3/2013 - Viestimix

Transcription

3/2013 - Viestimix
YRITTÄJÄ-LEHTI
1



 ­­
3/2013
Yrittäjien erinomainen valinta KONICA MINOLTA
ICT-alan kasvumahdollisuudet
toimialajojen
rajapinnoissa
- Nokia-kaupalla on omat
vaikutuksensa tuotekehitykseen ja koulutukseen
yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Siellä on löydettävä jatkossa
uusia suuntia. Tietenkin
kaupalla on iso merkitystä
myös Suomen bkt-lukuihin. Tuoretta ajattelua tarvitaan senkin takia, koska vientiä on saatava taas
käyntiin, toteaa Veli-Pekka Sahlgren.
KONICA MINOLTAN
tulostamisen ja
asiakirjahallinnan ratkaisut
- kosketusvärinäytöt helpottavat
käytettävyyttä joka päivä!
Konica Minoltan ympäristöystävälliset ja palkitut bizhub-monitoimilaitteet ovat kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä
toimistojärjestelmiä. Uusien laitemallien kosketusvärinäytöt helpottavat käytettävyyttä joka päivä - niiltä toiminnot, valikot
ja tilailmoitukset ovat selkeästi luettavissa ja hallinnoitavissa.
Ota yhteyttä meihin. Tulemme kertomaan kuinka voit tehostaa asiakirjojesi sähköistämistä, arkistointia ja vielä
säästää kustannuksissa.
OPS-palvelukokonaisuus mahdollistaa yksinkertaisen ja selkeän rajapinnan tulostusympäristön
jatkuvaa kehittämistä varten. Voit alentaa tulostamisen- ja asiakirjahallinnan kustannuksia
jopa 20-30%. Soita ja pyydä meidät veloituksettomalle kartoituskäynnille yritykseesi.
Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy
Heinolankaari 12, KOKKOLA
Kauppiaankatu 2, PIETARSAARI
www.kp-konttoripiste.fi
Soita ja varaa esittely:
Tuomo Lahti
0400 667 593
Timo Kuivanto
040 550 5793
Kenneth From
040 527 7315
Sivu 3
Barentsin
alue tarvitsee
tekijöitä
Vaikka Luoteis-Venäjällä sijaitseva Shtokmanin
kaasukenttähankkeen toteutumionen on vähintään pitkissä kantimissa ja tällä hetkellä jäädytettynä, Barentsin alueella tarvitaan valtavasti
työvoimaa ja erilaisten
hankkeiden toteuttajia.
Tämä tuli jälleen kerran
ilmi Kokkolassa järjestetyssä Barentskeskuksen
road showssa.
Sivu 8
Haapajärven
kuntasivut
Sivu 20-27
2
YRITTÄJÄ-LEHTI
P Ä Ä K I R J O I T U S
Keski-Pohjanmaan Liiton lausunto valtionavustuksesta
yritystoiminnan kehittämiseksi erinomainen
S
uomen talous on riippuvainen maailmantaloudesta sekä Suomen vientiteollisuudesta. Kuitenkin viimeisimpien tilastojen mukaan työpaikat syntyvät Suomessa pääsääntöisesti pk-yrityksiin. Keski-Pohjanmaan yritysten alueen menestystekijöiksi on katsottu yritysten pieni koko ja monipuoliset
toimialat. Meidän tulee edelleen hakea keinoja alueemme pk-yritysten kannattavan toiminnan ja kasvun löytämiseksi.
Kaikilla alueemme viranomaistoimijoilla tulee olla selkeä käsitys miksi alueen yritysten toimintaa tulee edistää
ja tukea. Viranomaistoimijoilla tulee ensin olla asiantuntemus hoitaa asioitaan, mutta tärkeää on myös ymmärtää
yrittäjyyden lainalaisuudet ja ideologia. Tähän olemme
rakentaneet erinomaisen työkirjan: Elinkeinopoliittisen
ohjelman työkirjan 2013-2016. Kunnissa tulee huolehtia
yrityksille sopivien toimitilojen riittävä tarjonta. Toimitilat ovat yrityksille ensiarvoisen tärkeä seikka. Lisäksi
kuntien kaavoitus-, hankintapäätökset sekä kunnan toimien ulkoistamispäätökset ovat tärkeitä asioita siksi, että saamme alueelle ja kuntiin monipuoliset palvelut, niin
sote- kuin elinkeinoelämän palveluiden puolella. Edellinen luonnollisesti turvaa alueelle työpaikkoja. Lisäksi
alueemme yrityksillemme tulee taata samanarvoinen tuki-, neuvonta- ja rahoituspolitiikka kuin koko Suomessa
parhaimmillaan on. Alueen elinkeinotoimilla ja kehitysyhtiöillä on merkitystä.
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa hal-
lituksen esitykseen eduskunnalle laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain muuttamisesta.
Keski-Pohjanmaan Liitto on ottanut kantaa em. tulevaan
yritystukilakiin. Tehdyssä kannanotossa on huomioitu
erinomaisesti alueen pk-yritysten ajatuksia kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
on aiemmin ottanut samoin kantaa ELY-keskusten,
Tekes:n sekä Finnveran yritysrahoitukseen. Lisäksi
kantaa on otettu ao. toimijoiden toimipaikkojen riittävyydestä, ja myös Keski-Pohjanmaan Liitto kantaa
asiassa edelleen kortensa kekoon. Hienoa.
Maakuntaliitto on lausunut mm. seuraavaa: Suomen Teollisuussijoitus, Tekes ja Finnvera Oyj hallinnoivat Suomessa julkista pääomasijoitustoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulee jatkossa turvata tasapuolisesti nämä palvelut myös sellaisille
alueilla joilla ei ole omaa ELY-keskusta, kuten Keski-Pohjanmaalla tilanne on. Sivutoimipisteiden palvelutarjontaa on laajennettava kattamaan em. palvelut myös
Keski-Pohjanmaalla. Näin alueemme toimijat puhaltavat
samaan hiileen ja meillä on mahdollisuus edistää oman
alueemme yritysten kasvun- ja kannattavan toiminnan
edellytyksiä.
myös aktiivisille paikallisyhdistyksillemme. Useat alueemme kunnat ja kaupungit ovat allekirjoittaneet 5.9.
yrittäjän päivänä – tai jopa aiemmin sitoumuksen siitä,
että kunta ja yrittäjät lupaavat kehittää kuntaansa yhdessä. Nämä julkisesti annetut sitoumukset ovat merkityksellisempiä kuin arvaammekaan. Kunnassa tehty sitoumus ja esim. yrittäjien kanssa yhdessä tehty elinkeinopoliittinen ohjelma sitoo
kunnan suhtautumisen oman alueen yrittäjien toimintaan ja koko kunnan kehityssuuntaan. Tehdyt ohjelmat ja sitoumukset tuottavat kuitenkin yhteistä hyvää
vasta sitten kun sovitut toimet on toteutettu. Joten onnea matkaan edelleen,
meidän kaikkien panosta tarvitaan että saamme alueemme talouden nousemaan Suomen menestyksen veturiksi,
ei vain yritysten - vaan myös kuntajohtamisen kautta.
Rakentavin ja aurinkoisin syysterveisin
Mervi Järkkälä,
toimitusjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Palveluksessanne vuodesta 1987
Yrittäjän päivä 5.9.2013
Sydämestä kiitos niille edistyksellisille kunnille jotka
ovat päättäneet sitoutua julkisesti yrittäjyyteen. Kiitos
P U H E E N J O H T A J A N
P A L S T A
Vanhasta luopuminen luo aina uutta kehitystä
U
utiset viimeaikaisesta Nokian matkapuhelinten liiketoiminnan myynnistä Microsoftille
ovat herättäneet ihmisissä pelonsekaisia tunteita. Nokian brändi Suomen pelastajana vuoden 1990- luvun lamasta on tähän päivään saakka ollut
koko Suomen mielikuvien rakentaja. On muistettava, että
rakenteet Suomen taloudessa muuttuvat koko ajan. Suomeen jää kuitenkin onneksemme verkkoliiketoimintojen
Nokia (Suomessa n.5.900 työntekijää). Lisäksi Nokialle
jää patenttisalkku ja merkittävä taloudellinen panos, joka
voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia.
Toinen suuri uutinen on Fennovoiman ja Venäläisen
valtiollisen ydinvoiman Rosatomin allekirjoitettu sopimus, joka tähtää ydinvoimalan rakentamiseen Pyhäjoen
Hanhikivenniemeen. Venäläisen reaktorin pitäisi valmistua alustavasti vuonna 2023 Pyhäjoelle. Saksalainen erergiayhtiö E.ON vetäytyi Fennovoiman hankkeesta noin
vuosi sitten ja alueella pelättiin pahimmillaan hankkeen
jäävän toteutumatta. Edellisen kaupan sanotaan olevan
suurempi kuin Nokian, joten toteutuessaan hanke tuottaa varmuudella Suomelle kipeästi tarvitsemiamme alihankintasopimuksia sekä työpaikkoja, suoraan että välillisesti.
Vakaata taloutta on vaikea ennustaa, ja meidän on tehtävä kaikkemme suomalaisten pk-yritysten menestymi-
sen eteen. Saadaksemme taloudellisen hyvinvoinnin, yritysten on osattava verkostoitua entistä paremmin. Alueellamme on nykyään useita hankkeita, joiden tavoite on
verkottaa alueemme yritykset rakentamaan yhteisiä tarjouksia suurhankkeille. Parhaimmillaan yritysten taloudellinen kasvu luo työpaikkoja myös meidän alueelle ja sitä
Saadaksemme taloudellisen
hyvinvoinnin, yritysten on
osattava verkostoitua entistä
paremmin.
kautta palvelujen tarve kasvaa. Näin saavutamme useammalle toimialalle ostovoimaa ja talouden elpyminen alueellamme on mahdollista. Elinkeinotoimien ja kuntien
rooli on tässäkin asiassa merkittävä.
Uusia kuntarakenteita mietitään, mutta kuntaliitokset
eivät aina ole se paras ratkaisu. Usein on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Pienet kuntamme painivat talou-
dellisessa ahdingossa, mutta aina ei osata nähdä uudenlaisia yhteistyömuotoja. Pelätään identiteetin menetystä.
Verotuloja on haettava ulkopuolelta. On tehtävä tiivistä
yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Sanotaan että kahden köyhän ei kannata mennä yhteen, mutta tiivistä yhteistyötä on tehtävä. On hyväksyttävä uusien toimintatapojen ja verkottumisen mahdollisuudet myös kuntataloudessa. Paikallisten pientenkin yritysten menestys tuottaa
myös laajemmalle alueelle aina sekä talouden vahvistumista kuin myös työpaikkoja ja ostovoiman kasvua. Alueen pk-teollisuus on ollut monipuolista ja menestynyt keskimääräistä paremmin kuin muualla Suomessa. Meidän tulee
tehdä yhteistyötä elinkeinotoimien kanssa ruokkimalla alueemme teollisuutta - näin takaamme myös alueen palvelutoimialoille kasvua.
Tapio Uusitalo
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
hallituksen puheenjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti
Päätoimittaja: Mervi Järkkälä
Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky
Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen
Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli
Painopaikka: Botnia Print
Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Puh. 0500-561 145
Puh. (08) 4118 500
Puh. 0400-400 143
Puh. 045- 6383 051
Kokkola
YRITTÄJÄ-LEHTI
3
”Vuodet vähensivät Nokia-riippuvuutta Keski-Pohjanmaalla”
ICT-alan kasvumahdollisuudet
toimialojen rajapinnoissa
Jorma Uusitalo tieteellisen ja tekniseen toimintaan luetaan teolliseen kunnosKokkolan yliopistokeskus Chy- sapitoon ohjelmistoja tekevä
deniuksessa projektipäällik- Alma Software, tieto- ja vieskönä työskentelevä Veli-Pekka tintälaitteiden kauppaa erikoisSahlgren on yksi keskipohjalai- liikkeissä harjoittaa Canorama,
sista ICT-alan pitkän linjan am- jolla on kehittämistä ja ylläpimattilaisista. Yllätyksellisellä toa, Sahlgren luettelee esimerkNokia-kaupalla ei hänen mu- kejä siitä, miten ICT-alan koukaansa ole suuria vaikutuksia lutuksen saaneita ammattilaisia
työskentelee useilla toimialoilla
Keski-Pohjanmaalla.
- Nokia-asiakkuudet ehtivät
pienentyä maakunnassa vuosien aikana. Sen takia negatiivisia vaikutuksia ei ole luvassa
myöskään lähi vuosina, vaikka Nokia myikin kännykkätoimintansa Microsoftille. Tällä alueella enemmänkin vaikutuksia voi olla yleisellä talouskehityksellä, Sahlgren sanoo.
Hänellä on näkemys siitä,
miksi Nokialle kävi niin kuin
kävi.
- Sillä ei ollut ehkä enää loppujen lopuksi ratkaisevaa merkitystä, valitsiko Nokia Androidin, Meegon vai Microsoft-yhteistyön. Ratkaisuja olisi pitänyt tehdä aikaisemmin,
Ollilan ja Kallasvuon aikoina. Monien suomalaisarvioiden mukaan kauppahinta oli aika oikea nykyisessä tilanteessa.
- Kaupalla on omat vaikutuksensa tuotekehitykseen ja
koulutukseen yliopistoissa ja
ammattikorkeakouluissa. Siellä on löydettävä jatkossa uusia
suuntia. Tietenkin kaupalla on
iso merkitystä myös Suomen
bkt-lukuihin. Tuoretta ajattelua tarvitaan senkin takia, koska vientiä on saatava taas käyntiin.
ja hyvin monen tyyppisissä tehtävissä yritysten palveluksessa.
- Yhdessä asiassa informaatio- ja viestintätekniikka poikkeaa muista toimialoista, sillä
julkisia alan työpaikkoja valtiolla ja kuntien palveluksessa on yllättävän paljon. Jos esimerkiksi kaupungin it-yksikkö
työllistää yli 20 henkilöä, ICTalan työpaikoista niissäkin on
ICT työllistää
monipuolisesti
ICT on mielenkiintoinen osaamisala, sillä sen ammattilaisia löytyy hyvin monilta toimialoilta. Sahlgren ottaa esimerkiksi opiskelijan, joka valmistuu Centriasta tietotekniikan
insinööriksi erikoistumisalanaan automaatiotekniikka. Jos
hän työllistyy Saskenin palvelukseen Kaustiselle, puhutaan ICT-alan henkilöstä. Mikäli työpaikka onkin Bolidenin
sinkkitehdas Kokkolassa, kyse
on metallin jalostajasta.
- Itse katson ICT-alaa aika
laajasti. Kokkolan seutukunnassa informaatiota ja viestintää edustavat KOSEKin yritysrekisterin mukaan esimerkiksi Elisa ja Anvia. Yritysrekisterin mukaiseen ammatilliseen,
Veli-Pekka Sahlgrenin mukaan on tärkeää, että ICT-alan yritykset pystyvät kehittämään myös omia tuotteita ja niihin liittyviä palveluita.
kysymys.
- KOSEKin yritysrekisterin
perusteella Kokkolan seutukunnassa on 117 tietotekniikka-alan yritystä ja niissä 725
yritystyöpaikka. Näiden lisäksi tulevat julkisen sektorin työpaikat sekä yritysten it-yksiköiden työpaikat, Sahlgren kuvaa
numeroiden valossa sitä tosiasiaa, kuinka paljon ICT-osaajia
työllistyy eri tehtäviin pelkästään Kokkolan seutukunnassa.
Kokkolan ja Pietarsaaren talousalueella oli viime vuonna yhteensä 1 600 ICT- ja media-alan työpaikkaa yrityksissä
ja julkisella sektorilla. KeskiPohjanmaalla työpaikkamäärä
oli 1 100.
Sahlgrenin mukaan Kokkolassakin esiintyy vääriä käsityksiä siitä, millä aloilla loppujen lopuksi työskentelee merkittävät määrät ihmisiä. Vanhat
painolastit ja erheelliset mielikuvat saattavat vaikuttaa jopa
kehittämistoimintaan.
- Ei pidä unohtaa myöskään
sitä, että koulutustaso tietotekniikan alalla on selvästi korkeampi kuin muilla toimialoilla.
Tämä näkyy palkkatasossa ja
sitä kautta kunnan saamana tuloverokertymänä.
Sahlgren sanoo, että huolestuttavaa ICT:n työpaikkakehityksessä Keski-Pohjanmaalla
on ollut vientityöpaikkojen menetys erityisesti Nokia-yhteistyön vähentymisen seurauksena. Ne ovat pääosin korvautuneet paikallisilla IT-palveluilla
ja ohjelmistotyöpaikoilla.
Alihankinnan lisäksi
omia tuotteita
Fotoniikan instituutissa ItäSuomen yliopistossa professorina työskentelevä ja Piilaaksosta Suomeen palannut Jyrki Saarinen kirjoitti elokuussa
Talouselämä-lehdessä, että koko Suomen kasvun idut löytyvät toimialojen rajoilta. Hän otti esimerkiksi perinteisen konepajateollisuuden, jonka pitäisi lyödä hynttyyt yhteen
ohjelmistoteollisuuden kanssa. Silloin syntyy älykkäitä konepajatuotteita, joita ei tuosta
vain kopioidakaan halvemman
työvoiman maassa.
Sahlgren on samaa mieltä
Saarisen kanssa. Keski-Pohjanmaalla lähtökohdat uuden luomiseen ovat hyvät, sillä tällä
hetkellä ICT-alalla toimii lukumääräisesti enemmän ja osaamiseltaan
monipuolisempia
yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin. Centria ammattikorkeakoulu on osaltaan huolehtinut siitä, että alalle on saatu
ammattitaitoisia työntekijöitä
- Aika pitkään on jo ajateltu, että Suomen mahdollisuus
ICT-alalla on siinä, että yhdistetään eri toimialoja ja liikutaan toimialojen rajapinnois-
sa. ICT-ammattilaisethan tekevät töitä aina jollekin toimialalle kuten Nokialle, Metsolle tai
kirjapainoalan yrityksille. Jotta tässä onnistutaan, ICT-toimijoiden ehdoton edellytys on
tuntea asiakas sekä asiakkaan
toimialan ongelmat, jotta niihin
voidaan kehittää ratkaisuja.
Kun arvioidaan ICT-toimialan mahdollisuuksia synnyttää uusia työpaikkoja Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle,
erityisen tärkeitä ovat Sahlgrenin mukaan toimijat sekä alat,
jotka voivat saada asiakkaita ulkomailta tai muualta Suomessa.
- Sen lisäksi, että täältä löytyy osaavaa alihankintaa, on
hyvin tärkeää kehittää omia
tuotteita. Ne tuovat lisää vakautta ja lisäävät osaamista,
koska silloin kun yrityksellä
on oma tuote, sen täytyy hallita selvästi isompi osaamisalue
kuin alihankinnassa. Tästä paras esimerkki Kokkola-Pietarsaari-alueella on Beamex, jossa
kulkee töissä paljon kokkolalaisia. Beamex on erikoistunut kapeaan sektoriin, jossa se edustaa laadukkaimpia huippulaitteita koko maailmassa.
Sahlgrenin mukaan toinen
tuotteistamisessa mainiosti onnistunut paikallinen yritys on
Raisoft, jolla on sekä tuotteita
tietylle erikoisalueelle että tuotteisiin liittyviä palveluita.
- Yksi yritys, joka tekee menestyksellisesti ohjelmistoprojekteja asiakkailleen on Alfame Systems. Yrityksen kehitystyö tapahtuu pääasiassa Kokkolassa mutta asiakas voi olla
Helsingissä.
Tärkeä edellytys uuden luomiselle on hänen mukaansa
yritysten kehitystyön tukeminen.
- Täkäläiset kasvuhakuiset
firmat ovat kokoluokaltaan sellaisia, että niiden resurssit ovat
t&k-toiminnan näkökulmasta rajalliset. Siksi niiden pitäisi saada apua julkisesta kehittämisestä, vaikka se ei aina olisikaan helppoa.
- Kokonaisuutena ICT-alan
tulevaisuus näyttää Keski-Pohjanmaalla vakaalta. Maakunnassa on erilaisia yrityksiä, jotka työskentelevät useilla toimialoilla. Toivon kuitenkin,
ettemme tyytyisi liikaa paikallisiin markkinoihin vaan tosissamme satsaisimme kehittämiseen.
4
YRITTÄJÄ-LEHTI
Kanava työllistämiseen
Kuntakokeilu Kanava -hanLisätietoja hankkeesta netti- Anne Nissinen.
ke edistää alueen työttömi- sivuilta www.kokkola.fi/kunKuntakokeilu
Kanavasta
en pääsyä takaisin työmark- takokeilu / tai 040 8065 349, myös Yrittäjien sähköisessä
kinoille ja auttaa työnantajia hankkeen
prosessikehittäjä uutiskirjeessä.
löytämään sopivia työntekijöitä. Hankehenkilöstö kartoittaa työnhakijoita työvoima- ja
koulutustarpeet huomioiden –
räätälöidysti yrityksesi tarpeisiin. Ota yhteyttä niin kerromme lisää!
UUDET JÄSENET
HUOMISEN TIETO JO TÄNÄÄN – AJANKOHTAISET TIETOISKUT 2013
Tule paikanpäälle hakemaan ajankohtaista tietoa ja samalla verkostoitumaan. Tietoiskut on suunnattu niin yrittäjille, yrittäjyyttä suunnitteleville kuin myös opiskelijoille. Koulutukset tullaan kuvaamaan niin että ne on mahdollista katsoa myöhemmin internetin kautta osoitteessa www.limetv.fi
- aikaan ja paikkaan sitomatta! Tietoiskut ovat maksuttomia.
Koulutuspaikkana:
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 80 yritystä edellisen Yrittäjälehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA!
Haapajärven Yrittäjät
Vetelin Yrittäjät
Antti Nyyssölä OY
Aseman Kasarmi
Kauneushoitola KultainenAurinko
Olivia Hovi Oy
AR Huonekalumyynti,
Realisointi ja Kirppis Ky
Huhmaroniemi Oy
Kuljetusliike Huusko & Karppinen Oy
Siru Tuomaala
Taverna PitStop Ky
Himangan Yrittäjät
Himangan Huolto ja Hitsauspalvelu
Hovipelti
Kalajoen Yrittäjät
Anna Brandi
Easy Dog
Nosto ja Siirtopalvelu KSP Oy
Rakennus ja Sisustus Fordell Oy
Rateko Oy
Tmi Janne Lukkarila
Tmi Tapio Portti
Kannuksen Yrittäjät
Ateljee Kuvastin Oy
EL-PESI
Kannuksen Automeikkaus
Kaustisen Yrittäjät
Hierontapalvelu Hyrinä
Kälviän Yrittäjät
LVI-Primo J. Santapakka
Sami Myllykangas Ky
Suomen Kuormalavat Oy
Kauniiksi.fi Finland
LVI-työ Jorma Hietaharju
Ricoliina
Nivalan Yrittäjät
Henna Myllylä
Hius Studio Zeta
JP-Paino&Palvelu Jarmo Löytynoja
MINNAN HIUSPISTE
Tmi Tarmo Malila
Ylimäki Jaakko Olavi
Reisjärven Yrittäjät
Hyvän Olon Hoitolasi
Tmi Vihersormet
Sievin Yrittäjät
Askon Auto
Bioecomotion Oy
Ilse Eskola Ky/K-Market Mutti
Misatec Avoin yhtiö
Timo Ainali
Toholammin Yrittäjät
Bullberry Oy
Maatalousyrittäjä Rauhala Alpo
Salaojaurakointi Polso Oy
Ylivieskan Yrittäjät
Huoltokeskus Lintonen Ky
Indoor Group Oy / Asko
JasaFix avoin yhtiö
Lvi ja rakennus J. Kunelius
Osuuskunta PPO
Tmi Petri Jutila
WillaHoiva Oy
Yritystalo Evaldin kokoustila, Ristirannankatu 1, Kokkola, klo 9-11
4.10.2013 Tietoteknisen ympäristön tulevaisuuden muutokset
kouluttajana Juha Kykyri ja Jan Helminen,
Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto
Tule kuulemaan ja keskustelemaan, mitä mullistuksia on meneillään
ja mitä niistä olisi hyvä tietää!
•
•
•
Tiedonhallinta murroksessa. Pilvipalvelut, sovelluskaupat,
mobiililaitteet? Mitä minun tulisi tietää?
Tietoturva – miten järjestää?
Maksuttomat avoimen lähdekoodin ohjelmat
o toimisto-ohjelmat (esim. OpenOffice)
o käyttöjärjestelmät (esim. Linux)
Juha Kykyri on vahvan ja monipuolisen kokemuksen omaava IT-alan
kouluttaja
Keski-Pohjanmaan
aikuisopistosta. Hänen osaamista
ovat erityisesti tietojärjestelmät,
tietokanta- sekä ohjelmistosuunnittelu
Jan Helmisellä on pitkä ja monipuolinen yritystausta ja hän toimii
tällä hetkellä IT-alan kouluttajana
Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa.
Jannen osaamista ovat erityisesti
ohjelmistot, tekniikka ja tietoturva
Muut tietoiskut:
1.11 Katetuottolaskenta ja sen hyödyntäminen
13.12 Toimiva ja tuloksellinen myynti ja asiakaspalvelu
Ilmoittautuminen:
viimeistään 2 päivää ennen jokaista koulutusta www.kpakk.fi/koulutuskalenteri
tai Anne Isokoski puh. 040 808 5025. Tilaisuuksissa kahvitarjoilu.
Kokkolan Yrittäjät
Datahifi Oy
Fight4fit
Isoproto Oy
J.Parpala Oy
Jalkojenhoitopalvelu Raija Junttila
jensjobb
Johansson Kotipalvelu Oy
JS Katto- ja Listapalvelu Oy
Kateykköset Oy
Masan Milli OY
Rakennus- ja Konepalvelu Jokitalo Oy
Suomen Teollisuusvaaka Oy
TiTo Boats Oy
Tmi Ari-Pekka Lahtinen
Tukki Media Oy
Pietarsaaren seudun
Yrittäjät
BMG Bokföring
Jakobstads Mekano Ab
LizBoking
Mia ja Mikael Rimmi Oy
Pietarsaaren Soodapuhallus Avoin Yhtiö
Rönn Erik Mikael
Alavieskan Yrittäjät
Huoltopalvelu S. Tolonen
SB-Kiinteistöpalvelu
T-Raasakka Ky
Lestijärven Yrittäjät
FUNdaMENTAL Flow
Lestin kukka- ja hautauspalvelu
Kruunupyyn Yrittäjät
Happy Monday
Tmi Anu Nissilä
Halsuan Yrittäjät
Aasitila Sirius


