LexPress 4/2012

CALONIA g a l l u p
Tällä kertaa gallupissa kartoitettiin lexiläisten urheilullisuus:
1.Mikä on tai mitkä ovat suosikkiurheilulajisi?
2.Miten ja miten paljon urheilet?
3.Penkkiurheiletko? Mitä lajia seuraat mieluiten ja mitä joukkuetta kannatat?
Sara Karhu, 2. vuoden opiskelija
1.Jalkapallo.
2.Urheilen kolme kertaa viikossa. Se tosin
riippuu siitä, lasketaanko baletti urheiluksi.
3.Kyllä, ehdottomasti! Mitään muuta en tekisi,
jos olisi mahdollista. Seuraan futista ja
suosikkijoukkueeni on Manchester United.
Konsta Huovinen, 1. vuoden opiskelija
1.Koripallo.
2.Viisi kertaa viikossa. Viikolla on treenit ja
viikonloppuna pelit.
3.Korista totta kai tulee katsottua. Katson
myös futista ja lätkää. Suosikkijoukkueitani
ovat Los Angeles Lakers, Real Madrid, New
York Rangers ja HIFK.
Henriikka Tiainen, 3. vuoden opiskelija
1.Kilpacheerleading.
2.Juoksen tai käyn kuntosalilla neljästi viikossa. Cheerleadaan satunnaisesti.
3.Penkkiurheilen aika harvoin. Kun katson
urheilua, katson jääkiekkoa. Kannustan
Suomen maajoukkuetta ja Jyppiä.
Teksti ja kuvat: Tuomas Ruuhijärvi
TOIM. huom.
LexPress
04/12
Viimeistä
viedään
Pitelet käsissäsi vuoden viimeistä
LexPressiä, johon on sisällytetty jälleen
kerran tuhti tarjonta laadukasta ja painavaa
sanottavaa. Toimituskuntalaisia on inspiroinut tällä kertaa urheiluoikeus-teema.
Pakkasiltoina onkin mukava käpertyä kotisohvalle ja lukea esimerkiksi siitä, millainen
on pelaaja-agentin päivä, kuinka urheilun
oikeusturvalautakunta toimii, mitä kuuluu
urheilun kansainvälisen välimiesoikeuden
tuomarin arkeen, ja siitä, millaista on väitellä
dopingrikoksista.
Haastattelussa on myös vuoden naisyleisurheilija, joka kertoo sponsorisopimuksista omasta näkökulmastaan. Ajankohtaistapalstalla puolestaan ruoditaan, mistä NHL:n
työsulussa on oikein kysymys.
Kevennyksenä mukana on juttuja
tietysti Lexin omista tapahtumista ja
toiminnasta. Tästä numerosta saat lukea esimerkiksi LexKursseista, Toogista, Iso-excusta
Dubliniin sekä Pohjola-Norden seminaarista.
Mukaan on mahtunut myös uuden hallituksen haastattelu, jonka voit lukea sivulta 42.
On aika kiittää toimituskuntaa koko
vuoden kestäneestä aktiivisesta toimimisesta
LexPressiin eteen. Ilman teitä ei tätäkään
numeroa olisi syntynyt.
Päätoimittaja:
Satu Majuri
lexpress@lex.fi
Taitto:
Satu Majuri
Annika Falben
Toimituskunta:
Teemu Auressalmi
Tuomas Dahlström
Annika Falben
Emilia Gummerus
Jenni Heurlin
Laura Hoffrén
Maiju Hämäläinen
Juho Jaatinen
Lauri Kattelus
Kirsi Kemppi
Wilma Kivilä
Mikael Lustig
Noora Mäki
Sanna Mäkilä
Tuomas Ruuhijärvi
Mona Saarinen
Susanna Suokanto
Etukansi:
Satu Majuri
s. 39 ...
Kansikuva:
Emilia Gummerus
Kuvassa:
Paul Durac
Konsta Huovinen
Hannu Itälä
Riku Meriläinen
Jenna Sundqvist
Ilmoitusmyynti:
Joel Karhula
talous@lex.fi
Julkaisija:
Lex ry
Painopaikka:
Newprint Oy
Painos:
550 kpl
Joulun odotusta ja mukavia lukukokemuksia toivottaen,
ISSN 1235-371X
Satu
s. 18...
Copyright © 2012
Lex ry
Toimitus pidättää
oikeuden muokata
ja lyhentää tekstejä.
s. 51...
sisällys
Urheiluoikeus
... s. 22
... s. 42
... s. 55
Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Toim.huom: Viimeistä viedään . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Pääkirjoitus: Urheilujuridiikkaa ja vallan vaihtoa . . . . . . 6
Puheenjohtajalta: Kohti uutta ja parempaa . . . . . . . . . . 8
Edarissa tapahtuu: TYYlle oma radiokanava ja uusi pääsihteeri . . 10
Senilexin kuulumisia: Senilexin yritysvierailu . . . . . . . . 13
Ajankohtaista: NHL:n työsulku . . . . . . . . . . . . 16
Haastattelussa pelaaja-agentti . . . . . . . . . . . . . 18
Urheilua lakimiehen silmin . . . . . . . . . . . . . . . 22
The Court of Arbitration for Sports . . . . . . . 27
Urheilun oikeusturvalautakunta . . . . . . . . . . . . 30
Dopingin rikosoikeudellinen sääntely . . . . . . . 35
Vuoden naisyleisurheilija . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
Organisaatiomuutos ja uusi hallitus . . . . . . . . . 42
PT-palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
Muutoksen tuulia - LexKurssit . . . . . . . . . . . . 50
Pohjola-Norden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
Iso-excu 2012: DUBLIN . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
Ai mitkä Toogat? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
Oikeustaju: Riitaa ja urheilua . . . . . . . . . . . . . 60
Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
PÄÄ kirjoitus
URHEILUJURIDIIKKAA
JA VALLAN VAIHTOA
Urheilu on ylikansallinen bisnes. Urheilussa omaehtoiset säännöt
eivät enää riitä vaan tarvitaan laki ohjaamaan käyttäytymistä tälläkin
alun perin viattoman kilvoittelun pelikentällä. Erityisesti sopimusja kilpailuoikeudelliset kysymykset ovat keskiössä - doping- ja
kurinpitokysymyksiä unohtamatta. Urheiluoikeus on vieras, mutta
sitäkin kiehtovampi alue opiskelijoiden keskuudessa, koska meitä
oikeustieteilijöitä on niin huippu-urheilijoina kuin kunnianhimoisina
penkkiurheilijoinakin.
Lexiläisten keskuudessa käynyt kuhina keväisen urheiluoikeusteemaisen klubi-illan jälkeen antoi
aihetta sisällyttää urheiluoikeus myös
yhdeksi LexPressin teemaksi. Urheilu
on monien sydäntä lähellä, ja vaikka
urheiluharrastus jäisikin vain harmittomaksi harrastukseksi, urheilujuridiikan kiemurat ovat läsnä ja valmiina
pohdittaviksi jokapäiväisten tv-uutisten
ja iltapäivälehtien otsikoiden myötä.
Huippu-urheilijan haaveita itselläni ei
ole koskaan ollut, mutta harrastukseni
baletista kamppailulajeihin ovat olleet
pitämässä yllä kiinnostustani urheiluun
ja sen taustalla mahdollisesti vaikuttaviin juridisiin kysymyksiin. LexPress on
jälleen saanut vastauksia kysymyksiin
entisiltä lexiläisiltä – tällä kertaa he ovat
urheiluoikeuden asiantuntijoita.
Urheiluharrastuksen muuttuessa huippu-urheiluun ja kovan tason
joukkueurheiluun, vakava juridiikka
6
tulee mukaan kuvioihin. Kuten urheilun
kansainvälisen välimiesoikeuden tuomari
Mika Palmgren tämän lehden sivuilla
toteaakin, urheiluoikeuden asiantuntijoiden tarve lisääntyy, urheilun oikeussuhteet monimutkaistuvat, ja tämän lisäksi
on otettava huomioon urheiluoikeuden
erityispiirteiden kehittyminen. Juristien
ratkottaviksi syntyy jatkuvasti uusia ongelmia. Oikeustaju-palstalla puolestaan
pohditaan urheiluun ja velvoiteoikeuteen
liittyviä oikeustapauksia. Urheilu näyttää antavan aihetta niin riemulle kuin
riitelylle.
Riemua on tuonut tullessaan ainakin tämä vuosi LexPressin päätoimittajana. On aika antaa vallan vaihtua ja
siirtyä uusiin, toivottavasti yhtä antoisiin
haasteisiin. Luottavaisin mielin toivotan
LexPressin uudelle päätoimittajalle,
Annika Falbenille, paljon onnea ensi
vuoteen!
LexPress
LexPress on ainejärjestölehti, jota on ollut ilo luotsata ja kehittää entisestään. Lexin tämän vuoden jäsenkyselyn tuloksiin viitaten, LexPress on todellakin
laadukas julkaisu. Ainejärjestölehtemme tasosta on kiittäminen loistavaa toimituskuntaa, joka on tänäkin vuonna toiminut aktiivisesti mahdollistaen oikkareita
kiinnostavan ja aikaansa seuraavan lehden. LexPressin eteen tehty työ on sijoitus
tulevaisuuteen, nimittäin kirjoittamisen jalo taito ja uskallus ei tule itsestään: toimituskunnassa on mahdollisuus harjoitella juristin tärkeimmän työvälineen rohkeaa
käyttöä. Lexiläinen kädenjälki on todellakin painettu jälleen historiaan.
Kaikesta kiittäen,
Satu Majuri
LexPressin päätoimittaja
lexpress@lex.fi
LexPress
7
PUHEEN johtajalta
Kohti uutta ja
parempaa
Tiedekunnassamme käynnistyy
tutkintorakenteen uudistamisprosessi. Kauan kaivattu sellainen, voisin
sanoa. 1800-luvulle pohjautuva oppiainejakomme (ja vieläkin kauemmas historiaan päiväytyvät opetusmetodit) kaipaavat reipasta ravistelua. Ainakin itselleni
oli tiedekuntaan päästyäni suoranainen
järkytys, miten mielenkiinnotonta ja
pedagogisesti ala-arvoista opetus valitettavan monilla kursseilla on – olihan tiedekunnallemme vielä
ennen vuosikymmenen
vaihdetta myönnetty useasti opetuksen
laatu-/huippuyksikkö
–palkintoja.
on tällä hetkellä täysin keinotekoinen,
opintojen ensimmäisiltä kahdelta tai kolmelta vuodelta puuttuu kontaktiopetus
lähes täysin ja opiskeltavat kokonaisuudet ovat liian laajoja. Oikeusnotaarin
tutkinnolla ei nykyisellään tee melkein
yhtään mitään, ja käytännössä kaikki jatkavatkin opintojaan maisteriksi saakka.
Oikeudenalojen perusteiden massaluennoilla ei varsinaisesta ”opetuksesta” voida
edes puhua, eikä tärppimiseen ja yksinkertaiseen tenttien
läpäisyyn kannustava
kirjatenttijärjestelmä
luo opiskelijoille minkäänlaista todellista
kokonaiskuvaa opiskeltavasta asiasta.
Millainen on ideaali
oikeustieteenmaisterin
tutkinto?
Tutkinnonrakenneuudistusta suunnitteleva työryhmä
on perustavanlaatuisten kysymysten
äärellä. Mitä oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tulee osata ja tietää?
Miten tutkintomme tulee koulia meitä
osaksi yhteiskuntaa ja työmarkkinoita?
Mitkä ovat tutkintomme kipupisteet ja
mihin koulutuksessamme tulee resursoida? Millainen on ideaali oikeustieteen
maisterin tutkinto?
Kysymykset ovat vaikeita, eikä
niihin varmasti ole yksiselitteistä
vastausta. Muutama kipupiste on kuitenkin helppo nimetä: ON/OTM –jako
8
Toivon, että tiedekunnassa riittää
rohkeutta tarkastella koko tutkintomme rakennetta kriittisesti ja
tarpeen mukaan remontoida sitä perustavanlaatuisesti. Pelkkä suurimpien
puutteiden pieni paikkailu ei riitä, jos
haluamme pitää tiedekunnastamme saatavan OTM-tutkinnon kilpailukykyisenä
myös tulevaisuudessa.
Kuluvana vuonna on tapahtunut
paljon myös rakkaassa ainejärjestössämme. Suurimpina muutoksina
Lexin organisaatio laitettiin kokonai-
LexPress
suudessaan remonttiin ja LexKursseja kaikkia onnistumisia ja epäonnistumisia,
laajennettiin Jyväskylään.
uusia ihmisiä ja upeita kokemuksia, en
vaihtaisi pois päivääkään.
Aika näyttää, miten tutkinnonrakenneuudistus vaikuttaa tiedekunOn aika kiittää, mutta ei vielä
nassa ja organisaatiomuutos Lexissä. kuitata. Vaikka rankan hallitusvuoden
Itse uskon vakaasti, että molemmat jälkeen pieni hengähdystauko tuleekin
ovat askelia kohti parempaa. Organisaa- tarpeeseen, en edeltäjistäni poiketen lutiomuutos tarjoaa tilaisuuden useammil- paa valmistua vielä hetkeen. Lex-kipinän
le jäsenille lähteä mukaan Lexiin ja tuo jo kerran sytyttyä siitä on hyvin vaikea
sinällään enemmän avoimuutta verrat- päästä eroon.
tuna nykyiseen hyvin hallitusvetoiseen
toimintaan. Toivon sydämeni pohjasta
Kiitos kaikille hallitustovereilonnea Valtterille ja muulle yhdistystä leni, muille yhdistyksen toiminnassa
ensi vuonna luotsaamaan lähtevälle poru- aktiivisesti mukana olleille sekä koko
kalle, teillä on edessänne hieno haaste ja jäsenistölle - Te olette tehneet vuodesta
mahdollisuus muutoksen läpiviemisessä. upean ja antoisan!
Vuosi puheenjohtajan vastuu harteilla on vaatinut mutta myös antanut paljon. Kun nyt, Hesa-excun bussissa istuessa katsoo koko kulunutta vuotta,
Teemu Auressalmi
Hallituksen puheenjohtaja
puheenjohtaja@lex.fi
LexPress
9
EDARISSA tapahtuu
TYY:lle oma
radiokanava
ja uusi pääsihteeri!
TYY:n edustajiston eli Turun yliopiston ylioppilaskunnan ylimmän
päättävän toimielimen vuosi käy kohti
loppua. Syksyyn on mahtunut iso joukko
rutiinipäätöksiä sekä muutama tavallista
vähän merkittävämpi päätösasia.
Edustajisto hyväksyi tuttuun
tapaan tulevan vuoden talousarvion
sekä toimintasuunnitelman. Poimintoina toimintasuunnitelmasta voidaan
todeta, että lexiläisten kriitikin kohteena
ollut Turun ylioppilaslehti jatkaa vuonna
2013 vielä varsin vähäiseksi jäänyttä
ilmoitusmyyntinsä kehittämistä yhdessä verkkolehden kehittämisen kanssa.
Ryhmä Lex toivoo pikaisia tuloksia tämän
uppoavan laivan pelastusoperaatiossa.
