docRauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013!
download 
Report Transcription
Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013!
1 Osoitelähde: Viestimix Ky Savisilta 1 84100 YLIVIESKA M-Itella Oy KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 5/2012 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013! Keskittämällä pankki- ja vakuutusasiointisi meille saat parhaat edut. Yhdessä hyvä tulee. YrittäjäGaala täytti Akustiikan juhlatunnelmalla Sivu 3 Maakunnallinen yrittäjäpalkinto Andament Group Oy:lle Sivu 4 Team Finlandilla tärkeä agenda Sivu 24 Tulevaisuuden tuskaa tulevaisuusvaliokunnassa Sivu 25 Perhon kuntasivut Yritysneuvoja Mikko Hänninen Kaustisen seutukunnasta pitää mikroyritysten määrää myönteisenä mahdollisuutena Perholle. Sivu 36-41 2 P Ä Ä K I R J O I T U S Ymmärrämmekö mikä merkitys on asenteilla? A llekirjoittanut sai kunnian olla kuulemassa asiantuntijoiden alustuksia SY:n Työllisyys kasvaa pienyrityksissä -seminaarissa Helsingissä. Alustuksissa kerrottiin kuinka Saksan talous käännettiin positiiviselle uralle. Yksi merkittävä asenteellinen uudistus Saksassa oli työlainsäädäntöön puuttuminen. Uskallettiin ottaa riski ja puuttua vanhoihin kaavoihin. Työlainsäädännön uusiminen toi Saksassa merkittävän työllisyyden nousun ja työttömyyden laskun, jotka puolestaan edistivät talouden paranemista. SY:n toimitusjohtaja Järventaus painotti omassa puheenvuorossaan sitä, että jos suomalaisten yritysten kilpailukyky ja työpaikat halutaan säilyttää, tulisi meidän työehtosopimusten yleissitovuuden sisältö kyseenalaistaa. – Yleissitovuusjärjestelmä on yli 40 vuoden takaa ja luotu aivan erityyppiseen yhteiskuntaan. Suomalainen työehtojärjestelmä on siksi luultavasti Euroopan tiukin, sanoi Järventaus. Yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia turvaisi Järventauksen mukaan parhaiten se, että luodaan mahdollisuuksia sopia työehdoista – palkankorotukset mukaan lukien – mahdollisimman pitkälti yritystasolla. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole lainkaan vastaavaa yleissitovuutta. Järventauksen mukaan vaikuttavinta olisi muuttaa työehtosopimukset kaikilta osin sopimuksenvaraisiksi. – Tämä tarkoittaa, että yksimielisinä ollessaan työnantaja ja työntekijät voisivat sopia yrityksessä noudatettavat työehdot myös alan työehtosopimuksesta poiketen. Esimerkiksi palkankorotuksista luovuttaessa yrityksen tulisi vastavuoroisesti pidättäytyä irtisanomisista. Työntekijän asemaa turvaisi myös se, että työntekijällä olisi aina oikeus vaatia työehtosopimuksen noudattamista työsuhteessaan, Järventaus sanoi. Paikalla oli myös ministeri Lauri Ihalainen, joka kertoi että ei voi ottaa asiaan kantaa niin kuin haluaisi - koska on puolueettomassa roolissa hallituksen edustajana - , mutta rivien välistä antoi ymmärtää ettei voisi koskaan hyväksyä työlainsäädäntöön puuttumista, vaikka yrittäjät esittäisivät kuinka hyviä esimerkkejä seurauksista. Oli hyvin surullista kuulla että kyse on vanhakantaisista asenteista. Jos omaamme ehdottoman ja vahvan muutosvastarinnan uusiin esityksiin, ei muutoksia todella tapahdu. Meidän tulisi miettiä että onko meillä todella varaa elää ilman uusiutumista – onko meillä todella varaa pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista? Rakennemuutos tuo tullessaan uusia yritysmuotoja, uusia toimialoja ja yrityskokoja – suuret pörssiyritykset muovaavat toimintojansa ja osa muuttaa ulkomaille. Työttömistä syrjäytyneiden määrä kasvaa varsinkin nuorten keskuudessa. Tiedämme että talousennusteet eivät tue Suomen menestymistä sellaisenaan. Tarvitaan muutoksia. Niin työlainsäädännön, kuin monen muunkin asian osalta. Kuntien terveyden-, ja vanhustenhoito ei toimi pelkillä verotuloilla, vaan on uskallettava uusiutua, tehdä enemmän yhteistyötä ja uskallettava luottaa myös yksityiseen palveluntarjoajaan. On kyse uusien asenteiden omaksumisesta. On kyse uskalluksesta. Uskallammeko siirtyä vuoteen 2013 tekemällä päätöksiä, jotka mahdollistavat muutokset, jotta saisimme niin kuntamme, alueemme P U H E E N J O H T A J A N kuin koko Suomen kilpailukyvyn jälleen nousuun. Uskallammeko tehdä muutoksia myös sairaan – ja vanhustenhoidon puolella puuttuen vanhojen hierarkioiden ravisteluun? Keski-Pohjanmaan Yrittäjät aikoo kantaa kortensa myös hyvinvoinnin kekoon. Olemme tehneet yhteistyötä em. hankkeissa, mutta olemme todenneet että se ei riitä. Siksi olemme päättäneet muodostaa vuoden 2013 aikana uuden innovatiivisen työryhmän myös hyvinvoinnin sekä vanhusten- ja terveydenhuollon puolelle. Meidän tulee hakea uusia innovatiivisia ajatuksia meidän kaikkien tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Haluamme luoda uusia asenteita. Siis uusin toivein vuoteen 2013 ! Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta erinomaisesta Vuodesta, sekä toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2013 ! Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 P A L S T A Nuorten työllistäminen hoidettava kuntoon A lueemme maakunnat ovat hyvin erilaisia väestökehitykseltään. Mm. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ikärakenne on lapsivoittoisempaa kuin muissa alueen maakunnissa, joissa lapsia on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Väestöllinen huoltosuhde on Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa kaikkialla korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, eli alueella on alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita sataa työikäistä kohden enemmän kuin koko maassa ja trendi on koko maassa nouseva. On mietittävä että työttömistä nuorista suurin osa on meidän tulevaisuuden rakentajia ja asialle on tehtävä pikaisesti korjaavia toimenpiteitä. Vuonna 2011 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli noin 9 000 alle 25-vuotiasta työtöntä (13,5 % työttömistä, koko maa 12,4 %). Huolestuttavaa on että nuorisotyöttömien prosenttiosuus 18–24-vuotiaasta työvoimasta on koko maan tasolla noussut voimakkaasti vuonna 2009 (13,8 %) toki hieman laskenut vuoteen 2011 (11,9 %), mutta luvut ovat huolestuttavia. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa viime vuosien kehitys on ollut samansuuntainen kuin koko maassa, mutta nuorisotyöttömien osuus 18–24-vuotiaasta työvoimasta on Keski-Pohjanmaata (11,4 %) lukuun ottamatta korkeammalla tasolla (14,5–18,5 %). Nuorten työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy on yksi tulevai- Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Puh. 0500-561 145 suuden keskeisiä haasteita – kuinka saamme nuoret koulutuksen kautta töihin. Nuorten yhteiskuntatakuu Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on yksi keskeinen ja tärkeä osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Yrittäjäjärjestön näkemyksen mukaan merkittävänä syynä nuorten korkeaan työttömyysasteeseen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suureen lukumäärään on puute suomalaisessa peruskoulun jälkeisessä koulutusjärjestelmässä. Tästä esimerkkinä on, että lähes 10 % nuorista ei hakeudu toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen kohtaanto ei toimi eli osa nuorista ei pääse koulutukseen, kun puolestaan osaa koulutuspaikoista ei saada täyttymään vaikka alalla olisi työvoimakysyntää. Lisäksi lähes kolmannes opiskelijoista ei suoriudu opinnoistaan kolmessa vuodessa. Näistä nuorista merkittävä osa keskeyttää opintonsa. Meillä ei ole saatu oppilaitosopiskelun rinnalle todelliseen käyttöön työn tekemisen kautta tapahtuvaa ammattiin oppimista. Niissä Keski-Euroopan muutamissa maissa, joissa jopa puolet ammattiin opiskelevista hankkii osaamisen työssä opiskellen, myös nuorisotyöttömyys on selkeästi alle 10 %:n tasolla. Ongelmana on se, miten saada yritykset, myös pienet Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Puh. (08) 4118 500 yritykset halukkaiksi tarjoamaan työssä oppimisen paikkoja nuorille. Selkeän kynnyksen tässä muodostaa se, että työn kautta opiskelua pidetään meillä oikeudellisesti työsuhteessa tapahtuvana ja sen myötä palkkaustaso on yrityksille käytännössä mahdoton, kun kysymys on vasta peruskoulunsa päättäneistä ja kaikkea työkokemusta vailla olevista nuorista. Olisiko tässä yksi edunvalvonta-asia yrittäjyyden edistämisen lisäksi myös vuonna 2013 ? Ilman osaavaa työvoimaa ja aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä, meidän tulevaisuutemme on myös vaakalaudalla. Mistä löydämme nuoret yrittäjät, joiden innovatiiviset ideat kantavat liiketoiminnan – Mistä löydämme uudet nuoret Bill Gatesit tai Roivion uudet Angry Birdsin keksijät - siinäpä kysymys? Haluan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta sekä toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa ! Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen Puh. 0400-400 143 Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Puh. 045- 6383 051 Painopaikka: Botnia Print Kokkola 3 Andament Group Oy ja JMT Koskela Oy palkitut yritykset YrittäjäGaala täytti Akustiikan juhlatunnelmalla Jorma Uusitalo kellä 18 henkilöä, ja sen liikevaihto on tänä vuonna noin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien 15,5 miljoonaa euroa. SumyöYrittäjäGaala järjestettiin tänä kupolvenvaihdoksen vuonna Ylivieskatalo Akus- tä kauppiaina jatkavat Maijan tiikan juhlavissa puitteissa. ja Tapanin poika Jani yhdessä Gaalaa edelsi sääntömääräi- vaimonsa Virpin kanssa. Gaalassa jaettiin myös annen yleiskokous, ja juhlaohjelansioituneille man jälkeen yleisö siirtyi juh- siomerkkejä laillalliselle. Sen jälkeen ilta luottamushenkilöille pitkäaijatkui yön varhaisille tunneil- kaisesta toiminnasta yrittäjyyden ja järjestön puolesta. Kulle Käenpesässä. Keski-Pohjanmaan Yrittä- taisen järjestömerkin sai Tapio jien maakunnallisen Yrittäjä- Uusitalo Nivalasta, hopeisen palkinnon sai tänä vuonna ka- järjestömerkin Paavo Hietalajokinen Andament Group lahti Halsualta ja Sakari KleOy. Yritys esitellään toisaalla mola Vetelistä sekä pronssisen järjestömerkin Markku Kivi tässä lehdessä. Ylivieskasta ja Päivi RahkoErityiskunniamaininnan sai JMT Koskela Oy Toho- nen Ullavasta. Keski-Pohjanmaan Yrittälammilta. Palkintoraati halusi antaa erityiskunniamainin- jät luovutti lisäksi viirit hyvilnan JMT Koskela Oy:lle, jon- le yhteistyökumppaneille tunka toimintaa palkintoraati piti nustuksena yksityisen yrittäsympaattisena ja erittäin asia- jyyden hyväksi suoritetusta kaslähtöisenä. Yritys on sit- erityisen ansiokkaasta työstä. keä, ja se on pitänyt kiinni asi- Viirin saivat johtaja Leila Heakkaistaan, mutta myös hei- laakoski Pohjois-Pohjanmaan dän asiakkaansa ovat sitoutu- Ely-keskuksesta, Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte neet yritykseen. JMT Koskela Oy tarjo- ja yritystutkija Ole Gustafsson aa ammattitaitoisesti maa- ja Pohjanmaan Ely-keskuksesta. metsätaloustuotannossa tarvittavat koneet, tarvikkeet ja ”EU-rahoitusta palvelut sekä tekee rauta- ja tukemaan koko Suomen viljakauppaa ja kausiluontei- kilpailukykyä” sesti puutarha- ja pienkone- Juhlapuheen YrittäjäGaalassa piti Suomen Yrittäjien vakauppa. Yritys on perustettu 1981 ratoimitusjohtaja Anssi Kujolloin Maija ja Tapani Koske- jala. Hän piti tärkeänä, etla aloittivat K-Maatalouskes- tä EU-rahoitusta kanavoidaan kuksen kauppiaina Toholam- tukemaan koko maan kilpaimilla. Kannuksen K-Maata- lukykyä. - Työ- ja elinkeinominislous avattiin vuonna 1988 ja Kokkolan toimipiste avattiin teriö valmistelee tulevan ra2014yrityskaupan jälkeen 1995. kennerahastokauden Vuonna 2009 avattiin liike 2020 ohjelmalinjauksia. SuoLohtajalle, ja Vetelin uuden men Yrittäjät painottaa, että K-Maatalouden avajaisia vie- Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi tulevalla rakennetettiin lokakuussa 2012. Yritys työllistää tällä het- rahasto-ohjelmakaudella ra- hoitusta pitäisi ohjata entistä enemmän pk-yrityksien kehittämiseen. – Nyt kannattaa keskittyä nimenomaan pk-yritysten tuotekehitykseen, investointeihin ja viennin edistämiseen. Ne tukevat parhaiten koko Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä, kun työllistämisen vastuu on muutenkin siirtynyt yhä pienempiin yrityksiin, Anssi Kujala linjasi. Hänen mukaansa Suomessa on valtavasti ihan tavallisia yrityksiä, jotka tarvitsevat kannusteita osaamiseen ja tuotekehitykseen, jotta ne voivat kasvaa, kansainvälistyä ja työllistää tulevaisuudessakin. Yrityskanta vaatii uusiutumista, mutta kaikki yritykset eivät ole lupaavia start uppeja. Kujalan mukaan tulevalla ohjelmakaudella EU:n rakennerahastojen hallinnoinnin täytyy keventyä. – Hankkeiden haun, valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon pitää olla nopeampaa kuin nyt. Yritykset kaipaavat nyt joustavuutta, hän vaati. Rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoitus kaudella 2006–2013 on 3,7 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,7 miljardia. Eri tahot ovat arvioineet, että EUrahoitus vähenee tulevalla rakennerahastokaudella vuosina 2014–2020 jonkin verran. Neuvottelut ovat kuitenkin kesken. 4 Andament Group on infra-alan monipuo Jorma Uusitalo tä eteenpäin tilanteissa, joissa eteen on tullut odottamatKeski-Pohjanmaan Yrittäjien tomia ongelmia. Esimerkiksi maakunnallisella yrittäjäpal- 1990-luvun alun devalvaatio kinnolla palkittu kalajokinen lisäsi yrittäjien velkataakkaa Andament Group Oy on pal- huomattavasti. - Säikähdimme velkoja kintoraadin mukaan onnistunut vahvistamaan perheyri- niin paljon, että koko 90-lutyksen asemaa erittäin kilpail- vun teimme vain kovasti töilulla alalla. Yhtiö on vakiin- tä ja keräsimme pääomaa. Osnuttanut asemansa Suomessa timme esimerkiksi Pyhäsallaadukkaita infra-alan palve- men kaivokselta vanhoja koluita tuottavana yrityksenä, neenrunkoja, joista teimme joka haastaa alansa suurim- itse jyrsimiä. Ne olivat muuten samanlaisia kuin kilpailijoilla matkin toimijat. Andament Oy:n hallituk- mutta leveämpiä, ja sitä kautsen puheenjohtaja Jukka Juola ta tehokkaampia. Vuonna 1997 Jukka Juola listaa Andamentin tärkeimpiä koki henkilökohtaisesti, ettei menestystekijöitä: - Henkilöstön osaaminen, ihminen ole kone. - Olin 27-vuotias ja vedin joka näkyy esimerkiksi omissa innovaatioissa. On myös tuolloin yksin moottoritieutärkeää, että oikeat ihmiset rakkaa Imatralla. Tuntui, että ovat oikeilla paikoilla. Lisäksi kolmelta yöllä oli liian aikaista pitää tehdä tulosta, mikä mah- mennä nukkumaan, ja viideldollistaa taas uudet innovaati- tä oli liian myöhäistä herätä. ot. Tavallaan kyseessä on pyö- Onneksi vaimo otti minut siirä, joka on pidettävä koko ajan nä tilanteessa haltuunsa. Hän sai minut tajuamaan, että miliikkeessä, Juola kuvaa. nun oli tultava kotiin, ja vaimon kanssa kävimme lääkäLisää pääomaa rissä, minkä jälkeen olin kaksi kovalla työllä Hän kuitenkin muistuttaa, et- kuukautta sivussa töistä. - Tuon kahden kuukauden tei menestyminen ole ollut missään vaiheessa itsestään aikana huomasin, että hommat selvyys. Sen ohella, että yh- pyörivät ilman minuakin, ja tiö on harjoittanut kannatta- että jatkossa voin tehdä työtävaa liiketoimintaa sekä jatku- ni toisin. Lyhensin työpäiviävaa innovointia, on tarvittu ni, ja olen ymmärtänyt liikuntahtoa ja päättäväisyyttä pääs- nan merkityksen jaksamiselle. Siskon mies Tuomo Mustola sai minut innostumaan liikunnasta, ja kokemuksesta tiedän, että tunti liikuntaa päivässä antaa toisen tunnin lisää vireyttä, Juola sanoo. Yhtiön historiassa 90-luvulle ajoittuu devalvaation lisäksi toinenkin läheltä piti-tilanne, kun kalajokiset tekivät Maailmanpankille tienparannustöitä Virossa. - Se oli kymmenen miljoonan markan urakka yhtiöllemme, joka oli perustettu vuosi aikaisemmin, ja jonka ensimmäisen vuoden liikevaihto oli noin seitsemän miljoonaa. Kun työt oli tehty ja koneet olivat tulossa laivalla takaisin Suomeen, meille oli siinä vaiheessa maksettu vasta 200 000 markkaa, mutta itse olimme maksaneet silloin ulos jo kuusi miljoonaa. - Kesti noin puoli vuotta ennen kuin saimme loput rahat, ja siihen vaadittiin monta käyntiä ministeriöissä. Meidät pelasti kunnossa ollut kassa, pankin luottamus sekä se, että työt olivat tuohon aikaan varsin tuottavia, Juola kertoo. Jukka Juolan mukaan henkilöstön osaaminen näkyy muun muassa yhtiön omissa innovaatioissa. Yrittäjä merkitse nämä päivät kalenteriisi! 