4/2013 - Viestimix

Transcription

4/2013 - Viestimix
YRITTÄJÄ-LEHTI
1



 ­­
4/2013
Yrittäjien erinomainen valinta KONICA MINOLTA
Hyvä suunnittelu auttaa
kansainvälistymisessä
Kannuksen Yrittäjien puheenjohtaja Mari Huuki korostaa hyvän ennakkosuunnitelman ja budjetoinnin merkitystä, kun
yritys suunnittelee hakeutumista kansainvälisille markkinoille.
Sivu 3
KONICA MINOLTAN
tulostamisen ja
asiakirjahallinnan ratkaisut
- kosketusvärinäytöt helpottavat
käytettävyyttä joka päivä!
Venäjällä on
riskejä ja isoja
mahdollisuuksia
Sivu 6
Finpro toiminta
uudistuu ensivuonna
Sivu 7
Konica Minoltan ympäristöystävälliset ja palkitut bizhub-monitoimilaitteet ovat kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä
toimistojärjestelmiä. Uusien laitemallien kosketusvärinäytöt helpottavat käytettävyyttä joka päivä - niiltä toiminnot, valikot
ja tilailmoitukset ovat selkeästi luettavissa ja hallinnoitavissa.
Ota yhteyttä meihin. Tulemme kertomaan kuinka voit tehostaa asiakirjojesi sähköistämistä, arkistointia ja vielä
säästää kustannuksissa.
OPS-palvelukokonaisuus mahdollistaa yksinkertaisen ja selkeän rajapinnan tulostusympäristön
jatkuvaa kehittämistä varten. Voit alentaa tulostamisen- ja asiakirjahallinnan kustannuksia
jopa 20-30%. Soita ja pyydä meidät veloituksettomalle kartoituskäynnille yritykseesi.
Valtakunnalliset
Yrittäjäpäivät
Lappeenrannassa
Talouskasvu
ja hyvinvointi
yrittäjyyden
varassa
Sivu 10-11
Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy
Heinolankaari 12, KOKKOLA
Kauppiaankatu 2, PIETARSAARI
www.kp-konttoripiste.fi
Soita ja varaa esittely:
Tuomo Lahti
0400 667 593
Timo Kuivanto
040 550 5793
Kenneth From
040 527 7315
Kokkolan
kuntasivut
Sivu 15-23
2
YRITTÄJÄ-LEHTI
P Ä Ä K I R J O I T U S
Kunnan päättäjillä on valtaa vaikuttaa
oman kunnan yritysten menestymiseen
M
enestyvien yritystensä kautta kunnat takaavat sekä palvelut, verotulot että työpaikkojen
ylläpitämisen. Asiasta on tehty mielenkiintoinen väitöstutkimus. Turkulaisen VTM Jarkko
Heinosen taloustieteen väitöstutkimus osoittaa, että kuntien toiminnan kautta rakentuva aluetason hallinnollinen
toimintaympäristö vaikuttaa yritystoiminnan menestykseen ja alueen kilpailukykyyn. Näinhän olemme ajatelleet
yrittäjien ja kuntajohdon useissa yhteisissä palavereissa jo
kauan. Valitettavasti kaikkien kunta päättäjien ymmärrys
elinkeinoelämän ja yrittäjyyden vaikuttavuudesta omaan
hyvinvointiin ei vaikuta vielä tarpeeksi kunnan päätöksentekoon. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ottivat viime hallituksen kokouksessa kantaa koskien kuntien hankintoja.
Erityisesti kuntien Sote- puolen palveluiden hankinnat tulevat olemaan suuressa merkityksessä siksi, että alueelle
keskitetty palvelu jättää myös merkittävän määrän euroja omaan kuntaan.
Lisäksi väitöstutkimus osoittaa, että kunnan yritysilmapiiri on yritystoiminnan kehittymiseen vaikuttava alueellinen toimintaympäristötekijä. Tulosten mukaan keskeisimpänä tekijänä kuntaorganisaation yritystoimintamyönteisyyden muodostumisessa voidaan pitää kunnan
yleistä asenneilmapiiriä, jonka muodostumisessa kunnan ylin päätöksentekotaso on ratkaisevassa asemassa.
‒ Käytännössä asenteet näkyvät erityisesti siinä, kuinka
joustava ja yritystoiminnan tarpeita ymmärtävä neuvottelukumppani kunta on ja kuinka hyvin kunnan hallintoorganisaatio yritysten näkökulmasta toimii, Heinonen itse sanoo. Tutkimuksessa selvitettiin yrityskyselyn avulla
kaikkiaan 65 kunnan yritysilmapiiriä. Kaikki tarkasteltavat kunnat ovat oman seutukuntansa väestömäärältään
suurimpia kuntia.
Suomen kilpailukyky myös kuntien vastuulla
Tutkija muistuttaa, että kunnat ovat aluetason tärkeimpiä julkishallinnon toimijoita, joilla on sekä hallinnollista valtaa että resursseja toteuttaa yritystoiminnan edellytyksiin suoraan vaikuttavia päätöksiä. ‒ Kunnilla on iso vastuu sellaisen aluetason
yritystoimintaympäristön rakentamisessa, joka tukee Suomessa toimivien yritysten mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Heinosen mukaan kuntien erityisvastuulla on mahdollisimman hyvän aluetason hallinnollisen toimintaympäristön
ylläpitäminen. Allekirjoittanut lisää tähän myös maakuntien roolin. Maakuntien Liittojen tulee vaikuttaa väkevästi oman alueensa menestykseen huolehtimalla aluehallinnon päätöksenteon pysymisen omalla alueella.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alue on erityinen siksi, että sillä on useamman maakunnan alueella paikallisia yrittäjäyhdistyksiä. Niin Oulun Eteläinen kuin Kokkolanseu-
P U H E E N J O H T A J A N
tu kuin muut jokiseudut aina Pietarsaareen saakka antavat alueemme yrittäjille enemmän synenergiaetuja. Tämä nähtiin Kokkolassa järjestetyssä erinomaissa Meeting
Point tapahtumassa. Lisäksi alueemme yrittäjien, kuntien ja seutukuntien välinen yhteistyön kehittäminen antaa mahdollisuuden tuottaa innovatiivisempia ideoita. Alueemme yritykset kattavat monipuoliset toimialat ja hyvin erilaista osaamista kunhan niistä vain
tiedetään myös omalla alueella.
Menestystä yritystoimintaan
ja innovatiivisuutta
kuntapäättäjien päätöksentekoon
Mervi Järkkälä,
toimitusjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Palveluksessanne vuodesta 1987
P A L S T A
Tekemättömän työn kustannuksiin
on puututtava tavalla tai toisella
A
jankohtainen taloustilanne korostaa entisestään pk-sektorin merkitystä työllisyyden hoidossa. Väestön ikärakenteen muutos edellyttää
työn tuottavuuden parantamista. Tuottavuuden parantaminen vaatii työmarkkinoiden toiminnan parantamista antamalla yrityskohtaiselle sopimiselle enemmän tilaa. Työolobarometrien mukaan työolot ja työntekijöiden viihtyvyys ovat erityisen korkealla tasolla pienimmissä työnantajayrityksissä.
Lainsäädäntöä kirjoitettaessa ei ajatella, millaisia seurauksia laeilla on yritysten mahdollisuuksiin työllistää.
Nykyinen työehtojen määräytymisjärjestelmä yleissitovuuksineen on liian vaikeaselkoinen pienyrityksille, joissa sitä tulkitsevat maallikot. Myös viimeaikaiset muutokset työlainsäädännössä ovat huolestuttavia. Lokakuun
alussa voimaan astunut säädös vuosilomapäivien ja säästövapaiden siirrosta, jo ensimmäisestä sairauspäivästä lukien, on kova isku pk-yrityksille.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen esille tuoma avaus lomarahojen ja pekkaspäivien
poistamisesta saa jäsenyrittäjiltä kovan kannatuksen. Jopa 70 prosenttia yrittäjistä poistaisi molemmat ja 23 pro-
senttia poistaisi joko pekkaset tai lomarahat. Vain seitsemän prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ei kajoaisi
kumpaankaan. Kyselyyn vastasi 5200 yrittäjää.
Yrittäjäjärjestö on nostanut esiin useita asioita jolla voitaisiin vähentää työttömyyttä erityisesti nuorten parissa.
Oppisopimuskoulutuksen rinnalla voitaisiin kokeilla uutta, vailla tutkintoa oleville nuorille suunnattua koulutussopimusta. Opiskelijat olisivat oppilaitoksen kirjoilla opiskelijoina ja saisivat palkan sijaan opintotukea. Työnantajat
vastaisivat käytännön ammattitaidosta. Oppisopimus on
sinänsä yrittäjille hyvä, mutta taloudellisesti raskas malli.
Tällä uudella vaihtoehdolla opiskelija saisi konkreettista
työkokemusta ja kädentaitoja, ammattitutkinnon lisäksi.
Pienten lasten vanhempien ja huoltajien mahdollisuuksia, sovittaa yhteen perhe- ja työelämä nykyistä joustavammin, onnistuu parhaiten parantamalla heidän taloudellisia mahdollisuuksiaan osa-aikaiseen työskentelyyn.
Olemmekin ehdottaneet että alle kolmevuotiaan lapsen
vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettava osittainen
hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla, viikkotuntien mukaan.
Erilaisia menetelmiä ja uusia kokeiluja on tehtävä jotta
Suomi Oy pysyy kilpailukykyisenä.
Tämänvuotisen valtakunnallisten Yrittäjäpäivien teemana oli, Ylitetään rajat. Tämä ajatus täytyy viedä läpi
niin keskustelun avauksissa, kuin omassa yritystoiminnassakin.
Yhteistyöterveisin
Tapio Uusitalo
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
hallituksen puheenjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti
Päätoimittaja: Mervi Järkkälä
Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky
Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen
Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli
Painopaikka: Botnia Print
Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Puh. 0500-561 145
Puh. (08) 4118 500
Puh. 0400-400 143
Puh. 045- 6383 051
Kokkola
YRITTÄJÄ-LEHTI
3
Hyvä suunnittelu auttaa kansainvälistymisessä
Kannuksen Yrittäjien puheenjohtaja Mari Huuki korostaa hyvän ennakkosuunnitelman ja budjetoinnin merkitystä, kun yritys suunnittelee
hakeutumista kansainvälisille
markkinoille. Viennin edistämiseen liittyvien kokemustensa perusteella Huuki korostaa,
että aiotun kohdemaan markkinat kannattaa tutkia hyvin
etukäteen ennen lopullisia
päätöksiä.
Miksi vienti ja kansainvälistyminen ovat tärkeitä asioita
keskipohjalaisille pk-yrityksille?
Vienti ja kansainvälistyminen ovat tärkeää ylipäätään
Suomelle ja myös Keski-Pohjanmaalle. Se tuo rahaa alueelle sekä työpaikkoja, ja on imagollisesti positiivinen asia.
Keski-Pohjanmaalla
on
ilahduttavan paljon pk-vientiyrityksiä, ja tämä lisää myös
välillisiä viejiä, jotka toimivat alihankintaketjussa. Näillä vientiyrityksillä on positiivinen
psykologinenkin
vaikutus. Uskalletaan ehkä helpommin lähteä vientiä
haistelemaan, kun naapuriyrityskin tekee niin.
Meillä on myös hyviä vientiä tukevia asioita, kuten satama, rautatiet ja kansainvälisiä kuljetuspalveluita tarjoavat kuljetusliikkeet. Rintarinnan kulkee kattava koulutus.
Samoin asiantuntija-apua ja
tukea on saatavilla kehitysyhtiöiden, yrittäjäorganisaatioiden ja Elyn eri toimintojen
kautta puhumattakaan useista
projekteista. Asiantuntijoiden
kanssa keskustelemalla saa
selville oman yrityksen kannalta parhaat tukitoimet.
Millaisena näet kansainvälistymisen tällä hetkellä alueen yritysten näkökulmasta?
Kansainvälistyminen
on
aina haasteellista ja varsinkin tällä hetkellä. Epävakaa
Euroopan tilanne huolestuttaa, varsinkin kun media änkeää negatiivisia uutisia. Onneksi monet tapaamani yritysten edustajat näkevät tilanteen
suhteellisen hyvänä. Tilauskanta on ok ja jopa kasvua
nähtävissä. Toisaalta olen törmännyt siihen, että asiakkaat
eivät saa lainaa investointeihin ja se vaikuttaa koko alihankintaketjuun. Jos kaikki
alkavat murehtimaan tilannetta eivätkä tohdi tehdä mitään,
silloin varmistetaan, että kaikki stoppaa.
Mitkä ovat yleisimmät esteet
pk-yritysten kansainvälistymiselle?
Kaikki lähtee näkemykse-
ni mukaan strategiasta. Onko
yrityksen strategiassa mietittynä kansainvälistyminen? Tai
onko strategiaa ylipäätään!?
Pikavoittoja saa harvoin ja
jos et panosta asiaan, on turha
odottaa suuria tuloksia. Kansainvälistyminen ei ole halpaa
eikä nopean aikataulun hommaa, vaan se vaatii panostusta ja aikaa – sekä oman budjetin ja suunnitelman. Kassavirran on oltava kunnossa, jotta investointeja vientiin
voidaan tehdä. Esteitä voi olla
myös resurssien puute ja osaaminen (kielitaitokin), samoin
pelko ja epävarmuus, ehkä rasistinen ajattelukin. Apua on
saatavilla. Sekä konkreettista asiantuntija-apua että avustuksen muodossa olevaa. Erittäin suuri riski on, jos yritys
kuvittelee jo osaavansa kaiken. On uskallettava myöntää
omat heikkoutensa ja silloin
on mahdollista kehittyä.
Millaisia asioita kansainvälisille markkinoille pyrkiminen
edellyttää yritykseltä?
Strategia, suunnitelma ja
budjetti on syytä olla mietittynä, kassan tulee olla varau-
tunut vientitoiminnan investointeihin. Asiat eivät tapahdu
usein hetkessä, joten sinnikäs
tulee olla. Vientimyynti saattaa ottaa vuosia, ennen kuin
menee plussan puolelle. Resursseja täytyy olla ympärillä ja sopivimmat avustukset
hyödynnettyinä (esim. avainhenkilön palkkaaminen, vientipäällikkö,
messuavustus,
vientiverkostohankkeet…).
Itse olen törmännyt joskus
siihen, että yritys joka harkitsee vientiä, haluaa mennä Saksaan. Kun kysyn, miksi juuri
Saksaan, saan vastauksen, että kun ”kaikki” ovat siellä. Sinänsä ok, Saksa on iso maa ja
markkina (jo Saksan sisällä
on useita erilaisia markkinoita
erilaisine säädöksineen jne.),
mutta jos ”kaikki” ovat jo siellä, niin olisiko joku muu maa
ehkä parempi vaihtoehto? Näitä asioita kannattaa tutkia etukäteen, eikä lähteä ihan summassa viemään juttuja eteenpäin. Onhan sekin yritykselle
säästöä, kun tehdään markkinatutkimus, josta selviää, että se ei olekaan sopiva vientimaa. Mieluummin niin kuin
että mennään tutkimatta, käy-
tetään paljon rahaa ja todetaan hitaiksi reagoimaan sähköposjälkeenpäin, että rahaa ja ai- teihin ja huonoiksi hoitamaan
kaa valui hukkaan.
solmittuja suhteita jälleenmyyjään. Kyllä jälleenmyyMitä ovat asiat, joita kan- jä varmasti mielellään edussainvälisille
markkinoille taa yritystäsi, jos tarjoat heilmielivän yrityksen on tehtävä le riittävän määrän huomiota,
ensimmäisenä?
tarvikkeet myyntityöhön, tuStrategia, suunnitelma ja kea ja kontaktia. Myös henkibudjetti. Miksi yritys haluaa lökohtaista, ei pelkkiä sähkökansainvälistyä? Mitkä ovat posteja.
yrityksen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet? Mitkä on Mistä yritys voi saada apua ja
taloudelliset ja henkiset re- neuvoja?
surssit? Mikä on se kohdemaa,
Apuja on saatavilla paljon:
jonne haluamme? Millä tuot- kehitysyhtiöt, Ely-keskukset,
teilla tai palveluilla lähdemme Viexpo, Finpro, Kauppakaliikenteeseen? Mikäli yritys ei marit, projektit ja mikä usein
ole tehnyt aiemmin vientitoi- unohdetaan: toisten vientiyrimintaa, ja ei oikein tiedä, mi- tysten mentorointi!
kä maa olisi paras kohde, on
En malta olla ottamatta esilaina hyvä aloittaa lähimark- le tarkemmin meidän mainikinoista. Esimerkiksi Poh- ota avustussysteemiä. Ollaan
joismaista. Täytyy myös ottaa kiitollisia, että meillä on tälhuomioon, että jos yritys etsii laisia tukimuotoja. Kuitenesim. jälleenmyyjää, ei pelk- kin niissäkin on kehittämikä jälleenmyyjän löytyminen sen varaa. Suomi on insinööaina riitä, vaan molemmilla ripainotteinen maa. Se on hieosapuolilla tulee olla saman- no asia, mutta joskus mennään
suuntaiset tavoitteet. Jos suo- metsään, kun ei ajatella markmalainen yritys haluaa kasvaa kinoita vaan mennään ns. inja jälleenmyyjä ei, jossain vai- sinööri edellä. Mielestäni Suoheessa tulee ristiriita.
messa olisi asennemuutoksen
Suomalaisia moititaan usein paikka, kautta linjan, sillä näkemykseni mukaan ei voi olla tuotekehitystä ilman markkinoinnin/asiakkaan osuutta.
Kaupallistaminen ja tuotteistaminen kuuluvat tuotekehitykseen ihan alusta saakka!
Liian usein yrittäjällä on
asenne markkinointia kohtaan
erittäin kriittinen ja siihen panostetaan rahallisesti paljon
vähemmän ja asennoidutaan
kriittisesti. Yritys laittaa rahaa tuotekehitykseen, saa siihen paljon avustusta ja kun
tuote putkahtaa ulos, ei olekaan enää rahaa tuotteen lanseeraukseen. Ei ole muistettu
ehkä miettiä, kenelle tuotetta on tarkoitus myydä, miten
jne. Mustavalkoistan nyt tätä
asiaa: avustusta saa siis tuotekehitykseen, mutta ei tuotteen
lanseeraukseen, joka todella
vaatii myös rahaa! Kuitenkin
saadaan avustusta yrityksen
kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Eli tässä on selvä
rako, ja epäkohta! Tähän pitäisi saada järkiperäisempi tapa
ilman että ”vääristetään kilpailua”.
Onko yrityksen näkökulmasta merkitystä sillä, onko
suuntana esimerkiksi Aasia
tai Keski-Eurooppa?
On merkitystä, mikä vientimaa on kyseessä. Kuljetuskustannusten ja tullimaksujen lisäksi merkitystä on vientimaan tavoilla, (ja näitäkin
asioita markkinaselvitykses- Kansainvälistymisen asiantuntijan palkkaaminen tulee usein halvemmaksi kuin kantapään kautta op- sä tutkitaan): mikä on kunkin
vientimaan vaikkapa jakelupiminen, Mari Huuki sanoo.
kanava, tai mikä on jokin lainsäädännöllinen asia, joka voi
johtaa tuotemodifikaatioon,
joka taas vaikuttaa hintaan.
Esimerkiksi. Ja kielimuuri voi
olla korkeampi vaikkapa Aasian maissa kuin Euroopassa.
Kulttuurierot ja bisneskäyttäytyminen. Ja yrityksen oma
kokemus viennistä vaikuttaa
myös. Ehkä esimerkiksi Etelä-Korea ei ole paras vaihtoehto vientitoimintaa aloittavalle yritykselle. Voi tietysti
olla, että yrityksellä on tuote,
jolle sellaisenaan sopii vaikkapa tuo mainittu Etelä-Korea
Kunnon valmistelulla varmistetaan, että homma lähtee pelittämään.
Mitä ovat yleisimmät virheet,
joita vientiin tähtäävä yritys
voi tehdä?
Ei tehdä suunnitelmaa, huonossa talous- ja kassatilanteesta haetaan viennistä lohtua, ei myönnetä omia heikkouksia, pelätään ja ei käytetä asiantuntija-apua, ei tehdä
riittäviä selvityksiä. Tuotannollisessa yrityksessä saattaa
olla niin, että kassavirta ei riitä muun muassa koneiden valmistukseen ja voi tulla kapasiteettiongelmia.
Miksi yrityksen kannattaa
maksaa
kansainvälistymiseen liittyvästä asiantuntijaavusta?
Yrityksen on analysoitava,
mitä asiantuntija-apua se tarvitsee. Kiteytettynä voisi sanoa, että asiantuntijan palkkaaminen tulee usein halvemmaksi kuin kantapään kautta oppiminen. Asiantuntijan
palkkaamiseen on olemassa
avustuksia, ja näistä on mahdollista saada kustannustehokas paketti kasaan.
Onko joku ilmansuunta tai
toimiala, jonne tällä hetkellä kannattaa erityisesti suunnata?
Tällä hetkellä kovassa nosteessa on Afrikka. Sinne tehdään paljon selvityksiä, mutta
jos ajatellaan pienen keskipohjalaisen yrityksen näkökulmasta, voi Afrikka tuntua aika vieraalta kohdemarkkinalta. Ehkä välillinen vienti, alihankintaketjussa toimiminen,
olisi järkevintä jos se sopii yrityksen pirtaan muuten. Lähtökohtaisesti miettisin kuitenkin
jokaisen yrityksen kohdalla,
mitä tuotteet tai palvelut ovat,
ja selvittäisin niille markkinoita. Esimerkiksi maatalouskoneita valmistavan yrityksen kannattaa seurata, missä
maassa halutaan uusia konekantaa, ja missä valtio tukee
paikallisia viljelijöitä.
4
YRITTÄJÄ-LEHTI
Esittelyssä järjestöpäällikkö Nina Niemi
Maataloustöistä vastapainoa konttorityölle
Uudessa
juttusarjassamme
esittelemme
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimiston henkilökuntaa. He ovat tulleet tutuiksi alueen jäsenyrityksille
työn merkeissä monista eri yhteyksistä, mutta mitä kaikkea
henkilökunnan työhön kuuluu
ja millainen on heidän ”siviiliminänsä”? Siitä kerromme tarkemmin esittelyissä, joista ensimmäisenä on vuorossa järjestöpäällikkö Nina Niemi.
Kuka olet?
Syntynyt Kokkolassa vuonna 1980. Kävin ruotsinkieliset koulut Kokkolassa ja valmistuin merkonomiksi 1999.
Nykyisin asun Marinkaisissa, Lohtajalla aviomieheni Antin ja kahden poikamme Magnuksen (8v) ja Tomaksen (4v)
kanssa.
Vuonna 2000 tulin KeskiPohjanmaan Yrittäjille työharjoitteluun ja sillä tiellä ollaan
edelleen!
lemme tyttöjen kanssa sihteerin tehtävistä kokouksissa ja
olemme apuna paikallisyhdistysten tapahtumissa. Olen mukana lisäksi eri projektien ohMikä on toimenkuvasi nykyi- jausryhmissä.
sessä työssäsi?
Annan yleisneuvontaa yrit- Mikä on parasta työssäsi?
täjille, myös ruotsiksi. Vastaan
Vaihteleva työnkuva. Saa
viestinnästä, muun muassa olla kentällä yrittäjien parisesitteet, mainokset, lehdet sekä sa ja tietenkin mukavat työkaMillainen on aikaisempi työ- nettisivujen ja Facebookin päi- verit.
historiasi?
vittämisestä. Lisäksi vuorotteMillaisena yrittäjyys näyttäytyy työsi näkökulmasta?
Yrittäjät ovat ystävällisiä,
UUDET JÄSENET
huumorintajuisia, kekseliäitä
ja monesti liian vaatimattomia
saavutuksistaan.
Liika kiltteys voi kostautua
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 65 yritystä edellisen
esimerkiksi
nettihuijariyritysYrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA!
ten kanssa ja työsuhdeasioissa. Vaikkakin jäseninämme on
yrittäjiä eri aloilta, on kaikilla
Haapajärven Yrittäjät
Reisjärven Yrittäjät
kuitenkin sama piirre; tekemiAarrekirppu Cafe Ky
Hierontapalvelu Tiia T:mi
sen meininki!
AAVA Sisustus Oy
Talosuunnittelu Puputti
EcoTili Karvonen Oy
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Elämys & Catering Erämuru
Sievin Yrittäjät
Vapaa-aikana teen pääsäänJukta Avoin yhtiö
Jhpac Oy
töisesti maataloustöitä. TeimKauneuspiste Oriflane Sweden
me vanhempieni kanssa su/Laura Koskela
kupolvenvaihdoksen 2010, jolToholammin
Yrittäjät
MilkHeatH Oy
loin otin vastuun maatilasta
Verkkoseppä
Mindpoint Oy
Rödsön kylässä, Kokkolassa.
T:mi Timo Vesaluoma
Viljelemme siellä ohraa, kauTmi Marjojen osto ja
Ylivieskan Yrittäjät
myynti K. Kinnunen
Entersec Oy
HH Hammaspalvelut Oy
/ Ylivieskan hammaslääkärit
Kalajoen Yrittäjät
Hyvinvointipalvelu Steppi Oy
Asennus Nevanperä
Kiiltopiste
Kuntosali- ja liikuntapalvelut GoFit Oy
Mikko Hannula Tmi
Maatila Matti Anttiroiko
RS Link Oy
Plassin Taksipalvelu Ari Östman
Sami Seppälä
Särkkäin Pihviravintola Oy - Pihvitupa
Vieskan urakointi
Touhunpaikka
Ylivieskan Kivimiehet Ky
- Äiti on hyvä ajamaan traktoria, paljastivat Nina Niemen pojat
Magnus ja Tomas.
raa ja nurmea. Lisäksi meillä on maitotila Marinkaisissa. Yhteistä peltopinta-alaa on
noin 130 hehtaaria. Työ on sesonkiluonteista ja antaa hyvää vastapainoa toimistotyöl-
le, vaikka päivät venyvät monesti pitkiksi. Pojat ovat mielellään mukana traktoritöissä.
Liikunta painottuu enemmäkseen talvikauteen, jolloin
käyn sählyssä ja zumbassa.
Kannuksen Yrittäjät
Autozi
Isännöinti ja Kiinteistöpalvelu Hautala Ky
Metsä- ja maaseutupalvelut Aittomäki
Kaustisen Yrittäjät
Kengitys & Metalli Jyri Koukkari
Kone Myllymäki
Kotisiivous Elina
Luomala Jukka Tapio
Pohjanmaan Lipputoimisto Oy
Rakennussuunnittelu V.Karjalainen Oy
Kälviän Yrittäjät
Kotileipomo Ruotsalon Helmi
Sähkötyö S. Pohjola
TT-Valvonta Oy
Lohtajan Yrittäjät
Tmi Sari Puutio
Pedersören Yrittäjät
Wärns Metall Ab
Kokkolan Yrittäjät
Finmedex Ltd.
K- Citymarket Kokkola
Kampaamo Japi Avoin yhtiö
Sähköteko Oy
Tenhunen Marja-Liisa
Tmi Rakennuspalvelu Nissilä
Tyllis Oy Ab
Työhyvinvointipalvelu Tiina Rautaoja
Wesecon Oy
Pietarsaaren Yrittäjät
Captain Tuomela Tmi
Kiosk 57
Alavieskan Yrittäjät
Energia-Lehkoset Ay
Nivalan Yrittäjät
Aittolan Antiikki &
Kiinteistönvälitys Oy LKV
Nivalan JP-Osa Oy
Nivalan Tulikukka
Puutyö M.Laakkonen
Ryhmäkoti Kestintupa Ky
Tili- ja Kiinteistöpalvelu Korpi Oy
Perhon Yrittäjät
Humalajoki Teppo Sakari
Koulutettu hieroja Anne Taipale
Halsuan Yrittäjät
Alajoen Mylly ja Saha
Maatalouskauppa Iso-Karhu Oy