TYY:n viestinnän puolella budjettivaikutuksiltaan mitätön uusi
tulokas on projekti, jossa selvitetään
TYY-radion perustamista. Ajatuksena on
selvittää sekä TYY:n ja sen alayhdistysten
mahdollisuuksia tuottaa sisältöä paikallisradioasemille sekä mahdollisesti omalle nettiradioasemalle. Onnistuessaan
projekti voi tuoda hauskuutta ainakin
toteuttajilleen.
ria, joka toimii TYY:n edunvalvonnan
työkaluna, silloin kun vastaantulevissa
asioissa ei pystytä kysymään edustajiston
mielipidettä.
TYY:n toimistolla tämän vuoden
jatkunut henkilöstön opintovapaabuumi saa jatkoa, kun toimistoa johtava pääsihteeri jää ensi vuonna opintovapaalle. Pääsihteerin sijaiseksi edustajisto
valitsi Rauli Eleniuksen (vihr.). Rauli on
TYY:n sisäpiiristä tuleva kokenut kehäkettu, jonka on helppo hypätä pääsihteerin saappaisiin.
Hauskaa säpinää edustajiston
syksyyn toi jälleen SYL:n eli Suomen
ylioppilaskuntien liiton liittokokous.
Jännää oli itse kokouksessakin, mutta
Muista TYY:n toimintaa ohjaavista asiakirjoista päivitettiin TYY:n
strategia sekä lisäksi muokattiin hiuksen hienosti TYY:n poliittista linjapape-
10
LexPress
huvittavimmat reaktiot nähtiin jo ennen kokousta. Ryhmä Lex ilmoitti ennen liittokokousta, että sen kokousedustajat eivät tule enää olemaan osa TYY:n sitoutumattomien
ryhmää, vaan vaihtavat leiriä kauppatieteilijöiden valtakunnalliseen Kylteriryhmään.
Ilmoituksesta pillastuivat ainakin muutama TYY:ssä pyörinyt järjestödinosaurus.
Mitään ennakoidusta poikkeavaa, tässä elämöinnissä ei ollut, samaiset, jo ehkä vähän
ruosteiset, järjestöjyrät kun ovat totutusti tulkinneet kaikkia Ryhmä Lexin avauksia
kuin Hitler juutalaisten urotöitä.
Omalta osaltani kiitän kuluneesta vuodesta. Vuosi on ollut kaikkiaan mielenkiintoinen ja opettanut jälleen paljon. Nyt on aika siirtyä eteenpäin uusiin haasteisiin
ja päästää seuraava ryhmäpuheenjohtaja puikkoihin. Onnea matkaan!
Lauri Kattelus
Puheenjohtaja
Ryhmä Lex
LexPress
11
12
LexPress
SENILEXIN kuulumisia
Senilexin
yritysvierailu
KONE Oyj:ssä
Teksti: Salla Suominen, Senilexin hallituksen jäsen
Senilex ry on perinteisesti järjestänyt syksyisen tapaamisen jäsenistölleen
yritysvierailun merkeissä. Nämä tilaisuudet ovat tarjonneet mahdollisuuden
tutustua mielenkiintoiseen, ajankohtaiseen yritykseen ja tavata samalla
vanhoja tuttuja opiskeluvuosilta. Yritysvierailujen isäntinä ja emäntinä
ovat toimineet vanhat lexiläiset, mikä on taannut tilaisuuksille asiallisen
rennon tunnelman mutkattomine puheenvuoroineen.
Tänä vuonna saimme mahdollisuuden
tutustua KONE Oyj:öön itse pääkallopaikalla eli Keilalahden 18-kerroksisessa hissitornissa. Tilaisuutta isännöi konsernin
lakiasiainjohtaja Juhani Ristaniemi,
joka on vuosikurssia -88. KONEen kansainvälinen menestystarina kiinnosti
jäsenistöä, sillä tilaisuuden 35 paikkaa
varattiin täyteen kahdessa päivässä.
Valitettavasti kaikille halukkaille ei voitu
tarjota paikkoja, mutta varasijoilta saatiin peruutusten vuoksi kymmenkunta
rannalle jäänyttä vielä mahdutettua
mukaan.
Tilaisuuden aluksi Senilexin puheenjohtaja Mikko Heinonen toivotti
paikallaolijat lämpimästi tervetulleiksi
ja aloitti lyhyen esittelykierroksen. Kun
kaikki olivat saaneet kertoa vuosikurssinsa ja nykyisen työpaikkansa, voimme
havaita senilexiläisten olevan iloisen kirjavaa joukkoa. Paikalla oli niin 60-luvulla
opiskellut kuin uunituoreita vastavalmistuneitakin. Lähes kaikki työskentelevät
lakimiehinä.
Esittelyjen jälkeen ääneen pääsi illan
isäntä Juhani Ristaniemi, joka esitteli
ensin työnantajansa toimintaa yleisellä
tasolla ja syventyi sitten erityisesti juristien työnkuvaan. KONE tarjoaa ratkaisuja ihmisten siirtämiseen eli hissejä
ja liukuportaita sekä näiden huoltopalveluja. Yhtiö työllistää kansainvälisesti yli
37.500 ihmistä ja se on yksi maailman
johtavista yhtiöistä alallaan.
KONEella on vahva joukko juristeja
Suomessa. Osa heistä toimii verojuristeina muiden toimiessa laaja-alaisina
yritysjuristeina. Koska KONE toimii
LexPress
13
kymmenissä valtioissa, eivät Espoossa istuvat juristit painiskele vain kotimaisten
asioiden äärellä. KONEen lakimiehet työskentelevät aidosti kansainvälisten kysymysten parissa ja pääsevät ratkomaan mitä mielenkiintoisimpia juridisia ongelmia
esimerkiksi KONEeen laajentumiselle tyypillisten yritysostojen yhteydessä.
Juhanin esityksen jälkeen hulppea kokoustila 16. kerroksessa täyttyi puheensorinasta ja lasien kilinästä, kun vanhat opiskelukaverit nauttivat KONEen tarjoamista
pöydän antamista ja muistelivat menneitä. Tämän tyyppisiä loistavia tilaisuuksia
toivottiin lisää: moni totesi Senilexin olevan Lexin luonnollinen jatke, jonka tärkein
tehtävä on alumnien yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpito. Se onnistuu hienosti tarjoamalla jäsenistölle sellaisia tapahtumia, joita muut eivät pysty järjestämään, kuten
tämä laadukas yritysvierailu osoitti.
LexPress
15
Ajan Kohtaista
NHL:n työsulku
– mistä on kysymys?
Teksti: Juho Jaatinen
Mikko Koivu, Valtteri Filppula,
Erik Karlsson ja monet muut NHLtähdet ovat pelanneet tämän kauden
kotoista Sm-liigaa taalajäiden sijasta.
Syynä tähän on NHL:n pelaajia vastaan
julistama työsulku, jossa suurimpana
kiistanaiheena on kuten monissa muissakin lihavissa riidoissa yksinkertaisesti
raha, eli tarkemmin liigan tulojenjako
pelaajien ja seurojen välillä.
Osapuolina kiistassa ovat pelaajayhdistys NHLPA ja NHL-liiga, joka
edustaa seuroja. Pelaajien palkkojen
määräytymisen perustana on jokaiselle
kaudelle erikseen määritettävä palkkakatto ja -lattia, jotka määrittävät suurimman ja pienimmän mahdollisen summan,
jonka joukkueet voivat ja minkä niiden
on pakko vähintään maksaa pelaajilleen.
Määrä lasketaan liigan jääkiekosta saadun liikevaihdon (HRR=Hockey related
revenue) perusteella ja se on sopimuksen
mukainen prosenttiosuus siitä. Kaudella
2011-2012 HRR oli 3.3 miljardia dollaria ja pelaajat saivat potista syksyllä
päättyneen sopimuksen mukaan 57%.
Palkkakatto oli 64.3 miljoonaa dollaria
per joukkue ja palkkalattia 48.3 miljoonaa dollaria.
Työsulun julistaneen NHL:n vaatimuksiin kuuluvat pelaajien osuuden
pienentäminen HRR:stä, pelaajasopimusten enimmäispituuksien rajoittaminen, tulokassopimusten pidentäminen
(jotka ovat seuroille edullisempia kuin
niiden jälkeiset sopimukset), ns. vapaaksi
agentiksi siirtymisen lykkääminen, eli
16
ajankohdan, jolloin pelaajat saavat vanhan sopimuksen päättymisen jälkeen
valita itse seuransa ja ns. Cap hit:n määrittäminen. Cap hit tarkoittaa summaa,
joka lasketaan palkkakattoon pelaajalle
maksettuna palkkana. Cap hit lasketaan
keskiarvona jäljellä olevan sopimuksen
mukaisesta palkasta, tarkoittaen että jos
pelaajalle maksetaan sopimuksen mukaisesti esimerkiksi ensimmäiset viisi kautta
10 miljoonaa kaudessa ja seuraavat 10
vuotta yksi miljoona kaudessa, tulee cap
hit:iksi sopimuksen kokonaissumma
60 miljoonaa jaettuna sopimuksen 15
kaudella, eli 4 miljoonaa, eikä pelaajalle
oikeasti maksettavaa 10:tä miljoonaa.
NHL haluaakin estää tämänkaltaisen
palkkakaton kiertämisen.
Pelaajien etuja ajava NHLPA vastustaa järjestelmällisesti kaikkia
liigan ajamia ehdotuksia, sekä haluaa
tarkennuksia HRR:n laskemiseen, sillä
rauenneen sopimuksen mukaan seurat
saivat vähentää tiettyjä sovittuja suoria
kulujaan HRR:stä. Tälläisiä olivat muun
muassa lentokoneiden kerosiini, osa
ruoka- ja juomamyynnistä ja pysäköinnistä. Vähennykset ovat olleet kausittain
kasvussa ja pelaajaosapuolen mukaan
he saivatkin viimeisinä kausina oikeista
kokonaistuloista alle rauenneen sopimuksen mukaisen 57% osuuden.
Neuvotteluissa edetään päivä
kerrallaan ja sopu voi syntyä nopeastikin, mutta ainakin toistaiseksi saamme
nauttia täällä kotosuomessa astetta taitavammasta jääkiekosta.
LexPress
Lähteet:
Washington Times
http://www.washingtontimes.com/news/2012/nov/4/nhl-lockout-2012-moretalks-scheduled-for-early-th/?page=All
cbc.ca
http://www.cbc.ca/sports/hockey/opinion/2012/09/making-sense-of-hockey-related-revenue.html
http://www.cbc.ca/sports/hockey/opinion/2012/08/nhl-proposals-tochange-revenue-formula-would-be-significant.html
proicehockey
http://proicehockey.about.com/od/learnthegame/a/nhl_salary_cap.htm
nationalpost
http://sports.nationalpost.com/2011/06/29/nhl-teams-scheming-to-stayabove-salary-floor/
Wikipedia
http://en.wikipedia.org/wiki/NHL_salary_cap
LexPress
17
PELAAJA-AGENTTI
– ASIANTUNTEMUSTA JA
RAKKAUTTA LAJIIN
Varatuomari ja hovioikeuden viskaali Mika Koivunen toimii
myös vuonna 2001 perustamassaan Good Sport Finland Oy:ssa
rekisteröitynä jääkiekkoagenttina. Sain haastatella taannoisessa
Klubi-illassakin lexiläisille esittäytynyttä Koivusta hänen työstään
pelaaja-agenttina.
Teksti ja kuva: Kirsi Kemppi
Faktat kuntoon
Rekisteröity jääkiekkoagentti on
henkilö, joka on merkitty Agenttitoiminnan arviointilautakunnan ylläpitämään
agenttirekisteriin, ja joka toimii pelaajan toimeksiannosta tämän edustajana
pelaajasopimusta koskevissa neuvotteluissa. Jotta arviointilautakunta toteaa
agentin päteväksi, tällä tulee olla riittävät
tiedot jääkiekosta urheilulajina, hyvät
tiedot jääkiekon kilpailusäännöistä sekä
pelaajasopimuksiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Nykyisten sääntöjen
mukaan pelaaja-agenteilta edellytetään
rekisteröintiä, jotta he voivat toimia
alalla. Rekisterissä on tällä hetkellä 32
agenttia.
Rekisteröidyn agentin on noudatettava toiminnassaan muun muassa
voimassa olevaa lainsäädäntöä ja Agenttitoiminnan arviointilautakunnan asettamia tapaohjeita. Tapaohjeiden pohjana
on käytetty Asianajajaliiton hyväksymiä
hyvää asianajotapaa koskevia ohjeita.
SM-liigaseurat eivät saa asioida pelaajan
ja tämän lähiomaisten lisäksi muun kuin
rekisteröidyn jääkiekkoagentin kanssa
sopimuksia solmiessaan.
18
SM-liigassa jääkiekkoilijoiden tulot
muodostuvat palkasta ja suoritusbonuksista. Jääkiekkoagentti saa palkkiokseen
pienen osan asiakkaansa palkasta.
LexPress
Tie jääkiekkoagentiksi
Koivusen oma urheilutausta on, missäpä muuallakaan kuin jääkiekossa. Hän
edusti pelaajaurallaan Turun Palloseuraa
SM-liigatasolla. Samoihin aikoihin hän
opiskeli Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa syventyen erityisesti urheilu- ja
sopimusoikeuteen. Käräjäoikeudessa
auskultoinnin jälkeen Koivunen työskenteli jonkin aikaa asianajotoimistossa,
jossa agenttitoiminta lähti käyntiin. Puolentoista vuoden työssäolon jälkeen hän
päätti perustaa oman yrityksen, Good
Sport Finland Oy:n.
- Ajatukseni oli, että pystyisin yhdistämään ammattitaitoni pelaajien palvelemiseen lajissa, joka oli vielä sisälläni.
Sivutyö, mutta ei harrastus
Pelaaja-agenttina työskenteleminen
on Koivuselle sivutyö hovioikeudessa
toimimisen ohella. Tämä ei kuitenkaan
tarkoita sitä, että hän suhtautuisi työhön
kuten harrastukseen. Agenttitoiminta on
kaikille hänen yrityksensä jäsenille sivutyö, mitä Koivunen pitää hyvänä asiana.
- Asiakaskunnan pitäminen pienenä
takaa sen, että jokainen pelaaja saa tarvitsemansa palvelut. Pystymme myös
ohjaamaan yksittäistä pelaajaa juuri hänelle urheilullisesti parhaisiin ratkaisuihin, sillä emme ole riippuvaisia pelaajan
tuloista, hän toteaa.
Koivunen haluaa olla asiakkaidensa
lähellä; hän tapaa usein pelaajia, näiden
valmentajia ja muita seurojen toimijoita.
Esimerkkinä omistautumisesta voidaan
mainita tapaus, jolloin hän ajoi autolla
Ruotsin läpi Tanskaan ja kävi matkalla
tapaamassa kaikkia pelaajiaan – joutuen
nukkumaan yhden yönsä autossa moottoritien varressa edessä olleen siltasulun
vuoksi.
Agenttitoiminnan
ulottuvuudet
Suomessa agenttitoimintaa on jääkiekon lisäksi lähinnä jalkapallossa. Esteitä
muissa lajeissa toimimiselle ei sinänsä
ole, mutta Koivusella ei ole ollut tarkoitusta laajentaa toimintaansa jääkiekon
ulkopuolelle, sillä hän pitää tärkeänä lajin
tuntemista sisältäpäin.
