docRauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014!
download 
Report Transcription
Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014!
YRITTÄJÄ-LEHTI 1 5/2013 Maakunnallinen Yrittäjä Gaala Kokkolassa Sivu 3 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014! Maakunnallinen yrittäjäpalkinto Oy Feedex Ab:lle Palkittu pedersöreläinen Oy Feedex Ab on menestynyt erikoistumalla rehunvalmistukseen. Tämän totesi yrittäjäpalkinnon palkintoraatikin, joka perusteluissaan korosti yrityksen hyvää ja läheistä yhteistyötä raaka-ainetoimittajien ja asiakkaiden välillä. Sivu 7 Kälviän kuntasivut Sivu 29-32 Ullavan kuntasivut Sivu 33-36 Keskittämällä pankki- ja vakuutusasiointisi meille saat parhaat edut. Yhdessä hyvä tulee! 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S K-P:n Yrittäjien vuosi 2013 ollut menestyksekäs K uluneen vuoden toiminta on ollut aktiivista. Yrittäjien esiintyminen erilaisissa tapahtumissa sekä hankkeissa on ollut näkyvää. Yhteiset hankkeet mm. oman alueemme oppilaitosten kanssa ovat tuottaneet alueen yrittäjille osaamispääomaan selkeän lisän. Keski-Pohjanmaan Aikuisopiston kanssa toteutettu ”Huomisen tieto jo tänään tietoisku” koulutussarja yrittäjille tuotettiin suoraan nettiin. Koulutussarjamme sai katsojia jo yli 2400 latausta, eli lukema kertoo tarpeellisuudesta. Edellinen kertoo lisäksi siitä, että yhä enemmän osaamme hyväksikäyttää internetin mahdollisuuksia. Lisäksi koko Botnia-alueen toimijoiden kanssa toteutetut yrityshankkeet ja tapahtumat ovat tuoneet yrittäjillemme parempia mahdollisuuksia verkostoitumiseen, tiedonsaantiin ja loppukädessä kaupankäyntiin. Erinomainen tapahtuma muiden joukossa oli Meeting Point tapahtuma Kokkolassa, jossa paikalla oli yli 130 yrittäjää verkostoitumassa. Vuoden lopussa maakuntajuhla keräsi paikalle huimat 300 osallistujaa. Hienoja lukuja – siitä kiitos kaikille toimijoille ja yrityksille! K-P Yrittäjiä on kutsuttu edelleen keskeisten hankkeiden ohjausryhmiin sekä aluesuunnittelutyöhön, minkä johdosta alueen linjauksiin on vaikutettu mielestämme merkittäväs- ti. Lisäksi olemme vaikuttaneet myös valtakunnan tason rakennerahastotyön linjauksiin ja seurantaan sekä kuntien ja yrittäjien väliseen yhteistyöhön - Uskomme että näillä toimilla tulee myös jatkossa olemaan merkitystä siihen että yhteiskunnan panostukset kohdistuvat alueellamme oikein. Vielä kun saamme julkishallinnon päätöksentekovaltaa enemmän ruohonjuuritasolle ja jopa yrittäjämyönteiseksi, on yrityksillämme kaikki mahdollisuudet erikoistua muista alueista paremmaksi. Olemme ottaneet kantaa mm. jäteasioihin, Centria ammattikorkeakoulun asemaan, Ely-keskusten rahoituslinjauksiin ja lukemattomiin muihin yrittäjiä koskettaviin asioihin. Vuoden kuluessa olemme tavanneet säännöllisesti alueemme kansanedustajia ja näin olemme vaikuttaneet aluettamme koskevaan korkeimpaan päätöksentekoon oman keskusjärjestömme lisäksi. - Lisäksi jäsenmäärämme on kasvanut entisestään (yritysjäseniä tänään yli 2700) mikä velvoittaa meitä edelleen voimakkaaseen yhteiskunnalliseen edunvalvontaan sekä tuottamaan jäsenistöllemme merkittävimpiä alueellisia P U H E E N J O H T A J A N jäsenetuja. Töitä on siis luvassa ensivuonnakin. Mutta nyt on aika hengähtää joulun ajaksi. Haluan kiittää kuluneesta vuodesta, sekä toivottaa K-P:n Yrittäjien omille luottamusmiehille, hyville yhteistyökumppaneille ja matkan varrella tulleille ystäville lämmintä ja rentouttavaa joulua sekä onnea uudelle vuodelle 2014 ! Tehdään yhdessä vuodesta 2014 vielä parempi! Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 P A L S T A Tulevaisuus rakennetaan tekemällä - taantumaa pitkitetään valittamalla L opuillaan oleva vuosi on ollut varsin sekava ja monilla yrittämiseen liittyvillä osa-alueilla epävarmuutta ruokkiva. Esillä on ollut niin talousvaikeudet EU:ssa kuin Suomessakin. Suomessa rakennemuutos keskustelu on ollut myrskyisää ja sisältänyt pitkälti poliittista jarkoniaa. Keskusteluun olen kaivannut yrittäjämäistä asennetta. Yrittäjähän ei takerru pelaamiseen ja syylliseksi leimaamiseen, vaan pyrkii hakemaan ratkaisuja ja vaihtoehtoja ongelmiin. Poliittistakenttää voisi muistuttaa vanhasta Tuntemattoman Sotilaan viisaudesta, ”pelkää jos pelottaa mutta toimi”. Toimettomuus ja päättämättömyys ei istu suomalaiseen yrittäjähenkeen. Tulevaisuutta voidaan rakentaa paremmaksi meidän omilla päätöksillä ja toiminnalla. Suomen Yrittäjät on omalla osaavalla porukallaan tehnyt mainiota taustavaikuttamista monilla tahoilla, niin ministeriöiden, eduskunnan kuin muiden etujärjestöjenkin taholla. Kaikki se työ ei ole ehkä selkeästi suoraan jäsenistön nähtävissä. Se on pitkäjänteistä, luottamukseen perustuvaa vaikuttamista, jossa on osattava antaa arvo toisenlaisillekin näkemyksille. Tämä johtaa välillä kompromisseihin ja torjuntavoittoihin. Hyviä avauksia on tulevalle vuodelle eteenpäin vietäväksi, mainittakoon vaikkapa tämän vuoden uusina termeinä esiin nostetut tekemättö- mäntyön korvausvastuu kuten pekkaset, vanhempainvapaat jne. Yrittäjävähennys, joka kohdistuisi toiminimi ja henkilöyhtiöiden verovähennysoikeuteen, työllistämisen esteiden poistamiseen, paikallinen sopimiseen työehdoista, kuntien palvelustrategiaan, mitä kunta tekee itse, mitä hankii, mitkä ovat sopimuskaudet jne. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimintasuunnitelmassa 2014 on painopisteeseen nostettu yrittäjälähtöinen toimintatapa, niin paikallis- kuin aluevaikuttamisenkin saralla. Toivon mahdollisimman monen yrittäjän tuovan esiin haasteita, joihin yrittämisessään törmää ja joihin voidaan pureutua yhdessä. Parastahan olisi, jos ongelmiin olisi myös esittää ratkaisumalleja punnittavaksi. Kansanedustajatapaamiset ja muiden tärkeiden sidosryhmien hyvä ja tiivis yhteydenpito antaa meille väyliä viedä asioita laajempaankin käsittelyyn. Yrittäjäjärjestön edustuksellisuus eri yhteisöissä on siis tärkeää. Ne ovat vaikuttamiskanavia ja verkoston rakentamisen pilareita. Tänä entisestäänkin nopeutuvassa elämänrytmissä on järjestötyössäkin nostettava keskiöön priorisointi ja vaikuttavuus. Vaikuttavuus täytyy mieltää selkeänä päämääränä, onpa sitten mittarina laatu tai talous. Vaikuttavuus on tämän ja huomisen päivän avainsanoja, näin uskon. Vaaditaan tehokkuutta ja toimia joilla on vaikuttavuutta. Esimerkki terveydenhuollosta, jossa perinteisesti lasketaan suoritemääriä. Ne eivät suinkaan kerro siitä, onko asiakas saanut avun hakemaansa vaivaan, vaan ainoastaan kappalemääräisen tiedon käytetyistä palveluista. Toivon, että yrittäjäjärjestön tuleva toimintavuosi pohjautuu edelleenkin vaikuttavalle toiminnalle, jossa jäsenistö kokee saavansa asiantuntevaa edunvalvontaa. Haluan toivotta kaikille rauhaisaa, perhekeskeistä joulua! Onnea ja menestystä vuodelle 2014 ! Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Painopaikka: Botnia Print Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh. 0500-561 145 Puh. (08) 4118 500 kpy-lehti@viestimix.fi Puh. 045- 6383 051 Kokkola YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Maakunnallinen yrittäjäpalkinto Oy Feedex Ab:lle Kolmen maakunnan yrittäjäjärjestö Jorma Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjillä on ainutkertainen rooli maakuntarajat ylittävänä toimijana. Tätä erityisyyttä korosti KeskiPohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Kimmo Hanhisalo puhuessaan Keski-Pohjanmaan maakunnallisessa Yrittäjä Gaalassa Kokkolassa. - Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialue käsittää niin sanotun historiallisen Keski-Pohjanmaan ulottuen Pietarsaaren ja Pedersören seudulta aina Kalajokilaaksoon saakka, eli toimimme kolmen maakunnan alueella. - Me emme tunne toiminnassamme ja toimialueellamme maakuntien rajoja näiden kolmen maakunnan kesken. KPY on ainoita organisaatioita, joka toimii koko historiallisen Keski-Pohjanmaan maakunnan puolesta ja hyväksi, Hanhisalo korosti Kokkola-salin täyttäneelle juhlaväelle. Hänen mukaansa yrittäjien toiminnalla on tästäkin syystä aivan erityinen arvonsa. Tämän ovat tunnustaneet myös monet alueella toimivat yhteisöt. - Keski-Pohjanmaan Yrittäjien luottamusmieshallinnossa on taattu edustus koko alueelle. Jäseniä palvellaan kummallakin kotimaisella kielellä. Tänä vuonna erityistä painoa on pantu ruotsinkielisen alueen eli Pietarsaaren, Pedersören ja Kruunupyyn paikallisyhdistysten toiminnan aktivoimiselle. Pedersören paikallisyhdis- tyksen toiminta on käynnistet- muassa korosti Feedexin mety uudelleen pitkän tauon jäl- nestyneen erikoistumalla rekeen, Hanhisalo totesi. hunvalmistukseen. Yritys esitellään toisaalla tässä lehdessä. Verotukseen Sen lisäksi Keski-Pohjantasavertaisuutta maan Yrittäjät jakoivat viiVerotukseen Hanhisalo kaipasi rit hyvästä yhteistyöstä Keskitasavertaisuutta. Pohjanmaan liitolle sekä Elisa - Yhteisöveroa lasketaan en- Oyj:lle. Kunniakirjat hyvästä si vuoden alusta, mikä on yri- yhteistyöstä saivat LähiTapiotyksille positiivinen asia. Mut- la ja Fennia. ta niin kauan kuin veronalenKultaisen järjestöansiomernus ei koske henkilöyhtiöitä, kin sai Teuvo Kiiskilä Nivaasiaa ei ole lopullisesti korjat- lasta ja hopeisen ansiomerkin tu. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien - Verotuksessakin tulisi nou- toimistossa työskentelevät Nidattaa tasavertaisuutta. Suomen Yrittäjät onkin ajanut voimakkaasti niin sanotun yrittäjävähennyksen käyttöönottoa henkilöyhtiöissä. Sillä saatettaisiin henkilöyhtiöt samalle viivalle osakeyhtiöiden kanssa. Hanhisalo muistutti, että yhteiskunta toimii ainoastaan yritysten toiminnan kautta syntyvillä tuloilla ja varoilla. Yritysten toiminnan tuloilla luodaan kansalaisten hyvinvointia ja ostovoimaa. Veroja ei ole mahdollista maksattaa valtiolla. - Tästä syystä valtiovallan ja kuntien päättäjien on syytä huolehtia siitä, että yritysten toimintaedellytykset säilyvät hyvinä, ja että ne mahdollistavat kannattavan yritystoiminnan. Menestyvä yritys ei ole keneltäkään pois. Palkitsemisia ja muistamisia Maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla Yrittäjä Gaalassa palkittiin pedersöreläinen Oy Feedex Ab. Valitsijaraati muun na Niemi ja Heidi Huhtala. Gaalassa puhui myös maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula. Videon välityksella osanottajille esiintyi yrittäjän hyvinvoinnista esitelmöinyt terapeutti ja kouluttaja Tommy Hellsten. Musiikista vastasi Keijo Särkijärvi, tilaisuuden juonsi Mato Valtonen ja päätössanat lausui KPY:n varapuheenjohtaja Juha Enlund. Pääjuhlan jälkeen ilta jatkui juhlaillallisen ja Suvi Teräsniskan musiikin merkeissä Sokos Hotel Kaarlessa. 4 YRITTÄJÄ-LEHTI UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 96 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Vetelin Yrittäjät Haapajärven Autopalvelu Oy JaveSkill OY Leenala Oy Luontaishoitola ja myymälä Anri Rakennus HeKa Oy Rajaseudun Saluuna Ylivieskan Yrittäjät Himangan Automyynti Avoin Yhtiö Osuuskunta NuevaAcademia T:mi H. Heikkilä Tmi Joonas Joensuu Bet-Ker Oy Hifikeidas Kapeka Oy Kirppis Ruusunen Avoin Yhtiö Saippua Siipi Tarun Tatsi Wishing Well Oy Ltd Ylivieskan Lemmikkieläinhoitola Ky Kalajoen Yrittäjät Pedersören Yrittäjät Asuntotaito Oy Käännän Itu ja Elo Oy Tapiservice Oy Tyngän Hevospalvelu Jacobstads Breweries öppet bolag KimSu Auto Pedetec öppet bolag Tilitoimisto Tililaskenta Oy Wärns Metall Ab Himangan Yrittäjät Kannuksen Yrittäjät Kannuksen Erä-10 LivingRoom Kauneus & Hyvinvointi MK-Edustus Oy R. & A. Aunio Oy /K-market Herkku Riialle Oy Tapani Erkkilä Ky Kaustisen Yrittäjät Kar Talli Omout Oy T:mi Riitta Visuri-Taipale VK Kepera Oy Kälviän Yrittäjät Kuljetus Myllykangas Ky Sari Isokungas Terveyshoitola Johanna Tmi Mt Niemi Valokuvaaja Ulla Nikula Lohtajan Yrittäjät Asennus Hartome Oy Hirsi-Ukko Osuuskunta Makure Kokkolan Yrittäjät Enlund Anders Jan Ole Jordbruk Holmäng Ab Oy Johtamisvalmennus Aktivi Joona Wörlin Kit Group Oy Kokko-Trans Ky Kokko-Viihde oy Kukkakauppa Mari Havia Laitapauha oy Lakiasiaintoimisto Kati Kynnäs Mesiel Oy Pienkoneurakointi Lehtinen Ay Pohjanmaan Erikoislattiat Oy Pounu´s Service Ab PT- ja hyvinvointipalvelut Jonna Lahti PVtec Oy Taksipalvelu Turpeinen Oy Toiminimi Joona Savolainen Trans Vi-Li Ay WasaCon Kokkola Oy Verhoomo K. Helen Pietarsaaren Yrittäjät Alatalon Tila Oy Best Glass Oy Konetyö A.Kangas Ky Minnan Hiuspiste Peltisepänliike M.Paakki Talouspalvelut Helmitaulu Oy Tulevaisuuden Kasvupolut Oy Aromax Byggfirma JORAK Ab KIM-Tuote Ab Oy Larsmo Taxi Kim Grankulla M-Body/ Personal Training Musik Enkvist Oy Imatek Ab RG-Transport Ab Oy Ronnies Vvs & Metall SunPro Reisjärven Yrittäjät Lestijärven Yrittäjät Nivalan Yrittäjät Huomentaina Oy Reisjärven Vesi ja Lämpö Oy Suomen Messupromoottorit Oy Sievin Yrittäjät Ikkuna-asennus Kari Mantila J & K pienkonehuolto Toholammin Yrittäjät Ari Pöntiö HM Makia Oy Tapio Uusitalo jatkaa KPY:n puheenjohtajana Tapio Uusitalo Nivalasta jatkaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana. Valinta tapahtui Keski-Pohjanmaan Yrittäjien sääntömääräisessä syyskokouksessa Lohtajalla. Uusitalo on jäsenenä myös Suomen Yrittäjien hallituksessa ja järjestövaliokunnassa, minkä lisäksi hän hoitaa useita merkittäviä maakunnallisia luottamustehtäviä. Samoin varapuheenjohtajavalinnat tapahtuivat yksimielisesti. Varapuheenjohtajiksi syyskokous valitsi Juha Enlundin Kaustiselta, Tuula Anttiroikon Kalajoelta ja Kimmo Hanhisalon Kokkolasta. Ensi vuoden toiminnan syyskokous totesi painottuvan alueenyritysten yritysneuvonnan ja palveluiden alueelliseen turvaamiseen. Erityisesti Finnveran, Tekesin ja muiden yritysrahoituksen turvaaminen alueella nähtiin tärkeäk- Uudenlainen tietoväylä yrittäjille syntymässä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät päätti selvittää esiselvityshankkeena kuinka yrittäjille kohdennettu tärkein tieto tulisi saattaa perille. Esiselvityshanke nimettiin Yritysinfo –kanavaksi. Selvitys tehtiin yhdessä Keskipohjanmaan Kirjapaino Oy:n, Fouga IT Oy:n, Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy:n sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitokYritysInfo kanavan työryhmän palaveri vas. Juha Erkkilä, Erkki Kerola, Mervi Järkkälä, Teemu Korpiaho ja Riitta Hautala. Työryhmässä lisäksi Tapani Mustonen, Tuomo Lahti ja Vesa Pihlajamaa. Lestijärven Tuulivoima Oy Perhon Yrittäjät Sähköasennus Pannula Oy Kruunupyyn Yrittäjät M. Aspfors Nymans Beställningsbageri Kb T:mi Carolina Järvisalo YRITTÄJÄ-LEHTI si. Lisäksi omistajan- ja sukupolvenvaihdoskaupat ja niiden rahoitus sekä neuvonta tulee turvata. Kuntapuolella toimintasuunnitelmassa korostettiin kuntakohtaisen yrittäjäyhdistyksen roolia niin, että jokaisessa kunnassa tulisi ensi vuonna olla toimiva elinkeinopoliittinen suunnitelma ja hankintasäännöstö. - Jotta turvataan sekä olemassa oleva kuin myös omistajanvaihdoksessa syntyvä yrittäjyys, tulee yrittäjien terveyden ylläpitoon ja henkiseen jaksamiseen panos- Haapajärvi varsinainen jäsen Jyrki Niinikoski (varajäsen Antti Joensuu), Halsua Paavo Hietalahti (Hannu Mikkonen), Kannus Mari Huuki (Marko Niemonen), Kaustinen Teemu Korpiaho (Sirpa Rauma), Kokkola Hannu Göös (Olli Lindkvist), Kokkola Tuomo Lahti (Jonas Dahl), Kälviä Antti Sallansalmi (Harri Puskala), Lestijärvi Jorma Tuikka (TeiHallitusvalinnat jo Brandt), Nivala Martti LiusSyyskokouksessa valittiin ka (Teuvo Kiiskilä), Pedersöre seuraavat henkilöt erovuorois- Kenneth Enlund (Kim Sundten jäsenten tilalle kaudelle kvist), Perho Antti Hietaniemi 2013-2014. (Jani Huopana), Reisjärvi Jataa myös vuonna 2014. Yrittäjien tulevan vuoden yhtenä painopistealueena on oppisopimuskoulutuksen edistäminen työntekijöille. Uusia koulutuskanavia tulee synnyttää myös yrittäjien koulutustason ja osaamisen nostamisessa. Sen lisäksi kasvuyrityksiä pyritään tukemaan esimerkiksi kansainvälisen kaupan avauksissa, syyskokous totesi. ri Änäkkälä (Tomi Niskakoski), Toholampi Tapani Koskela (Maija Kortetmaa), Ullava Päivi Rahkonen (Vuokko Kottari), Ylivieska Merja Sorvoja (Matti Kyrölä). Kautta 2014-2015 koskevista valinnoista oli syyskokoukseen mennessä tehty vasta seuraavat: Kannus Sami Alanorppa (Henna Karihtala), Lohtaja Joonas Jukkola (Markus Orjala), Pietarsaari Jaana Ilmonen (Petri Kauppila), Sievi Inke Saviluoto (Vesa Somero), Ylivieska Matti Mehtälä, varajäsen vahvistetaan myöhemmin. 