­
€‚


 





ƒ„…
††

‡
€‚‚ˆ
‰€
Š‰­‚­„‚€„
YRITTÄJÄ-LEHTI
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n
sääntömääräinen
SYYSYKOKOUS
Ke 30.10.2013 klo 18.00
Lohtajan metsästysseuran
metsästysmaja,
Pohjanlahdentie 2427,
68230 Lohtaja
Sääntömääräiset syyskokousasiat.
Minna Herlevi KPMG Oy:stä kertoo
kokouksen alussa 2014 vuoden
alussa tulevista veromuutoksista!
Jäsenyrittäjät tervetuloa!
Medlemsföretagare, ifall Ni vill ha organisationens
post på svenska, informera oss på kontoret.
‚€

Tilaisuus on yrittäjille, kuntapäättäjille
ja yhteistyökumppaneille.
Kimmo Hanhisalo, varapuheenjohtaja

 ­

Jukka Ylikarjula, maakuntajohtaja

€ 
Tommy Hellsten, teologi, terapeutti,
kouluttaja ja kirjailija
‚€ ‚€
‚ ƒ
Juha Enlund, varapuheenjohtaja

„
…


ˆ…–—
‰…
‡
…†‡…†…‡ˆˆ…
 ˆ„‡‡‰
Š…‹€Œ€Œ€‹Œ‹
Ž‘’€‚€…
‘‚“”•ƒ
‚Œ€”•ƒ•‹”•ƒ
€
‘
Jäsenyrittäjä, mikäli haluatte järjestön postia
ruotsiksi, ilmoita siitä toimistollemme.
Puh./Tel (06) 831 5292, riitta.hautala@yrittajat.fi
ONNITTELUT
5 vuotta 21.10.2013
JE Team Oy, Nivala.
20 vuotta 20.10.2013
R&J Kauppi Oy, Ylivieska
25 vuotta 1.10.2013
Rakennus Puskala Oy, Kokkola,
20 vuotta 1.10.2013
Ravintola Junki/Raija Kuntsi, Alavieska,
5 vuotta 21.10.2013
Hierontapalvelu Teija Laasala, Möttönen,
KALENTERI
LOKAKUU
24.10.
27.10.
30.10.
Yrittäjäilta, Pedersöre
Toholammin Yrittäjät 60v.
K-P:n Yrittäjien sääntömääräinen
syyskokous, Lohtaja
MARRASKUU
1.11.
7.-8.11.
8.11.
9.11.
12.11.
12.-16.11.
19.11.
21.11.
22.11.
22.-23.11.
26.11.
29.11.
Huomisen tieto jo tänään - Mitä jokaisen
yrittäjän pitäisi saada irti
taloushallinnostaan? Yritystalo Evald
Yrittäjän hyvinvointipäivät, Kalajoki
Myynnin osaamisella lisää kauppoja,
osa II Myyntitekniikka, Nivala
Maakunnallinen Yrittäjä Gaala 2013,
Kokkola
Elmia Subcontractor 2013,
Jönköping, Ruotsi
Agritechnica 2013 –messut,
Hannover, Saksa
SY:n hallitus
Google Analytics -käytön perusteet.
Omalla koneellasi (webinaari)
Företagare -lehti nro 3
Nivalan Konekapina, Aseman alue, Nivala
K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 8
Google Analytics tehokäyttäjälle.
Omalla koneellasi (webinaari)
JOULUKUU
11.12.
13.12.
18.12.
20.12.
K-P:n Yrittäjien alueellinen POMO I
Huomisen tieto jo tänään - Tuloksellinen
myyntityö, Yritystalo Evald
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
sanomalehti nro 6
K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 9
5
6
YRITTÄJÄ-LEHTI
Pitkäjänteisyyden ehdoilla
Jorma Uusitalo ja jopa pelastusrengas silloin,
kun kotimaassa markkinat eiUlkomaankaupassa korostuu vät vedä.
pitkäjänteisyys, ja yritykseltä itseltään edellytetään omaa Vienti tasaa
aktiivisuutta. Vaikka työtä suhdanneriskejä
vaaditaan paljon, kansainvä- Kalajoen Himangalla toimilistyminen voi olla yrityksel- van Kensapuun liikevaihto
le myös suuri mahdollisuus oli vuonna 2010 kymmenen
miljoonaa euroa. Yrityksen
toiminnan pääpaino on kotimaassa viennin osuuden ollessa 15 prosenttia.
Vientipäällikkö Miia Petäjäsoja kertoo, että yrityksen
vienti suuntautuu tällä hetkellä lähinnä Ruotsin ja Norjan markkinoille, jonne Ken-
sapuu myy keittiöiden ja kylpyhuoneiden MDF-tuotteita. Venäjälle menee pienissä
määrin lähinnä design-tuotteita erikoisväreillä ja erikoislakkauksilla.
- Venäjän-vienti on tällä hetkellä hyvin pientä mutta 1990-luvun lamavuosina
sen merkitys oli merkittävä
jopa yrityksen koko olemassaolon kannalta. Vaikka toiminta Venäjällä on ollut viime vuosina pientä, tutkimme
siellä markkinoita, Petäjäsoja
Venäjällä on riskejä
ja isoja mahdollisuuksia
Jorma Uusitalo vaihtoehto muutenkin kuin
suuren asukasluvun perusVenäjä on laaja maa, totesi ai- teella.
- Suomalaistuotteilla on
kanaan eräs tunnettu keskipohjalainen mediavaikutta- hyvä brändi Venäjällä. Sielja palattuaan vierailulta sil- lä arvostetaan suomalaista
loisesta Neuvostoliitosta. Ny- ammattitaitoa ja laadukkaita
kyinen Venäjä todellakin on tuotteita. Kun hinta, laatu ja
laaja maa, jonka yli 140-mil- toimitusaika ovat kohdallaan,
joonaisen väestön elintaso ja niin mahdollisuuksia on, sasitä myöten ostovoima kasva- noo Viexpossa venäjänkielisten markkinoiden asiantuntivat.
Länsinaapurina Suomes- jana toimiva Roman Kurzhusa tiedetään sekin, että maan nov.
kehittymätön hallinto ja lainsäädäntö saattavat aiheuttaa Tilanteet voivat
ikäviä yllätyksiä myös maa- muuttua yhtäkkiä
han etabloituneille suomalai- Kurzhunov sanoo, että Venäsyrityksille. Siksi Venäjän- jän-markkinoita harkitsevien
viennin aloittamisessa koros- on tärkeä tiedostaa sikäläinen
tuu huolellinen etukäteistyö toimintaympäristö.
- Poliittinen toimintaymerilaisine yksityiskohtineen.
päristö
on sellainen, että lait
Riskeistä huolimatta Vesaattavat
muuttua todella nonäjä on suomalaisyrityksilpeasti.
Yllätyksiä
voi ilmele kuitenkin varteenotettava
tä, kun yritys on tekemisissä vaikkapa tullin, verottajan
tai poliisin kanssa. On varauduttava esimerkiksi siihen,
että venäläinen partneri, jolla menee tällä hetkellä hyvin
ja jonka kanssa asiat sujuvat,
saattaakin kadota yhtäkkiä
tai yritys joutuu sulkemaan
ovensa seuraavana päivä.
- Tämän takia vientitoimintaan liittyvä pitkäjänteisyys
on haastavaa tällä hetkellä.
Yritykset suunnittelevat asioita usein enintään kahden
vuoden periodilla eteenpäin,
ja monesti sopimukset saattavat olla vuodenkin pituisia.
Kurzhunov kertoo.
Hänen mukaansa yritysten
Venäjä-yhteistyössä korostuukin erilainen controllertyöskentely. On tärkeää seurata tilanteiden kehittymistä
paikan päällä ja havainnoida
kertoo.
Hänen mukaansa viennin
yksi tärkeä merkitys on nimenomaan siinä, että se auttaa tasaamaan suhdanneriskejä. Kun Suomessa on
tällä hetkellä laman takia
hiljaisempaa, Ruotsissa toimeliaisuutta on enemmän.
- Meillä on Viron lisäksi edustaja Ruotsissa, mutta teemme Ruotsin-kauppaa
suurimmaksi osaksi suoraan
yrityksiin. Asiakkaat pitävät
hyvänä sitä, että he voivat toi-
mia suoraan meidän kanssa.
Näkymät Ruotsissa ja Norjassa ovat positiiviset, vaikka
tietenkin kysymysmerkki on
se, kauanko lama vielä kestää
ja syveneekö se jossain vaiheessa myös Ruotsissa.
Petäjäsoja korostaa, että
vientitoiminta edellyttää pitkäjänteisyyttä.
- Ensimmäiseksi pitää tietenkin tutkia markkinat, eli
onko siellä oikeasti olemassa
kysyntää yrityksen tuotteille. Samoin on syytä kartoittaa
partneri toimisi epäluotettavasti, sillä siellä toimiva yritys saattaa joutua vaikeaan
asemaan tahtomattaan. Niinkin on käynyt, että menestyvä yritys kaapataan ulkopuolisen toimijan toimesta.
ja siksi myös ihmisillä korkea
tulotaso. Korkeampi kuin esimerkiksi Luoteis-Venäjällä.
Kyseisissä kaupungeissa
järjestetään ensi vuoden alkupuolella rakennus- ja sisustusalan messut, jonne Kurzhunov parhaillaan tekee jär”Katse myös
jestelyitä
suomalaisyritykPietaria kauemmaksi”
sille. Hän muistuttaa lisäksi
Miksi Venäjän-markkinois- Venäjän panostuksista puota kannattaa kuitenkin olla lustusbudjettiin.
Tällä konseptilla suomalaisyritysten on tarkoitus osallistua rakennus- ja sisustusalan messuille Pietarissa, Ekaterinburgissa, Novosibirskissä ja Krasnodarissa.
kiinnostunut riskeistä huolimahdollisia muutoksia.
- Hyvin paljon on kysymys matta?
- Suomessa markkinat
luottamuksesta. Eikä se tarkoita aina sitä, että sikäläinen ovat pienet, kun taas Venäjällä ihmisiä on paljon. Varsinkin isoissa kaupungeissa
palkkataso on korkea. Vaikka toimintaympäristö voi olla haasteellinen, ihmisten arki kuitenkin pyörii kuten
muuallakin. Käydään töissä,
harrastetaan, tehdään bisnestä ja kauppa käy. Kuluttajatuotteille, joihin löytyy kiinnostusta, riittää ostajia.
Kun
suomalaisyritykset
katsovat itään, useimpien
huomio kohdistuu lähialueelle Pietariin sekä Moskovaan.
Kurzhunov suosittelee katsomaan Venäjää laajemmin.
- Esimerkiksi Ekateringburg ja Novosibirsk ovat kauempana, mutta niillä alueilla on merkittävää öljy-, kaasu- ja kaivannaisteollisuutta
- Venäjällä ostovoimaisen väestön määrä kasvaa koko ajan,
Roman Kurzhunov muistuttaa itämarkkinoiden kasvavista
mahdollisuuksista.
- Venäjän budjetista puolustusvoimien osuus on 25
prosenttia, ja sen takia lähdemme viemään yrityksiä
puolustusvoimien messuille
ensi vuonna. Siellä on paljon
potentiaalia varsinkin, kun
ulkomaisia yrityksiä osallistuu näille messuille varsin vähän, vaikka esillä on siviili- ja
huoltopuolikin.
Konseptina messut toimivat hänen mukaansa edelleen
hyvin. Sen lisäksi rinnalle on
nousemassa sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet.
- Minulla on henkilökohtaisestikin hyviä kokemuksia
sosiaalisen median hyödyistä.
Sitä kautta saa suoran ja nopean kontaktin esimerkiksi
eri alojen asiantuntijoihin selvitettäessä, miten vaikkapa
jotkut yksittäiset tuotteet voisivat sopia markkinoille.
Venäjän-markkinoille
kyllä uskaltaa suunnata, koska yritysten apuna on monenlaisia työkaluja, jotka auttavat siellä toimimista. Vientirenkaat ovat yksi helppo ja
kustannustehokas tapa saada
tuotteita sikäläisille markkinoille, Kurzhunov sanoo.
YRITTÄJÄ-LEHTI
kilpailutilanne ja hintataso.
Tuloksia ei myöskään kannata odottaa nopeasti, ellei sitten ole esimerkiksi erityisen
onnekas. Meilläkin Ruotsin
suuntaan tehty työ on alkanut
tuottamaan tulosta vasta pidemmän ajan kuluttua, Petäjäsoja kertoo.
rauliikkaratkaisuja kone- ja
laitevalmistajille ensiasennukseen ja alkuperäisiksi varaosiksi. Viennin osuus on
kokonaisuudessaan merkittävä, sillä yhtiön 3,8 miljoonan euron liikevaihdosta 5560 prosenttia koostuu suorasta viennistä, minkä lisäksi
yrityksellä on kotimaan koMyynnin kasvua
ne- ja laitevalmistajien kautta
viennin kautta
tapahtuvaa välillistä vientiä.
Sievissä toimiva Teho Filter Markkina-alueena yritykselOy tuottaa suodatinratkai- lä on Skandinavia sekä muu
suja teollisuudelle sekä hyd- Eurooppa, ja kauempana Chi-
le ja Singapore.
- Tänä syksynä olemme
hakeneet lisää potentiaalisia
kohdemaita Euroopasta, kartoittaneet niitä ja nyt katsomme, millaisilla konsepteilla
näihin maihin mahdollisesti
päästään. Vaihtoehtoina ovat
esimerkki jälleenmyyjäverkosto tai edustajistot, kertoo
toimitusjohtaja Mauri Karvonen. Hänen mukaansa panostukset ovat vahvasti viennissä, ja liikevaihdon kasvua
haetaan sitä kautta myös ly-
hyellä aikavälillä.
Entä mitä vientikauppa on
tähän mennessä opettanut?
- Maassa maan tavalla. Asioita hoidetaan eri tavalla saksalaisen, ruotsalaisen tai Aasiasta tulevan asiakkaan
kanssa. Mitä potentiaalisemmat markkinat ovat kyseessä,
sitä enemmän vaikuttavat esimerkiksi henkilökemiat., koska eteen tulee niitäkin tilanteita, joissa bisness on vähän
enemmän taka-alalla.
Karvonen sanoo, että kan-
”Keski-Pohjanmaalla selkeästi katseet ulospäin”
Uudistuva Finpro auttaa
kansainvälistymisessä
Jorma Uusitalo viimeisen vuoden aikana.
Finpro työskentelee yhdesAluepäällikkönä Finpron toi- sä ely-keskuksen, Tekesin seminnasta Keski-Pohjanmaal- kä Finnveran kanssa, ja varla vastaava Rolf Geier kehuu sinkin ely-keskuksen kanskeskipohjalaisyritysten tahto- sa Finpro toimii kiinteässä
tilaa suuntautua kansainväli- yhteistyössä niiden yritysten
parissa, jotka voisivat hyötyä
sille markkinoille.
- Monet esimerkit kerto- kansainvälistymisestä.
- Keski-Pohjanmaalla povat, että Keski-Pohjanmaalvientiyrityksiä
la katseet on suunnattu sel- tentiaalisia
keästi ulospäin. Pohjoismailla löytyy muun muassa metalon maakunnassa tärkeä rooli lin alihankinnasta, elintarvivientikohteina, ja tässä var- keteollisuuden laitteita tuotmasti kaksikielisyydellä on tavista yrityksistä sekä veneoma positiivinen merkityk- teollisuudesta. Samoin löytyy
sensä. Pohjoismaiden lisäksi kaivannaisteollisuudessa toiKeski-Pohjanmaalta on suun- mivia projektiyrityksiä, Geier
tauduttu lähialueille Venäjäl- listaa.
le ja Saksaan, Geier sanoo.
Uutena
aluepäällikkönä Kansainvälisyyttä
hän on tutustunut tarkem- oppii vain tekemällä
min maakunnan yrityksiin Rolf Geier kannustaa yrityk-
- Kokemusta kansainvälisestä toiminnasta saa vain menemällä ulkomaille ja tekemällä, Finpron Rolf Geier sanoo.
siä kansainvälistymään monesta syystä. Yksi syy löytyy yhä pidemmälle menevästä erikoistumisesta. Kun
yritykset erikoistuvat entistä
rajatummin tiettyyn toimintaan, se kaventaa mahdollisuuksia kasvaa kotimaan
markkinoilla. Sen takia lisäkasvua haetaan viennistä.
Kansainvälisille markkinoille suuntautuminen kehittää myös yrityksen omaa toimintaa.
- Kun yritys on aloittamassa vientiä, tehdään erilaisia markkinaselvityksiä.
Sen ansiosta täällä Suomessa nähdään, missä ulkomaiset kilpailijat menevät. Tämä puolestaan kannustaa kehittämään omaa toimintaa ja
yrityksen kilpailukykyä. Voi
sanoa, että tässä tilanteessa hyökkäys on paras puolustus. Astumalla kilpailijoiden markkinoille yritys joutuu pitämään oman kilpailukykynsä ajan tasalla.
- Kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta saa
vain tekemällä, ja sitä kautta oppii uutta. Viennistä ei
kannata tehdä liian monimutkaista. Samat perusasiat pätevät myös kansainvälisillä markkinoilla sillä lisäyksellä, että yrityksen on
oltava kilpailukykyinen kansainvälisesti. Omien kokemusteni perusteella KeskiPohjanmaalla kynnys suunnata ulkomaille on alhaisempi kuin joillakin muilla
alueilla, Geier sanoo.
Perinteisillä aloilla nyrkkisääntönä voi hänen mukaansa pitää sitä, että kansainvälistymistä miettivä yritys on
resurssiensa puolesta riittävän iso silloin, kun yrityksen
liikevaihto on vähintään kaksi miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 20 työntekijää.
- ICT-alalla tilanne on hieman toinen. Jos on todettu,
että tuote toimii, niin silloin
resurssit saattavat riittää kansainvälistymiseen jo puolen
miljoonan euron liikevaihdolla ja 6-8 työntekijällä.
Yksi mahdollisuus viennin
7
sainvälisillä
markkinoilla
menestyminen edellyttää, että laatu, toimitusvarmuus ja
palvelutaso ovat kunnossa.
On oltava myös halu palvella asiakasta, vaikka liikkeelle lähtö sujuisi verkkaisesti tai vaikka varsinkin pitkän
yhteistyön kuluessa ilmenisi vaikeuksiakin. Silloin pitää
pystyä ratkaisemaan ongelmat nopeasti ja joustavasti.
- Kyky kuunnella asiakasta
ja sitä, mitä asiakas haluaa, se
on tärkeää. Sitä myönteisem-
min asiakkuus kehittyy, mitä
paremmin yritys pystyy mukautumaan asiakkaiden toiveisiin. Se kehittää myös yrityksen oman toiminnan laatua. Hyvin yleisesti asiakkaat
käyvät ensin auditoimassa meidän toimintaamme ja
varmistamassa yrityksen toiminnan laadun ja häiriöttömyyden. Tuotteista ei välttämättä puhuta lainkaan tuossa
vaiheessa, Karvonen korostaa laadun merkitystä kaikessa tekemisessä.
aloittamiseen ovat vientirenkaat.
- Vientirengas on hyvä ja
kustannustehokas tapa mennä uusille markkinoille. Tärkeää on se, että vientirenkaan yritykset tuottavat yhdessä synenergiaetuja, jotka
hyödyntävät kokonaisuutta.
Kun vientirenkaita kootaan,
se tehdään valtakunnallisesti, Geier kertoo.
tarjoamien maksullisten konsulttipalvelusten eriyttämistä
omaksi yhtiöksi.
Finpron osaaminen ja siihen liittyvä julkinen tuki
keskittyisivät Team Finlandstrategian mukaisesti erityisesti pk-yritysten laajenevaan ja kehittyvään kansainvälistymiskonsultointiin.
Suunnitteilla on myös uusi
rahoituskanava. Kansainvälistymistä ja kasvua hakevat
pk-yritykset voivat tuen avulla hyödyntää kansainvälisen
kaupan ja viennin asiantuntijapalveluita.
Uusitusten
yhteydessä
Matkailun edistämiskeskus
MEK on määrä liittää osaksi Finprota.
Finpron toiminta
uudistuu ensi vuonna
Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut valmistelun,
jonka tarkoituksena on olennaisesti uudistaa Finpron toimintaa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi Finpron
Pohjanmaalla veneteollisuus on vahvasti mukana kansainvälisillä markkinoilla. Kuva Grandezza-veneiden valmistuksesta Finn-Marinin Kalajoen tehtaalla.
8
YRITTÄJÄ-LEHTI
Yrittäjä, valitse itse millaisia
riskejä olet valmis kohtaamaan.
Tuotteiden ekologinen
suunnittelu ja energiamerkintä
Eini Lemmelä mistä löytyvät EkosuunnitteSuomen Yrittäjät lu.info-sivulta.
Ekologisen
suunnittelun
ympäristöekonomisti
vaatimukset laaditaan tuotEnergiaan liittyvissä tuotteis- teille, joita myydään EU:ssa
sa on jatkossa oltava merkintä vähintään 200 000 kappaletta
energiatehokkuudesta. Tuot- vuodessa ja joiden ympäristöteet on suunniteltava niin, että vaikutukset ovat huomattavat.
ne rasittavat ympäristöä mah- Ympäristövaikutusten vähentämisen tulee kuitenkin olla
dollisimman vähän.
Energiaan liittyvillä tuot- mahdollista ilman kohtuuttoteilla tarkoitetaan tuotteita,
jotka käyttönsä aikana vaikuttavat energian kulutukseen.
Näitä ovat energiaa käyttävät
tuotteet sekä energian kulutukseen vaikuttavat tuotteet.
EU:n ecodesign-direktiivi
edellyttää, että energiaan liittyvien tuotteiden on vastattava vaatimuksia tuotteiden eko- mia kustannuksia.
logisesta suunnittelusta. Tuotteet tulee suunnitella siten, Energiamerkki
että niiden ympäristövaiku- pakolliseksi
tukset ovat mahdollisimman Ecodesign-direktiiviä
täypienet koko eliniän ajalta, raa- dentää EU:n energiamerkinka-aineiden hyödyntämisestä tädirektiivi. Se edellyttää, etkäytöstä poistamiseen. Mikäli
tuote ei täytä vaatimuksia, sitä
ei saa tuoda markkinoille eikä
ottaa käyttöön EU:n alueella.