Koivusella ei juuri nyt ole ulkomaisia
pelaajia asiakkaina. Aikaisemmin myös
ulkomaisia asiakkaita on ollut, mutta
asiakaskunta koostuu pääosin suomalaisista pelaajista. Hän toteaa pelaajaagentin työn olevan hyvin kansainvälistä, sillä jääkiekon parissa pelaajalle on
paljon mahdollisuuksia niin Euroopassa,
Pohjois-Amerikassa kuin Aasiassakin.
- Jos pelaaja haluaa ulkomaille tekemään ammattiaan tai seikkailemaan ja
katsomaan miten asiat siellä toimivat, on
agentin osattava auttaa asiassa.
Koivunen toteaa pelaaja-agentin työn
sisällön riippuvan kunkin pelaajan tarpeista, sekä siitä, miten paljon agentti haluaa työhönsä panostaa. Työhön kuuluu
pelaajan urasuunnittelua, työpaikkojen
etsimistä ja pelaajasopimusten solmimista, pankki- ja vakuutusasioiden hoitamista sekä urheilu-uran jälkeisen elämän
suunnittelua – siinä laajuudessa kuin
kukin pelaaja kokee tarvitsevansa niissä
apua. Usein agentti toimii myös pelaajan
henkisenä tukena erityisesti peliuran
vaikeina hetkinä. Pelaaja asettaa tavoitteita itselleen ja agentin tehtävänä
on auttaa niiden
saavuttamisessa.
Uran jälkeiseen elämään liittyen nousevat
esiin ennen kaikkea kysymykset koulutuksesta. Koivunen ei halua sotkeutua
valmentamiseen, mutta näkee rakentavan yhteistyön tarpeellisena.
- Niin pelaajalla itsellään kuin agentilla, valmentajilla ja seuralla on kuitenkin
sama suunta; se, että pelaaja kehittyy ja
vie samalla joukkuettaan eteenpäin.
Jääkiekossa sponsorien ja rahoituksen hankkiminen tapahtuu pääosin
seurojen puolelta. Pelaajat saavat tehdä
myös henkilökohtaisia sponsorisopimuksia, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa
seurojen tekemien sopimusten kanssa.
Esimerkiksi jos seuran sponsori on Koff,
pelaaja ei voi tehdä yhteistyötä Olvin
kanssa. Yksittäinen jääkiekkoilija on kui-
LexPress
19
tenkin harvoin niin haluttu mainoskasvo
kuin yksilöurheilija, ellei kyseessä sitten
ole poikkeuksellisen valovoimainen persoona.
Pelaaja-agentti ja juridiikka
Koivunen ei pidä juridista koulutusta
välttämättömänä, mutta kylläkin ehdottomana plussana agentin työlle. Seurojen
puolelta puuttuu usein juridista asiantuntemusta. SM-liigassa on käytössä
kaavamuotoiset pelaajasopimukset, ja
seuroilta puuttuu usein sopimusoikeudellista asiantuntemusta muun ohella
sen suhteen, että erityissopimus kumoaa
yleissopimuksen. Asioista ei uskalleta
sopia kaavoista huolimatta toisin, mikä
voi aiheuttaa ristiriitoja.
Entä mitä muita juridisia ongelmia
pelaaja-agentti useimmiten kohtaa
työssään?
- Jos pelaajasopimus on tehty hyvin,
niin ei juuri mitään, Koivunen sanoo
naurahtaen ja jatkaa:
- Tosissaan, hyvällä sopimuksella
pystyy eliminoimaan ongelmat melko
pitkälle. Pelaajasopimuksiin liittyen haasteena voi olla työsuhteisen sopimuksen
tärkeimpien pointtien kirjaaminen ja
niiden perusteleminen osapuolelle, jolla
ei ole juridista asiantuntemusta.
Myös tilanteessa, jossa sopimusta
puretaan, voi syntyä ristiriitoja. Erityisen ongelmallinen voi olla tilanne, jossa
jompikumpi osapuoli haluaa purkaa
sopimuksen. Koivunen on yhdessä työntekijänsä varatuomari Samuli Sillanpään kanssa ollut vuonna 2006 mukana
oikeudenkäynnissä välimiesoikeudessa
asiakastaan koskevassa tämäntyyppisessä asiassa.
juuri agentit halutaan nähdä pelaajan
riistäjinä, vaikka asia on aikalailla päinvastoin; agentti tekee pelaajalle työtä
ilmaiseksi siihen saakka, kunnes pelaaja
saa ensimmäisen sopimuksensa ja siihen
sisältyvää palkkaa. Agentti tietää myös
pelaajien yleisen palkkatason sekä seurojen yleiset toimintatavat ja kykenee
siten palvelemaan pelaajaa tämän edut
huomioon ottaen.
Varsinkin juniori-ikäiselle agentti
voi olla hyvä perheen ulkopuolinen tuki
urheilu-uralla. Agenttitoiminnan arviointilautakunnan tapaohjeissa kielletään alle
15-vuotiaiden pelaajien lähestyminen,
sillä perheiden ja nuorten maailmaan ei
haluta puuttua liikaa. Ikäraja oli aiemmin
16-vuotta, mutta sitä on jouduttu laskemaan siitä syystä, että seurat tekevät
nykyisin monivuotisiakin sopimuksia
vasta 15-vuotiaiden kanssa.
- Minusta ei ole huono asia, että nuoretkin, 16-18-vuotiaat pelaajat käyttävät
pelaaja-agentteja. Moni 18-vuotias on jo
SM-liigatasolla tai ainakin sen kynnyksellä.
Entä onko NHL:n työsulku vaikuttanut Koivusen työhön viime aikoina?
- Ei ole vaikuttanut, sillä kaikilla asiakkaillani oli jo sopimukset. Jos asiakaskuntani olisi suurempi, voisi olla hyvinkin
mahdollista että lisätyötä olisi ollut, hän
toteaa ja kommentoi vielä työsulun vaikutuksia muiden liigojen pelaajiin:
- Pelipaikan menettäminen tai peliajan merkittävä väheneminen ovat tottakai pelaajan kannalta hankalia asioita,
mutta ymmärrän toisaalta esimerkiksi
SM-liigaseurojen halun ottaa NHLpelaajia kokoonpanoihinsa.
Apuna urheilijalle
Vaikka Koivusen mielestä juridinen
apu ei ole pelaajan kannalta välttämättömyys agenttisuhteessa, hän näkee
oikeana pelaajien auttamisen sen suhteen, että pelaaja saa oikeudenmukaisen
palkan tekemästään työstä. Monesti
20
LexPress
URHEILUA
LAKIMIEHEN
SILMIN
U r h e i l u o i k e u s o n y k s i u u s i s t a , j a t k u va s t i k e h i t t y v i s t ä
oikeudenaloistamme. Urheiluoikeudessa onkin kyse koko
oikeusjärjestyksen vaikutuksesta urheiluun. Mutta mitä tämä rajoiltaan
vielä määrittelemätön oikeudenala varsinaisesti pitää sisällään?
Millaisia urheiluoikeudellisia toimeksiantoja lakimiehet hoitavat?
Millaista sääntelyä alaan sisältyy? Millainen on urheiluoikeuden
tulevaisuus oikeudenalana Suomessa? LexPressin haastateltavana
oli kaksi entistä lexiläistä, jotka nykyään työskentelevät lakimiehinä
urheiluoikeuden parissa. Tuomas Näsi ja Kimmo Suominen kertoivat
urheiluoikeuteen perehtyneen lakimiehen arjesta ja siitä, miten
kiinnostus urheiluoikeutta kohtaan aikoinaan heräsi.
Teksti: Annika Falben, Kuvat: Tuomas Näsi ja Kimmo Suominen
EI MIKÄÄN
PENKKIURHEILIJA
Tuomas Näsi päätyi lukemaan
oikeustiedettä kaupallisten opintojen jälkeen, sillä hän kaipasi
vielä lisää opiskelullisia haasteita. Valmistumisen jälkeen Näsi
työskenteli pörssiyrityksen liiketoimintayksikössä, mutta nykyään hän luo uraansa juristina
asianajotoimisto Spartax Oy:ssä
Helsingissä. Näsi kertoo viihtyvänsä asianajotehtävissä hyvin
ja hakeutuminen juristiksi onkin
hänen mukaansa osoittautunut
oikeaksi valinnaksi.
- Nykyisiin tehtäviini asianajotoimistossa kuuluu monien
muiden toimeksiantojen lisäksi
urheilujuridiikan toimeksiantojen
hoitaminen. Toimistomme hoitaa
urheilujuridiikan toimeksiantoja
varsin paljon, mutta paljon muu-
22
LexPress
Kuvassa Tuomas Näsi
takin siis tehdään, Näsi toteaa.
Näsi on ollut lapsesta asti kiinnostunut urheilusta ja erityisesti pikajuoksuuran kautta urheileminen ja siihen
liittyvät asiat ovat olleet merkittävässä
roolissa hänen elämässään. Elinikäinen
kiinnostus urheilua kohtaan herätti
luonnollisesti myös vastavalmistuneen
juristin kiinnostuksen urheiluoikeutta
kohtaan. Vaikka Näsi lopetti kilpauransa
opiskeluiden loppuvaiheilla ollessaan
26-vuotias, hän edelleen käyttää vapaaaikansa kaikenlaisten liikunnallisten
harrastusten parissa. Lisäksi Näsi on
toiminut urheiluseuransa Hesingin KisaVeikkojen johtokunnassa ja tätä kautta
yrittänyt omalta osaltaan edistää yleisurheilukulttuurin hyvinvointia Suomessa.
- Käytän kuitenkin vapaa-aikani
mieluummin itse urheillen kuin toisten
urheilemisesta seuraten eli penkkiurheilijana en ole enää kovinkaan fanaattinen,
Näsi selventää.
OIKIKSEEN SATTUMALTA
Kimmo Suomisella ei puolestaan lukion jälkeen ollut mitään ajatusta siitä,
mitä hän haluaisi tulevaisuudessa tehdä
työkseen ja Suominen päätyikin lukemaan oikeustiedettä ihan sattumalta.
- Selailin erilaisia hakuoppaita sekä
haastattelin eri ammattien edustajia ja
päädyin oikikseen sitä kautta, että uskoin
sen avaavan portteja moniin erilaisiin
ammatteihin, Suominen kertoo.
Oikeustieteellisen lisäksi Suominen
on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta.
Valmistumisen jälkeen Suominen on
toiminut koko työuransa asianajoalalla
siirtyen ensin pienen yhden miehen
toimiston kautta oikeusaputoimistoon.
Nykyään Suominen työskentelee Helsingissä asianajotoimisto Bützow Oy:ssä,
joka on iso yritysjuridiikkaan keskittynyt
toimisto.
Vapaa-aikanaan muun muassa laskettelua, kalastusta ja moottoripyöräilyä harrastava Suominen on aina ollut
innokas ja aktiivinen urheilun seuraaja
ja sitä kautta kiinnostus urheiluoikeutta
kohtaan alun perin syntyikin.
Kuvassa Kimmo Suominen
- Urheiluoikeudessa kiinnostaa myös
se, että urheiluoikeus ei ole varsinaisesti
mikään ”oikea” oikeudenala, vaan tietty
näkökulma ja lähestymistapa monilla eri
oikeudenaloilla ilmeneviin oikeudellisiin
ongelmiin, joissa urheilun erityispiirteet
tulevat harkittavaksi, Suominen lisää.
URHEILUOIKEUDELLISIA
TOIMEKSIANTOJA
Urheiluoikeutta ei Suomessa vielä
pidetä varsinaisena oikeudenalana ja urheiluoikeudelliset toimeksiannot ovatkin
usein yhteydessä muihin oikeudenaloihin
liittyviin kysymyksiin.
- Toimeksiantoihin liittyy tyypillisimmillään sopimus-, vero-, yhtiö-, työ- ja
yhdistysoikeudellisia piirteitä, Näsi
tarkentaa. Asiakkaina puolestaan on
urheilijoita, valmentajia, managereita,
sponsorointiyhtiöitä sekä lajiliittoja ja
tapahtumajärjestäjiä.
Suominen kertoo kokemuksestaan,
että toimeksiannoista tyypillisimmät
liittyvät urheilijan tapaturma- ja eläkevakuutuskorvauksista nouseviin riitoihin.
Urheilija on loukkaantunut ja vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta
LexPress
23
urheilijalle aiheutunutta vahinkoa.
- Muut tyypilliset asiat liittyvät esimerkiksi urheiluseurojen ja –järjestöjen
tekemiin päätöksiin, kuten arvokilpailuvalintoihin, yhdistyksistä erottamisiin, pelaajien edustuskelpoisuuteen ja
kilpailukieltoihin. Lisäksi urheilijoiden
ja valmentajien erinäiset sopimukset ja
työsuhdeasiat työllistävät sekä satunnaisesti voi olla kaikenlaista muutakin kuten
esimerkiksi sopupeliasioita, Suominen
toteaa.
URHEILU VAATII NOPEITA
RATKAISUJA
Molemmat haastateltavat ovat yhtä
mieltä siitä, että urheiluoikeudellisten
toimeksiantojen kanssa vain harvoin
joudutaan ratkomaan asiaa yleisissä tuomioistuimissa. Suominen kuitenkin mainitsee, että urheilijan tapaturma-asioita
käsitellään usein vakuutusoikeudessa.
Myös urheilun oikeusturvalautakuntaa
käytetään vaihtoehtoisena riitojenratkaisufoorumina.
- Toki joitain työsuhde- ja sopimusriitoja käsitellään myös yleisissä tuomioistuimissa. Samoin urheiluun liittyviä
rikosasioita kuten sopupeliasioita, dopingrikoksia ja otteluväkivaltaa käsitellään silloin tällöin oikeudessa, Suominen
kertoo.
- Urheiluoikeudelliset riita-asiat ratkaistaan usein sovinnollisesti osapuolten
välillä. Yleiset tuomioistuimet ovat pääsääntöisesti aivan liian hitaita ja kankeita
urheilun parissa toimiville osapuolille.
Mikäli riidan seurauksena urheilija ei
pääse urheilemaan tai tapahtumaa ei
päästä järjestämään ennen kuin riita on
ratkaistu, ei tällaisessa tilanteessa ole
mahdollista jäädä odottamaan käräjäoikeuden tuomiota asiassa, Näsi selventää.
URHEILUOIKEUS SUOMESSA
VIELÄ LAPSEN KENGISSÄ
Varsinaista urheiluoikeudellista lainsäädäntöä on Suomessa vielä hyvin
24
vähän. Yhdeksi säännökseksi Suominen
mainitsee urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain. Urheiluoikeudellinen sääntely perustuukin pitkälti lajiliittojen ja vastaavien urheilujärjestöjen
luomiin sääntöihin.
- Muuten noudatetaan yleistä lainsäädäntöä, johon urheilun erityispiirteet
tuovat omat haasteensa, Suominen lisää.
Näsi ja Suominen ovat molemmat sitä
mieltä, että urheiluoikeuden merkitys
Suomessa tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Näsi huomauttaa kuitenkin, että
oikeudenalan kehittyminen oikeustieteessä on tyypillisesti suorastaan tuskallisen hidasta.
- Ammattilaisurheilussa eli siinä
showbisneksessä, jota raha pyörittää,
alan juridisoituminen on jo melko pitkällä. Sen sijaan kansallisen tason urheilussa, joka Suomessa perustuu vielä
merkittäviltä osin amatööripohjaiseen
toimintaan, juridiikan ja urheilun raja on
vielä erittäin hahmottumaton ja toiminnan juridisoituminen lapsen kengissä,
Näsi toteaa.