5 ONNITTELUT 20 vuotta 1.1.2014 Kannuksen Hammaslääkäripiste, Kannus – panostetaan kansalliseen turvallisuuteen sen kanssa. Mukana esiselvityksessä on myös alueen palo- ja pelastuslaitos. Työryhmä on selvittämässä uusinta nykyaikaista ja nopeaa vuorovaikutteista tiedonvälityskanavaa. Yritysinfo -kanava toimisi langattoman viestinnän kautta. Tarkoituksena on ensisijaisesti parantaa turvallisuutta yritysympäristössä. Keskeisenä selvityksessä on tiedonsaannin helppokäyttöisyys, sekä mahdollisuus suoraan vuorovaikutukseen esim. poliisin, yrittäjäjärjestön ja median kanssa. Tavoitteena on myös pyrkiä proaktiivisuuteen ja saada tästä ennakoiva väline erityisesti turvallisuudessa mutta myös yrittäjän arkielämään liitty- vissä asioissa. Lisäksi tulevan käynnistettävän varsinaisen hankkeen tavoitteena on myös mahdollistaa B to B kaupankäyntiä (yritysten välistä kaupankäyntiä) sekä luoda helppo kanava myös niille, jotka eivät vielä aktiivisesti käytä nykyaikaisia langattomia tiedonvälityskanavia. Sisällöllisesti keskeinen tavoite on vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen lisääminen toimijoiden kesken. Esiselvityshankkeen rahoitus on myönnetty Keski-Pohjanmaan Liitolta ja yhteistyössä heidän kanssaan esiselvityshanke on saavuttanut ne tavoitteet, jotka sille asetettiin. Työryhmä uskoo, että 10 vuotta 1.1.2014 DTP Sisko Honkala, Kälviä panostamalla yrityksen turvallisuuteen, kehitetään toiminnan ja tuotteiden laatua sekä yrityksen tuottavuutta. Tavoitteena on luoda tulevaisuuden turvallinen yritysympäristö. Esiselvitys ja yrityksille tehty kysely asiasta on osoittanut varsinaisen kohdennetun tiedonvälitys tarpeen merkittäväksi puutteeksi. Varsinainen hanke Yritysinfo-kanavan hankehakemus tullaan kirjoittamaan joulukuun aikana. Varsinainen Yritysinfo-hankehakemus työstetään niin että sen kesto on noin kaksi vuotta – ja uusi helppokäyttöinen tietokanava olisi rahoituksen saatuaan käytössä valmis vuonna 2015. ”Tunne arvokkaasta työstä palkitsee” Jorma Uusitalo le tulin 2010. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimiston työntekijäesittelyssä on seuraavana vuorossa toimistosihteeri Riitta Hautala. Riitta sanoo, että palkitsevinta hänen työssään on tunne siitä, että tekee jotain arvokasta, josta on hyötyä. Mikä on toimenkuvasi nykyisessä työssäsi? Olen toimistosihteeri, ja työnkuvaani kuuluvat muun muassa taloushallinto, hankekirjanpito ja hallinnointi sekä jäsenrekisterin ylläpito. Kokouksissa toimin sihteerinä. Kuka olet? Syntynyt Oulaisissa vuonna 1974. Oulaisista muutimme Haapavedelle kun olin noin 2-vuotias, mutta palasin sinne vielä opiskelemaan. Merkonomiksi valmistuin vuonna 1994. Nykyisin asun Kokkolassa aviomieheni sekä kahden poikamme kanssa. Mikä on parasta työssäsi? Tunne, että tekee jotakin arvokasta, josta on hyötyä jollekin ja että sitä arvostetaan. Millaisena yrittäjyys näyttäytyy työsi näkökulmasta? Yrittäjät ovat aikaansaavia, tekeviä. Kiireisiäkin, ymmärrettävästi tietenkin. Yrittäjät ovat myös ystävällisiä, hyvällä Millainen on aikaisempi työ- huumorilla varustettuja tavallisia ihmisiä. historiasi? Työhistoriani alkoi Haapavedellä tilitoimistossa, jossa toi- Miten vietät vapaa-aikaasi? Vapaa-aikaan kuuluu lähinmin taloyhtiöiden kirjanpitäjänä. Kokkolaan muutin vuonna nä perhe. Koiran kanssa tulee 2003, ja täällä olin myös isän- liikuttua ja harrastettua. Kunnöintitoimistossa taloyhtiöiden toa yritän pitää yllä juoksemalla ja koko perheen yhteisellä Riitta Hautala kehuu yrittäjiä aikaansaaviksi ja ystävällisiksi ihmikirjanpitäjänä. siksi. Kuvassa Riitta ottaa vastaan Yrittäjä Gaalan osanottajia. Keski-Pohjanmaan Yrittäjil- harrastuksella sulkapallolla. 6 vuotta 29.1.2014 Pianotekniikka Taari, Kokkola YRITTÄJÄPALKITUT 2013 Kokkolan Yrittäjät Vuoden yrittäjänainen Nuori yrittäjä Perhon Yrittäjät Nuori Yrittäjä Kälviän Yrittäjät Reisjärven Yrittäjät Lestijärven Yrittäjät Sievin Yrittäjät Kalajoen Yrittäjät Kannuksen Yrittäjät Nivalan Yrittäjät Kaustisen Yrittäjät Ylivieskan Yrittäjät Tyllis Oy Ab, Göran Tylli Heidi Kivilompolo Lindell Flowers Oy Ab Laura Nissi Kultasepänliike Nissi Hirsituote Humalajoki Oy Sähköasennus Pannula Oy Eläinlääkäri Pentti Tapio Raija ja Pekka Parkkila Reisjärven Vesi ja Lämpö Oy, Juhani Jussila Jussilan Sähkö Oy Sievin Osuuspankki T.A. Tilikontrolli Oy Hanna Autio Torpan Ratsutalli, Timo Liinamaa ja Eira Halmekangas Pajalanmäen Kuljetus Oy Kaarron Rakennus Oy KALENTERI JOULUKUU 20.12. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 9 TAMMIKUU 30.-31.1. Yrittäjien työhyvinvointipäivät, Kalajoki 30.1. Google AdWords –kampanjan luominen Omalla koneellasi (webinaari) HELMIKUU 2.-4.2. 28.2. Paikallisyhdistysten puheenjohtajien neuvottelupäivät, Hki-Tukholma-Hki Asiakasrekisteri Excelillä Omalla koneellasi (webinaari) MAALISKUU 7.-8.3. POMO2, Seinäjoki 14.-15.3. POMO2, Turku 21.-22.3. POMO2, Mikkeli HUHTIKUU 9.-12.4. 16.4 POMO3, Bryssel Meeting Point 2014 –mukaan suurhankkeisiin 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 Kokkola Kuivauspalvelu KSK OY 67700 Kokkola. Puh. 0400-686 610 www.kuivauspalveluksk.com Ko-Me-Sa-Oy Ahertajantie 10, 67800 Kokkola p. 020 796 9790 YRITTÄJÄ-LEHTI Feedex menestyy notkeudella ja räätälöidyillä tuotteilla Jorma Uusitalo Maakunnallisella Yrittäjä-palkinnolla palkittu pedersöreläinen Oy Feedex Ab on menestynyt erikoistumalla rehunvalmistukseen. Tämän totesi yrittäjäpalkinnon palkintoraatikin, joka perusteluissaan korosti yrityksen hyvää ja läheistä yhteistyötä raaka-ainetoimittajien ja asiakkaiden välillä. - Tuotteet on valmistettu korkealaatuisista, puhtaista ja pääsääntöisesti alueen tuottajien raaka-aineista. Yritys on myös kehittänyt palvelujaan tarjoamalla asiakkailleen ruokintaneuvontaa, säilörehu- ja vilja-analyysejä sekä viljan ostoa, raati totesi. Ennen kuin yritys kasvoi nykyisiin mittoihinsa, tarvittiin kuitenkin erityisesti perustamisvaiheessa rohkeutta, hyvää markkinanäkemystä ja riskinottokykyä. - Hankkija oli sulkenut pari vuotta ennen Feedexin perustamista Kolpin-tehtaansa, koska sillä oli iso rehutehdas Seinäjoella. Karl-Gustav Höglund, Kauko Kauppinen ja mi- Oy Feedex Ab palkittiin Yrittäjä Gaalassa Maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. da koneisiin tuotannon käynnistyessä tammikuussa 1993 turkiseläinrehulla. Maatilarehut tulivat mukaan seuraavana vuonna, Fors jatkaa. Alussa yritys myös varastoi viljaa vuokraamalla tiloja Valtion viljavarastolle. Toimitusjohtaja Christian Snellman (istumassa) ja Feedexin nykyinen omistaja Jan Fors sanovat, että joustavat toimitukset ja asiakkaille räätälöidyt ratkaisut ovat Feedexin tärkeitä menestystekijöitä. nä otimme yhteyttä Hankkijaan ja kysyimme, josko voisimme ostaa tyhjilleen jääneen tehtaan, yrityksen kolmas perustajajäsen ja Feedexin nykyinen omistaja Jan Fors muistelee Feedexin perustamisvaiheita. Hankkija oli tuolloin osa Noveraa, joka ajautui pian yhteydenoton jälkeen konkurssiin. Neuvottelut jatkuivat konkurssihallinnon kanssa, ja lopulta kauppa syntyi alkuperäisillä ehdoilla. - Rehutehtaassa oli jäljellä ainoastaan viljan esikypsentämiseen tarkoitettu autoklaavilinja, joten aloimme investoi- Toimitukset suoraan viljelijöille Uutta yritystä kannustettiin kovasti markkinoille, koska alan kilpailu oli tuolloin vähäistä. Jo alkutaipaleella yrityksessä tehtiin myöhemmin erittäin onnistuneeksi osoittautunut strateginen päätös. - Kun maatilarehut tulivat meidän valikoimiin, Suomen Rehu ja Raisio eivät myyneet lainkaan suoraan viljelijöille. Me päätimme tehdä juuri toisin. Satsasimme vahvasti myyntiorganisaatioon ja aloitimme kaupanteon suoraan asiakkaille, kertoo toimitusjohtaja Christian Snellman. Raisio ryhtyi myymään tiloille vasta muutama vuosi sitten. Samoihin aikoihin Kesko otti yhteyttä Feedexiin, ja tänä päivänä noin 20 prosenttia maatilarehujen myynnistä tapahtuu Keskon kautta. Uudessakin tilanteessa Feedexillä on edelleen vahva, kymmenen rehumyyjän myyntiorganisaatio, joka kiertää kenttää koko ajan. Pedersöreläisyrityksen myyntialue kattaa noin kaksi kolmasosaa koko maan pinta-alasta. - Kun myymme suoraan tiloille, voimme räätälöidä asiakkaalle optimaalisen ratkaisun, joka koostuu maatilan omasta rehusta ja meidän toimittamasta rehusta. Uskon, että maatilakaupan ohella KMaatalouden kanssa tehtävä yhteistyö kasvaa tulevaisuudessa, Snellman jatkaa. Feedex toimittaa Suomesta rehuseoksia myös Ruotsiin ja Baltian-maihin viennin osuuden ollessa noin 12 prosenttia. Viennin Liettuaan ja Latviaan uskotaan kasvavan, koska siellä perustetaan vilkkaasti uusia turkistarhoja EU-tuen avustuksella. Yksi mielenkiintoinen ja tuloksekas osa Feedexin toimintaa on treidaus. - Treidaamme aika paljon rypsiä, eli ostamme isoja eriä ja myymme eteenpäin. Meillä on siihen liittyen yhteistyökumppaneita Euroopassa kuten Saksassa. Otamme raaka-ainetta lisäksi omaan tuotantoomme, ja sitä tuodaan Vaasan ja Kalajoen satamiin 3000 tonnin laivoilla. Se on ollut osa meidän menestymistä, että ostamme melkein kaikki raaka-aineet suoraan toimittajilta ilman välikäsiä. Harjoitamme sitäkin toimintaa, että ostamme Norjasta ja Englannista raaka-aineita, jotka viedään suoraan kolmansiin maihin kuten Baltiaan, Fors ja Snellman kertovat. Menestys vaatii jatkuvia investointeja Jotta Feedex pysyy mukana alan kehityksessä, yritys investoi vuosittain huomattavia summia tuotantoon, keskimäärin 300 000-500 000 euroa vuodessa. Hullun lehmän taudista yhtiölle aiheutui merkittävä kertainvestointi 2000-luvun alussa. Tuolloin määräykset muuttuivat niin, että turkiseläinrehu ja maatilarehu piti valmistaa erillään. Sen seurauksena Feedex joutui rakentamaan miljoonien eurojen hintaisen uuden tehtaan turkiseläinrehujen tuotannolle. Yritys työllistää nykyään suoraan noin 50 työntekijää ja alihankinnan kautta arviolta 25 työntekijää. Liikevaihto on nykyisin noin 50 miljoonaa euroa. Yritys tunnetaan luotettavana toimijana kansainvälisesti. Feedex on muun muassa kutsuttu mukaan viralliseksi yhteistyökumppaniksi ratsastuksen MM-kilpailuihin liittyvään Alltechin Official Partner-ohjelmaan. - Tulevaisuus näyttää hyvältä ja aiomme kasvaa edelleen. Olemme silti pieni yritys, joka kokonsa ansiosta pystyy mukautumaan joustavasti asiakkaiden tarpeisiin, Jan Fors sanoo. 7 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Ympäristöyrittäjien valiokunnan toimintaa alueellamme Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n alaisena toimii Ympäristöyrittäjien valiokunta, jonka jäsenistö koostuu Keskija Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivista ympäristöalalla toimista yrittäjistä. Työryhmä on käsitellyt toimia ympäristöalan yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja kehittämiseksi. Tarkoituksena on saada konkreettisempaa edunvalvontaa omalle toimialalle, sekä valvoa kuntien päätöksentekoa. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Mari Niemelä, Jätehuolto P. Pääkkönen Oy:stä Kalajoelta. Ympäristöyrittäjien valiokunta on ottanut mm. kantaa jätteenkuljetusjärjestelmään maaliskuussa, jossa vedottiin sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän puolesta. Valiokunta on tyytymätön Vestia Oy:n toimintaan pyrkiä romuttamaan muun kuin asumisessa syntyvän jätteen tällä hetkellä toimivaa kiinteistöhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Sen lisäksi ympäristöalan yrittäjien työryhmän jäsenyritykset ovat valittaneet Oulun hallinto-oikeuteen kuntien/ kaupunkien kunnanvaltuustojen tekemistä päätöksistä. Oulun hallinto-oikeus vastasi valitukseen siten, että valtuuston päätös osakassopimuksen hyväksymisestä on lainvastainen jätekuljetusrekisterin ylläpidon ja jätelautakunnan määräämien maksujen perinnän siirtämistä Vestia Oy:n hoidettavaksi sekä jätteenkuljetusjärjestelmän sitomista ja jätelautakunnan toimivallan rajoittamista koskevilta osin. Päätöksen teko palautuu kunnanhallitusten ja kunnanval- tuustojen päätettäväksi. Lisäksi tehostaaksemme valiokunnan toimintaa – työryhmä päätti esittää Pohjanmaan Jätehuollon neuvottelukuntaan Keski-Pohjanmaan Yrittäjien edustajana Kauko Kivilehtoa, Avection Ky:stä sekä jokaisesta Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jätteenhoitoalueen kunnasta nimettäisiin oma yrittäjäedustaja. Pohjanmaan Jätehuollon neuvottelukunta on toiminut mm. Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman vuoteen 2020 yhteistyöryhmänä. Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 Isokatu 5, 67100 Kokkola. Puh. (06) 831 5083, fax. (06) 822 0415 Rantakatu 16, KOKKOLA Puh. (06) 8329 860 www.lahitapiola.fi YRITTÄJÄ-LEHTI Yritys veitsen terällä. Vesivahinko keskeytti toiminnan, mutta työntekijät saivat palkkansa. Lokakuinen ilta, täysi ravintola ja pikkujouluaika tulossa. Hyvin menee, ajatteli ravintola Gastonen omistaja Lennart Sukapää. ”Yhtäkkiä keittiön katosta alkoi tippua vettä. Huoltomies kävi ja keittiö suljettiin. Varasimme asiakkaille pöytiä lähiseudun ravintoloista”, Lennart muistelee. ”Pahin oli vielä tulossa. Isännöitsijä ker- 010 19 15 00 toi, että edessä on iso remontti ja ravintola on kiinni noin kolme kuukautta. Olin juuri tavannut yhteyshenkilöni Ifistä ja keskeytysvakuutus oli päivitetty. Se korvasi menetetyn myynnin ja 17 työntekijän palkat.” Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi/yritys 9 10 YRITTÄJÄ-LEHTI Asenne ja kaupanpäätöstaidot korostuvat muita enemmän Huippumyyjien kahdeksan tunnusmerkkiä Jorma Uusitalo huonot ajat mutta siitä huolimatta jotkut myyvät edelleen Mistä johtuu, että joku pär- vaikkapa autoja ja asuntoja. jää myyntityössä keskiver- Miksi näin tapahtuu, se kiintomyyjää paremmin? Mikä nostaa monia, Rummukainen oikein tekee myyjästä huip- kertoi Kokkolan-käyntinsä pumyyjän? Miten keskiver- yhteydessä. tomyyjä ja huippumyyjä eroavat toisistaan? Synnytäänkö Myynti on myyjiksi vai onko myyminen matematiikkaa laji, jota voi harjoitella kuin Jos myynnit kääntyvät lasurheilua? Voiko huippumyy- kuun yrityksessä tai yksittäisen myyjän kohdalla, syynä jäksi valmentautua? Tällaisia kysymyksiä nos- on hänen mukaansa usein se, taa mietittäväksi monille kes- että myynnistä ryhdytään tekipohjalaisillekin tuttu yri- kemään liian monimutkaista. - Oikeasti myynti on matysvalmentaja Tuija Rummukainen kirjassaan Huip- tematiikkaa. Hyvillä myyjilpumyyjä - Ominaisuudet & lä on eniten asiakaskontakteja ja heillä on suurin keskitositarinoita. - Olen haastatellut Suomes- kauppa. Tekemissäni haastatsa 250 huippuluokan myy- teluissa kävi ilmi, että alasta jää selvittääkseni, miksi jo- riippumatta hyvillä myyjilku saa enemmän kauppaa ai- lä toistui kahdeksan taitoa tai kaan kuin joku toinen. Nyt- ominaisuutta. - Yksi ominaisuus oli poikkin meillä on aloja, joilla on keuksellisen hyvä asenne omaa myyntityötään kohtaan. He olivat ylipäätään ylpeitä siitä, että he toimivat myyntitehtävissä sekä tietenkin myös myymästään tuotteesta tai palvelusta. Sen lisäksi he asennoituivat poikkeuksellisesti väliaikaisiin takaiskuihin. Vaikka joku päivä kauppaa ei synny tai tulee reklamaatio, huippumyyjät eivät masennu näistä, vaan he menevät jo seuraavaa asiaa kohti, Rummukainen kuvailee. Asenteen lisäksi seitsemän muuta huippumyyjän tunnusmerkkiä ovat Rummukaisen havaintojen perusteella ajankäytön hallinta ja tavoitteellisuus, myyntiesittelytaidot, tuotetietous, ulkoinen olemus, uusasiakashankinta ja lisämyynti, kyky tulla toimeen erilaisten persoonien kanssa sekä kaupanpää- Tuija Rummukaisen mukaan huippumyyjältä vaaditaan erityisesti oikeanlaista asennetta sekä taitoa ja uskallusta päättä kauppa. Suomen Yrittäjien suuri jäsenhankintakampanja alkaa: Tavoitteena 1500 uutta Eva Ketvel, SY en. Suomessa on lähes 265 000 pk-yritystä, joista Suomen YritMitä enemmän jäseniä, sitä pa- täjien jäseniä on nyt 116 000. remmat mahdollisuudet vai- Potentiaalia on siis vieläkin kuttaa. Siksi Suomen Yrittäjät runsaasti. Jäsentutkimuksen aloittaa suuren jäsenhankinta- mukaan jäsenet ovat tyytyväisiä järjestöönsä, ja kolmasosa kampanjan. Suomen Yrittäjien jäsen- heistä haluaa suositella järjesmäärä on kasvanut joka vuosi töä toisille yrittäjille. - Kannusta yrittäjätuttavaa järjestön perustamisesta lähti- – Kampanja on pitkä ja laaja, joten meidän on mahdollista kehittää toimintaamme kampanjan eri vaiheissa. Kannattaa siis kertoa, mikä toimii ja mikä ei sekä mitä voisimme vielä tehdä. Kaikki ideat ovat tervetulleita, Johanna Haanpää vinkkaa. Yrittäjiä Yhteistyöstä Kiittäen ja Levollista Joulua toivottaen liittymään yrittäjäjärjestöön, markkinointipäällikkö Johanna Haanpää kiteyttää kampanjan sisällön. Suomen Yrittäjien ylivoimainen vahvuus on joka kuntaan, toimialaan ja yrittäjäryhmään ulottuva verkosto. 