doc4/2013 - Viestimix
download 
Report Transcription
4/2013 - Viestimix
YRITTÄJÄ-LEHTI 1 4/2013 Yrittäjien erinomainen valinta KONICA MINOLTA Hyvä suunnittelu auttaa kansainvälistymisessä Kannuksen Yrittäjien puheenjohtaja Mari Huuki korostaa hyvän ennakkosuunnitelman ja budjetoinnin merkitystä, kun yritys suunnittelee hakeutumista kansainvälisille markkinoille. Sivu 3 KONICA MINOLTAN tulostamisen ja asiakirjahallinnan ratkaisut - kosketusvärinäytöt helpottavat käytettävyyttä joka päivä! Venäjällä on riskejä ja isoja mahdollisuuksia Sivu 6 Finpro toiminta uudistuu ensivuonna Sivu 7 Konica Minoltan ympäristöystävälliset ja palkitut bizhub-monitoimilaitteet ovat kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä toimistojärjestelmiä. Uusien laitemallien kosketusvärinäytöt helpottavat käytettävyyttä joka päivä - niiltä toiminnot, valikot ja tilailmoitukset ovat selkeästi luettavissa ja hallinnoitavissa. Ota yhteyttä meihin. Tulemme kertomaan kuinka voit tehostaa asiakirjojesi sähköistämistä, arkistointia ja vielä säästää kustannuksissa. OPS-palvelukokonaisuus mahdollistaa yksinkertaisen ja selkeän rajapinnan tulostusympäristön jatkuvaa kehittämistä varten. Voit alentaa tulostamisen- ja asiakirjahallinnan kustannuksia jopa 20-30%. Soita ja pyydä meidät veloituksettomalle kartoituskäynnille yritykseesi. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Lappeenrannassa Talouskasvu ja hyvinvointi yrittäjyyden varassa Sivu 10-11 Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy Heinolankaari 12, KOKKOLA Kauppiaankatu 2, PIETARSAARI www.kp-konttoripiste.fi Soita ja varaa esittely: Tuomo Lahti 0400 667 593 Timo Kuivanto 040 550 5793 Kenneth From 040 527 7315 Kokkolan kuntasivut Sivu 15-23 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Kunnan päättäjillä on valtaa vaikuttaa oman kunnan yritysten menestymiseen M enestyvien yritystensä kautta kunnat takaavat sekä palvelut, verotulot että työpaikkojen ylläpitämisen. Asiasta on tehty mielenkiintoinen väitöstutkimus. Turkulaisen VTM Jarkko Heinosen taloustieteen väitöstutkimus osoittaa, että kuntien toiminnan kautta rakentuva aluetason hallinnollinen toimintaympäristö vaikuttaa yritystoiminnan menestykseen ja alueen kilpailukykyyn. Näinhän olemme ajatelleet yrittäjien ja kuntajohdon useissa yhteisissä palavereissa jo kauan. Valitettavasti kaikkien kunta päättäjien ymmärrys elinkeinoelämän ja yrittäjyyden vaikuttavuudesta omaan hyvinvointiin ei vaikuta vielä tarpeeksi kunnan päätöksentekoon. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ottivat viime hallituksen kokouksessa kantaa koskien kuntien hankintoja. Erityisesti kuntien Sote- puolen palveluiden hankinnat tulevat olemaan suuressa merkityksessä siksi, että alueelle keskitetty palvelu jättää myös merkittävän määrän euroja omaan kuntaan. Lisäksi väitöstutkimus osoittaa, että kunnan yritysilmapiiri on yritystoiminnan kehittymiseen vaikuttava alueellinen toimintaympäristötekijä. Tulosten mukaan keskeisimpänä tekijänä kuntaorganisaation yritystoimintamyönteisyyden muodostumisessa voidaan pitää kunnan yleistä asenneilmapiiriä, jonka muodostumisessa kunnan ylin päätöksentekotaso on ratkaisevassa asemassa. ‒ Käytännössä asenteet näkyvät erityisesti siinä, kuinka joustava ja yritystoiminnan tarpeita ymmärtävä neuvottelukumppani kunta on ja kuinka hyvin kunnan hallintoorganisaatio yritysten näkökulmasta toimii, Heinonen itse sanoo. Tutkimuksessa selvitettiin yrityskyselyn avulla kaikkiaan 65 kunnan yritysilmapiiriä. Kaikki tarkasteltavat kunnat ovat oman seutukuntansa väestömäärältään suurimpia kuntia. Suomen kilpailukyky myös kuntien vastuulla Tutkija muistuttaa, että kunnat ovat aluetason tärkeimpiä julkishallinnon toimijoita, joilla on sekä hallinnollista valtaa että resursseja toteuttaa yritystoiminnan edellytyksiin suoraan vaikuttavia päätöksiä. ‒ Kunnilla on iso vastuu sellaisen aluetason yritystoimintaympäristön rakentamisessa, joka tukee Suomessa toimivien yritysten mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Heinosen mukaan kuntien erityisvastuulla on mahdollisimman hyvän aluetason hallinnollisen toimintaympäristön ylläpitäminen. Allekirjoittanut lisää tähän myös maakuntien roolin. Maakuntien Liittojen tulee vaikuttaa väkevästi oman alueensa menestykseen huolehtimalla aluehallinnon päätöksenteon pysymisen omalla alueella. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alue on erityinen siksi, että sillä on useamman maakunnan alueella paikallisia yrittäjäyhdistyksiä. Niin Oulun Eteläinen kuin Kokkolanseu- P U H E E N J O H T A J A N tu kuin muut jokiseudut aina Pietarsaareen saakka antavat alueemme yrittäjille enemmän synenergiaetuja. Tämä nähtiin Kokkolassa järjestetyssä erinomaissa Meeting Point tapahtumassa. Lisäksi alueemme yrittäjien, kuntien ja seutukuntien välinen yhteistyön kehittäminen antaa mahdollisuuden tuottaa innovatiivisempia ideoita. Alueemme yritykset kattavat monipuoliset toimialat ja hyvin erilaista osaamista kunhan niistä vain tiedetään myös omalla alueella. Menestystä yritystoimintaan ja innovatiivisuutta kuntapäättäjien päätöksentekoon Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 P A L S T A Tekemättömän työn kustannuksiin on puututtava tavalla tai toisella A jankohtainen taloustilanne korostaa entisestään pk-sektorin merkitystä työllisyyden hoidossa. Väestön ikärakenteen muutos edellyttää työn tuottavuuden parantamista. Tuottavuuden parantaminen vaatii työmarkkinoiden toiminnan parantamista antamalla yrityskohtaiselle sopimiselle enemmän tilaa. Työolobarometrien mukaan työolot ja työntekijöiden viihtyvyys ovat erityisen korkealla tasolla pienimmissä työnantajayrityksissä. Lainsäädäntöä kirjoitettaessa ei ajatella, millaisia seurauksia laeilla on yritysten mahdollisuuksiin työllistää. Nykyinen työehtojen määräytymisjärjestelmä yleissitovuuksineen on liian vaikeaselkoinen pienyrityksille, joissa sitä tulkitsevat maallikot. Myös viimeaikaiset muutokset työlainsäädännössä ovat huolestuttavia. Lokakuun alussa voimaan astunut säädös vuosilomapäivien ja säästövapaiden siirrosta, jo ensimmäisestä sairauspäivästä lukien, on kova isku pk-yrityksille. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen esille tuoma avaus lomarahojen ja pekkaspäivien poistamisesta saa jäsenyrittäjiltä kovan kannatuksen. Jopa 70 prosenttia yrittäjistä poistaisi molemmat ja 23 pro- senttia poistaisi joko pekkaset tai lomarahat. Vain seitsemän prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ei kajoaisi kumpaankaan. Kyselyyn vastasi 5200 yrittäjää. Yrittäjäjärjestö on nostanut esiin useita asioita jolla voitaisiin vähentää työttömyyttä erityisesti nuorten parissa. Oppisopimuskoulutuksen rinnalla voitaisiin kokeilla uutta, vailla tutkintoa oleville nuorille suunnattua koulutussopimusta. Opiskelijat olisivat oppilaitoksen kirjoilla opiskelijoina ja saisivat palkan sijaan opintotukea. Työnantajat vastaisivat käytännön ammattitaidosta. Oppisopimus on sinänsä yrittäjille hyvä, mutta taloudellisesti raskas malli. Tällä uudella vaihtoehdolla opiskelija saisi konkreettista työkokemusta ja kädentaitoja, ammattitutkinnon lisäksi. Pienten lasten vanhempien ja huoltajien mahdollisuuksia, sovittaa yhteen perhe- ja työelämä nykyistä joustavammin, onnistuu parhaiten parantamalla heidän taloudellisia mahdollisuuksiaan osa-aikaiseen työskentelyyn. Olemmekin ehdottaneet että alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla, viikkotuntien mukaan. Erilaisia menetelmiä ja uusia kokeiluja on tehtävä jotta Suomi Oy pysyy kilpailukykyisenä. Tämänvuotisen valtakunnallisten Yrittäjäpäivien teemana oli, Ylitetään rajat. Tämä ajatus täytyy viedä läpi niin keskustelun avauksissa, kuin omassa yritystoiminnassakin. Yhteistyöterveisin Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Painopaikka: Botnia Print Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh. 0500-561 145 Puh. (08) 4118 500 Puh. 0400-400 143 Puh. 045- 6383 051 Kokkola YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Hyvä suunnittelu auttaa kansainvälistymisessä Kannuksen Yrittäjien puheenjohtaja Mari Huuki korostaa hyvän ennakkosuunnitelman ja budjetoinnin merkitystä, kun yritys suunnittelee hakeutumista kansainvälisille markkinoille. Viennin edistämiseen liittyvien kokemustensa perusteella Huuki korostaa, että aiotun kohdemaan markkinat kannattaa tutkia hyvin etukäteen ennen lopullisia päätöksiä. Miksi vienti ja kansainvälistyminen ovat tärkeitä asioita keskipohjalaisille pk-yrityksille? Vienti ja kansainvälistyminen ovat tärkeää ylipäätään Suomelle ja myös Keski-Pohjanmaalle. Se tuo rahaa alueelle sekä työpaikkoja, ja on imagollisesti positiivinen asia. Keski-Pohjanmaalla on ilahduttavan paljon pk-vientiyrityksiä, ja tämä lisää myös välillisiä viejiä, jotka toimivat alihankintaketjussa. Näillä vientiyrityksillä on positiivinen psykologinenkin vaikutus. Uskalletaan ehkä helpommin lähteä vientiä haistelemaan, kun naapuriyrityskin tekee niin. Meillä on myös hyviä vientiä tukevia asioita, kuten satama, rautatiet ja kansainvälisiä kuljetuspalveluita tarjoavat kuljetusliikkeet. Rintarinnan kulkee kattava koulutus. Samoin asiantuntija-apua ja tukea on saatavilla kehitysyhtiöiden, yrittäjäorganisaatioiden ja Elyn eri toimintojen kautta puhumattakaan useista projekteista. Asiantuntijoiden kanssa keskustelemalla saa selville oman yrityksen kannalta parhaat tukitoimet. Millaisena näet kansainvälistymisen tällä hetkellä alueen yritysten näkökulmasta? Kansainvälistyminen on aina haasteellista ja varsinkin tällä hetkellä. Epävakaa Euroopan tilanne huolestuttaa, varsinkin kun media änkeää negatiivisia uutisia. Onneksi monet tapaamani yritysten edustajat näkevät tilanteen suhteellisen hyvänä. Tilauskanta on ok ja jopa kasvua nähtävissä. Toisaalta olen törmännyt siihen, että asiakkaat eivät saa lainaa investointeihin ja se vaikuttaa koko alihankintaketjuun. Jos kaikki alkavat murehtimaan tilannetta eivätkä tohdi tehdä mitään, silloin varmistetaan, että kaikki stoppaa. Mitkä ovat yleisimmät esteet pk-yritysten kansainvälistymiselle? Kaikki lähtee näkemykse- ni mukaan strategiasta. Onko yrityksen strategiassa mietittynä kansainvälistyminen? Tai onko strategiaa ylipäätään!? Pikavoittoja saa harvoin ja jos et panosta asiaan, on turha odottaa suuria tuloksia. Kansainvälistyminen ei ole halpaa eikä nopean aikataulun hommaa, vaan se vaatii panostusta ja aikaa – sekä oman budjetin ja suunnitelman. Kassavirran on oltava kunnossa, jotta investointeja vientiin voidaan tehdä. Esteitä voi olla myös resurssien puute ja osaaminen (kielitaitokin), samoin pelko ja epävarmuus, ehkä rasistinen ajattelukin. Apua on saatavilla. Sekä konkreettista asiantuntija-apua että avustuksen muodossa olevaa. Erittäin suuri riski on, jos yritys kuvittelee jo osaavansa kaiken. On uskallettava myöntää omat heikkoutensa ja silloin on mahdollista kehittyä. Millaisia asioita kansainvälisille markkinoille pyrkiminen edellyttää yritykseltä? Strategia, suunnitelma ja budjetti on syytä olla mietittynä, kassan tulee olla varau- tunut vientitoiminnan investointeihin. Asiat eivät tapahdu usein hetkessä, joten sinnikäs tulee olla. Vientimyynti saattaa ottaa vuosia, ennen kuin menee plussan puolelle. Resursseja täytyy olla ympärillä ja sopivimmat avustukset hyödynnettyinä (esim. avainhenkilön palkkaaminen, vientipäällikkö, messuavustus, vientiverkostohankkeet…). Itse olen törmännyt joskus siihen, että yritys joka harkitsee vientiä, haluaa mennä Saksaan. Kun kysyn, miksi juuri Saksaan, saan vastauksen, että kun ”kaikki” ovat siellä. Sinänsä ok, Saksa on iso maa ja markkina (jo Saksan sisällä on useita erilaisia markkinoita erilaisine säädöksineen jne.), mutta jos ”kaikki” ovat jo siellä, niin olisiko joku muu maa ehkä parempi vaihtoehto? Näitä asioita kannattaa tutkia etukäteen, eikä lähteä ihan summassa viemään juttuja eteenpäin. Onhan sekin yritykselle säästöä, kun tehdään markkinatutkimus, josta selviää, että se ei olekaan sopiva vientimaa. Mieluummin niin kuin että mennään tutkimatta, käy- tetään paljon rahaa ja todetaan hitaiksi reagoimaan sähköposjälkeenpäin, että rahaa ja ai- teihin ja huonoiksi hoitamaan kaa valui hukkaan. solmittuja suhteita jälleenmyyjään. Kyllä jälleenmyyMitä ovat asiat, joita kan- jä varmasti mielellään edussainvälisille markkinoille taa yritystäsi, jos tarjoat heilmielivän yrityksen on tehtävä le riittävän määrän huomiota, ensimmäisenä? tarvikkeet myyntityöhön, tuStrategia, suunnitelma ja kea ja kontaktia. Myös henkibudjetti. Miksi yritys haluaa lökohtaista, ei pelkkiä sähkökansainvälistyä? Mitkä ovat posteja. yrityksen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet? Mitkä on Mistä yritys voi saada apua ja taloudelliset ja henkiset re- neuvoja? surssit? Mikä on se kohdemaa, Apuja on saatavilla paljon: jonne haluamme? Millä tuot- kehitysyhtiöt, Ely-keskukset, teilla tai palveluilla lähdemme Viexpo, Finpro, Kauppakaliikenteeseen? Mikäli yritys ei marit, projektit ja mikä usein ole tehnyt aiemmin vientitoi- unohdetaan: toisten vientiyrimintaa, ja ei oikein tiedä, mi- tysten mentorointi! kä maa olisi paras kohde, on En malta olla ottamatta esilaina hyvä aloittaa lähimark- le tarkemmin meidän mainikinoista. Esimerkiksi Poh- ota avustussysteemiä. Ollaan joismaista. Täytyy myös ottaa kiitollisia, että meillä on tälhuomioon, että jos yritys etsii laisia tukimuotoja. Kuitenesim. jälleenmyyjää, ei pelk- kin niissäkin on kehittämikä jälleenmyyjän löytyminen sen varaa. Suomi on insinööaina riitä, vaan molemmilla ripainotteinen maa. Se on hieosapuolilla tulee olla saman- no asia, mutta joskus mennään suuntaiset tavoitteet. Jos suo- metsään, kun ei ajatella markmalainen yritys haluaa kasvaa kinoita vaan mennään ns. inja jälleenmyyjä ei, jossain vai- sinööri edellä. Mielestäni Suoheessa tulee ristiriita. messa olisi asennemuutoksen Suomalaisia moititaan usein paikka, kautta linjan, sillä näkemykseni mukaan ei voi olla tuotekehitystä ilman markkinoinnin/asiakkaan osuutta. Kaupallistaminen ja tuotteistaminen kuuluvat tuotekehitykseen ihan alusta saakka! Liian usein yrittäjällä on asenne markkinointia kohtaan erittäin kriittinen ja siihen panostetaan rahallisesti paljon vähemmän ja asennoidutaan kriittisesti. Yritys laittaa rahaa tuotekehitykseen, saa siihen paljon avustusta ja kun tuote putkahtaa ulos, ei olekaan enää rahaa tuotteen lanseeraukseen. Ei ole muistettu ehkä miettiä, kenelle tuotetta on tarkoitus myydä, miten jne. Mustavalkoistan nyt tätä asiaa: avustusta saa siis tuotekehitykseen, mutta ei tuotteen lanseeraukseen, joka todella vaatii myös rahaa! Kuitenkin saadaan avustusta yrityksen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Eli tässä on selvä rako, ja epäkohta! Tähän pitäisi saada järkiperäisempi tapa ilman että ”vääristetään kilpailua”. Onko yrityksen näkökulmasta merkitystä sillä, onko suuntana esimerkiksi Aasia tai Keski-Eurooppa? On merkitystä, mikä vientimaa on kyseessä. Kuljetuskustannusten ja tullimaksujen lisäksi merkitystä on vientimaan tavoilla, (ja näitäkin asioita markkinaselvitykses- Kansainvälistymisen asiantuntijan palkkaaminen tulee usein halvemmaksi kuin kantapään kautta op- sä tutkitaan): mikä on kunkin vientimaan vaikkapa jakelupiminen, Mari Huuki sanoo. kanava, tai mikä on jokin lainsäädännöllinen asia, joka voi johtaa tuotemodifikaatioon, joka taas vaikuttaa hintaan. Esimerkiksi. Ja kielimuuri voi olla korkeampi vaikkapa Aasian maissa kuin Euroopassa. Kulttuurierot ja bisneskäyttäytyminen. Ja yrityksen oma kokemus viennistä vaikuttaa myös. Ehkä esimerkiksi Etelä-Korea ei ole paras vaihtoehto vientitoimintaa aloittavalle yritykselle. Voi tietysti olla, että yrityksellä on tuote, jolle sellaisenaan sopii vaikkapa tuo mainittu Etelä-Korea Kunnon valmistelulla varmistetaan, että homma lähtee pelittämään. Mitä ovat yleisimmät virheet, joita vientiin tähtäävä yritys voi tehdä? Ei tehdä suunnitelmaa, huonossa talous- ja kassatilanteesta haetaan viennistä lohtua, ei myönnetä omia heikkouksia, pelätään ja ei käytetä asiantuntija-apua, ei tehdä riittäviä selvityksiä. Tuotannollisessa yrityksessä saattaa olla niin, että kassavirta ei riitä muun muassa koneiden valmistukseen ja voi tulla kapasiteettiongelmia. Miksi yrityksen kannattaa maksaa kansainvälistymiseen liittyvästä asiantuntijaavusta? Yrityksen on analysoitava, mitä asiantuntija-apua se tarvitsee. Kiteytettynä voisi sanoa, että asiantuntijan palkkaaminen tulee usein halvemmaksi kuin kantapään kautta oppiminen. Asiantuntijan palkkaamiseen on olemassa avustuksia, ja näistä on mahdollista saada kustannustehokas paketti kasaan. Onko joku ilmansuunta tai toimiala, jonne tällä hetkellä kannattaa erityisesti suunnata? Tällä hetkellä kovassa nosteessa on Afrikka. Sinne tehdään paljon selvityksiä, mutta jos ajatellaan pienen keskipohjalaisen yrityksen näkökulmasta, voi Afrikka tuntua aika vieraalta kohdemarkkinalta. Ehkä välillinen vienti, alihankintaketjussa toimiminen, olisi järkevintä jos se sopii yrityksen pirtaan muuten. Lähtökohtaisesti miettisin kuitenkin jokaisen yrityksen kohdalla, mitä tuotteet tai palvelut ovat, ja selvittäisin niille markkinoita. Esimerkiksi maatalouskoneita valmistavan yrityksen kannattaa seurata, missä maassa halutaan uusia konekantaa, ja missä valtio tukee paikallisia viljelijöitä. 