Vastuu ekologisen suunnittelun vaatimusten täyttymisestä on tuotteen maahantuojalla, sen valtuutetulla edustajalla tai tuotteen
valmistajalla. Tavarantoimittajalle ja jälleenmyyjälle on
asetettu omia vaatimuksia
energiamerkintädirektiivissä.
tä energiaan liittyviin tuotteisiin on kiinnitettävä energiamerkki, joka osoittaa tuotteen
käytön aikaisen energiankulutuksen asteikolla A-G. Energiamerkinnällä ohjataan kuluttajia valitsemaan energiatehokkaampia tuotteita.
Ecodesign- ja energiamerkintädirektiivien on tarkoitus
parantaa energiatehokkuut-
Tuotteisiin on kiinnitettävä
energiamerkki, joka osoittaa
energiankulutuksen asteikolla A-G
Riskitöntä yritystä ei ole olemassa. Yrittäjänä sinulla on jo poikkeuksellisen korkea riskinsietokyky. Silti kannattaa varmistaa, että omaan yritystoimintaasi liittyvät riskit ovat hallinnassa.
Juuri nyt on esimerkiksi korkomarkkinoilla otollinen aika suojautua korkojen nousua vastaan.
Kannattaa myös tarkistaa, onko yrityksessäsi valuutta- tai hyödykemarkkinoihin liittyviä riskejä,
joihin olisi syytä varautua.
Tule Osuuspankkiin keskustelemaan fiksuista tavoista kartoittaa ja hallita yritystoimintaasi
liittyvät riskit. Soita vaikka samantien ja varaa aika: 010 252 9625*
*
Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,07 ¤/min. Matkapuhelimesta soitettaessa
0,0828 ¤/puhelu + 0,17 ¤/min.
Suomen monipuolisimmasta
painotalosta:
asiakaslehdet
esitteet
hinnastot
hyllysomisteet
julisteet
järjestölehdet
laatikot
lehdet
lomakkeet
luettelot
kalenterit
kansiot
kartat
kirjat
kirjekuoret
kutsut
kuvastot
kuvateokset
käyntikortit
lattiatelineet
mainostuotteet
messutuotteet
mobilet
ohjelmalehtiset
pakkaukset
pop-upit
postikortit
pöytästandit
pöytätelineet
sanomalehdet
taidekirjat
tarrat
vihkikutsut
vuosikertomukset
Paremmat asiat syntyvät
vain tekemällä paremmin.
Paremmat
Pyydä tarjous:
asiat
Asiakkuuspäällikkö
Mainospainotuotteet, myymälä- jaYLIVIESKA:
tapahtumamainonta,
Matti Knuutila • 044 3110 209
premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija,
syntyvät
matti.knuutila@lonnberg.fi
iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset,
vain
taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit
ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö
tekemällä
Esko Östberg • 044 3110 204
Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi
esko.ostberg@lonnberg.fi
paremmin.
www.lonnberg.fi
KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö
Timo Karkia • 050 5982 052
timo.karkia@lonnberg.fi
Tuoteryhmäkohtaiset
asetukset
Ekologisen suunnittelun ja
energiamerkinnän vaatimukset säädetään tuoteryhmäkohtaisilla EU-asetuksilla. Vaatimuksia voi olla myös muissa
direktiiveissä.
Ekologisen
suunnittelun
vaatimukset koskevat vain
tuoteryhmiä, joille on julkaistu EU-asetus. Näitä tuoteryhmiä on jatkossa yhä useampia.
Tarkemmat tiedot tuoteryh-
ta ja huoltovarmuutta EU:ssa.
Energiankäytön tehostuminen
vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä, koska energiantuotanto aiheuttaa
niistä suurimman osan.
.
YRITTÄJÄ-LEHTI
9
”Yrittäjäravit olivat napakymppi”
Jorma Uusitalo kalla. Yrittäjillä oli mukanaan
niin asiakkaita kuin yritysKaustisella syyskuun lopul- ten työntekijöitä, ja väki viihla ravatut Yrittäjäravit olivat tyi ruuan ja ravilähtöjen parisKaustisen Seudun Raviseu- sa. Yleisöä oli paikalla yhteenran toiminnanjohtajan Sirk- sä 1 300, ja nuoriso jäi ravien
ka Huopanan mukaan napa- jälkeen laulamaan karaokea ja
osa tanssimaankin.
kymppi.
- Jatkossa tapahtuman mal- Aloitimme jalkatyön jo
lia
hiotaan ja mietitään entistä
vuosi sitten käymällä Enlunparemmaksi.
Sitäkin on miedin Juhan kanssa pohjustatitty,
voisiko
esimerkiksi
yritmassa asiaa Kaustisen, Vetelin
täjien
omia
juhlia
ja
palkitseja Halsuan yrittäjäyhdistyksissä. Aloitimme yhteistyön misia järjestää samassa yhteKaustisen ja Vetelin yrittäjien ydessä. Silloin palkinnon saakanssa, ja jatkossa yhteistyö- neet yrittäjät voitaisiin esitellä
tä on tarkoitus laajentaa myös laajemmalle yleisölle, Huopamuihin kuntiin Keski-Pohjan- na sanoo.
Kiireiset yrittäjät tekevät
maalla. Alustavasti olemme
pitkiä
päiviä ja, yrittäjien jousuunnitelleet, että Yrittäjäravit
kossa
yhteiset
tapaamiset koevoisivat olla jatkossa joka vuotaan
perinteisesti
tärkeiksi.
si suunnilleen samoihin aikoiHuopanan
mielestä
ravien
ymhin syksystä, Huopana kertoo.
pärille
on
hyvä
rakentaa
erilaiHänen mukaansa tavoitteena oli tarjota yrittäjille mah- sia tapahtumia niin viihtymisdollisuus lähteä mukaan ra- tä kuin yrittäjien ja heidän asiviyhteistyöhön hyvin matalal- akkaidensa verkostoitumista
la kynnyksellä, ja saada sitä varten.
- Ei haittaa, vaikka et olikautta paljon ihmisiä paikalle
si
edes kiinnostunut hevosisviihtymään.
ta.
Täällä on erinomaiset puit- Tietenkin toivomme, että
teet
rentoutua, tavata tuttavia
nyt ensimmäistä kertaa raveisja
syödä
hyvin.
sa olleet innostuivat kokemastaan niin paljon, että he tulevat meille uudestaan. Saimme Raveissa kokee
tosi hyvän startin, sillä lähes vauhdin hurman
kaikista 23:sta kumppanuus- Sirkka Huopana kertoo, että
yrityksestä oli edustaja pai- jatkossa Nikulan raviradalla
Lähtövoittajien palkitsemisen
hoitivat kunkin lähdön nimikkoyrityksen edustajat.
Juha Enlundin pöydässä tunnelma oli korkealla, kun Kaustisen Nikulassa ravattiin Yrittäjäravit syyskuussa.
järjestetään yhä enemmän erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi perjantaina 25. lokakuuta
tarjolla on Oktoberfest ravien yhteydessä, ja samalla ajetaan amatööriohjastajien SMfinaalit.
- Tulevaisuutta kohti menemme määrätietoisella otteella. Kehitämme paikkaa
tietoisesti muunakin tapah-
tumakeskuksena kuin vain
ravien pitopaikkana. Tästä
meillä on onnistumisia jo tältä kesältä, kun kesäkuussa
täällä järjestettiin valtakunnallinen 4H-tapahtuma erilaisine oheisohjelmineen.
- Perjantaisin lounasravien yhteydessä meillä on ollut
aika paljon yritysvierailuja.
Olemme tuoneet raviurheilua
tutuksi sellaisille tahoille, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin käyneet raveissa. Ravien
jälkeen vieraat ovat päässeet
vaikkapa hevosajelulle jonkin
meidän huippukuskin kanssa
tai vetämään lähdön esittelyn
kuskin seurassa.
Entä mikä raviurheilussa
kiehtoo?
- Ensinnäkin hevoset ovat
upeita ja uljaita eläimiä. Sitten
on se vauhti, jota tv-ruutu ei
pysty välittämään olohuoneisiin. Sen voi kokea aidosti vain
paikan päällä, ja kaiken lisäksi harvassa urheilussa katsojat
pääsevät seuraamaan tapahtumia niin läheltä. Itse arvostan myös sitä, että raveihin voi
tulla ja täältä voi lähteä silloin,
kun se itselle parhaiten sopii.
10
YRITTÄJÄ-LEHTI
Tutkimusta ja kehittämistä
kaivataan kasvuun ja
kansainvälistymiseen
Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien teollisuutta palvelevat
pk-yritykset kokevat tarvitsevansa korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnalta
apua erityisesti yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Muita tärkeitä tutkimusja kehittämistyön kohteita ovat
markkinointi, myynti ja uus-
asiakashankinta ja sekä toiminnan ja tuotannon organisointi ja logistiikan kehittäminen.
Yksittäisiä tarpeita tutkimus- ja kehitystoimintaan ja
osaamisen kehittämiseen liittyy tehdyn selvityksen alustavien tulosten mukaan myös
uuden palveluliiketoiminnan
kehittämiseen, laadun kehittämiseen, työvoiman saatavuuteen sekä tuotekehitykseen ja
tuotteistukseen.
Yritykset toivovat erityisesti pitkäkestoista kehittämistyötä yhteistyössä korkeakoulujen
kanssa. Lyhytkestoisten koulutusten ja konsultointien ei ole
koettu antavan riittävästi eväi-
tä toiminnan kehittämiseen.
Vaikka suurimmalla osalla selvityksen kohteena olleista yritystä ei ole aiempaa kokemusta yhteistyöstä korkeakoulujen
kanssa, ne ovat kiinnostuneita
osallistumaan yritysten omiin
tarpeisiin perustuviin kehittämishankkeisiin.
Teollisuutta palvelevien pk-
Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Lappeenrannassa
Talouskasvu ja hyvinvointi yrittäjyyden varassa
Heimo Turunen
”Ylitä rajasi” oli teemana 1820.10. Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lappeenrannassa Holiday Club Saimaassa lähellä Imatraa ja Venäjän rajaa.
Rajateema toistui päivien seminaareissa ja lauantai-illan
juhlagaalassa. Myös perjantaiillan tervetulojuhla oli Venäjä
–teemalla, joka näkyi myös iltaan osallistuneiden yrittäjien pukeutumisessa. Lauantain
juhlagaalassa puhunut EU:n
talouskomissaari Olli Rehn ja
muutkin puhujat kannattivat
EU:n ja Venäjän välistä viisumivapaustavoitetta, joita neuvotteluja käy Venäjän kanssa
EU:n komissio ja siitä päättää
aikanaan EU-maiden ministereistä koostuva neuvosto.
Yrittäjäpäivät alkoivat Suomen Yrittäjien liittokokouksella. Perjantaina oli myös
Venäjä –seminaari sekä illalla tervetulojuhla. Lauantai
alkoi avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan maailman tulevaisuutta käsittelevällä alustuksella sekä Kurkotus
tulevaisuuteen ja itään paneelilla sekä päivä huipentui juhlagaalaan, jossa jaettiin muun
muassa Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Päiville osallistui noin 1500 henkeä.
-EU edistää yritysten sopeutumista maailmantalouden
murrokseen neuvottelemalla vapaakauppasopimuksista,
josta sopimus Yhdysvaltojen
kanssa on sekä taloudellisesti että poliittisesti merkittävin.
Juhlagaalassa puhunut talouskomissaari Olli Rehn vaihtamassa ajatuksia Suomen Yrittäjien aikaisemman puheenjohtajan Jarkko Wuorisen sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen ja
puheenjohtaja Mikko Simolinnan kanssa.
Suomi on avoin, viennistä riippuvainen talous, jolla on
paljon voitettavaa vapaan kaupan edistämisessä, totesi Euroopan komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn.
-Kasvun eväitä meille suomalaisille löytyy myös lähempää. Venäjän läheisyys on jo
pidemmän aikaa luonut uusia
Keski-Pohjanmaan yrittäjiä lauantain juhlagaalassa
mahdollisuuksia sekä tuonut
työtä ja toimeentuloa. Mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus loisi näitä
vielä lisää. Itä-Suomen yliopiston tekemän selvityksen mukaan venäläisten rahankäyttö
Suomessa vähintään kolminkertaistuisi viisumivapauden
myötä ja toisi Suomeen yli 12
000 uutta työpaikkaa kaupan
ja matkailupalveluiden yrityksille. Sen toteutuminen on
kiinni kummastakin osapuolesta, EU:sta ja Venäjästä.
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinnan
mukaan viisumivapaus olisi
toteutuessaan suuri asia etenkin matkailuyrityksille ympäri Suomea.
-Kyse ei ole Suomella tur-
vallisuudesta
luopumista,
vaan rajan yli matkustamisen joustavuuden lisäämisestä. Suomalaisten on syytä palvelujen kehittämisessä ottaa
huomioon entistä enemmän
venäläisten matkustajien toivomukset.
-Suomalaisen yrittäjän päivän merkeissä oli koolla yli
250 kunnanvaltuustoa ja yrittäjyyden puolesta sitoumuksia solmittiin lähes 200 kunnan ja kaupungin kanssa, iloitsi Simolinna. Hän kehotti ottamaan EU jäsenyydestä irti
kaiken hyödyn ja toivoi samalla EU:n päätöksentekoon uudistumista.
– Yrittäjyyden merkitys
EU:n tulevaisuudelle on oivallettu. Tulevalla vaalikaudelle sen pitää näkyä myös käytännössä. Vahva yrittäjyys on
myös työntekijöiden paras turva, sillä uutta työtä ja uusia
työpaikkoja luodaan pienissä
yrityksissä, totesi Simolinna.
Toimitusjohtaja Jussi Järventaus esitteli Suomen Yrittäjien painopisteitä todeten talouskasvun ja hyvinvoinnin
olevan yrittäjyyden varassa.
-Yksinyrittäjän aseman parantaminen on keskeisellä sijalla. Uusista yrittäjistä suuri osa on työllistänyt itsensä
aloittamalla yrityksen. Heillä on myös toimivat verkostot,
jotka ovat merkittäviä työllistäjiä.
Järventaus vaati elinkeinoharjoittajille ja henkilöyhtiöille verotuksessa yrittäjävähennystä. Alv huojennusta on
laajennettava ulottumaan aina 50 000 euroon saakka sekä
yrityksille sallittava maksuperusteinen alv:n periminen.
Nuorten työllistymisessä koulutussopimuksen käyttöönottaminen olisi merkittävä parannus.
-Suomen Yrittäjien esittämässä mallissa oppiminen olisi mielekästä nuorelle ja toimeentulo turvattu opiskelun
aikana, yrityksille tulisi motivoituneita työntekijöitä ja yritysten velvollisuudet olisivat
kohtuullisia.
Koulutussopimuskokeilun toivotaankin alkavan mahdollisimman nopeasti.
YRITTÄJÄ-LEHTI
yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tutkimus- ja
kehittämistarpeita on selvitetty Kokkolan yliopistokeskus
Chydeniuksessa. Selvityksen
taustalla on alueen yrityksiltä
ja kehittäjätahoilta välittynyt
havainto, jonka mukaan erityisesti teollisuuden palveluissa on kehittämistarpeita. Han-
ke tuottaa taustatietoa ja tutkimusaihioita myös yliopistokeskuksessa käynnistyvään
liiketaloustieteelliseen tutkimustoimintaan.
Selvitystä on tehty yhteistyössä teollisuuden ja yritysten kehittäjäorganisaatioiden
kanssa. Lopulliset tulokset julkistetaan joulukuussa.
Sääntelyvetoisuudesta
yrittäjyyden
kannustamiseen
teen Maailma 2020-2200 seminaaripuheessaan. Hän neuvoi kansainvälisessä kilpailussa suomalaisia yrittäjiä kiinnittämään huomiota enemmän
osaamiseen kuin valmistamiseen. Ihmisten onnellisuus ja
talouden kasvu ovat kulkeneet
käsi kädessä. Valtaoja väittikin, että Suomessa ovat maailman onnekkaimmat ihmiset.
Myönteisenä uutisena Valtaoja
kertoi viimeaikaisen talouskasvun myötä 300-400 miljoonaa
ihmistä maailmassa päässeen
yli äärimmäisestä köyhyydestä. Yrittäjien kannattaa katsoa
tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä, jota esimerkiksi Nokiassa ei tarpeeksi tiedostettu ja se
oli suurin syy yrityksen kaatumiseen.
Valtaoja oli myös yrittäjäpaneelissa, jossa hänen lisäkseen
olivat osallistujina Venäjän
kaupassa menestynyt yrittäjäneuvos, Konsuyhtiöiden perustaja Pirjo Karhu, ennakkoluulottomasti uusiin yritysaloihin
heittäytynyt professori Laura Lares Woimistamo Oy:stä
ja Green Energy Finland Oy:n
toimitusjohtaja Miko Huomo.
Yhteisesti todettiin, että kansainvälisessä menestyksessä
tarvitaan jatkuvaa uudistumista ja myös kasvamista. Osallistujilla oli hyviä kokemuksia
yritysten ja yliopistojen kanssa
tehtävästä yhteistyöstä, joka on
viime aikoina lisääntynyt.
Liittokokouksen kannanotossa vaadittiin Euroopan talouden kääntämistä takaisin kasvu-uralle yrittäjien kannusteiden lisäämisellä. Politiikan
suunta on käännettävä, rakenteet on remontoitava ja yrittäjiä kahlitsevaan sääntelyyn on
puututtava.
Suomen Yrittäjät vaatiikin
tähtäämistä pienyritysten sisämarkkinoihin. Se vaatii sääntelyvetoisuuden katkaisemista. Keskeistä on saada pienet ensin -periaate toteutumaan käytännössä. Se tarkoittaa, että koko EU-lainsäädäntö on sovitettava paremmin pienyritysten
olosuhteisiin. Tarvitaan myös
syvällisempiä muutoksia lainsäädännön valmisteluun: päätöksentekojärjestelmä on sitoutettava vahvistamaan kilpailukykyä ja edistämään yrittäjyyttä.
EU on mestari tuottamaan
hyvää tarkoittavia ohjelmia ja
strategioita. Haastamme komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston lunastamaan
yrittäjäpoliittiset lupauksensa.
EU:n tulevaisuus on yrittäjyyden varassa, ja sen pitää näkyä
päätöksenteossa, todettiin kannanotossa.
Liikeideat
kantavat Suomea
Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaettiin 45. kerran. Palkinnon sai neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat Suomea: Mekaanista puunjalostusta suorittava keiteleläinen
Keitele Forest Oy, Lihajaloste
Korpela Oy Huittisista, lahja-,
taloustavaroiden ja lelujen valmistaja ja tukkuliike Martinex
Oy Raisiosta sekä yrittäjyyden
edistämisestä ja yrittäjien kriisiavussa kunnostautunut monialan yrittäjä Markku Wuoti
Yläneeltä Varsinais-Suomesta.
-Palkittujen yrittäjien yhteinen nimittäjä löytyy laadusta,
jota muun muassa venäläiset
ostosmatkoissaan Suomeen arvostavat. Palkittavien yritysten
valinnat ja investoinnit osaamiseen sekä laatuun ovat osuneet
oikeaan. Yrityksissä on myös
muistettu kuunnella asiakasta,
totesi puheessaan Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka.
Kurkotus tulevaisuuteen
Yrittäjäpäivien lauantaiaamupäivän seminaarissa avaruustähtitieteen professori Esko
Valtaoja kurkotti tulevaisuu-
Monipuolinen
viihdeohjelma
Ohjelmaan kuului myös viime
vuoden yrittäjäpäivillä Oulussa aloitettu Y-treffit yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja
kollegojen hakemiseksi. Erillisessä Venäjä mahdollisuuksien
markkinat -seminaarissa pohdittiin Venäjän kauppaa monesta eri näkökulmasta. Elämän makuisia tarinoita esittivät
yrittäjävalmentajat sekä musiikki- ja media-alan konkarit
Mikko Kuustonen ja Henkka
Hyppönen.
Päivien viihdeohjelma oli
monipuolista. Perjantai-iltana
kokoonnuttiin Venäjä teemailtaan, jossa teema näkyi pukeutumisessa ja yhdessä oltiin rennolla meiningillä. Illan viihteestä vastasi bilebändi Osmo’s
Cosmos. Lauantai-illan juhlagaalassa esiintyivät Imatra Big
Band ja tanssii tähtien kanssa
ohjelmasta tuttu Johanna Försti.
Ensi vuonna Valtakunnalliset yrittäjäpäivät ovat Tampereella.
Vastaukset ristikkoon löytyvät seuraavalta sivulta.
11
12
YRITTÄJÄ-LEHTI
Luotettavaa palvelua yrittäjän
parhaaksi koko yrityksen
elinkaaren ajan. Kun tarvitset
neuvoja tai apua, ota yhteyttä
niin voidaan sopia tapaaminen.
Petri Jylhä
Sari Torppa
Mikko Hänninen