 ­€ ‚ € ƒ„‚€€…
† ‡ˆˆ‡ˆ‡‰Š‹

„ŠŒ
ŽŒ‘’“
ˆ
Œ‘’“
ƒ‡‘’“

YRITTÄJÄ-LEHTI
Yrittäjägolfissa tarkkoja lyöntejä
Kauniissa auringonpaisteessa pelattu kilpailu kokosi kolmisenkymmentä pelaajaa Kalajoen viheriöille heinäkuun alussa. Yrittäjien golftapahtumassa kilpailtiin
kolmessa sarjassa sekä lisäksi järjestettiin erikoiskilpailuja. Upeiden palkintojen seassa oli mm.
LähiTapiolan Hole in One –vakuutus vuodeksi. Kilpailu toimi
myös esikarsintana valtakunnalliselle golftapahtumalle joka pelattiin elokuun alkupuolella Siuntiossa. Keski-Pohjanmaata kilpailussa edustivat Tarja ja Tapio Reinikainen Nivalasta.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Golf Open 2013 tulokset
Miehet HCP 18,1-36,0
Pistebogey
1. Mäkelä Timo
2. Isopahkala Erkki
3. Raudaskoski Matti
Miehet HCP 0-18,0
Tasoituksellinen lyöntipeli
1. Lauri Esa
2. Vuoti Mika
3. Liias Jani
ONNITTELUT
55 vuotta 15.8.2013
Turkistarha Erkki Manninen Ky, Kalajoki
Naiset HCP 0-36,0
Pistebogey
1. Mäkelä Karita
2. Ojala Anne
3. Isopahkala Kaija
20 vuotta 1.9.2013
Autosähkö & Korjaamo Raimo Jylhä, Kaustinen
Pisin draivi M: Knuutila Esa
Pisin dravi N: Palola Sara
Lähimmäs lippua M: Järvelä Jouko 1.36 m
Lähimmäs lippua N: Mäkelä Karita 2,22 m
35 vuotta 2.9.2013
Kokkolan Ilmastointiasennus Ky, Kokkola
Miehet paras scratch: Liias Jani
Naiset paras scratch: Palola Sara
15 vuotta 1.9.2013
Koulutettu hieroja Aila Kurvinen, Nivala
5 vuotta 3.9.2013
Helena Pesola Ky, Reisjärvi
15 vuotta 16.9.2013
Musiikkipalvelu Ikäheimo Oy, Kalajoki
KALENTERI
SYYSKUU
13.9. 13.9.-14.9.
14.9. 17.9.-19.9.
17.9. 17.9. 20.9. 20.9. 24.9.-26.9. 26.9. Kokkolan kauppojen ja kulttuurin yö
Suunnitellusti muutokseen
-seminaari Yyterin Kylpylä, Pori
Kälviän Yrittäjien 30. syysmarkkinat
Aluejärjestöjen puheenjohtajien
koulutuspäivät
SY hallitus Helsinki
Keski-Pohjanmaan viides
hyvinvointifoorumi
Myynnin osaamisella lisää kauppoja, osa I Aktiivinen myynti
Asiakasrekisteri Excelillä Omalla
koneellasi (webinaari)
Alihankinta 2013 -messut
Tampereella
K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 7
LOKAKUU
3.10.-4.10. Järjestöseminaari
3.10. Hakukoneoptimointi käytännönlä
heisesti Omalla koneellasi (webinaari)
4.10.-6.10. K-P:n Yrittäjien rentoutus- ja
virkistäytymismatka Rukalle Ruka
4.10. Huomisen tieto jo tänään - Lisää
tehoa yrityksen tietotekniikkaan
Yritystalo Evald
7.10. K-P:n Yrittäjien hallituksen kokous
nro 4
10.10. Suurhankkeiden MatchMaking
tapahtuma Tullipakkahuone, Kokkola
17.10. Google AdWords -kampanjan
luominen Omalla koneellasi
(webinaari)
18.10. SY:n liittokokous Lappeenranta
18.10.-20.10. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät
Lappeenranta
19.10.-26.10. Vaellusretriitti Sveitsissä
25.10. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
sanomalehti nro 5
27.10. Toholammin Yrittäjät ry 60v
MEETING POINT 2013
– mukaan suurhankkeisiin -
Match Making -tapahtuma Kokkolan
Vanhalla Tullipakkahuoneella (Tullikamarintie 1)
TO 10.10.2013 klo 12 alkaen
• SEMINAARI
• B2B-TAPAAMISIA
• ILTATILAISUUS – BUFFET-ILLALLINEN
Hinta 40 €/hlö.
Ilmoittautumiset 26.9. mennessä osoitteessa www.kosek.fi
Lisätiedot: Jukka Oravainen 040 778 4262
MARRASKUU
Heidi Huhtala p. (06) 8315 292
tai heidi.huhtala@yrittajat.fi
1.11. 12.11.-16.11. 12.11.-15.11. 19.11. 21.11. 23.11. 26.11. 29.11. Huomisen tieto jo tänään-Katetuotto-
laskenta ja sen hyödyntäminen
Yritystalo Evald
Agritechnica 2013 -messut
Elmia Subcontractor 2013
SY:n hallitus
Google Analytics -käytön perusteet Omalla koneellasi (webinaari)
Maakunnallinen Yrittäjägaala
K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 8
Google Analytics tehokäyttäjälle Omalla koneellasi (webinaari)
5
6
YRITTÄJÄ-LEHTI
Halsualla kouluyhteistyö poikkeuksellisen laadukasta
Yrittäjän päivä yhdisti
yrittäjiä, kouluja ja päättäjiä
Jorma Uusitalo
Yrittäjän päivä näkyi monella
tavalla Keski-Pohjanmaalla.
Halsualla yrittäjät ja kunnan
yläaste ovat tehneet jopa valtakunnallisesti esimerkillistä
ja säännöllistä yhteistyötä jo
useita vuosia. Yrittäjän päivä
olikin luonnollinen ajankohta
tutustuttaa yläastelaisia paikallisiin yrityksiin.
Päivän viimeinen kohde oli
betonielementtejä maatalouteen, teollisuuteen ja asumiseen valmistava Hietalahti ja
Pojat Oy. Yhtiön tiloissa järjestettiin myös yhteinen päätöstilaisuus, jossa käytiin läpi
päivän antia yhdessä yritysten
edustajien, koululaisten ja heidän opettajiensa kanssa.
Halsualla yrittäjät ja yläaste ovat luoneet kolmen vuoden
kiertoon perustuvan kokonaisuuden, jonka ansiosta yläasteen jokaiselle vuodelle ajoittuu uudenlainen tapahtuma.
Yhtenä vuonna yrittäjät tulevat koululle paistamaan lettuja ja puhumaan yrittämisestä,
yhtenä vuonna yrittäjät ja yläaste järjestävät yhdessä Hal-
Perhossa yrittäjät ja kuntapäättäjät viettivät
liikunnallisen illan frisbeegolfin merkeissä.
työntekijöitä. Kun työntekijät
tulevat läheltä, he sitoutuvat
työpaikkaan ja paikkakuntaan
aivan toisella tavalla kuin monet kaukaa tulevat, jotka saat-
Halsuan yläastelaiset Eveliina Leppäharju (vas.), Janne Kalliokoski
ja Roosa Suominen saivat tilaisuuden tutustua kotikuntansa yrityksiin. Yrittäjä Paavo Hietalahti ja opettaja Taina Simpanen ovat tyytyväisiä yrittäjien ja yläasteen säännölliseen yhteistyöhön Halsualla.
suan joulunavauksen ja nyt
oli vuorossa kolmas yhteistyön muoto, koululaisten tutustuminen halsualaisiin yrityksiin.
”Yrittäjät panostaneet
kouluyhteistyöhön”
- Haluamme olla tekemisissä nuorten kanssa ja osoittaa,
että myös Halsualla voi yrittää, tehdä töitä ja asua. Omalla kohdallamme kyse on ihan
konkreettisesti siitäkin, että näissä nuorissa toivottavasti on meidän yrityksen tulevia
tavat keskittyä enemmänkin
siihen, että löytäisivät mahdollisimman pian uuden työpaikan omasta kotikunnastaan, Hietalahti ja Pojat Oy:n
toimitusjohtaja sekä Halsuan
Yrittäjien puheenjohtaja Paavo Hietalahti kertoo.
Halsualla yhteistyön kynnystä on madaltanut sekin, että koulun opettajakunnasta
löytyy käytännön yrittäjäkokemusta. Muun muassa opintojen ohjausta yläasteella tekevällä Taina Simpasella on
opettajan työnsä ohella käsi-
työalan yritystoimintaa.
- Yhteistyö yritysten kanssa on erittäin tärkeää. Tämän
päivän aikana oppilaat ovat
nähneet, että työelämässä tarvitaan ihan oikeasti niitä taitoja, joita koulussa opetellaan.
Halsualla tehtävä yhteistyö on
sellaista, jota monet naapuritkin ovat ihmetelleet, miten
meillä voi olla tällaista. On ollut hienoa nähdä, että yritykset ovat todella panostaneet
tähän, ja silloin yhteistyöstä
hyötyvät molemmat osapuolet, Simpanen sanoo.
Hietalahtien perheyrityksessä oppilaat muun muassa
kokeilivat käytännössä, kuinka onnistuu tuotantoon liittyvä teräskappaleen taivuttaminen käsikäyttöisellä taivutus-
laitteella. Laskutaitojaankin
nuoret pääsivät testaamaan,
minkä lisäksi heille esitettiin
yrityksestä kertova esittelyvideo. Päivä huipentui mehuun,
munkkeihin sekä kotikunnan
ruokapaikkaan jaettuihin pizzakortteihin.
Eveliina Leppäharju (7. lk.),
Janne Kalliokoski (8. lk.) ja
Roosa Suominen (9. lk.) olivat mielissään erilaisesta koulupäivästä.
- En ole vielä hirveästi miettinyt, mikä minusta tulee isona. Ainakin maatalous kiinnostaa, hevosista pitävä Eveliina kertoi.
- Minulla on montakin vaihtoehtoa mielessä. Tärkeintä on
löytää sellainen ala, joka kiinnostaa itseä. Tämä on ollut ki-
va päivä, koska nyt tiedän paremmin, mitä halsualaiset yritykset tekevät, Roosa jatkoi.
Janne kertoi miettineensä
yrittäjyyttä jo tässä vaiheessa.
- Päivästä jäi hyvät fiilikset,
ja voisin itsekin harkita ryhtyväni yrittäjäksi. On mukava
työllistää itse itsensä, ja käsillä tekeminen kiinnostaa, Janne sanoi.
Yrittäjäasiaa
luonnon helmassa
Perhossa Yrittäjän päivää vietettiin liikunnallisissa merkeissä, kun yrittäjät ja kuntapäättäjät kokoontuivat testaamaan yhdessä äskettäin käyttöön otettua täysimittaista
frisbeegolf-rataa.
- Perhossa olemme puhu-
neet paljon yhteistyön lisäämisestä. Totesimme, että on
paljon kivempaa lähteä yhdessä ulos liikkumaan kuin
istua sisällä pöydän ääressä.
Mahdollisuus otettiin tosi hyvin vastaan ja jos joku ei päässyt paikalle, hän ilmoitti siitä
meille etukäteen., iloitsi Perhon Yrittäjien puheenjohtaja
Terhi Möttönen.
Vaikka yrittäjät ja päättäjät olivat yhdessä rennosti vapaalla, se mahdollisti tärkeistä
asioista puhumisen.
- Monet yrittäjät miettivät
sitä, miten Perhossa mennään
jatkossa eteenpäin. Esimerkiksi Perhon kehitysyhtiön tiimoilta on ollut viime ajat hiljaisempaa, miten sen toiminta
jatkuu tulevaisuudessa. Siitäkin on hyvä puhua, voisivatko
kunta ja yritykset tehdä asioita yhdessä vaikkapa rekrytointiin tai markkinointiin liittyen, Möttönen kertoi.
Yrittäjän päivänä yhdistykset olivat liikkeellä monella
muullakin paikkakunnalla.
Pietarsaaren kaupunki ja
Pietarsaaren Seudun Yrittäjät
allekirjoittivat sitoumuksen
yrittäjyyden puolesta. Osapuolet sitoutuivat kehittämään
kunnan
vetovoimaisuutta,
edistämään yrittäjämyönteistä
ilmapiiriä, kehittämään yrittämisen edellytyksiä sekä tekemään töitä Pietarsaaren palvelumarkkinoiden kasvattamiseksi ja tasapainottamiseksi.
Ylivieskassa nautittuun valtuustoaamiaiseen osallistui
noin 30 henkilöä. Haapajärvellä juotiin aamukahvit yrittäjien sekä kaupunginhallituksen kanssa, ja myös Kaustisella yrittäjät tapasivat kuntapäättäjiä.
Hietalahti ja Pojat Oy:n tuotantotiloissa yläastelaiset saivat
kokeilla teräskappaleen taivuttamista.
YRITTÄJÄ-LEHTI
7
Konsultti Björn Storvik korosti, että yrityksillä pitää olla valmiina myös markkinoinnin työkalut.
Barentsin alue tarvitsee tekijöitä
Jorma Uusitalo tien maakohtaisia rahoituksia.
- Norjassa rahat investoinVaikka Luoteis-Venäjällä si- teihin löytyvät kassasta niin
jaitseva Shtokmanin kaa- valtiolta kuin yrityksiltä. Lisukenttähankkeen
toteutu- säksi investointeja varten on
mionen on vähintään pitkis- olemassa euroissa mitattuna
sä kantimissa ja tällä hetkellä merkittävä puskuri. Ruotsissa
jäädytettynä, Barentsin alu- tilanne on lähes sama. Venäeella tarvitaan valtavasti työ- jällä riittää suuria suunnitelvoimaa ja erilaisten hankkei- mia mutta kaivoksia lukuun
den toteuttajia. Tämä tuli jäl- ottamatta suunnitelmien toleen kerran ilmi Kokkolassa teuttamiseen ei ole olemasjärjestetyssä Barentskeskuk- sa rahoja. Kaivossektori toimii, koska siellä on paljon yksen road showssa.
Barentsin alueen mahdolli- sityistä rahaa.
- Suomessa ei myöskään
suuksista kertovat monet tunole rahoitusta. Täältä kannatnusluvut ovat vaikuttavia.
Pohjois-Ruotsiin, Pohjois- taakin lähteä Norjaan ja kun
Norjaan ja Pohjois-Venäjäl- siellä on opittu asioita, siirtyä
le vuoteen 2020 suunniteltu- sen jälkeen Luoteis-Venäjälle,
jen investointien yhteisarvo Hahl vinkkasi.
Barentsin alueen työllisyysnousee yli 75 miljardiin eutilanteesta
kertoo paljon seroon. Vaikka suurin osa näistä
kin,
että
Pohjois-Norjassa
projekteista on käynnistynyt,
Venäjän
rajan
tuntumassa simukaan ehtii edelleen. Esijaitsevassa
Kirkkoniemessä
merkiksi Norjassa työvoiman
tarve kasvaa joka vuosi 100 työttömyysaste on ainoastaan
000 ihmisillä, ja pelkästään yksi prosentti. Hahl laski, etinsinöörejä tarvitaan noin 10 tä alueen 5 500 euron keski000. Norjan rakennusurakois- palkalla ja 28 prosentin verota voidaankin toteuttaa aino- asteella työntekijälle jää rahaa
astaan vajaa puolet työvoiman käteen kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa.
puutteen takia.
Veidnesin alue PohjoisNorjassa kehittyy voimakNorjassa hyvä
kaasti maan öljy- ja kaasuterahoitustilanne
Barentskeskus Finland Oy:n ollisuuden ansiosta, ja Kirktoimitusjohtaja Martti Hahl koniemi Siperian öljykuljeselvitti tarkemmin investoin- tuksineen sekä Hammerfest
ovat merkittäviä satamakaupunkeja.
- Euroopan rautamalmista suuri osa tulee Ruotsista,
missä Kiirunan ja Jällivaaran kaupunkien siirtoprojektit
ovat valtavia urakoita. Maassa
panostetaankin tällä hetkellä vahvasti infran rakentamiseen. Ruotsissa on myös vahva ympäristöomatunto. Sen
takia naapurissa rakennetaan
paljon tuulivoimaa, johon siihenkin tarvitaan osaajia, Hahl
luetteli.
Suomalaisilta Hahl toivoi
enemmän
aloitteellisuutta.
Hänen mukaansa suomalai-
set ovat loistavia suunnittelijoita, josta hyvänä esimerkkinä kahdeksan kuntatason ratahanketta. Niistä yksikään
ei kuitenkaan ole edennyt tähän mennessä hallitustasolle,
josta hankkeet puolestaan jatkaisivat Brysseliin rahoitusta varten.
Markkinoinnin työkalujen oltava kunnossa
BusinessOulun projektipäällikkö Jukka Olli kertoi muun
muassa Ruotsin valtion omistaman kaivosyhtiön LKAB:n
kautta avautuvista mahdollisuuksista. Valtionyhtiön pää-
toimialana on rautamalmin
louhinta Kiirunan ja Jällivaaran Malmbergetin rautaesiintymistä. LKAB:llä on 4000
alihankkijaa ja yhtiön tuotanto kaksinkertaistuu seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.
- Suomessa on hyviä yrityksiä, mutta aina ne eivät osaa
myydä osaamistaan. Hinta ei
ole niinkään ratkaisevaa, vaan
laatu ja luottamus. Jällivaarassa taloja on jo muutettu uuteen paikkaan, ja Jällivaaran
kunta rakentaa vuoteen 2020
mennessä yli 250 000 neliömetriä, Olli kertoi.
Keskipohjalaisyrittäjille kerrottiin Barentsin alueen mahdollisuuksista
Kokkolassa pidetyssä tilaisuudessa.
Samoin Norjassa riittää tekemistä. Öljy- ja kaasuteollisuuden lisäksi maan puolustusvoimat on merkittävä työllistäjä, sillä se aikoo rakentaa
200 miljoonalla eurolla. Tiestöön ja tietunneleihin investoidaan tänä vuonna noin sata
miljoonaa euroa, minkä lisäksi tekijöitä tarvitaan voimalaitosrakentamiseen sekä satama- ja teollisuushalli-investointien toteuttamiseen.
Konsulttina työskentelevä
Björn Storvik korosti, että yritysten on tärkeää perehtyä siihen, kuinka markkinoille on
mahdollista päästä.
- On ymmärrettävä markkinat sekä se, miten yrityksen
tuotteet ja palvelut voisivat soveltua kyseisille markkinoille.
Pitää löytää luotettava kumppani, joka tuntee markkinat
sekä yhdistää voimavaroja
alueella jo toimivien kanssa.
Rahoitusmekanismien
hallitseminen on tärkeää, jotta
riskejä voidaan alentaa. Kaiken muun lisäksi yrityksillä on oltava valmiina markkinoinnin ja myynnin työkalut. Suomenkieliset esitteet
ja kotisivut eivät juuri auta. Englantia käytetään suomea enemmän, mutta norjan- tai ruotsinkieliset versiot
ovat kaikkein parhaita, Storvik opasti.
8
YRITTÄJÄ-LEHTI
Sanssi-tuen hakeminen sähköiseksi
Sanssi-kortilla työnantajalla
on mahdollisuus saada palkkatukea työttömän nuoren
työnhakijan palkkaamiseen.
Palkkatukea voi nyt hakea
sähköisesti. Hakemuksen liitteeksi ei tarvita enää edes todistusta verojen maksamisesta, sillä TE-toimisto saa verotiedot suoraan verottajalta.
Palkkatukihakemus kannattaa
tehdä hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista.
Sanssi-kortilla
työnanta-
ja voi palkata alle 30-vuotiaan nuoren työnhakijan määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen
tai oppisopimuskoulutukseen.
Palkkatuen suuruus on noin
700 euroa jopa kymmenen
kuukauden ajan. Palkkatuetussa työssä työnantajan pitää
maksaa nuorelle työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Sanssi-kortti on yksi keino
toteuttaa nuorisotakuuta. Nuoren palkkaava työnantaja on
mukana kohentamassa Suomen kilpailukykyä ja tekemässä tärkeää talkootyötä yhteiskunnan tulevaisuuden eteen.
ENSIN YHTEYS KOSEKIIN
KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan
tarjoaja Kokkolan seudulla.
Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun.
Me olemme olemassa sinua varten!
KOSEK
Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola
Puh: (06) 824 3400 Faksi: (06) 822 5545
info@kosek.fi www.kosek.fi
www.facebook.com/KokkolanseudunKehitys
- koordinoiva asiantuntija
Naksut ja ruislastut ovat Ruislandian kehittämiä tuotteita, joille riittää kysyntää maan rajojen ulkopuolellakin.
Eero Koivistolle terveellinen raaka-aine
merkitsee innostuksen lähdettä
Leivästä on kysymys
Jorma Uusitalo 20 000 tiiltä ja jotka ovat pituudeltaan 18 metriä. Ne ovat
Vetelissä oppinsa saanut lei- edelleen ainutkertaisia maailpomoyrittäjä Eero Koivisto massa, ja sittemmin isän kekuvailee itseään oman alan- hittämä teknologia on uudissa Pelle Pelottomaksi. Mai- tettu. Aina tekemisessä on olnio esimerkki innovatiivisuu- lut leivästä kysymys, vaikka
desta ovat naksut ja ruislas- väliin mahtuu konkurssejakin,
tut, jotka ovat perunalastuja Koivisto kertoo.
terveellisempi vaihtoehto naposteluun. Ruislastuja Koivis- Kahdesti paistettu
to ideoi jo ennen vuosituhan- jälkiuunileipä
Kolmisen vuotta sitten bisnen vaihdetta.
Intohimo rukiiseen, laaduk- nekseen haettiin uutta ja selkaisiin kotimaisiin raaka-ai- keää profiilia, ja tuolloin bränneisiin sekä uuden kehittämi- dättiin Ruislandia. Leipomisen peruslähtökohdat pysyivät
seen periytyvät suvussa.
- Kauko-isä teki aikanaan kuitenkin ennallaan.
- Vaikka tarjolla olisi ollut
Suomeen yli 500 tiiliuunia
ja Veteliinkin viisi. Sitten ti- halvempia ulkomaisia vaihla loppui kesken ja muutimme toehtoja, vilja on tullut koko
nykyiselle paikalle Harmaa- ajan Kemiön Myllyltä rukiin
kiven teollisuusalueelle. Nuo- parhaalta viljelyalueelta. Me
ruuden hulluudessa minäkin käytämme myös hapanjuurrakensin kaksi kiertoarinauu- ta, mikä on terveyden kannalnia, joista kummassakin on ta hyvä vaihtoehto. Ruotsis-
sa on meneillään varsinainen
hapanjuuribuumi, mutta Suomessa se on jostain syystä ollut pitkään unohduksissa. Liian usein Suomessa edelleenkin leivotaan E-koodeilla.
- Suomessa esiintyy paljon
keliakiaa, ja leivontaan lisätään usein gluteenia, vaikka
leipoa voitaisiin ilman sitäkin.
Ruislandian toiminta perustuu
kotimaisuuteen, lisäaineettomuuteen, tiiliuuneihin sekä
hapanjuurileivontaan, Koivisto jatkaa.
Hän muistuttaa, että ihmisen hyvinvointi perustuu pitkälti siihen, mitä hän syö. Sen
takia yrittäjä korostaa vastustavansa prosessoitua ruokaa ja
suosivansa joutsenlippua sekä menetelmää, jonka lopputuloksena on aromikas ja terveellinen tuote.
- Esimerkiksi jälkiuunileivän teemme aivan eri taval-
YRITTÄJÄ-LEHTI
la kuin kukaan muu. Paistamme sen kahdesti ja revimme
välillä. Näin syntyy herkullinen leipä, joka säilyy pitkään
ja silloin mahdollistuvat myös
pitkät kuljetukset.
”Rahoituspäätöksiin
yrityselämän tuntemusta”
Innovatiivisuus on ollut aina olennainen osa Koiviston
tekemistä. Yrittäjä on joutunut kuitenkin huomaamaan,
että matkan varrella vastaan
voi tulla yllättäviä vaikeuksia,
joiden takia ideoiden tie valmiiksi tuotteiksi saattaa jopa
katketa kokonaan. Koivisto
odottaa parhaillaan ratkaisua
oikaisupäätökseen, jonka hän
teki Pohjanmaan ely-keskuksen päätöksestä hylätä rahoitushakemus, jonka turvin yritykselle olisi hankittu uusien
tuotteiden valmistuksen edellyttämiä laitteita.
- Tarvitsemme laitteita
muun muassa maustamiseen,
kuivatukseen ja pakkaamiseen. Nyt monet toimenpiteet
ovat ”pidossa”, vaikka isossa
kuvassa näemme, että uusilla tuotteilla olisi mahdollisuus
merkittävään kansainvälistymiseen. Tähän asti olemme
voineet toimia hyvän kumppanin Petri Salosen ansiosta,
ja olemme päässeet numeroidenkin valossa tilanteeseen,
jossa yrityksen oma toiminta
alkaa kantaa.
Koiviston sanoo, että elykeskuksen ratkaisu tuntuu
kohtuuttomalta monesta syystä. Hän ei esimerkiksi ymmärrä, miksi päätöstä perustellaan
muun muassa tekijöillä, jotka aiheutuivat laitetoimitusten
viivästymisestä. Ruislandialla
oli lisäksi mahdollisuus viedä
tuotanto Porvooseen merkittävästi edullisempien logistiikkakustannusten alueelle.
- Myöskään ajoitus ei tue
yrityksen kehittämistä. Mikäli toimintaamme olisi panostettu yhteiskunnan taholta jo
alkuvaiheessa, olisimme voineet satsata heti lähdössä oikeisiin laitteisiin.
- Olen joutunut miettimään,
onko tässä kyse ely-keskuksen ammattitaidottomuudesta vai siitä, että olen loppuun
saakka merkitty mies, koska
olen aikanaan epäonnistunut.
Minusta on joka tapauksessa tärkeää, että rahoituspäätöksiä tekemään saadaan ihmisiä, jotka tuntevat riittävästi yrityselämää ja jotka uskaltavat tehdä ratkaisuja. Ei aina
voi pelata varman päälle. Eikä
hakemuksesta päätökseen voi
kulua yli puoltatoista vuotta.
- Jos asiakkaan kanssa tehdään sopimus, tuotteet pitää
pystyä myös toimittamaan.
Nyt meillä on tuotteita, joille
on markkinoita, mutta emme
pääse viemään ideoita toteutukseen. Tilanne on hämmentävä senkin takia, että juuri
nyt tarvitaan työllistäviä toimenpiteitä ja vientiä, Koivisto
ihmettelee.
9
SY:n Rauno Vanhanen:
Yt-lain ulottaminen entistä
pienempiin yrityksiin virhe
Jorma Uusitalo vain lisäävän kustannuksia sekä yritysten hallintovelvoitteiKeski-Pohjanmaan Yrittäjien ta ilman todellisia hyötyjä.
- Sen lisäksi pidimme selvävieraana Keski-Pohjanmaalla
puhunut johtaja Rauno Van- nä, että laajentaminen heikenhanen Suomen Yrittäjistä ar- tää yritysten työllistämishavosteli päätöstä ulottaa yhteis- lukkuutta. Tuolloin yhteistoitoimintalaki entistä pienem- mintavelvoitteet lavennettiin
koskemaan kaikkia vähintään
piin yrityksiin.
Vahingollisin vaikutus on,
että yhteistoimintalain vuoksi
jätetään palkkaamatta uusia
työntekijöitä, jotta ei jouduttaisi lain
velvoitteiden piiriin
- Yhteistoimintalain soveltamisalasta on käynnistetty
keskustelua. Suomen Yrittäjät
pitää keskustelun avaamista
tarpeellisena. Järjestö vastusti jyrkästi lain soveltamisalan
laajentamista vuonna 2007,
koska katsoimme velvoitteiden laajentamisen lähinnä
20 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Yt-velvoitteiden piiriin
tuli tuolloin noin 3 000 yritystä lisää, Vanhanen kertasi.
”Yt-laki lisäsi byrokratiaa
ja kustannuksia”
Suomen Yrittäjät teki vuoden
2007 yt-soveltamisalan laa-
jentamisen vaikutuksista kaksikin jäsenkyselyä. Niistä jälkimmäinen toteutettiin vuonna 2010. Vanhanen kertoo,
että kysely paljasti yt-lain laajentamiseen liittyviä selkeitä
heikkouksia.
- Vahingollisin vaikutus on,
että yhteistoimintalain vuoksi jätetään palkkaamatta uusia työntekijöitä, jotta ei jouduttaisi lain velvoitteiden piiriin. 15-19 työntekijän yrityksistä peräti 36 prosenttia kertoi
vuonna 2010, että oli jo jättänyt palkkaamatta työntekijöitä nimenomaan yhteistoimintalain velvoitteiden vuoksi.
Kokoluokan 10-19 työntekijän
yrityksistä noin 40 prosenttia
ilmoitti, että jättää palkkaamatta työntekijöitä yhteistoimintalain vuoksi, Vanhanen
esitteli kyselyn tuloksia.
Hänen mukaansa yhteistoimintalaki vaikuttaa koko ajan
myös yritysten rakenteisiin.
Toisin sanoen siihen, millä tavoin esimerkiksi toiminnan
mahdollinen laajentaminen
toteutetaan. Yritykset myös
vastasivat, että yhteistoimintalaki aiheuttaa yritysten näkemyksen mukaan byrokrati-
aa ja kustannuksia ilman siitä
koituvia hyötyjä.
Luottamushenkilöiden
määrä yrityksissä lisääntyi
vuosien 2007 ja 2010 välillä
20-29 työntekijän yrityksissä
noin puolesta kahteen kolmasosaan yrityksistä. Juuri tämä
olikin Suomen Yrittäjien arvion mukaan todellinen peruste sille, minkä vuoksi ay-liike
ajoi voimakkaasti lain soveltamisalan laajentamista, Vanhanen sanoi.
”Laki vaikuttaa
yhtiömuotoon”
Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnassa KeskiPohjanmaan Yrittäjien edustajana toimiva Kimmo Hanhisalo kommentoi muun
muassa kyselyn tuloksissa
kohtaa, jonka mukaan yhteistoimintalaki vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka toiminnan mahdollinen laajentaminen toteutetaan.
- Keski-Pohjanmaallakin
on esimerkkejä siitä, että rakennetaan vaikkapa tytäryhtiöitä, mikä ei ole välttämättä
kokonaistaloudellisesti järkevää. Varsinkaan, kun tällai-
seen ratkaisuun pitää päätyä
lain takia.
Vanhanen totesi yritysten
olevan realisteja siinä, että lakiin tuskin tulee muutoksia
istuvan hallituksen aikana.
- Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä pitää keskustelua esillä ja puida niitä uudistuksia, joita lain rakenteisiin
tarvitaan. Muutoksia toivottavasti saadaan aikaan seuraavalla hallituskaudella.
Hän muistutti myös siitä,
että Suomessa pitäisi voida
sopia nykyistä enemmän yritystasolla siitä, millä työn tekemisen ehdoilla työ saadaan
kannattavaksi ja kilpailukykyiseksi.
- Meillä on tässä asiassa paljon opittavaa Saksasta,
missä taannoin tehtiin riittävän pitkään maltillisia palkkaratkaisuja, jotka olivat kestäviä yritysten näkökulmasta.
Sen ansiosta Saksan taloudella menee tällä hetkellä hyvin, ja vaikka kansainväliset
suhdanteet ovat heikot, nytkin Saksassa pystytään vastaamaan kohtuullisen hyvin
työntekijäpuolen palkkavaatimuksiin.
Johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä vieraili elokuun lopulla Keski-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimistossa hänen kanssaan kuulumisia vaihtoivat
Kimmo Hanhisalo ja Nina Niemi.
10
YRITTÄJÄ-LEHTI
Miksi yhä useampi yritys
keskittää vakuutuksensa Ifiin?
Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Tosin parhaassa tapauksessa et saa sitä ollenkaan.
Olemme kehittäneet työkaluja ja toimintatapoja, joilla löydämme yhdessä yrityksesi todennäköisimmät
vaaranpaikat. Saat myös apua riskien vähentämiseen ja oikeiden vakuutusten valintaan.
Anna palaa yrittäjä! Me emme anna.
Aloitetaan tekemällä
Oikea Turva -kartoitus.
Olemme tehneet yrityksille
satoja vapaaehtoisia sähkötarkastuksia, joihin sisältyy
sähkökeskusten lämpökuvaus
infrapunakameralla. Yhdeksässä
tapauksessa kymmenestä löytyi
Oikea Turva -kartoituksessa selvitämme nykyisen vakuutusturvasi ja päivitämme sitä tarpeen
mukaan. Saat juuri sinulle ja
yrityksellesi sopivat vakuutus
vakuutusratkaisut, joilla turvaat toimeentulosi ja varmistat yrityksesi toiminnan jatkuvuuden.
Etkä maksa mistään turhasta.
jotain korjattavaa, keskimäärin
15 vikaa per yritys. Vahinkotilastomme mukaan joka kolmas
yrityksen tulipalo on sähkön
aiheuttama. Tylyjä lukuja. Siksi
päätimme tehostaa tarkastus-
toimintaa ja rekrytoimme viisi
nuorta AMK-sähköinsinööriä,
joista koulutimme sähköturvallisuuden asiantuntijoita.
If Turvatesti paljastaa
piilevät riskit
Räätälöity If Turvatesti käy läpi
riskit, joista todennäköisimmin on vaaraa yrityksesi työntekijöille tai omaisuudelle. Saat
myös selkokieliset ohjeet puutteiden korjaamiseen.
Korvauspalvelua, joka
sujuu niin kuin pitääkin.
Katso kuinka
lämpökuvaus tehdään
youtube.com/
ifvahinkovakuutus
Tässä ovat uudet asiantuntijamme ja heidän toimipaikkansa: Ari-Pekka Alatalo, Kouvola, Juuse Tammilehto, Tampere,