4 YRITTÄJÄ-LEHTI Esittelyssä järjestöpäällikkö Nina Niemi Maataloustöistä vastapainoa konttorityölle Uudessa juttusarjassamme esittelemme Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimiston henkilökuntaa. He ovat tulleet tutuiksi alueen jäsenyrityksille työn merkeissä monista eri yhteyksistä, mutta mitä kaikkea henkilökunnan työhön kuuluu ja millainen on heidän ”siviiliminänsä”? Siitä kerromme tarkemmin esittelyissä, joista ensimmäisenä on vuorossa järjestöpäällikkö Nina Niemi. Kuka olet? Syntynyt Kokkolassa vuonna 1980. Kävin ruotsinkieliset koulut Kokkolassa ja valmistuin merkonomiksi 1999. Nykyisin asun Marinkaisissa, Lohtajalla aviomieheni Antin ja kahden poikamme Magnuksen (8v) ja Tomaksen (4v) kanssa. Vuonna 2000 tulin KeskiPohjanmaan Yrittäjille työharjoitteluun ja sillä tiellä ollaan edelleen! lemme tyttöjen kanssa sihteerin tehtävistä kokouksissa ja olemme apuna paikallisyhdistysten tapahtumissa. Olen mukana lisäksi eri projektien ohMikä on toimenkuvasi nykyi- jausryhmissä. sessä työssäsi? Annan yleisneuvontaa yrit- Mikä on parasta työssäsi? täjille, myös ruotsiksi. Vastaan Vaihteleva työnkuva. Saa viestinnästä, muun muassa olla kentällä yrittäjien parisesitteet, mainokset, lehdet sekä sa ja tietenkin mukavat työkaMillainen on aikaisempi työ- nettisivujen ja Facebookin päi- verit. historiasi? vittämisestä. Lisäksi vuorotteMillaisena yrittäjyys näyttäytyy työsi näkökulmasta? Yrittäjät ovat ystävällisiä, UUDET JÄSENET huumorintajuisia, kekseliäitä ja monesti liian vaatimattomia saavutuksistaan. Liika kiltteys voi kostautua Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 65 yritystä edellisen esimerkiksi nettihuijariyritysYrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! ten kanssa ja työsuhdeasioissa. Vaikkakin jäseninämme on yrittäjiä eri aloilta, on kaikilla Haapajärven Yrittäjät Reisjärven Yrittäjät kuitenkin sama piirre; tekemiAarrekirppu Cafe Ky Hierontapalvelu Tiia T:mi sen meininki! AAVA Sisustus Oy Talosuunnittelu Puputti EcoTili Karvonen Oy Miten vietät vapaa-aikaasi? Elämys & Catering Erämuru Sievin Yrittäjät Vapaa-aikana teen pääsäänJukta Avoin yhtiö Jhpac Oy töisesti maataloustöitä. TeimKauneuspiste Oriflane Sweden me vanhempieni kanssa su/Laura Koskela kupolvenvaihdoksen 2010, jolToholammin Yrittäjät MilkHeatH Oy loin otin vastuun maatilasta Verkkoseppä Mindpoint Oy Rödsön kylässä, Kokkolassa. T:mi Timo Vesaluoma Viljelemme siellä ohraa, kauTmi Marjojen osto ja Ylivieskan Yrittäjät myynti K. Kinnunen Entersec Oy HH Hammaspalvelut Oy / Ylivieskan hammaslääkärit Kalajoen Yrittäjät Hyvinvointipalvelu Steppi Oy Asennus Nevanperä Kiiltopiste Kuntosali- ja liikuntapalvelut GoFit Oy Mikko Hannula Tmi Maatila Matti Anttiroiko RS Link Oy Plassin Taksipalvelu Ari Östman Sami Seppälä Särkkäin Pihviravintola Oy - Pihvitupa Vieskan urakointi Touhunpaikka Ylivieskan Kivimiehet Ky - Äiti on hyvä ajamaan traktoria, paljastivat Nina Niemen pojat Magnus ja Tomas. raa ja nurmea. Lisäksi meillä on maitotila Marinkaisissa. Yhteistä peltopinta-alaa on noin 130 hehtaaria. Työ on sesonkiluonteista ja antaa hyvää vastapainoa toimistotyöl- le, vaikka päivät venyvät monesti pitkiksi. Pojat ovat mielellään mukana traktoritöissä. Liikunta painottuu enemmäkseen talvikauteen, jolloin käyn sählyssä ja zumbassa. Kannuksen Yrittäjät Autozi Isännöinti ja Kiinteistöpalvelu Hautala Ky Metsä- ja maaseutupalvelut Aittomäki Kaustisen Yrittäjät Kengitys & Metalli Jyri Koukkari Kone Myllymäki Kotisiivous Elina Luomala Jukka Tapio Pohjanmaan Lipputoimisto Oy Rakennussuunnittelu V.Karjalainen Oy Kälviän Yrittäjät Kotileipomo Ruotsalon Helmi Sähkötyö S. Pohjola TT-Valvonta Oy Lohtajan Yrittäjät Tmi Sari Puutio Pedersören Yrittäjät Wärns Metall Ab Kokkolan Yrittäjät Finmedex Ltd. K- Citymarket Kokkola Kampaamo Japi Avoin yhtiö Sähköteko Oy Tenhunen Marja-Liisa Tmi Rakennuspalvelu Nissilä Tyllis Oy Ab Työhyvinvointipalvelu Tiina Rautaoja Wesecon Oy Pietarsaaren Yrittäjät Captain Tuomela Tmi Kiosk 57 Alavieskan Yrittäjät Energia-Lehkoset Ay Nivalan Yrittäjät Aittolan Antiikki & Kiinteistönvälitys Oy LKV Nivalan JP-Osa Oy Nivalan Tulikukka Puutyö M.Laakkonen Ryhmäkoti Kestintupa Ky Tili- ja Kiinteistöpalvelu Korpi Oy Perhon Yrittäjät Humalajoki Teppo Sakari Koulutettu hieroja Anne Taipale Halsuan Yrittäjät Alajoen Mylly ja Saha Maatalouskauppa Iso-Karhu Oy YRITTÄJÄ-LEHTI Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n sääntömääräinen SYYSYKOKOUS Ke 30.10.2013 klo 18.00 Lohtajan metsästysseuran metsästysmaja, Pohjanlahdentie 2427, 68230 Lohtaja Sääntömääräiset syyskokousasiat. Minna Herlevi KPMG Oy:stä kertoo kokouksen alussa 2014 vuoden alussa tulevista veromuutoksista! Jäsenyrittäjät tervetuloa! Medlemsföretagare, ifall Ni vill ha organisationens post på svenska, informera oss på kontoret. Tilaisuus on yrittäjille, kuntapäättäjille ja yhteistyökumppaneille. Kimmo Hanhisalo, varapuheenjohtaja Jukka Ylikarjula, maakuntajohtaja Tommy Hellsten, teologi, terapeutti, kouluttaja ja kirjailija Juha Enlund, varapuheenjohtaja Jäsenyrittäjä, mikäli haluatte järjestön postia ruotsiksi, ilmoita siitä toimistollemme. Puh./Tel (06) 831 5292, riitta.hautala@yrittajat.fi ONNITTELUT 5 vuotta 21.10.2013 JE Team Oy, Nivala. 20 vuotta 20.10.2013 R&J Kauppi Oy, Ylivieska 25 vuotta 1.10.2013 Rakennus Puskala Oy, Kokkola, 20 vuotta 1.10.2013 Ravintola Junki/Raija Kuntsi, Alavieska, 5 vuotta 21.10.2013 Hierontapalvelu Teija Laasala, Möttönen, KALENTERI LOKAKUU 24.10. 27.10. 30.10. Yrittäjäilta, Pedersöre Toholammin Yrittäjät 60v. K-P:n Yrittäjien sääntömääräinen syyskokous, Lohtaja MARRASKUU 1.11. 7.-8.11. 8.11. 9.11. 12.11. 12.-16.11. 19.11. 21.11. 22.11. 22.-23.11. 26.11. 29.11. Huomisen tieto jo tänään - Mitä jokaisen yrittäjän pitäisi saada irti taloushallinnostaan? Yritystalo Evald Yrittäjän hyvinvointipäivät, Kalajoki Myynnin osaamisella lisää kauppoja, osa II Myyntitekniikka, Nivala Maakunnallinen Yrittäjä Gaala 2013, Kokkola Elmia Subcontractor 2013, Jönköping, Ruotsi Agritechnica 2013 –messut, Hannover, Saksa SY:n hallitus Google Analytics -käytön perusteet. Omalla koneellasi (webinaari) Företagare -lehti nro 3 Nivalan Konekapina, Aseman alue, Nivala K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 8 Google Analytics tehokäyttäjälle. Omalla koneellasi (webinaari) JOULUKUU 11.12. 13.12. 18.12. 20.12. K-P:n Yrittäjien alueellinen POMO I Huomisen tieto jo tänään - Tuloksellinen myyntityö, Yritystalo Evald Keski-Pohjanmaan Yrittäjät sanomalehti nro 6 K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 9 5 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Pitkäjänteisyyden ehdoilla Jorma Uusitalo ja jopa pelastusrengas silloin, kun kotimaassa markkinat eiUlkomaankaupassa korostuu vät vedä. pitkäjänteisyys, ja yritykseltä itseltään edellytetään omaa Vienti tasaa aktiivisuutta. Vaikka työtä suhdanneriskejä vaaditaan paljon, kansainvä- Kalajoen Himangalla toimilistyminen voi olla yrityksel- van Kensapuun liikevaihto le myös suuri mahdollisuus oli vuonna 2010 kymmenen miljoonaa euroa. Yrityksen toiminnan pääpaino on kotimaassa viennin osuuden ollessa 15 prosenttia. Vientipäällikkö Miia Petäjäsoja kertoo, että yrityksen vienti suuntautuu tällä hetkellä lähinnä Ruotsin ja Norjan markkinoille, jonne Ken- sapuu myy keittiöiden ja kylpyhuoneiden MDF-tuotteita. Venäjälle menee pienissä määrin lähinnä design-tuotteita erikoisväreillä ja erikoislakkauksilla. - Venäjän-vienti on tällä hetkellä hyvin pientä mutta 1990-luvun lamavuosina sen merkitys oli merkittävä jopa yrityksen koko olemassaolon kannalta. Vaikka toiminta Venäjällä on ollut viime vuosina pientä, tutkimme siellä markkinoita, Petäjäsoja Venäjällä on riskejä ja isoja mahdollisuuksia Jorma Uusitalo vaihtoehto muutenkin kuin suuren asukasluvun perusVenäjä on laaja maa, totesi ai- teella. - Suomalaistuotteilla on kanaan eräs tunnettu keskipohjalainen mediavaikutta- hyvä brändi Venäjällä. Sielja palattuaan vierailulta sil- lä arvostetaan suomalaista loisesta Neuvostoliitosta. Ny- ammattitaitoa ja laadukkaita kyinen Venäjä todellakin on tuotteita. Kun hinta, laatu ja laaja maa, jonka yli 140-mil- toimitusaika ovat kohdallaan, joonaisen väestön elintaso ja niin mahdollisuuksia on, sasitä myöten ostovoima kasva- noo Viexpossa venäjänkielisten markkinoiden asiantuntivat. Länsinaapurina Suomes- jana toimiva Roman Kurzhusa tiedetään sekin, että maan nov. kehittymätön hallinto ja lainsäädäntö saattavat aiheuttaa Tilanteet voivat ikäviä yllätyksiä myös maa- muuttua yhtäkkiä han etabloituneille suomalai- Kurzhunov sanoo, että Venäsyrityksille. Siksi Venäjän- jän-markkinoita harkitsevien viennin aloittamisessa koros- on tärkeä tiedostaa sikäläinen tuu huolellinen etukäteistyö toimintaympäristö. - Poliittinen toimintaymerilaisine yksityiskohtineen. päristö on sellainen, että lait Riskeistä huolimatta Vesaattavat muuttua todella nonäjä on suomalaisyrityksilpeasti. Yllätyksiä voi ilmele kuitenkin varteenotettava tä, kun yritys on tekemisissä vaikkapa tullin, verottajan tai poliisin kanssa. On varauduttava esimerkiksi siihen, että venäläinen partneri, jolla menee tällä hetkellä hyvin ja jonka kanssa asiat sujuvat, saattaakin kadota yhtäkkiä tai yritys joutuu sulkemaan ovensa seuraavana päivä. - Tämän takia vientitoimintaan liittyvä pitkäjänteisyys on haastavaa tällä hetkellä. Yritykset suunnittelevat asioita usein enintään kahden vuoden periodilla eteenpäin, ja monesti sopimukset saattavat olla vuodenkin pituisia. Kurzhunov kertoo. Hänen mukaansa yritysten Venäjä-yhteistyössä korostuukin erilainen controllertyöskentely. On tärkeää seurata tilanteiden kehittymistä paikan päällä ja havainnoida kertoo. Hänen mukaansa viennin yksi tärkeä merkitys on nimenomaan siinä, että se auttaa tasaamaan suhdanneriskejä. Kun Suomessa on tällä hetkellä laman takia hiljaisempaa, Ruotsissa toimeliaisuutta on enemmän. - Meillä on Viron lisäksi edustaja Ruotsissa, mutta teemme Ruotsin-kauppaa suurimmaksi osaksi suoraan yrityksiin. Asiakkaat pitävät hyvänä sitä, että he voivat toi- mia suoraan meidän kanssa. Näkymät Ruotsissa ja Norjassa ovat positiiviset, vaikka tietenkin kysymysmerkki on se, kauanko lama vielä kestää ja syveneekö se jossain vaiheessa myös Ruotsissa. Petäjäsoja korostaa, että vientitoiminta edellyttää pitkäjänteisyyttä. - Ensimmäiseksi pitää tietenkin tutkia markkinat, eli onko siellä oikeasti olemassa kysyntää yrityksen tuotteille. Samoin on syytä kartoittaa partneri toimisi epäluotettavasti, sillä siellä toimiva yritys saattaa joutua vaikeaan asemaan tahtomattaan. Niinkin on käynyt, että menestyvä yritys kaapataan ulkopuolisen toimijan toimesta. ja siksi myös ihmisillä korkea tulotaso. Korkeampi kuin esimerkiksi Luoteis-Venäjällä. Kyseisissä kaupungeissa järjestetään ensi vuoden alkupuolella rakennus- ja sisustusalan messut, jonne Kurzhunov parhaillaan tekee jär”Katse myös jestelyitä suomalaisyritykPietaria kauemmaksi” sille. Hän muistuttaa lisäksi Miksi Venäjän-markkinois- Venäjän panostuksista puota kannattaa kuitenkin olla lustusbudjettiin. Tällä konseptilla suomalaisyritysten on tarkoitus osallistua rakennus- ja sisustusalan messuille Pietarissa, Ekaterinburgissa, Novosibirskissä ja Krasnodarissa. kiinnostunut riskeistä huolimahdollisia muutoksia. - Hyvin paljon on kysymys matta? - Suomessa markkinat luottamuksesta. Eikä se tarkoita aina sitä, että sikäläinen ovat pienet, kun taas Venäjällä ihmisiä on paljon. Varsinkin isoissa kaupungeissa palkkataso on korkea. Vaikka toimintaympäristö voi olla haasteellinen, ihmisten arki kuitenkin pyörii kuten muuallakin. Käydään töissä, harrastetaan, tehdään bisnestä ja kauppa käy. Kuluttajatuotteille, joihin löytyy kiinnostusta, riittää ostajia. Kun suomalaisyritykset katsovat itään, useimpien huomio kohdistuu lähialueelle Pietariin sekä Moskovaan. Kurzhunov suosittelee katsomaan Venäjää laajemmin. - Esimerkiksi Ekateringburg ja Novosibirsk ovat kauempana, mutta niillä alueilla on merkittävää öljy-, kaasu- ja kaivannaisteollisuutta - Venäjällä ostovoimaisen väestön määrä kasvaa koko ajan, Roman Kurzhunov muistuttaa itämarkkinoiden kasvavista mahdollisuuksista. - Venäjän budjetista puolustusvoimien osuus on 25 prosenttia, ja sen takia lähdemme viemään yrityksiä puolustusvoimien messuille ensi vuonna. Siellä on paljon potentiaalia varsinkin, kun ulkomaisia yrityksiä osallistuu näille messuille varsin vähän, vaikka esillä on siviili- ja huoltopuolikin. Konseptina messut toimivat hänen mukaansa edelleen hyvin. Sen lisäksi rinnalle on nousemassa sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet. - Minulla on henkilökohtaisestikin hyviä kokemuksia sosiaalisen median hyödyistä. Sitä kautta saa suoran ja nopean kontaktin esimerkiksi eri alojen asiantuntijoihin selvitettäessä, miten vaikkapa jotkut yksittäiset tuotteet voisivat sopia markkinoille. Venäjän-markkinoille kyllä uskaltaa suunnata, koska yritysten apuna on monenlaisia työkaluja, jotka auttavat siellä toimimista. Vientirenkaat ovat yksi helppo ja kustannustehokas tapa saada tuotteita sikäläisille markkinoille, Kurzhunov sanoo. YRITTÄJÄ-LEHTI kilpailutilanne ja hintataso. Tuloksia ei myöskään kannata odottaa nopeasti, ellei sitten ole esimerkiksi erityisen onnekas. Meilläkin Ruotsin suuntaan tehty työ on alkanut tuottamaan tulosta vasta pidemmän ajan kuluttua, Petäjäsoja kertoo. rauliikkaratkaisuja kone- ja laitevalmistajille ensiasennukseen ja alkuperäisiksi varaosiksi. Viennin osuus on kokonaisuudessaan merkittävä, sillä yhtiön 3,8 miljoonan euron liikevaihdosta 5560 prosenttia koostuu suorasta viennistä, minkä lisäksi yrityksellä on kotimaan koMyynnin kasvua ne- ja laitevalmistajien kautta viennin kautta tapahtuvaa välillistä vientiä. Sievissä toimiva Teho Filter Markkina-alueena yritykselOy tuottaa suodatinratkai- lä on Skandinavia sekä muu suja teollisuudelle sekä hyd- Eurooppa, ja kauempana Chi- le ja Singapore. - Tänä syksynä olemme hakeneet lisää potentiaalisia kohdemaita Euroopasta, kartoittaneet niitä ja nyt katsomme, millaisilla konsepteilla näihin maihin mahdollisesti päästään. Vaihtoehtoina ovat esimerkki jälleenmyyjäverkosto tai edustajistot, kertoo toimitusjohtaja Mauri Karvonen. Hänen mukaansa panostukset ovat vahvasti viennissä, ja liikevaihdon kasvua haetaan sitä kautta myös ly- hyellä aikavälillä. Entä mitä vientikauppa on tähän mennessä opettanut? - Maassa maan tavalla. Asioita hoidetaan eri tavalla saksalaisen, ruotsalaisen tai Aasiasta tulevan asiakkaan kanssa. Mitä potentiaalisemmat markkinat ovat kyseessä, sitä enemmän vaikuttavat esimerkiksi henkilökemiat., koska eteen tulee niitäkin tilanteita, joissa bisness on vähän enemmän taka-alalla. Karvonen sanoo, että kan- ”Keski-Pohjanmaalla selkeästi katseet ulospäin” Uudistuva Finpro auttaa kansainvälistymisessä Jorma Uusitalo viimeisen vuoden aikana. Finpro työskentelee yhdesAluepäällikkönä Finpron toi- sä ely-keskuksen, Tekesin seminnasta Keski-Pohjanmaal- kä Finnveran kanssa, ja varla vastaava Rolf Geier kehuu sinkin ely-keskuksen kanskeskipohjalaisyritysten tahto- sa Finpro toimii kiinteässä tilaa suuntautua kansainväli- yhteistyössä niiden yritysten parissa, jotka voisivat hyötyä sille markkinoille. - Monet esimerkit kerto- kansainvälistymisestä. - Keski-Pohjanmaalla povat, että Keski-Pohjanmaalvientiyrityksiä la katseet on suunnattu sel- tentiaalisia keästi ulospäin. Pohjoismailla löytyy muun muassa