TAMMAN VARSOMINEN JA TERVE VARSA 01/01/2015 (Foaling

TAMMAN VARSOMINEN JA TERVE VARSA
(Foaling and healthy foal)
01/01/2015
Tamman synnytys
Keskimääräinen kantoaika on 11 kuukautta, 340 vrk (320–350). Yleensä se on lähes sama
toistuvissa varsomisissa. Aikaisin keväällä ja tamman kantaessa orivarsaa, kantoaika on
pidempi. Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä, mutta kun ongelmia tulee, ne ovat lähes
aina hengenvaarallisia.
Helmenkuultavat noin sentin kokoiset vahatipat ovat merkki seuraavana yönä tapahtuvasta
varsomisesta. Jotkut tammat voivat kuitenkin tehdä vahatipat jo viikkoa aikaisemminkin.
Rauhallista liikuntaa kannattaa jatkaa mahdollisimman pitkään, koska hyväkuntoisen tamman
on helpompi synnyttää.
1)





Avautumisvaihe
Voi kestää ½–4 tuntia
Kohdunkaula aukeaa, kohtu alkaa supistella, hikoilu, levottomuus, lieviä ähkyoireita
Varsa kääntyy selkäasennosta vatsalleen
Häntä sidotaan pintelillä, pestään takapuoli ja utare
Seurataan, eikä häiritä tammaa
2)



Ponnistusvaihe
Alkaa kun ulompi sikiökalvo (allatoiskalvo) puhkeaa (vesien tulo)
Varsan pitää syntyä 30 minuutin sisällä
5–10 min vesien tulon jälkeen ilmestyy valkeankuultava amnionpussi näkyviin (vesipää).
Jos varsa on normaaliasennossa, tulevat etukaviot pohjat alaspäin, toinen jalka hieman
edellä ja pää jalkojen päällä säärien kohdalla.
Tamma saattaa nousta ylös muutaman kerran ja vaihtaa kylkeä, mikä auttaa varsaa
kääntymään oikeaan asentoon
Voimakkaiden työntöpolttojen tullessa tamma makaa kyljellään.
Tammaa voidaan auttaa vetämällä varsaa alaviistoon tammaan nähden. Lakkaa vetämästä
kun varsan lantio on ulkona.
Jos tamma varsoo seisaaltaan, pitää varsa ottaa vastaan, ettei napanuora katkea liian
nopeasti.
Älä poista amnionkalvoa varsan turvan päältä ennen kuin rintakehä on ulkona, se voi
rohkaista varsaa hengittämään ja sisäänhengitys laajentaa rintakehää.
Puhdista sieraimet eritteistä kun varsa on ulkona
Anna emän ja varsan tutustua rauhassa toisiinsa







Synnytyksen kulkuun pitää puuttua jos


Synnytysteissä näkyy kirkkaan punainen pussi. Silloin on kyse istukan enneaikaisesta
irtoamisesta ja varsa ei enää saa napanuoran kautta happea. Pussi on leikattava auki ja
varsa on saatava äkkiä ulos.
Varsa syntyy takaperin. Jos takajalat ovat tulossa ensin, varsa tulee vetää ja auttaa ulos,
koska napanuora painautuu helpommin litistyksiin ja varsan hapen saanti estyy.
1