400 paikallisyhdistyksen ja yli 4000 luottamushenkilön mieli- YRITTÄJÄ-LEHTI töstaidot. Hänen mukaansa mikään ominaisuus ei yksinään tee ihmisestä huippumyyjää. Vastaavasti vain harvoilla haastatelluista oli erittäin hyvin hallussaan kaikki kahdeksan ominaisuutta. Tärkeää on huomata se, että kaikilla haastatelluista toistui kaksi ominaisuutta; asenne ja taito päättää kauppa. Päätä kauppa oikeaan aikaan Rummukaisen mukaan hyvä myyjä osaa ja uskaltaa päättää kaupan mutta keskivertomyyjä ei kysy kaupanpäätöskysymystä koskaan. Ei riitä, että kysytään, miltä tämä kuulostaa ja annetaan asiakkaalle käyntikortti mahdollista yhteydenottoa varten, jos palvelu tai tuote sattuisi kiinnostamaan vielä seuraavana päivänä. - Jotkut myyjät sanovat, etteivät he halua tuputtaa asiakkaalle, mutta ammattitaitoinen myynti ei ole tuputtamista tai tyrkyttämistä. Jos se tuntuu tuputtamiselta, se johtuu siitä, että kauppaa pyydetään eli ostopäätöskysymys esitetään väärään aikaan. Keskivertomyyjä kysyy kauppaa ihan liian myöhään, koska kysymys pitää esittää juuri silloin, kun asiakas antaa ostosignaalin. - Jos asiakas kysyy toimitusajasta tai sitä, minkä värisenä tuotetta saa, silloin myyjä vastaa että mustana ja punaisena, kumpi laitetaan, Rummukainen kertoo esimerkin. Hän sanoo huomanneensa myyjien vaikeuden tehdä kaupanpäätöskysymyksen esimerkiksi omilla mystery shopping-käynneillään. - Ei minulta useinkaan kysytä sitä tärkeintä kysymystä. Sen sijaan saatetaan sanoa, että tässä ovat vaihtoehdot, mene kotiin ja mieti rauhassa, Rummukainen nauraa. Entä miksei kauppaa sitten kysytä, miksi se on niin vaikeaa? - Saatetaan pelätä ei-vastausta eli asiakkaan kieltäyty- mistä, mutta se kuuluu osana myyjän työhön, että aina ei synny kauppaa. Toinen syy on mielestäni se, ettei eroteta kartoituskysymystä kaupanpäätöskysymyksestä. Miltä tämä kuulostaa-kysymyksen jälkeen kassakone ei vielä kilahda. Tarvitaan täsmällinen kysymys, jolla tilanne muotoutuu kaupaksi. Rummukainen sanoo, ettei tarkoituksena ole syyllistää myyjiä. Osa myyntityössä olevista on niin sanottuja itse oivaltajia, jotka osaavat analysoida omaa tekemistään. Mutta tarvitaan lisäksi koulutusta, osaamisen kehittämistä. - Huippumyyjän kaikki kahdeksan ominaisuutta ovat sellaisia, joihin voimme vaikuttaa. Pystymme kehittämään näitä asioita itsessämme, jos niin haluamme. Tämä on tärkeä myös työnantajien muistaa. Olen varma, että monet yt-neuvottelut voidaan välttää sillä, että yritys satsaa myyjiensä osaamisen kehittämiseen. Luottamushenkilöt koulutuksessa Luottamushenkilöiden koulutuksessa oli hyvä tunnelma. Läsnä oli kolmisenkymmentä keskipohjalaista yrittäjää. Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala esitteli järjestön painopisteet tulevalla vuodelle. Tulevana vuonna tullaan panostamaan mm. yksinyrittäjän aseman parantamiseen, EU-vaaleihin sekä kilpailutukseen. Keski-Pohjanmaan Aikuisopiston Ulla Kauppila toi eväitä yrittäjän arkeen ja luottamustehtävään. Kauppila muistutti että onnellisuus sijaitsee mielihyvän ja merkityksellisyyden rajamailla. Illan aikana luottamusmiehet saivat työkaluja ja neuvoja yhdistystoimintaan. jäsentä joka kuukausi piteiden ja työn myötä yrittäjän ääni kuuluu. - Järjestöllämme on yrittäjyydestä sellaista kokemukseen perustuvaa tietoa ja osaamista, jota ei virkatyönä saa. Olemme maamme vaikutusvaltaisimpia järjestöjä. On tärkeää, että jokainen suomalainen yrittäjä kuuluu joukkoomme, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo. Reilu vuosi aikaa Marraskuussa käynnistyvä kampanja kestää vuoden 2014 loppuun. Sen tavoitteena on aktivoida jäseniä hankkimaan uusia jäseniä, madaltaa jäseneksi liittymisen kynnystä ja tuoda selkeästi esille jäsenyyden tuomat hyödyt, ja sitä kautta kasvattaa jäsenmäärää. – Tavoite on, että saamme kampanjan kestäessä joka kuukausi vähintään 1500 uutta jäsentä. Samalla vahvistamme myös nykyisten jäsenten sitoutumista järjestöön, markkinointi Johanna Haanpää sanoo. Vaihtuvat teemat rytmittävät kampanjaa Kampanjan sisältö vaihtuu teemojen mukaan. Aluksi kerrotaan, että yrittäjien puolesta vaikuttaminen on monelle syy kuulua yrittäjäjärjestöön. Suomen Yrittäjien asiantuntijat kertovat päättäjille, mitä vaikutuksia suunnitteilla olevilla päätöksillä on yrittäjille ja sitä kautta koko kansalle. Suomen Yrittäjät myös vaatii muutoksia lainsäädäntöön. Paljossa on jo onnistuttu. Esimerkiksi yrittäjien verotusta on kevennetty ja sen kannustavuutta lisätty, yrittäjän työttömyyden, sairauden ja vanhuuden turvaa parannettu ja julkisia palveluita avattu yrittäjien tuotettavaksi. - Mitä enemmän jäseniä, si- tä vahvempi viesti päättäjille, Haanpää summaa. Jäsenyydestä on myös heti lompakossa näkyvää rahallista hyötyä. Yhteistyökumppanimme tarjoavat jäsenillemme sekä alueellisia että valtakunnallisia etuja, jotka ovat jopa tuhansien eurojen arvoisia. Mitä enemmän jäseniä, sitä paremmat edut! Haanpää jatkaa. Yksin ei tarvitse yrittää. Kampanja kannustaa yrittäjiä yhteistyöhön ja yhdessäoloon, tutustumaan muihin yrittäjiin, löytämään yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. - Autamme myös silloin, kun yrittäjä kohtaa vaikeuksia yritystoiminnassa. Jäsenille maksuttomassa neuvontapalvelussa on tarjolla yli 100 asiantuntijan apu, Haanpää muistuttaa. Mitä enemmän suosituksia, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa! Pääpalkintona on Suomessa valmistettu A-sarjan Mercedes-Benz, joka arvotaan tammikuussa 2015. - Arvontaan osallistuvat kaikki kampanjan aikana jäseneksi liittyneet yrittäjät ja myös jokaisesta jäsenyyteen johtavasta suosittelusta suosittelija saa yhden arvan pääpalkinnon arvontaan sekä vapaavalintaisen ammattilehden kolmeksi kuukaudeksi, Haanpää kertoo. 11 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 Alavieska Haapajärvi Liikenne Anias Oy Keskustie 27, Alavieska Puh. 040 5080 617 Kolmostie 31, Haapajärvi. Puh 040 9137 446 Halsua Kari ja Keijo Patana Ay Perhontie 260, HALSUA. Puh. 040-7422 663, 0400-845 642 YRITTÄJÄ-LEHTI Liike-elämän tuulissa kannattaa tarttua tarjoukseen. Soneran yritysasiakkaana: • Puhut, viestittelet ja surffaat samaan kiinteään kuukausihintaan Suomessa, pohjolassa ja Baltiassa. Eli budjetti pitää. • Käytössäsi on luotettava verkko, josta suuri osa huippunopeaa 4G:tä. • Olet tutkitusti tyytyväisten yritysasiakkaiden joukossa. Samsung Galaxy Note3 Samsung Galaxy Express 2 8 06 €/kk Sopiva Yritys 1000 -paketti sisältää 22 58 €/kk 24 kk sop. ALV 0 % 24 kk sop. ALV 0 % • 1000 min puhetta • 1000 teksti- ja/tai kuvaviestiä • supernopean 4G-netin • käytön pohjolassa ja Baltiassa Sonera tarjoaa Samsung Galaxy Note3:n ostajalle Galaxy Gear -älykellon ilman lisämaksua. Useita värivaihtoehtoja. Kampanja voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Vain yritysasiakkaille. Hanki omasi: www.sonera.fi/yritys/tarjous • Sonera Kaupat • soita numeroon 0800 134134 13 14 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 Himanka Lajuksen Sähkö Lajuksentie 81, 68100 Himanka. Puh 040 5309 913 Kalajoki YRITTÄJÄ-LEHTI 15 Apua sairaan lapsen hoitamiseen Jorma Uusitalo paikalla. Tuttu tilanne lukemattomilla työpaikoilla myös Työntekijän lapsi sairastuu flunssakausien ja korvatuleheikä lasta voi viedä hoitoon, duskierteiden ulkopuolella. Nivalassa pääpaikkaanmutta töihin pitäisi mennä. Tärkeät työtehtävät asiakasta- sa pitävä Naperopelto Oy helpaamisineen, palavereineen, pottaa työntekijöiden ja heidän neuvotteluineen ja projektei- työnantajiensa arkea sairaan neen odottavat. Työt kasaantu- lapsen hoitopalvelulla. Napevat ja se aiheuttaa stressiä sekä ropellolla on päiväkodit Nityöntekijälle itselleen että työ- valassa ja Ylivieskassa, mut- ta sairaan lapsen hoitopalvelua se tarjoaa tarpeen mukaan vaikkapa eri puolille KeskiPohjanmaata. Kaikessa yksinkertaisuudessaan palvelu toimii siten, että kun yrityksessä työntekijän lapsi sairastuu, soitto Naperopeltoon riittää, ja sieltä järjestetään henkilö hoitamaan lasta työntekijän kotiin. - Työntekijälle kyseessä on ilmainen henkilöstöetu, koska kulut korvaa työnantajayritys. Yritys maksaa hoitajan palkan, yleisen kilometrikorvauksen sekä kiinteän kuukausimaksun, joka on suhteutettu yrityksen työntekijämäärään, kertoo Naperopellon uutta palvelua markkinoiva Laura Pihlajaniemi. Hoitajat koulutettuja alansa ammattilaisia - Sairaan lapsen hoitopalvelu on yritykselle vaivaton tapa varmistaa, että toiminta jatkuu normaalisti, vaikka työntekijän lapsi on sairastunut, Laura Pihlajaniemi sanoo. Yritykselle kyseessä on verovähennyskelpoinen kulu. Vähennys koskee nimenomaan kotona tapahtuvaa sairaan lapsen hoitoa, ei perheen muiden lasten hoitoa. Pihlajaniemi kertoo, että kaikki koteihin lähetettävät hoitajat ovat koulutettuja lasten hoidon ammattilaisia, joilla on työstä myös käytännön kokemusta. He saavat lisäksi erikoiskoulutusta asioista, jotka liittyvät nimenomaan sairaan lapsen hoitamiseen. Uutta palvelua on kehitetty Kaisa Pihlajaniemi toimii Naperopellon yrittäjänä. Yritys kaavailee laajentavansa sairaan lapsen hoitopalvelua myös Keski-Pohjanmaan ulkopuolelle. viime vuodesta alkaen, ja sen varsinainen markkinointi on käynnistynyt kuluvan vuoden aikana. - Olen tehnyt aiheesta myös opinnäytetyön, jonka kohteena oli Keski-Pohjanmaan keskussairaala. Johtoryhmässä palvelu sai erittäin hyvän vastaanoton, ja siellä oltiin kiinnostuneita erityisesti heidän tarpeisiinsa räätälöidystä palvelusta. Tehdyssä kyselyssä puolet vastaajista ilmoitti ole- vansa valmis käyttämään sairaan lapsen hoitopalvelua, Pihlajaniemi kertoo. Hänen mukaansa erilaisten hoitolaitosten ja vaikkapa lääkärikeskusten lisäksi erilaiset tuotantolaitokset ovat työpaikkoja, joiden työsuhde-etuihin sairaan lapsen hoitopalvelu sopii erityisen hyvin varmistamaan tuotannon tai palvelutoiminnan häiriöttömän jatkumisen. - Viime kädessä vanhem- pi itse luonnollisesti valitsee, käyttääkö hän hoitopalvelua vai jääkö hän itse kotiin sairaan lapsensa kanssa. - Työnantajalle tämä on helppoutta tuova palvelu. Lasten sairastelusta huolimatta toiminta jatkuu normaalisti, eikä resursseja tarvitse käyttää sijaisjärjestelyihin. Me puolestamme toimitamme palvelun sinne, missä sitä tarvitaan, Laura Pihlajaniemi sanoo. Uusi verovähennys kannustaa kouluttamaan työntekijöitä Atte Rytkönen dentamisesta päätetään edelleen kunkin työpaikan tarUusi koulutusvähennys kan- peista lähtien. nustaa kehittämään osaamista laaja-alaisesti. Verotukses- Koulutussuunnitelma sa voi jatkossa vähentää kou- yt-lain mukaan lutussuunnitelmaan perustu- Verovähennyksen saa vain, jos koulutus perustuu yhteisvia kustannuksia. toimintalain mukaiseen koulutussuunnitelmaan. Ei pakkoa vaan Koulutussuunnitelmassa kannusteita Uudistusten keskeinen ajatus määritellään yrityksessä ilon se, että työnantaja saa ve- menneet osaamisen kehittärovähennyksen tai sitä vastaa- mistarpeet sekä ne tavoitteet van korvauksen työntekijöi- ja periaatteet, joita yritykden osaamisen kehittämises- sen osaamisen kehittämisestä. Lainmuutoksilla ei sääde- sä noudatetaan. Suunnitelman tä työnantajille velvollisuutta avulla voidaan yhteistoiminkouluttaa henkilöstöään tai nassa henkilöstön kanssa karhenkilöstölle subjektiivista oi- toittaa työtehtävien asettamia osaamisvaatimuksia ja suunkeutta koulutukseen. Uudistuksilla pyritään ta- nitella tarpeellisia koulutusloudellisin kannustein oh- toimia. Koulutussuunnitelma jaamaan työnantajia kehittä- toimii myös välineenä, kun mään laaja-alaisesti henki- edistetään erityisessä koululöstön osaamista ja ottamaan tustarpeessa olevien työntekihuomioon sellaiset työnteki- järyhmien osaamistason säijäryhmät, joilla on osaamisen lyttämistä. Koulutussuunnitelman tukehittämiseen liittyviä erityistarpeita. Henkilöstön osaami- lee sisältää arvio koko hensen kehittämisestä ja sen koh- kilöstön ammatillisesta osaa- misesta sekä osaamisen vaatimusten muutoksista ja muutosten syistä. Arvioon perustuva suunnitelma on ryhmiteltävä henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla. Suunnitelmassa on lisäksi käsiteltävä yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata, miten sitä on tarkoitus toteuttaa ja seurata. Yhteistoimintalain ulkopuolella Koulutussuunnitelman laatiminen ei ole pakollista, jos yhteistoimintalaki ei sovellu yritykseen. Verovähennykset saa kuitenkin näissäkin yrityksissä vain, jos koulutus perustuu suunnitelmaan ja täyttää muut vähennyksen edellytykset. Jos koulutussuunnitelmaa ei ole, työntekijä voi pyytää työnantajaa keskustelemaan ammatillisen osaamisensa kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelulle ei ole esitetty menettelyvaatimuksia, mutta on asianmukaista käydä keskustelu kohtuullisen ajan kuluessa sen pyytämisestä. Käytännössä uusi verovähennys Uusilla säännöksillä ei muuteta jo voimassa olevaan sääntelyyn perustuvaa oikeutta vähentää verotuksessa työntekijöiden kouluttamisesta johtuvia kustannuksia. Verotuksen näkökulmasta kyseessä on siis työnantajille uusi verovähennys, josta käytetään nimitystä koulutusvähennys. Säännökset koulutusvähennyksestä sisältyvät elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin. Näitä täydentämään on ehdotettu lakia, joka oikeuttaisi koulutusvähennyksen sijasta koulutuskorvaukseen silloin, kun työnantajaan ei sovelleta kum- den yhteenlaskettu kesto vepaakaan edellä mainituista ve- rovuonna on vähintään kuurolaeista. si tuntia. Lisäksi työnantajan on laaSuunnitelmaa dittava kirjallinen selvitys seurattava tarkasti kunkin työntekijän osalta Esityksen mukaan koulutus- koulutusvähennyksen laskenvähennyksen määrä lasketaan taperusteista ja sen saamisesiten, että yrityksen työnteki- dellytysten täyttymisestä. Kojöiden keskimääräinen päivä- ko henkilöstön kattava koupalkka kerrotaan koulutusvä- lutussuunnitelma ei siis riitä, hennykseen oikeuttavien kou- vaan suunnitelman toteutulutuspäivien määrällä, ja näin mista on seurattava työntesaatu tulo jaetaan luvulla 2. kijäkohtaisesti vähennyksen Verovähennys myönnetään saamiseksi. verovuoden aikana työntekijöille kertyneiden koulutus- Ohjeita tulossa päivien perusteella. Oikeus Työmarkkinajärjestöt sopivat verovähennyksen syntyy, mi- osaamisen kehittämisen toikäli koulutuspäiviä on vero- mintamallista maaliskuussa vuonna vähintään yksi. Vä- 2013. Lainsäädäntö tulee voihennyksen verovuosittainen maan vuoden 2014 alusta. Tarkemmat ohjeet uusien enimmäismäärä on kolme koulutuspäivää työntekijää säännösten soveltamisesta sekä mallin koulutussuunnitelkohden. Koulutuspäivänä pidetään man tekemiseen löydät SY:n päivää, jona koulutuksen kes- verkkosivuilta Työnantajan to on ollut vähintään kuusi ABC-osista. Lisäksi verottuntia. Yksi koulutuspäivä voi taja julkaisee ohjeen säädösmuodostua useasta koulutuk- ten tulkinnasta alkuvuodessesta tai koulutusjaksosta, joi- ta 2014. 16 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 Kannus Tilipalvelu Tietovakka Oy Asematie 4 A Kannus. Puh. (06) 870 335 YRITTÄJÄ-LEHTI Pohjoisessa riittää tekemistä isolle joukolle pitkäksi aikaa Jorma Uusitalo tää pitkäksi aikaa tekemistä isolle joukolle. Nyt kun olemSuurhankkeiden koordinaa- me päässeet käymään paitiohankkeen projektipäällik- kan päällä eri kokoonpanoilkö Jukka Oravainen Kosekis- la, huikea kokonaisuus avauta on kiertänyt viime tammi- tuu vielä konkreettisemmin kuusta alkaen levittämässä kuin lukujen perusteella, Oraalueen yrityksille ilosanomaa vainen sanoo. Rakennushankkeita on tarpohjoisen suunnassa odottavista suunnattomista mahdol- jolla ympäri Barentsin aluetta. Kaivosala on aktiivinen lisuuksista. Käytännössä pohjoisel- erityisesti Ruotsissa, Suomesla suunnalla tarkoitetaan Ba- sa ja Venäjällä energiahankrentsin aluetta; Pohjois-Nor- keiden keskittyessä Ruotsin jaa, Pohjois-Ruotsia, Pohjois- lisäksi Suomeen ja Norjaan. Öljy- ja kaasualan hankkeet Suomea ja Luoteis-Venäjää. - Tähän mennessä olemme koskevat pääosin Norjaa. Lisaaneet kiinni kymmeniä ko- säksi tulevat Barentsin-alueen timaisia yhteistyökumppa- logistiset käytävät eli juna-, neita, jotka ovat tällä hetkel- auto-, laiva- ja lentoreitit, jotlä menossa Ruotsiin ja Nor- ka koskevat koko aluetta mutjaan. Sitä yhteistyötä on tar- ta etenkin Norjaa. Norjan Suomen-suurläkoitus syventää edelleen. Tänä vuonna tehtyjen myyn- hettiläs kiersi viime keväänä ti-, markkinointi- ja tutustu- Suomea kertomassa pohjoimismatkojen ansiosta olemme sen alueen investointikohteissaaneet runsaasti tietoa sii- ta. Hänen viestinsä oli selkeä: tä, mitä pohjoisessa tapahtuu investoinnit ovat kokoluokalja millaista tekemistä meille taan yksinkertaisesti niin miton siellä. Esille on saatu nos- tavia, ettei heidän oma työvoitettua konkreettisia hankkei- mansa riitä niistä suoriutumita ja asiakkaita, joille yrityk- seen. Siksi alueelle tarvitaan set voivat tarjota osaamistaan. avuksi myös ulkopuolista työvoimaa. Kuten vaikkapa 10 000 insinööriä suunnitteleYritysten osoitettava maan investointeja, ja heidän uskottavuutensa - Kokonaisuutena voi todeta, lisäkseen iso joukko muuta että kun katsoo koko Barent- työväkeä tekemään käytänsin-alueen investointilistaa, se nön työn. - Meidän pitää olla amon niin valtava, että siitä riit- mattimaisia, uskottavia mutta myös fiksuja siinä, että lähdemme tekemään norjalaisten kanssa yhteistyötä sen sijaan, että yksioikoisesti vain tunkeutuisimme heidän reviirilleen, Oravainen sanoo. Suomi-talo auttaa kontaktien luomista Entä miten esimerkiksi keskipohjalaisen pk-yrityksen kannattaa toimia, jos yritys haluaa lähteä tarjoamaan osaamistaan Barentsin-alueelle? - Jos yritys on jo ollut esimerkiksi Norjan-markkinoilla ja tuntee sieltä asiakkaita, silloin ollaan tietenkin yhteyksissä suoraan yrityksiin. Yksi vaihtoehto on mennä sinne meidän kautta. Esimerkiksi Norjan Tromssassa vihitään 21. tammikuuta Suomitalo Arctic Frontiers-tapahtuman yhteydessä. Suomi-talon kautta voi jatkossa hakea oikeita Pohjois-Norjan kontakteja. Sen lisäksi yritykset voivat luonnollisesti kääntyä suoraan Oravaisen puoleen, jonka pääasiallinen tehtävä on hakea kontakteja ja viedä täkäläisten yritysten edustajia tapaamaan juuri niitä oikeita kumppaneita, joiden kanssa on mahdollista päästä yhteistyöhön. - Kauppaa me emme tie- tenkään voi tehdä kenenkään puolesta mutta me pystymme avaamaan ovia sekä hankkimaan oikeita tahoja pöydän toiselle puolelle. Jotta yritys voi lähteä uskottavasti pohjoiseen tekemään kauppaa, vähimmäisvaatimus on Oravaisen mukaan se, että yrityksen markkinointimateriaali on kunnossa. Vähimmillään riittää ammattitaitoisesti tehty A4-esite, josta käy ilmi, mitä yritys tekee, missä on sen erityisominaisuudet ja miksi yrityksen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Samoin pitää olla mietittynä valmiiksi vientistrategia, eli mitä pohjoiseen ollaan menossa tekemään. Erityisesti öljy- ja kaasuteollisuudessa toimijoiden on huolehdittava siitä, että laatuun ja työsuojeluun samoin kuin dokumentointiin liittyvät peruspalikat ovat kunnossa. Norjassa kaasu- ja öljykentillä työturvallisuusasioissa on vain yksi tavoite; nolla tapaturmaa. - Ja kun matkaan kerran lähdetään, on hyvä huolehtia siitäkin, että mukana on myös myyjä. Vaikka yrittäjä itse hallitsee erinomaisesti sen, mitä hänen yrityksenä tekee, silti tarvitaan henkilö, joka osaa myydä tämän osaamisen asiakkaalle, Oravainen korostaa. Projektipäällikkö Jukka Oravaisen mukaan yksi perusasioista, joka pitää olla kunnossa yritysten lähtiessä tavoittelemaan Barentsin-alueen markkinoita, on laadukas ja ammattitaitoisesti tehty markkinointimateriaali. 