Viestintuoja 6/12 - Tampereen Helluntaiseurakunta

TAMPEREEN HELLUNTAISEURAKUNNAN TIEDOTUSLEHTI
4
KUVA: TARJA JÄÄSKELÄINEN
2012
Ana Paula sai ylistyksen kipinän
syttymään suomalaisten
sydämessä s. 3
Jouluna perhe kokoontuu yhteen Katukappelilla juhlittiin
ja sukupolvet yhdessä rakentavat vuosijuhlaa kiitollisin mielin s. 6
toiveidensa joulua s. 4
2
12. joulukuuta 2012
Musiikki
luo aidon
joulutunnelman
Kolumni
P AULA E RKINTALO
päätoimittajalta
tullut ajatelleeksi, että musiikki on niitä harvoja taiteen muotoja, josta kaikki pitävät? Muu taide jakaa mielipiteitä
enemmän eikä mikään toinen taidelaji saa niin vankkaa kannatusta.
Lapset alkavat jo pienestä pitäen
osoittaa kiinnostustaan musiikkiin,
he heiluvat rytmin mukana aivan
luonnostaan. Jopa kohdussa oleva pienokainen liikkuu enemmän
kuullessaan musiikkia.
Musiikin eri tyylilajit tosin jakavat mielipiteitä vahvastikin, mutta
jokainen meistä pitää jostain musiikista. Toisille se on tärkeämpää
kuin toisille, mutta etenkin näin
joulun aikaan musiikki herättää
hyvin vahvoja tunteita ihmisissä.
Toiset virittytyvät oitis joulutunnelmaan kuulleessaan jouluisia lauluja, toisille markettien tontturallatukset nostattavat karvat pystyyn.
Joulumusiikki luo odotuksia ja
tuo esiin niitä tunteita, joita joulunvietto herättää. Jossain meistä
se herättää hyvältä tuntuvaa kaipausta joulun ihanasta tunnelmasta, toinen taas kokee ahdistusta
pakollisten juhlavalmistelujen ja
kaupallisuuden vuoksi. Joku taas
OLETKO KOSKAAN
Elävät kivet
joskus kouluaikanani kirjoitelman
aiheesta Vierivä kivi ei sammaloidu. Puolustin tekstissäni niitä,
jotka suhtautuvat ympäristöönsä toisin kuin näennäisesti dynaamiset toverinsa – niitä, jotka
tarkkaavat rauhassa maailmanmenoa ja kartuttavat harteilleen
viisauden suloista sammalta.
(Kauniita sanoja aiheesta, josta
minulla ei oikeastaan ollut hajuakaan.)
Sittemmin olen kokenut niin
vierimisen kuin aloillaan olemisenkin valoisia ja varjoisia puolia
– vuoron perään, eri elämänalueilla ja valitettavan usein asioita
omastani enkä niinkään Jumalan
lähtökohdista tarkastellen. Summa summarum: tarvitaan molempia, liikettä ja lepoa, lähtemisiä, menemisiä ja antamisia sekä
toisaalta olemista, kuulostelua ja
vastaanottamista.
”Tasapaino”, kuulen jonkun
sanovan. Kyllä ja ei. Vaihtelu
virkistää, mutta joskus vastaus ei
ehkä piilekään asioiden tekemisessä eri tavalla tai eri rytmissä,
tasapainoisemmin, vaan siinä,
että jostain maltetaan luopua
joksikin aikaa tai tyystin. Viisautta tähänkään ei voi kiviparka itsestään puristaa, vaan sen
on saatava se jostain sen ulkopuolelta, ylhäältä.
Häneltä, kaiken Antajalta, on
löydettävissä totuus inhimillisestä rajallisuudesta, rohkeus liikahtaa uuteen suuntaan tai jättää
turha hosuminen ja voima keskittyä olennaiseen. Tulee tilaa,
tulee avaruutta häkellyttäville
ihmeille. Pieni muuttuu suureksi
ja vähäinen moninkertaistuu –
tapahtuipa se sitten kuin tuli ja
leimaus tai huminana hiljaisissa
MUISTAN KYNÄILLEENI
huoneissa, joista käsin maailmaa
rukouksin mullistetaan.
Vieri ja ole aloillasi, kuule
särmiesi kolahtelu kallioisilla
pinnoilla ja anna tuulten silittää,
tulien polttaa ja sateiden huuhtoa. Kulje ja katsele, keskity ja
kosketa. Silloin saavat karheatkin kyljet hioa toisiaan ja saa olla
ihminen ihmisenä toiselle.
Muutu levottomasti poukkoilevasta musasta tai saveen
juuttuneesta murikasta Luojansa kämmenkuopassa temmeltäväksi eläväksi kiveksi. Sellainen
lakkaa vähitellen arvioimasta
elämää sen perusteella, miltä se
ensinäkemältä näyttää, ja alkaa
etsiä yhä kiihkeämmin Häntä,
joka kykenee eläväksi tekemään
ja kuolleita nostattamaan.
Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset
ovat hylänneet mutta joka on
Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen. Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä
hengelliseksi
rakennukseksi,
pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka
ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden. (1. Piet.
2:4-5)
P AULA E RKINTALO
VIESTINTUOJA
kokee, että vuoden yksinäisin aika
on edessä, toiselle joulumieli herää, kun tietää saavansa taas auttaa
vähempiosaisia käytännön teoin.
Yksi lämpimin joulumuisto
liittyy itselläni myös musiikkiin.
Eräänä lapsuuteni jouluaattoiltana
kävelimme vanhempieni kanssa
yhteen kauneimmista Tampereen
kirkoista. Satoi kevyttä pakkaslunta ja ympärillä vallitsi taianomainen rauha, kun kuljimme kohti
valaistua kirkkoa monien muiden
tavoin. Harras tunnelma vallitsi kirkkosalissa, joka oli valaistu
kynttilöin. Ihmiset hiljenivät heti
kirkkoon astuttuaan, istahtivat
kylmille puupenkeille ja alkoivat
odottaa.
Pian kirkon takaosasta alkoi
kuulua kaunista laulua. Ensin se
kuului vaimeana, ja voimistui sitten hiljalleen. Kaikki kuuntelivat
hiiskumatta, kun kynttilöitä kantavat enkeleiksi pukeutuneet nuoret laulajat astelivat kohti kirkon
etuosaa. Moniääninen laulu soi
kauniisti kirkon holvikaarissa, se
tuntui kantautuvan taivaaseen asti.