Heidi Liimatainen, Kuopio, Matti Happonen, Espoo, kouluttaja Jussi Lehtonen, Pori sekä Aki Tainio, Oulu
Vain Ifistä!
Ilmainen sopimuskonsultointi.
Investointitukea turvatoimiin.
Jos vahinko kuitenkin sattuu,
yksi ilmoitus meille riittää ja
otamme asiasi hoitoon. Käsittelemme Pohjoismaissa 1,4
miljoonaa vahinkoa vuodessa,
joten tiedämme kuinka toimia,
jotta vahinko haittaa mah
mahdollisimman vähän yrityksesi
toimintaa. Asiakkaamme antavat korvauspalvelullemme arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla
1–5.
Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus.
Lue lisää if.fi/torjuvahingot tai soita 010 19 15 00.
YRITTÄJÄ-LEHTI
SY budjettiriihen päätöksistä:
Loppuvuoteen odottavissa tunnelmissa
Keski-Pohjanmaalla on
säästytty suurilta irtisanomisilta
Jorma Uusitalo
Keskipohjalaisten yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien
mukaan tunnelmat alkusyksystä ja loppuvuotta arvioitaessa ovat enemmän odottavat kuin pessimismiin taipuvaiset. Puheenjohtajien saaman palautteen perusteella
on yrityksiä, joissa lamasta ei
ole tietoakaan kun taas toisissa yrityksissä eletään hyvin
tiukkoja aikoja. Positiivista
on erityisesti se, ettei KeskiPohjanmaalla ole nähty suuria irtisanomisia.
- Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna suuria
muutoksia ei ole juuri tapahtunut, vaikka syksystä näyttää tulevan aika rauhallinen.
Esimerkiksi
rakennuspuolella kohteita on käynnistynyt varsin hitaasti. Masentuneisuutta ei minusta kuitenkaan ole ilmassa, vaan ehkä
jopa hieman toivon kipinää.
Itse en kuitenkaan usko, että aallonpohja olisi vielä ohitettu, sanoo Kokkolan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu
Göös. Hän ennustaa, ettei kovinkaan suuria muutoksia parempaan nähdä vielä vähään
aikaan.
- Omalla toimialalla puusepillä on ilmeisen vähän töitä, mikä näkyy alhaisena hintatasona. Keskeneräiset soteja kuntauudistukset saavat
ainakin osan toimijoista passaamaan ja odottamaan edessä olevia ratkaisuja, koska rakennusinvestointeja lykätään,
vaikka kiinteistöissä olisikin
korjaustarpeita.
- Minusta tällaisena aikana
voi olla tyytyväinen jo siihen,
että yritys pystyy työllistämään ja tekemään kuitenkin tulosta ilman merkittävää
kasvua. Keski-Pohjanmaalla
ei myöskään ole nähty merkittäviä konkursseja tai irtisanomisia, mikä osoittaa, että
yritysjohtajat osaavat sopeuttaa, Göös jatkaa.
että torin tuntumaan valmistunut Campus Allegro on jo
nyt piristänyt kaupunkikeskustaa nuorta ilmettä katukuvaan tuoneiden opiskelijoiden ansiosta. He myös käyttävät keskustan palveluita.
ta, kuten kaksoisraiteen rakentaminen, joka työllistää ja
piristää taloutta alueella. Samoin vireillä olevat tuulivoimahankkeet tarjoavat monia mahdollisuuksia, Rantala
muistuttaa.
Pietarsaaressa
vahvoja menestyjiä
Pietarsaaren Yrittäjien puheenjohtaja Jaana Ilmonen
iloitsee siitä, että kaupungissa toimii näinäkin aikoina
useita hyvin menestyviä yrityksiä. Esimerkiksi Snellmanin Lihanjalostus on kasvanut todella voimakkaasti ja
menestyjiä löytyy myös rakennuspuolelta.
- Meillä on useilla eri toimialoilla vahvoja yrityksiä,
jotka menestyvät oman erikoisosaamisensa ansiosta, Ilmonen sanoo.
Erityisen innokkaasti hän
odottaa ydinkeskustaan torin laidalla valmistuvaa uutta
kauppakeskusta. Korttelissa
nykyisin olevien kiinteistöjen
purkutöiden on määrä alkaa
vielä tämän vuoden puolella, ja mikä parasta, aikanaan
valmistuviin liiketiloihin on
löytynyt hyvin tulijoita.
- Voi sanoa, että rakennettava kauppakeskus on Pietarsaaren keskustalle elintärkeä. Valmistuttuaan se lisää
merkittävästi kaupan palvelutarjontaa ja kasvattaa Pietarsaaren vetovoimaa. Ilahduttavaa on ollut havaita sekin,
Hannu Göös
- En näe tulevaisuutta kovin synkkänä, vaikka monilla pienyrittäjillä on tällä hetkellä vaikeaa, Ilmonen sanoo
ja harmittelee sitä, että esimerkiksi verohelpotukset eivät ole kohdistuneet niinkään
pieniin kuin isomman kokoluokan yrityksiin.
Isot hankkeet
piristävät taloutta
Ylivieskan Yrittäjien puheenjohtaja Antti Rantala löytää
lähi tulevaisuudesta jossain
määrin
kysymysmerkkejä
varsinkin rakennuspuolelta.
- Toisaalta meillä on myös
ei hätää-tilanne. On hankkei-
11
Hänen mukaansa tilanne
Ylivieskan-seudulla ei näytä
niin synkältä, kuin voisi päätellä valtion taloudesta kertovien uutisten perusteella.
- Meillä ei ole ollut esimerkiksi suuria yrityskuolemia.
Sillä on tietenkin oma vaikutuksensa, jos Ruukki lopettaa
Kalajoella, mutta elämä jatkuu siitä huolimatta.
Ylivieska on vahvistunut jo
pitkään merkittävänä kaupan
keskuksena ja myös kaupungin asukasluku kasvaa edelleen. Jos vielä työpaikkakehitys jatkuu suotuisana, kauppa
säilyy jatkossakin kaupungin
yhtenä vahvana tukijalkana.
Henkilöyhtiöiden
verotukseen ei tullut
kaivattua kevennystä
Suomen Yrittäjien mukaan
yritysverotuksen rakenne säilyi hallituksen budjettiriihessä kohtuullisen kannustavana. Sen sijaan henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien
verotukseen ei tullut tarpeellista kevennystä. Hallitus otti ensimmäiset ja sinänsä tärkeät askeleet työn tarjonnan
välttämättömässä lisäämisessä, mutta vaikuttavimmat toimet työmarkkinoiden toiminnan uudistamiseksi jäävät tulevaisuuteen.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan julkisen talouden
tasapainottamiseen jää vielä
budjettiratkaisujen jälkeenkin
paljon tehtävää.
- Hyvää on se, että hallitus
suunnittelee verraten tuntuvaa
kuntien tehtävien vähentämistä, hän sanoo.
- Kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta olisi erittäin
tärkeää, että lainmuutoksin
tehtäisiin mahdolliseksi sopia
palkoista ja muista työehdoista yritystasolla työnantajien ja
työntekijöiden kesken työeh-
tosopimusten toimiessa perälautana.
Yhteisöveroalen vaikutukset näkyvät parin vuoden kuluttua
Yhteisöveron lasku 20 prosenttiin on investointien ja talouskasvun näkökulmasta perusteltu toimenpide.
– Tämän kevennyksen hyödyt eivät tule vielä ensi vuoden aikana, koska yritysten
kannattavuuden täytyy nousta
ja taseiden vahvistua, jotta tarpeelliset investoinnit on mahdollista toteuttaa, Järventaus
huomauttaa.
Arvonlisäverotus
kaipaa säätöä
Järventauksen mukaan nykyinen arvonlisäveron taso vaikeuttaa pienyritysten toimintaa.
– Tämä koskee kymmeniä
tuhansia palvelualojen pienyrityksiä, joiden tilanne on kotimaisen kysynnän laskun takia tänä vuonna vaikeutunut.
Pienimpiin yrityksiin sovellettavaa arvonlisäverotuksen perusvähennystä tulee korottaa.
synergia.
yrittajat.fi
älä jää tUntemattomaksi
sUUrUUdeksi.
Uusi jäsenpalvelu Synergia yhdistää yrittäjät. Vihdoinkin voit
kohdentaa markkinointiasi, löytää ja tulla löydetyksi. Rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi, voita Tallink Siljan
Tukholman risteily kahdelle. synergia.yrittajat.fi
Jaana Ilmonen
Antti Rantala
! !
lvlevleUlU
sesnepnapa
i jä
UU
UsUisjä
12
YRITTÄJÄ-LEHTI
Yrityspörssi auttaa
yrityksen myymisessä
Pekka Mäntylä Myyjä päättää
Yrityksen kauppaaminen voi
olla hankalaa – tai parhaimmillaan erittäin helppoa.
Patjojen ja tyynyjen maahantuontiin ja tukkumyyntiin
viime vuodet keskittyneen
Bedzonen omistaja Thomas
Kelter päätti kokeilla Suomen
Yrittäjien Yrityspörssiä.
– Olin erittäin tyytyväinen!
Kiinnostuneita oli yli kymmenen, sain paljon liidejä ja
lopulta kolmen kanssa kävin
neuvotteluja.
– Kaikki tämä selkeytti kuvaa yrityksen todellisesta arvosta.
Lopulta Kelter päätyi myymään Bedzonen tutulle yrittäjälle, ja hän jatkaa itse taustaapuna yrityksessä vielä useamman vuoden ajan.
lisätietojen antamisesta
Yrityspörssiin
(www.yritysporssi.fi) voivat jättää ilmoituksensa niin yritysten
myymisestä kuin ostamisestakin kiinnostuneet tahot.
Moni pitää etenkin palvelun
nimettömyydestä: yrityksestä voi antaa myynti-ilmoituksessa niin vähän tai paljon tietoa kuin haluaa, ja ilmoittajan
henkilöllisyys tulee ilmoitusta jättäessä vain palveluntarjoajan tietoon.
Kun ilmoituksen katselija kiinnostuu, hän lähettää sivuston kautta ilmoituksen jättäneelle sähköpostin, joka
kulkeutuu Yrityspörssin ylläpidon kautta automaattisesti
perille.
Tämän jälkeen myyjä päättää itse, ottaako yhteyttä kiin-
nostuneeseen vai ei. Syntyneiden kauppojen määrä jää siis
osittain arvoitukseksi myös
Yrityspörssin ylläpitäjille.
– Aina silloin tällöin tulee
iloisia yhteydenottoja, että kiitos yhteistyöstä, kaupat tuli
tehtyä, kertoo Suomen Yrittäjien viestintäassistentti Leena
Niemimäki.
Yrityspörssiin jätetään uusia myynti- ja ostoilmoituksia
päivittäin.
Ilmoittaja voi valita nettipaketin, jolloin ilmoitus näkyy verkossa puoli vuotta, tai
lehti-ilmoituspaketin, jolloin
verkkonäkyvyyden päälle saa
kaksi peräkkäistä lehti-ilmoitusta Yrittäjäsanomissa sekä
Kauppalehdessä.
Suomen Yrittäjien jäsenet
saavat ilmoituksista tuntuvan
alennuksen.
Pop Up-päivä
tutustuttaa maakunnan
nuoret yrittäjyyteen
Jorma Uusitalo vastuun ottamiseen. Tapahtuma mahdollistaa opiskelijoilMiltä tuntuisi olla yrittäjä? le omien yritysideoiden tesEri puolilla Keski-Pohjanmaa- taamisen yhden päivän aikana
ta 14. syyskuuta järjestettävän yhteisesti suunnitellussa ja toPop Up-päivän tapahtumissa teutetussa ympäristössä. Pop
nuoret pääsevät kokeilemaan Up-päivän tilaisuudet pideyrittäjyyttä erilaisten teemo- tään pääasiassa yhteistyöoppijen ympärillä. Pop Up-päivä laitosten tiloissa.
- Nuoria rohkaistaan kokuuluu osana Ideasta Yrittäkeilemaan yrittäjyyttä päivän
jyyteen-kehittämishankkeeseen. Hanke kohdistuu maa- ajan ja toteuttamaan ainutlaakunnan ammattiin opiskele- tuista tapahtumaa, jossa heiviin nuoriin ja maakunnasta dän omat yritysideat näkevät
muualle opiskelemaan lähte- päivänvalon. Nuoret voivat perustaa yrityksen yksin tai ryhneisiin nuoriin.
- Hankkeen tavoitteita ovat mässä. Yrityksen perustamiensisijaisesti nuorten tavoit- sella tarkoitetaan käytännössä
taminen, neuvonnan ja ohja- toimimista yrittäjämäisesti tauksen jakaminen yrittämi- pahtumapäivän ajan.
- Tapahtumien toteuttajia
seen liittyen, yritystapahtumien järjestäminen sidosryhmi- ovat nuoret. 4H:n, oppilaitosen ja yhteistyökumppaneiden ten ja muiden yhteistyökumpkanssa sekä verkkoyritysfoo- paneiden tehtävänä on toimia
rumin käynnistäminen. Sii- päivään liittyen tukijoina sekä
nä yhteydessä ideariihen ta- tiedon jakajina, Rannila kerpaan kehitetään sekä jalos- too.
Tapahtumia järjestetään eri
tetaan nuorten yritysideoita,
kertoo projektipäällikkö Mi- puolilla maakuntaa seuraavasnerva Rannila Keski-Pohjan- ti:
Kannus, maaseutuopisto.
maan 4H-piiristä.
Koirien match show, toimintaa lapsille, tavarakirppis.
Tapahtumia eri
Kaustinen, musiikkilukio.
puolilla maakuntaa
Pop Up-yrityspäivä on suun- Lasten musiikkipaja, teatterinattu Keski-Pohjanmaan alu- esityksiä, hierontaa.
Kokkola, Chydenia. Pikaeen nuorille kannustamaan
nuoria yritteliääseen asentee- käyntikortteja, kauneudenhoiseen, itsenäiseen toimintaan ja toa, retropolaroid-kuvia.
Suomen Yrittäjät käynnisti
omistajanvaihdoshankkeen
Pekka Mäntylä maan löytyy jatkaja.
Suomen Yrittäjät satsaa juuri
Suomessa kymmenillä tuhan- nyt aktiivisesti yrityskauppojen
silla yrityksillä on lähivuosi- onnistumiseen. Järjestö käynna edessään omistajanvaihdos. nisti heinäkuussa kolmen vuoKoko maan talouden kannalta den mittaisen valtakunnallisen
on tärkeää, että mahdollisim- omistajanvaihdoshankkeen.
– Tavoitteena on luoda katman moneen elinkelpoiseen fir-
tava, tunnistettava omistajanvaihdosten palveluprosessi ja
neuvontaverkosto koko Suomeen niin, että omistajanvaihdokset sujuvat kaikkien osapuolten kannalta optimaalisesti, kertoo tuore projektipäällikkö Mika Haavisto.
Yrittäjyydestä puhuttiin myös
Reisjärvellä järjestetyssä yritysvirittämössä viime keväänä.
Perho,
maaseutuopiston
Elojuhlat. Lasten toimintapisteitä, leivonnaisia.
Reisjärvi, Kisatien koulu.
ReiLun Puuhapäivä, koko perheen tapahtuma.
Sievi, Kukonkylä Sadonkorjuujuhlat. Myyntipisteitä,
tavarakirppis, toimintaa lapsille.
Toholampi, artesaaniopisto.
Sisustustuotteita ja -suunnitelmia, koruja.
Hanke tavoittanut
satoja nuoria
Hankkeeseen liittyen Keski-Pohjanmaalla on järjestetty aikaisemmin paljon muitakin tapahtumia, joissa nuorille on tehty yrittäjyyttä tutuksi. Maakunnassa muun
muassa kiersi tunnettuja julkkispersoonia kertomassa nuorille omista yrittäjäkokemuksistaan.
- Tämän vuoden keväällä
Ideasta Yrittäjyyteen-hanke
toteutti maakunnassa eri oppilaitoksissa kolmetoista yrittäjyysteemapäivää. Päivien
tavoitteena oli lisätä nuorten
tietoutta yrittäjyydestä, ja he
pääsivät tutkimaan mahdollisuuksia aloittaa oma yritystoiminta. Samalla nuorille kerrottiin yrittämiseen liittyvistä velvollisuuksista ja mahdollisuuksista., Rannila luettelee.
YRITTÄJÄ-LEHTI
Anne Kukkohovi kertoi nuorille yrittäjyydestä
muun muassa Kalajoella.
Sen lisäksi teemapäivien
kuluessa nuoret saivat tilaisuuden tutustua oman alueensa yrityksiin oppilaitoskohtaisesti räätälöityjen vierailujen
ansiosta tai vaihtoehtoisesti
yrityselämään painottuneiden
tehtäväpisteiden avulla. Käytännössä aikaisemmin pidetyt
tapahtumat ja tilaisuudet ovat
valmistelleet nuoria syyskuiseen Pop Up-yrityspäivään.
- Jo tähän mennessä hank-
keeseen voi olla tyytyväinen,
sillä olemme tavoittaneet satoja keskipohjalaisia nuoria yrittäjyyden tiimoilta, Rannila sanoo.
Hankkeen rahoittajia ovat
Leader-toimintaryhmät Pirityiset, Rieska-Leader ja Keskipiste-Leader, ja sponsorina toimii Keski-Pohjanmaan
Osuuspankkiliitto. Hankeen
toteutusaika kestää tämän
vuoden loppuun saakka.
Vastaukset ristikkoon löytyvät seuraavalta sivulta.
13
14
YRITTÄJÄ-LEHTI
Suomen monipuolisimmasta
painotalosta:
asiakaslehdet
esitteet
hinnastot
hyllysomisteet
julisteet
järjestölehdet
laatikot
lehdet
lomakkeet
luettelot
kalenterit
kansiot
kartat
kirjat
kirjekuoret
kutsut
kuvastot
kuvateokset
käyntikortit
lattiatelineet
mainostuotteet
messutuotteet
mobilet
ohjelmalehtiset
pakkaukset
pop-upit
postikortit
pöytästandit
pöytätelineet
sanomalehdet
taidekirjat
tarrat
vihkikutsut
vuosikertomukset
Yrittäjyys on kestävyysmatka
- varmista jaksamisesi
Kylpylähotelli Sani yhdessä
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa, tarjoaa yrittäjille
suunnitellut työhyvinvointipäivät 7.-8.11.2013, Kalajoel-
la. Päivien sisältö toteutetaan
yhteistyössä
Taitoavaimen
sekä
Valmennuskumppani
Oy:n kanssa.
Yrittäjien työhyvinvoin-
Paremmat asiat syntyvät
vain tekemällä paremmin.
Paremmat
Pyydä tarjous:
asiat
Asiakkuuspäällikkö
Mainospainotuotteet, myymälä- jaYLIVIESKA:
tapahtumamainonta,
Matti Knuutila • 044 3110 209
premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija,
syntyvät
matti.knuutila@lonnberg.fi
iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset,
vain
taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit
ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö
tekemällä
Esko Östberg • 044 3110 204
Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi
esko.ostberg@lonnberg.fi
paremmin.
Hyvinvointipäivien varaukset ja lisätiedot: Kylpylähotelli Sani (08) 4692 500 ja myynti@kalajokiresort.fi
KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö
Timo Karkia • 050 5982 052
timo.karkia@lonnberg.fi
Kuva: Euroopan komissio
www.lonnberg.fi
tipäivät on suunniteltu mahdollisimman monipuoliseksi
ja yrittäjälle helposti toteutettavaksi kokonaisuudeksi. Päivät tarjoavat lisäksi hienon
mahdollisuuden verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon
muiden yrittäjien kanssa.
Hyvinvointipäivien aikana on mahdollisuus vahvistaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia, sekä saada aikaa
yrityksen osaamisen kehittämiseen. Luvassa mm. Ukkkävelykuntotesti sekä kehon
koostumuksen mittaus, vesijumppaa sekä voima- ja naurujoogaa. Lisäksi yrittäjät
saavat käytännön vinkkejä
fyysisen kunnon ylläpitoon ja
konkreettisia työkaluja ajanhallintaan.
Olli Rehn
Lappeenranta 18.–20.10.2013
IlmoIttaudu nyt -
Jaajo Linnonmaa
paIkkoja rajoItetustI!
www.yrittajapaivat.fi
Henkka Hyppönen
Inka Henelius
Esko Valtaoja
syty
YRITTÄJÄ-LEHTI
15
www.syt.fi
Suomen Yrittäjäin
Työttömyyskassan
Syty-lehden erikoispainos
suomalaisille yrittäjille
SYT-kassan Merja Jokinen:
Edullista ja simppeliä riskienhallintaa
Yrittäjät voivat saada erilaista neuvontaa yritystoimintaan
liittyen. Yrittäjäjärjestöillä,
uusyrityskeskuksilla, kauppakamareilla, koulutusjärjestäjillä jne. on paljon koulutusja neuvontapalveluja, mutta hämmentävän usein niiden
painopisteen huomaa olevan
vain yritystoiminnan kehittämisessä. Se on tietysti tärkeää
ja kaikki liiketoimintasuunnitelmaan, tuotteisiin, markkinointiin ja kilpailuun liittyvät tekijät ovat avainasemassa
yritystoiminnan menestymiselle. Mutta yrittäjä on myös
yksi rengas suomalaisten työtätekevien ihmisten joukossa,
ja se sosiaaliturva, minkä palkansaajille järjestää työnantaja, tulee yrittäjän järjestää itse
itselle. Ja tästä yrittäjiä ei neuvota riittävästi, tai heillä ei ole
aikaa paneutua asiaan.
Meitä yrittäjän sosiaaliturvasta vastaavia tahoja ovat
ensisijaisesti vakuutusyhtiöt,
kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa. Yrittäjän sosiaaliturvan lähtökohtana on yrittäjän lakisääteinen eläkevakuutus YEL, johon esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyys
ja vakuutustaso perustuvat.
Yrittäjän tulee itse vakuutta
itsensä, sopia vakuutuksen tasosta ja muuttaa sitä tarvitta-
essa niin eläkelaitokseen kuin
työttömyyskassaan.
Jäsenyys yrittäjän työttömyyskassassa on vapaaehtoinen. SYT-kassassa on nyt reilut 23 000 jäsentä, joten vain
pieni osa yrittäjistä on ottanut
työttömyysvakuutuksen. Yrittäjien taakkaa erilaisten maksujen puristuksessa on raskas,
ja tällöin kaikki vapaaehtoiset maksut jätetään hoitamatta. Mutta jos yrittäjä haluaa
hallita omaa henkilökohtaista riskiään ja turvata oman ja
perheensä talouden, niin kannattaa miettiä työttömyysvakuutuksen ottamista. Muutaman sadan euron vuosimak-
sulla saa jo kohtuullisen turvan verrattuna kansaneläke-
laitoksen maksamaan perusturvaa, jos jotain yllättävää
tapahtuu ja yritystoiminta pitää lopettaa.
Elämme nyt aikaa, jolloin
arviot talouskehityksestä huolestuttavat. Yrityksiä lopetetaan ja uusia perustetaan vähän. Työurien pidentäminen
on tärkeää, mutta samalla
yli 50-vuotiaiden työttömien
työllistäminen ontuu samalla kun nuorisotyöttömyys uhkaa isoa joukkoa kohti syrjäytymistä. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja näiden panosta. Yritystoiminnan aloittamisen kynnys pitää olla riittävän matala.
Työttömyysvakuutus on yksi
Iloisella keittiöllä menee lujaa
Susan Äijälästä tuli
yrittäjä 2006. Silloin
perustettu Iloinen
keittiö on nimensä
mukaisesti erikoistunut keittiötarvikkeiden myyntiin. Vaikka
tulevaisuus näyttää
valoisalta, Suomen
Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenyydestä
nainen ei aio luopua
jatkossakaan.
meille, Susan hymyilee.
- Lahteen yritys avasi myymälän 2011 ja Hyvinkäälle viime vuonna. Nyt työn alla on neljäs myymälä. Helsingin Kannelmäessä ovet avataan lokakuussa. Iloisen keittiön tuotteita myydään myös
omien liikkeiden ulkopuolella. Tukkumyynnin ansiosta
niitä saa aina Kilpisjärveä ja
Ahvenanmaata myöten. Jäl-
leenmyyntipisteitä on viitisenkymmentä.
Taantuma ei näy
keittiöissä
– ainakaan
negatiivisesti
Yrittäjyys on vastannut odotuksia. Susan sanoo, että ennakkokuva yrittäjyydestä oli
pikemmin realistinen kuin romanttinen.
–Vanhempani pitivät kauppapuutarhaa Porissa, joten
olen nähnyt pienestä pitäen,
millaista yrittäjän työnteko on.
Yritystään Äijälät ovat luotsanneet kasvuhakuisesti. Liikevaihto on kasvanut vuoden
2009 130 000 eurosta viime
vuoden yli 620 000 euroon.
– Tänä vuonna tavoitteena
on rikkoa miljoonan raja, Susan kertoo. Epävarmasta taloustilanteesta ei ole ollut toiminnalle ainakaan haittaa.
– Taantumassa kotona tekemiseen liittyvät aktiviteetit monesti kasvattavat kiinnostustaan. Sekin on auttanut,
että meneillään on ollut vahva
leivontabuumi.
Tärkeä turva
SYT-kassaan Susan liittyi heti
aloittaessaan yrittämisen.
– Joku turva on hyvä olla, vaikka menisi kuinka lujaa
ja hyvin, nykyään SYT -kassan varapuheenjohtajana toimiva Susan sanoo. Kassan jäsenmäärä on kasvanut mukavasti viime vuosina, mutta tutkimusten mukaan turhan moni yrittäjä tuntee sosiaaliturvaasioita edelleen pintapuolisesti.
– Moni kokee, että yrittäjä ei voi joutua työttömäksi.
Hyppy Keittiötarvikkeiden
pariin oli aikamoinen loikka tuntemattomaan, sillä aiemman uransa Susan oli tehnyt tyystin toisessa maailmassa. Vuonna 1988 prosessi-insinööriksi valmistuneen naisen pitkäaikaisia työnantajia
olivat olleet esimerkiksi Neste
Chemicals ja Esso. Siinä maailmassa öljyt olivat aivan toiset kuin keittiössä.
keinoista, joilla tätä kynnystä voi madaltaa. Kun olet vakuuttanut itsesi, niin sinulla
on taloudellinen turva jos jotain sattuu. Yrittäjän ei tarvitse olla supermies tai amatzoni joka pärjää aina ja kaikkialla, vaan yrittäjyyden pitää olla yksi luonteva tapa työllistyä
ja hankkia elantonsa. Ja kuten
palkansaajilla, jos työt loppuvat syystä tai toisesta, niin toimeentulo varmistuu ansiosidonnaisella päivärahalla seuraavaan työllistymiseen asti.
Merja Jokinen
kassanjohtaja
Se on harhaluulo. Erityisesti
nykymaailmassa yrittäjä voi
joutua yhtäkkiä isojen muutosten keskelle täysin itsestään riippumattomista syistä, Susan huomauttaa. Eniten
hän taivastelee yrittäjiä, jotka
jättävät kassan maksut väliin
taloudellisen tilanteen vuoksi.
– Juuri silloinhan turvan
säilyttäminen on kaikkein
tärkeintä, hän sanoo. Vaikka
oma yritys on kovassa nosteessa, Susan kertoo nukkuvansa yönsä paremmin SYTkassan jäsenenä.
– Jos eteen tulisi sellainen
tilanne, että toiminta syystä
tai toisesta loppuisi, olisi siinä
paljon pohdittavaa. Näen, että
jos edes sosiaaliturvaan liittyvät asiat ovat kunnossa, on se
yksi murhe vähemmän.
teksti ja kuva Ville Kulmala
Lokakuussa avataan
ovet Helsingissä
– Iloinen keittiö myy keittiövälineitä ja -tarvikkeita sekä
sisustus- ja lahjatavaraa, miehensä kanssa yritystä pyörittävä Susan esittelee. Tuoteskaala on laaja ja ulottuu osteriveitsistä paistinpannuihin
sekä valtavaan määrään erilaisia leivontatarvikkeita. Lippulaivamyymälä toimii nykyään Ideaparkissa.
– Meille on tärkeää, että
luonnollista asiakasvirtaa on
tarpeeksi. Ideaparkissa käy
vuosittain noin seitsemän miljoonaa ihmistä, joten se riittää
Susan Äijälä on luotsannut yritystään komeaan kasvuun. Tänä vuonna on liikevaihdossa on tavoitteena rikkoa miljoonan euron raja.
Silikoninen sydänpaistomuotti on ollut yksi yrityksen hittituotteista. Niitä on myyty Suomeen jo toistakymmentätuhatta.
– Brittiläinen myyjäkin totesi, että Suomessa taitaa olla paljon rakkautta ilmassa, Äijälä huomauttaa.
16
2
YRITTÄJÄ-LEHTI
www.syt.fi
Lasten ehdoilla
Leipomoyrittäjät
Christine ja Tommi
Kauhanen tekevät
pitkiä työpäiviä, mutta
viettävät illat ja viikonloput pienten lastensa
kanssa. Ylimääräiset
työtunnit tehdään
öisin.
Pellillinen karjalanpiirakoita
valmistuu hetkessä Christine
ja Tommi Kauhasen yhteistyönä: Christine kaulitsee pyöreät pohjat, Tommi levittää päälle riisipuurotäytteen ja molemmat rypyttävät piirakoita näppärästi.
Kauhaset perustivat NykäMummon Piirakka -yrityksensä Säynätsalon keskustaan keväällä ja liittyivät saman tien
myös SYT-kassaan. Se antaa
taloudellista turvaa, jos jostain
syystä tulee mutkia matkaan.
Alku on ollut vauhdikas.
Tommin mummon perinteisen
karjalaisen reseptin mukaan
leivotut piirakat ovat iskeneet
asiakkaiden makuhermoihin.
Yritys sai nimensäkin mummon mukaan.
- Oikeastaan homma on lähtenyt liikkeelle paremmin kuin
uskalsimme odottaa, Tommi
sanoo.
Työttömyysturvaan
parannuksia
vuoden alusta
lähtien
Vuoden 2013 alussa yrittäjän
työttömyysturvaan tuli lakimuutoksia, jotka sisälsivät merkittäviä parannuksia yrittäjän
ja tämän perheenjäsenen työttömyysturvaan. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei
enää työskentele yrityksessä.
Perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän TyEL-vakuutetulle perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta,
jos yritys on lomauttanut tai irtisanonut myös muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.
Yritystoiminnan uudelleen
käynnistys myös helpottui,
koska yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Nykyisin riittää, että yrityksen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta
on lopetettu, ja henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen
yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä luopunut yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen
Pariskunta leipoo käsin
200-500 piirakkaa myyntiin
joka arkipäivä. Piirakoita myydään kahdessa elintarvikemyymälässä, ja lisäksi tulevat
yksityiset tilaukset.
Christine ja Tommi asuvat
kahden lapsensa kanssa hyvin lähellä leipomoa. Toinen
vanhemmista lähtee arkiaamuisin puoli kahdeksan maissa viemään 3-vuotiasta JennaJasminia ja 1,5-vuotiasta Noora-Emiliaa perhepäivähoitoon.
Siinä vaiheessa toinen vanhempi on ahertanut leipomolla jo pari tuntia.
Ensimmäiset, kauppoihin
tilatut piirakkapellilliset on
saatava uuniin jo viiden jälkeen. Leipomista riittää koko
päiväksi; paistovalmiita pellillisiä pakastetaan seuraavaa
päivää varten.
- Teemme työtä lasten ehdoilla, ja vietämme kaikki illat kello 17-21 yhdessä kotona. Kun lapset ovat nukahtaneet, joudumme joskus kutsumaan lapsenvahdin kotiin ja
lähtemään leipomishommiin,
Christine kertoo.
Pariskunta ei toimita piirakoita kauppoihin viikonloppuisin. Silloin ollaan perheen
kanssa yhdessä. Ylimääräiset
tilaukset on toki valmistettava
yötyönä, ja silloin uni saattaa
jäädä muutamaan tuntiin.
yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä
tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä.
Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua työja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon työttömyydestä.
Lausunto on kassaa sitova.
Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän
• on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon ja
• on lopettanut yritystoiminnan ja TE-toimisto on todennut
hänet oikeutetuksi etuuteen.
Työssäoloehto täyttyy, kun
yrittäjä on ollut kassan maksavana jäsenenä vähintään 18
kuukautta. Jotta jäsenyysaika
voidaan lukea työssäoloehtoon,