metalon maakunnassa tärkeä rooli lin alihankinnasta, elintarvivientikohteina, ja tässä var- keteollisuuden laitteita tuotmasti kaksikielisyydellä on tavista yrityksistä sekä veneoma positiivinen merkityk- teollisuudesta. Samoin löytyy sensä. Pohjoismaiden lisäksi kaivannaisteollisuudessa toiKeski-Pohjanmaalta on suun- mivia projektiyrityksiä, Geier tauduttu lähialueille Venäjäl- listaa. le ja Saksaan, Geier sanoo. Uutena aluepäällikkönä Kansainvälisyyttä hän on tutustunut tarkem- oppii vain tekemällä min maakunnan yrityksiin Rolf Geier kannustaa yrityk- - Kokemusta kansainvälisestä toiminnasta saa vain menemällä ulkomaille ja tekemällä, Finpron Rolf Geier sanoo. siä kansainvälistymään monesta syystä. Yksi syy löytyy yhä pidemmälle menevästä erikoistumisesta. Kun yritykset erikoistuvat entistä rajatummin tiettyyn toimintaan, se kaventaa mahdollisuuksia kasvaa kotimaan markkinoilla. Sen takia lisäkasvua haetaan viennistä. Kansainvälisille markkinoille suuntautuminen kehittää myös yrityksen omaa toimintaa. - Kun yritys on aloittamassa vientiä, tehdään erilaisia markkinaselvityksiä. Sen ansiosta täällä Suomessa nähdään, missä ulkomaiset kilpailijat menevät. Tämä puolestaan kannustaa kehittämään omaa toimintaa ja yrityksen kilpailukykyä. Voi sanoa, että tässä tilanteessa hyökkäys on paras puolustus. Astumalla kilpailijoiden markkinoille yritys joutuu pitämään oman kilpailukykynsä ajan tasalla. - Kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta saa vain tekemällä, ja sitä kautta oppii uutta. Viennistä ei kannata tehdä liian monimutkaista. Samat perusasiat pätevät myös kansainvälisillä markkinoilla sillä lisäyksellä, että yrityksen on oltava kilpailukykyinen kansainvälisesti. Omien kokemusteni perusteella KeskiPohjanmaalla kynnys suunnata ulkomaille on alhaisempi kuin joillakin muilla alueilla, Geier sanoo. Perinteisillä aloilla nyrkkisääntönä voi hänen mukaansa pitää sitä, että kansainvälistymistä miettivä yritys on resurssiensa puolesta riittävän iso silloin, kun yrityksen liikevaihto on vähintään kaksi miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 20 työntekijää. - ICT-alalla tilanne on hieman toinen. Jos on todettu, että tuote toimii, niin silloin resurssit saattavat riittää kansainvälistymiseen jo puolen miljoonan euron liikevaihdolla ja 6-8 työntekijällä. Yksi mahdollisuus viennin 7 sainvälisillä markkinoilla menestyminen edellyttää, että laatu, toimitusvarmuus ja palvelutaso ovat kunnossa. On oltava myös halu palvella asiakasta, vaikka liikkeelle lähtö sujuisi verkkaisesti tai vaikka varsinkin pitkän yhteistyön kuluessa ilmenisi vaikeuksiakin. Silloin pitää pystyä ratkaisemaan ongelmat nopeasti ja joustavasti. - Kyky kuunnella asiakasta ja sitä, mitä asiakas haluaa, se on tärkeää. Sitä myönteisem- min asiakkuus kehittyy, mitä paremmin yritys pystyy mukautumaan asiakkaiden toiveisiin. Se kehittää myös yrityksen oman toiminnan laatua. Hyvin yleisesti asiakkaat käyvät ensin auditoimassa meidän toimintaamme ja varmistamassa yrityksen toiminnan laadun ja häiriöttömyyden. Tuotteista ei välttämättä puhuta lainkaan tuossa vaiheessa, Karvonen korostaa laadun merkitystä kaikessa tekemisessä. aloittamiseen ovat vientirenkaat. - Vientirengas on hyvä ja kustannustehokas tapa mennä uusille markkinoille. Tärkeää on se, että vientirenkaan yritykset tuottavat yhdessä synenergiaetuja, jotka hyödyntävät kokonaisuutta. Kun vientirenkaita kootaan, se tehdään valtakunnallisesti, Geier kertoo. tarjoamien maksullisten konsulttipalvelusten eriyttämistä omaksi yhtiöksi. Finpron osaaminen ja siihen liittyvä julkinen tuki keskittyisivät Team Finlandstrategian mukaisesti erityisesti pk-yritysten laajenevaan ja kehittyvään kansainvälistymiskonsultointiin. Suunnitteilla on myös uusi rahoituskanava. Kansainvälistymistä ja kasvua hakevat pk-yritykset voivat tuen avulla hyödyntää kansainvälisen kaupan ja viennin asiantuntijapalveluita. Uusitusten yhteydessä Matkailun edistämiskeskus MEK on määrä liittää osaksi Finprota. Finpron toiminta uudistuu ensi vuonna Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut valmistelun, jonka tarkoituksena on olennaisesti uudistaa Finpron toimintaa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi Finpron Pohjanmaalla veneteollisuus on vahvasti mukana kansainvälisillä markkinoilla. Kuva Grandezza-veneiden valmistuksesta Finn-Marinin Kalajoen tehtaalla. 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Yrittäjä, valitse itse millaisia riskejä olet valmis kohtaamaan. Tuotteiden ekologinen suunnittelu ja energiamerkintä Eini Lemmelä mistä löytyvät EkosuunnitteSuomen Yrittäjät lu.info-sivulta. Ekologisen suunnittelun ympäristöekonomisti vaatimukset laaditaan tuotEnergiaan liittyvissä tuotteis- teille, joita myydään EU:ssa sa on jatkossa oltava merkintä vähintään 200 000 kappaletta energiatehokkuudesta. Tuot- vuodessa ja joiden ympäristöteet on suunniteltava niin, että vaikutukset ovat huomattavat. ne rasittavat ympäristöä mah- Ympäristövaikutusten vähentämisen tulee kuitenkin olla dollisimman vähän. Energiaan liittyvillä tuot- mahdollista ilman kohtuuttoteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka käyttönsä aikana vaikuttavat energian kulutukseen. Näitä ovat energiaa käyttävät tuotteet sekä energian kulutukseen vaikuttavat tuotteet. EU:n ecodesign-direktiivi edellyttää, että energiaan liittyvien tuotteiden on vastattava vaatimuksia tuotteiden eko- mia kustannuksia. logisesta suunnittelusta. Tuotteet tulee suunnitella siten, Energiamerkki että niiden ympäristövaiku- pakolliseksi tukset ovat mahdollisimman Ecodesign-direktiiviä täypienet koko eliniän ajalta, raa- dentää EU:n energiamerkinka-aineiden hyödyntämisestä tädirektiivi. Se edellyttää, etkäytöstä poistamiseen. Mikäli tuote ei täytä vaatimuksia, sitä ei saa tuoda markkinoille eikä ottaa käyttöön EU:n alueella. Vastuu ekologisen suunnittelun vaatimusten täyttymisestä on tuotteen maahantuojalla, sen valtuutetulla edustajalla tai tuotteen valmistajalla. Tavarantoimittajalle ja jälleenmyyjälle on asetettu omia vaatimuksia energiamerkintädirektiivissä. tä energiaan liittyviin tuotteisiin on kiinnitettävä energiamerkki, joka osoittaa tuotteen käytön aikaisen energiankulutuksen asteikolla A-G. Energiamerkinnällä ohjataan kuluttajia valitsemaan energiatehokkaampia tuotteita. Ecodesign- ja energiamerkintädirektiivien on tarkoitus parantaa energiatehokkuut- Tuotteisiin on kiinnitettävä energiamerkki, joka osoittaa energiankulutuksen asteikolla A-G Riskitöntä yritystä ei ole olemassa. Yrittäjänä sinulla on jo poikkeuksellisen korkea riskinsietokyky. Silti kannattaa varmistaa, että omaan yritystoimintaasi liittyvät riskit ovat hallinnassa. Juuri nyt on esimerkiksi korkomarkkinoilla otollinen aika suojautua korkojen nousua vastaan. Kannattaa myös tarkistaa, onko yrityksessäsi valuutta- tai hyödykemarkkinoihin liittyviä riskejä, joihin olisi syytä varautua. Tule Osuuspankkiin keskustelemaan fiksuista tavoista kartoittaa ja hallita yritystoimintaasi liittyvät riskit. Soita vaikka samantien ja varaa aika: 010 252 9625* * Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,07 ¤/min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,17 ¤/min. Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat Pyydä tarjous: asiat Asiakkuuspäällikkö Mainospainotuotteet, myymälä- jaYLIVIESKA: tapahtumamainonta, Matti Knuutila • 044 3110 209 premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, syntyvät matti.knuutila@lonnberg.fi iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg • 044 3110 204 Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi esko.ostberg@lonnberg.fi paremmin. www.lonnberg.fi KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö Timo Karkia • 050 5982 052 timo.karkia@lonnberg.fi Tuoteryhmäkohtaiset asetukset Ekologisen suunnittelun ja energiamerkinnän vaatimukset säädetään tuoteryhmäkohtaisilla EU-asetuksilla. Vaatimuksia voi olla myös muissa direktiiveissä. Ekologisen suunnittelun vaatimukset koskevat vain tuoteryhmiä, joille on julkaistu EU-asetus. Näitä tuoteryhmiä on jatkossa yhä useampia. Tarkemmat tiedot tuoteryh- ta ja huoltovarmuutta EU:ssa. Energiankäytön tehostuminen vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä, koska energiantuotanto aiheuttaa niistä suurimman osan. . YRITTÄJÄ-LEHTI 9 ”Yrittäjäravit olivat napakymppi” Jorma Uusitalo kalla. Yrittäjillä oli mukanaan niin asiakkaita kuin yritysKaustisella syyskuun lopul- ten työntekijöitä, ja väki viihla ravatut Yrittäjäravit olivat tyi ruuan ja ravilähtöjen parisKaustisen Seudun Raviseu- sa. Yleisöä oli paikalla yhteenran toiminnanjohtajan Sirk- sä 1 300, ja nuoriso jäi ravien ka Huopanan mukaan napa- jälkeen laulamaan karaokea ja osa tanssimaankin. kymppi. - Jatkossa tapahtuman mal- Aloitimme jalkatyön jo lia hiotaan ja mietitään entistä vuosi sitten käymällä Enlunparemmaksi. Sitäkin on miedin Juhan kanssa pohjustatitty, voisiko esimerkiksi yritmassa asiaa Kaustisen, Vetelin täjien omia juhlia ja palkitseja Halsuan yrittäjäyhdistyksissä. Aloitimme yhteistyön misia järjestää samassa yhteKaustisen ja Vetelin yrittäjien ydessä. Silloin palkinnon saakanssa, ja jatkossa yhteistyö- neet yrittäjät voitaisiin esitellä tä on tarkoitus laajentaa myös laajemmalle yleisölle, Huopamuihin kuntiin Keski-Pohjan- na sanoo. Kiireiset yrittäjät tekevät maalla. Alustavasti olemme pitkiä päiviä ja, yrittäjien jousuunnitelleet, että Yrittäjäravit kossa yhteiset tapaamiset koevoisivat olla jatkossa joka vuotaan perinteisesti tärkeiksi. si suunnilleen samoihin aikoiHuopanan mielestä ravien ymhin syksystä, Huopana kertoo. pärille on hyvä rakentaa erilaiHänen mukaansa tavoitteena oli tarjota yrittäjille mah- sia tapahtumia niin viihtymisdollisuus lähteä mukaan ra- tä kuin yrittäjien ja heidän asiviyhteistyöhön hyvin matalal- akkaidensa verkostoitumista la kynnyksellä, ja saada sitä varten. - Ei haittaa, vaikka et olikautta paljon ihmisiä paikalle si edes kiinnostunut hevosisviihtymään. ta. Täällä on erinomaiset puit- Tietenkin toivomme, että teet rentoutua, tavata tuttavia nyt ensimmäistä kertaa raveisja syödä hyvin. sa olleet innostuivat kokemastaan niin paljon, että he tulevat meille uudestaan. Saimme Raveissa kokee tosi hyvän startin, sillä lähes vauhdin hurman kaikista 23:sta kumppanuus- Sirkka Huopana kertoo, että yrityksestä oli edustaja pai- jatkossa Nikulan raviradalla Lähtövoittajien palkitsemisen hoitivat kunkin lähdön nimikkoyrityksen edustajat. Juha Enlundin pöydässä tunnelma oli korkealla, kun Kaustisen Nikulassa ravattiin Yrittäjäravit syyskuussa. järjestetään yhä enemmän erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi perjantaina 25. lokakuuta tarjolla on Oktoberfest ravien yhteydessä, ja samalla ajetaan amatööriohjastajien SMfinaalit. - Tulevaisuutta kohti menemme määrätietoisella otteella. Kehitämme paikkaa tietoisesti muunakin tapah- tumakeskuksena kuin vain ravien pitopaikkana. Tästä meillä on onnistumisia jo tältä kesältä, kun kesäkuussa täällä järjestettiin valtakunnallinen 4H-tapahtuma erilaisine oheisohjelmineen. - Perjantaisin lounasravien yhteydessä meillä on ollut aika paljon yritysvierailuja. Olemme tuoneet raviurheilua tutuksi sellaisille tahoille, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin käyneet raveissa. Ravien jälkeen vieraat ovat päässeet vaikkapa hevosajelulle jonkin meidän huippukuskin kanssa tai vetämään lähdön esittelyn kuskin seurassa. Entä mikä raviurheilussa kiehtoo? - Ensinnäkin hevoset ovat upeita ja uljaita eläimiä. Sitten on se vauhti, jota tv-ruutu ei pysty välittämään olohuoneisiin. Sen voi kokea aidosti vain paikan päällä, ja kaiken lisäksi harvassa urheilussa katsojat pääsevät seuraamaan tapahtumia niin läheltä. Itse arvostan myös sitä, että raveihin voi tulla ja täältä voi lähteä silloin, kun se itselle parhaiten sopii. 10 YRITTÄJÄ-LEHTI Tutkimusta ja kehittämistä kaivataan kasvuun ja kansainvälistymiseen Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien teollisuutta palvelevat pk-yritykset kokevat tarvitsevansa korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnalta apua erityisesti yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Muita tärkeitä tutkimusja kehittämistyön kohteita ovat markkinointi, myynti ja uus- asiakashankinta ja sekä toiminnan ja tuotannon organisointi ja logistiikan kehittäminen. Yksittäisiä tarpeita tutkimus- ja kehitystoimintaan ja osaamisen kehittämiseen liittyy tehdyn selvityksen alustavien tulosten mukaan myös uuden palveluliiketoiminnan kehittämiseen, laadun kehittämiseen, työvoiman saatavuuteen sekä tuotekehitykseen ja tuotteistukseen. Yritykset toivovat erityisesti pitkäkestoista kehittämistyötä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Lyhytkestoisten koulutusten ja konsultointien ei ole koettu antavan riittävästi eväi- tä toiminnan kehittämiseen. Vaikka suurimmalla osalla selvityksen kohteena olleista yritystä ei ole aiempaa kokemusta yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa, ne ovat kiinnostuneita osallistumaan yritysten omiin tarpeisiin perustuviin kehittämishankkeisiin. Teollisuutta palvelevien pk- Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Lappeenrannassa Talouskasvu ja hyvinvointi yrittäjyyden varassa Heimo Turunen ”Ylitä rajasi” oli teemana 1820.10. Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lappeenrannassa Holiday Club Saimaassa lähellä Imatraa ja Venäjän rajaa. Rajateema toistui päivien seminaareissa ja lauantai-illan juhlagaalassa. Myös perjantaiillan tervetulojuhla oli Venäjä –teemalla, joka näkyi myös iltaan osallistuneiden yrittäjien pukeutumisessa. Lauantain juhlagaalassa puhunut EU:n talouskomissaari Olli Rehn ja muutkin puhujat kannattivat EU:n ja Venäjän välistä viisumivapaustavoitetta, joita neuvotteluja käy Venäjän kanssa EU:n komissio ja siitä päättää aikanaan EU-maiden ministereistä koostuva neuvosto. Yrittäjäpäivät alkoivat Suomen Yrittäjien liittokokouksella. Perjantaina oli myös Venäjä –seminaari sekä illalla tervetulojuhla. Lauantai alkoi avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan maailman tulevaisuutta käsittelevällä alustuksella sekä Kurkotus tulevaisuuteen ja itään paneelilla sekä päivä huipentui juhlagaalaan, jossa jaettiin muun muassa Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Päiville osallistui noin 1500 henkeä. -EU edistää yritysten sopeutumista maailmantalouden murrokseen neuvottelemalla vapaakauppasopimuksista, josta sopimus Yhdysvaltojen kanssa on sekä taloudellisesti että poliittisesti merkittävin. Juhlagaalassa puhunut talouskomissaari Olli Rehn vaihtamassa ajatuksia Suomen Yrittäjien aikaisemman puheenjohtajan Jarkko Wuorisen sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen ja puheenjohtaja Mikko Simolinnan kanssa. Suomi on avoin, viennistä riippuvainen talous, jolla on paljon voitettavaa vapaan kaupan edistämisessä, totesi Euroopan komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn. -Kasvun eväitä meille suomalaisille löytyy myös lähempää. Venäjän läheisyys on jo pidemmän aikaa luonut uusia Keski-Pohjanmaan yrittäjiä lauantain juhlagaalassa mahdollisuuksia sekä tuonut työtä ja toimeentuloa. Mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus loisi näitä vielä lisää. Itä-Suomen yliopiston tekemän selvityksen mukaan venäläisten rahankäyttö Suomessa vähintään kolminkertaistuisi viisumivapauden myötä ja toisi Suomeen yli 12 000 uutta työpaikkaa kaupan ja matkailupalveluiden yrityksille. Sen toteutuminen on kiinni kummastakin osapuolesta, EU:sta ja Venäjästä. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinnan mukaan viisumivapaus olisi toteutuessaan suuri asia etenkin matkailuyrityksille ympäri Suomea. -Kyse ei ole Suomella tur- vallisuudesta luopumista, vaan rajan yli matkustamisen joustavuuden lisäämisestä. Suomalaisten on syytä palvelujen kehittämisessä ottaa huomioon entistä enemmän venäläisten matkustajien toivomukset. -Suomalaisen yrittäjän päivän merkeissä oli koolla yli 250 kunnanvaltuustoa ja yrittäjyyden puolesta sitoumuksia solmittiin lähes 200 kunnan ja kaupungin kanssa, iloitsi Simolinna. Hän kehotti ottamaan EU jäsenyydestä irti kaiken hyödyn ja toivoi samalla EU:n päätöksentekoon uudistumista. – Yrittäjyyden merkitys EU:n tulevaisuudelle on oivallettu. Tulevalla vaalikaudelle sen pitää näkyä myös käytännössä. Vahva yrittäjyys on myös työntekijöiden paras turva, sillä uutta työtä ja uusia työpaikkoja luodaan pienissä yrityksissä, totesi Simolinna. Toimitusjohtaja Jussi Järventaus esitteli Suomen Yrittäjien painopisteitä todeten talouskasvun ja hyvinvoinnin olevan yrittäjyyden varassa. -Yksinyrittäjän aseman parantaminen on keskeisellä sijalla. Uusista yrittäjistä suuri osa on työllistänyt itsensä aloittamalla yrityksen. Heillä on myös toimivat verkostot, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä. Järventaus vaati elinkeinoharjoittajille ja henkilöyhtiöille verotuksessa yrittäjävähennystä. Alv huojennusta on laajennettava ulottumaan aina 50 000 euroon saakka sekä yrityksille sallittava maksuperusteinen alv:n periminen. Nuorten työllistymisessä koulutussopimuksen käyttöönottaminen olisi merkittävä parannus. -Suomen Yrittäjien esittämässä mallissa oppiminen olisi mielekästä nuorelle ja toimeentulo turvattu opiskelun aikana, yrityksille tulisi motivoituneita työntekijöitä ja yritysten velvollisuudet olisivat kohtuullisia. Koulutussopimuskokeilun toivotaankin alkavan mahdollisimman nopeasti. YRITTÄJÄ-LEHTI yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita on selvitetty Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Selvityksen taustalla on alueen yrityksiltä ja kehittäjätahoilta välittynyt havainto, jonka mukaan erityisesti teollisuuden palveluissa on kehittämistarpeita. Han- ke tuottaa taustatietoa ja tutkimusaihioita myös yliopistokeskuksessa käynnistyvään liiketaloustieteelliseen tutkimustoimintaan. Selvitystä on tehty yhteistyössä teollisuuden ja yritysten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Lopulliset tulokset julkistetaan joulukuussa. Sääntelyvetoisuudesta yrittäjyyden kannustamiseen teen Maailma 2020-2200 seminaaripuheessaan. Hän neuvoi kansainvälisessä kilpailussa suomalaisia yrittäjiä kiinnittämään huomiota enemmän osaamiseen kuin valmistamiseen. Ihmisten onnellisuus ja talouden kasvu ovat kulkeneet käsi kädessä. Valtaoja väittikin, että Suomessa ovat maailman onnekkaimmat ihmiset. Myönteisenä uutisena Valtaoja kertoi viimeaikaisen talouskasvun myötä 300-400 miljoonaa ihmistä maailmassa päässeen yli äärimmäisestä köyhyydestä. Yrittäjien kannattaa katsoa tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä, jota esimerkiksi Nokiassa ei tarpeeksi tiedostettu ja se oli suurin syy yrityksen kaatumiseen. Valtaoja oli myös yrittäjäpaneelissa, jossa hänen lisäkseen olivat osallistujina Venäjän kaupassa menestynyt yrittäjäneuvos, Konsuyhtiöiden perustaja Pirjo Karhu, ennakkoluulottomasti uusiin yritysaloihin heittäytynyt professori Laura Lares Woimistamo Oy:stä ja Green Energy Finland Oy:n toimitusjohtaja Miko Huomo. Yhteisesti todettiin, että kansainvälisessä menestyksessä tarvitaan jatkuvaa uudistumista ja myös kasvamista. Osallistujilla oli hyviä kokemuksia yritysten ja yliopistojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka on viime aikoina lisääntynyt. Liittokokouksen kannanotossa vaadittiin Euroopan talouden kääntämistä takaisin kasvu-uralle yrittäjien kannusteiden lisäämisellä. Politiikan suunta on käännettävä, rakenteet on remontoitava ja yrittäjiä kahlitsevaan sääntelyyn on puututtava. Suomen Yrittäjät vaatiikin tähtäämistä pienyritysten sisämarkkinoihin. Se vaatii sääntelyvetoisuuden katkaisemista. Keskeistä on saada pienet ensin -periaate toteutumaan käytännössä. Se tarkoittaa, että koko EU-lainsäädäntö on sovitettava paremmin pienyritysten olosuhteisiin. Tarvitaan myös syvällisempiä muutoksia lainsäädännön valmisteluun: päätöksentekojärjestelmä on sitoutettava vahvistamaan kilpailukykyä ja edistämään yrittäjyyttä. EU on mestari tuottamaan hyvää tarkoittavia ohjelmia ja strategioita. Haastamme komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston lunastamaan yrittäjäpoliittiset lupauksensa. EU:n tulevaisuus on yrittäjyyden varassa, ja sen pitää näkyä päätöksenteossa, todettiin kannanotossa. Liikeideat kantavat Suomea Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaettiin 45. kerran. Palkinnon sai neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat Suomea: Mekaanista puunjalostusta suorittava keiteleläinen Keitele Forest Oy, Lihajaloste Korpela Oy Huittisista, lahja-, taloustavaroiden ja lelujen valmistaja ja tukkuliike Martinex Oy Raisiosta sekä yrittäjyyden edistämisestä ja yrittäjien kriisiavussa kunnostautunut monialan yrittäjä Markku Wuoti Yläneeltä Varsinais-Suomesta. -Palkittujen yrittäjien yhteinen nimittäjä löytyy laadusta, jota muun muassa venäläiset ostosmatkoissaan Suomeen arvostavat. Palkittavien yritysten valinnat ja investoinnit osaamiseen sekä laatuun ovat osuneet oikeaan. Yrityksissä on myös muistettu kuunnella asiakasta, totesi puheessaan Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka. Kurkotus tulevaisuuteen Yrittäjäpäivien lauantaiaamupäivän seminaarissa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kurkotti tulevaisuu- Monipuolinen viihdeohjelma Ohjelmaan kuului myös viime vuoden yrittäjäpäivillä Oulussa aloitettu Y-treffit yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja kollegojen hakemiseksi. Erillisessä Venäjä mahdollisuuksien markkinat -seminaarissa pohdittiin Venäjän kauppaa monesta eri näkökulmasta. Elämän makuisia tarinoita esittivät yrittäjävalmentajat sekä musiikki- ja media-alan konkarit Mikko Kuustonen ja Henkka Hyppönen. Päivien viihdeohjelma oli monipuolista. Perjantai-iltana kokoonnuttiin Venäjä teemailtaan, jossa teema näkyi pukeutumisessa ja yhdessä oltiin rennolla meiningillä. Illan viihteestä vastasi bilebändi Osmo’s Cosmos. Lauantai-illan juhlagaalassa esiintyivät Imatra Big Band ja tanssii tähtien kanssa ohjelmasta tuttu Johanna Försti. Ensi vuonna Valtakunnalliset yrittäjäpäivät ovat Tampereella. Vastaukset ristikkoon löytyvät seuraavalta sivulta. 11 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Luotettavaa palvelua yrittäjän parhaaksi koko yrityksen elinkaaren ajan. Kun tarvitset neuvoja tai apua, ota yhteyttä niin voidaan sopia tapaaminen. Petri Jylhä Sari Torppa Mikko Hänninen - Maksuaikoihin liittyviä järjestelyjä tehdään päivittäin, sanoi Finnveran Vaasan aluekonttorin apulaisaluejohtaja Tom Siegfrids. Syksyn pk-yritysbarometri osoittaa: Luottopolitiikka kiristynyt Jorma Uusitalo Suuri osa rahoituksesta Syyskuussa julkistetun pk-yritysbarometrin mukaan rahoituksen saatavuus ei ole kokonaisuutena vaikeutunut. Kuitenkin yli 40 prosenttia barometriin vastanneista rahoitusta ottaneista suomalaisyrityksistä katsoo, että rahoittajien luottopolitiikka on kiristynyt ja rahoitusmarkkinoiden tilanne heijastunut rahoitusehtoihin joko erittäin paljon tai melko paljon. Vakuusvaatimusten kiristymisen ja lainamarginaalin nousun lisäksi rahoitusta hakevilta yrityksiltä vaaditaan nyt suurempaa omarahoitusosuutta. Lähes joka kolmas yritys toimialasta riippumatta mainitsi omarahoitusvaatimusten kiristyneen. - Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueella 83 prosenttia vastanneista kertoi ottaneensa rahoitusta pankista. Finnverasta rahoitusta otti 16 prosenttia ja rahoitusyhtiöstä 13 prosenttia vastanneista. Sen sijaan vakuutusyhtiöt ja Tekes loistavat poissaolollaan, sillä niiden osuus oli nolla, avasi rahoitustilannetta Finnveran Vaasan aluekonttorin apulaisaluejohtaja Tom Siegfrids. rakennusinvestointeihin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueella ulkopuolista rahoitusta otettiin eniten rakennusinvestointeihin, joiden osuus rahoituskohteista oli 40 prosenttia. Valtakunnallisesti rahoitusinvestointeihin käytettiin vain 19 prosenttia ulkopuolisesta rahoituksesta. Käyttöpääomaksi eli esimerkiksi yrityksen kasvun vaatimaan lisäkäyttöpääomaan, kausirahoitukseen tai suhdanteista johtuvaan käyttöpääoman tarpeeseen ulkopuolisesta rahoituksesta käytettiin 35 prosenttia, kun koko maan vastaava luku oli 37 prosenttia. - Erityisesti kaupan alalla investoinnit ovat jäissä, investoinnit tapahtuvat tällä hetkellä erityisesti teollisuudessa. Maksuaikoihin liittyviä järjestelyjä tehdään paljon, päivittäin. Monilla yrityksillä suurin kehittämisen este on vakuuksien puute, joka menee rahoituksen saatavuudenkin edelle, Siegfrids jatkoi. Maksuvaikeuksia pk-yrityksistä on ollut koko maassa 20 prosentilla vastanneista, kun luku paikallisen yrittäjien aluejärjestön alueella oli 13 prosenttia. Lähes puolet yrityksistä kertoi joutuneensa hyväksymään, että niiden yritysasiakkaat tai yhteistyökumppanit maksavat laskunsa yli kuukauden maksuajalla. Yli 60 päivän maksuaikoja oli tullut eteen 35 prosentilla vastaajista sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. ”Vienti ei ole vain suurten asia” Muun muassa Finnvera on ilmaissut huolensa siitä, että edelleen harva rahoituksen ottamista suunnitteleva yritys ilmoittaa tarvitsevansa rahoitusta kansainvälistymiseen. Kansainvälisillä vientimarkkinoilla rahoitus on yksi tekijä, joilla tilauksista kilpaillaan. Pk-yritysten kansainvälistyminen näyttäisi olevan esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa vireämpää kuin Suomessa. Finnvera onkin käynnistänyt Vientikaupan rahoitus-ohjelman, joka tarjoaa pk-yrityksille tietoa kansainvälistymiseen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. - Olisi tärkeää, että meilläkin myös pienet yritykset saataisiin verkottumaan ja ymmärtämään, ettei vienti ole vain suurten asia, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä koros- ti. Yrittäjäjärjestön alueella 73 prosenttia vastaajista arvioi viennin arvon pysyvän ennallaan ja 16 prosenttia ennusti viennin laskevan. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueella 45 prosenttia vastaajista sanoi yrityksensä kannattavuuden pysyvän ennallaan ja 29 prosenttia ennusti kannattavuuden paranevan. Vakavaraisuuden 55 prosenttia uskoi pysyvän nykyisellä tasollaan ja 29 prosenttia paranevan. Henkilökunnan määrän näkökulmasta suhdannenäkymät vaihtelevat suuresti myös maakunnassa. On yrityksiä, jotka rekrytoivat lisää työvoimaa ja yrityksiä, joissa on meneillään yt-menettely. Esimerkiksi turkisalalla turkisten hyvä hintakehitys näkyy työvoiman tarpeena. Saldoluku painui lopulta miinus yhteen, kun 74 prosenttia vastaajista ennusti henkilökunnan määrän pysyvän ennallaan, ja henkilökunnan määrän arveli sekä laskevan että nousevan 13 prosenttia yrityksistä. Koko maan saldoluku oli plus viisi, sillä 17 prosenttia vastaajista ennusti henkilökunnan määrän lisääntyvän ja vain 11 prosenttia uskoi, että työntekijämäärä laskee. YRITTÄJÄ-LEHTI 13 Meeting Point kiinnosti yrittäjiä nattaa hanketta. Tiedotus ja viestintä ovat saaneet aikaan sen, että tieto on lisääntynyt ja sen myötä ihmisten suhtautuminen asiaan on muuttunut myönteisemmäksi. Rosatom on Venäjän valtion omistama korporaatio, joka Miikkulaisen mukaan hallitsee Venäjällä kaikkia ydinenergiaan liittyviä toimialoja tutkimuksesta suunnitteluun, laitosten rakentamiseen ja isojen komponenttien valmistukseen. Monesta yksittäisestä suomalaisyrittäjästä pääsy ydinvoimaprojektiin saattaa tuntua liian isolta palalta niellä. Miikkulaisen mukaan näin asia ei ole. - Esimerkiksi suomalainen suunnittelu on kansainvälisesti kovaa valuuttaa, ja sitä tällaisessa hankkeessa tarvitaan paljon. Perinteistä komponenttia menee paljon, ja kokonaisuudesta noin 75 prosenttia on haastavaa teollista rakentamista. Laitos tarvitsee elinkaarensa aikana myös huoltoa ja ylläpitoa. Täkäläisten yritysten kannalta on tärkeää, Jorma Uusitalo Match making-tapahtuma Meeting Point 2013 keräsi runsaasti osanottajia Kokkolan Tullipakkahuoneelle. Paikalla oli Keski-Pohjanmaan ja lähialueiden suurhankkeista vastaavia päämiehiä, alueen suuryritysten edustajia sekä muita yrityksiä, yrittäjiä ja kehitysorganisaatioiden edustajia yhteensä noin 130 henkilöä. - Tapahtumasta jäi todella hyvät fiilikset, se oli hyvin järjestetty ja osanottajilta tuli paljon hyvää palautetta. Tällainen tilaisuus tarvitsee toimiakseen tietyn väkimäärän, ja väkeä tuli jopa yli odotusten, arvioi tapahtumaa Kokkolan kaupungin vs. kehitysjohtaja Jonne Sandberg. Yksinkertainen ja tehokas formaatti Hänen mukaansa tämän tyyppisille tapahtumille on selkeä tilaus. - Sosiaalinen media on ihan ok. mutta tapaaminen kasvotusten on tehokas ja lopulta hyvin yksinkertainen järjestää. Tähän suuntaan ollaan menossa. Ainakin se käsitys jäi itselleni tilaisuuden perusteella, että tuulivoima on asia, jonka ympärillä nyt alkaa todella tapahtumaan. Sandberg esitti myös Meeting Pointin avajaistervehdyksen. Meeting Point Kokkolan Tullipakkahuoneella oli onnistunut verkostoitumistapahtuma. - Kokkola on perinteinen kauppakaupunki, ja siitä meidän täytyy pitää kiinni. Alueella menee hyvin, kiitos yritysten. Kokkolassa toimii Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä sekä akkukemikaalien testauslaboratorio. Kansainvälisesti merkittävä litium- esiintymä on täältä ainoastaan kivenheiton päässä, hän esitteli osanottajille Kokkolan ja lähialueen menestystekijöitä. Samoin Kokkolanseudun Kehitys Oy:n suurhankkeiden projektipäällikkö Jukka Oravainen oli mielissään suuresta osanottajamäärästä. - Väkeä on Kokkolan seudun lisäksi muun muassa Pietarsaaren, Oulun ja Vaasan alueilta. Jotta saamme mahdollisuuden kehittää uutta, tarvitsemme tämän tyyppisiä tapahtumia. Verkostoitukaa ja tavatkaa uusia ihmisiä, ei vain tuttuja, Oravainen evästi kuulijoita omissa alkusanoissaan. Tiedotus lisännyt ydinvoiman kannatusta Flyben edustajia evästettiin yritysväen toimesta muistuttamalla Kokkola-Pietarsaaren kentän lentoyhteyksien tärkeydestä alueen elinkeinoelämälle. Yksi päivän odotetuimpia alustajia oli Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulainen. Hän myönsi heti alkajaisiksi, että ydinvoimamaailma saattaa näyttää ulospäin aluksi aika mystiseltä, mutta että siihen kannattaa tutustua tarkemmin. - Ydinvoimahankkeet eivät ole sarjatuotantoa. Tähän satsaamalla yrityksille saattaa avautua globaalit markkinat, ja rohkeasti verkostoitumalla voi saada mahdollisuuden päästä kansainvälisille markkinoille, kehityspäällikkö avasi mittavia mahdollisuuksia, joita ydinvoimaprojekteihin aina sisältyy. Fennovoima esitti syyskuussa omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin ydinvoimalasta Rosatomin kanssa käymiensä neuvotteluiden tuloksena. Miikkulaisen mukaan tällä hetkellä on meneillään vaihe, jossa Fennovoima realisoi projektia yhdessä Rosatomin kanssa. Jos kehityspäällikön esittämä arvio toteutuu, luvassa on noin kymmenen vuoden pituinen projekti, ja Hanhikivi 1-ydinvoimala aloittaisi sähköntuotannon vuonna 2024. - Fennovoima on tehnyt tähän mennessä paljon paikallista viestintää Pyhäjoen seudulla. Vuonna 2008 mielipiteet hankkeen puolesta ja vastaan jakaantuivat aika lailla tasan. Viimeinen gallup osoittaa, että kaksi kolmasosaa alueen asukkaista kan- että laatu on korkea ja hinnat kilpailukykyisiä, koska toimitaan eurooppalaisilla markkinoilla, Miikkulainen esitteli. 