Näkyy vain toinen etujalka tai molemmat etujalat, mutta ei päätä. Tamman takapää
pestään kolmeen kertaa, häntä sidotaan pintelillä ja omat kädet pestään pesubetadinella
kolmeen kertaan kyynärpäitä myöden. Yritetään selvittää missä asennossa varsa on.
Yleensä tämän tekee eläinlääkäri ja päivystävälle eläinlääkärille kannattaa soittaa
välittömästi. Jos eläinlääkäri on kaukana eikä pääse pian paikalle ja on hätätilanne voi
omistajan joskus täytyä itse yrittää auttaa tammaa.
Jos vesien tulosta on 20–30 min ja mitään ei ole sen jälkeen tullut näkyviin synnytysteistä
tai tamma ponnistelee kovasti ja mitään ei tule ulos. Tällöin tulee soittaa eläinlääkärille,
koska varsa voi olla pahassa virheasennossa.
3) Jälkeisvaihe
Jälkeiset (sikiökalvot ja istukka) tulevat normaalisti kahden tunnin sisällä.
Ternimaito
Utare alkaa kasvaa noin kuukausi ennen varsomista. Tamma alkaa muodostaa ternimaitoa 2–3
viikkoa ennen varsomista. Tamma on vietävä viimeistään kuukautta ennen
varsomispaikkaansa, jotta tamma ehtii muodostaa vasta-aineita ympäristön bakteerikantoja
vastaan. Ternimaidossa on varsalle elintärkeät vasta-aineet. Hevosen istukan rakenteesta
johtuen varsa saa vasta-aineita vain maidosta. Vasta-aineet imeytyvät suolistosta parhaiten
kuuden tunnin kuluttua syntymästä. 12 tunnin kuluttua imeytyminen on selvästi jo
huonontunut. 24 tunnin jälkeen suoli sulkeutuu siten, että vasta-aineita ei enää imeydy. Sen
jälkeen ainoa mahdollisuus antaa vasta-aineita on plasman siirto (verensiirto).
Jos varsa ei ole imenyt kunnolla neljän tunnin sisällä syntymästä, soita
eläinlääkärille.
Varsa tarvitsee ternimaitoa vähintään 1,5 litraa. Varsa ei saa tarpeeksi vasta-aineita jos:
 Tamma tiputtaa maitoa etukäteen.
 Maidossa ei ole tarpeeksi vasta-aineita
 Varsa on epäkypsä tai esimerkiksi virheellinen jalka-asento (kireät jänteet tai vennot
vuohiset) haittaavat varsan ylösnousua, jolloin se ei jaksakaan olla niin paljon ylhäällä ja
imeä kuin tarvitsisi. Auta varsa ylös 1–2 kertaa tunnissa.
 Emä hylkii varsaansa, eikä päästä imemään. Pidetään tammasta kiinni ja voidaan antaa
samalla makupaloja. Tammaa ei kannata rankaista, jotta imettämisestä ei tule negatiivista
kokemusta, mutta silti omistajan kannattaa olla rauhallisen päättäväinen. Voidaan nostaa
etujalka ylös tai kokeilla huulipuristinta tai rauhoitusta. Aluksi utare voi olla kipeä ennen
kuin tamma tottuu. Utaretta voi hieroa lämpimällä pyyhkeellä. Joskus tammalla voi kestää
1–2 viikkoakin tottua varsaan mikä raastaa omistajan hermoja, kun varsan imemistä pitää
vahtia ympäri vuorokauden.
Normaalisti varsa on ylhäällä imemässä 1–2 tunnin kuluttua. Jos näin ei ole, auta varsa ylös
(ei saa nostaa mahan alta, jotta virtsarakko ei repeä tai urakus aukea) ja työnnä takapuolesta
nisälle. Voit laittaa sormet suuhun ja kokeilla imurefleksiä. Ternimaitoa voi lypsää ja juottaa
tuttipullolla, mutta silloin on varottava, että maitoa ei mene keuhkoihin. Tuttipullolla ei saa
