doc3/2013 - Viestimix
download 
Report Transcription
3/2013 - Viestimix
YRITTÄJÄ-LEHTI 1 3/2013 Yrittäjien erinomainen valinta KONICA MINOLTA ICT-alan kasvumahdollisuudet toimialajojen rajapinnoissa - Nokia-kaupalla on omat vaikutuksensa tuotekehitykseen ja koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Siellä on löydettävä jatkossa uusia suuntia. Tietenkin kaupalla on iso merkitystä myös Suomen bkt-lukuihin. Tuoretta ajattelua tarvitaan senkin takia, koska vientiä on saatava taas käyntiin, toteaa Veli-Pekka Sahlgren. KONICA MINOLTAN tulostamisen ja asiakirjahallinnan ratkaisut - kosketusvärinäytöt helpottavat käytettävyyttä joka päivä! Konica Minoltan ympäristöystävälliset ja palkitut bizhub-monitoimilaitteet ovat kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä toimistojärjestelmiä. Uusien laitemallien kosketusvärinäytöt helpottavat käytettävyyttä joka päivä - niiltä toiminnot, valikot ja tilailmoitukset ovat selkeästi luettavissa ja hallinnoitavissa. Ota yhteyttä meihin. Tulemme kertomaan kuinka voit tehostaa asiakirjojesi sähköistämistä, arkistointia ja vielä säästää kustannuksissa. OPS-palvelukokonaisuus mahdollistaa yksinkertaisen ja selkeän rajapinnan tulostusympäristön jatkuvaa kehittämistä varten. Voit alentaa tulostamisen- ja asiakirjahallinnan kustannuksia jopa 20-30%. Soita ja pyydä meidät veloituksettomalle kartoituskäynnille yritykseesi. Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy Heinolankaari 12, KOKKOLA Kauppiaankatu 2, PIETARSAARI www.kp-konttoripiste.fi Soita ja varaa esittely: Tuomo Lahti 0400 667 593 Timo Kuivanto 040 550 5793 Kenneth From 040 527 7315 Sivu 3 Barentsin alue tarvitsee tekijöitä Vaikka Luoteis-Venäjällä sijaitseva Shtokmanin kaasukenttähankkeen toteutumionen on vähintään pitkissä kantimissa ja tällä hetkellä jäädytettynä, Barentsin alueella tarvitaan valtavasti työvoimaa ja erilaisten hankkeiden toteuttajia. Tämä tuli jälleen kerran ilmi Kokkolassa järjestetyssä Barentskeskuksen road showssa. Sivu 8 Haapajärven kuntasivut Sivu 20-27 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Keski-Pohjanmaan Liiton lausunto valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi erinomainen S uomen talous on riippuvainen maailmantaloudesta sekä Suomen vientiteollisuudesta. Kuitenkin viimeisimpien tilastojen mukaan työpaikat syntyvät Suomessa pääsääntöisesti pk-yrityksiin. Keski-Pohjanmaan yritysten alueen menestystekijöiksi on katsottu yritysten pieni koko ja monipuoliset toimialat. Meidän tulee edelleen hakea keinoja alueemme pk-yritysten kannattavan toiminnan ja kasvun löytämiseksi. Kaikilla alueemme viranomaistoimijoilla tulee olla selkeä käsitys miksi alueen yritysten toimintaa tulee edistää ja tukea. Viranomaistoimijoilla tulee ensin olla asiantuntemus hoitaa asioitaan, mutta tärkeää on myös ymmärtää yrittäjyyden lainalaisuudet ja ideologia. Tähän olemme rakentaneet erinomaisen työkirjan: Elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjan 2013-2016. Kunnissa tulee huolehtia yrityksille sopivien toimitilojen riittävä tarjonta. Toimitilat ovat yrityksille ensiarvoisen tärkeä seikka. Lisäksi kuntien kaavoitus-, hankintapäätökset sekä kunnan toimien ulkoistamispäätökset ovat tärkeitä asioita siksi, että saamme alueelle ja kuntiin monipuoliset palvelut, niin sote- kuin elinkeinoelämän palveluiden puolella. Edellinen luonnollisesti turvaa alueelle työpaikkoja. Lisäksi alueemme yrityksillemme tulee taata samanarvoinen tuki-, neuvonta- ja rahoituspolitiikka kuin koko Suomessa parhaimmillaan on. Alueen elinkeinotoimilla ja kehitysyhtiöillä on merkitystä. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa hal- lituksen esitykseen eduskunnalle laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain muuttamisesta. Keski-Pohjanmaan Liitto on ottanut kantaa em. tulevaan yritystukilakiin. Tehdyssä kannanotossa on huomioitu erinomaisesti alueen pk-yritysten ajatuksia kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on aiemmin ottanut samoin kantaa ELY-keskusten, Tekes:n sekä Finnveran yritysrahoitukseen. Lisäksi kantaa on otettu ao. toimijoiden toimipaikkojen riittävyydestä, ja myös Keski-Pohjanmaan Liitto kantaa asiassa edelleen kortensa kekoon. Hienoa. Maakuntaliitto on lausunut mm. seuraavaa: Suomen Teollisuussijoitus, Tekes ja Finnvera Oyj hallinnoivat Suomessa julkista pääomasijoitustoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulee jatkossa turvata tasapuolisesti nämä palvelut myös sellaisille alueilla joilla ei ole omaa ELY-keskusta, kuten Keski-Pohjanmaalla tilanne on. Sivutoimipisteiden palvelutarjontaa on laajennettava kattamaan em. palvelut myös Keski-Pohjanmaalla. Näin alueemme toimijat puhaltavat samaan hiileen ja meillä on mahdollisuus edistää oman alueemme yritysten kasvun- ja kannattavan toiminnan edellytyksiä. myös aktiivisille paikallisyhdistyksillemme. Useat alueemme kunnat ja kaupungit ovat allekirjoittaneet 5.9. yrittäjän päivänä – tai jopa aiemmin sitoumuksen siitä, että kunta ja yrittäjät lupaavat kehittää kuntaansa yhdessä. Nämä julkisesti annetut sitoumukset ovat merkityksellisempiä kuin arvaammekaan. Kunnassa tehty sitoumus ja esim. yrittäjien kanssa yhdessä tehty elinkeinopoliittinen ohjelma sitoo kunnan suhtautumisen oman alueen yrittäjien toimintaan ja koko kunnan kehityssuuntaan. Tehdyt ohjelmat ja sitoumukset tuottavat kuitenkin yhteistä hyvää vasta sitten kun sovitut toimet on toteutettu. Joten onnea matkaan edelleen, meidän kaikkien panosta tarvitaan että saamme alueemme talouden nousemaan Suomen menestyksen veturiksi, ei vain yritysten - vaan myös kuntajohtamisen kautta. Rakentavin ja aurinkoisin syysterveisin Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 Yrittäjän päivä 5.9.2013 Sydämestä kiitos niille edistyksellisille kunnille jotka ovat päättäneet sitoutua julkisesti yrittäjyyteen. Kiitos P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A Vanhasta luopuminen luo aina uutta kehitystä U utiset viimeaikaisesta Nokian matkapuhelinten liiketoiminnan myynnistä Microsoftille ovat herättäneet ihmisissä pelonsekaisia tunteita. Nokian brändi Suomen pelastajana vuoden 1990- luvun lamasta on tähän päivään saakka ollut koko Suomen mielikuvien rakentaja. On muistettava, että rakenteet Suomen taloudessa muuttuvat koko ajan. Suomeen jää kuitenkin onneksemme verkkoliiketoimintojen Nokia (Suomessa n.5.900 työntekijää). Lisäksi Nokialle jää patenttisalkku ja merkittävä taloudellinen panos, joka voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia. Toinen suuri uutinen on Fennovoiman ja Venäläisen valtiollisen ydinvoiman Rosatomin allekirjoitettu sopimus, joka tähtää ydinvoimalan rakentamiseen Pyhäjoen Hanhikivenniemeen. Venäläisen reaktorin pitäisi valmistua alustavasti vuonna 2023 Pyhäjoelle. Saksalainen erergiayhtiö E.ON vetäytyi Fennovoiman hankkeesta noin vuosi sitten ja alueella pelättiin pahimmillaan hankkeen jäävän toteutumatta. Edellisen kaupan sanotaan olevan suurempi kuin Nokian, joten toteutuessaan hanke tuottaa varmuudella Suomelle kipeästi tarvitsemiamme alihankintasopimuksia sekä työpaikkoja, suoraan että välillisesti. Vakaata taloutta on vaikea ennustaa, ja meidän on tehtävä kaikkemme suomalaisten pk-yritysten menestymi- sen eteen. Saadaksemme taloudellisen hyvinvoinnin, yritysten on osattava verkostoitua entistä paremmin. Alueellamme on nykyään useita hankkeita, joiden tavoite on verkottaa alueemme yritykset rakentamaan yhteisiä tarjouksia suurhankkeille. Parhaimmillaan yritysten taloudellinen kasvu luo työpaikkoja myös meidän alueelle ja sitä Saadaksemme taloudellisen hyvinvoinnin, yritysten on osattava verkostoitua entistä paremmin. kautta palvelujen tarve kasvaa. Näin saavutamme useammalle toimialalle ostovoimaa ja talouden elpyminen alueellamme on mahdollista. Elinkeinotoimien ja kuntien rooli on tässäkin asiassa merkittävä. Uusia kuntarakenteita mietitään, mutta kuntaliitokset eivät aina ole se paras ratkaisu. Usein on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Pienet kuntamme painivat talou- dellisessa ahdingossa, mutta aina ei osata nähdä uudenlaisia yhteistyömuotoja. Pelätään identiteetin menetystä. Verotuloja on haettava ulkopuolelta. On tehtävä tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Sanotaan että kahden köyhän ei kannata mennä yhteen, mutta tiivistä yhteistyötä on tehtävä. On hyväksyttävä uusien toimintatapojen ja verkottumisen mahdollisuudet myös kuntataloudessa. Paikallisten pientenkin yritysten menestys tuottaa myös laajemmalle alueelle aina sekä talouden vahvistumista kuin myös työpaikkoja ja ostovoiman kasvua. Alueen pk-teollisuus on ollut monipuolista ja menestynyt keskimääräistä paremmin kuin muualla Suomessa. Meidän tulee tehdä yhteistyötä elinkeinotoimien kanssa ruokkimalla alueemme teollisuutta - näin takaamme myös alueen palvelutoimialoille kasvua. Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Painopaikka: Botnia Print Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh. 0500-561 145 Puh. (08) 4118 500 Puh. 0400-400 143 Puh. 045- 6383 051 Kokkola YRITTÄJÄ-LEHTI 3 ”Vuodet vähensivät Nokia-riippuvuutta Keski-Pohjanmaalla” ICT-alan kasvumahdollisuudet toimialojen rajapinnoissa Jorma Uusitalo tieteellisen ja tekniseen toimintaan luetaan teolliseen kunnosKokkolan yliopistokeskus Chy- sapitoon ohjelmistoja tekevä deniuksessa projektipäällik- Alma Software, tieto- ja vieskönä työskentelevä Veli-Pekka tintälaitteiden kauppaa erikoisSahlgren on yksi keskipohjalai- liikkeissä harjoittaa Canorama, sista ICT-alan pitkän linjan am- jolla on kehittämistä ja ylläpimattilaisista. Yllätyksellisellä toa, Sahlgren luettelee esimerkNokia-kaupalla ei hänen mu- kejä siitä, miten ICT-alan koukaansa ole suuria vaikutuksia lutuksen saaneita ammattilaisia työskentelee useilla toimialoilla Keski-Pohjanmaalla. - Nokia-asiakkuudet ehtivät pienentyä maakunnassa vuosien aikana. Sen takia negatiivisia vaikutuksia ei ole luvassa myöskään lähi vuosina, vaikka Nokia myikin kännykkätoimintansa Microsoftille. Tällä alueella enemmänkin vaikutuksia voi olla yleisellä talouskehityksellä, Sahlgren sanoo. Hänellä on näkemys siitä, miksi Nokialle kävi niin kuin kävi. - Sillä ei ollut ehkä enää loppujen lopuksi ratkaisevaa merkitystä, valitsiko Nokia Androidin, Meegon vai Microsoft-yhteistyön. Ratkaisuja olisi pitänyt tehdä aikaisemmin, Ollilan ja Kallasvuon aikoina. Monien suomalaisarvioiden mukaan kauppahinta oli aika oikea nykyisessä tilanteessa. - Kaupalla on omat vaikutuksensa tuotekehitykseen ja koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Siellä on löydettävä jatkossa uusia suuntia. Tietenkin kaupalla on iso merkitystä myös Suomen bkt-lukuihin. Tuoretta ajattelua tarvitaan senkin takia, koska vientiä on saatava taas käyntiin. ja hyvin monen tyyppisissä tehtävissä yritysten palveluksessa. - Yhdessä asiassa informaatio- ja viestintätekniikka poikkeaa muista toimialoista, sillä julkisia alan työpaikkoja valtiolla ja kuntien palveluksessa on yllättävän paljon. Jos esimerkiksi kaupungin it-yksikkö työllistää yli 20 henkilöä, ICTalan työpaikoista niissäkin on ICT työllistää monipuolisesti ICT on mielenkiintoinen osaamisala, sillä sen ammattilaisia löytyy hyvin monilta toimialoilta. Sahlgren ottaa esimerkiksi opiskelijan, joka valmistuu Centriasta tietotekniikan insinööriksi erikoistumisalanaan automaatiotekniikka. Jos hän työllistyy Saskenin palvelukseen Kaustiselle, puhutaan ICT-alan henkilöstä. Mikäli työpaikka onkin Bolidenin sinkkitehdas Kokkolassa, kyse on metallin jalostajasta. - Itse katson ICT-alaa aika laajasti. Kokkolan seutukunnassa informaatiota ja viestintää edustavat KOSEKin yritysrekisterin mukaan esimerkiksi Elisa ja Anvia. Yritysrekisterin mukaiseen ammatilliseen, Veli-Pekka Sahlgrenin mukaan on tärkeää, että ICT-alan yritykset pystyvät kehittämään myös omia tuotteita ja niihin liittyviä palveluita. kysymys. - KOSEKin yritysrekisterin perusteella Kokkolan seutukunnassa on 117 tietotekniikka-alan yritystä ja niissä 725 yritystyöpaikka. Näiden lisäksi tulevat julkisen sektorin työpaikat sekä yritysten it-yksiköiden työpaikat, Sahlgren kuvaa numeroiden valossa sitä tosiasiaa, kuinka paljon ICT-osaajia työllistyy eri tehtäviin pelkästään Kokkolan seutukunnassa. Kokkolan ja Pietarsaaren talousalueella oli viime vuonna yhteensä 1 600 ICT- ja media-alan työpaikkaa yrityksissä ja julkisella sektorilla. KeskiPohjanmaalla työpaikkamäärä oli 1 100. Sahlgrenin mukaan Kokkolassakin esiintyy vääriä käsityksiä siitä, millä aloilla loppujen lopuksi työskentelee merkittävät määrät ihmisiä. Vanhat painolastit ja erheelliset mielikuvat saattavat vaikuttaa jopa kehittämistoimintaan. - Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että koulutustaso tietotekniikan alalla on selvästi korkeampi kuin muilla toimialoilla. Tämä näkyy palkkatasossa ja sitä kautta kunnan saamana tuloverokertymänä. Sahlgren sanoo, että huolestuttavaa ICT:n työpaikkakehityksessä Keski-Pohjanmaalla on ollut vientityöpaikkojen menetys erityisesti Nokia-yhteistyön vähentymisen seurauksena. Ne ovat pääosin korvautuneet paikallisilla IT-palveluilla ja ohjelmistotyöpaikoilla. Alihankinnan lisäksi omia tuotteita Fotoniikan instituutissa ItäSuomen yliopistossa professorina työskentelevä ja Piilaaksosta Suomeen palannut Jyrki Saarinen kirjoitti elokuussa Talouselämä-lehdessä, että koko Suomen kasvun idut löytyvät toimialojen rajoilta. Hän otti esimerkiksi perinteisen konepajateollisuuden, jonka pitäisi lyödä hynttyyt yhteen ohjelmistoteollisuuden kanssa. Silloin syntyy älykkäitä konepajatuotteita, joita ei tuosta vain kopioidakaan halvemman työvoiman maassa. Sahlgren on samaa mieltä Saarisen kanssa. Keski-Pohjanmaalla lähtökohdat uuden luomiseen ovat hyvät, sillä tällä hetkellä ICT-alalla toimii lukumääräisesti enemmän ja osaamiseltaan monipuolisempia yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin. Centria ammattikorkeakoulu on osaltaan huolehtinut siitä, että alalle on saatu ammattitaitoisia työntekijöitä - Aika pitkään on jo ajateltu, että Suomen mahdollisuus ICT-alalla on siinä, että yhdistetään eri toimialoja ja liikutaan toimialojen rajapinnois- sa. ICT-ammattilaisethan tekevät töitä aina jollekin toimialalle kuten Nokialle, Metsolle tai kirjapainoalan yrityksille. Jotta tässä onnistutaan, ICT-toimijoiden ehdoton edellytys on tuntea asiakas sekä asiakkaan toimialan ongelmat, jotta niihin voidaan kehittää ratkaisuja. Kun arvioidaan ICT-toimialan mahdollisuuksia synnyttää uusia työpaikkoja Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle, erityisen tärkeitä ovat Sahlgrenin mukaan toimijat sekä alat, jotka voivat saada asiakkaita ulkomailta tai muualta Suomessa. - Sen lisäksi, että täältä löytyy osaavaa alihankintaa, on hyvin tärkeää kehittää omia tuotteita. Ne tuovat lisää vakautta ja lisäävät osaamista, koska silloin kun yrityksellä on oma tuote, sen täytyy hallita selvästi isompi osaamisalue kuin alihankinnassa. Tästä paras esimerkki Kokkola-Pietarsaari-alueella on Beamex, jossa kulkee töissä paljon kokkolalaisia. Beamex on erikoistunut kapeaan sektoriin, jossa se edustaa laadukkaimpia huippulaitteita koko maailmassa. Sahlgrenin mukaan toinen tuotteistamisessa mainiosti onnistunut paikallinen yritys on Raisoft, jolla on sekä tuotteita tietylle erikoisalueelle että tuotteisiin liittyviä palveluita. - Yksi yritys, joka tekee menestyksellisesti ohjelmistoprojekteja asiakkailleen on Alfame Systems. Yrityksen kehitystyö tapahtuu pääasiassa Kokkolassa mutta asiakas voi olla Helsingissä. Tärkeä edellytys uuden luomiselle on hänen mukaansa yritysten kehitystyön tukeminen. - Täkäläiset kasvuhakuiset firmat ovat kokoluokaltaan sellaisia, että niiden resurssit ovat t&k-toiminnan näkökulmasta rajalliset. Siksi niiden pitäisi saada apua julkisesta kehittämisestä, vaikka se ei aina olisikaan helppoa. - Kokonaisuutena ICT-alan tulevaisuus näyttää Keski-Pohjanmaalla vakaalta. Maakunnassa on erilaisia yrityksiä, jotka työskentelevät useilla toimialoilla. Toivon kuitenkin, ettemme tyytyisi liikaa paikallisiin markkinoihin vaan tosissamme satsaisimme kehittämiseen. 4 YRITTÄJÄ-LEHTI Kanava työllistämiseen Kuntakokeilu Kanava -hanLisätietoja hankkeesta netti- Anne Nissinen. ke edistää alueen työttömi- sivuilta www.kokkola.fi/kunKuntakokeilu Kanavasta en pääsyä takaisin työmark- takokeilu / tai 040 8065 349, myös Yrittäjien sähköisessä kinoille ja auttaa työnantajia hankkeen prosessikehittäjä uutiskirjeessä. löytämään sopivia työntekijöitä. Hankehenkilöstö kartoittaa työnhakijoita työvoima- ja koulutustarpeet huomioiden – räätälöidysti yrityksesi tarpeisiin. Ota yhteyttä niin kerromme lisää! UUDET JÄSENET HUOMISEN TIETO JO TÄNÄÄN – AJANKOHTAISET TIETOISKUT 2013 Tule paikanpäälle hakemaan ajankohtaista tietoa ja samalla verkostoitumaan. Tietoiskut on suunnattu niin yrittäjille, yrittäjyyttä suunnitteleville kuin myös opiskelijoille. Koulutukset tullaan kuvaamaan niin että ne on mahdollista katsoa myöhemmin internetin kautta osoitteessa www.limetv.fi - aikaan ja paikkaan sitomatta! Tietoiskut ovat maksuttomia. Koulutuspaikkana: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 80 yritystä edellisen Yrittäjälehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Vetelin Yrittäjät Antti Nyyssölä OY Aseman Kasarmi Kauneushoitola KultainenAurinko Olivia Hovi Oy AR Huonekalumyynti, Realisointi ja Kirppis Ky Huhmaroniemi Oy Kuljetusliike Huusko & Karppinen Oy Siru Tuomaala Taverna PitStop Ky Himangan Yrittäjät Himangan Huolto ja Hitsauspalvelu Hovipelti Kalajoen Yrittäjät Anna Brandi Easy Dog Nosto ja Siirtopalvelu KSP Oy Rakennus ja Sisustus Fordell Oy Rateko Oy Tmi Janne Lukkarila Tmi Tapio Portti Kannuksen Yrittäjät Ateljee Kuvastin Oy EL-PESI Kannuksen Automeikkaus Kaustisen Yrittäjät Hierontapalvelu Hyrinä Kälviän Yrittäjät LVI-Primo J. Santapakka Sami Myllykangas Ky Suomen Kuormalavat Oy Kauniiksi.fi Finland LVI-työ Jorma Hietaharju Ricoliina Nivalan Yrittäjät Henna Myllylä Hius Studio Zeta JP-Paino&Palvelu Jarmo Löytynoja MINNAN HIUSPISTE Tmi Tarmo Malila Ylimäki Jaakko Olavi Reisjärven Yrittäjät Hyvän Olon Hoitolasi Tmi Vihersormet Sievin Yrittäjät Askon Auto Bioecomotion Oy Ilse Eskola Ky/K-Market Mutti Misatec Avoin yhtiö Timo Ainali Toholammin Yrittäjät Bullberry Oy Maatalousyrittäjä Rauhala Alpo Salaojaurakointi Polso Oy Ylivieskan Yrittäjät Huoltokeskus Lintonen Ky Indoor Group Oy / Asko JasaFix avoin yhtiö Lvi ja rakennus J. Kunelius Osuuskunta PPO Tmi Petri Jutila WillaHoiva Oy Yritystalo Evaldin kokoustila, Ristirannankatu 1, Kokkola, klo 9-11 4.10.2013 Tietoteknisen ympäristön tulevaisuuden muutokset kouluttajana Juha Kykyri ja Jan Helminen, Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto Tule kuulemaan ja keskustelemaan, mitä mullistuksia on meneillään ja mitä niistä olisi hyvä tietää! • • • Tiedonhallinta murroksessa. Pilvipalvelut, sovelluskaupat, mobiililaitteet? Mitä minun tulisi tietää? Tietoturva – miten järjestää? Maksuttomat avoimen lähdekoodin ohjelmat o toimisto-ohjelmat (esim. OpenOffice) o käyttöjärjestelmät (esim. Linux) Juha Kykyri on vahvan ja monipuolisen kokemuksen omaava IT-alan kouluttaja Keski-Pohjanmaan aikuisopistosta. Hänen osaamista ovat erityisesti tietojärjestelmät, tietokanta- sekä ohjelmistosuunnittelu Jan Helmisellä on pitkä ja monipuolinen yritystausta ja hän toimii tällä hetkellä IT-alan kouluttajana Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa. Jannen osaamista ovat erityisesti ohjelmistot, tekniikka ja tietoturva Muut tietoiskut: 1.11 Katetuottolaskenta ja sen hyödyntäminen 13.12 Toimiva ja tuloksellinen myynti ja asiakaspalvelu Ilmoittautuminen: viimeistään 2 päivää ennen jokaista koulutusta www.kpakk.fi/koulutuskalenteri tai Anne Isokoski puh. 040 808 5025. Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Kokkolan Yrittäjät Datahifi Oy Fight4fit Isoproto Oy J.Parpala Oy Jalkojenhoitopalvelu Raija Junttila jensjobb Johansson Kotipalvelu Oy JS Katto- ja Listapalvelu Oy Kateykköset Oy Masan Milli OY Rakennus- ja Konepalvelu Jokitalo Oy Suomen Teollisuusvaaka Oy TiTo Boats Oy Tmi Ari-Pekka Lahtinen Tukki Media Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät BMG Bokföring Jakobstads Mekano Ab LizBoking Mia ja Mikael Rimmi Oy Pietarsaaren Soodapuhallus Avoin Yhtiö Rönn Erik Mikael Alavieskan Yrittäjät Huoltopalvelu S. Tolonen SB-Kiinteistöpalvelu T-Raasakka Ky Lestijärven Yrittäjät FUNdaMENTAL Flow Lestin kukka- ja hautauspalvelu Kruunupyyn Yrittäjät Happy Monday Tmi Anu Nissilä Halsuan Yrittäjät Aasitila Sirius YRITTÄJÄ-LEHTI Yrittäjägolfissa tarkkoja lyöntejä Kauniissa auringonpaisteessa pelattu kilpailu kokosi kolmisenkymmentä pelaajaa Kalajoen viheriöille heinäkuun alussa. Yrittäjien golftapahtumassa kilpailtiin kolmessa sarjassa sekä lisäksi järjestettiin erikoiskilpailuja. Upeiden palkintojen seassa oli mm. LähiTapiolan Hole in One –vakuutus vuodeksi. Kilpailu toimi myös esikarsintana valtakunnalliselle golftapahtumalle joka pelattiin elokuun alkupuolella Siuntiossa. Keski-Pohjanmaata kilpailussa edustivat Tarja ja Tapio Reinikainen Nivalasta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Golf Open 2013 tulokset Miehet HCP 18,1-36,0 Pistebogey 1. Mäkelä Timo 2. Isopahkala Erkki 3. Raudaskoski Matti Miehet HCP 0-18,0 Tasoituksellinen lyöntipeli 1. Lauri Esa 2. Vuoti Mika 3. Liias Jani ONNITTELUT 55 vuotta 15.8.2013 Turkistarha Erkki Manninen Ky, Kalajoki Naiset HCP 0-36,0 Pistebogey 1. Mäkelä Karita 2. Ojala Anne 3. Isopahkala Kaija 20 vuotta 1.9.2013 Autosähkö & Korjaamo Raimo Jylhä, Kaustinen Pisin draivi M: Knuutila Esa Pisin dravi N: Palola Sara Lähimmäs lippua M: Järvelä Jouko 1.36 m Lähimmäs lippua N: Mäkelä Karita 2,22 m 35 vuotta 2.9.2013 Kokkolan Ilmastointiasennus Ky, Kokkola Miehet paras scratch: Liias Jani Naiset paras scratch: Palola Sara 15 vuotta 1.9.2013 Koulutettu hieroja Aila Kurvinen, Nivala 5 vuotta 3.9.2013 Helena Pesola Ky, Reisjärvi 15 vuotta 16.9.2013 Musiikkipalvelu Ikäheimo Oy, Kalajoki KALENTERI SYYSKUU 13.9. 13.9.-14.9. 14.9. 17.9.-19.9. 17.9. 17.9. 20.9. 20.9. 24.9.-26.9. 26.9. Kokkolan kauppojen ja kulttuurin yö Suunnitellusti muutokseen -seminaari Yyterin Kylpylä, Pori Kälviän Yrittäjien 30. syysmarkkinat Aluejärjestöjen puheenjohtajien koulutuspäivät SY hallitus Helsinki Keski-Pohjanmaan viides hyvinvointifoorumi Myynnin osaamisella lisää kauppoja, osa I Aktiivinen myynti Asiakasrekisteri Excelillä Omalla koneellasi (webinaari) Alihankinta 2013 -messut Tampereella K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 7 LOKAKUU 3.10.-4.10. Järjestöseminaari 3.10. Hakukoneoptimointi käytännönlä heisesti Omalla koneellasi (webinaari) 4.10.-6.10. K-P:n Yrittäjien rentoutus- ja virkistäytymismatka Rukalle Ruka 4.10. Huomisen tieto jo tänään - Lisää tehoa yrityksen tietotekniikkaan Yritystalo Evald 7.10. K-P:n Yrittäjien hallituksen kokous nro 4 10.10. Suurhankkeiden MatchMaking tapahtuma Tullipakkahuone, Kokkola 17.10. Google AdWords -kampanjan luominen Omalla koneellasi (webinaari) 18.10. SY:n liittokokous Lappeenranta 18.10.-20.10. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Lappeenranta 19.10.-26.10. Vaellusretriitti Sveitsissä 25.10. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät sanomalehti nro 5 27.10. Toholammin Yrittäjät ry 60v MEETING POINT 2013 – mukaan suurhankkeisiin - Match Making -tapahtuma Kokkolan Vanhalla Tullipakkahuoneella (Tullikamarintie 1) TO 10.10.2013 klo 12 alkaen • SEMINAARI • B2B-TAPAAMISIA • ILTATILAISUUS – BUFFET-ILLALLINEN Hinta 40 €/hlö. Ilmoittautumiset 26.9. mennessä osoitteessa www.kosek.fi Lisätiedot: Jukka Oravainen 040 778 4262 MARRASKUU Heidi Huhtala p. (06) 8315 292 tai heidi.huhtala@yrittajat.fi 1.11. 12.11.-16.11. 12.11.-15.11. 19.11. 21.11. 23.11. 26.11. 29.11. Huomisen tieto jo tänään-Katetuotto- laskenta ja sen hyödyntäminen Yritystalo Evald Agritechnica 2013 -messut Elmia Subcontractor 2013 SY:n hallitus Google Analytics -käytön perusteet Omalla koneellasi (webinaari) Maakunnallinen Yrittäjägaala K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 8 Google Analytics tehokäyttäjälle Omalla koneellasi (webinaari) 5 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Halsualla kouluyhteistyö poikkeuksellisen laadukasta Yrittäjän päivä yhdisti yrittäjiä, kouluja ja päättäjiä Jorma Uusitalo Yrittäjän päivä näkyi monella tavalla Keski-Pohjanmaalla. Halsualla yrittäjät ja kunnan yläaste ovat tehneet jopa valtakunnallisesti esimerkillistä ja säännöllistä yhteistyötä jo useita vuosia. Yrittäjän päivä olikin luonnollinen ajankohta tutustuttaa yläastelaisia paikallisiin yrityksiin. Päivän viimeinen kohde oli betonielementtejä maatalouteen, teollisuuteen ja asumiseen valmistava Hietalahti ja Pojat Oy. Yhtiön tiloissa järjestettiin myös yhteinen päätöstilaisuus, jossa käytiin läpi päivän antia yhdessä yritysten edustajien, koululaisten ja heidän opettajiensa kanssa. Halsualla yrittäjät ja yläaste ovat luoneet kolmen vuoden kiertoon perustuvan kokonaisuuden, jonka ansiosta yläasteen jokaiselle vuodelle ajoittuu uudenlainen tapahtuma. Yhtenä vuonna yrittäjät tulevat koululle paistamaan lettuja ja puhumaan yrittämisestä, yhtenä vuonna yrittäjät ja yläaste järjestävät yhdessä Hal- Perhossa yrittäjät ja kuntapäättäjät viettivät liikunnallisen illan frisbeegolfin merkeissä. työntekijöitä. Kun työntekijät tulevat läheltä, he sitoutuvat työpaikkaan ja paikkakuntaan aivan toisella tavalla kuin monet kaukaa tulevat, jotka saat- Halsuan yläastelaiset Eveliina Leppäharju (vas.), Janne Kalliokoski ja Roosa Suominen saivat tilaisuuden tutustua kotikuntansa yrityksiin. Yrittäjä Paavo Hietalahti ja opettaja Taina Simpanen ovat tyytyväisiä yrittäjien ja yläasteen säännölliseen yhteistyöhön Halsualla. suan joulunavauksen ja nyt oli vuorossa kolmas yhteistyön muoto, koululaisten tutustuminen halsualaisiin yrityksiin. ”Yrittäjät panostaneet kouluyhteistyöhön” - Haluamme olla tekemisissä nuorten kanssa ja osoittaa, että myös Halsualla voi yrittää, tehdä töitä ja asua. Omalla kohdallamme kyse on ihan konkreettisesti siitäkin, että näissä nuorissa toivottavasti on meidän yrityksen tulevia tavat keskittyä enemmänkin siihen, että löytäisivät mahdollisimman pian uuden työpaikan omasta kotikunnastaan, Hietalahti ja Pojat Oy:n toimitusjohtaja sekä Halsuan Yrittäjien puheenjohtaja Paavo Hietalahti kertoo. Halsualla yhteistyön kynnystä on madaltanut sekin, että koulun opettajakunnasta löytyy käytännön yrittäjäkokemusta. Muun muassa opintojen ohjausta yläasteella tekevällä Taina Simpasella on opettajan työnsä ohella käsi- työalan yritystoimintaa. - Yhteistyö yritysten kanssa on erittäin tärkeää. Tämän päivän aikana oppilaat ovat nähneet, että työelämässä tarvitaan ihan oikeasti niitä taitoja, joita koulussa opetellaan. Halsualla tehtävä yhteistyö on sellaista, jota monet naapuritkin ovat ihmetelleet, miten meillä voi olla tällaista. On ollut hienoa nähdä, että yritykset ovat todella panostaneet tähän, ja silloin yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet, Simpanen sanoo. Hietalahtien perheyrityksessä oppilaat muun muassa kokeilivat käytännössä, kuinka onnistuu tuotantoon liittyvä teräskappaleen taivuttaminen käsikäyttöisellä taivutus- laitteella. Laskutaitojaankin nuoret pääsivät testaamaan, minkä lisäksi heille esitettiin yrityksestä kertova esittelyvideo. Päivä huipentui mehuun, munkkeihin sekä kotikunnan ruokapaikkaan jaettuihin pizzakortteihin. Eveliina Leppäharju (7. lk.), Janne Kalliokoski (8. lk.) ja Roosa Suominen (9. lk.) olivat mielissään erilaisesta koulupäivästä. - En ole vielä hirveästi miettinyt, mikä minusta tulee isona. Ainakin maatalous kiinnostaa, hevosista pitävä Eveliina kertoi. - Minulla on montakin vaihtoehtoa mielessä. Tärkeintä on löytää sellainen ala, joka kiinnostaa itseä. Tämä on ollut ki- va päivä, koska nyt tiedän paremmin, mitä halsualaiset yritykset tekevät, Roosa jatkoi. Janne kertoi miettineensä yrittäjyyttä jo tässä vaiheessa. - Päivästä jäi hyvät fiilikset, ja voisin itsekin harkita ryhtyväni yrittäjäksi. On mukava työllistää itse itsensä, ja käsillä tekeminen kiinnostaa, Janne sanoi. Yrittäjäasiaa luonnon helmassa Perhossa Yrittäjän päivää vietettiin liikunnallisissa merkeissä, kun yrittäjät ja kuntapäättäjät kokoontuivat testaamaan yhdessä äskettäin käyttöön otettua täysimittaista frisbeegolf-rataa. - Perhossa olemme puhu- neet paljon yhteistyön lisäämisestä. Totesimme, että on paljon kivempaa lähteä yhdessä ulos liikkumaan kuin istua sisällä pöydän ääressä. Mahdollisuus otettiin tosi hyvin vastaan ja jos joku ei päässyt paikalle, hän ilmoitti siitä meille etukäteen., iloitsi Perhon Yrittäjien puheenjohtaja Terhi Möttönen. Vaikka yrittäjät ja päättäjät olivat yhdessä rennosti vapaalla, se mahdollisti tärkeistä asioista puhumisen. - Monet yrittäjät miettivät sitä, miten Perhossa mennään jatkossa eteenpäin. Esimerkiksi Perhon kehitysyhtiön tiimoilta on ollut viime ajat hiljaisempaa, miten sen toiminta jatkuu tulevaisuudessa. Siitäkin on hyvä puhua, voisivatko kunta ja yritykset tehdä asioita yhdessä vaikkapa rekrytointiin tai markkinointiin liittyen, Möttönen kertoi. Yrittäjän päivänä yhdistykset olivat liikkeellä monella muullakin paikkakunnalla. Pietarsaaren kaupunki ja Pietarsaaren Seudun Yrittäjät allekirjoittivat sitoumuksen yrittäjyyden puolesta. Osapuolet sitoutuivat kehittämään kunnan vetovoimaisuutta, edistämään yrittäjämyönteistä ilmapiiriä, kehittämään yrittämisen edellytyksiä sekä tekemään töitä Pietarsaaren palvelumarkkinoiden kasvattamiseksi ja tasapainottamiseksi. Ylivieskassa nautittuun valtuustoaamiaiseen osallistui noin 30 henkilöä. Haapajärvellä juotiin aamukahvit yrittäjien sekä kaupunginhallituksen kanssa, ja myös Kaustisella yrittäjät tapasivat kuntapäättäjiä. Hietalahti ja Pojat Oy:n tuotantotiloissa yläastelaiset saivat kokeilla teräskappaleen taivuttamista. YRITTÄJÄ-LEHTI 7 Konsultti Björn Storvik korosti, että yrityksillä pitää olla valmiina myös markkinoinnin työkalut. Barentsin alue tarvitsee tekijöitä Jorma Uusitalo tien maakohtaisia rahoituksia. - Norjassa rahat investoinVaikka Luoteis-Venäjällä si- teihin löytyvät kassasta niin jaitseva Shtokmanin kaa- valtiolta kuin yrityksiltä. Lisukenttähankkeen toteutu- säksi investointeja varten on mionen on vähintään pitkis- olemassa euroissa mitattuna sä kantimissa ja tällä hetkellä merkittävä puskuri. Ruotsissa jäädytettynä, Barentsin alu- tilanne on lähes sama. Venäeella tarvitaan valtavasti työ- jällä riittää suuria suunnitelvoimaa ja erilaisten hankkei- mia mutta kaivoksia lukuun den toteuttajia. Tämä tuli jäl- ottamatta suunnitelmien toleen kerran ilmi Kokkolassa teuttamiseen ei ole olemasjärjestetyssä Barentskeskuk- sa rahoja. Kaivossektori toimii, koska siellä on paljon yksen road showssa. Barentsin alueen mahdolli- sityistä rahaa. - Suomessa ei myöskään suuksista kertovat monet tunole rahoitusta. Täältä kannatnusluvut ovat vaikuttavia. Pohjois-Ruotsiin, Pohjois- taakin lähteä Norjaan ja kun Norjaan ja Pohjois-Venäjäl- siellä on opittu asioita, siirtyä le vuoteen 2020 suunniteltu- sen jälkeen Luoteis-Venäjälle, jen investointien yhteisarvo Hahl vinkkasi. Barentsin alueen työllisyysnousee yli 75 miljardiin eutilanteesta kertoo paljon seroon. Vaikka suurin osa näistä kin, että Pohjois-Norjassa projekteista on käynnistynyt, Venäjän rajan tuntumassa simukaan ehtii edelleen. Esijaitsevassa Kirkkoniemessä merkiksi Norjassa työvoiman tarve kasvaa joka vuosi 100 työttömyysaste on ainoastaan 000 ihmisillä, ja pelkästään yksi prosentti. Hahl laski, etinsinöörejä tarvitaan noin 10 tä alueen 5 500 euron keski000. Norjan rakennusurakois- palkalla ja 28 prosentin verota voidaankin toteuttaa aino- asteella työntekijälle jää rahaa astaan vajaa puolet työvoiman käteen kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa. puutteen takia. Veidnesin alue PohjoisNorjassa kehittyy voimakNorjassa hyvä kaasti maan öljy- ja kaasuterahoitustilanne Barentskeskus Finland Oy:n ollisuuden ansiosta, ja Kirktoimitusjohtaja Martti Hahl koniemi Siperian öljykuljeselvitti tarkemmin investoin- tuksineen sekä Hammerfest ovat merkittäviä satamakaupunkeja. - Euroopan rautamalmista suuri osa tulee Ruotsista, missä Kiirunan ja Jällivaaran kaupunkien siirtoprojektit ovat valtavia urakoita. Maassa panostetaankin tällä hetkellä vahvasti infran rakentamiseen. Ruotsissa on myös vahva ympäristöomatunto. Sen takia naapurissa rakennetaan paljon tuulivoimaa, johon siihenkin tarvitaan osaajia, Hahl luetteli. Suomalaisilta Hahl toivoi enemmän aloitteellisuutta. Hänen mukaansa suomalai- set ovat loistavia suunnittelijoita, josta hyvänä esimerkkinä kahdeksan kuntatason ratahanketta. Niistä yksikään ei kuitenkaan ole edennyt tähän mennessä hallitustasolle, josta hankkeet puolestaan jatkaisivat Brysseliin rahoitusta varten. Markkinoinnin työkalujen oltava kunnossa BusinessOulun projektipäällikkö Jukka Olli kertoi muun muassa Ruotsin valtion omistaman kaivosyhtiön LKAB:n kautta avautuvista mahdollisuuksista. Valtionyhtiön pää- toimialana on rautamalmin louhinta Kiirunan ja Jällivaaran Malmbergetin rautaesiintymistä. LKAB:llä on 4000 alihankkijaa ja yhtiön tuotanto kaksinkertaistuu seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. - Suomessa on hyviä yrityksiä, mutta aina ne eivät osaa myydä osaamistaan. Hinta ei ole niinkään ratkaisevaa, vaan laatu ja luottamus. Jällivaarassa taloja on jo muutettu uuteen paikkaan, ja Jällivaaran kunta rakentaa vuoteen 2020 mennessä yli 250 000 neliömetriä, Olli kertoi. Keskipohjalaisyrittäjille kerrottiin Barentsin alueen mahdollisuuksista Kokkolassa pidetyssä tilaisuudessa. Samoin Norjassa riittää tekemistä. Öljy- ja kaasuteollisuuden lisäksi maan puolustusvoimat on merkittävä työllistäjä, sillä se aikoo rakentaa 200 miljoonalla eurolla. Tiestöön ja tietunneleihin investoidaan tänä vuonna noin sata miljoonaa euroa, minkä lisäksi tekijöitä tarvitaan voimalaitosrakentamiseen sekä satama- ja teollisuushalli-investointien toteuttamiseen. Konsulttina työskentelevä Björn Storvik korosti, että yritysten on tärkeää perehtyä siihen, kuinka markkinoille on mahdollista päästä. - On ymmärrettävä markkinat sekä se, miten yrityksen tuotteet ja palvelut voisivat soveltua kyseisille markkinoille. Pitää löytää luotettava kumppani, joka tuntee markkinat sekä yhdistää voimavaroja alueella jo toimivien kanssa. Rahoitusmekanismien hallitseminen on tärkeää, jotta riskejä voidaan alentaa. Kaiken muun lisäksi yrityksillä on oltava valmiina markkinoinnin ja myynnin työkalut. Suomenkieliset esitteet ja kotisivut eivät juuri auta. Englantia käytetään suomea enemmän, mutta norjan- tai ruotsinkieliset versiot ovat kaikkein parhaita, Storvik opasti. 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Sanssi-tuen hakeminen sähköiseksi Sanssi-kortilla työnantajalla on mahdollisuus saada palkkatukea työttömän nuoren työnhakijan palkkaamiseen. Palkkatukea voi nyt hakea sähköisesti. Hakemuksen liitteeksi ei tarvita enää edes todistusta verojen maksamisesta, sillä TE-toimisto saa verotiedot suoraan verottajalta. Palkkatukihakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Sanssi-kortilla työnanta- ja voi palkata alle 30-vuotiaan nuoren työnhakijan määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatuen suuruus on noin 700 euroa jopa kymmenen kuukauden ajan. Palkkatuetussa työssä työnantajan pitää maksaa nuorelle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sanssi-kortti on yksi keino toteuttaa nuorisotakuuta. Nuoren palkkaava työnantaja on mukana kohentamassa Suomen kilpailukykyä ja tekemässä tärkeää talkootyötä yhteiskunnan tulevaisuuden eteen. ENSIN YHTEYS KOSEKIIN KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja Kokkolan seudulla. Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun. Me olemme olemassa sinua varten! KOSEK Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola Puh: (06) 824 3400 Faksi: (06) 822 5545 info@kosek.fi www.kosek.fi www.facebook.com/KokkolanseudunKehitys - koordinoiva asiantuntija Naksut ja ruislastut ovat Ruislandian kehittämiä tuotteita, joille riittää kysyntää maan rajojen ulkopuolellakin. Eero Koivistolle terveellinen raaka-aine merkitsee innostuksen lähdettä Leivästä on kysymys Jorma Uusitalo 20 000 tiiltä ja jotka ovat pituudeltaan 18 metriä. Ne ovat Vetelissä oppinsa saanut lei- edelleen ainutkertaisia maailpomoyrittäjä Eero Koivisto massa, ja sittemmin isän kekuvailee itseään oman alan- hittämä teknologia on uudissa Pelle Pelottomaksi. Mai- tettu. Aina tekemisessä on olnio esimerkki innovatiivisuu- lut leivästä kysymys, vaikka desta ovat naksut ja ruislas- väliin mahtuu konkurssejakin, tut, jotka ovat perunalastuja Koivisto kertoo. terveellisempi vaihtoehto naposteluun. Ruislastuja Koivis- Kahdesti paistettu to ideoi jo ennen vuosituhan- jälkiuunileipä Kolmisen vuotta sitten bisnen vaihdetta. Intohimo rukiiseen, laaduk- nekseen haettiin uutta ja selkaisiin kotimaisiin raaka-ai- keää profiilia, ja tuolloin bränneisiin sekä uuden kehittämi- dättiin Ruislandia. Leipomisen peruslähtökohdat pysyivät seen periytyvät suvussa. - Kauko-isä teki aikanaan kuitenkin ennallaan. - Vaikka tarjolla olisi ollut Suomeen yli 500 tiiliuunia ja Veteliinkin viisi. Sitten ti- halvempia ulkomaisia vaihla loppui kesken ja muutimme toehtoja, vilja on tullut koko nykyiselle paikalle Harmaa- ajan Kemiön Myllyltä rukiin kiven teollisuusalueelle. Nuo- parhaalta viljelyalueelta. Me ruuden hulluudessa minäkin käytämme myös hapanjuurrakensin kaksi kiertoarinauu- ta, mikä on terveyden kannalnia, joista kummassakin on ta hyvä vaihtoehto. Ruotsis- sa on meneillään varsinainen hapanjuuribuumi, mutta Suomessa se on jostain syystä ollut pitkään unohduksissa. Liian usein Suomessa edelleenkin leivotaan E-koodeilla. - Suomessa esiintyy paljon keliakiaa, ja leivontaan lisätään usein gluteenia, vaikka leipoa voitaisiin ilman sitäkin. Ruislandian toiminta perustuu kotimaisuuteen, lisäaineettomuuteen, tiiliuuneihin sekä hapanjuurileivontaan, Koivisto jatkaa. Hän muistuttaa, että ihmisen hyvinvointi perustuu pitkälti siihen, mitä hän syö. Sen takia yrittäjä korostaa vastustavansa prosessoitua ruokaa ja suosivansa joutsenlippua sekä menetelmää, jonka lopputuloksena on aromikas ja terveellinen tuote. - Esimerkiksi jälkiuunileivän teemme aivan eri taval- YRITTÄJÄ-LEHTI la kuin kukaan muu. Paistamme sen kahdesti ja revimme välillä. Näin syntyy herkullinen leipä, joka säilyy pitkään ja silloin mahdollistuvat myös pitkät kuljetukset. ”Rahoituspäätöksiin yrityselämän tuntemusta” Innovatiivisuus on ollut aina olennainen osa Koiviston tekemistä. Yrittäjä on joutunut kuitenkin huomaamaan, että matkan varrella vastaan voi tulla yllättäviä vaikeuksia, joiden takia ideoiden tie valmiiksi tuotteiksi saattaa jopa katketa kokonaan. Koivisto odottaa parhaillaan ratkaisua oikaisupäätökseen, jonka hän teki Pohjanmaan ely-keskuksen päätöksestä hylätä rahoitushakemus, jonka turvin yritykselle olisi hankittu uusien tuotteiden valmistuksen edellyttämiä laitteita. - Tarvitsemme laitteita muun muassa maustamiseen, kuivatukseen ja pakkaamiseen. Nyt monet toimenpiteet ovat ”pidossa”, vaikka isossa kuvassa näemme, että uusilla tuotteilla olisi mahdollisuus merkittävään kansainvälistymiseen. Tähän asti olemme voineet toimia hyvän kumppanin Petri Salosen ansiosta, ja olemme päässeet numeroidenkin valossa tilanteeseen, jossa yrityksen oma toiminta alkaa kantaa. Koiviston sanoo, että elykeskuksen ratkaisu tuntuu kohtuuttomalta monesta syystä. Hän ei esimerkiksi ymmärrä, miksi päätöstä perustellaan muun muassa tekijöillä, jotka aiheutuivat laitetoimitusten viivästymisestä. Ruislandialla oli lisäksi mahdollisuus viedä tuotanto Porvooseen merkittävästi edullisempien logistiikkakustannusten alueelle. - Myöskään ajoitus ei tue yrityksen kehittämistä. Mikäli toimintaamme olisi panostettu yhteiskunnan taholta jo alkuvaiheessa, olisimme voineet satsata heti lähdössä oikeisiin laitteisiin. - Olen joutunut miettimään, onko tässä kyse ely-keskuksen ammattitaidottomuudesta vai siitä, että olen loppuun saakka merkitty mies, koska olen aikanaan epäonnistunut. Minusta on joka tapauksessa tärkeää, että rahoituspäätöksiä tekemään saadaan ihmisiä, jotka tuntevat riittävästi yrityselämää ja jotka uskaltavat tehdä ratkaisuja. Ei aina voi pelata varman päälle. Eikä hakemuksesta päätökseen voi kulua yli puoltatoista vuotta. - Jos asiakkaan kanssa tehdään sopimus, tuotteet pitää pystyä myös toimittamaan. Nyt meillä on tuotteita, joille on markkinoita, mutta emme pääse viemään ideoita toteutukseen. Tilanne on hämmentävä senkin takia, että juuri nyt tarvitaan työllistäviä toimenpiteitä ja vientiä, Koivisto ihmettelee. 9 SY:n Rauno Vanhanen: Yt-lain ulottaminen entistä pienempiin yrityksiin virhe Jorma Uusitalo vain lisäävän kustannuksia sekä yritysten hallintovelvoitteiKeski-Pohjanmaan Yrittäjien ta ilman todellisia hyötyjä. - Sen lisäksi pidimme selvävieraana Keski-Pohjanmaalla puhunut johtaja Rauno Van- nä, että laajentaminen heikenhanen Suomen Yrittäjistä ar- tää yritysten työllistämishavosteli päätöstä ulottaa yhteis- lukkuutta. Tuolloin yhteistoitoimintalaki entistä pienem- mintavelvoitteet lavennettiin koskemaan kaikkia vähintään piin yrityksiin. Vahingollisin vaikutus on, että yhteistoimintalain vuoksi jätetään palkkaamatta uusia työntekijöitä, jotta ei jouduttaisi lain velvoitteiden piiriin - Yhteistoimintalain soveltamisalasta on käynnistetty keskustelua. Suomen Yrittäjät pitää keskustelun avaamista tarpeellisena. Järjestö vastusti jyrkästi lain soveltamisalan laajentamista vuonna 2007, koska katsoimme velvoitteiden laajentamisen lähinnä 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Yt-velvoitteiden piiriin tuli tuolloin noin 3 000 yritystä lisää, Vanhanen kertasi. ”Yt-laki lisäsi byrokratiaa ja kustannuksia” Suomen Yrittäjät teki vuoden 2007 yt-soveltamisalan laa- jentamisen vaikutuksista kaksikin jäsenkyselyä. Niistä jälkimmäinen toteutettiin vuonna 2010. Vanhanen kertoo, että kysely paljasti yt-lain laajentamiseen liittyviä selkeitä heikkouksia. - Vahingollisin vaikutus on, että yhteistoimintalain vuoksi jätetään palkkaamatta uusia työntekijöitä, jotta ei jouduttaisi lain velvoitteiden piiriin. 15-19 työntekijän yrityksistä peräti 36 prosenttia kertoi vuonna 2010, että oli jo jättänyt palkkaamatta työntekijöitä nimenomaan yhteistoimintalain velvoitteiden vuoksi. Kokoluokan 10-19 työntekijän yrityksistä noin 40 prosenttia ilmoitti, että jättää palkkaamatta työntekijöitä yhteistoimintalain vuoksi, Vanhanen esitteli kyselyn tuloksia. Hänen mukaansa yhteistoimintalaki vaikuttaa koko ajan myös yritysten rakenteisiin. Toisin sanoen siihen, millä tavoin esimerkiksi toiminnan mahdollinen laajentaminen toteutetaan. Yritykset myös vastasivat, että yhteistoimintalaki aiheuttaa yritysten näkemyksen mukaan byrokrati- aa ja kustannuksia ilman siitä koituvia hyötyjä. Luottamushenkilöiden määrä yrityksissä lisääntyi vuosien 2007 ja 2010 välillä 20-29 työntekijän yrityksissä noin puolesta kahteen kolmasosaan yrityksistä. Juuri tämä olikin Suomen Yrittäjien arvion mukaan todellinen peruste sille, minkä vuoksi ay-liike ajoi voimakkaasti lain soveltamisalan laajentamista, Vanhanen sanoi. ”Laki vaikuttaa yhtiömuotoon” Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnassa KeskiPohjanmaan Yrittäjien edustajana toimiva Kimmo Hanhisalo kommentoi muun muassa kyselyn tuloksissa kohtaa, jonka mukaan yhteistoimintalaki vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka toiminnan mahdollinen laajentaminen toteutetaan. - Keski-Pohjanmaallakin on esimerkkejä siitä, että rakennetaan vaikkapa tytäryhtiöitä, mikä ei ole välttämättä kokonaistaloudellisesti järkevää. Varsinkaan, kun tällai- seen ratkaisuun pitää päätyä lain takia. Vanhanen totesi yritysten olevan realisteja siinä, että lakiin tuskin tulee muutoksia istuvan hallituksen aikana. - Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä pitää keskustelua esillä ja puida niitä uudistuksia, joita lain rakenteisiin tarvitaan. Muutoksia toivottavasti saadaan aikaan seuraavalla hallituskaudella. Hän muistutti myös siitä, että Suomessa pitäisi voida sopia nykyistä enemmän yritystasolla siitä, millä työn tekemisen ehdoilla työ saadaan kannattavaksi ja kilpailukykyiseksi. - Meillä on tässä asiassa paljon opittavaa Saksasta, missä taannoin tehtiin riittävän pitkään maltillisia palkkaratkaisuja, jotka olivat kestäviä yritysten näkökulmasta. Sen ansiosta Saksan taloudella menee tällä hetkellä hyvin, ja vaikka kansainväliset suhdanteet ovat heikot, nytkin Saksassa pystytään vastaamaan kohtuullisen hyvin työntekijäpuolen palkkavaatimuksiin. Johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä vieraili elokuun lopulla Keski-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimistossa hänen kanssaan kuulumisia vaihtoivat Kimmo Hanhisalo ja Nina Niemi. 10 YRITTÄJÄ-LEHTI Miksi yhä useampi yritys keskittää vakuutuksensa Ifiin? Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Tosin parhaassa tapauksessa et saa sitä ollenkaan. Olemme kehittäneet työkaluja ja toimintatapoja, joilla löydämme yhdessä yrityksesi todennäköisimmät vaaranpaikat. Saat myös apua riskien vähentämiseen ja oikeiden vakuutusten valintaan. Anna palaa yrittäjä! Me emme anna. Aloitetaan tekemällä Oikea Turva -kartoitus. Olemme tehneet yrityksille satoja vapaaehtoisia sähkötarkastuksia, joihin sisältyy sähkökeskusten lämpökuvaus infrapunakameralla. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä löytyi Oikea Turva -kartoituksessa selvitämme nykyisen vakuutusturvasi ja päivitämme sitä tarpeen mukaan. Saat juuri sinulle ja yrityksellesi sopivat vakuutus vakuutusratkaisut, joilla turvaat toimeentulosi ja varmistat yrityksesi toiminnan jatkuvuuden. Etkä maksa mistään turhasta. jotain korjattavaa, keskimäärin 15 vikaa per yritys. Vahinkotilastomme mukaan joka kolmas yrityksen tulipalo on sähkön aiheuttama. Tylyjä lukuja. Siksi päätimme tehostaa tarkastus- toimintaa ja rekrytoimme viisi nuorta AMK-sähköinsinööriä, joista koulutimme sähköturvallisuuden asiantuntijoita. If Turvatesti paljastaa piilevät riskit Räätälöity If Turvatesti käy läpi riskit, joista todennäköisimmin on vaaraa yrityksesi työntekijöille tai omaisuudelle. Saat myös selkokieliset ohjeet puutteiden korjaamiseen. Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Katso kuinka lämpökuvaus tehdään youtube.com/ ifvahinkovakuutus Tässä ovat uudet asiantuntijamme ja heidän toimipaikkansa: Ari-Pekka Alatalo, Kouvola, Juuse Tammilehto, Tampere, Heidi Liimatainen, Kuopio, Matti Happonen, Espoo, kouluttaja Jussi Lehtonen, Pori sekä Aki Tainio, Oulu Vain Ifistä! Ilmainen sopimuskonsultointi. Investointitukea turvatoimiin. Jos vahinko kuitenkin sattuu, yksi ilmoitus meille riittää ja otamme asiasi hoitoon. Käsittelemme Pohjoismaissa 1,4 miljoonaa vahinkoa vuodessa, joten tiedämme kuinka toimia, jotta vahinko haittaa mah mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Asiakkaamme antavat korvauspalvelullemme arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1–5. Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus. Lue lisää if.fi/torjuvahingot tai soita 010 19 15 00. YRITTÄJÄ-LEHTI SY budjettiriihen päätöksistä: Loppuvuoteen odottavissa tunnelmissa Keski-Pohjanmaalla on säästytty suurilta irtisanomisilta Jorma Uusitalo Keskipohjalaisten yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien mukaan tunnelmat alkusyksystä ja loppuvuotta arvioitaessa ovat enemmän odottavat kuin pessimismiin taipuvaiset. Puheenjohtajien saaman palautteen perusteella on yrityksiä, joissa lamasta ei ole tietoakaan kun taas toisissa yrityksissä eletään hyvin tiukkoja aikoja. Positiivista on erityisesti se, ettei KeskiPohjanmaalla ole nähty suuria irtisanomisia. - Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna suuria muutoksia ei ole juuri tapahtunut, vaikka syksystä näyttää tulevan aika rauhallinen. Esimerkiksi rakennuspuolella kohteita on käynnistynyt varsin hitaasti. Masentuneisuutta ei minusta kuitenkaan ole ilmassa, vaan ehkä jopa hieman toivon kipinää. Itse en kuitenkaan usko, että aallonpohja olisi vielä ohitettu, sanoo Kokkolan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Göös. Hän ennustaa, ettei kovinkaan suuria muutoksia parempaan nähdä vielä vähään aikaan. - Omalla toimialalla puusepillä on ilmeisen vähän töitä, mikä näkyy alhaisena hintatasona. Keskeneräiset soteja kuntauudistukset saavat ainakin osan toimijoista passaamaan ja odottamaan edessä olevia ratkaisuja, koska rakennusinvestointeja lykätään, vaikka kiinteistöissä olisikin korjaustarpeita. - Minusta tällaisena aikana voi olla tyytyväinen jo siihen, että yritys pystyy työllistämään ja tekemään kuitenkin tulosta ilman merkittävää kasvua. Keski-Pohjanmaalla ei myöskään ole nähty merkittäviä konkursseja tai irtisanomisia, mikä osoittaa, että yritysjohtajat osaavat sopeuttaa, Göös jatkaa. että torin tuntumaan valmistunut Campus Allegro on jo nyt piristänyt kaupunkikeskustaa nuorta ilmettä katukuvaan tuoneiden opiskelijoiden ansiosta. He myös käyttävät keskustan palveluita. ta, kuten kaksoisraiteen rakentaminen, joka työllistää ja piristää taloutta alueella. Samoin vireillä olevat tuulivoimahankkeet tarjoavat monia mahdollisuuksia, Rantala muistuttaa. Pietarsaaressa vahvoja menestyjiä Pietarsaaren Yrittäjien puheenjohtaja Jaana Ilmonen iloitsee siitä, että kaupungissa toimii näinäkin aikoina useita hyvin menestyviä yrityksiä. Esimerkiksi Snellmanin Lihanjalostus on kasvanut todella voimakkaasti ja menestyjiä löytyy myös rakennuspuolelta. - Meillä on useilla eri toimialoilla vahvoja yrityksiä, jotka menestyvät oman erikoisosaamisensa ansiosta, Ilmonen sanoo. Erityisen innokkaasti hän odottaa ydinkeskustaan torin laidalla valmistuvaa uutta kauppakeskusta. Korttelissa nykyisin olevien kiinteistöjen purkutöiden on määrä alkaa vielä tämän vuoden puolella, ja mikä parasta, aikanaan valmistuviin liiketiloihin on löytynyt hyvin tulijoita. - Voi sanoa, että rakennettava kauppakeskus on Pietarsaaren keskustalle elintärkeä. Valmistuttuaan se lisää merkittävästi kaupan palvelutarjontaa ja kasvattaa Pietarsaaren vetovoimaa. Ilahduttavaa on ollut havaita sekin, Hannu Göös - En näe tulevaisuutta kovin synkkänä, vaikka monilla pienyrittäjillä on tällä hetkellä vaikeaa, Ilmonen sanoo ja harmittelee sitä, että esimerkiksi verohelpotukset eivät ole kohdistuneet niinkään pieniin kuin isomman kokoluokan yrityksiin. Isot hankkeet piristävät taloutta Ylivieskan Yrittäjien puheenjohtaja Antti Rantala löytää lähi tulevaisuudesta jossain määrin kysymysmerkkejä varsinkin rakennuspuolelta. - Toisaalta meillä on myös ei hätää-tilanne. On hankkei- 11 Hänen mukaansa tilanne Ylivieskan-seudulla ei näytä niin synkältä, kuin voisi päätellä valtion taloudesta kertovien uutisten perusteella. - Meillä ei ole ollut esimerkiksi suuria yrityskuolemia. Sillä on tietenkin oma vaikutuksensa, jos Ruukki lopettaa Kalajoella, mutta elämä jatkuu siitä huolimatta. Ylivieska on vahvistunut jo pitkään merkittävänä kaupan keskuksena ja myös kaupungin asukasluku kasvaa edelleen. Jos vielä työpaikkakehitys jatkuu suotuisana, kauppa säilyy jatkossakin kaupungin yhtenä vahvana tukijalkana. Henkilöyhtiöiden verotukseen ei tullut kaivattua kevennystä Suomen Yrittäjien mukaan yritysverotuksen rakenne säilyi hallituksen budjettiriihessä kohtuullisen kannustavana. Sen sijaan henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotukseen ei tullut tarpeellista kevennystä. Hallitus otti ensimmäiset ja sinänsä tärkeät askeleet työn tarjonnan välttämättömässä lisäämisessä, mutta vaikuttavimmat toimet työmarkkinoiden toiminnan uudistamiseksi jäävät tulevaisuuteen. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan julkisen talouden tasapainottamiseen jää vielä budjettiratkaisujen jälkeenkin paljon tehtävää. - Hyvää on se, että hallitus suunnittelee verraten tuntuvaa kuntien tehtävien vähentämistä, hän sanoo. - Kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta olisi erittäin tärkeää, että lainmuutoksin tehtäisiin mahdolliseksi sopia palkoista ja muista työehdoista yritystasolla työnantajien ja työntekijöiden kesken työeh- tosopimusten toimiessa perälautana. Yhteisöveroalen vaikutukset näkyvät parin vuoden kuluttua Yhteisöveron lasku 20 prosenttiin on investointien ja talouskasvun näkökulmasta perusteltu toimenpide. – Tämän kevennyksen hyödyt eivät tule vielä ensi vuoden aikana, koska yritysten kannattavuuden täytyy nousta ja taseiden vahvistua, jotta tarpeelliset investoinnit on mahdollista toteuttaa, Järventaus huomauttaa. Arvonlisäverotus kaipaa säätöä Järventauksen mukaan nykyinen arvonlisäveron taso vaikeuttaa pienyritysten toimintaa. – Tämä koskee kymmeniä tuhansia palvelualojen pienyrityksiä, joiden tilanne on kotimaisen kysynnän laskun takia tänä vuonna vaikeutunut. Pienimpiin yrityksiin sovellettavaa arvonlisäverotuksen perusvähennystä tulee korottaa. synergia. yrittajat.fi älä jää tUntemattomaksi sUUrUUdeksi. Uusi jäsenpalvelu Synergia yhdistää yrittäjät. Vihdoinkin voit kohdentaa markkinointiasi, löytää ja tulla löydetyksi. Rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi, voita Tallink Siljan Tukholman risteily kahdelle. synergia.yrittajat.fi Jaana Ilmonen Antti Rantala ! ! lvlevleUlU sesnepnapa i jä UU UsUisjä 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Yrityspörssi auttaa yrityksen myymisessä Pekka Mäntylä Myyjä päättää Yrityksen kauppaaminen voi olla hankalaa – tai parhaimmillaan erittäin helppoa. Patjojen ja tyynyjen maahantuontiin ja tukkumyyntiin viime vuodet keskittyneen Bedzonen omistaja Thomas Kelter päätti kokeilla Suomen Yrittäjien Yrityspörssiä. – Olin erittäin tyytyväinen! Kiinnostuneita oli yli kymmenen, sain paljon liidejä ja lopulta kolmen kanssa kävin neuvotteluja. – Kaikki tämä selkeytti kuvaa yrityksen todellisesta arvosta. Lopulta Kelter päätyi myymään Bedzonen tutulle yrittäjälle, ja hän jatkaa itse taustaapuna yrityksessä vielä useamman vuoden ajan. lisätietojen antamisesta Yrityspörssiin (www.yritysporssi.fi) voivat jättää ilmoituksensa niin yritysten myymisestä kuin ostamisestakin kiinnostuneet tahot. Moni pitää etenkin palvelun nimettömyydestä: yrityksestä voi antaa myynti-ilmoituksessa niin vähän tai paljon tietoa kuin haluaa, ja ilmoittajan henkilöllisyys tulee ilmoitusta jättäessä vain palveluntarjoajan tietoon. Kun ilmoituksen katselija kiinnostuu, hän lähettää sivuston kautta ilmoituksen jättäneelle sähköpostin, joka kulkeutuu Yrityspörssin ylläpidon kautta automaattisesti perille. Tämän jälkeen myyjä päättää itse, ottaako yhteyttä kiin- nostuneeseen vai ei. Syntyneiden kauppojen määrä jää siis osittain arvoitukseksi myös Yrityspörssin ylläpitäjille. – Aina silloin tällöin tulee iloisia yhteydenottoja, että kiitos yhteistyöstä, kaupat tuli tehtyä, kertoo Suomen Yrittäjien viestintäassistentti Leena Niemimäki. Yrityspörssiin jätetään uusia myynti- ja ostoilmoituksia päivittäin. Ilmoittaja voi valita nettipaketin, jolloin ilmoitus näkyy verkossa puoli vuotta, tai lehti-ilmoituspaketin, jolloin verkkonäkyvyyden päälle saa kaksi peräkkäistä lehti-ilmoitusta Yrittäjäsanomissa sekä Kauppalehdessä. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat ilmoituksista tuntuvan alennuksen. Pop Up-päivä tutustuttaa maakunnan nuoret yrittäjyyteen Jorma Uusitalo vastuun ottamiseen. Tapahtuma mahdollistaa opiskelijoilMiltä tuntuisi olla yrittäjä? le omien yritysideoiden tesEri puolilla Keski-Pohjanmaa- taamisen yhden päivän aikana ta 14. syyskuuta järjestettävän yhteisesti suunnitellussa ja toPop Up-päivän tapahtumissa teutetussa ympäristössä. Pop nuoret pääsevät kokeilemaan Up-päivän tilaisuudet pideyrittäjyyttä erilaisten teemo- tään pääasiassa yhteistyöoppijen ympärillä. Pop Up-päivä laitosten tiloissa. - Nuoria rohkaistaan kokuuluu osana Ideasta Yrittäkeilemaan yrittäjyyttä päivän jyyteen-kehittämishankkeeseen. Hanke kohdistuu maa- ajan ja toteuttamaan ainutlaakunnan ammattiin opiskele- tuista tapahtumaa, jossa heiviin nuoriin ja maakunnasta dän omat yritysideat näkevät muualle opiskelemaan lähte- päivänvalon. Nuoret voivat perustaa yrityksen yksin tai ryhneisiin nuoriin. - Hankkeen tavoitteita ovat mässä. Yrityksen perustamiensisijaisesti nuorten tavoit- sella tarkoitetaan käytännössä taminen, neuvonnan ja ohja- toimimista yrittäjämäisesti tauksen jakaminen yrittämi- pahtumapäivän ajan. - Tapahtumien toteuttajia seen liittyen, yritystapahtumien järjestäminen sidosryhmi- ovat nuoret. 