Suominen puolestaan arvioi, että
ennen ns. urheilun autonomiaan kuuluneita asioita joudutaan entistä enemmän pohtimaan yleisen lainsäädännön
näkökulmasta. Ammattiurheilu ja raha,
joka Suomessa urheilussa liikkuu, tulee
tulevaisuudessa lisääntymään, mikä
osaltaan nostanee urheiluoikeuden merkitystä. Suominen kuitenkin epäilee, että
Suomeen ei ihan lähitulevaisuudessa ole
kuitenkaan tulossa pelkästään urheiluoikeuteen tai esimerkiksi pelkkään jalkapalloon keskittyneitä asianajotoimistoja,
kuten Italiassa.
Näsi jää lopuksi pohtimaan myös
sitä, miksi urheilun toimijoiden ajatusmaailmassa on rakennettu melko vahva
olettama siitä, että juridiikka ja urheilu
eivät kuuluisi yhteen.
- Hartain toiveeni urheiluelämän ja
oikeuden yhteenliittymässä olisikin, että
myös urheilun maailmassa pacta sunt
servanda –periaatetta alettaisiin noudattamaan kaikkien toimijoiden osalta,
kaikissa tilanteissa, Näsi miettii.
LexPress
LexPress
25
26
LexPress
Urheilun
kansainvälinen
välimiestuomio-oikeus
The Court of Arbitration for Sports (CAS), eli suomalaisittain urheilun
pysyvä kansainvälinen välimiesoikeus on New Yorkin konvention
mukaisesti perustettu tuomioistuin, jonka tuomiot ovat lainvoimaisia ja
ulosottokelpoisia antamishetkestä lähtien. CAS on perustettu vuonna
1984 ja sen päämaja sijaitsee Sveitsin Lausannessa lähellä Geneveä.
Lisäksi sillä on toimipisteet Sydneyssä ja New Yorkissa. Kansainvälinen
välimiesoikeus työllistää noin 300 juristia ympäri maailmaa lähes sadasta
eri valtiosta. Yksi välimiestuomareista on turkulainen Mika Palmgren,
jolta Lexpress pääsi utelemaan lisätietoa CAS:n toiminnasta. Palmgren on
toiminut välimiestuomarina vuodesta 2003 lähtien ja toimeksiannot vievät
Palmgrenin ulkomaille noin 40-50 päiväksi vuodessa. Siviilityökseen hän
toimii kuitenkin muissa tehtävissä ja urheiluoikeudellisia toimeksiantoja
hän paahtaa lähinnä muun työn ohella.
Teksti ja kuva: Noora Mäki
Mika Palmgren ajautui urheiluoikeiden pariin oikeastaan sattuman
kautta. Hän muistelee ensikosketuksensa urheiluoikeuden parissa olleen jollekin
urheiluohjelmalle 90-luvulla antamansa
tv-haastattelu, jonka jälkeen hän on vuosien varrella tutustunut urheiluoikeuteen
yhä syvällisemmin. Turkulainen juristi
kuvailee urheiluoikeutta mielenkiintoiseksi alaksi, joka usein virheellisesti mielletään muista oikeudenaloista irralliseksi
kokonaisuudeksi. Todellisuudessa urheilu
on liiketoimintaa, jossa pyörivät isot
rahat ja monimutkaiset sopimuskuviot.
Konkreettisen esimerkin antaakseen
Palmgren muistelee urheiluun liittyvän
liiketoiminnan olleen jonkin aikaa sitten
muutamia vuosia Italiassa niin suuri, että
BKT:ssa mitattuna kyseessä oli valtion
neljänneksi suurin teollisuudenala.
Välimiestuomarit ovat juristeja,
jotka ovat perehtyneet urheiluoikeuden saloihin. Palmgren paljastaa
urheiluoikeuden soveltamisen rakentuvan kuitenkin pitkälti sopimus-, työ- ja
kilpailuoikeuden yleisten oppien varaan.
Tärkeää on lisäksi ymmärtää urheiluelämän itsesääntelyä ja rahavirtoja.
Palmgren onkin toiminut monipuolisesti
muun muassa pelaajayhdistyksen lakimiehenä ja puheenjohtajana, Suomen
FIFA:n pelaaja-agenttina, erilaisissa lainsäädäntötyöryhmissä, urheilun oikeusturvalautakunnassa sekä asiantuntijana
ja luennoitsijana useilla forumeilla. Väli-
LexPress
27
miestuomariksi hänet nimitettiin CAS:n
edustajiston toimesta. Edustajisto valitsee välimiestuomarinsa pääsääntöisesti
globaalien urheilujärjestöjen ehdotuksien
perusteella.
osapuolten välillä. Suullinen todistelu ja
argumentointi vastaanotetaan varsinaisessa pääkäsittelyssä Sveitsissä, jonne
kaikki osapuolet ovat velvollisia saapumaan. Niin sanotussa Ad Hoc-tyyppisessä
välimiesmenettelyssä kuuleminen voi
tapahtua kisapaikalla kuten esimerkiksi
Olympialaisissa. Palmgren on toiminut
tässä roolissa esimerkiksi jalkapallon
MM-kisojen 2010 (Etelä-Afrikka) ja
Jalkapallon EM-kisojen 2012 (Puola ja
Ukraina) välimiehenä.
Ennen varsinaista Sveitsissä järjestettävää pääkäsittelyä Palmgren
perehtyy jutun taustoihin, tutkii
esteellisyyskysymykset, hankkii usein
käännöksiä asiakirjoista ja toimii tiiviissä
yhteistyössä muiden juttua ratkaisevien
välimiestuomarien kanssa. Valmistelu
Välimiesoikeudessa prosessi on
on tärkeä osa prosessia, sillä osapuolten
lennettyä Sveitsiin asia pyritään ratkai- kestoltaan yleisiä tuomioistuimia
semaan yhtäjaksoisessa käsittelyssä. CAS nopeampaa. Ratkaisu annetaan yleenkäsittelee juttuja laidasta laitaan, kunhan sä 6-9 kuukauden kuluessa kanteen
vireilletulosta. CAS:n
niillä on jonkinlainen
tuomiot julistetaan sulkytkentä urheilumaajetuin ovin ja ne ovat
ilmaan. Varsin tavallisia ovat erimielisyydet
”Urheilun maailma pääsääntöisesti salaisia.
Muutoksenhakumahsiirtokorvauksista ja
onmuuttumassayhä dollisuutta tuomioihin
pelaajasopimuksista,
lähtökohtaisesti ole,
doping-käsittelyt sekä
sopimusoikeudelli- eivaan
ratkaisut sitovat
erilaiset kurinpitoranosapuolia
välittömästi.
gaistusriidat ja vahingosemmaksi ja
Ratkaisu rakennetaan
korvauskanteet. Tämän
vaativammaksi.”
mahdollisuuksien mulisäksi välimiestuomiokaan kansainvälisen tai
oikeus voi pyynnöstä
osapuolten kansallisen
antaa neuvoa-antavia,
lainsäädännön mukaiosapuolia ei-sitovia tulsesti. Mikäli sovellettakinnallisia lausuntoja.
vasta laista ei päästä välimiesoikeudessa
Menettelyllisesti CAS noudattaa sopuun, sovelletaan viime kädessä Sveitkansainvälisen välimiesoikeuden sin siivilioikeudellisia lakeja. Palmgren
normistoa ja ratkaisee jutun pääsääntöi- toteaa eri lakien yhteensovittamisen
sesti kolmen tuomarin kokoonpanossa. olevan usein haasteellista ja erityisesti
Edellytyksenä on kummankin osapuolen ongelmiin törmätään Sveitsin lakien ja
kirjallinen suostumus asian käsittelyyn EU-oikeudellisten säännösten ristiriivälimiesoikeudessa. Lyhykäisyydessään tatilanteissa. Myös pohjoismaiden ja
prosessi alkaa kantajan nostaessa kan- anglo-saksisten valtioiden hyvin erilaiteen ja nimetessä välimiesehdokkaansa. nen suhtautuminen muun muassa vahinTämän jälkeen vastaajalla on mahdolli- gonkorvausoikeudellisiin käytäntöihin
suus tehdä oma ehdotuksensa ja lopuksi saattaa venyttää tuomion antamista.
joukkoa täydennetään vielä kolmannella
Tulevaisuudessa Palmgren näkee
CAS:n ehdottamalla välimiestuomarilla,
joka toimii usein paneelin puheenjohtaja- urheiluoikeuden asiantuntijoiden
na. Kirjallisessa valmistelussa turvaudu- tarpeen lisääntyvän ja urheilun oikeustaan viestittelyyn, videoneuvotteluihin suhteiden monimutkaistuvan. Urheilun
sekä puheluihin välimiestuomarien ja maailma on muuttumassa yhä sopimus-
28
LexPress
oikeudellisemmaksi ja vaativammaksi.
Lisäksi on otettava huomioon urheiluoikeuden tyypilliset erityispiirteet ja
niiden kehittyminen sekä ymmärrettävä
urheilun itsesääntelyn normatiiviset
vaikutukset ja niiden törmääminen
lainsäädännön kanssa. Uusia ongelmia
juristien ratkottaviksi syntyy jatkuvasti.
Tällä hetkellä kuumia puheenaiheita
alalla ovat immateriaalioikeuksien käyttö
kollektiivisesti kaupallisiin tarkoituksiin
ja niiden myynti sekä muun muassa vedonlyöntibisneksen kehitys ja ottelumanipulaatio. Suomessa riidan osapuolten
lukumäärä on kasvanut perinteisestä
kahden osapuolen riidasta useamman
partin väliseksi, mikä on johtanut oikeussuhteiden monimutkaistumiseen
sekä vaikeuttanut kysymyksiä oikeuden
haltijasta ja edelleenluovutuksesta.
Kuvassa Mika Palmgren
LexPress
29
U R H E I L U N
OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
JA SEN JÄSEN, ANTTI AINE
Mikä on urheilun oikeusturvalautakunta ja mitä se tekee? Muun muassa näihin
kysymyksiin LexPress antaa vastauksen saatuaan kunnian haastatella turkulaista
oikeustieteen tohtoria ja varatuomaria Antti Ainetta, joka toimii tällä hetkellä
Helsingissä urheiluoikeuden professorina sekä urheilun oikeusturvalautakunnan
jäsenenä.
Teksti ja kuva: Jenni Heurlin
MIKSI JUURI OIKEUSTIEDE JA
URHEILUOIKEUS?
kiinnostaa erityisesti se, että kyseessä on
kasvava oikeudenala, jonka kehitykseen
pääsee hyvinkin konkreettisesti vaikuttamaan. Oikeudellisilla kysymyksillä ja
asiantuntemuksella on entistä isompi
merkitys urheilussa niin lajiliitoissa kuin
seuroissakin.
- Jos siihen keskusteluun pystyy
tuomaan uutta tietoa, on se tietysti arvokasta, lisää Aine.
Kipinä oikeustieteeseen Antti Aineella syttyi jo yläasteaikoina, ja lukiossa valinta alalle hakeutumisesta vain
selventyi.
- Oikeustiede oli se, mitä halusin
tulla lukemaan ja näin hyödyntämään
niitä lahjoja, joita itsellä mahdollisesti
on. Kuva oikeustieteestä on varmasti
vuosien varrella muuttunut, mutta
MIKÄ ON URHEILUN
kiinnostus siihen on edelleen säilynyt,
OIKEUSTURVALAUTAKUNTA?
selventää Aine.
Urheiluoikeuden pariin Aine päätyi
Urheilun oikeusturvalautakunta on
kilpailu- ja sopimusoikeuden sekä oman
urheilun sisällä oleva riippumaton valituurheilutaustansa kautta. Useimmilla
selin, jonne voidaan valittaa lajiliittojen
urheiluoikeuden tuttekemistä päätöksistä. Valitkijoilla on oma tulotajana voi olla urheilija sekä
kulmansa aihepiiriin. ”Tässä näkyy tämä
muu luonnollinen henkilö
Aine itse on tarkasteltai yhteisö, jonka oikeuteen
lut alan yleisiä oppe- yhteiskunnanoikeudel- tai etuun valituksen kohteeja lähinnä kantavien listuminen: ihmiset
na oleva asia vaikuttaa.
periaatteiden osalta
Lautakunnan perustasekä suhteessa perus- tietävätyhäparemmin misen taustalla 1990-luvun
oikeusjärjestelmään.
alussa oli pitkälti ajatus siiNäkökulma alaan on oikeutensa ja pitävät tä, että urheilussa ilmeneviä
kuitenkin aikojen ku- niistä kiinni”.
riitoja ei välttämättä vietäisi
luessa laajentunut. Uryleisiin tuomioistuimiin tai
heiluoikeudessa häntä
välimiesoikeuksiin, vaan
30
LexPress
LexPress
31
niihin löydettäisiin puolueeton ratkaisu
urheilun sisällä. Lautakunnassa ei kuitenkaan voida ottaa käsiteltäväksi asiaa,
joka on jo tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa vireillä.
Urheilun oikeusturvalautakunnan
päätökset ovat muodollisesti suosituksia.
On lajiliittojen harkinnassa, noudattavatko he niitä. Lähes poikkeuksetta
lautakunnan päätöksiä kuitenkin noudatetaan.
Oikeusturvalautakunnan jäsenillä
on paitsi oikeustieteellinen koulutus,
mutta myös urheilun tuntemusta. Jäseniä lautakunnassa on puheenjohtajan ja
tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia
lisäksi vähintään 17. Edelleen lautakunnalla on kaksi sihteeriä, jotka valmistelevat lautakunnan käsiteltäväksi tulevat
jutut. Lautakunta on päätösvaltainen,
kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
sekä vähintään kaksi muuta jäsentä ovat
saapuvilla.
- Henkilöt, jotka ovat yksittäisessä asiassa lautakunnan kokoonpanossa, eivät
saa olla tekemisissä käsiteltävän asian eivätkä lajiliiton kanssa, vaan heidän pitää
tulla lajin ulkopuolelta, lisää Aine, joka on
ollut urheilun oikeusturvalautakunnassa
mukana vuodesta 2004. Hänellä on meneillään siis jo kolmas nelivuotiskausi.
MINKÄLAISIA TAPAUKSIA
LAUTAKUNTA RATKOO?
Vuodessa urheilun oikeusturvalautakunta ratkaisee tällä hetkellä keskimäärin 20 juttua, ja niiden vaihtelevuus on
hyvinkin laajaa. Lautakunnassa tulee
ratkaistavaksi niin huippu-urheilua koskevia tapauksia kuin myös junioriurheilua koskeva tapauksia.
Tyyppiesimerkkinä junioreita
koskevasta tapauksesta on juttu, jossa
erotuomari on tehnyt määrätynlaisen
ratkaisun, ja päätöksestä, joka pohjautuu
Kuvassa Antti Aine
32
LexPress
tähän erotuomarin raporttiin, on valitettu lajiliiton sisällä ja sen jälkeen viety
urheilun oikeusturvalautakuntaan.
Perustyyppejä lautakunnassa ovat
myös doping-asioissa määrättävät seuraamukset sekä arvokisavalinnat, joissa
lautakunnan toimivalta on kuitenkin
rajattu selvien valintakriteerien sivuuttamiseen tai päätöksen syrjivyyteen.