yrittäjyyden tulee lain mukaan
olla laajuudeltaan olennaista.
Toiminnan laajuus on olennaista, kun yrittäjän lakisääteisen
Työtä on paljon, mutta
omassa yrityksessä työaika on
joustava. Aviopuolisot voivat
myös vuorotella leipomisen ja
lasten hoidon järjestelyissä.
Lähikuukausina on tarkoitus avata kahvio leipomon yhteyteen. Keskimäärin yli kymmentuntisiksi venyviä työpäiviä ei enää pysty venyttämään.
Vanhemmat haluavat, että
heillä riittää voimia viettää aikaa myös lasten kanssa.
Tommi myöntää, että haaveena on toiminnan laajentaminen joskus niin, että voisi itse keskittyä johtamiseen. Juuri nyt pariskunta iloitsee siitä,
että pystyy ansaitsemaan omin
käsin perheen elannon.
Läheisessä
S-marketissa
piirakkakori on taas tyhjä. Tänään on säynätsalolaiset ovat
ostaneet jo 120 piirakkaa, ja iltapäiväksi Christine ottaa puhelimessa vastaan 60 piirakan
lisätilauksen.
teksti ja kuva Ritva Kupari
Christine ja Tommi Kauhasen
alku on ollut vauhdikas. Tommin mummon perinteisen karjalaisen reseptin mukaan leivotut
piirakat ovat iskeneet asiakkaiden makuhermoihin.
eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo (YEL-vakuutetuilla vahvistettu työtulo) on
vähintään 8 520 €/vuosi. Eläkevakuutusmaksujen tulee myös
olla maksettu.
Yrittäjä voi saada päivärahaa, jos hän todisteellisesti lopettaa yritystoimintansa. Kassan on katsottava työttömyyden alkavan TE-toimiston esteettömän lausunnon alusta
lukien. Päivärahan maksaminen alkaa aikaisintaan 7 omavastuupäivän jälkeen. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään
500 päivää.
Kun yli 18 kuukautta yrittäjänä toiminut jäsen lopettaa
toimintansa, kassan tulee selvittää, jääkö toiminnan lopettamisesta tai myymisestä jäljelle puhdasta myyntivoittoa.
Jos myyntivoittoa jää, se siirtää
päivärahan maksamisen alkamista. Lue lisää www.syt.fi
SYT-kassan puheenjohta Juhani Hopsu:
Kassan jäsenyys kiinnostaa
Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan on tämän vuoden aikana liittynyt syyskuun alkuun
mennessä ennätysmäärä uusia
jäseniä eli lähes 3500 yrittäjää.
Viime vuonna SYT-kassaan
liittyi lähes 4700 yrittäjää.
- Yrittäjät ovat vähitellen
huomanneet, että heilläkin on
oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla, sanoo
SYT -kassan hallituksen puheenjohtaja, Talousjuristit Oy:n
toimitusjohtaja Juhani Hopsu.
Hopsun mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat
edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.
- Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000
yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden
osakkaat luetaan useimmiten
työttömyysturvalain mukaisiksi
yrittäjiksi. Suhde palkansaajien
ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin
kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 70 % prosenttia
kuuluu johonkin työttömyys-
Juha Hopsu toteaa, että pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.
kassaan. Yrittäjistä vain noin 12 siosidonnaista päivärahaa sai
% on liittynyt työttömyyskas- kesäkuussa 628 jäsentä eli noin
san jäseneksi, mainitsee Hopsu. 2,7 % kassan jäsenistä.
- Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien
määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa
parantaneista lakimuutoksista
vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pyTilastokeskuksen työvoimasynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltutkimuksen mukaan Suomen
taan kertoo sen, että yrittäjät eityöttömyysaste oli heinäkuussa
vät helpolla luovuta vaikeiden
6,6. SYT-kassa maksoi heinäkuussa päivärahoja 20 % enem- aikojen koittaessa, päättää pumän kuin vuotta aiemmin. An- heenjohtaja Juhani Hopsu.
Päivärahan
saajia 20 %
enemmän
YRITTÄJÄ, HALUATKO LISÄTIETOJA SYT-KASSASTA JA KASSAAN
LIITTYMISESTÄ? SOITA KAMPANJANUMEROON 09-612 03530.
YRITTÄJÄ-LEHTI
www.syt.fi
SYT turvasi Juha Pellisen toimeentulon
Käsillä uusi ammatti
Koulutettu hieroja
Juha Pellinen, 45, avaa
liikehuoneistonsa oven
hyväntuulisuutta ja
hyvinvointia hehkuen.
- On rikkaus saada
tehdä tätä työtä ja olla
osa ihmisten hyvinvointia. Tiedän, miten
tärkeää se on. Olen
itse voinut todella pahoin, Pellinen toteaa.
Kotkalainen Pellinen on aina ollut kova tekemään töitä.
Vuonna 2005 hän ryhtyi kodinkonekauppiaaksi. Vuosien
mittaan tuli selväksi, että Pellisellä ei ollut enää yritykseen
intoa ja paloa. Hän paloi itse
loppuun, eikä nähnyt tulevaisuutta valoisana. Lopulta hän
irtautui yhtiöstä ja ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi
tammikuussa 2012. Onneksi
Pellinen oli liittynyt Suomen
Yrittäjäin Työttymyyskassaan
jo vuonna 2008.
- Olin ollut kassan jäsenenä tarpeeksi kauan ja työssäoloehto täyttyi keposes-
nä vaiheessa ollut edessä hermojen menetys, hän muistelee.
Kymmenessä kuukaudessa Pellinen oli opiskellut itselleen hierojan ammattitutkinnon, ja jo tammikuussa 2013
hän oli rekisteröinyt uuden yrityksensä.
- Yrittämiseen sisältyy aina riski. Mutta onko nykyään
missään varmaa työpaikkaa?
Positiivinen pitää olla, mutta
myös realisti, sanoo Pellinen,
joka teki tarkat liiketoimintasuunnitelmat.
Uusi yritystoiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin.
- Into on kova ja työ mukavaa. Se harmittaa, etten vaihtanut alaa aiemmin. Mutta ehkä tässä iässä on enemmän
ymmärrystä kohdata erilaisia
ihmisiä erilaisine tarinoineen,
miettii Pellinen, joka suosittelee muillekin yrittäjille työttömyyskassan jäsenyyttä.
YEL kannattaa pitää oikealla tasolla, hän muistuttaa.
ti. SYT:ssä oli ripeää toimintaa ja minua autettiin auliisti.
En ole vastaavaa ennen kokenut. Minulla on aikaisempaakin kokemusta työttömyydestä 1990-luvulta, jolloin kuuluin silloiseen Kunta-alan ammattiliitto KTV:hen.
Pelliselle oli alusta saakka
selvää, että hän ei jää ihmettelemään vaan ryhtyy opiskelemaan hierojaksi. Haaveissa siinsi oma pieni yritys Karhulassa.
- Pieni mutka matkassa oli,
että paikallisen TE-toimiston
kanssa jouduin ensin vääntämään siitä, onko alalla työllistymismahdollisuuksia ja tuetaanko opiskelujani.
Pellinen aloitti hierojaopintonsa Porvoossa. SYT:n kautta hän sai työttömyyspäivärahaa, jonka suuruus määräytyi
YEL:n vakuutusmaksun mukaan. Lisäksi hän sai ylläpitokorvausta omaehtoisen koulutuksen aikana. Kassan turvaama toimeentulo oli merkittävä
koko Pellisen perheelle, johon
kuuluu vaimo ja kaksi poikaa.
- Keväällä kävi vielä niin,
että katosta tuli vedet läpi ja
edessä oli kallis remontti. Ilman työttömyysturvaa olisi sii-
teksti ja kuva Stiina Kiiveri
SYT-kassa turvasi Juha Pellisen toimeentulon ja kouluttautumisen uuteen ammattiin hierojaksi.
Jäsenmaksu määräytyy
työtulon mukaan
SYT -kassan jäsenmaksu on
nykyisin noin 0,6-1.5 % YEL,
MYEL -vakuutuksen perustana olevasta työtulosta tai osaomistajien ja perheenjäsenten
TyEL-palkasta.
Jäsenmaksu on laskenut jo useampana
vuonna peräkkäin. Sen vahvistaa Finanssivalvonta vuosittain.
Tarkasti sanottuna jäsenmaksun suuruus on nyt 1,70 %
vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 eu-
ron ylittävästä osasta 25 000
euron vuosityötuloon saakka
ja tämän ylittävästä osasta 1,3
%. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa
verotuksessa.
Esimerkkejä työtulon vaikutuksesta päivärahaan ja jäsenmaksuun
vuonna 2013
Työtulo
8 520
10 000
12 000
15 000
18 000
20 000
25 000
28 000
30 000
35 000
40 000
45 000
50 000
60 000
70 000
80 000
90 000
Jäsenmaksu
46,24
71,40
105,40
156,40
207,40
241,40
326,40
365,40
391,40
456,40
521,40
586,40
651,40
781,40
911,40
1 041,40
1 171,40
Päiväraha
32,46
34,88
38,78
44,02
49,25
52,74
61,46
66,69
70,18
78,90
87,62
92,37
96,24
104,00
111,75
119,50
127,25
Päiväraha/kk
697,89
749,92
833,84
946,34
1 058,84
1 133,84
1 321,34
1 433,84
1 508,84
1 696,34
1 883,84
1 985,91
2 069,25
2 235,91
2 402,58
2 569,25
2 735,91
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,24 euroa,
kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,92 €. www.
syt.fi – sivuilla on laskurit, joiden avulla voit laskea päivärahan ja jäsenmaksun suuruuden
omalla työtulollasi.
Yrittäjä
varmista perusturvasi:
• Saat sairauspäivärahaa ja työttömyysturvaa
• Perheenlisäys ei ole rasite
• Eläkkeesi riittää elämiseen
Tarkista
YEL-työtulosi
vuosittain
Esimerkkejä:
YEL-työtulo
10 000 e/v
Sairauspäiväraha (brutto)
585 e/kk
Ansiosidonnainen
työttömyyspäiväraha
749 e/kk
Eläkkeelle 65 v, yrittäjäaika 20 v. 333 e/kk
20 000 e/v
30 000 e/v
1 166 e/kk
1 750 e/kk
1 133 e/kk
667 e/kk
1 508 e/kk
1 000 e/kk
Voit tarkistaa eläkkeesi työeläkeotteesta: www.tyoelake.fi
Monet vakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.
Vapaaehtoisilla vakuutuksilla voit täydentää perusturvaa.
Aloittavalle yrittäjälle on YEL-maksualennus.
YRITTÄJÄN perusturva: www.yrittäjät.fi/etappi
Kampanjanumero on auki ma-pe klo 9-16 aikavälillä 6.9–30.11.2013.
Numerosta saat perustietoja SYT-kassaan liittymisestä, jäsenyydestä ja päivärahoista.
Jos olet jo SYT-kassan jäsen niin otathan yhteyttä palveluaikojen puitteissa (ma-pe klo 9-11) työttömyysturvaneuvonnan
numeroon (09) 622 4830 tai vaihtoehtoisesti voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse neuvonta@syt.fi.
17
3
18
4
YRITTÄJÄ-LEHTI
Mikä on
SYT-kassa?
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) on
suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen
työttömyyskassa. Kassan tavoitteena on lisätä yrittäjien
elämänlaatua ja turvallisuutta vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen avulla.
SYT-kassan jäsenenä turvaat toimeentulosi työttömyyden kohdatessa. Jos jäät työttömäksi ja olet työttömyyskassan jäsenenä täyttänyt
yrittäjän työssäoloehdon, olet
oikeutettu ansiopäivärahaan.
Työttömyysetuuksia maksetaan kuukausittain keskimäärin 600 jäsenelle.
SYT-kassaan kuuluu tällä hetkellä yli 23 000 yrittäjää eri toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Vain
liittymällä yrittäjäkassaan on
työttömäksi jääneellä yrittäjällä mahdollisuus saada ansiosidonnaista päivärahaa.
Kassan yleiset ehdot ja
työttömyysturvan taso on
määritelty
työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaeissa.
SYT:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
www.syt.fi
MIKÄ, MIKSI, MITEN?
- kassa
siosidonnaista päivärahaa valitsemasi vakuutustason mukaan 500 päivä ajalta. Vakuutustaso voi olla maksimissaan
YEL-, MYEL-työtulon tai TyEL-palkan suuruinen.
• Kassan jäsen voi saada oikeuden
ansiosidonnaiseen
päivärahaan 18 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.
• Uudet yrittäjät voivat saada
yrittäjäpäivärahaoikeuden jo
12 kuukauden jäsenyydeltä ja
yrittäjyydeltä.
•
Työllistymistäedistävien
palveluiden ajalta voi saada
korotettua päivärahaa enintään 200 päivän ajan. Tältä
ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi myös verotonta kulukorvausta, jonka suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä.
• Jäsenmaksu alkaen 46,24
euroa vuodessa
• Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa
Miksi
liittyisin
SYT-kassaan?
Miten liityn
SYT-kassaan?
• Yritystoiminta on aina riskialtista ja yrittäjäkin tarvitsee
työttömyysturvaa.
• Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei
vielä takaa ansiosidonnaista
työttömyysturvaa.
• SYT mahdollistaa jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lapsikorotuksineen.
• Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on mahdollisuus katkeamattomaan työttömyysturvaan.
• SYT-kassan jäsenenä voit
saada työttömäksi jäätyäsi an-
SYT-kassaan voi liittyä netissä osoitteessa www.syt.fi
tai vaihtoehtoisesti voit tilata SYT-kassan esitteen esim.
kassan nettisivujen kautta tai
sähköpostitse neuvonta@syt.
fi. Esitteessä on mukana paperinen liittymislomake.
Mikäli haluat että kassan asiantuntijat ottavat liittymisasioissa sinuun yhteyttä
niin lähetä yhteydenottopyyntö esim. sähköpostitse neuvonta@syt.fi. Kirjoita yhteydenottopyyntöön nimesi, yrityksesi nimi sekä puhelinnumerosi.
Kuka on yrittäjä
työttömyysturvassa?
Yrittäjän
työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista
asemaa yrityksessä, katsotaan
usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän
perheenjäsenen kannalta on
tärkeää hahmottaa, ovatko he
palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä
vakuuttaa.
Henkilö, joka katsotaan
yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain
niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen.
YEL- ja MYELvakuutetut
Työttömyysturvalain
mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL -vakuutusvelvollinen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä MYEL-vakuutettua apurahansaajaa. Työttömyyskassaan liittymisen edellytyksenä on, et-
tä yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jolloin YELtai MYEL-vakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään
8 520 euroa vuodessa.
Yrittäjäksi
katsotaan
myös
TyEL-vakuutuksen
piiriin kuuluva osaomistaja
tai perheenjäsen, jos hän
• omistaa yksin vähintään
15 % tai jos hänen perheensä
omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee
johtavassa asemassa
• omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän
työskentelee
Perheenjäseniksi katsotaan
yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös
avopuoliso), lapset ja vanhemmat.
Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.
TyEL-palkan tulee olla vähintää 710 € kuussa (8 520
€/v), jotta osaomistaja tai perheenjäsen voi liittyä kassaan.
Miten valitsen
kassan
vakuutustason?
Kassan jäsen voi itse valita työttömyysturvan vakuutustasonsa. Taso saa olla enintään eläkevakuutuksen (YEL,MYEL
tai TyEL) vahvistetun työtulon
suuruinen ja sen pitää olla vähintään 8 520 euroa vuodessa
kerryttääkseen yrittäjän työssäoloehtoa. Vakuutustasoa ei
siis kannata ottaa suurempana kuin todellinen YEL-, MYEL- tai TyEL- vuosityötulo on.
Työtulon muuttuessa kannattaa myös kassan vakuutustasoa
muuttaa. Muutokset tulee aina
tehdä kirjallisesti esim. sähköpostilla osoitteeseen neuvonta@syt.fi.
1. YEL- ja MYELvakuutettu yrittäjä
YEL- ,MYEL-vakuutuksen
vuosityötulo on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYTkassassa YEL- ja MYEL- vakuutetulla ratkaisevaa on vakuutusyhtiön kanssa sovittu
laskennallinen työtulo. YELja MYEL-työtuloja ei voi lain
mukaan laskea yhteen työttömyyskassan vakuuutasoa valittaessa. Työtuloon eivät vaikuta osingot tai yksityisotot,
eikä myöskään verotuksessa
vahvistettu ansiotulo.
2. TyEL-vakuutettu
osaomistaja tai
perheenjäsen
TyEL-vuosipalkka on enimmäismäärä, jonka mukaan
yrittäjä voi vakuuttaa itsensä
SYT-kassassa. TyEL-vakuutetulla tämä tarkoittaa todellisuudessa maksettuja eläkevakuutuksen alaisia palkkoja.
Yrittäjäkassan
jäsenmaksut
suhteessa
palkansaajakassoihin
Yrittäjäkassan jäsenmaksut
ovat korkeammat palkansaajakassoihin verrattuna, koska
yrittäjän päivärahasta valtion
osuus (n. 60 %) on peruspäivärahan (v.2013 32,46€) suuruinen, loppuosa eli kassan
maksama omavastuuosa päivärahasta kerätään kassan jäsenmaksuilla.
Palkansaajapuolella valtio maksaa peruspäivärahan
osuuden, palkansaajakassan
maksama omavastuuosa päivärahasta on 5,5 %, ja muilta
osin siitä vastaa työttömyysvakuutusrahasto eli TVR.
Työttömyyskassojen valvontaviranomainen Finanssivalvonta edellyttää, että yrittäjäkassoilla pitäisi omavaraisuusaste olla vähintään 250
%, mikä tarkoittaa kahden ja
puolenvuoden kulujen määrää (omavastuu korvauskuluista ja hallintokulut). SYTkassan omavaraisuusaste on
tällä hetkellä 301 % eli SYTkassa on vakavarainen työttömyyskassa.
SUOMEN YRITTÄJÄIN
TYÖTTÖMYYSKASSA
www.syt.fi
Perustettu 1995
Yli 23 000 jäsentä
PL 999, 00101 Helsinki
Mannerheimintie 76 a, 4.kerros, Helsinki
puhelin (09) 622 4830 (ma-pe 9-12 ja ti 13–15)
faksi (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi
www.facebook.com/syt.fi
Kassanjohtaja Merja Jokinen
Puheenjohtaja
toimitusjohtaja Juhani Hopsu Talousjuristit Oy
- kassa
LIITY KASSAN JÄSENEKSI
JA VOIT VOITTAA
1000 EURON MATKALAHJAKORTIN
Liity jäseneksi SYT-kassaan 6.9- 6.12.2013 välisenä aikana ja voit voittaa 1000 euron
arvoisen matkalahjakortin. Arvontaan osallistuvat kaikki 6.9- 6.12.2013 välisenä
aikana liittyneet jäsenet. Arvonta suoritetaan 9.12.2013.
Arvonnan voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
- kassa
Julkaisija: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa. Päätoimittaja Merja Jokinen. Toimitus ja taitto: Viestintäharju Oy. Toimitusneuvosto: Merja Jokinen, Pekka Salokoski.
Palaute ja juttuideat: toimitus@syt.fi. Painopaikka: Botnia Print. ISSN 2242-492x.
YRITTÄJÄ-LEHTI
Hallitus päätti osinkoverotuksesta –
yhteisöveropäätös säilyi ennallaan
Hallitus on sopinut vuoden
2014 budjettiesityksen ja siinä
verotusta koskevat päätökset
perustuvat pitkälti viime keväällä tehtyihin ratkaisuihin.
Osakeyhtiöiden verotus kevenee – muiden yhtiömuotojen ei
Aikaisemman tiedon mukaisesti yhteisövero laskee
vuoden 2014 alusta alkaen
20 prosenttiin eli 4,5 prosenttiyksikköä nykyisestä. Hallitus toivoo, että verokannan
alentamisella on positiivinen
vaikutus yritysten investointeihin, talouskasvuun ja työllisyyteen.
Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden
verotukseen ei ole kuitenkaan
joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8
% vuotuista tuottoa kuitenkin
enintään 150 000 euroon asti.
Tuon rajan ylimenevä osa on
85 prosenttisesti veronalaista
pääomatuloa. Osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun
8 prosentin vuotuisen tuoton
ylimenevältä osalta osinko on
75 prosenttisesti veronalaista
ansiotuloa. Toivottavasti alla
olevat esimerkit vähän selventävät tulevan osinkoverotuksen sisältöä:
Suurin muutos nykyiseen
osinkoverotukseen nähden,
on se, ettei ensi vuodesta alkaen ole enää mahdollista nostaa
täysin verovapaata osinkoa,
ehdotettu muutoksia, vaan niiden verotus voi jopa nousta,
koska pääomatulojen progressio kiristyy. Tämän johdosta
hyvää tulosta tekevien toiminimien, avointen ja kommandiittiyhtiöiden on syytä miettiä yhtiömuodon muuttamista
osakeyhtiöksi.
vaan vähimmälläänkin osakas
maksaa osingoistaan veroa 7,5
-8,0 %.
Isojen osinkojen, joiden
määrä ylittää 8 % nettovarallisuudesta, verotus ei siis keventynytkään, vaan niitä verotetaan edelleenkin ansiotulona
ja veronalainen osuus nousee
nykyisestä 70 prosentista 75
prosenttiin. Tällä muutoksen
myötä omistajayrittäjän ei ole
enää niin houkuttelevaa muuttaa osaa palkkatulostaan osingoiksi. Niiden omistajayrittäjien, jotka haluavat yksityistalouteensa isot tulot, mutta
haluavat välttää korkeaa ansiotulonverotusta, kannattaa
harkita yritysrakenteen muokkaamista siten, että jakautumisella eriytetään kiinteistöt
omaan yhtiöön. Jakautumisen
jälkeen osan tuloista voi saada
vuokratulona, jota verotetaan
Listaamattoman yhtiön
jakamaa osinkoa
verotetaan kolmella eri
tavalla
Kevään kehysriihen päätöksestä poiketen hallitus on sopinut, että henkilöosakkaiden
listaamattomasta yhtiöstä saamien osinkojen jako ansio- ja
pääomatuloina verotettaviin
tuloihin säilyy.
Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadusta osingosta on veronalaista
25 % siihen määrään saakka,
pääomatulona. Niille omistajayrittäjille, joilla on vähän
ansiotuloja ja joiden yrityksellä on pieni nettovarallisuus, on
osinkojen verotus ansiotulona ihan hyvä asia, silloin kun
ansiotulojen veroprosentti säilyy pienempänä kuin pääomatulojen.
Hallitus ei ole maininnut siirtymäsäännöstä osinkoverotukseen liittyen, vaan
31.12.2013 päättyvältä tilikaudelta vuoden 2014 puolella maksettavat osingot verotettaneen uuden mallin mukaisesti, vaikka yhtiön tuloksesta maksetaan veroa vielä
korkeamman yhteisöveron eli
24,5 prosentin mukaan. Täl-
paa ankarammaksi.
Suunnittelu
kannattaa aloittaa nyt
Verotuksellisesti tehokas voitonjako ennen osinkoverotuksen kiristymistä ja riittävä valmistautuminen
muutoksiin
kannattaa aloittaa nyt. Muutokset vaativat erilaisia toimenpiteitä yrityksen ja sen
osakkeenomistajien erilaisista tarpeista johtuen. Omistajayrittäjän kannalta on järkevää tehdä vertailulaskelmia,
joissa haetaan optimaalista
osingonjakomäärää kuluvan
vuoden osalta vanhojen säännösten perusteella sekä hahmotellaan itselle sopivinta varojen siirtotapaa yksityistalouteen muuttuneiden säännösten
voimaan tultua. Suunnittelussa pitää huomioida osingon ja
palkanmaksun lisäksi myös
muut tulon siirtotavat, joilla varoja voidaan siirtää yksityistalouteen. Näitä keinoja
ovat mm. pääoman palautukset, omien osakkeiden hankinta tai vuokra- tai korkotulon maksamisen osakkaalle. Suunnittelun lähtökohtana
on aina yrityksen ja yrittäjän yksilöllinen tilanne. Jollakin osakkaalla voi olla pakottava tarve siirtää paljon rahaa
yksityistalouteensa ja jollakin toisella tarve on hyvin pieni tai yritys itse tarvitsee kaiken kassavirran liiketoiminnan laajentamiseen. Koska
yhteisövero laskee ensi vuonna 4,5 prosenttia, joissakin tilanteissa yrityksen kannalta
voi olla järkevää pidentää tilikautta päättymään vuoden
2014 puolelle, jolloin koko tilikauden tulos verotetaan tilikauden päättymishetkellä voilöin yrityksen ja osakkaan ko- massa olevan verokannan mukonaisverorasitus muodostuu kaan.
väliaikaisesti korkeammaksi
vanhoja voittovaroja jaettaessa, vaikka muutokset eivät jatkossa aiheutakaan olennaisia
muutoksia kokonaisverorasitukseen nykymalliin verrattuna. Verotuksen painopiste
siirtyy yrityksen verotuksesta
nykyistä enemmän osakkaan
saaman henkilökohtaisen tulonverotukseen.
Pörssiyhtiöstä saadun osingon verotus
Listattujen yhtiöiden osingot ovat jatkossa luonnollisille henkilöille 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa Kirjoittaja: KHT-tilintarkasniiden määrästä riippumatta. taja ja ELY-keskuksen sertiNykyisin ne ovat 70 prosent- fioima yrityskonsultti Mintisesti veronalaista pääomatu- na Herlevi, joka toimii KPMG
loa. Tästä johtuen yksityishen- Oy Ab:ssä Partnerina. Lisäkilöiden osalta pörssiyritysten tietoja: 0400-564 225 tai minsuora omistus muuttuu aiem- na.herlevi@kpmg.fi
19
Projant Oy vastaa
valtiovallan haasteeseen
kilpailukyvyn
parantamisesta
Heureka-foorumissa 26.8. puhunut pääministeri Jyrki Katainen oli huolissaan Suomen talouden
kasvunäkymistä ja haastoi maan talouselämän talkoisiin Suomen kilpailukyvyn ja taloustilanteen
parantamiseksi. Ylivieskassa toimivan Projant
Oy:n toimitusjohtaja Jouni Anttila uskoo vakaasti, että kaksi merkittävää keinoa kasvuyritysten kilpailukyvyn parantamiseen ovat myynnin tehostaminen ja kansainvälistyminen.
- Tuote saattaa olla kunnossa, mutta prosessit eivät ole pysyneet haasteiden mukana. Myynti voi
olla laimeaa ja kansainvälisyys hirvittää. Näihin
kynnyskysymyksiin olemme tarjoamassa omat ratkaisumme, Anttila sanoo.
Kasvua kansainvälistymisestä
Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisvaliokunnan jäsenenä Anttila on päässyt syventymään monilla aloilla toimivien yritysten haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja johtopäätös
on selvä – kasvua on haettava viennistä. Keinotkin ovat selvillä. Jouni Anttila toteaa, että Suomessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Tehokkailla myynninkehittämistoimilla ja oikea-aikaisella kansainvälistymisellä moni yritys pääsee yli
kynnyksen, joka erottaa pelkän selviytyjän menestyvästä yrityksestä.
- Suomi kaipaa nyt menestystarinoita ja jotta niitä voisi syntyä, vuoropuhelu yrittäjäjärjestöjen ja
valtiovallan välillä olisi syytä tiivistyä teoiksi. Valiokuntamme tarkoitus on juuri tämä, sanoo Anttila.
- Olemme valiokunnassa valmistelemassa kasvuohjelmaa, jolla Suomen talouskasvua voitaisiin
edesauttaa. Kasvuohjelmassa esitellään toimenpiteitä, joilla valtio voisi poistaa tai madaltaa rakenteellisia kasvun esteitä. Näitä toimenpiteitä ovat
mm. muutokset yritysverotuksen tasoon ja rakenteeseen, uudet yritysrahoitusmuodot pankkirahoituksen rinnalle, työmarkkinoiden pelisäännöt ja rakenne.
- Yritysten itse täytyy pystyä huolehtimaan mm.
myymiensä tuotteiden ja palvelujen laadusta, näiden tuotteiden myynti- ja markkinointitaidoista,
talouden hallinnasta yli suhdannesyklien ja yritysten elinkaarien. Kaikkia ongelmia ei voi sysätä valtion hoidettavaksi, Anttila toteaa.
Projant Oy perustettiin
kasvuyritysten myynninkehittäjäksi
Jouni Anttilan vuodenvaihteessa perustamalla,
myynninkehittämiseen keskittyvällä Projant Oy:llä
on ollut työntäyteinen vuosi ja sillä on voimakkaat
kasvutavoitteet.
- Tarvetta tarjoamallamme palvelulla on paljon,
ja asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamiimme tuloksiin, toteaa Anttila. Syyskuun alussa Projant Oy saa arvokkaan lisän palkkalistoilleen, kun
Lasse Pylväs aloittaa työnsä yrityksessä. Pylväällä on vankka kokemus kansallisesta ja kansainvälisestä yritysmaailmasta mm. Maler Oy:n ja Scanfil EMS Oy:n varatoimitusjohtajana ja tehtaanjohtajana
Kiinassa Scanfil EMS Oy:n Suzhoun tehtaalla. Omalta osaltamme haluamme vastata valtiovallan
haasteeseen ja auttaa yrityksiä kasvun tielle. Tällä
hetkellä toimimme 200 km:n säteellä toimipaikastamme Ylivieskassa, ja tällä alueella, johon kuuluvat Oulun, Kemin, Oulun Eteläisen, Kokkolan,
Vaasan, Seinäjoen ja Iisalmen talousalueet, on paljon mahdollisuuksia, tiivistää Jouni Anttila.
20
YRITTÄJÄ-LEHTI
HA APA JÄRVI
Elinkeinoissa monta tukijalkaa
Jorma Uusitalo
Vaikka Suomen taloudessa
eletään vaikeita aikoja, löytyy
onneksi myös alueita, missä
yritystoiminta jatkuu edelleen
vahvana heikosta yleisestä talouskehityksestä huolimatta.
Haapajärvi on yksi tällainen
positiivinen poikkeus.
- Haapajärviset yritykset
ovat menestyneet hyvin, vaikka ajat ovat vaikeat, sanoo
Haapajärven Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Niinikoski.
Hänen mukaansa yksi selitys
sille, miksi Haapajärvellä on
onnistuttu kulkemaan vastavirtaan, on paikkakunnan monipuolinen elinkeinorakenne.
- Haapajärven asukasluku
on noin 7 700 henkilöä. Siihen nähden meidän elinkeinorakenne on suorastaan poikkeuksellisen monipuolinen.
Haapajärvellä toimii kymmenkunta eri alojen isoa yritystä, jotka työllistävät merkittävästi suoraan mutta myös
alihankinnan kautta. Maatalous on Haapajärvellä vahvaa, ja
kauppa sekä palvelut ovat samoin tärkeitä työllistäjiä. Esi-
Jyrki Niinikoski vierellään cnc-työstökeskus,
jolla valmistetaan tehokkaasti mittatilaustyönä kalusteovien aihioita.