16.1 12.4 4.10 1.2 3.5 1.11 13.3 5.9 13.12 Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimisto on suljettu joulun ajan 24.12.2012-1.1.2013. Palvelemme jälleen normaalisti 2.1.2013. Kuusi yhtiötä eri toimialoilla Andament Groupin juuret ovat perheen isän Pentti Juolan vuonna 1965 perustamassa maanrakennusalan yrityk- ”Tämä leima pitäisi olla kaikilla yrittäjillä” Irish House aloittaa kesäkuussa Jorma Uusitalo jestön tatuoinnin, koska se sopii hyvin sukunimeenkin. - Tämä on sellainen tatuoinOn sanottu, että tatuointi kerti, johon haluan henkilökohtoo kantajastaan. Kalajoen taisesti todella sitoutua. Olen Hiekkasärkillä ravintola Dyyyrittäjä viimeisen päälle ja oinin yrittäjänä Hanna Saakeastaan voi sanoa, ettei tässä ren ja Teemu Knuutilan kansole kyse erillisestä tatuoinnissa toimivalta Aulis Yppärilältä löytyy yksi tatuointi; olka- ta vaan jostain sellaisesta, mivarressa komeileva uunituore kä kuuluu olennaisena osana Suomen Yrittäjien tuttu jär- yrittäjyyteen. Minusta kaikki jestötunnus. Ainakin tässä yrittäjät voisi leimata tällaiseltapauksessa tatuointi kertoo la, Yppärilä nauraa. Tatuointipäätös ja intohikaiken olennaisen, sillä Yppämoinen yrittäjämieli johtirilä tunnustaa olevansa yrittävat lopulta siihen, että Keskijä henkeen ja vereen. Pohjanmaan Yrittäjät ja Yp- Minulla ei ole ollut aikaipärilä sopivat markkinoinsemmin tatuointia ja sanoin tikampanjasta, johon Aulis joskus, etten sellaista koskaan tatuointeineen lähtee mukaan otakaan. Mutta sitten meillä oli Dyynissä tatuointitapahtu- edistämään yrittäjyyttä ja ma, missä keksittiin, että mi- yrittäjäjärjestön jäsenyyttä. nähän voisin ottaa yrittäjäjär- Mitä kaikkea kampanja pitää sisällään, on vielä neuvotteluvaiheessa. - Aluksi asiasta puhuttiin vain vitsinä, mutta sitten aloin kiinnostua yhä enemmän mahdollisuudesta markkinoida yrittäjyyttä. Yrittäjä on omanlaisensa rodun edustaja/eläin ja usein pr-kampanjoiden maskotit ovat eläimiä. Tosin tämän näköistä maskottia ei kampanjoissa varmaan ole ennen näkynyt, hän murjaisee. Monet maksut yllättivät alussa Yppärilä kertoo tehneensä yrittäjien kanssa monta reissua ja viihtyneensä aina hyvin yrittäjäpiireissä. - Yrittäjät ovat mukavaa porukkaa ja on tosi hienoa, että 5 KALENTERI linen osaaja sessä. Vuoden 2011 alussa yhtiön toiminta organisoitiin uudelleen, ja yritysjärjestelyiden seurauksena syntyi konserni, jonka viisi tytäryhtiötä ja yksi osakkuusyhtiö tuottavat palveluita infra-alan eri osa-alueille. Yhtiön vahvasta asemasta kertoo vuonna 2010 myönnetty Tömppä-palkinto, joka on toimialan arvostettu huomionosoitus. Vuonna 1994 perustettu Andament Oy tuottaa monipuolisia infra-rakentamisen palveluita sekä päällysteen laadunvalvonnan mittauksia. Yhtiöllä on toimipaikat Kalajoen lisäksi Oulussa, Rovaniemellä, Vaasassa, Kuopiossa ja Hollolassa. Muista yhtiöistä NeVia Oy on erikoistunut liikennemittauksiin, liikennevirtatutkimuksiin ja muihin ITS-palveluihin. Osakkuusyhtiö HSK Sähkö Oy:n toimialoja ovat muun muassa katuvalohuolto, talotekniikka-asennukset, verkonrakennus ja automaatiojärjestelmät. Viime vuonna HSK Sähkö kuului Suomen sadan nopeimmin kasvavan yrityksen joukkoon. SL Asfaltti Oy on maan neljänneksi suurin päällystysalan toimija. Lisäksi yhtiö toimii Pohjois-Savon alueella toteuttaen pihojen ja yksityisteiden päällystyksiä. WeldOne Oy puolestaan kehittää ja valmistaa erilaisia teräsrakenteita. Suomen Maastorakentajat Oy on erikoistunut maa-, vesi-, teollisuus- ja sillanrakentamiseen. Yhtiöllä on runsaasti esimerkiksi Fennovoiman Hanhikivi-hankkeeseen sekä Pyhäjärven Lagunahankkeeseen liittyvää osaamista. Jukka Juolan mukaan konsernin keskeisin arvo on työsuojelu. Hyvin hoidettu työsuojelu mahdollistaa laadukkaan työnjäljen, mikä löytyy viitseliäisyyttä järjestää yhteistä tekemistä. Ne luovat yhteenkuuluvuutta. Toisten yrittäjien kanssa voi puhua avoimesti. Samalla on saanut huomata, että jokaisella on ollut vaikeat paikkansa, joissa on ollut vain pakko puristaa, jotta on päässyt eteenpäin. Reissuilla on päässyt myös irti jokapäiväisestä yrittäjän arjesta. - Työtä tehdään periaatteella 24/7 ja jokainen tietää, että töitä miettii silloinkin kun ovi työpaikalle on jo painet- puolestaan on edellytys kannattavalle liiketoiminnalle. Sen lisäksi Andament Group panostaa vahvasti omiin innovaatioihin. Jukan veli Matti Juola kehityspäällikkönä vastaa innovaatioihin liittyvästä kokonaisuudesta, jotta yhtiössä tehdään oikeita asioita niin, että siitä syntyy kokonaisuutta palvelevia synenergiaetuja. Andament Groupin palveluksessa työskentelee kauden aikana noin 300 henkilöä ja talvisin noin 200. Perinteisesti yhtiö työllistää kauden aika- na huomattavan määrän lisäksi muita työntekijöitä ostopalveluiden kautta. Jukka Juolan mukaan Andament kehittää toimintaansa kasvuhakuisesti tulevaisuudessakin. - Olimme asettaneet tavoitteeksi, että 60 miljoonan euron liikevaihdon raja ylittyy vuonna 2015. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kuitenkin kasvaa jo tänä vuonna noin 70 miljoonaan euroon, joten asetimme vuoden 2015 tavoitteeksi sadan miljoonan euron liikevaihdon. Tammikuu 16.1 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald 16.1 K-P:n Yrittäjien Hallitus nro 1, järjestäytymiskokous 18.1 K-P:n Yrittäjien sähköinen uutisinfo nro 1 21.1 SY:n uudet aluejärjestöjen puheenjohtajat ja uudet hallituksen jäsenet (perehdyttämispäivä) 22.1 SY:n Hallitus, Hki Helmikuu 1.2 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE , Evald 3.–5.2 Puheenjohtajien neuvottelupäivät (py:t, alue- ja toimialajärjestöt) Helsinki–Tukholma–Helsinki 8.2 K-P:n Yrittäjäsanomat nro 1 12.2 SY:n Työvaliokunta 21.–22.2 Aluejärjestöjen toimitusjohtajien neuvottelupäivät, Hki 23.2 K-P:n Yrittäjien sähköinen Uutiskirje nro 2 Maaliskuu 2.3 Yrittäjäinfo 2/2013- K-P:n Yrittäjien sähköinen uutiskirje nro 3 1.–2.3 POMO II -seminaari, Tampere 8.-9.3 POMO II -seminaari, Oulu 11.3 K-P:n Yrittäjien hallitus nro 2 12.3 SY:n Työvaliokunta 13.3 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald 14.–15.3 Aluejärjestöjen toimihenkilöseminaari 19.3 YRITTÄJÄN ILTAKOULU, Päivikki Palosaari 21.3 SY:n Yrittäjäsanomat 3/2013 22.–23.3. POMO II, Helsinki 22.–23.3 POMO II -seminaari, Helsinki 25.3 Aluejärjestöjen puheenjohtajatapaaminen, Helsinki 26.3 SY:n Hallitus Maakunnallinen yrittäjäpalkinto luovutettiin Ylivieskatalo Akustiikasssa. tu kiinni. Pikkuisen hulluhan sitä täytyy olla, että tällaiseen ryhtyy. Kun tulee ongelmia, niihin on vain etsittävä itse ratkaisut. Yppärilä muistelee oman yrittäjäuransa alkuvaiheita vuonna 1988 Nivalassa, kuinka se toi mukanaan monenlaisia yllätyksiä. Alussa varsinkin erilaiset maksut sotuineen ja veroineen yllättivät. Irish House - uutta Kalajoella - Se on siinä, Aulis Yppärilä osoittaa ylpeänä uutta Yrittäjätatuointiaan. Ravintola Dyyni tunnetaan ympäri Suomen aktiivisena tapahtumajärjestäjänä, jonka ohjelmistoon kuuluu vuosittain yli 20 pääosin kesällä pidettävää tapahtumaa. Tapahtumat keräävät osanottajia oman alueen lisäksi eri puolilta maata. Tällä hetkellä Yppärilän ja yhtiökumppaneiden ajatukset ovat vahvasti uudessa hankkeessa, sillä marraskuun lopulla käynnistyi Irish Houseprojekti, jossa myös Ely-keskus on mukana. - Vuosia siten haimme Kalajoen keskustasta sopivaa paikkaa ns. sportti-baarillemutta sitten ajattelimme, että meidän toiminta kuitenkin keskittyy Hiekkasärkille. Yhdessä vaiheessa irlantilainen ystävämme kysyi, kiinnostaisiko meitä lähteä tekemään irlantilaishenkistä paikkaa. Meitä kiinnosti, ja hanke on nyt edennyt toteutusvaiheeseen, Yppärilä kertoo. Käytännössä kyse on kolmekerroksisesta Irish House-kokonaisuudesta, joka sijoittuu Pihvituvan ja Siikarysän väliin. Alakerroksessa on 120-paikkainen ravintola terasseineen. Kahdessa ylimmässä kerroksessa lomahuoneistoja. Paikka on avoinna ympärivuotisesti. - Ravintolan ruokatarjontaan tuodaan mukaan irlantilais- ja englantilaishenkisiä ruokia. Luvassa on myös sporttiulottuvuus scriineineen. Baarin ohjelmaan kuuluu lisäksi elävää musiikkia. - Odotamme innoissamme avauspäivää, joka on 1. kesäkuuta ensi kesänä. Olemme satavarmoja, että tämä toimii, koska Hiekkasärkiltä puuttuu tämän kaltainen seurusteluravintola. Puitteet ovat aidon irlantilaiset: kalustuksesta ja sisustussuunnittelusta vastaavat Pohjois-Irlannista löytyneet yritykset, Yppärilä kertoo. Huhtikuu xx.xx Meksikon Fackt-Findin matka 5.4 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Magazine ilmestyy (materiaali viim. 16.03) 12.4 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald 10.–13.4 POMO III -järjestöseminaari, Bryssel 17.4. SY:n Työvaliokunta 18.–20.4 Laki- ja työsuhdepäivät, Helsinki-TukholmaHelsinki 20.4 K-P:n Yrittäjien sähköinen Uutiskirje nro 4 23.4 SY:n Työvaliokunta, Lahti 23.–24.4 Kunnallisjohdon seminaari, Lahti 24.–26.4 Aluejärjestöjen pj:n kansainvälistymismatka, Istanbul ? 25.–28.4 POMO III –järjestöseminaari, Bryssel YRITTÄJÄPALKITUT 2012 Kokkolan Yrittäjät Oy Lahnakoski Ab Nuori Yrittäjä: Vanhankaupungin ravintola Annukka Miettinen Haapajärven Yrittäjät Elega Oy Kälviän Yrittäjät Kuljetus Tapani Puikko Reisjärven Yrittäjät Maanrakennus A. Niskakoski T:mi Kannuksen Yrittäjät Krouvi Meno Meno Nivalan Yrittäjät Konevälittäjä Paavo Pääkkö Ullavan Yrittäjät Nevertex Oy Ylivieskan Yrittäjät Pyöräpiste Vaarapuro Ky Lohtajan Yrittäjät Taksi Pirjo Tuikka Vetelin Yrittäjät Kone-Sport Esko Sillanpää Ky Himangan Yrittäjät Hiuskeskus Seija Pöyhtäri Sievin Yrittäjät Annen Hiuskulma, Anne Mehtälä Lestijärven Yrittäjät Jaana ja Ari Lintilä 6 Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Kokkola Kuivauspalvelu KSK OY 67700 Kokkola. Puh. 0400-686 610 www.kuivauspalveluksk.com Traktori ja Maatalouskonehuolto J. Salin Kaaritie 30 Kokkola p. 0400-366 576 7 Kälviän Tilitoimisto Ky 30 vuotta Tilitoimisto on yrittäjän kumppani ja asiantuntija-apu Jorma Uusitalo paljon konsultointia ja neuvontaa. Olemme asiantuntijaryhKälviän Tilitoimiston yrittäjä mä siinä kuin esimerkiksi atkMartti Salo korostaa tilitoimis- alan ammattilaisetkin. Esimerton roolia konsultoivana asian- kiksi alan kattojärjestö voisi ottuntijatahona ja asiakasyrityk- taa tässä asiassa näkyvämmän roolin. sen kumppanina. - Erityisesti aloittaville yrit- Tilitoimiston rooli nähdään usein edelleen aika kape- täjille olen korostanut, että soiasti, eikä alan arvostus ole sillä ta aina, jos on epäselviä asioitasolle minne se kuuluisi. Me ta. On tärkeää, että tilitoimiskeskitymme perinteisiin kir- to on tiiviisti läsnä asiakkaansa janpitotoimiston palveluihin, yrittämisessä varsinkin ensimmutta siitä huolimatta teemme mäiset vuodet, Martti Salo ko- rostaa. Hänen mukaansa aloittelevilla nuorilla yrittäjillä on paljon epävarmuutta siitä, kuinka eri tilanteissa pitää menetellä. Salon asiakkaat ovat saaneet tilitoimistolta apua esimerkiksi vähennyksiin ja investointeihin liittyvissä kysymyksissä. Joskus liikkeelle lähdetään ihan alusta eli siitä, kuinka lasku tehdään lakien ja asetusten mukaisesti. Nopeat ja jatkuvat lakimuutokset ovat alalle omi- 30-vuotiaassa Kälviän Tilitoimistossa työskentelevät Ville Salo (vas.) Juha Korkiala, Martti Salo, Hannele Korkeasaari-Salo sekä Päivi Rautomäki (edessä). naisia, ja niistä tiedottaminen veluiden seurauksena. Kuitteja on tärkeää. lukuun ottamatta paperia liikutetaan enää hyvin vähän. Yrittäjyys Yrittäjäksi kälviäläistä houveti puoleensa kutteli erityisesti mahdollisuus Martti Salo aloitti itsenäisenä tehdä töitä oma-aloitteisesti yrittäjänä tasan 30 vuotta sit- ja itsenäisesti ilman, että joku ten joulukuussa. Viisi vuotta valvoo selän takana. aikaisemmin hän valmistui yo- Olen aina halunnut keskitmerkonomiksi laskentatoimen tyä työhöni kunnolla ja tehlinjalta, ja ensimmäiset määrä- dä sen mahdollisimman hyaikaiset työsuhteet järjestyivät vin. Yrittäjänä minulla on vapaikallisesta verotoimistosta. paus tehdä töitä omaan tahtii- 1979 Kälviällä aloitti Loh- ni, ja tässä teen töitä itselleni. tajan maataloustuottajien si- Tietenkin haasteitakin on olvutoimipiste, ja siirryin sinne lut. On pitänyt esimerkiksi löytyöntekijäksi hoitamaan kälvi- tää työmäärälle oikea taso, ettäläisten asioita. Viimeisen vuo- en aja itseäni loppuun. den työskentelin toimistonhoiTilitoimistossa työ on vartajana, kunnes syksyllä ostin sin stressaavaa, koska alalle on Lohtajan maataloustuottajilta tyypillistä kausiluonteisuus, ja Kälviän haarakonttorin. kiireisimpinä aikoina oikeasTuohon aikaan tietokoneet taan kaikki hereilläoloaika täyolivat vielä harvinaisia, ja var- tyy käyttää työntekoon. sinkin kalliita. - Tämä on lisäksi hyvin vas- Ostin heti tietokoneen, ja tuullista työtä. Jos teet virse taisi olla ensimmäinen toi- heen, se näkyy heti rahassa. mistotietokone Kälviällä. Al- Jos teemme virheen, siitä toki kuinvestoinnit olivat yhteensä myös vastaamme, ja vastuut on 50 000 markkaa, ja siitä suurin myös vakuutettu, Salo kertoo. osa kului tietokoneeseen. PelOmasta jaksamisestaan hän kästään matriisikirjoitin mak- sanoo huolehtivansa muun musoi 20 000 markkaa ja hiiri 3 assa säännöllisellä vapaa-ajal000 markkaa. Alkuinvestoin- la. tien summa oli noin neljäsosa - Vaimoni kanssa yritämomakotitalon kustannusarvios- me yrittäjinä pitää neljän viita, Salo suhteuttaa hintoja. kon kesäloman ja viikon talviTänä päivänä ala on muuttu- loman. Ellei muuten, niin sitten nut alkuajoista paljolti juuri tie- jaksoissa. Sunnuntaina en tee totekniikan ja sähköisten pal- koskaan töitä. Jos toimistossa on joskus sunnuntaisin valot, se johtuu siitä, että olen harjoittelemassa kuorolaulua, koska nuotit ovat täällä, Salo nauraa. Tulevaisuus näyttää hyvältä Kälviän Tilitoimisto on ollut perustamisestaan saakka kommandiittiyhtiö. Martti Salo toimii yrittäjänä yhdessä vaimonsa Hannelen kanssa, ja perheen kolme poikaa ovat yhtiössä äänettöminä yhtiömiehinä. Martin ja Hannelen lisäksi yrityksessä työskentelee perheen vanhin poika sekä kaksi vierasta työntekijää. - Maa- ja metsätalouden harjoittajien lisäksi meillä on asiakkaina ammatin- ja liikkeenharjoittajia, yhteisöjä, yhdistyksiä ja yhteismetsiä. Liikevaihdosta noin kaksi kolmasosaa koostuu liikekirjanpidosta ja yksi kolmasosa maataloudesta. Toimialan tulevaisuus näyttää Salon mukaan hyvältä. Tilitoimistojen tekemän työn arvostus nousee vähitellen, ja yrittäjän arvion mukaan se voi olla tulevaisuudessa tuottoisempaakin. - Itse aion jatkaa yrittäjänä eläkeikään asti. Pidän tästä työstä, ja koska olemme lisänneet työvoiman määrää, meillä on myös kapasiteettia ottaa lisää asiakkaita, Salo suunnittelee. Tapio Uusitalo jatkaa yrittäjien puheenjohtajana Jorma Uusitalo min, Antti Hietaniemi Perho (Jani Huopana), Jari ÄnäkkäToimitusjohtaja Tapio Uusita- lä Reisjärvi (Tomi Niskakoski), lo Nivalasta valittiin yksimie- Tapani Koskela Toholampi lisesti jatkamaan Keski-Poh- (Maija Kortetmaa), Päivi Rahjanmaan Yrittäjien puheenjoh- konen Ullava (Vuokko Kottatajana Ylivieskassa pidetyssä ri), Merja Sorvoja Ylivieska sääntömääräisessä syyskoko- (Matti Kyrölä). Edellisten lisäksi hallitukuksessa. Varapuheenjohtajista syys- sessa jatkavat: Jarmo Nahkala kokous äänesti. Valituiksi tu- Alavieska (Anja Anias) Jorma livat Juha Enlund Kaustisel- Särkilä Himanka (Sami Verrota, Kimmo Hanhisalo Kokko- nen), Kimmo Salmela Kalajolasta ja Tuula Anttiroiko Ka- ki (Juha Rahkola), Tuula Anttiroiko Kalajoki (Matti Juola), lajoelta. Erovuoroisten tilalle halli- Maarit Kortetmaa Kannus tukseen vuosiksi 2013-2014 va- (Jukka Kerola), Matti Laitilittiin seuraavat: Jyrki Niini- nen Kokkola (Johan Hagnäs), koski Haapajärvi (varalla Ant- Kruunupyy ilmoitetaan myöti Joensuu), Paavo Hietalah- hemmin, Juhani Kuoppala ti Halsua (Hannu Mikkonen), Lohtaja (Markus Orjala), Urpo Mari Huuki Kannus (Mar- Korkiakoski Nivala (Kimmo ko Niemonen), Juha Enlund Peräaho), Jaana Ilmonen PieKaustinen (Teemu Korpiaho), tarsaari (Heikki Rajala), Inke Hannu Göös Kokkola (Olli Saviluoto Sievi (Terhi VähäLindkvist), Tuomo Lahti Kok- salo), Esko Aho Veteli (Maarit kola (Jonas Dahl), Antti Sal- Lehojärvi), Antti Rantala Ylilansalmi Kälviä (Harri Pus- vieska (Matti Mehtälä). kala), Jorma Tuikka Lestijärvi (Teijo Brandt), Martti Liuska Jäsenmäärä Nivala (Teuvo Kiiskilä), Pe- kehittynyt hyvin dersöre, ilmoitetaan myöhem- Syyskokous oli tyytyväinen sekä päättymässä olevan vuoden toimintaan että jäsenmäärän kehitykseen. Ensi vuoden tavoitteeksi asetettiin 2 600 maksavaa jäsentä. Ensi vuoden toiminnassa painotetaan kuntien palvelurakenneuudistusta, hankintapolitiikkaa sekä yritysvaikutusten arviointia, jonka saaminen käyttöön jokaisessa kunnassa koettiin tärkeäksi. Syyskokous piti tärkeänä myös edistää alueelle suunniteltuja suurhankkeita, koska ne ovat tärkeitä erityisesti kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Yrittäjäjärjestö on mukana myös rakentamassa yritysverkostoja muun muassa kansainvälistymisen edistämiseksi. Samoin ensi vuonna panostetaan yrittäjien terveyden ylläpitoon ja henkiseen jaksamiseen. Yhtenä painopistealueena on lisäksi yritysten sukupolven- ja omistajavaihdospalveluiden turvaaminen sekä yhteistyö eri tahojen kanssa nuorten ja uusien yrittäjien aktivoimiseksi. Syyskokouksen käsittelyssä oli myös jatkokäsittelyyn edennyt aluejärjestön sääntömuutosehdotus. Sen mukaan erillisiä kevät- ja syyskokouksia ei enää olisi, vaan ne korvattaisiin yhdellä varsinaisella kokouksella, joka pidetään huhti-lokakuussa. Jos sääntömuutos aikanaan hyväksytään lopullisesti, sama henkilö voidaan valita aluejärjestön puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi enintään viideksi peräkkäiseksi toimikaudeksi samaan tehtävään. Samoin hallituksen jäsenmäärä pienenisi 10-20 paikkaan. - Meillä on tällä hetkellä iso hallitus, ja sitä on ollut vaikea saada päätösvaltaiseksi. Meillä on ollut perinteisesti hyvä henki, ja pienet alueet on aina huomioitu. Uskon, että näin tapahtuu jatkossakin, toimitusjohtaja Mervi Järkkälä kommentoi sääntömuutosehdotusta. Tapio Uusitalo (kesk.), jatkaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi valittiin Juha Enlund ja Tuula Anttiroiko sekä kuvasta puuttuva Kimmo Hanhisalo. 8 Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Ko-Me-Sa-Oy Ahertajantie 10, 67800 Kokkola p. 020 796 9790 KOKKOLAN LUKKO Rantakatu 12. Puh. (06) 8314 372 www.kokkolanlukko.fi Rantakatu 16, KOKKOLA Puh. (06) 8329 860 www.lahitapiola.fi Gamlakarleby Åldringvänner r.f./ Servicecentret Pettersborg Palvelukeskus Folkskoleg./Kansakouluk. 