- Itse olen ollut mukana muun
muassa jalkapallotapauksissa, jotka ovat
koskettaneet Veikkausliiga-joukkueita,
mainitsee Aine.
Urheilun oikeusturvalautakunnasta
ei voi siis puhua pelkästään huippu-urheilun lautakuntana, vaan koko urheilun
kirjo on esillä.
- Tässä näkyy tämä yhteiskunnan
oikeudellistuminen: ihmiset tietävät yhä
paremmin oikeutensa ja pitävät niistä
kiinni. Se heijastuu juttumäärien kasvamisena lautakunnassa, kertoo Aine.
MIKÄ TAPAUKSISSA VIEHÄTTÄÄ?
- Mielenkiintoisinta tapauksissa
on oikeudellinen ongelma, sen soveltaminen sekä ratkaiseminen. Osittainhan
kysymykset ovat sellaisia, jotka toistuvat,
mutta aina kun nousee uusi näkökulma
tiettyyn kysymykseen, herättää se mielenkiintoa, selostaa Aine.
MINKÄ TAKIA URHEILUN
OIKEUSTURVALAUTAKUNTA ON
TÄRKEÄ?
Urheilussa on hyvinkin monenlaisia
intressejä, osittain isoja kaupallisia intressejä, mutta myös yksittäisen urheilijan oikeusasemaan liittyviä näkökohtia.
Päätökset, joissa vaikutetaan näihin
intresseihin ja yksilöihin, ovat sellaisia,
joista on voitava valittaa ja saattaa ulkopuolisen tahon arvioitavaksi.
- Lautakunta antaa riippumattoman, mutta toivoakseni asiantuntevan
reitin käsitellä näitä asioita ja saada ikään
kuin yksittäisen lajin ulkopuolinen näkemys siitä, mikä on perusteltua kussakin
tapauksessa. Lautakunnan toiminta ei
siis perustu lainsäädäntöön, vaan on
urheilun keskusjärjestöjen aikoinaan
perustama. Uskon että lautakunta paikkansa on ansainnut, Aine lisää.
34
LexPress
Tutkimusintressinä
d o p i n g i n
rikosoikeudellinen
sääntely
Essi Kinnunen istahtaa lounastunnillaan Varsinais-Suomen käräjäoikeuden
kahvilaan ja kieltää heti alkuun teitittelemästä. Hän on tällä hetkellä
tekemässä auskultointia tuomioistuimessa. Lounaaksi valikoituu
jauhelihapihvit, joita haastateltavani koettaa urheasti saada syötyä
samalla kun urkin tietoja hänen taustastaan. Kertoisitko vähän alkuun
itsestäsi, käräjänotaari Kinnunen?
Teksti: Susanna Suokanto
OPISKELUSTA
-Muutin Turkuun opiskelemaan vuonna 1991 ja valmistuin loppuvuodesta
1996. Urheiluoikeuden pariin päädyin
sattumalta. Opintojeni loppuvaiheessa
Helsingin ja Turun yliopistolla oli vireillä
yhteinen urheiluoikeudellinen projekti ja
urheiluoikeus oli muutoinkin ajankohtainen, uusi ala Suomessa tuolloin. Olin
jo hakenut auskultointipaikkaakin tuomioistuimesta, kunnes eräänä päivänä
huomasin Calonian aulassa ilmoituksen
urheiluoikeuden tutkimuksesta. Aihe
vaikutti jännittävältä, ja niin päätin
tarttua siihen.
Hän suhtautui kuitenkin aluksi skeptisesti oikeudenalaan. Kinnunen joutui
perustelemaan itselleen, miksi urheiluoikeus on vakavasti otettava oikeudenala.
Hän on kuitenkin ollut hyvin tyytyväinen
päätökseensä, sillä kyseistä aihetta on
ollut mukava opettaa, ja se tarjoaa haastetta uuden näkökulman kautta. Siihen
perehtyvä joutuu pohtimaan, miten
tuttuja oikeussääntöjä tulee lähestyä ja
tulkita urheilun perspektiivistä. Mielikuva siitä, että urheilu olisi oikeudellisesti
”vapaata aluetta” ei pidäkään paikkaansa.
URHEILUOIKEUDESTA
Urheiluoikeutta on vaikea lokeroida
mihinkään tiettyyn laatikkoon, sillä se
pitää sisällään monia eri vaikutteita eri
oikeudenaloista.
-Urheiluoikeus itsessään on melko
löyhä sateenvarjokäsite: se ei ole sillä
tavalla itsenäinen oikeudenala kuin esimerkiksi prosessioikeus on. Toimintaympäristö on niinikään merkittävä tekijä.
Kaikki liittyy siihen, miten urheilu on
muuttunut eli kaupallistunut, viihteellistynyt ja oikeudellistunut.
Nyt pinnalla ovat etenkin talouselämään liittyvät kysymykset. Kinnunen
nimeää ajankohtaisiksi puheenaiheiksi
LexPress
35
sopupelaamisen ongelmat, vedonlyönnin
sekä työoikeudelliset ja sopimusoikeudelliset kiistat. Tavalliselle tallaajalle urheiluoikeus tuo mieleen ehkä ensimmäisenä
kytkennän rikosoikeuteen ja väkivaltaan.
Kun kysyn Kinnuselta syyskuisesta välikohtauksesta European Trophy –pelissä,
jossa Ville Peltonen ja Semir Ben-Amor
ottivat yhteen, hän haluaa muotoilla
kysymyksen uudelleen.
-Kysy mieluummin, miksi tällaisia
karkeita ylilyöntejä ei tulisi käsitellä tuomioistuimessa. En nimittäin näe siihen
mitään estettä. Ei ole oikein, jos kansalaisille tulee käsitys, että jääkiekkokaukalo
neutralisoisi teot, jos kyse on näinkin karkeista tapauksista. Yhteiskunnassamme
tehdään muutenkin väkivallan vastaista
työtä ja puuttumattomuus tällaisiin asioihin olisi ristiriidassa tämän ajatusmallin
kanssa.
VÄITÖKSESTÄ
Uraansa hän ei ole muutenkaan
liiemmin suunnitellut etukäteen. Tällä
hetkellä tuomioistuintyöskentely tuntuu mielekkäältä, ja tuomarin roolin
ohella hän olisi mahdollisesti halukas
kokeilemaan syyttäjänkin paikkaa. Tutkijan uran pariin palaaminen on sekin
mahdollinen vaihtoehto. Jatkan hänen
ruokailun häiritsemistä kysymällä kokemuksia väitöskirjan tekemisestä, johon
Kinnunen vastaa empimättä: antoisaa ja
mielenkiintoista.
-Väittelin dopingrikoksista, koska
ne puhuttavat ihmisiä paljon, ja kyse
on niin sanotusti ikuisuusongelmasta.
Osin olin myös utelias selvittämään,
mitä rikosoikeudella on aiheen kanssa
tekemistä. Dopingrikokset nimittäin
lisättiin rikoslakiin vuonna 2002. Siinä
kriminalisoidaan maahantuonti, valmistaminen ja levittäminen, muttei käyttöä.
Kyseenalaistin väitöksessäni muun
muassa sen, tarvitsemmeko ylipäätään
rikosoikeudellista sääntelyä dopingin
suhteen.
-Urheilun sisäinen sääntely on tullut
lähemmäksi oikeudellista sääntelyä, mutta parantamisen varaa löytyy edelleen
kirjoittamistavan täsmällisyyden osalta.
Urheilijan oikeusturva tulisi ottaa yhä
36
paremmin huomioon. Rangaistuksiin ja
rangaistavuuteen liittyy lisäksi kiistoja.
On tietyllä tapaa kaksinaismoralistista
paheksua ja jopa rangaista esimerkiksi
urheilijan hormoninkäyttöä, joka vasta
myöhemmin hänen kilpauransa jälkeen
säädetään kielletyksi.
DOPINGISTA
Kinnusen mukaan vaarana on, että
dopingin rikosoikeudellinen sääntely
näyttäisi tarkoittavan samaa kuin urheilun sisäinen sääntely ”tavalliselle kansalaiselle”, vaikka näinhän ei ole. Rikosoikeudellinen sääntely kohdistuu hänen
mukaansa enemmänkin saman tyyppisiin
asioihin kuin huumausaineiden sääntely.
-Lainsäätäjälle on haastavaa perustella se, miksi hormonien käyttö on erotettu
tällä tavalla omaksi kokonaisuudekseen.
-Lainsoveltajalle ongelmia puolestaan tuottavat samantapaiset asiat kuin
huumausaineidenkin osalta: eri aineiden
tunnistaminen ja nimeäminen sekä
maahantuontiin liittyvät ratkaisut siitä,
onko kyse hormonin omasta käytöstä
vai levittämisestä. Mutkikkaaksi lain
soveltamisen tekevät myös rajanveto hallussapidon ja levittämisen suhteen sekä
yleisesti näyttöön ja määrään liittyvät
kysymykset. Lisäksi erottelu lääkekäytön
ja dopingin välillä on toisinaan hankalaa,
hän pohtii.
Seuraavaksi tulisi Kinnusen mukaan
arvioida, onko kaikista vaarallisimmat
ja terveydelle haitallisimmat hormonit
jo luetteloitu laissa vai tulisiko listaa laajentaa dopingaineiden monipuolistuessa.
Kielletyt aineet on rajattu lainsäädäntövaiheessa anabolisiin steroideihin.
-Tulisiko epo-hormoni lisätä luetteloon, hän kysyy.
Lounashetki alkaa lähestyä loppuaan.
Tiedustelen vielä käräjänotaarin omaa urheilutaustaa ja jätän urheiluoikeudelliset
kysymykset sillensä. Vaikka Kinnunen ei
itse ole harrastanut kilpaurheilua, kategorisoisi hän itsensä kuntoliikkujaksi.
-Penkkiurheilu on myös mieleeni.
Katson ainakin suurimmat arvokisat aina
televisiosta, hän tunnustaa.
LexPress
LexPress
37
38
LexPress
SPONSORISOPIMUKSET
URHEILIJAN
NÄKÖKULMASTA
HAASTATTELUSSA VUODEN
NAISYLEISURHEILIJA
Urheilijan päivä koostuu aivan tavallisista asioista, kuten koulusta ja
harjoituksista. Jotta pystyisi keskittymään täysillä itse treenaamiseen, on
oltava sponsoreita mahdollistamassa se. LexPress pääsi haastattelemaan
vuoden 2012 naisyleisurheilijaa sekä Suomen ennätyksen haltijaa,
porilaista Nooralotta Neziriä muun muassa siitä, miten sopimukset
syntyvät ja miksi ne ovat niin elintärkeitä.
Teksti: Jenni Heurlin Kuva: Nooralotta Neziri
KUKA HÄN ON?
televisioaikaa kisoissa.
Porissa asuva, puoliksi makedonialainen ja Turun urheiluliittoa edustava
20-vuotias aitajuoksija Nooralotta Neziri
on nuoresta iästään huolimatta saavuttanut jo Nuorten Euroopan mestaruuden, Suomi-Ruotsi-maaottelun voittoja
ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä,
hän juoksi kesällä Suomen ennätyksen
100 metrin aidoissa. Tällä hetkellä hän
harjoittelee jopa kaksi kertaa päivässä,
mielessä maaliskuun EM-hallikilpailut
Göteborgissa sekä Tampereen nuorten
Euroopan mestaruuskisat. Jos kehitys
jatkuu yhtä nousujohteisesti kuin tähänkin asti ja ilman loukkaantumisia,
keväällä voi olla ensimmäistä kertaa
mahdollista pärjätä kunnolla aikuisten
tasolla. Lisäksi Neziri aloitti tänä syksynä opinnot Turun kauppakorkeakoulun
Porin yksikössä.
Nykyään Nezirillä on manageri, joka
alan ammattilaisena ja asiantuntijana
pitää huolen, että sponsorisopimuksen
sisältö on selvä ja urheilijan oikeudet
turvattu.
- Vaikka manageri tietysti vie tietyn
osan sponsorituloista, pidän managerin
palkkaamista hyvänä valintana, ettei
tule esimerkiksi yllättäviä käänteitä tai
velvollisuuksia sopimuksen taholta.
SPONSORIEN HANKKIMINEN
Ennen tätä syksyä Nooralotta Neziri
hoiti itse urheilun päälle sponsorien
hankinnan ja sopimusten tekemisen.
Hän kertoo sponsorien saamisen tänä
päivänä olevan todella hankalaa, varsinkin, jos urheilija ei ole saanut paljon
SPONSOROINNIN TUOMAT
VELVOITTEET
Vielä sponsorisopimukset eivät vaadi
häneltä kovin paljon, sillä niiden summatkaan eivät ole niin suuria kuin korkeimmalla huipulla. Se, mitä sponsori
haluaa vastineeksi, riippuu todella paljon
avustusta tarjoavasta yrityksestä.
- Lähinnä se on sitä, että laitan merkin
rintaan, ja kerran tai kaksi vuodessa on
jokaisen sponsorin taholta esimerkiksi
jokin tapahtuma, kuvaukset tai mainos.
Välillä se on rankkaa, kun on lähdettävä
Helsinkiin, mutta yleensä se on vain
kivaa. Keväällä olin myös Soneran järjestämässä tapahtumassa pitämässä lapsille
urheilukoulua.
LexPress
39
Lisäksi Neziri kertoo sopimuksien tuovan tiettyä vastuuta siitä, että mainokset
todella näkyvät julkisuudessa esiintyessä. Urheilijan pitää myös huolehtia hyvästä
käyttäytymisestä ja maineesta. Tämä ei kuitenkaan ole tuottanut ongelmia aina
iloiseksi itseään luonnehtivalle Nezirille.
APUA ARKEEN
Suomen Urheiluliitolta saa pientä tukea, kuten myös Olympiakomitealta. Nämä
tuet jaetaan aina vuodeksi eteenpäin, joten ne ovat hyvin epävarmoja tukia esimerkiksi
tuesta päättämisen aikaan tapahtuvan loukkaantumisen vuoksi.
- Todella hienoa silti, että myös he tukevat. Kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön tuki on tärkein. Tuki menee valmennusrahastoon, josta se tulee arkeen käyttöön.
Se on merkittävä apu, koska urheilun ja opiskelun lisäksi aikaa töissä käymiselle ei jää.
Arjen avun lisäksi sponsorit ovat elintärkeitä esimerkiksi harjoitusleirien ja kisojen
kannalta, jolloin ne mahdollistavat valmentajankin osallistumisen muun muassa
matkakuluja maksamalla.
SOPIMUKSIA KAIKENLAISTEN YRITYSTEN KANSSA
- Tiettyä alaa, jonka kanssa sopimuksia tehtäisiin, ei ole. Esimerkiksi Niken kanssa
minulla on urheiluvaatesopimus, mikä tarkoittaa, että kisoissa en saa käyttää muita,
kuin Niken vaatteita. Tietysti he mielellään näkisivät, että myös urheilulliset vapaaajan vaatteeni olisivat Niken. Lisäksi sponsorit ovat tarjonneet muun muassa auton
käyttööni, rahallista avustusta valmennusrahastoon sekä urheiluravinteita.
VALTION TUKEA URHEILIJOILLE
Saimme myös isyysvapaalla olevan kulttuuri- ja urheiluministerin erityisavustajan Jussi Saramon kommentoimaan aihetta.