merkiksi pieniä erikoisliikkei- Tapahtumat tuovat kautä kaupungin keskustasta löy- punkiin paljon ihmisiä naatyy hämmästyttävän paljon, puripaikkakunnilta,
jolloin
Niinikoski esittelee.
he tottuvat asioimaan täällä muulloinkin. Sen lisäksi
Naapureista käydään
Haapajärven työpaikkaomaasioilla Haapajärvellä
varaisuus on yli sata prosentHaapajärvestä on kehittynyt tia, mikä tarkoittaa, että meilomassa kokoluokassaan alu- lä käydään paljon töissä muueellinen kaupan keskus, osit- alta. Haapajärven haaste ja
tain juuri monipuolisten eri- mahdollisuus onkin houkutelkoisliikepalveluiden ansios- la näitä ihmisiä muuttamaan
ta. Oma merkityksensä on ol- pysyvästi tänne. Se tietenkin
lut silläkin, että Haapajärven edellyttää, että heille on tarjolYrittäjäyhdistys toimii aktii- la riittävästi tontteja sekä palvisesti ja järjestää vuosittain veluita. Jotta kaupan palvelut
useita tapahtumia joko yksin pysyvät monipuolisina jatkostai yhdessä kaupungin kanssa. sakin, se edellyttää luonnolliHaapajärven yksi kaupallinen vahvuus
on erikoisliikkeiden suuri määrä.
sesti sitäkin, että paikkakuntalaiset ostavat myös tulevaisuudessa Haapajärven omista
liikkeistä.
- Kun itsekin rakensin äskettäin huomasin, miten kattavasti kaupungista löytyy
muun muassa rakennusalan
palveluita.
Puheenjohtajan mukaan yksi selitys yritysten menestymiseen on sekin, että Haapajärvellä valmistettuja tuotteita markkinoidaan laajasti eri
puolille. Sen lisäksi löytyy
yrityksiä, jotka ovat hyödyntäneet esimerkillisesti nettikaupan tarjoamat mahdollisuudet.
YRITTÄJÄ-LEHTI
21
HA APA JÄRVI
Niinikoski kehuu yrittäjien ja kaupungin välistä yhteistyötä. Se näkyy muun muassa
yhteistyönä tapahtumia järjestettäessä sekä säännöllisenä
yhteydenpitona. Yrittäjät ovat
päässeet sanomaan myös mielipiteensä kaupungin kehittämisestä.
- Kaupungin johto kantaa
oikealla tavalla huolta siitä, että haapajärviset yritykset pärjäävät. Siellä on tunnistettu
yrityselämän elinvoiman tärkeys, ja kaupungin edustavat
ovat valmiita ottamaan kopin,
kun puhutaan vaikkapa tapahtumien järjestämisestä tai yritystoiminnan edellytysten kehittämisestä.
kenne on sekin yksi paikkakunnan tukijaloista.
- Puu- ja metalliteollisuus
sekä betoniala ovat esimerkkejä merkittävistä työllistäjistä. Haapajärvestä ei voi
myöskään puhua ilman maataloutta. Vaikka tilojen määrä vähenee, alkutuotanto pysyy elinvoimaisena ja sen
osuus työllisestä työvoimasta on noin kymmenen prosenttia.
- Oma lukunsa on kaupan
monipuoliset palvelut. Haapajärvellä on myös naapurikuntien näkökulmasta merkittävä kaupallinen rooli, ja
sieltä tulee meille paljon asiakkaita. Tämä puolestaan on
tehnyt mahdolliseksi sen, että Haapajärveltä löytyy niin
monipuolisesti eri alojen erikoisliikkeitä. Erikoisliikkeille onkin tärkeää, että Haapajärvi säilyttää kaupallisen
vetovoimansa jatkossakin.
Elegalla hyvä alkuvuosi
Elega Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Niinikoski sanoo, että rakennustoimialalla korjausrakentaminen
on vilkasta ja siellä tarve kasvaa koko ajan.
- Tämä aika on korjausrakentamiselle erittäin hyvä,
koska hinnat ovat edullisia ja
ammattitaitoisia työntekijöitä löytyy helposti. Kotitalousvähennyksen merkitys on tosi suuri ja sen jatkuminen tärkeää.
Elegan liikevaihto ylitti viime vuonna kymmenen miljoonan euron rajan. Kuluva
vuosikin alkoi hyvin, sillä yhtiön liikevaihto kasvoi kymmenen prosenttia ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Kokonaisvolyymistä Ruotsin markkinoiden osuus on 15
prosenttia, ja Elega työllistää
yhteensä noin 150 henkilöä
Suomessa ja Ruotsissa.
- Syksy on toki vielä pelaamatta ja näkymät ovat haastavat, koska yleinen epävarmuus vaikeuttaa pieniäkin investointeja. On tärkeää, ettei
apatia valtaa mieliä ja tulevaisuuteen suhtaudutaan myönteisesti. Kuten joku on sanonut, kaikissa tuulissa voi purjehtia, kun vain valitsee oikeat purjeet.
Valtuustosalissa esillä oleva Mika Myllylän urasta
kertova näyttely on ollut kaupunginjohtaja Juha Uusivirran mukaan erittäin suosittu.
Uusia alueita yritysten
ja asukkaiden tarpeisiin
Tavoitteena
vetovoimainen
Haapajärvi
Teolliset työpaikat ovat yksi Haapajärven kaupungin tukijaloista.
nia eri tapahtumia ympäri
vuoden. Ne elävöittävät kaupunkia, houkuttelevat tänne
väkeä naapuripaikkakunnilta ja luovat ihmisille mahdollisuuden tutustua toisiinsa.
Tällä tavalla vaalitaan arvokasta Haapajärvi-henkeä.
Yrittäjän päivän ohjelmaan Haapajärvellä kuului
muun muassa kaupungin järjestämä kahvitilaisuus, jossa
yrittäjät pääsivät vaihtamaan
ajatuksia kaupungin ja aluekehittämisestä vastaavan NIHAKin edustajien kanssa.
Koulutus yksi
vahvuuksista
Jorma Uusitalo Yrittäjien yhteishenki ja hyvä yrityskanta on kaupungin
Kaupunginjohtaja Juha Uu- strategian nelikenttäanalyysivirta esittelee kaupunki-, sissä mainittu mahdollisuukelinkeino- ja konsernistra- siksi, joita kaupungin kehittegiaa, jonka tavoitteena tämisessä on hyödynnettäon entistä vetovoimaisempi vä. Kaupunginjohtaja nostaa
Haapajärvi. Kadunmiesten esille myös bioenergian osaja -naisten puheissa suurim- alueet. Haapajärven ammatpana huolenaiheena on kau- tiopistolla on toiminut biopungin viime vuosien nega- kaasulaitos vuodesta 2007.
tiivinen väestökehitys. Kau- Biokaasua on käytetty lämpunginjohtajan mukaan stra- möntuotantoon, ja viime
tegian yksi päätarkoituksia vuoden keväällä valmistui
on nimenomaan korjata vä- biokaasun ajoneuvojen tankestön vähenemistä ja huolto- kausasema.
suhteen heikkenemistä.
- Koulutus on meidän yk- Haapajärvi on sopivan si vahvuuksista, ja sitä hakokoinen paikka, missä ih- luamme vahvistaa edelleen.
miset tuntevat toisensa. Ver- Meiltä löytyy kaupan, halkottuminen ja keskinäinen linnon sekä maa- ja metsätayhteistyö synnyttävät ai- louden koulutusta, ja tarjolla
na jotain uutta, mikä on yk- on sekä nuorisoasteen- että
si voimavara kaupunkia ke- aikuiskoulutusta. Monipuohitettäessä, Uusivirta koros- linen lukio tekee yhteistyötaa yhdessä tekemisen mah- tä ammattiopiston kanssa,
dollisuuksia.
mikä monipuolistaa valintoYhdeksi hyväksi esimer- jen mahdollisuutta ja luo sykiksi hän nostaa kaupungin nenergiaetuja. Lisäksi valja yrittäjien yhteistyön.
mistelussa on jatkoa agrolo- Arvostan sitä aktiivista gi-koulutukselle hankepohtapaa, jolla yrittäjäyhdistys jalta, Uusivirta luettelee.
järjestää Haapajärvellä moMonipuolinen elinkeinora-
Haapajärven yksi erityispiirre on yli sadan prosentin työpaikkaomavaraisuus. Hyvän
syntyvyyden ohella toinen
luonnollinen keino vaikuttaa
väestökehitykseen positiivisesti on saada muualta työssä käyvät muuttamaan Haapajärvelle pysyvästi. Kaupunginjohtajan mukaan tämä
edellyttää perheen työpaikkojen lisäksi sitä, että paikkakunnalta löytyvät riittävän
kaupan palvelut, sote-palvelut sekä vapaa-ajan palvelut.
- Kaupungin tärkeä rooli
on luonnollisesti luoda toimintaedellytyksiä yrityksille huolehtimalla tonteista ja
toimitiloista. Ouluntien uudelle teollisuusalueelle rakennetaan parhaillaan katuverkostoa, ja sieltä yrityksille on tarjolla noin 20 tonttia.
Samaan yhteyteen kaavoitetaan alue hieman raskaammalle erikoisliikkeiden toimialalle, joka palvelee muita alueelle toimivia yrityksiä.
- Haapajärven keskustaalueelle meille on valmistumassa osayleiskaava. Siihen
sisältyy muun muassa Tiitonrannan alue, joka mahdollistaa asuntorakentamisen maalaismaisemaan hieman isommille tonteille.
Kuntarakenne- ja sote-uudistukset puhuvat tällä hetkellä kuntapäättäjiä kaikkialla.
- Haapajärvi seuraa keskustelua
kuntarakenteesta avoimin mielin. Jos jotain halutaan tapahtuvan, se
edellyttää avointa ja aktiivista yhteydenpitoa naapurien kesken. Sote-ratkaisu vaikuttaa paljon. Jos siihen löytyy järkevä kustannusten
kasvua leikkaava ratkaisu, se
saattaa vaikuttaa myös kuntarakenneratkaisuihin, Uusivirta arvioi.
22
YRITTÄJÄ-LEHTI
HA APA JÄRVI
 

