docnro 2-2014 - Viestimix
download 
Report Transcription
nro 2-2014 - Viestimix
YRITTÄJÄ-LEHTI 1 2/2014 Realistin vastaisku negatiivisuudelle Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja korostaa, että Suomella menee erityisen hyvin. Maassa asuu yksi rikkaimmista, onnellisimmista ja inhimillisimmistä kansoista. Sivu 3 Yrittäjäpalkinnon saajat Trio Trading ja Bet-Ker Sivu 6-7 Kimmo Hanhisalosta KPY:n uusi puheenjohtaja Sivu 8 Kannuksen kuntasivut Sivu 17-23 Hannu Vanhala Jani Määttänen 050 582 8718 040 736 2099 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Kuluva kesä näyttää Suomen taloussuunnan T aantuma määritellään makrotaloustieteessä usein tilanteeksi, jossa maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Tämän määritelmän mukaan puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa. Näin määritellään nyt koko Suomen taloustilanne. Uutisoinnit nykyisestä taantumasta ovat hiukan huolestuttavia, kylläkin useammat tutkimuslaitokset ja pankit arvioivat bruttokansantuotteen muutoksen olevan vuosina 2014 ja 2015 kasvusuunnassa. Tähän meidän tulee uskoa. Se kuinka julkisuudessa käsitellään em. asioita vaikuttaa suoraan kuluttajien käyttäytymiseen. Uutisoinnit irtisanomisista sekä palvelujen ulkoistamisesta vaikuttavat suoraan myös yritysten käyttäytymiseen. Kuitenkin suurin haaste tulevalle on yritysten kansainvälisen kaupan kasvu, johon meidän tulee myös alueellisesti vaikuttaa. Yritykset ovat kooltaan sekä valtakunnallisesti että alueellisesti pääsääntöisesti pieniä ja mikroyrityksiä, näin ollen sovituilla toimenpiteillä on positiivinen merkitys vain jos em. yritysten kasvuun tullaan panostamaan. Suomessa on noin 74 000 vähintään 55-vuotiasta yrittäjää. Julkistettujen omistajanvaihdosbarometrien mukaan noin 28 000 yritystä tulee koko Suomessa myyntiin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Ongelma on vakava ja koskettaa kaikkia kuntia. Valtaosa ikääntyvien yrittäjien liiketoiminnoista on kannattavaa ja markkinatarpeeseen vankasti tukeutuvaa elinvoimaista liiketoimintaa. Tämä yrittäjien ikääntymisen johdosta vapautuva markkinapotentiaali ja sen säilyttäminen tulisi olla painopisteenä yritys-, maakunta- ja valtakunnan tasolla. Huolestutta- vaa on, että lopettamista harkitsevien yrittäjien määrä on vuosikymmenen aikana kaksinkertaistunut. Nyt liki 30 % ikääntyvistä yrittäjistä aikoo lopettaa liiketoimintansa. Keskeisimmät kolme haastetta yrityksille ovat jatkajan tai ostajan löytyminen, yrityksen arvonmääritys sekä osaamisen siirtäminen jatkajalle. Meidän tulisi muistaa että omistajanvaihdospalvelut on nähtävä palvelukokonaisuutena, jossa sekä julkisilla että yksityisillä toimijoilla on kaikilla oma roolinsa ja maakunnallisen toimijoiden yhteistyön on oltava organisoitua ja johdettua. Kunnallisjohdon seminaari painotti kunnissa elinkeinopolitiikan ja hankintojen tärkeyttä Juuri päättynyt valtakunnallinen kunnallisjohdon seminaari keräsi koolle Seinäjoella koko valtakunnasta 700 kunta- ja yritysvaikuttajaa. Keski-Pohjanmaan edustus oli väkevä. Omissa keskusteluissa todettiin alueemme kuntien elinkeinopolitiikan vaikuttavuudesta myös alueen yrityksiin. Tahtotila on kaikilla hyvä, ja sovimme että päättäjämme sitoutuvat yritysten menestyksen ja kasvun tukemiseen. Yhteistyö kuntien ja paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa kasvattaa yhteistä hyvää. heenjohtaja Uusitalo on tehnyt erinomaista, arvostettua ja vilpitöntä työtä puheenjohtajakauden joskus vaikeissakin tilanteissa. Siitä lämmin kiitos Tapiolle. Tapio Uusitalo on tehnyt yrittäjiemme eteen merkittävää työtä laskematta siihen käytettyjen työtuntien määrää. Järjestömme ei olisi saavuttanut arvovaltaista asemaansa ilman asiansa osaavaa ja yhteistyökykyistä puheenjohtajaa. Kannuksessa kokoontunut vuosikokous valitsi uuden arvovaltaisen puheenjohtajan Tapion tilalle. Puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Kimmo Hanhisalo Kokkolasta. Pitkään hyvää yhteistyötä tehneenä uskomme että uuden puheenjohtajan kausi tullee olemaan myös työtäyteinen ja onnistunut. Onnea matkaan Keski-Pohjanmaan Yrittäjien uusi puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo! Onneksemme saimme K-P:n Yrittäjen johtoryhmään ja varapuheenjohtajistoon edelleen jatkamaan Tuula Anttiroikon Kalajoelta, Juha Endlundin Kaustiselta sekä Tapio Uusitalon Nivalasta. Näin sama kokoonpano jatkaa erinomaiseksi havaittua työtään. Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajistolle lämmin kiitos Keski-Pohjanmaan Yrittäjien pidetty puheenjohtaja Tapio Uusitalo jätti tehtävänsä kauden tultua täyteen. Pu- P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A Arvoisat Yrittäjät T ähän porukkaan kannattaa kuulua. Tällä sakilla on kokemusta, näkemystä ja uskallusta. Näin ajattelin aikoinaan vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Nyt voin vuosien jälkeen sanoa, että näistä kaikista määreistä olen saanut ammentaa itselleni myös paljon näkemystä ja kokemusta yrittäjyydestä, yrittämisestä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on arvostettu ja tunnustettu alueen elinkeinoelämän vaikuttaja. Järjestömme jäsenkenttä on laaja, niin yritysten koon kuin monialaisuuden ansiosta. Se luo syvyyttä arvioida yrittäjyyttä monitahoisesti. Järjestön toiminnan painopisteet ovat vuosien aikana kohdistuneet jäsenistön esittämien asioiden mukaisesti. On tartuttu yksittäisiin pieniinkin ongelmiin esim. toimialakohtaisten valiokuntien työskentelyn avulla on voitu saada ammattimaista osaamista koko jäsenistön hyödyksi . Erityispiirteitä K-P:n Yrittäjien toimintaan luo meidän geopoliittinen asemamme. Toimimme kolmen maakunnan alueella, lukuisten seutukuntien verkossa. Tässä verkostossa olemme kuitenkin onneksemme saaneet luotettavan ja arvostetun asiantuntijaroolin. Olemme erittäin haluttu asiantuntija ja yhteistyökumppani myös niin maakunnallisiin kuin elinkeinoelämän toimielimiinkin. Edustajiamme on lukuisissa eri työryhmissä tuomassa yrittäjän näkökulmaa jopa hallinnollisiinkin asioihin. Meillä on myös omat edustajamme Suomen Yrittäjien hallituksessa ja SY:n valiokunnissa. Heidän avulla saamme alueemme yrittäjille tärkeitä asioita vietyä suoraan käsittelyyn ja taas toisinpäin, saamme heiltä myös suoraan tietoa eri alojen ajankohtaisista asioista. Yrittäjäjuhlassa palkittiin Vuoden 2014 Yrittäjä. Palkitseminen on tapa, jolla halutaan nostaa esiin menestyvä yritys esimerkiksi ja kannustukseksi muille yrittäjille. Menestyksen taakse on syytä kurkistaa. Sieltä löytyy useimmiten rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja usein myös hieman onneakin. Useimmiten olen kuullut yrittäjien nostavan esiin oman tarinansa taustoista ammattitaitoisen, sitoutuneen henkilökunnan ja sen merkityksen menestykselle. Yrittäjien ja henkilökunnan menestys on täydellinen Win-Win tilanne. Nyt palkitut yritykset ovat merkittäviä työnantajia alueellaan. Onnittelut palkituille ylivieskalaiselle Bet-Ker Oy:lle ja kokkolalaiselle Oy Trio Trading Ab:lle Ammattitaitoisen henkilökunnan tärkeyttä korostaaksemme olemme järjestönä ottaneet kantaa myös korkeakoulun sijoituspaikkojen puolesta. Haluamme järjestönä olla laajan alueemme vahva puolestapuhuja ja kehityksen turvaaja kaikella yrittäjyyteen vaikuttavilla saroilla. Nyt sääntömuutosten hyväksymisten ja uuden järjestelmän luoman helpotuksen myötä saan väistyä pj:n paikalta täysin palvelleena - ainakin toimivuosien määrän tullessa täytetyksi. On kiitoksen aika. Haluan onnitella ja toivottaa menestystä uudelle pj. Kimmo Hanhisalolle ja valituille varapuheenjohtajille. Haluan esittää kiitokseni toimiston henkilöstölle, Nina, Heidi, Riitta aurinkoisesta, ystävällisestä ja asiantuntevasta palvelusta. Merviä ei voi sen sijaan kiittää hyvin hoidetusta työstä… riittävästi. Sil- lä hän elää tehtävässään täydellä sydämellä ja antaumuksella, täysin yrittäjämäisesti. Tämän porukan toimitusjohtajana hänen panoksensa on paljon enempi kuin pelkkä työpanos. Siitä välittyy elämänasenne yrittäjyyteen. Kiitos Mervi sinulle tarmokkaasta, innostavasta tavastasi hoitaa ja johtaa yrittäjiä. Kiitos aktiiviselle johtoryhmälle ja varapuheenjohtajistolle. Teidän kanssa työskentelyn ote on ollut antoisaa, keskustelevaa ja toimeen tarttuvaa. Hallitus ja valiokunnat ansaitsevat erityiskiitoksen siitä pyyteettömästä työstä, jolla he ovat hoitaneet yrittäjien edunvalvontaa. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Teille hyvät Yrittäjät, ilman teidän jokaisen panosta ei olisi Keski-Pohjanmaan Yrittäjiä järjestönä, eikä Suomi niminen yhteiskunta voisi menestyä ilman yrittäjiä - yrittäjyyttä. Aurinkoista kesää kaikille! Yrittämällä onnistuu! Tapio Uusitalo ex pj. Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Painopaikka: Botnia Print Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh. 0500-561 145 Puh. (08) 4118 500 kpy-lehti@viestimix.fi Puh. 045- 6383 051 Kokkola YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Realistin vastaisku negatiivisuudelle Jorma Uusitalo niin verrattuna, niin kauhea asia kuin toinen maailmansoKun ihmisillä menee huonos- takin oli. Samoin arjen väkiti, kaivataan helposti takaisin vallan määrä on laskenut kuin vanhoja hyviä aikoja. Kasvun lehmän häntä vaikkapa kesarvostelijat uskovat maapallon kiajalta lähtien. Tänään arjen luisuvan pahimmillaan kohti väkivalta on lööpeissä sen taekokatastrofia. Iltapäivälehti- kia, että se on niin harvinaisia. - Ihmisten keski-ikä on en lööpit kirkuvat surmista ja sodista. Onko ihmiskunnalla noussut viimeiset parisataa mennyt koskaan yhtä huonos- vuotta hämmästyttävää vauhtia. Tänä vuonna syntyvä voi ti, moni tuskailee. Avaruustähtitieteen pro- odottaa elävänsä vuoden pifessori Esko Valtaoja suhtau- dempään kuin neljä vuotta sittuu maailmanlopun manaaji- ten syntynyt. Samoin imeväisen puheisiin ajoittain jopa hu- kuolleisuus on laskenut. Synvittuneesti. Hänen mukaansa nyin vuonna 1951 ja minulla faktat puhuvat aivan jonkun oli 50-kertainen todennäköimuun kuin linkolalaisuuden syys kuolla lastentauteihin tai puolesta. Valtaoja korostaa, synnytykseen kuin tänä vuonettei paratiisi löydy mennei- na syntyneillä. syydestä, vaan menneisyyden mittapuulla paratiisi on tässä ja nyt. - Ihmisillä on tapana katsoa ainon ja reinon nokkia, etteivät he kompastu mattoon. Sen sijaan katse pitäisi nostaa ylös ja nähdä, mitä on edessä. Meidän aikahorisontti on liian lyhyt eteen- ja taaksepäin. - Ajatellaan mieluummin aikaa sata vuotta taaksepäin. Mitä vuonna 1914 pidettiin modernina ympäristönä ja mitä nykyään. Muutos on ollut valtava, ja millainen onkaan tilanne vuonna 2114. Sata vuotta sitten ihmiset eivät osanneet kuvitella sinnepäinkään, millainen maailma on nykyään. Meillä on tapana aliarvioida tulevaisuuttamme, Valtaoja muistuttaa. Hänen mukaansa ihmisiä vaivaa myös putkinäkö, jonka takia asioita katsotaan suppeasti. Ihmiset näkevät, mitä heille tarjotaan tai mitä he haluavat nähdä. Katseet kohdistuvat lööppeihin muistamatta, että oikeasti tärkeät asiat, trendit ja muutokset, tapahtuvat hitaasti. - Tulevaisuuden aliarviointi ja putkinäkö luovat ihmisille vääristyneen kuvan maailmasta, Valtaoja tiivistää. - Ei viimeisistä suurista nälkävuosistakaan niin kovin kauan ole. Onhan se vähän kornia, kun Kainuussa lauletaan isoilla mahoilla Nälkämaan laulua. Maailma on mennyt eteenpäin lukemattomilla tavoilla. Meistä on tullut inhimillisempiä, vaikka maailma ei vielä valmis olekaan. Valtaoja korostaa, että Suomella menee erityisen hyvin. Maassa asuu yksi rikkaimmista, onnellisimmista ja inhimillisimmistä kansoista. Vaikka pörssikurssit sahaavat, bruttokansantuotteen kehitystä kuvaava käyrä on osoittanut selkeästi ja kiihtyvällä vauhdilla ylöspäin vuo- Eteenpäin on menty Professorin mukaan maailman todellinen tila ei ole huono vaan hyvä. Valtaoja toteaa, että viime vuosisata oli suunnaton menestyksen vuosisata, vaikka ajanjaksoon mahtuivatkin toinen maailmansota Hiroshiman atomipommeineen ja New Yorkin terrori-iskut. - Maailma on paljon vähemmän väkivaltainen kuin vaikkapa Tsingis-kaanin aikana, joka tappoi valloitussodissaan ihmisiä moninkertaisen määrän Hitleriin ja Stali- Pessimistisistä ennusteista huolimatta maailma ei ole professori Esko Valtaojan mukaan lopussa, vaan hädin tuskin vasta alussa. den 1900 ajoista lähtien. - Ihan vielä ei valmiiksi paistettu peltopyy lennä suuhun mutta onhan meillä kännykät ja paljon muuta. Sekään ei pidä paikkansa kun sanotaan, ettei raha tuo onnea. Maailman rikkaimmissa maissa elävät onnellisimmat ihmiset, koska heillä on vara elää ihmisiksi. Keynes näki syvät virrat kehityksessä Valtaoja sanoo, että ihmisten on tärkeä tietää, mistä on tultu, jotta tiedetään missä ollaan tällä hetkellä ja minne ollaan menossa. - Tietenkin on syytä kysyä, miten pankkikriisit, perhe- surmat ja poliittiset konfliktit olisi voitu estää, jotta opimme. Vielä tärkeämpää on kysyä, mitä olemme tehneet oikein, koska epämieluisia asioita tapahtuu niin paljon vähemmän kuin ennen. Asioita on katsottava laajemmin kuin iltapäivälehtien lööpeistä ja puoli yhdeksän uutisista. Erityisen usein kuulee sanottavan, että luonto ja maapallo tekevät ihmiskunnasta selvän, koska se on törmännyt kasvun rajoihin. Argumentti on paitsi käytetty myös vanha, ja Valtaoja uskookin, että todennäköisesti jo muinaiset egyptiläiset väittivät samaa. Ajattelijat ovat olleet pessimistejä läpi maail- mankaikkeuden. - John Maynard Keynes oli yksi poikkeuksista. 1930-luvun laman ollessa pahimmillaan hän julkaisi kirjan Economic Possibilities for our Grandchildren. Keynes katsoi syviä virtoja uutisten alla ennustaen, että maailma on ratkaisemassa talouden ongelmat ja että ihmisten elämänlaatu paranee merkittävästi seuraavina vuosikymmeninä. Keynes erehtyi ainoastaan siinä, että maailman vauraus ja hyvinvointi kasvoivat vielä hurjemmin, kuin hän osasi ennustaa. - Ongelmia meillä toki on mutta pessimistit menevät pieleen siinä, etteivät ihmiset ole eläimiä. Me keksimme uusia keinoja toisensa jälkeen, ja tähän saakka ne ovat riittäneet. Keinoja löytyy jatkossakin, kunhan nostamme katseen tossujemme kärjistä. Tiede tarvitsee äänensä kuuluviin Sen sijaan, että ideologeissa ongelmien ratkaisuksi tarjotaan paluuta niukempaan ja köyhempään maailmaan, Valtaoja nostaa ratkaisuksi tieteen. Haasteena on hänen mukaansa se, ettei tiedä tahdo saada aina ääntään kuuluviin. - Tietenkin kannattaa miettiä tarvitsemmeko kaikkea sitä krääsää, mitä ympäriltämme löytyy. Minun vaihtoehtoni on kuitenkin tiede, joka otti ensimmäiset askeleensa 1600-luvun alussa. Tiede ja teknologia olivat ratkaisevia moottoreita sille, että kehitystä kuvaavat käyrät kääntyivät jyrkkään nousuun. - Hyvä uutinen on se, että meille syntyy koko ajan uusia keinoja luoda vaurautta. Kyse on siitä, että meillä pitää olla rohkeutta luopua omista ennakkoluuloistamme ja ideologioistamme, jos haluamme pelastaa maailman. Me emme tahdo millään uskoa niihin mahdollisuuksiin, joita käytössämme on vaan aliarvioimme niitä. Valtaoja luetteli esimerkkeinä muun muassa ydinvoiman mahdollisuudet ratkaista energiakysymykset, uudet tavat tuottaa raaka-aineita ja lääketieteen edellytykset edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. - Maailma ei suinkaan ole lopussa, vaan se on hädin tuskin vasta alussa. Tulevaisuus näyttää siltä, mitä päätämme sille tehdä. Se, mitä tarvitsemme on järkevää, tosiasioihin perustuvaa keskustelua. 