4H:n, oppilaitosen ja yhteistyökumppaneiden ten ja muiden yhteistyökumpkanssa sekä verkkoyritysfoo- paneiden tehtävänä on toimia rumin käynnistäminen. Sii- päivään liittyen tukijoina sekä nä yhteydessä ideariihen ta- tiedon jakajina, Rannila kerpaan kehitetään sekä jalos- too. Tapahtumia järjestetään eri tetaan nuorten yritysideoita, kertoo projektipäällikkö Mi- puolilla maakuntaa seuraavasnerva Rannila Keski-Pohjan- ti: Kannus, maaseutuopisto. maan 4H-piiristä. Koirien match show, toimintaa lapsille, tavarakirppis. Tapahtumia eri Kaustinen, musiikkilukio. puolilla maakuntaa Pop Up-yrityspäivä on suun- Lasten musiikkipaja, teatterinattu Keski-Pohjanmaan alu- esityksiä, hierontaa. Kokkola, Chydenia. Pikaeen nuorille kannustamaan nuoria yritteliääseen asentee- käyntikortteja, kauneudenhoiseen, itsenäiseen toimintaan ja toa, retropolaroid-kuvia. Suomen Yrittäjät käynnisti omistajanvaihdoshankkeen Pekka Mäntylä maan löytyy jatkaja. Suomen Yrittäjät satsaa juuri Suomessa kymmenillä tuhan- nyt aktiivisesti yrityskauppojen silla yrityksillä on lähivuosi- onnistumiseen. Järjestö käynna edessään omistajanvaihdos. nisti heinäkuussa kolmen vuoKoko maan talouden kannalta den mittaisen valtakunnallisen on tärkeää, että mahdollisim- omistajanvaihdoshankkeen. – Tavoitteena on luoda katman moneen elinkelpoiseen fir- tava, tunnistettava omistajanvaihdosten palveluprosessi ja neuvontaverkosto koko Suomeen niin, että omistajanvaihdokset sujuvat kaikkien osapuolten kannalta optimaalisesti, kertoo tuore projektipäällikkö Mika Haavisto. Yrittäjyydestä puhuttiin myös Reisjärvellä järjestetyssä yritysvirittämössä viime keväänä. Perho, maaseutuopiston Elojuhlat. Lasten toimintapisteitä, leivonnaisia. Reisjärvi, Kisatien koulu. ReiLun Puuhapäivä, koko perheen tapahtuma. Sievi, Kukonkylä Sadonkorjuujuhlat. Myyntipisteitä, tavarakirppis, toimintaa lapsille. Toholampi, artesaaniopisto. Sisustustuotteita ja -suunnitelmia, koruja. Hanke tavoittanut satoja nuoria Hankkeeseen liittyen Keski-Pohjanmaalla on järjestetty aikaisemmin paljon muitakin tapahtumia, joissa nuorille on tehty yrittäjyyttä tutuksi. Maakunnassa muun muassa kiersi tunnettuja julkkispersoonia kertomassa nuorille omista yrittäjäkokemuksistaan. - Tämän vuoden keväällä Ideasta Yrittäjyyteen-hanke toteutti maakunnassa eri oppilaitoksissa kolmetoista yrittäjyysteemapäivää. Päivien tavoitteena oli lisätä nuorten tietoutta yrittäjyydestä, ja he pääsivät tutkimaan mahdollisuuksia aloittaa oma yritystoiminta. Samalla nuorille kerrottiin yrittämiseen liittyvistä velvollisuuksista ja mahdollisuuksista., Rannila luettelee. YRITTÄJÄ-LEHTI Anne Kukkohovi kertoi nuorille yrittäjyydestä muun muassa Kalajoella. Sen lisäksi teemapäivien kuluessa nuoret saivat tilaisuuden tutustua oman alueensa yrityksiin oppilaitoskohtaisesti räätälöityjen vierailujen ansiosta tai vaihtoehtoisesti yrityselämään painottuneiden tehtäväpisteiden avulla. Käytännössä aikaisemmin pidetyt tapahtumat ja tilaisuudet ovat valmistelleet nuoria syyskuiseen Pop Up-yrityspäivään. - Jo tähän mennessä hank- keeseen voi olla tyytyväinen, sillä olemme tavoittaneet satoja keskipohjalaisia nuoria yrittäjyyden tiimoilta, Rannila sanoo. Hankkeen rahoittajia ovat Leader-toimintaryhmät Pirityiset, Rieska-Leader ja Keskipiste-Leader, ja sponsorina toimii Keski-Pohjanmaan Osuuspankkiliitto. Hankeen toteutusaika kestää tämän vuoden loppuun saakka. Vastaukset ristikkoon löytyvät seuraavalta sivulta. 13 14 YRITTÄJÄ-LEHTI Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset Yrittäjyys on kestävyysmatka - varmista jaksamisesi Kylpylähotelli Sani yhdessä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa, tarjoaa yrittäjille suunnitellut työhyvinvointipäivät 7.-8.11.2013, Kalajoel- la. Päivien sisältö toteutetaan yhteistyössä Taitoavaimen sekä Valmennuskumppani Oy:n kanssa. Yrittäjien työhyvinvoin- Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat Pyydä tarjous: asiat Asiakkuuspäällikkö Mainospainotuotteet, myymälä- jaYLIVIESKA: tapahtumamainonta, Matti Knuutila • 044 3110 209 premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, syntyvät matti.knuutila@lonnberg.fi iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg • 044 3110 204 Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi esko.ostberg@lonnberg.fi paremmin. Hyvinvointipäivien varaukset ja lisätiedot: Kylpylähotelli Sani (08) 4692 500 ja myynti@kalajokiresort.fi KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö Timo Karkia • 050 5982 052 timo.karkia@lonnberg.fi Kuva: Euroopan komissio www.lonnberg.fi tipäivät on suunniteltu mahdollisimman monipuoliseksi ja yrittäjälle helposti toteutettavaksi kokonaisuudeksi. Päivät tarjoavat lisäksi hienon mahdollisuuden verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon muiden yrittäjien kanssa. Hyvinvointipäivien aikana on mahdollisuus vahvistaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia, sekä saada aikaa yrityksen osaamisen kehittämiseen. Luvassa mm. Ukkkävelykuntotesti sekä kehon koostumuksen mittaus, vesijumppaa sekä voima- ja naurujoogaa. Lisäksi yrittäjät saavat käytännön vinkkejä fyysisen kunnon ylläpitoon ja konkreettisia työkaluja ajanhallintaan. Olli Rehn Lappeenranta 18.–20.10.2013 IlmoIttaudu nyt - Jaajo Linnonmaa paIkkoja rajoItetustI! www.yrittajapaivat.fi Henkka Hyppönen Inka Henelius Esko Valtaoja syty YRITTÄJÄ-LEHTI 15 www.syt.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan Syty-lehden erikoispainos suomalaisille yrittäjille SYT-kassan Merja Jokinen: Edullista ja simppeliä riskienhallintaa Yrittäjät voivat saada erilaista neuvontaa yritystoimintaan liittyen. Yrittäjäjärjestöillä, uusyrityskeskuksilla, kauppakamareilla, koulutusjärjestäjillä jne. on paljon koulutusja neuvontapalveluja, mutta hämmentävän usein niiden painopisteen huomaa olevan vain yritystoiminnan kehittämisessä. Se on tietysti tärkeää ja kaikki liiketoimintasuunnitelmaan, tuotteisiin, markkinointiin ja kilpailuun liittyvät tekijät ovat avainasemassa yritystoiminnan menestymiselle. Mutta yrittäjä on myös yksi rengas suomalaisten työtätekevien ihmisten joukossa, ja se sosiaaliturva, minkä palkansaajille järjestää työnantaja, tulee yrittäjän järjestää itse itselle. Ja tästä yrittäjiä ei neuvota riittävästi, tai heillä ei ole aikaa paneutua asiaan. Meitä yrittäjän sosiaaliturvasta vastaavia tahoja ovat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa. Yrittäjän sosiaaliturvan lähtökohtana on yrittäjän lakisääteinen eläkevakuutus YEL, johon esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyys ja vakuutustaso perustuvat. Yrittäjän tulee itse vakuutta itsensä, sopia vakuutuksen tasosta ja muuttaa sitä tarvitta- essa niin eläkelaitokseen kuin työttömyyskassaan. Jäsenyys yrittäjän työttömyyskassassa on vapaaehtoinen. SYT-kassassa on nyt reilut 23 000 jäsentä, joten vain pieni osa yrittäjistä on ottanut työttömyysvakuutuksen. Yrittäjien taakkaa erilaisten maksujen puristuksessa on raskas, ja tällöin kaikki vapaaehtoiset maksut jätetään hoitamatta. Mutta jos yrittäjä haluaa hallita omaa henkilökohtaista riskiään ja turvata oman ja perheensä talouden, niin kannattaa miettiä työttömyysvakuutuksen ottamista. Muutaman sadan euron vuosimak- sulla saa jo kohtuullisen turvan verrattuna kansaneläke- laitoksen maksamaan perusturvaa, jos jotain yllättävää tapahtuu ja yritystoiminta pitää lopettaa. Elämme nyt aikaa, jolloin arviot talouskehityksestä huolestuttavat. Yrityksiä lopetetaan ja uusia perustetaan vähän. Työurien pidentäminen on tärkeää, mutta samalla yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen ontuu samalla kun nuorisotyöttömyys uhkaa isoa joukkoa kohti syrjäytymistä. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja näiden panosta. Yritystoiminnan aloittamisen kynnys pitää olla riittävän matala. Työttömyysvakuutus on yksi Iloisella keittiöllä menee lujaa Susan Äijälästä tuli yrittäjä 2006. Silloin perustettu Iloinen keittiö on nimensä mukaisesti erikoistunut keittiötarvikkeiden myyntiin. Vaikka tulevaisuus näyttää valoisalta, Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenyydestä nainen ei aio luopua jatkossakaan. meille, Susan hymyilee. - Lahteen yritys avasi myymälän 2011 ja Hyvinkäälle viime vuonna. Nyt työn alla on neljäs myymälä. Helsingin Kannelmäessä ovet avataan lokakuussa. Iloisen keittiön tuotteita myydään myös omien liikkeiden ulkopuolella. Tukkumyynnin ansiosta niitä saa aina Kilpisjärveä ja Ahvenanmaata myöten. Jäl- leenmyyntipisteitä on viitisenkymmentä. Taantuma ei näy keittiöissä – ainakaan negatiivisesti Yrittäjyys on vastannut odotuksia. Susan sanoo, että ennakkokuva yrittäjyydestä oli pikemmin realistinen kuin romanttinen. –Vanhempani pitivät kauppapuutarhaa Porissa, joten olen nähnyt pienestä pitäen, millaista yrittäjän työnteko on. Yritystään Äijälät ovat luotsanneet kasvuhakuisesti. Liikevaihto on kasvanut vuoden 2009 130 000 eurosta viime vuoden yli 620 000 euroon. – Tänä vuonna tavoitteena on rikkoa miljoonan raja, Susan kertoo. Epävarmasta taloustilanteesta ei ole ollut toiminnalle ainakaan haittaa. – Taantumassa kotona tekemiseen liittyvät aktiviteetit monesti kasvattavat kiinnostustaan. Sekin on auttanut, että meneillään on ollut vahva leivontabuumi. Tärkeä turva SYT-kassaan Susan liittyi heti aloittaessaan yrittämisen. – Joku turva on hyvä olla, vaikka menisi kuinka lujaa ja hyvin, nykyään SYT -kassan varapuheenjohtajana toimiva Susan sanoo. Kassan jäsenmäärä on kasvanut mukavasti viime vuosina, mutta tutkimusten mukaan turhan moni yrittäjä tuntee sosiaaliturvaasioita edelleen pintapuolisesti. – Moni kokee, että yrittäjä ei voi joutua työttömäksi. Hyppy Keittiötarvikkeiden pariin oli aikamoinen loikka tuntemattomaan, sillä aiemman uransa Susan oli tehnyt tyystin toisessa maailmassa. Vuonna 1988 prosessi-insinööriksi valmistuneen naisen pitkäaikaisia työnantajia olivat olleet esimerkiksi Neste Chemicals ja Esso. Siinä maailmassa öljyt olivat aivan toiset kuin keittiössä. keinoista, joilla tätä kynnystä voi madaltaa. Kun olet vakuuttanut itsesi, niin sinulla on taloudellinen turva jos jotain sattuu. Yrittäjän ei tarvitse olla supermies tai amatzoni joka pärjää aina ja kaikkialla, vaan yrittäjyyden pitää olla yksi luonteva tapa työllistyä ja hankkia elantonsa. Ja kuten palkansaajilla, jos työt loppuvat syystä tai toisesta, niin toimeentulo varmistuu ansiosidonnaisella päivärahalla seuraavaan työllistymiseen asti. Merja Jokinen kassanjohtaja Se on harhaluulo. Erityisesti nykymaailmassa yrittäjä voi joutua yhtäkkiä isojen muutosten keskelle täysin itsestään riippumattomista syistä, Susan huomauttaa. Eniten hän taivastelee yrittäjiä, jotka jättävät kassan maksut väliin taloudellisen tilanteen vuoksi. – Juuri silloinhan turvan säilyttäminen on kaikkein tärkeintä, hän sanoo. Vaikka oma yritys on kovassa nosteessa, Susan kertoo nukkuvansa yönsä paremmin SYTkassan jäsenenä. – Jos eteen tulisi sellainen tilanne, että toiminta syystä tai toisesta loppuisi, olisi siinä paljon pohdittavaa. Näen, että jos edes sosiaaliturvaan liittyvät asiat ovat kunnossa, on se yksi murhe vähemmän. teksti ja kuva Ville Kulmala Lokakuussa avataan ovet Helsingissä – Iloinen keittiö myy keittiövälineitä ja -tarvikkeita sekä sisustus- ja lahjatavaraa, miehensä kanssa yritystä pyörittävä Susan esittelee. Tuoteskaala on laaja ja ulottuu osteriveitsistä paistinpannuihin sekä valtavaan määrään erilaisia leivontatarvikkeita. Lippulaivamyymälä toimii nykyään Ideaparkissa. – Meille on tärkeää, että luonnollista asiakasvirtaa on tarpeeksi. Ideaparkissa käy vuosittain noin seitsemän miljoonaa ihmistä, joten se riittää Susan Äijälä on luotsannut yritystään komeaan kasvuun. Tänä vuonna on liikevaihdossa on tavoitteena rikkoa miljoonan euron raja. Silikoninen sydänpaistomuotti on ollut yksi yrityksen hittituotteista. Niitä on myyty Suomeen jo toistakymmentätuhatta. – Brittiläinen myyjäkin totesi, että Suomessa taitaa olla paljon rakkautta ilmassa, Äijälä huomauttaa. 16 2 YRITTÄJÄ-LEHTI www.syt.fi Lasten ehdoilla Leipomoyrittäjät Christine ja Tommi Kauhanen tekevät pitkiä työpäiviä, mutta viettävät illat ja viikonloput pienten lastensa kanssa. Ylimääräiset työtunnit tehdään öisin. Pellillinen karjalanpiirakoita valmistuu hetkessä Christine ja Tommi Kauhasen yhteistyönä: Christine kaulitsee pyöreät pohjat, Tommi levittää päälle riisipuurotäytteen ja molemmat rypyttävät piirakoita näppärästi. Kauhaset perustivat NykäMummon Piirakka -yrityksensä Säynätsalon keskustaan keväällä ja liittyivät saman tien myös SYT-kassaan. Se antaa taloudellista turvaa, jos jostain syystä tulee mutkia matkaan. Alku on ollut vauhdikas. Tommin mummon perinteisen karjalaisen reseptin mukaan leivotut piirakat ovat iskeneet asiakkaiden makuhermoihin. Yritys sai nimensäkin mummon mukaan. - Oikeastaan homma on lähtenyt liikkeelle paremmin kuin uskalsimme odottaa, Tommi sanoo. Työttömyysturvaan parannuksia vuoden alusta lähtien Vuoden 2013 alussa yrittäjän työttömyysturvaan tuli lakimuutoksia, jotka sisälsivät merkittäviä parannuksia yrittäjän ja tämän perheenjäsenen työttömyysturvaan. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä. Perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän TyEL-vakuutetulle perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta, jos yritys on lomauttanut tai irtisanonut myös muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. Yritystoiminnan uudelleen käynnistys myös helpottui, koska yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Nykyisin riittää, että yrityksen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on lopetettu, ja henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä luopunut yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen Pariskunta leipoo käsin 200-500 piirakkaa myyntiin joka arkipäivä. Piirakoita myydään kahdessa elintarvikemyymälässä, ja lisäksi tulevat yksityiset tilaukset. Christine ja Tommi asuvat kahden lapsensa kanssa hyvin lähellä leipomoa. Toinen vanhemmista lähtee arkiaamuisin puoli kahdeksan maissa viemään 3-vuotiasta JennaJasminia ja 1,5-vuotiasta Noora-Emiliaa perhepäivähoitoon. Siinä vaiheessa toinen vanhempi on ahertanut leipomolla jo pari tuntia. Ensimmäiset, kauppoihin tilatut piirakkapellilliset on saatava uuniin jo viiden jälkeen. Leipomista riittää koko päiväksi; paistovalmiita pellillisiä pakastetaan seuraavaa päivää varten. - Teemme työtä lasten ehdoilla, ja vietämme kaikki illat kello 17-21 yhdessä kotona. Kun lapset ovat nukahtaneet, joudumme joskus kutsumaan lapsenvahdin kotiin ja lähtemään leipomishommiin, Christine kertoo. Pariskunta ei toimita piirakoita kauppoihin viikonloppuisin. Silloin ollaan perheen kanssa yhdessä. Ylimääräiset tilaukset on toki valmistettava yötyönä, ja silloin uni saattaa jäädä muutamaan tuntiin. yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä. Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua työja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon työttömyydestä. Lausunto on kassaa sitova. Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän • on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon ja • on lopettanut yritystoiminnan ja TE-toimisto on todennut hänet oikeutetuksi etuuteen. Työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä on ollut kassan maksavana jäsenenä vähintään 18 kuukautta. Jotta jäsenyysaika voidaan lukea työssäoloehtoon, yrittäjyyden tulee lain mukaan olla laajuudeltaan olennaista. Toiminnan laajuus on olennaista, kun yrittäjän lakisääteisen Työtä on paljon, mutta omassa yrityksessä työaika on joustava. Aviopuolisot voivat myös vuorotella leipomisen ja lasten hoidon järjestelyissä. Lähikuukausina on tarkoitus avata kahvio leipomon yhteyteen. Keskimäärin yli kymmentuntisiksi venyviä työpäiviä ei enää pysty venyttämään. Vanhemmat haluavat, että heillä riittää voimia viettää aikaa myös lasten kanssa. Tommi myöntää, että haaveena on toiminnan laajentaminen joskus niin, että voisi itse keskittyä johtamiseen. Juuri nyt pariskunta iloitsee siitä, että pystyy ansaitsemaan omin käsin perheen elannon. Läheisessä S-marketissa piirakkakori on taas tyhjä. Tänään on säynätsalolaiset ovat ostaneet jo 120 piirakkaa, ja iltapäiväksi Christine ottaa puhelimessa vastaan 60 piirakan lisätilauksen. teksti ja kuva Ritva Kupari Christine ja Tommi Kauhasen alku on ollut vauhdikas. Tommin mummon perinteisen karjalaisen reseptin mukaan leivotut piirakat ovat iskeneet asiakkaiden makuhermoihin. eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo (YEL-vakuutetuilla vahvistettu työtulo) on vähintään 8 520 €/vuosi. Eläkevakuutusmaksujen tulee myös olla maksettu. Yrittäjä voi saada päivärahaa, jos hän todisteellisesti lopettaa yritystoimintansa. Kassan on katsottava työttömyyden alkavan TE-toimiston esteettömän lausunnon alusta lukien. Päivärahan maksaminen alkaa aikaisintaan 7 omavastuupäivän jälkeen. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 päivää. Kun yli 18 kuukautta yrittäjänä toiminut jäsen lopettaa toimintansa, kassan tulee selvittää, jääkö toiminnan lopettamisesta tai myymisestä jäljelle puhdasta myyntivoittoa. Jos myyntivoittoa jää, se siirtää päivärahan maksamisen alkamista. Lue lisää www.syt.fi SYT-kassan puheenjohta Juhani Hopsu: Kassan jäsenyys kiinnostaa Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan on tämän vuoden aikana liittynyt syyskuun alkuun mennessä ennätysmäärä uusia jäseniä eli lähes 3500 yrittäjää. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää. - Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla, sanoo SYT -kassan hallituksen puheenjohtaja, Talousjuristit Oy:n toimitusjohtaja Juhani Hopsu. Hopsun mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua. - Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyys- Juha Hopsu toteaa, että pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua. kassaan. Yrittäjistä vain noin 12 siosidonnaista päivärahaa sai % on liittynyt työttömyyskas- kesäkuussa 628 jäsentä eli noin san jäseneksi, mainitsee Hopsu. 