Ensimmäistä kertaa tulin miettineeksi, miltä oikeiden enkelien
laulu mahtaa kuulostaa. Jos se kuulostaisi vielä paremmalta, olisin todellakin tullut taivaaseen.
Sympaatti-kuoron konsertti oli
niin mykistävän upea, että muistan sen vieläkin erittäin vahvasti.
Kauniisti lauletut joululaulut tun-
keutuivat syvälle ja maalasivat sieluuni lähtemättömän kuvan. Sellainen elämys ei unohdu varmasti
koskaan.
Musiikki on vahva tekijä joulutunnelman
saavuttamisessa.
Vanhat joululaulut ovat eläneet
sukupolvelta toiselle ja herättävät
edelleen nykyajan ihmisissä vahvoja tunteita ja muistoja. Uusiakin
joululauluja on syntynyt, mutta silti monelle ne vanhat ovat kaikkein
rakkaimpia.
Uskon, että musiikin kautta Jumala haluaa puhua meille ja musiikin avulla kykenemme virittäytymään sellaiselle tunteen tasolle,
että Jumalan äänen kuuleminen on
mahdollista. Musiikki avaa meissä
ovia, joita haluamme muuten pitää
visusti kiinni. Kun joku liikahtaa
meissä musiikin kuulemisen kautta, olemme vastaanottavaisia Jumalan armolle ja rakkaudelle.
Tänäkin jouluna Jumala haluaa
vallata ajatuksemme ja sydämemme. Hän haluaa olla joulun Herra
ja synnyttää meihin aidon kaipauksen Häntä kohtaan. Pieni lapsi
seimessä herkistää meidät tuntemaan rakkautta myös toisiamme
kohtaan. Eikä tarvitse kuin sulkea
silmät, niin voi kuulla enkelten
laulun korvissaan.
Rauhallista, siunattua ja musiikin sulostuttamaa joulua kaikille!
T ANJA K ATAJISTO
Joulun sanoma puhuu lähettämisestä
J
oulun todellinen merkitys on
joulukoristeita, kuusta ja jouluruokia paljon syvemmällä.
Sen anti on jopa vielä tärkeämpää
kuin yhdessä perheen ja läheisten
kanssa joululomalla vietetty aika.
Se muistuttaa koko maailman
suurimmasta sanomasta - Jumala
lähetti Poikansa maailmaan pelastamaan ihmisen. Joulun maallinen
häly uhkaa hukuttaa alleen tämän
viestin, mutta uskova ei halua kadottaa joulun todellista sanomaa.
Jeesus tuli meitä lähelle. Hän tuli,
että meillä olisi yhteys hänen kanssaan. Tätä rakkautta ja läheisyyttä
hänen kanssaan ei halua millään
vaihtaa teennäiseen juhlahälinään.
Jumala lähetti Poikansa ettei ke-
nenkään tarvitsisi kokea sitä yksinäisyyttä, jonka ero Jumalasta tuo.
Enkeli ilmoitti Joosefille, että lapsen nimi tulisi olemaan Immanuel,
Jumala meidän kanssamme. Joulu
on yhteyden juhlaa ihmisen ja Jumalan välillä. Pieni ihminen saa
kokea Isän rakkauden läsnäoloa.
Yksinäisyys on joulun sanoman
vastaista. Siksi on tärkeää erityisesti jouluna huomioida ne, joilla ei
ole perhettä lähellä ja jotka asuvat
yksin. Pienikin muistaminen lämmittää ja tuo läheisyyden viestin
mukanaan. Jeesus tulee usein kylään veljien ja sisarten muodossa.
Lähettämisen sanoma jatkuu
Jeesuksen seuraajien elämässä.
”Jeesus sanoi uudelleen: Rauha
teille! Niin kuin Isä on lähettänyt
minut, niin lähetän minä teidät.”
( Joh. 20:21.) Meidätkin on lähetetty. Joulun todellista sanomaa
odottavat monet täällä kotimaassa,
mutta myös merten takana muissa
kansoissa. Tässä mielessä joulu on
myös lähetystyön juhla. Niin kuin
Isä lähetti Jeesuksen meille, Hän
on lähettänyt meidät maailmaan
viemään läheisyyden sanomaa.
Jumalaan voi löytää yhteyden
Jeesuksen kautta. Tässä on myös
todellinen joulurauha niin kuin
Jeesus toivotti.
Siunattu läsnäolon Joulua jokaiselle!
U SKO K ATTO
VIESTINTUOJA
3
12. joulukuuta 2012
Ana Paula ja Marko Selkomaa:
Herra haluaa vapauttaa suomalaiset ylistämään
KUVA TARJA JÄÄSKELÄINEN
kahle siinä katkesi, hän muistelee.
– Jumala tahtoo vapauttaa suomalaiset palvomaan ja kiittämään
ihan oikeasti. Sen kautta hän haluaa parantaa tämän kansan masennuksen ja alakulon siteistä. Jumalan lasten vapautuminen on osa
herätystä.
Illan päätteeksi kymmenkunta
ihmistä halusi antaa elämänsä Jeesukselle.
Jumala yhdistää kansoja
Ana Paulan tiimissä lauloivat Tampereella myös Saara ja Rodrigo Campos, Johanna Särkkälä ja Elina Haavisto.
Brasilialaisen
ylistyksenjohtajan Ana
Paulan ja tiimin Suomi
valtaistuimen edessä
-kiertue oli läpimurtava
Suomen hengellisessä
ilmapiirissä.
Y
listyksen pauhu ja evankeliumin ilo virvoittivat
Suomen
seurakuntia
Ana Paulan tiimin ja
Marko
Selkomaan
viikon kestäneen kiertueen aikana.
Jumalan rakkaus kosketteli ihmisiä
täysissä kokoussaleissa. Tampereella tätä koettiin lauantaina 17.11.
kahdessa tilaisuudessa.
Miljoonia ihmisiä ylistykseen
johtanut ja 20 ylistysalbumia julkaissut Ana Paula kohtasi tamperelaiset nöyrästi mutta säteillen.