antaa väkisin silloin kun varsalla ei ole imurefleksiä. Varsalle juotetaan tuttipullosta maitoa 12dl kerrallaan. Monesti kun varsa saa hieman maitoa sen verensokeri nousee ja siten se jaksaa
taas yrittää opetella nisälle. Varsan tulee antaa myös levätä välillä eli juottaminen tehdään
tunnin välein ja loppuaika varsan annetaan levätä. Eläinlääkäri voi laittaa maitoa letkulla
mahalaukkuun, jos varsalla ei ole kunnon imurefleksiä. Varsan voi opettaa juomaan myös
astiasta pitämällä sormea varsan suussa ja viemällä käsi sitten astiaan jossa on tamman
maitoa esimerkiksi tilanteessa, jossa tamma ei anna varsan imeä tarpeeksi tai tammalta ei tule
maitoa tarpeeksi, voidaan lisänä antaa kaupallista hevosen keinomaitoa kuten Krafft Milk tai
2
vastaava. Näitä myydään isoimmissa maatalouskaupoissa. Keinomaito ei korvaa ternimaitoa,
vaan on energialisä.
Ternimaitotesti
Heti varsan synnyttyä on mahdollista ottaa tammasta ternimaitonäyte. Näyte tulee ottaa
kuuden tunnin sisällä varsomisesta, jotta tulos on luotettava. Pyyhi utare kostealla liinalla ja
ota pieni määrä (5 ml) maitoa puhtaaseen ja kuivaan astiaan. Ternimaito on normaalisti
paksua ja keltaista. Jos se on ohutta ja vetistä litkua, maidossa on liian vähän vasta-aineita.
Eläinlääkäri voi mitata maidon ominaispainon, josta voi päätellä kuinka hyvälaatuista maito on.
Omistajan on mahdollista etukäteen ostaa valmiiksi itse tehtäviä ternimaitotestejä tai
ternimaitomittari. Jos tammalla on hyvä ternimaito, eikä se ole ensisynnyttäjä, voi ternimaitoa
lypsää 2,5 dl pakastimeen seuraavia varsomisia varten, kun tamman oma varsa on ensin
imenyt. Sulatus tapahtuu varovasti vesihauteessa, ei esim. mikrossa. Maito säilyy
pakastimessa 1–2 vuotta. Jos maidossa ei ole vasta-aineita, täytyy varsalle antaa toisen
tamman ternimaitoa (alle 12–24 tuntia syntymästä) tai tehdä plasmansiirto. Plasmaa voidaan
antaa ennaltaehkäisevästi tallissakin, mutta jos varsa on jo kliinisesti sairas, on se parempi
viedä nopeasti klinikalle, koska silloin voidaan aloittaa lääkitykset suonensisäisesti. Vaikka
maidossa ei olisi vasta-aineita, on silti tärkeää, että varsa juo mahdollisimman paljon.
Maidosta se saa kaiken energian ja nesteen.
Vasta-aine testi ja varsahalvaus eli vasta-aineiden puutos
Vuorokauden (24 h tai aikaisintaan 18 h) ikäisestä varsasta voidaan ottaa verinäyte ja
tarkistaa vasta-ainetaso. Jos varsa ei ole saanut tarpeeksi vasta-aineita tai varsa on saanut
infektion jo kohdussa, tulee ongelmia. Kiinnitä huomio varsan pirteyteen, leikkisyyteen ja
imemiseen. Tunnustele niveliä ja napaa turvotuksen ja kuumotuksen varalta. Voit mitata myös
lämmön, mutta 50 %:lla varsoista, joilla on varsahalvaus, on normaali lämpö. Aina jos jokin
asia epäilyttää, kannattaa soittaa eläinlääkärille. Varsojen sairaustilat voivat kehittyä erittäin
nopeasti eikä montakaan asiaa kannata ”katsoa yön yli”.
Napa