14 YRITTÄJÄ-LEHTI Meripohjolasta lisää eväitä yrittäjyyden kehittämiseen? Jorma Uusitalo ten, että yhteistyö edistää elinkeinojen kehittämistä ja yrittäKeski- ja Pohjois-Pohjanmaan jyyttä. Tällaisen yhteistyön löyliittojen toteuttama Meripohjo- tyminen on tärkeää tilanteessa, la-hanke on edennyt päätösvai- jossa kuntien talous on ahtaalheeseen. Hankkeen keskeisenä la ja globaalit tekijät pakottatavoitteena on ollut lisätä kas- vat yrityselämän uudenlaiseen vua ja taloudellista toimeliai- tekemiseen. Tämän asian näsuutta Meripohjolaksi nimetyl- ki selvästi muun muassa edeslä alueella, mikä puolestaan nä- mennyt maakuntajohtaja Altkyisi konkreettisimmin uusina ti Seikkula, joka oli tärkeä hentyöpaikkoina ja entistä elinvoi- kilö Meripohjola-ajattelun tausmaisempana yritystoimintana. talla. Yhtenä asiana nousi esiin muun muassa se, kuinka elin- Poliittiset päättäjät keinojen kehittämistä voidaan sitoutettava mukaan tehdä mahdollisimman jousta- - Meripohjola-hanke on olvasti ja tehokkaasti yli hallin- lut hyvä projekti tässä ajastorajojen, koska yritystoimin- sa. Henkilökohtaisesti haluta ei esimerkiksi maakuntara- an kuitenkin heittää haasteen eri toimijoille, kuten virkamiejoja tunne. Nivalalainen Airi Hakala on hille maakunnallisissa liitoistyöskennellyt pitkään Keski- sa ja seutukehittämisen orgaPohjanmaan liiton aluekehityk- nisaatioissa, kuinka sitouttaa sen ja aluemarkkinoinnin teh- poliittiset päättäjät Meripohtävissä, ja nyt myös osan aikaa jola-ajatteluun. Uudenlaisen Meripohjola-hankkeen koordi- kasvuvyöhykkeen syntyminen naattorina. Perspektiiviä Meri- edellyttää, poliittiset päättäjät pohjola-kasvuvyöhykkeen ar- arvojohtajina sisäistävät Meriviointiin tuovat lisäksi vuodet pohjola-ajattelun ja että he kokunnallisena päätöksentekijä- kevat Meripohjolan alueeknä muun muassa Nivalan kau- si, jossa seilataan samassa vepunginhallituksen varapuheen- neessä, Hakala painottaa. Hänen mukaansa onkin seljohtajana ja kaupunginvaltuuvää, että seuraavassa vaiheessa tettuna. - Tärkein tavoite on ollut löy- poliittiset päättäjät on sitoutettää rajat ylittävää yhteistyötä si- tava mukaan ihan toisella ta- valla. Meripohjola-hankkeen aikana esillä on ollut paljon johtaminen, ja nimenomaan sellainen julkinen johtaminen, joka mahdollistaa elinvoimaisuuden kehittymisen. - Hyvä hallinto on mahdollistaja toimivalle yhteiskunnalle, yrittäjyydelle ja palvelurakenteille Kun hallintorakenteet ovat nyt kovassa muutoksessa, pitää miettiä tarkasti, millaiset rakenteet lisäävät tehokkuutta yrittäjyyden näkökulmasta. Siihen, mikä on tekemisen malli Meripohjolassa, tarvitaan myös yhteistä näkemystä. On tärkeää, ettei lainsäädäntö palvele ainoastaan metropolialueiden kehittämistä. - Ykkösasia on saada jatkossa niin yrittäjät, hallinto kuin poliittiset päättäjät saman pöydän ääreen miettimään niitä toimintamalleja, joilla alueiden kehittyminen parhaiten mahdollistetaan. Hyvä hallinto pelastaa paljon huonolta poliittiselta päätöksenteolta ja päinvastoin. Koen yhteisen tekemisen tärkeäksi myös henkilökohtaisesti, koska minulla on ollut mikroyritys yli kymmenen vuotta ja tunnen, että yrittäjyys on sisälläni edelleen kasvava ominaisuus. Airi Hakala korostaa, että poliittiset päättäjät on tärkeää saada samaan pöytään yrittäjien ja hallinnon edustajien kanssa. Yrittäjillä aito tarve verkostoitua Kannuslainen pellettiyrittäjä Jukka Kerola kertoi Meripohjola-väelle uusiutuvaan energiaan liittyvistä asioista Raahessa pidetyssä foorumissa. Meripohjola-hankkeen aikana on nostettu esille alueen yhteisiä menestystekijöitä. Sellaisiksi on todettu muun muassa vahva yrittäjyys, nuori ja elinvoimainen väestö sekä alueen vahvuuksia korostava koulutus ja osaaminen. Yrittäjien mielipiteissä on korostunut erityisesti verkostoitumisen mahdollisuus. Esimerkiksi uusiutuvat energiat tarjoavat Meripohjolan alueella mahdollisuuksia synnyttää uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Koska pk-yrittäjien resurssit ovat usein rajalliset, verkostoitumalla keskenään yritykset voisivat toteuttaa yhdessä isompia kokonaisuuksia. Myös matkailuväki on etsinyt aktiivisesti yhdessä tekemisen mahdollisuuksia Meripohjolan puitteissa järjestetyissä tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Varsinkin yhteismarkkinointia on pidetty tärkeänä, jotta alueelle saataisiin laajempaa näkyvyyttä ja laajempia palvelukokonaisuuksia houkuttelemaan esimerkiksi venäläisiä matkailijoita. YRITTÄJÄ-LEHTI 15 KOKKOLA Onnistuneita satsauksia elinkeinojen kehittämiseen Useita menestyviä toimialoja Jorma Uusitalo Kokkolan kaupunki on mukana monin eri tavoin edistämässä kaupungin elinkeinoelämää. Pitkäjänteinen ja asiakaslähtöinen tapa toimia ovat tuoneet myös tulosta. - Kokkolassa menee hyvin tällä hetkellä. Arvioidaan tilannetta sitten työttömyysmittarilla, vientiä kuvaavalla mittarilla tai sillä, mikä on meidän osuutemme bruttokansantuotteesta. Toimialan sisällä yritysten välillä voi kuitenkin olla eroja. Jotkut yritykset joutuvat lomauttamaan samalla kun toisissa yrityksissä ongelmana on työvoimapula, Kokkolan kaupungin vs. kehitysjohtaja Jonne Sandberg kuvaa elinkeinoelämän yleisiä näkymiä Kokkolassa. Hänen mukaansa Heinolankaaren alue on hyvä esimerkki tämän päivän Kokkolalle tyypillisestä toimeliaisuudesta. Alue täyttyi todella nopeasti ensimmäisessä vaiheessa. Viime huhtikuussa kaupunki hankki omistukseensa Kahvitiehen rajoittuvat niin sanotut Tyllin pellot Jyväskyläntien toiselta puolelta. Myös näille alueille kysyntä on ollut jopa yllättävän vilkasta. - Muutenkin näyttää siltä, että investointihankkeita on jälleen vireillä kaiken näköisiä. Päätökset syntyvät nopeasti Kehitysjohtaja sanoo, ettei elinkeinoelämän vireydelle löydy yhtä syytä. - Kaupungin harjoittama elinkeinopolitiikka, menesty- Kokkolan työpaikat eivät ole vain yhden suuren toimijan tai toimialan varassa. Harteissa riittää leveyttä. - Suurteollisuusalueen kemianteollisuus ja siihen liittyvä alihankintaketju on merkittävä työllistävä. Samoin veneteollisuus verkostoineen kuin myös perinteisesti vahva metalli- ja konepajapuoli. Laserpinnoitus on yksi erikoisosaamisen alue. Koko seutukunnan näkökulmasta myös puuala työllistää Kokkolan kaupungin vs. kehitysjohtajan Jonne Sandbergin (oik.) mukaan Kokkolan yksi vahvuus on monipuolinen elinkeinorakenne. Kuva Kokkolassa pidetystä Meeting Point-tapahtumasta. vät ja kunnianhimoiset yrittäjät, taito käydä kauppaa mutta myös siitä, että Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla on panostettu paljon elinkeinojen kehittämiseen projektien ja muun toiminnan kautta, Sandberg listaa menestystekijöitä. Monet eri tahot, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisissä yrityselämän kanssa myöntävät, että Kokkolassa elinkeinojen kehittämisessä on tehty pitkään paljon oikeita asioita. Yksi merkittävä momentum ajoittuu tilanteeseen, jossa Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Tuossa vaiheessa Kokkolassa päätettiin ryhtyä määrätietoisesti tukemaan elinkei- Kokkolan suurteollisuusalue työllistää suoraan noin 2000 ihmistä. Suomalainen kaasuntuottaja Woikoski on yksi yrityksistä, joka investoi tällä hetkellä voimakkaasti Kokkolaan. norakenteen monipuolistumista. - Tuo ratkaisu on kantanut tulosta pitkällä aikavälillä. Elinkeinopolitiikka on ollut samanaikaisesti maltillista sekä järkevää, ja on satsattu oikeisiin asioihin. Tärkeä lähtökohta kehittämisessä on kaavoitus ja se, että siinä työssä on osattu ennakoida tulevaa. - Sen lisäksi Kokkola on saanut paljon kiitosta nopeasta päätöksenteosta. Täällä ei jahkailla silloin, kun yritys tarvitsee tontin tai rakennuslupia. Ne ovat järjestyneet. Suurteollisuusalueella taas tiivis yhteistyö kaupungin ympäristötoimen kanssa on yksi asia, joka on vienyt siellä asioita eteenpäin, kehitysjohtaja viittaa Kokkolassa toimivaan Pohjois-Euroopan suurimpaan epäorgaanisen kemian keskittymään. Yhdessä vaiheessa kaupungin slogan oli, että tontin saa tiskiltä. Kehitysjohtaja sanoo, että lupaus pitää edelleen, ja tonttitarjonta on monipuolinen. - Lahdenperässä Marine Gatea vastapäätä meillä on alue, joka odottaa yrityksiä. Tulossa ovat lisäksi Tyllin pellot, ja vapaita tontteja löytyy vielä esimerkiksi Topparinmäeltä. Raskaalle teollisuudelle voimme tarjota edelleen tontteja suurteollisuusalueelta, eli Kokkola pystyy reagoimaan nopeasti tulevaisuudessakin. niin talonrakennuksessa kuin puusepänteollisuudessa. Eikä pidä unohtaa sitä, että Kokkola on yhä Suomen suurin maidontuottajakunta, tai että turkistarhauksen vientiluvut ovat todella kovia. Ja kauppakaupunkihan Kokkola on ollut aina, ja on sitä edelleen. Oma mielenkiintoinen yksityiskohtansa on Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kehittyminen. Kun toimijoina oli aikanaan kaksi suurta, Outokumpu ja Kemira, nykyään suurteollisuusalueella on 64 yritystä, joista vajaat 20 tuotannollisia. Alue työllistää suoraan noin 2 000 henkilöä, ja sen lisäksi merkittävän määrän erilaisia urakoitsijoita ja muita palveluiden tuottajia. Niin suurteollisuusalueen kuin Kokkolan elinkeinoelämän tulevaisuus kokonaisuudessaan näyttää hyvältä edelleen. Esimerkiksi suurteollisuusalueella toimivat yritykset ovat ilmoittaneet viime ja tämän vuoden aikana yhteensä 110 miljoonan euron uusista investoinneista Kokkolaan. - Alku syksy on näyttäytynyt muuallakin Kokkolassa investointien suhteen positiivisemmalta kuin osasimme odottaa. Aika paljon kaikenlaista on työn alla, eli yrityksillä ja yrittäjyydellä on Kokkolalle todella suuri merkitys, Sandberg sanoo. 16 YRITTÄJÄ-LEHTI KOKKOLA Helsinki, Järvenpää, Kauhajoki, Kajaani, Kokkola, Kuusamo, Pietarsaari, Riihimäki, Seinäjoki, Tampere, Ylivieska Räätälöityjä automa ja sähköistyksen rat Jorma Uusitalo ENSIN YHTEYS KOSEKIIN KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja Kokkolan seudulla. Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun. Me olemme olemassa sinua varten! KOSEK Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola Puh: (06) 824 3400 Faksi: (06) 822 5545 info@kosek.fi www.kosek.fi www.facebook.com/KokkolanseudunKehitys - koordinoiva asiantuntija Nyt viisi yhdellä hinnalla! Tarjouksistamme löydät yleensä vain yhden hinnan, joka sisältää niin laiva-, satama-, ahtaus- kuin varastointi- ja satamaankuljetuskustannuksetkin. Tämä kuljetusketjun verkostoituminen merkitsee asiakkaillemme edullisuuden lisäksi tehokkuutta, selkeyttä ja helppoutta. Pyydä tarjous ja totea asia itse. Puh: (06) 824 2400 • Faksi: (06) 824 2444 satama@kokkola.fi • www.portofkokkola.fi Apex Automation Oy on Kokkolassa ja Vaasassa toimiva insinööritoimisto, joka sähköistää ja automatisoi teollisuuden ja energiatuotannon prosesseja. Vuonna 1993 perustettu yritys on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Nykyisin kokkolalaisyritys on alansa merkittävä toimija, ja sen osaaminen näkyy kotimaan lisäksi eri puolilla maailmaa asiakkaiden yksittäisissä kohteissa. - Palvelumme käsittävät koko toimialan kirjon, esisuunnittelun, sähkö- ja automaatiosuunnittelun, keskuskokoonpanon, ohjelmoinnin, asennuksen sekä käyttöönoton siihen liittyvine koulutuksineen ja lopulta ylläpidon, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Matti Pajukangas. Oma keskuskokoonpano osana laiteosuuksien toimittamista sopii Pajukankaan mukaan hyvin yrityksen periaatteisiin tuottaa asiakkailleen palveluja avaimet käteen periaatteella. - Asiakaskohtaiset tarpeet vaihtelevat paljon. Joillekin asiakkaille teemme pelkästään suunnittelua kuten sähkösuunnittelua, kenttäsuunnittelua tai ohjelmointia. Toiset asiakkaat taas tilaavat kokonaistoimituksia eri laajuuksissa siten, että ne sisältävät usein laiteosuuksiakin. Henkilöstön osaaminen on yrityksen keskeinen kilpailutekijä. Kuvassa projektipäällikkö Ilkka Sikala. monialaista eikä yritystä oikein voi kategorioida virallisten toimialaluetteloiden perusteella. Liikumme useissa toimitusrajapinnoissa, koska palvelumme ulottuvat monille eri toimialoille. Voidaan sanoa, että meidän tapauksessamme ei ole olemassa tyypillistä projektia, Pajukangas ja tuotantojohtaja Marko Kiviniemi kertovat. Osa Apex Automationin kokonaistarjontaa ovat asiantuntijapalvelut. Niihin kuuluvat esimerkiksi toimialajohtaja Jouni Känsälän vetämät sähkö- ja koneturvallisuuspalvelut. - Teemme yhteistyötä myös järjestelmätoimittajien kanssa, kuten tarjoamalla konsultointia ja suunnitteluresursseja energia-alan toimijoille, tekninen johtaja ja hallituksen puheenjohtaja Vesa Karvinen jatkaa. Esimerkiksi ABB:lle olemme tehneet paitsi kotimaahan myös heidän ulkomaanprojekteihin suunnittelua, konfigurointia ja käyttöönottoa vuodesta 1996 lähtien. ABB.n toimeksiantoihin liittyen meidän työntekijöitä on liikkunut viime aikoina muun muassa Kazakstanissa, Jordaniassa ja Qatarissa asti. - Toinen käytännön esimerkki yhtiön asiakkuuksista on Mercedes-Benzin A-sarjaa valmistava Valmet Automotive, jonka korihitsaamon tuotantolinjaan Apex Automation on toimittanut sähkö- ja logiikkasuunnittelua sekä tuotantosolujen ohjauskeskuksia ja vastan- ”Ilman huippuosaajia emme erotu kilpailijoista” Yrityksen toimittamia palveluja ei löydy niin sanotusti valmiiksi paketoituna kaupan hyllyltä, koska ratkaisut räätälöidään asiakkaiden kulloistenkin tarpeiden mukaan. Tämä korostaa jokaisen työntekijän ammattitaidon tärkeyttä. - Henkilökunnan osaaminen ja monitaitoisuus ovat yrityksen keskeisiä kilpailutekijöitä. Samanaikaisesti meidän pitää pystyä toimimaan joustavasti ja tuntea asiakkaamme sekä heidän prosessinsa. Ilman huippuosaajia emme erotu kilpailijoista. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa meidän tulee toimia edelläkävijöinä ja löytää aina asiakkaillemme parhaiten toimivat ratkaisut, Pajukangas sanoo. - Lähtökohtaisesti olemme tyypillinen insinööritoimisto. Laiteosuudet tulevat kuvaan mukaan projektien myötä. Nykyään toimintamme on aika Apex Automationin omistajista kuvassa Jouni Känsälä (vas.), Marko Kiviniemi, Vesa Karvinen ja Matti Pajukangas. Kuvasta puuttuu Ilpo Järvelä. YRITTÄJÄ-LEHTI 17 KOKKOLA atisoinnin tkaisuja nut näiden käyttöönotosta koulutuksineen. - Esimerkkinä voimalaitosasiakkaista voisi olla Kokkolan Voiman prosessihöyrylaitos, johon toimitimme automaation ja sähköistyksen avaimet käteen periaatteella. Siemens Service Partnerina Apex Automation palvelee asiakkaitaan myös huolto- ja ylläpitotöissä yhteistyössä Siemens Osakeyhtiön kanssa erityisesti voimalaitospuolella. Monialaisuus turvannut yrityksen tasaisen kasvun Apex Automationin juuret ulottuvat vaiheeseen, jolloin Kokkolan teknillisen oppilaitoksen automaatiolinjalta valmistuivat ensimmäiset automaatioinsinöörit. - Oli lama, ja vuonna 1993 Suomessa valmistuneista 2 500 insinööristä vain vähän yli 400 työllistyi. Töitä ei löytynyt mistään, joten vaihtoehdoksi jäi itsensä työllistäminen ja oman firman perustaminen, muistelee Vesa Karvinen, joka lukeutuu perustajajäseniin yhdessä Marko Kiviniemen ja Jouni Känsälän kanssa. Vuonna 1996 yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi. Silloin omistus laajeni nykyiseen kokoonpanoonsa, kun osakkaiksi tulivat energia toimialajohtaja Ilpo Järvelä ja Matti Pajukangas. Yhtiö on kasvanut sen jälkeen maltillisen tasaisesti niin liikevaihdoltaan kuin henkilökunnan määrältään. Tällä hetkellä yritys työllistää lähes 50 työntekijää, ja kuluvan tilikauden liikevaihtoennuste on hieman vajaat neljä miljoonaa euroa. - Monialaisuus on tietoinen valinta ja se selittää osaltaan yrityksen hyvää kehitystä. Olemme kasvaneet asiakkaidemme rinnalla. Viime keväänä avasimme sivutoimiston Vaasassa. Kokkolan toimitiloja olemme laajentaneet kahdesti, ja nyt on suunnitelmissa kolmas, noin 400 neliön laajennus. - Tavoitteena on kasvaa edelleen, mutta mitään dramaattista kasvua emme hae emmekä odota, kuten ICT-alalla saattaa tapahtua. Tärkeintä on se, että silloin kun kasvamme, kasvu on hallittua ja pysyvää. Tämä on näkynyt työpaikkojen vakautena, sillä meidän ei ole ainakaan toistaiseksi tarvinnut kertakaan irtisanoa tai lomauttaa yhtään työntekijää. Tämä alkuvuosi oli jopa poikkeuksellisen kiireinen, mutta nyt näyttää, että näkymä eteenpäin on palautunut normaaliin eli noin kolmeen kuukauteen, Pajukangas kertoo. Apex Automation Oy täyttää 20 vuotta 1.marraskuuta.2013 ja katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Hannu Göös vaihtaa kuulumia tuotantopäällikkö Henri Pihlajakankaan (oik.) kanssa. Yrittäjät ja kaupunki hyvässä yhteistyössä Jorma Uusitalo muotoja kaupungin ja yrittäjien välillä ovat lisäksi vuoden Yrittäjät ja Kokkolan kaupun- mittaan järjestettävät aamugin edustajat pitävät säännölli- puurotapaamiset. sesti yhteyttä keskenään. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on Kokkola panostanut Kokkolan Yrittäjien puheen- elinkeinoihin johtajan Hannu Göösin mu- Göös kehuu Kokkolan kaukaan päästä tilanteeseen, jossa punkia siitä, että kaupunkaupunki voisi entistä parem- ki on kehittänyt elinkeinoelämin käyttää paikallisten yri- mää pitkäjänteisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana tysten palveluita. - Yksi osa-alue Kokkolassa - Hankintalaki luonnollisesti säätelee hankintoja mut- on teollisuusalueiden kehittäta tarjouspyynnöillä on suuri minen, minkä ansiosta myös merkitys siihen, miten hyvin moni kansainvälinen toimipaikalliset yrittäjät pääsevät ja on etabloitunut kaupunkiin. Toivottavasti sama suuntamukaan hankintoihin. - Usein sanotaan, että kun- us jatkuu, ja yrittäjien tarpeet taorganisaatioista puuttuu huomioidaan kaavoituksessahankintaosaamista. Tämän kin, puheenjohtaja toteaa. Kokkolan Yrittäjien jäsentakia Kokkolassakin tarvitaan yritysvaikutusten arvi- määrä on hienoisessa kasvusointisuunnitelmaa. Siinä voi- sa. Jäsenyrityksiä on noin 640, taisiin käydä läpi muun muas- joista 85 prosenttia työllistää sa se, miten paikalliselta tehty yhdestä viiteen työntekijää. - On tärkeää, että tämä suuhankinta vaikuttaa kaupungin työllisyyteen ja verotuloihin. rin yksittäinen ryhmä otetaan Samoin yritysvaikutusten ar- huomioon toiminnassamme. vioinnilla voitaisiin vaikuttaa Esimerkiksi yhdistyksen haltarjousten pilkkomiseen osa- lituksen kokoonpano edustaa hankinnoiksi, mikä helpottaa varsin hyvin erikokoisten yrimikro- ja pk-yritysten mah- tysten kokonaisuutta. Hallidollisuuksia menestyä siinä tustyöskentelyssä olemme javaiheessa, kun kaupunki te- kaneet vastuuta perustamalkee lopullisia hankintapäätök- la kolme työryhmää, joista jokainen edustaa omaa erityissiä, Göös sanoo. Marraskuussa on tulossa alaansa eli tapahtumajärjestekaupungin ja yrittäjien yhtei- lyitä, viestintää sekä yhteisnen tilaisuus, jossa kaupunki kuntasuhteita kaupunkiin. - Olemme miettineet palkertoo vuoden 2014 investoinneista ja hankinnoista. Yrit- jon, miten jäsenmaksun saitäjäyhdistys antoi taannoin si palautumaan mahdollisimmyös lausuntonsa kaupungin man hyvin jäsenistölle. Sen uudesta hankintastrategiasta. takia järjestämme muun muHyväksi havaittuja yhteistyön assa tapahtumia, joissa yrit- täjät pääsevät viihtymään ja tapaamaan toisiaan. Kokkolan Yrittäjäjuhlan järjestämme yhdessä Kokkolan Naisyrittäjien kanssa 26. lokakuuta, ja siellä jaamme vuotuiset yrittäjäpalkinnot. Uudenlaista sisältöä gaalaan tuovat Janne Kataja ja Likat-yhtye. Ratkaisuja julkisiin tiloihin Hannu Göös työskentelee toimitusjohtajana Koralli-Tuote Oy:ssä, joka on vuonna 1979 perustettu perheyhtiö. - Aloitimme keittiökalustefirmana, jolla oli myyntikonttorit Jyväskylässä ja Oulussa. 90-luvun lamavuosina teimme uuden liiketoimintasuunnitelman ja ajoimme sen mukaisesti alas keittiökalustepuolen. Nykyään tuotamme kalusteita julkisiin tiloihin kuten kouluihin, sairaaloihin ja päiväkoteihin. Markkina-alueemme on koko Suomi, ja olemme kalustaneet muun muassa useita sairaalakohteita Turun yliopistolliselle keskussairaalalle sekä Helsingissä HUS:n sairaaloille, Göös kertoo. Yhtiön liikevaihto on kolme miljoonaa euroa ja se työllistää noin 20 henkilöä. - Tulevaisuudessa korostuvat tuotekehitys ja sairaalakalusteet. Aiomme tuotteistaa erilaisiin tiloihin esimerkiksi allasyksiköitä ja lääkekaappimoduulijärjestelmiä. Tavoitteena on toimittaa sairaaloihin laajempia kokonaisuuksia ja siihen liittyen harjoittaa vientiä ja tuontiakin, Göösin mukaan alan kilpailu on kova. Tämän hetkiset tuotantoluvut eivät näytä hyvältä, ja hän ennustaakin monelle puu- ja rakennusalan yritykselle vaikeaa talvea. - Talouden suhdanteissa varmasti tapahtuu jossain vaiheessa käänne parempaan, mutta kaikkein varmimmin tulevaisuudessa voi menestyä erikoistumalla vielä enemmän. Me keskitymme erityisesti sairaalamaailmaan ja olemaan siellä yhä vahvempia. Osaamisen ja hyvän henkilökunnan ansiosta meillä on kaikki mahdollisuudet menestyä tiukassakin kilpailussa. - Tulevaisuudessa Koralli-Tuote keskittyy entistä enemmän erilaisiin sairaalakalusteisiin, Hannu Göös sanoo. 18 YRITTÄJÄ-LEHTI KOKKOLA Automaatiota ammattitaidolla - Vuodesta 1993 Karavaanareita palvellaan aktiivisesti verkossakin Terminaalikatu 3 67700 KOKKOLA Puhelin: 0207 288 288 Telefax: 0207 288 289 www.apexautomation.fi Harrastuksesta tuli Jorma Uusitalo Kumppanisi kaikissa henkilöstöasioissa Joskus asiat vain loksahtavat sopivasti paikoilleen pienten sattumustenkin säestämänä. Näin tapahtui Antti Österbergille ja Ilkka Syrille, jotka pyörittävät Jänismaalla karavaanareita palvelevaa Kokkolan Vaunupalvelu-nimistä yritystä. - Harrastuksesta kaikki lähti liikkeelle vuoden 2000 tienoilla. Tutustuimme toisiimme moottoripyörähommissa, ja siinä vaiheessa molemmat olivat jo tehneet vähän kauppaa vaunujen kanssa. Joko vuokrattu niitä tai ostettu, korjattu ja sitten myyty eteenpäin. Päätimme ostaa ensimmäisen vaunun, jonka sitten pesimme ja korjasimme Ilkan pihalla. Siitä toiminta vähitellen laajeni, ja yrityksen perustimme vuonna 2006, kaksikko kertaa yrittäjyyden syntyvaiheita. – lue lisää osoitteessa vmp.fi. VMP Group Kokkola, puh. 040 307 5230 Voimakkaita kasvun vuosia Kokkolan Vaunupalvelu keskittyy erityisesti matkailuvaunuihin ja siihen, että asiakkaille voidaan tarjota saman katon alta mahdollisimman laajasti vaunuihin liittyviä palveluita. - Tänä aikana keskittyminen tiettyyn kokonaisuuteen on järkevää. Se auttaa pitämään kulut kurissa ja mahdollistaa sen, että tarjonta on riittävän isoa. Tilanteesta riippuen meiltä löytyy 40-60 uutta ja käytettyä vaunua, Österberg kertoo. Yrityksellä on kuuden tunnetun tuotemerkin, Cabbyn, YRITTÄJÄ – Mitä jos... kehittäisit osaamistasi oppisopimuksella! Oppisopimus on HYVÄ DIILI – Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Kokkolan Vaunupalvelulla on kuuden tunnetun tuotemerkin, Cabbyn, Fendtin, Hobbyn, Soliferin, Polarin ja Kaben edustukset. Fendtin, Hobbyn, Soliferin, Polarin ja Kaben edustukset. Toiminta on kasvanut nopeasti, sillä kahden ensimmäi- sen vuoden aikana liikevaihto kaksinkertaistui. Vuonna 2010 liikevaihto oli jo 1,6 miljoonaa euroa, jonka tason yritys on onnistunut säilyttämään, vaikka yleinen taloustilanne maassa on huono. Yrityksellä on yksi vieras työntekijä. - Kieltämättä yritys on kasvanut voimakkaasti kun ajattelee, että lähdimme liikkeelle vain 50 000 euron pääomalla. Pankki ja Finnvera ovat olleet hyvänä tukena alusta alkaen. Ennen kevätsesonkia varasto on isoimmillaan ja yritys eniten pakkasella. Siinä vaiheessa uskoa yrittämiseen tarvitaan eniten, yrittäjät kertovat. Talveksi toiminta hiljenee, ja niinä kuukausina yrityk- Koulutustarkastaja Maj-Britt Perttula, p. 044 7250 031 Koulutussuunnittelija Anu Haapasalo, p. 044 7250 033 Koulutussuunnittelija Marjatta Kuutsa, p. 044 7250 879 www.kpedu.fi - Asiakaspalvelu on kaiken lähtökohta myös vaunukaupassa, yrittäjät Antti Österberg (vas.) ja Ilkka Syri sanovat. YRITTÄJÄ-LEHTI KOKKOLA elinkeino sessä pohjustetaan seuraavaa sesonkia, tehdään ennakkomyyntiä ja huolletaan kalustoa. Lisämyyntiä verkkokaupasta Österberg ja Syri ovat lähteneet hyödyntämään määrätietoisesti myös verkkokaupan tarjoamia mahdollisuuksia. - Avasimme verkkokaupan 1,5 vuotta sitten. Netin kautta myymme karavaanareille tarpeellisia tuotteita kuten varaosia, varusteita ja tarvikkeita, markiiseja, telttoja ja katoksia. Tällä hetkellä meillä on noin 1 500 varastosta löytyvää nimikettä. - Olemme ajatelleet, että verkkokaupan ansiosta saamme paitsi lisämyyntiä myös laajempaa näkyvyyttä yritykselle ja vaunumyynnille sekä kokonaan uusiakin asiakkuuksia. Verkkopuoli tu- kee tavoitettamme pitää kulut kurissa. Markkinoinnissa auttaa se, että usein asiakkaamme tuo tullessaan uuden asiakkaan. Myytävät vaunut olemme laittaneet kahdelle netin markkinapaikalle, Österberg kertoo. Nettikaupan arvo on sekin kasvanut lupaavasti ja yrittäjät uskovat sen kasvavan jatkossakin. - Suhdanteiden takia vaunurekisteröintien määrä on hieman notkahtanut, mutta mitään dramaattista pudotusta ei ole tapahtunut. Vaunuja hankitaan laidasta laitaan hinnan ja käyttötarpeen mukaan. Kaupaksi menee 20 000 euron uutta reissuvaunua samoin kuin 70 000 euron isoja kausipaikkavaunuja. Entä millaisilla eväillä Kokkolan Vaunupalvelu aikoo menestyä tulevaisuudessa? - Joka kerta yritämme tehdä parhaamme. Asiakaspalvelu on kaiken lähtökohta. Kun asiakas tulee meille, hänellä on jokin tarve, ja meidän pitää löytää siihen ratkaisu. Jos aikoo menestyä, töitä pitää tehdä paljon ja muistaa oikeanlainen nöyryys. Matala kulurakenne on ollut tietoinen valinta samoin kuin se, ettemme peri lainkaan toimituskuluja. Tästä tuleva hyöty näkyy suoraan asiakkaan maksamassa hinnassa. - Yrittäjän elämä on ollut ja varmasti tulee olemaankin vaihtelevaa. Välillä maistuu tosi hyvältä ja välillä tuntuu, että toisen palveluksessa pääsisi paljon helpommalla. Silloin pitää painaa lujasti töitä kun on sen paikka, mutta pitää löytää kohtuuskin ja osattava myös levätä, Österberg ja Syri kertovat tuntemuksiaan yrittäjyydestä. 19 20 YRITTÄJÄ-LEHTI KOKKOLA RAKENTAJAN PARAS KAVERI! Kaikki samasta talosta Helppo ja edullinen kokonaisratkaisu! • hiekat, murskeet ja ruokamulta • konetyöt, siirtolavat ja nosturit • maanajot ja perustukset Pyydä tarjous: info@kaktk.fi 5% alennus materiaaleista kun mainitset koodin OMAKOTI-13 tilauksen yhteydessä! (koskee uusia omakoti-rakennuttajia 2013 loppuun asti) KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Puh. (06) 866 0800 Jorma Uusitalo Kokkolan kaupunginteatterin aula on tyhjentynyt yleisöstä, joka siirtyi hetkeä aikaisemmin ylempään kerrokseen seuraamaan illan esitystä. Samaan aikaan kun näyttelijät tekevät omaa työtään näyttämöllä, Teatteriravintolassa pitää kiirettä. Yrittäjä Pirjo Paananen apulaisineen kaataa konjakit laseihin, kattaa kahvi- tee- ja kaakaokupit valmiiksi sekä varmistaa, että makeaa ja suolaista syötävää on tarpeeksi, kun väliaika alkaa. Teatterissa on nytkin oma tunnelmansa, jonka myös Paananen vahvistaa. Ihmiset tulevat näytöksiin hyvin pukeutuneina, ja ilmapiiri ihmisten kesken on iloinen ja positiivinen. - Täällä taiteilijaympäristö ruokkii omaa olemistani, sillä työni kautta pääsen osalliseksi kaikenlaisesta mielenkiintoisesta. Yrittäjän näkökulmasta on tietenkin haastavaa, että ravintolan aukioloajat painottuvat loppuviikkoon torstaista lauantaihin. Toisia yrittäjiä Paananen tapaa usein asiakkaina tiskin toisella puolen. - Yrittäjät ovat teatterissa tuttu näky. Normaalin tarjoilun lisäksi olemme järjestäneet muun muassa yrityksille buffet-illallisia esityksen päätteeksi. Yritysten henkilökunnalle teatteri-ilta tarjoiluineen on helppo ratkaisu, koska asiakas saa koko palvelun yhtenä pakettina. Vohvelikahvila syntyi ahaa-elämyksestä Kokkolassa ihmiset tuntevat pitkän linjan yrittäjän parhaiten talvisin Teatteriravintolasta ja kesäisin idyllisestä Vohvelikahvilasta museokorttelissa. Vohvelikahvila vietti viime kesänä 10-vuotisjuihlavuottaan, ja Teatteriravintolaa Paananen on pitänyt 12 vuotta. - Yhdistelmänä tämä on toimiva, ja molemmat limittyvät hyvin toisiinsa. Kun Vohvelikahvila sulkee kesän jälkeen ovensa, alkaa teatterikausi. Vohvelikahvilasta on Kokkolassa kehittynyt palvelu, joka kerää runsaasti kiitosta niin paikallisilta kuin muualta tulleilta asiakkailta. Samoin eri mediat ovat esitelleet laajasti Vohvelikahvila on niin kokkolalaisten kuin muualta saapuvien vieraiden suosittu tapaamispaikka kesäisin. Kahvila- ja ravint elämyksellisessä palvelua, jonka kova ydin on yksinkertainen, monenlaiseksi herkuksi muuttuva vohveli. Kaikki alkoi aikanaan ahaaelämyksestä. Paananen oli ollut yhteydessä tamperelaiseen vohvelikahvilan pitäjään ja jutellut samaan aikaan paikallisten taiteilijoiden kanssa, että museokortteli olisi upea paikka kahvilalle. - Pullakahvilaa en halunnut, koska niitä on Kokkolassa niin paljon. Sitten syntyi ajatus, että vohvelihan sopii tähän yhteyteen mitä parhaiten. Vohveli on perinteinen tuote, ja asiakas saa sen aina tuoreena, suolaisena tai makeana ja myös gluteenittomana, Paananen kertoo. Monille on ollut yllätys, että vohveli voi olla perinteisen hillovohvelin lisäksi vaikkapa herkkusienivohveli, savulohivohveli tai omenavohveli. Vohvelikahvila ja Taideleipomo sijaitsevat vanhassa Forsnabban leipomossa. Siellä 1800-luvun korttelin tunnelmaan yhdistyvät makunautinnot ja taide. - Vohvelikahvilan pihapiiri on jotain sellaista, mitä muualta Kokkolasta ei löydy. Lastenkin on helppo viihtyä puistomaisessa ympäristössä, jota vanhat puut ja vanhat rakennukset elävöittävät, yrittäjä tunnelmoi. Työstä nauttiminen välittyy asiakkaille Matkailijat ovat luonnollisesti olleet otettuja kokonaisuudesta. Sen lisäksi, että he pääsevät nauttimaan runsaista vohveleista tai vaikkapa salaateista, he voivat tutustua ja ostaa paikallisten taiteilijoiden töitä. Tarjolla on lisäksi paljon erilaista ohjelmaa. On vohveli-jazzia, lastenteatteria, kuorolaulua, muusikkojen esityksiä ja taitelijoiden pitämää kirpputoria. Loppukesän perinteinen huipennus on venetsialaisperjantaina esitettävät YRITTÄJÄ-LEHTI 21 KOKKOLA Koulutuksesta lisäpotkua yrittämiseen Jorma Uusitalo olapalveluita ympäristössä ulkoilmaelokuvat. - Minusta on ihana tuottaa asiakkaille kesäisiä elämyksiä museoympäristössä. Vohvelikahvila istuu siihen miljööseen erittäin hyvin, ja olemme huomioineet paikan hengen työntekijöiden vaatetuksessa ja tuotteissa. Paanasen tapauksessa yrittäjäriskin muodostaa kesäisin sää ja Teatteriravintolassa se, kuinka hyvin ohjelmisto hou- kuttelee katsojia. Päättyneen kesän sää oli erinomainen, ja se näkyi yrittäjän mukaan positiivisesti Vohvelikahvilan kävijämäärissä. - Yrittäjyys sopii minulle erinomaisesti. Tässä työssä on sopivasti vapautta sekä vastuuta, ja pidän tosi paljon työskentelystä asiakkaiden kanssa. Kun itse nauttii tekemisestä, se välittyy myös asiakkaille. - Kesäisin auki oleva Vohvelikahvila ja talvikaudet toimiva Teatteriravintola ovat minulle hyvä yhdistelmä. Vohvelikahvila työllistää kahdeksan ja teatteriravintola kolme työntekijää, Pirjo Paananen kertoo. Kampaaja Maarit Kauppinen ei peittele tyytyväisyyttään kertoessaan esimerkkejä siitä, miten monin eri tavoin oikeanlainen koulutus antaa uutta tietoa ja intoa pitkäänkin yrittäjänä toimineelle. Kauppinen urakoi parhaillaan lopputyötä, joka liittyy hänen hiusmerkonomin opintoihinsa Markkinointi-instituutissa. - Koulutus on ollut todella vaativa, koska se haastaa minut joka kerta miettimään asioita, jotka olen tehnyt samalla tavalla 20 vuotta. Yrittämiseen on tullut perspektiiviä ihan uudella tavalla markkinoinnin ja talouden tunnuslukujen näkökulmasta, hän sanoo. Opiskelulla urautumista vastaan Mikä sai kampaajana 31 vuotta työskennelleen ja yrittäjänä kaksi vuosikymmentä toimineen Kauppisen innostumaan vielä opiskelusta? - Jotain piti tehdä, koska en halunnut urautua työssäni. Kuin taivaan lahjana sain tiedon viime vuoden elokuussa käynnistyneestä koulutuksesta, jota muun muassa Suomen Hiusyrittäjät oli ollut räätälöimässä kampaajien ja partureiden tarpeisiin. Edellytyksenä koulutukseen pääsylle oli vähintään parin vuoden työskentely liikkeessä joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Opiskelu on tapahtunut oppisopimuksella omassa yrityksessä. Kauppisen lopputyö koostuu kahdesta osasta; yrittäjän ammattitutkinnosta sekä osiosta, jossa arvioidaan oman yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. - Opiskelu keskittyy nimenomaan siihen, että yrittäjyyttä lähestytään taloushallinnon ja kannattavuuden näkökulmasta. Olemme tehneet budjetin sekä swot-analyysin, ja nyt teen liiketoimintasuunnitelmaa. Kannattavuutta katson omassa yritystoiminnassani tänä päivänä ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Lasken paljon tarkemmin, mitä kannattaa tehdä ja kuinka paljon. Enää ei tarvitse tehdä ihan kaikkea ja hinnalla millä tahansa. Varsinkin kun elän elämänvaihetta, jossa itselleni jää enemmän aikaa, Kauppinen toteaa ja sanoo nauttivansa työstään entistä enemmän. Maarit Kauppinen ei halunnut urautua hiusalan yrittäjänä, vaan hakeutui ennakkoluulottomasti hiusmerkonomikoulutukseen. Koulutus on tuonut konkreettista hyötyä myös hinnoitteluun. Kauppinen nauraa saaneensa siihenkin ihan uudenlaiset sfäärit, kun käytössä on koulutuksessa hankitut toisenlaiset eväät ja työkalut. Tuotteiden esillepano liikkeessä ei sekään ole enää samalla tavalla toteutettu kuin ennen koulutusta. Vertaistuella iso merkitys Kauppinen kertoo, ettei koulutuksen anti rajoitu pelkästään käytännön oppeihin. Suuri merkitys on lisäksi sillä, että lähiopetuspäivät ovat tarjonneet erinomaisen mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja tuntemuksia avoimesti muiden kollegoiden kanssa. - Vertaistuki muilta antaa lisää energiaa, ja kaiken lisäksi kateus on loistanut poissaolollaan niissä kohtaamisissa. Koulutuksessa mukana olevilla on jopa oma Facebook-ryhmä, joka on avoin sekä Oulussa että Helsingissä koulutukseen osallistuneille. Kokemustensa perusteella Kauppinen kannustaa yrittäjiä opiskeluun, ja hän on houkutellut joitakin kollegoitaan syksyllä alkavaan uuteen koulutukseen. Erityisen tärkeänä hän pitää yrityksen liiketoimintaan keskittyvää koulutusta alalle valmistuneille nuorille. - Olen tehnyt Suomen Hiusyrittäjien liittokokoukselle esityksen, että koulutus tulisi pakolliseksi kaikille alan yrittäjiksi ryhtyville. Näin vältyttäisiin monenlaiselta kompuroinnilta erityisesti yrittäjäuran alkuvaiheissa. Kauppiselle itselleen yrittäjyys tuli ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun hän oli työs- kennellyt 12 vuotta toisen palveluksessa. - Tuolloin elettiin taloudellisesti tiukkaa aikaa, ja minäkin sain lomautusvaroituksen. Koska halusin jatkaa alalla, menin kaupungin silloisen yritysneuvojan puheille. Siellä kartoitettiin alan palvelutarve sekä oma kyvykkyyteni yrittäjäksi, ja sainkin tuossa vaiheessa paljon arvokkaita neuvoja. Ensimmäiset kuusi vuotta Kauppinen työskenteli kotona, ja nykyisiin tiloihin Katariinankadulle hän siirtyi vuonna 2000. - Kokemusteni perusteella voin sanoa, ettei kirjanpitäjälle maksa koskaan liikaa, ja itse olen onnekas, koska kirjanpitäjäni on oikea kultakimpale. Koulutuksen jälkeen ymmärrän hänen merkityksensä vielä paremmin. 