Todistuksena Jumalan suuruudesta
hän kertoi rukoilleensa Rio de Janeiron valtavalla jalkapallostadionilla Brasilian voitettua jalkapallon
maailmanmestaruuden: ”Jumala,
sinä olet suurempi kuin jalkapallo,
täytä tämä stadion sinua palvovista
ihmisistä.” Myöhemmin hän järjesti tuossa paikassa ylistystapahtuman täydelle katsomolle.
ylistyksensä Jumalan puoleen kaiken keskellä. Brasilian tuhotulvien äärellä Jumala oli antanut Ana
Paulalle laulun, jota tulkitsi kiertueella Elina Haavisto:
Kansat horjuvat ja kysyvät, missä
on Israelin Jumala. Oot kallioni, horju et koskaan. Kipuni päällä tanssin
karkeloin, vihollinen ei ota iloani pois.
Kipuni päällä tanssin karkeloin, kiitetty olkoon Herra Sebaot. Kunnia,
kuuluu Jumalalle…
Ylistys karkottaa vihollisen
Jeesuksen veri vapauttaa
synnistä
Ana Paula muistutti Israelin kansan taistelutilanteesta, jossa ylistyksenjohtajat lähetettiin armeijan
edellä vihollista vastaan ja Herra
antoi voiton. Hän rohkaisi masentuneita ja alaspainettuja nostamaan
Marko Selkomaa julisti Jeesuksen
veren vapauttavasta voimasta,
joka on kaikkein suurin ilmestys.
Sen ansiosta on mahdollista olla
oma itsensä ilman mitään rooleja. Hän kertoi itse vapautuneensa
taipumuksesta masentua, kun Pyhän Hengen kehotuksesta uskalsi
tanssia Herran kunniaksi kotiseurakunnassaan Kanadassa.
– Se ei ollut mikään hokkuspokkustemppu, mutta jokin sisäinen
KUVA JOUNI RÖNKÄ
Tamperelainen Teemu Koivisto
(etualalla) oli mukana koko kiertueen ajan.
Kiertueen tapahtuma-assistenttina
toiminut Teemu Koivisto kertoo:
”Tätä kirjoittaessani katselen
livelähetystä Brasiliasta, jossa Ana
Paula ja Rodrigo Campos johtavat
tuota valtavaa seurakuntaa ylistykseen suomeksi! Herra on totisesti
yhdistänyt kansakuntamme. Oli
suuri ilo ja siunaus olla mukana
ja kokea sama ylistyksen pauhu,
Sanan nälkä ja Hengen jano ympäri Suomea. Joka puolella salit
täyttyivät ja osa joutui palaamaan
kotiin seuraamaan tilaisuutta netistä, koska tiloihin ei mahtunut.
Olemme selvästikin lähestymässä
suuren hengenvuodatuksen aikaa
Suomessa. Matkalla brasilialaisten kanssa keskustelimme kuinka
kaikki olivat kokeneet Tampereen
ensimmäisen kokouksen kiertueen
voimallisimmaksi, ja uskomme,
että Herralla on suunnitelma Tampereen varalle. Seinäjoen tilaisuus
muuttui ylistys- ja rukouskokoukseksi Suomen puolesta; eipä olisi ollut parempaa tapaa päättää
kiertuetta. Jatkukoon tämä rukous
ja ylistys sydämissämme ja seurakunnissamme, kunnes näemme
massojen virtaavan pelastukseen
Kristuksen veren ja uudestisyntymisen kautta.”
T ARJA J ÄÄSKELÄINEN
Seurakunta ostaa uuden leirikeskuksen Pälkäneen Kukkolasta
PITKÄÄN
rukoilleet
uutta, tämän päivän vaatimuksia
vastaavaa leirikeskusta. Nyt asiat
ovat edenneet hyvin ja vuoden
vaihteessa saamme yhteisomistukseen Helsingin Saalem -seurakunnan kanssa Kukkolan leirikeskuksen Pälkäneeltä. Kyseessä on noin
3,6 hehtaarin tila Pälkäneveden
rannalta. Tilalla on vuonna 1916
rakennettu hirsinen koulurakennus hyvine kokoontumistiloineen
sekä vuonna 1988 rakennettu
2-kerroksinen päärakennus keittiö-, ruokailu-, majoitus-, sauna- ja
pesutiloineen sekä pieni rantasauna, vanha talousrakennus ja grilliOLEMME
katos. Lämmintä sisämajoitustilaa
tilalla on tällä hetkellä noin 50:lle
hengelle. Matkaa rukoushuoneelta
leirikeskukseen on 46 kilometriä ja
arvioitu ajoaika 42 minuuttia, mikä
on 20 kilometriä ja 20 minuuttia
enemmän kuin Kausjärvelle.
Talkootyövoimaa tarvitaan
edelleen
Yhteistyö Helsingin Saalem -seurakunnan kanssa on sujunut erittäin hyvin. Leirikeskus omistetaan
puoliksi ja sen yleiskulut jakaantuvat molemmille tasan. Ainakin
alkuun Tampereen helluntaiseurakunta saa käyttöönsä parittomat
viikot. Kesäkuukausien toiminta
sovitaan erikseen, jotta molempien
seurakuntien tarpeet tulisivat hyvin huomioiduksi.
Keskusta hallinnoimaan perustetaan keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka hallitukseen tulee
kolme edustajaa molemmista seurakunnista. Isännöinti ja huolto
pyritään hoitamaan talkoovoimin
kuten Kausjärvelläkin, mutta kesäkuukausiksi harkitaan emännän
palkkaamista. Yhteistyö Helsingin
Saalem -seurakunnan kanssa mahdollistaa myös sellaisten tapahtumien järjestämisen, jotka eivät olisi
mielekkäitä tai mahdollisia toteut-
taa yhden seurakunnan voimin.
Kulujen puolitus tietää
säästöä
Kiinteistö edellyttää kuntotutkimuksen perusteella joitain korjaustoimia kuten majoitusrakennuksen
pesutilojen kunnostamisen ja uudisrakentamista majoituskapasiteetin lisäämiseksi. Lisärakentamista
varten on saatu Pirkanmaan ELYkeskuksen myönteinen päätös, joten esteitä majoitustilojen lisäämiselle ei näyttäisi olevan.