Hän kertoo urheilua tuettavan valtion taholta laajasti aina järjestöjen avustuksista
liikuntapaikkarakentamisen tukiin, sekä ohjelmilla ja hankkeilla esimerkiksi Seuratoiminnan kehittämistuesta Liikkuva koulu- ja Kunnossa kaiken ikää- ohjelmiin.
Paikallistason liikunnan tukeminen on kuntien vastuulla ja ne tukevatkin laajasti
liikuntaa tarjoamalla esimerkiksi liikuntapaikkoja ja myöntämällä erilaisia avustuksia.
Järjestöjen valtiolta saamista avustuksista noin puolet on myönnetty urheilun
lajiliitoille. Lisäksi määrärahasta on myönnetty avustus Suomen Olympiakomitealle,
joka on osan siitä jakanut edelleen lajeille valmennuksen tehostamiseen. Ministeriö
on myös myöntänyt Olympiakomitealle erityisavustuksia liittyen huippu-urheilun
kehittämiseen.
Valtion talousarviossa on vuodesta 1994 lähtien ollut määräraha urheilijoille
myönnettäviin valtion valmennus- ja harjoitteluapurahoihin. Tarkoituksena on, että
apuraha antaa urheilijalle taloudellisen perusturvan ammattimaista harjoittelua ja
valmentautumista varten. Valtion valmennus- ja harjoitteluapuraha on suuruudeltaan
10 000 tai 20 000 euroa vuodessa, ja se on veroton tuloverolain nojalla.
Lisäksi valtion talousarviossa on määräraha liikunnan koulutuskeskusten avustuksiin, jolla ne muun muassa järjestävät urheilijoiden valmennukseen liittyvää
koulutusta sekä urheiluseurojen ohjaajien, valmentajien ja seurahenkilöstön koulutusta yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Avustamme myös Suomen Antidopingtoimikuntaa sekä liikuntalääketieteen keskuksia, joilla on kasvava määrä tehtäviä
urheilijoiden terveydenhuoltoon liittyen.
40
LexPress
LexPress
41
Teksti: Maiju Hämäläinen, kuvat: Satu Majuri
Organisaatiomuutos
ja uusi hallitus
Mitä me kuntavaaleista, kun syksyn tiimellyksessä on valittu uunituore
hallitus ensi kaudeksi! LexPress haastatteli tulevat päättäjät ja esitti heille
samalla seuraavat kysymykset:
1. Terveiset itsellesi vuoden päähän?
2. Kerro tapahtuma/tilanne/olotila, jossa Lex-henki on omassa
elämässäsi viimeksi konkretisoitunut?
42
LexPress
nakkeja vähän jokaisessa toimikunnassa
ja haki seuraavana vuonna hallitukseen.
Kulunut kausi onkin kuulemma ollut
opiskelujen parasta aikaa. Puheenjohtajaajatuksen istuttamisesta hän sekä syyttää, että kiittää entistä yhdistysvaikuttaja
T.Honkista.
Valtteri odottaa innolla ensi vuotta,
koska Lexin organisaatiomuutos astuu
voimaan vuoden vaihteen jälkeen. Tavoitteena on saada enemmän uusi aktiivisia
toimijoita ja viedä toimintaa avoimempaan suuntaan. Tietyllä tavalla kuulemma
jännittää, miten homma lähtee pyörimään, mutta odotukset ovat korkealla.
1. En gång till...
2. Mielästäni joka syksyiset Toogat
ovat Lex-hengen ruumiillistuma...
Valtteri Tapala, puheenjohtaja
Raumalta kotoisin olevan puhiksen
paheena lienee yhdistystoiminta. Fuksivuoden aikana Valtteri hoiteli pienempiä
Joel Karhula, talousvastaava
Toisen vuosikurssin opiskelija on
kotoisin kelluvien keksintöjen kylästä
Savitaipaleelta Etelä-Karjalasta. Sanansa
mittaisen miehen periaatteena on, että
sovituista asioista pidetään kiinni.
Talousvastaavan pesti oli itsestään selvä valinta. Hallitukseen veti halu vaikuttaa Lexin toimintaan ja erityisesti siihen,
että Lexin talous on vankalla pohjalla
myös jatkossa. Vuodesta Joel odottaa
paitsi mielenkiintoista ja kiireistä, myös
tutustumista uusiin ihmisiin.
1. Toivottavasti olet nauttinut vuodesta! Et osannut ennalta arvata, mitä
kaikkea vuosi toikaan tullessaan. Sannalta ja Henriikalta jäi suuret saappaat
täytettäviksi. Kahden vastuullisen pestin
yhdistämisessä oli varmasti varsinkin
alussa ajankäytöllisiä haasteita, mutta
uskon, että selvisit niistä. Jätät pestin
seuraajallesi varmasti haikein mielin,
mutta ehkä sinun on aika palata Calonian lukusaliin. Toivottavasti sen ovi ei
narise enää.
2. Päällimmäisenä mieleen tulee
Iso-excu Dubliniin. Mukana oli iloinen
ryhmä lexiläisiä, jotka viihtyivät yhdessä
niin hostellilla etkoilla kuin kaupungin
sykkeessäkin. Hyvähenkinen kuittailu
puolin ja toisin piristi päivää heti aamusta
alkaen.
LexPress
43
mukana kehittämässä Lexistä entistä
hienompaa, avoimempaa ja kiinnostavampaa ainejärjestöä.
Michellen mielestä kiinnostavaa on
olla mukana viemässä läpi organisaatiouudistusta, joskin se voi tarjota myös
haastetta. Hallituskaudella tulee tuskin
vastaan mitään, mistä Michelle ei selviäisi.
1. Toivon, että voin silloin olla tyytyväinen kuluneeseen vuoteen.
Michelle Merlich, Pääsihteeri
Michelle kuvailee itseään ulospäin
suuntautuneeksi, päämäärätietoiseksi ja
idealistiseksi. Hallitukseen vei halu olla
2. Olin Beach Partyjen aikana Siljan
risteilyllä, ja laivan lipuessa Ruissalon
ohi, suuri joukko lexiläisiä seisoi rannalla
vilkuttamassa. Pari kaveria rannalta jopa
soitti ja varmisti, että näenhän heidät
varmasti. Mielestäni siinä konkretisoitui
se mitä pidän Lex-henkenä, yhteenkuuluvuuden ja solidarisuuden tunne kanssaopiskelijoiden kanssa.
Jussi Sjöblom, opintovastaava
Jussin kalenteria täyttää penkkiurheilun lisäksi puoliammattilaisuus numeropalvelussa sekä yön yli jonottamiset
Calonialla. Opiskelussa kiinnostaa yleensä aina se, mitä ei juuri tarvitsisi tehdä.
Suurimpana paheena ovat julkaisukelvottomien laulujen sanoittaminen ja niiden
esittäminen yhdessä ystäväni kanssa.
Opintoon Jussi hakeutui kiinnostuksesta opiskelijoiden edunvalvontaa kohtaan nähtyään, miten paljon sillä sektorilla on toisaalta vaikutusmahdollisuuksia
ja toisaalta työnsarkaa. Hallitusvuodessa
jännittää ehkä eniten se, riittääkö aika
kaikkeen siihen, mitä haluaisi ja pitäisi
tehdä.
1. Jutilan sanoin: Nyt voi naattia.
2. Viimeksi Puuhelmien mestaruussaunan samppanjat silmillä oltiin konkretian ytimessä. Syksyn kohokohtana
on myös pakko mainita kaikkien aikojen
44
huikeimman kastajaisrastin pitäminen
PePe-porukan kanssa. Oli hienoa nähdä,
miten fuksit suorastaan tihkuivat Lexhenkeä.
LexPress
Tämä neitonen on löytänyt tiensä
Turkuun Eurasta. Kysyttäessä Ella jättää
vielä salasuhteet paljastamatta, mutta
mainitsee paheikseen hulvattoman hauskat (eli huonot) HP-jutut, hyvä ruoka ja
kauniit kengät, vaatteet ja laukut.
Lexin tapahtumien järkkäämisessä
mukana olleelle Ellalle juuri tämä pesti
tuntui omalta. Tulevalta vuodelta Ella
odottaa innolla paitsi koko hallitusvuotta, erityisesti tapahtumia, joiden osalta
on kuulemma luvassa myös jotain uutta.
1. Jee, toivottavasti on ollut unohtumaton ja hauska vuosi takana!
Ella Luikku, tapahtumavastaava
2. Tämän syksyn aikana Lex-henki
konkretisoitui ehdottomasti parhaiten
fuksiviikolla: viikko oli aivan mahtava!
Jesse Jokinen, tapahtumavastaava
Luvialta kotoisin oleva Jesse ei ainakaan suoraan kiistä, etteikö kyseisen
kunnan hyvän hallitusedustautumisen
takana voisi olla salaliitto. Haaveena on
”filosofian kandiksi” kutsutun ikuisuusprojektin valmistuminen, johon liittyy
vielä vaikeasti avautuva Moses Maimonides.
Hallitukseen vetivät usko organisaatiouudistukseen, halu tehdä hyvää
yhdistyksen eteen ja toisaalta: ”nääh –
vallanhimo”.
1. Vanhus.
2. Ei tämä kyllä ole viimeisin, mutta
Spex - tietty. Myös Movember, joskin
alkoholilla saattaa olla vaikutusta asiaan.
LexPress
45
kanssa Manchester Unitedista.
Hallitukseen vetivät oman fuksivuoden supermahtavat kokemukset ja
toisaalta halu tarjota hyviä hetkiä myös
kanssaopiskelijoille.
Klubimestaruudessa houkutteli
hienon tittelin lisäksi rakkaus Kirkkotiehen ja mahdollisuus vaikuttaa siihen,
että jatkossakin tanssitaan hyvän musan tahdissa auringon nousuun. Sara
odottaa huikeita kokemuksia ja yhteistä
tekemistä. Jännitystä aiheuttaa paitsi
noppatilanne, myös jäsenistön palaute,
sillä ”ilman tyytyväisiä lexiläisiä ei ole
hyviä bileitä”.
1. Ethän pliis ole polttanut Kirkkotietä, jooko?
Sara Karhu, Klubimestari
Toisen vuosikurssin perusturkulainen, nörtti ja joka-torstaina-radalla-taas
voi aina vaihtaa “muutaman” ajatuksen
halukkaiden (ja usein haluttomienkin)
2. Lex-henki konkretisoituu joka
päivä LexCafessa, kun pääsee hetkeksi
rentoutumaan tenttipaahtamisesta ja
koko kahvila on täynnä ihania lexiläisiä.
Emma Kause, tiedotusvastaava
Emma on omien sanojensa mukaan
”Porin hömppä ja äänekäs lahja Turun
ihmisille”. Vaikka opiskelumotivaatio
onkin kuulemma vaihdellut, on Emma
toiminut ELSA Turun hallituksessa ja
sitä kautta kiinnostunut markkinointi- ja
tiedotushommista.
Uusi tiedotusvastaava odottaa vilkasta hallitusvuotta ja erityisesti tutustumista uusiin ihmisiin. Ajanhallinta ja
opiskelun sovittaminen hallituspestiin
jännittää vähän, mutta Emma suhtautuu toiveikkaasti kadonneen itsekurin
löytymiseen.
1. Toivottavasti voin vuoden 2013
lopussa todeta ylpeänä itselleni: “Yeah,
Masaliisa! You made it!”
2. Tietysti Lex-henkeä on leijunut ilmassa paljon pitkin opiskeluaikaa, mutta
oman vuosikurssin toogat on silti pakko
mainita tässä. En olisi koskaan uskonut,
46
että fuksilaumassa on niin paljon voimaa,
ja vieläkin hymyilyttää muistella sitä yhteishengen määrää, joka toogatohinoihin
liittyi.
LexPress
jackrusseleiden palvelua ja uimakoulua.
Paheena on savuttoman kampuksen kiellon angstinen uhmaaminen tupakoimalla
mm. Calonian edessä ja takana.
Huikeat kokemukset kv-viikoilta
ja halu antaa oma panos Lexin sisarainejärjestösuhteisiin saivat Mintun
hakeutumaan nimenomaan ulkkikseksi.
Tältä kaudelta odotetaan innolla Lexiä,
kv-viikkoja, huikeita tyyppejä, hienoja tapahtumia sekä uuden oppimista
itsestä, muista ja järjestötoiminnasta.
Jännittämisen aika on ehkä vasta omalla
kv-viikolla tai Kelan kirjeitä odotellessa.
Tosin Minttu myöntää, että tulevassa
kaudessa ”ehkä vähän Valtsun raumalaisuus jännää kans”.
Minttu Vanhanen, ulkosuhdevastaava
Kolmatta vuosikurssiaan opiskeleva
Minttu näkee edessään loistavan tulevaisuuden n:n vuoden opiskelijana.
Kerkkoilun lisäksi hän harrastaa viinejä,
1. Oot loppu ja suorita perusteet.
2. Tää on helppo! Tiivistetään se vaikka sanoihin sääntömääräinen ja Jussi
Sjöblom!
LexPress
47
PT- palsta
4Poikkitieteellistä kirjeenvaihtoa
Kun minua pyydettiin kirjoittamaan LexPressiin, ensimmäinen reaktioni oli ”Minkä takia? Eihän meillä ole mitään yhteistä.” Opex ja Lex eivät ole tehneet juurikaan
yhteistyötä, myönnettäköön. Ja seuraavaksi mietinkin jo syitä tähän. Lähden nyt
oppiainekohtaisesti tarkastelemaan omaa käsitystäni Opexin ja Lexin suhteesta ja
siihen vaikuttavista tekijöistä.
Maantieto
Educarium sijaitsee erittäin lähellä Caloniaa, välimatkaa on internetin karttapalvelun mukaan vain noin 140 metriä ja Lexiläisiä näkyykin usein Macciavellin jonossa
Educariumilla. Välimatka ei siis ainakaan ole luokanopettajien ja oikeustieteilijöiden
yhteistyön esteenä. Maantieteelliselle yhteistyöpotentiaalille annan arvosanaksi 8½,
meitä lähempää löytyvät vain Katko ja Fobia.
Kemia
Tietääkseni oikeustieteilijät juovat samoja ilon kemikaaleja kuin opettajatkin, ja
käsittääkseni nuo kemikaalit vaikuttavat samoin tavoin meihin molempiin. Kuulopuheiden perusteella Lexin juhlissa on mahtava meininki ja monet ylistävätkin niitä
lähes Opexin bileiden veroisiksi. Annan kemiallisen yhteistyöpotentiaalin arvosanaksi
9, pitää olla varovainen ettei tee kaikkia tulevia bileitä turhiksi liian kovilla juhlilla.
Matematiikka
OKL:ään otetaan vuosittain opiskelijoita sisään noin 80, oikeustieteelliseen tiedekuntaan lähes 130. Ehkä olemme liian suuria toisillemme? Vastakohtienhan tiedetään
vetävän toisiaan puoleensa. Liika samankaltaisuus näkyy myös sukupuolijakaumassa:
Lexiläisistä lakimiehiä on vain noin 35%, loput 65% ovat lakinaisia. Opettajattaret
tosin pistävät vähän lakisisariaankin paremmaksi, meillä tyttöjä on noin 75%. Lukujen valossa yhteistyöttömyyden siis ymmärtää, potentiaalin arvosanaksi annan 7.