17 Lauri Appelgrénille SY:n timanttiristi Kokkolan Yrittäjiin kuuluva Lauri Appelgrén on saanut Suomen Yrittäjien yrittäjäristilautakunnan myöntämän timanttiristin. Appelgrén toimii Donegroupin hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. Yrittäjänä 1970-luvun alkupuolelta saakka työskennellyt Appelgrén on hoitanut myös lukuisia luottamustehtäviä muun muassa yrittäjäjärjestöissä. Pietarsaaren Yrittäjien puheenjohtajana hän toimi 12 vuotta ja hallituksen jäsenenä 18 vuotta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen jäsenenä Appelgrén oli kaksi vuotta. Ensi helmikuussa Appelgrénilla täyttyy 40 vuotta yrittäjänä, ja tuona aikana hän on työllistänyt yli tuhat työntekijää yritystensä kautta. Appelgrén toimii edelleen aktiivisesti yritysmaailmassa ja kunnallisissa luottamustehtävissä sekä valtakunnallisessa senioreiden valtuustossa. Timanttiristin Lauri Appelgrénille luovuttivat Kokkolan Yrittäjien varapuheenjohtaja Tuomo Lahti (oik.) ja Petri Rajala Donegroupista. Suomen Yrittäjät: Verovelkarekisteri ei saa leimata tavallista, vaikeuksissa olevaa yrittäjää Yrittäjälle voi syntyä maksuviiveitä erityisesti taloustaantumassa, vaikka yrittäjä tekee parhaansa velvoitteidensa täyttämiseksi. Verovelkarekisteri on pantava täytäntöön siten, että tavalliset yrittäjät eivät joudu julkiseen häpeäpaaluun, mikä voi johtaa koko yritystoiminnan lopettamiseen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Hallituksen esitystä verovelkarekisteriksi Suomen Yrittäjien mukaan muutettava siten, että pienet laiminlyönnit eivät johda velkarekisteriin. – Työllistävällä yrittäjällä 5 000 euron raja tulee niin helposti vastaan. Pelko siitä, että vähäisen laiminlyönnin takia joutuu rekisteriin, voi muodostaa esteen työllistämiselle. Suunniteltua 5 000 euron rajaa tulee korottaa esim. kolminkertaiseksi, Järventaus vaatii. Järventaus toteaa, että hallitus yrittää estää asiansa hoitamaan pyrkivien yrittäjien leimaamista. Esimerkiksi velkarekisteriin ei joutuisi, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä verottajan kanssa. – Maksujärjestelykäytäntöä pitää kuitenkin kehittää nykyistäkin joustavammaksi, Järventaus sanoo. Ylipitkät maksuajat usein syynä verovelkoihin Yrittäjien verovelat johtuvat osaksi kohtuuttoman pitkiksi venyneistä yrityssaatavien maksuajoista. – Verovelkarekisteriä ei tulisi ottaa käyttöön, ennen kuin maksuaikakäytäntöä korjataan uudella lailla siten kuin eduskunnan enemmistö on vast’ikään edellyttänyt, Järventaus sanoo. Hän korostaa, että harmaan talouden torjunta on tärkeää, mutta toimet eivät saa johtaa siihen, että asiansa hoitamaan pyrkivät yrittäjät joutuvat vaikeuksiin. – Kysymys on käytännössä niistä yrittäjistä, jotka ovat luoneet eniten uusia työpaikkoja, Järventaus muistuttaa. Lisätietoja: toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät, p. 050 336 0015, jussi.jarventaus@ yrittajat.fi 18 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 Maansiirto ja Kuljetus Sauli Puumala Puh. 0400-761 915 LVI KAUSTINEN KY Kaustinen puh. 0400-366 026 Kaustinen Kaustintie 5, 69600 Kaustinen Puh. (06) 861 2688, Fax (06) 861 2519 www.tilikulma.fi Rajatie 22, 69600 Kaustinen. Fax (06) 861 2087 www.elementtivalmiste.com Eijan Kenkämakasiini Puh. 0400-666 876 Autokoski Ky Puh. 010 666 3450. Kaustinen Perhonjokilaakson Keskuspesula Ky Rajatie 2 B, (06) 861 2155 Ullavantie 6, Kaustinen. Puh. 0400 160 798 www.metallijarvela.fi KRUUNUPYY Oy KS-Geokonsult Ab Friggantie 8, 68500 Kruunupyy www.ks-geokonsult.fi Kokkola-Pietarsaaren Lentoasema Karleby-Jakobstad Flygplats www.finavia.fi YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 19 LESTIJÄRVI Jämptijussi Kilpipakantie 65, Lohtaja. Puh 040-9138 480 Lohtajan Tilitoimisto Lokaniituntie 2 A, Lohtaja. Puh (06) 877 125 NIVALA LOHTAJA MAALAAMO KARVONEN Pajatie 85500 NIVALA. Puh. (08) 443 783 20 YRITTÄJÄ-LEHTI Canoraman juhlavuosi oli myös kasvun vuosi Jorma Uusitalo työskentelee järjestelmäasiantuntijoina ja huollossa 14. - Näin voimakas kasvu on Myös paikallinen yritys voi ponnistaa Kokkolasta kauem- merkittävä sekä Canoramalle maksi kasvaville markkinoil- että sen asiakkaille. Yrityskaule. 20-vuotisjuhlavuottaan tä- pat laajentavat varsinkin Canonä vuonna viettänyt Canorama raman IT-osaamista, kun keton tästä hyvä esimerkki. Kun jumainen toimintatapa yhdisjuhlavuosi alkoi, yrityksellä tää kaikkien canoramalaisten oli toimipiste kuudella paikka- osaamisen paikallisen asiakkunnalla. Juhlavuoden kään- kaan hyväksi, Brandt sanoo. nyttyä lopuilleen Canoramapaikkakuntien määrä oli noussut jo 11:een. Yrityksen laajeneminen on tapahtunut suurimmaksi osaksi yritysostojen kautta. Viime keväänä Canorama avasi uuden toimipisteen Tampereelle. Syksyllä ketju laajeni yritysostojen myötä Suupohjan alueelle Etelä-Pohjanmaalla sekä etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Yrityskauppojen jälkeen Canoramalla on toimipisteet myös Kauhajoella, Järvenpäässä, Riihimäellä ja Helsingissä. Yrityskauppojen myötä mukaan on tullut myös uusia kansainvälisesti tunnettuja yhteistyökumppaneita. Tämä tekee Canoramasta entistä vahvemman toimijan esimerkiksi tiedonhallintaan liittyvissä ratkaisuissa ja tietoturva-asioissa. - Teknologiat kehittyvät nopeasti, mikä haastaa meidätkin. Varsinkin ICT kasvaa täl- lä hetkellä voimakkaasti, ja sen takia olemme halunneet, että Canoramalta löytyvät muun muassa konesalipalvelut. Yrityskaupoissa saimme lisää sekä osaamista että resursseja, minkä ansiosta pystymme kasvamaan yhdessä entistä isompien yritysten kanssa. Monet yritykset pitävät teknologioiden kehittymistä mah- dollisuutena mutta myös suurena haasteena, jonka hoitamiseen yrityksestä pitäisi löytyä riittävän paljon ja riittävän ammattitaitoisia osaajia. Brandtin mielestä onkin tärkeää, ettei yritysten tarvitse pitää ICT-asioita ylipääsemättömän vaikeina tai jopa kehityksen esteenä, jos omat resurssit eivät tunnu riittävän. ICT:n rooli kasvaa koko ajan Toimitusjohtaja Martin Brandt laskee, että samalla henkilökunnan määrä on noussut yli Canoraman juhlaseminaarissa marraskuussa paikallisuudesta keskustelivat Arto Nybergin (oik.) johdolla muun muassa Suomen Canon 90:ään työntekijään. Heistä 48 Oy:n toimitusjohtaja Harri Nyström ja Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus. - Meidän tapauksessa asiakas valitsee, antaako hän koko ICT-paletin Canoraman hoidettavaksi vai osan siitä. Tärkeintä on se, että asiakas voi nukkua yönsä rauhassa ja keskittyä olennaiseen, koska me hoidamme hänen puolestaan meille osoitetun ruudun. Oppilaitosyhteistyöstä hyviä kokemuksia Canorama näkyy paikallisesti monella taholla esimerkiksi kulttuurin, liikunnan ja urheilun tukijana. Erityisen hyviä kokemuksia toimitusjohtajalla on oppilaitosyhteistyöstä. - Meillä on ollut tosi hyvää yhteistyötä sekä ammatillisen koulutuksen että esimerkiksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Sieltä Canorama on saanut työntekijöiksi muun muassa kaupallisen puolen sekä it- ja sähköalan ammattilaisia, joille olemme räätälöineet lisäksi yrityskohtaisen koulutuksen. Ilman tätä yhteistyötä olisimme joutuneet kulkemaan paljon pidemmän tien saadaksemme töihin ammattitaitoista työväkeä. - Sen lisäksi mukaan pitää laskea harjoittelijoina olleet Kestosuosikit samat, laatutietoisuus lisääntyy na pidettyjä, sekä yöasut ja liivi-housu -setit. - Uutta tänä talvena ovat muun muassa muotoilevat mekkomallit ja bodyt, kertoo puolestaan Outi Pietilä-Lämpsä Asuste-Apusesta. Intersportissa uusia tuulia esittelevät esimerkiksi Polarin aktiivisuusmittarit. - Aktiivisuusmittari ilmoittaa päivittäisen aktiivisuus- Aino Kattilakoski Joulun kiireisin sesonki on vasta tuloillaan, mikäli on uskominen Asuste Apusen Suvi Hautalaa ja Intersportin Johanna Koivukoski-Häggiä. - Tuntuu, että joulu ei ole vielä kunnolla edes alkanut, sanoo Hautala. - Säät ovat olleet huonoja ja se näkyy ihmisten jouluostoksissa. Lumisina aikoina oli vilkasta, viime päivinä taas heikompaa. - Yleensä härdelli käynnistyy itsenäisyyspäivästä, kiihtyen aina jouluun saakka. Alusasujen erikoisliike Asuste-Apusessa joulu on selkeästi kiireisintä aikaa kesämyynnin ohella. Samaa sanoo myös Koivukoski-Hägg Intersportin osalta. Koivukoski-Hägg on myös huomannut, että jouluisin ostetaan laadukkaampaa ja kestävämpää tavaraa. - Laadun suosio on selkeästi kasvussa. Läheisille halutaan antaa kestäviä lahjoja. Laatutietoisuuteen on osaltaan vaikuttanut lisääntynyt materiaalitietous. - Markettikama ei enää kelpaa kaikille alusvaatteissa. Tuotteen pitää kestää käyttöä, Asuste-Apusen Suvi Hautala ei vielä osaa sanoa, mistä yksittäisestä tuotteesta tulee tämän joulun hitti. Punainen liivihoususetti on esimerkki joulun kestosuosikista. jatkaa Suvi Hautala. Hitit hakusessa Jouluisin tehdään selkeästi myös isompia hankintoja. - Pehmeiden pakettien, kuten vaatteiden ja urheilukerrastojen ohella isot lahjat kuten sukset, lumilaudat ja sykemittarit ovat kova juttu. - Urheiluvälineitä täytyy aina ostaa, joten tällaisina taloudellisesti vaikeina aikoina ne halutaan usein sijoittaa joulun tienoille. Yhden kummallisen trendin Koivukoski-Hägg on huomannut. - Murtomaahiihto näyttää olevan todella in nuorten keskuudessa tällä hetkellä. Suksia on myyty todella paljon nimenomaan nuorille. Ennenhän se oli koululaisten inhokkilaji, hän nauraa. Sukset eivät ole kuitenkaan nousseet yhtä kovaksi joululahjahitiksi, kuin muutaman vuoden takainen ilmiö piikkimatto. - Piikkimaton kaltaista yhden joulun ehdotonta suosikkia ei ole sen koommin keksitty. - Sykemittarit tosin ovat hyvin pidettyjä lahjoja vuodesta toiseen. Asuste-Apusen Hautala ei vielä osaa sanoa, mistä tuotteesta tulee tämän joulun hitti. - Syksyn suosikeistakin on jäljellä enää muutamia kappaleita, joten niitä ei ole jäljellä suosikeiksi asti. - Lahjakortit tietysti ovat ai- tason ja ilmoittaa esimerkiksi kuinka paljon on liikuttava, saavuttaakseen asettamansa tavoitteen. Laitteessa on käytössä päivä, viikko ja kuukausiseuranta. - Näitä myy suomessa tällä hetkellä vain hyvin harvat liikkeet. Ensimmäinen erä myytiin heti loppuun, mutta onneksi saimme uuden näin joulun alle. YRITTÄJÄ-LEHTI opiskelijat, joiden lukumäärä nousee yli sataan. Tänä päivänä Canoramassa työskentelee näitä entisiä opiskelijoita esimerkiksi dokumentin ja tulostuksen hallinnan huippuosaajina, jotka konsultoivat asiakkaita eri puolilla maata ja jopa maahantuojia. Brandt korostaa myös rajat ylittävän yhteistyön merkitystä. - Canoramalla on jokilaaksojen lisäksi vahvat yhteydet Oulun eteläiseen ja 21 Pietarsaaren seudulle sekä Uuteenkaarlepyyhyn ja aina Etelä-Pohjanmaalle asti. Yhteistyötä voitaisiin tehdä vieläkin laajemmalla alueella, koska kaikissa maakunnissa on vahvaa yrittäjyyttä ja yhteistyöstä hyötyvät kaikki. Eri maakuntia edustavien ihmisten yhteisissä tapahtumissa on huomannut konkreettisesti, miten paljon hyötyä verkostoitumisesta ja yhteistyöstä voi parhaimmillaan olla, Brandt sanoo. Risto Ala-Korpi esittelee Sanssi-projektia Mediacafen Mari Myllymäelle. Sanssi-projekti on yksi palkkatukityöllistämisen osa. Siinä valtio tukee työnantajaa noin 700 eurolla kuussa nuoren työllistämiseksi. Täsmäase työttömyyttä vastaan - Kasvu ei ole meille itsetarkoitus. Tärkeintä on pitää hyvää huolta asiakkaista ja syventää keskinäistä yhteistyötä, Canoraman toimitusjohtaja Martin Brandt korostaa. Urheilubuumi valloillaan Aktiivisuusmittarit ovat yksi esimerkki tämän hetken hurjasta fitness -villityksestä, joka on levittäytynyt kaikkialle. - Erityisesti buumi näkyy erikoistarvikkeiden ja urheiluvaatteiden menekissä. Pilatesrullia ja joogamattoja kuluu paljon enemmän kuin ennen. - Myös miehet haluavat nykyään panostaa enemmän ur- heiluvaatteisiinsa. Värejä ja materiaaleja selvästi harkitaan huolella. Suosiota kasvattanut juoksuharrastus taas näkyy Koivukoski-Häggin mukaan nastalenkkareiden suosiossa. - Talvellakin täytyy päästä juoksemaan ja liikkumaan. Myös ikäihmisten. Intersportin asiakaskunta on kaikenikäistä ja kokoista. Asuste-Apusen asiakkaat joulua ennen ovat suurimmaksi osaksi miehiä. - Äitienpäivän lisäksi, sanoo Hautala. - Siksi lahjakortit ovatkin niin suosittuja. Jos koko ei aivan ole selvillä, ei voi ainakaan mennä vikaan. - Toinen seikka lahjakorttien eduksi on jouluostosten tekeminen liian myöhään, jolloin kokoja ei ole välttämättä enää jäljellä. Lahjakortti takaa, että ostoksille voi tulla myöhemminkin. Aino Kattilakoski Päivässä hän kiertää keskimäärin viisi yritystä, vuositasolKokkolalainen Risto Ala-Kor- la tuhat. Yrityskäyntien lisäkpi etsii työkseen töitä. Kysees- si hänen on oltava yhteistyössä sä on Kokkolan työ- ja elin- useiden eri toimijoiden, kuten keinotoimiston täsmäase nuo- kaupungin, Keski-Pohjanmaan risotyöttömyyttä vastaan. Yrittäjien, KOSEK:n, koulujen, Työnetsijä Ala-Korpi etsii töitä Kokkotyö-säätiön, sekä oppi18-29-vuotiaille nuorille suorin sopimustoimiston kanssa. - Verkostoituminen on tärkekontaktein, eli kiertäen ja jalkautuen alueen yrityksiin ja ja- ää, jotta kaikille löytyy se oikea väylä työmaailmaan. kamalla tietoutta. Ala-Korpi nauttii työstään Ala-Korpi oli mukana samanlaisessa projektissa vii- hyvin paljon. - Koen, että tämä on todella meksi vuosina 2010-2012, mutta silloin hän etsi työharjoitte- tärkeää työtä. Parhaimpia hetlupaikkoja. Nyt etsinnän alla kiä ovat tietenkin ne, kun työovat työkokeilujen ohella eri- paikka syntyy. On ihanaa tartyisesti vakituiset ja määräai- jota nuorille mahdollisuuksia. - Kaikilla yrityksillä ei ole kaiset työpaikat. Syksyn aikana Ala-Korpi on aina aikaa etsiä työntekijöitä, kiertänyt läpi 330 yritystä saa- ilmoittaa työntekijätarpeestaan liinaan 50 työpaikkaa, joista tai tutkia erilaisia valtion tarjopuolet on palkkatukityöpaik- amia avustusmahdollisuuksia. Monet yritykset kokevat tämän koja. - Palkkatuetussa työssä val- palveluna. tio maksaa 700 euroa nuoren palkasta. Palkkatukea voi saada kahdesta kymmeneen kuukautta. - Maksimissaan valtio saattaa siis maksaa työnantajille peräti 7000 euroa yhdennuoren työllistämiseksi. Palkkatuettu työ on yksi hallituksen toimista, joilla nuorten työllisyyden parantamiseksi tarkoitettu nuorisotakuu pannaan toimeen. - On erittäin tärkeää, että alueen yrittäjät tietävät mahdollisuudesta palkkatukeen. Koko maakunta alueena Turo Isomaa Kokkolan Intersportista on huomannut, että sykemittareita päätyy pukinkonttiin paljon. Tämän vuoden uutuuksia, aktiivisuusmittareita on myös mennyt paljon. Hyvä vastaanotto yrityksissä Risto Ala-Korven mukaan yritykset ovatkin suhtautuneet projektiin hyvin. - Yritykset, joilla on mahdollisuus tarjota työpaikkaa, ovat työllistäneet vastuullisesti. - Vastaavasti yritykset, joilla ei ole ollut tarvetta työvoimalle sillä hetkellä, ovat pyytäneet palaamaan esimerkiksi 2-3 kuukauden päästä, tarkistamaan tilanteen. Ala-Korpi ei ole myöskään huomannut talouden taantumaa alueella. - Käymissäni yrityksissä kaikkiaan kolmessa ovat olleet yt-neuvottelut käynnissä. Tilanne näyttää siltä osin siis todella hyvältä. - Keski-Pohjanmaalta löytyy lukuisia hyviä yrityksiä monilta eri aloilta. Täällä on esimerkiksi hyvää metalli-, vene- ja tehdasteollisuutta, sekä vahva kaupanala. Kaikki työ arvokasta kokemusta Ala-Korven työ edellyttää kuitenkin aktiivisuutta myös nuorten puolelta. - Nuorten olisi hyvä olla yhteydessä te-toimistoon ja kysyä löytyneistä paikoista. Hän myös kehottaa nuoria ottamaan töitä vastaan, vaikka ne eivät aina kohtaisikaan juuri omaa alaa tai koulutusta. - Nuorena ei aina löydy täsmätyötä oman koulutuksen mukaan. Silloin kannattaisi ehdottomasti koettaa jotain muuta. Kaikesta työstä on aina hyötyä ja merkintä näkyy CV:ssä. - Hyvällä asenteella pääsee todella pitkälle. Avoimuus ja ahkeruus kaikkea kohtaan. - Nykypäivän nuoret onneksi ovat fiksuja ja koulutettuja. Ala-Korven työmaa käsittää koko Kokkolan, Kannuksen, Lestijokilaakson, Perhon, Halsuan, Vetelin, sekä Kaustisen. Yrityksiä on alueella kaikkiaan 4000 ja uusia syntyy noin sa- Merkonomiksi puolitoista vuotta sitten valmistunut 20-vuotias Janette Koivukoski etsi reilun vuoden dan vuosivauhtia. Työnetsijäl- töitä tuloksetta. Syksyn alussa tärppäsi, kun hän sai vakiotyön R-kioskilta. Töissä hän on viihtynyt lä on siis työnsarkaa riittämiin. mainiosti. 