22 YRITTÄJÄ-LEHTI KOKKOLA Vanhusten asumispalveluita vahvalta arvopohjalta Jorma Uusitalo kun Jukka perheineen muutti Tampereen seudulle keväällä Hoivakoti Majakassa Ventuk- 2010, toimitusjohtaja Tuomo sentien tuntumassa on me- Kellokoski kertoo. Keväällä 2012 valmistui neillään rauhallinen aamukahvihetki ison pöydän ääres- Ventuksen yksikön laajennus, sä yhteisessä oleskelutilassa. ja tällä hetkellä Hoivakoti MaOsa asukkaista nauttii tuo- jakka tuottaa yhteensä 39 asureesta kahvista sekä itse lei- kaspaikkaa kahdessa yksikösvotuista leivonnaisista, ja osa sään. lueskelee viimeisimmät uutiset päivän lehdestä. Arki sol- Hoivakoti laajenee juu eteenpäin kuten ennenkin kolmannella yksiköllä tutussa ja turvallisessa ympä- Tuomo Kellokosken mukaan yrityksellä on selkeä suunta ristössä. Majakka on vuodesta 1993 eteenpäin. Ensi vuonna yritoiminut perheyritys, joka tar- tykselle valmistuu kolmas, joaa tehostettua palveluasu- 26-paikkainen tehostetun palmista ikäihmisille. Hoivako- veluasumisen yksikkö. Sen din perustivat Seppo ja El- suunnittelu on jo pitkällä, ja sa Kellokoski, ja kyseessä oli töiden on määrä käynnistyä tuolloin Kokkolan ensimmäi- kuluvan vuoden aikana. Majakka työllistää 20 konen yksityinen vanhusten hoivakoti. Sukupolvenvaihdok- koaikaista ja 15 osa-aikaista sen jälkeen yrityksen omista- työntekijää. Jos omistajien vijina jatkavat veljekset Teuvo, sio toteutuu, kasvu ei jää kolTuomo ja Jukka Kellokoski manteen yksikköön. - Puitesopimuskilpailun pesekä Jukan ja Teuvon vaimot. Yrityksen toimitusjohtajana rusteella Hoivakoti Majakka työskentelee Tuomo Kellokos- on yksi palveluiden tuottajista ki. Yrityksellä on tällä hetkel- Kokkolassa. Nykyiset paikat lä kaksi yksikköä, Kirkonmä- mukaan lukien olemme luvanneet 110 asiakaspaikkaa. ellä ja Ventuksessa. - Isä jäi eläkkeelle 2008, jol- Tarkoituksena on rakentaa uuloin tehtiin sukupolvenvaih- sia yksiköitä sen mukaan, midos. Tuossa vaiheessa Teuvo kä tulee olemaan kaupungin ja Jukka puolisoineen ostivat tarve. Pienelle perheyritykselyrityksen ja aloittivat samalla le tämä on tietenkin iso invessuunnittelemaan Ventuksen tointi, mutta olemme valmiiyksikköä. Minut houkutel- ta ottamaan haasteen vastaan, tiin mukaan siinä vaiheessa, Tuomo Kellokoski sanoo. LAATUMERKIT TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Laajensimme varastoa ja lisäsimme valikoimaa - tavoitteena palvella Teitä entistäkin nopeammin ja paremmin. Henkilökunnasta valtaosa eli noin 25 on lähihoitajia sairaanhoitajien lukumäärän ollessa neljä. Hoitoapulaisia on yksi, minkä lisäksi vanhusten kanssa työskentelee pari opiskelijaa. Siivous on ulkoistettu. - Keittiöhenkilökunta on meidän oma, ja teemme käytännössä kaiken ruuan itse. Pääkeittiö sijoittuu jatkossa ensi vuonna avattavaan yksikköön. - Ruualla on suuri merkitys, kun puhutaan ikäihmisten palveluasumisesta. Ruoka ja ruokailuhetket ovat yksi osa ihmisten elämää ja on tärkeää, että ruoka on oikeasti hyvää ja lämmintä. Täällä se on mahdollista, koska ruoka valmistetaan lähellä tuoreista raakaaineista. Perheyrityksessä päätökset syntyvät paikallisesti Hoivakodin toiminnalla on vahva arvopohja. Majakan arvoja ovat rehellisyys, lupausten pitäminen, yksilön kunnioitus sekä hoivatyön arvostus. - Arvot ovat meille iso kultainen lanka kaikessa toiminnassa. Henkilökunnan tekeminen perustuu siihen, että asiat tehdään siten, kuin haluaisit itsellesi tehtävän, toimitusjohtaja linjaa. Hänen mukaansa Majakan asukkaat, henkilökunta ja omistajat ovat kaikki isoa perhettä. Yrityksen 20-vuotisjuhlaakin vietettiin koko porukan kesken keväällä Vasikkasaaressa. Kellokoski korostaa, että on tärkeää arvostaa heitä, jotka ovat olleet rakentamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. - Asioita tehdään asukkaiden parhaaksi. Oman toiminnan jatkuva kriittinen arviointi on olennainen osa kehittämistä. Perheyhtiön etuihin kuuluu se, että päätökset syntyvät nopeasti ja paikallisesti. Sote-toimialalle rynnivät yhä voimakkaammin isot kansainväliset ja kasvottomat toimijat. Tässä kehityksessä Kellokosken mielestä vain korostuvat paikallisen perheyhtiön vahvuudet. - Perheyhtiössä huippuammattilaisista koostuva henkilökunta on erittäin sitoutunutta. Tällä alalla se on aivan olennaista, koska käytännön työ on ihmisten kohtaamista. Oma merkityksensä on silläkin, että yhteisöverot jäävät Kokkolaan. - Yrittäjyydessä kiehtovat vapaus ja vastuu. Omat päätökset ratkaisevat yrityksen tulevaisuuden. Näkymät ovat tosi positiiviset, sillä haluamme olla tehostetussa palveluasumisessa vahva paikallinen toimija, toimitusjohtaja sanoo. Vaihteistot Sähkömoottorit Laakerit Hihnat Rullaketjut Pyörät ja kuljettimet Hitsauskaasut ja koneet Hitsaustarvikkeet KENTSO OY Kahvitie 44 67600 Kokkola Puh. +358 400 560 260 Soita, tule käymään tai vieraile verkkokaupassamme; www.kentso.fi Heidi Nystedt huolehtii, että Majakan asukkailla Maj Pöntiöllä ja Hannu Taipaleella riittää tuoretta kahvia. Kahvipöydässa myös Teuvo ja Tuomo Kellokoski. YRITTÄJÄ-LEHTI 23 KOKKOLA Menestystä laadulla ja erikoistumalla laisiin vene- ja betonielementtien kuljetuksiin, joissa ei pärjää standardikalustolla. Jotta yritys voi toimittaa kuljetusalalle yksilöllisiä ratkaisuja, se vaatii toimitusjohtajan mukaan asiakkaan hyvää tuntemista. - Asiakkaalle tärkeintä on Erikoistuminen vaatii se, että pystymme toimittalaajaa asiantuntemusta maan sellaisen ratkaisun, joTyllis Oy Ab valmistaa eri- ka auttaa häntä menestymään koiskalustoa esimerkiksi sel- omassa liiketoiminnassaan. - Suurin pullonkaula meillä kuitenkin on puute ammattitaitoisesta työvoimasta. Halleja on helppo rakentaa lisää, mutta tällä hetkellä tarvitsemme metallimiehiä hitsareiksi ja kokoonpanoon, Göran Tylli sanoo. Vasta sen jälkeen puhumme rahasta. Meiltä edellytetään korkeaa osaamista niin suunnittelussa kuin valmistuksessa. - On onnistuttava siinä, mitä asiakas meiltä haluaa. Valmistajan pitää tuntea lisäksi lait ja säädökset, koska vastuullamme on se, että tuote on pykälien mukainen. Kierrämme aktiivisesti messuilla, koska niissä tapahtumissa saamme palautteen suoraan asiakkailta. Viennin osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 75 prosenttia viennin suuntautuessa Norjaan, Ruotsiin ja enenevissä määrin taas Islantiinkin. Göran Tyllin mukaan yhtiön tulevaisuus näyttää valoisalta. Oma mielenkiintoinen yksityiskohtansa on se, mitä tuo tullessaan 76-tonnisten rekkojen eli niin sanottu- jen jättirekkojen salliminen Suomen maanteillä. Varsinkin, kun Ruotsissa kokonaispaino on ainakin toistaiseksi 60 tonnia. - Tässä vaiheessa on oltu vielä hieman odottavalla kannalla, ja moni asiakas investoi vasta siinä vaiheessa, kun näkevät tarkemmin palvelutarpeen ja uudet taksat. Uskon myös, että Ruotsi joutuu seuraamaan perässä ja sallimaan isommat rekat, Tylli arvioi. Entä millaista on työskentely perheyrityksessä? - Kyllä tässä on ehdottomasti enemmän hyviä kuin huonoja puolia, hän nauraa. - Päätökset syntyvät nopeasti, ja se tuo tiettyä lisävarmuutta, kun kaikki omistajat ovat töissä yrityksessä. Hyvästä maineesta on tärkeä pitää kiinni, ja on oltava nöyrä asiakkaiden palautteelle. - Meiltä edellytetään korkeaa osaamista niin suunnittelussa kuin valmistuksessa, Göran Tylli sanoo. Jorma Uusitalo kärryjäkin. Yrityksen laajentuessa Korkea laatu ja erikoistumi- tarvittiin lisää työntekijöinen. Siinä lyhykäisyydessään tä ja hallitilaa. 1971 valmiskeskeisimmät menestysteki- tui isompi halli vanhan tuntujät, joiden varassa Tyllis Oy maan korjaamon työllistäessä Ab on onnistunut saamaan viidestä kuuteen työntekijää. vahvan jalansijan kuljetuska- Sukupolvenvaihdos yrityksesluston valmistajana. Kokko- sä toteutettiin 1989, ja tuoslalainen perheyritys on kes- sa vaiheessa toimitusjohtakittynyt nimenomaan eri- jana aloitti Göran Tylli. Yrikoiskalustoon valmistamalla tyksen omistus jakaantui koltilauksesta muun muassa rah- melle veljekselle ja kolmelle tilavoja, perävaunuja, nosturi- serkulle. Vuonna 1993 yrityksen toiautoja sekä puoliperävaunuja. - Jos valmistamme kolme mintoja siirtyi ensimmäisamanlaista tuotetta, se on sen kerran nykyiselle paikalmeille jo pitkä sarja, sanoo le Niittykadulle, kun maalaayhtiön toimitusjohtaja Göran molle vuokrattiin tilat silloiselta Hartman Autolta. Kolme Tylli. vuotta myöhemmin yhtiö osti Niittykadulta kiinteistön, ja Kaustarista isompiin koko tuotanto siirtyi Kaustatiloihin Niittykadulle Yrityksen perustivat 1956 rista uuteen paikkaan. Vuonna 2000 raju tulipaGöranin isä Erik ja setä Levi. Yrittäjäkaksikko teki pal- lo tuhosi toisen tuotantohaljon raskasta käsityötä kor- lin ja osan konttoritiloista. Jäljatessaan ensimmäiset vuo- leenrakentamisen yhteydesdet maatalouskoneita. Omi- sä tiloja suurennettiin, ja saen tuotteiden valmistus alkoi malla yrityksen nimeksi tuli vasta muutama vuosi yrityk- nykyinen Tyllis Oy Ab. Senkin jälkeen käyttöön on hansen perustamisen jälkeen. Alkuvaiheessa oma tuo- kittu lisää tilaa toiminnan laatanto tarkoitti lähinnä lavo- jentuessa. Tänä päivänä yhjen valmistamista Bedford- ja tiö työllistää yhteensä noin 40 Gatz-kuorma-autoihin. Lavat työntekijää. - Hallitila alkaa olla taas olivat puisia, lukot ja saranat omaa tuotantoa. Myöhem- täynnä, eli paineita laajentamin yritys ryhtyi myös asen- miseen on. Edellisen merkittamaan Nummi-kippejä sekä tävän investoinnin teimme panostureita, ja valmisti Tyllin ri vuotta sitten hankkiessamkorjaamo jonkin aikaa kotti- me hitsausrobotin. Tyllis Oy Ab valmistaa erikoiskalustoa kuljetusalan tarpeisiin. 24 YRITTÄJÄ-LEHTI Intohimoa kansainvälistymiseen? A Jouni Anttila jankohtaisia uutisia seuratessa ei ole voinut olla huomaamatta kansallista megatrendiämme – kansainvälistymistä. Valtion talous on heikohkossa hapessa ja on herätty huomaamaan, että rahan siirtäminen maan sisällä taskusta toiseen ei riitä, mukaan tarvitaan ulkomaalaistenkin rahaa. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan tutkimusten mukaan meitä yrittäjiä oikein kiinnosta, vaikka maailma olisi mahdollisuuksia täynnä. Miksei? Tähän tunnistan kaksi syytä, halu ja kyvykkyys. Halu, tahtotila ja intohimo lähtevät yrityksen omistajista. Uskon, että monessa yrityksessä nähdään, etteivät kansainvälistymisen riskit ja tuotot ole suhteessa keskenään. Haluttomuutta kansainvälistymiseen ei kuitenkaan voi eikä saa kaataa yksin omistajien niskaan. Jos riskien ja tuottojen jakajia löytyy, niin tahtotilaan voidaan vaikuttaa. Tahtotilan puute ei ole vain kansallinen ongelma. Jo vuosikymmenten ajan julkaistulla suurten ja mahtavien yritysten Forbes 500 listalla käyneistä yrityksistä vain kahdeksan prosenttia on enää hengissä. Hyvänolon tunne on näivettänyt globaalisti. Terveisiä siis Jyrkille, Jutalle ja Alexille – tuokaa valtio mukaan intohimoteollisuuteen! Väitän, että vientiyritysten intohimon kasvattamisella saadaan paljon lisää työtä Suomeen. Tarvitaan uusia instrumentteja tuottojen ja riskien jakoon, sillä vanha tukiajattelu alkaa hapantua. Tsemppiä päätöksentekoon! Jos yritykseltä uupuu kyvykkyys, pelkällä halulla ei pitkään jaksa. Tätä me yrittäjät emme voi sysätä muiden niskaan. On vaikea hahmottaa, kuinka yrityksen kansainvälistymistarve voitaisiin luoda yhteiskunnan toimesta. Apua on ja sitä tar- vitaan, mutta useassa tapauksessa on mielestäni edesvastuutonta houkutella yrityksiä maailmalle, jos perusasiat eivät ole yrityksissä kunnossa. Riski kasvaa, että menee lapsi pesuvesien mukana. Jos Suomi ei riitä markkina-alueeksi omistajan tai asiakkaiden tavoitteille, syntyy aito kansainvälistymistarve. Kun tunnistetaan omat vahvuudet kotimarkkinoilla, on paljon halvempaa lähteä kansainvälistymään. Jos ei aina, niin hyvin usein kansainvälistyvä yritys löytää ulkomaalaiset asiakkaansa samoista segmenteistä kuin kotimaassakin. Erittäin usein ensimmäiset kv-kaupat syntyvät samoilla kilpailuetutekijöillä kuin kotimaassa. Kilpailukyvyllä pääsee rinnalle, edulla edelle. Yrittäjä, kun olet lopettanut tämän lukemisen, istu alas ja pohdi mikä tai mitkä ovat teidän yrityksenne kilpailuetutekijät! Jo yksi todellinen kilpailuetutekijä voi antaa eväitä maailmanvalloitukseen. Ensimmäisiä kansainvälistymisen vaiheita on siis kirkastaa myynnin tehtävät kotimaassa. Kannattaa aloittaa miettimällä mikä on asiakaskuntanne, miksi he ostavat teidän yritykseltänne, miten heitä hoidatte ja miten seuraatte myyntiprosessin vaiheita. Vuosien kenttäkokemuksella voin sanoa, että liian usein myynnin perusasiat ovat jääneet huomiotta. Yritykset, jotka ovat nostaneet myynnin tavoitteellisuuden ja systemaattisuuden toiminnan keskiöön, menestyvät kilpailijoitaan merkittävästi paremmin. Kun suunta on selvä ja toimenpiteet kirkkaat, niin rajoilla ei ole merkitystä. Normaaleilla suorituksilla saa normaaleja tuloksia, lajissa kuin lajissa. Yritys on monista prosesseista muodostuva kokonaisuus. Ei haittaa, vaikka kaikki eivät ole vielä kunnossa, mutta jostain täytyy aloittaa. Aloittakaamme asiakkaista. Usein saa huomata, että myynti on päätetty ulkoistaa asiakkaille. Eräs asiakas kiteyttikin osuvasti: ”Meidän myyntistrategia on se, että istutaan faksin vieressä ja odotetaan aggressiivisesti tilauksia. Jos ei tule, niin toinen välillä potkaisee ja varmistaa onko töpseli seinässä”. Loistavaa, korjaavat toimenpiteetkin oli mietittynä valmiiksi. Samaa strategiaa seuraten kansainvälistyminen etenisi kaiketi laittamalla englanninkieliset nettisivut ja ei muuta kuin odottelemaan aggressiivisesti tilauksia myös ulkomailta. Toimitaanko teidän yrityksessänne näin? Vastanneiden kesken arvotaan tarjouskysely ulkomailta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenet saavat monenlaisia jäsenetuja. Muista hyödyntää jäsenetusi! Jorma Uusitalo sen työntekijät. Kokkolan rautatieasemalKeski-Pohjanmaan Yrittä- la junalla matkustavilla on jien jäsenyys tuo yrittäjil- lisäksi käytössään kaksi ille monenlaisia etuja. Edel- maista pysäköintipaikkaa. - Ilmainen pysäköinti koslyttäen, että yrittäjä huomaa niitä hyödyntää. Keski-Poh- kee nimenomaan niitä kahjanmaan Yrittäjien järjestö- ta paikkaa, jotka on kylteillä päällikkö Nina Niemi kan- merkitty jäsenten käyttöön. nustaakin jäsenistöä selvittä- On myös tärkeä laittaa tuulimään, millaisia etuja kukin lasiin auton sisäpuolelle hyvoi käyttää omalla kohdal- vin näkyviin joko voimaslaan hyväksi. Käytännössä sa oleva jäsenkortti tai kopio kyse on suoraan euroissa mi- siitä. Muussa tapauksessa pytattavissa olevista hyödyistä. säköinninvalvonta kirjoittaa - Äskettäin soitti yrittäjä, pysäköinnistä sakkolapun, joka kertoi, että hänen tapa- Niemi muistuttaa. Olemme sopineet alueeluksessaan yksi soitto Fenniaan riitti siihen, että yhtey- la toimivien hotellien kanssa denotto vakuutusasioissa toi jäsenetuhinnat yöpymisille. takaisin hänen vuotuisen jä- Esittämällä jäsenkortin tai ilsenmaksunsa yrittäjäjärjes- moittamalla jäsennumeron tilatessa yrittäjä saa 10-20 protössä, Niemi kertoo. Keski-Pohjanmaan Yrittä- sentin jäsenalennuksen. Etu jien jäsenenä yrittäjä voi hyö- koskee Rantakallaa Kalajoeldyntää sekä Keski-Pohjan- la, Käenpesää Ylivieskassa, maan Yrittäjien jäsenistöl- Hotel Kokkolaa ja Seurahuoleen neuvottelemia etuja että netta Kokkolassa. - Fysikaalisen hoitolaiSuomen Yrittäjien jäsenetuja. toksen Medirexin kanssa tarkistimme juuri jäseneAlennetut hinnat kotimaan junamatkoista tua. Jatkossa Keski-PohjanKeski-Pohjanmaan Yrittä- maan Yrittäjien jäsen saa jät on solminut jäsenetusopi- Medirexistä fysioterapeutin muksen muun muassa VR:n laatiman henkilökohtaisen kanssa. Sopimus kattaa kaik- kuntosaliohjelman sekä viiki kotimaan junamatkat, ja den kerran kuntosalikortin alennusprosentti on aina 14 yhteishintaan 49 euroa, kun prosenttia. Jos yrittäjä tilaa normaali hinta on 81 euroa. 