Elämänkatsomus
Sekä opettajat että lakimiehet näkevät varmasti itsensä mielellään korkeimpana
auktoriteettina, kehittämässä sääntöjä ja vahtimassa niiden noudattamista. Juristit
ovat ikään kuin aikuiskouluttajia jotka hellin ottein ohjaavat lakia vahingossa rikkoneet takaisin kunniallisten kansalaisten joukkoon samoin kuin opettajat pyrkivät
ohjaamaan nuoria ihmisiä. Lisäksi sekä opettajien että laki-ihmisten työtä leimaa
asioiden tulkinnanvaraisuus. Liikaa samankaltaisuutta taas? Kumpi meistä olisi ”top”
ja kumpi ”bottom”? Tulisiko Opexin ja Lexin yhteistyöstä antiikin Olymposvuoren
kaltainen jumalten taistelutanner? Ei kai sentään, yhteiset tavat ajatella olisivat
varmasti hedelmällinen pohja kehittää yhteistyötä eteenpäin. Yhteistyöpotentiaalin
arvosana 8.
Historia
Oman reilun kolmivuotisen opiskelu-urani aikana ei Opex ja Lex ole muistaakseni juurikaan yhteistyötä tehneet. Kolme vuotta sitten Opex tosin järjesti uusien
opiskelijoiden tutustumisbileet Lexin tiloissa kirkkotiellä ja käsittääkseni vuosittain
OKL:läisillä ja oikeustieteilijöillä on yhteinen tuutorleiri alkusyksystä. Muuta en
48
LexPress
muista, joten käsittääkseni Opexilla ja Lexillä ei juurikaan yhteistä historiaa ole. Ja
sinä vanha jäärä sieltä takapenkillä, en antanut puheenvuoroa! Historiallisesti näen
erittäin vahvana Opexin ja Lexin yhteistyöpotentiaalin, arvosana 9.
Liikunta
Jos Lexin väki vaihtaisi jakkupuvut vähän tyylikkäämpiin vaatteisiin, saattaisi
joku luulla heitä Opexlaisiksi! Sekä Calonia että Educarium ovat nimittäin pullollaan
itsestään huoltapitäviä ihmisiä joille näyttää punttisali ja jumpat maittavan. Järjestöjemme välinen Pumppaus ja jumppaus -turnaus vetäisi varmasti sekä Opexlaisia että
Lexiläisiä. Vai kaipaavatko jäsenemme enemmän kosteutta? Vaikea sanoa, arvosana 8.
Jos otetaan vielä huomioon keksimäni nerokas yhteistyönimi Olex (jolle annan
arvosanan 10), saadaan päättöarvosanaksi 8½. Ei hullummin omasta mielestäni.
Aleksi Aho
ATK- ja tiedotusvastaava
Opex ry
LexPress
49
Muutoksen tuulia
- LexKurssit
Teksti: Ida Sandholm, kuva: Lauri Rantanen
Ollaanko oikeustieteellisen valintakokeissa siirtymässä kohti
yhteisvalintaa? Mitä valmennuskursseille tapahtuu, mikäli näin
käy? Ilmassa on monia kysymyksiä, vielä enemmän muuttujia eikä
vielä tiedetä varmoja vastauksia. Muutospaineista huolimatta on
varmaa, että myös tulevana keväänä Lex ry järjestää tuttuun tapaan
laadukkaat valmennuskurssit Oikkarin elämästä unelmoivien avuksi
– sekä Turkuun että Joensuuhun haluaville.
Kevään 2013 valmennuskurssien
vetovastuussa ovat Sanni Hietamäki
ja Lauri Rantanen. He ovat molemmat
22-vuotiaita kolmannen vuoden lexiläisiä. Heidän kiinnostuksensa LexKurssien
järjestämisestä syntyi jo itse kurssilaisena ollessa. Molemmat ovat toimineet
myös tuutoreina omana fuksivuonnaan.
He näkevät valmennuskurssivastaavan
toimen erittäin opettavaisena sekä antoisana – vuoden urakka palkitaan, kun
saa nähdä kursseilta tuttuja kasvoja Calonialla seuraavana syksynä. Tunnelma on
odottavainen, sillä ensi keväänä tehdään
valintayhteistyötä Itä-Suomen yliopiston
kanssa.
Valintakoeyhteistyö
50
Syyslukukauden alussa Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta
päätti aloittaa valintakoeyhteistyön ItäSuomen yliopiston uuden oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Samalla kevään
2013 hakuprosessi uudistuu: valintakoekirjojen määrässä palataan kolmesta
neljään, ja itse pääsykoe pidetään noin
kaksi viikkoa totuttua aiemmin, toukokuun puolella. Kirjojen ilmestyessä 26.3.
hakijoiden lukuaika lyhenee noin kahdella viikolla. Yhteistyö tarkoittaa, että
samoilla kirjoilla ja samalla hakuajalla on
mahdollista hakea joko Turun yliopistoon
tai Itä-Suomen yliopistoon lukemaan
oikeustiedettä. Näin ollen LexKurssit tarjoavat valmennuskursseja sekä Turkuun
että Joensuuhun haluaville, pääsykokeen
ollessa sama kumpaankin yliopistoon.
Aloituspaikkoja on tarjolla 130 Turkuun
ja 40 Joensuuhun. Pääsykoe järjestetään
tulevana keväänä Turussa, Joensuussa ja
Kuopiossa.
Vaikutukset LexKursseihin
LexKurssien haasteena on saada
myös Itä-Suomeen hakevat löytämään
LexKurssit avukseen, sillä paikallisella
ainejärjestöllä ei vielä ole omia valmennuskursseja. Lukuajan lyhentyminen
vaikuttaa myös kurssiaikatauluihin.
LexKurssit tarjoavat ensi keväänä seitsemän erilaista kurssivaihtoehtoa, joista
löytyy varmasti jokaiselle hakijalle sopiva
kurssi – hakeepa sitten suoraan lukiosta
tai töiden ohella. LexKurssit tarjoavat
majoituspalvelua, joten kursseille on
mahdollista osallistua, vaikkei asuisikaan
Turun seudulla.
LexKurssille Jyväskylään
Keväällä 2012 LexKurssit järjestivät
valmennuskurssit ensimmäistä kertaa
myös Jyväskylässä. Koska laajentuminen Keski-Suomeen onnistui hyvin, on
tulevanakin keväänä mahdollisuus käydä LexKurssit Jyväskylässä. Jyväskylän
LexPress
kurssivastaavana toimii 20-vuotias toisen
vuoden lexiläinen Katja Kivioja, joka
on kotoisin Jyväskylästä. Katja toivoo,
että hyvin alkanut konsepti saisi jatkoa ja Jyväksylän IntensiiviPro –kurssi
vakiinnuttaisi paikkansa LexKurssien
kurssitarjonnassa.
Miksi kannattaa valita
LexKurssit?
-Luvut puhuvat puolestaan, vastaa
Sanni hymyssä suin esitettyyn kysymykseen. 75% 2012 sisäänpäässeistä oli
käynyt LexKurssit.
-LexKurssit on tarjonnut tasaista hyvää laatua jo yli neljänkymmenen vuoden
ajan, Lauri lisää.
Monet kokevat kurssit hyödyllisiksi
ja palaavat kursseille, jolleivät pääse heti
sisään. Hyvä opetus ja laatu eivät ole pelkkää huhupuhetta. Opettajavalinnat tehdään huolella, sillä kurssilaisille halutaan
tarjota rahoilleen vastinetta. LexKurssit
onkin hinta–laatu -suhteeltaan erittäin
hyvä valinta.
-Kurssihinta on investointi omaksi
hyväksi: sisäänpäästessä saat nauttia Lexin tapahtumista ja muusta toiminnasta
edullisesti.
LexKurssit tarjoaa luento-opetusta,
pienryhmäopetusta, luku- ja vastaustekniikkaopetusta, harjoituspääsykokeita,
harjoitustehtäviä, tuutoreita, vertaistukea, kannustavan ilmapiirin, uusia
ystäviä ja tulevia vuosikurssitovereita.
Henkilöt kurssien takana
Kurssiorganisaatiossa on monta tekijää, joiden kaikkien panos on tärkeä.
Kevään 2012 tutoreiden mukaan hienointa LexKursseissa on kannustavuus
ja motivoiva ympäristö. Valmennuskurssineuvosto ohjaa valmennuskurssivastaavia, jotka puolestaan opastavat
kurssiasiavastaavaa, joka puolestaan
avustaa tuutoreita. Kaikkien kesken on
hyvä yhteishenki. Jokainen aktiivinen
ja kiinnostunut henkilö on tervetullut
mukaan toimintaan!
LexPress
51
Teksti: Sanna Mäkilä
HUIPPUPUHUJAT
TULEVAISUUDEN TYÖVOIMAA
METSÄSTÄMÄSSÄ
Pohjola-Nordenin perinteikäs seminaari tarjosi osallistujilleen jälleen kerran
mielenkiintoisia puheenvuoroja Helsingin Katajanokalla lokakuun lopussa. Tänä
vuonna seminaarissa pureuduttiin erittäin ajankohtaiseen aiheeseen – tulevaisuuden työllisyyteen ja uhkaavaan työvoimapulaan Pohjoismaissa. Aihe houkuttelikin
paikalle ihmisiä ympäri Suomea, ja myös bussilastillinen lexiläisiä sai kunnian osallistua seminaariin kuuntelemaan niin kärkipoliitikkojen kuin muiden nimekkäiden
yhteiskuntavaikuttajien alustuksia.
Lukuisten tutkimusten ja ennusteiden mukaan Pohjoismaat kärsivät jo lähivuosina työvoimapulasta, vaikka samanaikaisesti sadattuhannet pohjoismaalaiset
ovat silti työttömänä. Kehitys onkin Pohjoismaiden kannalta huolestuttava, sillä
jatkossa yhä harvempi elättää yhä useampaa.
Työministeri Lauri Ihalainen esitteli Suomen kaksi päähaastetta työmarkkinoiden osalta tulevaisuudessa: jatkuva elinkeinorakenteen muutos sekä
työikäisen väestön vähentyminen. Työpolitiikka ja käynnissä oleva työmarkkinareformi pyrkivät tukemaan näitä kahta haastetta muun muassa työn tuottavuuden
lisäämisellä sekä työmarkkinoiden toimivuuden parantamisella. Samalla tavoitellaan
työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin ja työttömyyden alentamista. Lisäksi
pääministeri Jyrki Katainen otti puheenvuorossaan kantaa, voiko talous kasvaa
työvoiman ollessa rajallinen ja huoltosuhteen toimivuuteen tulevaisuudessa. Lisäksi
Katainen kannusti seminaarin nuoria kuulijoita tarttumaan mahdollisimman pian
työelämän haasteisiin.
Työvoimapulan yksi merkittävimmistä osa-alueista on myös pitkään
kasvussa ollut nuorisotyöttömyys. Nuorten työllistyminen olikin koko seminaarin
ajan työvoiman ja työttömyyden lisäksi puhujien kantava teema: Toimitusjohtaja
Christina Dahlblom kertoi täydelle salille humorististen musiikkitehosteiden avustuksella, mitä nuoret odottavat työelämältä ja mitä he siltä vaativat. Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen korosti asevelvollisuuden merkitystä nuorten
tulevaisuuden ja työllistymisen kannalta sekä Tukikummit-säätiön johtaja Sari
Baldauf esitti huolenaiheensa työttömyyden merkityksestä nuorison syrjäytymisessä. Baldauf vaatikin parempaa ongelmien ennaltaehkäisya esimerkiksi ohjaamalla
ja tukemalla nuoria omien vahvuuksiensa löytämiseen sekä koulujen ja yritysten
välisen yhteistyön kehittämisellä.
Seminaarin aikana puhujat pyrkivät omien alustustensa aikana löytämään
joitakin keinoja, joilla uhkaava työvoimapula saataisiin taltutettua. Mahdollisia
keinoja voisivat olla muun muassa työurien pidentäminen, nuorten saaminen nopeammin työmarkkinoille sekä toisten maiden työpolitiikan mallien hyödyntäminen
Suomessa, josta esimerkkinä oli Tanskan joustoturvajärjestelmä.
Jokainen seminaarin osallistuja ymmärsi varmasti uhkaavan työvoimapulan merkittävyyden koko yhteiskunnan kannalta ja monet jatkoivatkin antoisaa
keskustelua vielä illallisbuffetin ääressä. Loistavien puhujien ja mielenkiintoisten
alustusten lisäksi seminaarin osallistujia lämmitti aito ja vilpitön tunnelma, joka
välittyi salin takariveille asti.
Suuret kiitokset Lexin puolesta Bo Grönholmille, joka järjesti jälleen kerran
mahdollisuuden päästä osallistumaan seminaariin!
52
LexPress
LexPress
53
Iso-exc
DUB
Teksti: Laura Hoffrén ja Wilma Kivilä,
kuvat: Lex ry
Lauantai
Kello 8.45 lauantaiaamuna 40 pientä
lexiläistä lähtivät kohti Irlannin pääkaupunkia Dublinia.
Saavuttuamme Dubliniin suuntasimme John Gogarty’s -nimiseen hostelliimme, joka osoittautui varsin hyväksi
sijainniltaan baarien ja vilkkaan yöelämän keskellä.
Ennen illan yhteisen ohjelman alkua
oli pari tuntia aikaa levätä, käydä syömässä ja tutustumassa kaupunkiin. Illalla
lähdimme yhdessä tarkoituksena mennä
1900-luvulla rakennettuun The Church
-baariin, joka on toiminut kirkkona
1960-luvulle asti, mutta emme päässeet
sisään, sillä ovimiehet eivät arvostaneet
alkoholin nauttimista julkisella paikalla.
Jatkoimme iltaa kuitenkin toiseen täpötäyteen pubiin.
Tämän jälkeen vätköilimme hostellilla, kunnes oli aika lähteä Club M
-nimiseen baariin, jossa tanssahtelimme
aamun pikkutunneille asti.
54
Sunnuntai
Seuraavana aamuna saimme onneksi
nukkua melko pitkään, sillä lähdimmevasta kello 11.30 kohti Trinity College
-yliopistoa, jossa kiertelimme kampusalueella.
Yliopistoalueen kiertämisen jälkeen
oli aika tutustua oluen valmistukseen
Guinness Storehousessa, jossa sai kierrellä vapaasti tai osallistua opastetulle
kierrokselle. Vierailu huipentui katolla
sijaitsevaan The Sky -baariin, jossa nautimme upeista näkymistä koko Dublinin
yli ja tuopillisista tummaa kultaa. Vierailun jälkeen oli vapaa-aikaa shoppailulle ja
kiertelylle. Muutamat ottivatkin hevoskyydin vaunuilla takaisin keskustaan. Illalla lähdimme perinteiseen irlantilaiseen pubiin nauttimaan livemusiikista ja tunnelmasta. Jatkot juhlittiin
hostellilla.
LexPress
cu 2012:
BLIN
Maanantai
Lähdimme maanantaina aamupäivällä
tutustumaan yhteen Irlannin suurimmista asianajotoimistoista. Asianajotoimisto
Arthur Coxilla on toimipisteitä ympäri
Irlantia sekä New Yorkissa. Toimistolla
saimme kuulla Irlannin oikeusjärjestelmästä ja Lexin puheenjohtaja Teemu
Auressalmi kertoi heille puolestaan Suomen oikeusjärjestelmästä. Toimistolla
meille tarjottiin lounasta, jonka lomassa
opiskelijoilla oli mahdollisuus keskus-
tella Arthur Coxin asianajajien kanssa
ja esittää kysymyksiä heidän työstään.