22 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 Kärkimalli Oy Kenkäsentie 7, Pietarsaari p. (06) 7234 442 Hylkirannantie 158, 85900 Reisjärvi. Puh. 0400 684 277, 040 960 3198 PERHO PEDERSÖRE REISJÄRVI PIETARSAARI RANNILA OY Puh. 0400 108 724 KUROTTAJAPALVELU RANNILA Puh. 044 3526 408 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 23 SIEVI Kantolantie 8, Sievi. Puh. (08) 480 310 www.sievishop.fi Lähikauppa T:mi Jämsä Laitala p. (06) 886 614, 044 5403 444 Jussinmäentie 1 B, Sievi. Puh. (08) 482 177 www.kimppakoti.fi TOHOLAMPI 24 YRITTÄJÄ-LEHTI Suomen Yrittäjät vaikuttaa myös Brysselissä Nina Niemi na Neimala näkee UEAPME:n, eli Euroopan yrittäjäjärjestön, Vuodesta 2010 Suomen Yrit- jossa myös SY on jäsenenä. täjillä on ollut oma toimipis- UEAPME:ssa on 80 jäsenjärte Brysselissä ja järjestön EU- jestöä, jotka yhdessä edustavat edustajana toimii johtaja Ant- yli 9 milj. yrittäjää EU-alueelti Neimala. – EU:ssa päätetään ta ja yhteensä peräti 12 miljooyli 70% Suomen yrityslainsää- naa pk-yritystä. SY:n jäsenten dännöstä, mikä on huikea lu- ääntä kuullaan, sillä olemme ku., joten mikäli halutaan vai- aktiivisia ja yksi vahvimmiskuttaa EU:n päätöksiin, on ol- ta sellaisista eurooppalaisista tava jatkuvasti ajan hermoilla yrittäjäjärjestöistä, joiden toija lobbaamassa, toteaa Nei- minta ei perustu pakkojäsemala. - Nykyään keskustel- nyyteen. Euroopan unionissa laan pk-yritysten merkitykses- on yhteensä 20,7 milj. yritystä, tä paljon enemmän, joskin toi- joista alle 250 henkilöä työlminta ei ole vielä sillä tasolla, listäviä yrityksiä on 99,8%, ja lisää Neimala. Aluejärjestöjen heistä jopa 50% on yksinyrittoimihenkilöt tutustuivat loka- täjä. UEAPME:n tehtävänä kuun lopulla, kolmen päivän on kommentoida lakiehdotukajan, EU:n toimintaan Brys- sia komissiolle, neuvostoille ja parlamentille. – Jotta asioihin selissä. Tärkeimpänä yhteistyötaho- voidaan vaikuttaa, on kom- mentoinnissa oltava aina eurooppalainen näkökulma, ei niinkään kansallinen näkökulma, mutta niillä voidaan argumentoida, kertoo UEAPME:n johtaja Luc Hendrickx. – Kyselyiden mukaan yrityksillä menee 70h viikossa pelkästään paperitöihin ja hallinnolliseen toimintaan. Tähän on saatava muutos, toteaa Hendrickx. Varapuheenjohtaja Olli Rehnin kabinetin jäsen Heidi Jern, kertoo komission keskittyvän lainsäädännön valmisteluihin. – EU:n uudella vaalikaudella 2014-2019, komissio tulee panostamaan parempaan sääntelyyn, eli mm. direktiivejä tullaan yhdistämään, kertoo Jern. Kabinetin jäsenillä on Järjestöpäällikkö Nina Niemi (oik.) lobbasi keskipohjalaisia yrityksiä Suomen edustuston asiantuntijalle Pia Niemiselle. Lobbausta seuraa tarkasti SY:n EU edustaja Antti Neimala. apuna useita lobbareita, kuten esim. SY:n Neimala. Komissiossa työskentelee yhteensä n. 30 000 henkilöä, mm. virkamiehiä, kääntäjiä, avusta- Aluejärjestöjen toimihenkilöt tutustumassa EU:n parlamenttiin. jia ym. Jern kertoi että, uuden talouspolitiikan koordinaatiomekanismin ansiosta voidaan seurata jäsenmaiden makrotaloutta ja komissio voi antaa huomautuksia valtioiden hallituksille entistä aikaisemmassa vaiheessa. – Suomen kilpailukyky on huonontunut, joten Suomen tulisi satsata yritysten toimintaedellytyksiin, toteaa Jern. Komission Yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston yksikön päällikkö Maarit Nyman kertoi EU:n yrittäjyyspolitiikasta. – Komissio on lanseerannut uuden pk-yrityksiä tukevan, Small Business Act –toimenpidepaketin, jolla voidaan vastata paremmin pienten yritysten tarpeisiin, kertoo Nyman. Paketti pitää sisällään mm. rahoitus- ja yrittämiseen sekä hallinnolliseen taakkaan liittyviä kehityskohtia. EU:n aktiivisuus pienyritysten olosuhteiden parantamisessa on myös tukenut SY:tä kun on ajettu tiukennuksia maksuviivästysten sääntelyyn. EU:ssa toimii neljä suurta instituutiota; Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti sekä Eurooppa-neuvosto. Jokaisella on omat tehtävänsä. Asiantuntija Pia Nieminen, Suomen pysyvästä edustustosta, kertoi että he edustavat Suomen hallitusta virkamiestasolla Euroopan unionin neuvostossa. – Olemme tiiviissä yhteydessä komission ja meppien suuntaan sekä päivittäin yhteydessä Suomeen. Suomessa eduskunnalla on valta muodostaa Suomen kanta päätöksentekoon, kertoo Nieminen. Yhdessä tekemällä lisää vaikuttavuutta Brysselissä on myös muiden etujärjestöjen edustuksia. Tutustuimme EK:n ja SKAL:n edustuksiin jotka yhdessä SY:n kanssa toteavat että yksin ei pääse vaikuttamaan, vaan yhteistyössä muiden kanssa. SKAL:n johtaja Pasi Moisio kertoi että kuljetusalalla jopa 80% lainsäädännöstä tehdään EU tasolla. Moisio korosti että yhteistyötä on tehtävä myös ulkomaalaisten meppien kanssa. Omistajavaihdoksen vaiheissa auttaa yksinkertainen resepti Puhumalla paras Jorma Uusitalo on taustaltaan KHT-tilintarkastaja ja työskentelee KPMG Suomessa on tällä hetkellä Oy Ab:n Kokkolan toimistosnoin 50 000 yritystä, joilla on sa yrityskauppa- ja omistajanpiakkoin edessään omistaja- vaihdosasiantuntijana. vaihdos joko sukupolvenvaihdoksen tai yrityskaupan kaut- Juridiikka ja verotus ta tai sitten toiminnan lopetta- selkeimmät osa-alueet minen. Hyvällä suunnittelulla Omasta yrityksestä luopumija riittävän väljällä aikataulu- nen vaikkakin sitten esimertuksella varmistetaan se, että kiksi yrityskaupan tuloksena esimerkiksi sukupolvenvaih- on monelle yrityksen perustadoksessa lopputulos on sel- jalle ja yrittäjänä pitkään toilainen, että se tyydyttää sekä mineelle hyvin tunneherkkä asia. Se saattaa näkyä siinäluopujaa että jatkajaa. Käytännössä tilanne on kin, että kynnys pyytää asiantuntija-apua omistajavaihdokusein kuitenkin toinen. - Vaihdoksia tehdään edel- sen suunnitteluun ja toteutukleen aika paljon suunnittele- seen on turhaan korkea. - Joskus yrittäjä voi tulla jomatta sillä hetkellä, kun siihen pa anteeksi pyydellen kysytulee pakko esimerkiksi saimään apua, kun hän on koko rauden seurauksena. Silloin yrittäjäuransa tottunut tulejoudutaan todennäköisesti tinmaan toimeen omillaan. Täkimään hyvästä suunnittelusta mäkin saattaa vaikuttaa osalja tekemään nopeita ratkaisutaan siihen, että omistajavaihja, sanoo Minna Herlevi, joka doksesta aletaan puhumaan turhan myöhään, Herlevi sanoo ja korostaa, että nimenomaan puhumalla asiat saadaan parhaiten selvitettyä. - Yrittäjä saattaa ensin sanoa, ettei hän ole saanut otetta asiasta eikä tiedä siitä mitään. Mutta hyvin usein ratkaisu on valmiina yrittäjän mielessä ja se tulee esille, kunhan hän on saanut ensin käydä asioita rauhassa läpi toisen henkilön kanssa. Monesti etukäteen hankalimmiksi mielletyt kysymykset kulminoituvat niin sanottuihin koviin asioihin kuten veroihin, vaikka ne ovat minusta niitä kaikkein helpoimpia asioita. Olennaisinta on löytää ensin se tahtotila ja näkemys siitä, kenelle, kuinka paljon ja milloin. Miten tahtotila toteutetaan juridisesti ja mitkä ovat ratkaisun verovaikutukset, ne ovat se helpoin arvion jälkeen yrittäjästä olisi tuntunut siltä, että yrittämistä on jatkettava niin kauan kuin henki pihisee, siihenkin tilanteeseen löytyy Herlevin mukaan usein ratkaisu. - Jos kyseessä on yritys, jossa on jotain myytävää ja jatkaja löytyy vaikkapa omasta perheestä, ei yrittäjän tarvitse lähteä siitä, että yritys pitäisi antaa lahjana. Harvoin kukaan perheenjäsenistä tällaista edes odottaa. Puhuminen jatkamiseen liittyvistä yksityiskohdista perheen sisällä voi olla vaikeaa, mutta silloinkin hyvä keino on selvittää asiat ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, jolla on kokemusta näistä tilanteista. Omistajavaihdoksen ei tarvitse toteutua myöskään siten, että luopuja irtaantuu kertaheitolla yrityksestään ja yrittäjäelämästä. Varsinkin perheen sisältä tulevat jatkajat Yrittäjäelämän ei tarvitse yleensä toivovat, että entinen loppua samantien omistaja jää jakamaan siirtyVaikka eläkeyhtiöltä saadun mäajaksi hiljaista tietoa ja turosa kokonaisuutta. Omistajavaihdoksista on puhuttu Suomessa paljon jo vuosikausia, koska yrittäjien ikääntyminen väistämättä lisää niiden yritysten määrää, joissa ratkaisut ovat vähintään ovella. Herlevikin toteaa sekä tutkimuksiin että kokemuksiinsa viitaten, että yksittäisissä tapauksissa suurin askel on otettu siinä vaiheessa, kun omistaja on ajatuksen tasolla hyväksynyt tulleensa siihen ikään, että on ryhdyttävä konkreettisesti miettimään oman yrityksen tulevaisuutta. - Keski-Pohjanmaalle tyypillinen piirre on se, että meillä on paljon pieniä yrityksiä. Niissä lopettaminen saattaa tuntua vaikealta taloudellisten syiden takia, koska monissa tapauksissa yrittäjäeläkettä ei ole tullut maksettua juuri mitään. vaamaan asiakassuhteiden jatkumisen. - Samalla luopuja huomaa, että yrittämiseltä vapaaksi jäävä aika alkaakin täyttyä myös muulla tekemisellä kuten harrastuksilla tai yhteisellä ajalla lastenlasten kanssa. Tärkeää näissä siirtymävaiheessa on tietenkin tehdä selväksi se, että vaikka entinen omistaja auttaakin aikansa jatkajia alkuun, päätösvalta yrityksen asioista on kuitenkin siirtynyt uusille omistajille. Herlevi muistuttaa, että omistajavaihdosta auttaa sekin, jos myyjä ryhtyy valmistamaan henkilökuntaakin ajoissa omistajavaihdokseen. Tärkeää on siirtää esimerkiksi päätäntävaltaa henkilökunnalle, jotta yrityksen organisaatio on vaihdosvaiheessa sellainen, että se pystyy pyörittämään itsenäisesti yrityksen päivittäistä arkea. Silloin yritys ei ole henkilöitynyt väärällä tavalla omistaja-yrittäjän, vaan yrityksessä on aidosti myytävää. YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 Puh. 0400 768 323, Kannustie 140, 69300 TOHOLAMPI 25 VETELI LVI- ja Metalliasennus J. Puusaari Oy p. 0400-564 061 Maanrakennustyöt ammattitaidolla YLIVIESKA - rakennuksien pohjatyöt - jätevesijärjestelmät - pelto- ja metsäojitukset - ym. kaivuutyöt Tmi Joonas Rautakoski Kiskotie 4, Ylivieska puh. (08) 424 915, 0400 689 291 Puh. 040 742 2667. Oosintie 8, 69700 Veteli kari.heikkala@pp.inet.fi Puh. (08) 424 005, 020 4551 303 www.konehuoltokivioja.fi 26 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 Telkkätie 7 as 2. 84100 YLIVIESKA Puh. 0440 294 510 Savarinväylä 5, Ylivieska p. (08) 4116 118 www.laaksojenmk.fi YRITTÄJÄ-LEHTI 27 Vain hyvä tuuri pelasti hengen kompressoriräjähdyksessä Valtasepällä onni onnettomuudessa Jorma Uusitalo ja-Liisa sekä perheyrityksen työntekijä. - Onneksi olivat korvatulSieviläinen Jorma Ojalehto oli seissyt lokakuisena työ- pat päällä ja olimme sen verpäivänä sorvin ääressä jo pa- ran kaukana kompressorista, ri tuntia, kun hän poistui het- ettei käynyt pahemmin, Markeksi hallin toiseen päähän ja-Liisa sanoo ja myöntää alasentamaan työstämäänsä kujärkytyksen olleen melkoiosaa. Se liikku pelasti Oja- sen. Räjähdyksen ääni kuului lehdon hengen, sillä lähes sa- kauas ympäristöön, ja naapurin pikkupojatkin ryntäsivät mantien hallissa räjähti. Räjähdyksen aiheutti sor- paikalle sukkasillaan katsovin välittömässä läheisyy- maan, mitä oli tapahtunut. dessä sijainnut kompressorin painesäiliö, joka oli asennet- Säännöllinen tyhjennys tu seinälle eristettyyn tilaan, ei estä ruostumista mutta joka räjähtäessään ai- Jorma Ojalehdon mukaan onheutti merkittäviä tuhoja. nettomuuden syy on selvä. - Kyseessä oli italialaista Säiliö repeytyi kappaleiksi ja rysähti seinältä alas sorvin laatutyötä ollut kompressori, päälle. Ojalehdon mukaan rä- joka kyllä uutena täytti stanjähdys rikkoi ympärillään dardit. Ennen laitteet tehtiin kaiken, ja esimerkiksi betoni- paksummasta materiaalista, seinä painui ulospäin kolmes- mutta nyt ne valmistetaan aivan siihen rajoille, hän toteaa ta neljään senttiä. - Jos en olisi sattunut pois- sarkastisesti. Kompressori oli tumaan työpisteestä juuri sil- hankittu vuonna 2003 ja otetlä hetkellä, en olisi nyt tässä, tu käyttöön seuraavana vuonna. hän toteaa vakavana. Ostettaessa säiliön vaipan Hallissa olivat räjähdyshetkellä töissä myös vaimo Mar- vahvuus oli ollut 2,5 milli- metriä. Räjähdyksen jälkeisissä tutkimuksissa kuitenkin selvisi, että korroosio oli syövyttänyt vaipan enää 0,49 millin vahvuiseksi. - Ongelmana on lauhdevesi, jota kompressoriin kertyy. Lauhdevesi ruostuttaa metallisäiliötä ja jossain vaiheessa se ei enää kestä painetta ilman pyrkiessä ulos. Poistamme lauhdeveden päivittäin mutta se ei estä sitä, että sisään jää kosteutta siitä huolimatta ja ruostuminen jatkuu. Vastaavia räjähdyksiä on tapahtunut muuallakin, muun muassa Kalajoella. Ojalehto kehottaakin kaikkia, joilla on kompressori käytössään, olemaan äärimmäisen varovaisia syöpymisen aiheuttaman räjähdysriskin kanssa. - Vaipan voisi hyvin valmistaa tehtaalla vähän paksummaksi mutta pelin henki on nykyään se, että näin ei tapahdu. Yksi opetus tästä oli se, ettei mihinkään laitteeseen saa luottaa. Ympärille tarvittaisiin lisäksi tuki- Räjähdyksen jälkeen. Kompressorin painesäiliö repeytyi kappaleiksi ja rysähti seinältä alas sorvin päälle. vanteet, jotka estäisivät räjäh- Se on asennettu nyt varastoon dyksen. omaan lämpimään tilaan, koirankoppiin, kuten Jorma Oja”Nauti ja elä hetkessä” lehto kuvaa. Pienissä pajoissa Kun Ojalehdot olivat selvin- kompressorit sijaitsevat lähes neet ensi järkytyksestään, poikkeuksetta tuotantotiloishe ajoivat kauppaan osta- sa, koska se on helppo ja halmaan uuden kompressorin. pa ratkaisu. Ojalehtojen koh- Jorma ja Marja-Liisa Ojalehto paikalla, josta Jorma oli juuri poistunut ennen räjähdystä. Painesäiliö sijaitsi kuvassa vasemmalla olevalla seinustalla. dalla näin ei enää ole. - Kaikkinensa räjähdyksen aiheuttamat kustannukset nousivat noin 8 000 euroon. Raha ei silti ole tässä se olennaisin asia. Tärkeintä on se, että olemme hengissä, Ojalehdot huokaavat. - Räjähdys muistutti siitäkin, että on tärkeää elää hetkessä ja nauttia siitä mitä on. Työtä tehdään sen takia, että siitä saatu tulo antaa mahdollisuuden nauttia elämästä. Työt kyllä odottavat, eivät ne minnekään karkaa. Ojalehtojen yritys muun muassa kunnostaa maansiirtokoneita, hitsaa, sorvaa ja tekee aar-porauksia. Ojalehdot ovat toteuttaneet jo pitkään valitsemaansa periaatetta, että elämään pitää mahtua muutakin kuin työnteko. - Meillä on arkisin säännöllinen työaika, jolloin teemme töitä. Ainakin naapurit tietävät jo, ettei meille kannata tarjota töitä tehtäväksi viikonloppuisin, he nauravat. Yrittäjäpariskunnan vapaaaikaan kuuluu kesäisin moottoripyöräily ja talvisin lumilautailu. Myös vapaa-ajanasunnolla Reisjärvellä he viettävät aikaa aina kun mahdollista. - Meillä on molemmilla omat pyörät, ja vuodessa ajoa kertyy 6 000-10 000 kilometriä. Lumilautailu puolestaan on hyvää liikuntaa koko vartalolle, selälle ja mahanahoille, Jorma Ojalehto kertoo. 