGDJEDVWX RFKWUHYOLJVDPYDUR6NMXWV PHGI|UVDPOLQJHQVPLQLEXV SHUVRQHUDYJnUIUnQ 1XPPHODI|UVDPOLQJVKHP NO9LFKWLVEXVVWDWLRQ NO $QPlOQLQJDUQDWLOO +DQQD1RUR Nuorille Futista Tervalammen kentällä maanantaisin 17.5 alkaen. Lähtö Nummelan seurakuntakeskukselta klo 18. Nuortenilta Nummelan seurakuntakeskuksessa keskiviikkoisin 9.6. alkaen klo 18–21 Koululaisten leirit Vain muutamia paikkoja jäljellä. Toimi nopeasti! Ihan helmee I leiri 1.–3.-luokkalaisille 16.–18.6. Ihan helmee II Isä-lapsileiri (lapset eskari-ikäisestä ylöspäin) 18.–20.6. Ihan helmee III leiri 4.–7.-luokkalaisille 21.–23.6. Leirit ovat Riuttarannan vanhalla puolella. Leireillä nukutaan sisätiloissa ja päiväsaikaan touhutaan kaikenlaista. Leiripäivä koostuu leikeistä, peleistä, ohjatusta ohjelmasta, ruokailuista ja rauhoittavista hetkistä. Isä-lapsileirin ohjaajina toimivat pastori Matti Hanhisuanto ja diakoni Juha Auvinen. Leirien hinnat ovat 25 euroa per henkilö. Ilmoittautumiset 31.5. mennessä ma-pe klo 9–15 p. 09-3478 5048 tai sähköpostilla paivi.putkonenhegazi@evl.fi. Ilmoittautuessa kerro leiriläisen nimi, osoite, ikä sekä erikoisruokavaliot ja huoltajan nimi ja puhelinnumero. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirjeet. Lapsille ja perheille PERHEIDEN KEVÄTPÄIVÄ PAPPILASSA la 22.5. klo 10–13. Mukavaa yhdessäoloa ja tekemistä koko perheelle ulkoilun merkeissä! Omat makkarat mukaan. LASTEN KEVÄTKIRKOT ti 1.6. klo 9.15 ja klo 10 Nummelan seurakuntakeskuksessa ja 2.6. Vihdin kirkossa. PAPPILAN PIHAPÄIVÄT PERHEILLE ma–pe 7.–24.6. klo 10.00–14.00 Tule mukaan pappilan pihalle! Ota omat eväät mukaan, sillä grilli on kuumana. Voit tulla ja lähteä silloin kun sinulle sopii. Lastenohjaajat paikalla leikkeineen. Pappila Vihdin kirkonkylässä, seurakuntatalon takana. 7.5.2010 n LEIKKIKENTTÄKERHO Nummelassa, Väinämöisentien kentällä ma–pe 7.–24.6. klo 9.00–12.00 Tule mukaan leikkimään! Lastenohjaajat paikalla leikkeineen. PERHEIDEN SAUNAILLAT Riuttarannassa ke 9.6. ja 23.6. klo 17.00–20.00 Iltapalamaksu 5 €/ perhe Ilmoittautumiset arkisin klo 9–15 p. 09-34785048 LASTEN TAIDELEIRIPÄIVÄT 5–6-vuotiaille Riuttarannassa 1.–2.7. klo 9.30–14.30. Maalausta, uintia ja leikkejä Riuttarannan maisemissa. Ilmoittutumiset: Kirsti Suutari p. 0500-861843 tai kirsti.suutari@evl.fi Kuljetus järjestetään tarvittaessa. LEPO JA OLO-VIIKONLOPPU Riuttarannassa 2.–4.7. Kaikille avoin retriitinomainen viikonloppu, jossa toiminnallisuus ja hiljaisuus vuorottelevat. Sisätiloissa pyrimme hiljaisuuteen. Käytämme rukoushelmiä hiljaisuuden hetkissä. Mahdollisuus uimiseen, saunomiseen, veneilyyn, maalaamiseen ja leikkiin sekä hiljentymiseen lumoavassa rantamaisemassa. Huom! Paikkoja jäljellä rajoitetusti. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.6. mennessä Päivi Tapaninen p. 0403532241 tai Kirsti Suutari p. 0500861843 tai etunimi.sukunimi@evl.fi Viikonloppuhinta 50 €/aik.(perheet alennus lapsilta). SYKSYN TAIDEKERHORYHMÄ 5–6-vuotiaille käynnistyy kirkonkylän seurakuntatalossa syyskuun kolmannella viikolla. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 30.6. mennessä tai 10.8. alkaen Kirsti Suutari p. 0500-861843 tai kirsti. suutari@evl.fi Lähetystyö 16.5. Jumalanpalveluksissa (kk ja Nummela) saarnaa Venäjällä työskentelevä nimikkolähettimme pastori Arvo Survo. Nummelan kirkkokahveilla n. klo 13.00 hän kertoo työstään Inkerin kirkon palveluksessa. LÄHETYKSEN KEVÄTRETKI Bergvikin kurssikeskukseen Kiskoon la 22.5. Hinta 25 €. Ilmoittautumiset arkisin klo 9–15 p. 09-34785048. RETKI SUOMEN LÄHETYSSEURAN LÄHETYSJUHLIIN Varkauteen 11.–13.6. Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset arkisin klo 9–15 p. 09-34785048. PÄIVÄRETKI KYLVÄJÄN KESÄPÄIVILLE Kauniaisiin 19.6., jossa siunataan uusi nimikkolähettimme Johanna Tervonen lähetystyöhön Japaniin. Ilmoittautumiset arkisin klo 9–15 p. 09-34785048. Lähtö klo 8 Vihdin srk-talon piha, 8.15 Nummelan srk keskuksen piha. . HEI, TULEVA EKALUOKKALAINEN! ¡ ͙Ǥ͜Ǥ͖͔͕͔͕͜Ǥ ¡¡ ¡ Ǧ ǡ Ǧ ǡ¡ ¡¡Ǥ Ǧ ¡ǡ ǤǤ Ǧ Ǩ Konsertteja ja musiikkitapahtumia BACH-LAUANTAISARJA Nummelan kirkossa la 15.5. klo 16. Olli Hautala, piano. Ohjelmassa mm. Neljä duettoa BWV 802. Sarja jatkuu 28.8.2010. /$8/80( 6$1 66 1 $ 9LKGLQNLUNRVVD VXNOR 8 PUUHAPÄIVÄT 4–6-vuotiaille pappilassa klo 10.00–15.00 1. puuha ti–ke 8.–9.6. 2. puuha to–pe 10.–11.6. 3. puuha ma–ti 14.–15.6. Hinta 5 €/ lapsi sis. kevyt lounas Ryhmään mahtuu 10–12 lasta Ilmoittautumiset arkisin klo 9–15 p. 09-34785048 Vakka 7\WW|NXRUR3LULWDWMRKW 8OOD(KR6DDULR 7LPR6DDULRKDLWDUL SDVWRUL3DXOD0LHWWLQHQ 7(59(78/2$ Seurakunta on mukana Vihti-Päivillä n La 21.8. Vihdin kirkko avoinna klo 10–18, myös kirkon torniin pääsee vierailemaan. Lapsille ja perheille kätkettyjen laatikoiden etsintää kirkonmäellä klo 10 alkaen. Klo 14–15 Kirkkokuoro suven sävelin Vihdin kirkossa. Uudempaa hengellistä musiikkia ja yhteislaulua. Kello-Pelmannin tuvassa Kirkonmäellä kesäkahvila. Seurakunnan katusoittajat esiintyvät markkina-alueella. Hääyö Vihdin kirkossa klo 20–24. Lisätiedot www.vihdinseurakunta.fi n Su 22.8. Kirkkovene saapuu Kirkkoniemen rantaan klo 8.50. Laudes, keskiaikainen aamuhartaus, Pyhän Birgitan kirkossa klo 9. Jumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 10. www.vihdinseurakunta.fi, www.kirkonkyla.fi, www.vihti.fi Huippukuoro Yhdysvalloista ANDERSON UNIVERSITY CHORALE joht. Richard Sowers Vihdin kirkossa su 16.5. klo 18. ”KERRAN USKO LAPSUUDEN” Riparilaulujen ilta Nummelan kirkossa su 30.5. klo 18. Tervetuloa kaiken ikäiset laulamaan ja muistelemaan omia ripariaikoja. Mukana seurakunnan bändi, illan isäntänä Timo Paattiniemi. KESÄINEN LAULUHETKI siunauskappelissa ke 23.6. klo 14. Pirkko Kela SUVIYÖN SOITTO Vihdin kirkossa juhannusaattona pe 25.6. klo 22 Katarina Kvarnström, sopraano, Tony Wuorinen, baritoni, Hanna Noro, huilu ja sopraano BACH CANTATAS ENSEMBLE Nummelan kirkossa ke 14.7. klo 19 URKUKONSERTTI Vihdin kirkossa su 15.8. klo 18. Henri Hersta, urut. MARTTI KILPELÄISEN KONSERTTI Vihdin kirkossa su 29.8. klo 15. KIRKKOKUORON AVOIMIEN OVIEN HARJOITUS kirkonkylän srk-talolla to 2.9. klo 18.30-20.15. Tervetuloa kaikki kuoron toiminnasta kiinnostuneet uteliaat laulajat nyt mukaan tutustumaan kuoron toimintaan! ILMOITUSMYYNTI SERTIFIOITU MÄRKÄTILA-ASENTAJA Jaana Mehtälä 040 509 4962 jaana.mehtala@kotimaa.fi SANEERAUSTYÖT PUUSEPÄNTYÖT 045 673 9164 Juhla- ja kokoustila KELLARI moniin eri tilaisuuksiin 1-30 hengelle. Pieni ja iso juhla-/kokoustila, sauna ja infrapunasauna, piano ja av-välineet. Vihti kk,Vihdintie 25, Saanan Salin alakerta p. 0400 472 840/Lepistö RIIHITIE 4 