Napanuoraa ei katkaista vaan annetaan sen katketa itsekseen. Varsa saa sitä kautta verta
vielä 1–1,5 litraa. Tarkistetaan ettei napa vuoda. Navan pää voidaan kastaa laimeaan
jodiliuokseen (Betadine laimennettu 1:100, jodopax 1:50) tai 0,5%
klooriheksidiiniliuokseen. Liian vahva jodiliuos voi altistaa urakuksen aukeamiselle

Jos napa täytyy katkaista, tehdään se noin 10–15 cm päästä vatsanpeitteistä ja solmitaan
narulla. Napaa ei saa vahingossa vetää.

Jos napa vuotaa, voidaan sitä nipistää sormin minuutin ajan. Jos vuoto jatkuu, voidaan
napa solmia puhtaalla langalla. Yleensä napa kuivuu ja tippuu itsestään noin viikossa.

Urakus on kanava, jota pitkin sikiöaikana varsan virtsa kulkeutuu rakosta navan kautta
sikiönesteeseen. Tämä kanavan kuuluu sulkeutua syntymän jälkeen ja virtsaa ei tämän
jälkeen saa tulla navan kautta. Tilaa kutsutaan nimellä avoin urakus eli virtsarakko-napa
fisteli (patent urachus).

Napaa tarkkaillaan. Se ei saa olla kostea eikä turvonnut. Napaa kosketellaan vain puhtain
käsin.
Jälkeiset
Kahden tunnin kuluttua jälkeisten tulisi olla irronneet. Jälkeiset kannattaa levittää tallin
käytävälle Y-kirjaimen muotoon. Kohdun kaulan ja munanjohtimien kohdilla on reiät, mutta
muuten niiden pitäisi olla kokonaiset. Molemmat puolet kannattaa tarkastaa. Varsan puoli on
kiiltävä ja siinä on napanuora. Tammanpuoli on nukkamainen ja punertava. Jälkeiset painavat
3
normaalisti 6–8 kg. Jos jälkeiset eivät ole tulleet kahden tunnin sisällä, vie tamma kävelylle 10
minuutiksi ilman varsaa, jolloin tamma hieman hermostuu. Kävelytyksen voi toistaa kaksi
kertaa 30 minuutin välein. Jos jälkeiset roikkuvat kintereen alapuolella, ota ne muovipussiin ja
sido kintereen yläpuolelle, jotta tamma ei astu niiden päälle. Jälkeiset eivät saisi kovasti
likaantua ja tamman astuessa niiden päälle voi verisuoni katketa.
Jos jälkeiset eivät ole tulleet 3 tunnin kuluttua, soita eläinlääkärille.
Jos jälkeisiä ei hoideta kunnolla, on tamma vaarassa saada kohtutulehduksen ja
kaviokuumeen.
Ulostaminen
Tiineysaikana on varsan suoleen kertynyt kuona-aineita ns. pikisontaa eli varsapihkaa. Jos
ulostamisessa on ongelmia, varsa on levoton, on häntä ylhäällä ja yrittää ulostaa. HUOM!
Ulostamisessa voi olla ongelmia vaikka varsa olisi ensin ulostanutkin. Hyvä vinkki on,
että kuin varsan uloste alkaa olla keltaista, on silloin kaikki pikisonta tullut ulos. Jos
varsa ei ole ulostanut kuuden tunnin sisällä, on sille hyvä antaa peräruiske tai tehdä
perähuuhtelu. Ihmisille tarkoitettuja peräruiskeita saa apteekista ilman reseptiä. Peräruiskeen
voi antaa uudelleen 30 minuutin kuluttua. Perähuuhtelu tehdään perähuuhteluletkun avulla (ei
saa olla terävää kärkeä). ½ dl mäntysaippuaa laimennetaan 1 litraan haaleaa vettä ja tämä
liuos lasketaan peräsuoleen omalla painollaan. Toimenpiteessä ei saa käyttää voimaa eikä
painetta. Tarvittaessa voi vuorokauden ikäiselle varsalle antaa 1 dl parafiiniöljyä suuhun. On
varottava ettei parafiiniöljy joudu keuhkoihin. Muita öljyjä ei saa antaa. Pikisonta voi aiheuttaa
ongelmia 36 tunnin sisällä varsan syntymisestä. Jos varsa ei ole saanut ulostettua, se muuttuu
väsyneemmäksi, imee vähemmän ja voi alkaa piehtaroida kivun takia.
Normaali ja terve varsa ja asiat joihin tulee kiinnittää huomiota !!