17 67200 Karleby/Kokkola Tel./Puh. 06 832 8150 9 Asiakaslähtöisyys nosti Termaterin alansa menestyjäksi Jorma Uusitalo Alkoi miettiminen, millaisen tuotteen pitää olla, miten siSuorin tie ei ole automaattises- tä voidaan valmistaa riittävän ti paras tie menestykseen, eikä edullisesti ja millaisia koneita aina edes mahdollinen. Yrit- ja laitteita sen valmistamiseen täjien Nousuklinikalla Kok- tarvitaan. - Aluksi teimme hieman vaakolassa veteliläisen Termatetimattomamman, esimerkiksi rin toimitusjohtaja Tero Vääräomakotitaloihin liittyvän katmäki kertoi kuulijoille, kuinka torakenteen. Tuossa vaiheeshänen johtamansa yritys pääsi vasta välivaiheiden jälkeen sa huomasimme hyvin selvästi hyödyntämään parasta raken- sen, että olennaisinta on se, että tuote tuottaa asiakkaalle lisäarnusalan osaamistaan. - Rakennusteollisuus on voa. Seuraavassa vaiheessa pakonservatiivinen ala, missä kettiin tulivat mukaan seinät. Väärämäen mukaan vihdoin uusi tuote ei ole aina positiiviviime vuonna suurten kohteinen asia. Toimiiko se, kestääkö den eteen tehty työ alkoi tuotse, moni epäilee uuden edessä, taa tulosta ja kauppa käydä. TäVäärämäki kuvaili alan yleisiä nä päivänä kaksi ensimmäisasenteita. tä variaatiota on käytännössä Kolmas kerta toden sanoi hyllytetty, ja nyt yritys keskitTermaterin tarinassa olennai- tyy polyuretaania hyödyntävinen kulminaatiopiste oli tilan- en teollisuushallien erikoiskatne, jossa iso suomalais-norja- tojen valmistukseen. Eli siihen lainen kattotoimittaja tarvit- erikoisosaamiseen, johon yrisi tietynlaisen kattoelementin. tys alunperinkin tähtäsi. - Tällainen lenkki piti tehdä, ennen kuin pääsimme hyödyntämään vahvinta osaamistamme. Oikaiseminen ei olisi ollut mahdollista, ja koska voimme tuottaa lisäarvoa asiakkaalle, pystymme puhumaan muustakin kuin hinnasta. Toimitusjohtajan mukaan polyuretaanin etuja ovat muun muassa hyvä eristävyys, rakentamisen helppous ja sen lisäksi polyuretaanista on eritTermaterin toimitusjohtatäin helppo rakentaa kohteita, jan Tero Väärämäen mujotka eivät homehdu. kaan omaan tuotteeseen - Tärkeintä on ajatella enei saa rakastua sokeasti, sin asiakasta ja sen jälkeen sivaan pitää olla avoin siitä, kuinka tuotteen voi valmishen kohdistuvalle arviointaa kustannustehokkaasti. Kiinille ja edelleen kehittäre ei saa myöskään olla. miselle. - Vaarallisinta on rakastua tuotteeseen liikaa ja uskoa sokeasti, että sillä varmasti valloitetaan maailma. Pitää olla avoin asiakkaiden antamille mielipiteille ja kritiikillekin, Väärämäki korosti. Yritysten ensi vuonna Yrittäjän Nousuklinikalla käsiteltiin yrittäjyyttä monipuolisesti niin asiantuntijaluennoissa kuin kahvipöytäkeskusteluissa. kysymysten peitossa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä kertoi keskipohjalaisten yritysten näkymistä. - Keski-Pohjanmaalla eri toimialoilla tilauskirjat ovat osittain täynnä vielä tämän vuoden. Ensi vuoden tilaukset ovat usealla teollisuuden alalla mysteeri. Alueen yritysten tulevaisuus on riippuvainen sekä yleisistä talousnäkymistä että oman alueen talouden kehityksestä. Järkkälän mukaan nyt tulee kiinnittää huomiota erityisesti vientiteollisuuden ja yleensä teollisuuden kehitykseen, sillä näkymät ovat kohtuullisen heikot. - Kasvuyritysten löytyminen on avainasemassa KeskiPohjanmaallakin. Monen yrityksen taustalla on ikääntyvä yrittäjä, jolle on kiire löytää jatkaja. Tarvitaan selkeitä toimenpiteitä myös yritysmyyntien avuksi. Hyvälle yritykselle löytyy jatkaja, mutta talouskriisi on tehnyt ostajat varovaisiksi ja kiristänyt rahoituksen saantia. Siksi yrityskauppojenkin rahoitus tulee turvata, Järkkälä huomautti. Hänen mukaansa tärkeä osa yritysten menestymistä on hyvin mietitty strategia. - Pienemmiltä yrityksiltä puuttuu usein selkeä henkiinjäämis- ja tulevaisuusstrategia. Mikroyrityksillä pitäisi olla lisäksi enemmän tuotteistamisosaamista. Koska strategista osaamista puuttuu edelleen paljon, siihen tulisi tuottaa työkaluja sekä tutkimusja kehitysosaamista, Järkkälä jatkoi. Yrityksen Nousuklinikalla kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja asiakaslähtöisen tuotekehityksen lisäksi muun muassa uuden liiketoiminnan innovoinnista, yrityksen talouden suunnittelusta ja kehittämispalveluista sekä kehittämisrahoituksesta. Arjen turvaa yritysturvallisuusklusterilla? Kesäkuussa valtioneuvostossa hyväksyttiin kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma. Osana ohjelman valmistelua laadittiin järjestyksessään toinen elinkeinoelämän ja viranomaisten yhdessä laatima yritysturvallisuusstrategia. Siinä ongelmia on lähestytty yritystoiminnan tehokkuudelle ominaisella tavalla eli riskiperusteisesti. Lisäksi tänä syksynä on sisäasiainministeriön toimesta asetettu yritysturvallisuuden kansallinen yhteistyöryhmä, minkä tehtävänä on edistää elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä yritystoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi. 28 toimenpiteen yritysturvallisuusstrategia puuttuu pahimpiin kipukohtiin, parantaen yritysten toimintaympäristöä ja turvallisuutta. Yritysturvallisuus onkin nähtävä osana arjen turvallisuutta: myymälävarkaudet, yrityskaappaukset, valelaskut, tietoriskit ja uhkatilanteet. Arjen turvallisuuden voi puolestaan nähdä osana kokonaisturvallisuutta, minkä jalkauttamisessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolla on Kokonaisturvallisuus- strategian 2012–2015 kokoajana oleellinen rooli. Yrityksiin kohdistuvan ja yrityksiä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva julkaistiin 15.10.2012. Tilannekuva on laadittu Keskusrikospoliisin vetämässä asiantuntijaverkostossa, jossa ovat edustettuina niin viranomaiset kuin elinkeinoelämä. Tilannekuvan mukaan poliisin tietoon tulleiden laittomien uhkausten määrä on edelleen lisääntynyt. Osa kasvusta liittyy ammattirikollisuuden jengiytymiseen. Myös liiketiloihin kohdistuneet murtojen määrä on kääntynyt kasvuun. Verkkoympäristöä hyödynnetään lähes kaikessa rikollisuudessa. Etäpetokset ovat lisääntyneet verkkokaupan kasvun ja nopeuden myötä ja yrityksiin kohdistuvat identiteettivarkaudet ja identiteettien väärinkäyttö yleistyvät. Harmaa talous on tällä hetkellä erittäin merkittävä kilpailua vääristävä yritysturvallisuusriski. Yritysten ja viranomaisten aiempaa tiiviimpi kumppanuus nimenomaan yritysturvallisuuden parantamiseksi on var- sin luontevaa. Yksityinen sektori toimii työnantajana isolle osaa työelämässä olevista suomalaisista. Karkeasti ottaen siis lähes kolmea neljästä työssä käyvästä koskettaa yritystoiminnan turvallisuus tavalla tai toisella. Keski-Pohjanmaalla yritysmaailman ja viranomaisten yhteistyötä on lähdetty kehittämään Pirkanmaalla hyväksi havaitun turvallisuusklusteri ajattelun pohjalta. Turvallisuusklusterilla tarkoitetaan maantieteellisesti toisiinsa läheisesti sijoittuvaa turvallisuuden toimijoiden joukkoa sekä näiden keskinäisen yhteistoiminnan järjestymistä. Toistaiseksi työnimellä ”Yritysturvallisuusklusteri” olevaa hanketta on työstetty yhdessä Keski-Pohjanmaan yrittäjien ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen toimesta. Ydinajatuksena on koota yhteen toimijoita eri yritystoiminnan ja viranomaiskentän lohkoilta ja antaa heille luonteva paikka yritysturvallisuuteen liittyvän tiedon vaihtamiseen paikallistasolla. Samalla alueelle muodostuu yritysturvallisuuteen orientoi- tuneiden henkilöiden verkosto, minkä sisällä tiedonvaihto on luontevaa. Ensimmäistä kokousta on kaavailtu marraskuun loppupuolelle ja nähtäväksi jää, onko tällaiselle keskustelufoorumille tilausta. Ainakin Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Ry:n toimitusjohtajan kanssa liputamme vahvasti asian puolesta. Erkki Kerola, apulaispoliisipäällikkö 10 Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Isokatu 5, 67100 Kokkola. Puh. (06) 831 5083, fax. (06) 822 0415 UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 24 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Putaan Jakelu Ky Kalajoen Yrittäjät Antti Kääntä Tmi Rannikon lomitus Oy T:mi Maiksin Café Kannuksen Yrittäjät Kiinteistövälitys Heidi Isohanni Oy Rakennuspalvelu Jari Lehvonen Ky Kaustisen Yrittäjät IT-Ajantaso Kokkolan Yrittäjät Kokkolan Ensimmäinen Kallentorin Apteekki Old School IB Inc Oy Studio Anne’s - Anne Rauhala VVS Andersson LVI Kruunupyyn Yrittäjät Jutila Jarmo Veli Armas Kälviän Yrittäjät Himangan Autokoulu Oy Rakennus-Team Mäkelä Lestijärven Yrittäjät Pikku Peura ky Lohtajan Yrittäjät JP konsultointi Ravintola Wiirre Nivalan Yrittäjät Jivaco Oy Konehuolto K. Kukonlehto Perhon Yrittäjät Hirsituote Humalajoki Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät Salon Henna Kampaamo-Parturi Ylivieskan Yrittäjät JPS Tuunaamo Kuljetusliike Markku Kaleva T:mi Taneli Salmela ONNITTELUT 10 vuotta 1.12. Kannuksen Kukkatalo Ruusunen Oy, Kannus 5 vuotta, 28.12. Pedekyl Oy, Pietarsaari Yrittäjien hyväntekeväisyyskonsertti yleisömenestys Hyväntekeväisyyskonsertti keräsi paukkuvista pakkasista huolimatta yli 200 kuulijaa Lohtajan kirkkoon ensimmäisenä adventtina. Tangokuningas Marko Maunuksela yhdessä Fantasia orkesterin kanssa, esittivät kauneimpia joululauluja sekä uusimpia kappaleitaan. Konsertin tuotot lahjoitetaan K-P:n Keskussairaalan Syöpäsairauksien poliklinikalle. Uusia kontakteja yrittäjämatkalta Yrittäjät tutustuivat yrittäjämatkalla espanjalaisen yrityshautomo BIC Euronovan toimintaan, jonka kautta he saivat uusia kontakteja. Kävimme myös tutustumassa sairaalatarvikkeita valmistavaan yritykseen, joka oli kiinnostunut saamaan yhteistyökumppaneita Suomesta. Yrittäjä Vesa Uusi-Kilponen ja Fuengirola.fi –lehden päätoimittaja Antti Pekkarinen sekä Heikki Tuisku Cantarero & Tuisku Asociados lakiasiaintoimistosta, kertoivat yrittäjille miten kansainvälistyminen Espanjaan kannattaa aloittaa ja toteuttaa. Matkan aikana solmittiin myös yhteistyösopimuksia paikallisten yrittäjien kanssa. 11 Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon, meistä on reilua tehdä samoin. Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Hoidamme kymmeniä tuhansia vahinkotapauksia vuodessa, joten osaamme työmme. Ja siksi korvauspalvelumme saa keskimäärin arvosanaksi 4,5 viidestä mahdollisesta. Klikkaa osoitteeseen if.fi/tarjous ja pyydä räätälöity vakuutustarjous. if.fi 010 19 15 00 Voita iPad mini! Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 12 Alavieska Tilitoimisto R Hilli Ky Leipätie 2. p. (08) 431 075 Maansiirto Kari Huttunen Nyypakantie 68. Puh. 0400 215 466 Liikenne Anias Oy Keskustie 27, Alavieska Puh. 040 5080 617 Haapajärvi 13 Anne Kukkohovi kannusti nuorita yrittäjyyteen Unelmoikaa, olkaa rohkeita ja toteuttakaa itseänne Jorma Uusitalo visuaalisena suunnittelijana. - Jossain vaiheessa tuli tunAmmattiin valmistuville ja ne, että täytyy kokeilla viekaikille yrittäjyydestä kiin- lä jotain uutta, koska en hanostuneille nuorille suunnat- lua jämähtää tähän. Toisaalta tu Ideasta yrittäjyyteen-han- oli raskasta haluta jotain uutke toi Keski-Pohjanmaalle te- ta, koska olisin voinut tyytyä levisiosta tutun mediapersoo- sen hetkiseenkin. - Minua pyydettiin monta nan, yrittäjän ja entisen mallin Anne Kukkohovin. Hän ker- kertaa juontajaksi televisioon toi nuorille yrittäjyydestä Ka- ja lopulta suostuin, koska ajatlajoella, Kälviällä ja Perhossa telin, että se johtaa minut taas järjestetyissä Road Show-ti- johonkin uuteen. Tv-työ oli hyvin paineista mutta opetti laisuuksissa. - Yrittäjäksi ryhtymisessä minulle taas asioita. Sisäinen palo ei jättänyt on aika paljon kiinni asenteesta, intuitiosta ja sydämestä. Kukkohovia rauhaan, ja pian Käytännön asiat yleensä kyl- hän huomasi valmistelevansa lä järjestyvät. Ihminen myös oman yrityksen perustamista. - Jos on idea, sitä ei kankehittyy koko ajan. Jos teette juuri nyt jotain tiettyä juttua, nata pihdata vaan pallotella se voi olla jossain vaihees- rohkeasti esimerkiksi kavesa jotain aivan muuta, ja jos- reiden kanssa. Mietin paljon, sain tilanteessa saatatte vaih- millaisen yrityksen perustaa kokonaan toiselle alalle, taisin vaikka olenkin ääretKukkohovi paalutti yrittäjyy- tömän huono raha-asioiden kanssa. Liiketoimintasuunniden peruspilareita. Hänen mukaansa ihmisen telman laatiminen oli minulle täyttä hepreaa, mutta lopulpitää olla uteliaskin. - Minulle vuodet mallina ta minulla oli onni saada apua olivat aikaa, jolloin tutkin pal- naisyrittäjyyskeskuksesta. jon asioita, koska minusta ute- Oli suuri hyppäys ryhtyä yritliaisuus on ihmiselle hyväksi. täjäksi ja ottaa vastuulle koko Asuin useassa eri maassa, tu- taloudenpito menoineen ja tutustuin koko ajan siihen, mi- loineen. Mutta siihenkin löytä eri ammattiryhmät omal- sin avun ja tänään voin sanoa, la alallani tekevät ja miten eri että kaikki se vaiva kannatti, maissa tehdään asioita. Noina Kukkohovi kertasi. Hänen mukaansa asenteelvuosina minulle kertyi valtavasti uutta tietoa. 27-vuotiaa- la on suuri merkitys menestyna sitten totesin, että minun misessä. - Älä ikinä aliarvioi tai on aika siirtyä eteenpäin. nöyristele ketään. On tärkeää vaalia yhteyksiä, ja yrittäSisäinen palo jänä pärjäämiseen vaaditaan ajaa eteenpäin Kukkohovi harkitsi siirtymis- lisäksi hyvää yleissivistystä. tä valokuvaajaksi, mutta pää- Seuraava yritysidea minulla tyi lopulta opiskelemaan op- on jo muhimassa, ja se pohpisopimuksella mainosgraafi- jautuu enemmän tuotteeseen koksi. Hän työskenteli pitkään kumppaneiden kanssa. Tällä Nuorten tanssiryhmä IT Factor viihdytti yleisöä Kalajoella ja Kälviällä. Anne Kukkohovin mukaan yrittäjänä menestyminen edellyttää myös hyvää yleissivistystä. hetkellä luen, juttelen ihmisten kanssa ja muutenkin kerään tietoa aiheeseen liittyen. On tiedettävä, mitä maailmassa tapahtuu. Brändin on oltava rehellinen - Markkinoinnin merkitystä en voi korostaa liikaa. Ja funktionaalisuuden sijasta pitäisi miettiä erityisesti sitä, mitä ihmiset haluavat. Eikä kaiken tarvitse olla suurta, sillä toimiva liikeidea voi olla pieni ja yksinkertainen. Nuoret saivat kuulla näke- myksiä myös trendeistä. - Ekologisuus on nyt in, mutta pian se on itsestäänselvyys, jonka kuuluu olla sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan. - Maailma on nykyään täynnä ahdistusta sekä väkivaltaa, ja viestinnästä nouseekin tällä hetkellä esiin ilmiö nimeltään hyvyys. Ei ole kornia liikuttua, rakastua ja näyttää tunteitaan. Kyynisyys on out. - Samoin hyvinvointi on tärkeää. Ihmiset haluavat aineettomia asioita, tilaa, aikaa ja jotain ekstraa, Kukkohovi esitteli ajan ilmiöitä korostaen samalla, että brändin täytyy olla rehellinen. - Tuotteen on oltava hyvä mutta brändäyksen ja markkinoinnin sellaisia, että ne sulattavat sydämet. Kukkohovi muistutti, että kaikki ei onnistu, ja että unelmien eteen pitää nähdä vaivaa. On uskallettava yrittää, ja jos tulee epäonnistumisia, niitä ei pidä jäädä murehtimaan, vaan on mentävä eteenpäin suurella intohimolla. - Älkää tuhlatko elämää vaan olkaa rohkeita. Unelmoikaa ja toteuttakaa itseänne, Kukkohovi kannusti nuoria. Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 14 Kuljetusliike T&M Seppä Ky (06) 875 170, fax (06) 875 370 Halsua Kari ja Keijo Pantan Ay Perhontie 260, HALSUA. Puh. 040-7422 663, 0400-845 642 Himanka Kalajoki TuomiTurve & Kone Ky Karvosentie 18, 69570 Halsua. P. 040 7567 103 Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 15 16 KPMG on toiminut Kokkolassa 15 vuotta KPMG on Suomen vanhin ja yksi maamme johtavia asiantuntijaorganisaatioita, joka tarjoaa tilintarkastus-, veroja neuvontapalveluita. KPMG Oy Ab on perustettu 86 vuotta siten ja Kokkolassa KPMG:llä on ollut toimisto jo 15 vuotta. Kokkolan toimiston perusti Vaasan toimiston silloinen vetäjä KHT Raimo Wiklund, jonka sukujuuret ovat lähtöisin Kokkolasta. Vuodesta 1999 alkaen Kok- kolan toimistoa on vetänyt ja kehittänyt KHT Minna Herlevi, joka toimii myös yhtiön Partnerina. - KPMG on iso yhtiö, mutta uudelle paikkakunnalle toimiston avaaminen vaatii vetäjältä ja työntekijöiltä yrittäjähenkisyyttä, sillä toiminta on käynnistettävä ja asiakkuudet hankittava alueelta omatoimisesti. Aluksi täälläkin toimittiin yhden henkilön voimin ja lisää henkilökuntaa on rekrytoitu sitä mukaa kun olemme saaneet Keski-Pohjanmaalta asiakkuuksia. Tällä hetkellä toimistossa työskentelee kahdeksan henkilöä, joista kaksi julkishallinnon puolella ja loput yrityspalveluissa. Herlevi haluaakin esittää lämpimät kiitokset asiakkaille siitä, että ovat luottaneet KPMG:hen yhteistyökumppanina ja siten mahdollistaneet toimintamme laajenemisen Keski-Pohjanmaan alueella. - Erityisesti olen tyytyväinen ja ylpeä siitä, että asiakkaat ovat luottaneet käsiimme tilintarkastuksen li- säksi myös monien muiden yrityksen asioiden hoitamisen. Olemme olleet mukana hoitamassa omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin, verotukseen ja taloushallinnon kehittämiseen liittyviä asioita. Lisäksi lähes päivittäin saamme pohtia asiakkaidemme kirjanpitoon ja tilinpäätöksen laatimiseen liittyviä pulmia, toteaa Herlevi. Herlevi antaa tunnustusta työntekijöille. – Myymme osaamista, jonka pitää olla ajan tasalla. Meillä on mo- tivoitunut ja asiakassuhteeseen sitoutunut henkilökunta. Työntekijät ovat valmiita panostamaan itsensä kehittämiseen ja työskentelevät hyvällä asenteella ja iloisella mielellä, vaikka aikataulut varsinkin keväällä ovat kireitä ja vaativat pitkän työpäivän tekemistä. Kokkolan toimisto on juhlistanut 15-vuotista taivaltaan järjestämällä syksyn aikana yhteistyössä Yrittäjäjärjestön kanssa seitsemällä eri paikkakunnalla maksuttomia ”Tuottavuus on muutakin kuin hikeä” Jorma Uusitalo kä laitteet ja inhimillinen pääoma. - Tuottavuus mielletään Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm yleensä liikaa koneiden, laitpohti tuottavuuden syvintä teiden ja teknologian kautta. olemusta Kokkolassa järjes- Sen sijaan aihetta pitäisi lätetyillä yritysmessuilla. Lind- hestyä enemmän inhimillisen holmin perussanoma oli, että pääoman näkökulmasta, kostuottavuus on muutakin kuin ka tuottavuus on paljon muukovaa puurtamista ja siinä yh- takin kuin hikeä. teydessä syntyvää hikoilua. - Tuottavuuden tavoite on Laadun merkitystä korkeampi aineellinen hyvin- ei saa unohtaa vointi. Siihen liittyvä mieli- Varatoimitusjohtaja