- Maksuaikoihin liittyviä järjestelyjä tehdään päivittäin,
sanoi Finnveran Vaasan aluekonttorin apulaisaluejohtaja
Tom Siegfrids.
Syksyn pk-yritysbarometri osoittaa:
Luottopolitiikka kiristynyt
Jorma Uusitalo Suuri osa rahoituksesta

Syyskuussa julkistetun pk-yritysbarometrin mukaan rahoituksen saatavuus ei ole kokonaisuutena
vaikeutunut.
Kuitenkin yli 40 prosenttia
barometriin vastanneista rahoitusta ottaneista suomalaisyrityksistä katsoo, että rahoittajien luottopolitiikka on kiristynyt ja rahoitusmarkkinoiden
tilanne heijastunut rahoitusehtoihin joko erittäin paljon tai
melko paljon.
Vakuusvaatimusten kiristymisen ja lainamarginaalin
nousun lisäksi rahoitusta hakevilta yrityksiltä vaaditaan
nyt suurempaa omarahoitusosuutta. Lähes joka kolmas
yritys toimialasta riippumatta mainitsi omarahoitusvaatimusten kiristyneen.
- Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueella 83 prosenttia vastanneista kertoi ottaneensa rahoitusta pankista.
Finnverasta rahoitusta otti 16
prosenttia ja rahoitusyhtiöstä 13 prosenttia vastanneista.
Sen sijaan vakuutusyhtiöt ja
Tekes loistavat poissaolollaan,
sillä niiden osuus oli nolla,
avasi rahoitustilannetta Finnveran Vaasan aluekonttorin
apulaisaluejohtaja Tom Siegfrids.
rakennusinvestointeihin
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien
alueella ulkopuolista rahoitusta otettiin eniten rakennusinvestointeihin, joiden osuus rahoituskohteista oli 40 prosenttia. Valtakunnallisesti rahoitusinvestointeihin käytettiin
vain 19 prosenttia ulkopuolisesta rahoituksesta.
Käyttöpääomaksi eli esimerkiksi yrityksen kasvun
vaatimaan
lisäkäyttöpääomaan, kausirahoitukseen tai
suhdanteista johtuvaan käyttöpääoman tarpeeseen ulkopuolisesta rahoituksesta käytettiin 35 prosenttia, kun koko maan vastaava luku oli 37
prosenttia.
- Erityisesti kaupan alalla investoinnit ovat jäissä, investoinnit tapahtuvat tällä hetkellä erityisesti teollisuudessa.
Maksuaikoihin liittyviä järjestelyjä tehdään paljon, päivittäin. Monilla yrityksillä suurin kehittämisen este on vakuuksien puute, joka menee
rahoituksen saatavuudenkin
edelle, Siegfrids jatkoi.
Maksuvaikeuksia pk-yrityksistä on ollut koko maassa 20 prosentilla vastanneista, kun luku paikallisen yrittäjien aluejärjestön alueella
oli 13 prosenttia. Lähes puolet
yrityksistä kertoi joutuneensa hyväksymään, että niiden
yritysasiakkaat tai yhteistyökumppanit maksavat laskunsa yli kuukauden maksuajalla.
Yli 60 päivän maksuaikoja oli
tullut eteen 35 prosentilla vastaajista sekä valtakunnallisesti
että alueellisesti.
”Vienti ei ole
vain suurten asia”
Muun muassa Finnvera on ilmaissut huolensa siitä, että
edelleen harva rahoituksen ottamista suunnitteleva yritys ilmoittaa tarvitsevansa rahoitusta kansainvälistymiseen.
Kansainvälisillä vientimarkkinoilla rahoitus on yksi tekijä, joilla tilauksista kilpaillaan. Pk-yritysten kansainvälistyminen näyttäisi olevan
esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa vireämpää kuin Suomessa. Finnvera onkin käynnistänyt Vientikaupan rahoitus-ohjelman, joka tarjoaa
pk-yrityksille tietoa kansainvälistymiseen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista.
- Olisi tärkeää, että meilläkin myös pienet yritykset saataisiin verkottumaan ja ymmärtämään, ettei vienti ole
vain suurten asia, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä koros-
ti. Yrittäjäjärjestön alueella
73 prosenttia vastaajista arvioi viennin arvon pysyvän ennallaan ja 16 prosenttia ennusti viennin laskevan.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueella 45 prosenttia vastaajista sanoi yrityksensä kannattavuuden pysyvän ennallaan ja 29 prosenttia ennusti kannattavuuden paranevan.
Vakavaraisuuden 55 prosenttia uskoi pysyvän nykyisellä
tasollaan ja 29 prosenttia paranevan.
Henkilökunnan määrän näkökulmasta suhdannenäkymät vaihtelevat suuresti myös
maakunnassa. On yrityksiä,
jotka rekrytoivat lisää työvoimaa ja yrityksiä, joissa on meneillään yt-menettely. Esimerkiksi turkisalalla turkisten hyvä hintakehitys näkyy työvoiman tarpeena.
Saldoluku painui lopulta miinus yhteen, kun 74 prosenttia vastaajista ennusti henkilökunnan määrän pysyvän
ennallaan, ja henkilökunnan
määrän arveli sekä laskevan
että nousevan 13 prosenttia
yrityksistä. Koko maan saldoluku oli plus viisi, sillä 17 prosenttia vastaajista ennusti henkilökunnan määrän lisääntyvän ja vain 11 prosenttia uskoi,
että työntekijämäärä laskee.
YRITTÄJÄ-LEHTI
13
Meeting Point kiinnosti yrittäjiä
nattaa hanketta. Tiedotus ja
viestintä ovat saaneet aikaan
sen, että tieto on lisääntynyt
ja sen myötä ihmisten suhtautuminen asiaan on muuttunut
myönteisemmäksi.
Rosatom on Venäjän valtion omistama korporaatio, joka Miikkulaisen mukaan hallitsee Venäjällä kaikkia ydinenergiaan liittyviä toimialoja
tutkimuksesta suunnitteluun,
laitosten rakentamiseen ja isojen komponenttien valmistukseen.
Monesta yksittäisestä suomalaisyrittäjästä pääsy ydinvoimaprojektiin saattaa tuntua liian isolta palalta niellä.
Miikkulaisen mukaan näin
asia ei ole.
- Esimerkiksi suomalainen
suunnittelu on kansainvälisesti kovaa valuuttaa, ja sitä tällaisessa hankkeessa tarvitaan
paljon. Perinteistä komponenttia menee paljon, ja kokonaisuudesta noin 75 prosenttia
on haastavaa teollista rakentamista. Laitos tarvitsee elinkaarensa aikana myös huoltoa ja ylläpitoa. Täkäläisten
yritysten kannalta on tärkeää,
Jorma Uusitalo
Match
making-tapahtuma
Meeting Point 2013 keräsi
runsaasti osanottajia Kokkolan Tullipakkahuoneelle. Paikalla oli Keski-Pohjanmaan
ja lähialueiden suurhankkeista vastaavia päämiehiä, alueen suuryritysten edustajia
sekä muita yrityksiä, yrittäjiä ja kehitysorganisaatioiden
edustajia yhteensä noin 130
henkilöä.
- Tapahtumasta jäi todella hyvät fiilikset, se oli hyvin
järjestetty ja osanottajilta tuli
paljon hyvää palautetta. Tällainen tilaisuus tarvitsee toimiakseen tietyn väkimäärän,
ja väkeä tuli jopa yli odotusten, arvioi tapahtumaa Kokkolan kaupungin vs. kehitysjohtaja Jonne Sandberg.
Yksinkertainen
ja tehokas formaatti
Hänen mukaansa tämän
tyyppisille tapahtumille on
selkeä tilaus.
- Sosiaalinen media on ihan
ok. mutta tapaaminen kasvotusten on tehokas ja lopulta
hyvin yksinkertainen järjestää. Tähän suuntaan ollaan
menossa. Ainakin se käsitys
jäi itselleni tilaisuuden perusteella, että tuulivoima on asia,
jonka ympärillä nyt alkaa todella tapahtumaan.
Sandberg esitti myös Meeting Pointin avajaistervehdyksen.
Meeting Point Kokkolan Tullipakkahuoneella oli onnistunut verkostoitumistapahtuma.
- Kokkola on perinteinen
kauppakaupunki, ja siitä meidän täytyy pitää kiinni. Alueella menee hyvin, kiitos yritysten. Kokkolassa toimii
Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä sekä akkukemikaalien
testauslaboratorio. Kansainvälisesti merkittävä litium-
esiintymä on täältä ainoastaan kivenheiton päässä, hän
esitteli osanottajille Kokkolan ja lähialueen menestystekijöitä.
Samoin Kokkolanseudun
Kehitys Oy:n suurhankkeiden projektipäällikkö Jukka
Oravainen oli mielissään suuresta osanottajamäärästä.
- Väkeä on Kokkolan seudun lisäksi muun muassa Pietarsaaren, Oulun ja Vaasan
alueilta. Jotta saamme mahdollisuuden kehittää uutta,
tarvitsemme tämän tyyppisiä tapahtumia. Verkostoitukaa ja tavatkaa uusia ihmisiä, ei vain tuttuja, Oravainen
evästi kuulijoita omissa alkusanoissaan.
Tiedotus lisännyt
ydinvoiman kannatusta
Flyben edustajia evästettiin yritysväen toimesta muistuttamalla
Kokkola-Pietarsaaren kentän lentoyhteyksien tärkeydestä alueen
elinkeinoelämälle.
Yksi päivän odotetuimpia
alustajia oli Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulainen. Hän myönsi heti alkajaisiksi, että ydinvoimamaailma saattaa näyttää ulospäin
aluksi aika mystiseltä, mutta
että siihen kannattaa tutustua
tarkemmin.
- Ydinvoimahankkeet eivät ole sarjatuotantoa. Tähän
satsaamalla yrityksille saattaa avautua globaalit markkinat, ja rohkeasti verkostoitumalla voi saada mahdollisuuden päästä kansainvälisille
markkinoille, kehityspäällikkö avasi mittavia mahdollisuuksia, joita ydinvoimaprojekteihin aina sisältyy.
Fennovoima esitti syyskuussa omistajilleen investointipäätöstä
Rosatomin
ydinvoimalasta
Rosatomin
kanssa käymiensä neuvotteluiden tuloksena. Miikkulaisen mukaan tällä hetkellä on
meneillään vaihe, jossa Fennovoima realisoi projektia yhdessä Rosatomin kanssa. Jos
kehityspäällikön esittämä arvio toteutuu, luvassa on noin
kymmenen vuoden pituinen
projekti, ja Hanhikivi 1-ydinvoimala aloittaisi sähköntuotannon vuonna 2024.
- Fennovoima on tehnyt tähän mennessä paljon paikallista viestintää Pyhäjoen seudulla. Vuonna 2008 mielipiteet hankkeen puolesta ja
vastaan jakaantuivat aika lailla tasan. Viimeinen gallup
osoittaa, että kaksi kolmasosaa alueen asukkaista kan-
että laatu on korkea ja hinnat
kilpailukykyisiä, koska toimitaan eurooppalaisilla markkinoilla, Miikkulainen esitteli.
14
YRITTÄJÄ-LEHTI
Meripohjolasta lisää eväitä
yrittäjyyden kehittämiseen?
Jorma Uusitalo ten, että yhteistyö edistää elinkeinojen kehittämistä ja yrittäKeski- ja Pohjois-Pohjanmaan jyyttä. Tällaisen yhteistyön löyliittojen toteuttama Meripohjo- tyminen on tärkeää tilanteessa,
la-hanke on edennyt päätösvai- jossa kuntien talous on ahtaalheeseen. Hankkeen keskeisenä la ja globaalit tekijät pakottatavoitteena on ollut lisätä kas- vat yrityselämän uudenlaiseen
vua ja taloudellista toimeliai- tekemiseen. Tämän asian näsuutta Meripohjolaksi nimetyl- ki selvästi muun muassa edeslä alueella, mikä puolestaan nä- mennyt maakuntajohtaja Altkyisi konkreettisimmin uusina ti Seikkula, joka oli tärkeä hentyöpaikkoina ja entistä elinvoi- kilö Meripohjola-ajattelun tausmaisempana yritystoimintana. talla.
Yhtenä asiana nousi esiin
muun muassa se, kuinka elin- Poliittiset päättäjät
keinojen kehittämistä voidaan sitoutettava mukaan
tehdä mahdollisimman jousta- - Meripohjola-hanke on olvasti ja tehokkaasti yli hallin- lut hyvä projekti tässä ajastorajojen, koska yritystoimin- sa. Henkilökohtaisesti haluta ei esimerkiksi maakuntara- an kuitenkin heittää haasteen
eri toimijoille, kuten virkamiejoja tunne.
Nivalalainen Airi Hakala on hille maakunnallisissa liitoistyöskennellyt pitkään Keski- sa ja seutukehittämisen orgaPohjanmaan liiton aluekehityk- nisaatioissa, kuinka sitouttaa
sen ja aluemarkkinoinnin teh- poliittiset päättäjät Meripohtävissä, ja nyt myös osan aikaa jola-ajatteluun. Uudenlaisen
Meripohjola-hankkeen koordi- kasvuvyöhykkeen syntyminen
naattorina. Perspektiiviä Meri- edellyttää, poliittiset päättäjät
pohjola-kasvuvyöhykkeen ar- arvojohtajina sisäistävät Meriviointiin tuovat lisäksi vuodet pohjola-ajattelun ja että he kokunnallisena päätöksentekijä- kevat Meripohjolan alueeknä muun muassa Nivalan kau- si, jossa seilataan samassa vepunginhallituksen varapuheen- neessä, Hakala painottaa.
Hänen mukaansa onkin seljohtajana ja kaupunginvaltuuvää, että seuraavassa vaiheessa
tettuna.
- Tärkein tavoite on ollut löy- poliittiset päättäjät on sitoutettää rajat ylittävää yhteistyötä si- tava mukaan ihan toisella ta-
valla.
Meripohjola-hankkeen aikana esillä on ollut paljon johtaminen, ja nimenomaan sellainen julkinen johtaminen, joka
mahdollistaa elinvoimaisuuden kehittymisen.
- Hyvä hallinto on mahdollistaja toimivalle yhteiskunnalle, yrittäjyydelle ja palvelurakenteille Kun hallintorakenteet
ovat nyt kovassa muutoksessa,
pitää miettiä tarkasti, millaiset
rakenteet lisäävät tehokkuutta yrittäjyyden näkökulmasta. Siihen, mikä on tekemisen
malli Meripohjolassa, tarvitaan myös yhteistä näkemystä.
On tärkeää, ettei lainsäädäntö
palvele ainoastaan metropolialueiden kehittämistä.
- Ykkösasia on saada jatkossa niin yrittäjät, hallinto kuin
poliittiset päättäjät saman pöydän ääreen miettimään niitä toimintamalleja, joilla alueiden kehittyminen parhaiten
mahdollistetaan. Hyvä hallinto pelastaa paljon huonolta poliittiselta päätöksenteolta ja
päinvastoin. Koen yhteisen tekemisen tärkeäksi myös henkilökohtaisesti, koska minulla
on ollut mikroyritys yli kymmenen vuotta ja tunnen, että
yrittäjyys on sisälläni edelleen
kasvava ominaisuus.
Airi Hakala korostaa, että poliittiset
päättäjät on tärkeää saada samaan
pöytään yrittäjien ja hallinnon edustajien kanssa.
Yrittäjillä aito
tarve verkostoitua
Kannuslainen pellettiyrittäjä Jukka
Kerola kertoi Meripohjola-väelle uusiutuvaan energiaan liittyvistä asioista Raahessa pidetyssä foorumissa.
Meripohjola-hankkeen aikana
on nostettu esille alueen yhteisiä menestystekijöitä. Sellaisiksi on todettu muun muassa vahva yrittäjyys, nuori ja elinvoimainen väestö sekä alueen vahvuuksia korostava koulutus ja
osaaminen.
Yrittäjien mielipiteissä on korostunut erityisesti verkostoitumisen mahdollisuus. Esimerkiksi uusiutuvat energiat tarjoavat
Meripohjolan alueella mahdollisuuksia synnyttää uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. Koska pk-yrittäjien resurssit ovat
usein rajalliset, verkostoitumalla keskenään yritykset voisivat
toteuttaa yhdessä isompia kokonaisuuksia.
Myös matkailuväki on etsinyt aktiivisesti yhdessä tekemisen mahdollisuuksia Meripohjolan puitteissa järjestetyissä tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Varsinkin yhteismarkkinointia on
pidetty tärkeänä, jotta alueelle
saataisiin laajempaa näkyvyyttä ja laajempia palvelukokonaisuuksia houkuttelemaan esimerkiksi venäläisiä matkailijoita.
YRITTÄJÄ-LEHTI
15
KOKKOLA
Onnistuneita satsauksia
elinkeinojen kehittämiseen
Useita menestyviä
toimialoja
Jorma Uusitalo
Kokkolan kaupunki on mukana monin eri tavoin edistämässä kaupungin elinkeinoelämää.
Pitkäjänteinen ja asiakaslähtöinen tapa toimia ovat tuoneet
myös tulosta.
- Kokkolassa menee hyvin
tällä hetkellä. Arvioidaan tilannetta sitten työttömyysmittarilla, vientiä kuvaavalla mittarilla tai sillä, mikä on meidän
osuutemme bruttokansantuotteesta. Toimialan sisällä yritysten välillä voi kuitenkin olla
eroja. Jotkut yritykset joutuvat
lomauttamaan samalla kun toisissa yrityksissä ongelmana on
työvoimapula, Kokkolan kaupungin vs. kehitysjohtaja Jonne Sandberg kuvaa elinkeinoelämän yleisiä näkymiä Kokkolassa.
Hänen mukaansa Heinolankaaren alue on hyvä esimerkki tämän päivän Kokkolalle
tyypillisestä toimeliaisuudesta. Alue täyttyi todella nopeasti ensimmäisessä vaiheessa.
Viime huhtikuussa kaupunki hankki omistukseensa Kahvitiehen rajoittuvat niin sanotut Tyllin pellot Jyväskyläntien
toiselta puolelta. Myös näille
alueille kysyntä on ollut jopa
yllättävän vilkasta.
- Muutenkin näyttää siltä, että investointihankkeita on jälleen vireillä kaiken näköisiä.
Päätökset
syntyvät nopeasti
Kehitysjohtaja sanoo, ettei
elinkeinoelämän
vireydelle
löydy yhtä syytä.
- Kaupungin harjoittama
elinkeinopolitiikka, menesty-
Kokkolan työpaikat eivät ole
vain yhden suuren toimijan tai
toimialan varassa. Harteissa
riittää leveyttä.
- Suurteollisuusalueen kemianteollisuus ja siihen liittyvä
alihankintaketju on merkittävä
työllistävä. Samoin veneteollisuus verkostoineen kuin myös
perinteisesti vahva metalli- ja
konepajapuoli. Laserpinnoitus
on yksi erikoisosaamisen alue.
Koko seutukunnan näkökulmasta myös puuala työllistää
Kokkolan kaupungin vs. kehitysjohtajan Jonne Sandbergin (oik.)
mukaan Kokkolan yksi vahvuus
on monipuolinen elinkeinorakenne. Kuva Kokkolassa pidetystä Meeting Point-tapahtumasta.
vät ja kunnianhimoiset yrittäjät, taito käydä kauppaa mutta
myös siitä, että Kokkolassa ja
Keski-Pohjanmaalla on panostettu paljon elinkeinojen kehittämiseen projektien ja muun
toiminnan kautta, Sandberg
listaa menestystekijöitä.
Monet eri tahot, jotka ovat
tavalla tai toisella tekemisissä
yrityselämän kanssa myöntävät, että Kokkolassa elinkeinojen kehittämisessä on tehty pitkään paljon oikeita asioita. Yksi merkittävä momentum ajoittuu tilanteeseen, jossa Suomi
liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Tuossa vaiheessa Kokkolassa päätettiin ryhtyä määrätietoisesti tukemaan elinkei-
Kokkolan suurteollisuusalue työllistää suoraan noin 2000 ihmistä.
Suomalainen kaasuntuottaja Woikoski on yksi yrityksistä, joka investoi tällä hetkellä voimakkaasti Kokkolaan.
norakenteen monipuolistumista.
- Tuo ratkaisu on kantanut tulosta pitkällä aikavälillä.
Elinkeinopolitiikka on ollut samanaikaisesti maltillista sekä
järkevää, ja on satsattu oikeisiin asioihin. Tärkeä lähtökohta kehittämisessä on kaavoitus
ja se, että siinä työssä on osattu
ennakoida tulevaa.
- Sen lisäksi Kokkola on
saanut paljon kiitosta nopeasta päätöksenteosta. Täällä ei jahkailla silloin, kun yritys tarvitsee tontin tai rakennuslupia. Ne ovat järjestyneet.
Suurteollisuusalueella taas tiivis yhteistyö kaupungin ympäristötoimen kanssa on yksi
asia, joka on vienyt siellä asioita eteenpäin, kehitysjohtaja
viittaa Kokkolassa toimivaan
Pohjois-Euroopan suurimpaan
epäorgaanisen kemian keskittymään.
Yhdessä vaiheessa kaupungin slogan oli, että tontin saa
tiskiltä. Kehitysjohtaja sanoo,
että lupaus pitää edelleen, ja
tonttitarjonta on monipuolinen.
- Lahdenperässä Marine Gatea vastapäätä meillä on alue,
joka odottaa yrityksiä. Tulossa
ovat lisäksi Tyllin pellot, ja vapaita tontteja löytyy vielä esimerkiksi Topparinmäeltä. Raskaalle teollisuudelle voimme
tarjota edelleen tontteja suurteollisuusalueelta, eli Kokkola pystyy reagoimaan nopeasti
tulevaisuudessakin.
niin talonrakennuksessa kuin
puusepänteollisuudessa. Eikä
pidä unohtaa sitä, että Kokkola