4 YRITTÄJÄ-LEHTI UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 116 yritystä edellisen Yrittäjälehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Haapajärven Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Oy Jokiseudun Kirjapiste Ky Kalustetalo Niemelä Selkämaan Suunnittelu Oy T:mi Digi Art Mainostoimisto Xpoint International Oy Himangan Yrittäjät Muuraiskankaan Peruna Kalajoen Yrittäjät Barenza Oy Hoitotupa Suvi Hyvinvointi & Ravintovalmennus Tanja Aksila Merenrannan Ratsut Oy Myllyvainion Peruna Oy Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Pöyhtäri Engineering SunBowling Oy Tarcounts Oy Tmi Heidi Pasanen Turkistarha Timo Siirtola Turkistarha Veljekset Mäkelä Oy Kannuksen Yrittäjät Eskolan Kyläpalvelu Oy Hierontapalvelut EA Erna Jailhouse Cafe Oy Katja Tokola PouttuPLUS Hyvinvointipalvelut Ryhmäkoti Ritarinkannus Oy Kaustisen Yrittäjät 1138 Annika Känsäkangas Oy Arteax Oy EJ Kettu Oy Heino Hanhikoski Oy Huvilanikkarit Salo avoin yhtiö JJ Penttilä Oy Kuorikoski Kai & Kumpp. Turkistarha Oy Parturi-Kampaamo Seijan Salonki Pizzeria Cvetkovic Stefan tmi Pohjanmaan Ilmastointihuolto Oy Puheterapeutti Päivi Myllymäki Tarmo Penttilä Turkistarha Oy Tastula Antti-Pekka Tuleskeskus Askel avoin yhtiö Turkistarha Ari Päivärinta Kälviän Yrittäjät Hilli Henri Lohtajan Yrittäjät Atomin Pubi Oy Kokko-Bus Ab Ravintola Paikku T:mi Keijo Paavola Nivalan Yrittäjät Finnfresh Oy Kekkonen Riitta Ellen Kosken Kone Oy Maalaustyö Palola Maaseutupalvelu Apilapelto Reisjärven Yrittäjät Sähköpalvelu Niemi Oy Sievin Yrittäjät Eero Kangasoja perikunta (EK-Kaasu tmi) Osuuskunta Dewisa Sievin Koneistus Ky Toholammin Yrittäjät Eija Kumpulainen Ilari Kumpulainen Katiapu MK-Karika Oy Toholammin Apteekki Valjasliike Saarinen Oy Vetelin Yrittäjät AP Autokorjaamo Siivouspalvelut Nykänen Oy Vetelin Tikanpojat Oy Ylivieskan Yrittäjät FinnCode Oy Hakavainion Tila Avoin Yhtiö Jarmo Häivälä Oy Lattianvalu- ja Rakennuspalvelu Kuula Oy Ompelupalvelu Hautamäki Sansaar Oy Sähköliike M & T Oy Tmi Mirka Alila Vieskan kotimies Viihdeasema Oy Ylivieskan Tapetti ja Väri Oy Kokkkolan Yrittäjät Toimitusjohtaja Järkkälä luotsannut yrittäjiä 27 vuotta Uudessa juttusarjassamme esittelemme Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimiston henkilökuntaa. He ovat tulleet tutuiksi alueen jäsenyrityksille työn merkeissä monista eri yhteyksistä, mutta mitä kaikkea henkilökunnan työhön kuuluu ja millainen on heidän ”siviiliminänsä”? Siitä kerromme tarkemmin esittelyissä, joista vuorossa toimitusjohtaja Mervi Järkkälä. Kuka olet? Olen syntynyt Helsingissä, lapsuuteni kasvanut Joensuussa ja sieltä Ylivieskan kautta siirtynyt Kokkolaan. Kouluttauduin aikanaan Kokkolan Kauppaopistossa merkonomiksi, jonka jälkeen olen kouluttautunut useampaan otteeseen erilaisissa oppilaitoksissa, viimeisimpinä eMBA tutkinto Jyväskylän Yliopistosta. Millainen on aikaisempi työhistoriasi? Aiempi työhistoriani koostui Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa sihteerintöistä, Kokkolalaisessa mainostoimistossa toimistotöistä, mainospiirtämisestä sekä nuoruudessa toimin siivoojana. Lisäksi toimin Ylivieskan maatalouspiirin Maataloustoimistossa konekirjoittajana koulujen kesälomilla. Ylpeänä voin todeta että en ole koskaan ollut päivääkään työttömänä – toteaa Järkkälä. Nykyisen työ- Apecan oy AQUA Fish Spa Autokorjaamo Kokkolan Autoexpertti Oy Caravan-Huolto Asiel carola´s deli Christoph Treier Ab E&J Kamula Oy Heavyinstall Oy Hierontafirma Georgi Dikanarov Hierontapalvelu Esa Vatunki Jaeshe Oy Jk Riding Kiltabar Oy LähiTapiola Pohjanmaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Mediter LH Oy Newave Designs Oy Oy Trio Trading Ab Palkinto-Keisari Puupaja J. Lehtonen T:MI Juho Maunumäki TH. Muutoksen Tuulet Oy Tmi Hitsaus-apu L.Arsti Tmi Marja-Leena Yli-Suutala Tmi Rakennuspalvelu Bh Vaganci Komers Prizren Varustetukku.fi West Coast Wellmaker Oy Virpal Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät 1081 Kirsi-Marja Käldström Oy AES-TEAM EnergyFix Företagstjänst Harry Löfgren Jannika Stenback Mård Transport & Budtjänst Ab Oy Sulca Ab Spåra Group Oy/Ab Waff Design Lestijärven Yrittäjät Urakointi N. Kumpulainen Perhon Yrittäjät Koulutus Koukku Ky Rakennuspeltityö Lampela oy Kruunupyyn Yrittäjät Ab Rani Plast Oy Storbacka Jussi Ekolantbruk urani aloitin 1.3.1987. Mikä on toimenkuvasi nykyisessä työssäsi? Nykyinen toimenkuvani koostuu hyvin monipuolisesta toimitusjohtajan vastuussa olevasta operatiivisesta työstä, henkilökunnan johtamisesta sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen ja johtoryhmän ohjaamasta työstä. Lisäksi toimin Keski-Pohjanmaan Yrittäjät sanomalehdessä päätoimittajana. Tehtävänäni on myös edustajaa yrittäjiä yhdessä yrittäjien kanssa lukemattomissa työryhmissä. Mikä on parasta työssäsi? Parasta työssäni on monipuolinen työ ja loistava työyhteisö. Ympärilläni olevat luottamusmiehet ovat vilpittömästi sitoutuneet järjestön asioihin, ja toimiston henkilökunta on erittäin asiantuntevaa. Yhteishenki sekä luottamusmiesten että toimiston välillä toimii erinomaisesti. Lisäksi jäsenyrittäjät ovat vuosien varrella muodostuneet läheisiksi aina oikeaan ystävyyteen saakka. Millaisena yrittäjyys näyttäytyy työsi näkökulmasta? Yrittäjyydessä näkyy kaikki, sekä sen hyvät että huonot puolet. Lamavuosien hätä ja siitä nousemisen suuri riemu ovat tuoneet mukanaan sekä kyyneleitä että riemunpilkahduksia. Yrittäjien toimiminen merkittävissä päättäjärooleissa – ja niissä onnistuminen tuovat motivaatiota ja sitä kautta näyttäytyy yrittäjyydessä positiivisena tuloksena. Miten vietät vapaa-aikaasi? Vapaa-aikani olen pyhittänyt perheelleni, liikun usein luonnossa koiran kanssa tai lenkillä läheisten ystävien kanssa. Videokoulutus opastaa omistajavaihdoksissa Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on toteuttanut yhteistyössä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen, Start Up-yrityspalveluohjelman, Vaihtoaskelhankkeen sekä Nextian kanssa toteuttanut tietoiskusarjan yrityskauppaa harkitseville. Kevään aikana on kuvattu neljä jaksoa, joissa alansa ammattilaiset kouluttavat yrityskaupan eri aiheista. Videot julkaistaan yhteistyötahojen internetsivuilla kesäkuun en- simmäisellä viikolla. - Apua omistajavaihdoksiin on runsaasti tarjolla. Monessa asiassa yrittäjä pärjää loistavasti yksin, mutta yrityskaupassa asiantuntija-avusta kieltäytyminen on todellista riskinottoa. Yrityskauppa on vaativa tehtävä kokeneellekin asiantuntijalle, ja ammattilaisen käyttäminen varmistaa yrityskaupan onnistumisen ilman jälkipyykkejä. Tämä on yhtälailla ostajan, myyjän kuin rahoittajan intressi, sanoo järjestösihteeri Heidi Huhtala Keski-Pohjanmaan Yrittäjistä. Kouluttajina videotietoiskuissa toimivat Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy, Riitta Korpela, Viasensus Oy, Minna Herlevi, KPMG Oy Ab, Mika Talviaro Lakiasiaintoimisto Talviaro Oy. Tietoiskujen kuvauksista vastaa Mediakeskus LiMe. YRITTÄJÄ-LEHTI Meeting Point oli jälleen menestys Meeting Point 2014, nyt toista kertaa järjestettynä, kokosi yhteen Kokkolaan 23.4. yhteensä 170 henkeä yli 100 yrityksestä ja noin 20 kehitys- ja koulutusorganisaatiosta. Tapahtuma kasvoi etenkin iltapäivän B2B-session tapaamismäärien osalta edellisvuodesta niin, että tapahtumapaikaksi oli vaihdettava upeasti tilana toiminut Snellman-sali. Päämiehistä paikalla olivat tällä kertaa AREVA, Fennovoima, Wärtsilä, UPM, Caverion Industria, Adven, BillerudKorsnäs, NCC Rakennus ja Puhuri. Vaikka pääjärjestysvastuun kantoi Kosek ja projektipäällikkö Jukka Oravainen, tapahtuma järjestettiin myös tänä vuonna laajan yhteistyöverkoston kesken; mukana olivat Pohjanlahden rannikkoalueen kehitysyhtiöt aina Vaasasta Tornioon saakka, Keski-Pohjanmaan koulutus- ja kehitysorganisaatiot, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät sekä Finnmet Partners -hanke ja Nextia omistajanvaihdospalvelu. ”Upeaa nähdä ja todistaa jälleen kerran, miten yhteis- työllä saadaan isoja asioita aikaiseksi! Snellman-sali oli iltapäivän ajan täynnä positiivisesti varautunutta räiskyvää pöhinää, yrityksiä oli saapunut paikalle koko yhteistyöalueelta ja sen ulkopuolelta aina Etelä-Suomesta saakka!” toteaa innostunut projektipäällikkö Jukka Oravainen. Suomen suurhankkeissa ja investointikohteissa on jälleen uusi vaihe päällä, Fennovoiman ensimmäiset rakennusvaiheet ovat käynnistymässä kuluvan vuoden aikana ja esimerkiksi NCC Rakennus ja Puhuri kertoivat useista mahdollisuuksista tuulivoimarakentamisen puolella. Päivän aikana kuultiin myös uutiset Metsä Groupin Äänekoskelle kohdistuvasta uudesta miljardi-investoinnista, mikä osaltaan loi uskoa tapahtuman yrityksiin. Tapahtumana Meeting Point pyrki paitsi edistämään verkostointia ja kontaktointia myös luomaan mahdollisuuksia uusien kauppakumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen synnyttämiseksi. Kuten viime vuonna myös tämän vuoden tapahtuma onnistui näissä tavoitteissa erinomaisesti. Uusia tuttavuuksia solmittiin kymmeniä eikä kaupankäynniltäkään projektipäällikkö Oravaisen mukaan vältytty: ”Tietooni tuli jo tapahtuman aikana useita yrityksiä, jotka päivän aikana joko pääsivät kauppoihin tai vähintään tekemään tarjousta. Palaute suoraan yrityksiltä on ollut pelkästään positiivista tilausta tällaiselle tapahtumalle selkeästi on - Meeting Point saa varmasti ensi vuonna jatkoa!” Valitse vaatimukset täyttävä palveluntarjoaja Jätehuoltopalveluja tarjoavien yritysten tulee täyttää tietyt velvoitteet. Uuden lain mukaan jäteyrityksen tulee olla rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin, jotta se saa kuljettaa tai välittää jätteitä. Jätettä käsittelevillä yrityksillä tulee olla ympäristölupa. Jätteitä saa luovuttaa vain vaatimukset täyttäville yrityk- Seuraa ilmoittelua www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa ONNITTELUT 15 vuotta 15.5.2014 Kenkä-Helena Ky, Haapajärvi 15 vuotta 16.6.2014 Haapajärven Sisustuskeskus Oy, Haapajärvi 5 vuotta 13.5.2014 Parturi-Kampaamo Henna Hartikka Tmi, Kalajoki, 15 vuotta 17.6.2014 Kuljetuspalvelu Pasi Syrjälä Ky, Kannus 20 vuotta 6.6.2014 Kannuksen Autohuolto Ay, Kannus 25 vuotta 21.6.2014 Kaustisen Varaosat Oy, Kaustinen Jätehuolto yrityksissä uuden jätelain mukaan Uusi jätelaki tuli voimaan 1.5.2012. Yritykset vastaavat edelleen itse jätehuoltonsa järjestämisestä tekemällä suoria sopimuksia jätehuoltopalveluja tarjoavan yksityisen yrityksen kanssa. Jätehuoltosopimuksella elinkeinotoimintaa harjoittava yritys voi siirtää jätehuollon käytännön toteuttamiseen liittyvät vastuunsa jätehuoltoyritykselle. Valtakunnallinen Yrittäjien SM Golfkisa Kalajoella 15.-16.8.2014 sille. Ammattimaisesti toimiva yritys esittää viimeistään sopimusta tehtäessä vaadittavat luvat ja dokumentit. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi Uusi jätelaki asettaa vaatimuksia jätteen käsittelylle. Mahdollisimman suuri osa jätteestä tulee hyödyntää joko materiaalina tai energiana. Kaatopaikalle saa sijoittaa ainoastaan hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä. Vastuullisesti toimiva jätehuoltoyritys toimittaa yrityksen jätteet niille parhaiten soveltuvaan ja ympäristön kannalta parhaaseen käsittelyyn. Suomessa toimii yli 600 jätehuoltoyritystä. Koska yksityisillä yrityksillä on tarjolla runsaasti erilaisia jätteenkäsittelypalveluja eri puolilla maata, on erittäin harvinais- ta, että yritysten tarvitsee palvelutarjonnan puutteen takia pyytää jätehuollon palveluja kunnalta. Myös terveydenhuollon sekä sosiaali- ja koulutusalan toimijat voivat paremman jätehuollon tason saavuttamiseksi hoitaa jätehuoltonsa yksityisen yrityksen kanssa hakemalla kunnalta vapautuksen. Ammattimainen palveluyritys auttaa yrityksiä valvonnassa Uusi jätelaki toi lisävaatimuksia jätteiden seurantaan ja valvontaan. Laki vaatii siirtoasiakirjan mm. vaarallisista jätteistä, rakennus- ja purkujätteistä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä sekä pilaantuneista maista. Siirtoasiakirjassa on oltava tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimitus- paikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätehuoltopalveluja tarjoava yritys toimittaa esitäytetyn siirtoasiakirjan näitä jätteitä tuottavalle yritykselle tarvittaessa. Jätelain mukaan jätettä tuottavien yritysten on pidettävä kirjaa jätteistään. Jätehuoltopalveluja tarjoava yritys auttaa toiminnanharjoittajia myös jätehuollon valvontaa varten vaadittavassa jätekirjanpidossa. Tämä ohjeistus on laadittu työryhmässä, jossa olivat mukana Ympäristöyritysten Liitto, Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto sekä edustajat suurimmista jätealan yrityksistä. Ohjeistus on tarkoitettu selkeyttämään yritysten jätehuoltoon liittyviä kysymyksiä KALENTERI KESÄKUU 5.-6.6. Get Together - Nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma, Kokkola - Kalajoki 9.-12.6. Al. puheenjohtajien ja toimitusjohtajien kv-jakso 12.6. Rakentamispalveluiden laajennettu ilmoittamisvelvollisuus, Kokkola 17.6. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 6 28.6. Anders Chydenius –vapaakauppaseminaari, Kokkola HEINÄKUU 1.-31.7. Aluejärjestön toimisto kiinni heinäkuussa ELOKUU 12.8. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 8 15.8. Yrittäjien SM Golf 2014, Kalajoki 21.-22.8. Al toimihenkilöiden neuvottelupäivät 29.8. Rakentamispalveluiden uusi ilmoitusmenettely, Webinaari (omalla koneellasi) SYYSKUU Tänä aikana teitä palvelee Suomen Yrittäjät numerossa 09 229 221 ja sähköisesti www.yrittajat.fi Luottotietopalvelu ei ole käytössä tänä aikana. 1.9. 5.9. 10.9. 12.9. K-P:n Yrittäjien hallitus nro 3, Kronoby Suomalaisen Yrittäjän Päivä Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 3 Asiakasrekisteri Excelillä, Omalla koneellasi (webinaari) 16.9. SY Hallitus 16.-17.9. Suomen Yrittäjien järjestöseminaari 17.9. Verkostoidu ja menesty -ilta yrittäjille, Kokkola 5 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Bet-Ker Oy:n menestys tullut pitkäjänteisellä työnteolla Jorma Uusitalo Maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla palkitun ylivieskalaisen Bet-Ker Oy:n menestys perustuu ennen kaikkea pitkäjänteiseen työhön ja yhtiön kehittämiseen. Yrityksen päätuotteita ovat tulenkestävät massat, joita se valmistaa erityisesti terästeollisuuden tarpeisiin. - Lähes 40 vuotta jatkuneella kovalla työnteolla tämä talo on saatu aikaan. Viime vuosina ei markkinatilanteen takia ole juuri tullut kasvua, mutta olemme silti pysyneet kilpailukykyisinä, sanoo viime syksynä yhtiön toimitusjohtajana aloittanut Antti Hautamäki. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Yrittäjäpalkinnon palkintoraati perusteli valintaansa muun muassa sillä, että BetKer on menestynyt perinteisellä terästeollisuuden alalla sekä erikoistumalla omalla toimialallaan ja kehitystyöl- - Henkilökunnan merkitystä menestykselle ei voi korostaa liikaa, lään. Bet-Ker Oy:n toimitusjohtaja Antti Hautamäki sanoo. - Pitkään jatkuneesta epävarmasta suhdanteesta huolimatta yrityksen tuloskunto sekä vakavaraisuus ovat pysyneet poikkeuksellisen hyvällä tasolla, raati totesi. Asiantuntijaratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin Bet-Ker Oy:n perustivat vuonna 1977 ylivieskalaiset Eero Miettinen ja Kalevi Mäkinen. Yhtiön omistus siirtyi 1982 Lohja Oy:lle ja vuonna 1995 yhtiön omistuspohja muuttui nykyisten omistajien tultua mukaan. Toimitusjohtajana toimi viime syksyyn saakka Antti Hautamäen isä Juhani Hautamäki. Yritys on kasvanut tasaisesti sekä henkilöstömäärältään että investoinneilla mitattuna. Bet-Ker työllistää tänä päivänä noin 25 työntekijää ja liikevaihdon ennakoidaan nousevan kuluvana vuonna arviolta 9,9 miljoonaan euroon. Entä mitä ovat ne kilpailutekijät, joiden ansiosta yritys on pystynyt säilyttämään markkina-asemansa vaikeista yleisistä taloussuhdanteista huolimatta? - Olemme kohtuullisen pieni toimija. Pystymme palvelemaan asiakkaita läheltä ja notkeasti tiedostaen hyvin heidän tarpeensa. Meillä on asiantuntevia työntekijöitä, jotka pystyvät tuomaan asiakkaille uusia tuotteita ja uusia ratkaisuja sen mukaan, mitä asiakas kulloinkin tarvitsee. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että meidän täytyy tuntea asiakkaamme riittävän hyvin, Antti Hautamäki kuvaa BetKerin asiakaslähtöistä toimintatapaa. - Bet-Kerillä on lisäksi erittäin kilpailukykyiset tuotteet. Kaiken perustana on silti osaava henkilökunta, jonka merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ihmiset ovat kuitenkin niitä, jotka tuottavat asiakkaillemme ratkaisut ja palvelut. Tulevaisuuteen toimitusjohtaja suhtautuu omien sanojen- sa mukaan kohtuullisen luottavaisesti. - Ei maailma ole vielä läheskään valmis ja tekijöille kyllä löytyy töitä, vaikka juuri tällä hetkellä elämmekin matalasuhdanteessa. Kotimaassa meillä on hyvä markkinaosuus ja uskon, että vientipuoleltakin löytyy mielenkiintoisia mahdollisuuksia. - Viennin osuus on noin 12 prosenttia ja siitä merkittävin osa suuntautuu Venäjälle. Keski-Euroopassa meillä on yhteistyökumppaneita lähinnä Italiassa sekä Saksassa, ja Indonesiaankin meillä menee hieman tuotteita, Hautamäki kertoo. Maakunnallista yrittäjäpalkintoa toimitusjohtaja sanoo arvostavansa suuresti. - Kyllähän tuollaisen kunnianosoituksen kohteeksi pääseminen vetää nöyräksi, sillä maakunnassa on paljon menestyviä yrityksiä. YRITTÄJÄ-LEHTI 7 Kuluttajat ovat oppineet tuntemaan muun muassa Fishktuotemerkin katkaravut. Pieni organisaatio pystyy nopeisiin muutoksiin Jorma Uusitalo sa vaikka päivässä. Joskus tietenkin palataan vanhaan, mutMaakunnallisella Yrittäjäpal- ta ei siinäkään mitään pahaa kinnolla palkittu Oy Trio Tra- ole, hän sanoo. ding Ab Kokkolasta on menestynyt erikoistumalla elin- Konsernin liikevaihto tarvikkeiden maahantuontiin noin 50 miljoonaa euroa ja tukkumyyntiin. Palkinto- Palkintoraati kertasi myös yriraati, johon kuului Keski-Poh- tyksen alkuvaiheita. Trio Trajanmaan Yrittäjien, LähiTapi- dingin perusti Ari Ruusila olan ja Elisa Oyj:n edustajat, vuonna 1989. Nykyinen yritperusteli kokkolalaisyrityksen täjä ja toimitusjohtaja Ville valintaa muun muassa seuraa- Sammallahti hoiti tuolloin yrityksen kuljetuspuolta yhdessä vasti: - Erikoistumisen lisäksi isänsä Heikki Sammallahden yrittäjän rohkeus ja ennakko- kanssa. Ville yhdessä isänsä luulottomuus on antanut yri- ja Mats Storbjörkin kanssa ostykselle mahdollisuuden kas- tivat yrityksen vuonna 2007 vaa voimakkaasti. Menestyk- ja siirtyivät yrittäjiksi. Storsen takana on myös sitoutu- björk toimii nykyään hallituknut henkilökunta ja hyvät sekä sen puheenjohtajana vastuuavoimet asiakassuhteet. Yri- alueenaan Trio Tradingin tatyksen tulevaisuuden näkymät lousasiat. Heikki Sammallahti ei osallistu operatiiviseen toiovat hyvät. Yrityksen toimitusjohta- mintaan. Trio Trading on Suomen ja Ville Sammallahti korostaa yhtenä tärkeänä menestyste- johtava pohjoisten kalojen ja kijänä yrityksen kykyä nopei- äyriäisten maahantuoja. Päätuotteita ovat merilohi, kirjosiin päätöksiin. - Yritämme irti kaavoista. lohi sekä katkaravut. VuonMeillä on pieni organisaatio, na 2007 Norjan Tromssaan joka pystyy tekemään konk- perustettiin tytäryhtiö Trio reettisia muutoksia tarvittaes- Arctic AS, jonka kautta yri- tys ostaa kaiken välittämänsä norjalaisen kalan. Tytäryhtiön liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 50 miljoonaan euroon. Trio Tradingin toimitusjohtaja Ville Sammallahti vastaanotti Yrittäjäpalkinnon Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Kevät-gaalassa Kannuksessa. Sen asiakkaita ovat suomalaiset keskusliikkeet, merenelävien jälleenmyyjät ja tukkuliikkeet. Trio Trading työllistää 35 henkilöä ja sen pääkonttori ja jalostuslaitos sijaitsevat Kokkolassa. Liikevaihdos- ta 35 prosenttia koostuu viennistä, joka suuntautuu pääosin Eurooppaan. Yrityksen tavoitteena on auttaa ihmisiä syömään terveellisemmin ja voimaan paremmin tarjoamalla koko ajan korkealaatuisempia ja uusimpia seafood-tuotteita. Trio Trading on ensimmäinen kotimainen kalatalo, jolle on myönnetty MSC-sertifikaatti. Se takaa, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. Laajan Fishk-tuotemerkin takaa löytyy tuore-, pakaste- ja lisäaineettomia tuotteita. Yritys on panostanut myös ekologisuuteen. Tuotannon kuljetuspakkaukset lajitellaan uusio- ja energiakäyttöön ja kalojen rippeet hyödynnetään rehuteollisuudessa. Osattava myös luopua ajoissa Ville Sammallahti korostaa yrityksen hyviä asiakassuhteita. - Asiakassuhteemme ovat todella avoimet. Avoimuus mahdollistaa sen, että meihin luotetaan tavarantoimittajina. Meidän kanssa asioita voi rakentaa yhdessä, mikä lisää toiminnan pitkäjänteisyyttä. Olemme miettineet kuntoon perusasiat kuten sen, keiden kanssa haluamme tehdä yhteistyötä ja ketkä ovat kilpailijoitamme. Tuotteissa panostamme kapeaan segmenttiin, eli meillä ei ole mitään jalostustuotteita. Toimitusjohtajan mukaan tulevaisuuskin näyttää hyvältä. 3-5 vuoden päässä horisontissa odottaa uusia hankkeita, joihin yritys on tulevaisuutta miettiessään priorisoinut. - Panostamme siihen, mikä tuntuu oikealta. Tärkeää on myös osata luopua ajoissa. Liian usein katsotaan liian pitkään sellaisia asioita, jotka eivät toimi. - Yrittäjäpalkintoa emme ole vielä oikein ehtineet fiilistellä, mutta tänään juomme henkilökunnan kanssa kakkukahvit, Sammallahti lupasi palkintoviikonloppua seuranneena maanantaina. 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Kimmo Hanhisalosta KPY:n uusi Jorma Uusitalo Työplus on vahva alueellinen työterveyspalveluja tarjoava liikelaitos. Modernit toimitilat ja moniammatillinen tiimityöskentely takaavat erinomaiset edellytykset laadukkaalle asiakaspalvelulle. Palveluksessamme on 80 työterveyden ammattilaista. Toimintamme kulmakiviä ovat luottamukseen perustuva kumppanuus asiakasyritysten kanssa eri toimialoille erikoistuneet työterveyden asiantuntijaryhmät asiakkaiden tarpeisiin vastaava moniammatillinen tiimityöskentely sujuva sairasvastaanotto Työplussalla on ollut laaduntunnus vuodesta 2006 lähtien. Varatuomari Kimmo Hanhisalo Kokkolasta valittiin yksimielisesti Keski-Pohjanmaan Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi Kannuksessa pidetyssä aluejärjestön sääntömääräisessä vuosikokouksessa. Hanhisalo on toiminut aikaisemmin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajana. Tuore sääntömuutos rajaa puheenjohtajapestin enimmillään viiteen vuoteen. Viisi vuotta täyttyi edellisellä puheenjohtajalla Tapio Uusitalolla Nivalasta, joka kuitenkin jatkaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajana. Kaksi muuta varapuheenjohtajaa, Juha Enlund Kaustiselta ja Tuula Anttiroiko Kalajoelta, valittiin myös jatkamaan tehtävässään yksimielisesti. - Keski-Pohjanmaan Yrittäjien tehtävänä on toimia paikallisyhdistysten sparraajana ja yhteydenpitäjänä. Paikallisyhdistysten rooli on kuitenkin se kaikkein tärkein, koska yhteydet muihin toimijoihin kuten kuntiin syntyvät nimenomaan paikallisella tasolla, uusi puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo korosti paikallisyhdistysten työn tärkeyttä. Hänen mukaansa KeskiPohjanmaan Yrittäjät on noussut merkittäväksi elinkeinovaikuttajaksi alueellaan. Toimitusjohtaja Mervi Järkkälän seurassa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittu Kimmo Hanhisalo (oik.) sekä varapuheenjohtajat Juha Enlund, Tapio Uusitalo ja Tuula Anttiroiko. - Meillä on paljon jäsenyrityksiä, jotka ovat eri kokoisia ja edustavat kattavasti eri toimialoja. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on lisäksi yksi niistä toimijoista, joiden toiminta kattaa edelleen vanhan perin- teisen Keski-Pohjanmaan alueen. Lentokenttä ja ammattikorkeakoulu ovat esimerkkejä kolmen maakunnan yhteisistä hankkeista, joiden eteenpäin viemiseen olemme vahvasti olleet vaikuttamassa. On tärkeää, että jatkossakin pysymme ajan hermolla ja osallistumme ajankohtaisten asioiden kehittämiseen, Hanhisalo sanoi kiittäessään samalla Tapio Uusitaloa erinomaisesti hoidetusta puheenjohtajakau- AikuiSkouLutuS Varmista yrityksesi hyvinvointi. Lisää tietoa ja taitoa yritysjohtamiseen 11.9.2014–10.9.2016 Jos sinulla on yrityksesi langat käsissäsi, Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus täsmentää vielä lisää yrityksesi toimintaa, kannattavuutta ja henkilökohtaisia johtamistaitojasi. Yrityksen kansainvälistymisen johtaminen ja kehittäminen 11.9.2014–10.9.2016 Sinulle, joka haluat tietoa kansainvälisen kaupan mahdollisuuksista. Suorita Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto ja johda yrityksesi kansainvälistymistä. Sähköinen liiketoiminta; suunnittelu, toteutus ja seuranta 11.9.2014–30.12.2015 Yrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus, joka antaa sinulle valmiuksia tehostaa yrityksesi myyntiä ja markkinointia sähköisen liiketoiminnan avulla. Lisätietoja Minna Parantala, puh. 044 725 0883, minna.parantala@kpedu.fi Lue lisää ja hae mukaan: www.kpedu.fi/ koulutuskalenteri Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Talonpojankatu 6, www.kpedu.fi ”Byrokratia-viidakko yrittäjien riesana” Yrittäjäpalkinnon saajat Trio Jorma Uusitalo Maakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaettiin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Kevät-gaalassa Kannuksessa KitinVaparissa. Vuosittain jaettavan arvostetun palkinnon saivat tänä vuonna kokkolalainen Oy Trio Trading Ab ja ylivieskalainen Bet-Ker Oy. Trio Trading on Suomen johtava pohjoisten kalojen ja äyriäisten maahantuoja. Sen päätuotteita ovat merilohi, kirjolohi ja katkaravut. BetKerin päätuotteita ovat terästeollisuuden prosesseissa tarvittavat tulenkestävät massat ja materiaalit. Yrityksen suurin asiakasryhmä on teräksen- YRITTÄJÄ-LEHTI 9 puheenjohtaja päätöksen ja toimintakertomuksen. Sen lisäksi kokous vahvisti talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2015. Sääntömuutoksen seurauksena aluejärjestön hallitukseen kuuluu jatkossa 1020 jäsentä, mikä helpottaa hallitusten kokousten saamista päätösvaltaisiksi. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien visiona on olla alueellaan merkittävä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edunvalvoja ja asiantuntija sekä neuvoja yhteistyökumppaneille, päättäjille ja yrittäjille. Edunvalvonnassa yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada jokaiseen kuntaan yritysvaikutusten arviointi. Yrittäjäjärjestö haluaa omalta osaltaan olla aktivoimassa nuoria ja uusia yrittäjiä yhteistyössä YES- ja uusyrityskeskusten, 4H-yhdistysten sekä alueen oppilaitosten kanssa. Keskeisiin edunvalvonnan kohteisiin kuuluvat lisäksi yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten turvaaminen, suurhankkeiden konkreettisten tulosten edistäminen ja liikenneyhteyksistä huolehtiminen. Vuoden 2015 toiminta käsittää muun muassa kahdesti vuodessa julkaistavat suhdandesta. nebarometrit sekä muut selvitykset ja alueen kansanedustaHallituksen jäsenjien, muiden päättäjien ja kunmäärä pienemmäksi Vuosikokous hyväksyi yksi- tajohtajien säännölliset tapaamielisesti Keski-Pohjanmaan miset. Tiedottaminen käsittää meYrittäjien viime vuoden tilin- Keski-Pohjanaan Yrittäjien vuosikokousväki kokoontui Kannuksessa KitinVaparissa ennen Kevät-gaalan alkua. diayhteistyön lisäksi esimerkiksi paikallisyhdistysten laadukkaat nettisivut sekä sähköisen tiedottamisen paikallisyhdistyksille. Erityisiä painopistealueita seuraavan vuoden toiminnassa ovat muun muassa yrittäjien henkisen jaksamisen ja terveyden ylläpito, ruotsinkielisille yrittäjille suunnattujen palveluiden kehittäminen, kasvuyrittäjien toiminnan tukeminen sekä omistaja- ja sukupolvenvaihdokset. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät haluaa myös kannustaa paikallisyhdistysten puheenjohtajia ja luottamushenkilöitä osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Tämän lisäksi kuntakohtaisille jäsenmäärille asetetaan paikkakuntakohtaiset tavoitteet. Kansainvälistymiseen liittyen aluejärjestö on mukana yritysten kansainvälistymisprojekteissa ja mahdollisuuksien mukaan fact-finding-matkoissa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjä järjestön uudeksi puheenjohtajaksi kuluvalle vuodelle, valittiin toimitusjohtaja, varatuomari Kimmo Hanhisalo (s.1952) Kokkolasta. Kimmo Hanhisalo on Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnan jäsen, ja on lisäksi mukana useassa luottamustoimessa. Varapuheenjohtajiksi valittiin Juha Enlund, Kaustiselta, Tuula Anttiroiko, Kalajoelta sekä Tapio Uusitalo, Nivalasta Vuosikokouksessa uudistettiin hallitus ja valittiin seuraavat henkilöt hallitukseen: Kaudelle 2014-2016 Kokkola Halsua/Lestijärvi Himanka/Perho Sievi/Alavieska Kalajoki Reisjärvi/Kruunupyy Pietarsaari Kannus Kaustinen Kokkola Veteli Lohtaja/Ullava Kälviä Nivala Toholampi/Pedersöre Haapajärvi Ylivieska varsinainen John Hagnäs varalla Minna Witting varsinainen Paavo Hietalahti varalla Jorma Tuikka varsinainen Sami Verronen varalla Antti Hietaniemi varsinainen Inke Saviluoto varalla Jarmo Nahkala varsinainen Kimmo Salmela varalla Helena Hentunen varsinainen Torsti Parkkila varalla ilmoitetaan myöhemmin varsinainen Jaana Ilmonen varalla Petri Kauppila varsinainen Mari Huuki varalla Marko Niemonen varsinainen Teemu Korpiaho varalla Tero Pihlajamaa varsinainen Marika Hollström varalla Olli Lindqvist varsinainen Esko Aho varalla Sakari Klemola varsinainen Joonas Jukkola varalla Päivi Rahkonen varsinainen Antti Sallansalmi varalla Harri Puskala varsinainen Henna Myllylä varalla Kimmo Peräaho varsinainen Tapani Koskela varalla Birgitta Kaipio varsinainen Jyrki Niinikoski varalla Pertti Lampela varsinainen Matti Mehtälä varalla Mikko Kaarto Trading ja Bet-Ker valmistajat Suomessa, Venäjällä ja muualla Euroopassa. Molemmat yritykset esitellään tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Lisääntyvä sääntely vähentää työpanosta Juhlapuheen gaalassa piti Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Hanna Munter. Hän piti huolestuttavana, että jatkuvasti lisääntyvä sääntely vähentää yrittäjän työpanosta omassa työssään. - Yritykset hoitavat muun muassa verojen keräämistä ja tilittämistä valtiolle. Lisäksi yrityksillä on useita ilmoitusvelvollisuuksia. Asiakkailta keräämänsä arvonlisäveron lisäksi yritykset suorittavat ennakonpidätyksen työntekijöidensä palkoista, maksavat sosiaaliturvamaksua palkkojen perusteella sekä huolehtivat työntekijöiden pakollisista vakuutuksista. - Väistämättä tästä kaikesta syntyy hallinnollisia kustannuksia. Yhteiskunnan yrityksillä teettämää maksutonta työtä ja hallinnollista taakkaa on Suomessa viime vuosina vain lisätty. Siitä huolimatta, että Euroopan komissio esitti jo seitsemän vuotta sitten yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä neljänneksellä vuoteen 2012 mennessä. Munter kertoi myös hauskan esimerkiksi EU-byrokra- tian mittasuhteista. Esimerkki perustui yleisönosastokirjoitukseen, jossa asiakas kertoi tilanteesta, missä kaupan myyjä kieltäytyi puolittamasta kaalta hygieniasäännöksiin vedoten. - Pythagoran lauseessa on 24 sanaa, Archimeden laissa 67 sanaa, kymmenessä käskyssä 179 sanaa, Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa 1 300 sanaa, EU-direktiivissä kaalin myymisestä 26 911 sanaa. Vähemmälläkin säädöskuormalla pärjättäisiin, Munter sanoi. Gaalassa yleisöä viihdyttivät Maria & Christian duo sekä imitaattori Jarkko Tamminen. Juhlapuheen gaalassa piti Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Hanna Munter 10 YRITTÄJÄ-LEHTI Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät: Äänimainoksia palkittiin Pohjalaismainoksille tuli kaksoisvoitto Vuoden Paras Radiomainos -kisassa. Viime vuonna Suomessa tuotetut parhaat äänimainokset valittiin ja palkittiin Jaakko Saariluoman ja Anni Hautalan juontamassa KaikuGaalassa huhtikuussa Teatteri Forumissa Helsingissä. Kilpailuun kuuluu seitsemän eri lajia, joista oman lajikategoriansa voittajaksi valittiin ähtäriläis-haapajärveläisen huonekaluliike Troven humoristinen imagomainossarja. Kakkoseksi samassa sarjassa arvosteltiin kokkolalaisen Kultasepänliike Hanna Niemen joulumainos. Kumpikin on lapualaisen Kevyt Kanavan tuotantoa ja spoteilla on kampanjoitu Iskelmä Pohjanmaa ja Radio City Pohjanmaa -radioissa. Kategoriavoittajista valitaan lopulta yksi Kaiku Gran Prix -voittajaksi, joka lähtee edustamaan Suomea äänimainosalan Euroopan Mestaruuskisaan Ranskan Cannesiin. Tämän kunnian sai Nelonen Median tuottama Radio Rockin oma mainos. Troven voittoisan mainossarjan ideointi- ja käsikirjoittajaryhmään kuuluvat yrittäjä Tatu Kurunmäki Trovesta ja Jari Puolijoki radioiden mainostiimistä. Mainosääninä olivat lapualainen Heikki Ketola sekä radiotalon Ensio Manu, Jari Puolijoki, Tarja Harju ja Hannu Harju. Ohjaus-, äänitys- ja tuotantovastuu kuuluivat Kevyt Kanavan Jari Puolijoelle, Jusa Harjulle ja Kaija Tuoviselle. Tuomaristo kiitti mainosten kokonaisuutta sekä erityisesti spiikkereiden, tunnelman ja hyvin rakennetun äänimaailman aitoutta, jotka vievät mukanaan. Yrittäjä Tatu Kurunmäki kertoo humorististen mainosten synnyttäneen paljon positiivisia reaktioita ja palautetta ihmisissä ja kiinnostuksen yritystään kohtaan lisääntyneen selvästi. Troven toisessa mainoksessa mies yrittää saada ruotsalaisittain ääntävää kaveriaan lausumaan yrityksen nimen suomalaisittain. Toisessa spotissa aviomies herättelee liikkeen testisänkyyn nukahtanutta kultaansa. Kultasepänliike Hanna Niemen ”Leikittiin