03400 VIHTI J. MYRSKYLÄ 90 vuotta luotettua hautauspalvelua VIHDIN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAPALVELU KAUHANEN KY hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset Pisteenkaari 4, Nummela (09) 222 6615 www.hautauspalvelut.net Nurmijärventie 28, Vihti kk (09) 224 7371 www.kukkapalvelut.net Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Hetkiä historiassa Kylvöjen siunaus on keskiajalta periytyvä tapa K ylvöjen siunaus on vanha, jo keskiajalta periytyvä tapa, jota viime vuosina on elvytetty eri puolilla maatamme. Vihdin seurakunnan ja Vihdin maataloustuottajien toimesta on kylvön siunauksen perinne herätetty henkiin myös Vihdissä. Viime vuonna oli kylvön siunaus Haaston tilalla Herrakunnalla ja tänä vuonna Selissä. Entisinä aikoina kylvön siunaus on tehty kanttaanpäivien eli käyntipäivien aikaan rukoussunnuntain ja helatorstain välissä. Papin johdolla käytiin kulkueena paikkakunnan pelloilla ja rukoiltiin yhteisesti sadon puolesta ja siunattiin touko. Se ei ollut vain kunkin omien peltojen siunausta, vaan yhteinen toimitus, jossa kylän tai pitäjän kaikki pellot siunattiin yhteisesti. Kylvön siunaus oli yhteinen, vuotuinen ruokarukous. Viljelijän elämä olemassaolon taistelua Rukoukset kylvön onnistumisen ja sadon joutumisen puolesta olivat tarpeen, sillä elämä oli viljasadon onnistumisen varassa. Keskiajalla ja vielä pitkään sen jälkeenkin on vihtiläisen maanviljelijän elämä ollut sitkeää olemassaolon taistelua. Ilmastollisista seikoista johtuen on rukiin talvehtiminen ollut huonoa entisaikojen Vihdissä. Vihti olikin pitkään juuresrukiin kaskiviljelyn ja peltorukiin kaksivuoroviljelyn seka-aluetta. Asutuksen sietorajana oli viisi katovuotta yhden sukupolven aikana tai kaksi peräkkäistä katovuotta. Ankarat katovuodet koettelivat vihtiläisiä, vuonna 1601 oli kauhea nälkävuosi, v. 1630 iso hallavuosi ja Perttulin hallavuosi oli v. 1635. Suurina kuolonvuosina 1696–1697 halla vei kaiken sadon ja ihmisiä kuoli joukoittain ravinnon puutteeseen. Monia vihtiläisiä menehtyi myös suurina nälkävuosina 1860-luvulla. Rukouskirjasta löytyy peltomiehen rukous Vanhoissa virsikirjoissa ja rukouskirjoissa on peltomiehen rukous, jonka avulla voi maamies pyytää Jumalalta apua kaikille elämänalueille, mutta erityisesti rukouksessa pyydetään kylvetylle siemenelle ja sen kasvulle menestystä. Kuvassa oleva Peltomiehen rukouksen teksti on vanhasta rukouskirjasta, jonka ensimmäinen omistaja oli vuosina 1847-1895 Yli-Rostin tilan isäntänä ollut herrastuomari Johan Fredrik Lindgren. Kirja on kuulunut myös hänen pojalleen Au- gust Viktor Lindgrenille, joka oli Sepän ja Yli-Rostin tilojen isäntänä vuosina 1895-1905. Kirjassa on lisäksi hänen poikansa, Sepän tilan isäntänä vuosina 1905-1919 olleen August Severin Lindgrenin nimikirjaimet. Peltomiehen rukous löytyy myös suomalaisesta virsikirjasta, joka on ”ewankelis-lutherilaisille seurakunnille Suomen suuriruhtinaan maassa, hyväksytty Suomen toisessa suuressa kirkolliskokouksessa w. 1886”. Peltomiehen rukous ”Kaikkivaltias Jumala ja kaikkein luoja! Sinä olet pannut Aadamin paratiisiin Edenissä, että hän sitä wiljelisi ja warjelisi; sinä olet myös jälkeen syntiin lankeemisen käskenyt meitä otsamme hiessä leipämme syödä: katso, minä olen myös siihen