on yhä Suomen suurin maidontuottajakunta, tai että turkistarhauksen vientiluvut ovat todella kovia. Ja kauppakaupunkihan Kokkola on ollut aina, ja
on sitä edelleen.
Oma mielenkiintoinen yksityiskohtansa on Kokkolan
suurteollisuusalueen ja sataman kehittyminen. Kun toimijoina oli aikanaan kaksi suurta, Outokumpu ja Kemira, nykyään suurteollisuusalueella
on 64 yritystä, joista vajaat 20
tuotannollisia. Alue työllistää
suoraan noin 2 000 henkilöä, ja
sen lisäksi merkittävän määrän
erilaisia urakoitsijoita ja muita
palveluiden tuottajia.
Niin suurteollisuusalueen
kuin Kokkolan elinkeinoelämän tulevaisuus kokonaisuudessaan näyttää hyvältä edelleen. Esimerkiksi suurteollisuusalueella toimivat yritykset
ovat ilmoittaneet viime ja tämän vuoden aikana yhteensä
110 miljoonan euron uusista investoinneista Kokkolaan.
- Alku syksy on näyttäytynyt muuallakin Kokkolassa investointien suhteen positiivisemmalta kuin osasimme
odottaa. Aika paljon kaikenlaista on työn alla, eli yrityksillä ja yrittäjyydellä on Kokkolalle todella suuri merkitys,
Sandberg sanoo.
16
YRITTÄJÄ-LEHTI
KOKKOLA
Helsinki, Järvenpää, Kauhajoki, Kajaani, Kokkola, Kuusamo,
Pietarsaari, Riihimäki, Seinäjoki, Tampere, Ylivieska
Räätälöityjä automa
ja sähköistyksen rat
Jorma Uusitalo
ENSIN YHTEYS KOSEKIIN
KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan
tarjoaja Kokkolan seudulla.
Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun.
Me olemme olemassa sinua varten!
KOSEK
Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola
Puh: (06) 824 3400 Faksi: (06) 822 5545
info@kosek.fi www.kosek.fi
www.facebook.com/KokkolanseudunKehitys
- koordinoiva asiantuntija
Nyt viisi
yhdellä
hinnalla!
Tarjouksistamme löydät yleensä vain yhden hinnan, joka
sisältää niin laiva-, satama-, ahtaus- kuin varastointi- ja
satamaankuljetuskustannuksetkin. Tämä kuljetusketjun
verkostoituminen merkitsee asiakkaillemme edullisuuden lisäksi tehokkuutta, selkeyttä ja helppoutta. Pyydä
tarjous ja totea asia itse.
Puh: (06) 824 2400 • Faksi: (06) 824 2444
satama@kokkola.fi • www.portofkokkola.fi
Apex Automation Oy on Kokkolassa ja Vaasassa toimiva insinööritoimisto, joka sähköistää ja automatisoi teollisuuden
ja energiatuotannon prosesseja.
Vuonna 1993 perustettu yritys
on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Nykyisin kokkolalaisyritys on alansa merkittävä
toimija, ja sen osaaminen näkyy kotimaan lisäksi eri puolilla maailmaa asiakkaiden yksittäisissä kohteissa.
- Palvelumme käsittävät koko toimialan kirjon, esisuunnittelun, sähkö- ja automaatiosuunnittelun, keskuskokoonpanon, ohjelmoinnin, asennuksen
sekä käyttöönoton siihen liittyvine koulutuksineen ja lopulta
ylläpidon, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Matti Pajukangas.
Oma
keskuskokoonpano
osana laiteosuuksien toimittamista sopii Pajukankaan mukaan hyvin yrityksen periaatteisiin tuottaa asiakkailleen
palveluja avaimet käteen periaatteella.
- Asiakaskohtaiset tarpeet
vaihtelevat paljon. Joillekin asiakkaille teemme pelkästään
suunnittelua kuten sähkösuunnittelua, kenttäsuunnittelua tai
ohjelmointia. Toiset asiakkaat
taas tilaavat kokonaistoimituksia eri laajuuksissa siten, että
ne sisältävät usein laiteosuuksiakin.
Henkilöstön osaaminen on
yrityksen keskeinen kilpailutekijä. Kuvassa projektipäällikkö Ilkka Sikala.
monialaista eikä yritystä oikein
voi kategorioida virallisten toimialaluetteloiden perusteella.
Liikumme useissa toimitusrajapinnoissa, koska palvelumme
ulottuvat monille eri toimialoille. Voidaan sanoa, että meidän
tapauksessamme ei ole olemassa tyypillistä projektia, Pajukangas ja tuotantojohtaja Marko Kiviniemi kertovat.
Osa Apex Automationin kokonaistarjontaa ovat asiantuntijapalvelut. Niihin kuuluvat esimerkiksi toimialajohtaja Jouni
Känsälän vetämät sähkö- ja koneturvallisuuspalvelut.
- Teemme yhteistyötä myös
järjestelmätoimittajien kanssa,
kuten tarjoamalla konsultointia
ja suunnitteluresursseja energia-alan toimijoille, tekninen
johtaja ja hallituksen puheenjohtaja Vesa Karvinen jatkaa.
Esimerkiksi ABB:lle olemme tehneet paitsi kotimaahan
myös heidän ulkomaanprojekteihin suunnittelua, konfigurointia ja käyttöönottoa vuodesta 1996 lähtien. ABB.n toimeksiantoihin liittyen meidän
työntekijöitä on liikkunut viime aikoina muun muassa Kazakstanissa, Jordaniassa ja Qatarissa asti.
- Toinen käytännön esimerkki yhtiön asiakkuuksista on
Mercedes-Benzin A-sarjaa valmistava Valmet Automotive,
jonka korihitsaamon tuotantolinjaan Apex Automation on
toimittanut sähkö- ja logiikkasuunnittelua sekä tuotantosolujen ohjauskeskuksia ja vastan-
”Ilman huippuosaajia
emme erotu kilpailijoista”
Yrityksen toimittamia palveluja ei löydy niin sanotusti valmiiksi paketoituna kaupan hyllyltä, koska ratkaisut räätälöidään asiakkaiden kulloistenkin
tarpeiden mukaan. Tämä korostaa jokaisen työntekijän ammattitaidon tärkeyttä.
- Henkilökunnan osaaminen ja monitaitoisuus ovat yrityksen keskeisiä kilpailutekijöitä. Samanaikaisesti meidän
pitää pystyä toimimaan joustavasti ja tuntea asiakkaamme
sekä heidän prosessinsa. Ilman
huippuosaajia emme erotu kilpailijoista. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa meidän tulee
toimia edelläkävijöinä ja löytää
aina asiakkaillemme parhaiten
toimivat ratkaisut, Pajukangas
sanoo.
- Lähtökohtaisesti olemme
tyypillinen insinööritoimisto.
Laiteosuudet tulevat kuvaan
mukaan projektien myötä. Nykyään toimintamme on aika
Apex Automationin omistajista kuvassa Jouni Känsälä (vas.), Marko Kiviniemi, Vesa Karvinen ja Matti Pajukangas. Kuvasta puuttuu Ilpo Järvelä.
YRITTÄJÄ-LEHTI
17
KOKKOLA
atisoinnin
tkaisuja
nut näiden käyttöönotosta koulutuksineen.
- Esimerkkinä voimalaitosasiakkaista voisi olla Kokkolan
Voiman prosessihöyrylaitos,
johon toimitimme automaation ja sähköistyksen avaimet
käteen periaatteella. Siemens
Service Partnerina Apex Automation palvelee asiakkaitaan
myös huolto- ja ylläpitotöissä
yhteistyössä Siemens Osakeyhtiön kanssa erityisesti voimalaitospuolella.
Monialaisuus turvannut
yrityksen tasaisen kasvun
Apex Automationin juuret
ulottuvat vaiheeseen, jolloin
Kokkolan teknillisen oppilaitoksen automaatiolinjalta valmistuivat ensimmäiset automaatioinsinöörit.
- Oli lama, ja vuonna 1993
Suomessa valmistuneista 2 500
insinööristä vain vähän yli 400
työllistyi. Töitä ei löytynyt mistään, joten vaihtoehdoksi jäi itsensä työllistäminen ja oman
firman perustaminen, muistelee Vesa Karvinen, joka lukeutuu perustajajäseniin yhdessä Marko Kiviniemen ja Jouni
Känsälän kanssa. Vuonna 1996
yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi. Silloin omistus laajeni nykyiseen kokoonpanoonsa,
kun osakkaiksi tulivat energia
toimialajohtaja Ilpo Järvelä ja
Matti Pajukangas.
Yhtiö on kasvanut sen jälkeen maltillisen tasaisesti niin
liikevaihdoltaan kuin henkilökunnan määrältään. Tällä hetkellä yritys työllistää lähes 50
työntekijää, ja kuluvan tilikauden liikevaihtoennuste on hieman vajaat neljä miljoonaa euroa.
- Monialaisuus on tietoinen valinta ja se selittää osaltaan yrityksen hyvää kehitystä. Olemme kasvaneet asiakkaidemme rinnalla. Viime keväänä avasimme sivutoimiston
Vaasassa. Kokkolan toimitiloja olemme laajentaneet kahdesti, ja nyt on suunnitelmissa kolmas, noin 400 neliön laajennus.
- Tavoitteena on kasvaa edelleen, mutta mitään dramaattista kasvua emme hae emmekä
odota, kuten ICT-alalla saattaa
tapahtua. Tärkeintä on se, että silloin kun kasvamme, kasvu on hallittua ja pysyvää. Tämä on näkynyt työpaikkojen
vakautena, sillä meidän ei ole
ainakaan toistaiseksi tarvinnut
kertakaan irtisanoa tai lomauttaa yhtään työntekijää. Tämä
alkuvuosi oli jopa poikkeuksellisen kiireinen, mutta nyt näyttää, että näkymä eteenpäin on
palautunut normaaliin eli noin
kolmeen kuukauteen, Pajukangas kertoo. Apex Automation Oy täyttää 20 vuotta 1.marraskuuta.2013 ja katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti.
Hannu Göös vaihtaa kuulumia tuotantopäällikkö Henri Pihlajakankaan
(oik.) kanssa.
Yrittäjät ja kaupunki
hyvässä yhteistyössä
Jorma Uusitalo muotoja kaupungin ja yrittäjien välillä ovat lisäksi vuoden
Yrittäjät ja Kokkolan kaupun- mittaan järjestettävät aamugin edustajat pitävät säännölli- puurotapaamiset.
sesti yhteyttä keskenään. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on Kokkola panostanut
Kokkolan Yrittäjien puheen- elinkeinoihin
johtajan Hannu Göösin mu- Göös kehuu Kokkolan kaukaan päästä tilanteeseen, jossa punkia siitä, että kaupunkaupunki voisi entistä parem- ki on kehittänyt elinkeinoelämin käyttää paikallisten yri- mää pitkäjänteisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana
tysten palveluita.
- Yksi osa-alue Kokkolassa
- Hankintalaki luonnollisesti säätelee hankintoja mut- on teollisuusalueiden kehittäta tarjouspyynnöillä on suuri minen, minkä ansiosta myös
merkitys siihen, miten hyvin moni kansainvälinen toimipaikalliset yrittäjät pääsevät ja on etabloitunut kaupunkiin.
Toivottavasti sama suuntamukaan hankintoihin.
- Usein sanotaan, että kun- us jatkuu, ja yrittäjien tarpeet
taorganisaatioista
puuttuu huomioidaan kaavoituksessahankintaosaamista.
Tämän kin, puheenjohtaja toteaa.
Kokkolan Yrittäjien jäsentakia Kokkolassakin tarvitaan yritysvaikutusten arvi- määrä on hienoisessa kasvusointisuunnitelmaa. Siinä voi- sa. Jäsenyrityksiä on noin 640,
taisiin käydä läpi muun muas- joista 85 prosenttia työllistää
sa se, miten paikalliselta tehty yhdestä viiteen työntekijää.
- On tärkeää, että tämä suuhankinta vaikuttaa kaupungin
työllisyyteen ja verotuloihin. rin yksittäinen ryhmä otetaan
Samoin yritysvaikutusten ar- huomioon toiminnassamme.
vioinnilla voitaisiin vaikuttaa Esimerkiksi yhdistyksen haltarjousten pilkkomiseen osa- lituksen kokoonpano edustaa
hankinnoiksi, mikä helpottaa varsin hyvin erikokoisten yrimikro- ja pk-yritysten mah- tysten kokonaisuutta. Hallidollisuuksia menestyä siinä tustyöskentelyssä olemme javaiheessa, kun kaupunki te- kaneet vastuuta perustamalkee lopullisia hankintapäätök- la kolme työryhmää, joista
jokainen edustaa omaa erityissiä, Göös sanoo.
Marraskuussa on tulossa alaansa eli tapahtumajärjestekaupungin ja yrittäjien yhtei- lyitä, viestintää sekä yhteisnen tilaisuus, jossa kaupunki kuntasuhteita kaupunkiin.
- Olemme miettineet palkertoo vuoden 2014 investoinneista ja hankinnoista. Yrit- jon, miten jäsenmaksun saitäjäyhdistys antoi taannoin si palautumaan mahdollisimmyös lausuntonsa kaupungin man hyvin jäsenistölle. Sen
uudesta hankintastrategiasta. takia järjestämme muun muHyväksi havaittuja yhteistyön assa tapahtumia, joissa yrit-
täjät pääsevät viihtymään ja
tapaamaan toisiaan. Kokkolan Yrittäjäjuhlan järjestämme
yhdessä Kokkolan Naisyrittäjien kanssa 26. lokakuuta, ja
siellä jaamme vuotuiset yrittäjäpalkinnot. Uudenlaista sisältöä gaalaan tuovat Janne Kataja ja Likat-yhtye.
Ratkaisuja julkisiin tiloihin
Hannu Göös työskentelee toimitusjohtajana Koralli-Tuote
Oy:ssä, joka on vuonna 1979
perustettu perheyhtiö.
- Aloitimme keittiökalustefirmana, jolla oli myyntikonttorit Jyväskylässä ja Oulussa. 90-luvun lamavuosina
teimme uuden liiketoimintasuunnitelman ja ajoimme sen
mukaisesti alas keittiökalustepuolen. Nykyään tuotamme kalusteita julkisiin tiloihin kuten kouluihin, sairaaloihin ja päiväkoteihin. Markkina-alueemme on koko Suomi,
ja olemme kalustaneet muun
muassa useita sairaalakohteita Turun yliopistolliselle keskussairaalalle sekä Helsingissä HUS:n sairaaloille, Göös
kertoo.
Yhtiön liikevaihto on kolme
miljoonaa euroa ja se työllistää noin 20 henkilöä.
- Tulevaisuudessa korostuvat tuotekehitys ja sairaalakalusteet. Aiomme tuotteistaa
erilaisiin tiloihin esimerkiksi allasyksiköitä ja lääkekaappimoduulijärjestelmiä. Tavoitteena on toimittaa sairaaloihin
laajempia kokonaisuuksia ja
siihen liittyen harjoittaa vientiä ja tuontiakin,
Göösin mukaan alan kilpailu on kova. Tämän hetkiset
tuotantoluvut eivät näytä hyvältä, ja hän ennustaakin monelle puu- ja rakennusalan yritykselle vaikeaa talvea.
- Talouden suhdanteissa varmasti tapahtuu jossain
vaiheessa käänne parempaan,
mutta kaikkein varmimmin
tulevaisuudessa voi menestyä erikoistumalla vielä enemmän. Me keskitymme erityisesti sairaalamaailmaan ja
olemaan siellä yhä vahvempia. Osaamisen ja hyvän henkilökunnan ansiosta meillä on
kaikki mahdollisuudet menestyä tiukassakin kilpailussa.
- Tulevaisuudessa Koralli-Tuote keskittyy entistä enemmän erilaisiin
sairaalakalusteisiin, Hannu Göös sanoo.
18
YRITTÄJÄ-LEHTI
KOKKOLA
Automaatiota ammattitaidolla - Vuodesta 1993
Karavaanareita palvellaan aktiivisesti verkossakin
Terminaalikatu 3
67700 KOKKOLA
Puhelin: 0207 288 288
Telefax: 0207 288 289
www.apexautomation.fi
Harrastuksesta tuli
Jorma Uusitalo
Kumppanisi kaikissa
henkilöstöasioissa
Joskus asiat vain loksahtavat sopivasti paikoilleen pienten sattumustenkin säestämänä. Näin tapahtui Antti Österbergille ja Ilkka Syrille, jotka
pyörittävät Jänismaalla karavaanareita palvelevaa Kokkolan Vaunupalvelu-nimistä
yritystä.
- Harrastuksesta kaikki
lähti liikkeelle vuoden 2000
tienoilla. Tutustuimme toisiimme moottoripyörähommissa, ja siinä vaiheessa molemmat olivat jo tehneet vähän kauppaa vaunujen kanssa. Joko vuokrattu niitä tai
ostettu, korjattu ja sitten
myyty eteenpäin. Päätimme
ostaa ensimmäisen vaunun,
jonka sitten pesimme ja korjasimme Ilkan pihalla. Siitä
toiminta vähitellen laajeni, ja
yrityksen perustimme vuonna 2006, kaksikko kertaa
yrittäjyyden syntyvaiheita.
– lue lisää osoitteessa vmp.fi.
VMP Group
Kokkola, puh. 040 307 5230
Voimakkaita
kasvun vuosia
Kokkolan Vaunupalvelu keskittyy erityisesti matkailuvaunuihin ja siihen, että asiakkaille voidaan tarjota saman katon alta mahdollisimman laajasti vaunuihin
liittyviä palveluita.
- Tänä aikana keskittyminen tiettyyn kokonaisuuteen
on järkevää. Se auttaa pitämään kulut kurissa ja mahdollistaa sen, että tarjonta
on riittävän isoa. Tilanteesta
riippuen meiltä löytyy 40-60
uutta ja käytettyä vaunua, Österberg kertoo.
Yrityksellä on kuuden tunnetun tuotemerkin, Cabbyn,
YRITTÄJÄ –
Mitä jos...
kehittäisit osaamistasi
oppisopimuksella!
Oppisopimus on HYVÄ DIILI
– Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
Kokkolan Vaunupalvelulla on kuuden tunnetun tuotemerkin, Cabbyn, Fendtin, Hobbyn,
Soliferin, Polarin ja Kaben edustukset.
Fendtin, Hobbyn, Soliferin,
Polarin ja Kaben edustukset.
Toiminta on kasvanut nopeasti, sillä kahden ensimmäi-
sen vuoden aikana liikevaihto kaksinkertaistui. Vuonna 2010 liikevaihto oli jo 1,6
miljoonaa euroa, jonka tason
yritys on onnistunut säilyttämään, vaikka yleinen taloustilanne maassa on huono. Yrityksellä on yksi vieras työntekijä.
- Kieltämättä yritys on kasvanut voimakkaasti kun ajattelee, että lähdimme liikkeelle vain 50 000 euron pääomalla. Pankki ja Finnvera ovat olleet hyvänä tukena
alusta alkaen. Ennen kevätsesonkia varasto on isoimmillaan ja yritys eniten pakkasella. Siinä vaiheessa uskoa
yrittämiseen tarvitaan eniten,
yrittäjät kertovat.
Talveksi toiminta hiljenee,
ja niinä kuukausina yrityk-
Koulutustarkastaja Maj-Britt Perttula, p. 044 7250 031
Koulutussuunnittelija Anu Haapasalo, p. 044 7250 033
Koulutussuunnittelija Marjatta Kuutsa, p. 044 7250 879
www.kpedu.fi
- Asiakaspalvelu on kaiken lähtökohta myös vaunukaupassa,
yrittäjät Antti Österberg (vas.) ja
Ilkka Syri sanovat.
YRITTÄJÄ-LEHTI
KOKKOLA
elinkeino
sessä pohjustetaan seuraavaa
sesonkia, tehdään ennakkomyyntiä ja huolletaan kalustoa.
Lisämyyntiä
verkkokaupasta
Österberg ja Syri ovat lähteneet hyödyntämään määrätietoisesti myös verkkokaupan
tarjoamia mahdollisuuksia.
- Avasimme verkkokaupan
1,5 vuotta sitten. Netin kautta
myymme karavaanareille tarpeellisia tuotteita kuten varaosia, varusteita ja tarvikkeita,
markiiseja, telttoja ja katoksia. Tällä hetkellä meillä on
noin 1 500 varastosta löytyvää nimikettä.
- Olemme ajatelleet, että
verkkokaupan ansiosta saamme paitsi lisämyyntiä myös
laajempaa näkyvyyttä yritykselle ja vaunumyynnille
sekä kokonaan uusiakin asiakkuuksia. Verkkopuoli tu-
kee tavoitettamme pitää kulut kurissa. Markkinoinnissa auttaa se, että usein asiakkaamme tuo tullessaan uuden
asiakkaan. Myytävät vaunut
olemme laittaneet kahdelle
netin markkinapaikalle, Österberg kertoo.
Nettikaupan arvo on sekin
kasvanut lupaavasti ja yrittäjät uskovat sen kasvavan jatkossakin.
- Suhdanteiden takia vaunurekisteröintien määrä on
hieman notkahtanut, mutta
mitään dramaattista pudotusta ei ole tapahtunut. Vaunuja hankitaan laidasta laitaan
hinnan ja käyttötarpeen mukaan. Kaupaksi menee 20 000
euron uutta reissuvaunua samoin kuin 70 000 euron isoja
kausipaikkavaunuja.
Entä millaisilla eväillä
Kokkolan Vaunupalvelu aikoo menestyä tulevaisuudessa?
- Joka kerta yritämme tehdä parhaamme. Asiakaspalvelu on kaiken lähtökohta.
Kun asiakas tulee meille, hänellä on jokin tarve, ja meidän pitää löytää siihen ratkaisu. Jos aikoo menestyä, töitä
pitää tehdä paljon ja muistaa
oikeanlainen nöyryys. Matala kulurakenne on ollut tietoinen valinta samoin kuin se,
ettemme peri lainkaan toimituskuluja. Tästä tuleva hyöty näkyy suoraan asiakkaan
maksamassa hinnassa.
- Yrittäjän elämä on ollut
ja varmasti tulee olemaankin
vaihtelevaa. Välillä maistuu
tosi hyvältä ja välillä tuntuu,
että toisen palveluksessa pääsisi paljon helpommalla. Silloin pitää painaa lujasti töitä
kun on sen paikka, mutta pitää löytää kohtuuskin ja osattava myös levätä, Österberg
ja Syri kertovat tuntemuksiaan yrittäjyydestä.
19
20
YRITTÄJÄ-LEHTI
KOKKOLA