28 YRITTÄJÄ-LEHTI YEL-vakuutuksen siirtymäaika päättyy Harri Hellstén tä omistaneet johtavassa asemassa työskennelleet henkilöt, Vuoden 2014 alusta lukien jotka saivat työstään palkkaa, YEL-vakuutetuiksi pitää siir- vakuutettiin TyEL:n mukaan. tyä myös niiden yli 30 pro- Uuden lain siirtymäaika alkaa senttia yrityksen osakkeista olla ohi. Siksi näidenkin henkiomistavien, yrityksessä johta- löiden on siirryttävä YEL-vavassa asemassa työskentelevi- kuutetuiksi, jos muut YEL-vaen henkilöiden, jotka aiemmin kuuttamisen edellytykset täytovat olleet TyEL-vakuutettuja tyvät. Voimassa olevien säännösko. toiminnasta. YEL:n määritelmä muuttui ten mukaan YEL:n piiriin kuuvuoden 2011 alussa. Aiemmin luvana yrittäjänä pidetään osaalle 50 prosenttia yritykses- keyhtiössä johtavassa asemas- Jouluristikko Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat Pyydä tarjous: asiat Asiakkuuspäällikkö Mainospainotuotteet, myymälä- jaYLIVIESKA: tapahtumamainonta, Matti Knuutila • 044 3110 209 premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, syntyvät matti.knuutila@lonnberg.fi iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg • 044 3110 204 Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi esko.ostberg@lonnberg.fi paremmin. www.lonnberg.fi KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö Timo Karkia • 050 5982 052 timo.karkia@lonnberg.fi Vastaukset ristikkoon löytyy sivulta 26. sa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakkeista. Johtavassa asemassa työskentelevä osakas kuuluu YEL:n piiriin myös, jos hänellä on yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai vastaava määräysvalta muussa yhteisössä. YRITTÄJÄ-LEHTI 29 K Ä LV I Ä Kasipuu käy yötä päivää Aino Kattilakoski Antti Sallansalmella pitää kiirettä. Sallansalmien kalustevalmistajayritys Kasipuun verstas pyörii neljän miehen voimin käynnissä lähes yötä päivää ja tilauksia satelee niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Lisäksi Sallansalmella käynnistyi vastikään toinen kausi Kälviän Yrittäjien puheenjohtajana. Vauhtia kiihdyttää kasvaneet tavoitteet ja tartuntapintojen löytyminen tunnustelevan ensimmäisen kauden jälkeen. - Olen lähdössä uuteen kauteen hyvillä mielin. Ensimmäisenä vuonna kaikki oli vielä uutta ja aika kului tapoihin tutustuen. Hommat olisivat jääneet todella pahasti kesken, jos minun pestini olisi jäänyt vain yhteen vuoteen. Tästä työ vasta alkaa. Ai eikö yhdistystoiminta olekaan pelkkää virkistystoiminnan järjestämistä? - Yleinen harhaluulo ja todellisuudessa kaikkea aivan muuta. Yrittäjien ja yritysten etujen ajamiseen kuuluu niin paljon muutakin kuin pelkkää virkistystoimintaa, naurahtaa Sallansalmi. Kälviälle lisää yrityksiä Kälviän yritystilanne näyttää Sallansalmen mukaan ihan kohtalaiselta. - Jäsenyritysten määrä on kasvanut, mikä on positiivista. Tällä hetkellä yhdistyksessä on 89 yritystä mukana. Kovin rauhallista vain näyttää olleen syksyn aikana, mutta tilanne kuitenkin normalisoituu talvea kohden. - Syksyn virkistysretkellä mukana oli innokas ja urheilul- Antti Sallansalmen pitää kiireisenä Kasipuu -yritys, Kälviän Yrittäjien puheenjohtajuus, sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hallitus. linen porukka, myös yrittäjien joulujuhlallakin jaksettiin iloita. Toisaalta, yrittäjät eivät pärjäisikään ilman eteenpäin vievää ja positiivista asennetta. Tyytyväinen täytyy siis olla. Lisääkin yrityksiä Kälviälle mahtuisi. - Lähipalveluille olisi aina ti- lausta, mutta tällaisessa taloustilanteessa se vain tuppaa olemaan epärealistista. - Teollisuudelle täällä olisi kuitenkin paljon tilaa. Maaseudulla on osaavia ihmisiä ja logistiikkakin hoituisi. Tähtitiedettä uuden menestystarinan synnyttämiseen ei tarvita. Yk- sinkertainenkin liikeidea riit- laustyönä valmistetut tuotteet taas takaavat joustavuuden ja tää, kunhan se on toimiva. asiakkaan toiveiden kuunteleYksinkertainen liikeidea misen. Sallansalmi tietää mistä puhuu. Lähialueille valmistuu pääKasipuunkin liikeidea oli yk- asiassa kotikalusteita, mutta sinkertainen. mitä kauemmaksi maailmalle - Modernia kalustefirmaa mennään, sitä enemmän päätällä alueella ei ollut. Mittati- paino on ravintolakalusteissa. Ravintoloista Sallansalmi tietääkin paljon. - Olen alkuperäiseltä koulutukseltani restonomi. Ennen Kasipuuta työskentelin kymmenisen vuotta niin kokkina kuin esimiestehtävissä, ravintola- ja keittiöpäällikkönä eri ravintoloissa. Teknisen osaamisen yritykseen toi Sallansalmen liikekumppani, velipoika-Jukka, joka on pitkän linjan puuosaaja. - Veljen kanssa on mukavaa olla yhtiökumppani. Luotettavampaa kaveria saa hakea. Olemme avoimia, ja tiedämme, että toinen hoitaa hommat aina varmasti ja hyvin. Tähtäin kasvussa Puuseppä Pasi Mäkelä sahaa afrikkalaista iroko -puuta, josta valmistuu pöydänkansi uuteen Farang -ravintolaan Tukholmaan. Sallansalmi kuvailee Kasipuuta rohkeaksi, innovatiiviseksi, sekä kasvuhaluiseksi yritykseksi. - Olemme myös erittäin ahkeria. Valot palavat täällä vä- lillä yötä päivää. Yksi miinuspuolistamme on ehkä se, että olemme joskus vähän hätäisiä joissakin päätöksissämme. Toimivan liikeidean, valtavan tietotaidon sekä hyvän tiimin luomalla yhdistelmällä riittää kysyntää. Siitä kertoo jotain esimerkiksi se, että muun muassa Tukholmaan helmikuussa avautuva Tomi Björckin ja Matti Wikbergin ravintola Farang sai täytteekseen Kasipuun valmistamat kalusteet. Kalusteiden valmistaminen maankuuluille ravintoiloille edellyttää ajan hermolla olemista ja trenditietoisuutta. - Ravintolat panostavat yhä enemmän sisustukseen ja kalusteisiin. Yrittäjä ei voi ajatella, että asiakas maksaa vain ruoasta. Hintoihin sisältyy miljöö ja palvelu siinä missä itse ruoka ja juomakin. - Välillä ajan hermolla oleminen on tosin hiukan hankalaa, sillä kehitys astelee eteenpäin hurjaa vauhtia, tyylisuuntia on monia ja sosiaalinen media lisää ihmisten tietoisuutta. - Mutta se on lopulta yksi haaste muiden joukossa ja haasteet on käännettävä voimavaroiksi. 30 YRITTÄJÄ-LEHTI K Ä LV I Ä Yhden naisen terveyshoitola Aino Kattilakoski Vaikka monelle vakituinen työ ja taattu elanto saattavat kuulostaa ihanteellisilta, kälviäläinen Johanna Hautamäki koki kaipaavansa jotain ihan muuta ja uutta. Sairaanhoitajana työskennellyt Hautamäki ilmoittautui yrityskurssille, kouluttautui uudelleen ja toteutti unelmansa omasta terveyshoitolasta. - Sairaanhoitajan työssä itse potilaiden kanssa vietetään vain pieni osa työajasta. Iso osa ajasta kuluu aivan muihin asioihin, kuten paperihommiin. Halusin kokonaisvaltaisemman ja konkreettisemman ammatin. - Yrittäjyys oli myös kiinnostanut minua jo pidemmän aikaa. Suvussani on paljon yrittäjiä, ehkä se juontui jostain sieltä. Hautamäki mietti vaihtoehtoja lisäkoulutukselle, mutta muisti sitten ongelman, johon hän törmäsi valitettavan usein sairaanhoitajan työssään. Johanna Hautamäki tarjoaa terveyshoitolassaan terveyshoitojen lisäksi myös hemmotteluhoitoja, kuten kuumakivihierontaa. Traktoreilla huvia ja leipää Aino Kattilakoski nut lukemattomia EuroCup- ta. Kiireisimpinä aikoina aut- laatuaan Suomessa. Heiltä ja Euroopan mestaruuksia. tamassa saattaa olla jokunen lähteekin autoja ja koneiden Kuorma-autojen kanssa kului Samaisena vuotena -87 val- vieraileva tähti. Paperihom- osia ei vain ympäri Suomea 20 vuotta, mutta sitten tilalle mistui myös tallin ensimmäi- mat hoitaa perheen Johanna- vaan myös ympäri maailmaa. tytär. - Ongelmana vain on, etnen pulling -traktori. vaihtuivat traktorit. Sesongit ovat samat vuo- tä teemme koneita niin paljon Miltä kuulostaisi työn, hardesta toiseen. muille, että meillä ei ole ollut rastuksen ja matkustelun täy- Koko perheen yritys - Kesäisin kisataan, eli mat- tarpeeksi aikaa pitää huolta sipäiväinen yhdistäminen? Kilpailemisesta, traktoreiden Pekka Herlevin mielestä ide- rakentamisesta, kunnostami- kustetaan ympäri Eurooppaa. omista traktoreistamme. Ne - Talvisin taas rakennetaan, ovatkin ehdottomasti ensi keaalilta. Sellaisella tiellä on- sesta ja virittämisestä on lokin vierähtänyt jo reilut kak- pulta kehittynyt Herlevin per- rempataan ja korjataan konei- vään prioriteettilistalla. heen pöytään leivän tuova ta, sekä myydään ja viritetään si vuosikymmentä. Talvessa kaksi uutta moottoreita. Vuonna 1987 Herlevi Pul- yritys. Paja pyörii pääosin PekkaHerlevin traktorpullingiin Herlevin mukaan yhden trakling Teamin perustanut Herlevi oppi ajamaan mopolla en- isän ja Mikko-pojan toimes- erikoistunut verstas on ainoa torin rakentaa neljässä kuunen polkupyörää ja työskentelemään ennen opiskelua. - Työnteko maistui aina koulua paremmalta. Kaiken olen oppinut käytännön kautta. - Erilaiset koneet, moottorit ja kaikki niihin liittyvä ovat kiinnostaneet minua aina kovasti. Pekka Herlevi työskentelikin kaksikymmentä vuotta kuorma-autojen kanssa omien yritystensä nimissä. Yli 25 vuotta sitten hän törmäsi ensimmäisen kerran tractor pullingiin ja kiinnostui välittömästi. Pian alkoi kisaaminen ja vuonna 1987 hän perusti Tractor Pulling Teamin, joka Tractor Pulling Team Herlevin perustaja Pekka Herlevi kokoamassa ruiskutuspumppua. Verstas pitää on historiansa aikana voitta- isän ja pojan kiireessä vuoden ympäri. kaudessa. Talvessa valmistuu siis yleensä kaksi traktoria. Kokonaisten traktoreiden lisäksi Herlevit kunnostavat ruiskutuspumppuja ja moottoreita, sekä myyvät moottoreiden erikoisosia. Samanlaisia osia saa maailmassa vain Pohjois-Amerikasta, mutta niin paljon kalliimmalla, että Herlevin puodille on kysyntää. Vaikka verstas pyörii kiireisenä ja osia myydään, traktor pulling -harrastuksen mahdollistaminen vaatii monia sponsoreita. Muutamat Suomen kilpailut on käytävä, mutta todellisia kisoja varten on lähdettävä maailmalle. Suurin osa kilpailuista käydään Keski-Euroopassa. - Voit kuvitella esimerkiksi kilpailureissun Saksaan. Kuinka paljon polttoainetta kuluu kolmeen traktoriin ja yhteen rekkaan? Edes palkintorahat eivät täytä bensakuluja. Kaiken kaikkiaan kisoja mahtuu kesään noin 15-20. Hiukan säästöä syntyy onneksi siitä, että Pekka ja Mikko Herlevi toimivat myös tiiminsä mekaanikkoina. Heidän ei siis tarvitse palkata ulkopuolisia mekaanikkoja huoltamaan koneita. Ei kyllästytä Herlevien elämä pyörii siis kaikin puolin traktoreiden ympärillä. Eikö heitä ikinä kyllästytä? - Tätä on tehnyt jo 25 vuotta. Jos alkaisi kyllästyttää, olisi se kai tapahtunut jo. - Ei tätä tekisi jos tästä ei nauttisi. Joka päivä on mukava herätä töihin. Ongelma vain tahtoo olla se, että välillä ei malttaisi lopettaa työpäivää lainkaan. Myös yrittäjyys on Herleville aina maistunut. - Nautin siitä, kuinka yrittäjänä ei tarvitse katsella kelloa. Traktor Pullingin tulevaisuuden Herlevi näkee hyvänä. - Vaikka öljyn ja bensan hinnat nousevatkin koko ajan, moottoreiden ja koneiden kysyntä ei ole hiipunut. Päinvastoin kysyntä on vain kasvanut aikaa myöden. Varasuunnitelma on silti olemassa, sillä huomista ei voi ikinä täysin ennustaa. - Jos verstas hiljenee, meillä on taskussa monta valttikorttia. Kyllä sitä aina jotakin keksii. YRITTÄJÄ-LEHTI 31 K Ä LV I Ä - Ihmisten lisääntyvät jalkaongelmat, reuma ja kakkostyypin diabetes huolestuttivat minua. - Näin mihin huonosti hoidetut jalat voivat pahimmillaan johtaa. Esimerkiksi pieni hoitamaton känsä jalan pohjassa saattaa viedä koko jalan amputaatioon. Monipuolisuutta Siispä hän hankki jalka- ja lymfahoitajan pätevyydet. Näiden hoitojen lisäksi hän tarjoaa niin tavallisia sairaanhoitajan palveluita, kuten tikkienpoistoja ja verenpainemittausta, että hemmottelevia kuumakivihoitojakin. Lisäksi pienestä vastaanottohuoneesta löytyy myyntipiste, josta löytyy niin jalkojenhoitotuotteita, tukisukkia kuin joululahjapakkauksiakin. Hautamäki kokee, että yrittäjän arki on sujunut tähän saakka todella hyvin. - Rakastan yksityisyrittäjyyden monipuolisuutta. Sitä että olen samalla yrityksen siivoaja, ostaja, remontoija, asiakaspalvelija ja niin edelleen. - Minut on myös otettu ihanasti vastaan ja kysyntää on riittänyt. Haastavimpana asiana yksi- tyisyrittäjyydessä Hautamäki näkee työn ja vapaa-ajan erottamisen toisistaan. - Joskus minulla on hankaluuksia katkaista työpäivä ajoissa ja ottaa oma aikani. Myös sairastuminen on tässä työssä riski. Kukaan ei tee töitä puolestani. Rahaa ei tule, jos joudun peruuttamaan asiakkaani. yrityksensä yhden naisen yrityksenä. - Tai, no, koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. Toisaalta, lisätyövoima vaatisi niin monia seikkoja, kuten esimerkiksi laajemmat toimitilat. - Tällä hetkellä minun on kuitenkin hyvä näin. Toiminta on alkanut vakiintua. nasta huokuu nöyryys. - Elän yritykseni kanssa päivän kerrallaan, jalat tukevasti maan pinnalla, huomista kovasti odottaen. Yrittäjyyden karikot Hautamäki on tähän saakka onnistunut väistää. Hän suositteleeNöyränä eteenpäin kin yrittäjäksi ryhtymistä kaiKaikesta Hautamäen toimin- kille. Vaikka yksityisyrityksenä terveyshoitola aikookin ainakin lähitulevaisuuden pysyä, palveluiden sisältöä Hautamäki pyrkii kehittämään. - Aina täytyy jotain uutta keksiä. - Tosin hyvä idea ja valtava palo ovat välttämättömyyksiä. - Sen jälkeen täytyy tehdä kovasti töitä ja investointeja, kohdata byrokratiaa, sekä täyttää papereita ja hakemuksia. Riskejä ei kannata pelätä, niitä kannattaa ottaa, kunhan ne vain pysyvät hallinnassa. Kiirettä riittää Vaikka Terveyshoitola Johanna on ehtinyt toimia vasta viisi kuukautta, kiirettä on pitänyt. - Kälviällä oli ehdottomasti tarvetta jalkahoidolle. Aikaisemmin 5000 asukkaan väestöpohjaa kohden on ollut yksi jalkahoitoja tarjoava työntekijä. Muiksi syiksi hyvälle vastaanotolle Johanna Hautamäki epäilee vankan ammatillisen kokemuksen sairaanhoitajan työstä, sekä pienen, kotoisan ja kiireettömän vastaanoton, jossa jokaisen asiakkaan kanssa ehtii jutella juurta jaksain. - Ja tietenkin rooli lähipalvelun tuottajana tuo aina etua. Toivoisin kuitenkin, että ihmiset käyttäisivät lähipalvelujaan vieläkin enemmän. Vaikka kiirettä pitää, Hautamäki aikoo vakaasti pitää Vanha antiikkipöytä sai uuden elämän terveyshoitolan myyntipöytänä, josta löytyy niin erilaisia terveystuotteita kuin joululahjapakettejakin. Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 KÄLVIÄ Kuljetus Tapani Puikko Vanhakannustie 8, Kälviä. Puh. 050 3454 820 Rakennus-Team Mäkelä Sammalkuja 2 D, Kälviä. Puh. 045 1275 504 32 YRITTÄJÄ-LEHTI K Ä LV I Ä Timpuritiimin tiimityö toimii Aino Kattilakoski vain Keski-Pohjanmaalle. - Päätimme heti aluksi, et”Mitä isä edellä, sitä pojat pe- tä pysymme vain täällä. Ehrässä” pätee kälviäläisiin Lau- kä juuri nöyryys on ollut yksi rin veljeksiin hyvin. Isänsä yrityksen menestystekijöistä? - Ehkä, mutta myös ammatesimerkillisestä alustuksesta Mika ja Aki-Petteri Laurin on titaito. Olemme myös jousollut helppoa jatkaa Timpuri- tavia ja asiakkaiden toiveista tiimin menestystarinaa ahke- emme tingi. Asiakkaan tulee rana rakennus- ja remontti- saada mitä asiakas haluaa. - Ilmeisesti olemme tehneet palveluiden tarjoajana. Alusta asti mukana olleet veljekset työmme hyvin. Huono palaueivät oikein tiedä mistä idea te kulkee nopeasti, puskaradio on paras markkinapaikka. yritykseen alun perin lähti. Viimeisen kesän ja syksyn - Jostain se ilmestyi ja sitten Tiimitimpureita piti kiireisenä laitoimme vain toimeksi. Alun perin toiminta oli ele- harvinaisempi projekti, suuri menttitalojen asentamista ta- navetta. Toukokuun alussa valotehtaan alihankkijana. Vä- lettiin betonit ja marraskuun hitellen vuodesta 2002 lähti- alussa avattiin ovet. - Navettaprojekti oli valtaen toiminta alkoi suuntautua kohteiden rakentamiseen ja si- va ponnistus, ottaen huomisustamiseen valmiiksi saak- oon, että sen rakensi kaikkika. Uudiskohteet ja talot ovat aan kaksi miestä. Vastaisuuedelleen Timpuritiimin suurin dessa tällaiset on hoidettava työllistäjä, vaikkakin Mika koko porukalla, toteaa Akitoivoo sekä uskoo, että remon- Petteri. Kiireestä ja töiden runsautoiminen nostaa suosiotaan. Tällä hetkellä yritys työllis- desta väkisinkin päättelee, että niin sanottu talouden taantää yhteensä neljä henkeä. - Tai oikeastaan kolme ja tuma ei ole purrut Tiimitimpuoli, sillä yksi on jo osa-aika- pureihin. - Taantuma on syyllinen väeläkkeellä, sanoo Mika Lauri. lillisesti pankkien kautta. Ihmisten on vaikeampi saada Kotimaakunnassa lainoja kuin aikaisemmin. Ihpysytään Toimialue on rajattu selkeästi misten rakennus- ja remontti- Timpuritiimin omistajaveljekset AkiPetteri ja Mika Lauri viimeistelevät peräkärryyn rakentamaansa paljua. halut eivät sen sijaan ole vähentyneet. - Päinvastoin sanoisin, että kun vuodet vierivät, ihmiset laiskistuvat. Työstä nautitaan Silloin tietenkin rakennuspalveluita tarjoava yrittäjä nauttii. Laurin veljekset nauttivat toki muutenkin. - Päivääkään emme ole ikinä katuneet, että ryhdyimme yrittäjiksi. Rahaa ja riskiä tosin on pelissä, mutta toisaalta, onhan palkallisilla työntekijöilläkin aina riski joutua yhteistoimintaneuvotteluihin. - Parasta tässä on ehdottomasti vapaus ja oma päätäntävalta kaikesta. Rakentajan ammatissa veljeksiä taasen viehättää omilla käsillä tehtävä työ ja omien aikaansaannoksiensa näkeminen. - Tässä ammatissa voi myös kehittyä loputtomasti. Taito ei ehkä niinkään, mutta esimerkiksi nopeus ja silmä. Yrityksensä kanssa Laurin veljekset tähtäävät tietenkin aina hiukan korkeammalle, mutta erityistä kasvutavoitetta ei ole. - Kunhan nyt itsensä saa työllistetyksi. Aki-Petteri Lauri opiskelee paraikaa ammattikorkeakoulussa insinööriksi. Valmistumisen jälkeen hänellä on suuremmat valtuudet esimerkiksi rakennussuunnitteluun. Opiskelua työn ohessa Ari-Pekka Lauri opiskelee paraikaa lisäksi insinööriksi. - Se avaa mahdollisuuksia muuhun kuin vain rakennusmestarin tehtäviin. Pian minulla on myös laillinen pätevyys rakennussuunnitteluun. - Siinä on muuten kummallinen asetus. Esimerkiksi vuosikausia rakentanut rakennusmestari ei saa tehdä raken- nussuunnitelmia, mutta vastavalmistunut opiskelija ilman minkäänlaista käytännön kokemusta saa, ihmettelee Mika Lauri. Tulevaisuuden haasteisiin Laurit luettelevat juuri uusia asetuksia, joita astuu voimaan voimistuvalla syötöllä. Taloustilanne asettaa tietenkin omia haasteitaan, sekä kysynnän ennustamattomuus. - Tällä alalla tulee aina olemaan töitä, se on fakta. Fakta on kuitenkin myös se, että toimijoiden määrä lisääntyy samalla vauhdilla, sanoo Mika. - On erityisen tärkeää tehdä työnsä