2,7 % kassan jäsenistä. - Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pyTilastokeskuksen työvoimasynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltutkimuksen mukaan Suomen taan kertoo sen, että yrittäjät eityöttömyysaste oli heinäkuussa vät helpolla luovuta vaikeiden 6,6. SYT-kassa maksoi heinäkuussa päivärahoja 20 % enem- aikojen koittaessa, päättää pumän kuin vuotta aiemmin. An- heenjohtaja Juhani Hopsu. Päivärahan saajia 20 % enemmän YRITTÄJÄ, HALUATKO LISÄTIETOJA SYT-KASSASTA JA KASSAAN LIITTYMISESTÄ? SOITA KAMPANJANUMEROON 09-612 03530. YRITTÄJÄ-LEHTI www.syt.fi SYT turvasi Juha Pellisen toimeentulon Käsillä uusi ammatti Koulutettu hieroja Juha Pellinen, 45, avaa liikehuoneistonsa oven hyväntuulisuutta ja hyvinvointia hehkuen. - On rikkaus saada tehdä tätä työtä ja olla osa ihmisten hyvinvointia. Tiedän, miten tärkeää se on. Olen itse voinut todella pahoin, Pellinen toteaa. Kotkalainen Pellinen on aina ollut kova tekemään töitä. Vuonna 2005 hän ryhtyi kodinkonekauppiaaksi. Vuosien mittaan tuli selväksi, että Pellisellä ei ollut enää yritykseen intoa ja paloa. Hän paloi itse loppuun, eikä nähnyt tulevaisuutta valoisana. Lopulta hän irtautui yhtiöstä ja ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi tammikuussa 2012. Onneksi Pellinen oli liittynyt Suomen Yrittäjäin Työttymyyskassaan jo vuonna 2008. - Olin ollut kassan jäsenenä tarpeeksi kauan ja työssäoloehto täyttyi keposes- nä vaiheessa ollut edessä hermojen menetys, hän muistelee. Kymmenessä kuukaudessa Pellinen oli opiskellut itselleen hierojan ammattitutkinnon, ja jo tammikuussa 2013 hän oli rekisteröinyt uuden yrityksensä. - Yrittämiseen sisältyy aina riski. Mutta onko nykyään missään varmaa työpaikkaa? Positiivinen pitää olla, mutta myös realisti, sanoo Pellinen, joka teki tarkat liiketoimintasuunnitelmat. Uusi yritystoiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. - Into on kova ja työ mukavaa. Se harmittaa, etten vaihtanut alaa aiemmin. Mutta ehkä tässä iässä on enemmän ymmärrystä kohdata erilaisia ihmisiä erilaisine tarinoineen, miettii Pellinen, joka suosittelee muillekin yrittäjille työttömyyskassan jäsenyyttä. YEL kannattaa pitää oikealla tasolla, hän muistuttaa. ti. SYT:ssä oli ripeää toimintaa ja minua autettiin auliisti. En ole vastaavaa ennen kokenut. Minulla on aikaisempaakin kokemusta työttömyydestä 1990-luvulta, jolloin kuuluin silloiseen Kunta-alan ammattiliitto KTV:hen. Pelliselle oli alusta saakka selvää, että hän ei jää ihmettelemään vaan ryhtyy opiskelemaan hierojaksi. Haaveissa siinsi oma pieni yritys Karhulassa. - Pieni mutka matkassa oli, että paikallisen TE-toimiston kanssa jouduin ensin vääntämään siitä, onko alalla työllistymismahdollisuuksia ja tuetaanko opiskelujani. Pellinen aloitti hierojaopintonsa Porvoossa. SYT:n kautta hän sai työttömyyspäivärahaa, jonka suuruus määräytyi YEL:n vakuutusmaksun mukaan. Lisäksi hän sai ylläpitokorvausta omaehtoisen koulutuksen aikana. Kassan turvaama toimeentulo oli merkittävä koko Pellisen perheelle, johon kuuluu vaimo ja kaksi poikaa. - Keväällä kävi vielä niin, että katosta tuli vedet läpi ja edessä oli kallis remontti. Ilman työttömyysturvaa olisi sii- teksti ja kuva Stiina Kiiveri SYT-kassa turvasi Juha Pellisen toimeentulon ja kouluttautumisen uuteen ammattiin hierojaksi. Jäsenmaksu määräytyy työtulon mukaan SYT -kassan jäsenmaksu on nykyisin noin 0,6-1.5 % YEL, MYEL -vakuutuksen perustana olevasta työtulosta tai osaomistajien ja perheenjäsenten TyEL-palkasta. Jäsenmaksu on laskenut jo useampana vuonna peräkkäin. Sen vahvistaa Finanssivalvonta vuosittain. Tarkasti sanottuna jäsenmaksun suuruus on nyt 1,70 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 eu- ron ylittävästä osasta 25 000 euron vuosityötuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 1,3 %. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Esimerkkejä työtulon vaikutuksesta päivärahaan ja jäsenmaksuun vuonna 2013 Työtulo 8 520 10 000 12 000 15 000 18 000 20 000 25 000 28 000 30 000 35 000 40 000 45 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 Jäsenmaksu 46,24 71,40 105,40 156,40 207,40 241,40 326,40 365,40 391,40 456,40 521,40 586,40 651,40 781,40 911,40 1 041,40 1 171,40 Päiväraha 32,46 34,88 38,78 44,02 49,25 52,74 61,46 66,69 70,18 78,90 87,62 92,37 96,24 104,00 111,75 119,50 127,25 Päiväraha/kk 697,89 749,92 833,84 946,34 1 058,84 1 133,84 1 321,34 1 433,84 1 508,84 1 696,34 1 883,84 1 985,91 2 069,25 2 235,91 2 402,58 2 569,25 2 735,91 Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,24 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,92 €. www. syt.fi – sivuilla on laskurit, joiden avulla voit laskea päivärahan ja jäsenmaksun suuruuden omalla työtulollasi. Yrittäjä varmista perusturvasi: • Saat sairauspäivärahaa ja työttömyysturvaa • Perheenlisäys ei ole rasite • Eläkkeesi riittää elämiseen Tarkista YEL-työtulosi vuosittain Esimerkkejä: YEL-työtulo 10 000 e/v Sairauspäiväraha (brutto) 585 e/kk Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 749 e/kk Eläkkeelle 65 v, yrittäjäaika 20 v. 333 e/kk 20 000 e/v 30 000 e/v 1 166 e/kk 1 750 e/kk 1 133 e/kk 667 e/kk 1 508 e/kk 1 000 e/kk Voit tarkistaa eläkkeesi työeläkeotteesta: www.tyoelake.fi Monet vakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Vapaaehtoisilla vakuutuksilla voit täydentää perusturvaa. Aloittavalle yrittäjälle on YEL-maksualennus. YRITTÄJÄN perusturva: www.yrittäjät.fi/etappi Kampanjanumero on auki ma-pe klo 9-16 aikavälillä 6.9–30.11.2013. Numerosta saat perustietoja SYT-kassaan liittymisestä, jäsenyydestä ja päivärahoista. Jos olet jo SYT-kassan jäsen niin otathan yhteyttä palveluaikojen puitteissa (ma-pe klo 9-11) työttömyysturvaneuvonnan numeroon (09) 622 4830 tai vaihtoehtoisesti voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse neuvonta@syt.fi. 17 3 18 4 YRITTÄJÄ-LEHTI Mikä on SYT-kassa? Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) on suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Kassan tavoitteena on lisätä yrittäjien elämänlaatua ja turvallisuutta vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen avulla. SYT-kassan jäsenenä turvaat toimeentulosi työttömyyden kohdatessa. Jos jäät työttömäksi ja olet työttömyyskassan jäsenenä täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, olet oikeutettu ansiopäivärahaan. Työttömyysetuuksia maksetaan kuukausittain keskimäärin 600 jäsenelle. SYT-kassaan kuuluu tällä hetkellä yli 23 000 yrittäjää eri toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Vain liittymällä yrittäjäkassaan on työttömäksi jääneellä yrittäjällä mahdollisuus saada ansiosidonnaista päivärahaa. Kassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaeissa. SYT:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta. www.syt.fi MIKÄ, MIKSI, MITEN? - kassa siosidonnaista päivärahaa valitsemasi vakuutustason mukaan 500 päivä ajalta. Vakuutustaso voi olla maksimissaan YEL-, MYEL-työtulon tai TyEL-palkan suuruinen. • Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 18 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä. • Uudet yrittäjät voivat saada yrittäjäpäivärahaoikeuden jo 12 kuukauden jäsenyydeltä ja yrittäjyydeltä. • Työllistymistäedistävien palveluiden ajalta voi saada korotettua päivärahaa enintään 200 päivän ajan. Tältä ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi myös verotonta kulukorvausta, jonka suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä. • Jäsenmaksu alkaen 46,24 euroa vuodessa • Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa Miksi liittyisin SYT-kassaan? Miten liityn SYT-kassaan? • Yritystoiminta on aina riskialtista ja yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa. • Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei vielä takaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. • SYT mahdollistaa jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lapsikorotuksineen. • Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on mahdollisuus katkeamattomaan työttömyysturvaan. • SYT-kassan jäsenenä voit saada työttömäksi jäätyäsi an- SYT-kassaan voi liittyä netissä osoitteessa www.syt.fi tai vaihtoehtoisesti voit tilata SYT-kassan esitteen esim. kassan nettisivujen kautta tai sähköpostitse neuvonta@syt. fi. Esitteessä on mukana paperinen liittymislomake. Mikäli haluat että kassan asiantuntijat ottavat liittymisasioissa sinuun yhteyttä niin lähetä yhteydenottopyyntö esim. sähköpostitse neuvonta@syt.fi. Kirjoita yhteydenottopyyntöön nimesi, yrityksesi nimi sekä puhelinnumerosi. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? Yrittäjän työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa. Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen. YEL- ja MYELvakuutetut Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL -vakuutusvelvollinen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä MYEL-vakuutettua apurahansaajaa. Työttömyyskassaan liittymisen edellytyksenä on, et- tä yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jolloin YELtai MYEL-vakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa. Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva osaomistaja tai perheenjäsen, jos hän • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat. Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %. TyEL-palkan tulee olla vähintää 710 € kuussa (8 520 €/v), jotta osaomistaja tai perheenjäsen voi liittyä kassaan. Miten valitsen kassan vakuutustason? Kassan jäsen voi itse valita työttömyysturvan vakuutustasonsa. Taso saa olla enintään eläkevakuutuksen (YEL,MYEL tai TyEL) vahvistetun työtulon suuruinen ja sen pitää olla vähintään 8 520 euroa vuodessa kerryttääkseen yrittäjän työssäoloehtoa. Vakuutustasoa ei siis kannata ottaa suurempana kuin todellinen YEL-, MYEL- tai TyEL- vuosityötulo on. Työtulon muuttuessa kannattaa myös kassan vakuutustasoa muuttaa. Muutokset tulee aina tehdä kirjallisesti esim. sähköpostilla osoitteeseen neuvonta@syt.fi. 1. YEL- ja MYELvakuutettu yrittäjä YEL- ,MYEL-vakuutuksen vuosityötulo on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYTkassassa YEL- ja MYEL- vakuutetulla ratkaisevaa on vakuutusyhtiön kanssa sovittu laskennallinen työtulo. YELja MYEL-työtuloja ei voi lain mukaan laskea yhteen työttömyyskassan vakuuutasoa valittaessa. Työtuloon eivät vaikuta osingot tai yksityisotot, eikä myöskään verotuksessa vahvistettu ansiotulo. 2. TyEL-vakuutettu osaomistaja tai perheenjäsen TyEL-vuosipalkka on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. TyEL-vakuutetulla tämä tarkoittaa todellisuudessa maksettuja eläkevakuutuksen alaisia palkkoja. Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaajakassoihin Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat korkeammat palkansaajakassoihin verrattuna, koska yrittäjän päivärahasta valtion osuus (n. 60 %) on peruspäivärahan (v.2013 32,46€) suuruinen, loppuosa eli kassan maksama omavastuuosa päivärahasta kerätään kassan jäsenmaksuilla. Palkansaajapuolella valtio maksaa peruspäivärahan osuuden, palkansaajakassan maksama omavastuuosa päivärahasta on 5,5 %, ja muilta osin siitä vastaa työttömyysvakuutusrahasto eli TVR. Työttömyyskassojen valvontaviranomainen Finanssivalvonta edellyttää, että yrittäjäkassoilla pitäisi omavaraisuusaste olla vähintään 250 %, mikä tarkoittaa kahden ja puolenvuoden kulujen määrää (omavastuu korvauskuluista ja hallintokulut). SYTkassan omavaraisuusaste on tällä hetkellä 301 % eli SYTkassa on vakavarainen työttömyyskassa. SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSA www.syt.fi Perustettu 1995 Yli 23 000 jäsentä PL 999, 00101 Helsinki Mannerheimintie 76 a, 4.kerros, Helsinki puhelin (09) 622 4830 (ma-pe 9-12 ja ti 13–15) faksi (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi www.facebook.com/syt.fi Kassanjohtaja Merja Jokinen Puheenjohtaja toimitusjohtaja Juhani Hopsu Talousjuristit Oy - kassa LIITY KASSAN JÄSENEKSI JA VOIT VOITTAA 1000 EURON MATKALAHJAKORTIN Liity jäseneksi SYT-kassaan 6.9- 6.12.2013 välisenä aikana ja voit voittaa 1000 euron arvoisen matkalahjakortin. Arvontaan osallistuvat kaikki 6.9- 6.12.2013 välisenä aikana liittyneet jäsenet. Arvonta suoritetaan 9.12.2013. Arvonnan voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. - kassa Julkaisija: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa. Päätoimittaja Merja Jokinen. Toimitus ja taitto: Viestintäharju Oy. Toimitusneuvosto: Merja Jokinen, Pekka Salokoski. Palaute ja juttuideat: toimitus@syt.fi. Painopaikka: Botnia Print. ISSN 2242-492x. YRITTÄJÄ-LEHTI Hallitus päätti osinkoverotuksesta – yhteisöveropäätös säilyi ennallaan Hallitus on sopinut vuoden 2014 budjettiesityksen ja siinä verotusta koskevat päätökset perustuvat pitkälti viime keväällä tehtyihin ratkaisuihin. Osakeyhtiöiden verotus kevenee – muiden yhtiömuotojen ei Aikaisemman tiedon mukaisesti yhteisövero laskee vuoden 2014 alusta alkaen 20 prosenttiin eli 4,5 prosenttiyksikköä nykyisestä. Hallitus toivoo, että verokannan alentamisella on positiivinen vaikutus yritysten investointeihin, talouskasvuun ja työllisyyteen. Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen ei ole kuitenkaan joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa kuitenkin enintään 150 000 euroon asti. Tuon rajan ylimenevä osa on 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton ylimenevältä osalta osinko on 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Toivottavasti alla olevat esimerkit vähän selventävät tulevan osinkoverotuksen sisältöä: Suurin muutos nykyiseen osinkoverotukseen nähden, on se, ettei ensi vuodesta alkaen ole enää mahdollista nostaa täysin verovapaata osinkoa, ehdotettu muutoksia, vaan niiden verotus voi jopa nousta, koska pääomatulojen progressio kiristyy. Tämän johdosta hyvää tulosta tekevien toiminimien, avointen ja kommandiittiyhtiöiden on syytä miettiä yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi. vaan vähimmälläänkin osakas maksaa osingoistaan veroa 7,5 -8,0 %. Isojen osinkojen, joiden määrä ylittää 8 % nettovarallisuudesta, verotus ei siis keventynytkään, vaan niitä verotetaan edelleenkin ansiotulona ja veronalainen osuus nousee nykyisestä 70 prosentista 75 prosenttiin. Tällä muutoksen myötä omistajayrittäjän ei ole enää niin houkuttelevaa muuttaa osaa palkkatulostaan osingoiksi. Niiden omistajayrittäjien, jotka haluavat yksityistalouteensa isot tulot, mutta haluavat välttää korkeaa ansiotulonverotusta, kannattaa harkita yritysrakenteen muokkaamista siten, että jakautumisella eriytetään kiinteistöt omaan yhtiöön. Jakautumisen jälkeen osan tuloista voi saada vuokratulona, jota verotetaan Listaamattoman yhtiön jakamaa osinkoa verotetaan kolmella eri tavalla Kevään kehysriihen päätöksestä poiketen hallitus on sopinut, että henkilöosakkaiden listaamattomasta yhtiöstä saamien osinkojen jako ansio- ja pääomatuloina verotettaviin tuloihin säilyy. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadusta osingosta on veronalaista 25 % siihen määrään saakka, pääomatulona. Niille omistajayrittäjille, joilla on vähän ansiotuloja ja joiden yrityksellä on pieni nettovarallisuus, on osinkojen verotus ansiotulona ihan hyvä asia, silloin kun ansiotulojen veroprosentti säilyy pienempänä kuin pääomatulojen. Hallitus ei ole maininnut siirtymäsäännöstä osinkoverotukseen liittyen, vaan 31.12.2013 päättyvältä tilikaudelta vuoden 2014 puolella maksettavat osingot verotettaneen uuden mallin mukaisesti, vaikka yhtiön tuloksesta maksetaan veroa vielä korkeamman yhteisöveron eli 24,5 prosentin mukaan. Täl- paa ankarammaksi. Suunnittelu kannattaa aloittaa nyt Verotuksellisesti tehokas voitonjako ennen osinkoverotuksen kiristymistä ja riittävä valmistautuminen muutoksiin kannattaa aloittaa nyt. Muutokset vaativat erilaisia toimenpiteitä yrityksen ja sen osakkeenomistajien erilaisista tarpeista johtuen. Omistajayrittäjän kannalta on järkevää tehdä vertailulaskelmia, joissa haetaan optimaalista osingonjakomäärää kuluvan vuoden osalta vanhojen säännösten perusteella sekä hahmotellaan itselle sopivinta varojen siirtotapaa yksityistalouteen muuttuneiden säännösten voimaan tultua. Suunnittelussa pitää huomioida osingon ja palkanmaksun lisäksi myös muut tulon siirtotavat, joilla varoja voidaan siirtää yksityistalouteen. Näitä keinoja ovat mm. pääoman palautukset, omien osakkeiden hankinta tai vuokra- tai korkotulon maksamisen osakkaalle. Suunnittelun lähtökohtana on aina yrityksen ja yrittäjän yksilöllinen tilanne. Jollakin osakkaalla voi olla pakottava tarve siirtää paljon rahaa yksityistalouteensa ja jollakin toisella tarve on hyvin pieni tai yritys itse tarvitsee kaiken kassavirran liiketoiminnan laajentamiseen. Koska yhteisövero laskee ensi vuonna 4,5 prosenttia, joissakin tilanteissa yrityksen kannalta voi olla järkevää pidentää tilikautta päättymään vuoden 2014 puolelle, jolloin koko tilikauden tulos verotetaan tilikauden päättymishetkellä voilöin yrityksen ja osakkaan ko- massa olevan verokannan mukonaisverorasitus muodostuu kaan. väliaikaisesti korkeammaksi vanhoja voittovaroja jaettaessa, vaikka muutokset eivät jatkossa aiheutakaan olennaisia muutoksia kokonaisverorasitukseen nykymalliin verrattuna. Verotuksen painopiste siirtyy yrityksen verotuksesta nykyistä enemmän osakkaan saaman henkilökohtaisen tulonverotukseen. Pörssiyhtiöstä saadun osingon verotus Listattujen yhtiöiden osingot ovat jatkossa luonnollisille henkilöille 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa Kirjoittaja: KHT-tilintarkasniiden määrästä riippumatta. taja ja ELY-keskuksen sertiNykyisin ne ovat 70 prosent- fioima yrityskonsultti Mintisesti veronalaista pääomatu- na Herlevi, joka toimii KPMG loa. Tästä johtuen yksityishen- Oy Ab:ssä Partnerina. Lisäkilöiden osalta pörssiyritysten tietoja: 0400-564 225 tai minsuora omistus muuttuu aiem- na.herlevi@kpmg.fi 19 Projant Oy vastaa valtiovallan haasteeseen kilpailukyvyn parantamisesta Heureka-foorumissa 26.8. puhunut pääministeri Jyrki Katainen oli huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä ja haastoi maan talouselämän talkoisiin Suomen kilpailukyvyn ja taloustilanteen parantamiseksi. Ylivieskassa toimivan Projant Oy:n toimitusjohtaja Jouni Anttila uskoo vakaasti, että kaksi merkittävää keinoa kasvuyritysten kilpailukyvyn parantamiseen ovat myynnin tehostaminen ja kansainvälistyminen. - Tuote saattaa olla kunnossa, mutta prosessit eivät ole pysyneet haasteiden mukana. Myynti voi olla laimeaa ja kansainvälisyys hirvittää. Näihin kynnyskysymyksiin olemme tarjoamassa omat ratkaisumme, Anttila sanoo. Kasvua kansainvälistymisestä Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisvaliokunnan jäsenenä Anttila on päässyt syventymään monilla aloilla toimivien yritysten haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja johtopäätös on selvä – kasvua on haettava viennistä. Keinotkin ovat selvillä. Jouni Anttila toteaa, että Suomessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Tehokkailla myynninkehittämistoimilla ja oikea-aikaisella kansainvälistymisellä moni yritys pääsee yli kynnyksen, joka erottaa pelkän selviytyjän menestyvästä yrityksestä. - Suomi kaipaa nyt menestystarinoita ja jotta niitä voisi syntyä, vuoropuhelu yrittäjäjärjestöjen ja valtiovallan välillä olisi syytä tiivistyä teoiksi. Valiokuntamme tarkoitus on juuri tämä, sanoo Anttila. - Olemme valiokunnassa valmistelemassa kasvuohjelmaa, jolla Suomen talouskasvua voitaisiin edesauttaa. Kasvuohjelmassa esitellään toimenpiteitä, joilla valtio voisi poistaa tai madaltaa rakenteellisia kasvun esteitä. Näitä toimenpiteitä ovat mm. muutokset yritysverotuksen tasoon ja rakenteeseen, uudet yritysrahoitusmuodot pankkirahoituksen rinnalle, työmarkkinoiden pelisäännöt ja rakenne. - Yritysten itse täytyy pystyä huolehtimaan mm. myymiensä tuotteiden ja palvelujen laadusta, näiden tuotteiden myynti- ja markkinointitaidoista, talouden hallinnasta yli suhdannesyklien ja yritysten elinkaarien. Kaikkia ongelmia ei voi sysätä valtion hoidettavaksi, Anttila toteaa. Projant Oy perustettiin kasvuyritysten myynninkehittäjäksi Jouni Anttilan vuodenvaihteessa perustamalla, myynninkehittämiseen keskittyvällä Projant Oy:llä on ollut työntäyteinen vuosi ja sillä on voimakkaat kasvutavoitteet. - Tarvetta tarjoamallamme palvelulla on paljon, ja asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamiimme tuloksiin, toteaa Anttila. Syyskuun alussa Projant Oy saa arvokkaan lisän palkkalistoilleen, kun Lasse Pylväs aloittaa työnsä yrityksessä. Pylväällä on vankka kokemus kansallisesta ja kansainvälisestä yritysmaailmasta mm. Maler Oy:n ja Scanfil EMS Oy:n varatoimitusjohtajana ja tehtaanjohtajana Kiinassa Scanfil EMS Oy:n Suzhoun tehtaalla. Omalta osaltamme haluamme vastata valtiovallan haasteeseen ja auttaa yrityksiä kasvun tielle. Tällä hetkellä toimimme 200 km:n säteellä toimipaikastamme Ylivieskassa, ja tällä alueella, johon kuuluvat Oulun, Kemin, Oulun Eteläisen, Kokkolan, Vaasan, Seinäjoen ja Iisalmen talousalueet, on paljon mahdollisuuksia, tiivistää Jouni Anttila. 