Nousee rintansa päälle parissa minuutissa
Alkaa yrittää pystyyn noin tunnin ikäisenä
Imee 2 tunnin ikäisenä
Ulostaa noin 6 tunnin ikäisenä
Virtsaa 6–10 tunnin ikäisenä (tammavarsa 14 h, orivarsa 6 h) katso että virtsaa ei tule
navasta (urakus). Virtsaamisen tarkkailu on tärkeää, koska synnytyksessä virtsarakko voi
revetä ja varsa alkaa oireilla parin vuorokauden ikäisenä kun virtsaa alkaa kertyä
vatsaonteloon.
Ruumiinlämpö 37,8–39,0
Syke 120–150 ensimmäiset tunnit, 80–120 ensimmäisen viikon aikana
Hengitys 14–16. Heti syntymän jälkeen voi olla 30 kertaa minuutissa
Varsa nukkuu sikeästi kyljellään (85 % ajasta), mutta kun herätetään, se nousee ylös
imemään.
Kuuntele, että varsa myös nielee, eikä käy vain tökkimässä utaretta.
Jos varsa makaa tai piehtaroi selällään, sillä on mahakipuja
Varsa imee vähän kerrallaan (50–60 ml) 2–4 kertaa tunnissa! Välillä varsa nukkuu ja
leikkii. Varsa imee jopa 100 kertaa vuorokauden aikana. Tähän on mahdoton päästä
tuttipullojuotolla. Orpovarsa tulisikin juottaa alkuun (3–5 pv) kerran tunnissa ympäri
vuorokauden!
Tunnustele varsan nivelet päivittäin mahdollisten turvotusten varalta (kintereet, vuohiset,
polvet)
Jos tamman jälkeiset ovat viipyneet yli kolme tuntia, mittaa tamman lämpö aamuin illoin
viikon ajan, vaikka tammaa olisi hoidettu ja lääkittykin. Muutenkin seuraa tamman vointia.
Tarkkaile ja tunnustele utaretta täyttymisen varalta, koska se kertoo siitä että varsa ei ole
käynyt imemässä. Utaretulehdus on hevosella aika harvinainen. Sen oireet ovat kipeä,
kuuma ja turvonnut toinen utare, josta tulee märkäistä maitoa.
4

5–15 päivän ikäiselle varsalle tulee ns. varsakiimaripuli, silloinkin varsan tulisi olla pirteä
Varsa ei ole kunnossa jos










Varsa piehtaroi tai makaa selällään
Varsa makaa epänormaalissa asennossa (esim. pää on jäänyt epänormaalisti vinoon).
Varsa makaa normaalisti joko rentona kyljellään tai rintansa päällä
Varsa seisoo, mutta on ”uneliaan näköinen”
Varsa on uneliaan näköinen etsiessään utaretta
Varsa yrittää ulostaa, mutta mitään ei tule ulos
Varsa kiertää levottomasti karsinaa ympäri
Varsalla on turvotusta nivelen kohdalla
Varsa ontuu
Varsa ei jaksa leikkiä tai panna vastaan kun se otetaan kiinni
Varsa ei ole jaksa olla utelias ja kiinnostunut ihmisestä
Vakuutukset
Tiineeksi todettu tamma voi menettää sikiönsä tai varsa voi kuolla heti synnyttyään. Tämän
varalta voi hankkia sikiövakuutuksen. Sikiövakuutuksen voi ottaa kolmen kuukauden tiineyden
jälkeen. Jos emällä on jalostus eläinlääkärivakuutus, varsa kuuluu emän vakuutuksen piiriin 30
pv ajan syntymästään. Vakuutus kattaa mm. vasta-ainepuutoksen hoidon. 10 päivän ikäiselle
varsalle voi hankkia oman vakuutuksen, mutta ongelmia on yleisemmin heti syntymän jälkeen,
joten huolehdi vakuutuksen voimassaolosta jo tiineysaikana. Kysy vakuutuksista omasta
vakuutusyhtiöstäsi.
Hyvä olla tallissa varalta




Tuttipullo, kuumemittari, narua
Betadinea (tavallista ja pesuBetadinea)
Pinteli, saippuaa ja vettä
Peräruiske
5