Kukkolan tilan hankinnasta,
välittömistä korjaustarpeista ja
lähinnä majoituskapasiteetin lisä-
rakentamisesta koituu yhteensä
noin miljoonan euron kulut eli
noin 500 000 euroa molemmille
seurakunnille. Tämä on kuitenkin
merkittävästi vähemmän kuin mitä
aiempien selvitystemme perusteella olisimme joutuneet sijoittamaan
Kausjärven leirikeskuksen saneeraukseen ja uudisrakentamiseen.
Tavataan Kukkolassa leirien ja
talkoiden merkeissä jo alkuvuodesta 2013.
J UHANI S AND
4
12. joulukuuta 2012
VIESTINTUOJA
Tärkeät jouluperinteet siirtyvät sukupolvelta toiselle
KUVA TARJA JÄÄSKELÄINEEN
Joulu herättää ihmisissä
muistoja, joissa monesti
palataan lapsuuteen.
Sukupolvelta toiselle
siirtyneet perinteet ovat
tärkeitä monille nuorille
perheille. Omille lapsille
halutaan välittää samaa
tunnelmaa mitä itse
lapsena koettiin.
H
eikki ja Pirita Jääskeläinen ovat molemmat
saaneet lapsuuskodeissaan
kokea sitä tunnelmaa, jota heidän
vanhempansa ovat kokeneet omissa lapsuuden jouluissaan. Piritan
äiti Ritva Palo-oja ja Heikin äiti
Paula Jääskeläinen rakastavat
molemmat joulua, palaavat muistoissaan lämpimiin hetkiin ja toivovat lastensa sekä lastenlastensa
tavoittavan sen saman lämmön,
jota itse saivat lapsena kokea. Joulu
on aikaa, jolloin perhe kokoontuu
yhteen. Eri sukupolvet kohtaavat
ja aika pysähtyy hetkeksi.
Kukin haastateltavista kertoo
itselle rakkaita joulumuistoja ja
mikä luo heille joulutunnelman tulevanakin jouluna.
KUVA: PALO-OJIEN PERHEALBUMI
Ritva Palo-ojalle joulu merkitsee
yhdessäoloa läheisten kanssa.
Jouluvalmistelut on perheessä
aina aloitettu hyvissä ajoin.
Ritva Palo-oja
”Hämärässä, varhain joulupäivän
aamuna matkaamme Poju-hevosellamme kymmenen kilometrin
päässä olevaan Pälkäneen kirkkoon. Isä kiinnittää Pojun ohjaksista hevosia varten tehtyyn puomiin,
asettelee sen päälle lämpöisen hevosloimen ja eteen herkullisen heinätupon. Perheenä astumme kirkkaasti valaistuun kirkkoon ja urut
alkavat soida taivaallisesti. Uni ja
vilu ovat tipotiessään. Lapsensydämeni valtaa harras juhlan tuntu.
Lapsuudenkodissani Kangasalla joulu oli merkittävä keskitalven
perhe- ja sukujuhla, jossa korostui
joulun sanoma. Hyvä tahto ulottui
myös tilamme eläimiin. Päivän hämärtyessä kävimme joulusaunassa,
johon saunavasta toi menneen kesän kaihoa. Pöydässä oli tyypillisiä
jouluherkkuja. Lapsena lahjat olivat tärkeitä. Niitä saatiin ja itsekin
annettiin. Sisaruksina olimme pitäneet ennen joulua lahjojentekotalkoita, joissa valmistuivat lämpimät
sukat, tumput ja myssyt.
Myöhemmin omassa kodissamme joulu on alkanut ensimmäisestä
adventista. Meille on ollut tärkeää,
että joulun sanoma, Vapahtajamme syntymä, on tullut joulunvietossamme esiin. Jouluumme on
kuulunut käynti Kangasalla mummulassa ja suvun tapaaminen tapaninpäivänä.
Joulun ulkoisista merkeistä kodissamme on aina ollut joulukuusi,
aito sellainen. Jokaisella lapsellamme Patrikilla, Piritalla, Petralla ja Peterillä ja nyt myös heidän
puolisoillaan sekä pikkuisella Sofiannalla on oma nimikkokoriste, jota kukaan muu ei saa laittaa
joulukuuseen. Jouluevankeliumi ja
joululaulut, lahjojen jako ja juhlava
jouluateria kuuluvat jouluumme.
Olemme säilyttäneet suvussamme
kulkeneen sukupolvien tradition
myös siinä, että lapsemme tulevat
viettämään joulua kanssamme,
vaikka heillä on jo omat perheet.
Muistelemme jouluna myös edesmenneitä sukumme jäseniä käyKUVA: PALO-OJIEN PERHEALBUMI
Heikki ja Pirita Jääskeläinen viettävät mielellään joulua perheen ympä!"#$%&%'()*+,&&,-./.%!(*&($*01$2#1&(#3*4,&51$2#1&(3#0$%.1!%'(6,70,(
Jääskeläinen on iloinen, kun saa lapsenlapset joulunpyhinä luokseen.
KUVA TARJA JÄÄSKELÄINEEN
Heikki Jääskeläinen
Aattoillan riemua Jääskeläisen kodissa 1980–luvulla: Heikki, Veera, Taina ja Ilkka.
mällä haudalla ja sytyttämällä heidän muistolleen kynttilät.
Tärkeintä joulussa on perhekunnan kokoontuminen yhteen,
yhteinen osallistuminen joulun
viettoon, asioiden jakaminen, keskinäinen välittäminen ja rakkaus.”
Pirita Jääskeläinen
Ritva Palo-ojan lapset Pirita ja Patrik olivat lapsena innokkaasti mukana
monissa koulun, kerhojen ja seurakunnan musiikkiesityksissä sekä näytelmissä.
kynttelikön kilinä kuului jouluun.
Äiti valmisti kaikki joulun laatikot,
rosollin ja kinkun. Äiti leipoi myös
joulupullaa ja isosisko teki pipareita sekä torttuja.
Jouluiset tuoksut täyttivät kodin.
Joulu oli iloista aikaa, vaikka joulumuistoihini kuuluu myös surua.
Isäni kuoli sairaalassa jouluaattona, kun olin 5-vuotias.