puuttui kuva on kuitenkin yleensä vä- samalla innovaatio-termiin, hän ankea. On jopa sanottu, joka sekin käsitetään hänen että tuottavuudesta puhumi- mielestään liian ahtaasti. Inselle pitäisi määrätä haittave- novaatio ei ole vain koneita ja ro. Minusta on paikallaan hie- laitteita, eikä innovaatio liity man hälventää tuottavuus-sa- yksin tietotekniikkaan. Sen sinaan liittyvää negatiivistä lei- jaan innovaatio on yhä enemmän tapa toimia. Sitä, miten maa, hän pohjusti. Lindholmin mukaan tuotta- porukka hitsautuu yhteen ja vuus on käsitteenä paljon laa- miten ihmisiä johdetaan. - Tuottavuus on yhä enemjempi kuin vain teolliseen toimintaan liitetty termi. Tuotta- män sitä, että työssä pääsee vuus sopii monelle muullekin helpommalla ja että työ tuntoimialalle, mutta toisaalta si- tuu mielekkäältä, Lindholm tä ei voi eikä edes aina kanna- pelkisti. Erityisen tärkeää on hänen ta mitata. Ennen tuotannontekijöi- mukaansa tiedostaa laadun tä olivat kirjailija Väinö Lin- merkitys samalla kun puhunan näkemyksen mukaan suo, taan tuottavuudesta. - Tuottavuutta ei pidä arvikuokka ja Jussi. Nykyisen taloustiedon perusteella niitä oida vain tuotannon määrän ovat luonnonvarat, koneet se- vaan myös tuotannon laadun perusteella. Se on koko ajan tärkeämpää, koska laadusta piittaamattoman tuotannon lisäys on pahimmillaan haitallista. - Korkeampi laatu mahdollistaa korkeamman hinnan ilman vastaavan suuruista tuotantopanosten lisäystä. Korkeammat hinnat puolestaan ovat perusta yritysten paremmalle kannattavuudelle ja korkeammalle palkkatasolle. Lindholm sanoi ääneen senkin, mikä on työelämästä tuttu realiteetti, eli tuottavuudessa esiintyy suuria yksilöllisiä eroja. - Yksilötason merkitystä korostaa se, että uusia koneita ja laitteita pitää voida käyttää korkeammalla hyötysuhteella. Tässäkin tilanteessa korostuvat johtaminen ja työn organisointi. - Voi kysyä, palkitseeko työelämä yksilötason osaamista ja tuottavuutta. Tuskin riittävästi ja oikeudenmukaisesti. Jos ryhtyy yrittäjäksi, silloin palkitsevuus omasta osaamisesta voi olla parempi kuin palkkatyössä. Luovuuttakaan ei Lindholmin mukaan saa unohtaa. Luovuus on rohkeutta ajatel- Pentti Anias (vas.) ja Hannu Göös edustivat messuilla kokenutta kokkolalaista yrittäjäkaartia. la ja toimia toisin, itselle aivan uudella tavalla ja vanhan, opitun osaamisen ulkopuolella. Hyvä organisaatio antaa tilaa luovuudelle ja kehittymiselle. Se taas lisää ihmisten motivaatiota ja innostuneisuutta. - Jokaisen yrittäjän on tärkeää miettiä, mikä omassa ar- ”Tuottavuus on yhä enemmän sitä, että työssä pääsee helpommalla ja että työ tuntuu mielekkäältä” kisessa toiminnassa on laadukasta ajattelua ja tekemistä, mikä taas toisarvoista. Kriittisyys oman tekemisen arvioinnissa on aina paikallaan, Lind- SY:n varatoimitusjohtaja Timo Lindholm varoitti keskittymästä tuotholm muistutti. tavuuden lisäämiseen laadun kustannuksella. Yritysmessuilla erilaiset palveluiden tuottajat esittelivät toimintaansa yritysten edustajille. 17 ajankohtaisiltapäivä-tilaisuuksia. Tilaisuuksiin osallistu yli 150 henkilöä ja niissä käsiteltiin sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyviä asioita, arvonlisäverotuksen muuttuvia laskutussäännöksiä ja verovapaita henkilökuntaetuuksia. Varsinaista vuosijuhlaa vietettiin marraskuun alussa ”naurettavissa tunnelmissa” seuraamalla Jukka Puotilan ”Varastetut äänet” –show´ta. Nyt taas keskitytään työntekoon ja meillä on myös resurs- Toiveena yhden luukun-periaate Yritysmessut avannut Kokkolan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Göös otti esiin alueen yrityspalvelut. - Kokkolan alueella on useita palveluntuottajia. Välillä tuntuu, että liikaakin. Sähköpostia pukkaa ja jokaisella on oma osaamisalueensa. Meillä on erittäin laadukkaita osaajia mutta silti monet niistä ovat yrittäjille aika etäisiä. Aina ei tiedetä, mikä on se oikea taho ottaa yhteyttä, kun apua tarvitsee. - Yrittäjien kesken onkin puhuttu, voisiko yrityspalveluiden tuottajia yhdistää saman katon alle yhden luukunperiaatteella. Siten, että yrittäjillä on yksi taho, mihin he ottavat yhteyttä, ja sieltä heidät ohjataan eteenpäin oikealle palveluntuottajalle. Se säästäisi aikaa ja rahaa, Göös esitti. Yritysmessut olivat yksi tapa auttaa yrittäjiä kartalle hahmottamaan eri tahojen muodostamaa palvelun tarjoajien kenttää. Yleisölle esitelmöi myös tanssija ja taiteellinen johtaja Jorma Uotinen, joka puhui luovasta yrittämisestä. Kuvassa KPMG:n Kokkolan toimiston henkilökuntaa vasemmalta HTM Heidi Hukka, JHTT Elina Pesonen, tilintarkastuksen asiantuntija Eva Lerbacka, assistentti Virpi Törmälehto ja toimiston johtaja KHT Minna Herlevi. Kuvasta puuttuvat JHTT Aatos Mäkelä ja tilintarkastuksen asiantuntijat Marianne Hästbacka ja Heli Känsäkangas seja ottaa vastaan uusia asiakkaita, Herlevi kommentoi tulevaisuuden suunnitelmia. Pohjanmaalla on kannettu huolta tilintarkastajien eläköitymisestä ja pelätty tarkastuspalvelujen saannin alueelta heikkenevän merkittävästi varsinkin nyt kun ns. maallikkotarkastuksen aika on ohi. Yrityksen on käytettävä auktorisoitua tilintarkastajaa, jos seuraavista kolmesta tunnusluvusta vähintään kaksi toteutuu: liikevaihto 200 000 euroa, tase 100 000 eu- roa ja työntekijämäärä kolme tai enemmän. Maallikot eivät voi suorittaa enää vuonna 2012 päättyvän tilikauden tilintarkastusta. - Yritysten on hyvä miettiä tilintarkastajan roolia ja sitä, kuka on sopiva yhtiön tilintarkastajaksi. Tilintarkastajalla on hyvä olla laaja osaaminen, jota yritys voi hyödyntää lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi. Sekin on syytä muistaa, että tilintarkastajan valitsee yrittäjä itse osakkeenomistajanroolissa, Herlevi sanoo. Merja Rehn tekee naisyrittäjyyttä näkyväksi Jorma Uusitalo sa, kirjailija arvioi. Nykynaiset ovat hänen muToimittaja ja tietokirjaili- kaansa itsenäisiä, hyvin kouja Merja Rehn valoi uskoa lutettuja ja taloudellisesti riipnaisyrittäjiin puhuessaan yri- pumattomia. Naisilla on myös tysmessuilla Kokkolassa. Hän tunneälyä ja intohimoa, jopoimi yksittäisiä esimerkke- ta puolestaan miehiltä ehjä menestyvistä naisyrittäjis- kä puuttuu. Yrittäjyys tarjoaa tä äskettäin ilmestyneestä kir- naisille lisäksi mahdollisuujastaan Yritä perässä-nainen den saavuttaa ansiotasossa tamiljoonabisneksessä. Hän ku- sa-arvo miehiin nähden. Monien muiden vaikuttajivasi itseään sanansaattajaksi, joka käsittelee yrittäjyyttä en tavoin Rehn korosti pienpositiivisten lähestymistapo- ten yritysten merkitystä uusien työpaikkojen luojina varjen kautta. - SOL Siivouspalveluiden sinkin taloudellisesti vaikeina Liisa Jorosella oli unelma työ- aikoina. - Taloudellisesti heikkoina yhteisöstä, jossa ei ole turhia säännöksiä ja byrokratiaa ja kausina tarvitaan kannustusjossa jokaisella työntekijäl- ta, jotta talous saadaan kaslä on vastuu omasta työstään. vuun. Enää ei puhuta vain loMonet miesjohtajat naureske- mautuksista, vaan kokonaisia livat aluksi. ettei siitä mitään tehtaita suljetaan. Esimerkiksi tule, jos työntekijöille anne- metsäteollisuus on pulassa, ja Nokia murenee käsiin. Eurootaan vastuuta. - Nyt yrityksellä on yli 10 passa pk-yritykset työllistävät 000 työntekijää ja yli 200 mil- 75 miljoonaa ihmistä, mikä joonan euron liikevaihto. Eli kyllä paitojakin silittämällä voi elää, jos siitä maksetaan, Rehn heitti mukaellen expääministeri Esko Ahon yhtä lempilausetta, jonka mukaan Suomi ei voi menestyä toisten paitoja pesemällä. Yrittäjyys mahdollistaa tasa-arvon ansiotasossa sekin kuvaa niiden roolia vaikeuksissa olevan perinteisen teollisuuden rinnalla. - On kuitenkin hyvä muistaa, ettei ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa ollaan taloudellisesti heikoilla. Kirjassani esiintyy yrittäjiä, jotka olivat mukana jo 90-luvun lamavuosina ja heidän kokemustensa perusteella käy ilmi, että lamasta selvitäkseen täytyi keksiä jotain uutta. Sen sijaan, että manataan maailmanloppua, tarvitaan positiivista ja eteenpäin katsovaa henkeä, Rehn korosti. Hänen mukaansa varsinkaan näinä aikoina Suomella ei ole varaa siihen, ettei naisten osaamista hyödynnetä paremmin talous- ja liike-elämässä. - On tutkimuksia, joiden mukaan ne yritykset, joissa on naisia johtopaikoilla tekevät parempaa tulosta kuin vaiheessa yrittäjyydestä tulee taakka, joka hävittää ilon. Kirjailija kertoi kokeneensa kirjaa tehdessään, että Suomessa arvostetaan yrittäjyyttä mutta menestymistä ei sovi näyttää eikä rahasta puhua. Naiset sanovat usein, ettei rahalla ole niin väliä, enemmänkin vapaammalla elämällä ja oman osaamisen hyödyntäAihetta myös misellä. Miesyrittäjä puolesitsekritiikkiin taan haluaa tehdä rahaa ja vieRehn suositti naisille myös it- läpä nopeasti, ja kasvusta kersekriittisyyttä. rotaan mielellään. - Pyörää ei tarvitse keksiä - Jos nainen puhuu miehen uudestaan. Voi kysyä neuvoa tavoin, hänet mielletään itsekeikä pitää niin tiukasti kiinni kääksi ja laskelmoivaksi. Kyminä itse-periaatteesta. Tämä synkin miksi, koska yrityksen asenne tuntuu vaivaavan eri- taloudellinen menestyminen tyisesti meitä naisia. Kukaan luo pohjan investoida, kasvaa ei osaa hoitaa kotia, kasvattaa ja työllistää. Sen lisäksi hyvin lapsia, leipoa tai siivota yhtä menestyvä yritys kiinnostaa hyvin kuin minä itse. ja houkuttelee ammattitaitoi- Valitettavasti sama asen- sia työntekijöitä, Rehn ravisne vaivaa naisia yrittäjinäkin. teli naisyrittäjiin kohdistuvaa Se johtaa siihen, että jossain asenneilmastoa. yritykset, jotka ovat puhtaasti miesvetoisia. Olen vastustanut naiskiintiöitä mutta valitettavasti alkaa näyttää siltä, että niitä tarvitaan. Euroopan unionin perussopimukseen on kirjattu miesten ja naisten välinen tasa-arvo, mutta mitä etelämmäksi mennään, sitä huonommaksi tilanne käy. Rehnin mukaan joku saattaa ihmetellä hänen uutuuskirjansa pönäkkää nimeä. Sanat ”nainen” sekä ”miljoona” ovat tarkoituksella provokatiivisia yhteydessä, jossa tarkoituksena on tuoda esiin Jorosen tapaisia yrityselämässä menestyneitä naisia. - Mutta miksi näistä naisista kuullaan niin harvoin? Ehkä he eivät halua korostaa itseään vaan katsovat, että tulokset ovat syntyneet yhteistyön seurauksena. Suomalainen kateuskin saattaa kannustaa pitämään menestyksen piilos- Kirjailija ja toimittaja Merja Rehn rohkaisi naisyrittäjiä toimimaan menestyshakuisesti ja luopumaan liiallisesta minä itse-periaatteesta. Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 18 Kannus Kaustinen Tilipalvelu Tietovakka Oy Asematie 4 A Kannus. Puh. (06) 870 335 Perhonjokilaakson Keskuspesula Ky Rajatie 2 B, (06) 861 2155 Eijan Kenkämakasiini Puh. 0400-666 876 Autokoski Ky Puh. 010 666 3450. Kaustinen Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 19 Kaustintie 5, 6900 Kaustinen Puh. (06) 861 2688, Fax (06) 861 2519 www.tilikulma.fi KRUUNUPYY Maansiirto ja Kuljetus Sauli Puumala Puh. 0400-761 915 LVI KAUSTINEN KY Kaustinen puh. 0400-366 026 www.finavia.fi Kruunupyyn lentoaseman TAXI Kronoby flygplats TAXI Ullavantie 6, Kaustinen. Puh. 0400 160 798 www.metallijarvela.fi Kokkola-Pietarsaaren Lentoasema Karleby-Jakobstad Flygplats Puh. 0500 266 041 20 - Tieteellisesti, teknisesti ja käytännön lähtökohdista Pyhäsalmen kaivos on ainutlaatuinen paikka tutkimukselle, tekninen koordinaattori Guido Nuijten korosti. Yrittäjiltä edellytetään hyvää keskinäistä yhteistyötä tulosten maksimoimiseksi www.facebook.com/KokkolanseudunKehitys Twitter: @KosekInfo Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset ”Laguna olisi harvinaista herkkua” Jorma Uusitalo ja yrittäjyyden näkökulmasta. - Yleensä tällaisista hankPyhäsalmen kaivokseen suun- keista taistellaan verissä päin, niteltua Laguna-tutkimuskes- koska sijoitusmaa hyötyy niiskusta käsitellyt infotilaisuus tä merkittävästi. On arvioihankkeen vaikutuksista yrit- tu, että rakentamisen suorista täjien arkeen keräsi salin täy- kustannuksista ja suoraan rateen yleisöä Pyhäjärvellä. Alu- kentamiseen liittyvistä välileen ihmisten ja paljolti myös lisistä kustannuksista 50-70 seudun yrittäjien tunnot tiivis- prosenttia suuntautuu rahati osuvasti Pyhäjärven Yrittäji- virtana paikalliseen talouteen, en puheenjohtaja Raija Leppä- Aittola kertoi. Lagunan käyttöaika olisi harju avaussanoissaan. - Toteutuessaan Laguna- noin 30 vuotta, ja sinä aikahanke olisi harvinaista herk- na tutkimuskeskus työllistäisi kua näin lama-aikana, Leppä- esimerkiksi tutkijoita ja tekniharju totesi ja kehotti yrityksiä koita. Usein samaan yhteyteen miettimään hyvissä ajoin kei- rakennetaan tiedekeskus, jonoja, miten ne olisivat mah- ka houkuttelee paikkakunnaldollisimman vahvasti edus- le tiedevieraiden lisäksi mattettuina urakoita kilpailutet- kailijoita. taessa. On arvioitu, että toteutues- Olkiluodon suursaan Laguna olisi yli 500 mil- hankkeet ja työllisyys joonan euron kokoinen suur- Yrityskehittäjä Marko Mikhanke. Projektipäällikkö Mar- kola Eurajoen kunnasta kerko Aittola konkretisoi Lagu- toi kuulijoille yrittäjien konaa tarkemmin työllisyyden kemuksista Olkiluodon suur- hankkeista, eli Olkiluoto kolmosesta ja ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvästä Onkalo-tutkimus- ja ydinvoimalahankkeesta. - Olkiluoto kolmosen rakentaminen vuosina 2005-2015 työllistää enimmillään 4 400 henkilöä 70 maasta. Pysyviä työpaikkoja on tulossa 200300. Onkalon kustannusarvio on reilut 500 miljoonaa euroa, ja sen rakentamiseen osallistuu noin sata henkilöä sekä alihankkijat. Pysyviä työpaikkoja Onkaloon syntyy 150200. Paikallisista yrittäjistä urakoihin ovat päässeet parhaiten kiinni kuljetus- ja logistiikkaalan sekä maanrakennusalan yritykset. Monet yritykset eivät Mikkolan mukaan lähteneet mukaan lainkaan, koska ne olisivat päässeet rahastamaan osuutensa vasta viiden, kymmenen vuoden kuluttua. - Olennaista onkin se, miten Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat Pyydä tarjous: asiat Asiakkuuspäällikkö Mainospainotuotteet, myymälä- jaYLIVIESKA: tapahtumamainonta, Matti Knuutila • 044 3110 209 premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, syntyvät matti.knuutila@lonnberg.fi iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg • 044 3110 204 Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi esko.ostberg@lonnberg.fi paremmin. www.lonnberg.fi KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö Timo Karkia • 050 5982 052 timo.karkia@lonnberg.fi - Laguna-kokonaisuuteen kuuluu myös pilotti, joka on tarkoitus siirtää Pyhäjärvelle testausta varten, kertoi Kai Loo Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta. 21 rakennustyömaa säteilee ympäristöönsä, eli miten se vaikuttaa erityisesti palvelusektoriin kohdistuviin tarpeisiin. Emme ymmärtäneet ajoissa, mitä se tarkoittaa, kun paikkakunnalle saapuu esimerkiksi 2 000 puolalaista työntekijää. - Kaupan ja muiden palveluiden osuus kasvoikin vain noin kymmenen prosenttia, koska ne eivät varautuneet uuteen tilanteeseen riittävän ajoissa. Muun muassa kaupoissa olisi tarvittu puolankielistä palvelua esimerkiksi tekstityksinä. Yksi erityisyys on sekin, että kirkossamme järjestetään joka toinen sunnuntai katolinen messu. Hienon vierailukeskuksen ansiosta matkailu on kuitenkin kasvanut Eurajoella voimakkaasti, sillä vierailukeskuksessa käy joka vuosi enimmillään 30 000 matkailijaa. - Tärkeintä on se, että jos suurhanke toteutuu, alueella aloitetaan valmistautuminen riittävän ajoissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutusta ja sertifiointia. Pk-yritysten on huolehdittava lisäksi siitä, että yhteydet isompiin yrityksiin ovat kunnossa. Erittäin tärkeänä Mikkola piti sitä, että alueen yritykset pystyvät tekemään aidosti yhteistyötä keskenään. Välttämätöntä on hakea verkostoihin myös kansainvälisiä kumppaneita. Muussa tapauksessa mahdollisuudet päästä kiinni suurhankkeen urakoihin huononevat merkittävästi. - Meille on syntynyt vain yksi sähköalan ja yksi lvi-alan yhteenliittymä, vaikka niitä pitäisi olla kymmeniä. On tärkeää muistaa, että rakentamisen lisäksi vuosihuollot- ja kunnossapito työllistävät monia, Mikkola harmitteli yritysten kyvyttömyyttä yhteistyöhön. Tutkijayhteisö Pyhäsalmen takana Meripohjolassa etsitään alueellisia vahvuuksia Jorma Uusitalo missa keskityttiin matkailuun mahdollisuuksiin mutta puMeripohjola on Keski-Poh- huttiin myös Meripohjolan tujanmaan ja Pohjois-Pohjan- levaisuudesta. - Jatkossa meidän on haetmaan liittojen koordinoima tava vahvaa sitoutumista. Toikasvuvyöhyke. Meripohjolan sessa vaiheessa koulutusryhyksi periaatteista on rajattomät muuttuvat enemmän kemuus, mutta käytännössä kashittämisryhmiksi. Olemme vuvyöhyke sijoittuu maanmiettineet uusia toimintamaltieteellisesti Pietarsaaren ja Oulun väliselle alueelle. Pel- leja, ja sen perusteella on enkistetysti voidaan sanoa, et- tistä tarkemmin huomioitava tä tavoitteena on etsiä yhdes- liiketaloudelliset mahdollisuusä julkishallinnon ja yrityselä- det arvioitaessa uusia ideoita. - Selkeästi kovin kysyntä on män kanssa niitä vahvuuksia, Meripohjolan yrityskehittäjijoiden varassa Meripohjola lien verkostolle. Jatkossa korossää elinvoimaansa kansainvätuu myös Meripohjolan kanlistyvässä toimintaympärissainvälisyys unohtamatta Petössä. rämeren kaarta sekä Barentsin Tällä hetkellä meneillään on Meripohjolan agendan päi- aluetta. Tutkimus- ja kehivitys. Tavoitteena on muun tys sekä julkinen Meripohjola muassa luoda toimintamal- ovat nekin keskeisiä aihealuli eri tahojen jatkotyöskente- eita. Meripohjolan tavoitteena lylle. Yksi peruslähtökohta voisi olla Suomen paras kunon, ettei Meripohjolaan luoda tahallinto, Keski-Pohjanmaan uutta hallintoa, ja että toimin- maakuntajohtaja Jukka Ylita on alhaalta ylöspäin suun- karjula linjasi. Johtaja Lauri