20 YRITTÄJÄ-LEHTI HA APA JÄRVI Elinkeinoissa monta tukijalkaa Jorma Uusitalo Vaikka Suomen taloudessa eletään vaikeita aikoja, löytyy onneksi myös alueita, missä yritystoiminta jatkuu edelleen vahvana heikosta yleisestä talouskehityksestä huolimatta. Haapajärvi on yksi tällainen positiivinen poikkeus. - Haapajärviset yritykset ovat menestyneet hyvin, vaikka ajat ovat vaikeat, sanoo Haapajärven Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Niinikoski. Hänen mukaansa yksi selitys sille, miksi Haapajärvellä on onnistuttu kulkemaan vastavirtaan, on paikkakunnan monipuolinen elinkeinorakenne. - Haapajärven asukasluku on noin 7 700 henkilöä. Siihen nähden meidän elinkeinorakenne on suorastaan poikkeuksellisen monipuolinen. Haapajärvellä toimii kymmenkunta eri alojen isoa yritystä, jotka työllistävät merkittävästi suoraan mutta myös alihankinnan kautta. Maatalous on Haapajärvellä vahvaa, ja kauppa sekä palvelut ovat samoin tärkeitä työllistäjiä. Esi- Jyrki Niinikoski vierellään cnc-työstökeskus, jolla valmistetaan tehokkaasti mittatilaustyönä kalusteovien aihioita. merkiksi pieniä erikoisliikkei- Tapahtumat tuovat kautä kaupungin keskustasta löy- punkiin paljon ihmisiä naatyy hämmästyttävän paljon, puripaikkakunnilta, jolloin Niinikoski esittelee. he tottuvat asioimaan täällä muulloinkin. Sen lisäksi Naapureista käydään Haapajärven työpaikkaomaasioilla Haapajärvellä varaisuus on yli sata prosentHaapajärvestä on kehittynyt tia, mikä tarkoittaa, että meilomassa kokoluokassaan alu- lä käydään paljon töissä muueellinen kaupan keskus, osit- alta. Haapajärven haaste ja tain juuri monipuolisten eri- mahdollisuus onkin houkutelkoisliikepalveluiden ansios- la näitä ihmisiä muuttamaan ta. Oma merkityksensä on ol- pysyvästi tänne. Se tietenkin lut silläkin, että Haapajärven edellyttää, että heille on tarjolYrittäjäyhdistys toimii aktii- la riittävästi tontteja sekä palvisesti ja järjestää vuosittain veluita. Jotta kaupan palvelut useita tapahtumia joko yksin pysyvät monipuolisina jatkostai yhdessä kaupungin kanssa. sakin, se edellyttää luonnolliHaapajärven yksi kaupallinen vahvuus on erikoisliikkeiden suuri määrä. sesti sitäkin, että paikkakuntalaiset ostavat myös tulevaisuudessa Haapajärven omista liikkeistä. - Kun itsekin rakensin äskettäin huomasin, miten kattavasti kaupungista löytyy muun muassa rakennusalan palveluita. Puheenjohtajan mukaan yksi selitys yritysten menestymiseen on sekin, että Haapajärvellä valmistettuja tuotteita markkinoidaan laajasti eri puolille. Sen lisäksi löytyy yrityksiä, jotka ovat hyödyntäneet esimerkillisesti nettikaupan tarjoamat mahdollisuudet. YRITTÄJÄ-LEHTI 21 HA APA JÄRVI Niinikoski kehuu yrittäjien ja kaupungin välistä yhteistyötä. Se näkyy muun muassa yhteistyönä tapahtumia järjestettäessä sekä säännöllisenä yhteydenpitona. Yrittäjät ovat päässeet sanomaan myös mielipiteensä kaupungin kehittämisestä. - Kaupungin johto kantaa oikealla tavalla huolta siitä, että haapajärviset yritykset pärjäävät. Siellä on tunnistettu yrityselämän elinvoiman tärkeys, ja kaupungin edustavat ovat valmiita ottamaan kopin, kun puhutaan vaikkapa tapahtumien järjestämisestä tai yritystoiminnan edellytysten kehittämisestä. kenne on sekin yksi paikkakunnan tukijaloista. - Puu- ja metalliteollisuus sekä betoniala ovat esimerkkejä merkittävistä työllistäjistä. Haapajärvestä ei voi myöskään puhua ilman maataloutta. Vaikka tilojen määrä vähenee, alkutuotanto pysyy elinvoimaisena ja sen osuus työllisestä työvoimasta on noin kymmenen prosenttia. - Oma lukunsa on kaupan monipuoliset palvelut. Haapajärvellä on myös naapurikuntien näkökulmasta merkittävä kaupallinen rooli, ja sieltä tulee meille paljon asiakkaita. Tämä puolestaan on tehnyt mahdolliseksi sen, että Haapajärveltä löytyy niin monipuolisesti eri alojen erikoisliikkeitä. Erikoisliikkeille onkin tärkeää, että Haapajärvi säilyttää kaupallisen vetovoimansa jatkossakin. Elegalla hyvä alkuvuosi Elega Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Niinikoski sanoo, että rakennustoimialalla korjausrakentaminen on vilkasta ja siellä tarve kasvaa koko ajan. - Tämä aika on korjausrakentamiselle erittäin hyvä, koska hinnat ovat edullisia ja ammattitaitoisia työntekijöitä löytyy helposti. Kotitalousvähennyksen merkitys on tosi suuri ja sen jatkuminen tärkeää. Elegan liikevaihto ylitti viime vuonna kymmenen miljoonan euron rajan. Kuluva vuosikin alkoi hyvin, sillä yhtiön liikevaihto kasvoi kymmenen prosenttia ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Kokonaisvolyymistä Ruotsin markkinoiden osuus on 15 prosenttia, ja Elega työllistää yhteensä noin 150 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa. - Syksy on toki vielä pelaamatta ja näkymät ovat haastavat, koska yleinen epävarmuus vaikeuttaa pieniäkin investointeja. On tärkeää, ettei apatia valtaa mieliä ja tulevaisuuteen suhtaudutaan myönteisesti. Kuten joku on sanonut, kaikissa tuulissa voi purjehtia, kun vain valitsee oikeat purjeet. Valtuustosalissa esillä oleva Mika Myllylän urasta kertova näyttely on ollut kaupunginjohtaja Juha Uusivirran mukaan erittäin suosittu. Uusia alueita yritysten ja asukkaiden tarpeisiin Tavoitteena vetovoimainen Haapajärvi Teolliset työpaikat ovat yksi Haapajärven kaupungin tukijaloista. nia eri tapahtumia ympäri vuoden. Ne elävöittävät kaupunkia, houkuttelevat tänne väkeä naapuripaikkakunnilta ja luovat ihmisille mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Tällä tavalla vaalitaan arvokasta Haapajärvi-henkeä. Yrittäjän päivän ohjelmaan Haapajärvellä kuului muun muassa kaupungin järjestämä kahvitilaisuus, jossa yrittäjät pääsivät vaihtamaan ajatuksia kaupungin ja aluekehittämisestä vastaavan NIHAKin edustajien kanssa. Koulutus yksi vahvuuksista Jorma Uusitalo Yrittäjien yhteishenki ja hyvä yrityskanta on kaupungin Kaupunginjohtaja Juha Uu- strategian nelikenttäanalyysivirta esittelee kaupunki-, sissä mainittu mahdollisuukelinkeino- ja konsernistra- siksi, joita kaupungin kehittegiaa, jonka tavoitteena tämisessä on hyödynnettäon entistä vetovoimaisempi vä. Kaupunginjohtaja nostaa Haapajärvi. Kadunmiesten esille myös bioenergian osaja -naisten puheissa suurim- alueet. Haapajärven ammatpana huolenaiheena on kau- tiopistolla on toiminut biopungin viime vuosien nega- kaasulaitos vuodesta 2007. tiivinen väestökehitys. Kau- Biokaasua on käytetty lämpunginjohtajan mukaan stra- möntuotantoon, ja viime tegian yksi päätarkoituksia vuoden keväällä valmistui on nimenomaan korjata vä- biokaasun ajoneuvojen tankestön vähenemistä ja huolto- kausasema. suhteen heikkenemistä. - Koulutus on meidän yk- Haapajärvi on sopivan si vahvuuksista, ja sitä hakokoinen paikka, missä ih- luamme vahvistaa edelleen. miset tuntevat toisensa. Ver- Meiltä löytyy kaupan, halkottuminen ja keskinäinen linnon sekä maa- ja metsätayhteistyö synnyttävät ai- louden koulutusta, ja tarjolla na jotain uutta, mikä on yk- on sekä nuorisoasteen- että si voimavara kaupunkia ke- aikuiskoulutusta. Monipuohitettäessä, Uusivirta koros- linen lukio tekee yhteistyötaa yhdessä tekemisen mah- tä ammattiopiston kanssa, dollisuuksia. mikä monipuolistaa valintoYhdeksi hyväksi esimer- jen mahdollisuutta ja luo sykiksi hän nostaa kaupungin nenergiaetuja. Lisäksi valja yrittäjien yhteistyön. mistelussa on jatkoa agrolo- Arvostan sitä aktiivista gi-koulutukselle hankepohtapaa, jolla yrittäjäyhdistys jalta, Uusivirta luettelee. järjestää Haapajärvellä moMonipuolinen elinkeinora- Haapajärven yksi erityispiirre on yli sadan prosentin työpaikkaomavaraisuus. Hyvän syntyvyyden ohella toinen luonnollinen keino vaikuttaa väestökehitykseen positiivisesti on saada muualta työssä käyvät muuttamaan Haapajärvelle pysyvästi. Kaupunginjohtajan mukaan tämä edellyttää perheen työpaikkojen lisäksi sitä, että paikkakunnalta löytyvät riittävän kaupan palvelut, sote-palvelut sekä vapaa-ajan palvelut. - Kaupungin tärkeä rooli on luonnollisesti luoda toimintaedellytyksiä yrityksille huolehtimalla tonteista ja toimitiloista. Ouluntien uudelle teollisuusalueelle rakennetaan parhaillaan katuverkostoa, ja sieltä yrityksille on tarjolla noin 20 tonttia. Samaan yhteyteen kaavoitetaan alue hieman raskaammalle erikoisliikkeiden toimialalle, joka palvelee muita alueelle toimivia yrityksiä. - Haapajärven keskustaalueelle meille on valmistumassa osayleiskaava. Siihen sisältyy muun muassa Tiitonrannan alue, joka mahdollistaa asuntorakentamisen maalaismaisemaan hieman isommille tonteille. Kuntarakenne- ja sote-uudistukset puhuvat tällä hetkellä kuntapäättäjiä kaikkialla. - Haapajärvi seuraa keskustelua kuntarakenteesta avoimin mielin. Jos jotain halutaan tapahtuvan, se edellyttää avointa ja aktiivista yhteydenpitoa naapurien kesken. Sote-ratkaisu vaikuttaa paljon. Jos siihen löytyy järkevä kustannusten kasvua leikkaava ratkaisu, se saattaa vaikuttaa myös kuntarakenneratkaisuihin, Uusivirta arvioi. 22 YRITTÄJÄ-LEHTI HA APA JÄRVI Mika Kaisto varmistaa, että Juho Kaisto saa matkaansa juuri sellaiset maalit kuin haluaa. Henkilökohtaista palvelua sisustamisen asioissa Jorma Uusitalo tymisen mahdollisuudet entistä useammalta oman erikoisHaapajärven katukuvaa lei- alansa kivijalkamyymälältä. Haapajärven Sisustuskesmaavat monet eri alojen erikoisliikkeet. Näky on piristävä kuksen yrittäjät Jari Marjakanpoikkeus aikana, jolloin kau- gas ja Mika Kaisto tietävät, etpan keskittyminen isoihin yk- tä henkilökohtainen asiakassiköihin vie elintilan ja menes- palvelu on se keino, jolla pai- kallinen erikoisliike menestyy kovenevassa kilpailussa. Palvelu ja henkilökunnan ammattitaito ovat asioita, joita myös asiakkaat yrittäjien kokemusten perusteella eniten arvostavat. - Tarjontaa on tänä päivä- - Lattiapäällysteissä uutta ovat vinyylilattiat. Myös muovimatot yleistyvät, Jari Marjakangas kertoo. nä paljon meidänkin markkina-alueella, ja mukaan tulee myös uusia yrityksiä. Tässä tilanteessa on elinehto erottautua muista, ja meidän kohdalla erottava tekijä on asiakkaalle annettava henkilökohtainen ja ammattitaitoinen palvelu. YRITTÄJÄ-LEHTI 23 HA APA JÄRVI - Tuotteiden lisäksi pystymme tarjoamaan asennuspalvelun, eli sen minkä myymme myös asennamme. Asennuspalvelun kysyntä kasvaa koko ajan, koska asiakkaille on tärkeää, että hyvät tuotteet tulevat asennetuiksi paikoilleen asianmukaisesti. Kotitalousvähennyksellä on näissä tilanteissa suuri merkitys, yrittäjäkaksikko kertoo. Asiakkaita myös naapurikunnista Haapajärven Sisustus Oy on vuonna 1999 perustettu sisustusalan erikoisliike, jossa sekä Jari Marjakangas että Mika Kaisto toimivat aluksi työntekijöinä. - Keväällä 2004 edelliset omistajat totesivat, että nyt olisi maalikauppa myytävänä. Koska tunsimme alan ja asiakaskunnan hyvin ennestään, emme miettineet kovinkaan kauan, vaan liiketoimintakauppa tehtiin vielä samana vuonna. Kaksi vuotta myöhemmin ostimme myös kiinteistön. Sisustustarvikemyynti käsittää esimerkiksi maalit, tapetit, kaakelit sekä lattiapäällysteet. Varsin pian mukaan tuli kalustemyynti ja Topikeittiöiden edustus sekä puuteollisuusmaalien vähittäiskauppa. Yrittäjien lisäksi liike työllistää tällä hetkellä asentajan ja keittiömyyjän. Päämarkkina-alueeseen kuuluvat Haapajärven lisäksi naapurikunnat Kärsämäki, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Nivala. Teollisuusasiakkaita meillä on noin sadan kilometrin säteeltä, ja pääasiassa puuteollisuutta edustavien teollisuusasiakkaiden osuus liikevaihdosta on noin kolmasosa. - Sisustussuunnittelua teemme käytännössä joka päivä asiakaspalvelutilanteissa. Meillä on yhteistyökumppani, jonka kautta onnistuvat myös täydelliset sisustussuunnittelut. Kun mukaan lasketaan vielä kalustepuoli asennuspalveluineen, asiakas saa meiltä halutessaan koko palvelukokonaisuuden, Marjakangas ja Kaisto luettelevat erikoisliikkeen kilpailutekijöitä. ”Suunta on ollut oikea” Sisustamisessa seurataan perinteisesti hyvin tarkasti kulloinkin vaikuttavia trendejä ja suuntauksia. - Tällä hetkellä seiniin halutaan erityisesti vaaleita pintoja, joihin haetaan tehoja vaikkapa harmaan eri sävyillä. Lattiapäällysteissä uutta ovat vinyylilattiat, jotka ovat viemässä markkinoita laminaatilta. Samoin muovimatot yleistyvät, koska ne ovat tänä päivänä erittäin laadukkaita ja niistä saa näyttävän näköisen lopputuloksen. Muovimattojen koostumukset ja kuosit ovat kehittyneet merkittävästi siitä, mitä ne olivat 70-luvulla. Muovimatoissa korostuu lisäksi kosteuskestävyys, koska ne voidaan asentaa ilman saumoja, Jari Marjakangas toteaa. Kalustemyynnissä asiakkaita palveleva Jenni Kaisto kertoo, että juuri nyt kysytään paljon vaaleita kalusteita ja mielellään ilman vetimiä. - Välitiloissa käytetään muutakin kuin laattaa, esimerkiksi lasia tai välitilalaminaattia. Pähkinä jäi keväällä pois runkoväreistä, ja jatkossa käytetään enemmän erivärisiä verhouslevyjä. Koska nyt halutaan selkeitä linjoja, integroituja koneita kysytään entistä enemmän. Paljon haetaan lisäksi perinteisiä keittiöratkaisuja modernien lisäksi, Kaisto jatkaa. Entä miltä näyttää tulevaisuus? - Viime vuodet ovat olleet meille kasvun vuosia. Eli suunta on ollut oikea varsinkin kun puhutaan markkinoista, jotka eivät juuri kasva. Toivottavasti saamme Haapajärvelle lisää teollisia työpaikkoja, jotta väestökehitys ei enää huonone. Kaupanteossa luotamme hyväksi havaittuun peruspalettiin, mutta tietenkin olemme valmiita nopeisiin muutoksiin lyhyelläkin aikataululla, yrittäjät kertovat. PL 27, 85801 Haapajärvi p. 044-585 1920, Vaihtolava-auto p. 044-585 1921 Varattu VUODEN VUODEN2013 2013 ERITYISETU: ERITYISETU: Perus Terveysturva Perus Terveysturva -vakuutusilman ilman -vakuutus VUODEN 2013 terveysselvitystä. terveysselvitystä. ERITYISETU: Meillä Meillä jokainen jokainen yritys yritys on on Meillä jokainen suurien suurien etujen etujen yritys on arvoinen. arvoinen. suurien etujen Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. arvoinen. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Perus Terveysturva -vakuutus ilman terveysselvitystä. Urakointi Finnilä Oy Katajaperäntie 32. Puh. 044 290 2922 tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita meille numeroon 010 252 9625* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys Soita meille numeroon 010 252 9625* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita meille numeroon 010 252 9625* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys SUOMENSELÄN * * Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%). Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%). Yhdessä hyvä tulee. * Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%). 24 YRITTÄJÄ-LEHTI HA APA JÄRVI Tavoitteena jatkuvasti parempi klapikone Valmistumassa olevan klapikoneen äärellä Ulla Kokkonen ja Tomi Vilppola. Jorma Uusitalo että kokonaan uusien tuotteiden luomisen, kertoo MaaseMaaselän Kone Oy:n klapiko- län Koneen markkinointipäälneet ovat hyvä esimerkki sii- likkö Marjo Saarnio. tä, että innovatiivisuudella ja vahvalla t&k-toiminnalla voi Kilpailu kiristynyt saada tukevan jalansijan kan- merkittävästi maailmalla sainvälisillä markkinoilla, Yrityksen perustivat haapavaikka yritys toimiikin suur- järvisille tuttu kolmikko Ismo ten metropolien ulkopuolella. Hallapuro, Eero Korhonen ja Haapajärvisen yhtiön klapi- Leevi Näsälä. Perustajat aloitkoneet ovat tulleet tunnetuik- tivat pienestä mutta ideariksi jo yli kolmessakymmenes- kaus antoi eväät yrityksen sä maassa, ja itäisen Euroo- kasvulle. Nykyään Maaselän pan potentiaaliset markkinat Koneen omistaa Jari Löfroos ja yhtiö kuuluu Terra Patrisovat vielä katsomatta. - Olemme valmistaneet kla- monialakonserniin. Klapikoneiden lisäksi Haapikoneita pitkään ja olemme pajärvellä valmistetaan piesiinä vahvoja. Tuotekehityknessä mittakaavassa rehunseen on panostettu pitkäjänjakovaunuja, joiden osuus teisesti, ja niissä tehtävissä on noin kymmenen prosenttyöskentelee seitsemän henkilön ryhmä. He haistelevat tia tehtaan tuotannosta. Klaasiakkaiden tarpeita ja maail- pikoneiden valmistus on toiman tuulia. Tuotekehitys kat- miala, jossa suhdannevaihtetaa sekä jo olemassa olevien lut näkyvät varsin herkästi. tuotteiden jatkokehittämisen Tällä hetkellä yritys työllistää Tuoreita leivonnaisia kodikkaassa ympäristössä Jorma Uusitalo salmessa, Lahdessa ja Jyväs- tua, olit sitten työmies tai yrikylässä. Menitpä Häggmanil- tysjohtaja. ”Pietarsaarelaisella Johan Se- le millä tahansa paikkakunveri Häggmanilla oli unelma- nalla, huomaat astuneesi pe- Raaka-aineketju kahvilakulttuuria tarkasti tiedossa na olla itsenäinen yrittäjä, lei- rinteistä kohtaamispaik- Yrittäjä ja toimitusjohtaja Yrpurimestari. Perinteinen tie huokuvaan ammattiin vei ensin oppipo- kaan, jonne on helppo asettau- jö Häggman nauttii kupillisesjasta kisälliksi ja vihdoin mestariksi. Vuosien mittaan kokemus karttui ja vuonna 1929 leipurimestari Häggman perusti nimeään kantavan kahvilakonditorialiikkeen Haapajärvelle. Severin isännöimästä kahvila- ja leipomoliikkeestä tuli pian paikkakuntalaisten suosima kahvittelu- ja kohtaamispaikka”. Näin Häggmanin perheyrityksen syntyvaiheista kerrotaan yhtiön kotisivuilla. Kotisivujen perusteella käy ilmi sekin, että alkuaikojen menestysresepti kantaa yritystä eteenpäin edelleen: puhtaista ja korkealaatuisista raaka-aineista valmistetut tuoreet leivonnaiset kodikkaassa ympäristössä. Häggman toimii tänä päiKahvilatyöntekijä Hanna-Leena vänä Haapajärven lisäksi NiRautaoja uusitun Nivalan-kahvilan valassa, Ylivieskassa kahdestiloissa. sa toimipisteessä, Kalajoella, Oulaisissa, Haapavedellä, Ii- ta teetä tutussa ympäristössä ja käy läpi yrityksen vaiheita ja menestystekijöitä. - Severi Häggmanin jälkeen yrityksen toimintaa jatkoi isäni yhdessä veljensä ja siskonsa kanssa. 