10-30 kappaleen sarjalippu- Etu on voimassa Kokkolan ja, alennusprosentti nousee toimipisteessä, Niemi esittejopa 29 prosenttiin. Junaliput lee esimerkkejä aluejärjestön tilataan ja maksetaan netissä jäseneduista. Luettelo kaikisVR:n sivuilla, ja lippuja voi- ta jäseneduista löytyy Keskivat hyödyntää myös yrityk- Pohjanmaan Yrittäjien koti- sivuilta www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa. Neuvontapalveluilla suuri suosio Nina Niemen mukaan järjestön erilaiset neuvontapalvelut ovat erittäin suosittuja. Neuvontapalvelut käsittävät esimerkiksi työelämän juridiikan ja tes-neuvonnan, ympäristöasiat, yritysjuridiikan ja yleisneuvonnan, sukupolvenja omistajanvaihdokset sekä yrittäjän sosiaaliturvan ja verotukseen liittyvät asiat. - Suomen Yrittäjillä on käytössään järjestön omat asiantuntijat, minkä lisäksi SY on tehnyt sopimuksia yksityisten palvelun tarjoajien kanssa. Myös alueellisia neuvontapoalveluja on tarjolla laajasti. Fennian yrittäjäjärjestön jäsenille tarjoamat edut koskevat muun muassa kodin ja perheen vakuutuksia, ensimmäisen työntekijän vakuutusta, yrittäjän henkilöturvaa sekä yksityiskäyttöön tarkoitettuja autoja. Valtakunnallisesti jäsenistö pääsee nauttimaan myös hotelliketjujen kuten Best Western-, Cumulus-, Crown Plaza- ja Holiday Inn-ketjujen jäsenetuhinnoista. - Lisätietoja jäseneduista saa muun muassa meidän omasta lehdestämme sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien kotisivuilta tai soittamalla meille toimistoon, Niemi opastaa. YRITTÄJÄ-LEHTI YRITTÄJÄINFO 25 Yrittäjänä työskentely eläkeiässä Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68-vuotiaana. Yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa eläkkeen saamiseksi. Harri Hellstén Eläkettä on kuitenkin aina haettava joko täyttämällä eläkehakemus sähköisesti työeläke.fi–palvelussa tai eläkevakuutusyhtiöstä ja Kansaneläkelaitokselta saatavalla paperihakemuksella. Hakemus kannattaa tehdä noin kaksi kuukautta ennen aiottua eläkkeelle jäämistä, ja se tulee tehdä viimeistään kolme kuukautta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle 738,82 euron suuruisen (2013) vähimmäiseläkkeen. Siitä vähennetään täysimääräisesti kaikki muut eläkkeet. Täyden takuueläkkeen saavat vain ne, joilla ei ole mitään muita eläkkeitä. Takuueläkettä haetaan Kansaneläkelaitokselta. Maksut alle 63-vuotiaana Ennen 63 vuoden täyttämistä yrittäjän eläkelain mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden täyttävä henkilö maksaa eläkevakuu- tusmaksua 23,85 % (tai aloittava yrittäjä 18,60 %, 2013) vakuutusta tehtäessä sovitusta vuosityötulosta (ns. YEL-työtulo). Lisäksi hänen tulee maksaa sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua 1,30 % ja päivärahamaksua 0,88 % YEL-työtulostaan (2013). Mikäli henkilöllä on vapaaehtoinen yrittäjän tapaturmavakuutus, maksaa hän myös toimialan ja vakuutusta tehtäessä sovitun vuosityötulon mukaista vakuutusmaksua. Yrittäjän työttömyyskassaan kuuluva henkilö maksaa kassan jäsenmaksua. 63-vuotias yrittäjä 63-vuotiaalla yrittäjällä on oikeus ryhtyä nostamaan työeläkelakien mukaista täyttä vanhuuseläkettä. Hänen ei kuitenkaan tarvitse lopettaa yritystoimintaansa, eivätkä siitä saatavat tulot vaikuta hänelle maksettavan vanhuuseläkkeen määrään. Vanhuuseläkkeen nostaminen vaikuttaa kuitenkin verotukseen, sillä sitä verotetaan ansiotulona. 63-vuotias yrittäjä voi hakea työeläkkeen rinnalle myös kansaneläkettä. Alle 65-vuotiaalle se maksetaan kuitenkin pysyvästi vähennettynä. Vanhuuseläkettä saavalla yrittäjällä ei ole velvollisuutta ottaa toiminnalleen eläkevakuutusta. Yrittäjä voi siis ryhtyä nostamaan eläkettä ja jatkaa toimintaansa ilman YEL-vakuutusta. Mikäli kyseinen eläkeläinen kuitenkin haluaisi edelleen eläkevakuutuksesta maksaa, karttuisi hänelle eläkettä 1,5 % YELtyötulosta. Vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut lisäeläke on nostettavissa henkilön täyttäessä 68 vuotta. Yrittäjä voi myös siirtää vanhuuseläkkeelle jäämistään ja jatkaa toimintaansa normaalisti. Tällöin hänelle karttuu eläkettä 4,5 % YEL-työtulosta, eli hän saa hyväkseen ns. superkarttuman. Alle 63-vuotiaalla karttumaprosentti on joko 1,5 tai 1,9. Mikäli yrittäjä päättää siirtyä kokonaan vanhuuseläkkeelle ja lopettaa yritystoimintansa, tulee hänen päättää myös lakisääteinen tapaturmavakuutuksensa. Eläketuloista ei makseta sairausvakuutuksen päivärahamaksua eikä eläkeläinen voi saada sairauspäivärahaa. 63-vuotiaan yrittäjän on syytä pohtia myös työttömyysvakuutuksen mielekkyyttä. Vanhuseläkkeellä oleva henkilö ei voi saada työttömyysetuutta. Työttömyysetuus myönnetään enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona työnhakija täyttää 65 vuotta, ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan 500 työttömyyspäivältä eli hieman vajaan kahden vuoden ajalta. Näin ollen 63 vuoden täyttymisen jälkeen työttömäksi jäävä yrittäjä ei välttämättä enää saa vakuutuksesta täyttä hyötyä. Käy tarkistamassa oma eläkekarttumasi osoitteessa tyoelake.fi ja suunnittelemassa loppu työurasi eläkelaskurilla! Eläkeikärajat muuttuvat – tarkasta mahdollisuutesi heti delta, jolla ikäsi alittaa 63 vuotta. Koko vuoden varhentaminen pienentää eläkettäsi 7,2 prosenttia. Jos olet syntynyt vuonna 1951, voit vielä päästä varhennetulle van- Osa-aikaeläkkeen huuseläkkeelle. Vuonna 1953 syntyneet voivat vielä jäädä osa-aika- ikäraja nousee eläkkeelle 60-vuotiaana. Harri Hellstén Varhennettu vanhuuseläke poistuu Vuonna 1952 ja sen jälkeen syn- tyneillä ei ole oikeutta varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Jos olet syntynyt vuonna 1951, voit vielä jäädä vuoden 2013 aikana varhennetulle vanhuuseläkkeelle heti 62 vuotta täytet- tyäsi. Eläkkeelle siirtymiseen mennessä karttuneeseen eläkkeeseen tehdään tällöin pysyvä varhennusvähennys. Vähennys on 0,6 prosenttia jokaiselta kuukau- Osa-aikaeläke tarjoaa mahdollisuuden keventää työuran viimeisiä vuosia. Sitä voi hakea 61–67-vuotiaana. Vuonna 1953 syntyneet voivat kuitenkin jäädä osa-aikaeläkkeelle vielä vuoden 2013 aikana 60 vuotta täytettyään. Kun siirryt osa-aikatyöhön, pitää sinun puolittaa YEL-työtulosi. 65-vuotias yrittäjä 65-vuotiaana yrittäjä voi hakea kansaneläkejärjestelmän täyttä vanhuuseläkettä, jos ei ole hakenut sitä jo aiemmin varhennusvähennyksellä pienennettynä. Kansaneläkkeen täysi määrä on 630,02 euroa kuukaudessa (2013). Jos yrittäjä on parisuhteessa, määrä on 558,83 euroa (2013). Täyttä kansaneläkettä voi saada vain silloin, kun yrittäjällä ei ole lainkaan työeläkkeitä tai niiden bruttoyhteismäärä on enintään 55,62 euroa kuukaudessa (2013). Kun yrittäjällä on työeläkkeitä enemmän, kansaneläke pienenee tai sitä ei saa lainkaan. Kansaneläkettä ei jää maksettavaksi kuukausitulojen ollessa yksinasuvalla 1 302,30 euroa ja parisuhteessa olevalla 1 159,88 euroa (2013). 68-vuotias yrittäjä Jos yrittäjä ei ole vieläkään osannut jäädä laakereilleen lepäämään 68 vuoden iässä, tulee hänen tässä kohtaa lopettaa ainakin eläkevakuutuksen ja sairausvakuutuksen maksaminen. Vanhuuseläkkeen nostamisen voi vielä tässäkin kohtaa työntää myöhemmäksi. Tällöin eläkettä korotetaan 0,4 % jokaiselta lykkäyskuukaudelta. Jotta sinulla olisi oikeus osa-aikaeläkkeeseen, pitää jäljelle jäävän työtulon kuitenkin olla vähintään vakuuttamisrajan alarajan suuruinen (7303,99 €/2013). Yrittäjällä osa-aikaeläkkeen määrä on puolet kokoaikaisen vakiintuneen työtulon ja osa-aikaisen yrittäjätoiminnan työtulon erotuksesta. Pääsääntöisesti vakiintunut työtulo lasketaan eläkettä edeltäneiden viiden viimeisen kalenterivuoden työtulon perusteella. Arvion oikeudestasi osa-aikaeläkkeeseen sekä osa-aikaeläkkeen määrästä voit pyytää omalta eläkelaitokseltasi. Osa budjetin verolakiesityksistä annettu Anna Lundén Hallitus antoi syyskuussa eduskunnalle esityksen talousarvioksi vuodelle 2014. Hallitus antoi budjettiesityksen ohella esitykset osasta verolakeja. Loput esityksistä annetaan lähiviikkojen aikana. Mittaluokaltaan merkittävin veropoliittinen ratkaisu on yhteisö- ja osinkoverouudistus: yh- teisöverokantaa alennetaan 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotusta muutetaan. Hallituksen osinkoverolinjausta on selostettu Y-infon numerossa 3/2013, mutta lopulliset yksityiskohdat selviävät, kun esitykset annetaan. Veropohjaa laajennetaan elinkeinoverotuksessa muun muassa poistamalla edustuskulujen vähennysoikeus ja rajoittamalla yritysten korkomenojen vähennysoikeutta. Jos työmarkkinaratkaisu todetaan liittosovellutusneuvottelujen jälkeen riittävän kattavaksi, vuodelle 2014 aiottu kilometrikorvausten lisäkiristys perutaan ja vuoden tuloveroperusteisiin tehdään inflaatiotarkistus. Kuitenkin niin, että tarkistusta ei tehdä yli 100 000 euron tuloille. Valmisteverot nousevat Vuonna 2014 voimaan tulevat veropoliittiset sopeutustoimenpiteet ovat pääosin valmisteverojen korotuksia: alkoholijuomaveroa, tupakkaveroa ja virvoitusjuomaveroa korotetaan, kuten myös liikennepolttoaineiden veroa ja sähköveroa. Työtulovähennystä ja perus- vähennystä korotetaan ansiotuloverotuksessa. Asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä. Kilometrikorvausten verotuksen perusteita muutetaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2400 euroon. 26 YRITTÄJÄ-LEHTI Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola, p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa ¡¢ ¡ £¤ ¥¢ ¢ Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 7602 nina.niemi@yrittajat.fi Järjestösihteeri Heidi Huhtala p. 050 328 1769 heidi.huhtala@yrittajat.fi Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 riitta.hautala@yrittajat.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2013 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Tapio Uusitalo, Nivala Tuula Anttiroiko, Kalajoki Juha Enlund, Kaustinen Kimmo Hanhisalo, Kokkola 0400 689 864 0440 582 236 040 5838 792 010 2390 850 tapio.uusitalo@nivala.fi tuula.anttiroiko@kotinet.com juha.enlund@pept.fi info@hanhisalolaw.fi Kaudelle 2013-2014 Haapajärvi Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kokkola Kälviä Lestijärvi Nivala Pedersöre Perho Reisjärvi Toholampi Ullava Ylivieska Varsinainen jäsen: Jyrki Niinikoski 0400 367 500 Paavo Hietalahti 0400 669 322 Mari Huuki 050 555 8412 Teemu Korpiaho 040 829 3285 Hannu Göös 044 274 5135 Lahti Tuomo 0400 667 593 Antti Sallansalmi 040 592 0335 Jorma Tuikka 040 506 0340 Martti Liuska 040 555 8102 ilm. myöhemmin Antti Hietaniemi 0400 265 454 Jari Änäkkälä 040 9614610 Tapani Koskela 0440 656 232 Päivi Rahkonen 0500 126 004 Merja Sorvoja 0400 581 545 Varajäsen: Antti Joensuu 0400 763 203 Hannu Mikkonen 040 512 7221 Marko Niemonen 050 330 4686 Sirpa Rauma 040 734 7886 Olli Lindkvist 050 538 4808 Jonas Dahl 050 339 6502 Harri Puskala 0400 665 255 Teijo Brandt 0400 160 205 Teuvo Kiiskilä 08 442 010 ilm. myöhemmin Jani Huopana 040 733 2866 Tomi Niskakoski 040 590 6084 Maija Kortetmaa 050 320 7466 Vuokko Kottari 040 507 1580 Matti Kyrölä 040 861 0671 Kaudelle 2012-2013 Alavieska Himanka Kalajoki Kalajoki Kannus Kokkola Kronoby Lohtaja Nivala Pietarsaari Sievi Veteli Ylivieska Varsinainen jäsen: Jarmo Nahkala 0400 767 117 Jorma Särkilä 050 4011 696 Kimmo Salmela 0400 841 720 Helena Hentunen 0400 582 426 Maarit Kortetmaa 040 7658065 Matti Laitinen 0400 860914 ilm.myöhemmin Juhani Kuoppala 050 3317044 Urpo Korkiakoski 0400 586 425 Jaana Ilmonen 050 5906 378 Inke Saviluoto 040 741 6840 Esko Aho 0400 777 955 Antti Rantala 044 322 0447 Varajäsen: Anja Anias 044 3032 722 Sami Verronen 050 530 4693 Juha Rahkola 0440 680 168 Matti Juola 020 7508 040 Jukka Kerola 0500 562 252 John Hagnäs 020 7658 201 ilm. myöhemmin Markus Orjala 06 877 261 Kimmo Peräaho 08 440 478 Tiina Gäddnäs 044 720 6600 Vesa Somero 044 517 7891 Maarit Lehojärvi 0400 193 423 Matti Mehtälä 0440 201 065 PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2013 Alavieska Haapajärvi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Nivala Pedersöre Perho Pietarsaari Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska Jarmo Nahkala Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Jorma Särkilä Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho Hannu Göös Tom Nylund Antti Sallansalmi Jorma Tuikka Joonas Jukkola Urpo Korkiakoski ilm. myöhemmin Terhi Möttönen Jaana Ilmonen Jari Änäkkälä Vesa Somero Heikki Luoma Päivi Rahkonen Esko Aho Antti Rantala p. 0400 767 117 p. 020 757 8820 p. 0400 669 322 p. 050 4011 696 p. 0400 841 720 p. 050 5558 412 p. 040 8293 285 p. 044 2745 135 p. 020 764 9351 p. 040 5920 335 p. 040 5060340 p. 0440 319 153 p. 0400 586 425 hyotykuorma@skalyritys.com jyrki.niinikoski@elega.fi paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi jorma.sarkila@kotinet.com kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi cannus@cannus.fi teemu.korpiaho@fougait.com hannu.goos@korallituote.fi tom.nylund@fatex.org antti@kasipuu.fi lestipuu@lestijarvi.fi joonas.jukkola@jukkolasystems.fi urpo.korkiakoski@upicar.fi p. 040 583 2290 p. 050 5906 378 p. 040 961 4610 p. 044 5177 891 p. 0400 265 992 p. 0500 126 004 p. 0400 777 955 p. 044 322 0447 mottonenterhi@hotmail.com jaana.ilmonen@multi.fi valmistusjaasennuspalvelu@co.inet.fi vesa.somero@rakennusliikesomero.com heikki.luoma@kase.fi paivi.rahkonen@ullava.fi esko@osmoaho.fi antti.rantala@hotellikaenpesa.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAN JÄSENET JOHTORYHMÄ Pj. Tapio Uusitalo, Nivala Kimmo Hanhisalo, Kokkola Juha Enlund, Kaustinen Tuula Anttiroiko, Kalajoki LIIKENNEVALIOKUNTA Pj. Juha Rahkola, Kalajoki Mika Tallqvist, Kokkola Markku Rauma, Kaustinen Sakari Klemola, Veteli Peter Furubacka, Karleby Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkola RUOTSINKIELINEN YRITTÄJÄVALIOKUNTA Pj. Juha Enlund, Kaustinen Kimmo Hanhisalo, Kokkola Jaana Ilmonen, Pietarsaari John Hagnäs, Kokkola Nina Niemi, Kokkola Tom Nylund, Kruunupyy SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN TYÖRYHMÄ Pj. Tapio Uusitalo, Nivala Birgitta Kangas, Kokkola Kaj-Erik Känsälä Terttu Niemelä, Kokkola KAUPAN- JA PALVELUIDEN VALIOKUNTA Pj. Kreeta Kärkkäinen, Haapajärvi Anja Anias, Alavieska Juha Tokola, Kalajoki Tuomo Lahti, Kokkola KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNTA Pj. Jouni Anttila, Ylivieska Kimmo Pahkala, Kokkola Matti Laitinen, Kokkola Veli-Matti Jukkola, Lohtaja Pekka Hosio, Nivala John Hagnäs, Kokkola Jyrki Niinikoski, Haapajärvi SENIORITOIMIKUNTA Pj. Markku Kivi, Ylivieska Antti Hietaniemi, Perho Tapani Koskela, Toholampi Erkki Isopahkala, Kalajoki KOULUTUS- JA TULEVAISUUSVALIOKUNTA Pj. Jyrki Niininkoski, Haapajärvi Hanna Saari, Kalajoki Matti Mehtälä, Ylivieska Joonas Jukkola, Lohtaja Hannu Göös, Kokkola Jukka Saarela, Ylivieska YRITTÄJÄ-LEHTI 27 PARHAAT PALVELUT LAKIASIAT KIERRÄTYS TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET MAANRAKENNUSTA VAIHTEISTOJEN KORJAUSTA LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT VARTIOINTIA SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ AUTOPURKAAMO Jäniskatu 5, KOKKOLA. Puh. 040 5668 250 www.janismaanromu.fi TILINTARKASTUSTA DOKUMENTIN JA TULOSTUKSEN HALLINTA PESULAPALVELUA Sähkötie 6, 69100 KANNUS, Puh/fax (06) 870 850. SISUSTAMISTA AUTONPESUA TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA VALMENNUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAT Yrittäjä - mitkä ovat sinun tavoitteesi? Henkilökohtainen coaching auttaa kehittämään itseäsi ja yritystäsi tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Kysy tarjous ja varmista tavoitteittesi saavuttaminen! heini.salmu@valmennuskumppani.fi puh. 040-5158 156 Katso lisätietoja: www.valmennuskumppani.fi MAINOSTOIMINTAA MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET 28 YRITTÄJÄ-LEHTI KÄSI, JOLLA VOITAT AINA Ainakin yritysmaailmassa. Anvialta löydät täyden valikoiman IT-, sovellus- ja viestintäpalveluita kaikenkokoisten yritysten työtä helpottamaan. Tutustu liike-elämän täyskäteemme tarkemmin osoitteessa www.anvia.fi V I E ST I N TÄ I T- PA LV E L U T TIETOLIIKENNE Anvia Yrityspalvelut Oy | Torikatu 36, Kokkola | 0393 933 933 | yrityspalvelut@anvia.fi SOVELLUKSET