kutsuttu, että minun maata wiljelemän pitää, odottaman sinun siunaustas, ja niin itseni kätteni työstä elättämän. Herra Jumala, sinun puolees minä nostan silmäni, ja rukoilen sinua turwallisesti ettäs tahtoisit siunata minun työni, kastaa sen mitä kynnetty on, pois estää kowat ilmat, warjella maan hedelmän, ja antaa meidän siitä saada leipää syödäksemme, siementä kylvääksemme ja karjanruokaa eläimille. Warjele minua kiwuloisesta ruu- Peltomiehen rukous vanhassa rukouskirjassa, jonka ensimmäinen omistaja oli vuosina 1847-1895 Yli-Rostin tilan isäntänä ollut herrastuomari Johan Fredrik Lindgren. Mikko Yli-Rosti miista, uskottomasta perheestä ja petollisista työkumppaneista, pahoista ja viekkaista kylällisistä, ja kaikesta, kuin minulle minun kunniallisesta elatukseni toimituksesta esteeksi ja wahingoksi olla taitaa. Anna minun, o laupias Jumala! kaikista edesottamuksista puhdas ja saastuttamaton omatunto pitää, että perääni hywän sanoman ja omilleni herran siunauksen jättäisin, Jesuksen Kristuksen, meidän herramme, kautta. Amen.” Rukouksia ja taikauskoa Vihtiläiset kylvöt siunattiin tänä vuonna 2.5. Luukkosten tilalla Selissä. Pekka Anttonen (vas.) kaataa siemeniä Jaakko Luukkosen kylvövakkaan. Viljan kylvöön liittyi entisinä aikoina myös taikauskoa. Esimerkiksi kylvövakka oli varjeltava pahan silmän katseilta ennen kuin se tuotiin pellolle. Vanha konsti varmistaa kylvön onnistuminen ja sadon valmistuminen oli sellainen, että kylvömies ennen kylvön aloittamista löi kirveen hamarapuolella maahan, tätäkään ei saanut kukaan olla näkemässä. Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla romaanitrilogian I osassa kerrotaan Jussi Koskelan ensimmäisestä rukiinkylvöstä: ”Kauan hän epäröi, ennen kuin hän otti kirveen mukaansa pellolle. Ja pellon laidalla hän tarkasti huolellisesti ettei yksikään silmä ollut näkemässä. Vähän niin kuin itseäänkin kaihtaen hän otti kirveen ja iski sen maahan hamarastaan, terä ylöspäin - ei sunkaan siinä mitään... mutta kun semmonen tapa on ollu. ... Sitten hän otti lakin päästään, laskeutui polvilleen, ja risti kätensä. Rukous tuli hiljaisena höpinänä ja omin sanoin. Sekin tapahtui ilman oikeaa hartautta, mutta kylläkin kunnioittavasti, sillä kasvun toivo ei ollut mikään leikin asia ja ainakin oli parasta varmistaa asia joka puoleltaan. Kun lohkomerkit olivat paikoillaan, alkoivat jyvät lentää peltoon. Kauniisti ja tasaisesti levisi siemen, ja kylväjän suun jännityksestä hieman vääristynyt ilme kertoi, miten vakavasti hän työtään teki. Sitten hän katseli kylvettyä maataan. Hän oli tehnyt voitavansa. Nyt oli Jumalan vuoro yrittää.” Hiittä pakoon siunatulle maalle Vanhan vihtiläisen uskomuksen mukaan hiittä saattoi paeta kylvetylle pellolle, joka oli siunattu kylvön yhteydessä. Koska hiidet olivat kastamattomia, he eivät saaneet eivätkä voineet astua pyhälle eli siunatulle maalle. Vihdissä on runsaasti hiisi-alkuisia paikannimiä. Hiisi on alkuun tarkoittanut pyhää lehtoa eli pakanallista uhripaikkaa. Kristinuskon tultua maahamme muuttui hiisi pahaksi ja pelottavaksi henkiolennoksi. Mikko Yli-Rosti Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Vihdintie 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela, n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12