Mika Kaisto varmistaa,
että Juho Kaisto saa
matkaansa juuri sellaiset maalit kuin haluaa.
Henkilökohtaista palvelua
sisustamisen asioissa
Jorma Uusitalo tymisen mahdollisuudet entistä useammalta oman erikoisHaapajärven katukuvaa lei- alansa kivijalkamyymälältä.
Haapajärven Sisustuskesmaavat monet eri alojen erikoisliikkeet. Näky on piristävä kuksen yrittäjät Jari Marjakanpoikkeus aikana, jolloin kau- gas ja Mika Kaisto tietävät, etpan keskittyminen isoihin yk- tä henkilökohtainen asiakassiköihin vie elintilan ja menes- palvelu on se keino, jolla pai-
kallinen erikoisliike menestyy
kovenevassa kilpailussa. Palvelu ja henkilökunnan ammattitaito ovat asioita, joita myös
asiakkaat yrittäjien kokemusten perusteella eniten arvostavat.
- Tarjontaa on tänä päivä-
- Lattiapäällysteissä uutta ovat vinyylilattiat. Myös muovimatot yleistyvät, Jari Marjakangas kertoo.
nä paljon meidänkin markkina-alueella, ja mukaan tulee
myös uusia yrityksiä. Tässä tilanteessa on elinehto erottautua muista, ja meidän kohdalla erottava tekijä on asiakkaalle annettava henkilökohtainen
ja ammattitaitoinen palvelu.
YRITTÄJÄ-LEHTI
23
HA APA JÄRVI
- Tuotteiden lisäksi pystymme tarjoamaan asennuspalvelun, eli sen minkä myymme
myös asennamme. Asennuspalvelun kysyntä kasvaa koko
ajan, koska asiakkaille on tärkeää, että hyvät tuotteet tulevat
asennetuiksi paikoilleen asianmukaisesti. Kotitalousvähennyksellä on näissä tilanteissa
suuri merkitys, yrittäjäkaksikko kertoo.
Asiakkaita myös
naapurikunnista
Haapajärven Sisustus Oy on
vuonna 1999 perustettu sisustusalan erikoisliike, jossa sekä Jari Marjakangas että Mika Kaisto toimivat aluksi työntekijöinä.
- Keväällä 2004 edelliset
omistajat totesivat, että nyt olisi
maalikauppa myytävänä. Koska tunsimme alan ja asiakaskunnan hyvin ennestään, emme miettineet kovinkaan kauan, vaan liiketoimintakauppa
tehtiin vielä samana vuonna.
Kaksi vuotta myöhemmin ostimme myös kiinteistön.
Sisustustarvikemyynti käsittää esimerkiksi maalit, tapetit, kaakelit sekä lattiapäällysteet. Varsin pian mukaan
tuli kalustemyynti ja Topikeittiöiden edustus sekä puuteollisuusmaalien vähittäiskauppa. Yrittäjien lisäksi liike työllistää tällä hetkellä asentajan ja
keittiömyyjän.
Päämarkkina-alueeseen
kuuluvat Haapajärven lisäksi naapurikunnat Kärsämäki,
Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Nivala. Teollisuusasiakkaita meillä on noin sadan
kilometrin säteeltä, ja pääasiassa puuteollisuutta edustavien teollisuusasiakkaiden osuus
liikevaihdosta on noin kolmasosa.
- Sisustussuunnittelua teemme käytännössä joka päivä asiakaspalvelutilanteissa.
Meillä on yhteistyökumppani,
jonka kautta onnistuvat myös
täydelliset sisustussuunnittelut. Kun mukaan lasketaan vielä kalustepuoli asennuspalveluineen, asiakas saa meiltä halutessaan koko palvelukokonaisuuden, Marjakangas ja
Kaisto luettelevat erikoisliikkeen kilpailutekijöitä.
”Suunta on ollut oikea”
Sisustamisessa seurataan perinteisesti hyvin tarkasti kulloinkin vaikuttavia trendejä ja
suuntauksia.
- Tällä hetkellä seiniin halutaan erityisesti vaaleita pintoja, joihin haetaan tehoja vaikkapa harmaan eri sävyillä.
Lattiapäällysteissä uutta ovat
vinyylilattiat, jotka ovat viemässä markkinoita laminaatilta. Samoin muovimatot yleistyvät, koska ne ovat tänä päivänä erittäin laadukkaita ja
niistä saa näyttävän näköisen
lopputuloksen. Muovimattojen koostumukset ja kuosit
ovat kehittyneet merkittävästi siitä, mitä ne olivat 70-luvulla. Muovimatoissa korostuu lisäksi kosteuskestävyys, koska
ne voidaan asentaa ilman saumoja, Jari Marjakangas toteaa.
Kalustemyynnissä asiakkaita palveleva Jenni Kaisto kertoo, että juuri nyt kysytään paljon vaaleita kalusteita ja mielellään ilman vetimiä.
- Välitiloissa käytetään muutakin kuin laattaa, esimerkiksi lasia tai välitilalaminaattia.
Pähkinä jäi keväällä pois runkoväreistä, ja jatkossa käytetään enemmän erivärisiä verhouslevyjä. Koska nyt halutaan selkeitä linjoja, integroituja koneita kysytään entistä
enemmän. Paljon haetaan lisäksi perinteisiä keittiöratkaisuja modernien lisäksi, Kaisto jatkaa.
Entä miltä näyttää tulevaisuus?
- Viime vuodet ovat olleet meille kasvun vuosia. Eli
suunta on ollut oikea varsinkin
kun puhutaan markkinoista,
jotka eivät juuri kasva. Toivottavasti saamme Haapajärvelle
lisää teollisia työpaikkoja, jotta väestökehitys ei enää huonone. Kaupanteossa luotamme
hyväksi havaittuun peruspalettiin, mutta tietenkin olemme
valmiita nopeisiin muutoksiin
lyhyelläkin aikataululla, yrittäjät kertovat.
 ­­€‚ƒƒ€„…