RAKENTAJAN
PARAS KAVERI!
Kaikki samasta talosta
Helppo ja edullinen kokonaisratkaisu!
• hiekat, murskeet ja ruokamulta
• konetyöt, siirtolavat ja nosturit
• maanajot ja perustukset
Pyydä tarjous: info@kaktk.fi
5% alennus materiaaleista kun mainitset
koodin OMAKOTI-13 tilauksen yhteydessä!
(koskee uusia omakoti-rakennuttajia 2013 loppuun asti)
KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Puh. (06) 866 0800
Jorma Uusitalo
Kokkolan kaupunginteatterin aula on tyhjentynyt yleisöstä, joka siirtyi hetkeä aikaisemmin ylempään kerrokseen
seuraamaan illan esitystä. Samaan aikaan kun näyttelijät
tekevät omaa työtään näyttämöllä, Teatteriravintolassa pitää kiirettä. Yrittäjä Pirjo Paananen apulaisineen kaataa
konjakit laseihin, kattaa kahvi- tee- ja kaakaokupit valmiiksi sekä varmistaa, että
makeaa ja suolaista syötävää
on tarpeeksi, kun väliaika alkaa.
Teatterissa on nytkin oma
tunnelmansa, jonka myös
Paananen vahvistaa. Ihmiset
tulevat näytöksiin hyvin pukeutuneina, ja ilmapiiri ihmisten kesken on iloinen ja positiivinen.
- Täällä taiteilijaympäristö
ruokkii omaa olemistani, sillä
työni kautta pääsen osalliseksi
kaikenlaisesta mielenkiintoisesta. Yrittäjän näkökulmasta on tietenkin haastavaa, että
ravintolan aukioloajat painottuvat loppuviikkoon torstaista
lauantaihin.
Toisia yrittäjiä Paananen tapaa usein asiakkaina tiskin
toisella puolen.
- Yrittäjät ovat teatterissa
tuttu näky. Normaalin tarjoilun lisäksi olemme järjestäneet muun muassa yrityksille
buffet-illallisia esityksen päätteeksi. Yritysten henkilökunnalle teatteri-ilta tarjoiluineen
on helppo ratkaisu, koska asiakas saa koko palvelun yhtenä
pakettina.
Vohvelikahvila syntyi
ahaa-elämyksestä
Kokkolassa ihmiset tuntevat
pitkän linjan yrittäjän parhaiten talvisin Teatteriravintolasta ja kesäisin idyllisestä Vohvelikahvilasta museokorttelissa. Vohvelikahvila vietti viime
kesänä 10-vuotisjuihlavuottaan, ja Teatteriravintolaa Paananen on pitänyt 12 vuotta.
- Yhdistelmänä tämä on toimiva, ja molemmat limittyvät
hyvin toisiinsa. Kun Vohvelikahvila sulkee kesän jälkeen
ovensa, alkaa teatterikausi.
Vohvelikahvilasta on Kokkolassa kehittynyt palvelu, joka kerää runsaasti kiitosta niin
paikallisilta kuin muualta tulleilta asiakkailta. Samoin eri
mediat ovat esitelleet laajasti
Vohvelikahvila on niin kokkolalaisten kuin muualta saapuvien vieraiden suosittu tapaamispaikka
kesäisin.
Kahvila- ja ravint
elämyksellisessä
palvelua, jonka kova ydin on
yksinkertainen, monenlaiseksi herkuksi muuttuva vohveli.
Kaikki alkoi aikanaan ahaaelämyksestä. Paananen oli ollut yhteydessä tamperelaiseen
vohvelikahvilan pitäjään ja jutellut samaan aikaan paikallisten taiteilijoiden kanssa, että
museokortteli olisi upea paikka kahvilalle.
- Pullakahvilaa en halunnut, koska niitä on Kokkolassa
niin paljon. Sitten syntyi ajatus, että vohvelihan sopii tähän yhteyteen mitä parhaiten.
Vohveli on perinteinen tuote,
ja asiakas saa sen aina tuoreena, suolaisena tai makeana ja
myös gluteenittomana, Paananen kertoo.
Monille on ollut yllätys, että vohveli voi olla perinteisen
hillovohvelin lisäksi vaikkapa
herkkusienivohveli, savulohivohveli tai omenavohveli.
Vohvelikahvila ja Taideleipomo sijaitsevat vanhassa
Forsnabban leipomossa. Siellä
1800-luvun korttelin tunnelmaan yhdistyvät makunautinnot ja taide.
- Vohvelikahvilan pihapiiri
on jotain sellaista, mitä muualta Kokkolasta ei löydy. Lastenkin on helppo viihtyä puistomaisessa ympäristössä, jota
vanhat puut ja vanhat rakennukset elävöittävät, yrittäjä
tunnelmoi.
Työstä nauttiminen
välittyy asiakkaille
Matkailijat ovat luonnollisesti
olleet otettuja kokonaisuudesta. Sen lisäksi, että he pääsevät nauttimaan runsaista vohveleista tai vaikkapa salaateista, he voivat tutustua ja ostaa
paikallisten taiteilijoiden töitä.
Tarjolla on lisäksi paljon
erilaista ohjelmaa. On vohveli-jazzia, lastenteatteria, kuorolaulua, muusikkojen esityksiä ja taitelijoiden pitämää
kirpputoria. Loppukesän perinteinen huipennus on venetsialaisperjantaina esitettävät
YRITTÄJÄ-LEHTI
21
KOKKOLA
Koulutuksesta
lisäpotkua yrittämiseen
Jorma Uusitalo
olapalveluita
ympäristössä
ulkoilmaelokuvat.
- Minusta on ihana tuottaa
asiakkaille kesäisiä elämyksiä
museoympäristössä. Vohvelikahvila istuu siihen miljööseen erittäin hyvin, ja olemme huomioineet paikan hengen työntekijöiden vaatetuksessa ja tuotteissa.
Paanasen tapauksessa yrittäjäriskin muodostaa kesäisin
sää ja Teatteriravintolassa se,
kuinka hyvin ohjelmisto hou-
kuttelee katsojia. Päättyneen
kesän sää oli erinomainen, ja
se näkyi yrittäjän mukaan positiivisesti Vohvelikahvilan
kävijämäärissä.
- Yrittäjyys sopii minulle erinomaisesti. Tässä työssä on sopivasti vapautta sekä vastuuta, ja pidän tosi paljon työskentelystä asiakkaiden
kanssa. Kun itse nauttii tekemisestä, se välittyy myös asiakkaille.
- Kesäisin auki oleva Vohvelikahvila ja talvikaudet toimiva Teatteriravintola ovat minulle hyvä yhdistelmä. Vohvelikahvila työllistää kahdeksan ja teatteriravintola kolme työntekijää, Pirjo Paananen kertoo.
Kampaaja Maarit Kauppinen
ei peittele tyytyväisyyttään
kertoessaan esimerkkejä siitä, miten monin eri tavoin oikeanlainen koulutus antaa uutta tietoa ja intoa pitkäänkin
yrittäjänä toimineelle. Kauppinen urakoi parhaillaan lopputyötä, joka liittyy hänen
hiusmerkonomin opintoihinsa
Markkinointi-instituutissa.
- Koulutus on ollut todella
vaativa, koska se haastaa minut joka kerta miettimään asioita, jotka olen tehnyt samalla tavalla 20 vuotta. Yrittämiseen on tullut perspektiiviä
ihan uudella tavalla markkinoinnin ja talouden tunnuslukujen näkökulmasta, hän sanoo.
Opiskelulla
urautumista vastaan
Mikä sai kampaajana 31 vuotta työskennelleen ja yrittäjänä
kaksi vuosikymmentä toimineen Kauppisen innostumaan
vielä opiskelusta?
- Jotain piti tehdä, koska
en halunnut urautua työssäni.
Kuin taivaan lahjana sain tiedon viime vuoden elokuussa
käynnistyneestä koulutuksesta, jota muun muassa Suomen
Hiusyrittäjät oli ollut räätälöimässä kampaajien ja partureiden tarpeisiin.
Edellytyksenä
koulutukseen pääsylle oli vähintään parin vuoden työskentely liikkeessä joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Opiskelu on
tapahtunut oppisopimuksella
omassa yrityksessä. Kauppisen lopputyö koostuu kahdesta osasta; yrittäjän ammattitutkinnosta sekä osiosta, jossa
arvioidaan oman yrityksen liiketoiminnan kehittämistä.
- Opiskelu keskittyy nimenomaan siihen, että yrittäjyyttä lähestytään taloushallinnon
ja kannattavuuden näkökulmasta. Olemme tehneet budjetin sekä swot-analyysin, ja
nyt teen liiketoimintasuunnitelmaa. Kannattavuutta katson omassa yritystoiminnassani tänä päivänä ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Lasken paljon tarkemmin, mitä
kannattaa tehdä ja kuinka
paljon. Enää ei tarvitse tehdä
ihan kaikkea ja hinnalla millä tahansa. Varsinkin kun elän
elämänvaihetta, jossa itselleni
jää enemmän aikaa, Kauppinen toteaa ja sanoo nauttivansa työstään entistä enemmän.
Maarit Kauppinen ei halunnut
urautua hiusalan yrittäjänä, vaan
hakeutui ennakkoluulottomasti
hiusmerkonomikoulutukseen.
Koulutus on tuonut konkreettista hyötyä myös hinnoitteluun. Kauppinen nauraa saaneensa siihenkin ihan uudenlaiset sfäärit, kun käytössä on
koulutuksessa hankitut toisenlaiset eväät ja työkalut. Tuotteiden esillepano liikkeessä ei
sekään ole enää samalla tavalla toteutettu kuin ennen koulutusta.
Vertaistuella iso merkitys
Kauppinen kertoo, ettei koulutuksen anti rajoitu pelkästään
käytännön oppeihin. Suuri merkitys on lisäksi sillä, että lähiopetuspäivät ovat tarjonneet erinomaisen mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja
tuntemuksia avoimesti muiden kollegoiden kanssa.
- Vertaistuki muilta antaa lisää energiaa, ja kaiken lisäksi kateus on loistanut poissaolollaan niissä kohtaamisissa.
Koulutuksessa mukana olevilla on jopa oma Facebook-ryhmä, joka on avoin sekä Oulussa että Helsingissä koulutukseen osallistuneille.
Kokemustensa perusteella
Kauppinen kannustaa yrittäjiä opiskeluun, ja hän on houkutellut joitakin kollegoitaan
syksyllä alkavaan uuteen koulutukseen. Erityisen tärkeänä
hän pitää yrityksen liiketoimintaan keskittyvää koulutusta alalle valmistuneille nuorille.
- Olen tehnyt Suomen Hiusyrittäjien
liittokokoukselle esityksen, että koulutus tulisi pakolliseksi kaikille alan
yrittäjiksi ryhtyville. Näin
vältyttäisiin
monenlaiselta kompuroinnilta erityisesti
yrittäjäuran alkuvaiheissa.
Kauppiselle itselleen yrittäjyys tuli ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun hän oli työs-
kennellyt 12 vuotta toisen palveluksessa.
- Tuolloin elettiin taloudellisesti tiukkaa aikaa, ja minäkin sain lomautusvaroituksen. Koska halusin jatkaa alalla, menin kaupungin silloisen
yritysneuvojan puheille. Siellä kartoitettiin alan palvelutarve sekä oma kyvykkyyteni yrittäjäksi, ja sainkin tuossa vaiheessa paljon arvokkaita neuvoja.
Ensimmäiset kuusi vuotta
Kauppinen työskenteli kotona,
ja nykyisiin tiloihin Katariinankadulle hän siirtyi vuonna 2000.
- Kokemusteni perusteella
voin sanoa, ettei kirjanpitäjälle maksa koskaan liikaa, ja itse
olen onnekas, koska kirjanpitäjäni on oikea kultakimpale.
Koulutuksen jälkeen ymmärrän hänen merkityksensä vielä paremmin.
22
YRITTÄJÄ-LEHTI
KOKKOLA