Viimeisenä iltana Lex tarjosi kaikille
carvery-tyyppisen illallisen O’Neills
-nimisessä pubissa. Illallisen jälkeen oli
mahdollisuus tavata irlantilaisia oikkareita. Innokkaimmat juhlijat jatkoivat
iltaa aikaisesta herätyksestä huolimatta.
Tiistaina oli aika lähteä takaisin Suomeen
jo klo. 4.45. Iso-excu päättyi väsyneissä,
mutta onnellisissa merkeissä.
LexPress
55
56
LexPress
Ai mitkä Toogat?
Teksti: Mona Saarinen, kuvat: Emilia Gummerus
Huhut näistä vuoden kenties kovimmista karkeloista alkoivat kantautua
ensimmäisten fuksien korviin jo fuksiviikolla. Lexin perinteeksi muodostuneiden
toogabileiden järjestäminen oli yhtä perinteisesti fuksien vastuulla. Isäntämme ja
Emäntämme laittoivat hyvin nopeasti paketin kasaan ja tohina toimikunnissa sai
alkaa. Kaikki juhliin osallistuvat fuksit kantoivat kortensa kekoon ja kaikki saatiin
ajallaan valmiiksi. Reissu Suomenlahden toiselle puolelle, varainkeruu, ruoanhankinta, koristelu ja kaikki muu vaativat oman vaivannäkönsä. Vihdoin koitti se kauan
odotettu marraskuun 15. päivä ja juhlat olivat valmiit alkamaan.
Kello 20.00 Kirkkotiellä alkoi tapahtua, kun hallituksen sekä viime vuoden
isännän ja emännän orjat valmistautuivat vastaanottamaan illan ensimmäiset juhlijat. Hallitus kyykytti orjiaan lähinnä iloliemen, ruoan ja mitä erikoisempien valokuvausposeerausten merkeissä. Orjat selvisivät ilmeisen kunniakkaasti vaativasta
tehtävästään, toiset hieman paremmassa kunnossa kuin toiset.
Kello 22.00 Kirkkotien ovet aukesivat kaikille lexiläisille ja väkeä alkoi
virrata sisään. Lexiläisiä saapui tänäkin vuonna sankoin joukoin kukin esittelemään
toogaansa. Toogien joukko oli mittava: punaisia, violetteja, valkoisia, hopeisia,
kultaisia… ja yksi Harry Potter-kuvioinen! Kenen tooga putosikaan ensimmäisenä?
Ainakin yhden kangaspalan näin yläkerran lattialla, mutta sen tilkun väristä ei siinä
vaiheessa iltaa enää saanut selvää. Oma valkoinen toogani oli ainakin saanut kirjavan värityksen aamuun mennessä ja tuskin kenenkään punainenkaan tooga oli enää
aamulla punainen, kiitos ruoka- ja juomasodan.
Lopulta meno Kirkkotiellä kiihtyi ruoka –ja juomasotaan. Viimeisetkin
sivistyneisyyden rippeet olivat tiessään siinä vaiheessa, kun salaatinkastiketta lensi
ympäri alakertaa. Myös juoman lattialle tai kaverin päälle kaataminen tuntui olevan
joidenkin mielestä erittäin hauskaa. Äidin opetukset siitä, kuinka ruoalla ei saa leikkiä
olivat tiessään, kun joukko lexiläisiä löysivät sisäisen pikkupoikansa tai –tyttönsä
uudelleen. Tässä vaiheessa iltaa toogan päälle olisi hyvin voinut pukea sadeviitan,
LexPress
57
jos siitäkään olisi ollut mitään apua.
Kirkkotien kestokyky laitettiin jälleen kerran äärirajoille. Tapahtumaköyhäksi nämä bileet eivät ainakaan jääneet. Ilmeisesti liikaa ihmisiä, liian kuuma ja liikaa
viinanliukkaita vaarapaikkoja. Kaikki paikalle saapuneet lexiläiset eivät yksinkertaisesti päässeet sisään asti. Kirkkotien juhlijoiden kuumuden-, hien- ja hajunsietokyky
laitettiin koetukselle, sillä poistua ei voinut tai takaisin ei ollut tulemista. Sitkeimmät
juhlijat jaksoivat kuitenkin aamun pikkutunneille saakka.
Mitä toogista jäi käteen? Kirkkotiellä toogista oli jäljellä vain sotku. Toisille
lexiläisille jäi illasta varmasti paremmat muistikuvat kuin toisille. Taas olivat yhdet
legendaariset opiskelijabileet takana ja huhut poliisista, palokunnasta ja ambulanssista tulevat kaikumaan aivan varmasti tulevan vuosikurssin korviin aikanaan. Villi
reivaaminen tanssilattialla ja ruokaa notkuva pöytä oli varmasti monen mieleen.
Aamulla sohvalta löytynyt likainen tooga ainakin muistutti illan vauhdikkaasta menosta. Nyt joudumme taas hetkeksi jättämään antiikin Kreikan loistokkuuden taakse
ja palaamaan takaisin karuun arkeen. Erityiset kiitokset vuosikurssin 2012 emäntä
Laura Leppä-Arolle ja isäntä Mikko Monoselle!
OIKEUS taju
Riitaa ja urheilua
Tarkastelussamme on urheiluun ja velvoiteoikeuteen liittyvät
oikeustapaukset, joissa molemmissa HO ja KKO päätyivät erilaisiin
ratkaisuihin. Tapauksia arvioi siviilioikeuden professori ja ainejärjestömme vastavalittu kunniapuheenjohtaja Ari Saarnilehto. Hän ottaa
kantaa myös muutoksenhakujärjestelmäämme.
Tekstin koonti: Tuomas Dahlström
Tapaus 1
KKO 2001:111
Judoseuran hallituksen puheenjohtaja lainasi seuran rahoja
sijoitustarkoituksessa omalla luvallaan. Lainan määrän jäätyä seuran
vahingoksi vaadittiin puheenjohtajalta vahingonkorvauksia.
Kommentti:
Toimivalta on arvioitu samoin kaikissa oikeusasteissa, mutta hallituksen puheenjohtajan vastuu on vaihdellut. Käräjäoikeus ja korkein oikeus tuomitsivat
puheenjohtajan korvaamaan yhdistykselle aiheuttamansa vahingon, hovioikeus ei.
Syyksi hovioikeus ilmoitti, että puheenjohtajalta ei voitu vaatia perusteellista juridista tietämystä toimivallasta yhdistyksessä. Ajatustapa ei ole perinteinen. Yleensä
katsotaan, että tehtävään lähtenyt vastaa siitä, että hänellä on riittävät tiedot toimia
tehtävässään asianmukaisesti. (ks. KKO 2007:62)
Toinen peruste, johon hovioikeus kiinnitti huomiota vapauttaessaan hallituksen
puheenjohtajan vastuusta, oli se, että asiassa toimivaltaisissa yhdistyksen kokouksissa kävi pöytäkirjojen mukaan vain muutama jäsen hallituksen jäsenten lisäksi.
Siksi lainan myöntämisestä olisi todennäköisesti päätetty samoin kuin hallituksen
kokouksessa. Tällainen päättely ei ole yleistä tuomioistuimissa. Yleisesti ottaen kyse
on arvailusta ilman tietoa oikeasta vastauksesta.
Vahingonkorvauksen sovittelua koskenut vaatimus hylättiin, koska puheenjohtajan taloudellisesta asemasta ei ollut esitetty selvitystä. Ratkaisu on tältä osin oikeaan
osunut. Aikanaan tuomiossa KKO 1997:110 tällaista selvitystä ei vaadittu. Syy lienee
se, että pidettiin itsestään selvänä, ettei korvausvelvollinen olisi pystynyt suoritta-
60
LexPress
maan niitä jättimäisiä korvauksia, jotka hänen maksettavakseen tuomittiin kahdessa
erillisessä jutussa. Itse olisin mielelläni nähnyt, että tuossakin jutussa talouselämän
mahtivaikuttaja olisi joutunut selvittämään taloudellisen asemansa.
Toisena sovitteluperusteena vedottiin siihen, että korvausta ei ollut vaadittu
hallituksen jäseniltä. Peruste on huono. Kun kaksi tai useampi aiheuttaa yhdessä
vahingon, he vastaavat siitä yhteisvastuullisesti. Vahingonkärsijä voi kääntyä kenen
korvausvelvollisen puoleen tahansa ja vaatia tältä koko korvausta. Korvausvelvolliset
selvittelevät välinsä jälkikäteen keskenään.
Korvausta olisi voitu hakea samalla kertaa muiltakin hallituksen jäseniltä. Puheenjohtaja voisi vaatia muilta näiden osuutta vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:stä
ilmenevän periaatteen mukaisesti. Mutta tämä ei enää ole niin ongelmaton asia kuin
kymmenen vuotta sitten.
Vuoden 2004 alusta alkaen voimassa olleen velan vanhentumisesta annetun lain
4 §:n mukaan velan vanhentumisaika on kolme vuotta. Velka vanhentuu kunkin
korvausvelallisen osalta erikseen. Vanhentumisaika alkaa tässä tilanteessa siitä, kun
vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä
vastuussa olevasta.
Jutun vireille tultua vanhentuminen oli katkennut vastaajana olleen puheenjohtajan osalta. Korkeimman oikeuden tuomio annettiin yli kolme vuotta vireille tulon
jälkeen, joten vahingonkorvausvelka olisi nykyisten sääntöjen mukaan oikeudenkäynnin aikana vanhentunut muiden korvausvelvollisten osalta, jos vanhentumista
ei olisi kunkin osalta katkaistu. Jos yksi velallisen pääsee vapaaksi, muilta ei enää voi
vaatia vapaaksi päässeen osaa ja lisäksi yhteisvastuu poistuu. Jokainen vastaa vain
osuudestaan. Tällaista jutun aikana vanhentumista ja sen merkitystä vireille olevaan
asiaan ei ole vielä oikeuskäytännössä käsitelty.
Tapaus 2
KKO 2011:13
Pitkävedon kohteena ollut jalkapallo-ottelu oli keskeytetty osissa tietolähteissä ottelun lopputulokseksi ilmoitettiin kuitenkin
keskeytyshetken tilanne. Veikkauksen säännöissä oli epäselvyyksiä siitä
pitikö rahat palauttaa veikkaajille vai tuliko voitonjako suorittaa? Kyse
oli sopimuksen tulkinnasta.
Kommentti:
Veikkauksen pelisopimusten säännöt ovat aina silloin tällöin tuomioistuimen
tutkittavana. Pitkäve-don osaltakin ratkaistiin sääntöjen sisältöä korkeimmassa
oikeudessa (KKO 1997:164). Silloin ihmeteltiin tasapeliä ottelussa, joka pelattiin
ratkaisuun asti. Olisin tuominnut Veikkauksen häviämään, korkein oikeus oli toista
LexPress
61
mieltä. Nyt puheena olevan jutunkin olisin tainnut ratkaista asian ainakin perustelujen osalta toisin kuin korkein oikeus. Näitä harhaoppeja ei siis kannata lukea.
Toisaalta juridiikka on mielipidelaji.
Ratkaisu on osoitus siitä, että lakimiehen kannattaa panostaa käyttämänsä kielen
hallintaan ja opetella laatimaan yksiselitteistä tekstiä. Lisäksi pitää olla johdonmukainen sekä pystyä kahdessa eri kohdassa kirjoittamaan yhteensopivat, samaan
tulokseen johtavat tekstit.
Sopimuksen tulkinta perustuu käytännössä luotuihin periaatteisiin. Tulkinnasta
on harvoja sääntöjä. Jos asia ei selviä sananmuodon mukaisella tulkinnalla, kuten
asiassa KKO 2011:13 kävi kahden säännön oltua eri sisältöiset, siirrytään helposti
niin sanottuun epäselvyyssääntöön. Vakioehtoja ja muitakin ehtoja tulkitaan laatijan
vahingoksi. Jos vastakkain ovat elinkeinonharjoittaja ja kuluttaja, tämä on täysin ymmärrettävää, onhan epäselvyyssääntö asetettu ohjeeksi kuluttajansuojalain 4 luvussa.
Vakioehdot ovat silloin aina elinkeinoharjoittajan laatimia ja kuluttajaa suojataan.
Kohtuusperiaatekin tunnetaan tulkinnan yhteydessä. Sitä ei käytetä kovin usein
tulkinnassa. Se tarkoittaa sitä, että ehdolle annetaan tulkinnalla kohtuullinen sisältö. Jutussa käräjäoikeus ja hovioikeus eivät tulkinneet sääntöjä kohtuusperiaatteen
mukaan, vaan arvioivat, oliko ehdon tulkinnalla saatu sisältö kohtuuton kuluttajalle.
Kyse on eri asiasta eli varsinaisesta sovittelusta.
Perusteluissa on yritetty hakea johtoa eri lajeista. Huomioon ei ole otettu sitä,
että eri lajien sääntöjen mukaan kilpailutulos voidaan saavuttaa, vaikka kilpailu
keskeytetään (mäkihyppy, formulat, alppihiihto), mutta silti tulos ei määräydy aina
keskeytystilanteen mukaan. Harvoin mäkihypyssä voittajaa julistetaan, kun kilpailu
keskeytetään ensimmäisen kierroksen puolivälissä. Miksi jalkapallossa saavutettaisiin kilpailutulos silloin, kun tulos ei sääntöjen mukaan määräydy pelatun pelin
perusteella?
Oikeasti riitaiset asiat ovat sellaisia, että niistä voidaan olla perustellusti eri mieltä. Sen vuoksi myös ratkaisijoiden kannanotot voivat vaihdella, koska yhtä ainoaa
oikeaa ratkaisua ei ole.
Oma ongelmansa ratkaisujen säilymisessä samanlaisina eri oikeusasteissa on
nykyinen oikeudenkäymiskaaremme. Kun asia käsitellään valituksen johdosta hovioikeudessa, siellä järjestetään esimerkiksi näytön arvioinnin vuoksi uusi pääkäsittely, jossa esitetään uudelleen koko se näyttö, jonka hovioikeuden toivotaan ottavan
huomioon. Hovioikeuden pääkäsittelyssä asianosaiset, asianosaisten asiamiehet ja
todistajat voivat puhua eri tavalla kuin alioikeudessa. Juttu ratkaistaan uudelleen
eikä pelkästään arvioida, onko käräjäoikeuden ratkaisu oikein. Kun asiat esitetään
eri tavoin eivätkä todistajat muista enää kaikkea tai ovat virkistäneet muistiaan ja
joskus voidaan esittää uutta näyttöäkin, ei ole ihme, että jutun ratkaisu toisinaan
muuttuu käräjäoikeudesta hovioikeuteen tultaessa.
Korkeimmalla oikeudella onkin sitten jo käsissään kaksi erilaista tuomioistuinratkaisua. Joskus se päätyy käräjäoikeuden, joskus hovioikeuden kannalle samoin tai
eri perustein. Se voi myös löytää kokonaan erilaisen ratkaisun (ks. KKO 2003:131).
62
LexPress
LexPress
63