PL 27, 85801 Haapajärvi
p. 044-585 1920, Vaihtolava-auto p. 044-585 1921




Varattu




 ­
­
€ 



€­
­‚ ­
­­
€
ƒ
 ­



VUODEN
VUODEN2013
2013
ERITYISETU:
ERITYISETU:
Perus
Terveysturva
Perus
Terveysturva
-vakuutusilman
ilman
-vakuutus
VUODEN
2013
terveysselvitystä.
terveysselvitystä.
ERITYISETU:
Meillä
Meillä jokainen
jokainen
yritys
yritys on
on
Meillä
jokainen
suurien
suurien etujen
etujen
yritys
on
arvoinen.
arvoinen.
suurien etujen
Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän
Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme.
arvoinen. Ja sehän
tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä?
Perus Terveysturva
-vakuutus ilman
terveysselvitystä.
Urakointi Finnilä Oy
Katajaperäntie 32. Puh. 044 290 2922
tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja,
säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä?
Soita meille numeroon 010 252 9625* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys
Soita meille numeroon 010 252 9625* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys
Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän
tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä?
Soita meille numeroon 010 252 9625* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys
SUOMENSELÄN
*
*
Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%).
Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%).
Yhdessä hyvä tulee.
*
Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%).
24
YRITTÄJÄ-LEHTI
HA APA JÄRVI
Tavoitteena jatkuvasti
parempi klapikone
Valmistumassa olevan klapikoneen äärellä Ulla Kokkonen ja Tomi Vilppola.
Jorma Uusitalo että kokonaan uusien tuotteiden luomisen, kertoo MaaseMaaselän Kone Oy:n klapiko- län Koneen markkinointipäälneet ovat hyvä esimerkki sii- likkö Marjo Saarnio.
tä, että innovatiivisuudella ja
vahvalla t&k-toiminnalla voi Kilpailu kiristynyt
saada tukevan jalansijan kan- merkittävästi maailmalla
sainvälisillä
markkinoilla, Yrityksen perustivat haapavaikka yritys toimiikin suur- järvisille tuttu kolmikko Ismo
ten metropolien ulkopuolella. Hallapuro, Eero Korhonen ja
Haapajärvisen yhtiön klapi- Leevi Näsälä. Perustajat aloitkoneet ovat tulleet tunnetuik- tivat pienestä mutta ideariksi jo yli kolmessakymmenes- kaus antoi eväät yrityksen
sä maassa, ja itäisen Euroo- kasvulle. Nykyään Maaselän
pan potentiaaliset markkinat Koneen omistaa Jari Löfroos
ja yhtiö kuuluu Terra Patrisovat vielä katsomatta.
- Olemme valmistaneet kla- monialakonserniin.
Klapikoneiden lisäksi Haapikoneita pitkään ja olemme
pajärvellä
valmistetaan piesiinä vahvoja. Tuotekehityknessä
mittakaavassa
rehunseen on panostettu pitkäjänjakovaunuja,
joiden
osuus
teisesti, ja niissä tehtävissä
on
noin
kymmenen
prosenttyöskentelee seitsemän henkilön ryhmä. He haistelevat tia tehtaan tuotannosta. Klaasiakkaiden tarpeita ja maail- pikoneiden valmistus on toiman tuulia. Tuotekehitys kat- miala, jossa suhdannevaihtetaa sekä jo olemassa olevien lut näkyvät varsin herkästi.
tuotteiden jatkokehittämisen Tällä hetkellä yritys työllistää
Tuoreita leivonnaisia kodikkaassa ympäristössä
Jorma Uusitalo salmessa, Lahdessa ja Jyväs- tua, olit sitten työmies tai yrikylässä. Menitpä Häggmanil- tysjohtaja.
”Pietarsaarelaisella Johan Se- le millä tahansa paikkakunveri Häggmanilla oli unelma- nalla, huomaat astuneesi pe- Raaka-aineketju
kahvilakulttuuria tarkasti tiedossa
na olla itsenäinen yrittäjä, lei- rinteistä
kohtaamispaik- Yrittäjä ja toimitusjohtaja Yrpurimestari. Perinteinen tie huokuvaan
ammattiin vei ensin oppipo- kaan, jonne on helppo asettau- jö Häggman nauttii kupillisesjasta kisälliksi ja vihdoin mestariksi. Vuosien mittaan kokemus karttui ja vuonna 1929
leipurimestari Häggman perusti nimeään kantavan kahvilakonditorialiikkeen Haapajärvelle. Severin isännöimästä kahvila- ja leipomoliikkeestä tuli pian paikkakuntalaisten
suosima kahvittelu- ja kohtaamispaikka”.
Näin Häggmanin perheyrityksen syntyvaiheista kerrotaan yhtiön kotisivuilla. Kotisivujen perusteella käy ilmi sekin, että alkuaikojen menestysresepti kantaa yritystä
eteenpäin edelleen: puhtaista
ja korkealaatuisista raaka-aineista valmistetut tuoreet leivonnaiset kodikkaassa ympäristössä.
Häggman toimii tänä päiKahvilatyöntekijä Hanna-Leena
vänä Haapajärven lisäksi NiRautaoja uusitun Nivalan-kahvilan
valassa, Ylivieskassa kahdestiloissa.
sa toimipisteessä, Kalajoella,
Oulaisissa, Haapavedellä, Ii-
ta teetä tutussa ympäristössä
ja käy läpi yrityksen vaiheita
ja menestystekijöitä.
- Severi Häggmanin jälkeen
yrityksen toimintaa jatkoi isäni yhdessä veljensä ja siskonsa
kanssa. 1980-luvulle tultaessa
omistus siirtyi minulle ja neljälle sisarukselleni, joista itseni lisäksi kaksi on yrityksen
palveluksessa. Lisäksi edellisestä sukupolvesta äiti kuuluu
omistajiin. Yhtiön liikevaihto on noin 2,3 miljoonaa eu-
roa ja se työllistää hieman yli
40 työntekijää. Toimipisteistä
kuusi on ketjun omia ja neljä
yrittäjävetoisia. Ensimmäisen
kerran yritys laajeni Haapajärven ulkopuolelle 1985, jolloin Nivalaan avattiin Häggmanin kahvila.
Lahden ja Jyväskylän kaltaisille isommille paikkakunnille ketju laajeni, koska siihen tarjoutui hyvä tilaisuus
sopivien tilojen ansiosta. Samalla periaatteella lisäkasvua
haetaan myös tulevaisuudessa.
Yrjö Häggman korostaa, että vaikka perheyrityksellä on
pitkät perinteet, se ei automaattisesti takaa menestystä
liiketoiminnassa. Asiakkaan
luottamus täytyy ansaita joka
kerta uudestaan.
- Meidän vahvuus on perinteinen kahvilamiljöö sekä laadukkaat ja perinteiset tuotteet.
Raaka-aineet ovat lähellä tuotettuja ja aina kun mahdollista, kotimaisia. Tiedämme tarkasti, mistä raaka-aineet tulevat, missä vilja on kasvanut,
missä kananmunat tuotetaan
ja mitä kanoille syötetään. Mikä parasta, meille on tarjolla
YRITTÄJÄ-LEHTI
25
HA APA JÄRVI
80 henkilöä, joista suurin osa
työskentelee alkutuotannossa
ja kokoonpanossa.
Marjo Saarnio kertoo, että yhtiön keskeinen kilpailutekijä, vahva tuotekehitys,
on pitkäjänteistä työtä. Kestää vähintään vuoden suunnittelun aloittamisesta, ennen
kuin uusi tuote saadaan markkinoille.
- Ennen markkinoille tuloa tarvitaan muun muassa
huolellista testaamista ja fii-
laamista. Aina pitäisi löytää
myös kustannustehokkuuden
näkökulmasta optimaaliset
ratkaisut. Kilpailu on kiristynyt valtavasti, ja sen seurauksena niin Suomesta kuin Keski-Euroopasta löytyy yllättävän paljon toimijoita. Samaan
aikaan Kauko-idästä tulee
markkinoille klapikoneiden
halpaversioita, ja Yhdysvallatkin on merkittävä valmistaja. Universaali piirre on se,
että onneksi klapeja tarvitaan
- Esille pitää tuoda koko ajan jotain uutta, jotta markkinat pysyvät virkeinä, sanoo markkinointipäällikkö Marjo Saarnio.
liseksi toimijaksi tarkasti rajatussa segmentissä on eittämättä yksi suomalaisia menestystarinoita. Sen takia
Marjo Saarnio saakin listata
lisää syitä menestykseen.
- Pohjalainen periksiantamattomuus,
yrittäjähenkisyys, tekemisen meininki. On
myös tutkittu ennen kuin on
tehty, ja se mikä on tehty, on
tehty hyvin, hän sanoo.
Kilpailukyky perustuu klapikoneisiin, jotka kestävät
vertailun toiminnallisesti sekä laadullisesti, ja ne on tuotettu
kustannustehokkaasti. Klapikoneista on karsittu kaikki ylimääräinen ja ne
ovat kooltaan kompakteja.
Silti niistä löytyy voimaa ja
ne kestävät kovienkin puiden
kuten tammin ja pyökin työstämisen.
Maaselän Koneen kasvuvauhti on ollut voimakasta
erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Miltä
näyttää tulevaisuus?
- Meillä on tuotekehityksessä paljon hyviä ideoita.
Nyt kun markkinoilla on hiljaisempaa, hiomme kynsiä ja
kehitämme uutta, jotta olemme entistä vahvempia sitten
kun markkinat taas elpyvät.
Kasvua haetaan myös uusilta
markkinoilta. Itäinen KeskiEurooppa sekä Baltia ja Venäjä ovat alueita, missä on paljon potentiaalia, Saarnio sanoo.
varsinaisessa merkityksessä,
hän nauraa.
Häggman korostaa ideoinnin ja kumppaneiden merkitystä.
- On tärkeää hyväksyä, etteivät kaikki ideat elä, ja et-
tä usein paras lopputulos löytyy jalostamisen ja epäonnistumistenkin kautta. Yrittäjä
tarvitsee lisäksi hyvät yhteistyökumppanit suunnitteluun
ja toteutukseen. Ilman heitä ei
voi pärjätä.
kaikkialla, Saarnio nauraa.
Yhtiön uusin klapikone esiteltiin kesällä Seinäjoen Farmarissa ja seuraava lokakuussa Jyväskylän KoneAgriassa.
- Koko ajan pitää tuoda esille jotain uutta, jotta markkinat pysyvät virkeinä. Paikalleen ei voi jäädä, markkinointipäällikkö korostaa.
Päämarkkinat
sijaitsevat Suomessa mutta luettelo maista, joihin Haapajärveltä viedään klapikoneita,
on myös pitkä ja vakuuttava:
Keski-Euroopassa esimerkiksi Saksa, Ranska sekä Hollanti, Iso-Britannia, Kanada, Yhdysvallat, Japani, Uusi-Seelanti, Australia...
Jokaisessa maassa Maaselän Koneella on oma jälleenmyyjänsä, joka hoitaa jälleenmyynnin lisäksi jälkimarkkinoinnin suomalaisyrityksen
vastatessa muun muassa koulutuksessa ja erilaisista muista tukitoiminnoista.
”On myös tutkittu
ennen kuin on tehty”
Maaselän Koneen kasvu pienestä yrityksestä kansainvä-
Kinnulan lähteestä maailman
parasta vettä, joka on olennainen elementti kahvin lisäksi
leivonnassa.
Tuotteiden ohella Häggman
on panostanut kahviloidensa
miljööseen.
- Haluamme, että ihmisillä on leppoisa tilaisuus nauttia herkullisista leivonnaisista rauhallisessa ympäristössä.
Tila ei saa riidellä asiakkaan
tunteiden kanssa. Sen takia
käytämme hillittyjä värejä ja
kalusteet on sijoitettu siten, että asiakkaille syntyy oma tila. Haluamme olla koko kansan kahvila, joka sopii kaikille
asiakasryhmille.
Yrittäjä tarvitsee
hyvät kumppanit
- Tämä sopii minulle erittäin hyvin, koska yrittäjänä
saa tehdä asioita monipuolisesti ja omalla tavallaan. Jos
joku asia menee poskelleen,
syyllinen löytyy peilistä. Yrittäminen on yrittämistä sanan
Kahvilabisness on Häggamanin mukaan kovaa, mutta siihen on myös totuttu.
- Tällä alalla ratkaisee kokonaisuus, ja tunnelma on yksi osa kokonaisuutta. Keskiostos on pieni, ja hintojen täytyy
olla sopivat, jotta ihmiset voivat käyttää kahvilapalveluita
silloinkin, kun taloudessa eletään tiukempia aikoja. Tulevaisuutta odotamme varovaisen toiveikkaina. Kun talous
lähtee taas pyörimään, se luo
pohjaa kehittämiselle ja maltillisille investoinneille.
Yrjä Häggman kasvoi yrittäjäelämään jo nuorena kou- - Meidän vahvuus on perinteinen kahvilamiljöö sekä laadukkaat ja perinteiset tuotteet, Yrjö Häggman
lulaisena sekä armeija-aikana. sanoo.
LAATUA
PALVELUA
OSAAMISTA

Minkä myymme, tarvittaessa myös asennamme!






 ­€
‚ ‚ƒƒ„…†
€‡ƒ‚ˆ‰‚Šƒƒ‰ƒ
‹‹‹€

€
Konikuja 5, 85800 HAAPAJÄRVI
Puh. (08) 764 085

         ­ €‚ƒ
„€€………†‡ƒˆ
‰Š
‹…ŒŽ‹‰‚ …‹ ‘……
26
YRITTÄJÄ-LEHTI
HA APA JÄRVI
KASSAJÄRJESTELMIÄ
VAIKKA KAIKILLA
MAUSTEILLA
ja paljon muuta...
SAA KYSYÄ!
Uudis
tunut
SUNSBOYMINITYÖVALOT
Jorma Uusitalo
Super s
a
tehok
Jälleenmyynti mm.: STARTAX Oy Lempäälä,
Justus Ylivieska, Marjakangas Alavieska,
Wandamotor Nivala, Motonet myymälät Suomessa.
Kysy lähimmästä varaosaliikkeestäsi!
AGROINNO OY
Laadukas vanhuus
kodikkaassa ympäristössä
Ojaharjuntie 54, 85820 Oksava
P. 040 5126 125
www.agroinno.fi
„

­
­
‚
ƒ‚
€
­
­


Lampelan
palvelukodissa Kuusaanjärven tuntumassa eletään rauhallista arkea
luonnonkauniissa ympäristössä. Asukkaat osallistuvat
talon askareisiin, kuten leipomiseen, jos voimia ja halua riittää. Tai sitten voi lähteä vaikkapa ongelle läheisen
joen varrelle, oleskella omissa
oloissaan tai vaihtaa kuulumisia palvelukotiyrittäjien pienten lasten kanssa.
Yleisessä ilmapiirissä korostuu turvallisuuden tunne,
koska monet asukkaista sairastavat dementiaa, jolloin esimerkiksi tutut ja turvalliset arkirutiinit ovat erityisen tärkeitä.
Maan ensimmäisiä
yksityisiä vanhusten
palvelukoteja
Vuonna 1993 toimintansa
aloittaneen Lampelan palvelukodin perusti Pertti Lampela yhdessä Sisko-vaimonsa
kanssa.
- Ostimme minun kotitilan 1987 ja mietimme, mihin
sitä voitaisiin käyttää. Sitten
näin tv-ohjelman, jossa todettiin, että Suomeen pitäisi saada vanhuksille kodin ja laitoksen välimuotoja. Menin tapaamaan Haapajärven kaupungin silloista sosiaalijohtajaa,
ja hän innostui heti asiasta,
Lampela kertaa yrityksen syntyvaiheita.
Palvelukodin avatessa ovensa se oli ensimmäisiä yksityi-
Yrittäjä Johanna Nyyssölä lapsineen ilahduttaa päivittäin Lampelan palvelukodin asukkaita.
siä vanhuksille tarkoitettuja palvelukoteja koko maassa.
Silloinen Maaseutupiiri lähti
rahoittamaan rakentamista, ja
kyse oli rahoittajallekin mittavasta hankkeesta. Palvelukodin tilat ovat ideaalit, koska
ne rakennettiin nimenomaan
vanhusten
palveluasumista
varten. Arkkitehti Jorma Hilliaho onnistui tehtävässään
hyvin, ja hän on suunnitellut
palvelukoteja sen jälkeenkin.
- Lähtökohtana olivat kodinomaisuus ja soveltuvuus.
vanhusten palveluasumiseen.

…ƒ††„


 ­€­‚ƒƒ­­­„
 ­€
Pertti Lampelan Sisko-vaimonsa kanssa perustama Lampelan palvelukoti rakennettiin
alunperinkin palvelemaan vanhusten palveluasumista.
Esimerkiksi ovet rakennettiin
niin leveiksi, että sisällä on
helppo liikkua. Samoin käytävissä riittää leveyttä ja huoneet ovat tilavat, eli nykyäänkin täällä asutaan ajanmukaisissa tiloissa, Pertti Lampela
kertoo ja jatkaa Lampelan olleen yksi ensimmäisistä yksityisistä palvelukodesta Suomessa laatukäsikirjoineen.
Vajaa kaksi vuotta sitten
vastuu palvelukodin toiminnasta siirtyi kokonaan Lampelan perheen tyttärille, Johanna Nyyssölälle ja Krista Lam-
pelalle. Sisko Lampela luopui
osuudestaan jo hieman aikaisemmin. Uudet yrittäjät olivat opiskelleet lähihoitajiksi,
ja Johannalla on lisäksi sosionomi (AMK)-tutkinto.
- Itselleni ei ollut itsestään selvää, että jatkan vanhempiemme yritystä, vaikka
olemme olleet siskoni kanssa
tässä mukana lapsesta saakka. Kiersin töissä ulkomaillakin mutta lopulta huomasin,
että tässähän se on lähellä hyvä työpaikka, Johanna nauraa.
Krista-sisko ei päässyt pai-
YRITTÄJÄ-LEHTI
27
HA APA JÄRVI
kalle haastattelua tehtäessä
mutta Johanna kiittää molempien puolesta vanhempia siitä,
että he ovat olleet tyttäriensä
tukena ja turvana, kun vastuu
yrityksestä on vähitellen siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. Tällä hetkellä Pertti Lampela hoitaa vielä palvelukodin
paperityöt sekä kirjanpidon.
Tehostettua
palveluasumista
Johannan mukaan Lampelan palvelukoti tarjoaa asukkaille ennen kaikkea maaseutumaisen ja rauhoittavan ympäristön. Se on tärkeä perusasia varsinkin, kun Lampelan
kaikilla tämän hetkisillä asukkailla on itselläänkin maaseututausta.
Palvelukoti on 12-paikkainen, ja asukkaiden keski-ikä
on noin 80 vuotta vanhimman ollessa 96-vuotias. Työntekijöitä on kahdeksan. Viime
keväästä saakka Lampela on
tarjonnut tehostettua palveluasumista, minkä seurauksena paikalla on hoitaja ympäri
vuorokauden.
- Kodinomaisuus tarkoittaa
muun muassa sitä, että kaikki
ruuat ja leivonnaiset tehdään
itse. Tilalla on paljon eläimiä;
hevosia, koiria, kissoja ja aasikin. Siskoni kanssa meillä on
pienet lapset, joita asukkaat
näkevät päivittäin. Liikumme
myös paljon ulkona ja meillä on oma rantapaikka. Sen lisäksi täällä käy erilaisia esiintyjiä. Asukkaiden omaiset
ovat tervetulleita vierailemaan
koska tahansa, ja tarvittaessa heille järjestetään mahdollisuus yöpymiseen, Johanna
Nyyssölä kuvailee Lampelan
arkea.
Yrittäjäksi ryhtymistään hänen ei ole tarvinnut katua.
- Tuntuu mahtavalta, että
työpaikka löytyi omasta takaa. Isä ja äiti tekivät aikanaan
rohkean ratkaisun, ja meistä
on siskon kanssa hienoa jatkaa
heidän työtään.
Pitkäaikaista kiviainesosaamista
Jorma Uusitalo
Tapio Maijalan ei ole tarvinnut katua ryhtymistään yrittäjäksi 1980-luvun loppupuolella. Hänen vuonna 1987 perustamasta T. Maijala Oy:stä on
kehittynyt vahva suomalainen
kiviainesosaaja, joka on erikoistunut louhintaan ja murskaukseen.
Yrityksen louhintakohteet
vaihtelevat suurista kaivosja massalouhinnoista pieniin
pohja- ja tielouhintoihin. Yrityksen liikuteltavat tela-alustaiset kaksi- ja kolmevaiheiset murskauslaitokset soveltuvat niin pieniin kuin isompiin
murskauskohteisiin.
- Kova työnteko ja onnistuneet
henkilöstövalinnat
ovat mahdollistaneet luotettavan toimitusvarmuuden. Sen
teemme, minkä lupaamme,
Tapio Maijala kuvailee yrityksensä tärkeintä toimintaperiaatetta.
Kalusto pidettävä
ajanmukaisena
Louhinta-alalla Maijala aloitti
porarina 1960-luvulla. Myöhemmin hän hankki panostajan lupakirjat ja työskenteli myös panostajana. Yrittäjäura käynnistyi louhintatöillä,
ja pari vuotta myöhemmin oli
aika hankkia toinen poravaunu sekä lisätä henkilökuntaa.
Kuusi vuotta perustamisen
jälkeen yhtiömuoto muuttui
osakeyhtiöksi.
- 90-luvun alkupuolen lama
oli vaikeaa aikaa. Hintataso
oli sellainen, ettei ollut mitään
mahdollisuuksia tehdä töitä
kannattavasti. Kun suhdanteet
sitten paranivat, aloin miettiä toiminnan laajentamista,
ja mukaan tuli murskaus. Sen
seurauksena liikevaihto yli
kaksinkertaistui ja työntekijämääräkin nousi kymmeneen
henkilöön, Maijala kertoo.
Vuonna 2000 yritykseen
hankittiin toinen tela-alustainen murskauslaitos ja kolmas
vuonna 2005. Siinä välissä
myös louhintakaluston määrä
oli lisääntynyt neljään nykyaikaiseen poravaunuun ja rikotuskoneita oli viisi. Murskauslaitoksista kaksi oli laajennettu kolmivaiheisiksi. Tällä hetkellä yritys työllistää noin 35
työntekijää.
- Talouden lamajaksoista
huolimatta olemme uusineet
kalustoa, jotta tehokkuus ja
toimitusvarmuus säilyvät. Ne
ovat menestyksen ehdottomat
edellytykset. Meidän on pysyttävä aikataulussa omissa
toimituksissamme, jotta koko
urakan aikataulu pitää.
Konekannan takia ala vaatii
pääomaa, ja koneilla onlisäksi rajattu käyttöikänsä, minkä
takia kaluston on uusiuduttava
säännöllisesti.
- Työpäivinä meillä pyörähtää käyntiin yli 20 moottoria.
Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin
pitää konekanta uudehkona,
koska muussa tapauksessa te-
hokkuus kärsii. Töitä teemme maanlaajuisesti mutta erityisesti keskisessä Suomessa
rannikolta itäiseen Karjalaan
mukaan lukien Savon sekä
Oulun ja Jyväskylän seudut.
Morenia-kauppa antaa
uusia mahdollisuuksia
Louhinta on kaivos- tai rakennustoimintaan liittyvää työtä,
jossa kallioperästä irrotetaan
kiviainesta joko räjäyttämällä
tai muuten louhimalla. Murskauksessa puolestaan louhittu
materiaali jalostetaan tiettyyn
tarkoitukseen
soveltuvaksi
murskeeksi.
Yrityksen liikevaihto on
käynyt enimmillään yli 11
miljoonassa eurossa, ja tällä hetkellä se on noin 8,5 miljoonaa. Asiakkaina ovat KTK,
kunnat ja kaupungit, kaivosyhtiöt sekä yksityiset rakennusliikkeet.
Elokuun lopulla julkaistiin merkittävä kauppa, jossa
T. Maijala Oy:n ja kalajokisen
Andament Groupin perustama
Kiviment Oy osti Metsähallitukselta sen tytäryhtiön Morenian kiviaines- ja teollisuusmineraaliliiketoiminnan sekä
Morenia-tavaramerkin.
- Andamentin kanssa tunnemme toisemme ja luotamme toisiimme, koska olemme
tehneet aikaisemminkin yhteistyötä. Työt menevät koko
ajan isommiksi, ja siksi myös
tarjoajien pitää olla kokoluokaltaan riittävän suuria. Alusta pitäen olemme halunneet
verkostoitua, ja tämä yhteistyö on sille luontevaa jatkoa,
Maijala kertoo ratkaisun taustoista.
Yrittäjän elämää hän kuvailee mielenkiintoiseksi ja vaihtelevaksi. Yrittäjä saa olla tekemisessä erilaisten ihmisten
kanssa, ja vastuun ohella yrittämiseen liittyy oma vapautensa.
- Yrittäjältä vaaditaan tietynlaista luonnetta. Pitää olla
kilpailuhenkisyyttä ja luottoa
omiin kykyihin, koska kaikki työt tulevat kilpailutuksen
kautta. Asioiden täytyy pysyä
hallinnassa, ja jos ilmenee jotain korjattavaa, se on tehtävä heti eikä turhaan odotella.
Kun yrittäjällä on selkeä päämäärä ja näkemys miten mennään eteenpäin, silloin hänellä
on myös hyvät mahdollisuudet
onnistua.
T. Maijala Oy on erikoistunut kiviainesosaajana sekä louhintaan että murskaukseen.
28
YRITTÄJÄ-LEHTI
Verotus kannustaa
sijoittamiseen ja t&k-toimintaan
V
erohallinto on julkaissut uusia ohjeita sijoitustoiminnan ja
tutkimus- ja kehittämistoiminnan määräaikaisista verokannusteista.
Ohjeessa käsitellään sijoittajan
määräaikaista verovuosina 2013–2015
pääomatulosta tehtävää vähennystä,
sen edellytyksiä sekä vähennyksen tuloutumista.
Sijoittaja voi vähentää
puolet osakepääomasta
Sijoittaja voi vähentää 50 prosenttia
kohdeyhtiöön rahana sijoitetun uuden osakepääoman määrästä. Yhteen
kohdeyhtiöön tehdyn sijoituksen perusteella vähennettävä määrä on verovuonna vähintään 5 000 euroa ja enintään 75 000 euroa. Vähennyksen saa
siten 10 000–150 000 euron sijoituksella.
Vähimmäismäärä on verovuosikohtainen, ei sijoituskohtainen. Vähennykseen oikeutettuja ovat vain Suomessa yleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilöt.
Sijoittaja saa vähentää vain sellaiset
vuosina 2013–2015 tekemänsä sijoitukset, jotka on tehty sijoitustoiminnan määräaikaisesta veronhuojennuksesta annetun lain voimaantullessa
(15.5.2013) tai sen jälkeen viimeistään
31.12.2015.
T&K-toiminnasta lisävähennys
Kotimaisella elinkeinotoimintaa harjoittavalla osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla sekä vastaavan ulkomaisen oikeushenkilön Suomessa olevalla kiinteällä toimipaikalla on oikeus tehdä
lisävähennys työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoi-
minnan palkkojen perusteella. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 100 prosenttia
välittömistä palkoista, jotka kohdistuvat yrityksen omaan liiketoimintaan
liittyvään tutkimus- ja kehittämishankkeeseen.
Lisävähennyksen enimmäismäärä
on verovuonna 400 000 euroa ja alaraja 15 000 euroa. Lisäksi tutkimusja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä annetussa laissa on säädetty vähennyksen erityisistä edellytyksistä.
Lakia sovelletaan hankkeisiin, jotka
on aloitettu 1.1.2013 tai sen jälkeen.
Lain tutkimus- ja kehittämistoimin-
Mikko Kuustonen ja Henkka Hyppönen
sparraavat Yrittäjäpäivillä Lappeenrannassa
Elämänmakuisia tarinoita
ja luovia ratkaisumalleja
T&K-vähennyksen voi
tehdä vuosien 2013 ja
2014 verotuksissa.
nan lisävähennyksestä oli tarkoitus olla voimassa 1.1.2013–31.12.2015. Valtioneuvosto kuitenkin päätti kehysriihessä, että lain voimassaoloa lyhennetään päättymään jo 31.12.2014 eli
vuotta aikaisemmin. Lakia sovellettaisiin siten vain vuosien 2013 ja 2014
verotuksissa.
Lisävähennyksen voi tehdä, kun tutkimus- ja kehittämistoiminnan hanke on aloitettu lain voimaantulon jälkeen. Lisävähennyksen saa myös, jos
ennen voimaantuloa on tehty vasta
hankesuunnitelma
Yrityksen on itse vaadittava vähennystä veroilmoituksellaan. Lisävähennys myönnetään verovuosikohtaisesti. Jos yrityksen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, vähennystä ei
voi tehdä sellaisella tilikaudella, joka
päättyy lain voimassaoloajan päättymisen jälkeen.
Teksti: Pekka Mäntylä tavansa pisimmillään 15 miKuva: Johanna Vuorihovi nuuttia kerrallaan. Tehokkuuskonsultin mielestä Miika
Aamukahvitapaaminen
lu- ei siis oikeastaan tee juuri mipaa hyvää. Jämäkästi perus- tään, mutta jos Miikan pakotteltuja näkemyksiä yritystoi- taisi istumaan ja kirjoittamaan
minnasta, väliin pari keventä- seitsemän tuntia, ei syntyisi
vää heittoa ja takaisin asiaan. yhtään mitään.
– Kaikessa työssä samanKuulijoita ja kertojia itseäänkin hersyvästi hekotuttava jut- lainen jousto ei tietenkään ole
tu, omakohtainen kokemus ja mahdollista, mutta silti tarvitaan rohkeutta ajatella, mistaas eteenpäin.
Kun kuuntelee ja juttelee tä luovuus ja uudet ideat synMikko Kuustosen ja Henk- tyvät. Ne eivät synny perinteika Hyppösen kanssa, ei tu- sen tahto- ja pelkojohtamisen
le yllätyksenä, että kaksikol- avulla, vaan tarvitaan rakenla on monipuolinen yhteinen teita, joissa luovuus alkaa kuhistoria – ja musiikki- ja me- koistaa, Hyppönen linjaa.
Hänen vuosituhannen vaihdiamaailman lisäksi myös pitkä tausta yrittäjinä ja yrittäjien teessa perustamassaan tuotantoyhtiössä, Van Der Mediassa,
valmentajina.
Valtakunnallisilla yrittäjä- oli joskus tapana laskea työnpäivillä Lappeenrannassa on tekijät projektin päätteeksi valokakuussa luvassa ”asentei- paalle.
– Kehotimme heitä lepääden tehohoitoa”: yrittäjänäkökulmia luovaan ajatteluun ja mään ja uusiutumaan. Totmahdollisesti viisaampiin va- ta kai heidät olisi voinut myös
määrätä jatkamaan jotain
lintoihin.
– Nyt ollaan siirtymässä muuta hommaa, mutta tauon
teollisesta johtamisen mallista ansiosta uuden tuotantokauuuteen, jossa arvon luominen den alkaessa syksyllä kaikki
ei perustukaan enää työtuntei- olivat energisiä ja keskittyneihin tai tuotantokapasiteettiin. tä tuottamaan jotain poikkeSiksi johtajat ja myös työnte- uksellisen hienoa, koska kaikkijät ovat ihmeissään siitä, mi- ki tiesivät, että lepojakso on
ten nyt tulisi toimia, Hyppö- taas aikanaan tulossa.
nen toteaa.
Esimerkkitapaukseksi Hyp- ”Pönötyskiintiö
pönen nostaa kirjailija Miika seminaareissa täynnä”
Hyppönen ja Kuustonen toNousiaisen.
– Hän on kertonut kirjoit- teuttavat syksyllä ennen Lap-
peenrantaa kolme muuta isoa
seminaaria. Näissä esityksissä lavalla ovat improvisaatiojohtoisesti mukana myös muusikot Marzi Nyman ja Jukka
Perko.
– Iso juju on siinä, että lavalla käymme koko ajan dialogia
ja opimme toisiltamme. Sama
pätee yrittäjiin. Siinä porukassa on todella paljon ihmisiä,
jotka yrittävät ennemmin selviytyä yksin kuin vastuuta ja
kokemuksia jakamalla. Se voi
käydä todella raskaaksi, Kuustonen miettii.
Yksi on varmaa: kalvosulkeisia ei Lappeenrannassa
(kaan) tältä duolta tulla näkemään.
– Eiköhän seminaarien pönötyskiintiö ala olla täynnä,
Hyppönen virnistää.
– Yritysvalmentajana on
nähnyt sen, että älykkäänkin
ihmisen omaksumiskyky sekä
kyky siirtää asioita arkeen on
melko pieni. Siksi seminaarien pitäisi olla tunteiden vuoristorataa, toteaa Hyppönen.
– Ja elämänmakuiset tarinat
ovat tärkeitä, samoin yleisön
kanssa kommunikointi, Kuustonen täydentää.
Mikko Kuustonen ja Henkka Hyppönen Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Holiday
Club Saimaassa Lappeenrannassa 19. lokakuuta. Ilmoittaudu mukaan www.yrittajapaivat.fi.
YRITTÄJÄ-LEHTI
YRITTÄJÄINFO
29
Kilpailuneutraliteetin valvonta
tiukkenee – ollaan valmiina
Kuntalain ja kilpailulain muutokset antavat viranomaisille keinoja val- Milloin yhtiöittämisvelvoa kuntien toimintaa markkinoilla. Muutokset tulevat voimaan syksyl- vollisuus loppujen lolä, mutta siirtymäaikaa on vuoden 2014 loppuun.
Antti Neimala
Eduskunta hyväksyi ennen kesätaukoa kaksi tärkeää hallituksen esitystä, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Toinen koski kuntalain muuttamista (HE 32/2013).
Lakimuutoksen pääasiallinen sisältö on, että kuntien on jatkossa yhtiöitettävä toimintansa kilpailutilanteessa
markkinoilla.
Toinen esitys koski kilpailulain
muuttamista (HE40/2013). Tämän muutoksen johdosta kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo jatkossa kilpailun tasapuolisuuden toteutumista yksityisen
ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä.
Kuntien liikelaitokset
pitkään luupin alla
Kuntalain muuttaminen lähti liikkeelle liikelaitosten toiminnasta
markkinoilla. Toimintatapa on ollut tyypillinen nimenomaan kunnille, vaikka ensimmäinen Euroopan komissiolle tehty kantelu
koskikin valtion liikelaitoksena silloin toiminutta Destiaa. Komissio
totesi kantelun tuloksena, että liikelaitosmuoto ei sovi sisämarkkinoille. Liikelaitosten veroedut
ja konkurssisuoja katsottiin kielletyksi valtiontueksi. Siitä syystä Suomen piti muuttaa lainsäädäntöään. Valtion puolella muutokset on tehty jo aiemmin, nyt
oli kuntasektoria koskevien esitysten vuoro.
SY on ajanut määrätietoisesti kuntien liikelaitosmuodossa
harjoittaman elinkeinotoiminnan
tiukempaa kontrollia komission
päätöksen mukaisesti. Työtä on
tehty asiaa valmistelleissa työryhmissä, ja järjestön näkemykset on kerrottu eduskunnan käsi-
tellessä muutosehdotuksia.
SY:n viesti on ollut selvä. Teimme selvityksen kuntien liikelaitostoiminnasta vuonna 2008.
Olemme kannattaneet sääntelyn tiukentamista ja edellyttäneet, että kunnat keskittyisivät
ydintehtäviinsä eivätkä häiritsisi
markkinoiden toimintaa. Kunnilla on liki 200 liikelaitosta, ja niitä
on tullut markkinoille jatkuvasti lisää. Suunta on ollut huolestuttava ja kilpailuongelmat konkreettisia.
Kuntapuolella lainsäädännön
muuttaminen eteni hitaasti, vaikka komissio päätti jo 2010, että
myös kuntien liikelaitosten veroedut ja konkurssisuoja on purettava. Nyt kuitenkin työ on saatu
päätökseen. Eduskunta hyväksyi
muutokset kesäkuun puolivälissä, ja ne vahvistetaan lähiaikoina.
Lakimuutokset tulevat voimaan
syksyllä, mutta kunnille on säädetty siirtymäaikaa vuoden 2014
loppuun toiminnan siirtämiseksi yhtiömuodossa hoidettavaksi.
Mitä kuntien on lain
mukaan tehtävä?
Laki kieltää kuntia pääsääntöisesti harjoittamasta toimintaa
kilpailutilanteessa
markkinoilla muussa kuin yhtiömuodossa.
Käytännössä kuntien on yhtiöitettävä sellainen toiminta, jossa
tehtäviä hoidetaan markkinaehtoisesti, kilpailutilanteessa yksityisten yritysten kanssa.
Yhtiöittämisvelvoite koskee liikelaitosten lisäksi myös virastomuotoista toimintaa. Tämän
vuoksi kuntien on ainakin periaatteessa käytävä kaikki virastomuotoinenkin toimintansa läpi ja
arvioitava, tulisiko niitä yhtiöittää.
Kuntien on toki aina mahdollis-
ta myös lopettaa sellainen palveluiden toteuttamistapa, joka vääristää kilpailua. Itse asiassa SY on
esittänyt, että kuntien tulisi tässä tilanteessa aina harkita oman
palvelutuotannon lopettamista
ja palveluiden ostamista markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Tähän
ei kuitenkaan laki velvoita. Senkin vuoksi on tärkeää, että kuntien reaktioita seurataan tarkkaan
paikallisesti.
Oletettavaa on, että vaihtoehtoisia palveluiden järjestämis-
puksi toteutuu?
Hallituksen esityksen perusteluissa on käyty läpi tyypillisiä tilanteita, joissa liikelaitosten toiminta on yhtiöitettävä. Esimerkkeinä yhtiöitettävistä toiminnoista mainitaan energialaitokset ja
satamat. Lisäksi todetaan, että
kunnat joutuvat tarkastelemaan
tilannettaan esimerkiksi ateria- ja
ruokapalveluissa, tilahallinnossa
ja kunnallistekniikan ylläpidossa.
Vaikeampaa rajanvetoa joudutaan tekemään, kun kyse on sosiaali- ja terveydenhuollosta, opetuksesta tai jätehuollosta.
Käytännössä kunnat määrit-
Todennäköisesti valvonta
käynnistyy yritysten tai yrittäjäjärjestöjen yhteydenottojen
perusteella.
tapoja harkitaan vain, jos siihen
suuntaan synnytetään painetta. Muuten uhkaa käydä niin, että kunnat muuttavat nykyiset liikelaitokset osakeyhtiöiksi, eivätkä käytä hyväksi mahdollisuutta
harkita järkeviä palveluiden toteuttamistapoja syvällisemmin.
Poikkeusten paratiisi
Laki on melkoinen poikkeusten paratiisi. Pääsääntö on, että toiminta tulee yhtiöittää. Laki
koskee kuitenkin vain toimintaa
kilpailutilanteessa markkinoilla.
Laissa on kuusi kohtaa, joissa on
todettu, että ainakaan tällainen
toiminta ei tapahdu markkinoilla.
Yksi koskee palveluita, joita kunta tuottaa lain perusteella omana toimintanaan omille asukkailleen. Lisäksi laissa on seitsemän
kohtaa, joiden mukaan yhtiöittämisvelvollisuutta ei ole, vaikka oltaisiinkin kilpailutilanteessa
markkinoilla.
televät ensisijaisesti itse, missä yhtiöittämisvelvollisuuden rajat menevät. Niiden tulkinnat voidaan testata viime kädessä tuomioistuimessa. Siksi on erittäin
tärkeätä, että yhtiöittämisvelvollisuuden lisäksi säädettiin kilpailu- ja kuluttajavirastolle oikeus
valvoa kilpailuneutraliteetin toteutumista. Todennäköisesti valvonta käynnistyy yritysten tai
yrittäjäjärjestöjen yhteydenottojen perusteella. Viranomainen
harkitsee sitten oman suhtautumisensa ja vie tarvittaessa asiat
eteenpäin.
Kilpailuneutraliteetin
valvonta käynnistyy –
mutta miten?
Kilpailuviranomaisilla ei ole ollut toimivia ja tehokkaita käytännön valvontakeinoja julkisen sektorin aiheuttamien kilpailuvääris-
tymien oikaisemiseen. Nyt KKV
saa valtuudet puuttua sellaiseen
julkisen sektorin toimintaan, joka vääristää tervettä kilpailua. SY
on ajanut tämänkaltaisia valvontajärjestelyitä jo pitkään, koska
julkisen sektorin aiheuttamat kilpailuongelmat ovat olleet toimintamme kohteina jatkuvasti. Viranomaisilla on ollut enemmän
halua kuin mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen.
Uudet säännökset antavat kilpailuviranomaiselle yleisen mahdollisuuden ottaa käsittelyyn
kuntien tai valtion yksiköiden kilpailua vääristävää toimintaa.
KKV:n on lain mukaan pyrittävä ensisijaisesti neuvottelemaan
tilanteen korjaamisesta. Elleivät neuvottelut johda tulokseen,
KKV voi kieltää viranomaista jatkamasta toimintaa tai asettaa sille erityisiä ehtoja. Nimenomaisesti on kuitenkin säädetty, että
toimintaa ei voi määrätä lopetettavaksi, jos sen hoitaminen perustuu lainsäädäntöön.
Ongelmat esiin
paikallisesti
Viranomaisvalvonta käynnistyy
heti syyskuun alusta alkaen. KKV
julkistaa lähiaikoina ohjeita, joissa selvennetään uuden sääntelyn merkitystä. Näihin ohjeisiin
kannattaa tutustua, myös paikallisesti.
Kuntayhteistyö on yksi SY:n
vahvimpia toiminta-alueita. Yllä
selostetut uudet säännöt ja menettelyt asettavat haasteen paikalliselle toiminnalle.
SY tulee olemaan kenttäorganisaatioon aktiivisesti yhteydessä ja antamaan käytännöllisiä ohjeita siitä, kuinka paikallisia ongelmatilanteita saadaan tehokkaimmin käsiteltäviksi. Tärkeimmät
hetket paikallisen toiminnan kannalta ajoittuvat ensi vuoteen, kun
kunnat joutuvat valmistelemaan
toimintojensa yhtiöittämistä koskevia päätöksiä.
Henkilötietojen suojaa kaupparekisterissä vahvistetaan
Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöiden henkilötunnuksen loppuosan saa kaupparekisteristä
vastaisuudessa
vain perustellusta syystä. Vastuuhenkilöiden tarvitsee ilmoittaa rekisteriin kotiosoitetietojen
sijasta pelkkä kotikunta.
Lain on tarkoitus tulla voimaan
vuoden 2014 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yksilön oikeusturvaa ja turvallisuutta.
Lisäksi se yhdenmukaistaa hallinnon menettelytapoja, sillä vastaavien henkilötietojen luovutusta muista rekistereistä on jo rajoitettu. Viranomaisten tiedonsaantia ehdotus ei kavenna.
Kotiosoitetiedoilla ei yleensä
ole merkitystä kaupparekisteriotteen käyttäjälle, koska tarvittaessa kysyjä saa ne väestörekisterijärjestelmästä. Ulkomailla
asuvien on edelleen ilmoitettava
rekisteriin kotiosoitteensa. Kotiosoitteen sijasta kysyjille luovutetaan vain tieto asuinmaasta.
Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöillä tarkoitetaan yksityisten yrittäjien lisäksi muun muassa hallituksen jäseniä, toimitusjohtajia ja yhtiömiehiä.
Patentti- ja rekisterihallituksen
ylläpitämä kaupparekisteri on virallinen ja julkinen yritysrekisteri.
Tällä hetkellä kaikki kaupparekisteriin merkityt tiedot ovat kenen
tahansa saatavilla lukuun ottamatta osoitetietoja, jos niiden luovuttamisen on estänyt maistraatin määräämä turvakielto.
Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Marja
Hanski, TEM, p. 029 504 7025
30
YRITTÄJÄ-LEHTI
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola,
p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760
www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa
Järjestöpäällikkö
Nina Niemi
p. 050 516 7602
nina.niemi@yrittajat.fi
Toimitusjohtaja
Mervi Järkkälä
p. 0500 561 145
mervi.jarkkala@yrittajat.fi


KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2013

­
€‚
ƒ ­€
„…
†
‡‡
ˆ‰ ŠŠƒ€ Š

‚
Š
‹Œ‡‰Ž
Œ‡‘’Œ‡
“‰‘…”ƒ‡”
ƒ
‡…
ˆ ‡…
•••‘Œ‡
–—‚ˆ˜Œ–‡Š
ˆ™

š ”
…
•••‡‘Œ‡


–‡
„„
„…

„†„‡„
ˆ
€›­ƒ‡
‚œ…ŠŠ•••‘Œ
†
“ †

‰
ˆ›‡‚
ƒ
–‡ž—–˜ƒŸ‡¡ ŠŠƒŸ‡
„¢
£¤€ Š
¥ƒ›™ˆž…ƒ­ƒ›¡ „Š
”
 †Œ¡‡ ”›
‹Œ
š ‚Ž
ƒ‡‡ž…ƒ
‡
……
Ÿ¥…¦
›ž…•••‘žŒž…

Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Tapio Uusitalo, Nivala
Tuula Anttiroiko, Kalajoki
Juha Enlund, Kaustinen
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Järjestösihteeri
Heidi Huhtala
p. 050 328 1769
heidi.huhtala@yrittajat.fi
Toimistosihteeri
Riitta Hautala
p. 050 338 8029
riitta.hautala@yrittajat.fi


0400 689 864
0440 582 236 040 5838 792 010 2390 850 tapio.uusitalo@nivala.fi
tuula.anttiroiko@kotinet.com
juha.enlund@pept.fi
info@hanhisalolaw.fi
Kaudelle 2013-2014
Haapajärvi Halsua Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kokkola
Kälviä
Lestijärvi
Nivala
Pedersöre
Perho
Reisjärvi
Toholampi
Ullava
Ylivieska
Varsinainen jäsen:
Jyrki Niinikoski
0400 367 500
Paavo Hietalahti
0400 669 322
Mari Huuki
050 555 8412
Teemu Korpiaho
040 829 3285
Hannu Göös
044 274 5135
Lahti Tuomo
0400 667 593
Antti Sallansalmi
040 592 0335
Jorma Tuikka
040 506 0340
Martti Liuska
040 555 8102
ilm. myöhemmin
Antti Hietaniemi
0400 265 454
Jari Änäkkälä
040 9614610 Tapani Koskela
0440 656 232
Päivi Rahkonen
0500 126 004
Merja Sorvoja
0400 581 545
Varajäsen:
Antti Joensuu
0400 763 203
Hannu Mikkonen
040 512 7221
Marko Niemonen
050 330 4686
Sirpa Rauma
040 734 7886
Olli Lindkvist
050 538 4808
Jonas Dahl
050 339 6502
Harri Puskala
0400 665 255
Teijo Brandt
0400 160 205
Teuvo Kiiskilä 08 442 010
ilm. myöhemmin
Jani Huopana 040 733 2866
Tomi Niskakoski
040 590 6084
Maija Kortetmaa 050 320 7466
Vuokko Kottari
040 507 1580
Matti Kyrölä
040 861 0671
Kaudelle 2012-2013
Alavieska
Himanka
Kalajoki
Kalajoki
Kannus
Kokkola
Kronoby
Lohtaja
Nivala
Pietarsaari
Sievi
Veteli
Ylivieska
Varsinainen jäsen:
Jarmo Nahkala
0400 767 117
Jorma Särkilä 050 4011 696
Kimmo Salmela
0400 841 720
Helena Hentunen 0400 582 426
Maarit Kortetmaa 040 7658065
Matti Laitinen
0400 860914
ilm.myöhemmin
Juhani Kuoppala 050 3317044
Urpo Korkiakoski 0400 586 425
Jaana Ilmonen
050 5906 378
Inke Saviluoto
040 741 6840
Esko Aho 0400 777 955
Antti Rantala
044 322 0447
Varajäsen:
Anja Anias
044 3032 722
Sami Verronen
050 530 4693
Juha Rahkola 0440 680 168
Matti Juola 020 7508 040
Jukka Kerola
0500 562 252
John Hagnäs 020 7658 201
ilm. myöhemmin
Markus Orjala
06 877 261
Kimmo Peräaho
08 440 478
Tiina Gäddnäs
044 720 6600
Vesa Somero
044 517 7891
Maarit Lehojärvi
0400 193 423
Matti Mehtälä
0440 201 065
PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2013
Alavieska
Haapajärvi
Halsua
Himanka
Kalajoki
Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kruunupyy
Kälviä
Lestijärvi
Lohtaja
Nivala
Pedersöre
Perho
Pietarsaari
Reisjärvi
Sievi
Toholampi
Ullava
Veteli
Ylivieska
Jarmo Nahkala
Jyrki Niinikoski
Paavo Hietalahti
Jorma Särkilä
Kimmo Salmela
Mari Huuki
Teemu Korpiaho
Hannu Göös
Tom Nylund
Antti Sallansalmi
Jorma Tuikka
Joonas Jukkola
Urpo Korkiakoski
ilm. myöhemmin
Terhi Möttönen
Jaana Ilmonen
Jari Änäkkälä
Vesa Somero
Heikki Luoma
Päivi Rahkonen
Esko Aho
Antti Rantala
p. 0400 767 117
p. 020 757 8820
p. 0400 669 322
p. 050 4011 696
p. 0400 841 720
p. 050 5558 412
p. 040 8293 285
p. 044 2745 135
p. 020 764 9351
p. 040 5920 335
p. 040 5060340
p. 0440 319 153
p. 0400 586 425 hyotykuorma@skalyritys.com
jyrki.niinikoski@elega.fi
paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi
jorma.sarkila@kotinet.com
kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi
cannus@cannus.fi
teemu.korpiaho@fougait.com
hannu.goos@korallituote.fi
tom.nylund@fatex.org
antti@kasipuu.fi
lestipuu@lestijarvi.fi
joonas.jukkola@jukkolasystems.fi
urpo.korkiakoski@upicar.fi
p. 040 583 2290
p. 050 5906 378
p. 040 961 4610
p. 044 5177 891
p. 0400 265 992
p. 0500 126 004
p. 0400 777 955
p. 044 322 0447
mottonenterhi@hotmail.com
jaana.ilmonen@multi.fi
valmistusjaasennuspalvelu@co.inet.fi
vesa.somero@rakennusliikesomero.com
heikki.luoma@kase.fi
paivi.rahkonen@ullava.fi
esko@osmoaho.fi
antti.rantala@hotellikaenpesa.fi
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAN JÄSENET
JOHTORYHMÄ
Pj. Tapio Uusitalo, Nivala
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Juha Enlund, Kaustinen
Tuula Anttiroiko, Kalajoki
LIIKENNEVALIOKUNTA
Pj. Juha Rahkola, Kalajoki
Mika Tallqvist, Kokkola
Markku Rauma, Kaustinen
Sakari Klemola, Veteli
Peter Furubacka, Karleby
Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkola
RUOTSINKIELINEN
YRITTÄJÄVALIOKUNTA
Pj. Juha Enlund, Kaustinen
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Jaana Ilmonen, Pietarsaari
John Hagnäs, Kokkola
Nina Niemi, Kokkola
SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN TYÖRYHMÄ
Pj. Tapio Uusitalo, Nivala
Birgitta Kangas, Kokkola
Kaj-Erik Känsälä
Terttu Niemelä, Kokkola
KAUPAN- JA PALVELUIDEN
VALIOKUNTA
Pj. Kreeta Kärkkäinen, Haapajärvi
Anja Anias, Alavieska
Juha Tokola, Kalajoki
Tuomo Lahti, Kokkola
KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNTA
Pj. Jouni Anttila, Ylivieska
Kimmo Pahkala, Kokkola
Matti Laitinen, Kokkola
Veli-Matti Jukkola, Lohtaja
Pekka Hosio, Nivala
John Hagnäs, Kokkola
Jyrki Niinikoski, Haapajärvi
SENIORITOIMIKUNTA
Pj. Markku Kivi, Ylivieska
Antti Hietaniemi, Perho
Tapani Koskela, Toholampi
Erkki Isopahkala, Kalajoki
KOULUTUS- JA
TULEVAISUUSVALIOKUNTA
Pj. Jyrki Niininkoski, Haapajärvi
Hanna Saari, Kalajoki
Matti Mehtälä, Ylivieska
Joonas Jukkola, Lohtaja
Hannu Göös, Kokkola
Jukka Saarela, Ylivieska
YRITTÄJÄ-LEHTI
31
PARHAAT PALVELUT
LAKIASIAT
KIERRÄTYS
TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET


MAANRAKENNUSTA
VAIHTEISTOJEN KORJAUSTA
LASITYÖT
PERINTÄTOIMISTOJA
ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT
VARTIOINTIA
SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET
VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ
AUTOPURKAAMO

Jäniskatu 5, KOKKOLA. Puh. 040 5668 250
www.janismaanromu.fi

 ­
TILINTARKASTUSTA
DOKUMENTIN JA TULOSTUKSEN HALLINTA
PESULAPALVELUA
Sähkötie 6, 69100 KANNUS, Puh/fax (06) 870 850.
SISUSTAMISTA
AUTONPESUA
TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA


VALMENNUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAT
PERHEKOTITOIMINTAA
Yrittäjä - mitkä ovat sinun tavoitteesi?
Henkilökohtainen coaching auttaa kehittämään
itseäsi ja yritystäsi tavoitteellisesti ja tehokkaasti.
Kysy tarjous ja varmista tavoitteittesi saavuttaminen!
heini.salmu@valmennuskumppani.fi puh. 040-5158 156
Katso lisätietoja: www.valmennuskumppani.fi
 ­­­€
MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET
32
YRITTÄJÄ-LEHTI


‰‰Ž†
ƒƒ
 



 ­
€‚ƒ„…†
†
…‡ˆ
‰  …­
… Š ‹ ŠŒ
  ‰  
Ž‘’
‰

†
†…‰
€€
 
€
€“‚““…
—–
…
“…–
š““ 

    ††
€
€ “ ‚
‡ˆ‘œ
…ƒ”
“…
žž‰–
“
†
­­€ ‚ƒ
 „­„
­„€ ‚ƒ
… ‚­  
 ­€­
‚ƒ „ — •
 ­ ­
……
“Š“Š–
“›Œ

†
 ­€­
… ­
•
•
…
…Œ
…‹›Œ

‰†††
ƒ€­ƒ
Œ–
Œ

‹Š

‹
„•–
Œ

††
‰†
†

 Š‹

“““
‰ “
”
“…‹
•…“

–
Œ
—–
“…‰
˜†™š
†  ‰  


““‡ˆ“
Œ
–

“‡ˆŒ
š‰
†††‡ˆ‰
ƒ€­
 Š‹
 ­€­
…
‘—
 Š …… Œ
–
…Œ
†
†
€…Œ‚…






HINAUSPALVELU 24H
p. 044 3138 518.
Myös raskas kalusto

 


 ­