hyvin jatkossakin. Lisäksi alati muuttuvat trendit vaativat jatkuvaa ajan seuraamista. - Tällä alalla on oltava aina hereillä. YRITTÄJÄ-LEHTI 33 ULL AVA Pienessä yhdistyksessä väki tuntee toisensa Jorma Uusitalo Muiden liitoskuntien tavoin myös Ullavassa paikallinen yrittäjäyhdistys päätti jatkaa toimintaansa itsenäisenä Ullavan, Kälviän ja Lohtajan liityttyä Kokkolaan. - Koimme, että pystymme paremmin vaikuttamaan asioihimme oman yrittäjäyhdistyksen kautta. Sen lisäksi Ullavasta on paremmat mahdollisuudet saada edustaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hallitukseen, kun meillä on oma yhdistys. On myös kiva toimia tutulla porukalla, jossa kaikki tuntevat toisensa, sanoo Ullavan Yrittäjiä vuodesta 2005 johtanut Päivi Rahkonen. Ullavalaiset ovat kuitenkin tehneet yhteistyötä naapurikuntien yrittäjien kanssa. - Viime kevättalvella teimme viikonloppumatkan Tallinnaan yhdessä Kaustisen ja Toholammin yrittäjäyhdistysten kanssa. Yhteisestä tekemisestä on puhuttu paljon, ja tämä oli hyvä päänavaus, puheenjohtaja sanoo. - Ullavassa yrittäjien järjestäytymisaste on varsin korkea, sanoo Ullavan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Rahkonen. täytymisaste on varsin hyvä. Yrityksiä nykyisessä Kokkolan kaupunginosassa on viitisenkymmentä, joista noin 30 kuuluu yrittäjäyhdistykseen. Ullavassa paljon - Yrityksiä meillä on moyksinyrittäjiä nelta eri toimialalta laidasta Ullavassa yrittäjien järjes- laitaan. Erityisen paljon meil- lä on pieniä yhdestä kahteen ihmistä työllistäviä yrityksiä. Se vaikuttaa osaltaan siihen, ettei yrittäjien yhteisiin tilaisuuksiin ole kovin helppo saada väkeä, koska varsinkaan yksinyrittäjät eivät yksinkertaisesti ehdi. Hallitus on kuitenkin ollut kiitettävän aktiivinen. Ullavan yrittäjät kokoontuvat Kokkolan Yrittäjien kutsusta muutaman kerran vuodessa yhteiselle aamupuurolle Kokkolan kaupungin edustajien kanssa. Paikalliset yrittä- jät osallistuvat myös markkinapäiville, joita pidetään sekä Ali-Haapalan kaupalla että Lukkarin pihassa kirkonkylällä. Yrittäjäyhdistyksen järjestämänä on ollut lisäksi tyky-viikonloppuja kylpylöissä. - Yrittäjäyhdistykseen kannattaa kuulua jo jäsenetujen kuten asiantuntijapalveluiden takia. Monelle yrittäjälle yhteiset tapahtumat ovat henkireikä ja mahdollisuus tavata muita yrittäjiä, Rahkonen kannustaa yrittäjiä yhteisen tekemisen pariin. Vahvuutena pyöreä luonninkivi Pyöreää luonnonkiveä käytetään kivirakentamisessa esimerkiksi piha-alueilla. Päivi Rahkonen ja hänen Pekka-puolisonsa pyörittävät kahta yritystä; Kuljetus P. Rahkonen Oy:tä sekä PTRKuljetus Oy:tä. Niistä edellinen jakaa minkin- ja ketunrehuja Kaustisen Turkisrehun alueella. Kausiluontoisuudes- ta johtuen yritys työllistää vuositasolla 4-13 työntekijää. - PTR-Kuljetuksen toimialana ovat maa-aineskuljetukset ja maanrakennustyöt, ja yritys työllistää yhden vieraan työntekijän. Meillä on ollut Rahkosenharjulla ja kirkonkylällä soraluvat, jotka nyt loppuvat. Niiden tilalle tulee uutena alueena Pokenharju. Varsinkin uusjako ja suurnavettojen rakentaminen vilkastuttivat rakentamista Ullavassa, mutta tällä hetkellä rakentaminen on varsin pientä, ja alaa työllistävät muun muassa metsäautoteiden kunnossapito. Sen takia työmaat sijaitsevatkin nykyään usein eri puolilla Keski-Pohjanmaata. - Meidän vahvuus on ollut Rahkosenharjusta saatava pyöreä luonnonkivi, jota löytyy Pokenharjustakin. Pyöreää luonnonkiveä käytetään kivirakentamisessa esimerkiksi piha-alueilla. Toimitamme lisäksi niin sanottua kunttaa, jota käytetään tekonurmen tapaan maisemoitaessa uudisrakennusten ympäristöä tai mökkien pihoilla, kun ei haluta nurmikkoa, Rahkonen kertoo. Hän on työskennellyt perheen yrityksessä kokoaikaisena vuodesta 2000 lähtien. - Yrittäjän elämässä on oma vapautensa kun ei ole sidottu kelloon, mutta yrittäjyys vaatii myös kovaa tekemistä. Pekka on monesti menossa aamusta iltaan, koska työt on tehtävä silloin, kun niitä on. Talvisin olemme yrittäneet pitää yhdessä parin viikon kesäloman, Rahkonen nauraa. - Pekalle metsästys on henkireikä, ja hän tekee esimerkiksi metsästysreissuja Viroon. Minulla vapaa-aikaan kuuluvat kuorotoiminta ja liikunta eri muodoissaan. Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014 ULLAVA 34 YRITTÄJÄ-LEHTI ULL AVA ”Laatua arvostetaan, hinta ratkaisee” Jorma Uusitalo työ ja laatu arvostetaan korkealle, hän toteaa. - Me satsaamme laadukkaiSiitä on jo aikaa, kun Kokkola lähi seutuineen tunnettiin Suo- siin ja sertifioituihin raaka-aimessa ja kansainvälisesti mer- neisiin. Tosin joskus tulee tikittävänä tekstiili- ja vaatetus- lanteita, että Kaukoidässä valteollisuuden työllistäjänä. Te- mistettu valmis tuote maksaa va-alan työpaikat ovat siirty- täällä vähemmän kuin meidän neet suuressa mittakaavassa hankkima raaka-aine. Kun halvan työvoiman maihin mut- näin tapahtuu, silloin on joku ta edelleen löytyy alan yrityk- pielessä, sillä hyvää ja halpaa siä, jotka ovat onnistuneet pi- ei ole olemassa, Kottari peltämään tuotannon työpaikat kistää. Hänen mukaansa Nevertex Suomessa. Yksi sellainen on Ullavan Neverbackassa toimi- on hakenut kilpailukykyisyyttä laadukkaiden raaka-aineiva Nevertex Oy. den ja oman suunnittelun lisäksi tuotantoa kehittämällä. Lähtökohtana Koska yritys valmistaa lukulaadukas raaka-aine Yritys tunnetaan laajasta ja määräisesti paljon pieniä tuotmonipuolisesta mallistostaan teita, läpimenoaikojen on oltasekä panostuksesta omaan va nopeita. Tuotantoprosessin suunnitteluun. Toimitusjohtaja joustavuus on varmistettu silHannu Kottarin mukaan hin- lä, että tuotanto on keskitetty ta on kuitenkin lopulta se rat- Neverbackan toimitiloihin sen kaiseva tekijä, kun asiakkaan sijaan, että tuotantoa tehtäisiin kanssa ollaan kättä päälle-ti- alihankintana kotioloissa. - Yksi tärkeä osa kokonailanteessa. - Suomessa on aina luotettu suutta on ammattitaitoinen kotimaisen työn laatuun, mut- henkilökunta, jolla on valmius ta käytännössä hinta on asi- tehdä tarvittaessa joustavasti akkaillemme ratkaisevin te- erilaisia työtehtäviä. Mallistoskijä. Kuluttajat kyllä vetoavat sa satsaamme siihen, että sieltä yleensä suomalaiseen laatuun löytyisi ryhmiä ja malleja laija saman olemme huomanneet, dasta laitaan. kun olemme selvittäneet vientimahdollisuuksia Pietarin- Pienestä liikkeelle seudulle. Siellä suomalainen Nevertexin omistavat Han- Nevertexin tuotanto on keskitetty omiin toimitiloihin Ullavan Neverbackassa. Työn touhussa Päivi Harju (vas.), Hannu Kottari sekä suunnittelijana työskentelevä Terttu Harsunen. nu Kottari ja hänen vaimonsa Vuokko Kottari sekä Ismo Wörlin. Yritys lähti liikkeelle pienin askelin vuonna 1985. - Meillä oli tuvan yhteydessä pieni, vajaan 50 neliön tila, pari neulekonetta sekä leikkuutila kankaan käsittelyyn. Viisi vuotta myöhemmin rakensimme omat 180 neliön tuotantotilat. Niitä on sittemmin laajennettu kolmesti, ja neliöitä on tällä hetkellä vajaa 800. Vierasta henkilökuntaa on töissä 16 työntekijää lähinnä Ullavasta ja Kaustiselta. Yrityksen päätuotteena ovat neuleet, erityisesti pipot. Sen lisäksi Nevertex valmistaa muun muassa huiveja, sormikkaita, pantoja sekä lapasia, ja puseroitakin on joskus kokeiltu. Sesongeista syksy on ratkaisevin kevään ollessa merkitykseltään vähän pienempi. - Vaikka kausivaihtelut ovat isoja, väkimäärä on pysynyt aika vakiona viimeiset kymmenen vuotta. Esimerkiksi vuosi sitten syksyllä ennakkomyynti laski noin 20 prosent- tia, mutta tänä syksynä näytti taas paljon paremmalta. Myynti tapahtuu suoraan keskusliikkeisiin tai market-ketjuille. Pieniä erikoisliikkeitä ei ole enää juuri jäljellä. Liikelahjamyynti on ollut kasvussa, ja se työllistää varsinkin loppuvuodesta ennen joulua. Hannu Kottari kertoo, että viennin lisääminen on kiinnostanut jo useamman vuoden. - Jos löydämme tuotteille sopivat vientikanavat, se tasaisi kausivaihteluita, vaikka samat sesongit vientiinkin toki vaikuttaisivat. Meillä on ollut kokeilumielessä vientiä Ruotsiin ja Kanadaan, mutta jatkossa yksi vaihtoehto on Pietarinseutu. Sieltä tilanne näyttää lupaavalta edellyttäen, ettei Venäjän talous notkahda kovin pahasti. Entä mikä yrittäjää kiehtoo nimenomaan teva-teollisuudessa? - Minulla on rakennusalan koulutus mutta tässä työssä viehättää varsinkin se, että työn tuloksen näkee nopeasti, Kottari vastaa. Hannu Kottari tarkistaa mittoja kutomossa kutoja Hanna Siirilän kanssa. YRITTÄJÄ-LEHTI 35 ULL AVA Yksinyrittäjä on oman itsensä herra Jorma Uusitalo ettei korvausilmaa aina tahdo olla riittävästi, TöyräskosKaanaanmaantien ja Rödsön- ki sanoo. tien välissä olevalle uudelle asuinalueelle Kokkolassa nou- Osuuskunta see uusia omakotitaloja yk- vaihtui yrittäjyydeksi si toisensa jälkeen. Tänä päi- Ullavalaisyrittäjä on pitkän vänä jokaisessa olohuonees- linjan rakennusalan ammattisa kuuluu olla takka, ja yhden lainen. Vuodesta 1989 hän tesellaisen parissa urakoi ulla- ki rakennustöitä vieraan palvalainen rakennusalan yrittä- veluksessa, kunnes siirtyi vuonna 2005 osuuskuntalaijä Matti Töyräskoski. Moni varsinkin vanhaa tak- seksi Suomen Osuusmuurakaa vaikkapa mökillään sytyt- ukseen. Vuodesta 2010 hän on tänyt on saanut huomata, ettei työskennellyt itsenäisenä yrittakka automaattisesti vedä ku- täjänä. - Alkoi käydä työlääksi tehten pitäisi. Töyräskosken mukaan uusien takkojen kohdal- dä hommia verokorttipohjalla veto-ongelmat ovat jääneet ta. Kun hommia pyöritettiin osuuskunnan kautta, paperikäytännössä historiaan. - Takat eivät ole ongelma. hommia oli tosi paljon. YrittäMutta siitä voi syntyä ongel- jänäkin töitä näkyy riittävän, ma, jos talossa on liian kova ja itselle jää enemmän työstä alipaine. Silloin on riski, ettei korvausta. Töyräskoski tekee kaikentakka vedä. Nykytalot rakennetaan monesti niin tiiviiksi, laisia rakennusalan töitä, mut- ta etupäässä työt painottuvat tulisija-asennuksiin ja tulisijojen jälleenmyyntiin. Niiden ohella työkohteet pitävät sisällään pesuhuone- ja muita kodin remontteja sekä sisustushommia. - Tulisija-asennukset vaativat tarkkuutta ja on osattava myös paloturvallisuusasiat. Asiakkaalle on voitava toimittaa koko paketti savuhormeineen, pellityssarjoineen ja kaikkine läpivienteineen. Takkavälinesarjakin pitää seurata mukana, jos asiakas niin haluaa. Pääsääntöisesti uusiin koteihin rakennetaan varaavia takkoja. Takat eivät ole välttämättä vain dekoratiivinen elementti, vaan niitä käytetään aidosti myös lämmitykseen varsinkin sellaisissa kohteissa, joissa on sähkö- tai öljylämmitys. Matti Töyräskosken ei ole tarvinnut katua päätöstään ryhtyä yrittäjäksi. - Kilpailu alalla on kova mutta tässä työssä pärjää, kun hinta on kohdallaan, tuote on hyvä ja teet kunnollisen työn jäljen. ”Illalla tietää, mitä on tehnyt” - Tulisija-asennukset vaativat tarkkuutta, ja on osattava myös paloturvallisuusasiat, Matti Töyräskoski sanoo. Fyysisesti työ on vaativaa. Töyräskoski nauraa, että illalla kyllä tietää mitä on puuhannut, kun on tehnyt päivän raskaita nostoja. Yrittäjä on tottunut ajamaan pitkiäkin matkoja työmaille. Vuodessa autoon kertyy 4050 000 ajokilometriä. Viime aikoina työmaita on sijainnut Kokkolan lisäksi Kuopiossa, Kalajoella, Kurikassa ja Puumalassa. - Tulevaisuus näyttää ihan valoisalta, vaikka ensi vuosi tuskin on yhtä vilkas kuin tämä vuosi. Jos nämä työt vähenevät, sitten tehdään enemmän pesuhuone- ja muita remontteja. Pitää myös osata varautua hiljaisempiin aikoihin. - Yrittäjäksi ryhtymistä ei ole tarvinnut katua. Tässä työssä on oma vapautensa, ja voin olla oman itseni herra. 36 YRITTÄJÄ-LEHTI ULL AVA Tyytyväinen asiakas pitää taksin liikkeellä Jorma Uusitalo taa toisenkin kerran. Kun on vakioasiakkaita tietää, etTaksiyrittäjän työn luontee- tä asioita on tehty oikein. Palseen kuuluvat vaihtuvat mai- jon tietoa kulkee puskaradion semat ja mitä erilaisimmat asi- kautta asiakkaalta toiselle. akkaat. Taksiyrittäjä Aki Korpi sanoo olevansa Minna-vai- Kilpailuttaminen monsa kanssa ammatissa, lisää lyhytjänteisyyttä jossa näkee elämän koko kir- Aki Korpi on jatkanut edesjon laidasta laitaan. menneen Matti-isänsä aloitta- Tässä työssä vaaditaan maa taksiyrittäjän uraa vuorauhallisuutta ja sopivan ym- desta 1992. Yrityksen markkipäripyöreää luonnetta, Aki nointinimenä on Taksi A&M Korpi nauraa ja sanoo, että Korpi, ja sen kalustoon kuuihmisiä työkseen kuljettavan luvat 16-paikkainen linja-autäytyy ajatella, mitä asiakkail- to, 1+8-paikkainen pikkubussi leen sanoo. sekä henkilöauto. Yrittäjäpa- Ihmiset ovat niin erilaisia, riskunnan lisäksi perheen lapettei asioihin kannata ottaa sista Mikko ajaa autoja oman kantaa liian jyrkästi. Pienellä työnsä ohella. paikkakunnalla asiakkaat tunKuljetukset painottuvat yhtee paremmin ja silloin tietää, teiskunnan tukemiin ajoihin. mitä kenellekin voi sanoa. - Koululaiskuljetukset työlKorven ei tarvitse miettiä listävät yhden auton. Vakiovastausta kysymykseen, mikä ajoihin kuuluvat myös Kelan on taksiyrittäjän työssä palkit- korvaamat kuljetukset sairaasevinta. loihin ja terveyskeskukseen. - Se on se, kun asiakas soit- Ely-keskuksen järjestämänä usjärjestelmä vaikuttaa taksikyytien määrään. Käytäntö on jo arkipäivää monilla alueilla, mutta palaute saman paikkakunnan sisältäkin saattaa olla keskenään ristiriitaista. - Kelan aloitteesta tehtävässä uudistuksessa asiakas soittaa kyydin tilatessaan Kelan keskukseen. Taksille tilaus tulee sähköisesti tilausnumerolla varustettuna. Yrityspalvelu yhdistää taksiyrittäjän tiedot sekä asiakkaan tiedot, ja maksaa niiden perusteella korvauksen taksiyrittäjälle. - Odotettavissa on kyytien vähenemistä, koska varsinkin vanhemmat ihmiset ovat tottuneet soittamaan suoraan tutulle taksille, ja he saattavat arastella outoa keskuskäytäntöä. Luulenpa, että sairaaloistakaan ei tule kovin monTaksiyrittäjyys ta paluukuljetusta, vaikka pieon elämäntapa nen paikkakunnan taksi olisi Yksi kysymysmerkki on se- asiakkaan sinne vienyt. Tokin, miten Kelan suorakorva- dennäköisempää on, että saiostoliikenteenä olemme ajaneet viisi vuotta kesäajoa Toholammin ja Kokkolan välillä. Autoja pitävät liikenteessä lisäksi yritysten tilausajot. Mukaan on mahtunut muun muassa neljän päivän matka Altaan yritysasiakkaiden kanssa, ja aika ajoin toistuvia kuljetuksia ovat lisäksi kyydit vaikkapa jääkiekko-otteluihin ja erilaisiin kokouksiin. Julkisen puolen harjoittama kilpailuttaminen on tehnyt taksiyrittäjienkin arjesta entistä lyhytjänteisempää. - Sopimukset ovat nykyään yhä useammin vain yhdestä kahteen vuotta pitkiä. Jos sopimukset olisivat esimerkiksi viisivuotisia, silloin yrittäjä uskaltaisi investoida nykyistä paljon paremmin. - Vakioajoihin kuuluvat koululaiskuljetukset työllistävät yhden auton, taksiyrittäjä Aki Korpi kertoo. raalasta soitetaan paluukuljetusta hoitamaan kaupungin taksi, ellei asiakas sitten nimenomaisesti halua toisin. Toki muutoksia on matkan varrella tapahtunut ennenkin, ja aina niistä on jotenkin eteenpäin päästy, Aki Korpi toteaa. Taksiyrittäjyyttä hän ei sano työksi vaan elämäntavaksi. - Perheessä suunnittelemme omat menot sen mukaan, että tätä tehdään 24/7-periaatteella. Ullavan muiden taksien kanssa meillä on päivystysvuorot, ja aika hyvin ne ovat pelanneet. Eli silloin kun ei ole ollut ajossa, on voinut pitää vapaata. Pari viikkoa vuodessa olemme pitäneet lomaa, ja silloin kuskit ovat ajaneet autoja. En usko, että osaisin enää edes olla sellaisessa työssä, jossa olisi tietty työaika. Taksiyrityksen raskainta sarjaa edustaa viihtyisä 16-paikkainen linja-auto. YRITTÄJÄ-LEHTI YRITTÄJÄINFO Näin yrittäjän verotus muuttuu ensi vuonna Anna Lundén Nämä tiedot perustuvat hallituksen esityksiin, jotka ovat eduskunnan käsiteltävinä. Muutoksia voi siksi vielä tulla. Tiedotamme niistä seuraavassa Yrittäjäinfossa tarkemmin. Yritys- ja osinkoverotuksen muutoksia 1. Yhteisöverokanta laskee - Yhteisövero laskee 24,5 prosentista20 prosenttiin. 2. Pääomatulojen progressiota kiristetään - Pääomavero on edelleen 30 prosenttia, mutta 32 prosentin pääomaverokantaa sovelletaan jo yli 40 000 euron pääomatuloista (nykyinen raja 50 000 euroa). - Listaamattoman yhtiön ja osakkaan kokonaisvero on 26–26,4 prosenttia eli alle yleisen pääomaveron. 3. Osinkojen verotus muuttuu. Listaamattomien yhtiöiden nykyinen yhdenkertainen osinkoverotus korvataan kevennetyllä osinkoverotuksella - Pörssiyhtiöiden osingot ovat 85-prosenttisesti pääomatuloa. - Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko on saajalle 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa (nykyisin 9 prosenttia). Osingon uusi vero on 7,5–8 prosenttia käteen maksetusta osingosta (25 prosenttia x 30–32 prosenttia). Samalla kevyemmän verotuksen 60 000 euron yläraja nousee 150 000 euroon. - 8 prosentin enimmäisrajan ylittävät osingot ovat 75-prosenttisesti ansiotuloa (kokonaisvero on korkeimmillaan 53 prosenttia saajan ansiotuloista riippuen). 