herrasmiestä” -mainoksen ovat ideoineet ja käsikirjoittaneet yrittäjä Hanna Niemi sekä radion mainostiimin Tommi Gröhn, kumpikin Kokkolasta. Mainoksessa esiintyvät tuotantoyhtiön Jusa Harju ja Kaija Tuovinen sekä tämän kuusivuotias lapsenlapsi Joona Repo. Tuovinen ja Harju vastasivat myös tuotannosta ja äänityksistä. Mainoksessa lapsi kertoo isäänsä opastaen hellyttävästi ja humoristisesti tarhan herrasmiesleikistä. Mainoksen tavoitteet saavutettiin Niemen mukaan hyvin. - Tarkoitus oli tehdä iloisesti erilainen spotti ja saada yrityksestä jouluista viestiä erityisesti miehille. Näissä tavoitteissa onnistuttiin mukavasti. - Uskomatonta, että kolmannen kerran peräkkäin meille tuli kaksoisvoitto, tuotantoyhtiön mainostiimien vetäjä Tarja Harju sanoo - Radiospotteja tuotetaan Suomessa vuosittain tuhansia ja muut finalistit tulevat yleensä monikymmenkertaisilla budjeteilla isoista mainostoimistoista ja tuotantoyhtiöistä. Tämä saa nöyräksi ja kiitolliseksi ennen kaikkea asiakkaiden ja omien mainostuotantotiimiemme suuntaan. Tunnustusta on ehdottomasti annettava myös kansainväliselle kouluttajallemme NRS Medialle, jonka kanssa aloitimme laajan koulutusprojektin kolme vuotta sitten. Sen tuloksena on ollut kolmena peräkkäisenä vuotena kaksoisvoitto tässä kisassa. Kaiku on mainosalan järjestöjen ja radioiden kattojärjestön RadioMedian vuosittainen kilpailu. Tuomaristo muodostuu alan arvostetuista ammattilaisista. Se luonnehti vuoden mainossatoa erittäin tasokkaaksi ja luovaksi. Kilpailun parhaita mainoksia voi kuunnella Kaiku Radiomainoskilpailun verkkosivuilla. Sote-malli voi olla mahdollisuus Jorma Uusitalo töä. Sen sijaan palveluiden tuotSuomen Yrittäjien varatoimi- tajina toimisivat sairaanhoitotusjohtaja Anssi Kujala näkee piirit, perusterveydenhuollon hallitus- ja oppositiopuoluei- kuntayhtymät ja myös eri koden yhdessä sopiman sosiaa- koiset yritykset ja järjestöt. - Lakia valmisteltaessa on li- ja terveydenhuollon perusratkaisun ennen kaikkea mah- tärkeää tehdä linjauksia, jotdollisuutena. Tilaisuutena ra- ka antavat asiakkaalle nykyiskentaa julkisen ja yksityisen tä laajemman oikeuden valita sektorin yhteistyöhön pohjau- palveluntuottajan ja mahdoltuva Suomen malli, jossa sekä listavat laajasti suomalaisten julkinen että yksityinen sekto- mikro- ja pk-yritysten osallistumisen hyvinvointipalveluiri tuottavat palveluita. Kansalaiset hyötyisivät täs- den tuottamiseen. - Sen lisäksi tarvitaan aito tä hänen mukaansa monella kustannusten ja laadun vertavalla. - Toimiva kilpailu parantaa tailujärjestelmä, jolloin tiedepalveluiden laatua, kustan- tään kaikkien tuottajien kusnustehokkuutta ja saatavuut- tannukset ja niitä pystytään ta verrattuna siihen, että pal- vertaamaan. Tämä toisi aivelut tuotettaisiin vain virka- dosti samalle viivalle yksityityönä. Yrittäjyyteen luontai- sen tuottajan ja kunnan oman sesti kuuluva luovuus myös tuottajan, Kujala korostaa. Haasteista huolimatta hän edistäisi asiakaslähtöisten innovaatioiden syntymistä. Yri- sanoo luottavansa siihen, ettystoiminnan avulla sote-pal- tä nyt ollaan tultu tilanteeveluita voidaan lisäksi kasvat- seen, jossa kehitystä valinnan taa ja laajentaa julkisen sektorin vastuulla olevaa palvelua laajemmaksi. Tällöin syntyisi uusia työpaikkoja ja talouskasvua, Kujala luettelee. Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä olivat Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 yhteensä 2,43 miljardia eli prosenteissa mitattuna 10,6 prosenttia koko potista. Kujala sanoo, että lain valmistelussa otetaan kantaa siihen, lähteekö yksisyisiltä hankittava osuus kasvamaan vai laskemaan. Järjestäminen ja tuottaminen erilleen Erityisen tärkeänä varatoimitusjohtaja pitää sitä, että sotealueista tulee puhtaasti palveluiden järjestäjiä eli tilaajia. Samoin on linjannut muun muassa Lääkäriliitto ja Kuntaliittokin totesi aiemmin toukokuussa, että sosiaali- ja terveysalueella ei Kuntaliiton mielestä tule olla omaa palvelutuotantoa eikä palvelutuotantoon osallistuvaa henkilös- SY:n varatoimitusjohtaja Anssi Kujala varoittaa liian suurten hankintakokonaisuuksien muodostamasta riskistä kilpailulle sekä hintojen ja laadun kehittymiselle. vapaudesta ja tilaajan ja tuot- ja samalla katoaisi paikallinen tajan eriyttämisestä ei voida elinvoima. Hyvä esimerkki löytyy nienää vanhoista ideologisista menomaan Keski-Pohjansyistä estää. maalta, missä uusi sote-alue Riskinä suuret ulottuisi varatoimitusjohtahankintakokonaisuudet jan sanoin Kokkolasta NuorKujala myöntää, että sote-mal- gamiin. liin liittyy riskejäkin. Muun - Jos lähipalveluista päätetmuassa silloin, jos kunnat ja täisiin Oulussa, se johtaisi ajan sote-alueet ostaisivat toisil- myötä siihen, että yritettäisiin taan palveluita kilpailuttamat- ostaa mahdollisimman suuria ta. Sen saattaa kuitenkin estää kokonaisuuksia ja tarpeita arjo EU:n uusi hankintadirektii- vioitaisiin koko sen valtavan vi. Suomen Yrittäjien tulkin- alueen näkökulmasta. nan mukaan hankintadirek- Mikäli hankinta-alueista tiivi estää tässäkin tapaukses- tulee liian suuria, silloin lopsa palveluiden hankkimisen puu suomalaisten sosiaali- ja ilman kilpailutusta ja Kujala terveyspalveluyritysten toitoivoo, että tällainen tulkinta minta, koska niiden pääomat saadaan kansalliseenkin lain- ja investoinnit eivät riitä. Se säädäntöön. olisi lyhytnäköistä sekä tilaa- Suurin riski ovat liian isot jalle että kuntapäättäjälle. Tuhankintakokonaisuudet. Niis- loksena olisi lopulta yksityitä seuraisi, etteivät pk-yrityk- nen monopoli, uudet yrittäjät set pystyisi osallistumaan pal- eivät enää pääsisi markkinoilveluiden tuottamiseen, mikä le eivätkä hinta ja laatu kehitkeskittäisi palvelutuotannon tyisi, Kujala muistuttaa. YRITTÄJÄ-LEHTI 11 Yli 20 vuotta painopinnan valmistusta LEHDET KALENTERIT ESITTEET KÄYNTIKORTIT Keskustelujen perusteella Pohjois-Suomessa palveluiden tuotantoalueet olisivat lähtökohtaisesti Kiurun ja muiden sairaanhoitopiirien alueita. Sote-uudistuksessa vielä paljon kysymysmerkkejä ”Tavoitteena vahva tuotantoalue” Jorma Uusitalo kilaakson kuntia, koska näin saisimme luotua vahvemman Hallituspuolueiden yhdessä alueen, Pajunpää sanoo. Alueellisesti on kannetoppositiopuolueiden kanssa sopimaa sosiaali- ja terveys- tu huolta myös siitä, kuinka palveluiden uudistusta kuva- voidaan turvata Keski-Pohtaan syystäkin historiallisek- janmaan keskussairaalan asesi. Monia käytännön kysy- ma päivystävänä sairaalana. myksiä on edelleen auki mutta Pajunpään mukaan erikoisperusajatus on selvä: tarkoi- sairaanhoidon sisällä keskustuksena on järjestää kaikki teluissa erityisvastuualueissote-palvelut viiden vahvan ta on lähdetty siitä, että Kokalueellisen järjestäjän toimes- kola on yksi päivystävistä saita. Alueet rakentuvat nykyis- raaloista. - Reaalimaailmassa tämä ten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemas- tietenkin varmistuu parhaiten sa oleviin toimiviin rakentei- sillä, että keskussairaalan palveluita käytetään paitsi jäsensiin. Yksi iso kysymys on se, kunnista myös lähellä olevista kuinka palvelut tuotetaan. kunnista, erityisesti KalajokiSuomen Yrittäjät, Lääkäriliit- laaksosta ja Pietarsaaren seuto ja Kuntaliitto kuuluvat ta- dulta. Vähintään yhtä paljon hoihin, jotka ovat linjanneet, kuin tällä hetkellä mutta vieettä sote-alueet toimivat vain lä mieluummin jonkin verran palveluiden tilaajina, ei niiden enemmän. Myös tulevien sote-alueituottajina. den rahoitus puhuttaa. Uudistuksessa on linjattu, että Pohjois-Suomessa kunnat rahoittavat sote-aluei5-8 tuottaja-aluetta Kiurun toimitusjohtajan Han- ta tarvepainotetun kapitaationu Pajunpään mukaan pal- periaatteen eli pääluvun muveluiden tuottamiseen tarvi- kaisesti. Se tarkoittaa, että kunnan taan riittävän suuria mutta ei vaikuttaa kuitenkaan liian suuria aluei- rahoitusosuuteen ta, jotka vastaavat palveluiden väestömäärän lisäksi esimerkiksi väestön ikärakenne ja tuotannosta. Palveluiden tuottamistapa sairastavuus. Pajunpään mukorostuu erityisesti Pohjois- kaan ensimmäisten teknisten Suomen sote-alueella, joka on laskelmien perusteella näyttää neliökilometreissä mitattuna siltä, että organisaation rahanäärimmäisen iso. Perhon Möt- kulutusta pitäisi pystyä putösestä Nuorgamiin kertyy ristamaan pienemmäksi, mikä tarkoittaisi tiettyä rationamatkaa 999 kilometriä. - Pohjois-Suomessa on kes- lisointia. - Siinä tilanteessa pitää tiekusteltu, että tuottaja-alueita voisi olla 5-8. Lähtökohta- tenkin katsoa ensimmäisekna ovat olleet nykyisten sai- si, mikä on organisaation johraanhoitopiirien alueet, joista tamisjärjestelmä uudella sotejokaisesta tulisi oma tuotanto- alueella. Toiseksi joudumme miettimään sitä, mikä se palalueensa. - Keski-Pohjanmaan osalta veluverkko loppupeleissä sitnäen luontevana, että samassa ten on. Eli jonkinlaisia muutuotantoalueessa Keski-Poh- toksia varmaan tulee tapahtujanmaan kanssa olisi Kalajo- maan, hän ennustaa. ”Rakennettavissa ihan järkevä malli” Luonnollisesti keskusteluissa kysytään myös sitä, mitä hyötyä historialliseksi kuvatusta uudistuksesta on. Sosiaali- ja terveysministeriö on listannut hyötyjä seuraavasti: - Sote-alueet ovat riittävän suuria järjestämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta aina vaativimpiin erityispalveluihin saakka. Kun palvelut integroidaan, on mahdollista muodostaa yhtenäiset palveluketjut. Silloin potilas kannattaa hoitaa heti, ettei tarvetta kalliille, vaativammalle hoidolle synny. - Riittävän suuri väestöpohja puolestaan tuo sotealueille vankemmat hartiat palveluiden järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä, mutta hallinto ja organisaatio voidaan koota viiteen yksikköön. Erityisesti henkilöstön osaamisen ja saatavuuden näkökulmasta tässä on saavutettavissa etuja, ministeriö uskoo. Myös Hannu Pajunpää suhtautuu uudistukseen lähtökohtaisesti positiivisesti, toki riskitkin tiedostaen. - Jos mennään nykyisten olettamusten suuntaan, tästä on rakennettavissa ihan järkevä malli. Toki paljon on vielä kysymyksiä auki, eikä Helsingistä päin ole viime aikoina tullut julkisuuteen tietoja siitä, mihin suuntaan yksityiskohdat ovat menossa asiasta käytävässä poliittisessa keskustelussa. - Tärkeintä minusta on kuitenkin se, että näköpiirissä on tilanne, jossa pitkään odotettuun asiaan on nyt syntymässä ratkaisu, Pajunpää sanoo. Turvallisesti, ammattitaidolla, sinua varten... MARIANKATU 16-20 - 67200 KOKKOLA > www.kpshp.fi 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Työhyvinvointiin kannattaa satsata Jorma Uusitalo Kun yrittäjä painaa pitkää päivää vuodesta toiseen, kovassa vauhdissa saattaa unohtua joitakin perusasioita, kuten työhyvinvointi ja työkyky. Jokaisen yrittäjän kannattaa pysähtyä välillä miettimään, kuinka sitten käy, jos työkyky menee syystä tai toisesta. Usein vaikutukset ovat dramaattiset sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Sen takia työhyvinvointi on asia, johon kannat- yksityisyrittäjistä ja suurin osa alle kymmenen henkilön työpaikoista on edelleen työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella. - Työhyvinvoinnissa on kyse hyvin laajasta kokonaisuudesta. Se koostuu esimerkiksi työntekijän terveydestä ja osaamisesta, työstä, työyhteisöstä, työympäristöstä, johtamisesta ja työpaikan toiminTyöhyvinvointi nasta. Kaikki tämä vaikuttaa on laaja kokonaisuus yksittäisen työntekijän työhyHän pitää huolestuttavana si- vinvointiin. tä, että peräti 70-90 prosenttia - Työhyvinvointi puolestaan taa ihan oikeasti satsata. - Työkyky ei ole irrallinen osa ihmisen elämästä. Vastuu työkyvystä jakaantuu yksilön, lähiyhteisön, toimintaympäristön ja yhteiskunnan kesken. Päävastuu voimavaroista on luonnollisesti ihmisellä itsellään, korostaa Työplussan työterveyslääkäri ja vs. lääketieteellinen johtaja Nassim Madi. vaikuttaa työpaikan tuottavuuteen, yrityksen kehittymiseen, kasvuun, jatkuvuuteen, laatuun ja elinvoimaan, Madi luettelee syy-seuraussuhteita. Jotta työhyvinvointia voidaan työpaikalla kehittää systemaattisesti, se edellyttää johtamisjärjestelmää ja resursseja. Siihen kannattaa kuitenkin investoida, koska hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä takaisin jopa moninkertaisesti. - Jokaisen yrityksen tuottavuus kärsii, jos ihmiset uupuvat, työntekijöiden välinen yhteistyö ei toimi tai työn tekeminen ei suju. Työterveyshuolto on yrityksen kumppani Nasim Madi sanoo, että työterveyshuolto on työterveyden ja työkyvyn asiantuntija, joka auttaa työkyvystä huolehtimisessa. Yritysten kanssa työ- Liikunta on erinomainen keino kehittää työhyvinvointia. Kuva Kokkolan City Runista. terveyshuolto toimii kumppanuusperiaatteella. - Työterveyshuolto auttaa yrittäjää huolehtimaan terveydestään ja työkyvystään sekä kehittämään työtä ja työolo- ja terveellisiksi ja turvallisiksi. Hyvä esimerkki on tilanne, jossa vaikkapa toimistoon ollaan hankkimassa uusia kalusteita. Silloin työterveyshuolto voi tuoda hankintaan Liikunnan avulla jaksaa arjessa pystypäin Hanna Perkkiö Liikunnallinen tyky-päivä on hyvä keino innostaa työntekijöitä huolehtimaan kunnostaan. Tämä on huomattu ylivieskalaisessa kuntokeskus Fysiomotionissa, joka on koko 3-vuotisen toiminta-aikansa tarjonnut tyky-palveluja yrityksille. Tämän vuoden alusta niitä on alettu markkinoida työnantajien suuntaan entistä aktiivisemmin. - Asiakkainamme on monen kokoisia ja monien alojen yrityksiä. Päivän ohjelma voidaan sovitella aina ryhmän kokoonpanon ja kunnon mukaan, Fysiomotionin yritysmyyjä Janne Hietaniemi kertoo. Tyypillinen kuntokeskuksessa järjestettävä tyky-päivä alkaa Hietaniemen mukaan lähtötilanteen kartoituksella, eli kehonkoostumusmittauksella. Sen avulla saadaan kattavasti tietoa kehon ja sen osien tilasta, alkaen luiden painosta sekä rasvan ja lihasmassan suhteesta. Testiä seuraa luento, jonka aikana tutustutaan mittauksen tuloksiin ja puhutaan esimerkiksi ravinnosta, työergonomiasta ja työssä jaksamisesta. Loppuaika hikoillaan ohjatusti joko kuntosalin puolella tai ryhmäliikuntatunnilla. Halukkaille voidaan tehdä kunto- ja ravinto-ohjelma omien tavoitteiden ja testin tulosten pohjalta. Hyötyä pitkällä aikavälillä Tyky-päivien tavoitteena on, että työntekijät kiinnostuisivat omasta hyvinvoinnistaan ja että liikunnasta tulisi mahdollisimman monelle pysyvä tapa. Pe- Fysiomotionissa on tyky-päivien aikana mahdollisuus tutustua myös kuntosalin laitteisiin. Janne Mattila näyttää taljanvedon mallia Janne Hietaniemen opastuksella. rusteluja ei Hietaniemeltä puutu: - Liikunnan avulla jaksaa pystypäin arjessa. Kunnon kohentuminen vaikuttaa positiivisesti myös työntekoon. Nykyään työ on useimmiten fyysisesti passiivista, mutta perimmiltään ihminen tarvitsee liikkumista. Se on hyvä lääke moneen vaivaan. Kun puhutaan kuntoilusta ja arjessa jaksamisesta, ei voi vähätellä myöskään ravinnon merkitystä. - Syömistavoilla voi vaikuttaa omaan painonhallintaan 24 tuntia vuorokaudessa. Kyse ei ole monimutkaisesta asiasta, vaan parasta on terveellinen itse tehty ruoka. Työpäivän aikana kannattaa muistaa tasainen ateriatahti ja maltilliset annokset, neuvoo fysioterapeutti Timo Kiviniemi, joka vastaa tyky-päivien luento-osuuksista. Liikunnallisia tyky-päiviä on perinteisesti järjestetty kylpylöissä ja kuntoutuslaitoksissa. Muilta kuntosaleilta ei Janne Hietaniemen mukaan ole löytynyt mallia, vaan Fysiomotion on kehittänyt tyky-palveluja oman tarjontansa pohjalta. - Asenteet ovat muuttuneet siihen suuntaan, että tyky-päivät halutaan käyttää sellaiseen toimintaan josta on hyötyä pidemmälläkin aikavälillä. Monet työnantajat ovat ymmärtäneet, että työntekijöitä kannattaa kannustaa huolehtimaan kunnostaan. Tutkimustenkin mukaan työhyvinvointiin panostaminen maksaa itsensä monikertaisesti takaisin, kun yrityksen tuottavuus paranee. YRITTÄJÄ-LEHTI omaa asiantuntemustaan monin tavoin ja sillä tavalla parantaa työergonomiaa. Työterveyshuolto myös suunnittelee yrittäjän kanssa, miten työkykyä seurataan ja mitä tehdään sen tukemiseksi. Entä mitkä vaivat ja sairaudet vaivaat yleisimmin suomalaisia ihmisiä työpaikoilla? - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Ensin mainittuun vaikuttaa luonnollisesti se, millaisessa ammatissa ihminen työskentelee ja se, millaiset elintavat hänellä on. Mielenterveysongelmien kohdalla on hyvä muistaa, että ihminen on kokonaisuus. Sen takia