Sen jälkeen aattoaamuun kuului
myös isän haudalla käynti. Äiti
kävi ja otti jonkun lapsista mukaansa. Keskipäivällä kuuntelimme joulurauhanjulistuksen radiosta. Kaikki tämä valmistelu ja illalla yhdessä
syöminen, lahjojen jako ja erilaisten pelien yhdessä pelaaminen teki
joulun, jota muistelen lämmöllä.
Omille lapsilleni olen halunnut
välittää, että joulu on suuri juhla
ennenkaikkea Jeesuksen syntymän
vuoksi. Lahjojen antaminen ja saaminen on ollut yksi tärkeä osa aattoa, koska perheessämme on viisi
lasta ja heilläkin on jo lapsia.
Jouluperinteistä olen halunnut
välittää eteenpäin joulukuusen,
joululaulut, jouluruoat, yhdessä
syömisen ja yhteisen ajan viettämisen esimerkiksi pelejä pelaamalla.
Isovanhempien tapaaminen on
yksi tärkeä osa joulua. Mielestäni
on hienoa, kun eri sukupolvet ovat
yhdessä jouluna.
Kun lapset olivat pieniä, järjestimme heille joulun, joka oli
meidän
mielestämme
ihana.
Kun he ovat aikuisia, he saavat
itse päättää miten viettävät joulun.
Iloitsemme yhdessäolosta, kun he
ovat kanssamme, mutta emme
loukkaannu, jos he haluavat olla
kotonaan tai menevät toisille isovanhemmille.”
”Jouluvalmistelut aloitettiin lapsuuskodissamme ajoissa. Ennen
joulua leivottiin, paketoitiin lahjoja
ja kuunneltiin joululauluja. Jouluun
ehdottomasti kuului oikea joulukuusi, joka antoi ihanaa tuoksuaan
jo alakerrassa sulaessaan. Lapsuudessa kuusi koristeltiin aatonaaton
iltana. Jouluaattona oli ihana hipsiä aamuvarhain olohuoneeseen,
laittaa sähköiset kuusenkynttilät
päälle, ihailla ja tuoksutella kuusta ja unelmoida alkavasta juhlasta.
Yhteiset hetket isovanhempien ja sukulaisten kanssa olivat
iloisia ja loivat mukavaa joulun
tunnelmaa. Illalla tosin meitä
lapsia alkoi kutsua oma koti, sillä tiesimme pakettien odottavan
meitä joulukuusen alla. Jouluna
saimme valvoa niin pitkään kuin
halusimme, se oli juhlaa sekin.
Haluan tarjota Sofiannalle niitä
samoja rakkaita joulumuistoja,
joita vaalin omasta lapsuudestani.
Joulunodotus tuo meille monta hymyä ja naurua. Pienet salaisuudet
ja yhteiset talkoot tuovat suurta
iloa. Parhaiten joulutunnelman tavoittaa keskittymällä tärkeimpään
eli joulun sanomaan. Jouluna aion
keskittyä läheisten kohtaamiseen
ja yhteisten hetkien jakamiseen.”
Paula Jääskeläinen
”Joulu oli lapsuudessani vuoden
ehdottomasti tärkein aika ja sitä
odotettiin innolla. Joulun alla koti
siivottiin perusteellisest, kuusi ostettiin ja kannettiin sisään. Kuusi
koristeltiin ja oksille ripustettin
myös elävät kynttilät. Enkelikello-
”Muistan ensimmäisen duokeikkamme kaksosveljeni Ilkan kanssa
seurakunnan joulujuhlassa, lauloimme Varpunen jouluaamuna.
Muutenkin joululaulut on tullut
opittua.
Nykyisin olemme viettäneet joulua Sofiannan isovanhemmilla.
Omaa jouluaattoa meillä ei ole
vielä vietetty. Olemme puhuneet
joulusta Jeesuksen syntymäpäivänä. En ole halunnut välittää Korvatunturi-perinnettä eli Joulupukki ei
ole meillä vielä käynyt. Haluaisin,
että Sofianna tottuisi sopivaan lahjamäärään, mutta käydessämme
molempien sukujen luona hän saa
väkisinkin paljon lahjoja.
Joulu on hyvää aikaa kokoontua
suvun kesken, ja miksei myös ystävien ja tuntemattomien kanssa. On
hienoa, jos joku meistä uskovista
kävisi joulun tienoilla vanhainkodissa laulamassa, vankilassa tai
lastenkodissa jakamassa lahjoja tai
kaljabaarissa kohtaamassa yksinäisiä. Joulu tarjoaa aasinsillan ihmisten hengelliseen kohtaamiseen.”
T ANJA K ATAJISTO
VIESTINTUOJA
5
12. joulukuuta 2012
Jumalan läsnäolossa syntyy lauluja
KUVA ISTOCKPHOTO
K
un vietän aikaa Jumalan kanssa kahden kesken, musiikki ja
laulu ovat luonnollinen osa yhdessäoloamme. Pyhä Henki nostaa
henkeeni jonkun laulun, jota alan
laulamaan Jumalalle. Se voi olla jokin olemassa oleva suomenkielinen
laulu tai sitten aivan uusi, Pyhän
Hengen antama, jossa on minulle
entuudestaan tuntematon kieli ja
sävel.
Laulaessani ajattelen Jumalaa.
Hän on maan ja taivaan Luoja, ensimmäinen ja viimeinen, koko pelastussuunnitelman laatija ja ainoa
elävä Jumala. Hän on rakastava ja
kaikkivaltias Isäni. Ajattelen Jeesusta, joka suostui Isän suunnitelmaan
ja halusi kuolla syntieni tähden.
Hän kantoi omassa ruumiissaan
kaikki sairauteni ja mahdollisti minulle pääsyn Valtaistuimen eteen
Isän luokse. Hän on Herrani ja Kuninkaani. Ajattelen Pyhää Henkeä,
joka on rohkaisijani, lohduttajani,
voimani, viisauteni. Hän on ystäväni.
Kun olen jonkun suuren ongelman edessä ja tuon sen Jumalan
eteen, alan murehtimisen sijaan
kiittää ja ylistää Häntä. Kaikki paine nousee pois sydämeltäni ja olen
vapaa. Ongelma on vielä olemassa,
mutta se ei paina minua enää.