Laajala Raatautuvaa. hen seudun kehityskeskukMeripohjolan foorumeissa sesta arvioi, että Meripohjoja Verstaissa on puhuttu pallan malli on paljolti kiinni johjon taitavasta ja ennen kaiktamisesta. kea mahdollistavasta julkises- Julkinen johtaminen on ta johtamisesta. Meripohjolasasia, johon meidän täytyy pata halutaan luoda alue, missä nostaa. Edelleen esiintyy liikehittäminen ja uudet innoan paljon asennetta, ettei se vaatiot perustuvat taitavaan kuitenkaan onnistu. Meillä julkiseen johtamiseen. on paljon kansainvälisiä suurhankkeita, ja keskeinen vies”Yrityskehittäjien ti investoreilta liittyy invesverkosto tärkeä” viranomaisriskiin. Kaustisella marraskuussa pi- tointien On mietittävä, miten julkinen detyssä Meripohjola-fooru- - Meripohjolaa rakennetaan alhaalta ylöspäin mahdollistavan johtamisen periaatteella, konsultti Jaana Utti kuvasi Meripohjolan toimintaperiaatetta. johtaminen ja elinkeinoelämä saadaan kulkemaan aidosti samaan suuntaan vaikkapa kaavoituksessa, Laajala korosti. Meripohjola on avoin kaikille Meripohjola-kasvuvyöhykkeen kehittämistä konsulttina eteenpäin vienyt Tamora Oy:n toimitusjohtaja Jaana Utti kertoi näkemyksiään siitä, millainen Meripohjolan toimintamalli voisi olla tulevaisuudessa. - Meripohjolaa rakennetaan alhaalta ylöspäin mahdollistavalla periaatteella muun muassa johtamisen kautta. Esimerkiksi agendan laatimiseen Syksyn aikana Pyhäsalmen kaivoksen asema Lagunahankkeen sijoituspaikkana vahvistui merkittävästi. Eri vaihtoehtoja pitkään tutkineen Laguna-konsortion lisäksi myös neutriinotehdasta suunnitteleva tutkijayhteisö pitää Pyhäsalmea tarkoituksiinsa parhaiten sopivana. Samoin avaruudesta tulevien hiukkasten tutkimusta Euroopassa koordinoiva ApPEC/ ASPERA-organisaatio pitää Pyhäsalmen kaivosta erittäin sopivana paikkana neutriinotutkimuksen keskukseksi. Jotta Laguna-hanke toteutuu, se edellyttää myös Suomen valtiolta merkittävää panostusta infrastruktuurin rakentamiseen. Pyhäjärvellä pidetyn tilaisuuden aikana akuutein huoli oli, kuinka saadaan järjestettyä kenttätutkimusten vaatima 1,4 miljoonan euron rahoitus. Meripohjolan kehittämistä pohdittiin foorumissa viimeksi Kaustisella marraskuussa. osallistui noin tuhat ihmistä. Meripohjola on avoin kaikille, ja ovet ovat auki niin Pietarsaareen kuin Kärsämäelle. - Yksi kysymys kuuluu, miten kehittämistä tehdään tilanteessa, jossa yritämme olla vapaita hallinnosta. Meidän on voitava myös harjoittaa valmistavaa koulutusta ilman tutkintoa, koska mukana on paljon kiireisiä ihmisiä. Kiihdyttämöillä on oma tärkeä tehtävänsä, ja niiden toimintamallia joudutaan varmasti vielä kehittämään, Utti totesi. Meripohjolan uusimpana Verstaana aloitti syksyllä Matkailu- ja elämysverstas. Verstaassa parikymmentä matkai- lu- ja elämysalan ammattilaista suorittaa tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa, joten luvassa on runsaasti uusia ideoita ja konkreettisia tuotteita, joilla alueen matkailullista vetovoimaa lisätään. - Keski-Pohjanmaa Meripohjolan osana on täynnä hienoa historiaa. Sitä on myös tutkittu ja siitä on julkaistu valtava määrä kirjoja. Ihmisten lisäksi alueelta löytyy paljon luonnon tekemää kulttuuria. Menneisyyden tuotteistamisella saattaakin olla yhä suurempia aluetaloudellisia vaikutuksia. Tällaisiin ajatuksiin kuulijoita johdatti Kaustisella projektitutkija Anne RuuttulaVasari. Hän kannusti ihmisiä miettimään, mikä on kulloinkin paikan henki ja miten se saadaan elämään. - Esimerkiksi Eskolassa voi aistia paikan hengen, jota muun muassa pikkurata on luonut. Vaivaisukot ovat olleet yksi osa meidän sosiaalista historiaa, ja samoin hautausmaihin liittyy valtava kulttuuriperintö. Ruuttula-Vasarin mukaan haaste on se, miten alueen henki saadaan elämään paikallisesti. - Tiedämme paljon, mutta emme oikein osaa siirtää kulttuuriperinnettä eteenpäin. Kenelle esimerkiksi kerromme tarinamme ja tietomme. Vaikkapa maaseudun hiljaisuutta hyödyntämällä matkailu voi aikaansaada henkisiä elämyksiä ilman, että ihmiset hakevat hengellistä täyttymystä. Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 22 Oy KS-Geokonsult Ab Friggantie 8, 68500 Kruunupyy www.ks-geokonsult.fi LOHTAJA KÄLVIÄ LESTIJÄRVI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 NIVALA MAALAAMO KARVONEN Pajatie 85500 NIVALA. Puh. (08) 443 783 23 24 Suomen Teollisuusvaaka toimittaa vaa’an lähes tuhannen tuotteen valikoimasta Nettimarkkinointi vauhdittaa vaakakauppaa Jorma Uusitalo Yrittäjät kuulevat entistä useammin muistutuksia siitä, kuinka internetin rooli kaupankäynnissä ja markkinoinnissa kasvaa koko ajan. Netin kautta ostetaan tuotteita suoraan, mutta siellä käydään myös tutustumassa etukäteen tuotevalikoimiin ennen lopullista kaupantekoa. Kokkolan Kvikantissa toimiva Suomen Teollisuusvaaka Oy on tarttunut määrätietoisesti internetmarkkinoinnin tarjoamiin mahdollisuuksiin. - Meillä on loistavat jälleenmyyjät, mutta siitä huolimatta nettimarkkinoinnin osuus liikevaihdostamme on noin 70 prosenttia, sanoo yhtiön tuotteista ja markkinoinnista vas- Kaj Östmanin mukaan internetmarkkinointi oikein toteutettuna on yrityksille suuri mahdollisuus. taava Kaj Östman. Tänä vuonna yhtiön liikevaihto kasvaa noin puoleen miljoonaan euroon. Östman on henkilökohtaisesti perehtynyt poikkeuksellisen syvällisesti nettimarkkinointiin, ja hän osaa siksi tarvittaessa haastaa yrityksille nettimarkkinoinnin palveluja tuottavat toimijat. - Tuotteiden ja palvelun laadun täytyy tietenkin olla hyviä, mutta ilman markkinointia et voi pärjätä. Onneksi olen ollut itse kiinnostunut internetmarkkinoinnista ja sen kehittämisestä, vaikka se on tarkoittanut valvottuja öitä. ”Google-näkyvyys erittäin tärkeää” Tilastojen mukaan peräti 80 Team Finlandilla tärkeä agenda Kuntiin saatava hankintastrategia Jorma Uusitalo Suomen Yrittäjien kansainvälistymisen ja ulkomaankaupan valiokunnassa on lähi tulevaisuudessa yksi suuri puheenaihe yli muiden; Team Finland. Team Finland on uusi, verkostomainen toimintamalli yritysten tarvitsemien vienti- ja kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen. Konsepti tuo yhteen yritykset ja julkiset palveluntarjoajat. Team Finlandin tavoitteena on muodostaa suomalaistoimijoista vahva, dynaaminen joukko, joka vauhdittaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen läpimurtoon. Valiokunnan keskipohjalaisedustaja Jouni Anttila Ylivieskasta pitää Team Finlandia erittäin tärkeänä ja tervetulleena asiana. - Tämä on äärettömän hyvä juttu. On oletettavaa, että tulevaisuudessa kansainvälistymiseen ja vientiin osoitettavat resurssit pienenevät. Uskon, että meillä on siitä huolimatta mahdollisuus saavuttaa parempia tuloksia, kun kaikilla osapuolilla on sama suunta ja tahtotila, Anttila sanoo. Yritysten keskuudessa uutuus on otettu vastaan suurin odotuksin. Team Finland laitettiin liikkeelle syyskuussa Finlandia-talossa. Paikalle odotettiin kahta, kolmea sataa yritystä, mutta tilaisuuteen saapuikin noin 1500 ihmistä. Lehtitietojen mukaan tapahtuman suosio järkytti sen tausta- Jouni Anttila on erittäin tyytyväinen lähi tulevaisuuden suureen mahdollisuuteen, Team Finland-konseptiin. henkilöt, ministerit Kataisen, Häkämiehen ja Stubbin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö viitoitti omalta osaltaan Team Finlandin tavoitteita. Niinistön mukaan valtiovallan hajanainen viennin edistämisjärjestelmä vaatii karsimista sekä hallinnonalojen ja keskenään riitelevien kuppikuntien panemista ruotuun. - Kyseessä on pitkään aikaan isoin juttu, joka Suomessa on tehty. Asian tärkeys näkyy muun muassa siinä, et- tä ohjausryhmä haluaa kaikilta yrittäjiltä mahdollisimman paljon suoraa palautetta siitä, miten valtio voisi olla mukana edistämässä vientiä. Tähän tilaisuuteen kannattaa myös keskipohjalaisten yrittäjien tarttua, Anttila muistutti. Team Finland on lähtökohdiltaan hyvin monialainen. Mukana on muun muassa Suomen olympiakomitea pohtimassa sitä, kuinka suomalaiset urheilijat voitaisiin valjastaa mukaan viennin edistämiseen. giat. - Kuntien täytyisi pystyä linjaamaan, mitä palveluita ne tuottavat itse, ja mitä palveluita ostetaan ulkoa. Olisi erittäin järkevää ja tärkeää, että kunnissa tehtäisiin tähän asiaan liittyen pitkän aikavälin ratkaisuja, Uusitalo sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi terveyspuolella palveluita on tuotettu tavalla, joka ei palvele paikallista yritystoi- mintaa. - Lääkäripalveluissa ratkaisuja on haettu suurten ylikansallisten toimijoiden suunnasta, jolloin rahat ovat valuneet ulkomaille. Tuoreimmat uutiset kertovat, että nyt vuorostaan eläinlääkäripalveluita siirtyy ruotsalaisomistukseen. Kaikki tuntuu olevan kaupan, vaikka kunnillekin olisi parempi, että palveluntuottajat tulisivat omalta alueelta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo Nivalasta on jäsenenä alueellisen ja paikallisen elinkeinopolitiikan valiokunnassa. Koska valiokunnassa on mukana jäseniä eri puolilta Suomea, jäsenyys tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan sekä mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia asioista, jotka ovat yhteisiä haasteita koko maassa. - Esimerkiksi jätehuolto- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat puhuttavat yrittäjiä kaikkialla Suomessa. Lapissa taas kaivostoiminta ja matkailu sekä laajakaistayhteyksien yleisyys ovat aiheita, jotka ovat pinnalla nimenomaan siellä suunnassa, Uusitalo kertoo. Syksyn aikana valiokunta kuuli kaivosalan erikoisasiantuntijaa työ- ja elinkeinoministeriöstä. Keskustelua syntyi erityisesti siitä, kuinka kaivosteollisuuden prosessit ja ympäristö voidaan sovittaa yhteen entistä paremmin. Se on alue, jossa on tilaa uusille innovaatioille ja uusille menestystarinoille. - Minulle opetettiin Nivalan kansakoulussa, että Suomi on iso ja harvaan asuttu maa. Nyt tuntuu, ettei tänne mahdu muutamaa kaivosta, valtiosihteeri Raimo Sailas oli tuuminut samassa yhteydessä. Ensi vuonna valiokunta työskentelee erityisesti sen eteen, että kuntiin saataisiin Tapio Uusitalo pitää tärkeänä, että kuntiin saataisiin pitkän aikaväpitkäjänteiset hankintastrate- lin hankintastrategiat. 25 prosenttia ostajista käy jossain vaiheessa Googlessa esimerkiksi vertaamassa hintoja. - Jopa nettiluetteloiden merkitys on pieni verrattuna Google-näkyvyyteen. Sen takia on erittäin tärkeää, että yrityksen sivu on oikein koodattu. On päästävä varsinaiseen ytimeen. Meidän tapauksessa ei riitä, että asiakas tietää, että meillä on vaakoja. Google-markkinointi on osattava niin hyvin, että asiakas löytää sivuiltamme juuri sen haluamansa vaa’an, Östman korostaa. Google näkee vain kirjoitetun koodin, eli sillä ei ole tässä yhteydessä mitään merkitystä, kuinka hieno graafinen ilme sivuilla on. Östman sanoo, että hakukoneoptimoinnissa olennaisinta on kertoa sivujen sisältö Googlelle mahdollisimman selkeästi. - Valitettavan monet yrittäjät ovat niin kiinni tuotannossa, etteivät he ehdi perehtyä nettimarkkinointiin. Sen takia yrityksille palveluita tuottavien mainostoimistojen on todella hallittava digitaalinen markkinointi. Kun yrittäjä lähtee ostamaan mainostoimistolta digitaalisen markkinoinnin palveluita, hänen on Östmanin mukaan hyvä muistaa pari perusasia. - Kysy referenssejä, ja testaa sen jälkeen käytännössä, miten hyvin kyseisen toimiston tekemät sivut löytyvät Googlesta hakusanoilla. Olisi myös tärkeää, että meidän alueelta löytyy jatkossa todellisia osaajia, jotka tarjoavat laadukkaita internetmarkkinoinnin palveluita kohtuullisella hinnalla. Konsepti kehitetty asiakkaiden tarpeisiin Suomen Teollisuusvaaka on vuonna 2009 toimintansa aloittanut perheyritys, joka on erikoistunut teollisuuden ja logistiikan vaakalaitteisiin. Östmanin oma tausta on kuljetusalalla. Hän huomasi, että toiminnassa, jossa rahtilasku perustuu painoon ja tilavuuteen, puuttuivat asianmukaiset vaakalaitteet. Lisäksi alan isoim- timme TC5000-vaa’an, joka paitsi punnitsee myös mittaa lavat. Tämä ratkaisu tehtiin yhteistyössä Schenkerin kanssa vuosina 2009-2011. Koko ajan olemme kehittäneet konseptiamme sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman hyvin asiakkaidemme tarpeita. Keskeisenä periaatteena yrityksellä on myydä tuotteita kattavasta valikoimasta kilpailukykyiseen hintaan. - Pidämme varastossa ainoastaan tuotteita, joilla tiedämme olevan menekkiä säännöllisesti. Muut tuotteet pystymme toimittamaan asiakkaille erittäin lyhyellä toimitusajalla hyvien pääyhteistyökumppaneidemme ansiosta. Vajaassa viikossa toimitamme vaa’an lähes tuhannen mallin valikoimasta. Olemme tällä hetkellä Dini Argeon, INS:n, Ohausin - Hyvien yhteistyökumppaneiden ansiosta pystymme toimittamaan ja Vetekin maahantuoja, joten asiakkaalle kulloiseenkin tarpeeseen parhaan mahdollisen vaa’an, valikoima on yhteensä +3000 mallia. Kaj Östman sanoo. - Keskitymme teollisuuden mat toimijat olivat keskitty- paniksi Intersoft Nexø, jon- ja elintarviketeollisuuden asineet Helsinki-Lahti-alueelle. ka maahantuojaksi ryhdyim- akkaisiin. Kartoitamme tar- Tanskasta löytyi kump- me. Heidän kanssaan kehi- kasti asiakkaan tarpeet, jot- ta tämä saa varmasti juuri tarvitsemansa tuotteen. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa vaakojen on täytettävä tietyt sertifioinnit. Keski-Pohjanmaalla meille potentiaalisia asiakkaita löytyy muun muassa metalli- ja veneteollisuudesta sekä elintarviketeollisuudesta, Östman kertoo. Osa vaaoista tarvitsee asennuksen, ja siihen yrityksellä on käytössään oma verkostonsa. Sen lisäksi tuotteiden ympärille on räätälöity muita palveluita, kuten vaakojen vuosihuoltoja ja kalibrointeja. - Olemme edelleen kasvuhakuisia ja uskomme, että kasvu jatkuu myös ensi vuonna. Ellei muuten, niin sitten otamme markkinoita kilpailijoilta. - Löysimme Kvikantista hyvät tilat yritykselle. Kokkolan kaupungille ja alueen yrityksille iso hatunnosto siitä, että Kokkolassa ja lähialueilla todella kasvetaan ja kehitetään bisnestä. Myös elinkeinojen kehittämisessä on onnistuttu hienosti, Östman arvioi. Tulevaisuuden tuskaa tulevaisuusvaliokunnassa Jorma Uusitalo udellisten lamojen tuomat uh- keimmistä tehtävistä. Kaikki kat protektionismista sotiin? muutos ei ole huonoa, ja muuSuomen Yrittäjien Tulevai- Puhtaan veden saanti? En- toksen sietokyky on juuri se suusvaliokunta aloitti työnsä tä pienen Suomen asema eri piirre, mikä yrittäjiä yhdistää. - Jos oikein ahdistaa, on vuonna 2009. Valiokunnan jä- mahtivaltioiden ja niiden väsen, kalajokinen matkailuyrittäjä Hanna Saari kertoo, että haastavina aikoina vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä haluavat valtioista lähtien selvittää lähes kaikki, eivät vähiten yrittäjät. - Meitä yrittäjiä kiinnostavat maailman trendit ja ilmiöt siinä missä eduskunnan vahvistamat veromallitkin. Ja varsinkin se, miten näitä edellä mainittuja voidaan hyödyntää pk-yritysten toiminnassa, Saari sanoo. Tulevaisuusvaliokunta on työnsä alkutaipaleella saanut kuunnella paljon itseään viisaampien ja asiaan vihkiytyneiden teorioita siitä, millaisissa oloissa tulevaisuudessa toimitaan yrittäjinä. - Yksi suurimpia tajunnanlaajentumia itselleni on ollut ymmärtää, kuinka turvallisessa maassa ja millaisten vesivarantojen äärellä Suomessa oikeasti elämme. Huomattavasti vaikeampaa on hahmottaa, Hanna Saaren mukaan tulevaisuusvaliokunnassa käsiteltävät asiat mikä 30-40 vuoden päässä ovat suuria, ja tärkeintä on löytää niissä piilevät mahdollisuudet. muuttuu, vai muuttuuko ratkaisevasti sittenkään mikään? listen akseleiden vetovastuu- lohdullista ajatella, että ihmis- Mitkä ovat ne tulevaisuu- tilanteissa, Saari luettelee esi- kunta ei ole olemassaolonsa den energiamuodot, joilla täy- merkkejä. aikana perustarpeiltaan juutämme kuluttajien ja teolliHänen mukaansa tulevai- ri muuttunut. Käymme edelsuudenkin tarpeet? Millaisiin suusvaliokunnan käsittelemät leen läpi lapsuuden, nuoruuääriolosuhteiseen ilmaston- aiheet ovat musertavan suu- den, luomme perheitä ja uraa muutos meitä vie ja mitä mah- ria, mutta tärkeintä olisi löytää ja väistämättä vanhenemme. dollisuuksia se tuo? Entä maa- niissä piilevät mahdollisuudet. Syömme, juomme ja nukumilmanlaajuiset konfliktit: talo- Tässä on yksi valiokunnan tär- me. ”Ajankohtaisten asioiden ytimessä” tiin periaatteet, joita lähdettiin noudattamaan ja jonka seurauksena Saksassa työllisyysaste lähti nousemaan ja työttömyys kääntyi laskuun, kun esimerkiksi työmarkkinoiden ulkopuolella olleet pääsivät paremmin työelämään. - Viime aikoina olemme keskustelleet valtuuskunnassa hyvin paljon siitä, kuinka Suomessa työllisyyttä voitaisiin parantaa esimerkiksi kehittämällä oppisopimuskoulutusta. Saksassa ollaan tässä ehkä kaikkein pisimmällä, ja siellä nuorisotyöttömyys on hyvin alhaisella tasolla. - Olen tykännyt tosi paljon mahdollisuudesta osallistua työmarkkinavaltuuskunnan toimintaan. Siellä pääsee asioiden ytimeen ja osallistumaan juuri niiden asioiden käsittelyyn, joista on syytäkin sillä hetkellä keskustella. Valtuuskunnan jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa Suomen Yrittäjien näkökantoihin neuvottelupöydissä ja sitä kautta myös lopputuloksiin. Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnassa keskipohjalaisia edustaa varatuomari Kimmo Hanhisalo Kokkolasta. Hänen mukaansa työmarkkinavaltuuskunnassa käydään läpi muun muassa ajankohtaisia työmarkkina-asioita sekä valmisteilla olevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi marraskuussa aiheina olivat uusi lomalaki ja opintovapaalaki. Samoin valtuuskunnassa käsitellään erilaisia selvityksiä kuten työolobarometrejä. - Paikalliseen sopimiseen liittyvät asiat ovat usein esillä. Suomen Yrittäjät on pyrkinyt jo vuosia suurempaan joustavuuteen tes-asioissa, jotta työnantajien mahdollisuudet palkata lisää työntekijöitä paranisivat. Myös yrittäjien työttömyysturva ja sairausajan karenssipäivät ovat ajankohtaisia aiheita, Hanhisalo kertoo. Talousasiat ovat luonnollisesti yksi osa valtuuskunnan asialistaa. Hanhisalon mukaan erityisen mielenkiintoista on ollut tutustua Saksanmalliin ja siihen, miksi Saksalla on mennyt niin hyvin niin pitkään. - Saksassa lähdettiin aikanaan kehittämään määrätietoisesti työmarkkinoita, kun liittokansleri Schröderin hallitus otti ohjat käsiinsä 2000-luvun alkupuolella, ja jolloin - Työmarkkinavaltuuskunnassa ollaan ajankohtaisten asioiden ytiluotiin talouden elvytysohjel- messä, ja siellä voi vaikuttaa SY:n näkökantoihin neuvottelupöydisma. Uudistusten ansiosta luo- sä, Kimmo Hanhisalo sanoo. 26 Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjä Jäsenkortin ulkonäkö muuttuu Muistathan käyttää maksuttomia jäsenetujasi? Yrittäjäjärjestö saa uuden ilmeen Ohessa käytännön esimerkkejä: Kruunupyyn lentokentällä on kolme ilmaista parkkipaikkaa Muuten maksullisella lentokentän parkkipaikalla on merkitty kyltein kolme KeskiPohjanmaan Yrittäjien jäsenetuparkkipaikkaa. Parkkeerattuasi auton jäsenetupaikkaan, laita jäsenyytesi merkiksi joko kopio jäsenkortista tai itse kortti auton kojelautaan. (huomioithan että käytössäsi on oikean vuoden jäsenkortti) Kokkolan rautatieasemalla on kaksi ilmaista parkkipaikkaa Muuten maksullisella parkkipaikalla on kaksi ilmaista parkkipaikkaa rautatieaseman parkkialueen pohjoisessa päässä (lähellä vanhaa veturia). Parkkeerattuasi auton Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenetupaikkaan, laita jäsenyytesi merkiksi kopio jäsenkortista tai itse kortti (huomioithan että käytössäsi on oikean vuoden jäsenkortti) Juna-alennus vain Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille Olemme neuvotelleet sinulle n. 20% jäsene- tualennuksen kaikista junamatkoista jotka tilaat internetin kautta osoitteessa vr.fi. Pyydä toimistoltamme oma käyttäjätunnus, jolla tilaat junalippusi netin kautta. (Huom! Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimisto on Joulun välipäivät suljettu 24.12 -2.1.2013 ) p. 06-8315 292 Suomen Asiakastiedon ilmaiset luottotiedot Jäsenyritykselle on käytettävissä maksutta Suomen Asiakastiedon luottotiedot. Tiedot saat joko puhelimitse tai sähköpostilla suomeen rekisteröidystä yrityksestä (perustiedot, luottotiedot sekä maksukäyttäytyminen), tai yksityisestä henkilöstä (oltava perusteet esim. luotonantoon tms.) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät p. 06-83 15292, riitta.hautala@yrittajat.fi. heidi.huhtala@yrittajat.fi nina.niemi@yrittajat.fi Pekka Mäntylä Ensi vuoden aikana lompakkosi korttiosaston värimaailma muuttuu. Ainakin osittain – Suomen Yrittäjien jäsenkortti nimittäin saa uuden, sinivalkoisen ulkoasun. Kortin uudistus on osa koko yrittäjäjärjestön ulkonäön päivittämistä. Uusiksi menevät niin järjestön logo, nettisivut kuin jäsenetuesitteetkin, joten myös laatikkoon saapuva laskukuori näyttää hieman erilaiselta kuin ennen. – Järjestön uudistuessa on luontevaa, että myös viestintää ja ulkoista ilmettä uudistetaan, toteaa Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen. – Esimerkiksi nettisivujamme selkeytetään, ja sivuston yleisilme tuodaan tähän päivään. Sitä on palautteen perusteella jo ehditty kaivatakin. Yrittäjät saavat uuden jäsenkorttinsa pitkin vuotta, koska jäsenmaksun ja -kortin lähettäminen juontuu liittymispäivästä. Virallisesti uuden ilmeen julkistamispäivä on 8. tammikuuta, mutta uuteen järjestötunnukseen eli logoon ja värimaailmaan pääsee tutustumaan jo 2. tammikuuta esimerkiksi nettisivuilla yrittajat.fi ja facebook.com/suomenyrittajat. – Samaan aikaan päivitetään uusi ulkonäkö myös Yrit- täjien aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten verkkosivuille, Hallikainen kertoo. Muutoksista on luvassa tarkempaa tietoa alkuvuodesta heti uuden materiaalin julkistamisen jälkeen. Päivitysurakan – ja myös Suomen Yrittäjien järjestökentän – massiivisuudesta kertoo uusien logojen työstöprosessi: logoja luotiin eri tiedostomuodoissa koko järjestön käyttöön yhteensä peräti 11 000 kappaletta! – Logo näyttää uudelta, mutta päivitystyö on kuitenkin tehty vanhaa kunnioittaen, Hallikainen sanoo. Visuaalisten uudistusten takana on mainostoimisto SEK Promote. 27 Muutoksia maksuaikoihin ja perintään Tiina Toivonen daan enintään sopia. Jos julkisyhteisö ostaa tavaroita tai Vuonna 2013 astuu voimaan palveluja yritykseltä, maksuuusia säännöksiä, jotka kos- aika saa olla lähtökohtaiseskevat elinkeinonharjoittajien ti enintään 30 päivää laskun keskinäisiä sekä elinkeinon- vastaanottamisesta. Säännökharjoittajan ja julkisyhteisön, sellä halutaan suojata tavalkuten kunnan, välisiä liike- lisesti heikommassa asemassuhteita. Kuluttajakauppaan muutokset eivät vaikuta. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan maaliskuussa. Jatkossa elinkeinonharjoittajan ja julkisyhteisön välisissä tavara- ja palvelusopimuksissa tulee huomioida muun muassa muutokset maksuajan enimmäiskestosta, perinnän vakiokorvauksesta sekä lakisääteisestä viivästyskoron sa olevaa yrittäjää ja yritystä määrästä. kohtuuttoman pitkiltä maksuajoilta. Maksuaikoihin Osapuolet voivat poikkeuktulossa rajoituksia sellisesti sopia yli 30 päivän Uudella lailla kaupallisten so- maksuajasta, jos tällaiselle sopimusten maksuehdoista ra- pimukselle on olemassa selviä joitetaan sitä, kuinka pitkistä ja hyväksyttäviä perusteita. maksuajoista elinkeinonhar- Yli 60 päivän maksuajasta sojoittajan ja hankintayksikön piminen on kuitenkin kaikisvälisissä liikesuhteissa voi- sa tilanteissa kielletty. Mak- suaikoja koskevia rajoituksia ei sovelleta sopimuksiin, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Maksuajoista sopimista rajoitetaan kevyemmin, kun liikesuhteen osapuolet ovat molemmat elinkeinonharjoittajia Osapuolet voivat sopia jatkossakin aina laissa määrättyjä ylärajoja lyhyemmistä maksuajoista. tai yrityksiä. Elinkeinonharjoittajien välisissä sopimussuhteissa tulee sopia nimenomaisesti, jos halutaan käyttää yli 60 päivän pituista maksuaikaa. Sopimusvapaudesta huolimatta maksuaika ei saa olla koskaan velkojayritykselle kohtuuttoman pitkä. Sääntelyn taustalla on tahto suojata velkoja-asemassa ole- vien yrittäjien ja pk-yrityksien omaa maksuvalmiutta ja kilpailukykyä niin, etteivät suuret toimijat venytä omia maksuaikojaan kohtuuttoman pitkiksi. On kuitenkin hyvä huomata, että osapuolet voivat sopia jatkossakin aina laissa määrättyjä ylärajoja lyhyemmistä maksuajoista. Viivästyskorkoihin muutoksia Lakimuutoksen myötä Suomessa sovelletaan lakisääteiselle viivästyskorolle kahta eri korkokantaa. Kuluttajakaupassa viivästyskorko ei muutu, vaan sen määrä tulee olemaan jatkossakin viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosentin lisäkorolla. Tällä hetkellä viivästyskoron suuruus on 8 prosenttia vuodessa. Sen sijaan yritysten sekä yritysten ja julkisyhteisöjen välisiin kaupallisiin sopimuksiin sovelletaan lakimuutoksen myötä viivästyskorkoa, jonka määrä on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin viitekorko. Näin ollen viivästyskoron suuruus olisi 9 prosenttia vuodessa. Lakimuutos ei kuitenkaan edellytä käyttämään lakisääteistä viivästyskorkoa, vaan velkoja voi jatkaa nykyisen suuruisen viivästyskoron perimistä tai osapuolet voivat sopia muusta viivästyksen seuraamuksesta. Perinnästä 40 euron vakiokorvaus Viivästyskoron lisäksi velkojayrityksellä on mahdollisuus jatkossa periä viivästyneestä maksusta ja sen perinnästä vakiokorvausta enintään 40 euroa. Säännös on uusi, eikä velkojalla ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta periä viivästyskorvausta ellei siitä ole osapuolten välillä sovittu. Vakiohyvitys ei koske kuluttajakauppaa. Vakiokorvauksen lisäksi velkojalla on oikeus saada korvausta perinnästä aiheutuvista kuluista, jos niiden tosiasiallinen määrä ylittää 40 euroa. Esimerkiksi perintätoimiston käyttäminen saatavien perinnässä nostaa tavallisesti yrittäjälle koituvia kustannuksia yli 40 euron. Laki ei velvoita käyttämään hyvityssanktiota, vaan velkoja voi jättää sen niin halutessaan myös perimättä. Yritys myy julkisyhteisölle Maksuaika enintään 30 päivää. Yli 30 päivää vain erikseen sovittaessa ja hyvin perustein. Yli 60 päivän maksuaika kielletty. Yritys myy yritykselle Yli 60 päivän maksuajasta sovittava erikseen. Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 28 PEDERSÖRE REISJÄRVI Hylkirannantie 158, 85900 Reisjärvi. Puh. 0400 684 277, 040 960 3198 PIETARSAARI Kärkimalli Oy Kenkäsentie 7, Pietarsaari p. (06) 7234 442 Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 29 Vaihtolavakuljetukset - Pakettiautokuljetukset - Lokahuolto SIEVI Tuomo Ojala - Kalliontie 129, Koivisto - 040 527 4157 Lähikauppa T:mi Jämsä Laitala p. (06) 886 614, 044 5403 444 - Lounaspalvelut - Kokouspalvelut - Pitopalvelut Puh. (06) 885 132 tai 044 365 3146 Jussinmäentie 1 B, Sievi. Puh. (08) 482 177 www.kimppakoti.fi TOHOLAMPI Ullavantie 1, 69300 Toholampi, Puh. (06) 885 885 Puh. 0400 768 323, Kannustie 140, 69300 TOHOLAMPI ULLAVA Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 30 VETELI YLIVIESKA LVI- ja Metalliasennus J. Puusaari Oy p. 0400-564 061 Puh. 040 742 2667. Oosintie 8, 69700 Veteli kari.heikkala@pp.inet.fi 31 Priotec tähtää merkittäväksi muovialan toimijaksi - Meillä on tuotannossa myös erittäin laaja konekanta, jonka sulkuvoimat vaihtelevat 25 tonnista 240 tonniin. Voimme tehdä suurimmillaan kilon painoisen ja vesiämpärin kokoisen tuotteen. Liedes korostaa, että yrityksen pitää pystyä tuottamaan lisäarvoa asiakkailleen. - Muovituotteet ovat yleensä niitä kaikkein halvimpia osasia teollisuuden tuotannossa. Paitsi että tuotteen pitää luonnollisesti olla laadukas, sama korkea laatuvaatimus koskee toiminnan laatua. Esimerkiksi tilausvahvistuksen asiakkaat haluavat nopeasti. Meidän täytyy olla lisäksi joustavia ja valmiita neuvottelemaan asiakkaan kanssa mahdollisista muutoksista. Priotecin arvoja ovat asiakaslähtöisyys, rehellisyys, aito kommunikointi sekä jatkuva parantaminen. - Asiakkaat haluavat asioimisen helppoutta ja rehellisyyttä. Esimerkiksi sitä, että jos joku asia ei meiltä onnistu, se sanotaan suoraan. Kiina-buumin jälkeen asiakkaiden käyttäytymisessä on havaittavissa uudenlaisia merkkejä. - Kun teollinen asiakas haluaa muutoksia, ne on toteutet- Jorma Uusitalo Kokkolalainen Priotec Oy on alunperin Kannuksen Eskolassa vuonna 1990 perustettu teknisen muovin asiantuntija. Yrityksen silloiset omistajat huomasivat, että ruiskupuristettavilla muovituotteilla oli tuohon aikaan kysyntää erityisesti Oulun-seudulla. Tänä päivänä Priotec on osa FW Capital-konsernia, johon kuuluvat lisäksi teollisuuden prosessitoimituksiin erikois- ”yrityksen pitää pystyä tuottamaan lisäarvoa asiakkailleen” tuneet Fineweld Oy ja Fineweld Sverige Ab sekä Teräspalvelu Ketepa Oy. Valtaosa tuotannosta teollisuuden alihankintaa Viimeisten neljän vuoden aikana Priotec on kasvanut voimakkaasti sekä orgaanisesti omaa liikevaihtoaan kasvattamalla että yritysostojen kautta. Kuluvan vuoden alussa yhtiö osti Mietko Oy:n ruiskupuristusta koskevan liiketoiminnan. Marraskuussa TJ Muovi Oy:n osakekanta, tuotevalikoima ja asiakassopimukset siirtyivät Priotec Oy:lle. - Neljä vuotta sitten alkoi yrityksen määrätietoinen kehittäminen ja sitä kautta liikevaihdon kasvattaminen. Tavoitteena on saada Kokkolaan pitkällä aikavälillä merkittävä muoviteollisuuden kansainvälinen toimija, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Mika Liedes. Hänen mukaansa kasvuvauhti on ollut hyvä, ja tällä hetkellä yrityksellä on asiakkuuksia eri puolilla Suomea. Viennin osuus on noin 20 prosenttia. Yrityksen tuotannosta 80 prosenttia koostuu teknisen muovin alihankinnasta teollisuudelle, ja loppuosa on Priotecin omia tuotteita. Vuonna 2009 yhtiö lanseerasi oman Priot-tuotemerkin. Vuosien varrella Priotec on solminut useita merkittäviä tuotantosopimuksia. No- Toimitusjohtaja Mika Liedes (vas.) ja Janne Järvikylä tarkistavat, että valmis tuote on suuri sellainen, kuin sen kuuluukin olla. kia Siemens Networksin kanssa syntyi yhteistyösopimus suojakorkkituotteesta vuonna 2009. Seuraavana vuonna oli vuorossa sopimus samasta tuotteesta Foxconnin kanssa. Nokia Siemens Networksin ja Foxconnin lisäksi Priotecilla on muitakin merkittäviä asiakkuuksia kuten tamperelainen Artekno Oy, Sievin Jalkine, Boliden ja Pisla Oy. Tuotteen ja toiminnan oltava laadukkaita Mika Liedeksen mukaan yksi syy siihen, miksi Priotec on voittanut merkittäviä asiakkuuksia, on henkilökunnan ammattitaito. - Meillä on työntekijöitä, joilta löytyy yli 20 vuoden kokemus teknisestä muovista. Pystymme hallitsemaan koko tuotantoprosessin suunnittelusta varastointisopimukseen, jota asiakkaat erityisesti arJuhani Brusin on yksi Priotecin palveluksessa olevista teknisen muovin ammattilaisista. vostavat. tava nopeasti. Monet yritykset ovatkin tuoneet muotteja Kiinasta takaisin Suomeen, koska täällä asiointi on joustavampaa ja helpompaa esimerkiksi kommunikoinnin ansiosta. Tuotekehittelyssä on hänen mukaansa tärkeää osata arvioida, millainen muovilaatu sopii parhaiten asiakkaan kulloiseenkin tarpeeseen. - Tuotekehitystä teemme pääsääntöisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalla voi olla vaikkapa tuotekuva, josta lähdemme yhdessä kehittämään tuotetta, joka on mahdollista ruiskupuristaa. Tuotekehityksessä on keskeistä ammattitaidon lisäksi se, että työntekijät sitoutuvat asiakkaaseen ja hänen tarpeisiinsa, Liedes korostaa. Priotec hoitaa myös asiakkaidensa muottien huollon. Muotit ostetaan joko kotimaasta tai Kiinasta sen mukaan, miten asiakas haluaa. Jos muotit hankitaan Kiinasta, silloinkin sen hoitaa kotimainen yritys. - Tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä muovia voi tehdä Suomessa teollisesti, ja kotimaassa on paljon asiakkaita, jotka tarvitsevat muovia. Meiltä vaaditaan kuitenkin paljon työtä, jotta Priotec tunnetaan markkinoilla entistä paremmin. Sen takia meillä käy paljon yritysvieraita, koska haluamme osoittaa heille, että Kokkolassa toimii alan kansainvälisen tason toimija, Liedes sanoo. 32 VoisimmeKo oLLa aVuKsi? olemme yrityksen kumppani, kun yritys kehittää toimintaansa kehittää henkilöstönsä osaamista Haluatko kehittää ammattitaitoasi? Löydä täydennyskoulutuksemme. Tarjoamme koulutuksia ajankohtaisista työelämän, johtamisen ja liiketoiminnan teemoista. www.chydenius.fi -> Kauppatieteet Käy nettisivuillamme jättämässä yhteystietosi niin lähetämme kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän asiakaskirjeemme ja tietoa ajankohtaisista koulutuksistamme! oPisKeLe non-sToP! Avoimen yliopiston monipuolisesta opintotarjonnasta löydät aina oikeat opinnot: ajanvietteeksi tai ammatinvaihtoon, täydennyskoulutuksen tarpeeseen tai tutkinnon tavoitteluun. Opinnot vastaavat tavoitteiltaan, tasoltaan ja vaatimuksiltaan Jyväskylän yliopiston antamaa opetusta. näiden aineiden opinnot voit aloittaa avoimessa yliopistossa milloin haluat, non-stop: Aikuiskasvatustieteen perusopinnot (JY, 25 op) Hyvä elämä ja etiikka (JY, 5 op) Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot (JY, 25 op) Erityispedagogiikan perusopinnot (JY, 25 op) Matematiikan perusopinnot (JY, 25 op) Nuorisotutkimuksen perusopinnot (JY, 25 op) Psykologian aineopinnot (JY, 35 op) Psykologian perusopinnot (JY, 25 op) Sosiaalitieteiden perusopinnot (sosiaalityö) (JY, 25 op) Sosiaalityön aineopinnot (JY, 60 op) Tietotekniikan perusopinnot (JY, 25 op) Varhaiskasvatustieteen perusopinnot (JY, 25 op) Yhteystiedot: Talonpojankatu 2B, Kokkola PL 567, 67701 Kokkola opintoneuvonta@chydenius.fi www.chydenius.fi Menestyvä brändi pienellä budjetilla -seminaari keräsi salin täyteen osallistujia. Kuvassa luennoitsija Patrick W. Jordan, joka on alansa johtavia asiantuntijoita. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan yrittäjät ja Centria tutkimus ja kehitys Huomio myyntiin!-projekti sekä Best-Hall Oy. aan! kelem s i p o a o l u rvet Te KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS w w w. c h y d e n i u s . f i 33 Greenhouse-projektilla tehokkuutta kasvihuoneeseen Aleksi Hauhtonen esittelee kasvihuonekurkkua. Kasvin alaosasta poimitaan joka päivä kypsät kurkut. Tyhjä varsi kootaan sivuun ja tehdään tilaa ylempänä varressa kasvaville hedelmille. Jotta kasvihuone tuottaisi parhaan mahdollisen sadon, olosuhteet pitää säätää tarkasti. Automatiikkaa lisäämällä vähennetään työtä kasvuympäristön tarkkailussa ja lisätään kasvintuotannon tehokkuutta. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Greenhouse-projektissa kehitetään antureita kasvualustan kosteuden mittaukseen. Yhteistyökumppanina hankkeessa on Kannuksen kauppapuutarha. Kannuksen kauppapuutarhan kasvihuoneissa on ollut jo pitkään käytössä antureita, jotka mittaavat muun muassa lämpötilaa. Kehitteillä oleva anturi mittaa kasvuvillan kosteutta, johtokykyä ja lämpötilaa. – Käyn kerran päivässä kaikki kasvihuoneet läpi ja mittaan villasta kosteuden, johtokyvyn ja lämpötian. Greenhouse-projektissa on kehitetty anturia, joka mittaa samoja lukemia ja minä näen arvot koneen ruudulta, kertoo toimitusjohtaja Aleksi Hauhtonen. Tavoitteena on saada anturit myös säätelemään kastelua. Jos mittaustulos osoittaisi kosteuden kasvualustassa laskeneen liian alas, automatiikka käynnistäisi kastelun. Nykyään Hauhtonen säätää kasteluohjausta itse tekemiensä mittausten mukaan. Kokeilujen myötä on saatu kehitettyä anturi, jonka tuottamat mittaustulokset vastaavat hyvin käsin tehtyjä mittauksia. Seuraavaksi yritetään saada anturit toimimaan langattomasti. – Langattomuudessa olisi etuna, että voisin halutessani siirtää anturia toiseen paikkaan. Langallista on vaikeampi siirtää, selittää Hauhtonen. Omavaraisuutta energiantuotantoon Greenhouse-projekti yhdistää yliopistokeskuksen eri tieteenalojen asiantuntemusta kasvihuoneen tehokkuuden parantamiseksi. Informaatioteknologian tutkijat kehittävät antureita, kun taas toisessa osassa projektia kemistit testaavat mahdollisuuksia saada aikaan energiaomavarainen kasvihuone. Tutkijatohtori Tero Tuuttila yliopistokeskuksesta selittää, että tarkoituksena on kaasuttaa orgaanista ainetta, esimerkiksi puuhaketta ja kasvijätettä, sähköksi ja lämmöksi. Syntyneestä tuotekaasusta yritetään erottaa hiilidioksidi niin, että sen voi johtaa kasvihuoneeseen. Aleksi Hauhtonen huomauttaa, ettei hiilidioksidin erottelua voida suin päin kokeilla kasvihuoneessa, jossa tuotetaan syötäviä kasveja. Ensin täytyy testata laboratoriossa, että hiilidioksidi on riittävän puhdasta. Hauhtonen pitää Greenhouse-projektissa mukanaoloa sekä mielenkiintoisena että yrityksen toiminnalle merkittävänä. Hän toteaa, että Suomen korkeiden tuotantokustannusten takia täytyy koko ajan etsiä keinoja tehostaa tuotantoa. Lähiruokaa Kannuksesta Kannuksen kauppapuutarha kasvattaa kurkkua ja salaattia kasvihuoneissa ympäri vuoden. Suurin osa tuotteista myydään PohjoisSuomen alueelle. Hauhtonen pitää pahimpana kilpailija ulkomaista tuontia, joka laskee vihannesten hintoja niin, että välillä joudutaan myymään tappiolla. Hän vakuuttaa, että puhtaasti tuotetun kotimaisen kurkun tunnistaa mausta. – Suomessa ei voi käyttää tuholaisten ja tautien torjuntaan myrkkyjä. Tuholaisia torjutaan petopunkeilla ja tauteja sienivalmisteilla. Ulkomailla saatetaan käyttää kovia myrkkyjä ja kasvit voivat kasvaa ulkona valtateiden varsilla. Täällä kasvihuoneessa kulkiessani voin itse syödä kurkun pensaasta, se on puhdas. Kasvava kiinnostus lähiruokaan näkyy yrityksen tuotteiden kysynnässä. Hauhtosen mukaan Kannuksen kauppapuutarhan kasvattamat vihannekset mielletään vielä Oulussakin lähiruoaksi. – Kuluttajat ovat alkaneet hiljalleen ymmärtää lähiruoan merkityksen. He ovat valmiita jopa maksamaan siitä, etteivät tuotteet ole kiertäneet monen käden kautta. Teksti ja kuva: Päivi Vuorio Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 34 Maanrakennustyöt ammattitaidolla - rakennuksien pohjatyöt - jätevesijärjestelmät - pelto- ja metsäojitukset - ym. kaivuutyöt Tmi Joonas Rautakoski Kiskotie 4, Ylivieska puh. (08) 424 915, 0400 689 291 Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Autopalvelu Parkkila Oy 35 Suopellontie 4, Ylivieska. Puh. 044 2628 474 Telkkätie 7 as 2. 84100 YLIVIESKA Puh. 0440 294 510 Arvonlisäverotuksen verokannat nousevat Jatkuvana suorituksena tapahtuvissa tavaran ja palvelun myynneissä (esimerkiksi Arvonlisäverotuksen kaikkia verokantoja nostetaan yhdelvuokrauspalvelu) vastike lä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta. Muutoksessa somääräytyy ajan kulumisen perusteella. Jos vuokranmaksuvelletaan samoja siirtymäsäännöksiä kuin vuoden 2010 jakso on 1.9.2012–28.2.2013, palvelu katsotaan suoritetukkesällä, jolloin verokantoja nostettiin edellisen kerran. Nyt si 28.2.2013 ja sovellettava kannattaakin palauttaa mieleen Verohallinnon ohje alvverokanta on 24 prosenttia koko jaksolta. Jos myyjä muutoksista vuodelta 2010. saa ennakkomaksun ennen 1.1.2013, myyntiin sovelletaan 23 prosentin verokantaa. Osamaksukaupassa vetavaran tai palvelun myyn- vuoksi. ronsuorittamisvelvollisuus Mitä verokantaa nistä, sovellettava verokanta Verokannan muuttuessa syntyy, kun tavara luovutetaan sovelletaan? on 23 prosenttia, kun asiakas keskeneräisiin palvelumyyn- ostajalle. Tavaran tai palvelun toimitushetki ratkaisee oikean verokan- maksaa suorituksen vuonna teihin sovelletaan palvelunan. Verokanta ei siis määräy- 2012. Jos asiakas kuitenkin suorituksen päättymisajanko- Oikaisuerien verokanta dy laskutus- tai maksuhetken maksaa myyjälle kertyneen hdan verokantaa. Palvelu Annettuihin alennuksiin, luotvuoden katsotaan suoritetuksi, kun se totappioihin ja muihin oikaimukaan. Poikkeuksena on ennakkomaksun kuitenkin ennakkomaksu, jon- 2013 puolella, verokanta on on tosiasiallisesti asiakkaan sueriin sovelletaan sitä veroka verokanta määräytyy makkantaa, joka oli voimassa, kun suhetkellä voimassa olevan tavara tai palvelu suoritettiin. verokannan mukaan. MuuOikaisuerät tulee kohdistaa tos tulee ottaa huomioon tatoimitusperiaatteen mukaan, loushallinnon järjestelemissä vaikka kysymyksessä olisi aija sopimuspohjissa. kanaan ollut esimerkiksi enJos yleisen verokannan alainen tavara tai palvelu on nakkomaksu. toimitettu tämän vuoden Laura Kurki puolella, verokanta on 23 prosenttia, vaikka asiakas mahdollisesti maksaisikin laskun ensi 24 prosenttia. Myyjän pitäisi käytettävissä. Jatkuvana suor- Lisätietoa: Verohallinnon ohje vuoden puolella. Toisaalta, näin ollen tietää laskutush- ituksena tapahtuviin tavaran alv-muutoksista 2010: www. jos myyjälle kertyy ennakko- etkellä, koska asiakas maksaa ja palvelun myynteihin sovelvero.fi > Syventävät vero-ohlettava verokanta määräytyy laskun. Odotettavissa on, maksua vuoden 2012 puolella vuonna 2013 toimitettavasta että verokantamuutos aiheut- tilitysjakson päättymishetkellä jeet > Arvonlisäverotus > Veyleisen verokannan alaisesta taa jonkin verran lisätyötä voimassa olevan verokannan rokannat > Arvonlisäverokankorjauslaskujen tekemisen mukaan. tojen muutos (1.7.2010) Tavaran tai palvelun toimitushetki ratkaisee oikean verokannan. Verohallinnon laskutusohjetta päivitetty Laskutukseen tulee muutoksia 1.1.2013. Kunkin kohdan jälkeen mainittu numero viittaa Verohallinnon ohjeen lukuihin Minkä EU-maan laskutussäännöksiä sovelletaan? - Arvonlisäverolaissa säädetään, milloin laskutukseen sovelletaan Suomen säännöksiä (4). Laskunantovelvollisuus - Tavaroiden yhteisömyyntejä koskevista ennakkomaksuista ei enää ole velvollisuutta antaa laskua (5.1). - Lasku on annettava myös eräistä toisessa EU-maassa tapahtuvista myynneistä, jotka ovat Suomessa verottomia (5.2). - Yhteisömyyntejä ja toisen EU-maan arvonlisäverolain (AVL) 65 §:ää vastaavan säännöksen mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa verotettavaa palvelun myyntiä koskevien laskujen antamiseen on säädetty määräaika (5.6). - Tavaroiden yhteisömyynnistä on annettava lasku viimeistään tavaran toimituskuukautta seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä (5). Laskumerkinnät - Laskumerkintävaatimuksia on tarkennettu käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa, marginaaliverotusjärjestelmää sovellettaessa ja kun ostaja laatii laskun (6.1). - Ulkomaan valuutan muunnossa euroiksi voidaan käyttää myös Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia (6.1). - Kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia sovellettaessa vähäarvoisen laskun yläraja nousee 400 euroon (6.2). Laskuihin liittyvä varmistusvelvollisuus - Laskujen alkuperän aitous ja sisällön muuttumattomuus sekä luettavuus on varmistettava koko säilytysajan (7). Lisätietoja: Laskutusohje on luettavissa kokonaisuudessaan verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2012 > Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa ( 18.10.2012) 36 PERHO Mikroyritysten määrä myönteinen mahdollisuus Jorma Uusitalo joista yhdestä kolmeen henkilöä työllistäviä mikroyriYritysneuvoja Mikko Hänni- tyksiä on 92 kappaletta eli nen Kaustisen seutukunnasta 59 prosenttia koko yrityspitää mikroyritysten määrää kannasta. Seitsemän pertyöllistää myönteisenä mahdollisuutena holaisyritystä 8-15 työntekijää. YrityksisPerholle. - Toimialan kehittäminen, tä suurin työllistäjä on Jetyritysten osaamisasteen nos- ta-konserni yli sadalla työtaminen, tuotteiden ja palve- paikallaan. Kuluvan vuoluiden edelleen kehittäminen den tietojen perusteella viisekä julkisten yritystukien si prosenttia kuljetuksissa, hyödyntäminen mahdollista- teollisuudessa ja palveluissa vat kasvua jopa yhden henki- toimivissa yrityksissä suunlötyövuoden verran. Tavoit- nittelee henkilöstön lisääteena voisi olla puolet mik- mistä. Vuoden 2010 tilastojen peroyrityksistä, joka tarkoittaa jopa 45 uutta työpaikkaa, rusteella työllisen työvoiHänninen sanoo. Yritysten en- man määrä oli Perhossa 1 sisijaisena tavoitteena on hä- 151 henkilöä. Heistä palvenen mukaansa tehdä kannat- luissa työskenteli 633 työntavaa liiketoimintaa, minkä tekijää eli 55 prosenttia. Jaseurauksena syntyy uusia työ- lostuksessa työpaikkoja oli 265 (23 prosenttia) ja alkupaikkoja. tuotannossa 230 (20 prosenttia). Muilla aloilla oli töissä Yli puolet työ23 perholaista eli kaksi propaikoista palveluissa Perhossa on 155 yritystä, senttia työllisestä työvoi- Suurimmat työpaikkaodotukset Perhossa kohdistuvat jalostukseen liittyvien työpaikkojen määrän kasvuun. masta. - Alkutuotannossa muutosta tapahtuu siten, että tilakokojen myötä vakituiset kausiluonteiset työtilaisuudet lisääntyvät työsuhteiden ja yrityksinä tuotettavien palveluiden osalta. Alkutuotannon vähenevä osuus elinkeinorakenteessa hidastuu. Työpaikkaodotukset kohdistuvat jalostukseen, jossa mahdollista on kymmenen prosentin kasvu rakentamiseen ja alihankintaan liittyvän yritystoiminnan ansiosta, Hänninen toteaa. Seutukehittäjällä merkittävä rooli Mikko Hännisen mukaan seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä rooli elinkeinopolitiikan koordinaattorina ja toimeenpanijana. Kaustisen seutukunta ja KASE Yrityspalvelu vastaavat kuntien elinkei- nopolitiikan toteuttamisesta. - Palveluja kehitetään suuntaan, jossa yritysneuvonnan tuottavuutta, vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä pyritään parantamaan panostamalla verkostoyhteistyön kehittämiseen. Hänninen kertoo, että yhteistyö on käynnistynyt hyvin Kaustisen seutukunnan alueella. Yhteistyön kehittämistä ohjaa erillinen yrityspalvelutiimi, joka koostuu yhteistyösopimuksen sopineista rahoittajan edustajista, ja puheenjohtajana toimii yrityksen edustaja alueelta. - Verkostoyhteistyökumppanit muodostuvat alueelle yrityspalveluita tuottavista yhteistyökumppaneista ja heidän palveluistaan. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Kaustisen TE-toimisto, ProAgria Keski-Pohjanmaa, Finnvera, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ja kuntien yrittäjäyhdistykset, Keski-Pohjanmaan CENTRIA-yksiköt, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Pirityiset ry:n paikallinen toimintaryhmä, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, kehittämisyhtiöt sekä KeskiPohjanmaan koulutusyhtymä, Hänninen luettelee esimerkkejä. Kase Yrityspalvelu on osa valtakunnallista Yritys-Suomi-palveluverkostoa. Sen ansiosta yritykset, yritysten perustajat ja yrittämisestä kiinnostuneet saavat julkisia yrityspalveluita tasapuolisesti ja yhtäläisin perustein koko maassa mahdollisimman vaivattomasti ja samana toimintamallin pohjalta. Yhteistyökumppaneiden kanssa olemme kokoontuneet yhteen laatimaan yhteiset tuotekortit. Niissä ku- vataan palveluiden sisältöä ja sitä, miten palvelut tuotetaan. Marraskuussa kokoonnuimme suunnittelemaan yhteistä toimintasuunnitelmaa. Siinä korostuvat viestinnän kehittäminen ja toimenpiteiden alueellinen vaikuttavuus sekä sen mittaaminen. - Kaikessa toiminnassa verkoston yhteistyökumppaneiden yhteisenä tavoitteena on, että yrittäjä tai yrittäjäksi aikova löytää palvelut, ja toimenpiteissä hyödynnetään verkoston koko osaamista. Yrittäjä ohjataan seudullisen yritysneuvonnan palveluiden käyttäjäksi, jota kautta aukeavat koko verkoston palvelut, seudullisten yrityspalvelujen koordinaattorina toimiva Hänninen esittelee verkoston toimintaperiaatteita. Yritysneuvonnassa hänen vastuukuntia ovat Halsua, Lestijärvi ja Perho. 37 PERHO Perhossa asiat tehdään perholaisella tavalla Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Terhi Möttönen esittelee Perho-aiheista lautapeliä, jonka myyntituloilla yhdistys sai talousasiansa hyvälle mallille. naisyrittäjille, koska kaikki yritykset kokoon katsomatta ovat tärkeitä. Perhossakin on kokeiltu monenlaista, mutta täälläkin kasvu lähtee pienistä yrityksistä. Jo se, että yksinyrittäjä palkkaa työntekijän, on iso juttu, Möttönen korostaa ja kertoo, että tyky-päiviäkin yhdistys on järjestänyt lähes vuosittain. Tänä vuonna yrittäjäyhdistys tarjoaa perinteisen joulunavauksen sijasta kuntalaisille jotain uutta. - Joulukuussa aattoon saakka joka päivä yhdessä paikallisessa liikkeessä avautuu uusi joulukalenterin luukku. Kyseisessä liikkeessä on erikoistarjouksia, ja asiakkaat voivat täyttää siellä arpalipun, joka osallistuu jouluaattona lahjasäkin arvontaan. Perinteisesti yrittäjät järjestävät lisäksi jouluruokailun, jonne yritykset voivat tuoda työntekijöitään jouluaterialle. Kieltämättä tekemistä on nytkin paljon, mutta yhdistyksen sihteeri Rauni Kivelä on järjestelyissä loistavana apuna. ”Jäsenetujen merkitys muistettava” Perho täyttää ensi vuonna 145 vuotta, ja juhlavuodelle on Möttösen mukaan suunnitteilla ”isompia juttuja”. - Meillä yrittäjäyhdistyksessä ovat jäseninä myös maatalousyrittäjät, ja teemme MTK:n kanssa erittäin hyvää yhteistyötä. Olemme muun muassa valinneet yhdessä Vuoden yrittäjä-palkin- Jorma Uusitalo te on 70-75 prosentin luokkaa, ja jäsenistö on tosi aktiivista. Perhon Yrittäjäyhdistyksen Yrittäjäyhdistyksen hallitukpuheenjohtajan Terhi Möt- sessa on hyvä henki, ja hallitösen mukaan Perhossa asi- tus on kokouksissa hyvin paiat on tapana tehdä sillä omal- kalla. Kaiken kaikkiaan yritla, perholaisella tavalla. Kun täjien kanssa on helppo asioipuheenjohtaja esittelee yhdis- da, Möttönen kehuu. tyksen toimintaa, käy pian selväksi, että ainakin yrittäjäyh- Kuljettajakoulutus distyksen tapauksessa perho- kiinnostaa muuallakin lainen toimintatapa on mitä Pari vuotta sitten yrittäjäyhkannatettavin. Perhossa yrit- distys laittoi kerralla taloustäjien järjestäytymisaste on asiansa kuntoon. Syntyi Perkorkea, ja erilaista toimintaa ho-aiheinen lautapeli, joka viime vuosiin mahtuu kiitettä- hauskalla tavalla esittelee paikallisia yrityksiä. vän runsaasti. - Lautapeliä myytiin joulun - Meillä järjestäytymisas- alla lahjaksi yli tuhat kappaletta. Idea syntyi siitä, kun yksi tuttava toi näytille Mouhijärvi-pelin. Yhtenä iltana aloimme tuumata, että me toteutamme sen vielä paremmin. Yksi perholainen erikoisuus on kuljettajakoulutus, jota yrittäjäyhdistys on ollut järjestämässä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kyseessä on EU-direktiivien mukainen koulutus. Kursseja on ollut tähän mennessä kymmenkunta ja niille on kova kysyntä, sillä pelkästään Perhossa kuljetusalalla työskentelee noin 70 henkilöä. - Saimme järjestettyä koulutuksen edullisesti paikkakunnalla. Kuljettajien ei tarvitse lähteä täältä muualle oppiin, vaan kouluttajat matkustavat Perhoon. Kursseille on tullut osanottajia naapurikunnistakin Seinäjoki-KokkolaJyväskylä-akselilta, puheenjohtaja kertoo. Yrittäjäyhdistys on osallistunut kesäisin myös Perhopäivän järjestelyihin, ja keväinen Hyvän olon-päivä on sekin saanut ihmiset aktiivisesti liikkeelle. - Hyvän olon -päivä on kohdistettu erityisesti pien- ja non saajan, joka tänä vuonna oli Korjaamo Lauri & Ville Rauma eli yritys, jossa Ville on tullut kaveriksi isä-Laurin perustamaan yritykseen. Tulevana juhlavuonna todennäköisesti valitsemme erikseen Vuoden yrittäjän, Naisyrittäjän, Nuoren yrittäjän ja mahdollisesti Maatalousyrittäjän. Yrittäjäyhdistys on ottanut kantaa myös ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. - Äskettäin yrittäjäyhdistys asettui tukemaan kuntaa ambulanssiasiassa. Nyt ambulanssiavun saa 15-20 minuutissa mutta on kaavailtu, että jatkossa ambulanssi tulisi Vetelistä asti ja veisi potilaan Kokkolaan, Möttönen sanoo. - Kunnanjohtaja on yleensä paikalla yhdistyksen hallituksen kokouksissa. Yhdessä vaiheessa järjestettiin yrittäjien aamukahvit, ja sen perinteen voisi taas herättää henkiin. Samoin yrittäjien yhteisestä rekrypäivästä on hyviä kokemuksia, ja sitäkin voisi ajatella ensi kesälle. Möttönen sanoo, että yrittäjyys on Perhossa varteenotettava vaihtoehto työllistyä tulevaisuudessakin. Tärkeää on, että yrittäjät uskaltavat investoida ja että maataloudessa tehdään sukupolvenvaihdoksia. - Jos yrittäjäjärjestöön halutaan uusia jäseniä, silloin on tärkeää, että yrittäjä kokee jäsenyyden kannattavaksi. Käytännössä se tarkoittaa erityisesti sitä, että jäsenetujen merkitystä ei unohdeta. Perholaiset yritykset ovat näkyvästi esillä Möttösessä ja kirkonkylällä loistavissa toteemipaaluissa. 