on yleensäkin tärkeä huolehtia omasta elämästään. Madi muistuttaa, että johtamisella on erittäin tärkeä merkitys työntekijöiden hyvinvoinnille. - Johtajan pitää olla läsnä, tukea ja hänen pitää tietää, mitä työpaikalla tapahtuu. Ellei hän voi olla aina itse paikalla, silloin johtajan on huolehdittava siitä, että esimiehet osaavat toimia oikein. Tykytoiminta edistää työkykyä Tykytoiminta on keino, jolla työnantaja ja työntekijät edistävät ja tukevat jokaisen työelämässä olevan työ- ja toimintakykyä. Tutkimusten mukaan oikein toteutettu tykytoiminta kehittää henkilöstön työkykyä ja terveyttä sekä työpaikan työilmapiiriä ja työmotivaatiota. Usein työterveyshuolto on käynnistämässä ja tukemassa tykytoimintaa yhdessä työnantajan ja henkilöstön kanssa. Työterveyslaitoksen mukaan on tärkeää, että tykytoiminta vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa, että painopiste siirtyy fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ohella myös henkisen ja sosiaalisen työkyvyn sekä ikääntyneen työkyvyn ja osaamisen varmistamiseen. - Työkyky ei ole irrallinen osa ihmisen elämästä, sanoo työterveyslääkäri Nassim Madi. Varaudu nälkään ennakolta Tuula Torppa tu piilosuola. Suolaa saadaan eniten leivästä ja leikkeleistä. Ruoka puhuttaa, mietityttää ja pelottaakin. Se on median Monta tapaa syödä hyvin suosikkiaiheita ohjeineen, tä- Jos elämä on kiireistä, ruokainään pitää välttää tuota ja huo- luun on hyvä varautua ennakmenna syödä sitä ja tätä. Jo- koon. Varaa kotiin tai työpaikaisen ruokatrendin mukaan kalle tiettyjä ruoka-aineita, joista teet nopeasti välipalan ei kuitenkaan pidä lähteä. - Kyllä ihmiset pohtivat pal- tai aterian. Ruoanvalmistus ja jon ruokaan liittyviä asioita ja leipominen ovat myös mukaerilaisia ruokavalioita, mutta kun syö monipuolisesti perusruokaa kaikista ruokaryhmistä, on turvallisella tiellä. Ruokavaliota on hyvä myös vähitellen muokata uuden, virallisen ruokasuosituksen mukaiseksi, kotitalousneuvoja Eija Tuukkanen Etelä- ja KeskiPohjanmaan Martoista kiteyttää. Suositusten mukaisesti lautasella tulisi olla enemmän kasviksia, marjoja, kalaa ja vaaleaa lihaa. Siemenet, pähkinät ja mantelit voi sovitella ruokavalioon lisäämällä niitä vaikka salaatteihin. Kovat rasvat ja punainen liha on hyvä jättää vähemmälle, mutta suosi vähärasvaisia maitotaloustuotteita. - Jos olet väsynyt ja sairastelet flunssaa paljon, tarkista C-vitamiinin saanti, sen saannista ei aina huolehdita riittävästi. Paprika, uudet perunat, hedelmä- ja marjapirtelöt, marjat pakastimesta, varhaiskaali, hedelmämehut ja tomaatti ovat hyviä C-vitamiinin lähteitä, Tuukkanen luettelee. Suositusten mukaan suolaa saa käyttää teelusikallisen päivässä ja siinä on huomioi- 13 va harrastusta ja terapeuttista, joten voi tehdä kerralla isomman määrän ja pakastaa loput. - Syö ainakin yksi lämmin ateria päivittäin ja päätä milloin sen syöt. Tähteet voi ottaa evääksi seuraavana päivänä tai pakastaa. Jälkiruokakulttuuri on vähän jäänyt unholaan, joten se olisi hyvä palauttaa ja jättää pois make- at naposteltavat, Eija Tuukkanen neuvoo. Hän muistuttaa, että monesti syödään janoon, joten jos on nälkä, niin ensin kannattaa juoda vettä. Kaapissa on aina hyvä olla hapanmaitotuotteita, vauvansoseita, näkkileipää, juustoa, säilykelihaa ja hedelmiä. Ne säilyvät ja niistä saa nopeas- ti vatsan täytettä. Tuorepuurot ovat uusi ruokatrendi ja niihin kannattaa tutustua. Kuivattuna saa erilaisia marjoja ja pakastevihannekset helpottavat ruoanvalmistusta. - Kyllä pikaruokaakin voi joskus syödä. Ja kotiruoastakin saa ”roskaruokaa”, jos käyttää paljon rasvaa ja siitä puuttuu kasvikset, Eija Tuukkanen muistuttaa. Pahana hän ei pidä silloin tällöin ostettuna eineksiäkään ja useasta kaupasta saa nykyään siellä tehtyä ruokaa annoksittain. Tuukkanen muistuttaa myös lähiruoasta, meiltä omasta maakunnasta saadaan lähes kaikkia perusruoka-aineita ja niitä kannattaa suosia. - Peruna, maitotaloustuotteet, jauhot, leivät, munat, kasvikset, juusto ja marjat löytyvät lähialueilta. Raha jää omaan maakuntaan ja kuljetusmatkat ovat lyhyet. Arkea on enemmän kuin juhlaa ja jos arkena syö terveellisesti, voi juhlassa antaa linjan lipsua. - Ei syöminen saa olla rasite, vaan siitä pitää tehdä iloinen asia. Kyllä peili kertoo onko homma hanskassa, tai viimeistään kesähousut, Tuukkanen päättää. Tuorepuuro 4 dl puolukoita 1 banaani 4 dl rasvatonta piimää ¾ dl fariinisokeria 4 dl ruisjauhoja 1. Kuori ja paloittele banaani 2. Soseuta puolukat ja banaani sauvasekoittimella. 3. Lisää joukkoon piimä. Mausta fariinisokerilla. Sekoita joukkoon ruishiutaleet. Anna turvota jääkaapissa 2-3 tuntia tai yön yli. Vinkki: Tuorepuuron voi tehdä jo illalla valmiiksi jääkaappiin. Jos sen on liian paksua, voi lisätä piimää tai maitoa. Tuorepuuron nesteeksi käy myös maustamaton jugurtti. Puolukat voi korvata muilla marjoilla. Eija Tuukkanen muistuttaa, että kesä on hyvää aikaa lisätä ruokavalioon vihanneksia, marjoja ja kalaa. Suosimalla oman maakunnan tuotteita, ne ovat myös terveellistä lähiruokaa. 14 YRITTÄJÄ-LEHTI ”Ylimaakunnallinen yhteistyö entistä tärkeämpää” Jorma Uusitalo - Maakuntarajat ylittävä yhteistyö on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, korosti maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula Kokkolassa pidetyssä vaikuttajatapaamisessa, joka keräsi paikalle kymmeniä osanottajia eri puolilta Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialuetta. Maakunnallisten liittojen tasolla Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Ylikarjulan mukaan yhteyksien tiivistymistä on selkeästi nähtävillä lisäksi Vaasaan ja Keski-Suomeen Jyväskylän suuntaan. Yksi kehityskäytävä on muodostumassa Kajaaniin päin. Sen lisäksi että kumppaneita etsitään naapurimaakunnista, kansainvälisyydenkin merkitys lisääntyy. Siinä yksi painopiste voisi olla Luulaja-Skellefteå-yhteistyön kehittäminen. - Botnia-strategia on hyvä esimerkki korkeakouluyhteistyötä, ja Meripohjola-ajattelua on ehdottomasti jatkettava tulevaisuudessa. Sote-erva-uudistus antaa Keski-Pohjanmaalle mahdollisuuksia miettiä asioita aikaisempaa rajattomammin. Tietoverkot ovat meillä hyvässä kunnossa, seuraavaksi on Muun muassa koulutusasiat puhuttivat vaikuttajatapaamisen osanottajia. Etualalla Centrian tutkimus- ja kehitysjohtaja Lasse Jansson. tyytyväinen siihen, että Centria on kaiken julkisuusmyllytyksen keskellä onnistunut sekä taloudessa että toiminnassa. - Centrian oma pääoma on kasvanut seitsemään miljoonaan euroon ja velkojen määrä pienentynyt niin paljon, että voisimme maksaa velat kassasta pois. Miljoonan euron osakepääoma pitäisi kuitenTyöllistyminen kin vähintään tuplata tavalla, ratkaisevinta johon tänäänkin on viitattu, Centria-ammattikorkeakouHulkko kommentoi ajatuksia lun rehtori Pekka Hulkko oli laajentaa Centrian omistuslähdettävä luomaan niihin sisältöjä ja palveluita, Ylikarjula listasi maakunnallisia vahvuuksia. Sen sijaan koulutusrakenteista on hänen mukaansa oltava huolissaan. Maakuntajohtaja arvioi, että koulutuksen pitkään jatkunut suotuisa rahoitustilanne on nyt päättymässä. Vaikuttajatapaaminen järjestettiin Keski-Pohjanmaan liiton tiloissa. pohjaa elinkeinoelämän suuntaan. - Olennaista koko ammatillisen koulutuksen olemassaolon kannalta on kuitenkin työllistyminen. Meneekö valmistunut nuori töihin tai ryhtyykö hän yrittäjäksi. Viimeisten kahden vuoden aikana on syntynyt yli 500 tutkintoa, ja valmistuneista valtaosa on työllistynyt Botnia-alueelle. Vuosittain keskimäärin 10-15 ilmoittaa toimivansa yrittäjänä valmistuttuaan, hän jatkoi. Centrian omistuspohjan laajentamista elinkeinoelämän edustajilla puntaroi myös keskustan kansanedustaja Tuomo Puumala, joka halusi lisäksi Centrialle työrauhan ja tuen keskittyä toimiluvan mukaiseen työskentelyyn. Keskustan toinen keskipohjalainen kansanedustaja Mika Lintilä puolestaan muistutti, että maakunnassa tehdyt yhteistyöhankkeet ovat myös tuottaneet konkreettisia tuloksia. Tuoreimpana esimerkkinä hän mainitsi luonnonvarakeskusta koskevat, Keski-Pohjanmaalle myönteiset päätökset. Ammattitaitoinen työvoima turvattava Elega Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Niinikoski piti alueen yritysten kannalta välttämättömänä, että Centri- Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Mervi Järkkälä ja Tapio Uusitalo muistuttivat Botnia-alueen tärkeydestä. an kaksi kampusta säilyvät tulevaisuudessakin. - Moni yritys on jo joutunut siirtämään toimintaansa isommille paikkakunnille, koska täällä he eivät ole saaneet riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo muistutti, että yritysten ja yrittäjien merkitys on suuri, kun puhutaan maakunnan tulevaisuudesta. - Tänä päivänä erityisesti pienet ja keskisuuret yrityk- set ovat niitä toimijoita, joihin syntyy uusia työpaikkoja ja sitä myöten lisää verotuloja. Kun puhutaan rajoista, KeskiPohjanmaan Yrittäjien toimintaa esimerkiksi maakuntarajat eivät ole koskaan haitanneet. - Koemme yrittäjien keskuudessa, että Botnia-alue on yksi tärkeä yhdistävä tekijä, jolla kenttää saadaan kehitettyä. Työpaikkojen näkökulmasta kuntien palvelustrategiat ovat yksi ajankohtainen asia, Uusitalo sanoi. YRITTÄJÄ-LEHTI Suomen monipuolisin painotalo Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu erittäin suosittu Eeva Ketvel Yrittäjistä kertoo. Makkula huomauttaa, että Suomen Yrittäjät tarjoaa jä- yhteyttä ottava yrittäjä auttaa senilleen maksutonta puhe- paitsi itseään, myös muita salinneuvontaa yritystoiminnan massa jamassa olevia. – Saamme neuvontanumeongelmissa. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden li- roon soittavilta yrittäjiltä tärsäksi käytössäsi on lähes sa- keää tietoa siitä, mihin asioita valtakunnan eturivin asian- hin pitää vaikuttaa. Käytännön esimerkki tästuntijaa. Tätä jäsenetua käytetään valtavasti: viime vuonna tä on taistelu harhaanjohtavaa markkinointia ja huijarilaskuapua sai yli 50 000 yrittäjää. Neuvontapalvelusta saa vas- tusta vastaan. – Se on onnistunut juuri siktauksia esimerkiksi työlainsäädäntöä, työehtosopimuk- si, että jäsenet ovat soittaneet sia, yrityslainsäädäntöä, sopi- heti, kun ovat saaneet huijausmusoikeutta, verotusta, yrittä- laskuja ja näin olemme osanjän sosiaaliturvaa ja yritysten neet varoittaa muita yrittäjiä, omistajanvaihdoksia koske- Makkula kertoo. Lisäksi Suomen Yrittäjiviin kysymyksiin. Eniten kysytään työoikeudesta, yrityk- en jäsen saa järjestön verkkosen verotuksesta ja harhaan- sivuilta erilaista hyötytietoa, kuten ajantasaiset luvut ja lajohtavasta markkinoinnista. – On hienoa, että neuvonta- kimuutokset sekä valmiita palvelu on suosittu! Suomen asiakirjapohjia. Kuusi kertaa Yrittäjien jäsenet voivat mata- vuodessa ilmestyvästä Yrittälalla kynnyksellä ottaa yhteyt- jäinfosta jäsen voi lukea ajantä ja keskustella luottamuk- kohtaisista yrityksen toiminsellisesti lakimiehen kanssa, taan ja johtamiseen liittyvislainsäädäntöasioiden päällik- tä asioista. kö Janne Makkula Suomen 15 asiakaslehdet esitteet julisteet järjestölehdet lehdet lomakkeet kalenterit kansiot kirjat kirjekuoret kutsut kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset postikortit Pyydä tarjous: YLIVIESKA: Yhteyspäällikkö Matti Knuutila • 044 3110 209 matti.knuutila@lonnberg.fi KOKKOLA: Yhteyspäällikkö www.lonnberg.fi Tutustu ohjelmaan www.yrittajapaivat.fi Ilmoittaudu mukaan nyt, parhaat paikat viedään heti! Yhteistyössä Ristikko – Saamme neuvontanumeroon soittavilta yrittäjiltä tärkeää tietoa siitä, mihin asioihin pitää vaikuttaa, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula Suomen Yrittäjistä kertoo. (Kuva: Jarkko Översti) Suomen Yrittäjät jäsentensä apuna Kun yrittäjä tarvitsee oikeudellista neuvontaa ja muuta opastusta yritysasioissa, Suomen Yrittäjien yli 100 asiantuntijaa ovat vain puhelinsoiton päässä. Jäsenille tarkoitettu neuvontapalvelu toimii arkisin klo 9 – 16 numerossa 09 229 221. Soittajan kannattaa ottaa oma jäsennumero näkyville, sillä sitä kysytään puhelun aluksi. Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 24. Timo Karkia • 050 5982 052 timo.karkia@lonnberg.fi 16 YRITTÄJÄ-LEHTI Lentoliikenteessä numerot puhuvat Jorma Uusitalo riöissä asioita katsotaan lukujen valossa, eli viime kädessä Yksi suurimmista huolen- kyse on siitä, käyttävätkö aluaiheista Keski-Pohjanmaan een ihmiset kenttää. LennämYrittäjien toimialueella on täl- me kyllä mielellämme Kokkolä hetkellä Kokkola-Pietar- la-Pietarsaaren kentälle, heitsaari-lentokentän matkusta- tää pallon Keski-Pohjanmaan jamäärien säilyttäminen ta- suuntaan Flyben myyntipäälsolla, joka turvaa lentokentän likkö Elina Boman. Hän sanoo reitin olevan Flytoiminnan myös tulevaisuubelle tärkeän ja toivoo, että se dessa. Varsinkin kolmen maaon sitä myös lentokentän vaikunnan vientiteollisuudelle kutuspiirissä oleville yrityklentokentän säilyminen on ääsille. rimmäisen tärkeä asia. - Lukujen valossa huhtikuu Aikataulut ja lippujen hinoli hiljaisempi, mutta siihen nat ovat asioita, jotka vaikutvarmasti vaikuttivat osaltaan tavat olennaisesti lentoliikenpääsiäinen ja vappu, jonka yhteen kilpailukykyyn muiden teyteen monet ottivat pidennevaihtoehtojen rinnalla. Kruutyn vapaan. Toukokuussa on nupyystä matkustavien joukossa on esiintynyt myös sitä henkeä, että aikataulujen ja hintojen näkökulmasta Keski-Pohjanmaalta lentämistä ei tehty ainakaan turhan houkuttelevaksi. Nyt tilanne on taas parantunut, kun ruotsalainen Nextjet aloitti viime helmikuussa suorat lennot Kruunupyystä Tukholman Arlandaan. Flybekin sanoo kuunnelleensa alueen yritysten toiveita ja muuttaneensa lentoaikatauluja vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Kruunupyyn matkustajamäärä jäi viime vuonna noin 69 000 tuhanteen. Kauppakamari on arvioinut, että tänä vuonna määrä nousisi 85 00090 000 matkustajaan, kun tavoitetaso on asetettu 100 000120 000 matkustajaan vuodessa. taas näyttänyt pirteämmältä, Boman arvioi silmäillessään Kruunupyyn matkustajamääriä. Hänen mukaansa Flybe on nyt tarkistanut aikatauluja siten, että erityisesti vientiteollisuuden yrittäjät pääsevät jatkossa Kruunupyystä aamulla maailmalle ja illaksi kotiin. - Me toimimme parhaamme mukaan ja toivomme, että matkustajat löytävät tämän helpon ja vaivattoman tavan matkustaa Helsinkiin. Boman kertoo, että Flybe on yhteistyökumppanina myös järjestämässä perinteistä ilmailupäivää Kruunupyyn kentälle 29. toukokuuta. Paikalla on muun muassa ATR- 72-kone, jota miehistö esitte- myös Tukholmaan ja matkustajamäärät ovatkin olleet hylee yleisölle. viä, iloitsee Keski-PohjanKutsutaksiliikenne maan Yrittäjien toimitusjohtayksi kehittämiskohde ja Mervi Järkkälä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Valtakunnalliset suunniteltehtäviin kuuluu muun muas- mat maakuntakenttien osalta sa olla vaikuttamassa siihen, ovat vielä auki mutta se tiedeettä logistiset yhteydet palve- tään, ettei Kokkola-Pietarsaalevat mahdollisimman hyvin ren tilanne oli kaikkein vahalueen elinkeinoelämän tar- vimmalla pohjalla. Järkkälä peita. Tällä saralla lentoliiken- muistuttaa, että alueen elinteen turvaaminen on tällä het- keinoelämälle kentällä on kuikellä aluejärjestön ensisijainen tenkin erittäin suuri merkitys. huolenaihe. - VR on kyllä parantanut - Olemme tehneet hyvää palveluaan mutta se ei yksin yhteistyötä esimerkiksi Con- riitä meille. Tarvitaan myös cordian ja Kosekin kanssa. riittävät lentoyhteydet. YkOn erinomaista, että Kruunu- si olennainen lähtökohta on pyystä pääsee nyt lentämään luonnollisesti se, että aikatau- lut ovat sellaiset, että meidän yritykset voivat lentoliikennettä, Järkkälä muistuttaa aikataulujen merkityksestä. - Siinä suhteessa on menty parempaan suuntaan mutta edelleen on parannettavaa esimerkiksi viikonlopun vuoroissa. Samoin hintapolitiikalla on oma roolinsa. Tukholman-reiteistä vientiyritykset ovat antaneet jo nyt hyvää palautetta. Järkkälä sanoo, että alueen kunnatkin voivat kantaa eri tavoin oman kortensa kekoon turvatakseen lentoliikenteen Kokkola-Pietarsaaren kentältä. Yksi keino kunnilla olisi kehittää liittymäkuljetuksia ja kutsutaksiliikennettä. ”Ministeriössä katsotaan lukuja” - Olemme parantaneet aikatauluja ja lisänneet vuoroja. Tietenkin toivomme, että nämä muutokset näkyvät positiivisesti käytännössä. Ministe- Kruunupyystä lentäneet lentoyhtiöt ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Kuva Blue1:n Tukholman-reitin avajaisista maaliskuussa 2012. Suomen lippu Suomen lippulain mukaan Suomen lippu on joko perinteinen siniristilippu eli kansallislippu tai valtionlippu, jossa on lisäksi ristin keskellä Suomen vaakuna. Lisäksi on olemassa kielekkeinen valtionlippu, jollaista käyttävät puolustusvoimat sekä tasavallan presidentti, jonka lipussa on myös vapaudenristi. Kaikki saavat käyttää kansallislippua. Lipun mittasuhteet ja värit on tarkasti määritelty. Lippuun ei saa kirjoittaa eikä siihen saa kiinnittää tunnuskuvioita tai koristeita. Käytössä olevan lipun tulee olla ehjä ja puhdas. Suomen lipun julki- nen turmeleminen, epäkunnioittava käyttö ja luvaton paikaltaan otto ovat sakon uhalla kielletty. Väri- ja mittasuhdesäännöksistä poikkeavaa lippua ei saa missään muodossa myydä. Vaurioitunutta lippua voi yrittää korjata jos sen voi tehdä huomaamattomasti. Lippua tulee pestä tarpeeksi usein, sen mukana tulevien ohjeiden mukaisesti ja kuivata sisätiloissa. Kun lippu halutaan hävittää, se tulee joko polttaa tai hävittää talousjätteen mukana palasiksi leikattuna niin, ettei palasia voi tunnistaa Suomen lipuksi. Lippua ei saa haudata maahan tai mereen. Sekä lipunnoston että –laskun tulisi tapahtua hillityn arvokkaasti. Lippu ei saa missään vaiheessa koskettaa maata ja sitä tulee siirtää salossa tasaisin, rauhallisin vedoin. Lippunarut tulee kiinnittää tiukasti sekä salkoon, että hakaan. Kasaan taittaessa sinisen värin tulee olla päällimmäisenä narujen ja liittimien ollessa vapaana. Lippua säilytetään omassa pussissaan esimerkiksi vaatehuoneessa. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla, mutta velvollisuus se on vain valtion viras- toille ja laitoksille virallisina liputuspäivinä, joita ovat 28.2 Kalevalan päivä, 1.5 Vapun päivä, toukokuun toinen sunnuntai eli Äitienpäivä, 4.6 Puolustusvoimain lippujuhlan päivä, 20.-26.6 välinen lauantai eli Suomen lipun päivä, 6.12 Itsenäisyyspäivä sekä vaalipäivät, kansanäänestyspäivät ja tasavallan presidentin virkaanastumispäivät. Lisäksi on almanakkaan merkittyjä vakiintuneita liputuspäiviä, kuten 5.2 J.L Runebergin päivä. Liputtaa voi kuitenkin aina, kun se katsotaan aiheelliseksi, esimerkiksi 5.9 Yrittäjän päivänä. Pääsääntöisesti lippu nostetaan salkoon aamunkoitteessa kello kahdeksan ja lasketaan auringon laskiessa, mutta viimeistään kello 21. Tästä on kuitenkin myös poikkeuksia. Suomen lipun päivänä liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy vasta juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä lippu lasketaan jo kello 20. Pimeän vuodenajan vaalipäivinä, äänestyksen kestäessä yli auringonlaskun, liputus päättyy kello 20. Tavallinen kansalainen saa jonkin verran joustaa näistä ajoista, mutta esimerkiksi yön yli lippua ei saa unohtaa salkoon. Lipun voi nostaa salkoon myös kuolinpäivänä, siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Merkkihenkilön kuollessa tai suuronnettomuuden sattuessa sisäasiainministeriö voi määrätä yleisen suruliputuksen. Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin aivan ylös salkoon, minkä jälkeen se lasketaan kolmannes salon mittaa alaspäin. Myös laskettaessa lippu nostetaan ensin ylös. Jos kuolemantapaus sattuu myöhään, suruliputus voidaan suorittaa seuraavana päivänä. Lähde: www.suomalaisuudenliitto.fi YRITTÄJÄ-LEHTI 17 KANNUS Kannuksessa on monipuolinen yrityselämä parannetaan yhteistyössä yrittäjien kanssa infraa ja opastusta. Myös koulutusta toivotaan, koska vaatimukset kasvavat. Aino Kattilakoski Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte luonnehtii Kannuksen yrityselämää monipuoliseksi. Kaupungin noin 380 yrityksestä valtaosa on pieniä ja keskisuuria. - Kannuksessa on kaikkiaan noin 380 yritystä. Uusia yrityksiä tulee vuosittain kolmisen kymmentä. Uusia yrityksiä on syntynyt muun muassa hyvinvointialalle. Me haemme nimenomaan sitä kautta yrittäjyyteen kasvua. Yksityisten palvelujen osuus on kasvamassa. Kannuksen ”perusteollisuuden” kivijalkana ovat elintarviketeollisuudesta tuttu Pouttu sekä puu- ja rakennusteollisuuden isot toimijat kuten EskoPuu ja Kannustalo. Kaupungin työpaikoista noin kolmasosa on teollisuudessa ja rakentamisessa sekä sähkö-, vesi- ja lämpöhuollossa. - Kuljetusalan iso yritys on Mäkelä Oy. Kuljetus - ja maansiirtoalalla eletään ruuhka-aikaa rautatien kaksoisraidehankkeen ansiosta. Kaksoisraiteen rakentamien heijastuu muuallekin. Se ruokkii esimerkiksi myös palveluelinkeinoja, kaupunginjohtaja toteaa. Kannuksen kaupungin yrittäjille suuntaamassa yrityskyselyssä toivottiin muun muassa yhteisiä toimitilaratkaisuja ja hallihankkeita. Toivelistalla olivat myös seminaarit ja yri- Huomio hyvinvointipalveluihin Yhdeksi Kannuksen tulevaisuusprojektiksi Korte mainitsee Kitinkankaan ympärille suunniteltua kokonaisuutta. - Se virisi HyvinvointiKannus -projektin yhteydessä. Paikkana Kitinkangas on aivan loistava. Siinä voitaisiin yhdistää kokonaisvaltainen hyvinvointi, lapset, vanhukset liikkujat ja niin edelleen. Yhdeksi konkreettiseksi kohteeksi on otettu niin sanotun senioritalon rakentaminen alueelle. - Ikäihmisille voitaisiin luoda palvelutarjontaa runsaasti viihtyisässä ympäristösssä. Alueella on jo olemassa hyvät virkistys-, kuntoutus- ja ruokailumahdollisuudet sekä hyvät ulkoilureitit. - Senioritalo-suunnitelma lähtee yhteistyöstä KitinVaparin ja Kitinkannuksen kanssa. Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte on tyytyväinen kaupungin yrityselämään. tyskäynnit. Kyselyyn vastasi yli sata yritystä. Terttu Kortteen mukaan kaupungilla ja yrityksillä on monipuolista yhteistoimintaa. - Kaupunki hankkii ostopal- veluja kannuslaisilta yrityksiltä vuosittain noin kahden miljoonaan euron edestä. - Olemme myös mukana kerrostalo- ja toimitilojen rakentamishankkeissa. Yh- teistyössä järjestetään erilaisia yrittäjätapahtumia, mm. kauppapäiviä.Toukokuussa ohjelmassa on ympäristöteemapäiväyrittäjille. Yrityspuistojen kehittämishankkeella Kirkkotien alue Ikärakenne muuttuu Terttu Kortteen mukaan Kannuksen tulevaisuuden haasteet yritystoiminnassa ovat samanlaisia kuin muuallakin. - Yrittäjät ikääntyvät ja jatkajia olisi löydettävä. Myös perinteiset toimintamallit muuttuvat koko ajan. Me voisimme vastata muutokseen esimerkiksi juuri hyvinvointiyrittäjyydellä. Yrittäjien tavoin myös kaupungin asukkaat vanhenevat. Kaupungin asukaskehitystä Korte pitää kohtuullisena. - Pidemmällä aikavälillä väkimäärä saattaa kuitenkin laskea. Tavoitteenamme on pitää hyvää huolta kaikenikäisistä ihmisistä. - Toisaalta viime vuosi oli huippuvuosi asuntorakentamisen kannalta. Siitä kertoo 70 asuntorakennuslupaa. Tyypillinen tämän ajan piirre on myös muutto keskustaan palvelujen lähelle. Vanhetessaan monet haluavat muuttaa omakotitaloista kerrostaloon. Ari Tiittanen Puh. 0400-394 594 ari.tiittanen@heliwork.fi Helikopteri monipuolisiin työlentoihin suomessa Uusia asuntoja rakenteilla ! Tässä se on!! HUONEISTOT: 1 h + kk + s 32 m² 2 h + kk + s 46 m² 2 h + ke + s 54 m² 3 h + ke + s 64 m² kattohuoneisto 3-4 h + ke + s 78 m² • laadukkaat materiaalit • palvelut lähellä • toimivat pohjaratkaisut • tyytyväiset naapurit • rauhallinen sijainti • mainio sijoituskohde Rakennuttaja ja lisätiedot: Kannuksen OK-Rakennus Oy Eero Pihlajaniemi, puh. 050 60497 Ennakkomarkkinointi - VARAA OMA ASUNTO NYT! 18 YRITTÄJÄ-LEHTI KANNUS Aktiivisella kontaktoinnilla yhteys uusiin yrityksiin Pätevä pärjää! Kouluta ja kouluttaudu • • • • Sosiaali- ja terveysalalle Audiovisuaaliseen viestintään Kotityö- tai puhdistuspalvelualalle Myös oppisopimuskoulutuksena! Tutustu koko tarjontaamme: www.jedu.fi/ylivieska Jorma Uusitalo on kiitelty ja osa yrityksistä on myös liittynyt yrittäjäyhdisKannuksessa on saatu hyviä tyksen jäseneksi, Kannuksen kokemuksia käytännöstä, jos- Yrittäjien puheenjohtaja Mari sa paikallisesta yrittäjäyhdis- Huuki sanoo. Yrittäjäyhdistys hyödynsi tyksestä ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä uusiin yrityk- kyselytuloksia muullakin tasiin. Kontaktointi sai alkunsa valla. - Yrittäjät kertoivat tarvitKannuksen kaupungin teettämästä kyselystä kaupungin sevansa ihan perusosaamista palveluista. Samalla vastaajat markkinoinnista kuten markpääsivät esittämään toiveitaan kinoinnin kohderyhmistä ja Kannuksen yrittäjäyhdistyk- markkinointiviestin kirkastamisesta. Maaliskuussa järjessen toiminnasta. - Vastauksista kävi ilmi, et- timme Eliina Puijolan vetätä uudet yritykset toivoivat män koulutustilaisuuden, josyhteydenottoa yrittäjäyhdis- sa markkinointia lähestyttiin tyksen taholta, ja me otimme hyvin konkreettisella tavalasiasta kopin. Minä saan pu- la. Eliinan kanssa on tarkoitus heenjohtajana tiedot uusista jatkaa yhteystyötä myös tuleyrityksistä ja olin todella po- vaisuudessa. sitiivisesti yllättynyt, kun ensimmäisessä listassa alku- Yhteydenpito kaupungin vuonna oli peräti 19 uutta yri- kanssa tiivistynyt Kannuksesta on välittynyt tystä. - Olin sen jälkeen yhteydes- ulospäin jo pitkään aktiivisä yrittäjiin ja palaute on ol- nen tekemisen meininki, eilut tosi hyvä. Yhteydenottoa kä Kannuksen kaupunki ole joutunut kamppailemaan yhtä vakavien talousvaikeuksien kanssa kuin monet muut paikkakunnat. Mari Huuki myöntää, että Kannukselle kuuluu hyvää. - Täällä rakennetaan paljon. Ratatyöt ovat meneillään ja kaupunkiin on noussut uusia kerros- ja rivitaloja. Kitinkankaan alue on kehittynyt hurjasti, ja kaikki tämä on luonut mahdollisuuksia kehittää uusia juttuja. Meillä on aktiivista ja osaavaa asiantuntijaa kaupunginkin kehittämispuolella, ja he ovat tehneet hyvää työtä esimerkiksi Biolaakso-hankkeessa ja Metlan hyväksi. - Saimme yrittäjäyhdistyksen hallitukseen Kallion Markon, joka toimii myös kaupunginvaltuutettuna. Markon kautta meillä on suora yhteys päätöksentekoon. Olemme pystyneet muutenkin kehittämään yhteydenpitoa kaupungin kanssa ja päässeet osallis- tumaan muun muassa kaupungin elinkeinostrategian laatimiseen. Hyvät kulkuyhteydet auttavat kaupungin kehittämisessä. Huuki pitää erityisen tärkeänä junayhteyksien säilyttämistä Kannuksesta. Hänen mukaansa yrittäjät ovat esittäneet ideoita, joita toteuttamalla junat pysähtyisivät Kannuksessa jatkossakin. Esimerkiksi hankkeistamisen avulla voisi löytyä keinoja, joilla naapurikuntienkin ihmisiä saataisiin käyttämään Kannuksen asemaa. - On tärkeää, että kaupunki ja yrittäjät pystyvät viemään yhdessä asioita eteenpäin. Olemme miettineet innovaatioryhmän perustamista, joka eri kokoonpanoissa pohtisi kehittämisen keinoja, koska ideoita meillä riittää. Yksi tavoite on elinkeinorakenteen monipuolistaminen, sillä Kannukseen tarvitaan lisää vaikkapa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Samoin omistajanvaihdoksia pitäisi vauhdittaa, koska meillä on paljon sekä ikääntyviä yrittäjiä että yrittämisestä kiinnostuneita nuoria. SY:n asiantuntijapalveluista paljon apua Vuoden 2014 alusta käyttöön otetulla uudella betoniasemalla valmistamme eri käyttötarkoituksiin soveltuvia betonimassoja. • Lattiabetonit • Säänkestävät betonit • Kuitubetonit • Vesitiiviit betonit • Hiertobetonit • Nopeasti ja hitaasti kovettuvat betonit TILAUKSET p. (06) 872 629 Valmistamme myös betonielementtejä • Kuiluelementit • Laakasiiloelementit • Lietesäiliöelementit • Sokkelielementit (kylmät tai eristetyt) • Anturaelementit LISÄTIEDOT / TILAUKSET 0440 263 675 tai 044 596 8498 Veturitie 10, 69150 ESKOLA Puh. (06) 872 682 www.kolppasenbetoni.fi Kannuslaiset yrittäjät Huuki toivottaa tervetulleiksi yrittäjäyhdistyksen toimintaan. - Me olemme suora linkki kaupungin päättäjiin, eli meidän kauttamme on helppo viedä eteenpäin erilaisia asioita. Toimintaan kannattaa tulla rohkeasti mukaan jo yrityksen perustamisvaiheessa, sillä tämä ei todellakaan ole mikään sisäpiirin juttu. Sen sijaan yhdistyksestä löytyy monenlaista osaamista, josta on apua aloittavalle yrittäjälle. Huuki kehuu myös Suomen Yrittäjien jäsenetuja. Aloitusvaiheessakin yrittäjä saa käyttöönsä todella tuhdin tietopaketin, minkä lisäksi jäsenistöllä on käytössään laajasti erilaisia asiantuntijapalveluita tilanteissa, joissa yrittäjä tarvitsee neuvontaa. - Yrittäjän elämä on usein yksinäistä puurtamista. Yrittäjäyhdistyksen toiminnassa tutustuu muihin yrittäjiin, ja samalla saa itselleen vertaistukea kun yrittäjät kannustavat ja tsemppaavat toinen toiMari Huukin mukaan on tärkeä varmistaa, että junat pysähtyvät Kannuksen asemalla tulevaisuudessakin. siaan. YRITTÄJÄ-LEHTI 19 KANNUS Liikuntapalveluita joka lähtöön Kosmetologipalveluja ihon perushoidoista erikoishoitoihin: mm. ihon eri ongelmien hoito Ultraääni-ihonpuhdistukset Kotihoitotuotteet, hoitavat meikit Kestovärjäykset Lahjakortit SKY-kosmetologi Toholammintie 312, Kannus Avoinna sop. mukaan! Sportti-X:n tunteja pidetään sään salliessa myös ulkona. Esimerkiksi kahvakuulajumppaaminen onnistuu lähes missä vain. Aino Kattilakoski Sportti-X:n repertuaari laajenee lähes jatkuvasti. - Olemme esimerkiksi pelNiina Niemonen ja Miia Känsälä viettivät molemmat hoi- kästään käyneet todella monia tovapaata kotonaan, kunnes eri kahvakuulakoulutuksia. yhtäkkiä löysivät itsensä yrit- On uskomatonta, mitä kaikkea täjinä liikuntapalveluja tarjo- erilaista pelkällä kahvakuulalavasta Sportti-X -yrityksestä. la voi tehdä. Lisäksi molemVuosi oli 2008, kun he järjes- milta naisilta löytyy useita eritivät lähinnä harrastusmieles- laisia, toisiaan täydentäviä päsä liikuntaleikkikouluja, ten- tevyyksiä. Tällä hetkellä Kännisryhmiä ja urheilukerho- sälä suorittaa joogaohjaajan ja lapsille. Vähitellen mukaan tutkintoa. - Koulutukset ovat erintuli erilaisia ryhmäliikuntatunteja ja palveluiden pääpai- omainen tapa päivittää osaano monipuolistui lapsista kai- mistaan. Koulutuksissa oppii, kuinka saman lajin tunnin voi kenikäisiin. - Sitten huomasimme ole- pitää niin monilla eri tavoilla, vamme täyspäiväisiä yrittäjiä. sanoo Känsälä. Harrastuksesta tulikin työ, saLapsille liikuntaleirejä noo Niemonen. Tällä hetkellä Sportti-X tar- Viikoittaisen ohjelman lisäkjoaa erilaisten ryhmäliikun- si jokavuotinen kohokohta on tatuntien lisäksi cambridge- kesäkuun ensimmäisellä viivalmennusta, juoksukoulua, kolla järjestettävä Sportti-X kahvakuulailua, PersonalT- -liikuntaleiri lapsille, joka koraining- palveluita, tennisval- koaa kolmipäiväiselle leirille mennusta ja paljon muuta. Li- peräti 120 lasta. Enempää musäksi Sportti-X myy urheilu- kaan ei mahtuisikaan. Kuuvaatteita nettikauppansa kaut- detta kertaa järjestettävä leita. Yrityksen päätoimipaikka on Kannuksessa, mutta vauhdikkaat naiset liikuttavat keskipohjalaisväkeä myös Himangalla, Ylivieskassa, Lohtajalla, Kokkolassa ja Toholammilla. - Päivät ovat väistämättä pitkiä, mutta myös todella antoisia ja erilaisia. Yrittäjänä kun saa itse luoda oman kalenterinsa, Känsälä toteaa. Miia Känsälä ja Nii- On mahtavaa, kun saa olna Niemonen ovat toila tekemisissä erilaisten ja mineet liikuntapalveeri-ikäisten ihmisten kanssa. luita tarjoavina yritKänsälä ja Niemonen kouluttäjinä jo viiden vuotavat itseään ahkerasti, joten den ajan. ri pyörii tänäkin vuonna tutun kaavan mukaan lajeinaan jalkapallo, salibandy, tanssi, yleisurheilu, seikkailu, liikuntaleikit, sekä mahdollisesti myös frisbeegolf. Uutena juttuna on ensimmäistä kertaa järjestettävä leiridisco. Muutenkin kesäkuun ajan tunnit pyörivät normaalisti, mutta heinäkuussa Sportti-X:n tehonaiset viettävät ansaittua hengähdystaukoa ja valmistautuvat alkuvuoden lisäksi vuoden kiireisimpään aikaan, syksyyn. - Liikunta-ala on hyvin kausiluonteista. Kesät rauhallisia, syksyt vauhdikkaita. Loppuvuotta kohti hiljenee ja alkuvuonna suorastaan räjähtää, Känsälä naurahtaa. - Tottakai on myös aktiivisia jumppareita, jotka ahkeroivat läpivuoden, esimerkiksi kahvakuulatunneillamme. Koko maailmaa valloittanutta muutaman viime vuoden aikana ilmestynyttä fitnessbuumia he eivät ole omassa toiminnas- saan huomanneet, vaan toiminta on pyörinyt aika lailla samalla, voimakkaalla volyymilla alusta alkaen. Unelmatyötä Naiset ovat viihtyneet yrittäjinä, mutta epäilevät sen johtuvan lähinnä siitä, ettei heidän työ edelleenkään juuri tunnu työltä. Molemmat ovat aina olleet todella urheilullisia, etenkin Niemonen, jolla on vahva kilpaurheilutausta. Työ liikunnan parissa on siis unelmallinen