Kun rukoilen toisten ihmisten
puolesta, nousen ylös ja alan laulaa
Herran voittoa näiden ihmisten elämään. Usein alkuun raskaskin rukous muuttuu voittoisaksi iloksi. Pyhä
Henki auttaa minua katsomaan tilannetta Jumalan näkökulmasta.
Olen saanut kokea, mitä tarkoittaa Psalmin teksti: ”Häntä minä
suullani huusin, ja ylistys tuli minun
kielelleni”.
Näissä kahdenkeskisissä hetkissä on syntynyt suurin osa niistä
lauluista, joita Jumala on antanut
minulle laulettavaksi myös seurakunnassa. Minulla itselläni ei ole
minkäänlaista taitoa tehdä yhtään
laulua. En osaa säveltää, en tunne
nuotteja enkä ymmärrä rytmiikkaa.
Siksi nämä laulut ovat minulle suuri
ihme ja osoitus Jumalan kaikkivoipaisuudesta.
Useampi laulu on annettu minulle niin, että tietty selkeä melodia
on alkanut soida laulaessani kielillä.
Olen ymmärtänyt, että tässä on uusi
laulu, joka tulee laittaa ylös. Laulun
sanat ovat tulleet kielellä, jota en
tunne, mutta olen arvaillut, mitä
kieltä se voisi olla. Joskus on saattanut mennä useita päiviä tai kuukausiakin, kunnes Jumala on kertonut,
mistä laulu kertoo.
Sen jälkeen olen yhteistyössä Pyhän Hengen kanssa tehnyt lauluun
suomenkieliset sanat. Joidenkin laulujen tekovaiheessa tai niiden valmistumisen jälkeen olen soittanut
eräälle kielitaitoiselle ystävälleni
alkuperäisiä, kielillä laulamiani pätkiä. Hän on suomentanut minulle
niiden merkityksen. Se on vahvistanut minun ymmärtäneen laulujen
sanoman oikein, vaikka en kieltä
ole osannutkaan.
Rohkaisen sinua viettämään aikaa kahden kesken Herrasi kanssa
rukoillen ja kiittäen. Voit laulaa Hänelle vaikka et olisi musikaalinen.
Älä keskity siihen, miltä oma äänesi
kuulostaa, vaan keskitä ajatuksesi
Häneen, jolle laulat.
Kun omat pienet poikani välillä
lauleskelevat omia laulupätkiään,
minusta on ihana kuunnella heitä.
En kiinnitä huomiota siihen, osaavatko he laulaa nuotilleen oikein,
vaan iloitsen kuullessani heidän
laulavan.
Jumala iloitsee siitä, kun sinä
laulat Hänelle. Se on Hänen mielestään suloista ja Hän rakastaa kuulla
sinun ääntäsi.
V EERA T ILLANDER
Uskon perusteet -kurssi
ponnahduslauta opetuslapseuteen
KUVA ISTOCKPHOTO
S
eurakunnassamme
järjestetään vuosittain erittäin laadukasta ja innostavaa raamatunopetusta erilaisten kurssien
muodossa. Me pidempään uskossa
olleet saatamme helposti ajatella
näistä kursseista jotain seuraavaa:
”Peruskurssit ovat juuri uskoon
tulleille. Minä olen seurannut Herraa jo kymmenen vuotta ja tiedän
nämä asiat”. Näin minäkin siis ajattelin. Kunnes kävin Uskon Perusteet -kurssin.
Kurssin ohjelma koostuu vii-
koittain yhdestä tai kahdesta tunnin sessiosta, joka järjestetään
torstaina tai lauantaina. Opettajina aiheissa toimivat monet seurakuntamme luotettavat vastuunkantajat, joilla on teemastaan niin
raamatullista näkemystä kuin henkilökohtaista kokemustakin. Välillä me opiskelijat pääsemme myös
ääneen kysymysten ja keskustelujen myötä.
Opetusten teemat käsittelevät
uskomme peruskysymyksiä: Jumalaa, Raamattua, pelastusta, seu-
rakuntaa ja kastetta. Kurssin anti
tuleekin juuri sen systemaattisesta
lähestymistavasta. Usein luemme
Raamattua ja pohdimme tiettyä
teemaa, esimerkiksi Jumalan monia ominaisuuksia, mutta emme
välttämättä tule pysähtyneeksi ja
pohtineeksi millaisen kokonaiskuvan Raamattu Jumalasta maalaa.
Näin meille voi myös syntyä täysin
vääriä käsityksiä Hänen olemuksestaan. Vähintäänkin näkemyksemme kaipaavat aina hieman täydennystä ja syventämistä.
Uusia oivalluksia
johdatuksesta
Itselleni tärkeimmät oivallukset
liittyvät juuri Jumalan ominaisuuksiin. Kuinka ihmeellisen kuvan
Raamattu maalaakin meille Jumalastamme. Tietenkään pään tieto
ei korvaa sydämen tuntemista,
mutta ajatus siitä, että Jumala olisi vain joku epämääräinen, määrittelemätön voima, olisi minusta
masentava. Koska Jumala on persoonallinen, voi Hänen kanssaan
rakentaa aidon suhteen. Myös Jumalan johdatus on tärkeä teema.
Se vaikuttaa olevan meille kristityille eräänlainen ikuisuuskysymys
eli aina uusien haasteiden tullessa
pohdimme olemmeko varmasti
Hänen johdatuksessaan.
Kurssin myötä minulle syntyi
selkeä ymmärrys Jumalan tavasta
johdattaa, ja kun toimin Raamatun
osoittamien periaatteiden mukaisesti, tiedän rakentavani elämäni
johdatuksen kalliolle. Tällöin voin
jättää monia huoliani sivuun ja
keskittyä olennaiseen, nimittäin
elämiseen.
Kurssit osana
opetuslapseuttamista
On tietenkin selvää, että kurssi
antaa erityisen paljon uskossaan
nuorelle henkilölle. Tällöin monet kristillisen elämän peruskäsitteet voivat olla hämärän peitossa
ja opastus on paikallaan. Terve
ja kasvava usko tarvitsee vankan
pohjan, jonka syntymisessä kurssi
on omiaan. Tämä pohja on tärkeä
jokaiselle kristitylle.