 ­€‚‚ƒ
„ ­€‚‚…†

Vanhusten asumispalveluita
vahvalta arvopohjalta
Jorma Uusitalo kun Jukka perheineen muutti
Tampereen seudulle keväällä
Hoivakoti Majakassa Ventuk- 2010, toimitusjohtaja Tuomo
sentien tuntumassa on me- Kellokoski kertoo.
Keväällä 2012 valmistui
neillään rauhallinen aamukahvihetki ison pöydän ääres- Ventuksen yksikön laajennus,
sä yhteisessä oleskelutilassa. ja tällä hetkellä Hoivakoti MaOsa asukkaista nauttii tuo- jakka tuottaa yhteensä 39 asureesta kahvista sekä itse lei- kaspaikkaa kahdessa yksikösvotuista leivonnaisista, ja osa sään.
lueskelee viimeisimmät uutiset päivän lehdestä. Arki sol- Hoivakoti laajenee
juu eteenpäin kuten ennenkin kolmannella yksiköllä
tutussa ja turvallisessa ympä- Tuomo Kellokosken mukaan
yrityksellä on selkeä suunta
ristössä.
Majakka on vuodesta 1993 eteenpäin. Ensi vuonna yritoiminut perheyritys, joka tar- tykselle valmistuu kolmas,
joaa tehostettua palveluasu- 26-paikkainen tehostetun palmista ikäihmisille. Hoivako- veluasumisen yksikkö. Sen
din perustivat Seppo ja El- suunnittelu on jo pitkällä, ja
sa Kellokoski, ja kyseessä oli töiden on määrä käynnistyä
tuolloin Kokkolan ensimmäi- kuluvan vuoden aikana.
Majakka työllistää 20 konen yksityinen vanhusten hoivakoti. Sukupolvenvaihdok- koaikaista ja 15 osa-aikaista
sen jälkeen yrityksen omista- työntekijää. Jos omistajien vijina jatkavat veljekset Teuvo, sio toteutuu, kasvu ei jää kolTuomo ja Jukka Kellokoski manteen yksikköön.
- Puitesopimuskilpailun pesekä Jukan ja Teuvon vaimot.
Yrityksen toimitusjohtajana rusteella Hoivakoti Majakka
työskentelee Tuomo Kellokos- on yksi palveluiden tuottajista
ki. Yrityksellä on tällä hetkel- Kokkolassa. Nykyiset paikat
lä kaksi yksikköä, Kirkonmä- mukaan lukien olemme luvanneet 110 asiakaspaikkaa.
ellä ja Ventuksessa.
- Isä jäi eläkkeelle 2008, jol- Tarkoituksena on rakentaa uuloin tehtiin sukupolvenvaih- sia yksiköitä sen mukaan, midos. Tuossa vaiheessa Teuvo kä tulee olemaan kaupungin
ja Jukka puolisoineen ostivat tarve. Pienelle perheyritykselyrityksen ja aloittivat samalla le tämä on tietenkin iso invessuunnittelemaan Ventuksen tointi, mutta olemme valmiiyksikköä. Minut houkutel- ta ottamaan haasteen vastaan,
tiin mukaan siinä vaiheessa, Tuomo Kellokoski sanoo.
LAATUMERKIT
TEOLLISUUDEN
TARPEISIIN
Laajensimme varastoa ja lisäsimme
valikoimaa - tavoitteena palvella
Teitä entistäkin nopeammin
ja paremmin.
Henkilökunnasta valtaosa
eli noin 25 on lähihoitajia sairaanhoitajien lukumäärän ollessa neljä. Hoitoapulaisia on
yksi, minkä lisäksi vanhusten
kanssa työskentelee pari opiskelijaa. Siivous on ulkoistettu.
- Keittiöhenkilökunta on
meidän oma, ja teemme käytännössä kaiken ruuan itse.
Pääkeittiö sijoittuu jatkossa
ensi vuonna avattavaan yksikköön.
- Ruualla on suuri merkitys, kun puhutaan ikäihmisten palveluasumisesta. Ruoka
ja ruokailuhetket ovat yksi osa
ihmisten elämää ja on tärkeää,
että ruoka on oikeasti hyvää ja
lämmintä. Täällä se on mahdollista, koska ruoka valmistetaan lähellä tuoreista raakaaineista.
Perheyrityksessä
päätökset syntyvät
paikallisesti
Hoivakodin toiminnalla on
vahva arvopohja. Majakan arvoja ovat rehellisyys, lupausten pitäminen, yksilön kunnioitus sekä hoivatyön arvostus.
- Arvot ovat meille iso kultainen lanka kaikessa toiminnassa. Henkilökunnan tekeminen perustuu siihen, että
asiat tehdään siten, kuin haluaisit itsellesi tehtävän, toimitusjohtaja linjaa.
Hänen mukaansa Majakan asukkaat, henkilökunta ja
omistajat ovat kaikki isoa perhettä. Yrityksen 20-vuotisjuhlaakin vietettiin koko porukan
kesken keväällä Vasikkasaaressa.
Kellokoski korostaa, että on
tärkeää arvostaa heitä, jotka
ovat olleet rakentamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
- Asioita tehdään asukkaiden parhaaksi. Oman toiminnan jatkuva kriittinen arviointi on olennainen osa kehittämistä. Perheyhtiön etuihin
kuuluu se, että päätökset syntyvät nopeasti ja paikallisesti.
Sote-toimialalle
rynnivät yhä voimakkaammin isot
kansainväliset ja kasvottomat
toimijat. Tässä kehityksessä
Kellokosken mielestä vain korostuvat paikallisen perheyhtiön vahvuudet.
- Perheyhtiössä huippuammattilaisista koostuva henkilökunta on erittäin sitoutunutta. Tällä alalla se on aivan
olennaista, koska käytännön
työ on ihmisten kohtaamista. Oma merkityksensä on silläkin, että yhteisöverot jäävät
Kokkolaan.
- Yrittäjyydessä kiehtovat
vapaus ja vastuu. Omat päätökset ratkaisevat yrityksen
tulevaisuuden. Näkymät ovat
tosi positiiviset, sillä haluamme olla tehostetussa palveluasumisessa vahva paikallinen
toimija, toimitusjohtaja sanoo.
Vaihteistot
Sähkömoottorit
Laakerit
Hihnat
Rullaketjut
Pyörät ja kuljettimet
Hitsauskaasut ja koneet
Hitsaustarvikkeet
KENTSO OY
Kahvitie 44
67600 Kokkola
Puh. +358 400 560 260 Soita, tule käymään
tai vieraile
verkkokaupassamme;
www.kentso.fi
Heidi Nystedt huolehtii, että Majakan asukkailla Maj Pöntiöllä ja Hannu Taipaleella riittää tuoretta kahvia. Kahvipöydässa myös Teuvo ja
Tuomo Kellokoski.
YRITTÄJÄ-LEHTI
23
KOKKOLA
Menestystä laadulla
ja erikoistumalla
laisiin vene- ja betonielementtien kuljetuksiin, joissa ei pärjää standardikalustolla. Jotta
yritys voi toimittaa kuljetusalalle yksilöllisiä ratkaisuja,
se vaatii toimitusjohtajan mukaan asiakkaan hyvää tuntemista.
- Asiakkaalle tärkeintä on
Erikoistuminen vaatii
se, että pystymme toimittalaajaa asiantuntemusta
maan sellaisen ratkaisun, joTyllis Oy Ab valmistaa eri- ka auttaa häntä menestymään
koiskalustoa esimerkiksi sel- omassa liiketoiminnassaan.
- Suurin pullonkaula meillä kuitenkin on puute ammattitaitoisesta työvoimasta. Halleja on helppo rakentaa lisää,
mutta tällä hetkellä tarvitsemme metallimiehiä hitsareiksi
ja kokoonpanoon, Göran Tylli sanoo.
Vasta sen jälkeen puhumme
rahasta. Meiltä edellytetään
korkeaa osaamista niin suunnittelussa kuin valmistuksessa.
- On onnistuttava siinä, mitä asiakas meiltä haluaa. Valmistajan pitää tuntea lisäksi lait ja säädökset, koska vastuullamme on se, että tuote on
pykälien mukainen. Kierrämme aktiivisesti messuilla, koska niissä tapahtumissa saamme palautteen suoraan asiakkailta.
Viennin osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 75 prosenttia viennin suuntautuessa
Norjaan, Ruotsiin ja enenevissä määrin taas Islantiinkin.
Göran Tyllin mukaan yhtiön tulevaisuus näyttää valoisalta. Oma mielenkiintoinen
yksityiskohtansa on se, mitä tuo tullessaan 76-tonnisten rekkojen eli niin sanottu-
jen jättirekkojen salliminen
Suomen maanteillä. Varsinkin, kun Ruotsissa kokonaispaino on ainakin toistaiseksi
60 tonnia.
- Tässä vaiheessa on oltu
vielä hieman odottavalla kannalla, ja moni asiakas investoi
vasta siinä vaiheessa, kun näkevät tarkemmin palvelutarpeen ja uudet taksat. Uskon
myös, että Ruotsi joutuu seuraamaan perässä ja sallimaan
isommat rekat, Tylli arvioi.
Entä millaista on työskentely perheyrityksessä?
- Kyllä tässä on ehdottomasti enemmän hyviä kuin huonoja puolia, hän nauraa.
- Päätökset syntyvät nopeasti, ja se tuo tiettyä lisävarmuutta, kun kaikki omistajat
ovat töissä yrityksessä. Hyvästä maineesta on tärkeä pitää kiinni, ja on oltava nöyrä
asiakkaiden palautteelle.
- Meiltä edellytetään korkeaa osaamista niin suunnittelussa kuin
valmistuksessa, Göran Tylli sanoo.
Jorma Uusitalo kärryjäkin.
Yrityksen
laajentuessa
Korkea laatu ja erikoistumi- tarvittiin lisää työntekijöinen. Siinä lyhykäisyydessään tä ja hallitilaa. 1971 valmiskeskeisimmät menestysteki- tui isompi halli vanhan tuntujät, joiden varassa Tyllis Oy maan korjaamon työllistäessä
Ab on onnistunut saamaan viidestä kuuteen työntekijää.
vahvan jalansijan kuljetuska- Sukupolvenvaihdos yrityksesluston valmistajana. Kokko- sä toteutettiin 1989, ja tuoslalainen perheyritys on kes- sa vaiheessa toimitusjohtakittynyt nimenomaan eri- jana aloitti Göran Tylli. Yrikoiskalustoon valmistamalla tyksen omistus jakaantui koltilauksesta muun muassa rah- melle veljekselle ja kolmelle
tilavoja, perävaunuja, nosturi- serkulle.
Vuonna 1993 yrityksen toiautoja sekä puoliperävaunuja.
- Jos valmistamme kolme mintoja siirtyi ensimmäisamanlaista tuotetta, se on sen kerran nykyiselle paikalmeille jo pitkä sarja, sanoo le Niittykadulle, kun maalaayhtiön toimitusjohtaja Göran molle vuokrattiin tilat silloiselta Hartman Autolta. Kolme
Tylli.
vuotta myöhemmin yhtiö osti Niittykadulta kiinteistön, ja
Kaustarista isompiin
koko tuotanto siirtyi Kaustatiloihin Niittykadulle
Yrityksen perustivat 1956 rista uuteen paikkaan.
Vuonna 2000 raju tulipaGöranin isä Erik ja setä Levi. Yrittäjäkaksikko teki pal- lo tuhosi toisen tuotantohaljon raskasta käsityötä kor- lin ja osan konttoritiloista. Jäljatessaan ensimmäiset vuo- leenrakentamisen yhteydesdet maatalouskoneita. Omi- sä tiloja suurennettiin, ja saen tuotteiden valmistus alkoi malla yrityksen nimeksi tuli
vasta muutama vuosi yrityk- nykyinen Tyllis Oy Ab. Senkin jälkeen käyttöön on hansen perustamisen jälkeen.
Alkuvaiheessa oma tuo- kittu lisää tilaa toiminnan laatanto tarkoitti lähinnä lavo- jentuessa. Tänä päivänä yhjen valmistamista Bedford- ja tiö työllistää yhteensä noin 40
Gatz-kuorma-autoihin. Lavat työntekijää.
- Hallitila alkaa olla taas
olivat puisia, lukot ja saranat
omaa tuotantoa. Myöhem- täynnä, eli paineita laajentamin yritys ryhtyi myös asen- miseen on. Edellisen merkittamaan Nummi-kippejä sekä tävän investoinnin teimme panostureita, ja valmisti Tyllin ri vuotta sitten hankkiessamkorjaamo jonkin aikaa kotti- me hitsausrobotin.
Tyllis Oy Ab valmistaa
erikoiskalustoa kuljetusalan tarpeisiin.
24
YRITTÄJÄ-LEHTI
Intohimoa kansainvälistymiseen?
A
Jouni Anttila
jankohtaisia uutisia seuratessa ei
ole voinut olla huomaamatta kansallista megatrendiämme – kansainvälistymistä. Valtion talous
on heikohkossa hapessa ja on herätty huomaamaan, että rahan siirtäminen maan sisällä taskusta toiseen ei riitä, mukaan tarvitaan ulkomaalaistenkin rahaa. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan tutkimusten
mukaan meitä yrittäjiä oikein kiinnosta, vaikka maailma olisi mahdollisuuksia täynnä. Miksei? Tähän tunnistan kaksi
syytä, halu ja kyvykkyys.
Halu, tahtotila ja intohimo lähtevät yrityksen omistajista. Uskon, että monessa yrityksessä nähdään, etteivät kansainvälistymisen riskit ja tuotot ole suhteessa
keskenään. Haluttomuutta kansainvälistymiseen ei kuitenkaan voi eikä saa kaataa yksin omistajien niskaan. Jos riskien ja tuottojen jakajia löytyy, niin tahtotilaan voidaan vaikuttaa. Tahtotilan puute
ei ole vain kansallinen ongelma. Jo vuosikymmenten ajan julkaistulla suurten ja
mahtavien yritysten Forbes 500 listalla
käyneistä yrityksistä vain kahdeksan prosenttia on enää hengissä. Hyvänolon tunne on näivettänyt globaalisti. Terveisiä siis
Jyrkille, Jutalle ja Alexille – tuokaa valtio
mukaan intohimoteollisuuteen! Väitän,
että vientiyritysten intohimon kasvattamisella saadaan paljon lisää työtä Suomeen.
Tarvitaan uusia instrumentteja tuottojen ja
riskien jakoon, sillä vanha tukiajattelu alkaa hapantua. Tsemppiä päätöksentekoon!
Jos yritykseltä uupuu kyvykkyys, pelkällä halulla ei pitkään jaksa. Tätä me yrittäjät emme voi sysätä muiden niskaan. On
vaikea hahmottaa, kuinka yrityksen kansainvälistymistarve voitaisiin luoda yhteiskunnan toimesta. Apua on ja sitä tar-
vitaan, mutta useassa tapauksessa on mielestäni edesvastuutonta houkutella yrityksiä maailmalle, jos perusasiat eivät ole
yrityksissä kunnossa. Riski kasvaa, että menee lapsi pesuvesien mukana. Jos
Suomi ei riitä markkina-alueeksi omistajan tai asiakkaiden tavoitteille, syntyy aito kansainvälistymistarve. Kun tunnistetaan omat vahvuudet kotimarkkinoilla,
on paljon halvempaa lähteä kansainvälistymään. Jos ei aina, niin hyvin usein kansainvälistyvä yritys löytää ulkomaalaiset
asiakkaansa samoista segmenteistä kuin
kotimaassakin. Erittäin usein ensimmäiset kv-kaupat syntyvät samoilla kilpailuetutekijöillä kuin kotimaassa. Kilpailukyvyllä pääsee rinnalle, edulla edelle. Yrittäjä, kun olet lopettanut tämän lukemisen,
istu alas ja pohdi mikä tai mitkä ovat teidän yrityksenne kilpailuetutekijät! Jo yksi
todellinen kilpailuetutekijä voi antaa eväitä maailmanvalloitukseen.
Ensimmäisiä kansainvälistymisen vaiheita on siis kirkastaa myynnin tehtävät
kotimaassa. Kannattaa aloittaa miettimällä mikä on asiakaskuntanne, miksi he ostavat teidän yritykseltänne, miten heitä
hoidatte ja miten seuraatte myyntiprosessin vaiheita. Vuosien kenttäkokemuksella
voin sanoa, että liian usein myynnin perusasiat ovat jääneet huomiotta. Yritykset,
jotka ovat nostaneet myynnin tavoitteellisuuden ja systemaattisuuden toiminnan
keskiöön, menestyvät kilpailijoitaan merkittävästi paremmin. Kun suunta on selvä
ja toimenpiteet kirkkaat, niin rajoilla ei ole
merkitystä. Normaaleilla suorituksilla saa
normaaleja tuloksia, lajissa kuin lajissa.
Yritys on monista prosesseista muodostuva kokonaisuus. Ei haittaa, vaikka kaikki eivät ole vielä kunnossa, mutta jostain
täytyy aloittaa. Aloittakaamme asiakkaista. Usein saa huomata, että myynti on päätetty ulkoistaa asiakkaille. Eräs asiakas kiteyttikin osuvasti: ”Meidän myyntistrategia on se, että istutaan faksin vieressä ja
odotetaan aggressiivisesti tilauksia. Jos ei
tule, niin toinen välillä potkaisee ja varmistaa onko töpseli seinässä”. Loistavaa,
korjaavat toimenpiteetkin oli mietittynä
valmiiksi. Samaa strategiaa seuraten kansainvälistyminen etenisi kaiketi laittamalla englanninkieliset nettisivut ja ei muuta
kuin odottelemaan aggressiivisesti tilauksia myös ulkomailta. Toimitaanko teidän
yrityksessänne näin? Vastanneiden kesken
arvotaan tarjouskysely ulkomailta.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenet saavat monenlaisia jäsenetuja.
Muista hyödyntää jäsenetusi!
Jorma Uusitalo sen työntekijät.
Kokkolan rautatieasemalKeski-Pohjanmaan
Yrittä- la junalla matkustavilla on
jien jäsenyys tuo yrittäjil- lisäksi käytössään kaksi ille monenlaisia etuja. Edel- maista pysäköintipaikkaa.
- Ilmainen pysäköinti koslyttäen, että yrittäjä huomaa
niitä hyödyntää. Keski-Poh- kee nimenomaan niitä kahjanmaan Yrittäjien järjestö- ta paikkaa, jotka on kylteillä
päällikkö Nina Niemi kan- merkitty jäsenten käyttöön.
nustaakin jäsenistöä selvittä- On myös tärkeä laittaa tuulimään, millaisia etuja kukin lasiin auton sisäpuolelle hyvoi käyttää omalla kohdal- vin näkyviin joko voimaslaan hyväksi. Käytännössä sa oleva jäsenkortti tai kopio
kyse on suoraan euroissa mi- siitä. Muussa tapauksessa pytattavissa olevista hyödyistä. säköinninvalvonta kirjoittaa
- Äskettäin soitti yrittäjä, pysäköinnistä sakkolapun,
joka kertoi, että hänen tapa- Niemi muistuttaa.
Olemme sopineet alueeluksessaan yksi soitto Fenniaan riitti siihen, että yhtey- la toimivien hotellien kanssa
denotto vakuutusasioissa toi jäsenetuhinnat yöpymisille.
takaisin hänen vuotuisen jä- Esittämällä jäsenkortin tai ilsenmaksunsa yrittäjäjärjes- moittamalla jäsennumeron tilatessa yrittäjä saa 10-20 protössä, Niemi kertoo.
Keski-Pohjanmaan Yrittä- sentin jäsenalennuksen. Etu
jien jäsenenä yrittäjä voi hyö- koskee Rantakallaa Kalajoeldyntää sekä Keski-Pohjan- la, Käenpesää Ylivieskassa,
maan Yrittäjien jäsenistöl- Hotel Kokkolaa ja Seurahuoleen neuvottelemia etuja että netta Kokkolassa.
- Fysikaalisen hoitolaiSuomen Yrittäjien jäsenetuja.
toksen Medirexin kanssa tarkistimme juuri jäseneAlennetut hinnat
kotimaan junamatkoista tua. Jatkossa Keski-PohjanKeski-Pohjanmaan
Yrittä- maan Yrittäjien jäsen saa
jät on solminut jäsenetusopi- Medirexistä fysioterapeutin
muksen muun muassa VR:n laatiman henkilökohtaisen
kanssa. Sopimus kattaa kaik- kuntosaliohjelman sekä viiki kotimaan junamatkat, ja den kerran kuntosalikortin
alennusprosentti on aina 14 yhteishintaan 49 euroa, kun
prosenttia. Jos yrittäjä tilaa normaali hinta on 81 euroa.
10-30 kappaleen sarjalippu- Etu on voimassa Kokkolan
ja, alennusprosentti nousee toimipisteessä, Niemi esittejopa 29 prosenttiin. Junaliput lee esimerkkejä aluejärjestön
tilataan ja maksetaan netissä jäseneduista. Luettelo kaikisVR:n sivuilla, ja lippuja voi- ta jäseneduista löytyy Keskivat hyödyntää myös yrityk- Pohjanmaan Yrittäjien koti-
sivuilta www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa.
Neuvontapalveluilla
suuri suosio
Nina Niemen mukaan järjestön erilaiset neuvontapalvelut
ovat erittäin suosittuja. Neuvontapalvelut käsittävät esimerkiksi työelämän juridiikan ja tes-neuvonnan, ympäristöasiat, yritysjuridiikan ja
yleisneuvonnan, sukupolvenja omistajanvaihdokset sekä
yrittäjän sosiaaliturvan ja verotukseen liittyvät asiat.
- Suomen Yrittäjillä on
käytössään järjestön omat
asiantuntijat, minkä lisäksi SY on tehnyt sopimuksia
yksityisten palvelun tarjoajien kanssa. Myös alueellisia
neuvontapoalveluja on tarjolla laajasti.
Fennian yrittäjäjärjestön
jäsenille tarjoamat edut koskevat muun muassa kodin ja
perheen vakuutuksia, ensimmäisen työntekijän vakuutusta, yrittäjän henkilöturvaa sekä yksityiskäyttöön tarkoitettuja autoja.
Valtakunnallisesti jäsenistö pääsee nauttimaan myös
hotelliketjujen kuten Best
Western-, Cumulus-, Crown
Plaza- ja Holiday Inn-ketjujen jäsenetuhinnoista.
- Lisätietoja jäseneduista saa muun muassa meidän
omasta lehdestämme sekä
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien kotisivuilta tai soittamalla meille toimistoon, Niemi opastaa.
YRITTÄJÄ-LEHTI
YRITTÄJÄINFO
25
Yrittäjänä työskentely eläkeiässä
Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68-vuotiaana. Yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa eläkkeen saamiseksi.
Harri Hellstén
Eläkettä on kuitenkin aina haettava joko täyttämällä eläkehakemus sähköisesti työeläke.fi–palvelussa tai eläkevakuutusyhtiöstä ja Kansaneläkelaitokselta saatavalla paperihakemuksella.
Hakemus kannattaa tehdä
noin kaksi kuukautta ennen aiottua eläkkeelle jäämistä, ja se tulee tehdä viimeistään kolme kuukautta eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Takuueläke turvaa Suomessa
asuvalle henkilölle 738,82 euron
suuruisen (2013) vähimmäiseläkkeen. Siitä vähennetään täysimääräisesti kaikki muut eläkkeet. Täyden takuueläkkeen saavat vain ne, joilla ei ole mitään
muita eläkkeitä. Takuueläkettä
haetaan Kansaneläkelaitokselta.
Maksut alle
63-vuotiaana
Ennen 63 vuoden täyttämistä
yrittäjän eläkelain mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden täyttävä henkilö maksaa eläkevakuu-
tusmaksua 23,85 % (tai aloittava yrittäjä 18,60 %, 2013) vakuutusta tehtäessä sovitusta
vuosityötulosta (ns. YEL-työtulo). Lisäksi hänen tulee maksaa
sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua 1,30 % ja päivärahamaksua 0,88 % YEL-työtulostaan (2013).
Mikäli henkilöllä on vapaaehtoinen yrittäjän tapaturmavakuutus, maksaa hän myös toimialan ja vakuutusta tehtäessä
sovitun vuosityötulon mukaista
vakuutusmaksua. Yrittäjän työttömyyskassaan kuuluva henkilö maksaa kassan jäsenmaksua.
63-vuotias yrittäjä
63-vuotiaalla yrittäjällä on oikeus ryhtyä nostamaan työeläkelakien mukaista täyttä vanhuuseläkettä. Hänen ei kuitenkaan tarvitse lopettaa yritystoimintaansa, eivätkä siitä saatavat
tulot vaikuta hänelle maksettavan vanhuuseläkkeen määrään.
Vanhuuseläkkeen nostaminen
vaikuttaa kuitenkin verotukseen,
sillä sitä verotetaan ansiotulona.
63-vuotias yrittäjä voi hakea
työeläkkeen rinnalle myös kansaneläkettä. Alle 65-vuotiaalle se
maksetaan kuitenkin pysyvästi
vähennettynä.
Vanhuuseläkettä saavalla yrittäjällä ei ole velvollisuutta ottaa
toiminnalleen
eläkevakuutusta. Yrittäjä voi siis ryhtyä nostamaan eläkettä ja jatkaa toimintaansa ilman YEL-vakuutusta.
Mikäli kyseinen eläkeläinen kuitenkin haluaisi edelleen eläkevakuutuksesta maksaa, karttuisi hänelle eläkettä 1,5 % YELtyötulosta.
Vanhuuseläkkeen
rinnalla karttunut lisäeläke on
nostettavissa henkilön täyttäessä 68 vuotta.
Yrittäjä voi myös siirtää vanhuuseläkkeelle jäämistään ja jatkaa toimintaansa normaalisti.
Tällöin hänelle karttuu eläkettä
4,5 % YEL-työtulosta, eli hän saa
hyväkseen ns. superkarttuman.
Alle 63-vuotiaalla karttumaprosentti on joko 1,5 tai 1,9.
Mikäli yrittäjä päättää siirtyä
kokonaan vanhuuseläkkeelle ja
lopettaa yritystoimintansa, tulee
hänen päättää myös lakisääteinen tapaturmavakuutuksensa.
Eläketuloista ei makseta sairausvakuutuksen päivärahamaksua
eikä eläkeläinen voi saada sairauspäivärahaa.
63-vuotiaan yrittäjän on syytä pohtia myös työttömyysvakuutuksen mielekkyyttä. Vanhuseläkkeellä oleva henkilö ei voi
saada työttömyysetuutta. Työttömyysetuus myönnetään enintään sen kalenterikuukauden
loppuun, jona työnhakija täyttää 65 vuotta, ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan 500 työttömyyspäivältä eli hieman vajaan kahden vuoden ajalta. Näin ollen 63 vuoden
täyttymisen jälkeen työttömäksi
jäävä yrittäjä ei välttämättä enää
saa vakuutuksesta täyttä hyötyä.
Käy tarkistamassa oma
eläkekarttumasi osoitteessa
tyoelake.fi ja suunnittelemassa
loppu työurasi eläkelaskurilla!
Eläkeikärajat muuttuvat
– tarkasta mahdollisuutesi heti
delta, jolla ikäsi alittaa 63 vuotta. Koko vuoden varhentaminen
pienentää eläkettäsi 7,2 prosenttia. Jos olet syntynyt vuonna 1951, voit vielä päästä varhennetulle van- Osa-aikaeläkkeen
huuseläkkeelle. Vuonna 1953 syntyneet voivat vielä jäädä osa-aika- ikäraja nousee
eläkkeelle 60-vuotiaana.
Harri Hellstén
Varhennettu
vanhuuseläke poistuu
Vuonna 1952 ja sen jälkeen syn-
tyneillä ei ole oikeutta varhennettuun vanhuuseläkkeeseen.
Jos olet syntynyt vuonna 1951,
voit vielä jäädä vuoden 2013 aikana varhennetulle vanhuuseläkkeelle heti 62 vuotta täytet-
tyäsi.
Eläkkeelle siirtymiseen mennessä karttuneeseen eläkkeeseen tehdään tällöin pysyvä varhennusvähennys. Vähennys on
0,6 prosenttia jokaiselta kuukau-
Osa-aikaeläke tarjoaa mahdollisuuden keventää työuran viimeisiä vuosia. Sitä voi hakea
61–67-vuotiaana. Vuonna 1953
syntyneet voivat kuitenkin jäädä osa-aikaeläkkeelle vielä vuoden 2013 aikana 60 vuotta täytettyään.
Kun siirryt osa-aikatyöhön, pitää sinun puolittaa YEL-työtulosi.
65-vuotias yrittäjä
65-vuotiaana yrittäjä voi hakea
kansaneläkejärjestelmän täyttä vanhuuseläkettä, jos ei ole hakenut sitä jo aiemmin varhennusvähennyksellä pienennettynä. Kansaneläkkeen täysi määrä
on 630,02 euroa kuukaudessa
(2013). Jos yrittäjä on parisuhteessa, määrä on 558,83 euroa
(2013).
Täyttä kansaneläkettä voi saada vain silloin, kun yrittäjällä ei
ole lainkaan työeläkkeitä tai niiden bruttoyhteismäärä on enintään 55,62 euroa kuukaudessa
(2013). Kun yrittäjällä on työeläkkeitä enemmän, kansaneläke
pienenee tai sitä ei saa lainkaan.
Kansaneläkettä ei jää maksettavaksi kuukausitulojen ollessa yksinasuvalla 1 302,30 euroa ja parisuhteessa olevalla 1 159,88 euroa (2013).
68-vuotias yrittäjä
Jos yrittäjä ei ole vieläkään osannut jäädä laakereilleen lepäämään
68 vuoden iässä, tulee hänen tässä kohtaa lopettaa ainakin eläkevakuutuksen ja sairausvakuutuksen maksaminen. Vanhuuseläkkeen nostamisen voi vielä tässäkin
kohtaa työntää myöhemmäksi.
Tällöin eläkettä korotetaan 0,4 %
jokaiselta lykkäyskuukaudelta.
Jotta sinulla olisi oikeus osa-aikaeläkkeeseen, pitää jäljelle jäävän työtulon kuitenkin olla vähintään vakuuttamisrajan alarajan
suuruinen (7303,99 €/2013).
Yrittäjällä
osa-aikaeläkkeen
määrä on puolet kokoaikaisen
vakiintuneen työtulon ja osa-aikaisen yrittäjätoiminnan työtulon erotuksesta. Pääsääntöisesti vakiintunut työtulo lasketaan
eläkettä edeltäneiden viiden viimeisen kalenterivuoden työtulon perusteella.
Arvion oikeudestasi osa-aikaeläkkeeseen sekä osa-aikaeläkkeen määrästä voit pyytää omalta eläkelaitokseltasi.
Osa budjetin verolakiesityksistä annettu
Anna Lundén
Hallitus antoi syyskuussa eduskunnalle esityksen talousarvioksi vuodelle 2014. Hallitus antoi
budjettiesityksen ohella esitykset osasta verolakeja. Loput esityksistä annetaan lähiviikkojen
aikana.
Mittaluokaltaan merkittävin
veropoliittinen ratkaisu on yhteisö- ja osinkoverouudistus: yh-
teisöverokantaa alennetaan 4,5
prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotusta muutetaan. Hallituksen
osinkoverolinjausta on selostettu Y-infon numerossa 3/2013,
mutta lopulliset yksityiskohdat
selviävät, kun esitykset annetaan.
Veropohjaa laajennetaan elinkeinoverotuksessa muun muassa poistamalla edustuskulujen
vähennysoikeus ja rajoittamalla yritysten korkomenojen vähennysoikeutta. Jos työmarkkinaratkaisu todetaan liittosovellutusneuvottelujen jälkeen riittävän kattavaksi, vuodelle 2014
aiottu kilometrikorvausten lisäkiristys perutaan ja vuoden tuloveroperusteisiin tehdään inflaatiotarkistus. Kuitenkin niin, että tarkistusta ei tehdä yli 100 000 euron tuloille.
Valmisteverot
nousevat
Vuonna 2014 voimaan tulevat
veropoliittiset sopeutustoimenpiteet ovat pääosin valmisteverojen korotuksia: alkoholijuomaveroa, tupakkaveroa ja virvoitusjuomaveroa korotetaan, kuten
myös liikennepolttoaineiden veroa ja sähköveroa.
Työtulovähennystä ja perus-
vähennystä korotetaan ansiotuloverotuksessa. Asuntolainan
korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan edelleen 5
prosenttiyksiköllä. Kilometrikorvausten verotuksen perusteita muutetaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2400 euroon.
26
YRITTÄJÄ-LEHTI
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola,
p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760
www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa




 
­
­
€
€
‚ƒ
„ ‚ƒ
…†
‡
ˆˆ
‰Š ­­„‚ ­

„­
­
‹ŒŽˆŠ‘
ŒŽˆ’ŠŒŽˆ“”
ŒŽˆ’Š“†•„ˆ•
…
ˆ†
‰ ˆ†
–––“Žˆ
—˜ƒ‰™Ž—ˆ­
‰š

› •
†
–––ˆ“Žˆ
€

—ˆ
††
†‡

†ˆ†‰†

ƒœ€„ˆ
ƒž†­­–––“Ž
Š‹ŒŽ‘
ˆ

’
‰œˆƒ
…
—ˆŸ˜—™„¡ˆ¢ ­­„¡ˆ
…Œ
£¤‚ ­
¥„œš‰Ÿ†„€„œ¢ †“
•
 ‡Ž¢ˆ •œ
€
‘”
› Š
Œ“
‹Œ•
–•
†
…

Toimitusjohtaja
Mervi Järkkälä
p. 0500 561 145
mervi.jarkkala@yrittajat.fi
Järjestöpäällikkö
Nina Niemi
p. 050 516 7602
nina.niemi@yrittajat.fi
Järjestösihteeri
Heidi Huhtala
p. 050 328 1769
heidi.huhtala@yrittajat.fi
Toimistosihteeri
Riitta Hautala
p. 050 338 8029
riitta.hautala@yrittajat.fi
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2013
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Tapio Uusitalo, Nivala
Tuula Anttiroiko, Kalajoki
Juha Enlund, Kaustinen
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
0400 689 864
0440 582 236 040 5838 792 010 2390 850 tapio.uusitalo@nivala.fi
tuula.anttiroiko@kotinet.com
juha.enlund@pept.fi
info@hanhisalolaw.fi
Kaudelle 2013-2014
Haapajärvi Halsua Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kokkola
Kälviä
Lestijärvi
Nivala
Pedersöre
Perho
Reisjärvi
Toholampi
Ullava
Ylivieska
Varsinainen jäsen:
Jyrki Niinikoski
0400 367 500
Paavo Hietalahti
0400 669 322
Mari Huuki
050 555 8412
Teemu Korpiaho
040 829 3285
Hannu Göös
044 274 5135
Lahti Tuomo
0400 667 593
Antti Sallansalmi
040 592 0335
Jorma Tuikka
040 506 0340
Martti Liuska
040 555 8102
ilm. myöhemmin
Antti Hietaniemi
0400 265 454
Jari Änäkkälä
040 9614610 Tapani Koskela
0440 656 232
Päivi Rahkonen
0500 126 004
Merja Sorvoja
0400 581 545
Varajäsen:
Antti Joensuu
0400 763 203
Hannu Mikkonen
040 512 7221
Marko Niemonen
050 330 4686
Sirpa Rauma
040 734 7886
Olli Lindkvist
050 538 4808
Jonas Dahl
050 339 6502
Harri Puskala
0400 665 255
Teijo Brandt
0400 160 205
Teuvo Kiiskilä 08 442 010
ilm. myöhemmin
Jani Huopana 040 733 2866
Tomi Niskakoski
040 590 6084
Maija Kortetmaa 050 320 7466
Vuokko Kottari
040 507 1580
Matti Kyrölä
040 861 0671
Kaudelle 2012-2013
Alavieska
Himanka
Kalajoki
Kalajoki
Kannus
Kokkola
Kronoby
Lohtaja
Nivala
Pietarsaari
Sievi
Veteli
Ylivieska
Varsinainen jäsen:
Jarmo Nahkala
0400 767 117
Jorma Särkilä 050 4011 696
Kimmo Salmela
0400 841 720
Helena Hentunen 0400 582 426
Maarit Kortetmaa 040 7658065
Matti Laitinen
0400 860914
ilm.myöhemmin
Juhani Kuoppala 050 3317044
Urpo Korkiakoski 0400 586 425
Jaana Ilmonen
050 5906 378
Inke Saviluoto
040 741 6840
Esko Aho 0400 777 955
Antti Rantala
044 322 0447
Varajäsen:
Anja Anias
044 3032 722
Sami Verronen
050 530 4693
Juha Rahkola 0440 680 168
Matti Juola 020 7508 040
Jukka Kerola
0500 562 252
John Hagnäs 020 7658 201
ilm. myöhemmin
Markus Orjala
06 877 261
Kimmo Peräaho
08 440 478
Tiina Gäddnäs
044 720 6600
Vesa Somero
044 517 7891
Maarit Lehojärvi
0400 193 423
Matti Mehtälä
0440 201 065
PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2013
Alavieska
Haapajärvi
Halsua
Himanka
Kalajoki
Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kruunupyy
Kälviä
Lestijärvi
Lohtaja
Nivala
Pedersöre
Perho
Pietarsaari
Reisjärvi
Sievi
Toholampi
Ullava
Veteli
Ylivieska
Jarmo Nahkala
Jyrki Niinikoski
Paavo Hietalahti
Jorma Särkilä
Kimmo Salmela
Mari Huuki
Teemu Korpiaho
Hannu Göös
Tom Nylund
Antti Sallansalmi
Jorma Tuikka
Joonas Jukkola
Urpo Korkiakoski
ilm. myöhemmin
Terhi Möttönen
Jaana Ilmonen
Jari Änäkkälä
Vesa Somero
Heikki Luoma
Päivi Rahkonen
Esko Aho
Antti Rantala
p. 0400 767 117
p. 020 757 8820
p. 0400 669 322
p. 050 4011 696
p. 0400 841 720
p. 050 5558 412
p. 040 8293 285
p. 044 2745 135
p. 020 764 9351
p. 040 5920 335
p. 040 5060340
p. 0440 319 153
p. 0400 586 425 hyotykuorma@skalyritys.com
jyrki.niinikoski@elega.fi
paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi
jorma.sarkila@kotinet.com
kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi
cannus@cannus.fi
teemu.korpiaho@fougait.com
hannu.goos@korallituote.fi
tom.nylund@fatex.org
antti@kasipuu.fi
lestipuu@lestijarvi.fi
joonas.jukkola@jukkolasystems.fi
urpo.korkiakoski@upicar.fi
p. 040 583 2290
p. 050 5906 378
p. 040 961 4610
p. 044 5177 891
p. 0400 265 992
p. 0500 126 004
p. 0400 777 955
p. 044 322 0447
mottonenterhi@hotmail.com
jaana.ilmonen@multi.fi
valmistusjaasennuspalvelu@co.inet.fi
vesa.somero@rakennusliikesomero.com
heikki.luoma@kase.fi
paivi.rahkonen@ullava.fi
esko@osmoaho.fi
antti.rantala@hotellikaenpesa.fi
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAN JÄSENET
JOHTORYHMÄ
Pj. Tapio Uusitalo, Nivala
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Juha Enlund, Kaustinen
Tuula Anttiroiko, Kalajoki
LIIKENNEVALIOKUNTA
Pj. Juha Rahkola, Kalajoki
Mika Tallqvist, Kokkola
Markku Rauma, Kaustinen
Sakari Klemola, Veteli
Peter Furubacka, Karleby
Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkola
RUOTSINKIELINEN
YRITTÄJÄVALIOKUNTA
Pj. Juha Enlund, Kaustinen
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Jaana Ilmonen, Pietarsaari
John Hagnäs, Kokkola
Nina Niemi, Kokkola
Tom Nylund, Kruunupyy
SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN TYÖRYHMÄ
Pj. Tapio Uusitalo, Nivala
Birgitta Kangas, Kokkola
Kaj-Erik Känsälä
Terttu Niemelä, Kokkola
KAUPAN- JA PALVELUIDEN
VALIOKUNTA
Pj. Kreeta Kärkkäinen, Haapajärvi
Anja Anias, Alavieska
Juha Tokola, Kalajoki
Tuomo Lahti, Kokkola
KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNTA
Pj. Jouni Anttila, Ylivieska
Kimmo Pahkala, Kokkola
Matti Laitinen, Kokkola
Veli-Matti Jukkola, Lohtaja
Pekka Hosio, Nivala
John Hagnäs, Kokkola
Jyrki Niinikoski, Haapajärvi
SENIORITOIMIKUNTA
Pj. Markku Kivi, Ylivieska
Antti Hietaniemi, Perho
Tapani Koskela, Toholampi
Erkki Isopahkala, Kalajoki
KOULUTUS- JA
TULEVAISUUSVALIOKUNTA
Pj. Jyrki Niininkoski, Haapajärvi
Hanna Saari, Kalajoki
Matti Mehtälä, Ylivieska
Joonas Jukkola, Lohtaja
Hannu Göös, Kokkola
Jukka Saarela, Ylivieska
YRITTÄJÄ-LEHTI
27
PARHAAT PALVELUT
LAKIASIAT
KIERRÄTYS
TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET


MAANRAKENNUSTA
VAIHTEISTOJEN KORJAUSTA
LASITYÖT
PERINTÄTOIMISTOJA
ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT
VARTIOINTIA
SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET
VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ
AUTOPURKAAMO

Jäniskatu 5, KOKKOLA. Puh. 040 5668 250
www.janismaanromu.fi

 ­
TILINTARKASTUSTA
DOKUMENTIN JA TULOSTUKSEN HALLINTA
PESULAPALVELUA
Sähkötie 6, 69100 KANNUS, Puh/fax (06) 870 850.
SISUSTAMISTA
AUTONPESUA
TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA

VALMENNUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAT
Yrittäjä - mitkä ovat sinun tavoitteesi?
Henkilökohtainen coaching auttaa kehittämään
itseäsi ja yritystäsi tavoitteellisesti ja tehokkaasti.
Kysy tarjous ja varmista tavoitteittesi saavuttaminen!
heini.salmu@valmennuskumppani.fi puh. 040-5158 156
Katso lisätietoja: www.valmennuskumppani.fi

MAINOSTOIMINTAA
MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET

28
YRITTÄJÄ-LEHTI
KÄSI, JOLLA VOITAT AINA
Ainakin yritysmaailmassa. Anvialta löydät täyden valikoiman IT-, sovellus- ja
viestintäpalveluita kaikenkokoisten yritysten työtä helpottamaan.
Tutustu liike-elämän täyskäteemme tarkemmin osoitteessa www.anvia.fi
V I E ST I N TÄ
I T- PA LV E L U T
TIETOLIIKENNE
Anvia Yrityspalvelut Oy | Torikatu 36, Kokkola | 0393 933 933 | yrityspalvelut@anvia.fi
SOVELLUKSET