tilanne. - Tämä on niin mukavaa, että uskon tekeväni tätä aika pitkään, Niemonen hymyilee. Vaikka liikunta-alan kilpailu on kovaa ja Kannuksen kokoisessa paikassa liikkujia ei loputtomasti ole, naiset uskovat töiden riittävän. - Kunhan itse pysymme aktiivisina, kouluttaudumme jatkuvasti ja tarjoamme aina uusia juttuja, monipuolisesti, naiset päättävät. Abloy-valtuutettu täyden palvelun lukkoliike. Meiltä myös hälytys-, kameravalvonta- sekä kulunvalvontajärjestelmät. Asematie 5, 69100 KANNUS. Puh. (06) 873 661 Kuljetukset päivittäin ympäri maakuntaa Muuttokuljetukset Lammasojantie 4 69100 Kannus 040 7156 049 20 YRITTÄJÄ-LEHTI KANNUS Vahvuutena kuntoutusosaaminen Täytekakut ym. leivonnaiset arkeen ja juhlaan tilauksesta. Myös pitopalvelu. Varaa ajoissa! Puh. 0500 163 366 Kitinkannus verkostoituu ja h Jorma Uusitalo sesti laitoskuntoutus on yksi tärkeä kilpailutekijä. Sen Kitinkannus avasi oven- lisäksi myymme myös muisa tammikuussa 1991, tuol- ta palveluitamme entistä akloin Keski-Pohjanmaan so- tiivisemmin ja verkostoidumtainvalidien omana sairasko- me ulospäin, jotta ihmiset tietina. Toimintansa aikana Ki- tävät nykyistä paremmin, mitinkannus on profiloitunut tä kaikkia palveluita meiltä ja kuntoutuksen ja laitoshoi- Kitinkankaan alueelta löytyy, don osaajaksi. Neurologisen sanoo Kitinkannuksen uuja postoperatiivisen eli leik- si toimitusjohtaja Marja-Liikauksen jälkeisen kuntoutuk- sa Hiironen. sen lisäksi Kitinkannus tarjoaa asiakkailleen valtiokontto- Kävelyrobotti auttaa rin tehtäviin kuuluvat sotain- neurologisia asiakkaita Johtava hoitaja Helena Alavalidi- ja veteraanipalvelut. Sotainvalidien sairaskodin Kuusisto on työskennellyt Kialoittaessa keskipohjalaisia tinkannuksessa alusta saakka sotainvalideja oli 1 650. Vuo- eli 23 vuotta. Sinä aikana hän den 2013 alussa heitä oli enää on nähnyt monen kuntoutujan 170. Kitinkannuksessa tule- tarinan. - Luonnollisesti vuodet vaisuutta rakennetaankin toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että sodat käyneiden kunto on huomioiden. - Ylipäätään pidän tärkeä- huonontunut. Olen etuoikeunä sitä, että veljeskodeissa tettu saadessani työskennelsyntynyttä kuntoutusosaa- lä heidän kanssaan ja samalmista hyödynnetään jatkos- la olen nähnyt hyvin konksakin. Kitinkannukselle vai- reettisesti sen hyödyn, mikä kuttava kuntoutus ja erityi- kuntoutuksella on ollut esi- - Minut on otettu paikkakunnalla tosi hienosti vastaan, toimitusjohtaja Marja-Liisa Hiironen sanoo esitellessään Kannuksen Uralta saamiaan kaulahuiveja. YRITTÄJÄ-LEHTI 21 KANNUS akee uusia kumppanuuksia Nurmikon leikkaukset Bobcat-kaivuri lisälaitteineen Heikki Saarikoski puh. 050 5207 326 - Suolahuoneesta olemme saaneet paljon hyvää palautetta, sanovat toimitusjohtaja Marja-Liisa Hiironen (oik.) ja johtava hoitaja Helena Ala-Kuusisto. Suomen ensimmäinen Lokomat-kävelyrobotti otettiin käyttöön Kitinkannuksessa. Asiakkaana Hannu Raasakka Alavieskasta vierellään fysioterapeutti Hanna Jämsä ja kuntoutuspäällikkö Päivi Kotka. merkiksi sotainvalidien hyvinvoinnille. Neurologisessa ja postoperatiivisessa kuntoutuksessa on Ala-Kuusiston mukaan tärkeää, että kuntoutus aloitetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun henkilö voi ryhtyä vastaanottamaan kuntoutusta. - Jos kuntoutus unohdetaan, ihminen voi päätyä vuodepotilaaksi, vaikka oikea-aikaisella kuntoutuksella toimintakyky voisi palata niin hyväksi, että kuntoutujalla olisi mahdollisuus palata kotiinsa asumaan. Meillä on oikein ajoitetusta kuntoutuksesta hyviä kokemuksia sekä neurologisten että postoperatiivisten kuntoutujien kohdalla, Ala-Kuusisto sanoo. Kannukseen saapuu kuntoutusasiakkaita Utsjoki-Helsinki-väliltä. Kitinkannus aikoo tiivistää kuntoutukseen liittyvää yhteistyötä entisestään erityisesti lähi- alueen toimijoiden kuten Kiurun, Jytan, Kallion, Selänteen, Oulun yliopistollisen sairaalan ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Neurologisessa kuntoutuksessa Kitinkannuksen erityisyys on Suomen ensimmäinen Lokomat-kävelyrobotti. Uusinta tekniikkaa ja osaamista edustava kuntoutusmuoto soveltuu muun muassa selkäydinvammaisille, halvauspotilaille sekä MS-potilaille ja Parkinson-potilaille. Senioritalo täydentäisi Kitinkankaan kokonaisuutta Kitinkannuksen päärakennuksessa on 40 asiakaspaikkaa ja vuonna 2005 valmistuneessa lisärakennuksessa, Kitinrivissä, 20 hotellitasoista majoituspaikkaa. Uusimpia palveluja ovat suolahoito, kuivavesihieronta, kehonkoostumuksen mittaus, kuntotestaus ja lymfaterapia, joiden lisäksi Kitinkannus tarjoaa esimerkiksi kokous- ja juhlapalveluita vaikkapa perhe- ja yritystilaisuuksiin. Erityisen innostunut MarjaLiisa Hiironen on Kitinkankaalle suunnitellusta senioritalosta. - Senioritalo täydentäisi mainiosti Kitinkankaan palvelukokonaisuutta. Meillä on valmiudet myydä kuntoutus-, hoito- ja ruokapalveluita ja KitinVaparilla puolestaan erilaisia hemmottelupalveluita. KitinVaparin kanssa pystyisimme tarjoamaan useille asiakasryhmille hyvinkin laajoja palvelukokonaisuuksia muun muassa työhyvinvointiin liittyen, koska alueella on jo nyt kaiken muun tarjonnan lisäksi erinomaiset ulkoliikuntapalvelut, Hiironen korostaa. Hänen mukaansa entistä laajemmista kumppanuuksista hyötyvät sekä asiakkaat että palveluiden tuottajat. Sen takia Kitinkannuksen agendalla on myös yhteistyön lisääminen paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa. NOSTO-OVET autotalliin ja teollisuuteen! Ota yhteyttä! 044 773 0003 myynti@lametek.fi | www.lametek.fi Juhani Lamu. Junkalantie 16, KANNUS. Puh. 0400-901 790 22 YRITTÄJÄ-LEHTI KANNUS Lukko- ja turva-ala muuttuu koko ajan Yrittäjän arki mielekästä Aino Kattilakoski - Kilpailu tällä alalla on todella kovaa, mutta mielestäni hyvällä palvelulla pärjää aina, sanoo kannuslainen yrittäjä Hannu Kauppila. Kauppila perusti yrityksensä vuonna 1987 kodinkonehuollolla, ja tuolloin hän tentti myös sähköurakointiluvat. Kodinkonealan töitä hän ei ole tehnyt yli kahteenkymmeneen vuoteen, koska vuonna 1993 miehen vei mukanaan lukko- ja turva-ala. Perustettiin Lestijokilaakson Lukko, joka alan kovasta kilpailusta huolimatta porskuttaa edelleen vahvasti. Sähköalan koulutuksen saanutta Kauppilaa oli aina kiinnostanut sähkö ja sähkölaitteet, niinpä lukkoalallakin yritys keskittyi heti vahvasti sähköisiin järjestelmiin. Yrityksen toimialaan kuuluvat lukkojen, helojen ja oviautomatiikan myynti ja asennukset, kameravalvontajärjestelmien, hälytyslaitteiden, kulunvalvontajärjestelmien ja hoitajakutsu- sekä dementiavalvontajärjestelmien myynti, suunnittelu, asentaminen ja huolto. Teknologia on kehittynyt valtavasti yrityksen alkuajoista. - Toiminta oli pääasiassa lukitusten suunnittelua ja lukkojen asentamista. Nykyisin painopiste on kuitenkin sähköisissä lukitusjärjestelmissä, kulun- ja kameravalvon- Lestijokilaakson Lukon toimipiste sijaitsee Kannuksen keskustassa. nassa sekä rikosilmoitinjärjestelmissä. Kehittyvä ala vaatii ajan hermolla olemista, nykytrendien seuraamistaja jatku- vaa kouluttautumista. Kauppila sai yrityksen alkuvaiheilla Kaba -valtuudet, 1997 Abloy- ja 2009 iLoq-valtuu- Kauppila mielestä yrittäjän arki on värikästä ja mielenkiintoista. - Vaikka monien mielestä omaa aikaa ja vapautta yrittäjällä ei ole yhtään, mielekäs ja haastava työ antaa paljon. - Tyytyväisen asiakkaan näkeminen palkitsee, Kauppila korostaa. Hänen mielestään Kannus on hyvä kaupunki yrittäjälle. Asenne ratkaisee maaseutukunnissa. Kauppila kuvaa alan kilpailutilannetta kovaksi haasteeksi: - Katteen saaminen työlle on haastavaa. Asiakkaiden tulisi pyytää tarjouksia ja teettää työt paikallisilla yrittäjillä, jolloin huolto ja tekninen tuki löytyvät läheltä. Erityisesti yritys- ja laitospuolella asiakaskunta on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Niissä lukitus-, kulun- ja kameravalvonta sekä huolto ovat keskeisessä osassa. - Vanhusten määrä kasvaa ja hoitajien määrä vähenee. Kalliin laitoshoidon sijaan pyritään siihen, että vanhukset pärjäisivät pitkään kotonaan. Siksi tarvitaan turva- ja hälytysjärjestelmiä. Hannu Kauppila kertoo, että analogiset valvontakamerat jäävät vähidet. Vuonna 1996 hän suorit- tellen pois, kun verkkokameti vakuutusyhtiöiden hyväksy- rat valtaavat alaa. Kulunvalmän rikosilmoitinlaitteistojen vonta- ja rikosilmoitinjärjessuunnittelijan oikeudet. telmät ovat nykyään myöskin paljolti verkkopohjaisia ja yhä enemmän langattomia. Asiakkaat isolta alueelta Lestijokilaakson Lukon asiakaskunta on laajalta alueelta. - Pääasiallinen toimintaalueemme on Keski- ja Pohjoispohjanmaa, mutta asiakaskuntamme kattaa periaatteessa koko Suomen Helsingistä Ivaloon. Kauppilan mukaan yksityisasiakkaat ovat entistä enemmän alkaneetkäyttää palo- ja rikosilmoitinlaitteiden suunnittelupalveluja. Kasvanut satunnainen ja järjestäytynyt rikollisuus edellyttävät tehokkaita valvontajärjestelmiä. - Koko ajan on kouluttauduttava ja omaksuttava nykytrendit mekaniikasta tietotekniikkaan. Kauppilan yritys työllistää kolme työntekijää. - Työntekijämäärä on kohtuullinen ja hyvin hallittavissa. - Minulla on rehdit, ahkerat ja ammattitaitoiset työtekijät ja juuri hyvät työntekijäthän ovat pienyrityksen kulmakivi. - Lähdemme siitä, että työt tehdään hyvin, asiantuntevasti sekä käyttämällä vain hyväksi tunnettuja laitteita ja osia. Erinomainen laatu ja vastuu tehdystä työstä ovat yrittäjän paras mainos. Pitää lähteä siitä, että työt tehdään asiakkaille yhtä hyvin kuin ne tehtäisiin itselle. KANNUKSEN VESIOSUUSKUNTA OSUUSKUNTA Siltakatu 4 A, 85100 KANNUS. Puh. (06) 8741 400 YRITTÄJÄ-LEHTI 23 KANNUS Tarvitsetko apua? Yhden miehen taloprojekti Aino Kattilakoski ovat viimeisen päälle tarkkaan suunniteltuja, jopa porrashuoKannuksen kirkon viereen ne. Yleensä portaikot ovat nousseen komean kerrostalo- kompleksin takana on vahvas- synkkiä, kolkkoja ja niihin ei ti yksi mies, Eero Pihlajanie- ole juuri panostettu. Minun mielestäni porrashuone on tami. - Isäni osti aikanaan tontteja lon sydän; sen näkee ensimkirkon kupeesta. Alueen kaa- mäisenä taloon astuttaessa ja voitus 90-luvulla mahdollis- viimeisenä sieltä lähdettäesti rakennushankkeen alkami- sä. Eikö portaikkojen siis tusen. Pihlajaniemi suunnitteli, lisi olla juuri todella viihtyihankki rahoituksen, sekä pyy- siä? Tässä kerrostalossa viihsi urakkatarjoukset kerrosta- tyvyyteen on panostettu maporraskorkeudella, lohankkeeseen. Ensimmäinen talalla talo valmistui vuonna 2001, raikkailla värisävyillä, sekä toinen 2007 ja viimeinen 2013. sijoittelulla. Hissi ei olekaan Kerrostalojen suunnittelun pääfunktio jota portaat kiertälähtökohtana oli pitkälti Pih- vät, vaan portaat ovat pääosaslajaniemen omat asumiskoke- sa. Portaikko on valoisa, koska tilaa valaisee suuri ikkuna mukset kerrostaloissa. - Olen suunnitellut asuntoja 30 luonnonvalollaan. Pihlajanievuotta, ja sinä aikana asumis- mi on nauttinut tästä projektistarpeet eivät ole muuttuneet. ta erityisen paljon, koska hän Tekniikka sen sijaan on kehit- sai toteuttaa kaiken juuri niin kuin halusi. tynyt ja koneet lisääntyneet. - Myös ruokakunnat ovat pie- - Kun tekee muille töitä, jounentyneet ja koko Suomen laa- tuu tehdä kompromisseja. Nyt juisesti on pulaa pienistä asun- sain päättää kaikesta. noista, yksiöistä ja kaksioista. Ensimmäinen ja ehkä tärkein Tyytyäisiä asukkaita asia suunnitteluvaiheessa oli Pihlajaniemi on tehnyt kolmekymmentä asuntokaupääneneristys. - Olen asunut huonosti ää- paa ja kaikki asukkaatovat olnieristetyssä asunnossa, joten leet tyytyväisiä. Aira ja Raukokemuksesta tiedän, kuinka tärkeää oma rauha ja hiljaisuus ovat. Äänieristyksen maksimoimiseksi kerrostalossa on tavallista paksummat betoniseinät. Pohjapiirustuksissa häiriötekijät taas on kohdistettu minimiin tarkalla melulähteiden sijoittelulla. - Ajattelen yhden kerroksen ikään kuin kolmen eri vyöhykkeen kehänä. Sisin vyöhyke on suurimmat melulähteet, eli keittiö ja kylpyhuoneet. Ne ovat kaikki talon keskellä toisiaan vastakkain. Uloimmalla vyöhykkeellä ovat makuuhuoneet, mahdollisimman kaukana melulähteistä. Väliin jää neutraali vyöhyke, eli eteiset ja olohuoneet. - Kun kahden eri asunnon keittiöt ja kylpyhuoneet ovat vastakkain, neblokkaavat toistensa melut. Lisäksi kaikki vesijohto-, viemäri- ja ilmastointiputket ovat vierekkäin, betoniseinien välissä, joten sekin korostaa äänieristystä. Asuntojen parvekkeet löytyvät talon kulmista, erillään toisistaan. Äänieristyksen lisäksi tärkeitä seikkoja suunnittelussa ovat olleet energiatehokkuus ja ilmanvaihto. Eero Pihlajaniemi katselee hymyillen valmista kerrosPortaikko talon sydän taloprojektiaan. KannukPihlajaniemen puheesta huosen kirkon viereen nousi kuu intohimoinen suhtautuvuosi sitten kolmaskin kerminen hänen työhönsä. Kerrostalo. rostaloissa kaikki elementit no Pollari ovat asuneet uudessa asunnossaan noin vuoden verran. - Ihanan hiljaista. Tämä on aivan kuin meidän oma valtakuntamme. Kirkonkellot toki kuuluvat, mutta juuri sopivasti. Omakotitalosta kerrostaloon muuttaneet Pollarit ovat tyytyväisiäuuteen kotiinsa. - Ainoa miinus oli hävitettävän tavaramäärän suuruus, Aira Pollari naurahtaa. Kolmannessa kerroksessa asuvalle pariskunnalle talosta löytyvä hissi kerää kiitosta, vaikka sitä ei kokoajan tarvitsekaan käyttää. - Se on loistava asia olla olemassa, koska ei ikinä voi tietää, koska kunto huononee niin merkittävästi, että portaita ei ole mahdollista käyttää. Myös toisessa kerroksessa asuva Irja Tohmo on tyytyväinen uuteen kotikoloonsa. - Hiljaista on, mutta joskus kuuluu ääniä. Toisaalta, niin pitääkin, että tietää muidenkin elävän, hän naurahtaa. Useilla eri paikkakunnilla asunut Tohmo tuntee olevansa kotonaan Kannuksessa. - Viihdyn täällä. • SIIVOUKSET • IKKUNAN PESUT • YM. KOTITYÖT Myös rakennussiivous, asiointipalvelut ja avustajatyöt Soita ja kysy lisää! Lvi- ja sähkötyöt sekä tarvikemyynti. Myymälä Kannus 050 4393 769 Muista kotitalousvähennys! KatiApu Puh. 050 338 5228 Katariina Kujala : M a i n i otuo tto .J av a i na s i a k a s o m i s ta j i l l e . Ol e m m ete h n e e ts i n u av a r te nu u d e ntu o tte e n ,T u o tto o s u u d e n .T a v o i tte l e m m es i l l e tän äv u o n n a3, 25 %tu o tto a * .Si jo i ta ts u o r a a no m i s ta m a s iOs u u s p a n k i np ääo m a a n . T u o tto o s u u d e nk o r k ojas e nm a k s a m i n e nr i i p p u v a ta i n ap a n k i nto i m i n n a n tu l o k s e l l i s u u d e s ta . K y s yl i s ää o m a s taOs u u s p a n k i s ta s ita iv i e r a i l eo s o i tte e s s ao p . fi/ tuo tto o s uus . * T u o tto ta v o i tev o im u u ttu av u o s i tta i njatu o tto o s u u k s i e nta k a i s i n m a k s a m i s e e ns i s äl ty yti e tty jä e h to ja .T u tu s tu m e r k i n täe s i tte e s e e n . Y h d e s s äh y v ä tu l e e . Kaikkea kesään... kaupasta! Yllätysten kesäNestekaasua meiltä! taa! Katso hin Esim. 11 kg:n teräspullon täyttö Frisbeegolf kori 90 19 49 95 Nestekaasua seuraavista myymälöistä: et.fi www.HHn KANNUS 8-21(18) ALAHÄRMÄ, ALAJÄRVI, HAAPAJÄRVI, HAAPAVESI, ISALMI, JALASJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KANNUS, KAUHAJOKI, KAUHAVA, KAUSTINEN,KALAJOKI, KEMINMAA, KEMPELE/Zeppelin, KIIMINKI, KOKKOLA/HHkangas, KUOPIO, KURIKKA, LAIHIA, LAPUA, LIMINKA, MUHOS, NIVALA, NÄRPIÖ, OULAINEN, OULU/Limingantulli, PARKANO, PORI, PYHÄJÄRVI, RAAHE, SAARIJÄRVI, SEINÄJOKI, SIILINJÄRVI, TORNIO, VÖYRI, YLIVIESKA 24 YRITTÄJÄ-LEHTI Arman Alizad puhui asenteen merkityksestä: Innostuneisuus toteuttaa unelmia mään epämukavuusalueille. Tehkää niitä asioita, joita ette haluaisi tehdä, koska se ainakin opettaa paljon, hän kannusti. Omilta kuvausmatkoiltaan Alizad poimi esimerkin muun muassa Kamputseasta. - Kamputsean katulasten kanssa ei ollut helppoa, koska siellä oltiin tekemisissä niin huumeruiskujen kuin erilaisten myrkkyjen ja sairauksien kanssa. Toisaalta oli hienoa nähdä, että niiden olojen keskeltä löytyy niin vilpitöntä elämäniloa, joka lähtee arjen pienistä asioista. Suomessa valitetaan lehdissä samanaikaisesti siitä, kun Dumle-pussista löytyy liian vähän tiettyä karkkia tai että kouluun ei voi mennä, koska siellä on tillilihaa. Kamputseassa lasten suuri toive on ylipäätään päästä kouluun. Intian krematoriokokemusten ohella jopa pelottavaksi Alizad kuvaili kuvauksia Brasiliassa. Brasiliassa jo se vaati paljon poliisityötä, että