1980-luvulle tultaessa omistus siirtyi minulle ja neljälle sisarukselleni, joista itseni lisäksi kaksi on yrityksen palveluksessa. Lisäksi edellisestä sukupolvesta äiti kuuluu omistajiin. Yhtiön liikevaihto on noin 2,3 miljoonaa eu- roa ja se työllistää hieman yli 40 työntekijää. Toimipisteistä kuusi on ketjun omia ja neljä yrittäjävetoisia. Ensimmäisen kerran yritys laajeni Haapajärven ulkopuolelle 1985, jolloin Nivalaan avattiin Häggmanin kahvila. Lahden ja Jyväskylän kaltaisille isommille paikkakunnille ketju laajeni, koska siihen tarjoutui hyvä tilaisuus sopivien tilojen ansiosta. Samalla periaatteella lisäkasvua haetaan myös tulevaisuudessa. Yrjö Häggman korostaa, että vaikka perheyrityksellä on pitkät perinteet, se ei automaattisesti takaa menestystä liiketoiminnassa. Asiakkaan luottamus täytyy ansaita joka kerta uudestaan. - Meidän vahvuus on perinteinen kahvilamiljöö sekä laadukkaat ja perinteiset tuotteet. Raaka-aineet ovat lähellä tuotettuja ja aina kun mahdollista, kotimaisia. Tiedämme tarkasti, mistä raaka-aineet tulevat, missä vilja on kasvanut, missä kananmunat tuotetaan ja mitä kanoille syötetään. Mikä parasta, meille on tarjolla YRITTÄJÄ-LEHTI 25 HA APA JÄRVI 80 henkilöä, joista suurin osa työskentelee alkutuotannossa ja kokoonpanossa. Marjo Saarnio kertoo, että yhtiön keskeinen kilpailutekijä, vahva tuotekehitys, on pitkäjänteistä työtä. Kestää vähintään vuoden suunnittelun aloittamisesta, ennen kuin uusi tuote saadaan markkinoille. - Ennen markkinoille tuloa tarvitaan muun muassa huolellista testaamista ja fii- laamista. Aina pitäisi löytää myös kustannustehokkuuden näkökulmasta optimaaliset ratkaisut. Kilpailu on kiristynyt valtavasti, ja sen seurauksena niin Suomesta kuin Keski-Euroopasta löytyy yllättävän paljon toimijoita. Samaan aikaan Kauko-idästä tulee markkinoille klapikoneiden halpaversioita, ja Yhdysvallatkin on merkittävä valmistaja. Universaali piirre on se, että onneksi klapeja tarvitaan - Esille pitää tuoda koko ajan jotain uutta, jotta markkinat pysyvät virkeinä, sanoo markkinointipäällikkö Marjo Saarnio. liseksi toimijaksi tarkasti rajatussa segmentissä on eittämättä yksi suomalaisia menestystarinoita. Sen takia Marjo Saarnio saakin listata lisää syitä menestykseen. - Pohjalainen periksiantamattomuus, yrittäjähenkisyys, tekemisen meininki. On myös tutkittu ennen kuin on tehty, ja se mikä on tehty, on tehty hyvin, hän sanoo. Kilpailukyky perustuu klapikoneisiin, jotka kestävät vertailun toiminnallisesti sekä laadullisesti, ja ne on tuotettu kustannustehokkaasti. Klapikoneista on karsittu kaikki ylimääräinen ja ne ovat kooltaan kompakteja. Silti niistä löytyy voimaa ja ne kestävät kovienkin puiden kuten tammin ja pyökin työstämisen. Maaselän Koneen kasvuvauhti on ollut voimakasta erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Miltä näyttää tulevaisuus? - Meillä on tuotekehityksessä paljon hyviä ideoita. Nyt kun markkinoilla on hiljaisempaa, hiomme kynsiä ja kehitämme uutta, jotta olemme entistä vahvempia sitten kun markkinat taas elpyvät. Kasvua haetaan myös uusilta markkinoilta. Itäinen KeskiEurooppa sekä Baltia ja Venäjä ovat alueita, missä on paljon potentiaalia, Saarnio sanoo. varsinaisessa merkityksessä, hän nauraa. Häggman korostaa ideoinnin ja kumppaneiden merkitystä. - On tärkeää hyväksyä, etteivät kaikki ideat elä, ja et- tä usein paras lopputulos löytyy jalostamisen ja epäonnistumistenkin kautta. Yrittäjä tarvitsee lisäksi hyvät yhteistyökumppanit suunnitteluun ja toteutukseen. Ilman heitä ei voi pärjätä. kaikkialla, Saarnio nauraa. Yhtiön uusin klapikone esiteltiin kesällä Seinäjoen Farmarissa ja seuraava lokakuussa Jyväskylän KoneAgriassa. - Koko ajan pitää tuoda esille jotain uutta, jotta markkinat pysyvät virkeinä. Paikalleen ei voi jäädä, markkinointipäällikkö korostaa. Päämarkkinat sijaitsevat Suomessa mutta luettelo maista, joihin Haapajärveltä viedään klapikoneita, on myös pitkä ja vakuuttava: Keski-Euroopassa esimerkiksi Saksa, Ranska sekä Hollanti, Iso-Britannia, Kanada, Yhdysvallat, Japani, Uusi-Seelanti, Australia... Jokaisessa maassa Maaselän Koneella on oma jälleenmyyjänsä, joka hoitaa jälleenmyynnin lisäksi jälkimarkkinoinnin suomalaisyrityksen vastatessa muun muassa koulutuksessa ja erilaisista muista tukitoiminnoista. ”On myös tutkittu ennen kuin on tehty” Maaselän Koneen kasvu pienestä yrityksestä kansainvä- Kinnulan lähteestä maailman parasta vettä, joka on olennainen elementti kahvin lisäksi leivonnassa. Tuotteiden ohella Häggman on panostanut kahviloidensa miljööseen. - Haluamme, että ihmisillä on leppoisa tilaisuus nauttia herkullisista leivonnaisista rauhallisessa ympäristössä. Tila ei saa riidellä asiakkaan tunteiden kanssa. Sen takia käytämme hillittyjä värejä ja kalusteet on sijoitettu siten, että asiakkaille syntyy oma tila. Haluamme olla koko kansan kahvila, joka sopii kaikille asiakasryhmille. Yrittäjä tarvitsee hyvät kumppanit - Tämä sopii minulle erittäin hyvin, koska yrittäjänä saa tehdä asioita monipuolisesti ja omalla tavallaan. Jos joku asia menee poskelleen, syyllinen löytyy peilistä. Yrittäminen on yrittämistä sanan Kahvilabisness on Häggamanin mukaan kovaa, mutta siihen on myös totuttu. - Tällä alalla ratkaisee kokonaisuus, ja tunnelma on yksi osa kokonaisuutta. Keskiostos on pieni, ja hintojen täytyy olla sopivat, jotta ihmiset voivat käyttää kahvilapalveluita silloinkin, kun taloudessa eletään tiukempia aikoja. Tulevaisuutta odotamme varovaisen toiveikkaina. Kun talous lähtee taas pyörimään, se luo pohjaa kehittämiselle ja maltillisille investoinneille. Yrjä Häggman kasvoi yrittäjäelämään jo nuorena kou- - Meidän vahvuus on perinteinen kahvilamiljöö sekä laadukkaat ja perinteiset tuotteet, Yrjö Häggman lulaisena sekä armeija-aikana. sanoo. LAATUA PALVELUA OSAAMISTA Minkä myymme, tarvittaessa myös asennamme! Konikuja 5, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. (08) 764 085 26 YRITTÄJÄ-LEHTI HA APA JÄRVI KASSAJÄRJESTELMIÄ VAIKKA KAIKILLA MAUSTEILLA ja paljon muuta... SAA KYSYÄ! Uudis tunut SUNSBOYMINITYÖVALOT Jorma Uusitalo Super s a tehok Jälleenmyynti mm.: STARTAX Oy Lempäälä, Justus Ylivieska, Marjakangas Alavieska, Wandamotor Nivala, Motonet myymälät Suomessa. Kysy lähimmästä varaosaliikkeestäsi! AGROINNO OY Laadukas vanhuus kodikkaassa ympäristössä Ojaharjuntie 54, 85820 Oksava P. 040 5126 125 www.agroinno.fi Lampelan palvelukodissa Kuusaanjärven tuntumassa eletään rauhallista arkea luonnonkauniissa ympäristössä. Asukkaat osallistuvat talon askareisiin, kuten leipomiseen, jos voimia ja halua riittää. Tai sitten voi lähteä vaikkapa ongelle läheisen joen varrelle, oleskella omissa oloissaan tai vaihtaa kuulumisia palvelukotiyrittäjien pienten lasten kanssa. Yleisessä ilmapiirissä korostuu turvallisuuden tunne, koska monet asukkaista sairastavat dementiaa, jolloin esimerkiksi tutut ja turvalliset arkirutiinit ovat erityisen tärkeitä. Maan ensimmäisiä yksityisiä vanhusten palvelukoteja Vuonna 1993 toimintansa aloittaneen Lampelan palvelukodin perusti Pertti Lampela yhdessä Sisko-vaimonsa kanssa. - Ostimme minun kotitilan 1987 ja mietimme, mihin sitä voitaisiin käyttää. Sitten näin tv-ohjelman, jossa todettiin, että Suomeen pitäisi saada vanhuksille kodin ja laitoksen välimuotoja. Menin tapaamaan Haapajärven kaupungin silloista sosiaalijohtajaa, ja hän innostui heti asiasta, Lampela kertaa yrityksen syntyvaiheita. Palvelukodin avatessa ovensa se oli ensimmäisiä yksityi- Yrittäjä Johanna Nyyssölä lapsineen ilahduttaa päivittäin Lampelan palvelukodin asukkaita. siä vanhuksille tarkoitettuja palvelukoteja koko maassa. Silloinen Maaseutupiiri lähti rahoittamaan rakentamista, ja kyse oli rahoittajallekin mittavasta hankkeesta. Palvelukodin tilat ovat ideaalit, koska ne rakennettiin nimenomaan vanhusten palveluasumista varten. Arkkitehti Jorma Hilliaho onnistui tehtävässään hyvin, ja hän on suunnitellut palvelukoteja sen jälkeenkin. - Lähtökohtana olivat kodinomaisuus ja soveltuvuus. vanhusten palveluasumiseen. Pertti Lampelan Sisko-vaimonsa kanssa perustama Lampelan palvelukoti rakennettiin alunperinkin palvelemaan vanhusten palveluasumista. Esimerkiksi ovet rakennettiin niin leveiksi, että sisällä on helppo liikkua. Samoin käytävissä riittää leveyttä ja huoneet ovat tilavat, eli nykyäänkin täällä asutaan ajanmukaisissa tiloissa, Pertti Lampela kertoo ja jatkaa Lampelan olleen yksi ensimmäisistä yksityisistä palvelukodesta Suomessa laatukäsikirjoineen. Vajaa kaksi vuotta sitten vastuu palvelukodin toiminnasta siirtyi kokonaan Lampelan perheen tyttärille, Johanna Nyyssölälle ja Krista Lam- pelalle. Sisko Lampela luopui osuudestaan jo hieman aikaisemmin. Uudet yrittäjät olivat opiskelleet lähihoitajiksi, ja Johannalla on lisäksi sosionomi (AMK)-tutkinto. - Itselleni ei ollut itsestään selvää, että jatkan vanhempiemme yritystä, vaikka olemme olleet siskoni kanssa tässä mukana lapsesta saakka. Kiersin töissä ulkomaillakin mutta lopulta huomasin, että tässähän se on lähellä hyvä työpaikka, Johanna nauraa. Krista-sisko ei päässyt pai- YRITTÄJÄ-LEHTI 27 HA APA JÄRVI kalle haastattelua tehtäessä mutta Johanna kiittää molempien puolesta vanhempia siitä, että he ovat olleet tyttäriensä tukena ja turvana, kun vastuu yrityksestä on vähitellen siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. Tällä hetkellä Pertti Lampela hoitaa vielä palvelukodin paperityöt sekä kirjanpidon. Tehostettua palveluasumista Johannan mukaan Lampelan palvelukoti tarjoaa asukkaille ennen kaikkea maaseutumaisen ja rauhoittavan ympäristön. Se on tärkeä perusasia varsinkin, kun Lampelan kaikilla tämän hetkisillä asukkailla on itselläänkin maaseututausta. Palvelukoti on 12-paikkainen, ja asukkaiden keski-ikä on noin 80 vuotta vanhimman ollessa 96-vuotias. Työntekijöitä on kahdeksan. Viime keväästä saakka Lampela on tarjonnut tehostettua palveluasumista, minkä seurauksena paikalla on hoitaja ympäri vuorokauden. - Kodinomaisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki ruuat ja leivonnaiset tehdään itse. Tilalla on paljon eläimiä; hevosia, koiria, kissoja ja aasikin. Siskoni kanssa meillä on pienet lapset, joita asukkaat näkevät päivittäin. Liikumme myös paljon ulkona ja meillä on oma rantapaikka. Sen lisäksi täällä käy erilaisia esiintyjiä. Asukkaiden omaiset ovat tervetulleita vierailemaan koska tahansa, ja tarvittaessa heille järjestetään mahdollisuus yöpymiseen, Johanna Nyyssölä kuvailee Lampelan arkea. Yrittäjäksi ryhtymistään hänen ei ole tarvinnut katua. - Tuntuu mahtavalta, että työpaikka löytyi omasta takaa. Isä ja äiti tekivät aikanaan rohkean ratkaisun, ja meistä on siskon kanssa hienoa jatkaa heidän työtään. Pitkäaikaista kiviainesosaamista Jorma Uusitalo Tapio Maijalan ei ole tarvinnut katua ryhtymistään yrittäjäksi 1980-luvun loppupuolella. Hänen vuonna 1987 perustamasta T. Maijala Oy:stä on kehittynyt vahva suomalainen kiviainesosaaja, joka on erikoistunut louhintaan ja murskaukseen. Yrityksen louhintakohteet vaihtelevat suurista kaivosja massalouhinnoista pieniin pohja- ja tielouhintoihin. Yrityksen liikuteltavat tela-alustaiset kaksi- ja kolmevaiheiset murskauslaitokset soveltuvat niin pieniin kuin isompiin murskauskohteisiin. - Kova työnteko ja onnistuneet henkilöstövalinnat ovat mahdollistaneet luotettavan toimitusvarmuuden. Sen teemme, minkä lupaamme, Tapio Maijala kuvailee yrityksensä tärkeintä toimintaperiaatetta. Kalusto pidettävä ajanmukaisena Louhinta-alalla Maijala aloitti porarina 1960-luvulla. Myöhemmin hän hankki panostajan lupakirjat ja työskenteli myös panostajana. Yrittäjäura käynnistyi louhintatöillä, ja pari vuotta myöhemmin oli aika hankkia toinen poravaunu sekä lisätä henkilökuntaa. Kuusi vuotta perustamisen jälkeen yhtiömuoto muuttui osakeyhtiöksi. - 90-luvun alkupuolen lama oli vaikeaa aikaa. Hintataso oli sellainen, ettei ollut mitään mahdollisuuksia tehdä töitä kannattavasti. Kun suhdanteet sitten paranivat, aloin miettiä toiminnan laajentamista, ja mukaan tuli murskaus. Sen seurauksena liikevaihto yli kaksinkertaistui ja työntekijämääräkin nousi kymmeneen henkilöön, Maijala kertoo. Vuonna 2000 yritykseen hankittiin toinen tela-alustainen murskauslaitos ja kolmas vuonna 2005. Siinä välissä myös louhintakaluston määrä oli lisääntynyt neljään nykyaikaiseen poravaunuun ja rikotuskoneita oli viisi. Murskauslaitoksista kaksi oli laajennettu kolmivaiheisiksi. Tällä hetkellä yritys työllistää noin 35 työntekijää. - Talouden lamajaksoista huolimatta olemme uusineet kalustoa, jotta tehokkuus ja toimitusvarmuus säilyvät. Ne ovat menestyksen ehdottomat edellytykset. Meidän on pysyttävä aikataulussa omissa toimituksissamme, jotta koko urakan aikataulu pitää. Konekannan takia ala vaatii pääomaa, ja koneilla onlisäksi rajattu käyttöikänsä, minkä takia kaluston on uusiuduttava säännöllisesti. - Työpäivinä meillä pyörähtää käyntiin yli 20 moottoria. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin pitää konekanta uudehkona, koska muussa tapauksessa te- hokkuus kärsii. Töitä teemme maanlaajuisesti mutta erityisesti keskisessä Suomessa rannikolta itäiseen Karjalaan mukaan lukien Savon sekä Oulun ja Jyväskylän seudut. Morenia-kauppa antaa uusia mahdollisuuksia Louhinta on kaivos- tai rakennustoimintaan liittyvää työtä, jossa kallioperästä irrotetaan kiviainesta joko räjäyttämällä tai muuten louhimalla. Murskauksessa puolestaan louhittu materiaali jalostetaan tiettyyn tarkoitukseen soveltuvaksi murskeeksi. Yrityksen liikevaihto on käynyt enimmillään yli 11 miljoonassa eurossa, ja tällä hetkellä se on noin 8,5 miljoonaa. Asiakkaina ovat KTK, kunnat ja kaupungit, kaivosyhtiöt sekä yksityiset rakennusliikkeet. Elokuun lopulla julkaistiin merkittävä kauppa, jossa T. Maijala Oy:n ja kalajokisen Andament Groupin perustama Kiviment Oy osti Metsähallitukselta sen tytäryhtiön Morenian kiviaines- ja teollisuusmineraaliliiketoiminnan sekä Morenia-tavaramerkin. - Andamentin kanssa tunnemme toisemme ja luotamme toisiimme, koska olemme tehneet aikaisemminkin yhteistyötä. Työt menevät koko ajan isommiksi, ja siksi myös tarjoajien pitää olla kokoluokaltaan riittävän suuria. Alusta pitäen olemme halunneet verkostoitua, ja tämä yhteistyö on sille luontevaa jatkoa, Maijala kertoo ratkaisun taustoista. Yrittäjän elämää hän kuvailee mielenkiintoiseksi ja vaihtelevaksi. Yrittäjä saa olla tekemisessä erilaisten ihmisten kanssa, ja vastuun ohella yrittämiseen liittyy oma vapautensa. - Yrittäjältä vaaditaan tietynlaista luonnetta. Pitää olla kilpailuhenkisyyttä ja luottoa omiin kykyihin, koska kaikki työt tulevat kilpailutuksen kautta. Asioiden täytyy pysyä hallinnassa, ja jos ilmenee jotain korjattavaa, se on tehtävä heti eikä turhaan odotella. Kun yrittäjällä on selkeä päämäärä ja näkemys miten mennään eteenpäin, silloin hänellä on myös hyvät mahdollisuudet onnistua. T. Maijala Oy on erikoistunut kiviainesosaajana sekä louhintaan että murskaukseen. 28 YRITTÄJÄ-LEHTI Verotus kannustaa sijoittamiseen ja t&k-toimintaan V erohallinto on julkaissut uusia ohjeita sijoitustoiminnan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan määräaikaisista verokannusteista. Ohjeessa käsitellään sijoittajan määräaikaista verovuosina 2013–2015 pääomatulosta tehtävää vähennystä, sen edellytyksiä sekä vähennyksen tuloutumista. Sijoittaja voi vähentää puolet osakepääomasta Sijoittaja voi vähentää 50 prosenttia kohdeyhtiöön rahana sijoitetun uuden osakepääoman määrästä. Yhteen kohdeyhtiöön tehdyn sijoituksen perusteella vähennettävä määrä on verovuonna vähintään 5 000 euroa ja enintään 75 000 euroa. Vähennyksen saa siten 10 000–150 000 euron sijoituksella. Vähimmäismäärä on verovuosikohtainen, ei sijoituskohtainen. Vähennykseen oikeutettuja ovat vain Suomessa yleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilöt. Sijoittaja saa vähentää vain sellaiset vuosina 2013–2015 tekemänsä sijoitukset, jotka on tehty sijoitustoiminnan määräaikaisesta veronhuojennuksesta annetun lain voimaantullessa (15.5.2013) tai sen jälkeen viimeistään 31.12.2015. T&K-toiminnasta lisävähennys Kotimaisella elinkeinotoimintaa harjoittavalla osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla sekä vastaavan ulkomaisen oikeushenkilön Suomessa olevalla kiinteällä toimipaikalla on oikeus tehdä lisävähennys työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoi- minnan palkkojen perusteella. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 100 prosenttia välittömistä palkoista, jotka kohdistuvat yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvään tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Lisävähennyksen enimmäismäärä on verovuonna 400 000 euroa ja alaraja 15 000 euroa. Lisäksi tutkimusja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä annetussa laissa on säädetty vähennyksen erityisistä edellytyksistä. Lakia sovelletaan hankkeisiin, jotka on aloitettu 1.1.2013 tai sen jälkeen. Lain tutkimus- ja kehittämistoimin- Mikko Kuustonen ja Henkka Hyppönen sparraavat Yrittäjäpäivillä Lappeenrannassa Elämänmakuisia tarinoita ja luovia ratkaisumalleja T&K-vähennyksen voi tehdä vuosien 2013 ja 2014 verotuksissa. nan lisävähennyksestä oli tarkoitus olla voimassa 1.1.2013–31.12.2015. Valtioneuvosto kuitenkin päätti kehysriihessä, että lain voimassaoloa lyhennetään päättymään jo 31.12.2014 eli vuotta aikaisemmin. Lakia sovellettaisiin siten vain vuosien 2013 ja 2014 verotuksissa. Lisävähennyksen voi tehdä, kun tutkimus- ja kehittämistoiminnan hanke on aloitettu lain voimaantulon jälkeen. Lisävähennyksen saa myös, jos ennen voimaantuloa on tehty vasta hankesuunnitelma Yrityksen on itse vaadittava vähennystä veroilmoituksellaan. Lisävähennys myönnetään verovuosikohtaisesti. Jos yrityksen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, vähennystä ei voi tehdä sellaisella tilikaudella, joka päättyy lain voimassaoloajan päättymisen jälkeen. Teksti: Pekka Mäntylä tavansa pisimmillään 15 miKuva: Johanna Vuorihovi nuuttia kerrallaan. Tehokkuuskonsultin mielestä Miika Aamukahvitapaaminen lu- ei siis oikeastaan tee juuri mipaa hyvää. Jämäkästi perus- tään, mutta jos Miikan pakotteltuja näkemyksiä yritystoi- taisi istumaan ja kirjoittamaan minnasta, väliin pari keventä- seitsemän tuntia, ei syntyisi vää heittoa ja takaisin asiaan. yhtään mitään. – Kaikessa työssä samanKuulijoita ja kertojia itseäänkin hersyvästi hekotuttava jut- lainen jousto ei tietenkään ole tu, omakohtainen kokemus ja mahdollista, mutta silti tarvitaan rohkeutta ajatella, mistaas eteenpäin. Kun kuuntelee ja juttelee tä luovuus ja uudet ideat synMikko Kuustosen ja Henk- tyvät. Ne eivät synny perinteika Hyppösen kanssa, ei tu- sen tahto- ja pelkojohtamisen le yllätyksenä, että kaksikol- avulla, vaan tarvitaan rakenla on monipuolinen yhteinen teita, joissa luovuus alkaa kuhistoria – ja musiikki- ja me- koistaa, Hyppönen linjaa. Hänen vuosituhannen vaihdiamaailman lisäksi myös pitkä tausta yrittäjinä ja yrittäjien teessa perustamassaan tuotantoyhtiössä, Van Der Mediassa, valmentajina. Valtakunnallisilla yrittäjä- oli joskus tapana laskea työnpäivillä Lappeenrannassa on tekijät projektin päätteeksi valokakuussa luvassa ”asentei- paalle. – Kehotimme heitä lepääden tehohoitoa”: yrittäjänäkökulmia luovaan ajatteluun ja mään ja uusiutumaan. Totmahdollisesti viisaampiin va- ta kai heidät olisi voinut myös määrätä jatkamaan jotain lintoihin. – Nyt ollaan siirtymässä muuta hommaa, mutta tauon teollisesta johtamisen mallista ansiosta uuden tuotantokauuuteen, jossa arvon luominen den alkaessa syksyllä kaikki ei perustukaan enää työtuntei- olivat energisiä ja keskittyneihin tai tuotantokapasiteettiin. tä tuottamaan jotain poikkeSiksi johtajat ja myös työnte- uksellisen hienoa, koska kaikkijät ovat ihmeissään siitä, mi- ki tiesivät, että lepojakso on ten nyt tulisi toimia, Hyppö- taas aikanaan tulossa. nen toteaa. Esimerkkitapaukseksi Hyp- ”Pönötyskiintiö pönen nostaa kirjailija Miika seminaareissa täynnä” Hyppönen ja Kuustonen toNousiaisen. – Hän on kertonut kirjoit- teuttavat syksyllä ennen Lap- peenrantaa kolme muuta isoa seminaaria. Näissä esityksissä lavalla ovat improvisaatiojohtoisesti mukana myös muusikot Marzi Nyman ja Jukka Perko. – Iso juju on siinä, että lavalla käymme koko ajan dialogia ja opimme toisiltamme. Sama pätee yrittäjiin. Siinä porukassa on todella paljon ihmisiä, jotka yrittävät ennemmin selviytyä yksin kuin vastuuta ja kokemuksia jakamalla. Se voi käydä todella raskaaksi, Kuustonen miettii. Yksi on varmaa: kalvosulkeisia ei Lappeenrannassa (kaan) tältä duolta tulla näkemään. – Eiköhän seminaarien pönötyskiintiö ala olla täynnä, Hyppönen virnistää. – Yritysvalmentajana on nähnyt sen, että älykkäänkin ihmisen omaksumiskyky sekä kyky siirtää asioita arkeen on melko pieni. Siksi seminaarien pitäisi olla tunteiden vuoristorataa, toteaa Hyppönen. – Ja elämänmakuiset tarinat ovat tärkeitä, samoin yleisön kanssa kommunikointi, Kuustonen täydentää. Mikko Kuustonen ja Henkka Hyppönen Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Holiday Club Saimaassa Lappeenrannassa 19. lokakuuta. Ilmoittaudu mukaan www.yrittajapaivat.fi. YRITTÄJÄ-LEHTI YRITTÄJÄINFO 29 Kilpailuneutraliteetin valvonta tiukkenee – ollaan valmiina Kuntalain ja kilpailulain muutokset antavat viranomaisille keinoja val- Milloin yhtiöittämisvelvoa kuntien toimintaa markkinoilla. Muutokset tulevat voimaan syksyl- vollisuus loppujen lolä, mutta siirtymäaikaa on vuoden 2014 loppuun. Antti Neimala Eduskunta hyväksyi ennen kesätaukoa kaksi tärkeää hallituksen esitystä, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Toinen koski kuntalain muuttamista (HE 32/2013). Lakimuutoksen pääasiallinen sisältö on, että kuntien on jatkossa yhtiöitettävä toimintansa kilpailutilanteessa markkinoilla. Toinen esitys koski kilpailulain muuttamista (HE40/2013). Tämän muutoksen johdosta kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo jatkossa kilpailun tasapuolisuuden toteutumista yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä. Kuntien liikelaitokset pitkään luupin alla Kuntalain muuttaminen lähti liikkeelle liikelaitosten toiminnasta markkinoilla. Toimintatapa on ollut tyypillinen nimenomaan kunnille, vaikka ensimmäinen Euroopan komissiolle tehty kantelu koskikin valtion liikelaitoksena silloin toiminutta Destiaa. Komissio totesi kantelun tuloksena, että liikelaitosmuoto ei sovi sisämarkkinoille. Liikelaitosten veroedut ja konkurssisuoja katsottiin kielletyksi valtiontueksi. Siitä syystä Suomen piti muuttaa lainsäädäntöään. Valtion puolella muutokset on tehty jo aiemmin, nyt oli kuntasektoria koskevien esitysten vuoro. SY on ajanut määrätietoisesti kuntien liikelaitosmuodossa harjoittaman elinkeinotoiminnan tiukempaa kontrollia komission päätöksen mukaisesti. Työtä on tehty asiaa valmistelleissa työryhmissä, ja järjestön näkemykset on kerrottu eduskunnan käsi- tellessä muutosehdotuksia. SY:n viesti on ollut selvä. Teimme selvityksen kuntien liikelaitostoiminnasta vuonna 2008. Olemme kannattaneet sääntelyn tiukentamista ja edellyttäneet, että kunnat keskittyisivät ydintehtäviinsä eivätkä häiritsisi markkinoiden toimintaa. Kunnilla on liki 200 liikelaitosta, ja niitä on tullut markkinoille jatkuvasti lisää. Suunta on ollut huolestuttava ja kilpailuongelmat konkreettisia. Kuntapuolella lainsäädännön muuttaminen eteni hitaasti, vaikka komissio päätti jo 2010, että myös kuntien liikelaitosten veroedut ja konkurssisuoja on purettava. Nyt kuitenkin työ on saatu päätökseen. Eduskunta hyväksyi muutokset kesäkuun puolivälissä, ja ne vahvistetaan lähiaikoina. Lakimuutokset tulevat voimaan syksyllä, mutta kunnille on säädetty siirtymäaikaa vuoden 2014 loppuun toiminnan siirtämiseksi yhtiömuodossa hoidettavaksi. Mitä kuntien on lain mukaan tehtävä? Laki kieltää kuntia pääsääntöisesti harjoittamasta toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla muussa kuin yhtiömuodossa. Käytännössä kuntien on yhtiöitettävä sellainen toiminta, jossa tehtäviä hoidetaan markkinaehtoisesti, kilpailutilanteessa yksityisten yritysten kanssa. Yhtiöittämisvelvoite koskee liikelaitosten lisäksi myös virastomuotoista toimintaa. Tämän vuoksi kuntien on ainakin periaatteessa käytävä kaikki virastomuotoinenkin toimintansa läpi ja arvioitava, tulisiko niitä yhtiöittää. Kuntien on toki aina mahdollis- ta myös lopettaa sellainen palveluiden toteuttamistapa, joka vääristää kilpailua. Itse asiassa SY on esittänyt, että kuntien tulisi tässä tilanteessa aina harkita oman palvelutuotannon lopettamista ja palveluiden ostamista markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Tähän ei kuitenkaan laki velvoita. Senkin vuoksi on tärkeää, että kuntien reaktioita seurataan tarkkaan paikallisesti. Oletettavaa on, että vaihtoehtoisia palveluiden järjestämis- puksi toteutuu? Hallituksen esityksen perusteluissa on käyty läpi tyypillisiä tilanteita, joissa liikelaitosten toiminta on yhtiöitettävä. Esimerkkeinä yhtiöitettävistä toiminnoista mainitaan energialaitokset ja satamat. Lisäksi todetaan, että kunnat joutuvat tarkastelemaan tilannettaan esimerkiksi ateria- ja ruokapalveluissa, tilahallinnossa ja kunnallistekniikan ylläpidossa. Vaikeampaa rajanvetoa joudutaan tekemään, kun kyse on sosiaali- ja terveydenhuollosta, opetuksesta tai jätehuollosta. Käytännössä kunnat määrit- Todennäköisesti valvonta käynnistyy yritysten tai yrittäjäjärjestöjen yhteydenottojen perusteella. tapoja harkitaan vain, jos siihen suuntaan synnytetään painetta. Muuten uhkaa käydä niin, että kunnat muuttavat nykyiset liikelaitokset osakeyhtiöiksi, eivätkä käytä hyväksi mahdollisuutta harkita järkeviä palveluiden toteuttamistapoja syvällisemmin. Poikkeusten paratiisi Laki on melkoinen poikkeusten paratiisi. Pääsääntö on, että toiminta tulee yhtiöittää. Laki koskee kuitenkin vain toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Laissa on kuusi kohtaa, joissa on todettu, että ainakaan tällainen toiminta ei tapahdu markkinoilla. Yksi koskee palveluita, joita kunta tuottaa lain perusteella omana toimintanaan omille asukkailleen. Lisäksi laissa on seitsemän kohtaa, joiden mukaan yhtiöittämisvelvollisuutta ei ole, vaikka oltaisiinkin kilpailutilanteessa markkinoilla. televät ensisijaisesti itse, missä yhtiöittämisvelvollisuuden rajat menevät. Niiden tulkinnat voidaan testata viime kädessä tuomioistuimessa. Siksi on erittäin tärkeätä, että yhtiöittämisvelvollisuuden lisäksi säädettiin kilpailu- ja kuluttajavirastolle oikeus valvoa kilpailuneutraliteetin toteutumista. Todennäköisesti valvonta käynnistyy yritysten tai yrittäjäjärjestöjen yhteydenottojen perusteella. Viranomainen harkitsee sitten oman suhtautumisensa ja vie tarvittaessa asiat eteenpäin. Kilpailuneutraliteetin valvonta käynnistyy – mutta miten? Kilpailuviranomaisilla ei ole ollut toimivia ja tehokkaita käytännön valvontakeinoja julkisen sektorin aiheuttamien kilpailuvääris- tymien oikaisemiseen. Nyt KKV saa valtuudet puuttua sellaiseen julkisen sektorin toimintaan, joka vääristää tervettä kilpailua. SY on ajanut tämänkaltaisia valvontajärjestelyitä jo pitkään, koska julkisen sektorin aiheuttamat kilpailuongelmat ovat olleet toimintamme kohteina jatkuvasti. Viranomaisilla on ollut enemmän halua kuin mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Uudet säännökset antavat kilpailuviranomaiselle yleisen mahdollisuuden ottaa käsittelyyn kuntien tai valtion yksiköiden kilpailua vääristävää toimintaa. KKV:n on lain mukaan pyrittävä ensisijaisesti neuvottelemaan tilanteen korjaamisesta. Elleivät neuvottelut johda tulokseen, KKV voi kieltää viranomaista jatkamasta toimintaa tai asettaa sille erityisiä ehtoja. Nimenomaisesti on kuitenkin säädetty, että toimintaa ei voi määrätä lopetettavaksi, jos sen hoitaminen perustuu lainsäädäntöön. Ongelmat esiin paikallisesti Viranomaisvalvonta käynnistyy heti syyskuun alusta alkaen. KKV julkistaa lähiaikoina ohjeita, joissa selvennetään uuden sääntelyn merkitystä. Näihin ohjeisiin kannattaa tutustua, myös paikallisesti. Kuntayhteistyö on yksi SY:n vahvimpia toiminta-alueita. Yllä selostetut uudet säännöt ja menettelyt asettavat haasteen paikalliselle toiminnalle. SY tulee olemaan kenttäorganisaatioon aktiivisesti yhteydessä ja antamaan käytännöllisiä ohjeita siitä, kuinka paikallisia ongelmatilanteita saadaan tehokkaimmin käsiteltäviksi. Tärkeimmät hetket paikallisen toiminnan kannalta ajoittuvat ensi vuoteen, kun kunnat joutuvat valmistelemaan toimintojensa yhtiöittämistä koskevia päätöksiä. Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöiden henkilötunnuksen loppuosan saa kaupparekisteristä vastaisuudessa vain perustellusta syystä. Vastuuhenkilöiden tarvitsee ilmoittaa rekisteriin kotiosoitetietojen sijasta pelkkä kotikunta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yksilön oikeusturvaa ja turvallisuutta. Lisäksi se yhdenmukaistaa hallinnon menettelytapoja, sillä vastaavien henkilötietojen luovutusta muista rekistereistä on jo rajoitettu. Viranomaisten tiedonsaantia ehdotus ei kavenna. Kotiosoitetiedoilla ei yleensä ole merkitystä kaupparekisteriotteen käyttäjälle, koska tarvittaessa kysyjä saa ne väestörekisterijärjestelmästä. Ulkomailla asuvien on edelleen ilmoitettava rekisteriin kotiosoitteensa. Kotiosoitteen sijasta kysyjille luovutetaan vain tieto asuinmaasta. Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöillä tarkoitetaan yksityisten yrittäjien lisäksi muun muassa hallituksen jäseniä, toimitusjohtajia ja yhtiömiehiä. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä kaupparekisteri on virallinen ja julkinen yritysrekisteri. Tällä hetkellä kaikki kaupparekisteriin merkityt tiedot ovat kenen tahansa saatavilla lukuun ottamatta osoitetietoja, jos niiden luovuttamisen on estänyt maistraatin määräämä turvakielto. Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Marja Hanski, TEM, p. 029 504 7025 30 YRITTÄJÄ-LEHTI Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola, p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 7602 nina.niemi@yrittajat.fi Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2013 ¡ ¢ £¤ ¥ ¡ ¡ ¥ ¦ Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Tapio Uusitalo, Nivala Tuula Anttiroiko, Kalajoki Juha Enlund, Kaustinen Kimmo Hanhisalo, Kokkola Järjestösihteeri Heidi Huhtala p. 050 328 1769 heidi.huhtala@yrittajat.fi Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 riitta.hautala@yrittajat.fi 0400 689 864 0440 582 236 040 5838 792 010 2390 850 tapio.uusitalo@nivala.fi tuula.anttiroiko@kotinet.com juha.enlund@pept.fi info@hanhisalolaw.fi Kaudelle 2013-2014 Haapajärvi Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kokkola Kälviä Lestijärvi Nivala Pedersöre Perho Reisjärvi Toholampi Ullava Ylivieska Varsinainen jäsen: Jyrki Niinikoski 0400 367 500 Paavo Hietalahti 0400 669 322 Mari Huuki 050 555 8412 Teemu Korpiaho 040 829 3285 Hannu Göös 044 274 5135 Lahti Tuomo 0400 667 593 Antti Sallansalmi 040 592 0335 Jorma Tuikka 040 506 0340 Martti Liuska 040 555 8102 ilm. myöhemmin Antti Hietaniemi 0400 265 454 Jari Änäkkälä 040 9614610 Tapani Koskela 0440 656 232 Päivi Rahkonen 0500 126 004 Merja Sorvoja 0400 581 545 Varajäsen: Antti Joensuu 0400 763 203 Hannu Mikkonen 040 512 7221 Marko Niemonen 050 330 4686 Sirpa Rauma 040 734 7886 Olli Lindkvist 050 538 4808 Jonas Dahl 050 339 6502 Harri Puskala 0400 665 255 Teijo Brandt 0400 160 205 Teuvo Kiiskilä 08 442 010 ilm. myöhemmin Jani Huopana 040 733 2866 Tomi Niskakoski 040 590 6084 Maija Kortetmaa 050 320 7466 Vuokko Kottari 040 507 1580 Matti Kyrölä 040 861 0671 Kaudelle 2012-2013 Alavieska Himanka Kalajoki Kalajoki Kannus Kokkola Kronoby Lohtaja Nivala Pietarsaari Sievi Veteli Ylivieska Varsinainen jäsen: Jarmo Nahkala 0400 767 117 Jorma Särkilä 050 4011 696 Kimmo Salmela 0400 841 720 Helena Hentunen 0400 582 426 Maarit Kortetmaa 040 7658065 Matti Laitinen 0400 860914 ilm.myöhemmin Juhani Kuoppala 050 3317044 Urpo Korkiakoski 0400 586 425 Jaana Ilmonen 050 5906 378 Inke Saviluoto 040 741 6840 Esko Aho 0400 777 955 Antti Rantala 044 322 0447 Varajäsen: Anja Anias 044 3032 722 Sami Verronen 050 530 4693 Juha Rahkola 0440 680 168 Matti Juola 020 7508 040 Jukka Kerola 0500 562 252 John Hagnäs 020 7658 201 ilm. myöhemmin Markus Orjala 06 877 261 Kimmo Peräaho 08 440 478 Tiina Gäddnäs 044 720 6600 Vesa Somero 044 517 7891 Maarit Lehojärvi 0400 193 423 Matti Mehtälä 0440 201 065 PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2013 Alavieska Haapajärvi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Nivala Pedersöre Perho Pietarsaari Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska Jarmo Nahkala Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Jorma Särkilä Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho Hannu Göös Tom Nylund Antti Sallansalmi Jorma Tuikka Joonas Jukkola Urpo Korkiakoski ilm. myöhemmin Terhi Möttönen Jaana Ilmonen Jari Änäkkälä Vesa Somero Heikki Luoma Päivi Rahkonen Esko Aho Antti Rantala p. 0400 767 117 p. 020 757 8820 p. 0400 669 322 p. 050 4011 696 p. 0400 841 720 p. 050 5558 412 p. 040 8293 285 p. 044 2745 135 p. 020 764 9351 p. 040 5920 335 p. 040 5060340 p. 0440 319 153 p. 0400 586 425 hyotykuorma@skalyritys.com jyrki.niinikoski@elega.fi paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi jorma.sarkila@kotinet.com kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi cannus@cannus.fi teemu.korpiaho@fougait.com hannu.goos@korallituote.fi tom.nylund@fatex.org antti@kasipuu.fi lestipuu@lestijarvi.fi joonas.jukkola@jukkolasystems.fi urpo.korkiakoski@upicar.fi p. 040 583 2290 p. 050 5906 378 p. 040 961 4610 p. 044 5177 891 p. 0400 265 992 p. 0500 126 004 p. 0400 777 955 p. 044 322 0447 mottonenterhi@hotmail.com jaana.ilmonen@multi.fi valmistusjaasennuspalvelu@co.inet.fi vesa.somero@rakennusliikesomero.com heikki.luoma@kase.fi paivi.rahkonen@ullava.fi esko@osmoaho.fi antti.rantala@hotellikaenpesa.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAN JÄSENET JOHTORYHMÄ Pj. Tapio Uusitalo, Nivala Kimmo Hanhisalo, Kokkola Juha Enlund, Kaustinen Tuula Anttiroiko, Kalajoki LIIKENNEVALIOKUNTA Pj. Juha Rahkola, Kalajoki Mika Tallqvist, Kokkola Markku Rauma, Kaustinen Sakari Klemola, Veteli Peter Furubacka, Karleby Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkola RUOTSINKIELINEN YRITTÄJÄVALIOKUNTA Pj. Juha Enlund, Kaustinen Kimmo Hanhisalo, Kokkola Jaana Ilmonen, Pietarsaari John Hagnäs, Kokkola Nina Niemi, Kokkola SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN TYÖRYHMÄ Pj. Tapio Uusitalo, Nivala Birgitta Kangas, Kokkola Kaj-Erik Känsälä Terttu Niemelä, Kokkola KAUPAN- JA PALVELUIDEN VALIOKUNTA Pj. Kreeta Kärkkäinen, Haapajärvi Anja Anias, Alavieska Juha Tokola, Kalajoki Tuomo Lahti, Kokkola KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNTA Pj. Jouni Anttila, Ylivieska Kimmo Pahkala, Kokkola Matti Laitinen, Kokkola Veli-Matti Jukkola, Lohtaja Pekka Hosio, Nivala John Hagnäs, Kokkola Jyrki Niinikoski, Haapajärvi SENIORITOIMIKUNTA Pj. Markku Kivi, Ylivieska Antti Hietaniemi, Perho Tapani Koskela, Toholampi Erkki Isopahkala, Kalajoki KOULUTUS- JA TULEVAISUUSVALIOKUNTA Pj. Jyrki Niininkoski, Haapajärvi Hanna Saari, Kalajoki Matti Mehtälä, Ylivieska Joonas Jukkola, Lohtaja Hannu Göös, Kokkola Jukka Saarela, Ylivieska YRITTÄJÄ-LEHTI 31 PARHAAT PALVELUT LAKIASIAT KIERRÄTYS TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET MAANRAKENNUSTA VAIHTEISTOJEN KORJAUSTA LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT VARTIOINTIA SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ AUTOPURKAAMO Jäniskatu 5, KOKKOLA. Puh. 040 5668 250 www.janismaanromu.fi TILINTARKASTUSTA DOKUMENTIN JA TULOSTUKSEN HALLINTA PESULAPALVELUA Sähkötie 6, 69100 KANNUS, Puh/fax (06) 870 850. SISUSTAMISTA AUTONPESUA TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA VALMENNUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAT PERHEKOTITOIMINTAA Yrittäjä - mitkä ovat sinun tavoitteesi? Henkilökohtainen coaching auttaa kehittämään itseäsi ja yritystäsi tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Kysy tarjous ja varmista tavoitteittesi saavuttaminen! heini.salmu@valmennuskumppani.fi puh. 040-5158 156 Katso lisätietoja: www.valmennuskumppani.fi MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET 32 YRITTÄJÄ-LEHTI HINAUSPALVELU 24H p. 044 3138 518. Myös raskas kalusto