38 PERHO Muoviitala kehittää uutta hyvällä menestyksellä Sukupolvenvaihdoksen myötä vastuu yrityksestä on siirtymässä Antti (vas.) ja Ari Viitalalle. ennakkoluuJorma Uusitalo menestystään lottomalla ja määrätietoisella Muoviin liittyviin innovaati- tuotekehityksellä. - Tuotekehitys lähtee asioihin erikoistunut Muoviitala on erinomainen esimerkki akkaiden tarpeista. On tärkesuomalaisesta pk-yrityksestä, ää, että uudet tuotteet tuotjoka on luonut vahvasti omaa tavat asiakkaalle lisäarvoa ja että tuotteet ovat kustannustehokkaita valmistaa, sanoo Mehtä-Porasessa toimivan yhtiön toimitusjohtaja Tapio Viitala. Hän korostaa, että yritys tuottaa muovista uusia innovaatioita yli 30 vuoden kokemuksella. Muoviitalan yksi merkittävimmistä ratkaisuista on yli kolmen vuoden tuotekehityksen tuloksena syntynyt sälekaihtimien turvakaihdinmekanismi. EU-direktiivin mukaan kaihtimissa ei enää saa turvallisuussyistä johtuen roikkua vapaana naruja, koska pahimmillaan ne aiheuttavat lapsille hengenvaaran. Yrityksen mallisuojatussa mekanismissa kaihtimen kaikki toiminnot ovat yhden napin takana mukaan lukien kaihdinnarun sisäänkelaus ja kaihti- men vapautus. - Kuluttajien on hyvä olla tietoinen tällaisesta ratkaisusta, jotta he osaavat esimerkiksi ikkunanvaihtojen yhteydessä vaatia ikkunoihin turvakaihtimet, Tapio Viitala sanoo. Tuotekehitys saman katon alla Tuotantoon on edennyt myös yhtiön kehittämä muovinen ikkunakehys. - Oviteollisuudelle suunnattu ikkunakehys on sekin merkittävä oma innovaatio, johon meillä on olemassa mallisuojattu kiinnitysratkaisu. Muovista tehty ikkunakehys on helppo valmistaa ja kiinnittää. Se kestää lisäksi sään vaihteluita kuten kosteutta. - Tuotekehitystyö on jatkuvaa, koska sillä se leipä teh- dään. Samalla kehitämme tuotteiden tuotantoprosesseja. Meidän yksi etu on sekin, että tuotekehitys tapahtuu saman katon alla muiden toimintojen kanssa, Tapio Viitala jatkaa ja kertoo, että uusia, muoviin perustuvia tuotelanseerauksia on tulossa lähi aikoina. Vuodet ovat osoittaneet, että tuotekehityksen lisäksi kilpailussa menestyminen edellyttää korkeaa toimitusvarmuutta sekä kohdallaan olevaa hinta-laatusuhdetta. Muoviitalan toimittamien tuoteartikkeleiden määrä on suuri, yli 350. Yksi osa yrityksen toimintaa on muottituotanto yhtiön omille asiakkaille sekä yrityksille, joilla ei ole omaa muottien valmistusta. - Metallin työstöä tehdään neljässä CNC-työstökeskuk- sessa ja tarvittaessa myös alihankintana. Sen lisäksi meillä on kokoonpanopalvelu, jos asiakas niin haluaa. Asiakkaalle kokoonpanopalvelu on kustannustehokas ratkaisu ja se vähentää reklamaatioita, koska teemme vaadittavat tarkastukset ennen tuotteiden lähettämistä eteenpäin, kertoo tuotannosta vastaava Antti Viitala. Kylmäkonepalvelut uusi aluevaltaus Muoviitalan uusin aluevaltaus on kesällä käynnistynyt kylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen asennukset ja huollot sekä ajoneuvojen ilmastointihuollot. - Tällä alueella ei ole alan tarjontaa eli on asiakkaiden etu, kun he saavat tarvitse- Onrakenne tarttui tilaisuuteen Myyntisihteeri Ulla-Maija Purosaari, hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hirvinen ja tuotantopäällikkö Samuli Humalajoki ovat tyytyväisiä ovat tyytyväisiä Onrakenteen hyvin sujuneeseen alkutaipaleeseen. 39 PERHO mansa palvelun läheltä. Minulla on käytynä kylmäkonekoulutus mikä on edellytys alalle, joka on luvanvaraista ja tarkasti säädeltyä, Ari Viitala kertoo. Koska Perhon seudulle kyseiset palvelut on tähän saakka toimitettu kaukaa, asiakas hyötyy Arin mukaan lisääntyneestä tarjonnasta nopeampina toimitusaikoina ja edullisempina hintoina. Muoviitalassa on meneillään sukupolvenvaihdos, kun perheen lapset Antti ja Ari ovat vähitellen ottamassa vastuun yrityksen toiminnasta. - Jo nyt olen voinut ottaa vähän helpommin, koska pojat ovat ottaneet asioita hoitaakseen. Sukupolvenvaihdosta on tähän mennessä tehty vajaat pari vuotta ja tarkoitus on, että se viedään läpi 3-5 vuoden aikana., Tapio Viitala kertoo. Hänen mukaansa kokemus on jo nyt osoittanut, että sukupolvenvaihdos kannattaa aloittaa riittävän varhain. Jokainen tapaus on omanlaisensa ja on tärkeää, että sukupolvenvaihdos onnistuu optimaalisesti niin luopujien kuin jatkajien näkökulmasta. Jorma Uusitalo Vuonna 2010 perustettu Onrakenne Oy tarttui tilaisuuteen, joka mahdollisti yritykselle lähes sananmukaisesti lentävän lähdön. - Onrakenne on vienyt valmispiippukäsitteen uudelle tasolle, ja yrityksen käyttämä menetelmä on ainutkertainen, sanoo yrityksen tuotantopäällikkö Samuli Humalajoki. Yritys itse määrittelee toiminta-ajatuksensa seuraavasti: - Onrakenne Oy on pitkälle jalostettujen rakennustuotteiden valmistaja. Toiminta-ajatuksena on yhdistää rakennustuotteiden valmistukseen ja toimitukseen kokonaisajattelu. Yhtiö huomioi käyttäjien ja asiakkaiden tarpeet, ja vastaa niihin kokonaisratkaisuilla. Aina pyritään siihen, että asiakas voi todeta saaneensa valmiin tuotteen helposti ja lisäksi nopeasti paikalleen asennettuna. Onrakenne Oy:n tuotteet ovat teollisesti valmistettuja valmiina asiakkaalle toimitettavia suomalaisia laatutuotteita. Kuopiosta löytyi bisneksen paikka Onrakenteen syntyvaihe liittyy kolmisen vuotta sitten konkurssiin ajautuneeseen kuopiolaiseen Piippumiesosakeyhtiöön. Kyseinen yritys aloitti 2000-luvun alussa oikeasti valmiiden savupiippujen valmistuksen. Muoviitalan työntekijöistä yhteiskuvassa Ville Kytölä (vas.), Veijo Kivelä, Seija Kivelä, Helinä Viitala, Tapio Viitala, Ari Viitala ja Antti Viitala. - Meille tarjoutui mahdollisuus hieman yllättäen. Piippumiehen kokonainen kiviainerakenteinen piippu herätti meissä kiinnostuksen, ja kävimme toimitusjohtaja Kari Sivulan kanssa Kuopiossa tutustumassa, voisiko siinä olla meille bisneksen paikka. Onrakenne perustettiin 2010, jonka jälkeen yhtiö osti Piippumiehen konkurssipesän ja siirsi tuotannon Perhoon, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hirvinen. Samuli Humalajoen tavoin Hirvinen painottaa sitä, että Onrakenteen tapauksessa puhutaan aidosti valmiiden savupiippujen valmistuksesta ja asennuksesta. - Noin 30 senttimetrin mittainen pätkä ei ole valmispiippu. Moni asiakas on ymmärtänyt, mistä valmispiipussa todellisuudessa on kyse, vasta siinä vaiheessa kun nosturi on ajanut pihaan, Hirvinen nauraa. Onrakenne valmistaa valmispiippuja OnPiippu-tuotemerkillä. Yhtiön asiakkaita ovat rakentajat, talotehtaat ja rakennusliikkeet. Hirvisen mukaan valmispiippu tarjoaa monissa kohteissa merkittävän kilpailuedun. - Varsinkin silloin, kun aikataulut ovat kireät, valmispiippu on ylivertainen ratkaisu. Sama koskee talvirakentamista. Myös Onrakenteen toimialalla kehitys kulkee kohti entistä laajempia kokonaisuuk- sia. - Aloitimme pelkällä savupiipulla mutta huomasimme pian, että tarvitaan kokonaisuus, jossa on mukana kokonaisena toimitettava takka. Markkinoilla on selkeä tarve tällaiseen kokonaisratkaisuun. Tulikivi innostui yhteistyöstä, ja lopulta varsin nopeasti, vajaan vuoden kestäneen kehitysprosessin jälkeen, asensimme ensimmäiselle ulkopuoliselle asiakkaalle Valmistulikokonaisuuden loppuvuodesta 2011. Onpiipun tavoin myös Valmistuli poikkeaa olennaisesti markkinoilla tähän as- ti nähdyistä ratkaisuista, Hirvinen kertoo. Takan ja piipun asennus tapahtuu muutamassa tunnissa kertakäynnillä, ja se soveltuu uusien talojen lisäksi saneerauskohteisiin. Valmistuli-kokonaisuuksia ja Onpiippuja saa muun muassa suoraan Onrakenteelta, Tulikivi-studioista ja talopakettien mukana. Kehitystyö kasvun perustana Onrakenne kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti. Viime vuonna liikevaihto asettui hieman vajaaseen miljoonaan euroon, ja tänä vuonna liikevaih- Voimakkaassa kasvuvauhdissa oleva Onrakenne on vienyt valmispiippu-käsitteen uudelle tasolle. don arvioidaan kasvavan noin 20 prosenttia. Yrityksellä on 13 työntekijää, minkä lisäksi yhtiö ostaa ulkopuolelta muun muassa jonkin verran asennuspalveluita, pellityksiä, kuljetuksia ja nosturipalveluita. - Paljon muuta emme ole ehtineet toistaiseksi tehdäkään kuin kehitystyötä. Aluksi paransimme merkittävästi perustuotetta. Tuotantoprosessia on kehitetty, ja meille on tullut uusia tuotteita kuten tulisijan päältä lähtevä piippu ja korvausilmapiippu. Olemme kehittäneet lisäksi systeemin, jonka ansiosta Valmistuli-toimituk- set on helppo rakentaa rossipohjataloihin. Myös pellitykseen on kehitetty menetelmä, joka mahdollistaa pellitysten tekemisen valmiiksi tehtaalla, Hirvinen luettelee. Hänen mukaansa olennaista on se, että kaikkea kehitystyötä tehdään markkinoiden ehdoilla. - Jatkossa kehitystyö painottuu asennuksien ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Loppuasiakkaan näkökulmasta koko toiminnan tavoitteena on mahdollisimman nopea ja helppo toimitus. 40 PERHO Sukupolvi vaihtui Ikiliikussa Jorma Uusitalo K-Market Ikiliikusta on tullut perholaisille vuosikymmenien kuluessa tuttu ja turvallinen ostospaikka. Monille ohikulkijoillekin Ikiliikku on pitäjän keskustassa tuttu maamerkki, joka kuuluu kunnan kuvaan aivan samalla tavalla kuin muutaman sadan metrin päässä sijaitseva Perhon Esso, joka nykyisin kantaa St1:n värejä. Ikiliikussa kaupankäynti jatkuu tutuissa merkeissä myös äskettäin tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Mauri ja Marjatta Minkkinen ehtivät pitää kauppaa 27 vuotta vuodesta 1984 alkaen. Nyt vetovastuu on nuorella kauppiaspariskunnalla, kun perheen poika Jari Minkkinen ryhtyi K-kauppiaaksi yhdessä Ritva-vaimonsa kanssa. Ensi askeleet kaupan lattialla Liekö odotettavissa vielä seuraavakin Minkkisten kauppiassukupolvi, sillä haastatteluhetkeen kaupan kahvihuoneessa osallistui myös Jarin ja Ritvan Amanda-vauva. Sen li- Jari ja Ritva Minkkinen ovat Ikiliikun uusi kauppiaspariskunta. Kuvassa myös Amanda-vauva. Tuija Humalajoki (oik.) ja Raija Pannula perholaisille tärkeän palvelutiskin äärellä. 41 PERHO säksi perheessä on 2-vuotias Mirella. - Minun kauppiastarina alkoi jo kaksivuotiaana. On olemassa kuva, jossa äitini täyttää hedelmähyllyä ja minä olen siinä kainalossa. Todennäköisesti opin kävelemäänkin täällä kaupan lattialla, Ja- tenyt mukaan. Sen ansiosta myös vanhempani pystyivät jäämään kerralla pois käytännön töistä. Äiti toki on edelleen taustatukena, ja isä kulkee kaupassa kiireapulaisena ja kassalla silloin, kun apua tarvitaan, Jari kertoo. Hänen mukaansa päätöstä Työt tahtovat seurata kotiin ja helposti huomaamme puhuvamme sohvalla siitä, mihin hintaan Juhla Mokkaa pitäisi myydä ri nauraa. Kauppiasura vaatii kuitenkin hurjan työmäärän ja sitoutumisen, eikä kauppiaana jatkaminen ollut Jarille itsestään selvyys. Lopulta Ritvan rooli oli ratkaiseva. Hän tuli Ikiliikkuun ensimmäisen kerran töihin jouluapulaiseksi 2002. Siitä työmäärä vähitellen lisääntyi. - Yksin en olisi tähän ryhtynyt, ellei Ritva olisi läh- ryhtyä kauppiaiksi helpotti se, että molemmat ovat nähneet vuosien aikana hyvin konkreettisesti sen valtavan työmäärän, minkä kauppiasura vaatii. - Tämä ratkaisu helpottaa perhe-elämää mutta tuo myös omat haasteensa. Työt tahtovat seurata kotiin ja helposti huomaamme puhuvamme sohvalla siitä, mihin hintaan Juhla Mokkaa pitäisi myydä, Jari myöntää. - Itse olen tykännyt kaupan alan työstä alusta alkaen. Työ on vaihtelevaa, ja tässä saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Ikiliikun vakiintunut asema näkyy esimerkiksi siinä, että kaupalla on paljon vakioasiakkaita ja pitkäaikaisia työntekijöitä, Ritva jatkaa. Jari sanoo yhdeksi hyväksi puoleksi sen, että kauppiaana näkee oman työnsä kädenjäljen. - Ala on haasteellinen, mutta omien ratkaisujen tulokset näkyvät viime kädessä myynnin kehityksessä ja asiakastyytyväisyydessä. Jos ei ole paloa ja tahtoa, ei tule myöskään tulosta. Hän kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että Ikiliikku on pystynyt tarjoamaan työntekijöille pitkiä työuria ja työllistämään monta perholaista. Tällä hetkellä kaupassa työskentelee kauppiaspariskunnan lisäksi kahdeksan työntekijää. Palvelutiski, palvelualttius ja käyttötavarat Ei ole mikään yllätys, että Perhossakin vähittäiskaupan kireä kilpailutilanne aiheuttaa hinnoittelupaineita. Joskus on tehtävä myös uhrauksia, mutta ketjutausta toisaalta mahdol- listaa paremmin vaikkapa kilpailutilanteen vaatiman hinnoittelun sekä tuo näkyvyyttä markkinoinnin kautta. Ikiliikun yhdeksi vahvaksi kilpailutekijäksi kauppias sanoo palvelutiskin. - Perholaisille palvelutiski on tärkeä asia, ja se tulee selkeästi esille esimerkiksi asiakaskyselyissä. Monissa paikoissa palvelutiski on entistä harvinaisempi palvelumuoto, ja siksi sitä osataan arvostaa. Jarin mukaan yksin palvelutiski ei kuitenkaan riitä, vaan kilpailussa menestymiseen tarvitaan muutakin. - Monipuoliset elintarvikevalikoimat, pakatun lihan tarjonta sekä kilpailukykyiset hinnat ovat tärkeitä. Sen lisäksi Ikiliikun yksi etu on käyttötavaravalikoima. Perholaisille meidän käyttötavaratarjonta on tärkeä erityisesti siksi, että erikoisliikkeet häviävät näin pieniltä paikkakunnilta. Nyt ei jokaista käyttötavaraa tarvitse lähteä hakemaan muualta. Jarin ja Ritvan vapaa-aika kuluu paljolti lasten kanssa. Jari hyppää kesällä joskus moottoripyörän selkään, ja talvella myös moottorikelkkailu auttaa pääsemään irti työkiireistä. Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 PERHO Perhon Sairaankuljetus Sami Syrjälä Oy Puh. 0400-462 109 PERHONJOKILAAKSON MONIPALVELU OY Puh. 0400 108 724 KUROTTAJAPALVELU RANNILA Puh. 044 3526 408 42 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola, p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 76 02 nina.niemi@yrittajat.fi Järjestösihteeri Heidi Huhtala p. 050 328 1769 heidi.huhtala@yrittajat.fi Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 riitta.hautala@yrittajat.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2012 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Tapio Uusitalo, Nivala Pirjo Tuikka, Lohtaja Sakari Klemola, Veteli Markku Kivi, Ylivieska 0400 689 864 0400 261 306 0400 287 650 0400 681 964 tapio.uuistalo@nivala.fi pirjo.tuikka@omanetti.fi sakari.klemola@klemolanbetonioy.fi markku.kivi@kotinet.com Kaudelle 2011-2012Varsinainen jäsen: Varajäsen: Haapajärvi Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kokkola Kälviä Lestijärvi Nivala Pedersöre Perho Reisjärvi Toholampi Ullava Ylivieska Pertti Lampela Hannu Mikkonen Milko Liedes Jani Korkiakangas Joakim Niemi Mervi Reini Harri Puskala Teijo Brandt Marja Poikkimäki ilm. myöhemmin Jorma Isomöttönen Jari Kivioja Hannu Piilola Päivi Rahkonen Matti Kyrölä Kreetta Kärkkäinen 08 764 900 Paavo Hietalahti 06 860 5000 Marko Niemonen 050 330 4686 Juha Enlund 0400 665 932 Hannu Göös 044 274 5135 Lahti Tuomo 0400 667 593 Lahja Hautamäki 050 545 5248 Jorma Tuikka 040 506 0340 Martti Liuska 040 555 8102 ilm. myöhemmin Antti Hietaniemi 0400 265 454 Jari Änäkkälä 040 9614610 Tapani Koskela 0440 656 232 Riitta Rahkola 06 889 161 Merja Sorvoja 0400 581 545 0400 796 999 0400 892 272 040 502 8806 0500 126 004 040 861 0671 Kaudelle 2012-2013Varsinainen jäsen: Varajäsen: Alavieska Himanka Kalajoki Kalajoki Kannus Kokkola Kronoby Lohtaja Nivala Pietarsaari Sievi Veteli Ylivieska Anja Anias 044 3032 722 Sami Verronen 050 530 4693 Juha Rahkola 0440 680 168 Matti Juola 020 7508 040 Jukka Kerola 0500 562 252 John Hagnäs 020 7658 201 Jarmo Nahkala 0400 767 117 Jorma Särkilä 050 4011 696 Kimmo Salmela 0400 841 720 Tuula Anttiroiko 044 0582 236 Maarit Kortetmaa 040 7658065 Matti Laitinen 0400 860914 ilmoitetaan myöhemmin Juhani Kuoppala 050 3317044 Urpo Korkiakoski 0400 586 425 Jaana Ilmonen 050 5906 378 Inke Saviluoto 040 741 6840 Esko Aho 0400 777 955 Antti Rantala 044 322 0447 Markus Orjala Teuvo Kiiskilä Heikki Rajala Terhi Vähäsalo Maarit Lehojärvi Matti Mehtälä PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2012 Alavieska Haapajärvi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Nivala Pedersöre Perho Pietarsaari Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska ¡ ¢ £¢ ¢¤ 040 510 5589 040 512 7221 0400 932 798 040 501 7693 06 831 1456 0400 867 085 0400 665 255 0400 160 205 050 596 0226 Jarmo Nahkala Kreetta Kärkkäinen Paavo Hietalahti Jorma Särkilä Kimmo Salmela Maarit Kortetmaa Juha Enlund Hannu Göös Tom Nylund Harri Puskala Jorma Tuikka Joonas Jukkola Urpo Korkiakoski ilmoitetaan myöhemmin Terhi Möttönen Virve Tiala Jari Änäkkälä Vesa Somero Heikki Luoma Päivi Rahkonen Esko Aho Antti Rantala 06 877261 08 442010 0500 455 600 044 359 4506 0400 193 423 08 410 6736 p. 0400 767 117 p. 08 764 900 p. 0400 669 322 p. 050 4011 696 p. 0400 841 720 p. 040 7658065 p. 0400 665 392 p. 044 2745 135 p. 020 764 9351 p. 0400 665 255 p. 040 5060340 p. 0440 319 153 p. 0400 586 425 hyotykuorma@skalyritys.com kreetta.karkkainen@korurasia.fi paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi jorma.sarkila@kotinet.com kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi maarit.kortetmaa@kotinet.com juha.enlund@pept.fi hannu.goos@korallituote.fi tom.nylund@fatex.org harri.puskala@kreivi-talo.fi lestipuu@lestijarvi.fi joonas.jukkola@jukkolasystems.fi urpo.korkiakoski@upicar.fi p. 040 583 2290 p. 050 5636 541 p. 040 961 4610 p. 044 5177 891 p. 0400 265 992 p. 0500 126 004 p. 0400 777 955 p. 044 322 0447 mottonenterhi@hotmail.com virve.tiala@hotmail.fi valmistusjaasennuspalvelu@co.inet.fi vesa.somero@rakennusliikesomero.com heikki.luoma@kase.fi paivi.rahkonen@ullava.fi osmoaho@osmoaho.fi antti.rantala@hotellikaenpesa.fi 43 PARHAAT PALVELUT LAKIASIAT FYSIOTERAPIAA JA KUNTOUTUSTA TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET MAANRAKENNUSTA LÄMPÖ- JA KYLMÄERISTYSTÄ LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT VARTIOINTIA SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET TYÖTERVEYSHUOLTOA DOKUMENTIN JA TULOSTUKSEN HALLINTA TILINTARKASTUSTA MAALÄMPÖKAIVOT PESULAPALVELUA SISUSTAMISTA AUTONPESUA LÄMPÖÄ, ENERGIAA, PUHDASTA SISÄILMAA PERHEKOTITOIMINTAA Yrittäjä - mitkä ovat sinun tavoitteesi? Kysy tarjous ja varmista tavoitteittesi saavuttaminen! heini.salmu@valmennuskumppani.fi puh. 040-5158 156 Katso lisätietoja: www.valmennuskumppani.fi Palveluihimme kuuluu mm. Ilmalämpöpumpun Ilmastointien VALMENNUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAT Henkilökohtainen coaching auttaa kehittämään itseäsi ja yritystäsi tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Sähkötie 6, 69100 KANNUS, Puh/fax (06) 870 850. Timo Hyväri Vesa Malmberg MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET 44 Joulurauhaa ja Siunattua Uutta Vuotta 2013 Julfrid och Välsignat Gott Nytt År 2013 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013 Fridfull Jul ocn Gott Nytt År 2013