Oletko jo – hengellisestä iästäsi
huolimatta – harkinnut osallistuvasi seurakuntamme tarjoamille
erinomaisille kursseille? Ne liittyvät myös kiinteästi solunäkyymme. Haluamme kasvattaa jokaisen
seurakuntalaisen täyteen opetuslapseuteen. Tällä tiellä on monia
etappeja, joista Uskon Perusteet
on yksi ensimmäisistä. Seuraavina
askeleina ovat Kristityn Elämä ja
Solunjohtaminen. Pidä siis silmällä
seurakuntamme kurssitarjontaa ja
ilmoittaudu heti seuraavalle kurssille, kevään aikana alkavat taas
uudet ryhmät.
Lisätietoja saat nettisivuiltamme:
tamperehelluntai.fi ! toiminta !
koulutus ja kurssit.
M IKKO T UOMAALA
6
12. joulukuuta 2012
Toiminnan vuodesta rukoillen
eteenpäin
Suositun joulukonsertin
laulut nyt myös levyllä
TARJA JÄÄSKELÄINEN
-joulukonsertteja järjestettiin viime vuonna kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Kuulijat kertoivat sydämensä
avautuneen iloitsemaan Pojasta ja
toivon syttyneen heidän mieliinsä. Taito ja tyyli ihastuttivat, mutta myös paikallisten seurakuntien
rakkaus konsertin ja useimmiten
oheen järjestetyn tarjoilun välityksellä koskettivat.
Tänä vuonna esityksiä on kymmenkunta. Kokoonpanossa ovat
laulaja Mika Karola, viulisti
Anni Kaisa Karola, säveltäjä
Lasse Heikkilä sekä Lauluista
Kaunein -kiertueella mukana ollut
tekniikkamies Ari Kolehmainen.
Vuoden aikana konsertteihin
on valmistauduttu muun muassa
tekemällä Poika Tuli-joululevy.
POIKA TULI
Lapset ylistivät Jumalaa tanssien
Hervannan Katukappeli
juhli marraskuussa
kolmatta vuosijuhlaansa
itsenäisenä seurakuntana.
M
onipuolista juhlaohjelmaa sävyttivät ilo ja kiitollisuus sekä
Katukappelille ominainen uskon
ilmapiiri.
Juhlapuhuja Päivi Sarjasto
haastoi seurakuntalaisia viettämään
aikaa Jumalan läsnäolossa vähintään yhden tunnin joka päivä.
– Kun alat etsiä säännöllisesti
Jumalan kasvoja, elämäsi muuttuu. Huomaat, että aikasi riittää ja
taloutesi alkaa voida paremmin.
Elävät vedet voivat virrata sinussa joka päivä. Jumalan läsnäolo
puhdistaa elämästäsi turhat asiat ja
synnilliset tottumukset. Jos lakkaat
rukoilemasta, ylistämästä ja kiittämästä, edessäsi on ennen pitkää
hengellinen kuolema, Päivi muistutti.
Aktiivinen seurakunta
Reilun sadan hengen Katukappeli
pyörittää vuoden aikana hengästyttävän määrän toimintaa. Kuukausittaisten evankelioimiskampanjoiden lisäksi on lähetys- ja
ulkomaalaistoimintaa,
pienryhmiä, rukousta, lasten tilaisuuksia
sekä avioliittotyötä. Osallistumisprosentti on helluntailaisittain korkea.
Pastori Timo Penttilä on ollut
Hervannan toiminnassa vuodesta
1995 ja Katukappelin vastuuhenkilönä vuodesta 2003. Hän kiittelee seurakuntalaisia alttiudesta ja
aktiivisuudesta ja tähyilee samalla
eteenpäin.
– Seurakunta on Jumalan asettama ja sen vuoksi kuoleman portitkaan eivät sitä voita. Monista
haasteista huolimatta olemme Jumalan armosta pysyneet pystyssä
ja työmme on vakiintunut. Kun
perustus on kunnossa, seurakun-
VIESTINTUOJA
ta voi mennä eteenpäin. Tarvitsemme Jumalalta viisautta muun
muassa tilakysymyksen suhteen.
Olemmekin vanhimmistossa päättäneet, että rauhoitumme tammikuussa paljon toiminnan sijasta
etsimään enemmän Herraa ja kuulemaan Hänen ääntään.
– Aabrahamin isä, Terah, lähti
luvattua maata kohden, mutta pysähtyi Harraniin. Hänen poikansa
Aabraham meni pidemmälle ja
pääsi luvattuun maahan. Kun Jumala antaa näyn, hän odottaa, että
jatkamme hänen suunnitelmassaan perille asti. Odotan mielenkiinnolla tulevaa vuotta, Penttilä
hymyilee.
Tammikuussa ilmoitetut tilaisuudet pidetään Katukappelissa
rukoustilaisuuksina.
T ARJA J ÄÄSKELÄINEN
-Tämä levy on ollut poikkeuksellinen projekti. Koko hanke on
mennyt sujuvasti eteenpäin. Jokainen haaste on selvitetty helposti ja
yllättävät ratkaisut ovat odottaneet
aina edessä, toteaa koko levyn
tuottaja ja sovittaja Lasse Heikkilä.
Levyä voi ostaa Aikamediasta
ja konserteista, joita on tänä vuonna vielä seuraavissa paikoissa:
La 15.12. klo 18 Huittinen, Kotikirkko
Ma 17.12. klo 18.30 Hervanta,
Elokuvateatteri Cinola
Ti 18.12. klo 18 Korso, Helluntaiseurakunta
Ke 19.12. klo 19 Seinäjoki, Helluntaiseurakunta
To 20.12. klo 19 Nokia, Helluntaiseurakunta
WWW.KATUKAPPELI.COM
KATUKAPPELIN JOULUTAPAHTUMAT
La 11.12. klo 18
Su 16.12. klo 18
Ma 17.12. klo 18.30
Ma 18.12. klo 18
Avoimet ovet, puurotarjoilu, joululauluja
Joulujuhla
Poika tuli –konsertti Cinolassa
Let´s talk - joulujuhla ulkomaalaisille
Erilainen joulu Thaimaassa saa lähetin kaipaamaan rauhallisuutta
L
ähetystyöntekijöillä
jouluun
liittyy aivan erityisiä muistoja.
Viestintuoja kysyi Thaimaassa
työskentelevältä Meria Jokiselta
tunnelmia Kauko-Idän jouluista.