hän sai luotua yhteydet oikeisiin ihmisiin kaduilla. Kun sitten tun- Jorma Uusitalo Tunnettu tv-kasvo, Keltainen Venla-voittaja ja Vuoden 2011 puhuja Arman Alizad keräsi salin täyteen yleisöä Ylivieskassa puhuessaan muun muassa yrittäjille uskalluksesta, rohkeudesta, unelmista ja tavoitteista. Alizad tuli tunnetuksi Arman reilaa-matkaohjelman myötä, jota seurasi hänen oman tuotantoyhtiönsä vuonna 2008 tuottama Kill Arman. Kamppailulajeista kertova matkaohjelmaformaatti on myyty 135 maahan. Arman ja viimeinen ristiretki-projekti kuljetti miehen kahdeksaan eri maahan. Siellä hän tutustui tavallisen ihmisten arkeen ja maiden kulttuureihin. - Nöyryys, kunnioitus, uteliaisuus, välittäminen. Näillä periaatteilla olen mennyt eteenpäin. Tiimiin pääsevät vain sellaiset ihmiset, joilla on 7-vuotiaan sydän. En halua tehdä töitä aikuisten kanssa, koska he ovat niin tylsiä. Tiimimme on aina innostunut, puhuja luetteli syitä omalle onnistumiselleen. Alizad kertoi esimerkkejä, joilla hän halusi osoittaa, ettei paras lopputulos suinkaan löydy aina helpoimman kautta. - Erityisesti ihan alussa meille tuli epäonnistumisia tarvitessamme paikallisia oppaita, kun yritimme erilaisiin kohteisiin. Ilmoittaessani haluavani töihin intialaiseen krematorioon ja osallistuakseni siellä kaikkeen työntekoon deletoin sähköpostin samantien, jos sikäläinen kontaktihenkilö ilmoittaa, että onnistuu ilman muuta,. - Meidän etsimämme henkilö on sen sijaan sellainen, jo- Arman Alizad kannusti kuulijoita menemään epämukavuusalueelle, koska se vähintäänkin opettaa jotain uutta. ka kysyy ensimmäiseksi, että ymmärrättekö lainkaan, mitä olette pyytämässä, sillä tämä on erittäin vaikeaa. Tällainen vastaus osoittaa, että hän ymmärtää meidän työmme laajuuden. Valitettavasti olemme tavanneet valtavasti huonoja järjestelijöitä. Jotta lopputulos on laadukas, matkoilta kerätyn aineiston työstäminen esitysvalmiiksi vaatii hurjan työmäärän. Puolen tunnin pituisen ohjelman valmiiksi saattamiseen työtunteja kuluu kymmenkertaiset määrät valmiin ohjelman pituuteen verrattu- netusti korruptoitunut Brasilian poliisi hyökkäsi etsimään huumekätköjä, siinä tilanteessa saattoi vain toivoa, ettei satu mitään vakavaa. Alizadin periaatteisiin kuuluva välittäminen kävi häntä auttaneille perheille ilmi viimeistään kuvausten päätyttyä. - Perheitä, joissa olemme asuneet, autamme aina taloudellisesti tuntuvasti. Vaikka perheissä on ollut kuinka niukkaa, meidät on aina otettu ruokapöytään. Niinä hetkinä olen tiennyt, että se mitä syön, on pois perheen lapsilta. Alizad tunnusti, ettei työnteko hänellekään ole aina ollut herkkua. - Vaikka välillä tympäisee, pääsääntöisesti pitää kuitenkin olla innostunut siitä mitä tekee. Unelmista kannattaa tehdä totta. Arman Alizad puhui Innoveturin järjestämässä seminaarissa. Osanottajat kiittivät tilaisuuden päätyttyä puhujaa vuolaasti jopa parhaimmasta innostamistilaisuudesta koskaan. na. Kuten yrittäjän elämään kuuluu, katseen pitää olla samalla vahvasti tulevaisuudessa. - Seuraava kausi on jo työn alla, ja ideoimme sitä seuraavaa. Koko ajan pitää olla uutta menossa. Uskaltakaa mennä epämukavuusalueelle Ohjelmia tehdessään Arman Alizad ei ole väistellyt epämukavuusalueita vaan päinvastoin. - On tärkeää, että innostamme jo lapsia ja nuoria mene- Tunnettu tv-kasvo ja innostava puhuja kiinnosti yleisöä myös tilaisuuden jälkeen. YRITTÄJÄ-LEHTI YRITTÄJÄINFO 25 Kehysbudjetin keskeiset veropäätökset Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille 2015–2018. Monia veroja kiristetään tai vähennyksiä pienennetään. Tärkeää oli, että arvonlisäverokantoja ei korotettu. Lopulliset yksityiskohdat selviävät budjetin valmistelun yhteydessä elo-syyskuussa, ja lopulliset hallituksen esitykset annetaan syksyllä. Anna Lundén Verojen korotukset Tuloverotus Ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset jätetään tekemättä vuonna 2015. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan 90 000 euroon. Pienituloisten verotusta kuitenkin kevennetään korottamalla perus- ja työtulovähennystä. Työmatkakustannusten omavastuuosuutta kasvatetaan 750 euroon. Myös kehysjaksolla 2015–2018 asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään 5 prosenttiyksiköllä vuosittain, jolloin koroista enää 50 prosenttia on vähennyskelpoista vuonna 2018. Pääomatulojen verotus Pääomatulojen verotusta kiriste- tään laskemalla ylemmän verokannan tuloraja 30 000 euroon ja nostamalla ylempi kanta 32 prosentista 33 prosenttiin. Koska yrittäjätuloja verotetaan osittain pääomaverokannalla, muutos vaikuttaa myös yrittäjätulojen verotukseen. Perintö- ja lahjaverotus Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Muutos vaikuttaa myös pk-yritysten sukupolvenvaihdoksiin. Energiaverotus Energiaverotusta kiristetään 120 miljoonalla eurolla korottamalla yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Lisäksi lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden verotus kiristyy 90 miljoonalla eurolla. Energiaverojen korotus vai- kuttaa pk-yrityksiin, jotka eivät ole oikeutettuja energiaveronpalautuksiin. Liikenteen verotus Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan 42 miljoonalla eurolla. Henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvovero nousee lisäksi 150 miljoonalla eurolla ja taksien autoveroalennuksesta luovutaan lukuun ottamatta eritysvarusteltuja autoja. Muutokset vaikuttavat yleisesti logistiikkakustannuksiin ja henkilö- ja pakettiautoilla suoritettavaan ammattiliikenteeseen. vauksista johtuvia menoja sekä kehitysyhteistyömenoja leikataan. Investointi- ja kehittämishankkeiden tukien leikkauksia Pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen tarkoitettua määrärahavaltuutta alennetaan 17 miljoonalla eurolla. Erilaisiin EU:n ohjelmiin liittyvää kansallisen osuuden määrärahavaltuutta alennetaan 50 Pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen tarkoitetut tuet vähenevät. Säästöt Keskeiset leikkaukset Leikkauksia tehdään lapsilisiin, perusopetuksen valtionavustuksiin, ansiosidonnaisen työttömyysturvan menoihin. Myös sairausvakuutuslaista ja lääkekor- miljoonalla eurolla. Näiden seurauksena pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen tarkoitetut tuet vähenevät. Liikenteen väylärahoituksesta säästetään myös 100 miljoonaa euroa. Vuorotteluvapaan ehtoihin tiukennuksia Atte Rytkönen Hallituksen esitys tiukentaa vuorotteluvapaan ehtoja. Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen eikä siltä voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Myös vuorotteluvapaan sijaisen vaatimuksia tiukennetaan. Yläikäraja vuorotteluvapaalle jäävälle Vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan jatkossa yläikäraja, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Muutosten voimaantulon jälkeen ikäraja on 60 vuotta. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä henkilöitä. Muutoksen tarkoituksena on estää työntekijöiden siirtyminen suoraan vuorotteluvapaalta eläkkeelle. Vuorottelusijaisen kriteereitä tiukemmaksi Voimassa olevan lain mukaan vuorotteluvapaan sijaiseksi on palkattava työttömyysturvalaissa tarkoitettu työtön työnhakija. Suurin osa vuorottelusijaisista onkin tutkimusten mukaan ollut niin kutsuttuja yhden päivän työttömiä. Jatkossa vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta. Lakimuutokset eivät koske sijaista eivätkä vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos työntekijä on tehnyt sopimuksen vuorotteluvapaasta ennen lakimuutosten voimaantuloa ja aloittaa vapaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Enemmän mahdollisuuksia vuorottelujaksoista sopimiseen Jatkossa vuorotteluvapaan kes- Vuorotteluvapaaseen vaaditaan jatkossa 16 vuoden työhistoria. Työttömyysehto ei kuitenkaan koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammattitai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää jatkossa myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. to olisi vähintään 100 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 360 kalenteripäivää. Voimassa olevan lain mukaan vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorottelusopimuksessa so- vittujen vuorotteluvapaajaksojen ajankohtaa ei voida muuttaa enää sen jälkeen, kun ensimmäinen jakso on alkanut. Nyt esitettävien muutosten mukaan työntekijän vuorotteluvapaajakson ajankohdan muuttaminen olisi jatkossa mahdollista, jos uudesta ajankohdasta sovitaan ennen jakson alkamista. Kunkin jakson vähimmäispituus olisi 100 kalenteripäivää. Jakson ajankohdan muuttamiselle ei tarvittaisi syyperustetta, vaan jakson muuttaminen perustuu vuorottelijan ja työnantajan väliseen sopimukseen. Jatkossakaan jaksoja ei voi muuttaa yksipuolisesti. Voimaan syksyllä Hallitus antoi vuorotteluvapaan muutoksia koskevan esityksen eduskunnalle 10.4.2014. Esitys liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2014. Indeksikorotukset TyEL- ja KEL-sidonnaiset indeksikorotukset tehdään vuonna 2015 pääsääntöisesti 0,4 prosentin suuruisena. Yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen indeksikorotus toteutetaan puolitettuna. Kertaluonteisia hankkeita kasvun tueksi Finnveran ja Tekesin toimintamahdollisuuksia parannetaan ja vienninedistämiseen kohdennetaan lisäresursseja. Kasvupaketti on myönteinen, vaikka sen yksityiskohtainen sisältö selviää vasta myöhemmin. Toimet ovat kuitenkin pistemäisiä ja paljolti kertaluonteisia, jolloin niiden merkitys kasvun tukemiseen voi jäädä vähäiseksi. Lisätietoja: Ekonomisti Petri Malinen, p. 050 434 5952, petri.malinen@yrittajat.fi Veroasiantuntija Laura Kurki, p. 050 5677678, laura.kurki@yrittajat.fi Johtaja Anna Lundén, p. 050 544 3928, anna.lunden@yrittajat.fi Rakennusalan ilmoittamisvelvollisuus Laura Kurki Rakentamisen uudet ilmoittamisvelvollisuudet voimaan 1.7.2014 Rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on ilmoitettava 1.7.2014 alkaen kuukausittain työmaakohtaisia tietoja rakennusurakoista ja työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Myös kotitaloudet ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Uusi menettely liittyy harmaan talouden torjuntaan. Lisätietoja: www.vero.fi > Syventävät veroohjeet > Elinkeinoverotus > rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus (3.7.2013) www.vero.fi > Syventävät veroohjeet > Usein kysyttyä > Rakennusalan tiedonantovelvollisuus – usein kysyttyä 26 YRITTÄJÄ-LEHTI Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola, p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa ¡¢ £ ¤ Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 7602 nina.niemi@yrittajat.fi Järjestösihteeri Heidi Huhtala p. 050 328 1769 heidi.huhtala@yrittajat.fi Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 riitta.hautala@yrittajat.fi PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2014 Alavieska Haapajärvi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Nivala Pedersöre Perho Pietarsaari Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska Jarmo Nahkala Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Jorma Särkilä Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho Marika Hollström Tom Nylund Antti Sallansalmi Jorma Tuikka Joonas Jukkola Henna Myllylä Birgitta Kaipio Terhi Möttönen Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Vesa Somero Heikki Luoma Päivi Rahkonen Esko Aho Matti Mehtälä p. 0400 767 117 p. 020 7578 820 p. 0400 669 322 p. 050 4011 696 p. 0400 841 720 p. 050 5558 412 p. 040 8293 285 p. 040 301 1 358 p. 020 7649 351 p. 040 5920 335 p. 040 5060 340 p. 0440 319 153 p. 040 7081 415 p. 040 5719 412 p. 040 583 2290 p. 050 5906 378 p. 044 9944 051 p. 044 5177 891 p. 0400 265 992 p. 0500 126 004 p. 0400 777 955 p. 044 7451 700 hyotykuorma@skalyritys.com jyrki.niinikoski@elega.fi paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi jorma.sarkila@kotinet.com kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi cannus@cannus.fi teemu.korpiaho@fougait.com marika.hollstrom@hollstrom.fi tom.nylund@fatex.org antti@kasipuu.fi lestipuu@lestijarvi.fi joonas.jukkola@jukkolasystems.fi henna.myllyla@hotmail.com tililaskenta@multi.fi mottonenterhi@hotmail.com jaana.ilmonen@multi.fi posti@reisjarvenvesijalampo.fi vesa.somero@rakennusliikesomero.com heikki.luoma@kase.fi paivi.rahkonen@ullava.fi esko@osmoaho.fi matti.mehtala@palvelumakasiini.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kimmo Hanhisalo, Kokkola Tapio Uusitalo, Nivala Tuula Anttiroiko, Kalajoki Juha Enlund, Kaustinen 010 2390 850 0400 689 864 0440 582 236 040 5838 792 info@hanhisalolaw.fi tapio.uusitalo@nivala.fi tuula.anttiroiko@kotinet.com juha.enlund@pept.fi HALLITUS KAUDELLE 2014-2016 SIEVI / ALAVIESKA HAAPAJÄRVI HALSUA / LESTIJÄRVI HIMANKA KALAJOKI KANNUS KAUSTINEN KOKKOLA KOKKOLA KÄLVIÄ LOHTAJA / ULLAVA NIVALA TOHOLAMPI / PEDERSÖRE PIETARSAARI REISJÄRVI / KRUUNUPYY VETELI YLIVIESKA VARSINAINEN Inke Saviluoto Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Sami Verronen Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho John Hagnäs Marika Hollström Antti Sallansalmi Joonas Jukkola Henna Myllylä Tapani Koskela Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Esko Aho Matti Mehtälä 0407416840 020 757 8820 0400 669 322 050 530 4693 0400 84 1720 050 555 8412 040 829 3285 020 765 8201 040 301 1358 040 5920 335 044 031 9153 040 708 1415 044 065 6232 050 590 6378 044 994 4051 0400 777 955 044 745 1700 VARAJÄSEN Jarmo Nahkala Pertti Lampela Jorma Tuikka Antti Hietaniemi Helena Hentunen Marko Niemonen Tero Pihlajamaa Minna Witting Olli Lindqvist Harri Puskala Päivi Rahkonen Kimmo Peräaho Birgitta Kaipio Petri Kauppila Ilm. myöhem. Sakari Klemola Mikko Kaarto 0400767117 040 510 5589 040 506 0340 0400 26 5454 0400 58 2426 050 330 4686 044 056 0364 0400 75 5287 050 538 4808 0400 66 5255 0500 126 004 0400 38 4276 040 571 9412 040 501 2717 0400 28 7650 044 020 1794 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAT 2014 Ruotsinkielinen yrittäjävaliokunta pj. Juha Enlund ja toimistolta Nina Niemi Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä pj. Tapio Uusitalo ja toimistolta Nina Niemi Kansainvälistymisvaliokunta pj. Jouni Anttila ja toimistolta Mervi Järkkälä Senioritoimikunta pj. Markku Kivi ja toimistolta Mervi Järkkälä Koulutus- ja tulevaisuusvaliokunta pj. Jyrki Niinikoski ja toimistolta Riitta Hautala Liikennevaliokunta pj. Juha Rahkola ja toimistolta Riitta Hautala Kaupan- ja palveluiden valiokunta pj. Kreetta Kärkkäinen ja toimistolta Heidi Huhtala Ympäristöyrittäjien valiokunta pj. Mari Niemelä ja toimistolta Heidi Huhtala Terveisiä valiokunnille voi lähettää toimiston yhteyshenkilöinden kautta: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi YRITTÄJÄ-LEHTI 27 PARHAAT PALVELUT LAKIASIAT LVI TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET TUULILASIN KORJAUKSET LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA VARTIOINTIA SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET MAANRAKENNUSTA VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ LASIASENNUS TILINTARKASTUSTA PUU- JA RAKENNUSTARVIKKEET PESULAPALVELUA Meinalantie 60, 85100 Kalajoki Puh. 010 3277 190 www.kalajoenpuutuote.fi CARAVAN KAUPPA TAPAHTUMIA TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA TILI JA ISÄNNÖINTI RENKAITA ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT 28 YRITTÄJÄ-LEHTI JUSTUS VOIMAHALI, Talkoiden töpinätirehtööri Ota yhteyttä Janne Hietaniemeen janne@fysiomotion.fi tai puh.050-4480320. Suomen Yrittäjien digilippaan löydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/sy Haasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan. € POHA 2020/2013/3385/15.11.2013, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry RAKENNETAAN YHDESSÄ UUSI LASTENSAIRAALA! Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI93 5541 2820 0199 67 Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry, nimetön lahjoitus viitenumerolla 2927. Jos haluat nimesi julkaistavaksi sekä Uuden lastensairaalan että Suomen Yrittäjien sivuilla, lahjoita viitenumerolla 2985. Kun yrittäjä Käärii hihat, silloin tapahtuu. Laskuoppi menisi silloin näin: 10 e x 116 000 jäsenyritystä = 1 160 000 € Tule mukaan kympillä – lahjoitetaan yhdessä kympillä miljoona! www.yrittajat.fi/uusilastensairaala www.fysiomotion.fi