150 000 euron ylittävät osingot puolestaan ovat 85-prosenttisesti pääomatuloa (kokonaisvero näistä on 40,4– 41,8 prosenttia). - 9 prosentin tuottoasteen lasku 8 prosenttiin kiristää etenkin niiden osakkaiden verotusta, jotka ovat mitoittaneet osingonjaon suhteessa nettovaroihin optimiin. Vastapainona on osinkoverohuojennuksen alueen laajentuminen 60 000 eurosta 150 000 euroon ja mahdollisuus kasvattaa yritystä nykyistä nopeammin myös yhteisöveron laskiessa. - Osakeyhtiöiden väliset osingot ovat pääsääntöisesti verovapaita. Listaamattoman yhtiön julkisesti noteeratulta yhtiöltä saama osinko verotetaan kuitenkin nykyisen 75 prosentin veronalaisuuden sijaan 100 prosenttisesti veronalaisena tulona, kun omistusosuus yhtiöstä on alle kymmenen prosenttia. 4. Siirtymävaiheessa on oltava tarkka - Muutokset tulevat pääosin voimaan vuoden 2014 alusta. Yhteisöverokannan alennusta ja uutta osinkoveroa sovelletaan myös ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimittavassa verotuksessa. - Jos osakeyhtiön tilikautta on 21.3.2013 tai sen jälkeen muutettu niin, ettei verovuosi pääty vuonna 2013, tai niin, että vuonna 2014 päättyvä verovuosi on alkanut 21.3.2013 jälkeen, yhteisöveroprosentti on vielä myös verovuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa 24,5 prosenttia. - Uusia osinkoverotusta koskevia muutoksia sovelletaan myös ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos viimeistään 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta päätetään jakaa osinkoa keväällä 2014 siten, että osinko on nostettavissa vasta vuoden 2014 puolella, osinkoa verotetaan jo uusien säännösten mukaan. Osakkeenomistajan verotus siis kiristyy, vaikka osakeyhtiö ei ole hyötynyt vielä yhteisöverokannan laskusta. - SY on vaatinut, että uudistukseen tulisi saada viimeistään 31.12.2013 päättyneiden tilikausien osalta siirtymäsäännös, koska uusi osinkovero liittyy olennaisesti yhteisöveron tason laskuun 20 prosenttiin. Tällaista ei ole kuitenkaan toistaiseksi hyväksytty, ja asiaa on syytä seurata. Tarvittaessa voidaan jakaa osinkoa vielä vuoden 2013 puolella, jos se on taloudellisesti perusteltua esimerkiksi nykyisen tuottoasteen puitteissa ilman ankaraa veroseuraamusta ansiotulo-osingosta. Veroseuraamukset on aina syytä laskea yritys- ja saajakohtaisesti. 5. Edustuskulujen vähennyskelpoisuus poistuu - Edustusmenojen nykyinen 50 prosentin vähennysoikeus poistetaan kokonaan. 6. Varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta muutetaan - Vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon verotus muuttuu. Listayhtiöillä varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan aina osinkona. Myös listaamattoman yhtiön varojenjako olisi lähtökohtaisesti osinkoa. Varojenjako voidaan kuitenkin verottaa luovutuksena ja käytännössä il- man veroseuraamusta, jos verovelvolliselle palautetaan tämän tekemä pääomansijoitus ja sijoituksen tekemisestä on kulunut enintään kymmenen vuotta. Edellytyksenä on luotettava selvitys siitä, että jako muodostuu rahastoon merkityistä pääomansijoituksista, jolloin kyse on sijoituksen palauttamisesta sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle. 7. T&K-toiminnan lisävähennyksen ja tuotannollisten investointien korotettujen poistojen soveltamisaikaa lyhennetään vuodella. - T&K-toiminnan lisävähennyksen soveltamisaika lyhenee vuodella siten, ettei lakia sovellettaisi verovuonna 2015. - Tuotannollisten investointien korotettujen poistojen soveltamisaikaa lyhennetään myös vuodella siten, ettei lakia sovellettaisi verovuonna 2015. Tällä hetkellä voimassa olevan sääntelyn mukaan lakia sovelletaan verovuosilta 2013–2015 toimitettavissa verotuksissa. 8. Kehysriihen aiempi linjaus hyödykekohtaisiin poistoihin siirtymisestä peruutetaan. - Pitkäaikaisten hyödykkeiden osalta ei siten siirrytä hyödykekohtaisiin tasapoistoihin ja nykyiset menojäännöspoistot säilyvät ennallaan. Tuloverolain muutoksia - Työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. - Budjettiesityksen yhteydessä hallitus ilmoitti, että se varautuu tekemään myös kattavaa työmarkkinaratkaisua tukevia päätöksiä. Kun työmarkkinaratkaisu syntyi 25.10.2013, tuloveroperusteiden asteikkotarkistus tehdään 1,5 prosentin mukaan vuonna 2014, ei kuitenkaan yli 100 000 euron tuloille. - Kilometrikorvauksen vuodelle 2014 aiottu lisäkiristys perutaan. - Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 000 eurosta 2 400 euroon. - Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennetaan siten, että vuonna 2015 vähennyskelpoinen määrä on 70 prosenttia. - Tuloverolakia muutetaan väliaikaisesti myös siten, että luonnollisen henkilön myydessä kiinteää omaisuutta kunnalle myyntivoitto on verovapaata tuloa vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 loppuun mennessä tehdyissä luovutuksissa. 37 Verohallinto on päivittänyt ohjettaan yrittäjän työterveyshuoltokustannusten vähentämisestä verotuksessa. Laura Kurki Työterveyshuollon sisältö Yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuoltoon kuuluvana palveluna sairaanhoitoa, muita terveydenhoitopalveluja ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltoon kuuluva sairaanhoito on lähtökohtaisesti yleislääkäritasoista, mutta myös työterveyslääkärin työkyvyn kannalta tarpeellisiksi arvioimat erikoislääkärikonsultaatiot kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Työterveyshuolto voidaan järjestää kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisellä lääkäriasemalla tai työterveyshuollon ammattihenkilön tuottamana. Kustannusten vähentäminen verotuksessa Yrittäjän itselleen vapaaehtoisesti järjestämästä työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset voidaan vähentää elinkeinotoiminnan tai maataloustoiminnan menona. Metsätalousyrittäjän tai muuta tuloverolain mukaista toimintaa harjoittavan henkilön omasta työterveyshuollosta aiheutuneet menot eivät ole hänen verotuksessaan vähennyskelpoisia. Verotuksessa voi vähentää ne työterveyshuollon kustannukset, jotka kuuluvat Kansaneläkelaitoksen korvaamaan työterveyshuoltoon. Vähennyksen myöntäminen edellyttää siten työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimista ja voimassa olevaa sopimusta työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannukset voi vähentää verotuksessa vain siltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden. Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjä tosiasiassa työskentelee yrityksessä ja että vastaavat palvelut ovat tarjolla myös mahdollisille muille yrityksen työntekijöille. Yrittäjän kustannusten vähentäminen ei edellytä, että yrityksessä työskentelee muita työntekijöitä. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja Liikkeen- ja ammatinharjoitta- jan sekä maataloudenharjoittajan verotuksessa vähennyskelpoista on työterveyshuollosta maksettu määrä. Kelalta saatu korvaus on veronalaista tuloa. Käytännössä yrittäjän verotuksessa vähennettäväksi jää ainoastaan se osuus työterveyshuollon kustannuksista, jota Kela ei ole korvannut. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden veroilmoituksella voidaan siis vähentää vain se osuus yrittäjän maksamista työterveyshuollon kustannuksista, jota Kela ei ole yrittäjälle itselleen korvannut. Jos kirjanpidossa työterveyshuollon kustannukset on vähennetty kokonaan eikä Kelan yrittäjälle itselleen maksamaa korvausta ole käsitelty tulona, korvauksen määrä on vähennettävä veroilmoituksella ilmoitetuista elinkeinotoiminnan menoista. Osakkeenomistaja ja henkilöyhtiön yhtiömies Osakeyhtiön osakkeenomistajalleen tai henkilöyhtiön yhtiömiehelleen järjestämä Kelan korvaaman työterveyshuollon tasoinen työterveyshuolto voidaan katsoa verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Edellytyksenä on, että osakkeenomistaja tai yhtiömies tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä ja että työterveyshuolto järjestetty samantasoisena yhtiön koko henkilökunnalle, jos sellaista on. Osakeyhtiön osakkeenomistaja ja henkilöyhtiön yhtiömies vakuutetaan tietyin edellytyksin yrittäjän eläkelain mukaisesti. Kela soveltaa osakkeenomistajan ja yhtiömiehen työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa samaa menettelyä kuin liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan kustannusten korvaamisessa. Jos yhtiö on maksanut kustannukset ja Kela sittemmin maksaa korvauksen yhtiölle, yhtiön verotettavasta tulosta voi vähentää työterveyshuollosta maksetun määrän ja korvauksen välisen erotuksen. Osakkeenomistajalle tai yhtiömiehelle ei tällöin muodostu veronalaista tuloa. Sen sijaan, jos korvaus maksetaan osakkeenomistajalle tai yhtiömiehelle, se katsotaan hänen veronalaiseksi ansiotulokseen. 38 YRITTÄJÄ-LEHTI Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola, p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa ¡¢ ¡ £¤ ¥¢ ¢ Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 7602 nina.niemi@yrittajat.fi Järjestösihteeri Heidi Huhtala p. 050 328 1769 heidi.huhtala@yrittajat.fi Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 riitta.hautala@yrittajat.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2013 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Tapio Uusitalo, Nivala Tuula Anttiroiko, Kalajoki Juha Enlund, Kaustinen Kimmo Hanhisalo, Kokkola 0400 689 864 0440 582 236 040 5838 792 010 2390 850 tapio.uusitalo@nivala.fi tuula.anttiroiko@kotinet.com juha.enlund@pept.fi info@hanhisalolaw.fi Kaudelle 2013-2014 Haapajärvi Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kokkola Kälviä Lestijärvi Nivala Pedersöre Perho Reisjärvi Toholampi Ullava Ylivieska Varsinainen jäsen: Jyrki Niinikoski 0400 367 500 Paavo Hietalahti 0400 669 322 Mari Huuki 050 555 8412 Teemu Korpiaho 040 829 3285 Hannu Göös 044 274 5135 Lahti Tuomo 0400 667 593 Antti Sallansalmi 040 592 0335 Jorma Tuikka 040 506 0340 Martti Liuska 040 555 8102 Kenneth Enlund 044 593 4484 Antti Hietaniemi 0400 265 454 Jari Änäkkälä 040 9614610 Tapani Koskela 0440 656 232 Päivi Rahkonen 0500 126 004 Merja Sorvoja 0400 581 545 Varajäsen: Antti Joensuu 0400 763 203 Hannu Mikkonen 040 512 7221 Marko Niemonen 050 330 4686 Sirpa Rauma 040 734 7886 Olli Lindkvist 050 538 4808 Jonas Dahl 050 339 6502 Harri Puskala 0400 665 255 Teijo Brandt 0400 160 205 Teuvo Kiiskilä 08 442 010 Kim Sundkvist 050 343 2481 Jani Huopana 040 733 2866 Tomi Niskakoski 040 590 6084 Maija Kortetmaa 050 320 7466 Vuokko Kottari 040 507 1580 Matti Kyrölä 040 861 0671 Kaudelle 2012-2013 Alavieska Himanka Kalajoki Kalajoki Kannus Kokkola Kronoby Lohtaja Nivala Pietarsaari Sievi Veteli Ylivieska Varsinainen jäsen: Jarmo Nahkala 0400 767 117 Jorma Särkilä 050 4011 696 Kimmo Salmela 0400 841 720 Helena Hentunen 0400 582 426 Maarit Kortetmaa 040 7658065 Matti Laitinen 0400 860914 ilm.myöhemmin Juhani Kuoppala 050 3317044 Urpo Korkiakoski 0400 586 425 Jaana Ilmonen 050 5906 378 Inke Saviluoto 040 741 6840 Esko Aho 0400 777 955 Antti Rantala 044 322 0447 Varajäsen: Anja Anias 044 3032 722 Sami Verronen 050 530 4693 Juha Rahkola 0440 680 168 Matti Juola 020 7508 040 Jukka Kerola 0500 562 252 John Hagnäs 020 7658 201 ilm. myöhemmin Markus Orjala 06 877 261 Kimmo Peräaho 08 440 478 Tiina Gäddnäs 044 720 6600 Vesa Somero 044 517 7891 Maarit Lehojärvi 0400 193 423 Matti Mehtälä 0440 201 065 PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2013 Alavieska Haapajärvi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Nivala Pedersöre Perho Pietarsaari Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska Jarmo Nahkala Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Jorma Särkilä Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho Hannu Göös Tom Nylund Antti Sallansalmi Jorma Tuikka Joonas Jukkola Urpo Korkiakoski Kenneth Enlund Terhi Möttönen Jaana Ilmonen Jari Änäkkälä Vesa Somero Heikki Luoma Päivi Rahkonen Esko Aho Antti Rantala p. 0400 767 117 p. 020 757 8820 p. 0400 669 322 p. 050 4011 696 p. 0400 841 720 p. 050 5558 412 p. 040 8293 285 p. 044 2745 135 p. 020 764 9351 p. 040 5920 335 p. 040 5060340 p. 0440 319 153 p. 0400 586 425 p. 044 593 4484 p. 040 583 2290 p. 050 5906 378 p. 040 961 4610 p. 044 5177 891 p. 0400 265 992 p. 0500 126 004 p. 0400 777 955 p. 044 322 0447 hyotykuorma@skalyritys.com jyrki.niinikoski@elega.fi paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi jorma.sarkila@kotinet.com kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi cannus@cannus.fi teemu.korpiaho@fougait.com hannu.goos@korallituote.fi tom.nylund@fatex.org antti@kasipuu.fi lestipuu@lestijarvi.fi joonas.jukkola@jukkolasystems.fi urpo.korkiakoski@upicar.fi kenneth.enlund@multi.fi mottonenterhi@hotmail.com jaana.ilmonen@multi.fi valmistusjaasennuspalvelu@co.inet.fi vesa.somero@rakennusliikesomero.com heikki.luoma@kase.fi paivi.rahkonen@ullava.fi esko@osmoaho.fi antti.rantala@hotellikaenpesa.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAN JÄSENET JOHTORYHMÄ Pj. Tapio Uusitalo, Nivala Kimmo Hanhisalo, Kokkola Juha Enlund, Kaustinen Tuula Anttiroiko, Kalajoki LIIKENNEVALIOKUNTA Pj. Juha Rahkola, Kalajoki Mikael Tallqvist, Kokkola Markku Rauma, Kaustinen Sakari Klemola, Veteli Peter Furubacka, Karleby Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkola SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN TYÖRYHMÄ Pj. Tapio Uusitalo, Nivala Birgitta Kangas, Kokkola Terttu Niemelä, Kokkola RUOTSINKIELINEN YRITTÄJÄVALIOKUNTA Pj. Juha Enlund, Kaustinen Kimmo Hanhisalo, Kokkola Ville Kuusisto, Pietarsaari John Hagnäs, Kokkola Nina Niemi, Kokkola Tom Nylund, Kruunupyy Kenneth Enlund, Pedersöre KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNTA Pj. Jouni Anttila, Ylivieska Kimmo Pahkala, Kokkola Matti Laitinen, Kokkola Veli-Matti Jukkola, Lohtaja Pekka Hosio, Nivala John Hagnäs, Kokkola Jyrki Niinikoski, Haapajärvi KAUPAN- JA PALVELUIDEN VALIOKUNTA Pj. Kreeta Kärkkäinen, Haapajärvi Anja Anias, Alavieska Juha Tokola, Kalajoki Tuomo Lahti, Kokkola SENIORITOIMIKUNTA Pj. Markku Kivi, Ylivieska Antti Hietaniemi, Perho Tapani Koskela, Toholampi Erkki Isopahkala, Kalajoki KOULUTUS- JA TULEVAISUUSVALIOKUNTA Pj. Jyrki Niininkoski, Haapajärvi Hanna Saari, Kalajoki Matti Mehtälä, Ylivieska Joonas Jukkola, Lohtaja Hannu Göös, Kokkola Jukka Saarela, Ylivieska YRITTÄJÄ-LEHTI 39 PARHAAT PALVELUT LAKIASIAT KIERRÄTYS TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET MAANRAKENNUSTA VAIHTEISTOJEN KORJAUSTA LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT VARTIOINTIA SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ AUTOPURKAAMO Jäniskatu 5, KOKKOLA. Puh. 040 5668 250 www.janismaanromu.fi TILINTARKASTUSTA DOKUMENTIN JA TULOSTUKSEN HALLINTA PESULAPALVELUA Sähkötie 6, 69100 KANNUS, Puh/fax (06) 870 850. SISUSTAMISTA AUTONPESUA TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA VALMENNUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAT Yrittäjä - mitkä ovat sinun tavoitteesi? Henkilökohtainen coaching auttaa kehittämään itseäsi ja yritystäsi tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Kysy tarjous ja varmista tavoitteittesi saavuttaminen! heini.salmu@valmennuskumppani.fi puh. 040-5158 156 Katso lisätietoja: www.valmennuskumppani.fi MAINOSTOIMINTAA MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET 40 YRITTÄJÄ-LEHTI Joulurauhaa ja Siunattua Uutta Vuotta 2014 Julfrid och Välsignat Gott Nytt År 2014 yLiOPiStOKESKuKSEStA yRityKSiLLE MBA KOKKOLA MBA KOKKOLA on johdon koulutusohjelma, jossa voi opiskella erillisiä opintokokonaisuuksia tai suorittaa MBA-diplomin. MBA Kokkola -ohjelmaan voi hypätä monessa vaiheessa mukaan. Juuri tällä hetkellä on otollinen tilaisuus aloittaa modulivaiheen opinnot. oPIntoja Vuonna 2014: strateginen johtaminen, 20 op. Haku käynnissä. Aloitus 16.1.2014. Ohjelma valmentaa osallistujia strategiseen johtamiseen, strategiseen analyysiin ja strategiaprosessin läpiviemiseen. Lue lisää: http://www.chydenius.fi/opiskelu/kauppatieteet/koulutus/Strateginen%20johtaminen Yrityksen talousohjaus, 15 op. Haku avautuu alkuvuodesta 2014. Aloitus syksy 2014. lisätietoja: Paula Kivinen, 040 5148 751 paula.kivinen@chydenius.fi ÄLyKKÄÄt LAngAttOMAt MittAuSRAtKAiSut teemme haastaVIen kohteIden ja YmPärIstöön lIIttYVIä mIttausProjekteja YrItYksIlle langattomalla, älykkäällä sensoriverkkoteknologialla. Kehittämäämme teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi, jos mitattavia pisteitä on paljon, mittausten keskinäisellä synkronoinnilla on merkitystä, mitattava kappale on liikkuva tai pyörivä tai mittausolosuhteet ovat muutoin haastavia. Teemme mittausratkaisuja sekä tuetusti osana EU-rahoitteisia projekteja että tilaustyönä. Etsimme myös YrItYskumPPaneIta hyödyntämään teknologiaamme omassa toiminnassaan tai osana kolmannelle osapuolelle kehitettäviä ratkaisuja. ota rohkeastI YhteYttä, selvitetään ongelmasi yhdessä. Prof. Ismo Hakala, 040 7518089, Projektipäälliköt Ilkka Kivelä, 040 7710482 ja Jarkko Kentala, 0400 199181 etunimi.sukunimi@chydenius.fi KOKKOLAn yLiOPiStOKESKuS CHyDEniuS JyVÄSKyLÄn yLiOPiStO Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014 Fridfull Jul ocn Gott Nytt År 2014