- Ensimmäinen jouluni lähetysmailla oli Kamputsean rajan tuntumassa, Meria kertoo.
Hän oli sairaanhoitajana punakhmerien leirillä amerikkalaisten
ja filippiinojen kanssa. Lähettimme
muistelee, että tunnelma oli ankea
ja haikea, koska aattoa ei vietetty.
Ainoastaan joulupäivä oli juhlapäivä. Kulttuurien erilaisuus tuli selkeästi esiin.
Merian huoneessa männyn oksat saivat korvata suomalaisen kuusipuun. Joulun jälkeen Suomesta
Merian isän lähettämänä saapunut
hyasintti toi mukanaan kaivattua
joulutunnelmaa kaukomaalle.
Ikävä hiljaisuutta ja läheisiä
ihmisiä
Nykyisin Meria Jokisen lähetyskenttäjoulut kuluvat työn merkeissä. Oppilaskodeissa ja seurakunnissa järjestetään useita joulujuhlia.
- Joka joulupäivä vierailemme
paikallisessa koulussa ja järjestämme thailapsille joulujuhlan. Joulun
vietto thailaisten lasten ja aikuisten
kanssa on hyvin palkitsevaa ja yh-
distää meitä kristittyjä tässä perin
buddhalaisessa maassa.
Omaa jouluaan Meria viettää
vasta joulun jälkeen kaikessa rauhassa. Itse joulun päivinä aikaa
ei yksinkertaisesti ole. Suomen
joulusta hän kaipaakin erityisesti
hartautta ja hiljaisuutta. Kauko-Itä
on vilkas ja meluisa paikka. Suomalaisia perinteisiä jouluruokiakin
Thaimaassa tulee ikävä.
Ennen kaikkea joulun aikaan
Merian mielessä ovat kaikki omaiset ja ystävät. Heitä hän kaipaa
kovasti.
J ONI H UOPANA
VIESTINTUOJA
7
12. joulukuuta 2012
TAMPEREEN HELLUNTAISEURAKUNNAN TIEDOTUSLEHTI
VIESTINTUOJA on Tampereen Helluntaiseurakunnan jäsenlehti,
joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Ristin Voitto -lehden liitteenä.
Kahdeksansivuista numeroa tehdään vapaaehtoisten voimin ja pieni toimituskunta kaipaa uusia
Toimittajia ja
valokuvaajia
nuorekkaan, idearikkaan ja dynaamisen tiiminsä vahvistukseksi. Jos
sinulla on sana hallussa, silmät ja mieli avoinna, olet tervetullut mukaan tekemään tärkeää media- ja tiedotustyötä seurakunnan yhteyden vahvistamiseksi. Aikaisempaa kokemusta lehtityöstä ei edellytetä, riittää, että olet innostunut ja koet paikan omaksesi.
Yhteydenotot Tarja Jääskeläinen, p. 044 5557714
tai tarja.jaaskelainen@lasepal.fi
Rauhallista joulua ja siunattua vuotta 2013
Toivottaa Viestintuojan toimitus
VIESTINTUOJA
60. vuosikerta
Julkaisija
Tampereen rukoushuoneyhdistys Saalem ry.
Osoite
Aleksanterinkatu 18, 33100 Tampere
Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa
Toimitus
Vt-päätoimittaja / Toimitussihteeri
Tanja Katajisto
puh. 050 446 0078
tanja.p.katajisto@gmail.com
Toimituskunta
Tarja Jääskeläinen, Petteri Arasalo, Paula Erkintalo,
Anna Lehmuskoski, Joni Huopana
Ulkoasu: Mika Kavasto / Aikamedia
Taitto: Antti Kamppinen / Aikamedia
Seurakunnan pastorit
Pastoripäivystys
Pastori tavattavissa torstaisin klo 16-18 toimistossa
(käynti porttikäytävästä), puh. 03 212 2445
Usko Katto
usko.katto@kolumbus.fi
puh. 0400 782 521, koti (03) 367 7544
Petteri Arasalo
petteri_arasalo@hotmail.com
puh. 044 090 1759
Hannakaisa Shehu
hannakaisa.shehu@gmail.com
puh. 040 5560611
Joni Hietanen
hietanen.joni@gmail.com
Päivi Myllynen
paivi.myllynen@kolumbus.fi
puh. 050 511 8588
Jarkko Linqvist
j.j.lindqvist@gmail.com
puh. 040 512 9646
Koulutyö
Tapani Varuhin
puh. 0400 650 025
Leevi Ahopelto
puh. 0400 736 112
Seurakunnan toimisto
Tuula Syrjänen
Toimistonhoitaja
Tampereen Helluntaiseurakunta
Aleksanterinkatu 18
33100 Tampere
puh. (03) 212 4053
avoinna ma, ke-pe klo 9-13
sekä tiistaisin klo 17.30-19
OP 573120-213075
viite 13 (seurakunta), viite 26 (lähetystyö),
viite 110 (RV / srk-lehti)
OP 573120-51002187
viite 1313 (rukoushuoneen remontti), viite 1326 (leirikeskus)
Seurakunnan sähköpostiosoitteet
Internet
Karismakirja
puh. (03) 222 9434
Kausjärven leirikeskus
puh. (03) 374 8310
Vahtimestari
puh. 040 591 6579
Pankkitilit
Toimisto:
Nuorisotyö:
Ulkomaalaistyö:
Kuurojentyö:
Diakoniatyö:
Tiedotus:
Keittiö
puh. (03) 214 5775
tampere@helluntaisrk.net
nuorisotyo.tampere@helluntaisrk.net
international.tampere@helluntaisrk.net
tellervo.toprak@kolumbus.fi
saalem.diakonit@kolumbus.fi
info.tampere@helluntaisrk.net
www.tamperehelluntai.fi
Hervannan Katukappeli helluntaiseurakunta
Pietilänkatu 2, Kauppakeskus Duo, 2 krs
Timo Penttilä, puh. (03) 318 1712
www.katukappeli.com
Tesoman Majatalo
Tesomankatu 2
majatalo.seurakunta.net
Markku Rantahakala, puh. 0400 787 563
markku.rantahakala@teliasonera.com
Painopaikka:
Botnia Print Oy Ab, Kokkola
ISSN-0787-8699
Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää
lehteen
lähetettyä aineistoa.